1 / 2022 KRIGSINVALIDEN SOTAINVALIDI Avustuksia jäsenille Pienituloiset sotainvalidit sekä puoliso- ja leskijäsenet voivat hakea taloudellista avustusta. Sivu 5 Korjausneuvontaa Katso alueesi korjausneuvojien yhteystiedot ja ole yhteydessä heihin asunnon korjaustöihin liittyvissä tehtävissä. Sivu 9 Neuvontapalvelun arktiset ulottuvuudet Neuvontapalvelutyötä tehdään ympäri Suomea erilaisissa olosuhteissa. Lapissa on totuttu pitkiin välimatkoihin. Sivut 14–15 Piirit toimivat Sotainvalidipiireissä on jo parin vuoden ajan toimittu koronapandemian varjossa. Suunnitelmia kesäksi on silti tehty. Tutustu oman piirisi tuleviin tapahtumiin! Sivut 18–33 Värikästä elämää iloineen ja suruineen Sotainvalidien tukena Sivut 12–13

2 Sivut 6–7 SOTAINVALIDI 1 / 2022 4 Veikko Vionojan piirroksissa näkyvät rintaman vaikeat ja vaativat olosuhteet. Muistamme: sotainvalidi Erkki Kitunen Muistitietokeruu veteraanityöstä 5 Pienituloiset jäsenet voivat hakea avustuksia 6–7 Veikko Vionoja tallensi tapahtumia rintamalta piirroksiin. Edunvalvonta 8 Lakimies: Puoliso- ja leskikuntoutus vuonna 2022 10 Sotainvalidien Veljesliiton erikoisjäsenyhdistys Aivoinvalidit ry:n puheenjohtajan katsaus yhdistyksen historiaan 11 Gubbe tuo piristystä ja toimintaa ikäihmi sen arkeen Sivu 11 14–15 Palveluneuvoja Merja Turunen kertoo työstään pohjoisessa. Nuoret gubbet tuovat iloista seuraa ja tekemistä ikäihmisen arkeen. Hyvinvointi 16 Elämän sana: Loppiaisen ihme 17 Huolehdi jaloistasi! Sotainvalidityötä kentällä 18–33 Sotainvalidipiirien ajankohtaisia kuulumisia ja tulevia tapahtumia Krigsinvalid 34–36 Svenska sidor 38–39 Sotainvalidin lapsi muistelee lapsuuttaan Lahdessa 40 Ratkaise ristikko! Sivut 14–15 Kannen kuva: Marja Kivilompolo Palveluneuvoja Merja Turunen nappasi kotikäynnillä selfien veteraani Elina Kämäräisen kanssa. Sotainvalidi ilmestyy neljästi vuodessa. 82. vuosikerta. SOTAINVALIDI Sotainvalidi-lehden aikataulu vuodelle 2022 Julkaisija: Sotainvalidien Veljesliitto Päätoimittaja: Markku Honkasalo Viestintäpäällikkö: Marja Kivilompolo Tiedotustoimikunta : pj Markku Honkasalo, Juha Laikari, Marja-Liisa Taipale, Marko Hakala, Lasse Lehtinen, Christian Wallin, Matti Ylönen ja Marja Kivilompolo aineisto ilmestyy 1 4.2. 2.3. 2 13.5. 8.6. 3 2.9. 28.9. 4 4.11. 30.11. Lehden aineisto ja yhteydenotot: Sotainvalidi-lehti, Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki, p. 044 524 2243, marja.kivilompolo@sotainvalidit.fi Levikki: 10 584 Painopaikka: Sanoma Manu Oy ISSN: 0049-1349 Tilaukset ja osoitteenmuutokset p. 045 788 42 733 tai si-lehti@ sotainvalidit.fi

3 Pääkirjoitus Matkalla yhteiseen perinneaikaan Veljesliiton puheenjohtaja, maaherra Uki Voutilainen oli kaukonäköinen, kun hän keväällä 1994 antoi ”perustamiskäskyn” sotainvalidien perinnejärjestölle. Sotainvalidien jälkipolvet -tukiyhdistys perustettiin vielä samana vuonna ja Veljesliiton vuoden 1995 liittokokouksen yhteydessä Seinäjoella perustettiin nykyinen Sotainvalidien Perinnejärjestö. Järjestön tavoitteena oli ja on edelleen ”avustaa tuen tarpeessa olevia sotainvalideja sekä lisätä jälkipolvien tietoisuutta niistä uhrauksista, joita maamme vapaus vaati”. Silloin sotainvalidit itse vastasivat vielä Veljesliiton toiminnasta sen eri tasoilla, kentältä valtakunnalliseen johtoon. Uki kuitenkin ymmärsi, että edessä olisi aika, jolloin nuorempia polvia tarvitaan sotainvalidityöhön. Sotainvalidien perinneyhdistysten tehtävät ovat edelleen samat. Tukea sotainvalideja sekä heidän puolisoitaan ja leskiään arjessa selviytymisessä. Tällöin ei ole kyse pelkästään taloudellisesta ja kotona selviytymisen tukemisesta, vaan myös heidän sotilasvammalain mukaisten etujen valvomisesta. Tämä tukityö ei lopu vielä moneen vuoteen. Liiton, sotainvalidipiirien ja -osastojen jäljellä olevat varat tulee ensisijaisesti käyttää tähän tukityöhön. Kun maamme veteraanijärjestöt olivat vuonna 2003 perustaneet Tammenlehvän Perinneliiton, Sotainvalidien Perinnejärjesjoiden ohella yhteistyötä myös muiden toimitö (Sotainvalidien Jälkipolvet) laittoi ensimjoiden kuten kuntien ja seurakuntien kanssa. mäisenä Perinneliitolle jäsenhakemuksenSotainvalidiperinteen näkökulmasta sa. Perinneliiton hallitus päätti antaa uudelle kummastuttaa se, että alueyhdistysten pitäijäsenelleen erityistehtäväksi huolehtia sotainsi ensin liittyä Sotaveteraaniliittoon ja vasta validien perinteen vaalimisesta. sen jälkeen Tammenlehvän Perinneliittoon. Meidän pitää huolehtia, että tieto sotainVeljesliiton hallituksen mielestä alueellisille validien ja heidän perustamansa Veljesliiton perinneyhdistyksille pitää antaa mahdollikansainvälisestikin hyvin arvostetusta toisuus itsenäisesti päättää liittymisestään valminnasta sotainvalidiveljien ja heidän pertakunnalliseen organisaatioon. heittensä hyväksi siirtyy jälkipolville. Tätä työtä tehdään Tammenlehvän Perinneliitossa rinnan sotiemme veteraanien perinteen vaalimisen kanssa. Tammenlehvän Perinneliitto on uudistanut sääntönsä niin, että se voi jatkossa ottaa jäsenikseen myös alueellisia perinneyhdistyksiä. Sotainvalidien perinneyhdistykset ja sotainvalidipiirit ovat ilmaisseet valmiutensa osallistua näiden Perinneliiton alueyhdistysten toimintaan ja niin on käytännössä tapahtunutkin. Luontevinta on, että sotainvalidien perinneyhdistykset liittyvät yhteisöjäseniksi Tammenlehvän Perinneliiton alueyhdistyksiin. Veljesliiton mielestä alueyhdistysten tulisi liittyä suoraan Tammenlehvän Perinneliittoon ja sitä ennen toimia itsenäisenä yhdistyksenä, jotka tekevät Perinneliiton valtakun- Markku Honkasalo nallisten jäsenyhteisöjen paikallisten toimi- päätoimittaja MAAMME VERSOO UUTTA I VÅRT LAND SPIRAR DET NYA Valtakunnallinen pääjuhla Lappeenrannassa 27.4.2022 Suora lähetys ke 27.4. klo 14.00 Yle TV1 sekä Yle Areena.

4 Ajankohtaista Muistamme sotainvalidi Erkki Kitunen *16.4.1923 † 15.2.2022 Erkki Kitunen siirtyi ajasta ikuisuuteen 98 vuoden ikäisenä Ilveskodissa, minne hän meni tammikuun lopulla normaalille kuntoutusjaksolle. Jo ennen Ilveskotiin menoa hän tunsi itsensä hyvin väsyneeksi ja tutkimuksissa selvisi, että elämän lanka oli jo käynyt lyhyeksi. Erkki Kitunen syntyi Vilppulassa 16.4.1923. Työuransa hän teki Valtion Rautateiden palveluksessa aloittaen työnsä syyskuussa 1941 Vilppulan asemalla. Sotavuosien jälkeen 1.6.1945 Erkki palasi takasin VR:n palvelukseen. Vilppulasta hän siirtyi vuonna 1953 Haapamäelle, joka siihen aikaan oli merkittävä risteysasema. Haapamäellä oloaikana hän kävi konduktöörikurssin. Oikoratojen myötä Haapamäen merkitys risteyspaikkakuntana väheni ja Erkki perheineen muutti Toijalaan vuonna 1967 ja jäi eläkkeelle 1970-luvun lopulla. Akaan Toijalasta tuli Erkin loppuelämän asuinpaikkakunta. Kutsunnoissa hän oli tammikuussa 1942, mutta VR:n palveluksessa olevana häntä ei heti määrätty alokaskoulutukseen ennen kuin vasta 5.12.1942. Sotilasvalan hän vannoi helmikuussa 1943 Haminassa. Melko pian tämän jälkeen Erkin komppania siirrettiin Viipuriin ja sieltä Pitkärantaan ja syksyllä 1943 edelleen Äänislinnaan (Petroskoi). Sitten koitti paluu Viipuriin, missä komppania hajoitettiin ja Erkin joukko-osastoksi tuli 3/1 JR6. Joukko-osasto siirrettiin Valkeasaareen. Kesäkuussa 1944 vihollisen suurhyökkäyksen alettua Erkin joukko-osasto siirtyi eri paikkoihin. Viipurin maalaiskunnassa sijaitsevan Yliveden kylän laitamilla 30.6.1944 Erkki oli 7 miehen joukkueen kanssa varmistamassa etumaastoa, kun hän sai vihollisen luodin oikeaan käsivarteen. Erkin sotatie päättyi siihen. Vuonna 1945 hän sai päätöksen 20 prosentin invalidiasteesta. Vuosien myötä päätös muuttui 45 %:n invalidiasteeksi. Haavoittumisen myötä Sotainvalidien Veljesliiton työ tuli Erkille erittäin tärkeäksi. Hän toimi Haapamäen osaston johtokunnassa 10 vuotta, siitä puheenjohtajana kaksi vuotta. Toijalan osastossa on toimi puheenjohtajana 32 vuotta ja kunniapuheenjohtajaksi hänet nimettiin vuonna 2003. Kanta-Hämeen piirihallitukseen hän kuului vuosina 1987-2010 ollen varapuheenjohtajana 18 vuotta. Sotainvalidien Veljesliiton hallituksen varajäsen hän oli vuosina 2004–2013 ja hallituksen varsinaisena jäsenenä 2014–2017. Veljesliiton hengellisen työn toimikunnan jäsen hän oli vuodet 2006–2017. Sotainvalidien Veljesliiton kunniakerhoon Erkki kuului vuodesta 2000 lähtien ja hän toimi kerhon viimeisenä Oltermannina. Veljesliiton toiminnan kautta hän oli mukana perustamassa Ilveskotia, missä hän kymmenien vuosien ajan kävi säännöllisesti kuntoutusjaksoilla. Erkki oli myös Rintamaveteraaniliiton Toijalan osaston jäsen. Toijalan kauppalan aikana hän toimi holhouslautakunnan puheenjohtajana. Hän osallistui myös Toijalan Työväenyhdistyksen toimintaan. Presidentti Tarja Halosen kaudella Erkki sai kutsun vuoden 2006 itsenäisyyspäivän vastaanotolle, mihin hän osallistui vaimonsa Kaarinan kanssa. Toisen kerran kutsu kävi nykyisen presidentin Sauli Niinistön kaudella. Näissä juhlissa Erkki oli yksin Kaarinan kuoltua vuonna 2011. Tunnustuksena mittavasta työstään sotainvaliditoiminnassa Erkki on saanut useita ansiomerkkejä. Kari Kitunen Erkki Kitusen poika Veteraanityön konkari: kerro kokemuksistasi ja ole osa historiankirjoitusta Sotainvalidien ja veteraanien hyväksi tehtävä, tarpeiden myötä muotoaan muuttava työ, on ollut merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa sota-ajoista lähtien. Suurena apuna ovat olleet tuhannet vapaaehtoiset ympäri Suomea. Nyt tuota eri aikakausilla tehtyä monipuolista työtä kerätään talteen. Oletko ollut mukana esimerkiksi talonrakennustalkoissa tai kuskannut veteraaneja matkoille ja tapahtumiin? Entä millaisia muistoja sinulla on veteraanien ja heidän puolisojensa parista? Vastata voivat niin vapaaehtoiset kuin palkatut työntekijätkin. Omakohtaisia kokemuksia kaivataan elävöittämään veteraaniaikakauden historiateosta sekä jatkokäyttöön tulevaisuuden tutkijoille. Muistoja kerätään osana veteraanijärjestöjen ja Tammenlehvän Perinneliiton vuonna 2020 käynnistämää historiahanketta, jossa VTT, historioitsija Olli Kleemola tutkii veteraanityön ulottuvuuksia Suomessa talvisodan päättymisestä nykypäivään asti. - Toivomme ihmisiltä heidän omakoh- taisia kokemuksiaan, sillä ne rikastuttavat ja täydentävät historiankirjoitusta, Kleemola sanoo. Muistitietokeruussa on mukana myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, jonka arkistoissa aineisto säilyy tutkijoille tulevaisuudessakin. Monenlaisia kokemuksia Voit kertoa kokemuksistasi vapaamuotoisesti kirjoittaen tai avuksi annettuja kysymyksiä hyödyntäen, esimerkiksi: Mikä sai sinut aikanaan lähtemään mukaan veteraanityöhön? Minkälaisia talkoo-, avustus-, luottamus- tai työtehtäviä Sinulla on ollut veteraanityön parissa? Mitkä ovat mielestäsi suurimpia onnistumisia veteraanityössä, joko henkilökohtaisesti tai yleisesti? Vastaustekstien pituutta ei ole rajoitettu. Historiahankkeeseen voi lähettää myös aiheeseen liittyviä kuvia, äänitteitä, vanhempia muistelutekstejä ja haastatteluja. Huomioithan kuitenkin, että voit toimittaa vain sel- laista aineistoa, jonka luovuttamiseen sinulla on oikeus. Toimita muistitietokeruuseen tarkoitettu aineisto 30.4. mennessä sähköisesti osoitteeseen: perinne@mailbox.org Lisätiedot sekä ohjeistus muun kuin sähköisen aineiston lähettämiseen antaa hankkeen tutkija Olli Kleemola p. 040 844 9971. Nettisivuilta www.sotainvalidit.fi / löydät muistitietokeruun apukysymyksiä sekä arkistointilupalomakkeen. Marja Kivilompolo Oikaisu Sotainvalidi-lehdessä 4/2021 jutussa Kolttasaamelaisen sotainvalidin värikäs elämä s. 6–7 puhuttiin virheellisesti Sarvijärvestä, kun järven oikea nimi olisi ollut Sarmijärvi.

Ajankohtaista Avustukset sotainvalidi- ja puolisojäsenille Sotainvalidien Veljesliitto on koko toimintansa ajan tukenut avustuksilla taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevia jäseniään. Ensisijaisesti tästä on huolehtinut tukea tarvitsevan oma sotainvalidiosasto tai sotainvalidipiiri. Piireille liitto jakaa vuosittain huolto- ja tukirahaa. Veljesliitto on lisäksi yhteistyössä veteraaniliittojen kanssa jakanut veteraanikeräyksestä saaduista varoista suoraan avustuksia. lojen muutokset, portaikot ja muut vastaavat korjaustyöt.Alin myönnettävä avustus on 100 euroa ja enimmäismäärä vuodessa 800 euroa. Hakulomakkeita saa piiritoimistoista, palveluneuvojilta ja liiton toimistosta. Hakemukseen tulee liittää tuloselvitys, esimerkiksi verotodistus sekä selvitys avustuksen käytöstä, kuitit aiheutuneista kuluista tai arvio kustannuksista. Veteraanikeräyksen avustukset Sotainvalidiosastot ja -piirit ovat perinteisesti tukeneet jäseniään. Tukimahdollisuudet eri alueilla poikkeavat toisistaan, ja jokainen sotainvalidiosasto ja -piiri on itsenäisesti päättänyt avustuksista ja niiden suuruudesta sekä mihin tarkoituksiin niitä myönnetään. Avustuksia on myönnetty esimerkiksi sairaus- ja lääkekuluihin, jalkahoitoihin ja kotiapuun. Mitään yhtenäistä tulorajaa näille avustuksille ei ole vahvistettu, vaan tarkoitukseen käytettävissä olevien varojen puitteissa tukea on suunnattu sitä eniten tarvitseville. Avustukset on tarkoitettu pienituloisille, joiden verotodistuksen mukaiset bruttoansiot ovat korkeintaan noin 1 400 euroa kuukaudessa. Avustusta voivat hakea sotainvalidija puolisojäsenet. Avustusta voidaan myöntää vuosittain tarveharkintaisena esimerkiksi lääke- ja sairauskulujen omavastuuosuuksiin, silmälasien hankintaan ja apuvälineisiin, joilla turvataan kotona asumista, liikkumista tai turvallisuutta. Asuntoremonttien osalta tuetaan sellaisia tarpeellisia, pienimuotoisia hankkeita, jotka tukevat omatoimista selviytymistä kotona, kuten kaiteet, wc- ja pesuti- Sotainvalideja vuoden lopussa 685, puolisojäseniä 3 778 Sotainvalidien Veljesliiton sotainvalidipiireiltä saatujen tilastojen mukaan 31.12.2021 sotainvalideja oli elossa 685. Poistuma edellisvuoteen verrattuna oli 23,9 %. Puolisojäseniä oli vuoden lopussa 3778 henkilöä. Heistä suurin osa, 3617, oli leskiä ja puolisoita oli 161. Helsingin piiri sotainvalidijäsenmäärältään yhä isoin Sotainvalidijäsenmäärältään suurin piiri oli edelleen Helsinki 60 sotainvalidijäsenellä. Pienin määrä sotainvalidijäseniä oli Suur-Savon piirissä: 15 henkilöä. Puolisojäsenten määrä oli suurin Pirkka-Hämeen sotainvalidipiirissä, jossa leski- ja puolisojäseniä oli yhteensä 360. Pienin vastaava luku oli Ruotsin piirissä; 76. Tukijäseniä oli valtakunnallisesti 2707. Vuonna 2021 tehtiin uusia elinkorkopäätöksiä eli uusia sotainvalidistatuksen saaneita henkilöitä, joita tuli kaksi kappaletta. Sotainvalidityötä tehdään 19 sotainvalidipiirissä, joista yksi kattaa koko Ruotsin. Sotainvalidiosastoja oli vuoden 2021 lopussa 51. 5 Onnittelemme Sotainvalidipiirien avustukset Seppo Savolainen Lasse Lehtinen 75 vuotta 23.1. Kirjailija, toimittaja, entinen poliitikko ja europarlamentaarikko Lasse Lehtinen täytti 23. päivä tammikuuta 75 vuotta. Lasse Lehtinen on kuulunut vuodesta 2014 lähtien Sotainvalidien Veljesliiton hallitukseen ja toimii sen 2. varapuheenjohtajana. Lisäksi Lehtinen on toiminut Sotainvalidien Perinnejärjestön puheenjohtajana vuodesta 2008 lähtien. Lämpimät onnittelut! Veljesliiton hallituksen jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet vuosille 2022–2023 Lokakuun 2021 lopussa kokoontunut Veljesliiton liittovaltuusto valitsi liiton hallituksen sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä vuosille 2022–2023. Hallituksen puheenjohtajan tehtävässä jatkaa Juha Laikari. varsinainen jäsen varajäsen Lasse Lehtinen Ahti Karttunen Heikki Moilanen Jouko Lahdenperä Jouko Sipilä Kari Hietanen Marja-Liisa Taipale Jaakko Torppa Markku Honkasalo Heimo Purhonen Pixabay

6 Henkilö Veikko Vionoja saapui Suomussalmen taisteluihin joulupäivänä Taiteilija, professori Veikko Vionoja. Veikko Vionoja (1909–2001) syntyi Ullavalla puuseppä Juho Lindbäckin, sittemmin Laineen, ja hänen puolisonsa Hilda Marian (o.s. Widenoja) toisena lapsena. Pariskunta sai kymmenen lasta, joista aikuisiksi varttui viisi. Vionoja oli talvisodassa lääkintämiehenä ja sairaankuljettajana kovissa paikoissa: Suomusalmella, Raatteen tiellä, Pitkärannassa ja Kollaalla. Veikko Vionojan sotataival alkoi joulukuussa 1939 Kemistä, jonne hänet oli komennettu Jalkaväkirykmentti 64:n II pataljoonaan ja sen 4:nteen komppaniaan. Jalkaväkirykmentti oli lähdössä auttamaan 9. Divisioonaa ja sen komentaja eversti Hjalmar Siilasvuota, joka oli hätää kärsimässä Suomusalmella. Puna-armeijan 163. Divisioona oli hyökännyt paikkakunnalle heti talvisodan alettua 30.11.1939 kahdelta eri suunnalta: Raatteen tieltä ja Juntusrannasta. Suomusalmella Suomusalmelle JR 64 tuli muiden sotilaiden avuksi joulupäiväksi 25.12. Päivän levättyään heidät komennettiin taistelualueelle mm. Hulkonniemelle. Samaan aikaan Siilasvuolle alkoi selvitä, että Raatteen tietä pitkin rajan yli oli lähestymässä 44. Divisioona, joka tunnettiin valiojoukkona ja ukrainalaisista sotilaistaan. Suomusalmelta alkoivat myös Veikko Vionojan lääkintämiehen ja sairaankuljettajan tehtävät, ja ne kestivät aina talvisodan viime hetkiin saakka. Paikkakunnalla Vionoja eteni pataljoonansa kanssa Oraviselän yli ja Hulkonniemen poikki Kuusamon maantien varteen pesiytynyttä vihollista kohti. Neljännen komppanian päällikkö Käkköläinen haavoittui ensimmäisenä, ja Vionoja lähti ahkioineen auttamaan miestä. Haavoittuneita tuli koko ajan lisää, eikä kuolonuhreiltakaan vältytty. Ahkiota oli hankala vetää jo tyhjänäkin, koska sotatantereella oli usein katkenneita oksia, puita ja juurakoita. Vihollisen tykistö oli jauhanut myös polkuja kivisiksi ja koukeroiseksi. Komppanian henki oli kuitenkin erinomainen, ja lähellä olevat sotilaat tulivat auttamaan ja työntämään raskasta ahkiota eteenpäin. Armottomien taistelujen keskellä tapahtui ihme: 28.12. nähtiin kuinka 163. D:n sotilaat pakenivat pitkin Kiantajärven jäätä kohti Juntusrantaa. Tapahtumaa olivat todistamassa Kekrivaaran laella JR 64:n komentaja, everstiluutnantti Uno Fagernäs ja I/JR 64:n pataljoonan komentaja kapteeni Reino Mankonen. Päättyneiden taistelujen jälkeen Vionoja lähti haravoimaan maastoa ja etsimään haavoittuneita ja kaatuneita. Hänellä ei ollut karttaa ja hän eksyi. Vionoja löysi takaisin omiensa luokse vasta kahden vuorokauden päästä. Raatteen tiellä Osa 163. Divisioonan joukoista oli vielä harhailemassa Suomussalmen maastossa ja muodosti oman vaaratekijänsä. 44. Divisioona oli jo nurkan takana lähestymässä Raatteen tietä, ja se iski yhteen suomalaissotilaiden kanssa heti tammikuun alussa 1940. Raatteen tiellä luotisateen ja taistelujen keskellä Veikko Vionoja haki haavoittuneita ahkioonsa ja kuljetti pois joukkosidontapaikalle. Toisinaan hänellä oli apumies takana työntämässä ahkiota. Raatteen tiellä vaaran muodosti myös alati kiristyvä pakkanen, joka toisinaan laski alle 35:n. Suomalaisia sotilaita paleltui pahasti. Joskus lääkäri voi vain todeta, että jalka oli amputoitava. Se oli kova paikka sotilaalle. Neljännen komppanian alikersantti Jokela lähti viemään miestensä kanssa aseita ja patruunoita kohti etulinjaa, mistä kuului silmitön tulitus. Kaikki muut palasivat, mutta Jokela jäi. Vionojan raskas tehtävä oli hakea kaatunut pois. Hän meni etulinjaan empimättä. Vionoja oli nähnyt unen kaatuneiden luettelosta, jossa hänen nimensä oli viimeisenä. Hän oli aivan varma, ettei selviä sodasta hengissä. Tammikuun 6. päivä 1940 oli Vionojan sairaankuljetustehtävistä vaikein. Raatteen tiellä Likoharjun kohdalla oli paljon haavoittuneita, ja näiden joukossa oli hänelle tuttu halsualainen nuori mies. Tämän pääkallosta oli puolet poissa ja aivot paistoivat paljaana. Vionoja vieritti haavoittuneen varovasti ahkioon ja yritti pitää nuorukaisen pään alueen lämpimänä. Sen jälkeen alkoi matka jsp:lle. Päivän lopuksi, kuljetettuaan eläviä ja kuolleita, Vionoja oli yltä päältä veressä. Pakkasessa puku jäätyi, ja kankeissa vaatteissa liikkuminen ja ahkion vetäminen oli hankalaa. Vionoja on todennut, että yksi pirullisista vihollisen keksinnöistä oli räjähtävä luoti, joka vatsaan osuessa repi sotilaan suoliston rikki. Ankarien tuskien keskellä haavoittunut pyysi Vionojalta morfiinia tai armonlaukausta. Kumpaakaan lääkintämies ei voinut suoda. Vasta sairaalassa sai haavoittuneelle antaa morfiinia. Omat vaivat – vilu, nälkä ja väsymys – tuntuivat pieniltä haavoittuneiden tuskien rinnalta. Pitkärantaan Raatteen tien voitokkaiden taistelujen jälkeen, jossa suomalaiset saivat lyötyä 44. Divisioonan, JR 64 sai käskyn lähteä Pitkärantaan Laatokan Karjalaan kenraalimajuri Woldemar Hägglundin komentamaan IV armeijakuntaan. Vionoja oli edelleen II/JR 64:n miehiä, ja rykmentti taisteli peitenimellä Kilpa; sen II pataljoona oli nyt Ravaaja. Pitkärannassa Kilpan vastassa olivat valtavat vihollisjoukot ja puna-armeijan ensiluokkainen aseistus. Vionoja joutui useaan otteeseen ankaraan tykistökeskukseen. Toisinaan ilmanpaine heitti häntä metrikaupalla ilmassa. Toisinaan ammus putosi suutarina hänen viereensä. Vionojan lumipuvussa oli myös useita luodinreikiä lakissa ja takissa. Ne syntyivät, kun mies paineli taistelukentillä auttamassa haavoittuneita ja luodit vinkuivat ilmassa. Rintama-alueella, oman joukkueensa majoituspisteessä, hän nukkui samassa teltassa Mikko Sämpilän kanssa. Molemmilla oli hyvät unenlahjat, eivätkä vihollisen ammusten äänet heidän untansa juuri häirinneet. Yhtenä iltana Vionojalle tuli hyvin levoton olo; hän tunsi, että olisi siiryttävä läheiseen korsuun. ”Mitä sinä höpiset, käy vain nukkumaan”, Sämpilä harasi vastaan. Vionoja piti päänsä, ja lopulta Sämpiläkin taipui. Aamulla miehet menivät katsomaan tulituksen jälkiä. He havaitsivat, että heidän telttansa oli saanut täysosuman. Teltta ja kaikki varusteet olivat hajonneet taivaan tuuliin.

7 Veikko Vionoja taitelijana Veikko Vionojan alkuperäinen sukunimi oli Laine aina vuoteen 1943 asti. Tuolloin hän muutti kuitenkin nimensä Vionojaksi, jotta häntä ei sekoitettaisi toiseen saman nimiseen taiteilijaan. Mieluisinta puuhaa Vionojalle oli jo poikasena vetäytyä piirtämään ja maalaamaan talon peräkammariin. Isä ei aluksi katsonut poikansa harrastusta hyvällä, mutta ilahtui, kun poika sai vaihdettua piirroksiaan ja maalauksiaan kahvipaketteihin ja niitä myymällä alkoi saada tienestiä. Nyt isälläkään ei ollut mitään poikansa harrastusta vastaan. Rintamalla Veikolla oli mukanaan luonnoslehtiä, vaikkakaan hän ei sodan keskellä ennättänyt kuin vähän luonnostelemaan ja tekemään muutaman valmiin työn. Sairaankuljettajan tehtävät pitivät hänet alati kiireisenä: - Olin lääkintäsotilas. Jouduin koko ajan elävien ja kuolleiden kanssa tekemisiin. Jos asemaan tuli täysosuma, olin keräämässä pulkkaan, mitä kavereista oli jäljellä, on Vionoja muistellut jälkeenpäin. Kaiken sen, mitä Vionoja koki talvisodan aikana, hän piirsi kuviksi kesällä 1940. "Kokemukset piti purkaa", Vionoja on todennut lyijykynä- ja hiilipiirrostensa taustoista. Piirrokset ovat autenttisia tilannekuvia Suomussalmelta, Raatteen tiestä ja Pitkärannasta. Sotien jälkeisinä vuosina hänen tekniikkansa alkoi saada uusia ulottuvuuksia. Vuonna 1959 hänet palkittiin Pro Finlandia -mitalilla, ja neljätoista vuotta myöhemmin hänelle myönnettiin professorin arvonimi. Veikko Vionojan taidetta voi käydä ihai- Tämän kaiken keskellä Vionoja kyseli itsekseen: ”Voiko tämä enää olla sattumaa?” Vionojasta oli tullut uskovainen hänen äitinsä kuolinvuoteella. Tällöin hän oli tehnyt äidilleen lupauksen seurata Kristusta. Usko Jumalaan auttoi häntä henkisesti kestämään vaarallisten tehtävien keskellä. loissa useita kuukausia, minkä jälkeen hänet vapautettiin rintamapalveluksesta. Vuonna 1942 Vionoja muutti pysyvästi Helsinkiin ja avioitui ekonomi Kerttu Ristimäen kanssa. Vionojan kolme muutakin veljeä palvelivat rintamalla ja kaikki selvisivät sota-ajasta hengissä. Vionojan unikaan ei toteutunut. Rintamapalvelus loppuu Sodan loppuvaiheessa Veikko Vionoja siirrettiin Kollaalle. Kerran väsymys oli voittanut miehen, ja kun hän heräsi, juoksi hevosia täysine kuormineen poispäin rintamalta. Jalkaväkeä hiihti samaan suuntaan. Vionoja luuli näkevänsä unta. Sitten hän kuuli yhdeltä sotilaalta: ”Sota on loppunut.” Jatkosodassa Vionojan oli tarkoitus palvella kiväärimiehenä Ässä-rykmentissä. Hän sairastui kuitenkin keuhkokuumeeseen kesällä 1941. Lisäksi hänessä todettiin tuberkuloosi. Hän vietti sairaalassa ja paranto- lemassa etupäässä kesäisin auki olevassa Taide Vionojassa, jota ylläpitää vuonna 1990 perustettu Vionojan säätiö. - Säätiö on perustettu keräämään ja tallettamaan Vionojan monipuolista tuotantoa, johon kuuluu talvisodan hiilipiirrosten lisäksi mm. erilaisia maalauksia pohjalaisista maisemista ja kesäyön tunnelmista. Lisäksi taiteilija teki paljon muotokuvia. Hänellä oli hyvin laaja repertuaari, Vionojan säätiön asiamies Esko Keski-Vähälä toteaa. Keski-Vähälän mukaan Vionoja piti ahkerasti näyttelyitä pitkin Suomea ja tämän lisäksi hänen töitään oli esillä useimmissa tunnetuissa museoissa ympäri Eurooppaa. Seuraava näyttely, joka keskittyy Vionojan talvisotapiirroksiin, pidetään Kuhmossa vuoden 2022 marraskuussa. Tarja Lappalainen Taide Vionoja, Haapalantie 121, Yli-Ullava, p. 040 5831482 Artikkelin kuvat kirjasta: Veikko Vionoja talvisotapiirustuksia (Eurographica) yhteistyössä Vionojan säätiön kanssa. Veljekset Veikko Vionoja (oik.) ja Jussi Laine välirauhan aikana. Veikko Vionojan piirroksia haavoittunutta turvaan vievistä lääkintämiehistä sekä hänen sotilastovereistaan JR 64:stä.

8 Edunvalvonta Puoliso- ja leskikuntoutus vuonna 2022 Sotainvalidien Veljesliiton esitys lievävammaisten sotainvalidien puolisoiden ja leskien ottamisesta puolisokuntoutuksen piiriin ei tuottanut vielä tulosta. Valtioneuvosto vahvisti tälle vuodelle entiset pääsyedellytykset kuntoutukseen. Kuntoutusta voivat hakea seuraavat henkilöt: • vähintään 30 prosentin haitta-asteen sotainvalidien aviopuolisot ja lesket • sotainvalidien lesket, jotka saavat täyttä huoltoeläkettä, vaikka kuolleen työkyvyttömyysastetta ei ole voitu vahvistaa • sotalesket, jotka ovat jatkuvasti saaneet huoltoeläkettä sodassa kaatuneen puolisonsa jälkeen Lääkärin suosituksen perusteella avokuntoutuksen voi saada kotikuntoutuksena. Tällöin Valtiokonttori korvaa kustannuksia enintään 1 575 euroa. Valtiokonttori maksaa kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset suoraan kuntoutuslaitokselle tai palvelun tuottajalle. Puolisokuntoutukseen liittyviä matkakuluja Valtiokonttori ei korvaa. Niistä voi hakea Kansaneläkelaitokselta sairausvakuutuslain nojalla matkakorvausta omavastuun ylittävältä osalta. Kuntoutuksen hakeminen Erillistä puoliso- ja leskikuntoutusta haetaan etukäteen Valtiokonttorilta. Ensi kertaa hake- vien tai mikäli edellisestä laitoskuntoutuksesta on kulunut kaksi vuotta tai enemmän tulee liittää hakemukseen lääkärinlausunto, josta ilmenee kuntoutuksen tarve. Lisäksi on suositeltavaa, että lääkärinlausunnossa on kuvaus hakijan yleisestä terveydentilasta ja toimintakyvystä. Avokuntoutukseen tarvitaan lääkärin hoitomääräys. Pelkästään hierontaa tai jalkahoitoa haettaessa ei tarvita hoitomääräystä. Valtiokonttori ei korvaa lääkärinlausunnosta aiheutuvia kuluja. Seppo Savolainen lakimies Pixabay Sotainvalidin laitoshoito ei estä aviopuolisoa hakemasta tätä erillistä puolisokuntoutusta. Muutoin on kuitenkin vaatimuksena, että aviopuolisot asuvat samassa osoitteessa. Avo-, laitos- tai kotikuntoutusta Puoliso- ja leskikuntoutuksen vaihtoehtoja ovat laitos-, päivä-, ja avokuntoutus. Laitos- ja päiväkuntoutusta voi saada Valtiokonttorin hyväksymissä laitoksissa. Laitoskuntoutuksen pituus on kaksi viikkoa, päiväkuntoutuksen 15 päivää ja avokuntoutuksen 15 hoitokerran sarja. Avokuntoutuksen kustannukset saavat olla enintään 1 050 euroa. Ajankohtaista Valtiokonttorista Vuoden vaihtuessa on hyvä luoda katsausta menneeseen ja tulevaan. Viime vuonna sotilasvammalain nojalla maksettiin korvauksia yhteensä n. 66 miljoonaa euroa. Summa on pienentynyt huomattavasti edellisvuodesta. Syynä on asiakaskunnan vähentymisen lisäksi koronapandemia. Vuosi 2021 oli ensimmäinen kokonainen kalenterivuosi, johon pandemia vaikutti. Sotainvalidien kuntoutuksessa näkyi entistä vahvemmin siirtyminen laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen, koska monet kuntoutuslaitokset joutuivat pakon edessä rajoittamaan toimintaansa. Asunnonmuutostöiden uudet maksimikorvaukset Uusi vuosi toi mukanaan joitakin muutoksia sotilasvammalain mukaisiin korvaussummiin. Uusi enimmäismäärä asunnonmuutostöiden korvaamiselle on tänä vuonna 14 930 euroa, ja yhdessä peruskorjausten kanssa 27 500 euroa. Hakemusten määrä on jonkin verran vähentynyt. Asunnonmuutostöitä korvattiin viime vuonna yhteensä vajaat 600 000 euroa ja vuonna 2020 yhteensä noin 700 000 euroa. Sopimuslaitokset kilpailutetaan Valtiokonttorin nykyinen sopimuskausi hoito- ja kuntoutuslaitosten kanssa on voimassa tämän vuoden loppuun asti. Niinpä valmistaudumme parhaillaan uuteen kilpailutukseen seuraavaa sopimuskautta varten. Sotainvalidien hoidon ja kuntoutuksen laadusta ei jatkossakaan tingitä, vaan se pyritään pitämään korkealla tasolla. Koronan takia katkolla olleet tarkastuskäynnit sopimuslaitoksiin pyritään aloittamaan syksyllä jo ennen uusien sopimusten solmimista. Hyvinvointialueet kuntien tilalle Sotainvalidien kotipalveluihin maksetaan kunnille määrärahaa tänä vuonna noin 14 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 alusta määräraha tullaan maksamaan hyvinvointialueille Helsinkiä ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Helsingissä ja Ahvenanmaalla määräraha maksetaan laissa säädetyn mukaisesti jatkossakin kunnalle. Valtiokonttori pyrkii luomaan hyvät yhteistyösuhteet uusiin alueisiin, jotta toiminta jatkuisi siten, että muutos ei näkyisi yksittäiselle sotainvalidille. Sähköinen asianhallinta alkaa Sotainvalidien korvauksissa päästään viimein siirtymään asiakirjojen sähköiseen käsittelyyn. Saapuvat hakemukset skannataan järjestelmään ja käsitellään siellä. Myös arkistointi on jatkossa sähköistä. Sähköinen asianhallinta helpottaa etätyötä, johon olemme viime vuosina joutuneet siirtymään. Asiakas voi edelleen lähettää Valtiokonttorille perinteistä paperipostia. Tällöin Valtiokonttori huolehtii postin sähköistämisestä. Tiina Kyttälä palvelupäällikkö

Edunvalvonta 9 Korjausneuvontaa ja avustuksia asuntojen korjauksiin Pixabay Vanhustyön keskusliitolla on 14 alueellista korjausneuvojaa, jotka avustavat yli 65-vuotiaita asunnossa tarvittavien muutostöiden toteuttamisessa. Korjausneuvojat avustavat remonttitarpeiden kartoittamisessa, suunnittelussa, avustusten hakemisessa ja tarvittaessa myös muutostyöt suorittavan urakoitsijan etsimisessä. Korjausneuvonta on maksutonta, mutta remontin asiakas maksaa itse. Mahdolliset avustukset kattavat osan kustannuksista. Asunnon muutostöihin voi hakea korjausavustuksia Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta. Korjausavustusta haetaan suoraan ARAlta (www.ara.fi). Näitä ARAn korjausavustuksia voivat hakea yli 65-vuotiaat oman kotinsa muutostöihin, mutta hakijan on täytettävä asetettavat tuloja omaisuusrajat. Normaalisti korjausavustusta voi saada enintään 50% korjausten kustannuksista, mutta erityisistä syistä avustus voi nousta 70%:iin. Tarkemmista ehdoista kannattaa soittaa Vanhustyön keskusliiton korjausneuvojille. Korjausneuvojat avustavat hakemusten tekemisessä. Sotainvalidit voivat saada Valtiokonttorista vamman ja sairauden edellyttämiä asunnon muutostyökorvauksia, kuten esimerkiksi wc- ja pesutilojen rakentamista varten vesi- ja viemäritöineen. Korjausneuvontaa voi toki kysyä, vaikka ei hakisikaan korjausavustuksia. Alapuolella on listattu kaikkien korjausneuvojien yhteystiedot palvelualueineen. Lisätietoja löytyy osoitteesta www.vtkl.fi Korjausneuvonnan palvelunumero 09 350 860 13 palvelee arkisin klo 9-15. Puhelu yhdistyy jollekin korjausneuvojalle. Korjausneuvonta-asioissa auttaa myös korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso, puh. 040 5023 807. Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa Timo Haakana p. 0400 260 962 Länsi-Uusimaa, Vantaa Nina Leino p. 050 449 3395 Häme Kari Tahvanainen p. 0500 494 766 Itä- ja Keski-Uusimaa, Helsinki Timo Kuosma p. 050 913 1452 Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu Tapio Karhu p. 040 5166 738 Etelä-Karjala, Kymenlaakso Pekka Hulkkonen p. 050 593 1277 Pohjois-Karjala, Kuhmo, Sotkamo Raimo Saarelainen p. 050 540 7035 Lappi Ari Viippola p. 050 590 3637 Satakunta Tiina Toivonen p. 0400 852 727 Pirkanmaa Esa Kirvesniemi p. 0400 649 199 Etelä-Savo Ismo Kortman p. 0500 651 737 Pohjois-Savo, Kajaani Timo Pakkanen p. 0400 371 586 Keski-Suomi Jukka Lampi p. 0400 162 494 Varsinais-Suomi Jani Malminen p. 0500 908 660 Korjausneuvonnan päällikkö Jukka Laakso, p. 040 5023 807. Osoite: Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki. Pixabay

10 Perustamispaikkakunnan historiaa Vuosikymmenten aikana Sotainvalidien Veljesliiton piirit ja osastot ovat kirjoittaneet omia historiakirjojaan ja historiikkejaan. Useat ovat julkaisseet historiaa kahdessa tai useammassakin otteessa. Ensin alkuvuosikymmenet ja sitten myöhemmät vuosikymmenet. Kerrottavaa on kyllä riittänyt useampaankin kirjaan. Paikalliset ja sotainvalidipiirien historiat ovat tärkeä osa nykyistä ja tulevaa perinnetyötä. Kun sotainvalidit ja nuoremmatkin sotainvalidityön tekijät ovat poissa, nämä kirjat kertovat hienosta ja ainutlaatuisesta toiminnasta sodassa vammautuneiden ja heidän perheidensä hyväksi. Näitä kentän historiakirjoja on julkaistu ja julkaistaan edelleen niin paljon, ettei Sotainvalidi-lehdessä ole tilaa ja mahdollisuutta esitellä niitä muutoin kuin kunkin piirin omilla sivuilla. Veljesliiton ja sen jäsenyhdistysten toiminta on jatkunut huomattavasti pidempään kuin oli odotettu. Merkittävää toimintaa on tapahtunut vielä sen ”viimeisen” historiakirjan jälkeen. Miten kertoa tästä ja tuoda esille myös ne toimijat, jotka ovat vasta viime vuosina tulleet mukaan sotainvalidityöhön? Pelkästään lisäliitteen tekeminen edelliseen kirjaan ei tunnu järkevältä. Liiton perustamispaikkakunnalla Jyväskylässä tähän haasteeseen on vastattu mallilla, jota voisi ajatella myös monelle muulle. Kirjan alussa on vajaassa 50 sivussa kerrattu tiivistetysti Jyväskylän Seudun Sotainvalidien aiempi historia. Se perustuu kahteen osaston historiakirjaan vuosilta 1940–1990 ja 1940–2010. Etenkin viimemainittu, neljän historiatutkijan teos Kiveen hakattu on hyvin perusteellinen. Kymmenen viime vuoden, 2010–2020, tapahtumia esitetään Jyväskylän osaston kirjassa noin sadan sivun verran pääluvussa Viimeisiltä toiminnan vuosilta. Mukana on runsaasti kuvitusta. Tässä osassa selvitetään mm. osaston johtokunnan ja toimiston työtä, veljestukitoimintaa, kuntoliikuntaa, varainhankintaa ja ylipäätään sotainvalidiosaston toimintaa 2010-luvulla. Keskeisesti kirjassa ovat esillä myös osaston juhlatilaisuudet, määrävuosijuhlat ja osaston uuden lipun naulaustilaisuus. Jyväskylällä on ollut oma tärkeä roolinsa Veljesliiton perustamispaikkakuntana. Liiton 64. liittokokous pidettiin perustamispaikkakunnalla 75-vuotisjuhlakokouksena. Vuonna 2010 paljastettiin liiton perustamispaikan Cygnaeuksen koulun pihamaalla Sotainvalidityön muistomerkki. Jyväskylän osaston uusimpaan historia- Keijo Koivisto. Veljeä ei jätetty. Jyväskylän Seudun Sotainvalidit ry 2010–2020 Jyväskylä, 2021. s. 207. kirjaan on liitetty myös omana kokonaisuutena Jyväskylän sotainvalidien asuntosäätiön, Telkänpesän historia. Tämän osan kirjasta on kirjoittanut toimitusjohtaja Pauliina Takala. Sotainvalidien sairas-/veljeskodit ja palvelutalot ovat tärkeä osa viimeisten vuosikymmenten sotainvalidityötä ja on tärkeää, että myös niiden historia tallennetaan jälkipolville. Markku Honkasalo Aivoinvalidit ry:n puheenjohtajan katsaus historiaan Vuodenvaihteessa toimintansa lopettaneen Sotainvalidien Veljesliiton Aivoinvalidit ry:n toiminta oli vauhdikasta ja merkittävää. Yhdistyksen puheenjohtaja, vaikeavammainen sotainvalidi Pauli Laurila oli keskeinen puurtaja Oulunkylän kuntoutussairaalan perustamisessa. Oulunkylän kuntoutussairaala rakentui lopulta Helsingin sotainvalidien osaston ja piirin sekä aivoinvalidien ja kaupungin yhteisomistukseen, kunnes se aikanaan säätiöitynä siirtyi Helsingin päätäntävaltaan. Laurila sai aikaan paljon muutakin. Hän sijoitti osakkeisiin yhdistyksen saamat yksityislahjoitukset. Kun Laurila menehtyi vuonna 1998 ja tulin yhdistyksen puheenjohtajaksi, antoi yhdistyksemme hallitus minulle tehtäväksi käyttää kaikki varamme jäsenten ollessa elossa, joten ryhdyin toimeen. Mielikuvituksella ei ollut rajoja, kun varoja oli riittävästi. Vuonna 1999 järjestimme jäsenille ilmaisen matkan Israelin Eilatiin. Sotainvalideille, joista monikaan ei ollut aikaisemmin käynyt ulkomailla, tulivat tutuiksi myös Niilin risteilyt ja kanavaverkostot Venäjällä sekä Espanjan, Portugalin, Kyproksen ja Kanarian saarten aurinkorannikot ja jokiristeilyt Euroopassa – ja vielä ilmaiseksi. Kateuttakin riitti. Jokaista kymmentä matkailijaa kohden tuntui löytyvän 100 kadehtijaa. Eduskuntakyselykin rahojen käytöstä poiki, joka kuitenkin tyrehtyi ministerin lautänyt hiljaiseloa. Helsingin piirin kanssa yhdessuntoon: ”Rekisteröity yhdistys voi käyttää sä saimme vielä muutama vuosi sitten joukkovarojaan harkintansa mukaan." Purinaa tuli ja kootuksi Kuressaaren kuntoutusmatkoille, myös sisäpuolelta, kun myin Nokian osakkeimutta nyt joukot ovat harvenneet ja väsyneet. ta huippukurssilla ja Veljesliiton omat osakPidimme 10.12. viimeisen kokouksen, joskeet romahtivat puoleen. sa päätimme toiminnan lopettamisesta. KiiTultuani puheenjohtajaksi oli aivoinvalitän elossa olevia jäseniä, tukijoitamme sekä deja noin 1800 henkeä. Nyt meitä on enää liiton nykyistä johtoa työmme tuesta samalelossa noin 30 henkeä ja rahat ovat loppu ja la toivottaen menestystä alkaneelle vuodelle. todella oikein käytettyinä. Niitä ei pihistelSeppo Kanerva ty viimeksi säästyville eikä palkollisille vaan ye-kommodori oikeaan kohteeseen, oikeaan aikaan. Monet Aivoinvalidit ry puheenjohtaja matkat olivat todella päähän vammautuneiden sotainvalidien ja heidän pulis oidens a ilo ja piristys. Hoitoja järjestettiin pari viikon jaksoina etupäässä Viron Haapsalun ja Kuressaaren kylpylöihin. Nyt oli aika lopettaa yhdistyksen toimin- Hallituksen jäsenet Matti Saresvirta, Lars Löflund, Seppo Kanerva pj, ta, joka viime Timo pietilä/ Tilitsto Pekipa Oy ,Reino Hyytiäinen KTM tilintarkastaja ja vuodet on viet- Ahti Annala jouluaterialla kokouksen alussa.

11 Gubbe helpottaa ikäihmisen yksinäisyyttä Syksyllä kolme vuotta täyttänyt kotimainen Gubbe-yritys on onnistunut yhdistämään toiminnassaan kaksi merkittävää asiaa: ikäihmisten yksinäisyyden helpottamisen sekä arvokasta ja merkityksellistä työkokemusta nuorille. Toimintamalli on yksinkertainen: työstä kiinnostunut nuori koulutetaan toimimaan monipuolisissa tehtävissä ikäihmisen kanssa ja hän vierailee asiakkaansa luona säännöllisesti sovituin väliajoin. Nuoret ovat innostuneet Gubben tarjoamasta työstä. - Tämä on nuorille kiinnostava paikka kerryttää arvokasta työkokemusta: he hakevat meille ja tekevät työtä innolla. On mahtavaa nähdä, kun puhutaan hoitajapulasta ja siitä, ettei ala kiinnosta, niin me olemme saaneet nuoria innostumaan vanhustyöhön, Gubben toinen perustajista Sandra Lounamaa iloitsee. Nuoret arvostavat vanhustyötä Nuorten intoa on avittanut työstä kertominen nuoria puhuttelevalla tavalla ja tavoittamalla heidät sosiaalisen median kanavissa. - Meillä "gubbeilevat" ihmiset kertovat omista kokemuksistaan ja tämä innostaa nuoria. He saavat uuden ystävän ja silminnähden näkevät sen merkityksen, mikä heidän käynnillään on ikäihmiselle. Se selkeästi puhuttelee tämän päivän nuoria. Viikoittaisilla tai joka toinen viikko tapahtuvilla käynneillään gubbet seurustelevat asiakkaan kanssa ja avustavat lähes kaikissa toiminnoissa mutta ei sairaanhoidollisissa tehtävissä, kuten esimerkiksi haavanhoidossa ja lääkkeiden annossa. Muihin tehtäviin, esimerkiksi kylvetyksessä auttamiseen he ovat saaneet koulutuksen. Arvokasta, hyvää palautetta Nuorten lisäksi palvelu on saanut hyvän vastaanoton myös asiakkailta eli ikäihmisiltä itseltään. - Palaute on hienoa. Asiakkaiden tyytyväisyys on meille kaikki kaikessa ja keräämme palautetta ja teemme asiakastyytyväisyystutkimuksia. Asiakastyytyväisyyttä mittaava luku, NPS on meillä 84, mikä on äärimmäisen korkea, Lounamaa kertoo. Gubbe-toiminnassa mukana ovat myös ikäihmisen omaiset – jos ikäihminen näin haluaa. Heille toimitetaan jokaisen käynnin jälkeen kuulumisraportti, jossa kerrotaan mitä on tehty ja mikä on ikäihmisen vointi. Näin omaiset, jotka useimmiten ovat palvelun iäkkäälle läheiselleen tilanneet, ovat paremmin perillä käynneistä sekä ikäihmisen kuulumisista ja voinnista. Me-säätiö tarjoaa palvelun vähävaraisille leskille Tavallisesti palvelu on maksullista, mutta sotiemme veteraaneille jo entuudestaan tutun yhteistyökumppanin Me-säätiön tuen ansiosta veteraanien ja sotainvalidien pienituloiset lesket saavat palvelun ilmaiseksi. Koska Gubbe-toiminta on ikäihmisiä aktivoivaa ja heidän toimintakykyään tukevaa, voivat tunnuksen omaavat veteraanit saada palvelun kuntansa ja sen palvelutarpeen arvioinnin kautta. Tähän vaadittavat selvitykset ja paperityöt hoitaa Gubben yritys, joten asiakkaan ei tarvitse tästä huolehtia. Riittää, että hän ottaa yhteyttä Gubbe-toimintaan ja kertoo halukkuudestaan tulla palvelun piiriin. - Kun mukaan tulee uudelta paikkakunnalta tunnuksen omaava veteraani, ottaa meidän yrityksemme yhteyttä kuntaan ja hoidamme kaiken sen, mitä pitää selvittää esimerkiksi laskutukseen liittyen. Veteraanien ei tarvitse näistä huolehtia, Lounamaa sanoo. Gubbe-toiminnassa pyritään siihen, että ikäihmiselle tulee yksi gubbe, jonka kanssa alkaa ystävystyä, sillä saman ihmisen pysyvyys on ikäihmisille tärkeää. Onnistuneita kokemuksia Pohjois-Karjalasta Hyvistä kokemuksista kertoo myös Pohjois-Karjalassa Gubbe-toimintaan osallistunut veteraanityön konkari Risto Alanko. Mukaan lähdettiin koemielessä vuoden 2020 alussa 10 lesken voimin. Hyvän palautteen rohkaisemana asiakasmäärää päätettiin nostaa ja kesään mennessä asiakkaita oli jo 150. - Palaute asiakkailta ja omaisilta on ollut, jos en paremmin sanoisi, erinomaista. Mieltä lämmittävää on ollut myös nuorilta gubbeilta saatu palaute: he ovat työstään innostuneita. Monet kokevat uusia elämyksiä ja ovat innostuneita vanhusten kanssa käymien keskustelujen sisällöstä. Kemiat pelaavat, Alanko toteaa. Hän korostaa palvelun tärkeyttä sen vähäeleisyydestä huolimatta. - Rinnalle ei kaivata välttämättä puhujaa vaan kiinnostunutta kuuntelijaa. Vanhukset eivät myöskään odota, että kuuleminen ja läheisyyden kaipuun täyttäminen on jatkuvaa. Sen on kuitenkin oltava pysyvää, määräajoin tapahtuvaa luottamuksellista läheistoimintaa, Alanko summaa. Alanko on toiminut Gubben ja alueensa leski- ja veteraaniasiakkaiden yhteyshenkilönä. Kun palvelun piiriin haluava asiakas on kuullut palvelusta, hän antaa Ristolle – tai muulle veteraanitoimijalle luvan yhteystietojensa luovuttamiseen. Näin Gub- Gubbe tuo ikäihmisen arkeen virkistystä ja monipuolista tekemistä. Kuva: Gubbe be-toiminnasta ollaan yhteydessä ikäihmiseen sekä mahdollisesti omaisiin ja toiminta voidaan laittaa alulle ja palvelu käynnistyy arviolta kahdessa viikossa. Toimintaa koko maassa sekä Ruotsissa Gubbe-toimintaa on koko maassa ja viime kesänä toiminta laajeni myös Ruotsiin, jossa se on myös saanut hyvän vastaanoton niin asiakkailta kuin nuoriltakin. - Siellä nuorilla on samanalaiset arvot kuin meilläkin, Lounamaa sanoo. Marja Kivilompolo Lisätietoa Gubbe-toiminnasta sekä asiakkaaksi hakeutumisesta saa numerosta 044 724 6007 tai osoitteesta www.gubbe.fi Aiheesta voi lukea lisää myös tulevista Sotainvalidi-lehdistä.

12 Värikäs, hyvä elämä adoptoida Annelin, mutta äidin vastaus oli aina ei. Anneli vietti monta kesää "Tanskan kodissa" ja perheestä tuli Annelille rakas. Ihmisen elämä noudattaa usein samaa kaavaa, vaikka jokainen meistä Antoisa työ opettajana vaeltaa omien polkujensa kautta. Anneli Vuoristo-Salonen on oppinut Nuoren naisen urasuunnitelmat olivat selvillä lapsesta lähtien: hänestä tulisi opettaja ja niin kävi. - Se oli kutsumusammatti ja rakastin työtäni. Vielä viisikymppisenä innostuin hakemaan yliopistoon työnohjaus- ja opetusalan konsulttikoulutukseen, joka kesti kaksi vuotta. Olin kurssini vanhin ja myös selvitin sen. Mieheni aina nauroi kun lähdin luennoille, että rouva sen kun nuortuu, kun opiskelee nuorten joukossa. Anneli sai lehtoraatin Porvoon Kauppaoppilaitos – Borgå Handelsläroverketiin ja opetti molemmilla kielillä. Siellä hän työskenteli 11,5 vuotta ja siirtyi sitten Helsinkiin Suomen Liikemiesten Kauppaopisto - Normaalikauppaoppilaitokseen, josta jäi eläkkeelle vuonna 1995. Hän päätyi opetustyönsä ohella vetämään oppilaitoksessa isoa projektia, Vampro-ryhmää, jonka opiskelijat olivat onnettomuuksissa vammautuneita. Kymmenessä vuodessa tutuiksi tulivat sosiaalipuoli sekä erilaiset vammat ja rajoitteet. Hänet palkittiin Kulttuurirahaston palkinnolla, jota koulu oli hänelle hakenut. nauttimaan elämästä kaikissa väreissään. Anneli Vuoristo-Salonen, 82, vietti hyvän, rakastavan lapsuuden. Hän oli vanhempiensa ainut lapsi, ja pysyi perheensä ainoana lapsenlapsena ensimmäiset kuusi vuottaan. Hänen piti syntyä Helsingin Naistenklinikalla, mutta pommitusten takia paikka muuttuikin Heinäveden sairaalaksi. Isää ei haluttu päästää hänen vaativista tehtävistään Simpeleellä Yhtyneillä Paperitehtailla, mutta hän halusi olla puolustamassa maataan, joten rintamalle vei hänenkin tiensä. Isä kaatui jatkosodan loppuvaiheilla, heinäkuussa 1944. Uutinen kaatumisesta otettiin vastaan raskaasti Heinävedellä, jossa Anneli oli äitinsä mummolassa sotaa paossa. Oli kuuma kesäpäivä, heinäntekoaika. Äidin sisko tuli kertomaan pastorin ajaneen juuri polkupyörällä portista sisään. Syy vierailuun oli aikuisille selvä. - Minä ihmettelin, kun äiti itki, samoin mummi ja täti. Äiti otti minut syliinsä ja sanoi, että isi ei tule enää takaisin kotiin, muistelee Anneli 5,5-vuotiaan tytön tuntemuksia kotonaan Etelä-Haagassa. Isänsä hautajaisissta Petäjävedellä hän muistaa siellä olleen paljon väkeä ja äidillä oli lesken suruharsohattu päässään. - Äidin ja setäni avustamana sain heittää ensin oman hajuhernekimppuni isin hautaan. Äiti laski sitten oman kukkaseppeleensä ensimmäisenä hautakummulle ja sitten kaikki muut saattajat. Kukkaseppeleiden kukista leijaillut tuoksu tulee vieläkin muistoihin. Siihen päättyi sota Anneli Vuoristo-Salosen osalta: enää ei tarvinnut pelätä pommi- tuksia ja elämä lähti etenemään äidin kanssa. Hän oli paljon molempien isovanhempiensa luona ”hemmoteltavana” niin Heinävedellä kuin Petäjävedelläkin. - Pappa oli opettaja, ja sain joskus istua hänen tunnillaan viimeisessä pulpetissa, ehtona olla aivan hiiren hiljaa. Minulle on kerrottu, että olin jo viisivuotiaana ilmoittanut, että minusta tulee opettaja, ja niin tulikin. Pieni perhe jäi kaipaamaan sodassa kaatunutta isäänsä, mutta tukena olivat ihanat sukulaiset. Äiti osallistui sotaleskille järjestettyihin koulutuksiin ja sai paikan Säynätsalossa. Vuonna 1950 he muuttivat Vaajakoskelle, jossa Anneli kävi koulunsa ja kirjoitti ylioppilaaksi. Sotakummit Tanskassa Sotaorpona hänellekin tarjottiin mahdollisuutta lähteä Ruotsiin tai Tanskaan, mutta äiti ei halunnut luopua silmäterästään. Sen sijaan Tanskasta, Århusista Anneli sai sotakummit,"Onkel" ja "Tante", joiden kanssa hän oli läheinen aina heidän kuolemaan saakka. Vuonna 1954 Anneli matkusti ensimäistä kertaa ulkomaille – ja ihan yksin. Luvassa oli kesä Tanskassa. - Onkel oli Århus Kulkompanietin pääjohtaja ja rouva oli ransakalainen, entinen balettitanssija. Heillä oli 4-kerroksinen talo, kaksi apulaista ja oma autonkuljettaja, Anneli muistelee. Kesät Tanskassa olivat luksusta. Pariskunnan oma poika oli jo muuttanut pois ja Anneli sai heiltä erikoisen paljon huomiota ja hemmottelua. - Olin heidän "finne pige" eli suomalainen tyttö. En esimerkiksi itse pessyt tukkaani vaan Tante sanoi: ei, ei, sinä menet kampaajalle ja ilmoitti autonkuljettajalle. Kuljettaja avasi Cadillacin oven ja tämä neiti istui hienosti takapenkille ja meni kampaajalle. Se oli ihan erilaista elämää ja sieltä palasin aina Vaajakoskelle. Sellaista se elämä oli. Onkel ja Tante olisivat halunneet Anneli Vuoristo-Salonen on elänyt värikästä ja hyvää elämää. Ilolla eläkkeelle Vaikka Anneli rakasti työtään, oli hänellä kova halu jäädä eläkkeelle heti mahdollisuuden tultua, 32 opetusvuoden jälkeen ja päästä nauttimaan yhteisistä eläkevuosista rakkaansa kanssa. Hän tutustui mieheensä, Aarre Saloseen vuonna 1972 matkalla Espanjaan. - Istuimme Töölössä Finnairin matkatoimistossa ja odotimme bussin lähtöä lentokentälle. Kaikki jutteli keskenään ja mä panin merkille hänen kauniit, rehelliset silmänsä sekä tapansa jutella tuntemattomien kanssa. Koneessa istuimme vierekkäin ja hotellissa huoneemmekin olivat samalla käytävällä. Olikohan kohtalolla tekemistä asian kanssa? Siitä rakkaus sitten alkoi. Hän oli minun Aarre verraton, Anneli kertoo hymyillen. Molemmat olivat kovia matkustamaan ja halu nähdä maailmaa yhdisti heitä. Aarre oli opettajana Helsingin ammattikoulussa, joten he pääsivät viettämään pitkiä kesälomia yhdessä. Pariskunta avioitui vuonna 1979 ja he viettivät onnellista elämää. Aarre oli loukkaantunut sodassa pudottuaan kuljetuksen aikana kuormaston lavalta. Hänen polvensa meni onnettomuudessa rikki ja hän oli hoidettavana sotasairaalassa mutta hän ei mieltänyt itseään sotainvalidiksi, vaikka polvivamma vaikeutui iän myötä. Anneli kehotti miestään hakemaan sotainvaliditeettia mutta Aarre totesi ”Kaunialan poikien” ja muiden vaikeasti vammautuneiden tarvitsevan rahoja enemmän.

13 - Lopulta menimme arkistosta katsomaan asiakirjoja, joissa selvästi kerrottiin, että hän on ollut sotasairaalassa. Meitä auttoi paikalla ollut kapteeni ja hän vastasi miehelleni, joka taas oli sitä mieltä, että ei hae prosenttia, että kuulkaas Salonen, otatte heti ja pistätte paperit vetämään. Ja niin tehtiin. Aarre Saloselle tuli 15 %:n sotainvaliditeetti. Hän sai kuntoutuksen kerran vuodessa, jonne he menivät yhdessä Ruissaloon – Anneli itsemaksavana asiakkaana. Päivisin oli kuntoutusta ja iltaisin he kävivät Turussa konserteissa ja teatterissa. ihmisiä monin tavoin. Me halusimme auttaa ja minä autan vieläkin. Vaikka olin ainoa lapsi, silmäterä, minut on opetettu lapsesta asti siihen, että aina pitää auttaa toista. Yksi tapa auttaa on järjestötoiminta. Aarre sairastui parkinsonintautiin ja he liittyivät Uudenmaan Parkinsonyhdistykseen, johon Matkoilla ympäri maailmaa Anneli pyydettiin myöAnneli ja Aarre viettivät joka vuosi hääpäihemmin puheenjohtaväänsä Aulangolla sviitissä ja olivat eräänlaijaksi. Tekemistä riitti ja sia"Aulangon mainoksia". Molemmat olivat Uudenmaan 18 eri kermyös ahkeria Lapin-kävijöitä. Annelin rakhoa halusi puheenjohkaus Lappiin oli alkanut jo nuorena, mutta tajan kertomaan uusis- Erinomaisten trap- ja skeetammuntataitojensa ansiosta Anneli todellinen rakkaus syttyi viimeistään Pelkota asioista. Puheenjoh- pääsi englantilaisen tutkimusretkikunnan mukana Huippuvuosenniemellä, jossa hän oli vuoden opettajana. tajuus kesti kahdeksan rille kesällä 1969. Hän kävi myös jääkarhujen tutkimusasemalla, Sieltä hän sai monia rakkaita ystäviä, joiden vuotta. Toiminta oli jossa hän silitti nukutettua Stalin-nimistä jääkarhua ja sai muisluona Anneli ja Aarre poikkesivat Lapissa antoisaa ja vapaaeh- toksi sen hampaan. matkaillessaan. Kymmenen joulua he viettoista. Sittemmin hän lä teen. Missä sinä kulta olet? Istuskelin ja tivät Pallaksella tutuksi käyneellä porukalla. on liittynyt Helsingin itkeskelin. Ulkomaita he kiersivät ahkerasti: EurooSotainvalidipiirin puolisojäseneksi, ollut pan pääkaupunkien kulttuurikohteita sekä piirihallituksen varajäsenenä ja nykyisin Raskas suru nousi pois Eeva-lehden lukijamatkoilla, joiden kautta varsinaisena jäsenenä. Aamulla piti käydä tutussa lähikaupassa, he kävivät mm. Brasiliassa sambakarnevaaSuurta rakkautta jossa myyjä tervehti iloisesti ja kysyi roulien aikaan ja Keniassa safarilla, jossa he liikvan kuulumisia. Anneli kertoi miehensä kuivat norsuilla. Intiassa he puolestaan näkiAnneli muistelee avioliittoaan ja yhteistä eläkuolleen ja parahti itkuun. Myyjä kiiruhti vät jyrkät erot rikkaiden ja köyhien elämäsmää lämmöllä. halaamaan ja lohduttamaan surullista rousä. Matkat ovat olleet antoisia ja opettavaisia. - Se oli rakkausavioliitto. Hän piti minua vaa. Kotiin päästyään Anneli istuutui ja - Matkoilla on nähnyt myös todellista kurkuin kukkaa kämmenellä. Se oli rakkautta rupesi itkemään. juutta, se opetti näkemään asioita. Me olimensimmäisestä katseesta viimeiseen katsee- Minä itkin ja itkin. Yks kaks tuntui, että me molemmat todella sosiaalisia ja autoimme seen asti. Olimme sairaalassa ja Aarre yritti minun päälle kaadettiin vettä. Käännyin katsanoa mulle jotakin. Me halasimme ja hänellä somaan ylös, että mistä sitä vettä tippuu, mutoli silmissään se ihana naurun pilta ei se ollut vettä vaan suru, joka helpotti. Sen ke. Yks kaks kuului pieni sihahdus jälkeen rupesin elämään ihan normaalia eläja se oli siinä. mää. Kävin tuttujen luona kylässä, ja laitoin Aarre kuoli maaliskuussa vuonruokaa. Kauhea itku Espanjassa helpotti. Se oli na 2012, kun hänen tahdistimensa ihmeellinen hetki, Anneli muistelee. petti. Rakkaan kumppanin meneSiitä lähtien Anneli on jatkanut Espantys oli iso järkytys ja suuren surun jassa käyntejä joka vuosi, paitsi nyt koronan paikka. Päivä kerrallaan piti kuivuoksi hän ei ole päässyt matkustamaan. tenkin selvitä, tekemistä oli palMyös jouluiksi hän on keksinyt tekemistä, jon. Annelilla ja Aarrella ei ollut kun hän löysi Kotiliesi-lehdestä matkailmoilapsia, joten kaikki piti hoitaa itse. tuksen jouluista Salzburgissa. Tästä muodosTukea surussaan Anneli sai ystäviltui rakas kahdeksanvuotinen perinne uusine tä ja läheisiltä sukulaisiltaan mutystävineen. ta lopulta surutyön tekee ihminen Edelleen hän katsoo iltaisin yöpöydällä oleitse. vaa miehensä kuvaa ja toivottaa tälle hyvät yöt. Annelille merkittävä käänne oli - Suru muuttaa muotoaan mutta muistot ei ensimmäinen matka yksin Espanhäviä koskaan. Elämä muuttui toisenlaiseksi, jaan, jossa he miehensä kanssa oliAnneli toteaa. vat perinteisesti viettäneet talvet. Hän pitää kunnostaan huolta ja mieli puoPitkään hän pohti matkan perulestaan pysyy virkeänä, kun on mielekästä mista. tekemistä. Virtaa riittää ja sydän tuntuu syk- Päätin, että jos en nyt lähde kivän yhdessä tekemiselle. niin en lähde enää koskaan, sil- Minulla on halu tehdä hyvää. Kun on itse lä sitten minulla ei olisi enää rohsaanut elää hyvän elämän, niin miksei sitä keutta lähteä. Ja niin tämä rouva voisi siirtää myös seuraaville, Anneli toteaa. lähti. Lensin ja menin Espanjan kotiin. Istuin sohvalla ja ihmetAarre Salonen ja Anneli Vuoristo-Salonen vihittiin Marja Kivilompolo vuonna 1979. Pariskunta nautti elämästä täysin rinnoin. telin ääneen, että mitä minä tääl-

14 Monipuolista sotainvalidityötä Lapin Kuntoutuksessa nautittiin auringosta mölkkypelin tahtiin. Neuvontapalvelutyötä pohjoisilla leveysasteilla Rovaniemellä toimivan Lapin Kuntoutuksen palveluneuvoja Merja Turunen esitti marraskuussa Valtiokonttorin järjestämillä palveluneuvojien neuvottelupäivillä työtään pohjoisessa. "Olen tehnyt neuvontapalvelua vuodesta 2018 lähtien ja työnkuva on muodostunut tekemisen kautta. Työ on monipuolista: siihen kuuluu yhteydenpito asiakkaisiin puhelimitse ja soitan heille myös ennen kuntoutusjakson alkamista. Merkittävä osa työtä ovat kotikäynnit asiakkaiden luona. Autan asiakkaita tekemään erilaisia hakemuksia, esimerkiksi Kelalle tai avustusten saamiseksi. Neuvontapalvelu on osa moniammatillista työryhmää, jossa työskennellään asiakkaan parhaaksi. Myös yhteistyö asiakkaan omaisten ja muiden tahojen kanssa on tärkeää. Kuntoutusjaksolla haastattelen asiakkaita, jotta tiedämme hänen toimintakyvystään ja ovatko tarpeet mahdollisesti muuttuneet. Osallistun myös erilaisiin tapahtumiin ja tietysti veteraanien juhliin. Yhteistyö kuntien kanssa on pääsääntöisesti hyvää ja joustavaa. Usein olen mukana, kun palveluohjaaja tulee tekemään palvelutarpeen arviota." Tarpeiden sanoittaja "Koska ikäihminen ei ”koskaan tarvitse mitään”, on hyvä olla mukana. Palveluohjaajat eivät aina oikein tunne sotainvalidien ja veteraanien palveluiden laajuutta. Ohjaajissa on myös jonkin verran vaihtuvuutta, jolloin tieto ei ole vielä ohjaajan työkalupakissa. Pienemmissä kunnissa tilanne on parempi, koska ”kaikki tuntevat kaikki” eikä työntekijöiden vaihtuvuus ole suurta. Palveluneuvojana, vierellä kulkijana pystyn sanoittamaan kotipalvelun tarpeita, jotta kotiin saadaan oikeat palvelut ja tuki. Osoitteiden ja yhteystietojen hankkiminen tuottaa päänvaivaa ihan kiitettävästi. – Sen soisi olla helpompaa, jotta palvelua voisi tarjota kaikille niille, joille se kuuluu. Pitkien ajomatkojen työtä "Välimatkat ovat pitkiä ja talvella on kaamos, jolloin päivänvalonaika on lyhyt. Työmatkat onkin suunniteltava hyvin. Koska matkat ovat pitkät, on järkevää, että samalla reissulla tehdään useampia kotikäyntejä. Ajomatka esimeriksi Rovaniemeltä Utsjoelle on liki 500 kilometriä, joten työpäivä menee jo melkein matkustellessa. Kohtaamiset ovat mieleen painuvia. Ikäihmiset ovat usein vaatimattomia ja ihmettelevät ”tulittako varta vasten minua varten?” Pidemmät matkat on tehty yhdessä torniolaisen Saarenvireen palveluneuvojan Anu Vasaman kanssa. Voimavarojen yhdistäminen pitkillä matkoilla lisää turvallisuuden tunnetta ja toimii myös työnohjauksellisena tilanteena, koska itselläni ei ole ketään samaa työtä tekevää omalla työpaikalla. Erään sotainvalidin luo sovittu kotikäynti muuttui, kun hän oli joutunut sairaalaan ja oli huonossa kunnossa. Menimme yhdessä Anun kanssa ja veimme hänelle veteraaneille tehdyt villasukat. Mies oli hereillä ja sanoi odottaneensa meitä. Juttelimme hetken hänen kanssaan. Parin viikon kuluttua hän nukkui pois." Alentunut toimintakyky ja yksinäisyys näkyvät "Sotainvalidien ja veteraanien toimintakyvyn heikentyminen on lisännyt kotikäyntien määrää entisestään, sillä asiakkaamme eivät jaksa enää lähteä kuntoutusjaksolle. Aiemmin asiakkaat ovat itse olleet toimi-

Monipuolista sotainvalidityötä 15 Kohtaamiset ovat tärkeitä. Nuorgamilainen veteraani Regina Holmbreg ja Merja Turunen. Keväinen maisema Pulmankijärvelle, Suomen pohjoisimmalle järvelle. joita, mutta toimintakyvyn laskun myötä toimijuus on siirtynyt omaisille, jotka ovat oppineet ottamaan yhteyttä ja kysymään neuvoja. Yksinäisten ihmisten kohdalla kokee usein avuttomuuden tunnetta, kun ei ole ketään omaista, joka huolehtisi asioista. Tai kun vastaan tulee esimeriksi isoja taloyhtiön remontteja: minne he siirtyvät asumaan remontin ajaksi, kuka tyhjentää asunnon ja niin edelleen. Yksinäisyys on usein käsin kosketeltavaa. Kotipalvelun käynnit ovat pikaisia. Omaiset kyselevät ikäihmisiltään arkeen liittyvistä asioista ja ovat ehkä kuulleet jo useampaankin kertaan ”ne vanhat tarinat”. Neuvontapalvelulla on aikaa "Me neuvontapalvelun työntekijät olemme niitä, jotka istahtavat viereen juttelemaan ja mielellään kuuntelee ne muistelot ja tarinat. Usein tulee palautetta, kuinka käynti on piristänyt, kun ikäihminen on tullut kuulluksi. Toisaalta joskus he ovat jossakin määrin ”epäluuloisia”, kun tullaan kotiin: he pelkäävät, että tulen arvioimaan kotona pärjäämistä ja alan tuputtaa palvelukotipaikkaa. Minun mielestäni koti on meille jokaiselle se paras mahdollinen paikka, mistä lähdemme vasta kun on aivan pakko." Suurta iloa pienistä asioista "Asiakkaat ovat todella iloisia siitä, että heille soitetaan ja kysellään kuulumisia. Monesti he ovat ihmeissään siitä, että heitä pidetään niin arvossa, että muistetaan ja huolehditaan, että kaikki palvelut, jotka heille kuuluvat, ovat kunnossa. Ja jos ei ole, niin heillä on joku ihminen, joka alkaa hoitaa asioita heidän kanssaan tai heidän puolestaan. Soitoista kiitellään niin vuolaasti, että tulee tunne, kuin olisi tehnyt jotakin todella suurta. Se jos mikä, palkitsee tässä työssä! Vaikka itsellä on tunne, että omat tekemiset ovat vain kovin pientä, etenkin heidän kokemuksiinsa verrattuna." Kuntoutus kannattaa! "On mahtavaa nähdä, kuinka kuntoutusjaksot tuovat ikäihmisille lisää virtaa: toimintakyky, liikkuminen, jaksaminen, kommunikointi ja jopa ääni sekä muistaminen paranevat kuntoutusjakson myötä. Omaisilta on saatu palautetta, että ikäihminen on kuntoutusjaksolta tullessaan valtavan piristynyt. Harmillista vain on se, että monella kynnys lähteä kuntoutusjaksolle on noussut. Mielestäni korona-aika on vielä pahentanut tilannetta. Kaamosaika pitää huomioida matkoja suunnitellessa. Yhteinen syöminen, sosiaalinen kanssakäyminen, terapiat, jumpat ja yhteinen tekeminen: ne kaikki lisäävät ja parantavat toimintakykyä. Itse koen, että tämä työ on koko työurani paras työ! Olen oppinut valtavasti näiltä viisailta vanhoilta miehiltä ja naisilta. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut kuulla monenlaiset tarinat. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut osaltani auttaa, tukea ja kulkea heidän rinnallaam. Toisaalta olen tuntenut suurta surua ja ikävää poisnukkuneiden myötä, myös avuttomuuden tunteita olen kokenut, kun on asioita, joille ei vain voi mitään." Merja Turunen palveluneuvoja, Lapin Kuntoutus

16 Elämän sana Loppiaisen ihme Loppiaista vietetään 6. päivä tammikuuta. Useinkin sitä ajatellaan joulun päättymiseksi. Sen jälkeen Knuutin päivästä alkavat reikäleivät ja härkäviikot. Sitten talvi jatkuu ja vähitellen tullaan pääsiäisen aikaan. Alkuaan loppiainen oli Jumalan suurten ihmeiden juhla. Päivä kertoo, että Jeesus on maailman Vapahtaja. Hän on Jumalan suuri ilmestys meille ihmisille. Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Jeesus elää keskellämme. Hän elää ja vaikuttaa. Hänen kirkkautensa tulee esille. Se säteilee voimakkaammin kuin helmikuun helmeilevä hanki tai maaliskuinen kevään aurinko. Loppiaisen sanomaa jatketaan useina, enintään kuutena sunnuntaina. Sen jälkeen tulevat sunnuntait viittaavat pääsiäiseen. Jeesus teki monta ihmettä elämänsä ajan. Ne kertovat, että Jumala on tullut luoksemme. Herramme ei ole jättänyt meitä yksin, vaan elää kanssamme. Vaikka emme näekään häntä, niin hän on lähellämme. Rakkaudessaan hän ojentaa kätensä meidän käteemme ja kertoo, että me olemme hänelle tärkeitä. Hän on tehnyt kaiken meidän pelastamiseksemme. Vaikka elämä muutoin olisi kuinka vaikeaa tahansa, kuitenkin hän pitää meistä huolen. Hän ei jätä meitä. Mutta hädässään he huusivat avuksi Herraa, ja Herra auttoi heidät ahdingosta. Kun huolet painavat, niin saamme huokaista rukouksemme hänen puoleensa. Hän kuulee meitä. Toisinaan saamme kokea suurta helpotusta, kun tuomme huolemme hänen eteensä, kerromme, että tässä me olemme, auta meitä. Toisinaan saamme kantaa kiitoksemme hänen hyvyyttään ylistäen. Herran kiitos, että tänään olet kanssani. Kiitos, että tänäänkin saan syödä. Kiitos, että näen vielä tämän päivän. Kiitos, että aurinko vielä paistaa. Kiitos, että minulla on lämmintä ympärilläni. Kiittäkööt he Herraa hänen hyvyydestään, ylistäkööt ihmeellisiä tekoja, jotka hän on ihmisille tehnyt! Maatamme vaivaa korona. Tämä merkitsee, että isoja kokoontumisia on vaikea järjestää. Toinen toisensa tapaaminen ei ole yhtä helppoa kuin ennen. Tarvitaan erityisiä järjestelyjä seurakuntien toimintaan. On jäätävä kotiin enemmän kuin aikaisemmin. Joillekin tämä on vaikeaa, kun on tottunut liikkumaan. Jollekin toiselle se voi olla helpompaa, kun pääsee vähemmällä. Ei tarvitse mennä niin paljoa kuin aikaisemmin. Voi hyvällä mielellä pysyä paikallaan ja nauttia elämästään, sen mukaan mitä on suotu. Toisinaan yksinäisyys tuo syvän kaipauksen mieleen. Mistä löytäisi puhekaverin, mistä saisi jonkun pitämään seuraa ja kuluttamaan yhdessä aikaa. Muistelemaan menneitä ja purkaa sydäntään. Yhdessä ajatelle ääneen. Puhelimella voi ottaa yhteyttä. Soittaa jollekin ja vaihtaa sanan tai pari. Sitä suurempi on ilo, kun pääsee toisten kanssa yhteiseen tilaisuuteen. Silloin saa virkistää mieltään, nauttia yhteisistä hetkistä. Kun korona sallii, niin seurakunnat järjestävät yhteisiä tapaamisia. Jos ei, niin pyritään auttamaan muulla tavoin. Yksi tapa on ottaa yhteyttä seurakunnan työntekijään ja pyytää käymään luonaan. Mahdollisuuksien mukaan näihin vastataan. Aina ei heti, mutta kohta kun on mahdollista. Kuuluttakoot hänen kunniaansa kansan keskellä, hänen kiitostaan vanhinten kokouksissa! Mikäli ei pääse osallistumaan yhteiseen Herran pyhään ehtoolliseen, voi pyytää pappia tulemaan kotiin. Silloin voi viettää pyhän aterian yksinään tai nauttia sen yhdessä kotoväen kanssa. Herran pyhä ehtoollinen on Jumalalle kiitoksen antamista. Jeesuksen uhrinsa antaman sovitustyön ylistämistä. Elämän voiman antamista. Saamme turvautua häneen. Vakain mielin vastaanottaa täyden pelastuksen. Saamme häntä kiittää ja viettää pyhää ateriaa hänen kunniakseen. Uhratkoot kiitosuhreja, kertokoot riemuiten hänen teoistaan! Matias Roto Veljespappi Kanta-Hämeen piirissä Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa. Näin sanokoot ne, jotka Herra on pelastanut, jotka hän on tuonut ahdingosta vapauteen. Mutta hädässään he huusivat avuksi Herraa, ja Herra päästi heidät ahdingosta. Kiittäkööt he Herraa hänen hyvyydestään, ylistäkööt ihmeellisiä tekoja, jotka hän on ihmisille tehnyt! Uhratkoot kiitosuhreja, kertokoot riemuiten hänen teoistaan! Kuuluttakoot hänen kunniaansa kansan keskellä, hänen kiitostaan vanhinten kokouksissa! (Psalmi 107)

Hyvinvointi 17 Hyvinvoivat jalat tukevat toimintakykyä Liikkuminen on olennainen osa toimintakyvyn ylläpitämisessä. Liikkumisessa puolestaan tärkeässä roolissa ovat jalat: alaraajojen, jalkaterien ja ihon kunto, sillä pienikin kivunlähde esimerkiksi jalkaterässä tai jalkapohjassa voi vaikuttaa liikkumiseen. - Kipu voi olla kova ja liikkumista vältellään. Jalkapohjien kuormituksen muuttumiseen liittyy myös usein iho- ja kynsi ongelmia, jalkojenhoitoon ja vanhustyöhön erikoistunut lähihoitaja, Helsingin Jalkahoitoklinikan Outi Makkula kertoo. Tietyt sairaudet vaativat enemmän jalkojenhoidolta Jalkojen kunnosta tulisi huolehtia jatkuvasti, etenkin jos sairastaa diabetesta, psoriasista tai muita ihosairauksia tai kärsii nivelrikosta, perifeerisistä verenkiertosairauksista tai neurologisista sairauksista. Muistisairauskin on syy huomioida jalkoja erikoisen hyvin, Outi Makkula muistuttaa, sillä omahoito jää usein vähäiseksi ja lopulta hiipuu kokonaan pois. Jos taas henkilöllä on liikerajoituksia tai rajoittunut näkö, vaikeuttaa se jalkojen omahoitoa. Outi Makkula korostaa diabeetikon erityistä tarvetta jalkahoidolle. - Diabeetikon jalkojen hoito on äärimmäisen tärkeää ja riskiarviointi pitäisi tehdä kerran vuodessa. Erilaiset kynsiongelmat, mahdolliset bakteeri- ja sieni infektiot sekä haavat vaativat aina hoitoa. Hyvät kengät ovat diabeetikon jalkavaurioiden ennaltaehkäisyn kulmakivi, unohtamatta stabiilia verensokeria. Omahoito tukee jalkojen hyvinvointia Perusterveille jaloille riittää, että jalkahoidossa käy kahdesti vuodessa, mikäli henkilö pystyy huolehtimaan jalkojen omahoidosta. - Jalkojenhoidossa tulisi käydä tarvittaessa, mutta kuitenkin niin, ettei suuria ongelmia pääsisi syntymään. Oli kysymys kynsistä tai kovettumista, säännöllinen rytmi jalkojenhoidossa tuo parhaan tuloksen ja sen kautta vaikuttaa toimintakykyyn ja pitää osaltaan sitä yllä. Kun asiakas tulee jalkahoitajalle ensimmäistä kertaa, selvitetään ensiksi tulon syy ja mahdolliset sairaudet, jotka vaikuttavat jalkojenhoitoon tai mahdollisiin välineiden käyttöön. Hoidon aikana eli jalkojen tarkastuksen, kynsien leikkaamisen ja kovettumien ja känsien käsittelyn aikana, hoitaja juttelee asiakkaan kanssa siitä, kuinka hän itse hoitaa jalkojaan. Hoitaja osaa myös tarvittaessa ohjata asiakkaan lääkärin, apuvälineteknikon tai alaraajoihin erikoistuneen fysioterapeutin pakeille. - Yleisimmät syyt jalkojenhoitoon hakeutumisessa ovat kipeät känsät, kovettumat ja kuivat rikkoutuneet kantapäät. Osalla on myös väärä kynsienleikkaus tapa, joka on johtanut sisään kasvaneen kynnen ilmaantumiseen. Vaivat voivat olla moninaiset, mutta osaava jalkahoitaja hoitaa, ohjaa ja tekee moni ammatillista yhteistyötä, Makkula kertoo. Hän muistuttaa, että ammattilaisen luo kannattaa hakeutua, kun omat taidot eivät riitä ja selkeästi jalkojen ja ihon kunto sitä vaatii. Useimmissa asioissa säännöllisyys on hyvä, niin myös jalkojenhoidossa. Hyvä ennakointi ehkäisee isoja ongelmia Omaisten on hyvä tarkistaa vanhempiensa jalat säännöllisesti, jotta mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua nopeasti. - Ihminen helposti adaptoituu eli alkaa sopeutumaan eikä välttämättä kiinnitä huomiota kipukohtiin. Tämän takia juuri jalkojen silmämääräinen tarkistus, myös varpaanvälit, on hyvää ennaltaehkäisevää toimintaa, Makkula muistuttaa. Kotioloissa on syytä huomioida myös jalkineet. Niiden tulee olla helposti puettavat mutta tukevat. Kymmenen vuotta sitten ostetut mukavat tossut eivät välttämättä ole enää nykyisiin tarpeisiin parhaat. - Sisäkengät ovat turvalliset ja ehkäisevät kaatumisia ja liukastumisia. Sukissa olisi huomioitava, etteivät ne ole liian pienet, jolloin ne puristavat varpaat suppuun ja painavat kynsiä. Lisäksi pienet sukat vaikeuttavat verenkiertoa ja jalat palelevat. Apuvälineet käyttöön Jalkojen hoitoon erikoistunut Outi Makkula vinkkaa muutamista apuvälineistä, joilla jalkojen kotihoitoa voi helpottaa. - Jalkapeili on erinomainen apu, kun haluaa itse tutkia jalkapohjiaan. Siinä on pitkä varsi, joka auttaa näkemään, niin ettei tarvitse koukistua. Jalkojen pesuun soveltuvat harjat pitkällä varrella helpottavat pesua. Näitä ovat mm. rasvan levitin, jota voidaan käyttää suihkugeelin ja voiteiden kanssa. Kenkien pukemisessa avuksi on pitkävartinen kenkälusikka. Jos kynsien leikkaaminen onnistuu, voi sitäkin helpottaa pitkillä kynsisaksilla, jolloin kyyristely jää vähemmälle. Jos jalkapohjien hermot ja lihakset kaipaavat rentoutusta, voi jalkapohjia hieroa ns. siilipallolla. Apuvälineitä löytyy esimerkiksi jalkahoitajilta tai apuvälinekaupoista. Vaikka jalkojen hoitaminen on pääaisassa Jalkojen kotihoidossa on hyvä ottaa huomioon seuraavat asiat: • Pesu päivittäin haalealla vedellä, kun näkyvissä ei ole liikaa. Jalkakylvyt kuivattavat muutoinkin jo kuivaa ihoa, mutta silloin tällöin jalkakylpy kohtuu ajalla on rentouttavaa. • Kuivaa hyvin jalat, unohtamatta varpaanvälejä. • Tarkista samalla ihon ja kynsien kunto sekä varpaanvälit. • Päivittäisessä ihonhoidossa rasvataan ihotyypin mukaisella voiteella. Voiteen valinnassa huomioidaan ihon kuivuus ja karheus. Mitä kuivempi iho, sen rasvaisempi voide jalkapohjiin. Sääriin riittää kevyempi versio. • Mikäli on vaikeuksia ylettyä rasvaamaan jalkoja, on tänä päivänä saatavilla myös suihkemuotoisia voiteita sekä öljyjä. • Ammattilaisen luo kannattaa hakeutua, kun omat taidot eivät riitä ja selkeästi jalkojen ja ihon kunto sitä vaatii. Useimmissa asioissa säännöllisyys on hyvä, niin myös jalkojenhoidossa. asiakkaan tullessa Makkulan vastaanotolle, nousevat usein myös muut asiat esille. - Työssäni lähihoitajana vanhustyön ja jalkojenhoidon osaamisalan koulutuksen saaneena olen tyytyväinen siitä, että koulutukseni antaa valmiudet myös paljon muuhun ikäihmisten hoitoon. Hoitoaika on usein noin tunnin verran ja siinä on helppo asiakkaan avautua myös ehkä vähän kiusallisistakin asioista, joista ei oikein kehtaa vaikka lääkärille puhua. - Tämän työn koen hyvin antoisana ja monipuolisena. Asiakas, joka on käynyt monia vuosia, on luonut jo hoitosuhteen hoitajaansa, jolloin asioista on helppo keskustella, Makkula kertoo. Marja Kivilompolo

18 Piirit toimivat HELSINKI Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki Puh. 040 825 6695 kirkkopäivä järjestetään 28.4. klo 10.00 Nurmijärvellä. Lähtö Mannerheimin ratsastajapatsaalta klo 9.00. Ilmoittautumiset piiritoimistoon 14.4. mennessä, puh. 040 825 6695. Kuljetus järjestetään yhteistyössä Helsingin seudun Sotaveteraanipiirin kanssa. Tapahtumia Helsingissä: Helsingin piirin jäsenille Vuosi 2022 alkoi pääkaupunkiseudulla jälleen talven merkeissä. Nyt mennään toiveikkaana kohti kevättä ja kesää. ”Koronakurimus” ei ole vieläkään jättänyt meitä rauhaan. Edelleen lounastilaisuudet ja puolisojäsenkerhon tapaamiset ovat tauolla. Tätä kirjoittaessa helmikuun alussa, ravintola Kuusi Palaa on auki vain iltaisin ja Kampin palvelukeskus oli kiinni helmikuun loppuun. Epävarmoissa tilanteissa soittakaa aina piiritoimistoon. Vuoden alussa oli sotainvalidijäseniä 60, puolisojäseniä 222 ja tukijäseniä 57. Vuoden 2021 aikana kutsun viimeiseen iltahuutoon sai 26 sotainvalidijäsentä sekä 46 puolisojäsentä. Viihteellinen rosvopaistitilaisuus järjestetään Espoossa 7.4. klo 13.00. Lähtö Mannerheimin ratsastajapatsaalta klo 12.00. Ilmoittautumiset piiritoimistoon 28.3. mennessä, puh. 040 825 6695. Kuljetus järjestetään yhteistyössä Helsingin seudun Sotaveteraanipiirin kanssa. Pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan veteraanien yhteinen Piirihallitus 3.2. kokouksessaan. • Talvisodan päättymisen 13.3. klo 9.00 seppeleenlasku Talvisotapatsaalla Kasarmitorilla ja klo 9.20 Hietaniemessä. Klo 13.03 ”Sininen hetki” Temppeliaukion kirkossa. • Kansallisen veteraanipäivän 27.4. lipunnosto klo 12.00 Mannerheimin ratsastajapatsaalla ja juhla klo 14.00 Kansallisoopperassa. Juhla on ensi kertaa pääkaupunkiseudun yhteinen koskien Helsinkiä, Espoota, Vantaata ja Kauniaista. • Kaatuneitten muistopäivän 15.5. seppeleenlasku klo 10.00 Hietaniemessä, klo 11.00 Malmin hautausmaalla, klo 12.00 Leposaaren hautausmaalla. • Puolustusvoimien valtakunnallinen paraati 4.6. Senaatintorilla. Mm. klo 10.00 jumalanpalvelus, klo 12.00 paraatikatselmus ja 13.30 ohimarssi Mannerheimintiellä. Tapahtumia Vantaalla Vetreksen järjestäminä: • Talvisodan päättymisen 13.3. kukkien lasku Tikkurilan Veteraaniaukiolla. • Kansallisen veteraanipäivän 27.4. lipunnosto ja seppeleenlasku klo 9.00 Tikkurilan Veteraaniaukiolla VUOSIKOKOUSKUTSU Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin piiri ry:n jäsenet kutsutaan täten piirin sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään tiistaina 15. maaliskuuta 2022 kello 10.00 Folkhälsanilla, Mannerheimintie 97, Helsinki. Kahvitarjoilu alkaen kello 9.30. Vuosikokouksessa käsitellään piirin sääntöjen määräämät vuosikokousasiat. Vuosikokoukseen voivat osallistua varsinaisten sotainvalidijäsenten lisäksi puoliso- ja tukijäsenet. Äänioikeus on sotainvalideilla ja puolisojäsenillä. Poikkeuksellisesti ilmoittautumiset vuosikokoukseen 7.3. mennessä piiritoimistoon, puh. 040 825 6695. Tervetuloa! • Kaatuneitten muistopäivän 15.5. kaksikielinen messu klo 10.00 Pyhän Laurin kirkossa ja seppeleenlasku kirkon sankarihaudalla klo 11.00 sekä klo 12.00 seppeleenlasku Ruskeasannan sankarihaudalla. Jäsenetuisuuksia vuonna 2022 Kaikilla sotainvalidijäsenillä on mahdollisuus saada 120 euron arvosta jalkahoitoa maksettujen kuittien perusteella. Muistakaa edelleen Valtiokonttorin kustantamat kolme jalkahoitokertaa. Lievävammaiset (10–15 %) sotainvalidit voivat saada hakemuksesta maksutonta avokuntoutusta tai hierontaa 300 euron arvosta kerran vuodessa. Sotainvalideille prosenttirajoista huolimatta voidaan tuen tarpeessa oleville myöntää tila- päisavustusta mm. hammashoitoon, silmälasien hankintaan jne. Avustuksen saamiseksi tulee hakijan täyttää piiritoimistosta saatava tilapäishuoltolomake. Lievävammaisen (10–15 %) sotainvalidin kuollessa on hänen leskellään mahdollisuus saada hakemuksesta hautausapua enintään 500 euroa. Lievävammaisten (10–15 %) sotainvalidien leskillä on mahdollisuus saada tulorajojen puitteissa hakemuksesta piirin kustantamaa suursiivousta tai ikkunanpesua 3 tuntia kerran vuodessa. Puolisojäsenillä on mahdollisuus saada tulorajojen puitteissa jalkojenhoitoa maksettujen kuittien perusteella 150 euron arvosta. Toivotan jäsenille oikein hyvää alkanutta kevättä! Satu Jelkälä-Blomqvist toiminnanjohtaja Jouluruokailun yhteydessä 8.12.2021 jaettiin huomionosoituksia. Vas. Nina Leino ja Leila Kytölä saivat kultaisen ansiomerkin. Seija-Liisa Söderberg sai sotainvalidien ansioristin ja oikealla piirin puheenjohtaja Seppo Kanerva.

Piirit toimivat 19 Tammisaari, Espoo-Kauniainen-Kirkkonummi ja Itä-Espoon osastot. UUSIMAA Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki Puh. 040 825 6695 Hyvää vuotta 2022 Vuodenvaihteessa Uudellamaalla sotainvalidijäseniä oli 40, puolisojäseniä 234 ja tukijäseniä 231. Vuonna 2021 kutsun viimeiseen iltahuutoon sai 16 sotainvalidia ja 42 puolisojäsentä. Uudenmaan perinneyhdistykseen kuuluu 215 jäsentä. Kaksoisjäsenyys, mikä tarkoittaa, että on sekä osaston tukijäsen että piirin perinneyhdistyksen jäsen, on 65 jäsenellä. Viime vuonna Karkkilan seudun ja Riihimäen osastot purkautuivat ja jäsenet siirtyivät piirin henkilöjäseniksi. Uudenmaan piirissä jatkavat neljä osastoa: Porvoo, Tulevia tapahtumia • Viihteellinen rosvopaistitilaisuus järjestetään 7.4. Espoossa. Jos olet kiinnostunut lähtemään, niin ota yhteyttä oman osaston /jaoston yhteyshenkilöön. • Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun yhteinen kirkkopäivä pidetään Nurmijärven kirkossa 28.4. klo 10. Messussa saarnaa kenttäpiispa, emeritus Hannu Niskanen. Messun jälkeen juhlahetki kirkossa ja sen jälkeen lounasruokailu ja kahvi seurakuntakodissa. Jos olet halukas lähtemään kirkkopäivälle, niin ole yhteydessä oman osaston/jaoston yhteyshenkilöön. Ilmoittautumiset osastoittain/jaostoittain 14.4. mennessä Jouko Kaivonurmi, uudenmaan.svp@sotaveteraaniliitto.fi tai Annikinkatu 4 B 27, 04230 Kerava, puh. 044 302 87 08. Sotainvalidipiirin VUOSIKOKOUSKUTSU Sotainvalidien Veljesliiton Uudenmaan piiri - Krigsinvalidernas Brödraförbunds Nylands distrikt ry:n jäsenet kutsutaan täten piirin sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään torstaina, maaliskuun 24. päivänä 2022 klo 11.00 Ilmatorjuntamuseolla, Klaavolantie 2, 04300 Tuusula. Kahvitarjoilu klo 10.30. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen 5 §:ssä mainitut asiat, piirin tulevien vuosien toiminta ja pitkän tähtäyksen taloussuunnitelma. Poikkeuksellisesti ilmoittautumiset vuosikokoukseen 14.3. mennessä piiritoimistoon puh. 040 825 6695. Tervetuloa! Perinneyhdistyksen VUOSIKOKOUSKUTSU Sotainvalidien Uudenmaan Perinneyhdistys – Krigsinvalidernas Traditionsförening i Nyland ry:n jäsenet kutsutaan täten sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään perjantaina, huhtikuun 1. päivänä 2022 kello 11.00 Veteraanijärjestöjen kokoushuoneessa, Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki, 7. krs. Kahvitarjoilu klo 10.30. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 5 §:ssä mainitut asiat. Poikkeuksellisesti ilmoittautumiset vuosikokoukseen 28.3. mennessä, puh. 040 825 6695. Tervetuloa! Kevättä odotellessa, pidetään yhteyttä! Satu Jelkälä-Blomqvist toiminnanjohtaja Joukko sotainvalideja ja tukijäseniä kokoontui pitkän tauon jälkeen piiripäivälle 10.11.2021 Ilmatorjuntamuseolle Tuusulaan vaihtamaan kuulumisia. Juhlaväkeä Lahden upseerikerholla 1. päivä joulukuuta. LAHTI Rautatienkatu 1 B 8, 15100 Lahti Puh. 040 740 6815 Piirin kuulumisia Lahden piirin syysjuhla ja pikkujoulu vietettiin Lahden upseerikerholla keskiviikkona 1.12.2021 Piirin puheenjohtaja Pentti Löfgren toivotti vieraat tervetulleiksi.Kirkkoherra Heikki Pelkonen piti hartauden ja luki ruokarukouksen sekä toi seurakunnan tervehdyksen. Ruokailu tapahtui pöytiin tarjoiltuna. Ruokailun jälkeen tervehdykset toivat Lahden kaupungin valtuuston puheenjohtaja Juha Rostedt, Hämeen aluetoimiston päällikkö evl. Kai Naumanen sekä Lahden sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Hannu Rahkonen. Pianisti Kimmo Parviainen soitti ruokamusiikkia ja säesti yhteislaulua. Lauluyhtye Hyvät Herrat esitti humoristisen laulusikermän. Ohjelman jälkeen nautittiin kahvit ja joulutortut. Juhlassa oli hyvä osanotto, lähes 60 henkilöä. Pentti Löfgrén puheenjohtaja Kokouskutsu Sotainvalidien veljesliiton Lahden piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään Lahden Upseerikerholla (Upseerikerhonkatu 3, Lahti) tiistaina 29.3.2022. Lounas klo 12.00, vuosikokous klo 12.45, kahvit klo 13.30. Kokouksessa käsitellään 5 § mainitut asiat. Tervetuloa! Piirihallitus

20 Vuosikokous Tampereen osaston vuosikokous pidetään osaston toimistossa maanantaina 7.3.2022. klo 10.00. PIRKKA-HÄME Otavalankatu 12 B 4, 33100 Tampere Puh. 0400 835 993 Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokoukseen tulee ilmoittautua etukäteen. Asiointi piiritoimistossa Terveisiä piiristä! Pirkka-Hämeen piirihallitus ja piiritoimiston väki toivottavat osastoille, sotainvalideille, puolisojäsenille ja tukijäsenille rauhallista ja toimeliasta vuotta 2022. Virkistys- ja matkailutoimintaa Toimintaa järjestetään, mikäli koronapandemiatilanne sallii. Suunnitelmissa on syksyllä järjestää uudella Viking Glorylla päivän matka jäsenistölle ja samalla on tarkoitus kutsua osastojen ja entisten osastojen puheenjohtajat ja sihteerit koulutusmatkalle. Piirin kesäjuhla järjestetään Tampereella hotelli Rosendahlissa 9.6.22 klo 11.00 alkaen. Juhlaan pyydetään etukäteen ilmoittautumiset 25.5.2022 mennessä piiritoimistoon. Sotiemme veteraanien kirkkopäivä järjestetään Tampereella Aitolahden kirkon tiloissa 9.9.22. Kirkkopäivästä annetaan myöhemmin tarkempia tietoja. Jäsenhuoltoa Kaikille puolisojäsenille pyritään järjestämään joko Valtiokonttorin tai piirin maksamana entiseen tapaan vuoden aikana kerran kuntoutusjakso. Piiri maksaa hierontaa tai fysikaalista hoitoa. Maksusitoumus on aina pyydettävä etukäteen. Samoin kaikille puolisojäsenille kustannetaan jalkahoito kolme kertaa kuluvana vuotena. Jalkahoitokerrasta maksetaan enintään 35 euroa. Maksetut laskut toimistoon viimeistään 30.11.22 mennessä. Sen jälkeen tulevia laskuja ei makseta. Sotainvalidin puoliso tai leski, joka itse on veteraani (saa rintamalisää), saa jalkahoitoja oman kuntansa kautta veteraanipalveluna. Sotainvalidille Valtiokonttori korvaa jalkahoidon vähintään kolme kertaa vuodessa. Piiritoimisto auttaa ja palvelee jäsenkuntaa joka arkipäivä. Varsinaiset asioimispäivät toimistossa ovat tiistai, keskiviikko ja torstai. Puhelimella ja sähköpostilla saa yhteyden myös maanantaisin ja perjantaisin. Piirin vuosikokous Piirin vuosikokous pidetään Tampereella Hotelli Scandic Rosendahlissa tiistaina 29.3.2022 alkaen klo 10.30 tervetulokahvilla ja valtakirjojen tarkastuksella. Vuosikokous alkaa klo 11.00. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Veljesateria kokouksen jälkeen. Kokoustilaan pääsevät vain viralliset edustajat. Osallistumisesta tulee ilmoittaa etukäteen 14.–22.3.2022 välisenä aikana arkipäivisin klo 9–14.30 puh. 050 384 3390 tai sähköpostilla kirsi. korpi@sotainvalidit.fi. Toimiston ulko-ovi Toimiston ulko-oven puhelin on aika ajoin reistaillut. Sen vuoksi, kun aiot asioida toimistossa, niin soita etukäteen tulostasi tai viimeistään ulko-ovella, jos ovi ei aukea. Korjausneuvonta Asuntojen korjaus- ja muutostöissä sotainvalideilla ja heidän puolisoillaan ja leskillään on edelleen korjausneuvoja maksutta käytettävissä. Korjausneuvojana tällä alueella toimii Esa Kirvesniemi, puh. 0400 649 199. Avustajatoiminta Kotona tapahtuvasta kodinhoidosta/avustamisesta piirissämme vastaa Sirpa Autero. Avustajatoiminta jatkuu toistaiseksi ainakin tämän vuoden. Sirpa Autero pyrkii järjestämään arjen askareisiin ja pieniin siivouksiin apua niillä paikkakunnilla, joissa avustajatoimintaa on. Teidän sotainvalidien, puolisoiden ja leskien tulee ottaa yhteyttä joko piiritoimistoon (Sirpaan, p. 050 352 2537) tai omaan osastoon tarvitessanne apua. Kaikista em. tapahtumista piiri vielä informoi tarkemmin osastoja osastokirjeillä ja jäsenistöä helmikuun jäsenkirjeellä. Tampereen osasto Tampereen osaston 81-vuotispäivää vietetään 25.3.2022. Osaston edustajat käyvät aamupäivällä klo 11 laskemassa seppeleen Kalevankankaan sankariristille. Klo 14.30 osasto tarjoaa jäsenilleen lounaan Tammenlehväkeskuksessa. Ilmoittautumiset lounaalle viimeistään 22.3.22. Osasto muistaa kaikkia jäseniään vuosipäivän johdosta pienellä lahjapaketilla. Paketti lähetetään postin välityksellä vuosi- Osastojen edustajia kahvittelemassa piiritoimistolla. Vas. Olavi Mattila, Juhani Muuriaisniemi, Pertti Soininen, Maria Forsman, Arto Toivonen, Erkki Ärölä, Jouko Huurne ja Raimo Pusa. Takana seisomassa Jouko Sipilä. päivän jälkeen. Onhan ajan tasalla oleva osoitteesi toimiston tiedossa. Huoltotyötä jatketaan. Tampereen osasto maksaa leskipuolisojäsenten osalta ikkunanpesusta tänä keväänä enintään 60 euroa maksettua laskua vastaan. Maksettu lasku toimistoon viimeistään 15.6. mennessä. Kevätsiivouksesta osasto maksaa kaikille jäsenperheille enintään 150 euroa, maksettu lasku toimistoon viimeistään 15.6. mennessä. Kevätsiivouksen voi pyytää myös piirin avustajatoiminnalta (Sirpa Autero puh 050 352 2537). Osaston jäseneduista saat tiedon piakkoin lähettävästä vuoden 2021 toimintakertomuksesta ja tietysti toimistosta. Jo nyt voidaan kertoa, että kuljetusapua on lisätty niin, että jäsen voi käyttää taksimatkoihin tänä vuonna 200 euroa. Maksukuitissa on kuitenkin ehdot- tomasti oltava maksajan nimi ja ajoreitti. Sotainvalidit saavat Valtiokonttorin maksamia taksipalveluja kaksi kertaa päivässä. Matka voi ulottua myös naapurikuntaan. Yhteystiedot Jouko Sipilä (toiminnanjohtaja) p. 0400 835 993, jouko.sipila@ sotainvalidit.fi Kirsi Korpi (piirin toimistonhoitaja) p. 050 384 3390, kirsi. korpi@sotainvalidit.fi Leea Hykkönen (Tampereen osaston toimistonhoitaja) p. 050 358 4629, tampere@sotainvalidit.fi Sirpa Autero (avustajatoiminta) p.050 352 2537, sirpa.autero@ sotainvalidit.fi Esa Kirvesniemi (asuntojen korjausneuvoja) p. 0400 649 199 Ta m m e n l e h v ä k e s k u s p. 03 259 2111 Jouko Sipilä

21 Onnittelemme Sotainvalidi Viljo Airasmäki 100 vuotta Víljo Airasmäki täytti 100 vuotta 22.1. Hän asuu Saga Kaskenniityn palvelutalossa. Kun olin viemässä hänelle Veljesliiton shaalia, ei häntä meinattu löytää, kunnes yksi hoitaja arveli hänen olevan kuntosalilla. Sieltä hänet löysinkin käsivoimiaan jumppaamassa. Viljo seuraa aktiivisesti maailman tapahtumia ja hänellä oli selvät mielipiteet niin ulkomaiden kuin kotikaupunkinsa Turun asioista. VARSINAIS-SUOMI Hämeenkatu 14 L 7, 20500 Turku Puh. 040 568 4500 Varsinais-Suomen piirin vuosi 2022 Piirin viimeisetkin itsenäiset osastot, Liedon ja Naantalin seudun osastot, purkautuivat viime vuoden aikana. Kaikki sotainvalidit, puolisojäsenet ja tukijäsenet ovat nyt piirin henkilöjäseniä. Piirin toiminta jatkuu nykyisen kaltaisena näillä näkymin ainakin vuoden 2023 loppuun asti. Kun piiri purkautuu, niin Sotainvalidien Varsinais-Suomen Perinneyhdistys ottaa vastuun viimeisistä sotainvalideista ja leskistä sekä sotainvalidien perinteen vaalimisesta. Piirin toimintaan vaikuttaa vielä tänäkin vuonna koronaepidemia, mutta toivokaamme, että uusi vuosi antaisi mahdollisuuden kokoontua ainakin pienimuotoisesti. Lisäksi toimintaan vaikuttaa Veljesliiton rahallisen tuen oleellinen pieneneminen verrattuna viime vuosiin. Veljesliitto on käyttänyt varansa etupainoisesti elossa olevien jäsenten hyväksi ja nyt varat ovat pääosin käytetty. Piirin varat riittävät tarkalla rahanpidolla vuoden 2023 loppuun. Vuoden 2022 tapahtumia Huom! Tapahtumat pidetään, jos koronaepidemia sallii. • Piirin vuosikokous Turussa 2.6. • Piirin seminaari Viking Glorylla 17.–18.5. • Piirin toimisto on suljettu 4.–31.7. • Piirin kesäpäivä ja sotainvalidipäivä 18.8. Wanhassa Kanalassa Loimaalla yhteistoiminnassa perinneyhdistyksen kanssa Toiminnanjohtaja jatkaa edelleen työtä kaksi päivää viikossa. Piirin toimisto on auki vain maanantaisin klo 9–15, muuten sopimuksen mukaan, puh. 040 568 4500. Teksti ja kuva: Jari-Matti Autere Muistakaa pitää huolta itsestänne. Toivotaan, että jossain vaiheessa koronaepidemia hellittää ja voimme jälleen kokoontua isommalla joukolla. Ainakin tätä kirjoitettaessa tammikuun lopulla tilanne alkoi näyttää paremmalta. Jari-Matti Autere toiminnanjohtaja Muutoksia Ruissalon kuntoutuspalveluissa Vaativan kuntoutuksen osasto lopetti toimintansa 15.11.2021 ja viimeiset Valtiokonttorin ympärivuorokautisen kuntoutuksen asiakkaat kotiutuivat. Hoitajia ei ole enää paikalla ympärivuorokautisesti, joten voimme ottaa kuntoutusjaksoille vain toimintakykyluokkaan 3 kuuluvia eli varsin omatoimisia ihmisiä. Neuvontapalvelu Neuvontapalvelun Raija Sinkko jatkaatoimintaansa ja auttaa ja ohjaa asiakasta kuntoutuspaikkojen valinnassa sekä tekee tarvittavat hakemukset. Kotikäynnit lisääntyvät, samoin yhdessä kuntien ja kolmannen sektorin kanssa tehtävät palvelutarpeen arvioinnit. Tavoitteena on löytää jokaiselle sopiva kuntoutusmuoto ja -paikka, jotta vuosien aikana saatu kuntoutus jatkuisi. Asiakkaiden toimintakyky laskee nopeasti. Samoin on paljon yksinäisiä, joilla ei ole omaista huolehtimassa. On siis parempi kertoa asioista henkilökohtaisesti kuin puhelimitse. Neuvontapalvelusta onkin muodostunut sotainvalideille VUOSIKOKOUSKUTSU Sotainvalidien Veljesliiton Varsinais-Suomen piiri ry:n vuosikokous pidetään torstaina 2.6.2022 klo 10.30 alkaen Turun kristillisellä opistolla, os. Lustokatu 7, Turku. Kahvitarjoilu klo 9.30 alkaen. Kokouksen jälkeen on lounas klo 12. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen 5.§:ssä mainitut asiat. Ilmoittautumiset piirin toimistoon 16.5. mennessä, puh. 040 568 4500 tai sähköpostilla varsinais-suomi@sotainvalidit.fi Vuosikokouksessa äänioikeus on piirin varsinaisilla ja puolisojäsenillä sekä kannattajajäsenillä. Tervetuloa! Piirihallitus sekä puolisoille ja leskille olennainen ja läheinen toimija, jonka puoleen voi kääntyä melkein missä tahansa asiassa. tusjaksojen aikavarauksiin sekä palveluneuvontaan liittyen. Ympärivuorokautinen laitoskuntoutus Ruissalossa Kahden viikon kuntoutusjaksoja, kestoltaan 10 vrk, 7 vrk ja 5 vrk, voidaan sopia seuraaville ajoille: Toimintakykyluokka 3:n kuntoutujille on tarjolla ympärivuorokautista laitoskuntoutusta kurssimuotoisena 7.3.2022 alkaen. Jaksojen aloituspäivät ovat määrätyt. Aloituspäivä on aina maanantai. Sairaanhoidollista ohjausta ja apua on saatavilla arkisin kello 8–16. Iltaisin, öisin ja viikonloppuisin hotellissa on paikalla osaavaa henkilökuntaa, jonka puoleen voi kääntyä ongelmatilanteissa. Hoitohenkilökuntaa ei ole enää paikalla 24/7. Muuten kuntoutuksen sisältö jatkuu Valtiokonttorin määrittämillä linjoilla kuten aiemminkin. Kuntoutusjaksoon kuuluu lääkärin alku- ja lopputarkastus, kun jakso on 14 vrk tai pidempi. Jakso sisältää yksilöllistä fysioterapiaa sekä ryhmämuotoista liikuntaa, virike- ja keskustelumuotoja. Myös kylpylän vapaa-ajan ohjelmat ja palvelut ovat kuntoutujien käytössä. Olkaa meihin yhteydessä kuntou- Ympärivuorokautisen kuntoutuksen ajankohdat 7.–21.3.2022 21.3.–4.4.2022 4.4.–18.4.2022 18.4.–2.5.2022 2.–16.5.2022 16.–30.5.2022 30.5.–13.6.2022 13.–27.6.2022 Kesätauko 28.6.–14.8. 15.–29.8.2022 29.8.–12.9.2022 12.–26.9.2022 26.9.–10.10.2022 10.–24.10.2022 24.10.–17.11.2022 7.–21.11.2022 Leila Parkkinen-Nikkilä Raija Sinkko

22 Piirit toimivat Eila Arvonen KANTA-HÄME Paroistentie 2, 13600 Hämeenlinna Puh. 050 520 4065 Piirin lyhyet terveiset Piirin vuosisuunnittelupäivä tammikuussa jouduttiin perumaan kokoontumissuositusten vuoksi tänäkin vuonna. Tätä kirjoittaessani, ennusteet kuitenkin näyttävät hieman paremmilta ja kovasti toivotaan, että pääsemme seudullisen kirkkopäivän järjestämään kahden vuoden tauon jälkeen toukokuussa. Tiedotan osastoja ja jaostoja tapahtumista tarkemmin, järjestelyiden varmistuttua. Sitä ennen kuitenkin pidämme maaliskuussa piirin vuosikokouksen Päivölän kansaopistolla. Sen, millaisella kokoonpanolla ja ohjelmalla kokous pidetään, määrittelee luonnollisesti voimassa olevat kokoontumisrajoitukset. Tästäkin tiedotan osastoja ja jaostoja lähempänä. Ihanaa kevätaurinkoa jo odottaen, Mira Kulmala toiminnanjohtaja Piirin vuosikokous Piirin vuosikokous pidetään 23.3.2022 Päivölän kansanopistolla klo 14:00. Hämeenlinnan seudun Sotainvalidiosasto ehti yli 80-vuotiaaksi Hämeenlinnan seudun Sotainvalidit juhlivat 80-vuotistaivaltaan vasta kun 81 vuotta oli kulunut ja Naisjaoston toiminta täytti 76 vuotta. Tietysti syy oli maailmaa kurittavan koronapandemian. Väistynyt se ei ole vieläkään, mutta varttunut juhlakansa täytti 4.11. Poltinahon seurakuntatalon Hämeenlinnassa. Juhlapuheen pitänyt kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jari Koskinen tähdensi sitä, miten yhteiskunta luo raamit, lakisääteiset palvelut, joiden tehtävä on auttaa kaikkia ihmisiä. Sitä täydentämään tarvitaan kuitenkin vahvaa järjestökenttää, vapaaehtoistyötä, tukemaan kansalaisyhteiskuntaa. Siitä sotainvalidien yhdistystoiminta on loistava esimerkki. Hämeenlinnan yhdistys on perustettu 3.11.1940, aivan ensimmäisten joukossa, sillä valtakunnallinen Veljesliitto oli aloittanut toimintansa elokuussa 1940. Paikallisesti toiminta käynnistyi aktiivisesti, sillä tarvetta oli. "Yhdistys jakoi jalkineita, vaatteita, ruoka-avustuksia ja maksoi vähävaraisten asumiskulujakin. Mottitalkoilla tehtiin polttopuita, viljelypalstoilla kasvatettiin juurikasveja ja perunaa, ja sadon saamiseksi jaettiin siemeniä ja apulantaa. Heikkoja asuntoja korjattiin ja avustuksia anottiin kaupoilta ja sahoilta. Vaikeimmat vuodet olivat 1941–1946", yhdistyksen pj Marja Anttonen kuvasi alkuvuosien toimintaa 50-vuotishistoriikkiin perustuen. Tänä päivänä Hämeenlinnan osastoon kuuluvat myös Hattulan, Lammin-Tuuloksen ja Rengon jaostot. Naisjaostolle Marja Anttonen jakoi erityiset kiitokset. Sen puheenjohtaja Irma Somerkallio kuvasi kasvamistaan sotainvalidityöhön kodin peruina. Isä oli ollut vaikeavammainen sotainvalidi ja silti aktiivinen veljien auttaja. Useiden läheisten perheiden isät olivat myös sotainvalideja, mikä loi yhteenkuuluvaisuutta. Kiitollisuus sotainvalideille Juhlapuhuja Jari Koskisen isä oli sotainvalidi. Kun vielä isän kaksi veljeä kaatui sodissa, oli Koskiselle pienestä pitäen tuttua olla mukana viemässä kynttilöitä sankarihaudoille. "Näin meillä kaikilla on jonkinlainen kosketuspinta maamme historiaan ja itsenäisyytemme puolustamiseen", hän totesi. "Kun sotainvalidien järjestöä perustettiin yli 80 vuotta sitten, tilanne oli vaikea. Oli juuri selvitty raskaasta talvisodasta ja sen tuomat monet ikävyydet olivat läsnä sekä fyysisesti että henkisesti. Asiasta päättäminen ei varmasti ollut helppoa, mutta tilanteesta kerto- Sotainvalidit Toivo Leppimäki ja Kalevi Sahlström täyttivät 29.1. 100 vuotta. Emme valitettavasti saaneet Kalevia kuvaan. Kuvassa Toivo Leppimäki 100-vuotispäivillään. Alakuvassa sotainvalidit Ilmari Lehtimäki, Osmo Roine, Kaarlo Kanerva ja Veikko Meronen Hämeenlinnan osaston juhlassa. Heikki Mäittälä vista teksteistä välittyy arvokas asia: kaveria ei jätetä eikä veljeä unohdeta. Näin oli rintamalla ja näin pitää olla myös kotona. Nyt olemme saaneet viettää yhtäjaksoista rauhan aikaa yli 75 vuotta. Kaikilla ei ole yhtä hyvin. Eri puolilla maai maa käydään sotia. Ihmisiä tapetaan uskonnon, aatteen tai vain vallanhimon takia. Sotainvalidit, veteraanit ja heidän puolisonsa ansaitsevat kaiken tarvitsemansa avun. Me myöhemmin syntyneet olemme ikuisesti kiitollisia heille. " Juhlassa puheenvuoron saivat myös sotainvalidin poika ja sotainvalidin leski. Piirin kunniapuheenjohtaja Heikki Kilpeläinen muisteli, miten hän savusaunassa isän kanssa kylpiessä joutui hampaillaan vetämään isän nahasta teräviä sirpaleita, sillä muuten niihin ei saanut otetta. Sisko Siiankoski taas kertoi invalidien puitteissa järjestetyistä ja järjestämistään kalastuskilpailuista. Samalla hän totesi, miten sotainvalidin leskenä elämä on kuitenkin ollut turvallista. Lisäksi juhlaan toivat tervehdyksen Hämeenlin- na-Vanajan seurakuntayhtymä, Puolustusvoimat sekä Sotainvalidien Veljesliitto. Tunnustusta ansioituneille Näissä juhlissa jaettiin runsaasti ansaittua tunnustusta. Sotainvalidien kultaisen ansiomerkin saivat Kaija Rahomäki ja Kalle Rautiainen. Sininen risti oli myönnetty Matti Aallolle, Seppo Hakuliselle, Anja Huostilalle, Antti Jahkoselle, Taisto Jantuselle, Jaakko Kauppilalle, Elvi Koskiselle, Esko Lahdelle, Kirsti Makkoselle, Jouko Martikaiselle, Leena Nurmiselle, Sisko Rajalalle, Eija Saariselle, Sisko Siiankoskelle, Irma Somerkalliolle ja Seppo Somerkalliolle. Juhla alkoi komeasti Rengon Pitopalvelun järjestämällä aterialla ja kahvituksella. Henkisestä puolesta huolehtivat edellä mainittujen puhujien lisäksi rovasti Jaakko Kauppila ja lausuntaa esittänyt Tuula Salin. Musiikillisen annin toivat Puolustusvoimien varusmiessoittokunta, Hämeenlinnan Mieskuoron Seniorit Erkki Alasen johdolla sekä itse yleisö. Raakel Henttonen

Piirit toimivat 23 KYMI Savonkatu 23, 45100 Kouvola Puh. 044 3350 754 Kymen piirin viimeinen osasto on purkautunut Kymen piiri sai vuoden alusta uusia henkilöjäseniä, kun viimeinenkin osasto purkautui. Kymen piiri toivottaa kaikki entiset Joutsenon osaston jäsenet lämpimästi tervetulleiksi! Kuluvan vuoden alussa piirissä oli 43 sotainvalidia ja 252 puolisojäsentä. Piirissä suunnitellaan koronasta johtuneen kahden hiljaisen vuoden jälkeen taas yhteisiä tilaisuuksia, kun yhteiskuntaa avataan ja rokotekattavuus on kasvanut. Elämän Kinkerit Imatralla ja Kouvolassa Elämän Kinkerit tiistaina 10.5.Imatralla Olavinkulmassa os. Olavinkatu 13. Elämän Kinkerit keskiviikkona 11.5. Kouvolassa srk-keskuksen Maria salissa os. Savonkatu 40. Molemmissa tilaisuuksissa aikataulu on seuraava: klo 9.30 kahvit klo 10.00 ohjelmaa noin klo 11.30 ruokailu, jonka jälkeen tilaisuus päättyy Tilaisuuden järjestämisessä huomioidaan sen hetkiset kokoontumisrajoitukset. Ilmoittautumiset piirin toimistoon ti 3.4. mennessä p. 044 3350 754 tai tiia.sihvola@sotainvalidit.fi Ilmoita samalla kyydin tarve sekä erikoisruokavalio. Jäsenetu vuonna 2022 Kymen piiri tarjoaa jäsenilleen 250 euron jäsenedun määrärahojen puitteissa mm. taksimatkoihin, jalkahoitoihin, siivous-, hammashoito-, silmälasi-, lääkäri- ja lääkekuluihin. Lähet- täkää tilinumeronne (FI-alkuinen) sekä kuitit piiriin os. Savonkatu 23, 45100 Kouvola. Ennen tuen käyttöä olethan ensin yhteydessä piiriin ja varmistat, että määrärahaa on jäljellä p. 044 3350 754. Kokouskutsut Avustajatoiminta Vuosikokouksissa huomioidaan sen hetkiset kokoontumisrajoitukset ja tästä syystä vuosikokouksiin tulee ilmoittautua. Kokoontumisrajoitusten ollessa käytössä, kokousosallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset piiriin p. 044 3350 754 tai tiia.sihvola@sotainvalidit.fi Avustajatoiminta sai rahoituksen vuodelle 2022, ja jatkaa entiseen tapaan palvelujaan sotainvalideille, veteraaneille, heidän puolisoille ja leskille, lotille, sotaorvoille sekä sotaleskille. Mikäli sinulla on tarvetta kotiapuun, ota yhteyttä projektipäällikkö Iina Joukaiseen p. 050 381 5797. Muistathan, että kotiavustajan työstä saa kotitalousvähennystä. Muistamme Kymen piirin vuosikokous pidetään ti 15.3. alkaen kahvituksella kello 10.00 Kouvolan srk-keskuksen Maria salissa os. Savonkatu 40. Ilmoittautuminen pe 11.3. mennessä. Sotainvalidien Perinnejärjestön Kymen alueyhdistyksen vuosikokous pidetään to 28.4. alkaen ruokailulla kello 11.00 Luumäen palvelutalo Mäntykodissa os. Patteritie 7. Ilmoittautuminen to 21.4. mennessä. Kymen piirin veljespappien yhteystiedot Luumi Kari p. 050 588 3910 Pesonen Juha p. 050 321 5087 Taipale Jorma p. 040 5481 712 Tuomisto Matti p. 0400 345 240 Vaalgamaa Lauri p. 045 146 0490 Onnittelemme Sotainvalidi Pauli Hanski 100 vuotta 24.11. Unto Nikunen *6.12.1919 † 1.12.2021 Tyyne Ahonen *27.8.1924 † 20.1.2022 Aaro Pulli *30.6.1924 † 22.1.2022 Puheenjohtaja Kari Hietanen kävi onnittelemassa sotainvalidi Pauli Hanskia 24.11. hänen täyttäessä 100 vuotta. Perinneyhdistyksen saunamökki Perinneyhdistyksen saunamökki Lappeenrannan Huhtiniemessä Saimaan rannalla odottaa taas ensi kesänä kävijöitä. Saunamökin käyttökorvaus menee Perinneyhdistykselle, joka tulevaisuudessa pitää viimeisistä Kymen piirin alueella olevista sotainvalideista ja puolisojäsenistä huolta, kun piiri on purkautunut. Saunamökkiin liittyvissä asioissa voitte olla yhteydessä Ilkka Huttuseen p. 040 531 8401. Piirissä on käytössä uudet säännöt Piirin vuosikokous hyväksyi uudet säännöt viime vuonna. Suurimmat muutokset edellisiin sääntöön on tukijäsenten äänioikeus, piirihallitus voi sallia reaaliaikaisen osallistumisen piirin kokouksiin tietoliikenneyhteyden välityksellä ja sihteerinä voi toimia toiminnanjohtajan lisäksi myös piirihallituksen valitsema henkilö. Saunamökki Auringonsäde kultainen pajun herättää. Lämpimästi sen poskea hiljaa silittää. – Kevät on tullut, herää jo, kuiskaa korvaan sen. – Katso ympärillesi, aika on silmut avata ja pajut pehmentää, silkkinukalla kaunistaa keväistä elämää. Aurinkoista kevättä kaikille toivottaa, Tiia Sihvola toiminnanjohtaja

24 Piirit toimivat niin sotainvalidi- kuin puolisojäseniämmekin. ETELÄ-POHJANMAA Tammikuja 11, 60100 Seinäjoki Puh. 040 742 4813 Aurinkoista kevättä Etelä-Pohjanmaalta Näin se vaan vierähti toinen perättäinen rajoitusten vuosi. Mennyt vuosi on jo pääosin siirretty arkistoihin ja kiistaton tosiasia on, että tulevia vuosia ei enää järjestöllämme monia ole. Vuoden 2021 päätteeksi piirissämme oli vielä 41 sotainvalidia. Vuoden aikana joukostamme poistui 17 invalidia. Puolisojäseniä piirissämme oli vastaavasti 282 ja poistuma oli 59. Tukijäseniä piirissämme oli vuoden vaihtuessa yhteensä 455. Etelä-Pohjanmaan piiri katsotaan perustetun 1.11.1942 Kino-Hotellissa Seinäjoella. Tuossa neuvottelussa valittiin väliaikainen piiritoimikunta. Nimetty piiritoimikunta piti ensimmäisen kokouksensa 19.11.1942 ja sen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti eversti Matti Laurila sekä sihteeriksi Reino Piirto. Sotainvalidipiirimme on piirihallituksen päätöksellä päättänyt viettää 80-vuotisjuhlaansa lauantaina 5.11.2022 Hotelli Almassa Seinäjoella. Juhlaan toivotaan vielä saatavan Suomenselän Kuntokotiyhdistys loppusuoran tukena ja turvana Suomenselän Kuntokotiyhdistyksen syyskokous pidettiin aatonaattona 23.12. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin yhdistyksen puheenjohtaja, kansanedustaja Mikko Savola. Suomenselän Kuntokotiyhdistys on tukenut puolisojäsentemme virkistysjaksoja sekä kotiaputoimintaamme viime vuosien aikana ruhtinaallisesti. Koronan vuoksi virkistysjaksojen osallistujamäärä on kuitenkin laskenut merkittävästi, joten tuki on kohdentunut pääasiassa kotiavun kuluihin. Sotainvalidipiiri on tarjonnut menneen vuoden ajan puolisojäsenillemme maksutonta kotipalvelua. Piirillä on ollut palkkalistoillaan kuusi avustajaa, jonka lisäksi palvelua on ostettu yksityiseltä sektorilta. Asiakkaiden vähennyttyä ei piiri kuitenkaan enää avustajiaan voinut palkata. Näin ollen tämän vuoden alusta valtaosa avustajista on jatkanut entisten asiakkaidensa parissa työtään oman yrityksensä merkeissä. Piiri ostaa heiltä palvelut omille jäsenillemme ja muut vanhat ostopalvelut jatkuvat entisellään. Lämmin kiitos Suomenselän Kuntokotiyhdistykselle korvaamattomasta tuesta, joka päättynee tämän vuoden lopussa. Suomenselän Kuntokotiyhdistyksen hallitukselle isot kiitokset piirimme tuesta. Tapio Lassilasta tuli tämän vuoden ensimmäinen satavuotissankari. Piirissä 100-vuotiaita jäseniä jo joukkueellinen Piirimme sotainvalideista viisi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Tämän lisäksi pii rissä on jo kolme 100 vuotta täyttänyttä sotainvalidia. Näistä kahdeksasta kunniakansalaisestamme puolet asuu omakotitalossaan ja puolet ovat laitoshoidossa. Puolisojäsenten osalta tänä vuonna sata vuotta täyttäviä tai jo täyttäneitä on peräti 22, joten jos luoja suo, niin meillä on vuoden 2022 päätteeksi tasan 30 100-vuotiasta jäsentä. Kauhavalaiselle Tapio Lassilalle tuo komea rajapyykki tulee täyteen 2.3. Tapio sairastui rintamalla keuhkopussitulehdukseen ja sen mukana seuranneeseen äänihuulten halvaukseen. Tapio oli Ruotsissa sairaalahoidossa puoli vuotta, jonka jälkeen hän ehti vielä puoleksi vuodeksi rintamallekin. Sairauden seurauksena Tapion ääni jäi loppuiäksi käheäksi. Tämän vuoksi hän kertookin karttaneensa isoja tapahtumia ja sosiaalisia kanssakäymisiä sodasta lähtien. Maanviljelystöiden ohessa hän kertoo tehneensä mm. metsätöitä sekä salaojien kaivuuta. Kauhavan kunnalla kun oli tapana huutokaupata 100 metrin mittaisia salaojapätkiä ja hal- vimman tarjouksen huutanut sai lapiohommat osakseen. Tapio kertoo liikkuneensa läpi elämän ja liikunnalla on edelleen iso osa arjessa. Talven liukkaiden ja koronarajoitusten vuoksi hän kuntoilee päivittäin kuntopyörällään, kävelymatollaan ja tasapainolaudallaan. Päivän ohjelmaan kuuluu myös pörssiosakkeiden intensiivinen seuraaminen ja kaupat niiden osalta. Tapion perheessä oli kahdeksan lasta ja hän oli lapsista vanhin. Sisaruksia on elossa vielä kuusi. Tapion puoliso nukkui pois vuonna 2006 ja heille siunaantui neljä lasta. Toinen pojista asustelee naapurissa ja muut lapset ovat muuttaneet kauemmas kotiseudustaan. Päivät vuonna 1937 rakennetussa kotitalossa luistavat hyvin. Viime aikaiset sairastelut ovat jo voiton puolella ja kevättä kohti ollaan menossa aurinkoisin mielin. Sairastelujen myötä Tapio aikoo kuitenkin luopua ajokortistaan. Nyt on aika istua muiden kyyditettävänä. Paljon onnea Tapio ja turvallisia kyytejä! Aurinkoista kevättä ja hyvää mieltä teille kaikille! Marko & Maija

Piirit toimivat 25 SISÄ-SUOMI Justeeritie 2 41900 PETÄJÄVESI Puh. 040 778 2740 Hyvää alkanutta vuotta 2022 Valoa kohti mennään, aurinko piristää talvisia päiviä. Koronankin suhteen on valoa näkyvissä, joten toivottavasti tämä rajoitusten aikakausi olisi päättymässä. Vuosikokoukset pyritään pitämään maaliskuun lopussa mutta ilman juhlaosuutta. Jäsenistöstä Piirimme jäsenmäärä oli vuoden vaihteessa kaikkiaan 210, joista sotainvalideja 27, puolisojäseniä 3 ja leskijäseniä 180. Tukijäsenten määrä oli 127. Kaikki purkautuneiden osastojen jäsenet ovat siirtyneet piirin henkilöjäseniksi, yhteensä heitä oli vuoden vaihteessa 105 jäsentä. Piirin lisäksi toimintaa jatkaa ainoastaan Jyväskylän seudun Sotainvalidit ry, jonka jäsenmäärä on vuoden vaihteessa 14 sotainvalidia ja 63 puoliso/leskijäsentä, lähes puolet koko piirin jäsenmäärästä.Yksi sotainvalidi sekä neljä puolisojäsentä täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Pienituloisten avustus ME-säätiön avustus jatkuu tänäkin vuonna. Avustus on tarveharkintainen, bruttotuloraja korkeintaan n 1400 € kuukaudessa. Tukea voi hakea pienituloiset sotiemme veteraanit sekä heidän puolisot ja lesket. Tukea voi hakea peräkkäisinä vuosina. Ohjeet saat joko Veljesliiton nettisivuilta tai soittamalla minulle. Sotien 1939–1945 Keski-Suomen Perinneyhdistys Koko Keski- Suomen kattava kaikkien veteraanijärjestöjen Jyväskylän seudun Sotainvalidit ry:n johtokunnan jäsen Kalevi Kaistinen palkittiin standaarilla sotainvalidien eteen tehdystä työstä. Standaarin ojensi osaston puheenjohtaja Kyösti Tomperi. Sisä-Suomen Perinneyhdistyksen vuosikokous Jämsän Sotainvalidit ry:n ylimääräinen kokous Taidetalo Pässinmäessä (Jämsänkoskella) päätti yhdistyksen toiminnan. Päätöksen vahvistivat puheenjohtaja Rauli Jakobsson (edessä vas.), sihteeri Toivo Lehtinen (edessä oik.) Hannu Iivonen (takana vas.) Arja Melkinen, Asta Isoaho ja Jorma Isoaho. Kuva: Hannu Teider yhteinen perinneyhdistys perustetaan vuoden 2022 loppuun mennessä. Yhdistys liittyy Tammenlehvän Perinneliittoon seuraavan vuoden aikana. Valitettavasti tammikuulle suunnitellut kokoukset jouduttiin siirtämään koronan aiheuttamien kokoontumisrajoituksien vuoksi myöhemmin järjestettäviksi, mutta töitä tullaan tekemään kevään aikana hankkeen toteuttamiseksi. Avustajatoiminta Avustajatoiminnan päättyminen Keski-Suomen alueella on varmasti aiheuttanut jäsenille huolta, mutta toivon että omaiset ovat järjestäneet jäsenille vastaavaa palvelua. Valitettavasti piirin toimisto ei ole saanut tietoja avustajatoiminnan käyttäjistä, joten piiri voi ainoastaan auttaa jäseniä uuden palveluntarjoajan löytämisessä, mikäli piiriin ollaan yhteydessä. Toivon yhteydenottoja minuun päin tarvittaessa, yritän auttaa parhaani mukaan. Mari Ekmark Sotainvalidien Sisä-Suomen Perinneyhdistyksen vuosikokous ke 30.3.2022 Jyväskylässä (välittömästi piirin vuosikokouksen jälkeen noin klo 13.45). Kokoukseen ilmoittautuminen etukäteen toiminnanjohtajalle puhelimitse tai sähköpostitse. Kutsu Sisä-Suomen piirin vuosikokoukseen Sotainvalidien Veljesliiton Sisä-Suomen piiri ry:n vuosikokous ke 30.3.2022 Jyväskylässä alkaen klo 13. Kokoukseen ilmoittautuminen etukäteen toiminnanjohtajalle puh. 040 778 2740 tai sähköpostitse. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset vuosikokousasiat. Ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitetaan kokouspaikka. Etäyhteys tarvittaessa pyritään järjestämään. Mahdolliset koronarajoitukset huomioidaan. Jämsän Sotainvalidit ry lopetti toimintansa Ilveslinnassa 26. lokakuuta 1940 talvisodan muistoissa kokoontuivat Sotainvalidien Veljesliiton Jämsän seudun alaosaston perustamiskokoukseen Jämsän, Jämsänkosken ja Koskenpään kuntien edustajat. Jämsän Sotainvalidit ry:n päätöskokous oli Taidetalo Pässinmäessä, noin puoli kilometriä Ilveslinnasta, vastarannalla Koski-Keskistä. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Veikko Kilpi, joka johti järjestöä vuoteen 1945 saakka. Helmikuussa 1945 jokai- nen Jämsänjokilaakson kolmesta pitäjästä sai oman alaosaston. Kunniakkaan paikallisyhdistyksen lopettamiseen löytyy selkeä syy, ilman dramatiikkaa jäsenistön ikääntyminen. Sotaveteraanijäseniä on jäljellä kolme: Heikki Isännäinen 103 vuotta sekä 96 -vuotiaat Toivo Mäntylä ja Viljo Nokelainen. Lisäksi yhdistykseen kuuluu 13 puolisojäsentä ja 12 tukijäsentä. Hannu Teider / Jämsän Seutu lehti

26 Piirit toimivat KOKOUSKUTSU SUUR-SAVO Kyyhkyläntie 9, 50700 Mikkeli Puh. 0400 756 249 Piirin tervehdys Hyvää alkanutta tätä vuotta! Jouluna jäseniä muistettiin monilla paikkakunnilla erilaisin joulumuistamisin. Kokoontumisia oli vuoden aikana koronan takia vähemmän, yhteydenpito tapahtui pääosin puhelimitse ja jäsenkirjein sekä etäkokouksin. Sotiemme veteraanit keräystä vaikeutti osaltaan koronarajoitukset, tuotto Suur-Savon keräyspiirissä oli yhteensä reilu 4300 euroa, josta sotainvalidiyhdistysten osuus oli vajaa 1500 euroa. Piirin sotainvalidijäsenten määrä oli vuoden lopussa 15 ja puoli- Onnittelemme Sotainvalidien Veljesliiton Suur-Savon piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään koronatilanteen vuoksi pääosin sähköposti- ja/ tai puhelinkokouksena tiistaina 22.3.2022 klo 12.00. Sotainvalidi Matti Rautiainen 100 vuotta 12.1. Piirin varsinaisten ja puolisojäsenten sekä Pieksämäen osaston edustajan ilmoittautuminen ma 7.3.2022 mennessä piiritoimistoon puh. 0400756 249 tai sähköpostitse Katariina Kuurolalle katariina.kuurola@sotainvalidit.fi. Ilmoittautuneille postitetaan kokousmateriaali sähköpostilla tai kirjeellä. Kokoukseen osallistuvien mahdolliset kommentit pyydetään ajalla ti 15.3.–ke 16.3. klo 8–15 Katariina Kuurolalle joko sähköpostitse tai puhelimitse. Kokoukseen voi osallistua myös Kyyhkylän fysioterapiaosaston ryhmätilassa Kyyhkyläntie 9, Mikkeli, ti 22.3.2022 klo 12.00 koronarajoitteita noudattaen: ilmoittautuminen piiritoimistoon ma 7.3.2021. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. sojäseniä oli 195. Vuoden 2021 aikana kutsun viimeiseen iltahuutoon sai neljä sotainvalidia ja 42 puolisojäsentä. Piirissä osastona jatkaa edelleen Pieksämäen osasto. Piirin toiminta jatkuu kuluvana vuonna entiseen tapaan. Perinneaikaan siirtymisen valmisteluja jatketaan. Katariina Kuurola Matti Rautiainen juhli 12.1. 100-vuotispäiväänsä kotonaan Oravissa perhepiirissä. Paljon Onnea! KOKOUSKUTSU Sotainvalidien Veljesliiton Pohjois-Savon piiri ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään koronatilanteen vuoksi pääosin sähköposti- ja/ tai puhelin kokouksena torstaina 17.3.2022 klo 10. POHJOIS-SAVO Puijonkatu 39 A 17, 70100 Kuopio Puh. 0400 756 249 Piirin varsinaisten ja puolisojäsenten sekä Leppävirran osaston edustajan ilmoittautuminen ma 7.3.2022 mennessä Katariina Kuurolalle p. 0400 756 249 tai katariina.kuurola@sotainvalidit.fi. Ilmoittautuneille postitetaan kokousmateriaali sähköpostilla tai kirjeenä. Kokoukseen osallistuvien mahdolliset kommentit pyydetään ajalla ti 15.3.- ke 16.3. klo 8-15 sähköpostitse tai puhelimitse Katariina Kuurolalle. Kokoukseen voi osallistua myös piiritoimistossa Puijonkatu 39 A 17, Kuopio, to 17.3.2022 klo 10 koronarajoitteita noudattaen: ilmoittautuminen piiritoimistoon ma 7.3.2022. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kutsu Pohjois-Savon Sotainvalidien Perinneyhdistyksen vuosikokoukseen Piirin tervehdys Hyvää alkanutta tätä vuotta! Jouluna jäseniä muistettiin jouluisin muistamisin monilla paikkakunnilla. Kokoontumisia oli vuoden aikana koronan takia vähemmän, yhteydenpito tapahtui pääosin puhelimitse ja jäsenkirjein sekä etäkokouksin. Piirin sotainvalidien jäsenmäärä oli vuoden 2021 lopussa 35 ja puolisojäseniä oli yhteensä 189. Vuoden 2021 aikana kutsun viimeiseen iltahuu- Pohjois-Savon Sotainvalidien Perinneyhdistyksen sääntömääräinen kokous pidetään koronaepidemian vuoksi pääosin etäkokouksena 17.3.2022 klo 11.00. Pixabay toon sai kuusi sotainvalidia ja 55 puolisojäsentä. Piirissä osastona jatkaa edelleen Leppävirran osasto. Piirin toiminta jatkuu kuluvana vuonna entiseen tapaan. Perinneaikaan siirtymisen valmisteluja jatketaan. Katariina Kuurola Jäsenet voivat ilmoittautua kokoukseen puhelimitse, postitse tai sähköpostitse maanantaihin 7.3.2022 mennessä, p. 0500 376 862, sähköpostitse juha.siivola@dnainternet.net tai postitse osoitteella Telakkakuja 10 B 9, 70100 Kuopio.Ilmoittautuneille postitetaan kokousasiakirjat sähköisesti tai kirjeellä. Kokoukseen osallistujat voivat esittää kommentit tai muutosesityksensä tiistaista 15.3. keskiviikkoon 16.3. klo 16.00 asti edellä luetelluilla tavoilla. Kokoukseen on mahdollista osallistua koronarajoitteita noudattaen myös henkilökohtaisesti tai valtakirjalla piiritoimistossa 17.3.2022 klo 11.00 osoitteessa Puijonkatu 39 A 17, Kuopio. Hallitus

Piirit toimivat 27 Onnittelemme Sotainvalidi Paavo Perkiömäki 100 vuotta 26.3. Paavo Perkiömäki on Honkajoen – Kankaanpään suunnalta kotoisin ja ikänsä siellä asunut, paikkakuntansa viimeisiä veteraaneja. Paavo toimi sodan jälkeen kuorma-auton kuljettajana ja myöhemmin viljeli maatilaa Honkajoella vaimonsa Helmin kanssa. Hän on asunut yksin kotitalossaan Vatajankoskella jo kymmenen vuotta vaimonsa poismentyä. Tapio Kamppi Rintamaveteraaneista kertoo, että Paavon aina iloinen ja ystävällinen olemus on varmaan edesauttanut siihen, että mittarissa on 100 vuotta elettyä elämää. Pitkän elämän salaisuutta kysyttäessä hän totesi, että se on varmaan korkeimman suojelusta niin sodassa kun rauhankin aikana. Lämpimät onnittelut merkkipäiväsi johdosta! SATAKUNTA Yrjönkatu 15, 5. krs, 28100 Pori Puh. 02 633 5233 Satakunnan suunnalta Hyvää alkanutta vuotta kaikille! Elämme edelleenkin poikkeusaikoja, mutta olemme rohkeasti päättäneet järjestää yhteisiä tilaisuuksia seuraavasti, muutokset kuitenkin mahdollisia: • Virkistyspäivä piirin naisille tiistaina 24.5. alkaen klo10 Suontaustan Museolla Eurassa • Veteraanien yhteinen seutukunnallinen kirkkopäivä tiistaina 7.6. alkaen klo 11 Keski-Porin kirkossa • Piirin kesäjuhla kesän päätteeksi torstaina 1.9. alkaen klo 11 Silokallion leirikeskuksessa Kullaalla Vuosikokouskutsu Piirin vuosikokous pidetään ti 29.3.2022 Ravintola Klubissa, Eteläranta 10, Pori. Kokouksessa käsitellään piirin sääntöjen 5. §:ssä mainitut asiat. Kokouksessa kullakin jäsenosastolla sekä piirin jäsenellä on äänioikeus. Kokous alkaa klo 11. Tarjoilua varten ilmoittautumiset 21.3. mennessä piirin toimistoon. Tarkemmin tapahtumista tiedotetaan yhteyshenkilöiden kautta. Jalkahoitoja Piirihallitus on päättänyt, että piirin henkilöjäseninä oleville puolisojäsenille annetaan tänä vuonna kaksi jalkahoitoa. Yhteyshenkilöt entisissä osastoissa sekä neuvontapalvelu ovat apuna jalkahoitojen järjestämisessä. Marika Keskinen Vuosikokouskutsu Sotainvalidien Perinneyhdistys, Satakunnan Sotainvalidien Tuki ry:n jäsenet kutsutaan sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään ke 18.5.2022 klo 14 Veteraanitoimistossa Porissa, osoitteessa Yrjönkatu 15 A. Hallitus Paluu normaaliin Kaksi vuotta kestänyt korona-aika on estänyt suuremmat tilaisuudet myös sotainvalidipiirin osalta. Tämän hetken arvion mukaan voimme tulevana kesänä jälleen kokoontua yhteen. Tämä tarkoittaa piirin kesäjuhlan, veteraanipiirien yhteisen kirkkopyhän ja naisten virkistyspäivän järjestämistä aiemmin totuttuun tapaan. Suunnittelu on jo aloitettu. On hienoa nähdä taas pitkästä aikaa! Piirin toiminnan päättyminen Piirin toiminta jatkuu vielä kaksi vuotta, kevääseen 2024. Tuolloin on tarkoitus siirtää toiminnan jatko perinneyhdistykselle, Satakunnan Sotainvalidien tuki ry:lle. Toiminnanjohtaja Marika Keskinen siirtyi vuoden 2022 alusta takaisin Satakunnan piirin palkkalistoille. Marikan kanssa on tehty määräaikainen työso- pimus, joka päättyy maaliskuun loppuun 2024. Tervetuloa jälleen piirin palkkaamaksi toiminnanjohtajaksi, Marika. Työvuosia on piirissä ehtinyt kertyä jo yli 30 vuotta. Piirin toiminnan loppuminen on suuri muutos ja siihen on tarpeen valmistautua huolellisesti. Järjestämme tämän vuoden syksyllä yhteisseminaarin piirin, osastojen ja perinneyhdistyksen kanssa. Toivomme tuohon seminaariin tukijäsenten mukaan tuloa myös niiltä paikkakunnilta, joissa sotainvalidiosastoa ei enää ole. Seminaarissa käydään lävitse piirin purkautumisen aiheuttamia muutoksia ja käytännön toimenpiteitä. Toisena merkittävänä aiheena on perinnetyön sisältö sotainvalidien osalta. Perinnetyö maakunnassa Tammenlehvän perinneliiton alle rakentuva sotien 1939–1945 perinnetyö on myös käynnistymässä Satakunnassa. Alueellisen perinneyhdistyksen perustava kokous pidetään helmikuun lopulla Porissa. Mukana on veteraanipiirien lisäksi maakunnallisia yhdistyksiä, kuten Kaatuneitten omaiset, Lottaperinne Pori, Karjalaliitto Satakunta, Reserviupseeri- ja Reserviläispiiri ja muita vastaavia. Alueelliseen perinneyhdistykseen voi liittyä henkilö- tai yhteisöjäsenenä. Kaikki sotainvalidit ja -veteraanit kutsutaan yhdistyksen kunniajäseniksi. Tarkoitus on, että Satakunnan Sotainvalidien tuki ry. liittyy yhteisöjäsenenä alueelliseen perinneyhdistykseen. Toivotan jäsenistölle hyvää alkanutta vuotta. Pidetään edelleen huolta toisistamme. Heikki Moilanen piirin puheenjohtaja

28 Piirit toimivat KESKI-POHJANMAA Kitinkuja 2, 69100 Kannus Puh. 050 593 3211 Kuulumiset piiristä Vuosi 2022 on saatu hyvään alkuun, joten lyhyt katsaus viime vuoteen ja tilastoihin. Vuoden 2021 päätteeksi sotainvalideja on piirissämme enää 18, poisnukkuneita oli kaikkiaan 7. Puolisoja leskijäseniä on 136 sekä tukihenkilöitä 110. Kaiken kaikkiaan poisnukkuneita oli yhteensä 37. Koronanpandemia on edelleen rajoittanut kokoontumisiamme, mutta edellisestä vuodesta oppien suunnitelmat kokoontumisista onnistuivat: niin vuosikokous kuin kesäjuhlakin vaikkakin pienimuotoisesti rajoitusten mukaisesti. Nyt tänä vuonna liitosta tullut tuki piirille on pienentynyt yhteen kolmannesosaan edellisvuodesta, joten joudumme supistamaan palveluja ja palvelusetelien antoa tuntuvasti tänä vuonna. Avustukset painottuvat, kuten aikaisemminkin, suurelta osin sotainvalidien leskien kotona pärjäämisen tukemiseen sekä pieniprosenttisten sotainvalidien avokuntoutuksen tukemiseen. Vuosikokouskutsu jää vielä avoimeksi. Hallituksella on tavoitteena pitää se 4. päivä maaliskuuta. Nykyisen tilanteen ja rajoitusten takia kutsu laitetaan henkilökohtaisesti jäsenillemme, osastoille sekä tukihenkilöille, mahdollisesti myös paikallislehteen. Tämä tarkentuu lähempänä ajankohtaa, kun tiedetään rajoitusten määrä. Perinneyhdistys valmistautuu edelleen tulevaa tehtävää varten toimimalla vahvasti yhteistyössä Sotainvalidien Veljesliiton Keski-Pohjanmaan piirin kanssa. Perinneyhdistyksen hallituksen kokoukset on pidetty piirihallitusten kokousten yhteydessä. Alueellinen veteraanijärjestöjen yhteinen perinnetyöryhmä on järjestäytynyt alueellamme Sotaveteraanipiirin vetämänä. Sotainvalidien Keski-Pohjanmaan Perinneyhdistyksen edustajana mukana on ollut puheenjohtaja Seppo Kauppila ja varapj Markku Kallinen. Perinneyhdistyksen ja sotainvalidipiirin yhteistyönä edistetään sotainvalidien ja puolisojäsenten perinteen jakamista nuoremmille polville. Sotainvalideja haastateltiin tv-ohjelmaan Mielenkiinnolla odotamme täällä Kitinkannuksessa kevättä ja Yle asiaohjelman tv-sarjan esitystä. Yleisradiolta Teppo Similä työkavereineen kävi lokakuussa haastattelemassa ohjelmaan Kitinkannuksessa asuvia ja kuntoutuksessa olevia veteraaneja. Meiltä haastateltavana oli- Ylivieskalainen sotainvalidi Martti Nikula ja takana Ylen väki. vat sotainvalidit Martti Nikula, Väinö Sammalkangas, Pentti Pajunpää sekä veteraani Tapio Hotakainen. Toivorikasta vuotta! Maija Paasila Herra siunatkoon sinua Elämänkokemuksesta nousee arkiviisaus, jonka kerran kuulin: ”huonosti suunniteltuun on kylvetty epäonnistumisen siemen.” Hyvään lopputulokseen tarvitaan paitsi aikaa, malttia ja harkintaa, mutta myös keskittymiskykyä ja ahkeruutta toteuttaa suunnitelma loppuun asti. Se, mitä teet tänään, on huomisen perusta. Kaikki suuri alkaa pienestä, sekä hyvä että paha. Olennaista on alku. Vähäinen tupakantumppi voi olla laajan metsäpalon alku. Vihan alku voi olla muutamassa loukkaavassa sanassa. Pieni virus on ollut alku maailmanlaajuiselle tartuntataudille, joka tavoittaa kaikki ihmiset. Mutta myös hyvällä on alku. Raamatun ensimmäiseen sanaan on ”alussa” on kätkettynä paljon siunausta. Kun Jumala oli päättänyt luomistyönsä, hän siunasi ihmisen. Johanneksen evankeliumin ensimmäinen sana ”alussa” vahvistaa, että mikään ei ole saanut alkua ilman sanaa. Elämän ihme alkaa pienestä: ”Sinun silmäsi näkivät minut jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.” (Ps. 139:16). Jumala muovaa tänäänkin pienestä ja vähäisestä suurta ja merkittävää. Se, mikä tuntuu pieneltä tässä ja nyt, on isoa, kun Jumala sen siunaa. Siunaus ylläpitää elämää. Kristillisen uskon ydin on ajatus armosta. Jokainen meistä tekee virheitä, jokainen ihminen on syntinen. Mutta Jumala kykenee kääntämään myös pahat asiat hyviksi. Vaikka emme voi muuttaa menneisyyttämme, voi Jumala eheyttää muistomme. Hän voi parantaa menneisyyteen liittyneiden raskaiden kokemusten jättämät jäljet, kun hän kääntää armahtavat kasvonsa meidän puoleemme: ”Köyhää minä katson, köyhää, hengeltään särkynyttä, sanani alla arkaa.” (Jes. 66:2). Menneisyydessämme on hukkaan heitettyjä hetkiä ja tilaisuuksia, mutta nykyisyydessä on kätkettynä tulevaisuuden mahdollisuudet. On hyvä muistaa, että on armoa päästä uuteen suhteeseen menneisyyden kanssa: ”Joka aamu Herran armo on uusi, suuri on hänen uskollisuutensa.” (Valit. 3:23). Niinpä jokainen elämän hetkemme on vielä Jumalan erityisen siunauksen aikaa, hänen antamansa pelastuksen ja siunauksen aikaa. Siunaus on se voima, jota ilman ei elämä ole mahdollista. Sana ”siunata” tulee latinan sanasta signum, suomeksi: merkki. Kristityn merkki on Jeesuksen risti. Risti näyttää suunnan. Jeesuksessa lahjoitetaan siunaus ja sen takeena on hänen ristinkuolemansa ja ylösnousemuksensa. Jos Jumala ei näin meitä varjelisi, saisi paha meissä yliotteen. Kun odottamattomat olosuhteet ja koetukset kohtaavat meidät, on olemassa siunauksen tie, jota kulkien saa käydä eteenpäin. Uusissa ja odottamattomissa tilanteissa Jumala rohkaisee meitä luottamaan sanansa lupauksiin. Siunatessaan meitä Jumala on uskollinen lupauksille, jotka hän on antanut meille Poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. ”Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua. Herra kirkastakoon sinulle kasvonsa ja olkoon sinulle armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan.” (4. Moos. 6:24–26). Kai Juvila kappalainen Kannuksen seurakunta Kai Juvila

Piirit toimivat 29 Onnittelemme Jouko Hälvä 85 vuotta POHJOIS-KARJALA Kirkkokatu 11, 80100 Joensuu Puh. 040 536 7537 Sotainvalidityössä hän toimi myös valtakunnan tasolla Veljesliiton liittovaltuustossa 1998 – 2018. Hän kuuluu myös Suomen Seniorikodit ry:n johtokuntaan. Itsenäisen isänmaan turvaaminen Piirin kunniapuheenjohtaja, eversti Jouko Hälvä täyttää 10. päivä huhtikuuta 85 vuotta. Hän toimi Pohjois-Karjalan piiri puheenjohtajana 1998–2007, jonka jälkeen hänet kutsuttiin piirin kunniapuheenjohtajaksi. Elämäntyönsä Jouko Hälvä on tehnyt puolustusvoimien palveluksessa. Reserviin hän siirtyi Pohjois-Karjalan sotilasläänin komentajan tehtävistä. Sotilaana ja Suomen historian hyvin tuntevana henkilönä hän tietää, mitä sota-ajan sukupolvi on kokenut ja kestänyt niin henkilökohtaisesti kuin kansakuntanakin ja osaa arvostaa niitä uhrauksia, joita he ovat tehneet tulevien sukupolvien hyväksi. Jo virassa ollessaan Hälvä tuki sotainvalidityötä ja reserviin siirryttyään vapaaehtoinen sotainvalidityö on ollut hänelle kunniatehtävä. Sotilaassa elää myös taiteilijasielu Tiukan ja täsmällisen sotilaan lisäksi olemme voineet nähdä ja ennen kaikkea kuulla myös Jouko Hälvän taiteellisen puolen, hänen tulkitessa eri taiteilijoiden teoksia. Hän on myös vaikuttava puhuja. Ooppera, teatteri ja matkailu kuuluvat kiinteästi hänen ja puolisonsa Terhin kulttuurielämyksiin. Korona-aika on rajoittanut rajusti näiden elämyksien toteuttamista. Ansioistaan sotainvalidityössä Jouko Hälvälle on myönnetty mm. Sotainvalidien ansioristi sekä liiton korkein huomionosoitus, Veljesliiton pienoislippu vapaudenristin tunnuksella ja nauhalla. Suomen Leijonan komentajamerkin lisäksi hänelle on myönnetty lukuisia kunnia- ja ansiomerkkejä. Piirin ja osastojen lämpimät onnittelut! Tuulikki Leinonen Onnittelemme Ahti Karttunen 75 vuotta Piirin pitkä aikainen puheenjohtaja, sosiaalineuvos Ahti Karttunen täyttää 4. päivä huhtikuuta 75 vuotta. Ahti Karttunen on monipuolinen toimija ja vaikuttaja Pohjois-Karjalassa, mutta myös valtakunnallisesti. Pääosan elämäntyöstään hän on tehnyt Pohjois-Karjalan Sairaskodin ja ItäSuomen Kuntoutuspalvelut Oy:n johtajana, toimitusjohtajana ja puheenjohtajana. Näissä tehtävissä yli kolmen vuosikymmenen ajan hänen tavoitteenaan on ollut veteraaniväestön, heidän puolisoittensa ja leskiensä elinolosuhteiden parantaminen ja arjessa selviytymisen tukeminen sekä terveyteen liittyvien hankkeiden toimeenpano ja edistäminen. Työ jatkuu edelleenkin luottamustehtävien ja vapaaehtoistyön kautta. Hänen johdollaan on kehitetty ja alueellisesti laajennettu ikäihmisten turvallista asumista Joensuun, Kiteen ja Lappeenrannan alueilla. Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Arja Jämsèn teki Karttusen aloitteesta 1987 Joensuun yliopistossa tutkimuksen ”Sotavammainen vanhuksena – sotavammaisten elinolot Pohjois-Karjalassa”. Tämän tutkimuksen esiintuoman tarpeen pohjalta Karttunen alkoi suunnitella hanketta, jonka tarkoituksena oli ikääntyvän veteraanisukupolven asumispalveluiden turvaaminen ja muiden tarpeellisten palveluiden saatavuuden parantaminen. Vuodesta 2000 lähtien vuoteen 2008 Sairaskodin johtamana toteutettiin veteraanien selviytymisapupro- jekti. Hanke siirtyi 2009 Sotainvalidien Veljesliiton P-K:n piirin hallinnoimaksi. Nimi ja rahoittajat vuosien varrella muuttuivat, mutta toiminta-ajatus, tarkoitus ja tavoitteet pysyivät samana: antaa mahdollisimman kattavaa ja edullista kotipalvelua veteraaneille ja heidän puolisoilleen ja leskille sekä työllistää ja kouluttaa pitkäaikaistyöttömiä ammattiin. Aktiivista toimintaa eri järjestöissä Ahti Karttusella on monipuolisia luottamustoimia puheenjohtajana sekä valtuusto- ja hallituspaikoilla eri elämänalueilla vaikuttavissa yhteisöissä mm. Suomen Seniorikodit ry (entinen P-K:n Sairaskotiyhdistys ry), Sotainvalidien Veljesliitto, Salomaa-Säätiö, Sotien 1939–1945 alueellinen Perinneyhdistys ym. Toiminta urheilu- ja kansanterveysjärjestöissä niin paikallis-, alue- kuin valtakunnankin tasolla on ollut pitkäjänteistä kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi mm. Kun- tourheiluliitossa, Allergia- ja astmaliitossa sekä Hoito- ja kuntoutuslaitosten liitossa. Omaa kuntoaan Ahti Karttunen ylläpitää pelaamalla koripalloa ja golfia sekä patikoimalla Lapin tunturimaisemissa. Näin korona-aikana nämä liikunnan muodot ovat vaihtuneet pitkiksi kävelylenkeiksi oman kodin ympäristössä niin Leppävirralla kuin Outokummussakin. Karttusen intohimoinen harrastus on moottoripyöräily: kun kevät ja kesä koittaa, niin pyörät alkavat pyöriä... Ansioistaan hänelle on myönnetty mm. Sosiaalineuvoksen arvonimi, Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki, Sotainvalidien ansioristi, Suomen Rajavartiolaitoksen ansioristi, Allergia- ja Astmaliiton kultainen ansiomitali ja Suomen Liikuntakulttuurin ja Urheilun ansiomitali sekä Veljesliiton pienoislippu vapaudenristin tunnuksella ja nauhalla. Piirin ja osastojen lämpimät onnittelut! Tuulikki Leinonen

30 Piirit toimivat Onnittelemme Kesätapahtumat POHJOIS-POHJANMAA Uusikatu 58 B 16, 90100 Oulu Puh. 045 182 4484 Piirin tulevista kesätapahtumista ilmoitamme seuraavassa Sotainvalidi-lehdessä! sotainvalidi Jouko Korhonen 100 vuotta 25.12. Eeva Vikström Jouko Kullervo Korhonen syntyi 1921 Haukiputaalla. Nuorempana pysyviä liikunnan kohteita olivat jalkapallo, juoksulenkit ja hiihtäminen. Jouko haavoittui vakavasti 1944 kaukopartiossa Suopassalmella. Hän opiskeli metsänhoitajaksi sodan jälkeen ja päätti pitkän työuransa metsäpäällikkönä. Nykyisin Jouko asuu omassa talossaan, harrastaa sudokuja ja on asiantuntijana sotainvalidityössä. Hän toimii piirihallituksen 2. varapuheenjohtajana. Jouko vietti syntymäpäiviään iloisissa merkeissä ja piirihallituksen edustajat kävivät tervehtimässä virkeää 100-vuotiasta. Lämpöiset onnittelut ! Menneitä ja tulevia juhlia Piirin kuulumiset vuoden 2022 alussa Viime vuosi oli poikkeuksellinen. Kolme veteraanipiiriä lähti yhteiselle tielle tarkoituksenaan perinneyhdistyksen perustaminen Pohjois-Pohjanmaalle. Korona haittasi kokoontumisia ja toiminnan suunnittelua. Lisäksi perinneasioiden tiimoilta kokoustettiin lukemattomia kertoja, väännettiin sääntöjä ja mietittiin toimintatapoja. Suurimmat saavutukset olivat kuitenkin syksyn kolme seminaaria, jotka toimivat tukena ja neuvonantajina etenemisessä kohti perinneyhdistyksen perustamista. Näistä kokoontumisista saatiin arvokasta tietoa ja tukea Pohjois-Pohjanmaan piirin alueelta. Perinneyhdistys perustettiin Oulussa Lääninhallitustalossa 30.11.2021 maaherra, emeritus Eino Siuruaisen toimiessa kokouksen puheenjohtajana. Juhlavassa tilaisuudessa oli vieraana Marja-Liisa Taipale Sotainvalidien Veljesliitosta. Kirkkopäiväkin päätettiin viettää tänä vuonna koska sen suosio ei näytä hiipumisen merkkejä. Viime vuonna oli Sotiemme veteraanien Pohjois-Pohjanmaan kirkkopäivä Raahessa ja sen päivän tapahtumat ovat olleet YouTuben sivuilla jossa on käynyt paljon katselijoita. Nyt kirkkopäivän vetovastuu siirtyi sotainvalidipiirille. Sotiemme veteraanien Pohjois-Pohjanmaan kirkkopäivä pidetään tänä vuonna Kiimingissä. Joulujuhla vietettiin hieman pienentyneen joukon voimin. Juhla oli iloinen kokoontuminen jouluisissa merkeissä. Nautimme perinteisestä jouluohjelmasta nuorisokuoron, kanteleen soiton, perinteisen jouluhartauden, puheiden sekä hyvän jouluruuan parissa. Paikalla oli noin kuusikymmentä henkilöä. Oli ihanaa olla yhdessä näin mukavissa merkeissä. Kesätapahtumia pyritään järjestämään, jos olosuhteet sen sallivat. Ilmoitamme niistä seuraavassa sotainvalidi lehdessä. Neuvontapalvelu Sotainvalidien neuvontapalvelu piirin alueella siirtyi vuoden alussa kokonaan Taukokankaan hoidettavaksi. Neuvontapalvelutyöntekijät hoitavat sotilasvammalakiin ja kotona asumisen tukemiseen liittyviä tehtäviä. Taukokangas Oy:ssa palvelee neuvontapalveluasioissa: Elisa Elasvirta p. 044 4794714 Henna Somppi p. 044 4794718 Seppo Suhonen Eeva Vikström toiminnanjohtaja Eeva Vikström Eeva Vikström Joulujuhlavieraita. Sotainvalidien Veljesliiton puheenjohtaja ja Perinneliiton edustajiston puheenjohtaja Marja-Liisa Taipale. Pohjois-Pohjanmaan piiri ry:n puheenjohtaja Pentti Jouppila.

Piirit toimivat 31 Kokouskutsu KAINUU Seminaarinkatu 5, 87100 Kajaani Puh. 08 622 485 Kainuun piiristä Kainuun piirin toimisto palvelee järjestöasioissa puhelimitse numerossa 08 622 485 ja 050 372 5417. Neuvontapalvelu toimii normaalisti Neuvontapalvelu opastaa sotainvalideja, heidän puolisoitaan ja leskiään, sekä omaisiaan sotainvalidien, heidän puolisoidensa ja leskien lakisääteisten etuisuuksien, kuten tarvittavien kotona selviytymistä edistävien avopalveluiden, avustusten, laitos- ja avokuntoutuksen ja jaksoittaisen ja jatkuvan laitoshoidon hakemisessa. Neuvontapalvelu auttaa jäseniä ja heidän läheisiään puhelimitse, sähköpostitse ja tarvittaessa kotikäynneillä, Kajaanin toimistolla ja Hyvinvointi Sammossa Kuhmossa. Neuvontapalvelua Kainuussa ja Vaalassa tekevät toiminnanjohtaja Juha Huttunen p. 050 372 5417, juha.huttunen@sotainvalidit.fi ja veljeskoti Hyvinvointi Sammon palveluneuvoja Päivi Ahonen p. 044 745 2266, paivi.ahonen@kalevalankk.fi sekä palveluneuvoja Leena Uhlbäck p. 0400 593 120 leena.uhlback@ kalevalankk.fi. Kevään valoa kohti yhdessä käyden! Juha Huttunen toiminnanjohtaja Sotainvalidien Veljesliiton Kainuun piiri ry:n VUOSIKOKOUS Kajaanissa Linnantauksen seurakuntakeskuksessa, Kaplastie 2, Kajaani, torstaina 31. päivänä maaliskuuta 2022 klo 11. Kahvitarjoilu klo 10:15 alkaen. Esillä sääntöjen 5. pykälässä määrätyt asiat ja yhdistyksen toiminnan lopettaminen. Kokoukseen voi osallistua myös Teams-etäyhteydellä. Kokouksessa on kullakin piirin varsinaisella jäsenellä ja puolisojäsenellä (puolisot ja lesket) yksi ääni, valtakirjojen käyttö on mahdollista. Muilla jäsenillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, mutta ei äänioikeutta. Kokouksen osanottajia pyydetään kokousjärjestelyjen vuoksi ilmoittautumaan tiistaina 29.3. puh. 050 372 5417. Tervetuloa! Piirihallitus Kajaanin Veteraanipuistossa 6.12.21 paljastettu Lotta-muistomerkki kunnioituksena lotille ja pikkulotille heidän uhrauksistaan isänmaamme hyväksi kohtalon vuosina. Vietimme perinteisin menoin veteraanijärjestöjen yhteistä joulujuhlaa Kajaanin Linnantauksen seurakuntakeskuksessa 11.12.2021. Jouluhartauden piti rovasti emeritus Matti Mäkelä Suomussalmelta. Kokouskutsu Sotainvalidien Kainuun perinneyhdistys ry:n VUOSIKOKOUS Suomussalmella, Ämmänsaaren palvelutalo, Syväyksenkatu 18 A torstaina 21.4.2022 klo 13.00. Esillä ovat sääntömääräiset asiat. Kokoukseen voi osallistua myös Teams-etäyhteydellä. Kokouksen osanottajia pyydetään kokousjärjestelyjen vuoksi ilmoittautumaan etukäteen puh. 050 372 5417. Tervetuloa! Hallitus Kari Jansalle Sotkamosta luovutettiin hänen 75-vuotispäivänään piirin myöntämä sotainvalidien suuri ansiomerkki kiitoksena hänen merkittävästä tuestaan sotainvalidien hyväksi. Ansiomerkin kävi luovuttamassa piirin kunniapuheenjohtaja Heikki Mäntymaa. Mukana myös puoliso Reetta Jansa.

32 Piirit toimivat LAPPI Pitkäkatu 7, 95400 Tornio Puh. 040 708 2726 Lapin piirin tilanne Neuvontapalvelun kotikäynnit Pellossa Pellolaiset Kalevi ja Inkeri Enbuska asuvat kaksikerroksisessa omakotitalossa, jossa pesutilat ovat alakerrassa. Liikkumiskyvyn heikennyttyä tuli mietintään, miten asunnonmuutostöiden avulla järjestettäisiin pesutiloihin pääsy jatkossa ja saataisiin näin pidennettyä pariskunnan kotona asumista. Asiaa pyydettiin ratkomaan vanhustyön keskusliiton korjausneuvoja Ari Viippola, joka kävi kotikäynnillä ja teki kustannusarvion asuinkerrokseen rakennettavasta pesuhuoneesta. Pariskunta päätyi kuitenkin ratkaisuun, jossa asuintilat säilytetään ennallaan ja alakertaan menevään portaikkoon asennetaan porrashissi, joka mahdollistaa turvallisen siirtymisen alakerran pesutiloihin ja saunaan. Neuvontapalvelutyön tekijät Anu Vasama ja Merja Turunen kävivät kotikäynnillä tapaamassa Kalevi menossa porrashissillä alakertaan ... Kuva: Anu Vasama ... ja Kalevi turvallisesti perille saapuneena! Kuva: Merja Turunen Pixabay Sotainvalidien Veljesliiton Lapin piiri ry VUOSIKOKOUS ke 23.3. klo 11.00, kahvit klo 10.30. Käsitellään sääntöjen 5§ mukaiset asiat. Someroharju, Leijonakabinetti Tervetuloa! Piirihallitus tyytyväisiä asiakkaita ja katsastamassa toimivaa lopputulosta. Samalla täytetiin uudet kuntoutushakemukset. Neuvontaa tarjolla Sotainvalideille sekä puolisoille ja leskille tarkoitettu maksuton neuvontapalvelutyö jatkuu edelleen ja tutut työntekijät Lapin kuntoutuksesta ja Tornion Saarenvireestä neuvoo monissa kysymyksissä ja avustaa palvelujen järjestämisessä ja esim. eri hakemusten täytössä. Asunnon muutostöihin liittyvissä asioissa auttaa korjausneuvoja Ari Viippola. Tulemme mielellämme myös kotikäynnille. Ollaan yhteyksissä! Aimo Matinlompolo Hyvää alkanutta vuotta kaikille Lapin piirin jäsenille. Lapin piirissä oli vuoden vaihteessa 39 sotainvalidia, 142 leskeä ja 6 puolisoa. Viime vuoden aikana on siis 20 sotainvalidia poistunut joukostamme. Vaikka rivit harvenevat, suurin osa jäsenistämme asuu edelleen omassa kodissaan. Sadan vuoden rajapyykin on ylittänyt 4 varsinaista jäsentä ja tänä vuonna sen ylittää 2 sotainvalidia. Kymmenkunta sotainvalidiamme asuu joko Rovaniemen Veljeskodissa tai Tornion Saarenvireessä valtiokonttorin kustantamalla laitoshoitopaikalla. Anu Vasama, toiminnanjohtaja, neuvontapalvelu Tornio p. 040 708 2726 Merja Turunen, neuvontapalvelu, Lapin kuntoutus, Rovaniemi p. 044 340 4001 Ari Viippola, korjausneuvoja, Lappi, p. 050 590 3637 Pellon Lankojärvellä sotainvalidin leski Raakkeli Matinlompolon luona kotikäynnillä. Palveluiden läpikäymisen ja paperitöiden jälkeen ihasteltiin uutta hienoa rollaattoria ja kaunista kotia.

Tony Westerlund Cecilia Holmström Piirit toimivat 33 RANNIKKO-POHJANMAA Jeansborgintie 1 A, 66900 Uusikaarlepyy Puh. 050 382 5257 Terveisiä piiristä Piirimme jäsenmäärä oli vuoden vaihteessa kaikkiaan 184, joista sotainvalideja 24, puolisojäseniä 5 ja leskijäseniä 155. Joulukuussa ehdimme viettää joulujuhlaa Vaasan Sotilaskodissa 9.12. ennen kuin korona taas muutti suunnitelmat. Toivomme nyt, että voimme kerääntyä juhlaan kevään aikana. Piirin tapahtumia tänä vuonna ovat piirikokous, kesäjuhlat, yhteinen kirkkopäivä veteraanien kanssa sekä joulujuhlat. Palveluneuvojat auttavat teitä mielellään eri asioissa: Carola p. 040 544 6114 Monika p. 050 382 5257. Toivotan kaikille jäsenille oikein hyvää kevään odotusta ja pysykää terveinä! Monika Julin toiminnanjohtaja RUOTSI Slakthusplan 3, 2 tr, 12162 Johanneshov, SE Puh. 00 46 705 630 373 Ruotsin piirin kuulumisia Tänään Ruotsissa poistetaan kaikki pandemiaan liittyvät rajoitukset. Saa nähdä jos tai koska rajoituksia joudutaan palauttamaan. Piiritoimisto muuttaa Ruotsin piiritoimisto on vuodesta 1987 sijainnut kivenhei- Sinivalkoinen huomionosoitus itsenäisyyspäivänä 6.12. Seppeleenlasku Lapväärtin kirkolla 6.12. Vasemmalla kirkkoherra Lars Nisula, lipunkantajat Olavi Hakola, Harry Kvarngård, Göran Dahlgren ja reservistit Mats Yliluoma ja Jami Pirttimäki. Joulujuhla Vaasan Sotilaskodissa 9.12. Kuva: Raimo Latvala ton päässä Globenista, Tukholmassa. Entiselle teurastamoalueelle ollaan nyt rakentamassa uutta kaupunginosaa, Söderstadenia, ja maan alle, n. 50 metrin syvyyteen tulee uusi metroasema. Tämä kaikki pakottaa piiritoimiston muuttamaan pois maaliskuun loppuun mennessä. Sotainvalidien Ruotsin piirin toimisto tulee siirtymään noin 3 km etelään, toiminnanjohtaja Juha Joen kotiin. Bandhagenissa varmistetaan, että piirin viimeisetkin jäsenet saavat tarvittavan tuen vielä monta vuotta. Tällä hetkellä toimisto on hiukan sekaisin, kun käsissä on 35 vuoden aikana kertynyttä tavaraa, jota ei voida enää muuton jälkeen säilyttää. Kun 200 neliömetriä muuttuu 8 neliömetriksi, pitää Teurastamon alueelle rakennetaan uusi kaupunginosa, joten Ruotsin piiritoimisto muuttaa. arkistoitavat, säilytettävät ja pois heitettävät tavarat miettiä tarkoin. Vuoden 2022 alkaessa Ruotsissa oli yli 100 jäsentä: sotainvalidia, puolisoa ja leskeä. Jäseniä asuu pitkin maata Juoksengista Malmööhön asti. Kun seuraavan kerran luette kuulumisia, on piiri toivottavasti pitänyt vuosikokouksensa ja annamme raportin uudesta tilasta. Juha Joki toiminnanjohtaja

34 1 / 2022 Översättning: Henry Byskata Organ för Krigsinvalidernas Brödraförbund KRIGSINVALIDEN Ledare På väg mot den gemensamma traditionstiden Brödraförbundets dåvarande ordförande, landshövding Uki Voutilainen, var förutseende, när han på våren 1994 gav ”befallningen om att grunda” krigsinvalidernas traditionsorganisation. Stödföreningen Krigsinvalidernas efterlevande (Sotainvalidien jälkipolvet) grundades ännu samma år och i samband med Brödraförbundets förbundsmöte år 1995 i Seinäjoki grundade man den nuvarande Krigsinvalidernas Traditionsförening. Föreningens målsättning var och är fortfarande att ”bistå krigsinvalider som behöver understöd samt öka de efterkommande generationernas medvetenhet om de offer vårt lands frihet kommit att kräva”. Då svarade krigsinvaliderna ännu själva för Brödraförbundets verksamhet på dess olika nivåer från fältet ända till ledningen på nationell nivå. Uki förstod ändå, att framför låg en tid, när man behöver få yngre generationer med i krigsinvalidarbetet. Krigsinvalidernas traditionsföreningars uppgifter är fortfarande desamma, d.v.s. att stöda krigsinvaliderna och deras makor och änkor att klara av vardagen. Då är det inte fråga om enbart att stöda ekonomiskt eller så att man kan klara sig i hemmet, utan också Juristen om att övervaka de förmåner krigsinvaliderna har i enlighet med militärskadelagen. De medel som förbundet, krigsinvaliddistrikten och -avdelningarna har kvar bör i första hand användas till detta stödarbete. När vårt lands veteranorganisationer år 2003 hade grundat Eklövets Traditionsförbund, inlade Krigsinvalidernas Traditionsförening (Krigsinvalidernas Efterkommande) som första organisation sin medlemsansökan till Traditionsförbundet. Traditionsförbundets styrelse beslöt ge sin nya medlem i specialuppgift att bära omsorg om vårdandet av krigsinvalidernas tradition. Vi bör måna oss om att kunskapen om krigsinvaliderna och det av dem grundade Brödraförbundets också internationellt sett mycket uppskattade verksamhet till förmån för krigsinvalidbröderna och deras familjer överförs på kommande generationer. Detta arbete utförs i Eklövets Traditionsförbund sida vid sida med omhuldandet av traditionen gällande veteranerna från våra krig. Eklövets Traditionsförbund har förnyat sina stadgar så att det i fortsättningen som sina medlemmar kan uppta också regionala traditionsföreningar. Krigsinvalidernas tra- ditionsföreningar och krigsinvaliddistrikten har uttryckt sin beredskap att delta i verksamheten i dessa regionala föreningar inom Traditionsförbundet och så har också skett i praktiken. Det naturligaste är att krigsinvalidernas traditionsföreningar ansluter sig som samfundsmedlemmar till Eklövets Traditionsförbunds regionala föreningar. Brödraförbundet anser, att de regionala föreningarna bör ansluta sig direkt till Eklövets Traditionsförbund och före så sker verka som en självständig förening, vilka vid sidan av Traditionsförbundets nationella medlemssamfunds lokala funktionärer utför samarbete också med övriga funktionärer såsom tillsammans med kommunerna och församlingarna. Ur krigsinvalidtraditionens synvinkel är det förvånande, att de regionala föreningarna först borde ansluta sig till Krigsveteranförbundet och först efter det till Eklövets Traditionsförbund. Enligt Brödraförbundets styrelse bör man bereda de regionala traditionsföreningarna möjlighet att självständigt fatta beslut om sin anslutning till den nationella organisationen. Markku Honkasalo chefredaktör Maka- och änkerehabilitering 2022 Krigsinvalidernas Brödraförbunds framställning gällande upptagande av makor och änkor till krigsinvalider med mindre men bland dem som får rehabilitering ledde ännu inte till resultat. Statsrådet fastställde för innevarande år tidigare gällande förutsättningar för att kunna omfattas av rehabiliteringen. Följande personer kan ansöka om rehabilitering: • makor och änkor till krigsinvalider med en grad av men om minst 30 procent • krigsinvalidänkor, som lyfter full servicepension, även om den avlidnes arbetsoförmögenhetsgrad inte kunnat fastställas • krigsänkor, som kontinuerligt lyft servicepension efter sin i kriget stupade make Krigsinvalidens anstaltsvård är inget hinder för makan att ansöka om denna separata makarehabilitering. I övrigt är kravet likväl att makarna bor på samma adress. Öppen-, anstalts- eller hemrehabilitering Maka- och änkerehabiliteringens alternativ består av anstalts-, dag- och öppenrehabilitering. Anstalts- och dagrehabilitering kan fås vid av Statskontoret godkända anstalter. Längden på anstaltsrehabiliteringen är två veckor. Längden på dagrehabiliteringen är 15 dagar och den öppna rehabiliteringen består av en serie om 15 vårdtillfällen. Kostnaderna för öppen rehabilitering får uppgå till högst 1050 euro. På läkares rekommendation kan man erhålla öppen rehabilitering i form av hemrehabilitering. Härvid ersätter Statskontoret kostnaderna upp till högst 1 575 euro. Statskontoret erlägger de kostnader som förorsakats av rehabiliteringen direkt till rehabiliteringsanstalten eller till serviceproducenten. Resekostnader som ansluter sig till makarehabiliteringen ersätts inte av Statskontoret. Gällande dem kan man hos Folkpensionsanstalten på basis av sjukförsäkringslagen ansöka om reseersättning gällande den del som överskrider självrisken. Ansökan om rehabilitering Man ansöker på förhand hos Statskontoret om separat maka- och änkerehabilitering. De som ansöker första gången eller såvida det från senaste anstaltsrehabilitering har förflutit två år eller mera bör till ansökan foga ett läkarutlåtande, varav framgår behovet av rehabilitering. Dessutom rekommenderas, att i läkarutlåtande ingår en beskrivning av den ansökandes allmänna hälsotillstånd och funktionsförmåga. För öppen rehabilitering behövs en läkarremiss. När man ansöker enbart om massage eller fotvård, behövs ingen remiss. Statskontoret ersätter inte kostnader som tillkommit på grund av läkarutlåtandet. Seppo Savolainen juristen

35 Aktuellt från Statskontoret Vid årsskiftet är det lämpligt att göra upp en översikt över det som hänt och det som förestår. Senaste år utbetalades på basis av militärskadelagen ersättningar på tillsammans ca 66 miljoner euro. Summan har minskat betydligt jämfört med föregående år. Orsaken är förutom att klientelet har minskat också Coronapandemin. År 2021 var det första hela kalenderår som påverkades av pandemin. Gällande krigsinvalidernas rehabilitering syntes kraftigare än tidigare övergången från anstaltsrehabilitering till öppen rehabilitering, eftersom många rehabiliteringsanstalter ställdes inför tvånget att begränsa sin verksamhet. Nya maximiersättningar för arbeten gällande bostadsförändringar Det nya året förde med sig några förändringar i ersättningssummorna enligt militärskadelagen. Det nya maximibeloppet för ersättning av förändringsarbeten gällande bostad uppgår i år till 14 930 euro och är tillsammans med grundreparationerna 27 500 euro. Antalet ansökningar har i någon mån minskat. Arbeten gällande bostadsföränd- ringar ersattes senaste år för tillsammans knappa 600 000 euro och år 2020 för tillsammans ca 700 000 euro. Avtalsanstalterna konkurrensutsätts Statskontorets nuvarande avtalsperiod med vård- och rehabiliteringsanstalterna är i kraft till slutet av innevarande år. Därför förbereder vi oss som bäst för en ny konkurrensutsättning gällande följande avtalsperiod. Inte heller i fortsättningen skall det prutas på kvaliteten gällande krigsinvalidernas vård och rehabilitering. Målet är att den skall hållas på en hög nivå. På hösten har man för avsikt att redan innan de nya avtalen ingås påbörja visitationsbesöken på avtalsanstalterna. På grund av koronan har ju dessa varit på uppehåll. Välfärdsområdena kommer i kommunernas ställe För krigsinvalidernas hemservice betalas till kommunerna i år ett anslag på ca 14 miljoner euro. Från början av år 2023 kommer man att utbetala anslaget till välfärdsområdena med undantag för Helsingfors och Åland. I Rövarstek 7.4. i Esbo Helsingfors och på Åland utbetalas det i lag stadgade anslaget också i fortsättningen till kommunen. Statskontoret strävar att skapa goda samarbetsrelationer med de nya områdena, så att verksamheten kan fortsätta så att förändringen inte märks för den enskilda krigsinvaliden. Tiden börjar när skötseln av ärenden blir digital Gällande ersättningar till krigsinvaliderna har man äntligen kommit så långt att man övergår till elektronisk behandling av handlingarna. De ansökningar som kommer in skannas in i systemet och behandlas där. Också arkiveringen sker i fortsättningen digitalt. En elektronisk behandling av ärendena underlättar distansarbetet, som vi under senare år har varit tvungna att övergå till. Klienten/kunden kan fortsättningsvis sända traditionell post s.k. snigelpost till Statskontoret. Då sköter Statskontoret om att posten digitaliseras. Tiina Kyttälä servicechef Traditionsföreningens ÅRSMÖTESKALLELSE Ett underhållande rövarstekstillfälle arrangeras 7.4. i Esbo. NYLAND Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsingfors Tel. 040 825 6695 Om du är intresserad av att komma med, ta då kontakt med kontaktpersonen i din egen avdelning eller sektion. Ett gott år 2022 Krigsinvaliddistriktets Vid årsskiftet fanns det i Nyland 40 krigsinvalidmedlemmar, 234 makamedlemmar och 231 stödande medlemmar. Under år 2021 fick 16 krigsinvalider och 42 makamedlemmar kallelsen till den sist vilan. Nylands traditionsförening har 215 medlemmar. Hela 65 medlemmar har dubbelt medlemskap, vilket innebär att man är både stödande medlem i avdelningen och medlem i distriktets traditionsförening. Under fjolåret upplöstes avdelningarna i Högforsnejden och Riihimäki och medlemmarna övergick som personmedlemmar i distriktet. I Nylands distrikt fortsätter fyra avdelningar sin verksamhet: avdelningarna i Borgå, Ekenäs, Esbo-Grankulla-Kyrkslätt och Östra Esbo. I väntan på våren, låt oss hålla kontakt! Satu Jelkälä-Blomqvist verksamhetsledare ÅRSMÖTESKALLELSE Medlemmarna i Sotainvalidien Veljesliiton Uudenmaan piiri – Krigsinvalidernas Brödraförbunds Nylands distrikt ry kallas härmed till distriktets stadgeenliga årsmöte, som hålls torsdagen den 24 mars 2022 kl. 11.00 på Luftvärnsmuseet, Klaavolantie 2, 04300 Tusby. Kaffeservering kl. 10.30. Vid mötet behandlas i distriktets stadgar 5 § omnämnda ärenden, verksamheten i distriktet under de kommande åren och ekonomiplanen på lång sikt. Undantagsvis sker anmälningarna till årsmötet senast 14.3. till distriktsbyrån, tel. 040 825 6695. Välkomna! Medlemmarna i Sotainvalidien Uudenmaan Perinneyhdistys – Krigsinvalidernas Traditionsförening i Nyland ry kallas härmed till stadgeenligt årsmöte, som hålls fredagen den 1 april 2022 kl. 11.00 i Veteranorganisationernas mötesrum, Banvaktargatan 2 A, 00520 Helsingfors, våning 7. Kaffeservering kl. 10.30. Vid mötet behandlas i föreningens stadgar 5 § omnämnda ärenden. Undantagsvis sker anmälningarna till årsmötet senast 28.3., tel. 040 825 6695. Välkomna! Pixabay

36 Cecilia Holmström KUST-ÖSTERBOTTEN Jeansborgsvägen 1 A, 66900 Nykarleby Tel. 050 382 5257 Hälsningar från distrikt! SVERIGE Slakthusplan 3, 2 tr, 121 17 Johanneshov, SE Tel. 00 46 705 6303 73 Sverigedistriktet Idag lyfts alla restriktioner i Sverige som är förknippade med pandemin, vi får se ifall eller när restriktionerna återkommer. Sverigedistriktets kontor har se- Veteraner och krigsinvalider inbjudna på husets julfest i Geritrim/Kristinestad den 22.12. dan 1987 befunnit sig ett stenkast ifrån Globen i södra Stockholm. Det fd Slakthusområdet genomgår nu stora förändringar och kommer att bli en ny stadsdel vid namn Söderstaden. Ca 50 meter ned i marken kommer tunnelbanan få en ny station. Sverigedistriktets kontor kommer flytta närmare 3 km söderut till Bandhagen, hem till verksamhetsledare Juha Joki. Där kommer verksamheten finnas och stötta medlemmar i många år till. I denna stund är kontoret lite upp och ned då vi lyckats samla en del material och papper under de 35 år kontoret befunnit sig här. Allt kan inte sparas då vi by- ter 200 kvm till 8 kvm så vi behöver vara nogranna med vad som sparas, arkiveras eller slängs. I Sverige har vi över 100 medlemmar då vi tar i beräkning både krigsinvalider, fruar och änkor och vi har fortfarande medlemmar ända från Juoksengi ned till Malmö. Det blir en kortare lägesbeskrivning denna denna gång då jag måste återvända till packandet. Nästa gång vi hörs har Sverigedistriktet förhoppningsvis haft sitt årsmöte och då skrivs rapporten från det nya utrymmet. Juha Joki Verksamhetsledare Pixabay Monika Julin verksamhetsledare Personalens Lucia-följe 13.12. i Nykarleby sjukhem. Fr. v. Johanna Frostdahl, Ann-Sofie Högnäs, Lucia Linda Rögård, Anna Bjonbäck och Beatrice Björklund. Tony Westerlund I vårt distrikt fanns vid årsskiftet sammanlagt 184 medlemmar varav 24 var krigsinvalider, 5 krigsinvalidmakor och 155 krigsinvalidänkor. I december hann vi fira en julfest i Soldathemmet i Vasa den 9.12. innan coronan ännu en gång ändrade våra planer. Vi hoppas att vi i stället kan samlas nu under våren. I övrigt fortsätter verksamheten i distriktet ännu i år med årsmöte, sommarfester, gemensam kyrkdag med veteranerna samt julfester. Såsom tidigare står servicerådgivarna till tjänst i olika ärenden. Carola har tel.nr. 040544 6114 och Monikas tel.nr. är 050-3825257. God fortsättning på det nya året, tag hand om Er och hålls friska! Kransnedläggning på självständighetsdagen 06.12. i Jakobstad. Hedersvakter Rodney Strandvall, Jesper Wikström, Maria Peltokangas och Jenny Strandvall.

37 Kaatuneitten Omaisten Liitolle uusi toiminnanjohtaja Pirjo Tolvanen on toiminut Kaatuneitten Omaisten Liitossa vuodesta 2013 järjestösihteerinä ja vuonna 2019 hän siirtyi liiton toiminnanjohtajan sijaiseksi ja vuosi sitten hän alkoi hoitaa tehtävää varsinaisena toiminnanjohtajana. Vuosien varrelle on mahtunut useita mieleen painuneita hetkiä. - Sotaorpotunnuksen saaminen vuonna 2013 oli merkittävää paitsi itselle niin myös kentälle, sillä sitä oli odotettu 70 vuotta. Jaoimme tunteikkaita hetkiä yhdessä sotaorpojen kanssa. Sotaorpotunnus oli työvoitto, jonka eteen aiemmat puheenjohtajat, hallitukset ja toimihenkilöt olivat työskennelleet valtavan kauan. Vuonna 2014 sitä jaettiin ensimmäistä kertaa Turussa hengellisillä ja kulttuuripäivillä ja se sai valtavasti mediahuomiota, Pirjo muistelee. Mieleen ovat jääneet myös lukuisat kohtaamiset jäsenten kanssa sekä liiton 70-vuotisjuhla vuonna 2015, johon osallistui myös presidenttipari. Konkreettinen osoitus työn merkityksestä tuli ensimmäistä kertaa Lappeenrannan sankarihautausmaalla vieraillessa. - Olin aivan järkyttynyt seinäkkeistä, jotka ympäröivät sankarihautausmaata: sitä nimien paljoutta ja kuinka nuorena sotaan on lähdetty. Ilomielin eläkkeelle Pirjo Tolvanen odottaa innokkaana eläkepäiviään, jotka alkavat 1.4., aprillipäivänä. Taiteen ja kulttuurin suurkuluttajana hän aikoo nauttia kotikaupunkinsa Joensuun tarjonnasta. Muutto varmalumiseen kaupunkiin on innostanut myös palaamaan vanhan hiihtoharrastuksen pariin. Hän tulee jatkamaan myös toimintaa eri järjestöissä ja paikallisyhdistyksissä. - Sotasukupolven elämä ja kokemukset – tämä ei ole vain työtä vaan se on jo osa elämääni. Olen koko ikäni tehnyt töitä enkä näe aikaa, etteikö minulla olisi jotakin ohjelmaa. Aion pysyä aktiivisena jos vain terveys sallii, Pirjo toteaa. Pirjo Tolvanen oli suunnitellut eläkkeelle jäämistä jo aikaisemmin, mutta useiden sattumien summasta hän siirsi lähtöään. Nyt hän tekee sen luottavaisin mielin, etenkin kun liitto saa hyvän toiminnanjohtajan jatkamaan työtä. Nina Harjulehto on työskennellyt KOL:ssa vuodesta 2020 alkaen projektipäällikkönä sotaorpojen tukiprojektissa. Ninalla on pitkä ura ammatillisessa koulutuksessa ammatillisena erityisopettajana. Sen lisäksi hän on toiminut järjestöpuolella, jonne hän nyt palasi hektisestä koulumaailmasta. Pirjo Tolvanen (vas.) jää eläkkeelle ja uutena toiminnanjohtajana aloittaa Nina Harjulehto. Rauhallinen siirtymäaika on mahdollistanut hyvän perehdytyksen työhön. Projektin kautta hän on päässyt jo tutustumaan kenttään, vaikka korona on toki rajoittanut toimintaa. - Sotaorpojen tuki -projektin yksi tavoite on eri keinoin purkaa menneisyydestä kannettavia kokemuksia. Siihen liittyy hyvinvointia tukevia päiviä ja etsivän työn organisointia sekä paikallisyhdistysten tukemista, Nina kertoo. Tarpeellista työtä kentällä Projektille on ollut tarvetta ja se on saanut hyvää palautetta mutta ristiriitaisiakin tunteita on herännyt. Kaikki eivät välttämättä miellä tunteiden ja kokemusten jakamista kuntoutukseksi siinä merkityksessä, kuin he olisivat sitä ajatelleet. Menneisyyden kokemusten käsittelemiselle on tarvetta, vaikka se voikin olla vaikeaa. - Selvästi on näkynyt, että sodan ja siinä ympäristössä kasvamisen sieluun jättämiä tunteita ei tunnisteta eikä niitä ole saanut tunnistaa. Ryhmissä näkyy se, kuinka näitä tunteita paetaan eikä niistä halua keskustella, vaikka selvästi näkyy myös se, että nyt olisi oman hyvinvoinnin kannalta korkea aika käsitellä asioita, jotta niitä ei tarvitsisi enää kantaa taakkana, Nina kannustaa. Projekti jatkuu vuoden 2022 loppuun asti. Kehittämispäällikkönä toukokuusta 2021 lähtien toiminut Marianne Nylund, siirtyy projektipäälliköksi. Työt jäsenistön hyväksi jatkuvat pitkälti entisellään: liitto hakee sotaorvoille kuntoutusoikeutta ja huolehtii sotaleskien sotaleskirahoista niin kauan, kun heitä on elossa. Muutoksia ja perinteitä Nina näkee tehtävänsä eräänlaisena muutosjohtajuutena, sillä jäsenistön ikärakenne huomioiden KOL on samojen asioiden edessä kuin veteraanijärjestöt: muutoksia on luvassa. - Muutokset tulevat muutaman vuoden kuluttua, haluttiin niitä tai ei. Silloin pitää keskittyä siihen, mitä lähdetään rakentamaan ja miten. En odota pääseväni helpolla ja varmasti ihmisillä herää monenlaisia mielipiteitä. Toisaalta luotan siihen, että siellä on ihmisiä, jotka myös näkevät tilanteen ja muutoksen välttämättömyyden. Moni asia jatkuu kuitenkin yhä ennallaan. Yhdistystoimintaa ja vertaistukeen pohjautuvaa ohjelmaa järjestetään, sillä mukana on paljon aktiivisia jäseniä. Suositut, vuodesta 1955 asti järjestetyt hengelliset ja kulttuuripäivät halutaan pitää kalenterissa niin pitkään kuin mahdollista. Huoltoviesti-lehti jatkaa ilmestymistään, sillä se on koettu tärkeäksi yhdyssiteeksi myös heille, jotka eivät enää muuten osallistu tapahtumiin. Tekemistä siis riittää myös uudelle toiminnanjohtajalle, joka siirtyy tehtävään odottavaisin mielin. Marja Kivilompolo

38 Lapsena sotainvalidien Lahdessa Lahden sotainvalidipiiri perustettiin 5.11.1944. Ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Kaarlo Zetterberg vuoteen 1949 saakka, jonka jälkeen puheenjohtajaksi valittiin isäni, kapteeni evp. Helge Halstin, jonka toimikausi kesti 43 vuotta. Kerron, miltä tuo aika näytti ja tuntui hänen poikansa muistikuvien mukaan. Helge ja Maija Halsti viiden poikansa Riston, Heikin, Matin, Harrin ja Raimon kanssa kotona Kerinkalliossa. Kuva: Lahtelaista - Totta kai. Veljeni Harri Halsti on kuvannut lapsuuttamme 1950-luvulla Pekka Laaksosen ja Veikko Neuvosen vuonna 1996 toimittamassa Lahtelaista – Totta Kai -kirjassa otsikolla Yksi kapteenin poika Lahdesta: "Sotainvalideista tuli kasvuympäristöämme, kun isä alkoi kokopäiväisesti hoitamaan piirin liiketoimintaa. Siihen kuuluivat aluksi kioskien pitämisen Pitkäruokosen kesälomakeskuksen hoitaminen, Orimattilassa oleva maatila sekä Vääksyn kanavaniemen tanssilava ja kesäravintola. Toiminta laajeni Mäntsälän, Orimattilan ja Vääksyn linja-autoaseman pitämiseen. Lahdessa harjoitettiin myös kahvila- ja pesulatoimintaa ja pidettiin jonkin aikaa jopa urheiluliikettä." Erityisesti sotainvalidien lomakeskus Pitkäruokosessa on jäänyt veljeni mieleen: "Siellä saunottiin yhdessä kädettömien ja jalattomien sotasankareiden kanssa ja savustettiin lahnaa heidän ohjeidensa mukaan. Opittiin kunnioittamaan vammaisia, jotka tekivät usein enemmän ja paremmin kuin terveet." Kesäparatiisi Vääksy Helge Halsti ja äitini Maija Liisa Seppälä vihittiin Kajaanissa jatkosodan aikana 24.6.1944. Lapin sodan syttyessä 15.9.1944 Helge ja hänen veljensä Wolf Halsti kutsuttiin jälleen rintamalle, koska he puhuivat saksaa ja tunsivat Saksan vuoristoarmeijan joukot, sillä heidän äitinsä Olga Jungclaus oli saksalainen. Kemijärvellä 20.10.1944 Helge Halsti astui saksalaisten miinaan, mutta selvisi hengissä saatuaan nopean lentokuljetuksen Oulun keskussairaalaan. Räjähdys aiheutti vasemman käden menetyksen, vasemman silmän sokeutumisen ja lukuisia muita sirpalevammoja. Invaliditeetin mukainen työkyvyttömyys oli 85 %. Maija Halsti tuli Ouluun katsomaan haavoittunutta aviomiestään ja kertomaan olevansa raskaana. Heidän esikoisensa Harri Halsti syntyi Kajaanissa vuonna 1945. Sen jälkeen perhe muutti Lahteen, jossa meitä poikia syntyi perheeseen vielä neljä. Maata rakentamassa Vanhempani ovat hyvä esimerkki suomalaisista rintamamiesperheistä, jotka sodan aiheuttamista vammoista ja puutteista huolimatta ryhtyivät tarmokkaasti jälleenrakentamaan tuhoutunutta isänmaataan ja samalla synnyttivät Suomeen suuret ikäluokat. Minä kuulun tuohon vuonna 1947 syntynei- den Suomen ennätykseen, 108 168 lasta. Vertailun vuoksi: 2000-luvulla vuotuinen syntyvyys on vaihdellut 55 000 ja 61 000 lapsen välillä. Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat kasvatettiin kotona. Viiden pojan kasvatus ja järjestyksenpito ei ollut helppo tehtävä ja nielisi tänä päivänä jo merkittävän osuuden Lahden kaupungin subjektiivisen päivähoidon kustannuksista. Lapsuudesta on jäänyt mieleen vanhempien kannustukset ja kehotukset Niilo Tarvajärven sanoin ”Ylös, ulos ja lenkille!” Hiihtämään piti oppia ja pysymään ladulla, jotta ei uppoa umpihankeen. Se opittiin Aaro Hellaakosken vuonna 1946 julkaistusta runosta: ”Tietä käyden, tien on vanki, vapaa on vain umpihanki.” Me sotien jälkeen syntyneet voimme vain kuvitella, mikä tunnelataus tuohon runoon sisältyi. Yritystoimintaa Lahden piirin ja alaosastojen toiminta keskittyi alkuvuosina invalidihuoltoon.Liiketoiminta alkoi 1950-luvun alussa, mikä tuotti seuraavien vuosikymmenien aikana merkittäviä tuloksia mahdollistaen tehokkaan avustustoiminnan, jolla vaikeimmassa asemassa olevia veljiä autettiin elämisen alkuun ja tuettiin kriisitilanteissa. Samalla saatiin varoja laajaan kuntoutus- ja virkistystoimintaan, mikä ulottui ulkomaille saakka. Varsinainen kesäparatiisi oli kuitenkin Vääksy ja sen hiekkarannat, jonne Helge Halstin johdolla rakennettiin maankuuluista juhannusjuhlista tunnettu huvikeskus. Vääksyn Kanavaniemessä järjestettiin ensimmäiset Juhannusjuhlat vuonna 1951 ja Kanavaniemestä muodostui merkittävä virkistys- ja kesänviettopaikka. Seuraava vuosi oli Suomen kansalle helpotuksen ja riemun aikaa. Siitä on jäänyt jotain jopa silloin 5-vuotiaan pojan muistiin. Sotakorvaukset saatiin maksettua, Helsingissä järjestettiin kesäolympialaiset ja Armi Kuusela valittiin Miss Universumiksi. Myös Kanavaniemessä järjestettiin Juhannusjuhlan lisäksi Miss Universum -kukkaisjuhla. Vuodesta 1953 alkaen Kanavaniemessä aloitettiin oma Juhannustyttökisa. Lisäksi Lahden piiri sai järjestettäväkseen Itä-Hämeen Neito- ja Suomen Neito -kilpailut vuosina 1953 ja 1954. Suomen Neidot Teija Sopanen ja Lenita Airisto kävivät tervehtimässä myös meitä poikia. Ja muutaman vuoden päästä heistä tuli Suomen julkkiksia mustavalkoisessa televisiossa. Kanavaniemestä muodostui perheemme kesänviettopaikka, jossa opimme uimaan, kalastamaan, pelaamaan sulkapalloa ja ampumaan ilmakiväärillä. Opimme myös työnteon merkityksen, kun sotainvalidit talkoilla rakensivat ja korjasivat Kanavaniemen esiintymislavoja ja rakennuksia.

39 Lahden sotainvalidien arkisto Uhrin ansiosta lippu liehuu Kanavaniemen ravintolarakennus ja taustalla tanssilava Vesijärven rannalla. Maineikkaassa seurassa Vuosien kuluessa Kanavaniemen tanssija ravintolatoiminta kasvoi voimakkaasti Juhannusjuhlien siivittämänä. Lavalla esiintyi tunnettuja nimiä, joita Halstin pojat pääsivät ilmaiseksi kuuntelemaan kuten Georg Malmsten ja Annikki Tähti. Tauno Palon kanssa pääsin jopa saunomaan ja uimaan Vesijärveen. Hänestä tuli myöhemmin idolini, jonka uraa arvostan. Sillä oli merkitystä 1960-luvun lopulla, kun jouduin itse ottamaan kantaa suurten ikäluokkien kapinaan vallinnutta järjestelmää ja asevelvollisuutta vastaan, joka päättyi Vanhan valtaukseen vuonna 1968. Tauno Palo vastasi nuorison protestointiin levyllään Ruusu on punainen: "Isämme isät ja isämme niin, ovat kaatuneet taistoihin mielettömiin. Turhaanko? Ei, mutta tunnustakaa – nyt ei miekalla oikeutta saa." Noissa tunnel- missa menin suorittamaan asevelvollisuuttani ja RUK:n kurssin 130 jälkeen Helsingin Yliopistoon oikeustieteelliseen tiedekuntaan. Pitkän lakimiesurani aikana ja sotainvalidien toimintaa seuratessa tuli usein mieleen kotona opitun Ilkka-runon säkeet: "Niin kauan huolta nähdä saa, kun tahtoo sitä kantaa. Ken vaivojansa vaikertaa, on vaivojensa vanki. Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit´ ei hanki." Isän askelissa Vuonna 1990 isäni voimat alkoivat ehtyä ja hän valmistautui luovuttamaan sotainvalidien vetovastuun seuraajalleen. Helge Halsti kuoli 5.8.1992. Vuonna 2009 minua pyydettiin mukaan Sotainvalidien Lahden osaston ja perinneyhdistyksen toimintaan. Sotainvalidin poikana vastasin myöntävästi. Samana vuonna losallistuin Leipzigissa Berliinin muurin murtumisen 20-vuotisjuhlaan ja tutustuin Dresdenin Frauen- Sotainvalidien Veljesliiton Lahden piirin vuosikokous pidettiin Asikkalan peruskoulussa 25.3.1979. Puheenjohtaja Helge Halsti pitää avauspuheen vuosikokouksessa. kircheen, josta on muodostunut II maailmansodan päättymisen muistomerkki. Eurooppa oli noussut tuhkasta uuteen kukoistukseen. Risto Halsti Lähteet: Mauri Nordberg: Uhrin ansiosta lippu liehuu osatI ja II sekä Päijät-Hämeen sotainvalidit 1940–1984 ja 1985–1994. Pekka Laaksonen Veikko Neuvonen: Lahtelaista - Totta kai. Tilattavat tuotteet lTee osoitteenmuutoksesi ja tilauksesi ensisijaisesti puhelimitse 045 788 42733 tai sähköpostilla keskus.tsto@sotainvalidit.fi. lIlmoita tilauksessasi haluamasi tuote, tuotteiden kappalemäärä sekä yhteystietosi. Jos käytät lomaketta, tee merkinnät siihen. Kirjoita yhteystietosi lomakkeen kääntöpuolelle. Leikkaa lomake irti ja postita se meille. Postimaksu on maksettu puolestasi. Myynnissä nyt Tuote kpl hinta Salkokilpi ______ 20 € - ruotsinkielinen ______ 20 € Sotainvalidin rintamerkki (jäsenille) ______ 7€ Puolisojäsenen rintamerkki ______ 7€ Tukijäsenen rintamerkki ______ 5,5 € lLasku toimitetaan tuot- Hautakivitunnus ø 6 cm ______ 9€ teen mukana. Hintoihin lisätään postituskulut. Uurnahautatunnus ø 2 cm ______ 7€ lKiitos tilauksestasi! Tuote kpl hinta Sotainvalidit edellä käyden -Veljesliiton kattava historia teos (sis. postituskulut) ______ 20 € Sota ihmisessä -kirja (sis. postituskulut) ______ 15 € Solmionpidike ______ 18 € Maksu laskulla, joka tulee tuotteiden mukana. Hintaan lisätään postituskulut ellei toisin mainita.

40 Tilauslomake – Osoitteenmuutoslomake Rastita oikea ruutu, kiitos! Kyllä kiitos! Pyydän, että lähetätte merkitsemäni tuotteet alla olevaan osoitteeseen. Osoitteeni on vaihtunut. Pyydän, että lähetätte lehden alla olevaan uuteen osoitteeseeni. Kirjoitan oheen myös vanhan osoitteeni. Haluan perua lehden tilauksen. Lehden tilaaja on siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Haluan perua lehden tilauksen. Sotainvalidien Veljesliitto maksaa postimaksun Nimi ________________________________________________________________________ Osoite _______________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka __________________________________________________ Puh. ________________________________________________________________________ Mahdollinen vanha osoite ____________________________________________________ Postinumero- ja toimipaikka __________________________________________________ Sotainvalidien Veljesliitto Tunnus 5003826 00003 Vastauslähetys