LABYRINTTI 1/2022 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Muutosjohtaja Jukka Lindberg: Asioita pitää kehittää niin, että ihmiset kokevat tulleensa kuulluiksi Omaisneuvonta auttaa toipumaan LABYRINTTI122_kannet I ja IV.indd 1 Yhteistyötä yli rajojen Järjestöt, hyvinvointialueiden voimavara 1.3.2022 7:53:35

Hae tukea www.finfami.fi onko läheisesi sairastunut psyykkisesti? Älä jää yksin. LABYRINTTI122_002-003_sisältö.indd 2 1.3.2022 7:49:54

LABYRINTTI 1/2022 MIIKA KANGASNIEMI Teema: Omaisten tuki ja palvelut hyvinvointialueilla – OLEMME KOVASTI POHTINEET SITÄ, MITEN HUOLEHDITAAN SIITÄ, ETTÄ HYVINVOINTIALUEELLA JOLLAKIN TAHOLLA OLISI KOKONAISKUVA ASIAKKAAN TILANTEESTA. 5 Pääkirjoitus:Mielenterveysomaisten tukipalvelut on turvattava 6 ”Palveluiden kohteena tajuaa kyllä, mikä toimii ja mikä mättää” 10 12 16 18 20 21 Omaisen ääni: Omaisia pitää kuunnella ja tukea 22 24 Vaikuta vastaamalla kyselyihin 26 29 Hyvinvointikyselyn antimia 30 33 34 Näkemyksiä sosiaalisesta tuesta Mitä tehdä ylisukupolvisuudelle? Yhteistyötä yli rajojen Omaisneuvonta auttaa toipumaan Kolumni: Apua jo orastaviin ongelmiin Pitkittynyt korona-aika on syventänyt mielenterveyskriisiä – hoitovastuu kaatunut läheisten harteille Sitoutuminen psyykkisesti sairaaseen puolisoon on elämänkysymys Puheenjohtaja: Mielenterveysomaisten palvelut jatkossa? Sarjakuva: Hyvinvointialue, mikä se on? Kolumni: Järjestöt, hyvinvointialueiden voimavara Labyrintti 2/2022 Mielenterveysomaisen oikeus työhön ja vapaa-aikaan Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 2.5.2022 osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. LABYRINTTI122_002-003_sisältö.indd 3 M ISTÖME R I 1/2022 R PÄ KK Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jaana Martiskainen, TJM-Systems Oy, p. 044 566 7195, jaana.martiskainen@tjm-systems.fi ● Ilmoitusaineistot TJM-Systems Oy, PL 75, 02921 Espoo, p. 044 566 7032, aineistot@tjm-systems.fi ● Taitto PunaMusta, Sisältö- ja suunnittelupalvelut ● Painopaikka PunaMusta ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. YM KANSIKUVA: MIIKA KANGASNIEMI ILJ ÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 3 1.3.2022 7:50:46

0ƒ,)-7)2-87)196,% 19988%%132)2)0ƒ1ƒ2 ƒ0ƒ.ƒƒ=/7-279692%9,%6=32 :)68%-789/-.ƒ6.)78•-87)196,%2 8),2)-()20ƒ,)-7-00) [[[WYVYREYLERIX     !!#  !#    
!!"" """#!"     4 LABYRINTTI122_004-005_pääkirjoitus.indd 4       1/2022 1.3.2022 7:36:01

PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, viestinnän asiantuntija ja päätoimittaja, FinFami ry Mielenterveysomaisten tukipalvelut on turvattava L KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ apseni ystävä satutti pahasti jalkansa skeitatessaan. Hänet Jukka Lindberg vastaa Kanta-Hämeen uudistuksen läpivienkiidätettiin pikavauhtia päivystykseen, jossa kivulias lapsi nistä ja korostaa, että fuusion yhteydessä palvelut eivät saa sai nopeasti apua. Jalka kipsattiin, pitkää paranemisproheikentyä ja jollakin taholla on aina oltava kokonaiskuva asiaksessia seurattiin ja hoitotoimenpiteitä tehtiin suunnikaan tilanteesta. Mutta miten mielenterveysomaisten hyvintelmallisesti. Vanhempana onkin helpottavaa huomata, vointi ja tuen tarve turvataan muutoksen keskellä? Lue lisää miten somaattisten sairauksien tai vaikkapa juuri jalan katkeaJukan ajatuksista lehdestämme. misen kohdalla avun saaminen on verraten sujuvaa. Hyvinvointialueilla voidaan parantaa mielenterveysJos kyse olisi ollut psykiatrisen hoidon tarpeesta, avun omaisten arkea monella tavalla. Uudistuksen yhteydessä sosisaaminen ei luultavasti olisi ollut näin nopeaa. Lapseni aali- ja terveydenhuollon toiminnan painopistettä tullaan siirtäystävän matka pyörätuolista omin avuin käveleväksi vei useita mään vahvemmin perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään kuukausia. On valitettavaa, että mielentertoimintaan, mikä toivottavasti näkyy siinä, veysongelman kanssa pelkästään lääkäriin että apua mielenterveyden ongelmiin saa pääsy voi kestää tuon saman ajan. nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. JokaiSinänsä hyvässä terveydenhuoltojärjesselle sairastuneelle tulee taata hoitokontelmässämme on siis myös monen suomatakti, jossa myös omaisia kuullaan ja koko laisen hyvinvointiin vaikuttava epäkohta: perhe huomioidaan. Sillä jos emme pidä vaikka mielenterveyspalvelujen ja tuen huolta myös mielenterveysomaisten jaksatarve on tällä hetkellä iästä riippumatta misesta ja tuesta, hoidossa voi olla sairashuutava, tähän tarpeeseen ei toistaiseksi tuneen lisäksi myös omainen. pystytä vastaamaan. Tilanne on kestäSote-palveluihin pitääkin saada lisää mätön, niin sairastuneelle kuin hänen mielenterveysosaamista sekä osaamista läheisilleenkin. vaativan läheistilanteen tunnistamiJonottaessaan palveluihin ihmisten sesta, tukemisesta ja ohjaamisesta läheiongelmat syvenevät ja muuttuvat usein sille suunnatun tuen kuten FinFamin vakavammiksi. Samalla valvonta- ja hoitotoiminnan piiriin. Järjestöissä on paljon vastuu kaatuu läheisille, jotka kuormittatietotaitoa ja ne tulee nähdä kehittävassa tilanteessa ovat itsekin uupuneita mistyön tärkeinä kumppaneina kuten ja tarvitsevat tukea. Nyt päättäjillä on FinFami Satakunnan toiminnanjohtaja mahdollisuus toimia. Elina Uusivuori lehdessämme kirjoittaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden FinFami-yhdistykset tarjoavat järjestämisessä olemme uuden mm. vertaistukea ja omaisneuELÄMÄN HYVÄT JA HUONOT HETKET vontaa eli maksutonta keskusäärellä. Samaan aikaan, kun HEIJASTUVAT AINA KOKO PERHEESEEN. telutukea, jonka avulla sairastumeillä on käsissämme koronaajan mukanaan tuomat haasteet, neen läheinen saa tietoa ja pystyy olemme toteuttamassa sote-uudistusta, joka on historiamme kartoittamaan omaa tilannettaan. Omaisneuvontaan voi tulla suurimpia rakenneuudistuksia. Se on muutos, joka vaikuttaa matalalla kynnyksellä: oireilevalla ei tarvitse olla diagnoosia tai jokaisen suomalaisen arkeen. hoitokontaktia, pelkkä huoli omasta jaksamisesta riittää. Hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä ovat sosiaali- ja terveJärjestötoiminnassa on mukana suuri joukko mielenterveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen. Vastavalitut ysomaisia, joilla on oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään aluevaltuutetut pääsevätkin pian päättämään oman alueensa koskeviin asioihin. Oman äänensä voi saada esiin monin tavoin, hyvinvointistrategiasta, joka määrittelee tulevien vuosien suunesimerkiksi vastaamalla kyselyihin. Kuten lehdessämmekin käy taviivat sekä sen arvopohjan ja tekemisen tavan, jolla alueen ilmi, aktiivisuus usein kannattaa. Omaa tilannettaan ja vastasotetyötä jatkossa toteutetaan. uksia pohtiessaan voi saada oivalluksia, jotka vievät eteenpäin. Useiden eri toimijoiden palveluita yhdistettäessä tulee Joskus niiden avulla voi löytää myös tarvittavan tuen piiriin. huolehtia, ettei kukaan jää kokonaisuudessa näkymättömäksi Rohkaisen siis kaikkia teitä lukijoita aktiiviseen osallistumiseen, tai ilman palveluita. Lehteemme haastateltu muutosjohtaja toki omien voimavarojen rajoissa. 1/2022 LABYRINTTI122_004-005_pääkirjoitus.indd 5 5 1.3.2022 7:36:01

”Palveluiden kohtee Tammikuun lopussa pidetyissä aluevaaleissa valittiin päättäjät hyvinvointialueiden aluevaltuustoihin. Uusilla päättäjillä on iso valta siihen, miten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut sekä pelastustoimen tehtävät alueella järjestetään seuraavalla valtuustokaudella. Miten mielenterveysomaisten hyvinvointi ja tuen tarve voidaan turvata? Muun muassa sitä työssään pohtii KantaHämeen muutosjohtaja Jukka Lindberg. Jukka Lindberg työskentelee Kanta-Hämeen muutosjohtajana vuoden 2023 kesään asti. 6 LABYRINTTI122_006-009_pääjuttu.indd 6 1/2022 1.3.2022 7:37:01

eena tajuaa kyllä, mikä toimii ja mikä mättää” H yvästi kunnat, tervetuloa hyvinvointialueet. Tammikuussa järjestettiin Suomen historian ensimmäiset aluevaalit. Tästä lähtien alueet päättävät, miten sosiaali- ja terveys- ja pelastuspalvelut järjestetään. Näihin palveluihin kuuluu myös mielenterveysomaisten hyvinvointi ja tuen tarve. Monella alueella on muutosprosessi meneillään. Niin myös Kanta-Hämeessä. Sen muutosjohtajana vuoden 2023 kesään asti työskentelee Jukka Lindberg, joka on Hämeenlinnan entinen sosiaali- ja terveysjohtaja. Lindberg vastaa Kanta-Hämeen uudistuksen läpiviennistä. Kanta-Häme on yksi 21:stä uudesta alueesta. Lindbergin työsarka on melkoinen: soteuudistuksen myötä Kanta-Hämeessä 15:n eri toimijan palvelut sulautetaan yhteen, ja noin 6700 ihmisen henkilöstö siirretään saman hyvinvointialueen palvelukseen. Hyvinvointialueiden järjestämisvastuu alkaa vuoden 2023 alussa. Siihen mennessä pitäisi olla jotakuinkin valmista. – Eli palveluiden pitäisi toimia keskeytyksettä ja henkilökunnan saada palkkansa ajallaan. Teknisen fuusion aloitimme jo viime syksynä, ja vuoden päästä 1) Miten pidetään huolta siitä, että mielen oireillessa hyvinvointialueen asukas saa apua heti ensikäynnillä? Tilastollisesti noin puolet suomalaisista on tekemisissä mielenterveyden häiriöiden kanssa. Suurin osa palveluista haetaan perustasolta. – Olemme kovasti pohtineet sitä, miten huolehditaan siitä, että hyvinvointialueella jollakin taholla olisi kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta. Palvelut hajoavat helposti perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. Esimerkiksi juuri mielenterveys- ja päihdepalveluille käy näin usein, sillä asiakaskunta ei ole mitenkään yhdenmukaista, Lindberg sanoo. Yksi vaihtoehto, jota Kanta-Hämeessä ehdotetaan, voisi Lindbergin mukaan olla se, että mielenterveys- ja päihdepalvelut sijaitsisivat samassa paikassa ja niillä olisi yhteinen johtaja. – Näin hoitoon pääsisi heti, riippumatta siitä, mistä ovesta henkilö tulee sisään. Heidät siis tunnistettaisiin ensikontaktissa – esimerkiksi päivystyksessä – eikä pyöröovi heitä heitä ulos. Pahinta mielestäni on, jos heitä ei esimerkiksi tutkita laajaalaisesti, vaan katsotaan pelkästään tajuntaa, somatiikkaa tai elämäntilannetta. Toinen on se, että unohdetaan ja ohitetaan oleelliset asiat, tai että hoidetaan vain oireita, eikä juurisyytä. 1/2022 LABYRINTTI122_006-009_pääjuttu.indd 7 organisaation pitäisi toimia. Silloin työni on pääosin tehty, Lindberg sanoo. Hänen mukaansa fuusio ei saa heikentää palveluita. – Tai heikennys saa kestää vain hetken. Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami esitti ennen aluevaaleja ehdokkaille viisi kysymystä, jotka käsittelivät mielenterveyspalveluiden hoitamista sekä omaisten huomioimista. Nyt vastaamaan pääsee Jukka Lindberg. Hänen ei tarvitse vastata kylmiltään: hänellä on nimittäin vuosikymmenten kokemus sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija- ja johtamistehtävistä. Lindberg suhtautuu hieman varauksella vuoden 2019 eduskunnalle luovutettuun Terapiatakuu-kansalaisaloitteeseen. Hän muistuttaa, ettei terapia ole kaikkeen sopiva ratkaisu, eikä sitä pitäisi aloittaa hätiköiden. Esimerkiksi Kelan tukema psykoterapia vaatii terapian aloittajalta vuosien sitoutumista. – Joissakin asioissa pitää totta kai toimia nopeasti, kuten hoitoon pääsyssä. Silloin pitää olla selvillä, mitä voidaan tehdä välittömästi. Terapiaa sen sijaan ei voi aloittaa sormia napsauttamalla. Ensin pitää tehdä palvelutarpeen arviointi eli selvittää, onko terapia ratkaisu kyseisen ihmisen ongelmiin. Aina kun puhutaan terapiasta, on syytä pohtia, sopiiko henkilö terapiaan. Myös lyhytterapia vaatii arvion. 2) Miten pidetään huolta siitä, että hyvinvointialueen mielenterveyspalveluissa tarjotaan tukea myös sairastuneen omaisille ja lähipiirille? Suomalaisista noin 400 000 hoitaa läheistään, jolla on mielenterveysongelma. Määrä on valtava. Ja ottaen huomioon, että läheisellä on riski sairastua mielenterveysongelmiin myös itse, se vaatii hyvinvointialueen palveluilta läheisten tunnistamista, avun tarjoamista ja vertaistuen järjestämistä. 7 1.3.2022 7:37:03

”MIELENTERVEYSPALVELUITA TARVITSEVAA HENKILÖÄ EI PITÄISI NÄHDÄ VAIN POTILAANA, VAAN PITÄÄ SYSTEEMISESTI KATSOA KOKO HÄNEN ELÄMÄÄNSÄ. TÄHÄN KUULUU MYÖS SE, ETTÄ LÄHIPIIRIN TILANNE KARTOITETAAN.” FinFami haluaa järjestönä muistuttaa, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on kuntien ja hyvinvointialueiden vastuulla. Millaisia rakenteita hyvinvointialueille pitää siis luoda, jotta tällaisten perheiden lasten hyvinvointi voidaan taata? Jukka Lindberg sanoo, että yhtä lailla kuin perheessä kartoitetaan muiden omaisten tilanne, myös lasten tilanne selvitetään. – Mielenterveyspalveluita käyttävä on yleensä hoitosuhteessa, ja siellä pitäisi selvittää perhetilanne. Kuten: onko lasten rooli muuttumassa ylivastuulliseksi? Aina pitäisi tehdä niin sanottu perheinterventio – etenkin, jos huomataan, että lapsi on joutumassa ylivastuullisen huolehtijan rooliin. Lindbergin mukaan lastensuojelu voi tuntua rankalta väliintulolta, mutta tietyissä tapauksissa se on toimiva tapa tuoda tarvittavaa lisätukea lasten tilanteeseen. Lapsella on oikeus viettää lapselle kuuluvaa elämää ilman, että hän huolehtii aikuisista. Jukka Lindberg sanoo, että järjestöjen rooli on arvokas, sillä niillä on paljon tietoa, jota voidaan hyödyntää, kun palveluita rakennetaan. Lindberg sanoo, että vertaistuki on verraton asia omaisten näkökulmasta. – Se ei kuitenkaan voi korvata omaisille tarjottavia palveluita. Mielenterveyspalveluita tarvitsevaa henkilöä ei pitäisi nähdä vain potilaana, vaan pitää systeemisesti katsoa koko hänen elämäänsä. Tähän kuuluu myös se, että lähipiirin tilanne kartoitetaan. 3) Miten varmistetaan, että hyvinvointialueen lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat saavat tarvitsemansa tuen tilanteessa, jossa perheenjäsenellä on mielenterveysongelma? Vanhemman mielenterveysongelmat vaikuttavat monen lapsen elämään. Arviolta joka neljäs lapsi elää perheessä, jossa toinen vanhempi kärsii mielenterveys- tai päihdeongelmasta. Lapsiomaisella on myös iso riski sairastua itse. YKSI VAIHTOEHTO, JOTA KANTA-HÄMEESSÄ EHDOTETAAN, VOISI LINDBERGIN MUKAAN OLLA SE, ETTÄ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT SIJAITSISIVAT SAMASSA PAIKASSA JA NIILLÄ OLISI YHTEINEN JOHTAJA. 8 LABYRINTTI122_006-009_pääjuttu.indd 8 4) Miten voidaan varmistaa, että hyvinvointialueella on riittävä, hyvinvoiva ja ammattitaitoinen henkilöstö työskentelemässä mielenterveyden ja mielenterveysomaisten hyvinvoinnin parantamiseksi? Uuden aluejaon myötä hyvinvointialueiden palvelukseen siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön lisäksi pelastustoimen työntekijät. Samoin opiskelijahuollon kuraattorit ja koulupsykologit sekä kaikki ostopalvelut. – Tietenkin kaikki haluavat vaikuttaa asioihin, kun hyvinvointialuetta rakennetaan. Poliitikot haluavat saada paikkoja, yrittäjät myytyä palveluita ja ammattilaiset parantaa palveluita. Muutoksen myötä kukaan ei saa pettyä liikaa. Asioita pitää kehittää niin, että ihmiset kokevat tulleensa kuulluiksi. Edessä on melkoinen savotta. Kanta-Hämeessä yli 6000 työntekijää siirtyy uuden hyvinvointialueen palvelukseen. Sidosryhmiä, johtajia ja eri sektoreita piisaa. Työntekijöitä siirtyy 15:n kunnan alueelta, joista kolme – Forssa, Hämeenlinna ja Riihimäki – on kaupunkeja. – Henkilöstön merkitys on tässä uudistuksessa ehdottomasti isoin. Siirtymä toteutetaan sillä tavalla helposti, että henkilökunta siirtyy palkkoineen ja työehtoineen uuden hyvinvointialueen palvelukseen. Otamme heidät vastaan ja palvelut jatkuvat sellaisenaan. Lindberg ei usko, että edessä olisi saneerauksia. – Sote-alalla on myös työvoimapula, joten siinä mielessä tämä on henkilöstölle turvallinen siirtymä. Toki meillä on suunnitelmia, miten työtä ja henkilöstöä kehitetään. Se on pitkäjänteistä kehittämistyötä. Mielenterveyspalveluiden parissa työskentelevillä pitää olla osaamista ymmärtää väliintulojen vaikuttavuus ja se, onko kyseinen väliintulo riittävä. 1/2022 1.3.2022 7:37:05

– Yhteiskunnassa on lisätty paljon psykososiaalista resurssia, mutta silti pahoinvointi lisääntyy. Miksi? Ehkä palveluita pitäisi enemmänkin suunnitella kokonaisuutena, kuin mitä nyt on tehty. Silloin voisimme määritellä toiminnot, eli kenelle mikäkin osa-alue kuuluu. Toinen tärkeä asia mielenterveyspalveluissa liittyy Lindbergin mukaan normaaliin elämään kuuluviin kriiseihin ja niiden medikalisoinnin vaaraan. Esimerkkinä Lindberg mainitsee surun. Äkillisen menetyksen kohdatessa normaali reaktio on syvä suru. Surressa ihminen oireilee kuten masentunut, mutta suru ei katoa lääkityksellä, vaan suremalla, vaikka joskus myös lyhytaikaista lääkitystä voidaan tarvita. Lindbergin mukaan lääkäri ei voi katsoa vain Käypä hoito -suosituksia, vaan hänen tulee arvioida kukin tilanne erikseen. Lindbergin mukaan ihmisillä on paljon keinoja selvitä kriiseistään. – Mutta kriisiapua pitää olla nopeasti tarjolla ja jos tarvetta on, henkilö ohjataan oikeaan suuntaan. 5) Miten kuntalaisten ja asiakkaiden osallistumista hyvinvointialueen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen voidaan lisätä? Usein se, joka palveluita käyttää ja tarvitsee, osaa myös kertoa, miten palvelut voitaisiin järjestää niin, että ne toimisivat parhaiten. Siksi FinFamikin on halunnut kiinnittää päättäjien huomiota siihen, että sairastuneiden omaisilla ja läheisillä on ääni, jota kannattaa kuunnella. FinFamin toiminnassa on mukana aktiivisia omaisia, joilla ”AINA PITÄISI TEHDÄ NIIN SANOTTU PERHEINTERVENTIO – ETENKIN, JOS HUOMATAAN, ETTÄ LAPSI ON JOUTUMASSA YLIVASTUULLISEN HUOLEHTIJAN ROOLIIN.” Miten omaiset voi ottaa huomioon Oireilevan avunsaanti ensikäynnillä Mielenterveyden häiriöt koskettavat jossain elämän vaiheessa noin puolta suomalaisista. Myös omaisia kuormittaa se tosiasia, että psyykkisesti sairastuneella lääkäriin pääsy voi kestää kuukausia. Hoitoon pääsyä on nopeutettava: tässä auttavat esimerkiksi matalan kynnyksen palvelut kuten puhelinkontaktit ja terveyskioskit. Tukea myös lapsiomaisille Enemmistö masentuneiden vanhempien lapsista sairastuu alle 25-vuotiaana. Suurin osa lapsista ja nuorista kohdataan päivittäin varhaiskasvatuksessa ja koulussa, joiden järjestäminen on kuntien vastuulla. Tämän vuoksi kuntien ja hyvinvointialueiden on tehtävä yhteistyötä. Riittävästi osaavaa henkilöstöä Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö, mukaan lukien opiskeluhuollon kuraattorit ja koulupsykologit, siirtyvät kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen, jolloin yli 173 000 ihmisen työnantaja vaihtuu. Tällöinkin henkilöstöä on oltava tarpeeksi ja sen on oltava hyvinvoivaa ja ammattitaitoista. Omaiset suunnittelemassa palveluita Järjestötoiminnassa on mukana useita aktiivisia mielenterveysomaisia, joilla on tärkeää tietoa hyvinvointialueen päätöksentekoa ja toiminnan kehittämistä ajatellen. Sairastuneiden omaisilla ja läheisillä on oikeus tulla kuulluksi ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Omaisten yleinen huomioiminen on paljon tietoa ja kehitysehdotuksia. Sama koskee myös muita järjestöjä ja kolmannen sektorin toimijoita. Miten alueet voivat pitää huolta siitä, että alueella asuvien ja palveluita käyttävien ehdotukset otetaan huomioon? – Järjestöt ovat todella arvokkaita, sillä heillä on niin paljon tietoa. Kokemusasiantuntijoita kuuntelemalla palveluprosessi saadaan järkeväksi. Palveluiden kohteena tajuaa kyllä, mikä toimii ja mikä mättää. Lindberg sanoo, että järjestöt on yksi kanava koota tietoa palveluntarpeesta. – Lisäksi alueilla voidaan koota myös omia raateja. Niin sanottu palvelupolku ei saisi sakata missään kohdassa. – Tarvitsemme hyvinvointialueella palautetta palvelujen toimimattomista kohdista, jotta palvelut voidaan johtaa sujuviksi. Toki myös positiivista palautetta tarvitaan toimivista osista. Muutosjohtaja Lindbergillä on haave: hän toivoo, että hyvinvointialue saisi rakennettua kuntalaisiin erilaisen suhteen kuin aiemmin. Hänen mielestään se ei ole epärealistista. 1/2022 LABYRINTTI122_006-009_pääjuttu.indd 9 Arviolta yli 400 000 suomalaista hoivaa mielenterveysongelmista kärsivää läheistään. Näistä mielenterveysomaisista lähes puolet (46 prosenttia) on vaarassa masentua itse. Hyvinvointialueet tavoittelevat ehkäisevää ja ennakoivaa mielenterveystyötä. Tämä edellyttää myös mielenterveysomaisten tilanteen ja tuen tarpeen tunnistamista, sekä omaisen ohjaamista tuen äärelle. Teksti: Miika Auvinen – Ihmisiin ei pitäisi terveydenhuollossa suhtautua objekteina ja hoivan kohteina, vaan aktiivisina toimijoina. Sillä tavalla saavutetaan paras lopputulos – oli kyse sitten leikkaushoidosta tai mielenterveyskuntoutujasta tai hänen omaisestaan. Teksti: Laura Koljonen Kuvat: Miika Kangasniemi 9 1.3.2022 7:37:05

OMAISEN ÄÄNI Pirjo Leimunen, FinFami Uusimaan vertaistukihenkilö Omaisia pitää kuunnella ja tukea ”T eillä ei ole Olen kulkenut lapseni rinnalla oikeaa käsipitkään, nuoruudesta aikuisuutystä poikanne teen. Olen yrittänyt etsiä hoitoa ja tilanteesta. tukenut häntä katkeilevien hoitosuhMe päätämme teiden ja lääkekokeilujen viidakossa. hoidosta faktojen Olen pelännyt puhelimen soimista ja perusteella, joten on parempi, että te hakenut hänet sairaalasta kotiin itseette puutu asioihin.” murhayritystä seuranneena päivänä. Tämä on kylmäävin vastaus, jonka Hänen luvallaan olen toimittanut olen saanut julkisen terveydenhoitaville lääkäreille tietoja sairauden huollon lääkäriltä hakiessani poikani puhkeamisesta ja oireiden etenemikanssa apua hänen mielenterveysonsestä. Joskus minut on torjuttu, joskus gelmiinsa. Omainen ei yritä korvata vastaanotto on ollut ylimalkaista, ammattilaista ja astua hänen reviirilmutta olen kohdannut myös kuunteleen. Hän haluaa vain kertoa, miksi levia ja lämpimän empaattisia ammatapua haetaan ja miltä tilanne omaisen tilaisia. silmin näyttää. Ymmärrän työntekijöiden kiireen Mutta onko vanhemmilla ylipäätään ja kuormituksen, ja rajalliset resurssit oikeus saada tietoa lapsensa huomioiden heitä ei voi sairaudesta ja osallistua syyttää. On kuitenkin niin, JOSKUS MINUT ON TORJUTTU, JOSKUS hänen hoitoprosessiinsa? että jollei omaisia ja heidän VASTAANOTTO ON OLLUT YLIMALKAISTA, Kun kyseessä on somaathätäänsä oteta huomioon, tinen sairaus, vanhemmat hekin uupuvat ja pahimMUTTA OLEN KOHDANNUT MYÖS pidetään yleensä ajan millaan masentuvat, jolloin KUUNTELEVIA JA LÄMPIMÄN EMPAATTISIA tasalla, täysi-ikäisen potilaan jonossa on yksi potilas AMMATTILAISIA. suostumuksella. Psyykkilisää. sesti sairastuneen kohdalla Yksi asia on vuosien se ei tunnu aina onnistuvan, mittaan tullut selväksi: vaikka läheisillä saattaa olla hoidon kannalta tärkeää tietoa. Suomessa on niin vahva yksilönsuoja, että se tuntuu joskus Sairastunut ei aina pysty tai halua kertoa kaikkea. Mielentermenevän jopa mieleltään sairastuneen ihmisen hengen ja veysongelmiin liittyy usein häpeän tunteita, ja silloin kipeimmät terveyden edelle. Tosin tässäkin on käymieni keskustelujen asiat jäävät helposti kertomatta. On asiantuntijoiden tehtävä perusteella jonkin verran vaihtelua asuinpaikasta ja organisaatierottaa, mikä on olennaista, mutta kuka tuntisi läheisensä osta riippuen. Jossain on enemmän joustoa, toisaalla seisotaan paremmin kuin perheenjäsen? tiukasti pykälien takana. Olen keskustellut asiasta joidenkin Kyse ei ole yhdentekevästä asiasta. Hoitoon pääsy on vuosi viranomaisten kanssa, ja moni heistä tuntuu pitävän jonkinvuodelta pitkittynyt, ja odottaminen on raskasta paitsi potilaista lainmuutosta tarpeellisena. laalle myös hänen läheisilleen. Nykyisin valtaosa psyykepotiPotilaan hoitosuhde perustuu luottamukseen hänen ja laista on avohoidossa, ja vastuu heidän voinnistaan on suurelta ammattilaisten välillä. Se syntyy vähitellen, eikä sitä pidä rikkoa. osin perheenjäsenten varassa. Tällöin toimiva tietojen vaihto Omaisia pitäisi kuitenkin kuunnella ja tukea, sillä se on kaikkien heidän ja hoitavan tahon välillä on välttämätöntä, ja auttaa osapuolten etu. myös omaisia selviytymään. 10 LABYRINTTI122_010-011_Omaisen ääni.indd 10 1/2022 1.3.2022 7:37:57





# 




!!





!!
!!! 
 !


 
!! 










" 1/2022 LABYRINTTI122_010-011_Omaisen ääni.indd 11 11 1.3.2022 7:37:57

Mitä tehdä ylisukupolvisuudelle? Vanhempien psyykkinen huonovointisuus voi siirtyä myös lapselle. Kysyimme asiantuntijoilta, kuinka mielenterveysongelmat periytyvät sukupolvelta toiselle, kuinka monisukupolvisuus näkyy ja kuinka sitä voisi ehkäistä. H uonovointinen perhe tarvitsee tukea. Jos vanhemmilla on mielenterveyden häiriöitä, todennäköisyys myös lapsen psyykkiselle sairaudelle kasvaa. Ilmiötä kuvaa termi ylisukupolvisuus. Varhaislapsuudessa häiriö voi esimerkiksi näkyä käytösongelmina tai ahdistushäiriönä ja nuoruudessa esimerkiksi masennuksena tai päihteidenkäyttönä. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan yli puolet masentuneiden vanhempien lapsista sairastuu itse, useimmiten alle 25-vuotiaana. Lapsen sairastuessa psyyk- 12 LABYRINTTI122_012-019.indd 12 1/2022 1.3.2022 7:39:17

kisesti oireet voivat myös olla aivan erilaisia kuin vanhemmalla. Ongelmien jatkumista seuraavalle sukupolvelle ei voi ennustaa, ja osa lapsiomaisten mielenterveyden häiriöistä on vain väliaikaisia. Lapsen psykiatriset häiriöt voivat kuitenkin ilmetä aiemmin, kestää pidempään ja olla vaikeampia, jos vanhemman vuorovaikutus- ja toimintakyky ovat laskeneet. Monisukupolvinen mielenterveysongelma voi johtaa nuoren yksinäisyyteen, opintojen keskeyttämiseen, pitkiin sairauslomiin ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Ennakkoluulot mielenterveysongelmia kohtaan ovat yksi piirre, jonka vuoksi nuori voi piilotella ongelmiaan. On korostamisen arvoista, että psyykkisesti sairas vanhempi ei ole syyllinen, jos hänen lapsensakin sairastuu. Ongelmatilanteet on hyvä tiedostaa, jolloin tuki todennäköisemmin saavuttaa perheen. Perhe, jossa on riski ongelmien ylisukupolvisuudelle, tarvitsee oikea-aikaista ja ennaltaehkäisevää tukea. Perimä altistaa Jaana Suvisaari on tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Hän on perehtynyt mielenterveysongelmien periytymiseen: sillä tarkoitetaan tutkimuksessa vanhempien geenien periytymistä lapsille. Hänen mukaansa tutkimuksissa on saatu keskimääräisiä tietoja, eikä ongelmien geneettistä periytymistä voi useimmissa tapauksissa tunnistaa. – Tutkimusta tästä aiheesta on eniten vakavimmista mielenterveyshäiriöistä kuten skitsofreniasta. Jos toinen vanhemmista sairastaa skitsofreniaa, lapsista 5–10 prosenttia sairastuu skitsofreniaan. Toisin päin katsottuna siis 90–95 prosenttia ei sairastu. Toki riski on merkittävästi suurempi kuin väestössä keskimäärin, Suvisaari kertoo. – Jos molemmat vanhemmat sairastavat skitsofreniaa, lapsista 40–50 prosenttia sairastuu, eli riski on huomattavasti suurempi kuin jos vain toinen vanhemmista sairastuu, Suvisaari jatkaa. Suvisaari kertoo, että lähes kaikkiin mielenterveyshäiriöihin liittyy geneettistä alttiutta. Alttiuden merkitys kuitenkin vaihtelee. – Esimerkiksi skitsofreniassa ja kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä perimällä on suurempi merkitys kuin masennus- ja 1/2022 LABYRINTTI122_012-019.indd 13 PERHE, JOSSA ON RISKI ONGELMIEN YLISUKUPOLVISUUDELLE, TARVITSEE OIKEA-AIKAISTA JA ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TUKEA. ahdistuneisuushäiriöiden kohdalla. On kuitenkin tosi tärkeää tiedostaa, että kyse ei ole yksinkertaisesta periytymistavasta. Mielenterveyshäiriöt ovat taustaltaan monitekijäisiä, ja niiden kehittymiseen vaikuttavat perinnöllisen alttiuden lisäksi monet ulkoiset tekijät, Suvisaari kertoo. Suvisaari kertoo, että perimän lisäksi myös muut tekijät voivat vaikuttaa perheen sisällä lapsen mielenterveyttä heikentävästi, esimerkiksi väkivalta. Toisaalta tasapainoiset olosuhteet voivat suojata lasta mielenterveyden häiriöiltä, vaikka geneettinen alttius löytyisi. – Joissain tutkimuksissa on havaittu, että perinnöllinen alttius tekee lapsesta haavoittuvamman kasvuympäristön kielteisille tapahtumille, mutta täysin aukotonta näyttöä tästä ei ole. Jonkin verran on myös näyttöä siitä, että vastaavasti suotuisa kasvuympäristö voi suojata geneettisesti altista lasta. Yksilötasolla sairastumisriskiä ei pystytä arvioimaan, Suvisaari sanoo. Suvisaaren mukaan ongelmien geneettistä periytymistä ei voi tunnistaa. Sen sijaan oireiden taustasta riippumatta voi tunnistaa, että lapsella on paha olo, ahdistuneisuutta, käytösongelmia tai muuta sellaista, ja niihin voi hakea apua. – Minusta ei kannata ajatella lapsen oireillessa, että nyt jokin vakavampi ja pitkäkestoisempi on vääjäämättä alkamassa, koska tätä ei voi ennustaa. Tärkeintä on hakea lapselle ja perheelle apua, Suvisaari kertoo. Jos vanhemmalla on pitkäkestoisia mielenterveysongelmia, perhe ja lapset voivat tarvita tukea. Suvisaari mainitsee Lapset puheeksi -menetelmän olevan yksi tapa ottaa asia puheeksi ja miettiä yhdessä, miten voidaan tukea lasta ja perhettä. Tavoitteena on ikään kuin koota perheen ympärille tukiverkosto. Menetelmä on laajasti käytössä myös mielenterveysomaisia tukevan FinFamijärjestön perhetyössä. Millainen rooli sitten eri järjestöillä on ongelmien periytymisen estämisessä? – Tuo Mieli ry:n Lapset puheeksi -menetelmä on yksi hyvä esimerkki. Samoin Mannerheimin lastensuojeluliitolla on erilaisia tukimuotoja. FinFamilla on tukea alaikäisille, joiden vanhemmalla on mielenterveysongelmia. Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä – järjestöt tekevät tällä saralla paljonkin, Suvisaari sanoo. Miltä sitten nuorista itsestään tuntuu, kun pelkona on ongelmien ylisukupolvisuus? Ylisukupolvisuus pelottaa Anna Håkans on nuorisotyössä kuunnellut nuorten murheita, joihin liittyy myös psyykkisten häiriöiden monisukupolvisuus. Hän on nuorisokoordinaattori Pohjanmaan FinFamilla, ja hänen mukaansa moni nuori, joka ottaa heihin yhteyttä, voi todella huonosti. – Kun keskustelen nuoren kanssa jonkin aikaa, usein esille nousee se, että perheessä on mielenterveys- ja tai päihdeongelmia. On ollut huolestuttavaa huomata, että nuori ei ole saanut tukea aikaisemmin ja jos tukea on tarjottu niin siten, ettei ole ymmärretty, kuinka paljon perheessä oleva mielenterveysongelma voi vaikuttaa nuoreen ja nuoren mielenterveyteen. ”TASAPAINOISET OLOSUHTEET VOIVAT SUOJATA LASTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖILTÄ, VAIKKA GENEETTINEN ALTTIUS LÖYTYISI.” 13 1.3.2022 7:39:17

KUVA: HARRIET JÄRF Jos vanhemmalla on mielenterveysongelmia ja lapsella oireilua, koko perhe hyötyy avusta, kertoo tutkimusprofessori Jaana Suvisaari. Håkans myös kertoo, että nuoret pelkäävät, että vanhemman ongelmat määritelevät sen, mitä heistä tulee. Osa nuorista on myös kertonut, että aikuiset heidän ympärillänsä sanovat, että heistä tulee samanlaisia kuin vanhempansa. – Toisaalta huomaamme, että nuoret taistelevat niin kovaa tätä vastaan, että he uuvuttavat itsensä loppuun ylisuorittamalla. Koemme, että meille on matalampi kynnys tulla puhumaan asioista, koska olemme niin sanotusti ”systeemin ulkopuolella”. Moni nuori kokee, että heidän on vaikea luottaa aikuisiin, koska ei voi olla varma, miten tulee kohdatuksi 14 LABYRINTTI122_012-019.indd 14 kertoessaan mielenterveysongelmista perheessä, Håkans sanoo. – Meidän on vaikea katkaista ylisukupolvisuutta, jos nuori uudelleen ja uudelleen saa kuulla muilta aikuisilta, että hän tulee vielä kärsimään samoista ongelmista kuin vanhempansa, Håkans jatkaa. Kuinka eri tahot voivat toimia, kun ilmenee merkkejä lapsen sairastumisesta? Myös järjestöt tukevat Ylisukupolvisuutta voi ehkäistä siten, että yhteiskunta panostaa palveluihinsa. Äidin raskautta ja lapsen kehitystä seura- taan seitsemään ikävuoteen asti äitiys- ja lastenneuvoloissa. Kouluikäisenä lapsi saa tukea koulunsa oppilashuollosta, ja koulun terveydenhoitaja vastaa oppilaiden terveydentilasta. Ongelmat on tunnistettava jo varhain kouluissa ja päiväkodeissa. Koulupsykologien ja muiden tukipalvelujen tarjoaminen on soteuudistuksen jälkeen hyvinvointialueiden vastuulla. Aluevaalien alla moni ehdokas korostikin ongelmien ennaltaehkäisyä ja koulujen roolia siinä, että mahdollisimman moni nuori saisi apua mielenterveytensä häiriöihin. Eri tahot tarjoavat nuorille matalan1/2022 1.3.2022 7:39:19

kynnyksen palveluita, ja erilaisissa Ohjaamoissa nuori ohjataan elämäntilanteeseensa sopivan palvelun äärelle. Ohjaamossa nuori voi puhua myös mielenterveydestään tai päihdeongelmastaan. Jotkut seurakunnat tarjoavat nuorilla ilmaista psykoterapiaa walk-in-periaatteella, eli nuori voi tulla paikalle koska vaan ilman ajanvarausta. Myös järjestöillä on tärkeä rooli ennaltaehkäisyssä. FinFami keskittyy juuri omaisten hyvinvointiin ja yksi järjestön ajamista ajattelutavoista onkin, että kun henkilön mielenterveyshäiriötä hoidetaan, myös läheisten kuten lasten hyvinvointi varmistettaisiin. Usea FinFamin alueyhdistys käyttää myös Jaana Suvisaaren aiemmin mainitsemaa Lapset puheeksi -menetelmää. Menetelmä oli osa THL:ää edeltäneen STAKESin rakentamaa Toimiva lapsi & perhe -tuoteperhettä. FinFamin tarjoamien materiaalien ja oppaiden joukossa on opas ”Mikä meidän vanhempia vaivaa –käsikirja nuorille, joiden äidillä tai isällä on mielenterveyden ongelmia”, joka selvittää lapsiomaiselle sitä, kuinka elämä voi muuttua vanhemman sairauden myötä. Käsikirja avaa sairauksien oireita ja lapsiomaisen roolia, ja opas selittää vaikeitakin asioita rakentavalla sävyllä. ”Usein lapset miettivät, voivatko he itsekin sairastua aikuisena. Mielenterveyden ongelmat ovat niin tavallisia, että kuka tahansa meistä voi sairastua jossain elämänvaiheessa. Vanhempasi ongelmat eivät kuitenkaan merkitse sitä, että sinä tulet sairastumaan”, opas kannustaa. Mittavammissa kriiseissä tukea tarjoaa esimerkiksi SOS-Lapsikylä järjestö. Järjestö tarjoaa palveluja perheille, joiden lapsia 1/2022 LABYRINTTI122_012-019.indd 15 KUVA: MARIKA FINNE YLISUKUPOLVISUUTTA VOI EHKÄISTÄ SITEN, ETTÄ YHTEISKUNTA PANOSTAA PALVELUIHINSA. Nuorisokoordinaattori Anna Håkans kuulee työssään nuorten huolia myös ylisukupolvisuudesta. uhkaa huostaanotto. Järjestö muun muassa organisoi tukiperheitä lapsille, joiden omissa perheissä vanhempien voimavarat tai jaksaminen on vähäistä. Kaikille avointa ennalta ehkäisevää toimintaa ovat muun muassa Mummun ja vaarin tuvat, joissa vapaaehtoiset seniorit juttelevat ja leikkivät lapsiperheiden kanssa. Erilaisia nuorten chatteja ja puhelimia tarjoavat esimerkiksi Sekasin-chatti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL). Muutenkin MLL tarjoaa vinkkejä lapsiperhearkeen ja erilaisia palveluja niin lapsille kuin aikuisille perheenjäsenille. Kansainvälisesti lasten oikeuksia ajetaan sopimuksilla. Esimerkiksi YK:n lapsenoikeuksien sopimus turvaa lapsien oikeuksia: niitä ovat lapsen edun ensisijaisuus, oikeus kehitykseen, oikeus erityiseen suojeluun, lapsen näkemysten kunnioittaminen ja oikeus leikkiin. Lapsiomaiselle voi langeta mittavia vastuita omien mieleltään sairastuneiden vanhempiensa tai sisarustensa hoivasta, ja lapsiomaisilla riski mainittujen oikeuksien toteutumatta jäämiseen on korostunut. Teksti: Miika Auvinen Kuvituskuva: Miika Auvinen 15 1.3.2022 7:39:23

Yhteistyötä yli rajojen Termi ekosysteemi on monelle tuttu luonto-ohjelmista ja biologian oppikirjoista. Termi on myös luonnontieteellisen termin pohjalta luotu metafora, jota voi soveltaa niin liikeelämässä kuin järjestömaailmassakin. Myös FinFamilla on paikkansa ekosysteemissään. FinFami tekee yhteistyötä eritoten sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa. Kumppaneita on yksityiseltä ja julkiselta sektorilta ja järjestökentältä, kertoo FinFamin asiantuntija Arto Bäckström. 16 LABYRINTTI122_012-019.indd 16 L iike-elämän ”ekosysteemi” syntyy, kun palveluntuottajat ovat riippuvaisia toisistaan. Esimerkiksi Apple-korporaation ympärillä on oma ekosysteeminsä, jossa joku tuottaa komponentteja, joku sovellusratkaisuja ja toimittajien välillä voi olla keskinäisiä kytköksiä. Kun joku tekee tai jättää tekemättä jotain, se vaikuttaa kokonaisuuteen ja liiketoiminnan kannattavuuteen. FinFamin asiantuntija Arto Bäckström avaa ekosysteemi-käsitteen merkitystä FinFami-järjestökentän toiminnassa. Ekosysteeminen ajattelutapa näkyi jo aiemmin kentällä ja eri alueiden toiminnanjohtajien ajatuksissa – järjestön strategiassa ekosysteemin käsite on uusi. Ekosysteemissä eri osapuolia voivat olla yritykset, julkishallinnon edustajat, infrastruktuurin ylläpitäjät tai kansalaissektorin toimijat. Bäckström kertoo ekosysteemiajattelun roolista FinFamilla: tarkoituksena on ottaa omaisen tarpeet huomioon mahdollisimman laaja-alaisesti, eri yhteistyötahot huomioiden. – Päämäärämme on, että yksilö voisi elää hyvää ja täysipainoista elämää. Ekosysteemi-ajattelulla haemme omaisille ratkaisuja, jotka palvelevat heitä omassa arjessaan. Otamme huomioon omaisen tarpeet perhetilanteessaan ja omassa jaksamisessaan: eri tarpeet vaativat erilaisia palveluita ja yhteiskunnan toimintoja, Bäckström kertoo. Eri omaisen hyvinvointiin liittyvät toimijat muodostavat yhdessä ekosysteemin, jolloin yhteiskunnan toimijat toimivat kokonaisuuksina ja toiminta on keskinäisriippuvaista: jos esimerkiksi jokin julkinen palvelu katoaa, se vaikuttaa muihin toimijoihin. Bäckströmin mukaan FinFamilla ekosysteemiajattelussa näkyy muita järjestöjä vahvemmin perhekeskeisyys, esimerkiksi psykiatriaan tai palvelujärjestelmään liittyen. 1/2022 1.3.2022 7:39:25

– Meille perhe on yhtä tärkeä perusyksikkö kuin yksilö perheen sisällä. Tämä ei ole ainutlaatuinen näkökulma, mutta kaikilla ei tätä näkökulmaa ole, Bäckström kertoo. FinFamin näkökulmasta kumppanuuksia on oltava varsinkin sote-sektorin kanssa: kumppanuudet kattavat yritykset, julkiset palvelut ja muut järjestöt. Kumppanuuksia määrittää myös palvelun kohderyhmä, ja esimerkiksi lapsista ja nuorista puhuttaessa kumppanuuksia järjestetään koulujen, nuorisotyön ja muiden nuorten kanssa toimivien TARKOITUKSENA ON OTTAA OMAISEN TARPEET HUOMIOON MAHDOLLISIMMAN LAAJA-ALAISESTI, ERI YHTEISTYÖTAHOT HUOMIOIDEN. tahojen kanssa. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten kanssa toimiminen vaatii taas yhteistyötä aivan toisentyyppisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Hankala, mutta tarpeellinen termi Ekosysteemikäsitteen merkitys vaihtelee sen mukaan, kuvaako se luontoa vai metaforana liike- vai järjestötoimintaa. Luonnontieteessä ekosysteemi on alue, jossa eri eläinpopulaatiot ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Oma ekosysteeminsä voi olla esimerkiksi lammen ympäristössä tai vuoristojen rajaamassa laaksossa. Ekosysteemin osia ovat eri eliöt, kemialliset tekijät kuten mineraalit ja fysikaaliset tekijät kuten lammet tai kukkulat. Luonnossa ekosysteemi on hienostunut kokonaisuus, jossa eri eliöillä on oma tehtävänsä: kasvit esimerkiksi keräävät energiaa fotosynteesillä, eli muuttamalla auringon valoenergiaa kemialliseksi energiaksi, ja ne imevät ravinteita maaperästä. Kasvinsyöjät syövät näitä kasveja, lihansyöjät taas kasvinsyöjiä. Hajottajat kuten sienet tai bakteerit käyttävät ravintonaan esimerkiksi raatoja, ja palauttavat kuolleiden eliöiden ravinteet maaperään. Termi on monimutkainen luonnontie1/2022 LABYRINTTI122_012-019.indd 17 Ekosysteemien vertailu yhteiskunnassa ja luonnossa Ekosysteemi luonnossa Ekosysteemi yhteiskunnassa Eläimet, mikrobit, kasvit ja sienet Yritykset, järjestöt ja julkiset palvelut Maanmuodot kuten lammet, vuoret ja aavikot Infrastruktuuri kuten viemärit, tiet ja sähköverkot Luonnonlait Oikeuslaitos, lainsäädäntö, viranomaiset Auringonsäteily, maaperä, lämpötila Energiamuodot, luonnonvarojen käyttö Tehtävänä selviytyä ja menestyä toimintaympäristössään, ja pysyä hengissä niin kauan, että jälkeläisiä on tarpeeksi Tehtävänä selviytyä ja menestyä toimintaympäristössään, ja saavuttaa yhteisiä tavoitteita – On paljon asioita, jotka vaikutteessä, mutta myös liike- ja järjestötoitavat yksilön hyvinvointiin, ja nämä asiat mintaa kuvatessaan. linkittyvät toisiinsa. Esimerkiksi lapsio– Olemme tunnistaneet, että ekosysteemaisella, jonka vanhempi tai molemmat mikäsite on hankala. Vaikka kyseessä on vanhemmat sairastavat psyykkisesti, vaikea asia, se on olemassa, ja se on hyvä tilanne vaikuttaa koulunkäyntiin ja kavemainita strategiassa. Kaikki eivät välttärisuhteisiin, Bäckström sanoo. mättä hahmota termiä, mutta toisaalta – Emme ole koulunkäynnin ja kaverikaikkien ei sitä tarvitsekaan ymmärtää. Riittää, että henkilö tajuaa, ettemme tee FINFAMILLA EKOSYSTEEMIAJATTELUSSA asioita yksin, vaan tekemämme asiat liittyvät NÄKYY MUITA JÄRJESTÖJÄ VAHVEMMIN suurempaan kokonaiPERHEKESKEISYYS. suuteen, ja siksi tarvitsemme yhteistyösuhteita suhteiden asiantuntijoita, ja meidän on myös järjestömme ulkopuolelle, Bäcktehtävä yhteistyötä esimerkiksi koulun, ström tiivistää. FinFamin työntekijöiden ja vapaaterveydenhuollon, nuorisotyön kanssa. ehtoisten elämässä ekosysteemiajatJotta voimme tukea lapsen hyvinvointia, telu näkyy siinä, että kumppanuuksien meidän on saatava muitakin mukaan ja yhteistyön rakentaminen painottuvat saman tavoitteen ympärille, Bäckström jatkuvasti enemmän. FinFamin tavoitjatkaa. teena on omaisten hyvinvoinnin turvaaTeksti: Miika Auvinen minen tai parantaminen, ja ydintoiminta Kuva: Marika Finne liittyy elämäntilanteisiin, jota määrittää läheisen sairastuminen. 17 1.3.2022 7:39:25

Omaisneuvonta auttaa toipumaan Yksi FinFami-yhdistysten toiminnan kulmakivistä on omaisneuvonta. Toiminta on tarkoitettu psyykkisesti oirehtivien omaisille, ja tarkoituksena on tarjota omaisille tila ja paikka, jossa he voivat keskittyä tarkastelemaan omaa hyvinvointiaan. O maisneuvonta on terveysomaisena, vaan omana itsenään. maksutonta keskusteluOmaan hyvinvointiin keskittyminen on tukea, jota antavat sosiensisijaisen tärkeää. aali-, terveys- tai kasvatusalan koulutuksen Lupa tuntea saaneet työntekijät. Kun omainen tulee Omaisneuvonnassa on tärkeää luoda omaisneuvontaan, hänen läheisellään ei tarvitse olla diagnoosia tai hoitokontaktia omaiselle turvallinen tila, jossa hän saa – omaisen oma huoli omasta jaksamises- tunteen siitä, että voi luottamuksellisesti taan riittää. Keskustelujen avulla omaiset jakaa omaa tarinaansa. Kommunikaation tulee olla avointa ja omaisen tulee kokea kartoittavat tilannettaan ja antavat itseltulevansa hyväksytyksi kaikkine tunteileen mahdollisuuden saada tukea sekä neen ja ajatuksineen. apua. Omaisneuvonnassa saa tietoa Turvallisen tilan luomisella tarkoikeinoista, jotka helpottavat arkea psyyktetaan sekä fyysistä että henkistä tilaa: kisesti oirehtivan rinnalla kulkiessa. turvallinen fyysinen tila koostuu rauhalPalvelu antaa tietoa psyykkisistä sairauklisesta ja miellyttävästä tapaamistilasta, sista ja tarjoaa palveluohjausta. Omaisjossa on riittävä äänieritys. Henkisesti neuvonta ei ole hoitoa eikä terapiaa, vaan turvallisen tilan voi luoda omaisneuse tukee psyykkisesti oirehtivien omaisia vonnan ammattilainen itse rauhallisella ja läheisiä omassa jaksamisessaan. olemuksella, lämpimällä ja hyväksyvällä Omaisneuvonnassa kohtaamisella, aktiikeskiössä on omaisen visella kuuntelemiyksilöllinen ja kunnisella ja kiinnittämällä OMAISNEUVONNASSA huomiota vuorovaioittava kohtaaminen, KESKIÖSSÄ ON se, että omainen saa kutukseen, myös nontilan ja paikan tulla OMAISEN YKSILÖLLINEN verbaaliseen viestinkohdatuksi omana tään. JA KUNNIOITTAVA itsenään oman ainutOmaiselle on KOHTAAMINEN. laatuisen tilanteensa tärkeää saada tietää, kanssa. Usein mielenettä kaikki tunteet terveysomaiset saatovat sallittuja, sillä tavat jättää huomiomatta oman elämänsä läheisen sairastaminen saattaa herättää ja oman jaksamisensa huolehtiessaan myös negatiivisia tunteita. Ne ovat luonsairastuneesta läheisestään. Omaisneunollisia ja hyväksyttyjä reaktiota haastavonta on paikka, jossa omainen tulee viin tilanteisiin. kuulluksi ja nähdyksi, ei vain mielenOmaisten tarpeet ja tilanteet vaihte- 18 LABYRINTTI122_012-019.indd 18 levat ja toiset saavat apua ensimmäisen tapaamisen jälkeen. Heille riittää sillä hetkellä, että saavat kertoa ammattilaiselle tilanteestaan psyykkisesti oirehtivan rinnalla kulkijana. He saavat jo yhdestä tapaamisesta riittävästi tukea ja keinoja jatkaa eteenpäin. Yleensä omaisneuvonta kestää yhdestä viiteen tapaamiseen. Toiset omaiset tarvitsevat useampia tapaamiskertoja, jotta he saavat aikaa pohtia tilanneettaan omaisneuvonnan ammattilaisen kanssa. Mielenterveysomaiset ovat vaarassa uupua ja masentua itse, joten tärkeää että he saavat tarvitsemaansa tukea ja apua. Omaisneuvonnan tärkeimpiä tavoitteita ovat omaisen hyvinvoinnin tukeminen, uupumisen ennaltaehkäisy ja toivon näkökulman esiintuominen. Vuoropuhelusta voimaa Omaisneuvonnassa keskeistä on omaisen ja omaisneuvonnan ammattilaisen välinen dialogi, jossa esiin nousee ratkaisukeskeinen näkökulma. Omaisneuvontatapaamisessa omaisneuvonnan ammattilaisen ei ole tarkoitus sanoa omaiselle, mitä tämän pitää tehdä. Hän ei voi tarjota omaiselle viisasten kiveä, jolla kaikki tulisi kuntoon. Toiminnassa on hyvä muistaa, että jokainen omainen on oman tilanteensa ja perheensä asiantuntija. Parhaassa tapauksessa omainen alkaa itse omaisneuvonnassa käydyn keskustelun avulla löytämään ratkaisuja oman jaksamisensa ja 1/2022 1.3.2022 7:39:25

hyvinvointinsa parantamiseen sekä ottamaan siinä aktiivisen toimijan roolia. Omaisneuvoja voi tukea omaista pois syyllisyyden ja häpeän tunteista kohti armollisuutta ja myötätuntoa omaa itseä kohtaan. Keskustelu voi tarjota omaiselle keinoja ja vinkkejä oman hyvinvointinsa lisäämiseen. On tärkeää, ettei omainen unohtaisi omia tarpeitaan tai elämäänsä. Läheisen psyykkinen oireilu ei saisi olla omaiselle elämän ja ajatukset täyttävä asia, sillä uupuminen on vakava uhka. Omaiselle on tärkeää tuoda esiin, että hänellä on oikeus iloita, nauttia elämästä ja kokea onnen tunteita, vaikka hänen läheisensä olisi psyykkisesti sairastunut. Keskusteluissa voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavia aiheita; perheen vuorovaikutusta, omaisen jaksamista ja sitä tukevia tekijöitä, parisuhteen muuttumista, rajojen asettamista sekä varautumista läheisen sairauden takia muuttuvaan arkeen. Yksi aihe on lasten huomi- YKSI TÄRKEIMPIÄ ASIOITA, MITÄ OMAISNEUVONNASSA VOI OMAISELLE TARJOTA, ON TOIVO. ON TÄRKEÄÄ, ETTEI OMAINEN UNOHTAISI OMIA TARPEITAAN TAI ELÄMÄÄNSÄ. oiminen, varsinkin, jos perheessä on alaikäisiä lapsia. On tärkeää tehdä jatkosuunnitelma, eli sopia uudesta tapaamisesta. Jos omainen ei koe tarvitsevansa jatkotapaamista, niin omaisneuvoja varmistaa, että omaisella on tieto, miten varata aika, jos sellaisen tarvitsee. Lisäksi omaisneuvoja voi tarjota muita yhdistyksen toimintoja, esimerkiksi vertaistukiryhmiä. Kaikista tärkeintä varsinkin silloin, kun läheinen juuri sairastunut ja omainen on kriisitilanteessa, on omaisen kuunteleminen: tarjota omaiselle kuuleva korva ja tukeva olkapää. Kohti toipumista Omaisneuvonnan taustalla oleva viitekehys toipumisorientaatio eli toipumislähtöinen näkökulma on Esa Nordlingin (2018) mukaan mielenterveystyön ajattelun ja toiminnan viitekehys, jossa painottuvat voimavarat, yhteys muihin, toivo, identiteetti, merkityksellisyys ja positiivinen mielenterveys. 1/2022 LABYRINTTI122_012-019.indd 19 Toipumisen prosessit eivät ole lineaarisia, vaan niihin liittyy sekä eteenpäin menon että taantumisen vaiheita. Omaisen henkilökohtainen toipumisprosessi johtaa tyydytystä tuovaan ja toiveikkaaseen elämään läheisen psyykkisen sairauden aiheuttamista rajoituksista huolimatta. Toipumisorientaation periaatteena oleva toipumisen ajatus voidaan laajentaa koskemaan myös psyykkisesti sairastuneen läheisiä, koska yhden sairastuminen vaikuttaa koko perheeseen ja lähipiiriin. Kun läheinen sairastuu psyykkisesti, myös omainen tarvitsee oman toipumisprosessinsa, oman polkunsa toipumiseen ja identiteetin vahvistumiseen. Toipumi- sorientaatioajattelussa yksi keskeinen asia on se, että toipuminen ei tarkoita paluuta aikaan ennen läheisen sairastumista, siihen kun ”kaikki oli vielä hyvin”, vaan uuden löytämistä. Siinä omaisneuvonnalla ja muilla FinFami-yhdistyksen tarjoamilla tukimuodoilla on suuri rooli. Yksi tärkeimpiä asioita, mitä omaisneuvonnassa voi omaiselle tarjota, on toivo. Vaikka tilanne olisi haastava tai vaikea, aina on mahdollisuus tarjota omaiselle toivon näkökulma — tieto siitä, että hän ei jää yksin, vaan apua ja tukea on saatavilla. Teksti: Salla Ristolainen Kuva: Priscilla Du Preez/ Unsplash 19 1.3.2022 7:39:27

KOLUMNI Miika Auvinen, FinFami ry Apua jo orastaviin ongelmiin O KUVA: MARIKA FINNE len optimisti. Uskon, Lisäksi luterilainen kirkko tarjoaa että yhteiskuntamme Tampereella walk-in-terapiaa kehittyy ja aikamme 16–29-vuotiaille. Kokeilu laajenee suuret ongelmat keväällä myös Helsinkiin ja Keravalle. saavat ratkaisunsa. Tutkin mielenterveyspalveluina Yksi suurista ongelmista on yleinen markkinoituja applikaatioita artikkelia suhtautuminen mielenterveysongelvarten vuonna 2020. Tutkimustyössä miin ja se, kuinka terveydenhuolto selvisi, että hoidon tukena ja kliinisissä puuttuu oirehdintaan liian myöhään. tarkkaan rajatuissa häiriöissä applikaaLiian usein auttavat tahot noteetioista on paljonkin apua. Sen sijaan raavat ongelmat vasta, kun yksilön akuuteissa kriiseissä kasvokkain tapaayöunet takkuavat, tunne-elämä minen on parempi vaihtoehto. tukahtuu ja hermoromahdus vaanii Applikaatioita on monenlaisia, ja nurkan takana. Ongelmat leviävät: erilaisia tyyppejä ovat esimerkiksi huoli sairastuneesta ja sairauden rokotmielialapäiväkirjat, käyttäjän rauhoittatama taloudellinen tilanne saavat myös miseen pyrkivät pelit ja hengitysharjoiomaiset oirehtimaan. Olen tuksia tarjoavat sovellukset. todistanut monta kertaa Kaupallisissa ja ulkositä, kuinka yksi sairastuu maisissa applikaatioissa on NOIDANKEHÄ ON KATKAISTAVA psyykkisesti, ja sairastuotettava huomioon yksiENNEMMIN AJOISSA KUIN MYÖHÄSSÄ. neen puoliso, lapset ja muut tyisyysasetukset. Moni omaiset oirehtivat pian ilmainen tai halpa applimyös. kaatio voi kerätä käyttäjästään tietoa ja myydä niitä eteenJos omainen huomaa orastavaa mielenterveyden oirehdintaa, päin. Julkisella rahoituksella tehtyjä kotimaisia applikaatioita millaisin keinoin hän voi asiaan puuttua, ennen kuin ongelmat voi käyttää melko huoleti – esimerkki tällaisesta on Nuorten leimahtavat täyteen liekkiinsä? mielenterveystalon Chillaa-appi. Joskus oirehtivalle riittää muutama käynti terveydenhoitaOn hienoa, että yhteiskunta on heräämässä ongelmien ennaljalla tai esimerkiksi 10 kerran lyhytpsykoterapia, kasvokkain taehkäisyyn. OECD arvioi mielenterveysongelmien kustantai etänä videopuhelun avulla. Ympäri Suomen on nykyään nusten olevan Suomessa 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta, pisteitä, joihin alle 30-vuotiaat voivat mennä ilman ajanvarausta eli noin 11 miljardia vuodessa. Kun hyvinvointialueet, kunnat keskustelemaan ongelmistaan. ja valtiot menettävät rahaa, palvelut heikkenevät. Palvelujen Ohjaamot ovat paikkoja, joissa nuori tai nuori aikuinen voi heikkeneminen tarkoittaa hankalampaa hoitoon pääsyä, jolloin saada neuvoja työhön, kouluun tai arjenhallintaan liittyvissä mielenterveysongelmien kustannukset taas kasvavat. Noidanasioissa. Eri kaupungeista löytyvät ohjaamot tarjoavat henkilökehä on katkaistava ennemmin ajoissa kuin myöhässä. kohtaista ohjausta, neuvontaa ja tukea myös mielenterveys- ja Muutos on vireillä ja olen huomannut, että omaisen kynnys päihdeasioissa. puhua mielenterveyden oirehdinnasta on madaltunut. Tämä Helsingissä Mieppi-palvelu tarjoaa keskusteluapua mielenter- muutos tuo mukanaan arkipäivän empatian ja välittämisen, jolla veysongelmiin ilmaiseksi, ilman pitkiä odotusaikoja. Nuorille ja on varmasti suuri rooli ongelmien ennaltaehkäisyssä. Valitetnuorille aikuisille suunnatussa palvelussa on päiviä, kun paikalle tavasti muutos ei vielä näy kaikkialla, ja olen todistanut itsekin voi saapua ilman ajanvarausta, mutta pääosin palveluun joutuu leimaavaa puhetta, kun omainen on tuonut tuntojaan julki. koronatilanteen vuoksi varaamaan ajan. Suunta on kuitenkin oikea. 20 LABYRINTTI122_020-021_kolumni.indd 20 1/2022 1.3.2022 7:40:19

Pitkittynyt korona-aika on syventänyt mielenterveyskriisiä – HOITOVASTUU KAATUNUT LÄHEISTEN HARTEILLE Mielenterveyspotilaiden hoitoon pääsy on vaikeutunut koronaepidemian aikana. Palveluiden katastrofaalinen tilanne vaikuttaa suoraan myös sairastuneen perheisiin ja läheisiin, kun hoitoon pääsy ja vastuu hoidosta on kaatunut heidän harteilleen. P erheenjäsenen tai muun läheisen psyykkinen sairaus kuormittaa. Kun sairastunut ei saa apua ajoissa, ympärivuorokautinen hoito- ja valvontavastuu on läheisillä. Raskas elämäntilanne vaikuttaa voimakkaasti heidän hyvinvointiinsa: normaalioloissakin noin puolet (46%) mielenterveysomaisista on korkeassa riskissä uupua tai masentua itse. Määrä on suuri ja pitkittynyt, elämää ravistellut korona-aika on kärjistänyt tilannetta entisestään. Arjen muutos on tuntunut erityisen voimakkaasti jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevien kuten psyykkisesti sairastuneiden ja heidän läheistensä keskuudessa. Psyykkisesti sairastuneet voivat yhä huonommin, kun apua ei ole riittävästi tarjolla. Kun mielenterveyspalvelut sakkaavat, monet sairastuneita kannattelevat läheiset ovat ajautuneet jaksamisensa äärirajoille tai sairastuneet jo itse. Monille vaativassa läheistilanteessa eläville omasta jaksamisesta huolehtiminen oli jo aiemmin hankalaa, nyt lähes mahdotonta. Räjähdysmäisesti kasvanut hoitovaje ja huutava pula sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista on johtanut siihen, että läheiset joutuvat 1/2022 LABYRINTTI122_020-021_kolumni.indd 21 huolehtimaan asioista, jotka kuuluvat ammattilaisille. FinFamin omaiskyselyn (2021) mukaan jopa 71 % vastaajista koki, että heidän vastuunsa sairastuneen läheisen hoidosta on kasvanut. On kohtuutonta vaatia, että arjesta, työstä, perheestä ja itsestä huolehtimisen lisäksi joutuu ottamaan vastuun myös VAIKKA LÄHEISET OVAT TÄRKEÄ JA LUONNOLLINEN TUKIVERKKO SAIRASTUNEELLE, HE EIVÄT OLE MIELENTERVEYSTYÖN AMMATTILAISIA. sairastuneen hoidosta. Valitettavasti tämä on arkipäivää monelle. Kun henkilöllä murtuu jalka, hän pääsee nopeasti hoitoon. Mielenterveysongelman kanssa lääkäriin pääsy kestää tällä hetkellä kuukausia. Tilanne on kestämätön. Jokaiselle sairastuneelle tulee taata hoitokontakti, jossa myös omaisia kuullaan ja koko perhe huomioidaan. Valtaosa mielenterveyden palvelukysynnästä kohdistuu terveydenhuollon perustasolle. Sote-palveluihin pitää saada lisää mielenterveysosaamista sekä osaamista vaativan läheistilanteen tunnistamisesta, tukemisesta ja ohjaamisesta läheisille suunnatun tuen kuten FinFamin toiminnan piiriin. Jos emme pidä huolta myös mielenterveysomaisten jaksamisesta ja tuesta, hoidossa on sairastuneen lisäksi myös omainen. Avun viivästyessä mielenterveysongelmat kasautuvat, kroonistuvat ja aiheuttavat inhimillistä kärsimystä monelle. Nopea ja helposti saatavilla oleva apu ennaltaehkäisee mielenterveyden häiriöiden pahentumista ja uusien ongelmien syntymistä. Oikea-aikaiset, matalan kynnyksen palvelut vähentävät ennen kaikkea niin sairastuneen kuin hänen läheistensäkin inhimillistä kärsimystä ja säästävät pitkällä aikavälillä rahaa. Nyt on aika toimia: uusilla aluevaltuutetuilla on mahdollisuus vaikuttaa mielenterveyspalveluiden tulevaisuuteen. Mielenterveyspalvelut on mitoitettava sen mukaan, mitä sairastuneen hoito vaatii ja myös sairastuneiden läheisille on tarjottava tukea. Teksti: Pia Hytönen 21 1.3.2022 7:40:19

VAIKUTA vastaamalla kyselyihin Mielenterveysomaisella on useita tapoja vaikuttaa asemaansa – yksi helppo tapa vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen on kyselyihin vastaaminen. Moni omainen saa vastauksia pohtiessaan myös oivalluksia omasta tilanteestaan. O maisella on keinoja vaikuttaa omaan asemaansa yhteiskunnallisesti ja lähipiirissään. Kun tarkoituksena on kehittää yhteiskuntaa, on tarpeellista, että myös omainen tietää erilaiset väylät ja mahdollisuudet. Yksi FinFamin tehtävistä onkin kannustaa ja auttaa omaisia vaikuttamaan asemaansa. FinFami on kartoittanut omaisten vaikuttamismahdollisuuksia vuoden 2021 Kyselyssä mielenterveysomaisten hyvinvoinnista ja mielenterveyspalveluiden tilasta sekä vuoden 2019 Mielenterveysomaisten hyvinvointitutkimuksessa. Yksi tärkeä teema on ollut kyselyihin vastaamisen merkitys vaikuttamisessa. Näissä kyselyissä FinFami selvitti, onko vastaajalla ollut mahdollisuus osallistua julkisen sektorin mielenterveyspalveluiden kehittämiseen. Kyselyissä on Kyselyistä saatu tieto lisää myös avointa keskustelua. Seuraava lainaus löytyy FinFamin omaiskyselyn vapaista kommenteista. ”On hyvä, että joku kysyy omaisten elämästä. Tiedon ja avoimen keskustelun avulla voi estää sairastumisia.” Vaikka kommentit olivat pääosin myönteisiä, joukossa oli myös vastanneita, jotka kyseenalaistivat vastaamisen hyödyt. Vaikuttaminen vastaamalla Alueelliset FinFami-yhdistykset tarjoavat omaisille mahdollisuuden osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Esimerkiksi vapaaehtoistyöllä ja kokemusasiantuntijoilla on tärkeä rooli omaisten aseman eteenpäinviemisessä. FinFamin kyselyjen vastauksista näkyi MONI VASTAAJA TOI ILMI KYSELYIHIN VASTAAMISEN KEINONA VAIKUTTAA. puitu myös järjestöjen tarjoamaa tukea ja sen kehittämistä sekä arviointia. Tutkimusten avoimista vastauksista kävi ilmi, että yksi tapa vaikuttaa ovat kyselyt itse. FinFami käyttää kyselyjen WXORNVLDLQIRJUDÀLNRLVVDMDUDSRUWHLVVD joiden avulla järjestö välittää tietoa eri tahoille kuten poliitikoille ja viranomaisille. Tieto on avuksi myös omaisille itselleen, ja se voi jo sinänsä auttaa omaisia tilanteensa hahmottamisessa. 22 LABYRINTTI122_022-023.indd 22 kokemus siitä, että järjestötoimintaan voi vaikuttaa myös ilman kokemusasiantuntijan tai vapaaehtoisen roolia, ja moni vastaaja toikin ilmi kyselyihin vastaamisen keinona vaikuttaa. ”Osallistun tässä juuri nyt vastaamalla tähän kyselyyn”, valotti eräs vastaaja ensimmäistä vaikuttamiseen osallistumistaan. Moni kyselyyn vastanneista näki, että vastaaminen on hyödyllistä asioiden muuttamisessa, ja he olivat kyselyn tekemisestä kiitollisia. ”On erinomaista, että lähi-ihmisistä pidetään huolta. Uskon, että tämän tyyppinen kartoitus mahdollistaa lähi-ihmisille tuen ja avun, jota he tarvitsevat”, vastasi eräs. Toisaalta osa vastaajista suhtautui epäilevästi kyselyn hyötyihin. ”Toivottavasti nämä kyselyt johtavat johonkin”, muotoili eräs vastaajista. Parhaimmillaan kyselyt haastavat vastaajaa miettimään uusia näkökulmia: kyselyt voivat tarjota oivalluksia ja olla jopa terapeuttista. Kyselyt tuen muotona Kyselyt voivat tuottaa kokemuksen tuen saamisesta ja ne voivat mahdollistaa henkilökohtaisia oivalluksia. Erityisesti ne vastaajat, jotka eivät olleet aiemmin kuulleet FinFamista, kuvasivat kyselyyn vastaamisen avaavan mahdollisuuden omien kokemustensa purkamiseen. Moni vastaajista kuvasi heränneensä kyselyn avulla tilanteensa kuormittavuuteen ja omaan tuen tarpeeseensa. Moni myös mainitsi kyselyyn vastaamisen tuottavan oivalluksia ja hyötyä itselle. ”Kiitos kun sain kertoa asioista, joista ei voi kertoa kenellekään”, kiitteli eräs vastaaja. ”Tajusin, etten ole halunnut puhua aiheesta töissä enkä edes työterveydessä. Kaipaisin vertaisryhmää, jossa jakaa ahdistusta ja kuulla selviytymistarinoita”, jakoi toinen vastaaja kokemuksensa. ”Ihanaa, että tällainen kysely on järjes1/2022 1.3.2022 7:40:59

tetty! En ole oikein ajatellutkaan, kuinka paljon tilanne rasittaa minuakin”, purki yksi vastaaja tilannettaan. ”Aion ottaa selvää, onko lähimmässä kaupungissa omaisten vertaistukitoimintaa. Se tulisi tarpeeseen”, oivalsi taas yksi vastaajista. Kyselyt eivät toki ole ainoa tapa vaikuttaa. Kyselyissä FinFami kartoitti myös erilaisia vaikuttamisen keinoja. Näin yhteiskuntaa muutetaan YKSI VAIKUTTAMISEN KEINO ON MYÖS OMAISEN OMA MIELIPITEEN ILMAISU. Vastaajat kuvasivat voineensa järjestötoiminnassa vaikuttaa asioihin esimer- jille. Moni vaikuttaa kirjoittamalla mielipiteensä tai ajatuksensa mediaan tai sosiaaliseen mediaan. Myös kuntalaisaloitteiden laatiminen on tapa vaikuttaa. kiksi kokemusasiantuntijoina ja vapaaehtoisina. Näissä rooleissa he olivat päässeet vaikuttamaan itse järjestötoimintaan, ja samalla toiminnan kautta oli ollut mahdollista kehittää julkisen sektorin mielenterveyspalveluita. Yksi vaikuttamisen keino on myös omaisen oma mielipiteen ilmaisu. Keinoja ovat palautteenanto hoitotahoille ja kansalaisaloitteiden allekirjoittaminen tai yhteydenotot suoraan päättä- Kaikki eivät olleet osallistuneet järjestötoiminnan tai julkisen sektorin mielenterveyspalveluiden kehittämiseen. Osa vastanneista tunnisti vaikuttamisen paikkoja ja keinoja, mutta eivät jaksaneet tai halunneet osallistua. Nämä ihmiset nimesivät erilaisia tilaisuuksia, joiden piirissä he olisivat voineet vaikuttaa. Yhden ryhmän muodostivat ne vastaajat, jotka eivät tunnistaneet vaikuttamispaikkoja tai -mahdollisuuksia laisin- 1/2022 LABYRINTTI122_022-023.indd 23 kaan. Kysymykseen ”Oletko osallistunut järjestön tai julkisen sektorin mielenterveyspalveluiden kehittämiseen?”, tuli vastauksia kuten ”en osaa sanoa”, ”millaisia vaihtoehtoja olisi” tai ”en ymmärrä mitä tällä tarkoitetaan”. Kohderyhmälle, joka ei tunnistanut vaikuttamisen paikkoja, on tärkeää tuoda esiin mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Yksi keino on madaltaa osallistumisen kynnystä ja tuoda ilmi erilaisia väyliä vaikuttaa. Näiden vaikuttamismahdollisuuksien esiin tuominen on tärkeää positiivisen mielenterveyden vahvistamisessa. Kyselyjen perusteella näyttää siltä, että eri järjestöjen vaikuttamiskeinoja käyttivät eniten he, jotka olivat muutenkin jo toiminnassa mukana. Yksi kysymys onkin, aktivoiko järjestötoiminta omaisia, vai osallistuvatko järjestötoimintaan tai tuen piiriin enemmän ne omaiset, jotka jo lähtökohtaisesti ovat aktiivisia. Teksti: Minna Vuorio ja Miika Auvinen Kuva: Pixabay 23 1.3.2022 7:41:00

Sitoutuminen psyykkisesti sairaaseen puolisoon on ELÄMÄNKYSYMYS Parisuhdesitoutuminen on asia, jota moni psyykkisesti sairastavan puoliso joutuu punnitsemaan. Vaikka sitoutuminen kulminoituu usein kysymykseen suhteen jatkumisesta, tämä on vain jäävuoren huippu. Alla on monitahoinen prosessi, jossa kohdataan omat jaksamisen rajat sekä syväluodataan henkilökohtaisia arvoja ja käsitystä hyvästä elämästä. Tasatahtia PUOLISON PSYYKKINEN SAIRAUS JOHTAA SUKELTAMAAN SYVÄLLE OMIIN ARVOIHIN JA SIIHEN, MITEN NIITÄ ELETÄÄN TODEKSI ARKIELÄMÄSSÄ. 24 LABYRINTTI122_024-029.indd 24 1/2022 1.3.2022 7:41:55

J outsenpariskunta symboloi elinikäistä sitoutumista, sillä se on yhdessä kuolemaan saakka. Vaikka parisuhdekulttuurimme on muuttunut, moni ihannoi edelleen elinikäistä liittoa. Sitoutuminen ei ole kuitenkaan vain suhteeseen jäämistä, vaan myös tahtoa jäädä siihen. Puolison vakava psyykkinen sairaus on raskas tilanne, joka näkyy eronneisuuden korkeassa määrässä. Niistä puolisoista, jotka jäävät parisuhteeseen, tiedetään lähinnä huolestuttavia asioita: moni sairastuu itsekin ja heidän itsemurhariskinsä on kohonnut. Miten parisuhteessa psyykkisesti sairaan puolison kanssa voi jaksaa ja elää hyvää elämää? Näitä kysymyksiä pohdin käytännöllisen teologian väitöskirjassani, jota varten haastattelin 16 psyykkisesti sairaan henkilön avio- ja avopuolisoa. Koska osallistujat olivat edelleen suhteessa, eivät eronneita, he edustivat vahvaa sitoutumista parisuhteeseen. Tulokset osoittavat, että puolison psyykkinen sairaus johtaa sukeltamaan syvälle omiin arvoihin ja siihen, miten niitä eletään todeksi arkielämässä. Haluanko olla tässä suhteessa loppuelämäni? Tämän kysymyksen ääreen pysähdyttiin usein vasta siinä vaiheessa, kun voimat olivat jo vähissä. Moni oli säilyttänyt pitkään toivonsa puolison toipumisesta, ja hyvät ajat saivat toivon nousemaan uudelleen. Itsensä jatkuvaa uhraamista perusteltiin muun muassa kristillisellä vakaumuksella ja varsinkin naisten kohdalla, kasvatuksella ”kiltiksi tytöksi.” Uupumuksen edessä vanhat ajattelumallit eivät kuitenkaan enää toimineet: oli uskallettava kyseenalaistaa omaa vakaumusta ja arvoja erityisesti suhteessa siihen, miten paljon toisen ihmisen eteen on tehtävä uhrauksia. Moni alkoi löytää myös kristillisestä vakaumuksestaan uusia näkökulmia, jotka tukivat henkilökohtaisten rajojen vahvistamista. Puolisoon oli helpompi sitoutua, jos tämä nähtiin sairauden haavoittamana siipirikkona eikä ikävänä ihmisenä, pahanilmanlintuna. Tahto olla parisuhteessa vaati kokemusta siitä, että puoliso on enemmän kuin sairautensa. Tätä kokemusta oli vaikea säilyttää, jos joutui sietämään puolison taholta vihamielisyyttä ja syyttelyä. Osa haastateltavista pohti myös arvojaan sen suhteen, onko oikein jättää 1/2022 LABYRINTTI122_024-029.indd 25 toinen sairauden takia. Näyttääkin siltä, että tarvittaisiin avoimempaa keskustelua siitä, mitä psyykkinen sairaus on suhteessa sairastuneen todelliseen minuuteen. Jotta sairaus ei määrittäisi koko parisuhdetta, tarvittiin vastavuoroisuutta. Vastavuoroisuus ei tarkoittanut sitä, etteikö suhteessa olisi ollut myös kipua ja pettymyksiä. Olennaista oli kokemus siitä, että sairaudestaan huolimatta puoliso haluaa panostaa ”meihin” ja yhteiseen tulevaisuuteen. Tärkeä kantava tekijä oli, jos parisuhteessa jaettiin samanlaiset elämänarvot. Monet olivat myös ajan myötä alkaneet antaa arvoa pienille rakkauden osoituksille. Teologi John Swinton on nostanut esiin kulttuurimme kapean parisuhdeihanteen, jossa rakkautta pitäisi osoittaa tauotta ja monin tunnepitoisin sanoin. Hänen mukaansa tämä malli voi estää meitä arvostamasta sellaista rakkautta, joka esimerkiksi psyykkisen sairauden vuoksi ilmenee pikemminkin arjen valta olivat äärimmäisiä henkilökohtaisten rajojen rikkomisen muotoja, joiden kohdalla parisuhde tai elämä eivät tuntuneet enää mielekkäiltä. Silloin, kun halua ja voimia olla suhteessa vielä on jäljellä, tarvitaan monenlaista tukea pariskuntien tukemiseen. Esimerkiksi aktiivinen osallistuminen puolison hoitoprosessiin oli osoitus sitoutumisesta parisuhteeseen. Moni oli kuitenkin luovuttanut koettuaan, että heidän osallistumisensa ei ollut tervetullutta. Osa niistä haastateltavista, jotka suunnittelivat suhteesta lähtemistä, koki, että jos heidät olisi aikanaan otettu mukaan puolison hoitoon, tilanne voisi nyt olla toinen. Tämän artikkelin joutsenet ponnistavat lentoon rinnakkain, mutta muistatko nähneesi joskus toisenlaisen kuvan; sellaisen, jossa kahden joutsenen yhteen painuneet päät pitkine kauloineen muodostavat sydämen? Tämä vertaus ei kuitenkaan toimi sitoutumisen mallina silloin, kun parisuhteessa on psyykkinen OMAN TULEVAISUUDEN VISIOIMINEN ON TÄRKEÄ KEINO VAHVISTAA HENKILÖKOHTAISIA RAJOJA JA TOIVOA SIITÄ, ETTÄ ”MINUN” OMA ELÄMÄNI VOI OLLA HYVÄÄ PUOLISON KÄRSIMYKSESTÄ HUOLIMATTA. pienissä teoissa ja yhteisesti jaetuissa arvoissa. Moni psyykkisesti sairaiden puolisoista pohti erilaisia tulevaisuuden skenaarioita, joissa syystä tai toisesta jäisi yksin. Rankimmillaan kysyttiin, miten selviän, jos puoliso tekee itsemurhan tai jos elämä tämän kanssa käy omalle ja lasten hyvinvoinnille vaaralliseksi. Erityisesti itsemurhan uhan alla koettiin syyllisyyttä ja häpeää: miten voin tässä pohtia itsekkäästi omaa tulevaisuuttani. Oman tulevaisuuden visioiminen oli kuitenkin tärkeä keino vahvistaa henkilökohtaisia rajoja ja toivoa siitä, että ”minun” oma elämäni voi olla hyvää puolison kärsimyksestä huolimatta. Psyykkisen sairauden kohdalla ei ollut aina mahdollista säilyttää vahvoja rajoja. Erityisen haasteellista se oli esimerkiksi silloin, kun pariskunnalla oli pieniä lapsia tai puolison sairaus johti omaishoitotilanteeseen. Henkinen ja fyysinen väki- sairaus. Toisiinsa kietoutumisen sijasta tarvitaan matkaamista tasatahtia, mutta silti erillisinä yksilöinä. Yhteiskuntamme ja sen eri avun muodot voivat parhaimmillaan toimia kuin kuvan joutsenia lentoon saatteleva vesi. Teksti: Jonna Ojalammi, TT/Tutkijatohtori/Itä-Suomen yliopisto Kuva: Juhani Vormula Artikkeli perustuu kirjoittajan englanninkieliseen artikkeliväitöskirjaan, jonka tiivistelmän ja johdanto-artikkelin voi lukea Helsingin yliopiston digitaalisesta arkisWRVWD +(/'$ KWWSVKHOGDKHOVLQNLÀ handle/10138/335815 25 1.3.2022 7:41:55

Hyvinvointikyselyn antimia Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami selvitti ihmisten näkemyksiä järjestötoiminnasta ja siihen osallistumisesta. Vuoden 2019 Mielenterveysomaisten hyvinvointitutkimus sisälsi kyselyn, jonka kysymykset käsittelivät muun muassa FinFami-yhdistysten tunnettuutta omaisten keskuudessa. F inFami toteutti järjestötoimintaa käsittelevän ja mielenterveysomaisille suunnatun avoimen sähköisen kyselyn vuonna 2019. Aiheita olivat järjestöjen omaisille järjestämä tuki ja toiminnan kehittäminen sekä niiden toteuttaminen ja arviointiin osallistuminen. Kyselyyn vastasi 799 henkilöä, ja se sisälsi Likert-asteikollisia väittämiä ja avoimia kysymyksiä. Likert-asteikollisilla kysymyksillä selvitetään sitä, kuinka kielteisenä tai myönteisenä vastaajat pitävät kysyttyjä ilmiöitä. FinFami jakoi tietoa kyselystä ja siihen vastaamisesta verkkosivuillaan, sosiaalisessa mediassa ja yhteistyötahojen kautta. 26 LABYRINTTI122_024-029.indd 26 Kyselyllä otettiin selvää Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin ja sen jäsenyhdistysten toiminnan tunnettuudesta, palvelujen käytöstä ja toimintaan osallistumista. Muut teemat liittyivät muun muassa vastaajan hyvinvointiin, sairastuneen läheisen tilanteeseen sekä työn ja omaisroolin yhteensovittamiseen. Ketkä osallistuvat järjestötoimintaan? Kyselyyn vastanneista kaksiviidesosaa oli osallistunut FinFamin toimintaan. Reilu neljäsosa oli tutustunut omaisten vertaistarinoihin eri viestintäkanavissa. Vajaa neljäsosa vastaajista oli kuullut järjestöstä, mutta ei ollut tutustunut sen järjes- tämiin toimintoihin tarkemmin. Järjestöstä ja sen toiminnoista ei ollut aiemmin kuullut neljännes kyselyyn vastanneista omaisista. FinFamin toimintaan osallistumista selittivät useat vastaajaan liittyvät sosiRGHPRJUDÀVHWWHNLMlWNXWHQLNlDVXLQpaikka ja tuloluokka. Järjestön toimintaan olivat vähiten osallistuneet 15–44-vuotiaat, vanhempien kanssa asuvat, kotiäidit ja -isät sekä opiskelijat. Yksi yhdistävä tekijä muita vähäisemmässä osallistumisessa oli asuinpaikka: maaseutumaisissa kunnissa ja maakunnista Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Savossa, Lapissa sekä Etelä-Karjalassa osallistuminen oli muita vähäisempää. Alueellisiin eroihin on voinut 1/2022 1.3.2022 7:41:57

vaikuttaa se, että Kainuussa ja PohjoisPohjanmaalla FinFamilla ei ole toimintaa ja Lapissa alueellinen järjestötoiminta on käynnistynyt hiljattain. He, jotka arvioivat osallisuutensa korkeaksi, myös osallistuivat eniten järjestön eri toimintoihin. Tutkimustulokset osoittavat, että järjestötoimintaan osallistuminen on yhteydessä myös positiivisen mielenterveyden kokemuksiin. Positiivisen mielenterveytensä kohtalaiseksi tai korkeaksi arvioineet osallistuivat useammin toimintaan kuin positiivisen mielenterveytensä matalaksi kokeneet. Vastaajien koulutus, ikä ja osallisuuden sekä positiivisen mielenterveyden kokemus vaikuttivat eroihin siinä, kuinka vastaajat tutustuivat vertaistarinoihin. Perusasteen koulutuksen saaneet ja 65–81-vuotiaat olivat hyödyntäneet vertaistarinoita muita useammin. Vertaistarinoihin vähiten tutustuivat he, jotka kokivat osallisuutensa matalaksi. Myös positiivisen mielenterveytensä matalaksi arvioineet olivat tutustuneet vertaistarinoihin muita harvemmin. Osallisuutta on varaa lisätä Osa vastaajista oli kuullut FinFamista, mutta jättänyt syystä tai toisesta osallistumatta toimintaan. Eritoten näin olivat tehneet 15–44-vuotiaat henkilöt, kotiäidit ja -isät sekä opiskelijat. Vastaajista toisen asteen koulutuksen käyneet, 15–44-vuotiaiden ikäryhmä ja kotiäidit sekä -isät olivat muita harvemmin kuulleet järjestöstä. Lisäksi osallisuutensa ja positiivisen mielenterveytensä matalaksi kokeneet olivat usein niitä, jotka eivät olleet kuulleet järjestöstä aiemmin. Kyselyn avovastauksissa vastaajat kuvasivat syitä sille, miksi eivät osallistuneet toimintaan. Osa ei ollut saanut ON TÄRKEÄÄ LUODA ERILAISIA TAPOJA JA MAHDOLLISUUKSIA OSALLISTUA JÄRJESTÖLLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN, TOTEUTUKSEEN JA ARVIOINTIIN. 1/2022 LABYRINTTI122_024-029.indd 27 KUVA: MARIKA FINNE tietoa palveluista ja koki, että heille ei ollut tarjottu tukea. Osa koki elämäntilanteensa sellaiseksi, että voimavaroja järjestölliseen toimintaan osallistumiseen ei ollut. ”Kyselyyn vastatessa tajusin, ettei kukaan ole koskaan tarjonnut minulle suoraan tai puolisoni kautta tukea tai apua mielenterveyskuntoutujan rinnalla elämiseen.” ”Omaisten voimat ovat myös vähissä ja on mukava, kun järjestö pitää itseään koko ajan esillä. Itsekin olen miettinyt toimintaan lähtemistä, mutta niin paljon jaksamista ei ole vielä ollut. Muutamia luentoja olen kuunnellut.” Järjestötoiminnan tunnettuutta on pyrittävä lisäämään eri ikäryhmissä, erilaisissa työtilanteissa olevien ja eri puolilla maata asuvien mielenterveysomaisten keskuudessa. Erilaisten toimintojen saavutettavuuteen, sisällölliseen rikkauteen, kiinnostavuuteen ja matalankynnyksen toimintaperiaatteisiin on hyvä kiinnittää huomiota. Järjestötoimintaan osallistuminen voi luoda henkilölle kokemuksen osallisuudesta. Onkin kiinnitettävä huomiota osallistumismahdollisuuksien monipuoliseen tarjontaan sekä toiminnasta tiedottamiseen kattavasti. Toimintaa voi kehittää Kyselyyn vastanneista omaisista hieman alle neljännes koki, että heillä oli ollut mahdollisuus osallistua järjestöjen kuten FinFamin omaisille järjestämän tuen ja toiminnan kehittämiseen, toteuttamiseen ja arviointiin. Parhaimmaksi osallistumismahdollisuutensa kokivat 65–81-vuotiaat ja eläkkeellä olevat omaiset. Heikoimmaksi osallistumismahdollisuutensa arvioivat 15–44-vuotiaat, kotiäidit ja -isät, opiskelijat, yrittäjät ja osa-aikatyössä olevat. Myös vanhempiensa kanssa asuvat ja lapsiperheiden aikuiset vastaajat kokivat osallistumismahdollisuutensa muita heikommiksi. Mahdollisuus kehittää ja arvioida järjestöjen omaisille tarjoamaa tukea ja toimintaa oli yhteydessä kokemukseen osallisuudesta. Henkilöt, jotka totesivat voineensa osallistua omaisille suunniteltujen toimintojen järjestämiseen, kokivat muita useammin osallisuutensa korkeaksi. Avovastauksissaan omaiset kuvasivat osallistumismahdollisuuksien liittyvän erityisesti vapaaehtoistoimintaan ja kokemusasiantuntijan rooliin. Toisaalta osa koki kyselyyn vastaamisen sekä palautteen antamisen mahdollisuutena osallistua järjestöllisen toiminnan kehittämiseen. ”On erinomaista, että lähi-ihmisistä pidetään huolta. Uskon, että tämän tyyppinen kartoitus mahdollistaa lähi-ihmisille tuen ja avun, jota he tarvitsevat.” Osa niistä vastaajista, joilla oli ollut mahdollisuus osallistua järjestöllisen tuen ja toiminnan kehittämiseen, toteutukseen ja arviointiin, totesi jättäneensä tämän 27 1.3.2022 7:41:58

mahdollisuuden ainakin ositJÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN vaikuttamiseen voi madaltaa tain hyödyntämättä. He toteesimerkiksi tiedotusta lisäämällä. OLI YHTEYDESSÄ POSITIIVISEN sivat syiksi omat voimavaKyselyn avovastauksiin sisälMIELENTERVEYDEN KOKEMUKSIIN. ransa ja motivaationsa. Kaikilla tyneet kommentit osoittavat, ei ollut riittävästi tietoa erilaiettä kiinnostusta ja halua osalsista mahdollisuuksista osallistua omaipalveluiden kehittämiseen järjestöissä. listua sekä vaikuttaa palvelujen toteutuksille suunnatun tuen ja toiminnan järjesKyselyiden toteutus ja palautteen seen on. tämiseen. keruu mahdollistavat tuen tarvitsijoiden ja muiden palveluita käyttävien näke”Enemmänkin olisin mukana, mikäli ”Voimia vievää täs tilantees...” mysten ja tarpeiden huomioimisen. pyydettäisiin.” Järjestöt huomioivat tällaisten kyselyiden Teksti: Marjatta Martin, tutkimuspäällikkö, ”Mahtavaa, jos tällä [kyselyyn vastaamalla] vastaukset, kun ne suunnittelevat palveyliopisto. voi vaikuttaa omaisten tuen kehittämiseen!” lujansa ja toimintaansa. On tärkeää luoda Lapin Minna Vuorio, vs. toiminnanjohtaja, erilaisia tapoja ja mahdollisuuksia osalFinFami ry. Tutkimus on toteutettu RecoveryOmaisen aktiivisuus esimerkiksi kokelistua järjestöllisen toiminnan kehittoimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hankkeessa. musasiantuntijana tai vapaaehtoistoimitämiseen, toteutukseen ja arviointiin. jana mahdollistaa osallistumisen tuen ja Kynnystä tuen ja toiminnan muotoihin Auringonkukkia -kurssi 11.-12.6.2022 Murikanrannassa Psyykkisesti sairastuneiden läheisille suunnattu oman jaksamisen tukemiseen ja voimavaroihin painottuva kurssiviikonloppu luonnon helmassa. Viikonlopun aikana on mahdollisuus vahvistaa ja löytää uusia voimavaroja luonnosta, yhdessä vietetystä ajasta, saunan löylyistä, pienryhmätyöskentelystä sekä vertaisuudesta. Kurssi alkaa lauantaiaamuna ja päättyy sunnuntaina iltapäivästä. Kurssikokonaisuuteen kuuluu myös jatkotapaaminen Tampereella syksyllä. Kurssin hinta on 70 €/hlö, sisältäen majoituksen, ruokailut, kurssiohjelman ja jatkotapaamisen. Kokoushotelli Murikanranta on Tampereen Terälahdessa Kuterintie 226. Kurssille haetaan 1.5. mennessä sähköisellä hakulomakkeella osoitteessa: ¿QIDPLSLUNDQPDD¿NXUVVLW Paperisia hakulomakkeita on saatavilla yhdistyksen toimistolta. 3RVWLWVHKDNHPXVWHQSDODXWXVPHQQHVVl osoitteeseen: Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry Hämeenkatu 25 A 3. krs. 33200 TAMPERE Hakemukset ja lisätiedot: Tiina Rissa p 040 5050 819 WLLQDULVVD#¿QIDPLSLUNDQPDD¿ 28 LABYRINTTI122_024-029.indd 28 1/2022 1.3.2022 7:41:59

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Mielenterveysomaisten palvelut jatkossa? A KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ luevaalit ovat onnellisesti ohi. Olipa sykähdytmuuttuu ja meidän on pysyttävä kehityksessä mukana. Uusien tävää kuulla, miten kaikkien puolueiden edushyvinvointialueiden palvelut tulevat ainakin aluksi myötäitajat olivat huolissaan mielenterveyspalveluista, lemään entisiä palveluita. Myös kolmas sektori on osittain ja myös yhdistysten tukemisesta. Nähtäväksi jää, mukana palveluiden suunnittelussa. Tulevaisuus näyttää, miten miten lupaukset todellisuudessa toteutuvat, sillä järjestöjen tarjoamat palvelut tullaan huomioimaan hyvinvoinolisihan myös omaisille kullanarvoinen asia, jos palvelut todella tialueilla. Toivottavaa on, että pääsemme hyvään yhteistyöhön parantuisivat. Tosiasia kuitenkin on, että julkisen sektorin kanssa. palvelut eivät voi todellisuudessa enää Tällä hetkellä julkisen puolen palvelut paljon heiketä tai niitä ei ole enää ollenkeskittyvät sairaiden hoitamiseen, joten kaan. Olisi hienoa, jos myös tämän sieltä ei juurikaan löydy tukea ja palvesairauden kohdalla hoitotakuu toimisi. luja mielenterveysomaisille. Siksi järjesVarsinkin korona-aika on ollut mielentöämme tarvitaan jatkossakin, tuomaan terveyskuntoutujille ja myös heidän palveluja omaisille. omaisilleen todella raastavaa aikaa. Julkinen sektori huomioi alaikäisten Kuntoutujien päivätoiminnat ovat olleet omaisia aina siihen saakka, kunnes suljettuina pitkiä aikoja, eikä virkistyspsyykkisesti sairastunut tulee täysi-ikäitapahtumiakaan ole ollut mahdollista seksi. Valitettavasti mielen sairaudet järjestää. Tiedän, että monet omaiset eivät kuitenkaan parane napin painalovat uupumuksen partaalla, koska hoitoluksella henkilön täysi-ikäistyttyä. vastuu on paljolti kaatunut heidän ylleen. Monesti ongelmat silloin vain lisäänFinFami on onneksi tarjonnut kiitettätyvät. Suomessa on myös paljon aikuisvästi palveluja myös verkossa, mutta silti väestöä, joka kärsii mielenterveysonosa omaisista on jäänyt tämän tuen ulkogelmista ja joilla on lapsia. Nämä lapset puolelle. Toivoa sopii, että pääsisimme ja nuoret ovat usein ulkona julkisen pian ohi koronasta ja sen eri varipuolen palveluista, vaikka kantaianteista ja yhteiskunta voisi jälleen sivat tilanteessa heille kuulumaJOSPA PÄÄSISIMME YHDESSÄ JULKISEN tonta vastuuta. Toivotaan, että avautua ja palata ennalleen. Uutisista kuulin, että veikkausSEKTORIN KANSSA KEHITTÄMÄÄN JA uudet hyvinvointialueiden päätvoittovarat tuloutetaan suoraan täjät kehittävät mielenterveyspalTOTEUTTAMAAN PALVELUJA, JOISSA valtion budjettiin ja valtio on veluja siten, että lapsia ja nuoria ei SAIRASTUNEET SAISIVAT NOPEASTI luvannut maksaa järjestöille ja jätetä yksin. muille veikkauksen edunsaajille Jospa pääsisimme yhdessä HYVÄN HOIDON JA OMAISET entisensuuruiset korvaukset. Tieto julkisen sektorin kanssa kehittäHUOMIOITAISIIN HOITOKETJUSSA. on helpottava, koska varmasti mään ja toteuttamaan palveluja, monessa järjestössä on mietitty, joissa sairastuneet saisivat nopemiten rahoituksen kanssa käy ja voidaanko asiakkaille edelleen asti hyvän hoidon ja omaiset huomioitaisiin hoitoketjussa. tarjota nykyisiä palveluita. Kuulostaakin hyvältä, että meidän Jos julkiselta puolelta ei löydy mielenterveysomaisia tukevia mielenterveysomaisten yhdistykset, FinFamit ympäri Suomen, palveluita, olisi hienoa, että voisimme tehdä yhteistyötä, jossa voivat jatkaa toimintaansa. Toivottavasti saamme rahoituksen tämä sektori ohjaisi omaisia FinFamin tuen piiriin. säilymään ja voimme jatkossakin tarjota mielenterveysomaisille hyviä ja laadukkaita palveluja. Hyvää kevättä ja voimia päiviinne! On tärkeä kehittää uusia palveluja, koska yhteiskunta 1/2022 LABYRINTTI122_024-029.indd 29 29 1.3.2022 7:41:59

KUVA: MARIKA FINNE FinFamin hyvinvointikyselyn tulokset osoittavat, että perheen antama tuki vastasi parhaiten heidän sairastuneen läheisensä tarpeisiin. Näkemyksiä sosiaalisesta tuesta Kuinka eri tahoilta saatu sosiaalinen tuki vastaa sairastuneen läheisen tarpeisiin? Annettu tuki voi olla esimerkiksi myötätuntoa, taloudellista auttamista tai vertaistukea. Sosiaalista tukea tarjoavat esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan toimijat, perheenjäsenet sekä ystävät. S osiaalinen tuki tarkoittaa kaikkea sitä tukea, jota ihminen voi saada toisilta ihmisiltä. Sosiaalinen tuki voi olla emotionaalista eli tunnetukea, toiminnallista ja käytännöllistä tukea, informatiivista eli tiedollista tukea sekä henkistä tukea. 30 LABYRINTTI122_030-033.indd 30 Tunnetuki voi olla esimerkiksi empatiaa, myötätuntoa, välittämistä, läsnäoloa ja kuuntelua. Käytännöllistä tukea ovat muun muassa palvelukset sekä aineellinen tai taloudellinen tuki. Tiedollinen tuki on informaatiota, tietoja ja neuvoja muun muassa erilaisista tarpeiden mukaisista palveluista. Henkinen tuki voi olla arvostusta ja rakentavaa palautetta tai kiitosta esimerkiksi toiminnasta tai tavoitteiden saavuttamisesta. Sosiaalinen tuki on merkityksellistä ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Sitä, kuinka sosiaalinen tuki vastaa sairastuneen tarpeisiin, kuvataan termillä ”tarvevastaavuus”. Mielenterveys1/2022 1.3.2022 7:43:16

omaisten keskusliitto – FinFami toteutti vuonna 2019 Omaisten hyvinvointikyselyn, jossa 799 omaista kertoi näkemyksensä aiheesta. Mielenterveysomaisille kohdennetussa kyselyssä omaiset arvioivat perheen antaman tuen vastanneen parhaiten heidän sairastuneen läheisensä tarvetta. Hieman yli 40 prosenttia omaisista arvioi julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tuen tarvevastaavuuden hyväksi. Lähes yhtä moni piti ystäviltä saatua tukea merkittävänä. Omaisista neljäsosa arvioi vertaistuen vastaavan hyvin läheisensä tarpeita ja viidesosa piti järjestöllistä tukea merkittävänä. Läheisiään kannattaa tukea, sillä kyselyn vastausten perusteella sosiaalisen tuen antaminen parantaa tuen antajan mielenterveyttä. Perheenjäsenten antama tuki Kyselyssä omaiset arvioivat eri sosiaalisen tuen muotoja, joista yksi oli perheen antama tuki. Monet eri tekijät asuinpaikasta taloudelliseen tilanteeseen olivat yhteydessä omaisten vastauksiin. Esimerkiksi omaisen asuinkunnalla oli yhteys näkemykseen perheen antaman tuen merkityksestä. Kaupunkimaisissa kunnissa asuvat arvioivat perheenjäsenten antaman tuen merkityksellisemmäksi kuin maaseutumaisissa kunnissa asuvat omaiset. Vastaajat arvioivat perheenjäsenten tuen tarvevastaavuuden hyväksi erityisesti silloin, kun sairastunut läheinen oli lapsi tai oma sisarus. Myös läheisen hoitokontakti tai sen puute vaikutti arviointeihin perheen antamasta tuesta. Omaiset, joilla ei ollut tietoa läheisensä hoitokontaktista tai jotka tiesivät hoitokontaktin puuttuvan, arvioivat perheen antaman tuen tarvevastaavuuden heikommaksi kuin hoitokontaktin olemassaolosta tietoiset omaiset. Omaiset, jotka kokivat olevansa ainoita, joiden perheessä on mielenterveyden ongelmia, arvioivat perheen antaman tuen merkityksen heikommaksi kuin muut. Kyselyn avovastauksissa kritisoitiin omaisten vastuuta tuen antamisessa. ”Minua harmittaa, että mielenterveyspotilaat jätetään omaisten kontolle…”, kuului eräs vastauksista. 1/2022 LABYRINTTI122_030-033.indd 31 SOSIAALINEN TUKI TARKOITTAA KAIKKEA SITÄ TUKEA, JOTA IHMINEN VOI SAADA TOISILTA IHMISILTÄ JA VIRANOMAISILTA ERI PALVELUJÄRJESTELMISTÄ. Taloudellinen tilanne oli yksi arviointeihin vaikuttava tekijä. Sillä oli yhteys omaisen käsitykseen siitä, kuinka paljon läheisiltä saatu tuki merkitsee sairastuneelle. Heikko taloudellinen tilanne näkyi arvioissa siinä, että vastaajat kokivat perheeltä saadun tuen tarvevastaavuuden heikommaksi. Samoin etäyhteyksien avulla sairastuneeseen yhteyttä pitävät arvioivat, että läheisten antama tuki vastaa heikommin sairastuneen tarpeisiin. Myös muiden ihmisten leimaava puhe tai käsitys mielenterveyden häiriöiden harvinaisuudesta perheissä ovat yhteydessä ajatuksiin heikosta tarvevastaavuudesta. Omaisen kokema syyllisyys ja häpeä läheisen ongelmista sekä ongelmien salaaminen liittyvät kokemukseen sosiaalisen tuen tarvevastaavuudesta: syyllisyyttä tai häpeää kokevat vastaajat arvioivat läheisten antaman tuen vastaavan sairastuneen tarpeisiin heikoiten. Ystävät tukevat Sosiaalista tukea tarjoavat perheen lisäksi myös ystävät ja yhteiskunta. Jotkut vastaajat kokivat muita todennäköisemmin ystävien tuen vastaavan läheisensä tarpeisiin. Tällaisia vastaajia olivat he, jotka kokivat mielenterveytensä kohtalaiseksi tai hyväksi. Myös hyvä taloudellinen tilanne paransi arvioita ystävien tuesta. Omaiset arvioivat ystävien antaman tuen tarvevastaavuuden paremmaksi, jos SOSIAALINEN TUKI ON MERKITYKSELLISTÄ IHMISEN HYVINVOINNIN KANNALTA. sairastunut oli oma lapsi. Jos sairastunut oli oma vanhempi, arviointi tarvevastaavuudesta oli heikompi. Jos omainen oli sairastuneeseen eniten yhteydessä etäyhteydellä, hän todennäköisemmin koki, että ystävien antaman tuen tarvevastaavuus on heikompi. Jos omaiset kokivat omien perheidensä olevan ainoita, jonka piirissä on psyykkisiä sairauksia, he todennäköisemmin arvioivat ystävien tuen heikommaksi kuin muut. Samoin ystävien tuen arvioivat heikommiksi he, jotka häpesivät ongelmia perheessään tai pyrkivät salaamaan ne. Sosiaali- ja terveysala reagoi ongelmiin Yksi sosiaalisen tuen tarjoaja on julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto. Sen antaman tuen arvioivat muita heikommaksi ne omaiset, joiden läheiseltä puuttui mielenterveysongelmaan liittyvä diagnoosi. Yksityisen terveydenhuollon merkitys oli suurempi heille, jotka kokivat positiivisen mielenterveytensä korkeammaksi. Avovastauksista kävi ilmi, että vakuutus ja oman taloudellinen tilanne mahdollistavat yksityissektorilta ostettavat palvelut. ”Hoitoon pääsyyn olemme joutuneet käyttämään yksityistä sektoria, onneksi vakuutus.” ”Kela terapia, meillä oli varaa omaosuuteen.” Tukea järjestävät myös mielenterveysasioihin vihkiytyneet järjestöt. Niiden antamaa tukea arvioivat myönteisimmin omaiset, jotka kokivat positiivisen mielenterveytensä ja osallisuutensa korkeaksi. Toisaalta näiden omaisten joukossa oli myös eniten niitä, jotka eivät ilmaisseet tarvetta järjestölliselle tuelle. Sairastuneen läheisensä kanssa yhdessä asuvat tai päivittäin yhteydessä olevat omaiset eivät arvioineet läheisensä tarvitsevan tukea järjestöiltä. Jos sairastuneella läheisellä ei ollut hoitokontaktia mielenterveyspalveluihin tai jos omainen ei tienneet kontaktista, arvioi omainen todennäköisemmin järjestöllisen tuen tarvevastaavuuden heikommaksi. Järjestöjen antamaa tukea kritisoivat ne omaiset, jotka kokivat, ettei mielenterveysongelmia ole muissa perheissä. Yhtä lailla järjestöjen antamaa tukea kuva31 1.3.2022 7:43:17

Taulukko 1. Omaisten näkemykset eri tahojen antaman sosiaalisen tuen vastaavuudesta läheisensä tarpeisiin (prosentteina). Eri tahojen antaman tuen tarvevastaavuus Ei lainkaan Melko heikosti Melko hyvin Hyvin Ei tarvetta Yhteensä % (n) Perheenjäsenten tuki 9,4 24,9 35,4 29,0 1,3 100 (794) Muiden läheisten tuki 20,9 40,6 25,4 10,7 2,4 100 (788) Ystävien tuki 22,8 35,9 28,1 11,4 1,9 100 (791) Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tuki 13,3 44,3 27,6 14,1 0,8 100 (790) Yksityiseltä sosiaali- ja terveydenhuollolta itse ostetut palvelut 41,1 14,2 8,8 8,2 27,7 100 (776) Järjestöjen tuki 46,9 15,7 13,3 7,4 16,7 100 (772) Vertaistuki 40,2 23,3 15,8 9,6 11,1 100 (772) Muu taho 48,4 4,7 7,4 9,7 29,8 100 (258) OMAISTEN NÄKEMYKSET SAIRASTUNEEN LÄHEISEN SAAMASTA TUESTA OVAT YHTEYDESSÄ HEIDÄN OMIIN KOKEMUKSIINSA OSALLISUUDESTA JA POSITIIVISESTA MIELENTERVEYDESTÄ sivat heikoksi he, jotka olivat salanneet perheensä mielenterveysongelmat. Osa omaisista korosti kyselyn avovastauksissa järjestöjen antaman tuen merkitystä. Samalla moni myös koki toiminnasta tiedottamisen vähäiseksi. ”Järjestöt toimivat aktiivisesti, mutta työntekijät eivät niistä puhu riittävästi omaisille eikä ehkä kuntoutujillekaan”, vastasi eräs omaisista Yksi sosiaalisen tuen muodoista on sairastuneiden keskinäinen vertaistuki. Jotkut omaiset tapaavat sairastuneen läheisensä päivittäin. He arvioivat muita myönteisemmin vertaistuen tarvevastaavuutta. Jos sairastuneella läheisellä oli hoitokontakti mielenterveyspalveluihin, arvioivat omaiset vertaistuen merkitystä muita myönteisemmin. Sen sijaan ne, jotka olivat salanneet läheisen mielenterveysongelmat, arvioivat vertaistuen merkityksen muita heikommaksi. Etäyhteyksin läheiseensä harvoin yhteyttä pitävät omaiset myös 32 LABYRINTTI122_030-033.indd 32 olivat muita kriittisempiä. Jos omainen koki positiivisen mielenterveytensä ja osallisuutensa muita alhaisemmaksi, hän todennäköisemmin arvioi vertaistuen merkitystä muita kriittisemmin. Näin arvioivat myös taloudellisen tilanteensa huonommaksi kokeneet Läheisensä kanssa samassa taloudessa asuvat omaiset arvioivat muita kriittisemmin läheiselleen suunnatun vertaistuen merkitystä. Näissä omaisissa oli myös muita enemmän niitä, jotka eivät pitäneet vertaistukea tarpeellisena. OMAISET, JOIDEN SAIRASTUNEELLA LÄHEISELLÄ OLI HOITOKONTAKTI MIELENTERVEYSPALVELUIHIN, ARVIOIVAT VERTAISTUEN MERKITYSTÄ MUITA MYÖNTEISEMMIN. Pohdintaa sosiaalisen tuen merkityksestä Tarpeita vastaavan sosiaalisen tuen saaminen ja sen antaminen ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Mielenterveysomaisten hyvinvointitutkimuksen tulokset osoittavat, että omaisten näkemykset sairastuneen läheisen saamasta tuesta ovat yhteydessä heidän omiin kokemuksiinsa osallisuudesta ja positiivisesta mielenterveydestä. Sosiaalisen tuen antaminen sairastuneelle läheiselle vaikuttaa myös omaisten omiin kokemuksiin osallisuudestaan ja psyykkisestä hyvinvoinnistaan. Mielenterveyden haasteisiin voi liittyä stigma ja sen aiheuttama häpeä, syyllisyys ja salaaminen. Nämä kielteiset ilmiöt ovat yhteydessä siihen, miten omaiset kokevat eri tahojen antaman tuen vastaavan sairastuneen läheisen tarpeisiin. Arvioihin vaikuttaa myös omaisten tiedonsaanti mielenterveyden häiriöistä ja niiden yleisyydestä: onkin tärkeää, että järjestöt tarjoavat omaisille tietoa näistä aiheista. Teksti: Marjatta Martin, tutkimuspäällikkö, Lapin yliopisto. Minna Vuorio, vs. toiminnanjohtaja, FinFami ry. Tutkimus on toteutettu Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hankkeessa. 1/2022 1.3.2022 7:43:17

1/2022 LABYRINTTI122_030-033.indd 33 33 1.3.2022 7:43:32

KOLUMNI Elina Uusivuori, toiminnanjohtaja, FinFami Satakunta ry Järjestöt, hyvinvointialueiden voimavara “M KUVA: PIIA VIENA inulla oli ahdis1. Hoitoon pääsy psyykkisesti sairastutunut ja hätäänneiden tai oirehtivien kohdalla on taattynyt olo ennen tava ja koko perhe on huomioitava. keskustelua, mutta 2. Järjestöt on otettava mukaan kehittä(omaisneuvonta-) miseen jo rakenteellisia muutoksia tehtäkeskustelumme avulla tunnen oloni keventyessä. neeksi ja jaksan taas paremmin olla läheiseni 3. Järjestöt tulee nähdä tasavertaisina tukena”, kertoo psyykkisesti sairastuneen avuntarjoajina ja osana asiakkaan palveomainen. lujen sekä tuen ekosysteemiä kaikkialla Sosiaali- ja terveyspalvelujen muutokSuomessa. sessa ajatus on se, että kansalaiset 4. Järjestörahoituksesta on keskusteltava saisivat sotekeskuksista yhdeltä luukulta yhdessä järjestöjen kanssa ja lähtökohkaikki tarvitsemansa sosiaali- ja terveystana on ymmärrettävä järjestötoiminnan palvelut oikea-aikaisesti ja ennaltaehkäimerkitys yhteiskunnalle ihmisten hyvinsevästi. voinnin edistäjänä. Järjestöjen osallistamisessa hyvin5. Terveyden ja hyvinvoinnin sekä sosiaavoinnin ja terveyden edislipuolen ammattilaisille tulee tämiseen sekä sote-kehitysolla itsestään selvää ja arkiTARVITSEMME YMMÄRRYKSEN LISÄÄMISTÄ, työhön on jyrkkiä alueellisia päivää asiakkaiden ja heidän AMMATTITAIDON JAKAMISTA eroja. Joillakin alueilla järjesläheistensä ohjaaminen tötoimijat nähdään kehitjärjestötoimintaan osana JA ASENTEEN MUUTOSTA. tämistyön kumppaneina, perheiden tukisuunnitelmia. Vain yhteistyössä järjestökentän kanssa tulevaisuuden hyvintoisaalla järjestöjä ei huomioida juuri ollenkaan. vointialueet ja sotekeskukset onnistuvat tavoitteessaan tarjota Ajatus oikea-aikaisesta ja ennaltaehkäisevästä matalamman oikea-aikaisia ja ennaltaehkäiseviä palveluita. Meidän kaikkynnyksen avusta on jalo. Todellisuudessa esimerkiksi psykiatkien on otettava puheeksi huolemme omaisten mielenterveyriseen hoitoon pääsy on vaikeaa, mikä tarkoittaa, että omaiset destä. Samalla autamme heitä löytämään oikeanlaista apua koko uupuvat hoitovastuunsa alla. Jos huomioidaan vain potilas tai asiakas, ennaltaehkäisemisen perheen tarpeisiin. Järjestöjen tulee tuottaa tietoa yhteiskunnalle ja kirkastaa ja oikea-aikaisen avunsaamisen tavoitteet saattavat jäädä toteumuillekin toimintansa ydin siten, että kuka tahansa ymmärtää, tumatta muun perheen osalta. Siksi järjestöjen ammattitaitoa ja minkälaista tietoa, tukea ja toimintaa kansalainen tai ammattiosaamista sekä ruohonjuuritason tietoa tulee hyödyntää; näin lainen voi järjestöiltä saada. Lisäksi on tärkeää kertoa, kuinka perheet saavat oikea-aikaista apua. ihmiset voivat osallistua, toimia ja vaikuttaa kaikkien mielenterOleellista juuri nyt on dialogi: tarvitsemme ymmärryksen veyden ja hyvinvoinnin hyväksi. lisäämistä, ammattitaidon jakamista ja asenteen muutosta. Järjestöt ovat monen ihmisen hyvinvoinnin perusta ja tuleDialogin myötä eri tahot voisivat nähdä järjestöt tasavertaisina vaisuudessa hyvinvointialueiden tärkein voimavara. Yhdessä osaajina, eikä vain tiedon ja rakenteiden vastaanottajina. olemme enemmän. Mitä sitten tulisi tapahtua ja mitä pitäisi vahvistaa? 34 LABYRINTTI122_034-035_kolumni_Jäsenyhdistykset.indd 34 1/2022 1.3.2022 8:42:35

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi info@finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen (vuorotteluvapaalla 30.6.2022 asti) puh. 040 776 5911 pia.hytonen@finfami.fi Vs. toiminnanjohtaja Minna Vuorio p. 045 800 4903 minna.vuorio@finfami.fi Kehittämispäällikkö Karoliina Beckman puh. 040 523 8841 karoliina.beckman@finfami.fi Asiantuntija, viestintä Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Asiantuntija, vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Asiantuntija, yhdistyshallinto Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi Asiantuntija, aluetyö Laura Suominen puh. 040 192 2752 laura.suominen@finfami.fi LABYRINTTI122_034-035_kolumni_Jäsenyhdistykset.indd 35 LAPPEENRANTA: https://finfami.fi/finfami-mielenterveysomaiset-etela-karjala-ry/ FinFami – Mielenterveysomaiset Etelä-Karjala ry p. 044 389 8425 harripirttimaki@gmail.com PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi ROVANIEMI: https://lappi.finfami.fi/ Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry Info.lapinmielenterveysomaiset@gmail.com HÄMEENLINNA: www.finfamikantahame.fi FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna toimisto@finfamikantahame.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050 528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Asemakatu 16, 70100 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.finfamipaijathame.fi/ Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 Lahti toimisto@finfamipaijathame.fi www.omaiset.fi p. 040 704 9913 PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry Itsenäisyydenkatu 35 B 3.krs, 28130 Pori puh. 044 303 6282 salla.ristolainen@finfamisatakunta.fi SALO: www.finfamisalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 toimisto@finfamisalo.fi SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Huhtalantie 2, 3. krs, 60220 Seinäjoki www.finfamiep.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 ark. 9-15 (neuvonta) www.vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kaarlelankatu 21, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen. 1.3.2022 7:47:30

Kun yksi Kun yksi sairastuu sairastuu monen maailma monen maailma muuttuu. muuttuu. Et jää yksin. Et jää yksin. LABYRINTTI122_kannet I ja IV.indd 36 1.3.2022 7:52:50