Vuoden aikkarimainokset 2020

VUODEN AIKKARIMAINOKSET 2020 Pääkirjoitus: Mainos paikallaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Tammikuu: Nissan Nordic Europe • WWF Suomi • Sanoma Media Finland / Aku Ankka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Tunne tekijät: Minna Hyytiäinen / Taito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 Helmikuu: Pelican Rouge • Lantmännen Cerelia • K-Rauta . . . . . . . . . . . . . 18 Maaliskuu: Oatly • Artek • Suomisen Maito . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Huhtikuu: K-Rauta • Mehiläinen Työelämäpalvelut • Suomen Yrittäjät . . 26 Tunne tekijät: Sanna Autio / Yhteishyvä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35 Toukokuu: Atelier Torbjörn Tillander • Fazer Leipomot • Pentik . . . . . . . . . 38 Tunne tekijät: Eva Agge / Sairaanhoitaja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41 Kesä–elokuu: Kotiliesi / Otavamedia • Pelastusarmeija • Roche . . . . . . . . . . . 44 Tunne tekijät: Ninni Myllyoja / Arvopaperi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 48 Syyskuu: NOSH Company • K-Rauta • Paulig . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 51 Tunne tekijät: Jukka Ruukki / Tiede . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 60 Lokakuu: Helsingin Taidehalli • Cloetta • Hartwall Vichy Original . . . . . . 63 Marras–joulukuu: Suomen Punainen Risti • OP • Kyrö Distillery Company . . . . . . 68 Julkaisija: Aikakausmedia Kansikuva: Getty Images Ulkoasu ja taitto: Genero Oy Painopaikka: Star-Offset Oy Paperi: 300 g Galerie Art Silk, 150 g Galerie Art Silk Kuukauden aikkarimainos -kilpailun tarkoituksena on tuoda esiin hyvää aikakauslehtimainontaa ja sen tekijöitä. Vuonna 2020 kisassa olivat mukana Aikakausmedian jäsenten lehdissä ilmestyneet mainokset, joista Aikakausmedian esiraati valitsi viisi parasta yleisöäänestykseen Markkinointi&Mainonnan sivustolla. Kilpailua on toteutettu erilaisissa muodoissa jo vuodesta 2008. 4

Mainos paikallaan Lukija nauttii mainoksen ja median sopusoinnusta. Harmonian voi löytää sekä numeroita pyörittelemällä että intuition avulla. Jokainen mediasuunnittelija miettii työssään numeroilla mitattavia asioita, kuten sitä, missä kanavassa mainos tavoittaa tietyn ikäiset ja tiettyä sukupuolta edustavat ihmiset. Tai vaikkapa auton hankintaa harkitsevat tai heidät, joilla on lapsenlapsia. Tai ekologisesta kuluttamisesta kiinnostuneet. Mainonta on siis numero- ja todennäköisyyspeliä. Mutta vaikka montaa asiaa voi ja kannattaa mitata, on hyvä antaa tilaa myös intuitiolle. Jotkut uskovat, että intuitiossa ei oikeastaan ole kyse selittämättömästä vaistosta tai aavistuksesta. Kyse on pikemminkin takaraivossamme muhivasta tietomassasta, joka ei jostain syystä jäsenny selkeiksi ajatuksiksi. Sitä vain jotenkin tulee tunne, että näin on tehtävä ja tämä on oikein. Mainonnassa kyse voi olla esimerkiksi lukijoiden asenteen tunnistamisesta. Siis sellaisen, joka ei tutkimuksissa numeroina näy. Sen sijaan se näkyy lehden linjassa, tyylissä, arvoissa. Rivinväleissä, kuvavalinnoissa. Ja kun sen tunnistaa ja löytää brändilleen sielunkumppanin, lukijaan voi tehdä lähtemättömän vaikutuksen. Tämän vuoden julkaisussa autamme mainonnan suunnittelijoita nostamalla esiin erilaisia medioita ja niiden tekijöitä. Tunne tekijät -juttujen rivit ja niiden välit toivottavasti auttavat intuition herättämisessä – ja tuovat muutenkin iloa lukijalleen. Iloa nimittäin tarvitaan tässä ajassa hieman normaalia tujumpi annos. ”Mainonnassa on hyvä antaa tilaa myös intuitiolle. Kun löytää brändilleen sielunkumppanin, lukijaan voi tehdä lähtemättömän vaikutuksen.” Teksti: Outi Itävuo 5

Tammikuu | voittaja Turvaväli Turvaväli vakiona. vakiona. NIssanin NIssanin ProPILOT-teknologia ProPILOT-teknologia pitää pitää turvavälin turvavälin tien tien päällä päällä automaattisesti. automaattisesti. Turvaväli vakiona mainostaja: Nissan Nordic Europe mainostoimisto: TBWA\Helsinki mediatoimisto: OMD Finland julkaistu: Meidän Talo, Tekniikan Maailma, Tuulilasi 6

Tammikuu | voittaja Turvaväli vakiona. NIssanin ProPILOT-teknologia pitää turvavälin tien päällä automaattisesti. 8

Tammikuu | voittaja Turvaväli vakiona. NIssanin ProPILOT-teknologia pitää turvavälin tien päällä automaattisesti. 10

Tammikuu | kunniamaininta RAKKAUDESTA LUONTOON Kun haluat keskustella testamenttilahjoittamisesta WWF:n luonnonsuojelutyölle, älä epäröi ottaa yhteyttä tukijapalveluumme puh. 040 192 3112 tai tukija@wwf.fi Lisätietoja ja esitetilaukset: wwf.fi/testamentti Rakkaudesta luontoon mainostaja: WWF Suomi julkaistu: Apu 12 © VITALIY KYRYCHUK / SHUTTERSTOCK Anna perintösi kasvaa uutta elämää

Tammikuu | kunniamaininta PÄIHITÄ ©Disney PLATKU Lukeminen on ylivoimainen voima. Se päihittää mennen tullen harmaan, lattean ja platkun maailman. Sen avulla syntyy kielellistä nerokkuutta huokuvia, toisinajattelevia, vastoinkäymisille kieltä näyttäviä ja katteettoman itseluottamuksen omaavia maailmanmullistajia. Lue siis edes vartti päivässä. Lue Akua. Aku_Ankka_platku_230x297_.indd 1 TILAA AKU Päihitä platku mainostaja: Sanoma Media Finland / Aku Ankka mainostoimisto: Ryhmä Creative Agency julkaistu: ET, ET Terveys, Gloria, Glorian Koti, Hyvä Terveys, Kodin kuvalehti, Matkaopas, Me Naiset, Suuri Käsityö 13 03/12/2019 12.10

Hyvä juttu koukuttaa, herättää tunteita ja tarjoaa tietoa. Aikakauslehdet tarjoavat parhaimmillaan journalismia, jonka äärellä viihdytään, yllätytään ja myös liikututaan. Kaiken takana ovat ammattitaitoiset aikakauslehtien tekijät, joiden tarinoita Aikakausmedia on kertonut Tunne tekijät -juttusarjassa vuodesta 2018 lähtien. Poimimme tähän julkaisuun sarjan parhaita paloja. 14

Neulominen on uusi jooga Minna Hyytiäinen päätoimittaa palkittua Taito-lehteä ja nauttii käsitöiden meditatiivisuudesta. Käsitöiden avulla hoidetaan mieltä, lievitetään yksinäisyyttä ja jopa käsitellään kuolemanpelkoa. Teksti Tiina Tuppurainen | kuvat Timo Pyykkö Minna Hyytiäisen mukaan ihmisillä on kaipuu tehdä asioita käsillä ja nähdä työnsä tulokset. 15

”Käsityöt voivat olla syy herätä aamulla ja tapa täyttää yksinäisiä hetkiä. Ihminen on kädellinen olento, se ei ole muuttunut mihinkään teknologian kehityksen myötä.” T ieto tuli tekstiviestillä, kun Minna Hyytiäinen oli lentokoneessa työmatkalla. Hänen vetämänsä Taito-lehti oli voittanut Vuoden 2017 yleisölehti -palkinnon Editkilpailussa. Taito vietti samana vuonna 110-vuotissyntymäpäiviään. Voitosta iloitsivat mukana olleet kollegat Laurea-ammattikorkeakoulun hallituksesta. – Tajusin, että jotain asioita olimme ilmeisesti tehneet oikein ja joku muukin oli huomannut sen. Kaksi vuotta myöhemmin Taito palkittiin Editkilpailussa vuoden yleisömediana. Hyytiäinen pitää palkintoja kunnianosoituksena pitkäjänteisestä työstä. Taito on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti ilmestynyt kädentaitolehti. – Teemme laadukasta lehteä niin pienellä porukalla kuin mahdollista. Visuaalisuus on tärkeä osa lehteä. Siitä Taito on myös saanut paljon kehuja. – Käsitöiden tekeminen on esteettistä ja haptista eli tuntoaistiin perustuvaa. Pyrimme välittämään tätä lehden ulkoasussa. Käsityöt irrottavat kiireestä Hyytiäinen valmistui tekstiili- ja vaatetusmuotoilijaksi mutta huomasi kaipaavansa konkreettisempaa käsillä tekemistä. Hän ehti toimia graafisena suunnittelijana ja julkaisupäällikkönä viestintätoimistossa, kunnes päätti kouluttautua käsityöopettajaksi. Käsityökoulun rehtorin pestin jälkeen hän päätyi Taitoliiton toiminnanjohtajaksi ja liiton lehden päätoimittajaksi. – Siinä yhdistyvät rakkauteni käsityöhön ja viestintään. Se on hyvä kokonaispaketti. Hyytiäinen on kaupunginvaltuutettu, jolla on paljon luottamustoimia. Kiireestä huolimatta hän raivaa joka päivä hetken neulomiselle. Viime aikoina ovat innostaneet myös vuoleminen ja virkkaus. – Käsityö on minulle irrottautumista kiireestä, omaa aikaa, palautumista ja rentoutumista. Kun laitan äänikirjan tai podcastin päälle ja alan neuloa, aivot lepäävät. Arjessa se ei välttämättä ole superluovaa. Lomalla on aikaa tehdä jotain uutta ja innovatiivista. Visuaalisuus on suuri osa lehteä Hyytiäisen lisäksi lehteä tekevät tuottaja Sonja Karlsson ja freelancerina AD Elina Ahonen. Taito-lehti sisältää paitsi ohjeita, myös juttuja käsityö ilmiöistä, tekijöistä ja heidän taustoistaan. – Kerromme perinteistä mutta luomme myös kuvaa tulevasta. Monissa lehdissä keskitytään tekstiilimateriaaleihin ja lankoihin. Meillä käsitellään koko kädentaitojen kirjoa. Vuonna 2020 pinnalla oli neulomisen lisäksi kyseisen vuoden käsityötekniikka, vuoleminen. Taito-lehteä julkaiseva Taitoliitto järjesti viime vuonna ompelija Molla Millsin kanssa vuolemiskiertueen, jossa vuoltiin virkkuukoukkuja. Seuraavaksi nousussa ovat ryijyt, Hyytiäinen ennustaa. Kuolemanpelon käsittelyä Käsitöiden suosio on lisääntynyt. Niiden tekemisellä on yhteys hyvinvointiin ja merkityksellisyyden kokemukseen. Se on vastapainoa tietotyölle ja älylaitteiden näpyttelylle. – Käsityöt voivat olla syy herätä aamulla ja tapa täyttää yksinäisiä hetkiä. Ihminen on kädellinen olento, se ei ole muuttunut mihinkään teknologian kehityksen myötä. 16

Minna Hyytiäinen on vaatesuunnittelija, kasvatustieteen maisteri ja käsityönopettaja. Hän on opiskellut sivuaineenaan viestintää. Hyytiäinen työskenteli vuosina 2010– 2015 käsityökoulu Helmin rehtorina. Hän on toiminut Taitoliiton toiminnanjohtajana vuodesta 2015 ja Taito- lehden päätoimittajana vuodesta 2016. Meillä on kaipuu tehdä asioita käsillä ja nähdä, mitä saamme aikaan. Poikkeustilan myötä käsityömateriaalien myynti kasvoi merkittävästi. Taitoliiton, Suomen käsityömuseon ja Itä-Suomen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa ihmiset kertovat käsitöiden merkityksestä korona-aikana. – Niiden avulla on käsitelty kuolemanpelkoakin. Ihmiset ovat halunneet tehdä lapsenlapsilleen viimeiset muistot, kun vielä ehtii. Kun tekee työtä toiselle ihmiselle, häntä on ajateltava koko ajan. Siinä voi käydä läpi muistoja ja pohtia suhdetta toiseen. Moni halusi irtautua käsitöiden kautta hetkeksi pelosta ja ahdistavasta tilanteesta. Iloa tuotti hengähdystauko normaaliin työrytmiin: kerrankin oli aikaa neuloa. Yhteisö osallistuu lehdentekoon lehdissä, valtaosa kommentoijista on hyvällä mielellä. Aihe on Hyytiäiselle tuttu omasta opinnäytetyöstä. Käsityöntekijöiden somekäyttäytyminen on poikkeuksellisen positiivista. Jos joku postaa epäonnistuneen työn kuvan, kukaan ei hauku, vaan tekijää tsempataan. Hän uskoo, että käsityölehdillä – myös paperisilla – on tulevaisuus. Käsityöntekijät nauttivat käsinkosketeltavasta lehdestä. Taito on jopa kasvattanut levikkiään. – Käsityöntekijät haluavat ottaa konkreettisen tuotteen käsiinsä, selailla ja viipyillä tunnelmassa. Se on oman kuplan rakentamista. Mutta entä jos ei vain osaa – ainakaan sitä villasukan kantapäätä? Minna Hyytiäinen lohduttaa, että hänkin teki ensimmäisen kantapäänsä vasta kolmikymppisenä. Innostus käsitöihin syttyi kesälomalla päähänpistosta ostaa sinistä kirjontalankaa ja valkoista pohjakangasta. Hän alkoi tehdä ristipistoja ja huomasi rentoutuvansa. – Kun suunnittelee, ideoi, viettää aikaa mieleisten värien parissa ja tuntee ihanantuntuisen langan käsissään, se tuottaa fyysistä hyvää oloa. Samalla pääsee irti muista ajatuksista, kun joutuu keskittymään. Se on meditatiivista. Neulominen on uusi jooga. Viestinnän ja lehtien kenttä on murroksessa. Myös käsitöiden katoamisesta on puhuttu jo pitkään. Taito-lehden päätoimittaja ei ole tästä huolissaan. – Eivät ne mihinkään katoa. Ne muuttavat muotoaan ja ne löydetään aina uudelleen. � ”Jokainen meistä osaa tehdä käsitöitä, ihan samalla tavalla kuin jokainen osaa laulaa.” Taito-lehteä varten tehdään karkea vuosisuunnitelma, jossa pohditaan värimaailmaa ja ohjeiden teemoja. Suunnitelma täsmentyy vähitellen. Tuottaja vastaa lehden arjesta itsenäisesti AD:n kanssa. Pari kertaa vuodessa Taito julkaisee haun tiettyyn teemaan liittyviin ohjeisiin. Välillä lukijoita kannustetaan osallistumaan vaikka yhteiskirjontaan. – Joukkoistaminen on meille arkea. Tuottajamme Sonja keskustelee yhteisön kanssaan somessa aktiivisesti, siitä kiitos hänelle. Yhteisöllä on meille iso merkitys. Ihmisillä on tarve jakaa kokemuksiaan. Toisin kuin joissakin muissa 17

Helmikuu | voittaja Historiallisen hyvä kahvi vihdoin Suomessa mainostaja: Pelican Rouge mainostoimisto: Miltton Creative julkaistu: Kotivinkki, Maku, Trendi 18

Helmikuu | kunniamaininta Haukkaa pala Suomea mainostaja: Lantmännen Cerelia mediatoimisto: Mediatoimisto Voitto mainostoimisto: Ryhmä Creative Agency julkaistu: Eeva 19

Helmikuu | kunniamaininta KATSO IDEAT JA OHJEET K-RAUTA.FI/METSAMIES Kotonaan kuin metsässä ”Tää keskellä-ei-mitään oli just, mitä elämääni kaipasin. Puuhaa käsille, tilaa ajatuksille ja omille jutuille.” Tuntuu hyvältä tehdä juuri oman näköistä. Jätä jälkesi – me autamme Jätä jälkesi kylpyhuoneeseen mainostaja: K-Rauta mainostoimisto: Miltton Creative julkaistu: Avotakka, Koti ja keittiö, Meidän Talo, Unelmien Talo&Koti 20

SEINÄLAATTA SEINÄLAATTA CELLO CELLO MAGMA MAGMA 21

Maaliskuu | voittaja Oatly Ice Cream mainostaja: Oatly suunnittelu: Oatly mediatoimisto: Toinen PHD julkaistu: Image, Trendi 22

oatly.com/jaatelo oatly.com/jaatelo 23

Maaliskuu | kunniamaininta 2020 1933 Timeless Content Inside Artekin tuotteet ovat muotokieleltään ajattomia, Artek Helsinki, Keskuskatu 1 B käytännöllisiä ja laadukkaita. Ne säilyttävät ja Artek-jälleenmyyjät. ajankohtaisuutensa sukupolvelta toiselle. Lisätietoja osoitteesta artek.fi. Artek Stool mainostaja: Artek mainostoimisto: Kokoro & Moi julkaistu: Image 24

Maaliskuu | kunniamaininta jymy taitot 230x297.indd 3 20.2.2020 11.24 Jymy Minttusuklaa mainostaja: Suomisen Maito mainostoimisto: Mikola Communication Design julkaistu: Me Naiset 25

huhtikuu | voittaja OTA KUNNON KIERROKSET Sahaaminen on tarkkuuslaji. Vakaalla akkupyörösahalla teet siistiä jälkeä ja homma nopeutuu huomattavasti. Akkupyörösahat* alkaen 49,95 €. Katso vinkkimme juuri sinulle sopivien työkalujen valintaan ja työkalutestit osoitteessa www.k-rauta.fi *Kuvassa akkupyörösaha Ryobi R18CS7-0 18V ONE+ runko, svh 129 €. Työvälineet mainostaja: K-Rauta mainostoimisto: Miltton Creative | mediatoimisto: Toinen PHD julkaistu: Erä, Meidän Talo, Tekniikan Maailma, TM Rakennusmaalima, Tuulilasi 26

huhtikuu | voittaja 27

Huhtikuu | kunniamaininta MIELITEKO #6 HYVINVOIVA IHMINEN TEKEE TYÖNSÄ MIELELLÄÄN. Mieliteot ovat pieniä arjen tekoja, joilla pidämme itsestämme huolta niin hyvinä kuin haastavinakin aikoina. Me tuemme henkilöstösi hyvinvointia ja autamme pitämään yrityksesi tärkeimmän voimavaran, ihmiset, kunnossa. Tutustu käytännöllisiin mielitekoihin sekä monipuolisiin palveluihimme. mehilainen.fi/mieliteot Mieliteko mainostaja: Mehiläinen Työelämäpalvelut mainostoimisto: Avidly | mediatoimisto: Dagmar julkaistu: Glorian ruoka&viini, HR-viesti, Kauneus & terveys, Kodin Kuvalehti, Maku, Me Naiset, TTT (Työ Terveys Turvallisuus -lehti) 28

Huhtikuu | kunniamaininta MIELITEKO #12 HYVINVOIVA IHMINEN TEKEE TYÖNSÄ MIELELLÄÄN. Mieliteot ovat pieniä arjen tekoja, joilla pidämme itsestämme huolta niin hyvinä kuin haastavinakin aikoina. Me tuemme henkilöstösi hyvinvointia ja autamme pitämään yrityksesi tärkeimmän voimavaran, ihmiset, kunnossa. Tutustu käytännöllisiin mielitekoihin sekä monipuolisiin palveluihimme. mehilainen.fi/mieliteot 29

Huhtikuu | kunniamaininta MIELITEKO #17 HYVINVOIVA IHMINEN TEKEE TYÖNSÄ MIELELLÄÄN. Mieliteot ovat pieniä arjen tekoja, joilla pidämme itsestämme huolta. Me tuemme henkilöstösi hyvinvointia ja autamme pitämään yrityksesi tärkeimmän voimavaran, ihmiset, kunnossa. Tutustu käytännöllisiin mielitekoihin sekä monipuolisiin palveluihimme. mehilainen.fi/mieliteot 30

Huhtikuu | kunniamaininta MIELITEKO #24 HYVINVOIVA IHMINEN TEKEE TYÖNSÄ MIELELLÄÄN. Mieliteot ovat pieniä arjen tekoja, joilla pidämme itsestämme huolta. Me tuemme henkilöstösi hyvinvointia ja autamme pitämään yrityksesi tärkeimmän voimavaran, ihmiset, kunnossa. Tutustu käytännöllisiin mielitekoihin sekä monipuolisiin palveluihimme. mehilainen.fi/mieliteot 31

Huhtikuu | kunniamaininta MIELITEKO #25 HYVINVOIVA IHMINEN TEKEE TYÖNSÄ MIELELLÄÄN. Mieliteot ovat pieniä arjen tekoja, joilla pidämme itsestämme huolta niin hyvinä kuin haastavinakin aikoina. Me tuemme henkilöstösi hyvinvointia ja autamme pitämään yrityksesi tärkeimmän voimavaran, ihmiset, kunnossa. Tutustu käytännöllisiin mielitekoihin sekä monipuolisiin palveluihimme. mehilainen.fi/mieliteot 32

Huhtikuu | kunniamaininta #autapientä yrittajat.fi/autapienta Hyvä asiakkaani ja yhteistyökumppanini, nyt on apu tarpeen! Sinä voit auttaa! Ohjaamalla ostoksiasi pienyrittäjille olet tärkeänä osana säilyttämässä kotimaan työpaikkoja. Samalla varmistat, että myös pienyrittäjien perheet selviytyvät tässä rajussa muutoksessa ja yhteiskunnan rattaat pyörivät mahdollisimman vakaina. Meillä on nyt mahdollisuus tehdä viisaita ja harkittuja valintoja sekä puhaltaa yhteen hiileen. Yhdessä me selviämme! #autapientä mainostaja: Suomen Yrittäjät suunnittelu: in-house julkaistu: Anna, Katso, Kodin Kuvalehti, Kuntalehti, Kuntatekniikka, Me Naiset, Talouselämä, Seiska, Seura, Suomen Kuvalehti, Tiede 33

Huhtikuu | kunniamaininta Hyvä asiakkaani ja yhteistyökumppanini, nyt on apu tarpeen! Sinä voit auttaa! Ohjaamalla ostoksiasi pienyrittäjille olet tärkeänä osana säilyttämässä kotimaan työpaikkoja. Samalla varmistat, että myös pienyrittäjien perheet selviytyvät tässä rajussa muutoksessa ja yhteiskunnan rattaat pyörivät mahdollisimman vakaina. Meillä on nyt mahdollisuus tehdä viisaita ja harkittuja valintoja sekä puhaltaa yhteen hiileen. Yhdessä me selviämme! #autapientä yrittajat.fi/autapienta 34

”Suosituimmat reseptit ovat todella tavallisia” Yhteishyvän ruokaliite on tuttu lehti yli miljoonalle suomalaiselle. Reseptien terveellisyys ja helppous on kaikki kaikessa. Joskus reseptiä on hinkattu jopa kuusi kertaa, jotta siitä on saatu toimiva. Teksti Leena Seppinen | kuvat Timo Pyykkö Yhteishyvän ruokasisältöjen sisältöpäällikön Sanna Aution mukaan erityisesti suolan ja sokerin määrästä pidetään lehden resepteissä tiukasti kiinni, mausta tinkimättä. 35

Sanna Autio on Yhteishyvän ruokasisältöjen sisältöpäällikkö. Kotitalousopettajan ja kokin koulutuksen saanut Autio teki pitkään töitä ruokatoimittajana aikakauslehdissä, kunnes siirtyi Valion markkinointiin. SOK Mediassa Autio on työskennellyt jo 21 vuotta. 36

H Sanna Autio on taustaltaan kokki ja kotitalousopettaja. Autio oli perustamassa Glorian ruoka & viini -lehteä, teki pitkään töitä ruokatoimittajana ja työskenteli vielä Valion markkinoinnissa ennen kuin päätyi SOK Mediaan. Kuluneet 21 vuotta Autio on luotsannut Yhteishyvä Ruokaa. – Työn suola on siinä, että tässä oppii koko ajan uutta ja saa olla mukana kehittämässä uusia asioita. Kiire on työssä läsnä, sillä ruokasesonki on jatkuvasti päällä. Erityisesti keväällä töitä urakoidaan olan takaa, jotta jokainen voi pitää lomansa kesällä. elppoa, hyvää ja terveellistä – sitä on arkiruoka parhaimmillaan. Arjen kiireiden keskellä moni lapsiperhe nappaa vinkkejä resepti- ja ruokalehtien sivuilta. Reseptejä, ruokavinkkejä ja herkullisia kausisuosituksia näkee myös lähikaupassa – mainosnäytöillä ja kauppojen sometileillä. S-ryhmän kaupoissa reseptit tulevat yhdestä paikasta. Yhteishyvä Sesonki on S-ryhmän Yhteishyvä-lehden välissä ilmestyvä ruokalehti, joka ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Lehti tavoittaa jopa 1,8 miljoonaa suomalaista. Tämän lisäksi ruokalehteä voi bongata läheisen S-marketin hyllyiltä. Vaikka Yhteishyvä Ruoka tavoittaa paljon jo pelkästään printtilehtenä, Yhteishyvän digisisällöt tavoittavat noin puolitoista miljoonaa kuukausittain. Facebookissa seuraajia on noin 90 tuhatta ja Instagramissa yli 40 tuhatta. Monikanavaisen lehden pääkohderyhmä ovat lapsiperheet. – Olemme läsnä arjen auttamisessa. Pyrimme siihen, että lehden reseptit ovat helppoja, terveellisiä ja monipuolisia. Pidämme mielessä myös, että monet ajattelevat ruuan hintaa, kuvailee Yhteishyvän ruoka sisältöjen sisältöpäällikkö Sanna Autio. Aution mukaan yhteishyvä.fissä ollaan kokeilevampia ja tehdään reseptejä eri kohderyhmille, kuten ruokahifistelijöille ja ekologisuudesta kiinnostuneille. Sekin tiedetään, että leivontasisällöt toimivat parhaiten Instagramissa. Ruokasisältöjä tehdään myös uutuuksien ympärille, sesonkikaloille, Food Market Herkulle, satokausituotteiden rinnalle… Lista on pitkä, mutta myös jakelukanavat ovat laajat. S-ryhmän kaupoilla on oikeus käyttää reseptejä ja kuvia omissa kanavissaan, myymälöissään ja viestimissään haluamallaan tavalla. Analytiikasta apuja Osa tiedosta saadaan käytännön työssä. Seurataan ilmiöitä ja trendejä kotimaasta sekä ulkomailta. Aution mukaan isot ruokatrendit kestävät usein pari vuotta ja sitten kuihtuvat. Kaikkiin trendeihin ei lähdetä mukaan, sillä reseptien teossa noudatetaan aina tiettyjä periaatteita. Joskus somen mikroilmiö voi olla vaikkapa epäterveellinen, jolloin se jätetään välistä. Autio uskoo, että tulevat trendit ruuassa ovat terveellisyys ja hyvinvointi sekä kasvisruoka, ja siihen lehti satsaa jatkuvasti. Yhteishyvän ruokasisältöjen tekemisessä käytetään hyväksi myös analytiikkaa. Google Analyticsin ja oman sivuston kävijöiden seurannan avulla näkee, mitä reseptejä ja ruokia ihmiset etsivät eri aikoina. Syksyllä moni googlettaa omenareseptejä tai esimerkiksi omena+leivonnainen -sanayhdistelmää. Asiakkaiden ostodataa ei käytetä hyväksi, mutta SOK:n vähittäiskaupan ketjuohjauksesta ja markkinoinnista lehden toimitus saa arvokasta tietoa siitä, mitä asiakkaat ostavat ja syövät. – Toki tiedämme, että varsinkin lapsiperheissä ostetaan paljon jauhelihaa. Siksi teemme siitä reseptejä. Varmistamme myös, että reseptien raaka-aineita on saatavilla Prismoista ja S-marketeista. Monikanavainen toimitus seuraa luonnollisesti myös omien sisältöjensä analytiikkaa. Aution mukaan suosituimmat Yhteishyvä.fin reseptit ovat tavallisia: lihapullat, kaalilaatikko ja kinkku-uunimunakas keikkuvat suosituimpien kärjessä. – Olemme mukana erilaisissa ruokasesongeissa mutta emme hötkyile, sillä tiedämme, että ihmiset pitävät lihapullista. Koronakevään aikana 2020 jaettiin paljon edullisia arkiruokareseptejä. Sisältöpäällikön mukaan artikkelit, jotka kertoivat nopeasta ruuantlaitosta ja nopeista kauppareissuista, olivat suosittuja. Ihmiset kaipasivat helppoa arkiruokaa, mutta toisaalta leipomisreseptien suosio kasvoi. � ”Reseptimme ovat sesongin mukaisia ja niissä suositaan kotimaisia tuotteita. Meille on tärkeää, että reseptit ovat edullisia ja että ainesosalista pysyy lyhyenä.” Reseptit laaditaan tarkasti Terveellisyydestä, erityisesti suolan ja sokerin määrästä, pidetään kiinni tiukasti, mausta tinkimättä. Joskus kokeilukeittiössä reseptiä on hinkattu kuusi kertaa, jotta se täyttää vaatimukset. Ruokasisältöjen taustalla häärää ammattilaistiimi. Se koostuu toimittajista, tuottajista, sisältöpäälliköstä, palvelupäälliköstä ja reseptien tekijöistä, jotka ovat kotitalousopettajataustaisia tuoteasiantuntijoita. Kaikki reseptit tehdään ja testataan SOK:n kokeilukeittiössä. Sanoma hoitaa ruokaliitteiden koostamisen printiksi ja tekee ruokavalokuvaukset. Näiden lisäksi kuvataan ruokavideoita noin 12 per kuukausi. 37

Toukokuu | voittaja NYT JOS KOSKAAN, YSTÄVÄ. HEI SUOMI, EIHÄN ANNETA PANDEMIALLE PERIKSI? NYT ON AIKA INVESTOIDA TULEVAAN JA PITÄÄ SAMALLA YRITYKSET PYSTYSSÄ. OLETKO MUKANA? VARAA AIKA ATELIER TORBJÖRN TILLANDERIN PRIVATE SHOPPING -TAPAAMISEEN KLUUVIKADULLE JA TOTEUTA UNELMA ELÄMÄSI KORUSTA. VARAA AIKA +358 40 043 6443, TILLANDER@TILLANDER.COM KLUUVIKATU 1, HELSINKI | TILLANDER.COM AS TILLANDER AS IT GETS Nyt jos koskaan mainostaja: Atelier Torbjörn Tillander mainostoimisto: Drama Queen Valokuvaaja: Mikael Pettersson julkaistu: Gloria ja Kauppalehti Optio 38

Toukokuu | Kunniamaininta Fazer uudisti leipomoherkut Northern Magic. Made Real. Pullata ilo elämään ja yllätä ystävät! #ylläripullari Ylläri Pullari mainostaja: Fazer Leipomot mediatoimisto: Dagmar mainostoimisto: SEK julkaistu: Anna, Glorian Ruoka&Viini, Kodin Kuvalehti, Me Naiset, Unelmien Talo&Koti 39

Toukokuu | Kunniamaininta VALKEA Design: Lasse Kovanen Kun kaikki ylimääräinen on riisuttu pois, jää viesti ainutlaatuisuudesta. Pentik Valkea on uusi, pelkistetyn tyylikäs astiasarja, joka on saanut inspiraationsa pohjoisen maiseman koruttomasta kauneudesta ja luonnon orgaanisista muodoista. Lue lisää: pentik.com Valkea mainostaja: Pentik julkaistu: Kodin Kuvalehti 40

Sairaanhoitajat pettyivät kohteluunsa korona-aikana Sairaanhoitaja-lehti toimii sairaanhoitajien äänitorvena poikkeuksellisenakin aikana. Päätoimittaja Eva Agge on uransa erikoisimmassa pisteessä: koskaan aikaisemmin ammattikunnan maailmanlaajuinen merkitys ei ole ollut näin suuri. Teksti Leena Seppinen | kuvat Antti Raatikainen 41

V on käsittämätöntä. Kyselyssä tuli esille mielipide, että sairaanhoitajat ovat nykyajan orjia, jotka joutuvat pitämään lomiaan kolmen päivän pätkissä ja joita voidaan heitellä yhtäkkiä töihin sadan kilometrin päähän. uosi 2020 muistetaan varmasti poikkeuksellisesta ajanjaksostaan. Koronapandemia sekoitti taloutta, sotki normaalia arkea ja nosti koronataistelun eturintamassa työskentelevien sairaanhoitajien työn merkityksen kaikkien tietoisuuteen. Sairaanhoitajista puhutaan nyt paljon ja heidän kamppailunsa koronanvastaisessa työssä tuodaan esille, mutta onko pandemia muuttanut ammattikunnan arvostusta? – Sairaanhoitajan ammatti on aina nauttinut suurta arvostusta, ja kiitosta on tullut paljon. Nyt koronan aikana huomionosoituksia ja ylistystä tulee ovista ja ikkunoista, kuvailee Sairaanhoitaja-lehden päätoimittaja Eva Agge. Agge toimii myös Sairaanhoitajaliiton viestintäpäällikkönä – siksikin hän on perillä ammatin asioista. WHO julisti vuoden 2020 kätilöiden ja sairaanhoitajien vuodeksi jo ennen maailmanlaajuista pandemiaa. Vaikka ammattikunnalle tulee kiitoksia, työn merkitystä ja tärkeyttä ei ole vielä tajuttu. Vuosien mittaan kasvaneeseen sairaanhoitajapulaankaan ei ole havahduttu. Kysely toi esiin epäkohtia Sairaanhoitajien kirjo on laaja Sairaanhoitaja-lehteä lukee moninainen joukko ammattilaisia. Kirjo on valtava, sillä sairaanhoitajan koulutuksella voi suuntautua todella monelle erikoisalalle ja hyvinkin erilaisiin työtehtäviin. Yksi voi toimia koronapotilaan tehohoitajana sairaalassa ja toinen tehdä jalkautuvaa mielenterveystyötä nuorten parissa. Lehden sisältöä laaditaan tämä ajatus takaraivossa. – Haluamme tarjota lehdessä vastauksia kysymyksiin, joita ei ole vielä esitetty mutta jotka ovat läsnä ammattikunnassa. Oman ammattilehden lukeminen koetaan merkitykselliseksi. Sairaanhoitaja-lehti on Suomessa ainoa pelkästään sairaanhoitajille suunnattu ammattilehti. Lehden teossa aktivoidaan lukijoita. Lehdessä on useita palstoja ja juttutyyppejä, joissa sairaanhoitaja pääsee itse kirjoittamaan työstään tai esimerkiksi kommentoimaan kollegan työtä. – Kun kirjoitetaan hoitotyöstä, sekä tekemisessä että lehden sisällössä pitää huomioida aivan erityisellä tavalla etiikka ja hieno tunteisuus. Aggen mukaan Sairaanhoitajaliitto toimii myös linkkinä ammattiyhteisön ja median välillä. Kun korona iski lujaa, suomalainen media halusi jututtaa sairaanhoitajia. Liitossa toimittiin porttina tässä välissä. "Kun kirjoitetaan hoitotyöstä, lehden sisällössä pitää huomioida aivan erityisellä tavalla etiikka ja hienotunteisuus." Sairaanhoitaja on Sairaanhoitajaliiton jäsenille jaettava lehti. Kuten monessa muussakin julkaisussa, myös tässä lehdessä maail mantilanne muutti suunnitelmia ja tekemisen tapaa. Piti muistaa, että pandemian vastainen työ koski vain osaa sairaanhoitajista. Osalla työ jatkui melko ennallaan. Päätoimittajan piti miettiä, mitä lehti haluaa kertoa ja mihin keskusteluun otettiin kantaa. Sairaanhoitajaliitto avasi sairaanhoitajille koronakyselyn heti maaliskuun 2020 puolivälissä. Vastauksissa ammattikunta kertoi työstään ja työoloistaan kentällä koronaepidemian aikana. Kyselyn ensimmäisessä aallossa sadat sairaanhoitajat vastasivat ja ottivat kantaa. Sairaanhoitaja-lehti ja Sairaanhoitajaliitto nostivat eri kanavissaan ammatin epäkohtia esille. Medialle tehtiin tiedotteita ja tuotiin suoria siteerauksia sairaanhoitajilta kaikkien luettavaksi. – Suuren medianäkyvyyden ansiosta kyselyyn tuli 700 vastausta lisää kolmen päivän sisällä. Tarve epäkohtien nostamiseen ja tuntojen jakamiseen on ollut suurta, Eva Agge kuvailee. Vaikka sairaanhoitajakunta on saanut runsaasti positiivista palautetta ja lehtien kansiin on nostettu hoitohenkilökuntaa muuallakin kuin alan ammattilehdissä, pitää kysyä: onko korona-aika muuttanut sairaanhoitajien oloja? Mitä Sairaanhoitajaliiton teettämä kysely kertoi? – Koronatilanne ei ole tuonut työoloihin parannuksia eikä vaikuttanut palkkaan. Oikeastaan päinvastoin: poikkeuslain takia sairaanhoitajien työolot tuntuivat entisestään heikentyneen eikä koronalisääkään maksettu, mikä Tärkeät päiväkirja merkinnät Sairaanhoitaja-lehdessä julkaistiin reportaasi, jossa yhdeksän HUS:in sairaanhoitajaa piti päiväkirjaa työstään viikon ajan koronaepidemian keskellä. – Arvostan todella sitä, että nämä sairaanhoitajat sitoutuivat tekemään päiväkirjamerkintöjä siitä, mitä koronakriisin ytimessä oikeasti tapahtuu. Kollegoita ja kaikkia muitakin kiinnostaa suuresti, millaista on työskentely poikkeusaikana. Tällä jutulla saimme sairaanhoitajan äänen kuuluviin ja heidän tekemänsä työn dokumentoitua maailmanhistoriallisesti aivan ainutlaatuisena ajanjaksona. Jutun kuvitus hoitui yhteistyönä. Sairaanhoitajat ottivat kännykkäkuvaa, valokuvaaja kuvasi ulkokuvia sekä kuvitusta turvavälit huomioiden. Syntyi eheä reportaasi. Sairaanhoitaja-lehti on saanut koronapäiväkirjajutusta paljon positiivista palautetta. – Toimitussihteeri Katri Simola ja valokuvaaja Leena Koskela tekivät upeaa työtä jutun kokoamisessa. Se ei ole aivan helppoa poikkeustilanteessa. Suurin kiitos kuuluu tekijöiden lisäksi yksinoikeutetusti sairaanhoitajille, jotka kaiken muun lisäksi osoittautuivat loistaviksi kirjoittajiksi, Agge hehkuttaa. � 42

Eva Agge on koulutuk seltaan mielenterveys hoitaja ja filosofian maisteri. Hän on toi minut Sairaanhoitaja- lehden päätoimitta jana vuodesta 2007 ja Sairaanhoitajaliiton viestintäpäällikkönä vuoden 2020 alusta. 43

KESÄ–ELOKUU | voittaja Vain meillä. Persoonallisimmat sisustusideat, ihanimmat käsityöt, elämänmakuisimmat tarinat ja oivaltavimmat DIY-vinkit löytyvät nyt yhden oven takaa! Uusi kotiliesi.fi kokoaa yhteen ainutlaatuiset poiminnat neljästä inspiroivasta aikakauslehtibrändistä. Yhdellä tilauksella saat pääsyn uniikkiin valikoimaan laatusisältöjä, joiden sydämenä sykkii rakkaus kotiin. Siihen jokaisella omanlaiseen. Tutustu nyt, ihastu pysyvästi! uusi kotiliesi.fi Kotiliesi • Deko • Maalla • Kotiliesi Käsityö tutustumistarjous 1 € / kk (norm. 9,90 € / kk) Vain meillä mainostaja: Kotiliesi / Otavamedia mainostoimisto: Drama Queen julkaistu: Anna, Kotiliesi 44 Tutustu 1 €/kk

KESÄ–ELOKUU | Kunniamaininta Kotini ompi linnani mainostaja: Pelastusarmeija | mainostoimisto: Make it Simple valokuvaaja: Onni Wiljami Kinnunen mediatoimisto: Vizeum julkaistu: Anna, Kotiliesi, Seiska, Seura, Viva 46

KESÄ–ELOKUU | Kunniamaininta MAINOS 5 000 RINTASYÖPÄÄ VUOSITTAIN. JOKAINEN TARVITSEE TUKEA. Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Vuosittain rinta- ”Vähitellen aloin saada vastauksia kysymyksiini. Se rau- syöpädiagnoosin saa noin 5 000 suomalaista naista.1 hoitti oloa, kun muodostui kuva omasta sairaudesta ja sen Jokainen rintasyöpä ja tarina on erilainen. hoidosta”, Eveliina jatkaa. ”Tunti siitä, kun olin saanut tietää sairastavani rinta- Rintasyövän hoito räätälöidään aina jokaiselle poti- syöpää, aloin etsiä tietoa verkosta. Minulla oli valtavasti laalle yksilöllisesti. Potilaalla on tärkeä rooli hoitotii- kysymyksiä”, toteaa 27-vuotiaana rintasyöpään sairastu- min jäsenenä hoitopäätöksiä tehtäessä. nut Eveliina. ”Alussa mietin, paranenko minä ja olenko terve kymmenen Ihmiset reagoivat eri tavalla vakavan sairauden kohda- vuoden päästä. Nyt aktiivisten hoitojen päätyttyä pystyn tessa. Toiset kaipaavat heti paljon tietoa tai vertaistu- iloitsemaan tästä hetkestä enkä murehdi niin paljon tule- kea. Toiset haluavat ensin käsitellä asiaa itse. Jokainen vasta”, Eveliina kertoo. kuitenkin tarvitsee tukea. Lisätietoa rintasyövästä ja sen hoidosta saat osoitteesta www.rintasyöpä.fi. Sivustolla on kuunneltavissa myös podcast Eveliinan tarinasta. 1. Suomen Syöpärekisteri. Haettu 5/2020 osoitteessa syoparekisteri.fi M-FI-00000373 05/2020 5 000 rintasyöpää vuosittain mainostaja: Roche mainostoimisto: Hill+Knowlton Strategies graafinen suunnittelu: Anssi Muurimäki, Designer Helsinki julkaistu: Me Naiset 47 MAINOS

”Talouden seuraaminen on koko maailman seuraamista” Rahasta puhumista ei tarvitse enää hävetä, sanoo Arvopaperin toimituspäällikkö Ninni Myllyoja. Tasa-arvon vuoksi hän toivoo, että naiset kiinnostuisivat sijoittamisesta nykyistä enemmän. V Teksti Emmi Laukkanen | kuvat Antti Raatikainen uosi 2020 oli Alma Talentin rahatoimitukselle poikkeuksellinen. Kun koronaan havahduttiin maaliskuussa Suomessakin, lukijamäärät kasvoivat selvästi. Ihmiset janosivat tietoa siitä, miten pandemia vaikuttaa markkinoihin. Kenelläkään ei ollut vielä vastauksia. – Pörssimarkkinoilla tuli ensin paha droppi, mutta siitä on toivuttu todella hyvin. Ihmiset, jotka aloittivat sijoittamisen viime keväänä, ovat varmaan tosi tyytyväisiä sijoitustensa arvonnousuun, sanoo rahatoimituksen toimituspäällikkö Ninni Myllyoja. Myllyojan 12-henkinen toimitus tekee Arvopaperi-lehteä, Talouselämän Sijoituselämä-sivuja sekä Kauppalehden Oma raha -sivuja. Printin lisäksi ryhmä tekee digitaalista sisältöä Kauppalehteen ja Arvopaperiin sekä hoitaa Kauppalehden markkinauutisoinnin yhdessä uutistoimituksen kanssa. Aihepiiri, jossa tapahtuu koko ajan, tekee työstä vaihtelevaa ja kiinnostavaa. – Aamulla selviää, miten päivä on mennyt Yhdysvaltojen pörsseissä. Sen jälkeen Helsingin pörssi aukeaa ja Aasian pörssit menevät kiinni. Talouden seuraaminen on koko maailman seuraamista. Sijoittaminen on sukupuolittunutta Arvopaperi on sijoittajille suunnattu aikakauslehti, joka ilmestyy 12 kertaa vuodessa. Siinä kerrotaan ilmiöistä, jotka elävät päivittäistä tai viikoittaista uutisvirtaa pidempään. Lehteä lukevat eniten varakkaat miehet, ja he näkyvät myös lehden jutuissa. Myllyojan mukaan tämä johtuu siitä, että miehet sijoittavat naisia enemmän. Toimituksessa kuitenkin mietitään jatkuvasti, kenen ääni pääsee kuuluviin. – Kaikki haastateltavat eivät saa olla miehiä. Mietimme myös, onko lehden kuvissa naisia ja eiväthän he ole siellä vain koristamassa juttua. Etsimme koko ajan uusia sijoittajia ja asiantuntijoita. Ikä, sukupuoli tai ihonväri eivät ole rajoittavia tekijöitä. Suomen arvo-osuusjärjestelmää hoitavan Euroclear Finlandin tilastojen mukaan 33 prosenttia osakesijoittajista on naisia. Myllyoja toivoo, että nuoret ja naiset alkaisivat sijoittaa enemmän ja että lehden lukijakunta monipuolistuisi. 48

”Elämme edelleen aika patriarkaalisesti. Naiset hoitavat enemmän lapsia ja laittavat mielellään perheen uran edelle. Se vaikuttaa taloudelliseen tulevaisuuteen.” Ninni Myllyoja toivoo, että Arvopaperi lehden lukija kunta moninais tuisi. 49

– Se olisi tärkeää, koska elämme edelleen aika patriarkaalisesti. Naiset hoitavat enemmän lapsia ja laittavat mielellään perheen uran edelle. Se vaikuttaa taloudelliseen tulevaisuuteen. Epäsuhta kostautuu usein esimerkiksi avioerotilanteissa. tilanteeseen ovat vaikuttaneet esimerkiksi kansainvälistyminen, digitalisaatio ja suomalaisten vaurastuminen. Sijoittaminen on nykyään teknisesti helppoa. Rahapuheesta on tullut entistä hyväksyttävämpää. – Ennen ehkä ajateltiin, että on sopivaa puhua vain siitä, että rahaa ei ole. Ei siitä, kuinka sen saa tuottamaan. Harhaluulot istuvat tiukassa Lukijat tuntevat aiheen Myllyoja kiinnostui taloudesta opiskellessaan viestintää Vaasan yliopistossa. Hän kävi joitakin kauppatieteiden kursseja ja osti ensimmäiset osakkeensa 1990-luvun lopussa. – Kaverit juttelivat sijoittamisesta, ja minua alkoi kiinnostaa kauheasti, miten pörssikurssit muodostuvat. Omien sijoitusten kautta kiinnostuin aiheesta entistä enemmän. Hän on kirjottanut sijoittamisesta kolme kirjaa yhdessä kollegansa, nykyisin EVA:n johtajana toimivan Emilia Kullaksen kanssa. Vaikka rahapuhe on lisääntynyt, Myllyoja törmää edelleen vääriin käsityksiin sijoittamisesta. Hän uskoo, että harhaluulot johtuvat siitä, ettei yritystoimintaa ymmärretä tarpeeksi syvällisesti. Tilanne muuttuu kuitenkin koko ajan. Moni työskentelee yrittäjänä, ja Myllyoja uskoo, että se saa ihmiset ymmärtämään paremmin myös isojen yritysten toimintaa. – Yleinen harhaluulo on, että jos sijoittaa rahaa johonkin, se on joltain toiselta pois. Sijoittaminenhan perustuu siihen, että ihminen ostaa palan yhtiötä, yhtiö kasvaa, työllistää ihmisiä ja keksii uusia innovaatiota, joista sijoittaja saa taloudellista hyötyä. Kaikki voittavat. Arvopaperin lukijat toivovat toimitukselta tarkkuutta. Jos taulukossa on numerovirhe tai väärä desimaali, palautetta tulee heti. Vaikka lukijat ovat perehtyneitä aiheeseen, toimituksella on omat valttinsa: taito tehdä yhteenvetoja, yhdistellä ilmiöitä ja haastatella asiantuntijoita. – Emme ole analyytikkoja vaan toimittajia. Se, miten selitämme asiat itsellemme, kiinnostaa varmasti myös lukijoita. Myllyojan mukaan lukijat odottavat, että lehdessä seurataan pörssiä maailmanlaajuisesti ja tarkasti. Myös asuntosijoittaminen kiinnostaa aina. – Uuden polven sijoittajia kiinnostavat vertaiskokemukset. Se, millaisia sijoitusstrategioita niillä ihmisillä on, joilla on saman verran tai vähän enemmän varallisuutta kuin itsellä. Vastuullinen sijoittaminen on ollut trendi jo jonkin aikaa. Varsinkin uudet sijoittajat haluavat, että yritykset toimivat eettisesti. Sen mittaaminen on kuitenkin monimutkaista. – Sijoittajan pitäisi pystyä selkeämmin vertailemaan eri yhtiöiden vastuullisuutta. Me teemme töitä, että se olisi mahdollista. Indeksisijoittaminen kiinnostaa nykyään monia. Suomen Osakesäästäjien ja Suomen Pörssisäätiön lokakuussa 2020 teettämän sijoittaNinni Myllyoja on Alma Talentin jabarometrin mukaan osakesäästärahatoimituksen toimituspäällikkö. Toimitus tekee Arvopaperi-leh minen on lisääntynyt koronapandeteä, Talouselämän Sijoituselämä- mian aikana. Arvopaperin lukijoille sivuja ja Kauppalehden Oma raha indeksisijoittamisen ja suorien osa-kokonaisuuksia sekä huolehtii kesijoitusten välinen pohdinta ei ole Arvopaperi-lehden verkkosivus ensisijaista. tosta ja digitaalisesta markkinauu tisoinnista. Aiemmin Myllyoja on – He miettivät enemmän sitä, toiminut muun muassa Faktan ja ovatko omat osakevalinnat voittaTalouselämän toimitus- ja uutis neet indeksin, ja jos eivät, kannattaipäällikkönä sekä toimittajana ja siko sijoittaa indeksin mukaisesti. päällikkötehtävissä Talouselä Epävarmat ajat jatkuvat. Globaamässä ja Tekniikka & Talous -leh dessä. Lisäksi hän on kirjoitta lit ilmiöt vaikuttavat pörsseihin eikä nut kollegansa Emilia Kullaksen pandemian kestoa tiedetä. Myös kanssa kolme kirjaa: Rahan taju korkojen nousu ja inflaatio nostavat (2020), Nainen ja rikastumisen päätään. Aiheita siis piisaa. taito (2015) ja Mitä jokaisen koti – Lehteä tehdessämme mieäidin (ja muidenkin naisten) tulee tietää sijoittamisesta (2010). timme, mitkä aiheet kestävät ja mitä jätetään pois. � Vastuullinen sijoittaminen on ollut trendi jo jonkin aikaa. Varsinkin uudet sijoittajat haluavat, että yritykset toimivat eettisesti. Sen mittaaminen on kuitenkin monimutkaista. Rahasta saa puhua Viime vuosina sijoituspuhe on lisääntynyt ja sellaisetkin ihmiset, joita talous ei ole ennen kiinnostanut, ovat alkaneet sijoittaa. Se näkyy aiheiden monipuolistumisena. Arvopaperi tarjoaa tietoa monenlaisille sijoittajille, mutta pääpaino on nykyisten lukijoiden palvelemisessa. – Emme selitä joka jutussa, mitä osakkeen hinnan ja osakekohtaisen tuloksen suhdetta kuvaava P/Eluku tarkoittaa. Oletus on, että lukija, joka tarttuu lehteemme, tietää, mikä P/E-luku on tai osaa ainakin googlata sen. Myllyoja uskoo, että sijoittamisen leviäminen eri kansankerroksiin on pitkän kehityksen tulos. Nyky 50

Syyskuu | voittaja NOSH on suomalainen vaatemerkki, jonka vaatteisiin on ilo pukeutua. Valikoimaamme kuuluvat ylellisen pehmeät, laadukkaat ja aina sopivat naisten-, miesten- ja lastenvaatteet. NOSH-vaatteiden pääraaka-aineena on luonnonmukaisesti kasvatettu ja sertifioitu luomupuuvilla. Suomessa suunnitellut vaatteet valmistetaan eettisesti ja ekologisesti Euroopassa. Henkilökohtaista palvelua saat lähes 100 NOSH edustajalta ympäri Suomen NOSHVAATEKUTSUT.FI Saatavilla myös verkkokaupasta NOSH.FI Lumoava syksy mainostaja: NOSH Company kuvaaja: Thomas Broumand mediatoimisto: GSD Nordic julkaistu: Eeva 51

Syyskuu | Kunniamaininta REPÄISE. LAITA TAPETTI. Repäise mainostaja: K-Rauta | mediatoimisto: Toinen PHD mainostoimisto: Kurio | kuvaaja: Thomas Broumand julkaistu: Avotakka, Deko, Eeva, Glorian Koti, Kodin Kuvalehti, Koti ja Keittiö, Meidän Perhe, Meidän Talo, Me Naiset, Unelmien Talo&Koti, Viherpiha 52

”Aina ne rohkeimmat asiat sisustuksessa – ne, joissa on uskaltanut vähän repäistä – ovat lopulta niitä, joihin olen itse ollut eniten tyytyväinen.” Kaisa Kartela, jonka Kuuhunkurkottaja-tapetti on osa uutta kotimaisten suunnittelijoiden mallistoamme. 53

Syyskuu | Kunniamaininta REPÄISE. LAITA TAPETTI. 54

”Ajatellaan, ”Ajatellaan, että että minä minä joskus joskus myyn myyn tämän, tämän, enen voivoi käyttää käyttää värejä. värejä. Ihmiset Ihmiset miettivät miettivät tulevaisuutta tulevaisuutta eivätkä eivätkä välttämättä välttämättä sitä, sitä, että että hehe asuvat asuvat siellä siellä nyt.” nyt.” Kreetta Kreetta Järvenpää, Järvenpää, jonka jonka Whispering-tapetti Whispering-tapetti on osa on osa uutta uutta kotimaisten kotimaisten suunnittelijoiden suunnittelijoiden mallistoamme. mallistoamme. 55

Syyskuu | Kunniamaininta REPÄISE. LAITA TAPETTI. 56

”Lapsilta ”Lapsilta ei ei kuulu kuulu kieltää kieltää kaikkea. kaikkea. Rasvaiset Rasvaiset sormenjäljet sormenjäljet kuuluvat kuuluvat tapettiin. tapettiin. Pitää Pitää antaa antaa pienten pienten etsiä etsiä niitä niitä juttuja juttuja sieltä. sieltä. Tapeteista Tapeteista voivoi kertoa kertoa tarinoita tarinoita – vaikka – vaikka iltasatuja iltasatuja – ja – ja tavallaan tavallaan antaa antaa lasten lasten elää elää niitä.” niitä.” Heidi Heidi Valkola, Valkola, jonka jonka Niitty-tapetti Niitty-tapetti on osa on osa uutta uutta kotimaisten kotimaisten suunnittelijoiden suunnittelijoiden mallistoamme. mallistoamme. 57

Syyskuu | Kunniamaininta Suomalainen ikoni mainostaja: Paulig mediatoimisto: dentsu mainostoimisto: Bob the Robot julkaistu: Image, Maku, Me Naiset 58

Syyskuu | Kunniamaininta 59

Jukka Ruukki aloitti Yleisradion tiedetoimittajana vuonna 1991. Viisi vuotta myöhemmin hän siirtyi Tiede-lehden toimittajaksi. Lehden päätoimittaja hän on ollut vuodesta 2006 asti. Työnsä ohessa Jukka Ruukki luennoi ahkerasti Helsingin yliopistossa. 60

”Tiede on kaikkia totuuksia vastaan” Tiedejournalismia tarvitaan enemmän kuin koskaan, uskoo Tiede-lehden päätoimittaja Jukka Ruukki. Tiede on kuitenkin Ruukin mukaan suuri savolainen. 30 Teksti Tiina Tuppurainen | kuvat Antti Vettenranta vuotta sitten valtiotieteitä opiskeleva Jukka Ruukki hakeutui virkamiesharjoitteluun Helsingin yliopiston viestintään. Hän pääsi uudistamaan Yliopisto- lehteä. Ruukki huomasi nautti- – Viime aikoina on ollut sellainen uutishybris, että toimittaja kuin toimittaja tekee jutun aiheesta kuin aiheesta, mutta ei se tieteen kohdalla ihan niin ole. Luonnontieteilijöitä tarvitaan toimituksissa: he osaavat laittaa numeroita järjestykseen ja oikeisiin mittasuhteisiin. Ruukki uskoo, että Tiede-lehti pystyy erottumaan edukseen kilpailijoista tarjoamalla aihepiirejä ja näkökulmia, joita ei muualta löydy. Lehden käsialaa ovat esimerkiksi jutut vuoden 2060 teknologioista ja siitä, miksi vessapaperi repeää aina väärästä kohdasta. Toimitus selvitti myös, että kannibaalit söivät aikanaan ihmisiä suruunsa. – Lukijat kiittävät sitä, että osaamme yllättää ja lehti on monipuolinen. Teemme kiinnostavasti jotain toisenlaista kuin muut. vansa toimittajan työstä. – Tajusin, että tämähän on fantastinen paikka. Oli hienoa olla tekemissä itseään fiksumpien kanssa. Onneksi saan tehdä samaa edelleen. Yliopistolta Ruukki siirtyi Ylen tiedetoimitukseen ja pääsi erikoisluvalla opiskelemaan lääketieteelliseen tiedekuntaan. Opintoja Ruukki suoritti työn ohessa. – Olen valelääkäri, hän vitsailee. Viisi vuotta myöhemmin Ruukki päätyi Tiede-lehden toimittajaksi, myöhemmin päätoimittajaksi. Toimiva tiedejuttu koukuttaa Kuka osaa kirjoittaa tieteestä? Tiede-lehden lukija on tavallinen fiksu suomalainen. Lukijat ovat keskimääräistä koulutetumpia, mutta lehteä ei tehdä vain insinööreille. – Kuka vain voi tarttua lehteemme. Mietimme, mitä ihmisen päässä voisi tällä hetkellä pyöriä. Mikä häntä kiinnostaa? Miten voisimme yllättää hänet? Ideoita tulee omien toimittajien lisäksi avustajilta ja tutkijoilta. Moni juttu saa alkunsa niin, että tutkijaa haastatellaan toisesta aiheesta ja hän kertoo siinä sivussa uudesta tutkimusprojektistaan. Tiedejutun tekeminen ei ole aina helppoa. Tieteen popularisointi on nyt pinnalla: tiedettä käsitellään myös yleisaikakauslehdissä ja sanomalehdissä. Se on Ruukin mielestä hyvä asia. – On tosi hienoa, että tiede on levittäytynyt. Sitä on vähän haulikolla ammuttuna kaikkialla. Tiede on tärkeä yhteiskuntaa koossapitävä voima. Riskejäkin on. Luonnontieteitä käsittelevien juttujen tekeminen on Ruukin mukaan vaikeaa ilman substanssiosaamista ja koulutusta. Siksi olisi hyvä, että yhä useammalla toimittajalla olisi luonnontieteellinen pohjakoulutus. 61

Jukka Ruukin mukaan Tiede- lehden toimitus on pystynyt tarjoamaan rauhallisempaa korona uutisointia kuin muut. – Vaikeinta on hahmottaa itse, mistä on kysymys, jos aihe on hankala. Miten se tarjoillaan tavalliselle lukijalle, jolla ei ole perustietoa? Juttu pitää leipoa niin kiinnostavaksi paketiksi, että lukija tarttuu siihen. Toimiva juttu alkaa yllättävällä otsikolla. Tekstin ja kuvan välillä pitää olla vuoropuhelua, kenties jopa ristiriita. Se herättää huomion. Jutun alku on tärkeä: on mentävä suoraan asiaan. Toimiva rakenne muistuttaa tieteellisen tutkimuksen kaavaa. – Tieteessä yritetään aina saavuttaa tai etsiä jotain. Tutkimuksessa on monta vaihetta. Ensin keksitään jotain, sitten epäonnistutaan, kiivetään vuoren yli, ja sen jälkeen tulee uusi vuori. Tämmöinen rakenne puree ja toimii jutussa. Tutkimustulokset ovat voimassa toistaiseksi – Hesarin Tiede-sivut ovat pikaruokaa, Tiede-lehti on suurempaan nälkään. Se on hyvä kaveri, jonka kanssa jutella, viihtyä ja heittäytyy sohvalle. Korona on vaikuttanut uutisointiin Koronapandemia on vaatinut tiedetoimitusta syventymään aiheeseen, joka mietityttää monia lukijoita. Kaikki kaipaavat siitä ajantasaista tietoa, johon voi luottaa. – Näytämme, että tiedejournalismi on tärkeää ja sillä on merkitystä. Pystymme tekemään syvempää koronauutisointia kuin muut. Tavoitteena on rauhallinen sävy pelottelun sijaan. Toimittaja lataa faktat lukijan eteen ja lukija päättää, mitä ajattelee. Yhdessä palautteessa kiiteltiin sitä, että koronajutusta näkee kyllä, onko se tiedetoimittajan tekemä vai ei. – Emme yritä keikuttaa venettä tai mellastaa asialla. Tiedetoimittaja kertoo, että näin on mutta on näinkin. Tiede on suuri savolainen. Toimittajille tämä on ristiriitaista: haluamme kertoa, miten asiat ovat, mutta tiede haluaa kertoa, että tieto on epävarmaa. Tiedejournalismi pystyy Ruukin mukaan antamaan ihmisille eväitä miettiä, mihin maailma on menossa. Miten minä suhtaudun asiaan, onko tämä vakavaa? Tiede-lehti antaa näkymän tulevaisuuteen. – Ihmiset kaipaavat tässä ajassa hunajaa hoksottimille. Me kerromme, kuinka maailma makaa, mutta pyrimme tekemään sen viihteellisesti ja huumorin kautta. Naureskelemme maailmalle ja itsellemme. On tärkeää pitää tätä henkeä yllä. Nyt tiedejournalismin merkitys korostuu. Näkee, että meitä tarvitaan. � "Ihmiset kaipaavat tässä ajassa hunajaa hoksottimille." Ruukki muistuttaa, ettei tiede tarjoa koskaan lopullista totuutta. Pysyviä faktoja on vähän. Tutkimustulokset ovat aina valideja toistaiseksi. – Tiede on kaikkia totuuksia vastaan. Jokaisessa tutkimuksessa pyritään todistamaan edellinen totuus vääräksi. Tiede-lehden toimitus on osa Helsingin Sanomia. Alle 10 prosenttia sanomalehden digitaalisista tiedejutuista on julkaistu aiemmin Tiede-lehdessä. – Olen ajatellut sen niin, että hyvä juttu ansaitsee uuden elämän. On hienoa, että se löytää uutta yleisöä. Tiede-lehden jutut ovat pitkiä featurejuttuja, Helsingin Sanomissa julkaistaan paljon lyhyitä uutisraportteja. Tekijät pitävät kohderyhmän mielessä juttuja tehdessään. Myös Helsingin Sanomia lukevat koulutetut kaupunkilaiset, mutta Tiede-lehden lukija on kriittisempi. 62

Lokakuu | voittaja Kudottua kauneutta mainostaja: Helsingin Taidehalli mainostoimisto: Tsto 3D Artist: Ville Vainio julkaistu: Eeva 63

Lokakuu | Kunniamaininta Mikään ei pysäytä lakunhimoa mainostaja: Cloetta mediatoimisto: Toinen PHD mainostoimisto: hasan & partners julkaistu: Avotakka, Kodin Kuvalehti, Koti ja Keittiö, Kotivinkki, Me Naiset, Mondo, Trendi, Unelmien Talo&Koti 64

Lokakuu | Kunniamaininta 65

Lokakuu | Kunniamaininta Tuplana mainostaja: Hartwall Vichy Original mainostoimisto: Bob the Robot | mediatoimisto: Tulos Helsinki valokuvaus: Studio Veikko Kähkönen | kuvankäsittely: FLC Helsinki julkaistu: Image, Maku, Me Naiset 66

Lokakuu | Kunniamaininta 67

MARRAS–JOULUKUU | Voittaja on ihan ok, jos ei tänä jouluna halua antaa Lahjaksi mitään turhaa. punaisenristinkauppa.. Anna Vaikuttava lahja Vaikuttava lahja Mainostaja: Suomen Punainen Risti Konsepti: Wörks | Mainostoimisto: Kuubi Mediatoimisto: Toinen PHD Julkaistu: Apu 68

MARRAS–JOULUKUU | Kunniamaininta Jotta sinä voisit olla sinä Mainostaja: OP Mediatoimisto: Dagmar | mainostoimisto: hasan & partners valokuvaus: Studio Veikko Kähkönen Julkaistu: Apu 69

MARRAS–JOULUKUU | Kunniamaininta Ilosanoma Isostakyröstä mainostaja: Kyrö Distillery Company mainostoimisto: Werklig valokuva: Koski Syväri Julkaistu: Avotakka, Image, Koti ja Keittiö, Kotivinkki, Maku 70

Kuukauden aikkarimainos -kisa jatkuu vuonna 2021. Kisan voittajat valitsee kuukausittain vaihtuva ammattilaistuomari, joka edustaa mainostajan, mainostoimiston tai mediatoimiston näkemystä. #kuukaudenaikkarimainos -kisan tulokset julkaistaan @aikakausmedian Instagram-tilillä. 71