MAINOSLIITE 1/2022 RAKENTAMINEN JA INFRASTRUKTUURI VANTAAN RATIKKA – kasvavan kaupungin kehittäjä 2 KRUUNUSILLAT-RAITIOTIE: Allianssi opettaa kantamaan yhdessä vastuuta 3 TAMPEREELLE kehittyy elämyksellinen kaupunkikeskusta 4 TURUN keskustaan lisää vireyttä ja elinvoimaa 5 SCHNEIDER ELECTRIC: Energiaratkaisujen uudistamisessa vastattava isoihin kysymyksiin 10 8 SKANSKA Työhyvinvointi syntyy toimistolla 6 MYRSKY ENERGIA Tuulivoimaa kotimaisella osaamisella ja omistajuudella MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 1

MAINOSLIITE Vantaan ratikka – kasvavan kaupungin kehittäjä Ratikka on Vantaan kärkihanke, ja tärkeä pääkaupunkiseudun raideverkoston osa. Raitiotie kulkee lentoasemalta Jumbon ja Tikkurilan kautta Hakunilaan, ja siitä Länsimäen kautta Mellunmäen metroasemalle. Ratikka mahdollistaa kaupungin kasvun kestävästi joukkoliikenteen varrelle. V antaan Kehärata, Tampereen ratikka sekä Raide-Jokeri ovat jo osoittaneet voimansa kaupunkikehityksessä: kasvu kulkee kiskoilla. Vantaan ratikan arviot osoittavat samaa: ratikka luo ja vahvistaa kestävää kasvua. ”Toisin kuin bussilinjat, raiteet ovat pysyvät. Tämä on suotuisaa pitkäjänteiselle kiinteistökehittämiselle ja uudisrakentamiselle. Ratikan saapumisen myötä Vantaan useita kaupunkikeskustoja ja muita pysäkkiympäristöjä kehitetään lähipalveluineen. Arvioimme ratikan tuovan uusia asukkaita noin 10 000 ja uusia työpaikkoja noin 5000”, kertoo Vantaan ratikan hankejohtaja Tiina Hulkko. Ratikka investointien mahdollistajana Arvioiduista 393 miljoonan rakentamiskustannuksista Vantaan osuus olisi 267, Helsingin 12 ja valtion 114 miljoonaa euroa. Toisaalta Vantaa saa tuloja maanmyynti- ja maankäyttösopimustulojen, kiinteistöverokertymän kasvun ja rakentamisesta palautuvan verotulon kautta arviolta 425 miljoonaa euroa 40 vuodessa. ”Ratikkahankkeen myötä investoreille avautuvat jopa kymmenen miljardin euron investointimahdolli- suudet. Asuinrakentamista ratikkareitin varrelle on mahdollista toteuttaa jopa 2,3 miljoonaa kerrosneliömetriä, ja toimitilapuolella 1,5 miljoonaa kerrosneliömetriä”, Hulkko sanoo ja lisää: ”Uusia kohteita kaupunkikehittämiselle on jatkossa esimerkiksi Hakunilan ja Länsimäen alueilla, jo vetovoimaisten Tikkurilan ja Aviapoliksen lisäksi.” Vantaan ratikan suunnittelu etenee Ratikan 19,3 kilometrin mittaiselle reitille tulisi 26 pysäkkiä, ja matkustajia vuonna 2030 olisi noin 82 000 vuorokaudessa. Parhaillaan suunnittelupöydällä Vantaalla on ratikkakäytävän kaavarunko, jossa tavoitteena on tiivis kaupunkirakenne, kestävän liikkumisen mahdollistaminen sekä miellyttävä kaupunkiympäristö. Lisäksi tehdään asemakaavoja ja katusuunnitelmia, joilla raitiotie sovitetaan olemassa olevaan kaupunkiin. Voimassa olevan yleissuunnitelman mukaisesti rakentaminen voisi alkaa vuonna 2024 ja liikennöinti neljä vuotta myöhemmin. Ratikan suunnittelua voi seurata verkossa osoitteessa vantaa.fi/ratikka sekä sosiaalisessa mediassa. • Kuva: Sakari Manninen/ Vantaan kaupunki 2 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE JOHTAVA ASIANTUNTIJA ASIANTUNTIJA Nyt rakennetaan tuulivoimaa! Kuva: Lauri Hänninen Allianssi opettaa kantamaan yhdessä vastuuta R akennusalalla on totuttu lokeroimaan hankkeiden vastuut meille ja teille. Valtava määrä energiaa kuluu sen arviointiin, onko kunkin vastuut ymmärretty oikein. Vuosikymmenen mittainen taival allianssimaailmassa on tuottanut yhteistyön välähdyksiä, mutta opettelu on vielä kesken. Allianssi ei ole patenttiratkaisu jokaiseen hankkeeseen, mutta jos hankkeen sisältöä tai riskejä ei pystytä riittävästi määrittelemään, kannattaa allianssia harkita. Mallissa kaikkien osapuolten pitää heittäytyä ja hyväksyä erilainen toimintamalli ja ennen kaikkea yhteinen riskien kantaminen. Ei pidä yrittää toimia vanhojen vastuunjakomallien mukaan, vaan pitää opetella kantamaan kokonaisvastuu yhdessä. Jokainen allianssi on tekijöidensä näköinen ja mallin ideologia ja riskien yhdessä kantaminen pitää oppia käytännössä. Rakennusala on lähtenyt opin tielle, mutta vielä on matkaa ennen kuin tosissaan uskalletaan kantaa riskit yhdessä. Vanhasta toimintamallista pois oppiminen on varmaakin se vaikein rasti, mikä koskee kaikkia hankkeen osapuolia. Loppuun on vielä pakko puhua vähän rahasta. Meillä raitiotiehankkeeseen on yhdistetty reitin varrella olevaa muuta kaupunkikehitystä. Tämän seurauksena raitiotien hintaa on ynnäilty julkisuudessa yllättävin tavoin. Jos putkiremonttia suunniteltaessa puoliso ilmoittaa haluavansa samalla uudet keittiökaapit ja kodinkoneet, kun vanhat täytyy kuitenkin irrottaa, lasketaanko itse putkiremontin kallistuneen? • Ville Alajoki Kruunusillat-raitiotien hankejohtaja T Kuva: Aki Kolehmainen uulivoimaa rakennetaan nyt Suomessa ennätysvauhtia: vuosikymmen sitten tuulivoima kattoi kuluttamastamme sähköstä alle prosentin, nyt noin 10 prosenttia ja vuosikymmenen puolivälissä jo neljänneksen. Teknologia on kehittynyt aimo harppauksin, ja nyt rakennettava tuulivoima on markkinaehtoista. Se ei siis saa – tai tarvitsekaan – valtion tukea. Tuulivoima kasvattaa Suomen energiaomavaraisuutta, vie meitä kohti kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja sitoo Suomeen usean miljardin investoinnit. Ennen kaikkea tuulivoima tuo lukuisiin kuntiin eri puolille Suomea elinvoimaa ja suuret kiinteistöverotulot. Tuulivoimainvestoinnit hajautuvat laajalle, samoin voimaloiden rakennustyöt. Lainsäädännön näkökulmasta tuulivoimatyömaat ovat rakennustyömaita samoin kuin mitkä tahansa muutkin rakennustyömaat. Yksittäisiä voimaloita rakennetaan lähivuosina satoja. Nykyvoimalat vaativat suurusluokkaa kilometrin välimatkan toisiinsa, joten yksittäisiä rakennuskohteita on hyvin hajautetusti. Samalla, kun tehdään paljon ja nopeasti, kasvaa myös onnettomuuksien todennäköisyys. Suomessa, kuin myös maailmalla, tuulivoimaan liittyviä onnettomuuksia on tapahtunut vähäisesti. Mahdollisten onnettomuuksien mittakaava on pieni, mutta toki suuriin korkeuksiin ja komponentteihin, isoihin nostureihin ja kuljetuksiin liittyy aina omat, varsin isot riskinsä. Tuulivoimaalalla on pitkälle kehittynyt turvallisuuskulttuuri, mutta kuten monella muullakin alalla, haaste on turvallisuusajattelun jalkauttaminen läpi koko alihankintaketjun, työmaille ja hetkeen, kun verensokeri on laskenut lounaan lähestyessä, työvuoro alkaa olla paketissa tai kiire painaa. Miten varmistetaan, että turvallisuuskulttuuri on jokaisella työmaalla olijalla selkäytimessä? Suomen Tuulivoimayhdistys tarttuu tänä vuonna aiheeseen ennaltaehkäisevästi ja erityisellä tarmolla – ennen kuin sattuu ja tapahtuu. • Heidi Paalatie operatiivinen johtaja Suomen Tuulivoimayhdistys ry CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 3

MAINOSLIITE Kuva: Skyfox Marko Kallio Tampereelle kehittyy elämyksellinen kaupunkikeskusta Tampereen keskustassa on viime vuosina toteutunut useita suurhankkeita ja lisää on tulossa. Kaiken takana on keskustan kehittämisen strategia, joka lunastaa nyt lupauksiaan. T ampereen keskustaa on viime vuosina kehitetty isolla visiolla ja kunnianhimolla. On valmistunut toinen toistaan näyttävämpiä hankkeita. On uusi huippumoderni Nokia Arena tornitaloineen, Suomen pisin maantietunneli, viihtyisä Ranta-Tampellan asuinalue ja keskustan läpi kulkeva raitiotie. ”Haluamme olla rohkeita jatkossakin. Uuden kaupunkistrategian mukaan kehitämme ihmisläheistä, turvallista ja viihtyisää kaupunkia ja keskustaa. Tampere on Suomen suosituin muuttokaupunki, se kasvaa noin 3 000 ihmisellä vuodessa”, Tampereen hankejohtaja Tero Tenhunen kertoo. Kärkikohteina Särkänniemi, Viinikanlahti ja Kannen alue Viiden tähden keskusta -kehitysohjelmasta löytyy jotain kaikille: vierailijoille, yrittäjil- 4 le ja asukkaille. Aloitetaan hauskimmasta ja siirrytään tarkastelemaan tulevaisuuden uutta matkailu ja elämyskokonaisuutta Särkänniemen alueella. Huvipuiston uudistumisen lisäksi alueelle on tulossa muun muassa vesipuisto, järvikeskus, hotelli, seikkailupuisto, media- ja ravintolamaailma sekä uusia asuntoja Onkiniemeen. Elämyksiä ja elämää tulee jatkossa riittämään ympäri vuoden. Särkänniemestä tehdään täysin ainutlaatuinen ja tiiviimpi osa keskustan palveluja. Keskustan houkuttelevimpia kohteita on myös Kannen alue. Se rakentuu rautatieaseman ympärille ja osittain junaradan päälle. Ensimmäinen osuus Nokia Arena on jo valmis ja alueen kehittäminen jatkuu Asemakeskus-hankkeella. ”Noin 4 000 asunnon ja 10 000 työpaikan uusi kaupunginosa matkaketjujen solmukohdassa sekä keskustan palveluiden äärellä on parhaimpia paikkoja muun muassa yritysten pääkonttoreille”, sanoo Tenhunen. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Viinikanlahdesta Pyhäjärven rannalta puolestaan vapautuu upea rantapaikka keskustan tuntumassa, kun vanha jätevedenpuhdistamo siirretään pois vuonna 2024. Alueelle nousee viihtyisä 3 000 – 4 000 asukkaan kaupunginosa. Onnistunut keskustan kehittämisen strategia Tampereen elinvoimaisuus ei ole sattumaa. ”Suunnitelmamme on selkeä. Se antaa yrittäjille sekä kiinteistösijoittajille näkymän ja lupauksen tulevasta. Teemme poikkihallinnollista yhteistyötä yrittäjien kanssa ja viemme asioita eteenpäin. Emme jää odottamaan, että joku muu hoitaa työt.” Viiden tähden keskusta -kehitysohjelma alkoi vuonna 2011. Nyt, kymmenkunta vuotta myöhemmin voidaan todeta, että Tampere lunastaa lupauksiaan. Se tekee siitä uskottavan kumppanin tulevissakin hankkeissa. •

MAINOSLIITE Kuva: SIGGE Arkkitehdit Oy / LOCI maisema-arkkitehdit Oy / VALOA design Oy Turun keskustaan lisää vireyttä ja elinvoimaa Turun Kauppatorin ja keskustaalueen uudistus etenee vauhdilla: syksyllä pääsemme jo fiilistelemään toripaviljonkeihin ja laajentuneeseen kävelykeskustaan. Turun keskusta lähikortteleineen kasvattaa vetovoimaansa vahvistaen asemaansa toimivien ykköskaupunkiemme joukossa. T urun keskustan uudistaminen on kaupungin yksi kärkihankkeista, ja Tuomiokirkon, Puolanmäen ja Kauppatorin historiallinen ydinalue on saamassa arvoisensa mittavan kokonaisuudistuksen. Henkilöauto-, taksi-, joukko-, pyöräily- ja jalankulkuliikenteen sujuvuus optimoidaan liikennevirtojen kasvu huomioiden, ja Kauppatorin alle sijoittuva toriparkki on vain osa uudistusta. Aurajokivarren elävöittäminen antoi viitteitä siitä, kuinka onnistunut uudistus voi kantaa hedelmää. Kauppatorin uudistami- sessa viihtyisyyden lisäksi panostetaankin vetovoimaisten palveluiden lisäämiseen: toripalveluiden määrä kasvaa merkittävästi. Toriympäristön kiinteiden rakennusten sijainnissa on huomioitu myös mahdollinen raitiotien rakentaminen. Torin lähikortteleiden avainkiinteistöt ovat yksi toisensa jälkeen nykyaikaistettu. Eipä siis ihme, että investoijat ovat suunnanneet katseensa Turkuun – ja näin tekevät epäilemättä myös lukuisat kotimaan matkailijat taas ensi kesänä. Strategista kaupunkikeskustan kehittämistä toteutusasteella yli kolmenkymmenenvuoden alan kokemuksen omaava kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen. Kauppatorin projektijohtaja Janne Laine aloitteli tehtäväänsä jo vuonna 2009, ja viimeisin asemakaavamuutos tehtiin v. 2011, joten hätäisesti servetille rustatusta suunnitelmasta ei ole kyse. Kauppatorin kehittämisellä aktivoidaan kansalaisia, ympärivuotista yritystoimintaa ja kotimaan matkailua. ”Nyt on päästy kiivaimpaan rakennusvaiheeseen, joten hyvältä tuntuu”, Laine summaa ja lisää: ”Teemme torin lisäksi 1,5 kilometriä katua Kauppatoria ympäröivissä korttelissa uusiksi. Kauppatorin alueelle toteutetaan lämmitysjärjestelmä, joten alueella on miellyttävää liikkua jatkossa. Kyseessä on kokonaisuudessaan sadan miljoonan euron kaupunkikeskustan uudistus, josta pääsemme nauttimaan ensi syksynä.” • ”Jalankulku Kauppatorilla, Kauppiaskadulla ja Yliopistonkadulla muuttuu turvallisemmaksi ja viihtyisämmäksi. Kävelypainotteiset kadut leveine, ympäri vuoden suline jalkakäytävineen ja torille jo tehty luonnonkivipinnan tasainen uudelleenladonta edesauttavat esteetöntä liikkumista. Uusien toripaviljonkien ravintola- ja kahvilamaailma, kirsikkapuuistutukset ja saaristoteemaiset vesiaiheet kutsuvat viihtymään”, kuvailee CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 5

MAINOSLIITE TUULIVOIMAA kotimaisella osaamisella ja omistajuudella M yrsky Energia on kotimainen energiayhtiö, joka on kasvanut kohisten edellisten vuosien aikana. Se suunnittelee, kehittää ja rakennuttaa itse hankkeensa, mutta myös omistaa ne pitkäjänteisesti energiantuotantovaiheessa. Toiminta kattaa siten koko uusiutuvan energiantuotannon elinkaaren. ”Tavoitteemme on olla vuoteen 2030 mennessä Suomen suurin uusiutuvan sähkön tuottaja”, tuulivoimaan tänä päivänä keskittyvän Myrskyn perustaja ja pääomistaja Tuomas Candelin-Palmqvist, 35, kertoo. Myrsky on saanut vahvaa jalansijaa tuulivoima-alalla Heinäkuussa 2020 perustettu Myrsky on pitänyt vauhtia yllä: samalla kun yhtiön ensimmäiset hankkeet etenevät kohti ra6 kennusvaihetta, on hankekehityksessä yli kolmekymmentä projektia. Myrskyn hankkeiden yhteenlaskettu kapasiteetti on yli 3000 MW, mikä vastaa miltei Suomen nykyistä tuulivoimatuotannon kapasiteettia kokonaisuudessaan. ”Tarkoitus on, että tuotamme uusiutuvaa sähköä jo kuluvan vuoden aikana”, CandelinPalmqvist toteaa. Tuulivoimaa on suunnitteilla muun muassa Kinnulaan, Kyyjärvelle, Tervolaan, Pyhäjärvelle, Kärsämäelle, Pyhännälle, Utajärvelle, Liminkaan, Pihtiputaalle, Ouluun, Iihin, Simoon, Tornioon sekä Rovaniemelle. Perinteisten tuulivoiman tuotantoalueiden lisäksi tuulivoimatuotannolla on Candelin-Palmqvistin mukaan paikkansa myös muualla Suomessa. ”Tuulivoimaa tulisi rakentaa myös siellä, missä sähköntarve on suurin. Olemme siksi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Myrsky Energia Oy:n perustaja ja pääomistaja Tuomas CandelinPalmqvist on isänmaallinen yrittäjä. Suomalainen työ ja suomalainen omistajuus ovat hänelle tärkeitä ajureita Myrskyn kehittämisessä. mielellämme mukana kehittäjänä ja omistajana energiahankkeissa suurten kaupunkien ympäristöissä. Asutusrajoitteiden niin salliessa myös pääkaupunkiseudulla”, CandelinPalmqvist sanoo. Taustalla kotimaista pääomaa Kotimainen sijoitusyhtiö Korpi Capital on toinen Myrskyn perustajaosakas. Korpi on mahdollistanut Myrskyn taloudelliset toimintaedellytykset yhtiön perustamisesta lähtien. Korpi Capitalin perustajaosakas Tatu Mäkimartti, 38, toteaa Myrskyn kasvun tukemisen olleen Korvelle selkeä valinta. Sitä ovat vauhdittaneet muun muassa vihreä siirtymä sekä lisääntyvä uusiutuvan energian tarve. ”Tuemme Myrskyn kasvua ja sen kehittyvää toimintaa. Koko tuulivoimamarkkinan

MAINOSLIITE ” Tuulivoimaa tulisi rakentaa myös siellä, missä sähköntarve on suurin.'' ollessa kovassa kasvussa, mahdollistamme Myrskylle resursseja muun muassa rahoitus- ja yritysjärjestelyosaamisemme kautta. Olemme mukana Myrskyssä pitkäjänteisenä, kotimaisena ja aktiivisena omistajana”, Mäkimartti taustoittaa. Suomalainen osaaminen ja kehittyvä arvoketju Myrskyn toimintaa leimaavat paikallisuus, vahva suomalainen yrittäjäasenne sekä toimialan koko elinkaaren rautainen osaaminen. Tämä kulminoituu Candelin-Palmqvistissa, jolta löytyy kokemusta tuulivoimahankkeiden koko elinkaaresta aina hankekehityksen alkumetreiltä suunnitteluun ja rakentamiseen sekä tuulivoiman operointiin ja sähkömarkkinaan asti. Ennen siirtymistään yrittäjäksi Candelin-Palmqvist vastasi Suomen suurimman tuulivoimayhtiön liiketoiminnasta. ”Pyrin yrittäjänä tekemään yhteiskunnallisesti merkittävää työtä ja työllistämään. Tätä uusiutuva energia on”, Candelin-Palmqvist kuvailee. Viime joulukuusta lähtien Myrskyn kotimaisena yhteistyökumppanina tuulivoimahankkeiden omistamisessa ja sähköntuotannossa on toiminut Ålandsbanken. Pankki on tunnettu vastuullisista sijoitustuotteistaan. Yhteistyö Ålandsbankenin syksyllä 2020 menestyksekkäästi lanseeraaman Tuulivoima erikoisijoitusrahaston* kanssa tuo selkänojaa hankkeiden pääomittamiseen. Lisäksi sidosryhmät – mukaan lukien kunnat, maanomistajat sekä kuntalaiset – pääsevät rahaston avulla omistamaan hankkeita verrattain pienellä kynnyksellä. ”Meillä on Ålandsbankenin kanssa selkeä yhteinen tavoite: nostaa Suomeen rakennettavan tuulivoiman kotimaisuusastetta”, Candelin-Palmqvist kertoo. Kehitysalueena viestintä Parannettavana osa-alueena Myrskyn kehittyvässä toiminnassa Candelin- Palmqvist mainitsee sidosryhmien välisen viestinnän hankkeiden eri vaiheissa. ”Yhdessä hankkeessa voi olla jopa kaksisataa tahoa, joiden kanssa tulee viestiä avoimesti ja oikea-aikaisesti. Tässä emme ole aina onnistuneet parhaalla mahdollisella tavalla. Se harmittaa henkilökohtaisesti, koska arvoissamme on toimia läpinäkyvästi kaikkien suuntaan”, Candelin-Palmqvist toteaa. ”Olemme kiitollisia saamastamme kehitys- ja kannustuspalautteesta, jota on matkan aikana tullut sidosryhmiltämme. Yhtiön kasvaessa panostamme viestintään entistä enemmän". Merkittävä työllistäjä Kolmikymmenhenkiseksi asiantuntijaorganisaatioksi kasvanut Myrsky on myös henkilöstömäärältään mitattuna merkittävä pelaaja suomalaisessa uusiutuvan energiantuotannon kentässä. ”On ilo, että minulla on niin hyvät työkaverit. Parempaa työyhteisöä Lapin läänistä Etelä-Suomeen en osaisi kuvitella. Myrskyn onnistuminen on yhdessä tehty”, Candelin-Palmqvist toteaa. Yrityksen menestyksen valttikortiksi Candelin-Palmqvist mainitsee yrityskulttuurin ja yhteisesti jaetut arvot. Candelin-Palmqvist ei rekrytoinnissaan omien sanojensa mukaan välitä työhistoriasta – ihminen ja intohimo ratkaisevat. ”Meille tulee 3-5 yhteydenottoa viikossa työnhaun osalta. Tästä olemme otettuja”. Suhteellisen kompakti joukko asiantuntijoita riittää Candelin-Palmqvistin mukaan kehittämään, rakennuttamaan ja operoimaan suurtakin määrää voimaloita eri puolella Suomea. ”Työllistämme oman organisaatiomme lisäksi merkittävän määrän paikallisia sidosryhmiä ja erityisosaajia. Tahdomme edistää suomalaista tuulivoimaosaamista. Kaiken ei tarvitse valua ulkomaille. Siirtymä uusiutuvaan energiaan voidaan toteuttaa kotimaisella työllä ja omistajuudella”, Candelin-Palmqvist summaa. • Myrsky yhtiönä y Myrsky Energia Oy on perustettu heinäkuussa 2020 ja sen tavoite on olla Suomen suurin uusiutuvan energian tuottaja vuoteen 2030 mennessä y Myrskyssä työskentelee 30 uusiutuvan energian asiantuntijaa ja se palvelee suomalaisia kuntia, kaupunkeja ja maanomistajia erityisesti tuulivoiman fasilitoijina y Myrsky toimii pitkäaikaisena kotimaisena omistajana kehittämissään hankkeissa ja se myy kotimaassa tuottamansa sähkön sähköpörssiin osaksi yhteispohjoismaista energiamarkkinaa y Yhdessä Ålandsbanken Tuulivoima Erikoissijoitusrahaston kanssa Myrsky mahdollistaa sijoittajille pääsyn tuulivoimatuotantonsa omistajiksi rahaston avulla y Myrskyn omistavat yhtiön perustajat Tuomas Candelin-Palmqvist sekä Korpi Capital Oy Tuulivoimatuotanto Suomessa y Vuonna 2022 tuulivoima on edullisin tapa rakentaa Suomeen uutta energiantuotantoa – ilman valtion tukia tai muita tukimuotoja y Suomen tuulivoimatuotantokapasiteetin on ennustettu kasvavan vuoden takaisesta noin 2500 MW:sta (800 tuulivoimalan vastaavuus) noin 6500 MW:iin (1500 tuulivoimalan vastaavuus) vuoden 2023 loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa Suomen tuulivoimatuotannon yli 50 %:n keskimääräistä kasvua vuositasolla (lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys Ry) *Rahastoa hallinnoi Ålandsbanken Rahastoyhtiö Oy. Rahastoesite, avaintietoesite sekä muuta lisätietoa on saatavilla maksutta suomeksi ja ruotsiksi osoitteessa www.alandsbanken.fi sekä Ålandsbankenin konttoreissa. Huomaa, että kaikkeen rahastosijoittamiseen liittyy riskejä. Rahaston arvo ja tuotto voivat sekä nousta että laskea ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan tai osittain. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 7

MAINOSLIITE Työhyvinvointi syntyy toimistolla Skanskassa on selvää, että työntekijöiden hyvinvointiin ja toimistotilojen ihmiskeskeisyyteen pitää panostaa. Siksi Skanskan M117-toimistotalolle haettiin WELL-hyvinvointisertifikaatti. 8 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU V ajaa kymmenen vuotta sitten rakennettu toimistotalo M117 Helsingin Mannerheimintiellä uudistettiin vastikään. Uudistuksen myötä talolle myönnettiin WELL Core -sertifikaatin kultataso. Nyt talo täyttää erittäin korkean tason työhyvinvoinnin mahdollistajana. ”Ja se on paljon muuta kuin tuoli ja työpöytä”, naurahtaa Krista Niemi, Skanska CDF Oy:n rakennuttajapäällikkö. ”Toimistossa olosuhteet ovat yleensä kotitoimistoa paremmat aina valaistuksesta työergonomiaan, ääniympäristöön ja ilmanvaihtoon.” WELL-sertifikaatti määrittelee kymmenen osa-aluetta, jotka luovat työhyvinvointia. Työnantajalla on mahdollisuus varmistaa niiden toteutuminen vain toimistotiloissa. Hyvä esimerkki Helsingin Mannerheimintiellä sijaitsevan M117-toimistotalon tilat uudistettiin WELLkriteerien mukaisesti tukemaan työhyvinvointia, kertoo Krista Niemi. tästä on myös terveellinen ravinto, yksi osa-alueista. ”Ainakin allekirjoittaneella kotilounaat jäävät huonommiksi lounasravintolaan verrattuna. M117:n ravintolassa tarjoillaan terveellisiä vaihtoehtoja, ravintoselosteet löytyvät helposti ja allergeenit on huomioitu.” Talo täynnä vuorovaikutusta WELL-ajattelu ulottuu kuitenkin perusasioita pidemmälle. Olennainen osa työhyvinvointia on yhteisöllisyys. Skanska CDF Oy:n vuokraus- ja markkinointijohtaja Michael Ekströmin mielestä toimiston suurinta antia ovatkin työkaverit. ”Yhdessäolo ja yhteinen ideointi ovat yritysten suurinta voimavaraa. Samalla vahvistuu tunne siitä, että on osa jotain suurempaa yhteisöä. Työympäristön pi-

MAINOSLIITE WELL-sertifiointi on tutkimustietoon perustuva kolmannen osapuolen myöntämä sertifiointi, jolla voidaan osoittaa, että tilat tukevat käyttäjien hyvinvointia. Sertifikaatin kymmenen aihepiiriä: 1. Laadukas sisäilma 2. Puhdas juomavesi ja säästeliäs vedenkäyttö 3. Terveellinen ruoka 4. Laadukas, toiminnallinen valaistus ja luonnonvalon hyödyntäminen 5. Liikkuminen ja fyysisten aktiviteettien edistäminen 6. Lämpöviihtyvyys, miellyttävä ja tasainen lämpötila 7. Miellyttävä akustiikka 8. Turvalliset ja sisäilman kannalta terveelliset materiaalit 9. Hyvinvointia tukevat tilaratkaisut 10. Yhteistyöhön kannustavat tilaratkaisut tää siis innostaa ihmiset tulemaan toimistolle”, Ekström sanoo. Visuaalisen ympäristön tärkeyttä ei voi ylikorostaa. Kaikki edistysaskeleet eivät siis ole teknisiä, vaan myös kokemuksellisia. Waulla on väliä. ”Vaikka itse sanonkin, M117:ssä on todella hieno aula. Siellä on paljon viherelementtejä, puuta ja erilaisia paikkoja, missä tavata muita ihmisiä. Kun tarjolla on erilaisia mukavia tiloja, tulee päivän aikana liikuttua enemmän kuin kotona”, Niemi kertoo. Varmaa ja helppoa hyvinvointia WELL-sertifikaatti ei ole mikään kumileimasin, jolla hyvinvointiasiat kuitataan. Sertifiointi on voimassa kolme vuotta kerrallaan ja sinä aikana toteutetaan vuotuisia seurantamittauksia. ”Hyvinvoinnin toteutuminen ei siis jää vain paperitasolle, vaan sitä pitää aidosti ja todennetusti ylläpitää kiinteistössä, jos sertifikaatin haluaa uusia”, Niemi kertoo. Muissa Pohjoismaissa WELL-sertifikaatti on jo hyvin tunnettu, ja asiakkaat osaavat myös vaatia sitä, koska se tuo heille helpon takuun siitä, että toimitila on turvallinen ja edistää hyvinvointia. Skanskan tulevat kohteet Suomessa tulevatkin olemaan WELLstandardisoituja taloja. Kun kilpailu osaajista kiristyy, yrityksen tiloillakin on oma roolinsa. Toimitiloilla luodaan yrityskuvaa ja jopa kilpailuetua. Hyvinvointia tukevat ja näyttävät tilat ovat suuri hyöty esimerkiksi rekrytointivaiheessa, uskoo Ekström. ”WELL-sertifiointi tarjoaa vuokralaiselle erittäin hyvän tarinan. WELL-sertifioituun taloon muuttaminen kertoo työntekijöille asiakkaille siitä, mitkä asiat yritykselle ovat tärkeitä. Unohtamatta sitä, että hyvinvoi- ” vat työntekijät ovat tuottavia työntekijöitä. Lopulta hyvinvointi näkyy siellä viivan alla.” • Skanska CDF Oy on osa Skanskan pohjoismaista toimitilaprojektikehitysyksikköä Skanska Commercial Development Nordicia. www.skanska.fi Lopulta hyvinvointi näkyy siellä viivan alla.” Kuva: @Skanska / Vertti Luoma, Tailorframe CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 9

MAINOSLIITE Energiaratkaisujen uudistamisessa vastattava isoihin kysymyksiin K okonaisvaltaisen energiahallinnan merkitys on korostunut voimakkaasti. Schneider Electricin keskeinen tavoite on toimia asiakkaan energiahallinnan teknologiakumppanina. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että olemassa olevien kiinteistöjen ja uusien rakennusten energiahallintaa mietitään järkevänä kokonaisuutena. Kaupungit kasvavat ja energiaviisas resurssien käyttäminen sekä uusiutuvien energiaresurssien lisääminen on keskeistä kestävän tulevaisuuden kannalta. ”Tarkastelemmekin kaupunkien kiinteistöjä kokonaisuutena: yksittäisiin pilotteihin keskittyminen ei riitä. Esimerkiksi sähköautojen lisääntyminen vaatii enemmän joustoa sähköverkoissa. Tämä jousto voidaan saada olemassa olevasta kiinteistökannasta’’, kertoo Jan Mattsson, Schneiderin suunnittelukanavajohtaja. ”Voimme luoda vastuullisia ratkaisuja myös kuntien ja kaupunkien nykyiseen kiinteistökantaan. Olen todella tyytyväinen, että Schneider Electric on jo pitkään suunnitellut älykkäät ratkaisut joustaviksi ja yhteensopivaksi myös vanhemman teknologian kanssa.’’ Kuvassa Schneider Electricin suunnittelukanavajohtaja, Jan Mattsson jataan olemassa olevalla automaatiolla. Siihen lisätään ohjaukset merkittävän kokoisille resursseille, kuten ilmanvaihtokoneet tai päälämmitysjärjestelmät. Käytännössä järjestelmien ohjaus luodaan olemassa olevaan kiinteistökantaan sen automaatiojärjestelmän kautta. Kiinteistöjen automaatiojärjestelmät integroidaan useita väyläratkaisuja mahdollistavalla DER -kenttälaitteella, jotta kiinteistön resurssien liittäminen ja ohjaaminen on mahdollista. ”Microgrid Advisorin DER -kytkin linkittää kiinteistön järjestelmän osaksi kokonaisuutta, jolla saamme aikaiseksi kiinteistön energiatehokkuutta parantavan toiminnan, sisäisen huipputehojen hallinnan sekä mahdollisuuden liittyä ulkoiseen reservimarkkinaan. Näin kyetään luomaan alueellisesti ympäristövastuullinen energiatuotanto. "Vastaavat projektit ovat opettaneet sen, että tuloksia aikaan saadaksemme on keskityttävä pääenergiavirtoihin sen sijaan, että kohdennetaan toimet pieniin, vaikkapa yksittäisiä huoneistoja koskeviin kysymyksiin. On tärkeää tunnistaa suurten asioiden vaikutukset ja pystyä katsomaan asioita riittävän laajasti”, Jan Mattsson linjaa. "Schneider Electricillä tuomme kokonaisratkaisuja kiinteistöjen energiahallintaan. Energia voi olla lämpöä, sähköä tai jäähdytystä. Kun kaikki osa-alueet liitetään yhteen, pystymme auttamaan kaupunkeja energiahaasteessa ja kustannusten hallinnassa. Älykäs energiahallinta mahdollistaa laajemman tuuli- ja aurinkovoiman käytön kaupungeissa. Tämä toki edellyttää kaupungeilta valmiutta rakennusvalvonnassa, jotta siellä osataan toimia yhdenmukai- Katse laajoissa kokonaisuuksissa Esimerkki nykyisen kiinteistökannan hyödyntämisestä on mm. Helsinki Energy Challenge -kilpailun voittaja, Hot Heart. Se tarjoaa vaihtoehdon kattaa koko Helsingin kaukolämpöverkon energiantarve täysin hiilineutraalisti. Järjestelmän sydämenä toimii Schneiderin EcoStruxure-kokonaisuuteen kuuluva Microgrid Advisor -energianhallintajärjestelmä, jolla ohjataan energiatuotantoon liittyviä resursseja ja tuodaan ohjaustietoa vanhoihin kiinteistöihin. Kiinteistöissä energiaa kuluttavia resursseja oh- 10 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Langattomuuden hyödyntäminen on nopeuttanut hankkeiden toteutusta ja säästänyt kustannuksia. Kuvassa Schneider Electricin Power Tag: Langaton energian- ja tehonmittaussensori.

MAINOSLIITE sesti lupa-asioita käsiteltäessä. Pitää lisätä ymmärrystä, jotta ei hidasteta kehitystä. Energiavarastojen paloturvallisuus, aurinkopaneelien rakennekiinnitykset, merialueiden hyödyntäminen ja arkkitehtuurisen ilmeen muuttuminen ovat asioita, jotka vaativat ymmärrystä. Näin sujuva lupaprosessi saadaan maaliin”, Jan Mattsson summaa. Järjestelmän käyttöönotto on Mattssonin mukaan suhteellisen lyhyt, ja prosessi suhteellisen vaivaton operaatio – verrattuna esimerkiksi haasteelliseen rakennusprojektiin. Noin 60 % Schneider Electricin kiinteistösegmentin ratkaisuista rakennetaan olemassa olevaan kiinteistökantaan. Projektit ovat myös suhteellisen nopeita käynnistää. "Toki jos mittakaavana on vaikkapa koko kaupungin kattava ratkaisu, esimerkiksi kaupungin sata merkittävintä kiinteistöä yhdessä ratkaisussa, se vie enemmän aikaa. Kyseessä on tällöin kokoluokaltaan sadan miljoonan euron investointi. Sen mittakaavan toteutuksella olisi myös merkittävä ympäristövaikutus’’, Jan Mattsson unelmoi. Energiakustannusten osuus kiinteistöjen elinkaarikustannuksista on merkittävä osa-alue – jopa 30 %. Teollisuudessa vastaava luku voi olla lähempänä 5 % – ‘’Silloin puhutaan eri asioista, kuten laitosten ylläpidon turvaamisesta’’, Jan Mattsson kertoo. Kuvassa Schneider Electricin etävalvomo-ratkaisu Schneiderin Leppävaaran Innovation Hubista. Voitettavaa kaikille osapuolille Mattssonin mukaan järjestelmien hyötyjen ennustaminen on muuttunut olennaisesti viidessä vuodessa. Takaisinmaksuajat vaihtelevat jopa neljästä seitsemään vuoteen. Kuntien ja kaupunkien omistamissa kiinteistöissä energiakustannusten säästämisen lisäksi etuja saadaan operatiivisten kustannusten pienenemisestä sekä paremmasta sisäilmasta. Mattssonin mukaan tilankäyttäjien ja asiakkaiden tyytyväisyyttä parantavat järjestelmäominaisuudet, joilla on vaiku- tuksia muun muassa laadukkaan sisäilman, muuntojoustavuuden ja korkean energiatehokkuuden saavuttamiseen. "EcoStruxure Building Advisor -ratkaisumme on malliesimerkki siitä, miten energiatehokkuus sekä käyttäjälähtöisyys ovat kolikon kaksi eri puolta. Saamme esimerkiksi vikatilanteet aikaisempaa varhemmin selville, ja huolto voi toimia ajoissa ennen kuin ongelmat sisäilmassa tai muissa kiinteistön energiatehokkuuden kannalta merkittävissä asioissa aiheuttavat isompia ongelmia.’’ • Kuvat: Aleksi Friman CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 11

MAINOSLIITE Kotimaisen puuelementtirakenteen kylkiäisenä kokemus, näkemys ja kattava kokonaispalvelu Sievi Element Oy on onnistunut kolmessa vuodessa valtaamaan puuelementtimarkkinoilta vankan jalansijan. Räätälöity suunnittelu, tasalaatuinen tuotanto, sääsuojatoimitus ja kokeneet asentajat ovat toimiva paketti. P ohjois-Pohjanmaalla modernissa tehtaassa puuelementtejä valmistava Sievi Element Oy on osa Sievi Group -rakennuskonsernia, jonka juuret ovat Sievitalossa. Sievi Elementin puurakenteisia seinäelementtejä ja valmisosia käytetään omakoti- ja rivitaloissa sekä julkisissa rakennuksissa hoivakodeissa, päiväkodeissa ja kouluissa. Kerrostalorakentamisen puolella Sievi Elementin puuelementtejä on käytetty hybridikohteissa, joissa talojen runko on betonia mutta kuorielementit puuta. Puurakentamisen uusi nousukausi on käsillä, ja Sievi Element tarjoaakin ammattirakentajille puuelementtirakentamisen kattavaa kokonaispalvelua. toimitimme yhden talon suunnitelmat ja elementit”, myynnistä vastaava konkari Ari Hyötylä. Yli 35 vuoden kokemus eri elementtitehtaiden rakennesuunnittelusta on tuonut Reijo Karppiselle tarkan silmän ja nopean sovellusideointikyvyn. ”Suunnittelemme ja sopeutamme kohteet asiakkaan kannalta optimaalisesti eli elementtilinjasto tehtaalla ei ole liian automatisoitu.” Ilkka Koskela puolestaan tietää, miten kullanarvoisia ovat pitkäkestoisessa työsuhteessa viihtyvät asentajat ja paikallisesti johdettu asennusverkosto. ”Toimintamme pohjautuu omakohtaisiin rakennustyömailta Elementit puuta, miehet rautaa ”Pienennämme kohdeurakan kokonaisriskiä, sillä vastaamme puuelementtien osalta koko urakasta suunnittelusta elementtien valmistukseen ja kuljetuksesta asennukseen asti. Tämä on selkeä vahvuutemme sen lisäksi, että jokaista vastuualuetta vetää erittäin kokenut pitkän linjan ammattilainen. Meidät pyydetäänkin usein konsultin ominaisuudessa jo varhaisessa vaiheessa mukaan kohdesuunnitteluun”, kertoo liiketoimintajohtaja Markus Göös, jolla on alalta 20 vuoden kokemus. ”Paljon kertoo myös se, että saamme toistuvasti lisätilauksia asiakkailta, joille alkuun 12 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU koottuihin kokemuksiimme, joita itselläkin on paljon. Elementit on saatava turvallisesti pystytettyä, rakennus nopeasti säältä suojaan ja työmaan omien asentajien päästävä nopeasti kiinni sisätöihin. Näin koko rakennusprosessi nopeutuu ja tehostuu ja pk-rakennusliikkeistä koostuva asiakaskuntamme pystyy lisäämään liikevaihtokerrointa.” Kerrointa lisätään myös Sievi Elementin tehtaalla. ”Parhaillaan valmistuu kohteita Pirkanmaalle, Lahden seudulle, Hämeenlinnaan ja pk-seudulle. Olemme valmiita toimittamaan puurakenteisia elementtejä uusiin kohteisiin”, Göös summaa. •

MAINOSLIITE Raudoituskomponentit auttavat työmaiden aikatauluhallintaa Raudoituksen rahallinen arvo vaihtelee rakennushankkeesta riippuen muutaman prosentin luokassa, mutta vaikutus projektin kannattavuuteen on merkittävä rakentamisen läpimenoajan hallinnan kautta. ” Raudoitus on tahdistava työvaihe. Raudoitustyön nopeuttamisella voi esimerkiksi siltojen rakennusajan lyhentymisen kautta olla jopa kansantaloudellista merkitystä”, Celsa Steel Service Oy:n toimitusjohtaja Tom Isaksson sanoo. Celsan Suomen yksiköillä on maassamme pitkät perinteet. Yritys on nyt osa perheomisteista Celsa Groupia, joka on Euroopan suurin betoniteräsvalmistaja. Celsa Group tuottaa vuosittain yli seitsemän miljoonaa tonnia pitkiä terästuotteita useissa Euroopan maissa sijaitsevilla tehtaillaan. Raudoituskomponentit tuovat monia hyötyjä rakentamiseen Celsan tehtaalla kootut ja työmaille tarkan aikataulun mukaan toimitetut raudoituskomponentit vähentävät työvaiheita ja nopeuttavat rakentamista. Työturvallisuus ja ergonomia paranevat, kun hankalia teräksen käsittelyvaiheita siirretään tehdasmaisiin olosuhteisiin. Valmiit raudoitekomponentit räätälöidään kuhunkin kohteeseen rakennesuunnittelijan suunnitelmien pohjalta. Celsan Reinforce -konseptiin kuuluu projektikohtainen raudoitteiden suunnittelun avustaminen siten, että jokaisessa kohteessa raudoitus tehdään sinne parhaiten sopivimmalla tavalla ja parhailla raudoitustuotteilla. ”Mitä aiemmin raudoituksen merkitys ja mahdollisuudet huomioidaan, sitä tehokkaammin voidaan säästää aikatauluissa. Meidän suunnittelijamme auttavat rakennesuunnittelijoita niin, että raudotteiden komponetisointi otetaan huomioon jo projektin alkumetreillä”, Isaksson kiteyttää. Raudoitteiden suunnittelussa hyödynnetään tietomalleja. Celsa Nordicin teräkset valmistetaan kierrätysromusta vesivoimalla tuotetulla sähköllä. ”Parhaimmillaan voimme tehdä reaaliaikaista tietomallinnusta asiakkaan suunnittelijoiden kanssa. Ala digitalisoituu nyt vauhdikkaasti ja perinteinen raudoitustyö sen mukana”, Celsan myynti- ja markkinointipäällikkö Juha Saaristo toteaa. Suunnittelupalveluiden ja raudoitteiden lisäksi Celsa tarjoaa laajan valikoiman raudoittamiseen ja betonirakentamiseen liittyviä tarvikkeita. Tarvittaessa Celsa tarjoaa raudoituksen valmiiksi asennettuna. Kiertotalous toiminnan keskiössä Celsa Nordicin betoniteräkset valmistetaan ympäristöystävällisesti vesivoimalla yrityksen tuotantolaitoksella Norjan Mo i Ranassa. Tehtaan pääasiallisena raaka-aineena on kierrätetty teräsromu. Terästehtaan ja valssaamon tuotannon sivutuotteet menevät jo miltei täysin kiertoon. Kestävä kehitys ohjaa yrityksen toimintaa ja tavoitteena onkin muun muassa hiilineutraali tuotanto vuoteen 2050 mennessä. Yritys kehittää palveluaan tiiviisti asiakkaidensa kanssa niin, että jokaisen hankkeen parhaita käytäntöjä viedään uusiin projekteihin. Kestävä kehitys ja kiertotalous ohjaavat keskustelua rakentamisessakin. ”Olemme tuomassa raudoitteiden hiilijalanjäljen mittaamiseen projektikohtaiselle tasolle. Asiakkaamme voivat todentaa raudoittamisen aiheuttaman hiilijalanjäljen omassa projektissaan”, Isaksson sanoo. • CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 13

MAINOSLIITE ” Kuvassa Jalon Rakentajat Oy:n toimitusjohtaja Ville Kettunen sekä hankkeen tilaaja Raimo Sonninen Kuopioon rakentuvassa Padel-hallikohteessa. Kuva: Marko Paakkanen Jalonin näköinen hanke on reilusti, taidokkaasti ja työturvallisesti toteutettu Sisä-Suomessa vahvan jalansijan saavuttaneen Jalon Rakentajat Oy:n toimitusjohtaja Ville Kettunen antaa rakennushankkeille kasvonsa ja kokemuksensa sekä tiimilleen mielellään saveavat kätensä. Kun pakettiin lisätään läpinäkyvä hinnoittelu, päätöksenteon ketteryys sekä työturvallisuuden maksimointi alkaa menestysresepti selvitä. J alon Rakentajat Oy:n Ville Kettunen keskittyy kiireen keskellä rauhallisesti haastatteluun. On helppo uskoa, että miehen kädenpuristus sinetöi edelleen sopimuksia tarvittaessa samana päivänä, kun asiakas on saapunut ottamaan yrityksen perustasta selvää. ”Ei se urbaanilegenda ole”, alalla monipuolisen ja kattavan kokemuksen kerännyt Kettunen myöntää. Sekä rakennuttajapuolella- että pörssiyhtiön leivissä työskennellyt Kettunen sai keskellä yt-neuvotteluiden vetovastuiden tiedustelun Jalonin 30-vuotisesta perheyhtiöstä. Kettusta haaste kiinnosti ja hän onkin tiimeineen saanut Jalonilla aikaan sen, mistä moni raapustaa vain lauseita strategiapaperille. Jalon kasvaa hallitusti ja tuottavasti, mutta 14 ennen kaikkea pitkäjänteisesti. ”Vastuullista toimintaa ohjaavat arvot ja reilu peli ovat edelleen arvostettuja, kun hintalappu pidetään kilpailukykyisenä. Jalustan pitää olla kunnossa”, mies vahvistaa. ”Emme ahnehdi urakoita vaan yhdessä Jalonin johdossa selvitämme, onko käsillä oleva hanke meidän näköisemme. Jos on, etenemme ja aina täysillä.” Työturvallisuuteen panostaminen lisäarvo myös tilaajalle Jalonin jalusta käsittää sitoutuneen, ammattitaitoisen henkilöstön ja työturvallisuuteen panostamisen. Jalon Rakentajat Oy voitti hiljattain Itä-Suomen Talonrakennusteollisuuden ja Itä-Suomen Aluehallintoviraston järjestä- CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Jalustan pitää olla kunnossa” män työturvallisuuskilpailun pienten ja keskisuurten rakentajien sarjassa. Sekä samalla tuli voitto eniten työturvallisuustasoaan nostaneena yrityksenä viime vuonna. ”Työmaa pitää laittaa heti kättelyssä kunnolla raiteilleen. Esimerkillä johtaminen on tänä päivänä erityisen tärkeää. Kun minä poimin roskia kohteessa käydessäni niin alkaa tehdä myös työnjohtaja ja sitä myöten jokainen rakennusmies. Pienistä asioista kasvaa isoja turvallisuustekoja”, Kettunen konkretisoi. Läpinäkyvyyttä ja sitoutumista Tilaajan kanssa suunnittelupöytään istuminen jo tarjouksen suunnitteluvaiheessa kantaa hedelmää. ”Päästään heti toteamaan, mitä kannattaa kohteessa tehdä, ja missä puolestaan voisi järkevästi laadun ja turvallisuuden heikentymättä säästää. Hyvänä esimerkkinä tästä on mm. Padelhanke Kuopiossa. Tilaajan kanssa yhteistyössä sovittiin tavoitehinta hankkeelle, sekä sovimme myös avoimesti kateosuutemme. Jokainen ymmärtää, että hyvästä, ammattitaitoisesta työstä rakennusyhtiölle maksetaan käypä korvaus. Ylihinnoittelua ei näin tarvitse pelätä.” Hankkeen käynnistyessä työporukka sitoutetaan. ”Tiimiytys on tärkeää. Meillä on tutut kaverit töissä, moni on itseni lailla hankkinut kokemusta isoista alan yrityksistä.” Sopivasti hiekkaa, vettä ja sementtiä sekoittamalla syntyy kestävää jälkeä. ”Lopputuotteemme ja toimintatapamme tuntuvat purevan kauempanakin. Hyvällä tiimillä saatiin neuvoteltua mm. Mikkeliin Bilteman hanke. Neuvottelu kielenä oli Suomi, Ruotsi ja Englanti ja sopimus saatiin allekirjoitettua neuvotteluiden päätteeksi. Eikä me olla pelätty astua kansainvälisiin neuvottelupöytiin edelleenkään, ”se kuuluu tähän päivään ja parhaillaankin neuvotellaan yhdestä hankkeesta”, Kettunen summaa hyvässä hengessä. Lisää mielenkiintoisia hankkeita ollaan luonnollisesti julkistamassa vielä tämän vuoden aikana. Muun muassa Itä-Suomessa Jalonilta on tulossa sijoittajamarkkinaan tarkoitettuja kohteita. •

MAINOSLIITE ASIANTUNTIJA SEEPSULA – AIDOSTI KOTIMAINEN ”SORAFIRMA” Seepsula toteuttaa ylivoimaisesti monipuolisimman ja ympäristöystävällisimmän kiviaineskaupan asiakkaille. S R Älykäs rakentaminen on myös turvallista akennushanke koostuu usein valtavasta verkostosta erilaisia toimijoita, jossa kokonaisuuden johtaminen vaatii ammattitaitoa. Rakentamishankkeita johtaa tilaaja, jolla on kokonaiskuva hankkeesta ja se lopputuloksesta. Yhteistoiminnallisuus mielletään usein vain allianssihankkeeseen kuuluvaksi toimintatavaksi, vaikka sen periaatteita voitaisiin noudattaa myös perinteisissä urakkamuodoissa. Onnistunut hanke syntyy tilaajan, rakennuttajakonsulttien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden tiiviistä yhteistyöstä. Perinteinenkin urakka voidaan toteuttaa nopeammin, edullisemmin ja turvallisemmin: viimeisimpänä esimerkkinä viisi kuukautta etuajassa valmistunut Kehä I:n työmaa Laajalahdessa. Laadukkaan ja turvallisen työn edellytykset luodaan jo suunnittelupöydällä. Esimerkiksi urakoitsijan kannalta on tärkeää, että turvallisuusasiakirjaan kirjataan urakkaan liittyvät erityiset riskit, jotta ne voidaan ottaa huomioon työnsuunnittelussa ja hankkeen toimijoiden perehdytyksessä. Urakkaspesifiset, yksiselitteiset urakka-asiakirjat mahdollistavat sen, että asiat tehdään hankkeessa kerralla oikein. Rakennuttamiseen pesiytynyt ikävä tapa käyttää aiempien hankkeiden asiakirjoja sen sijaan vie toteutukset metsään. Jos tilaajalla ei ole itsellään riittävästi rakennuttajaosaamista, rakennuttaminen ostetaan usein konsulttipalveluna. Valitettavasti konsulttien tasossa on valtavia eroja eikä hyvää saa halvalla. Yhä useampi rakennustyömaa toteutuu jo nyt ilman tapaturmia. Vastuulliset urakoitsijat toimivat laadukkaasti ja turvallisesti - kunhan se heiltä tarjouskilpailussa myös tilataan. Kun älykäs rakennustapa otetaan hankkeen ohjenuoraksi alusta saakka, saadaan aikataulussaan valmistuva, laadukas ja turvallinen lopputulos. Onnistuneen infrahankkeen reseptin löydät osoitteesta infra.fi/onnistu. • eepsula oli ”sorafirma” vielä vuonna 1970, jolloin viisi tuusulalaista veljestä sen perustivat. Soramonttuja oli useita ja ajan hengen mukaisesti ”Hyrylän hävittäjät” toimittivat soraharjuista valmistettuja kiviainestuotteita kasvavan pääkaupunkiseudun rakentamisen tarpeisiin. Seepsulassa havaittiin, että soranotto ei välttämättä ole tulevaisuuden juttu, vaan sen sijaan kiinnostuttiin kalliopohjaisesta materiaalista. Ennakkoluulottomasti alettiin hankkia kallioalueita nykyiseltä Tuusulan Senkkerin alueelta 1980-luvulla, varsinaisen kiviainestuotannon käynnistyessä vuosituhannen vaihteessa. Tämän päivän Seepsulan Senkkerin tuotantoalue on Suomen suurin kiviainestehdas, eikä Euroopastakaan löydy kovin montaa vastaavaa. Kotimaisuus ja keskitetty tehdasvalmistus erottaa Seepsulan kilpailijoistaan. Raaka-ainetta riittää vielä sadaksi vuodeksi ja ”sorafirmasta” tuli kiviainestehdas. On selvää, että volyymituotanto verkkovirralla, yhteen tehtaaseen keskitettynä, aiheuttaa jo lähtökohtaisesti pienimmän hiilijalanjäljen. Keskitetyn toiminnan ansiosta toiminta-alueen ympäristövaikutukset voidaan huomioida paremmin. Kuitenkin vielä tämän lisäksi Seepsula perusti vuonna 2021 suojavallin päälle oman, noin kahden hehtaarin kokoisen aurinkosähköpuiston. Oma voimala tuottaa tällä hetkellä noin 25 % tehtaan sähkön tarpeesta. Seepsulan sopimusajossa oleva kiviainestoimituskalusto on vähintään EURO VI-päästöluokkaa ja liikkuu uusiutuvalla HVO-dieselillä, jolloin hiilijalanjälki on 90 % pienempi. Kaiken toiminnan ytimessä on kuitenkin asiakas. Perheyritys Seepsulalla on kaikki edellytykset palvella asiakkaita joustavasti ja korkeatasoisesti niin nouto- kuin toimitusasiakkaita: tuotevalikoima, laajat aukioloajat, oheispalvelut, ripeys, täsmälliset toimitukset, tilausapplikaatio… Myös asiakkaat ovat huomanneet kotimaisen perheyrityksen palvelutason, vuonna 2019 NPS-luku oli 62 ja 2021 se on 63 (≥ 40 erinomainen). Tällaisiin lukuihin ei päästä ilman työlleen omistautunutta, kivenkovan ammattitaitoista ja palvelualtista henkilökuntaa. Seepsula toivottaakin kaikki uudet ja vanhat asiakkaat lämpimästi tervetulleiksi! • Timo Pinomäki INFRA ry:n turvallisuusvaliokunnan puheenjohtaja GRK Infra Oy:n riskienhallintajohtaja Kati Kaskiala INFRA ry:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Seepsulan aurinkosähköpuisto koostuu 2880 paneelista, noin 2 ha alueella. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 15

MAINOSLIITE Valloxin valikoimasta löytyy tuotteet niin asuntoilmanvaihtoon kuin toimitilojen ilmankäsittelyyn. Toimivaan ilmanvaihtoon sijoittaminen on vastuullisuusteko. Toimiva ilmanvaihto on sijoitus Toimivalla ilmanvaihdolla on suuri merkitys rakennuksen energiankulutukseen, rakenteiden hyvinvointiin ja sisäilman laatuun. Kotimaiselta laitevalmistajalta löytyy ratkaisut niin asuntojen kuin toimitilojenkin ilmanvaihtoon. 16 V allox Oy tunnetaan kestävien, energiatehokkaiden ja luotettavien ilmanvaihtokoneiden valmistajana asuntoihin ja nykyään myös toimitiloihin. Yrityksen menestysreseptinä on asiakastarpeiden kuuntelu, aktiivinen investointi kehitystyöhön ja huipputason osaaminen. Ne näkyvät asiakkaille laadukkaina tuotteita, joiden ansiosta sisäilma on raikas hengittää, ja kiinteistöt pysyvät kunnossa energiatehokkaasti. Sisäilman laatu on tärkeää Viime aikoina sisäilman laatu ja tilojen terveysturvallisuus ovat puhututtaneet entistä enemmän. ”Se, mitä hengitämme, on nyt entistä tärkeämpää. Suodatettu, puhdas sisäilma ei ole enää vain astmaatikkojen tai sisäilman epäpuhtauksista kärsivien asia. Se koskettaa jokaista. Laadukas sisäilma on hyvinvoinnissamme suuressa roolissa.” kertoo Valloxin markkinointipäällikkö Elina Paavilainen. Ilmanvaihdon laitevalmistajalla onkin tarjota tuotteita niin asuinrakennuksiin CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU kuin toimi- ja liiketiloihin. Ne sopivat niin korjausrakentamiseen kuin uudispuolelle. Lisäksi Vallox tarjoaa erilaisia palveluita ja työkaluja LVI-alan ammattilaisille, kuten teknistä tukea ja suunnitteluohjelmia. Ilmanvaihdolla on merkitystä kiinteistön arvon säilymiseen Ilmanvaihdolla on lisäksi vaikutus kiinteistön kunnossa pysymiseen. Toimiva ilmanvaihto poistaa kosteuskuormaa, jottei se jää makaamaan muutoin tiiviin kiinteistön rakenteisiin. Valloxin tuotteet sopivat Suomen vaativiin olosuhteisiin, sillä ne on suunniteltu kestämään talviajan haasteet ja rakentamisen energiatehokkuusvaatimukset. ”Kiinteistöjen energiankulutukseen vaikuttaa myös, miten ilmanvaihtoa käytetään. Valloxin tuotteiden lähtökohtana on tarpeenmukainen ilmanvaihto, joka huomioi asukkaat ja jolla on vaikutusta energian kulutuksen optimointiin.” • Lue lisää: www.vallox.com

MAINOSLIITE SÄÄT VAIHTUU, WECKMAN KESTÄÄ – JO 60-VUOTTA Weckman Steel Oy:n tarina suomalaisen raudan ja teräksen jalostuksen osaajana alkaa kahdeksan sukupolven takaa. Se kantaa edelleen; teräksiset tuotteet valmistetaan kestävästi myös luonnon osalta, ja kasvua haetaan uuden strategian myötä. H uhtikuussa 60-vuotta täyttävä Weckman on edelleen täysin suomalainen ja suomalaisessa omistuksessa oleva perheyritys. Nykymuotoisen Weckmanin juuret ovat 50-luvulla traktoriperävaunuissa. Weckmanin veljekset ostivat käytöstä poistettuja kuorma-autoja, joiden peräosasta tehtiin traktorin ulosotosta voimansa saava vetävä perävaunu ”nelivetotraktoriksi”. Tämän päivän termein innovatiivista kiertotaloutta. Ympäristövastuullisuus johtavana teemana "Säät vaihtuu - Weckman kestää " -slogan ei tarkoita ainoastaan tuotteita vaan vastuullista ja luotettavaa toimintaa niin asiakkaisiin kuin yhteistyökumppaneihin nähden. ”Teräs on 100 % kierrätettävänä erinomainen materiaali ”, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Kaj Lindström ja lisää: ”Ekologisuus lähtee jo suunnittelupöydältä. Esimerkiksi uusissa G-sarjan perävaunuissa osien määrää on vähennetty jopa 40 % aikaisemmista mallisarjoista. Keveämpi vaunu lisää kuljetuskapasiteettia, ja vuositasolla polttoainetta säästyy n. 5 %:a. Kirjain G tuleekin sanasta Green!” Kasvuun uuden strategian myötä Tuoteportfolioita on terävöitetty uusin tuottein sekä lisäämällä ominaisuuksia jo olemassa oleviin tuotteisiin teknisin innovaatioin, lisävarustein ja uusin palvelukonseptein. Hallituoteryhmässä sähköauton latauskatos lanseerataan tänä vuonna ja kehitystyössä ovat älykkäät teräsrunkoiset hallit Weckman E-Station on kevytrakenteinen moderni sähköautojen latauskatos, jonka perustukset ovat kierrätysmateriaalista. Toimituskokonaisuus sisältää haluttaessa latauspistokkeet ja aurinkokennot. erilaisiin käyttötarpeisiin. ”Ne valvovat automaattisesti kriittisiä rakenteita ja toimintoja”, Lindström valottaa. Perinteiset teräksiset katto- ja seinätuotteet ovat toinen Weckmanin tuoteportfolion perusta. ”Tuotevalikoimasta löytyvät niin vaativat ammattituotteet rakennusalan ammattilaisten tarpeisiin kuin perinteiset katteet tarvikkeineen pienrakentajille. Greencoat –pinnoitetuissa tuotteissa perinteisiä fossiilisia ainesosia on korvattu uusiutuvalla rypsiöljyllä. Tuotteiden ominaisuudet ovat samalla parantuneet, ja tuotteilla on jopa 50-vuoden takuu.” Tuhti by Weckman -perävaunumallisto on täysin uudistettu, minkä seurauksena vienti vetää. ”Viennin päämarkkina-alueena on Norja. Kasvua etsitään myös muualta, kotimaata unohtamatta.” Weckman on myös "avaimet käteen " -kokonaistoimittaja. ”Niin perinteisissä vesikattoprojekteissa kuin suurissa teräshalliprojekteissa toteutamme toimituskokonaisuuksia yhdessä parhaiden kumppanien kanssa”, Lindström lisää. Perheyrityksen voittokulku jatkuu Kahdeksan sukupolvea Weckmania – ja yhdeksäs sukupolvi opissa ottamaan aikanaan vastuun toiminnasta parhaita suomalaisen perheyrittämisen perinteitä vaalien. Ehkäpä tunnettu slogan voisikin myös kuulua: ”Ajat vaihtuu – Weckman kestää!”• CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 17

MAINOSLIITE Julkisivutiili nyt entistä vähähiilisempi Tiili on ekologisesti kestävä julkisivumateriaali, sillä se on pitkäikäinen, elinkaaritaloudellinen ja käyttövuosien jälkeen kierrätettävissä. Wienerbergerin kotimaiset julkisivutiilet ja -laatat ovat nyt saatavissa myös entistä vähähiilisempinä, kun tuotannossa käytetään biokaasua maakaasun rinnalla. T iilen valmistuksessa suurimmat hiilipäästöt syntyvät polttoprosessissa. Wienerberger-konsernin Korian tehtaalla Kouvolassa tiilet on poltettu vuodesta 1985 alkaen maakaasulla, jonka hiilipäästöt ovat noin kolmanneksen pienemmät kuin polttoöljyllä. "Korialla valmistettujen tiilien hiilipäästöt ovat jo lähtökohtaisesti maltilliset. Kun polttoaine vaihdetaan päästöttömään biokaasuun, tiilituotteiden hiilipäästöt kevenevät vielä maakaasuunkin verrattuna 55-65 %", yhtiön rakennustekninen johtaja Juha Karilainen toteaa. Päästösäästöjä tavoitellaan myös tuotanto- ja energiatehokkuutta parantamalla sekä lisäämällä kierrätysaineksien käyttöä. Tiilen tuotantoprosessissa ei myöskään hukata raaka-aineita. Kaikki ylijäämäsavet sekä 18 murskattu tiilijäte käytetään uudestaan tiilen valmistuksessa. "Vähähiilisempään tiilituotantoon siirrytään asteittain. Esimerkiksi biokaasua ei vielä riitä korvaamaan kokonaan maakaasun käyttöä tehtaalla", Karilainen huomauttaa. Tiili on elinkaariviisas materiaalivalinta Korian tehtaalla valmistetaan julkisivutiiliä ja -laattoja pääasiassa kotimaan markkinoille, mutta tuotteita viedään myös muihin Pohjoismaihin, Baltiaan ja Venäjälle. "Ympäristöarvojen korostuminen on lisännyt vähäpäästöisempien tiilituotteiden kysyntää. Biokaasun käytön myötä voimme vastata kysyntään entistä paremmin, Karilainen huomauttaa." CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Tiilen pääraaka-aine savi nostetaan tehtaan lähellä sijaitsevilta savialueilta, jotka ovat tyypillisesti vanhoja pellonpohjia. Kun tiilituotantoon soveltuva savikerros on otettu talteen, pelto palautetaan takaisin alkuperäiseen käyttöön tai luontokohteeksi. Tiilen pitkäikäisyys ja vähäinen huollon tarve ovat etuja, jotka korostuvat erityisesti silloin, kun rakennukselle kertyy kymmeniä, jopa satoja käyttövuosia. Tampereen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan tiili on elinkaaritaloudellisin julkisivumateriaali 50 vuoden tai 100 vuoden tarkastelujaksolla. "Mitä harvemmin julkisivu vaatii käsittelyä tai materiaalivaihtoja, sitä pienemmät ovat myös käytönaikaiset ympäristövaikutukset", Karilainen muistuttaa. •

MAINOSLIITE ePerehdytyksen avulla yleisten työturvallisuusasioiden perehdytys onnistuu ajasta ja paikasta riippumatta Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus Ratekon ePeredytys on yhdessä rakennusalan yritysten kanssa toteutettu verkkopohjainen työturvallisuuden ennakkoperehdytys. Se vähentää perehdyttämiseen käytettävää aikaa työmailla ja varmistaa, että jokainen työntekijä on ajan tasalla vaadittavista turvallisuusasioista. E nnen ePerehdytystä työntekijät saattoivat käydä läpi yleisperehdytyksen vuoden aikana jopa 15 kertaa ja ulkomaalaiset työntekijät kuunnella suomenkielisen perehdytyksen ymmärtämättä sitä. Vajaan tunnin kestävä ePerehdytys sen sijaan tarvitsee tehdä vain kerran vuodessa ja se on saatavilla yhdeksällä kielellä. "Työmaat ovat ainutlaatuisia työpaikkoja, joiden tilanne muuttuu koko ajan. Kun jokainen työntekijä on käynyt ePerehdytyksen, voidaan siellä edetä suoraan työmaaperehdytykseen", kuvailee Ratekon rehtori ja Suomen Rakennusmedian toimitusjohtaja Heidi Husari. ePerehdytyksen avulla työmaan kokonaisturvallisuudesta vastaava päätoteuttaja voi olla varma, että kaikkien työntekijöiden turvallisuusosaaminen on ajan tasalla ja vastaa Suomen lainsäädäntöä. "On tärkeää, että ulkomaalaisetkin työntekijät saavat perehdytyksen äidinkielellään ja jokaisella on varmennettu perusosaaminen", mainitsee Hartelan työturvallisuuspäällikkö Sirpa Ek. Vaivaton tehdä ja aina ajan tasalla Työntekijät arvostavat sitä, että ePerehdytyksen voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta, puhelimella ja vaikka osissa. Suorituksen todentaminen onnistuu työmaalla. Alan opiskelijoille ePerehdytys on ilmainen, mikä parantaa esimerkiksi työharjoittelijoiden turvallisuusosaamista. Perehdytyksen sisällölliseen laatuun on panostettu paljon. Tämä saa kiitosta myös Hartelalta. "Meille on tärkeää, että tämän kehittämisessä on riittävän isot hartiat, eikä se jää yksittäisille yrityksille. Näin varmistetaan myös tasalaatuisuus", Ek toteaa. Perehdytysmateriaalia päivitetään jatkuvasti, jotta se vastaa ajantasaista tilannetta. Kehittämistyötä tehdään rakennusalan yritysten ja asiantuntijoiden kanssa, sekä työntekijäpuolen palautteiden perusteella. Tänä keväänä ePerehdytys voidaan suorittaa osana työturvallisuuskorttia. Ratekon puolelta toivotaan, että ePerehdytys saadaan leviämään koko alalle ja näin vältetään esimerkiksi päällekkäisten perehdytysten aiheuttama resurssihukka. "Toivomme, että kaikki suuret rakennusliikkeet hyväksyvät ePerehdytyksen suoritukset ennakkoperehdytyksenä työmaillaan", Husari summaa. • CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 19 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 19

MAINOSLIITE Joko olet selvittänyt, löytyykö teidänkin pihastanne aarre? Monella taloyhtiöllä on arvokasta tonttialaa, joka makaa tyhjänpanttina. Valjastamalla hukkamaat hyötykäyttöön täydennysrakentamisella taloyhtiö voi kustantaa esimerkiksi isoja remontteja. Lapti on täydennysrakentamisen asiantuntija, joka palvelee taloyhtiöitä alusta loppuun avaimet käteen -periaatteella. Ota yhteyttä niin kartoitetaan täydennysrakentamisen mahdollisuus tontillanne. Arvio on maksuton eikä sido mihinkään. Katso lisää: lapti.fi/tontistatuottoa 20 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU