MAINOS MAINOSLIITE MAINOS MAINOSLIITE TURVALLISUUS LEENA ORPO, PATRIA: ”Teemme merkityksellistä työtä huoltovarmuuden turvaajana” 8 > SAAB TEKNOLOGIAKESKUS tarjoaa alan asiantuntijoille kiinnostavan yhdistelmän startup-henkisyyttä ja pitkän aikavälin näkymiä >4 SUOMEN HUOLTOVARMUUSDATA Sähkökatko ei saa jumittaa kriittistä tietoinfraa >11 ASIAKASTIETO Pakotelistojen tarkistus on tärkeä osa yrityksen vastuullisuutta ja riskinhallintaa >14 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 1

MAINOS MAINOS KOKONAISTURVALLISUUS-MESSUT 7.–8.10.2022 Pasi 37v. MAINOS MAINOS Mirja 46v. ”Olen ammatiltani turvatarkastaja. Olen myös äärimmäisen kiinnostunut historiasta ja erityisesti sotilasilmailusta.” ”Työskentelen teknologiayrityksessä. Tulevaisuuden kyberuhat tuntuvat todellisilta. Haluan pysyä ajan hermolla teknologian kehityksessä.” Suomen Ilmavoimamuseon osasto & Hawk-elämyskeskus Tietoiskut tämän päivän kyber- ja digiturvallisuudesta  A-halli  Ohjelma-lava TULE MUKAAN TAPAHTUMAAN! OSTA LIPUT: Varautuminen on arkisia tekoja kohti digiturvallisempaa käyttäytymistä verkossa, poikkeusoloihin varautumista ja tietoisuuden lisäämistä suomalaisesta puolustusjärjestelmästä tai poliisikoulutuksesta. Lue lisää: kokonaisturvallisuusmessut.fi 2 TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS • AVOINNA: 10–17 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Lauantaina 8.10. pääset samalla lipulla myös Lemmikki Tampere -messuille

MAINOS MAINOS SUOMEN RAUHANTURVAAJALIITTO Rauha tarvitsee tekijänsä Ajankohtainen TURVALLISUUS – Hyvin meidän käy T urvallisuusasiat ja turvallisuuspolitiikka kiinnostavat tässä hetkessä poikkeuksellisen paljon. Vastaavaa kiinnostusta en ole nähnyt, vaikka turvallisuusasioiden parissa olen työskennellyt 25 vuotta. Syynä on turvallisuusympäristömme merkittävä muutos lyhyessä ajassa. Elämme keskellä sukupolvikokemusta. Koronapandemia jatkuu kolmatta vuotta, Euroopassa on meneillään suurin sota sitten toisen maailmansodan ja talvella saatamme nähdä puolen vuosisadan takaiseen öljykriisiin verrattavaa energian säännöstelyä. Olisi ihme, jos tämä ei huolettaisi suomalaisia. On muistettava, että turvallisuus on ensisijaisesti tunne – vaikka kuinka rationaalisesti yrittäisimme asioita ajatella. Yhteiskunnan vakaus ja yksilön henkinen hyvinvointi ovat riippuvaisia juuri turvallisuuden tunteesta. Turvallisuuden tunne on yhteiskuntarauhan edellytys. Suomen ja suomalaisten vahvuus on aina ollut yhdessä tekeminen ja yhteiskunnan kriisinsietokyky. Yhteishenkeä ja resilienssiä nyt tarvitaankin. Kun turvallisuus tai sen tunne ovat uhattuina, luotettavan tiedon ja viestinnän rooli korostuu. Nykyhetki vaatii rehellistä viestintää ja realistista varautumista, henkistä johtajuutta. Rehellisyys ja realismi luovat turvallisuutta, ei asioiden hyssyttely eikä panikointi. Hyvin meidän käy. Kaikkein suurin takuu sille, että meidän käy hyvin, on jokainen meistä. Niin kauan kun pidämme yhtä ja vältämme turhaa vastakkainasettelua ja jakolinjoja, olemme vahva ja kestävä kansa. • Jarno Limnéll Sotatieteiden tohtori Professori, Aalto-yliopisto ’’ Aaamupäivällä tapahtui suuri räjähdys ja lähdimme raivaamaan/tutkimaan tietä, koska räjähdys alueella sai epäilemään muitakin pommeja. Kuvan koiranpennun emo oli ojassa ammuttuna ja tämä pentu lähestyi minua täristen. Jätimme pennulle vettä, mutta en muista oliko se leikattu pullo yms. joka toimi astiana. Pennun kohtalo jäi epäselväksi kun jatkoimme eteenpäin.” Tuukka Karjalainen Afganistan, kesä 2012 Suomen Rauhanturvaajaliitto edustaa noin 55 000 maailman kriisipesäkkeissä palvellutta suomalaista miestä ja naista. Miksi jäseneksi? Tapahtumia kuntoutusviikonlopuista ja ampumakoulutuksesta juhliin ja saunailtoihin, vertais­ tukea, päivystävä tukipuhelin, Rauhanturvaaja­lehti ym. www.rauhanturvaajaliitto.fi GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 3

MAINOS 4 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOS

MAINOS MAINOS Saab Teknologiakeskus tarjoaa alan asiantuntijoille kiinnostavan yhdistelmän startup-henkisyyttä ja pitkän aikavälin näkymiä Tampereella toimiva Teknologiakeskus on osa Saabin globaalia tuotekehitystä ja tuotantoa. Keskuksessa kehitetään innovatiivisia ratkaisuja, joilla taataan yhteiskunnan turvallisuutta. Kokenut tiimi osaajia on jo löytänyt keskuksesta paikkansa, kasvun myötä uusille asiantuntijoille on tarvetta. S aab Teknologiakeskus on elektronisen sodankäynnin ratkaisujen ja johtamisjärjestelmien tuotekehitysyksikkö. Keskuksessa tehtävä työ on jopa kansainvälisellä tasolla poikkeuksellista. Työn kiinnostavuutta lisäävät rooli osana Suomen huoltovarmuutta sekä oman tuotekehityksen tuoma pitkäjänteisyys. Teknologiakeskuksen tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja Jani Pelkosen mukaan keskuksessa tehtävät hankkeet mahdollistavat osaamisen kasvattamisen jopa todella kokeneille ammattilaisille. ”Vastaavia teknologiahaasteita pääsee ratkaisemaan harvassa paikassa maailmassa. Ammatillisesti voi kehittyä, vaikka taustalla olisi kymmeniä vuosia alalla.” Pelkonen kiittää Saabin johtoa siitä, että Tampereelle on saatu lyhyessä ajassa merkittäviä projektikokonaisuuksia. ”Tämä on totta kai huippuosaavan tiimimme ansiota.” Vastuuta, hyvää henkeä ja korkealaatuiset työskentelyolosuhteet Pelkonen kuvailee, että Teknologiakeskuksen työyhteisö on ammattiylpeä ja toimii harkitun roolituksen vuoksi kuin sveitsiläinen kello. ”Se on syy, miksi voimme toimittaa hankkeet maaliin laadulla ja ajallaan, sekä saada onnistumisia, joita jakaa yhdessä.” Asiantuntijat arvostavat saamaansa vastuuta. Työntekijöiden luotetaan hoitavan työnsä parhaalla tavalla. Uusien työntekijöiden ei tarvitse pelätä hyppyä tuntemattomaan, koska ympärillä on kokemusta ja halua tukea. Huipputasoiset, keskuksen tarpeisiin luodut tuotekehitysolosuhteet lisäävät työn sujuvuutta ja ison yhtiön taloudellinen varmuus ja investoinnit tuovat vakautta. ”Olemme tuotekehitysyksikkönä startup-henkinen, mutta meillä on taloudellista selkänojaa ja näkyvyyttä tulevaan.” Tilaa uusille osaajille Keskus on koko toiminta-aikansa kasvanut orgaanisesti ja kasvunäkymät jatkuvat, joten työntekijöitä haetaan tälläkin hetkellä. Nykyinen tiimi edustaa alan huippuja, nyt voidaan laajentaa tuoreempiin kykyihin. ”Meidän täytyy pystyä luomaan huipputekijöitä. Jatkossa panostammekin uusien työntekijöiden kouluttamiseen ja lisäämme näkyvyyttä yliopistomaailmassa.” Työnhakijoilta toivotaan uskallusta ottaa vastaan haasteita myös ydinosaamisen ulkopuolelta. ”Olemme pieni porukka ja toimimme ilman siiloja. Työntekijämme arvostavat sitä, että meillä ei joudu vaan pääsee ottamaan suunnittelutasolla monenlaisia vastuita”, Pelkonen kiteyttää. • Saab Teknologiakeskus • Sijaitsee Tampereella, perustettu vuonna 2018 • Osa Saabin globaalia tuotekehitystä ja tuotantoa • Työntekijöitä tällä hetkellä noin 80 • Työntekijöillä kokemusta esimerkiksi tietoliikenne-, avaruus- ja autoteollisuudesta • Hankkeiden fokuksessa suuret yhtenäiset projektikokonaisuudet • Saabin ja Aalto-yliopiston mittava tutkimusyhteistyö palvelee myös Saab Teknologiakeskuksen tuotekehitystä GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 5

MAINOS MAINOS Nopeuksien rauhoittaminen kunnan vetovoimatekijä Kuntien kaduista hieman yli neljäsosassa on 30 km/h enimmäisnopeus ja osuus kasvaa jatkuvasti. Kolmenkympin rajoitus on kunnalle kannattava monesta syystä. L iikenneturva on seurannut nopeusrajoitusten jakautumista kuntien katuverkolla. Yhteensä 30 km/h enimmäisnopeus on 27 prosentissa kuntien kaduista. Suunta on kasvava eli yhä enenevissä määrin kunnat hidastavat moottoriliikenteen vauhtia. Suurista kaupungeista vauhdikkaimpaan kiriin on päässyt Oulu. Vuodentakaiseen verrattuna 30 km/h katuosuudet kasvoivat vajaasta viidestä prosentista lähes 28 prosenttiin. Tien päällä tämä tarkoittaa yli 230 kilometriä lisää kolmenkympin katua. Ajonopeuksien rauhoittaminen on tehokas keino lisätä turvallisuutta etenkin alueilla, joilla kaikenikäiset kulkevat paljon jalan ja pyörällä. Kuva Nina Mönkkönen/Liikenneturva. Turvalliseksi koettu kunta houkuttaa Suurista kaupungeista Tampere on hiljentänyt eniten. Yhteensä 65 prosenttia kaupungin kaduista on 30 km/h rajoituksella. Helsinki ja Espoo tulevat perästä rintarinnan reilulla 58 prosentilla. Pääkaupunkiseudun kolmas iso kaupunki Vantaa on jonkun verran jäljessä 44 prosentilla. Suomen hitain kunta on edelleen Juuka, jossa yli 90 prosenttia kaduista on hiljentänyt 30 kilometriin tunnissa. 6 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Prosenttiluvut eivät yksin kerro, onko jossain kunnassa turvallisempaa liikkua kuin toisessa. Olennaista on myös se, että liikenneympäristö tukee nopeusrajoitusta. Rajoitusten noudattaminen tarvitsee myös uskottavaa valvontaa. Moottoriajoneuvojen nopeudet vaikuttavat kuitenkin kaikkien liikkujien turvallisuuteen – etenkin suojattomien tienkäyttäjien. Alhaisemmat kaupunkinopeudet ovat yksi liikenneturvallisuuden kansainvälisestikin merkittävimmistä aiheista. Tavoite hiljentää kaupunkien nopeuksia on kirjattu myös Suomen liikenneturvallisuusstrategiaan. Esittelemällä kuntien nopeusrajoituksia Liikenneturva haluaa kannustaa kuntapäättäjiä miettimään liikenneturvallisuutta ja edistämään alhaisempia kaupunkinopeuksia. Tekoja liikenteen turvallisuuden eteen toivovat myös kansalaiset. Liikenneturvan kyselyyn vastanneista kahdeksan kymmenestä toivoo valtuutetuilta toimia oman kotikunnan liikenneturvallisuuden parantamiseen. Kun Liikenneturvan kyselyssä vastaajia pyydettiin luonnehtimaan 30 km/h nopeusrajoitusta taajamassa, 62 prosenttia vastanneista yhdisti siihen turvallisuuden. Turvallisuudentunne vaikuttaa suoraan liikkumisvalintoihimme. Se, miten turvallisena liikenne koetaan, on kunnille myös tärkeä vetovoimatekijä. • Lue lisää: liikenneturva.fi/30

MAINOS MAINOS TURVALLISUUS tarvitsee tekijänsä Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut nopeasti. Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL on jo pari vuotta sitten ilmaissut huolensa jengirikollisuuden lisääntymisestä. Nyt Venäjän Ukrainassa aloittama sota lisää entisestään sisäisen turvallisuuden haasteita. ” Vasta nyt jengi- ja nuorisorikollisuuden raaistumisesta on uskallettu puhua laajemmin, vaikka olemme tarjonneet tietoa niin päättäjille kuin suurelle yleisöllekin”, toteaa SPJL:n puheenjohtaja, Jonne Rinne. Ukrainan sodan myötä ulkoinen turvallisuus on ymmärrettävästi herättänyt paljon huolta, mutta sota vaikuttaa tässä vaiheessa ennen muuta Suomen sisäiseen turvallisuuteen. Turvallisuusympäristön muutos vaikuttaa oikeudenhoidon ketjuun aina hätäkeskuksista poliisiin, suojelupoliisiin ja oikeuslaitokseen asti. Esimerkiksi kyber- ja hybridivaikuttamiseen vastaa poliisi, siis sisäisen turvallisuuden ammattilaiset. ”Poliisin tulee huolehtia, että ihmiskauppa ja työperäinen hyväksikäyttö tulevat tehokkaasti torjuttua. SPJL:lle on palkansaajajärjestönä hyvin tärkeää, että Suomessa työtä tekevillä on oikeudenmukainen palkkaus ja työolot”, Rinne sanoo. Poliisin resurssit ovat kuitenkin riittämättömät: vuosittain noin 100 000 hälytystehtävää jää hoitamatta resurssipulan vuoksi. Rikostutkinnassa kaikkea ei ehditä tutkia ja tavallista kansalaista koskevat rikokset jäävät usein pinon alimmaisiksi tai ne joudutaan rajaamaan pois aktiivisesta tutkinnasta. Koronan jälkeen lupapalvelut ovat Teksti: Sari Haukka Kuvat: Katja Almgren ruuhkautuneet. Myös hätäkeskukset toimivat riittämättömillä resursseilla, mikä näkyy henkilöstön jaksamisessa ja suhteettoman korkeina sairauspoissaoloina verrattuna muihin valtion virastoihin ja laitoksiin. Rinne muistuttaa, että poliisin esitutkinnan pitkittyessä pitkittyy myös syyteharkinta ja lopullisen tuomion saaminen tuomioistuimissa. Asianomistajan ja rikoksesta epäillyn lisäksi pitkittyvissä prosesseissa ovat mukana todistajat, joiden tulisi käräjillä muistaa tapahtumien kulku vuosienkin päästä. Poliisissa onkin sanonta: ”menetetty aika, kadotettu totuus”. ”SPJL:n jäsenten antama palaute on selkeä: työtä on liikaa ja se haluttaisiin tehdä paremmin. Jotta kansalaisen oikeudet voidaan turvata, tulee sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resurssit nostaa pohjoismaiselle tasolle. Suomi ei valitettavasti ole enää lintukoto”, Rinne kiteyttää. • GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 7

MAINOS MAINOS PATRIASSA tehdään merkityksellistä työtä huoltovarmuuden turvaajana Maan ydintoimintojen huoltovarmuus sekä toimiminen maalla, merellä, ilmassa – ja kyberavaruudessa – on turvattava kaikissa oloissa. Riittävän hyvä ennakoimis- ja reagointikyky rakennetaan pitkäjänteisellä työllä. Patriassa on jo sadan vuoden ajan kertynyt ainutlaatuista turvallisuuskriittistä osaamista tuomisina puolustus-, turvallisuus- ja viranomaistoimijoille niin kotimaassa ja kansainvälisesti kuin EU- ja Nato-yhteistyökentälle. H enkilöstöjohtaja Leena Orpo kertoo, että Patriassa panostetaan työkulttuuriin, kumppaneiden kanssa tehtävään osaamisen jatkuvaan kehittämiseen, entistä parempaan asiakastyytyväisyyteen sekä laadun parantamiseen ja kustannustehokkuuteen. Globaali muutos ja kansalliset turvallisuusuhat edellyttävät puolustusalan jatkuvaa kehittämistä ja työskentelyä, jotta kriittisen infran haavoittuvuusaukot minimoidaan. Tämän vuoden alusta uusittu Patria-konsernin liiketoiminnan rakenne, strategia ja organisaatio sekä asiakaskeskeisen yhden luukun -palvelukulttuurin käynnistäminen tähtäävät maamme turvallisuuden ja huoltovarmuuden maksimointiin sekä kansainväliseen, kannattavaan liiketoiminnan kasvuun. Puolustusalan asiantuntija maalla, merellä ja ilmassa Patria on kansainvälinen puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualan elinkaaren tukipalvelujen, teknologiaratkaisujen sekä lentokoulutuksen tuottaja. Patria tarjoaa asiakkailleen operatiivisen suorituskyvyn, kaluston käytettävyyden ja valittujen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien tuotteita ja palveluita sekä jatkuvaa kehittämistä. Patrian asiakkaita kotimaassa ovat mm. Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja Poliisi. Patriassa on Merivoimien ohjusvenekaluston elinjaksopäivityshankkeiden myötä kehitetty integraatiopalveluosaaminen, jossa hyödynnetään koko yrityksen laaja-alaista tietotaitoa. Integraatiopalveluiden keihäänkärkeä edustaa loppusuoraa lähestyvä Hamina-luokan elinjaksopäivitysprojekti. Alusluokka valmistui vuosien 1998–2006 aikana ja 2018 Puolustusvoimat allekirjoitti sopimuksen Patrian kanssa alusten peruskorjaamiseksi ja suorituskyvyn kehittämiseksi. LV2000MLU-nimellä kulkevan hankkeen tarkoituksena on jatkaa Hamina-luokan alusten elinkaarta aina 2030-luvulle saakka. 8 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Anna Nousiainen vastaa tietosuojasta ja complianceriskien hallinnasta.

MAINOS MAINOS keskeisesti, että puolustustarvikkeiden vientiä ja puolustuskriittistä dataa säännellään tiukasti”, täydentää Patriassa tietosuojasta ja compliance-riskien hallinnasta vastaava päällikkö Anna Nousiainen. Kokonaisturvallisuusajattelu osana kriittisiä toimintoja ”Meille on keskeistä kokonaisturvallisuusajatteluun perustuva pitkäjänteinen, suhdanteista riippumaton vakaa toiminta kriittisissä toiminnoissa”, painottaa Mikko Viitaniemi, Patrian Suomen Joint & Security -toimintojen johtaja. ”Se, mitä Suomen puolustusvoimille kehitetään on myös globaalisti aivan kärkitasoa”, hän lisää. Patrian kotimaan turvallisuusviranomaisasiakkaiden myyntijohtaja Timo Aaltonen kiteyttää nykytilanteen: ”Emme enää jaottele elävämme sodan tai rauhan ajassa vaan jatkuvasti harmaalla alueella. Turvallisuusviranomaisten operatiivisten järjestelmien tulee olla käytettävissä kaikissa tilanteissa, jotta kansalaisten turvallisuudesta voidaan huolehtia. Olemmekin yksi avaintoimittajista seitsemän turvallisuusviranomaisen yhteisessä kenttäjärjestelmässä.” Merkityksellistä työtä huoltovarmuuden turvaajana Kotimaan Joint & Security -toimintojen johtaja Mikko Viitaniemi ja myyntijohtaja Timo Aaltonen toteavat, että järjestelmien pitää toimia kaikissa olosuhteissa. Merivoimien käytössä on tulevaisuudessa huippumoderneja ja suorituskykyisiä Patrian varustelemia ohjusveneitä ja korvetteja sekä suuri määrä muita keskeisiä meripuolustuksen järjestelmiä. Integraatiopalveluiden lisäksi Patria panostaa jatkossa vahvasti vedenalaisen valvonnan ja maalittamisen, sukellusveneenetsinnän, miinanraivauksen ja liikkuvan tulenkäytön järjestelmiin. Patria on myös F-35-hävittäjäkalustohankkeessa Puolustusvoimien merkittävä kumppani. ”Hornetit ja Hawkit ovat olleet jo pitkään Patrian ilmailuliiketoiminnan ytimessä. F-35-koneilla on tarkoitus lentää aina 2060-luvulle saakka. Huoltovarmuuden näkökulmasta tämä tuo vahvaa osaamista Patrialle ja on kansallisesti merkittävä myös työllistämisvaikutukseltaan, sillä tulemme valmistamaan Suomessa F-35-koneiden eturunkoja ja komponentteja globaaliin tarpeeseen. Lisäksi Patria osallistuu koneiden ja moottoreiden ylläpitoon”, Leena Orpo sanoo. Huoltovarmuudessa korostuu varautumiskyky tiedon käsittelyssä Patria on myös erilaisten tiedustelu-, valvonta- ja muiden korkean teknologian järjestelmien, kuten johtamis- ja kyberturvallisuusjärjestelmien ylläpitäjä. Lisääntyvät kyberuhat, globalisoituneet tietovirrat, datan määrän kasvu, kasvava riippuvuus globaaleista infrastruktuuripalveluista, tietomurrot sekä globaalin maailmanjärjestyksen murros edellyttävät meiltä jatkuvaa kehittymistä. Asiakaslupauksemme on: Kun kaiken on pakko toimia. ”Huoltovarmuuteen liittyy yhä korostetummin varautumis- ja reagointikyky tiedon käsittelyssä. Kyberhyökkäysuhille altis tieto on turvattava vakailla prosesseilla. Toimintaympäristöömme kuuluu Erityisesti turvallisuuskriittisten tuotteiden ja palveluiden toimittamisessa korostuvat pitkäaikaiset ja luottamukselliset asiakassuhteet. ”Näyttö vahvasta kotimaisesta puolustusteollisuudesta tuo kilpailuedun myös kansainvälisillä markkinoilla. Tiivistyneessä EU- ja Nato-yhteistyössä meillä on paljon annettavaa ja myös mahdollisuus kehittyä yhdessä”, Mikko Viitaniemi toteaa. Patriassa tehdään yli 3 000 huippuammattilaisen voimin merkityksellistä työtä Suomen huoltovarmuuden turvaamiseksi. Patrialaiset ovat ylpeitä työstään, työ koetaan merkitykselliseksi. ”Meillä tavalliset ihmiset ratkaisevat epätavallisia haasteita. Työnantajalupauksemme on Työpaikka, jossa sinä ratkaiset. Tällä hetkellä etsimme lisää erityisesti IT-järjestelmäosaajia, ohjelmistokehittäjiä, suunnitteluinsinöörejä sekä lentokoneasentajia”, Leena Orpo vinkkaa. • GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 9

MAINOS MAINOS Käteistä tarvitaan takaamaan yhteiskunnan sujuvuutta ja turvallisuutta Käteisen rahahuollon asiantuntijayritys Loomis näkee, että käteisen rooli yhteiskunnassa tulee jatkossakin olemaan tärkeä. Viimeaikojen kasvanut kriisitietoisuus on saanut myös päättäjät ja kuluttajat ymmärtämään sen merkityksen. K ansainvälinen Loomis toimii Suomessa kahden yhtiön, rahankäsittelyyn keskittyvän Loomis Suomi Oy:n ja automaattitoiminnasta vastaavan Loomis Automatian, voimin. Suomessa yritys on alan markkinajohtaja. Alalla toimivat myös, norjalaiset Nokas Finland ja automaattitoimija Nokas CMS sekä S-ryhmän Reila Palvelut Oy. Loomis Suomen asiakkaita ovat pankit, isot vähittäiskaupan ketjut sekä myös kaikki muut yritykset ja julkishallinto. Automatian kautta yritys näkyy myös kuluttaja-asiakkaiden suuntaan. Viimeisten kuukausien aikana yrityksessä on voitu nähdä selvästi uudenlaisen kriisitietoisuuden positiiviset vaikutukset käteisen brändiin. ”Käteisen rooli on ollut paljon esillä mediassa, yritykset ovat nähneet sen merkityksen maksuvälineenä ja kuluttajat ajattelevat nyt, että käteistä kannattaa pitää häiriöiden varalta varuilla. Samalla myös yhteistyömme viranomaisten kanssa on lisääntynyt”, 10 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU kertoo Loomis Suomi Oy:n toimitusjohtaja Harri Veijola. Yrityksestä muistutetaan myös, että käteisinfrastuktuuria ei voi luoda yhtäkkiä, vaan sitä on pidettävä jatkuvasti yllä. ”Käteistä ei voi käyttää varajärjestelmänä kriisitilanteessa, jos sitä ei käytetä muuten”, toteaa myyntijohtaja Pasi Vuori. Käteisellä on kirkas tulevaisuus Moni ajattelee, että käteistä käytetään nykyisin todella vähän. Todellisuudessa euroseteleitä on liikkeellä enemmän, kuin koskaan. Euroopassa käteinen on monelle edelleen pääasiallinen maksuväline ja Suomessakin se on sitä n. 10 prosentille kuluttajista. ”Merkittävälle määrälle ihmisiä käteinen on edelleen ainoa maksutapa. Lisäksi se on anonyymi ja turvallinen vaihtoehto”, Veijola toteaa. Käteisen käytön puolesta puhuu myös sen konkreettisuus; esimerkiksi taloudenhallinnassa tai lapsille rahan arvon opettamisessa käteinen on ylivoimainen. Loomiksessa nähdäänkin, että käteiselle on varma paikka myös tulevaisuudessa. ”Käteisen määrä vähenee, mutta aiempaa hitaammassa tahdissa. Tähän ohjaa myös valmistelussa oleva lainsäädäntö, joka velvoittaisi toimijoita vastaanottamaan ja luovuttamaan käteistä”, Veijola mainitsee. Loomiksen tavoitteena on tulevaisuudessa pitää käteinen valtakunnallisesti saatavilla olevana ja kustannustehokkaana vaihtoehtona, sekä luoda konsepteja, joilla käteisen rahan vastaanottaminen on helppoa ja kannattavaa. Yksi innovaatiosta on Loomis Pay, jonka avulla yrityksen maksuliikenne voidaan yhdistää maksuvälineestä riippumatta yhdeksi palveluksi. ”Kauppiaat saavat yhden luukun periaatteella kaikkien maksuvälineiden tapahtumanvälityksen, jolloin erillisiä sopimuksia ei tarvita. Tämän avulla käteisen vastaanottaminen on yrittäjälle edelleen helppoa ja kustannustehokasta”, Veijola summaa. •

MAINOS MAINOS MAINOS MAINOS Sähkökatko ei saa jumittaa kriittistä tietoinfraa Satunnaisten tai suunniteltujen sähkökatkoksienkin aikana erityisesti kriittisen datansiirron on toimittava häiriöttä. Suomen Huoltovarmuusdata Oy:n huippuammattilaisilla on täysi valmius ylläpitää asiakkaittensa järjestelmät käyttövarmoina ja täydessä toiminnassa myös kaikenlaisissa häiriötilanteissa. H uoltovarmuudella turvataan yhteiskunnan perustoimintojen toimintakyky häiriötilanteissa, myrskyn aiheuttamista sähkökatkoista sotatilaan. Teknisten järjestelmien toiminnan varmistaminen kaikissa oloissa on Huoltovarmuuskeskuksen tärkeä painopiste. Erityisesti on turvattava yhteiskunnan kaikki kriittiset tietojärjestelmät, joihin kuuluu laajasti myös yksityissektorin, kuten finanssi- ja energia-alan, yrityksiä. Huippusuojatut palvelinkeskukset ja konesalit Suomen Huoltovarmuusdata Oy:n kokeneet ICT- ja konesaliasiantuntijat sekä kunnossapidon henkilöstö turvaavat sopimusasiakkailleen huipputurvalliset, sertifioidut konesalipalvelut sekä tarvittaessa niiden henkilöstölle turvalliset työtilat toimintojen jatkamiseksi poikkeusoloissa. ”Palvelinkeskukset ja konesalit sekä niiden keskeytymätön toiminta on suojattava sekä fyysisiltä ympäristön uhkatekijöiltä että tiedon katoamisen ja kyberhyökkäysten varalta. On hyvä muistaa, että sijoituspaikastaan riippumatta erilaiset tietojärjestelmät ovat riippuvaisia myös muista asioista kuin ohjelmistoista ja niiden haavoittuvuuksien suojaamisesta. Toimiakseen tietojärjestelmät tarvitsevat kaikissa olosuhteissa sähköä, jäähdytystä ja hyvät liikenneyhteydet”, kerrotaan Suomen Huoltovarmuusdatasta. Jatkuvuus on kokonaisturvallisuutta Huoltovarmuuskeskuksen omistamassa Huoltovarmuusdatassa kyetään hoitamaan myös poikkeusoloissa koko konesalin operointi täysin omavaraisesti, kunnossapitoa ja turvallisuutta myöten. ”Ensi talvena Suomessakin on odotettavissa mahdollisia sähkökatkoja energiapulan tai myrskyjen vuoksi. Tämä ei koske meitä. Olemme varautuneet. Meillä sähköt pysyvät päällä ja palvelimet täydessä toiminnassa vakavissakin häiriötilanteissa”, Huoltovarmuusdatasta painotetaan. Huoltovarmuusdatan rooli on tuottaa yhteiskuntaan sellaista infrastruktuuria, joka ei ole alttiina häiriötilanteille. ”Tämä koskee niin kansalaisten perustarpeita turvaavia viranomaisia kuin yritysasiakkaitammekin. Olemme heille tärkeä lisäturva. Käyttövarmuus eli palveluiden täysi saavutettavuus kaikissa olosuhteissa on merkittävä osa turvallisuutta. Järjestelmäarkkitehtuurissa jokaisen toimijan on viisasta huomioida kokonaisturvallisuus ”, Huoltovarmuusdatasta muistutetaan. • GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 11

MAINOS MAINOS ”Turvallisuudestamme vastaavat tarvitsevat tukea työssäjaksamiseen” Julkisen sektorin palkansaajien työssä jaksaminen vaikuttaa siihen, miten turvallista arkemme on tai miten turvalliseksi koemme sen. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren muistuttaa, että myös työnantaja hyötyy säännöllisistä tilannepäivityksistä henkilöstönedustajien kanssa. E lämme monella tapaa kuormittavaa ja epävarmaa aikaa. Sota Ukrainassa, energiakriisi, koronan variaatiot ja kiihtyvä inflaatio näkyvät useimpien arjessa suoraan tai epäsuorasti. Arvaamattomissakin olosuhteissa suomalaiset luottavat siihen, että turvallisuudestamme julkisen sektorin eri aloilla huolehtivat hoitavat työnsä täysipainoisesti joka päivä. ”Venäjän hyökkäyssota on lisännyt merkittävästi esimerkiksi sotilaiden, poliisien ja rajavartiolaitoksen sekä oikeus- ja lupahallinnossa työskentelevien työmäärää. Lisäksi Koronapandemia, sota, energiapula ja taloudellinen epävarmuus vaikuttavat myös muihin julkisiin palveluihin, kuten sosiaali- ja terveyshuoltoon ja koulutukseen”, JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren kertoo. ”Julkisella sektiorilla työskentelevät tarvitsevat nyt tukea jaksamiseen, kuten riittävien resurssien varmistamiseen ja työaikojen ja työmäärän hallintaan”, Löfgren painottaa. Tunne turvallisuudesta perustuu luottamukseen Nopeasti muuttuvat tilanteet kuormittavat julkisen sektorin henkilöstöä. Turvallisuudesta ja hyvinvoinnista ei saa kuitenkaan tinkiä. Koska vaikeasti ennustettavat olosuhteet voivat 12 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU jatkua pitkään, tarvitaan kestävää kykyä sopeutua. ”Työpaikkojen merkitys on tässä suuri”, Löfgren muistuttaa. ”Kun omasta jaksamisesta tulee huoli, on otettava yhteyttä työnantajaan. Tukea saa henkilöstönedustajalta. JUKOlla on työpaikoilla eri puolilla Suomea laaja akavalaisten luottamusmiesten verkosto. Heillä on todella suuri merkitys työpaikan tilanteen hallinnassa ja hallinnan tunteen välittämisessä.” Luottamus yhteiskunnassa ja työssä sen kaikilla tasoilla on turvallisuuden rinnalla Löfgrenin mielestä toinen tärkeä peruskivi, jolle rakennetaan työssäjaksamista ja työhyvinvointia: ”Työnantajan kannattaakin lisätä työntekijöiden ja henkilöstönedustajien kanssa käytäviä tilannepäivityskeskusteluja.” Vuoropuhelulla hälvennetään mahdollisia uhkia ja pelkoja ja yhteistyössä niihin löydetään helpommin ratkaisuja. ”Varsinkin nuoremmilla työntekijöillä saattaa nyt olla aiempaa enemmän energiaa syöviä pelkotiloja tai tunne-elämän hallitsemattomuudesta. Kun asiat ovat hyvin työpaikalla, se voi parantaa tunnetta oman elämän hallinnasta huolimatta globaaleista kriiseistä.” Julkisen sektorin yksi keskeinen tehtävä on tuottaa turvallisuutta ja vakautta maahamme. Jos työntekijät voivat huonosti, tämäkin tehtävä vaarantuu. ”Työntekijöiden hyvinvointi ja työturvallisuus vaikuttaa näin myös maamme kokonaisturvallisuuteen”, JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren kiteyttää. •

MAINOS MAINOS Turvallisuusteknologiaa tuotava teollisuus on osa turvallisen yhteiskuntamme perustaa Suomen kokonaisturvallisuuden malli nojaa viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyöhön. Puolustusteollisuudella on lisäksi merkittävä rooli osana puolustusjärjestelmää. Marine Alutech Oy:n valmistava Jehu-luokan maihinnousuvene Merivoimien ja Ison-Britannian HMS Albion maihinnousutukialuksen yhteisharjoituksessa 2021. © Lphot Robert Oats T oimiva ja kansainvälisesti kilpailukykyinen kotimainen puolustusteollisuus, sen kansainvälinen verkottuminen sekä vientitoiminta edistävät maanpuolustuksen toimintakykyä ja mahdollistavat sotilaallisen huoltovarmuuden ylläpitämisen. Sotilaallisen huoltovarmuuden kannalta kriittisiä hankintoja tulisi jatkuvasti ohjata kotimaahan teollisuuden osaamisen kehittämiseksi. Suomalainen puolustusteollisuus tuottaa korkean teknologian ratkaisuja. Erikoisosaamisalueet liittyvät liikkuvuuteen, ase-, ja johtamisjärjestelmiin sekä suojaratkaisuihin. Ala investoi yli 15 % liikevaihdostaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI). Ala osallistuu aktiivisesti EU-hankkeisiin ja nyt myös Natossa tehtävä TKItoiminta avautuu kokonaisuudessaan suomalaisille. Teollisuutemme toimii globaalisti ja yritysten liikevaihdosta 48 % koostui viennistä 2021. Teknologioiden murroksessa toimialojen (siviili/puolustus) rajat hämärtyvät. Vahvuutemme on, että puolustusteollisuus sekä ns. siviilimarkkinoilla toimiva teknologiateollisuus innovoivat ja tuottavat yhdessä eri teknologioita (mm. autonomia ja tekoäly) hyödyntäviä puolustus- ja Raikka Oy:n valmistama impulssiletkusytysjärjestelmä, jota käytetään erilaisten räjähteiden räjäyttämiseen. Tuotetta on myyty 15 maahan. turvallisuusratkaisuja. Ns. perinteinen puolustusteollisuus on integraattorina sekä kansainvälisen verkostoitumisensa takia avainasemassa. Sitä tarvitaan myös ylläpitämään järjestelmiä niiden pitkienkin elinkaarien ajan. Suomen tulevaisuuden menestys perustuu tutkimukseen ja innovaatioihin. Riittävä rahoitus TKI- toimintaan mahdollistaa kilpailukyvyn ja kansainvälisen verkostoitumisen. Akuutin varautumistarpeen lisäksi on tärkeää huolehtia suorituskykyjen kehittämisestä TKI-toiminnalla. Puolustus-, ilmailu-, avaruusja turvallisuussektoreiden vienti tuo huoltovarmuutta, kasvua ja työpaikkoja kansainväliset verkostot tukeutuvat suoraan tai epäsuorasti suomalaisiin toimijoihin ja niiden osaamiseen. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että Suomi noudattaisi vientilupapolitiikassaan EU:n yleistä vastuullista linjaa eikä asettaisi suomalaista teollisuutta kilpailijoitaan huonompaan asemaan. Pitkäaikainen hallituskaudet ylittävä linjaus varmistaisi suomalaisen teollisuuden osallistumisen EU:n ja Naton yhteishankkeisiin. • Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry:n pääsihteeri Tuija Karanko. Kuva: Pentti Hokkanen Puolustustarvikkeiden vienti on osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä teollisuuspolitiikkaa. Suomen sotilaallinen huoltovarmuus on sitä vahvempi, mitä enemmän teollisuuden GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 13

MAINOS MAINOS UKRAINAN SOTA HERÄTTI YRITYKSET: Pakotelistojen tarkistus on tärkeä osa yrityksen vastuullisuutta ja riskinhallintaa Suomalaiset yritykset ymmärtävät nyt entistä paremmin, kuinka tärkeää on todella tuntea asiakkaat ja yhteistyökumppanit. Liiketoimet pakotelistalla olevan yrityksen tai henkilön kanssa ovat aina iso riski, jota ei haluta ottaa. 14 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOS MAINOS U krainan sota on ravistellut suomalaisyritykset tarkastamaan, löytyykö niiden kumppanien joukosta Venäjäpakotteiden listalle kuuluvia yrityksiä tai henkilöitä. Kyse on yrityksen asiakkaista, toimittajista, alihankkijoista tai muista kumppaneista. ”Moni suomalainen yritys on tähän saakka kokenut pystyvänsä tekemään tarvittavat selvitykset käsityönä tai jopa unohtamaan ne kokonaan. Nyt sanktiot laajenevat jatkuvasti ja ”by-the-book”-toimintamalliin sitoutuneet organisaatiot ymmärtävät, ettei kymmenien, satojen tai jopa tuhansien yritysten tietojen tarkistaminen yksitellen ole tehokasta”, huomioi johtaja Heikki Ylipekkala Asiakastiedosta. Asiakastiedon myyntipäällikkö Jaakko Nors kertoo taustatarkistusten kasvun olevan räjähdysmäistä. ”Aiempien suppeampien tarkistusten sijaan teemme nyt laajoja selvityksiä yritysten kumppanien vastuuhenkilöistä ja omistajista. Yritykset haluavat toimia vastuullisesti ja suojata liiketoimintaansa mainehaitoilta. Samalla ne varmistavat, etteivät päädy itse pakotelistalle”, hän sanoo. Tarkistusten teettäminen on helppoa. Yritys toimittaa asiakasrekisteristään yritys- ja henkilötiedot Asiakastiedolle, joka täydentää listaan vastuuhenkilöt, osakkaat ja tosiasialliset edunsaajat. Sen jälkeen kansainvälisestä pakote- ja täytäntöönpanopalvelusta poimitaan osumat. Pakotelistojen lisäksi yritysten on syytä seuloa enforcement- eli täytäntöönpanolistoilla olevat henkilöt. Suomessa keskusrikospoliisi, tuomioistuimet ja eri valvontaelimet julkistavat listoja, syytteistä, sakoista tai oikeuden päätöksistä. Maailmanlaajuisesti pakote- ja täytäntöönpanolistoja on yli 1 300 kappaletta. Tarkistukset voi tehdä Asiakastiedon avulla. ”Täytäntöönpanolistalle ei aivan pikkurikoksilla pääse. Tuomio on voinut tulla esimerkiksi ihmiskaupasta, aseiden myynnistä tai laajoista kartelleista”, Jaakko Nors listaa. Tarkistusten tulokset käydään aina yhdessä läpi, koska niitä voi olla varsinkin ensikertalaisen vaikea tulkita. ”Ensipoiminta lämmittää vain hetken aikaa ja siksi suosittelemme jatkuvaa seurantaa. Meidän vahvuutemme on se, että olemme itse keränneet suomalaisyrityksistä Kun sanktiot koko ajan laajenevat, kannattaa pakotelistatarkistukset automatisoida, suosittelee Heikki Ylipekkala Asiakastiedosta. osakastietoa yli kymmenen vuoden ajan. Emme ole pelkästään julkisen tiedon varassa”, Nors sanoo. Vastuullisuus ohjaa taustatarkistuksiin Pakote- ja täytäntöönpanolistojen velvoittavuus vaihtelee, mutta monet yritykset ovat selkeyden vuoksi, vastuullisuusnäkökulmaa painottaen päättäneet kieltäytyä kaikesta liiketoiminnasta Euroopan unionin ja YK:n pakotelistoilla olevien yritysten ja henkilöiden kanssa. ”Isoimmat havainnot liittyvät yrityksiin, joista on paljastunut laaja hintakartelli. Yrityksen omistava yhtiö voi olla globaali toimija, joka on merkittävä tavarantoimittaja monelle yritykselle täällä Suomessakin. Jos yrityksellä on selvä ja tiukka politiikka hankintakumppaneista, tällaisella tieto käytännössä estää yhteistyön”, Jaakko Nors kuvaa. Yrityksissä vastuu taustatarkistusten tekemisestä jakautuu eri henkilöille. ”Useimmiten yrityksen compliance officer on päävastuullinen ja ottaa meihin yhteyttä. Hankintaosastolla se on hankintajohtaja tai päällikkö. Kun kyse on asiakkaista, kontakti tulee yleensä talouspuolelta tai myynnistä. Tämä on oppimisen paikka kaikille”, Nors sanoo. • GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 15

MAINOS MAINOS Kiinteistöjen öljylämmitysjärjestelmät ovat tärkeä osa Suomen kriisivalmiutta Poliittiset toimet ja tällä hetkellä käytävä keskustelu ohjaavat luopumaan öljylämmitysjärjestelmistä. Lämmitysenergia Yhdistys ry:n toiminnanjohtaja Arto Hannulan mukaan harkittavissa muutoksissa tulisi kuitenkin huomioida Suomen kokonaisturvallisuus, energiatehokkuus sekä konkreettiset ilmastotulokset. uomalaisten kiinteistöjen öljylämmitysjärjestelmillä on selkeä rooli osana toimintavarmuutta. ”Ne ovat kiinteistökohtaisina osa hajautettua energiajärjestelmää. Lisäksi säiliössä on tyypillisesti noin vuoden polttoainetarve. Jos kohdalle osuu merkittävä sähkökriisi ja kovat pakkaset, öljylämmitys tuo turvallisuutta. Järjestelmään voidaan lisätä myös aggregaatti, jolla voidaan tuottaa tarvittaessa polttimen vaatima virta”, Hannula kuvailee. Pientalossa tämä muutos voidaan tehdä muutaman sadan euron laitteella. 16 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Kriittisissä tiloissa, kuten vaikkapa vanhusten palvelutaloissa, voidaan asentaa tehokkaampi varavoimajärjestelmä, jolla virranmäärästä riippuen pystytään lämmön lisäksi ylläpitämään esimerkiksi led-valaistusta. Hannula toteaa, että öljylämmityksen puolesta puhuu myös se, että se ei aiheuta kuormituspiikkiä sähköverkkoon. Tämä on haaste esimerkiksi lämpöpumppujen osalta, jotka vaativat eniten energiaa kovilla pakkasilla, jolloin järjestelmän kuormitus on muutenkin kovimmillaan. ”Haasteemme kun ei ole energian riittävyys, vaan tehontarve”, hän mainitsee. Öljylämmitys voi olla ympäristöystävällinen valinta Hannulan mukaan öljylämmityksestä kokonaan luopumisen sijaan ympäristöystävällisyyttä kannattaa tukea panostamalla energiatehokkaisiin moderneihin teknologioihin, hybridijärjestelmiin sekä uusiutuvaan polttoöljyyn. ”Hybridijärjestelmässä lämpöpumppua ei tarvitse mitoittaa yhtä suureksi ja sen käyttö voidaan keskittää leutoihin säihin, jolloin pumppu on energiatehokkaimmillaan. Lämpöpumppulämmityksessä tulee huomioida, että kovilla pakkasilla se on käytännössä suorasähkölämmitystä koska lämpöpumput käyttävät silloin lisävastuksia.” Hannula näkeekin, että tuet ja investoinnit kannattaisi ohjata erityisesti energiatehokkuutta tukeviin ratkaisuihin. Öljylämmitysteknologiat ovat kehittyneet huimasti ja uuden teknologian avulla voi parantaa energiatehokkuutta kymmeniä prosentteja ja samalla vähentää päästöjä. Siirtymällä uusiutuvaan lämmitysöljyyn voi päästöt käytännössä nollata. ”Uusiutuva öljy on vielä kotimaista tuotantoa, millä on suuri merkitys tulevaisuuden turvallisuuden kannalta”, Hannula vetää yhteen. •