Sotainvalidien Veljesliitto Krigsinvalidernas Brödraförbund ry Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2020

1. Sotainvalidien Veljesliitto vuonna 2020 3 Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Tukijäsenet 2. Monipuolista huoltoa ja tukea 4 Valtiolla ensisijainen vastuu Arjen tukeminen Avustajatoiminta Kyyhkylä uusiin käsiin Sotainvalidien veljeskodit ja muut hoitolaitokset 3. Edunvalvonta 6 Oikeus laitoshoitoon 10 ja 15 prosentin sotainvalideille Neuvontapalvelun merkitys korostuu Korjausneuvonnalle edelleen tarvetta 4. Veljesjärjestö 7 Vertaistuki Hengellinen työ Tapahtumat Sotainvalidien Veljesliitto 80 vuotta 5. Järjestö 10 Säilytettävä toimiva ja kattava järjestörakenne Veljesliiton viestintä Sotainvalidi-lehti Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Muut yhteistyökumppanit Asiantuntijakollegio Kansainvälinen toiminta Liiton talous 6. Liitteet 14 Kuvat: Marja Kivilompolo Ulkoasu: Marja Kivilompolo Paino: Punamusta 2021

1. Sotainvalidien Veljesliitto vuonna 2020 Sotainvalidien Veljesliitto on toiminut 80 vuotta huolto-, etu- ja veljesjärjestönä. Sotainvalidien 18.8.1940 perustaman järjestön varsinaisia jäseniä ovat sotainvalidit ja puolisojäseniä sotainvalidien aviopuolisot ja lesket. Tavoitteena vuonna 2020 oli, että mahdollisimman moni jäsen pääsisi osalliseksi juhlavuodesta, vaikka mitään suuria juhlallisuuksia ei järjestetty. Suomessa maaliskuussa alkaneesta koronaepidemiasta huolimatta tässä onnistuttiin kohtuullisen hyvin. Liiton työ ikääntyneiden jäsenien arjen tukemiseksi jatkui. Koronaepidemia rajoitti tilaisuuksien järjestämistä, mutta toi jäsenille tarvetta muunlaiseen yhteydenpitoon ja asiointiapuun. Sotainvalidien, heidän puolisoidensa ja leskiensä edunvalvonta jatkuu täysipainoisena niin kauan kuin heitä keskuudessamme elää – ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Sotainvalidien Veljesliiton sotainvalidijäsenten määrä oli vuoden 2020 alussa 1 203 ja vuoden päättyessä 900. Sotainvalidien keski-ikä oli yli 95 vuotta. Merkittävä osa sotainvalideista asuu kotona edelleen. Kotona selviytyminen on mahdollista vain, kun sotainvalidi saa kotiinsa erilaista tukea ja palveluja. Veljesliiton huoltovastuuseen kuuluvat myös sotainvalidien puolisot ja lesket. Puolisojäsenten määrä oli vuoden alussa 5 409 ja vuoden lopussa 4 581. Puolisojäsenistä oli vuoden lopussa elossa olevien sotainvalidien puolisoita 233 ja sotainvalidien leskiä 4 348. Oululainen Tauno Siik on yksi reilusta 3000 tukijäsenestä, jotka tekevät arvokasta työtä jäsenistön hyväksi. 3

Tukijäsenet Tukijäseniä oli vuoden 2020 alussa yhteensä 3 173 ja vuoden päättyessä 2 949. Tukijäsenet ovat välttämättömiä Veljesliiton toiminnalle. Nuorempien panosta tarvitaan osastojen ja piirien käytännön toimien hoitamiseen ja iäkkäiden sotainvalidien ja puolisoiden ja leskien auttamiseen. Tukijäseniä motivoitiin eri tavoin tärkeään tehtäväänsä. Tukijäsenten koulutuksesta huolehtivat sotainvalidipiirien ohella alueelliset Sotainvalidien Perinneyhdistykset, joiden jäseniksi tukijäsenten toivotaan liittyvän. 2. Monipuolista huoltoa ja tukea Valtiolla ensisijainen vastuu Vastuu sodan takia vammautuneiden ja sairastuneiden hoidosta ja korvaamisesta kuuluu ensisijaisesti valtiolle. Kun haitta-asteeltaan 10 ja 15 prosentin sotainvalidit saivat vuonna 2019 oikeuden sotilasvammalain mukaiseen laitoshoitoon, todettiin liiton saavuttaneen tärkeimmät sotainvalideja koskevat lainsäädäntötavoitteensa. Kiireellisimmän uudistustarpeen katsottiin jatkossa olevan kuntoutukseen oikeutettujen sotainvalidien puolisoiden ja leskien piirin laajentaminen. Vuonna 2020 kuntouksen piiriin pääsivät 30–45 prosentin sotainvalidien aviopuolisot, minkä jälkeen samaa 30 prosentin haitta-asterajaa sovellettiin leskiin ja puolisoihin. Arjen tukeminen Sotainvalidit, heidän puolisonsa ja leskensä tarvitsevat kotona selviytyäkseen erilaisia palveluja ja ulkopuolista apua. Korkea ikä heikentää toimintakykyä, ja enemmistö liiton sotainvalidijäsenistäkin on yksin asuvia leskiä. Kotona asuminen voi yleensä jatkua, jos sinne on saatavissa riittävästi apua ja tukea. Mahdollisuus turvautua tarvittaessa osa-aikaiseen laitoshoitoon ja saada kuntoutusta helpottaa kotona pärjäämistä. Liiton sotainvalidi- ja puolisojäsenten tukeen tarkoitettu huolto- ja tukiraha pystyttiin pitämään jäsentä kohden laskettuna edellisen vuoden tasolla. Tätä sotainvalidipiirien kautta jaettavaa tukea suunnattiin aiempaa vahvemmin niille alueille, joissa sotainvalidipiirin ja osastojen omat varat ovat vähäiset. Huoltotyöhön jäsenten hyväksi on sisältynyt muun muassa puolisoiden ja leskien kuntoutusta, apua arjessa selviytymiseen, yksinäisyyden ehkäisyyn, viriketoimintaan ja muuhun henkiseen huoltoon sekä kuljetuspalveluihin. Erityisesti pienituloisia puolisojäseniä voitiin tukea merkittävästi Me-säätiön Veteraanivastuu ry:lle antamilla lahjoitusvaroilla. Veljesliiton välittämien hakemusten tuloksena yhteensä 123 sotainvalidia ja sotainvalidin leskeä sai avustuksia yhteensä 77 400 euroa. Lisäksi muistettiin 29 sotainvalidia, jotka vuonna 2020 täyttivät 100 vuotta. Sotainvalidien ja puolisojäsenten kotona asumista tukivat myös avustajatoiminta ja asuntojen korjausneuvonta. Perinteiseen tapaan myös sotainvalidipiirit ja osastot myönsivät 4

keräys- ja lahjoitusvaroista sekä liiton tuen turvin edelleen avustuksia heikoimmassa asemassa oleville sotainvalidi- ja puolisojäsenille muun muassa sairaus- ja lääkekulujen sekä kotiavun kustannuksiin. Arjessa tukeminen ja kotona asumisen helpottaminen ovat sotainvalideille sekä heidän puolisoilleen tärkeitä palveluita. Keski-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Maija Paasila vieraili Elli ja Väinö Arosen luona. Mukana myös hieroja Teija Laasala ja veteraaniavustaja Helena Anttila. Avustajatoiminta Avustajatoiminnalla tuetaan sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä kotona pärjäämistä tarjoamalla heille edullista apua erilaisiin arjen askareisiin. Vuoden 2020 aikana avustajatoiminnan piirissä oli yhteensä 1 206 asiakastaloutta. Heistä 26 oli sotainvalideja ja 498 sotainvalidien puolisoita ja leskiä. Muita sotiemme veteraaneja oli asiakkaina 199 ja heidän puolisoitaan ja leskiään 483. Työtunteja avustajille kertyi 33 278, joista sotainvalideille, puolisoille ja leskille 13 508. Työllistämishankkeena avustajatoiminta on tarjonnut työttömille ja vajaakuntoisille mielekästä työtä ja sen ohessa mahdollisuuksia kouluttautua. Vuoden 2020 aikana avustajina työskenteli keskimäärin samanaikaisesti 79 avustajaa ja työsuhteita oli yhteensä 128. Työllistämiseen saadulla palkkatuella katettiin osa työvoimakustannuksista, mikä auttoi pitämään asiakasmaksut kohtuullisina. Avustajien työtä organisoi kuusi aluehanketta, joiden hallinnosta vastasivat Kanta-Hämeen, Pirkka-Hämeen, Kymen ja Etelä-Pohjanmaan sotainvalidipiirit sekä Jyväskylän ja Porin veljeskodit. Lisäksi muutama sotainvalidi- ja veteraaniyhdistys oli palkannut oman avustajan. Veteraanivastuu ry:n keräysvaroja jaettiin toimintavuonna aluehankkeille 100 000 euroa ja Me-säätiöltä saatuja lahjoitusvaroja 50 000 euroa. Veljesliiton tuki avustajatoiminnalle oli 20 759 euroa. Avustajatoimintaa ja sen aluehankkeiden tukea koordinoivat valtakunnallinen ohjausryhmä ja liiton toimisto. 5

Kyyhkylä uusiin käsiin Kyyhkylän kuntoutussairaalan sotainvalidien hoito siirtyi elokuun 2019 lopussa Mehiläisen Hoivapalvelu Oy:n Villa Marskiin. Vuonna 2020 Kyyhkylä-säätiön omistama Kyyhkylä Oy jatkoi tehtyjen sopimusten puitteissa kuntoutuspalvelujen tuottamista. Majoitus- ja ravitsemustoiminnasta vastasi edelleen Kyyhkylän Kartano Oy. Vuoden lopussa Kyyhkylä-säätiö myi yhtiöt, ja samalla enemmistö Kyyhkylä-säätiön hallitusjäsenistä siirtyi Mikkelin kaupungin valittaviksi. Omistusosuutensa Kaunialan Sairaala Oy:n osakkeista liitto myi Vantaan kaupungille jo vuonna 2019. Sotainvalidien veljeskodit ja muut hoitolaitokset Veljesliiton tehtävä on varmistaa, että sotainvalidit ja muut veteraanit saavat tarvitsemansa laadukkaan hoidon veljeskotien ja kuntoutussairaaloiden omistusta ja hallintoa koskevista muutoksista huolimatta. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta nämä yksiköt säästyivät koronaepidemialta, joka kylläkin vaikutti vähentyneen kuntoutuksen takia niiden talouteen. Liitto on osallistunut aktiivisesti Hoito- ja kuntoutuslaitosten liiton toimintaan. 3. Edunvalvonta Lievävammaisten sotainvalidien vanhuudenturvan kannalta merkittävä uudistus tuli voimaan 1.1.2019. Se antoi sodan johdosta vahingoittuneille tai sairastuneille 10 ja 15 prosentin sotainvalideille mahdollisuuden päästä tarvittaessa osa-aikaiseen tai pitkäaikaiseen laitoshoitoon sotainvalidien sairas- ja veljeskoteihin sekä muihin Valtiokonttorin hyväksymiin hoitolaitoksiin. Samasta ajankohdasta alkaen muuttui kunnan järjestämä pitkäaikainen laitoshoito vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla maksuttomaksi. Samalla voitiin todeta Veljesliiton saavuttaneen tärkeimmät sotilasvammalakia koskevat tavoitteensa. Liiton edunvalvonnan painopisteeksi asetettiin sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutuksen kehittäminen. Kaikkien puolueiden eduskuntaryhmien tuella puolisokuntoutus laajeni vuoden 2020 alusta koskemaan myös 30–45 prosentin sotainvalidien aviopuolisoita. Yhdessä veteraaniliittojen kanssa tehty aloite rintamalisän korottamisesta johti myönteiseen tulokseen, kun eduskuntapuolueet yksimielisesti päättivät korottaa rintamalisää 50,19 eurosta 125 euroon 1.4.2020 alkaen. Vastaavan tasoinen korotus tehtiin myös ulkomailla asuville maksettavaan rintamalisään. 6

Neuvontapalvelun merkitys korostuu Koronaepidemiaa koskevien kokoontumisrajoitusten ja suosituksien seurauksena neuvontapalvelun tarjoaman henkilökohtaisen tuen merkitys korostui erityisesti pyrittäessä järjestämään jäsenistön tarvitsemia palveluja muuttuneessa tilanteessa. Jäsenten ikääntymisen myötä ja yhteiskunnan siirtyessä yhä enemmän sähköisiin palveluihin tarvitaan aiempaa useammin monipuolisen ammattitaidon omaavien palveluneuvojien apua. Palveluneuvojien avulla sotainvalidit, lesket ja puolisot asioivat “yhden luukun” periaatteella. Kuvassa Jyväskylän palveluneuvoja Jarmo Porkka sekä Rovaniemen palveluneuvoja Merja Turunen. Korjausneuvonnalla edelleen tarvetta Vanhustyön keskusliiton eri puolilla maata työskentelevät 14 korjausneuvojaa auttoivat sotainvalideja ja veteraaneja sekä heidän leskiään asuntojen korjaamista ja siihen saatavaa yhteiskunnan tukea koskevissa kysymyksissä. Korjausneuvonnan tuella toteutettiin vuoden 2020 aikana 69 sotainvalidin asuntokorjausta. 4. Veljesjärjestö Vertaistuki Sotainvalidien Veljesliitossa on aina toimittu veljeshengessä, ja vertaistuki on ollut kantava voima. Elämää on helpottanut, kun on voitu vaihtaa osin yhteisiä kokemuksia pitkän elämän ajalta. Yksinäisyys on ongelma osalle jäsenistä. Henkinen ja hengellinen huolto, virkistystoiminta ja yhteydenpito ystävien ja kohtalotovereiden kanssa on tärkeää. Nuoremmat tukijäsenet, toiminnanjohtajat sekä piirien ja osastojen muut toimijat ovat koronaepidemian aikanakin pyrkineet pitämään yhteyttä jäseniin ja järjestämään tapaamisia turvallisissa puitteissa. 7

Hengellinen työ Piirien luottamuspapit toimivat alueillaan eri tavoin. Moni vieraili veljeskodeissa tapaamassa sotainvalideja, osallistui alueensa sotainvalidien ja veteraanien tapahtumiin ja saattoi poisnukkuneen jäsenen viimeiseen lepoon. Lisäsi luottamuspapit jakoivat keskenään Sotainvalidi-lehden hengellisen aukeaman kirjoitusvuorot. Veljespappien ja veteraaniliittojen yhteisestä hengellisestä toiminnasta huolehtii Veteraanivastuu ry:n hengellisen työn toimikunta. Toimikunnan puheenjohtaja on rovasti Matti Tuomisto. Tapahtumat Koronaepidemian myötä suunnitellut kokoontumiset ja tapahtumat peruuntuivat tai muuttivat muotoaan lähes koko vuodelta. Ensimmäinen merkittävä peruuntunut tapahtuma oli 13.3. talvisodan päättymisen juhlapäivä. Kansallinen veteraanipäivä 27.4.2020 Veteraanipäivän pääjuhlaa ei voitu koronaepidemian vuoksi järjestää, joten suunniteltu tilaisuus Tampereella siirtyi seuraavaan vuoteen. Eri puolilla maata veljes- ja sairaskodeissa järjestettiin kuitenkin talojen sisäisiä, pienimuotoisia veteraanipäivän tilaisuuksia. Sotainvalidipäivä 18.8.2020 Sotainvalidipäivänä liiton hallitus laski seppeleet Sankariristille ja marsalkka Mannerheimin hautapaadelle. Sotainvalidien ansioristien valtakunnallinen jako tapahtui Helsingin Messukeskuksen tiloissa. Samassa tilaisuudessa presidentin kultainen kiekko luovutettiin Suomen ortodoksiselle kirkolle ja sen vastaanotti Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen. Osa sotainvalidipiireistä järjesti sotainvalidipäivän juhlallisuudet toisena ajankohtana. Tilaisuudet järjestettiin vallitsevat turvallisuusmääräykset huomioiden. Seminaarit, koulutus- ja neuvottelupäivät Kentän neuvottelupäivä järjestettiin Teamsin kautta 14.5. etätilaisuutena, jollaisena toteutuivat myös Valtiokonttorin neuvontapalvelupäivä 30.9. ja toiminnanjohtajien neuvottelupäivä 29.10. Teams oli monelle toiminnanjohtajalle uusi ohjelma, mutta harjoittelun avulla se otettiin onnistuneesti käyttöön. Liiton johdon seminaari järjestettiin 29.9. Helsingissä. Samana päivänä pidettiin myös koronaepidemian vuoksi siirtynyt liittovaltuuston kevätkokous ja sen jälkeen syyskokous. Seminaariin ja kokouksiin oli mahdollista osallistua joko paikan päällä tai etäyhteyksien kautta. 8

Sotainvalidien Veljesliitto 80 vuotta Juhlavuosi käynnistyi näyttävästi, kun Helsingin Sanomien 9.1.2020 julkaisemassa Maailma 2020 -lehdessä oli ilmaiseksi saatu sivun ilmoitus 80 vuotta täyttävästä liitosta. Julkaisun levikki oli noin 91 000, ja Helsingin Sanomien digilukijat mukaan laskettuna se tavoitti noin 320 000 lukijaa. Veljesliiton juhlavuotta koskevat suunnitelmat muuttuivat koronan myötä. Tarkoitus oli, että sotainvalidipiirit olisivat yhdessä veljeskotien kanssa järjestäneet juhlan alueensa jäsenille elokuussa tai muuna parhaaksi katsomanaan ajankohtana. Veljesliitollakaan ei olisi ollut isoa juhlaa, koska varsinaiset jäsenet eivät olisi jaksaneet siihen osallistua. Sosiaali- ja terveysministeriö oli lupautunut järjestämään Veljesliitolle juhlavastaanoton sotainvalidipäivänä. Suunnitelmat elivät koronaepidemiaa ja sitä koskevia rajoituksia seuraten. Lopulta suurin osa sotainvalidipiireistä järjesti veljeskodeissa asuville jäsenilleen kakkukahvit tai siirsivät kokoontumiset tulevaisuuteen. Kaikissa kokoontumisissa sekä veljeskodeissa että muualla huolehdittiin turvallisuudesta ja rajoituksista. Liiton lähimpien yhteistyötahojen kanssa kokoonnuttiin juhlalounaalle Radisson Blu Royal hotelliin liittovaltuuston kokousten yhteydessä 29.9.2020. Liitto teetti jäsenilleen juhlavuoden kortin, jossa oli liiton juhlavuoden logo, kuva sotasairaalasta sekä liiton johdon tervehdys ja liiton historiaa tiivistettynä. Kortteja tehtiin myös ruotsiksi. Sotainvalidipiirit ja -osastot toimittivat kortit jäsenilleen joko henkilökohtaisesti tai postitse. Liiton ja sotainvalidien historiaa sekä vaikutuksia nykypäivään tuotiin esille aikakauslehtityyliseksi tehdyssä juhlalehdessä, joka jaettiin Sotainvalidi-lehden tilaajille 12.8.2020. Lehdessä oli myös tasavallan presidentin tervehdys. Sotainvalidit ja heidän järjestönsä sai arvovaltaiset onnittelut televisiossa tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä ja rouva Jenni Haukiolta. Veljesliiton juhlajulkaisuun kuuluivat Sotainvalidi-lehden 80-vuotisjuhlanumero sekä jäsenille toimitetut kortit. 9

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio onnittelivat Veljesliittoa videolla, jota esitettiin Yle TV1:llä viikolla 32. Videon tuotannosta vastasi Yleisradio, ja sitä esitettiin kanavalla ohjelmien välissä yleishyödyllisenä tietoiskuna. Video julkaistiin myös liiton nettisivuilla, josta sitä pystyttiin näyttämään sotainvalidipiirien ja veljeskotien omissa tapahtumissa. 5. Järjestö Säilytettävä toimiva ja kattava järjestörakenne Liiton sotainvalidi- ja puolisojäsenten kannalta on olennaista, että jokainen voi kuulua sellaiseen sotainvalidiosastoon tai -piiriin, joka pitää heistä huolta. Jäsenmäärän supistuminen heijastuu myös järjestörakenteeseen. Sotainvalidiosastoja purkautui vuoden 2020 aikana 23, ja niiden jäsenet siirtyivät sotainvalidipiirin henkilöjäseniksi. Osastoja oli vuoden lopussa 74. Maakunnallisia sotainvalidipiirejä oli 18 ja lisäksi Ruotsin piiri. Viiden piirin alueella kaikki sotainvalidit ja puolisojäsenet olivat suoraan piirin jäseniä. Muutoksien tarkoituksena on, että liiton ja sen jäsenyhdistyksien voimavarat käytetään mahdollisimman tehokkaasti jäsenkunnan hyväksi. Liitolla tulee olla jatkossakin toimiva, koko maan kattava organisaatio, jotta side kaikkiin sotainvalideihin ja puolisojäseniin säilyy. Piirien vastuu jäsenistä korostuu samoin kuin vaikuttaminen kuntiin tarvittavien palvelujen järjestämiseksi. Purkautuneiden osastojen vapaaehtoisista toimijoista iso osa on jatkanut sotainvalidityötä tukijäseninä ja alueensa yhteyshenkilöinä. Liiton palkkauksessa oli vuoden lopulla 11 toiminnanjohtajaa, joista 9 oli osa-aikaisia. Yhteinen toiminnanjohtaja oli Helsingin ja Uudenmaan sekä Suur-Savon ja Pohjois-Savon piireillä. Jäsenkunnan ja liiton taloudellisten voimavarojen supistuessa jouduttiin lyhentämään useiden toiminnanjohtajien työaikaa. Muutoksien myötä korostuu yhteistyö sotainvalidien neuvontapalvelun kanssa jäsenten lakisääteisten korvausten ja palvelujen turvaamisessa. Käytännön huoltotyötä tehtiin edelleen sotainvalidipiirien ja osastojen voimin. Sotasokeat ry ja Aivoinvalidit ry jatkoivat toimintaansa liiton erikoisjäsenyhdistyksinä. Liiton luottamusmiesjohto ja pääsihteeri osallistuivat piirien vuosikokouksiin ja neuvottelupäiville sekä niiden yhteydessä keskustelivat piirien johdon kanssa piirin tilanteesta ja jatkosuunnitelmista. Sotainvalidipiirit purkautuvat sääntöjen määrittelemänä ajankohtana. Tämän jälkeen Sotainvalidien Perinnejärjestön alueyhdistykset huolehtivat viimeisten sotainvalidien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä huollosta ja jatkavat sen jälkeen sotainvalidiperinteen vaalijoina. Veljesliiton viestintä Pääpaino liiton viestinnässä on ollut sisäisessä eli jäsenistöön ja kenttään suuntautuneessa viestinnässä, ja sitä on hoidettu pääosin Sotainvalidi-lehden välityksellä. Etenkin korona-aikana, tapaamisten ollessa rajoitettuja on yhteydenpito ollut tärkeää. Liit10

to on kannustanut toiminnanjohtajia olemaan yhteydessä alueensa tukijäseniin sekä jäseniin. Pandemian vuoksi kentän neuvottelupäivät järjestettiin netin välityksellä eikä varsinaisia yhteisiä tapaamisia ollut lainkaan. Yhteyttä pidettiin puheluilla ja sähköposteilla sekä piiritiedotteilla. Nettisivujen kävijämäärissä oli laskua edelliseen, vuoteen 2019 verrattuna: kävijämäärä tippui 8,5 %:a 12 766:sta 11 677:ään. Suosituimpina alasivuina jatkoivat kunniamerkkipalvelu ja siihen liittyvät tiedot sekä yhteystiedot. Viestinnällistä yhteistyötä naapurijärjestöjen kanssa tehtiin mahdollisuuksien ja tilaisuuksien mukaan. Sotainvalidi-lehti Sotainvalidi-lehti ilmestyi vuonna 2020 neljästi. Lisäksi elokuussa Sotainvalidi-lehden tilaajat saivat kotiinsa 80-vuotisjuhlalehden. Vuonna 2020 liiton viestintäpäällikkö otti tehtäväkseen myös Sotainvalidi-lehden taittamisen. Lehdessä oli monipuolisesti juttuja sotilasvammalaista ja siihen liittyvistä uudistuksista, sotainvalidien ja puolisojen haastatteluja sekä yleisesti ikääntyneen hyvinvointiin liittyviä juttuja ja historiasta kertovia aiheita. Entiseen tapaan jokaiselle sotainvalidipiirille varattiin yksi sivu omalle sisällölle. Lisäksi luottamuspapit tuottivat hengellistä sisältöä. Lehden tärkeimmät jutut käännettiin ruotsiksi. Lisäksi lehdestä tarjottiin sitä haluaville ääniversio noin kymmenestä toimituksen valitsemasta artikkelista. Äänitteet tehtiin Espoon Seudun Näkövammaiset ry:ssä. Vuoden viimeisen lehden painosmäärä oli 11 520. Sotainvalidi-lehden näköisversio oli luettavissa ilmaiseksi liiton kotisivuilla. Vuoden 2020 lehtiä luettiin yhteensä 2 207 kertaa. Sotainvalidi-lehti on tärkein kanava jäsenistölle viestittäessä. 11

Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Yhteistyötä veteraanijärjestöjen kanssa jatkettiin veteraaniliittojen vuonna 1999 perustaman Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnan (VEVA) johtamana kunkin järjestön itsenäisyyttä ja omaehtoista päätöksentekoa kunnioittaen. Veteraanijärjestöjen yhteistä varainhankintaa hoiti liiton, Suomen Sotaveteraaniliiton, Rintamaveteraaniliiton ja Kaatuneitten Omaisten Liiton perustama Veteraanivastuu ry ja sen Sotiemme veteraanit -keräys. Maaliskuussa puhjenneen koronaepidemian vuoksi varusmieskeräys toteutui vain alkuvuonna. Vaikka muut keräystuotot kasvoivat, kokonaistulos oli vain 40 prosenttia siitä, mitä keräys tuotti vuotta aikaisemmin. Veteraanivastuu ry:n Me-säätiöltä saadulla lahjoituksella voitiin alentaa avustajatoiminnan asiakasmaksuja ja myöntää erityisesti pienituloisille leskille avustuksia. Tammenlehvän Perinneliitto hyväksyi marraskuussa 2020 sääntömuutoksen, joka mahdollistaa alueellisten perinneyhdistysten liittymisen sen jäseniksi. Tämän ja veteraaniliittojen yhteisen perinnetyötä koskevan kannanoton pohjalta Veljesliitto on tukenut Tammenlehvän Perinneliiton kehittämistä vastaamaan tulevaisuudessa yhteisestä perinnetyöstä. Muut yhteistyökumppanit Sotainvalidien Veljesliitto jatkoi yhteistyötä Valtiokonttorin, Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, sosiaali- ja terveysministeriön, seurakuntien, Vanhustyön keskusliiton, Invalidisäätiön, Tammenlehvän Perinneliiton ja Sotainvalidien Perinnejärjestön sekä muiden sotainvalidien kannalta tärkeiden yhteisöjen kanssa. Yhteiskunnan sekä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n tuen lisäksi Suomen kansan aineellinen ja henkinen tuki sotainvalideille on edelleen ollut tarpeen. Asiantuntijakollegio Kollegion jäseniltä saatiin asiantuntija-apua vireillä olevien sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten seurantaan sekä neuvottelupäivien luennoitsijoina. Koronaepidemian vuoksi asiantuntijakollegio ei kokoontunut. Kansainvälinen toiminta Maailman Veteraanijärjestön (World Veterans Federation) toimintaan osallistumisesta vastaa Suomen Rauhanturvaajaliitto veteraanijärjestöjen puolesta. Yhteistyö Ruotsissa asuvia suomalaisia sotainvalideja tukevan Kungafonden-säätiön kanssa jatkui. 12

Liiton talous Liiton tuki kentälle Tehdyillä säästötoimenpiteillä, Kyyhkylä-säätiöltä saaduilla avustuksilla ja liiton jäljellä olevan omaisuuden myynnillä kyettiin turvaamaan liiton tuen jatkuminen kentälle lähivuosina. Tuki supistui 17 prosenttia, mutta säilyi jäsentä kohden laskettuna edellisen vuoden tasolla. Liiton kokonaistuki jäsentensä huoltoon oli 698 400 euroa (842 592 euroa vuonna 2019). Taloudellista tukea piireille ja erikoisjäsenyhdistyksille maksettiin pääosin huolto- ja tukirahana. Sillä on tuettu huoltotyön osana piiriorganisaation toimintaa ja piiritoimistojen kustannuksia, joita karsittiin toiminnanjohtajien työaikoja lyhentämällä ja tehtäviä yhdistämällä. Muu varsinainen toiminta ja varainhankinta Yhdistystoiminnan kulut olivat 145 663 euroa (200 634 euroa) ja keskustoimiston kulut 311 838 euroa (298 006 euroa). Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 1 115 901 euroa (1 341 232 euroa). Jäsenistölle suunnattu myyntitoiminta jatkui kertomusvuonna pienimuotoisena. Kunniamerkkien ompelupalvelusta muillekin kuin liiton jäsenille vastasi edelleen Sotainvalidien Veljesliiton Myyntipalvelu Oy. Testamenttilahjoituksia ei saatu. Varainhankinnan tulos oli 71 920 euroa (20 007 euroa). Kulujäämä ennen sijoitustoimintaa oli - 1 037 914 euroa (- 1 316 260 euroa). Sijoitustoiminta Sijoitustoimintaa on hoidettu liiton hallituksen ja taloustoimikunnan päätösten sekä liiton sijoitusten hoidosta vastanneen Evli-pankin asiantuntijoiden suositusten pohjalta. Pääsihteeri raportoi säännöllisesti hallitukselle liiton taloudesta ja sijoituksista. Liitossa ja sen keskustoimistossa tehtiin vuoden aikana erilaisia säästötoimenpiteitä, joilla toimintaa sopeutettiin vastaamaan supistunutta jäsenkuntaa ja liiton varallisuutta. Arvopaperisijoitusten kirjanpitoarvoihin tehtiin arvonpalautuksia 0 euroa (2 360 euroa) ja arvon alennuksia -10 921 euroa (- 24 276 euroa). Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli 20 043 euroa (242 231 euroa). Omatoiminen kulujäämä oli toimintavuonna - 1 017 871 euroa (- 1 074 029 euroa). Tulos vuodelta 2020 Liiton saamat yleisavustukset olivat yhteensä 737 000 euroa, josta Kyyhkylä-säätiön osuus oli 600 000 euroa (1 200 000 euroa) ja STEA osuus oli 152 000 euroa (152 000 euroa). Liiton tilikauden alijäämä oli vuodelta 2020 yhteensä - 380 871 euroa (- 437 029 euroa). 13

6. Liitteet Sotainvalidien Veljesliiton johto vuonna 2020 Hallitus Puheenjohtaja Juha Laikari, Oulainen Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet 1. vpj. Jouko Sipilä, Kangasala 2. vpj. Lasse Lehtinen, Helsinki Markku Honkasalo, Helsinki Heikki Moilanen, Merikarvia Marja-Liisa Taipale, Helsinki Antti Västi, Seinäjoki Kari Hietanen, Kouvola Ahti Karttunen, Outokumpu Heimo Purhonen, Salo Jouko Lahdenperä, Tornio Ritva-Liisa Paananen, Helsinki Jaakko Torppa, Tuusula Sotainvalidien Veljesliiton hallitus: vasemmalla pääsihteeri Seppo Savolainen, Jaakko Torppa, Jouko Sipilä, Marja-Liisa Taipale, Juha Laikari, Lasse Lehtinen, Heikki Moilanmen ja Markku Honkasalo. Hallituksen kokouksia oli vuoden aikana seitsemän. Hallitukseen valittu liittovaltuuston jäsen ei ole toiminut samanaikaisesti liittovaltuuston jäsenenä. 14

Liittovaltuusto Puheenjohtaja Marja-Liisa Taipale, Helsinki Varapuheenjohtaja Markku Ranta, Uusikaarlepyy Helsingin piiri: Seppo Kanerva, Helsinki 1. varajäsen Christian Wallin, Helsinki 2. varajäsen Reijo Söderberg, Vantaa Suur-Savon piiri: Hannu Toivonen, Mikkeli 1. varajäsen Riitta-Leena Heinonen, Varkaus 2. varajäsen Martti Kemppainen, Pieksämäki Uudenmaan piiri: Jaakko Torppa, Tuusula 1. varajäsen Erkki Tuormaa, Loviisa 2. varajäsen Taisto Vanhapelto, Tuusula Rannikko-Pohjanmaan piiri: Markku Ranta, Uusikaarlepyy 1. varajäsen Raimo Latvala, Mustasaari 2. varajäsen Wolf Enbacka, Jakobstad Varsinais-Suomen piiri: Heimo Purhonen, Salo 1. varajäsen Heikki Kiiski, Pöytyä 2. varajäsen Raimo Salonen, Loimaa Etelä-Pohjanmaan piiri: Antti Västi, Seinäjoki (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Pekka Marttala, Seinäjoki 2. varajäsen Rauno Yli-Hynnilä, Kurikka Kanta-Hämeen piiri: Juha Vuorinen, Akaa 1. varajäsen Irja Hirstiö, Hämeenlinna 2. varajäsen Heikki Karisto, Tuulos Pohjois-Savon piiri: Heikki Lahtela, Siilinjärvi 1. varajäsen Jussi Huttunen, Kuopio 2. varajäsen Reijo Sojakka, Leppävirta Pirkka-Hämeen piiri: Heikki Kujanpää, Hämeenkyrö † 1. varajäsen Raimo Toivo, Sastamala 2. varajäsen Juhani Muuriaisniemi, Virrat Pohjois-Karjalan piiri: Ahti Karttunen, Outokumpu 1. varajäsen Mauri Timonen, Nurmes 2. varajäsen Kari Kalinen, Outokumpu Lahden piiri: Pentti Löfgrén, Lahti 1. varajäsen Veikko Punakallio, Heinola 2. varajäsen Kalle Hiltunen, Lahti Keski-Pohjanmaan piiri: Sievi Esko Hirviniemi, Haapajärvi 1. varajäsen Heikki Kankaanpää, Sievi 2. varajäsen Seppo Kauppila, Kannus Kymen piiri: Kari Hietanen, Kouvola 1. varajäsen Reijo Tanskanen, Luumäki 2. varajäsen Veikko Haimila, Joutseno Pohjois-Pohjanmaan piiri: Pentti Jouppila, Oulu 1. varajäsen Esko Kantola, Ruukki 2. varajäsen Esko Keränen, Tyrnävä Satakunnan piiri: Ilkka Nurmi, Pori 1. varajäsen Olli Saari, Rauma 2. varajäsen Kaija Jokela, Huittinen Kainuun piiri: Juhani Hautala, Kajaani 1. varajäsen Timo Hurskainen, Kajaani 2. varajäsen Pertti Halonen, Suomussalmi Sisä-Suomen piiri: Pertti Koivunen, Äänekoski 1. varajäsen Kyösti Tomperi, Jyväskylä 2. varajäsen Rauli Jakobsson, Jämsä Lapin piiri: Jouko Lahdenperä, Oulu 1. varajäsen Kosti Hietala, Muonio 2. varajäsen Matti Hulkko, Pelkosenniemi 15

Ruotsin piiri: Anssi Pajuvirta, Tukholma 1. varajäsen Anne Eriksson, Bro 2. varajäsen Jouni Knuuttila, Halmstad Sotasokeat ry: Teuvo Ljungberg, Helsinki 1. varajäsen Aatu Moilanen, Helsinki 2. varajäsen Markku Palokangas, Helsinki Aivoinvalidit ry: Lars Löflund, Helsinki 1. varajäsen Matti Saresvirta, Harjavalta 2. varajäsen Taito Vesala, Helsinki † Perinnejärjestö: Jari-Matti Autere, Oripää 1. varajäsen Hannu Reko, Forssa 2. varajäsen Tuija-Leena Juutilainen, Tampere Liittovaltuusto piti sääntömääräiset kevät- ja syyskokoukset yhdistyslain väliaikaisen muutoksen perusteella samana päivänä 29.9.2020. Liiton tilintarkastajat Liittokokous 6.6.2019 valitsi vuosiksi 2019–2021 tilintarkastusyhteisöksi Oy Tuokko Ltd:n. Toimintaa tukevat yhteisöt Sotainvalidien Veljesliiton Tuki- ja perinnesäätiö Säätiö toimi sotainvalidityön ja -perinteen tukijärjestönä. Säätiön varoja ja niiden tuottoa käytettiin aiempina vuosina erityisesti sotainvalidien ja heidän puolisoidensa kotona selviytymistä helpottavan Sotainvalidien Veljesliiton avustajatoimintahankkeen tukemiseen. Nyt jäljellä olevat varat on päätetty käyttää pääosin sotainvalidien perinteen vaalimiseen. Säätiön varat olivat sijoitettuina riskittömiin kohteisiin. Säätiön hallitus Veljesliiton puheenjohtaja Marja-Liisa Taipale, puheenjohtaja Varatuomari Juhani Saari, varapuheenjohtaja Toiminnanjohtaja Jari-Matti Autere Viestintäpäällikkö Marja Kivilompolo Kirjailija Lasse Lehtinen Valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas Vuorineuvos Jaakko Rauramo Pääsihteeri Seppo Savolainen Asiamies Päätoimittaja Markku Honkasalo Sotainvalidien Perinnejärjestö ry Vuosi oli Sotainvalidien Perinnejärjestön 25. toimintavuosi. Perinnejärjestöön kuului 20 perinneyhdistystä, joista yksi oli Ruotsissa. Yhdistyksissä oli 1 330 jäsentä. Järjestön vuosikokous pidettiin koronaepidemian takia 7.9.2020 Helsingissä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Seppo Savolainen. Virallisia kokousedustajia oli 15 henkilöä ja edustettuina oli 11 perinneyhdistystä. Muita henkilöitä oli 5. 16

Perinnejärjestön hallitus Lasse Lehtinen, puheenjohtaja Varsinainen jäsen Varajäsen Tauno Skogberg (Uusimaa) Jarmo Helttula (Varsinais-Suomi) Hannu Reko (Kanta-Häme) Tuija-Leena Juutilainen (Pirkka-Häme) Mikko Ruskeala (Lahti) Lyyli Vento (Kymi) Jussi Huttunen (Pohjois-Savo) Markku Tarvainen (Suur-Savo) Seppo Kauppila (Keski-Pohjanmaa) Pertti Halonen (Kainuu) Heimo Yrjönsalo (Uusimaa) Ilkka Nurmi (Satakunta) Kristiina Vähäkuopus (Pohjois-Pohjanmaa) Reijo Johansson (Pirkka-Häme) Kyösti Tomperi (Sisä-Suomi) Martti Kukkonen (Pohjois-Karjala) Tony Westerlund (Rannikko-Pohjanmaa) Marko Hakala (Etelä-Pohjanmaa) Markku Kallinen (Keski-Pohjanmaa) Jari-Matti Autere (sihteeri, Varsinais-Suomi) Perinneyhdistykset järjestivät yhdessä sotainvalidipiirien kanssa erilaisia tapahtumia liittyen Veljesliiton 80-vuotisjuhlaan koronaepidemia huomioon ottaen. Perinnejärjestö on Sotainvalidien Veljesliiton ja Tammenlehvän Perinneliiton yhteisöjäsen. HUOMIONOSOITUKSET Liiton pienoislippu Vapaudenristin tunnuksella ja nauhalla Aronen Väinö, Perho; Hakko Tuomo, Seinäjoki; Hannula Kauko, Savukoski; Hirn Risto, Noormarkku; Huttunen Jussi, Kuopio; Iire Jarkko, Naantali; Karjalainen Pirkko, Nurmes; Koskimaa Into, Kotka; Leikola Olavi, Saukkola; Leskinen Eeva, Rantasalmi; Lindfors Väinö, Ypäjä; Loponen Olavi, Juupajoki; Norrman Gunnar, Vaasa; Pulkkinen Pentti, Ruokolahti; Reponen Anneli, Joutsa Sotainvalidien ansioristi Aromaa Aino, Valtiokonttori; Halonen Timo, kaupunginjohtaja, Mikkelin kaupunki; Heikki Siira, talousjohtaja, Mikkelin kaupunki; Hiukka Riitta, Valtiokonttori; Lindberg Teija, palveluvastaava, Kauniala; Längman Merja, Valtiokonttori; Murtolahti Anne, palveluneuvoja; Nord Ulla, toimitusjohtaja, Me-säätiö; Nyrkkö Merja, palveluneuvoja, Kruunupuisto; Paarma Jukka, arkkipiispa emeritus; Pajunen-Ritari Anne, sairaanhoitaja, Kauniala; Porkka Jarmo, palveluneuvoja, Keski-Suomen Sotainvalidien sairaskoti; Saarinen Päivi, johtaja, Kauniala; Soini Sirkku, hallituksen jäsen, Me-säätiö; Vasama Anu, palveluneuvoja, toiminnanjohtaja Lapin piiri; Viinanen Jukka, vuorineuvos, Tammenlehvän Perinneliitto; Vikström Eeva, palveluneuvoja, toiminnanjohtaja Pohjois-Pohjanmaan piiri; Vohlonen Seppo, keräyspäällikkö, Veteraanivastuu; Ylenius Irma, palveluneuvoja, Lamminniemen Hyvinvointikeskus 17

Aitto-oja Matteus, Oulu; Friman Bjarne, Närpes; Heinonen Riitta-Leena, Varkaus; Helasterä Lauri, Suolahti; Henttonen Mikko, Lappeenranta; Horsma Martta, Helsinki; Huurne Jouko, Lempäälä; Ilola Edvin, Reisjärvi; Kiiskilä Risto, Tampere; Kilkki Antti, Juva; Korhonen Jouko, Oulu; Koskenniemi Anne, Savukoski; Kupari Esa, Vaasa; Kyyhkynen Juhani, Lohja; Kärri Heikki, Somero; Lahtela Heikki, Siilinjärvi; Lehtinen Jukka, Turku; Lehtinen Toivo, Jämsänkoski; Lehtomaa Esko, Kangasala; Liimatta Maila, Eno; Linna Heimo, Perho; Lumento Reijo, Naantali; Lähetkangas Pentti, Reisjärvi; Majuri-Kiiski Minna, Pöytyä; Marttala Pekka, Seinäjoki; Mäkinen Pertti, Hartola; Nurmi Ilkka, Pori; Nyberg Gudrun, Karis; Paasikivi Tellervo, Rauma; Reko Hannu, Forssa; Rinta-Halkola Kaarina, Kauhajoki; Rousu Raimo, Tornio; Räisänen Risto, Vieremä; Soininen Lea, Outokumpu; Söderberg Reijo, Vantaa; Toivonen Hannu, Kuhmoinen; Varheenmaa Pirkko, Lavia; Vento Lyyli, Kouvola; Äijö Pauli, Kauhajoki. Sotainvalidien ansioristin 18.8. valtakunnallisessa jakotilaisuudessa vastaanottivat Soini Sirkku (vas. eturivissä), Aino Aromaa, Päivi Saarinen, Eeva Vikström, Anu Vasama ja Irma Yleniys. Takarivissä vasemmalta Ulla Nord, Timo Halonen, Jukka Viinanen, Merja Nyrkkö, Seppo Vohlonen ja Jarmo Porkka. Presidentin kultainen kiekko annettiin Suomen ortodoksiselle kirkolle ja sen vastaanotti Helsingin seurakunnan kirkkoherra Markku Salminen. Keskustoimisto Ratamestarinkatu 9 C, 00520 Helsinki P. (09) 478 500, faksi (09) 4785 0100 keskuststo@sotainvalidit.fi, www.sotainvalidit.fi Pääsihteeri ja keskustoimiston päällikkö Seppo Savolainen Johdon sihteeri Pirjo Hämäläinen Viestintäpäällikkö Marja Kivilompolo Kirjanpitäjä Marjo Kovanen 31.12.2020 saakka Kunniamerkkipalvelun hoitaja Silja Myllyniemi Kunniamerkkiompelija Paula Hermansson 18

Toimintavuoden päättyessä keskustoimiston palveluksessa oli viisi toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevaa, joista kaksi työskenteli kunniamerkkipalvelussa. Liiton varoista maksettiin palkka 11 piirin toiminnanjohtajalle, joiden henkilöstökulut huomioidaan piirin saamassa huolto- ja tukirahassa. Kilpailutuksen perusteella valittiin TulotAn Oy hoitamaan liiton taloushallintoa 1.12.2020 alkaen ja palkkahallintoa 1.1.2021 alkaen. Keskustoimisto muutti 9.12.2020 pienempiin tiloihin Pasilan veteraanitalon kolmanteen kerrokseen, jossa muutkin veteraaniliitot toimivat. Sotainvalidien Veljesliiton nimeämät edustajat yhteisöissä, joiden hallinnossa liitolla oli enemmistö Kyyhkylä-säätiön hallitus Puheenjohtaja Markku Honkasalo Jäsenet: Marja-Liisa Taipale Vesa Ekroos 19

Sotainvalidien Veljesliitto, Y-tunnus: 0213718-2 Tase 31.12.2020 31.12.2019 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 3 881,31 8 881,31 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 3 881,31 8 881,31 896 759,04 860 269,04 Sijoitukset yhteensä 896 759,04 860 269,04 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 900 640,35 869 150,35 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 35 689,66 38 804,05 Vaihto-omaisuus yhteensä 38 804,05 35 689,66 Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 3 529,45 3 818,73 Siirtosaamiset 10 314,49 47 508,16 Saamiset, lyhytaikaiset yhteensä 51 326,89 13 843,94 Saamiset yhteensä 13 843,94 51 326,89 Rahat ja pankkisaamiset 1 077 527,73 1 391 509,65 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 1 127 061,33 1 481 640,59 VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 027 701,68 2 350 790,94 20

21

22

23

24

Tilinpäätös on allekirjoitettu sähköisesti. 25

1 (2) TILINTARKASTUSKERTOMUS Sotainvalidien Veljesliitto - Krigsinvalidernas Brödraförbund ry:n jäsenille Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Olemme tilintarkastaneet Sotainvalidien Veljesliitto ry:n (y-tunnus 0213718-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.31.12.2020. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös, joka osoittaa alijäämää 380,870,72 euroa, antaa oikean ja riittävän kuvan yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia yhdistyksestä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Tilinpäätöstä koskevat hallituksen velvollisuudet Hallitus vastaa tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus vastaa myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka se katsoo tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus on tilinpäätöstä laatiessaan velvollinen arvioimaan yhdistyksen kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos yhdistys aiotaan purkaa tai sen toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:  Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/e1ed82f9-7fb6-4adc-865c-946ad0624d06 www.vismasign.com 26

2 (2)  Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta.  Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.  Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä yhdistyksen kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei yhdistys pysty jatkamaan toimintaansa.  Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Muut raportointivelvoitteet Muu informaatio Hallitus vastaa muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomuksessa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. Helsingissä, 21. päivänä huhtikuuta 2021 Oy Tuokko Ltd Tilintarkastusyhteisö Timo Tuokko KHT Oy Tuokko Ltd Paciuksenkatu 25, 00270 Helsinki Y-tunnus: 1731049-4, kotipaikka: Helsinki Kotisivu: www.tuokko.fi Electronically signed / Sähköisesti allekirjoitettu / Elektroniskt signerats / Elektronisk signert / Elektronisk underskrevet https://sign.visma.net/fi/document-check/e1ed82f9-7fb6-4adc-865c-946ad0624d06 www.vismasign.com 27

SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO Sotainvalidien Veljesliitto 31.12.2020 31.12.2020 Piiri Helsinki Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Pirkka-Häme Lahti Kymi Satakunta Sisä-Suomi Suur-Savo Rannikko-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ruotsi Yhteensä Sotainvalidijäsenet Puolisojäsenet Tukijäsenet Osastoja 8 4 7 9 6 3 7 5 4 13 1 3 2 2 74 Sotainv. jäseniä Kuolleet 23 21 16 12 22 10 14 30 15 19 9 20 18 19 5 18 9 16 5 900 301 Poistuma Erikoisjäsenyhdistykset sisältyvät edellisiin lukuihin Aivoinvalidit Sotasokeat 24 3 (puolisojäseniä 13) Vuonna 2020 kuolleiden jäsenten määrä Uusia myönteisiä päätöksiä Uusia jäseniä, vanha päätös Vähennys vuoden 2020 aikana Puolisoita Leskiä päätöksiä 84 58 67 34 55 23 47 51 41 19 30 58 41 63 24 51 59 60 35 900 4 581 2 949 8 430 Uusia 301 1 300 1 1 22 15 18 8 14 1 17 13 11 2 5 15 8 11 12 15 14 10 22 244 278 393 175 447 156 268 234 228 235 192 326 235 216 158 240 88 163 72 233 4 348 25,0 % Tukijäseniä 58 247 188 245 159 53 110 181 168 40 56 459 31 98 115 349 104 171 117 2 949