1•2021 KOTI&KAUPUNKI RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI • WWW.RIIHIMAKI.FI • JULKINEN TIEDOTE / RYHMÄJAKELU 6 RIIHIMÄELLÄ KAIKKI ON VARTIN PÄÄSSÄ Jenniina Nummela 3 BLAZE ON RIKSUN TUNNETUIN JULKKIS 4 SAMMALISTONSUO ON LUONTOAARRE 12 KAUPUNKIPYÖRÄLLÄ PITKIN RIIHIMÄKEÄ

2 Koti & Kaupunki 1 • 2021 TEATTERI TAIDE Riihimäen kaupunginmuseo Suomen metsästysmuseo Näyttelyt: Näyttelyt: ● 8.4.−8.8.2021 Romanit − Tuntematon ● 2.5.-26.9.2021 Sako 100 vuotta ­vähemmistömme ● 18.5.-30.9.2021 Uhanalainen luonto. – Riihimäen kaupunginmuseon rakennus Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmä. Rautatienpuistossa on suljettu vuoden 2021 ● 18.5.-12.9.2021 SM-puukot 2021 ajan kokoelmatyönvuoksi. Romanikulttuuria esittelevä näyttely on esillä Riihimäen Taidemuseon tiloissa, Temppelikatu 8. KOTI&KAUPUNKI www.riihimaenkaupunginmuseo.fi Öllerinkatu 3 RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI Julkaisija Riihimäen kaupunki Päätoimittaja Mia Miettinen viestintä- ja markkinointipäällikkö Tuotanto TK mediatalo Oy www.tkmediatalo.fi Painopaikka Botnia Print Oy, Kokkola Kuva: Kaupungin­ museon kokoelmat www.metsastysmuseo.fi Tehtaankatu 23 A PÄÄKIRJOITUS Kun lähellä on kaunista Korona on hallinnut elämäämme viimeiset viisitoista kuukautta. Yleensä tuo kuusi­ kirjaiminen sana on mainittu kielteisissä yhteyksissä, mutta on se tuonut elämäämme myös jotain positiivista. Koronan ansiosta olemme oppineet katsomaan lähiympäristöämme uusin silmin. Olemme huomanneet kotipaikkakunnan ja maakunnan kauneuden. Olemme matkustaneet lähialueiden upeille luonto- ja retkeilykohteille, löytäneet lähipuistot, pistäytyneet museoissa ja ostaneet ruokaa lähiruokapaikoista. Tänä kesänä moni naapurikunnan tai maakunnan asukkaista vierailee myös meillä Riihimäellä. Tässä asukaslehdessä esittelemme elokuussa järjestettävien Kansainvälisten Erä­ messujen hengessä, millaisia mahdollisuuksia Riihimäki tarjoaa retkeilystä ja luonnosta kiin­ nostuneille. Lue, tutustu ja vinkkaa Riksun mahdollisuuksista myös kaverille. Ja ennen kaikkea: lähde liikkeelle, sillä Riihimäki on kaunis! Mia Miettinen Viestintä- ja markkinointipäällikkö LUONTO Reippailu Hatlamminsuolla on satsaus terveyteen Mikä on Riksussa parasta? Vastauk­ sia on varmasti yhtä paljon kuin vastaajiakin. Minulle kotikaupungissa tärkeintä on luonto, joka on sopivan lähellä ja jonne pääsee helposti. Kulunut koronavuosi on nostanut lähiluonnon arvostusta entisestään. Kun vapaa-ajan vietto su­ pistui kotiin ja ulkoiluun, nousi lähiliikuntapaik­ kojen ja lähiluonnon merkitys valtavan suureksi. Riihimäkeläisillä on upeat mahdollisuudet tässä suhteessa: sijainti Etelä-Suomen keskellä antaa mahdollisuuden saavuttaa oman kotikaupungin lähiluontopaikkojen lisäksi myös valtakunnalli­ set luontokohteet kohtuullisen helposti. Ihan täällä kotinurkilla Riihimäelläkin on paljon lähiluontoa: viisi luontopolkua, luon­ nonsuojelualueita, arvokkaita luontokohteita ja puistoja koko kaupungin kattavasti. Seikkaile Vahteriston poluilla, hengästy Riuttan mäissä tai piipahda Atsaleapuistossa. Ota aurinkoa Hirvijärven rannalla, kuuntele lintujen laulua Perhospuistossa, halaile puita lähimetsikössä tai pelaa pingistä Lounaspuistossa. Lähiluontoon on helppo piipahtaa myös keskellä kiireistä arkea. Lähiluonto on elvyttävä, kertovat tutkimuk­ set. Luonnossa ulkoileminen laskee verenpainet­ ta ja sykettä sekä lievittää stressiä. Säännöllisesti luonnossa liikkuvat ihmiset voivat paremmin myös henkisesti ja jopa unen laatu paranee. Hui­ keita vaikutuksia ihan vain sillä, että menee met­ sään! Nauti omalla tavallasi päivittäinen annos terveellistä ja hyvää tekevää luontoa – Riksussa saat sen helposti läheltäsi! Jenni Takala Ympäristöasiantuntija Kuva: Sako 100 vuotta -näyttelystä.

Riihimäen kaupungin asukaslehti Riihimäen taidemuseo Suomen lasimuseo Näyttelyt: Näyttelyt: ● 8.4.−8.8.2021 Pienoisnäyttely: Poimintoja Mirika ja ● 7.5.–17.10. Milanon ihme – Suomalaisen muotoilun tie Seppo Hilpon kokoelmasta maailman huipulle ● 29.5.2021−13.3.2022 Väriä, väriä! Kohti puhdasta ● 29.10.–31.12. Kirsti Taiviola palettia − Teoksia 1900-luvun alusta Riihimäen taide- ● 7.5.–26.9. Sauli Suomela - Structural Landscapes museon kokoelmista ● 8.10.–31.12. Suomen lasialan opiskelijoiden saavutuksia 3 ● 4.9.2021−17.4.2022 Alastomat ja puetut − Teoksia Riihimäen taidemuseon kokoelmista www.riihimaentaidemuseo.fi Temppelikatu 8 Verner Thomé, Poikia Suursaaressa, 1910, öljy kankaalle, Riihimäen taidemuseo, Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma. Tapio Wirkkala Jäävuori Collection Kakkonen Kuva: Timo Syrjänen www.suomenlasimuseo.fi Tehtaankatu 23 Jenniina Nummela RIKSUU N R AK AS TUNEE T Juttusarj ass a kerrom me riihimäk eläisten ajatuksia kotikaupung istaan. #Rakasri ksu Frilanderin perheen Emma-tytär huolehtii pääasiassa Blazen sometileistä. Riihimäen tunnetuin koira Labradorinnoutaja Blaze viihtyy Hatlamminsuolla, Vahteristossa ja Käräjäkoskella ja sillä on Instagramissa ja Tik Tokissa 18 000 seuraajaa. Omenalaakson Blaze on labradorinnou­ taja, joka on kenties tämän hetken kansainvä­ lisesti tunnetuin riihimäkeläinen. Koiran elä­ mää voi seurata Instagramissa ja Tik Tokissa blazethedog_-tilillä. Koiralla on Instagramissa 14 000 seuraajaa ja Tik Tokissa lähes 4 000 ja lisäksi sillä on oma Facebook-sivu. Valtaosa Blazen seuraajista tulee ulkomailta, kuten Yh­ dysvalloista. Blazen tilit kertovat koiran kuu­ lumisten lisäksi myös elämästä Suomessa. – Haluamme kertoa kuvissa aina jotain myös ympäristöstä, jossa olemme, kertoo Bla­ zen omistaja Santeri Frilander. Blazen Insta-feedissä näkeekin, kuinka koira peuhaa lumessa, poseeraa punaviinimar­ jojen vieressä ja lenkkeilee sammaleen keskellä metsässä. Blazen lempilenkkipaikat löytyvät Riihimäen Hatlamminsuolta, Käräjäkoskelta ja Vahteristosta. Lenkeillään Blaze kerää katseita ja kavereita, sillä koiran mustavalkoinen väritys ei ole tyypillinen labradorinnoutajille. Blazekin oli täysmusta vielä pari vuotta sitten. – Sitten koiraan alkoi tulla valkoista karvaa, ensin korvaan pieni täplä. Kyse on vitiligo-sairaudesta eli valkopälvisyydestä, joka on kuitenkin koiralle täysin vaaraton eikä vaikuta sen terveyteen. Labradorinnoutajilla tauti on harvinainen, tunnettuja tapauksia on tullut sosiaalisessa mediassa vastaan kolme, Frilander kertoo. Blazen internet-suosio syntyi noin vuosi sitten, kun Blazen kuva oli esillä Facebooksivustolla Dogspotting Society. Kuva sai yli ­32 000 ­tykkäystä ja siitä teki juttua “muka­vien aiheiden” uutissivusto Bored Panda. Viime vuonna Blaze pääsi mukaan myös World of Labs -Insta­gramtilille, jolla on yli puoli miljoonaa seuraajaa. Blaze on osunut kasvavaan trendiin; lemmikkieläinten omat tilit sosiaalisessa me­ diassa ovat olleet nosteessa jo hetken. Maail­ malla onkin influenssereita, jotka ovat lemmik­ kieläimiä. Muun muassa pomeranian koiralla Jiff Bomilla on Instagramissa yli 10 miljoonaa seuraajaa ja losangelesilaisella Nala-kissalla on yli 4 miljoonaa seuraajaa. Suomessa hyvin tunnettu on esimerkiksi hauholainen Pertti – perseilevä labradorinnoutaja. Blazen some-tileistä huolehtii Frilanderin perheen Emma-tytär ja kaikki perheen lapset osallistuvat koiran hoitamiseen. – Tämä on kliseistä mutta halusimme opettaa lapsille vastuunkantoa. Ja onhan se mahtavaa, kun Blaze on aina iloinen, kun tu­ lemme kotiin. Blaze levittää myös hyvää mieltä somessa leppoisalla jutustelullaan ja kuvillaan. – Ihmiset selvästi tykkäävät katsella koi­ ran kuvia. Blazen kuvia on julkaistu monella some-kanavalla, ja suosituimmalla kuvalla on yli 300 000 tykkäystä. Kati Ala-Ilomäki Lemmikki­ eläinten omat tilit sosiaalises­ sa mediassa ovat olleet nosteessa jo hetken.

4 Koti & Kaupunki 1 • 2021 Kuvat: Jenniina Nummela Vasemmalla: Lintuharrastajat kirjaavat havainnot ylös ja jakavat niitä keskenään. Keskellä ja oikealla: Heli-Kirsi Pekkarinen tarkkailee lintuja Sammalistonsuon lintujen tarkkailulavalla. Kuuloaisti on lintuharrastajan tärkeä työkalu. Yläkuva: Laulujoutsen on rauhoitettu lintu, joka pesii Suomessa eniten pohjoisilla alueilla. Kosteikon suojassa Riihimäellä Sammalistonsuon alueelle on rakennettu kosteikkoalue, joka on pesimäpaikka lukuisille lintulajeille ja tärkeä levähdyspaikka muutto­linnuille. Veden pinta rikkoutuu, kun kaksi lintua kiitää sitä pitkin. Kuuluu kiukkuisia ääniä. – Ne ovat nokikanoja. Siinä taitaa olla kosiokiista menossa, kaksi koirasta ja yksi naaras, kertoo Bird-Life Kanta-Hämeen jäsen ja lintuharrastaja Heli-Kirsi Pekkarinen kiikarit ja kamera kaulallaan. Olemme Sammalistonsuon lintujen tarkkailulavalla Pekkarisen ja hänen miehensä Jarmo Lindstedtin kans­ sa. Sammalistonsuo on turpeennostoalue valtatie 54:sen kupeessa Riihimäellä. Aluetta kutsutaan myös nimellä vankilan pellot, sillä vuoteen 1972 saakka se kuului Riihimäen vankilalle, kunnes pellot myytiin Vapo-konsernille. Nykyisellään suo on osa Vapo-konsernia, mutta sen omistaa Kekki­ lä Professional. Alueelle rakennettu kosteikko vesial­ taineen on arvokas lepopaikka linnuille ja retkikohde lintuharrastajille. Tänä keväänä tarkkailulavan viereen myös rakennetaan pesimiskumpare törmäpääskyille, jot­ ka ovat muutamana kesänä pesineet helposti sortuvissa multakasoissa. – Tämä on yksi Sisä-Suomen parhaimpia lintukos­ teikkoja Etelä-Suomen alueella. Tämä on rauhallinen iso alue, jossa on vettä, suojaa ja ravintoa linnuille, Pekkari­ nen sanoo.

Riihimäen kaupungin asukaslehti Tämä on erään­ laista mindful­ nessia ja koostuu pienistä tärkeistä hetkistä lintujen puuhaillessa omiaan. Sammalistonsuolla voi tarkkailla lintuja ympäri vuoden, mutta ehdotonta sesonkiai­ kaa ovat kevät ja syksy, kun muuttolinnut ovat liikkeellä. – Alue tarjoaa muuttolinnuille ruokaa ja lepopaikan, Pekkarinen kertoo. – Tuolla taitaakin nyt potpottaa hanhet! Pohjoiseen ja tundralle muuttavat hanhet levähtävät Sammalistonsuolla yleensä joitakin viikkoja. Tänä vuonna hanhia on ollut tuhansia. – Lintujen muutto alkaa jo helmikuun loppupuolella. Silloin tulevat rannikon sula­ paikolle varhaiset vesilinnut. Linnut palaavat talvehtimisalueiltaan, kun ravintoa on saatavil­ la, hyönteisiä syövät linnut tulevat viimeisinä. Ensimmäiset kahlaajat taas lähtevät paluu­ muutolle jo kesä-heinäkuun vaihteessa, jolloin toinen emoista jää hoitamaan poikasia, Pekka­ rinen kertoo. Haastatteluhetkellä huhtikuussa Pekkarinen ja Lindstedt luettelevat tarkkailulavalta näkyviä lajeja: laulujoutsenia, lokkeja, telkkiä, silkkiuikku, tukka- ja punasotka ja uivelopari, mustakurkkuuikku, isokoskelo, sinisorsia, nokikanoja, kottarai­ sia, tiaisia, käpytikka, peippoja ja kyyhkyjä. Hieman kauempana näkyy isoja valkoisia lintuja, ja pian taivaalla lentää äänekäs laulu­ joutsen. Kesäaikaan Sammalistonsuo hiljenee, kun paikalla olevat linnut piiloutuvat pesi­ mään. Talvella iso osa linnuista on etelässä. Tavallisimpia talvilintuja alueella ovat tikat, tiaiset, urpiaiset ja varislinnut. Pekkarinen liikkui ensimmäisen kerran Sammalistonsuon pelloilla jo 1970-luvulla koiri­ aan ulkoiluttamassa. Alueella ei silloin vielä ol­ lut lampia, mutta paljon tilaa ja vähän ihmisiä, joten se houkutteli eläimiä puoleensa. – Lumikko, kärppä, kauris, supikoira, kettu, hirvi, saukko, vuosia sitten mäyräkin…, Pekka­ rinen luettelee eläimiä, joihin Sammalistonsuol­ la voi törmätä lintujen lisäksi. Lintuharrastuksen Pekkarinen aloitti 1990-luvulla. Nyt hän jatkaa harrastustaan yh­ dessä miehensä kanssa. – Tulemme tänne ja viivymme linturetkillä tuntikausia välillä paikkaa vaihtaen, Pekkari­ nen kertoo. Pariskunnalla on mukanaan kamerat, kiika­ rit ja kaukoputket. Kaukoputkella voi havaita Alueella viihtyvät myös käpytikka ja nokikanapariskunta. Keväällä koiraslinnut kiistelevät naaraista. linnun jopa kilometrin päästä. – Se riippuu hieman valon määrästä ja koh­ teesta; linnun koosta, asennosta, lentotyylistä ja siitä, mitä muuta linnun lähellä on, Jarmo Lindstedt kertoo. Suuri osa havainnosta tehdään lintujen äänten perusteella. Siksi lintuja tarkkaillessa hiljaisuus on tärkeää. – Tämä on eräänlaista mindfulnessia ja koostuu pienistä tärkeistä hetkistä lintujen puuhaillessa omiaan tai vaikkapa siitä, kun kurkipari tanssii, Pekkarinen sanoo. Sammalistonsuo on isolle osalle riihimäkeläisistä tuttu alue, mutta harva tietää millainen aarreaitta se on luonnolle. Muita lintuharrastajien suosimia paikkoja Riihimäellä ovat Juppalan lampi lähialueineen, Herajoen­ vedenottamon ja vedenpuhdistamon pellot, Hatlamminsuo ja Silmäkenevan alue. –Pöllöille, kotkille ja haukoille tarvittaisiin isoja, luonnonvaraisia metsiä. Metsätalouden kasvattamat puut eivät sovi suurten lintujen pesäpaikoiksi, sillä ne kasvavat liian nopeas­ ti eivätkä oksat kanna suuria pesiä. Ne eivät oikein ole metsiä vaan enemmänkin puupeltoja, Pekkarinen sanoo. –Yksi BirdLife Kanta-Hämeen teemoista on linnuston suojeleminen ja lähiluonnon säilyttä­ minen. BirdLife Kanta-Häme on BirdLife Suomen jäsenyhdistys ja paikallinen lintuharrastajien seura, jonka kautta saa tietoa lintuharrastuk­ sesta, linnuista sekä voi osallistua retkille ja lintukursseille. Luonnonvaraiset alueet ovat oleellinen osa luonnon monimuotoisuuden säilyttämis­ tä. Maapallon lintukannat ovat merkittävästi pienentyneet, ja suurimpina syinä pidetään luonnonvaraisten alueiden katoamista ja maan­ viljelyn hyönteismyrkkyjä. Ja on luontoalueilla valtava merkitys myös ihmisen hyvinvoinnille. – Me toteudumme ihmisinä eri tavoin erilai­ sissa paikossa suhteessa kulloiseenkin ympä­ ristöön. Täällä Sammalistonsuolla, rakentamat­ tomassa ympäristössä, ihminen on osa luontoa ja luomakuntaa ilman niitä vaatimuksia, joita rakennettu ympäristö ihmiselle asettaa, Pekka­ rinen sanoo. Kati Ala-Ilomäki 5

6 Koti & Kaupunki 1 • 2021 – Metsäkorven asukkailla on hyvä yhteishenki, kehuu Niina Matkala. Metsäkorven alueella on vielä myynnissä tai vuokrattavana noin 30 omakotitonttia. Kaupunki olohuoneena Riihimäellä on loistavat mahdollisuudet kehittyä kaupungiksi, jossa kaikki ihmiselle tärkeä on lähellä. 15 minuutin kaupungin konseptia toteutetaan niin Pariisissa kuin New Yorkis­ sa – ja sen perusajatus näkyy myös R ­ iihimäen kaupungin yleiskaava-arkkitehdin Niina Matkalan puheessa. Hän puhuu kokemuksel­ lisesta kaupunkiympäristöstä, jossa kaupunki­ laisille halutaan luoda paikkoja kohtaamiseen ja oleiluun. 15 minuutin kaupunki tarkoittaa kau­ punkia, jossa kaikki ihmisen arjelle tärkeä on saavutettavissa joko kävellen tai pyörällä 15 minuutissa. Konsepti nousi julkisuuteen vuon­ na 2019, ja sen kiteytti ranskalainen professori Carlos Monero, joka tutkii työkseen monimut­ kaisia systeemejä. Konseptilla halutaan luoda kaupun­ keja, joiden asukkailla menee vähemmän aikaa paikasta toiseen siirtymiseen ja aikaa jää enemmän itselle ja perheelle tärkeisiin asioihin. Morenon ajatus myös vie autot pois kaupungin keskiöstä ja tuo tilalle jalankulkijan ja pyöräilijän. Vartin kaupungin ajatus elää Riihimäel­ le rakenteissa olevan Jokikylän asuinalueen suunnitelmissa, joka on osa asemanseudun yleissuunnitelmaa. – Jokikylästä pyöräilee noin vartissa niin Suomen lasimuseolle kuin Käräjäkosken luon­ topolullekin. Riihimäki on kokonaisuudessaan 15 minuutin kaupunki, Matkala sanoo. Jokikylän arkkitehtuurissa huomiota kiin­ nitetäänkin paitsi itse taloihin, myös siihen, mitä talojen väleihin tulee: tilaa ihmisille olla yhdessä. Alueen läpi tulee virtaamaan Vantaanjoki ja jokiuoman ympärille rakennetaan julkinen puistoalue. – Ajatus on rakentaa puisto, joka on tar­ koitettu kaikille kaupunkilaisille. Haluamme luoda asumisen mahdollisuuksia siten, että omannäköinen elämä on toteutettavissa niin kotona kuin sen ulkopuolellakin, Matkala sanoo. – Puisto-alueet voivat olla kaupunkilais­ ten yhteisiä olohuoneita. Haaste Riihimäellä on tietysti sama kuin kaikilla suomalaisilla kaupungeilla; miten tehdä puistoista viihtyisiä myös talvella? Jokikylän asuinalueelta tulee olemaan ly­ hyt kävelymatka rautatieasemalle. Riihimäeltä moni pendelöi töihin toisille paikkakunnille, joten siinä suhteessa 15 minuutin konsepti ei täysin voi täällä toteutua. – Toisaalta, etätyön lisääntyminen vaikut­ taa täällä ja antaa ihmisille enemmän vapaaaikaa, Matkala sanoo. Puisto-alueet voivat olla kaupunki­ laisten yhteisiä olohuoneita. Kaupunkisuunnittelu kytkeytyy Rakas Riksu ja Uusi Riksu -kärkihankkei­ den alle, joilla on tarkoitus lisätä muun muassa Riihimäen elinvoimaisuutta ja kaupunkilaisten hyvinvointia. Tavoittee­ na on myös nostaa näkyviksi Riihimäen virkistysalueita. – Pohdinnassa on esimerkiksi se, mi­ ten tehdä ulkoilualueista, kuten Hatlam­ minsuosta ja Vahteristosta, helpommin saavutettavia jalan tai pyörällä kaikkialta kaupungista, Matkala kertoo. Kolmas tärkeä ulkoilualue Riihimäel­ lä on Riutta. Vanhemmat riihimäkeläiset muistavat Riuttan laskettelukeskuksena, mutta nykyään siellä on hiihto- ja luon­ topolkuja, suunnistusmahdollisuus sekä 18-väyläinen frisbeegolf-rata. Riuttassa on myös koko perheen kahdeksan rastinen luontopolku, joka on noin kilometrin mit­ tainen videoseikkailureitti. Reitin varrella Iita Ilves ja tohtori Riutta Tomera seikkaile­ vat QR-koodien takana olevissa videoissa ja kertovat luonnon ihmeellisyyksistä. – Riihimäki on hyvä paikka harrastaa luonnossa. Hatlamminsuolla on hiljattain uu­ situt pitkospuut, joita pitkin kesäisin pääsee tutustumaan suoalueen monimuotoisuuteen. Siellä kasvaa niin karpaloa kuin lakkaakin, jota viime kesänä oli todella paljon. Riuttan ulkoilualueella on talvisin hyvät ladut, ja jos koko lenkin tekee, maastovaihtelu on hurjaa

Riihimäen kaupungin asukaslehti – Riihimäki on hyvä paikka harrastaa luonnossa, eräopas Pekka Poutiainen muistuttaa. Käräjäkosken luontopolku sijaitsee lähellä asutusta ja bussilinjoja. 7 Atsaleapuistoon rakennetaan kesällä kulkureitit Kaupunki jatkaa puistojen uudistustyötä. Kesän loppuun mennessä kuusi puistoa on saanut uuden ilmeen. Onko sinulla ideoita siitä, miten puistot olisivat viihtyisiä myös talvella? Voit antaa vinkkisi Riihimäen kaupungin palautepalvelun kautta palaute.riihimaki.fi/ eFeedback. 15 minuutin kaupunki tarkoit­ taa kaupunkia, jossa kaikki ihmisen arjelle tärkeä on saavutettavissa joko kävellen tai pyörällä 15 minuutissa. ja tekee hiihtämisestä varmasti raskasta, kertoo riihi­ mäkeläinen erä- ja luonto-opas Pekka Poutiainen. – Ihmisen on pakko päästä ulos. Fakta on, että kun luonnonhelmassa kuuntelee ja katselee, kesällä vihreyttä ihmettelee, syksyllä ruskaa ja tal­ vella valkoisuutta, niin kyllähän siinä hermo lepää, Poutiainen sanoo. Luonnon terveyttä edistävät vaikutukset ovat kiistattomat ja siksi luonnon tulisi olla kaikkien saavutettavissa. – Bussilinja voisi vaikkapa viikonloppuisin kulkea kaikki ulkoilualueet läpi – Hatlamminsuon, Vahteriston, Riuttan ja Käräjäkosken, Poutiainen ehdottaa. Saavutettavuus on huomioitu myös Riihimäen uusilla omakotitaloalueilla. Metsäkorven alue si­ jaitsee lähellä Hausjärven rajaa ja sinne on matkaa kaupungin keskustasta noin kolmisen kilometriä. Alueelle pääsee helposti niin autolla, bussilla kuin kevyen liikenteen väylää pitkin. Alueella on vielä myynnissä ja vuokrattavana noin 30 omakotitalo­ tonttia sekä noin 600 m2 kokoisia minitontteja. – Meille tulee paljon kyselyitä isompien kau­ punkien suunnalta. Niiden asukkaille kolmen kilometrin matka keskustan ja omakotitaloalueen välillä tuntuu todella lyhyeltä, kertoo Riihimäen kaupungin maankäyttövalmistelija Ulla Peppanen. Vartti. Se on aika, jonka pyörämatka keskustas­ ta Metsäkorpeen suurin piirtein vie. Kati Ala-Ilomäki Kestävä kehitys on läsnä Riihimäellä Riihimäellä pyöri tammikuusta 2020 saman vuoden elokuuhun Kestävä Elämä riihimäkeläisille eli KERI-hanke. Hankkeen tavoitteena oli luoda yhteisöllisyyttä ja tuo­ da kestävän kehityksen mukaiset palvelut yhteen, jotta kaupunkilaisten olisi helpom­ pi tehdä kestäviä valintoja. KERI-hankkeen seuraajana kaupungissa toimii KERI-verkosto. Verkosto jatkaa hankkeen työtä seurojen, yhdistysten ja kaupunkilaisten parissa. – Kevään kokoontumisrajoitusten vuoksi emme ole päässeet suunnittelemaan toimin­ taa, mutta tämä toivottavasti helpottuu syk­ syllä ja tapaamisiin on mahdollisuus, kertoo Riihimäen kaupungin ympäristöasiantuntija Jenni Takala. Lisää tietoa KERI-toiminnasta saa tilaamalla uutiskirjeen sähköpostiosoitteesta jenni.takala@riihimaki.fi tai Riihimäen kaupungin resurssi­viisautta käsitteleviltä verkkosivuilta. Riihimäen Perhospuistoa ja Atsaleapuistoa uudistetaan tämän vuoden aikana. Kunnostustyöt alkavat molem­ missa puistoissa loppukesällä. Atsaleapuisto sijaitsee Vahteriston luonnonsuojelualueella ja se toimii atsalea­ lajien koekenttänä. Puistoon tehdään muun muassa es­ teetön pitkospuureitti ja perinteinen pitkospuureitti sekä maisematorni. Alue houkuttelee kävijöitä kauneudellaan erityisesti keväällä, kun atsaleat kukkivat. ”Pitkospuureitit parantavat alueen käyttömahdolli­ suuksia, mutta ne suojaavat myös pintajuurisia atsaleoi­ ta tallautumisesta johtuvilta vaurioilta”, Riihimäen vs. kaupunginpuutarhuri Päivi Sundman kertoo. Perhospuistosta uusitaan lasten leikkialueen lisäksi kasvillisuutta ja puistoon tulee uusia perhosista kertovia infotauluja. Kasvilajivalinnoissa korostuvat luonnonmo­ nimuotoisuus sekä perhosystävällisyys. Siksi luonnon­ mukaiseen puisto-osaan jätetään myös nokkosia, joista perhoset pitävät erityisen paljon. ”Nokkonen on todella tärkeä perhoskasvi, mutta se on myös espanjansiruetanan herkkua. Siksi esimerkiksi omaan pihaan kannattaa jättää hieman nokkosia, jotta pihan koristekasvit säästyvät etanavaurioilta. Nokkosen luokse kerääntyneet etanat on myös helppo siivota pois yhdestä paikasta”, Sundman vinkkaa. Riihimäen kaupunki on viime vuosien aikana uudistanut Jukka Jalosen puiston, Luokkipuiston eli Riihikivenpuiston, Kirjastonpuiston ja Lounaspuiston. Uudistustöissä puistoista on tehty entistä käyttäjäystä­ vällisempiä – esimerkiksi Lounaspuistossa on nyt peli- ja oleskelualue, joka yhdistyy sujuvasti Kirjastonpuistoon. Marke Harkas Istockphoto

8 Koti & Kaupunki 1 • 2021 Kuva: Antti Yrjölä 10 vinkkiä lähiliikun Riihimäellä on loistavat ulkoilu- ja urheilumaastot, joissa voi virkistäytyä ja kohentaa kuntoaan ­vuoden ympäri. Kokosimme karttaan kaupungin suosituimmat kohteet, joista löydät omasi halusit sitten ratsastaa, skeitata, hiihtää tai ihan vain käydä lenkillä. 1 1. Sammalistonsuo Sammalistonsuo raivattiin 1900-luvun alkutai­ paleella Riihimäen vankilan viljelysmaaksi ja eläinten laidunmaaksi. 1980-luvulla alue tuli Vapon omistukseen, jolla on ollut alueella siitä lähtien turvetuotantoa. Sammalistonsuo on kuitenkin myös lintujen – ja lintuharrastajien keidas. Sammalistonsuolla toimii myös Sam­ maliston talli, jossa on ratsastuskoulu, oriase­ ma sekä kilparatsastusvalmennusta. Lue lisää ­Sammalistonsuosta tämän lehden sivuilta 4–5. 5 2. Riuttan ulkoilualue Riutta toimi pienenä laskettelukeskuksena aina vuoteen 2015 saakka. Sen jälkeen hiihtohissit pysähtyivät, mutta alue on jatkanut kehittymis­ tään. Riuttassa on luontopolkuja, hiihtolatuja ja 18-väyläinen frisbeegolf-rata. Lisäksi alueella voi harrastaa maastopyöräilyä sekä suunnis­ taa niin perinteisesti kuin MOBO-sovelluksen avulla. Oman kuntonsa voi haastaa myös kuntoportaissa, joissa on 141 askelmaa. Talvisin alue on pulkkailijoiden ja hiihtäjien suosiossa. 3. Sakon kenttä 4 8 2 Hirsimäen kenttä kulkee riihimäkeläisten suus­ sa nimellä Sakon kenttä. Kenttä on aivan taval­ linen kivituhkapintainen urheilukenttä Sakon tehtaiden takana pienen metsikön kupeessa, jossa kuulantyöntörinkikin alkaa olla kulunut. Mutta juuri tämän vuoksi se on yksi kaupun­ gin rauhallisimpia paikkoja vaikkapa juoksut­ reenille tai jalkapallolle. Talvisin kentällä voi luistella ja kaukalossa pelata jääkiekkoa. 4. Keskusurheilupuisto Riihimäen keskusurheilupuisto on jopa kan­ sainvälisesti mielenkiintoinen arkkitehtuuri­ nen kohde. Urheilupuiston yleissuunnitelman laati arkkitehti Yrjö Lindgren vuonna 1950. Alue muodostaa harmonisen kokonaisuuden urheilu- ja jalkapallokenttien sekä urheiluta­ lon, uimalan ja maauimalan kera. Lyhyt, mutta mäkinen, pururata on kaupunkilenkkeilijöiden suosikkikohde ja tennistäkin pääsee pelaa­ maan useammalla kentällä. Urheilutalossa on keilahalli. 3 Polkien metsään Maastopyöräily sopii kaikenikäisille ja Riihimäellä on harrastukseen loistavat mahdollisuudet. – Alle 40 000 asukkaan kaupunkien joukossa Riihimäki on yksi Suomen vilkkaimmista maastopyöräilykunnista, sanoo harrastusseura Riihiladun maastopyöräilijä Ari Peltopuro. Vilkkaaksi Riihimäen tekee loistavat maastot ja aktiiviset harrastajat. Riihilatu järjestää kaksi ohjattua pyörälenkkiä viikossa kesäaikaan ja maastopyöräilytapahtumia. Pyöräilijöiden ikäjakauma lenkeillä on leveä; nuorimmat pyöräilijät ovat olleet 5-vuotiaita ja vanhimmat lähellä 70 vuotta. – Maastopyöräily sopii kaikille, jotka hallitsevat pyörää epätasaisella alustalla. Jos omaa pyörää ei ole, voi pyörän lainata pyörävuokraamosta ja Riihiladullakin on muutama lai-

Riihimäen kaupungin asukaslehti Kolumni ntaan 5. Varuskunta Riihimäen varuskunnan alueella sijaitsee reilun viiden kilometrin mittainen kuntorata. Koska kuntorata on luotu varusmiesten käyttöön, on siinä vaativia nousuja ja laskuja. Talvisin ra­ dalla on hiihtolatu suksijoille niin perinteisellä kuin vapaalla tyylillä. Riihimäen varuskuntaalue itsessään on historiallisesti merkittävä alue ja kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäris­ töihin. 6. Hatlamminsuo 6 Hatlamminsuo on luonnonsuojelualue, jolla on kaikkiaan 40 eri suotyyppiä. Alue on Riihimä­ en ehdottomasti suosituimpia retki- ja luon­ tokohteita. Suoalueeseen on helppo tutustua vaikkapa lastenkin kanssa pitkospuita pitkin. Hatlamminsuo yhdistyy Hatlamminmäkeen, jossa on edelleen näkyvillä 10 000 vuotta vanha Yoldianmeren ranta. Retkeilijöiden on syytä tietää, että Hatlamminmäellä on iso kyykanta. Talvisin alueella on hiihtolatu. 7. Käräjäkoski 7 Käräjäkoski sijaitsee Riihimäen itälaidalla. Kä­ räjäkoski on Vantaanjokea, joka alkaa Haus­ järveltä ja virtaa Riihimäen läpi. Käräjäkosken luontopolku on reilun kilometrin pituinen ja kesällä alueella voi myös kalastaa taimenta, jota joessa on niin istutettuna kuin villinäkin. Osa polusta soveltuu myös liikuntarajoitteiselle sekä kulkuun lastenvaunujen kanssa. Luontopolun varrella on opastauluja, jotka auttavat retkeilijää ymmärtämään paremmin alueen luontoa. 8. Peltosaaren liikuntapuisto Peltosaaren liikuntapuisto on keskusurheilupuis­ ton ohella kaupungin ykköspaikka liikkua. Alu­ eella on urheilukenttä, jäähallit, jousiampuma­ rata, harjoitusjalkapallokentät ja pesäpallokenttä. Lähistöllä on myös useita yksityisiä urheilutoi­ mijoita. Jäähallien kupeessa sijaitsee kaupungin betonirakenteinen skeittiparkki. Lasten kanssa kannattaa poiketa myös Peltosaaren kerrostalo­ alueelle, jossa lapsille useita leikkipaikkoja sekä oma miniurheilukenttä ja koripallokenttä sekä talvella luistelukenttä. 9 napyörä, Peltopuro kertoo. Maastopyöräilyreittejä Riihimäen ympäristöstä löytyy satoja kilometrejä. – Tarkoitus on rakentaa merkattuja reittejä Riuttaan, merkkaamattomia reittejä löytyy esimerkiksi Suonummelta, ABC:n lähistöllä Kirjauksesta ja Hatlamminsuon ympäristöstä. Oikeastaan ainut alue, johon pyöräily ei sovi, on Nevan alue. u Lisää infoa maastopyöräilystä Riihimäellä saa 9. Vahteristo Vahteriston luonnonsuojelualue sijaitsee parin ki­ lometrin päässä Riihimäen keskustasta. ­Alueella on useita luontopolkuja ja hyvät lenkkeilymaas­ tot sekä tietysti Helsingin yliopiston ja Riihimäen kaupungin yhteistyöprojekti atsaleapuisto, jossa kesäkuun alkupuolella noin 200 atsaleaa puhkeaa kukkaan. Talvisin Vahteristossa on hiihtoladut niin perinteiselle kuin vapaallekin tyylille. Latuja pitkin voi hiihdellä aina Hyvinkäälle saakka. osoitteesta www.riihilatu.fi. Houkutteleva kaupunki Riihimäen sijainti ja kulkuyhteydet ovat Suo­ men parhaat, etäisyydet ovat lyhyet, palvelut ovat lähel­ lä, arki on sujuvaa ja luonto aukeaa jo aivan kaupungin ytimestä. Nämä tekijät antavat mahdollisuuden viihtyi­ sän ja houkuttelevan kaupungin rakentamiseen. Mutta ne eivät yksin riitä. Tarvitaan myös elämän sisältöä, työtä, sosiaalisia suhteita, tapahtumia ja yhteenkuulu­ vuuden tunnetta. Ihmiset tekevät kaupungin, mutta kaupunkiorgani­ saation tehtävänä on luoda puitteet viihtyisälle elämälle. Puitteita luodaan positiivisella ja avoimella ilmapiirillä ja myös julkisilla palveluilla ja investoinneilla. Palveluiden tuottaminen rahoitetaan kaupunkilaisten maksamilla veroilla. Siksi on tärkeää, että raha käytetään mahdolli­ simman viisaasti ja demokraattisesti. Väestön ikääntyminen ja lasten, nuorten ja työikäis­ ten väheneminen ovat tosiasioita ja niihin pitää reagoida. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tarve pienenee ja sosiaali- ja terveystoimen sekä vanhuspalveluiden tarve kasvaa. Palvelut pitää järjestää tehokkaasti ja samalla in­ himillisesti. Hyvässä kaupunkisuunnittelussa tehokkuus ja inhimillisyys kulkevat käsi kädessä. Kun tärkeät peruspalvelut tuotetaan tehokkaasti, jää rahaa vetovoimapalveluihin eli erilaisiin vapaa-aika­ palveluihin, museoihin, teatteriin ja liikunta- ja luonto­ paikkojen hoitoon. Riihimäellä on vilkas kulttuuri- ja liikuntaelämä ja sitä pitää vaalia. Liikuntapaikat, kuten maauimala ja uimahalli vaativat mittavia korjausinves­ tointeja. Katujen, puistojen ja ympäristön kunnostukseen tarvitaan rahaa myös. Riihimäki haluaa kehittyä ja se vaatii investointeja maanhankintaan, kunnallistekniikkaan ja rakennuk­ siin. Nykyisiä ja uusia asukkaita tarvitaan keskustaan, aseman seudulle sekä vanhoille asuinalueille ja niiden läheisyyteen. Samoin tarvitaan työpaikkoja, uusia yrittä­ jiä ja yritystontteja. Houkutteleva kaupunki pitää asukkaat ja yrittä­ jät kaupungissa ja maine kiirii heidän kauttaan uusille tulijoille. Siksi on tärkeää, että asukkaat tuntevat kaupungin omakseen. Hyvän elämän kaupungissa on uutta ja vanhaa, paljon tapahtumia, asioita tehdään yhdessä, eri­ laisia mielipiteitä arvostetaan ja kaupunkilaisia kuunnellaan aidosti. Tällainen kaupunki ei synny hetkessä ja se vaatii luottamusta. Luottamus syntyy avoimuudesta ja tun­ teesta, että on mah­ dollisuus vaikuttaa. Luottamuksen rakenta­ misessa tarvitaan meitä kaikkia. Riihimäellä on kaikki eväät hyvän asu­ misen ja elämisen ym­ päristöksi. Löydetään positiivisuus, kääritään hihat ja ryhdytään yhdessä hommiin! Jere Penttilä Kati Ala-Ilomäki 9 Kaupunginjohtaja

10 Koti & Kaupunki 1 • 2021 Riihimäen messut Erämessuille saapuu tuhansia messuvieraita viihtymään laadukkaan erä- ja luontoaiheisen messuohjelman parissa. Erämessut laajenee ensi kertaa myös nettiin Ensi vuonna viisikymppisiään juhliva Erämessut on kehittynyt miesten messuista koko perheen laadukkaaksi tapahtumaksi. Riihimäen Erämessuilla paneudutaan elokuussa pyöräilyyn, kun messuvierailla on mahdollisuus päästä koeajamaan erilaisia pyöriä suurikokoisella testialueel­ la. Pelkkää fillarointia ei kuitenkaan ole tulossa, sillä Erämessut esittelevät asiantuntevasti ja monipuolisesti tuttuja teemojaan: metsästystä, kalastusta vaeltamista, retkeilyä ja muuta luonnossa liikkumista. – Messualueella on 2500 neliön testialue, jossa voi ajaa muun muassa maasto- ja läskipyörillä. Järjestämme myös paljon muuta pyöräilyyn liittyvää messuohjelmaa, Riihimäen Messut Oy:n toimitusjohtaja Ninni Manninen kertoo. Erämessut järjestetään ensimmäistä kertaa hybri­ dimessuina, mikä tarkoittaa sitä, että messuohjelmaa on myös virtuaalisesti. Näin messuohjelma on entistä monipuolisempi ja messuvieras voi täydentää messu­ käyntiään verkko-ohjelmilla. Virtuaalista messuohjel­ maa esitetään sekä tallennettuna että suoratoistona ja se sisältyy tapahtumapääsylipun hintaan. Jos messuvieras osallistuu vain Erämessujen verkko-ohjelmiin, messulip­ pu maksaa viisi euroa. – Näytteilleasettajat ovat olleet tästä mahdollisuu­ desta innoissaan, sillä esimerkiksi paneelikeskusteluja voidaan nyt esittää myös netissä. Nettiohjelmissa yleisöl­ lä on mahdollisuus esittää kysymyksiä samaan tapaan kuin livetapahtumissa ja chat tarjoaa mahdollisuuden keskusteluun. Elokuun messuilla korostetaan vastuullisuutta, joka tuodaan esiin kaikissa messuohjelmissa. Erämessut halu­ avat lisätä luonnonsuojelua ja luonnon kunnioittamista. – Luonnossa voi harrastaa, kuten metsästää, kalas­ taa ja retkeillä, vastuullisesti sekä ekologisesti. Luonnon kunnioittamista on ajateltava yhä enemmän, sillä ilman luontoa meillä ei ole mahdollisuutta luontoharrastuksiin, Manninen muistuttaa. Koronapandemia siirsi tämän vuoden messut alku­ kesästä elokuulle. Pandemia vaikuttaa todennäköisesti myös elokuun tapahtumaan ja messujärjestäjät varautu­ vat noudattamaan viranomaisten antamia turvallisuus­ määräyksiä. – Suurin osa messuohjelmasta järjestetään ulkona isolla alueella, mikä on hyvä asia erityisesti silloin, kun kyse on koronasta. Sisätiloissa pystymme porrastamaan kävijöiden määrää. Manninen suosittelee messuvierailua myös niille, jotka eivät ole kiinnostuneita luonnossa liikkumisesta ja pelkkä ajatus retkeilystä tuntuu vieraalta. – Messuvieraan ei tarvitse olla eräjorma, sillä Erä­ messut ovat mukava kesätapahtuma. Monipuolisessa messuohjelmassa on paljon sellaista, joka linkittyy myös muuhun kuin erä- ja luontoaiheisiin, kuten ruoka-aiheet ja koiraharrastus. Messuilta voi löytää vaikka uuden har­ rastuksen, hän vinkkaa. Erämessuilla vierailee noin 40 000 messukävijää ja heille tarjoutuu samalla samalla hyvä mahdollisuus tutustua Riihimäkeen ja sen palveluihin. Manninen Suomalaiset löysivät retkeilyn erityisesti koronapandemian aikana. suosittelee vierailemaan Riihimäellä esimerkiksi Suomen lasimuseossa, Suomen Metsästysmuseossa ja Riihimäen taidemuseossa sekä paikallisissa tehtaanmyymälöissä. Messukävijöitä ilahduttanee tieto siitä, että Erämes­ sut järjestetään Riihimäellä myös vuonna 2022. Silloin järjestetään juhlaerämessut, sillä tapahtuma täyttää hui­ keat 50 vuotta. Juhlamessujen suunnittelu on jo käyn­ nissä ja täyteen vauhtiinsa se pääsee, kun tämän vuoden elokuun messutapahtuma on ohi. – Vuosien aikana Erämessut ovat muuttuneet mies­ ten messuista koko perheen laadukkaaksi tapahtumaksi. Nykyisin messukävijöistä noin 40 prosenttia on naisia. Suomalaiset löysivät retkeilyn erityisesti koronapande­ mian aikana, mikä on erittäin hyvä asia luontoalalle ja lähimatkailulle, Ninni Manninen kertoo. Marke Harkas u Erämessut järjestetään Riihimäellä 5.–8. elokuuta. Messualue on avoinna to–pe klo 10–18 ja su klo 10–17.

Riihimäen kaupungin asukaslehti Riihimäen kesässä on paljon tekemistä kaikille Riihimäen puistoissa ja toreilla soi kesän aikana, kun Riihimäen työväenyhdistyksen soitto­ kunta järjestää ulkoilmakonserttien sarjan. Puistoja torikonserttien sarja ideoitiin Riihimäen vuoden 2020 osallistuvassa budjetoinnissa ja kaupunkilaiset äänestivät idean toteutukseen. Koko perheelle so­ veltuvia konsertteja kuullaan kaikkiaan viisi. Kesä ei olisi mitään ilman teatteria Allinnan montussa ja sitä siellä nähdään heinäkuun alusta lähtien, jolloin Riihimäen nuorisoteatterin Yökyö­ pelit-näytelmän esitykset alkavat. Yökyöpeleitä ei nukuta ja heillä on talossaan ongelma: tavaroita katoaa ja niitä syödään, mutta pääepäilty Päätäi Väätäinen kieltää kaiken. Leikin logiikalla soljuvan näytelmän ohjaa Jatta Stepanoff Harakkamäki. Myös Riihimäen museot ovat kesällä avoi­ mena tuttuun tapaan. Esimerkiksi Suomen Met­ sästysmuseo esittelee näyttelyssään satavuotiaan Sakon tarinaa. Nykyinen Sako perustettiin vuonna 1921 Suojeluskuntain Ase- ja Konepajaksi. Kuuden vuoden kuluttua perustamisestaan yritys muutti Riihimäelle, jossa se toimii edelleen. Alkuvuosiensa aikana yritys kunnosti vanhoja venäläisiä sotilas­ kivääreitä käyttökuntoon, mutta omien asemallien valmistus alkoi jo pian. Jo talvisodan luottotyökalu­ na toimi Pystykorva eli Sakon valmistama kivääri­ malli m/28. Nykyisin Sako on kansainvälisesti menestyvä tarkkuus- ja metsästysasevalmistaja, jonka omistaa Beretta-konserni. Metsästysmuseon näyttely on toteutettu yhteistyössä Sakon kanssa. Koronapandemian vaikuttaa ratkaisevas­ ti Riihimäen muihin kesätapahtumiin ja niiden toteutukseen. Esimerkiksi Riihimäen Kesäkonsertit järjestetään loppukesällä, mikäli koronarajoitukset mahdollistavat ne. 40-vuotista taivaltaan juhliva Riihimäen Kesäkonsertit hyödyntää tämän vuoden ohjelmistossaan vuodelle 2020 suunniteltua kon­ serttiohjelmaa, joka jouduttiin perumaan korona­ pandemian vuoksi. Marke Harkas Lasimatkalla käydään muun muassa lasimuseossa. Lähde pakettimatkalle Riihimäelle Valmismatkat räätälöidään asiakasryhmän mukaan. Riihimäki sopii lähimatkailukohteeksi myös omatoimisille vierailijoille. Esimerkiksi lasiteemaisella pakettimatkalla kuljetaan tutustumaan Suomen lasimuseoon, hytti­ kortteliin ja Mafka&Alakosken sekä Lasismin lasi­ studioille. Matka alkaa opastetulla kiertoajelulla ja se jatkuu opastetulla kierroksella lasimuseoon. Sen jälkeen suunnataan kävelyretkelle hyttikortteliin ja Ota Riksu haltuun karttapalvelussa Riihimäen kaupungin verkkosivujen karttapal­ velussa voi tarkastella Riihimäkeä monipuolisesti. Kar­ toilta löytyy runsaasti erilaisia kohteita, kuten hiihtola­ dut, kuntopolut, liikuntapaikat, leikkipuistot ja vaikkapa etanaroskisten sijainnit. Samassa paikassa voi tarkastella myös asemakaava­ hankkeita ja kunnallistekniikan kohteita. Karttapalve­ luun on lisätty myös Riihimäen rakennetut kulttuuriym­ päristöt -selvityksen kohteet. Palvelu toimii osoitteessa kartta.riihimaki.fi. Sivun vasemmasta reunasta voit valita taustakartaksi ilmaku­ van, opaskartan tai maastokartan. Karttataso-symbolista valitaan taustakartan päälle ne kohteet, jota haluaa katsella. Aineistoja voi myös asetella päällekkäin ja kart­ tanäkymiä voi tallentaa, jakaa sekä tulostaa. Senioripuistoilussa nautitaan yhdessä olemisesta Talvitauon jälkeen alkanut Senioripuistoilu ­tarjoaa taas turvallisia kohtaamisia seniori-ikäisille Rii­ himäen puistoissa. Riihimäen kaupungin järjestämässä Senioripuistoiluissa nautitaan yhdessä mukavasta ohjel­ masta ja kahvitellaan samalla. Maksuton toiminta tukee ikääntyneiden toimintakykyä ja edistää yhteisöllisyyttä. Senioripuistoilu aloitettiin Riihimäellä vuonna 2020, kun monet ikääntyneiden päivätoiminnat taukosivat koronan vuoksi. Riihimäkeläiset seniorit ottivat puistoi­ lun nopeasti omakseen ja puistotuokioissa oli runsaasti osallistujia aina myöhäiseen syksyyn asti. Toiminnassa on mukana myös vapaaehtoisia puistokummeja, jotka auttavat tukea tarvitsevia senioreja ja toimivat esimer­ kiksi saattaja-apuna. Lisätietoa Senioripuistoilusta saa muun muassa Riihimäen kaupungin verkkosivuilta sekä Facebookin Rakas Seniori Riksu -sivulta. ​ Jenniina Nummela Enää ei tarvitse lähteä pakettimatkalle etelän aurinkoon, sillä matkan voi tehdä Riihimäelle. Tapah­ tuma- ja kulttuurikaupunki Riihimäkeen on mah­ dollista tutustua erilaisilla matkailupaketeilla, jotka kuljettavat vieraansa vaikkapa taide-elämysten pariin. – Matkailupaketit on suunnattu ryhmille ja niitä voidaan räätälöidä tarpeiden mukaan. Olemme kuitenkin koostaneet jo valmiiksi erilaisia vaihtoeh­ toja matkailupaketeista, Riihimäen Tilat ja Kehitys oy:n yhteyspäällikkö Reima Ojanen kertoo. 11 Vaikuta ja vastaa kyselyyn asukaslehdestä Riihimäki kannustaa vierailijoita myös omatoi­ mimatkailuun. Kaupungissa vierailevan on helppo käväistä itsenäisesti vaikkapa katsomassa kaupun­ gin nähtävyyksiä sekä shoppailureissulla paikallisis­ sa tehtaanmyymälöissä. Riihimäeltä löytyvät muun muassa Flow Cosmeticsin, Joutsen Oy:n ja Melaja Oy:n tehtaanmyymälät, Havin ja Iittalan Outletit sekä Ullan Pakarin leipomomyymälä. Riihimäen matkailumahdollisuuksista saa lisätietoa Riihimäen kaupungin nettisivuilta sekä Riihimäen museoista. Mitä haluaisit lukea Riihimäen kaupungin julkaise­ masta Koti&Kaupunki-asukaslehdestä? Onko lehti tar­ peellinen vai tarpeeton? Voit kertoa sen ja muita lehden sisältöä koskevia arvioitasi lukijakyselyssä, johon pääsee vastamaan Riihimäen kaupungin verkkosivuilla, www.riihimaki.fi. Lehden sisältöjä koskeva kysely avataan 19. toukokuu­ ta ja vastausaikaa on 6. kesäkuuta asti. Kyselyyn voi vastata avustetusti Riihimäen kirjastossa ja vapaaehtoistyökeskus Virsussa. Kyselyyn vastanneiden ja yhteystietonsa jättänei­ den kesken arvotaan kolme 20 euron lahjakorttia kahvila Pompotiin. Yhteystietoja ei yhdistetä vastauksiin. Riihimäen kaupungin Koti&Kaupunki-asukaslehti on julkinen tiedote, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Lehti jaetaan jokaiseen talouteen Riihimäellä. Lisäksi leh­ teä voi lukea sähköisenä versiona Riihimäen kaupungin verkkosivuilla. Marke Harkas Marke Harkas samalla kuljetaan vierailemaan lasistudioihin, joissa voi tehdä ostoksia sekä kokeilla lasinpuhallusta. Valmismatkoja on tarjolla myös esimerkiksi taiteen ja kulttuurin sekä metsästyksen ystäville.

12 Koti & Kaupunki 1 • 2021 Kuvat: Jenniina Nummela Kaupunkipyörät rullasivat 7000 matkaa Kaupunkipyörät ovat käytännöllinen tapa liikkua niin paikallisille kuin vierailijoillekin. Tero Nuora on innokas kaupunkipyörien puoles­ tapuhuja. Hän tykkää viilettää niillä pitkin kotikaupun­ kinsa Riihimäen katuja yhtä hyvin kuin tutustua uusiin paikkoihin reissussa. – Kaupunkipyörällä tutustumisen arvoisia kohteita Riihimäellä ovat muun muassa Suomen Lasimuseo, hyt­ tikortteli, Käräjäkoski ja varuskunta-alueen kasarmit. Ne ovat helposti saavutettavissa yksin, kaksin tai yhdessä perheen kanssa. Kannustankin jokaista kuntalaista teke­ mään kesässä edes yhden pyöräretken, Nuora sanoo. Muutama vuosi sitten hän oli matkalla Barcelonassa ja siellä kaupunkipyörällä pääsi sellaisiinkin paikkoihin, joihin ei metrolla eksyisi eikä kävellen jaksaisi. – Tunnissa kävelee noin viisi kilometriä. Pyörällä tuplaa kuljetun matkan määrän, näkee ja kokee enem­ män ja matkan varrella voi pysähdelläkin, Nuora kertoo. – Ja sama idea toimii täällä kuin reissussa. Voit lähteä kotiovelta, kokea luontoa, ihailla illalla auringonlaskua ja nähdä vaikkapa sateenkaaren samalla kun liikut pai­ kasta toiseen, hän jatkaa. Riihimäelle kaupunkipyörät tulivat keväällä 2020 ja kokeilu on kaksivuotinen. Kaupunkipyörät toimivat sovelluksen avulla, ja sovellus on sama Donkey Repub­ licin appi, joka pyörittää myös Barcelonan kaupunki­ pyöriä. Donkey Republic on tanskalainen firma, jonka toiminnoista Suomessa vastaa KaaKau Oy. Riihimäen ja Barcelonan lisäksi sama sovellus käy myös esimerkiksi Hyvinkäällä ja kaikkiaan kymmenessä muussa suoma­ laisessa ja eurooppalaisessa kaupungissa. Riihimäellä on noin sata kilometriä pyöräily- ja jalankulkuväyliä ja kaupungin tavoitteena on laajentaa näiden väylien verkostoa. Viime vuonna tehdyn tutki­ muksen mukaan noin 28 prosenttia kaikista Riihimäellä tehdyistä matkoista tehdään joko kävellen tai pyörällä. Pyöräilymatkan keskipituus kaupungissa on 2,8 kilomet­ riä. Vuonna 2020 kaupunkipyörillä taitettiin Riihimäellä 7 000 matkaa. Arkipyöräily onkin monella tapaa hyvä tapa. – Työelämä on nykyään tosi hektistä ja oikeastaan alalla kuin alalla tosi aikataulutettua. Kun pyöräilee, sillä on monia terveysvaikutuksia ja se auttaa nollaamaan ajatukset töistä, Nuora sanoo. Samasta asiasta puhuu myös KaaKaun toimitusjohta­ ja Aleksanteri Repo. – Pyöräily on edukas, terveellinen ja ekologinen tapa liikkua ja se on kaikkien ihmisten tavoitettavissa tulo­ luokasta riippumatta, hän sanoo. – Kaupunkipyörissä keskeinen ajatus on se, että kau­ punkilaisen ei tarvitse omistaa kaikkea itse vaan palve­ Pyörien keskimääräinen vuokrausaika oli 47 minuuttia! Kun pyöräilee, sillä on monia terveys­ vaikutuksia ja se auttaa nollaamaan ajatukset töistä. lua voi vuokrata. Siinä on mukana yhteisöllisyyden elementti: pidetään yhdessä huolta näistä pyöristä, Repo kertoo. Riihimäellä kaupunkipyöriä on käytössä 60 kappaletta ja kaupunkipyörätelineitä on Vahteristos­ ta kaupungin Varikolle ja Citymarket Merkokseen saakka. Pyörät tunnistaa oranssista väristä. –Lisäksi hyvään kaupunkipyörään kuuluu kun­ non tarakka, johon saa laitettua kassin, Nuora sanoo. Kaupunkipyörät ovat Riihimäellä osa EU-rahoit­ teista Fiksu Assa -hanketta. Hankkeessa pyritään rakentamaan rautatieasemien seuduista houkutte­ levia yrityksille ja viihtyisiä ihmisille. Riihimäellä asemanseudun kehittäminen on kaupungin kärki­ hanke. Osatavoitteena on myös kehittää kestävän kehityksen mukaisia liikkumistapoja, joten kaupun­ kipyöräily sopii hetkeen hyvin. Riihimäelle saapuva matkailija voi napata rautatieasemalta kaupunki­ pyörän ja vierailla kohteissa keskustan ulkopuolella. Normaaliaikana riihimäkeläisistä työikäisistä noin puolet käy töissä muualla kuin kotikaupungissaan, ja heistä merkittävä pendelöi junalla. Kaupunkipyö­ rä voi tarjota näppärän keinon siirtymiin kodin ja juna-aseman välillä. Maailmalla kaupunkipyörät ovatkin jo iso ilmiö. – Teknologia on edennyt siihen pisteeseen, että se mahdollistaa pyörien käyttöönoton mobiilisovel­ luksella. Kaupunkipyörät ovat osa modernia ja eko­ logista kaupunkia, Aleksanteri Repo sanoo. Kati Ala-Ilomäki Kuvan päällä olevat tiedot kaupunkipyöristä ovat vuodelta 2020. Kaupunkipyöräilyn suosio perustuu ajatukseen, että kaikkea ei tarvitse omistaa vaan pyöränkin voi vuokrata. Tero Nuora on ahkera kaupunkipyörien käyttäjä.

Riihimäen kaupungin asukaslehti Kolumni Suosituin kaupunkipyöräasema oli Rautatieasema Länsi! 13 Ilmiö nimeltä luonto Kaupunkipyöriä on yhteensä 60 kpl! Kaupunkipyörän pikaohje 1. Lataa älylaitteeseesi Donkey Republic -sovellus. 2. Rekisteröidy lisäämällä sähköposti, puhelinnumero ja maksukortin tiedot. 3. Paikallista kartalta pysäkki ja pyörä. Voit välittömästi kertavuokrata pyörän. 4. Kun olet pyörän luona, avaa lukko sovelluksella. 5. Nauti polkemisesta kaupungissa! Huom: Pyöriä voi kertavuokrauksen lisäksi vuokrata kuukausi- tai kausijäsenyydellä. Koko kausi maksaa vain 35 euroa. Käyttöohjeet löytyvät Riihimäen kaupungin kaupunki- ”En viihdy paikoissa, joissa puut eivät ole suorassa rivissä”, Tuomas Enbuske kirjoitti Apu-lehden kolumnissaan muutama vuosi sitten. Silloin samastuin Enbus­ ken ajatukseen täysin. Olin muuttanut Helsingin Sör­ näisistä Riihimäelle ja olin tyypillinen paluumuuttaja: Viih­ dyin maailmalla, kunnes sain omia lapsia. Kun muutto oli edessä, en halunnut jäädä pakokaasujen ja hälinän keskelle vaan kaipasin lapsuuteni turval­ lisiin maisemiin. Riihimäellä ikävöinkin sitten kaupunkielämää. En osannut iloita luonnonläheisyydestä, jota pieni kaupunki tarjoaa. Nuoruuteni haave oli ollut asua kirjailijana New Yorkissa, mutta nyt olinkin kotiäi­ ti riksulaisessa rivarissa. Yhteistä skenaarioissa oli vain pienet tulot. Pikkuhiljaa huomasin kuitenkin Helsinkiin pen­ delöidessäni, että nautin päästessäni pääkaupun­ gin hulinasta takaisin Riksun rauhaan. Täällä aloin huomata keväisen linnunlaulun, auringon punerta­ van laskun ja leppäkerttujen vaeltelun pihamaam­ me ruohonkorsilla. Minulle on tärkeää, että saan juoda kupposen kahvia omalla minipihallamme ja arvostan valtavasti sitä, että lapseni saavat innostua sateen tuomista puroista hiekkatiellä. Paluu Riihimäelle avasi minulle uuden puolen itsessäni. Sen, jonka maailmassa puiden ei enää tarvitse olla siistissä rivissä. Uskon, että ajatusmaa­ ilmaani on kuitenkin vaikuttanut myös laajempi muutos yhteiskunnassa vallitsevissa asenteissa. Verrattuna vuoteen 1994 jolloin Riihimäeltä lähdin, luonto on nyt muodikasta. Noin puolet maailman ihmisistä asuu kaupun­ geissa eikä kasvulle näy loppua. Jos kaupungissa asuminen joskus kertoi vauraudesta ja siitä, että elä­ mässä onnisti, niin asetelma on kääntymässä. Uutta luksusta ovat tila, turvallisuus, puhdas ilma ja arjen yksinkertaisuus, jota maaseutu ja pikkukaupungit tarjoavat. Luonnon arvoa on nostanut sen hauraus ihmis­ kunnan käsissä. Keskustelu ilmastonmuutoksesta muuttaa käsityksiämme luonnosta, kun takaraivos­ sa kolkuttaa ajatus sen katoavaisuudesta. Luonto on arvossaan myös ruokakaupoissa ja hyvinvoinnin trendeissä. Lähiruokabuumista innostuneena minäkin lainasin kirjastosta jo kirjan, joka opastaa omavaraisuuteen, vaikka pihamaalleni mahtuu tuskin edes porkkanatarha. Parikymmen­ tä vuotta sitten metsästys tuntui brutaaleimmalta mahdolliselta harrastukselta, mutta nyt itsemet­ sästetty peura onkin eettinen valinta. Kuntosalin sähköä kuluttava juoksumatto tekee mieli korvata metsäpolkujuoksulla ja rauhoittumista haetaan yhä useammin luonnossa kuljeskelulla. Ajatuksemme ja uskomuksemme ovat usein isolta osalta tuotosta ajasta, jolla elämme – ja juuri nyt on hyvä hetki Riksun kokoisille kaupungeille, joiden luonnonläheisyys ja tilantuntu ovat yllättäen ylellisyyttä. pyöristä kertovalta verkkosivulta. Kati Ala-Ilomäki

14 Koti & Kaupunki 1 • 2021 Istockphoto Puhdasta vettä Herajoelta Riihimäellä on käytössä neljä toisis­ taan riippumatonta vesilähdettä. Herajoen, Lopen Kormun ja Hausjärven Piirivuoren vedenottamoilta raakavesi johdetaan laitos­ ten käsittelyn kautta Riihimäen verkostoon. Riihimäen verkostoon johdetaan pieniä määriä vettä myös Hyvinkään Veden Hi­ kiän vesilaitokselta. Veden laatua seurataan raakavedestä, laitoksilta lähtevistä vesistä ja verkostossa. Raakaveden ja laitoksilta lähtevän veden niin sanotun käyttötarkkailun näytteenoton hoitaa oma henkilökunta. Verkostoveden näytteenoton hoitaa terveydensuojelu­ viranomainen. Vuonna 2020 käyttötark­ kailunäytteitä otettiin vedenottokaivoista ja laitoksilta lähtevistä vesistä yhteensä 84 kappaletta. Viranomaisvalvontanäytteitä verkostosta otettiin 62. Elokuun lopussa 2020 Parmalan raakavesikaivossa Herajoen vesilaitoksella havaittiin käyttötarkkailussa pieniä pitoi­ suuksia koliformisia bakteereja. Herajoen vesilaitoksen puhdistusprosessi pystyi kuitenkin poistamaan tehokkaasti epäpuh­ taudet verkostoon lähtevästä talousvedes­ tä niin, että kuluttajille toimitettu vesi oli talous­vesiasetusten laatuvaatimusten ja -suositusten mukaista. Kuitenkin, jotta asi­ akkaille jaettavan veden laatu pystyttiin var­ mistamaan kaikissa olosuhteissa ja vedenja­ kelulle aiheutuvat riskit saatiin minimoitua, Veden laatua seurataan raakavedes­ tä, laitoksil­ ta lähtevistä vesistä ja verkostossa. Herajoen vesilaitokselta asiakkaille lähtevään veteen lisättiin terveysvalvonnan päätöksellä 4. syyskuuta alkaen pieni määrä klooria. Kloo­ rauksen seurauksena kaupungin eteläosissa talousveden maku ja haju poikkesivat totutusta, vaikka vesi muuten täyttikin talousvesiasetuk­ sen laatuvaatimukset ja -suositukset. Todennä­ köinen syy maku- ja hajuhaittoihin oli syötettä­ vän kloorin vähäisyys verkoston perällä. Vesilaitokselta lähtevän veden kloorausta jatkettiin 21. lokakuuta saakka, jolloin ter­ veysvalvonta antoi luvan lopettaa laitokselta lähtevän veden kloorauksen ja siirtää klooraus Parmalan kaivolta lähtevään veteen. Tämän muutoksen seurauksena kuluttajien palautteet veden poikkeavasta mausta ja hajusta lop­ puivat. Parmalan kaivon veden kloorauksen lopettamiseen saatiin lupa terveysvalvonnalta 15. marraskuuta. Riihimäen Vesi on pitkäjänteisesti kehittänyt Herajoen vesilaitoksen toimintaa huomioiden Herajoen vesilaitoksen riskialttiin sijainnin muun muassa moottoritien, MT130:n ja Mattilan teollisuusalueen vaikutusalueella. Laitokselle on rakennettu aktiivihiilisuodatus­ yksikkö, joka saataneen käyttöön kuluvana vuonna. Tämän jälkeen kaivo nro 5:n, jonka vedessä esiintyy pieniä määriä torjunta-aineita mutta joka muuten on hyvälaatuista, vedenot­ toa voidaan tarvittaessa kasvattaa. Lisäksi Riuttaan valmistui kesällä 2020 uusi vedenot­ tokaivo. Kaivon vedenlaatua täytyy tarkkailla vuoden ajan, jonka jälkeen päätös siirtoraaka­ vesilinjan rakentamisesta Riuttasta Herajoelle voidaan tehdä. Linjan rakentaminen ajoittuisi vuoteen 2022. Edellä mainituilla toimenpiteillä Herajoen vesilaitoksen laadukas toiminta voi­ daan turvata pitkälle tulevaisuuteen. Riihimäellä tai sen lähialueilla ei ole enää uusia hyödynnettäviä pohjavesialueita lisäveden hankintaa varten, koska potentiaali­ set pohjavesialueet ovat jo alueen vesilaitosten käytössä. Lähimmät potentiaaliset pohjave­ sivarat sijaitsevat Lopen länsiosissa noin 30 kilo­metrin päässä Riihimäeltä. Pelkästään raa­ kavesilinjan rakentaminen sieltä Riihimäelle maksaa arviolta 10–20 miljoonaa euroa. Lisäksi tulevat kaivonpaikkatutkimusten, lupaproses­ sien ja vedenottorakenteiden kustannukset. Riihimäen seudun pohjavesivarantojen tehokasta hyödyntämistä parantaisi alueelli­ sen vesihuolto-organisaation perustaminen Hausjärven ja Lopen vesilaitosten kanssa. Vaihtoehtoisesti Riihimäen Vesi voisi alkaa sopimusperusteisesti operoimaan Hausjärven ja Lopen vesihuoltolaitoksia. Tällöin kaikki kuntien käytössä olevat pohjavesivarannot olisivat kuntien yhteisessä käytössä. Ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että alueelliselle vesihuoltoyhteistyölle ei ole edellytyksiä ja laitokset jatkavat erillisinä omina yksiköinään. Jarmo Rämö Vesihuoltojohtaja

Riihimäen kaupungin asukaslehti 15 Verkostosaneeraukset vuonna 2021 Vuoden 2021 vesihuoltosaneerauksia tehdään Otsolan ja Muuntajankadun alueilla sekä Keskuskadulla. Otsolan alueella saneerataan vanhoja putkia ja rakennetaan hulevesiviemäri. Urakan toteut­ taa RTA-Yhtiöt Oy. Muuntajankadun alueen ja Keskuskadun saneeraukset toteutetaan kaupungin katusanee­ rausten yhteydessä. Muuntajankadun alueel­ la saneerataan vanhoja putkia ja rakennetaan hulevesiviemäri. Työ tehdään kaupungin omana työnä. Keskuskadulla uusitaan ainoastaan vesijohto. Keskuskadun urakka on parhaillaan kilpailutuksessa. Vesihuoltosaneeraukset aiheuttavat aina liikenteen poikkeusjärjestelyjä urakka-alueille ja niiden läheisyydessä. Vesihuoltolinjojen sijainnin ja työturvallisuuden vuoksi alueiden kaduilla on moottoriajoneuvoilla ajo kielletty, mutta tonteille ajo on sallittu. Isommilla urakkaalueilla ajokiellot merkitään aina pätkittäin työn etenemisen mukaan. Riihimäen Veden yhteyshenkilöt sekä ura­ koitsijoiden yhteyshenkilöt urakkakohteittain löytyvät Riihimäen Veden verkkosivuilta koh­ dasta Verkostosaneeraus. www.riihimaenvesi.fi/verkostosaneeraus/ Sekä Otsolan että Muuntajankadun alueella saneerataan vanhoja putkia ja rakennetaan hulevesiviemäri. RIIHIMÄEN VESI KÄYNTIOSOITE ASIAKASPALVELU RAKENTAJAPALVELU LAITOKSET HALLINTO Eteläinen Asemakatu 4, 11130 Riihimäki Avoinna ma–to 8.00–15.00 pe ja aattopäivinä 8.00–14.30 ■ 019 758 4855 ■ riihimaenvesi@riihimaki.fi ■ KVV-laitteet, asennustarkastukset KÄYTTÖPÄÄLLIKKÖ Tiina Oksanen 040 330 4970 VESIHUOLTOJOHTAJA Jarmo Rämö 040 330 4964 Sähköpostiosoitteet muodossa: etunimi.sukunimi@riihimaki.fi VIKAILMOITUKSET 040 330 4967 040 330 4969 virka-aikana virka-ajan jälkeen TARKASTUSTEKNIKKO Jukka Seuranen 040 330 4965 ■ Tonttijohdot, vesimittarit KUNNOSSAPITOPÄÄLLIKKÖ Jukka Salminen 040 330 4967 HALLINTO- JA TALOUSPÄÄLLIKKÖ Susanna Huotari 040 330 4975 ■ Urakoiden valvonta RAKENNUTTAJA Tommi Virtanen 040 330 4963

ELÄMYKSIÄ KOKO PERHEELLE. keskustelua leirinuotiolla. ELÄMYS KAIKKIALLA. messut TÄYNNÄ OHJELMAA. Metsästys, kalastys, retkeily ja luonto. Järjestämme Erämessut tänä vuonna sekä livenä että virtuaalisesti. Koe eräalan huipputapahtuma kanssamme Urheilupuistossa tai seuraa messutapahtumaa vaikkapa eräpolun varrelta! Erämessuilla on tänä kesänä seitsemän ohjelmapistettä. Tarkastelemme tänä vuonna Erämessujen tuttuja teemoja vastuullisuuden näkökulmasta. katso lisää: www.erämessut.fi Tapahtuman juontaa retkeilijä-toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola. #erämessut Metsästys – Kalastus – retkeily – luonto elokuussa KOHTI UUSIA www.erämessut.fi SEIKKAILUJA.