LABYRINTTI 2/2022 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Sarjakuvataiteilija Emmi Valve: “Vapaa-aika on tärkeintä elämääni” Oma aika hyvinvoinnin lähteenä Kulttuurierot ja mielenterveys Lukuvalmentajan kirjatärpit

Hae tukea www.finfami.fi onko läheisesi sairastunut psyykkisesti? Älä jää yksin.

LABYRINTTI 2/2022 KUVA: MARIKA FINNE Teema: Mielenterveysomaisen oikeus työhön ja vapaa-aikaan 5 6 – JOSKUS ON MYÖS SELLAISIA PÄIVIÄ, JOLLOIN VAADIN ITSELTÄNI KORKEINTAAN SÄNGYSSÄ OLEILUA JA PUHELIMEN SELAILUA. Pääkirjoitus: Rentoudu ja oivalla ”Omaishoitajille pitäisi yhtä lailla taata positiivisia ihmissuhteita ja oikeus lepoon” 10 11 12 16 17 18 19 20 22 24 Omaisen ääni: Irti kontrollista 28 29 30 33 34 Puheenjohtaja: Tarvitsemme myös omaa aikaa FinFami sai Suomen dialogiteko 2021 -tunnustuksen Kirjailija löysi vertaistukea ja toivonpilkahduksia Lukuvalmentajan kirjatärpit Sarjakuvasuosituksia Suoratoistosuosituksia Life is Strange: True Colors – Tragedian kauneus Oma aika hyvinvoinnin lähteenä Joustoja työelämään Mielenterveysomaisten kokemuksia palveluosallisuudesta Omaistyöstä apua mielenterveyskriisiin Kulttuurierot ja mielenterveys Tulkkaus on vastuullista työtä Kolumni: Heittäytymistä ja itsensä hoitamista! Labyrintti 3/2022 Oikeus turvalliseen lapsuuteen ja nuoruuteen Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 26.9.2022 osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, marika.finne@finfami.fi tai Mariankatu 13 a A 4, 00170 Helsinki M ISTÖME R I 2/2022 R PÄ KK Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Marika Finne ● Toimituksen osoite Mariankatu 13 a A 4, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jaana Martiskainen, TJM-Systems Oy, p. 044 566 7195, jaana.martiskainen@tjm-systems.fi ● Ilmoitusaineistot TJM-Systems Oy, PL 75, 02921 Espoo, p. 044 566 7032, aineistot@tjm-systems.fi ● Taitto PunaMusta, Sisältö- ja suunnittelupalvelut ● Painopaikka PunaMusta ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. YM KANSIKUVA: MARIKA FINNE ILJ ÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 3

4 2/2022

PÄÄKIRJOITUS Miika Auvinen Rentoudu ja oivalla K KUVA: MARIKA FINNE eskusliiton toimistoassistentti otti ohjat! FinFamin Oman havaintoni mukaan kulttuuri on yksi parhaista tavoista Labyrintti-lehden vuoden 2022 kakkosnumero on palautua: parhaimmallaan teokset haastavat luomatta lisästminun koostamani. Tämä näkyy muun muassa kult- ressiä. Maailman tutkiminen, hahmottaminen ja pohtiminen tuurisuositusten saapumisessa lehteen. ovat myös oman työn ulkopuolella olleet kullan arvoisen Olen työskennellyt muutaman eri lehden toimitärkeää: usein juuri kulttuuri herättää uusia ajatuksia. Olemme tuksessa, ja tämän vuoksi minulla on valmis visio siitä, myös kuunnelleet FinFamissa lukijakyselyn tuloksia. Avoimissa millainen lehti on luettava, eli samaan vastauksissa on pyydetty kirja- ja kulttuuaikaan viihdyttävä mutta informatiivinen. risuosituksia. Täältä pesee. Lehti on parempi, jos siinä on sekaisin Edellisessä lehdessä kerroin kolumsekä kevyttä että painavaa asiaa. Tällöin nissani olevani optimisti. Kirjoitin, lukeminen jaksottuu, ja vaikka lehti käsitettä saamme maailman suuriin ongeltelee tärkeitä asioita, se ei ole liian raskas miin kyllä ratkaisuja. Pitkittynyt poikluettava. Jo viime lehdessä oli sarjakuva ja keusaika sekä sitä seurannut turvallitavallista enemmän laatikkojuttuja. suuspoliittinen epävarmuus on lisännyt Tässä numerossa on paljon asiaa, pahoinvointia ja kärjistänyt tilanteita teeman ollessa omaisen oikeus työhön ja etenkin niissä perheissä, joissa on jo vapaa-aikaan. Työtä käsittelemme omaisaiemmin ollut vakavia vaikeuksia kuten hoidon ja työpaikan joustavuuden näköhoitamattomia mielenterveysongelmia. kulmista. Vapaa-aikaa edustavat kulttuuriStressi maailman tilanteesta on varmasti artikkelit: mukana on henkilöjuttuja kultmonella suuri. tuuripersoonista ja numerossa on myös Optimismiin kuuluu mielestäni ratkaivideopeli-, sarjakuva-, kirja- ja suoratoistosukeskeisyys: jos maailma on sellainen, sarjasuosituksia. ettei optimismi päde, on aika toimia. Lehdestä löydät ajatuksia omaishoitajan FinFamillakin on paikkansa maailmantyöstä ja levosta. FinFami Uusimaan tilanteessa. Voimme tehdä käytännön Catarina Forsström kertoo, kuinka pienet työtä sen eteen, että uusi stressaava ilon hetket kuuluvat myös omaisen tilanne ei ole omaisille kamelin selän LABYRINTISSA ON MYÖS elämään. Eräs artikkeli käsittelee VIDEOPELI-, SARJAKUVA-, KIRJA- JA katkaiseva korsi. työpaikan joustoja. Siinä haastatellaan Toivon, että tämä LabyrinttiTyöterveyskeskuksen Seija Moilasta, SUORATOISTOSARJASUOSITUKSIA. numero herättää ajatuksia ja oivaljoka kertoo, kuinka työnantaja voi luksia työssä jaksamisesta, mutta ottaa työntekijän omaistilanteen huomioon. myös auttaa lukijaa rentoutumaan. Maailmassa, jossa tietyt Ihminen on hienovarainen kokonaisuus. Kun läheinen tahot arvostavat brutaalia voimaa, on elintärkeää tuoda esille sairastaa psyykkisesti, stressin määrä voi kasvaa, ja aika palauinhimillisiä arvoja ja varsinkin käytänteitä. Parempaa maailmaa tumiselle voi vähetä. Kuitenkin oma aika on lähestulkoon voi ja pitää rakentaa myös hankalissa olosuhteissa. vaatimus, jos henkilö ei halua palaa loppuun. 2/2022 5

”Omaishoitajille pitäisi yhtä lailla taata POSITIIVISIA IHMISSUHTEITA JA OIKEUS LEPOON” 6 2/2022

Sarjakuvataiteilija Emmi Valve asuu Porvoossa. Hänen seuraava sarjakuvaromaaninsa on nimeltään Rakkauskapina. Sarjakuvataiteilija Emmi Valve on unelmatyössään, mutta työ ei silti ole koko hänen elämänsä. Tärkeää on myös työn ulkopuolinen aika ja työstä palautuminen. N ainen ja simpukankuori veden äärellä vievät ajatukset välittömästi Sandro Botticellin tunnettuun teokseen Venuksen syntymä. Renessanssitaiteilijan teoksessa rakkauden jumalatar on kaino, alasti ja tietenkin jumalaisen kaunis pitkine hulmuavine hiuksineen. Toisin on Sipoon Söderkullan kirjaston seinälle ripustetussa teoksessa nimeltään Venus. Siinä Venuksella on vaatteet päällä, tatuoidut käsivarret ja keskisormi pystyssä. Venus-teoksen nainen näyttää erehdyttävästi sarjakuvataiteilija Emmi Valvelta. Se on helppo todentaa niistä kahdesta valokuvasta, jotka ovat teoksen viereisellä pöydällä. 2/2022 Söderkullan kirjastossa on näytteillä useita teoksia Valveen tekeillä olevasta sarjakuvaromaanista, Rakkauskapina. Se käsittelee muun muassa heteronormatiivisuutta, sukupuolta ja queeriyttä. – Heteronormatiivisuus on suhteellisen nuori käsite, joka alkoi kiinnostaa minua sekä ajankohtaisena ilmiönä että henkilökohtaisten kokemusten kautta, Valve kertoo. PORVOOLAINEN EMMI VALVE on teoksissaan käsitellyt omakohtaisia kokemuksiaan. Hänen esikoisteoksensa Sit kun sun naama räjähtää (Huuda Huuda) oli päiväkirja-albumi, joka käsitteli rakkautta, yksinäisyyttä ja aikuistumista, Armo (Asema kustannus) vei masentuneen maailmaan ja Girl Gang Bang Bang (Zum Teufel) esitteli naisten välistä ystävyyttä, jossa ei normeista välitetty. Kantavia teemoja Valven töissä ovat usein mielenterveysongelmat, yksinäisyys, ystävyys ja seksuaalisuus. Sarjakuvien tekeminen omakohtaisista ja hankalista aiheista ei tekijän mukaan ole tirkistelyä hänen senhetkiseen elämäänsä. Vaikka Armo oli hyvinkin raadollinen sukellus masennusta sairastavan ihmisen sielunmaisemaan, Valve sanoo, ettei teosta luodessaan enää elänyt siinä maailmassa. – Sairastaessani 23-vuotiaana tiesin, että haluan tehdä aiheesta sarjakuvan. En kuitenkaan halunnut vain raportoida pahasta olosta, vaan minun piti tervehtyä, jotta sain työhön terveen ihmisen perspektiivin. Sairaskertomuk7

seni päättyy 23-vuotiaana, ja aloin työstää albumia 31-vuotiaana. Seitsemän vuoden jälkeen oli helppo huomata, missä kohtaa paraneminen alkoi, mutta halusin tietää, miten tarina päättyy. Omien kokemusten hyödyntäminen taiteellisessa työssä on Valvelle luonteva, vaikkakin kaksijakoinen tapa kommunikoida. Kyse on hänen elämästään, mutta kun aiheesta alkaa työstää teosta, se muuttuu työksi. – Suhtautuminen aiheeseen muuttuu. Mietin värejä ja kompositioita, muotoa enemmän kuin sisältöä. Aika pian aiheeseen saa etäisyyttä, jolloin uskallan käsitellä myös henkilökohtaisia asioita. Käsikirjoitusvaiheessa Valve kertoo olevansa aiheesta jo hyvin etäällä. Synopsis, hionta ja kuvien tekeminen jauhavat menneen sellaiseen muotoon, ettei se tunnu hänestä enää kipeältä. luvulla maailma oli erilainen kuin tänä päivänä. Joudun kuitenkin rajaamaan niin, että teokseni on se vertaistuen muoto, jota voin tarjota. En ole koulutettu mielenterveyden ammattilainen, enkä voi jäädä ventovieraiden kanssa kiinni heidän prosesseihinsa. EMMI VALVELLE MIELEKÄS TYÖ on mielenterveysteko. Tavoitteena on myös saada tehdä töitä rauhassa. Jos meneillään on teoksen pisin vaihe, piirrosvaihe, hän herää aamuseitsemän aikoihin. Tyypillinen työpäivä alkaa kotoa noin seitsemän aikaan aamulla kahvin juonnilla ja toimistotöillä. Valve on jakanut työpäivänsä sihteerintöihin ja luovaan työhön. Ensiksi mainittu hoituu kotoa, jälkimmäinen työhuoneelta. – Jako on toistaiseksi toiminut hyvin. Aamulla lähetän sähköposteja, makselen laskuja, käyn läpi työsuunnitelmiani, kuvakäsikirjoitukseni ja muistiinpanoni. Kello 10–11 aikoihin siirryn työhuoneelle ja piirrän muutaman tunnin sykleissä. Yli kuutta tuntia päivässä en voi piirtää säännöllisesti. mieluista, se voi aiheuttaa uupumista. – Itselleni yksi hälytyskello on se, että työ rupeaa tuntumaan inhottavalta. Sitten pitää ottaa rauhallisemmin tai siirtyä toiseen aiheeseen. Se auttaa välillä, sillä pyöritän usein montaa projektia samaan aikaan. Valve sanoo myös oppineensa ottamaan herkällä kädellä vapaata päivän, pari – tai viikon – jos huomaa itsessään uupumisen merkkejä. – Tiedän, että kaikilla ei ole sellaiseen mahdollisuutta, enkä minäkään ole deadlineista vapaa. Mutta olen huomannut, että omalla kohdallani ei ole hyödyllistä yrittää pistää energiaa työhön, jos en ole työkunnossa. Tiedän, että kun lepään pari päivää, olen taas työkuntoinen ja nopea tekemään. MIELENTERVEYDESTÄ PUHUTAAN etenkin mediassa paljon. Viestit terveyVALVE ON PIIRTÄNYT sarjakuvia aidenhuollon ammattilaisilta ja kouluista na, lapsesta saakka. Kun piirtämisestä tuovat saavuttaneet myös päättäjät. li työ, vallalla oli ajatus, että omaelämäAvun tarvetta ei kiistä kukaan, mutta kerralliset piirustukset ovat lähinnä harsilti mielenterveysongelmien kanssa MRLWXVWDWXOHYLDÀNWLLYLVLlW|LWlYDUWHQ kamppailevien ja heidän omaistensa 9DOYHNHUWRRYlOWHOOHHQVlÀNWLLYLVLl stigma istuu tiukassa. Jokainen omista aiheita, mutta työpöydän ääressä tai läheisensä mielenterveysonjotain oli piirrettävä. Niinpä hän gelmista avoimesti puhuva ottaa piirsi kuvia omasta elämästään. tietoisen riskin. YLIMÄÄRÄISTÄ HAASTETTA OMAN – Jossakin vaiheessa huomasin, Emmi sanoo masennusmenPALAUTUMISEN, TYÖNTEON JA että minulla on valmiina noin neisyyden pulpahtavan esiin joka MIELENTERVEYSOMAISENA OLON 150 sivua päiväkirjamaista piirkerta, kun hän hakee lääkäristä rosmateriaalia. Ajattelin, että apua somaattisiin vaivoihin. VÄLILLÄ TUO EMMIN ADHD. miksi en voisi käsitellä kiinnos– Tiedot mielenterveyshistotavia omakohtaisia tarinoita, kun riasta jäävät Omakantaan pyöriÀNWLRHLNHUUDQKRXNXWHOOXW3lLYlNLUMD(ULOOLQHQW\|KXRQHVLMDLWVHH3RUYRRQ mään, ja saattavat olla toisen hoidon maisuushan on vain yksi tarinankerronta- Taidetehtaalla omassa siivessä, jossa on esteenä. Joskus en ole saanut apua kroomuoto toisten joukossa. myös muiden taiteilijoiden tiloja. nisiin kipuihin, koska minulla on masenJoskus Emmiä huvittaa jälkikäteen, – Olen tehnyt töitä kymmenen vuotta nustausta. Nykyään painotan lääkämiten intiimejä asioita hän on teoksiskotoa käsin, ja nyt vuokrasin työhuoneen rissä joka kerta erikseen, että en ole tällä saan käsitellyt. vuodeksi. hetkellä masentunut, vaan minulla on – Silloin mietin, että ai saakeli, tällaisAiheet ja ideat Valve sanoo löytävänsä kipuja. takin kehtasin sanoa. listaamalla itseään kiinnostavia aiheita. On myös tilanteita, joissa mielenterveValvelle tuleva palaute on ollut Hän kirjaa ylös aiheen, mahdollisen ysongelmat – menneet tai nykyiset – ovat pääsääntöisesti kiittävää. Moni on saanut käsittelytavan ja miksi aihe häntä kiinkynnyskysymys. teoksista vertaistukea, mikä on tekijälle nostaa. – En ole yrittänyt adoptoida lasta, tärkeää. Valvelle on myös kerrottu, että – Olen jopa laskelmoiva ideoiden mutta adoptiokriteereiden mukaan mielenterveysasioiden parissa työskentekanssa. Olen huomannut, että ne aiheet, minua ei kelpuutettaisi hakijaksi, koska levät ammattilaiset ovat ostaneet teosta joiden perään tulee pisimmät listat, ovat minulla on ollut mielenterveysongelmia. työvälineeksi ja luetuttaneet niitä asiakniitä, joista minun kannattaa alkaa luoda Tiettyjen mittareiden mukaan minua ei kaillaan. teosta. Niistä on myös helpoin tehdä siis katsota kelvolliseksi vanhemmaksi, Osa ihmisistä on saattanut myös apurahahakemuksia, sillä pystyn peruste- vaikka olen äiti biologiselle lapselleni. tunnistaa kohdanneensa esimerkiksi lemaan ne kaikista parhaiten. Emmi Valvella ei ole vain omakohseksuaalista väkivaltaa sen jälkeen, kun Tyypillisesti teoksen alusta loppuun taisia kokemuksia mielenterveysongelovat lukeneet Valven teoksia. saattaminen vie noin kaksi vuotta. mista. Myös mielenterveysomaisena olo – He eivät ole aiemmin pystyneet Sen pituista jaksoa ei vietetä jatkuon hänelle tuttua. sanoittamaan sitä. Esimerkiksi 1990YDVVDÁRZVVD-DYDLNNDW\|ROLVLLWVHOOH – Omaishomma on turhauttavaa. 8 2/2022

Läheisen vointi huolestuttaa, ja jos olen käsitellyt omaisen kanssa tosi rajuja juttuja, en vain kykene saman tien hyppäämään työntekoon. Siksi joskus tulee todella reikäisiä työviikkoja. VALVE ON JAKANUT TYÖPÄIVÄNSÄ SIHTEERINTÖIHIN JA LUOVAAN TYÖHÖN. Valve sanoo, että mielenterveysomaisille pitäisi mahdollistaa samanlaisia hyvinvoinnin perusasioista kuin ei-mielenterveysomaisille. – Yhtä lailla heille pitäisi taata positiivisia ihmissuhteita ja oikeus lepoon. Ja levolla tarkoitan tässä tapauksessa myös muunlaista lepoa kuin nukkumista. Tarkoitan sellaista tyydyttävää vapaa-aikaa. Tiedän, se ei ole mitenkään helposti ratkaistavissa. Ylimääräistä haastetta oman palautumisen, työnteon ja mielenterveysomaisena olon välillä tuo Emmin ADHD. ADHD on tarkkaavuuden ja aktiivisuuden häiriö, joka usein aiheuttaa ongelmia nimenomaan arjenhallinnan kanssa. Myös sosiaaliset kontaktit sekä mikromanageeraus ja muu epämääräinen säätäminen vievät kaistatilaa. – Ylikuormitun helposti, jos en pidä huolta jaksamisestani. Erityisesti kotityöt ovat minulle sellainen asia, etten jotenkin aiemmin hahmottanut niitä. Kun olen katsonut tiskivuorta, olen nähnyt 50 likasta astiaa, en toimintasuunnitelmaa. Diagnoosin ja lääkityksen myötä siivoamisesta on tullut Emmille rentoutusharjoitus. – Joskus huomaan jopa ajattelevani, että voi kun olisi lauantai ja pääsisi siivoamaan. Valtava konmaritus-projekti eteni alkuun ystävien avustuksella, ja nyt, kun siivousprojekti täyttää puolitoista vuotta, palkitsevimmaksi asiaksi Emmille on muodostunut se, että asunto myös pysyy siistinä. Muita palauttavia asioita Emmin elämässä on muun muassa ukulelen soitto, mobiilipelit ja liikunta. – Joskus on myös sellaisia päiviä, jolloin vaadin itseltäni korkeintaan sängyssä oleilua ja puhelimen selailua. Ja aina en ole sellaisessa kunnossa, että 2/2022 Emmi Valve painottaa, että kaikilla on oikeus vapaa-aikaan ja lepoon. jaksaisin harrastaa liikuntaa. Silloin riittää kävely. EMMI VALVE SANOO laskevansa paljon työn varaan, mutta se ei saa viedä koko elämää. – Totta kai kaipaan onnistumisen kokemuksia, mutta olen opetellut pitämään tarkasti kiinni kesälomista ja viikonlopuista. Jos minulla ei ole aikaa nähdä ystäviä tai rakastajia, asialle pitää tehdä jotakin. Sitä paitsi jos työpäivä venyy, olen kuormittunut kotona. Kotona odottavat kotityöt ja vuoroviikoin asuva lapsi. Myös eräs toinen oivallus on ollut Emmille tärkeä. – Nykyään olen sitä mieltä, että vapaaaika on mun tärkeintä elämää. Havah- duin yhdessä vaiheessa siihen, etten tiennyt, mistä asioista pidän oikeasti. Tajusin, etten halua olla ihminen, joka ei osaa tehdä mitään vapaa-ajallaan. Testattuaan kaikenlaista pienkoneen lentämisestä lähtien Emmi löysi omat suosikkitekemisensä: eläinten kanssa oleminen, saunominen yksin tai ryhmässä, ystävät, kaikenlainen kulttuuri ja keikat sekä yksin matkustaminen. – Kaikesta huolimatta tunnen eläväni unelmaani, saan tehdä työtä, josta nautin, minulla on turvallinen olo arjessa ja tulevaisuuden suhteen. Ihmissuhteeni ovat hyvällä tolalla ja vietän vapaa-aikaani liikkeessä. Teksti: Laura Koljonen Kuvat: Marika Finne 9

OMAISEN ÄÄNI Kirjoittaja on omainen ja FinFami Uudenmaan aktiivi Irti kontrollista O li joulukuun alkupuoli. Minulla oli pitkään laan. Minä olin helpottunut. Vihdoinkin hän saa ammattimaista ollut tunne siitä, että kaikki ei ollut kohdalhoitoa ja minä saan lepoa. Silti tuntui väärältä olla helpottunut laan. Se epämääräinen tunne vieraili aina siitä, että äiti joutui – tai pääsi, sairaalaan. silloin tällöin, olenhan psyykkisesti sairastuKun asetelma kääntyy väärinpäin ja vanhemmasta tuleekin neen ihmisen tytär. Olin kuitenkin työntänyt huollettava, omaisen voimat ovat vaarassa huveta. Tilannetta ei sen tunteen taka-alalle. Oli omia työkiireitä, koronaan liittyvä helpota se, että ainakaan meidän tapauksessamme potilas ei koe epävarmuus, muuta elämää, ja niin edelleen. tarvitsevansa ulkopuolista apua ja suhtautuu epäilevästi muihin Olin käynyt äitini luona harvakseltaan pikaisesti. Joskus auttaviin tahoihin. Kuulun erittäin pieneen sisäpiiriin, jolla imuroin, avustin pyykkituvan kanssa ja hoidin muita juoksevia on ”oikeus¨ puuttua äidin asioihin. Ja kun sairastaja on lähioasioita tilanteen mukaan. Toimintaani sävytti kuitenkin jatkuva mainen, emme laske tunteja tai palkkaa. huono omatunto. En tehnyt muka tarpeeksi, vaikka tein jatkuKun huomio keskittyy itse sairastajaan, oma hyvinvointi jää vasti vähän jotakin. Jos en tehnyt tai helposti huomiotta. Omaiselta vaaditoimittanut jotakin, niin asiat pyörivät taan usein supervoimia, ja jaksaakMEILLÄ OMAISILLAKIN KUN mieleni perukoilla. Viime aikoina oli seen itse olisi todella tärkeää huolehtia ON OIKEUS VAPAAPÄIVÄÄN tuntunut useasti siltä, että rennompi omasta hyvinvoinnistaan. Olisi seurustelu oli vähäistä ja tilalle oli osattava vetää rajat. Se on joskus JA TYÖHÖN, SIIS OMAAN tullut kiireen keskellä puolipakolla helpommin sanottu kuin tehty. ELÄMÄÄN. hoidettuja asioita. Itse olenkin joutunut opetteleOlin huolissani ja väsynyt, ja oman maan tätä asiaa. Välillä se onnistuu elämäni ohella piti miettiä sitä, että miten riskiryhmään kuuluva paremmin, välillä huonommin. Asian tiedostaminen on omaiseni pärjäilee. kuitenkin auttanut eteenpäin, ja joskus on vain hyväksyttävä Yhtenä joulukuisena päivänä, oman hullun työpäiväni omien voimien rajallisuus. Meillä omaisillakin kun on oikeus keskellä puhelimeni soi. Pidin puhelintani usein äänettömällä, vapaapäivään ja työhön, siis omaan elämään. Kun kontrollista ettei sen piippaus häiritsisi keskittymistäni omiin töihini. Poikpäästää välillä irti, jaksaa taas paremmin. Yritän pitää mielessä keuksellisesti vastasin puhelimeen. Ambulanssikuski kertoi, että sen totuuden, että minusta on enemmän apua silloin, kun voin äitini oli haettu kotoaan ja häntä oltiin siirtämässä osastolle. itse hyvin. Kukaan eri voi olla jatkuvasti käytettävissä. Ajatukseni poukkoilivat ja keskittyminen töihin oli mahdoKävin itsekin aikanaan terapiassa ja sieltä mieleeni on jäänyt tonta. Helpotus tuntui kuitenkin koko kropassa. Saisin vihdoin viisaan terapeuttini vertaus lentokoneesta ja happinaamareista. hetken huokaista. Äiti olisi hoidossa. Vastuu siirretty. Tilanteen sattuessa auta happinaamari ensin itsellesi ja sen Äiti olikin hoidossa sairaalassa joulunkin yli. Yleensä ihmiset jälkeen lapsellesi. Ensin on siis turvattava itsensä ja sen jälkeen ovat kai tolaltaan, kun heidän vanhempansa joutuvat sairaavoit auttaa muita. Joskus se on helpommin sanottu kuin tehty. 10 2/2022

FinFami sai Suomen dialogiteko 2021 -tunnustuksen Erätauko-säätiö on myöntänyt FinFamille Suomen dialogiteko 2021 -tunnustuksen demokratian vahvistamisesta. FinFami sai kiitosta erityisesti Poikkeusajan dialogit -kokonaisuuteen osallistumisesta ja yhteiskunnallisen keskustelun tukemisesta. 2/2022 F inFami on yksi vuoden 2021 Suomen dialogiteko -tunnustuksen saajista. Palkinnon myöntää Erätauko-säätiö, ja se myönnetään demokratian vahvistamisesta. – Olen tästä tunnustuksesta erittäin iloinen ja vaikuttunut. Meille on tärkeää, että mielenterveysomaisten ääni pääsee kuuluville. Samalla tämä onkin tunnustus myös siitä pitkäjänteisestä työstä, jota olemme tehneet tuon tavoitteen saavuttamiseksi, kiittelee FinFamin toiminnanjohtaja Minna Vuorio. Erätauko-säätiön mukaan poikkeuksellisen maailmantilanteen vuoksi se on halunnut tehdä monien eri toimijoiden dialogityötä näkyväksi sekä kiittää näitä toimijoita hyvästä työstä sen osalta, että erilaiset ihmiset ovat tulleet kuulluksi. Samalla säätiö haluaa rohkaista eri toimijoita edelleen tukemaan demokratiaa dialogin avulla. Vuoden 2021 dialogiteko on tehty yhdessä ja yhteistyössä, ja siksi tunnustus on jaettu FinFamin lisäksi myös usealle muulle toimijalle. FinFami sai kiitosta siitä, että moni mielenterveysomainen on järjestön toiminnan kautta tullut halutessaan kuulluksi yhteisten, tärkeiden asioiden äärellä. Vaikuttamisen ja kuulluksi tulemisen merkitys korostui myös FinFamin Erätauko-keskusteluihin osallistuneiden mielenterveysomaisten kokemuksissa. – Erätauossa halutaan koota kokemuksia ja tällä tavalla saa aitoja kokemuksia paperinmakuisten sijaan. Vertaisina puhumme aidosti, mikä on ollut hyvää ja huonoa ja muutkin erätaukoihmiset saavat tästä tietoa, kertoo eräs Erätauko-keskusteluun osallistunut mielenterveysomainen. Demokratian vahvistaminen on pitkäjänteistä työtä ja sitä voi tehdä monin eri tavoin. Dialogi ja esimerkiksi juuri Erätauko-menetelmä on yksi tapa tarttua toimeen ja tehdä tätä työtä. FinFami on toteuttanut vuosien aikana useampia Erätauko-keskusteluita. Vuonna 2021 mielenterveysomaisille suunnatut Erätauko-keskustelut toteutuivat teemalla elämä poikkeusaikana ja tulevaisuudessa. – Meille oli selvää, että haluamme olla mukana Erätauko-keskustelujen järjestämisessä. Keskustelut antoivat paljon hyvää tietoa mielenterveysomaisten tilanteista ja omaisille väylän päästä kertomaan omista ajatuksistaan. Saimme paljon arvokasta tietoa, jota voimme jakaa eteenpäin edunvalvontatyössämme, sanoo Vuorio. – Keskustelut tekivät näkyväksi sen, miten poikkeusaika on vaikuttanut mielenterveysomaisten arkeen. He ovat eläneet poikkeusajan pitkittyessä tuplakriisissä. Palveluiden heikkenemisen myötä omaisten vastuu sairastuneesta kasvoi ja sen lisäksi omaisia on kuormittanut pelko, yksinäisyys, hiljaisuus ja oma jaksaminen, Vuorio jatkaa. Demokratian vahvistaminen tarkoittaa tekoja, joita ei tehdä yksin ja erillään muista, vaan yhdessä ja yhteistyössä. – Poikkeusajan dialogit auttoivat luomaan yhteistä ymmärrystä ja antoivat mahdollisuuden tasa-arvoiselle ja rakentavalle keskustelulle. On mahtavaa, että saamme tunnustusta tämän mahdollistamisesta mielenterveysomaisille. Suomen dialogiteko 2021 -tunnustus annetaan jakotilaisuudessa Helsingissä 17.8.2022. Aiemmin tunnustuksen ovat saaneet Miriam Attias, Lahden kaupunki ja Mielellään-yhteistyöverkosto. Teksti: Marika Finne 11

Kirjailija löysi vertaistukea ja toivonpilkahduksia Kun oma lapsi sairastui psyykkisesti, Venla Kuoppamäki koki suomalaisen mielenterveyshoidon pyörteet. Hän kirjoitti kokemuksistaan kirjan ”Sun poika kävi täällä ”. Kuoppamäki kertoi Labyrintille teoksestaan, maamme mielenterveyshoidon ongelmista, toivosta ja palautumisesta. V enla Kuoppamäestä on tärkeää nähdä toivo hankalinakin aikoina. ”Sun poika kävi täällä” -teoksessa Kuoppamäki kertoo äidin näkökulmasta siitä, millaista on elää, kun oma lapsi on vakavasti psyykkisesti sairas. Kirja ilmestyi vuoden 2022 helmikuussa. Teoksen alussa Oskari on täysi-ikäisyyden kynnyksellä. Oirehdinta on rankkaa ja kriteerit tahdosta riippumattomaan tarkkailuun täyttyvät, mutta nuoren saaminen osastolle on vaikeaa. Manian jälkeen vaihtelevat masennus ja toisaalta myös oireettomat jaksot, kunnes mania taas nostaa päätään. Asetelma toistuu uudelleen ja uudelleen. Lopulta eräällä 12 karkumatkallaan Oskari menehtyy. Tilanteen ollessa akuutti, Kuoppamäki ei löytänyt vertaistukea tarjoavaa teosta vanhemman asemasta, vaikka hän sellaista etsi. Hän päätti itse kirjoittaa sellaisen. – Toivon, että teokseni voisi olla vertaistukena muille. Haluan kirjallani myös lisätä avoimuutta vakavista psyykkisistä sairauksista. Kirjaa voi ajatella myös yleissivistävänä, tietoisuuden ja ymmärryksen lisääjänä. Jos sen lisäksi teokseni vaikuttaa edes yhteen päättäjään tai hoitajaan, se on kaikki plussaa, Kuoppamäki kertoo. Kuoppamäki kertoo voimavaroistaan, jotka auttoivat häntä jaksamaan silloin, kun hänen lapsensa huono psyykkinen vointi vaati myös häneltä paljon. – Positiivisuus ja kyky säilyttää toivo vaikeissakin tilanteissa auttoivat minua. Sain myös vahvistuksen sille, että pystyn toimimaan paineen alla tehokkaasti ja sinnikkäästi. Kaikkein suurin voima oli kuitenkin äidinrakkaus. Esikoisteosta työstämässä ”Sun poika kävi täällä” on eräällä tavalla terapiakirja: Kuoppamäellä oli tarve käydä kirjoittamalla läpi menneitä tapahtumia. Kuoppamäki kirjoitti tapahtumat muistiin, jotta muistaisi ne myös tulevaisuudessa ja toisaalta saadakseen ne 2/2022

KOKO AJATTELUA PITÄISI RAVISTELLA JA HAKEA HOIDON VAIKUTTAVUUTTA LAAJEMMIN. Venla Kuoppamäki on äitiomainen, jonka poika sairastui psyykkisesti nuorena miehenä. Omaiskokemuksen pohjalta syntyi kirja ”Sun poika kävi täällä”. 2/2022 13

etäämmälle, jotta voisi keskittyä vaalimaan positiivisia muistoja. – Kirjan aihe on rankka ja myös hyvin intiimi. Jouduin pohtimaan, uskallanko julkaista sen. Onneksi uskalsin, sillä kirja on tuottanut vain hyviä asioita. Halusin kertoa tapahtumista rehellisesti ja kaunistelematta, mutta myös kauhistelematta. Kuoppamäki teki tietoisen päätöksen jättää kirjaan omia ärsyttäviä piirteitään. Niiden pois ottaminen kävi mielessä, mutta hän pohti, että inhimillisen puolen esille tuominen on tärkeää. Aluksi Kuoppamäki ei tiennyt, syntyykö tekstiä viisi vai 50 sivua. Kirjan tapahtumat olivat hänellä kirkkaana mielessä, ikään kuin elokuvamaisina kohtauksina. – Vaikka kirjan loppu on surullisin mahdollinen, teoksessani on vahvasti läsnä usko, toivo ja rakkaus. Se on välittynyt myös lukijoille. Lämpö tekee rankkaan aiheeseen sen, ettei kirja suinkaan ole vain vereslihalla oloa. Venla Kuoppamäki kertoo, että eri hoitotahot eivät tukalassa tilanteessa juuri huomioineet hänen jaksamistaan omaisena. Vertaistukea lukijoille Kuoppamäki kertoo saaneensa kirjastaan ihminen ole vain sairaus. Takaa löytyy denhuoltosysteemin kipukohtia. kiittävää palautetta: lukijat ovat saaneet aina ihminen. Kuoppamäki kertoo ajatuksiaan siitä, vertaistukea. Toisaalta monella ei ole – Olen iloinen siitä, että kirja tuntuu kuinka vakavaan psyykkiseen oirehdinollut samankaltaisia kokemuksia, ja he löytäneen paikkansa hyvin laajalle kohde- taan voisi puuttua tehokkaammin. ovat silti kiittäneet. Palautetta on tullut ryhmälle ja lukijajoukolle. Jonkinlainen – Sairaudentunnottomuus ja sitoutumyös sotealan työntekijöiltä ja opiskelitilaus sille on selkeästi ollut. mattomuus hoitoon ovat yleisiä vakavissa joilta sekä nuorten parissa työskenteleKuoppamäki antaa vinkkejä muille psyykkisissä sairauksissa. Tällöin ihmistä viltä. samassa tilanteessa oleville — kuinka ei pitäisi ajatella vain hankalana potilaana, Kirja on ollut esillä muun muassa jaksaa, jos elämä tuo eteen kohtuuttovaan nähdä nuo piirteet osana sairautta. Helsingin Sanomissa, Ylen aamussa, ja malta tuntuvia juonenkäänteitä. Oskarikaan ei ollut poikkeustapaus, ja MTV3:n verkkosivuilla. Mediamonella on samoja ongelmia. huomio on tuntunut hyvältä ja Psyykkisten sairauksien ON MYÖS TÄRKEÄÄ PITÄÄ välillä hämmentävältä. ominaispiirteitä ei mielestäni ITSESTÄÄN HUOLTA JA LÖYTÄÄ ILON – Olen onnellinen, sillä huomioida riittävästi hoitokäytavoitteeni tehdä asioita näkyHETKIÄ ELÄMÄÄN MYÖS VAIKEIMPANA JA tänteissä ja -poluissa. väksi, lisätä avoimuutta ja Tahdosta riippumattomaan RASKAIMPANA AIKANA. sysätä käyntiin muutoksia, ovat tarkkailuun joutuminen vaatii kaikki täyttyneet ja osin ylittySuomessa M1-lausunnon. neet. Kirjan moottori on ollut rakkaus – Yritä löytää joku, jonka kanssa M1-lähetekäytäntö onkin Kuoppamäestä omaa lasta kohtaan ja Oskari on jäänyt puhua asioista. On myös tärkeää pitää yksi epäkohta. Hänestä on ihan oikein, myös monen lukijan mieleen, vaikka itsestään huolta ja löytää ilon hetkiä että yksilöitä suojellaan väärin peruseivät häntä tunteneetkaan. elämään myös vaikeimpana ja raskaimtein tapahtuvalta pakkohoidolta. Mutta – On hienoa, jos voin kirjani avulla pana aikana. Kannustan myös perehtysilloin, kun ihmisellä on vakavan psyykavata ihmisten silmiä monimuotoisuumään sairauteen, sillä tieto auttaa ymmär- kisen sairauden diagnoosi ja kyseessä delle ja sille, etteivät asiat ole aina niin tämään ja vahvistaa omaa hallinnan on uusiutuva sairausjakso, tulisi voida mustavalkoisia. Kukaan ei valitse sairaut- tunnetta. mennä suoraan psykiatrisen sairaalan taan ja se voi kohdata ketä tahansa päivystykseen. Nyt pitää aina hakea ensin meistä. Jokaisella on oikeus tulla kohdelM1-lähete terveyskeskuksesta, joka tekee Monialaisuutta hoitoon luksi kunnioituksella ja saada tarvitsehoitoon pääsystä monin kerroin vaikemaansa hoitoa. Matkallaan Kuoppamäki on voinut ampaa ja on resurssien hukkakäyttöä. Kuoppamäki korostaa, ettei kukaan havainnoida läheltä suomalaisen terveyPsyykkisiä sairauksia hoidetaan liian 14 2/2022

usein kapeasti yksittäisen diagnoosin kautta. Kuoppamäen mielestä psyykkinen sairaus on paljon kokonaisvaltaisempi asia, joka vaikuttaa ihmisen työkykyyn, sosiaalisiin suhteisiin, aivan kaikkeen. Kuoppamäki pohtii, että tarvitsisimme kapean diagnoosin hoitamisen sijaan moniammatillisen lähestymisen. Tällä tuettaisiin koko elämäntilannetta. – Moniammatillisen lähestymisen tärkeys korostuu varsinkin, kun sairaus tulee ilmi nuorella, jolla elämä vasta rakentuu ja opiskelut ovat vielä kesken – on todella suuri vaara, että nuori putoaa kokonaan kelkasta. Oikein kohdistetun tuen avulla moni voisi jatkaa normaalia elämää ja sairastumisesta huolimatta jatkaa opiskelua tai työssäkäyntiä. Kuoppamäki uskoo, että on samaan aikaan mahdollista käyttää resursseja järkevämmin, ja vähentää inhimillistä kärsimystä. Kustannukset eivät aina nouse, kun asioita halutaan tehdä paremmin. – Jos nuori pysyy työelämässä, eikä esimerkiksi jää työkyvyttömyyseläkkeelle 25-vuotiaana, yhteiskunta saa uuden veronmaksajan. Kuoppamäki kertoo, että vakavat psyykkiset sairaudet puhkeavat tyypillisesti aikuisuuden kynnyksellä ja ensimmäisiin vuosiin moniammatilliseen tukeen panostaminen kantaisi loppuelämän. Vertaistuen avulla voisi saada sairaudentunnon jo aiemmin. Alkuvaiheen hoitoon panostamalla voitaisiin estää uusia kalliita osastojaksoja ja samalla parantaa sairastuneen elämänlaatua merkittävästi. Koko ajattelua pitäisi ravistella ja hakea hoidon vaikuttavuutta laajemmin. – Toivoisin avoimen dialogin mallin (niin sanottu Keroputaan malli) yleis- 2/2022 tyvän laajemmin Suomessa. Siinä apu psyykkiseen kriisiin pyritään antamaan nopeasti, oireita enemmän keskitytään elämäntilanteen tukemiseen ja läheiset otetaan mukaan hoitoon alusta alkaen. Olen toiveikas, sillä avoimen dialogin mallista on vastikään saatu uusia kannustavia pitkäaikaisseurannan tuloksia ja onhan se nostettu WHO:n ohjeistukseen viime kesänä. Tukea avohoitoon siirryttäessä Yksi Kuoppamäen esiin nostama yksittäinen epäkohta on se, kun potilas siirtyy osastolta avohoitoon: silloin tulisi tehostetun avohoidon avulla varmistaa, että osastolla hyvin alkuun saatu hoito jatkuu myös kotiin siirryttäessä. – Oskarilla oli yhden kerran kotiutumisen yhteydessä mukana tehostetun avohoidon yksikkö, mutta muutoin osastojakson päättyessä ensimmäinen aika avohoitoon oli 4–6 viikon kuluttua. Se on aivan liian pitkä aika jättää potilas täysin ilman hoitoa, kun tämä osastolta toipilaana kotiutuu. Kuoppamäki kertoo, että mielenterveys- ja päihdeongelmia hoidetaan edelleen liikaa erilisinä sairauksina. Ne kuitenkin nivoutuvat usein yhteen, ja ihmistä tulisi hoitaa kokonaisuutena. Ne ovat osa samaa vyyhtiä ja Oskari esimerkiksi hoiti psyykkisiä ongelmiaan kuten tuskaisuutta ajoittain päihteillä. Epäkohtien lisäksi hoidossa oli hyviäkin hetkiä ja kohtaamisia. Useat yksittäiset ihmiset ovat jääneet mieleen auttamishalullaan. Kaikkia hyviä kohtaamisia yhdistää (Oskarin) kohtaaminen kokonaisena ihmisenä, arvostaen ja tasavertaisesti. Ongelmat hoidossa söivät ajoittain Kuoppamäen omaa jaksamista. Eri hoitotahot eivät juuri huomioineet sitä, kuinka äidillä menee tai ohjanneet häntä hakemaan tukea myös itselleen. Voimavaroja myös omaiselle Kuoppamäen mukaan FinFami Uudenmaan tarjoamat palvelut toimivat erinomaisesti. – Soitin perjantaina asiastani, ja pääsin jo tiistaina juttelemaan. Pian olinkin alle 25-vuotiaiden psyykkisesti sairastuneiden lasten vanhempien ryhmässä. FinFamin vertaisryhmällä oli tärkeä merkitys, ja sen isoin anti oli se, että Kuoppamäki näki ihmisiä samassa tilanteessa. Ammattilaisen tuki auttoi myös vaikeiden tunteiden, kuten surun tai vihan tunnistamisessa ja käsittelyssä. – Kun lopulta itse löysin FinFamin, vertaistukiryhmässä kävi ilmi, että osa samassa tilanteessa olevista oli saanut FinFamin esitteen osastolta. Minulla oli huono tuuri, mutta onneksi löysin lopulta itse netistä FinFamin. Kuoppamäki palautui jo Oskarin sairastamisen aikaan joogaamalla. Jooga vei mennessään yli 10 vuotta sitten. Se on tuonut välineitä itsensä ymmärtämiseen ja keho-mieli-yhteyden parantamiVHHQ8XGHPSLWXWWDYXXVRQFURVVÀW – Nykyisin perheessämme on myös koira, jonka kanssa metsässä samoilu on ihan parasta. Olen myös hiljattain hurahtanut neulomiseen. Kirjoneulekuvion tekeminen on todella meditatiivista, sillä silloin keskityn vain tekemiseen. Teksti: Miika Auvinen Kuvat: Marika Finne 15

Teksti: Miika Auvinen Lukuvalmentajan L aura Aaltonen on kirjastovirkailija Pukinmäen kirjastossa. Yksi Aaltosen titteli on lukuvalmentaja, ja tehtävässä hän tekee asiakkaille henkilökohtaisia lukusuosituksia näiden antamien ennakkotietojen perusteella. Nyt hän suosittelee Labyrintin lukijoille uutuusteoksia. kirjatärpit Aaltosen suosituksissa on tieto- ja nuortenkirjallisuutta, UXQRXWWDMDÀNWLRWD2VDNLUMRLVWDNlVLWWHOHHPLHOHQWHUYH\VMD omaisteemoja, ja mukana on myös Aaltolan valitsemat villit kortit kepeämmistä aiheista. Riina Mattila, SILMÄT AVATESSA ON EDELLEEN PIMEÄÄ (2021, WSOY) Tomi Bergström, MIELETÖN HÄIRIÖ (2022, PS-kustannus) – Kirja kertoo Joelin ja Viljan ystävyydestä. Joelilla todetaan kaksisuuntainen mielialahäiriö. Kuinka Vilja selviää, kun Joel vaipuu synkemmille vesille ja lopulta menehtyy. Tarina ei kaunistele ja yksi teoksen näkökulma on se, kuinka läheisen sairastuminen voi sattua ihmisiin. Teoksesta kuitenkin löytyy selviäminen ja toivo. – Bergström pohtii tietoteoksessaan psykiatrisen hoidon nykytilaa. Kirjoittaja ei halua romantisoida mielenterveyden häiriöitä. Yksi kysymys on se, että kuka luokittelee, että ihmisellä on mielenterveysongelma – esimerkiksi äänten kuuleminen voi olla hengellisissä piireissä ok, mutta muualla merkki sairaudesta. Vaikuttaako esimerkiksi masennuksen sairastamiseen, jos saat siitä tietyn leiman, ja sinua käsitellään terveydenhuollossa aina masennusdiagnoosin kautta? Kirjan näkökulma aiheeseen on mielenkiintoinen! Terhi Tolvanen, KOTI SÄRKYNEELLE MIELELLE (2022, Mediapinta) – Runoteoksen on kirjoittanut psykiatrinen sairaanhoitaja. Koska kirjoittaja on työskennellyt sellaisten ihmisten kanssa, joilla on mielenterveyden häiriö, on kyseessä kiinnostava kurkistus psyykkisesti oirehtivien maailmaan asiantuntijan tekemänä. Nämä runot ovat hyvä keino tutkia sairastuneiden ajatuksia. Helmi Kekkonen, TÄMÄN NAISEN ELÄMÄ (2021, Siltala) – Romaanissa Helena on elänyt koko elämänsä äitinsä mielenterveysongelmien varjossa. Äiti kuolee, kun Helena on 15-vuotias. Kun lapsi kasvaa perheessä, jossa on paljon ongelmia, mitä käyttäytymismalleja tämä oppii kotoa? Mikä on opittua, mikä on perittyä ja mikä tulee yksilöstä? Tämä on viime vuoden hittikirjoja, ja synkästä aiheesta huolimatta mukana on myös toivoa. 16 Eeva-Liisa Kauhanen, PURRFULNESS, KISSAMAINEN MINDFULNESS — YHDEKSÄN TASSUNASKELTA TIETOISEEN LÄSNÄOLOON (2021, Viisas Elämä) – Millaista on kissamaisesti maustettu mindfulness? Teos tarjoaa aluksi rautaisannoksen kissojen historiaa ja eri kattirotujen ominaisuuksia. Kirja myös opettaa, kuinka voit ottaa oppia kissaltasi tietoisesta läsnäolosta: ”Tietoista siis itseäsi, ja kehrää itsellesi uudenlaista mielenrauhaa.” Pyysitte villiä korttia, ja tämä sai heti huomioni etsiessäni kirjoja! Sandra Niemi, VAMPIRA: MAILA NURMEN TIE HOLLYWOODIIN (2022, Otava) – Kirja oli ihan rautaa! Kyseessä on Maila Nurmen elämäkerta. Suomalaissyntyinen Nurmi oli ”Hollywoodin tähdenlento”, ja hänen roolinsa kauhuhahmo Vampirana rikkoi rajoja urakalla. Ei ihme, että Vampira on ikoni ja goottialakulttuurin esiäiti. Kirja kiinnostaa varmasti kauhun ystäviä, ja suosittelen sitä kaikille muillekin. 2/2022

Sarjakuvasuosituksia Teksti: Miika Auvinen Sarjakuva on hyvä media, mitä tulee psyyken järkkymisestä kertomiseen. Esittelemme kolme erilaista sarjakuvaa: kauhu, pohdiskeleva törkykomedia ja omaelämäkerrallinen blogi käsittelevät mielenterveysongelmia ja -omaisen asemaa jokainen omalla tavallaan. Raakaa realismia Kalvavaa ahdistusta Kamalaa törkyä Nimimerkki Kuningatar alkoholin sarjisblogi Mitä nyt taas – alkoholistien aikuisen lapsen tarinoita~, kertoo lapsen elämästä alkoholistivanhemman kanssa. Sarjakuva on tekijänsä terapiaprojekti ja se löytyy https://kuningataralkoholi. sarjakuvablogit.com/ Kertoja on lapsiomainen, joka havainnoi alkoholismia sairastavan äitinsä elämää. Äiti-hahmo on humalassa hyvin myrkyllinen: hän kääntää huomion aina omaan kokemukseensa ja syyttää muita riidoista. Lyhyissä katkelmissa käsitellään pieleen mennyttä perhejoulua, kamalia koulujuhlia ja äidin toiminnan tuottamaa häpeää. Piirrosjälki on pelkistettyä. Värejä ei ole paljoa, ja usein ne korostavat yksityiskohtia. Lähestymistapa toimii – sarjakuva ei sorru dramatiikkaan, ja piirrosjälki tukee tilanteiden arkisuutta. Junji Ito (s. 1963) on kauhusarjakuvan mestari. Hänen teoksensa edustavat psykologista kauhua, ja kamalien tarinoidensa pelottavuutta syventää vivahteikas piirrosjälki. Kun maestro tarttui klassikkokirjailija Osamu Dazain romaaniin Ei enää ihminen (Ningen Shikkaku), kauhuilmaisuun yhdistyy päähenkilön sielunelämän puiminen. Yhdistelmä puistattaa. Englanniksi ilmestynyt No Longer Human NXYDDNXLQNDSllKHQNLO|2ED Yozo elää arkeaan, rakastuu ja rakastaa. Hänen tekemisensä vääntyvät kieroutuneeseen muotoon ja vakava, henkisesti puristava masennus luo psyykkisen ja sosiaalisen itsetuhoisuuden noidankehän. Mukana on myös omaisnäkökulma, sen äärimmäisessä muodossa. Yozon ystävät ja rakkaat joutuvat tulilinjalle, kun Yozo tekee huonoja päätöksiä. Lukija ei välty sivuhahmojen hermoromahduksilta ja traagisilta menehtymisiltä. Sarjakuvaromaani jättää pahan mielen. Herkemmille teos ei sovi. Kauhun ystäville, ja heille, joihin psykologisesti rankka materiaali uppoaa, teos antaa ainutlaatuisen kokemuksen. Simon Hanselmannin sarjakuva Megg, Mogg ja Pöllö on moderni klassikko. Megg on noita, Mogg tämän kissapoikaystävä ja Pöllö on pöllö, yliasiallinen toppuuttelija, joka joutuu usein noloihin tilanteisiin mentaalisen kireytensä vuoksi. Sarjan uusin osa, Crisis Zone, pui kaverusten elämää koronakriisin pyörteissä. Moni kuvaa sarjakuvaa kamalaksi, mutta törkyinen ote voi olla lukijalle myös komediallista. Sarjakuva on värikäs, ja hassunhassut eläin- ja fantasiahahmot voivat houkutella nuorempaa väkeä lukemaan. Sarjakuva ei kuitenkaan sovi alaikäisille, tai edes herkemmille aikuisille, ja räävitön huumori sisältää jos jonkinmoista värikästä seksuaalisuutta, huumausaineita ja kirosanoja. Vaikka huumori on törkyistä, sen ytimessä on satiiri milleniaalien sielunmaisemasta ja elämäntyylistä. Sarjakuva on visuaalista ilotulittelua. Ruutujako kärsii siitä, että sarjakuva tehtiin alun perin Instagram julkaisuina. Muuten visuaalinen kerronta tukee kertomusta, ja näennäisen törkykomedian seassa pulpahtelee psykologisia tasoja. Myös omaisnäkökulma on läsnä: erilaiset oireyhtymät vaikuttavat hahmojen väliseen kanssakäymiseen. Koronan lisäksi sarjakuva vilisee muitakin ajankohtaisia aiheita. 2/2022 17

Suoratoistosuosituksia Teksti: Miika Auvinen Kuvat: Kuvakaappaukset sarjoista Suoratoistopalvelut pursuilevat dokumentteja ja viihdettä, ja moni sarja tai elokuva käsittelee pää- ja sivuhahmojen psyykkisiä häiriöitä. Esittelemme kaksi sarjaa: herrasmiesmerirosvo Stede Bonnetista kertova Our Flag Means Death kertoo rakkaustarinan, ja sarjan yksi pääuurteista on rakentavat ihmissuhteet. Tytöt 18 -dokumenttisarja taas kertoo nuorista naisista, joiden elämä koostuu masennuksesta, päihteistä ja laitoskierteistä. Romanttinen merirosvokomedia Our Flag Means Death O|\W\\+%20D[SDOYHOXVWD9DLNND päähenkilöt ovat historiasta tuttuja, ei sarja ole historiallisesti tarkka kuvaus Karibian merirosvojen elämästä. Kyseessä on romanttinen komedia, jonka punainen lanka on merirosvojen keskinäiset ihmissuhteet. Sarjan päähenkilö Stede Bonnet on herrasmiesmerirosvo, rikkaan suvun vesa, joka hylkää perheensä ja omaisuutensa lähteäkseen seikkailemaan merille. Piraattien elämään kuuluvat väkivalta, aarteen etsiminen ja kauppalaivojen ryöstely, joskin kapteeni ja miehistö ovat taipuvaisia sähläämään. Sarjan toinen päähenkilö on Edward Teach, alias Mustaparta. Kulttuurit törmäävät, kun brutaaliudestaan tunnettu Teach ystävystyy hienostopiireistä lähteneen Bonnetin kanssa. Vaikka sarjassa on kaikenlaisia hassuja kommelluksia, anti on välillä syvää: sarja käsittelee muun muassa sitä, kuinka ihminen voi eheytyä traumoista rakentavien ihmissuhteiden avulla. Sarjassa ratkaisuja ihmisen rikkinäisyyteen ovat ystävyys ja rakkaus. David Jenkins on sarjan pääluoja ja mukana tekijäpoppoossa on esimerkiksi What We Do in the Shadows -vampyyrikomediaakin ideoinut Taika Watiti. Eväät elämään Tytöt 18 -sarjan pääosassa ovat nuoret naiset Aliisa, Malla, Miki ja Sunisa. Dokumentti seuraa heidän elämänkäänteitään: kuinka laitostunut nuori sopeutuu yksinasumiseen, kuinka käydä koulussa, kun masennus riivaa ja miten käy, kun viina ja huumeet maistuvat liikaa. Sarjassa nuoret valehtelevat tilanteestaan, lintsaavat tapaa- 18 misistaan tökeröin tekosyin ja suhtautuvat esimerkiksi päihdekierteeseen melko kepeästi. Herää kysymys, mitä omainen voi tehdä, jos läheisen elämä on tällaisessa syöksykierteessä? Missä on raja yksilön oman vastuun, masennukseen ja päihdeongelmaan vetoamisen ja yhteiskunnan puuttumisen välillä? Voiko sosiaaliviranomainen puuttua nuoren syöksykierteeseen muuten kuin päivittelemällä ”Voi voi, kun on rankkaa” -tyylisesti? Sarja herättää tunteen, että vaikeimmassa asemassa olevilla nuorilla ei yhteiskunnan turvaverkoista huolimatta aina ole elämässä tarpeeksi rakentavia ja turvallisia aikuisia. Kun elinpiiri kutistuu dokaaviin ja narkkaaviin kavereihin, on pohjalta hankala ponnistaa. Tytöt 18 muistuttaa hieman äärimmäisesti syrjäytyneistä miehistä kertovaa Logged in -sarjaa. Tällaiset sarjat ovat tärkeää dokumentaatiota ajastamme. Kaikilla ei mene hyvin, eivätkä kaikki voi hyvin. Katsahdus syrjäytymisen, ahdistuneisuuden ja sosiaalipalvelujen maailmaan varmasti avaa sellaisen katsojan silmiä, joka ei aiheisiin ole aiemmin syventynyt. 2/2022

Life is Strange: True Colors – Tragedian kauneus Life is Strange -sarja on ollut vuosikausia tarinankerrontapelien lippulaivoja. Siinä missä pelisarjan ensimmäinen episodi keskittyi Arcadia Bay -nimisen kaupungin opiskelijakuvioihin ja toinen Diazin veljesten matkaan halki Trump-henkisen Yhdysvaltojen, uusin osa True Colors keskittyy idyllisen Haven Springsin pikkukaupungin mysteereihin ja ihmissuhteisiin Coloradossa. L ife is Strange 3: True Colorsin pääKHQNLO|RQ$OH[&KHQQXRULQDLQHQ joka on viettänyt elämänsä lähinnä erilaisten lastensuojelutahojen piirissä. $OH[OlKWHHWDSDDPDDQLVRYHOMHllQYXRVLHQ jälkeen, ja lämminhenkisen alun jälkeen häntä kohtaa yllättävä tragedia, mikä pistää nuoren ihmisen pasmat todella sekaisin. Kyseessä on seikkailupeli, jossa tekeminen on pääasiassa esineiden tutkiskelua, dialogia monine vaihtoehtoineen MDSLHQLlDUNLVLDWHKWlYLl$OH[LQYDOLQQDW vaikuttavat kaupunkilaisten elämään. Sarjan jokaisessa osassa päähenkilöllä on jonkinlainen erityiskyky. Tällä kertaa YRLPDQDRQHPSDDWWLVXXVMD$OH[LQN\N\RQ lukea tunteita, sekä samaistua eri ihmisten ajatuksiin todella vahvasti. Tarinassa käsitellään Haven Springsin kaupunkilaisten elämänmyrskyjä ja niiden seurauksia, sekä PLWHQQLLWlYRLHQQDOWDHKNlLVWl$OH[LOOH tämä on toki kaksiteräinen miekka hänen painiessaan omien traumojensakin kanssa. Haven Springs on kuvankaunis ja sen asukkaiden elämäntilanteisiin on KHOSSRHOl\W\l$OH[LQPXNDQDNXONHH älypuhelin, jonka somelogien, tekstareiden ja vastaavien kautta vanhat asiat ja kaupungin tapahtumat avautuvat syvällisemmin. Nämä kaikki vaikuttavat siihen, mikä lopputulos lopulta on. Esineitä tutkimalla myös herää muistoja ja erilaisia tunnereaktioita. Mitä enemmän tongit ympäristöä, sitä syvällisempi ja eläväisempi maailma myös on. 7UXH&RORUVRQNDXQLLVWDDVSHNWHLVtaan huolimatta ennen kaikkea mielenWHUYH\VSHOL$OH[LOODRQYDKYDWUDXPDtausta, mikä näkyy pelin tapahtumissa. Pelissä on käsitelty esimerkiksi paniikkikohtausta todella realistisesti. Takautumissa tulee myös ilmi lapsuuden perhekokemuksia monella tavalla: läheisten surua, mielivaltaisia tekoja, syy-seuraussuhteita. Takautumista selviää, miksi $OH[RQ\OLSllWllQQ\N\LVHVVlWLODQWHHVVD 2/2022 TRUE COLORS ON KAUNIISTA ASPEKTEISTAAN HUOLIMATTA ENNEN KAIKKEA MIELENTERVEYSPELI. ja miten kaikki on vaikuttanut hänen suhteeseensa veljeensä, vanhempiinsa tai muihin uuden asuinpaikan ihmisiin. Vakavista aiheistaan huolimatta True &RORUVLVWDKXRNXXWLHWW\OlPPLQKHQNLsyys ja Haven Springs on paikkana sekä ihmisineen mesta, minne voisin muuttaa koska tahansa. Ainoa miinus tulee lähinnä lyhyestä kestosta, mutta sen voi antaa anteeksi, sillä paketti on sopivan kompakti. Erityisen plussan annan myös upeille hahmoanimaatioille ja puhenäyttelylle. Vinkki! Peliin on ilmestynyt lisäosa, jossa käsitellään mainiosti paikallisen DJ:n elämää levykaupassa. Lajityypin ystävät saavat varmasti irti alkuperäisen Life is Strangen tekijöiden hieman synkemmästä Tell me why -pelistä, joka käsittelee koskettavasti perhetraumoja ja transsukupuolisen ihmisen elämää. Teksti: Kimmo Leijala Kuvat: Kuvakaappauksia pelistä 19

Oma aika hyvinvoinnin lähteenä Myös omaishoitajalla on oikeus omiin pieniin hetkiin, palautumiseen ja lepoon. Asiantuntijat Kaisa Parviainen ja Elina Koponen Omaishoitajaliitosta kertovat artikkelissa jaksamisen ylläpitämisestä ja siitä, kuinka myös omaishoitajalla on oikeus vapaa-aikaan. O maishoito voi tulla osaksi elämää monenlaisissa elämänvaiheissa. Läheisen ihmisen huolenpidon ja avun tarve vaihtelevat. Huoli läheisen voinnista on kuitenkin kaikille tuttua, asuipa apua tarvitsevan läheisen kanssa samassa taloudessa tai eri osoitteissa ja olipa avun ja tuen tarve millaista tahansa. Omaishoitajan mahdollisuudet omaan aikaan vaihtelevat siis myös paljon. Omaishoito voi vaatia omaishoitajalta jatkuvaa tarkkaavaisuutta. Valmiustilassa oleminen on kuluttavaa, eikä kukaan pysty olemaan jatkuvasti tehokas ja vastuussa kaikesta. On tärkeää säännöllisesti pysäyttää valppaana olemisen tila. Läheisen tarpeista ja arjen sujumisesta huolehtiminen vie helposti huomion pois omista tarpeista, ja itselle tärkeät asiat saattavat jäädä sivuun. Onkin hyvä pysähtyä pohtimaan, kuinka suhtaudut ajatukseen, että ottaisit itsellesi omaa aikaa ja tekisit asioita, joista nautit. ● ● ● Mitkä asiat estävät sinua pitämästä vapaata? Mitkä taas mahdollistavat vapaa-ajan ottamisen? Millaisia tunteita vapaan pitämiseen liittyy? Oman ajan ottaminen on välttämätöntä lepoa, jota jokainen tarvitsee. Rajojen asettaminen tukee jaksamista Omaishoitoperheiden arjessa on useita tekijöitä, jotka voivat estää omaishoitajaa pitämästä huolta omasta hyvinvoinnistaan. Omaishoitajat ohittavat helposti 20 omat tarpeensa laittaessaan apua tarvitsevan läheisen ja muun perheen tarpeet omiensa edelle. Aina joku asia odottaa tekemistä tai jokin murhe painaa mieltä. Silloin ajatus siitä, mitä itse haluaa tai tarvitsee voi olla kadoksissa. ● ● ● ● Onko minulla oikeutta omaan aikaan, kun läheinen tarvitsee apuani? Kummalle minun pitäisi antaa enemmän painoarvoa ja aikaa, läheiseni auttamiselle vai omille tarpeilleni? Onko minulla omaishoitajana edes oikeutta ajatella omia tarpeitani? Mihin kaikkeen minun pitää riittää? Kaisa Parviainen toimii kehittämispäällikkönä Omaishoitajaliitossa. Kun huolenpito läheisestä perustuu rakkauteen ja välittämiseen, omien jaksamisen rajojen tunnistaminen voi olla haasteellista ja siihen voi liittyä ristiriitaisia tunteita. Auttamisvastuun rajaamista ja oman ajan ottamista voi hankaloittaa esimerkiksi omat syyllisuuden tunteet tai pelko läheisen tilanteen huononemisesta, jos ei itse ole paikalla. VAIKKA RAJOJEN ASETTAMINEN ON TOISINAAN VAIKEAA, SE ON MYÖS TAITO, JOTA VOI HARJOITELLA. Omien rajojen pohtiminen ja niiden asettaminen on kuitenkin tärkeää omaishoitajan oman hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. Se on lopulta myös läheisen edun mukaista. Vaikka rajojen asettaminen on toisinaan vaikeaa, se on myös taito, jota voi harjoitella. Elina Koponen on suunnittelija OmaisOiva ja Tunne voimavarasi -hankkeissa. On tärkeää opetella tunnistamaan asioita, jotka ovat hyväksi itselle, ja toisaalta tunnistaa myös se, mikä omassa arjessa tai toiminnassa on sellaista, mistä itselle on haittaa. Osa omien rajojen asettamista on sekin, että osaa sanoittaa ja viestiä muille omista rajoistaan ja tarpeistaan. 2/2022

Pienet omat hetket virkistävät Aina ei pääse irtautumaan kotoa ja arjesta, mutta on hyvä miettiä pieniä keinoja, joilla voi lisätä omaa hyvinvointiaan. Voit esimerkiksi miettiä, onko liikuntaa mahdollista lisätä arkeen. Liikunta ja liikkuminen on yksi tärkeimmistä keinoista pitää huolta omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Luonnossa liikkumisen ja pelkästään oleilun tiedetään elvyttävän ja rauhoittavan mieltä. Jo pienetkin hetket luonnossa, puistoissa, viheralueilla auttavat. Onko sinun mahdollista päästä luonnon helmaan säännöllisesti? Mikä on sinun tapasi liikkua? Lepo yhdistetään usein uneen ja nukkumiseen. Lepo ei ole kuitenkaan ainoastaan fyysistä lepoa, vaan se voi olla myös paneutumista itselle tärkeän asian pariin. Joskus on niinkin, että fyysinen tekeminen auttaa kuormittumiseen fyysistä lepoa tehokkaammin. Mikä toimii rentouttavana tekijänä juuri sinulla? Mitä tarvitsisit, jotta pystyisit keskittymään pieneksi hetkeksi johonkin sinulle tärkeään ja lepoa antavaan toimintaan? Mikä tekeminen veisi ajatuksesi mukanaan niin, että saisit huolet hetkeksi pois mielestäsi? Onko jotain, mistä olet aiemmin nauttinut ja jota voisit palauttaa elämääsi? Olennaista on, että saa kokemuksen hetken hengähdyksestä ja irtiotosta. Pienetkin hetket auttavat virkistymään ja rytmittävät arkea. Omat hetket voi suunnitella etukäteen, ja niin huolehtia, että ne toteutuvat. Onnistuessaan irrottautuminen tukee elpymistä ja auttaa elämään tasapainoista ja kokonaista arkea. omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Jos sinulla on omaishoidon tuen sopimus kunnan kanssa, voit keskustella vapaan mahdollisuuksista tuesta vastaavan työntekijän kanssa. Joskus arjen kuormitusta helpottaa jo tieto oman lepohetken tulosta. On jotain mitä odottaa. Hengähdystaukojen kautta arki ei näyttäydy pelkästään tasaisena velvollisuuksien janana. Kokemusten jakaminen toisten samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa on usein hyödyllistä. Vertaisilta voi saada tietoa ja vinkkejä, miten he ovat järjestäneet itselleen omaa aikaa. Vertaistuki voi tarjota uusia näkökulmia, mahdollisuuden jakaa omia tunteitaan ja tulla ymmärretyksi. Vertaistukea ja muuta tukea omaan jaksamiseen voi kysyä esimerkiksi Omaishoitajaliiton ja FinFamin jäsenyhdistyksistä. Lähteet ja lisätietoja: Mielen hyvinvoinnin tietopankki, Omaishoitajaliitto ry RPDLVKRLWDMDWÀRPDLVKRLGRQWLHWR SDNHWWLPLHOHQK\YLQYRLQWLD Tukea läheiselle, WHUYH\VN\ODÀ Teksti: Kaisa Parviainen ja Elina Koponen Kuvat: Juha Tuomi Älä jää yksin Vapaa-ajan järjestäminen vaatii usein oman elämän ja toimintatapojen tarkastelun lisäksi myös tarpeellisen avun ja palvelujen etsimistä. Kaikesta ei tarvitse selviytyä yksin. Tilanteesta keskusteleminen voi auttaa tunnistamaan omia rajoja, päästämään irti syyllisyydestä ja huolehtimaan omasta hyvinvoinnista. Voiko lähiverkostosta olla tukea oman ajan järjestämisessä? Voiko joku toinen ottaa hetkeksi vastuuta esimerkiksi apua tarvitsevan läheisen huolenpidosta? Omaishoitosopimuksen tehneellä 2/2022 21

Minna Moilanen kertoo, että kaikki tavat, joilla voimme tukea työntekijän hyvinvointia, ovat tärkeitä. Joustoja työelämään Kuinka työpaikka voi toimia, jos työntekijällä on vaikeuksia jaksaa läheisensä sairastumisen vuoksi? Joustoja voi antaa esimerkiksi työaikaan tai työn sisältöön. Asiantuntija Seija Moilanen korostaa inhimillistä työkulttuuria. K un työntekijän läheinen sairastaa, voi työpaikan jousto tulla tarpeeseen. Sen lisäksi, että joustot työajoissatai tehtävissä voivat vähentää inhimillistä kärsimystä, ovat edut myös taloudellisia: joustamattomuus voi aiheuttaa työntekijän sairaspoissaoloja ja jopa työuran katkeamisen. 22 FinFami kartoitti kyselyllä mielenterveysomaisten jaksamista työpaikoilla vuonna 2021. Kyselystä käy ilmi, että moni työntekijä ei saanut omaistilanteen vuoksi tarvitsemiaan joustoja työssään. Moni myös vastasi, että ainoa mahdollinen jousto on sairauspoissaolo. Seija Moilanen on asiantuntija Työturvallisuuskeskuksella. Hän kertoo, että parhaimmillaan työpaikkakulttuuri huomioi ”elämän kokonaisuuden”. Kokonaisuuteen liittyy se, mitä vaihetta työntekijän perheessä eletään ja elämäntilanteeseen liittyvät kuormittavat tekijät. Moilanen kertoo, että yksi keskeinen asia esihenkilöroolissa on vastuualueelleen kuuluvien ihmisten tunteminen ja käsitys alaisen elämästä kokonaisuutena. 2/2022

ENSIMMÄINEN ASKEL ON KESKUSTELU JA RATKAISUJEN HAKEMINEN ESIMIEHEN KANSSA. Tämä mahdollistaa sellaisen työskentelytavan, joka huomioi arjen kuormitustekijät ja myös äkilliset elämänmuutokset työntekijän tai tämän läheisen elämässä. Ihmiset ovat erilaisia. Erilaisuus näkyy myös siinä, kuinka valmis työntekijä on kertomaan omasta elämästään esihenkilölle. Keskustelun luottamuksellisuus lisää turvallista ilmapiiriä, jolloin työntekijän on helpompi kertoa muutoksista yksityiselämässään. – Yleinen kiinnostus, välittäminen, kunnioittaminen ja arvostus tukevat työntekijän jaksamista, Moilanen sanoo. Esihenkilö voi tarvittaessa tarjota joustoja työntekoon. Useasti joustot liittyvät työaikaan. hyvä muistaa ja on hyvä mitoittaa työnteko sen mukaan. Liukuvan työajan mahdollisuus riippuu työn sisällöstä, eikä se sovi kaikki työtehtäviin. Joskus paikalla on oltava tiettyyn aikaan, ja esimerkiksi kokoukset ja tapaamiset voivat vaatia läsnäoloa. Etänä tai lyhennettynä Moilanen kertoo, että etätyön hyvä puoli on omaistilanteessa se, että työntekijä voi olla läsnä ja omaiselleen lähellä. Huonona puolena työ tulee kotiin, ja työn ja vapaa-ajan raja voi hämärtyä. – Omaehtoinen etätyö on lähtökohtaisesti hyvä ratkaisu. Tällöin työntekijä voi järjestää pieniä tuokioita ja ylläpitää yhteyttä ja kontaktia läheisensä kanssa. Liukuvan työajan Jos läheinen on vietävä esimerkiksi edut ja haitat terveydenhoitoon, etätyö voi säästää Liukuvasta työajasta on sovittu monen aikaa matkoissa, kun ei tarvitse matkata alan työehtosopimuksessa. Tyypillisesti työpaikan ja kodin väliä. liukuva työaika järjestetään siten, että Monet ovat olleet koronakriisin aikana on aamu- ja iltaliukuma: esimerkiksi että pakotetussa etätyössä. Vuorovaikutussaavutaan töihin 7:30-10:00 tai lähdetään suhteiden puute voi rokottaa jaksamista. töistä klo 15:00-18:30 välillä. Tarkkaa Jos ihminen kaipaa sosiaalisia kontakteja työhön saapumisen aikaa ei tarvitse tietää erityisesti kasvokkain, jatkuva etätyö voi edellisenä päivänä tai muuten kovin näkyä omassa hyvinvoinnissa, mikä taas varhain. Parhaimvoi heijastua läheimillaan liukuvan siinkin. PARHAIMMILLAAN työajan reunaehdot Moilanen kertoo, TYÖPAIKKAKULTTUURI on määritelty selkeettä lyhennetty HUOMIOI ”ELÄMÄN ästi. työaika edellyttää KOKONAISUUDEN”. – Jos läheisen sopimista. Tällöin hyvinvoinnissa on pohdittava, tapahtuu muutoksia, henkilön ei tarvitse onnistuuko lyhennetty työaika asianmurehtia liukuvan työajan puitteissa siitä, omaisen henkilön työn luonteen, työyhettä pitäisi sillä minuutilla olla muualla. teisön ja työjärjestelyjen näkökulmasta. Yleiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat Esimerkiksi akuutissa omaistilanteessa saatavilla vain tiettyihin kellonaikoihin, ja lyhennetty työaika voi tulla kyseeseen. liukuva työaika mahdollistaa laajemmin – Suuri tavoite on työurien pidentäpalveluiden käytön. minen, ja kaikki tavat tukea työn ja muun Kyseessä on Moilasen mukaan helppo, elämän kokonaisuutta ovat tervetulleita. ketterä ja joustava tapa järjestellä työhön Jos työnantajan on mahdollista antaa saapumista, työn tekemistä ja sieltä lähte- lyhytkestoista vapaata tai vaikka hetkitmistä. Työn mitoitus ei saa kuitenkaan täinen työajan lyhennys, tällaisiin pyynlähteä liukumaan siten, etteivät työtehtöihin kannattaisi työpaikalla lähtökohtaitävät sovi enää normaalin työajan sisälle. sesti suhtautua myöntyvästi. Säännöllinen keskimääräinen työaika on 2/2022 Mitä tehdä ongelmatilanteissa? Joustoja voi olla työaikojen lisäksi työjärjestelyissä. Tällaisia joustoja voisivat olla esimerkiksi työn sisällön muutokset. Jos elämän kokonaisuus kuormittaa, esimerkiksi kevennykset työn sisällössä tai työtehtävien muutokset voivat helpottaa. – Tarvittaessa työ voisi olla vaikkapa työparityöskentelyä. Tällöin työntekijän rinnalla olisi kollega, ja jos esimerkiksi edellinen vuorokausi on ollut työntekijälle kotona raskas, työtehtävien jakaminen kollegan kanssa voi auttaa. Mitä tehdä käytännössä, jos työntekijä huomaa kuormittuvansa? Ensimmäinen askel on keskustelu ja ratkaisujen hakeminen esimiehen kanssa. Työterveyshuolto tarvittaessa arvioi työkyvyn. Vähintään 10 työntekijän työpaikoilta löytyy työsuojeluvaltuutettu: tältä voi kysyä kuinka toimia, ja kuinka aiemmissa vastaavissa tilanteissa on aiemmin toimittu. Jos työntekijä on kuormittunut loppuun asti työssään, eikä työnantaja ole kohtuullisessa ajassa selvittänyt asiaa, pohtinut toimenpiteitä ja kertonut perusteltua palautetta ratkaisunsa tueksi, voi työntekijä ottaa yhteyttä työpaikkoja valvovaan työsuojeluviranomaiseen. Moilanen korostaa inhimillistä työelämää – kukaan ei ole onneksi kone. Kun ihmisen ottaa kokonaisuutena huomioon, on suurempi todennäköisyys, että henkilö pysyy työelämässä eläkeikään saakka. Myös sairauspoissaolojen tarve vähenee. – Kaikki tavat, joilla voimme tukea työntekijän hyvinvointia, ovat tärkeitä. Usein pienemmilläkin ja lyhytkestoisemmillakin joustoilla voimme vaikuttaa kokonaisuuteen ratkaisevasti. Muutosten ei aina tarvitse olla valtavia tai periaatteellisia. Teksti: Miika Auvinen Kuva: Mikael Ahlfors 23

Mielenterveysomaisten kokemuksia palveluosallisuudesta Mielenterveysmaiset kertoivat kokemuksiaan palveluosallisuudesta FinFamin toteuttamassa kyselyssä. Kyselyllä FinFami selvitti muun muassa omaisten kokemuksia siitä, ovatko he saaneet tietoa läheisensä hoidosta ja siitä, saivatko he tietoa omaisille suunnatusta tuesta. O sallisuus voidaan ymmärtää eri tavoin. Sen määrittely riippuu yksilöstä ja hänen asemastaan, määrittelyn lähtökohdista ja tavoitteista (esim. Helne 2002.) Usein osallisuudella kuitenkin tarkoitetaan tunnepohjaista kokemusta merkityksellisyydestä sekä vaikutusmahdollisuuksista omassa elämässä, yhteisöissä ja yhteiskunnassa (esim. Leemann & Hämäläinen 2016, 591–592; Isola ym. 2017, 23, 53–55). 24 Osallisuudessa on hahmotettavissa kaksi toisiinsa liittyvää ulottuvuutta: sosiaalinen osallisuus ja palveluosallisuus. Sosiaalinen osallisuus ilmenee kokemuksina arjen toiminnoissa ja yhteisöissä. Palveluosallisuus määrittyy niiden kokemusten perusteella, joita ihmisille muodostuu asioidessaan palvelujärjestelmän eri organisaatioissa. Keskeistä on, kokeeko asiakas, perhe tai omainen palveluprosessissa itsensä merkitykselliseksi, saako tietoa palveluista ja niihin pääsemisen edellytyksistä ja voiko vaikuttaa järjestettäviin palveluihin. (Ks. esim. Romakkaniemi ym. 2018, 79–86). Tässä artikkelissa tarkastellaan mielenterveysomaisten palveluosallisuuden kokemuksia mielenterveyspalvelujen kontekstissa. Mielenterveysomaisilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden läheisellä on mielenterveyteen liittyviä haasteita. Mielenterveyspalvelujen perusperiaatteena on tarvittavan tiedon ja tuen tuottaminen sekä asiakkaan ja hänen läheistensä toipumisen ja voimaantu2/2022

misen tukeminen. Asiakaslähtöisyyden lisäksi mielenterveyspalveluja järjestettäessä tulee huomioida omaiset ja läheiset toipumista tukevana voimavarana sekä itsenäisinä tuen tarvitsijoina (Vorma ym. 2020, 29). Mielenterveyspalveluissa osallisuuden kokemukset muodostuvat palvelukohtaamisissa ja niissä toteutuvassa vuorovaikutuksessa. Keskeistä on kokemus kuulluksi tulemisesta, tarvittavan tiedon ja tuen saamisesta sekä mahdollisuudesta vaikuttaa tarpeenmukaisten palvelujen toteutukseen. Helena Vorman ja kumppaneiden mukaan (2020, 29) mielenterveyspalvelujen kehittämisen tulee perustua aiempaa vahvemmin yhteistoiminnallisuuteen. Tämä tarkoittaa eri osaajien ja organisaatioiden palvelujen järjestämistä asiakkaalle ja hänen läheisilleen tarpeiden mukaisesti. Palvelujen kehittämisessä tulee huomioida myös kokemuksellinen osaaminen. Artikkeli perustuu Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry:n vuonna 2019 toteuttamaan ja mielenterveysomaisille kohdentamaan kyselyyn. Siitä tiedotettiin järjestön verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa sekä yhteistyötahojen kautta. Kyselyyn vastasi 799 omaista. Siihen sisältyi sekä Likertasteikollisia väittämiä että avoimia kysymyksiä, joiden teemat liittyivät omaisten hyvinvointiin, osallisuuteen, tiedon ja tuen saamiseen. Artikkelin keskiössä ovat omaisten kokemukset sairastuneen läheisen hoitotaholta saadusta tiedosta ja tuesta, kuulluksi tulemisesta ja vaikuttamismahdollisuuksista. Omaisten kokemusten mukaan parhaiten oli toteutunut tiedonsaanti läheisen sairaudesta ja lääkityksestä sekä voinnista ja hoidosta. Noin neljännes omaisista koki saaneensa näihin liittyvää tietoa hyvin tai kiitettävästi hoitavalta taholta. Sairastuneen läheisen jatkohoitoa ja muita tukimahdollisuuksia koskevan tiedon saaminen koettiin heikommaksi. Korkeintaan joka kymmenes vastaaja koki saaneensa riittävästi tietoa omaisille suunnatusta tuesta tai sairastuneen perhettä koskevista tukimahdollisuuksista. Suurin osa vastanneista omaisista koki eri osa-alueita koskevan tiedonsaannin riittämättömäksi. Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että omaisia ei huomioida mielenterveyspalveluissa sairastuneen toipumista edistävänä voimavarana tai itsenäisenä tuen tarvitsijana. (Taulukko 1.) Omaisista vajaa kolmannes koki tulleensa kuulluksi sairastuneen läheisensä hoitotahon kanssa tehdyn yhteistyön aikana. Vajaa neljäsosa koki voineensa vaikuttaa läheisensä hoitoon. Omaisen tukemisen sekä jaksamisen ja hyvinvoinnin huomioimisen koettiin toteutuneen heikommin. Kaikkein heikoimmin koettiin toteutuneen se, että hoitotaho antaa välineitä omaisen tai perheen jaksamisen tukemiseen. (Taulukko 2.) Kyselyssä omaisilta tiedusteltiin vielä erikseen, oliko sairastuneen läheisen hoitopaikassa kerrottu omaisille suunnatusta tuesta ja jos oli, niin millaisesta tuesta. Lisäksi omaisilta kysyttiin, oliko heillä ollut mahdollisuutta osallistua julkisen sektorin mielenterveyspalvelujen kehittämiseen, toteuttamiseen tai arviointiin. Vastanneista omaisista 78,1 prosenttia totesi, että heille ei ollut kerrottu omaisille suunnatusta tuesta. Tietoa tuesta oli saanut viidesosa vastaajista, ja he kuvasivat informaation liittyneen pääasiassa mielenterveysomaisten yhdistyksen omaisille tarjoamaan tukeen. Huomattavasti vähemmän oli tiedotettu kotikunnan tai sairastuneen läheisen hoitopaikan tarjoamasta tuesta sekä muiden järjestöjen tuesta. Omaisten kokemukset mahdollisuudesta osallistua julkisten mielenterveyspalvelujen kehittämiseen, toteutukseen tai arviointiin olivat samansuuntaisia. Vastanneista 81,7 prosenttia koki, että heillä ei ollut osallistumismahdollisuutta. Vajaa viidesosa koki voineensa osallistua. Osallistuminen palvelujen kehittämiseen, toteutukseen tai arviointiin oli toteutunut oman työn, kokemusasiantuntijatoiminnan, luottamustehtävien, aloitteiden laatimisen ja palautteenannon kautta. Kansallisessa mielenterveysstrategiassa vuosille 2020–2030 on kiinnitetty huomiota olennaiseen asiaan palvelujen kehittämisessä: yhteistoiminnallisuuden ja asiakaslähtöisyyden ohessa on huomioitava omaiset ja läheiset toipumista tukevana voimavarana mutta yhtä lailla Taulukko 1. Omaisten kokemukset sairastuneen läheisen hoitotaholta saadusta tiedosta (%, n=777–799). Olen saanut läheiseni hoitotaholta tietoa: En lainkaan Heikosti Hyvin Kiitettävästi En ole kokenut tarvetta tälle tiedolle Yhteensä % (n) läheiseni sairaudesta 34,7 29,2 19,6 7,6 8,8 100 (780) läheiseni lääkityksestä läheiseni voinnista 40,2 37,7 20,4 28,1 19,7 17,6 7,2 6,9 12,5 9,6 100 (778) 100 (782) läheiseni hoidosta 39,1 26,7 18,7 6,3 9,2 100 (780) läheiseni jatkohoidosta 44,0 27,9 14,1 4,4 9,6 100 (778) läheiseni tukimahdollisuuksista 48,8 28,2 10,7 2,4 9,9 100 (779) tukimahdollisuuksista itselleni omaisena 59,1 22,3 8,3 1,8 8,5 100 (799) tukimahdollisuuksista perheelle 62,2 20,5 5,9 0,8 10,7 100 (777) arjessa selviytymisestä sairastuneen läheisen kanssa 58,7 26,1 5,7 1,3 8,2 100 (778) 2/2022 25

Taulukko 2. Omaisten kokemukset yhteistyöstä sairastuneen läheisen hoitotahon kanssa (%, n=587–589). Omaisen kokemus yhteistyöstä läheisensä hoitotahon kanssa: En/Ei lainkaan Heikosti Hyvin Kiitettävästi En ole kokenut tarvetta tälle Yhteensä % (n) olen saanut tukea 41,6 35,8 12,2 3,1 7,3 100 (589) olen tullut kuulluksi omaisena 30,9 31,2 24,6 6,8 6,5 100 (589) olen saanut vaikuttaa läheiseni hoitoon 39,5 29,1 18,6 4,1 8,7 100 (587) jaksamiseni ja hyvinvointini omaisena on huomioitu 55,8 26,7 8,0 1,0 8,5 100 (588) saan välineitä itseni/ perheeni jaksamisen tukemiseen 63,1 22,3 3,9 0,9 9,9 100 (588) itsenäisinä tuen tarvitsijoina. Vuonna 2019 toteutetun mielenterveysomaisten hyvinvointitutkimuksen tulokset osoittavat, että omaisten palveluosallisuuden toteutumisessa on ollut haasteita. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman toteuttaminen on olennaisessa roolissa myös mielenterveyspalvelujen kehittämisessä. Palvelujen kehittämisen tulee tähdätä mielenterveyden haasteita kohdanneiden ihmisten tarvitsemien monialaisten palvelujen turvaamiseen ja niiden yhteen toimivuuden varmistamiseen. Samalla on huomioitava omaisten ja perheiden tarvitseman psykososiaalisen tuen järjestäminen. Lähteet Helne, Tuula 2002: Sisällä, reunalla, ulkona? Kohti relationaalista syrjäytymisen tarkastelua. Teoksessa Juhila, Kirsi & Forsberg, Hannele & Roivainen, Irene (toim.) Marginaalit ja sosiaalityö. SoPhi. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä, 20–43. Isola, Anna-Maria & Kaartinen, Heidi & Leemann, Lars & Lääperi, Raija & Schneider, Taina & Valtari, Salla & KetoTokoi, Anna 2017: Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa. Työpapereita 33. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Leemann, Lars & Hämäläinen, RiittaMaija 2016: Asiakasosallisuus, sosiaalinen osallisuus ja matalan kynnyksen palvelut. Yhteiskuntapolitiikka 81(5), 586–594. Romakkaniemi, Marjo & Lindh, Jari & Laitinen, Merja 2018: Nuorten aikuisten osallisuus ja sosiaalinen kuntoutus Lapissa. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 147. Kansaneläkelaitos. Helsinki. Vorma, Helena & Rotko, Tuulia & Larivaara, Meri & Kosloff, Anu 2020: Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Julkaisuja 2020:6. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki. Teksti: Marjatta Martin, tutkimuspäällikkö, Lapin yliopisto. Minna Vuorio, vs. toiminnanjohtaja, FinFami ry. Tutkimus on toteutettu Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hankkeessa. Kuva: Satu Kemppainen VASTAA KYSELYYN JA VAIKUTA! Miten kumppanisi mielenterveyden oireilu tai mielenterveyden häiriö on vaikuttanut parisuhteeseenne? Kerro meille kokemuksistasi vastaamalla lyhyeen kyselyyn. Jokainen vastaus on meille arvokas! 26 Vastaamalla voit voittaa itsellesi upean kirjapaketin. Lue lisää FinFamin verkkosivuilta finfami.fi/ajankohtaista/, josta löytyy myös linkki kyselyyn. Kysely on toteutettu yhteistyössä Parisuhdekeskus Katajan kanssa. 2/2022

2/2022 27

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Tarvitsemme myös omaa aikaa S KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ uurin osa mielenterveyspalveluista on huonolla on määritelty pitkälti fyysisten ongelmien mukaan. Tällöin tolalla. Sairaalapaikat ovat kiven alla ja sairaalahoiomainen joutuu tasapainottelemaan läheisen hoidon ja työssätoon pääsee vain, jos on vakavasti itsetuhoinen tai käynnin välillä. vaaraksi muille. Aina sairaalaan pääsyyn ei riitä edes Usein me omaiset unohdamme täysin omat henkilökohitsetuhoisuus: terveyskeskuksessa saatetaan antaa taiset tarpeemme. Meille on tärkeää huolehtia sairastuneesta ja jotain rauhoittavaa ja potilas passitetaan pyörittää arkea. takaisin kotiin. Usein emme edes ajattele, että meilOn kaunis ajatus, että sairaala ei ole läkin on oikeus viettää omaa aikaa kenenkään koti. Suunnitelmat olivat harrastustemme ja muiden mieltä virkishyviä ja suuria: avohoito toimisi ja uudet tävien asioiden parissa. Välillä uraulääkkeet ehkäisisivät henkilöitä sairastudumme arkivelvoitteisiimme siten, että masta uudelleen vakavaan mielenongelemme edes ajattele, miten kuormittavassa maan. Valitettavasti avohoito on usean tilanteessa elämme. sairastuneen kohdalla vähäistä. Uudet Kun kaveri pyytää meitä johonkin lääkkeetkään eivät poista vakavia mielen tapahtumaan, meillä on esteitä, ja kieltäysairauksia kokonaan. Edelleen on henkidymme kutsusta. Jonkun ajan kuluttua löitä, jotka tarvitsevat sairaalahoitoa. kukaan ei enää kysy mukaan tapahtuKuinka ratkaisemme nämä ongelmat miin, koska oletus on, että emme kuitensiten, että ne tyydyttäisivät kaikkia kaan halua tai voi osallistua. Näin meidän osapuolia? Ketään ei saisi jättää heitteille. ystäväpiirimme supistuu ja kuormittava Koska mielen ongelmiin on niin vaikea tilanne jatkuu. Usein uhraamme oman saada apua terveydenhuollosta, kaatuu terveytemme keskittymällä liiaksi sairasvastuu sairastuneesta usein omaisille ja tuneen tarpeisiin. läheisille. Tämä rajoittaa omaisen Meidän on hyvä ajatella vaihomaa elämää, varsinkin kun omaiteeksi myös itseämme. Meidän on VAIKKA NYKYLAINSÄÄDÄNTÖ sella on myös muita vastuita ja oltava myös itsekkäitä, ja tehtävä MAHDOLLISTAA TYÖNTEKIJÄLLE velvoitteita, kuten työ. myös sellaisia asioita, joista itse TYÖELÄMÄN JOUSTOJA, HARVALLA ON nautimme. Meidän on uskallettava Vaikka nykylainsäädäntö mahdollistaa työntekijälle tuntea hyvää mieltä, vaikka sairasMAHDOLLISUUS KÄYTTÄÄ NIITÄ. työelämän joustoja, harvalla on tuneella olisi huono hetki. Meidän mahdollisuus käyttää niitä. Jos olet palkattomalla lomalla poissa on opittava, että autamme parhaiten sairastunutta läheistämme työstä, toimeentulosi kärsii. Lisäksi monet omaisista joutuvat pitämällä omasta jaksamisestamme huolta. avustamaan sairastunutta taloudellisesti, eläkkeiden ollessa Silloin kun itse voimme hyvin, on meillä voimia auttaa sairaspieniä. tunutta. Silloin molemmat voimme hyvin. On hankala tilanne, jos sairastunut ei pärjää ilman omaisen taloudellista tai muuta avunantoa. Lisäksi vain harva meistä Hyvää kevättä ja voimia päiviinne! omaisista saa omaishoidon tukea, sillä normit tuen saantiin 28 2/2022

Psyykkinen sairaus vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin. Jos emme pidä huolta myös sairastuneen läheisistä ja heidän tuestaan, voi sairastuneita olla useampi. Omaistyöstä apua mielenterveyskriisiin J o ennen koronaepidemiaa joka toinen suomalainen kärsi mielenterveyden häiriöistä jossain elämänsä vaiheessa. Pitkittynyt poikkeusaika sekä sitä seurannut turvallisuuspoliittinen epävarmuus on lisännyt pahoinvointia ja kärjistänyt tilanteita etenkin niissä perheissä, joissa on jo aiemmin ollut vakavia vaikeuksia kuten hoitamattomia mielenterveysongelmia. – Melkein jokaisen lähipiirissä on henkilö, jolla on psyykkisiä oireita. Kerrannaisvaikutusten kautta mielenterveysongelmat koskettavat taustasta riippumatta jossain vaiheessa meistä jokaista, sanoo mielenterveysomaisjärjestö FinFamin toiminnanjohtaja Minna Vuorio. Kun mielenterveyspalveluiden saanti on heikentynyt, huolet ja ongelmat ovat syventyneet. Tämä heijastuu voimakkaasti myös psyykkisesti oireilevan lähipiiriin. Räjähdysmäisesti kasvanut hoitovaje ja huutava pula sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista on johtanut siihen, että läheiset joutuvat kannattelemaan sairastunutta ja huolehtimaan asioista, jotka kuuluisivat ammattilaisille. FinFamin omaiskyselyn (2021) mukaan 2/2022 jopa 71 prosenttia vastaajista koki, että heidän vastuunsa sairastuneen läheisen hoidosta on lisääntynyt. – Meillä on huoli mielenterveysomaisten jaksamisesta. Kun sairastunut ei saa apua, läheiset ovat pakotettuja toimimaan läkähdyttävän monissa rooleissa. Omaiset joutuvat kantamaan vastuuta sairastuneen hoidosta ja huolenpidosta sekä pohtimaan, miten voisivat parhaiten olla sairastuneen tukena, kertoo Vuorio. Psyykkinen sairastuminen tuo läheisten elämään ennakoimattomuutta ja usein myös ympärivuorokautista valvontavastuuta. Mielenterveysomaisilla on kohonnut riski sairastua itse masennukseen tai stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin, minkä vuoksi heidän tuen tarpeensa on tunnistettava. – Lähes puolet mielenterveysomaisista ovat vaarassa sairastua itse. Huomioimalla ja tukemalla heitä ajoissa ehkäisemme merkittävällä tavalla sitä, että mielenterveystilastot eivät tulevaisuudessa näytä nykyistä pahemmilta. Omaistyö onkin yksi merkittävä mielenterveyskriisin ratkaisija, painottaa Vuorio. Mielenterveyspalvelut eivät vastaa lisääntyneeseen tarpeeseen ja psykiatri- seen hoitoon pääsyn kynnys on monin paikoin korkea. Alueelliset erot oikeaaikaisessa hoitoon pääsyssä ja monipuolisten avohoitopalveluiden saatavuudessa ovat suuria. Palveluiden riittävyyden lisäksi Vuorio kaipaa sitä, että perheet tunnustetaan mielenterveystyön perusyksiköksi ja läheissuhteiden merkitys keskeiseksi osaksi mielen sairauksista toipumista. – Jos hyvinvointialue haluaa parantaa alueen asukkaiden mielenterveyttä, on katse käännettävä yksilöistä perheisiin. Perheiden tarpeisiin tulee vastata kokonaisvaltaisesti ja perheenjäsenten yksilölliset tarpeet on huomioitava. Jokaisen hyvinvointialueen on jatkossa huolehdittava siitä, että perhelähtöinen toimintatapa toteutuu mielenterveys- ja muissa palveluissa. – On tärkeää, että sosiaali- ja terveysalan ammattilainen osaa kysyä perhetilanteesta ja tunnistaa asiakkaansa roolin mielenterveysomaisena. – Omaiset on huomioitava nyt, sillä muuten edessä on vielä suurempi mielenterveyskriisi, päättää Vuorio. Teksti: Marika Finne Kuva: Vilma Pimenoff 29

Mielenterveyden häiriöihin suhtaudutaan eri kulttuureissa eri tavoilla. Oirehtivilla maahanmuuttajilla kulttuurierot, kielimuuri ja rasismi hankaloittavat mielenterveyspalvelujen avun piiriin pääsyä. Millaiset ovat erot suomalaisen, yhdysvaltalaisen ja somalialaisen kulttuurin suhtautumisessa mielenterveysongelmiin? Y hdysvaltalainen James ja hänen suomalainen vaimonsa kokivat kulttuurishokin kahdesti. Kun pariskunta muutti Suomesta Yhdysvaltoihin, muutto ja menneisyyden käsittelemättömät asiat saivat vaimon masentumaan. Myöhemmin pariskunta päätti muuttaa takaisin Suomeen. Vaimon sairastelu jatkui, ja lopulta myös James huomasi vaivihkaa olevansa masentunut. Parisuhde ajautui kriisiin ja riidat värittivät arkea. James ei esiinny jutussa omalla nimellään. – Päivät olivat täynnä negatiivisuutta ja surua, mikä oli minulle vaikeaa, sillä olen lähtöisin optimistisesta kulttuurista, jossa etsitään aina asioihin positiivisia puolia. Olemme viime aikoina opetelleet keskinäistä vuorovaikutusta perheterapiassa. On ollut hassua huomata, kuinka suuri osa ongelmistamme liittyy kulttuurieroihin kommunikaatiotavoissamme, James kertoo. Jamesin kokemuksen mukaan suomalaiset puhuvat usein kaunistelematta myös vaikeista aiheista, mikä oli hänelle vierasta. KULTTUURIEROT ja mielenterveys 30 2/2022

– Kokemukseni mukaan Yhdysvalloissa masennus on asia, joka pidetään suljettujen ovien takana. Vallalla on sellainen ajatus, ettei masennusta ole olemassa, ja että kyseessä on vain ohimenevä alakulo. Ongelmiin halutaan tarjota nopeita ratkaisuja. Kysymykseen ”mitä sinulle kuuluu” ei välttämättä odoteta aivan rehellistä vastausta. Vaimon sairastuttua James yrittikin alkuun etsiä nopeita ratkaisuja tilanteeseen. Hänen oli hyvin vaikea sietää sitä, ettei pystykään korjaamaan tilannetta. Somaliassa mielenterveyshäiriöiden olemassaolo usein kielletään jopa täysin länsimaalaisten höpötyksinä. Maahanmuuttajat ovat keskenään erilaisissa asemissa sen suhteen, osaavatko ja voivatko he hakea ammattiapua mielenterveyshäiriöihin. Suomalainen yhteiskunta tarjoaa myös erikielisille erilaista apua. Mielenterveyspalveluita on suomen ja ruotsin kieltä taitamattomille tarjolla rajallisesti, joillekin kielille ei ollenkaan. Suurelle osalle Suomessa asuvia maahanmuuttajia ei ole lainkaan tarjolla myöskään mielenterveyttä koskevaa tietoa. Kielimuuri on Mieli ry:n 2021 toteuttaman kyselyn mukaan yksi merkittävimmistä maahanmuuttajan mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä. – Pitäisi löytää sellainen keskitie yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden välillä. Yhteisöissä pitäisi hyväksyä enemmän erilaisia mielipiteitä ja valintoja, ja sallia avun hakeminen ulkopuolelta, Abucar sanoo. KONFLIKTIALUEILTA SUOMEEN muuttaneilla ihmisillä masennus- ja ahdistuneisuusoireita esiintyy korostuneesti. Taustalla on usein sodan aiheuttamia traumoja. Siitä huolimatta lähtömaassa ei usein edes tunnusteta mielenterveyshäiriöiden olemassaoloa. JAMES EI HÄVENNYT hakea apua itEsimerkiksi somalin kieleen sana selleen, kun hän huomasi vaimonsa saimielenterveys eli dimirka on muotourauden vaikuttavan myös häneen. Kyntunut vasta edellisen kymmenen vuoden nystä madalsi entisestään se, että häaikana. Mielenterveyssanaston vajavuus nen vaimonsa oli jo itse hakevaikeuttaa avun hakemista ja nut aiemmin apua masennukoman kokemuksen sanoittaMIELENTERVEYSPALVELUITA ON SUOMEN seensa. mista. JA RUOTSIN KIELTÄ TAITAMATTOMILLE James on enimmäkseen Somalitaustaiset nuoret tyytyväinen perheen Suomessa kasvavat Abucarin mukaan TARJOLLA RAJALLISESTI, JOILLEKIN KIELILLE saamaan palveluun. KotimaasSuomessa hyvin erilaisessa EI OLLENKAAN. saan hänen ja hänen vaimonsa ympäristössä kuin heidän olisi vaikeaa, jopa mahdotonta vanhempansa kotimaassaada intensiivistä apua mielenterveyshäi- VARSINAIS-SUOMEN FINFAMIN saan. Vanhemmat sukupolvet eivät aina riöihin. Monikulttuuriset mielenterveysomaiset ymmärrä lapsiaan, eivätkä osaa tukea – Tietääkseni vain harvat vakuutukset -hankkeessakin työskennellyt Zahra Abu- heitä heidän tarvitsemallaan tavalla. sisältävät mielenterveyspalveluita. Jos car muutti perheineen Suomeen hänen – Vanhemmat voivat sanoa, ettei jotkut sisältävätkin, minulla ei olisi varaa ollessaan 4-vuotias. Perhe pakeni Somali- sinulla ole mitään ongelmaa: olet maksaa sellaisesta vakuutuksesta, James an sisällissotaa. Suomessa, et kuole nälkään ja sinulla kertoo. Somaliassa perheet ovat suuria ja kulton koulu- tai työpaikka. He ovat tulleet James on myös siitä hyvässä asemassa, tuuri on erittäin yhteisöllinen. sodasta, eivätkä ymmärrä, miksi nuoret että palveluja tarjotaan hänen äidinkielel– Autamme toinen toistamme. Jos voivat huonosti, Abucar toteaa. lään englanniksi. Palvelu on yleensä ollut jonkun lapsi on kipeä tai kotimaassa Nuorten maahanmuuttajien mielenosaavaa. Ei kuitenkaan aina. on tapahtunut jotain, eikä perhe selviä, terveys huolestuttaa häntä myös siksi, – Tapasin kerran lääkärin, jonka keräämme yhdessä rahaa, Abucar sanoo. että maahanmuuttajataustaiset nuoret vastaanotolle en voinut mennä uudesYhteisöllisyyden varjopuoli on, ettei joutuvat kohtaamaan rasismia etenkin taan, koska en kokenut tulevani kunnolla ulkopuolista ammattiapua haluta yleensä työelämässä. kuulluksi. Tuntui, että hänen englannin ottaa vastaan. Abucar tietää, että myös – Kun olen jutellut nuorten kanssa, kielen taitonsa ei riittänyt sanoihin ja Turussa, mistä hän on kotoisin, on jotka aloittavat työelämäänsä, he kertovat sanontoihin, joita käytin kuvaillessani, maahanmuuttajia, jotka hoitavat läheimonesti kokevansa, että he joutuvat tekemitä sekä pääni sisällä että perheessäni siään kotona. mään enemmän työtä kuin kantasuomatapahtuu. – Somaliassa sanotaan, että perheen laiset nuoret, vaikka olisivat syntyneet asiat pysyvät perheen sisällä. Kun Suomessa. JENKKIKULTTUURISSA on samankalihminen on oppinut pienestä asti, ettei Abucar kertoo kohdanneensa itse taisuuksia esimerkiksi somalikulttuuriin perheen asioita saa viedä perheen ulkoenimmäkseen piilorasismia. Toinen nähden, mitä tulee mielenterveyteen ja puolelle, niin sitten niitä ei vie, Abucar osapuoli ei välttämättä edes aina ole kielteisiin tunteisiin liittyviin asenteisiin. sanoo. huomannut käyttäytyvänsä tökerösti. Yhteisöpedagogi Zahra Abucar Jos perheen äiti sairastuu psyykkisesti, Abucarin suomen kielen taitoa on kertoo, että Somaliassa kielteisenä pidetse on suuri häpeä, koska se tulkitaan esimerkiksi saatettu ihmetellä, vaikka hän tyjä tunteita ei ole soveliasta osoittaa. epäonnistumiseksi. Äidin pitää olla se, on asunut melkein koko ikänsä Suomessa Ulospäin on sallittua näyttää vain positii- joka jaksaa huolehtia perheestä. ja käynyt kaikki opintonsa suomen kielivisia tunteita. Kun sairastuneet eivät hae apua sissä kouluissa. Joskus työpaikan kahviYhdysvalloissa tai Somaliassa ei myösmielenterveyshäiriöihin, sairastuneen huoneessa on puhuttu vähättelevästi kään ole tarjolla julkisia kaikkien saataläheisille avun hakeminen on vielä muista Suomen vähemmistöryhmistä villa olevia mielenterveyspalveluita. suuremman kynnyksen takana. hänen kuullensa. 2/2022 31

Yhteisöpedagogi Zahra Abucar on perehtynyt mielenterveysasenteisiin somalialaisessa kulttuurissa. Tämänkaltaisia vähätteleviä, loukkaavia ja ihmetteleviä kommentteja maahanmuuttajat ja muut ei-valkoiset ja ei-kantaväestöön kuuluvat kohtaavat arjessa toistuvasti. Seuraukset voivat olla musertavia. – Uskon, että nuoret kärsivät paljon siitä, että heidän pitää työelämässä jatkuvasti todistaa olevansa vähintään yhtä hyviä tai parempia kuin muut. Nuori voi ajatella, että minun on turha kouluttautua, koska en tule koskaan menestymään Suomessa. MONIKULTTUURINEN MIELENTERVEYSOMAISTYÖ on Suomessa vielä alkutekijöissä. Varsinais-Suomen FinFami aloitti maahanmuuttajien mielenterveysomaisten tilanteeseen keskittyvän hankkeen viime vuonna, mutta FinFamin alueyhdistyksissä ei toimi vielä toistaiseksi maahanmuuttajille suunnattuja omaisryhmiä. FinFami Uusimaa tarjoaa kuitenkin omaisneuvontaa englanniksi ja ruotsiksi. Järjestössä on myös toteutettu materiaaleja maahanmuuttajataustaisten mielenterveysomaisten kohtaamiseen ja tukemiseen. Esimerkiksi Omaisen opas, joka löytyy myös verkosta, on käännetty kahdeksalle kielelle. Maahanmuuttajien osallistuminen FinFamin toimintaan on kaiken kaikkiaan marginaalista. Abucarin mukaan 32 on realistista odottaa maahanmuuttajien osallistuvan ryhmiin vasta sitten, kun tietoisuutta mielenterveyshäiriöistä ja omaisyhdistysten toiminnasta on saatu lisättyä maahanmuuttajien keskuudessa. SOMALIN KIELEEN SANA MIELENTERVEYS ELI DIMIRKA ON MUOTOUTUNUT VASTA EDELLISEN KYMMENEN VUODEN AIKANA. – Tehtävämme on tällä hetkellä viedä tietoa niihin paikkoihin, missä maahanmuuttajat käyttävät palveluita, ja tehdä yhteistyötä järjestöjen ja viranomaisten kanssa. Jos omaisyhdistyksiin saataisiin eritaustaisia työntekijöitä ja vapaaehtoisia, omaistilanteessa olevat maahanmuuttajat voisivat uskaltautua hakemaan apua helpommin. Kolmannen sektorin käyttäjäkunnan vitivalkoisuutta kannattaisi lähteä purkamaan esimerkiksi viestinnällisen kuvaston moninaistamisella: kuvissa pitäisi näkyä ei-valkoisia ihmisiä muissakin yhteyksissä kuin maahanmuuttajatai pakolaistyön yhteydessä. Helsingin yliopistossa meneillään olevan tutkimushankkeessa toimiva Tuula Kurki on huomannut, että kolmannen sektorin mielenterveyspalvelut eivät tavoita toisen sukupolven maahanmuuttajia tai muita sellaisia nuoria, jotka eivät koe itseään maahanmuuttajiksi, mutta joiden ihonväri tai kulttuuritausta poikkeaa valtavirrasta. Mielenterveyspalveluissa näitä nuoria yritetään ohjata usein ”pakolaispalveluiden” piiriin, mihin he eivät kuulu. Tuula Kurjen mukaan yhdistykset eivät ole rasismista vapaita, eikä mielenterveyspalveluissa osata läheskään aina tarttua rasismin ongelmaan. Kurki toivoo, että rakenteellisesta ja institutionaalisesta rasismista käytäisiin nykyistä vilkkaampaa keskustelua. Abucarin mielestä olisi hyvä, että kaikki omaisyhdistyksen työntekijät saisivat koulutusta, joka auttaisi kohtaamaan eri taustoista lähtöisin olevia ihmisiä. – Rasismin ennaltaehkäisy kuuluu joka ikiselle ihmiselle, joka tuolla kadulla kävelee. Se on jokaisen tehtävä, Abucar sanoo. Jutussa on käytetty haastatteluiden lisäksi lähteenä THL:ää, Mieli ry:n toteuttamaa englannin ja venäjänkielisille osoitetun kyselyn alustavaa tiivistelmää ja Helsingin yliopiston verkkoartikkelia ”Mielenterveyspalvelujen valkoiset rakenteet voivat estää nuoria saamasta apua”. Teksti: Emma Auvinen Kuvat: Unsplash: Yousef Alfuhigi (lentokenttä), Milla Välke 2/2022

TULKKAUS on vastuullista työtä Teksti: Emma Auvinen Tulkilla on tärkeä rooli maahanmuuttajan asioidessa mielenterveyspalveluissa, ja virhetulkkauksilla voi olla vakavat seuraukset. Mielenterveystulkki Aziza Hossaini kertoo, että epäonnistuneen tulkkauksen seurauksena asiakkaalle voidaan määrätä esimerkiksi väärä lääkitys. AZIZA HOSSAINI on mielenterveystulkki. SUOMEN LAKI TAKAA OIKEUDEN tulkkaukseen, Ammattinimike on varsin uusi. Suomessa mielenterveystulkkun maahanmuuttaja asioi esimerkiksi terveyspalveluissa. keja on koulutettu vasta parin vuoden ajan Tampereen AikuisKäytännössä tulkkaus ei aina täytä lain pykälän vaatimuksia. koulutuskeskuksessa. Hossaini on yksi koulutusta kehittämässä Jopa oikeustulkkauksessa käytetään toisinaan kouluttamatolleista. tomia tulkkeja. Viime vuonna Yle uutisoi, että virhetulkkaukset Mutta miksi mielenterveysasioiden tulkkaamiseen tarvitaan lisääntyvät tuomioistuimissa koko ajan, mikä oli johtanut myös täydennyskoulutusta? virheellisiin tuomioihin. Mielenterveyspalveluita käyttävät maahanmuuttajat ovat eritKouluttamattomien ja erikoistumattomien tulkkien käyttö täin haavoittuvassa asemassa. Sen lisäksi, että he ovat vieraassa johtuu muun muassa siitä, että tulkkauspalveluiden hankinta kulttuurissa, heillä voi olla taustalla erittäin vaikeita kokemuksia kilpailutetaan ja tulkkitoimistojen välittämien tulkkien taso on ja esimerkiksi sotatraumoja. vaihteleva. – Tulkkauksessa et ole tekemisissä Yliopistollisissa sairaaloissa ei pelkästään kahden kielen, vaan kahden Hossainin mukaan tarjota mielenter– TULKKAUKSESSA ET OLE kulttuurin kanssa, jotka voivat olla veysasioihin erikoistunutta tulkkia, hyvin erilaisia. edes välttämättä silloin, kun käsitellään TEKEMISISSÄ PELKÄSTÄÄN Hossainin mukaan mielenterveysvaikeita psykiatrisia ongelmia. KAHDEN KIELEN, VAAN tulkkauksessa tärkeää on yhteistyö – Monet maahanmuuttajataustaiset, KAHDEN KULTTUURIN tulkin ja lääkärin tai muun mielenterjoiden kanssa olen itse ollut tekemiveystyötä tekevän työntekijän välillä. KANSSA, JOTKA VOIVAT OLLA sissä työni kautta, ovat sanoneet, että he Hän on todennut toimivaksi jäädä tulkovat pitkään kamppailleet mielenterveHYVIN ERILAISIA. kauksen jälkeen keskustelemaan asianyden ongelmien kanssa, mutta eivät ole tuntijan kanssa hetkeksi. Silloin hän voi menneet pyytämään apua, koska heillä selittää asiantuntijalle sellaisia kulttuurisia termejä ja nyansseja, on ollut todella huonoja kokemuksia osaamattomista tulkeista, jotka tulkattavan puheessa menevät todennäköisesti suomalaiHossaini kertoo. selta asiantuntijalta ohi. Hossaini kertoo kuulleensa, että joskus suuri osa asiakTyö on erittäin vastuullista. Kulttuurisia seikkoja ei voi jättää kaan sanomisista on jätetty tulkkaamatta ja joitakin asioita on tulkkaamatta. Hossaini antaa tästä esimerkin: tulkattu väärin. – Afganistanilaisesta tai iranilaisesta kulttuurista tuleva voi – Olen kuullut myös, että potilas on joutunut käyttämään puhua itsemurha-ajatuksistaan esimerkiksi sanomalla ”Olen epäsopivia lääkkeitä huonon tulkkauksen takia. Jos tulkkaus on niin väsynyt. Kaikki on Jumalan käsissä. Jos hän tahtoo, voin kehno, ja psykiatri ei saa kunnollista kuvaa oireista ja potilaan lähteä milloin vain tästä maailmasta”. Suomalainen asiantuntilanteesta, niin totta kai siinä on iso riski, että tulee väärät lääktija voi tulkita niin, että asiakas kertoo olevansa väsynyt, mutta keet. kuitenkin toiveikas sanoessaan, että kaikki on Jumalan käsissä. Todellisuudessa asiakas voi tarkoittaa olevansa niin väsynyt, että hän haluaa kuolla. 2/2022 33

KOLUMNI Omais- ja perhetyöntekijä Cata(rina) Forsström / FinFami Uusimaa ry Heittäytymistä ja itsensä hoitamista! E KUVA: CATARINA FORSSTRÖM lämäni ja omaisena oloni varmasti helpottuisivat, Tuntui hyvältä saada kokea häivähdys normaalista elämästä jos vain löytäisin oikeat kurssit, oppaat, tekniikat ja ja muistaa, että tällaisia keskusteluja arjessani oli ollut aikaikeinot. Oppisin tekemään asiat oikein ja paremmin, semmin: arkisia keskustelunaiheita jokapäiväisistä asioista ja arjen pulmatilanteetkin laidasta laitaan tuttavien, ystävien ja ihan varmasti ratkaisisin. työtovereiden kanssa. Kuinka hyvältä Näin ainakin ajattelin aiemmin tuntui olla jotain muuta kuin omainen. samalla, kun pyrin ratkaisemaan lähiOmaisen polkuun mahtuu monia piirissä vellovia päihde- ja mielentervaiheita, sellaisiakin, jossa kenties veysongelmia. Kahlasin läpi oppikirpidättelemme hengitystä ja koemme joja ja analyyseja ja purin turhautupelkoa ja menetystä. Opettelemme mistani monesti ammattilaisiin, jotka hitaasti sopeutumaan uudenlaiseen tuntuivat ymmärtämättömiltä ahdintodellisuuteen, jossa sairaus on osa koni ja epätoivoni edessä. arkea. Kuitenkin omaisena yhtä lailla Samanaikaisesti kun minä ja muut tulee aika, kun huomaamme, että uskoperheenjäseneni etsimme uusia keinoja mattoman elvyttävää voi olla myös hillitä, hallita tai parantaa sairastuneen käynti uimahallissa, ystävän mökillä läheisen arkea, painoi oma kroppani vietetty viikonloppu tai teatterissa lyijyn verran ja mieleni oli vuosikausia vietetty ilta ystävien kanssa. parhaimmillaankin asfaltinvärinen. Omaisena elämisen keinoja ei Pikakelataan eteenpäin: nykyään kannata etsiä pelkästään ammattiopukhuomaan hymyileväni ja hiipiväni sista, tekniikkavihkosista tai väitöskirhieman sivummalle aina, kun joista. Vaikka ne hyviä ja tuiki huomaan omaisen keskustetarpeellisia meille ovatkin. TUNTUI HYVÄLTÄ SAADA KOKEA levan jonkun kanssa asioista Omaisen elämä rakentuu HÄIVÄHDYS NORMAALISTA ELÄMÄSTÄ JA kuten huulipunan sävystä, myös niistä saunahetkistä MUISTAA, ETTÄ TÄLLAISIA KESKUSTELUJA uimahallista tai näkemäskaverin kanssa, jossa vertailtään elokuvasta tai tv-sarjasta. laan säärikarvan sänkeä, ARJESSANI OLI OLLUT AIKAISEMMIN. Teen mitä vain, jotten vahinpulahdetaan järveen vielä gossakaan keskeytä tuota eheyttä ja iloa antavaa hetkeä, kun kerran ja löydetään hitaasti takaisin elämään, jossa mielenteromainen kerrankin juttelee jostain ihan tuiki tavallisesta asiasta veys- tai päihdeomaisena oleminen on yksi monista minuuteni – sellaisesta, joka ei liity omaisena elämiseen tai siihen liittyvien osista. tai sairastavan henkilön ongelmien ratkaisemiseen. Lähde siis rohkeasti mukaan, kun ystävät tai omaisryhmät Muistan yhä miltä tuntui, kun huomasin keskustelleeni kevät- kutsuvat sinua kulttuuririentoihin tai yhteiselle kävelyretkelle. takin sävystä työkaverini kanssa. Olinhan ollut täysi raajarikko Ihaile maisemia ja anna itsellesi lupa nauttia kohta kukkivasta omaisena ja kokenut kuolevani henkiseen tuskaan ja toivotluonnosta, kaikesta siitä mitä yhä on olemassa elämässäsi, ja tomuuteen, joka liittyi toisen henkilön sairastumiseen. Koin siitä, että olemme tosiaan tässä ja nyt! miltei syyllisyyttä siitä, saanko minä tosiaan seistä tässä höpisemässä jostain näinkin kevyestä aiheesta, vieläpä unohtaa pariksi Kevätterveisin, Cata minuutiksi sen toisen todellisuuden, joka oli täynnä sairaalaa, lääkkeitä, kuntoutumista ja hoitohenkilökuntaa. 34 2/2022

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: Mariankatu 13 a A 4 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi info@finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen (vuorotteluvapaalla 30.6.2022 asti) puh. 040 776 5911 pia.hytonen@finfami.fi Vs. toiminnanjohtaja Minna Vuorio p. 045 800 4903 minna.vuorio@finfami.fi Kehittämispäällikkö Karoliina Beckman puh. 040 523 8841 karoliina.beckman@finfami.fi Asiantuntija, viestintä Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Asiantuntija, vapaaehtoistoiminta Jaana Savolainen puh. 0400 274 624 jaana.savolainen@finfami.fi Asiantuntija, järjestöhallinto Jan-Eerik Leppänen puh. 045 642 8510 jan-eerik.leppanen@finfami.fi Asiantuntija, aluetyö Laura Suominen puh. 040 192 2752 laura.suominen@finfami.fi Asiantuntija, Vaikuttavat kumppanuudet -hanke Marianna Roine p. 040 515 6341 marianna.roine@finfami.fi LAPPEENRANTA: www.finfami.fi/finfami-mielenterveysomaiset-etelakarjala-ry/ FinFami – Mielenterveysomaiset Etelä-Karjala ry p. 044 389 8425 harripirttimaki@gmail.com PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi ROVANIEMI: www.lappi.finfami.fi Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry puh. 040 6116816 Vastaamme parittomien viikkojen ma klo 10-14 ja parillisten viikkojen ke klo 18-20. Info.lapinmielenterveysomaiset@gmail.com HÄMEENLINNA: www.finfamikantahame.fi FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna toimisto@finfamikantahame.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050 528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Asemakatu 16, 70100 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.finfamipaijathame.fi/ Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 Lahti toimisto@finfamipaijathame.fi www.omaiset.fi p. 040 704 9913 PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry Itsenäisyydenkatu 35 B 3.krs, 28130 Pori puh. 044 303 6282 salla.ristolainen@finfamisatakunta.fi SALO: www.finfamisalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 toimisto@finfamisalo.fi SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Huhtalantie 2, 3. krs, 60220 Seinäjoki www.finfamiep.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 ark. 9-15 (neuvonta) www.vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kaarlelankatu 21, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen.

Koti, joka tekee huomisesta paremman. Tarjoamme tukea tarvitsevalle kodin, jossa häntä autetaan kuntoutumaan ja saamaan ote itsenäisestä elämästä. Ota yhteyttä ja kysy lisää! Helsinki ja Vantaa Antti Uitto, palvelujohtaja ǟϯшʹ͸͸ч͹͵ͷч͵͵ͽ͸ш Itä-Suomi Johanna Ojala, palvelujohtaja ǟϯшʹ͸ʹʹч͸͵ͷчͺ͸Ͷш Etelä-Suomi Esa Auvinen, palvelujohtaja ǟϯшʹ͸ʹчͺͼͶчͶͺ͸ͽш Länsi- ja Pohjois-Suomi Terhi Nikkanen, palvelujohtaja ǟϯшʹ͸ʹч͵Ͷ͸чͺ͵͹͹ш Länsi-Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta Laura Eskelinen, palvelujohtaja ǟϯшʹ͸ʹч͸͹͹чͽͺ͹ʹшч Kaakkois-Suomi Kirsi Roininen, palvelujohtaja ǟϯшʹ͸ʹчͼͷ͵чͷ͸͵ͻш Provesta Virpi Kokko, palvelujohtaja ǟϯшʹ͹ʹч͹ͽͶчͶ͹ͽ͸ Provesta Uusimaa Anni Niiranen, palvelujohtaja ǟϯшʹ͸ʹчͺͼͽч͹ͽͶ͵ Tutustu koteihimme sekä toimintaamme: ykköskodit.fi Ykköskodit @ykkoskodit