MAINOSLIITE 13 KUNTIEN TIERA OY auttaa kuntakenttää toiminnan uudistamisessa Muutos tehdään yhdessä 22 JUKO RY vaikuttaa julkisaloilla kestävän työn teon puolesta 31 KULUTTAJALIITTO Vastuulliset valinnat megatrendinä - viherpesu vaarantaa kuluttajien luottamuksen 3 VR – Sähkössä on vetovoimaa MAINOSLIITE

MAINOSLIITE SKAALAUTUVA RATKAISU MERIMUOVIIN Suomalainen Riverrecycle Oy tekee kiertotaloudesta liiketoimintaa. M Teksti: Eevakaisa Mäntyranta erien muoviongelmaa on yritetty ratkaista monin tavoin. Helsinkiläinen Riverrecycle Oy on kehittänyt vesien puhdistamiseen kiertotaloutta edistävää, kannattavaa liiketoimintaa. ”Toimintamme ytimessä on prosessi, jolla vaikeasti kierrätettävät muovit muutetaan öljyksi ja saadaan takaisin kiertotalouteen”, toteaa toimitusjohtaja Anssi Mikola. ”Olemme rakentaneet yksittäisten joenpuhdistuslaitteiden ympärille kokonaisen kierrätysjärjestelmän, joka toimii, koska se parantaa kaikkien osapuolten elämää.” 2 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”Ensimmäisenä tuomme yleensä paikalle joenpuhdistuslaitteiston, joka pysäyttää jätteiden kulkeutumisen mereen ja nostaa ne ylös joesta. Lopullisena tavoitteena on kuitenkin luoda järjestelmä, jolla pystymme tarjoamaan paikallisille asukkaille mahdollisuuden toimittaa muoviroskansa suoraan meidän raaka-aineeksemme korvausta vastaan. Näin vältytään kokonaan jätteen päätymiseltä vesistöihin.” Nyt toteutuksessa olevien projektien opit ovat skaalattavissa myös muihin kohteisiin ympäri maailman. ”Tällä hetkellä nostamme päivittäin ylös joesta vasta viisi tonnia muoviroskaa”, toteaa Mikola. ”Meillä on kahdeksan projektia rakenteilla Aasiassa, joten määrän on tarkoitus kasvaa merkittävästi jo ensi vuoden aikana. Tavoitteenamme on, että v. 2030 järjestelmämme toimisi 500 kaupungissa eri puo- lilla maapalloa, jolloin kierrättäisimme yli puolet meriin tällä hetkellä jokien kautta päätyvästä muoviroskasta.” Vastuullisuutta monella rintamalla ”Tavoitteenamme on luoda muoviroskasta miljardin euron liiketoiminta, joka luo vastuullisia työpaikkoja ihmisille, jotka tällä hetkellä ovat lähes täysin järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella”, toteaa Mikola. ”Pelastamalla meriä päädymme samalla poistamaan köyhyyttä. Tämä on loogista, koska juurisyy muovin päätymiseen mereen on köyhyys, jonka tähden jätehuoltojärjestelmä puuttuu. Toimintamme vähentää lisäksi sukupuolten epätasa-arvoa, sillä työllistämme usein heikoimmissa asemissa olevia naisia.”

MAINOSLIITE Junaa ei tarvitse keksiä uudelleen Puhtaamman liikkumisen tulevaisuus on jo keksitty, ja se on meidän jokaisen ulottuvilla. Sen lisäksi, että uusiutuvalla sähköllä kiitävä juna on jo itsessään yksi maailman ympäristöystävällisimmistä liikennevälineistä, me kehitämme jatkuvasti uusia ratkaisuja, joilla ihmiset ja tavarat liikkuvat entistä vähäpäästöisemmin. Tervetuloa kiihdyttämään kanssamme Suomen vauhtia kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Valitse juna, sillä tulevaisuus liikkuu raiteilla. Lue lisää vrgroup.fi/vastuullisuus GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 3

MAINOSLIITE ”Meille on kunnia-asia, että työnhakijat ja asiakkaat ovat luottaneet meihin jo 50 vuoden ajan”, toteaa Eilakaislan toimitusjohtaja Erika Ehrnrooth. nin periaattein toimivan Osaajagalleriatyökalun, jonka kautta työnhakijamme voivat tarjota osaamistaan ja tulla löydetyksi haastatteluun asti anonyymisti. Juhlavuoden keskiössä ovat ihmiset VASTUULLISTA VÄLITTÄMISTÄ Eilakaisla auttaa työnhakijoita löytämään työtä ja työnantajia sopivia tekijöitä. Henkilöstöpalvelualan toimijana meillä on monia muita aloja suurempi vaikutus siihen, kuinka vastuullisesti työnhakijoita ja -tekijöitä kohdellaan, sillä kymmenet tuhannet ihmiset hakevat kauttamme töitä vuosittain. Vastuu on suuri ja siksi toimien tulee olla sen mukaisia. R akensimme hiljattain vastuullisuusraportin ja -ohjelman. Näiden pohjalta, kuten on itseasiassa jo 50 vuotta ollut, toimintamme kulmakiviä on olla vastuullinen työnantaja, vastuullinen rekrytoija sekä vastuullinen yhteiskunnallinen toimija. Seuraavaksi on varmasti syytä konkretisoida, mitä nämä meille tarkoittavat. tekijämme ovat tasavertaisia tiimin jäseniä, joiden palkkaus on samalla viivalla muun tiimin kanssa ja joiden työhyvinvointiin ja kehittymismahdollisuuksiin panostetaan yhtäläisesti. Kun nämä kriteerit täyttyvät, kaikki voittavat – työnantajat palkkaavat ja työnhakijat työllistyvät useammin. Henkilöstövuokraus on laadukkaasti toteutettuna hyvin vastuullista Yksi tavoitteistamme on edistää koko potentiaalisen osaamisen hyödyntämistä työelämässä. 50 vuotta sitten se tarkoitti mm. kotiäitien työssäkäynnin mahdollistamista vuokratyön kautta, tänä päivänä laajemmin syrjimätöntä tapaa rekrytoida. Olemme panostaneet entistä enemmän mm. syrjimättömän rekrytoinnin osaamiseen. Avasimme myös anonyymin rekrytoin- Vuokratyöllä madallamme työnantajien kynnystä palkata uusia työntekijöitä hetkissä, jolloin palkkaaminen tuntuu riskialttiilta, mutta tekijöitä tarvitaan. Tässä yhtälössä tehtävämme on huolehtia, että vuokratyön4 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Yhdenvertainen rekrytointi on lähtökohta terveelle työelämälle Oikotien Vastuullinen Työnantaja -tutkimus osoittaa meidän pärjäävän alallamme hyvin ja tuloksissamme korostuvat syrjimättömyys, vastuullinen johtaminen sekä hyvinvoinnin tukeminen. Kun kotipesä on kunnossa, voi keskittyä auttamaan muita. Lähtiessämme tänä vuonna juhlimaan pyöreitä päätimme nostaa vastuullisuuden vuoden pääteemaksi. Aloitimme kolme hanketta, joilla pyrimme edistämään työelämän ulkopuolelle jääneiden ryhmien palkkausta. Näitä ovat korona-aikana työttömäksi jääneet osaajat, kehitysvammaiset sekä rekrytointiprosesseissa syrjityt hakijat. Etsimme jatkuvasti eri alojen osaajia. Etsitkö sinä töitä? Janica Weintraub sekä Anna Nikkinen toimivat palvelupäällikön rooleissa varmistaen tiimiensä kanssa laadukkaan rekrytoinnin.

MAINOSLIITE KODIN HÄLYTYSJÄRJESTELMÄ TUO ARKEESI LISÄTURVAA Monipuolinen ja älykäs kodin hälytysjärjestelmä antaa tehokkaan turvan asuntomurtojen ja tulipalon varalta, mutta tiesitkö, että hälytysjärjestelmä antaa murtosuojan lisäksi turvaa myös huomattavasti arkisemmissa tilanteissa? Estä vesivahingot ajoissa Kodin riskipaikkoihin, kuten astianpesukoneen lähelle asennettu vesi-ilmaisin hälyttää pienimmistäkin vesimääristä ja estää suurempien vesivahinkojen syntymisen. Kodin hälytysjärjestelmään kytketyt vesi-ilmaisimet lähettävät ilmoituksen vesivuodosta suoraan hälytyskeskukseemme, josta lähetetään tarvittaessa vartija paikalle. Valvontakamerat tuovat lisäturvaa Kotona yksin olevat kaksi- ja nelijalkaiset perheenjäsenet saavat lisäturvaa, kun liität kodin hälytysjärjestelmään valvonta- tai ovikellokameran. Ovikellokamera ilmoittaa, kun ulko-oveasi lähestytään, ja näet puhelimesi sovelluksesta videoku- vaa ulko-oveltasi. Voit myös helposti puhua ovikellokameran mikrofonin kautta vierailijoille, vaikka olisit itse poissa kotoa. Liiketunnistimella varustettu ulkovalvontakamera pitää silmällä pihapiiriäsi, kun taas kodin sisäpuolelle sopii mikrofonilla varustettu HD-valvontakamera. Digitaalinen älylukko toimii ilman avaimia Onko kotiavaimet hukassa? Jäikö avaimet vahingossa kotiin? Kodin hälytysjärjestelmään voi myös liittää digitaalisen Yale Doorman -älylukon, ja avata oven helposti numerokoodilla tai matkapuhelimella. Avaimeton elämä tuo arkeen huolettomuutta ja ulko-ovi on aina varmasti lukittu. Hälytyskeskus on hälytysjärjestelmän sydän Sector Alarmin oma hälytyskeskus on auki 24/7 ja reagoi välittömästi murtovarkauksiin, tulipaloihin ja vesivuotoihin. Espoolainen asiakkaamme Tiina on päässyt tutustumaan hälytyskeskuksemme toimintaan itseaiheutettujen vahinkohälytysten merkeissä. ”Joka kerta soitto Sector Alarmilta on tullut välittömästi, alle 10 sekunnissa ja asiakaspalvelu on aina ollut erinomaista. Tuntuu että talomme on hyvissä käsissä kun olemme poissa - myös silloin kun olemme kotona!” Olemme asiakkaita varten Asiakkaidemme kotien turvaaminen on meille sydämen asia. Mittaamme jatkuvasti asiakastyytyväisyyttä ja tulosten perusteella olemme onnistuneet erinomaisesti. Räätälöimme hälytysjärjestelmän kotiisi tai mökillesi yksilöllisesti, lue lisää osoitteessa www.sectoralarm.fi tai soita ja kysy lisää numerosta 0207 345 000. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 5

MAINOSLIITE KANSAINVÄLISEN BISNEKSEN KEHITYSMALLIA POHJOIS-POHJANMAALTA Seudullisen kehitysyhtiö NIHAKin pk-yritysten kansainvälistämismalli on valittu hyväksi käytänteeksi koko EU:ssa. M atalan kynnyksen yhteistyö vertaisverkoston ja yhteismarkkinoinnin voimalla on osoittautunut niin toimivaksi, että EU:n Interreg-ohjelman sihteeristö on valinnut NIHAKin pk-yritysten kansainvälistymistä edistävät toimenpiteet hyväksi käytänteeksi (best practice) koko Euroopassa. ”Pitkäjänteinen, ruohonjuuritasolta käynnistetty yhteistyö paikallisyritysten verkottumisessa on kantanut parhaiten hedelmää”, sanoo NIHAKin toimitusjohtaja Toni Krankkala. ”Yhteisöllisyysajattelu on ajankohtaista, tehtiinpä sitä kasvokkain tai verkossa”, hän lisää. Maaseutumaiset alueet ovat usein etäämpänä kansainvälisistä verkostoista ja infrastruktuureista. ”Pyrimme neutraalina toimijana auttamaan alueemme yrittäjiä lyhentämään tätä etäisyyttä kansainvälisiin yrityksiin, työntekijöihin ja markkinoihin”, Krankkala täydentää. 6 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Yhteisöllinen työskentely kansainvälistyy VAU!HAUS -yhteistyötilat ehtivät aloittaa toimintansa yrittäjien fyysisenä kohtaamispaikkana ennen koronapandemiaa. ”Pandemian myötä verkottumisessa ja kohtaamisissa siirryttiin hybridimalliin, jossa tapahtumiin pystyi osallistumaan myös etäyhteydellä. Tämä madalsi merkittävästi osallistumiskynnystä myös kansainvälisten osallistujien osalta. Kansainvälistymistä tehdäänkin jatkossa yhä enemmän verkossa, myös pandemian jälkeen”, Krankkala raottaa lähitulevaisuuden jatkokehityssuunnitelmia. Kansainvälistymistä myös yritysten sisältä päin Nivala-Haapajärven seutukunnan alueella on toiminut erityisesti rakennus- ja metalliteollisuuden kasvuyrityksiä. Viime aikoina pk-yrityksiä on perustettu mukavasti myös cleantech -alalle. Yrityksemme tarvitsevat yhä enemmän kansainvälistä työvoimaa. Ulkomaista työvoimaa havitellaan mm. kansainvälisistä opiskelijoista, siksi toimimme tiiviissä yhteistyössä alueen yliopiston ja ammattikor- keakoulujen kanssa. ”Pyrimme saamaan opiskelijoita ensin alueen yrityksiin kesätöihin, tekemään opinnäytetöitä ja sitten kynnys ehkä madaltuu puolin ja toisin vakituisiin työsuhteisiin”, Krankkala kertoo. Krankkala näkee kansainvälistyvän henkilöstön hyödyn paitsi työvoimavajeen paikkaajana, erityisesti myös viennin edistäjänä. Yritykset, jotka kansainvälistyvät sisältäpäin, alkavat kasvaa ja menestyä. ”Työvoiman kansainvälistyminen auttaa meitä mukautumaan muutokseen ja pitämään alueen kilpailukykyisenä jatkossakin. Tämä vaatii kuitenkin pitkäjänteistä työtä”, Krankkala vahvistaa. NIHAK • Pohjois-Pohjanmaan eteläosan 5 kunnan (Nivala, Kärsämäki, Haapajärvi, Reisjärvi, Pyhäjärvi) omistama voittoa tavoittelematon kehitysorganisaatio. • 25 vuotta alueellista kehittämistä - NIHAKin pk-yritysten kansainvälistämismallin tavoitteena on alentaa yritysten kynnystä kansainvälistymiseen vertaisverkoston ja yhteismarkkinoinnin avulla. • VAU!HAUS on NIHAKin tarjoama yhteisöllinen työtila yrityksille ja etätyöntekijöille, joka toimii jokaisessa alueen kunnassa.

MAINOSLIITE ” Öljylämmityksestä on mahdollista saada hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ilman suuria taloudellisia investointeja tai valtion tukia. ÖLJYLÄMMITYKSESTÄ EI TARVITSE LUOPUA OSANA ILMASTOTALKOITA Uusiutuva polttoöljy mahdollistaa, etteivät öljylämmitteiset talot tarvitse kymmenien tuhansien remontteja saavuttaakseen päästötavoitteita. Hallitusohjelmassa esitetään öljylämmityksestä luopumista osana ilmastotoimia, Lämmitysenergia Yhdistys on eri linjalla. Ö ljylämmitteiset talot voivat tukea päästötavoitteita. Lämmitysenergia Yhdistyksen toiminnanjohtaja Arto Hannulan mukaan markkinoille tuodut hiilineutraalit lämmitysöljyt ovat monelle vielä tuntematon asia – niin asukkaille kuin poliitikoille. Hän herättelee: “Ei ole järkevää luopua toimivasta teknologiasta, kun fossiilisesta öljystä luopuminen riittää.” Uudistukseen riittää, että öljykattilan vuosihuollon yhteydessä poltin päivitetään uusiutuvalle lämmitysöljylle soveltuvaksi. Lämpöpumppuihin siirtyminen ja öljykattilan poistaminen voi aiheuttaa myös kiinteistön sähköliittymän uusimisen, mikä tulee kalliiksi. On myös ymmärrettävä, että lämpöpumpun ja kattilan toimintaperiaate on erilainen, joka tulee huomioida lämmitysjärjestelmässä. “Öljylämmityksestä on mahdollista saada hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä ilman suuria taloudellisia investointeja tai valtion tukia. Teknologian päivityksen sijasta tuet kannattaa kohdistaa uusiutuvaan öljyyn – on myös hyvä muistaa, että sähkö tuottaa päästöjä noin 40% sähköstä tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla ja noin 25-30% on tuontisähköä Venäjältä ja Ruotsista. Hybridimalli sopii Suomen olosuhteisiin Hannula varoittelee ovelta ovelle kiertävistä kauppiaista, jotka lupaavat pelkän ilma-vesilämpöpumpun riittävän talvellakin. Ilma-vesilämpöpumppu yksinään kovalla pakkasella ei pysty tuottamaan riittävää tehoa lämmitykseen, vaan vaatii aina täysitehoisen sisäyksikön rinnalleen. “Jos ostopäätös pitää tehdä heti, kannattaa vaatia aikalisä ja pyytää tapaukseen asiantuntijan mielipide sekä hinnan kilpailutus. Oikeasti hyvä tarjous kestää kilpailutuksen.” Lisää tietoa vaihtoehdoista ja laskelmista Lämmitysenergia Yhdistyksen sivulla osoitteessa ley.fi Öljylämmitteisen talon omistaja voi myös harkita hybridimallia, jossa saavutetaan parhaat puolet ilma-vesilämpöpumpusta lämpimällä ja leudolla säällä ja kylmään aikaan vuodesta öljykattilasta. Lämmityksen hintalapun lisäksi päästöt pienenevät. “Pientalon lämmityksen keskimääräinen energiantarve on 22 000 kWh vuodessa, ja jos se tuotetaan ilma-vesilämpöpumpun (70 %) ja sähkökattilan (30 %) yhdistelmällä, vuosittain päästöjä syntyy 1067 kg. Jos sähkön sijasta käytetään uusiutuvaa lämmitysöljyä, vuosipäästöt vähenevät 467 kiloon.” GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 7

MAINOSLIITE Parantava pihka • Kun kuusen pintaan tulee vaurio, haavakohta erittää pihkaa parantaakseen itsensä. • Pihka on puun ainutlaatuinen keino puolustautua bakteereilta, sieniltä sekä tuhohyönteisiltä. • Pihkasalvaa on käytetty hyvällä menestyksellä syviin haavoihin, palovammoihin tai vaikeisiin diabeteksen aiheuttamiin haavoihin. MIKSI PIHKA PARANTAA HAAVAN? Pihkasalvaa on käytetty hyvin tuloksin haavan hoidossa jo satoja vuosia. Mutta mikä siitä tekee niin ainutlaatuisen? S amaa pohti lääketieteen tohtori Arno Sipponen työskennellessään aikoinaan terveyskeskuslääkärinä Lapissa. Paikalliset hoitivat vaikeita ja syviäkin haavoja kansanperinteen mukaisesti kotitekoisen pihkasalvan avulla. Arno innostui tutkimaan kuusenpihkan hoitavia ominaisuuksia tutkimusryhmän avulla ja tuloksena syntyi väitöskirja pihkavoiteen käytöstä haavojen hoidossa. Tulokset olivat mykistäviä. Pihka osoittautui antimikrobiseksi ja pihkasalva edesauttoi haavojen umpeutumista. Sipponen kehitti tutkimustensa pohjalta pihkasalvan, Abilarin. Pihka kerätään käsin Lapin metsistä puita vahingoittamatta, jonka jälkeen se puhdistetaan ja yhdistetään salvapohjaan teollisesti. Abilar on vuosien saatossa osoittanut tehonsa etenkin vai- 8 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU keasti paranevien haavojen hoidossa ja sitä käytetään sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tulehtuneiden leikkaushaavojen sekä sääri- ja painehaavojen hoitoon. Tuote soveltuu kotikäytössä muun muassa haavojen, kynsivallintulehduksien, suunpielten halkeamien, rakkuloiden ja palovammojen hoitoon. Salvassa käytetty pihka on prosessoitu patentoidulla menetelmällä huoneenlämmössä ja se valmistetaan teollisesti, vakioiduissa prosessiolosuhteissa. Näillä keinoilla varmistetaan pihkasalvan tahmaamattomuus ja tasalaatuisuus. Repolar Pharmaceuticals Oy:n markkinoima Abilar on lähivuosien aikana saanut joukon sisartuotteita, joissa kaikissa käytetään kuusenpihkaa ainesosina. Repolarilta löytyy tuotteita muun muassa kynsisieneen ja aknen oireiden lievittämiseen sekä kattava valikoima eläintenhoitotuotteita. Abilar® 10 % Pihkasalvaa levitetään kerran tai kahdesti päivässä ohuesti suoraan puhdistettuun haavaan tai palovammaan ja peitetään haavasidoksella. Abilar on CE-merkitty lääkinnällinen laite. Arno Sipponen innostui tutkimaan kuusenpihkaa ja sai idean pihkavoiteeseen työskennellessään lääkärinä Lapissa.

MAINOSLIITE KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN LASKUTRENDI SAATAVA TAITTUMAAN – ”SUOMELLA ERINOMAISET MAHDOLLISUUDET” L Kliinisten lääketutkimusten määrä on Suomessa vähentynyt viime vuosina. Tilanteen korjaamiseksi terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edellytyksiä on määrätietoisesti parannettava, sanoo Pfizer Suomen maajohtaja Deb Mangone. ääketieteellisestä tutkimustoiminnasta käydään kansainvälisesti kovaa kilpailua, sillä lääke- ja rokotetutkimukset tuovat maahan investointeja, joista hyötyvät niin potilaat, terveydenhuoltojärjestelmä kuin elinkeinoelämä. Suomessa lääke- ja rokotetutkimusten määrä on vähentynyt viime vuosina selvästi, kun taas Euroopassa trendi on kääntynyt nousujohteiseksi. ”Jotta Suomi pysyy tutkivan lääketeollisuuden kannalta kiinnostavana tutkimusmaana, on tärkeää huolehtia tutkimus- ja innovaatioympäristön kehityksestä”, korostaa Pfizer Suomen maajohtaja Deb Mangone. Lainsäädäntöä, lupakäytäntöjä ja rahoitusta kehitettävä Suomessa on erinomaiset edellytykset lääketieteelliselle tutkimukselle ja rokotteiden kehitykselle. Kansallisiin vahvuuksiin lukeutuvat geneettisesti ainutlaatuinen väestö, myönteisesti tutkimuksiin suhtautuvat kansalaiset, korkeasti koulutettu työvoima, kehittynyt biopankkitoiminta ja kattavat terveydenhuollon rekisterit. ”Näistä vahvuuksista on tärkeä huolehtia, mutta lääketieteellisen tutkimustoiminnan osalta on myös tarpeen kehittää kliinisiin lääketutkimuksiin liittyvää lainsäädäntöä, sujuvoittaa lupakäytäntöä ja uudistaa tutkimuksen rahoituspohjaa ja -malleja”, kertoo Mangone. Innovaatiot syntyvät yhteistyössä – terveysalan kasvustrategiaa vietävä eteenpäin Pfizerin maailmanlaajuisena tavoitteena on kehittää käänteentekeviä lääkehoitoja ja rokotteita, jotka parantavat ihmisten elämää. Tutkimuksen, uusien innovaatioiden ja yhteistyön merkitys on korostunut myös koronapandemiassa. ”Tuemme tutkimusta Suomessa ja olemme mukana useissa julkisen ja yksityisen sektorin tutkimusyhteistyöhankkeissa. Yhteistyö ja kumppanuudet ovat välttämättömiä nykyaikaisessa tutkimustoiminnassa”, Mangone kertoo. Mangone pitää tärkeänä, että lääketeollisuus ja päättäjät etsivät yhdessä keinoja kehittää Suomessa tehtävää lääke- ja rokotetutkimusta. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian toimeenpanolla on tässä keskeinen rooli. ”Mielestäni Suomella on erinomaiset mahdollisuudet lisätä täällä tehtävän lääke- ja rokotetutkimuksen määrää, ja haluan nähdä Suomen pysyvän mukana nopeasti etenevässä lääketieteellisessä kehityksessä”, Mangone summaa. Suomella on erinomaiset mahdollisuudet lisätä täällä tehtävän lääke- ja rokotetutkimuksen määrää”, sanoo Pfizer Suomen maajohtaja Deb Mangone. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 9

MAINOSLIITE OPASTUSTA TERVEYDENHUOLTOASIOISSA YLI RAJOJEN MYÖS KORONA-AIKAAN V Selvitä ennen ulkomaan matkaasi, mistä saat apua, jos satut sairastumaan. Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste neuvoo nettisivuillaan ja sähköpostitse Suomesta ulkomaille lähteviä ja ulkomailta Suomeen tulevia terveyspalvelujen käyttämisessä. aikka lomamatkailu on koronapandemian vuoksi vähentynyt, ihmisten liikkuminen maan rajojen yli on yhä arkipäivää. Syitä matkustamiselle on monia: opiskelu, työt, perhesuhteet tai vaikkapa sairaanhoitoon hakeutuminen. Erityisesti pandemia-aikaan jo ennen matkalle lähtöä kannattaa selvittää, mistä saa apua sairastuttuaan. EU-kansalaisilla on oikeus saada hoitoa toisissa EU- ja Etavaltioissa sekä Sveitsissä ja Isossa-Britanniassa. Tiesitkö, että ennen matkustamista voit sujuvasti netissä selvittää, millaisia oikeuksia sinulla on saada hoitoa ja mitä pitää maakohtaisesti ottaa huomioon. EU-terveydenhoito.fi - Luotettavaa, ajantasaista tietoa Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste opastaa ja neuvoo terveyteen liittyvissä yleistason kysymyksissä, kun suomalaiset matkustavat tai muuttavat ulkomaille. Opastusta saavat myös Suomessa oleskelevat ja tänne muuttavat ulkomaalaiset. Luotettavaa tietoa jakavalta viranomaissivustolta EUterveydenhoito.fi saa rajat ylittävään terveydenhuoltoon liittyvää yleistä tietoa ja sähköpostitse vastauksia kysymyksiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Henkilökohtainen asiointi hoituu Kelan ja muiden viranomaisten palvelukanavien kautta. ” Erityisesti pandemia-aikaan jo ennen matkalle lähtöä kannattaa selvittää, mistä saa apua sairastuttuaan. ”EU-terveydenhoito.fi-sivustolla on runsaasti tietoa terveyspalvelujen käyttämisestä Suomessa ja ulkomailla sekä maakohtaista tietoa yli 50 maan terveyspalveluista. Lisäksi sivustolta löytyy ajankohtainen matkailu ja korona -osio sekä hyödyllisiä muistilistoja ja linkkejä, joihin kannattaa tutustua ennakkoon”, kertoo asiantuntija Mira Rantakeisu Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteestä. Vastaavanlainen yhteyspiste löytyy jokaisesta EU-maasta ja Suomessa se on sijoitettu Kelaan. ”Toimimme Suomessa yhteistyössä muiden viranomaisten, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kanssa, joten tiedot ovat hyvin ajan tasalla”, Rantakeisu täsmentää. Lue lisää: EU-terveydenhoito.fi 10 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteestä saat tietoa mm. näistä asioista: • oikeudesta saada hoitoa, jos sairastut matkan aikana • hoitoon hakeutumisesta Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen • kustannusten korvaamisesta • lääkkeiden ostamisesta ulkomailla • potilaiden oikeuksista

MAINOSLIITE KUINKA HYVIN LAPSESI NÄKEE? Myopia eli likinäköisyys on nopeasti yleistyvä vaiva. Puuttumalla näköongelmiin ajoissa, voidaan näön heikentymistä hidastaa sekä ehkäistä rakenteellisia muutoksia ja silmäsairauksia. Myopiasta kärsivien määrä Länsi-Euroopassa oli vuonna 2020 37% ja vuonna 2050 sen ennustetaan olevan 56%. (1) O ptometristi Petri Eskola kannustaa vanhempia seuraamaan lasten näkökykyä ja hakeutumaan tarvittaessa ajoissa hoitoon. Erityisesti lapsen näköä tulisi tarkailla 6-8 vuoden iässä. “Eteneminen on nopeinta 6-10-vuotiailla, jopa diopterin vuodessa, ja silloin on kriittistä saada näkökyky säilytettyä. Mikäli tilanteeseen ei puututa, voi näön heikkeneminen jatkua.” Lapset ovat taitavia peittämään näköongelman, mutta näön heikkeneminen vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun. Jos näkö on -1,5, lapsi pystyy vielä toimimaan osan ajasta ilman laseja. Jos näkö heikkenee -3:en ja lapsi näkee tarkasti vain 30 cm päähän, joutuu hän puntaroimaan arjen tekemisiään. “Uskaltaako mennä uimahalliin, kun ei näe, mihin hyppää tai pelata kavereiden kanssa jalkapalloa, kun joutuu käyttämään silmälaseja?” Eskola pohtii. Harmittavan usein vanhemmat haluavat ottaa kriittisellä hetkellä esimerkiksi puolen vuoden aikalisän ja katsoa, paheneeko tilanne. Likinäköisyys ei parane, vaan se vaikeutuu. “Taittovirhe voidaan vanhempana korjata leikkauksella, mutta myopia ei ole vain taittovirhe vaan rakenteellinen muutos, joka voi aiheuttaa vanhempana silmäsairauksia. Mitä vaikeampi myopia on, sitä suurempi riski on silmäsairauteen.” Miten likinäköisyyttä hoidetaan? Aikaisemmin myopiaa on hoidettu lääkeaineilla ja erilaisilla piilolaseilla, mutta nykyään valtavirtaan ovat tulossa sivuoireettomat hoitavat silmälasilinssit. Innovatiiviset MiYOSMART -silmälasilinssit näyttävät tavallisilta silmälaseilta, mutta hoita- vat tehokkaasti myopiaa: niiden on todettu hidastavan myopian etenemistä keskimäärin 60%:lla. (2) “MiYOSMART-linssien nerokkuus on siinä, että niillä saadaan lapselle terävä näkö ja samalla ne hoitavat myopiaa eli estävät rakenteellisten muutosten etenemistä”, Eskola selittää. Pienemmille lapsille piilolinssit eivät välttämättä ole helpoin vaihtoehto, sillä niitä käyttävän tulee osata huolehtia piilolinssien käytöstä ja vaadittavasta hygieniasta. Vanhempana myopiaa hoitavat piilolinssit ovat myös tehokas hoitomuoto. Lisätietoa osoitteesta myopia.fi ” Silmät kaipaavat lepohetkiä Myopian syntyyn vaikuttaa sekä geeniperimä että elintavat. Likinäköisyyden syntyä voi hidastaa parin tunnin päivittäisellä ulkoilulla sekä silmien lepohetkillä. Digilaitteiden käyttöön on nyrkkisääntö: Pidä 20 minuutin välein 20 sekunnin tauko, jolloin katsot vähintään 20 metrin päähän. Lapset ovat taitavia peittämään näköongelmansa, mutta näön heikkeneminen vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun. MiYOSMART on CE-merkitty lääkinnällinen laite. 1 Holden BA, Fricke TR, Wilson DA, Jong M, Naidoo KS, Sankaridurg P, Wong TY, Naduvilath TJ, Resnikoff S. Global Prevalence of Myopia and High Myopia and Temporal Trends from 2000 through 2050. Ophthalmology. 2016 May;123(5):1036-42. doi: 10.1016/j.ophtha.2016.01.006. Epub 2016 Feb 11. PMID: 26875007. 2 Lam CSY, Tang WC, Tse DY, Lee RPK, Chun RKM, Hasegawa K, Qi H, Hatanaka T, To CH. Defocus Incorporated Multiple Segments (DIMS) spectacle lenses slow myopia progression: a 2-year randomised clinical trial. British Journal of Ophthalmology. Published Online First: 29 May 2019. doi: 10.1136/ bjophthalmol-2018-31373 GSD NORDICIN NORDICIN TUOTTAMA TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ASIANTUNTIJAJULKAISU GSD 11

MAINOSLIITE Millainen liikenne kotikunnassasi on? Kunnat ovat avainasemassa, kun puhutaan liikenteen turvallisuudesta. Etenkin alueista, joissa kaikenikäiset liikkuvat paljon kävellen ja pyöräillen: niin kotikadut kuin koulujen ja päiväkotien, sairaaloiden ja palvelukeskusten lähitiet ovat usein juuri kuntien hallussa. Yksi tehokas keino lisätä näiden alueiden turvallisuutta on rauhoittaa ajonopeuksia. Miksi 30 km/h? Fysiikka. Pysähtymismatka pitenee ja jäännösnopeus kasvaa nopeuden myötä. Siinä kohtaa, kun 30 km/h ajava on pysähtynyt, 40 km/h ajavalla jarrutus on vasta alkanut ja nopeuttakin on jäljellä reilusti yli 30 km/h. Lätkä ei ratkaise kaikkea. Alemmat nopeusrajoitukset tarvitsevat tukea liikenneympäristöltä sekä uskottavaa valvontaa. 8/10 Liikenneturvan kyselyyn vastanneesta toivoo, että uudet kunnanvaltuutetut edistäisivät aktiivisesti kotikuntansa liikenneturvallisuuta. 12 Suojatiet nimensä veroisiksi. 30 Lue lisää liikenneturva.fi/30 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 30 km/h nopeusrajoitus on suositeltavaa eritoten alueilla, joissa liikutaan paljon kävellen ja pyöräillen ja joissa on paljon suojateitä, kouluja tai palvelutaloja. Koettu turvallisuus. Kun Liikenneturvan kyselyssä vastaajia pyydettiin luonnehtimaan 30 km/h nopeusrajoitusta taajamassa, 62 % vastanneista yhdisti siihen turvallisuuden. Alemmilla nopeuksilla liikenneympäristö sekä on että myös tuntuu turvallisemmalta. Minkä rajoituksen sinä haluaisit omalle kotikadullesi?

MAINOSLIITE TIERA AUTTAA KUNTAKENTTÄÄ TOIMINNAN UUDISTAMISESSA MUUTOS TEHDÄÄN YHDESSÄ Kuntien Tiera Oy on kuntatoimijoiden omistama ICT- ja digikumppani sekä voittoa tavoittelematon Yhteiskunnallinen yritys, jonka tavoitteena on auttaa kuntakenttää uudistumaan. Yrityksellä on jo yli 340 omistajaa, Suomen suurimmista kaupungeista pieniin kuntiin ja kuntaomisteisiin organisaatioihin. K unnat ja kuntayhtymät perustivat Tieran toimintansa tueksi vuonna 2010. Yhtiön käynnistämisvaiheessa tunnistettiin, että kuntakenttä hyötyisi suuresti pirstaloituneiden tietojärjestelmien ja ICT-palveluiden yhtenäistämisestä ja modernisoinnista. Vaikuttavuushyötyjen realisoimiseksi Tiera toteuttaakin kuntayhteisiä ratkaisuja, jotka jalkautuvat mahdollisimman laajasti kuntakenttään. Tänään Tieran palveluiden piirissä olevien kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu asukaspeitto on noin 4,5 miljoonaa suomalaista. Tieran kautta pienetkin kunnat saavat käyttöönsä nykyaikaiset ICT- ja digiratkaisut myös tulevina vuosina. Vastuullinen ja vaikuttava ICT-kumppani ICT-palvelut ovat kuntien toiminnan ja kehityksen kivijalka. Kunnat ulkoistavat tällä hetkellä ICT-palveluitaan keskittyäkseen toiminnan kehittämiseen, ja tässä muutoksessa Tiera on luotettu kumppani, joka huolehtii omistajiensa perustietotekniikasta ja panostaa erityisesti toiminnan jatkuvuuden takaamiseen. ”Kunnissa on meneillään todellinen muutosaalto, jossa olemme ottaneet paikkamme. Meistä on kasvanut kuntakentän johtava ICT-kumppani.”, kertoo toimitusjohtaja Jyrki Halttunen. Merkittäviä uudistushankkeita Tieran kehityshankkeet toimivat tärkeinä työkaluina kuntien omien tavoitteiden toteuttamisessa. Tehtävälistalla ovat mm. työllisyyden hoidon kehittäminen, sosiaalipalvelujen parantaminen sekä opetuksen ja kasvatuksen uudistaminen. ”Olemme mm. mukana Vantaan, Espoon, Tampereen, Turun, Lahden, Jyväskylän ja Oulun kaupunkien kanssa DigiOne-hankkeessa. DigiOne on oppi- misen uusi ekosysteemi, joka kattaa hankeaikana palvelut perusopetukseen ja lukioon. Tulevaisuudessa tavoitteena on kattaa palvelut aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Samalla DigiOne on vuosikymmeniin suurin opetuksen ja kasvatuksen uudistus- ja kehityshanke Suomessa. Hankkeessa kehitettävä digitaalinen palvelualusta korvaa sen käyttöön ottavissa kunnissa valtaosan aiemmista opetuksen ja kasvatuksen järjestelmistä.”, Halttunen kuvailee. ” Kunnissa on meneillään todellinen muutosaalto, jossa olemme ottaneet paikkamme. Olemme omistajiemme vastuullinen ja vaikuttava ICT-kumppani. 2020-luvulla sähköisillä palveluilla on yhä kasvava merkitys kansalaisten hyvinvoinnin edistämisessä, syrjäytymisen ehkäisyssä sekä työllisyyden ja kuntien elinvoiman tukemisessa. Tieran tavoitteena on tuottaa tarvittavat vaikuttavat ICT-palvelut ja digiratkaisut kuntakentän toiminnan uudistamisen tueksi. ”Tavoitteenamme on, että vuonna 2023 Tieran toiminnan tuloksena saavutetut yhteiskunnalliset vaikuttavuushyödyt ovat miljardi euroa vuodessa.”, kuvaa Halttunen. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 13

MAINOSLIITE TEKNIKUM TARJOAA TEKNISTEN VAAHTOMUOVIJA MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUSTA UNKARISSA Teknikum-konserni osti heinäkuussa 2021 loput osakkeet unkarilaisesta tytäryhtiöstään T-Plasztikista. Täysi omistus mahdollistaa suomalaisten kumituotteiden laajemman tarjonnan Unkarissa, mutta myös kilpailukykyisen ja laadukkaan vaahtomuovi- ja muovituotteiden alihankinnan pohjoismaisille teollisuusyrityksille. Pitkälle automatisoitu tuotanto on sertifioitu autoteollisuuden vaatimuksiin – nyt sama osaaminen on tarjolla ketterästi myös tiivisteteollisuuteen, koneenrakennukseen ja lukuisiin eri teollisuuden käyttökohteisiin. ”T eknikum on ollut unkarilaisen yhtiön pääomistaja pitkään ja toiminnan laatu on erittäin korkealuokkaista”, kertoo Teknikum Groupin toimitusjohtaja Jani Hämäläinen. - ”Yritysten osaamisen synergia on selvää vuosien yhteistyön jälkeen. Täydellisen yhtenäisyyden vaihe tekee palveluistamme entistä yhdenmukaisempia, mikä mahdollistaa sujuvan toiminnan ja ketterän asiakaspalvelun vaativille asiakkaillemme”, Hämäläinen jatkaa. Kaikkea kierrätysvaahtomuovista filtterivaahtomuoviin ja vaativiin muoviosiin Heinäkuussa Teknikumin muoviliiketoiminnan vetäjäksi nimitetty Ilkka Nieminen odottaa innoissaan uusia asiakasprojekteja. 14 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU - ”Palasin Teknikumin palvelukseen muutaman muualla vietetyn vuoden jälkeen, joten Teknikum ja muoviala on minulle jo entuudestaan hyvin tuttu”, Nieminen kertoo. - ”Uuden strategiamme mukaisesti tulemme panostamaan erityisesti ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Lisäksi kehitämme tarjontaa turvallisuuden näkökulmasta, sillä vaahtomuoveja käytetään muun muassa pakkaamiseen, tiivistämiseen ja suojaamiseen”, hän jatkaa. ”Unkarissa tuotantomme valmistaa teknisiä vaahtomuoviprofiileja mm. kiss-cutting menetelmällä ja leikkaamalla asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Muovituotannossamme valmistuu tuotteita muun muassa autoteollisuuden vaativiin projekteihin ja helpompiin kuluttajatuotteisiin”, Nieminen kertoo. Unkarin tehdas työllistää noin 250 henkilöä, joihin kuuluu KeskiEurooppaa palveleva myyntitiimi. Teknikumin moderni Unkarin tehdas on merkittävä työllistäjä Jászladányssa, vain 90km Budapestista. Teknikum-konsernin neljä tehdasta Suomessa, Sastamalassa ja Keravalla, työllistävät noin 350 henkeä. Kotimaisille kumituotteille on myönnetty Avainlippu-merkki. Lue lisää: www.teknikum.com

MAINOSLIITE YMPÄRISTÖKASVATTAJA TUO LUONNON LÄHEMMÄKSI IHMISTÄ Ähtärin eläinpuisto on tunnettu luonnonmukaisesta puistosta, pandoista ja lajiensuojelutyöstä. Tärkeä osa eläintarhojen ja -puistojen toimintaa on myös ympäristökasvatus, josta Ähtärin eläinpuistossa vastaa Selma Närkki. Hänen vastuullaan on eläinpuiston kasvatuksellinen ja pedagoginen työ, luonnon arvostuksen lisääminen ja opetuksellisen materiaalin tuottaminen. “E läinopastuksilla kerron eläinpuistomme lajeista, niiden elintavoista ja uhanalaisuudesta. Pyrin tuomaan toisenlaista näkökulmaa vaikkapa petopelkoon. Biologina kerron yleisölle siitä, miksi eri lajit ovat tärkeitä ekosysteemille.” Työhön kuuluu myös tapahtumien järjestämistä, oppilaitosyhteistyötä sekä virtuaalisen puistokierroksen ja luontoaiheisen leiri- sekä kerhotoiminnan suunnittelua. Työn alla on tuottaa oppimateriaaleja, jotka linkitetään perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmaan. Onnistunut ympäristökasvatus on tiedon lisäämistä “Facebookissamme kerroin, että viimeinen luonnonvarainen visentti on kuollut vuonna 1927. Monelle se tuli yllätyksenä. Nyt vi- senttejä elää luonnossa n. 6200 ja ne kaikki ovat eläintarhoissa syntyneiden eläinten jälkeläisiä. Näen, että tietouden lisäämisellä on suuri merkitys lajien suojelussa”, Selma kertoo ja jatkaa ”luonnon ekosysteemit ovat paljon ajateltua monimutkaisempia. Luonto ei toimi niin yksiselitteisesti, kuin ihmiset usein kuvittelevat. Mikäli yksittäinen laji häviää, seuraukset voivat olla ihmisillekin ikäviä. ” Eläinopastukset tuovat oivalluksia erityisesti lapsille Eläinopastuksilla ympäristökasvattaja kertoo, kuinka eläinpuiston eläimiä ruokitaan, virikkeellistetään ja miten niiden kanssa toimitaan. Lisäksi Selma kertoo eläinten luonnontilasta - paljonko kanta on ja millaisia elintapoja lajeilla on. Opastuksilla saa huomattavan määrän tietoa. “Lapset erityisesti tykkäävät kysellä paljon eläimistä. Usein tulee vanhemmilta palautetta, että ihanaa kun jaksoit vastata meidän pikkuisen kysymyksiin. Lapset oppivat eläinpuistossa ja ehkä se jää paremmin mieleenkin ympäristössämme. Mahtavinta on, kun näkee kuinka lamppu syttyy pään päällä”, Selma sanoo. Ähtäri Zoo Karhunkierros 150 63700 Ähtäri www.ahtarizoo.fi GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 15

MAINOSLIITE RIEKER -JALKINEET AUTTAVAT JAKSAMAAN KOKO PÄIVÄN Erikoispehmeä ja joustava kenkä voi olla myös erittäin hyvän näköinen. Helposti jalkaan sujautettavien Rieker-kenkien tärähdyksiä vaimentavat ominaisuudet vähentävät jalkoihin ja kroppaan kohdistuvaa rasitusta. Syys- ja talvimallistossa on huomioitu myös kosteussuojaus ja lisälämpö. P erheyhtiö Rieker on Euroopan suurimpia kenkävalmistajia, ja tuotantoa tehdään jo viidennessä sukupolvessa. Rieker myös suunnittelee kaikki valmistamansa kengät. Tämä saksalainen laatumerkki on saavuttanut kulttimaineen ja sen trendikkäät kenkämallistot ovat erittäin monipuoliset. Kevyet kengät näyttävät hyviltä ja ennen kaikkea tuntuvat mukavilta. Hyvä kenkä on myös helppo pukea jalkaan ”Joustavat ja pehmeät kengät on helppo pukea ja niillä on miellyttävä kävellä erilaisilla pinnoilla, sillä niissä on sopivan tilava lesti sekä tärähtelyä vaimentava pohjan rakenne”, kertoo myyntiedustaja Tomi Koski Cicom Oy:stä. Riekerin miesten ja naisten monipuolisista mallistoista löytyy jokaiselle sopiva 16 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ja mieluinen jalkine hyvällä hinta-laatusuhteella. ”Nilkkurit, pukukengät, kävelykengät, tennarimaiset kävelykengät paksuine ulkopohjineen… valinnanvaraa on leveämpäänkin jalkaan.” Naisille löytyy myös Remontemallisto, joka valmistaa suurimman osan jalkineista aina kokoon 45 asti. Hyvinvoivat jalat, kevyempi askel Syksyn nilkkureissa on herkullisia ja trendikkäitä värejä. Hyvän kengän merkitystä ei voi liikaa korostaa, sillä märät, kylmät, puristuksissa kärvistelevät jalat saavat koko olon tuntumaan huonolta. ”Rieker käyttää monissa malleissaan kosteudelta suojaavaa Riekertex-kalvoa ja esimerkiksi lampaan villasta valmistettua vuorta. Jaloilla pitää olla hyvät oltavat, jotta jaksaa seistä, liikkua ja painaa koko päivän ja saapua hyvällä mielellä perille! ” rieker.com -sivustolta voit myös etsiä sinua lähimmän myymälän. Tutustu myös remonte.com –sivustoon. Mukavat ja trendikkäät kengät täydentävät tyylin arjen eri tilanteissa.

MAINOSLIITE MAAN KATTAVA TUKIVERKOSTO MUISTISAIRAILLE JA LÄHEISILLE Muistisairaita ihmisiä on Suomessa lähes 200 000. Kun otetaan mukaan läheiset, muistisairaus koskettaa lähes miljoonaa suomalaista. Muistioireiden ja muistisairauden kanssa ei kuitenkaan tarvitse jäädä yksin, sillä maakunnalliset asiantuntijakeskukset Muistiluotsit neuvovat sekä tukevat sairauden kaikissa vaiheissa. Muistiasioiden huolettaessa voi myös soittaa päivystävään puhelinpalveluun Muistineuvoon. J okainen meistä unohtaa joskus, mutta muistioireiden yleistyessä tulee hakeutua tutkimuksiin. Muistioireita voi aiheuttaa arkinen syy, kuten unettomuus, liiallinen alkoholinkäyttö tai masennus. Oireiden syy tulee kuitenkin aina selvittää. ”Muistin huolettaessa ei kannata jäädä yksin, vaan soittaa Muistineuvo-tukipuhelimeen, josta saa neuvoja esimerkiksi tutkimuksiin hakeutumisesta”, kehottaa Muistiliiton neuvontakoordinaattori Mailis Heiskanen. Arkipäivisin päivystävään Muistineuvoon voi soittaa kaikissa muistiin liittyvistä asioissa. Puhelimeen vastaavat Muistiluotsikeskusten muistialan ammattilaiset. Muistisairaus vaikuttaa koko perheen arkeen ja sen vaikutukset herättävät kysymyksiä. Maan kattava Muistiluotsi-verkosto on luotu Veikkauksen tukemana. Keskukset tarjoavat avointa ja maksutonta ammattilais- ten ohjausta ja neuvontaa, vertaistukea, toimintaa sekä vapaaehtoisten apua muistisairaille ja heidän läheisilleen. ”Järjestölähtöinen, varhainen tuki on tärkeä osa muistisairaan ja läheisen palvelupolkua ja tukee kotona asumista sekä läheisen voimavaroja”, sanoo Heiskanen. Muistisairaudet ovat merkittävä haaste niin inhimillisesti kuin kansantaloudellisestikin. Päättäjien toimilla ja päätöksillä sekä yhteistyöllä järjestöjen kanssa voidaan edistää kuntalaisten terveyttä, parantaa palveluiden laatua sekä hillitä kustannusten kasvua. Kunnat, hyvinvointialueet Valtakunnallisesti kattava Muistiluotsiverkosto koostuu 18 maakunja järjestöt tarvitsevatkin nyt jos kosnallisesta asiantuntija – ja tukikeskaan entistä tiiviimpää kumppanuutkuksesta. Muistiluotsikeskuksilla on ta vastatakseen ikääntyvän Suomen merkittävä rooli muistisairaan ja läheisen haasteisiin. tukemisessa sairauden eri vaiheissa. 2-TIEN VARTEEN NOUSEE KIERTOTALOUDEN KESKUS Punkalaitumen Kanteenmaahan, 2-tien varteen on luvassa useiden miljoonien investoinnit, kun ennen jätteiksi kutsutuista raaka-aineista jalostetaan energiaa ja Isosuolla aletaan tuottaa tuulivoimaa. B io Aurora Oy:n yrittäjä Eero Tilsala on ollut alulle panevana voimana biokaasulaitoksen rakentamisessa. ”Biokaasulaitos on ostettu konkurssipesältä keskeneräisenä. Laitoksen kokoa tullaan kasvattamaan 2,5-kertaiseksi alkuperäisestä ja sen syötepohjaa laajennetaan. Investoinnin arvo on 6,5 miljoonaa euroa”, Eero Tilsala suunnittelee. GRK Infra on vuokrannut alueen, jolla yritys tutkii erilaisia tekniikoita ja käsittelymenetelmiä maanparannusaineiden ja kasvualustojen valmistamiseen kierrätysmateriaaleista. Kiertotalousliiketoiminnan johtaja Antti Määttänen kertoo, että Punkalaitumella käytiin keväällä mielenkiintoiset keskustelut ja päätöksiä tehdään nyt nopeasti. BioAuroran kanssa meillä voisi olla potentiaalia tehdä yhteistyötä”, Määttänen puntaroi. Energiayhtiö Ilmatar on rakentamassa Punkalaitumelle kuuden suuren tuulivoimalan puistoa. Ilmattaren myyntijohtaja Tapio Potilan mukaan voimaloiden rakentaminen ajoittuu ensi vuoteen ja valtakunnan verkkoon sähköä päästään tuottamaan 2023-2024. Ilmatar Windpowerin myyntijohtaja Tapio Potila, Punkalaitumen kunnanjohtaja Tuija Ojala, Iso-Kouvon tilan isäntä Juha Kouvo, BioAuroran yrittäjä Eero Tilsala, kunnan tekninen johtaja Satu Alajärvi sekä elinvoimaluotsi Aki Mikkola visioivat, että kiertotalouteen tehtävien investointien yhteisarvo liikkuu kymmenissä miljoonissa euroissa ja uusia työpaikkoja syntyy kuntaan yli 20. Punkalaitumen kunta on perustanut kiertotalousklusterille hankkeen, jonka tehtävänä on saattaa alan yrittäjiä yhteen ja etsiä synergiahyötyjä yritysten välillä. Hanke on saanut rahoitusta ympäristöministeriöltä. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 17

MAINOSLIITE Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi. Kuva: Antti Kirves 18 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE RAKENNUSLIITON HARJUNIEMI: SIJOITTAJAVASTUU SIIVOAA RAKENNUSALAA Rakennusala on edennyt harppauksin ympäristövastuullisuuden parantamisessa. Sosiaalinen vastuullisuus sen sijaan on heikommissa kantimissa, Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo. S ijoittajat valvovat nykyisin tarkasti sijoituskohteidensa vastuullisuutta. Usein tarkastellaan sijoituksen hiilijalanjälkeä ja sosiaalista vastuuta. Sosiaalinen vastuu on sijoittajille usein ehdoton vaatimus. Näin on tulevaisuudessa myös rakentamisessa, uskoo Matti Harjuniemi. ”Rakennushankkeen tilaajat, hankkeeseen sijoittavat tahot ja loppukäyttäjät kysyvät entistä tarkemmin, kuinka kohde on rakennettu – myös inhimilliseltä kannalta”, Harjuniemi uskoo. Hän hakee esimerkin urheilun suurkilpailujen maailmasta. Maailman rakennusja puutyöväen kansainvälinen järjestö BWI on yli 10 vuoden ajan kampanjoinut eettisen stadionrakentamisen puolesta liittyen muun muassa jalkapallon MM-kisoihin. ”Qatarin MM-kisojen rakennustöissä on kuollut jopa 6 500 työntekijää. Keskustelu ongelmista on kuitenkin vihdoin noussut ja jopa urheilijat ottavat asiaan kantaa.” Ulkomaalaiset suurimmassa riskissä Maailman stadioneilta on pitkä matka suomalaiselle talotyömaalle, mutta Harjuniemen mukaan suunta on sama niilläkin. Vastuullisimmat asuntosijoittajat edellyttävät jo lain vaatimukset ylittävää sosiaalista vastuuta rakentajilta. Mitä sosiaalinen vastuullisuus rakennustyömailla tarkoittaa? ”Tässä ei puhuta mitenkään erikoisista asioista. Työturvallisuuden tulee olla kunnossa, palkkojen ja muiden työehtojen työehtosopimuksen mukaisia ja työntekijöitä on kohdeltava kaikin puolin inhimillisesti. Valitettavasti näin ei aina toimita”, Harjuniemi painottaa. Suomessa työskentelee jopa 30 000 ulkomaalaista rakentajaa. Heistä yli puolet tulee EU-maista, ennen muuta Virosta. Suuri joukko rakentajia tuodaan Suomeen myös EU:n ulkopuolelta, muun muassa Ukrainasta ja Uzbekistanista. He työskentelevät yleensä ulkomaisen yrityksen palveluksessa ja ovat altteimpia hyväksikäytölle. Valtaosassa ulkomaiseen työvoimaan kohdistetuista viranomaistarkastuksista löytyy väärinkäytöksiä, kuten alipalkkausta, yrittäjiksi pakottamista, työaikalain rikkomuksia. Vain törkeimmät tapaukset nousevat julkisuuteen. Matti Harjuniemi kummastelee, miksi sosiaalisesti kestämättömiä ja jopa räikeän laittomia toimintamalleja käytetään. ”Lukuun ottamatta työvoimaa maahan tuovia ulkomaalaisia yrityksiä, ei kukaan näytä hyötyvän tästä. Pahimmat ongelmat löytyvät yleensä muutenkin huonosti hoidetuilta työmailta. Työntekijöiden asiallinen kohtelu on hyvän hankkeen osatekijä samalla tavalla kuin vaikkapa työmaan hyvä järjestys, hankesuunnittelu tai logistiikka.” Vastuullisuus tuottaa tulosta Kuinka räikeät väärinkäytökset ovat mahdollisia Suomessa? Vastaus löytyy pirstaloituneesta rakennusurakoinnista. Pitkiin aliurakointiketjuihin katoavat pahemmatkin väärinkäytökset. ”On tilaajia, jotka ovat välinpitämättömiä. Ja sitten on yrityksiä, jotka hyväksikäyttävät härskisti turvattomia ihmisiä”, Harjuniemi sanoo. Hänen mielestään lainsäädännön monimutkaisuuden taakse ei voi piiloutua. Suomesta löytyy osaavia yrityksiä, jotka kykenevät kouluttamaan rakennuttajat ja urakoitsijat pienessä ajassa harmaan talouden vastaisen työn osaajiksi. ”Rakennuttajalla on oikeus ja velvollisuuskin vaatia, että toimitaan lain mukaisesti. Olen optimisti ja uskon, että sijoittajien tiukkenevat vastuullisuusvaatimukset tulevat siistimään rakennusalaa. Urakoitsijoiden kannattaa olla mukana kehityksessä. Se tuo myös kaupallisen menestyksen.” GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 19

MAINOSLIITE “TURPEELLE ON LÖYDYTTÄVÄ VAIHTOEHTOJA” – ILMASTONMUUTOS VAUHDITTI BIOLANIN MUUTOSNOPEUTTA Biolanin toimitusjohtaja Teppo Rantanen katsoo työhuoneen ikkunoista rakennustyömaalle. Euraan kohoaa mittava biokuitulaitos samalle tontille Biolanin pääkonttorin kanssa. “Ilmasto ja ajat muuttuvat, nyt ei ole aikaa jäädä seisomaan tumput suorina. Turpeelle on löydyttävä vaihtoehtoja – nopeasti”, Rantanen sanoo yrityksen historian suurinta investointia katsellessaan. Y htenä Suomen suurimmista ja vanhimmista multa- ja lannoiteseoksia valmistavana yrityksenä Biolan on ollut syvällä turvebisneksessä. “Tutkimuksemme mukaan suurin osa suomalaisista ei tiedä, että kaupoissa yleisesti myytävät mullat valmistetaan pääasiassa turpeesta. Me emme kuitenkaan halua enää hyssytellä asiaa, ja olemmekin päättäneet luopua turpeesta täysin vuoteen 2040 mennessä”, Rantanen sanoo. Biolan on ensimmäinen alan keskeisistä toimijoista, joka tavoittelee turpeen hylkäämistä mullan tuotannossa. Uusi biokuitulaitos on iso askel kohti tätä tavoitetta. Laitoksen avulla Biolan pystyy muun muassa nykyistä tehokkaammin korvaamaan turvetta metsäteollisuuden sivuvirtana syntyvällä puuhakkeella. 20 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Jo nyt turvetta on onnistuttu korvaamaan siinä määrin, että sen osuus Biolanin mullista on enää alle 50%. Tämä ei kuitenkaan yhtiölle riitä. Kiertotalousajattelun edelläkävijyyteen toimintansa perustava Biolan haluaa olla jatkossakin tukevasti kuskin paikalla, kun kestävämpää tulevaisuutta luodaan. Yhtiön pääkonttorissa seistessä suuretkin tavoitteet tuntuvat mahdollisilta. Rakennus on suunniteltu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, ja siellä on kokeiltu useita kiinnostavia innovaatioita, kuten itsestään puhdistuvaa lasia ja meriruo’on käyttöä kattomateriaalina. Rakennuksen lämmitys on järjestetty kalliolämmön avulla, ja pääkonttorin sekä tehtaan jätevedet puhdistetaan ja kierrätetään paikan päällä käyttäen Biolanin itse kehittämää vedenpuhdistusjärjestelmää. Teppo Rantanen viittaa rakennustyömaalle, jossa uuden laitoksen perustuksia rakennetaan. “Nopeasti muuttuvassa maailmassa meidän kaikkien – ja myös mullan – on muututtava. Vahvojen on näytettävä tässä muutoksessa tietä”, Rantanen päättää.

MAINOSLIITE SUSTAINABLE TAHKO – VASTUULLISEMPAA MATKAILUA Savonia AMK:n luotsaamassa hankkeessa Tahkon matkailun kasvua haetaan vastuullisesti, luontoa kunnioittaen. Ekokompassi-ympäristöjärjestelmä etenee sutjakkaasti Tahko-Nilsiän alueella. T ahko haluaa näyttää mallia siinä, kuinka monimuotoisesti vastuullista matkailua voi toteuttaa. Kun tavoitteena on Visit Finlandin Sustainable Travel Finland (STF) -merkki, työtä saakin tehdä tosissaan. ”Iloksemme alueen lähes 20 matkailualan yritystä lähti hankkeeseen mukaan erittäin myötämielisesti”, toteaa Sustainable Tahko -hankkeen projektipäällikkö Jani Paukkonen Savonia-ammattikorkeakoulusta. Jo nyt 15 alueen matkailuyrityksellä on Visit Finlandin hyväksymä ympäristöjärjestelmä eli minimivaatimus on saavutettu. Tarkkaa tutkimusta ja kartoitusta Yrityksen toiminnan ympäristövaikutusten arviointi tehdään perusteellisesti, jalkautumalla kohteisiin. ”Syksyllä 2020 toteutettiin sähköinen energiatehokkuuden kysely kolmellesadalle mökinomistajalle”, vahvistaa hankkeen ympäristöasiantuntija Petri Peltola, joka tekee aineistosta analyysia ja syventävää teemakyselyä. ”Tutkin myös ympäristöä ja matkailun vaikutusta siihen”, hän lisää. Tavoitteet ja toimenpiteet ovat hyvin konkreettisia. ”Jätteiden lajittelu ja materiaalin kierrätys sekä veden ja energian säästäminen on kohtuullisen näppärä toteuttaa Tahkon rinteitä vastapäätä sijaitsevissa majoitusmökeissämme ja -huviloissamme. Enemmän olemme halunneet oppia viestintäpuolelta”, kertoo 5. sukupolven Puustila Ski & Golf yrittäjä Veli-Matti Puustinen. Yrityksille Savoniasta täsmä-vastuullisuustietoutta Kuluneen kesän yhteiskäyttöinen sähköautokokeilu antoi osviittaa siitä, että toimintaa kannattaa laajentaa. ”Kaikenlaisessa vastuullisuustoiminnassa oleellista on, että lähtötilanteen kartoitettuamme kysymme suoraan yrityksiltä, millaista koulutusta ja tietoa he kaipaavat tästä aiheesta”, Paukkonen painottaa. ”Vastuullisuusviestintä on ollut kysyttyä. Siihen liittyen olemme Noheevan avulla avanneet yrittäjille laajasta tulokulmasta erityisesti hiilijalanjäljen laskentaa ja siihen liittyviä hyviä kompensaation kriteereitä. Yrityksen on tärkeää rajata mitä laskentaan sisällytetään ja tuoda rajaukset esille myös tuloksista viestittäessä. Tällä vältetään haitallinen viherpesun maine”, hän lisää. Veli-Matti Puustinen työskenteli tovin helsinkiläisessä hotellissa ennen paluuta Tahkolle perheyrityksen puikkoihin. ”Huomasin silloin, että Etelä-Suomessa oltiin pidemmällä vastuullisuusasioiden huomioimisessa. Mutta nyt olemme ottaneet täällä Tahkolla aimo loikan asiassa eteenpäin ja hyvältä tuntuu”, Puustinen korostaa. Tahkon tavoitteena on saada STF-merkki käyttöön viimeistään vuonna 2024. ”Olemme aikataulussa”, miehet toteavat. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 21

MAINOSLIITE 22 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE JUKO VAIKUTTAA JULKISALOILLA KESTÄVÄN TYÖN TEON PUOLESTA S Akavalainen neuvottelujärjestö JUKO hakee aktiivisesti ratkaisuja julkisaloja vaivaavaan työvoimapulaan. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuolto on poikkeuksellisen massiivisten, perusteita ravistelevien uudistusten kohteena. ote-alan myllerrys ei ole ihan heti hiipumassa. Vuonna 2023 Suomi siirtyy malliin 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki. Rakentavan vuoropuhelun ja neuvottelun painoarvo kasvaa. Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO neuvottelee 200 000 akavalaisen korkeakoulutetun asiantuntijan ja esihenkilön työehdoista kunnan, valtion, tulevien hyvinvointialueiden, kirkon ja yliopistojen sopimusaloilla. JUKO on yksi julkisalojen virka- ja työehtosopimusneuvottelujen pääsopijoista, mutta ainoa, joka tekee sopimukset kaikilla sektoreilla. JUKOn hyväksyntä tarvitaan, jotta 600 000 julkisalojen palkansaajan työehtosopimukset syntyvät. Kunta-alalla järjestö edustaa laajinta sote-ammattien kirjoa. Juuri nyt JUKOn toiminnanjohtaja Maria Löfgren kantaakin sosiaali- ja terveysalasta erityistä huolta, sillä toimiala on massiivisten, perusteita ravistelevien uudistusten kohteena.”Alan tärkein voimavara on yhteen hiileen puhaltava sote-osaajien ketju. Työmarkkinajärjestöjen tehtävä tässä ketjussa on muun muassa tukea neuvottelemillaan sopimuksilla henkilöstön yhtenäisyyttä.” Pula osaajista haastaa koko yhteiskunnan Syyskuun alussa noin 180 000 sote-alan palkansaajaa siirtyi Kunnallisesta yleisestä virka- ja työehtosopimuksesta uuteen SOTEsopimukseen. ”Kyseessä on merkittävä muutos nyt ja tulevaisuudessa. Haluamme JUKOssa vaikuttaa siihen, että siirtymä on mahdollisimman sujuva. Meille on tärkeää, että saamme esihenkilöille ja asiantuntijoille ratkaisuja jokapäiväiseen aika- ja työvoimapulaan”, Maria Löfgren korostaa. JUKOn edustamien akavalaisten liittojen ammattiryhmät työskentelevät soten johto-, esihenkilö- ja asiantuntijatehtävissä. Heitä ovat muun muassa sosiaalityöntekijät, terveydenhoitajat, psykologit, terapeutit, ylihoitajat ja sairaaloiden tutkimus- ja tekninen henkilöstö sekä lääkärit. ”Suomi tarvitsee lisää sosiaalityöntekijöitä, lääkäreitä ja hoitajia. Heidän pitää voida keskittyä asiakaspalveluun ja kliiniseen työhön sen sijaan, että aika kuluu hallinnon ja it-haasteiden parissa”, Löfgren jatkaa. ”Myös sote-digitaitajia ja sihteereitä tarvitaan lisää, jotta sote-henkilöstö voi hoitaa ydintehtäviään.” Osaajapula syvenee lähitulevaisuudessa merkittävästi eläköitymisten vuoksi. Työvoimapulan helpottajana palkkaus on yksi merkittävä tekijä, toinen on työssä jaksamisen varmistaminen. ”Työolojen kohentaminen ja riittävät lepoajat vähentävät tapaturmia sekä sairauspoissaoloja ja parantavat työkykyä. Ne vaikuttavat myös siihen, että osaajat saadaan pysymään pidempään työelämässä ja uusia saadaan houkuteltua alalle. Moni jatkaisi mielellään töissä jopa eläkeiän jälkeen, jos työ ei olisi niin kuormittavaa”, Löfgren painottaa. ”Verotuksella voidaan vaikuttaa siihen, että eläkkeelle siirtyneet kiinnostuvat keikkatöistä. Muutoinkin on–off-työajattelusta pitää päästä pois ja miettiä malleja työuran eri vaiheille, jotta alalta poistumisia ei tapahtuisi.” JUKOn toiminnanjohtaja muistuttaa, että myös sote-osaajien koulutuksen osalta on oltava etukenossa, jotta tulevaisuuden työelämän tarpeet tulevat huomioiduiksi. ”Kyse on pitkäjänteisestä ajattelusta ja panostuksista, jotka takaavat yhteiskuntamme ylläpitämien palvelujen tason veronmaksajille.” ”Merkittävin alan vetovoimatekijä löytyy silti tilipussista. Monella korkeakoulutetulla sote-osaajalla peruspalkka on lähempänä kahta kuin kolmea tuhatta. Palkkojen on kehityttävä vaativuuden ja vastuun mukaan.” Johtamisella on väliä JUKOn Löfgren korostaa johtamisen laadun ja määrän painoarvoa. ”Esihenkilölle on taattava mahdollisuus tehdä työnsä kunnolla eli suunnitella, tukea ja johtaa. Tähän tarvitaan erikseen korvamerkittyä aikaa. Johtamisella on tässä erittäin suuri merkitys, kun ala tarvitsee kiireellisesti positiivista vetovoimaa. Työsarkaa kyllä riittää”, Löfgren summaa. Hän painottaa, että julkisalojen pitkän tähtäimen menestystä voidaan tukea pohtimalla niiden roolia jatkossa. ”Yhteiskunta tarvitsee keskustelua siitä, mitä julkinen sektori on nyt ja mitä sen tulisi olla. Meidän tulee arvioida minkälaisia julkisia palveluja haluamme ylläpitää ja hoitaa niiden resursointi sen mukaisesti kuntoon.” GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 23

MAINOSLIITE YLIVIESKAN KASVUN IHME Ylivieskassa päivän voi käynnistää Liikuntapuiston kodassa ohjatulla jumpalla ja nokipannukahvilla. ”Pienisuuri” kaupunki on leppoisa ja turvallinen paikka kasvaa, tehdä työtä ja yrittää. Y livieskan kaupunginjohtaja Maria Sorvisto on itse kotoisin Ylivieskasta. Lapsuuden lenkkimaisemat ovat muuttuneet kaupungin kasvuihmeen myötä. ”Meille on tullut uusien työpaikkojen myötä pari tuhatta uutta asukasta viime vuosina, mikä on 15 000 asukkaan kokoiselle kaupungille merkittävä lisäys”, Sorvisto kertoo. Ylivieska on onnistunut monessa asiassa – niin yritystoiminnan kuin asukasviihtyvyyden osalta. ”Yrityksille on myönteinen toimintaympäristö: tontit, maankäyttö- ja rakennusluvat järjestyvät joustavasti, osaavaa työvoimaa on saatavilla, liikenneyhteydet junaradan ja valtateiden avulla toimivat ja Recion-R-parkki-yrityskylähanke etenee aikataulussa”, Sorvisto jatkaa. Sopivasti väljyyttä ja tekemisen tohinaa ”Mitä taas tulee asukkaisiin, uusia asuinalueita ja uutta asuntokantaa on noussut paljon, ja olemme satsanneet erityisesti palveluihin. Toimivan päivähoidon 24 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU lisäksi olemme juuri avanneet kaksi uutta elinkaarimallilla toteutettua koulua lähiliikunta-alueineen. Akustiikkakulttuurikeskuksemme tunnetaan valtakunnallisesti”, kaupunginjohtaja lisää. ” Ylivieska on onnistunut monessa asiassa – niin yritystoiminnan kuin asukasviihtyvyyden osalta. Muuttovoittoinen Ylivieska on Suomen mittakaavassa monelle sopivan kokoinen kaupunki, jossa on riittävän laaja-alainen yrityspohja työllisyyden kannalta, ja toisaalta sopivasti väljyyttä viettää vapaa- ja perheaikaa. ”Helsinkiin junayhteys ilman vaihtoja vie vain neljä tuntia ja Ouluun meiltä suhahtaa tunnissa”, itsekin mielellään junaa käyttävä Sorvisto kertoo. Valtatien 27 ja kantatien 86 läheisyydessä sijaitseva Ylivieska panostaa myös kevyen liikenteen turvallisuuteen mm. uuden väylän ja alikulun rakentamisella. Ylivieskan kaupungin kehitystä alueen kasvukeskuksena jatketaan määrätietoi- sesti. ”Kasvua toteutetaan myönteisesti, yhdessä ylivieskalaisten kanssa. Näin meillä on mahdollisuus säilyttää juuri sopivan kokoisen kaupungin turvallinen ja viihtyisä ympäristö myös tulevaisuudessa. Olemme mielellämme ”pienisuuri” kaupunki”, Sorvisto kiteyttää.

MAINOSLIITE ASKELEEN EDELLÄ TEKOÄLYN JA EKOSYSTEEMIEN AVULLA Forssan seudulla on suuri määrä kiertotalousosaamista ja sen ympärille on rakentunut ainutlaatuinen ekosysteemi. Osaamisen kehittäminen ja jatkuminen vaatii ennakointia ja varautumista. Tulevaisuuden visioinnin tueksi valjastetaan tekoäly, joka toimii työkaluna muun muassa koulutuksen suunnittelussa. M istä tehdään tulevaisuuden osaajat ja tekijät? Entä millaisia ovat tulevaisuuden työpaikat ja yritykset? Millaista koulutusta tarvitaan? Nämä asiat puhuttavat Forssan seudulla yhtä paljon, kuin joka puolella muuallakin. Sillä erotuksella, että Forssan seudulla ollaan kysymyksiä pidemmällä. ”Olemme antaneet omaa osaamistamme ja työpanostamme erilaisiin tulevaisuuden työkalujen kehittämishankkeisiin. Sen ansiosta olemme mukana tulevaisuustyön kärjessä ja saamme työkalut käyt- töömme ensimmäisten joukossa”, kertoo Forssan Yrityskehitys Oy:n toimitusjohtaja Riikka Riihimäki. Uusimpana on oppivan tekoälyn hanke, jossa kehitetään uudenlaista työkalua kunta- ja valtionhallinnon suunnittelutyöhön. ”Projektissa yhdistetään ja mallinnetaan datatietojen avulla erilaisia menestyspolkuja. Tekoälyn avulla tietoja voidaan luokitella siten, että syntyy tarkkoja alueellisia ennusteita ja yksittäisiin yrityksiin kohdistuvia tietoja muun muassa osaamistarpeesta ja ajankohtaisesta rekrytointitilanteesta”, Riihimäki toteaa. Ekosysteemit työympäristönä Forssa on tunnettu ainutlaatuisesta kiertotalouden ekosysteemistään. Nyt ekosysteemiajattelua ja toimintamallia ollaan tuomassa myös työllisyyden palveluihin. ”Ekosysteemin etuna on avoin vuorovaikutus, tiedonsiirto ja osaamisen yhdistäminen. Kun tavoitteet ovat yhteisiä, pitää olla joustava ja mukautuva”, Riihimäki pohtii. Osaavan työvoiman saatavuus on tällä hetkellä iso ongelma monella alalla. Se estää yritysten kasvun ja yleisen kehittymisen. ”Kiertotalous isossa perspektiivissä tulee muuttamaan toimialoja ja työn tekemistä. Kun maailma muuttuu nopeasti, myös yhteiskunnan rakenteita on muutettava. Vaikutuksia tehdään vain tekemällä asioita täysin uudella tavalla.” www.fyk.fi GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 25

MAINOSLIITE ESPERI PANOSTAA MERKITTÄVÄSTI HENKILÖSTÖNSÄ KOULUTUKSIIN ”K Esperi Care ottaa kaikissa kodeissaan käyttöön uudet toimintafilosofiat, jotka huomioivat asukkaan tarpeet entistä yksilöllisemmin. Uusien toimintafilosofioiden toteutumista tuetaan henkilöstön kouluttamisella. 26 otiemme toiminnan korkea laatu ja kodin asukas on nostettu ykkösasiaksi”, kertoo Esperin laatujohtaja, lääketieteen tohtori, eMBA Eeva Ketola. ”Haluamme, että kodeissamme asuvat Suomen onnellisimmat asukkaat. Siksi panostamme merkittävästi hoito- GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU henkilöstömme ja esimiestemme koulutuksiin. Ikäihmisten kohdalla keskitymme validaatioon, erityisesti muistisairaita hyödyttävän tunnevuorovaikutuksen kehittämiseen. Kehitysvammapalveluissa tavoittelemme mahdollistavaa, elämänmakuista elämää ja opimme pois liian suojelevasta hoivaamisesta. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien keskuudessa panostamme toipumisorientaatioon”, Ketola kuvailee.

MAINOSLIITE Esperin Hoivakoti Omenapihassa muistisairaat asukkaat kohdataan tunnetasolla arvostavasti ja heille ollaan läsnä. Esperi kouluttaa 2000 hoivahenkilöä tunnevuorovaikutusmenetelmä validaatioon vuoteen 2025 mennessä. luyksikkö Omenapiha Tampereella on validaation edelläkävijä: sen kaikki hoitajat ovat käyneet validaatio-koulutuksen. ”Muistisairaan ihmisen elämänlaatu on parempaa, kun hänen tarpeistaan huolehditaan yksilöllisesti ja perusteetonta rajoittamista vältetään”, sanoo Esperi Hoivakoti Omenapihan yksikönpäällikkö ja validaatiokouluttaja Tuula Allen-Järvinen. Ihmisen persoona säilyy elämän loppuun asti. Asukkaan arvostava ja kunnioittava kohtaaminen on tärkeää erityisesti muistisairaan ahdistuessa tai kaihotessa kotikonnuilleen. ”Validaatiokoulutus tarjoaa hoitajille käytännön vinkkejä kuunteluun, katseisiin, vuoropuheluun, oikein koskettamiseen ja turvallisuuden tunteen luomiseen. Se lisää merkittävästi muistisairaan elämänlaatua”, Tuula kiteyttää. Viihtyvä henkilöstö heijastaa hyvää oloa asukkaisiin Erinomainen asiakastyytyväisyystulos Esperin Vastuullisuusraportista (2020) käy ilmi, että esperiläiset ovat sisäistäneet hyvin yhtiön uudet strategiset kulmakivet: hyvän työn, hyvän hoivan, hyvän elämän ja hyvän talouden. ”Hoivan laadun kehityshankkeet etenivät voimakkaasti. Tulos näkyy asiakastyytyväisyyttä mittaavan NPSsuositteluindeksimme selvässä nousussa”, vahvistaa viestintäjohtaja Jani Nurisalo Esperistä. Hyvää hoivaa mitataan viikoittain laatuindeksiin perustuvin mittarein, joka sisältää myös asukkaan aktiviteettien määrän. Koronapandemian aikanakin Esperissä on kehitetty uutta asukkaiden hyväksi. ”Kehitimme treffibussin, treffi-ikkunat ja läheisviestintätyökalu OmaEsperin, jotta asukkaat ja läheiset pystyivät tapaamaan toisiaan turvallisesti. Tehtävämme on tarjota turvallinen koti, jossa autamme asukkaita elämään onnellisena, omilla ehdoillaan”, hän lisää. Esperi Omenapiha validaation edelläkävijänä Esperi kouluttaa kaikkien ikäihmisten hoivakotiensa noin 2000 hoivahenkilöä validaatioon vuoteen 2025 mennessä. Validaatio-tunnevuorovaikutusmenetelmää hyödyntämällä hoitajat pystyvät huomioimaan empaattisesti erityisesti muistihäiriöistä ikäihmistä. Tehostettu asumispalve- Esperi haluaa varmistaa, että se pystyy tarjoamaan mahdollisimman hyvää hoivaa myös tulevaisuudessa. Sujuvaa arkea ja merkittäviä koulutuspanostuksia arvostavat asukkaiden ja omaisten lisäksi myös hoiva-alan ammattilaiset, jotka uusien työkalujen ja oppien avulla jaksavat ja viihtyvät paremmin työssään. Meistä harva pystyy asumaan kotonaan loppuun asti. ”Ihmistä pitää pystyä ymmärtämään silloinkin, kun hän ei enää itse pysty tarpeitaan ilmaisemaan, ja tarjota elämisen arvoisia päiviä”, Eeva Ketola kiteyttää. Tutustu tarkemmin Esperin Vastuullisuustoimintaan Esperin viimeisimmästä Vastuullisuusraportista www.esperi.fi. Haluatko hoitajana olla mukana näiden hoivafilosofioiden jalkauttamisessa? Hae https://ura.esperi.fi/ GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 27

MAINOSLIITE Kirjastopuisto, Vantaa. KESY-toimintamalli viher- ja rakennusalan perustana KESY eli kestävän ympäristörakentamisen toimintamalli on luotu edistämään kestävän kehityksen mukaisia toimintatapoja viher- ja rakennusalalla. K ESY- toimintamalli määrittää kestävän kehityksen mukaiset, suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvat toimintaperiaatteet, toimenpiteet ja käytännönläheiset ohjeet ympäristörakentamisen tilaajille, suunnittelijoille, rakentajille, kunnossapitäjille sekä tuote- ja tavarantoimittajille. Kestävän ympäristörakentamisen tarkoituksena on välttää, lieventää tai estää rakentamisen ympäristölle haitallisia vaikutuksia. Kestävän kehityksen näkökulmista ympäristörakentamisessa korostuu erityisesti ekologinen kestävyys. Puutumme rakentamisessa ekosysteemipalveluiden kannalta keskeisiin luonnonprosesseihin, kuten veden kiertokulkuun, maaperän rakenteeseen ja kasvillisuusalueisiin. KESY- toimintamallin tavoitteena on pyrkiä vaalimaan näiden prosessien elinvoimaisuutta ja jatkuvuutta. Tämä edellyttää kokonaisuuksien ymmärtämistä ja huomioon ottamista kaikessa toiminnassa. 28 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU KESY-toimintamalli on merkittävä askel pohdittaessa, miten voimme vastata kasvaviin globaaleihin haasteisiin. Ilmastonmuutos, resurssien tehokkaampi käyttö, energiankulutuksen vähentäminen, saastumisen ehkäisy, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ihmisten osallistaminen sekä viihtyisien elinympäristöjen saavutettavuus ja monipuolisuus ovat kaikki esimerkkejä toimintamallissa huomioiduista näkökulmista. KESY-tunnus ja hankkeiden raportointi Onko teillä meneillään jokin kestävää ympäristörakentamista tukeva hanke tai oletteko osallistuneet hankkeeseen, jossa kestävä kehitys on otettu erityisen hyvin huomioon? Tutustumalla KESY-toimintamalliin voitte hakea käyttöönne KESY-tunnusta, jota voi käyttää KESY:a toteuttavan hankkeen tai muun toiminnan yhteydessä viestinnässä ja asiakirjoissa. Kestävään ympäristörakentamiseen sitoutuneita hankkeita kannustetaan myös raportoimaan Viherympäristöliiton verkkosivuille. VIHERYMPÄRISTÖLIITTO RY Toimintamalli, tunnuksen hakuohjeet, hankkeiden raportointilomake ja muut lisätiedot: www.vyl.fi/kesy tai info@vyl.fi

MAINOSLIITE OLYMPIASTADION TARJOAA ELÄMYKSIÄ YMPÄRISTÖN EHDOILLA Kuva: Wellu Hämäläinen Mittavan peruskorjauksen ja uudistuksen jälkeen Helsingin Olympiastadionista kuoriutui upea tapahtuma- ja urheiluareena, jolla kestävä kehitys näkyy vahvasti. Y mpäristöystävällisyys, elinkaariajattelu ja energiatehokkuus ohjasivat kaikkia tehtyjä ratkaisuja aina arkkitehtien suunnittelupöydältä toteutukseen, päivittäiseen käyttöön ja ylläpitoon, kun nyt 83-vuotias rakennus uudistettiin läpikotaisin. ”Ympäristön ja hiilijalanjäljen huomioiminen osoittaa yhteiskuntavastuuta. Samalla säästyy kuluissa, kun stadion toimii energiatehokkaammin”, sanoo Olympiastadionin johtaja Ari Kuokkanen. ”Helsingin kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035, mutta Olympiastadion on hiilineutraali sähkön, jäähdytyksen ja lämmityksen osalta jo tänä vuonna ja täysin hiilineutraali viimeistään 2024.” Kaikki käytettävä sähkö on tuotettu nollapäästöisellä kotimaisella vesisähköllä, ja pian stadion lämpiää nollapäästöisellä hukkalämmöstä tuotetulla Helenin Kiertolämmöllä. Vihreät arvot huomioitu kattavasti Kuokkasen mukaan ympäristövaikutukset ja kiertotalous on huomioitu Olympiastadionilla kaikessa mahdollisessa. Esimerkiksi katsomon penkit on valmistettu Salossa komposiittimateriaalista, johon käytetään jätepuuta ja -muovia. Materiaalissa on mukana palonsuoja-ainetta, joka kestää koko istuimen eliniän ja vähentää huoltotarpeita. Istuimia on helppo vaihtaa, ja kun penkit ovat palvelleet loppuun asti, ne voidaan hävittää energiajätteenä. ”Stadionin nurmi on kotimainen, ja sitä hoidetaan biologisella lannoitteella ja leikataan ja ilmataan biodieselillä toimivilla koneilla. Juoksuradan kumipinnoitteessa on mukana uusiomateriaaleja, ja ravintolassa käytetään uusiutuvista materiaaleista valmistettuja astioita ja aterimia”, Kuokkanen listaa. Myös jätteiden kierrätykseen on panostettu. Stadionin maan alla sijaitsevalla jätteenkeräysasemalla kerätään yhdeksää eri jätejaetta – jopa nurmen biojäte kierrätetään erikseen. Jätteiden keräyspisteet on hyvin huomioitu yleisissä tiloissa ympäri stadionia. GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 29

MAINOSLIITE Tavoitteena nikotiiniton Suomi vuoteen 2030 mennessä! Biohit on mukana talkoissa, jotta saavuttaisimme savuttoman ja nikotiinittoman Suomen. Pitkän kehitystyön tuloksena ja kliinisten tutkimusten jälkeen saimme markkinoille nikotiinittoman Acetium-imeskelytabletin tupakoinnin vieroitusta edistämään. Tuote ei sisällä mitään riippuvuutta aiheuttavia ainesosia. Tupakoinnin aikana imeskeltävä tabletti auttaa luopumaan tupakasta Acetium-imeskelytabletin tehokkuus perustuu sen sisältämän l-kysteiinin kykyyn sitoa tupakan savun sisältämää syövälle altistavaa asetaldehydiä tupakoitsijan syljestä. Tämän ansiosta tupakan tuottama mielihyvä- ja makukokemus muuttuu, mikä helpottaa tupakasta luopumista. Acetium on kotimainen avainlipputuote, jolle on myönnetty patentti 64 maassa. Saatavilla päivittäistavarakaupoista, apteekeista ja www.biohitshop.fi -verkkokaupasta. www.acetium.fi 30 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE ” Perusteettomien ympäristöväittämien taklaaminen on kuluttajien, yritysten ja viranomaisten yhteinen asia. -Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell VASTUULLISET VALINNAT MEGATRENDINÄ - VIHERPESU VAARANTAA KULUTTAJIEN LUOTTAMUKSEN Kuluttajien ostopäätöksiä vauhdittavat nyt erilaiset ympäristöystävällisyyttä korostavat markkinointiväittämät. Kuluttajat haluavat vaikuttaa valinnoillaan ja vastuullisuus on kasvussa oleva trendi. Mutta mitä on viherpesu? Viherväittämät kaipaavat nyt pikaisia pelisääntöjä, jotta ympäristölle paremmat valinnat juurtuvat pysyviksi käytännöiksi sekä kuluttajien että yritysten valikoimiin. V astuunäkökulmien korostamisesta on tullut yritysten uusi myyntivaltti ja vihreämmille markkinoille ovat ilmaantuneet myös epärehelliset toimijat. Viherpesusta on kyse silloin, kun yritys väittää perusteettomasti tekevänsä enemmän ympäristön hyväksi kuin todellisuudessa tapahtuu. Viherpesua käytetään muun muassa myynnin edistämiseen tai vihreämmän brändimielikuvan luomiseen. ”Katteettomat väittämät johtavat kuluttajia harhaan”, harmittelee Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell. Viherpesu on ongelmallista, sillä sen tunnistaminen voi olla haastavaa. Se vaikeuttaa myös aidosti vastuullisten yritysten kilpailua markkinoilla. ”Kuluttajat haluavat tehdä parempia valintoja, mutta turhautuvat tiedon ja luottamuksen puutteeseen”, Beurling-Pomoell toteaa. ” Viherpesu luo mielikuvan ympäristöystävällisemmästä valinnasta. Miten viherpesun voi tunnistaa? ”Kannattaa olla tarkkana mainonnassa käytettyjen yksinkertaistettujen ilmaisujen kuten ”ympäristöystävällinen” ja eri symbolien kanssa, mikäli näiden tueksi ei näytä löytyvän faktaa tai pääsyä lisätiedon lähteille”, Beurling-Pomoell vinkkaa. Viherpesussa huomio yritetään usein ohjata pieneen yk- sityiskohtaan kokonaisuuden sijaan. Myös pakkausmateriaaleilla saatetaan kikkailla. Harhaanjohtava markkinointi on lainsäädännössä kielletty, mutta viherpesua esiintyy silti. Viherväitteiden tulee olla selkeitä, yksityiskohtaisia, oikeita ja yksiselitteisiä. Nyt tarvitaan yhtenäisiä tapoja mitata ympäristöväittämiä. ”On hyvä, että komissio suunnittelee vaatimuksia ympäristöväittämille. Kuluttajia ei saa jättää asian kanssa yksin.” Teksti Paula Pessi|Kuva Linda Lipponen • 42 % ympäristöväittämistä liioiteltuja, virheellisiä tai harhaanjohtavia • 59 % väittämistä sellaisia, joiden tueksi ei ollut helposti saatavilla olevia todisteita Lähde: Eu-komission ja CPC-verkoston viherväittämiä koskeva tehotarkastus 1/2021 GSD NORDICIN TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 31