www.ampumaurheiluliitto.fi Aleksi Lepän ja Noora Antikaisen pitkäjänteinen ja kova työ palkittiin Suomen Ampumaurheiluliiton jäsenlehti 3/2022 BAKUN KOMEAT TULIAISET Arttu Laulainen luottaa omaan tekemiseensä → 13 Skeet-ampuja Oskari Lehtimäen jättiloikka → 10–11 Noin 20 kysymystä: Lars-Christian Schauman UA_3_2022.indd 1 22–23 1.7.2022 6.26

Lapua® pienoiskiväärinpatruunat kaikkeen kilpa-ammuntaan! 2 URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 2 A4 Rimfire 2022_Numero3.indd 1 Lapua Urheiluampuja 1.7.2022 6.26 2.5.2022 16.24.11

.24.11 PERUSTETTU 1927 94. vuosikerta. Viisi numeroa/vuosi. ISSN 0789-516X Kisakalenterit näyttävät jälleen normaalin täysiltä L A S S I PA LO JULKAISIJA Suomen Ampumaurheiluliitto ry PÄÄTOIMITTAJA Lassi Palo, puh. 050 339 0644 lassi.palo@ampumaurheiluliitto.fi OSOITTEENMUUTOKSET Olli Törni, puh. 0400 930 527 olli.torni@ampumaurheiluliitto.fi Tilaushinta 50 euroa/kalenterivuosi. MAINOSTILAN MYYNTI Juha Halminen, puh. 050 592 2722 juha.halminen@kolumbus.fi ULKOASU Rauno Hietanen, Sanatakomo Oy PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ARTIKKELIVASTUU Jutut edustavat kirjoittajansa henkilö­ kohtaista mielipidettä lukuunottamatta SAL:n virallisia tiedotuksia. TEKSTIN LAINAAMINEN Sallittu julkaisijan luvalla, julkaisija mainiten. KAHDEN koronavuoden jälkeen ampumaurheilunkin kilpailutoiminta on päässyt takaisin normaaliin tiiviiseen rytmiinsä. Kotimainen kilpailukalenteri on täynnä kaikkien lajien tapahtumia, ja huippu-urheilijoiden katseet ovat syksyn kansainvälisissä arvokilpailuissa – haulikkolajien sekä kivääri- ja pistoolilajien EM- ja MM-kilpailuissa. Niitä ennen kilpaillaan Kroatian Zagrebissa heinäkuun lopussa 300m kiväärin Skeet-ampuja Tommi Takanen sijoittui Polar GP:ssä EM-mitaleista. Kouvolassa toiseksi ja voitti Sako-Franchi GP:n. ja Orimattilassa järjestetään 4.–7. elokuuta kahden vuoden odotuksen jälkeen PM-kilpailut. lajien MM-kilpailut päättyvät Egyptin KaiSuomi on nimennyt PM-kotikisoihin 57 rossa vasta lokakuun lopussa. Arvokisoissa urheilijaa. on jaossa mitalien lisäksi ensimmäiset maapaikat Pariisin olympialaisiin 2024. KANSAINVÄLISEN ampumaurheiluliiton (ISSF) ja Euroopan ampumaurheiluliiton KUTEN TOISAALLA tässä lehdessä kerro(ESC) arvokilpailut pidetään vasta myötaan, suomalaisten kausi on sujunut hyvin ja iloisia mitalituuletuksia on nähty useita. hemmin syksyllä: EM-mitaleista kilpaillaan Toivottavasti jatkossakin! elo-syyskuussa ja MM-mitaleista lokakuusLASSI PALO sa. Kausi on pitkä, sillä kivääri- ja pistooli- SUORAMARKKINOINTI Lehden osoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinointiin. SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO RY Osoite: Valimotie 10, 00380 Helsinki Puhelin: 0400 930 527 Faksi: (09) 147 764 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ ampumaurheiluliitto.fi SAL:N HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Anne Laurila Taloussihteeri Sanna Hellgren Palvelusihteeri Olli Törni Viestintäpäällikkö Lassi Palo Nuoriso- ja koulutuspäällikkö Timo Rautio Valmennuksen johtaja Henna Torpo Ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitinen Seurakehittäjä Marko Keskitalo K A N N E N K U VA : L A S S I PA LO SISÄLTÖ LEHDESSÄ 3/2022 4 Pääkirjoitus: Voimapyörteessä. 5 SAL hakee uutta valmennuksen johtajaa i 6 kiperää: Johanna Huotari. 6 Aleksi Lepälle ja Noora Antikaiselle huippumenestystä. 9 Pitkä huippu-urheiluvuosi. 10 Urheilijahaastattelut: Arttu Laulainen ja Oskari Lehtimäki. 12 #joka8-kampanja tuo ampumaurheilua esille. 14 Sääntögallup kivääriampujille. 16 Action air näkyvästi esillä SM-viikolla. 18 Katsaus liikkuvan maalin tilanteeseen. 20 Urheilija arjessa: Juho Montonen. 22 Noin 20 kysymystä: Lars-Christian Schauman. 25 Tehoryhmäampuja Santeri Kenola. 26 Seuraesittely: Heinolan Ampujat. 28 Torpon teesit. 29 Satunurkka. 30 Mitäs nyt kuuluu, Mika Kinisjärvi? 32 Kultahippufinaalit Kauhavalla. 34 Ase-esittely: Browning B725 Pro Trap. 38 Lyhyitä uutisia. 40 Nuorisoaukeama. uku hakuammuntaa l 4041 0428 PEFC/02-31-162 IISALMEN AMPUJIEN ja nuorten maajoukkueen trap-ampuja Juho Montonen oli kesäkuun 10. päivään mennessä ampunut tämän vuoden aikana vain kolmekymmentä sarjaa. ”Raasion radalla ei saa ampua. Kausi on mennyt aikalailla kiville.”5. i sivut 20–21 34 42 Tiedotuksia ja tapahtumia. 44 Svenska sidor. 46 Sarjakuva. 10 napakkaa: Petteri Aro. 47 Finaali: Elina Selin. 30 3/2022 URHEILUAMPUJA UA_3_2022.indd 3 3 1.7.2022 6.26

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • 13.7.2022 Voimapyörteessä En storm av förändringar T D uskin koskaan ampumaurheilu ainakaan Suomessa on ollut et har nog aldrig kommit förändringskrav på sportskytte i näin monen samanaikaisen muutosvoiman ristipaineessa. Finland från så många håll som i dag. En del av kraven medför Osa näistä voimista on vaikutuksiltaan hitaita, mutta lopulta långsamma förändringar, som dock till slut kommer att bli tuottaa pysyvää muutosta. Osa voimista kumpuaa toimintaympärispermanenta. En del uppstår snabbt och överraskande av förändrintön muutoksesta nopeasti ja yllättäen. Ennakoiva johtaminen tässä gar i omvärlden. Proaktivt ledarskap innebär i denna situation minst voimapyörteessä on vähintään haasteellista. sagt en utmaning. Aloitan tilanteen tarkastelun ampumaseurojen elinvoimaisuuLåt oss börja med att granska situationen med tanke på skytteden näkökulmasta. Tulemme jatkossa näkemään, että maamme 300 föreningarnas livskraft. I framtiden kommer vi att se vårt lands 300 ampumaseuraa jakautuu elinvoimaltaan kolmeen eri skytteföreningar delas in i tre huvudsakliga kategopääluokkaan. Vain pieni prosentti näistä pystyy uudisrier. Endast en liten procent av dem kan förnya sig till en modern idrottsförening, som kännetecknas av tumaan nykyaikaiseksi urheiluseuraksi, tunnusmerken betydande självfinansiering via verksamheten, keinään merkittävä toiminnallinen tulorahoitus, laaja ett omfattande samarbetsnätverk och högklassig yhteistyöverkosto ja laadukas johtaminen. ledning. En något större andel av föreningarna kan Hieman suurempi joukko seuroista pystyy bibehålla sin nuvarande verksamhetsnivå, men under säilyttämään nykyisen toimintansa tason, mutta kontinuerlig press och genom att köra slut på sina jatkuvasti kipuillen ja harvoja aktiivisia vapaaehfåtaliga aktiva volontärer. En beklagligt stor del av de toisiaan loppuun polttaen. Valitettavan suuri osa nuvarande skytteföreningarna kommer antingen att nykyisistä ampumaseuroista joko kuihtuu pois tai tyna bort eller fogas till en livskraftigare förening. tulee liitetyksi johonkin toimivampaan. Rysslands brutala anfall mot Ukraina fick många Venäjän häikäilemätön hyökkäys Ukrainaan attitydströmningar att tillfälligt ändra riktning. muutti tilapäisesti monien asenteellisten virtausten VESA NISSINEN Vi har fått höra att försvarsministern oroar sig för suuntaa. Kuulemme puolustusministerinkin olevan SAL:n puheenjohtaja / skjutbanornas tillstånd och tillräcklighet. Vi ser att huolissaan ampumaratojen tilasta ja riittävyydestä. Sportskytteförbundets aktivitetsnivån ökat betydligt i fråga om olika slags Näemme merkittävän aktiivisuustason nousun liitordförande säkerhetskapacitet, däribland skjutfärdighet. Jag tyen erilaisiin turvallisuusvalmiuksiin, ampumataito hörde själv poliskommendören säga att polismynmukaan lukien. Kuulin itse suoraan poliisikomentajan suusta, että nyt vihdoin poliisiviranomainenkin on herännyt digheten äntligen hade insett hurdana effekter de eventuella blybemahdollisten lyijyrajoitusten vaikutuksiin ja niiden torjuntaan. gränsningarna skulle ha och hur de skulle bekämpas. Ampumaratojen joustavan, sopimusperustaisen yhteiskäytön Försvarsmaktens utbildningsledning har godkänt principerna för periaatteet on hyväksytty puolustusvoimien koulutusjohdossa. en flexibel och avtalsbaserad gemensam användning av skjutbanorAmpumaratojen ympäristöhankkeen jatkorahoitus on ministeriössä na. Den fortsatta finansieringen av skjutbanornas miljöprojekt har myötätuulessa. medvind i ministeriet. Hidas mutta selkeä harrastuneisuuden muutos haastaa nykyiset Den långsamma men tydliga förändringen i engagemanget rahoitusmallimme. Ellei ihmeitä tapahdu, tilapäisestä myötätuulesta medför en utmaning för våra nuvarande finansieringsmodeller. Om huolimatta emme saa jatkossakaan merkittävää ulkopuolista yhteisinget under sker kommer vi trots tillfällig medvind inte att få någon betydande extern samarbetsfinansiering i fortsättningen heller. Det työrahoitusta. Valtion suunnalta kehys tulee pienenemään. Muutstatliga stödet kommer att minska. När det gäller de rörliga kostnatuvien kustannusten osalta olympialajien ja eniten uusia ampujia vetävien toiminnallisempien lajien välinen jännite kasvaa. derna kommer spänningen mellan OS-grenarna och de mer dynamisOn täysin ymmärrettävää, että kunkin lajin harrastajien ja kilpaika grenarna som drar in flest nya utövare att öka. Det är helt förståeligt att antalet utövare och tävlare i respektive lijoiden määrän tulisi näkyä liiton tavassa rahoittaa toimintaa. Nykygren bör synas i förbundets sätt att finansiera verksamheten. I den mallissa merkittävä osa valmennus- ja kilpailutoiminnan varoista on nuvarande modellen har dock givaren avsatt en betydande del av kuitenkin sidottu antajansa toimesta olympialajeille. Kokonaan oma tränings- och tävlingsverksamhetens medel till OS-grenar. asiansa on, mitä tapahtuu kansainvälisellä tasolla, kun loppuvuodesPå internationellt plan får vi se vad som händer i slutet av året, när ta äänestetään venäläisten ampumaliittojohtajien jatkoista. man röstar om de ryska ISSF-ledarnas fortsättning. Grunden för gott Hyvän päätöksenteon perusta on toimintaympäristön tunnistabeslutsfattande nås genom att man känner sin omvärld och ser den minen ja ”julmien” tosiasioiden kohtaaminen. Mikäli saavutamme riit”grymma” sanningen i vitögat. Om vi har en tillräckligt klar gementävän selkeän yhteisen tilannekuvan, pystymme yhdessä luovimaan eteenpäin tässä ristiaallokossa. sam lägesbild, kan vi tillsammans ta oss framåt i den här stormen. Toivotan reipasta ja hyvien osumien täyteistä kesää kaikille ampuJag önskar alla vänner av sportskytte en aktiv sommar full av bra träffar! maurheilun ystäville! YHTEISTYÖSSÄ: 4 URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 4 1.7.2022 6.26

AJANKOHTAISTA Uutta valmennuksen johtajaa haetaan Ampumaurheiluliitto on ryhtynyt hakemaan uutta valmennuksen johtajaa. Teksti & kuva LASSI PALO S uomen Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtajana vuoden 2021 alusta työskennellyt Henna Torpo irtisanoutui tehtävästään juhannusviikolla ja siirtyy uusien haasteiden pariin. Samalla viikolla liiton hallitus päätti kokouksessaan avata heti haettavaksi valmennuksen johtajan tehtävän. Torpon viimeinen työpäivä valmennuksen johtajana on 19. elokuuta. Hakuaika valmennuksen johtajan tehtävään on siis käynnissä ja päättyy 20. heinäkuuta. Tehtävä on määräaikainen 4+2 vuotta (kahden vuoden optio). Uuden valmennuksen johtajan toivotaan aloittavan viimeistään 1. syyskuuta. VALMENNUKSEN JOHTAJA vastaa Ampumaurheiluliiton huippu-urheilutoiminnasta yhdessä lajikohtaisista maajoukkuevalmentajista koostuvan tiiminsä kanssa. Hänen tehtävänään on organisoida ja kehittää liiton valmennusjärjestelmä sellaiseksi, että se mahdollistaa nyt ja tulevaisuudessa maailman huipun saavuttamisen motivoituneille huippu-urheilijoille ja varmistaa laadukkaan valmennuksen kautta polun tulevaisuuden Henna Torpo kuvattuna Turussa huhtikuun alussa järjestetyissä ilma-aseiden SM-kilpailuissa. menestyjille seuroissa ja liiton valmennusryhmissä. Valmennuksen johtaja osallistuu liiton valmentajakoulutuksen kehittämiseen yhdessä nuoriso- ja koulutuspäällikön kanssa. Valmennuksen johtaja vastaa myös huippu-urheilun budjetista. Tehtävään edellytetään muun muassa soveltuvaa korkeakoulutasoista koulutusta, kokemusta huippu-urheilu- ja valmennus- 6 kiperää  JOHANNA HUOTARI edustaa Oulun Metsästys- ja Ampumaseuraa (OMAS). Hän on aktiivinen sporting-ampuja ja valmentaja sekä seuransa varapuheenjohtaja. Huotari työskentelee Metsästäjäliitossa metsästysammunnan pääkouluttajana koko Suomen alueella. ANCI SANDÅS toiminnasta, vahvaa johtamis- ja organisointikykyä ja erinomaisia vuorovaikutustaitoja. Ampumaurheilutausta ei ole välttämätön. Hakuilmoitus löytyy osoitteesta www.ampumaurheiluliitto.fi/liitto/ avoimet-tyopaikat/ Viimeiset Torpon teesit sivulla 28  Mitä kuuluu kesääsi? Töitä, koulutuksia, kilpailuja, valmennusta… Olen laskenut, että minulla oli viime vuonna 173 ampumaratapäivää.  Olit EM-sportingissa 15:s. Millai- nen kisareissu oli? Vaihteleva, en ole vielä ihan ”tikissä”. Oli vesisadetta ja helteitä. Lämpötila vaihteli 15–35 asteen välillä. Sairastuminen vei hieman puhtia pois.  Millaisia tavoitteita sinulla on ampujana? Edetä ja kehittyä sekä parantaa kansainvälistä sijoitustani. Kaikkia suunnitelmia en ole vielä saanut toteutettua. Millainen seura on OMAS? Aktiivinen ja mukava. Meillä on kiva hallitusporukka ja jaostot toimivat. Mikä sportingissa erityisesti kiehtoo? Monipuolisuus ja hyvä oma porukka. Olen ollut lajin parissa noin kymmenen vuoden ajan, joista kuusi tosi aktiivisesti. 6. Onko elämää ilman ampu- maurheilua ja metsästystä? Tämä on elämäntapa. Vaikka perheeni elämä pyörii lajin ympärillä, on niitä tasapainottaviakin tekijöitä. LASSI PALO 3/2022 URHEILUAMPUJA UA_3_2022.indd 5 5 1.7.2022 6.26

”Kausi vasta puolivälissä – Kausi on poikkeuksellisen pitkä, sillä Kansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) vuoden viimeinen arvokilpailu päättyy vasta lokakuun lopussa. Suomen tuoreet maailmancupmenestyjät Noora Antikainen ja Aleksi Leppä suhtautuvat vuoden huipentumiin luottavaisin mielin. Teksti & kuvat LASSI PALO K uten edellisessä Urheiluampuja-lehdessä kerrottiin, Ampumaurheiluliiton pistoolilajien päävalmentaja John Leighton-Dyson on ollut ampumaurheilussa mukana useiden vuosikymmenien ajan, eikä hän muista, että koskaan aikaisemmin kansainvälinen arvokilpailu päättyisi vasta viikolla 43, kuten tänä vuonna tapahtuu. Kivääri- ja pistoolilajien MM-kilpailut Egyptin Kairossa järjestetään 12.–25. lokakuuta. – Kausi täytyy rytmittää hyvin ja pitää taukoja, koska kukaan ei voi ampua huipputasolla tauotta lokakuun loppuun asti, Leighton-Dyson sanoi helmikuun lopussa. ¨ Haulikkolajien MM-kilpailut ovat Kroatian Osijekissa 27.9.–10.10. Ennen MM-kilpailuja kilpaillaan Euroopan mestaruuksista niin haulikko- kuin kivääri- ja pistoolilajeissakin. KANSAINVÄLISEN ampumaurheiluliiton (ISSF) syksyn arvokisat herättävät juuri nyt suomalaisittain kutkuttavia fiiliksiä, sillä kausi on mennyt tähän asti hienosti. Azerbaidžanin Bakussa touko-kesäkuussa järjestetyssä maailmancupissa Noora Antikainen (Orimattilan Seudun Urheiluampujat) voitti naisten trapin ja Aleksi Leppä (Haminan Ampumaseura) sai pronssia miesten 50m pienoiskiväärin asentokilpailussa. Lisäksi Suomen naiset saivat pronssia trapin joukkuekilpailussa. Suomen joukkueessa ampuivat Antikaisen lisäksi Satu Mäkelä-Nummela ja Mopsi Veromaa. Hienoa oli myös se, että Juho Mäkelä (OSU) oli kuudes miesten trapissa. Mäkelä nappasi hopeaa Sara Nummelan kanssa aiemmin Saksan Suhlissa järjestetyssä nuorten maailmancupin parikilpailussa ja oli kahdeksas poikien henkilökohtaisessa kilpailussa. Toisaalla tässä lehdessä on jutut skeet-am6 Bakun maailmancupissa menestyneet Aleksi Leppä ja Noora Antikainen esittelivät mitalejaan Mäntsä John Leighton-Dyson. puja Oskari Lehtimäestä ja pistooliampuja Arttu Laulaisesta, jotka menestyivät myös mainiosti nuorten maailmancupissa. Lehtimäki oli toinen poikien skeetissä ja Laulainen viides poikien ilmapistoolissa. Eetu Kallioinen (Ala-Hämeen Ampujat) sijoittui neljänneksi miesten skeetin maailmancupissa Kyproksen Nikosiassa maaliskuussa. Lari Pesonen (Ilomantsin Erämiehet) pääsi semifinaaliin ja oli lopulta seitsemäs. Timi Vallioniemi (A-HA) ampui myös mainiosti ja sijoittui 11:nneksi. Marjut Heinonen (Oulun Seudun Haulikkoampu- URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 6 1.7.2022 6.26

ä – nyt on tauon paikka” sanoi kesäkuun viimeisellä viikolla. Miten kaikki Bakun voittoisassa maailmancupissa meni? Espanjan Fatima Galvez ja Australian Laetisha Scanlan tekivät naisten peruskisan parhaan tuloksen 119. Antikainen rikkoi 114 kiekkoa ja pääsi hienosti semifinaaliuusintaan viiden kilpakumppaninsa kanssa. Jaossa oli kolme paikkaa kahdeksan parhaan semifinaaliin. Antikainen selvitti uusinnan ollen peruskisan viides. Hänen ammuntansa sujui myös semifinaalissa, missä hän oli ryhmänsä ykkönen ja varmisti paikan mitaliotteluun. Antikainen jatkoi varmaa tahtiaan loppuun saakka ja voitti mitaliottelussa kakkoseksi sijoittuneen Espanjan Fatima Galvezin 31–29. Antikainen kertoi heti voittonsa jälkeen, että harjoitukset sujuivat hyvin ennen saapumista Bakuun. – Sain hyvät treenit alle, ja tiesin, että voin onnistua. Kilpailussa on vain saatava sitten kaikki kohdalleen, ja nyt onnistuin! Pakka pysyi kasassa koko ajan. Peruskisa oli tasaista ammuntaa, ja finaali meni todella hyvin. – Voitto ehkä vähän yllätti. Tavoitteenani oli finaalipaikka, joka ei nyt ollut mikään itsestäänselvyys, vaan tuli taistelun ja uusinnan kautta. Päivä oli hieno, ja nyt tuntuu todella hyvältä, Antikainen hehkutti heti kisan jälkeen. aan Mäntsälässä kesäkuussa. jat) oli naisten skeetissä 15:s. Mäkelä-Nummela on napannut naisten trapissa sijat 4 ja 7 Perun Limassa ja Italian Lonatossa. Kun kirjataan vielä Viivi Kempin (Myllykosken Ampujat) voitto tyttöjen 10 metrin ilmakiväärikilpailun nuorten kansainvälisessä kivääri- ja pistoolilajien Shooting Hopes -tapahtumassa Pilsenissä, alkaa kovin menestyspaketti olla valmis. Kemppi kuorrutti voittonsa ampumalla peruskilpailussa SE:n 631,2. Edellinen naisten ennätys oli 630,5, jonka Emmi Hyrkäs (Hahlo) ampui huhtikuussa. NOORA ANTIKAINEN on ollut hyvillä mielin Bakun menestyksekkään maailmancupin jälkeen. – Ihan hyvin olen pystynyt asian (voiton) kanssa elämään, hän nauroi. – Minulla on ollut tosi hyvä fiilis. Minulla on tapana vähän vähätellä omia juttujani. Muut sen sijaan ovat olleet aivan innoissaan voitostani. Bakun kilpailu ei olisi voinut paremmin mennä. Sain siitä uskoa omaan tekemiseeni. Uskoni on ollut matkan varrella välillä koetuksella. Olenkin miettinyt asian niin, että kaikella on aikansa, Antikainen ANTIKAINEN ON puhunut aiemmin siitä, että hän on löytänyt nyt ”oman tekemisensä” ja rauhan tekemiseen. Nyt kaikki meni todella hienosti: – Tein vain omaa juttuani ja keskityin todella huolellisesti. Kaikki palikat olivat kohdallaan nyt myös kilpailussa. Minulla on ollut matkan varrella vähän epäuskoa siihen, että pystynkö enää tähän. Koska viime vuosi oli hyvä, päätin, että haluan vielä voittaa ja olla paras. Nyt se sitten tapahtui, ja kaikki tämä on nyt totta. Aivan upeaa! Antikainen, 40, on kokenut ampumaurheilija, jonka edellisen maailmancupin voitto on 18 vuoden takaa. Hän voitti kaksoistrapin maailmancupin vuonna 2004. Tämä oli hänen toistaiseksi paras henkilökohtainen saavutuksensa trapin maailmancupissa, sillä vuonna 2018 hän oli neljäs Tucsonissa. Antikaisen valmentajana toimii Kari Kopra. – Olen nyt ”vanhempana” urheilijana oppinut sen, etten enää stressaa turhista asioista enkä nosta epäolennaisia asioita pinnalle. Olen saanut valettua itseluottamusta ja uskoa itseeni positiivisuuden kautta. Apua on ollut myös siitä, että trapin jatkuu uusi päävalmentaja Leslie Goddard on päässyt uskomattoman 3/2022 URHEILUAMPUJA UA_3_2022.indd 7 7 1.7.2022 6.26

nopeasti ”pääni sisään” ja saanut kiinni siitä, mitä päässäni pyörii. Antikainen ei aio jatkossa ottaa ”paineita” hartioilleen, vaan luottaa rauhallisesti omaan tekemiseensä: – Totta kai haluan, että menestystä tulee lisää, mutta keskityn hetkeen enkä stressaa tulevasta. Teen kaikki asiat niin hyvin kuin osaan hyvällä itseluottamuksella ja hyvän olon kautta. Mitään pakkopakkoa ei ole, vaan palkinto tulee hyvän keskittymisen kautta. HAMINAN AMPUMASEURAA edustava Aleksi Leppä on ampunut erinomaisia tuloksia koko tämän vuoden ajan – huippuna maailmancupin kolmas sija Azerbaidžanin Bakun 50m pienoiskiväärin asentokilpailussa. Se oli hänen uransa toistaiseksi paras sijoitus maailmancupissa. – Nyt on sopiva ja ainoa hetki pitää taukoa. Minulla on nyt takana jo ainakin 50 starttia, ja puolet kaudesta on vielä jäljellä. Olen tehnyt Kairon jälkeen yhden ampumaharjoituksen, muuten olen mennyt reissusta reissuun, Leppä sanoi kaksi päivää ennen kuin tämä Urheiluampuja-lehti meni painoon heinäkuun 1. päivänä. – Pohjatyöt tätä kautta varten on tehnyt jo aiemmin – kahden koronavuoden aikana, Leppä muistutti. – Minulla on kuitenkin hyvä fiilis, eikä minusta tunnu siltä, että tarvitsisin taukoa. Olen sanonut tämän aiemminkin, mutta ammun juuri nyt urani parasta kautta, hän naurahti samana päivänä tehdyssä haastattelussa kuin Antikainen. MITEN LEPÄN tie Bakun maailmancupin pronssimitaliin sitten eteni? Hän teki karsinnassa (3x20 ls) tuloksen 584. Hän oli erässään yhdeksäs ja pääsi myöhemmin päivällä ammuttuun peruskilpailuun. Leppä sijoittui peruskilpailussa kahdeksanneksi (589), joka takasi hänelle paikan finaaliin. – On helppo ampua hyvin, kun ammunta kulkee, Leppä totesi peruskisan jälkeen. Puolan Tomasz Bartnik johti finaalia polviasennon jälkeen, ja Leppä oli jaetulla kuudennella sijalla. Bartnik oli kärjessä myös makuuasennon jälkeen. Leppä oli noussut neljänneksi – vain 0,5 pisteen päähän Bartnikista ja 0,2 pisteen päähän kolmantena olleesta Ukrainan Serhiy Kulishista. Intian Swapnii Kusale oli toisena. Viimeinen asento oli pysty. Leppä oli finaalin 25 laukauksen jälkeen jaetulla toisella sijalla ja viisi laukausta myöhemmin kolmantena. Edellä olivat peruskisan ykkönen Kulish ja kakkonen Kusale. Leppä saavutti lopulta upeasti pronssia, kun Kulish ja Kusale jatkoivat kamppailua kirkkaimmasta mitalista. Se päättyi Kulishin voittoon kultamitaliottelussa pistein 16–10. MERKIT LEPÄN hyvään menestykseen ovat olleet ”ilmassa” jo jonkin aikaa, sillä hän teki toukokuun alussa Unkarissa asentokilpailussa kovan SE-tuloksen 595 ja juuri en8 Pietro Genga. "Bakun kilpailu ei olisi voinut paremmin mennä. Sain siitä uskoa omaan tekemiseeni." Noora Antikainen sin olympialaiset vuonna 2024. – Ei tässä siis kannata vielä tuudittautua mihinkään. Yksi etappi on nyt saavutettu, ja tästä on mentävä eteenpäin ja töitä on tehtävä. Tämä oli vasta maailmancupin mitali. Iso maali odottaa parin vuoden päässä, Leppä viittasi Pariisin kisoihin. Lepästä on huokunut jo pitkään tietynlainen rauhallisuus. Miksipä ei olisi, kun ammunta on sujunut erinomaisesti. Tämä oli nähtävissä jo maaliskuussa ilma-aseiden EM-kilpailuissa, missä Leppä oli henkilökohtaisessa kilpailussa 14:s ja parikisassa Emmi Hyrkkään kanssa seitsemäs. Leppä kuului myös Suomen joukkueeseen, joka oli neljäs joukkuekilpailussa. – Olen syksyn EM- ja MM-kilpailujen suhteen odottavaisin mielin. Tässä ovat välissä vielä elokuun PM-kilpailut. Ammuntani on nyt sellaisella tasolla, että omalla tasollani ampuminen riittää jo pitkälle. Kova työ on vienyt eteenpäin niin tuloksissa kuin saavutuksissakin. Kaikki tämä on tärkeää myös Olympiakomitean, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Puolustusvoimien suuntaan. Minulla on liikunta-aliupseerin virka katkolla, ja menestys varmasti auttaa jatkopestin saamisessa. EUROOPAN nen Bakua hän sijoittui toiseksi Granadan GP-kilpailun asentokisassa. – Tämä oli hyvä setti, Leppä sanoi saatuaan Bakun pronssimitalin kaulaansa. – ”Piekkari” on kulkenut jo parin vuoden ajan hyvin, mutta erityisesti nyt. Asennot ovat tasaisia ja kokonaisuudessaan hyviä. Riossa ja Kairossa ei vielä tullut huippuonnistumista, mutta nyt se tuli. Minun ei tarvitse jännittää, koska nyt kun kulkee, niin kulkee, hän sanoi tyytyväisenä. – Olen aina tavoitellut mitalia, mutta nyt siihen on oikeasti realistinen mahdollisuus. Minulla oli finaalissa rauhallinen ja luottavainen olo. Toki siellä kaikkia jännittää, mutta jännitys ei tullut ”yli”, koska voin luottaa omaan tekemiseeni. Leppä, 27, on monipuolinen ja menestynyt kivääriampuja. Hän on voittanut lukuisten SM-mitalien lisäksi kaksi 300m kiväärin MM-kultamitalia Etelä-Korean Changwonissa vuonna 2018 järjestetyissä kilpailuissa. Leppä jäi reilu vuosi sitten niukasti Tokion olympiakoneesta, kun hän oli neljäs Intian Delhin maailmancupin pienoiskiväärin asentokilpailun finaalissa. Kolmanneksi sijoittunut sai paikan Tokioon. Delhin neljäs sija oli ennen Bakua Lepän paras maailmancup-sijoitus. LEPPÄ JATKOI HYVIÄ suorituksiaan myös Tanskan Aarhusissa kesäkuussa järjestetyssä 300m kiväärin Lapua Eurooppa cupissa, missä hän laittoi Suomen ennätyksiä uusiksi. Leppä kilpailee heinäkuun lopussa järjestettävissä 300m kiväärilajien EM-kilpailuissa. Leppä on asettanut tavoitteekseen Parii- AMPUMAURHEILULIITTO (ESC) teki maaliskuussa päätöksen, jonka mukaan haulikkolajien EM-kilpailut järjestetään Kyproksen Larnakassa 24.8.–12.9. 25/50m kivääri- ja pistoolilajien EM-kilpailut ovat Puolan Wroclawissa 5. –18. syyskuuta. Alun perin kisat piti järjestää elokuun alussa Moskovan alueella. Larnakassa ja Wroclawissa ovat EM-mitalien lisäksi jaossa ensimmäiset kuusitoista maapaikkaa Pariisin olympialaisiin, jotka järjestetään heinä-elokuussa 2024. Larnakassa on jaossa paikkoja seuraavasti: miesten skeet 2, naisten skeet 2, miesten trap 2 ja naisten trap 2. Wroclawissa paikkoja jaetaan: miesten 25m olympiapistooli 2, miesten 50m pienoiskivääri 3×40 ls 2, naisten 25m urheilupistooli 2 ja naisten 50m pienoiskivääri 3×40 ls 2. Edellä mainittujen paikkojen lisäksi tänä vuonna jaossa on 60 maapaikkaa, jotka voi saavuttaa haulikkolajien MM-kilpailuissa Kroatian Osijekissa (16 paikkaa), kivääri- ja pistoolilajien MM-kilpailuissa Egyptin Kairossa (32) sekä Perun Limassa järjestettävissä American-mestaruuskisoissa (12). Loput 264 paikkaa jaetaan vuosina 2023– 2024. Viimeinen mahdollisuus saavuttaa maapaikka on 9. kesäkuuta 2024. Ampumaurheiluliiton skeetin päävalmentaja Pietro Genga sanoo, että urheilijoiden päätavoitteena on lähteä tavoittelemaan jaossa olevia maapaikkoja Pariisiin: – Urheilijat ovat harjoitelleet hyvin, ja heidän tekninen tasonsa on parempi kuin vuosi sitten. Mutta totta kai, tämä on näytettävä myös kilpailuissa. Matka Pariisiin on pitkä, ja tavoitteen saavuttaminen onnistuu ainoastaan silloin, kun urheilija keskittyy sataprosenttisesti kaikkeen tekemiseensä ja kaikkiin osa-alueisiin. URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 8 1.7.2022 6.26

Omatoimisesti eteenpäin ”Luotan omaan tekemiseeni”, Arttu Laulainen sanoo. Teksti & kuva LASSI PALO K ansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) vuoden ainoa nuorten maailmancup järjestettiin toukokuussa Saksan Suhlissa. Yksi suomalais­ ampujista oli Arttu Laulainen, joka sijoittui poikien 10m ilmapistoolissa hienosti viidenneksi. Keiteleen Ampuma- ja Metsästysseuraa edustava Laulainen tähtäsi peruskilpailussa uuden ennätyksensä 573 pistettä. Viime joulukuussa tehty entinen ennätys koheni komeasti kolmella pisteellä. Laulainen selvitti tuloksellaan tiensä komeasti kahdeksan parhaan finaaliin. Kuten heti kilpailun jälkeen kerrottiin, se oli kova suoritus – etenkin kun tämä oli Laulaisen uran ensimmäinen maailmancupin kilpailu. LAULAINEN OLIKIN hyvillä mielin Suhlin kisan jälkeen. Hän totesi, että ”ei tässä oikein valittaakaan voi”. Laulainen sanoi myös tienneensä, että voi ampua tuollaisen tuloksen. Se oli kuitenkin yllätys nyt, koska hän ei ollut päässyt harjoittelemaan kunnolla pariin viikkoon. Varusmiespalvelustaan suorittanut Laulainen oli ollut metsäleirillä. Suhlin kisapaikalla tapahtunut pieni hässäkkäkään ei onneksi sen pahemmin häirinnyt. Tulosten mukaan Laulaisen ei ensin pitänyt edes päästä finaaliin, koska hän oli yhdeksäs. Sitten tulokset pyörähtivätkin ympäri, ja Laulaisen nimen perässä oli kirjaimet QF eli hän pääsikin finaaliin. Syynä oli intialaisten määrä. – Minun piti kerätä äkkiä kamat kasaan ja juosta finaaliradalle. Se oli aika säätämistä, Laulainen kertoi tuoreeltaan värikkäästä päivästään. Muutama viikko myöhemmin hän harmitteli sitä, ettei hänelle jäänyt juurikaan keskittymisrauhaa finaaliin. – Minua jännitti aika paljon. Kaikkeen pitää näköjään osata varautua, hän naurahti. LAULAISELLA ON hyvä kausi meneillään, vaikka harjoittelu on jäänyt normaalia huomattavasti vähemmälle varusmiespalveluksen takia. Laulaisen varusmiespalvelu päättyi Kajaanissa yhdeksän päivää haastattelun jälkeen eli kesäkuun alussa. Normaalivuonna hän ampuu noin 20 000 laukausta ja käy radalla 3-4 kertaa viikossa. Armeija-aikana ammuntakerrat jäivät noin yhteen kertaan viikossa. Tästä huolimatta Laulainen voitti huhtikuussa M20-sarjan ilmapistoolin SM-kultaa ja saavutti hienon tuloksen ja sijoituksen Arttu Laulainen kuvattuna huhtikuussa ilma-aseiden SM-kilpailuissa Turussa. maailmancupissa – peruskisan uudella ennätyksellään. Suhlissa tehty ennätys tuskin ehtii vanheta kovinkaan kauan, sillä jos hän saa siirrettyä harjoituksissa tekemänsä tulokset kilpailuihin, liikutaan jo uudella kymmenluvulla: Laulainen kertoo rikkoneensa 580 pisteen rajan kerran treeneissä, ja 577 pistettä hän on kirjannut ”useasti”. Laulainen etenee ampumaurheilijan urallaan ilman valmentajaa. Hän siis suunnittelee ohjelmansa ja käy ampumassa omatoimisesti: – Homma toimii. Minulla ei ole ollut valmentajaa pariin vuoteen. Pärjään näinkin tällä hetkellä. En ole halunnut enkä löytänyt valmentajaa. Katsotaan sitten, kun siirryn miesten sarjaan, Laulainen mietiskeli. MUITAKIN KIIREITÄ nuorella miehellä on. Haastattelua seuraavana päivänä Laulainen osallistui Kuopion Savonian pääsykokeisiin. Hän haluaa päästä opiskelemaan trade­ nomiksi. Saako Laulainen opiskelupaikan vai ei, selviää loppukesästä. Jos paikka tulee, ei Laulaisen arki muutu nykyisestä kovin- kaan paljon, sillä hän viettää jo nyt paljon aikaa niin Keiteleellä kuin Kuopiossakin. Jos oli pääsykoe yksi Laulaisen vuoden suurimmista tavoitteista ns. siviilielämässä, on ampumaurheilussa runsaasti isoja tavoitteita jäljellä: elokuussa kotimaassa järjestettävät PM-kilpailut, SM-kilpailut sekä myöhemmin syksyllä järjestettävät EM- ja MM-kilpailut. – Ilmapistooli on selkeä ykköslajini. Ruutilajit ovat jääneet taka-alalle. Totta kai haluan päästä kansainvälisiin arvokisoihin. Aika näyttää miten käy, hän sanaili rauhalliseen tyyliinsä. Laulainen on harrastanut ampumaurheilua yhdentoista vuoden ajan. Kun häneltä kysyttiin noin puolitoista vuotta sitten millaisia urheilullisia tavoitteita hänellä on juuri nyt, hän vastasi: ”Selkeää tavoitetta ei vielä ole. Ei ole vielä olympiahaaveita tai muuta sellaista.” Mieli ei ole tästä muuttunut, sillä hän toteaa vain, että ”katsotaan mihin rahkeet riittävät”. – Olen rauhallinen ampuja enkä juurikaan stressaa. Luotan omaan tekemiseeni. Siitä se lähtee. 3/2022 URHEILUAMPUJA UA_3_2022.indd 9 9 1.7.2022 6.26

Kohti skeetin kansainvälistä huippua Skeet-ampuja Oskari Lehtimäki otti jättiloikan urallaan, kun hän sijoittui toiseksi Suhlin nuorten maailmancupissa. Teksti LASSI PALO Kuva TIMO AALTO S uomalaiset ampumaurheilijat menestyivät hienosti vuoden ainoassa nuorten maailmancupissa, joka järjestettiin toukokuussa Saksan Suhlissa. Yksi menestyjistä oli Oskari Lehtimäki, joka sijoittui toiseksi poikien skeetissä. ”Hopia ei ole häpeä”, Lehtimäki sanoi tyytyväisenä päiväänsä. Honkajoen Seudun Ampujia edustava Lehtimäki, 21, lähti toiseen kilpailupäivään ”paalupaikalta” tehtyään avauspäivänä tuloksen 73. Hän sijoittui tasaisessa peruskilpailussa lopulta viidenneksi ja selvitti tiensä kahdeksan parhaan semifinaaleihin tehtyään uuden ennätyksensä 121. Lehtimäki sijoittui semifinaalissaan kahden parhaan joukkoon, mikä tarkoitti sitä, että paikka mitaliottelussa oli selviö. Hän jatkoi hyviä suorituksiaan myös mitaliottelussa ja taisteli tiukasti maailmancupin voitosta loppuun asti. Niin vain kuitenkin kävi, että Puolan Kacper Baksalary oli parempi pistein 37–36. – Tiukille se lopulta meni, näin kävi. Sykkeeni oli mitaliottelussa normaali. Paineita ei ollut, menin tekemään sen minkä osaan. Tiesin, että hyvään menestykseen on mahdollisuus, koska olen harjoitellut paljon, Lehtimäki kertoi puhelimitse heti kilpailun päätyttyä. – Fiilis on nyt hyvä! Peruskisassa ei ollut minkäänlaisia ongelmia eikä heikkoja hetkiä. Se sujui erinomaisesti, ja ennätykseni koheni kahdella kiekolla. Olosuhteet olivat myös hyvät, ei tuulta ja sellaiset 20–22 lämpöastetta. Tulostaso olikin kova. Lehtimäki kertoi kisakommenttinsa hetki ennen palkintojenjakoa. – Hyvillä mielin menen sen hopeamitalin hakemaan! Ainakaan vielä ei jännitä, hän naurahti. LEHTIMÄKI KILPAILI Suhlissa nyt viimeisen juniorikilpailunsa. Muistot tunnetusta ampumaurheilukeskuksesta ovat hyvät: 10 – Kilpailin siellä edellisen kerran vuonna 2018. Voitimme tuolloin joukkuekultaa. Suhl on jäänyt hyvin mieleen, Lehtimäki myhäili kesäkuun alussa tehdyssä haastattelussa. – Kunto ja päivän vire osuivat Suhlissa kohdalleen. Ammunta oli hyvällä mallilla onnistuneiden harjoitusten jälkeen. Paremmin ei olisi voinut mennä! Tavoitteena oli tulla mitalin kanssa kotiin. Lehtimäki aloitti yhteistyön valmentajansa Santeri Syrjätien kanssa syksyllä 2019. Kaksikko lähti tavoittelemaan menestystä tulevien vuosien kotimaisissa ja kansainvälisissä arvokilpailuissa. Koronaepidemia aiheutti lukuisia kisojen peruuntumisia parin vuoden ajan, mutta nyt on palattu arkeen ja tehty työ alkaa tuottaa tulosta. Mukana valmennuksessa on myös Jarmo Kukila. – Kauden isot päätavoitteet ovat SM-kilpailujen lisäksi myöhemmin syksyllä ammuttavat EM- ja MM-kilpailut. Kilpailen SM-kisoissa ensimmäisen kerran miesten sarjassa. Lehtimäki arvioi, että hänellä on hyvät mahdollisuudet menestyä myös tulevissa kilpailuissa: – Täytyy vain onnistua näyttökisoissakin, että pääsee kilpailemaan kansainvälisissä arvokilpailuissa. – Aseeni toimii, ja olen pysynyt terveenä lievää maaliskuista koronaa lukuun ottamatta, hän kertoi. – Minulla on viisi vuotta vanha Blazer F3. Hyvää ei kannata vaihtaa, vaikka monenlaista kuittailua aseestani kuulenkin. En niistä välitä, sillä aseellani osuu, ja se istuu oikeaoppisesti poskeeni. LEHTIMÄKI OLI yksi viidestä ampumaurheilijasta, joka aloitti vuoden 2019 lokakuussa varusmiespalveluksensa Puolustusvoimien Urheilukoulussa. ”Menen armeijaan hyvillä mielin, se on uusi kokemus”, hän sanoi hetki ennen kuin asteli Santahaminan portista sisään. Kauhajoella asuva Lehtimäki saapui junalla Helsingin rautatieasemalle. Hän kertoi käyneensä Helsingissä edellisen kerran ehkä seitsemän vuotta aiemmin. – Onhan tämä vähän erilaista tulla ”perämettiltä” isolle kirkolle. Tälläkin lyhyellä pätkällä oli enemmän liikennevaloja kuin meillä kotona yhteensä, sanavalmis nuorukainen naurahti katsellessaan pääkaupungin keskustaa. Oskari Lehtimäen tavoitteena on nousta miesten maajoukkueeseen ja sitten kansainvälisiin edustustehtäviin. Miehen kaulassa roikkuu hopeamitali Suhlin maailmancupista. URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 10 1.7.2022 6.26

"Minulla on viisi vuotta vanha Blazer F3. Hyvää ei kannata vaihtaa, vaikka monenlaista kuittailua aseestani kuulenkin." Oskari Lehtimäki Lehtimäki sanoi myös, ettei armeija häntä ”varsinaisesti jännitä”. Hän piti sitä uutena kokemuksena ja aloitti palveluksensa hyvillä mielin. Lehtimäki halusi Urheilukouluun ampumaurheilun takia: siellä harjoitellaan monipuolisesti, tutustuu muiden lajien urheilijoihin ja saa uusia kavereita. Se on hyvä asia, Lehtimäki mietti ja arvostaa nyt saamaansa kokemusta: – Laukaisumääräni ovat pudonneet Urheilukoulun aikaisista määristä. Ne määrät alkavat nyt kuitenkin vaikuttaa, koska ne loivat hyvän pohjan. Ammuntani on hyvässä mallissa, ja Urheilukoulun laukaisumäärät ikään kuin tulevat takaisin. LEHTIMÄKI ON ampunut skeetiä tosissaan kahdeksan vuoden ajan. Hän edusti Suomea ensimmäisen kerran kansainvälisissä arvokilpailuissa, kun EM-kilpailut olivat vuoden 2018 syyskuussa Italian Lonatossa. Hänen harjoitusolosuhteensa ovat kunnossa, ja hän voi sovittaa treenit vaivatta työaikataulujensa kanssa. Lehtimäki teki ennen varusmiespalveluksensa alkua töitä IKH:n varastossa, minne hän palasi armeijan jälkeen. Hän tekee kaksivuorotyötä: aamuvuorot päättyvät kahdelta iltapäivällä, ja iltavuoro on kello 14–23. – Ammun pääasiassa Kauhajoella Sotkan radalla, joka sijaitsee noin 15 kilometrin päässä kotoani. Minulla on monta tuntia aikaa harjoitella aamuvuoron jälkeen ja ennen iltavuoroa. Minulla ei ole viikonlopputöitä. Työnantajani suhtautuu erittäin myönteisesti ampumaharrastukseeni, jota varten saan tarvittaessa vapaata. LEHTIMÄEN TAVOITTEENA on vakiinnuttaa tulostasonsa 120:n tuntumaan ja ”päästä kiertämään isoja kisoja ulkomailla”. Käytännössä tämä tarkoittaa edustustehtäviä kansainvälisissä arvokisoissa. – Mahdollisesti sitten joskus myös olympialaisissa, hän sanoo maltillisesti. – Kovasti pitää töitä tehdä, sillä skeetin kotimainen taso on niin kova. Kilpailutilanne kuitenkin potkii eteenpäin. Miesten maajoukkueessa on rentoja jätkiä ja hyviä ampujia. Sinne Lehtimäkikin haluaa ja varmasti sopeutuisi porukkaan hyvin. 3/2022 URHEILUAMPUJA UA_3_2022.indd 11 11 1.7.2022 6.26

#jokakahdeksas-kampanjalla ampuma­harrastus näkyväksi Aseen hallussapitoluvan haltijoita on Suomessa arviolta noin 670 000 ja lupia yhteensä yli 1,5 miljoonaa eli joka kahdeksas suomalainen harrastaa ammuntaa ja tarvitsisi ampumaratoja harjoitteluun. Teksti LOTTA LAITINEN & EIJA VALLINHEIMO V ielä 1990-luvulla ampumaratoja oli noin 2000–2500. Tällä hetkellä niitä on noin 670. Määrä on käyttäjien määrään ja maan kokoon suhteutettuna kriittisen alhainen. Otettaessa huomioon ratojen maantieteellinen jakauma sekä eri lajiratojen lukumäärä, tilanne on heikompi kuin mitä kokonaismäärä antaa ymmärtää. Ampumaratoja käyttävät ampumaurheilijat, metsästäjät, reserviläiset, virkistysampujat, muut ampumista harrastavat sekä varusmiehet. Ampumaratoja tarvitaan, jotta ammuntaa harrastavilla on mahdollisuus ampua ja kehittää taitojaan jo eettisen metsästyksenkin edellyttämälle tasolle ja täyttää lakisääteiset harjoitteluvelvoitteet valvotuissa, turvallisissa ja tarkoituksenmukaisissa olosuhteissa. Suomen Ampumaurheiluliitto ja Suomen Metsästäjäliitto haastavatkin ammuntaa harrastavat ihmiset tuomaan harrastuksensa sosiaalisessa mediassa esille hashtagilla #jokakahdeksas. MONILLA AMPUMAHARRASTAJILLA on ampuma-aselain mukainen velvollisuus osoittaa ampumaurheilun ja -harrastuksensa jatkuminen. Ampumaradoilla on erittäin suuri merkitys kokonaisturvallisuuden ja yleisen edun näkökulmasta, koska reserviläisten lisäksi niillä harjoittelevat myös ammatissaan ampumataitoa tarvitsevat, kuten tullin, puolustusvoimien, rajavartioston, lentopaikkojen ja vankeinhoitolaitosten henkilökunta. Poliisin tarve ampumaratojen käyttöön perustuu lainsäädäntöön, joka velvoittaa harjoitteluun ja edellyttää ampumakokeen suorittamista kaksi kertaa vuodessa. Poliisilla ei kuitenkaan ole itsellään yhtään ulkorataa, vaan poliisit harjoittelevat siviilien ylläpitämillä ampumaradoilla. AMPUMAURHEILU ON monipuolinen ja myös monisukupolvinen harrastusmuoto, jonka harrastajien ikäjakauma on valtavan suuri. 12 Koska käyttäjäryhmä muodostuu eri-ikäisistä ja -kuntoisista harrastajista, joiden harjoittelun tarpeet, pääsy radoille sekä aikataulut ovat hyvinkin erilaisia, on ensiarvoisen tärkeää, että ampumarataverkosto on lajiradoittain tarkasteltuna tarpeeksi tiheä ja alueellisesti kattava. Tänä päivänä ollaan vielä aika kaukana ideaalista tilanteesta. Kun ympäristölupien epäämisiä tai vaikeita lupaprosesseja on tarkemmin tutkittu, on selvinnyt useita tapauksia, joissa ei ole ollut todennettavissa olevia ympäristönsuojelulain mukaisia esteitä toiminnalle. Useita ratoja on suljettu tai niiden toimintaa rajoitettu virheellisin perustein ilman ymmärrystä ampumaradan aiheuttamasta todellisesta riskistä ympäristölle. Tällainen tilanne johtuu miltei aina siitä, että lupahakemus on laadittu ilman erityisasiantuntemusta eikä potentiaalisia ympäristövaikutuksia ole hakemusvaiheessa arvioitu riittävästi. VUONNA 2020 ALOITETTIIN Suomen Ampumaurheiluliiton, Suomen Metsästäjäliiton, Suomen riistakeskuksen, Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton yhteinen ampumaratojen ympäristölupahanke. Kuluvan vuoden alusta mukaan liittyi myös Suomen Ampumahiihtoliitto. Hankeosapuolien lisäksi hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö sekä Urlus-säätiö. Hankkeen tavoitteena on saada parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteita noudattava toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa vähintään 150 ampu- maradalle, joko hakemalla uusi ympäristölupa tai laatimalla vanhan luvan muutoshakemus. Hankkeessa on pyritty muutenkin auttamaan ratojen niiden toimenpiteiden kanssa, jotka auttavat rataverkoston säilymisessä, mikäli osaamista ja resursseja löytyy. Hankkeen vastuullisena organisaationa toimii Suomen Ampumaurheiluliitto. Ympäristölupahankkeen avulla voidaan merkittävästi vähentää nykyisen rataverkoston ympäristölupasyistä johtuvaa harvenemista ja turvata turvalliset ja ympäristöystävälliset harjoitteluolosuhteet joka puolella Suomea kaikille ampumaharrastajille sekä ampumataitoa tarvitseville. HARRASTAJAKENTÄN ulkopuolella aseet ja ampumaharrastus ovat melko tai erittäin huonosti tunnettuja ja ampumaharrastukseen on liitetty ikäviä mielikuvia. Syystä tai toisesta ampumaratakeskustelussa on pitkään korostettu vain toiminnan negatiivisia puolia. Pitää kuitenkin muistaa, että kaikella ihmistoiminnalla on ympäristövaikutuksia, joten kyse on pikemminkin siitä, mikä toiminta on hyväksyttyä ja kuka hyväksyttävyyden määrittelee. Tämä on osaltaan johtanut siihen, että ampumaratoja koskevia päätöksiä tehtäessä ei ymmärretä niiden merkitystä eikä suurta tarvetta. Myös lähestymistapa on usein perusteettoman ongelmakeskeinen. Jokainen harrastaja voi vaikuttaa tilanteeseen tuomalla positiivisesti harrastustaan esille. URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 12 1.7.2022 6.26

3/2022 URHEILUAMPUJA UA_3_2022.indd 13 13 1.7.2022 6.26

”Kuningaslaji valitettavast Mitä mieltä kivääriampujat ovat tänä vuonna voimaan astuneista sääntö- ja lajiuudistuksista? Urheiluampuja-lehti teki pienimuotoisen gallupin. Teksti & kuva LASSI PALO K ansainvälinen ampumaurheiluliitto (ISSF) julkisti huhtikuun 4. päivänä uudet finaalisäännöt, joilla kilpaillaan matkalla kohti Pariisin olympialaisia 2024 ja joilla kilpaillaan itse kisoissakin. Haulikkolajien (skeet ja trap) säännöt ovat samat kuin ne, joilla kilpailtiin Kyproksen ja Perun maailmancupeissa aiemmin keväällä. Kivääri- ja pistoolilajien uusia finaalisääntöjä käytettiin ensimmäisen kerran Brasilian Rio de Janeirossa huhtikuussa järjestetyssä maailmancupissa. Nyt tehtyjen sääntömuutosten taustalla ovat Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) vaatimukset, jotka esitettiin Tokion kisojen jälkeen. Perustelut olivat perin yksinkertaiset: KOK vertaili Tokion olympialaisten lajien tv-katsojalukuja eikä ollut tyytyväinen ampumaurheilun finaalien lukuihin. Se ilmoitti, että jotain tarvitsee tehdä, mutta ei kertonut tarkemmin mitä. ISSF ja Euroopan ampumaurheiluliitto (ESC) tekivät muutoksia ja toivat uudet finaalisäännöt maaliskuussa Norjan Hamarissa järjestettyihin ilma-aseiden EM-kilpailuihin, mutta finaalien kestoa moitittiin liian pitkäksi. Kuten jo edellisessä Urheiluampuja-lehdessä todettiin, olihan se kieltämättä niin, sillä finaalitapahtuma saattoi kestää kauemmin kuin peruskilpailu. Sääntöjä rukattiinkin Hamarin jälkeen vielä kerran, ja nyt nykyisten sääntöjen pitäisi olla voimassa Pariisiin ja vuoteen 2024 asti. URHEILUAMPUJA-LEHTI teki kivääriam- pujille pienimuotoisen gallupin siitä, mitä he yleisesti ottaen ovat ISSF:n sääntöuudistuksista. Lisäksi kysyttiin kommentteja uusista finaaleista ja asentokilpailun lyhenemisestä 3x40 laukauksesta 3x20 laukaukseen. AMPUMAURHEILULIITON nuorten kiväärivalmentajasta Joni Stenströmistä tuntuu siltä, että nykyisessä muodossa olevia sääntöjä on muutettu ”ihan vain muuttamisen iloksi”. – Finaalit ovat tosi lähellä sitä mitä ne olivat vuosina 2013–2021. Vähän harmittaa asentokisan finaalissa se, että pysty korostuu enemmän kuin muut asennot. Mutta ei kai siinä, nyt eletään näiden kanssa, ja kyllä näissäkin finaaleissa on mahdollista pärjätä. Muuten finaalit ovat tällä hetkellä selkeitä ja 14 Suomaiset kivääriampujat näyttävät mitä mieltä he ovat sääntö- ja lajiuudistuksista: Henna Viljanen ( Sebastian Långström. "Kyllä siinä valitettavasti haudattiin kuningaslaji. Ei minulla ole mitään puolikasta matsia vastaan, mutta ei se ole täysmatsi." Joni Stenström helppoja ymmärtää. Stenströmillä on selkeä mielipide 50m pienoiskiväärin asentokilpailun laukaisumäärän vähenemisestä 3x40 laukauksesta 3x20 laukaukseen: – Kyllä siinä valitettavasti haudattiin kuningaslaji. Ei minulla ole mitään puolikasta matsia vastaan, mutta ei se ole täysmatsi. Vähemmän nykyinen kilpailu antaa armoa, mutta kyllä siinäkin saa eroja aikaiseksi, vaikka ampuu puolet vanhasta kilpailusta. Urheilijoiden pitää asennoitua eri tavalla kilpailuun ja pitää oikeasti olla valmiina heti – enää ei ole varaa antaa siimaa missään vaiheessa. URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 14 1.7.2022 6.26

asti haudattiin” tä, mikä oli hyvä. Nykyään 3x20 ls on todella lyhyt, ja tuntuu siltä, että kun asennossa pääsee vauhtiin, niin se pitää jo lopettaa. Lisäksi erot ampujien välillä ovat nykyään todella pienet, kun laukaisumäärä puolitettiin. Kansainvälisissä kilpailuissa pienetkin erot saattavat heittää sijoitusta kymmenellä sijalla, koska taso on niin tasainen, ettei eroja juurikaan tule. – Hyvänä puolena pidän sitä, että ampuma-aikaa on lyhennetty reilusti. Turha kyttääminen on jäänyt pois ja on niin sanotusti ammuttava, että ehtii ampua. Lepän toivefinaali olisi ”joku lyhyt ja ytimekäs”: – Tykkäsin vanhasta ilmakiväärifinaalista, ja piekkarillakin voitaisiin ampua vaikka vain pystystä. SEBASTIAN LÅNGSTRÖMIN mukaan muutokset ovat yleisesti ottaen ihan ookoo. Hän sanoo, että asentokilpailun 3x20 ls on ”tavallaan oma kisansa”. – Ja hyvin erilainen, jos sitä vertaa vanhaan täysotteluun. Paljon nopeampi tempo ja raadollisempi kilpailu, jossa hyvässä tuloksessa sallitaan vähemmän virheitä. Mutta ok-tuloksen saa suhteessa helpommalla, Kyrkslätt Skytteföreningenin ampuja sanoo. – Alkuvuodesta nähtiin monenlaisia esityksiä ja kokeiluja uusista finaaleista. Ne, jotka nyt ovat voimassa, ovat mielestäni parhaimmat niistä vaihtoehdoista! Viiden laukauksen settejä kultaotteluun asti – tarpeeksi simppeli, vaikkakin aika pitkä. a Viljanen (edessä vas.) Aino Nenonen ja Essi Heiskanen, Aleksi Kasi (takana vas.), Lauri Syrjä ja Stenströmin mukaan kynnys lähteä ampumaan asentokilpailua uuden laukaisumäärän ansiosta ”toivottavasti laskee”, kun ei tarvitse lähteä ampumaan 3x40 ls heti, jos aloittaa yli 16-vuotiaana. SUOMEN TÄMÄN hetken kivääriykkönen Aleksi Leppä (Haminan Ampumaseura) sanoo, että nykyiset finaalit ovat edellisiä jonkin verran pidemmät, joka ”ei välttämättä ole hyvä juttu”. – Entiset finaalit olivat minusta selvät ja ymmärrettävät. Nykyisessä asentofinaalissa korostuu todella vahvasti pysty, sillä sitä ammutaan yhtä paljon kuin polvea ja makuuta yhteensä. Siihen päälle tulee vielä kultamatsi, jos sinne pääsee. Eli finaalissa ammutaan enemmän kilpalaukauksia pystystä kuin peruskisassa. – Ilma-asefinaali on melko samanlainen kuin aiemmin, mutta minusta on huonoa se, että yksittäisiä laukauksia ei enää ammuta ollenkaan paitsi vasta kultaottelussa. Silti kokonaisuutena finaaleista pitää sanoa se, että nykyiset finaalit ovat huomattavasti paremmat kuin finaalit vuoden alussa olivat – eli ensimmäiset vedokset uusista finaaleista. Lepän mielestä asentokilpailun lyhentäminen oli omituista: – Vanha 3x40 ls vaati taitoa ja kestävyyt- PIEKSÄMÄEN AMPUJIA edustava Essi Heiskanen on sitä mieltä, että nykyinen ilmakiväärifinaali on paljon järkevämpi kuin se, mikä oli esimerkiksi Hamarin EM-kisoissa. Asentofinaali on hänen mielestään myös ”ihan ookoo”, mutta: – Asennon vaihtoaikoja ei välttämättä olisi tarvinnut enää lyhentää, hän sanoo. – Olen tyytyväinen, että asentokilpailu muuttui 3x20 laukaukseksi. Tosin ei kärsi montaa huonoa laukausta ampua asennoissa, kun niitä ei enää oikein pääse paikkaamaan samalla tavalla kuin 3x40 kisassa pystyi. Simpeleen Hahlon Aino Nenonen sanoo, että koska hänellä ole uusista säännöistä vielä kovin paljon kokemusta, hän ei osaa sanoa niistä tämän enempää. – Se on kuitenkin hyvä, ettei asentokisa ole enää niin pitkä, hän sanoi. KSF:N HENNA VILJASEN mielestä uusien finaalien kultamitaliotteluita on kiva seurata. – Toki siinä on ikävää se, että urheilija, joka ampuu paremman tuloksen, ei välttämättä voita kilpailua. Tulosurheilussa pitäisi olla niin, että paremman kokonaistuloksen ampunut voittaa. Asentofinaali painottuu 3/2022 URHEILUAMPUJA UA_3_2022.indd 15 15 1.7.2022 6.26

aika paljon pystyasentoon, tykkään siitä! Mielestäni koko finaali voitaisiin ampua pelkästään pystystä. Viljasen mukaan finaalit ovat kokonaisuudessaan pitkiä ja kultamitaliotteluun päästessä urheilija saattaa ampua pienoiskiväärillä finaalissa melkein enemmän laukauksia kuin peruskilpailussa. – Asentokilpailun lyheneminen oli hiukan outoa, koska täysmatsin ampuminen vaati ihan eri tavalla taitoa ja kestävyyttä. 3x20 ls kilpailu on myös omalla tavalla todella raaka, se ei siedä yhtään huonoa sarjaa. Viljasen mukaan on kuitenkin ”ihan kiva”, että muutoksia ja uudistuksia tulee, mutta varsinkin finaalien osalta hänestä tuntuu, että koko ajan on uutta opeteltavaa, koska säännöt ovat viime aikoina muuttuneet niin useaan kertaan. Viljasen toivefinaalit olisivat seuraavanlaiset: asentokisafinaali voisi olla alkuperäinen vanhanmallinen eli ammuttaisiin pelkästään pystystä, ilmakiväärifinaali voisi olla samantyylinen kuin nyt, ehkä vähän lyhennettynä. ASIKKALAN AMPUMASEURAN Lauri Syrjä pitää sääntöuudistuksia aina tervetulleina, sillä lajia ei ainakaan kehitetä kaavoihin kangistumalla. – Sääntöuudistuksissa tulisi ottaa huomioon urheilijoiden mielipiteet entistä vahvemmin unohtamatta lajiasiantuntijoita. Syrjän mielestä finaali on nykysäännöillä hyvä: – Asentokilpailussa aikaisempaan verrattuna pystyasennolla on nyt suurempi merkitys, sillä siinä tullaan ampumaan eniten laukauksia. Myös mitaliottelun pistelasku tuo selkeyttä finaalin katsojille. Miinuspuolena on finaalin pidempi kesto. Asentokilpailun lyheneminen oli Syrjän mielestä hyvä uudistus. – Nyt pisteellä on "suurempi" merkitys, kun laukauksia on puolet vähemmän. Kun Tanskan Masters-kilpailuissa ammuttiin kolme kilpailua päivän aikana, oli 3x20 ls siinä mielessä myös mukava. Miinuspuolena ovat pienemmät erot tuloksissa. Syrjän toivefinaalissa ammutaan samanlaisilla säännöillä kuin Tokiossa 2021, mutta ennen varsinaisen finaalin päätöstä voitaisiin ottaa mukaan nykyinen mitaliottelu eli pisteet ja kahden parhaan ampujan ottelu käyttöön. – Nykyisen finaalin ja vanhan finaalin hyvät puolet voitaisi yhdistää, josta tulisi hyvä finaali. ALEKSI KASI pitää uudistuksia ”vähäisellä kokemuksellaan ihan ookoona”. – Asentofinaali on muuten hyvä, paitsi asentojen vaihtoväli on turhan tiukka. Pidän laukaisumäärän muutoksesta, mutta tämän myötä jokaisen laukauksen arvo kasvaa eikä huonosti mennyttä sarjaa korjata seuraavalla sarjalla, koska niitä ei enää ole. Gallup on hyvä päättää Kasin (IMAS) napakkaan ja varsin osuvaan kommenttiin: – Toivefinaalini on voitettu finaali. 16 Superjuniori Alan Bolotov toimi testihenkilönä ratamestarille ennen kilpailun alkua. Kahden ja puolen v Heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna ammuttiin Action Airin SM-kilpailut Salossa. Teksti & kuvat MIKA VUOLLE K ilpailu oli mukana Olympiakomitean järjestämällä ja Ylen televisioimalla SM-viikolla, johon osallistui yhteensä 28 eri lajia. Tuhansia urheilijoita ja toimitsijoita kokoavan suurtapahtuma oli iso ponnistus myös Action Airin kilpailuorganisaatiolle. Toimme koko sirkuksen Saloon, pääosin Tampereelta ja Helsingistä. Peräkärryt ja kuorma-autot liikkuivat. Rakensimme verraten pienellä porukalla Salossa tapahtumaa viikon verran, tiiviitä päiviä, luita helliväs- sä kolmenkymmenen asteen helteessä. Ja tämän kaiken perustalla oli kaksi ja puoli vuotta kestänyt suunnittelu- ja valmisteluprosessi, jonka aikana piti raivata tai ainakin yrittää raivata monta yllättävää kantoa kaskesta. Viime metreillä vanha mörkö korona nosti taas päätään ja aiheutti joitakin peruuntumisia niin järjestäjäorganisaatioissa kuin kilpailussakin, mutta nämäkin haasteet saatiin ratkottua. PRACTICALIA EI OLE juuri ollut televisiossa, ja siinä on omat erityishaasteensa. Yksi isoimmista on se, ettei laji ole samalla lailla tv-ystävällinen kuin useimmat urheilulajit. Tulosten esittäminen yksinkertaisesti on vaikeaa eikä practicalissa ole mitään nykyään niin suosittua finaalia, kuten ISSF-puolen olympialajeissa, joiden säännöstöä on kehitetty yleisöystävällisyyden ehdoilla. URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 16 1.7.2022 6.26

Ratamestari Riku Kalinen oli tyytyväinen stageihin. ”Haasteita riitti.” Rakennusvaihe oli aika helteinen urakka. Talkooväessä laatu onneksi paikkasi määrää, tuumii kilpailunjohtaja Mika Vuolle. n vuoden urakka Practicalissa ammutaan pitkiä päiviä ja sitten iltamyöhällä printataan tulokset. Shoot-off olisi yleisöystävällinen, mutta se on erillinen tapahtuma eikä siten kelvannut SM-viikolle. Toisaalta Action Air on vauhdikasta ja näyttävää toimintaa, ja siltä osin se sopii hienosti ruutuun. SALON URHEILUTALOON rakennettiin kaksitoista ohjelmaa käsittänyt SM-kilpailu, jonka kilpailijat selvittivät työpäivän mittaisen rupeaman aikana. Televisioinnin takia ohjelmista piti tehdä tällä kertaa tavanomaista siistimpiä. Yritimme panostaa näyttävyyteen ihan suuren maailman malliin ja mielestäni onnistuimme. Kilpailun ratamestarina toiminut Riku Kalinen Poliisien Ampumaseurasta piti kisaa monipuolisena. Vaikka Action Airissa UA_3_2022.indd 17 on mukana paljon junioreita, ammuttavat ohjelmat eivät silti ole helppoja tai yksinkertaisia. Vaikka turvallisuusmääräykset muovikuulapistooleilla ammuttavassa practicalissa ovat samat kuin muissakin practical-ammunnan lajeissa, rakenteiden keveys ja sisätilojen käyttö mahdollistavat Action Airille ohjelmien suunnittelussa luovempia ratkaisuja kuin ruutipuolella ulkoradoilla, joissa ympäristö- ja turvallisuusmääräykset asettavat usein rajoituksia suunnittelulle. – Ohjelmat olivat tällä kertaa vähintäänkin riittävän haastavia, Kalinen tuumii. LIIKKUMISTA JA vauhtia riitti, ja kilpailijoiden tehtävänä oli ratkaista sokkeloisilla ohjelmilla tarjoiltu practicalin vakiohaaste: miten ampua kaikki maalit mahdollisimman hyvillä osumilla niin vähän aikaa kuluttaen kuin suinkin. Kaatuvien metallimaalien määrä oli tavanomaista suurempi sen vuoksi, että suuri yleisö, jota oli paitsi kotikatsoimoissa myös paikan päällä Urheilutalon 300 hengen katsomossa, saisi paremman käsityksen lajin luonteesta. Isoja tapahtumia ei saada aikaiseksi pienellä väellä. Taustalla on aina enemmän puuhaajia kuin mitä näkyviin nousee. Järjestäjät haluavat lausua kiitoksensa kaikille niille, jotka edesauttoivat kisarupeaman taustavoimina. Esitän kiitokset niin Salon kaupungille kuin Salon Seudun Ampujillekin. Molemmat auttoivat meitä pääsemään tavoitteeseemme, mikä oli SM-mitalien ratkomisen lisäksi yritys tuoda practical-ammuntaa yleisemmin tunnetuksi. Kirjoittaja toimi kilpailunjohtajana tapahtumassa. 1.7.2022 6.26

’’Hyvältä näyttää! Jokaises on edelleen MM-arvo’’ Suomi on kuulunut liikkuvan maalin kärki­ maihin jo vuosia. Mikä on lajin tilanne nyt kansainvälisesti ja entä kansallisesti? Sääntö­ uudistukset ovat ainakin puhuttaneet lajin sisällä. Teksti SAMI HEIKKILÄ Kuvat LASSI PALO K ansainvälisen ampumaurheiluliiton (ISSF) liikkuvan maalin komitean puheenjohtaja Pekka Kuusisto kertoo liikkuvassa maalissa olevan positiivista virettä. Erityisesti Aasiassa harrastajamäärät ovat edelleen kasvaneet. Aasiassa on saanut harrastaa ja tehdä lajia toisin kuin Amerikassa, jossa harrastaminen loppui vuoden 2004 olympiastatuksen menettämisen jälkeen. Euroopan osalta tilanne on vaikeahko. Venäjän ollessa pannassa ja Ukrainan poissaolo Hamarin EM-kisoista laskivat osallistujamääriä merkittävästi. – Tiedän, että Tallinnan EM-kilpailuiden (2023) järjestäjät miettivät järjestetäänkö liikkuvaa maalia, jos venäläiset ovat poissa. Ilokseni sain tiedon, että Ukrainalta on tulossa joukkue kesän MM-kilpailuihin Ranskan Chateaurouxiin, hän kertoo. KYMMENEN VUOTTA sitten Suomi voitti Tukholmassa MM-kilpailujen mitalitilaston. Samaan aikaan liikkuvan maalin palaamisesta takaisin olympialajiksi vuoden 2020 kisoihin oli kovat odotukset. Liikkuvan maalin paluun olympialajiksi Kuusisto näkee tällä hetkellä aika vaikeaksi. – Toive ja halu takaisin olympialajiksi on toki edelleen suuri. Tänä päivänä joudutaan jopa miettimään, ollaanko vielä mukana koko ampumaurheilun osalta vuoden 2032 olympialaisissa. Statuksen eteen tehdään suuresti töitä, ja siksi on vaikeaa uskoa jo pudotetun lajin palaavan takaisin. Jos mukana olisivat esimerkiksi vain ilma-aseet, voisi liikkuvalla maalilla olla saumaa, mutta suuri tai radikaali muutos tarvittaisiin, että tällainen tapahtuisi, Kuusisto pohtii. LAJIN SISÄLLÄ on ollut keskustelua ISSF:n sääntömuutoksesta joukkuekilpailun uudistamisesta erilliseksi kilpailuksi. Tähän Kuusisto vastaa, että uudet joukkuesäännöt pidentäisivät joukkueiden kilpailumatkoja, 18 Liikkuvan maalin päävalmentaja Ville Häyrinen uskoo oman joukkueensa vahvuuteen, oli joukkuekilpailut jatkossa missä muodossa tahansa. Pekka Kuusisto. joten tulevat MM-kilpailut mennään ainakin vanhoilla säännöillä. Jatkoa ajatellen Kuusisto on käynyt keskustelua muun muassa uuden lajin kehittämisestä. Siinä ammuttaisiin 20 hidasta, 20 nopeaa ja 20 sekajuoksua. Näin liikkuva maali saataisiin kisattua yhden päivän aikana ja kilpailuihin saataisiin lisää osanottajamaita. Kilpailumatkojen kustannukset ovat nousseet merkittävästi jo pelkästään lentolippujen osalta. Yleensä mailla on käytössään tietty budjetti lajin käyttöön, ja mitä vähemmän kisapäiviä arvokilpailuissa on, sitä enemmän osallistujamaita saadaan mukaan kilpailuihin. RANSKASSA ELOKUUSSA järjestettäviin MM-kilpailuihin odotetaan osallistujamääräksi 60–70 urheilijaa. Kisojen aikana on tarkoitus käydä keskustelu lajin sisällä siitä, miten liikkuvan maalin aloittamiskynnystä saataisiin madallettua. Kuusisto heittää aja- tuksena olisiko esimerkiksi ristikkokiikariin siirtyminen yksi vaihtoehto saada urheilijoita helpommin lajin pariin. Liikkuvan maalin lajilegenda Krister Holmberg pitää kansainvälistä tilannetta huolestuttavana. – Ilmeisesti Kiinasta ja Japanista ei ole tulossa urheilijoita MM-kisoihin. Koreasta ja Indonesiasta on onneksi kisaajia tulossa, mutta etenkin 50m lajeissa on varsin vähän osallistujia, hän pohtii. Joukkuekilpailujen uudistamispainetta Holmberg pitää hankalana. Hän mainitsee, että mikäli liikkuvassa maalissa tulisi pitää vastaavanlainen joukkuekilpailu kuin esimerkiksi kiväärissä, on se ratakapasiteettien vuoksi hyvin hankalaa. – Kisojen järjestämiseen tarvittaisiin isommat hallit, kun muutenkin lajimme on kisannut jossain hallin nurkkauksessa. Holmberg kommentoi vahvasti kilpailujen pitkittymistä erillisten joukkuekilpailujen vuoksi. Hän näkee, että kun urheilijat maksavat jo nyt reissujaan ainakin osin itse, ei matkustuspäiviä kaivata enää lisää. MUUTAMA VUOSI sitten kansainvälisesti tehtiin alustavaa päätöstä siitä, että 50m villikarjutaulu vaihtuisi pyöreisiin tauluihin. Näin saataisiin arvokisoihin mukaan niidenkin maiden urheilijat, jotka eivät voi uskontonsa vuoksi ampua villisikaa. Suomessa otettiinkin nopeasti kokeiluun 50m lajien ”pallotaulu”, jossa onkin käyty epäviralliset SM-kilpailut jo Kuopiossa. Tau- URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 18 WW 1.7.2022 6.26

sessa lajissa – ISSF:n sääntöuudistuksien päätöksillä ei ole järjen kanssa tekemistä. Säännöt muuttuvat nykyään kuukausissa ja esimerkiksi finaalit ovat järjettömiä, Häyrinen naurahtaa. Aaro Vuorimaa ja Aino Vaittinen edustivat Suomea mixed team kisassa Hamarin EM-kilpailuissa. Kotimaassa parikilpailuja ei ole vielä järjestetty. lumuutos ei kuitenkaan ole edennyt kansainvälisiin kilpailuihin eikä näillä näkymin ole etenemässäkään. Holmberg tuumailee, että jospa joukkuekilpailumuutoksen osalta asia etenisi vastaavasti. – Tuskinpa lähdemme Suomessa joukkuekilpailua muuttamaan, kun urheilijoilla on jo nyt niin kiirettä, hän vastaa. Holmberg myös pohtii, oliko lajin viimeisin isompi sääntömuutos oikea ratkaisu. Mitaliotteluiden tuominen 10 laukauksen finaalin tilalle ei ole kuitenkaan näyttänyt tuovan harrastajia lisää. Pikemminkin osa kilpailijoista on saattanut jäädä pois kilpailuista, kun neljän hengen mitaliotteluun on niin hankala päästä. ”HYVÄLTÄ NÄYTTÄÄ! Jokaisessa lajissa on edelleen kisoissa MM-arvo”, iloitsee lajin tilanteesta Ville Häyrinen. Hän on toiminut Ampumaurheiluliitossa lajin päävalmentajana vuodesta 2009 lähtien. Mahdolliset joukkuekilpailujen muutokset eivät Häyristä huoleta: – Meillä miesten joukkue on ollut kilpailukykyinen jo vuosien ajan, ja parikisassakin Suomella on edelleen Euroopan ennätys, jonka Tomi-Pekka Heikkilä ja Ida Heikkilä ampuivat vuonna 2020. Häyrinen epäilee, että parikisa on jatkossa liikkuvan maalin joukkuekisa, jos perinteinen joukkuekilpailumuoto poistuu. Parikisa elävöittää naisten ja tyttöjen sarjoja, ja näin saadaan lisää kilpailijoita viivalle. HÄYRINEN PITÄÄ tärkeänä sitä, että lajin tulokset ovat erittäin vertailukelpoisia. 50m lajit on ammuttu samoilla säännöillä vuodesta 1972 lähtien ja 10m lajit vuodesta 1989 lähtien. Säännöt ovat pysyneet samoina myös joukkuekilpailujen osalta, kun 1980-luvun alussa nelihenkiset joukkueet pienenivät kolmeen. Joukkuekilpailun sääntömuutokset herättivät Kuopion Ampuma- ja Metsästysseuran Markku Jetsosessa kielteisiä ajatuksia heti alkuunsa. Kokeneena kisajärjestäjänä Jetsonen arveli, että sääntöuudistus ei tule menemään läpi kansainvälisesti, kun hän kuuli esityksestä ensimmäisen kerran talvella. – Jotenkin tuntuu, että joukkuekisa täytyisi sitten pitää erikseen ja joukkuekilpailuille tulisi löytää oma järjestäjänsä. Ikämiesten SM-kilpailut kestävät jo nyt aamuyhdeksästä iltaviiteen, vaikka radat liikkuvat lähes koko ajan 50m kilpailuissa. Mietin myös sitä, saammeko me edes niin paljon joukkueita erillisiin kilpailuihin, näillä polttoaineen hinnoilla, Jetsonen pohtii. Parikilpailun Euroopan ennätyksen haltija Tomi-Pekka Heikkilä pitää parikilpailuja hauskana kisamuotona verrattuna peruskisaan. Hän pitää hyvänä, että tulee yksi kisakokemus, joka palvelee kilpailukokemusta. Kuitenkin Heikkiläkin näkee joukkuekilpailujen sääntöuudistuksissa haasteensa: – Normaalit arvokisat venyvät turhan pitkiksi reissuiksi ja toisaalta tulee lisää kuluja, Heikkilä pohtii. –15 % TARJOUS vuoden 2022 loppuun! KUULONSUOJAIMET Yksilölliset aktiivikuulonsuojaimet turvalliseen jahti- ja kilpailukauteen! WWW.KORVABUUSTI.FI FREDRIKINKATU 61, 00100 HELSINKI / ETEL. SALMITIE 1, KIRKKONUMMI & % 020 743 4260 info@korvabuusti.fi UA_3_2022.indd 19 1.7.2022 6.26

URHEILIJA ARJESSA Maajoukkue­ ampuja ilman kotirataa Juho Montosella oli ikimuistoinen viime vuosi. Niin on tämäkin, mutta valitettavasti ainakin tähän mennessä päinvastaisella tavalla. Teksti LASSI PALO Kuvat LASSI PALO, RISTO AARREKIVI I isalmen Ampujien trap-ampujalla Juho Montosella, 20, oli ikimuistoinen viime vuosi. Hän saavutti Juho Mäkelän ja Kaarlo Hopun kanssa poikien trapin EM-joukkuepronssia Kroatian Osijekissa, kotiutui Puolustusvoimien Urheilukoulusta syyskuussa ja aloitti varusmiespalveluksensa jälkeen opiskelut Kuopion AMK:ssa. Ikimuistoinen on tämäkin vuosi, mutta täysin päinvastaisella tavalla. Synkkiä pilviä oli nimittäin kerääntynyt jo jonkin aikaa Raasion kotiradan ylle, sillä tiedossa oli, että se suljetaan vuodenvaihteessa. Montonen sanoi puolitoista vuotta sitten, että ”päivittäisharjoittelu voi olla jatkossa hankalaa”, jos ammunta Siilinjärvellä loppuu. Viimeinen kilpailu ammuttiin uudenvuoden aattona, ja niin Montonen on ollut ilman kotirataa siitä lähtien. Muutos on ollut järkyttävän suuri, sillä viime vuonna Montonen kertoi harjoitelleensa paljon: ammuttujen kiekkojen määrä oli vuoden puolivälissä jo noin 8000, kun se edellisinä vuosina oli ollut 5000. Entä tänä vuonna? Kun tämä haastattelu tehtiin kesäkuun 10. päivänä, Montonen oli ampunut tämän vuoden aikana vain kolmekymmentä sarjaa. – Raasion radalla ei saa ampua. Kausi on mennyt aikalailla kiville. Miten ratatilanne vaikuttaa motivaatioosi? – Ei se tietenkään hyvin vaikuta. Eikä valmentajakaan ole kovin iloinen, harmistuneen oloinen Montonen vastasi. – Suhlin maailmancup meni hyvin, mutta pian sen jälkeen järjestetty Polar GP ei. En ole kuitenkaan lopettamassa ampumaurheilua. Minulla on vielä mielenkiintoa ampua, ja käyn mielelläni ampumassa. Se on minulle henkireikä ja elämäntapa. Siinä pääsee niin sanotusti arjesta irti. MONTONEN ASUU nyt vanhempiensa luona Iisalmessa, koska hän on kesätöissä Ge20 nelec-yhtiössä. Se on suomalainen vuonna 1978 perustettu äänentoistolaitteita valmistava perheyritys, jonka pääkonttori ja tehdas toimivat Iisalmessa. – Aloitin kesätyöt toukokuussa, ja työt jatkuvat elokuun loppuun. Palaan sitten Kuopioon opiskelemaan. Tämä on tuttu paikka, sillä olen Genelecissä tuotannon puolella töissä jo viidettä kesää. Olin täällä ekan kerran töissä ysiluokan jälkeen. Kun asuu vanhempien luona, on hyvää se, että jääkaapissa on muutakin kuin valo, hän naurahti. Montonen tekee Genelecissä kaksivuorotyötä. Aamuvuorot ovat kello 6–14 ja iltavuorot kello 14–22. – Ennen iltavuoroa olisi hyvää aikaa harjoitella. En ole kuitenkaan kovin paljon treenannut, en ole edes koskenut haulikkoon Polarin jälkeen. Montosella on vielä kolme vuotta opiskeluja jäljellä. Hänestä tulee sähkö- ja automaatiotekniikan insinööri. VÄHÄISESTÄ TREENIMÄÄRÄSTÄÄN huolimatta Montonen oli hyvässä vireessä Saksan Suhlissa toukokuussa järjestetyssä tämän vuoden ainoassa nuorten maailmancupissa, missä hän sijoittui poikien trapissa 14:nneksi uudella ennätyksellään 116. Hän kohensi vuoden vanhaa entistä ennätystään yhdellä kiekolla. – On hyvä kysymys, miten uusi ennätys oikein tuli, Petri Pietikäisen valmennettava naurahti. – Treenimäärääni nähden se oli hyvä tulos. Viime vuoden kova treeni varmasti näkyi vielä, sillä ammuin viime vuonna paljon Urheilukoulun ansiosta. (Skeet-ampuja Oskari Lehtimäki puhuu samasta asiasta tämän lehden sivuilla 10–11.) Montosella on takanaan kahdeksan vuotta tavoitteellista harjoittelua. Hän ampui ensimmäisen kilpailunsa vuonna 2014. Montonen on nykyisestä karusta tilanteestaan huolimatta asettanut tämän vuoden tavoitteikseen paitsi SM-kilpailut myös syksyn EMja MM-kilpailut Kyproksella ja Kroatiassa. Juho Montonen osallistui Hälvälän radalla toukokuussa "Raasion radalla ei saa ampua. Kausi on mennyt aikalailla kiville." Juho Montonen PM-kilpailut ammutaan elokuussa Orimattilassa. – Totta kai lähden arvokisoihin, jos minut valitaan Suomen joukkueeseen. Jos en pääse ampumaan, teen kuivaharjoittelua ja lenkkeilen kahden metsästyskoirani kanssa. MONTONEN PUHUU myös harrastuksensa kovista ja yhä nousevista kuluista. Kun hän kävi kilpailemassa Hollolassa Polar GP:ssä, bensaan meni 200 euroa, sillä Iisalmesta Hälvälään on noin 400 kilometriä. Bensakulujen URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 20 1.7.2022 6.26

ukokuussa järjestettyyn Polar GP-kilpailuun. lisäksi tulivat majoitukset ja ruokailut sekä tietysti myös ”paukut”. – Ressuihin voi mennä melkein tonni poikineen. Yksi paukkulaatikko maksaa jo 90 euroa. Olen laskenut, että kymmeneen sarjaan voi mennä 150 euroa. Kuten jo sanoin, en ole hankalasta tilanteestani huolimatta lopettamassa – enkä myöskään muuttamassa Etelä-Suomeen paremman ratatilanteen perässä. – Harkitsin hakevani Puolustusvoimien liikunta-aliupseerin paikkaa, mutta päätin, että käyn kouluni loppuun. Urheilukoulu oli hyvä kokemus. Sain harjoitella hyvin ja sain uusia kokemuksia ja kavereita. Montonen on pohtinut myös muitakin vaihtoehtoja: – Siinäkin on omat riskinsä, jos ensin panostaisi kaiken ampumaurheiluun joidenkin huippuampujien esimerkkien tavoin ja sitten katsoisi mitä tapahtuu, Montonen kertoi miettineensä ja päätti valita opiskelun. Upeasti EM-joukkuepronssia: Juho Montonen, Kaarlo Hoppu ja Juho Mäkelä. 3/2022 URHEILUAMPUJA UA_3_2022.indd 21 21 1.7.2022 6.26

NOIN 20 KYSYMYSTÄ LARS-CHRISTIAN SCHAUMAN: "Liiketoiminta­ mallista ratkaisu seuroille” Teksti & kuvat LASSI PALO "T Toiminta ammatillistuu ehkä noin kymmenen vuoden perspektiivillä. Kysyntä, rahankäyttö ja ihmisten ajankäyttö ajavat siihen, että seuratoiminta ja matalan kustannuksen toiminta hankaloituvat. Näen ratkaisuna liiketoiminnallistamisen”, Hämeen alueen uusi puheenjohtaja Lars-Christian Schauman sanoo. Tamperelainen Schauman, 47, on ollut ampumaurheilussa monessa mukana. Ampujana hänen päälajinsa on aina ollut pistooli, muut lajit ovat metsästysharrastuksen mukanaan tuomaa vaihtelua kiväärillä ja haulikolla. – Uusin juuri pistoolin YT-korttini, ja sen myötä on tullut ja tulee toimitsijapyyntöjä. Schauman on ollut Pohjois-Hämeen Ampujien (P-HA) hallituksessa ja puheenjohtajana kymmenisen vuotta sitten. Nykyään hän on P-HA:n pistooli- ja kiväärikerhon johtokunnassa ja toimii ampumakoulun mehu- ja keksivastaavana. – Hämeen alueen puheenjohtajuus ei ole toistaiseksi työllistänyt paljoa. SCHAUMAN ON ollut P-HA:n jäsen vuodesta 2008 lähtien. Hän on kuulunut myös Asikkalan Ampumaseuraan vuodesta 1989 lähtien, jolloin hänen perheensä muutti Joensuusta Vääksyyn ja Schauman meni AsAs:n ampumaurheilukouluun. Nokian Seudun Ampujien jäsen hän on ollut muutaman vuoden ajan. Schaumanin ammatti on kaupallinen johtaja, ja hän on töissä Puolustusvoimien logistiikkalaitoksella. Koulutukseltaan hän on oikeustieteen kandidaatti ja Master of Arts in Social Sciences. 1 Millaisissa tunnelmissa vuoden ensimmäinen puolisko on mennyt kahden koronavuoden jälkeen? Yllättävän flegmaattisesti. Kaikki ovat kaivanneet kilpailuja, mutta niitä on vähän ja osallistujamäärät ovat pienehköt. Muut ovat huomanneet saman, ja useilla tahoilla onkin ollut ideointia ampujien aktivoimiseksi. Kysyntäpainetta on, joten eiköhän tämä tästä. 2 Olet Hämeen alueen uusi puheenjohtaja. Mitä haluat muuttaa tai saada aikaiseksi? Tältä osin minulla ei ole suuria visioita tai kunnianhimoa. Seurojen ja lajien välistä yhteistyötä ja yhteydenpitoa täytyy kehittää. Muuten lentelemme matalahkolla profiililla. 3 Millaisena näet alueiden roolin ja tulevaisuuden? Alueiden toiminta vaikuttaa aika tuntemattomalta harrastajille. Toimintaa pitäisi ehkä siirtää enemmän lajijaostoille, jolloin alueen rooli on koordinoiva eri toimintojen välillä. Alueen seurojen kan22 Lars-Christian Schauman kuvattuna työmatkalla Helsingissä. nattaa hoksata, että alueilla on hallinnoitavana tukirahoitusta, jota kannattaa hakea. 4 Mitkä ovat alueiden vahvuudet ja heikkoudet? Vahvuuksia ovat kokeneet ja osaavat toimijat. Heikkouksia on varmaan enemmän: pieni organisaatio, tuntemattomuus, päällekkäisyys lajijaostojen toiminnan kanssa – se, että samat toimijat ovat alueilla ja muissa organisaatioissa. Tämä syö jaksamista ja aikaa. 5 Millainen puheenjohtaja olet? Inaktiivinen. Delegoiva. Alueella on niin hyvät osaajat, että heitä voi ja kannattaa hyödyntää. Kaudellani tuskin nähdään dynaamisia irtiottoja. 6 Millaisia muita suunnitelmia, ajatuksia ja tavoitteita sinulla on tälle vuodelle? Radalle jos ehtisi… Työ- ja "harrastuskiireet” syövät aikaa, enkä ole ehtinyt keskittyä kilpa-ammuntaan juuri ollenkaan. Tietysti tähtään AM- ja SM-kisoihin vaparilla. Talvikausi riippuu hyvin paljon töistä ja seura-aktiviteettien määrästä, mutta ennätyskelpoisissa tai mestaruuskisoissa haluaisin menestyä. 7 8 Miten saat aikasi riittämään? En saakaan. Mitä muita harrastuksia sinulla on? Matkustelu, lukeminen, metsästys, autot. URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 22 1.7.2022 6.26

9 10 Millaista on ollut ja on toimia ampumaurheilun parissa? Kivaa! Kyllä tämä on minun lajini. Lajikirjo varmistaa sen, että koskaan ei kyllästy. Mikä on ollut antoisinta ja mikä taas vaikeinta? Antoisinta ovat kaverit: Radalle ei mennä vain ampumaan, vaan myös tapaamaan kavereita ja puhumaan asian sivusta. Kisamenestys on aina kivaa. On myös kivaa puhua aseista, näprätä eri aseita ja koeampua niitä. Monet alan ammatinharjoittajat ovat oikein mukavia, ja aseliikkeessä voisi viihtyä vaikka koko viikonlopun. Vaikeinta lienee järjestötoiminnan vastuupositioiden kuormittavuus. 11 Mitkä ovat ohjenuoriasi ampumaharrastuksessa? Hmm… Kaikki saavat harrastaa haluamallaan tavalla ja haluamaansa lajia. Jos joku ei halua kilpailla, ei pakoteta. Yhteistyö ja tiedon vaihtaminen – vaikka kilpailemme, ei ole syytä olla vaihtamatta kokemuksia ja neuvoja ja sitä kautta kehittyä ampujana ja/tai kehittää seuratoimintaa. 12 Petri Eteläniemi (vas.) ja Lars-Christian Schauman ilma-aseiden SM-kilpailuissa huhtikuussa Turussa. Mitkä ovat ajatuksesi suomalaisen ampumaurheilun tulevaisuudesta viiden ja kymmenen vuoden kuluttua? Toiminta ammatillistuu ehkä noin kymmenen vuoden perspektiivillä. Kysyntä, rahankäyttö ja ihmisten ajankäyttö ajavat siihen, että seuratoiminta ja matalan kustannuksen toiminta hankaloituvat. Näen ratkaisuna liiketoiminnallistamisen. Muutos kestää kauan, 3/2022 URHEILUAMPUJA UA_3_2022.indd 23 23 1.7.2022 6.26

mutta olemme jo nähneet muutamia merkkejä kuluneen kymmenen vuoden aikana. Ympäristötekijöiden paine ajaa vähempiin ratoihin, toiminnan erikoistumiseen ja vaihtoehtoisten ratkaisujen hakemiseen. Tämä johtaa omalta osaltaan liiketoimintamallien kehittämiseen ja tiiviimpään seurayhteistyöhön. Yhteistyön puuttuminen on omiaan tappamaan lajin, koska meillä on tarpeeksi vastustajia ulkopuolella. 13 Millaisia ajatuksia herättää se, että kaksissa perättäisissä olympialaisissa on ollut Suomesta vain haulikkoampujia? Harmillista! 1960–1980-luvuilla pistooliampujamme olivat todella vahvoja. Mihin se katosi? Osin ainakin siihen, että Puolustusvoimat ja Rajavartiolaitos eivät voi enää yhtä voimakkaasti tukea puoliammattimaisia harrastajia. Haulikossa pyörii sen verran enemmän rahaa, että ammattimaistaminen on luonut mahdollisuuden päästä huipulle. Toivon ja jopa uskon, että näemme jatkossakin myös muiden lajien olympiaedustusta. Myönteistä tässä on se, että haulikko on televisioystävällinen laji, minkä lisäksi menestys lajissa ja markkinointihenkiset urheilijat ovat luoneet paljon hyvää PR:ää. Vaikka MM-kisoista tulee vähemmän julkisuutta, muistutan, että Suomessa on maailman huippuja muun muassa practicalissa, siluetissa ja kasa-ammunnassa. 14 Millaisena näet ampumaurheilun kehityksen Suomessa ja kansainvälisesti? Trendi sinällään tuskin on laskeva. Laji on yksi muiden joukossa, ja pitää miettiä, miten houkutella harrastajia. Uudet, dynaamisemmat lajit kuten action air ja practical – joka ei toki ole uusi laji – vetävät vahvasti. Käsi taskussa -lajien harrastajienkin on hyväksyttävä tämä ja tehtävä yhteistyötä kaikkien kanssa. Melu- ja saastemääräykset voivat ajaa laserin tulemista. Se ei ole vielä ottanut tulta muutamasta yrityksestä huolimatta. Selkeästi kuitenkin muun muassa ilma-aseet valtaavat alaa ja vetävät harrastajia. Osasyy tähän on tiukentunut aselainsäädäntö, joka jatkaa tiukkenemistaan Euroopassa. Aasia on myös voimakas kehitysalue, mikä on näkynyt esimerkiksi olympiamenestyksessä. Koska uusia harrastajia 24 ja uusia voimamaita tulee, en usko ampumaurheilun lajina sinällään taantuvan. 15 Mitkä ovat kolme vahvinta ja kolme eniten kehitystä vaativaa asiaa suomalaisessa ampumaurheilussa? 16 Millaisia ohjeita haluat antaa uraansa aloittelevalle ampumaurheilijalle? 17 Miten luonnehdit suomalaista ”ampumaurheiluperhettä”? Vahvuuksia ovat perinteet – hyvä menestyksemme jopa olympiatasolla. Lainsäädäntömme on tiukkenemisestaan huolimatta itse asiassa hyvin liberaalia, joten se ei ole iso este lajille ja harrastamiselle. Kolmas vahvuus on ampumaurheilulle ja aseharrastamiselle yleisesti myönteinen ilmapiiri. Suurimmat haasteet liittyvät resursseihin: raha ja henkilöstö mm. valmennuspuolella. Isot etäisyydet ja harva asutus hankaloittavat huipulle nousemista, kun parasta ohjausta on vaikea saada. Toinen iso kehitystä vaativa asia on yhteistyö! Lajien, seurojen ja muiden lajien suuntaan. Tulee löytää yhteinen intressi ja sitä kautta lisätä vaikuttamisvoimaansa. Kolmas on tuleviin trendeihin varautuminen: miten meidän tulee kehittää omaa lajiamme ja sen harrastamista? Mainitsin jo liiketoiminnallistamisen, mutta tämä kohtaa suurta muutosvastarintaa. Se, joka haistaa tulevaisuuden ja ratsastaa sen aallonharjalla, voittaa. Kysele ja ole aktiivinen! Seuratoimintaan kannattaa mennä mukaan, koska sitä kautta saa neuvoja ja kontakteja. Tällöin omaa harrastamista on helpompi viedä eteenpäin, vaikka oman perheen mahdollisuudet olisivat rajallisemmat. Kokeile muitakin lajeja. Kaikki ovat kivoja, ja voit löytää pientä henkireikää sivulajin parista; aina ei tarvitse ottaa niin vakavasti. Yhteisöllinen. Piiri on pieni ja kaikki tuntevat toisensa, joten ihmisten lähestyminen on helppoa. Hieman nurkkakuntainen oman lajinsa ja seuransa parissa kuitenkin. 18 Mikä on kiehtovin asia ampumaurheilussa? Aseet. URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 24 1.7.2022 6.26

”Fiksu kaveri ja todella lupaava ampuja” eilija Esittelyssä tehoryhmäurh 15-vuotiaan Santeri Kenolan päälaji on ilmakivääri. Hänen ennätyksensä on viime syksynä ammuttu 618,6. Teksti & kuva LASSI PALO K ankaanpään Ampumaurheilijoiden (KaA) Santeri Kenola voitti Turussa huhtikuussa järjestetyissä ilma-aseiden SM-kilpailuissa kolmannen henkilökohtaisen SM-kultamitalinsa, kun hän oli M16-sarjan ilmakiväärin ykkönen. Hänen voittotuloksensa oli 407,3. Kenolalla on nyt kaikkiaan kuusitoista SM-mitalia. Kun mukaan lasketaan neljä Kultahippufinaaleissa saavutettua mitalia, on nuorukaisen saldo jo melkoisen komea. – Jostakin niitä mitaleja aina tulee, kun ampuu useaa lajia, joulukuussa Lucian päivänä 16 vuotta täyttävä Kenola naurahti. Tämä haastattelu tehtiin kesäkuisena aamupäivänä. Kenola oli edellisenä iltana ollut kalastamassa ystäviensä kanssa. – Mitään ei saatu grilliin eikä pöytään asti. Se oli kuitenkin mukava reissu, sillä yö oli kaunis ja oli kivaa viettää aikaa kavereiden kanssa. KENOLA ON aktiivinen ja sosiaalinen nuori mies. Valmentaja Jorma Långin mukaan ”Santtu” on ikäisekseen harvinaisen kypsä kaveri, ahkera, asioita pohdiskeleva, hyvin sanavalmis ja kantaaottava. – Olemme valmennuksen lisäksi puuhastelleet erilaisissa töissä, klapihommista istutukseen ja raivaukseen. Homma toimii, Lång sanoi. Kenola oli haastattelun jälkeen lähdössä maalaamaan naapurin lautoja. Kalenteriin oli kirjattu myös ystävän ikkunoiden pesu. Kenola on mukana vapaapalokunnassa ja tekee lisäksi satunnaisia työvuoroja paikallisella grillillä, missä hänen äitinsä on töissä. – Aloitin siellä tiskarina 11-vuotianaa. Kun ikää, rohkeutta ja taitoa tuli lisää, aloin tehdä myös myyntitöitä. Kenola on perheensä ainoa ampumaurheilija. – Kyllä muut joskus kokeilevat ampu- maurheilua, mutta ei heitä ampujiksi voi sanoa. Sen verran tiedän, että äitini pappa toimi valmentajana Pohjois-Hämeen Ampujissa. KENOLA ALOITTI ampumaurheilun vuonna 2013. Hän ampui ”pienen hetken” pistoolilla ennen kuin valitsi lajikseen kiväärin. Hän voitti vuoden 2014 Kultahippufinaaleissa ikäluokkansa ilmapistoolin. – Kumpikin ase käy edelleen eli pistooli tai kivääri. Ammun pistoolilla treeneissä. Lajivalintaani vaikutti varmasti myös seuramme silloisten huippuampujien esimerkki, Kenola kertoi ja mainitsi Juho Kurjen, Riku Koskelan ja Jimi Långin nimet. Nyt Kenolan selkeä päälaji on ilmakivääri. Pienoiskivääri on jäänyt vähemmälle käytännön syistä: – Ilmakiväärirata sijaitsee parin kilometrin päässä. Voin mennä sinne ampumaan omia aikojani. Piekkaritreenit ovat sen sijaan olleet tähän asti melko kevyttä, koska tarvitsen radalle päästäkseni kyydin. Jorma onkin usein mukanani piekkariradalla. Långin mukaan Kenola osaa ottaa rennosti, jos homma joskus takkuaa. – Harjoittelu on ollut vielä melko kevyttä varsinkin piekkarilla. ”Santtu” saa kohta rinnakkaisluvan, joka helpottaa treeniä. Hän on tehnyt tosi hyviä tuloksia jo tässä vaiheessa, mutta tasaisuutta vielä haetaan. KENOLAN ILMAKIVÄÄRIN (60 ls) ennätys on viime syksynä kotiradalla Tauno Kärjen muistokisoissa ammuttu 618,6. Hän oli ennätyksestään ihmeissään, sillä entinen ennätys koheni yli kymmenellä pisteellä. Uusi kymmenluku ei siis ole enää kaukana: – Olen päässyt harjoituskisoissa melkein samaan tulokseen. Se on tavoitteenani. Kenola on tähän asti käyttänyt käytettyjä kivääriampujan pukuja, mutta hän saa uuden puvun elokuussa. Hän ei ryhtynyt sen enempää veikkailemaan, miten uusi puku vaikuttaa tuloksiin. Kenola on nyt 175 senttiä pitkä. Hän arvelee kasvavansa vielä ainakin viisi senttiä, joten uuden puvun hankkiminen tullee taas jossain vaiheessa eteen. LÅNGIN MUKAAN Kenola erottui ampujana heti, kun tämä tuli radalle: – ”Santtu” on helppo kaveri ohjata. Hän kuuntelee ja pyrkii toteuttamaan sovitut asiat, mutta kysyy kyllä, jos jotain muutetaan. Hän pohtii myös itse asioita. Santeri Kenola M16-sarjan ilmakiväärin Suomen mestarina. SANTERI KENOLA Santeri Kenolan mitalit. Se on helppo uskoa, kun Kenolan kanssa keskustelee. Vastaukset tulevat nopeasti ja selkeästi, ja ne ovat paikoin mukavalla huumorilla väritettyjä. Kenola päätti juuri ysiluokan, ja hän aloittaa elokuussa kolmivuotisen sähköalan kaksoistutkinnon suorittamisen kotikaupungissaan Kankaanpäässä. Koulu sijaitsee vain noin kilometrin päässä. – Mikä minusta tulee isona? Sen näkee sitten! Sama pätee ampumaurheilijankin uraan: – En oikein osaa sanoa tavoitteitani… Ensin nuorten maajoukkueeseen ja siitä sitten eteenpäin. Motivaatiota on välillä enemmän ja välillä vähemmän – pääasiassa kuitenkin enemmän. Iso kiitos Jormalle siitä, että hän on auttanut minua niin paljon ja uhrannut omaa aikaansa niin ammuntaan kuin kaikkeen muuhunkin. Kiitokset myös sponsoreilleni, jotka ovat mahdollistaneet esimerkiksi puvun hankinnan. Tehoryhmäampujan tämänkertainen esittely on hyvä päättää kokeneen valmentajan sanoihin: ”Santtu on fiksu kaveri ja todella lupaava ampuja.” 3/2022 URHEILUAMPUJA UA_3_2022.indd 25 25 1.7.2022 6.26

SEURAESITTELY HeiA HeiA:n puheenjohtaja Jari Pekkola kuvattuna kesäillan auringossa Heinolan satamassa. Heinolan Ampujat kehittää, yrittää ja verkostoituu Seura haaveilee täysmittaisista haulikkoradoista. Teksti & kuva HEIDI LEHIKOINEN V uonna 1961 perustettu Heinolan Ampujat on alueellaan erinomaisesti verkostoitunut seura, jossa on satoja jäseniä ja aktiivisia toimijoita. Sillä on myös sujuva yhteistyö kaupungin kanssa ja mainiot puitteet ampumaurheilun harrastamiseen, mutta silti se pohtii samaa kuin lukuisat yksilölajien seurat nykyään: mistä saataisiin nuoria harrastajia ja uusia talkoohenkilöitä? Seuran puheenjohtaja Jari Pekkola on nähnyt seuran toimintaa pitkän taipaleen. Hän oli puheenjohtajana viidentoista vuoden ajan, välissä pari vuotta sivussa ja sittemmin taas puheenjohtajana. Miehen 26 oma tausta on haulikkoammunnassa, mutta puheesta kuultaa halu kehittää ampumaurheilua alueella ja sitä myöten Suomessakin kokonaisvaltaisesti ja laaja-alaisesti. – Ammunta on lähellä sydäntä, Pekkola sanoo. PEKKOLA ON HeiA:n tilanteeseen monella tavalla tyytyväinen. Se on alueen suurin yhden lajin seura. Lajeista lippulaiva on siluettiammunta, jossa seura on järjestänyt isoja kilpailuja EM- ja MM-tasolle asti. Siinä missä monella paikkakunnalla ampumaharrastus kohtaa rajoituksia ammunta-aikojen suhteen, Heinolassa tilanne on päinvastainen: – Meillä on käsittääkseni ainoa rata Euroopassa, joka on joka päivä auki, Pekkola kertoo. Heinolan satamassa kesäillan auringossa haastattelua tehtäessä Pekkola miettii, milloin nuorten harrastajien ja talkooväen väheneminen oikeastaan alkoi. Hän arvelee, että kymmenkunta vuotta on aikajänne, jol- loin muutos on tapahtunut. – Nuoria ei meinaa olla. Naiset ovat innostuneet, mutta nuoria puuttuu. Kun vanhat häviävät, ei tämä hyvältä näytä. Talkoohenki meinaa hiipua, onko se sitten tämä maailma nykyään. En tiedä, mutta talkoomiehiä tuppaa olemaan vähän. Olemme yrittäneet saada vauhtia. Nuoret harrastajat uupuvat, mutta tyky-päivät ja polttarit ovat nostaneet päätään, niitä meillä on ollut paljon. SEURASSA ON jäseniä vähän yli 500, joista suurin ikäryhmä on yli 55-vuotiaat. Kaikki lajiin tutustuttava toiminta on mahdollisuus juurruttaa ampumaharrastuksen kipinä kytemään kokeilijalle ja sitä kautta mahdollisuus saada lajiin ja seuratoimintaan uutta väkeä. Heinolassakin ampumaurheiluharrastuksen aloitus on tehty helpoksi: sisäampumaradan käyttö maksaa vähän, seuralla on aseita ja uusia aseita on hankittu, on ammattitaitoista ja innostavaa ohjausta tulokkaille. URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 26 1.7.2022 6.26

Heinolassakin on mietitty paljon, mitä vielä voisi tehdä. – Puitteet ovat äärettömän hyvät. Ei tuollaisia ratoja ole ihan missä vaan, Pekkola sanoo. Heinolassa järjestetään myös aktiivisesti kilpailuja. Äskettäin pidettiin siluetin SM-kilpailut, practicalissa on isoja kilpailuja tulossa. Haulikon kilpailuja seura järjestäisi myös mielellään, sillä valmius kilpailun järjestämiseen on niin sanotusti ”joka päivä”. Tapahtumilla on myös merkitystä. – Kun meillä oli siluetin MM- ja EM-kilpailut, saimme kummallakin tapahtumalla paljon näkyvyyttä tässä kaupungissa. Pari viikkoa sen tuhannen ihmistä oli täällä. Sitä kautta on merkitystä. Ampumaradalla on puitteet kunnossa, mutta noin 40 hehtaarin rata-alue on myös sijainniltaan ihanteellinen. – Siinä on kaksi kaatopaikkaa ennen sitä, joten rata-alue ei koskaan tule jäämään asutuksen jalkoihin. Olisi hyvä paikka kehittää sitä vielä. Sisärata meillä on ollut 50 vuotta jäähallin alakerrassa. Siellä käy koko ajan koululaisia, kouluryhmiä, ihan pienistä lähtien. Ennen korona-aikaa käyntejä oli noin tuhat talven aikana, Pekkola kertoo. Mutta… – Kun ei heitä saa jäämään. Heidän otteistaan näkee, että voisi jotain tullakin, samoin innostusta on. Mutta eivät he jää harrastajiksi. Eivät he osaa sanoa, miksi eivät. En tiedä, pitäisikö tehdä toisinpäin: pitäisikö tästä tehdä niin kallista? Nyt kaikkien on helppo tulla toimintaan, kun tämä ei maksa juuri mitään. VAIKKA UUSIA talkoohenkilöitä toivotaan mukaan Heinolassakin, on seuralla hyvä porukka nykyiselläänkin. Seuratoiminnassa Pekkola kuvaa ”terävimmän kärjen” lukumääräksi noin kymmenen. He ovat myös jaostojen vetäjiä. – Kaikkiaan toimiva sakki on kolmisenkymmentä. He ovat niin, että jos soittaisin, että huomenna tai viikon päästä on talkoot, he tulevat. Pienellä varoitusajalla saamme homman pyörimään. PEKKOLALLA ON kiireensä myös yrittäjänä päivätyössään, mutta seuran kehittämiseksi hän on yrittänyt aktiivisesti seurata ympäristökuntien tapahtumia. Pienet kyläseurat ovat kuihtuneet, alueen suurista toimijoista Lahden ja Orimattilan käänteet kiinnostavat Heinolassakin. – Varmasti seuraa pitäisi kehittää vaikka kuinka, mutta meinaa virta loppua itselläkin. Seura on verkostoitunut kotikaupungissaan niin hyvin kuin verkostoitua voi. Tyky-toiminnassa viimeisimmäksi ampumaurheiluun on tutustunut hoiva-alan väki. Esimerkiksi heille järjestetty tapahtuma on esimerkki siitä, miten asiat halutaan hoitaa kunnolla ja luoda ampumaurheilun ympärille mukava tapahtuma. Mikä on ollut positiivisinta kommenttia tyky-päivien osalta? – Kaikki ovat ihan mielettömän innoissaan. Parasta on, kun tulee sellaisia ”mä en ainakaan ammu”, ja sitten kyseinen henkilö onkin viimeinen, joka lähtee ja sanoo ”tämä on kivaa”. Yksikään ei ole lähtenyt radalta ampumatta. Heinolassa tehdään ja yritetään niin paljon, että Pekkola toistaa, ettei oikein tiedä, mitä vielä voisi tehdä. Mutta mitä haluaisit suomalaisessa ampumaurheilussa tehdä lähivuosina, jos rahaa ei tarvitsisi miettiä? – Tarvitsisimme kolme tai neljä täysimittaista haulikkorataa, jonka jälkeen olisimme tämän alueen ehdoton ykkönen. Kaupunki on mukana. Noiden täysimittaisten haulikkoratojen myötä saisimme vankempaa jalansijaa olemassaolollemme. Rahallisesti tuo tarkoittaa noin miljoonaa euroa. Tarkkuuslajien yhteinen 1-tason VALMENTAJAKOULUTUS 2022 Lähijaksot alkavat perjantaisin klo 17.00 ja päättyvät sunnuntaisin klo 15.00 Tarkkuuslajit (ammunta, curling, jousiammunta ja keilailu) jatkavat yhteistyötä valmentajakoulutuksessa. Lajit järjestävät perinteisen yhteisen 1-tason valmentajakoulutuksen syksyllä 2022. Koulutus sisältää yhteensä kolme lähijaksoa (pe-su), joista kaksi on yleisjaksoa ja kolmas toteutetaan lajikohtaisesti erillisenä. Koulutus sisältää lähijaksojen lisäksi oppimistehtäviä. YHTEISET JAKSOT Harjoittelun perusteet 16.–18.9.2022 KUORTANE • • • • Valmentajana kehittyminen Fyysiset ominaisuudet ja harjoittelu Yksittäisen harjoituksen suunnittelu ja ohjaaminen Lasten ja nuorten kehittyminen ja harjoittelu Valmentamisen periaatteet 7. -9.10.2022 PAJULAHTI • Valmentajan ominaisuudet • Taitovalmennus • Oppiminen ja opettaminen • Psyykkinen valmennus • Paraurheilijoiden valmentaminen Koulutuksen hinta Koulutuksen hinta on 255 euroa/jakso sisältäen koulutuksen ja majoituksen täysihoidolla (2 hh). Koulutus sisältää yhteensä kolme jaksoa. Lisähinnasta on mahdollista majoittua yhden hengen huoneessa sekä ostaa iltapala. Ilmoittautumiset Mukaan mahtuu kaikista tarkkuuslajeista enintään 10 valmentajaa/tarkkuuslaji ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli osallistujia tulee yli kiintiön, lajiliitot valitsevat osallistujat. Ilmoittautuminen koulutukseen päättyy 31.8.2022 Kaikkien lajien ilmoittautumiset samalla lomakkeella: https://forms.gle/QbQVBvLnz8SSGHMV6 Kahden yhteisen jakson lisäksi kullekin tarkkuuslajille järjestetään yksi lajitaitojen oppimisen perusteisiin liittyvä koulutusviikonloppu. Niiden ajankohdat ilmoitetaan syksyllä 2022 koulutukseen ilmoittautuneille. Kurssikirja Lasten ja Nuorten Hyvä Harjoittelu (35€) laskutetaan ensimmäisen laskun yhteydessä. 3/2022 URHEILUAMPUJA UA_3_2022.indd 27 27 1.7.2022 6.26

TORPON TEESIT Kiitos ei ole kirosana K huippu-urheilulla on loistava menneisyys, epäselvä nykyisyys ja haastava tulevaisuus.” URHEILIJOILLAMME Tämä on valitettavan ON siis edessä erittäin totta, myös huippuamtyöntäyteinen kesä ja syksy. Kilpailukausi munnan osalta. Vanhaan, kokonaisuudessaan on tuttuun ja turvalliseen, pitkä; niinpä harjoitsekä mantraan ”näin on aina tehty” ei voi loputtelun, kilpailemisen, henkisen ja fyysisen tomasti nojata. On pakko palautumisen sekä leolla rohkeutta uudistua, HENNA TORPO peilattava omaa työskenAmpumaurheiluliiton von suunnitelmallisuus valmennuksen johtaja ja rytmitys korostuvat telyä, toimintaa ja panosselvästi. tusta sekä suhtautumista Opetus ja kulttuuniihin vaatimuksiin, joita huippu-urheilijalle, riministeriö julkisti -ampujalle, -valmentajalle ja huippu-urheilukesäkuun lopussa tuoreen asiantuntijaryhmän raportin suomalaisen huipjärjestelmälle on asetettu 2020-luvulla. pu-urheilun tilasta ja tulevaisuudesta. On karua luettavaa, että ”suomalaisella MEISTÄ JOKAISEN huippu-urheilun maailmassa toimivan ja sinne polkuaan kulkevan on syytä ottaa peili omaan kauniiseen käteen, kurkistaa siihen ja vakavasti pohtia teenkö itse kaikki ne toimenpiteet, joihin voin vaikuttaa, riittävällä intensiteetillä, tahdolla, tiedolla ja taidolla, jota nykyinen huippu-urheilu vaatii. Sama koskee myös taustaorganisaatiota: henkilökohtaisesta valmentajasta aina liittojohtoiseen maajoukkuevalmentajaan ja liittojohtoiseen tapaan tukea sekä kehittää huippu-urheilua. Tärkeää on muistaa, että liittojohtoisella tuella ja toiminnan kehittämisellä ei tarkoiteta pelkästään taloudellista tukea, sillä urheiluliitot eivät ole pohjattomia kaivoja. Tukitoimenpiteiden kirjo on hyvin moninainen ja yhtenä tärkeänä osana on valmennusosaaminen ja sen kehittäminen. Varaa etusi: Olen paljon miettinyt, millaiseen muutokseen, joka vääjäämättä on käynnissä ja • jopa -10 % kotimaan lyhytaikaisista tulossa, suomalainen ampumaurheilu on henkilöautovuokrauksista valmis? Asenne muutokseen ratkaisee myös alennuskoodilla N801903 paljon – onko kaikilla toimijoilla tahtotila ke• alennusta ulkomaan lyhytaikaisista hittää omaa toimintaansa vai onko juuri näin henkilöautovuokrauksista ympäri hyvä, missä nyt olemme? Toimintaa ohjataan maailman alennuskoodilla E400000 liittojohtoisesti, mutta laivan kääntyminen vaatii kaikilta toimijoilta samaan suuntaan soutamista. Varaa etusi netistä www.avis.fi tai Liittojohtoisen järjestelmän tulee ehdottoarauskeskuksestamme masti tunnistaa ne yksilöt, jotka ovat sitoutupuh. 010 436 2200 tai sähköp. neet toimintaan ja ovat halukkaista rakenreservations@avisbudget.fi. tamaan polkuaan kohti maailman huippua Mainitse alennuskoodi varatessasi. yhdessä oman henkilökohtaisen valmentajan uluvaa vuotta on ehditty elää täysillä jo yli puolet. Ampumaurheilussa kilpailukausi on kuumimmillaan ja kausi jatkuu olympialajiemme osalta vielä pitkään. Vuosi on täynnä mielenkiintoisia ja jännittäviä tapahtumia; ensimmäiset Pariisin olympiapaikat ovat jaossa tulevissa arvokilpailuissa. Pariisin olympialaisia (2024) ajatellen tärkeä arvokilpailuputki käynnistyy elokuussa haulikon EM-kilpailuilla Kyproksella, syyskuussa on puolestaan kiväärin ja pistoolin EM-kilpailut Puolassa ja haulikkojoukkue matkustaa Kroatiaan MM-kilpailuihin. Lokakuussa kilvoitellaan vielä kiväärin ja pistoolin MM-titteleistä Egyptissä. Arvokilpailuluettelosta ei myöskään pidä unohtaa liikkuvan maalin MM-kilpailuja Ranskassa. Kroatiassa järjestetään 300m kiväärin EM-kilpailut jo heinäkuun helteillä, vain muutamia mainitakseni. Napakymppitarjous Avis on Suomen Ampumaurheiluliiton autonvuokrauskumppani, ja sen kunniaksi tarjoamme sinulle alennusta autonvuokrauksesta. Saat Avisilta jopa -10 % alennusta kotimaan henkilöautojen päivävuokrauksista sekä alueen ja ajankohdan mukaan vaihtelevan alennuksen päivähinnoista kaikkialla maailmassa. Alennus ei koske pakettiautoja tai pitkäaikaisia, yli kuukauden mittaisia vuokrauksia. Vuokraisitko tilavamman, modernin auton kesälomalle kotimaan huolettomaan kiertelyyn? Vai kiinnostaisiko sinua kokeilla, miten ladattava hybridi toimii päivittäisessä elämässäsi? 28 URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 28 "On ollut ilo ja kunnia olla mukana kulkemassa tätä yhteistä polkua kanssanne." WWW.AVIS.FI 1.7.2022 6.26

Ampumatulosta selittävät tekijät kanssa ja samalla hyödyntäen liittotasolta ohjautuvan avun ja valmennuksen omassa ohjelmassaan ja toiminnassaan. Heidän tavoitteensa on menestys kansainvälisellä tasolla. Osalle urheilijoista suurin tavoite ja täyttymys saattaa olla Suomen mestaruus, jota titteliä ei ihan jokaisen takanreunukselta löydy sitäkään. Mutta jos tyytyväisyys valtaa tämän jälkeen mielen, loppuu kehitys ja maailman huipun saavuttamisen voi siinä tapauksessa unohtaa. Ja tässä onkin se ero: urheilija vai huippu-urheilija? Kuten OKM:n raportissa todetaan ”huippu-urheilu on kansainvälistä tulosurheilua, jossa pitkäjänteinen menestys edellyttää voittamisen kulttuuria ja sen pitkäjänteistä rakentamista. Tämä puolestaan edellyttää huippu-urheilua tukevalta järjestelmältä joustavuutta ja yhteistyökykyä.” TORPON TEESIT -KIRJOITUKSET tulevat tämän osan jälkeen päätökseen. Tämä on viimeinen teksti, jonka valmennuksen johtajana kirjoitan, sillä syksyllä siirryn kohti uusia työtehtäviä. Tämä on samalla jäähyväiset teille suomalaisessa ampumaurheilussa tiiviisti mukana oleville henkilöille. On ollut ilo ja kunnia olla mukana kulkemassa tätä yhteistä polkua kanssanne, ja olen oppinut teiltä ampumaurheilusta paljon. Polkuni on ollut mielenkiintoinen, on ollut ylä- ja alamäkiä, mielenkiintoisia kohtaamisia, upeita ja sitoutuneita ihmisiä, huippuonnistumisia ja ilon hetkiä. Mutta on polku ollut välillä myös jopa turhan kivikkoinenkin. On ollut hämmentävää huomata, että kaikki eivät halua rakentavasti pohtia ja keskustella, kuinka kokonaisuutta ja toimintaa voitaisiin kehittää ja päivittää askel askeleelta kohti parempaa tulevaisuutta ja kohti 2020- ja 2030-luvun huippu-urheilua. Valmennuksen johtajana toimiminen ja suomalaisen huippuammunnan kehittäminen yleisesti kohti kansainvälistä tasoa ei ole yhden henkilön soolo, vaan vaatii vahvaa tiimityötä ja jokaiselta halua olla mukana sitä kehittämässä. Toivon, että tuleva valmennuksen johtaja saa lajikentältä tuen ja vahvan yhteistyöhengen tämän muutoksen aikaansaamiseksi, eikä vanhoihin riitoihin ja negatiiviseen kierteeseen jäätäisi pyörimään. Haluan toivottaa teistä jokaiselle onnea ja menestystä sekä sanoa KIITOS – sillä kuten Haloo Helsinki laulaa: ”Kiitos ei oo kirosana.” Käytäthän säkin siis sitä! Kirjoittaja on Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja, jonka viimeinen työpäivä liitossa on 19. elokuuta. Satu Luoto on ammuntaa harrastava fysiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori, joka on perehtynyt ihmiskehon liikkeiden säätelyyn liittyvään tutkimukseen 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Teksti SATU LUOTO Kuva LASSI PALO A mpumaurheilututkimuksen keinoin on yritetty kuumeisesti löytää ampumatulokseen olennaisesti vaikuttavia tekijöitä jo vuosikymmenten ajan. Tulokset jäivät varsin vaatimattomiksi, kunnes harjoituskäytössä yleistyivät optoelektroniset mittalaitteet (mm. SCATT, Noptel) ja niihin liitetyt tietokoneohjelmat kehittyivät. Sitten meni vielä aikaa, että tutkijat keksivät poimia analyyseihin oikeat muuttujat. Ruotsalainen tutkijaryhmä on koostanut ilmapistooliammuntaa käsittelevän artikkelinsa kirjallisuuskatsaukseen erinomaisen kattavasti oleelliset tulokset aiemmin tehdyistä tutkimuksista. PIDON VAKAUTTA on pidetty keskeisenä tulokseen vaikuttavana tekijänä eri ampumalajeissa. Ja sitä se onkin. Ilmakivääriammunnassa pito selittää jopa yli 50% ampumatuloksesta. Erityisesti vaakasuunnan pidon vakaus, yhdessä tähtäyksen tarkkuuden, laukaisun ajoituksen ja laukaisun puhtauden kanssa, selittivät jopa 80% ampumatuloksesta. Laukaisun puhtaus ja sen ajoitus ovat osoittautuneet tärkeiksi myös liikkuvaan maaliin ammuttaessa, mutta aiemmissa pistooliammuntatutkimuksissa ei vastaavaa yhteyttä ole havaittu. Ruotsalainen tutkijaryhmä piti tätä erikoisena, jopa epäloogisena, ottaen huomioon pistoolilajien epävakaa ampuma-asento ja suurempi laukaisuvastus, jolloin laukaisuun liittyvillä tekijöillä voisi ajatella olevan jopa korostuneen tärkeä rooli. Tutkijat huomasivat, aiemmin tehtyjä pistoolitutkimuksia tarkemmin analysoidessaan, ettei niissä ollut mitattu/analysoitu laukaisutekniikkaa yksityiskohtaisesti. Jos ei jotakin mitata suoraan, vaan tehdään epäsuoria johtopäätöksiä, voi todellinen ilmiö jäädä pimentoon. SIISPÄ TUTKIJAT toteuttivat ruotsalaisilla kansallisen tason eliittipistooliampujilla tutkimuksen, jossa hyödynnettiin vastaavaa mittausjärjestelmää ja tulosmuuttujia kuin mitä Sami Ihalainen käytti aiemmin kivääriammuntaan liittyvässä tutkimuksessaan. Tuloksista löytyi viisi keskeistä pistooliampumatulokseen vaikuttavaa tekijää: tähtäysaika, pidon vakaus, tähtäyksen tarkkuus, laukaisun puhtaus, ja laukaisun ajoitus. Näistä tärkeimpiä olivat yhteisvaikutukseltaan 78% ampumatuloksesta selittävät: tähtäyksen Fysiatrian erikoislääkäri Satu Luoto. tarkkuus (57%), laukauksen ajoitus (12%) ja pidon vakaus (9%). Aiemmin kivääriampujilla pidon vakauden on todettu olevan tärkein tulosta selittävä ampumatekninen tekijä. Pistooliampujilla tärkeimmäksi nousee tähtäyksen tarkkuus. Tämän eron katsotaan johtuvan siitä, että kivääriampujien ampuma-asento on lähtökohtaisesti vakaampi, jolloin pidon merkitys korostuu. Pistoolissa asetta kosketetaan vain kädellä, jolloin se pakostakin liikkuu enemmän kuin kivääriampujilla. Tällöin on tärkeää, että liike sijoittuu mahdollisimman tasaisesti taulun keskipisteen ympärille, vaikkei koko aikaa olisikaan 10-ringissä. HIEMAN YLLÄTTÄEN, laukaisun puhtaus ei noussut analyyseissä yhtä merkittävään rooliin kuin sen on todettu olevan kivääriammunnassa ja liikkuvaan maaliin ammuttaessa. Kuten aiemmin tutkijat pohdiskelivat, teoriassa sen pitäisi olla hyvin merkityksellinen myös pistooliammunnassa. Mutta tämähän oli vain yhdellä ampujaporukalla tehty yhteen 60 laukauksen sarjaan perustuva tutkimus. Kuten tieteessä yleensäkin, havaintojen vahvistaminen ja etenkin niiden täydentäminen edellyttää, että joku jossakin toistaa toisella (vertailukelpoisella) ryhmällä samaan metodiikkaan pohjautuvat mittaukset. L Ä H T E E T: O L S S O N E., L A A K S O N E N M . S. K E Y T E C H N I C A L CO M P O N E N T S F O R A I R P I S TO L S H O OT I N G P E R F O R MA N C E. I N T J P E R F O R M A N A L S P O R T. 21 ( 3 ) :348 - 360, 2021. I H A L A I N E N S. T E C H N I C A L D E T E R M I N A N T S O F CO M P E T I T I V E R I F L E S H O OT I N G P E R F O R M A N C E. S T U D I E S I N S P O R T, P H YS I C A L E D U C AT I O N A N D H E A LT H 270, U N I V E R S I T Y O F J Y VÄ S K Y L Ä , 2018. 3/2022 URHEILUAMPUJA UA_3_2022.indd 29 NURKKA SATU 29 1.7.2022 6.26

MITÄS NYT KUULUU? ”Eläkeläinen” huolissaan l Mika Kinisjärvi päätti lopettaa ampumaurheilun, vaikka oli juuri kahminut kasan EM-kultamitaleja. Teksti LASSI PALO Kuvat RONJA LEPPIAHO & LASSI PALO M ika Kinisjärvellä oli melko lyhyt mutta erittäin intensiivinen ja menestyksekäs ampumaurheilijan ura liikkuvan maalin lajeissa. Hän on nyt 27-vuotias, mutta on ollut ampumaurheilusta ”eläkkeellä” jo kuuden vuoden ajan. Vuosi oli 2016, kun ”Kinis” teki kovan ja varmasti raastavankin päätöksen: hän päätti lopettaa, vaikka oli edellisenä vuonna kahminut kaikki henkilökohtaiset kultamitalit niin Arnhemin kuin Mariborinkin EM-kilpailuissa. Lapin Ampujia edustanut Kinisjärvi pitää näitä neljää EM-kultamitalia edelleen kovimpina saavutuksinaan. Kovia tuloksia ja kaikenvärisiä mitaleja tuli paljon muitakin. Lopettamispäätös perustui kuitenkin armottomaan faktaan: – Huippu-urheilu on raakaa touhua, jos haluaa olla paras. Raha puhuu, eikä takapuoli kestä sitä panostusta, jota se vaatii. En kehdannut tehdä ”vasurilla” näitä hommia, koska silloin se olisi harrastamista, ”Kinis” sanoo suorasukaiseen tyyliinsä. – Kokeilin jonkin ajan kuluttua pistooliammuntaa, mutta se alkoi kiehtoa liikaa ja meinasi lähteä laukalle. Lopulta tein taloudellisten syiden takia päätöksen, jonka mukaan en kilpaile enää missään ampumaurheilun lajissa. Minulla oli ammuntauran jälkeen sellainenkin fiilis, että en halua kilpailla enää missään urheilulajissa, mutta saa nähdä kuinka kauan sekin päätös pitää. Kovasti olen kaikkea kilpaurheilua yrittänyt välttää. ampumaharrastus alkoi vuoden 2008 marraskuussa, aluksi Metsästäjäliiton lajeissa. Liikkuvan maalin pariin hän siirtyi kesällä 2010 ja nappasi hopeaa heti ensimmäisissä SM-kilpailuissaan. Se oli hieno saavutus, mutta ei miestä täysin tyydyttävä, sillä hän ampui vitosen ja hävisi kaksi pistettä kilpailun voittajalle Mika Heikkilälle. – Minut kutsuttiin tehoryhmän leirille, ja siitä se sitten lähti. Pian tulivat harjoituspäiväkirjat ja -suunnitelmat tutuiksi, Kinisjärvi kertoi Urheiluampuja-lehdelle kymmenisen KINISJÄRVEN 30 Mika Kinisjärvi vuonna 2022. vuotta sitten. Hän ampui parhaimmillaan yli 30 000 laukausta vuodessa. Kinisjärvi osallistui ensimmäisen kerran kansainvälisiin arvokisoihin Odensen EM-kilpailuissa 2013. Sen jälkeen tulivat muun muassa vuonna 2014 järjestetyt Moskovan EM-kilpailut ja Granadan MM-kilpailut. Kinisjärvi suoritti varusmiespalveluksensa Puolustusvoimien Urheilukoulussa Helsingin Santahaminassa. Vuosi on jäänyt hyvin mieleen: – Oli kova pudotus siirtyä armeijasta siviiliin sen jälkeen, kun oli tehnyt vain sitä, mistä eniten tykkää. Sama oli sitten lopettamisen jälkeen. KINISJÄRVEN PÄÄTÖS on pitänyt. Kilpailuvietti on kuitenkin tallella, ja sitä hän pääsee testaamaan uudessa lajissaan voimanostossa. Kinisjärvi ei ole vielä osallistunut virallisiin kilpailuihin, mutta ehkä sekin aika vielä koittaa. Takana on vasta puolisen vuotta tavoitteellista treeniä, mutta tulokset ovat hivenen alle 90-kiloiselle voimanostajalle lupaavia: maastaveto 250, jalkakyykky 205 ja penkkipunnerrus 120 kiloa. Kinisjärvi kertoi ennätyksensä pienen URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 30 1.7.2022 6.26

n lajinsa tulevaisuudesta Voimanosto on Mika Kinisjärven uusi laji. dän nykyistä työtäni kuitenkin välivaiheena, vaikka se on siistiä sisätyötä. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mika Kinisjärvi kuvattuna Mariborin EM-kultamitaliensa kanssa vuonna 2015. maanittelun jälkeen, koska ”salituloksista ei yleensä puhuta”. Niistä voi nyt huoletta puhua, sillä kelpo tuloksia ne ovat! Kinisjärvi sai voimailukipinän tyttöystävältään Ronja Leppiaholta, joka kuuluu Suomen nuorten painonnostomaajoukkueeseen. Miksi sitten voimanosto eikä painonnosto? Kinisjärvi purskahtaa nauruun: – Olen painonnostoon liian jäykkä! En pääse riittävän syvälle kyykkyyn tanko ylhäällä. KINISJÄRVI ON asunut tyttöystävänsä kanssa Tampereella nyt puolentoista vuo- den ajan. He muuttivat etelämmäksi Rovaniemeltä. Kinisjärvi tekee kolmivuorotyötä Securitaksen palvelukeskuksessa. Hän on koulutukseltaan metsäinsinööri, mutta koska niitä töitä ei kotiseudulta löytynyt, pariskunta halusi vaihtaa maisemaa, koska mikään ei pidätellyt heitä Rovaniemellä. – Lähetin paljon työhakemuksia, mutta töitä ei löytynyt. Paitsi yksi Savukosken perukoilta, minne en halunnut lähteä, Kinisjärvi sanoo. Matkaa sinne olisi ollut pari sataa kilometriä yhteen suuntaan. – Maisemanvaihto on tehnyt hyvää. Pi- PALATAAN AJASSA vuoteen 2012. Tuolloin eräässä jutussa todettiin, että ”ehkä Kinisjärven ura jatkuu yhtä kauan kuin nelikymppisen Krister Holmbergin, ’jos vain kroppa kestää´”. – Tämä on hyvä harrastus, ja olen jo kiertänyt koko Suomen, saanut lajilta paljon ja nähnyt maailmaakin. Paljon on kuitenkin vielä näkemättä ja kokematta, ja se minua kiinnostaa, hän sanoi tuolloin. Tämä tavoite ei nyt siis toteutunut. Kinisjärvi on kuitenkin seurannut tarkasti, mitä liikkuvassa maalissa tapahtuu eikä hän ole näkemäänsä tyytyväinen: – Tosi huonolta näyttää. Ihmettelen, miksi metsästyksestä ei lajin pariin tule harrastajia, koska liikkuva maali on metsästykseen rinnastettava laji. On paljon muitakin lajeja, joilla ei ole olympiastatustaa eli ei se välttämättä siitä ole kiinni. Mistä se sitten kiikastaa? Skeittaus ja seinäkiipeily näyttävät kyllä kiinnostavan nuoria. Kinisjärvi kuitenkin muistelee omaa huippu-urheilijan uraansa lämmöllä. Kilpailu oli kovaa ja kisat tasokkaita. – Se oli makeeta aikaa! Oli ihan parasta, kun pääsi tekemään työkseen juuri sitä, mistä eniten tykkäsi. Parempaa fiilistä ei voi olla. Reissut olivat hyviä, ja niistä riittää keskusteltavaa vielä pitkiksi ajoiksi. 3/2022 URHEILUAMPUJA UA_3_2022.indd 31 31 1.7.2022 6.26

Nuorilla ampumaurheilijoilla oli ikimuistoinen vappuaatto ilma-aseiden Kultahippufinaaleissa. Kahden Kultahippu­ finaalin vuosi Ilma-aseiden Kultahippu­f inaalit järjestettiin vappuaattona Kauhavalla, ruutiaseiden finaalit ovat elokuussa Nokialla. Teksti LASSI PALO Kuvat TIMO RAUTIO K auhavan Härmä Areenalla järjestettiin vappuaattona ilma-aseiden Kultahippufinaalit. Kilpailuun osallistui ilahduttava määrä eli 154 alle 14-vuotiasta ampumaurheilijaa, jotka edustivat kaikkiaan 26 seuraa. Ilma-aseiden Kultahippufinaalit järjestettiin edellisen kerran Salossa vuonna 2019. 32 Finaaleja ei järjestetty vuosina 2020 ja 2021 koronavirusepidemian takia. Ampumaurheiluliiton nuorisopäällikkö Timo Rautio olikin tyytyväinen, että finaalit pystyttiin nyt järjestämään – melko lyhyelläkin varoitusajalla. Päätös finaalien järjestämisestä Kauhavalla tehtiin kuutisen viikkoa ennen kisapäivää. Kilpailun johtajana toiminut Marko Mäkelä kiitti urheilijoita, huoltajia, toimihenkilöitä sekä seuroja ja niiden vapaaehtoistyön- tekijöitä finaalien päätyttyä: – Muutamaa pikkuongelmaa lukuun ottamatta saimme järjestettyä meidän näköisemme kilpailut, hän sanoi. Kauhavan Kultahippufinaalit järjesti kolme seuraa eli Härmän Seudun Ampujat, Kauhavan Ampujat ja Lappajärven Ampujat. Tekninen asiantuntija oli Marjo Yli-Kiikka. Ruutilajien finaalit järjestettiin viime vuonna Isossakyrössä. Tänä vuonna ruutifinaalit pidetään Nokialla 6. elokuuta. URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 32 1.7.2022 6.26

KULTAKESKUS ON VAHVASTI MUKANA TUKEMASSA SUOMEN AMPUMAURHEILULIITON TOIMINTAA Kultakeskus Oy • Paroistentie 2 • 13600 Hämeenlinna • Puh (03) 65 711• tilaukset@kultakeskus.fi @kultakeskus • Kultakeskus Tutustu toimintaamme: www.kultakeskus.fi 3/2022 URHEILUAMPUJA UA_3_2022.indd 33 33 1.7.2022 6.26

ASEESITTELY Browning B725 Pro Trap trapparin täsmätyökalu Teksti PEKKA SUURONEN Kuvat PEKKA SUURONEN & BROWNING INTERNATIONAL Browning B725 haulikosta on useita versioita. Nyt tutustumme nimenomaan trap-lajiin sovellettuun versioon. K irjoitushaulikon virallinen nimike on Browning B725 Pro Trap Adj HR 12/70 30"/76 cm DS EXT. "B725" tarkoittaa vuonna 2011 introttua mallisarjaa. "Pro" tarkoittaa ratakäyttöön suunniteltua mallistoa. "Adj" tarkoittaa säädettävää poskipakkaa. "HR" tarkoittaa High Rib eli korkeaa tähtäinkiskoa, josta on tullut suosittu ainakin joidenkin ampujien keskuudessa. "12/70" on kaliiperi eli patruunapesä, eli tavallinen eli "non-magnum". "DS" on double seal (kaksinkertainen tiivistys), joka tiivistää ruutikaasun paineen Invector DS supistimissa. "EXT" tarkoittaa osittain ulkonevia supistimia, joiden alkukiinnitys ja loppuirrotus voidaan tehdä näppivoimin. DS-supistimet ovat erikoispitkiä vaihtosupistimia. Browning on mennyt ehkä yli laidan vaihtosupistinasioissa, mutta se ei ole yksin. 34 Jatkuvassa tuotekehittelyssä tulee vastaan näitä asioita monissa muissakin asemerkeissä, missä tuoreet supistimet eivät ole yhteensopivia vanhojen aseiden kanssa ja päin vastoin. Ensimmäinen päällekkäispiippuinen Browningin oma historiikki kertoo kirjoitushaulikon esi-isäksi Browning B25 -mallin. Ja että tämä olisi ensimmäinen kaupallisesti menestynyt päällekkäispiippuinen haulikko. Siihen asti haulikot olivat Euroopassa joko rinnakkaispiippuisia tai yksipiippuisia, taitettavia "torpparihaulikoita". Amerikoissa nähtiin tähän aikaan (1925) jo pumppuja. Belgialainen FN (Fabrique Nationale) oli valmistanut pitkärekyylistä itselataavaa haulikkoa "Auto-5" vuodesta 1902 lähtien. Auto-5:a ja B25:a yhdisti se, että molemmat olivat John Moses Browningin (1855– 1926) suunnittelemia. Tätä amerikkalais- ta mormonia pidetään kaikkien aikojen asesuunnittelijana. Hän suunnitteli aseita Winchesterille, Remingtonille, Coltille sekä omalle perheyritykselleen Browning Arms Co. Utahissa. Legendan mukaan Browning oli tarjoamassa itselataavaa haulikkoa Winchesterin pomolle diilillä, jonka mukaan hän saisi kertakorvauksen asemesta provision (royalty) jokaisesta valmistetusta aseesta. Winchesterin johtaja Bennett ei suostunut tähän, joten Browning lähti legendan mukaan "ovet paukkuen" Winchesteriltä ja matkusti Belgian Herstaliin FN:lle. Sinne hän jäikin suunnilleen loppuelämäkseen suunnitelleen aseita tälle jättiyritykselle, mukaan lukien päällekkäispiippuisen B25-haulikon. John Moses Browning kuoli 26.11.1926 Liégessä Belgiassa. Tähtäinkiskon takaosaa voidaan säätää korkeussuunnassa. Asteikkokin löytyy. URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 34 1.7.2022 6.26

Pro Trap toimitetaan kahdella eripaksuisella perälevyllä. Tukkipuu on vallan näyttävän näköistä. Browning Pro Trapin yleisilme on hillityn tyylikäs. Kullattu liipaisin on säädettävissä pituussuunnassa. Lisäksi tarvikkeena mukaan tulee kaksi vaihtoliipaisinta. Kirjoitusase B725 Tämä on siis John Browningin perintöä. Se on tällä hetkellä linjaston huippua. Browning B825:sta on huhuja mutta ei konkretiaa. Browning B725 on amerikankuuloisesta nimestään huolimatta suunniteltu Euroopassa. Piiput on todennäköisesti valmistettu FN:n toimesta Belgian Herstalissa ja muut osat sitten sekä Belgiassa että Portugalissa. Kokoonpano ilmeisesti Belgiassa ja/tai Portugalissa. Piipuissa on kuitenkin Liégen (Belgia) C.I.P.-leima. Tehdas on vähän pidättyväinen – etten sanoisi salamyhkäinen – ilmoittamaan alkuperämaa(i)ta. Kirjoitusaseen mukainen B725 toimitetaan hopeanvärisessä kovassa Negrinin laukussa, jonka mitat ovat 890x320x90 mm. Siinä on kolme kolmedigittistä numerolukkoa. Riippulukolla voi lukita laukun sangat. Laukkua voisi arvioida lentokelpoiseksi. Sisältä löytyvät aseiden puolikkaat ja niille korroosiota ehkäisevät stretch-materiaalipussit. Toimitukseen kuuluvat avaimella lukittava liipaisinlukko, supistinavain ja peräti kahdeksan supistinta "Invector DS", joista kaksi kiinni aseessa. Supistimia löytyy seuraavin lyijymerkinnöin (Lead): XF (X-FULL), 2 kpl F (FULL), LF (LIGHT FULL), IM (IMP. MOD 3/4), M (MOD 1/2), LM (LIGHT MOD 1/2), IC (IMP. CYL 1/4). Lyhyet merkinnät näkyvät supistimen kullanvärisessä renkaassa supistimen ollessa kiinni. Merkkilovetkin löytyvät, mutta ne ovat erittäin minimaalisia. Helpompaa on katsoa "kultaisessa renkaassa" olevaa merkintää. (tarvikkeet) Tarvikelaukku on runsas. Monet pikkunippelit ovat vaahtomuovin uumenissa. Teräshaulimerkinnät (Steel) ovat seuraavissa supistimissa: LF (STEEL X-FULL), IM (STEEL FULL), M (STEEL IMP. MOD 3/4), LM (STEEL IMP. MOD 3/4), IC (STEEL MOD 1/2). Tästä myös näkee, että teräksen ampuminen on sallittu viidellä supistimella. Supistimen irrotus vaatii 13 kierrosta. Kierreosa on aivan piipunsuun päässä. Kiinnitettäessä supistinta kolmella viime kierroksella tuntuu vastuksen kasvua, kun "Double Seal" -tiiviste astuu peliin. Se vaikuttaa olevan jonkinlaista silikonia, kuumuutta kestävää tietenkin. Suuhisavain on hyvä, yhdistelmä metallia ja muovia. Invector DS-supistimet ovat peräti 102 mm pituiset. Suuhisrasian lisäksi on toinenkin rasia, tarvikelaatikko, josta löytyy kaksi eri levyistä kullattua liipaisinta, joista toinen on karhennettu, kaksi iskuripiikkiä, suuri määrä painoja sekä piipuille että tukille, yksi Torxavain, neljä kuusiokoloavainta ja seitsemän eriväristä HIVIZ-jyvää. Laukusta löytyy vielä kookas kuusiokoloavain perän irrotukseen, paksumpi vaihtoperälevy ja takuutodistukset. Pro Trapin tarvike- ja työkaluvalikoijatkuu ma on siis vallan kattava. 3/2022 URHEILUAMPUJA UA_3_2022.indd 35 35 1.7.2022 6.26

Kokonaispaino on 3,8 kg eli raskaammasta päästä. Monet trapparit haluavat raskaampaa haulikkoa, jotta "svengi" säilyy. Mutta mikä puuttuu? No, käyttöohje eli Owners Manual. Paperiversio on saattanut joutua hukkaan edelliseltä asekirjoittajalta, sillä ase oli maahantuojan esittelyase. Onneksi ohjeet löytyvät myös netistä pdf-muodossa (osoite on tämän jutun lopussa). Kieliä on kahdeksan vaan ei ole suomeksi, muun muassa EN ja SE ovat. Kukin kieli saa 12 sivua. Tukkipuut Pro Trapin supistimet ulkonevat reippaasti. Piiput Kirjoitusaseen piippupari on ilmoitettuna 30"/762 mm. Mitattuna 761 mm ilman supistinta ja 772 mm supistin kiinnitettynä. Supistinhan on oleellinen osa piipun pituutta, eikä ilman supistinta saa tietenkään ampua. Maahantuoja ilmoittaa myös 32" versiota, mutta ei sen lyhyempää. Vain Sporter-mallistosta löytyy 28" piiput. Piiput ovat "back bored" (Vector Pro) eli peräpäästä avarretut. Tehtaan mukaan tällä yhdistelmällä saavutetaan hyviä osumakuvioita. Piippujen sisähalkaisija on leimauksen mukaan 18,7 mm. Piippujen kauppanimenä on Vector Pro. (HIVIZ) Kiskon nokalta löytyy HIVIZ-loistejyvä. Siihen voidaan vaihtaa erivärisiä inserttejä. Yhteystietoja ja hinta Varmistin, vaihdin, ejektori ja baskyyli Varmistin on ei-automaattinen, niin kuin useimmat kiekonsärkijät sen haluavat. Tosin ulkopuolisissa lähteissä mainitaan, että aseseppä voi muuttaa sen automaattiseksi. Varmistimen yhteydessä on vaihdin, jolla voi valita kumpi piippu lähtee ensin. U (Under = alapiippu), O (Over = yläpiippu). Vaihdin on mekaaninen, ei rekyylivaihdin. Valmistaja kertoo tällä saatavan tarkemman laukaisutuntuman sekä nopeamman seurantalaukauksen rekyylivaihtimeen verrattuna. Ejektorit ovat kiekkohaulikoiden tapaan valikoivat. Niiden deaktivointi ei ole kotikutoisesti mahdollista. Aseessa on yksiliipaisinjärjestelmä. Liipaisin on pituussuunnassa siirrettävissä 13 mm. Ejektorit ovat valikoivat. Liipaisinkaa- Jos joku B725 Pro Trapissa on Lyxiä, se on puiden laatu. Tehdas itse ilmoittaa, että puut ovat "Turkish Grade 4". Toisessa yhteydessä Browning on ilmoittanut "American Grade 5/6", Kirjoitusaseen puut ovat varsin näyttävät. Tulee seepra mieleen. Niin kuin on usein todettu, eivät kauniit puut riko kiekkoja sen paremmin, mutta jos niistä saa itselle hyvän mielen ja naapurin kateelliseksi... Perätukissa on säädettävä tukin harja. Bonuksena tulee kaksi eripaksuista perälevyä. Browning ilmoittaa perätukin pudotuksiksi etuosassa (comb) 23–38 mm ja perässä (heel) 33–48 mm. Perätukissa on jyrkähkö puolipistooliperä, jossa runsaat hienojakoiset karhennukset. Etutukki on valmistettu samasta tukkilankusta ja siinä on samaa kuviota. Sen Deeley-salpa on esimerkillisen juoheakäyttöinen ja vahvistaa mielikuvaa aseen korkeasta laadun ja viimeistelyn tasosta. Tehdas sanoo etukin malliksi "trap", mutta käytetään myös nimitystä "beavertail" (majavanhäntä). Etutukin pituus on 270 mm. Siinä on hienojakoiset karhennukset molemmilla sivuilla, vaan ei pohjassa. Kirjoitusaseen Suomen suositushinta on 5846 euroa, jolla se sijoittuu rata-aseiden ylempään keskiluokkaan. Mutta ostaja saa paljon vastiketta rahoilleen eli erittäin laadukkaan oloisen rata-aseen. (supistimet) Supistimista voidaan sanoa niin kuin Intin ruokailusta aikoinaan: "Supistimet olivat hyviä ja niitä oli riittävästi." Aseessa oli vielä kiinni kaksi lisää. ressa on tutusti Browningin saksanhirvilogo. Tässä aseessa ei mässäillä kaiverruksilla tai kultaupotuksilla. Liipaisinjärjestelmä ei ole käyttäjän pikairrotettava. Baskyyli on hopeanvärinen ja hyvin hillitysti koristeltu sivuilta ja pohjasta. Maahantuoja: www.ruag-ammotec.fi/ (ei suoramyyntiä, ei näyttelyhuoneistoa) Browning-kauppiaat: www.ruag-ammotec.fi/-pm-179.html Browningin webbisivut englanniksi: https://en.browning.eu/b725-pro-trap-invds-high-rib.shtml Browningin webbisivut ruotsiksi: https://se.browning.eu/b725-pro-trap-inv-dshigh-rib.shtml Käyttöohje englanniksi: https://en.browning.eu/services/ownermanuel/PDF/superpose/B725_ProTrap.pdf Koeampujan mielipide Urheiluampujan luottokoeampuja Petri Palo suostui jälleen kerran koeampumaan kirjoitusaseen sisaraseen. B rowning asemerkkinä on minulle entuudestaan tuttu. Ammuin erilaisia haulikkolajeja kilpaa aikoinaan Browningin Ultra-malleilla toistakymmentä vuotta. Ne olivat luotettavia ja toimintavarmoja aseita. 36 B725 Pro Trap -malli tuntui sopivan pienen poskipakan säätämisen (joka muuten onnistuu helposti sekä sivu/korkeussuunnassa yhdestä reiästä kuusiokoloavaimella) ja koenostojen jälkeen valmiilta koeampumiseen. Pistoolikahvan muotoilu on erittäin hyvä, ja luontevan käden/ampuma-asennon löytäminen on vaivatonta. Liipaisimen etäisyyttä voi myös säätää ja saada se itselle sopivalle etäisyydelle. AMPUESSA ASE tuntuu vakaalta ja suunnattavuus on hyvä. Laukaisu on täsmällinen, ja myös kakkoslaukaus on helppo suorittaa aseen piipun pysyessä vakaana. Korkea tähtäinkisko jakaa mielipiteitä, mutta mielestäni sen etuja on muun muassa pään/katseen saaminen mahdollisimman vaakasuoraan. Kiekkokontrolli on näin ollen ehkä parempi. Ase on laadukkaan oloinen, hyvä ammuttava, ja monipuolisilla säätömahdollisuuksilla siitä saa sopivan työkalun useimmille alan harrastajille. PETRI PALO URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 36 1.7.2022 6.26

TSK-säätöperä ratahaulikkoon Valmistaja käyttää termiä "itsesäätyvä" tukeista, jotka voivat säätyä ampujan ruumiinrakenteen, haulikon pitotavan ja olalle viennin tavan mukaisiksi. Teksti PEKKA SUURONEN Kuvat TSK T arkkasilmäiset tv-katsojat huomasivat viime olympialaisten haulikkolajeissa, että monella kilpailijalla on ollut oudonnäköinen perätukki. Se on mahdollisesti ollut TSK:n tukki. Italialainen yritys (Tre G Officine Meccaniche Srl) valmistaa high tech -perätukkeja, jotka ovat monin tavoin säädettäviä. Itse asiassa valmistaja puhuu "itsesäätyvistä" (auto adaptability) tukeista, jotka voivat säätyä ampujan ruumiinrakenteen, haulikon pitotavan ja olalle viennin tavan mukaisiksi. Nettisivuillaan tehdas kehuu saavutuksiaan: kahdeksan mitalia Italian mestaruuksissa, neljä mitalia Euroopan mestaruuksissa ja kaksi neljättä sijaa MM-kilpailuissa. Yritys tekee yhteistyötä Berettan kanssa. Tätä kirjoitettaessa aseliike Ruoto Tuusulassa ilmoittaa haulikkoa Beretta 694 Pro Sporting ja TSK-säätöperää hieman alle 5000 euron hintaan. TSK:n maahantuoja HW-Company ilmoittaa tukkimalleja STD, Junior, C Model, Karbon ja Superleggero (= erittäin kevyt). TUKIT OVAT materiaaleiltaan hybridejä. Niissä on putkimainen peräosa, joka on joko alumiinia tai hiilikuitua. Pistooliperä, poskipakka ja perälevy ovat sitten pähkinäpuuta. Tarvikkeena on saatavana perälevyn alusta Sphere, joka on säädettävissä kaikkiin suuntiin. Asteikot helpottavat oikean säädön löytymistä. tsk-italy.com/en/products/stocks/ sphere Mihin haulikoihin löytyy? Paras tapa on mennä TSK:n sivustoille ja sieltä nykyisin muodissa olevaan "konfiguraattoriin", joka on englanninkielinen. tsk-italy.com/en/products/configurator Konfiguraattori kyselee käyttötarkoitusta ja muita asioita. Ensin tukin malli (yllä ole- vat viisi). Sitten käyttötarkoitus: trap, skeet/ sporting tai kaksoistrap. TSK-periä löytyy haulikoihin merkiltään: Beretta, Browning, Caesar Guerini, Krieghoff, Marocchi, Perazzi, Rizzini ja Zoli. Sitten näihin merkkeihin löytyy vielä malleja. Seuraavaksi pistooliperän koko (XS, S, M, L, XL) ja vielä oikea tai vasen. Putken pituudessa on neljä vaihtoehtoa. Päällysholkin väreissä on neljä vaihtoehtoa ja itse putken väreissä kuusi. Perälevyssä on 16 vaihtoehtoa. Lisäksi on tarjolla poskipakan mittoja, materiaaleja ja pähkinäpuuluokkia 20 kpl. Kaikkia malleja ei luonnollisestikaan löydy Suomesta heti hyllyltä. Siispä yhteys maahantuoja HW-Huntiin. Netissä olevan hinnaston mukaan haitari on 1775–3335 euroa, siis lähelle haulikon hintaa. Käyttäjän mielipide JUHO MÄKELÄ, 20, edustaa Orimattilan Seudun Urheiluampujia (OSU) ja on SAL:n miesten maajoukkueen jäsen trapissa. Kysyimme hänen mielipidettään TSK-perästä. – Säädöt ovat erittäin monipuoliset. Perä sopii eritoten nuorelle ja kasvavalle ampujalle, koska säätöjä on helppo muuttaa kasvun myötä. Oma uskomukseni on, että tämä perä vaikutti tuloksiini. – Perän hintahan on aika mojova. Mutta se on siitä kiinni, miten haluaa vaikuttaa omiin tuloksiin. Eli mihin haluaa satsata. – Itse olen ollut tyytyväinen panostukseeni. hw-company.fi/hunting-shooting/ 3/2022 URHEILUAMPUJA UA_3_2022.indd 37 37 1.7.2022 6.26

Ampumaurheilu mukana Olympiapäivässä L A S S I PA LO Olympiapäivä valtaa Helsingin Olympiastadionin 20. heinäkuuta. Ampumaurheilu on yksi mukana olevista lajeista. S uomen Olympiakomitea järjestää Olympiapäivän Helsingin Olympiastadionilla keskiviikkona 20. heinäkuuta kello 10–17. Olympiapäivä on kaikille avoin ja maksuton tapahtuma, joka antaa yleisölle mahdollisuuden löytää kipinä uuteen liikuntaharrastukseen. Olympiapäivä on samalla Helsingin olympialaisten 70-vuotisjuhlien päätapahtuma. Olympiapäivänä Stadionin ympäristö täyttyy lajipisteistä, joissa eri urheilulajien osaajat opastavat kokeilemaan lajeja. Olympiastadionin aukiolla pääportin edustalla on Street-alue, jossa voi kokeilla tuoreita olympialajeja, kuten skeittausta ja katukorista. Satu Mäkelä-Nummelasta tuli Pekingissä 2008 ensimmäinen suomalainen ammunnan olympiavoittaja sitten vuoden 1964. Mäkelä-Nummela on kuvassa tämän vuoden Polar GP:ssä. OLYMPIASTADIONIN sisäpuolen Sport-alueella voi kokeilla ja seurata muun muassa ampumaurheilua. Alueella nähdään myös Pariisin 2024 kesäolympialaisissa debytoivan tanssilajin, breakingin, esityksiä tasatunnein. Vasta avattu urheilun ja liikunnan kulttuurikeskus Tahto kutsuu Olympiapäivän tapahtumavieraat maksutta näyttelyihinsä, jotka esittelevät Helsingin kisoja monipuolisesti. Sporttisen kesäpäivän kruunaa pulahdus Uimastadionilla, jonne Olympiapäivän osallistujilla on ilmainen pääsy päivän aikana. Uimastadion valmistui alun perin Helsingin vuoden 1940 olympialaisten kilpa-areenaksi. Olympiakomitea kutsuu erityisellä lämmöllä kaikkia vuoden 1952 kisoihin osallistuneita vapaaehtoistyöntekijöitä mukaan muistelemaan 70 vuoden takaisia kisako- kemuksia ja nauttimaan olympiapäivän tunnelmasta uudistetulla Olympiastadionilla. Suomen Olympiakomitea järjestää tapahtuman yhteistyössä Helsingin kaupungin, Olympiastadionin, Urheilumuseon sekä Olympiakomitean jäsenjärjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisätietoja: olympiapäivä.fi Suomisportseurastipendit Kilpailu­lisenssien voimassaolotiedot Kitiin SEUROJEN ON OLLUT MAHDOLLISTA osallistua seurastipendien arvontaan varmistamalla, että kaikki seuran jäsenet ovat Suomisportissa. Tarkasteluhetkiä on ollut keväällä kaksi: 28.helmikuuta ja 30.huhtikuuta. Arpaonni suosi ensimmäisellä kerralla Tampereen Urheiluampujia (alle 100 jäsenen seurat) ja Savonlinnan Metsästys- ja Ampumaseuraa (100–300 jäsenen seurat). Jälkimmäisessä arvonnassa onnekkaat olivat LESS (alle 100 jäsenen seurat) ja ATC Shooters (100–300 jäsenen seurat). Kaikki nämä seurat saavat tuhannen euron suuruisen stipendin seuratoiminnan kehittämiseen. Sen sijaan ehdot täyttäviä, yli 300 jäsenen seuroja ei ollut tarkasteluhetkillä, joten suurten seurojen stipendit ovat vielä haussa. Stipendejä jaetaan kaksi ja ne ovat suuruudeltaan 3000 euroa. Stipendien arvontaan osallistuvat ne yli 300 jäsenen seurat, joiden kaikki jäsenet ovat Suomisportissa 31.10.2022 mennessä. Jos tarvitset apua Suomisport-asioissa, ota yhteyttä taloussihteeri Sanna Hellgréniin. KILPAILU- JA TILASTOPALVELU KITISSÄ on otettu käyttöön mahdollisuus tarkistaa urheilijan lisenssin voimassaolo. Kirjautunut käyttäjä voi tarkistaa urheilijan tiedot Sportti-ID:n perusteella. Hakuun on mahdollista laittaa rivivaihdolla eroteltuina useita Sportti-ID:itä kerralla. Kilpailun järjestäjän tulee tarkistaa lisenssien voimassaolo kaikilta kilpailijoilta ennen kilpailun alkua. Perinteisesti tarkistus on tehty vasta kilpailupaikalla lisenssikortista. Lisenssin on voinut tarkistaa myös automaattisesti etukäteen ottamalla kilpailun ilmoittautumiset Suomisportin kautta, kun kilpailulisenssi on määritelty pakolliseksi kyseisessä Suomisport-tapahtumassa. Kitin lisenssitietohaku tarjoaa tähän nyt kolmannen vaihtoehtoisen tavan. Lisenssitarkistus löytyy Kitin info-alasivulta, joka näkyy vain kirjautuneille käyttäjille. Jos tarvitset apua Kiti-asioissa, ota yhteyttä palvelusihteeri Olli Törniin. 38 URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 38 1.7.2022 6.26

Kilpailu­ toiminnan yleis­sääntöihin ja ohjeisiin muutoksia LIITTOVALTUUSTO HYVÄKSYI kevätkokouksessaan tukun muutoksia Kilpailutoiminnan yleissääntöihin ja ohjeisiin (KY). Liittohallitus tarkensi myös KY:n liitteitä. Keskeisimpinä muutoksina olivat tuomarikorttien uusintamahdollisuuden poistuminen ilman uusintakoetta ja nuorten sarjojen ikärajatarkennukset ISSF-lajeissa. Iän osalta määrääväksi tuli syntymävuoden sijaan ampujan ikä kilpailun ensimmäisenä päivänä. Tuomarikoulutusliitteeseen tuli tässä vaiheessa jo joitakin muutoksia, vaikka laajempi selvitys- ja uudistustyö on parhaillaan käynnissä. II- ja I-luokan tuomarikortit uusitaan jatkossa osallistumalla tuomarikoulutukseen ja suorittamalla tuomarikoe ja Reilusti paras-verkkokoulutus hyväksytysti. I-luokan tuomarikortin uusiminen edellyttää lisäksi, että tuomarikortin kääntöpuolella on vähintään viisi (5) tuomarityöskentelymerkintää. I-luokan tuomarikortin uusiminen voidaan suorittaa SAL:n oppimisalustalla olevalla verkkokoulutuksella ja kokeella heti koulutuksen valmistuttua. Jatkossa ei automaattisesti kirjoiteta enää pahvista tuomarikorttia sähköisen rinnalle, mutta pahvisen kortin voi pyytää niin halutessaan. Lisäksi tuli lajikohtaisia muutoksia muun muassa haulikkolajien finaaleihin, liikuntavammaisten sarjoihin ja luokitukseen haulikkolajeissa ja kiväärin asentokilpailujen laukausmääriin. SM-kisoissa on aiemmin ollut sarjasta riippuen joko mestaruusmerkit tai Suomen mestarimerkit. 1.1.2023 alkaen käytössä on vain yksi mestaruusmerkki sarjasta riippumatta. Kuluva vuosi kuitenkin mennään edelleen vanhan säännön mukaisesti. KY-muutokset ja päivitetty sääntökirja KY2022-2 löytyvät liiton sivuilta sääntöosiosta https://www.ampumaurheiluliitto.fi/liitto/ kilpailutoiminta/saannot/. RADOILTA KERÄTTYÄ 14 VUOTTA SITTEN... Seuraamme historiasarjassa Urheiluampujan vaiheita eri vuosikymmeniltä. U rheiluampujan numerossa 3/2008 kerrottiin seminaarista, jossa silloinen Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi esitteli ampumaharrastusta ja -toimintaa ylläpitävien mielipiteitä. – Yksi keskeisimpiä kysymyksiä on ruuhka-Suomen ratatilanteen ratkaiseminen. Toisaalta yhtä tärkeää on ratojen kaavoihin saamisen lisäksi se, että virkamiehet myös noudattaisivat kaavoitusta. Meidän on päästävä yhteisymmärrykseen maalaisjärjen käyttämisestä myös ympäristöviranomaisten kanssa, Aarrekivi kiteytti. – Kun ampumaratojen sijaintia ja käyttöä analysoitiin, voisi lyhyesti todeta, että palvelujen, liikkumisen ja käyttäjämäärien näkökulmasta ampumaradat ovat täysin väärissä paikoissa. Jokaista rataa tarvitaan, mutta kun katsomme esimerkiksi ainoastaan liikkumista radoille, nousevat jo yksin autojen päästöt suuremmaksi ongelmaksi kuin radoilla oleva lyijy. - - Kaiken järjen mukaan niiden tulisi olla siellä, missä on paljon väkeä. Tilanne on paradoksaalinen, sillä ampumatoiminta on kaiken kaikkiaan merkittävää yhteiskunnallisesti, mutta radat ajetaan ahdinkoon eri tasojen ja alojen päättäjien toimesta. Ampumatoiminnassa on mukana kuitenkin yli 500 000 ihmistä. AARREKIVI VALOTTI ampumaharrastustoimintaa monelta eri kannalta. ”Yksi suuri ongelma on, että ampumatoimintaa säätelevä lainsäädäntö ja säädökset ovat moninaiset ja monimutkaiset. Toimintaamme säätelee lähes 20 eri lakia. - - Toinen merkittävä asia, jossa meidän tulee päästä eteenpäin, on yhteistyö kunnan ja kaupunkien virkamiesten kanssa kaavoitusasioissa.” – Jatkossa tulee pääkaupunkiseudulle saada ainakin yksi kaikki lajit sisällään pitävä ampumaurheilukeskus – mielellään kaksi. Toiminnan varmistamiseksi tulee kaikki radat suoja-alueineen merkitä ainakin kunnan kaavoihin, mutta mielellään myös maakuntien kaavoihin. Meidän tulee jatkossa kiinteyttää yhteistyötä niin viranomaisten kuin myös päättäjätahojen suuntaan, jotta he saisivat oikean käsityksen toimintaedellytyksistämme. Kun puoli miljoonaa toimii harrastuksen parissa, se vaikuttaa jo moneen eri yhteiskunnan osa-alueeseen. Ampumaurheilu- ja –harrastus tulisikin nähdä mahdollisuutena eikä aina vain haittana. Toivoisinkin, että yhteiskunta lähtisi mukaan kehitystoimintaamme. Siinä voittaisivat molemmat tahot. LASSI PALO 3/2022 URHEILUAMPUJA UA_3_2022.indd 39 39 1.7.2022 6.26

NUORISO Muutoksien maailmassa Vaikka ampumaurheilu onkin pitkälti yksilölaji, on etenkin lasten ja nuorten osalta yhteisöllisyys ja kaverit suuressa osassa. T iedättekin varmaan, että Ampumaurheiluliiton pitkäaikainen nuoriso- ja koulutuspäällikkö Timo Rautio on jäämässä syksyllä pois liiton palveluksesta. Timon aikana lajimme nuorisotoimintaan on tullut paljon uusia sisältöjä, ja hän on tuottanut työaikanaan uskomattoman suuren määrän lajille hyödyllistä materiaalia. Suuret kiitokset siis kaikesta, jota olet lajin parissa tehnyt, ja olen varma, että saamme iloksemme nähdä sinua jatkossakin kisoissa ja tapahtumissa! Koska nuorisotoiminta on koronavuosien jälkeen pisteessä, jossa sen arvo lajimme toimintakyvylle on entistäkin suuremmassa roolissa ja uusi nuoriso- ja koulutuspäällikkö on astumassa palvelukseen, tein pienen kyselykierroksen lajimme nuorisourheiluseuroihin maantieteellisesti laajalla otannalla. Kysely ei ole täysin kattava eikä edusta kaikkien seurojen mielipiteitä, mutta sain mielestäni hyviä vastauksia kysymykseeni. Kysymykseni oli monille ajankohtainen, sillä kuulin, että monet olivat jo miettineet aihetta viime aikoina seurassaan. Sain siis vastauksia seitsemältä eri paikkakunnalta seuraavaan kysymykseen: Miten liiton ja seurojen tulisi kehittää nuorisotoimintaansa? VAIKKA AMPUMAURHEILU onkin pitkälti yksilölaji, on etenkin lasten ja nuorten osalta yhteisöllisyys ja kaverit suuressa osassa. Uusista parikisoista ja joukkuekisoista pidettiin, koska niissä myös ne, jotka eivät välttämättä yksin pärjäisi, saavat mahdollisuuden osallistua ja kokea yhteisöllisyyttä. Kultahippufinaalien joukkuekisan kehittämistä entistä mielekkäämmäksi toivottiin. Myös lasten ja nuorten leirejä tulee olla jatkossa mutta myös valmentajille ja ohjaajille yhteisiä tapaamisia. Tilanteet koronan johdosta olivat vaihdelleet paikkakunnittain. Osa seuroista oli joutunut pitämään salejaan pitkään suljettuina eikä ohjattua ryhmätoimintaa ollut mahdollista järjestää. Tämä haittasi etenkin lasten harrastustoimintaa. Etenkin kokoontumiset kisoihin ja tapahtumiin olivat vähäisiä ja siten myös kilpailijoiden määrä vähäni seuroissa huomattavasti. 40 Nuoria ampumaurheilijoita hyvän harrastuksen parissa. "Esimerkiksi tehoryhmiin osallistumisen kriteerinä tulisi olla lapsen ja nuoren motivaatio." SEURAT SANOIVAT, että ampumaurheilukouluihin kyllä osallistutaan, mutta seuran toimintaan jääminen ja etenkin kilpailuihin osallistuminen on laskenut jo ennen koronaa. Monet seurojen edustajat sanoivatkin, että ampumaurheilu tarvitsee nyt enemmän näkyvyyttä. Vaikka ammunta on maailmantilanteen vuoksi herättänyt kiinnostusta, on ampumaurheilu kuitenkin vielä kaukana maanpuolustuksellisesta harrastuksesta. Sain myös kommentteja, joiden mukaan selkeä ero muuhun ampumatoimintaan on hyvä pitää, mutta kaikki hyöty vallitsevasta tilanteesta on kuitenkin hyvä ottaa. Jos vaikka lupapolitiikkaa saataisiin nyt helpotettua? Luvat etenkin ruutipuolella aiheuttavat paljon haasteita. Tilanne osittain ymmärretään, mutta nuorten harrastamiseen se tuo huomattavasti paljon haasteita. Ympäristölupien puolesta osalla ovat ulkoradat menneet kiinni ja osa on saanut pidettyä lupansa mm. liiton ympäristölupahankkeen ansiosta. Tätä liiton tukea pidettiin erittäin hyvänä ja tarpeellisena. Etenkin lasten harrastamisessa sisäsali/ilma-aserata ja sen sijainti nähtiin ratkaisevan tärkeäksi siihen, miten helposti lapset ja nuoret pääsevät lajin pariin. MUTTA MITEN saadaan lajille lisää näkyvyyttä? Kaikki seurat totesivat, että menestys luo esikuvia ja esikuvat tuovat uusia harrastajia. Myös aikuisia tarvitaan seuraan, joten kaikki tasoja tarvitaan. Usea seura totesi, että toiminta on pyörinyt pitkälti samojen henkilöiden voimin, joten uusia seuratoimijoita kaivataan. Perheet nähtiin avainkohteena ja etenkin se, että lasten äidit saadaan mukaan lajin ja seuran toimintaan. Kuulin, että ennen ampumaurheilukouluun osallistui myös lapsen vanhempi ja kurssin jälkeen vanhempi oli lähes valmis valmentaja, mutta nykyään seuratoiminta on helposti lastenhoitopaikka, johon lapsi käydään vain tuomassa eikä yhteyttä vanhempiin välttämättä edes synny. Hyviä esimerkkejä muilta seuroilta kaivattiin kuten myös pieniä ohjauksia ja koulutuksia kotisalille, jotta seuran toimijat saavat hiukan lisää työkaluja ampumakoulujen ja harjoituksien pitoon. Lajin sisäistä markkinointia esimerkiksi leireistä kaivattiin, mutta myös ulkoinen markkinointi, kuten ratojen avoimet ovet ja muut tapahtumat, tuo lisää harrastajia ja lajia tietoisuuteen. Mutta kuinka tehokkaasti näistä kohtaamisista saadaan tulijoita, oli monelle vielä kysymysmerkki. HYVÄ AJATUS OLI kehittää ampumaurheilukouluja antamalla seuroille valmiita materiaaleja ja sisältöjä tuntien pitoon sekä luomalla virtuaalinen matalan kynnyksen kilpailu ampumaurheilukoulun aloittelijoille. Tässä valtakunnallisessa salikisassa kisaan osallistutaan omalta kotisalilta kaikkien muiden kanssa samanaikaisesti. Kilpaileminen nähtiin yleisesti kehittävän harrastusta ja tuovan sen kautta uusia kokemuksia, jotka syventävät kiinnostusta lajia kohtaan ja antavat motivaatiota harjoitteluun. Myös ohjaajien ja valmentajien kouluttaminen oli erittäin tärkeää. Olisikin hyvä, jos alueella toimisi kouluttaja, jottei URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 40 1.7.2022 6.26

KUTSU SUOMEN AMPUMA­­URHEILULIITON KOKOUKSEEN a uusien ohjaajien tarvitse lähteä kauas kouluttautumaan – etenkin kun kustannuksetkin kulkemiseenkin ovat kohonneet viime aikoina. Ampumaurheilukouluihin osallistuvat monella paikkakunnalla lapset ja nuoret sekä aikuiset samalla kurssilla, joten monet seurat olivat jo pohtineet, että markkinoivat kurssejaan vain tietylle kohderyhmälle. Näiden erillisten kurssien onnistumiseen vaikuttaa luonnollisesti ohjaajaresurssi, joka monella seuralla on tällä hetkellä ohkainen. YHTEISTÄ TEKEMISTÄ ja yhteen hiileen puhaltamista kaivattiin lisää. Toiminnan tulisi olla jatkossa rennompaa, hauskempaa, ihmistä kunnioittavampaa ja yksilö huomioonottavaa. Ampumaurheilulla ei ole nyt varaa sulkea harrastajia pois. Esimerkiksi tehoryhmiin osallistumisen kriteerinä tulisi olla lapsen ja nuoren motivaatio. Myös sellaisten nuorten, jotka eivät enää ammu paljon syystä tai toisesta, tulisi pystyä jatkamaan harrastustaan ja pysymään mukana mukavassa toiminnassa. Yleisesti nuoria voisi myös pyytää mukaan muun muassa lasten kursseille ja leireille, koska esikuvat ovat erittäin tärkeitä lapsille. Lapsia ja nuoria tulisi osallistaa enemmän harrastukseensa. Harrastuksen tulisi olla nuorten näköistä, jolloin siihen syntyy entistä kiinteämpi yhteys ja pysyvyys, ja se houkuttaa nuoria paremmin mukaansa. Monet myös toivoivat, että ampumaurheilun kaikkien lajien ydintä eli keskittymistä voitaisiin tuoda enemmän esiin. Lajeissamme on omia erityispiirteitä, mutta kaikki ne ovat turvallisuuskriittisiä lajeja. Erityispiirteistä huolimatta toivottiin enemmän yhteistyötä lajien kesken ja vähemmän lajikateutta. Ohjaajien ja val- mentajien tulisi tuoda kokonaispositiivista asennetta lajiin. OLEN ILOINEN, että pystymme vastaa- maan moneen näistä ajatuksista tulevalla Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla hankkeella. Olemme saaneet ohjaajaja valmentajakoulutuksen kehittämiseen 90 000 euroa, ja sen avulla muun muassa kehitetään sisältöjä ampumaurheilukouluihin ja koulutetaan kouluttajia alueille ja uusia valmentajia sekä kehitetään ohjaajien ja valmentajien vertaisverkostoa. Tästä hankkeesta kuulette varmasti lisää syksyn aikana, kun se virallisesti lähtee käyntiin. Koska olemme jatkuvien muutoksien maailmassa, voimme luottaa siihen, että jatkossakin tulee olemaan muutoksia, joihin meidän tulee reagoida. Muutokset ovat aina kuitenkin myös mahdollisuus kehittää ja uudistaa toimintaa jollain tavalla. Toivottavasti voimme siis hyödyntää tämän hetken ja tarjota tulevaisuudessa entistäkin mielenkiintoisemman lajin ja harrastusmahdollisuuden uusille ja useammille nuorille. Vain yhteistyöllä ja toisiamme tukemalla ja kunnioittamalla voimme tämän saavuttaa. Vielä suuret kiitokset sinulle, Timo, kaikesta arvokkaasta työstäsi ja onnea ja menestystä uudelle nuoriso- ja koulutuspäälliköllemme! Marko Keskitalo seurakehittäjä puh 040 8484 201 marko.keskitalo@ampumaurheiluliitto.fi P.S. Autan seuroja mielelläni muun muassa seuran strategian laadinnassa ja tavoitteiden asettelussa. Ottakaa rohkeasti yhteyttä! Viisi ampumaurheilijaa Urheilukouluun H elsingin Santahaminassa sijaitsevaan Puolustusvoimien Urheilukouluun on valittu 79 kesälajien urheilijaa ensi lokakuun saapumiserään. Heidän joukossaan on viisi ampumaurheilijaa. Urheilukoulun kesälajien saapumiserään valitut urheilijat edustavat 17 eri lajiryhmää. He aloittavat palveluksensa maanantaina 10. lokakuuta. Kaartin jääkärirykmenttiin IV/22 valitut ampumaurheilijat: Roni Airo Keski-Uusimaan Ampumaseura (kivääri) Luukas Koota Esbo Skytteförening (kivääri) Rasmus Kumpuvaara Oulun Metsästys- ja Ammuntaseura (sporting) Eino Peltomäki Ala-Hämeen Ampujat (skeet) Lauri Syrjä Asikkalan Ampumaseura (kivääri) S uomen Ampumaurheiluliiton liittokokous pidetään sunnuntaina 30. lokakuuta 2022 alkaen klo 13.00 Lohjalla Kisakallion urheiluopistolla (Kaarina Karin tie 4, Lohja). SAL:n kokoukseen on jäsenyhdistys oikeutettu lähettämään yhden äänivaltaisen edustajan sekä enintään yhden lisäedustajan. Lisäedustajalla on kokouksessa vain puheoikeus. Edustajalla tulee olla jäsenyhdistyksen antama valtakirja ja hänen tulee olla edustamansa jäsenyhdistyksen jäsen. Kukin liittokokousedustaja saa edustaa yhtä jäsenyhdistystä. Kokouksen esityslista liitteineen lisätään sääntöjen mukaisesti viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta SAL:n internetsivuille www.ampumaurheiluliitto.fi/ liitto/materiaalisalkku/liittokokous. KOKOUKSESSA KÄSITELLÄÄN sääntömääräisten asioiden lisäksi liittohallituksen esitys liiton sääntöjen muuttamisesta. Kyse on sääntömuutoksesta, joka on kertaalleen hyväksytty ylimääräisessä liittokokouksessa keväällä 2022. Ääni- ja puheoikeutta voi käyttää myös etänä (Teams) normaaliin tapaan. Mahdollisissa äänestyksissä kokouksessa käytetään Vote by Hejmo -äänestysjärjestelmää. Myös kokoustilassa fyysisesti olevat äänestävät tätä kautta. Suosittelemme koronasyistä ottamaan mukaan oman älypuhelimen, tabletin tai kannettavan tietokoneen, jolla äänestyksen voi suorittaa. Flunssaoireisena ei tule saapua paikalle. Etukäteisilmoittautuminen kokoukseen on pakollinen 26.10.2022 mennessä kaikille osallistujille SAL:n nettisivulta löytyvän ilmoittautumislomakkeen kautta. Myös valtakirja tulee toimittaa etukäteen 26.10.2022 mennessä (mieluiten sähköisesti lataamalla se ilmoittautumislomakkeelle). Valtakirjassa on mainittava äänioikeutetun edustajan sähköpostiosoite, jonka tulee olla edustajan käytettävissä kokouksen aikana. Äänioikeutettujen sähköpostiosoite tarvitaan, vaikka kokoukseen osallistuisi paikanpäällä. Henkilöitä, jotka eivät ole ilmoittautuneet ja/tai toimittaneet valtakirjaa määräaikaan mennessä, ei tulla päästämään kokoukseen, joten muistattehan ilmoittautua ajoissa. Jos ilmoittautumisessa on ongelmia, käänny Olli Törnin puoleen, olli.torni@ampumaurheiluliitto.fi tai puh. 0400 930 527. Kokous järjestetään osana Grande Finale -tapahtumaa, johon aukeaa syksyllä erillinen ilmoittautuminen Suomisportissa. Tervetuloa! LIITTOHALLITUS 3/2022 URHEILUAMPUJA UA_3_2022.indd 41 41 1.7.2022 6.26

TIEDOTUKSIA, TAPAHTUMIA JA KILPAILUKUTSUJA Jäsenpalvelut VALMENTAJAKOULUTUSTUET. Tukea valmentajakoulutuksen suorittamiseen, SAL subventoi: I-taso 100€, II-taso 200€ ja III-taso 300€ S KULTAHIPPUFINAALITUKI.SAL maksaa tukea kultahippufinaalien järjestäjille 1000€ (ilma-aseet) tai 500 € (ruutiaseet) ja kustantaa lisäksi palkinnot, diplomit ja teknisen asiantuntijan kulut uomen Ampumaurheiluliittoon kuuluu noin 300 jäsenseuraa, joita varten liitto on olemassa. Seuroille tarjotaan kattavia jäsenpalveluita ja -etuja, joista osaa seura voi tarjota suoraan myös omille jäsenilleen etuna. Henkilöjäseniä liitolla ei ole. Tähän on koottu suosituimmat jäsenpalvelut ja -edut: YMPÄRISTÖLUPAPALVELU. Ampumaradan ympäristölupahakemus ammattilaistemme tekemänä voimakkaasti tuettuun jäsenhintaan. ASELUPANEUVONTA. Aselupaneuvonta on Ampumaurheiluliiton jäsenseuroille ja niiden jäsenille suunnattu palvelu, jota tarjottiin jäsenetuna ilman veloitusta määräajan aselain muuttumisen aikaan. Jäsenet saattoivat soittaa palveluneuvojalle puhelinaikoina ja tiedustella aselain muutosten vaikutusta omiin nykyisiin aselupiin sekä pyytää neuvoa aselupien hakemiseen liittyen. Aselupaneuvonta palveluna on päättynyt, mutta olemme koonneet vastaukset yleisimpiin kysymyksiin. TUPLATURVA-VAKUUTUS. Ilmainen vakuutus, joka kattaa seuran vapaaehtoisten tapaturmavakuutuksen ja seuran vastuuvakuutuksen. URHEILUAMPUJA-LEHTI. Ilmainen, viisi kertaa vuodessa ilmestyvä lehti kaikille seuran jäsenille (norm. 50 €/vuosikerta) KEHITTÄMISAPURAHAT. Jäsenseura voi hakea liitolta apurahaa kehitysprojektin mahdollistamiseksi. Hakuaika alkaa vuosittain toukokuussa ja päättyy elokuussa. PALVELUHAKEMISTO Vakio- ja irtovuoroja Pienoispistoolirata 25 m: ampumapaikkoja 5 kpl, maksimikaliperi 22 50 m rata: ampumapaikkoja 3 kpl, ampua voi 9 mm aseella, kohdistuspöytä Ampumaratoja voi käyttää vain, jos on oma ase ja siihen hallussapitolupa. Helsingin Urheilutalo Helsinginkatu 25, puh. 09 3488 6419 urheiluhallit.fi/kallio VIRKISTÄVÄN MUKAVA. ASEET JA AMPUMATARVIKKEET Liikkeemme avoinna ma-pe 9.00-17.00 la sopimuksen mukaan Maahantuonti-, tukku- ja vähittäismyyntiliike Keskustie 5, 34800 VIRRAT Puh. 03-4755371 Kotisivumme: www.asetalo.com Sähköposti: asetalo@asetalo.fi Kotisivut: www.asetalo.com Sähköposti: asetalo@asetalo.fi 42 www.ampumaurheiluliitto.fi Vuoden 2022 neljäs Urheiluampuja ilmestyy 5.10. PETE PATRUUNA -ÄLYPUHELINSOVELLUS. Ilmainen kultahippuikäisille (alle 14-vuotiaille) suunnattu älypuhelinsovellus, jolla voi mm. harjoitella oikeaa liipaisua ja tähtäyskuvaa sekä tähtäimien säätöä. TEOSTO- JA GRAMEX-SOPIMUKSET. Ilmainen musiikin julkinen esittäminen: sopimukset antavat seuroille oikeuden käyttää musiikkia järjestämässään liikunta- ja urheilutoiminnassa (esimerkiksi kilpailuissa, harjoituksissa, kilpailu- ja harjoitusalueella sekä liikuntaja urheilutapahtumissa) sekä pienimuotoisissa oheistapahtumissa (esimerkiksi myyjäisissä, juhlissa ja illanvietoissa, näytöksissä sekä leiritilaisuuksissa) ALENNUKSET JA EDUT YHTEISTYÖKUMPPANEILTA. Liitolla on useita yhteistyökumppaneita, joilta seurat ja niiden jäsenet saavat rahanarvoisia etuja ja alennuksia: Corrosafe, Holiday Club, Polar, Avis, Viking Line, SimWay Hunt, Inventio Asianajotoimisto, Rantalainen. Katso yhteistyökumppaneiden edut osoitteesta www.ampumaurheiluliitto.fi/liitto/jasenpalvelut/edut-yhteistyokumppaneilta/ MUITA LIITON NYKYISIÄ PALVELUITA o Tähtiseuratoiminta ja seurakehityksen tuki o Jäsenrekisteripalvelu seurakäyttöön o Tapahtumahallintapalvelu seurakäyttöön o Edunvalvonta, lausunnot, kehitystyö ja neuvonta ympäristö- ja rata-asioissa sekä lakiasioissa o Lajin näkyvyyden edistäminen o Viestintä: yli 180 mediatiedotetta/vuosi o Kilpailu- ja tilastopalvelu Kiti o SAL netti: uutiset, ennätykset, kilpailukalenteri, kilpailutiedottaminen, urheilijaprofiilit, mediaseuranta, ostetaan/myydään… o Facebook, Instagram, YouTube o Uutiskirjeet o Messut: SAL:n osastot mm. Erämessut, GoExpo o Simulaattori- ja Noptel-lainaukset o Kouluvierailuohjeistukset ja mallit o Ampumaurheilukoulut ja kultahipputoiminta, mallit ja materiaalit o Kultahippupäälliköt 9 kpl o Maajoukkuetoiminta o Kansainvälinen kilpailutoiminta o Tehoryhmätoiminta o Alue- ja jaostotuet o Yläkoululeiritykset o Oppilaitos- ja urheiluopistoyhteistyö, urheiluakatemiat o Tutkimustoiminta KIHU o Materiaalit (mm. sääntökirjat, oppaat, esittelymateriaalit, ansiomerkit, viirit) o Koulutukset (mm. tuomarikoulutus, ohjaaja- ja valmentajakoulutukset, seuratoiminnan koulutukset) o Käytettyjen välineiden myyntipalvelu o Kilpailukalenteri, mm. SM-kilpailut o SE:t, TA-toiminta o Lisenssit ja lisenssivakuutukset o Kokeilijavakuutus o Urheilijoiden matkavakuutus o Urheilijoiden yhteistyösopimukset (Valmennusrahasto) URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 42 1.7.2022 6.26

TAVARAPÖRSSI MYYDÄÄN MATTO JA POLVITYYNY Myynnissä hyväkuntoinen ampumamatto ja polvityyny. Polvityyny on vähän käytetty. Hinta yht. 90 €. Voin myydä nämä myös erikseen. Ilmoittaja: Panu Villanen, panu.villanen@ gmail.com, +358449783279. Ilmoitus jätetty: 22.05.2022 MYYDÄÄN FEINWERKBAU 601Ilmakivääri Feinwerkbau 601 cal4,5mm oikeakätinen. Ase siisti ja hyvin pidetty ,ollut yhdellä omistajalla. Tarkka hyvä käyntinen ja todella vähän ammuttu ase, käytetty liikkuvan maalin ammunnassa. Aseeseen on tehty tarvittavat muutokset niin että diopterin tilalle voi vaihtaa tarvittaessa kiikarin, alkuperäinen diopteri tulee aseen mukana. Kylmälaukaisu koneisto on asennettu aseeseen, huollettu 3vuotta sitten. Ilmoittaja: Henrik Hannikainen, henrik.hannikainen@windowslive.com, 0503524254. Ilmoitus jätetty: 18.05.2022 MYYDÄÄN LIIKKUVAN MAALIN RATA 10M + SIUS HS10 TAULULAITE Täysin uniikki paketti, joka on rakennettu huolella. Optio myös putoavalletaululle. Tästä paketista puuttuu ainoastaan läppäri taululaitteen käyttöön. Jos kiinnostuit niin ota yhteyttä! Toistaiseksi myös koeammunta mahdollisuus. Sijainti Nurmijärvi. Ilmoittaja: Mikko, mikko.autio@netikka.fi, 0407319458. Ilmoitus jätetty: 16.05.2022 OSTETAAN ILMAKIVÄÄRI Tytär 13 v on kovasti innostunut rata-ammunnasta ja oma kivääri on hakusessa. Sopiva olisi esim. Feinwerkbau 700 tai vastaava riittävillä säätömahdollisuuksilla varustettu PCP ase. Ilmoittaja: Juha Arvas, juha.arvas@gmail.com, 0400 996525 Ilmoitus jätetty: 26.04.2022 Tavarapörssi on tarkoitettu yksityishenkilöille ja ampumaseuroille. Hinta 10 euroa. Voit täyttää sähköisen ilmoituspohjan osoitteessa: www.ampumaurheiluliitto.fi/myy-ja-osta/ilmoitukset/lisaa-ilmoitus Ilmoituksen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. ”KRISTILLISDEMOKRAATTIEN PUHEENJOHTAJA, kansanedustaja Sari Essayah peräänkuuluttaa, että reserviläisjärjestöjen riittävät edellytykset ampumaharjoitteluun pitää turvata kaikkialla Suomessa. Tilanne on vaikeutumassa ampumaratojen ympäristönormien muuttuessa lyijyä sisältävien patruunoiden käyttörajoitusten myötä. – Koska puolustuksemme nojaa osaavaan reserviin, on tärkeää, että reservin omaehtoinen ampumaharjoittelu mahdollistetaan ylläpitämällä koko maan laajuista ampumarataverkostoa, Essayah toteaa. – Suomeen olisi luotava myös kattava ampumaurheilukeskusten verkosto, joka turvaa laajan omaehtoisen ja turvallisen ampumataitojen ylläpidon kaikilla ampumaharrastajilla reserviläisistä urheiluampujiin ja metsästäjiin, Essayah sanoo. Hän on tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen, jossa kysytään, aikooko hallitus ohjeistaa ympäristöministeriön kautta paikallisten ampumaratojen ympäristölupien hakuprosesseja ja yhtenäistää paikallisten ympäristöviranomaisten tulkintoja ampumaratojen ympäristöluvissa.” i KD-lehti 23.6. ONNITTELUT 95 VUOTTA Aarto Sainio 70 VUOTTA Pentti Salminen Kauko Hakala 60 VUOTTA Jari Koivunen Lauri Lauste 15.8. Pekka Keskinen TSA 28.9. HVA TSA 10.9. 21.9. SäSA 23.7. KokMAS TSA 50 VUOTTA Hannu Wist Eerik Salomaa Antti Relander Niclas Grönvall Sami Santala 40 VUOTTA Tino Laaksonen Jaakko Liimatta HVA TSA SäSA TSA SäSA 21.7. 24.7. 9.8. 12.9. 16.9. SäSA 16.7. SäSA 20.7. 24.9. Urheiluampuja-lehti julkaisee vain ne syntymäpäiväonnittelut, jotka seurat toimittavat Ampumaurheiluliittoon LEHDEN AINEISTOPÄIVÄÄN MENNESSÄ. Seurojen pitää varmistaa, että syntymäpäiväsankarit suostuvat merkkipäivätietojensa julkaisemiseen. Merkkipäivätiedot voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. Kymppigolf Ruuhikoskigolfissa Seinäjoella elokuussa A mpumaurheilijoiden perinteinen jokakesäinen golfkilpailu, Kymppigolf, pelataan Ruuhikoskigolfissa Seinäjoella maanantaina 1. elokuuta. Aamulla kello 9 on mahdollista osallistua Nammo Lapuan tehdasvierailulle. Sieltä siirrytään Ruuhikoskelle lounaalle (sisältyy kilpailumaksuun). Kello 13.30 tiiaikalähtöinä alkaa varsinainen kisa Ruuhikoskella. Kilpailumuotona on pistebogey. Myös paras scratch-tulos palkitaan. Lisäksi on erikoiskilpailuja. Suurin kilpailussa huomioitava tasoitus on 36. Osallistumisoikeus: SAL:n seuran jäsenyys tai kutsuvieras sekä SGL:n golfseuran jäsenyys. Ilmoittautuminen 22.7. mennessä: kilpailuun: caddiemaster@ruuhikoskigolf.fi tai 044 3343490. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä myös ampumaseurasi, golfseurasi ja tasoituksesi (hcp). tehdasvierailulle: anne.laurila@ampumaurheiluliitto.fi KAIKKIA ILMOITTAUTUNEITA pyydetään tuomaan mukanaan pieni palkinto, joita jaetaan osallistujille sen mukaan, kuin niitä riittää. Hinta on 60 euroa sisältäen lounaan (ei pelilippuja eikä alennuskortteja). Jos haluat hioa lyöntiä kuntoon ja tutustua kenttään etukäteen, yhden harjoituskierroksen pääsee pelaamaan kisaa edeltävällä viikolla 20 % alennuksella normaalista greenfeestä, kun ilmoittaa olevansa ampujien 10-golfin osallistuja. Kymppigolfin osallistujille on majoitustarjous Hotelli Sorsanpesässä sekä sunnuntai- että maanantai-illaksi: 1hh 110€/yö/huone 2hh standard erillisvuoteilla 114€/yö/huone 2hh comfort parivuode 125€/yö/huone sisältää aamupalan, pysäköinnin, saunan ja uima-altaan sekä kuntosalin Majoitusvaraukset suoraan Hotelli Sorsanpesästä tunnuksella ”AMPUJIEN 10-GOLF”, www.sorsanpesa.fi tai puh: 020 741 8181 Ruuhikoskigolfin osoite: Isokoskentie 533, 60550 Nurmo Nammo Lapuan tehtaan osoite: Patruunatehtaantie 15, 62100 Lapua Hotelli Sorsanpesän osoite: Törnäväntie 27, 60200 Seinäjoki 3/2022 URHEILUAMPUJA UA_3_2022.indd 43 43 1.7.2022 6.26

SVENSKA SIDOR Finland fjärde i EYL-kval S FS ställde upp med ett lag i European Youth Leagues norra regionens kval på luftgevär. Kvaltävlingarna ordnades Tallinn, Estland. EYL är en lagtävling för 14 till 18 åringar tävlingarna ordnas på luftpistol och luftgevär. Finländska laget bestod av SFS-skyttarna: Alexandra Rosenlew ESF och Emma Malinen KSF. I laget var förutom dessa: Sonja Myllys Simpeleen Hahlo, Santeri Kenola Kankaanpään Ampumaurheilijat, Niko Elonen KaA och Niko Antila Härmän Seudun Ampujat. I laget skall det alltid tävla fyra idrottare, två pojkar och två flickor. Pojkarna som tävlade varje match var: Antila och Elonen och flickorna som tävlade varje match var: Rosenlew och Myllys. Varje idrottare skjuter sedan fyra tio skotts serier. Man tävlar mot ett annat land och idrottarna är rankade från etta till fyra. Ettorna tävlar mot varandra och tvåorna mot varandra och så vidare. Den som har en bättre tio skotts serie från två poäng per serie, det betyder att för varje match par delas det ut åtta poäng. Så poängen som delas ut är 32 till sitt antal och det land med mera poäng när alla fyra serier har skjutits vinner matchen. Det finländska laget som alltså var arrangerat av SFS tävlade i Tallinn emot: Norge, Sverige, Estland och Danmark. Laget lyckades ta en seger och förlorade tre matcher. Det betydde att det finländska laget kom in på en fjärde plats. I och med det så klarade man inte av att kvala in till finalen som ordnas i höst i Budapest, Ungern. Seger över Sverige FINLANDS SEGER kom över Sverige i den sista matchen den matchen slutade 20-12 till Finlands fördel. Finland gick direkt upp i en 6-2 ledning efter första rundan och sedan såg man till Sverige hölls på avstånd. Omgångarna gick 6-2, 6-2, 4-4 och 4-4. Alexandra och Santeri var de som bärgade hem de mesta poängen denna match när båda vann 8-0. I matchen var mycket på spel gällande slutresultatet, Sverige hade bra chanser att ta en andra plats och Finland behövde en seger för att inte komma sist. 44 SFS 100års jubileum I DETTA NUMMER fokuserade vi på EYL i nästa nummer kommer det lite mera om hur SFS-skyttarna har klarat sig på världen och också ett reportage om SFS 100års jubileumstävlingar som ordnas i Ingå 8-10.7. det är fritt fram att komma och se på tävlingarna i Ingå och ta del av atmosfären om du inte förstås själv tänker delta och tävla! Det kommer att tävlas på pistol, gevär, rörligt mål och hagel (trap). Så det kommer att vara många grenar representerade i Ingå och hoppeligen också många skyttar. Före detta kommer det också att ordnas ett läger på gevär och pistol, ett litet reportage om det kommer också att vara i nästa nummer. Jämna förluster I DE ANDRA MATCHERNA kom det alltså förluster. Mot Danmark och Estland förlorade Finland 13-19. Mot Estland gick omgångarna: 2-6, 3-5, 4-4, 4-4. Så Estland gick upp i ledning direkt och det finländska laget kunde inte ta in detta försprång. Santeri var också i denna match och knep åtta poäng. Mot Danmark blev slutresultatet alltså det samma, 13-19. Matchen var jämn och skillnaden före sista omgången var endast två poäng till Danmarks favör, Danmark vann ändå sista matchen med 2-6 så matchen avgjordes där. De andra omgångarna slutade 4-4, 2-6, 5-3. Denna match var Alexandra och knep full pott på åtta poäng. Det finländska laget inledde mot Norge som gick och vann hela kvalet. Den matchen slutade 10-22 åt Norge. Omgångarna gick som följande: 6-2, 6-2, 6-2 och 8-0. Finland ledde alltså efter första omgången, men sen kvitterade Norge i andra omgången och till slut gick Norge sin egen väg. Bästa poängplockaren från Finland i denna match var Niko Antila med sex poäng. Norge och Estland var de två första och de säkrade alltså varsin plats till finalen i Budapest. Sverige var tredje, Finland som Finlands lag på EYL-kvalet i Tallinn. Uppe från vänster: nere från vänster: Niko Antila HSA, Niko Elonen KaA, S sagt fjärde och Danmark femte. Det finländska laget presterade bra och för allihop var detta första gången de deltog i EYL. Dessutom är alla de fyra som tävlade berättigade att delta ännu i nästa år för då är de ännu 18 år eller yngre. URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 44 1.7.2022 6.26

JONI STENSTRÖM RESULTAT: Finland-Sverige 20-12 Individuella resultat: Alexandra Rosenlew-Ida Eklund 8-0 (417,2408,4) Sonja Myllys-Jesper Johansson 0-8 (402,2413,8) Santeri Kenola-Anton Salomonsson 8-0 (406,2-402,7) Niko Antila-Evelina Neumann Szilagy 4-4 (408,9-406,4) Finland-Estland 13-19 Individuella resultat: Alexandra Rosenlew-Anastassia Olewicz 0-8 (411,5-416,2) Sonja Myllys-Susanna Sule 3-5 (405,6-413,6) Niko Antila-Artjom Plotnikov 2-6 (400,2-402,8) Santeri Kenola-Kirill Rumjantsev 8-0 (407,4402) Danmark-Finland 19-13 Individuella resultat: Siv Hegelund-Alexandra Rosenlew 0-8 (413416,2) Emma Falck-Sonja Myllys 7-1 (409,9-407,6) Elmer Wagner-Santeri Kenola 8-0 (405,4403,1) Matias Ligaard-Niko Antila 4-4 (401,9-404,6) Norge-Finland 20-12 Individuella resultat: Synnoeve Berg-Alexandra Rosenlew 6-2 (415,1-413,7) Jens Olsrud Oestli-Sonja Myllys 8-0 (415,8407,7) Thiril Tran Brendryen-Santeri Kenola 6-2 (411,3-404,9) Vejbjoern Grimsrud-Niko Antila 2-6 (403,8407) Andra matcher: Danmark-Estland 15-17 Norge-Sverige 28-8 Estland-Sverige 14-18 Danmark-Sverige 12-20 Norge-Danmark 30-2 Norge-Estland 22-10 Slutresultat: 1. Norge 4-0 (98) 2. Estland 2-2 (60) 3. Sverige 2-2 (58) 4. Finland 1-3 (56) 5. Danmark 1-3 (48) ån vänster: Emma Malinen KSF, Sonja Myllys Hahlo, Alexandra Rosenlew ESF. nen KaA, Santeri Kenola KaA. S F S SVENSKA FINLANDS SPORTSKYTTEFÖRBUND.R.F (SFS) Per-Ole Lindell Verksamhetsledare per-ole.lindell@idrott.fi Joni Stenström, Svenska sidor skribent 050 405 5573 joni.stenstrom@gmail.com SFS:s hemsida www.sfs.idrott.fi 3/2022 URHEILUAMPUJA UA_3_2022.indd 45 45 1.7.2022 6.26

SARJAKUVA 10 napakkaa Ampumaurheiluliiton hallitus on nimennyt Petteri Aron vuonna 2024 Suomessa järjestettävien kivääripracticalin MM-kilpailujen johtajaksi. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa järjestetään practical-ammunnan maailmanmestaruuskilpailut. 46  EKA ENNAKOIVA: Millaiset MM-kilpailut Ruutikankaalle on tulossa? Tämä on eka kerta, kun Suomessa ammutaan level 5 -kilpailu. Mittasuhteet ovat isot, sillä kisoihin tulee noin 600 urheilijaa ja 300 toimitsijaa.  TOKA TUNKEILEVA: Millaisin ajatuksin olet juuri nyt? Olen luottavaisin mielin. Teemme juuri nyt jäsenistölle ”näkymätöntä” työtä. Kesän jälkeen pääsemme todella vauhtiin.  KOLMAS KOVISTELU: Virallinen nimeämisesi oli varsin odotettu? Kyllä oli, ja kiitän lämpimästi saamastani luottamuksesta. Olen nöyrästi kiitollinen.  NELJÄS NALLITUS: Muita vaihtoehtoja ei ollut? Ei ollut tulijoita.  VIIDES VARMISTAVA: Millainen ratatilanne nyt on? Se etenee Ruutikankaalla koko ajan ja aikataulun mukaan. Voimme elokuussa jo ampua practical-radoilla pienen kilpailun.  KUUDES KUJEILEVA: Entä kisojen talous? Se on aina ampumaurheilukisoille haaste, mutta olen myös sen suhteen luottavaisin mielin.  SEITSEMÄS SIHTAUS: Kuinka paljon osallistuvia maita on? Noin kahdeksantoista.  KAHDEKSAS KULTAHIPPU: Entä yleisö? Kisoissamme ei perinteisesti yleisöä juurikaan käy. Kilpailijat tuovat mukanaan 500–700 ihmistä. Haluamme toki tehdä kisoista yleisöystävälliset ja saada myös mediaa paikalle.  YHDEKSÄS YRITYS: Onko televisiointi suunnitteilla? Asiasta on keskusteltu ja sitä on jo alustavasti suunniteltu.  NAPAKYMPPI: Mikä olisi MM-kisojen napakymppi? Jos Suomi voittaa kaikki mitalit! Jaossa on kuutisenkymmentä mitalia. LASSI PALO URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 46 1.7.2022 6.26

FINAALI P-HA:n uusi puheenjohtaja Teksti & kuva LASSI PALO K angasalan kasvatti ja paluumuuttaja Elina Selin, 48, on toiminut pitkään ampumaurheilun parissa. Melkeinpä kaikki toimet ja tehtävät ovat tulleet hänelle tutuiksi vuosien varrella. Omaa kivääriampujan uraa ovat seuranneet useat luottamustehtävät seura-, alue- ja liittotasolla, joista viimeisimpänä kuluvan vuoden alussa alkanut Pohjois-Hämeen Ampujien (P-HA) puheenjohtajuus. Selin on myös aktiivinen tuomari ja kiväärivalmentaja. Hän nousi nuorena ampujana kolkuttelemaan maajoukkueen portteja, mutta kansainvälistä menestystä ei lopulta tullut. Palkintokaapista löytyy joitakin SM-mitaleja ja riittävä määrä erilaisia pokaaleja. Opiskelut veivät kuitenkin naisen mennessään, ja aktiivinen kilpaura vaihtui työelämän haasteisiin. TÄLLÄ HETKELLÄ Selin rahoittaa vapaa-aikaansa toimimalla toimittaja-arviointien pääarvioijana Inspecta Sertifiointi Oy:n palveluksessa. Työtehtäviin kuuluu erilaisten johtamisjärjestelmien arviointeja ja ISO-standardeihin liittyviä koulutuksia. Työ on hyvin vaihtelevaa ja liikkuvaa. Matkapäiviä kertyy vuodessa kolminumeroisen luvun verran. P-HA:N PUHEENJOHTAJUUS ON kunniatehtävä, joka velvoittaa mutta tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden vaikuttaa ampumaurheilun kehittämiseen monella eri tasolla. MINUT ON OTETTU VASTAAN lämpimästi ja ennakkoluulottomasti – erityiskiitokset seuran vanhoille kivääri- ja pistooliampujillemme ihanista viesteistä. NAUTIN AMPUMAURHEILUSTA, KOSKA sitä voi harrastaa omalla tasollaan ja löytää uusia haasteita vielä 40 harrastusvuodenkin jälkeen (…puhuiko joku dementiasta). RYHDYIN PUHEENJOHTAJAKSI, koska jäsenistö sitä kauniisti pyysi eikä muita tarjokkaita löydetty. MINUA MOTIVOI VALMENTAMISESSA se, että voin auttaa muita välttämään ne virheet, joita olen itse tehnyt ja jakaa osaamistani muille. HALUAN PUHEENJOHTAJANA yhdistää seuraa, murtaa lajikerhojen väliset muurit ja puhdistaa pöydän vanhoista kaunoista. P-HA ON SEURANA vahva ja perinteinen ampumaseura. Toivoisin sen olevan myös luotettava turvasatama jokaiselle ampumaurheilun harrastajalle. OLEN PUHEENJOHTAJANA uudistava ja toimintaa kehittävä mutta myös muodollisista velvollisuuksista huolehtiva. SEURATOIMINNASSA PARASTA OVAT mahtavat ihmiset, yhdessä tekeminen ja mahdollisuus kehittää omaa osaamista. NAUTIN VANHOJEN ASEIDEN KUNNOSTAMISTA, koska elämässä pitää olla ”riittävästi” nostalgiaa ja mahdollisimman paljon kaikkea vaaleanpunaista. RENTOUDUN kaikenlaisen hikiliikunnan parissa (vanhoja urheiluvammoja pieteetillä kuntouttaen) ja hyvästä ruoasta nauttien. Oheiseen kuvaan on päässyt mukaan P-HA:n seuramaskotti Mauritz. SEURATOIMINNASSA ON ENITEN KEHITETTÄVÄÄ yhteisen suunnan löytämisessä ja asioiden edistämisessä siten, että meillä olisi yksi seura – ei erillisiä lajikerhoja. 3/2022 URHEILUAMPUJA UA_3_2022.indd 47 47 1.7.2022 6.26

48 URHEILUAMPUJA 3/2022 UA_3_2022.indd 48 1.7.2022 6.26