3/2021 Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan lehti 26.5.2021 Anttola / Haukivuori / Ristiina / Ristimäki / Savilahti / Suomenniemi s. 8 Rokkivaarit hyväntekijöinä Kirkkoveneellä konsertoimaan s.4 Moision hengessä s.6 Musiikki vei mukanaan s.10

2 Pääkirjoitus 3/2 021 Mikkeli Anttola Kaikille musica-taiteen ystäville HISTORIAN TUTKIJAT EIVÄT ole yksimielisiä siitä, kuinka moni virsi on Martti Lutherin sepittämä. Noin kymmentä sävelmää pidetään hänen ominaan. Ennen kaikkea Martti oli muiden innostaja, koska hän oli itse niin kiinnostunut musiikista. Näin toteaa Roland Bainton Lutherin elämästä kirjoittaessaan. "Musiikki on Jumalan kaunis ja viehättävä lahja, se on usein virkistänyt ja koskettanut minua, niin että olen ilomielin käynyt saarnaamaan”, sanoi Luther itse. Ja jatkaa: "Kokemus osoittaa, että musiikkia voi sanoa ihmissydämen tunteiden herraksi ja valtiaaksi. Se on niin usein virkistänyt minua ja vapauttanut minut synkästä ahdistuksesta." Martti oli oikeilla jäljillä. Musiikin tohtori Ava Numminen on väitellyt laulamisesta. Hän toteaa, että ”ei pelkästään nauru, vaan myös laulu voi pidentää ikää.” Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että musiikilla on terveyttä edistävä vaikutus. Sairaudestakin toipumisessa musiikki voi olla avuksi. "Oma mielimusiikki auttaa", Numminen kertoo. Lohduttavana tietona on myös tulos, että lahjattomia laulajia ei ole olemassa. Kaikki oppivat laulamaan. "Laulu on symboli sille, että ihminen nauttii elämästään. Laulamalla saa myös purkaa huoliaan", Ava Numminen sanoo. Kirkkomusiikki nojaa vahvasti lauluperinteeseen. Kanttorimme paitsi soittavat monia instrumentteja, laulavat lähes kaikissa tilaisuuksissa. Se lohduttaa ja hoitaa. "Kaikille vapaan musica-taiteen ystäville minä, tohtori Martinus Luther, toivotan armoa ja rauhaa. Haluan sydämestäni kiittää ja ylistää tätä kaunista ja kallista lahjaa, vapaata musiikkitaidetta, mutta en tiedä, mistä alkaa ja mihin lopettaa.” Kun olen itse osallistunut laulajana yhtyeisiin, sinfoniakonsertteihin ja oopperaesityksiin, en voisi olla enempää samaa mieltä. Sinäkin voit osallistua lauluun vaikkapa kirkon penkissä. Tai kuuntele kesäkonsertti. Ovet ovat avoinna taas pitkästä aikaa. Veikko Hiiri päätoimittaja Tuomiorovastilta Ja katso, minä näin! ”VISIO” ON LATINAN KIELEN SANA, joka tarkoittaa ”näkeminen, näkymä, näkemys, ja ennakointi”. Näkemys tulevaisuudesta. Alun perin visio on tarkoittanut uskonnollista näkyä. Visiolla on iso merkitys arjessa. Visiota voidaan arkikielellä kutsua myös unelmaksi. Huippu-urheilijan unelma on olla olympiavoittaja: unelma antaa syyn ja energian jaksaa arkista puurtamista. On selkeä kirjoitettu tavoite mitä kohti ponnistellaan. Visio antaa suunnan strategialle, mikä vie kohti visiota. Ilman suuntaa päätyy minne vain. Vision avulla pyritään luomaan jokaiselle työntekijälle kuva tulevaisuudesta, joka vetoaa sekä ajatteluun että tunteisiin. Visio on jotakin, jonka yksilö haluaa saavuttaa ja joka innostaa häntä. Useimmille ihmisille se on pohjimmiltaan pyrkimys luoda jotakin taloudellista voittoa suurempaa ja merkityksellisempää. Ilman visiota työssä ei ole merkitystä eikä suuntaa. Visio on myös osa strategiaprosessia. Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan on ryhdytty tekemään strategiaa tulevalle viidelle vuodelle. Strategia on yhteistä tietoa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta ja sen toimin- tatavoista. Se myös syntyy yhdessä tekemällä työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten kanssa. Millaisen sinä toivoisit seurakuntamme olevan viiden vuoden päästä? Seurakunnan nettisivuille ilmestyy lähiaikoina kysely, joten kannattaa vastata ja siten vaikuttaa tulevaisuuteen. Juuri nyt, kun tulevaisuus näyttää pandemian takia epävarmalta, on tarpeen keskustella siitä, minkälaista seurakuntaa haluamme toiminnallamme luoda. Koska tulevaisuuskuvat ohjaavat toimintaamme, ei ole yhdentekevää, mitä ajattelemme tulevaisuudesta ja kuinka suhtaudumme siihen. Visiot ja rohkeat tulevaisuuden kuvaukset ohjaavat toimintaamme ja ovat oleellisia suunnannäyttäjiä ja tulevaisuususkon luojia. Millainen on tulevaisuudenkuva seurakunnastamme, joka innostaa ja kannustaa? Kaikessa, myös strategiatyöskentelyssä, meitä ohjatkoon Kristuksen sanat: ”Tämän käskyn minä teille annan: rakastakaa toisianne.” (Joh. 15:17) Arja Huuskonen tuomiorovasti n tuomi okirkko / Haukivu seuraku ori / Ris nnan leh tiina / Ris ti 26.5. timäki 2021 / Savilah ti / Suom enniemi s. 8 Rokkiv hyvänt aarit ekijöin ä Kirkko ve konser neellä toimaa n s.4 Polku 3/2021 Moision henges sä s.6 Musiikk i vei muk anaan s.10 Seurakunnassa tehdään tulevan viisivuotiskauden strategia. Se ohjaa toimintaa ja resurssien eli rahoituksen ja henkilöstön käyttöä Strategia tehdään yhdessä työntekijöiden, luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten kanssa. Haastamme lukijaa kertomaan omat toiveensa. Sivulla 14 on tarkempaa tietoa ja ohjeet. Facebookissa on viikoittain Hyvän mielen somejulkaisu sekä pappien blogi. Tuoreimmat päivitykset tapahtumista löydät myös sieltä. Ota seurantaan Instagram-tilimme mikkelin_ seurakunta ja pääset näkemään kuvapaloja arjesta ja juhlasta. Podcast-ohjelmien sarjassa voit kuulla Criminals-yhtyeen Hannu Helaman soittoa ja ajatuksia Yhteisvastuukeräyksestä: polkulehti.fi/podcastit YouTube-kanavallamme Jumalanpalveluksien lähetykset harvenevat sitä mukaa, kun kirkkoihin taas pääsee. Kanavalta löytyy mm. uusia lapsityön videoita, näet ne QR-koodin kautta: Mikkelin kirkkoherranvirasto palvelee etänä Toistaiseksi asioimme vain puhelimitse ja sähköpostilla ma–pe klo 9–12 ja 13–14 kaste- ja vihkiasiat p. 0400 143 282 hautausasiat p. 0400 143 281 kirkkoherranvirasto.mikkeli@evl.fi Yhteystietoja Seurakunnan vaihde: 0400 143 300 Käyntiosoite: Savilahdenkatu 20, Mikkeli Postiosoite: PL 21, 50101 Mikkeli S-posti: kirkkoherranvirasto.mikkeli@evl.fi Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan tiedotuslehti Julkaisija Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta Päätoimittaja Veikko Hiiri, 0400 143 278, veikko.hiiri@evl.fi Seurakunnan ilmoitukset Hanna Räinä, 0400 143 277, hanna.raina@evl.fi Ulkoasu ja taitto TK mediatalo Oy Kannen kuva Hannu Helama, kuvaaja Kari Rossi Paino PunaMusta Oy Painos 26 000 Jakelu Suomen Suorajakelu Oy ja Posti Oy Seuraava lehti ilmestyy 1.9.2021 ilmoitusaineistot 12.8.2021 mennessä

3 Uutisia Luottamuselinten kokoukset Kirkkoneuvoston kokoukset pidetään klo 17.15 seuraavina päivinä: 24.8./ 21.9./ 19.10./ 30.11. Kirkkovaltuuston ko­koukset klo 18 ovat 7.9. (varalla oleva kokouspäivä) / 2.11. / 14.12. Virkajärjestelyjä 14.3.2021 striimattiin Karjalan Liiton ekumeeninen jumalanpalvelus tuomiokirkosta. Heikki Koljonen Karjalan Liiton Etelä-Savon piiristä, Karjalan Liiton toiminnanjohtaja Pertti Hakanen ja puheenjohtaja Outi Örn, Maavoimien komentaja Petri Hulkko, piispa Seppo Häkkinen, pastori Mari Parkkinen ja tuomiorovasti Arja Huuskonen sekä Saimaan ortodoksisen seurakunnan isä Mikko Mentu. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan II kappalaisen virka vapautui rovasti Esko Siljasen jäädessä eläkkeelle. Hallintokappalaisen virka perustettiin KIRKKONEUVOSTO MUUTTI II kap- palaisen tehtävänkuvausta siten, että siihen sisällytettiin aiemmin IV seurakuntapastorin työhön sisältyneet hallinnolliset tehtävät (hallintopastori). Tuomiokapituli julisti viran haettavaksi 9.3.2021 mennessä. Hallintokappalaisen tehtäviin kuuluvat seurakuntatyön kehittäminen tuomiorovastin tukena sekä monipuolista teologista ja hallinnollista asiantuntemusta edellyttävien asioiden suunnit- telu, valmistelu ja toteuttaminen yhdessä tuomiorovastin kanssa. Hallintokappalainen toimii tarvittaessa kirkkoherran sijaisena. Tehtäviin kuuluvat myös kirkkoherranviraston toiminnasta vastaaminen sekä seurakuntapastoreiden ja kirkkoherranviraston toimistosihteerien esimiestehtävät. Muiden seurakunnan pappien tavoin hän osallistuu yleisen seurakuntatyön tehtäviin. Hallintokappalainen on johtoryhmän jäsen. Määräaikaan mennessä virkaa haki yhdeksän henkilöä. Viran täyttöä valmistellut kirkkoneuvoston nimeämä haastattelutyöryhmä kutsui työkokemuksen ja esimieskokemuksen perusteella haastatteluun viisi hakijaa. Kirkkoneuvosto päätti valintaprosessin perusteella 20.4.2021 kokouksessaan esittää kirkkovaltuustolle hallinto­ kappalaisen virkaan pastori Henri Koskista. Rekrytoinnissa käytettiin soveltuvuusarviointia. Kannan korteni yhteiseen kekoon HENRI KOSKINEN, 33, on lähtöisin Varkaudesta, mutta hänen sukunsa juuret ovat Etelä-Savossa. Siksi edessä oleva muutto tuntuu kuin paluulta kotiin. ”Muutto Mikkeliin on ovi uuteen, mutta savolaisen sydämen myötä siitä ovesta astumisessa on jotain turvallista.” Viimeiset kahdeksan vuotta Henri on toiminut pappina Janakkalan seurakunnassa. Kokemusta kirkon tehtävissä hänellä on yli kymmenen vuoden ajalta. Pappina hän on toiminut Janakkalan lisäksi myös Raumalla. Nyt alkavat hallintokappalaisen työt. Henrille pappeus on kutsumus. ”Työ pappina on minulle osa itseäni ja luontainen tapa kantaa korteni kekoon seurakunnassa. Kansan kirkko on hengellinen kotini, jota haluan rakentaa. Mikkelissä tahdon tuoda yhteiseen pöytään osaamiseni hallinnon ja kehittämisen sekä johtamisen kautta. Ja päästä tapaamaan työkaverit ja seurakuntalaiset.” Henrin perheeseen kuuluvat vaimo Kati sekä pian kolmevuotias Olavi ja alle vuoden ikäinen Martti. Vapaa-ajallaan Henri on innokas urheilija niin kentällä kuin katsomossa. ”Odotan innolla pääseväni katsomaan MP:n pelejä Urskille.” Kanttori Jouni Vaajan musiikkityön pääasialliseen sisältöön kuuluvat tehtävät erityisesti Savilahden alueella 1.5.2021 alkaen. Hän siirtyy Anttolan aluekanttorin vastuusta. Juha Kälviä otetaan hoitamaan kanttorin tehtäviä Rauno Määtän vuosiloman aikana 6.4.-30.4.2021 Savilahden alueelle ja 1.5.-31.12.2021 Anttolan alueelle Kylväjän lähetyssopimus Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta purkaa Lähetysyhdistys Kylväjän kanssa tehdyn sopimuksen Urpo ja Mirja Raunion työn tukemiseksi. Seurakunta solmii Kylväjän kanssa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen Etiopian kummiohjelman tukemiseksi. Sopimuksen tavoiteosuus on 5 000 euroa / vuosi. Striimaukset jatkuvat Pääsiäisen aikaan lähetetiin 19 videostriimiä kirkoista. Suuren yleisön saivat Ristiinan ja Suomenniemen jumalanpalvelukset yli 1500 katsojalla. Lastenkirkot olivat myös suosittuja. Kappalainen Petteri Kilpeläinen teki suurtyön kuvaamalla ja editoimalla lasten hartauksia Youtubeen ja Facebookiin. Kanttori Jukka Stenlund hoiti tallenteiden musiikin pätevästi. Videotuotannot jatkuvat pitkin kevättä. Strategiatyöryhmä Kirkkoneuvosto nimesi strategiatyöryhmään työnantajan edustajina tuomiorovasti Arja Huuskosen, talousjohtaja Tiina Snickerin ja HR-asiantuntija Jenni Paajasen. Luottamushenkilöistä kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Eeva-Riitta Hahtolan, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Petri Pekosen, Jyri Eskelisen, Jarno Strengellin ja Minttu Tamskin.

4 Piispan rohkaisu Hyvät Mikkelin hiippakunnan ikäihmiset OSANA LÄNSIMAISTA KEHITYSTÄ aikam- me ihannoi nuoruutta ja voimaa. Sen kääntöpuolena yhteiskunnasta näyttää pitkälti kadonneen ymmärrys ikääntymisen merkityksestä ja vanhuuden arvosta. Teillä ikääntyneillä on paljon annettavaa tälle yhteiskunnalle ja nuoremmille polville. Sananlaskujen kirjassa meitä muistutetaan: ”Harmaat hapset ovat kunniaseppele.” (16:31). Teidän elämänkokemuksenne ja sen jakaminen nuoremmille on hyvä ja tärkeä tuki tuleville polville. Kirkkoveneellä konsertoimaan KORONA-AIKA ON NOSTANUT ESILLE en- tistä enemmän yksinäisyyden. Erityisesti moni ikääntynyt on sen kokenut. Tiukkojen rajoitusten aikana oli jopa tilanteita, jossa puolisot eivät voineet tavata toisiaan vaan joutuivat katsomaan toinen toistaan ikkunan läpi, toinen ulkona ja toinen hoitokodissa. Viruksen tarttumisen pelossa moni ei ole uskaltanut tavata läheisiään ollenkaan pitkiin aikoihin. Eristäytymisen ja yksinäisyyden kokemus on jaettu tänä aikana laajasti. Kantaminen kuvaa hyvin kristillisen uskon ydintä. Jumala on taivaallinen Isä, joka kantaa meitä ihmisiä samalla tavalla kuin äiti tai isä kantaa lastaan. Raamatussa on tästä turvallinen lupaus: ”Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret.” (5. Moos. 33:27). TEIDÄN KÄSIVARTENNE OVAT kantaneet paljon, niin ihmisiä, asioita kuin erilaisia tehtäviäkin. Kiitos, että olette jaksaneet! Voimanne ovat varmasti monesti loppuneetkin, mutta yhä uudelleen olette käyneet työhön maamme ja lähimmäistemme parhaaksi. Jumalan käsivarret eivät petä, vaikka tämä aika on rajoittanut elämäämme ja lisännyt yksinäisyyttäkin. Jumalan käsivarsien varassa tekin saatte elää arvokasta elämää. Elämänne on arvokasta, koska Jumala on sen lahjaksi antanut. HYVÄN JUMALAN SIUNAAMAA KEVÄTTÄ sekä voimia ja terveyttä jokaiseen päiväänne! Seppo Häkkinen Mikkelin hiippakunnan piispa Wene-WiOL on Wiipurilaisen Osakunnan Laulajien kesäretki, jonka aikana matkat taittuvat kirkkoveneillä. Tämän vuoden soutu- ja konserttikiertue alkaa Mikkelin Pitäjänkirkosta 24.7. klo 18. TEKSTI: WiOL KUVA: Miikka Hilke retki ja kuorolaulu ovat parasta, mitä he katsovat kesällä voivansa tehdä. KIERTUE 2021 ON JUHLAKIERTUE, sillä kuo- MUSIIKILLINEN TASO ON KORKEA ro soutaa tänä vuonna 35. kertaa! Ohjelmisto ulottuu liki tuhannen vuoden takaisista hymneistä aivan tuoreimpaan kuoromusiikkiin. Myös kesäistä luontoa juhlistavasta suomalaisista kansanlaulusovituksista ja venäläisestä kirkkomusiikista. Soutureitin varrella WW konsertoi kirkoissa sekä järjestää ulkoilmakonsertteja. WENE-WIOL – MITÄ SE ON? Weneretkellä saavutetaan mieletön yhteishenki: Tämä on seurausta yhdessä soutamisesta ja yhdessä laulamisesta. Sosiaalisuus on weneretken ydin. Retkellä ei ole klikkejä eikä syrjintää. Joka vuosi mukaan tulee uusia laulajia, jotka persoonallaan ja laulutavallaan pitävät wenekuoron mielenkiintoisena. Vastaavasti joka vuosi on mukana joukko weneretki-senioreita, jotka tietävät miten homma toimii. He puolestaan haluavat matkalle, koska wene- Ei ole vielä ollut wenekonserttia, josta yleisö ei ole lähtenyt ihmetellen konsertin korkeaa tasoa ja pahoitellut yleisömäärän pienuutta syrjäisimmillä paikkakunnilla: ”Wenekuoro on erinomainen. Tämä kuoro pystyy yhteishenkensä ja taitonsa takia heittäytymään kappaleisiin tavalla, joka kuuluu ja tuntuu.” Kuoro-ohjelmisto ei ole suppea eikä missään nimessä tylsä sarka – mukaan mahtuu klassismia ja ”Weneretkellä saavutetaan mieletön yhteishenki”

5 Veneily ja kuorolaulu ovat parasta, mitä kesällä voi tehdä. WENE-WiOLIN KONSERTIT 24.7. klo 18 Mikkelin pitäjänkirkko 27.7. klo 18 Puumalan kirkko 31.7. klo 18 Ruokolahden kirkko modernismia, gregoriaanisia lauluja ja negrospirituaaleja. WiOL laulaa peräti kolmen johtajan ohjaamana. Kuoroa johtavat tänä vuonna Erkki Nurmi, Elisa Huovinen ja Riku Laurikka. LUONTO ON OSA RETKEÄ Kirkkoveneillä liikkuminen ja luonnon helmassa nukkuminen ovat oleellinen osa retkeä. Aamuisin herätään teltoissa, puuhastellaan aamuaskareita ja syödään aamiainen. Sitten soudetaan, kunnes rantaudutaan lounasta varten. Iltapäivällä on toinen soutujakso, jonka jälkeen päädytään konserttipitäjään, yöpymispaikkaan saareen tai muuhun leiriytymispaikkaan. Ikimuistoisimmat hetket ovat soutu keikalta auringonlaskussa kohti saarta ja viimeisen konsertin jälkeinen karonkka. Vesi on tyyni ja mieli on korkealla. Ääniä välitetyille KUVA: Santeri Rautiainen Santeri Rautiainen soittaa soolona kitaraa 8.7. tuomiokirkossa. Konsertin nimi on ”Ääniä välitetyille”. Renessanssin ja barokin välimaastoon sijoittuvan luutisti-säveltäjä John Dowlandin musiikkia kuvaa hyvin sana ”melankolinen”. Alakuloisuuden lisäksi on olennaista tietää, että aikalaisille melankolia merkitsi myös ajattelevaisuutta sekä äärimmäistä tarkkuutta yksityiskohtien toteuttamisessa. Ciaccona BWV 1004 on viimeinen osa J.S. Bachin d-mollipartitasta. Partita on alun perin kokoelma sooloviululle, mahdollisesti Bachin surutyö: Säveltäjä menetti ensimmäisen vaimonsa kesällä 1720. Espanjalaisen Vicente Asencion sarjassa Intiimi kokoelma säveltäjän kansallisromanttiset ja impressionistiset puolet yhdistyvät barokkimusiikin käsitteeseen mielentiloista ja tunteista. Santeri Rautiainen on nuori muusikko, jolle innokkuus ja analyyttisyys eivät ole toisiaan poissulkevia elementtejä. Kotimaan lisäksi konsertit lukuisissa Euroopan maissa ovat työllistäneet Rautiaista. Soolo- ja kamarimusiikin parissa hän on työskennellyt niin 1500-luvun kielisoitinmusiikin kuin modernin säveltaiteen mikrotonaalisten ulottuvuuksien parissa.

6 Kohtaamispaikka Näköalapaikalla monipuolisissa tehtävissä TEKSTI: Hanna Räinä KUVA: Kari Rossi LASSI SUIHKONEN ALOITTAA VAKITUISENA viranhaltijana diakonian ja erityistyöalojen johtajana 1.6. alkaen. Hän tuli seurakuntaan töihin Suomenniemen aluekappalaiseksi 2013. Suomenniemellä Suihkonen ehti työskennellä viitisen vuotta kunnes siirtyi viransijaiseksi diakonian ja erityistyöalojen johtajan tehtävään helmikuussa 2019. Ennen pappisuraansa hän työskenteli Helprintillä. Hän on siis ehtinyt saamaan jo pitkän perehdytyksen tulevaan tehtäväänsä. – Olen iloinen, että työ jatkuu. Vakituisena viranhaltijana pystyy vaikuttamaan asioihin pidemmällä aikavälillä. Työ on monipuolista ja mielenkiintoista. Se on avannut näköaloja siitä, miten monissa paikoissa seurakunta saa olla mukana. Työssäni vastaan diakoniatyön, perheneuvonnan, oppilaitostyön ja sairaalasielunhoidon johtamisesta, Suihkonen kertoo. Suihkosella on alaisia hyvin erilaisissa tehtävissä. – Alaiseni työskentelevät erilaisissa työympäristöissä. Työhömme liittyy vahvaa asiantuntijuutta. Tiimistämme löytyy muun muassa työntekijöitä, jotka ovat erikoistuneet eroauttamiseen, sairaalasielunhoitoon ja diakoniatyön erityisvastuualueisiin. Hänestä parasta työssä ovat innostuneet työntekijät sekä seurakunnan virkeä toiminta monella taholla. Tulevaisuuden haasteiksi hän mainitsee muun muassa ihmisten yksinäisyyden ja eristyneisyyden korona-aikana. – Diakoniatyöntekijät kohtaavat ihmisiä, joita poikkeusolot ovat kuormittaneet ja eristyneisyys on ottanut koville. Tulevaisuuden haaste tulee olemaan ikääntyvien määrän kasvaminen. Miten korona on muuttanut työtä perheneuvonnassa ja muilla vastuualueilla? – Perheneuvonnassa otettiin pikavauhtia avuksi digitaaliset työvälineet, muun muassa videovälitteinen perheneuvonta. Diakoniatyössä puolestaan kokoava toiminta on ollut katkolla lähes kokonaan. Diakonian vastaanotto on toiminut myös etänä. Sairaalasielunhoitoa on onneksi voitu tehdä suhteellisen normaalisti. Suihkonen tiimeineen tekee monipuolisesti yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa. – Seurakunnalla on muun muassa ostopalvelusopimus Essoten kanssa perheneuvonnan palveluista. Diakoniatyössä tehdään yhteistyötä mm. kaupungin sosiaalitoimen ja paikallisjärjestöjen kanssa. Oppilaitostyössä yhteistyötä tehdään puolestaan paikallisten oppilaitosten kanssa. – Tulevaisuudessa mielenkiintoinen yhteistyökuvio tulee olemaan Etelä-Savon sotekeskus ja se, miten seurakunnan diakoniatyö tulee siihen linkittymään, hän päättää. Osoitteesta Moisiontie 9, löytyy jyhkeä jugend-rakennus. Sen pääovelta katsottaessa aukeaa hieno ja rauhallinen maisema. Maisemaan kuuluu peltoa, puita ja vettä. ”Moision – näkökulmaa korona-arkeen TEKSTI JA KUVAT: Sari Reinikainen, sairaalapastori TÄNÄÄN ILMASSA ON vahva lupaus keväästä; kirkkaan sininen taivas sekä västäräkki hyppelehtimässä hieman vihertävällä pihamaalla. Perisuomalainen maisema ja tunnelma, jossa sielut saavat levätä. Rakennuksen ovesta sisään katsottaessa värit ovat rauhallisemmat mutta tunnelma yhtä seesteinen. Olen tullut työpaikalleni Moision sairaalaan. Ei hassumpaa, ajattelen avatessani oven. ASENNE PSYKIATRIAAN ON MUUTTUNUT Moision sairaala on perustettu vuonna 1927 ja sillä on takanaan pitkä ja monivaiheinen historia psykiatrisessa hoidossa. Alun perin alueelle tultiin jyhkeän Moision portin läpi. Sen kivinen kaari oli paikoillaan vielä 1950-luvulla ja surullisella tavalla se alkujaan symboloi alueen eristäytymistä muusta maailmasta. Toimintansa alussa Moisio muodosti melko omavaraisen ja poikkeuksellisen pienoisyhdyskunnan. Nyttemmin porttia ei enää ole. Portin murentumisen myötä on onneksi muuttunut myös ajan ja yhteiskunnan asenne psykiatriseen hoitoon. Parhaimmillaan sairaalassa on ollut jopa 600 potilaspaikkaa, nyttemmin avohoidon lisäännyttyä paikkoja on noin 60, joista nuorisopsykiatrian osastolla on 8. AIKALISÄ ELÄMÄÄN Koronan myötä nuorten hyvinvointi (pahoinvointi) lisääntyi. Etäkoulussa ne, jotka tarvitsivat erityistä tukea, ajautuivat sivuraiteelle ja katosivat. Osa heistä katosi jopa perheiden ja yhteiskunnan näköpiiristä. Toisille on löytynyt apua Moision nuorisopsykiatrian osastolta. Pitkäaikaisen hoitajan mukaan iso osa nuorista jäisi tulematta osastolle, jos koulunkäyntiä olisi mahdollista suunnitella yksilöllisempiä tarpeita vastaavaksi. Koulun edellyttämä itseohjautuvuus on monelle nuorelle kohtuuton vaatimus.

7 Seurakunnassa huomioidaan ihmisten monimuotoisuus TEKSTI: Petteri Kilpeläinen, kappalainen hengessä” nuorisopsykiatrian osastolla Akuutti nuorisopsykiatrian osasto on ympärivuorokautinen ja suljettu. Osastolla tutkitaan ja hoidetaan 13–17-vuotiaita nuoria. Elämään otetaan tarvittava aikalisä niin nuoren itsensä kuin perheidenkin näkökulmasta. Koulunkäynti jatkuu joko omassa tai sairaalakoulussa. Nuoren yksilöllistä hoitosuunnitelmaa pohditaan ”moision hengessä”. Lääkäreiden, psykologien ja muiden ammattilaisten lisäksi nuorella on kaksi nimettyä omahoitajaa ja perheille on varattu oma perhetyöntekijä. ARVOT KOHDALLAAN Pandemia on aiheuttanut sen, että osastolla ja kotona eletään päivä kerrallaan. Ohjeiden nopeat vaihtelut sekä uudet työvälineet on koettu sekä kuormittavana että vaihtelua tuovana. Voimavarana koetaan osaavat ja moniammatilliset työkaverit, työnohjaus sekä huumori. Hoitajien kanssa jutellessa käy ilmi, että nuoret ovat aikuisia huomattavasti joustavampia. Mutta ikävintä lienee nyt ollut perheenjäsenten vierailu- kiellot osastolla, mikä saattaa heijastua myös hoitajien arkeen. Toisaalta ryhmätoimintojen ollessa tauolla omahoitajien kanssa on voinut viettää enemmän ja yksilöllisempää aikaa. Samoin palaverit videopuheluiden avulla on säästänyt aikaa tärkeimmälle, hyvinvoinnin edistämiselle. 10 vuotta nuorisopsykiatrialla työskennellyt hoitaja kokee työnsä edelleen mielenkiintoisena ja se tuo iloa. Vapaaaikakin on lisääntynyt, kotoilu sekä perhe on noussut uuteen arvoon. Aiempia harrastuksia ja menoja on joutunut pakon edessä puntaroimaan uusiksi, eikä sitä ole koettu lainkaan huonona asiana. MUUTTO UUTEEN TALOON ”Moision henki” kannattaa ja kannattelee niin työn tekijöitä kuin tuen tarpeessa oleva. Se tarkoittaa perhepiirimäisyyttä, ystävällisyyttä, välittömyyttä. Toivottavaa on, että ”­moision henki” pakataan ensimmäiseksi mukaan rakenteilla olevaan uuteen Mielentaloon. ”Osa nuorista katosi jopa perheiden näköpiiristä.” MIKKELIN tuomiokirkkoseurakunnassa on tehty sateenkaarityötä parin vuoden ajan. Se on aikuistyön yksi työmuoto, vaikka koskettaa myös lapsia ja nuoria. Sateenkaarityön vastuuteologina toimii vs. kappalainen Petteri Kilpeläinen. Mitä sitten sateenkaarityö oikein on? Seurakunnan alueella ja jäseninä on monenlaisia ihmisiä. Seksuaalisuus ja sukupuolisuus ovat luovuttamaton osa ihmisyyttä ja määrittelee meitä, vaikkemme sitä aina edes huomaisi. On tärkeää siksi, että seksuaalinen ja sukupuolinen moninaisuus otetaan myös seurakuntatyössä huomioon. Sukupuoleltaan erilaiset ihmiset koetaan usein vieraina ja hämmentävinä. On myös tavallisesti niin, että kaikilla ei ole oikeanlaista tietoa ja taitoja kohdata seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Sateenkaarityö auttaa siis rakentamaan seurakuntaa, jossa jokaisen on hyvä ja turvallista olla. Vuodesta 2019 lähtien on alettu herätellä seurakunnassa erityisesti sateenkaariväelle suunnattuja tilaisuuksia Lähemäen srk-talolla järjestettyjen Sateenkaaren värinen Raamattu -luentojen muodossa. Sateenkaarityöstä vastaava pappi on toiveikas sen suhteen, että tulevaisuudessa toiminta voisi olla vielä monimuotoisempaa. Ehkäpä kauan kaivattu ja odotettu sateenkaarimessukin voisi nyt toteutua. Ideoita ja toiveita otetaankin mielellään nyt vastaan, jotta seurakunnassa voisi paremmin vastata ihmisten tarpeisiin. Mutta Petteriin voi ottaa muutenkin yhteyttä sateenkaariasioissa – oli sitten mitä mieltä niistä tahansa. a Fakt a SEURAKUNNAN SATEENKAARITYÖ • Ottaa erityiseen huomioon seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset • Osana seurakunnan aikuistyön työalaa, mutta koskettaa kaikkia ikäryhmiä • Tavoitteena monipuolistaa toimintaa niin, että yhä useampi kokisi seurakunnan omakseen • Vastuupappina toimii Petteri Kilpeläinen, jonka tavoittaa p. 0400143254, soittamalla, tekstaamalla, whatsappillä, sähköpostilla petteri.kilpealainen@evl.fi

8 The Criminals – pitkän linjan rautalankabändi on kuin perhe Kun Hannu Helama teini-ikäisenä kuunteli naapurin poikien kanssa Elvis Presleyn ja Paul Ankan levyjä, nuoressa miehessä syttyi valtaisa kiinnostus rockmusiikkia kohtaan. TEKSTI JA KUVA: Kari Rossi HANNU HELAMA KUUNTELI Radio Luxemburgista The Shadows-yhtyeen soittoa ja Cliff Richardin laulua. Silloin se oli menoa. Shadowsin saundi ja Hank B. Marvinin komea kitaransoitto tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Rautalankamusiikki kolahti ja imaisi mukaansa, mutta pelkkä kuuntelu ei enää riittänyt. ”Ajattelin, että tämmöstä miunkin pitää kyllä yrittää”, kertoo Helama. Aika pian hän perusti mikkeliläisten koulukavereittensa kanssa rautalankarokkia soittavan bändin. Vuosi oli 1961 ja Hela-

9 siikki oli monien mielestä syntiä. Varsinkin opettajat paheksuivat meitä. Oltiin melkein joka viikko rehtorin puhuttelussa. Tosin on myönnettävä, että ei myökään ihan niitä helpoimpia oppilaita oltu.” Näin Helama muistelee bändin alkutaivalta. Kun Criminals aloitti, Helama ja bändiläiset olivat varsin nuoria, noin 15-vuotiaita. Bändi kiersi valtakuntaa aktiivisesti vajaat 5 vuotta. Yhtye esiintyi lähes koko Suomen alueella etelästä aina Lappiin saakka. Tuohon aikaan tehtiin myös paljon lavakeikkoja, joten ohjelmistosta piti myös löytyä tangot, jenkat ja valssit. Humppaa ei sentään huolittu ohjelmistoon! ? Ku k a 27 VUODEN TAUKO JA PALUU ”RIKOSPAIKALLE” Yhtye lopetti vuonna 1966, kun soittajat lähtivät opiskelemaan. Seurasi 27 vuoden tauko. Bändi koottiin uudelleen Otavassa järjestettävää Nostalgia-Rock tapahtumaa varten kesällä 1993. Silloin oli alun perin tarkoitus tehdä vain yksi keikka, mutta siitä lähtien bändi on jatkanut esiintymistä eikä loppua näy. The Criminals-kokoonpanon merkittävä vahvuus on aito 60-luvun ohjelmisto. Bändiläisiltä on usein kysytty, miksi Criminalsit ovat suosittuja edelleen. Onhan nykyään paljon muitakin hyviä soittajia ja myös nuorten perustamia rautalankabändejä. Helaman mielestä suosio perustuu siihen, että bändin jäsenet ovat itse eläneet sen aikakauden, jonka musiikkia he esittävät. 60-luvun rockin ja popin erityispiirre on se, että silloin nuoret alkoivat itse esittää musiikkia nimenomaan nuorille. Tietyn aikakauKuuntele den musiikkia tehtäesHannu Helaman sä tyylitaju on korvaahaastattelu podcastissa maton asia. QR-koodista Musiikki on antanut Helamalle ja muillekin bändiläisille tosi paljon. 60 vuoden aikana on syntynyt yhteys, joka pitää tiukasti otteessaan. Vaikka bänditoiminta on ollut kaikille loppujen lopuksi harrastus, silti meininki on ollut kunnianhimoista ja ammattimaista. Esimerkiksi Helama on nuoruusvuosien jälkeen työn ohella suorittanut Sibelius-Akatemiassa sävellysdiplomin ja kapellimestaritutkinnon. ”Seurasi 27 vuoden tauko. Bändi koottiin uudelleen.” malla ikää 14 vuotta. Bändin nimi muotoutui ajan hengen mukaiseksi – The Criminals. Ilmassa oli paljon sovinnaisuutta rikkovaa kapinallisuutta. VIISI VUOTTA KEIKOILLA Vuonna 1962 Criminals lähti keikoille ja maine alkoi kiiriä. Käännösbiisejä esittävä bändi nousi nopeasti suosioon. Faneja alkoi kertyä. Erään keikan jälkeen vielä tuolloin tuiki tuntematon Pave Maijanenkin kävi ihailemassa Criminalsien soittimia. Tosin vastuksiakin oli. Koulussa Criminalsin poikia kohdeltiin melkein kuin rikollisia. ”Rock-mu- CRIMINALSIT PITÄVÄT YHTÄ JA ESIINTYVÄT EDELLEEN Ties kuinka monta jäähyväiskiertuetta on pidetty, mutta bändi ei ole lopettanut esiintymistä. Soittaminen on Criminalseille edelleenkin tärkeää, mutta on bändi muutakin. Vuosien varrella yhtye on muodostunut turvaverkoksi sen jäsenille. Se on kuin perhe, jossa jaetaan ilot ja surut. ”Kun elämä on heitellyt milloin milläkin tavalla, bändin porukan kanssa on aina voinut purkaa asioita,” toteaa Helama. Suomen vanhimman vielä koossa olevan rock-bändin manttelia kantava porukka pitää yhtä edelleen ja jatkaa esiintymistä. Jos kutsu käy, lähtevät mielellään keikalle. ”Rikollisesta” bändin nimestä huolimatta esiintyvät tarvittaessa myös kirkossa. HANSKI HELAMA ”Bändin porukan kanssa on aina voinut purkaa asioita.” Koulutukseltaan kemisti yliopistosta. Myös kapellimestaritutkinto ja sävellysdiplomi Sibelius-Akatemiasta. Tutkijan ja assistentin työn jälkeen prosessiteollisuudessa ja pisimmän aikaa myynti- ja markkinointitehtävissä ympäri maailmaa. Konsultin, toimitusjohtajan ja hallitusammattilaisen tehtävistä siirtyi yrittäjäksi. 20 vuotta siinä on mennyt liiketoiminnan ja johtamisjärjestelmien edistäjänä. Rokkivaarit innostuivat yhteysvastuusta – The Criminals-yhtye otti haasteen vastaan MUUSIKKO JA TYÖELÄMÄN mo- niosaaja Hannu Helama lähti The Criminals-bändinsä kanssa mukaan yhteisvastuukeräykseen. Kun diakonissa Tiina Strengell pyysi Helamaa ja Criminalsia mukaan yhteisvastuun haastekampanjaan, Helama ei epäröinyt hetkeäkään. Bändikaveritkin olivat heti juonessa mukana. ”Kaikki olivat sitä mieltä, että tämä on hyvä yhteinen asia ja niinpä lähtivät mielellään mukaan”, kertoo Helama. Koska tänä vuonna yhteisvastuukeräyksen kohderyhmänä ovat ikäihmiset, sitä suuremmalla syyllä yhtyeen jäsenet ovat tarttuneet haas-teeseen. Nimittäin suurin osa bändiläisistä ovat itsekin ikäih- misiä. He eivät koe tarvitsevansa apua, mutta haluavat auttaa muita. Yhteisvastuun hyväksi toimiminen on heille sydämen asia. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa yhteisvastuukeräyksen haastekampanjassa ideana on, että rokkibändit haastavat toisiaan markkinoimaan yhteisvastuukeräystä ja ottamaan kantaa ikäihmisten elinoloihin. Haastekampanjalla tavoitellaan myös parempaa näkyvyyttä keräykselle. Jos tilanne sallii, The Criminals järjestää kesäkuun alkupuolella striimatun klubikonsertin yhteisvastuun hyväksi. Tavoitteena on, että muutkin paikalliset bändit ottavat yhteisvastuu-haasteen vastaan.

10 Vapaaehtoista Luontotoimintaa etänä ALOITIN HARJOITTELIJANA Hyvä teko tarttuu -hankkeessa tammikuun lopussa. Heti ensimmäisestä keskustelusta ja harjoittelupaikasta sopiessa Luontotoiminnan pyörittämisen oli tarkoitus olla yksi työtehtävistäni. Retkien järjestäminen on minulle tuttua puuhaa, ja samalla tarjoutui mahdollisuus tutustua sekä uusiin ihmisiin että itselleni vieraisiin paikallisiin kohteisiin. Valitettavasti tässäkin kohtaa, kuten niin monesti muutenkin viimeisen vuoden aikana, olosuhteet pakottivat etäilyyn. RETKET VAIHTUIVAT NIKKAROINTIIN Luontotoiminnan ytimessä ovat kuukausittaiset retket. Maaliskuun retken jouduimme perumaan. Huhtikuulle suunnittelimme suoraan etänä toteutettavan vaihtoehdon. Ymmärrettävästi harva haluaa asettautua alttiiksi riskille joutua perumaan ja näin ollen tehdä turhaa suunnittelutyötä. Omankin sietokyvyn rajoja sen suhteen on koeteltu. Ja yhtä lailla meillä kaikilla lienee tarve tehdä edes jotain. Omia suunnitelmia tehdessä olen pohtinut entistä enemmän kaikkia sellaisia tekijöitä, jotka voisivat estää suunnitelmien onnistumisen yrittäen kuitenkin välttää liiallisen varovaisuuden ja pessimismin. Tämän vuoksi ehdotinkin Luontotoimintaryhmälle projektia, jonka voisi saada helposti kotona toteutettavaan muotoon. Olin jopa yllättynyt, miten paljon innostusta idea linnunpönttöjen nikkaroinnista herätti. Kokosimme yhdessä Nuorten työpajojen kanssa valmiin materiaalipaketin, jonka kokoamiseen vapaaehtoiset tarvitsivat vain oman vasaran. Näitä paketteja jaettiin ilmoittautumisten perusteella vapaaehtoisille ja nyt ne toivottavasti jo ilahduttavat monia lintuja sekä bongareita. LUONTO LÖYTYY KOTIOVELTA Luontotoiminnan toteuttaminen etänä ei ole aina ollut helppoa. Se vaatii yhtäältä mielikuvitusta ja toisaalta intoa kokeilla erilaisia asioita. Hankkeen somekanavissa jaetut etähaasteet ovat yksi keino innostaa ihmisiä ulos ja tutustumaan lähiluontoon. Vireillä on myös toinen projekti, jolla pyrimme nostamaan kaupunkiluonnon esille. Luonnon ei tarvitse olla kaukainen tai työläs saavuttaa. Luonto löytyy heti kotioven ulkopuolelta, ja pienin teoin siitä voi innostua aina uudestaan. Uusista etähaasteista voi hakea inspiraatiota pitkälle kesään joka perjantai. Siiri Heikkinen Yhteisöpedagogiopiskelija, harjoittelija Hyvä teko tarttuu -hankkeessa keväällä 2021 Osallistu luontotoiminnan retkelle Valkeajärvelle ke 9.6. (työikäisille), ohjelmassa rauhallista patikointia ja kalastusta, yhteislähtö omilla kyydeillä tuomiokirkolta klo 17. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: Sari Leppänen 0400 143289 Voisin jatkaa vielä vaikka toiset 50 vuotta Rauno Määttä on äskettäin jäänyt eläkkeelle tuomiokirkkoseurakunnasta. Vuodet eivät kuitenkaan tunnu nuorekkaan kanttorin vauhdissa. TEKSTI: Veikko Hiiri KUVA: Kari Rossi VAIKKA MIKKELISSÄ AIKAA on ku- lunut 37 vuotta ja 8 kuukautta, virkeä musiikkimies tuntee edelleen itsensä "kahden maan kansalaiseksi". Toisaalta mikkeliläiseksi ja oululaiseksi, toisaalta työssäään maaseurakunnan ja tuomiokirkkoseurakunnan kanttoriksi. KOULULAISENA OULUSSA Rauno Määttä opetteli musiikkiopistossa pianon soittoa sekä urkuja, jossa hänen opettajana oli Kalevi Jantunen. Lauluopinnoissa häntä opettivat kuuluisat oopperalaulajat Esko Jurvelin ja Elias Palola. Mutta nuorta miestä vetivät instrumentit enemmän. Hän kävi jo aamuseitsemältä opistolla harjoittelemassa pianoa. Raunoa ihmetyttää jälkikäteen: – Treenissä saattoi vierähtää useita tunteja, joskus koko työpäivä. AMMATTIOPINTOIHIN Rauno pyrki Sibelius-Akatemiaan vuonna 1978. Hän teki vielä I-kurssin omalle opettajalle Jussi Törnwallille Oulussa, Helsinki kutsui sitten 1979. Urkutunteja pidettiin myös eri kirkoissa, näin harjoittelukin juoksutti oppilasta ympäri pääkaupunkia. Kuoronjohtoa opetti Harald Andersen. Hän oli tarkka ja ankarakin, pieninkään virhe ei jäänyt huomaamatta. – Yksi mielivirsistäni on "Eessäs Herra korkein" eli 199, vaikka sitä lauletaan vähän." – Pääsin tuurilla briljeeraamaan sillä kokeissa, jossa jokaiselle arvotaan tentittävä virsi. Olin harmonilla soittanut Oulussa juuri tätä paljon, Rauno kehuu. Rauno Määttä oli jo opiskeluaikaan kanttorin työssä Hailuodossa. Perjantaina saattoi hypätä yöjunaan Ouluun ja sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä takaisin Helsinkiin. – Nukuin kuin tukki, paitsi Tampereen pysähdys herätti aina, hän muistelee. SAVOLAISTUMINEN – Tulin Mikkelin maaseurakuntaan 1983. Sakari Levonen oli kirkkoherrana. Hautajaisia ja kinkereitä oli paljon. Hyviä muistoja on jäänyt, usein tuohon aikaan oli ruokatarjoiluakin tilaisuuksissa, Rauno muistelee. Jouluaamun kirkko oli aina tupaten täynnä ja erään kerran urut tekivät tenän, juuri kun piti alkaa laulaa. – Ei siinä auttanut kuin naama pu-

11 Rauno Määttä tuntee Mikkelin pitäjänkirkon urut kuin omat taskunsa. ”Uusinkin musiikki perustuu traditiolle.” naisena marssia alakertaan soittamaan pianoa. Kirkkokansa seurasi katseella joka askelta, kertoo mestari vieläkin hämmentyneenä. Samaan aikaan Raunolla oli jatkoopinnot päällä urkuimprovisaatiossa Kaj Erik Gustafssonille. Kaj on tehnyt Raunon johtajuuden aikana kuorolle paljon sovituksia ja kuoro on esittänyt myös Gustafssonin omia sävellyksiä. Nämä ovatkin Mikkelin oma erikoisuus. Parhaimmillaan kuorolla on ollut 12 esiintymistä sekä syksyllä että keväällä. Levytysprojekti teoksista on edelleen hyvässä vauhdissa. Muutama cd on jo ilmestynytkin. – Tämä uusi musiikki on ollut haas- tava kasvuprojekti sekä minulle, kuorolle että seurakunnalle, Rauno pohtii. ENTÄ MIELISOITIN? Rauno on aina pitänyt nimenomaan pianosta. Seurakunnan tilaisuuksissa pianolla saa soittaa kohtuullisen paljon säestyksiä. Mutta kotioloissa voi sitten palauttaa mieliin suuria teoksia. Mielisäveltäjiä ovat mm. Palmgren, Melartin ja Hannikainen, ulkomaisista Chopin. Pianossa viehättää kosketuksen eli tatsin merkitys. Instrumentista voi loihtia hienoja värejä. Hyviä esikuvia ovat Emil Gilels ja Svjatoslav Richter. Ehdotukselle omasta pianoresitaalista Rauno naurahtaa, että aika näyttää… Urkumusiikista puhuttelevimmat ovat klassismin ja modernismin välimaasto. –Uusi musiikki perustuu vanhalle traditiolle, väistämättä. Se on kuin sähköauto, mikä tarvitsee kuitenkin voimansiirron, kuten bensavehjekin, Määttä valistaa. HYVÄ KUNTO ON ENSIARVOISTA Harrastuksina tuoreella eläkeläisellä on lukeminen historian ja musiikin aiheista. Ulkoilu, pyöräily ja metsässä samoilu ovat jo terveyden kannalta tärkeitä. – Pidän luonnon tarkkailusta, johon Mikkelissä on erinomaiset mahdollisuudet. Pallopelit ovat jääneet satunnaiseen penkkiurheiluun. Joku nikkarointiin liittyvä vihje saa Raunon myhäilemään, mutta se jää arvoitukseksi… TÄSTÄ ETEENPÄIN Seurakunnan toimintaa Rauno Määtän mielestä ei kannata liikaa modernisoi- da. Mutta nuoret perheet on saatava mukaan, eikä vain passiivisina kohteina. Musiikin tekeminen on oiva osallistumisen muoto. Kinkeriperinnettä voisi myös elvyttää. – Olisi mahtavaa kiertää kodeissa ja kylillä, hieman uusitulla sisällöllä, Rauno visioi, ja toteaa samaan hengenvetoon: – Saattaisin olla käytettävissä vielä eläkkeelläkin. Seuraavat viisikymmentä vuotta. Rauno muistelee Olin nuorena miehenä Oulun Hailuodossa kanttorina. Kerran kovalla pakkasella Hailuodon lautta ehti kulkea noin 100 metriä. Sitten se pysähtyi ja palasi takaisin lähtöpaikkaan. Lautan toinen potkuri oli pudonnut pohjaan ja työreissu jäi silloin tekemättä. Lautan matka on noin 7 km ja kesällä siihen menee 25 minuuttia. Mutta talvella, kun jäät ja kova pakkanen hidastavat menoa, niin matka saattaa kestää kaksikin tuntia. Talvella on myös autotie jäällä. Joskus pitkien etelämyrskyjen aikana rantavedet nousevat korkealle ja autolla ei voi mennä jäätielle olenkaan, vaikka se muuten kestäisi. Silloin on yritettävä mennä lautalla. No, lauttalakon aikana menin kerran kalastajatroolilla töihin ja lentokoneella takaisin Ouluun.

12 Anttola JUMALANPALVELUKSET kirkossa klo 10 ellei toisin mainita Su 30.5., 6.6. ja 13.6. Messu Su 20.6. klo 17 Messu La 26.6. Ei jumalanpalvelusta Su 27.6., 4.7. ja 11.7. Messu Su 18.7. klo 17 Messu Su 25.7. Messu Su 1.8. Konfirmaatiomessu Su 8.8. Messu Su 15.8. klo 17 Messu Su 22.8. ja 29.8. Messu Jousikvartetti Heleä. Sävelten sanomaa tuomiokirkossa kesätorstaisin VOI KUN TÄMÄ NYT ONNISTUISI – on useiden mu- siikin kuluttajien, kuulijoiden, laulajien ja soittajien harras toive. Elävää musiikkia pääsemme toivon mukaan kuulemaan paikan päällä tänä kesänä tuomiokirkossa. Keskipäivän musiikkihetkiä järjestetään jo kahdeksannen kerran. Kesäkauden avaa 10.6. Kaikuja Italiasta -konsertilla barokkiyhtye Galantina. Konsertissa käytetään useita eri barokkisoittimia. 17.6. Kirkkomaalta kesäyöhön Seeli Toivio ja Pauliina Hyry esittävät mm. J.S. Bachin ja T. Kuulan musiikkia. 24.6. Heleästi Juhannukseen johdattelee paikallinen jousikvartetti Heleä mm. Mozartin sävelin. Heinäkuun konsertit jatkuvat 1.7. harvoin kuullulla kokonaisuudella Toivo Kuulan Viulusonaatit, mikkeliläisen viulistin Ida Tunkkarin ja pianisti Janne Oksasen esittämänä. Kitaristi Santeri Rautiaisen Ääniä välitetyille 8.7. on kesän ainoa soolokonsertti, jossa kuullaan mm. J.S Bachin ja John Dowlandin teoksia. Duo Joseida (pianisti Maria Kämppi ja sellisti Iida-Alina Poijärvi) kutsuu 15.7. kuulijansa kulttuurimatkalle kansanmusiikkivaikutteisten 1900-luvun teosten parissa. 22.7. Lavrenchukin perhe esittää Kesäpäivän säveliä laulaen ja soittaen. 29.7. on vuorossa Robert Schumannin laulusarja “Dichterliebe -runoilijan rakkaus” op. 48. Sarja on yksi saksalaisen liedmusiikin merkittävimmistä kokonaisuuksista ja sen esittävät Alix Parkkinen sekä pianisti Mirva Helske. Kamarikuoro Comes päättää konserttisarjan 5.8. Nousta sain aamuun- konsertillaan. Kuoro esittää hengellisiä lauluja ja kesäisiä sävelmiä. Kuoroa johtaa kanttori Jouni Vaaja. Keskipäivän musiikkihetket tuomiokirkossa torstaisin klo 12, vapaa pääsy, kolehti srk:n musiikkityölle. 10.6. Kaikuja Italiasta, Barokkiyhtye Galantina 17.6. Kirkkomaalta kesäyöhön, Seeli Toivio ja Pauliina Hyry 24.6. Heleästi Juhannukseen, Jousikvartetti Heleä 1.7. Kuulan viulusonaatit, Ida Tunkkari ja Janne Oksanen 8.7. Ääniä välitetyille, Santeri Rautiainen, kitara 15.7. Kansansävelmien inspiroimaa, Duo Joseida 22.7. Kesäpäivän säveliä, Lavrenchukin perhe 29.7. Dichterliebe – runoilijan rakkaus, Alix Parkkinen ja Mirva Helske 5.8. Nousta sain aamuun, Kamarikuoro Comes Anttolan rantasaunalla Os. Lohilahdentie 70. Avoimet ovet joka keskiviikko klo 14 alkaen elokuun loppuun saakka. Päiväkahvit kuistilla 2 euroa. Mahd. uida, pelata pihapelejä, istuskella nuotiolla. Omat makkarat mukaan. Haukivuori JUMALANPALVELUKSET Jumalanpalvelukset pidetään kesällä kirkossa Su 30.5. klo 10 Messu, s. Petri Tiusanen Parikanniemisäätiöstä. Kirkkokahvit. Su 6.6. klo 17 Iltamessu Su 13.6. klo 10 Messu. Kirkkokahvit Su 20.6. Luomakunnan sunnuntain nettikirkko klo 10 seurakunnan YouTube kanavalla. Huom. kirkko on suljettu läsnä olevalta seurakunnalta Su 26.6. Messu klo 10 27.6. Ei jumalanpalvelusta Su 4.7. klo 10 Konfirmaatiomessu ja klo 17 sanajumalanpalvelus Su 11.7. klo 10 Kotiseutupyhän kansanlaulukirkko. Järj. Kotiseutuyhdistys ja srk. Kirkkokahvit. Su 18.7. Ei jumalanpalvelusta Su 25.7. Messu klo 10 Su 1.8. klo 17 Iltamessu, Eläkeliiton kirkkopyhä. Kirkkokahvit. Su 8.8. klo 10 Sanajumalanpalvelus Su 15.8. klo 10 Messu Su 22.8. klo 10 Messu Su 29.8. klo 10 Messu ja lähetyspyhä (SLS). Kirkkokahvit. Muita tapahtumia Hautausmaakävely 26.6. klo 18-20 ja 1.8. klo 15-16.30. Yhteistyössä Kotiseutuyhdistyksen kanssa. Lähetys Lähetyspyhä su 29.8. Haukivuorella. Mukana nimikkolähetti Maria Stirling Botswanasta. Kirkkokyytejä ei ajeta kesällä pääsääntöisesti. Tarvittaessa voit koota porukan ja sopia erikseen kyydin. Tied. Markku Liukkonen p. 0400 143431. Ristiina JUMALANPALVELUKSET Kirkossa klo 10 ellei toisin mainita. Su 30.5. Sanajumalanpalvelus Su 6.6., 13.6., ja 20.6. Messu La 26.6. Juhannuspäivän messu Su 27.6. klo 13 Himalansaaren kirkossa sanajumalanpalvelus Su 4.7. ja 11.7. Messu Su 18.7. Ei jumalanpalvelusta Su 25.7. Konfirmaatiomessu Su 1.8., 8.8. ja 15.8. Messu Su 15.8. klo 13 Himalansaaren kirkossa messu Su 22.8. Sanajumalanpalvelus, perhekirkko Su 29.8. Messu, 70- ja 75-vuotiaiden kutsukirkko Luontokirkko Ke 30.6. klo 18 Luontokirkko Haukkavuorella, Korppivuorentie. P. Palm Yhteislaulutilaisuudet To 3.6. klo 18 Ristiinan kirkko, Kissalammentie 2 Su 20.6. klo 13 Satu PäykkönenVenäläinen ja Ismo Venäläinen, Koljolantie 315 a Su 4.7. klo 13 Kylätalo Sampolan piha, Vitsiäläntie 10 Ke 7.7. klo 17 Inkeri ja Hemmo Kurki, Sattilantie 603 To 8.7. klo 17 Himalansaaren kirkko, Himalansaarentie 534 To 29.7. klo 14 Kylälahden laavun retkipaikka Kouluraitin päästä polku saareen Su 1.8. klo 13 Tarja ja Pekka Saarinen, Koivakkalantie 1054 Ma 2.8. klo 17 Kallioniemen ravintolan piha, Kallioniementie 106 Miehet Miestenpiiri joka kk:n 1. su jumalanpalveluksen jälk. srk-keskuksessa. Tied. 0400 162 768 Ristimäki JUMALANPALVELUKSET JA HARTAUDET Tuomiokirkossa klo 10 ellei toisin mainita Su 30.5. Messu ja pappisvihkimys. Striimataan srk:n YouTube-kanavalle. Piispa Seppo Häkkinen Su 6.6. ja 13.6. Messu Su 20.6. Konfirmaatiomessu La 26.6. Sanajumalanpalvelus Su 27.6. ja 4.7. Messu Su 11.7., 18.7., 25.7., 1.8., 8.8. ja 15.8. Konfirmaatiomessu Su 22.8. Messu ja Kansanlähetyksen kirkkopyhä Su 29.8. Messu Päivähartaudet Ehtoollispäivähartaus tuomiokirkossa keskiviikkoisin klo 12. Ei ennakkoilmoittautumista. Musiikkihetki Kaikille avoin musiikkihetki Laajalammella pe 28.5. klo 12. Kaituentie 27 sisäpiha, musikanttina kanttori Jukka Stenlund. Tied. Tiina Strengell p. 0400143238. Lähemäki To 22.7. klo 18 Pihaseurat Saksalan torilla. Savilahti JUMALANPALVELUKSET Pitäjänkirkossa klo 10 ellei toisin mainita Su 30.5. Messu Su 6.6. Messu Su 13.6. Konfirmaatiomessu Su 20.6. Konfirmaatiomessu La 26.6. Messu Su 4.7. ja 11.7. ja 18.7. Konfirmaatiomessu Su 25.7. ja 1.8. Messu Su 8.8. Konfirmaatiomessu Su 15.8. ja 29.8. Messu Kesäkirkkoja luonnon äärellä Hirvivuoren maakirkko su 27.6. klo 13 (Pitäjänkirkossa ei jumalanpalvelusta) Harjukosken myllykirkko su 18.7. klo 18 Musiikkia ehtookellojen aikaan Lempeät kesän sävelet soivat Pitäjänkirkossa lauantaisin ehtookellojen aikaan klo 18. La 24.7. esiintyy Wiipurilaisen osakunnan laulajien kesäkuoro Wene-WiOL. Kuorolla on perinteenä kiertää Saimaan seudun vesistöjä soutaen ja konsertoida matkalla muutamassa kirkossa. Tämän vuoden soutu- ja konserttikiertue alkaa Mikkelistä. Luvassa on nuorten äänien raikkautta ja kesäillan tunnelmaa. La 14.8. konsertoi saksofonisti ja huilisti Kasper Haikonen. Hän on soittanut niin Lontoon jazzklubeilla kuin monissa kotimaisissa kokoonpanoissa. Ohjelmassa on romanttisia laulelmia, negrospirituaaleja ja virsisovituksia kevyen jazzahtavasti tarjoiltuna. Haikosta säestää uruilla kanttori Jouni Vaaja. Molempiin konsertteihin on vapaa pääsy. Käsiohjelman saa halutessaan ostaa. Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan! Otava Nuotioilta to 26.8. klo 18 Otavan venerannassa, Ukontie 12 Suomenniemi JUMALANPALVELUKSET Kirkossa klo 10 ellei toisin mainita Su 30.5. Messu Su 13.6. klo 17 Kansanlaulukirkko Su 20.6. Messu La 26.6. Sanajumalanpalvelus Su 27.6. Ei jumalanpalvelusta Su 4.7. Messu Su 11.7. Luontokirkko Painalluksenmäen maisematornilla Su 18.7. Messu. Suomenniemiviikon juhlajumalanpalvelus Su 25.7. klo 12 Maakirkko Laamalansaaressa, SFC-Laamalansaari, Karavaanikuja 55 Su 1.8. Messu Su 8.8. klo 17 Iltamessu srkkodissa Su 15.8. Sanajumalanpalvelus Su 22.8. Ei jumalanpalvelusta Su 29.8. Messu ja vanhusten kirkkopyhä Muita kesätapahtumia La 12.6. Perhekonsertti kirkossa klo 17. Heidi Tamper Ti 8.6. Naisten kesäkoti-ilta Lusikkaniemessä klo 17 Ti 6.7. Kesäkinkerit Lusikkaniemessä klo 17 Su 18.7. ”Suomenniemi Soi – Sävelet ajan aalloilla” Kirkkokonsertti klo 13 To 22.7. Kotailta Antti Hakulilla, Kuusenhaontie 476 klo 18 Su 25.7. Hautausmaakävely klo 17 ja iltahartaus kirkossa klo 18 10.8. Miestenilta Lusikkaniemessä klo 17 Ti 24.8. Syyslaulujen ilta Lusikkaniemessä klo 17

Seurakunnassa tapahtuu 13 Tervetuloa tuomiokirkkoon kesällä! MIKKELIN TUOMIOKIRKKO on avoinna kesällä 1.6.–15.8. välisenä aikana maanantaista lauantaihin klo 10–18 sekä sunnuntaisin klo 11–18. Ilahduta ikäihmistä kesäkukalla! VOIT OSTAA KAMPANJAKUKAN seuraavista liikkeistä: Käräjämiehen Puutarha, KukkaRoosa, Savon Kukka, Kukkamyynti Ahonen, Neiti Neilikka, Puistokukka Katri Rantalainen ja Stellan Kukka. Jokaisesta kukasta tilitetään 20 % Yhteisvastuukeräykselle. Ostamasi kukka toimitetaan ikäihmiselle kesäkuun alussa diakoniatyön kautta. Kampanja käynnissä 31.5. saakka. Diakoniatyöntekijöiden yhteystiedot Diakonian päävastaanotto Savilahdenkatu 20, 3.krs Johtava diakoniatyöntekijä Anne Pöyry p.0400 143 419 Diakonian päivystys ma, ti ja pe klo 9-11 p.0400 143 250. Ajanvaraus avustusvastaanotolle, ilmoittautuminen diakonian tilaisuuksiin. Anttolan alue ajanvaraus diakonissa Reetta Sirkiä p.0400 143 452 Haukivuoren alue ajanvaraus diakoni Maria Vasamaa p.0400143235 (vammaistyö) Ristiinan alue diakoniatoimisto, ajanvaraus: diakoni Taru Rantalainen p. 0400143251 Savilahden alue Savilahdenkatu 20, ajanvaraus: diakonissa Outi Reponen p.0400 143 429 (Palveleva puhelin) Suomenniemen alue: Suomenniemen seurakuntakoti, ajanvaraus: diakoni Irene Wirilander p.0400 143 722 Ristimäen alue (kaupunkikeskusta) Eteläinen keskusta-alue Savilahdenkatu 20, ajanvaraus diakoni Maritta Katajamäki p.0400 143 234, 30.6.2021 saakka diakonissa Hanna Jarva p. 0400 143237 (mielenterveystyö ja sururyhmät) diakonissa Tiina Strengell p. 0400 143 238 (diakoninen perhetyö) diakoni Ilona Watia p. 0400 143 238, 1.9.2021 alkaen Läntinen keskusta-alue Savilahdenkatu 20, ajanvaraus diakonissa Mari Ylönen p.0400 143 232 (vapaaehtoistyö) diakoni Irene Wirilander p.0400 143 722 diakoni Päivi Haltsonen p.0400 143 258 (työttömät) Itäinen keskusta-alue Lähemäen srk-talo Paukkulantie 27, ajanvaraus diakonissa Hannele Salo p.0400 143 253 (yhteisvastuu) diakonissa Tarja Nousiainen p.0400 143 257 (vanhustyö) Tule tervehtimään pappeja ja diakoniatyöntekijöitä torille! SEURAKUNTAMME PAPIT KIERTELEVÄT Mikkelin torilla kesätorstaisin klo 11–13. Ensimmäinen toripapin päivystys on 17.6. ja kesän viimeinen puolestaan 12.8. Myös diakoniatyöntekijöitämme on tavattavissa torilla klo 9–11 myös torstaisin samoina päivinä. Tule rohkeasti juttusille, kun kaipaat juttuseuraa tai haluat vaihtaa muutaman sanan. Diakoniatyöntekijän tunnistat vihreästä virkapaidasta ja papin mustasta virkapaidasta.

14 Lapset ja perheet Lisätiedot: www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/tule mukaan/ lapsille ja lapsiperheille tai Facebookissa Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan lapset Tervetuloa päiväkerhoon Syksyn 2021 päiväkerhoryhmiin ja Taaperopäiväkerhoon haja- ja varapaikoille on jatkuva haku. Hakulomakkeet löytyvät kotisivuilta. Lapsi voi käydä kahdessa eri ryhmässä, mikäli paikkoja on vapaana. Päiväkerhoon voi tulla osaksi toimintakautta ja myös osa-aikaisesti päivähoidossa olevat lapset. Seurakunnan päiväkerhot on tarkoitettu 2v 8kk-5-vuotiaille. Päiväkerhot kokoontuvat kaksi kertaa viikossa 2½ tai 3 tuntia. Taaperopäiväkerho on tarkoitettu 2–vuotiaille. Taaperopäiväkerho kokoontuu kerran viikossa 2 tuntia. Kerhopaikat ja lisätietoa toiminnasta löydät osoitteesta www. mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi tai Facebook-sivultamme Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan lapset. Päiväkerho on ilmainen ev.lut kirkkoon kuuluville lapsille, muille maksullinen 40e / kk/ lapsi. Taaperokerhon maksu on 20€ /kk. Perhekerhot Aloittavat vkolla 35. Ohjelmaan kuuluu monenlaista mukavaa puuhaa isoille ja pienille. Lisäksi on mahdollisuus nauttia korvausta vastaan kahvi- ja mehu sekä kahvileipätarjoilusta. Tarkemmat tiedot kokoontumispäivistä ja sisällöistä nettisivuilta ja lastenohjaajilta. Tervetuloa aikuiset ja lapset. Ei ennakkoilmoittautumista. Perhekerhot toimivat koronatilanteen salliessa. Mahdolliset peruutukset ja muutokset kokoontumisajoista, tarjoilusta ja ennakkoilmoittautumisesta tiedotetaan lastenohjaajien, www. mikkelintuomiokirkkoseurakunta. fi tai Facebook-sivujen Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan lapset kautta. HAUTAKIVIEN OIKAISUA Saatavana kaikilla Mikkelin tuomiokirkkosrk:n hautausmailla sekä Juvalla, Puumalassa, Mäntyharjulla ja Hirvensalmella. Juuriharjapesu ja sammaleenpoisto sis. hintaan, eko-pesuaineet. SAVON HAUTAKIVIHUOLTO savonhautakivihuolto@gmail.com p. 040 174 4952 Muskarit Muskarissa iloitaan ja leikitellään musiikin tahdissa sekä opetellaan musiikin perusasioita. Muskarissa tahdomme musiikillisten elämysten lisäksi vahvistaa sekä lasten että aikuisten seurakuntayhteyttä. Muskari on vahva osa seurakuntamme varhaiskasvatusta. Muskari on maksuton. Tied. syksyn ryhmistä Ohjaaja Mari Salminen p. 0400 143 318. Lastenkirkot (pyhäkoulut) Lastenkirkko on lasten ikioma kirkkohetki, joka kestää noin tunnin. Pyhäkoulunohjaajia ovat vapaaehtoiset seurakuntalaiset ja kerhonohjaajia. Tervetulleita ovat kaikki 3 -10v lapset. Seuraa nettisivuja, jossa kerrotaan muutoksista. Lisätietoja Marjo Therman p. 0400 143 306. Toiminta alkaa syyskuussa, seuraa ilmoitteluamme kotisivuilla ja Facebook-sivulla. Lastentupa Lastentuvat 4 – 10-vuotiaille lapsille lauantaina aamupäivisin klo 9.30 -12.30. Ohjelmassa pyhäkouluhetki ja monenlaista mukavaa puuhaa Tilaisuudet järjestetään, mikäli koronavirustilanne sen sallii. Muutokset ovat mahdollisia. Seuraa tapahtumailmoitteluamme kotisivuillamme ja kirkollisista ilmoituksista keskiviikkoisin Mikkelin Kaupunkilehdestä. Tämänhetkisten ohjeiden mukaan jumalanpalveluksiin otetaan seurakuntalaisia seuraavasti: tuomiokirkkoon ja Pitäjänkirkkoon 100 hlöä. Muiden kirkkojen osalta osallistujamäärä on max. 50 hlöä. Ei ennakkoilm. jumalanpalveluksiin. Rajoituksissa voi tulla muutoksia nopeallakin aikataululla. sisällä ja ulkona. Mukaan omat eväät, sisäjalkineet ja sään mukainen ulkoiluvarustus. Maksuton, ei ennakko ilmoittautumista. Lisätietoja Marjo Therman p. 0400 143 306. Toiminta alkaa syyskuussa, seuratkaa ilmoittelua. Tukea kotiin Lastenohjaajan alle kouluikäisten lasten perheissä tekemää perhetyötä: Lastenhoitoa (1-2h), juttuseuraa vanhemmille, lapsiperheen palveluista kertomista. Toiminta on maksutonta Lisätietoa kotisivulta! Ei toimintaa koulujen lomien aikana. Lapsiarkki Sinulle yhden vanhemman perheestä huolehtiva vanhempi, joka haluat yhden illan harrastuksillesi tai muuten vain omaa aikaa. Toiminta on maksutonta. Lisätietoa nettisivuilta tai Paula Gynter p. 0400 143 425. Ilta teille kahdelle ja iltapäivän hetkinen teille kahdelle Puolison kanssa yhteistä aikaa. Lapsivapaa kaksituntinen. Tarjoamme maksutonta lastenhoitoa kerran kuussa ilta-aikaan Mikkelin srk-keskuksessa tai kerran kaudessa lauantai iltapäivällä alueseurakunnissa. Lisätiedot kotisivuiltamme. Seuraa Hilja-hiiren ja Lotan seikkailuja! Lasten ja perheiden keväthartaus Ristiinan kirkosta, Hilja -hiiren ja Lotan seurassa. Nähtävissä Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan YouTube-kanavalla. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan vaihde p. 0400 143 300 Kouluikäisten leirit kesällä Ilmoittautumiset ja tarkempia tietoja www.mukaan.net 21.–23.6. PAISTE, 5-7lk, Susiniemi, ilmoittaudu 3.-31.5. Tied. Tiina Pakarinen, 0400143235, tiina.pakarinen@evl.fi Tied. Molskis-leireistä Maija-Liisa Rautio, 0400143248 maija-liisa. rautio@evl.fi 29.6.–2.7. HUMINA, 3-7lk, telttaleiri, Lusikkaniemi, Suomenniemi, ilm. 1.-20.6. Tied. Tiina Pakarinen, 0400143235, tiina.pakarinen@evl.fi 2.–3.8. LOISKE 1, 1-2lk, Susiniemi 4.–5.8. LOISKE 2, 2-4lk, Susiniemi. Ilm. Loiske-leireille 1.-31.6. Tied. Tiina Haapiainen, 0400143296, tiina.haapiainen@evl.fi Miehet ja isät Raamattupiiri miehille Srk-keskuksen Kokouskellarissa tiistaisin klo 17-19. Tied. Veli-Ville Varneslahti p. 0440 888 107. Miesten piiri Kokoontumiset kuukauden 1. keskiviikko klo 14 Kaikille miehille avoin hengellinen keskusteluryhmä srk-keskuksen kokouskellarissa. Ikäihmiset Anttola Kyytikerho srk-talossa alk 16.9. pariton torstai klo 12–14, Tarjoilumaksu 3 €. Tiedustelut ja kyytilistan ylläpito diakonissa Reetta Sirkiä p. 0400 143 452. Haukivuori Pöytä on katettu –ohjelmallinen lounas srk-talossa. Tied. 0400 143 235. Tiistaitupa Tied. 0400 143 235. Ristiina Seurakuntakerho srk-keskuksen Valon salissa, os. Kissalammentie 3.Tied. 0400 143 251. Hengellinen keskusteluryhmä Srkkeskuksella, os. Kissalammentie 3, Tied. 0400 143 251 . Ristimäki Laajalammen seurakuntakerho toiminta jatkuu ma 20.9. Tied. Tiina Strengell 0400 143 238 . 21.–22.6. MOLSKIS 1, 1-3 k, Ruunaniemi, ilmoittaudu 3.-31.5. Seurakuntakerho srk-keskuksen Yläsalissa (Huom. paikka vaihtunut) alk. ke 22.9. parillisen vkon keskiviikko klo 13. Kahvi 2€. Tied. 0400143237 22.–24.6. MOLSKIS 2, 4-6lk, Ruunaniemi, ilmoittaudu 3.-31.5. Lähemäen seurakuntakerho alk. to 23.9. Tied. p. 0400 143 257.

Seurakunnassa tapahtuu 15 Savilahti Syksyn kerhojen aloitus 25.8. Sukupolvet yhdessä – tapahtumalla! tied. Outi Reponen p.0400-143429. Syksyn Vanhemman väen kerhot 16.9., 14.10., 11.11.ja 9.12. klo 10.30, Kirkonmäen srk-talossa, Otavank.9, lounas klo 11.30 (6€). tied. Outi Reponen 0400 143 429 Otavan vanhemman väen piiri srk-talossa joka toinen tiistai klo 11, alkaen 7.9. Tied 0400 143419 Ikäihmisten leiripäivät Vanhusten leiripäivä to 12.8. Susiniemessä. Ilmoittautumistiedot ym. heinäkuussa srk:n ilmoituksissa Kaupunkilehdessä. Eläkeikäisten iltapäivät Anttolan rantasaunalla os. Lohilahdentie 70 klo 13–16.30 Ti 13.7. ja Ti 10.8. Tarjoilumaksu 4 €. Taksikyyti linjaautotaksan mukainen hinta. Päiväkahvi, ohjelmahetki, saunomista, ulkoilua, yhdessäoloa, nuotiopiiri ja makkaranpaistoa. Ilmoittautuminen edellisen viikon perjantaihin mennessä puh. 0400 143452. Diakonian aamupalat ja pienryhmät Haukivuorella: keskiviikkoisin klo 9-10.30 Aamupala 3 e. Tied. 0400 143 235 Maria Vasamaa Mikkeli: Kirkonemännät ja diakoniawäki: Tapaamiset kirkonmäen seurakuntatalon kahviossa joka toinen maanantai klo 10-12 alkaen 20.9. Anttolassa: Peitto- ja viittatalkoot seurakuntatalon yläkerrassa (1 krt/kk) kuukauden 2. keskiviikko klo 12. – 14.30 Tied. 0400 143 452. Rinkelikerho Rinnetien vanhustentalon kerhohuoneella (1 krt/kk) klo 13 -14. alk. 14.9. Tied. 0400 143452 Vammaistyö Haukivuori: Pääskylän srk-kerho 1/kk, klo 13-14.30. Tied. 0400 143 235 Maria Vasamaa Mikkeli: Kehitysvammaisten kerho seurakuntakeskuksessa (Savilahdenkatu 20) klo 18-19. Tied. 0400 143 235. Sururyhmät Tiedustelut tulevista ryhmistä sururyhmätoiminnan yhdyshenkilölle p. 0400 143 237, hanna.jarva@evl.fi Työttömät Istockphoto Diakoniatyöntekijä vierailut tauolla kesän ajan työttömien lounailta ravintola Napostellassa os. Raviradantie 8-10. Syksykauden vierailut kerran kuussa, alkaa tiistaina 24.8. klo 11.30-12.30. Ota yhteyttä diakoni Päivi Haltsonen p. 0400 143 258. Koetko työttömyyden haasteelliseksi? Tarvitsetko yhteistä vertaisjakamista? Sovitaan yhdessä keskusteluaika Mlin työttömien tiloihin. p.0400 143 258 Päivi Haltsonen. Vapaaehtoiset Lue vapaaehtoistoiminnasta lisää: vapaaehtoistyö.fi/mikkeli tai ota yhteyttä: Mari Ylönen p. 0400 143 232 tai Hannele Salo p. 0400 143 253 Tilaa riksapyöräkuljetus hautausmaalle: Mari Ylönen p.0400 143 232. Tai ilmoittaudu kuljettajaksi sinulle sopivaan aikaan. Muita diakoniatyön tapahtumia Sukupolvet yhdessä -tapahtuma ke 25.8. klo 10-12 Pitäjänkirkossa ja Kirkonmäellä. Lisätietoja elokuussa srk:n ilmoituksissa. Laulusiskojen konsertti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi su 24.10. klo 15 tuomiokirkossa. Riitta ja MattiVeikko Kuusi. Sateenkaarityö Su 30.5. klo 15 turvallinen raamattutunti: Jumalan sukupuoli. Lähemäen srk-talossa. Ihmisen Ikävä toisen luo TEKSTI: Ville Kämäräinen, kasvatuksen työalajohtaja LAPSIPERHEITÄ JA NUORIA ON pidet- ty yksinä lujasti koronasta kärsineistä ryhmistä. Sosiaalisten kontaktien vähyys ja kokoontumisrajoitukset ovat laittaneet perheet monenlaiseen koetukseen. Monien perheiden henkinen ja taloudellinen sietokyky on koputellut sietokyvyn rajoja. Viime keväästä saakka seurakunnan työ lapsien, perheiden ja nuorison parissa on pyrkinyt löytämään aina ajankohtaisiin rajoituksiin ja tilanteeseen sopivaa tukitoimintaa. Koteihin on tuotettu puuhakasseja, erilaisia digitaalisia kerhoja ja kirkkohetkiä. Kokoavaa toimintaa kerhoista leireihin on pidettyihan pienillekin ryhmille tilanteen sen salliessa. Paljon jouduttiin toki harmillisesti asioita perumaankin. Nyt kuitenkin valo näkyy jo tunnelin päässä ja esimerkiksi leirikesää katsotaan positiivisin silmin. Ensi syksyn lasten, perheiden ja nuorten toiminta on tarkoitus aloittaa suurella volyymilla, vaikka tämä aika tuo mukanaan uusiakin toimintaan juurtuvia yksilöllisempiä toimintamuotoja. Seuratkaa kotisivuja, sosiaalista mediaamme ja tulkaa mukaan! Lähetys Kylväjäpiiri Kello 16 seurakuntakeskuksen Aulakahviossa Su 12.9. Lähetystyötä Etiopiassa heinäsirkkaparvien keskellä. Työaluevastaava Mikko Puhalainen Herätysliikkeet KANSANLÄHETYS 27.5.–26.8. torstaisin klo 14 rukoushetki Sanan Leivässä. 3.–4.7. klo 9–15 Kansanlähetyspäivät striimattuna Sanan Leivässä, Pirttiniemenk. 8. 22.–24.8. klo 18 Seurakuntatapahtuma tuomiokirkossa mm. Daniel Nummela. Harjussa uudet tilat TEKSTI JA KUVA : Jaana Nyström, ylipuutarhuri Hauta- ja puistotoimen uudet tilat Harjun hautausmaalla osoitteessa Savilahdenkatu 38 valmistuivat viime syksynä. Marraskuun alussa 2021 muutettiin uusiin toimisto- ja sosiaalitiloihin. Taukotilassa on istuintilaa 32 hengelle, mutta kokoontumisrajoitusten vuoksi, osa kausityöntekijöistä viettää taukonsa väliaikaisesti väistötilassa parakissa. Toimistossa työskentelee kaksi henkilöä ja kolmas työpiste on erityisammattimiesten ja kausityönjohtajan yhteiskäytössä. Avoimia ovia yleisölle emme ole vielä valitettavasti voineet pitää, mutta odotamme kovasti aikaa, jolloin se on mahdollista!

Papin päästä Suhteellista Istockphoto Valoon Yhteys on valinta VIIMEISEN VUODEN AIKANA ihmiset ovat hajau- tuneet kukin omiin oloihinsa. Olojen vapau­t uessa joudumme opettelemaan yhdessäoloa uudestaan. Sisällämme voi jäytää edelleen pelko siitä, että rokotettuinakin olemme toisillemme uhka. Joskus taas mietin, miten lähelle sitä uskaltaa toista ihmistä lähestyä. Ihmisistä on tullut hyvinkin tarkkoja oman reviirinsä ja yksityisyytensä puolesta. Toisaalta monet ovat aika estottomia oman elämänsä avaamisessa julkisuudelle. Normien ja roolien rikkomiseen jopa rohkaistaan. Kukapa kaipaisi enää jäykkää pappia? Nykyajassa voi silti unohtua, miten toisen ihmisen kanssa pitää käyttäytyä. Sivistyneet ihmiset ovat aina miettineet sanojensa ja tekojensa seurauksia. Se, mikä näkyy elokuvissa ja netissä, ei aina toimi oikeassa elämässä. Varsinkin miehet, joita on usein siunattu suuremmalla fyysisellä voimalla, voisivat miettiä voimiensa suuntaamista uudelleen. Herrasmiehet ovat häviävä luonnonvara. En tiedä millaista miestä nykynainen kaipaa rinnalleen, mutta herkkä ja vastuullinen mies kelpaa kellä vaan! Kysyin kerran vaimoltani, milloin rakastat minua eniten? Silloin kun olet hämilläsi, kuului napakka vastaus! Seurakunta oli alun perin hämillään olevien oppilaiden joukko, joiden käytös muuttui radikaalisti helluntaina. Ihmispelon sijaan tuli ilo ja halua totella Jumalaa. Tämän seurauksena opetuslapset joutuivat sen ajan yhteiskunnassa luupin alle, mutta mikä tärkeintä, evankeliumi meni eteenpäin. Kun opetuslapset löysivät yhteyden Kristuksessa toisiinsa, maailma oli haastettu. Yhteydenrakentajia ei ole koskaan liikaa. Yhteyttä voi ja pitää rakentaa moneen suuntaa. Aina yhteys on valinta ja päätös. Se ei tarkoita, että ajattelisimme kaikesta samalla tavalla, vaan että meillä on sama päämäärä. Vain keskustelun kautta ymmärrämme toisiamme. On toki tilanteita, joissa yhteys ei enää ole mahdollista. Vaikeista ihmisistä ei tieten tahtoen pidä pyrkiä eroon, sillä juuri heiltä voimme oppia eniten. Erilaiset ihmiset haastavat myös omat perusteemme. Kristittyjen yhteydenpuolesta kannattaa nähdä vaivaa, koska sen takana lähetyskäsky ja Jeesuksen ylipapillinen rukous ” että he yhtä olisivat”. Jeesus tiesi tehtävämme haasteellisuuden. Itse olen iloinnut rakkaudesta, jota voi kokea yli seurakuntarajojen ja surrut sen säröilystä omassa kirkossamme. Uskovien yhteydessä on silti kaksi periaatetta, joista ei kannata tinkiä. Keskitymme siihen, mikä yhdistää emmekä kiistele siitä, mikä erottaa. Toiseksi emme kalastele toisen seurakunnan jäseniä. Jos joku ei usko, tehtävämme on rukoilla ja vasta sitten kertoa hänelle evankeliumi. Seurakuntayhteyden valitseminen jää sitten hänen asiakseen. Markku Liukkonen Haukivuoren aluekappalainen Lasten suusta 2-vuotias Emma on lähdössä mummon luota kotiin. Mummo sanoo: ”Laitetaan haalari päälle”. Siihen tyttö vastaa topakasti: ” Ei kun isi pukettaa!” Vuosia sitten tapahtunutta: Istuimme kolmen hengen voimalla koko perhe syyskuisena sumuisena aamuna pöydän ääressä. Yhtäkkiä 4-vuotias tytär toteaa reippaasti: ” Aurinko paistaa tänään!” ”Mistä niin ajattelet?” kysyimme. ”No kun radiossa sanottiin, että tänään aurinko nousee.” Oletko kuullut lasten hauskoja lausahduksia ja sutkautuksia? Jaa ne kanssamme. Lähetä ”lasten suusta” -tarina: hanna.raina@evl.fi tai 0400 143 277 Siinä kodissa on oma maailmansa. Sellainen, joka poikkeaa tästä muusta maailmasta. Siellä nimitetään italialaiseksi tunneilmaisuksi sitä, mikä toisten silmiin ja korviin on turvatonta ja väkivaltaista. Siellä toisen ihmisen häpäiseminen ja nöyryyttäminen on normaalia. Siellä elää ulkopuolisuuden uhka ja roppakaupalla pelkoja. Syöminen ja nukkuminen on hankalaa. Elämä kiertää kehää. Päättymätöntä kehää. Jos se koti on perheen koti, siellä on yksi ihminen, jonka ympärille kaikki rakentuu. Yksi, joka hallitsee. Yksi, joka vaatii toisten ihailua ja palvontaa. Yksi, joka kietoutuu toisiin ja sitoo toiset itseensä. Yksi mielestään jumalankaltainen. Yksi, joka on itse niin haavoilla ja vaille jäänyt, että velkoo saataviaan läheisiltään. Saamatta koskaan, sillä ei se ole heidän tehtävänsä. Sillä lailla isien ja äitien synnit siirtyvät seuraavien sukupolvien kannettavaksi. Kunnes ei enää. Ei enää on se päivä, kun asiat nostetaan päivän valoon. Ei se tietenkään ole yksi päivä, vaan monta päivää ja vuotta. Vaatii motivaatiota, työtä, voimavaroja ja viisaita ammattilaisia. Sieltä ne kuitenkin vähä kerrassaan nousevat. Ihmisten rajat alkavat piirtyä, eikä niitä tarvitse enää ylittää. Todellisuudesta valoineen ja varjoineen tulee siedettävää, vähitellen ihan normaalia. Mustavalkoisuuden ja loputtoman hyvän ja pahan taistelun tilalle tulevat kaikki elämisen värit ja mahdollisuus näkökulmiin. Häpeä irrottaa otteestaan. Valoon tuominen sen tekee. Valo tekee vapaaksi. Maija Haaparanta sairaalapastori Rukoushetki Helluntaista Juhannukseen Helluntaita vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Se kuuluu pääsiäisen ja joulun ohella kirkkovuoden kolmen suurimman juhlan joukkoon. Ensimmäinen helluntai oli kristillisen kirkon perustamisen päivä, kirkon syntymäpäivä. Tuhannet ihmiset olivat kokoontuneet Jerusalemiin sadonkorjuujuhlille. Tuolloin Pyhä Henki vuodatettiin apostolien päälle. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi. (Ap. t. 2:3–4) Kristinuskon levitessä monet vanhat juhla-ajat saivat kristillisen sisällön. Keskikesän juhlasta tuli Johannes Kastajan juhla eli juhannus. Juhlaa on alettu viettää kristittyjen parissa 400-luvulla. Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. Johannes esteli ja sanoi: "Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!" Mutta Jeesus vastasi hänelle: "Älä nyt vastustele. Näin meidän on tehtävä, jotta täyttäisimme Jumalan vanhurskaan tahdon." Silloin Johannes suostui hänen pyyntöönsä. (Matt. 3:13-15)