2022 Ajankuva Työelämäprofessori Pekka Mattila: Ota mallia mainostajilta rohkeudessa Sanna Suokko, Antti Oksanen ja Anna Ruohonen: Aikkari on intohimobisnestä Vuoden 2021 Editkilpailu: kaikki voittajat ja shortlistat

MEDIA’S FUTURE IN A POST-COVID WORLD Työskentelytavat. Ansaintamallit. Vastuullisuus. Tarinankerronta. Printin tulevaisuus. Nämä kriittiset menestystekijät ovat avainasemassa, kun mediaorganisaatiot valmistautuvat menestymään Covid-19pandemian jälkeisessä maailmassa. UPM:n ja FIPP:n raportti Media’s Future in a Post-Covid World käsittelee laajasti pandemian jälkeistä maailmaa ja lähestyy mediaorganisaatioiden strategioita ja kilpailutekijöitä eri näkökulmista. Lataa raportti QR-koodin avulla tai sivustolta go.upmpaper.com/fom2 2 Ajankuva

S I S Ä L LY S Ajankuva 2022 6 10 22 Yhdessä taas Jännitys ja jälleennäkemisen riemu oli käsinkosketeltava, kun lähes 400 aikkarialan ammattilaista juhli Aikakausmedian Editgaalassa Pikku-Finlandiassa. Mainonnan silmin Työelämäprofessori Pekka Mattilan mielestä aikakausmedioiden vahvuus mainostajille on erityislaatuinen lukijasuhde, mutta rohkeudessa mediat voisivat ottaa mallia mainostajilta. Intohimobisnestä Anna Ruohonen, Sanna Suokko ja Antti Oksanen kertovat, millä vahvuuksilla aikakausmediat menestyvät myös tulevaisuudessa. Voittajat Esittelyssä upeat voittajat ja shortlistalaiset. Mukana myös poimintoja vuoden 2021 varrella opitusta. 08 15 21 29 36 37 43 48 51 Vuoden uudistaja Markkinoinnilliset sarjat Vuoden irtonumerokansi Vuoden aikakausmediat Vuoden aikakauslehtikansi Vuodet kuvat Vuoden jutut Vuoden toimittaja Editkilpailun tuomaristo Kannen kuva Timi Kuosmanen piirrokset Jenni Salminen Ajankuva 3

HTAJ JO A 2022 ALAN Kansainvälisesti ja paikallisesti tunnustettua vastuullisuustyötä SUSTAINABLE BRAND INDEX 2021 Suomalaiset kuluttajat valitsivat Postin vastuullisimmaksi paketti- ja logistiikkabrändiksi vuoden 2022 Sustainable Brand Index™ -tutkimuksessa. Lokakuussa 2021 saavutimme voiton arvostetussa World Sustainability Awards -vastuullisuuskilpailussa päästövähennysten sarjassa. Science Based Targets -aloite on hyväksynyt Postin ilmastotavoitteet. Olemme globaalisti yksi kolmesta toimialamme yhtiöstä, joka on sitoutunut kaikkein tiukimpiin tavoitteisiin. EcoVadis antoi vastuullisuustyöllemme parhaan mahdollisen sijoituksen, platinamitalin. Pisteillä 77/100 Posti on kaikista maailman yrityksistä parhaan 1 % joukossa. posti.com/vastuullisuus

PÄÄKIRJOITUS Lue lehdestä jopa 50 ammattilaisen opit! Osaatko arvostaa pieniä innovaatioita? k un kyse ei ole mullistavista keksinnöistä, kuten aika- naan puhelimesta tai nyt uusista lääketieteellistä innovaatioista sairauksien parantamiseksi, elämämme on täynnä pieniä päivittäisiä innovaatioita. Ratkaisemme esimerkiksi jonkin arkisen ongelman tai kehitämme työprosessia paremmaksi. Näistä pienistä innovaatioista voi syntyä puro, joka asteittain muuttaa aikaisempia toimintamalleja. Tämä muutos heijastuu parhaimmillaan paitsi yksilön tapaan ajatella, myös yrityksen markkinointiin ja menestykseen kovassa kilpailussa. Editkilpailun toimituksellisissa ja markkinoinnillisissa sarjoissa palkitut tekijät ja työt, niin kuvat kuin tekstit, ovat osoitus vahvan osaamisen ja erilaisten aiheiden uudenlaisesta yhdistelytaidosta aikakausmedioissa. Aikakausmediat tarjoa­ vat kohderyhmälleen enemmän kuin lukijat osaavat pyytää tai tietävät haluavansa. Ne elävät lukijoidensa arjessa työstä vapaa-aikaan ja tuovat esiin syvempiä näkökulmia sekä tunteita huolista iloihin. Ne antavat asiantuntemuksella koottuja faktoja ja tietopaketteja, mutta myös vinkkejä ja ohjeita erilaisiin elämäntilanteisiin. Mikä voisi olla pienin mahdollinen innovaatio? Se, että huomaa itse ajattelevansa aina samalla tavalla ja tekevänsä työnsä saman kaavan mukaan. Uskalla siis kokeilla jotain uutta. Ole rohkea ja arvosta itseäsi! Suuret kiitokset vielä kaikille Editkilpailuun 2021 osallistuneille ja vaativassa tehtävässä toimineille tuomaristoille! Viestintäpäällikkö Julkaisija Aikakausmedia www.aikakausmedia.fi Päätoimittaja Heli Häivälä, Aikakausmedia Toimitus Genero – Part of A-lehdet Group Valokuvaajat Mikko Rasila, Jukka Alasaari, Pekka Kouhia, Merja Yeung ja Maria Miklas Repro Aste Helsinki Paino Waasa Graphics ISSN 2323-4075 Ajankuva 5

EDITGAALA 2022 Yhdessä taas! Kahden vuoden tauon jälkeen juhlimme Editgaalaa kasvokkain Pikku-Finlandiassa. Kun lähes 400 ammattilaista kokoontui yhteen, ilta oli täynnä jälleennäkemisen riemua. Tätä olimme ­k aivanneet: kohtaamista, naurua ja kyllä, myös laittautumista hienoksi. Vietimme Edi­t­­gaalaa upeissa puitteissa jo 17:ttä kertaa. Tällä kertaa palkittiin alan parhaita töitä 14 toimituksellisessa ja kolmessa markkinoinnillisessa sarjassa. Ilta su­jui jännittävän palkintojenjaon jälkeen musiikin, herkullisen buffetillallisen ja hyvän seuran siivittämänä puolilleöin asti. Pete Parkkonen oli gaalan yllätys­esiintyjä. Palkintojenjaon juonsivat jo toista kertaa näyttelijä Iina Kuustonen ja muusikko Tommy Lindgren. ... Ja v oittaja on Loppuillasta Diandra houkutteli juhla­väen tanssilattialle. 6 Ajankuva

EDITGAALA 2022 Maria Kozulya (vas.) ja Miia Heikkilä Napa Artsilta. Hankkijan Mira Hartikainen ja Teemu Seppälä. Yllä glitteriä ja mustaa Otavamedian Tuija Holma (vas.) ja Marjut Moske (oik.), keskellä Postin Marianne Ahonen. Freevalokuvaaja Valokuvaaja Jirina Alanko. Jirina Alanko. GroupM:n Inga Lahti (vas.), Teppo Lipsanen, Jon Ketola, Essi Niemistö ja Marja Permala. Eliisa Aikkila (vas.), Sanna Huolman, Essi Lehto, Merituuli Saikkonen, Henni Auvinen, Pauliina Romppanen, Pauliina Toivanen ja Terhi Montonen Sanoma Media Finlandilta. K ippis! Laura Helminen (vas.) ja Mya Rydman SEK:iltä. Ajankuva 7

Vu o d e n u u d i s t a j a Kuva: Jaana Karppinen Mitäpä sinne hyvejää lähteä, kun ei kumminkaan voita, oli­ ­kainuulainen pessimisti sanonut, kun gaalan väliin jätti. Mutta niinpä vain voitti! Vuoden uudistaja -palkinto jaettiin ensimmäisen kerran. SAMI KARPPINEN T O I M I T TA J A , M E T S Ä L E H T I , TA P I O PA LV E L U T OY Toimittaja on pystynyt osoittamaan, miten pienikin lehti voi kustannustehokkaasti monipuolistaa tarjontaansa ja palvella digitaalisten kanavien avulla lukijoita sekä saavuttaa uutta yleisöä. Lehdelle tehdyt havainnolliset videot täydentävät juttuja ja puhuttelevat monipuolisuudellaan eri kohderyhmiä. Ne tekevät lehden brändiä tunnetuksi myös kansainvälisesti. Vaikuttava sitoutuminen lehden kehittämiseen näkyy myös kollegoiden opastamisessa ja innostamisessa. 8 Ajankuva “ TUOMARISTON PERUSTELUT: Uudistajan tärkeimpiin ominaisuuksiin kuuluu myös vahva usko omaan näkemykseen. Matkimalla maailma ei muutu. Kun työnantaja sekä kollegat mahdollistavat, osallistuvat ja kannustavat, voi syntyä jotain uutta ja hyödyllistä! Sami Karppinen

Vu o d e n u u d i s t a j a Metsässä riittää näytettävää Sami Karppinen, mitä olet uudistanut ja miksi? ”Metsälehti on uudistanut lukijoilleen tar­ joamansa palvelut tuomalla videot keskei­ seksi osaksi digitaalisten kanaviensa sisäl­ töä. Säännöllisen ja suunnitelmallisen videotuotannon avulla on paitsi palveltu nykyistä lukijakuntaa entistä paremmin, myös tehty Metsälehti ja sen tekijät tutuik­ si kymmenille tuhansille potentiaalisille asiakkaillemme. Olemme huomanneet, että liikkuva kuva sopii erinomaisesti täydentä­ mään juuri Metsä­lehden kaltaisen am­matti­ median tarjontaa lukijoille. Voimme viedä lukijamme yhä syvemmälle metsään. Metsässä on niin paljon näytettävää.” Miten lähdit toteuttamaan muutosta? ”Ennakkoluulottomasti ja ilman tiukkoja tavoitteita. Toimituksen johdon antama vapaus on tuonut tekemiseen rentoutta ja hauskuutta, joka saamamme palautteen perusteella myös näkyy videoissa. Kor­ vaamaton apu on ollut kokenut printti­ toimittaja ja ehtymätön idealinko Mikko Riikilä, josta on kehkeytynyt videoihimme sujuvasanainen ja pidetty ruutukasvo. Verkkotuottaja Jenny Rantasella on ollut merkittävä rooli siinä, että sisältö on tar­ joiltu seuraajillemme oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. Lisäksi videot tuottavat kustannustehokkaasti tärkeätä tietoa siitä, millaiset sisällöt lukijoitamme ja seuraa­ jiamme kiinnostavat. Videoista saatujen palautteiden ja kommenttien perusteella olemme ideoineet lukuisia uusia juttuja. Tämä osaltaan on kannustanut myös työ­ kavereita videotuotantoon.” Mikä sinua motivoi uudistamisessa ja mitä uudistat seuraavaksi? ”Tässä tapauksessa ennen kaikkea se, että työn tulokset ovat konkreettisesti nähtä­ vissä. Seuraavaksi toivon, että saan olla mukana muuttamassa diginäkyvyyttämme myös rahaksi. Se vaatii uudenlaisia työ­ kaluja ja mittareita.” Mikä tekee sinusta hyvän uudistajan – mikä on salaisuutesi? ”Ennakkoluuloton sekä yrittäjähenkinen asenne työhön. Kymmenen vuoden rupea­ ma yrittäjänä ennen nykyistä pestiä opetti aktiiviseen ideointiin ja omien projektien myymiseen. Palkkatyössäkin näen lehtem­ me ennen kaikkea yrityksenä, jonka on kehitettävä uutta pysyäkseen kilpailu­ kykyisenä. Myös se, että olen tullut leh­ tialalle muualta, auttanee näkemään asioi­ ta uu­dessa valossa.” Millikerhossa! Vuonna 2021 Metsälehden videoita katsottiin pelkästään Youtubessa yli 1,2 miljoonaa kertaa. Videoilla esiintyvät muun muassa metsänomistajia kiinnostavat asiantuntijat ja yritykset ja testiin pääsevät uusimmat innovaatiot, työkoneet ja laitteet. Shortlistalla Parhaat käytännön opit matkan varrelta: Visioi rohkeasti, tuo ihmisiä väsymättä yhteen, kuuntele, keskustele, luota, auta ja rauhoita tilanne. Analysoi tehtyä ja jaa opittu kaikille. Kiitä ja kannusta. “ Maija Koski “ Päätoimittaja, sisältöjohtaja, meilläkotona.fi, A-lehdet Oy Petri Korhonen ja Anu Vaskimo Tuottajat, Seura, Otavamedia Oy Olemme voineet tuoda ihmisille lisää tietoa siitä, mitkä erilaiset yhteiskunnan pimeän puolen toimijat pyrkivät vaikuttamaan heihin. Tästä on tullut toimittajillemme ansaittua ylpeyttä – työllä on selkeä yhteiskunnallinen ja kansanterveydellinen tarkoitus. Ajankuva 9

10 Ajankuva

MAINONNAN TRENDIT Aikkari­ mainonnan trendit SI TÄ L U U L I I S N Ä H TA I N I I N Pyysimme Pekka Mattilaa puhumaan mainonnan ja markkinoinnin trendeistä aikakausmediassa. Suorasanainen työelämäprofessori kehotti sen sijaan aikkareita viestimään ensin itse omat vahvuutensa. Vasta sitten voidaan puhua muusta. Teksti Virpi Salmi Kuvat Petri Mulari ” Jääköhän tästä keskustelusta mitään julkaistavaa”, aprikoi Aalto-yliopiston markki­ noinnin ­professor of practice Pekka Mattila huvittu­ neena. Hän on puhunut tunnin aikkarimainonnan trendeis­ tä, muttei ehkä aivan sillä tavalla kuin ennakkotoiveissa oli. Hän ei ole analysoinut suomalaisia aikakauslehti­ mainoksia vetääkseen niistä johtopäätöksiä trendeistä, eikä paljastanut pinnan alla kuplivia kansainvälisiä muotivirtauksia. Mainosten teknisistä muodoista ja sisällöistä puhumista hän pitää nimittäin ”vähän epä-älyllisenä”. Sen sijaan hän puhunut siitä, kuinka aikkarit eivät ihan ymmärrä tai osaa ilmaista omia vahvuuksiaan mai­ nostajille. Kun puhutaan aikakausmedioiden mainonnasta ja trendeistä, markkinoinnin professorin näkökulmasta on puhuttava siitä, millainen ympäristö aikakauslehti tai sen digitaaliset sisällöt mainostajalle tänä päivänä on. Mitä spesiaalia aikkari voi mediana mainostajalle tarjo­ ta – ja ymmärtääkö se itse oman erityislaatuisuutensa? Ei läheskään aina, on Mattilan kriittinen näkemys. Annetaan hänen siis kertoa, mitä siitä pitäisi ymmärtää. Samalla niitä trendejäkin löytyy. Kieli keskellä suutako Kaikkia ei voi miellyttää, mutta pikkuisen liian usein sitä yritetään, Mattila sanoo. Neutraalin sisällön tavoittelu ja pelko siitä, että joku suuttuu, on Mattilan mielestä ymmärrettävä mutta vää­ rä tapa tehdä aikakausmediaa. Ymmärrettävää se on siksi, että aikkarit ovat aina elä­ neet pääasiassa tilausmaksuista, ja kun tilaajamäärät lähtivät laskuun, lukijan reaktioita on joskus alettu varoa. Väärä tapa se on siksi, että lukijan tunneside mediaan laimenee edelleen, jos sisällöt muuttuvat liian samankaltaisiksi kuin kaikilla muillakin. ”Jos nyt lukee vaikkapa suomalaisten aikakaus­ lehtien pääkirjoituksia, mainostajat itse ovat itse asias­ sa rohkeampia ottamaan kantaa kuin lehdet.” Mattilan näkemyksen mukaan uusia lukijoita on › Ajankuva 11

MAINONNAN TRENDIT Yhteiskunnan trendit, kuten tasa-arvokysymykset ja ihmisten erilaisuuden kunnioittaminen, näkyvät aikkarimainonnassa. Samaa rohkeutta Mattila peräänkuuluttaa lehtien sisältöihin. VUODESTA 1921 Helsinki | Vantaa | Espoo | Turku | Tampere | Lahti | Nokia | Hämeenlinna | Heinola | Ikaalinen | Hamina | Jyväskylä | Kuopio | Joensuu | Raisio | Kokkola NANSO.COM Mainoskasvot ovat vuonna 2021 aiempaa moninaisempia. Nanso ja muut mainosesimerkit on poimittu vuoden 2021 Kuukauden aikkarimainos -kilpailun finalisteista. liian usein lähdetty houkuttelemaan mielessä sellainen ajatus, että mitä enemmän ollaan kieli keskellä suuta, sitä isompaa joukkoa on mahdollisuus tavoitella. ”Kun päälle liimataan vielä nykyaikainen korrektiuden vaatimus, mistään ei voi muodostaa mielipiteitä.” Mattilaa huvittavat joidenkin aikkareiden pääkirjoi­ tukset, joissa puhutaan lähinnä hiirenkorvista, vuodenai­ kojen vaihtumisesta tai esitellään lehden sisältöä. ”Jos yksittäiset toimittajatkin ovat käyneet saman suo­ dattimen läpi, se on aikamoinen riski lukijasuhteelle.” Hän huomauttaa, että kuluttajayleisö kuitenkin odot­ taa kannanottoja. Mainostajat niitä tekevätkin. Mattilan esimerkkeinä ovat Nike, joka lähti mukaan Black Lives Matter -liikkeeseen nostamalla polvis­tuneen jalkapalloi­ lija Colin Kaepernickin mainoskasvokseen ja Disney, joka on ollut mukana pride-liikkeessä kauan ennen kuin siitä tuli valtavirtaa, vaikka onkin menettänyt siinä myös tuloja ääri­uskonnollisissa ja -konservatiivisissa piireissä. Suomessa samankaltaista kantaaottavaa mainontaa tekee Finlayson. ”Nämä esimerkit edustavat liberaalia kantaa, mutta Suomes­ sakin on paljon brändejä, jotka tie­ tävät, että heidän asiakkaansa ovat ko­nse­rvatiivisempia ja ihan kunnon ihmisiä. En nyt tarkoita mitään trumpismia, vaan sellaisia koti, uskonto ja isänmaa -arvoja.” Suomessa on isoja mediatalo­ Mainostajat ovat itse asiassa rohkeampia ottamaan kantaa kuin mediat itse. 12 Ajankuva ja, joissa Mattilan mukaan olisi mahdollista miettiä, voi­ siko medioilla olla rohkeampia linjauksia ja kannanottoja sen sijaan, että on paljon samankaltaisia mediabrändejä. Miksei aikakausmedia voisi olla patrioottinen, konserva­ tiivinen, vihreä tai feministinen. Puolensa osoittaminen kuuluu asiaan muuallakin yhteiskunnassa. ”Silloin luodaan myös mainostajalle turvallinen tila puhutella lukijoita, kun tiedetään, keitä he ovat ja miten tässä ympäristössä puhutaan.” Yhteiskunnassa trendaavat tasa-arvokysymykset, ihmisten moninaisuuden kunnioittaminen, ympäristöasiat ja inklusiivisuus eli se, ettei ketään jätetä ulkopuolelle. Näissä trendeissä ei Mattilan mielestä ole sinällään mitään vikaa, kunhan niihin ei vastata väärin. Pahin uhka on, että kun tehdään kieli keskellä suuta, ei synny sen enempää journalistisesti kuin kaupallisestikaan kiinnos­ tavia tekstejä. ”Tiedän, että tämä on epäsuosittu mielipide, mutta jos varmuuden vuoksi siivotaan kaikkialta pois saamenpuvut, elleivät ne ole täsmälleen oikeassa yhteydessä, silloinhan me emme näe niitä pukuja missään. Kun ne on viety pois meidän näkyviltä, lopputulos ei edistäkään tasa-arvoa vaan lopputulos on se, ettei suuri yleisö muista lopulta koko vähemmistöä.” Elitismiä ja eskapismia Eskapismi ja elitismi, niitä Mattila kaipaa aikakauslehtiin, joihin ne hänen mielestään erinomaisesti myös sopivat.

MAINONNAN TRENDIT Suuri yleisö odottaa brändeiltä kannanottoja. 70 % tytöistä haluaa näyttää täydelliseltä julkaisemissaan kuvissa. Inklusiivisuus on yksi yhteiskunnan megatrendeistä, joka näkyy vahvasti myös mainonnassa. Sosiaalisen median paineet vahingoittavat nuorten itsetuntoa ja voivat vaikuttaa negatiivisesti heidän elämäänsä. Muutetaan tämä käytös. Dove Itsetuntohanke auttaa lapsia ja nuoria vahvistamaan itsetuntoaan sekä luomaan myönteisemmän kehokäsityksen. Lataa sosiaalista mediaa koskeva oppimateriaalimme ja lue, Syno Internationalin Suomessa suorittama tutkimus, 2021 (ikä 10-17). miten voit auttaa. Lue lisää HAASTE MAINONNAN TEKIJÖILLE Mattilan mukaan aikakausmedian paradoksi on se, että printtinä se on hidas, digitaalisena taas nopea media. Tämä näkyy haasteena uuden sukupolven mainonnan suunnittelijoille, jotkat eivät välttämättä tunne printtiä syvällisesti tai osaa hyödyntää sen ominaisuuksia mediaympäristönä. Painettu aikakauslehti on mediaympäristönä haaveiden ja haa­veilun paikka. Hän muistelee, kuinka Riitta Lindegren perusti 1980-­­luvulla Glorian, elitistisen luksusjulkaisun, jonka ei pitänyt Suomessa löytää lukijoita. ”Kyse ei ollut siitä, olisiko Glorian lukija voinut ostaa ­itselleen kaikki lehden muotijutuissa esitellyt garderobit, vaan siitä, että lukija eli haave-elämäänsä lehden kautta.” Samanlaisia elämyksiä hän ajattelee muun muassa Mondon tarjoavan. Mattilaa huvittaa, kun asiaa ymmärtämättömät nau­ reskelevat Amerikan Voguen syyskuun numerolle eli kuu­ luisalle September issuelle: Siinähän on ensimmäiset sata sivua pelkkiä mainoksia! Mattila muistuttaa, että näyttä­ vät luksusbrändien mainokset ovat yksi syy ostaa lehti. ”Niihin on käytetty moninkertaisesti se raha, mitä toi­ mituksella koskaan on käytettävissä.” Eskapistisissa medioissa mainostajabrändin on mah­ dollisuus havahduttaa lukija, kuten Mattila kuvailee. Financial Timesin How To Spend It, viikonloppuisin FT:n liitteenä jaettava luksusaikkari on siitä taas hyvä kansain­ välinen esimerkki. ”Sen nimihän on vitsi, mitä ei aina ymmärretä. Mutta se toimii diginä ja applikaatiossa ja se on printtinä komea.” HTSI:ssä myös sisältömarkkinointia tehdään onnistu­ neesti. Sitä ei Mattilan mukaan Pohjoismaissa aina osata tai sitä pidetään ”jonain ihmeellisenä möhköfanttina”. ”Ei se tarkoita pelkästään sitä, että tehdään 60-sivui­ nen editoriaali vaan esimerkiksi sitä, että tomaattimurska­ ­­ brändi ei laita ruokalehden mainokseen vain kuvaa pur­ kista, vaan siinä on resepti mukana.” Vielä on lukija jäljellä Aikakauslehtien laajennuttua muihin kanaviin ei puhuta enää vain aikakauslehdistä vaan aikakausmediasta. Samalla on syntynyt paradoksi: siinä missä painettu lehti on hidas media, tehty nautittavaksi, digitaalisissa kana­ vissa sisältö ahmaistaankin nopeasti. Se asettaa uudenlai­ sia vaatimuksia paitsi sisällölle, myös mainonnalle. Olennaista ei kuitenkaan ole, onko media olemassa, vaan onko lukija olemassa. Mattila ei usko painetun aikakauslehden katoamiseen, mutta haluaa korostaa, ettei kyse olekaan siitä, onko lehti painettu, digi vai applikaatio. Kyse on siitä, onko olemassa lukija, jota aikkaribrändin tarjoomukset puhuttelevat, oli julkaisumuoto mikä hyvänsä. ”Oleellista on, että aikakauslehtibrändi kerää tiettyjen teemojen alle yleisöä. On traaginen väärinymmärrys, että hyvä aikkaribrändi olisi olemassa vain printtinä.” Mattila on istunut vuosia A-lehtien hallituksessa ja ­tehnyt aiemmin myös Sanoman, Otavan ja Allerin kanssa yhteistyötä. Kun aikakauslehdet elivät pulskimpia menes­ tysvuosiaan 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymme­nellä, niissä totuttiin bisnekseen, joka kasvoi, ei valtavasti, mut­ ta tasaisen mukavasti. Koska tulo on pääasiassa tullut tilausmaksuista, mediataloissa ei ole osattu viestiä aikka­ reiden erikoisominaisuuksia nimenomaan mainostajalle. Ajankuva 13

MAINONNAN TRENDIT ”Olen vuosien varrella kuullut lukemattomia kertoja, kuinka digitalisaatiota syytellään, mutta kyllä syynä on lukijan tunnesiteen puuttuminen. Lukijalla on hyvään aikkari­brändiin luottamus, parhaimmillaan suhde on jopa intiimi.” Ylpeys omasta brändistä ja tekemisestä pitää tuntea itse, jotta sen voi viestiä mainostajille. Mattila on pannut Suomessa merkille trendin, että joistakin aikkaribrän­ deistä on tehty eräänlaisia ”apubrändejä” eli isompien media­brändien alaisia. ”Sen tietää, paljonko sellaisiin panostetaan.” Sen sijaan Mattila näkisi mieluummin kansainvälisen trendin, jossa aikkaribrändistä ajatellaan, että ”me teh­ dään tästä vielä hienompi ja vielä runsaampi”. Mattilan oma suosikki on Helsingin Sanomien Kuukausiliite, joka on vuosien varrella luonut ikonisia toi­ mittajabrändejä ja juttutyyppejä. Sanomalehtivetoisessa talossa ole piilotettu premium-lehden kynttilää vakan alle, päinvastoin. ”Siellä erittäin onnistuneesti jälkilämmitetään juttuja, jotka kestävät aikaa.” Ei mikään kalankääre Mattila muistuttaa, että painettu aikakauslehti on hidas media. Se ei ole huomenna kalankääreenä. ”Aikkari antaa mahdollisuuden kertoa pysyvämpiä tarinoita, sellaisia, jotka eivät ole nopeasti vain silmäilty ja heitetty pois. Siksi se on vahva alusta myös brändin tari­ nan kertomiselle.” Aikakausmedioilla on myös – ainakin toivottavasti – omat selkeät ja tunnistettavat profiilinsa ja äänensä, jolloin mainostaja voi tarkemmin valita, keitä hän haluaa tavoittaa. ”Tässä aikkari on mediana tarkka. Siinä ei ole myös­ kään riskiä, että lasten talvihaalarimainos päätyy kadon­ neen lapsen etsinnöistä kertovan uutisen viereen.” Mattilan mukaan mainostajalle on tänä päivänä itses­ tään selvää, että mainoskampanjat tehdään toimimaan monessa mediassa: sosiaalisessa, televisiossa, radiossa ja printissä. Aikkarin pitäisi siis osata ilmaista oma vahvuu­ tensa tässä yhdistelmässä. Somessa jaetaan silmänräpäyksessä ohi meneviä ale­ koodeja, sanomalehti ja sähköinen media kertovat, mitä on tänään tarjouksessa. Aikakauslehdestä haetaan syvällisempiä näkökulmia tai pakoa arjesta. Painettu lehti jää päiviksi tai viikoiksi pöydälle selattavaksi, ja se kierrätetään tutulle luettavak­ si. Mattilan mukaan vahvuuksista tärkein on nimen­ omaan erityislaatuinen lukijasuhde. ”Ei mainostaja osta sivua tai aukeamaa, vaan hän ostaa lukijasuhteen.” Aikkarin luonteeseen kuuluvat hitauden lisäksi tunteet, tarinat, näkökulmat, jopa aatteellisuus. Näin se pystyy luo­ maan syvällisen yhteyden lukijaansa. Kiiltävälle paperille painettu lehti on parhaimmillaan kokemus tai elämys. Mr. Magazinena tunnettu Samir Husni sanoo amerik­ kalaisen painojätti Walsworthin viime vuonna tehdyssä haastattelussa, että ala nääntyy pois, jos aikkarit näkevät itsensä vain sisällöntarjoajana muiden joukossa. Niiden pitää sen sijaan ajatella tarjoavansa kokemuksia ja olla lukijalle kuin luotettu ystävä. Sellainen pysyvä suhde on mainostajallekin kiinnostava. Kuka? PEKKA MAT TILA, 43, on Aalto-yliopiston markkinoinnin laitoksen työelämäprofessori ja tutkija. Hän on myös A-lehtien hallituksen jäsen. LUKIJANA ”Rakastan printtiä ja olen aina lukenut aikakauslehtiä. Niitä lähtee myös matkalle mukaan lentojen viihteeksi. Minun on vaikea laittaa keräykseen lehteä, jonka olen vain huonosti selaillut. Lehtipinoista syntyy kotona­ keskusteluja.” 14 Ajankuva

MAINONNAN TRENDIT M a r k k i n o i n n i l l i s e t s a r j a t j a Vu o d e n i r t o n u m e r o k a n s i Shortlistalla Vuoden aikakauslehtimainos Perjantaipuhelu (sarja) mainostaja: Alko, mainostoimisto: TBWA\ Helsinki, mediatoimisto: OMD Finland, julkaistu: Anna, Apu, Me Naiset, Kotiliesi, Kotivinkki, Seura, Viva Anna lahja, joka kannattelee (sarja) mainostaja: HelsinkiMissio, mainos­ toimisto: TBWA\Helsinki, julkaistu: Anna, Kotiliesi, Suomen Kuvalehti Maalimatka (sarja) mainostaja: K-Rauta, mainostoimisto: Miltton, mediatoimisto: ToinenPHD, julkaistu: Avotakka, Kotiliesi, Kotivinkki, Meidän Mökki, Meidän Talo, Kodin Kuvalehti, Koti ja Keittiö, Me Naiset, Mondo, Unelmien Talo & Koti Vuoden aikakaus­m ediakampanja Vuoden irtonumero Tunkekaa innovaatiot pörssiinne Image 6–7/21 mainostaja: Inderes, suunnittelu: Inderes ja Dope Design, käytetyt mediat: Arvopaperi, Talouselämä, Kauppalehti, some Matka 4/21 Trendi 5/21 Vahva kahvi vahvalle kansalle mainostaja: Löfbergs Finland, mainostoimisto: Nitro Group, valokuvaaja Petri Mast, käytetyt mediat: Pirkka, Facebook, Instagram, Youtube, Google, Alma Media display, Kesko Diginosto, SOK Smart Marketing, OOH JCD Tulevaisuus liikkuu raiteilla mainostaja: VR Group, mainostoimisto: 358, tuotanto: Brink Helsinki, mediatoimisto: ToinenPHD, käytetyt mediat: Kauppalehti Fakta, Kauppalehti Optio, Suomen Kuvalehti (vastuullisuusliite), Talouselämä, HS Visio, Alma Talent RON, Sanoma RON, ohjelmallinen display, LinkedIn, VR:n omat kanavat Mitä olet viime aikoina oppinut? Näin shortlistalaiset vastasivat: Kenties keskeisin oppi, jonka saimme kampanjasta matkaan, on rohkeus tehdä selvästi erilaista ja ennakkoluulotonta markkinointia. Opimme, että ei kannata liikaa välittää, miten muut tekevät tai mitkä ovat vallalla olevat trendit. Myös käsityksemme huumorin ja intertekstuaalisten referenssien voimasta markkinoinnissa vahvistuivat. Eero Alasuutari, Creative Director, Inderes Oyj Päättäväisyyttä tarvitaan aikakausmedian suunnittelussa yleisesti. Kun käytössä on yksi pinta, jossa huomio täytyy ansaita, on viestin oltava selkeä ja ymmärrettävä. Rohkeutta tarvitaan erityisesti siinä, että viestin dramatisointi on ainutlaatuinen ja pysäyttävä. Lasse Kangasmaa, AD, TBWA\Helsinki Ympäristövastuullisuus on tekoja ja faktoja, mutta niistä pitää pystyä myös viestimään tarpeeksi selkeästi ja rohkeasti, jotta ne löytävät tiensä päättäjien tietoisuuteen ja tekevät aidon vaikutuksen. Anssi Halkola, copywriter ja Antti Saarela, projektipäällikkö, 358 Aikakauslehtimainonnassa oivalluksen aikaan­saamiseen ei ole aikajanaa, on vain yksi pinta. Asioiden pelkistäminen on todella tärkeää. Katsojalle tärkeän ahaa-­elämyksen rakentaminen vaatii miettimistä, ja yksinkertainen lopputulos saattaa vaatia monimutkaisen prosessin. Voi se myös tulla kuin salamana taivaalta, mutta silloin se hyvä idea pitää osata tunnistaa. Lauri Leiwo, Senior Copywriter, ­Miltton Lue lisää: editkilpailu.fi Kansien on oltava erottuvia kahdella tavalla. Kannen on erotuttava muista samaan aikaan hyllyillä olevista kansista sekä oman lehden edellisestä kannesta. Tästä huolimatta kansissa on oltava brändi ja jatkuvuus: ne on tunnistettava silmänräpäyksessä saman lehden kansiksi. On kannessa yksi tai useampi ihminen, tärkeintä on kuva, johon huomio kohdistuu. Kekseliäs kansiotsikko voi sitten tuoda huomioon lisää tehoa. Niklas Thesslund, päätoimittaja, Image Kannessa pitää aina olla jotain, mihin katse tarttuu, sillä lehden ostopäätös tehdään usein kassalla ja todella nopeasti. Lukija saattaa olla kaupassa nälkäkiukussa tai väsyneenä − ja siinä olotilassa lehden kannen täytyy helpottaa fiilistä ja houkuttaa: olla inspiroiva, iloinen ja lämmin. Kuvan, kuten henkilön, ilmeen ja värimaailman, tulee pysäyttää ja otsikoiden koukuttaa. Vaihtelemme hieman otsikoiden määrää, mutta olemme huomanneet, että irtonumeromyynnissä toimii se, että otsikoita on runsaammin ja ne kertovat lehden aihepiireistä monipuolisesti. Naistenlehdessä otsikoita on hyvä olla ainakin viidenlaisia: koskettava sitaatti, hyötyä tuova lupaus, uudesta ilmiöstä kertova juttu, joku tuttu nimi ja jotain erityisen ihanalta kuulostavaa. Mietimme otsikoita, erilaisia otsikkotyyppejä ja etenkin niiden sävyä paljon. Haluamme, että niissä kuuluu lehden ääni ja omaleimaisuus. Mari Karsikas, päätoimittaja, Trendi & Lily Ajankuva 15

Vu o d e n a i k a k a u s m e d i a m a i n o s t a j a K-ryhmälle aikakausmedia on aina ollut tärkeä kumppani niin brändillisissä kuin taktisissa markkinointikampanjoissa, Hanne Kataja totesi. T I I M I Ä E D U S T I VAT : (vas. alkaen) Tarja Viilola, brändijohtaja Hanne Kataja, Head of Brand Management Jessica Diktonius, viestintäjohtaja 16 Ajankuva TUOMARISTON PERUSTELUT: Kesko on pitkäjänteinen aikakausme­ dioiden hyödyntäjä, joka tekee palkit­ tua mainontaa isoja pintoja käyttäen. Mainostaja ymmärtää aikakaus­ medioiden erityispiirteet ja on hyödyn­ tänyt visuaalisesti näyttäviä erikoisrat­ kaisuja printissä sekä tehnyt oivalta­ vaa sisältömarkkinointia digitaalisissa kanavissa. Erityisesti K-Raudan, K-Auton ja K-Ruoan mainonta eri kana­ vissa vakuuttaa. “ KESKO Visuaalisesti laadukkaat lehdet sisältöineen on tärkeä huomioida mainonnan tuotannossa, jotta oman mainoksen huomioarvo lehden sisältöjen keskellä olisi mahdollisimman hyvä. Aikakausmedia on otollinen ja luonnollisempi ympäristö pidemmänkin tarinan kertomiselle kuin moni muu kanava. Hanne Kataja, Head of Brand Management

Vu o d e n a i k a k a u s m e d i a m a i n o s t a j a Uskomme tarinoiden voimaan Hanne Kataja, muodostatte K-ryhmän yhdessä tytäryhtiöidenne ja K-kauppiaiden kanssa. Mikä on brändinne ydin? KANNUSTAMISEN VOIMA Käytätte monipuolisesti erityyppisiä aikakausmedioita – miksi? ”Iso osa kuluttajabrändeistämme on koko kansan brändejä, ja sen myötä osa viesteis”K-brändin ytimessä ovat vastuullisuus, tä relevantteja koko suurelle yleisölle. Osa inspiroivuus ja laatu. Brändinä haluamme taas puhuttelee eri elämänvaiheissa olevia elää asiakkaidemme rinnalla arjessa sitä tai eri kiinnostuksen kohteita omaavia helpottaen ja inspiroiden, tuotteitamme ja kuluttajia. Määrittelemme ensin kohdepalvelujamme vastuullisesti kehittäen. yleisön, jonka haluamme tavoittaa, ja sen Työllistävyyden sekä kauppa- ja kumppa- kautta rakennamme kampanjalle kanavaniverkostojen kautta jalkaudumme isosti valikoiman. Aikakausmedioilla saamme yhteiskuntaan. Kauppiasyrittäjät tuovat viesteillemme tarvittaessa myös hyvin kohtoimintamalliin oman erityisen lisän.” dennettuja yleisöjä. Ammattilehdillä tavoitamme toimialojen BtoB-asiakkaat. Miten K-ryhmä näkyy brändienne Meillä on myös laaja kattaus omia mainonnassa? medioita, joissa taustoitamme tarinoita ja ”K-ryhmä on iso brändien talo ja jaamme teemoja asiakkaille, kumppaneille ja työnyhteisiä teemoja ja arvoja. Ne näkyvät kai- tekijöille ja tuoda omia ammattilaisiamme killa kolmella toimialalla ja yhteisinä mark- näkyvämmin esiin. Samalla tuemme kamkinointikampanjoina, kuten Palloliitto-­ panjoiden kokonaisnäkyvyyttä.” yhteistyömme tai yhteisenä ilmasto­spar­ rarina toimiva Kiroileva Hiili. Miten olette yhdistäneet aikakausRoolimme suomalaisen rakennusteol- medioita muihin medioihin? lisuuden ja ruoantuotannon kumppanina ”Eri medioissa pystymme tuomaan kamja suurena suomalaisena työllistäjänä on panjoille erilaisia ulottuvuuksia kyseisen myös tärkeä. median kulutustavan ja roolin mukaisesti. Visuaalinen yhteneväisyys luo tunnisEsimerkiksi Palloliitto-yhteistyön tettavuutta tuote-, ketju- ja palvelubrän- ”Now­and then” -kampanjassamme hyödeillemme. Oranssi K-tunnus toimii yhtei- dynsimme aikakauslehtiä pidempiin tarisenä arvo- ja brändilupauksena niiden eri noihin, jossa ammattipelaajat lähettivät kohtaamispisteissä. ” kannustavan viestin ”nuoremmalle itselleen”. Kampanjan vaikuttaja­yhteis­työssä Olitte viime vuoden viidenneksi vaikuttajat jakoivat tarinansa omissa suurin brändimainostaja aikkareis- somekanavissaan ja pyysivät seuraajiaan sa. Aikkarimainonta toimii teille? jakamaan omansa. Samaa kannustamisen ”Brändiä luodaan tyypillisesti tarinoiden teemaa tuotiin esille eri medioita parhaalkautta, ja tarinat sopivat erittäin hyvin la tavoin hyödyntäen.” aikakauslehtiympäristöön. Aikkareissa tarinoiden äärelle pysähdytään erityisellä Edellisessä Editkisassa K-Rauta tavalla. Tämä näkyy kampanjamittauksis- voitti sekä mainos- että kampanjasamme, joissa aikakauslehdissä kohdattu sarjan. Mitä oppia nuo palkitut viesti on hyvin luettu ja ymmärretty. Hyviä ­mainokset/kampanjat teille toivat? esimerkkejä tästä ovat K-Mar­ketin Kiusaa- ”Rohkea aikakausmediamainonta kosketmisvapaa vyöhyke -toi­mintatapa tai Teet taa ja herättää tunteita. Olemme huomanhyvää ostamalla suo­malaista -kampanjat, neet, että laaja-alainen aito monikanavaijoissa olemme hyödyntäneet sekä brändil- suus tehoaa eli hyödynnämme sekä digitaalistä että taktista markkinointia. Laadukas lisia että printtijulkaisuja monipuolisesti visuaalinen ympäristö ja kohdeyleisöille kampanjoissamme. Sama viesti on tunnisräätälöidyt lehdet ja sisällöt ovat tärkeitä tettavissa kaikissa kanavissa, mutta kunkin esimerkiksi K-Raudalle.” kanavan ehdoilla toteutettuna.” TIM SPARV Huuhkajien kapteeni 34 vuotta TIM SPARV ” Kärsivällisyyttä, Tim! Kaikki ei aina tule menemään niin kuin haluat, mutta se on osa jalkapalloa ja elämää. Ota vastaan sekä hyvät että huonot kokemukset, ne tekevät sinusta vahvemman.” Keskikenttäpelaaja 16 vuotta SUOMEN PALLOLIITON PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANI #KANNUSTAMISENVOIMA Ei kannettavaa. K-ryhmä käytti aikakausmediaa vuonna 2021 monipuolisesti kaikkien kolmen toimialan sekä ryhmän yhteisiin markkinointikampanjoihin, sekä brändilliseen että taktiseen mainontaan. Ajankuva 17

Vu o d e n a i k a k a u s l e h t i m a i n o s ANNA LAHJA, JOKA KANNATTELEE HELSINKIMISSIO T I I M I : (vas. alkaen) HelsinkiMission varainhankintapäällikkö Niina Frösén, viestintä- ja varainhankintajohtaja Hanna Koskenkangas, TBWA\Helsingiltä AD Joona Mantere ja HelsinkiMission viestintäpäällikkö Kristiina Backberg. Lisäksi Tuula Colliander HelsinkiMissiolta. TBWA\ Helsinki: Erno Reinikainen, Anette Michelsson, Otto Kilpiö, Fanny Haga, Kasimir Häiväoja, Donna Maimon, Jonna Yletyinen, Sami Ainetdin. Kampanjalla haluttiin muistuttaa, että jokainen tarvitsee elämäänsä kannattelijan, kiteytti Hanna Koskenkangas. TUOMARISTON PERUSTELUT: Taidokkaasti toteutetussa sarjassa on hieno, toinen toistaan kannatteleva kuvan ja sanan yhteis­peli. Copyssa on mukana vain tarvittava, jolloin kuvalle jää tilaa vaikuttaa. Tunnelmalliset mainokset jatka­ vat mainostajan tunnistettavaa visuaalista linjaa. Nyt ollaan halauksessa, ja sen todella tuntee. Näkymätön halaus ”HelsinkiMissio on olemassa, jotta jonain 18 Ajankuva “ ­ äivänä kukaan ei jää yksin. Järjestön tehtävä on p vähentää yksinäisyyttä ja lisätä hyvinvointia. Se auttaa vuosittain kymmeniä tuhansia ihmisiä. ­ ­Tehokas kampanjointi tekee työtä tunnetuksi ja tuo varoja auttamistyölle. Noin puolet avustustyöstä katetaan lahjoitusvaroin”, HelsinkiMission viestintä­ päällikkö Kristiina Backberg kertoo. Mistä idea mainokseen sai alkunsa? ”Lahjoittaja on yksinäisen näkymätön auttaja. ­Siitä syntyi ajatus esittää yksinäisen ja lahjoittajan välinen lämmin halaus näyttämättä lahjoittajaa lainkaan. Mainos kannustaa lukijaa täyttämään tyhjän tilan. Yksinäisyyttä on monesti kuvattu näkymä­t­ tömyy­tenä, mutta tässä kampanjassa näkökulma ­käännettiin kuitenkin toisin päin: anonyymit lahjoittajat tekevät yksinäisistä näkyviä. Se ­tuntui tuo­ reelta”, copywriter Otto Kilpiö TBWA\Helsingistä sanoo. Mainossarja herätti tunteita, avasi kukkaroita ja toi uusia vapaaehtoisia. ”Kokonaisuudessaan joulukampanja keräsi lahjoituksina ennätykselliset 310 000 euroa yksinäisten auttamiseen. Sen parempaa palautetta ei voi saada”, Backberg kiittää. Tärkein asia, jonka olen oppinut aikakauslehtimainonnan tekemisestä? Asiakas ei ole tyhmä, hän on vaimosi, sanoi David Ogilvy aikanaan. Kaikkea ei pidä pureskella auki, vaan antaa lukijan tehdä töitä. Sellainen mainos sopii aikakauslehteen. Otto Kilpiö, copywriter, TBWA\Helsinki

Anna lahja, joka kannattelee. Tänä jouluna kutsumme kaikki mukaan taisteluun yksinäisyyttä vastaan. Lahjoita ja auta: helsinkimissio.fi/kannattelijat Ajankuva 19

Vu o d e n a i k a k a u s m e d i a k a m p a n j a VAHVA KAHVI VAHVALLE KANSALLE Mikään konsepti ei ole kolahtanut 30 vuoden uralla näin, kiitteli Leif Sjöblom mainostoimistoa. LÖFBERGS FINLAND T I I M I : (vas. alkaen) Löfbergs Finlandin Head of Marketing Leif Sjöblom ja toimitusjohtaja Kent Petterson. Nitro Groupilta Project Manager Jaana Malminen, Client Services Director Sami Puutio, Lead Designer Aino Ylinen ja Graphic Designer Moira Åkerman. Lisäksi Nitro Groupilta Tero Lumiainen, Topi Jokinen, Netta Arola, Tommi Nissinen, Marika Tulivuori, Mika Suhonen, Untamo Lehto, Janne Sinkko, Minna Cannavacciuolo, Ossi Sivula, Tomi Nikulainen, Mare Ollinkari ja Tiia Björkroth. TUOMARISTON PERUSTELUT: Kampanjassa kaikki toimii: strategia, idea ja toteutus. Printissä kokosivu herättää huomion ja tuo tuotteen selkeästi esiin. Monikanavaisen kampanjan lempeä huumori kiteyttää jotain oleellista suomalaisuudesta. Huimat tulokset monella mittarilla puhuvat puolestaan – hatun­ nosto haastajabrändille! Ei selitellä ”Löfbergs on haastajan asemassa Suomessa, 20 Ajankuva “ vastassaan kaksi kovaa kahvibrändiä. Haastajien on vaikea saada tilaa kaupan hyllyiltä, eikä kahvimarkkina itsessään kasva – sitä pitää siis vallata. Suomalaiset juovat jopa yllättävän vaaleaa kahvia, vaikka meidät tunnetaan maailmalla vahvoina ja taipumattomina, ehkä vähän synkkinäkin. Halusimme herätellä suomalaisia huomaamaan oman erityisyytensä ja kaatamaan kuppiinsa useammin arvoistaan tummaa ja vahvaa kahvia. Meidän suomalaisten hiukan melankolinenkin mielenmaisema kätkee valtavasti tunteita. Usein mainonnassa naureskellaan meidän ”oudoille” tavoillemme. Me halusimme nostaa ne jalustalle. Konsepti ei selittele itseään. Suomalainen ei tarvitse paljoa sanoja, eikä edes värejä. Sen kollektiivisen vahvuuden ymmärtää vähemmästäkin. Kaikki kampanjalle asetetut tavoitteet tunnettuudesta ja harkinnasta myyntiin ylittyivät reilusti. Matka kokeilusta lojaliteettiin on ollut mielestämme ilahduttavan lyhyt”, Leif Sjöblom sanoo. Kaiken lähtökohta on hyvä konsepti, joka puhuttelee kohderyhmää. Mediavalinnoissa pitää olla relevantti, mutta silti riittävän monipuolinen. Käytimme digitaalisia kanavia ja printtiä sekä teimme toimenpiteitä kaupoissa lähellä ostohetkeä. Kuluttajalla on lukuisia arjen kosketuspisteitä, joissa voimme tehdä vaikuttavaa markkinointia. Leif Sjöblom, Head of Marketing

Vu o d e n i r t o n u m e r o k a n s i MATKA 4/2021 S A N O M A M E D I A F I N L A N D OY TIIMI: Saila-Mari Kohtala, päätoimittaja Leeni Hoimela, toimituspäällikkö Sanna Vauhkonen, AD TUOMARISTON PERUSTELUT: Matka, mielentila ”kansi on erittäin tärkeä, aktiivinen osa leh- teä. Sen suunnittelu alkaa aina kunkin numeron ensimetreiltä – ilman briljanttia sisältöä ei voi tehdä timanttista kantta. Matka-lehden uudistuksessa tunnetta lisättiin koko lehden lisäksi myös kanteen, sillä matkailu jos jokin on intohimoaihe. Kannen pitää sykähdyttää, imeä luokseen ja koska sanoja on vähän, on joka sanalla tärkeä merkitys. Kansikuvaksi valittiin pääjutun aihe, Välimeri, sillä sinne kaipasimme korona-aikanakin. Kuva on ilmava, houkutteleva ja kannustaa haaveiluun. Aikaisemmissa lehden kansissa on yleensä ollut henkilö, usein naispuolinen. Nyt jätimme henkilön kokonaan pois, jotta tuotteesta tuli selkeämmin kaikille suunnattu. Ajattelemme myös, että matkailu on ensisijaisesti mielentila, ja siihen kansien pitää houkutella. Numerolla oli yli kuusinkertainen myynti verrattuna tilanteeseen ennen uudistusta. Kappalemääräisesti lehden myynti on kasvanut uudistuksen jälkeen lähes nelinkertaiseksi verrattuna alkuvuoteen”, kertoo Saila-Mari Kohtala. Matkaunelmointi auttaa jaksamaan ­arjessa, muis­ tutti Leeni Hoimela. “ Menestyksekkäästi nimeään myöten uudistu­ nut Matka-lehti kertoo uudistusnumeron 4/21 kannessa matkoista haaveileville kotimaan ja ulkomaan kohteista oivaltavin otsikoin. Otsikoiden tyylikäs asettelu jättää tilaa sinisel­ le merelle ja taivaalle. Kannen koko ilme hou­ kuttelee tarttumaan lehteen ja unelmoimaan matkoista. Numeron kappalemääräinen myynti oli moninkertainen verrattuna tilanteeseen ennen lehden uudistusta. Uudistuneessa Matka-lehdessä kansikuvana toimivat haaveiluun kannustavat, suosikkikohteiden herkulliset, kauniit maisemakuvat. Kansitekstit ovat monipuolisia, mutta silti tarkkaan mietittyjä ja napakoita, jotta lehden laaja sisältö saadaan esiin jo kannessa mahdollisimman kattavasti. Saila-Mari Kohtala, päätoimittaja Ajankuva 21

ALAN TULEVAISUUS INTOHIMOB I S N E S TÄ Vuodesta toiseen suomalaiset lukevat, rakastavat ja säilövät aikkareitaan – ja antavat tarvittaessa reipasta palautetta. Aikakausmedian vahvuus on lukukokemus, jota pitää nyt jalostaa yhteisölliseksi ja uuteen muotoon. Teksti Sami Turunen Kuvat Timi Kuosmanen Kuvitus Jenni Salminen M edia-ajat muuttuvat, mutta aikakausmedian vahvuus on ennallaan: hyvä, koskettava ja nautinnollinen lukuhetki kiinnostavan aiheen parissa. ”Sen hetken voi tuottaa useilla eri tavoilla, eri alustoille, eri kanaviin. Pitkä, keskittynyt ja ajatteleva lukukokemus voi olla yhtä hyvin vaikkapa pitkä ja keskittynyt kuuntelukokemus”, sanoo A-lehtien liiketoimintajohtaja Anna Ruohonen. ”Olennaista on ymmärtää oma osaaminen ja tavoittaa ihmiset niillä vahvuuksilla.” Veronmaksajien Taloustaito-lehden päätoimittaja Antti Oksanen näkee, että aikakauslehtien kannattava laajentuminen digiin on vielä kehitysvaiheessa. ”Aikakausmedia on ollut printti ensin -tuote, mutta digiyleisön kasvattaminen pitää nyt hoitaa. Lukijan on saatava valita, kumpaa haluaa, ja jokaisen lehden on ratkaistava asia omista lähtökohdistaan”, sanoo Oksanen, joka on Aikakausmedian hallituksen varapuheenjohtaja. ”Edelläkävijöitä tarvitaan, mutta digipuolella on riski, että lähdetään keulimaan liikaa. Joskus media menee lukijan vastaanottokyvyn edellä, selvittämättä mikä on valmius uudenlaisiin formaatteihin ja sisältöihin.” Perusasioista muistuttaa myös S-ryhmän oman median, Yhteishyvän toimituspäällikkö Sanna Suokko. 22 Ajankuva ”Video ja audio ovat tätä päivää, ja tulevaisuutta voi olla jopa virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen. Median kehittäminen on aina palvelun kehittämistä, ja sen ytimessä on kuluttaja, journalismin luotettavuus, vahva visuaalisuus ja helppo käytettävyys.” Tuotteen sijaan kyse etuja tuovasta jäsenyydestä Oksasen mukaan keskeistä on mediatuotteen monipuolistaminen: pidetään printistä huolta, kehitetään digiä rinnalla. Konversioajattelulla tuodaan digisuppilon kautta yleisöä printinkin tilaajiksi. ”Tuotetta voisi ajatella kokonaisvaltaisemmin jäsenyytenä. Mukana pitää tulla digiedut, tapahtumia, yhteisöllistä toimintaa.” Taloustaito tarjoaa jäsenbonuksena digipuolella premium-sisältöä, jota ei saa muualta. ”Myös pohdiskelevat ja keskustelevat podcastit ovat olleet hyvä lisä. Lehden kustantaja Veronmaksajilla on ollut aina tapahtumia, niitäkin on viety nyt verkkoon.” Oksanen muistuttaa, että vaikka uutiskirjeen kuolemaa on povattu kauan, se vain porskuttaa.

ALAN TULEVAISUUS Aikkarin vahvuus, hyvä ja koskettava lukukokemus, voi yhtä hyvin olla kuuntelu­kokemus, sanoo Anna Ruohonen. Ajankuva 23

ALAN TULEVAISUUS Antti Oksanen näkee aikkarin enemmänkin etua tarjoavana jäsenyytenä kuin yksittäisenä mediana. 24 Ajankuva

ALAN TULEVAISUUS Ainutlaatuinen hetki mielen­ kiintoisen aiheen parissa. Siinä aikkarin vahvuus. ”Se on hyvä sisäänheittotuote! Meillä on 62 000 tilaajaa ja hyvät avausprosentit. Kirje antaa toimitetun ja kompaktin kuvan, mitä meidän maailmassamme tapahtuu.” Vahva yhteisöllisyys on myös A-lehtien suunta. Eeva-lehti järjestää kerran kuussa kirjaklubin, jossa keskustellaan ajankohtaisten kirjailijoiden kanssa. ”Se äänitetään livenä, tulee ulos suorana ja podcastina ja siitä tehdään juttu lehteen. Klubia haluaa joka kerta tulla kuuntelemaan tuhat ihmistä, se on aika iso juttu”, sanoo Ruohonen. Audiokerronnan esimerkiksi hän nostaa psykiatri Hannu Lauerman Apu-lehden kolumneista jalostetun Kiehtova ­mieli -äänikirjan – se on rikastettua aikakauslehden sisältöä, joka on ollut Storytelin kuunnelluinta sisältöä. ”Meillä on myös live-iltoja, kuten asumiseen keskittyvät Meillä kotona -koti-illat Instagramissa. Siellä puhutaan leivonnasta, käsitöistä tai sisustuksesta kivojen vieraiden kanssa ja sitä katsovat kymmenet tuhannet ihmiset. Nämä ovat aikkarin uusia muotoja.” Ruohosen mukaan uusia muotoja löytyy myös esimerkiksi uusista digisovelluksista. ”Uskon, että kuluttajamaksullisen digisisällön kulutus siirtyy selainpohjaisesta toteutuksesta sovelluksiin, joissa nivoutuu yhteen teksti, kuva, liikkuva kuva ja ääni. Ääni voi olla myös dokumentaarista eikä yksinomaan tekstin, juttujen, luentaa.” Ostamisen prosessi sujuvammaksi­ Asiakasmedian julkaisijalla on monesti valmis kaupallinen yhteisö. Sitä Sanna Suokkokin haluaisi jatkossa hyödyntää paremmin. ”Perinteiset mediatalot rakentavat ympärilleen kaikkea uutta, meillä tilanne on toisinpäin – siinä valmiissa kauppa­ ympäristössä olisi huikeaa potentiaalia. Yhteishyvä tunnetaan resepteistään, joten olisi luontevaa, jos tarvikkeet voisi klikata suoraan verkkokaupasta.” A-lehdissä uusia ansaintamalleja haetaan rakentamalla uusia markkinapaikkoja: asumisen medioilla on yhteinen sivusto, johon on linkitetty suomalaisbrändien tuotteita myyvä verkkokauppa. Ruohosen mukaan lehdissä on aina esitelty tavaroita ja tuotteita. Nyt niiden ostaminen inspiraation iskiessä on tehty helpommaksi. ”Korostan sitä, että kaupallisuutta ja journalismia ei sekoiteta. Mutta kun kerrotaan vaikka uusista kukkaruukuista, siellä voi hyvin olla valikoima kauniita uutuustuotteita. Aikakausmedian top-asia on edelleen journalistinen tinkimättömyys. Jos se ei ole kunnossa, ei ole mitään.” Vain toteutus ratkaisee Aikakausmedioissa haetaan kiivaasti uusia konsepteja, mutta se vaatii kohderyhmän tuntemista: pitää ymmärtää ihmisten käytöstä, kulutustottumuksia, lukemisen tapoja. ”Sitä työtä tehdään valtavasti. Jokaisessa lehdessä pitää kirkastaa omaa konseptia ja sitä, miten välitetään ideoita, liittyivät ne matkoihin, leipomiseen tai sähköautoihin”, Anna Ruohonen sanoo. Mitä pienempi lehti on, sitä helpompaa kohderyhmän määrittäminen ja osuvan sisällön tekeminen on. Yhteishyvän kaltaisessa laajalevikkisessä asiakaslehdessä se on työläämpää. ”Ydinkohderyhmä on tiedostava, perheen hankinnoista päättävä nelikymppinen aikuinen. Mutta lukija voi olla myös 75-vuotias mummo tai 30-vuotias kotiäiti, joille Yhteishyvä on ainoa kotiin tuleva painettu lehti”, Sanna Suokko sanoo. Joukkoon mahtuu aina mielensäpahoittajia. ”Mutta sekin on merkki, että sisältö puhuttelee ja herättää tunteita. Jos kaikille yritetään tehdä kaikkea, tulee vain kädenlämpöistä.” Nuoret ovat tärkeä kohderyhmä, mutta heidän tavoittamisensa on vielä haasteellista. Nuoria kuitenkin tavoitellaan tosissaan. Hyvin nuoria tavoittaneessa Laumasuoja-podcastsarjassa käsiteltiin mielenterveysongelmia ja kuultiin nimenomaan nuorten kokemuksia ja tuntemuksia korona-aikaan. Tunteita oikeaan paikkaan Suomalaisilla on aina ollut lämmin suhde printtiin, eikä se osoita haalenemisen merkkejä. Suhde voi jopa syventyä. ”Kun kaikki muu on digiä ja bulkkia, printti on yhä enemmän luksustuote. Kerran kuussa tai viikossa tulevan lehden, jossa on oma nimi takakannessa, arvo on nousussa”, uskoo Taloustaidon Oksanen. Printtiä arkistoidaan ja siihen palataan. Taloustaidonkin veroilmoitusnumero on joka kevät ahkerassa käytössä ­vero­ilmoitusta tehdessä. Ajankuva 25

ALAN TULEVAISUUS Sanna Suokko näkee valmiissa kauppaympäristössä huikean potentiaalin yritysten omille medioille. Aina riittää mielensäpahoittajia. Jos yritetään tehdä kaikille kaikkea, tulee vain kädenlämpöistä. Mutta voiko asiantuntijuutta tihkuvassa talouslehdessä olla tunteita? Asiaa on pohdittu, mutta tunteet eivät voi olla liian vahvassa osassa. ”Onhan meillä lifestyleä autoista viineihin, mutta ne ovat enemmän lehteä rytmittäviä asiantuntijapalstoja. Lehdestä halutaan ennen kaikkea hyötyä, siksi me emme lähde hömpöttelemään, vaikka hömppääkin tarvitaan”, Oksanen hymyilee. ”Meillä on kirkas tehtävä arkitalouden ja verotuksen mediana. Se on uniikki positio ja sitä kannattaa vaalia.” A-lehtien Avotakka, Kotivinkki, Tuulilasi tai Meidän talo ovat myös tarkkaa ja kirkasta kohderyhmämediaa, mutta aihepiireihin liittyy isompia tunteita ja elämäntapoja. Ne ovat intohimomedioita. ”Meillä on tilaa tunteille, ja lehdissä kyse on kokemuksen välittämisestä tai samastumisesta”, Anna Ruohonen sanoo. 26 Ajankuva Aikkari kulkee rinnalla Printin riesana on viime ajat ollut maailman epä­vakaus. Paperin hinta, ja keväällä 2022 myös saatavuus, huolettaa. ”Näin nopeaa kustannusten nousua ei ole nähty koskaan aiemmin”, Antti Oksanen huomauttaa. Anna Ruohonen muistuttaa, että aikakausmedialla ei ole huolta epävakainakaan aikoina. ”Ei omista harrastuksista tai elämäntavasta, johon aikakauslehti usein liittyy, ihan heti luovuta. Taloudellisesti epävarmoina aikoinakaan aikkari ei ole ollut sen kokoinen investointi, että siitä olisi luovuttu.” Vaikeinakin aikoina, ja erityisesti silloin, niille pitkille ja keskittyneille, maailman mullistuksia taustoittaville lukukokemuksille on tarvetta.

ALAN TULEVAISUUS Miltä näyttää tyypillisen yleisölehden ansaintalogiikka? Mistä yritys tai järjestö keskivertolehdessä maksaa, ja mitä se rahallaan saa? TULON LÄHTEET KULUT Merkittävin myyntikanava on puhelin­ myynti. Kotimaisten lehtien irtonumeroita myytiin yhteensä 10,1 miljoonaa kappaletta. Irto­ numeromyynti säilyi ennallaan. Irtonumero­ myynti Lehtitilausten osuus Suomessa erittäin suuri muuhun maail­ maan verrattuna. Ilmoitusmyynti Uudet innovaatiot Ilmoitusmyynnin osuus lehden tuloista on edelleen lievässä laskussa. Digi­mainontaa (1/5 mainos­ euroista) ostettiin 13,1 milj. eurolla (+10,5 %). Muut kiinteät kulut Lehden tekemisen muut kustannuk­ set, kuten IT-, tila-, BtoB-kustan­ nukset jne. Paperi, painatus & jakelu Uusien tulonlähteiden merkitys vielä pieni, mutta ratkaiseva tulevaisuuden kannalta. MITÄ MAKSAA? LEHrTtoI Keskive asiakas-, ammatti- ­ t­ö tai järjes lehti • 32 sivua • 4 x vuodessa • 10 000 kpl • kotiin kannettuna Paperin hinta ja saatavuus suurin kysymysmerkki. MITÄ SAA VASTINEEKSI? Yritys, järjestö tai mainostaja saa lukijan jakamatonta huomiota. Keskimääräinen lukuaika 29 min = asiakaslehti 40 min 2/3 = ammatti- ja järjestölehti 140 000 €/V 1/3 ulkopuolinen painatus & jakelu Yksi lehtinumero = Yksittäisen lehtikappaleen kulut = 35 000 € 350 Lukija saa tietoa, ideoita ja vinkkejä haluamassaan muodossa. Mieluisin tapa saada tietoa oman alan, harrastuksen tai järjestön asioista: 47 % 34 % Printti Keskiverto vuosibudjetti ulkopuolisen sisällöntuottajan osuus Sisältö Sisältökulut ovat pienenty­ neet uusien tekemisen tapojen myötä. 43 min = yleisölehti 2,0 × = yhden lehden keskimääräinen lukukertojen määrä Printti, digillä täydennettynä 72 % pysyy ajan tasalla ammatillisista asioista ammattilehden avulla 83 % saa alan erikoislehdestä tietoa harrastuksistaan tai mielenkiinnon kohteistaan AAj jaannkkuuvvaa 2277 Koonnut Teija Laakso Lähteet: KMT 2021, Adam 2021, TNS Kantar, alan ammattilaisten taustahaastattelut. Tilausmyynti Tilausmyynnin kustannukset

XXXXXXX onnittelee Editkilpailun voittajia! Olemme suomalainen perheyritys, jolla on 47 vuoden kokemus ensiluokkaisten painotuotteiden valmistuksesta. Uskomme henkilökohtaiseen palveluun ja vastaamme kysymyksiisi nopeasti. Pyydä kilpailukykyinen tarjous painotyöstä: Marcus Magnusson puh. 0400 500 648 | marcus.magnusson@staroffset.fi www.staroffset.fi  / staroffset Offsetpainopalvelut ê Digipainopalvelut Repropalvelut ê Postitus ja varastointi 28 Ajankuva

XXXXXXXX V u o d e n a i k a k a u s m e d i a t j a Vu o d e n a i k a k a u s l e h t i k a n s i Shortlistalla Vuoden ammatti- ja järjestömedia Vuoden asiakasmedia Etiketti/Etiketten Anna Ekonomi Alko Oy/ Genero Oy Otavamedia Oy X-lehti Veikkaus Oy A-lehdet Oy Linnut 2/21 Yhteishyvä Ulkopolitiikka Tehy 6-7/21 Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK Ulkopoliittinen instituutti Suomen Ekonomit ry Selkosanomat Selkokeskus / Kehitys­vammaliitto ry Tunne & Mieli Vuoden yleisömedia Apu Vuoden aikakaus­ lehtikansi, yleisö­ äänestys Yhteishyvä 1/21 Suomen ammattimedia SUOMA Oy Mitä olet viime aikoina oppinut? Näin shortlistalaiset vastasivat: Lukijamme ovat opettaneet, että fiksusti ja inhimillisesti mielenterveydestä kertovalle medialle on tilausta. Ihmisten tarinoita ei tarvitse kuorruttaa tai kaunistella, vaan ne voi kertoa sellaisina kuin ne ovat, kuitenkin ihmistä kunnioittaen ja myönteisessä valossa. Lukijat myös muistuttavat siitä faktasta, ettei kaikilla ole edelleenkään nettiä käytössä tai he eivät käytä sitä aktiivisesti. Siksikin luotettavalla printtilehdellä on edelleen tilausta. Meri Nykänen, päätoimittaja, Tunne & Mieli Lukijamme ovat älykkäitä, osaavia ja ajassa kiinni. He työskentelevät usein kehitystehtävissä ja katsovat eteenpäin sekä odottavat sitä vahvasti myös meiltä. Jäsenillemme tulee nykyisin vain vähän muita printtilehtiä kotiin, joten haluamme tarjota heille laadukkaan aikakauslehden printtinä. Sitä meiltä myös toivotaan. Ida Levänen, päätoimittaja, Ekonomi Monikanavaisuus merkitsee asiakkaillemme erilaisia tapoja löytää sisältöjämme. Olemme saaneet juttujemme uudet jakelukanavat, pal­ veluviestit ja displayn, toimimaan hyvin. Verkkomedialle verkon erilaiset kanavat ovat käytännössä ainoat relevantit jakelureitit. Eri kanavien profiilit, vaikkapa tiettyjen kohderyhmien tavoitettavuudessa, muuttuvat nyt vahvasti ja nopeasti. Tero Salonen, vastaava päätoimittaja, X Monikanavaisuus on tätä päivää ja mahdollistaa vuorovaikutuksen asiakkaiden kanssa. Printtilehti jaetaan 1,7 miljoonaan kotiin ja kuukausittain digitavoittavuus on samaa luokkaa. S-ryhmän eri ketju­brändit ja alueosuuskaupat hyödyntävät myös Y­hteishyvän sisältöjä. Olemme sisällöillämme läsnä myös kaup­pojen kuulutuksissa, ja somessa meillä on aktiivisia seuraajia. Uutiskirjettämme tilaa liki 70 000 ihmistä. Satu Savela, sisältöpäällikkö Lue lisää: editkilpailu.fi Kun juttumme puhuttelee kohderyhmää ja täyttää tietyn tarpeen, ihminen palaa Annan p­ariin. Laadun ylläpitäminen on tärkeää. Si­­tou­ tamme lukijoita myös lukijapaneelin ja someaktiivisuuden kautta. Printin puolella annamme lukijoille äänen kyselyissä ja isomman Lukijat äänessä -artikkelin kautta. So­mekanavista isoi­mmat ovat Facebook ja Instagram, mutta Anna on myös Twitterissä, TikTokissa ja Pinterestissä. On tärkeä y­mmärtää, mikä ka­nava vastaa parhaiten kohderyhmän tarpeisiin. So­messa olemme panostaneet juttujen otsikointiin, jakoteksteihin ja aikataulutukseen. Testaamalla eri vaihtoehtoja löytyy paras − joka voi taas muuttua huomenna, joten he­ reillä pitää olla. Ja läsnä. Emma Koivula, vastaava päätoimittaja Ulkopolitiikka ilmestyy printtinä ja verkossa, osa lukijoista on pelkän digilehden tilaajia. Verkkolehdellä on suuri merkitys myös ei-tilaajien palvelemisessa, sillä pehmeä maksumuuri sallii pääsyn kahteen ilmaiseen artikkeliin kuukaudessa. Somessa levitämme tietoa juttuaiheistamme ja pidämme yhteyttä lukijoihin. Twitterin merkitys yhteiskunnallisen keskustelun alustana on korostunut, ja tägäämällä tekijöitä ja kommentaattoreita juttujen jakoihin si­toutamme heitä lehden yhteisöön. Matti Koskinen, toimituspäällikkö Vaikka Linnut-lehti on lähes täysin tilaajapohjainen, kansi on tärkeä. Se houkuttelee uusia lukijoita tarttumaan lehteen, ja hyvä kansi muistuu myöhemminkin mieleen. Jan Sö­dersved, päätoimittaja Kansi tarjoaa parhaimmillaan esteettisen kokemuksen lisäksi oivalluksen hetken. Pääotsikko ja kuva ovat toimivuuden kannalta olennainen parivaljakko: niiden pitää tukea samaa sanomaa. Usein hyvä pari syntyy ryhmätyönä. Leena Majaniemi, AD, Yhteishyvä Ajankuva 29

Vu o d e n a m m a t t i - / j ä r j e s t ö m e d i a Petri Kiuttu kiitteli, että marginaalinen julkaisu sai kilpailussa huomiota. SELKOSANOMAT “ S E L KO K E S K U S / K E H I T Y S V A M M A L I I T T O RY T I I M I : (vas. alkaen) TUOMARISTON PERUSTELUT: Betty Marschan, toimittaja, Lätta bladet Petri Kiuttu, päätoimittaja, Selkosanomat Tuomas Aatola, lehtori, Metropolia AMK Kaisa Kaatra, toimittaja, Selkosanomat Tea Sirén ja Iida-Sofia Vuori, ­opiskelijat, Metropolia AMK Monenlaisia erityiskohderyhmiä huomioiva, uudistunut media, jonka kasvava lukijakunta ovat henkilöt, joille suomi ei ole äidinkieli tai joiden suomen kieli kaipaa hiomista. Selkosanomat ottaa huomioon jo nyt kasvavia käyttäjäryhmiä, joiden kielelliset taidot ovat heikkenemässä. Uudistuksessa on panostettu laadukkaan sisällön saavutettavuuteen sekä visuaalisuuteen. Rauhallinen ja yhtenäinen ulko­ asu printissä, verkossa ja sosiaalisen mediassa vahvistavat selkokielisen median brändiä. 30 Ajankuva Lukijamme opettavat meille jatkuvasti, että koskaan ei voi olla liian selkeä. Heiltä olemme oppineet, että asioiden taustoihin pitää perehtyä todella paljon, jotta niistä voi kirjoittaa selkeästi ja ymmärrettävästi. Selkokielisessä jutussa on tärkeä keskittyä yhteen pääasiaan. Se voi olla vaikeaa, koska asiat ovat monimutkaisia. Petri Kiuttu, päätoimittaja, Selkosanomat

Vu o d e n a m m a t t i - / j ä r j e s t ö m e d i a Koskaan ei voi olla liian selkeä ”Vuonna 2021 Selkosanomien ja Lätta bladetin printtilehdet ja verkkosisällöt alkoivat ilmestyä täysin uudessa muodossa. Onnistuimme uudistamaan lehdet niin, että ne ovat mahdollisimman helppolukuisia mutta myös visuaalisesti houkuttelevia”, päätoimittaja Petri Kiuttu kertoo. Selkosanomat on ilmestynyt jo vuodesta 1990 lähtien. Selkokielisen viestinnän tarve korostuu kriisitilanteissa ja Selkosanomien lukijamäärät nousivat koronapandemian aikana. Selkosanomia tehdään kaikille ihmisille, joille tavallisten yleiskielisten lehtien lukeminen on vaikeaa. Selkokieltä tarvitsevat monet kehitysvammaiset ihmiset, iäkkäät ja muistisairaat henkilöt sekä maahanmuuttajat, jotka opiskelevat suomen kieltä. Selkokeskus on arvioinut, että selkokieltä tarvitsevia ihmisiä on Suomessa noin 650 000 – 750 000. Kiuttu kertoo, että heidän tekemänsä työ perustuu siihen, että kaikilla on oikeus saada ajankohtaista tietoa. ”Selkosanomissa ja Lätta bladetissa on myös erityisen tärkeä noudattaa hyvää journalistista tapaa.” Onko toinen kotimainen ruosteessa? Harjoittele Lätta bladetilla! Ja sama selkokielellä? Selkosanomat ja Lätta bladet uudistettiin syksyllä 2021. Uudistuksessa muutettiin lehtien sisältöjä ja ulkoasua. Lehti on myös saavutettavampi kuin aiemmin. Se tarkoittaa sitä, että kaikki voivat lukea lehteä, vaikka heillä olisi jokin vamma tai toimintarajoite. Uudistuksesta oli vastuussa lehtien päätoimittaja Petri Kiuttu. Hänen työparinaan toimi asiantuntija ja toimittaja Kaisa Kaatra. Uudistus tehtiin yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun, Papunet-verkkopalvelun ja LL-Centerin kanssa. Petri Kiuttu on iloinen palkinnoista. ”Tämä on hieno tunnustus koko selkokieliselle medialle ja Selkosanomille. On hyvä juttu, että myös erityisryhmien julkaisuja muistetaan tällä tavalla. Palkinto oli yllätys, mutta ansaittu”, Kiuttu sanoo. Tekstinäyte on uutinen Selkosanomien nettisivuilla 25.3.2022. Sivuilla voi myös kuunnella uutiset. Ajankuva 31

Vu o d e n a s i a k a s m e d i a Brändi rakentuu jokaisessa kohtaamisessa, ja asiakasmedia on hyvä kohtaamispaikka, tiivisti Sari Karjalainen. ETIKETTI/ETIKETTEN “ A L KO OY / G E N E R O OY T I I M I Ä E D U S T I VAT : TUOMARISTON PERUSTELUT: Maritta Iso-Aho, viestintäjohtaja, Alko Teija Laakso, vastaava tuottaja, Genero Sari Karjalainen, markkinointipäällikkö, Alko Anu Mäkelä, sisältöstrategi, Genero Roosa Hyrske, AD, Genero Moderni ja raikas ulkoasu sekä hyötyaineistojen että viihdyttävän sisällön vastuullinen yhdistäminen lisäävät mielenkiintoa yritystä ja sen tuotteita kohtaan. Lehden konseptointiuudistus on nostanut positiivista brändimielikuvaa yrityksestä. Sisältö näkyy nyt entistä tehokkaammin verkossa sekä sosiaalisessa mediassa. Ajankohtaiset ruokaohjeet ja trendikatsaukset palvelevat asiakkaiden ja sidosryhmien lisäksi oman henkilöstön koulutuksessa. (vas. alkaen) 32 Ajankuva Vahva oma media palvelee parhaiten silloin, kun se on selkeästi samalla asialla kuin yritys muutenkin on: sen on tuettava ja vahvistettava brändiä, yrityksen liiketoimintaa ja strategisia tavoitteita. Oma mediamme jatkaa ajatusta maailmanluokan palvelusta ja vastuullisuudesta, ja siksi se on erinomainen lähtökohta sille, että asiakas saa erinomaisen palvelukokemuksen myös kotisohvalla tai kännykällä. Sari Karjalainen, päätoimittaja

Vu o d e n a s i a k a s m e d i a Kirkasta näkemystä Helppo sitruunaposset | Näppipaloja tomaatista | Kauden raikkain mocktail: Kiivi & kurkku Etiketti 10 Ota aan muk unut st uudi ti! leh ”Etiketti vakiinnutti uudistumistaan koko vuoden 2021 ajan. Sisältöjen kautta kirkastimme edelleen Etiketin rentoa asiakaslähtöisyyttä ja roolia Alkon maailmanluokan palvelua -lupauksen lunastajana”, päätoimittaja Sari Karjalainen kertoo. Uutta lehdessä oli esimerkiksi Tilkkasella parempaa -juttusarja, jossa rohkaistaan hyödyntämään yli jääneet pikku tilkkaset ruoanlaitossa. Lehden paraatiruokajutussa esitellään aina kolme vaihtoehtoa, joista yksi on vegaaninen. Ruokaohjeissa pyritään välttämään hävikin syntymistä. Mocktailit nostetaan esiin joka numerossa. Juomasuosituksena tarjotaan myös alkoholiton tai matala-alkoholinen vaihtoehto. ”Etiketin sivuilla ja juttujen kommentoijina näkyy entistä enemmän Alkon oma henkilökunta: he ovat juuri niitä asiantuntijoita, joita asiakas tapaa Alkon myymälöissä. Heillä on paras näkemys siitä, mistä asiakkaat janoavat tietoa. Heidän näkymisensä myös lehden sivuilla on luontevaa ja tärkeää”, Karjalainen sanoo. Lehden matkajutut muutettiin vastuullisiksi nojatuolimatkoiksi. Visuaalisuuteen on panostettu ja kuvat tukevat entistä paremmin Alkon rentoa brändi-ilmettä. Alko julkaisi myös uudentyyppisen lehden jatko-osan, katsauksen vuoden juomatrendeihin. syytä rakastua roseeviiniin HYVIÄ HETKIÄ ALKON ASIAKKAILLE 2 • 2021 Waltteri Torikka & luottoresepti: Roseepippuriuunilohi Nyt u u st i ma kEsä Kansiherkku Parsaranskalaiset minttu-hernedipillä nautitaan kuohuviinin kera HURAHDUS Grillausta kesät talvet, Tero Troberg omistaa 14 grilliä 3 X JUHLIEN HITTI VISIITTI Näyttävät tarjottavat: Välimeren voileipäkakku, Saaristolaisvoileipäkakku & Vegaaninen leipäkääretorttu Australiassa tuotetaan entistä raikkaampia valko- ja kuohuviinejä Miten seuraatte onnistumistanne? ”Bränditutkimuksissa Alkon jo entuudestaan positiivinen brändimielikuva vahvistui entisestään, ja tässä uudistuneella Etiketillä oli merkittävä rooli. Alko on suomalaisten mukaan palvelultaan kaupan alan ykkönen, ja palautteen perusteella asiakkaat kokevat Etiketin vinkit, reseptit ja juomasuositukset erinomaiseksi palveluksi. Etiketin lukijat kokevat lehden omakseen ja ovat aidosti kiinnostuneita sen sisällöstä. He lähettävät herkästi palautetta. Palautteen sisältö on yksi tärkeä tyytyväisyysmittari. Myös ruotsinkielisestä versiosta, eritoten sen kieliasusta, saamme kiittävää palautetta säännöllisesti. Alkolaiset käyttävät lehteä myymälöissä elävöittämässä esillepanoja sekä keskusteluissa asiakkaan kanssa, oman osaamisensa kehittämiseen sekä sisäisessä koulutuksessa. Henkilökunnan palaute kertoo sekin onnistumisesta. Yksi perinteinen mittari on myös myymälöissä jakelussa olleiden lehtien hupeneminen telineistä. Lehden ilmestymistä kysellään usein jo ennakkoon.” ALKON KATSAUS VUODEN JUOMATRENDEIHIN 2021 10 kiinnostavinta ilmiötä & VINKIT KOTIPRUUVISTA KOMBUCHAMOCKTAILIIN Pinnan alla poreilee KUOHUVIINIDRINKIT JA MUUT NOUSEVAT TRENDIT Simppeli hittidrinkki Vermutti & tonic TULEVAISUUDENTUTKIJA MARKKU WILENIUS ”Emme ole niitä, joita olimme ennen.” NYT KONMARITETAAN LASISSA! ”Suuri osa Alkon sisällön kohderyhmistä kuluttaa sisältöjä monikanavaisesti, tilanteen mukaan kanavaa vaihdellen. Printti tarjoaa ideoita ja nojatuolimatkoja, ja on kätevä ruoanlaittotilanteissa. Verkosta on helppo hakea ja selata sisältöjä vaikka kauppareissulla.” IPASTA TULI KOKO KANSAN LEMMIKKI MILLAINEN VUODEN RUOKAVALIO, TRENDIKKÄIN VIINI SELLAINEN JUOMA ON ROSEE ”Trendikatsaus kurkistaa kiinnostaviin juomatrendeihin ja alan ilmiöihin meiltä ja maailmalta. Katsauksella tuomme Alkon asiantuntijuutta estradille ja samalla lukijoiden hyödyksi.” Ajankuva 33

Vu o d e n y l e i s ö m e d i a Marja Aarnipuro kertoi Avun lahjoittavan palkintorahat Ukrainan kollegoille. Slava Ukraini! A - L E H D E T OY T I I M I Ä E D U S T I VAT : TUOMARISTON PERUSTELUT: Milka Sauvala, tuottaja Niklas Thesslund, feature-tuottaja Marja ­Aarnipuro, päätoimittaja Samuli Isola, toimitus­päällikkö Laura Myllymäki, tuottaja Hienosti toteutettu uudistus ja brändin jatkuva, lukijalähtöinen kehittäminen on heijastunut lukijamäärien kasvuun. Uusi syvällisempi brändimielikuva tulee esiin myös visuaalisuudessa. Painavuutta sisältöön tuo lehden kerran kuussa ilmestyvä numero, jossa keskitytään yhteen tärkeään yhteiskunnalliseen ilmiöön useamman jutun sekä lehden isomman ilmeen kautta. Luontoon liittyvä erikoislehtikonsepti osana vuosikertaa on onnistunut lisä ajankohtaisen aiheen käsittelyyn. Suosittu apu.fi laajentaa brändin digitaalista ulottuvuutta oivallisesti ja tuo laadukkaat jutut yhä laajemman yleisön ulottuville. (vas. alkaen) 34 Ajankuva “ APU Kasvuun ja sitouttamiseen ei ole vippaskonsteja. Täytyy vain löytää ne kaikkein kiinnostavimmat aiheet ja näkökulmat, joista ihmiset janoavat kuulla ja lukea lisää. Marja Aarnipuro, päätoimittaja

Vu o d e n y l e i s ö m e d i a Apu on osa lukijoiden arkea ”Olemme kaiken aikaa uskoneet vahvasti myös printtiin ja kehittäneet Avun lukijoille koko ajan jotain uutta. Jokaisen kuukauden alussa ilmestyvä Suur-Apu oli jo vakiinnuttanut suosionsa lukijoiden keskuudessa. Me emme tee tuplanumeroita, joten Apu on tärkeä osa lukijoidemme arkea ja rytmittää heidän viikkoaan”, päätoimittaja Marja Aarnipuro kertoo. Vuonna 2020 tehty lehtiuudistus oli otettu myönteisesti vastaan, ja vuonna 2021 Avun lukijamäärä jatkoi edelleen nousuaan − ohittaen jopa Aku Ankan. Samalla asema Suomen suosituimpana viikkolehtenä vahvistui. Vuonna 2021 luotiin luontoa rakastavien lukijoiden iloksi laadukas Apu Luonto -lehti, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Painetun lehden ohella julkaistaan apu.fi-verkkosivustoa, johon tehdään yhä enemmän omaa sisältöä, mutta jossa myös Avun, Imagen, Mondon ja Eevan jutut saavat digitaalisen muotonsa. ”Apu.fi:n yleisö on selkeästi nuorempaa kuin printtilehden. Avulla on mukavan kokoinen Facebook-ryhmä ja toimimme myös Twitterissä ja Instagramissa. Apu Luonto -lehdellä on oma Facebook-ryhmä, jonka käyttäjät postailevat sinne aktiivisesti omia luontokuviaan, joista jotkut päätyvät myös lehteen. Facebook on edelleen somekanavista ehdottomasti suurin ja Avun FB-sivuilla käydään vilkasta keskustelua ajankohtaisista aiheista.” Miten löydätte kiinnostavia aiheita? Apua tehdään A-lehtien ajankohtaismedioiden yhteistoimituksessa, jossa on iso joukko aikaansa seuraavia ja aktiivisesti ideoivia journalisteja. ”Etäily on tehnyt meistä taitavia Teamsin käyttäjiä, ja ideat sinkoilevat sekä niille varatuissa että muissa kanavissa ja keskusteluissa. Meillä on myös taitava vakituisten avustajien joukko, jotka tuovat meille aiheita ja ideoita. Kerran viikossa meillä on Ideapaja, jossa ideoidaan yhdessä aiheita. Lisäksi meillä on vielä nopeampi ajankohtaispalaveri päiväkohtaisille ideoille, jotka usein ilmestyvät ensin verkossa ja päätyvät ehkä myös lehteen”, Aarnipuro kertoo. Apu kehittää lehti- ja verkkosisältöjään koko ajan. ”Kysymme lukijoilta, mitä he haluavat ja teemme sitten enemmän”, Marja Aarnipuro sanoo. Ensi vuonna Apu viettää 90-vuotisjuhlaansa. Ajankuva 35

Vu o d e n k a n s i , y l e i s ö ä ä n e s t y s TEHYLEHTI 6–7/21 Aikakauslehden kansi on aina aikansa kuva, ja tämä kansi on sitä erityisesti, Maria Tuominen totesi. T E H Y RY T I I M I Ä E D U S T I VAT : (vas. alkaen) Terhi Mäkinen, toimittaja Maria Tuominen, ­päätoimittaja Riikka Huttunen, ­sisältö­koordinaattori Ruusa Pirkola, kuvittaja Riitta Hankonen, toimittaja K A N T TA Ä Ä N E S TÄ N E I D E N KO M M E N T T E JA : ”idea kanteen lähti siitä, kun Tehy-lehti täytti 40 vuotta. Päätimme tehdä uuden version lehden ensimmäisestä kansikuvasta, jossa piirretty naishahmo pitelee kukkakoria. Halusimme kanteen uutta, raikasta näkemystä. Sisältökoordinaattorimme Riikka Huttunen ideoi kilpailun, jossa tehtävä annettiin graafisen alan opiskelijoille. Saimme liki 40 hienoa kansivaihtoehtoa, joista valitsimme 10 yleisöäänestykseen. Pääpalkinnon annoimme kahdelle kannelle ja 40-vuotisjuhla­ numeroamme painettiin näillä molemmilla versioilla”, päätoimittaja Maria Tuominen kertoo. Editkilpailuun lähetetyn kannen teki Lapin yliopistosta Ruusa Pirkola, joka kiteyttää kannen ajan­ hengen: ”Kuvitukseni on kiitos ammattilaisille, jotka ovat tehneet kaikkensa suomalaisten terveyden puolesta koronaviruspandemian aikana. Se viestii väreillään iloa ja voimaa. Kukat viittaavat kesään ja toivoon normaalimmasta ja helpommasta ajasta. Kukat ovat suurempia kuin vuoden 1981 kannessa, mikä viittaa Tehyn kasvuun ja kehitykseen.” Maria Tuominen, päätoimittaja 36 Ajankuva “ Kiitos ammattilaisille Toimiva kansi ­pysäyttää. Se saa ­ihmisen tarttumaan lehteen ja kiinnostumaan sisällöstä. Kansitekstejä ei aina tarvita, kuten ­Tehy-lehden juhla­ numeron kansi osoittaa. ”Tästä ajasta kertova, koskettava kansi.” ”Kaunis, värikäs kansi, josta löytää monia merkityksiä.” ”Raikas, erilainen ja saa tarttumaan lehteen.” ”Herää mielenkiinto sisältöön.” ”Kannessa välittyy toivo paremmasta tulevaisuudesta.”.

XXXXXXXX Vu o d e n k u v a t Shortlistalla Vuoden henkilö­ kuva aikakaus­ mediassa Lifestyle-kuva/ kuvasarja Kuvareportaasi ”Muistomerkki” valokuvaaja Timo Pyykkö, Image ”Alina Tomnikov” valokuvaaja Anna Huovinen, HS Meidän Perhe valokuvaaja Satu Nyström, Apu ”Reissussa rähjääntynyt” valokuvaaja Jirina Alanko, Trendi ”Last Man Standing” valokuvaaja Ville Malja, X-lehti ”Savuna ilmaan” ”Aitoa elämää” valokuvaaja Antti Haataja, Suomen Luonto ”Kaalia kansalle” valokuvaaja Tommi Anttonen, Kauppalehti Optio ”Nyt grillataan” valokuvaaja Akseli Valmunen, Suomen Kuvalehti ”Asunnottomuus Helsingissä” valokuvaaja Touko Hujanen, Ylioppilaslehti Mitä olet viime aikoina oppinut? Näin shortlistalaiset vastasivat: Tärkeintä on olla itse aito ja kiinnostunut kuvattavasta, kohdata hänet kunnioittavasti sellaisena kuin hän on. Kun olen itse luottamuksen arvoinen, kuvattavakin voi luottaa minuun ja rentoutuu kuvissa silminnähden. On palkitsevaa ja voimaannuttavaa saada yhteys uuteen ja vielä vieraaseen ihmiseen. Kun kaikki loksahtaa kohdilleen, kuvat syntyvät kuin itsestään. Satu Nyström, valokuvaaja Kuvaushetkellä keskitän kaiken huomioni kuvattavaan, jolle haluan luoda turvallisen tilan irtautua hetkellisesti muusta maailmasta. Olen tyyppinä välitön ja taipuvainen hassutteluun, ja kuvauksissa heittäydyn aina täysillä. Kerran erästä kuvattavaani pelotti mennä talvella jäätävän kylmään veteen. Hän sanoi, että jos minä menen sinne, niin kyllä hänkin sitten uskaltaa. Minua ei tarvinnut kahta kertaa haastaa − ja siellä me sitten olimme. Minä sain hyvän kuvakulman ja hän turvallisemman fiiliksen. Ajattelen, että se mitä kuvattavaltani pyydän, minun pitäisi periaatteessa myös itse kehdata tehdä. Jirina Alanko, valokuvaaja Kannattaa realistisesti miettiä ja suunnitella, miten juttu tehdään. Oli todella vaikeaa löytää ihmisiä grillaamassa. Ajattelimme, että matkani aikaan meneillään olisivat kesän parhaat kelit ja makkaraa grillattaisiin joka puolella. Mutta toimenpiteenä makkaranpaisto on tosi nopea, parin minuutin homma. Lopulta kiersin asuinalueita ja haistelin ilmaa. Ihmiset olivat aika huvittuneita, kun paukahdin pihalle kesken grillauksen ja kerroin, mitä olin tekemässä. Aina ennen keikkaa epäilen, tuleeko jutusta mitään ja mitä jos epäonnistun. Ihmisten lähestyminen vaatii rohkeutta. Ennen keikkaa vatsani on kuralla ja nukun huonosti. Joka kerta kyl- Lue lisää ja katso kilpailukuvia: editkilpailu.fi lä palaan ison kasan kanssa kuvia, mutta silti aina unohdan sen. Koko ajan pitää tehdä, ettei ala pelottaa liikaa. Akseli Valmunen, valokuvaaja Lasken aikakauslehdet viihdemedioiksi, sillä niiden tarkoitus on tuottaa hyvää mieltä. Vakavammatkin aiheet esitetään niin, että aina on toivoa. Kuvaajalle se näyttäytyy monesti kuvavalintojen muodossa. Sama aihe voidaan kuvata monella tavalla, mutta vaikka vaihtoehtoja olisi, saatetaan toimituksessa valita turvallinen ja positiivisuutta henkivä kuva. Se näyttää miellyttävän myös kuvattavia ja lukijoita. Itse yritän katsoa, josko löytyisi uudenlainen katsontatapa tai kuvaruutu. Voisiko käyttää jotakin sellaista kuvaa, jota ei normaalisti valittaisi. Tässäpä haastetta. Anna Huovinen, valokuvaaja Kuvareportaasi on parhaimmillaan vaikuttava journalismin työkalu, jolla tallentaa ajankuvaa näyttävällä ja pysäyttävällä tavalla. Tykkään erityisesti kuvakerronnasta, joka ei ole liian aseteltua ja teknisesti täydellistä. Se luo aitouden ja läsnäolon tuntua. Tosielämän ohikiitävät hetket ovat harvoin staattisia, ja siksi tapahtumien, asioiden, ihmisten ja aatteiden liikkeen olisi hyvä välittyä myös kuviin. Parhaimmillaan kuva­ reportaasi on herättäjänä meitä lähelläkin olevissa aiheissa, joihin me tavalliset kansalaiset emme jostain syystä ole kiinnittäneet katsettamme. Heikki Vasamies, päätoimittaja Kuvareportaasi on paras laji. Niin harvoin kuin sitä enää pääseekään tekemään. Kunpa aiemmin, silloin kun lajia oli teossa enemmän, olisi ollut käytössä mahdollisuudet laajentaa painettua kuvaa sähköiseksi omaksi kokonaisuudekseen liikkuvine kuvineen. Timo Pyykkö, valokuvaaja Ajankuva 37

Vu o d e n k u v a r e p o r t a a s i Ylioppilaslehteä ja Vailla vakituista asuntoa ry:tä yhdistää yksi asia: molemmissa tehdään työtä valtavalla intohimolla, mutta myös puutteellisilla resursseilla, Touko Hujanen kuvasi. ”ASUNNOTTOMUUS HELSINGISSÄ” “ V A L O K U V A A J A T O U KO H U J A N E N , Y L I O P P I L A S L E H T I TUOMARISTON PERUSTELUT: Poikkeuksellisen pitkällä aikavälillä koottu vaikuttava ja karu kuvareportaasi asunnottomuudesta pysäyttää. Laaja kuvasarja kertoo aidosti, mistä on kysy­ mys; se kuvaa raakaa tosielämää, josta haaveet ovat poispyyhittyjä. Kuvattavat säilyttävät arvokkuutensa, mutta lukija näkee, ettei kaikki ole niin kuin pitäisi. Kuvatoimitukset valittelivat korona-aikana, että teho-osastoille ei pääse kuvaamaan, mutta mielestäni he jättivät työnsä tekemättä. Korona ei ollut läsnä vain teho-osastoilla, vaan koko yhteiskunnassa. Asunnottomat esimerkiksi olivat suurimmassa vaarassa. Kuvajournalismin tehtävä on mennä paikkoihin tilanteesta huolimatta, eikä vain silloin kuin se on sopivaa. Jos esimerkiksi teho-osastolle ei pääse, pitää löytää toinen keino käsitellä aihetta − tämä on se journalismi kuvajournalismissa. Touko Hujanen, valokuvaaja 38 Ajankuva

Vu o d e n k u v a r e p o r t a a s i ”olen vuosien varrella kerän- nyt listaa, jossa on satoja juttuideoita kiinnostavista kuvareportaasin aiheista. Kävimme listan läpi toimittaja Tuija Siltamäen kanssa ja innostuimme kolmesta aiheesta. Ne rakensivat temaattisen kokonaisuuden, jotka menivät väljästi otsikoiden ”koti”, ”uskonto” ja ”isänmaa” alle. ”Koti”-juttu käsitteli asunnottomuutta Helsingissä, ”Uskonto” Helsingin seurakunnan toimintaa ja ”Isänmaa” Valtimolle perustetun Omavaraopiston ensimmäistä vuosikurssia. Ensimmäinen kahdeksan kuukauden seurantareportaasi oli ”Koti”. Asunnottomuus oli ajankohtainen ja akuutti aihe pandemian vuoksi, sillä asunnottomilla ei ollut mahdollisuutta eristäytyä koteihinsa kuten muulla väestöllä ja monet heille suunnatuista palveluista olivat kiinni tai rajoitettuja. Reportaasin tekeminen oli koronan vuoksi vaikeampaa kuin normaalisti. Kävin säännöllisesti Vailla vakinaista asuntoa ry:n päiväkeskuksessa istumassa ja odottamassa, sattuisivatko seuraamamme henkilöt paikalle. Joka kerta ajattelin, riskeeraanko paikalla olijoita levittämällä oireetonta tartuntaa tai saanko viruksen itse. Reportaasia ei voi tehdä etänä. Asunnottomien elämä on ymmärrettävän epäsäännöllistä. Kuvattavien kanssa ei voinut sopia tapaamisia, koska heidän olinpaikkansa ja kännyk­ kä­liittymänsä vaihtuivat usein. Tämän vuoksi jutun tekeminen oli lähinnä odottelua ja istuskelua. Mutta kun joku tuttu sattui paikalle, olin hyvin yllättynyt siitä, kuinka solidaarisia he olivat. Melkein aina he olivat valmiita ottamaan minut mukaan, sallivat kuvaamisen ja kertoivat mielellään arjestaan.” ”Repor­taasia ei voi tehdä etänä.” “ Istumista ja odottelua Klassinen reportaasi mahdollistaa algo­ritmien ulkopuoliset löydöt. Media ei voi elää vain kaikukammiossa, jossa tehdään juttuja vain siitä, mistä jo tehdään juttuja. Nojatuolista on pakko nousta. Tarvitaan löytöjä, jotka perustuvat ajan epäoptimaaliseen käyttöön, joutamiseen ja joutumiseen. Reportaasin mahdollisuus on siinä, että se ei ole tehokasta. Se ei tuota mitään, vaan se laajentaa ymmärrystä ja etsii kaukalon ulkopuolista.” Touko Hujanen, valokuvaaja Ajankuva 39

Vu o d e n l i f e s t y l e k u v a / k u v a s a r j a Kuva: Tiina Somerpuro Voittaja Tommi Anttonen (kuvassa) ei päässyt gaalaan, joten hänet kuvattiin myöhemmin. AD Teemu Heinilehto muisteli gaalassa AD:eille tuttua viisautta: Paras hetki on se, kun tulee yllätetyksi. Ja sen Tommin kuvat ­tekivät. ”KAALIA KANSALLE” “ V A L O K U V A A J A T O M M I A N T T O N E N , K A U P PA L E H T I O P T I O TUOMARISTON PERUSTELUT: Kolmella, vihreän eri sävyihin rakentuvalla kuvalla on saatu aikaan arkiselta kuulosta­ vasta kaalibisneksestä yllättävä, esteettises­ ti miellyttävä ja jopa humoristinen kuva­ sarja, joka houkuttele lukemaan niihin liitty­ vän yrittäjätarinan. Kuvien valo, väri- ja sävy­ maailma, muotokieli, kuvakulmien vaihtelu, sommittelu ja rajaus hipovat täydellisyyttä. Miljöössä valaiseminen on helpottunut ­akkuvalojen yleistymisen jälkeen, ja se on erinomainen tapa saada lisäpotkua kuviin kehnommissakin olosuhteissa. Tämän ­hetken kuvamaailman ytimeen osuvat ­dronekuvat ja niillä luotu lisäefekti. Käytän dronea todella harvoin, mutta tässä tapauksessa se oli perusteltu. Valtavan pellon ­mittakaavaa kaalinpäineen olisi ollut ­muulla tavalla mahdotonta näyttää. Tommi Anttonen, valokuvaaja 40 Ajankuva

Vu o d e n l i f e s t y l e k u v a / k u v a s a r j a Täydellinen sade ”reportaasi suomen suurimmasta kaali- käärylevalmistajasta kuulosti tekstitasolla mehevältä juttuaiheelta. Valokuvaajan vinkkelistä teollinen tuotantolaitos ei lähtökohtaisesti vaikuttanut erityisen hehkeältä, ja tiluksia näkemättä ennakoiva kuva­suunnittelu oli hankalaa. Päivä ennen keikkaa mietin, löytyisikö lähistöltä tuotantolaitoksesta poikkeava miljöö potretteja ja kuvitusta varten. Sovimme toimitusjohtajan kanssa käyvämme sopimuskasvattajan kaalipellolla ennen varsinaista tuotantovisiittiä. Ainakin kat- somassa, jos ei muuta. Varsinainen kuvauspäivä, syksyinen maanantai, alkoi tyypillisesti autoillessa rankkasateessa Haapamäelle, eivätkä odotukset olleet kovin korkealla. Mutta niin kuin usein tällä alalla, ne kääntyivät päälaelleen. Sopimuskasvattajan tiluksilta löytyi upea vihreiden skaala, hämmentävän hieno kaalipelto ja komeita yksityiskohtia. Kehno sateinen sää sopi aiheeseen kuin nenä päähän. Jutun pääkuvat syntyivät alle puolessa tunnissa. Tämä oli löytämisen riemua parhaimmasta päästä.” ”Tämä oli löytämisen riemua.” Ajankuva 41

Vu o d e n h e n k i l ö k u v a ”LAST MAN STANDING” Eino Grön teki elämänasenteellaan vaikutuksen Ville Maljaan. Elämässä tulee väistämättä rapaa visiiriin, mutta etenkin silloin on tärkeä päättää, että elämä on kivaa. VALO KUVA A JA VI L L E MAL JA X- L E H T I TUOMARISTON PERUSTELUT: Uuden ajan henkilökuva, joka on sävy­ maailmaltaan tehokas ja kertoo paljon kuvattavasta. Kuvan tyyli nojaa nostalgi­ aan, mutta toteutus on tätä päivää. Kuva­ tun viihdemaailman legendan rauhallinen persoona ja charmi sekä koko hänen legendaarinen elämäntyönsä välittyvät koskettavasti ja vangitsevasti. Vilaus pikku-Einosta ”halusimme viedä Eino Grönin hänen Ville Malja, valokuvaaja 42 Ajankuva “ lapsuusmaisemiinsa. Uskoimme, että sitä kautta olisi mahdollista nähdä vilaus siitä pikku-Einosta, josta kasvoi koko kansan tuntema iskelmälegenda. Sovimme kirjoittaja Jose Riikosen kanssa, että jaamme jutunteon selkeästi kahdelle päivälle. Ensimmäisen päivän Jose käytti haastatteluihin. Minä seurasin taka-alalta ja opiskelin Grönin kehonkieltä ja maistelin hänen olemustaan ja suhdettaan Porin Reposaaren lapsuusmaisemiin. Toinen päivä oli omistettu kuvaamiselle. Muotokuvaus on pohjimmiltaan halua olla ihminen ihmiselle. Kuvaa ei tule ryöstää ohimennen kuvattavalta. Kuvaukseen pitää varata tarpeeksi aikaa, ja kun sitä on riittävästi, osapuolet ehtivät myös ajatuksellisesti paikalle ja syntyy yhteys, ikään kuin visuaalinen kosketus. X-lehden AD Jesper Vuori toivoi kuvasalkkuun mukaan kuvia, joissa vihreällä valotoonilla maustettaisiin jutun tematiikan ympärillä sinkoilevia merkityksiä. Näen tämänkaltaiset visuaalisuutta rikastavat merkitykset inspiroivina.” Jokainen potretti toimii myös kuvaajan omakuvana. Mikäli valokuvaaja saapuu kuvaustilanteeseen kireänä, hän saa vastaansa varautuneen katseen. Yritän aina miettiä, miten itse toivoisin tulevani kuvatuksi ja kohdelluksi kuvaustilanteessa. Muotokuvaus ei kuitenkaan ole asiakaspalvelua. Kuvaajan ja kuvattavan ei tarvitse jakaa yhtenäistä näkemystä maailmasta. Kummankin halu kävellä hetki samaan suuntaan riittää.

Vu o d e n j u t u t Shortlistalla Vuoden juttu ammattija järjestö­ mediassa Vuoden ­juttu asiakas­ mediassa Romanssihuijari vei Eijan rahat OP Lehti Kahlitun Kemijoen pitkä odotus Luonnonsuojelija Kosminen Koho-nero X-lehti Haaralan luomutila laajensi työvaatteisiin Maatilan Pellervo Mielessä isot kuviot Yhteishyvä Tukkijoelta Osaran aukeille Metsälehti Makasiini Vuoden ­juttu yleisö­ mediassa, feature Vuoden ­juttu yleisö­ mediassa, lifestyle Pienet ensin Apu Aseman uusi loisto Gloria No nyt en kyllä ymmärrä Kotiliesi Sienimetsän aarteet Maku Seuraava siirto Ulkopolitiikka Takki auki Sport Mitä olet viime aikoina oppinut? Näin shortlistalaiset vastasivat: Kahlitun Kemijoen pitkä odotus -artikkelin val­ mistelu oli opettavaista, sillä me tekijätkin olemme kasva­ neet ja kouluttautuneet Suo­ messa, joka on unohtanut vir­ taavien vesien merkityksen luonnolle ja omalle menneisyy­ dellemme. Juttu ei nosta esiin vain luonnon ahdinkoa vaan myös sen kulttuurisen mu­utok­ sen, joka vesien van­ gitsemisesta on seurannut. Ihminen on joutunut muutta­ maan asuinpaikkaa, elinkeinoa ja sosiaalisia suhteitaan ympä­ ristön muututtua äkillisesti. Jenni Hamara, toimitus­sihteeri, Luonnonsuojelija Haaralan tila laajensi työvaatteisiin” -juttu oli viime vuonna tärkeä maatalou­ den huonontuneen kannatta­ vuuskehityksen takia. Tilojen ja maatalousyrittäjien taloutta heikensivät entisestään tuotan­ tokustannusten reipas nousu ja monen tilan kohdalle osunut katovuosi, joka johtui muun muassa kuivasta ja kuu­masta kesästä. Vertais­kokemukset ovat tärkeitä, ja teemme tämän­ tyyppisiä juttuja jatkossakin. Anne Penttilä. vt. toimituspääl­ likkö, Pellervo-Media Huijareiden uhrit tunte­ vat usein häpeää siitä, että ovat ylipäätään uskoneet huijareiden tarinoita todeksi. Häpeä voi olla niin suuri, ettei siitä kerrota edes omalle per­ heelle. Muun muassa tämän vuoksi OP Lehden tarina myös koskettaa lukijaa – jutun tari­ naan voi helposti samaistua. Lotta Ala-Kulju, johtaja, OP:n viestintä Pitkillä syventävillä jutuilla on tilausta. Vaik­ ka elämme hektisessä maail­ massa ja viestien tulva on valta­ va, silti haluamme pysähtyä tut­ kimaan oikealla tavalla tarjoiltu­ ja asioita ja ilmiöitä. Aiheeseen uppoutuminen oli meille intohi­ motyötä, koska olemme paran­ tumattomia urheiluromantikko­ ja. On ollut mukava nähdä, että jutusta on pidetty. Petteri Ala-Kivimäki, kirjoittaja ja Vesa Koivunen, valokuvaaja, X Lue lisää: editkilpailu.fi Toimituspäällikkö tai tuottaja, onko suustasi tullut joskus lause: ”Kiva aihe, mutta ei sovi meidän formaat­ teihin.” Älä sano niin, jos aihe on kiehtova! Formaatit ovat hyvä runko, mutta välillä niistä saa ja kannattaa poiketa. Uskal­ la ehdottaa − tai ottaa vastaan − myös ideoita, jotka nolottavat. Niissä voi olla jotakin inhimillis­ tä, jonka moni muukin tunnis­ taa. Mirka Heinonen, toimitus­ päällikkö, Kotiliesi Isojen feature-juttujen kanssa on helppo upo­ ta suohon, jos niiden kanssa jää yksin. Ratkaisuksi en osaa tarjota muuta kuin jatkuvaa kes­ kusteluyhteyttä. Mitä parem­ min editori on kartalla siitä, missä juttu menee, sen parem­ min palaute toimii ja auttaa ohjaamaan tekemistä jo tiedon­ hankinnasta kohti kirjoitusta ja viimeistelyä. Ulkopolitiikka-leh­ den aiheet ovat usein laajoja, hankalasti hahmottuvia möhkä­ leitä, joiden käsittely vaatii pal­ jon työtä etenkin aiheen rajauk­ sen, näkökulmien ja rakenteen pyörittelyssä. Keskustelemalla omakin ajattelu kirkastuu, ja sehän on jokaisen hyvän jutun perusedellytys. Matti Koskinen, toimituspäällikkö, Ulkopo­ litiikka Kun muotijutun teema ja tyyli, malli ja kuvaus­ paikka on yhdessä päätetty, muotitoimittaja ja valokuvaaja saavat aika vapaat kädet toteut­ taa yhdessä näkemystään. Luo­ vassa prosessissa innostus ja luottamus tiimin osaamiseen on tärkeää. Kristiina Raitala, vastaava tuottaja, Gloria Kuvaussessiosta studi­ olla jäi mieleeni, kun kuvaaja Mikko Hannula kysyi asiantuntijalta kaikista tärkeim­ män kysymyksen: maksaisitko untuvatakista tuhat euroa? On tärkeää, että koko juttua tekevä tiimi on hyvin sisällä aiheessa ja innostunut. Ideat ja kysymyk­ set saavat sinkoilla. Sanna Huolman, toimittaja, Sport Ajankuva 43

Vu o d e n j u t t u a m m a t t i - j a j ä r j e s t ö m e d i a s s a TUKKIJOELTA OSARAN AUKEILLE METSÄLEHTI MAKASIINI T I I M I : (vas. alkaen) Anna Back, AD Liina Kjellberg, toimittaja Seppo Samuli, valokuvaaja Jussi Collin, toimitussihteeri (ei kuvassa) TUOMARISTON PERUSTELUT: Yllätys lukijoille ”Tämä juttu ei ole aivan tyypillinen lehtemme jut- tu. Pääosa lukijoistamme on metsänomistajia, jotka arvostavat erityisesti hyötytietoa, josta he saavat apua hoitaessaan metsiään tai suunnitellessaan metsänsä tulevia hoitotoimia. Idea juttuun syntyi, kun satuin kuulemaan rap-muusikko Asan kappaleen Vaaranmaa. Mietin, miten Pohjois-Suomessa sijaitsevat Osaran aukeat ovat päätyneet helsinkiläisen artistin kappaleeseen. Aihe kypsyi mielessäni, ja päätimme tehdä jutun vuoden viimeiseen lehteen. Silloin käytännön metsänhoitotyöt ovat monella metsänomistajalla tauolla, joten lehteen sopii metsäalaa hieman erilaisesta näkökulmasta katsova, keveämpi juttu. Halusimme myös tarjota pienen yllätyksen lukijoillemme. Juttu osoittaa, miten suuri merkitys metsillä on suomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Metsät näkyvät niin 1950-luvun iskelmissä kuin 2020-luvun pop-kappaleissa. Suhtautuminen metsiin ja niiden käyttöön on vuosikymmenten aikana muuttunut, mutta tärkeiksi metsät on koettu aina.” Liina Kjellberg, toimittaja, Metsälehti/Metsälehti Makasiini 44 Ajankuva “ Abbaa laina­ ten: ”Kiitos musiikista”, sanoi Liina Kjellberg. Aihetta, jossa yhdistyvät sekä metsä että musiikki, on käsitelty monipuolisesti ja yllättävällä tavalla. Paljon taustatyötä vaatinut juttu sisältää kulttuurihistoriaa, henkilökohtaisia kokemuksia, kansainvälistä vertailua, viihdettä sekä sopivasti haastateltavia. Syvälle menevä tarina kevyestä aiheesta tarjoilee ammattilehden lukijoille uuden näkökulman metsän merkitykseen. Kiehtovaa tarinaa täydentävät tyylikäs taitto ja kuvitus. Musiikin tutkijat ja valtaosa haastateltavaksi kysymistäni artisteista innostuivat heti aiheesta. Metsä tuntui olevan monelle tärkeä. Parin sadan metsäisen kappaleen soittolistan kokoaminen onnistui yllättävän helposti. Jutun tekeminen vakuutti entisestään siitä, että ei ole aihetta, josta ei saisi tietoa, kun sitä vain lähtee etsimään. Uskon, että juttu tarjosi monille metsänomistajille uuden näkökulman metsään ja lisäsi ylpeyttä omasta metsästä ja työstä metsän hyväksi.

Vu o d e n j u t t u a s i a k a s m e d i a s s a MIELESSÄ ISOT KUVIOT Meillä kulutta­ jilla on iso val­ ta, joten käy­ tetään sitä, Sanna Suokko muistutti. YH T E I S HY VÄ T I I M I : (vas. alkaen) Anne Sassi, johtaja, medialiiketoiminta Sanna Suokko, toimituspäällikkö Sara Malmberg, sisältöpäällikkö Leila Mehto, vastaava tuottaja Kaisa Hako, toimittaja Leena Majaniemi, AD Juha Salminen, valokuvaaja TUOMARISTON PERUSTELUT: Aihe hiiliviljelystä ja ilmastomuutoksen torjumisesta rakentuu informatiiviseksi ja lukijaa kiinnostavaksi, ihmisläheiseksi tarinaksi vastuullisen viljelijäperheen arvojen kautta. Juttu yhdistelee hienosti monia ilmaisukeinoja ja tuo aiheesta uutta tietoa ja uusia näkökulmia. Sujuva teksti yhdessä elämänmakuisten kuvien kanssa muodostaa hienon kokonaisuuden, jota on selvästi työstetty pitkään, huolella ja innostuneessa yhteistyössä. Tärkeä muistutus ”SOK:n sisältä tuli alkuvuodesta 2021 toive, että Leila Mehto, vastaava tuottaja, Yhteishyvä “ lukijoille kerrottaisiin carbon action -hankkeesta, jossa S-ryhmä on mukana. Hanke yhdistää tiedeyhteisön ja viljelijät, ja sen tavoitteena on etsiä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Toimituskokouksessa syntyi idea, että lähestytään vaikeaa asiaa mahdollisimman konkreettisesti ja seurataan yhden viljelijäperheen elämää pitkäjänteisesti. Juttuun kysyttiin vihtiläistä luomutilaa, joka on mukana hankkeessa. Tilan väki innostui ajatuksesta. Jutun teko käynnistettiin toimituksen ja yrittäjäperheen yhteisellä palaverilla helmikuussa 2021. Siitä lähtien toimittaja ja kuvaaja seurasivat tilan arkea kuukausittain sadonkorjuuseen asti. Vuonna 2021 tuntui tärkeältä muistuttaa lukijoita, että hyviäkin asioita tapahtuu ja vaikka monet asiat vaativat pitkäjänteistä työtä, ne kuitenkin etenevät. Tässä jutussa ajatus on vahvasti läsnä. Tilalla tehdään määrätietoisesti töitä sen eteen, että suomalaiset saisivat jatkossakin syödä kotimaista ruokaa, jonka tuottaminen jopa hillitsee ilmaston­muutosta.” Kesä 2021 oli poikkeuksellisen kuuma, ja kun lehti ilmestyi syyskuun lopussa, juttu tuntui erityisen tärkeältä. Ilmastonmuutos oli aiheena pyörinyt muutenkin lukijoiden mielissä. Päiväkirjamainen käsittelytapa, sujuva teksti ja näyttävät kuvat tekivät jutusta toimivan kokonaisuuden. Tämä näkyi myös lukijapalautteessa: juttu äänestettiin lehden suosituimpien joukkoon. Moni kertoi sen lisänneen arvostusta suomalaisia maanviljelijöitä kohtaan. Ajankuva 45

Vu o d e n f e a t u r e - j u t t u y l e i s ö m e d i a s s a On tärkeää, että palkitaan yhteis­ kunnallisia,­ ­painavia aiheita, ­totesi Niklas Thesslund. PIENET ENSIN APU T I I M I : (vas. alkaen) Ilkka Koski, valokuvaaja Anna-Liisa Hämäläinen, toimittaja Niklas Thesslund, tuottaja Janne Itkonen, toimittaja Suvi Elo, valokuvaaja Milka Sauvala, toimittaja Outi Kainiemi, kuvittaja Juuso Koponen, kuvittaja (ei kuvassa) Tanja Pellikka, graafikko (ei kuvassa) Timo Tervoja, AD (ei kuvassa) Jukka Väänänen, kielenhuolto (ei kuvassa) TUOMARISTON PERUSTELUT: Kattava kokonaisuus ajankohtaisesta ja vaikeasti lähestyttävästä aiheesta, jonka monipuolisella käsittelytavalla on saatu esiin inhimillisyyttä. Kokonaisuutta täydentävät hienosti toimiva infografiikka ja sisältöä tukevat kuvat. Eri osien tekemisessä on ollut mukana useampi toimittaja, joiden ammattitaidolla ja erinomaisella yhteistyöllä on syntynyt yhteiskunnallisestikin tärkeä juttu. ”Avun toimituksessa oli seurattu korona­ pandemiaa ja sen erilaisia seurauksia tarkalla silmällä pitkin matkaa. Yksi näistä seurauksista oli ennestään heikommilla olevien lasten kohtalo. Aihe on Avun journalismin ytimessä. Päätoimittaja Marja Aarnipuro ehdotti, että tehdään Pintaa syvemmälle -niminen kokonaisuus lastensuojelusta, sen tilanteesta ja toiminnasta. Kokonaisuus antoi mahdollisuuden käsitellä tärkeää aihetta laajasti ja syvästi: aiheeseen pureudutaan kolmen artikkelin avulla ja tekstin ja kuvan lisäksi aihetta ryyditetään infografiikoin. Asiajutusta, reportaasista ja henkilöjutusta rakentuva kokonaisuus nojaa eri tekijöiden hieman erilaiseen ammattitaitoon. Kun tiesimme, millaiset jutut tarvitaan, saatoimme heti miettiä niille hyvät tekijät ja käynnistää heidän kanssaan miettimisen siitä, mitä juuri heidän juttuunsa tarvitaan ja kuinka se olisi parasta tehdä. Tämä tekee jutusta enemmän kuin osiensa summan: ei ole vain yhtä aihetta ja juttuja vaan kokonaisuus, joka katsoo aihetta eri näkökulmista.” Niklas Thesslund, tuottaja, Apu 46 Ajankuva “ Monesta kulmasta Ensin on oltava kirkas ja yksimielinen ajatus aiheesta, siitä, mitä lähdetään tekemään. Tämän jälkeen tärkeää on avoin ja ratkaisukeskeinenkin yhteinen keskustelu ja ideointi: mitä kaikkea tarvitaan, kuka siitä eniten tietää tai osaa parhaiten sanoittaa tai kenellä on siitä paras kokemus. Mitkä ovat parhaat journalistiset muodot eri tarpeisiin? Alkuperäinen idea on supertärkeä, mutta yhtä tärkeitä ovat siitä annettavat ensimmäiset kommentit, sillä vain ne voivat kasvattaa idean itseään suuremmaksi kokonaisuudeksi.

Vu o d e n l i f e s t y l e - j u t t u y l e i s ö m e d i a s s a SIENIMETSÄN AARTEET MAKU T I I M I : (vas. alkaen) Johanna Myllymäki, valokuvaaja Kati Pohja, ruokatoimittaja Tiina Valkonen, toimituspäällikkö Maiju Lönnroth, AD Jenny Brandt, päätoimittaja Antti Vettenranta, valokuvaaja (ei kuvassa) TUOMARISTON PERUSTELUT: Erinomaista yhteistyötä koko tiimin kesken osoittava lifestyle-juttu palvelee hienosti eritasoisia sieniharrastajia sekä sieniruoista kiinnostuneita. Sieniretki eri vaiheineen on huolellisesti suunniteltu kokonaisuus ja täynnä rikkaita yksityiskohtia. Upeat, osittain metsässä ja osittain studiolla otetut kuvat ovat tyyliltään ja tunnelmaltaan yhtenäisiä. Mainiot retkivinkit ja herkulliset reseptit saavat mielenkiinnon sieniharrastukseen todella heräämään. Kati Pohja kiitti suomalaisia met­ säsieniä, luontoa ja jokamiehenoike­ uksia, joista pulp­ puaa jutun aiheita. Sienielämys ”Suunnittelimme Maku-lehden toimitukses- Tiina Valkonen, toimituspäällikkö, Maku “ sa syksyyn 2021 metsäaiheista numeroa. Päätimme nostaa yhdeksi juttuaiheeksi kotimaiset sienet, sillä ne ovat monipuolisia huippuraaka-aineita, joita metsämme ovat pullollaan ja joita soisi hyödynnettävän entistä enemmän myös ilmastonäk­ökulmasta. Mie­ timme, miten voisimme tuoda sienet esiin sellaisella tavalla, joka puhuttelisi laajemmin kuin pelkästään sienestystä jo harrastavia. Päätimme yhdistää retkeilyn, sienestyksen ja koko perheen lempiruoat jutuksi, joka innostaisi lähtemään sieniretkelle ja kokeilemaan sieniä monipuolisesti ruoanvalmistuksessa. Luonnossa liikkuminen on noussut yhä suositummaksi harrastukseksi. Ajalle ominaiset retkieväät, pääruoat ja naposteluherkut sopivat luontevasti sieniaiheeseen. Resepteissä korostuu helppous ja rentous, jota kiireiset ihmiset arvostavat. Kuvissa yhdistettiin metsäretkeä ja studiossa kuvattua ruokakuvaa. Metsäkuvia elävöitettiin tuomalla mukaan ihminen ja koira, aidot ja innokkaat sienestäjät.” Jutun punaisen langan ja näkökulman miettimiseen kannattaa panostaa. On hyvä käyttää aikaa myös visuaalisuuden suunnitteluun ja kokonaisuuden hahmottamiseen. Suunnitelman ei kannata olla liian tarkka, jotta kuvaustilanteessa jää mahdollisuus soveltaa ja käyttää luovuutta. Oikeiden tekijöiden löytäminen on keskiössä. Kun tekijät itse innostuvat aiheesta, se näkyy lopputuloksessa. Ajankuva 47

Vu o d e n t o i m i t t a j a Demokratia kuolee pimey­ dessä, mutta yritämme pitää yhtä lamppua yllä, Kaarina Vainio totesi. KAARINA VAINIO “ U L KO P O L I T I I K K A TUOMARISTON PERUSTELUT: Monipuolinen ja taitava sanankäyttäjä, jolla on kyky avata vaikeastikin hahmottuvat ilmiöt ja teemat lukijalle ymmärrettävästi. Asiat jäävät pohdituttamaan lukijaa vielä jutun päätyttyäkin. Huolellinen paneutuminen aiheisiin ja niiden laaja tuntemus tulevat esiin juttujen faktoissa, kuitenkaan niillä kikkailematta. Toimittaja pitää aiheet mukana myös ajankohtaisissa keskusteluissa digilehden ja sosiaalisen median kanavien kautta. 48 Ajankuva Mikä tekee minusta hyvän toimittajan? Sitä pitäisi kysyä kollegoilta ja lukijoilta. Vaikka työni sisältää paljon editointia ja suunnittelua, uppoudun mielelläni omiin kirjoitusprojekteihin. Sukellan niin sanotusti syvään päätyyn. Valitettavan usein päädyn vähän epämukavuusalueelle ja liian lähelle deadlinea, mutta parempaa ammattiakaan en ole keksinyt. Kaarina Vainio

Vu o d e n t o i m i t t a j a Kiinnostavat sivulauseet ylös Kaarina Vainio, mitä neuvoja olisit halunnut kuulla nuorena toimittajana? ”Vaikea kysymys. Olisin ylipäänsä halunnut palautetta ja rohkaisua, ihan perinteistä juttujen editointia, ja miten verkostoitua, erityisesti ammatillisesti kiinnostavien ihmisten kanssa – sellaisten, joilla on samanlaiset mielenkiinnon ­kohteet.” Mistä löydät hyviä aiheita? ”Seuraan alani kansainvälistä keskustelua, tutkimuslaitoksia ja kiinnostavia nimiä sekä mediaa. Pyrin kiinnittämään huomiota aiheisiin ja näkökulmiin, joista ei Suomessa puhuta. Ennen pandemiaa kävin tilaisuuksissa ja tapasin ihmisiä. Ideointi on vaikeutunut korona-­ aikana, mutta toisaalta teen sitä kuin huomaamatta. Joskus aiheet syntyvät lennossa, joitakin olen saattanut hautoa vuosia. Ihmisten kiinnostavat sivulauseet vapaa­ajallakin voi laittaa ylös. Näkökulmien löytäminen vaatii usein jo lisätyötä ja lukemista.” Millainen juttu ei jätä lukijaa ­kylmäksi? ”Erinomaisessa jutussa pitää olla uutta tietoa tai jokin uusi näkö­ kulma tai oivallus, jonka haluaa kertoa lukijalle. Samalla lukijalle on tarjottava konkreettisia esimerkkejä ja tarttumapintaa nykymaailmaan. Kielen on oltava sujuvaa. Toimittajalta erinomainen juttu vaatii aitoa perehtymistä tai aihealueen tuntemusta, kollegoiden editointiapua unohtamatta.” Millaisissa hetkissä koet työn iloa? ”Lehden julkkaripäivän afterworkilla ­kollegoiden kanssa.” ” Onnittelut johtajalle! Odotan innolla CIA:n ja MI6:n vanhan kumppanuuden syventämistä näinä globaalin turvallisuuden ratkaisevina hetkinä.” Näin Britannian ulkomaan tiedustelupalvelu MI6:n johtaja Richard Moore tviittasi maaliskuussa uutisen CIA:n uuden johtajan nimityksestä. Samassa kuussa Moore jakoi ulkoministeri Dominic Raabin tviitin, jossa ”Britannia tukee Bulgariaa Venäjän vahingollisia toimia vastaan” ja huhtikuussa jälleen: ”Britannia antaa täyden tukensa tšekkiliittolaisille” Venäjän sotilastiedustelun GRU:n vakoojiksi epäiltyjen karkottamisessa. Mooren keskimäärin viiden tviitin viikkovauhti ei ole tavaton, eikä hän ole valtionsalaisuuksia jakanut, mutta muutokseksi sitä voidaan kutsua. Vielä vuosikymmen sitten hänen edeltäjänsä korosti puheissaan tiedusteluorganisaatioiden salamyhkäisyyttä ja puolusti harvoja ulostuloja. Pieni skandaalikin syntyi, kun tiedustelujohtajan perhekuvat olivat Facebookissa kaikkien nähtävillä löyhien yksityisyysasetusten vuoksi. Aloitus Kaarina Vainion jutusta Tiedustelun renes­sanssi – järjestöt ja yritykset haastavat tiedustelupalvelui­den monopolin. Julkaistu 27.5.2021. Shortlistalla “ Luulen, että ihminen hyötyy vain niistä neuvoista, joita sillä hetkellä ymmärtää tarvitsevansa. Olen nuorena toimittajana hyvinkin saattanut saada lukuisia timanttisia neuvoja, joiden merkitystä en ole tajunnut. Yksittäisiä ohjeita tärkeämpää on se, että minut otettiin niin hyvin alalla vastaan: annettiin mahdollisuuksia, luotettiin että osaan, neuvottiin kun kysyin. “ Sanna Sommers Kauppalehti Fakta ja Kauppalehti Optio Tuija Siltamäki Ylioppilaslehti Nuorena toimittajana olisin halunnut kuulla: 1. Sinilevätilanne on aina kiinnostavampi kuin sinun ajatuksesi. Sille, ettet saa ensimmäisten vuosien aikana kirjoittaa joka viikko esseetä mediasta, vaan joudut tekemään jotain ”ihan turhaa paskaa”, on syynsä. 2. Harvat työtarjoukset ovat ainutkertaisia. Ei kannata haalia liikaa töitä siksi, että on imartelevaa, että joku kysyy juuri sinua. 3. Toimituksessa parasta ovat muut ihmiset. Muuten siellä kannattaa viettää mahdollisimman vähän aikaa. 4. Maailmassa on tärkeämpiä asioita kuin journalismi, esimerkiksi ystävät, hevoset ja vapaa-aika. 5. Lue. Ajankuva 49

Editkilpailun 2021 tuomaristot Shortlist2021 Editkilpailussa tuomaristojen arvioitavana Vuoden oli 14 toimituksellista ja 3 markkinoinnillista sarjaa. Uutena sarjana oli Vuoden uudistaja aikakausmediassa. Arvioitavia kilpailuehdotuksia oli kaikkiaan lähes 400. Markkinoinnillisten sarjojen tuomaristojen puheenjohtaja oli markkinointi- ja tutkimuspäällikkö Outi Itävuo ja toimituksellisten sarjojen puheenjohtaja viestintäpäällikkö Heli Häivälä Aikakausmediasta. VU O DE N AIKAKAUSME DIA­ MAINOSTA JA Aikakausmedian Media­ myyntiryhmä: Anne Eklund, myyntijohtaja, Alma Talent Jaana Lindvall-Harki, myyntijohtaja, Fokus Media Finland Sami Onkamo, yritysasiakkuuksien tiiminvetäjä, A-lehdet Tomi Takanen, mediamyyntijohtaja, Otavamedia Päivi Vaittinen, Business Manager, Sanoma Media Finland VU O DE N AIKAKAU S ­ LEHTIMAINOS Anu Hupli, Category & Shopper Marketing Manager, Essity Finland Jari Lähdevuori, Creative Director & Partner, Kurio Enni Rantakangas, Media Planner, Dagmar VU O DE N AIKAKAU S ­ M EDIAKAMPANJA Anu Hupli, Category & Shopper Marketing Manager, Essity Finland Jari Lähdevuori, Creative Director & Partner, Kurio Enni Rantakangas, Media Planner, Dagmar A j 5a 0n k uAv jaa n k5 u0 v a VU O DE N U U D IS TA JA AI K AK AU S ME D IAS SA Noora Alanne, johtaja, Mediaalan tutkimussäätiö Tarja Hurme, päätoimittaja emerita, Tmi Hurmetar Tomi Härmä, strategiajohtaja, SEK Eira Pohjanvaara, HR Director, ManpowerGroup VU O DE N IRTO NU M ERO Ville Melkko, kaupallinen ­johtaja, Lehtipiste Aikakausmedia: Mikko Hoikka, johtaja Heli Häivälä, viestintäpäällikkö Outi Itävuo, markkinointi- ja tutkimuspäällikkö Minna Alakari, Editkilpailun sihteeri VU O DE N ­AI K AK AU S ME D IAT Ilona Haahtela, Advisor, ­trainer, Miltton Jarmo Hovinen, toimitus­ johtaja, Kubo Sari Lönnqvist, yrittäjä, Mediakollektiivi Katri Soramäki, toimitus­ johtaja, Grafia VU O DE N K ANS I , E S IT U O MAR IS TO Tuomas Aatola, lehtori, visuaalisen viestinnän muotoilu Metropolia Marketing & Graphic Design Heidi Farén, Specialist, Posti Sari Hyvärinen, lehtivastaava Akateeminen kirjakauppa Mari Moilanen, valokuvaaja, toimittaja, Rock your Blog Oy Jenni Viitanen, johtava visuaalisen viestinnän asiantuntija, Kaskas Media Esituomaristo valitsi yleisöäänestykseen päässeet 20 ehdokasta Editkilpailun sivustolle. VU OD EN KUVAT ­AI K AKAU S M ED IAS SA Lasse Krogell, toimitusjohtaja GrafCon Oy Mirkku Merimaa, valokuvaaja Ihana Elämys Oy Pekka Punkari, toimittaja, valo­ kuvaaja, kouluttaja, FotoInfo Tuija Tarkiainen, AD, Studio Kiss VU OD EN J U T T U ­A M MAT T I - JA JÄR J ES TÖ ­ M ED IAS SA Katri Isotalo, toimitusjohtaja, Viestintä Katri Isotalo Johanna Lipponen, tuottaja, TAKU ry:n hallituksen jäsen Matti Lumijärvi, viestintäpäällikkö, Eläketurvakeskus Antti Marttinen, toimittaja, Peace of Cake Media VU OD EN J U T T U ­A S IAK AS M ED IAS SA Henna Helne, viestintä­ konsultti, Tekir Anssi Männistö, yliopiston­ lehtori, Tampereen yliopisto Reetta Nousiainen, lehtori, Haaga-Helia ammatt­i­korkea­ koulu Laura Räihä, sisustusarkki­ tehti, freelance-toimittaja, Räihä & Räihä VU OD EN F EAT U R E-­J U T T U YL EI S ÖM ED IAS SA Laura Airola, vapaa toimittaja Jouni Kempas, viestinnän asiantuntija, Keva Tuula Pere, kirjailija, OTT, WickWick Maija Töyry, dosentti, Mediakollektiivi VU OD EN L I F ES T YL E -­ J U T T U YL EI S ÖM EDIASSA Henna Helne, viestintä­ konsultti, Tekir Anssi Männistö, yliopiston­ lehtori, Tampereen yliopisto Reetta Nousiainen, lehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Laura Räihä, sisustu­s­ arkkitehti, freelance-­toimittaja, Räihä & Räihä VU OD EN TOI M I T TAJA AI KAKAU S M ED IASSA Esituomaristo: Lauri Haapanen, yliopiston­ lehtori, Jyväskylän yliopisto Nenne Hallman, valmistelija, Julkisen sanan neuvosto Ulla Kinnunen, kulttuuri- ja museotoimenjohtaja, Tuusula Sakari Laiho, johtaja, Suomen Kustannusyhdistys Jutta Ollila, kieltenopettaja, Tmi Jutta Ollila Tiina Pesonen, KTM, Tiina Pesonen Ky Tuomaristo: Kati Haapakoski, osakas, HNY Group Anne Leppäjärvi, koulutu­s­ ohjelmajohtaja, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Robert Sundman, politiikan toimittaja, Yle Uutis- ja ajankohtaistoiminta Mikko Viljanen, editori, Era Content

Kiitos! Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Editkilpailuun 2022 ilmoittautuminen alkaa marraskuussa. Ensi vuonna palkittavia sisältöjä tehdään juuri nyt. Toivottavasti tapaamme Editgaalassa 2023! Ajankuva 51

Ota kohtalo haltuusi. Aikakausmediat ovat pullollaan osaamista, joka auttaa onnistumaan. Siksi niitä luetaan.