LABYRINTTI 3/2021 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Kirjailija Joonatan Tola: Toivon, että kenenkään tässä maailmassa ei enää tarvitsisi hävetä ongelmiaan tai taustaansa “Minäkin olin potilas, mutta sitä ei ymmärretty” Vertaistuki antaa voimaa ja uskoa jaksaa eteenpäin Kysy nuorelta – ja kysy vielä uudelleen

MIELENTERVEYSMESSUT 23.–28.11.2021 Tietoa, tukea ja näkemyksiä juuri sinulle! saa turvallisesti elää omaa elämää ja mikään ei estä vammasta huolimatta olemasta sellainen kuin on MONA - Palveluasumista heille, jotka kaipaavat tukea monialaisiin elämänhaasteisiin www.mielenterveysmessut.fi Tutustu lisää: www.validia.fi/palvelut/mona-asuminen Jokaisen tarina on arvokas Y H T E I S Ö L L I S Y Y T T Ä T U K E M A S S A 5 0 V U O T TA POHJOIS-KARJALAN MIELENTERVEYDENTUKI RY A S U M I S TA - T U K E A - T O I M I N TA A J O E N S U U S S A Vuokra-, tuettua ja palveluasumista Tu k e a k o t i i n Sosiaalista kuntoutusta • Kuntouttavaa työtoimintaa • Kohtaamispaikkoja Joensuussa Lue lisää: ŚƩƉƐ͗ͬͬǁǁǁ͘ƉŬŵŝĞůĞŶƚĞƌǀĞLJĚĞŶƚƵŬŝ͘Įͬ ŚƩƉƐ͗ͬͬǁǁǁ͘ĨĂĐĞŬ͘ĐŽŵͬƉŬŵŝĞůĞŶƚĞƌǀĞLJĚĞŶƚƵŬŝͬ Yhteystiedot: WŽŚũŽŝƐͲ<ĂƌũĂůĂŶDŝĞůĞŶƚĞƌǀĞLJĚĞŶƚƵŬŝƌLJ <ŝƌŬŬŽŬĂƚƵϭϴĂ͕ϴϬϭϬϬ:ŽĞŶƐƵƵ Ɖ͘Ϭϭϯ ϯϭϲϯϴϴ

JAMI IVANOFF LABYRINTTI – TERAPIAAN HAKEUTUMINEN ON VALEHTELEMATTA ELÄMÄNI VIISAIN RATKAISU. KOLME VUOTTA ON LYHYT AIKA, MUTTA NE VUODET MUUTTIVAT MINUA IHMISENÄ. 3/2021 Teema: Omaistilanteen tunnistaminen, puheeksi ottaminen ja tukeminen 5 Pääkirjoitus: Otetaan huoli puheeksi ja ollaan valmiita auttamaan 6 ”Olen vasta myöhemmin muodostanut positiivisia mielikuvia isästäni” 10 Omaisen ääni: Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme! 12 16 “Minäkin olin potilas, mutta sitä ei ymmärretty” 18 Tukisuhde verkossa on keskustelutukea kirjoittaen ja nimettömänä 20 22 26 Vertaistuki antaa voimaa ja uskoa jaksaa eteenpäin 28 Moni mielenterveysomainen uupuu työn ja kuormittavan elämäntilanteen yhteensovittamiseen 30 Kysely työn ja kuormittavien elämäntilanteiden yhteensovittamisesta 31 FinFami tarjoaa tukea, kun huoli läheisen mielenterveydestä kuormittaa 32 FinFamin Omaispäivillä puhuttiin mielenterveysomaisten resilienssistä 34 Kolumni: Kuka minä olen, kun olen vain minä? Omaistyöntekijällä on ”kuuntelevat silmät” ja se on korvaamatonta Kysy nuorelta – ja kysy vielä uudelleen Puheenjohtaja: Huomioidaan myös sairastuneen läheiset Labyrintti 4/2021 Isyys Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 30.11.2021 osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. M ISTÖME R I 3/2021 R PÄ KK Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 050 339 6137, je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto PunaMusta, Sisältö- ja suunnittelupalvelut ● Painopaikka PunaMusta, Forssa ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. YM KANSIKUVA: JAMI IVANOFF ILJ ÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 3

PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA JA TUKIASUNTOPALVELUJA NUORILLE AIKUISILLE ASUMISPALVELUJA JA TOIMINTAKYKYÄ TUKEVAA TOIMINTAA MIELENTERVEYSTOIPUJILLE Jokaisella on oikeus hyvään ja merkitykselliseen elämään Tulevaisuuden Portti on ammatillinen psykiatrinen hoitokoti, joka tarjoaa psykoterapiaa ja erilaisia terapiahoitoja. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneet erinomaisia hoitotuloksia. ZZZNRNHPXVNRXOXWXVÀ ž•ŽŸŠ’œžžŽ—ȱ˜›Ĵ’ Ehdatoksentie 6 46930 Huruksela Puh. 050 913 2990 ž•ŽŸŠ’œžžŽ—™˜›Ĵ’ȓ‘˜–Š’•ǯŒ˜– ǯž•ŽŸŠ’œžžŽ—™˜›Ĵ’ǯŒ˜– Uskon ja toivon sydämellisessä ilmapiirissä on helppo toipua! 4 3/2021

PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, asiantuntija/viestintä, FinFami ry Otetaan huoli puheeksi ja ollaan valmiita auttamaan Y KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ stäväni elää raskasta elämänjaksoa. Hän on menetrajoille ja lopulta hän sairastui myös itse. Samu toivookin, että tänyt läheisiään ja käynyt itse läpi vakavan sairastumielenterveysomaisten tuen tarve tunnistettaisiin paremmin ja misen. Huoli hänen jaksamisestaan kaiken tämän sairastuneen hoitotaho ottaisi puheeksi myös läheisten tilanteen keskellä on suuri: miten ystäväni selviää kokoja ohjaisi heidät oikeanlaisen avun piiriin. naan uudenlaisen arjen pyörityksessä? Arjen, joka Jos ammattilaiset uskaltavat kysyä elämäntilanteen kokonaitällä hetkellä tuntuu niin kovin rankalta. Me, hänen lähipiirinsä, suudesta myös esimerkiksi somaattisten vaivojen yhteydessä, olemme valmiita auttamaan, mutta sen lisäksi suurta elämänmul- voi moni kuormittava omaistilanne tulla näkyväksi. listusta ja menetyksiä on tärkeä käydä läpi Kun ammattilaiset huomioivat ja myös ulkopuolisen ammattilaisen avulla. rohkaisevat puhumaan omaistilanOnneksemme ystäväni on tähän valmis. teesta ja antavat siitä tietoa, on mahdolTerapian ja avun saamisen merkilista tarttua huolenaiheisiin riittävän aikaitystä korostaa lehdessämme myös kirjaisessa vaiheessa. Asiallinen ja oikea tieto lija Joonatan Tola, joka kertoo haastaas auttaa ymmärtämään sairastuneen tattelussamme traumaattisesta lapsuuläheisen käytöstä ja lisää omaisen keinoja destaan ja sen vaikutuksista. Joonaselviytyä arjessa. Tiedon lisäksi omaisella tanin lapsuutta väritti vakavista mielentulisi olla mahdollisuus käydä läpi läheisen terveys- ja päihdeongelmista kärsinyt sairauden herättämiä tunteita. isä ja lopulta kummankin vanhemman On myös tärkeätä ohjata läheiset varhainen menetys. Epävakaan lapsuuden heille kohdennetun tuen pariin, esimerkokemukset tekivät hänestä pelokkaan kiksi mukaan FinFamin toimintaan. aikuisen, mutta terapian avulla Joonatan FinFami-yhdistykset ympäri Suomen on päässyt käsittelemään menneisyyden tarjoavat tietoa, tukea sekä monenlaista aiheuttamia haavoja ja huomannut, ettei toimintaa psyykkisesti sairastuneen läheilapsuuden kokemusten tarvitse määrittää sille. Koronavuosien aikana järjestössä koko elämää. on myös kehitetty monipuolista verkossa Perheenjäsenen tai muun läheisen tapahtuvaa toimintaa, jotta mahdollimielenterveyden haasteet kuormittavat simman moni pääsee asuinpaikasta riipja vaikuttavat jaksamiseen. Sairaspumatta FinFamin toiminnan pariin. JOS LÄHEISEN JAKSAMINEN tuneen läheiset kaipaavat apuja ja Kuka tahansa voi joutua tilanteeneuvoja myös itselleen, mutta sosiaaliseen, joka kuormittaa, uuvuttaa ja HUOLETTAA, USKALLA OTTAA ja terveyspalveluissa läheistilanne jää vaikuttaa jaksamiseen. Kuka tahansa HUOLI PUHEEKSI JA OHJATA kuitenkin monesti näkymättömäksi. voi myös sairastua. Vaikka mielenAVUN ÄÄRELLE. Vaativan läheistilanteen ja sen vaikuterveyden ongelmat ovat yleisiä ja tusten tunnistaminen on ensiarvoisen ne koskettavat jollakin tavalla meitä tärkeää, jotta vältetään myös läheisten sairastuminen. Ilman kaikkia, aiheesta keskusteleminen ja oman tuen tarpeen esiin tukea sairastuneita on usein yhden sijasta monta. nostaminen vaatii usein uskallusta. Näin kävi myös Samu Moilasen perheessä. Samu kuvaa Asenneilmapiirin merkitys onkin valtaisa ja siihen jokainen lehdessämme osuvasti, kuinka puolison sairastaessa elämä oli meistä voi vaikuttaa. Me voimme yhdessä murtaa hiljaisuuden selviytymistä pikkulapsiperhearjen keskellä, ja jossa vastuu jäi kulttuuria ja kohdata lähellä olevia ennakkoluulottomasti. Me yksin hänen harteilleen. Tilanne ajoi Samun jaksamisensa äärivoimme välittää ja tehdä avun hakemisesta helpompaa. 3/2021 5

Nuorena Joonatan Tola haaveili tavallisesta perhe-elämästä. ”Olen vasta myöhe positiivisia mielikuvia 6 3/2021

Kirjailija Joonatan Tola eli lapsuutensa epävakaissa olosuhteissa. Lapsuuden kokemukset tekivät hänestä pelokkaan aikuisen. Toive oman perheen perustamisesta kuitenkin pakotti kohtaamaan menneisyytensä. – Psykoterapiassa pääsin paljolti eroon menneisyyden aiheuttamasta ahdistuksesta ja pelkotiloista. On muutenkin ikävä ajatus, että lapsuus määrittelisi ihmisen koko loppuelämän. V – Häpeä on vaikenemista, puhuminen sen vastakohta. Ja minä toivon, että kenenkään tässä maailmassa ei enää tarvitsisi hävetä ongelmiaan tai taustaansa. JOONATAN TOLAN LAPSUUTTA voisi kuvailla boheemiksi. Perheen isä oli omintakeinen taidemaalari ja runoilija. Perheeseen syntyi neljä lasta, joita äiti hoiti kotona. Aikuisena Joonatanille selvisi, että isä sairasti myös skitsofreniaa. Siitä ei perheessä puhuttu. Lääkkeitä lukuun ottamatta isä ei aikuisiällä saanut sairauteensa hoitoa, sillä hän ei halunnut sitä. – Isäni koki mielenterveysongelmat taiteen polttoaineeksi ja oli vakuuttunut, että taide syntyy kärsimyksestä. Niin olen sen käsittänyt. Hän ei ollut hoidon piirissä, mutta aina välillä hänellä oli hoitojaksoja laitoksessa. Joonatan sanoo, että hänen lapsuutensa oli perheen erikoisesta elämäntyylistä huolimatta täynnä rakkautta. Hän oli äidinpoika, isä jäi etäisemmäksi. ▲ ielä jokin aika sitten 37-vuotiaan Joonatan Tolan olisi ollut mahdotonta kuvitellakaan antavansa haastatteluita – että hän muka puhuisi vieraille ihmisille kirjoittamastaan kirjasta, jonka aiheena olisi hänen isänsä. – Se olisi ollut täysin mahdoton ajatus, Joonatan Tola kommentoi. Mutta on eräs syy, jonka takia Joonatan nyt kuitenkin kertoo kirjastaan, isästään ja omasta lapsuudestaan. Syy on se, että hän ei enää halua hävetä. mmin muodostanut isästäni” 3/2021 7

– Suurimmaksi osaksi isälläni oli hyviä kausia. Isä oli rakastava, ja vanhempani pyörittivät perhe-elämää omien rajojensa puitteissa. Rakkaudesta huolimatta Joonatanin isän sairaus teki perhe-elämästä ailahtelevaista. Perhe muutti usein, ja kotitalot sijaitsivat syrjässä. Joskus perhe asui jopa korpimökissä. Välit isän sukulaisiin olivat katkenneet. – En silti muista, että olisin pitänyt isää mitenkään kummallisena. En, vaikka hän pukeutui todella erikoisesti muun muassa metallikärkisiin taistelusaappaisiin. Lapsihan ottaa vanhempansa annettuina. Sitä paitsi en ollut päivähoidossa, joten minulla ei ollut vertailukohtaa kavereitteni perheisiin. Joonatanin isä teki itsemurhan 35-vuotiaana Joonatanin ollessa alle 6-vuotias. Se muutti kaiken. – Olin kuin jossakin kapselissa, ja sen kapselin sain terapiassa murrettua. Käytännössä se tarkoitti esimerkiksi suremista ja itkemistä. Pelot ja mustat möykyt alkoivat ainakin jossain määrin väistyä. Isään liittyviin muistoihin alkoi tulla sävyjä. Aiemmin muistoja oli värittänyt isän itsemurha, joka ohjasi näkemään isän yksinomaan huonossa valossa. – Olen vasta myöhemmin muodostanut positiivisia mielikuvia isästäni. Olen käynyt läpi valokuvia, ja niihin on tallentunut kivoja hetkiä. Niissä isä pitää minua sylissään. Minulle on myös kerrottu, että hän oli hirveän innoissaan, kun synnyin. Olin perheen ensimmäinen poika, mistä hän oli kertonut kaikille vastaantuleville. Isälle perhe ja lapset olivat muutenkin tärkeitä. Joonatan kertoo, että isä omisti usein työnsä lapsilleen. Isän itsemurha peitti kaiken tämän ja jätti 6-vuotiaaseen jatkuvan pelon. Psykoterapiaprosessi oli Joonatanin mukaan myös ehdoton edellytys sille, että hän pystyi kirjoittamaan isästään. Sitä ennen hän ei edes suostunut puhumaan isästä. – Ennen kirjan kirjoittamista olin käsitellyt aiheen juurta jaksain terapiassa. – En olisi missään nimessä ryhtynyt tähän ilman psykoterapiaa. Kirjoittaessani minun on pitänyt mennä isäni nahkoihin ja kuvitella hänen psyykeään. Alkuun vastustin ajatusta hyvinkin hanakasti. Lopulta, kun aloin kirjoittaa, joissakin kohdissa se oli jopa terapeuttista. Taide ja sen tekeminen eivät kuitenkaan ole sama asia kuin terapia. NYKYÄÄN JOONATAN ON ITSEKIN ISÄ. Perheen perustaminen mylläsi ajatuksia ja nosti esiin kaikenlaisia tunteita. – Väitän, että vanhemmaksi tulo on useimmille kova paikka. Silloin mieli nostaa pintaan niin paljon asioita omasta lapsuudesta. Oma traumataustani aktivoitui isäksi tullessani erityisen voimakkaasti. Perheensä kanssa Joonatan haluaa elää tasaista ja mahdollisimman tavallista MYÖHEMMIN SISARUKSET SIJOIelämää. Boheemi elämä ei häntä kiinTETTIIN perhekotiin, sillä Joonatanin äinosta – siitä hän on saanut tarpeekseen ti sairasti MS-tautia. Hän kuoli viitisen ensimmäisinä elinvuosinaan. vuotta miehensä jälkeen. – Omasta näkökulmastani elämä olisi Isän teko ja perheen luhistuminen helpointa, jos mikään ei koskaan muutvärittivät Joonatanin muistoja lapsuustuisi. Mutta se nyt ei tietenkään ole vuosistaan pitkälle aikuisuuteen. mahdollista. Minkäänlainen erikoisuuNuorena aikuisena hän haaveili dentavoittelu ei kuitenkaan kiinnosta perheestä ja mahdollisimman tavallisesta pätkääkään. elämästä. Perheen perustaminen tuntui Lapsuudenperheensä avun tarvetta kuitenkin utopistiselta, sillä Joonatanilla JOONATAN TOLAN TEOS Punainen hän on pohtinut paljon. Olisiko se ollut oli hankaluuksia luottaa ihmisiin. planeetta (Otava) ilmestyi keväällä. Se on mahdollista? – Taustani näkyi erityisesti uusien kiin- ensimmäinen osa trilogiaa, joka käsittelee – Tuskin. En usko, että meitä olisi tymyssuhteiden muodostamisessa, kuten perheen elämää. voitu auttaa. Syitä on monia: isäni ei ollut parisuhteissa. Samoin mikä tahansa 7HRVRQDXWRÀNWLRWDHOLVHSRKMDD hoitosuhteessa mihinkään tahoon, eikä muutos on minulle edelleen vaikea. Eikä todellisiin tapahtumiin, mutta yksi yhteen siis halunnut apua. Me lapset olimme sen tarvitse olla mikään negatiivinen todellisuuden kanssa se ei ole. Kirjoittaja kotona, eikä meitä esimerkiksi jätetty muutos, se voi olla vaikkapa puhelimen on ottanut myös taiteellisia vapauksia. koskaan yksin. Perheessämme oli kaksi vaihtaminen. Se aiheuttaa minussa ahdisEnsimmäinen osa käsittelee Joonavanhempaa. Lisäksi asuimme syrjäitusta ja vastarintaa. sillä seuduilla. Isäni oli myös Erään parisuhteen alussa hyvin aktiivinen uhkaile”KUN ALOIN KIRJOITTAA, JOISSAKIN Joonatanille ilmoitettiin, maan ihmisiä jopa lakituvalla, KOHDISSA SE OLI JOPA TERAPEUTTISTA. että vakavamman suhteen jos tunsi itsensä loukatuksi edellytys olisi terapia, jossa TAIDE JA SEN TEKEMINEN EIVÄT KUITENKAAN tai uhatuksi. Ehkä meistä oli hän saisi hieman avattua helpompi pysyä erossa. Jos OLE SAMA ASIA KUIN TERAPIA.” menneisyytensä lukkoja. perhe ei halua apua, sitä on – Sen syötin nappasin todella vaikea auttaa. aika nopeasti. Terapiaan hakeututanin isää ja tämän elämänvaiheita. Joonatanin mukaan monien perheiden minen on valehtelematta elämäni viisain – Minulla oli paljon taustamateriaalia, – myös hänen lapsuudenperheensä ratkaisu. Kolme vuotta on lyhyt aika, monta Ikea-kassillista. Isästä oli tekeillä kaltaisten perheiden – ongelmia voitaisiin mutta ne vuodet muuttivat minua ihmidokumenttielokuva, samoin lehtileikkeitä ehkäistä tarjoamalla enemmän tukea. senä. löytyi paljon. Elämässään hän pyrki teke– Kaikki, joilla on lapsia, tietävät, että Terapian tavoitteena oli luoda Joonamään itsestään hyvin näkyvän hahmon. se pikkulapsiaika voi olla todella uuvuttanille tunneyhteyksiä lapsuuteensa, sillä Kirjoittamisprosessi ei silti ollut tavaa. Olisi tärkeää, että yhteiskunta noita tunteita hänen oli mahdotonta helppo. Joonatan sanoo, että isän elämän tarjoaisi lapsiperheille matalan kynnyksen tavoittaa. Oli vain nykyhetkessä vallinnut tutkiminen ja pohtiminen oli ahdistavaa. apua ja tukea. Ei ole oikein, että se on jatkuva ahdistus ja pelko. Mutta se oli mahdollista. vain kolmannen sektorin harteilla. 8 3/2021

Ote kirjasta (n. 1000 mrk) ”Ruotsinpyhtäälle vanhempani saapuivat lokakuussa 1981. Kiinteistönvälittäjä kuulemma lähti esittelemään myytävänä ollutta valkoiseksi rapattua tönöä keskellä yötä, ja päätös tontin ostamisesta tehtiin säkkipimeässä muutaman hetken miettimisen jälkeen. Tämä esimerkki kuvaa vanhempieni päätöksenteon logiikkaa yleisemminkin. Mitkään tavalliset perhe-elämän realiteetit – kuten töissä käyminen tai elannon ansaitseminen – eivät tuntuneet koskettavan heitä. Heillä ei ollut minkäänlaista suunnitelmaa siitä, miten tästä elämästä selvitään. Meillä vaan eleltiin. Päivä kerrallaan. Jollain ihmeen konstilla vanhempani ylipäänsä selvisivät hengissä ensimmäisestä talvestaan maalla (vieläpä uuden vauvan kanssa), ja sitten tuli kevät. Äidillä oli nyt oma kasvimaa ja viinimarjapensaita ja isällä oma tontti, valtakunta, jonka keisarina hän alkoi hääriä. Isä marssi tontinrajalle ja pystytti ’muurin’ (risuja ristiin) ja ympäri pihaa kylttejä, joissa luki iskulauseita kuten: Täällä asun minä, ÄO 190! Pääsy sallittu vain juutalaisilta! Luottakaa jumalaan ennen kuin se putoaa! Motto: hyvyys on pahuutta voimakkaampi Ole rehellinen itsellesi! Elämä ei tunne armoa! Ole vahva, älä heikko! – ja mitä ikinä hänen päähänsä pälkähtikään.” Joonatan Tola: Punainen planeetta (Otava, 2021) JOONATAN TOLA VAKUUTTAA, että aina on toivoa. Vaikka menneisyys tuntuisi tällä hetkellä pään yli heitetyltä mustalta painopeitolta, on mahdollisuus elää elämää, joka ei ole vain jatkuvaa kurimusta. – Uskon siihen, että jos ihminen saa apua, hänellä on mahdollisuus elpyä jossakin määrin. On muutenkin ikävä ajatus, että lapsuus määrittelisi ihmisen koko loppuelämän. Avun hän toivoisi olevan helpommin saatavilla. Keskusteluterapiaan pääseminen vaatii sitä tarvitsevalta paljon voimavaroja, eikä niitä aina ole, jos tilanne on erityisen hankala. 3/2021 Myös asenneilmapiirin muutos olisi tarpeen. – Toivon, että psyykeongelmista puhuttaisiin enemmän. Etenkin miesten kohdalla. Parempaan suuntaan ollaan menossa, mutta vielä on todella paljon tehtävää. Tuputtaminen ei ole osa ratkaisua. Joonatan sanoo, että jokainen voi korkeintaan näyttää esimerkkiä. – Omassa ystäväpiirissäni on terapiassa käyneitä miespuolisia henkilöitä, jotka ovat tehneet päätöksen puhua asiasta hyvin avoimesti. Toisten elämään tunkeutuminen ei toimi, sillä tuputtaminen saa yleensä aikaan vain vastareak- tion. Mutta voin kertoa omista kokemuksistani, ja siten rohkaista muita. Oman psyyken kanssa työskentely ei aina ole mukavaa, sillä usein ongelmat saattavat olla syvällä. – Syvälle haudatut asiat yleensä ilmenevät arjessa, esimerkiksi vaikeuksina parisuhteessa ja suhteessa omiin lapsiin. Sen, jos minkä, luulisi tuovan motivaatiota työskennellä oman psyyken kanssa. Solmujen aukeaminen on mahdollista. – Toivo tulee avun kautta, ja apua saa toisilta ihmisiltä. Teksti: Laura Koljonen Kuvat: Jami Ivanoff 9

OMAISEN ÄÄNI Sisko Rutanen, puheenjohtaja, Savon mielenterveysomaiset – FinFami ry Pidetään huolta itsestämme ja toisistamme! T utkimusten mukaan asenteet mitukseensa. Tuen hakemista vaikeutmielenterveyspotilaita kohtaan tavat esimerkiksi haluttomuus puhua ovat muuttuneet hyväksyvämelämäntilanteesta, läheisen ongelmaan pään suuntaan ja psyykkistä liittyvät toivottomuuden tunteet, vähäisairautta pyritään pitämään seksi koettu arvostus omaisen roolia sairautena muiden joukossa. Silti edelkohtaan sekä huonot kokemukset palveleen harvat omaiset kertovat avoimesti luista ja niiden saannista. FinFami-yhdisläheisen mielenterveyden sairaudesta. tykset ympäri Suomen kuitenkin tukevat Omaisten kokema stigma voi olla mielenterveysomaisten pärjäämistä seurausta siitä asemasta, johon perhe on hoidettavan rinnalla. aiemmin asetettu psyykkisten sairauksien Mielenterveyshäiriöihin liittyvä leima, syitä pohdittaessa. Lisäksi aiheen tabuna syyllisyyden ja häpeän tunteet sekä pitäminen lisää vääriä mystisiä uskoläheistä kohtaan tunnettu lojaalius hankamuksia ja oletuksia sekä asianosaisten ja loittavat elämäntilanteen avaamista myös omaisten ahdistusta. lähipiirille. Omaiset pitkittävät helposti Tutkimusten mukaan arviolta joka avun hakemista, koska he toivovat toinen ihminen kärsii jossakin vaiheessa selviävänsä ilman ulkopuolista tukea tai elämäänsä mielenterveysongelmista ja ongelman menevän ohi itsestään. Idenlähes puolet (46 %) omaisista on vaarassa WLÀRLWXPLQHQµRPDLVHNVLµVDDWWDDP\|V sairastua itse masennukseen. Eikö kysyolla pitkä prosessi. myksessä ole siis asia, jonka olemassaolo Omaisen työkyvyn säilymisen kannalta tulee myöntää ja jonka faktoihin pitää on tärkeää, että työnantaja tietää työnteperehtyä ilman ennakkoluuloja. kijän käyvän läpi elämän kriisitilannetta Läheisen sairastuessa omat tarpeet ja ja suhtautuu siihen empaattisesti. Avoin omasta hyvinvoinnista huolehtiminen vuorovaikutus työkavereiden kesken oli VÄHITELLEN VOIMIA unohtuvat. On kuin opettelisi käveleitselleni merkittävä voiman lähde. Lisäksi JA TILAA RIITTI MYÖS mään käsillään. Tilanne on outo ja tuntetyöterveyshuolto mahdollisti omien OMASTA HYVINVOINNISTA maton, niin kuin mikään aiemmin opittu kaoottisena vellovien tunteiden läpiei olisi enää voimassa. Pelko ja häpeä käymisen ammattilaisen tukemana. Oli HUOLEHTIMISEEN. ottavat ylivallan mielessä. Tukea tarvitsee kohdattava oma avuttomuus, ahdistus, jo läheisen sairastumisen alkuvaiheessa, viha, syyllisyys ja häpeä. mutta silloin sitä ei välttämättä jaksa eikä ymmärrä hakea. Vähitellen voimia ja tilaa riitti myös omasta hyvinvoinKaaoksessa voi mennä vuosia. nista huolehtimiseen. Elämä joutui uudenlaisen tarkasSavon mielenterveysomaiset – FinFamin toimintasuuntelun kohteeksi. Kaikki asiat eivät koskaan palaa ennalleen ja nitelmassa todetaan, että omaisen huomioiminen läheisen siihenkin on tyytyminen. Elämä kuitenkin jatkuu ala- ja ylämähoidon yhteydessä ei takaa sitä, että hän saa itse tukea kuorkineen. 10 3/2021

        
                                                                                     !"                            #       $$ %        &       '(   )   *       +++ ,--   . , //"!/"! 3/2021  11

“Minäkin olin potilas, mutta sitä ei ymmärretty” Kun Samu Moilasen puoliso sairastui masennukseen, Samu olisi kaivannut apua ja neuvoja myös itselleen. – Psyykkisesti sairastuneen omaisen tilanne pitäisi tunnistaa paremmin ja hänelle pitäisi tarjota konkreettista apua. Omainen kaipaa tietoa, mutta myös mahdollisuutta käydä läpi läheisen sairauden herättämiä tunteita, Samu sanoo. M iten sinä jaksat? Miten koet läheisesi sairauden? Muistathan, että läheisen psyykkinen sairaus vaikuttaa koko perheeseen? Tiesitkö, että mielenterveysomaiset voivat uupua ja sairastua itsekin? Näitä kysymyksiä siilinjärveläinen Samu Moilanen, 34, toivoisi, että psyykkisesti sairastuneen hoitajat ja lääkärit esittäisivät sairastuneen puolisolle. Samoja kysymyksiä hän olisi toivonut esitettävän itselleenkin, kun hänen puolisonsa sairastui vaikea-asteiseen masennukseen. – Lääkärikäynneillä keskityttiin sairastuneeseen ja häntä hoidettiin hyvin, mutta minun tilannettani ei vastaanotolla tunnistettu, Samu kertoo. Yhden perheenjäsenen psyykkinen sairaus on kriisi koko perheelle ja lähiomaisille. Vaikka aluksi vain Samun puoliso sairasti, myös Samulle elämä oli vuodesta toiseen pitkälti vain selviytymistä. Lopulta myös Samu kävi läpi lyhyen masennusjakson. 12 SAMUN PUOLISON OIREET TULIVAT ESIIN ensimmäisten lasten syntymän jälkeen. – Kumpikaan ei tajunnut, että kyse oli mielenterveysongelmasta. Kaiken väsymyksen keskellä luulimme, että väsymys, uupumus ja ahdistus vain kuuluivat pikkuvauva-arkeen. Aina töistä tullessaan Samu oli päävastuussa lastenhoidosta. Hän on ensihoitaja ja tekee vuorotyötä 24 tunnin vuoroissa. – Lasten vauvaYHDEN aikana hoidin PERHEENJÄSENEN muun muassa yösyötöt ja yöhePSYYKKINEN räämiset, sillä SAIRAUS ON KRIISI puolisolle ne KOKO PERHEELLE JA olivat hänen LÄHIOMAISILLE. oireilunsa vuoksi todella rankkoja. Heräily oli hyvin rankkaa myös minulle, sillä vuorotyöläisenä olisin todella tarvinnut lepoa lepopäivänä. Kun puoliso sai masennusdiagnoosin, Samu oli toiveikas: nyt elämä helpottaisi. 3/2021

– Otin tsemppiasenteen. Alkuun oletin, että puolison sairaus aiheuttaisi minulle lähinnä enemmän tekemistä. Todellisuus on ollut toista. – Olin kyllä tiennyt, että kuntoutuminen kestää kauan, mutta meillä toipumisprosessi on ollut pitkä ja kestänyt useita vuosia. Olen yksin vastuussa koko perheestä. Niin Samu on pitkin matkaa kokenut tilanteen. Se on mielenterveysomaisena raskainta. – Sairastuneen puolisona ei voi täysin luottaa siihen, että toinen ottaisi koppia perheen arjesta, kun itsellä on heikko hetki, Samu kuvailee. Alkuun Samu istui puolisonsa mukana hoitokäynneillä. Hoitohenkilökunta suhtautui Samuun hyvin, mutta pääosin mies oli heille kuin ilmaa. Omaisen jaksaminen otettiin esille vain ohimennen yksittäisiä kertoja. – Minäkin olin tietyllä tavalla potilas. Olisin toivonut enemmän apua, Samu sanoo. Terveydenhuollosta olisi voinut antaa konkreettisia neuvoja. Esimerkiksi tällaisia: Sinäkin tarvitset ja voit hakea apua. Soita ja varaa itsellesi keskusteluaika sairaanhoitajalle tai lääkärille. Tutustu FinFamin toimintaan, se tarjoaa apua psyykkisesti sairastuneen läheiselle. VUOTTA 2017 SAMU KUTSUU NIMELLÄ annus horribilis, kamala vuosi. Tuolloin puolison sairaus paheni ja Samun oma jaksaminen oli äärirajoilla. – Tuntui, että annan 110 prosenttia itsestäni perheen ja puolison hyvinvointiin, mutta sillä ei ole mitään vaikutusta. Se herätti. Samu alkoi hakea tietoa mielenterveysomaisille suunnatuista palveluista ja löysi FinFamin verkkosivut. Hän otti yhteyttä järjestöön ja alkoi käydä omaisneuvonnassa, joka on omaistyöntekijöiden tarjoamaa maksutonta keskustelutukea psyykkisesti oireilevien tai sairastuneiden omaisille ja läheisille. Neuvonnassa omaisella on mahdollista käydä läpi sen hetkistä elämäntilannettaan sairastuneen läheisenä. – Kun puoliso sairastuu psyykkisesti, omainen kaipaa tietoa, mutta myös mahdollisuutta käydä läpi läheisen sairauden herättämiä tunteita. Omaisneuvonnassa uskalsin ensimmäisen kerran tuoda esille omia vaikeita tunteitani kuten voimakasta turhautumista, 14 – Olisi hyvä, että työpaikoilla – ja muissakin yhteisöissä – puhuttaisiin avoimemmin vaikeista kotitilanteista ja mielenterveyden ongelmista, sanoo Samu Moilanen. ERITYISESTI VERTAISTEN KESKUSTELUT OSOITTAUTUIVAT ISOKSI AVUKSI. pettymystä ja jopa suuttumusta puolisoa kohtaan. Tunteet ovat luonnollisia reaktioita vaikeaan tilanteeseen, mutta ne tuntuivat epäreiluilta ja koin syyllisyyttä tunteistani. Samu aloitti myös FinFamin psyykkisesti sairastavien puolisoille tarkoitetussa suljetussa vertaisryhmässä. Erityisesti vertaisten keskustelut osoittautuivat isoksi avuksi. – Ryhmässä saatetaan sanoa aika rajuja asioita omasta puolisosta, jotka menevät välillä mustan huumorin puolelle. On puhdistavaa, kun toiset nyökyttelevät, että heillä on ihan samoja tunteita. FinFamin omaisneuvonnan ja vertaisryhmän kannustamana Samu hakeutui työterveyshoitoon puhumaan perheen 3/2021

tilanteesta. Siellä omaistilanne otettiin ottaa paremmin huomioon. neet salailla, enemmänkin pelkäsimme vakavasti. – Neuvolasta tai mielenterveyshoimuiden reaktioita. – Ymmärrettiin, kun mainitsin, että dosta voitaisiin tarjota materiaalia, jossa Työpaikallaan Samu rohkaistui kertoQXNNXPLVHQMDÀLOLVWHQNDQVVDRQYDLNHDD kerrottaisiin, miten asioita voi kertoa maan puolison sairastumisesta vasta kun Työterveyshoito auttoi myös silloin, lapselle ikätason mukaisesti. perheen pahimmat ajat olivat ohi. kun Samun oma mieliala alkoi mennä Lastenhoitoon liittyvää apua terveydenEsihenkilö on ollut ymmärtäväinen. huonompaan. huollosta kyllä tarjottiin ja järjestettiin. Työajan joustot ovat järjestyneet nopeal– Puolisen vuotta sen lakin aikataululla, kun jälkeen, kun olimme tarvetta on ollut. päässeet pahimman yli, – Sain esimerkiksi OMA SAIRASTUMINEN OLISI VOINUT OLLA minulle alkoi tulla ahdispäätöksen osa-aikaiESTETTÄVISSÄ, JOS PUOLISON HOITOTAHOT OLISIVAT tusta ja ikään kuin postsesta työajasta parissa TUNNISTANEET JA OTTANEET OMAISTILANTEEN traumaattista stressireakpäivässä, kun puoliso tiota. Sairastuin lievään sai päätöksen intenPUHEEKSI HYVISSÄ AJOIN. masennukseen. siivisestä hoidosta Samu haki määrätieja minun piti olla toisesti terapiaa ja sai lääkäri lähetteen – Sosiaalityöntekijä kävi auttamassa kotona pyörittämässä arkea. MielenterveKelan tukemaan kuntoutuspsykoterameillä kotona, kun kuopuksemme oli ysomaiselle olisi ylipäätään todella hyvä piaan. vauva. Koimme, että meille siitä oli vain tuki, jos työaikaa voisi vaihdella kotitilan– Kävin terapiassa noin vuoden. Se oli vähän hyötyä. Valitettavasti meille ei teen mukaan, Samu toteaa. minulle merkittävä asia. ollut rentouttavaa, että vieras ihminen on Samun mielestä olisi hyvä, että työpailasten kanssa puistossa tai siivoaa kotikoilla – ja muissakin yhteisöissä – puhutJÄLKIKÄTEEN SAMU ON POHTIamme. Jollekin toiselle perheelle se olisi taisiin avoimemmin vaikeista kotitilanNUT, että oma sairastuminen olisi voinut varmasti ollut hyvä apu. teista ja mielenterveyden ongelmista. olla estettävissä, jos puolison hoitotahot Kaikki omaiset eivät ehkä halua puhua, olisivat tunnistaneet ja ottaneet omaistiPARAS TUKIMUOTO PERHEELLE oli mutta asioiden peittely voi vain kuorlanteen puheeksi hyvissä ajoin. Samun mielestä suomalainen julkinen mittaa lisää. Avoimuus voisi hälventää Hän kuitenkin ymmärtää hoitohenkipäivähoitojärjestelmä ja nimenomaan tabuja aiheen ympärillä ja paljastaa, että lökunnan haasteet. Voi olla vaikeaa tasasubjektiivinen varhaiskasvatus, jossa lapmonilla on aiheesta kokemusta. painotella sairastuneen ja hänen omaiset saavat täyspäiväistä hoitoa vanhempiPahimmat ajat ovat takanapäin. Psykosensa avuntarpeen välillä. en työ- ja elämäntilanteesta riippumatta. terapia auttoi Samua ymmärtämään itseä – Lääkärit ja hoitajat vaihtuvat koko – Kun saimme pienet lapset päiväja antoi myös työkaluja mielenterveysajan, ja heillä on toki aina rajallinen hoitoon, se vei perheemme kuormipotilaan omaisena olemiseen. FinFamin vastaanottoaika. Jos siinä aletaan käydä tusta pois. Hoitoa on aina järjestynyt sen tutulle työntekijälle on voinut soittaa, jos läpi omaisen asioita, aika on pois puolimukaan, mikä meillä on ollut tarve ja jokin asia on vaivannut mieltä. solta. myös hyvin nopealla aikataululla. – Omaisen roolissani voi sanoa, että Samu on huomannut, että hyvin tavalPäivähoitoon on myös kerrottu heti, minun elämäni on niin normaalia kuin lisesti psyykkisesti sairastuneen omaiset että äidillä on masennus. mielenterveysomaisena voi olla. Puolison vähättelevät omaa avuntarvettaan. – Perheemme tilanne on ymmärretty sairaus ei vaikuta omaan elämääni sen – Läheisen sairaus vaikuttaa itseen hyvin ja siitä on puhuttu päiväkodin enempää. Hänenkin tilanteensa on tasaiaina, mutta sitä ei välttämättä heti varhaiskasvatuskeskusteluissa. Päiväsempi, Samu kertoo. ymmärrä. Usein kun kohtaan työssäni kodin arjessa voisi silti kysellä enemMoniin mielenterveysongelmiin liittyy esimerkiksi psykoosissa olevan ihmisen, mänkin kodin kuulumisia, varsinkin, jos aaltoilu. Sitä ei tiedä, mikä on tilanne kysyn myös hänen läheiseltään, miten tiedetään, että vanhemmilla on mielenvaikkapa kahden vuoden päästä. Mielensinä jaksat. Hän vastaa, että ei tässä terveysongelmia, Samu pohtii. terveysomaisena pitää koko ajan varautua mitään, ihan hyvin. Samu kehuu myös Kuopion ensikotakapakkeihin. Omainen saattaa myös suojella sairastiyhdistystä, josta puoliso löysi ryhmän – Olen kipuillut sitä, mutta hyväksynyt tunutta, eikä halua vaivata sairastuneen haastavissa tilanteissa oleville pienten asian pikkuhiljaa. Päivä kerrallaan tässä hoitotahoja omilla asioillaan. lasten vanhemmille. Yhdistyksen järjesmennään. – Omaisen kuormittuminen voi tuoda tämä kesäleiri tarjosi hyvää tukea koko Omista kokemuksista on hyötyä myös sairastuneelle lisää ahdistusta ja syylliperheelle. ensihoitajan työssä. syyttä. – Kun töissä tulee vastaan mielenterPuolison sairastuessa Samu olisi SAMU JA HÄNEN PUOLISONveystehtävä, kehotan mielenterveyspokaivannut myös neuvoja siihen, miten SA KERTOVAT NYKYISIN sairaudesta tilaan omaista pitämään itsestään huolta puhua pienille lapsille äidin sairaudesta. avoimesti. Avoimuutta on pitänyt kuiten- ja vinkkaan heille FinFamin nettisivuista. Myös Samun puoliso on sairaanhoitaja. kin opetella. Apua saa, kun sitä rohkaistuu pyytämään. Hoitoalan tuntemuksesta oli hyötyä, kun – Alkuvaiheessa meidän kummankin he kertoivat lapsille mielenterveysongeltäytyi pureskella diagnoosia ja kerroimme Teksti: Elina Jäntti Kuvat: Petra Tiihonen masta. Lasten tukeminen olisi silti pitänyt siitä vain harvoille. Emme halun3/2021 15

Kun läheinen sairastuu tai oireilee psyykkisesti, se voi olla pitkän jatkumon tulos tai yllättävä käänne elämässä. Sairastuminen vaikuttaa aina läheisiin ihmisiin. Yksi keino purkaa omia ajatuksia ja tunteita on käydä omaisneuvonnassa keskustelemassa omasta elämäntilanteesta sekä jaksamisesta. Omaistyöntekijällä on ”kuuntelevat silmät” ja se on korvaamatonta 16 3/2021

”N äin kaksi vuotta sitten lehdessä ilmoituksen teidän yhdistyksestä ja leikkasin sen talteen. Ajattelin, että soitan teille, kun olen kerännyt riittävästi rohkeutta.” Itselle avun hakeminen voi olla haastavaa ja se saattaa olla useamman mutkan takana. Huoli läheisestä saattaa olla niin voimakasta, että muuttuneessa elämäntilanteessa oma avuntarve ja voimavarojen hupeneminen voivat jäädä huomaamatta. Läheisen sairastuminen herättää myös suuren määrän erilaisia kysymyksiä kuten mitä sairaus tarkoittaa, miten se vaikuttaa elämään, millaisia tukimuotoja on tarjolla? Uusia asioita voi pulpahtaa mieleen paljon. Luotettavan, ymmärrettävän ja ajankohtaisen tiedon etsiminen ja löytäminen saattaa olla hankalaa kuormittavan arjen keskellä. Ensimmäisen askeleen ottaminen voi olla suurimmalta tuntuva harppaus, useimmiten se on puhelinsoitto yhdistyksen työntekijälle. Omainen voi kertoa rauhassa itsestään ja elämäntilanteestaan. Omaisneuvontaan ensimmäistä kertaa tulevat ovat yleensä jännittyneitä ja pois lähtiessä helpottuneita. ”Olen kiitollinen, että löysin itselleni tukea ja apua tätä kautta. En olisi jaksanut kantaa koko taakkaa yksin.” Keskusteluista ei tehdä kirjauksia. ”Luottamuksellinen keskustelu, jossa ei tehdä diagnoosia eikä kirjoiteta muistiinpanoja puhumisistani, on ollut minulle kynnyskysymys. Ei siksi että asiani olisivat olleet jotenkin merkillisiä, vaan ihan luottamuksen syntymisen tähden.” Omaisneuvonta on ikioma juttu ”Omaisena on ollut vaikea löytää paikkaa, jossa olisi ymmärretty, kuinka läheisen vakava sairaus vaikuttaa omaisena pärjäämiseen ja jaksamiseen. Olen saanut käydä muutaman vuoden puhumassa asioista sille inhimilliselle ihmiselle, joka ymmärtää ja kuuntelee. Siitä on ollut iso apu. Kun ystävätkin ovat kaikonneet ja sukulaisille ei voi kaikkea puhua. On tosi tärkeää, että voin tavata ja jutella toisen aikuisen ihmisen kanssa. Ulkopuolisen, johon voin luottaa ja joka näkee asiat toisin kuin sisäpiiri. Olen saanut ymmärrystä ja tukea jaksamiseen, että rakastan ja välitän vaikka olen välillä 3/2021 väsynyt ja hermostunutkin. Koen, että tämä saamani apu on minulle jatkossakin tärkeä tuki ja henkireikä jaksamiseen.” Aluksi voi olla hankalaa tunnistaa omaa näkökulmaa, etenkin jos elämänpiiri on kaventunut ja keskiössä on sairastunut läheinen. Omaistyöntekijän kanssa voidaan miettiä yhdessä, mitkä ovat keskeiset omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyvät tekijät, kuinka niitä tuetaan sekä vahvistetaan. Sairastuneen läheisenä oleminen voi olla yhtä tunteiden vuoristorataa, jossa sairastuneet ja omaisen tunteetkin voivat muuttua yhteneväisiksi. Toivoa tuovaa on tiedostaa, että sairastuneen tunteiden ei tarvitse määrittää omaisen tunteita. Meistä jokaisella on oikeus omiin tunteisiin ja ajatuksiin, vaikka toisella olisi huono päivä, niin itsellä ei tarvitse olla samankaltaiset tunnelmat. ”Keskustelut ovat palauttaneet uskoni siihen, että selviän tästäkin ja voin löytää toimintatapoja suhteessa sairaaseen läheiseen, mitkä eivät hajota minua.” Olemme FinFamissa sinua varten Omaisneuvonnassa on mahdollista käydä yhdistyksen toimistolla tai yhdistyksen käyttöön varatuissa tiloissa, esimerkiksi terveydenhuollon toimitiloissa. Omaisten kanssa keskustellaan myös paljon puhelimitse, sillä aina näkeminen ei ole mahdollista. ”Olemme jutelleet useita kertoja puhelimessa. En yhtään tiedä, minkä näköinen olet ja mietinkin, että pitäisikö pyytää sinusta valokuva ja laittaa se jääkaapin oveen. Vaikka tiedän ilman sitäkin, että olet olemassa, kuuntelet ja tulen kuulluksi.” Korona-ajan myötä uusin aluevaltaus omaisneuvonnassa ovat videovälitteiset keskustelut. Tällöin on mahdollista nähdä kasvokkain, vaikkakin ollaan eri paikoissa. Omaistyöntekijät ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Heillä on laajasti tietoa mielenterveydestä, sen oireiluista ja sairauksista sekä erilaisista tuki- ja palvelumuodoista kuntoutujille ja omaisille. OmaisneuOMAISTYÖNTEKIJÄT vonnassa ei tarvitse pelätä OVAT SOSIAALI- JA tyhmiä kysyTERVEYDENHUOLLON myksiä, eikä AMMATTILAISIA. liian pieniä tai isoja huolia, joista ei voisi puhua. Omaisneuvonnassa saa tietoa muista yhdistyksen toimintamuodoista esimerkiksi vertaisryhmistä, joissa on mahdollista tavata muita samankaltaisessa tilanteessa olevia omaisia. Mikäli omaisneuvonnassa käynyt omainen haluaa vastata sähköiseen palautteeseen, lähetämme hänelle palautelomakkeen, johon vastataan anonyymisti. Suurin osa palautteen antaneista on ollut erittäin tai melko tyytyväisiä saamaansa palveluun sekä kokevat saaneensa tarvitsemaansa tietoa saatavilla olevista palveluista sekä tukimuodoista. ”Tästä oli minulle valtavasti apua. Tulin kuulluksi ja ymmärretyksi arvostavasti ja inhimillisesti, sain ahdistustani hallintaan ja löysin voimavaroja. Minulle yksilökäynnit olivat välttämättömät koska teen itse psykiatrialla työtä. Tiesin palvelun työni kautta. Julkiselta puolelta ei tällaista palvelua löydy ja tällaiselle on tarve. Tiedän sen nyt omaisena, omana itsenäni ja lääkärinä.” Artikkelissa esiintyvät omaisten palautteet on merkitty lainausmerkein. Teksti: Anna-Kaisa Asikainen Kuva: Charles Deluvio/Unsplash Omaisneuvonta – – – – – – – luottamuksellista, maksutonta keskustelua FinFamin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa kasvokkain, puhelimitse, videoyhteydellä tai sähköpostitse tavoitteena tukea omaisen jaksamista ja hyvinvointia omainen määrittää tapaamisten määrän keskusteluista ei tehdä kirjauksia tietoa ja neuvontaa FinFami-alueyhdistysten tiedot ovat listattuna finfami.fi/jasenyhdistykset 17

TUKISUHDE VERKOSSA on keskustelutukea kirjoittaen ja nimettömänä Tiesitkö, että yksilöllistä omaisneuvontaa voi saada nimettömänä verkon kautta? Anonyymi tukisuhde verkossa on yksi omaisille suunnatuista FinFamin matalan kynnyksen tukipalveluista. K un on huoli läheisestä, tilanteeseen voi hakea matalan kynnyksen keskustelutukea myös Tukinet-sivustolla FinFamin tukisuhteen kautta. Henkilökohtainen tukisuhde on tarkoitettu psyykkisesti oireilevien tai sairastavien omaisille ja läheisille, ja yhteyttä voi ottaa myös silloin, kun läheisen päihteiden käyttö askarruttaa. Tukisuhteessa voi keskustella yksityisesti, luottamuksellisesti ja halutessa nimettömänä FinFamin työntekijän kanssa. Tukisuhteessa omaisen on mahdollista käydä läpi omaa elämäntilannettaan sairastuneen läheisenä, samaan tapaan kuin FinFamin keskustelutuessa eli omaisneuvonnassa. Keskustelun tavoitteena on tukea omaisen jaksamista, löytää yhdessä ratkaisuja arjen ongelmiin ja tarjota omaiselle hänen tarvitsemaansa lisätietoa psyykkisistä sairauksista. KUVA: MARIEXMARTIN/ PIXABAY 18 3/2021

Teemat omaisen tarpeiden mukaan Tukisuhde on luottamuksellinen suhde, jossa työntekijää sitoo vaitiolovelvollisuus. Tukisuhteisiin vastaavat FinFamityöntekijät korostavat, että huolen kanssa ei tarvitse jäädä yksin, vaan yhteydessä voi olla, jos on pienikin huoli läheisestä. Läheisellä ei tarvitse olla diagnoosia, vaan huoli riittää. Keskustelut ovat liikkuneet monipuolisesti eri teemojen ympärillä. Usein omainen ottaa yhteyttä, kun kokee tarvetta purkaa huoltaan jollekulle tai saada neuvoa tilanteeseensa. Tukisuhdepyyntöihin vastaavat työntekijät ovat parasta hakea nopeampia reittejä pitkin. Akuuteissa tilanteissa palvelee kriisikeskus tai oman alueen päivystys, jos läheisen sairauteen liittyy esimerkiksi itsetuhoisuutta. FinFamin tukisuhdepalvelu syntyi korona-ajan myötä Tällä hetkellä tukisuhteissa on mukana Savon ja Salon seudun FinFami-alueyhdistysten työntekijöitä vastaamassa omaisten yhteydenottoihin. Ajatus tukisuhdepalvelun aloittamisesta syntyi korona-ajan myötä keväällä 2020, jolloin yhdistyksissä ympäri Suomen pohdittiin uusia tapoja tarjota matalan kynnyksen MONELLE ANONYYMI TUKISUHDE ON OLLUT ENSIMMÄINEN YHTEYDENOTTO AVUN HAKEMISEKSI ITSELLE TAI LÄHEISELLE. havainneet, että monet omaiset kokevat kirjoittamisen puhumista helpommaksi tavaksi purkaa tunteitaan ja jäsentää ajatuksiaan. Yhteyttä on otettu myös silloin, kun kynnys hakea tukea omalla nimellä on tuntunut liian korkealta. Monelle anonyymi tukisuhde on ollut ensimmäinen yhteydenotto avun hakemiseksi itselle tai läheiselle. Tukisuhteessa omainen saa tietoa esimerkiksi siitä, mistä saada hoitoa ja tukea niin sairastuneelle läheiselle kuin itselleen. Yhteyttä ottaneita ohjataan tarvittaessa eteenpäin oman kunnan palveluihin tai paikallisten FinFamiyhdistysten muuhun toimintaan. Tukisuhdekeskustelu on toiminut usealle kirjoittajalle väylänä hänen asuinkuntansa lähimmän FinFamin toimintaan, kuten kasvokkaiseen omaisneuvontaan ja vertaistukiryhmiin. Palveluohjauksen lisäksi omaisella on mahdollisuus pitempiin omaisneuvontaa muistuttaviin keskusteluihin. Tukisuhteen kesto riippuu omaisen tarpeista. Työntekijä vastaa tukisuhdepyyntöön ja tämän jälkeen omaisen viesteihin viiden päivän kuluessa. Omainen voi kuitenkin kirjoittaa tukihenkilölleen omaan tahtiinsa, silloin ja niin kauan kuin itse kokee tarvetta keskustelulle. Tukisuhde verkossa soveltuu monenlaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin, mutta kiireelliseen avuntarpeeseen apua on 3/2021 tukea etäyhteyksin. Tukisuhteiden tarjoaminen aloitettiin toukokuussa 2020 kahden Savon FinFamin omaistyöntekijän voimin, ja hiukan myöhemmin mukaan liittyi myös Salon seudun FinFami. Tukisuhteiden kautta yhteyttä ottaa omaisia ja läheisiä ympäri Suomen. Vuonna 2020 touko- ja joulukuun välisenä aikana yhteyttä otti noin 70 omaista, ja tahti on jatkunut tasaisena myös kuluvana vuonna. Tukisuhteista saatujen palautteiden mukaan omaiset ovat kokeneet helpot- tavaksi sen, että omaa tilannetta ja siihen liittyviä tunteita on voinut purkaa nimettömänä ja luottamuksellisesti henkilölle, joka ymmärtää tilanteen. Pelkästään mahdollisuus kirjoittaa tukihenkilölle tarpeen vaatiessa on koettu helpottavana. Lisäksi palautteissa ovat korostuneet saatu tieto ja tuki sekä kokemus siitä, että on tullut kuulluksi ja saanut toivon näkökulmaa kuormittavassa tilanteessa. Mikä on Tukinet? Tukisuhdepalvelu toimii Tukinet-alustalla, jolla eri järjestöt tarjoavat kriisi-, tuki- ja auttamispalveluita. Tukinetissä tuotetaan verkkopalveluja, joiden tarkoituksena on eri elämäntilanteissa olevien auttaminen, tuen tarjoaminen sitä tarvitseville ja kokemusten jakaminen. Palvelut ovat käyttäjälleen anonyymeja ja maksuttomia. Tukinet-palvelujen käyttäminen vaatii omien tunnusten luomisen ja sisään kirjautumisen, mikä onnistuu Tukinetin etusivun kautta osoitteessa www.tukinet.net. Tunnusten luomiseen ja verkkopalvelun käyttämiseen saa tarvittaessa opastusta FinFamiyhdistyksistä. Tukinetissä on mahdollisuus niin vertaistuellisiin keskusteluihin kuin yksilölliseen tukeen. Tällä hetkellä FinFami toteuttaa tukisuhteiden lisäksi myös vertaistuellista ryhmächattia. Avoin chat mielenterveysomaisille on avoinna Tukinetissä keskiviikkoisin kello 17–19. Teksti: Johanna Sydänoja Näin otat yhteyttä tukihenkilöön ● Rekisteröidy Tukinet-käyttäjäksi osoitteessa www.tukinet.net. Rekisteröityminen on maksutonta. ● Hae Tukinetistä teema ”tukisuhde psyykkisesti oireilevien tai sairastavien omaisille ja läheisille”. Löydät teeman hakemalla FinFamin palveluita välilehdeltä ”teemat & palvelut”. ● Tee tukisuhdepyyntö klikkaamalla ”aloita henkilökohtainen tukisuhde”. Kerro lomakkeessa, millaiseen tilanteeseen tarvitset tukea. ● FinFamin työntekijä vastaa tukisuhdepyyntöön viiden päivän kuluessa. 19

VERTAISTUKI ANTAA VOIMAA JA USKOA JAKSAA ETEENPÄIN Vertaistuen voiman huomaa usein haastavassa elämäntilanteessa. On helpottavaa jakaa omia kokemuksia henkilön kanssa, joka todella ymmärtää. 20 O lemme lukemattomissa asioissa toinen toisillemme vertaisia sen kummemmin asiaa ajattelematta. Joskus tulee kuitenkin vastaan tilanteita, jolloin lähipiirissä ei välttämättä ole henkilöä, kenelle voisi tuntemuksiaan ja ajatuksiaan purkaa. Vaikka ympärillä olisi rakastavia ja välittäviä ihmisiä, voi silti kokea itsensä hyvin yksinäiseksi ja voimattomaksi uusien, kuormittavien asioiden keskellä. Ei ole ketään, jonka kanssa tuntuisi, että samassa veneessä ollaan. Vertaisten kanssa voi jakaa asioita, joita ei halua kertoa esimerkiksi omalle perheelle tai ystäville. Yhteinen kokemusten jakaminen luo syvän ymmärretyksi tulemisen tunteen ja synnyttää vertaisuutta. Vertaistuen arvo perustuu ennen kaikkea siihen, että kertojan ja kuulijan samankaltaiset kokemukset mahdollistavat toisen tarinan ymmärtämisen. Vertaistuki on todettu hyväksi tukimuodoksi monissa elämän kriiseissä. Uudessa elämäntilanteessa toisten saman 3/2021

asian kokeneiden tapaaminen auttaa ymmärtämään omia tuntemuksia prosessiin kuuluvina ja normaaleina reaktioina. Vastavuoroiset ihmissuhteet ovat erityisen tärkeitä silloin, kun elämä on myllerryksessä ja arkea tukevat rakenteet ovat muuttuneet. Vertaistuessa olennaista onkin nähdyksi ja kuulluksi tuleminen. Sinä et ole tilanteessasi yksin. FinFami -yhdistyksissä vertaistukeminen toteutuu ryhmissä tai kahden kesken. Tapaamiset voivat olla kasvokkain, puhelimitse tai verkon välityksellä. Vertaistuki auttaa hahmottamaan omaa elämäntilannetta, voimavaroja ja kokemuksia, ajatuksia sekä tunteita, joita omaisena oleminen herättää. Sinä et ole ainoa, joka on kokenut samankaltaisia asioita. Sinä et ole ainoa, jota saattaa hävettää valtavan paljon, että lähipiirissä on psyykkistä sairautta. Sinä et ole ainoa, joka miettii, vaikutinko minä omalla toiminnallani tähän. Sinä et ole ainoa, joka on väsynyt ainaiseen auttamiseen ja huolehtimiseen. Sinä et ole ainoa, joka saattaa kantaa syyllisyyttä, että nauraa mukavalle jutulle, vaikka läheisellä on huono päivä. Sinä et ole ainoa, jonka läheinen on kieltänyt kertomasta sairaudesta kenellekään. Vaikeasta aiheesta keskusteleminen on helpompaa vertaisten kanssa Vertaistukiryhmiä eli vertaisryhmiä on monenlaisia. Ne voivat olla mm. avoimia, suljettuja, määräaikaisia, keskustelevia, toiminnallisia, ammattilaisten ja/tai vapaaehtoisten vertaisryhmän ohjaajien ohjaamia. Olennaista on, että jokaisella on itse tai yhdessä toisen vapaaehtoisen mahdollisuus kertoa ja jakaa asioita kanssa vertaisryhmiä. elämästään sen verran, mitä itse haluaa. FinFami-yhdistyksissä kaikki vertaisKaikkien mielipiteet ovat oikeita ja toimintaan osallistuvat vapaaehtoiset tunteet sallittuja. Ketään ei tuomita eikä ovat koulutettuja. Toimintaan voi osalarvostella. listua omien voimavarojen mukaan ja Vertaisryhmä saattaa olla ensimmäinen juuri sen verran kuin haluaa. Vapaaehja ainut paikka, jossa omainen tulee kuul- toistoiminta on ammatillisesti ohjattua ja luksi ja hyväksytyksi omine ongelmineen, on tärkeää, että vapaaehtoiset saavat iloa kysymyksineen, tunteineen ja ajatuksija jaksamista omaan elämäänsä vapaaehneen. Vertaisryhmien toiminta perustuu toistoiminnan kautta. aina luottamukseen. Vertaisryhmissä jaetaan kokeVERTAISTUKI ON KUUNTELEMISTA muksia, toivoa, rohkaisua ja mahdollisia tavoitteita oman JA KOHTAAMISTA. KETÄÄN EI elämäntilanteen hyväksymiseen. TUOMITA EIKÄ ARVOSTELLA. Itsensä syyllistäminen vähenee, kun omiin valintoihin opettelee suhtautumaan armollisemmin. Kun Vertaiset ovat mielenterveysomaisia, ryhmässä tapaa toisia samassa tilanteessa jotka voivat tarjota keskusteluapua ja olevia ja näkee, kuinka he ovat selviyvertaistukea muutamia kertoja yhdistyneet, se herättää toivoa muutoksen tyksen omaisneuvontaan tulleille omaimahdollisuudesta ja omasta selviytysille ja läheisille. Keskustelutilanteessa misestä. Vertaistuki parantaa monesti vertainen voi tarjota toivoa ja tukea kriiomaisen elämänhallinnan tunnetta ja on sissä olevalle omaiselle. Vertainen saa tärkeä omaa toipumista edistävä tekijä. mahdollisuuden jakaa omaa kokemus”Kuulin muilta ryhmäläisiltä heidän taan sekä antaa tukea, jota olisi ehkä elämäntilanteistansa, joista sai ajatuksia mahdollisesti itse tarvinnut tai on saanut omaankin elämään. Saattoi keskustella ja kokenut hyväksi. ilman häpeää omasta ja läheisen voin”Sai puhua vapaasti ja toiset ymmärnista.” sivät. Ei tarvinnut puolustautua, puolustaa eikä puolustella. Sai itselleen toisten kautta uusia näkökulmia asioihin. Vapaaehtoista Olin aina kuullut puhuttavan vertaistuvertaisuutta esta, mutta ei sitä voi ymmärtää ennen Kun oma elämäntilanne on hyvässä kuin sen kokee, mitä se itse asiassa vaiheessa, osa vertaistuesta hyötyneistä tarkoittaa. Upeita, yhteisiä hetkiä mahtaomaisista haluaa toimia vapaaehtoivien ihmisten seurassa. Hetkiä, jotka sena vertaisena (vertaistukihenkilönä) tai kantavat pitkälle.” vertaisryhmän ohjaajana. Vapaaehtoiset Teksti: Anna-Kaisa Asikainen vertaisryhmän ohjaajat toimivat yhdisKuva: Johanna Björn tyksen työntekijän työparina, ohjaavat ”En ole yksin, meitä on muitakin” – Mitä vertaistuki on? ● ● ● ● ● 3/2021 vastavuoroista kokemusten vaihtoa samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa kahdenkeskiset tai ryhmissä olevat luottamukselliset keskustelut kasvokkain, puhelimitse tai videoyhteydellä tavoitteena tukea omaisen jaksamista ja hyvinvointia sekä lisätä osallisuuden kokemusta FinFami-alueyhdistysten tiedot ovat listattuna finfami.fi/jasenyhdistykset 21

Kysy nuorelta – ja kysy vielä uudelleen Näin kuuluu Varsinais-Suomen FinFamissa kahden vuoden ajan toimineen hankkeen slogan. Slogan kutsuu nuorten kanssa työskenteleviä ammattilaisia kysymään nuoren omasta ja lähipiirin voinnista. K ysy nuorelta -hankkeen tavoitteena on ollut kehittää sähköinen oppimateriaali sosiaali-, terveys- ja sivistysalan ammattilaisille, jotta he osaavat tunnistaa, kohdata ja ohjata nuoria mielenterveysomaisia tuen piiriin. Samalla on rohkaistu nuoria kertomaan mahdollisesta huolestaan läheisen mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyen ja lisätty avointa keskustelua aiheen ympärillä. Mukana olleiden yhteistyöoppilaitosten ammattilaiset sekä tulevat ammattilaiset ovat saaneet ajantasaista tutkimukseen ja kokemukseen pohjaavaa täydennyskoulutusta sekä oman äänensä kuuluviin oppimateriaalin tuottamistyössä. 22 Kysy nuorelta -hankkeessa on kerätty systemaattisesti tietoa koko hankkeen ajan toisen asteen oppilaitoksista ja korkeakouluista Varsinais-Suomesta. Hankkeen tiedonkeruun tulokset on koottu Kysy nuorelta- oppaaseen (Arvola, Kärkkäinen, Korhonen & Karimo 2021), josta on nostettu tietoa ja poimintoja tähän artikkeliin. Ammattilaisista 68 % kertoi pitävänsä mielenterveys- ja päihdeläheisen teemaan liittyvää täydennyskoulutusta erittäin tärkeänä ja loput 32 % melko tärkeänä. Korkeakouluopiskelijoista 78 % kertoi pitävänsä teemojen käsittelyä osana opintojaan erittäin tärkeänä ja 21 % melko tärkeänä. Hankkeelle on ollut selkeä tarve. Kysy nuorelta -työskentelyn keskiössä on ollut ammattilaisten työn tukeminen kehittämällä konkreettisia työkaluja nuorten mielenterveysläheisten tunnistamiseksi, kohtaamiseksi ja tukemiseksi sekä tarjoamalla koulutusta aiheesta. Pääpaino on ollut toisen asteen oppilaitoksen työskentelyssä, mutta materiaali ja tieto soveltuu laajasti jokaisen nuorten kanssa toimivan ammattilaisen työhön. Kysy nuorelta -kyselyyn vastanneista nuorista puolella on kokemusta läheisenä olemisesta Kysy nuorelta -hanke toteutti VarsinaisSuomen alueen toisen asteen oppilaitok-

sissa selvitystiedonkeruun. Yli 600 toisella asteella opiskelevaa nuorta osallistui Kysy nuorelta -oppitunteihin ja oppitunnin yhteydessä nuoret vastasivat kyselyyn. Kyselyn mukaan puolella nuorista on kokemusta läheisenä olemisesta. Tässä artikkelissa hyödynnetään vastauksia, joihin on saatu tutkimuslupa (N =130). 48 % vastanneista kertoi, että läheinen käyttää päihteitä väärin (16 %), läheisellä on psyykkisiä sairauksia tai oireita (27 %) tai läheinen käyttää päihteitä väärin ja hänellä on psyykkisiä oireita (5 %). Muissa vastauksissa tuotiin esille läheisen tai nuoren koulukiusaamiseen, ahdistukseen ja itsetuhoisuuteen liittyviä tekijöitä. Noin puolet vastaajista ilmoitti, ettei kenenkään läheisen mielenterveys tai päihteiden käyttö ole mietityttänyt tai aiheuttanut heille huolta. 36 % nuorista vastasi, että kaverin tilanne mietityttää heitä. Kumppani oli valittu 8 % vastauksista, sisarus 12 %, isä 10 %, äiti 7 % ja muu sukulainen 12 % vastauksista. Yksittäisissä vastauksissa esimerkiksi muun lähiaikuisen tai entisen kumppanin tilanne mietitytti nuorta. Kyselyssä kysyttiin, miten läheisen mielenterveys tai päihteiden käyttö vaikuttaa nuoren omaan elämään. Vastaajista 39 % ilmaisi olevansa huolissaan läheisestään, 11 % koki olevansa ärtynyt tai alakuloinen, 9 % koki tilanteen vaikut- tavan kaverisuhteisiin, 9 % koki tilanteen vaikuttavan perhesuhteisiin. Vastaajista 8 % ilmaisi asian vaikuttavan nukkumiseen, 5 % syömiseen sekä koulunkäyntiin, vapaa-aikaan ja harrastuksiin. 4 % vastaajista kertoi tilanteen vaikuttavan arkeen ja kotitöihin sekä 2 % kertoi tilanteen vaikuttavan omaan talouteen paljon. Prosentti vastanneista kertoi läheisen tilanteen rasittavan itseä hyvin paljon. Nuoret toivovat aikuisten olevan tavoitettavissa ja kysyvän kuulumisia Toisella asteella opiskelevilta nuorilta kysyttiin, keneltä he olivat saaneet apua ja tukea tilanteeseen, jossa heillä on mahdollisesti ollut huolta joko itsestään tai läheisestään. Vastaaja sai vastata useamman vaihtoehdon. Jos huolta oli ollut, perhe (43 %) tai kaverit (47 %) osoittautuivat tärkeimmiksi tuen antajiksi. Vastaajista 21 % kertoi keskustelun kumppanin kanssa olevan mahdollista. 15 % vastauksissa kerrottiin, että on voitu jutella opettajan, kouluterveydenhoitajan tai jonkun muun koulussa olevan ammattilaisen kanssa. Vastaajista 8 % kertoi saaneensa keskusteluapua koulun ulkopuoliselta sosiaalitai terveydenhuollon ammattilaiselta. Vastaajista 10 % ilmaisi, ettei asiasta ole puhuttu kenenkään kanssa. ”Mielenterveysongelmista tms. pitäis alkaa puhua paljon jo 7-luokalla, sillä moni sairastuu yläasteen aikana.” – toisen asteen opiskelija Lähes puolet vastaajista toivoi, että asiasta puhuttaisiin enemmän oppitunneilla ja että aiheesta saisi lisää tietoa. Nuorista 38 % toivoi, että aikuiset kysyisivät enemmän, mitä kuuluu. Vastauksista 37 %:ssa toivotaan, että voisi puhua enemmän terveydenhoitajan tai muun ammattiauttajan kanssa. ”Tarvitsisin konkreettisia keinoja, miten toimia, kun läheisellä menee huonosti ja miten asiaan tulee itse suhtautua. Mistä voin hakea läheiselle apua? Miten voin itse auttaa ja kuinka suuri huoli itse tulee kantaa toisen vaikeuksista?” – toisen asteen opiskelija Kysy nuorelta -oppitunneilla käsiteltiin mielenterveyden haasteita ja päihteiden väärinkäyttöä erityisesti läheisen näkökulmasta Kysy nuorelta -hankkeessa on pidetty useita toisen asteen oppitunteja Varsinais-Suomen alueella. Oppitunnilla on käsitelty mielenterveyden haasteita ja päihteiden väärinkäyttöä erityisesti läheisen näkökulmasta. Oppitunnin tavoitteena on ollut lisätä tietoutta, poistaa stigmaa sekä kertoa saatavilla olevasta avusta. Tavoitteena on 23

ollut auttaa nuoria tunnistamaan mahdollinen hoivatilanne omassa elämässään sekä lisätä yleistä tietoisuutta aiheesta. Oppituntimateriaaliksi on tuotettu Kysy nuorelta -lyhytelokuvasarja. Lyhytelokuvat kertovat monista tunteista ja ajatuksista, joita voi herätä, kun on huoli läheisestä. Lyhytelokuvien katselemisen yhteydessä on ollut tärkeä käsitellä esiin nousevia tunteita. Tunnetyöskentelyyn sopii Mentimetersovellus, jonka avulla voi luoda kysymyksiä, joihin nuoret pystyvät vastaamaan nimettömästi. Tavoitteena on normalisoida aihetta myös yleisemmällä tasolla; tässä on hyödynnetty esimerkiksi Kahoot-peliä, jossa kysymykset ovat liittyneet ajankohtaisiin uutisiin mielenterveydestä tai julkisuuden henkilöiden kertomiin omakohtaisiin kokemuksiin läheisenä olemisesta. Keskeinen osa tunnin antia on ollut nuoren kokemustoimijan, hankkeessa koulutetun vapaaehtoisen koululähetin, kertoma oman elämänsä selviytymistarina. Nuorilla on ollut mahdollisuus esittää koululähetille kommentteja ja kysymyksiä puheenvuoron jälkeen, mikä on koettu tärkeäksi. ”Nuorten aikuisten pitäisi kertoa omia selviytymistarinoita esim. vanhemman alkoholismista.” – toisen asteen opiskelija Kysy nuorelta -oppituntien palaute on ollut valtaosin hyvää ja nuoret ovat pitäneet teeman käsittelyä oppitun- edellyttää luottamuksen rakentamista nuoren kanssa – luottamus ei synny hetkessä. Oleellisia tekijöitä avoimeen, luottamukselliseen vuorovaikutukseen ovat nuoren kokemukset osalliseksi ja kuulluksi tulemisesta. Oikea-aikaisen ohjaamisen ja tukemisen tarjoaminen mahdollistavat tuen tarpeeseen vastaamisen. Tuen tarpeisiin voidaan vastata niin opiskelijahuollon palveluilla kuin myös hyödyntämällä aktiivisesti esimerkiksi järjestöjen osaamista. Kysytään nuorelta, mitä hänelle kuuluu ja kysytään se monta kertaa. Uusi Vertaistuki verkossa -hanke on pyörähtänyt käyntiin Kysy Nuorelta -hanke on saatu valmiiksi, mutta työ nuorten mielenterveys- ja päihdeläheisten tukemiseksi jatkuu, sillä Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFamilla on startannut uusi, nuorille suunnattu Vertaistuki verkossa -hanke. Hankkeessa kehitetään verkossa tapahtuvaa yksilö- ja ryhmämuotoista tukea nuorille 15-29 -vuotiaille, joilla on kokemusta siitä, kun läheinen oireilee psyykkisesti tai käyttää päihteitä väärin. Lisäksi hankkeessa testataan uusia verkkovapaaehtoistoiminnan muotoja yhdessä nuorten kanssa ja juurrutetaan toimivia muotoja osaksi yhdistyksen toimintaa. Myös NUOREN KOHTAAMINEN ON Kysy Nuorelta -hankAVOINTA KESKUSTELUA JA EDELLYTTÄÄ keessa kehitettyjen oppituntien toteuttaLUOTTAMUKSEN RAKENTAMISTA minen etänä jatkuu. NUOREN KANSSA – LUOTTAMUS EI Verkossa tarjotSYNNY HETKESSÄ. tavat tuen muodot voivat olla ammattineilla tärkeänä. Palautteissa on toistunut laisen tai koulutettujen vertaisten toteutkokemus siitä, että aihetta ei käsitellä tamia. Tuki voi olla esimerkiksi etäkestarpeeksi ja että aihe sopii oppilaitoksiin kustelutuki työntekijän kanssa videovähyvin. litteisesti tai puhelimitse ja halutessaan mukaan keskusteluun voi saada koulutetun vertaisen. Kysytään nuorelta, mitä Tuen voi myös löytää erilaisista teemalhänelle kuuluu ja kysytään lisista verkkoryhmistä, kuten vertaisten se monta kertaa ohjaamasta Prospect- ryhmästä. Erittäin Jotta nuori mielenterveys- tai päihdeläonnistuneen pilotoinnin jälkeen nuorille heinen saisi tarvitsemansa avun, tulee suunnattua Prospect-ryhmää pyritään hänen tilanteensa ensin tunnistaa. kehittämään ja jatkamaan eteenpäin verkNuori tulee kohdata hänen ympäriskomuotoisena. töissään ja hänen ehdoillaan. Nuoren Verkossa tapahtuva tuki avaa kohtaaminen on avointa keskustelua ja uusia ovia vertaistuellisen toiminnan 24 toteuttamiseen ja voi myös osaltaan madaltaa kynnystä puhua mieltä painavista asioista. Verkkopohjaisen tuen kehittämisellä ei kuitenkaan koskaan ole tarkoitus korvata kasvotusten toteutettavaa tukea, joka on edelleen monelle nuorelle erittäin tärkeää, etenkin nyt koronarajoitusten jälkeen. Verkossa toteutettavan tuen lisääntyminen on silti ollut monille myös iso helpotus, sillä avun hakeminen kasvotusten voi tuntua liian pelottavalta tai muuten vaikeasti tavoitettavalta. NUORET TOIVOVAT AIKUISTEN OLEVAN TAVOITETTAVISSA JA KYSYVÄN KUULUMISIA. Vertaistuki verkossa -hankkeessa pyritään mahdollistamaan tuen saanti myös anonyymisti esimerkiksi avoimilla chateilla ja Discord -kanavalla, joihin voi tulla juttelemaan valitsemallaan nimimerkillä. Verkkomuotoisuus mahdollistaa myös vertaistuen nuorten välillä, jotka voivat asua täysin eri puolella Suomea eivätkä siis muuten välttämättä kohtaisi. Myös vapaaehtoisuuden mahdollisuudet laajenevat verkon kautta. Nuorten elämään kuuluu usein kaupungin vaihtaminen esimerkiksi opiskelujen takia, jolloin on tärkeää, että itselle merkittävää vapaaehtoistoimintaa tai vertaistukea voi jatkaa myös uusilta kotikulmilta. Verkon avulla vapaaehtoinen voi esimerkiksi jutella kotisohvaltaan chatissa vertaisen roolissa työntekijän työparina tai toimia videopuhelun kautta tukihenkilönä tuettavalle, joka ei asu samassa kaupungissa. Verkko myös mahdollistaa sen, että vapaaehtoisena voi toimia yhä enemmän juuri silloin kuin itselle sopii ja vaikka vain kertaluontoisesti. Lisää Vertaistuki verkossa -hankkeesta ja ajankohtaisesta toiminnasta voit lukea ZZZYVÀQIDPLÀYHUWDLVWXNHDYHUNRVVD Teksti: Karoliina Korhonen Kuva: Kysy nuorelta -hanke 3/2021

TUTUSTU KYSY NUORELTA -MATERIAALEIHIN .DLNNLPDWHULDDOLWO|\W\YlWRVRLWWHHVWDZZZYVÀQIDPLÀN\V\ nuorelta Kysy nuorelta -lyhytelokuvasarja kertoo niistä monista tunteista ja ajatuksista, joita voi herätä, kun on huoli läheisestä. Lyhytelokuvasarjan löydät YouTubesta.  kanssa käytävän keskustelun apuvälineenä. Kortit ovat ladattaYLVVDWLODWWDYLVVDRVRLWWHHVWDZZZYVÀQIDPLÀN\V\QXRUHOWD Näe näkymätön -dokumentti on läpileikkaus nuoren hoivaajan elämästä, näkymättömyyteen kasvamisesta ja lopulta nähdyksi tulemisesta. Annikan lapsuutta on varjostanut äidin vakava masennus ja Menieren tauti. Dokumentissa Annika tapaa elämänsä varrella merkityksellisiksi nousseita ammattilaisia, jotka ovat nähneet ja kohdanneet hänet. Dokumentin löydät YouTubesta. Kysy nuorelta -podcast kertoo aitoja tarinoita nuorten elämästä psyykkisesti sairastavan tai päihteitä väärinkäyttävän läheisen ULQQDOOD3RGFDVWLQO|\GlW6SRWLI\VWlMD6RXQG&ORXGLVWD Nuoren hoivaajan tunnusmerkit antavat suuntaa siitä, millaisesta nuoren käyttäytymisestä ja millaisista piirteistä nuoren hoivaajan voisi tunnistaa. Nuoren hoivaajan tunnusmerkistö RQODGDWWDYLVVDWLODWWDYLVVD RVRLWWHHVWDZZZYVÀQIDPL ÀN\V\QXRUHOWD  Kysy nuorelta -opas kokoaa tietoa ja työkaluja nuorten mielenterveys- ja päihdeläheisten tunnistamiseen, kohtaamiseen, ohjaamiseen ja tukemiseen. Opas on ladattavissa osoitteesta: ZZZYVÀQIDPLÀN\V\QXRUHOWD Huolikortit pitävät sisällään väittämiä sellaisten lasten ja nuorten kokemuksista ja elämästä, joiden läheinen on sairastunut ja on syytä epäillä, että läheisen tilanne kuormittaa tai huolestuttaa nuorta. Korttien tavoitteena on tehdä nuorelle ja ammattilaiselle näkyväksi nuoren kantama huoli, vastuut ja kuormitus, helpottaa nuoren tilanteeseen liittyvien kokemusten ja tunteiden tunnistamista ja sanoittamista sekä toimia nuoren 3/2021 Nuoret hoivaajat -opintojaksokokonaisuudella perehdytään nuoret hoivaajat (young carers) -ilmiön perusteisiin. 022&RSLQWRMDNVRLOOD tutustutaan ilmiön käsitteellisiin ja teoreettisiin lähtökohtiin, hoivan käsitteeseen ja hoivaan kokemuksena sekä nuorten hoivaajien yhteiskunnalliseen asemaan ja tuen tarpeeseen. Kokonaisuus on toteutettu Kysy nuorelta -hankkeen ja ALISA-projektin \KWHLVW\|VVl022&RQWXRWHWWXRVDQD7XUXQ\OLRSLVWRQMD,Wl Suomen yliopiston Osaamispuu yhteistyötä. 25

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Huomioidaan myös sairastuneen läheiset K KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ un tyttäreni sairastui lähes 30 vuotta sitten, oli ovat usein lyhyitä. Valitettavasti ei ole tavatonta, että heti kun maailma aivan erilainen. lääkkeet on määrätty, sairastunut kotiutetaan. Osa sairastuneista Ei ollut verkkopalveluja, sillä internet oli verratjopa ilman jatkoseurantaa. tain uusi keksintö ja sen käyttö todella vähäistä. Läheskään kaikki sairastuneet eivät edes pääse sairaalahoiTuohon aikaan omaisen oli vaikea löytää mitään toon tai terapeutille ja avohoidossa yritetään pitää mahdolapua mielenterveysasioihin. Sairastunut lisimman pitkään. Tässä tilanteessa otettiin sairaalaan, mutta omaisen tiedonomainen tai läheinen voi uupua. He saanti oli vähäistä. voivat myös pohtia, uskaltaako asiasta Onneksi tänä päivänä mielenterveysasipuhua kenellekään ja miten ylipäänsä oista on alettu puhumaan avoimemmin pitää toimia. Sillä kaikesta avoimuudesta ja verkosta löytää tietoa ja monenlaisia huolimatta voi olla vaikea tunnustaa, että paikkoja, joista saa apua. Toisaalta voi mielenterveysongelmat koskettavat omaa olla vaikeata tunnistaa, kuulunko mielenperhettä tai läheistä ystävää. terveysomaisiin. Tämä koskee erityisesti Lasten ja nuorten sairastuessa tilanne lapsia ja nuoria. Varsinkaan pienet lapset on vielä vaikeampi, koska vanhempi eivät usein tunnista tilannettaan. He saatvoi kokea ikään kuin epäonnistuneensa tavat pitää nykytilaa normaalina, vaikka vanhempana. Näinhän asia ei todellakaan vanhemman tai vanhempien mielen ole, vaan sairastumisia sattuu, vaikka sairaus vaikuttaisi arkeen. perhe-elämä olisi täysin tasapainossa. Myös vanhemmat voivat salata tilanUsein myös ajatellaan, että lasten tai teensa mahdollisimman pitkään, ehkä nuorten käytöshäiriöt tai muu epätapelätään lasten huostaanottoa tai liiallista vallinen käytös johtuu kasvuun liittysekaantumista perheen asioihin. Tämän vistä asioista tai nuoren mielen kuohunvuoksi olisi hyvä, jos esimerkiksi neuvonasta, eikä tunnisteta mahdollista mielen lakäyntien yhteydessä otettaisiin sairautta. Vaikeasta tilanteesta YMPÄRI MAATA SIJAITSEVISTA aina puheeksi, miten arki sujuu huolimatta kannustan kaikkia kotona. Myös kouluissa opettajat rohkeasti ottamaan yhteyttä FINFAMI-YHDISTYKSISTÄ SAAMME voisivat seurata ja kysyä lapselta, hoitotahoon, jos ongelmia MONENLAISIA, MEILLE OMAISILLE mikä hänellä on hätänä ja onko esiintyy. Sillä tilanteen pitkittyessä RÄÄTÄLÖITYJÄ PALVELUJA. kaikki kotona hyvin, jos oppilaalla ja ilman hoitoa ongelmat yleensä on poikkeavaa käytöstä. Opettaja pahentuvat. voisi ohjata lapsen tai nuoren kouluterveydenhoitajalle, missä Voitte myös luottamuksellisesti kääntyä meidän mielenterasiaa voisi tarkastella lähemmin ja miettiä, mitä apua perhe veysomaisten oman yhdistyksen, FinFamin ja sen alueyhdismahdollisesti tarvitsee. tysten puoleen. Ympäri maata sijaitsevista FinFami-yhdistykVaikka mielenterveysasioissa on tultu avoimemmiksi, on sistä saamme monenlaisia, meille omaisille räätälöityjä palvevarmasti edelleen hämmentävää kohdata todellisuus silloin, kun luja. Saamme paljon tietoa ja hyviä neuvoja sekä vertaistukea, ongelmat tulevat liian lähelle. Kun ne koskettavat esimerkiksi jotka auttavat meitä jaksamaan vaikeissakin elämän tilanteissa. omaa perheenjäsentä tai läheistä ystävää. Tilanteessa luultavasti jokainen miettii, miten tästä jatketaan eteenpäin. Varsinkin tänä Hyvää syksyä ja alkutalvea! päivänä, kun hoitoon pääsy on todella vaikeaa ja hoitojaksot 26 3/2021

Oppaita lasten ja nuorten vanhemmille Opas masentuneen nuoren vanhemmille sisältää tietoa ja tarjoaa tukea vanhemmille masentuneen nuoren kanssa toimimiseen. Vanhemman on tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan selviytyäkseen arjesta nuoren kanssa ja voidakseen olla nuoren tukena. Opas on ladattavissa (PDF) maksutta Pirkanmaan FinFamin sivuilta ja sitä voi myös tilata painettuna. Lastenkirjaa “Isi, piirretäänkö kirahveja?” ei tällä hetkellä ole saatavilla sähköisenä versiona. Kirjan painettua versiota voi tiedustella sähköpostitse: omaiset@finfamipirkanmaa.fi Tutustu myös muihin oppaisiin: www.finfamipirkanmaa.fi/oppaat-ja-materiaalit/ Is ppiirretäänkö Isi, rretäänkö kirahveja? k rah eja? -lastenkirjan lastenk rjan avulla a ulla voi o käsitellä ja puhua lasten kanssa mielenterveyteen liittyvistä haasteista. Lorem ipsum 3/2021 27

Välittävä työkulttuuri ja ennalta ehkäisevät toimet työkyvyn tukemisessa ovat sekä työyhteisön että yhteiskunnan etu. Haastan kaikki mukaan vahvistamaan mielen hyvinvointia ja hyvää mieltä työpaikoilla. Kysytään, kuinka sinä voit, kuunnellaan ja autetaan, sanoo FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen. MONI MIELENTERVEYSOMAINEN UUPUU työn ja kuormittavan elämäntilanteen yhteensovittamiseen Mielenterveyden oireilu kuormittaa läheisiä ja voi vaikuttaa myös heidän työkykyynsä. Myönteinen asenneilmapiiri, työelämäjoustot, varhainen tuki ja ennaltaehkäisevät palvelut vahvistavat läheisten jaksamista arjessa ja työelämässä. 28 J oka toinen suomalainen kärsii mielenterveyden häiriöstä jossain vaiheessa elämäänsä. Sairastuneen ympärillä on aina myös läheisiä, joista suuri osa on työelämässä. Moni heistä pitää huolta sairastuneesta ilman tukea, ansiotyön ohessa. Psyykkinen oireilu heijastuu lähellä oleviin ja voi sitoa heidät jatkuvaan päivystysvalmiuteen. Kuormittavan läheistilanteen vaikutuksia ja läheisten tuen tarvetta ei kuitenkaan usein tunnisteta. – Mielenterveysomaisten jaksaminen työelämässä on usein koetuksella. Keskittyminen tai työstä palautuminen on vaikeaa, jos sairastunut vaatii jatkuvasti huomiota, pitää öisin hereillä, soittelee kymmeniä kertoja päivässä tai on itsetuhoinen, kertoo mielenterveysomaisjärjestö FinFamin toiminnanjohtaja Pia Hytönen. Inhimillisen hädän ja huolen rinnalla kulkee myös hälyttäviä lukuja ja tilastoja. OECD:n esittämän arvion mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomessa vuosittain noin 11 miljardia euroa. Mielenterveyssyiden takia menetetään arviolta 17 miljoonaa työpäivää vuodessa. Mielenterveyden sairaudet ovat myös yleisin peruste jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle sekä sairauspoissaolojen suurin ja rajuimmin kasvava syy. 3/2021

– Kuka tahansa voi joutua tilanteeseen, joka kuormittaa, uuvuttaa ja vaikuttaa työssä jaksamiseen. On kaikkien etu, että näissä tilanteissa työpaikoilla on olemassa toimivat käytännöt esimerkiksi puheeksi ottamiseen ja eteenpäin ohjaamiseen. tabu monilla työpaikoilla, jolloin oma vaativa elämäntilanne saatetaan salata. Ymmärtävä työilmapiiri ja avoin vuorovaikutus tukevat hyvinvointia ja edistävät organisaation menestystä. – Kokemus siitä, että minua kuul- MONI HUOLEHTII PSYYKKISESTI SAIRASTUNEESTA LÄHEISESTÄÄN TYÖN OHESSA. Työelämässä olevien mielenterveyttä voidaan edistää tukemalla esimiesten ja työntekijöiden mielenterveystaitoja ja stressinhallintakeinoja. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan vaikeassa elämäntilanteessa olevien työntekijöiden on myös voitava sovittaa ja muokata työtehtäviä, tehdä lomajärjestelyjä tai töitä etänä, lyhentää työpäivää tai jäädä määräajaksi pois työstä. FinFamin tuoreen kyselyn mukaan kuitenkin noin kolmannes vastaajista kertoi, että heillä ei ollut lainkaan joustavia työkäytäntöjä, jotka tukevat jaksamista kuormittavassa elämäntilanteessa. Ymmärtävä työilmapiiri on asennekysymys Avoin keskustelu mielenterveydestä vähentää mielenterveyden ongelmiin liittyvää stigmaa ja häpeää. Työyhteisön tulisi viestiä ymmärtävänsä, että mielenterveyden sairaudet koskettavat monia sen jäseniä joko suoraan tai välillisesti. Mielenterveysongelmat ovat silti edelleen laan, merkitsee paljon. Keskinäinen luottamus, erilaisuuden kunnioittaminen sekä myönteinen työilmapiiri, jossa työntekijä uskaltaa ottaa puheeksi esimiehen kanssa tilanteensa ja joustojen tarpeen, ovat menestyksekkään työkulttuurin ja toimivan työyhteisön rakennusaineita. Mielen hyvinvointiin panostaminen tuo säästöjä Sijoitus mielenterveyteen maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti. Työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen on koko yhteiskunnan etu, kun sairausetuuksien käyttö vähenee ja työpanoksilla turvataan mm. tulevaisuuden palveluita ja eläkkeitä. Myös työnantajan näkökulmasta mielen hyvinvointiin panostaminen kannattaa: sairauspoissaolo- ja muut työelämäkustannukset vähenevät, työntekijöiden sitoutuminen, tehokkuus ja työssä jaksaminen paranevat ja työnantajakuva on houkutteleva, kun työnantaja huomioi raskaan elämäntilanteen vaikutukset. Hyödyt ovat siten sekä taloudellisesti että inhimillisesti merkittäviä. – Ansiotyön ja kuormittavan elämäntilanteen kuten omaistilanteen voi sovittaa yhteen. Työ on monelle mielenterveysomaiselle tärkeä osa omaa elämää ja jopa henkireikä, joka antaa mahdollisuuden keskittyä muuhun kuin läheisen sairastumiseen ja johon halutaan panostaa omien voimavarojen mukaan. – Halu huomioida kuormittavan elämäntilanteen vaikutukset tulee olla aidosti osa työpaikan toimintakulttuuria. Siitä hyötyy niin työnantaja kuin työntekijäkin, päättää Hytönen. FinFami toteutti 4.-8.10.2021 työn ja kuormittavien elämäntilanteiden yhdistämiseen liittyvän Työ tukee -somekampanjan. Kampanja järjestettiin mielenterveysomaisten valtakunnallista päivää eli Ilonan päivää (9.10.) edeltävällä viikolla. Kampanjan avulla välitettiin tietoa erityisesti mielenterveysomaistilanteen tunnistamisesta, puheeksi ottamisesta ja tukemisesta työpaikoilla. Työministeri Tuula Haatainen oli mukana tukemassa Työ tukee -kampanjaa. Kampanjasta ja mielen hyvinvoinnin vahvistamisesta työpaikoilla voit OXNHDOLVllÀQIDPLÀW\RWXNHH Teksti: Marika Finne Kuva: Mikko Mäntyniemi KERRO MIELIPITEESI LABYRINTTI-LEHDESTÄ VASTAAMALLA LUKIJAKYSELYYN FinFami julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Labyrintti-lehteä, joka on ainoa mielenterveysomaisten asioihin erikoistunut lehti Suomessa. Vastaa lukijakyselyyn ja vaikutat siihen, millainen lehti on tulevaisuudessa! Verkkokyselyyn vastataan anonyymisti (vastauksista ei voi tunnistaa yksittäisiä vastaajia) ja vastaaminen vie noin 5 minuuttia. Löydät kyselyn verkosta osoitteesta finfami.fi/ ajankohtaista/labyrintinlukijakysely/ Kiitos avustanne! 3/2021 29

Kysely työn ja kuormittavien elämäntilanteiden yhteensovittamisesta FinFami toteutti kyselyn, joka kartoitti, millaisia työn ja kuormittavien elämäntilanteiden yhteensovittamisen käytäntöjä on olemassa. Mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä ja moni huolehtii psyykkisesti sairastuneesta läheisestään työn ohessa, ilman tukea. FinFami toteutti syksyllä 2021 kyselyn työn ja kuormittavien elämäntilanteiden kuten omaistilanteen yhteensovittamisesta. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään, millaisia joustavia työkäytäntöjä on olemassa silloin, kun oma jaksaminen on koetuksella. Kysely oli suunnattu kaikille työelämän toimijoille ja sitä jaettiin verkostojen ja sosiaalisen median kanavien kautta. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 860 kappaletta. Vastaajista ylivoimainen enemmistö, 94%, oli naisia (n=809). Suurin osa vastaajista (90%) oli iältään 30-62 -vuotiaita. Vastaajista suurin osa työskenteli julkisella sektorilla (50%), toiseksi eniten yksityisellä sektorilla (35%) ja kolmanneksi eniten kolmannella sektorilla (12%). Kyselyyn vastanneista 27 prosentilla oli läheisen mielenterveyteen liittyvä tilanne, joka kuormitti työssä jaksamista. Lisäksi vastanneista 44 prosentilla oli jokin muu kuormittava elämäntilanne, joka vaikutti työhön. Kuormittavasta elämäntilanteesta oli helpointa puhua ensisijaisesti alaisten kanssa ja toiseksi helpointa oli keskustella tilanteesta työterveyshuollon kanssa. Vastaajista 55 prosentilla oli työpaikallaan joustavia käytäntöjä. Kuitenkin jopa 30 % kaikista vas- taajista koki, ettei heidän työpaikallaan ole työssäjaksamista tukevia käytäntöjä (omaistaustaisista vastaajista 31%). Kyselyn avulla saatiin yhteensä 241 vinkkiä joustavista työkäytännöistä, joita voi soveltaa kaikenlaisissa kuormittavissa elämäntilanteissa. Näistä ja kyselyn muista tarkemmista tuloksista tiedotetaan myöhemmin lisää. Kuormittavia elämäntilanteita voi tulla vastaan kenelle tahansa ja monelle mielenterveysomaisille työ on henkireikä ja mahdollisuus keskittyä omaan uraan. Myötätuntoinen ja tilannetajuinen johtajuus ei maksa euroakaan, mutta sairauslomat ovat työnantajalle kallis lasku sekä inhimillisesti että taloudellisesta näkökulmasta katsottuna. Mahdollistetaan työelämä kaikille! Teksti: Jaana Humalto Kyselystä lyhyesti ● ● ● ● ● Kyselyyn vastasi 860 henkilöä Vastaajista ylivoimainen enemmistö oli naisia (94%) Joustavien käytäntöjen top 3: saa vapaata tarvittaessa, liukuva työaika, etätyöt 30 % työntekijöistä koki, ettei heidän työpaikallaan ole työssäjaksamista tukevia käytäntöjä 55 % oli työpaikalla joustavia käytäntöjä Vertaistukea ryhmästä OLETKO MENETTÄNYT LÄHEISESI? Toivon polulla® -ryhmät läheisensä menettäneille OLETKO TULEVAISUUDEN VALINNOISSA TUKEA TARVITSEVA NUORI? Löydä oma tarinasi® -ryhmät nuorille aikuisille mieli.fi SuomenMielenterveys_177x64.indd 1 30 tukea ja apua ryhmissä puh. 040 173 2040 28.9.2021 15.03 3/2021

FinFami tarjoaa tukea, kun huoli läheisen mielenterveydestä kuormittaa FinFami-yhdistykset ympäri Suomen tarjoavat tietoa, tukea, toivoa sekä monenlaista toimintaa psyykkisesti sairastuneen läheisille. F inFami-yhdistykset ovat mielenterveysomaisten voimaantumisen ja kohtaamisen paikkoja. Koronavuosien aikana koko FinFamijärjestökentän verkossa tapahtuvaa toimintaa on kehitetty monipuolisesti, jotta mahdollisimman moni omainen asuinpaikasta riippumatta pääsee järjestön toiminnan pariin. Paikan päällä tapahtuvaa omaisten tukea tarjotaan edelleen jokaisessa FinFami-yhdistyksessä. Muun muassa maksuttoman omaisneuvonnan, paikan päällä toimivien vertaistukiryhmien ja virkistystoiminnan lisäksi FinFami-yhdistykset tarjoavat tukea verkossa. Sieltä löydät mm. verkkoluentoja, verkossa toimivia vertaistukiryhmiä, FinFamin tuottamia oppaita, Mahdollisuuksia -verkkopalvelun sekä FinFamin Labyrintti-jäsenlehden. FINFAMIN YMPÄRI SUOMEN TARJOAMA OMAISNEUVONTA on mahdollisuus pysähtyä omien ajatusten ja kysymysten äärelle. Omaisneuvonnasta läheinen voi saada tukea muuttuneeseen elämäntilanteeseen, vinkkejä omaan jaksamiseen psyykkisesti sairastuneen läheisen rinnalla, tietoa psyykkisistä sairauksista ja palvelujärjestelmästä sekä samalla tietoa FinFamin tarjoamasta, omaisille suunnatusta tuesta. Maksutonta omaisneuvontaa tarjoavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. FINFAMI TARJOAA MONENLAISTA TOIMINTAA VERKOSSA. Kaipaatko esimerkiksi verkossa toimivaa vertaistukea, johon voi osallistua asuinpaikasta riippumatta? FinFami-yhdis- 3/2021 tykset järjestävät erilaisia etänä tai verkossa toteutettavia vertaistukiryhmiä. Niihin voi osallistua paikkakunnasta riippumatta. Syksyllä 2021 on vielä tulossa mm. vanhemmille, aikuisille lapsiomaisille, sisaruksille ja kaikille omaisille suunnattuja ryhmiä. Tutustu osoitteessa ÀQIDPLÀYHUNNRU\KPDW FINFAMI TARJOAA TUKEA LÄHEISILLE MYÖS VERKOSSA. FINFAMIN MIELENTERVEYSOMAISILLE JA AMMATTILAISILLE SUUNNATUT VERKKOLUENNOT ovat katsottavissa veloiWXNVHWWDÀQIDPLÀYHUNNRVLYXMHQNDXWWD Luentotallenteita on tehty yli 44 kappaletta useista eri aiheista. FinFamin tuottamat verkkomateriaalit ja -luennot tukevat myös ammattilaisten työtä. Verkkoluennon tai sen tallenteen voi esimerkiksi ottaa työpaikan tai oppilaitoksen kehittämispäivän teemaksi tai jakaa sitä täydennyskoulutusmateriaalina työntekijöille ja opiskelijoille. MIELENTERVEYSOMAISTEN OMA MAHDOLLISUUKSIAVERKKOPALVELU on jokaisen tavoitettavissa asuinpaikasta ja kellonajasta riippumatta. Palvelusta löydät tietoa mielenterveysomaisena olon tueksi, vertaistukea ja -kokemuksia, tietoa keskusteluavusta, tietoa arjen palveluista (tuetut lomat, siivous, kauppakassipalvelut, lapsiperheiden palvelut), vink- kejä taloushuoliin, tietoa mielenterveyden häiriöistä ja mm. muista palveluista. Mahdollisuuksia -palvelusta löydät myös omaisten oman hyvinvointiosion, josta voit ammentaa ideoita omiin hyvinvointihetkiin. FinFami-yhdistykset ovat tuottaneet mielenterveysomaisten tueksi myös monia SÄHKÖISIÄ MATERIAALEJA. Läheisille ja ammattilaisille suunnattuja oppaita on tehty monesta omaisia koskettavasta teemasta, ja niitä voi pääsääntöisesti ladata maksutta FinFamin verkkosivuilta. Myös LABYRINTTI-LEHTI tarjoaa tietoa, vinkkejä, uusia ajatuksia ja vertaistukea omaisille ja ammattilaisille. Näköislehteä voit hyödyntää monessa tilanteessa: mm. tilanteissa, joissa ammattilaiset kohtaavat mielenterveysomaisia, oppilaitoksissa oppituntien materiaalina, kehittämistyössä kuten omaishoitajamyönteisen työpaikan kehittämisessä, päätöksenteossa ja erilaisten elämäntilanteiden ymmärtämisessä. Voit lukea näköislehteä FinFamin verkkosivuilta, jossa on tällä hetkellä luettavissa noin 25 lehteä. Osaa lehdessä julkaistuista artikkeleista voit lukea myös yksittäin FinFamin verkkosivuilta. Ota rohkeasti yhteyttä FinFamiin tai jos tiedät jonkun, joka hyötyisi toiminnastamme, kerro siitä eteenpäin. Teksti: Jaana Humalto 31

FinFamin Omaispäivillä puhuttiin mielenterveysomaisten resilienssistä FinFamin neljännet Omaispäivät järjestettiin syyskuussa. Verkkovälitteinen tapahtuma oli avoin kaikille finfamilaisille ja se keräsi ennätysmäärän osallistujia. F inFami on järjestänyt kahden vuoden välein valtakunnalliset Omaispäivät, joiden aikana osallistujat saavat ajankohtaista tietoa mielenterveysomaisten ja -perheiden hyvinvoinnista. Päivä tarjoaa RPDLVLOOHMDÀQIDPLODLVLOOHLUWLRWRQDUMHVWD asiantuntijatiedon, vertaiskokemusten, virkistyksen ja yhdessä voimaantumisen keinoin. Tänä vuonna Omaispäivä toteutettiin teemalla omaisen resiliessi. Poikkeustilanteesta johtuen tapahtuma järjestettiin virtuaalisesti helppokäyttöisen vuorovaikutusympäristön kautta. Osallistujia oli ennätysmäärä: tapahtumaa VHXUDVL\KWHHQVl\OLÀQIDPLlaista niin omaiskatsomoissa (Nurmes, Joensuu, Rovaniemi, Salo ja Tampere) kuin omien kotiyhteyksienkin kautta. Hybriditoteutus oli onnistunut ja päivä antoisa, sillä tapahtuma sai erinomaiset arviot ja suurin osa osallistujista toivoi vastaavanlaista toteutusta myös jatkossa. FinFamin Omaispäivän avasi eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen vaikuttavalla, omakohtaisia kokemuksia sisältävällä puheella. Puheen toivoa ja avoimuutta kannustava ote vaikutti mukana olleet kuulijat. Fight Back Pekka alias Pekka HyysaloMRQNDOXSDDYDDXUDIUHHVW\OH laskijana päättyi vakavaan loukkaantumiseen, kertoi rankoista kokemuksistaan ja toipumisestaan. Pekka valoi vahvalla taistelutahdollaan ja periksiantamattomuudellaan selviytymisen uskoa sekä vahvisti puheenvuorollaan toivoa. Voimavarakeskeisestä, asiakkaan omaan hoitoon osallistavasta näkökulmasta sekä toiveikkuuden ja elämän merkityksellisyyden tärkeydestä puhui 32 Omaispäivillä PsT, psykologi Esa Nordling. Perheen resilienssiä avasi kouluttajapsykoterapeutti ja työnohjaaja Terhi Kotilainen. Päivien aikana saatiin kuulla myös kokemusasiantuntija Saaran tarina, jossa hän avasi omaa selviytymisprosessiaan sekä kuvasi avoimuuden ja avun saamisen tärkeyttä silloin, kun vanhemmalla on mielen sairautta. Omaispäivä päättyi muusikko, itseään kulttuurin sekatyömieheksi tituleeranneen, Mikko Kuustosen lämminhenki- FinFamin Omaispäivän lopuksi koostettu sanapilvi kertoi siitä, mitä osallistujat saivat päivästä mukaansa. seen esitykseen. Musiikillisen tuotannon lisäksi hän kertoi omakohtaisia kokemuksia jakamisen, resilienssin, yhteisöllisyyden ja ammattiavun merkityksestä. Mikko mm. kuvasi vertaistuen ja aktiivisen ihmettelyn olleen hänelle yksi kantava voima poikkeusajasta selviytymisessä. Hän myös painotti sitä, miten tärkeä on muistaa, että meillä on tämä ”ARVOSANA PÄIVÄLLE: 10+. OLI TODELLA LOISTAVA PÄIVÄ, IHAN NAPPI PUHUJAT JA MEILLÄ ETÄKATSOMOSSA OLI FIILIS KORKEALLA.” hetki ja miten siitä hetkestä on hyvä tehdä itselleen paras mahdollinen niillä puitteilla, mitä meillä milloinkin on. Päivän aikana oli myös mahdollista jakaa kokemuksia omaa resilienssiä vahvistavista asioista, tavata toisia virtuaalisissa kahviloissa ja yleisesti tuoda esiin omia ajatuksia. Osallistujat mainitsivatkin omaa hyvinvointiaan vahvistaviksi tekijöiksi mm. hyvät ystävät, oma aika ja itselle mieluisat omat jutut kuten taide, teatteri, kirjallisuus, musiikki, valokuvaus, sauna, hengellisyys sekä luonto ja luonnossa liikkuminen. Lisäksi korostettiin vuorovaikutuksen ja vertaistuen, asioiden jakamisen ja puhumisen, omien rajojen vetämisen ja tarpeiden kuuntelun sekä sopivan itsekkäiden valintojen merkitystä. ”Keskeinen hyvän elämän osatekijä on resilienssi; se miten vaikeudet hyväksytään osaksi onnellista elämää, miten omat selviämiskeinot ja ympäristön resurssit saadaan käyttöön ja miten vaikeuksista päästään yli.” (Krisse Lipponen, Resilienssi arjessa, 2020) Teksti: Vaula Ollonen 3/2021

Kuva: Otava, Tero Takalo-Eskola Hei isä! Raskaimpia taakkoja ei tarvitse kantaa yksin. Jos tuntuu että omat voimat loppuvat, on aika toimia. Avun hakeminen ei ole liioittelua vaan oikea päätös! - Marja Lappalainen ja Jarkko Vehniäinen - Isien tukena kampanja Puolison tai lapsen haasteet mielenterveyden tai päihteiden kanssa kuormittavat isien arkea ja hyvinvointia. Tukea tilanteeseen olisi tarjolla, mutta usein häpeä ja tietämättömyys estävät avun hakemisen. Isien tukena on stigman vastainen kampanja, jossa kannustetaan isiä puhumaan ja hakemaan tukea omaan jaksamiseensa. Lue lisää julkisuudessa vaikuttavien henkilöiden ja tahojen terveisiä isille. www.isientukena.fi 3/2021 ITUA isille tukea arkeen 33

KOLUMNI Laura Suominen, asiantuntija aluetyö, Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami ry Kuka minä olen, kun olen vain minä? K olmevuotias lapseni On tärkeää muistaa, että se, että käpertyy kainalooni, on jotain yhtä, ei tarkoita, etteikö ja nostaa käteni voisi olla muutakin. Ihminen voi ympärilleen. Lämmin toimia useassa eri roolissa, ja olla tunne valtaa sisimsamaan aikaan sekä äiti, puoliso, päni. Toinen on vielä niin pieni ja ystävä että lapsi. Oma roolinsa hauras, ja monin tavoin minusta on kuitenkin myös olla vain minä riippuvainen. Imen tuota tarpeelitse. Se saattaakin olla rooleista lisuuden tunnetta itseeni, sillä haastavin, kun pyrkii määritteletiedän, että jonakin päivänä näin mään itsensä ilman ketään toista. ei enää ole. Kun lapsi kasvaa, Kuka minä olen, kun olen vain koittaa pian aika, jolloin minua ei minä? enää tarvita. Martelan mukaan merkitykTiedän kuitenkin, että aina sellisen elämän löytämiseksi on näin ei käy. Kaikille ei tule eteen tärkeää omata yhteys omaan elämäntilannetta, jolloin muutitseensä. Keskiössä on sen tunnistuisi sopivasti tarpeettomaksi. taminen, mikä saa oman elämän Joskus elämä antaa käteen tuntumaan merkitykselliseltä ja erilaiset pelikortit, ja sitä löytää huomaamaan ne asiat, minkä olevansa merkityksellisempi vuoksi nousta ylös aamuisin. On toiselle kuin mitä itse halutärkeää oppia tunnistamaan ja MERKITYKSELLISEN ELÄMÄN DLVL)LORVRÀFrank Martelan arvostamaan sitä, että juuri nyt LÖYTÄMISEKSI ON TÄRKEÄÄ OMATA mukaan ”elämän merkitys on on kaikki hyvin. tehdä itsestään merkityksellinen Merkityksellisyys koostuu YHTEYS OMAAN ITSEENSÄ. toisille ihmisille”. Mitä sitten, jos usein pienistä asioista. Aurinmuuttuu liiankin merkitykselliseksi? koisena päivänä kalliolla istuen ja katsellen, kun laineet lyövät Vaikka emme voi aina päättää, mitä elämä eteemme tuo, on rantaan. Hyvän ystävän halauksesta. Tuoreen kahvin tuokmeillä kuitenkin vapaus valita, miten reagoimme annettuun susta. Nauramisesta. Merkityksellisyys muodostuu yhtä lailla jo tilanteeseen. Haastavimmassakin ympäristössä on mahdollisuus olemassa olevien asioiden arvostamisesta, kuin uusien asioiden päättää, hyväksyykö tilanteen sellaisena kuin se on. On äärimsaavuttamisesta. mäisen tärkeää kokea, että teot ja valinnat ovat itse valittuja, Se, mikä on merkityksellistä itselle, on jokaiselle henkilösillä vain niin pystyy säilyttämään itsenäisyyden ja hallinnan kohtaista. Jokainen päivä on kuitenkin tärkeä oman hyvinvointunteen omasta elämästään. tisi kannalta. Älä siis odota huomiseen, vaan pyri tekemään jo Kun läheinen ihminen on avun tarpeessa, huoli toisen tilantästä päivästä merkityksellinen. Keskity siihen, mitä sinulla on teesta saattaa ymmärrettävästi ajaa oman elämän edelle. Jos ja mikä on omassa tilanteessasi mahdollista. On itsestä kiinni, kuitenkin liian pitkään keskittyy toisen hyvinvointiin ja asettaa kuinka suuri merkityksellisyyden tunteen täytyy olla, jotta sen muut etusijalle, kuormittaa se nopeasti omaa jaksamista. Silloin kokee riittäväksi. voi helposti unohtaa omat tarpeensa, ja kadottaa itsensä ilman Minulle riittää se, että lapseni haluaa käpertyä kainalooni. että sitä edes huomaa. Mikä riittää sinulle? 34 3/2021

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi info@finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 040 776 5911 pia.hytonen@finfami.fi Kehittämispäällikkö Karoliina Beckman puh. 040 523 8841 karoliina.beckman@finfami.fi Asiantuntija, viestintä Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Asiantuntija, vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Asiantuntija, yhdistyshallinto Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi Asiantuntija, aluetyö Laura Suominen puh. 040 192 2752 laura.suominen@finfami.fi Erityisasiantuntija, ESR Recovery-toipumisorientaatio mielenterveyspalveluissa Minna Kallunki puh. 045 800 4903 minna.kallunki@finfami.fi LAPPEENRANTA: https://finfami.fi/finfami-mielenterveysomaiset-etela-karjala-ry/ FinFami – Mielenterveysomaiset Etelä-Karjala ry p. 044 389 8425 harripirttimaki@gmail.com PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi ROVANIEMI: https://lappi.finfami.fi/ Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry Info.lapinmielenterveysomaiset@gmail.com HÄMEENLINNA: www.finfamikantahame.fi FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna toimisto@finfamikantahame.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050 528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Asemakatu 16, 70100 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.finfamipaijathame.fi/ Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 Lahti toimisto@finfamipaijathame.fi www.omaiset.fi p. 040 704 9913 PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry Itsenäisyydenkatu 35 B 3.krs, 28130 Pori puh. 044 303 6282 toimisto@finfamisatakunta.fi SALO: www.finfamisalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 toimisto@finfamisalo.fi SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Huhtalantie 2, 3. krs, 60220 Seinäjoki www.finfamiep.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 ark. 9-15 (neuvonta) www.vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kaarlelankatu 21, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen.

Kun yksi Kun yksi sairastuu sairastuu monen maailma monen maailma muuttuu. muuttuu. Et jää yksin. Et jää yksin.