LABYRINTTI 4/2021 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Muusikko Samuli ”Teho” Majamäki: Meillä halataan paljon ja sanotaan usein, että minä rakastan sinua Psyykkinen sairaus sulkee koko perheen sisäänsä Juhani auttaa kokemusasiantuntijana muita isiä Isyyden tukeminen vahvistaa perheiden hyvinvointia

Hae tukea www.finfami.fi onko läheisesi sairastunut psyykkisesti? Älä jää yksin.

LABYRINTTI 4/2021 MARIKA FINNE Teema: Isyys 5 6 – JOS ELÄMÄ ON ERI MIELTÄ SUUNNITELMISTANI KUIN MINÄ, ANNAN PERIKSI JA SOPEUDUN TILANTEESEEN. NYKYÄÄN MUUTAN SUUNTAA NOPEASTIKIN, JOS TILANNE SITÄ VAATII. Pääkirjoitus: Isien tukena ”Vanhempiemme antamat roolimallit ovat todella vahvoja” 10 Omaisen ääni: Auttamistyön ammattilaisen omat pelot eivät saa heijastua asiakassuhteeseen 12 15 16 20 24 26 28 29 30 Psyykkinen sairaus sulkee koko perheen sisäänsä Kolumni: Varaa vanhemmuus vahvuuksille Juhani auttaa kokemusasiantuntijana muita isiä Lapsistaan erotetut ITUA-hanke tuo tuen ja tiedon pirkanmaalaisille isille Isyyden tukeminen vahvistaa perheiden hyvinvointia Puheenjohtaja: Isät, vastuunkantajat Miksi isät hakisivat apua? Tietoa ja tukea monikulttuurisille mielenterveysomaisille – käytännössä opittua 33 Kolumni: Eufami Family and Friends Prospect – omaisvetoinen hyvän olon malli 34 Kolumni: Uupuneet isät haluavat tulla nähdyiksi Labyrintti 1/2022 Omaisten tuki ja palvelut hyvinvointialueilla Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 7.2.2022 osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. M ISTÖME R I 4/2021 R PÄ KK Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 050 339 6137, je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto PunaMusta, Sisältö- ja suunnittelupalvelut ● Painopaikka PunaMusta ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. YM KANSIKUVA: MARIKA FINNE ILJ ÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 3

PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA JA TUKIASUNTOPALVELUJA NUORILLE AIKUISILLE Paras paikka toipua Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 QLHPLNRWL¿ Tulevaisuuden Portti on ammatillinen psykiatrinen hoitokoti, joka tarjoaa psykoterapiaa ja erilaisia terapiahoitoja. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneet erinomaisia hoitotuloksia. ZZZNRNHPXVNRXOXWXVÀ ž•ŽŸŠ’œžžŽ—ȱ˜›Ĵ’ Ehdatoksentie 6 46930 Huruksela Puh. 050 913 2990 ž•ŽŸŠ’œžžŽ—™˜›Ĵ’ȓ‘˜–Š’•ǯŒ˜– ǯž•ŽŸŠ’œžžŽ—™˜›Ĵ’ǯŒ˜– Uskon ja toivon sydämellisessä ilmapiirissä on helppo toipua! 4 4/2021

PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, asiantuntija/viestintä, FinFami ry Isien tukena L KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ uotettava. Se on yksi ensimmäisiä adjektiiveja, joilla neet, että samankaltaisessa tilanteessa olevia on paljon ja että kuvailisin omaa isääni. Voisin liittää mukaan vielä ison he eivät ole ajatustensa ja tunteidensa kanssa yksin. Vertaistukiliudan muita isää mairittelevia kuvailuja, mutta mainitryhmissä monet isät ovat ensimmäisen kerran puhuneet ulkosemani on minulle yksi tärkeimmistä. Minulla on käynyt puolisille kodin asioista ja huomanneet tätä myötä oman olonsa todellinen onni vanhempieni kanssa. Olen kiitollinen, helpottuneen. ”Oli huojentavaa puhua ihmiselle, joka oli käynyt läpi että olen saanut elää turvallisen lapsuuden, jonka pohjalta on saman. Tulin kuulluksi ja kohtasin myös itseni paremmin”, kertoo ollut hyvä lähteä rakentamaan omaa elämää. Olen aina voinut eräs toimintaan osallistuneista lehdessämme. luottaa siihen, että tarvittaessa saan apua. Isäni on huolehtiva Kaikki eivät kuitenkaan hae apua. Erityisesti pienemsekä hyvin rauhallinen ja ratkaisukeskeinen sattumusten edessä, millä paikkakunnilla stigma voi olla vahva, eikä perheen sisäija nyt aikuisenakin hän on edelleen se henkilö, kenelle soitan, sistä ongelmista puhuta ulospäin. Isät tarvitsevatkin esimerkin jos tarvitsen apua. Isä on todellinen tukivoimaa siihen, että uskaltautuvat puhupilari. maan omasta omaistilanteestaan avoiTämän lehden teemana on isyys, mesti, jotta harteilla oleva taakka helpotjohon liitetään usein vahvasti vastuun tuisi. Siksi on tärkeätä viestiä siitä, että kantaminen. Asia, joka yhdistää lehdestukea on tarjolla ja sitä kannattaa hakea. sämmekin esiintyviä isiä. Lehteemme FinFami Pirkanmaan Isien tukena haastateltu muusikko Samuli ”Teho” -kampanjan tarkoituksena on kannustaa Majamäki joutui ottamaan päävastuulja rohkaista isiä hakemaan tukea itselleen lisen vanhemman rooliin toisen lapsensa silloin, kun omalla puolisolla tai lapsella syntymän jälkeen, kun hänen kumppaon haasteita mielenterveyden tai päihninsa sairastui vakavasti. Vanhemmuus teiden käytön kanssa. Lue lisää kampanja arjen pyörittäminen ovat olleet Tehon jasta Labyrintista ja jaa tietoa eteenpäin. vastuulla siitä asti. Lasten hyvinvointi Vaativassa läheistilanteessa auttaa jaksaon Teholle ensisijaisen tärkeää, ja lapset maan, jos itsellä on mahdollisuuksia ottaa menevätkin kaiken muun edelle. Tämä on hengähdystaukoja, palautua ja huolehtia vaatinut joistain itselle merkityksellisistä omasta hyvinvoinnista. Monelle oma asioista luopumista ja opettanut komproharrastus auttaa pääsemään hetkeksi irti missien tekemistä. Isyys on koulinut jäärämieltä painavista asioista. Lehdessämme päästä joustavan tilanteessa eläjän. kokemusasiantuntija ja vertaisryhmien Kun puoliso tai lapsi sairastuu psyykvetäjä Juhani kertoo, että hänelle vapaaehkisesti, on tavallista, että isät toistoiminta ja muiden isien tukeHEI ISÄ, JOS SINULLA ON HUOLI ottavat lisää vastuuta harteilleen minen on eräänlainen harrastus, ja muu elämä joutuu ikään kuin joka tuottaa iloa ja antaa virtaa LÄHEISESI MIELENTERVEYDESTÄ JA tauolle. FinFamin isille suunnaOMASTA JAKSAMISESTASI, USKALLA myös itselle. Jos sinä, hyvä lukija, tuissa vertaistukiryhmissä toisolet kiinnostunut antamaan aikaasi HAKEA APUA MYÖS ITSELLESI. tuvatkin kokemukset yksinäisyymielenterveysomaisten hyvindestä ja sietämättömänä painavoinnin edistämiselle, ota rohkeasti vasta vastuusta. Pärjäämisen kulttuuri on usein vahva, eikä apua yhteyttä FinFamiin. Me autamme sinua löytämään mieluisan ja oman jaksamisen vahvistamiseen haeta. Moni isä on sinnitellyt sinulle sopivimman tavan auttaa. äärettömän pitkään ilman apua. Vaikka läheiset ovat tärkeä ja luonnollinen tukiverkko sairasPirkanmaan alueella toimii ITUA (Isille Tukea Arkeen) tuneelle, he eivät ole mielenterveystyön ammattilaisia. He -hanke, jonka tavoitteena on tarjota tukea isille, joiden kumpeivät ole ympärivuorokautisia hoitajia, vaan jokaisella tulee panilla tai lapsella on mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia. olla mahdollisuus vetää henkeä, keskittyä itselleen mieluisiin Kohtaamisten ja vertaistuen kautta isien voimavaroja vahvisteasioihin ja puhua myös omista mieltä askarruttavista asioista. taan niin, että he pystyvät pitämään huolta sekä itsestään että Kysymys, kuinka sinä voit, voi pelastaa monen päivän. Pidetään perheestään. Toiminnassa mukana olleet miehet ovat huomantämä mielessä myös näin vuodenvaihteen aikaan. 4/2021 5

”Vanhempiemme a ovat todella vahvo Samuli ”Teho” Majamäki on muusikko ja tietoisuusohjaaja. Lisäksi hän opiskelee ratkaisukeskeiseksi terapeutiksi. 6 4/2021

antamat roolimallit ja” Muusikko ja tietoisuusohjaaja Samuli ”Teho” Majamäestä tuli isä 13 vuotta sitten. Hän on käytännössä hoitanut perheen kaksi lasta yksin. – Jos elämä on eri mieltä suunnitelmistani kuin minä, annan periksi ja sopeudun tilanteeseen. Nykyään muutan suuntaa nopeastikin, jos tilanne sitä vaatii. Pyrin olemaan yhtä elämän tahdon kanssa. M uusikko ja tietoisuusohjaaja Samuli ”Teho” Majamäen perheeseen kuuluu hänen lisäkseen kaksi teini-ikää lähestyvää poikaa. Pääosin tällä kombolla elämä on soljunut eteenpäin viimeiset kymmenen vuotta. Isyys on koulinut jääräpäästä joustavan tilanteessa eläjän. – Asia helpottui, kun tajusin, että ne jutut, joita haluaisin itse tehdä, ovat nyt toissijaisia, Teho sanoo. 4/2021 Alangon kanssa. Yhteistyö täytti yllättäen kalenterin, ja Teho jäi Suomeen suunniteltua pidemmäksi aikaa. Ennen Suomeen tuloaan hän oli tavannut Intian-matkallaan japanilaisen naisen, joka muutti Tehon mukana Suomeen. – Naisystäväni tuli raskaaksi ja halusi pitää lapsen. Hän on oikukas ihminen, ja pohdin, että mitäköhän tästä tulee. Mutta ajattelin, että jos näillä mennään, näillä mennään. Päätin tukea naisystävääni. Lapsen syntymän jälkeen Teho sai huomata, että naisystävä halusi hulahtaa oman kulttuurinsa perinteisiin sukupuolirooleihin. Sen mallin mukaan toinen – yleensä nainen – hoitaa kodin ja toinen – useimmiten mies – tuo rahaa kotiin. 7 ▲ TEHO MAJAMÄESTÄ TULI ISÄ 37-vuotiaana. Perheen perustaminen ei ollut koskaan kuulunut hänen suunnitelmiinsa. – Asuin lapsuuteni maalla, ja meitä oli perheessä yhdeksän lasta. Osa oli vanhempieni biologisia lapsia, osa adoptoituja. Olen viimeinen perheeseen syntynyt biologinen lapsi. Perheenjäsenten lisäksi Tehon kotona asui usein vaihto-oppilaita. – En todellakaan ollut ajatellut perustaa perhettä. Päinvastoin olin sitä mieltä, että maailmassa on jo aivan liikaa ihmisiä. Sen sijaan kumppanuuteen minulla oli vahva pyrkimys. Ennen isäksi tuloaan Teho oli viettänyt kuutisen vuotta maailmalla matkalaukkuelämää. Asiat ja tavarat olivat hänen sanojensa mukaan ”hujan hajan maailmalla”. Vuonna 2006 Teho oli Suomessa ja alkoi jälleen työskennellä artisti Ismo

– Ilmeisesti Japanissa tällainen malli on yleinen, mutta minulla on lapsuudestani hyvin erilainen perhemalli. Siinä tärkeintä on rakkaus. Teho sanoo, että hänen näkökulmastaan oudot roolimallit tekivät elämästä sekavan. Kumpikin vetäytyi, ja parisuhde näivettyi. Kaksi vuotta lapsen syntymän jälkeen naisystävä esitti Teholle toiveen: etsi itsellesi uusi kumppani, mutta tehdään toinen lapsi, niin esikoisella on pikkusisarus, eikä sen tarvitse olla yksin. – Se oli järjenvastaista, mutta tietyllä tapaa päätös oli hyvin tiedostava. Jälkikäteen olen usein ajatellut, miten mahtavaa on, että lapsia on kaksi – he ovat hyvin yhteen hitsautuneita. Lasten äiti muutti lähelle omaan asuntoon, mutta oli tiiviisti mukana lastenhoidossa. Teho hankki entiselle naisystävälleen doulan tueksi raskausaikaan ja synnytykseen. Kun toinen lapsi syntyi, lasten äiti sairastui vakavasti ja joutui jäämään sairaalaan. Teho sai vastasyntyneen kääryleen suoraan syliinsä. – Kuopus on täysin tuttipullon kasvattama. Esikoisen kanssa olimme vielä lapsen äidin kanssa yhdessä, ja olin työssäkäyvä pienen lapsen isä. Toisen lapsen syntymästä asti olen käytännössä katsoen ollut yksinhuoltaja. Teho Majamäki on mukana FinFami Pirkanmaan Isien tukena -kampanjassa. LASTEN ÄIDIN PÄÄSTYÄ SAIRAALASTA Teho palasi muusikon töihinsä, – Sen jälkeen olin lapsista vastuussa heistä sai öisiä ei ei -kohtauksia. ja oli toisinaan kiertueella. koko ajan. – Nuorempi lapsista on todella jäärä– Pienen vauvan kanssa en voinut päinen ja lapsena hän saattoi yöllä vain lähteä kiertueelle, joten sovimme, että OMAN ISÄNSÄ Teho Majamäki muis- huutaa ei ei, kun mikään ei kelvannut. hän ottaa lapset, kun minulla on töitä. taa välittävänä ja rakastavana. Muistan, että sellaisissa tilanteissa oma Joinakin kertoina työnjako onnistui, Vanhemmat eivät myöskään koskaan kuppi saattoi mennä nurin aika pienestä toisina ei. riidelleet keskenään. asiasta. Muutamasta sovitusta työkeikasta – Sen sijaan muista asioista isä veti Teho sanoo, että omista hermostumiTeho joutui vetäytymään, kun lastentoisinaan herneen nenäänsä, ja siihen sista hänellä ei jää käteen mitään muuta hoito ei vain sopinut yhteen työkalenperheessämme tarjoutui kyllä tilaisuuksia. kuin tyhmä olo. terin kanssa. – Aloin pohtia, että – Alkuun oli vaikemikä järki siinä on, että ”JOS OLEN OLLUT POISSA KOTOA JA POJAT OVAT uksia, mutta nykyään ensin saan raivarin siitä, olen tottunut tekemään kun jokin on vaikkapa SOITTANEET, ETTÄ HEILLÄ ON IKÄVÄ TAI HE EIVÄT kaikenlaisia kompromennyt rikki ja sitten SAA UNTA, OLEN TULLUT VÄLITTÖMÄSTI.” misseja. Asia helpottui, SLODDQRPDOODÀLOLNVHOkun tajusin, että ne läni kaikkien loppujutut, joita haluaisin tehdä, ovat nyt toisLapsia oli paljon, samoin kotieläimiä. päivän. Loppujen lopuksi rikkoutunut sijaisia. Lasten turvallisuus ja luottamus Ehkä hän ärsyyntyi kaaoksesta, hänellä esine ei edes kauheasti harmittanut, menevät ykköseksi. oli stressiä tai rahahuolia. Silti vanhemtoisin kuin oman käytökseni takia pilalle Poikien ollessa 3- ja 6-vuotiaita heidän pieni välisiä riitoja en todistanut koskaan. mennyt päivä. Tuli vähän sellainen olo, äitinsä muutti kotimaahansa. Oman isän reagointitapa tuli Teholle että reagoi itse toisin, hyvä mies. Tehon näkökulmasta tilanne selkiytyi. mieleen, kun lapset olivat pieniä ja toinen Teho sanoo kokevansa itsensä onnek8 4/2021

kaaksi sen suhteen, miten hyvät lähtötäysin pihalla, on tietokonepelit. olisi kaivannut enemmän tukea tai kohdat hän on saanut isyyteen omilta – Se on todellinen haasteeni. Olen toivonut, että asiat olisivat toisin. Hän vanhemmiltaan. aivan kuutamolla peleistä, ja samalla sanoo joskus pohtineensa sitä, miten – Vanhempiemme antamat roolimallit tajuan, että pelaamassa ovat kaikki erilaista elämä olisi, jos perheeseen ovat todella vahvoja, ja yleensähän ne heidän kaverinsa, joten miten paljon sitä kuuluisi isä ja äiti. nousevat psyykes– On aika eri asia tämme täysin tiedosolla totaaliyksinhuol”ALKUUN OLI VAIKEUKSIA, MUTTA NYKYÄÄN OLEN tamattamme. taja kuin kumppaTOTTUNUT TEKEMÄÄN KAIKENLAISIA KOMPROMISSEJA. Teho sanoo, että nuudessa huoltaja. monelle hänen Kun on lapsista yksin ASIA HELPOTTUI, KUN TAJUSIN, ETTÄ NE JUTUT, JOITA ikäpolvensa miehelle vastuussa, on tietHALUAISIN TEHDÄ, OVAT NYT TOISSIJAISIA. LASTEN isän malliin on tyjä juttuja, joita on TURVALLISUUS JA LUOTTAMUS OVAT YKKÖSENÄ.” kuulunut myös paljon pakko tehdä, kuten ongelmia työriippukodinhoito ja ruuanvuudesta alkoholismiin. on mahdollista rajata. laitto. Samaan aikaan ei voi esimerkiksi – Jos on saanut sellaisen roolimallin, se Lapsille rajojen veto on Tehon leikkiä legoilla. Yhdessä vaiheessa minulla vaatii aika paljon irti pyristelemistä. Isille mielestä hyvä tapa luoda rajoja myös oli elämässäni ihminen, joka tykkäsi olla voisi mielestäni olla tarjolla enemmänkin itselleen. Hän sanoo aiemmin olleensa paljon lasten kanssa. Se oli ihan juhlaa. tukea. paljon rajattomampi tyyppi, joka piti Hän leikki lasten kanssa sillä aikaa, kun kiinni suunnitelmistaan, vaikka se olisi tein kotihommia. KOSKA TEHO MAJAMÄEN lapsuuvaatinut mitä. Tällä hetkellä Tehon elämässä on denkodissa halailtiin paljon, samaa hän – Nykyään sillä ei ole mitään väliä, kumppani, josta hän on todella kiitolon halunnut jatkaa omien lastensa kanssa. mitä kaikkea olen visioinut. Jos tilanne linen. Erityisesti siksi, että tämä on – Olen aika hyväksyvä isä. Se voi olla muuttuu, se muuttuu. Jos elämä on ottanut lapset avosylin vastaan ja on hyvä ja huono puoli. Mutta käytännössä eri mieltä suunnitelmistani kuin minä, Tehon mukaan vastuussa itsestään ja meillä halataan paljon ja sanotaan usein, annan periksi ja sopeudun tilanteeseen. rakkaudestaan. että minä rakastan sinua. Nykyään muutan suuntaa nopeastikin, Myös lasten äiti asuu jälleen pääkauTeho kertoo haluavansa olla luotettava jos tilanne sitä vaatii. Pyrin olemaan yhtä punkiseudulla, ja on jonkin verran isä. Sitä hän on pyrkinyt rakentamaan elämän tahdon kanssa. mukana lasten elämässä. viettämällä paljon aikaa kotona poikien – Kovin usein hän ei lapsia näe, mutta kanssa. TYÖN JA PERHEEN YHDISTÄMIesimerkiksi vähän aikaa sitten he kävivät – Pelaamme muun muassa paljon NEN on haasteellista monessa perheesulkona syömässä ja ostamaan vähän vaatlautapelejä. Lisäksi saunomme ja sä. Omat kierteensä tilanteeseen tuo ykteita. Sellainen on lapsille tosi kivaa, ja vietämme aikaa luonnossa. Olen ajatellut, sinhuoltajuus. olemme hyvissä väleissä. että se on hyvä juttu, joka luo luottaTeho Majamäen mukaan hänen yksinmusta ja kommunikaatiota. Ehkä se huoltajuuteensa on suhtauduttu pääsään- KUN PANTA UHKAA KIRISTYÄ liikaa, palkitsee sitten lasten teini-iässä. töisesti kunnioittaen. Teho suuntaa saunaan ja avantoon. Hän Lastenkasvatuksellisia ohjenuoria – Ihan muutaman kerran päiväkoon Suomen Saunaseuran jäsen ja avanto hänellä ovat olleet rehellisyys ja suoruus. dissa joku on epäillyt suoriutumistani tai on hänen intohimonsa. Jos hän on pojille jotakin luvannut, kommunikaatio on ollut halveksuvaa. – Sieltä kun nousee, on aina oikeassa hän on pyrkinyt pitämään siitä kiinni. Nykyään en jaksa enää edes välittää, jos paikassa oikeaan aikaan. Murheet ja – Ja jos olen ollut poissa kotoa ja pojat sellaiseen törmään. vaivat jäävät avantoon. Se on eräänlainen ovat soittaneet, että heillä on ikävä tai he Tällä hetkellä Tehon pojat ovat meditation intense. eivät saa unta, olen tullut välittömästi. molemmat alakoulussa, eikä perhe Saunomisperinteeseen Teho on Mitään tiettyä kasvatussuuntausta tarvitse enää niin paljon palkattua lasten- vihkinyt myös poikansa. Heidän kansTeho ei ole noudattanut. hoitoapua. saan on saunottu ja paistettu makkaraa. – Vanhempani ovat olleet kasvatuk– Lapset ovat kulkeneet kanssani myös – Saunaseurassa ollaan suvaitsevaisia sellisia esikuviani. Sen lisäksi ole lukenut keikoilla. Muistaakseni ensimmäisen lapsia kohtaan, jos he osaavat käyttäytyä. henkisen opettajan Barry Longin kirjan kerran toinen pojista oli mukana vuonna Teho sanoo, että osa jäsenistä muisRaising Children in Love, Justice and Truth. 2009. telee edelleen sitä, kun hän tuoreena Tosin ehkä sekin on enemmän sellainen Keikoilla Teho piti huolen siitä, että isänä täytti pienen vihtaämpärin lämpiitsetuntemuskirja. lapsilla oli takahuoneessa lapsenvahti. mällä vedellä, laittoi toisen poikansa Suoraan puhumisen Teho sanoo oppi- Sen lisäksi hän varasi isomman hotellisinne ja nosti ämpärin hankeen siksi neensa äidiltään. Lisäksi hän on nähnyt huoneen ja keksi yhteistä tekemistä keik- aikaa, kun kävi itse avannossa. muutaman ystävänsä esimerkistä, että kamatkojen välipäiville. – Nyt sama poika ei mahdu edes kun kaikesta – kuten seksuaalisuudesta – Se on ollut kivaakin, ja antanut ihan saaviin. ja päihteistä – puhutaan avoimesti, se erilaisen vapauden, kun ollaan voitu Teksti: Laura Koljonen toimii. poikien kanssa tutustua paikkoihin. Kuvat: Marika Finne Ainoa asia, josta Teho sanoo olevansa Mutta on myös tilanteita, joissa Teho 4/2021 9

OMAISEN ÄÄNI Juha Inkinen Auttamistyön ammattilaisen omat pelot eivät saa heijastua asiakassuhteeseen O lisiä ja suunnittelemaan elämää. Hän len ollut hieman yli voi selviytyä mallikelpoisesti töistään kymmenen vuotta ja olla jopa oman alansa arvostettu puolisoni mielenammattilainen. terveysomaisena. Kuvittele nyt, että mikä tahansa, Nykyään tilanmitä sinä tai joku muu sanoo, tekee, teemme on koko lailla kunnossa, mikä jättää tekemättä, tai mitä hänen on vapauttanut minut tarkastelemaan elämässään tapahtuukaan, saattaa perheemme kokemuksia etäämmältä, arvaamatta herättää kuvailemani laajemmasta näkökulmasta. Olemme raivon. Laukaisevasta tapahtumasta matkan varrella olleet lukuisissa tai henkilöstä riippumatta sinä olet tilanteissa, joissa meidät olisi voitu vihan kohteena: tapahtuneet asiat kohdata rohkeammin, ja olisimme ovat sinun syytäsi, ja sinun tulee ne ehkä saaneet tarvitsemaamme apua jo muuttaa. Samaan aikaan mikään tarjovuosia aikaisemmin. Ihmisen kohtaamisen tärkeydestä amasi ratkaisu ei kelpaa. Tunnereaktio asiakastyössä puhutaan paljon, mutta saattaa kiukun sijaan olla myös pohjaten usko, että kohtaaminen olisi mitentoman syvä, päiviä tai viikkoja kestävä kään yksiselitteisesti ymmärretty masennus. Lisää tähän tilanteeseen käsite. Tarkoittaako se jonkin kysykaikki se, mitä sinun pitää omassa myslistan mekaanista läpikäyntiä? elämässäsi hoitaa: työt, kotiaskareet, Pitääkö kohtaamisessa talouden ja tulevaisuuden heittäytyä mukaan toisen suunnittelu ja ehkä jonkinJOKAISESSA KOHTAAMISTILANTEESSA PIILEE tunnetiloihin vai päinvasMAHDOLLISUUS KORJAAVAAN KOKEMUKSEEN, lainen vapaa-aikakin oman toin säilyttää viileä ammatmielenterveytesi hoitamiJOSSA ASIAKKAAN ELÄMÄNTILANTEEN timainen etäisyys? Entä jos seksi. Vielä kun tiputat asiakaskohtaaminen nostaa tähän varsin sakeaan SUUNTAA VOIDAAN YHTEISTYÖLLÄ KÄÄNTÄÄ pintaan ammattilaisen omia soppaan pari kolme ihan KOHTI PAREMPAA. haastavia lapsuudenmuisoikeasti pientä lasta, joiden toja? Pohjustaakseni perheen ja ammattilaisen kohtaamiseen liitterveydestä ja kehityksestä olet vastuussa, niin olet aika lähellä tyviä mietteitäni haluan ajatusleikin kautta valottaa sitä maailmaa, sitä arkea, jota monet isä- ja äitimielenterveysomaiset elävät. jossa voi joutua elämään, kun puolisolla on mielenterveyden Edellinen kuvaus perustuu vahvasti omiin kokemuksiini, ja haasteita. edustaa sitä todellisuutta, joka voi esimerkiksi neuvolatyöntePienten lasten vanhemmat tai muuten pikkuisten kanssa teke- kijän eteen avautua, jos hän saa rehellisen vastauksen kysymykmisessä olevat tietänevät, millaista on, kun pitäisi vaikka pukea seensä: ”Mitä teille kuuluu?” Valitettavasti moni apua tarvitseva tai mennä nukkumaan, eikä lapsi millään haluaisi. Hän raivoaa ei rohkene kertoa, miten raskas perheen tilanne voi oikeasti ja laittaa kaikin voimin vastaan, vääntyilee selkä vääränä sylissä, olla. Sukupuolesta riippumatta monet meistä on opetettu niin huutaa ja saattaa jopa potkia ja lyödä sekä heitellä esineitä. kotona, koulussa, harrastuksissa, armeijassa kuin työelämäsKuvittele lapsi voimiltaan ja kaikilta muiltakin fyysisiltä ominaisäkin olemaan ”valittamatta turhaan”. Etenkään miehet eivät suuksiltaan aikuiseksi. Kuvittele myös, että hän ison osan heikoksi leimautumisen pelossa halua myöntää haavoittuvuutajasta käyttäytyy kuin aikuinen: hänen kanssaan pystyy kaikin taan ja avun tarvettaan. Joku ei uskalla avautua perheen asioista puolin aikuiseen kanssakäymiseen kuten keskustelemaan syvälkotona uhkaavan henkisen tai fyysisen väkivallan pelossa. 10 4/2021

Toinen taas ei usko, että kukaan pystyisi auttamaan ongelmien ratkaisussa – eiväthän aikoinaan avuntarvitsijan kasvuympäristön aikuisetkaan siihen kyenneet. Itse allekirjoitan lähes jokaisen edellä mainituista. Ammattilaisen ja asiakkaan kohtaaminen on äärimmäisen herkkä tilanne, jossa apua tarvitsevan kokema välinpitämättömyys ja vaikeiden aiheiden välttely voivat aiheuttaa isoa vahinkoa. Jokaisessa kohtaamistilanteessa piilee myös mahdollisuus korjaavaan kokemukseen, jossa asiakkaan elämäntilanteen suuntaa voidaan yhteistyöllä kääntää kohti parempaa. Olen ollut tilanteessa, jossa puolisoni väkivaltaisen käytöksen mainitseminen sai ammattilaisen silminnähden kavahtamaan kuulemaansa, ja asian käsitteleminen sivuutettiin. Eräässä toisessa tilanteessa oma ja puolisoni kokema häpeä sai meidät vähättelemään ongelmiamme, eikä – lastensuojeluilmoituksesta huolimatta – keskustelu edennyt pintaa syvemmälle; me kerroimme kaiken olevan kunnossa, minkä ammattilainen uskoi, vaikka kehonkielemme ja epäröintimme varmasti viestitti toisin. Auttamisen halun on voinut ammattilaiselle synnyttää kasvaminen ympäristössä, jossa hän itse on altistunut lapsuusajan haitallisille kokemuksille. Hän ehkä haluaa suojella asiakkaitaan tällaisilta kokemuksilta. Hyvät aikomukset voivat kuitenkin 4/2021 vesittyä, jos työntekijän hoitamattomat hylkäämisen ja mitätöinnin kokemukset sekä tiedostamattomat opitut asenteet värjäävät kohtaamisia. Asiakasperheen tilanne voi esimerkiksi vastata ammattilaisen lapsuuden ympäristöä, mikä nostaa pintaan ammattilaisen omia kipeitä kokemuksia – tai päinvastoin: ehkä ammattilaisella ei ole koskaan ollut mitään kosketusta mielenterveysongelmiin ja esimerkiksi väkivaltaan, ja näiden käsittely asiakkaan kanssa pelottaa. Rohkeasti tiedostettuina, käsiteltyinä ja hoidettuina raskaatkin kokemukset, pelot ja ”heikkoudet” ovat kuitenkin ainutlaatuinen voimavara ja työkalu auttamistyössä, koska ne auttavat työntekijää luomaan rehellisen ja aidon yhteyden asiakkaaseen. Tällaisesta kohtaamisesta olisi perheemmekin aikanaan hyötynyt todella paljon. Lopetan lainaukseen traumatietoista kohtaamista käsittelevästä kirjasta Yhteinen kieli (Sarvela & Auvinen, 2020): ”Eettisyys auttamistyössä pitää sisällään omien traumojensa kohtaamisen ja niiden kanssa työskentelemisen sekä tämän syvimmän ihmisosaamisen käyttämisen työssä. Torjuttu ja käsittelemätön auttajan varjo voi heijastaa traumataustaa työyhteisöön ja asiakkaisiin.” 11

12 4/2021

Psyykkinen sairaus sulkee koko perheen sisäänsä Kun perheen lapset tai puoliso sairastuu psyykkisesti, on tavallista, että saunaillat kavereiden kanssa jäävät ja yhteys perheen ulkopuolisiin heikkenee tai katkeaa. Isien vertaistukiryhmässä toistuvat kokemukset yksinäisyydestä ja sietämättömänä painavasta vastuusta. P erhe on symbioottinen systeemi. Kun yksi osa on rikki, koko kone temppuilee. Pirkanmaan kunnissa järjestettäviin Itua-hankkeen vertaistukiryhmiin osallistuvia isiä yhdistää kokemus perheenjäsenen mielenterveyden häiriöstä. Tilanteet ovat kuitenkin vaihtelevia: jossain perheessä sairastunut on puoliso, jossain lapsi. Joissain perheessä useampi perheenjäsen oireilee. Itua-ryhmiä ohjaavat Isille tukea arkeen -hankkeen työntekijät Tiina Vartiainen ja Jukka Törrö ovat huomanneet, että vaihtelevista tilanteista huolimatta isiä yhdistää samanlaiset tunteet ja tilanteet. Kun perheen lapsi tai nuori oireilee, se heijastuu vanhempien väliseen parisuhteeseen. Puolison ollessa esimerkiksi vakavasti masentunut, häviää perheen toinen aikuinen vastuunjakaja rinnalta. Moni isä kokee, että hänen pitäisi jaksaa osoittaa lapsille, että kaikki kyllä järjestyy, mutta mielessä pyörii kysymys: ”Mitä sitten, kun siitä en ole itsekään varma?” Puolison sairastuminen on erityisen kuormittavaa henkisesti, mutta myös käytännön syistä, jos vastuu käytännön asioista jää kokonaan toiselle vanhem- 4/2021 malle. Myös lapsen sairastaminen vaikuttaa vanhempien parisuhteeseen. Isän rooli ja vastuu perheessä on luonnollisesti erittäin iso, jos sekä puoliso että lapsi oireilevat. Silloin tilanne on entistä kuormittavampi. Aika ei riitä perheen ulkopuolisten ihmissuhteiden ylläpitämiseen, kun perheenjäsen sairastaa. Isäryhmä voi olla ainoa työn ja kodin ulkopuolinen paikka, jossa muita ihmisiä kohtaa. Vertaistukiryhmässä monet isät ovat puhuneet ensimmäisen kerran kodin asioista jollekin ulkopuoliselle ihmiselle. ”ISÄN ROOLI JA VASTUU PERHEESSÄ ON ERITTÄIN ISO, JOS SEKÄ PUOLISO ETTÄ LAPSI OIREILEVAT.” Vartiaisen ja Törrön mukaan ryhmään osallistuvien isien elämänpiiri on kaventunut, ja he tuntevat itsensä yksinäisiksi ja kuormittuneiksi. Tilanteen jatkuessa myös isät ovat vaarassa uupua ja sairastua. Useita isiä yhdistää kokemus siitä, että heitä ja heidän huoliaan ei ole osattu kohdata terveydenhuollossa tai muissa palveluissa. Monesti puolison lääkitys, hoitosuunnitelma ja koko sairaus ovat täysi mysteeri, joista isä ei ole saanut tietoa. Ryhmien isiä yhdistää myös halu olla perheen tukena ja toivo siitä, että tilanne muuttuisi paremmaksi. Monet isistä tekevät mitä tahansa pitääkseen parisuhteensa ja perheensä kasassa. Myös omien rajojen asettaminen on tärkeää. Äärimmilleen ei voi venyä, ettei katkea. Hankkeen työntekijät toivoisivat, että isät hakisivat nykyistä nopeammin apua itselleen. Isät ovat saaneet hyviä kokemuksia, kun ovat uskaltautuneet puhumaan tunteistaan ryhmässä. Siitä huolimatta eritysesti miehillä on edelleen korkea kynnys hakea apua. Ryhmäläisistä valtaosa on sinnitellyt äärettömän pitkään, ennen kuin ovat hakeutuneet avun piiriin. Vartiainen ja Törrö ovat huomanneet, että mainos vertaistukiryhmästä on pitänyt nähdä moneen kertaan, ennen kuin isät lopulta ovat rohkaistuneet ottamaan heihin yhteyttä. ʇ 13

Sairastuneen isä: ”Isä pysyy pystyssä” ”Minulla on kaksi tytärtä. Esikoiseni kulki monen vuoden ajan kriisissä itsensä kanssa. Kun ahdistus kasvoi, alkoi viiltely. Tämä helpotuksen hakeminen teräesineillä oli todella vaikea tajuta. Tyttö vihasi itseään, tautiaan ja sitä tunnetta, ettei tämä lopu koskaan. Lääkäri määräsi uusia lääkkeitä. Tuhti annos teki tyttärestä sammaltavan varjon. Päihteitä hän nautti muutenkin. Ne olivat yksi lääkitysmuoto. Myös nuorempi tyttäreni alkoi oireilla: Ahdistusta ja viiltelyä. Olin epätoivoinen. Mietin mitä teen, jos molemmat lapset kärsivät. Avuttomuus oli suuri. Kuin katsoisi toisen hukkuvan, mutta mitään ei voi tehdä. Minulla ei ollut ratkaisua, ei avaimia, ei mitään keinoa. Eikä ollut kellään muullakaan. Yksikään ammattilainen ei osannut auttaa. Minun tehtäväni oli olla tasapainoinen. Selkeä ja tasainen: Isä pitää lapsensa turvassa, isä pysyy pystyssä, on kallio. Isä hakee apua, että omalla lapsella kaikki olisi hyvin. Entä sitten, kun kaikki apu on haettu, konstit kokeiltu? Tottuminen turrutti, uusi ongelma oli vain jatkoa edelliseen. ”VALTAOSA ISISTÄ ON SINNITELLYT ÄÄRETTÖMÄN PITKÄÄN, ENNEN KUIN ON HAKEUTUNUT AVUN PIIRIIN.” SITTEN TULI SE KESÄ, kun tytär yritti tappaa itsensä. Kirje oli tehty, mutta hän jänisti ja soitti kaverilleen. Lokakuussa tyttö otti lääkkeitä liikaa, odotti kuolemaa ja soitti kaverin hätiin. Sitten puhuttiin kuolemisen halusta sairaalasängyn vieressä. Tässä kohtaa en enää jaksanut. Nukkuminen, keskittyminen, tunteiden säätely ja tasapaino katosivat. Muisti ei toiminut ja hävitin esineitä päivittäin. Olin kireä ja ylikierroksilla. Työn tekeminen ei onnistunut. Avuksi hain vertaistukea, kavereita ja lepäämistä. Minua auttoi heikkouden myöntäminen ja ajan antaminen. Minua auttoi vaatimusten laskeminen, keskittyminen positiivisuuteen ja puolison tuki. Ryömin hitaasti kohti valoa. Minulle terapiaa oli kulkea metsässä, olla rauhassa, istua saunan lauteilla ja hypätä jäiseen veteen. Ja kuunnella oman sydämen lyöntiä sen jälkeen. Terapiaa oli etsiä pieniä asioita omassa arjessa, ja tajuta niiden arvo. Minua helpotti, kun tyttären tilanne helpottui. Kaikkien vuosien jälkeen tyttäreni valmistui lähihoitajaksi. Löysi itselleen paikan, jossa sai onnistumisen kokemuksia. Tämän tarinan tarkoitus on kertoa, että kannattaa hakea apua, hakea tukea, etsiä vertaisryhmä. Missä kohtaa tahansa. Oli huojentavaa puhua ihmiselle, joka oli käynyt läpi saman. Tulin kuulluksi ja kohtasin myös itseni paremmin. Ymmärsin, että surua ei voi suorittaa.” Juttua varten on haastateltu FinFami Pirkanmaan Isien tukena -hankkeen hanketyöntekijöitä Tiina Vartiaista ja Jukka Törröä. Kokemuskertomukset ovat Itua-hankkeessa mukana olevien isien kirjoittamia. 14 Sairastuneen puoliso: ”Vedin ylleni ’yksinhuoltajan haalarit’” ”Avioliittoamme oli takana lähes kaksikymmentä vuotta, kun puolisoni sairastui vakavaan masennukseen. Hoitoon hakeutumista edelsi puolisoni pitkä, viikkoja kestänyt hitaasti etenevä vajoaminen tilaan, jossa toimintakyky heikkeni päivä päivältä. Sinä iltana, kun talutin itkevän puolisoni terveyskeskuksen päivystävän lääkärin vastaanotolle, ja hyvin pian siitä osastohoitoon, oloni oli sekä helpottunut että hämmentynyt. Nyt, ajatellessani niitä ensimmäisiä päiviä antaisin neuvon itselleni, jos se olisi mahdollista: pyydä keskusteluapua itsellesi. Ammattiauttajia, jotka osaavat kohdata kriisitilanteessa olevan ihmisen. Ja ammattiauttajille sanoisin: Älä anna minun päättää, otanko keskusteluapua vastaan. Vedin ylleni rooliini kuuluvat “yksinhuoltajan haalarit”, niin kuin näitä tilanteita tänäkin päivänä mielessäni kutsun, ja jatkoin arkeani nyt mielenterveyspotilaan puolisona. Seuraavan neljän vuoden aikana puolisollani oli eri pituisia osastohoitojaksoja psykiatrisilla osastoilla. Pisimmillään hän oli osastohoidossa kolme kuukautta. Olen käynyt lähes koko ajan töissä, osan aikaa kolmivuorotyössä. Pariin kertaan huilasin itsekin muutaman kuukauden ajan kotona, kun voimat eivät riittäneet muuhun kuin lapsiperhearjen pyörittämiseen. Otin haltuuni pikkuhiljaa lasten kouluasiat, taloudenhoidon ja kasvavien lasten vaatehuollon. Kokonaisvastuu kaikesta ja koko ajan, se oli pakko ottaa vastaan. On raskasta olla neuvoton, kun puoliso makaa sängyssä päivät ja yöt, ja itse pyörität arkea. PALJON HELPOMPAA HENGITTÄMINEN OLIKIN SILLOIN, kun puolisoni oli osastohoidossa. Silloin on helpompi ajatella olevansa tilanteen päällä, kun sairas saa hoitoa ja minä luon omat rutiinit perheelle ja itselleni. Mutta niissä huonoimmissa hetkissä ja ajanjaksoissa lähes konkreettinen kuoleman läheisyys oli kuin musta aukko, uhaten viedä minutkin siitä vierestä mukanaan. Omaa jaksamistani hoidin kello 21:en jälkeen urheilun seuraamisen, parvekekahvien, videopelien ja ystävien avulla. Varsinkin videopelaamisen tuoma irtautuminen ja rentoutuminen oli tärkeässä osassa oman mielenterveyteni hoitamisessa. Myös työ tasapainotti arkea, vaikka se välillä toi haasteitakin jaksamiseen. Tein alusta asti elämäntilanteeni tiettäväksi omissa työyhteisöissäni. Muutaman kerran kävi niinkin, että valppaat ja ymmärtävät työkaverit vinkkasivat uupumisen merkeistä minulle, ennen kuin itse edes näin jaksamiseni vaativan taas pientä paussia. Useiden ystävien tuki on ollut korvaamatonta. Eniten arvostan niitä tilanteita, kun hiljaa oleminen on ollut luvallista, kun ei ole ollut mitään sanottavaa toiselle. Kliseisesti sanottuna, tärkein oppimani asia rinnalla eläjänä on ollut keskittyä niihin asioihin, joihin voin itse vaikuttaa. Puolisoni mielenterveys ei kuulu sille listalle. En voi enkä halua jättää elämää elämättä, vaikka masennus onkin ollut osa perheemme arkea pitkän aikaa.” Teksti: Emma Auvinen Kuva: Priscilla Du Preez/ Unsplash 4/2021

KOLUMNI Karoliina Beckman, FinFamin kehittämispäällikkö ja MamaCoach-vastuukouluttaja Varaa vanhemmuus vahvuuksille M KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ ikään elämäni Toinen vahvuuksien voima vaihe tai näkyy tavallisessa arkielärooli ei ole mässä. Väsyneenä ja arjen heittuonut heiktäessä kapuloita rattaisiin on kouksiani esiin kovin paljon helpompaa luisniin kirkkaasti ja kivuliaaseen kahtaa heikkouksista sättimisen ytimeen osuen kuin vanhempuolelle. Tunnistan ajattelussani muus. Jokainen vanhempi joutuu ikävän muutoksen, joka syntyy kohtaamaan heikkoutensa erityisesti väsymyksen ja arjen ennemmin tai myöhemmin. yllätysten yhteentörmäyksestä. Heikkoudet on hyvä tunnistaa Noissa hetkissä mielen kelat ajauja hyväksyä, sillä niistä saa usein tuvat kahteen vaihtoehtoiseen oivat opit, mutta niiden liika uraan. Joko toivon itse olevani märehtiminen ei vie eteenpäin. toisenlainen kuin olen, tai toivon, Sen sijaan todellinen eteenettä olisipa vanhemmuuden kanspäin vievä voima löytyy kolikon sani jakava puolisoni toisenlainen. toiselta puolelta, vahvuuksista. Toisin sanoen, kunpa minulla ja Monta vuotta sitten istuin lasteni isällä ei olisi niitä heikkoFinFamin johtajafoorumissa uksia, joita meillä on. kuuntelemassa Suomen koripalKoska minä tai puolisoni lomaajoukkueen eli Susijengin emme toiveistani huolimatta KUN VANHEMMUUTTA TARKASTELEE valmentajan, Henrik Dettole päässeet heikkouksistamme USEAMMIN VAHVUUKSIEN KUIN manin, puheenvuoroa. Hän eroon, otan Dettmanin logiikan kertoi tiimityössä onnistumiaina uudelleen ja uudelleen käytHEIKKOUKSIEN KAUTTA, SYNTYY sesta ja siitä, mihin Susijengin töön. Muistutan itseäni säänVÄISTÄMÄTTÄ ENEMMÄN ILOA, menestys perustui. Joukkueen nöllisesti siitä, että pelaamme SUJUVUUTTA JA ITSEVARMUUTTA SIITÄ, lukuisia voittoja tuonut pelitakvanhempina samalla puolella, tiikka oli rakennettu pelaajien emme toisiamme vastaan. Piirrän ETTÄ KYLLÄ KAIKKI HOITUU. sekä koko porukan vahvuuksille, PLHOHQLÁlSSLWDXOXOOHDUMHQVXXQei heikkouksille. Vain vastustaja keskittyi Susijengin heikkouknitelman vahvuuksiemme varaan. Lasteni isä on tavattoman siin, ei oma valmentaja tai oman joukkueen pelaajat. taitava neuvottelija, joten hän saa hyödyntää tuota taituruutTässä ajatuksessa on ollut jotain niin perustavalaatuisen taan vanhemmuuden solmuissa. Minä otan suosiolla kopin oivalluttavaa, että olen kantanut sitä aktiivisesti mukanani kaikki arjen ruokahuollosta ja käytän luovuuttani niissä hetkissä, kun nämä vuodet. Dettmanin pelitaktiikasta on muodostunut pelas- jääkaapissa loistavat lähinnä valo ja ketsuppipullo. tusrenkaani vanhemmuuden suonsilmissä ja olen heittänyt Kun vanhemmuutta tarkastelee useammin vahvuuksien kuin pelastusvälineen välillä myös niille, jotka ovat olleet uppoaheikkouksien kautta, syntyy väistämättä enemmän iloa, sujumaisillaan vanhemmuuden herättämien syyllisyyden ja alemvuutta ja itsevarmuutta siitä, että kyllä kaikki hoituu. Hyvien muuden tunteiden aallokkoon. hetkien lisäksi ajattelutapa on erityisen tärkeä silloin, kun elämä Miksi vahvuuksille rakentaminen on sitten niin tärkeää, että tuntuu täyttyvän kurasta, Wilma-viesteistä tai aikuisuuden alkusiihen kannattaa kiinnittää huomiota? Ensiksikin siksi, että oma metrillä kompastelevien kaksimetristen lasten kasvukivuista. vanhemmuuden identiteetti on viisaampaa rakentaa myönteiseen Jos huomaat, että kiinnität enemmän huomioita omiin tai ja pystyvään minäkuvaan sen sijaan, että se kasvaisi heikkouksien toisen heikkouksiin, olet saattanut ajautua vastustajan rooliin hataralle pohjalle. Ajatus on sama kuin mielen sairauksien äärellä. vanhemmuuden pelikentällä. Silloin kannattaa kokeilla vaihtaa Mielen sairaus ei määrittele rakasta perheenjäsentä, kuten ei vahvuuksien pelipaita päälle, sillä vanhemmuus jos mikä on omaisena oleminenkaan ole ainoa identiteettiä määrittelevä tekijä. joukkuepeli. 4/2021 15

JUHANI AUTTAA KOKEMUSASIANTUNTIJANA MUITA ISIÄ: ”Jo yhden tapaamisen aikana huomaa, kuinka omaisen ryhti kohenee ja ilme kirkastuu” Kiireisen työ- ja perhearjen keskellä ei ole itsestäänselvyys, että aikaa jää vapaaehtoistyölle. Varsinkin, jos kotona on perheenjäsen, joka psyykkisen oireilunsa vuoksi vaatii enemmän huomiota tai seurantaa. Mitä isäomainen miettii tästä työn, kodin ja vapaaehtoistoiminnan yhdistämisestä? Mistä hän löytää vapaaehtoistoimintaan aikaa? Mikä häntä motivoi vapaaehtoistyöhön? Yhteistä isäryhmäläisten kesken on isyys, miehuus ja ymmärrys siitä, kun perheenjäsen sairastuu. – Ryhmään on muodostunut jotenkin erittäin vahva yhteenkuuluvaisuuden tunne ja henki. Ryhmässä ei tuomita ketään ja siellä saa vapaasti sanoa juuri sen, miltä itsestä tuntuu. 16 4/2021

M ielenterveysomaiset KOULUTUKSEN JÄLKEEN JUHAkeskustellessa vertaisten kanssa saattaa Pirkanmaa – FinFaNI ALOITTI YHDISTYKSEN VAPAAhuomata myös jo unohtamiaan kokemissa toimii yli sata EHTOISTYÖSSÄ. Jo seuraavalla viikolla muksia omasta historiastaan. vapaaehtoista, mutta hän sai kutsun osallistua kokemusasian– Tämä on merkityksellistä vapaaehheistä miehiä on vain tuntijana nuorten vanhemmille suunnattoistyötä. Tykkään siitä, että tällä työllä kourallinen. Yhdistyksen ITUA (Isille tuun voimavarapäivään. on positiivinen vaikutus muiden elämään. Tukea Arkeen) -hankkeen yhtenä tavoit– Eka keikka jännitti. Olihan kyseessä Jo yhden tapaamisen aikana huomaa, teena on ollut kouluttaa yhdistyksen ensimmäinen tehtäväni kokemusasikuinka omaisen ryhti kohenee ja ilme vapaaehtoisreserviin lisää omaisroolissa antuntijana. Jännitys kuitenkin kaikkirkastuu. Vaikka toisinaan tarinat ovat eläviä isäomaisia. Keväällä 2021 toteukosi nopeasti, kun kuulin muiden tariraskaita ja niihin eläytyy syvästikin, niin tetun kokemusasiantuntijakoulutuksen noita ennen omaa puheenvuoroani. Ajat- joka kerran jälkeen myös itsellä on kevykautta yhdistyksen toimintaan saatiin telin, että tavallaanhan meillä kaikilla on empi olo kuin tapaamiseen mennessä. mukaan kuusi uutta miespuolista kokesamanlainen tarina. Kerroin toisille tarimusasiantuntijaa. nani hieman eri näkökulmasta eli siitä, JULKISISSA MIELENTERVEYSPALVEYksi koulutuksen käyneistä on miten itse olen selvinnyt ja mistä olen LUISSA ON VIELÄ HYVIN VÄHÄN Juhani. Hän löysi FinFami Pirkanmaan löytänyt voimavaroja. Esitykseni jälkeen käytössä kokemusasiantuntijaomaisia. mainoksen Facebookista. keskustelin kahdenkeskisiä vertaiskeskus- Pirkanmaan sairaanhoitopiiri (PSHP) – Siinä mainostettiin ITUA-hankkeen teluja. tuottaa omaisten tuki- ja neuvontapalveIsä-ryhmää, joka oli aloittanut toimin².RNRQDLVÀLOLVHQVLPPlLVHVWlNRNHluita yhteistyössä FinFami Pirkanmaan tansa asuinpaikkakunnallani. Ajallisesti musasiantuntijatehtävästä oli positiivinen kokemusasiantuntijoiden kanssa. Lisäkmainoksen näkeminen osui juuri oikeaan ja minulle jäi tunne, että haluan tehdä si PSHP on palkannut tehtävään yhden kohtaan, sillä muutama päivä aikaitätä myös jatkossa. osa-aikaisen kokemusasiantuntijan, jonka semmin olin kuullut lapseni mielenterSyksyllä 2021 Juhani aloitti ITUAtehtävänä on tarjota vertaistukea hoidosveyshaasteista. hankkeen työntekijän työparina Isäsa olevien potilaiden omaisille. Siitä Juha– Olin saanut soiton ni on tyytyväinen. lapseni koululta, jossa – Tämä on todella hieno ”MONELLAKAAN ISÄLLÄ EI OLE OLLUT kerrottiin hänellä olevan palvelumalli. Koen tärkeänä, masennukseen viittaavia että myös omaisille tarjotaan TURVALLISTA PAIKKAA TAI RYHMÄÄ, JOSSA piirteitä. Hän oli kertonut tukea heti hoidon alkuvaiVOI PUHUA ASIOISTA SUODATTAMATTA.” koulussa itsetuhoisista heessa. Tästä tulee omaisena ajatuksistaan sekä viiltetunne, ettei jätetä yksin asian lystään. Tämä oli minulle isänä suuri ryhmässä. Ryhmä kokoontuu kaksi kanssa. Sitä jää muuten helposti asiassa järkytys. Mainoksen nähtyäni ajatkertaa kuukaudessa ja ryhmässä on googletiedon varaan. telin, että minun on mentävä mukaan käynyt 6-8 isää. Osalla ryhmäläisistä on Juhanin mielestä kokemustiedon jakaryhmään. huoli puolisonsa ja osalla lapsensa hyvin- minen on merkittävä vertaistuesta saatu Ryhmässä Juhani alkoi huomata, voinnista. Yhteistä ryhmäläisten kesken hyöty. kuinka muiden auttaminen ja tukeminen on kuitenkin isyys, miehuus ja ymmärrys – Koen, että juuri tiedon jakamisessa toi virtaa myös itselle. Ryhmässä vieraili siitä, kun perheenjäsen sairastuu. tällaisella toimintamallilla on paikkaansa. myös muutama yhdistyksen kokemus– Ryhmään on muodostunut jotenkin Kokemusasiantuntija osaa kertoa, miten asiantuntija kertomassa omaa tarinaansa, erittäin vahva yhteenkuuluvaisuuden itse ja sairastunut läheinen ovat menneet mutta ajatus kokemusasiantuntijaksi tunne ja henki. Ryhmässä ei tuomita tilanteessa eteenpäin ja osaa neuvoa, mitä ryhtymisestä heräsi vasta myöhemmin. ketään ja siellä saa vapaasti sanoa juuri asioita kannattaa viestittää ammattilaiKun Juhanille tarjottiin tilaisuutta koulusen, miltä itsestä tuntuu. sille. tukseen hakeutumiseen, hän innostui – On myös tärkeää, että ryhmä on Entä sitten se aika? Aikaa menee asiasta ja halusi katsoa, mihin se polku kohdennettu isäomaisille. Monellakaan töihin ja perhearjen pyörittämiseen, johtaa. isällä ei ole ollut turvallista paikkaa tai lisäksi pitäisi harrastaa ja liikkuakin. – Koulutuksessa vertaiskeskusryhmää, jossa voi puhua asioista suodatMiten siinä jää aikaa vielä vapaaehtoistelut syvensivät omaa ajatustani. Ajattamatta. Kynnys puhumiseen on monella työlle? telin, että kahdenkeskiset vertaiskeskuskorkea kulttuuristammekin johtuen. – Minulla on tilanne, että lapset ovat telut ovat minun juttuni. Innostuin myös Sanotaan, että miesten pitää pärjätä ja luonani vain joka toinen viikko. Olenkin siitä, että kokemusasiantuntijana pääsen olla vahvoja. Tässä ryhmässä ei sellaista pystynyt järjestämään vapaaehtoistyöni kertomaan omaa kokemustani sote-alan kliseetä tunnisteta. niille viikoille, kun lapset ovat äidilammattilaisille. Ajattelin, että näin pääsen Vapaaehtoistoiminnasta sanotaan, lään. Haluan nyt myös antaa tälle aikaa, osaltani vaikuttamaan asioihin, kuten että ”siitä saa vähintään yhtä paljon koska koen tämän niin tärkeänä. Tämä siihen, miten omaiset otetaan terveydenkuin antaa”. Yleensä vapaaehtoistyö on tavallaan harrastus, josta saa itselleen huollossa huomioon. tuo tunteen siitä, että saa olla hyödyksi. virtaa. – Koulutus oli intensiivinen, mutta Toisten tarinoiden kuuleminen voi muisJos joku lehden lukijoista miettii vapaaniin mukaansa tempaavaa, että ajankulua tuttaa itseä siitä, kuinka on voimaantunut ehtoistoimintaan tai kokemusasiantuntiei ehtinyt edes seuraamaan. niistä haastavimmista hetkistä. Monesti jatoimintaan mukaan lähtemistä, Juhani 4/2021 17

”SANOTAAN, ETTÄ MIESTEN PITÄÄ PÄRJÄTÄ JA OLLA VAHVOJA. TÄSSÄ RYHMÄSSÄ EI SELLAISTA KLISEETÄ TUNNISTETA.” haluaa lähettää heille rohkaisevat terveiset. – Rohkeasti kokeilemaan! Se on kuitenkin vapaaehtoista ja varmasti jo kokemusasiantuntijakoulutuksen aikana huomaa, onko tämä oma juttu vai ei. Vapaaehtoistoiminnassa voi myös olla mukana oman tilanteen ja aikataulujen mukaan, ja tarvittaessa tehtävästä voi jäädä tauolle tai kokonaan pois. – Joskus saattaa tulla hetkiä, ettei jaksa vapaaehtoistyötä tai kuunnella toisten murheita. Siihen on lupa. Meitä vapaaehtoisia muistutellaan, että koska tahansa voi jättäytyä pois kokemusasiantuntijan tehtävästä ja palata itse tuen tarvitsijan rooliin. – Kokemusasiantuntijana toimiminen tuo niin paljon iloa, että suosittelen kyllä, päättää Juhani. Juhani ei esiinny jutussa omalla nimellään. Teksti ja kuvat: Tiina Vartiainen 18 – Tykkään siitä, että tällä työllä on positiivinen vaikutus muiden elämään, sanoo Juhani, joka toimii vapaaehtoisena FinFami Pirkanmaalla. 4/2021

Oppaita lasten ja nuorten vanhemmille Opas masentuneen nuoren vanhemmille sisältää tietoa ja tarjoaa tukea vanhemmille masentuneen nuoren kanssa toimimiseen. Vanhemman on tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan selviytyäkseen arjesta nuoren kanssa ja voidakseen olla nuoren tukena. Opas on ladattavissa (PDF) maksutta Pirkanmaan FinFamin sivuilta ja sitä voi myös tilata painettuna. Lastenkirjaa “Isi, piirretäänkö kirahveja?” ei tällä hetkellä ole saatavilla sähköisenä versiona. Kirjan painettua versiota voi tiedustella sähköpostitse: omaiset@finfamipirkanmaa.fi Tutustu myös muihin oppaisiin: www.finfamipirkanmaa.fi/oppaat-ja-materiaalit/ Is ppiirretäänkö Isi, rretäänkö kirahveja? k rah eja? -lastenkirjan lastenk rjan avulla a ulla voi o käsitellä ja puhua lasten kanssa mielenterveyteen liittyvistä haasteista. Lorem ipsum 4/2021 19

Lapsistaan erotetut KUVA: KELLY SIKKEMA/UNSPLASH Vanhemmuuden estäminen eli vieraannuttaminen on yleensä eron jälkeen alkavaa kiusantekoa ja henkistä väkivaltaa, joka kohdistuu entiseen kumppaniin, eikä sen syyt todellisuudessa ole lastensuojelullisia. Jannen suhde lapsiinsa katkesi kymmenen vuotta sitten, kun entinen puoliso vei lapset eron mukana mennessään. Janne kertoo yrittäneenä saada apua eri tahoilta tilanteeseen, mutta turhaan. Hän ei ole yksin kokemuksensa kanssa. K ymmenen vuotta sitten Jannen entinen seurustelukumppani kaappasi yhteiset lapset autoonsa ja hakeutui turvataloon. Siellä hän kertoi Jannen olleen väkivaltainen. Jannen mukaan syytös tuli yllätyksenä. – Jälkeenpäin tajusin, että näin hän sai minusta syntipukin ja itse pääsi tilanteeseen, jossa saa pitää lapset itsellään, Janne kirjoittaa. Hän kiistää olleensa koskaan väkivaltainen. Siitä alkoi yhä edelleen jatkuva vieraannuttaminen, jonka myötä Janne kuvailee suhteen lapsiinsa muuttuneen toivottamaksi. Prosessiin on kuulunut useita oikeudenkäyntejä. Janne on joutunut todistamaan oikeudessa pätevyyttään isäksi useita kertoja. 20 Hän kertoo nauhoittaneensa lasten äidin kanssaan käymiään keskusteluita ja ottaneensa aluksi aina jonkun mukaansa lastenhakemistilanteisiin, jotta hänellä olisi todistaja eri tilanteista, ettei lasten äiti voisi syyttää häntä mistään. – En voinut yksin mennä hänen kanssaan näihin tilanteisiin, koska hän saattaa väittää mitä tahansa. Se oli henkisesti hiton raskasta, että pitää olla hirveän laskelmoiva ja tarkka siinä, että kaikki on varmistettu, ettei hän pääse iskemään minuun jollain tavalla, Janne kertoo. JANNE ON YKSI Labyrintin vieraannuttamista koskevan kyselyn vastaajista. Häntä haastateltiin myös puhelimitse. Isille kohdennettuun sähköiseen kyselylomakkeeseen vastasi 25 isää eri puolilta Suomea. Lisäksi yksi kirjoitti kokemuk- sistaan sähköpostitse. Isät eivät esiinny tässä jutussa oikeilla nimillään aiheen luonteen vuoksi. Käsittelemme jutussa isien kokemuksia, koska oikeudessa käsiteltävät vieraannuttamistapaukset kohdistuvat useimmiten isään. Vastaajien kokemukset noudattavat tyypillistä vieraannuttamisen kaavaa. Yleensä eron tultua ex-kumppani aloittaa mustamaalaamaan toista vanhempaa lapselle, vaikkakin toisinaan mustamaalaaminen on alkanut jo suhteen aikana. Tyypillisesti toimintaan liittyy pyrkimys estää isää tapaamasta lastaan. Pahan puhuminen voi yltää myös laajasti perheen ulkopuolelle. Eräs kyselyyn vastanneista kertoi, että hänen maineensa pienellä paikkakunnalla on täysin pilattu. Monesti vieraannuttamisen jatkuessa 4/2021

pitkään vieraannuttaja saa lapsen kääntymään toista vanhempaa vastaan. Pitkälle vietynä lapsi on niin manipuloitu, että hän kiukuttelee koko ajan toisen vanhemman luona ollessa tai kieltäytyy Surun, vihan ja pettymysten tunteet sekä muistot pitää saada ikään kuin paketoitua osaksi menneisyyden kertomusta ja siirtyä sen jälkeen eteenpäin. Toisen vanhemman kanssa pitää luoda ”ISÄT PITÄISI OTTAA MUKAAN VANHEMMUUTEEN RASKAUSAJAN NEUVOLASTA LÄHTIEN TASA-ARVOISINA ÄIDIN KANSSA.” kokonaan tapaamasta vanhempaansa. Kyselyyn vastanneista monilla tilanne oli jatkunut jo vuosia, joillakin yli 10 vuotta. Lähes kaikki kertoivat, että tilanne on johtanut siihen, että suhde lapseen on katkennut tai vakavasti heikentynyt. Vain kolme sanoi suhteen pysyneen ennallaan tai lopulta jopa parantuneen. MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITON Tampereen osaston eropalveluiden päällikkö Karolina Bechinskylle kertomukset siitä, että lapselle puhutaan pahaa tai tapaamisia estetään milloin minkäkin syyn varjolla, ovat tuttuja. Hän kertoo kuulevansa vastaavia kertomuksia työssään kuukausittain. – Korona-aikahan oli oikein loistava siihen, että minkä takia lapset eivät muka voineet mennä toisen vanhemman luo, Bechinsky kertoo. Labyrintti haastatteli tätä artikkelia varten Nadjaa, joka joutui lapsuudessaan isästään vieraannutetuksi. Hän ei esiinny jutussa omalla nimellään. Hänellä on itsellään lapsia, joiden isästä hän on eronnut. Erotessa hänelle oli selvää, että lasten pitää saada pitää isä elämässään. Nadja toivoo, että osallistumalla jutuntekoon hän voisi vaikuttaa siihen, ettei eroavat vanhemmat tekisi lapsista eronsa välikappaleita. – Älä anna lapsen kärsiä siitä, vaikka teidän välillänne olisi kitkaa. Vaikka se isä ei olisi täydellinen, niin anna hänen tavata lasta, jos siitä ei ole mitään vaaraa lapselle, Nadja vetoaa. Karolina Bechinskyn mukaan eroprosessia läpikäyvä vanhempi voi parhaiten huomioida lapsen siten, että käsittelee eroon liittyvät tunteensa kunnolla. – Tärkeintä on käydä eroon liittyvät tunnekuohut läpi. Suosittelen lämpimästi keskustelemaan kerran tai pari ulkopuolisen ammattilaisen kanssa, koska ulkopuolinen osaa esittää hyviä kysymyksiä. 4/2021 uusi yhteistyöhön perustuva suhde. Entinen kumppani on edelleen lapsen toinen vanhempi, vaikka rakkaussuhde on päättynyt. Bechinskyn neuvo vieraannuttamista kokevalle on, että tavallisen erotyöskentelyn lisäksi itselle kannattaa hakea lisätukea. Vieraannuttaja voi kehittää koko ajan lisää uusia tempauksia. Asioiden kanssa ei pidä jäädä yksin, vaan luoda itselle oma tukiverkosto. Apua voi hakea esimerkiksi paikallisesta kriisikeskuksesta tai Tampereella MLL:n ERON ensiapupisteestä. Matalan kynnyksen paikkoihin pääsee yleensä nopeasti. Joskus vieraannuttava vanhempi ei ymmärrä, että hänen toimintansa on lapsen kannalta haitallista. Tällaisissa tilanteissa ongelma voi helpottaa, kun ammattilainen nostaa keskusteluun vieraannuttamisen negatiiviset vaikutukset lapseen. Vanhemmilla, jotka harjoittavat manipulatiivista ja vakavaa vieraannuttamista, on tutkimusten mukaan tavallisesti persoonallisuushäiriön piirteitä. Bechinsky toteaa, että he eivät yleensä lopeta toimintaansa, vaikka heidän kanssaan yrittäisi keskustella lapsen parhaasta. EROTILANTEESSA VANHEMMAT PÄÄTYVÄT useimmiten siihen, että lapset jäävät kirjoille äidin luokse, ja isän kanssa vietetystä ajasta sovitaan erikseen. Oikeuteen päätyvissä huoltoriidoissa lähivanhemmalla on parempi asema. Huoltoriitatapauksissa valtaosassa, jopa 65 prosentissa tapauksista, lapsi osoitetaan asumaan äitinsä luokse. Tämä selviää vuonna 2006 tehdystä tutkimuksesta. Äidit ovat vieraannuttamistilastoissa yliedustettuina*. Lapsen omiminen käy lähivanhemmalta helpommin. Yhden vanhemman perheiden liiton mukaan vain noin 15 prosenttia yhden vanhemman perheistä on isävetoisia. – Omasta työstäni käsin voin sanoa, että kyllä niitä isiäkin on, jotka osaavat käyttää palveluita hyväkseen ja puhua työntekijät ympäri, Bechinsky kertoo. KUVA: EMMA AUVINEN MLL:n Tampereen osaston eropalveluiden päällikkö Karolina Bechinsky kohtaa kuukausittain riitaisia erotilanteita, joissa ilmenee myös toisen vanhemman vieraannuttamista. Hänen mielestään viranomaiset tarvitsisivat enemmän koulutusta ilmiöstä tunnistaakseen sen ja puuttuakseen siihen. 21

Hänen kokemuksensa mukaan vieraannuttaja on yleensä vanhemmista se, jolla on paremmat puheenlahjat. – Puhutaan tällaisista ihailtavista vanhemmista, jotka osaavat puhua ammattilaiset ympäri ja antavat itsestään kuvan maailman parhaana vanhempana, joka ajattelee vain lapsen parasta, kun oikeasti totuus on siitä kaukana. Janne kertoo, että hänen entinen puolisonsa on puhunut läheisilleen tilanteesta täysin päinvastoin kuin asiat etenivät. – Tilanne on muuttunut hyvin hullunkuriseksi. Yksinhuoltajuutta hakenut lasten äiti pyrkii kääntämään asian läheisilleen ja lapsille, näin 10 vuoden jälkeen, että minä olisin hylkäämässä lapseni, Janne sanoo. ”MAHDOLLISUUDET ANTAA SANKTIOITA VIERAANNUTTAJALLE OVAT OLEMATTOMAT.” VAHVA EPÄLUOTTAMUS erityisesti lastensuojelua ja sosiaalipuolen työntekijöitä kohtaan leimaa vastauksia. Jannen entinen puoliso ja lasten äiti päätti sulkea hänet lastensa elämästä oikeusteitse. Tilanne todettiin oikeudessa huoltokiistaksi ja lapset jäivät äidille. – Aluksi lapset hakivat minulta turvaa ja minä tukeuduin eri viranomaisiin, Janne kuvailee. Hän kertoo yrittäneensä kaikkensa, että saisi entisen kumppanin ja lapset kanssaan saman pöydän ääreen keskustelemaan, mutta se ei ole onnistunut kuluneen kymmenen vuoden aikana. Hän haki apua lastensuojelusta ja perheneuvolasta, mutta tuloksetta. Viranomaiset levittelivät käsiään. Vastaajista lähes kaikki kokevat, että he ovat jääneet ilman tukea. Jannen tavoin monet muutkin kertoivat yrittäneensä hakea apua tai kertoa entisen kumppanin harjoittamasta sabotaasista viranomaisille, mutta kokevat, etteivät ole yleensä tulleet kuulluksi. Kyselyyn vastanneet isät kertovat tilanteen herättäneen vihaa, surua ja epätoivoa sekä pidemmän päälle katkeruutta. Avun pyytämiseen on suomalaisessa kulttuurissa perinteisesti suhtauduttu penseästi. Jos siihen lopulta rohkaistuu, 22 mutta ei tulekaan kuulluksi, vihan ja epätoivon tunteet nousevat pintaan. Isät kokevat viranomaisten suosivan äitejä, oli perheen tilanne lähes millainen tahansa. Tämäkin palaute on Bechinskylle tuttu. Hän uskoo, että toisinaan kyse on väärintulkinnoista, mutta uskoo myös, että joskus vastassa voi olla työntekijä, joka lähtee helposti mukaan ”ihailtavan vanhemman” tarinaan toisen vanhemman huonommuudesta. Todennäköisesti tiedostamattaan ammattilainen ikään kuin valitsee uskoa vain toista vanhempaa. ERÄS KYSELYYN VASTANNEISTA isistä pohtii vastauksessaan äitien ja isien perinteisten roolien vaikuttaneen siihen, että isien asema on erotessa nykyään huonompi. Hän kirjoittaa: – Koen, että osasyy isien asemaan on se, että monet isät helposti jättävät lapset äidin huolehdittavaksi. Toivon, että isät ovat valmiita kantamaan sen vastuun, jonka oikeudet tuovat. Vanhemmuuden roolit ovat muuttuneet tällä vuosituhannella asteittain tasaarvoisemmiksi. Nykyään monet isät osallistuvat lasten kasvatukseen yhtä paljon kuin äiditkin. Useat vastaajat kertoivat haluavansa osallistua tasa-arvoisesti vanhemmuuteen, mutta palvelujärjestelmän vanhanaikaiset roolijaot ja sukupuolistereotypiat koetaan estävän tavoitteen toteutumista. Eräs isistä mainitsi, että isät pitäisi ottaa mukaan vanhemmuuteen raskausajan neuvolasta lähtien tasa-arvoisina odottavan äidin kanssa. Hänen koke- nen lapsiinsa. – Lapsen henkiset tunnelukot ja puhumattomuus varmasti vaikuttavat lapseen, ja aikuisiällä näitä sitten käy läpi, jos aiemmin ei saa oikeanlaista apua, hän kirjoittaa. Tutkimusten mukaan pitkään jatkuva vieraannuttaminen aiheuttaa lapsen aivoihin samanlaisia muutoksia kuin vakava kaltoinkohtelu. On vaikea erottaa, mitkä vaikutukset tulevat vanhempien riitelystä, ja mitkä siitä, että kontakti toiseen vanhempaan YlKHQHH9DQKHPSLHQYlOLVHWNRQÁLNWLW voivat aiheuttaa lapselle psykiatrisia häiriöitä ja ongelmia esimerkiksi koulussa ja ihmissuhteissa. Ongelmat ilmenevät esimerkiksi raivokohtauksina, väkivaltaisuutena, valehteluna, tottelemattomuutena ja päihdehäiriöinä. Vaikeudet jatkuvat aikuisuudessa ja heijastuvat myöhemmin muun muassa työelämässä. NADJA OLI 9-VUOTIAS, kun hän sai tietää, että mies, jonka kanssa hänen äitinsä oli yhdessä, ja jonka kanssa he asuivat, ei ollutkaan hänen oikea isänsä. Hän kertoo aavistaneensa asian jollain tasolla, sillä isäpuoli oli ollut aina kylmä ja torjuva häntä kohtaan. Vieraannuttaja Nadjan tapauksessa oli ensisijaisesti isäpuoli, joka oli estänyt tapaamiset ja yhteydenpidon biologiseen isään vedoten siihen, että ”lapsen pää menee sekaisin, jos hänellä on kaksi isää”. Tämän ja muun, mitä lapsuudessa tapahtui, Nadja on kuullut myöhemmin äidiltään, ja vasta aikuisiällä biologiselta isältään. ”PITKÄÄN JATKUVA VIERAANNUTTAMINEN AIHEUTTAA LAPSEN AIVOIHIN SAMANLAISIA MUUTOKSIA KUIN VAKAVA KALTOINKOHTELU.” muksensa oli, että neuvolassa ketään ei kiinnostanut, mitä isälle kuuluu. Bechinskyn mukaan viranomaisten suhtautuminen isyyteen on muuttunut viime aikoina, mutta parannettavaa löytyy edelleen. OSA VASTAAJISTA NOSTI ESIIN HUOLEN LAPSEN VOINNISTA ja tulevaisuudesta. Janne uskoo, että tilanteella voi olla kauaskantoisia seurauksia hä- Hän on saanut myöhemmin tietää esimerkiksi, että biologinen isä oli yrittänyt tulla tapaamaan lastaan ja lähettää tälle paketteja, mutta isäpuoli oli estänyt yritykset täysin, kunnes isä oli luovuttanut. Äiti oli parisuhteessa alisteisessa asemassa, minkä vuoksi hän suostui vaatimuksiin. Biologisen isänsä Nadja tapasi ensimmäisen kerran ollessaan melkein täysi-ikäinen. Äiti ja isäpuoli 4/2021

olivat tuossa vaiheessa jo eronneet. Sittemmin biologinen isä on menehtynyt. – Olen onnellinen, että rohkenin lähestyä isääni, ja siitä että hän soitti minulle. Olisin varmasti katunut tolkuttomasti, jos olisin saanut kuulla, että hän on kuollut, enkä olisi koskaan ottanut häneen yhteyttä. Nadja toivoo, että olisi saanut tavata isäänsä säännöllisesti lapsesta alkaen. – Siitäkin huolimatta, että isällä oli ongelmia alkoholin käytön kanssa. – En ole missään vaiheessa ajatellut, että onneksi hän ei ollut elämässäni. Olen aina ajatellut, että kunpa meillä olisi ollut enemmän aikaa. Nadjan lapsuudenkodissa oli epävakaat oltavat, ja suhde isäpuoleen oli hankala. Hän uskoo sen ja biologisen isän poissaolon vaikuttaneen hänen kehitykseensä ja elämänvalintoihin. Ala-asteen lopulla Nadjalla oli yökastelua ja painajaisia, joiden vuoksi hän kävi juttelemassa perheneuvolassa. Sittemmin ongelmat ja oireilu vain lisääntyivät. – Tiedän, että olen jäänyt paljosta paitsi, koska meillä ei ollut tervettä mieshahmoa talossa. Se on vaikuttanut esimerkiksi miessuhteisiini, Nadja kertoo. LAKIA LAPSEN HUOLLOSTA JA TAPAAMISOIKEUDESTA uudistettiin osittain, ja se tuli voimaan joulukuussa 2019. Uudistuksesta huolimatta vanhempi voi edelleen riitatilanteessa vieraannuttaa lapsen toisesta vanhemmasta, sillä vieraannuttaminen on Suomessa edelleen helppoa. Ongelmana Bechinskyn mukaan ovat mahdollisesti perheiden kanssa työskentelevien viranomaisten kiire ja aihealueen tuntemuksen puute. – Tullaan tähän, että kun ei ole aikaa perehtyä, lähdetään helposti tekemään diagnoosia toisesta vanhemmasta vain toisen puheiden perusteella. Näissä tapauksissa vahva mututuntuma on, että jos osaat puhua, niin työntekijä asettuu helposti toisen puolelle, ellei työntekijällä ole koulutusta ja kokemusta näistä asioista, Bechinsky arvelee. Vieraannuttamisen tunnistaminen ei ole yleensä helppoa eikä nopeaa tai yksinkertaista. Aihetta on myös tutkittu Suomessa vielä varsin vähän. Erotilanteissa, joissa ilmenee vieraannuttamista, toinen vanhemmista on yleensä riidan aiheuttaja, jolloin asetelma on selkeä. Tilannetta on monimut4/2021 Faktaboksi: Mitä on vieraannuttaminen? Vieraannuttava vanhempi hankaloittaa tahallisesti lapsen ja toisen vanhemman välistä suhdetta, esimerkiksi manipuloimalla lasta, puhumalla pahaa toisesta vanhemmasta, estämällä tapaamisia tai katkaisemalla välit kokonaan. Pahimmillaan vieraannuttaja tekee perättömiä lastensuojelu- tai rikosilmoituksia tai muuttaa toiselle paikkakunnalle. Hän voi myös pitää toisen täydessä pimennossa ja kieltää tapaamiset täysin. Vieraannuttamisella tarkoitetaan sellaisia tilanteita, joissa objektiivisesti katsottuna ei ole syytä rajoittaa vanhemman ja lapsen yhteydenpitoa. Vanhemmilla, jotka harjoittavat manipulatiivista ja vakavaa vieraannuttamista, on tutkimusten mukaan usein persoonallisuushäiriön piirteitä. Vieraannuttamista ilmenee arviolta neljäsosassa oikeuteen päätyneistä eroista ja kaikista erotilanteista noin yhdessä kymmenestä. Pitkään jatkuneissa huoltajuuskiistoissa vieraannuttamista ilmeni erään tutkimuksen mukaan noin 88 prosentissa tapauksista*. Vieraannuttaja oli tutkimuksen mukaan viisi kertaa useammin äiti kuin isä*. *Anja Hannuniemi: Vanhempien mielenterveyshäiriöt ja vieraannuttaminen lapsen huoltoriidoissa. Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostui 2000-luvulla yhdessä käräjäoikeudessa kolmen vuoden aikana kertyneistä tapaamisoikeutta ja huoltoa käsittelevistä päätöksistä. kaisempi tulkita silloin, jos tosiasiallisesti vieraannutettu vanhempi myös itse myötävaikuttaa tilanteeseen käyttäytymällä väärin esimerkiksi joko entistä kumppaniaan tai viranomaisia kohtaan. Kun työntekijällä on tietotaitoa tarkastella, mistä tilanteessa on kyse, hän osaa kysyä oikeanlaisia kartoittavia kysymyksiä vanhemmilta ja saa todenmukaisemman kokonaiskuvan. Vieraannuttamista pitäisi osata ennaltaehkäistä tai vähintäänkin puuttua siihen nopeasti. Pitkittyessään vieraannuttamisen seuraukset muuttuvat koko ajan vakavammiksi. Suomi on sitoutunut lapsen YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Sopimuksen 9. artikla kieltää erottamasta lasta vanhemmastaan. Poikkeuksena on tilanne, jossa vanhemman tapaaminen on lapsen edun vastaista. Jos vanhemmat eivät erotessaan pääse yhteisymmärrykseen lapsen asumisjärjestelyistä ja tapaamisista edes lastenvalvojan avulla, asia ratkaistaan oikeudessa. Huoltajuusriitoihin liittyvät oikeusprosessit ja mahdolliset rikostutkinnat voivat kestää kohtuuttoman pitkään, jopa vuosia. Tuona aikana toinen vanhemmista ei pysty tapaamaan lasta välttämättä ollenkaan. Mahdollisuudet antaa sanktioita vieraannuttajalle ovat olemattomat. Vaikka vanhemmilla olisi jopa kirjallinen lastenvalvojalla tehty ”puolet- ja puolet” -sopimus, lähivanhempi voi rikkoa sopimusta ilman välittömiä sanktioita. Jutussa on käytetty seuraavia lähteitä: Hannuniemi, Anja (2016) Vanhempien mielenterveyshäiriöt ja vieraannuttaminen lapsen huoltoriidoissa. Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. Isotalus, Heli & Vaitomaa, Johanna. Ensi- ja turvakotien liitto (2021) Vieraannuttaminen erottaa. Miten autamme lapsia ja vanhempia kohti turvallista yhteyttä. Blogi-teksti. Sinkkonen, Jari (2018) Lapsen vieraannuttamisella toisesta vanhemmasta on kauaskantoiset seuraukset. Duodecim. Teksti: Emma Auvinen 23

ITUA-hanke tuo tuen ja tiedon pirkanmaalaisille isille ITUA-hankkeessa on saatu lupaavia tuloksia isien tukemisesta ja tuen vaikutuksesta koko perheen arkeen ja hyvinvointiin. S uomalaisista jopa neljännes kärsii mielenterveysongelmista; puhumattakaan siitä, kuinka moni kärsii niihin liittyvistä oireista ilman diagnoosia. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa on suuri hoitovaje. Usein omaisten huomiointi on sattumanvaraista riippuen kunnasta, hoitopaikasta ja hoitajasta. Omaiset kannattelevat vaikeasti sairaita läheisiään ja uupuvat. Noin puolet omaisista on korkeassa riskissä uupua tai masentua itse. Kun kyseessä on perhe, voivat sairastumisen tai oireilun vaikutukset ulottua myös lapsiin ja pitkälle heidän tulevaisuuteensa. Tarve isien tukemiseen on havaittu jo aiemmassa FinFami Pirkanmaan toimin- nassa, esimerkiksi Kolmen Kimppa -projektissa vuosina 2016–2019. Projektissa tavatuista miehistä kolmasosa koki olevansa ilman läheistä tukiverkostoa. Erityisen suuri vaara yksinjäämiseen on maaseudulla, jossa avunsaantia vaikeuttaa mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvä stigma. Pienellä paikkakunnalla apua on vaikea hakea anonyymisti ja palveluvalikoima on rajallinen. ITUA-hankkeen tavoitteena on kehittää tukitoimintaa dialogisen verkostotyön keinoin yhdessä alueen sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Toiminnan tavoitteena on, että isät saavat tilanteessa tasapuolisesti varhaisen vaiheen tukea riippumatta asuinpaikasta. Kohtaamisen ja vertaistuen kautta isien voimavaroja vahvistetaan niin, että he pystyvät pitämään huolta sekä itsestään että perheestään. Tavoitteena on, että isien kokema stigma vähenee, yhdenvertaisuus paranee ja positiivisen mielenterveyden kokemukset lisääntyvät. Puolison sairastuminen tuo usein muutoksia parisuhteen vuorovaikutuk- seen, tunneilmapiiriin, luottamukseen, seksuaalisuuteen sekä perheessä vallitseviin rooleihin. Erityisesti lasten pulmat, parisuhteen ristiriidat, avioeron uhka, ero sekä puolison mielenterveys- tai päihdeongelma ovat tilanteita, joissa isät kokevat tiedon ja tuen tarvetta. Esimerkiksi puolison masentuessa arjen pyörittäminen, lastenhoito ja toimeentulo saattaa jäädä paljolti isän vastuulle, mikä entisestään lisää stressiä ja isän omaa uupumisriskiä. Usein isällä ei myöskään ole tilanteessa riittävää tietoa; kuinka äidin sairaudesta voisi keskustella lasten kanssa? Miten toimia kotona arjen tilanteissa oireilevan puolison tai lapsen kanssa? Mitä kaikkia tukimuotoja perheelle olisi tarjolla? Jos taas perheessä on sairastunut lapsi, ottavat äidit herkemmin enemmän vastuuta sairastuneen lapsen asioiden hoidosta. Isät saattavat jäädä sivuun, vaille riittävää tietoa ja tukea. Lapsen oireilu tai sairastuminen tuo usein myös omat haasteensa vanhempien parisuhteeseen. ITUA-hanke (2020-2022) lyhyesti 24 • ITUA (Isille Tukea Arkeen) on Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n kolmivuotinen STEArahoitteinen hanke. • Tarkoituksena on kehittää malli isien tukemiseen, kun isän kumppanilla tai alle 30-vuotiaalla lapsella on mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia. • Malli kehitetään yhteistyössä Pirkanmaalla Tampereen ulkopuolella olevien kuntien ja niissä toimivien yhteistyötahojen kanssa. Aiesopimuksella mukaan lähti 11 kuntaa. • Erityistä tarvetta isien tukemiseen on maaseutukunnissa; syynä palveluiden huono saatavuus tai aiheiseen liittyvä stigma. • Ikävakioidussa mielenterveysindeksissä (itsemurhat ja -yritykset, psykoosit, työkyvyttömyyseläkkeet mielenterveyssyistä) korkeimmat pisteet olivat maaseutukunnissa (esim. Ruovesi, Mänttä-Vilppula, Kihniö). Tulokset on poimittu Pirkanmaan soteuudistuksen päihde- ja mielenterveyspalvelujen teemaryhmän loppuraportista (2017). • Yhteystiedot: vastaava hanketyöntekijä Tiina Vartiainen, tiina.vartiainen@finfamipirkanmaa.fi tai puh. 050 448 8134 ja hanketyöntekijä Jukka Törrö, jukka.torro@finfamipirkanmaa.fi tai puh. 040 719 9355 tai itua@finfamipirkanmaa.fi • Lue lisää: finfamipirkanmaa.fi/itua-hanke/ 4/2021

että samassa junassa olevia on paljon. Niitä, joilla arki ei mene hyvin. Upeata huomata se! Silti kaikki nauroi ja teki porukalla” ITUA-hankkeessa isiä on tavoitettu jo toista sataa. Kohtaamisen ja vertaistuen kautta isien voimavaroja vahvistetaan niin, että he pystyvät pitämään huolta sekä itsestään että perheestään. YKSI SUURIMMISTA HAASTEISTA JA POHDINNOISTA hankkeen alussa oli kohderyhmän isien tavoittaminen ja toimintaan mukaan saaminen. Tähän asti tässä on onnistuttu hyvin ja isiä on tavoitettu jo toista sataa. Useimmissa tapauksissa huolta aiheuttava tai oireileva läheinen on ollut isän puoliso. Etenevissä määrin yhteydenottoja on tullut myös lapsiin ja nuoriin liittyen. Joissakin tapauksissa huoli on ollut myös ex-puolisosta, tai sekä puolisosta että lapsesta molemmista. Koronan aikana huolestuttavaa on ollut lisääntyneet yhteydenotot koskien nuorten masennusta ja itsetuhoisuutta. Läheisen haasteet ovat liittyneet useimmiten mielenterveyteen, mutta jonkin verran huolta on ollut myös päihteiden käytöstä. Isiltä kerätyn palautteen mukaan hyöty tapaamisista on ollut merkittävä ja vastaavaa tukea suositeltiin lämpimästi myös muille samassa tilanteessa oleville isille. Sitaateissa olevat kommentit ovat suoria poimintoja isien yksilö- ja ryhmäkäyntien arviointi- ja palautelomakkeista. ”Se mitä odotin, ylittyi monin verroin. Upeita ihmisiä vastassa. Miten mukavaa, että pitkästä aikaa myös minun mielipiteilläni oli merkitystä. Pelkkää hyvää, ja paljon positiivista kokemusta jäänyt ITUA palveluista. Jatkakaa samaan malliin, teette tärkeää työtä, jolla voi olla todella suuri vaikutus moneen kotiin.” ”FinFamin toiminta on erittäin tärkeää ja merkityksellistä. Koen aidosti saaneeni sieltä tukea oman kriisini kohtaamiseen ja sen läpikäynnin aloittamiseen. Tällä hetkellä olen jo paljon vahvempi ihminen ja jaksankin 4/2021 paremmin. Jaksan keskittyä lapsiini ja itseeni. Olen jaksanut urheilla ja suunnitella syksylle mieleisiä menoja.” TÄLLÄ HETKELLÄ VERTAISTUKEEN PERUSTUVAT KESKUSTELURYHMÄT OVAT KÄYNNISSÄ kuudessa eri kunnassa ja niihin osallistuminen, sitoutuminen sekä palaute isien osalta on ollut erittäin hyvää. Ryhmiä on tarkoitus jatkaa hankkeen loppuun asti ja tulevalle vuodelle on suunnitteilla ryhmiä edelleen uusille alueille. Isät selkeästi hakeutuvat ja sitoutuvat erityisesti miehille kohdennettuihin palveluihin ja ryhmiin. ”Täällä ei tarvitse suodattaa vaan voi puhua suoraan. Ei tällaisia asioita puhuta kavereille.” ”Tärkeää, että me ollaan kaikki miehiä. Kaikki on haavoilla. Kaikki ymmärtävät toisiaan.” ”Ryhmä menee kaiken ohi.” Tämän lisäksi isille on järjestetty hyvinvointiryhmä, jossa on tarjottu toiminnallista tai rentouttavaa tekemistä isien toiveiden mukaisesti. ITUA-hanke on tarjonnut isille myös kaksi kertaa vuodessa maksuttoman virkistysreissun. Näillä reissulla isillä on ollut mahdollisuus irtautua hetkeksi kuormittavasta arjesta; rentoutua, levätä, keskustella vertaisten kanssa, tai ihan vaan olla. ”Konkreettinen tekeminen on irtiotto arjesta. Saan mahdollisuuden tehdä jotakin uutta. Saan hyvää mieltä ja onnistumisen kokemuksia. Iloitsen myös muiden onnistumisesta.” ”Tulin mukaan hyvinvointiryhmään vain yhdellä kertaa, sain muutenkin hankkeesta paljon tukea. En edes ole ajatellut aiemmin, KEVÄÄLLÄ 2021 SAATIIN HANKKEESSA KOULUTETTUA ensimmäiset kokemusasiantuntijaisät, joista osa toimii tälläkin hetkellä vertaisohjaajina isäryhmissä. Tarkoitus on kouluttaa vielä ainakin yksi ryhmä kokemusasiantuntijoita, jotka voivat edelleen jatkossa toimia vertaisina eri puolilla Pirkanmaata. Yksi tärkeä tavoite hankkeessa on ollut mielenterveys- ja päihdehäiriöihin liittyvän stigman vähentäminen. ITUA on pyrkinyt olemaan aktiivinen ja näkyvä stigmanvastainen toimija sosiaalisessa mediassa (@itua_hanke). Hankkeen aikana on tehty useita podcasteja (Mielivieraat: kuunneltavissa Spotifyssa, Souncloudissa ja Suplassa) sekä käynnistetty stigmanvastainen Isien Tukena -kampanja. Kampanjassa tunnetut henkilöt rohkaisevat omalla voimalauseella tai muulla tavoin isiä tuen hakemiseen. Kampanjasta voit lukea lisää osoitteesta LVLHQWXNHQDÀ Hanke käynnistyi maaliskuussa 2020, juuri ennen koronarajoitteiden alkua, joten siihen nähden isien tavoittamisessa on hankkeen työntekijöiden mielestä onnistuttu erittäin hyvin. Edelleen tekemistä riittää ja hiljaisia alueita on, joten työtä isien tavoittamiseksi ja tukemiseksi on takuulla jatkossakin. ITUA-hankkeen toiveissa onkin, että toiminnalle saadaan jatkorahoitusta ja isät löytävät ja saavat tarvitsemansa tuen jatkossa entistä helpommin. Jutussa on käytetty seuraavia lähteitä: FinFami omaiskysely (2014) Kolmen Kimppa -projekti (2016 –2019) loppuraportti Marttunen, M. (Ed.), Huurre, T. (Ed.), Strandholm, T., & Viialainen, R. (2013). Nuorten mielenterveyshäiriöt. Opas nuorten parissa työskenteleville aikuisille. (Opas / Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; No. 25). THL. KWWSZZZMXONDULÀ handle/10024/110484 Teksti: Jukka Törrö 25

Isyyden tukeminen vahvistaa perheiden hyvinvointia KUVA: TOMI KEISKI Sosiaaliohjaaja ja Vuoden Isä 2018 -palkittu Risto Tuominen kirjoittaa Labyrintissa ajatuksiaan isyydestä ja sen tukemisesta. – Merkittävät muutokset niin työelämässä kuin perherakenteissa ovat tuoneet isät yhä vahvemmin palveluiden käyttäjiksi, sekä lasten että nuorten palveluiden piirissä, kirjoittaa Lempäälän perhekeskuspalveluiden sosiaaliohjaaja Risto Tuominen. T yöskenneltyäni jo lähes kolmen vuosikymmenen ajan isien parissa olen huomannut, että heidän osallisuutensa sekä roolinsa perheiden arjessa on vahvistunut merkittävästi. Isät jakavat nykyään aikaansa tasaisemmin työelämän ja perhe-elämän välillä kuin aiempien sukupolvien miehet. Tämän kehityksen myötä miehet ovat saaneet arvokkaan 26 osansa niin lasten tuomasta ilosta, kuin myös sitoutumisen tuomasta tarpeellisuuden tunteesta lasten kasvaessa kohti itsenäisyyttä. Lapsiperheiden palveluiden tuki on aikoinaan yhteiskunnassamme rakennettu tukemaan vahvasti äitiyttä sekä vauva- ja leikki-ikäisten lasten kehitystä ja hyvinvointia. Se on ollut oikea tie silloin, kun on ollut tarve selviytyä puutteelli- sissa oloissa vauvaikäisen lapsen kanssa. Noista ajoista on jo kuitenkin kuljettu pitkä matka. Merkittävät muutokset niin työelämässä kuin perherakenteissa ovat tuoneet myös isät yhä vahvemmin palveluiden käyttäjiksi, sekä lasten että nuorten palveluiden piirissä. Ammatillisen koulutuksen opinnot eivät toistaiseksi sisällä osioita, jotka lisäisivät riittävästi ammatillista osaamista 4/2021

isien kohtaamiseen ja aitoon tukemiseen niin isyyden alkuvaiheessa kuin myöhemminkin lasten kasvaessa. Läheinen suhde lapsiin ja puolisoon lisäävät merkittävästi isän onnellisuutta ja tarpeellisuuden tunnetta eri elämäntilanteissa. Seuraavassa muutamia esimerkkejä isien tukemiseen järjestetyistä palveluista. Ne on suunnattu isille sekä ennen lapsen syntymää että isyyden myöhempiin eri vaiheisiin. ISÄRYHMIÄ JÄRJESTETÄÄN NEUVOLOISSA JO ENNEN LAPSEN SYNTYMÄÄ, luonnollisena osana synnytysvalmennuksen tapaamisia. Tapaamisten tavoitteena on kertoa läheisten ihmissuhteiden tunnusmerkeistä ja siitä, miten ne voivat muuttua ja korostua vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Käsiteltävinä aiheina ryhmissä ovat vauvan syntymän vaikutus parisuhteeseen sekä muihin ihmissuhteisiin. Ajatuksena on P\|VUHÁHNWRLGDRPLHQODSVXXGHQNRNHmusten vaikutusta omaan elämään ja mitä hyvää sieltä voisi siirtää omaan isyyteen. Tärkeintä isien tapaamisessa on kuitenkin antaa heille mahdollisuus keskinäiseen keskusteluun, jossa he pääsevät jakamaan kokemuksiaan vauvan odotusajasta ja parhaassa tapauksessa myös yhteystietonsa tulevaa yhteydenpitoa varten. Tästä toimintatavasta on kokemusta Lempäälässä ja Tampereella jo yli 20 vuoden ajan. ISÄ-LAPSI -RYHMIEN TAVOITTEENA ON VAHVISTAA ISYYTTÄ pidemmällä aikajaksolla yhteisten tapaamisten kautta. Näissä tapaamisissa on mahdollisuus viettää aikaa yhdessä oman lapsen kanssa, osittain suunnitellun sisällön ja osittain vapaan yhdessäolon muodossa. Ryhmien merkitys korostuu etenkin uudelle paikkakunnalle muuttamisen jälkeen aiheesta keskustellaan yhdessä. Tästä toiminnasta on Lempäälässä kokemusta lähes kymmenen vuoden ajalta. Ryhmä on kokoontunut keskimäärin kerran kuukaudessa. Tuoreena NRNHLOXQDRYDWROOHHWLVLHQYDXQXWUHIÀW joita jatketaan myös keväällä 2022. LÄHEINEN SUHDE LAPSIIN JA PUOLISOON LISÄÄVÄT MERKITTÄVÄSTI ISÄN ONNELLISUUTTA JA TARPEELLISUUDEN TUNNETTA ERI ELÄMÄNTILANTEISSA. Lisäksi varhaiskasvatusyksiköissä on vuosien varrella järjestetty isänpäiväkahvituksia sekä isä & lapsi -iltoja eri teemojen äärellä. Näiden isille suunnattujen ryhmien yhteisenä tavoitteena on ollut vahvistaa isyyttä perheiden arjessa ja tukea tasaarvoisempaa vanhemmuutta niin lasten kuin vanhempien elämänilon ylläpitämiseksi sekä hyvinä päivinä että perheen kohdatessa vastoinkäymisiä. MINULLE TARJOUTUI REILU VUOSI SITTEN HIENO MAHDOLLISUUS tutustua FinFami Pirkanmaan koordinoimaan ITUA (iseille tukea arkeen) -hankkeeseen, jonka tarkoituksena on tarjota isille monipuolista tukea, kun heidän perheenjäsenellään todetaan mielenterveyden haasteita. Hanke on tuonut mukanaan arvokasta omaistyön osaamista isien tueksi Lempäälän kunnan tarjoamien muiden palvelujen rinnalle. Hankkeen työntekijät ovat pystyneet nopeasti ja yksilöllisesti tapaamaan isiä, kun heidän elämäntilanteensa on kriisiytynyt perheenjäsenen sairastuttua. Yksilöllisen tuen lisäksi hanke on järjestänyt Tampereen lähikunnissa koulutusta hyvinvointipalveluiden henkilöstölle yhteistyössä kokemusasiantunti- ISILLE SUUNNATTUJEN RYHMIEN YHTEISENÄ TAVOITTEENA ON VAHVISTAA ISYYTTÄ PERHEIDEN ARJESSA JA TUKEA TASA-ARVOISEMPAA VANHEMMUUTTA. yhteydessä, jolloin uudessa asuinympäristössä ei vielä ole muodostunut uusia kontakteja. Osa ryhmätapaamisista on ainoastaan isille. Näillä kerroilla alustetaan joku isien toivoma teema, jonka 4/2021 vuoden ajan ja saanut arvokasta kokemusta omaan työhöni perheiden rinnalla. Vertaisryhmä kokoontuu keskimäärin kolmen viikon välein ja siellä jaetaan kokemuksia arjesta mielenterveyshaasteista kärsivän läheisen rinnalla. On ollut koskettavaa huomata, kuinka merkit- joiden kanssa. Lisäksi hankkeen puitteissa on järjestetty vertaisryhmämuotoista toimintaa isille. Tässä toiminnassa olen ollut mukana toisena ohjaajana hanketyöntekijän rinnalla nyt reilun tävää vertaiskokemusten jakaminen voi miesten kesken olla, kun he osaavat asettua toistensa asemaan ja olla aidosti kuulolla toisen tilanteesta. On ollut tärkeää, että tapaamiset ovat toistuneet säännöllisesti pidemmän aikaa, ne on järjestetty ennustettavasti ja paikalla on ollut psykiatrisen ammattitaidon omaava henkilö. Isien osallistaminen ryhmän sisällön tuottamiseen on ollut keskeinen tavoite. Kohtaamisia on ajoittain rikastettu kokemusasiantuntija-koulutuksen saaneen henkilön vierailulla, jolloin alustuksena ja keskustelun pohjana on ollut kokemusasiantuntijan oma tarina. Ryhmän kokoontumisten lisäksi isille on ollut mahdollista tarjota helposti myös yksilöllisiä kohtaamisia hanketyöntekijöiden kanssa. Tämän kirjoitukseni tavoitteena on ollut avata muutamia toimintatapoja, joita on jo hyvän aikaa toteutettu isyyden vahvistamiseksi osana kunnan muita palveluita. Toimintoja, joita on tehty yhteistyössä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Toivon mukaan yhä useampi toimija näkee tarpeelliseksi tukea isiä monin eri keinoin, pitkäjännitteisesti ja monipuolisin toimintatavoin. Koen isien tukemisen vahvistavan perheiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Parhaimmillaan se tukee parisuhteen hyvinvointia, jakaa vanhemmuuden vastuuta ja ylläpitää miesten hyvinvointia läheisten kiintymyssuhteiden äärellä. Tämän mahdollistamiseksi olisi tarpeellista tuottaa monipuolista materiaalia eri toimijoiden käyttöön sekä järjestää koulutusta isien kohtaamisiin systemaattisemmin äitien rinnalla eri palveluiden piirissä. Teksti: Risto Tuominen 27

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Isät, vastuunkantajat T KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ ämän lehden teema on isyys. Aihetta sivuttiin jo LabyLuonnollisesti toisen vanhemman merkitys korostuu rintin viime numerossa (3/2021) julkaistussa kirjailija puolison sairastuessa. Mikäli perheen äiti sairastuu psyykkisesti, Joonatan Tolan kattavassa haastattelussa. isä joutuu ottamaan vastuun koko perheen hyvinvoinnista. Isä Isän vaikutus perheeseen oli entisaikoina paljolti joutuu miettimään, miten perheen arki sujuu, jos äiti pääsee vain taloudellisen turvan tuoja. Isä oli perheen pää, sairaalaan. Entä jos huonovointinen puoliso joutuukin olemaan joka pitkälti määritti sen, miten perheessä kotona? Kuinka puolison arki sujuu, kun eletään ja millaiseksi lasten elämä itse täytyy olla töissä ja poissa kotoa? Vai muodostuu. Maalla tilat siirtyivät yleensä onko mahdollista ottaa työstä vapaata pojille ja myös kaupungeissa tehtävät vaikean perhetilanteen vuoksi? Koska usein periytyivät eli pojat jatkoivat vapaalla ollessa ei makseta palkkaa, tilansamoissa ammateissa kuin isänsä. Naiset teessa on monesti huoli toimeentulosta. olivat monesti kotiäiteinä, mikä yleensä Myös lapsen sairastuminen koskettaa johtui alhaisemmasta koulutuksesta ja isiä. Isä on monesti vastuunkantaja ja naisen asemasta. huolehtii, miten jatketaan eteenpäin. Nykyisin kehitys on kuitenkin edennyt Saako lapsi tarvittavan hoidon automaattasa-arvoisempaan suuntaan: pojat tisesti vai joutuuko vanhemmat olemaan hakeutuvat ammatteihin, jotka heitä kiinyhteydessä hoitotahoon riittävän hoidon nostavat ja naisilla on oikeus opiskella ja ja avun järjestämiseksi? Tänä päivänä valita itse ammattinsa sekä päättää, mitä ei nimittäin ole itsestään selvää, että he elämältään haluavat. Tämä on muutsairastuneet pääsevät sairaalahoitoon tai tanut perheiden arkea todella paljon. avohoitoon tai saavat sellaisen terapeutin, Onneksi nykyisät osallistuvat perheen joka edistää sairastuneen toipumista. kotitöihin ja askareisiin aivan samalla Vanhemmilla voi myös olla huoli kouluntavalla kuin äidit. Tämä on ollut omiaan käynnin keskeytymisestä ja siitä, miten kehittämään isien ja lapsien koulu alkaa sujumaan, kun sairaus FINFAMI-YHDISTYKSISSÄ ON suhdetta toisiinsa: isää ei enää hellittää. koeta vain ankarana, kaikesta On monia pulmia, joita nousee HYVIÄ OMAISNEUVOJIA JA VERTAISIA, päättävänä auktoriteettina. Osalla esiin, kun joku perheenjäsen JOIDEN KANSSA VOI KESKUSTELLA tämän päivän miehistä ja pojista tai läheinen sairastuu psyykkiMIELTÄ PAINAVISTA ASIOISTA. on kuitenkin ehkä vielä ajatus, että sesti. Onneksi FinFami-yhdiskoko perhe on heidän vastuullaan. tyksissä on hyviä omaisneuMikäli henkilö ei tunne itseään tarpeeksi vahvaksi ja onnistuvojia ja vertaisia, joiden kanssa voi keskustella mieltä painavista neeksi, voi se johtaa itsensä aliarvioimiseen ja saattaa aiheuttaa asioista. Heiltä sairastuneen läheiset saavat tietoa ja neuvoja mielialan laskua ja muita psyykkisiä häiriöitä. kysymyksiin, joita sairastuminen tuo tullessaan. Isä on lapselle aina isä ja tärkeä henkilö, vaikka olisikin välillä Toivon vielä paljon lisää avoimuutta, sairastuu perheessä sairaana. Jos isällä on psyykkistä oireilua ja hän käyttäytyy kuka tahansa mielenterveyden häiriöihin. Vain puhumalla omituisesti, saattaa vanhempi joskus tuntua lapsen mielestä rohkeasti mielenterveydestä ja psyykkisistä sairauksista, poispelottavalta. Onneksi nykyään on hyviä lääkkeitä, joiden avulla tamme mielen sairauksiin liittyvää häpeää. sairastuneet yleensä toipuvat niin, että sairauden oireet lientyvät ja isästä tulee taas oma hyvä isä, jonka puoleen voi kääntyä Onnea tulevalle vuodelle. murheineen. 28 4/2021

Miksi isät hakisivat apua? Isien tukena -kampanjan tarkoitus on kannustaa ja rohkaista isiä hakemaan apua ja tukea itselleen, kun omalla puolisolla tai lapsella on haasteita mielenterveyden tai päihteiden käytön kanssa. T ässä lehdessä ovat päässeet ääneen pirkanmaalaiset isät, jotka ovat löytäneet tiensä Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFamin ITUAhankkeen tuen piiriin. Isien arki on ollut kuormittunutta ja heidän palautteensa hankkeelta saamastaan tuesta on ollut erittäin positiivista. Näistä on kerrottu tarkemmin ITUA-hanketta käsittelevässä artikkelissa. Kaikki isät eivät kuitenkaan hae apua. Erityisesti pienemmillä paikkakunnilla stigma on voimissaan, eikä perheen sisäisistä ongelmista puhuta ulospäin. Pärjäämisen kulttuuri on iskostettu vahvasti suomalaisiin miehiin. Isät tarvitsevat tietoa ja rohkaisua, jotta he pääsevät irti häpeästä. He tarvitsevat myös viestin siitä, että heille on tarjolla apua ja tukea. Suunniteltaessa ITUA-hanketta tiedostettiin, että isien tavoittaminen tuen piiriin vaatii myös stigman vastaista kampanjointia. Hankkeen käynnistymisen jälkeen pohdittiin hyvää keinoa sen toteuttamiseen. Tässä vaiheessa isiltä tullut palaute saadusta tuesta oli niin voimallista, että kampanja haluttiin toteuttaa rohkeasti – syntyi idea julkisuuden henkilöistä kannustamassa isiä. Jos heidän sanoma tavoittaa isän, on hänelle samassa yhteydessä mahdollisuus kertoa tarjolla olevasta maksuttomasta tuesta ja syistä, miksi apua kannattaa hakea ajoissa. Samalla se tarkoitti viestinnän laajentamista hankkeen kohdekunnista Pirkanmaan alueelta valtakunnalliseksi. Onnistuessaan kampanja rohkaisee isiä hakeutumaan tuen piiriin myös muiden FinFamien alueilla. Yksinkertaisuudessaan kampanjan ideana oli saada julkisuuden henkilöitä mukaan rohkaisemaan isiä puhumaan huolistaan ja hakemaan apua ajoissa ennen kuin omat voimat loppuvat. 4/2021 Samalla haluttiin haastaa yrityksiä tekemään hyväntekeväisyyttä lahjoittamalla kampanjalle näkyvyyttä heidän omissa medioissaan. Alkuun ideaa lähdettiin esittämään muutamille julkisuuden henkilöille ja positiivinen vastaanotto yllätti iloisesti. Timo Koivusalo kirjoitti isille hienon runon, journalisti Arttu Toivonen lähetti videotervehdyksen ja Happoradion solisti Aki Tykki kiteytti oman rohkaisunsa ytimekkäästi muotoon: ”Kivijalkakin tarvitsee kunnossapitoa.” Tämän lehden pääjuttuun haastateltu Teho Majamäki on yksi kampanjan uusimmista mukaan lähteneistä henkilöistä. Kaikkien mukaan lähteneiden ajatukset on koottu LVLHQWXNHQDÀNDPSDQMDVLYXVWROOH Isien tukena-kampanjaan toivotaan jatkossakin mukaan lisää julkisuuden henkilöitä ja tahoja, jotka haluavat auttaa isiä rohkaisemalla ja kannustamalla. Osallistumisen muodot ja tyylit ovat jokaisen itsensä päätettävissä. Samalla mukaan halutaan tahoja, jotka auttavat tavoittamaan mahdollisimman paljon isiä ja sitä kautta ohjaamaan heitä maksuttoman tuen ääreen. Palataan vielä otsikon kysymykseen, miksi isät hakisivat apua. ITUA-hankkeessa uskotaan siihen, että suomalaiset isät tarvitsevat esimerkin voimaa siihen, että avoimuus ja omista asioista puhuminen helpottaa harteilla olevaa taakkaa. ITUA-hankkeessa mukana olleet miehet ovat eläviä esimerkkejä siitä, kuinka mahtavaa on huomata, ettei isät olekaan ajatuksiensa ja tunteidensa kanssa yksin, vaan vertaisia on paljon. Isät tukevat toisiaan. Isät kuuntelevat toisiaan. Isät ymmärtävät toisiaan. Hankkeen tarjoamassa avussa on kyse juuri siitä. Teksti: Tomi Keiski Kuva: Tomi Keiski Isien tukena -kampanja sai isänpäiväviikolla näkyvyyttä mm. Pirkanmaan Osuuskaupan ja Tampereen kaupungin medianäytöillä. 29

Tietoa ja tukea monikulttuurisille mielenterveysomaisille – käytännössä opittua Maahanmuuttajille suunnattu omaistyö on FinFami-yhdistyksissä vielä verraten vähäistä, vaikka mielenterveyden ongelmat ja haasteet ovat maahanmuuttajilla jopa kantaväestöä yleisempiä. Ongelmat vaikeuttavat monin tavoin integraatiota yhteiskuntaan sekä vaikuttavat yksilöiden ja perheiden hyvinvointiin. 30

Zahran vinkit, kun koulutat tai kohtaat: F inFamin Agora-hankkeen innoittamina VarsinaisSuomen mielenterveysomaiset – FinFami lähti kehittämään vuoden 2021 aikana toimintaa monikulttuurille mielenterveysomaisille. Yhdistys sai Alli Paasikivi-säätiöltä rahoituksen Vertti-toiminnan kehittämiseksi maahanmuuttajataustaisille perheille sekä Turun kaupungilta rahoituksen työntekijän palkkaamiseksi maahanmuuttajaprojektiin kaupungin kahden lähiön, Varissuon ja Lausteen, alueelle muutamaksi kuukaudeksi. Hankkeen tavoitteena oli luoda verkostoja julkisen sektorin ja järjestöjen välillä, kouluttaa ammattilaisia ja maahanmuuttajajärjestöjä sekä antaa tietoa maahanmuuttajaperheille, joissa on mielenterveyden haasteita. Monikulttuuriset mielenterveysomaiset -hankeen työntekijä, yhteisöpedagogi Zahra Abucar kertoo, että maahanmuuttajien mielenterveysongelmien tunnistaminen voi olla haastavaa. – Joissakin kulttuureissa mielenterveyden käsite on kokonaan vieras ja mielenterveyden ongelmiin voi liittyä mustavalkoista ajattelua, ongelmia ei tunnisteta ja niiden syntyyn voi liittyä erilaisia harhaluuloja ja stigmaa. Leimautumisen pelko voi vaikuttaa niin sairastuneeseen itseensä kuin läheisiinkin. – Stigmatisoituminen vaikuttaa siihen, haluaako omainen puhua aiheesta läheisilleen ja hakea vertaisapua. Monissa maahanmuuttajayhteisöissä mielenterveyden häiriöihin liittyy voimakasta häpeää, ennakkoluuloja ja uskomuksia. Psyykkisistä ongelmista usein vaietaan ja psyykkistä oireilua selitetään usein somaattisten vaivojen kautta, jatkaa Zahra. 4/2021 • Avaa mielenterveysomais-käsite myös ammattilaisille. • Mielenterveysongelmat voivat näkyä myös fyysisinä vaivoina. • Kerro ammattilaisille omaisen prosessista, prosessi on riippumaton kulttuurista. • Kerro maahanmuuttajille, mikä on mielenterveys, mikä on omainen tai läheinen. Maahanmuuttajille omaiskäsite on lähtökohtaisesti laajempi kuin kantasuomalaisille. • Maahanmuuttajien kanssa keskusteluissa on helpointa lähteä keskustelemaan ja kysymään mielenterveydestä eri kulttuureissa ja kysyä heidän omia kokemuksiaan. • Tavoite on, että maahanmuuttajat voivat itse pohtia asioita ääneen ja jakaa kokemuksiaan. Psyykkisen oireilun yleisyydestä huolimatta ulkomaalaistaustaiset käyttävät mielenterveyspalveluita koko väestöön verrattuna vähemmän. Rakenteellisia esteitä hoidon ja avun piiriin hakeutumiselle voivat olla esimerkiksi taloudelliset esteet, kieliongelmat tai puutteelliset tiedot palveluverkostosta. mielenterveys- ja päihdeomaisten tunnistamisesta, tuen tarpeista ja tuen mahdollisuuksista. Ammattilaiset ottivat mielenterveysomaisten asian innostuneena vastaan. – Kulttuurien ja uskontojen ymmärtämiselle oli paljon tarvetta, ja ammattilaiset toivat esille saaneensa ymmär- MAAHANMUUTTAJIEN MIELEN HYVINVOINTIA YLLÄPITÄÄ USEIN IHMISTEN TAPAAMINEN JA ISOSSA RYHMÄSSÄ OLEMINEN. AMMATTILAISTEN VOI OLLA VAIKEAA KESKUSTELLA MIELENTERVEYDESTÄ ja sen ongelmista maahanmuuttajataustaisten kanssa. – Ammattilaisilla ja viranomaisilla on valitettavasti edelleen pelkoa keskustella mielenterveydestä maahanmuuttajataustaisten kanssa, Zahra toteaa. – He miettivät liikaakin, ettei heillä ole tarpeeksi tietoa kulttuureista ja uskonnoista, vaikka tärkeintä olisi kohdata ihminen. Hankkeen aikana Lauste-Varissuon alueella toimiville ammattilaisille (päiväkotien, lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun, neuvolan ja paikallisen koulun oppilashuollon henkilökunta) järjestettiin koulutuksia, joissa annettiin tietoa rystä, miten kollektiivisissa kulttuureissa mielenterveysongelmat koetaan enemmän häpeällisenä kuin yksilöllisessä kulttuurissa, kertoo Zahra. Myös maahanmuuttajayhdistysten asiakkaat olivat kiinnostuneita keskustelemaan mielenterveysaiheista ja luottamus syntyi helposti. Omia kokemuksia jaettiin vapaasti, jopa niin, että puheenvuoron saaminen oli vaikeaa. Koronan vaikutus on näkynyt ja ihmiset ovat kokeneet poikkeusajat kuormittavina. Monet ovat joutuneet luopumaan lähiyhteisön tuesta ja opettelemaan uusia tapoja pitää yhteyttä. Yleinen pelko ja tietämättömyys sairaudesta on kuormittanut kaikkia. Maahanmuuttajien mielen hyvinvointia ylläpitää usein 31

Moninaisuutta tukeva työote Vertti-leirillä Leiriä suunniteltaessa on hyvä ottaa huomioon: 1. Kulttuurisensitiivinen työote, monikulttuurisuutta tukeva ohjaaminen; ohjaaja tuntee ja ottaa huomioon maahanmuuttajataustaisten osallistujien taustat. Ohjaajat keskusteltavat keskenään kulttuurisensitiivisyydestä, mitä se on ja miten sen halutaan näkyvän Vertti- leirillä. 2. Huomioi kulttuurien ja yksilöiden erot ruokavalioon, uskontoon, hygieniaan ja siveyteen liittyen. 3. Selkokieli, kommunikoidaan monella eri tavalla, puhutaan selkosuomea ja mahdollisimman arkisia ja yksinkertaisia lauseen rakenteita ja lyhyitä lauseita. Asioiden käsittely puutteellisen kielitaidon takia vie huomattavasti enemmän aikaa. 4. Käytetään hyödyksi olemassa olevia monikulttuurisia järjestöjä markkinointivaiheessa. 5. Panostetaan me-henkeen ja luottamukseen. MONISSA MAAHANMUUTTAJAYHTEISÖISSÄ MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIHIN LIITTYY VOIMAKASTA HÄPEÄÄ, ENNAKKOLUULOJA JA USKOMUKSIA. ihmisten tapaaminen ja isossa ryhmässä oleminen ja eristäytyminen koetaan hyvin ahdistavana. OSANA HANKETTA TOTEUTETTIIN VERTTI-LEIRI, jonka aikana osallistujat saivat tukea vanhemmuuteen ja lapsen kokemusten ymmärtämiseen sekä perheiden vuorovaikutukseen. Leiri oli suunnattu perheille, joissa vanhemmalla on masennusta ja 7-12-vuotiaita lapsia. Ryhmä oli vertaistuellinen: samankaltaisessa tilanteessa olevat ymmärtävät toisiaan ja asioista on helpompi puhua. Vertti-leirin ryhmien ohjaajiksi koulutettiin keväällä 12 ammattilaista, vapaaehtoista ja opiskelijaa. Kouluttajana toimi Bitta Söderblom, joka on kehittänyt Vertti-ryhmätoiminnan. Leiriä markkinoitiin laajasi maahanmuuttajayhdistysten, koulujen, sosiaali- ja terveystoimen kautta. Hakijoita saatiinkin ennätysmäärä, leirille haki mukaan 11 perhettä. Ennen leirin alkua kaikki perheet tavattiin kaksi kertaa ja leirille valittiin seitsemän perhettä. Leiri oli tarkoitus järjestää viikonloppukurssina (to-su), mutta koronarajoi32 tusten takia leiri toteutettiin päiväleirinä ilman yöpymisiä. Koronatilanteen ja perheiden muuttuneiden tilanteiden takia päiväleirille osallistui viisi perhettä. Leirillä oli aikuisten ryhmä ja kaksi lasten ryhmää eri-ikäisille lapsille. Perheet tavattiin leirin jälkeen vielä kaksi kertaa ryhmänä sekä jokainen perhe erikseen arviointipalaverissa. Perheet ovat myöhemmin tavanneet kylpyläillan merkeissä ja pitäneet yhteyttä toisiinsa myös leirin jälkeen sekä osallistuneet Varsinais-Suomen FinFamin perheille suunnattuun Halloweenpäivään. – Erityisesti leirimuotoinen toiminta sopii hyvin maahanmuuttajataustaisille perheille, sillä heidän voi olla haastavaa sitoutua viikoittaisiin tapaamisiin monen kuukauden ajan, pohtii Zahra. Seuraava Vertti-leiri järjestetään elokuussa 2022. VARSINAIS-SUOMEN FINFAMI JATKAA MONIKULTTUURISTA MIELENTERVEYSOMAISTYÖTÄ hankkeen jälkeen. Yhdistys pyrkii pitämään yhteyttä maahanmuuttajayhdistyksiin ja viemään tietoa mielenterveydestä ja omaisten tues- ta erilaisten tapahtumien ja ryhmien kautta. Näiden lisäksi selvitetään mahdollisuutta toteuttaa maahanmuuttajien yhdistystoiminnassa tapahtuvaa omaisneuvontaa, jossa jalkaudutaan maahanmuuttajille tuttuun ympäristöön. Erilaisten toimintojen lisäksi on tärkeää puhua myönteisessä sävyssä mielenterveydestä ja sitä tukevista asioista. – Mitä enemmän asiasta keskustellaan, sitä enemmän tabut häviävät. Asioita olisi hyvä käsitellä positiivisessa valossa ja puhua omaisen ja perheen mielen hyvinvointia tukevista asioista. Annetaan maahanmuuttajien itsensä kertoa, miten eri kulttuureissa käsitellään mielenterveyttä. Opitaan toinen toisiltamme. – Myös ammattilaisia tulisi kouluttaa lisää ottamaan mielenterveyskysymyksiä esiin maahanmuuttajien kanssa. Asioista oli hyvä keskustella myös työyhteisöjen sisällä epävarmuuden ja pelkojen vähentämiseksi, päättää Zahra. Teksti: Zahra Abucar ja Milla Roos Kuva: Milla Välke 4/2021

KOLUMNI Teksti Roberto Wahlberg, kokemusasiantuntija Eufami Family and Friends Prospect – omaisvetoinen hyvän olon malli K iitos FinFami! Minulle avautui mahdollisuus serveriä, mistä tieto haetaan, vaan se löytyy ryhmäläisistä. Osalperehtyä eurooppalaisen omaisjärjestöjen liiton, listujien välillä se on kaksisuuntaista ja jokainen tallentaa tai Eufamin, hallinnoiman ja mielenterveysomailähettää ryhmään itselleen tärkeän asian. Pikkuhiljaa osallistujat sille suunnatun Prospect (Family and Friends) havahtuvat oivallukseen: ”Hetkinen, tämähän taitaakin mennä -ohjelman päivitettyyn versioon. Pääsin mukaan niin, että kyseessä on itsensä auttaminen parempaan oloon ja se kansainväliseen arviointiryhmään, jossa arvioimme Prospectvaikuttaa täysin mahdolliselta.” ohjelman toimivuutta siitä lähtökohdasta, että ohjelman tarkoiProspectin perimmäisenä ajatuksena on usko siihen, että jos tuksena on lisätä omaisen ja läheisen hyvää oloa. Arviointitarjotaan tarvitseville aito ilmapiiri sekä yhteenkuuluvuuden ja ryhmä koostui eri maiden asiantuntijoista, omaisista ja sairastu- ymmärryksen tunne, on mahdollista, että omaiset ja läheiset neista. voivat edetä elämässään lisääntyneen toivon varassa ja kontrolMielenterveyspotilaiden määrän jatkuva kasvu ja yhteisloidummin elämän polulla. Näin he saavat myös takaisin osaakunnan rajalliset varat synnyttävät misensa, taitonsa ja kykynsä eli vaikean tilanteen. Miten yhä kasvaasiat, jotka määrittävät jokaisen PROSPECT-OHJELMAN KAUTTA valle joukolle hoitoa tarvitsevia yksilön. IHMISET PÄÄSEVÄT POHTIMAAN voidaan taata jatkossakin hyvää Itse en Prospect-mallia entuuhoitoa? Onko mahdollista, että destaan tuntenut. Huomasin VAIKEITA ASIOITA, LÖYTÄMÄÄN kansalaiset itse osallistuvat ennalkuitenkin, että olen pohtinut UUSIA ULOTTUVUUKSIA ITSESTÄÄN JA taehkäisevään työhön mielenterpitkälle samoja asioita joko itse OIKEASTI VOIMAAN PAREMMIN! veysomaisten hyvinvointiin tähtää(omat oivallukset) tai FinFamin vällä työllä? avustuksella (autetut oivallukset). Koulutusohjelmien sisältö on aikanaan kerätty omaisilta, Ohjelman läpikäyneet osallistujat voivat tulevaisuudessa läheisiltä, sairastuneilta ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta. toimia omilla alueillaan vapaaehtoisohjaajina. ProspectTuloksena saatiin mallinnetut koulutusohjelmat kaikille edellä mallissa on selkeä rakenne ja ohjaajille hyvät ohjeistukset, jotka mainituille kohdejoukoille. Omaisten ja läheisten Prospectkertovat, miten osioissa edetään ja tehdään. Ohjelmaan osalliskoulutusohjelma sisältää 10 osiota. Mallia on käytetty 20 vuotta tuvalle jää käteen ryhmän aikana koottu aineisto, joiden pariin ja palaute on ollut hyvää. hän voi palata myöhemmin. Koulutusohjelman harjoitukset pohjaavat osallistujien omiin Ohjelman kautta ihmiset pääsevät pohtimaan vaikeita asioita, kokemuksiin ja niiden jakamiseen luottamuksellisesti. Harjoilöytämään uusia ulottuvuuksia itsestään ja oikeasti voimaan tukset ovat joustavia niin, että ne sopivat eri maiden käytparemmin! Vaikuttaa myös siltä, että tämänkaltainen toiminta töön. Ryhmien ohjaajat ovat itse vertaisia eli tässä tapauksessa on kustannustehokasta ja toimivaa. Näin ajatellen meille mielenterveysomaisia tai -läheisiä. Ryhmässä kannustetaan osal- avautuu uusia mahdollisuuksia tavoittaa lisää apua tarvitsevia listujia jakamaan omia kokemuksia, minkä avulla voidaan löytää ihmisiä, kustannuspaineista riippumatta. uusia tapoja ajatella asioita. Jäin miettimään, miten julkiselle sektorille voidaan markKun ohjaajat ovat itse omaisia tai läheisiä, on heillä ainutkinoida konkreettinen, EU:hun kytketty Prospect-ohjelma. laatuinen kyky ymmärtää tilanteita, tunteita ja mielialoja, joita Kenties Prospect-ohjelman käyneiden kesken voitaiosallistujat tuovat harjoituksiin. Ohjaajat oppivat ja jakavat siin selvittää, kuinka moni heistä pärjää ilman yhteiskunnan myös omaa osaamistaan, kokemuksiaan ja tietoaan. Näin syntyy ammattiapua ja selvittää myös SROI-tehokkuus yhteiskunnan Prospect-ryhmälle ominainen “vertaisverkko”. Verkossa ei ole kannalta. 4/2021 33

KOLUMNI Arto Bäckström on yhdistyshallinnon asiantuntija FinFamissa ja kirjoittaa Erityisvanhemman korjaussarja -blogia Uupuneet isät haluavat tulla nähdyiksi ”K KUVA: MARIKA FINNE iva kun isäkin on mille voivavaroille, kuten itselle ja paritullut mukaan, suhteelle. mutta missäs se äiti Uupumustutkimuksessa haastaon?” Näin kysyi tellut isät eivät kokeneet, että vika olisi ystävällinen terveyollut lapsissa tai että perheen perustadenhoitaja, kun lähes 15 vuotta sitten minen olisi ollut huono ajatus. Ongelkävin esikoisvauvamme kanssa neuvomaksi koettiin sen sijaan se, että vaikka lassa. Vastasin hänelle yhtä ystävälliyhteiskunta asettaa koko ajan vain seen sävyyn, että äiti on töissä ja että suurempia odotuksia, ei se välttämättä tulimme vauvan kanssa ihan vain tue tarpeeksi perheitä ja perhe-elämän kahdestaan. sovittamista muuhun elämään. Lähtiessäni neuvolasta olin harmisTyön ja perhe-elämän yhteensovitsani. Toisaalta ymmärsin hyvin, että taminen ei edelleenkään monilla aloilla neuvolan työntekijöiden odotuksena ja työpaikoilla ole helposti mahdollista. oli, että neuvolaan tulee vauvan kanssa Myöskään apua kuormittavaan arkeen joko äiti tai joskus äiti isän kanssa, tai muuttuviin elämäntilanteisiin ei ole mutta pelkän isän saaputarpeeksi saatavilla. Yksinminen oli enemmän poikpärjäämisen kulttuuri on UUPUNEIDEN ÄITIEN RINNALLE keus. Suomessa liian voimakas, ja KESKUSTELUSSA OVAT NOUSSEET UUPUNEET Olihan se tavallaan myös sitä pitäisi muuttaa, mutta omaa egoani hivelevää, ei auta turvautua ulkopuoliISÄT. TASA-ARVOISEN VANHEMMUUDEN EI kun sain kokea olevani TARVITSE TARKOITTAA SITÄ, ETTÄ KAIKKI OVAT seen apuun, jos apua ei ole jollakin tavalla erityinen, tarjolla. UUPUNEITA. moderni osallistuva isä, joka Viime vuosina on myös panostaa kodinhoitoon ja puhuttu metatöistä ja lasten hoivaamiseen siinä missä äitikin. Todellisuudessa en ollut niiden jakautumisesta. On tunnistettu, että erityisesti äidit mikään poikkeusyksilö isien joukossa, vaan aika tavallinen isä tekevät perheissä paljon hiljaista ja näkymätöntä aivotyötä. Siis oman sukupolveni isien joukossa. Tasa-arvoinen vanhemmuus suunnittelevat ja huolehtivat arjen sujuvuudesta. Vähemmälle on tänä päivänä useimmissa perheissä itsestään selvä tavoite. pohdinnalle ovat jääneet miesten metatyöt. Osaksi isien uupumisen syynä on varmasti se, että isät kantavat Kehityksen suunta on ollut erinomainen asia sekä isien, äitien harteillaan paitsi moderniin tasa-arvoiseen vanhemmuuteen liitettä lasten osalta. Mutta kehityksellä on ollut myös kääntöpuotyviä paineita, myös vanhasta maailmasta periytyviä paineita lensa: isät ovat yhä useammin uupuneita. Jo vuosia on puhuttu toimia perheen elättäjänä ja viimekätisenä vastuunkantajana. äitien uupumuksesta (ja aiheesta!) mutta tänä syksynä keskusteluun on noussut myös isien uupumus. Tarkoittaako tasa-arvois- Kuinka paljon näkymätöntä ajatustyötä tuo kaikki voi teettää, vaikkei tuohon vanhaan miehen malliin enää itse uskoisikaan? tuminen kurjuuden tasa-arvoa? On siis käynyt selväksi, että isätkin voivat olla uupuneita. Tänä syksynä ilmestyneessä Jyväskylän yliopiston vanhemmuuden uupumusta koskevassa tutkimuksessa vertailtiin uupu- Mutta meitä isiä auttaisi jo paljon, jos suhtautuminen olisi armollisempaa. Kaipaamme työelämää, johon perheen yhteenneiden ja ei-uupuneiden isien kuormitus- ja voimavaratekisovittaminen on helpompaa, lupaa olla haavoittuvainen ja jöitä. Tutkimuksen mukaan uupuneilla isillä oli huomattavasti keskeneräinen ihminen sekä mahdollisuutta tulla nähdyksi ja enemmän kuormitustekijöitä elämässään kuin muilla isillä. kuulluksi läheisten, vertaisten ja yhteiskunnan toimesta. Tunnistan itsekin hyvin nuo kuormitustekijät arjestani. Vaikka on opittava olemaan itselleen armollinen, tarvitaan Pelkästään lapsiperheen arjen perusasioiden pyörittäminen tueksi myös ympäristö, joka ymmärtää tarpeemme pitää perhe on tarpeeksi kuormittavaa, mutta usein elämässä on myös muutakin. Oma elämä ja perhetilanne voi monista eri syistä olla suurimmassa arvossa – mutta ei oman hyvinvointimme kustannuksella. normaalia kuormittavampi, eikä aikaa jää tarpeeksi tärkeim34 4/2021

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi info@finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 040 776 5911 pia.hytonen@finfami.fi Kehittämispäällikkö Karoliina Beckman puh. 040 523 8841 karoliina.beckman@finfami.fi Asiantuntija, viestintä Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Asiantuntija, vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Asiantuntija, yhdistyshallinto Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi Asiantuntija, aluetyö Laura Suominen puh. 040 192 2752 laura.suominen@finfami.fi Erityisasiantuntija, ESR Recovery-toipumisorientaatio mielenterveyspalveluissa Minna Kallunki puh. 045 800 4903 minna.kallunki@finfami.fi LAPPEENRANTA: https://finfami.fi/finfami-mielenterveysomaiset-etela-karjala-ry/ FinFami – Mielenterveysomaiset Etelä-Karjala ry p. 044 389 8425 harripirttimaki@gmail.com PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi ROVANIEMI: https://lappi.finfami.fi/ Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry Info.lapinmielenterveysomaiset@gmail.com HÄMEENLINNA: www.finfamikantahame.fi FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna toimisto@finfamikantahame.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050 528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Asemakatu 16, 70100 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.finfamipaijathame.fi/ Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 Lahti toimisto@finfamipaijathame.fi www.omaiset.fi p. 040 704 9913 PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry Itsenäisyydenkatu 35 B 3.krs, 28130 Pori puh. 044 303 6282 toimisto@finfamisatakunta.fi SALO: www.finfamisalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 toimisto@finfamisalo.fi SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Huhtalantie 2, 3. krs, 60220 Seinäjoki www.finfamiep.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 ark. 9-15 (neuvonta) www.vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kaarlelankatu 21, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen.

Kun yksi Kun yksi sairastuu sairastuu monen maailma monen maailma muuttuu. muuttuu. Et jää yksin. Et jää yksin.