LABYRINTTI 2/2021 Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami Psykologi ja paripsykoterapeutti Suvi Laru: Jokainen on oman elämänsä kriisissä omana itsenään ”Näkymättömät asiat kuormittavat työyhteisöä todella paljon” ”Omaisen jaksamista töissä helpottaa, jos vähintään lähiesimies on tietoinen tilanteesta” Ammattilainenkin kaipaa kohdatuksi ja kuulluksi tulemista

Hae tukea www.finfami.fi onko läheisesi sairastunut psyykkisesti? Älä jää yksin.

MARIKA FINNE LABYRINTTI 2/2021 Teema: Kun ammattilainen on kaksoisroolissa 5 6 10 – TYÖYHTEISÖÖN OLISI HYVÄ LUODA SELLAISET RAAMIT, ETTÄ ON TILAA TUODA ERILAISIA ELÄMÄNTILANTEITA ESILLE, JA ETTÄ KOLLEGALTA USKALTAA KYSYÄ VILPITTÖMÄSTI, MITÄ HÄNELLE OIKEASTI KUULUU. Pääkirjoitus: Kaksoisroolin ristipaineessa ”Tunteiden pitäisi saada tulla työyhteisössä esiin” Omaisen ääni: Omalle läheiselle ei voi olla rinnalla kulkeva ammattilainen 12 ”Näkymättömät asiat kuormittavat työyhteisöä todella paljon” 16 Ammattilainenkin kaipaa kohdatuksi ja kuulluksi tulemista – lupaa olla ”vain” omainen 18 20 22 24 Kulkemista ja kohtaamista kahdella jalalla 26 ”Omaisen jaksamista töissä helpottaa, jos vähintään lähiesimies on tietoinen tilanteesta” 28 ”Olisi hyvä, jos omaista kuultaisiin heti, kun sairastunut otetaan hoidon piiriin” 30 Omaisjärjestötyön uudistettu strategia luo yhteisen suunnan koko FinFamille 33 34 Hyvinvointinurkka Ammattilainenkin tarvitsee joskus vertaistukea Mielikehon luonnollinen viisaus Puheenjohtaja: Ammattilainen ja läheisen mielenterveysongelmat Kolumni: Omaishoitajamyönteiset käytännöt työpaikoilla tukevat mielenterveysomaisten jaksamista Labyrintti 3/2021 Omaistilanteen tunnistaminen, puheeksi ottaminen ja tukeminen Seuraavaan lehteen tarkoitettujen aineistojen tulee olla 20.9.2021 osoitteessa Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami, Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki tai marika.finne@finfami.fi. M ISTÖME R I 2/2021 R PÄ KK Labyrintti-lehti on ainoa mielenterveysomaisille ja -omaishoitajille suunnattu lehti Suomessa. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. ● Julkaisija Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry. ● Päätoimittaja Pia Hytönen ● Toimituspäällikkö Marika Finne ● Toimituksen osoite Meritullinkatu 4 B 10, 00170 Helsinki p. 050 464 2739, jaana.humalto@finfami.fi ● Ilmoitusmyynti Jukka Eriksson/ Je-Mark Ky p. 09 5489 3630, 050 339 6137, je-mark.oy@netlife.fi info@je-mark.fi www.je-mark.fi ● Taitto PunaMusta, Sisältö- ja suunnittelupalvelut ● Painopaikka PunaMusta, Forssa ● Tilaukset ja osoitteenmuutokset Labyrintti on jäsenetu alueellisille omaisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä jäseneksi omaisyhdistykseen. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset voi toimittaa suoraan paikallisyhdistykseen. YM KANSIKUVA: MARIKA FINNE ILJ ÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 3

PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA JA TUKIASUNTOPALVELUJA NUORILLE AIKUISILLE Tulevaisuuden Portti on ammatillinen psykiatrinen hoitokoti, joka tarjoaa psykoterapiaa ja erilaisia terapiahoitoja. Pidämme tärkeänä, että nuoret mielenterveyskuntoutujat eivät jää ns. eläkeputkeen, vaan haluamme satsata ammatilliseen kuntoutukseen ja itsenäistymisen tukemiseen. Tiiviin omahoitajasuhteen tärkeys, prosessinomainen työskentely, henkilöstön ammattitaito ja sitoutuneisuus hoitosuhde työskentelyyn yksilöllisin tavoittein ovat tuottaneet erinomaisia hoitotuloksia. ž•ŽŸŠ’œžžŽ—ȱ˜›Ĵ’ Ehdatoksentie 6 46930 Huruksela Puh. 050 913 2990 ž•ŽŸŠ’œžžŽ—™˜›Ĵ’ȓ‘˜–Š’•ǯŒ˜– ǯž•ŽŸŠ’œžžŽ—™˜›Ĵ’ǯŒ˜– saa turvallisesti elää omaa elämää ja mikään ei estä vammasta huolimatta olemasta sellainen kuin on Jokaisen tarina on arvokas Uskon ja toivon sydämellisessä ilmapiirissä on helppo toipua! Paras paikka toipua Helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien tukena jo vuodesta 1983 QLHPLNRWL¿ ZZZNRNHPXVNRXOXWXVÀ 4 2/2021

PÄÄKIRJOITUS Marika Finne, asiantuntija/viestintä, FinFami ry Kaksoisroolin ristipaineessa K KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ un viime vuonna suunnittelimme tulevia Labyrintti- ammattiroolin takaa, jolloin on vaikea huomata hänen tarvetlehden teemoja, moni ehdotti, että käsittelisimme taan olla vain vanhempi tai puoliso, joka kaipaa kipeästi tietoa, lehdessä kaksoisroolia. Siis tilannetta, jossa sosiaali- tukea ja mahdollisuutta jäsentää elämäänsä tullutta kriisitilanja terveysalan ammattilainen on myös mielentervenetta. ysomainen. Vaikka ammattilaisomaiselta löytyy tietoa ja ammattitaitoa Kuten tiedämme läheisen perheenjäsenen sairastuminen on avun hakemiseen, asioiden käsittely ja tunteiden kokeminen aina shokki ja kriisi koko perheelle, oli kyse sitten fyysisestä ovat kuten muillakin. Usein ammattilainen vaatii itseltään sairaudesta tai mielen sairaudesta. Onkin paljon ja häntä on tärkeä tukea oman kriiselvää, että oma elämäntilanne sairassinsä ja tunteidensa läpikäymisessä. Tässä tuneen läheisenä vaikuttaa aina jossain myös työnantaja ja esimies voivat toimia määrin kaikkiin elämän osa-alueisiin, myös tukena. Heidän roolinsa luottamuksellisen työhön. ja avoimen puhekulttuurin synnyttäjinä on Vaikka vaikeat kokemukset haastavat, olennainen. Lisäksi esimiesten ja työterloppujen lopuksi ne myös lisäävät ymmärveyshuolto voivat osoittaa toiminnallaan rystä ja rikastuttavat omaa ammatillisuutta. ymmärtävänsä, että ihmiset ovat erilaisia Sama käy ilmi psykologi ja paripsykoteja kaipaavat erilaisia joustoja kriisin tullen. rapeutti Suvi Larun haastattelussa, jossa Myös FinFamista saa tukea: kaksoishän kertoo puolisonsa vakavan ja paranroolissa oleville läheisille on tarjolla mm. tumattoman sairastumisen tuoneen myös vertaisryhmiä ja omaisneuvontaa. Nämä syvempää ymmärrystä asiakkaiden vaikeovat paikkoja, joissa voi myös olla juuri uksia kohtaan. siinä roolissa kuin on suhteessa sairastuAmmatti ei kuitenkaan suojannut neeseen läheiseen: vanhempana, puolikaksoisroolissa olevaa Larua omilta sona, lapsena, sisarena tai ystävänä. Ilman vaikeilta tunteilta, vaikka hän terapeuttina ammattiroolia. Jos elät kaksoisroolissa ja tiesi, mitä sairaus perheessä voi aiheuttaa. kaipaat itsellesi vertaistukea, FinFamissa Laaja apu, oma avoimuus sekä läheisten ja on jälleen syksyllä tarkoitus toteuttaa työyhteisön tuki ovatkin olleet ratkaisevia uusi verkkoryhmä ammattilaisomaisille. tekijöitä siinä, että hänen työkyAiheesta voit lukea lisää lehdesVAIKEAT KOKEMUKSET HAASTAVAT, kynsä ja oma mielenterveytensä tämme. ovat säilyneet. Kaksoisrooli on parhaimmilMUTTA LOPPUJEN LOPUKSI NE LISÄÄVÄT Vaikka myös kaksoisroolaan iso mahdollisuus. Kuten YMMÄRRYSTÄ JA RIKASTUTTAVAT OMAA lissa olevien sosiaali-, terveys- ja Outi Arvola ja Annika Forth AMMATILLISUUTTA. kasvatusalan ammattilaisten olisi jutussaan kirjoittavat, ammattärkeä pystyä puhumaan töissä tilainen voi hyödyntää omia työn ja perheen yhteensovittamisen teemoista, kaikille läheisen kokemuksiaan asiakkaiden kohtaamisessa. Ammattilaisena ja sairastumisesta puhuminen ei ole helppoa. Varsinkin psyykkipsyykkisesti sairastuneen läheisenä voi myös tuoda aitoja näköseen sairastumiseen liittyvät häpeän tunteet ja leimautumisen kulmia muille sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille pelko voivat vaientaa myös ammattilaisen. Sen lisäksi, että omaisten tunnistamiseen, kohtaamiseen sekä ohjaamiseen liitammattilainen miettii asiakkaiden ja työkavereiden ajatuksia, tyen. Kaksoisroolissa oleva voi kertoa sekä näyttää, että oikein häntä voi mietityttää myös oma ammatti-identiteettinsä. tuettuna ja kohdattuna vaikeasta elämäntilanteesta voi selvitä. Tilanne voi olla monille hyvin raskas ja avun hakeminen voi Eikä oikeastaan vain selvitä, vaan myös toipua ja rakentaa tuntua vaikealta oman aseman sekä työ- ja omaisroolin ristiitselleen merkityksellisen elämän, jossa läheisen sairaus on vain riidan vuoksi. Ammattilaisomaista ei ehkä myöskään nähdä yksi osa elämää. 2/2021 5

“Tunteiden pitäisi saada tulla työyhteisössä esiin” Psykologi ja paripsykoterapeutti Suvi Laru on työssään niin sanotussa kaksoisroolissa: hän työskentelee terveysalalla ja hänen puolisonsa sairastaa vakavaa ja parantumatonta pitkäaikaissairautta. Larun työkyky on pysynyt yllä laajan avun, oman avoimuuden, läheistensä sekä työyhteisön tuen ansiosta. D iagnoosi tuli vuonna 2012 koko perheelle kuin salama kirkkaalta taivaalta. Aivan yhtäkkiä Suvi Larun puoliso sai kuulla olevansa vakavasti ja parantumattomasti sairas. Mitään ennakkomerkkejä siitä ei ollut. Perheessä elettiin ruuhkavuosia. Lapsi oli kaksivuotias, ja Suvi Laru oli palannut äitiysvapaalta työhönsä vuotta aiemmin. Puolison ura oli hyvässä vaiheessa. – Tilanne oli hyvin yllättävä. Moniin sairauksiin pystyy ehkä ennakko-oireiden takia asennoitumaan, mutta meillä ei ollut mitään aavistusta asiasta, Suvi Laru kertoo. Sairausteemaa ja surua oli kuitenkin ollut. Suvi Larun hyvä ystävä oli menehtynyt vakavaan sairauteen vajaa vuotta aikaisemmin. Myös iäkkäitä lähipiirin ihmisiä oli sairastunut hiljattain. – Elämäntilanteemme oli tuolloin hyvin herkkä, Laru kuvailee. 6 ▲ LÄHEISEN PERHEENJÄSENEN sairastuminen on aina shokki ja kriisi koko perheelle, oli kyse sitten fyysisestä sairaudesta tai mielen sairaudesta, Suvi La- ru sanoo. Jos perheessä on kaksi aikuista, kriisi vaikuttaa tavalla tai toisella myös parisuhteeseen. Jos sairastuneen omainen on sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilainen, hän joutuu tilanteessa niin sanotusti kaksoisrooliin: samalla kun työssä pitäisi auttaa tukea tarvitsevia, myös vapaaajalla täytyisi tukea oireilevaa läheistä. Tilanne voi olla monille hyvin raskas ja avun hakeminen tuntua ristiriitaiselta oman aseman vuoksi. Myös Laru oli työelämässä kaksoisroolissa, sillä puolisonsa sairastumisen aikaan hän teki terapiatyötä. Terapeuttina hän tiesi, että sairaus voi aiheuttaa perheessä monenlaisia tunteita ja koetella parisuhdetta. Senkin hän tiesi, että parisuhteen molemmat osapuolet voivat kokea kriisin eri vaiheet eri tahdissa ja eri tavoin. Ammatti ei silti suojannut Larua omilta vaikeilta tunteilta. – Jokainen on oman elämänsä kriisissä omana itsenään, ja siinä jokainen on aika raakile, itsekin olin. Kokemukset olivat niin rankkoja, että niissä ei paljoa auta, vaikka olisi minkä tahansa aiheen ammattilainen, Laru sanoo. 2/2021

2/2021 7

Työn tekemistä puolison sairastuminen tavallaan tuki. Kokemus elämän arvaamattomuudesta ja raadollisuudesta toi syvempää ymmärrystä asiakkaiden vaikeuksia kohtaan. – Pääsin nopeammin kiinni syviin teemoihin, Laru sanoo. kotitilanteissa työn ja perheen yhteensovittaminen voi olla hankalaa. – Työyhteisöön olisi hyvä luoda sellaiset raamit, että on tilaa tuoda erilaisia elämäntilanteita esille, ja että kollegalta uskaltaa kysyä vilpittömästi, mitä hänelle oikeasti kuuluu. Miten työkaverina voisi tukea kaksoisAMMATTITAITO PUSKI LÄPI siinä, roolissa olevaa? miten Laru suhtautui avun hakemiseen. – Jos huomaa, että jokin teema työssä Ihan ensi hetkistä sairauden toteamisen liippaa työkaveria liian läheltä eikä hän jälkeen Laru alkoi jaksa kenties kannaetsiä perheelleen ja tella sitä, sanoita SOTE- JA KASVATUSALAN TYÖPAIKOILLE JA itselleen apua. asiaa. “Huolehdin ja – Joka ikisessä välitän sinusta niin TYÖYHTEISÖIHIN TARVITAAN LISÄÄ YMMÄRRYSTÄ SIITÄ, kulmassa kysyin paljon, että tuon ETTÄ VAIKEISSA KOTITILANTEISSA TYÖN JA PERHEEN lääkäreiltä ja hoitahuoleni esille.” Tai YHTEENSOVITTAMINEN VOI OLLA HANKALAA. jilta, miten meidät voi kysyä, onko läheiset on tilankollegalla tarvetta teessa huomioitu. Myös omaisten yhteensovittamisen teemoistaan. Kotitipuhua. Työkaverille kannattaa myös on tärkeää hakea apua, muistaa omat lanteistaan kannattaa olla avoin, vaikka muistuttaa, että on erilaisia tukimuotoja, verkostonsa ja pitää hyvää huolta itsesvarsinkin läheisen mielen sairastumiseen joista voi saada apua. tään. Meillä puolison sairaus on fyysinen, voi liittyä myös häpeän tunteita. Työnantajan ja esimiehen rooli luottamutta myös fyysiset sairaudet usein haas– Ajattelen, että sote-alalla jos missä muksellisen ja avoimen puhekulttuurin tavat mieltä ja kokonaisvaltaista jaksatulisi ymmärtää, että elämässä voi tulla luomisessa on tärkeä. mista perheessä, Laru sanoo. eteen erilaisia haasteita. Työasiat pitää – Esimiehen ei ole tarpeen tietää Aktiivinen avun hakeminen oli ratkaihoitaa ammattimaisesti, mutta tunteiden kaikkia yksityiskohtia eikä tarvitse ruveta sevaa oman mielenterveyden säilyttämipitäisi myös saada tulla työyhteisössä terapeutiksi, mutta on tärkeää, että työnsessä, Suvi Laru sanoo. kuulluksi. Tunteet ovat kiinteä osa tekijät pystyvät puhumaan asioista, joihin – Olen varmaan saanut lähes kaiken työelämää, ja tavalla tai toisella työhön tarvitsevat kenties tukea ja mitkä voivat mahdollisen tuen, mitä voi saada. tai omaan rooliin sote-ammattilaivaikuttaa omaan työssä jaksamiseen. sena vaikuttavia tunteita on tärkeä kyetä Olisi myös hirveän tärkeää, että työnteKOKO PUOLISON SAIRASTAMISEN tunnistamaan ja tarvittaessa sanoittakijöillä olisi mahdollisuus työnohjaukAJAN Laru on käyttänyt yksin ja perhei- maan. seen ja erilaisia tapoja jakaa hankalia asianeen niin työterveyshuollon, järjestöjen, Kaikille läheisen sairastumisesta puhu- kasasioita. yksityisten kuin kunnan palveluita. Saiminen ei ole helppoa. MielenterveyspoEsimiesten ja työterveyshuollon rauteen liittyvät sopeutumisvalmennustilaan omaisella leimautumisen pelko voi tulisi myös ymmärtää, että ihmiset kurssit, vertaisryhmät ja terapia ovat tulvaikuttaa siihen, haluaako aiheesta puhua ovat erilaisia ja kaipaavat erilaisia jousleet tutuiksi. Myös koko työuran ajan jat- esimerkiksi työyhteisössä. toja kriisin tullen. Toista työntekijää voi kunut oma työnohjaus on ollut tärkeää. auttaa, että on jonkin aikaa kokonaan Larun mukaan vielä yhdeksän vuotta pois töistä sairauslomalla, toista taas – HYVIN MONI ERI TAHO sitten sairastuneen läheisten ei ollut paremmin se, että on koko ajan töissä ja TARJOAA APUA, MUTTA kovin helppoa saada tukea, ellei sitä rutiinit säilyvät samoina. Myös työtehitse osannut vaatia. Nykyisin tilanne on täviä voitaisiin muokata tarpeen mukaan. EDELLEEN SITÄ ON ITSE hieman parempi. – Itse kuulun niihin ihmisiin, joille työ OSATTAVA HAKEA. – Hyvin moni eri taho tarjoaa apua, antaa tukea ja lisää hyvinvointia. En ole mutta edelleen sitä on itse osattava joutunut perhetilanteen vuoksi olemaan hakea. Eri järjestöistä löytyy tukimuotoja – Toki asioiden jakamiseen vaikuttaa sairauslomalla. Laaja apu on auttanut eri sairausteemoihin, ja sairastuneelle ja myös oma persoona ja se, miten asioita siinä, että olen ollut koko ajan työkyläheisille on tarjolla vertaistukea ja myös ja tunteita on oppinut käsittelemään. kyinen enkä ole itse alkanut oireilla. erilaisia matalan kynnyksen palveluita, Kun läheinen on sairastunut, saatetaan Työtehtäviäni on myös voitu mukauttaa kuten puhelinapua ja chat-keskusteluajatella, että oma vointi ei ole niin tärkeä. niin, että olen voinut yhdistää työn ja ryhmiä. Työterveyshuoltoakin kannattaa Näin ei ole. Yhden perheenjäsenen muun elämän, Suvi Laru sanoo. muistaa hyödyntää. sairaus muuttaa aina muidenkin perheenjäsenten elämän. OMASSA ESIMIESTYÖSSÄÄN PariLARU KERTOI puolison sairastumisesta suhdekeskus Katajassa Suvi Laru on luoja omasta tuen tarpeestaan avoimesti työ- LARUN MUKAAN sote- ja kasvatusnut avoimuuteen omia mallejaan. Hän yhteisössään. Tuolloin Larun työnantaja alan työpaikoille ja työyhteisöihin tarviesimerkiksi pitää jokaisen työntekijän oli Väestöliitto, nykyisin Laru työskentetaan lisää ymmärrystä siitä, että vaikeissa kanssa kuukausittain keskusteluita, joita 8 lee Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtajana ja toimii myös Väestöliiton hallituksessa. – Myös työyhteisöissäni minua on tuettu vaikeuksissa ja annettu vinkkejä, millaisia tukimuotoja on hyödynnettävissä. Laru pohtii, että muidenkin kaksoisroolissa olevien sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisten olisi tärkeä pystyä puhumaan töissä työn ja perheen 2/2021

poikkeustilanne on vain lisännyt soteammattilaisten työstressiä, joten kotitilanteen ja töiden aiheuttama kokonaisstressi huitelee jo aivan tapissaan. Myös Parisuhdekeskus Katajan kyselyiden mukaan sellaisissa parisuhteissa, joissa ei ole saatu apua kriiseihin, voidaan korona-aikana erityisen huonosti. Suvi Larun mukaan poikkeusaikoina työyhteisön tuki kaksoisroolissa olevalle korostuu entisestään. – Johdon, esimiesten ja työterveyshuollon tuki erilaisissa elämäntilanteissa oleville työntekijöille on nyt todella tärkeää. – Laaja apu on auttanut siinä, että olen ollut koko ajan työkykyinen enkä ole itse alkanut oireilla. Työtehtäviäni on myös voitu mukauttaa niin, että olen voinut yhdistää työn ja muun elämän, sanoo kaksoisroolissa työtään psykologina ja paripsykoterapeuttina tehnyt Suvi Laru. kutsutaan “jaksukeskusteluiksi”. – Keskusteluiden ansiosta pysyn kartalla siitä, mikä ylläpitää työntekijän hyvinvointia, ja voin kiinnittää huomiota tiimin tukemiseen. Kun työyhteisö voi hyvin, myös työt tulevat hoidetuksi hyvin. Suvi Larun mielestä elämän kriiseistä ja sairastumisen aiheuttamista tunteista pitäisi kaiken kaikkiaan puhua yhteiskunnassa avoimemmin. Siten apua on helpompi saada. – Maailma voi järkkyä ja mullistua tosi monin tavoin ja ennakoimattomasti. On tärkeää, että kriisien herättämiä tunteita sanoitetaan, ja että myös työpaikoilla voidaan puhua mieltä painavista asioista. On hyvä, että omat verkostot tietävät elämäntilanteesta. 2/2021 Eri järjestöillä on iso rooli hiljaisuuden ja tabujen murtamisessa. Parisuhdekeskus Kataja ja FinFami ovat pitäneet esillä muun muassa sairauden vaikutusta parisuhteeseen ja sote-alan ammattilaisten kaksoisroolin merkitystä. Mieli ry on lanseerannut Hyvän mielen työpaikka -merkin, joka kannustaa työpaikkoja edistämään mielenterveyttä työpaikoilla muun muassa huolehtimalla työyhteisön jäsenten keskinäisestä välittämisestä. Parisuhdekeskus Kataja ry on saanut työpaikkana kyseisen tunnustuksen. MONILLA SAIRASTUNEEN OMAISILLA voi olla hankaluus palautua työstä normaaliaikanakin, kun kodin tilanne kuormittaa. FinFamin tuoreen omaiskyselyn mukaan korona-ajan aiheuttama YHDEKSÄN VUODEN AIKANA Larun puolison sairaudessa on ollut vaikeita vaiheita ja rankkoja hoitojaksoja. Kriisin läpikäyminen on ollut pitkä prosessi. Elämä on ollut surullista, ja raskaat teemat ovat läsnä – joskus enemmän ja joskus vähemmän, Laru sanoo. Tällä hetkellä perheessä on Suvi Larun mukaan hyvä vaihe. Viimeisimmät rankat hoidot ovat takana. Nyt perheessä suunnitellaan varovaisesti kesän lomamatkoja aivan kuten muissakin perheissä koronatilanteen keskellä. – Elämme tavallista ja normaalia arkea niissä puitteissa, mitä voimme, ja nautimme elämästä sairaudesta huolimatta. Kun sairaus todettiin, puolisoni sanoi jossain vaiheessa jo paljon minua aikaisemmin, että se voi tuoda perheemme elämään myös hyvää. Silloin en itse ajatellut samoin, mutta nyt pystyn näkemään sairastumisessa myös vilpittömästi hyvää, Laru sanoo. Kun puolison sairaus tuli, Laru päätti, että hän haluaa työssään edistää sellaisten perheiden elämää, joissa on sairautta. Ammatilliset tehtävät ovat viime vuosina laajentuneet teeman suuntaan, ja Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtajana hän pääsee aiheeseen käsiksi lähes päivittäin. Vapaa-aikana hän myös toimii muun muassa Syöpäklinikan tukijat ry:n hallituksessa. Päätöksen vuoksi Laru on myös halunnut puhua puolisonsa sairaudesta julkisesti. Asiasta on sovittu yhdessä puolison kanssa. – Puhuminen ja teeman kanssa työskenteleminen on auttanut minua myös ymmärtämään itseäni. Teksti: Elina Jäntti Kuvat: Marika Finne 9

OMAISEN ÄÄNI Jenni Mustajärvi Omalle läheiselle ei voi olla rinnalla kulkeva ammattilainen O len usein miettinyt, Kun asiakkaan tilanne tulee lähelle mikä saa ihmisen ajauomaa kokemusmaailmaa, ammattilaisen tumaan itselle ennesrooli auttaa kannattelemaan asiakasta. tään tutun asian ääreen, Ammattini ja omaisroolini vuoksi minulla jossa ikävätkin asiat on tietoa mielenterveyden häiriöistä ja tuntuvat tutuilta ja turvallisilta. käytännön kokemusta siitä, millaisia haasOlen lapsesta asti ollut hoivaajan teita arkeen voi liittyä. Osaan asettua roolissa ja ollut kiinnostunut toisten heidän asemaansa paremmin. auttamisesta. Ammatinvalintani oli Rakkaille ihmisille toivoo kaikkea selkeä. Halusin opiskella lähihoitajaksi. hyvää. Omalle läheiselle ei voi olla Ollessani nuoruusikäinen sisarukrinnalla kulkeva ammattilainen. Omaisen seni alkoi oireilla eri tavoin. Se aiheutti rooli sosiaali- ja terveysalan ammattihämmennystä: mikä saa hänet käyttäylaisena on ajoittain raskas. On tietoa, tymään tuolla tavalla? Mietin, voisinko millaista hoitoa omaisen kuuluisi saada, omalla toiminnallani saada nuo oireet mutta hoidon saatavuus riippuu usein pois? Yhteys sisarukseen katosi ja koin siitä, missä päin Suomea sattuu asumaan. avuttomuutta. Olen kokenut monenlaisia tunteita: Työvuosia kertyessä kaipasin työhöni huolta, surua, toivottomuutta, riittämäthaastetta ja uusia näkökulmia. Halusin tömyyden tunnetta sekä sitä, etten osaa myös saada tietoa, kuinka auttaa ja auttaa läheistäni, vaikka minun pitäisi ymmärtää sisarustani paremmin. Lähdin ammattini puolesta tietää. Omaiselle kouluttautumaan sosionomiksi. tutut tunteet ovat läsnä myös ammattiOpiskeluvuosina löysin paikallisen laisen roolissa. FinFami-yhdistyksen. Sain lämpimän On haastavaa luottaa siihen, että vastaanoton ja koin saavani ymmärrystä. jokaisen on kuljettava oma polku. On OMAISELLE TUTUT TUNTEET Kuulin, etten olekaan ainut, jonka sisarus mietittävä, mihin omat voimavarat riitOVAT LÄSNÄ MYÖS oireilee psyykkisesti. tävät. On päästettävä irti, hyväksyttävä ja Pitkään mietin, onko minulla lupa AMMATTILAISEN ROOLISSA. luotettava. Olen tehnyt oman osuuteni ja hakea apua? Pitäisihän minun ammatse riittää. tini puolesta tietää, miten toimia. Tuen Mielenterveysomaisista 46% on tarpeen myöntäminen oli aluksi vaikeaa. Nyt tunnen kuitenkin vaarassa sairastua myös itse. Siksi omaistilanteessa on tärkeä kiitollisuutta siitä, että uskalsin hakea apua ja olen sitä myös huolehtia myös omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista. Et voi saanut. auttaa toista, jos et pidä itsestäsi huolta. Työskentelen tällä hetkellä ohjaajan tehtävissä erilaisissa Elämänkokemusta omaava naapurini on muistuttanut minua: elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa. Koen vahvuudekseni pidä huolta itsestäsi ja rakasta itseäsi. Se on ollut tärkeä neuvo. sen, että minulla on kokemusta myös omaisen roolista. AsiakHaluan antaa teille kaikille lukijoille tehtävän: pysähdy arjen kaiden tilanteet tulevat lähelle, mutta työ antaa myös onnistukeskellä miettimään, kuinka sinä voit? misen kokemuksia. Minun elämäni on kulkenut tätä polkua ja olen siitä kiitollinen. 10 2/2021

kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu. Kirjat apuna vanhemman ja lapsen keskustelussa mielenterveysongelmista. Matin isä oli vähällä kuolla millan päiväkirja Alakouluikäisille suunnattu kirja vanhemman itsemurhayrityksestä. Kirjaa voi käyttää keskustelun tukena perheissä, joissa vanhempi on käyttäytynyt itsetuhoisesti. Kirja yläkoululaisille vanhemman persoonallisuushäiriöstä. ”Mutsi on ihan sekopää. Tai siis kipee. Sillä on sellainen tauti tai joku ihme häiriö, jonka nimi on epävakaa persoonallisuus. Se häiriö tekee sen, että se ei tuu kenenkään kanssa toimeen, vaan riitelee ja rähjää aina vaikka ei olis mitään aihetta.” Hinta 3 € miian isä on sekaisin Kirja lapsille psykoosista. ”Yhtenä päivänä Miian isä muuttuu ihan kummalliseksi ja joutuu ambulanssikyydillä sairaalaan. Miia on peloissaan ja miettii, saako hän koskaan tavallisen isän takaisin.” Hinta 3 € mikon äiti on masentunut Kirja lapsille masennuksesta. ”Mikon äiti nukkuu kaiken päivää ja itkee koko ajan. Mikko tuntee olonsa yksinäiseksi ja miettii, pitääkö äiti hänestä enää lainkaan.” Hinta 3 € mirjan äidillä on persoonallisuushäiriö Alakouluikäisille suunnattu kuvakirja vanhemman epävakaan persoonallisuuden vaikutuksista lapsen elämään. ”Punaiset tumput ovat hukassa ja äiti suuttuu hirveästi. Mirja pelkää, että äiti satuttaa häntä tai itseään.” Hinta 3 € Hinta 3 € Kirjojen tilaus osoitteesta www.finfamipirkanmaa.fi/materiaalien-tilauslomake Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry www.finfamipirkanmaa.fi 2/2021 11

”Näkymättömät asiat kuormittavat työyhteisöä todella paljon” Sote-alalla työskentelevän Merjan puoliso sairastui alle 40-vuotiaana vakavaan masennukseen. Tutuksi tulivat hiljaisuus ja ymmärtämättömyys. Merja toivoisi, että mielenterveysomaisten olisi helpompi puhua tilanteestaan myös työpaikallaan. – Suurin osa sairastuneista ja omaisista kärsii, kun ihmiset ja yhteisöt eivät osaa suhtautua mielenterveyssairauksiin. 12 2/2021

-P – Ammatissani päivät eivät voi olla ahinta on se, että sairauslomansa jälkeen takaisin töihin. kovin rikkonaisia ja jos olisin joutunut sairauden myötä menetin Mutta se, mikä oli tilapäistä, muuttui olemaan poissa joka kerta, kun jompimieheni. Toiseksi pahinta pysyväksi. Masennus kroonistui, ja NXPSLODSVLVWDVDLUDVWXXÁXQVVDDQHQ on se, että mielentervepuoliso siirtyi alle 40-vuotiaana sairausolisi voinut tehdä niin paljon töitä kun ysasioista ei voi puhua lomalta työkyvyttömyyseläkkeelle töihin nyt tein. Miehen varaan ei ollut mahdoloikein missään luontevasti, vaan usein on koskaan palaamatta. lista laskea mitään, mikä olisi helpottanut parempi olla hiljaa, sanoo Merja. Merjan äitiysloma meni yritystä johtaarkeamme. Merja on mielenterveysomainen. essa. Hänen puolisonsa sairastui 15 vuotta – Ei siinä mitään äitiyslomaa voinut MERJAN MUKAAN mielenterveyssitten vakavaan masennukseen, minkä pitää, mutta pikkupomo kulki kätevästi omaisena olo vaikuttaa ihmisen koko eläseurauksena perheen koko elämä mukana ja ainakin vietimme paljon aikaa mään. muuttui: oli aika ennen ja jälkeen sairasyhdessä, hän muistelee. – Minun on vaikea keksiä osa-aluetta, tumisen. Merjasta tuli nelihenkisen perheen johon mieheni sairastuminen ei vaikutPuolison sairastuessa perheessä oli yksi ainoa elättäjä. taisi. Kun hän romahti ja jäi pois taaperoikäinen lapsi ja toinen oli tuloil– Omaisena myös etsin miehelle ÀUPDQVDMRKGRVWDPLQXOOHMlLNDLNNL laan. Lastensa takia Merja ei esiinny kuntoutuspaikkaa, varasin ajan lääkäriin, Tilanne vaikuttaa koko loppuelämääni. jutussa omalla nimellään. keskustelin lääkäreiden kanssa sopivasta 15 vuotta sitten perheemme – Alkuvaiheessa turhautulotaso romahti, ja kaikki duin ihmisten kommenteista, – VAIKKA JOLLAKIN OLISI tuloni menevät siihen, että sittemmin lakkasin vaan kertomasta asioista enempää. SAMANTYYPPINEN TAUSTA KUIN MINULLA, pyöritän arkea. Saan ostettua leipää ja maitoa ja maksettua Vähättely, ihmettely ja JOKAISEN TARINA ON AINA ERI. muksujen harkkamaksut. aiheen väisteleminen ovat 15 vuodessa Merja on myös tulleet Merjalle tutuksi. Hän sanoo, että ymmärtämättömyys lääkityksestä ynnä muuta. Samaan aikaan nähnyt, miten krooninen mielenterveyssairaus muuttaa ihmistä. Se poistaa ajaa sairastuneet ja heidän omaisensa kaikki kotityöt olivat minun harteillani. persoonasta kaiken innostuksen ja omayksinäiseen selviytymiseen ja jatkuvaan Pyykkiä oli pestävä ja lasten syötävä. Ei aloitteisuuden. stressaamiseen. siinä oikein mitään muuta ajatellut kuin – Tunteet ikään kuin poistuvat. Merjan mielestä niin ei tarvitsisi olla. selviytymistä. Itse piti muistaa syödä ja En koskaan unohda sitä, kun nuorin – Mitään yleispätevää ohjetta on nukkua ainakin pari tuntia yössä. lapsemme syntyi tai mummoni kuoli, ja mahdotonta antaa, mutta mielenterveysSelviytyminen otti koville ja oli yksimies kertoi asiasta samaan tyyliin kuin omainen osaa kyllä itse kertoa parhaiten, näistä, sillä lähipiiri ei osannut ollenkaan olisi maininnut postin tulleen tai roskamillaista tukea esimerkiksi työyhteisössä suhtautua asiaan. kaipaa. Merja sanoo, että hänen omat vanhem- auton käyneen. Tällä hetkellä Merjan lapset ovat teinipansa ovat iäkkäitä ja hän halusi suojata ikäisiä, joten hän pystyy tekemään töitä PUOLISON SAIRASTUMINEN EI olheitä. Miehen vanhemmat puolestaan vapaammin kuin silloin, kun lapset olivat lut Merjalle varsinainen yllätys. Merja on kielsivät koko sairauden. pieniä. työskennellyt sosiaali- ja terveysalalla pit– Alkuvaiheessa satutin itseni aika Merja työskentelee edelleen yrittäjänä kään ja tehnyt 1980-luvulta asti töitä kun- pahasti. Paha mieli tuli melkein kaikesta, ja työnkuva on monipuolinen. toutuspuolella. Hän oli huomannut, että mitä joku sanoi. – Tykkään tehdä monenlaisia juttuja, ja puoliso oli jatkuvasti uupunut, eikä palautunut töistään. Sukurasitteena miehellä oli ÄITIYSLOMIEN JA PERHEVAPAIDEN olen jäänyt koukkuun opiskeluun. Mutta sitä, vaikuttaako omaisena olo työidentiJÄLKEEN, nuoremman lapsen ollessa myös alttius sairastua masennukseen. 3-vuotias Merja irtisanoi itsensä vakituiteettiini, en osaa sanoa. Eräänä päivänä puoliso ei enää sesta sosiaali- ja terveysalan työpaikasta. Asiakastyössä omista kokemuksista kyennyt menemään työpaikalleen ja jäi saattaa Merjan mukaan olla jonkin verran sairauslomalle. Merjalle jäi perheyrityksen Hän alkoi tehdä samoja töitä yrittäjänä. – Yleensä ihmiset ryhtyvät yrittäjiksi, hyötyä, sillä se on muuta kuin kirjaoperatiivinen johtaminen ja yrityksen kun elämäntilanne on sen verran vakaa, viisaus. hallittu alasajo. Sen lisäksi verottajan ja että se on mahdollista. Itse ryhdyin yrit– En silti ajattele, että henkilökohtaiset tilitoimiston kanssa asiointi jäi hänelle. – Kyseessä oli minulle vieras ala, mutta täjäksi, kun kaikki oli levällään. Koin, että kokemukseni korreloivat sen kanssa, se oli ainoa vaihtoehto. Olin vastuussa miten hyvä olen työssäni. Tällä kokevaihtoehtoja ei ollut. Onneksi meillä oli molemmista lapsista, ja tajusin, ettei muksella voin kuitenkin ymmärtää, että hyviä tyyppejä töissä. Perheen toimeenmikään työnantaja jousta niin paljon kuin jos jollakin on kipeitä kokemuksia tai tulo oli kiinni yrityksestä, joten yritin vaikea elämäntilanne, kokemukset ovat saada asiat pyörimään hallitusti. Ajattelin, mitä tilanteeni vaatii. En olisi myöskään voinut osallistua iltamenoihin, yön yli tälle ihmiselle totta. Vaikka jollakin olisi että näin miehellä olisi myös työ, johon -menoihin tai muuhun vastaavaan. samantyyppinen tausta kuin minulla, palata. Voidakseen tehdä lasten arjesta jokaisen tarina on aina eri. Tuolloin Merja oli vielä toiveikas mahdollisimman hyvää Merja palkkasi Merjan mukaan kaksoisrooli harvoin puolison sairauden suhteen. Hän kuvitapua lasten hoitoon. tuntuu luontevalta muille tai muulle teli, että puoliso tulisi kuntoon ja palaisi 2/2021 13

terveysomainen on niin kovan prässin työyhteisölle. Kaksoisroolissa – omaisena Merjan mukaan puoliso jäi sairastutläpikäynyt, että todennäköisesti puhuisi ja saman alan työntekijänä – työntekijällä tuaan totaalisen yksin. Ystävät karsiuasiasta ihan mielellään. saattaa kuitenkin olla paljon annettavaa tuivat vähitellen, vaikka perhe yritti Merjan mielestä tärkeässä roolissa ovat ammatissaan. normalisoida sairautta. Onneksi matkan myös työyhteisöjen esihenkilöt. Heidän – Mielestäni sitä on mahdollista varrella mukaan on tarttunut myös pitäisi ymmärtää, että aina tilanne ei hyödyntää. Jos työntekijä on nähnyt ystäviä, jotka eivät tilannetta hätkähdä. ole se, miltä ulospäin näyttää. Yksinmielenterveyssairauden toisenkin puolen Merja toivoisi ihmisiltä avoimuutta ja eläjällä saattaa olla huolehdittavana esimerkiksi juuri omaisena, hänellä rohkeutta – uskallusta kysyä sairaudesta. saattaa olla työhön erilainen ote. Sote– Suurin osa sairastuneista ja omaisista sairas vanhempi tai kahden vanhemman perheessä vastuu ei välttämättä jakaannu alalla on paljon ihmisiä, jotka ajattekärsii, kun ihmiset ja yhteisöt eivät osaa tasavertaisesti, jos toinen on vaikkapa levat asioita lähinnä teknisesti – että suhtautua asiaan. Se on ihan hullua, sillä miksi tuokaan ei vain muuta käyttäyty20 prosenttia väestöstä sairastuu jossakin sairas. – Työnantajan ei pidä katsoa vain mistään. Mielenterveysomainen todenvaiheessa elämäänsä johonkin mielensitä, miltä työntekijä näköisesti ymmärtää, näyttää paperilla. että kyseessä saattaa olla – USEIN MIELENTERVEYSOMAINEN ON Sote-alalla mielenihmisen koko elämä, eikä NIIN KOVAN PRÄSSIN LÄPIKÄYNYT, ETTÄ terveysomaiset eivät mikään muutos tapahdu ole yhtään muita aloja hetkessä. TODENNÄKÖISESTI PUHUISI ASIASTA IHAN paremmassa asemassa. Yrittäjänä Merjalla MIELELLÄÄN. Merja sanoo, ettei ei ole työyhteisöä, jolle alalla esimerkiksi hän olisi voinut kertoa huomioida omaisen jatkuvaa stressiä. omasta tilanteestaan. Omille kavereilterveydelliseen sairauteen. Mutta ilmei– Mielenterveysomaisen stressi on leen ja tutuilleen hän on kertonut asiasta sesti on edelleen riski kertoa asiasta ulkopäällä 24/7. Hänellä on usein pelko hyvinkin avoimesti, joskin moni kokee puolisille. toimeentulosta ja todella vakavia stressisen miehen moittimisena. MERJAN MIELESTÄ TYÖYHTEISÖISSÄ oireita. Jokainen uusi, opeteltava järjes– Nyt, kun lapset ovat teinejä, en pitäisi ymmärtää mielenterveysongelmia telmä tai ilmoitus yt-neuvotteluista kuorasiasta huutele eikä siitä tiedetä esimermutta myös niihin sairastuneiden omaisia mittaa lisää. Mielenterveysomaisella on kiksi koulussa. Koskaan ei voi tietää, ja heidän painettaan. täysin samat vaatimukset kuin muillakin miten lasten kaveripiirissä tai kavereiden Yleisiä ohjeita asiasta ei hänen mielestyöntekijöillä, vaikka hän ei voi jakaa kotona asiaan suhtaudutaan. Mielentertään voi antaa, mutta avoimuus on avain- kuormitusta kuten useimmissa kahden veysjutut ovat raadollisia, ja lapsia saateasemassa. vanhemman perheissä. taan kiusata. – Ensimmäinen askel on uskaltaa Merja sanoo, että usein mielenterveysOmalle ystäväpiirilleen tai lapsille kertoa asiasta työyhteisössä. Toinen omaisille tarjotaan vinkkejä nimenomaan Merja ei ole asiaa peitellyt. askel on, että jos joku kertoo olevansa stressioireiden vähentämiseksi. Aina Osa perhetuttavista ei ole ymmärniihin ei ole realistista vaikuttaa. tänyt, mitä vakava masennus käytännössä mielenterveysomainen, muut työyhteisön jäsenet voisivat kysyä, miten he – Minullekin on sanottu vaikka tarkoittaa. voivat olla omaisen tukena. Omainen kuinka usein, että omasta hyvinvoin– Osa ajattelee ihan tosissaan, että on mielestäni paras asiantuntija kertonista kannattaa huolehtia ja syödä masennus on vaan laiskuutta, ja jos maan, miten häntä voi parhaiten tukea. terveellisesti. Kun mieheni sairastui, mies menisi töihin, hän piristyisi. Osa Joillekin riittää ihan se, että työkaverit muu maailma pysyi ennallaan. Maito ja tutuista on ollut myös sitä mieltä, että tietävät vaikeasta tilanteesta, toiset saatleipä maksoivat tasan yhtä paljon kuin jos en tekisi asioita miehen puolesta, tavat kaivat enemmän tukea. Me olemme ennenkin ja ne piti hoitaa pöytään. Ei hän joutuisi tsemppaamaan ja paranisi. kaikki erilaisia. minulla ollut muuta mahdollisuutta – en Minun on aivan turha selittää, että ei, voinut ottaa aikaa itselleni ja huolehtia omasta hyvinvoinnistani. Onneksi TÄRKEÄSSÄ ROOLISSA OVAT MYÖS minulla on kestävyysurheilutausta ja todella hyvä stressinsietokyky. TYÖYHTEISÖJEN ESIHENKILÖT. HEIDÄN PITÄISI Merjan hyvinvointiratkaisu oli työskenYMMÄRTÄÄ, ETTÄ AINA TILANNE EI OLE SE, nellä yrittäjänä. Siten hän pystyi laittaMILTÄ ULOSPÄIN NÄYTTÄÄ. maan perhetilanteen ja lapsensa etusijalle ja saamaan leivän pöytään. Merja sanoo, että mielenterveyson– Olen pitänyt huolen siitä, että olen mies ei nyt pysty tsemppaamaan. Ikävä ollut esimerkiksi kevätjuhlissa paikan sanoa, mutta jos miehelläni olisi vaikkapa gelmat ovat työyhteisössä usein vähän samantapaisia asioita kuin kollegan päih- päällä. Lapset tulevat ensimmäisenä, syöpä, saisimme todennäköisesti osaksemme myötätuntoa – nyt emme. Työ on deongelma: asiaa kartellaan, siitä vaietaan toisena tulee työ. Suomessa niin tärkeä asia, että jos joku ei ja kollegan työsuoritusta paikkaillaan. Teksti: Laura Koljonen – Näkymättömät asiat kuormittavat ole töissä ilman fyysistä vammaa, sitä ei työyhteisöä todella paljon. Usein mielen- Kuva: Bartek Zakrzewski/ Pixabay vaan kyetä ymmärtämään. 14 2/2021

FINFAMI PIRKANMAAN syksyn 2021 kurssien haku on alkanut! Kursseille voi hakea myös Pirkanmaan ulkopuolelta. Postitse hakemusten palautus osoitteeseen: Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry, Hämeenkatu 25 A 3. krs. 33200 TAMPERE Paperiset hakemukset ja lisätiedot: tiina.rissa@finfamipirkanmaa.fi tai puh. 040 5050 819 tai juho.soukka@finfamipirkanmaa.fi tai puh. 040 547 7619 AURINGONKUKKIA 27.-29.8.2021 Hauholla Voimavarapainotteinen psyykkisesti sairastuneiden läheisille suunnattu oman jaksamisen tukemiseen ja voimavaroihin painottuva kurssi luonnon helmassa Ilorannassa. Viikonlopun (pe-ilta – su iltapäivä) aikana on mahdollisuus vahvistaa ja löytää uusia voimavaroja luonnosta, yhdessä vietetystä ajasta, saunan löylyistä, pienryhmätyöskentelystä sekä vertaisuudesta. Kurssin hinta on 100 €/hlö, sisältäen majoituksen, ruokailut, kurssiohjelman ja jatkotapaamisen. Haku 6.7. mennessä sähköisellä hakulomakkeella: finfamipirkanmaa.fi/kurssit PORTAILLA 1.–3.10. Tampereella Kurssi nuorten vanhemmille: voimavaroja – vertaistukea – virkistystä Murikka-opistolla järjestettävä kurssi on suunnattu vanhemmille, joiden n. 13–25 –vuotiaalla nuorella on psyykkistä oireilua ja/tai päihteiden käyttöä. Nuoren sairaus saattaa uuvuttaa ja hämmentää koko perhettä. Kurssin tavoitteena on tarjota vanhemmille tietoa nuoruuden kehitysvaiheista sekä nuorten mielenterveysongelmista. Kurssilla on mahdollisuus tavata toisia samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia vanhempia ja saada uusia voimavaroja omaan jaksamiseen ja vanhemmuuteen. Viikonlopun (pe-ilta - su iltapäivä) hinta on 100 €/hlö sisältää majoituksen, ruokailut, kurssiohjelman sekä saunomiset ja uimiset. Haku 28.9. mennessä sähköisellä hakulomakkeella: finfamipirkanmaa.fi/kurssit SUHTEELLISTA 15.-17.10.2021 Valkeakoskella Kurssi pariskunnille Onko kiviä raiteilla tai tiessä turhan suuria kuoppia? Näetkö vielä niitä hyviä yhteisiä asioita, joiden varaan parisuhde alkujaan rakentui? Viikonloppu (pe-ilta – su iltapäivä) on tarkoitettu pariskunnille, joiden suhdetta kuormittavat mielenterveys- ja/tai päihdeongelmat. Yhdessä muiden samankaltaisessa elämäntilanteessa olevien pariskuntien kanssa on mahdollista vaihtaa ajatuksia mm. siitä, miten sairaus vaikuttaa perheen arkeen ja parisuhteen rooleihin. Keskustelujen avulla pyritään löytämään suhteen vahvuuksia ja tunnusmerkkejä toimivasta parisuhteesta. Pappilanniemessä rentoa iltaa vietämme takkahuoneella ja mahdollisuus on myös saunomiseen. Kurssin hinta on 120 € /pariskunta, joka sisältää majoituksen, ruokailut ja kurssiohjelman. Haku 13.9. mennessä sähköisellä hakulomakkeella: finfamipirkanmaa.fi/kurssit 2/2021 15

AMMATTILAINENKIN KAIPAA KOHDATUKSI JA KUULLUKSI TULEMISTA – LUPAA OLLA ”VAIN” OMAINEN Millaista on olla sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilainen ja samalla mielenterveysomainen? FinFami-yhdistysten omaisneuvonnassa kohdataan paljon kaksoisroolissa olevia omaisia. S e, että on itse alan ammattilainen voi tuoda paljonkin paineita niin ulkopuolelta kuin omasta sisimmästä. Vikaa saatetaan hakea itsestä ja ajatus siitä, että olisi pitänyt huomata aiemmin tai osata toimia toisin voi käydä usein mielessä. Ammattilainen saattaa ajatella, että hän tietää psyykkisistä sairauksista ja mielenterveyden häiriöistä paljon ja siksi omaisneuvonta voi kuulostaa tarpeettomalta. Omaisneuvonta voi sanana tuoda mielikuvan siitä, että se on vaan tiedon antamista esimerkiksi läheisen sairaudesta ja siihen liittyvistä asioista. Siksi onkin syytä korostaa, että nimestään huolimatta omaisneuvonta ei ole neuvontaa, vaan se VAHVASTA AMMATTIROOLISTA IRTI PÄÄSTÄMISTÄ VOI HELPOTTAA, JOS TUNNISTAA OMAN OMAISTILANTEENSA JA OMAKSUU ITSELLEEN OMAISEN ROOLIN. 16 on kohtaamista ja kuulluksi tulemista. Omaisneuvonta on paikka, jossa voi olla juuri siinä roolissa kuin on suhteessa sairastuneeseen läheiseen: äitinä, isänä, puolisona, lapsena, sisarena, isovanhempana tai ystävänä ilman ammattiroolia. Ammattilainen vaatii usein itseltään paljon. Esimerkiksi omaisneuvonnassa tilanteestaan kertoessaan ammattilaiset usein pyytävät anteeksi, että kertovat kokemuksistaan poukkoillen. Monet tuntuvat vaativan itseltään ammatillista otetta ja jäsentynyttä kertomusta. Se ei kuitenkaan ole tarpeellista eikä mahdollista, ei ammattilaiselle eikä kenellekään muullekaan, jos pääsee ensimmäistä kertaa puhumaan kuormittavasta elämäntilanteestaan. Oma ammatillinen identiteetti - olenko enää uskottava ammattilaisena? Oman läheisen psyykkinen sairastuminen saa monet pohtimaan omaa ammatti-identiteettiään sosiaali-, terveystai kasvatusalan ammattilaisena. Miten en itse voinut estää tätä perheessäni? Miten voin auttaa muita, kun en kerran omianikaan? Uskovatko asiakkaani enää minuun? Mitä työkaverit ja kollegat ajat- televat minusta ja tilanteestani – uskovatko he enää ammattitaitooni? Sen lisäksi, että ammattilainen miettii asiakkaiden ja työkavereiden ajatuksia, voi häntä mietityttää myös se, mitä tässä uudessa tilanteessa ajattelee itsestään ja omasta ammattitaidostaan. Yleensä läheisen psyykkinen sairastuminen laittaa ajatusmaailman uusiksi. Tulevaisuuden suunnitelmat muuttuvat ja elämä ei enää näytäkään ennalta suunnitellun kaltaiselta. Kaksoisroolissa olevalla omaisella tämä identiteettikysymys lienee hieman monimutkaisempi kuin muilla, koska henkilökohtaisen tulevaisuuden lisäksi tilanne laittaa pohtimaan myös omaa ammatillista roolia ja identiteettiä. Moni kaksoisroolissa oleva ammattilainen on kuitenkin kertonut, että lopulta omaistilanne on tuonut omaan ammatillisuuteen paljon hyvää, se on lisännyt ymmärrystä muita samassa tilanteessa olevia kohtaan. Kuka minä olen ja mikä on roolini tässä uudessa tilanteessa? Kun oma läheinen sairastuu, voi ammattirooli siirtyä myös vapaa-ajalle. Kaksoisroolissa oleva voi vaatia itseltään sitä, 2/2021

että pitäisi pystyä suhtautumaan tilanteeseen ammatillisesti ja hoitamaan asioita ammattilaisen tavoin. Kaksoisroolissa olevat ammattilaiset kertovatkin usein omaisneuvonnassa, että ”olen kyllä itse alalla”, ikään kuin heidän pitäisi sen vuoksi pystyä sairastuneen läheisenä toimimaan ammatillisesti. Samalla he kuitenkin usein tunnistavat, että eivät omaisena pysty samaan kuin ammattilaisena. Eikä pidäkään. On tärkeää muistaa, että sairastunut läheinen ei odota kaksoisroolissa olevan toimivan kuin ammattilainen, vaan hän toivoo omaisen olevan hänelle se läheinen, joka olet: ”Sairastuneen lapseni isä, terveydenhuollon ammattilainen hänkin, ahdistui niin, että pakeni lapsen sairastumisen aiheuttamaa kipua ammattiroolin taakse. Monet kerrat jouduin kuuntelemaan, miten lapseni itki isän puhuvan vain lääkärilauseita.” Vahvasta ammattiroolista irti päästämistä voi helpottaa, jos tunnistaa oman omaistilanteensa ja omaksuu itselleen omaisen roolin. Omaisen roolin tunnistaminen auttaa näkemään, että itselläkin on oikeus, lupa ja mahdollisuus hakea ja MONET AMMATTILAISET VAATIVAT ITSELTÄÄN AMMATILLISTA OTETTA JA JÄSENTYNYTTÄ KERTOMUSTA. SE EI KUITENKAAN OLE TARPEELLISTA EIKÄ MAHDOLLISTA, JOS PUHUU KUORMITTAVASTA ELÄMÄNTILANTEESTAAN ENSIMMÄISTÄ KERTAA. saada tukea. On kuitenkin tärkeää, ettei jää liiaksi kiinni tähän omaisen rooliin, vaan pyrkii säilyttämään tai etsimään myös muita rooleja kuten ystävä, naapuri, työkaveri, tuttava, kirjoittaja, juoksija, luonnonystävä tms. ”Äidin ja ammattilaisen roolit limittyvät minussa. Tiedän koulutukseni vuoksi asioita, jotka ovat ’maallikolle’ outoja. Äitinä olen kuitenkin tyttäreni ainoa äiti, ja se on niin arvokasta, että pyrin kynsin hampain pitämään kiinni oikeudestani siihen. Se ei ole pienen2/2021 KUVA: VILMA PIMENOFF Omaisneuvojan huoneentaulu kaksoisroolissa olevien kohtaamiseen • Kehotan ja kannustan jättämään ammattiroolin sivuun – esitän toiveen, että kohdataan ja keskustellaan ihmisenä ihmiselle. • Muistutan, että nyt ei tarvitse olla jäsentynyt ja looginen – omaa kokemusta voi kertoa rönsyillen ja asiasta toiseen hypähdellen. • Sanon ääneen, että sinun ei tarvitse säästellä minua, voit kertoa asiat sellaisina kuin ne olet kokenut. Tämän haluaisin omaisneuvonnasta kertoa: • Omaisneuvonta on paikka, jossa jokainen saa tuoda omat ajatuksensa ja tunteensa esiin sellaisena kuin ne ovat – ilman, että niitä tarvitsisi hävetä tai pelätä. • Omaisneuvonnassa voit päästää ulos suodattamatta kaiken ja antaa mielen puhdistua ilman paineita. • Vaikka omaistilanne, läheisen sairaus ja sen tuoma kuorma omaan elämään olisi jo helpottunut, voi ja kannattaa tulla omaisneuvontaan keskustelemaan. • Joskus on helpompi puhua täysin vieraalle, joten muistathan, että voit hakeutua mihin tahansa FinFami-yhdistykseen. Omaisneuvontaa on tarjolla myös etänä. Näistä teemoista kaksoisroolissa olevat haluavat usein keskustella omaisneuvonnassa: • Mikä on oikea määrä läheisyyttä ja toisaalta etäisyyttä? • Suojelenko liikaa? Mikä on oikea määrä välittämistä ja toisaalta vastuun antamista? • Mikä on tunnetta, mikä tietoa – kumpi minua ohjaa? • Osaanko, uskallanko ja haluanko antaa vastuuta hoidosta muille – osaanko arvostaa muiden ammattilaisten tekemistä läheiseni hoidossa? tämistä - se on luottamusta siihen, että tässä kohtaa ammattilaiset huolehtivat oman osuutensa ja minä saan olla tyttärelleni ensisijaisesti rakastava äiti.” Teksti: Katja Grönberg ja Minna Kallunki 17

Kulkemista ja kohtaamista kahdella jalalla Voiko oma kokemus vahvistaa ammatillista ymmärrystä ja osaamista? Kaksi mielenterveysomaista, Outi ja Annika, pohtivat kaksoisroolin merkitystä ja kertovat omista kokemuksistaan. Outi Synnyin ainoaksi lapseksi rakastavaan, mutta ah niin ylisuojelevaan, perheeseen, jossa isällä oli mielenterveyden diagnoosi jo ennen kuin synnyin. Kasvoin perheessä, jossa äidistä tuli vähitellen kaikkeen. Lapsiomaisena olemista ei voi joka päivä luoden painavan taakan lasten paeta. Se vaan on. Halusi tai ei. harteille. Taakan, joka ei ulospäin näkynyt. Kesti melko monta vuotta, ennen kuin Nuorena aikuisena vihasin päihteitä ja omista kokemuksista tuli voimavaroja. pyrin karttamaan mielenterveyshaasteista Kaksi tutkintoa, kohta kolmaskin. Minun kärsiviä ihmisiä. Kunnes oli myönnetpiti avata FinFamin ovi moneen kertaan, tävä, että olen itse masentunut. Synnytin että ymmärsin tarvitselapseni sukuun, jonka päihde- ja mielenvani itsekin tukea. terveysongelmat olivat repineet rikki FINFAMIN PROSPECT-VERTAISRYHMÄÄN Terapia auttoi ymmärvuosien ja sukupolvien saatossa. YlisukuOSALLISTUMINEN AUTTOI AVAAMAAN tämään itseä. FinFamin polvinen taakka lisäsi painoa harteillani. SILMÄT LOPULLISESTI, JA OPETTI Prospect-vertaisryhmään Yhden tutkinnon ja muutamien osallistuminen auttoi keskeytyneiden opintojen jälkeen lähdin TOIMIMAAN TOISIN. kuitenkin avaamaan opiskelemaan sosiaalialalle. Olin itse uupunut omaishoitaja ja jonka arjen silmät lopullisesti, ja opetti toimimaan nuorena aikuisena saanut runsaasti apua kuormittavuutta ihmeteltiin, kun mies toisin. Prospect-tielle olenkin jäänyt, ja tukea syrjäytymiseni ehkäisyyn ja näytti niin terveeltä. ohjaajaksi, uudelleen ryhmää käyväksi, halusin palavasti tehdä samankaltaista Elin nuoruuttani peläten, että sekoan vertaiseksi. Joka kerta opin jotain uutta. työtä. Katseeni oli tiiviisti uraohjaukseen itse. Synnytin ensimmäisen lapseni Viime vuodet johdattivat työskentelesuuntautunut, välttelin päihde- ja mielensilloin, kun lapsen tuore mummo mään teeman parissa Varsinais-Suomen terveyspuolta. En uskonut, että oman kiidätettiin osastolle psykoosin takia. FinFamin Kysy nuorelta -hankkeessa. rikkinäisen mieleni vuoksi voisin antaa Tuoreena äitinä hoidin samaan aikaan Miten mielenkiintoista onkaan ollut sille saralle yhtään mitään. Etenkään, kun tytärtäni, tyttären mummoa ja ukkia. toimia järjestön työntekijänä ja kohdata en ymmärtänyt, miksi olin masentunut. Lähdin sosiaali- ja kasvatusalalle alun muita läheisiä. Myös eri perin päästäkseni työskentelemään lasten toimintakentiltä tulevien KASVOIN PERHEESSÄ, JOSSA ÄIDIN kanssa. Kiersin aluksi kaukaa kaikki ammattilaisia kouluttaVAKAVA MASENNUS VARJOSTI ARKEA mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön minen tämän asiakasryhmän JOKA PÄIVÄ LUODEN liittyvät opintosisällöt, etteivät ne vaan tunnistamiseen, kohtaa”kolahtaisi tai tulisi liian lähelle”. Ehkä miseen ja ohjaamiseen, on PAINAVAN TAAKAN LASTEN HARTEILLE. siten välttäisin sairauden ja sukukierteen. ollut merkityksellistä. Kuitenkin viimeistään kehityspsykologian Kohdatessani kokemustoimijoitamme, Sosiaalialan opinnoissa kehityspsyopinnoissa, lapsuutta referoidessa, minulle nuoria koululähettejä, oma elämä kohtaa kologian tunneilla, kiintymyssuhdeteovalkeni, että lapsuuden ja nuoruuden heidän kanssaan. Voin sanoa – minä rian äärellä, jouduin kohtaamaan ymmärkokemukset heijastuvat arkeeni, elämääni, todella ymmärrän. Tietäisitpä, kuinka ryksen, että lapsuuden ja nuoruuden tapaani olla ja toimia, tapaani kohdata ja hyvin! Olen kokenut, elänyt, syntynyt kokemukset ovat heijastuneet arkeeni, ymmärtää ihmisiä, tunneilmaisuuni – lähes noihin kokemuksiin. Ja tiedän, että niistä elämääni, tapaani olla ja toimia, tapaani selviää! Sinäkin selviät! kohdata ja ymmärtää ihmisiä, tunneilmaisuuni – lähes kaikkeen vuosien saatossa. OLEN KOKENUT, ELÄNYT, Annika Ja ne tulisivat vaikuttamaan lopun SYNTYNYT NOIHIN elämääni jollain tasolla. Lapsiomaisuutta Synnyin perheeseen, jossa tulevaiKOKEMUKSIIN. ei voi paeta. Se vaan on. Halusi tai ei. suus näytti idylliseltä. Ydinperhe, kolme Olen käynyt melko pitkän polun käänlasta, oma talo kauniilla paikalla ja vakaa JA TIEDÄN, tääkseni kokemukseni voimavaroikseni. taloudellinen tilanne. Sitten isä sairastui ETTÄ NIISTÄ SELVIÄÄ! Se on vaatinut kuusi vuotta psykoterasyöpään ja menehtyi. Kasvoin perheessä, SINÄKIN SELVIÄT! jossa äidin vakava masennus varjosti arkea piaa sekä lukemattomat kerrat keskus18 2/2021

teluja FinFamissa niin ammattilaisten kuin vertaisten kanssa. Prospectin myötä vihdoin ymmärsin, miksi olen elämässäni kamppaillut niin suuresti ja miksi ne vaikeudet tuntuivat seuraavan edelleen. Opin asettamaan rajoja ja itseni prioritee- ja usein samastumista (informaali kohtaaminen). Kokemus tuo teoreettiset asiat konkretiaksi. Kokemusten kautta voi esimerkiksi tuoda esille aiemmat kokemukset ja niiden vaikutukset lapsuudessa, syrjäytymisen uhkaa, tarkastella vaikutuksia psyykkisesti, sosiaalisesti OLEN KÄYNYT MELKO ja ammatillisesti, vaikutuksia PITKÄN POLUN KÄÄNTÄÄKSENI aikuisuuteen ja vanhemmuuteen. KOKEMUKSENI VOIMAVAROIKSENI. Kokemustoimijan roolissa voi hyödyntää ammatillisuuttaan, tiksi. Ja samoja valaistumisen kokemuksia mutta se antaa vapauden olla kokemushaluan mahdollistaa muillekin Prospectasiantuntija. Ammattilaiseen voi tukeutua ohjaajana, vertaisena. – kaikkeen ei tarvitse olla vastausta. Olin vain hetki sitten valmistunut Vastaavasti ammattilainen luo tilansosiaalialan ammattilaiseksi, kun tieni teeseen muodolliset puitteet, raamin ja kulki FinFamin ovelle. Olin kasvattakontekstin. Ammattiroolissa tuodaan massa ammatillista identiteettiäni, mutta esiin oma toimintatapa ammattiroolin FinFamin myötä syntyi kipinä myös puitteissa (formaali kohtaaminen): empakokemustoimijana toimimiseen. Sosiaatiakykyisyys, ammatillisesti eettinen lialan ammattilainen kokemustoimijana kohtaaminen, asiakkaan tarpeiden ollessa on kokonaisuus, joka herättää mielipikeskiössä. Ammattilaisena tilannetta teitä puolesta ja vastaan. Jouduin pohtitaustoitetaan teoreettisesti, käsitteellimaan pitkään, voinko ja rohkenenko sesti, tiedon kautta. yhdistää nämä asiat uunituoreena sosiaaOmaa kokemustaan voi hyödyntää, lialan ammattilaisena. Onneksi rohkenin, mutta ammattilaisena toimiessa oma sillä se on avannut eteeni rikkaamman velvollisuus on kohdata ammattilaisen maailman, mitä ikinä osasin kuvitella. roolista käsin, jolloin esim. omat tunteet tai oma kokemus jäävät vähemmälle. Näemme, että kolikon eri puolet Yhteistyötä ja vertaisuutta täydentävät toinen toistaan. Outi Meillä on ollut Kysy nuorelta -hankkeessa Annika hieno mahdollisuus kouluttaa tulevia On ollut erityisen antoisaa toimia vapaasosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammatehtoistoimijana ja kokemustoimijana tilaisia ilmiön tunnistamiseen. Erityisen Kysy nuorelta -hankkeessa, jossa olen vaikuttavaa on ollut tehdä työtä yhdessä päässyt yhdistämään kokemukseni, kokemustoimijamme Annikan kanssa. ammatillisuuteni sekä palavan haluni Olemme kuin kolikon kaksi eri puolta: nostaa läheisten ääntä näkyvämmäksi. vertainen ja ammattilainen, ammattiOlen päässyt tekemään, kokemaan ja lainen ja vertainen. Olemme eri yhteykvaikuttamaan tavoilla, joista en osannut sissä pohtineet yhdessä ja samalla tuoneet edes haaveilla. näkyväksi sitä, miten oma kokemus Työssäni ammatillisena kuntoutusohmonipuolistaa ammatillista ymmärrystä, jaajana kohtaan päihde- ja mielenterveysja miten ammatillinen osaaminen tukee läheisiä viikoittain ja hyödynnän heidän oman elämäntarinan käsittelyä. kohtaamisessaan omia kokemuksiani, kuitenkin muistaen roolini ammattilaiOMAA KOKEMUSTAAN VOI HYÖDYNTÄÄ, sena (formaali kohtaaminen). Se on luonut MUTTA AMMATTILAISENA TOIMIESSA ulottuvuuksia ja OMA VELVOLLISUUS ON KOHDATA syvyyttä lyhyeen asiaAMMATTILAISEN ROOLISTA KÄSIN. kassuhteeseen. KokemustoimiKokemustoimijana voi toimia tulkkina jana Kysy nuorelta -hankkeessa olen ammattilaisen ja yleisön tai asiakkaan taas saanut korostaa omia kokemukvälillä. Kokemustoimija tuo esiin ihmisiani, tunteitani niiden äärellä sekä vaikusyyttä ja inhimillisyyttä, herättää tunteita tuksia elämäni eri osa-alueilla (informaali 2/2021 HYÖDYNNÄN TYÖSSÄNI OMIA KOKEMUKSIANI. kohtaaminen). Olen saanut olla jotain muuta, kuin ammattilainen. Olen saanut ilmaista itseäni vapaammin. On kuitenkin myönnettävä, että ammattilaisen roolia ei voi koskaan täysin unohtaa kokemustoimijanakaan. Lupa sanoa kaksoisrooli ääneen Työskentelyssä on ollut hienoa huomata, miten tulevat ammattilaiset, opiskelijat, ovat ottaneet koulutuksissa vastaan ammattilaisen ja omaisen roolin yhdistämisen. Parhaimmillaan olemme voineet rohkaista tuomaan näkymätöntä näkyväksi sekä auttaa kuulijaa ymmärtämään omia taustojaan ja jopa mahdollisia alanvalintojaan. Ennen kaikkea olemme tuoneet viestiä siitä, että kaksoisrooli on parhaimmillaan iso mahdollisuus kulkea ja kohdata vahvasti kahdella jalalla. Ammattilaisena ja läheisen elämää elävänä voi todella tuoda näkökulmia muille sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille tunnistamiseen, kohtaamiseen sekä ohjaamiseen. Voi kertoa sekä näyttää, että oikein tuettuna ja kohdattuna lapsiomaiset ja läheiset voivat selvitä. Eikä vain selvitä, mutta myös puhjeta kukkaan. KAKSOISROOLI ON PARHAIMMILLAAN ISO MAHDOLLISUUS KULKEA JA KOHDATA. Haluamme molemmat tuoda esille sen, että ammattilainen voi olla ihminen, varustettuna omilla kokemuksilla. Haluamme näyttää, että kokemustoimija voi olla sosiaalialan ammattilainen, eikä se kokemus tahri ammatillisuutta mitenkään, vaan päinvastoin rikastuttaa sitä. Erään opiskelijan sanoin: ”Henkilökohtaisesti paras anti oli vahvistus sille, että joku muukin on samankaltaisella taustalla ponnistanut sosiaalialalle ja että se ei ole mikään este alalla työskentelylle.” Teksti: Outi Arvola ja Annika Forth 19

Ammattilainenkin tarvitsee joskus vertaistukea Jos läheisesi sairastuu psyykkisesti, oletko valmiimpi kohtaamaan asian, jos satut olemaan alan ammattilainen? Kaksi FinFamin alueyhdistystä kehitti yhteistyössä vertaisryhmän sote-alan ammattilaisille, joiden läheinen on sairastunut psyykkisesti. K un joku perheenjäsen sairastuu pyykkisesti, läheisten mielessä risteilee monenlaisia kysymyksiä ja usein syyllisyydentunteetkin heräävät. Olisiko minun pitänyt osata reagoida tilanteeseen aiemmin? Olisinko voinut huomata tilanteen ajoissa ja hakea 20 läheiselle apua jo aiemmin? Olisinko voinut estää sairastumisen? Jos omainen työskentelee samalla alalla, eli on psykiatrian ammattilainen itsekin, saattavat syyllisyydentunteet vaivata vielä enemmän. Kaikkia mielenterveysomaisia auttaa yleensä tieto. Ammattilaisillahan tietoa OSAAMINEN VOI OLLA MYÖS TAAKKA JA ASIA, JONKA VUOKSI OMAINEN RUOSKII ITSEÄÄN KOVEMMIN. 2/2021

Ammattilaisomaista ei ehkä nähdä ammattiroolin takaa, jolloin on vaikea huomata hänen tarvettaan olla vain vanhempi tai puoliso, joka kaipaa kipeästi tietoa, tukea ja mahdollisuutta jäsentää elämäänsä tullutta kriisitilannetta. omaisia. Ryhmät toteutettiin Tukinetissä. Kyseiselle kohderyhmälle ei ole aiemmin ollut vertaisryhmää, mutta sille on ollut selvästi kysyntää. Erityisesti mahdollisuutta keskusteluihin anonyyminä on pidetty tärkeänä, vaikka osa osallistuneista kertoi, että voisi tulla myös kasvokkain kokoonon, mutta kuinka sujuu sen soveltaminen tuvaan ryhmään. Osalle kuitenkin omaan elämäntilanteeseen? Ammattilaismuodostuu ongelmaksi nimenomaan omainen ehkä hahmottaa tilanteen nopeavun hakeminen omilla kasvoillaan ja ammin ja osaa ohjata nimellään, koska läheistään hoitoon. monet ammattilaiset JOTKUT PÄÄTYVÄT TUKEMAAN LÄHEISTÄÄN KUIN Mutta osaaminen varjelevat omaa voi olla myös taakka AMMATTILAINEN JA JOSKUS HOITOTAHOKIN VOI TÄTÄ yksityisyyttään, ja asia, jonka vuoksi eivätkä halua joutua TOIMINNALLAAN VAHVISTAA. omainen ruoskii sattumalta kohtaaitseään kovemmin. maan esim. omaa ”Oman lapsen sairastuminen aiheJoskus hoitotahon edustajat ovat omai- asiakastaan tai tuttua ammattilaista tämän utti tunnemyrskyn, jossa ammatillisesta selle tuttuja oman työn kautta. Läheisen teeman ympärillä. osaamisesta tai kokemuksesta ei juuri hoitopaikassa asiointi voi olla tukalaa Haasteena on ollut toteuttaa todeltuntunut olevan apua. Järjen ja tietäjuuri sen vuoksi, että omainen ei ehkä lista vertaistukea, koska tämä ammattimyksen tasolla näin, missä mennään, ole täysin ulkopuolinen, vaan hänellä laisten ryhmä on kovin heterogeeninen. mutta tunnepuolella olin täysin kyvytön saattaa olla oma ammattiroolinsa juuri Ryhmäläisiä on ollut todella monista etäännyttämään tilannetta itsestäni.” samassa organisaatiossa. Tällaisessa tilan- ammattiryhmistä, mutta tämä ei tunnuJotkut päätyvät tukemaan läheistään teessa esimerkiksi hoitoon kohdistuvaa kaan olevan niin merkitsevä seikka kuin kuin ammattilainen ja joskus hoitotakritiikkiä voi olla todella vaikeaa tuoda omaissuhde. Palautteen perusteella on hokin voi toiminnallaan tätä vahvistaa. esille. toivottu, että järjestäisimme ammatti”Päivystin 24/7 jo kotoa pois muutMyös perheenjäsenet ja muut läheiset laisillekin omaisryhmäkohtaisia vertaistaneen lapsen puhelinterapeuttina, jaoin saattavat kohdistaa epärealistisia ryhmiä eli ryhmiä puolisoille, vanhemhengitysharjoitteita keskellä yötä, yritin odotuksia ammattilaisomaista kohtaan. mille, sisaruksille jne. perustella lääkemuutoksia, selittää diagHän itsekin saattaa ajatella, että läheisen Vertaistuen lisäksi omaisryhmien nooseja, valaa uskoa hoitoon.” sairastumiseen liittyvästä elämänkriisistä tarkoitus on usein tarjota myös asiantun”Suljin äitiyden pois näistä tilanteista, on selvittävä omin avuin tai että itselleen- tijatietoa sekä työkaluja ja voimavaroja mutta tietenkin se oli olemassa. Ketään kään ei voi sallia mitään hyvää, kun lähei- arjen haasteisiin. Ryhmän ohjaajia pohdimuuta en olisi vastaavasti kuunnellut sellä on vaikeaa. tuttikin ennakkoon kysymys: onko meillä ja tsempannut kuin omaa lastani. Rajat Harva huomaa auttaa itseään hyödynantaa tietoa, jota näillä ammattilaisilla ei olivat kateissa, eikä sitä helpottanut se, täen ammatillisia työkalujaan. Omaisen jo olisi? että hoitohenkilökunta tuntui suorastaan on kuitenkin tärkeä miettiä, mikä riittää Ohjaajat päättivät pohjustaa ryhmän helpottuneelta, kun äiti teki osan työstä.” sekä tunnistaa ja tunnustaa oma tuen keskustelut aiheille, jotka puhututtavat tarve. Tukea mielenterveysomaisille on kaikkia omaisia. Näitä aiheita olivat mm. saatavilla, mutta onko sen piiriin ammatarjen ristiriitatilanteet, oma jaksaminen ja Tunnemyrskyä ja ristiriitoja tilaisena helppo hakeutua? voimavarat sekä rajat ja läheisen oireilun Olenko huono ammattilainen, jos läheiherättämät tunteet. seni on sairastunut? Selviänkö omasta Ryhmässä on itsessään aina paljon Vertaisryhmä työstänikään enää? Työssäkäynti voi olla tietoa ja asiantuntemusta ja kaikki se kaksoisroolissa oleville sopivan voimaannuttavaa vastapainoa kannattaa ottaa käyttöön. Käytännössä mielenterveysomaisille omaan arkeen, mutta työkyky voi joutua huomattiin, että ammattilaisomaisia koetukselle raskaassa elämäntilanteessa. FinFami Uusimaa ja FinFami Kantapuhututtavat ihan samat asiat kuin Monet tällaisessa kaksoisroolissa Häme ovat talven aikana toteuttaneet muitakin omaisia ja varsinaisesta kaksoisolevat ammattilaiset kuvaavat, että oman yhteistyössä kaksi ryhmää niille sote-alan roolista keskusteluja syntyi melko vähän. elämänkriisin kohdatessa voi olla raskasta ammattilaisille, jotka ovat mielenterveysRyhmät on toteutettu tekstipohjaisena kohdata työssä samankaltaisia ongelmatikeskustelufoorumina ja chatteina, mikä lanteita, vaikka niissä toimiminen työrooasettaa omat haasteensa vuorovaikutteiKAIKKIA lissa sujuisikin. Toisaalta työhön voi tulla selle keskustelulle. Sen vuoksi syksyllä MIELENTERVEYSOMAISIA myös uutta näkökulmaa omien vaikeukon suunnitelmissa verkossa toteutuva AUTTAA YLEENSÄ sien kautta. kasvokkainen ryhmä. ”Minussa vuorotteli ammattilaisen TIETO. Teksti: Johanna Puranen, FinFami Uusimaa pyrkimys auttaa potilasta ja äidin sinnikäs 2/2021 rakkaus, jota huoli murensi epätoivoksi.” Yhteistyö läheisen hoitotahon kanssa voi olla haasteellista. Ammattilaisomaista ei ehkä nähdä ammattiroolin takaa ja huomata hänen tarvettaan olla vain vanhempi tai puoliso, joka kaipaa kipeästi tietoa ja tukea sekä mahdollisuutta jäsentää elämäänsä tullutta kriisitilannetta. Saada olla tietämätön sen sijaan, että hänen oletetaan tietävän jo kaiken oleellisen kertomattakin. 21

MIELIKEHON LUONNOLLINEN VIISAUS Miksi joku asiakas herättää työntekijälle avuttomuuden tunnetta ja jännitystä kehoon enemmän kuin muut, vaikka asiakas ei objektiivisesti tarkasteltaessa ole ”vaikea asiakas”. KUVA: SHUTTERSTOCK OLLESSAMME KEHOTIETOISIA VOIMME VAATIVISSA TILANTEISSA TUNNISTAA JÄNNITYSTÄ JA MUITA EPÄMIELLYTTÄVIÄ TUNTEMUKSIA. 22 2/2021

M onica Halinen on toiminut 30 vuotta perustason sosiaali- ja terveydenhuollossa, psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa, kouluterveydenhuollossa ja kriisityössä sekä vankeinhoidossa hyvin erilaisten työntekijöiden työnohjaajana. Ohjattavat ottavat säännöllisin väliajoin esille ingressissä esitetyn tärkeän kysymyksen. Joskus taustalta löytyy työntekijän suhde omaan lähiomaiseen, jolla on mielenterveysongelmia. Asiakas saattaa aktivoida reaktioita, jotka ovat samankaltaisia, joita työntekijä on kokenut lähiomaisensa kanssa. Onkin osoittautunut hyödylliseksi pohtia kysymystä eri näkökulmista: esimerkiksi kuinka vaikeata on kuulua työntekijöiden joukkoon, joiden tehtävänä on auttaa ja muuttaa kaikki hyväksi, mutta ei pysty sitä tekemään tai miten ehkä jo perheessä on kantanut raskasta auttajan roolia, syyllisyyttä läheisen sairastumisesta ja omasta avuttomuudestaan, jopa stigmatisoivaa häpeää. Ihmisen sairastuessa akuutisti tilanne aiheuttaa myös lähiomaisille stressiä, uupumusta, surua, syyllisyyttä, häpeää sekä usein pettymystä ja kiukkua hoidon vaikutuksen hitauteen ja jopa tehottomuuteen. Tilanteen ollessa akuutti on helpompi tunnistaa, mistä omat omaisena olemisen reaktiot tulevat. Jos tilanne on jo muuttunut pitkäaikaiseksi tai se liittyy lapsuuden kokemuksiin, tunnistaminen on hankalampaa. Erilaiset ”hoitoammatit” ovat yhteiskunnassamme nk. ”matalastatusammatteja”. Tämä voi johtaa myös stigmatisoitumiseen työntekijänä. Jos tämän lisäksi kantaa perhetaustansa vuoksi häpeäleimaa, kaksoishäpeätilanne voi kehittyä uuvuttavaksi ja vaikeaksi. Halinen itse on kokenut hämmentävän lojaalisuus-ristiriidan ollessaan rakkaan siskonsa kanssa päivystyspoliklinikalla, jossa sisko toimi tavalla, jonka Halinen näki stressaavan henkilökuntaa. Hän näki, kuinka henkilökunta reagoi tavalla, joka johti siihen, että he lähtivät päivystyksestä pettyneinä. Sisaren hätää ei kuultu, eikä hän saanut apua. Halinen muistaa totaalisen avuttomuuden, jota hän koki tilanteessa. Jälkeenpäin hän onkin miettinyt, että jos olisi aistinut oman kehon hälytyskellot aikaisemmin, 2/2021 olisiko siinä tilanteessa pystynyt toimimaan paremmin. Miten mieli ja keho ovat yhteydessä? Mitä Mind-Body Bridging -menetelmä voi opettaa? Käytännössä voimme kokea mielen ja kehon yhteyden tilanteissa, jotka ovat meille hankalia. Ollessamme kehotietoisia voimme vaativissa tilanteissa tunnistaa jännitystä ja muita epämiellyttäviä tuntemuksia. Kehotuntemukset kertovat, että nyt tapahtuu jotain, joka ei ole minulle tai Miten ”viisas, luonnollinen minä ” voisi olla avuksi tunteiden ja ajatusten sekavuuden hetkellä? Mistä tiedän toimiessani ammatissani, että olen menettämässä ammatillisen otteeni? Milloin aito kuunteleminen muuttuu kysymysten asetteMBB:SSÄ HUOMION KESKIPISTE ON luksi? Milloin saan MIELEN JA KEHON YHDISTÄMISESSÄ olla hämmentynyt omainen, joka myös ERILAISIN HARJOITTEIN, JOIDEN AVULLA tarvitsee henkilöVOI SAADA YHTEYS OMAAN ”TODELLISEEN kunnan apua? MINÄÄN” JA OMIIN VOIMAVAROIHIN. Vuonna 2013 Suomeen rantautui Mind-Body Bridging -menetelmä ja muille hyväksi, havaitsemiseni fokus -viitekehys. Ensimmäistä Mieli ry:n kapenee ja omien resurssieni käyttö järjestämää MBB-koulutusta kävi pieni vähenee eli tällöin aletaan esimerkiksi ryhmä psykoterapeutteja ja työnohjaajia, toimimaan hyvin stereotyyppisesti. jotka olivat toimineet vuosia Helsingin On tärkeää oppia olemaan hyvällä kaupungin psykiatriassa. MBB otettavalla kehotietoisia. Osalle meistä tiin osaksi työtä ja sen toimivuutta erilaion helpompi tunnistaa, kun ajatukset sissa tilanteissa asiakkaiden kanssa ihme- pyörivät sekavina kehää (mieli). Kun teltiin. Puhumattakaan avusta, jonka itse opimme huomaamaan mielikehon viessaimme omissa vaikeissa tilanteissa. tejä yhä varhaisemmassa vaiheessa ja MBB:ssä huomion keskipiste on olemaan kiitollisia niistä, ne auttavat mielen ja kehon yhdistämisessä erilaisin saamaan I-S:n helpommin levolliseksi. harjoittein, joiden avulla voi saada yhteI-S:n ollessa jatkuvasti yliaktivoitunut yden omaan ”todelliseen minään” ja saatamme uupua ja sairastua. omiin voimavaroihin. Meidän ei myösKirjoittanut: kään tarvitse suostua myyttiin omasta tai Monica Halinen, pari-, perhe-, kriisi- ja läheistemme viallisuudesta. traumapsykoterapeutti, työnohjaaja, MBB:ssä on keskeistä ymmärtää Idensertif. MBB-terapeutti, uniasiantuntija titeettijärjestelmän merkitys. Sisäisiä voimavaroja säätelee toiminnanohjauksestamme huolehtiva verkosto, jonka häiriintyessä, häiriintyy myös stressinkäsittelykykymme. Kliinisten kokemusten ja neurotieteellisten tutkimusten perusteella on todettu, että stressi ei johdu stressitekijöistä eikä siitä, että meissä on jokin vika. Stressi Tutustu mbbfinland.fi -sivuilla johtuu siitä, että toiminnanohjauksesta karttaharjoitukseen ja lue menehuolehtiva verkostomme on väliaikaisesti telmästä lisää. hiljentynyt ja meitä ohjaa verkosto, jota kutsumme identiteettijärjestelmäksi/ mieli.fi/fi/mind-body-bridging-systeemiksi (jatkossa I-S). harjoituksia -linkistä löydät päiYksinkertaisilla harjoitteilla pyritään vän mittaan tehtäviä harjoitukhiljentämään I-S ja palauttamaan luonsia, jotka auttavat pitämään nollisesta toiminnanohjauksesta huolehmielikehon levollisena, toimitivan verkoston käyntiin, jolloin saamme maan päivällä kuormittavissakin tilanteissa optimaalisella taas yhteyden omiin voimavaroihimme. tavalla ja nukkumaan yöllä. Yliaktivoituneen I-S:n voimme kokea vireystilana. Mind-Body Bridging -menetelmästä 23

PUHEENJOHTAJA Anita Ruutiainen Ammattilainen ja läheisen mielenterveysongelmat K KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ un tyttäreni sairastui, mietin monesti, kuinka hyvä Uskon myös, että kaksoisroolissa olevat omaiset käyvät läpi olisi ymmärtää mielenterveysasioista enemmän. saman tunneskaalan kuin me muut. Häpeän tunne voi kenties Olisipa hoitoalan koulutus tai edes jotain kosketusolla vähäisempää, koska ammattilaistaustaiset kohtaavat työspintaa mielen sairauksiin. Jälkeenpäin ajatellen olen sään sairastuneita. Syyllisyyden tunne puolestaan saattaa olla ehkä päässyt helpommalla, kun en ole niin paljon joskus suurempaa: kaksoisroolissa oleva voi ajatella, että alan mielenterveydestä tiennyt. Sanotaanhan, ammattilaisena hänen olisi pitänyt osata että tieto lisää tuskaa. suojata läheistään sairastumiselta. On vaikea verrata kumpi olisi parempi: Sairastumista ei kuitenkaan kukaan kaksoisroolissa olevan tai ilman ammatvoi estää. Samalla tavoin kuin emme tilaistaustaa olevan omaisen tilanne. voi vaikuttaa fyysisiin sairauksiin, emme Minulla kun on kokemusta vain omaisen myöskään psyykkisiin. Sairauksia tulee, näkökulmasta. teimmepä mitä hyvänsä ja kenenkään Muistan kuitenkin, kuinka tietämätön ei pidä kantaa syyllisyyttä, jos läheinen olin aluksi asioista. En osannut hakea sairastuu psyykkisesti. tietoa sairastuneen hoidosta, enkä myösEntä työyhteisön paine? Onko se kään aikanaan saanut hoitotaholta mitään suurempi, jos toimii mielenterveysalalla, ohjeita, miten toimia sairastuneen kanssa. kun läheinen sairastuu psyykkisesti? RiitVarmaan tämä johtui siitä, että tyttäreni tääkö työyhteisöltä ymmärrystä siihen, oli jo täysi-ikäinen, eikä asunut kotona. että näin voi käydä kenelle tahansa? Tässä kohdassa koulutuksesta olisi Ainakin toivon, että näin on ja työyhteisö varmasti ollut iso apu. tukisi sairastuneen läheistä. Vaikka me omaiset monesti kutsumme Se, miten työyhteisö suhtautuu, kun itseämme mielenterveyden asiantuntikuulee että henkilön läheinen on sairasjoiksi, tiedämme aiheesta vain omaan tunut psyykkisesti, merkitsee omaihenkilökohtaiseen kokemukseen sille erittäin paljon. Myös ammattiKENENKÄÄN EI PIDÄ KANTAA perustuen. Sitä ei voi verrata ammatlainen tarvitsee vertaistukea. SYYLLISYYTTÄ, JOS LÄHEINEN tilaisen laajaan tietoon. Alan ammatMonesti koemme mielenterveysSAIRASTUU PSYYKKISESTI. tilaisena sitä varmaankin pystyy ja ongelmat niin vaikeiksi, että niistä ei osaa vaatia läheiselleen palveluita, uskalla puhua ulkopuolisille. Ajatjoita me maallikot emme osaa vaatia omalle läheisellemme. telemme, että kukaan ei ymmärrä mielen sairauksia. Onneksi Tosin uskon, että tänä päivänä pyritään antamaan sairastuneelle yhteiskunta on muuttunut ainakin osittain ja mielenterveysonkaikki mahdollinen apu, mitä saatavilla on. gelmista puhutaan avoimemmin. Tämä on hyvä kehityssuunta Ammattilaisella ei ole yhtään helpompaa, kun psyykkinen ja ehkä jossain vaiheessa saavutamme tilan, jolloin kaikki psyyksairaus tulee lähipiiriin. Vaikka itsellä olisi ollut psykiatrisen kiset sairaudet ovat samalla viivalla fyysisten sairauksien kanssa. sairaanhoitajan koulutus, se olisi tuskin helpottanut asioiden Ehkä jossain vaiheessa ymmärretään, että mielen sairaudet ovat käsittelyä. Samat murheet ja pelot seuraavat myös kaksoisroosairauksia muiden sairauksien joukossa. lissa olevaa omaista. Onhan selvää, että myös he miettivät, mitä Voimia ja iloa kesään! tästä seuraa sairastuneelle, ja toisaalta miten he itse jaksavat kantaa sen raskaan taakan, jonka läheisen vakava sairastuminen synnyttää. 24 2/2021

ILMOITTAUDU MUKAAN FINFAMIN MIELENTERVEYSOMAISPÄIVÄÄN! Mitä on omaisen ja perheen resilienssi? Miten sitä voi kehittää? Tule mukaan kuulemaan lisää aiheesta, keskustelemaan FinFami-yhdistysten omaisten ja toimijoiden kanssa sekä voimaantumaan yhdessä. FinFamin valtakunnallinen Mielenterveysomaispäivä järjestetään lauantaina 4.9. klo 9.15-15.00 verkkotilaisuutena. Mukana mm. puhuja FightBack/Pekka Hyysalo, artisti Mikko Kuustonen ja eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen. Päivä on avoin kaikille FinFamilaisille. Ilmoittautuminen linkistä: https://link.webropolsurveys.com/ EP/9AA088D581A90388 tai omaan FinFami-yhdistykseen, jos siellä järjestetään etäkatsomo. KUVA: JUNO LEHTINEN OHJELMA klo 9.15 Linjat avautuu klo 9.45 Yhteinen aloitus: Tervetuloa päiville / FinFami toiminnanjohtaja Pia Hytönen klo 10.00 Päivien avaus / Suomen eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen klo 10.30 Fight back / Pekka Hyysalo klo 11.10 – 12.00 Tauko klo 12.00 Omaisen positiivinen mielenterveys ja resilienssi / THL Esa Nordling klo 12.30 FinFami kokemusasiantuntija klo 12.45 Tauko klo 13.15 Perheen resilienssi / kouluttajapsykoterapeutti Terhi Kotilainen Tauko klo 14.15 Mikko Kuustonen Yhteinen lopetus Tapahtumajärjestäjä pidättää itsellään oikeuden mahdollisiin muutoksiin. 2/2021 25

Mielenterveysomaisten Q&A: ”OMAISEN JAKSAMISTA TÖISSÄ HELPOTTAA, JOS VÄHINTÄÄN LÄHIESIMIES ON TIETOINEN TILANTEESTA” Arviolta 400 000 suomalaisista huolehtii psyykkisesti sairastuneesta läheisestään. Moni heistä pitää huolta sairastuneesta ilman tukea, ansiotyön ohessa. Työelämän joustoilla ja työpaikan myönteisellä asenneilmapiirillä turvataan se, että omaishoitotilanteessa oleva työntekijä jaksaa paremmin myös töissä. J oka toinen suomalainen kärsii mielenterveyden häiriöstä jossain vaiheessa elämäänsä. Perheenjäsenen psyykkinen sairaus kuormittaa läheisiä ja sairastuneen hoito sitoo omaisen usein jatkuvaan päivystysvalmiuteen. Monelle ansiotyössä olevalle omaishoitajalle mahdollisuus käydä töissä on tärkeää. Työelämäjoustot, ennaltaehkäisevät palvelut ja varhainen tuki vahvistavat psyykkisesti sairastuneiden läheisten jaksamista arjessa ja työelämässä. FinFamin kokemustoimija, mielenterveysomainen Johanna Piispa, vastasi työelämän ja omaistilanteen yhdistämistä koskeviin kysymyksiin ja jakaa Labyrintissa ajatuksiaan omaishoitajamyönteisestä työelämästä. – Mielenterveydestä on tärkeää puhua julkisesti, korostaa Piispa. 1. Valtaosa mielenterveysomaisista ei saa minkäänlaista tukea 26 työn ja omaistilanteen yhteensovittamiseen. Miten työelämän tulee muuttua, jotta yhä useammat voivat huolehtia sairastuneesta läheisestään työn ohessa? Miten perheystävällistä työelämää voidaan rakentaa kunnissa? ”Oma kokemukseni on, että apua saa, mutta itse pitää uskaltaa puhua asiasta. Usein kuitenkin on niin, että läheisen kriisin kohdatessa on voimaton selittelemään ja päätyy sairaslomalle. Omaisen jaksamista töissä helpottaa, jos vähintään lähiesimies on tietoinen tilanteesta. Työ on myös tärkeä tekijä oman jaksamisen kannalta. Töissä voi keskittyä muuhun kuin läheisen sairastumiseen. Toisaalta omaa vointia ja jaksamista on osattava kuunnella ja tunnistaa ne hetket, jolloin työtehtävät eivät suju ja on otettava sairaslomaa. Työelämän tulee muuttua entistä joustavammaksi. Ne työtehtävät, jotka ovat ajasta ja paikasta riippumattomia, tulee MIELENTERVEYDESTÄ ON TÄRKEÄÄ PUHUA JULKISESTI. olla mahdollista tehdä työntekijälle sopivana aikana. Kääntöpuolena on se, että on myös paljon työtehtäviä, jossa tarvitaan oman työyhteisön yhteistä ponnistelua ja yhteismietintää parhaan ratkaisun saamiseksi. Ennustankin, että tulevaisuudessa ryhmätyötaitoja tarvitaan entistä enemmän, kun kohdataan uusia asioita. Mitä tiiviimmässä työporukassa työskentelee, sitä tärkeämpää on, että muut tietävät tilanteen. Oma esimieheni, kollegani ja omat alaiseni tietävät tilanteeni, ja olen sanonutkin, että tiukan paikan tullen saatan hävitä nopeastikin hoitamaan läheiseni asioita. Kokemus on, että työtoverit kyllä ymmärtävät, kun tietävät mistä on kyse. 2/2021

KUVA: MARIKA FINNE – Mitä tiiviimmässä työporukassa työskentelee, sitä tärkeämpää on, että muut tietävät tilanteen, sanoo Johanna Piispa. Kunnissa – ja kaikkialla muuallakin – mielenterveysasioista voitaisiin yrittää puhua enemmän ja tuoda näkyvämmiksi. Mitä luontevampaa ja näkyvämpää mielenterveydestä keskustelu on, sitä vähemmän stigmaa ja häpeää mielenterveyden ongelmiin liittyy.” 2. Mitkä työelämän joustoista ovat mielestäsi tärkeimmät mielenterveysomaisia ajatellen? ”Vapaus valita työssä tekemisen paikka (etätyö vs. toimistotyö) ja aika mahdollisimman itsenäisesti. Tämä koskee tietenkin vain sellaisia työtehtäviä, joissa nämä ovat mahdollisia. ” 3. Mitkä ovat mielestäsi riskit, jos työssäkäyviä mielenterveysomaisia ei huomioida työelämässä? ”Omaisen kannalta riskeinä ovat työpaikan vaihto tai pahimmillaan töistä kokonaan poisjäänti ja ennenaikainen eläköityminen. Tavallaan samat riskit 2/2021 kuin mielenterveyskuntoutujallakin on.” 4. Kerro oma myönteinen kokemuksesi tilanteesta, jossa sinut on huomioitu esimerkillisesti työssäkäyvänä omaisena. Mikä vaikutti siihen, että kokemuksesi oli myönteinen kyseisessä tilanteessa? ”Merkittävää oli, että kerroin asiasta itse. Esimieheni on empaattinen ja on sanonutkin, että työt ovat vain töitä ja perhe on tärkein. OLISIN TOIVONUT, ETTÄ MEIDÄT OLISI OHJATTU FINFAMILLE HETI, KUN OMAINEN SAIRASTUI. Olen tässä samaa mieltä. Jos ei jaksa hoitaa töitä, on syytä jäädä sairaslomalle. Toisaalta työn tekeminen on merkittävää ja nautin omasta työstäni silloin, kun voimavarat ovat kohdillaan.” 5. Vain noin 3% kaikista omaishoidon tuen saajista saa tukea läheisen psyykkisen sairauden vuoksi, vaikka perusteet tuen saamiselle tulisi olla yhtäläiset. Millaisia ajatuksia sinulla herää tähän liittyen? ”Ilmeisesti sairaanhoitopiirien resurssit ovat vajavaiset. Omaiset ovat usein niin väsyksissä, etteivät jaksa vaatia itselleen apua. Omaisen sairastuttua pitäisi läheisille tarjota automaattisesti apua, sillä apua on tarjolla, kun tietää mistä etsiä. Itse olisin toivonut, että meidät olisi ohjattu FinFamille heti, kun omainen sairastui. Jouduin kuitenkin etsimään itse FinFamin toiminnan. Toisaalta olemme saaneet apua myös kunnallisen psykiatrian poliklinikan kautta. Meille tarjottiin sitä ja otimme kiitollisina pariterapian vastaan.” 27

”OLISI HYVÄ, JOS OMAISTA KUULTAISIIN HETI, KUN SAIRASTUNUT OTETAAN HOIDON PIIRIIN” Jokaiselle psyykkisesti sairastuneelle pitää taata hoitokontakti, jossa omainen tulee kuulluksi ja koko perhe huomioiduksi. FinFamin kokemustoimija ja mielenterveysomainen Anita Ruutiainen vastasi Labyrintin Q&A-kyselyyn, joka liittyi mielenterveysomaisten kuulemiseen ja huomioimiseen. S uomessa on suuri mielenterveyspalveluiden hoitovaje ja alueellisia eroja palveluiden saatavuudessa. Mielenterveysongelman hoito toteutetaan pitkälti avohoidon palveluina sairastuneen kotona ja valitettavan usein sairastuneen läheinen vastaa avohuollon toteutumisesta. Vaikka hoito tapahtuu sairastuneen kotona, omainen saa harvoin riittävästi tietoa sairastuneen hoitoon liittyen. Hoitoon liittyvän tiedon lisäksi omainen tuntee sairastuneen, huomaa voinnissa tapahtuvat muutokset ja voi osaltaan tukea avun hakemista ajoissa. Silti omaisia kuullaan hoitoon liittyen vain harvoin. – Toivon, että hoitotaho ottaisi omaiset yhä paremmin huomioon tilanteessa, jossa läheinen joutuu hoidon piiriin, sanoo Anita Ruutiainen, joka 28 vastasi seuraaviin kysymyksiimme omaisten huomioimiseen liittyen. 1. Psyykkisesti sairastuneen hoidon onnistumisen ja mielenterveysomaisten jaksamisen kannalta on tärkeää, että läheiset saavat riittävästi tietoa sairaudesta ja hoidosta ja tukea itselleen. Millä konkreettisilla keinoilla tiedonkulku mielenterveysomaisten ja ammattilaisten välillä varmistetaan? Millä tavoin psyykkisesti sairastuneen läheiset voidaan huomioida paremmin palveluissa? ”Vaikka kyseessä on täysi-ikäinen henkilö, voi hoitotaho kuunnella omaista. Konkreettinen esimerkki tästä on sopia soittoaika, jolloin omainen voi ottaa yhteyttä sairastuneen omahoitajaan ja mahdollisesti lääkäriin, jos on tarvetta. Tämä rauhoittaa omaista ja hoitotaho saa paremman kuvan sairastuneen persoonasta ja sairauden tilasta.” 2/2021

2. Lähes joka toinen (46%) mielenterveysomaisista on vaarassa masentua itse. Miten voidaan edistää mielenterveysomaisten hyvinvointia ja terveyttä? LÄHEISILLE TÄRKEIN TUKI ON SE, ETTÄ SAIRASTUNUT SAA APUA JA HYVÄÄ HOITOA AJOISSA. ”Omaista kuormittaa suunnattomasti läheisen huonovointisuus ja se johtaa nopeasti myös omaisen oman psyykeen horjumiseen ja jopa masentumiseen. Sairastuneella pitäisi olla mahdollisuus saada hoitoapu todella nopeasti. Tämä helpottaisi myös läheisten jaksamista.” 3. Miten omaisia voidaan huomioida ja heidän hyvinvointinsa turvata jo läheisen sairastumisen alkuvaiheessa? Kerro oma myönteinen kokemuksesi tilanteesta, jossa sinut on huomioitu esimerkillisesti omaisena. ”Olisi hyvä, jos omaista kuultaisiin heti, kun sairastunut otetaan hoidon piiriin. Tämä rauhoittaisi omaista ja antaisi tunteen, että omainen ei ole yksin vaikeassa tilanteessa. Omaiseni viimeisen sairaalajakson aikana sain todella hyvää palvelua: hoitotaho piti minut hyvin tietoisena hoidon aikana ja kotiuttamisen jälkeen myös hoidon jatkosuunnitelmista. Kokemus oli hyvin voimaannuttava.” 4. Positiivinen mielenterveys koostuu omista voimavaroista, sosiaalista suhteista ja mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elämään. Miten itse ylläpidät mielenterveyttäsi? Miten mielestäsi voit edistää läheisten mielenterveyttä? ”Toimin aktiivisesti vapaaehtoistyössä FinFamissa, pidän yhteyttä ystäviin ja läheisiin esimerkiksi soittelemalla ja ulkoilen. Myös puutarha kutsuu pian hommiin. Lisäksi jumppaan sisällä, luen paljon, teen kuvaristikoita ja sudokuja ym. mielekästä ajankulua.” 5. Minkä yhden asian toivoisit tulevien päättäjien ja hoitotahojen muuttavan omaisten huomioimisessa? ”Haluaisin, että päättäjät ottaisivat mielen sairaudet todesta ja ohjaisivat rahaa mielenterveyspalveluihin. Ehkä silloin myös mielenterveysomaishoitajatkin saisivat ansaitsemansa korvauksen hoitotyöstä.” KUVA: MARIKA FINNE 2/2021 29

Omaisjärjestötyön uudistettu strategia luo yhteisen suunnan koko FinFamille Uudistettu FinFamin Omaisjärjestötyön strategia on julkaistu. Strategian keskiössä ovat toipumisorientaatio ja positiivinen mielenterveys, systeemiajattelu sekä mielenterveysomaisten mahdollisuudet elää itsensä näköistä hyvää elämää. 30 2/2021

O maisjärjestötyön strategia on resepti, jolla koko FinFami-järjestö rakentaa yhdessä sellaista tulevaisuutta, jonka halutaan toteutuvan. Uudistettu strategia julkaistiin 7.5.2021. Strategian työstämiseen on osallistunut järjestön vapaaehtoisia, mielenterveysomaisia, työntekijöitä, luottamushenkilöitä sekä muita sidosryhmiä. Strategian visiolause, Kun yksi toipuu, monen elämä helpottuu, kuvaa sitä muutosta, joka halutaan tulevaisuudessa nähdä. FinFamissa halutaan, että jokaisella omaisella on mahdollisuus hyvään elämään läheisen sairaudesta huolimatta. Järjestössä tavoitellaan sitä, että läheissuhteet ja perheet olisivat mielen hyvinvoinnin tärkein lähde sekä omaisten, toipujien että yhteiskunnan näkökulmasta. Mielenterveysomaiset tulee nähdä itsenäisinä tuen tarvitsijoina sekä mielen- terveyden edistämisen voimavarana. Heidän tarpeensa ja oikeutensa rakentaa omaa merkityksellistä elämäänsä tulee tunnistaa ja tunnustaa laajasti yhteiskunnassa. Toiminta rakentuu kolmen strategisen tavoitteen varaan, jotka tähtäävät omaisten toimintakyvyn turvaamiseen, perhelähtöiseen palvelujärjestelmään sekä mielenterveysomaisten yhdenvertaiseen osallisuuteen yhteiskunnassa. Omaisten ja perheiden tarpeisiin on vastattava kokonaisvaltaisesti ja perheenjäsenten yksilölliset tarpeet huomioiden. Strategiaan kirjatut menestystekijät ovat tapoja, joilla rakennetaan tie kohti näitä tavoitteita. FinFamissa uskotaan, että saavutamme menestystä, jos jatkamme tiivistä ja verkottuvaa yhteistyötä järjestön sisällä sekä omaisten ja perheiden tarpeita vastaavien verkostojen luomista järjestön ulkopuolella. Järjestö on avainasemassa, kun yhteiskuntaa KUVA: SANNA HUHTONEN JOKAISELLA OMAISELLA ON MAHDOLLISUUS HYVÄÄN ELÄMÄÄN LÄHEISEN SAIRAUDESTA HUOLIMATTA. muutetaan omais- ja perhelähtöisempään suuntaan, mutta se ei kuitenkaan saa muutosta aikaiseksi yksin. Ennen kaikkea FinFamin on kyettävä tarjoamaan kaikille kanava osallistua ja toimia. Omaisilla on oltava mahdollisuudet vaikuttaa sekä omaan elämäänsä että laajemmin yhteiskuntaan. Omaisten oma toimijuus ja vapaaehtoistoiminta ovat toimintamme kivijalka ja vertaistuki tärkein voimavaramme. Lisäksi digitalisaatio mahdollistaa sen, että järjestö voi toimia entistä tehokkaammin ja vaikuttavammin. Kaikki tämä voidaan toteuttaa vain, jos järjestön yhdessä tekemisen kulttuuri on vahvalla pohjalla. Toipumisorientaatio ja positiivinen mielenterveys antavat ajattelutapoina suuntaa ja merkitystä koko toiminnalle ja vahva arvopohja välineet keskinäisen yhteistyön rakentamiselle. Samalla vaalitaan järjestön ainutlaatuista kykyä kohdata vaikeissakin elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Tärkein asia uudessa strategiassa on kuitenkin mielenterveysomaisten näkökulma. Strategia rakentuu täysin sen ympärille, miten järjestö voi rakentaa mielenterveysomaisten tarpeista lähtevää toimintaa ja yhteiskuntaa, jota värittävät toivon ja arvokkaan elämän näkökulmat. Ei ole ihme, että strategian uudistaminen herätti paljon kiinnostusta ja innostusta läpi koko järjestön. Omaisjärjestötyön strategia on koko järjestön yhteinen suunta toiminnalle, ja sitä hyödynnetään sekä alueellisessa että valtakunnallisessa toiminnassa. 7XWXVWXVWUDWHJLDDQRVRLWWHHVVDÀQIDPLÀ strategia. Teksti: Arto Bäckström, FinFami ry KUVA: MOCKUPS-DESIGN/ SANNA HUHTONEN 2/2021 31

Lähetä kuva ja voit päästä mukaan VALOKUVANÄYTTELYYN L äheisen sairaus tai heikentynyt toimintakyky herättää monenlaisia tunteita riippumatta sairauden laadusta tai kestosta. Ennen jokin pieneltä tuntuva asia saattaa saada todella merkityksellisen roolin muuttuneessa tilanteessa varsinkin, jos se ei enää suju. Myös arvot saattavat muuttua ja asiat, jotka tekevät onnelliseksi. Puhuminen muiden samassa tilanteessa olevien kanssa usein helpottaa, ei ole yksin. Myös kuvat voivat toimia vertaistukena. Teemat ovat: Kiitollisuus, Arki, Toivo, Suru, Väsymys, Rakkaus ja Ahdistus. Ilmoita kuvaa/kuvia lähettäessäsi haluatko, että kuvan ottajan nimi näkyy ja tunne, jota kuva edustaa. Kuvia voi lähettää WhatsAppin kautta numeroon 040 4552162 tai s-postiNDWMD#ÀQIDPLNDQWDKDPHÀ Kuvia voi lähettää 30.6 asti. Pidätämme oikeuden valita kuvat kokonaisuuteen sopivaksi. KUVA: K OBU AG E NCY/ U NSPLAS H Hämeenlinna-Hattula omaishoidon verkosto (FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry, Kanta-Hämeen muistiyhdistys ry, Hämeenlinnan seudun omaishoitajat ry, Hattulan SPR ja Hattulan seurakunta) haastavat kaikki läheistään hoitavat kuvaamaan arkeaan. Kuvista on tarkoitus koota kiertävä valokuvanäyttely syksyllä 2021. Osallistua voi lähettämällä itse ottamia kuvia, jotka voivat olla ihan kännykällä otettuja eli laatua ei arvostella vaan tarkoitus on jakaa tuntemuksia kuvin. Huomioithan, että jos kuvassa näkyy ihmisiä, kysy lupa niihin. 32 2/2021

HYVINVOINTINURKKA Hyvinvointinurkassa julkaistaan muutamia helposti toteutettavia ja kaikkien saatavilla olevia ideoita, ajatuksia ja keinoja oman hyvinvoinnin vahvistamiseen arjen keskellä. Rentouttavia hetkiä! Rentoutta mielikuvista Kesto: 5 – 7 min. Tavoite: Rentoutua, levätä hetki, tunnistaa ajatuksia ja tunteita, vahvistaa hyvinvointia. Sopii: Kaikille. Valitse rauhallinen paikka kotona tai työpaikalla. Istu mukavasti ja henkäise syvään. Sulje silmät. Kuvittele metsäpolkua tai luontomaisemaa, josta pidät ja joka tuntuu turvalliselta. Tarkenna mielikuvaasi, kuulostele, katsele, aisti tuoksuja ja koe luontopaikan tunnelma. Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos, sisään ja ulos. Lataa luontopaikan tunnelmaa tähän hetkeen haluamasi ajan. Avaa silmäsi rauhallisesti ja venyttele. Voit jatkaa päivän touhuja. (Metsämieli, Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin) Virkistystä taiteesta Kesto: vapaa, oman mielen mukaan Tavoite: Herätellä mielikuvitusta ja luovuutta, antaa ilon ja onnistumisen kokemuksia, rentoutua tässä hetkessä. Sopii: Kaikille. Itsekriitikon saa työntää syrjään! Valitse itsellesi värityskirja tai paperia ja erilaisia piirustuskyniä, vesivärit, tussit tai mikä tuntuu itselle parhaalta työvälineeltä. Asetu rauhalliseen paikkaan, jossa voit keskittyä ilman häiriöitä. Hengitä syvään ja sulje hetkeksi silmäsi. Mitä ajatuksia, kuvia tai tunnelmia nousee mieleesi? Kun avaat silmäsi, tartu kynään tai siveltimeen, anna kätesi luoda kuvia ja tuoda näkyväksi sitä, 2/2021 mitä mielessäsi koit. Ole rohkea ja anna mielikuvituksen tehdä työtä. Anna itsellesi positiivista palautetta! Musiikillinen rentoutushetki Kesto: 5 – 10 min. Tavoite: Rentoutua, rauhoittua, olla tässä hetkessä. Sopii: Kaikille. Valitse itsellesi mieluista rentouttavaa musiikkia. Hengitystä myötäilevä rauhallinen rytmi ja tempo auttavat parhaiten rentoutumisessa. Valitse rauhallinen paikka ja mieleisesi, hyvä asento. Hengittele rauhallisesti, sulje halutessasi silmäsi, rentouta lihaksesi. Anna musiikin johdatella sinua, herätellä mielikuvia, muistikuvia ja tunteita. Kuuntele rauhassa. Musiikin loputtua voit halutessasi kirjata paperille havaintojasi ja mahdollisia vinkkejä rentoutumiseen arjen keskellä. Aistiharjoitus Kesto: 5-10 min. Tavoite: Auttaa pysähtymään arjen murheissa, kun stressiä pukkaa tai kaipaat lepohetkeä. Sopii: Kaikille. Keskity yhteen aistiin kerrallaan (kuulo, näkö, haju, tunto, maku). Ole täysillä läsnä sille, mitä kuulet, näet, haistat, maistat tai tunnet ihollasi juuri tässä hetkessä. Kirjoittajat: FinFami Kanta-Hämeen vapaaehtoiset 33

KOLUMNI Jaana Humalto, asiantuntija, FinFami ry Omaishoitajamyönteiset käytännöt työpaikoilla tukevat mielenterveysomaisten jaksamista K KUVA: MARIKA FINNE uka vaan ihminen voi joskus olla tilanteen edessä, palkkion ja voivat käyttää kunnan omaishoitajilleen tarjoamia että läheisen mielenterveys aiheuttaa huolta. Mielen- palveluja. Mielenterveysomaishoitajat ovat usein omaishoidonterveysomaisten ja -omaishoitajien jaksamista ja tuen ja näin ollen palveluiden ulkopuolella. Heidän jaksamioman elämän mahdollisuuksia tulee tukea. sensa on välttämätöntä huomioida. Tämän LabyrinttiMiksi työpaikoilla kannattaa miettiä lehden teemana on omainen kaksoisomaishoitomyönteisiä käytäntöjä? roolissa. Tällä tarkoitetaan sitä, että N. 700 000 suomalaista huolehtii esimerkiksi psykiatri, psykologi tai sairastuneesta läheisestään ansiotyön muu mielenterveys- tai sosiaalialan ohessa. Heidän työhyvinvoinnistaan ammattilainen voi ja saa hakea apua tulee pitää huolta ja työpaikan käytänmyös itselleen haastavassa tilanteessa, töjen tulee olla omaishoitomyönvaikka auttaa tehtävässään muita. teiset. Erilaisia elämäntilanteita tulee kaikille Mitä työpaikoilla voidaan tehdä vastaan koulutustaustasta tai tittelistä, omaishoitomyönteisten työpaikan työtehtävästä tai ammatillisesta osaakäytäntöjen edistämiseksi? Työpaimisesta riippumatta. Kuka tahansa koilla voidaan luoda avoin työkultvoi joutua tilanteeseen, jossa on tuuri, jossa toimitaan ennaltaehkäisehuolta läheisen hyvinvoinnista. västi ja huomioidaan erilaisia elämänOn tärkeää, että vaikeisiin tilantilanteita sekä madalletaan kynnystä teisiin voi tarvittaessa pyytää apua. työn muutosten huomioimiseen. FinFami on omaisia varten, kun huoli Työpaikoilla voidaan luoda esimerkläheisen mielenterveydestä kuorkejä erilaisten elämäntilanteiden käsitmittaa. FinFamin maksuton omaistelystä, räätälöidä kehityskeskusteluita neuvonta, vertaistukiryhmät, tilaiomaishoitajamyönteiseen suunsuudet ja oppaat sekä muut matetaan, luoda etätyökäytäntöjä sopiTYÖPAIKOILLA VOIDAAN LUODA riaalit ovat kaikkien omaisten ulotmaan erilaisiin elämäntilanteisiin, AVOIN TYÖKULTTUURI, JOSSA tuvissa. FinFami-yhdistyksistä voi nopeuttaa vapaiden järjestämisen TOIMITAAN ENNALTAEHKÄISEVÄSTI pyytää tietoa mielenterveysomaisten prosesseja sekä miettiä skenaariJA HUOMIOIDAAN ERILAISIA tilanteesta, tuesta ja heidän huomioita, miten missäkin henkilöstöhaloimisensa hyvistä toimintamalleista. linnon tilanteessa toimitaan. ELÄMÄNTILANTEITA. Omainen kaksoisroolissa -teema Henkilöstö on tärkeä osallistaa liittyy myös omaishoitajamyönteisen työkulttuurin luomiseen. prosesseihin soveltuvin osin ja samalla tiedottaa heitä työpaiSamalla tavalla kuin työpaikoilla mietitään työn ja perheen kalla vallitsevista käytännöistä. yhteensovittamisen tukimalleja myös omaishoitomyönteisten Tämä kirjoitus on täyttänyt tehtävänsä, jos se välittää työpaikan käytäntöjen miettiminen on yhdenvertaisuuden, sanoman, että jokainen ihminen voi ja saa pyytää apua itselleen työhyvinvoinnin ja työn tehokkuuden kannalta välttämätöntä. tai toisilleen. Ja jos se auttaa työpaikkojen omaishoitomyönOmaishoitajat voivat toimia virallisina, kunnan kanssa sopiteisten käytäntöjen edistämisessä. muksen tehneinä omaishoitajina, jolloin he saavat tehtävästään 34 2/2021

Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin jäsenyhdistykset: ETELÄ-KARJALA: FinFami – Mielenterveysomaiset Etelä-Karjala ry Ari Koponen pj 044 389 8425 koponenari@hotmail.com HELSINKI: www.finfamiuusimaa.fi FinFami – Uusimaa ry. Kumpulantie 5, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Jämsänkatu 2, 4.krs, 00520 Helsinki puh. (09) 686 0260 info@finfamiuusimaa.fi Meritullinkatu 4 B 10 00170 Helsinki puh. 050 464 27 39 www.finfami.fi info@finfami.fi Toiminnanjohtaja Pia Hytönen puh. 040 776 5911 pia.hytonen@finfami.fi Asiantuntija, viestintä Marika Finne puh. 045 844 0135 marika.finne@finfami.fi Asiantuntija, järjestö- ja henkilöstöasiat Jaana Humalto puh. 050 464 27 39 jaana.humalto@finfami.fi Asiantuntija, vapaaehtois- ja omaistoiminnan kehittäminen Vaula Ollonen puh. 0400 274 624 vaula.ollonen@finfami.fi Asiantuntija, yhdistyshallinto Arto Bäckström puh. 045 642 8510 arto.backstrom@finfami.fi Asiantuntija, aluetyö Laura Suominen puh. 040 192 2752 laura.suominen@finfami.fi Erityisasiantuntija, ESR Recovery-toipumisorientaatio mielenterveyspalveluissa Minna Kallunki puh. 045 800 4903 minna.kallunki@finfami.fi HÄMEENLINNA: www.finfamikantahame.fi FinFami – Kanta-Hämeen mielenterveysomaiset ry. Suomen Kasarmi, rak. 2, h. 117 13100 Hämeenlinna toimisto@finfamikantahame.fi JOENSUU: www.tukitupa.fi Pohjois-Karjalan mielenterveysomaiset FinFami ry Karjalankatu 4 a 2, 80200 Joensuu puh. 050 534 6772 katja.pesonen@tukitupa.fi JYVÄSKYLÄ: www.finfamiks.fi Keski-Suomen mielenterveysomaiset – FinFami ry. Tapionkatu 4 A 5, 40100 Jyväskylä puh. 050-528 0030 toimisto@finfamiks.fi KERAVA: www.sopimuskoti.fi Keski-Uudenmaan Sopimuskoti ry. Klondyketalo, Kumitehtaankatu 5 C, 04260 Kerava puh. 040 511 8543, faksi (09) 273 1455 sirkka.vaisto@sopimuskoti.fi KUOPIO ja MIKKELI: www.omary.fi Savon mielenterveysomaiset - FinFami ry Kuopion toimipiste Asemakatu 16, 70100 Kuopio puh. 040 556 4292 toimisto@omary.fi Mikkelin toimipiste Otto Mannisen katu 4, 50100 Mikkeli (järjestötalo Estery) puh. 040 586 7359 toimisto.mikkeli@omary.fi LAHTI: www.omaiset.fi Päijät-Hämeen mielenterveysomaiset FinFami ry Rauhankatu 3, 15110 Lahti S-posti: toimisto@omaiset.fi www.omaiset.fi p. 040 704 9913 PORI: www.finfamisatakunta.fi FinFami Satakunta ry Otavankatu 5A, 28100 Pori puh. 044 303 6282 toimisto@finfamisatakunta.fi PORVOO: www.ituspy.com Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Mannerheiminkatu 25 B, 06100 Porvoo puh. 050 307 4844 paivi.nousiainen@ituspy.com ROVANIEMI: www.lappilaiset.fi/toimija/ lapin-mielenterveysomaiset-finfami/ Lapin mielenterveysomaiset – FinFami ry Info.lapinmielenterveysomaiset@gmail.com SALO: www.finfamisalo.fi FinFami – Salon seudun mielenterveysomaiset ry. Turuntie 8, 4. krs, 24100 Salo puh. 040 722 4961 toimisto@finfamisalo.fi SEINÄJOKI: www.finfamiep.fi FinFami Etelä-Pohjanmaa ry. Huhtalantie 2, 3. krs, 60220 Seinäjoki www.finfamiep.fi TAMPERE: www.finfamipirkanmaa.fi Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry. Hämeenkatu 25 A 3. krs. ja 6. krs. 33200 Tampere puh. 040 722 4292 (neuvonta) puh. 040 582 5343 (toimisto) omaiset@finfamipirkanmaa.fi Mielen ry www.mielen.fi Åkerlundinkatu 2 A 4. krs, 33100 Tampere puh. 050 562 3403 toimisto@mielen.fi TURKU: www.vsfinfami.fi/ Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset FinFami ry Itäinen Pitkäkatu 11 A, 20520 Turku puh. 044 793 05 80 ark. 9-15 (neuvonta) www.vsfinfami.fi VAASA: www.finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kirkkopuistikko 31, liiketila, 65100 Vaasa puh. 044 033 4280 info@finfamipohjanmaa.fi FinFami Pohjanmaa ry, FinFami Österbotten rf Kaarlelankatu 21, 67100 Kokkola puh. 044 763 4100 minna.pellinen@finfamipohjanmaa.fi Svenska Österbottens Anhörigförening SÖAF rf www.soaf.fi Svenska Österbottens anhörigförening, co Wasa wellness, Långviksgatan 13, 65100 Vasa. puh. 050 407 1827 eva.astrand@soaf.fi Osoitteenmuutokset suoraan omaan paikallisyhdistykseen! Sieltä ne välittyvät myös Labyrintti-lehteen.

Kun yksi Kun yksi sairastuu sairastuu monen maailma monen maailma muuttuu. muuttuu. Et jää yksin. Et jää yksin.