VAASAN AMK Tulevaisuuden energiateknologiaa opiskellaan Vaasassa jo tänään 6 MONIPUOLINEN VARSINAIS-SUOMI – Suomi minikoossa 7 LIIKUNNAN JA KANSANTERVEYDEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ Liikunta on alihyödynnetty keino parantaa tulosta MATHILDEDAL – tarkoin varjeltu salaisuus 10 14 KAUSTISEN SEUTU luo maaseudulle uutta roolia 24 ÅLANDSBANKEN Tuulivoimassa suomalaisen 4 omistajuuden paikka MAINOSLIITE

PÄÄKIRJOITUS Padot murtava kotija kutupaikka Hyvän elämän Rautjärvi tarjoaa perhe-elämälle oivat edellytykset huolehtimalla laadukkaista oppimisympäristöistä ja monipuolisista koulutusmahdollisuuksista. Ympäristön luontokohteet tekevät vapaa-ajan retkeilystä helppoa ja mielenkiintoista. Kulku- ja etätyöyhteydet tukevat samalla myös kestävää kehitystä, palveluiden saavutettavuutta sekä monipaikkaista asumista. M ainio sijainti valtatie 6:n ja rautatien varrella kahden rajanylityspaikan välissä luo hyvät edellytykset uudelle yrittäjyydelle paikkakunnalla. Etenkin matkailun ja pienteollisuuden saralla tilaa uusille toimijoille löytyy. Paikkakunnan edulliset asumis- ja toimitilakustannukset helpottavat toiminnan aloittamista ja yrittäjän arkea – samoin maksuton, kaikkien varattavissa oleva, etätyötila SimpeleenHubi. Laatokan lohesta tunnettu Hiitolanjoki on saanut paljon myös kansainvälistä näkyvyyttä ja hype on vasta alkamassa. Alueen toimijat satsaavat jokeen paljon ja toiveena on uusien työpaikkojen ja matkailuyritysten syntyminen jokea hyödyntämällä. ”Kansainvälistyminen on meille tervetullut ilmiö”, toteaa kunnan elinvoima- ja hankekehittäjä Sini Javanainen. ■ Tuulesta elinvoimaa kuntiin T uulivoimasta on tullut edullisin sähköntuotantomuoto Suomessa, eikä maatuulivoima tarvitse enää valtion taloudellista tukea. Tällä hetkellä Suomeen on valmistumassa ennätysmäärä uutta tuulivoimaa. Kun vuoden 2020 lopussa Suomen tuulivoimakapasiteetti oli 2586 megawattia (MW) (821 tuulivoimalaa), tulee se olemaan 2023 lopussa vähintään 6330 MW (1500 tuulivoimalaa). Tuulivoimalla tullaan kattamaan vähintään neljäsosa Suomessa käytettävästä sähköstä 20-luvun puoliväliin mennessä. Suomeen tällä hetkellä rakenteilla oleva tuulivoimakapasiteetti tarkoittaa yli neljän miljardin euron investointeja, jotka jakautuvat pääasiassa pieniin kuntiin. Kunnan talouteen tuulivoima tarkoittaa piristysruisketta. Metsätuloja korkeammat maanvuokratulot kasvattavat maanomistajien maksukykyä. Kuntaan tuleva iso investointi on tärkeä signaali rahoittajille, jolloin myös paikallisten yrittäjien kiinteistöjen vakuusarvo nousee. Tuulivoima tuo kunnalle myös erittäin merkittävät kiinteistöverotulot. Työllistävä vaikutus näkyy vilinänä kylän raitilla rakentamisvaiheessa, vaikka määrältään suurin työllistävä vaikutus onkin voimaloiden yli 30-vuotisen elinkaaren aikaisessa huollossa. Tuulivoimahanke on usein suurin investointi, mitä kunnassa on tehty tai tullaan tekemään pitkään aikaan. On selvä, että se herättää keskustelua, kysymyksiä ja huoltakin. Tuulivoima on kuten muutkin energiantuotantomuodot: sillä on myös negatiivisia ympäristövaikutuksia. Hyvällä suunnittelulla näitä vaikutuksia voidaan vähentää, mutta ei täysin poistaa. Tuulivoiman merkittävin vaikutus on kuitenkin energiantuotannon CO2päästöjen vähentäminen. Edullinen tuulivoima tarjoaa myös teollisuudelle, liikenteelle ja lämmitykselle keinon CO2päästöjen vähentämiseen. Tuulivoima onkin Suomen merkittävin keino saavuttaa ilmastotavoitteet, samalla auttaen kuntia saavuttamaan omat päästövähennystavoitteensa. ■ Anni Mikkonen toimitusjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry 2 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

TÄSSÄ LEHDESSÄ Rautjärven kunta: Padot murtava koti- ja kutupaikka........................ 2 Tuulivoimayhdistys: Tuulesta elinvoimaa kuntiin............................... 2 Ålandsbanken: Tuulivoimassa suomalaisen omistajuuden paikka....................................................................................... 4 Vaasan ammattikorkeakoulu: Tulevaisuuden energiateknologiaa opiskellaan Vaasassa jo tänään............................... 6 Varsinais-Suomen liitto: Turku ja Varsinais-Suomi vahvistavat vetovoimaansa........................................................................... 7 PÄÄTOIMITTAJA Turussa pitkäjänteinen elinvoimapolitiikka tuottaa hedelmää...........................................................................................................8 Ville Leppäaho Yrityssalo: Salattu idylli laajenee hallitun hillitysti...............................10 Niko Raappana Uusikaupunki - aktiivisesti kohti hiilineutraaliutta..............................12 Kemi valmis kasvuloikkaan.........................................................................13 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö: Liikunta lisää työkykyä ja tulosta hybridiajassa......................................14 Suomen Akatemia: Tiedepääoma on kestävän kasvun edellytys.............................................................................................16 PTCServices: Julkisissa hankinnoissa piilee mittava potentiaali........................................................................................................17 Lahden kapunki: LUT-yliopisto laajenee Lahdessa laajalla yhteistyöllä......................................................................................................18 KANSIKUVA TOIMITTAJAT Laura Sulkava Heidi Kormano Päivi Remes Marjaana Lehtinen Juha Pälve KUVAAJAT Niko Raappana Jyri Laitinen Sami Pulkkinen JULKAISIJA Calcus.com Oy Fredrikinkatu 47 00100 Helsinki Hoiwa: Hoitoalan uusi raivaaja.................................................................19 Forssan yrityskehitys: Idyllinen Forssa kiertotalous ekosysteemien koti.......................................................................................20 Utajärvelle ensimmäinen hiilineutraali raskaan teollisuuden alue...........................................................................................21 Kauhavan kaupunki: Missä on tahtoa, siinä on tie Kauhava investoi rohkeasti tulevaisuuteen.............................................22 Puumalan kunta: Puumalan Pistohiekalla pääset toteuttamaan matkailualuetta Geopark-kohteeseen!..........................22 Savonlinnassa vahva kehitysvauhti........................................................23 Kaustisen seutu luo maaseudulle uutta roolia...................................24 Kalajoen Marina on unelmakohde meren rannalla............................25 Keminmaa toivottaa yritykset tervetulleiksi Rajakankaan yrityspuistoon keskelle Meri-Lappia.........................................................26 Pelkosenniemen kunta: Suomi-neidon sydämessä sykkii Pelkosenniemi................................................................................................26 Sulkava saa kaiken sähkönsä auringosta ensimmäisenä kuntana Suomessa........................................................................................27 Petäjävedellä on rohkeutta kehittää.....................................................28 Parikkalan kunta: Löydä elämäsi järvimaisemasta...........................28 MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 3

Tuulivoimassa suomalaisen omistajuuden paikka Ålandsbanken tarjoaa ensimmäisenä toimijana Suomessa mahdollisuuden omistaa kotimaista tuulivoimatuotantoa avoimen erikoissijoitusrahaston Ålandsbanken Tuulivoiman kautta. Tuulivoiman sekä energiatuotannon kasvava kysyntä, Suomen asema sähkön nettotuojana osana yhteispohjoismaista energiamarkkinaa sekä Ålandsbankenin rooli vastuullisten sijoitustuotteiden lanseeraajana tekevät rahastosta erityisen varteenotettavan vaihtoehdon tiedostavalle sijoittajalle – myös yhteiskunnallisessa mielessä. Å landsbanken Tuulivoima Erikoissijoitusrahaston sijoitusjohtaja Juha Känkänen kertoo, että menestyksekkäästi syksyllä 2020 lanseerattu rahasto on jatkumoa jo pitkään jatkuneelle ympäristötyölle, joka on muodostunut keskeiseksi osaksi Ålandsbankenin toimintaa. ”Kyse ei ole vain puheista. Itämeriprojektin ja Itämeritilin kautta olemme lahjoittaneet yli kolme miljoonaa euroa ympäristötyön hyväksi. Olemme kehittäneet myös ostosten hiilijalanjäkeä mittaavan Åland Index -laskurin, josta on tullut kansainvälinen pankkistandardi ympäristövaikutusten mittaamiseen yhteistyökumppanimme avulla. Kolmantena esimerkkinä ympäristön eteen tehdystä työstä ovat rahastomme, joista useampi on joutsenmerkitty.’’ 4 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Tuulivoiman kehittäminen on Känkäsen mukaan ollut jo parin kolmen vuoden ajan markkinaehtoista. Hänen kollegansa Ålandsbankenilla harkitsivat rahaston lanseeraamista Känkäsen mukaan jo vuosia sitten – silloin tietoisesti toimeen kuitenkaan tarttumatta. ”Aikaisemmin tuulivoimatuotanto perustui syöttötariffiin, kuten tiedetään. Emme halunneet olla veronmaksajien kukkarolla. Kun rahastoa myöhemmin sitten lähdettiin perustamaan, minutkin tänne onnellisesti rekrytointiin’’, Känkänen kertoo. Juha Känkänen ei ole kuka tahansa rahoitusalan asiantuntija. Vantaalla kasvanut diplomi-insinööri omaa lähes kahden vuosikymmenen kokemuksen energiamarkkinoiden parissa. Salkkuun on kertynyt laaja kokemus hankekehityksestä sekä Suomessa että ulkomailla aina energiayhtiöiden ja vi- ranomaisten konsultointiin – pääosin sähkömarkkinaan, päästökauppaan, tukijärjestelmiin sekä huoltovarmuuteen liittyvissä asioissa. Tuulivoimateknologiakehityksen osalta Känkänen taustoittaa kehitystä niin, että kotimaisen konepajaperinteen ja -osaamisen kannalta on sääli, ettei tuuliturbiinivalmistusta koskaan saatu onnistumaan Suomessa. Esimerkiksi Tanskassa Vestas ja Saksassa Nordex -turbiinivalmistajat toimittavat teknologiaa ympäri maapalloa, vaikka etenkin Tanskalla ei vastaavaa konepajateollisuuden perinnettä juuri olekaan. Tällä hetkellä Känkänen näkee yhden Suomen tulevaisuuden maalipaikoista kotimaisessa omistuksessa. ”Tämä tapahtuu osana jo 90-luvulla perustettua ja erinomaisen hyvin toimivuutensa osoittanutta yhteispohjoismaista sähkömarkMAINOSLIITE

kinaa, jossa erityyppiset energiantuotantomuodot täydentävät toisiaan. Norjassa ja Ruotsissa on valtavasti tuulivoimaa täydentävää säätökapasiteettia vesivoimasta. Se tekee markkinasta uniikin tuulivoimalle. Norjassa sähkö tuotetaan 95-prosenttisesti vesivoimalla, kaikissa Pohjoismaissa vesivoiman osuus yhteensä on noin 60 %. Esimerkiksi Saksassa tuulivoimaa joudutaan säätämään maakaasua polttamalla’’, Känkänen kertoo. ”Suomi ja Ruotsi näyttäytyvät tällä hetkellä potentiaalisimpina maina uuden tuulivoiman kehittämiselle, joista Suomi näyttäytyy jopa kaikista potentiaalisimpana, koska kapasiteetin kehitys on aika lailla Ruotsia jäljessä. Tällä hetkellä Ruotsin kapasiteetti on Suomeen nähden jo nelinkertainen’’, Känkänen jatkaa. Känkänen viittaa energiaseminaareihin, joissa vuosia sitten piti tarkasti perustella, miksi tuulivoima on edullisin tapa rakentaa uutta energiatuotantoa. Nyt asiasta ei Känkäsen mukaan tarvitse enää juuri keskustella. Ydinvoimalahankkeet ovat suhteellisesti ottaen kalliita ja usein myös pitkittyvät. Polttamiseen perustuva tuotanto taas pitää sisällään riskin siitä, että kaikkeen polttamiseen suhtaudutaan tulevaisuudessa kielteisesti. ”Samalla kun Suomi on tuonut sähköstään viime aikoina noin 20 % ulkomailta, kysymys kuuluu: rakennetaanko tuulivoimaa Ruotsiin, jolloin me tuomme sitä sieltä vai rakennetaanko sitä suoraan Suomeen?’’, Känkänen asettelee kysymyksen. Vaikka tuulivoiman kehittäminen on suhteellisen nopeaa, tuulivoimahankkeiden omistamisessa puhutaan lähes poikkeuksetta pitkän aikavälin toiminnasta. ”Tuuliturbiinien eliniässä 35 vuotta alkaa jo olla standardi pikkuhiljaa, maanvuokrasopimukset tehdään yleensä 50 vuodeksi. Olemme Ålandsbankenilla tuulivoimapuistojen pitkäaikaisia omistajia’’, Känkänen linjaa. Rahaston tuotto rakentuu Känkäsen mukaan heidän omistamiensa tuulivoimapuistojen sähkön myynnistä sähkömarkkinoille ja pitkäaikaisilla sopimuksilla sekä hankkeiden arvonnoususta. namme omalla pääomalla, jos niikseen tulee’’, Känkänen raottaa. Kun rahasto lanseerattiin syksyllä 2020, se keräsi sijoittajilta ennätykselliset 60 miljoonaa euroa pääomaa. Sen portfoliossa on tällä hetkellä yksi tuulivoimapuisto Pyhäjärvellä, jonka YIT kehitti. Yhtenä sijoittajana rahastossa on Pyhäjärven kaupunki, joka näin pääsee nauttimaan myös tuulivoimapuiston tuotosta normaalin kiinteistöveron lisäksi. Rahaston vuotuinen tuotto-odotus pitkällä aikavälillä hallinnointipalkkion jälkeen on 5-7 %. ”Laajempi yhteistyö kuntien, kaupunkien ja maanomistajien kanssa on Laajempi yhteistyö kuntien, erittäin toivottua’’ , Känkänen kertoo. kaupunkien ja maanomistajien Känkänen kertoo myös, että hankkanssa on erittäin toivottua’’ keita on tällä hetkellä runsaasti näköpiirissä, kansainvälinen pääoma on jo löytänyt Suomen tuulivoi”Syöttötariffin aikaan 2010-luvulla tuulimamarkkinan ja että kansainväliset toivoimalla menestyminen oli nopeuskilpailua. mijat sijoittavat mielellään suomalaisiin Nyt 2020-luvulla kyseessä on sähkömarktuulivoimahankkeisiin. kinakilpailu. Sen takia olemme rekrytoin”Sen sijaan, että sijoitustuotot valuvat ulneissa keskittyneet sähkömarkkinaosaajiin. komaille, meidän rahastomme kautta ne jääHankkeen arvonnousu taasen perustuu päävät Suomeen”, Känkänen vahvistaa. ■ osin siihen, että ostamme hankkeen viimeistään rakentamisvaiheessa. Kun lähestymme Ålandsbanken Tuulivoima -rahasto kattaa positiivista kassavirtaa, hankkeen arvo kasneljä Rahasto-osuussarjaa: A (tuotto-osuus) vaa’’, Känkänen paljastaa. tai B (kasvuosuus), jossa minimimerkintä on Yksi rahaston kantavista ideoista on 10 000 euroa ja missä hallinnointipalkkio on Känkäsen mukaan velkavivun hyödyntämi1,65% – sekä C (tuotto-osuus) tai D (kasvunen oman pääoman tuoton kasvattamiselle – osuus), joissa minimimerkintä on 1 miljoona silloin kun sähkömarkkina on sille otollinen. euroa ja missä hallinnointipalkkio on 1,15%. ”Kun löydämme otollisen hintatason pitkäaikaiselle sähkönmyyntisopimukselYhteydenotot: le, voimme lisätä velkavivun käyttöä hankJuha Känkänen keissa. Jos hinta sitä vastoin on alhaisempi, juha.kankanen@alandsbanken.fi voimme käyttää pienempää vipua tai raken- “ • Ålandsbanken Tuulivoima Erikoissijoitusrahaston pääasialliset sijoituskohteet ovat tuulivoimapuistot Suomessa ja muissa Pohjoismaissa • Rahaston tuotto muodostuu tuulivoimapuiston vuotuisesta arvonmuutoksesta ja sähkönmyynnistä saaduista tuloista • Rahaston tavoitekoko on 300–500 miljoonaa euroa vuonna 2025 • Merkintä ja lunastus: Kaksi kertaa vuodessa 30.6. ja 31.12. MAINOSLIITE Huomaa, että kaikkeen rahastosijoittamiseen liittyy riskejä. Historiallinen tuotto tai odotettu tuotto ei ole tae tulevasta kehityksestä. Rahaston arvo ja tuotto voivat sekä nousta että laskea ja sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan tai osittain. Rahastoa hallinnoi Ålandsbanken Rahastoyhtiö Oy. Tätä esitystä on pidettävä markkinointiaineistona. Esityksen tarkoituksena on antaa yleistä tuotetietoa, ja se voi olla yksi useista lähteistä sijoituspäätöstä varten. Rahastoesite, avaintietoesite sekä muuta lisätietoa on saatavilla maksutta suomeksi ja ruotsiksi verkkosivuillamme osoitteessa www.alandsbanken.fi sekä Ålandsbankenin konttoreissa. Esityksen tiedoissa ei ole huomioitu taloudellista asemaasi tai rahastosijoittamiseen liittyviä tavoitteitasi, tietämystäsi tai kokemustasi, eikä se siksi ole sijoitusneuvonnan tarjoamista. Pankki ei ole myöskään arvioinut sitä, onko kyseinen rahasto sinulle asianmukainen, toisin sanoen, onko sinulla riittävä tietämys ja kokemus rahastoon liittyvistä riskeistä. Pankki ei myöskään ole arvioinut, kuulutko kyseisen rahaston asiakaskohderyhmään. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 5

Tulevaisuuden energiateknologiaa opiskellaan Vaasassa jo tänään VAMK vastaa teknologiakoulutuksessaan ketterästi alueen elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin, vieläpä etunojassa. Työelämän huippuosaajia koulutetaan yhdessä yritysmaailman kanssa vihreän energian edelläkävijöiksi vahvistamaan Suomen kilpailukykyä. V aasan energiaklusterin alueelle on suunnitteilla vuoden 2025 loppuun mennessä uusia energiateknologian investointeja noin 1,2 miljardin euron arvosta. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnaltaan erittäin vahvassa Vaasassa yritysten ja oppilaitosten yhteistyöllä on vahvat perinteet ja sujuvat käytännöt. Silti on hämmästyttävää, kuinka hyvässä etukenossa Vaasan ammattikorkeakoulussa osataan laatia koulutustarjontaa. Jos opintoohjelmassa olisivat astrologia ja salatieteet, voisi melkein luulla, että tekniikan puolen johtajalla Jorma Tuomisella on käytössään kristallipallo. Valmiina akkutehtaiden tuloon VAMK teki jo vuonna 2017 akkukoulutuksen kehityspaketin Sitran rahoituksella. Nyt kaikkiin insinööritutkintoon johtaviin koulutuksiin on jo tarjolla 30 opintopistettä akkuteknologian opinnoista. 6 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Tulossa on myös 60 opintopisteen Energian varastointi ja älykäs sähkötekniikka, joka johtaa ylempään korkeakoulututkintoon. Tuominen konkretisoi, kuinka Vaasassa riittää jatkossakin osaavaa työvoimaa. ”Tuulivoimakoulutus on maamme kärkiluokkaa monipuolisuudessaan, vetyvoimaopetusta löytyy ja Smart Industry-puolelta alan viimeisintä tietotaitoa.” Vaasassa ei todellakaan opeteta eilisen taitoja, ja tutkimus-caseja tehdään paljon yritysmaailmassa. VAMK on onnistunut erinomaisesti tuoreissa rekrytoinneissaan. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat akkupuolen guru, energiatekniikan lehtori, kemisti Juho Heiska sekä tuulivoimahankkeiden ja ympäristösuunnittelun monitaitaja Toni Lustila. Heiska kiteyttää akkuosaamistarvetta. Vaasaan on nousemassa maamme merkittävin akkuklusteri. ”Tarvitsemme uudenlaista osaamista, jotta voimme valmistaa ympäristöystävällisiä akkuja. Suomessa on tehtävä kilpailukykyi- sesti akkuja välttääksemme EU:n ulkopuolelta tuotavien akkujen haittatuontiveron.” Tuulivoimakurssilla huikea suosio Tuuli- ja aurinkovoimakoulutusta on tarjottu VAMKissa pitkään. Uutuutena on avoimen AMK:n tuulivoimahankkeen suunnitteluprosessi -kurssi, joka on suunniteltu yhdessä Suomen Tuulivoimayhdistyksen kanssa. ”Valtakunnallisella kurssilla on 90 osallistujaa, joista puolet työelämästä, energiayhtiöiden toimijoista ympäristöjuristeihin”, Toni Lustila kertoo. Ossi Koskisen puolestaan sytyttää Smart Industry ja Teollisuus 4.0. ”IoT, AI, Machine Learning, Cyber Security – Vaasassa yksi selkeä vahvuus opiskella tätä tulevaisuuden syväosaamista on alan yritysten vahva läsnäolo ja sitä kautta harjoittelupaikkojen saaminen.” ■ MAINOSLIITE

Turku ja Varsinais-Suomi vahvistavat vetovoimaansa T Turku on Suomen portti länteen ja Varsinais-Suomi kokonaisuudessaan monen eri vetovoimatekijän myötä vertaansa vailla oleva maakunta sekä työnantajalle että työntekijälle. urun ja Varsinais-Suomen keskeisten toimijoiden tahtotila on selkeä: viidellä kärkitavoitteella vahvistetaan entisestään elinvoimaista Varsinais-Suomea lisäten samalla sen houkuttavuutta työssäkäyntialueena. Turun seudun muuttovirroissa näkyi viime vuoden aikana hyvin selkeä kehyskuntien muuttovetovoiman kasvaminen – vahvasti tähän vaikutti koronapandemia. Mutta on syitä muitakin. Varsinais-Suomen maakunnan eli 27 kunnan viisi kärkitavoitetta ovat: bio- ja lääkediagnostiikan toimintaedellytysten MAINOSLIITE kehittäminen, meri-, metalli- ja teknologiateollisuuden jo käynnissä olevan kasvun vauhdittaminen, kiertotalouden käytännön toteutuksen käynnistäminen, saavutettavuuden vahva parantaminen Tunnin junan avulla sekä matkailun nostaminen viennin kärkialaksi. Nykyajan osaaminen, koulutus ja huipputeknologia istuvat hyvin puolen miljoonan asukkaan maakunnan historiaan sekä upeisiin ja monipuolisiin luontopuitteisiin. Kysyimme Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtaselta, mitkä seikat ovat alueen vahvoja vetovoimatekijöitä lähitulevaisuudessa. Muutamaa tekijää on vaikea valita, sillä tällä ”minikokoisella Suomella” niitä on paljon alkaen merellisestä saaristoluonnosta tai mahdollisuudesta asua urbaanisti Suomen eurooppalaisimmassa kaupungissa, maaseudulla tai meren äärellä ulkoluodolla. Mitä tulee yritysten sijoittautumiseen tai henkilökohtaisiin työuriin, alueella pääsee olemaan osa huipputeknologian kehitysaaltoa kaupungissa, joka maamme ainoana kuuluu Top 10 -ilmastositoumus-kaupunkien joukkoon maailmassa. Samoin osaamista voi hyödyntää vaikkapa Naantalin bio- ja kiertotalouskeskittymällä. Pyynnöstä Virtanen keskittyy kahteen tekijään: Tunnin junaan sekä Uudenkaupungin ja Salon vahvistuvaan autoteollisuus- ja akkualan näkymiin. ”Tunnin junalla mahdollistamme yhteisen Etelä-Suomen työssäkäyntialueen pääkaupunkiseudun kanssa. Tunnin junan päätepiste on Turun Tiedepuisto Kupittaalla. Työmatkapendelöinti varsinkin monipaikkatyön aikana on sujuvaa ja kehitämme sitä jatkuvasti, sisäistä joukkoliikennettä unohtamatta”, Janne Virtanen sanoo. Mitä tulee Vakka-Suomen työpaikkoihin, pelkästään Valmet Automotive työllistää 5000 henkilöä. Teollisuuden automaation ja robotiikan kehityksen hiilineutraalilla kärkipaikalla työskentely on jo sinänsä houkuttelevaa, hyvien työnäkymien lisäksi. ”Akkuteollisuuden kasvu on voimakasta ja tulee lähivuosina vaatimaan paljon lisätyövoimaa. Valmistaudumme tähän tarvittavalla monialakoulutuksella sekä vahvistamalla edelleen alueen vetovoimatekijöitä, joita katsomme vahvasti työntekijän näkövinkkelistä”, Virtanen summaa. ■ CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 7

Turussa pitkäjänteinen elinvoimapolitiikka tuottaa hedelmää Kulttuuripääkaupunkivuosi, Turun Tiedepuisto, ilmastositoumus, Blue Industry Park ja moni muu hanke Turussa kukoistaa, koska siellä toimitaan kauaskantoisen, pitkäjänteisen linjan mukaisesti ja kaikki päätökset tehdään esimerkillisessä yhteishengessä. 8 CALCUS.COM CALCUS.COM OY:N OY:N TUOTTAMA TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

M aailman kauneimman saariston Turku on kansainvälinen kaupunki, joka on monessa merkittävässä asiassa, kuten toimintaympäristön muutoksissa, edelläkävijä. Jääkiekkolegenda Saku Koivu on Turun ilmastojoukkueen kapteeni. Turku on maailman kymmenen kärkikaupungin joukossa, mitä tulee ilmastositoumuksen vaatimusten täyttämiseen etuajassa. ”Olemme Turun hiilineutraalisuus 2029-ohjelmamme myötä edelläkävijä ilmastositoumusteoissa, ja edistämme inhimillisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua kumppaneiden, sidosryhmien ja asukkaiden kanssa siirtyen kattavammin kohti kiertotaloutta ja hiilinegatiivisuutta”, kertoo Turun pormestari Minna Arve. Turun kaupungin johtaminen pohjautuu avoimeen vuoropuheluun. ”Toimintamme kantavana periaatteena on asukas- ja asiakaslähtöisyys. Turun hyvän kehityksen mahdollistavat yliopistomme ja korkeakoulumme sekä monipuolinen ja vahva yrityskenttä. Kärkihankkeinamme alueista ovat Tiedepuisto ja kaupunkikeskustan kehittäminen. Osaamisympäristönä vahvistamme asemaamme monimuotoisena globaalina edelläkävijänä. Lisäksi yhteisöllisyys, hyvinvointi sekä kulttuuri ovat kärkihankkeiden joukossa”, Arve konkretisoi. Turku Business Region – dynaaminen yritys- ja innovaatiokeskittymä Turun elinvoimajohtaja Niko Kyynäräinen ottaa luontevasti kopin Arven sanoista. ”Toteutamme Turussa ns. Triple Helix -toimintamallia, jossa julkinen hallinto, elinkeinoelämä sekä korkeakoulut ja muut oppilaitokset toimivat erittäin tiiviissä yhteistyössä avoimen vuoropuhelun pohjalta. Paras esimerkki tästä on Tiedepuistomme, Turku Science Park, jonka kehittymiseen kansainvälisesti merkittävänä ja vetovoimaisena osaamiskeskittymänä panostamme vahvasti.” Kyynäräinen kiittelee pitkäjänteistä kehitystyötä, jota Turussa on jaksettu systemaattisesti tehdä elinkeinopolitiikan parissa. ”Kun ei hötkyillä, saadaan kestävää tulosta.” Asiakas keskiössä -ajattelu toteutuu Turussa myös B2Bpuolella. ”Toteutimme asteittain seudun kehitysyhtiössä Turku Science Park Oy:ssä uudistusprosessin, jossa rakensimme asiakaslähtöisemmän ja selkeämmän palvelukokonaisuuden palvelemaan yrityksiä niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa ja tarpeissa toimialasta ja sijaintikunnasta riippumatta”, kertoo yhtiön va. toimitusjohtaja Tom Palenius. Turun telakka-alueen Blue Industry Parkin kaava on vahvistunut ja rakennustyöt ovat käynnissä. ”Nyt on oiva hetki varata tulevaisuuden toimitilaa meriteknologian yrityksille avainpaikalta”, Palenius vinkkaa. ■ MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 9

Salattu idylli laajenee hallitun hillitysti Jos aidosti toimivan monipaikkaisuuden yhteisöksi pitäisi valita yksi edustaja, se olisi monilla mittareilla selkeästi Mathildedal. L uonnonenergian vajetta, rauhoittumisen tarvetta? Pala yhteisöllisyyttäkin maistuisi? Oletko kuullut idyllisestä ruukkikylästä, jonka ensin löysivät yrittäjäjoukko, sitten matkailijat, ja jonne uusia asukkaita on muuttanut viime vuosina vaivihkaa – ensin kakkoskotiin monipaikkatyöhön ja siitä osa vakioasukkaiksi? Kyseessä on Salossa meren äärellä sijaitseva Mathildedalin ruukkikylä, Teijon kansallispuiston kupeessa oleva Matildan Tammipuisto ja kasvava joukko yrittäjiä, jotka rakentavat mo- 10 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU niosaamisellaan paikasta Varsinais-Suomen helmeä. Yrityssalon Maija Pirvola ja Tammipuiston aktiivikolmikko Tomi Nurmela, Pasi Pyysiäinen ja Kimmo Laine huokuvat ammattimaista tekemisen meininkiä. Tunnin keskustelu nelikon kanssa ja olen jo itsekin lähes valmis muuttamaan paikkakunnalle. ”Vetovoimatekijöinä ovat sijainti, saavutettavuus, ympäri vuoden avoinna olevan autenttisen artesaanikylän palvelut ja lähiruoka, meri ja vierasvenesatama, Teijon kansallispuisto ja rauhoittavan luova ilmapiiri”, Pirvola listaa. MAINOSLIITE

Vastuullista sijoittamista ja laadukasta rakentamista Ruukkikylässä on käynnissä kaksi merkittävää hanketta, jotka kasvattavat palvelutarjontaa entisestään ja mahdollistavat laadukkaan vapaa-ajan asumisen valokuituyhteyksineen ja lähes ympäri vuoden avoinna olevine golf-, padel- ja tenniskenttineen. Mathildedalin rakennushankkeita leimaavat laatu ja monitahoinen vastuullinen näkemys kylän hengen säilyttämisestä. Metsähallituksen infrahanke on vielä suunnitteluasteella mutta Matildan Tammipuisto jo vauhdissa. ”Ensinnäkin, olemme tarkoin kartoittaneet tilatarpeet niin yrittäjille, matkailijoille kuin asukkaille. Toiseksi, kaikki uudisrakentaminen tapahtuu niin, että tyylikäs uusi rakennuskanta solahtaa vanhaan punatiiliruukki-maailmaan historiaa kunnioittaen. Lisäksi uudistuotanto täyttää kestävän raMAINOSLIITE kentamisen ja rakennusten käytön laatukriteerit”, Nurmela kertoo. Kolmen hehtaarin Tammipuiston alue nousee Teijon kansallispuiston viereen keskelle kylää ja tulee tarjoamaan joustavaa ympärivuotista asumista, optimoitua vapaaajan viettomahdollisuutta sekä laadukkaan spa-hotellin 60 huoneen majoituskapasiteetilla ja kokous-neuvottelutiloilla. Alueelta löytyy ravintolatarjontaa suklaakahviloineen, leipomoineen ja kyläpanimoineen – ja jatkossa yhä enemmän tilaa uusille yrittäjille. ”Tammipuiston hankkeeseen ehtivät vielä Sijoittajat, rakennuttajat ja operoijat hyvin mukaan”, Laine vinkkaa. Pyysiäinen muistuttaa toimivista liikenneyhteyksistä, jolloin oma auto ei ole välttämätön. ”Juna- ja bussiyhteydet ovat hyvät. Mathildedal sijaitsee uuden Koillisväylän varrella, jossa on uusi vierasvenesatama monipuolisine palveluineen.” Sopivasti yhteisöllisyyttä ja rauhaa Rouhea 1800-luvun ruukkimiljöö kätkee sisälleen modernin ja vireän kyläyhteisön, joka ammentaa voimaa yhteisöllisyydestä, kulttuurista ja luonnosta. Mathildedal yhdistää modernilla tavalla kartanomaisen city-maalaisuuden, luovan taiteellisuuden sekä yrittäjähenkisyyden. Upea luonto ja historiallinen ruukkitunnelma tarjoavat kaikelle tälle upeimmat mahdolliset puitteet. Kannattaakin huomioida, että vain muutaman päivän vierailu Mathildedalissa voi johtaa pysyvään muuttoon. Eikä tämä ole urbaani legenda tai ainutlaatuinen tapaus ruukkikylän lähihistoriassa. ■ CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 11

U udenkaupungin kaupungin hiilipäästöt ovat laskeneet vuodesta 2010 lähtien ja jo tiedossa olevilla toimenpiteillä päästöt laskevat nykyisestä 50 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Tuotanto kuitenkin tuottaa aina päästöjä ja niitä on tarkoitus kompensoida paikallisesti tuotetulla päästöttömällä energialla. “Hiilineutraali tuotantoympäristö on luonnollisesti hyvä seikka ilmaston kannalta, mutta sen elinkeinopoliittinen ydin on, että pystymme tarjoamaan alueella toimiville yrityksille niiden omaa kilpailukykyä edistävän sijaintipaikan”, Uudenkaupungin elinkeinojohtaja Jarkko Heinonen toteaa ja jatkaa: “Uudellakaupungilla on myös oma satama, minkä kautta vientituotteet on mahdollista saada merikuljetukseen, mikä osaltaan pienentää logistiikasta aiheutuvia päästöjä.” Kaupungissa pohditaan aktiivisesti keinoja saavuttaa hiilineutraali tuotantoalue. Ja vaikka tavoitteena on saada alueellinen hiilijalanjälki tasapainoon, toki sähköä käytetään myös kaupungin rajojen ulkopuolella. Uusikaupunki - aktiivisesti kohti hiilineutraaliutta Uusikaupunki on laskenut merkittävästi päästöjään ja kaupungissa pohditaan aktiivisesti keinoja, joilla saavutettaisiin hiilineutraalius. Yksi askel on parin vuoden päästä avautuva Suomen suurin aurinkopuisto. 12 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU “ Uudenkaupungin Kalantiin rakentuva aurinkopuisto on 10 kertaa suurempi kuin tämänhetkinen Suomen suurin puisto.’’ Suomen suurin aurinkopuisto Uusikaupunki puntaroi aurinkopaneelien asentamista kaupungin omistamiin kiinteistöihin sekä yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa selvittää mahdollisuutta biopolttoaineen tuotantoon. Merkityksellinen seuraava askel on kuitenkin kaupunkiin vuonna 2023 rakentuva ib vogt -konserniin kuuluvan IBV Suomen toteuttama Suomen suurin aurinkopuisto. Uudenkaupungin Kalantiin sijoittuva aurinkopuisto on 10 kertaa suurempi kuin tämänhetkinen Suomen suurin puisto. Voimalan koko on 300 hehtaaria ja se tuottaa vuodessa noin 200 gigawattituntia. “Kuluttajat ovat nykypäivänä hyvin tietoisia ja osaavat vaatia tiedon hiilijalanjäljestä. Haluamme tarjota tuottajille tähän ratkaisun, joka lisää heidän kilpailukykyään”, Heinonen summaa. ■ MAINOSLIITE

Kemi valmis kasvuloikkaan Kemissä on laitettu Meri-Lapin elinvoimahankkeen yhteispelin palat kohdalleen: yritysten, oppilaitosten ja Kemin kaupungin elinkeinopalveluiden ekosysteemi on valmiina biotehtaan rakentamisurakkaan sekä teollisen kiertotalouden sivuvirtojen hyödyntämiseen. Mikä tärkeintä – kaikilla pelaajilla on tähtäimessä sama maali: saada jättihankkeen pöhinää hyödyntämällä Kemiin kasvua ja hyvinvointia eli lisää työpaikkoja, palveluntuottajia ja liikevaihtoa. K emin kohdalla ei enää puhuta synkällä äänenpainolla rakennemuutoksesta: Teollisuuden suurinvestoinnit MeriLapissa -hankkeen tuella Kemin ja lähialueen toimijat ovat kääntäneet kehitysvaihteen päälle tavoitteenaan aktivoida alueen yrittäjyyttä, pk-yritysten kasvua ja kilpailukykyä sekä saada uusia työpaikkoja, uudenlaista osaamista ja koulutusta. Uusia työpaikkoja, koulutusta ja liiketoimintamahdollisuuksia Metsä Fibren 1,6 miljardin euron arvoinen biotuotetehtaan rakentamisurakka tarjoaa lähivuosina ainutlaatuisen kasvu- ja kehitysmahdollisuuden Kemille ja sen lähiseuduille. ”Haluamme tehostaa merkittävästi merilappilaisten yritysten mahdollisuuksia päästä mukaan suururakkaan ja palvelutarjontaan. Tavoitteinamme on 1000 uutta työpaikkaa sekä saada urakan myötä tänne tulevat uudet yritykset ja työntekijät jäämään alueelle”, pohjustaa elinkeinopäällikkö Hanna Alila. ”Hankkeessa on tehty liiketoimintaympäristön osaajakartoitus sekä synnytetty yhteistoimintamalli biotuotetehtaan rakennuttajan Metsä Fibren ja sen pääalihankkijoiden, Kemin kaupungin, Digipoliksen, Ammattiopisto Lappian sekä paikallisten yritysten välille hyvässä yhMAINOSLIITE Kuvassa Hanna Alila, Katja Jaako-Körkkö ja Marjo Hautala. Kuvauspaikkana on kaupungintalon näköalatasanne, ja taustalla näkyy Metsä Fibren tehdas. teishengessä. Lappian rooli elinvoiman kehittämisessä on merkittävä”, kertovat Digipolis Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Heikka, Ammattiopisto Lappian osaamispalvelujohtaja Katja Jaako-Körkkö sekä Kemin elinkeinopalveluista hankkeen projektipäällikkö Marjo Hautala. Alueen yritysten yhteistyötä tiivistetään verkostoitumalla ja erityisesti keskittymällä teolliseen kiertotalouteen. ”Tehtaan toiminnassa syntyy ylijäämää energiasta ja erilaisista materiaaleista. Niitä voi hyödyntää uudenlaisessa kestävässä liiketoiminnassa”, Heikka muistuttaa. Kemi on vetovoimainen kaupunki paikkakunta, olemme myös vahva koulutuksen, palvelun ja kaupan sektorin toimija. Kemi tarjoaa monipuolisesti työtä koko perheelle – täällä on edullista asua omakotitaloissa, upeaa luontoa sekä asua että matkailla. Yritysten kannalta työvoimaa löytyy Kemistä sekä sadan kilometrin säteeltä Rovaniemeltä, Oulusta ja Luulajasta – ja yrityskohtaisesti kohdennettuun koulutukseen järjestyy hyvin rahoitusta. Liikenneyhteydet ovat loistavat: lentokenttä, Nelostie ja junayhteys toimivat.” ■ Kemi valmistautuu kasvuun – Teollisuuden suurinvestoinnit Meri-Lapissa -hanke on saanut rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR) ja valtiolta. Merikaupunki Kemi on sijainniltaan erinomainen ja kooltaan sopiva. Elinvoimajohtaja Mervi Nikander nivoo hyvin yhteen kaupungin edut sekä yritysten, asukkaiden että matkailijoiden kannalta: ”Sen lisäksi, että Kemi on vahva teollisuuden CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 13

Liikunta lisää työkykyä ja tulosta hybridiajassa Investointi henkilöstön liikkumiseen ja työkyvyn ylläpitoon maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Se myös kertoo yrityksen vastuullisuudesta ja parantaa työnantajakuvaa. T yöntekijän sairauspoissaolopäivä maksaa työnantajalle keskimäärin 350 euroa. Yleisimmät syyt ovat mielenterveysongelmat sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet, joita voidaan ennaltaehkäistä liikunnalla. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on uudistuvassa työelämässä yhä tärkeämpää. Liikunta on alihyödynnetty keino, joka parantaa sekä henkilöstön työkykyä että tulosta. ”Monesti ajatellaan, että liikunta kuuluu henkilökohtaiselle reviirille, mutta johdon pitäisi työpaikoilla ottaa se esiin ja puhua hyvinvoinnista arvostavasti yhteisissä tilaisuuksissa, viestinnässä ja keskusteluissa. Arvostava puhe muokkaa myönteistä asen- 14 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU netta liikuntaa ja itsestään huolehtimista kohtaan”, korostaa kehittämispäällikkö Miia Malvela Liikkuva aikuinen -ohjelmasta. Jo pieni tauko auttaa Liikunta ymmärretään yleensä suppeasti vain liikuntaharrastuksena. Pakataan treenikassi ja lähdetään liikuntapaikkaan harrastamaan. Liikunta on kaikkea liikettä, ja työnantajan näkökulmasta kaikki henkilöstön hyvinvointia lisäävä liike on myös rahaa. Malvela nostaa hyvinvoinnin edistäjäksi pienet asiat, kuten aktiiviset tauot. Suomalaiset istuvat tai makaavat keskimäärin 9,5 tuntia vuorokaudessa, eikä tässä ole mukana nukkuminen. Istuminen tappaa mutta onneksi hitaasti. ”Kaikki tauot istumisessa tekevät hyvää. Riittää, että mahdollisimman usein oman työrytmin salliessa nousee ylös, venyttelee vähän ja lähtee kävelemään. Ei tarvitse fysioterapeutin laatimaa jumppaohjetta, vaan liikkua voi matalalla kynnyksellä.” Aktiiviset tauot ehkäisevät tuki- ja liikuntaelinsairauksia, sillä ne laittavat veren kiertämään ja voitelevat nikamia. ”Liikunta parantaa myös muistia, ajatustyötä sekä keskittymis- ja oppimiskykyä. Ne ovat tärkeitä, jotta elinvoimainen Suomi saa aikaan innovaatioita ja kehittää kilpailukykyään”, Malvela jatkaa. ”Työyhteisössä kannattaa yhteisesti sopia, miten paikallaan pönötystä voi tauottaa. Tämä koskee niin työpisteellä tehtävää työtä kuin etätyötäkin. Hybridityö vaatii uudet käytännöt.” MAINOSLIITE

Portaat ja työmatkat kannattaa hyödyntää Hyvän alkuun pääsee osallistumalla 1.– 7.11. järjestettäviin Porraspäiviin (www. porraspaivat.fi). Maksuton työyhteisöille suunnattu kampanja kannustaa käyttämään portaita hissin sijaan muun muassa erilaisin portaiden läheisyyteen kiinnitettävin materiaalein. Myös työmatkat tarjoavat paljon potentiaalia liikunnan lisäämiseen. Työmatkaliikkumisen uutena hyvänä kannustimena toimii verovapaa työsuhdepyöräetu. Joukkoliikenteen työsuhdematkalippu lisää samoin päivittäistä liikkumista, kun pysäkille tulee askelia työmatkan kummassakin päässä. ■ MAINOSLIITE Nyt oppaan avulla liikkeelle Uusi Liikunnalla työkykyä ja tulosta -opas auttaa pääsemään liikkeelle työyhteisön liikunnan lisäämisessä. Opas esittelee kuusi parasta liikunnallista keinoa työpaikkojen käyttöön. Lataa ilmainen opas osoitteesta www.liikkuvatyoelama.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 15

Tiedepääoma on kestävän kasvun edellytys Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 tuo esille tutkijoita ja parantaa tiedon saavutettavuutta. Tiede on läsnä arjessa. Tutkittu tieto luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja hyvinvointia. T utkittu tieto syntyy laadukkaassa, ammattitaitoisesti toteutetussa prosessissa. Lähteiden ja datan laadun varmistaminen on keskeistä. Mitä tiedetään ja mistä tiedetään ovat tärkeimmät kysymykset, kun arvioidaan syntyneen tiedon luotettavuutta. Tänä vuonna vietetään Tutkitun tiedon teemavuotta. Se on opetus- ja kulttuuriministeriön, Suomen Akatemian ja Tieteellisten seurain valtuuskunnan yhteinen hanke, joka toteutetaan laajan yhteistyöverkon kanssa. Erityisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret, joiden toivotaan saavan teemavuodesta innostusta tieteeseen ja sen tuomiin mahdollisuuksiin. Tiede ruokkii luovuutta ja uskoa tulevaisuuteen. ”Yhteiskuntamme toimii tutkitun tiedon varassa. Onnistuneet politiikkalinjaukset, vaikuttavat lääkkeet ja hoitokäytänteet tai teknologian kehittyminen näyttävät joskus tapahtuvan itsestään. Kaikkien näiden takana on pitkäjänteinen, monialainen tiede ja siihen perustuva osaaminen”, kuvailee opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Teemavuoden yksi tehtävä on ollut nostaa esiin tutkijat ja tehdä tutkitusta tiedosta saavutettavampaa ja näkyvämpää. ”Tieto on valtava pääoma – oikeastaan pitäisi puhua tiedepääomasta – joka taas on kestävän kasvun edellytys. On tärkeää, että meillä on tieteen tekemiselle hyvät edellytykset. Vain siten voidaan varmistaa, että tutkijan ura Suomessa on vetovoimainen.” Tutkimuksen tuottaman uuden tiedon jalostaminen ja hyödyntäminen ovat elinehtoja suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukyvylle. Uusi tieto ja siihen perustuva osaaminen luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tässä Lehikoinen korostaa yhdessä tekemisen merkitystä. Esimerkiksi hiilineutraaliin talouteen siirtymisen välttämättömyys perustuu tutkittuun tietoon. Sen toteuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa. ■ 16 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 • Tutkitun tiedon teemavuonna 2021 kotimaiset toimijat tuovat esille tutkittua tietoa kaikille. Vuosi koostuu tutkitun tiedon tunnettuutta edistävistä tapahtumista ja teoista, jotka jatkuvat vuoden loppuun asti. • Teemavuonna nostetaan esiin tiedon lähteitä, kuten tutkimustietoa, tilastoja, selvityksiä ja analyysejä sekä korostetaan tiedon luonnetta, johon kuuluu tiedon päivittyminen uusien tutkimustuloksien myötä. MAINOSLIITE

Julkisissa hankinnoissa piilee mittava potentiaali Hyvien hankintojen avulla saavutetaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja hyödynnetään verovaroja optimaalisemmin. Hankintojen kilpailuttamiseen sekä sopimuskauden haasteisiin saat apua PTCServices Oy:ltä. J ulkisten hankintojen arvo on huikeat 47 miljardia euroa vuodessa. ”Hankinnoilla ja sillä miten hankintalakiin perustuvat kilpailutukset teemme, on siis merkittäviä taloudellisia vaikutuksia”, toteaa PTCS:n toimitusjohtaja Saila Eskola. Jotta kilpailutuksissa saataisiin hyviä tarjouksia, on hankinnoista viestittävä selkeästi potentiaalisille tarjoajille ja käytävä vuoropuhelua heidän kanssaan. Tarjousten tekeminen ei myöskään saa olla liian työlästä. ”Toimivat markkinat muodostuvat vain silloin, kun kilpailutuksiin saadaan MAINOSLIITE riittävästi tarjouksia. Tämä vaikuttaa sekä kuntien elinvoimaisuuteen, että hankinnan kohteena olevien palvelujen laadun paranemiseen”, Eskola muistuttaa. Yhä tärkeämmässä roolissa ovat hinnan sijasta laatu ja hankintojen vaikuttavuus. Käytännössä tämä tarkoittaa hankintaan liittyvien tavoitteiden ja halutun lopputuloksen konkretisointia jo suunnitteluvaiheessa. ”Dataa hyödyntämällä ja nykytilaa tarkastelemalla voidaan kilpailutuksille määritellä vaikuttavuustavoitteet, joiden saavuttamisesta yritykselle maksetaan palkkio. Tällainen toimintamalli tukee innovatiivisuutta ja palvelujen kehittymistä.” Eskola muistuttaa, että julkisissa hankinnoissa piilevää valtavaa potentiaalia ei vielä ole otettu käyttöön parhaalla mahdollisella tavalla. ”Me alan pioneerina ja tuhansien kilpailutusten kokemuksella autamme tässä tarjoamalla asiantuntevaa ja käytännönläheistä palvelua”, Eskola lupaa. PTCS järjestää jälleen 11.11.2021 perinteisen julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumin. ”Hybriditapahtumassamme nostetaan entiseen tapaan framille hankintakentän kiinnostavimpia käänteitä. Tervetuloa mukaan!” ■ CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 17

LUT-yliopisto laajenee Lahdessa laajalla yhteistyöllä LUT-yliopiston Lahden kampus kasvaa nopeasti, mikä saa dekaani Riina Salmimiehen työskentelemään yhä useammin Lahdessa. Lahden seutu on virittynyt edistämään ympäristöhankkeita ja elinkeinoelämän tuella yliopiston rooli alueella vahvistuu. O hjelmistotuotannon, energiatekniikan ja tuotantotalouden uudet englanninkieliset kandidaattiohjelmat tuovat Lahden Niemen kampukselle myös kansainvälisiä opiskelijoita. Jo aiemmin on perustettu tuotantotalouden, kestävyystutkimuksen ja ohjelmistotuotannon maisteriohjelmat. Insinööritieteiden dekaani Salmimies jakaa työpanoksensa LUTin kahden kaupungin, Lahden ja Lappeenrannan hyväksi. Ympäristöyliopisto tekee tulevaisuuden osaajia Kaikista koulutuksista valmistuu osaajia kasvavalle ympäristösektorille ja perinteisesti vahvalle teollisuudelle. Salmimies kiittää alueen erinomaista yrityskantaa mm. mekaanisen metsäteollisuuden aloilla ja elintarvikesektorilla. Hän toivoo, että yrityksillä on rohkeutta rekrytoida myös kansainvälisiä opiskelijoita palvelukseensa paikkaamaan työvoimapulaa. ”Ympäristöasiat ovat vahvasti LUTin strategiassa. Kestävyystutkimuksessa ja tuotantotaloudessa on jo aiemmin tarkastelu yritysten ja yhteiskuntien ympäristövaikutuksia. Erotustekniikka tuo uusia mahdollisuuksia siihen, miten hyödynnetään raaka-aineita ja pienennetään päästöjä.” Tärkeä on myös julkisen sektorin rooli. Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahti ja LUT haluavat yhdessä tukea ympäristöalojen innovaatioita. Lisää professuureja alueellisella yhteistyöllä Vuonna 2018 LUT laajensi toimintaansa Lahdessa ja kaupungista tuli Suomen nuorin yliopistokaupunki. Paikallisen elinkeinoelämän kanssa on syntynyt merkittäviä yhteistyösuhteita. Yhteistyön uskotaan tuovan lisää professuureja ja jopa 1300 uutta opiskelijaa vuoteen 2026 mennessä. Lokakuussa vahvistui uusi sähköisen liikenteen professuuri ja siihen linkittyvä tutkimusryhmä ja maisteriohjelma. Professuuri rahoitetaan Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen alueen yritysten ja säätiöiden tuella. ”Alue on virittynyt edistämään ympäristöhankkeita, mikä auttaa rekrytoimaan opiskelijoita ja työntekijöitä. Ympäristöpääkaupunki voi myös julkisten hankintojen kautta tuottaa demoja esimerkiksi energia- ja vesipuolella. Yliopiston laajeneminen riippuu rahoituksesta, josta nyt jo tulee noin puolet muualta kuin valtiolta.” ■ Tuotanto: Lahti - Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 18 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

Hoitoalan uusi raivaaja F Terveydenhoitaja Fadumo Ali perusti vuosi sitten hoitoalan vuokratyövoimaa välittävän Hoiwa-yrityksen parantaakseen hoitoalan työntekijöiden arvostusta. Yritys on hurjassa kasvuvauhdissa ja sen toimintaperiaatteita on alettu jo kopioida. adumo Alin perustaman Hoiwayrityksen toimintaperiaate on niin yksinkertainen ja kirkas, että se ei kaipaa selityksiä: ”Menestyäkseen työnantajan on aidosti välitettävä jokaisesta työntekijästään. Piste.” Hoiwa Oy on Etelä-Suomessa toimiva hoitoalan henkilöstövuokrausyritys, jonka kolme keskeisintä arvoa ovat välittäminen, arvostaminen sekä hoitajien saatavuuden varmistaminen. Erityisen tärkeänä Fadumo Ali pitää työntekijöidensä hyvinvointia. ”On tärkeä osata asettua työnantajana työntekijän asemaan ja kuunnella sekä ymmärtää häntä”, hän painottaa. Työntekijät kiittelevätkin Alia ja Hoiwaa ymmärtävästä työilmapiiristä ja poikkeuksellisen reilusta asenteesta. Hoitajapula on kova ja koronapandemian koettelemukset tuntuvat hoiva-alan kentällä jo rankasti. ”Hoitajat venyvät ja joustavat ja voivat siksi huonosti. Ei heitä palkita ylimääräisellä satasen hälyrahalla, joka vain kuormittaa lisää väsynyttä hoitajaa, vaan aidolla välittämisellä eli keskittymällä heidän hyvinvointiinsa. Tässä me Hoiwassa olemme erittäin vahvoja ja siksi meidän listoillemme on halukkaita liittymään yhä useampia hoitajia. Meidän asennettamme arvostavat myös palveluidemme ostajat. Meillä onkin merkittäviä isoja kaupunkeja pk-seudulta jo tyytyväisinä asiakkaina.” Reilu vuosi toimintaa, laajeneminen jo valtakunnalliseksi PK-seudulta alkanut toiminta laajenee valtakunnalliseksi. ”Lokakuun alussa laajensimme jo vammaispalveluihin ja pian tarjoamme vuokratyöpalveluitamme jo valtakunnallisesti. Sujuva toimintamme perustuu vankkaan it-osaamiseen: meillä on oma it-tiimi, jossa on tekninen johtaja ja kaksi itasiantuntijaa. Koko vuokratyövoimakanta on digitaalisesti käytettävissä myös suoraan asiakkaittemme taholta. He voivat syöttää suoraan järjestelmäämme kiireiset työvoimatarpeensa. Toimintatapamme on nopeaa, joustavaa ja ennen kaikkea mahdollistaa koko Suomessa tapahtuvan toiminnan”, energinen yrittäjä kertoo iloisesti. Ali kertoo vielä yhden konkreettisen esimerkin siitä, miksi Hoiwan listoilla olevat yli 1300 hoitajaa ovat tyytyväisiä. ”Meillä maksetaan myös kunnollinen korvaus työtä eikä esimerkiksi minimikorvausta, jos hoitaja käy sijaistamassa koronarokotuksissa. Olenkin huomannut, että toimintaperiaatteemme ovat jo vaikuttaneet positiivisesti myös kilpailijoiden osalta. Se on tervetullutta! Haluamme ravistella ja uudistaa alaa! Tavoitteenamme on saada helmikuuhun mennessä 2500 hoitajaa.” ■ MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 19

IDYLLINEN FORSSA kiertotalous ekosysteemien koti F orssa on 35 000 asukkaan talousalueen keskus yrityselämässä sekä palveluissa. Forssa tunnetaan rakennustuoteteollisuuden, elektroniikan, graafisen alan, metallin, elintarviketeollisuuden sekä ympäristöalan yritystoiminnasta ja osaamisestaan. Järkivihreä Forssa -kaupunkistrategia painottaa monipuolista elinkeinorakennetta ja innovatiivisia teknologiaratkaisuja -ympäristöystävällisyyttä. on hyvä esimerkki teollisen kehittämisen etupainotteisuudesta. – Kärkitoimialoiksi on nostettu ympäristöliiketoiminta ja energia, hyvinvointi, vihreä logistiikka ja teknologia. Lisäksi Forssan seutu on erittäin aktiivinen erilaisten ekosysteemien moottorina, Riihimäki kertoo ja jatkaa: totalousmallista, joka on ekologisesti kestävä, vähähiilinen ja energiaa tehokkaasti hyödyntävä kokonaisuus. Alueella toimii jo useita ympäristöalan yrityksiä, joiden rinnalle houkutellaan uusia toimijoita täydentämään ekosysteemiä. Forssa on tunnettu aktiivisesta elinkeinopolitiikastaan Kiertotalous nostettu uuden seudullisen elinvoimaohjelman yhdeksi kärjeksi – Ekosysteemien toimivuus on tulevaisuuden malli. Alueella on yksi maailman kehittyneimmistä teollisen kiertotalouden symbiooseista, jossa yritykset tekevät tiivistä yhteisyötä ja hyödyntävät toistensa osaamista ja tuotteita. Envitech-alue on osaltaan loistava esimerkki tehokkaasta ja onnistuneesta kier- – Muuttajapalvelu luotiin erityisesti yrityksien tueksi helpottamaan rekrytoinneissa. Muuttajapalvelun avulla autamme muuttajia vaikkapa ensimmäisen asunnon saamisessa -nopeasti sekä kustannustehokkaasti. Alueen yritykset voivat käyttää muuttajapalvelua omassa ilmoittelussaan, Kärkkäinen selvittää. ■ Forssan Yrityskehitys Oy:n toimitusjohtaja Riikka Riihimäki sanoo, että Forssan seudun teollisuus on lujalla kivijalalla. Teollisen kiertotalouden Envitech-alue 20 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Muuttajapalvelu apuna kaikessa www.fyk.fi MAINOSLIITE

Utajärvelle ensimmäinen hiilineutraali raskaan teollisuuden alue Utajärvelle rakentuu monitahoisen yhteistyön tuloksena Suomen ensimmäinen hiilineutraali raskaan teollisuuden toimintaympäristö, joka tuottaa kunnan yrityksille ja kuntalaisille elinvoimaisuutta. Lisäksi se edistää myös työkoneiden ja ajoneuvojen uudenlaisten käyttövoiman kehityksen, josta hyötyy koko Suomi. U tajärvi sijaitsee noin 60 kilometrin päässä Oulusta. Tämä hiiliviisas Hinku-kunta liittyi ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöihin vuonna 2018. Mutta tämä oli vasta alkusoittoa. Utajärvi haluaa näyttää koko maamme mittakaavassa mallia siitä, miten raskasta teollisuutta tuotetaan kestävästi, taloudellisesti ja vetovoimaisesti – ja siinä sivussa uusia innovaatioita. ”Kiertotalous on vahvasti mukana Utajärven kunnan resurssiviisauden tiekartassa, joka näyttää ennakkoluulottomasti tietä erilaisten resurssien terveeseen, hiiliviisaaseen ja kestävään käyttöön”, pohjustaa Utajärven kunnanjohtaja Anne Sormunen. Lähellä tuotettua edullista uusiutuvaa energiaa teollisuuden käyttöön suuden entistä laajemman sijoittumisen Utajärvelle ja myös täysin uudenlaisen yritystoiminnan”, täydentää Utajärven Yrityspuisto Oy:n toimitusjohtaja Vuokko Paso. ”Kunta ja sen partnerina Skarta Group Oyj rakentavat yhdessä aurinko-, tuuli- ja vierivoima-komboa, jossa syntyy uudenlaista liiketoimintaa hukkaenergian ja vedyn hyödyntämisen myötä”, lisää Skarta Energy Oy:n toimitusjohtaja Kari Tuominen. Odotettavissa tulevaisuuden merkittäviä vetyinnovaatioita Muun muassa Kainuun metsävarat liikkuvat kansainvälisille markkinoille Utajärven kautta pääasiassa raskaina maantiekuljetuksina. Aurinko- ja tuulivoiman lisäksi vety tulee olemaan merkittävässä roolissa. Utajärven läheisyydessä toimii BusinessOulun Automotive Klusteri, joten alueella on mer- kittävästi autoalan tuotekehitystä. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa on Oulun yliopiston ja Autoalan Keskusliiton yhdessä rahoittama, maailman mittakaavassakin erittäin harvinainen, autoalan liiketoiminnan professuuri, johon on nimitetty Jouni Juntunen. ”Raskaan kuljetuskaluston polttovoima voi hyvinkin olla vety tai jokin muu power-to-x -ratkaisu, samoin kuin erilaisten teollisuustyökoneidenkin. Kehityksessä vain taivas on rajana: yhtenä esimerkkinä saatamme tulevaisuudessa viedä ajoneuvollamme mökille tai työmaalle käyttöenergian”, hän kertoo. Sitä ennen liikenteen osalta tavoitteena on kuitenkin mahdollistaa logistiikan päästöjen merkittävää pienentymistä ja kasvattaa kotimaisen energian käyttöastetta. Ei ihan pieniä kehitysharppauksia nekään, mutta Utajärvellä ollaan valmiina vastaamaan haasteeseen. ■ Kuntaan rakentuu Suomen ensimmäinen hiilineutraali raskaan teollisuuden toimintaympäristö. ”Rakennamme aurinko- ja tuulivoimapuistosta toimintavarmaa energiantuotantoaluetta. Tämä toimii tärkeänä perustana energiaa paljon tarvitsevien yritysten elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn. Vierivoiman myötä energian hinnoittelun joustavuus kasvaa ja mahdollistaa teolli- MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 21

PUUMALAN PISTOHIEKALLA pääset toteuttamaan matkailualuetta Geopark-kohteeseen! Kauhavan koulukeskus sijaitsee urheilupuiston välittömässä läheisyydessä Missä on tahtoa, siinä on tie Kauhava investoi rohkeasti tulevaisuuteen Kuva: Juho Kuva P istohiekan matkailualue sijaitsee Puumalassa norpista tunnetun Lietveden rannalla. Ainutlaatuinen luonto, upeat hiekkarannat ja legendaarinen tanssilava houkuttelevat runsaasti matkailijoita tälläkin hetkellä. Pistohiekka on myös Saimaa Geopark -kohde. Luonnetta tuovat hiekkarantojen välissä Saimaasta kohoavat kalliot, joiden luo rakentuvat parhaillaan uuden Pistohiekan ensimmäiset majoitustilat sekä sauna- ja ravintolamaailma. Tilaa uusille toiminnoille on vielä tarjolla runsaasti! Puumalan kunta omistaa 17 tonttia ja etsii aluetta toteuttamaan investoreita sekä operaattoreita. Nyt on sopiva hetki liittyä rakentamaan uutta Pistohiekkaa, sillä kaava ja kunnallistekniikka ovat jo valmiina. Alue on rakentamiselle suotuisaa mäntymaastoa ja kooltaan 39 ha, mikä käsittää 20 300 kerrosneliömetriä ja 7 korttelissa jopa 700 majoituspaikkaa. Pistohiekalle on laadittu uuden sukupolven matkailun kehittämisen ja puurakentamisen konseptit, joita on mahdollista hyödyntää. Puumalassa matkailu on nousussa ja yhteistyöverkostot kattavat. Alueelle on sujuvat liikenneyhteydet kantatie 62:n ja Puumalan Saaristoreitin varrella. Sijainti Saimaan sydämessä on vertaansa vailla, tartu siis tilaisuuteen. ■ Eteläpohjalainen Kauhavan kaupunki tempaisi päätöksellä laittaa kerralla tilat kuntoon ja investoi vuosina 2018-2023 yhteensä 60 milj. € koulu- ja hyvinvointirakentamiseen. Melkoinen ponnistus 15.000 asukkaan kaupungille. T ahtotilan ollessa yhtenäisen selkeä, ryhdyttiin töihin. Kauhavan koulukeskus valmistui 2020, tänä vuonna valmistui liikuntahalli Alahärmään ja Ylihärmän yhtenäiskoulun laajennus. Kortesjärven uusi yhtenäiskoulu valmistuu ensi kevään aikana. Alahärmän yhtenäiskoulu on suunnitteluvaiheessa. Sote-uudistuksen vuoksi alan rakentamista rajoitettiin samaan aikaan, kun kaupungin terveyskeskus tuli elinkaarensa päähän. ”Sote-uudistuksessa palvelut olisivat todennäköisesti valuneet naapurikuntiin, joten kaupunki anoi valtioneuvostolta poikkeuslupaa hyvinvointikeskuksen rakentamiseen. Lupa saatiin ja uusi 7.000 m² rakennus nousee parhaillaan kaupungin keskustaan”, kertoo kaupunginjohtaja Markku Lumio. Rohkea satsaaminen on kannattanut; työpaikkoja on avoinna ennätysmäärä ja asuntokauppa käy. ■ Hyvinvointikeskus valmistuu syksyllä 2022 Kiinnostuitko? Lisätietoja alueesta antaa Puumalan kunnanjohtaja Niina Kuuva, p. 050 375 8541, niina.kuuva@puumala.fi. 22 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

Teknologiapuisto Nohevassa rakennetaan parhaillaan laajennusta Luonnonvarakeskukselle. Kesäkuussa 2022 käyttöönotettavissa tiloissa on erikoiskasvihuone ja aineistopalvelutiloja. oli jo lähes 200 asukasta. Yritysten liikevaihdon ja työllisyyden kehitys on ollut erittäin positiivista”, iloitsee Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine. Teknologiapuisto Noheva ja huimasti lisää opiskelupaikkoja Savonlinnassa vahva kehitysvauhti Savonlinna on onnistunut haastavana ajanjaksona kääntämään kehitysvaihteen ääriasentoon. Tulokset ovat erinomaisia niin muuttoliikevoiton kuin yritysten liikevaihdon kehityksessä. O pettajankoulutuksen siirtyessä nelisen vuotta sitten Savonlinnasta Joensuuhun, koettiin kehitystappiovai- he. Kaupungissa ei kuitenkaan lamauduttu – päinvastoin. ”Teimme nopeasti yritysten, ammattikorkeakoulun, ammattikoulun, maakuntaliiton, ELY:n ja valtionpäättäjien kanssa yhteistyössä kehittämissuunnitelman. Tuloksena on aikaansaatu vahva myönteinen kehitys, mm. Metsäliiton yli 50 miljoonan euron kertopuutehdasinvestoinnin ansiosta. Käännyimme jo viime vuonna nettomuuttovoittokunnaksi: tämän vuoden Savonlinnan muuttovoitto Savonlinnan teknologiapuistoon on rakennettu viisi laboratoriota yhteistyössä yritysten, ammattikorkeakoulun, Aalto-yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa palvelemaan yritysten tuotekehitystoimintaa. ”Jo tähän saakka teknologiapuistossa on kehitetty innovaatioita, joiden avulla on synnytetty yrityksiin noin 200 miljoonan euron edestä pääosin vientiliikevaihtoa”, Laine kertoo. Koulutuksessa ja osaamisessa näkyy myös kirkkaan vihreää valoa: ammattikorkeakoulukampuksen nykyinen 700 opiskelijan määrä on tuplaantumassa. Kaupunginjohtaja kiittelee tästä pääministeri Antti Rinteen hallitusta. ”Mekaanisen metsäteollisuuden, ammattikorkeakoulun, Etelä-Savon kampuskiinteistökuntayhtymän ja maakuntaliiton kanssa yhteistyössä kaupunki on toteuttamassa yhteensä noin 15 miljoonan euron puurakentamisen testaus-, tutkimusja tuotekehityslaboratoriota. Rakentaminen käynnistyy tänä syksynä”, hän konkretisoi kehitysvauhtia. Matkailukohteen merkitys säilyy vahvana Kaupunki onnistui neuvottelemaan yhteistyössä Visit Finlandin kanssa charter-lentoliikennesopimuksen Saksasta Savonlinnaan. ”Maan hallitus on myös tehnyt periaatepäätöksen Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisestä vuonna 2024. Rajanylityspaikka tuo alueelle lisää matkailutuloa 60 miljoonaa euroa. Samoin 16-kerroksinen tornihotelli-investointi on alkamassa ensi vuonna ja kaupunkikeskustaan on suunnitteilla uusi kylpylä-hotelli-saunamaailma”, Laine kuvailee. Positiivinen vire on vahva. Eteenpäin katsovassa Savonlinnassa on hyvä asua, kouluttautua, käydä työssä ja yrittää – ja vastapainona nauttia luonnonvoimasta. ■ MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 23

Kaustisen seutu luo maaseudulle uutta roolia Uusiutuvan energian ja digitalisaation hyödyntäminen on myös tahdosta kiinni. Pelimannimusiikistaan tunnetulle Kaustisen seudulle on nousemassa Suomen suurin tuulivoimapuisto sekä Euroopan mittakaavassa merkittävä litiumkaivos. Valokuitu on pelittänyt seudulla jo viisitoista vuotta. V iiden kunnan, Kaustisen, Vetelin, Toholammin, Halsuan ja Lestijärven muodostama reilun 12000 asukkaan Kaustisen seutukunta huomioidaan varmasti lähitulevaisuudessa kansainvälisissä medioissa - ei vähiten mahdollisen UNESCOn ihmiskunnan aineettoman perinnön luetteloinnin myötä. Sen verran paljon alueella tapahtuu. ”Olemme osanneet ennakoida isompia muutoksia ja löytää uusia tapoja tehdä asioita. Digitalisaatioon seutu lähti 15 vuotta sitten etunojassa. Nyt meillä on kattava ja kehittyvä valokuituun perustuva tietoverkko, joka on lunastanut paikkansa erityisesti ko24 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU rona-ajan etätöissä”, kertoo Kaustisen seutukunnan kehittämisjohtaja Petri Jylhä. Energiamurros Kaustisen seudulla – tuulivoimaa, akkumineraaleja ja vetyä Kaustisen seutukunta muodostaa vetovoimaisen alueen erityisesti uusiutuvan energian osalta. ”Meille on nousemassa Suomen suurin tuulivoimakeskittymä yli 200 myllyn voimin. Lisäksi alueella on valmisteilla Euroopan merkittävin litiumkaivos. Potentiaalia on myös biometaanin tuotannossa ja lähitulevaisuudessa jopa biopohjaisen vedyn tuottamisessa”, sanoo seutukunnan projektipäällikkö Timo Pärkkä ja lisää: ”Olemme laatineet tiekarttaa vuoteen 2035 saakka. Maaseudun rooli monipuolistuu. Suomalainen maaseutu tulee olemaan keskeinen toimija uusiutuvan energian tuotannossa ja tietysti myös hyödyntämisessä.” Alueen tuulivoima- ja kaivoshankkeiden lähes kahden miljardin investoinnit ovat merkittävät koko Suomen mittakaavassa, Lähde/kuva: OX2. Kuvaaja: Petteri Löppönen, Metsälamminkankaan tuulipuiston rakennustöitä Vaalassa syyskuussa 2021 puhumattakaan reilun 12 000 asukkaan seutukunnasta. ”Valmisteilla oleva tuulivoima vastaa jopa 10 % Suomeen 2030 mennessä rakentuvasta tuulivoimakapasiteetista. Lähitulevaisuudessa alueelta louhittava litiummalmi puolestaan riittää yli 200 000 sähköauton akun vuosituotantoon”, Pärkkä täydentää vihreän siirtymän kärkihankkeiden lukuja. Yrittäminen, muutoskyky ja ennakkoluulottomuus – nämä kuvaukset sopivat Kaustisen seudulle. ”Tulevat suurinvestoinnit tarvitsevat uudenlaista osaamista ja uusia osaajia. Tiedostamme muuttuvan toimintaympäristön sekä yritysten tarpeet ja tuemme yrityksiämme kehittämiseen liittyvissä haasteissa. Toteutimme ensimmäisen tuulivoima-asentajakoulutuksen jo kymmenen vuotta sitten. Haluamme tulevaisuudessa toteuttaa alueelle tuulivoiman osaamiskeskuksen virtuaalisine oppimisympäristöineen. Maaseutu on mahdollisuus ja näköalaikkuna tulevaisuuteen”, summaa Kaustisen seutukunnan yrityskehittäjä Jarmo Finnilä. ■ MAINOSLIITE

Kalajoen Marina on UNELMAKOHDE MEREN RANNALLA Kalajoen ympärivuotisista elämyksistä nautitaan pian laadukkaassa uudessa lomakohteessa, Kalajoen Marinassa. Tasokkaassa toteutuksessa on tultu infran valmistuttua rakentamisvaiheeseen. K alajoen ympärivuotisista elämyksistä nautitaan pian laadukkaassa uudessa lomakohteessa, Kalajoen Marinassa. Tasokkaassa toteutuksessa on tultu infran valmistuttua rakentamisvaiheeseen. Marina on Kalajoen matkailukeskukseen rakentuva merellinen loma-asuntoalue, joka sijoittuu olemassa olevien matkailupalveluiden ja suunnitellun vierasvenesataman yhteyteen. Golfkenttä on kävelymatkan päässä. ”Marinaan on ideoitu veneilyyn, aktiviteetteihin ja ainutlaatuiseen meriluontoomme liittyviä monipuolisia palveluja. Rakentumassa on merellinen olohuone, jossa viihtyvät niin lomailijat kuin paikalliset. Alueen tasokkaita majoituskohteita on jo rakenteilla ja ensimmäiset valmistuvat kesälle 2022”, kertoo Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja Janne Anttila. Marina Resort Studio Puisto Arkkitehdit Oy Marinan Portin Majakka NSA Yhtiöt Oy ja Creamedia Oy Dyynikylään rakentuu laatukohteita Ensimmäisen vaiheen rakennuskohteita nousee Dyynikylän alueelle, meren ja kauniiksi maisemoidun lammen väliin. Kalajoen Rakennus Oy tunnetaan muun muassa laadukkaiden loma-asuntomessukohteiden rakentajana. Marinaan yritys rakentaa Marina Resortin, jonka design-kerrostalojen jokaisessa asunnossa on lasitettu parveke merelle päin sekä oma sauna. ”Ensimmäinen talo on myyty kokonaan ja toisen rakentaminen on alkanut. Yhteistyö MAINOSLIITE kaupungin kanssa on ollut saumatonta”, kehuu kohdetta myyvä Janne Joki-Erkkilä. Korkealuokkaisia omistusasuntoja rakennuttavan NSA-yhtiöiden Marinan Portin Majakka panostaa asumisen mukavuuteen, laadukkuuteen ja ekologisuuteen, merinäkymiä unohtamatta. ”Huoneistot ovat herättäneet paljon kiinnostusta, ja niistä on tällä hetkellä myyty yli 80%”, kertoo Anne Anttiroiko-Takala Kiinteistömaailmasta. ■ Lisätietoa Marinasta: kalajoenmarina.fi Lisätietoa alueen rakentumisesta: Janne Anttila Toimitusjohtaja, Kalajoen Hiekkasärkät Oy janne.anttila@hiekkasarkat.fi Lisätietoa tonteista: Fanni Pöntiö Tonttimyyjä, Kalajoen kaupunki fanni.pontio@kalajoki.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 25

Suomi-neidon sydämessä sykkii Pelkosenniemi L appiin muuttoa harkitsee lähes puoli miljoonaa suomalaista, jotka arvostavat luonnon lisäksi parempaa tasapainoa työn ja vapaa-ajan välillä, kohtuuhintaista asumista ja turvallisuutta. Tämä ilmenee House of Laplandin tilaaman ja Taloustutkimuksen syksyllä 2021 toteuttamasta tutkimuksesta. Vuokra-asumista kehitetään Pelkosenniemellä uusin voimin, varhaiskasvatuspalveluita tarjotaan tänäkin matkailusesonkina, ja kuntaan on valmistumassa uusi koulu-päiväkoti. Kunnasta löytyy myös runsaasti vapaita tontteja, niin Pyhätunturista kuin Kemijoen rannalta. “On ilo asua ja elää maisemissa, jonne monet kaipaavat lomallaan. Ympärivuotinen matkailu on sydämen asiamme”, kunnanjohtaja Päivi Vauhkonen tiivistää. Pelkosenniemi tunnetaan hyvistä kulkuyhteyksistä, peruspalveluista ja innovatiivista yrittäjistä. Pyhätunturi on myös aluetaloudellisesti kasvava alue: erillinen työpaikkatai väestökasvualue. Työllisyyden edistämiseen on panostettu monialaisella yhteistyöllä, ja Pelkosenniemellä toteutuikin valtakunnallisesti suurin työttömyysasteen parannus 2020 ja 2021 elokuiden välillä. “Teemme aktiivisesti työtä, jotta kuntamme saa osuutensa Lappiin muuttavista ihmisistä ja haluamme käyttää veroeurot tarkoituksenmukaisesti”, Vauhkonen mainitsee. ■ Hanketyöntekijä Miia Meskanen-Talvitie, mittausteknikko Pekka Mäkelä ja vs. kunnanjohtaja Hannele Matinlassi ovat valmiina yhteistyöhön yritysten kanssa. Keminmaa toivottaa yritykset tervetulleiksi Rajakankaan yrityspuistoon keskelle Meri-Lappia E rinomainen infrastruktuuri, monipuolinen tonttitarjonta yrityksille, lähialueen vahva vientiteollisuus ja toimiva yritysyhteistyö, tätä kaikkea löytyy uudesta Keminmaan Rajakankaan yrityspuistosta. Rajakangas on kirjaimellisesti kaikkien väylien varrella. Kemiin ajaa 10 minuutissa ja Tornioon 15 minuutissa. Ruotsiin on matkaa noin 20 kilometriä, ja TEN-T – tie- ja -rataverkostoa myöten muodostuu kiinteä maayhteys koko Eurooppaan. Lentoasema on lähellä, rautatie, moottori- ja valtatie vieressä. Satamayhteydet löytyvät kiven heiton päästä. Alue on laaja, yli 30 hehtaaria. Siinä on tontteja teollisuuden, logistiikan sekä liike- ja palvelualan tarpeisiin. Kaavassa on varaus teollisuusraiteelle sekä kaupan suuryksikölle. Tontit ovat räätälöitävissä yrityksen tarpeiden mukaan. Hinta on maltillinen. Useat yritykset ovat jo valinneet Rajakankaan yrityspuiston. Keminmaan kunta toivottaa yritykset tervetulleiksi ja on valmis rakentamaan yhteistyössä yritysten kanssa toimivan yritysyhteisön. ■ Lisätietoja Keminmaan Rajakankaasta: Mittausteknikko Pekka Mäkelä, puhelin: 040 731 4559 tai kunta@keminmaa.fi 26 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

Sulkavan kunnan edustajat ja aurinkopuiston toteuttajat katsastamassa puiston tulevaa sijaintia. Sulkava saa kaiken sähkönsä auringosta ensimmäisenä kuntana Suomessa Sulkavan kunta siirtyy nopealla aikataululla kohti hiilineutraaliutta. Kunta on mukana suuressa aurinkosähköpuistohankkeessa, jonka myötä kunnan oman sähkönkulutuksen päästöt tippuvat kerralla nollaan. Hankkeen myötä Sulkavan kunnasta tulee Suomen ensimmäinen kunta, joka hankkii koko oman sähköntarpeensa kotimaisella aurinkosähköllä. S ulkavalle rakennetaan vuosina 2022–2023 Suomen mittakaavassa merkittävän kokoinen teollisen mittakaavan aurinkosähköpuisto. Siirtyminen 100 % kotimaiseen aurinkosähköön edustaa merkittävää edelläkävijyyttä, sillä vastaavaa ei ole toteutettu Suomessa kunnallisella puolella. MAINOSLIITE ”Uusiutuvan energian käyttö on meille yksi strateginen valinta paremman tulevaisuuden rakentamisessa. Haluamme olla vahvasti mukana oikeiden tekojen muodossa”, kertoo Sulkavan kunnanhallituksen puheenjohtaja Kaisa Ralli. 7 hehtaarin kokoiselle maa-alueelle asennetaan yli 9000 aurinkopaneelia. Teholtaan aurinkopuisto on noin 5 000 kilowattia ja se tuottaa vuosittain päästötöntä aurinkosähköä noin 4500 MWh. Aurinkopuiston rakentaa Solarigo Systems Oy. Business Finland on myöntänyt hankkeelle valtion energiatuen. ”Haluamme osaltamme näyttää esimerkkiä, kuinka kunta voi tehdä konkreettisia ja vaikuttavia päätöksiä yhteisissä ilmastotalkoissa”, toteaa Sulkavan kunnanjohtaja Juho Järvenpää. Sulkavan aurinkopuiston tuottama sähkö riittää kattamaan kunnan oman sähköntarpeen. Lumme Energia toimittaa ener- gian Sulkavan kunnalle alkuperätakuulla todennettuna. ”Energiainvestoinnit venyvät usein pitkiksi, mutta Sulkavan kunta on edennyt asiassa päättäväisesti ja joutuisasti”, iloitsevat Lumme Energian toimitusjohtaja Tapo Lehtoranta ja Solarigo Systemsin myyntijohtaja Olli-Pekka Purhonen. ■ Lisätietoja: www.solarigo.fi www.lumme-energia.fi www.sulkava.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 27

Petäjävedellä on rohkeutta kehittää Löydä elämäsi järvimaisemasta P arikkala on 4600 asukkaan kunta EteläKarjalassa. Parikkalassa hurmaa rento tunnelma, iloiset ihmiset, upea luonto ja mielenkiintoiset nähtävyydet, kuten VT 6:n varrella ITE-taiteilijan luoma Patsaspuisto, Siikalahden lintukosteikko, Simpelejärvelle avautuva keskustaajama ja maisemat kunnan pohjoisosassa Pyhäjärven rannalla. Parikkalassa ei ole jääty odottamaan aikaa parempaa. Uukuniemen biisonit rynnistivät kaiken kansan tietoisuuteen viime keväällä. Pitsatarjontaa tullaan maistelemaan kauempaankin. Lomakaudella kulttuuri- ja muut tapahtumat tarjoavat jokaiselle jotakin. Näin Parikkala on myös vapaa-ajan asukkaille ja etätyöläisille houkutteleva paikka hyvien yhteyksien, kattavien palvelujen ja luonnonläheisyyden ansiosta. Parikkala on tunnettu metsä- ja maatalouskunta. Yrittämiselle riittää tilaa, eikä byrokratiaa tarvitse pelätä. Lähivuosina kansainvälistyvältä Parikkalan rajanylityspaikalta on reilun parin tunnin ajomatka Pietariin. Saimaan-Laatokan välisestä yhdyskäytävästä odotetaan uutta matkailun mekkaa, josta ajan saatossa avautuu mahdollisuudet laajemmalle teolliselle yhteistyölle ja tavaraliikenteelle. Tervetuloa kylään ja juttusille! ■ 28 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU U nescon maailmanperintökohteestaan tunnettu Petäjävesi kehittää rohkeasti. Laadukkaat palvelut, monipuolinen tonttitarjonta, aktiivinen kulttuurielämä ja vireä yritystoiminta muodostavat kehityksen kivijalan, jota tukee loistava sijainti Keski-Suomen kasvavalla Jyvässeudulla hyvien liikenneyhteyksien varrella. Petäjäveden kunta panostaa vahvasti yrittämisen ja elinvoiman edistämiseen rakentamalla Palvalahden ja Rautakylän yritysalueita. ”Kunnan elinvoima rakentuu työlle ja meille yrittäjä on vahva kumppani. Yrittäjillä on myös hyvää yhteistyötä keskenään ja alihankkijoita löytyy oman kunnan sisältä. Laadukkaat yritysalueet, hyvä logistiset ja tietotekniset yhteydet sekä ketterä ja palvelualtis kuntaorganisaatiomme ovat menestystekijöitä, jotka palvelevat kaikkia yrittäjiä koosta riippumatta” toteaa kunnanjohtaja Mikko Latvala. ”Yksilöllinen palvelu ei rajoitu vain yrittäjiin, vaan Petäjävedellä huomioidaan myös kuntalaiset ja kolmannen sektorin toimijat. Yhteisöllisuus, osallisuus, pienet ryhmäkoot ja terveet tilat tekevät Petäjävedestä viihtyisän paikan luonnonläheiseen ja mutkattomaan asumiseen. Laadukkaat matkailupalvelut toivottavat matkailijat historian ja luonnon äärelle.” ■ MAINOSLIITE MAINOSLIITE