www.ampumaurheiluliitto.fi Suomen Ampumaurheiluliiton jäsenlehti 2/2021 Skeetin maajoukkue on kovatasoinen ja tasaväkinen VIIMEISET OLYMPIAPAIKAT TOKIOON JAOSSA Kooste liittokokouksesta ja liittovaltuustosta → 20–21 IMAS voitti ensimmäisen Vehasen maljan → 22 Urheilija arjessa: Simpeleen Emmi Hyrkäs → 16–17 UA_2_2021.indd 1 25.4.2021 22.46

2 URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 2 A4 Rimfire 1-2021.indd 1 Lapua Urheiluampuja 25.4.2021 22.46 4.3.2021 14.02.23

.02.23 PERUSTETTU 1927 93. vuosikerta. Viisi numeroa/vuosi. ISSN 0789-516X JULKAISIJA Suomen Ampumaurheiluliitto ry PÄÄTOIMITTAJA Lassi Palo, puh. 050 339 0644 lassi.palo@ampumaurheiluliitto.fi OSOITTEENMUUTOKSET Olli Törni, puh. 0400 930 527 olli.torni@ampumaurheiluliitto.fi Tilaushinta 50 euroa/kalenterivuosi. MAINOSTILAN MYYNTI Juha Halminen, puh. 050 592 2722 juha.halminen@kolumbus.fi ULKOASU Rauno Hietanen, Sanatakomo Oy PAINOPAIKKA PunaMusta, Forssa ARTIKKELIVASTUU Jutut edustavat kirjoittajansa henkilökohtaista mielipidettä lukuunottamatta SAL:n virallisia tiedotuksia. TEKSTIN LAINAAMINEN Sallittu julkaisijan luvalla, julkaisija mainiten. Koronan aiheuttamat poikkeusolot ovat jatkuneet KORONAVIRUSEPIDEMIAN jatkuessa jo toista vuotta myös ampumaurheilu on saanut iskuja ja joutunut tekemään isojakin muutoksia toimintaansa. Kilpailuja on peruttu ja siirretty niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Esimerkiksi muutama päivä ennen tämän Urheiluampuja-lehden painoonmenoa tuli tieto, jonka mukaan liikkuvan maalin EM- ja MM-kilpailut jouduttiin siirtämään kesäkuusta myöhempään ajankohtaan, koska Ranskan koronatilanne on niin vakava. Kroatian Osijekissa järjestettävät kiväärin, pistoolin ja haulikon EM-kilpailut olivat vielä kalenterissa, kun tämä lehti meni painoon huhtikuun 26. päivänä. Toivottavasti kisat pystytään järjestämään, vaikka Kroatiankin koronatilanne on ollut huono. Osijekissa jaetaan EM-mitalien lisäksi eurooppalaisten ampujien viimeiset kuusitoista olympiamaapaikkaa Tokioon. AMPUMAURHEILULIITON kokoukset on pidetty koronan takia pääosin etäyhteyksin – niin maaliskuinen liittokokous kuin huhtikuinen liittovaltuuston kokouskin. Samoin koulututuksia ja palavereja pidetään jatkuvasti etäyhteyksin. Ne ovat L A S S I PA LO Ampumaurheiluliiton puheenjohtaja Vesa Nissinen (takana), toiminnanjohtaja Anne Laurila ja palvelusihteeri Olli Törni seurasivat liittokokouksessa ääntenlaskennan etenemistä. vakiinnuttaneet paikkansa viimeksi kuluneen koronavuoden aikana. KORONARAJOITUKSIA kuitenkin puretaan ja rokotteita annetaan. Paluu ”uuteen normaaliin” tapahtuu vähitellen – voi kai sanoa, että vihdoinkin. Toivottavasti ampumaurheilussakin kisakalenteri alkaa normalisoitua eikä kisan nimen perään enää jouduta kirjoittamaan ”peruttu”. Aurinkoista ja osumarikasta kesää! Seuraava Urheiluampuja ilmestyy heinäkuussa. LASSI PALO SUORAMARKKINOINTI Lehden osoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinointiin. SUOMEN AMPUMAURHEILULIITTO RY Osoite: Valimotie 10, 00380 Helsinki Puhelin: 0400 930 527 Faksi: (09) 147 764 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ ampumaurheiluliitto.fi SAL:N HENKILÖKUNTA Toiminnanjohtaja Anne Laurila Taloussihteeri Sanna Hellgren Palvelusihteeri Olli Törni Viestintäpäällikkö Lassi Palo Nuoriso- ja koulutuspäällikkö Timo Rautio Valmennuksen johtaja Henna Torpo Ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Jaakkola K A N N E N K U VA : L A S S I PA LO SISÄLTÖ LEHDESSÄ 2/2021 4 Pääkirjoitus 5 Liittovaltuustolle uusi puheenjohtaja. 6 kiperää: Matti Viljakainen. 6 Katsaus Tokion olympialaisiin. 10 EM-Osijekissa jaetaan viimeiset olympiapaikat. 12 Uuden pistoolin päävalmentajan kuulumiset. 14 Mikko Mattila palasi kiväärin valmennustiimiin. 15 Torpon teesit. 16 Urheilija arjessa: Emmi Hyrkäs. 18 IPSC-ammunnan tuomaritoiminta. 20 Vesa Nissinen jatkaa SAL:n johdossa. 21 Yhteenveto liittovaltuuston kokouksesta. 22 IMAS voitti Vehasen maljan. 23 Ensimmäinen Satunurkka. 24 Noin 20 kysymystä: Timo Hänninen. 26 Seuraesittelyt: ESA ja OSU. 28 Tähtäimessä uusi laji: Liikkuva maali. 31 Esittelyssä: Ukko-Pekka Mäkinen. 32 Tiesitkö, että… -juttusarja. 34 Ase-esittely: Beretta 92X Performance. 38 Mitäs nyt kuuluu, kivääritytöt? 39 Radoilta kerättyä. 40 Oikaisu: Pohjolan malja. uku hakuammuntaa l 4041 0428 PEFC/02-31-162 VEHASEN MALJA -KILPAILUSSA suurimman pistemäärän saavutti Isonkyrön Metsästysja Ampumaseura (IMAS). Sen pisteet olivat 91,5. Nuorisoseurapalkinto Vehasen malja jaettiin nyt ensimmäisen kerran. i sivu 22 34 41 Tiedotuksia ja tapahtumia. 44 Svenska sidor. 46 Sarjakuva. 10 napakkaa: Jarmo Pyyhtiä. 47 Finaali: Juhani Lehtosaari. 91,5 2/2021 URHEILUAMPUJA UA_2_2021.indd 3 3 25.4.2021 22.46

PÄÄKIRJOITUS • LEDARE • 5.5.2021 Seurat, ideat lentoon! Föreningar, låt idéerna flöda! K N un valmistelimme nykyistä strategiaa, käytimme tärkeimpinä är vi arbetade på den nuvarande strategin utgjorde medlemsenlähteinä kaikille jäsenseuroille lähetettyä jäsenkyselyä ja sadoille käten som skickats till alla medlemsföreningar och strategienkäten avainhenkilöille jaettua strategiakyselyä. som skickats till hundratals nyckelpersoner våra viktigaste källor. Vastaajista lähes 90 prosenttia katsoi, että pitääksemme ampumaurNästan 90 procent av de tillfrågade ansåg att vi aktivt måste anpassa våra grenar och vår verksamhet till verksamhetsmiljön för heilun vireänä, meidän täytyy aktiivisesti muokata lajeja ja toimintaamatt hålla sportskytte livskraftigt. På basis av detta kunde man tro att me toimintaympäristön mukaan. Tämän tuloksen perusteella voisi det fanns en stark utvecklings- och framåtanda i föreningarna och på uskoa, että seuroissa ja koko kentällä vallitsee vahva kehittämisen ja hela fältet. eteenpäin katsomisen henki. Men statistiken kan ljuga. I själva verket var det Mutta tilastot voivat myös valehdella. Todellisuuendast 25 procent av föreningarna som svarade på dessa kyselyyn vastasi vain 25 prosenttia seuroista, enkäten, och på strategienkäten endast 30 procent strategiakyselyyn 30 prosenttia siihen mukaan av dem som bjöds att delta. Den lägsta representapyydetyistä. Karkeimpana aktiivisuuslukuna nousee esiin maaliskuisen, etäyhteyksin järjestetyn liittokotionen sågs på förbundsmötet som hölls i mars på distans: trots att man kunde ha deltagit från soffan kouksen osallistuminen: vaikka liittyä olisi voinut ihan var det bara 19 medlemsföreningar, dvs. cirka sex kotisohvalta, mukana oli 19 jäsenseuraa eli kuutisen procent av de inbjudna, som deltog. prosenttia kutsutuista. Kommer verklig samutveckling och idrottsdemoToteutuuko aito yhteiskehittäminen ja urheiludemokratia näillä aktiivisuusasteilla? Ei toteudu. krati att uppnås med dessa aktivitetsnivåer? Nej. Ampumaurheiluliiton todellisuutta on se, että Verkligheten för Skyttesportförbundet är den att neljännes seuroista toimii jollakin tavalla aktiivisesti en fjärdedel av föreningarna på något sätt är aktiva i suhteessa omaan liittoon ja lajin kehittämiseen. Sama förhållandet till sitt förbund och utvecklingen av idrottVESA NISSINEN suhdeluku pätee myös aluejaostojen toimintaan. SAL:n puheenjohtaja / sgrenen. Samma andel gäller även för de regionala Suurin osa seuroista on vaarassa jämähtää menneeSportskytteförbundets sektionerna. De flesta föreningar riskerar att fastna i det ordförande förflutna och stagnera. Detta, om något, är en ledninseen aikaan ja pudota kehityksen kelkasta. Tämä, jos mikä, on johtamiskysymys. Seurojen johtoon tarvitaan gsfråga. För att leda föreningarna krävs det människor johtamiskykyisiä ihmisiä, joilla on kyky innostaa muut med ledarskapsförmåga, människor som har förmåga mukaan uudistamaan lajia sen syvärakenteita myöten. att inspirera andra att delta i förnyandet av grenen allt från dess stomme. Millaista näkemystä ja uudistamista tässä peräänkuulutan? Seurat Hurdan vision och förnyelse är det jag söker? Föreningarna behötarvitsevat ehdottomasti lisää rahaa, jotta olosuhteet saadaan uusia ver definitivt mer pengar för att kunna skapa omständigheter som harrastajia houkuttelevalle tasolle. Rahaa ei saada toivomalla – se pitää lockar nya utövare. Man får inte pengar genom att hoppas – man itse hankkia. On uskallettava, joko yksin tai yhdessä lähiseurojen kanssa, skaffar dem själv. Vi måste våga, antingen ensamma eller tillsammans palkata ihmisiä pyörittämään sellaista harrastustoimintaa, joka tuo mermed närliggande föreningar, anställa människor för att driva sådan hobbyverksamhet som medför betydande inkomster. Det finns goda kittävää tulovirtaa. Hyviä esimerkkejä tästä on. On ymmärrettävä, että exempel på det här. Man måste förstå att träning på bra ställen kostar harjoittelu hyvillä suorituspaikoilla maksaa, kuten kaikki muutkin lajit. pengar, precis som i alla andra sporter. Kysyin pari vuotta sitten mahdollisuutta käyttää erään seuran 50 För ett par år sedan frågade jag en förening om jag kunde använmetrin rataa päiväsaikaan harjoitteluun, kun työmatkani suuntautui siitä ohi. Kuten tiedämme, päivisin kyseiset radat ovat yleensä tyhjillään. Eipä da deras 50-metersbana, som jag passerade på min arbetsresa, under ollut mahdollista edes rahaa vastaan. dagtid. Banorna är ju vanligtvis tomma på dagarna. Inte ens mot Tärkeä uudistamisen kohde on myös yhteistyö. Seurat, liittoutukaa, ersättning var det möjligt. ajatelkaa ja toimikaa laajemmin! Yhteiskunta rakentuu yhä enemmän Det är viktigt att förnya också samarbetet. Föreningar: samarbeta, tänk yhteistyön ja verkostojen varaan. Haastakaa, tehkää rohkeita aloitteita ja och agera på ett bredare plan! Samhället bygger allt mer på samarbete yllättykää lopputuloksesta. och nätverk. Utmana, ta djärva initiativ och låt er överraskas av resultaten. Äskettäin tuli vastaan haastattelukysymys siitä, tappaako korona Nyligen ställdes frågan om coronaviruset kommer att döda sportsampumaurheilun ja mitä liitto voi asialle tehdä. Korona ei tapa tätä lajia, kyttet och vad förbundet kan göra åt det. Coronan dödar inte den mutta pysähtyneisyys voi sen tehdä. Liitto tekee nykyisen strategiansa här grenen, men stagnation kan göra det. I linje med sin nuvarande mukaisesti kaikkensa tukeakseen seuroja niin johtamisen, koulutuksen strategi kommer förbundet att göra allt det kan för att stöda förekuin valmennuksenkin kehittämiseksi. Mutta jos seura ei avaa ovea tälle ningarna i utvecklingen av ledning, utbildning och träning. Man kan tuelle, väkisin sitä ei voi tehdä. Emmehän me näin hienoa lajia sen kaikkidock inte tvinga föreningar att ta emot stöd. Men vi kan knappast tillåta att en så här fin gren, med alla dess former, förfaller? Slå era ne muotoineen voida päästää rapistumaan. Viisaat päät yhteen, ideat kloka huvuden ihop, låt idéerna flöda och agera! lentoon ja tekemään! YHTEISTYÖSSÄ: 4 URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 4 25.4.2021 22.46

AJANKOHTAISTA Markus Ahtiainen liittovaltuuston puheenjohtajaksi Teksti & kuva LASSI PALO S uomen Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston kevätkokous pidettiin huhtikuun 17. päivänä. Kokouspaikka oli Helsinki, mutta kokoukseen pystyi osallistumaan myös etäyhteyksin. Markus Ahtiainen (Etelä-Suomi) valittiin liittovaltuuston puheenjohtajaksi seuraavan kaksivuotiskauden ajaksi (20212022). Hän toimi varapuheenjohtajana edellisen kaksivuotiskauden ajan ja seuraa uudessa luottamustehtävässään Asko Terkolaa. Ahtiainen, 52, on helsinkiläinen ja edustaa SMY:tä. Liittovaltuuston varapuheenjohtajiksi valittiin Matti Viljakainen (Lounais-Suomi) ja Jarmo Pyyhtiä (Häme). Valtuusto hyväksyi kokouksessaan vuoden 2020 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. AMPUMAURHEILULIITON toiminnanjohtajan Anne Laurilan mukaan koronapandemialla oli mittavat vaikutukset liiton ja seurojen toimintaan. Toimintakertomukseen kirjattiinkin, että viime vuosi jäi Ampumaurheiluliiton historiaan erittäin poikkeuksellisena vuotena: ”Koronaviruspandemia mullisti ampumaurheilun ja elämisen sekä kotimaassa että kansainvälisesti, ja käytännössä kaikki kansainvälinen toiminta pysähtyi maaliskuussa koko loppuvuodeksi vain hetki ilma-aseiden Kahden vuoden ajan liittovaltuuston varapuheenjohtajana toiminut Markus Ahtiainen on nyt valtuuston puheenjohtaja. EM-kisojen päättymisen jälkeen. Myös Ampumaurheiluliiton järjestämät PM-kilpailut jouduttiin siirtämään vuodella eteenpäin kesään 2021.” Myös kotimaan toiminnassa koronarajoitukset aiheuttivat kevään ja alkukesän ajaksi totaalisen tauon kilpailutoimintaan, jota päästiin kuitenkin kesällä jatkamaan Suomen tautitilanteen parannuttua hetkellisesti. – Taloudelliset vaikutukset aiheutuivat erityisesti kansainvälisen kilpailutoiminnan ja matkustamisen pysähtymisestä, mikä tiesi huomattavia kulusäästöjä liiton toiminnas- 6 kiperää  Vastaajana on Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston uusi varapuheenjohtaja MATTI VILJAKAINEN. Hänen seuransa on Säkylän Seudun Ampujat sa. Myös Suomessa järjestettävät ISSF-lajien PM-kilpailut jouduttiin siirtämään lopulta vuodelle 2022 ja Lohjan EM-kisat alkuvuodelta 2021 perumaan kokonaan, Laurila kertasi viime vuoden tapahtumia. Vuoden 2020 tilinpäätös oli ylijäämäinen 291 832,56 euroa. Liiton yhdeksän alueen tilinpäätökset sisältyvät liiton tilinpäätökseen. Lähes kaikki alueista teki ylijäämäisen tuloksen. Alueiden yhteenlaskettu tulos oli ylijäämäinen 15 827 euroa. Liittovaltuuston kokouksesta lisää sivulla 21.  Millainen koronavuotesi on ollut? Aivan poikkeuksellinen, kalenteri tyhjeni lähes kaikista harrastustoimista, kilpailuista ja muista tapahtumista.  Kommenttisi valinnastasi valtuuston varapuheenjohtajaksi? Haasteellinen, mutta samalla todella mielenkiintoinen tehtävä, jossa pystyy oikeasti osallistumaan paremmin liiton toimintaan. Toivottavasti pystyn vastaamaan haasteeseen ja minulle osoitettuun luottamukseen.  Mikä motivoi sinua toimimaan liiton luottamustehtävissä? Haluan olla viemässä ampumaurheilua eteenpäin ja kehittämässä sen toimintoja seura-, alue- ja liittotasoilla. Hyvillä ja laadukkailla toimenpiteillä pystytään turvaamaan jäsenien har- rastusmahdollisuudet ja toivon mukaan saadaan myös uusia harrastajia. Miten kehittäisit valtuuston toimintaa? Valtuustolle pitää saada enemmän omaa ja aktiivista toimintaa, eri toimintojen ja asioiden valmistelussa. Valtuuston tulee tehostaa omaa toimintaansa pienryhmissä tai valtuustona. Aktiivisuuden lisääminen voidaan toteuttaa esimerkiksi Teams-kokouksin kustannustehokkaasti. Jäävätkö etäkokoukset mahdollisesti pysyväksi käytännöksi? Ne jäävät aivan varmasti osaksi tulevaa toimintaa kaikilla tasoilla. Millä kolmella sanalla kuvailet koronaa? Rajoittava, kieltävä ja tarttuva. LASSI PALO 2/2021 URHEILUAMPUJA UA_2_2021.indd 5 5 25.4.2021 22.46

Urheilijat ja joukkueet luo kohti Tokion olympiakisoj Suomen joukkueen rahtikontti on jo matkalla kohti Tokiota. Joukkueet ovat mahdollisimman tiiviissä koronakuplassa olympialaisissa heinäelokuun vaihteessa. Teksti LASSI PALO Kuvat SUOMEN OLYMPIAKOMITEA, LASSI PALO K un seurasi 100 päivää Tokioon livelähetystä, pääsi aistimaan tulevien olympialaisten tunnelmaa. Se oli poikkeuksellisen innostunut – onhan meillä kaikilla takana vaikea koronavuosi, jonka aikana huippuhetket ovat olleet melko vähissä. Nyt oli todella ilo kuulla Suomen olympia- ja paralympiajoukkueiden matkasta kohti Tokion kesäkisoja. Livelähetyksessä kuultiin Suomen joukkueen valmistautumisesta urheilijoiden ja joukkueen johdon kertomana. Yksi haastatelluista urheilijoista oli trap-ampuja Satu Mäkelä-Nummela. Lisäksi saatiin maistiaiset joukkueen kisa-asuista. KESÄOLYMPIALAISET piti järjestää Japanin Tokiossa viime vuoden elo-heinäkuussa, mutta ne päätettiin siirtää pidettäväksi vuonna 2021. Siirron syynä oli maailmanlaajuinen koronavirusepidemia. Olympialaisten uusi ajankohta on 23.7.–8.8. Myös paralympialaiset siirrettiin vuodella eteenpäin, ja ne järjestetään 24.8.–5.9. Tokio on hakenut olympiakisoja viidesti ja järjestänyt kesäolympialaiset kerran aiemmin, vuonna 1964. Tokioon lähtevistä urheilijoista mukana suorassa lähetyksessä olivat trapin olympiavoittajan Satu Mäkelä-Nummelan lisäksi uimari Matti Mattsson, estejuoksija Topi Raitanen valmentajansa Janne Ukonmaanahon kanssa, pararatsastaja Pia-Pauliina Reitti sekä viisinkertainen ratakelauksen paralympiavoittaja Leo-Pekka Tähti. Mäkelä-Nummela nimettiin Suomen olympiajoukkueeseen jo joulukuussa 2019. Orimattilan Seudun Urheiluampujia (OSU) edustava Mäkelä-Nummela kertoi kuulumisistaan Espanjasta, missä hän on parhaillaan harjoitusleirillä Jarapalon radalla. – Olen lähtenyt jo tammikuussa liikkeelle ja ollut koronasta huolimatta levol- 6 Satu Mäkelä-Nummela nimettiin Suomen olympiajoukkueeseen jo vuoden 2019 joulukuussa. lisin mielin. Täällä on maskipakko, ja olen vältellyt ihmisjoukkoja ja radalla on ollut melko vähän väkeä. Tositoimissa ollaan, neljänsiin olympialaisiinsa valmistautuva Mäkelä-Nummela kertoi Jarapalosta. Hän pääsee vähitellen aloittamaan kilpailukauttaan: – Olen aina valmis kokeilemaan teknisesti uusia juttuja, jotka johtavat parempiin suorituksiin ja sitä kautta parempaan tulokseen. Keväällä kauden alkaessa ampuma-asento aina vähän elää ja koko ajan haetaan parempaa tekniikkaa. Mäkelä-Nummelan seuraava tavoite on Italian Lonatossa 7.–17. toukokuuta järjestettävä maailmancup. Sitten ovat vuorossa Kroatian Osijekissa järjestettävät EM-kil- pailut, jotka pidetään 20.5.–6.6. – Sitten on vielä mahdollisesti yksi maailmancup kesäkuussa (Azerbaidzhan) ennen Tokion portteja, Mäkelä-Nummela kertoi. LARI PESONEN (Ilomantsin Erämiehet) on ampunut Suomelle maapaikan miesten skeetissä. Kivääriampuja Jarkko Mylly (Haapajärven Ampumaseura) nimettiin Suomen paralympiajoukkueeseen tammikuussa. Kaikkiaan Tokioon oli huhtikuuhun mennessä nimetty 20 suomalaisurheilijaa – kaksitoista olympialaisiin ja kahdeksan paralympialaisiin. Viimeiset valinnat tehdään kesällä vain muutama viikko ennen kisojen avajaisia. Kroatian Osijekissa touko-kesäkuus- URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 6 25.4.2021 22.46

uottavaisina oja "Joukkueet tullaan sulkemaan mahdollisimman tiiviiseen kuplaan, jotta paikalliselle väestölle muodostuu mahdollisimman pieni riski. Testaukset ovat säännöllisiä ennen matkaan lähtöä ja kisojen aikana, maskien käyttö on jatkuvaa ja liikkuminen sekä kokoontuminen tulevat olemaan rajoitettuja. Olemme oppineet viimeksi kuluneen vuoden aikana valtavasti, ja näitä kokemuksia hyödynnetään olympiajoukkueen toiminnassa." Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen Lari Pesonen on ampunut Suomelle maapaikan miesten skeetissä Changwonin maailmancupissa keväällä 2019. sa järjestettävissä EM-kilpailuissa on vielä jaossa kaikkiaan kuusitoista maapaikkaa Tokion olympialaisiin – mukaan lukien ne kuusi paikkaa, jotka piti jakaa ilma-aseiden EM-kilpailuissa Lohjalla kevättalvellla. Lohjan EM-kisat jouduttiin perumaan koronaviruksen takia. OLYMPIAKOMITEAN puheenjohtaja Jan Vapaavuori piti livelähetyksessä kisojen järjestämiseen liittyviä näkymiä ”kohtuullisina”: – Näyttää siltä, että olympialaiset ja paralympialaiset voidaan järjestää. Näin ovat kisajärjestäjät vahvasti viestineet. Koronaan ja terveysturvallisuuteen liittyen kisoja ei kuitenkaan voida järjestää samalla tavalla kuin aiemmin. Uskon, että kisat järjestetään – ja mikäs sen hienompaa! Vapaavuoren mukaan olympialaisilla voi olla valtavan iso merkitys meille kaikille: – Kesäolympialaiset ovat olleet merkittävin tapahtuma maailmalla jo vuosikymmenien ajan, ja ne ovat valtava elämysten ja tunteiden näyttämö. Vaikeiden aikojen jälkeen on vielä tärkeämpää, että saadaan tällaisia elämyksiä ja tunnelmia ja saadaan kokoontua yhteen niiden äärelle – vaikkapa virtuaalisestikin. Olympialaisilla on maailmanlaajuinen symbolinen merkitys, joka viestii koko maailmanyhteisölle, että ollaan menossa jollain lailla kohti normaalimpia aikoja. TOKION KESÄOLYMPIALAISIIN suuntaava Suomen olympiajoukkue koostuu noin 50 urheilijasta. Parajoukkueeseen valittaneen 20–25 urheilijaa. Suomen olympia- ja paralympiajoukkueen näkymiä pohjustivat huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki, paralympiajoukkueen johtaja Kimmo Mustonen ja Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen. Kisoja kohti mennään luottavaisin mielin. – Urheilullisesti on varmasti täysipainoiset kisat tulossa, ja poikkeavuus tulee urheilunäyttämön ulkopuolelta turvallisuusasioissa. Seuraamme järjestelyiden tilannetta koko ajan. Kisojen play book päivittyy vielä kesäkuussa, jolloin tapahtuman toiminnalliset reunaehdot päivittyvät, kertoi Lehtimäki. – Kun olympialaiset järjestetään, myös paralympialaiset tullaan järjestämään. Kokemuksena kisoista tulee varmasti erilainen, mutta urheilullisesti se ei tule poikkeamaan aiemmista kisoista. Uskon, että Tokiossa tehdään huipputuloksia edellisten kisojen tavoin, Mustonen totesi. PANDEMIATILANNE ON edelleen haastava. Olympiakomitean ylilääkäri Maarit Valtonen kuitenkin muistutti, että talven aikana on päästy harjoittelemaan myös koronaturvallisten kisojen järjestämistä ja terveysturvallisuus osataan jo hyvin huomioida kisatilanteissa. – Joukkueet tullaan sulkemaan mahdollisimman tiiviiseen kuplaan, jotta paikalliselle väestölle muodostuu mahdollisimman pieni riski. Ja tietysti myös toisinpäin. Testaukset ovat säännöllisiä ennen matkaan lähtöä ja kisojen aikana, maskien käyttö on jatkuvaa ja liikkuminen sekä kokoontuminen tulevat olemaan rajoitettuja. Olemme oppineet viimeksi kuluneen vuoden aikana valtavasti, ja näitä kokemuksia hyödynnetään olympiajoukkueen toiminnassa. Lähden luottavaisin mieliin matkaan – sen verran tätä on jo harjoiteltu. Joukkueet tulevat olemaan karanteenimaijatkuu sissa olosuhteissa. 2/2021 URHEILUAMPUJA UA_2_2021.indd 7 7 25.4.2021 22.46

"Meillä on ennen kisoja Japanissa monilajinen viimeistelyleiri, jonka tarkoitus on varmistaa, että urheilijat pystyvät muun muassa sopeutumaan olosuhteisiin." Lisäksi tartuntaketjut pyritään sammuttamaan mahdollisimman tehokkaasti, Valtonen totesi. – On selvää, että tulosta mennään tekemään nyt hyvin erikoisiin olosuhteisiin, ja osa menestymisen tarinaa tulee olemaan se, kuinka urheilija ja joukkue kykenevät sietämään tällaisia olosuhteita. Mitaleista ja pistesijoista puhuttaessa Lehtimäki linjasi, että Suomi pyrkii edellisiä kisoja (Rio de Janeiro 2016) parempaan suoritukseen. Suomi saavutti Riossa yhden mitalin (pronssi). Paralympiajoukkue tavoittelee Tokiosta seitsemää mitalia. SUOMEN JOUKKUEEN valmistautuminen on edennyt suunnitellusti ja aikataulussa. Rahtikontti on saatu matkaan ja taustatoimien osalta näyttää hyvältä. Olympiakomitean kisatiimin päällikkö ja huippu-urheiluyksikön varajohtaja Leena Paavolainen ja markkinointipäällikkö Ville Köngäs kertoivat valmisteluista ja kisoihin liittyvistä kumppanuuksista. – Keskiössä on tietenkin urheilijoiden valmistautuminen, me taustahenkilöt pyrimme luomaan sellaiset olosuhteet, että urheilijat pystyvät parhaimpaansa. Meillä on ennen kisoja Japanissa monilajinen viimeistelyleiri, jonka tarkoitus on varmistaa, että urheilijat pystyvät muun muassa sopeutumaan olosuhteisiin. Koronan vuoksi kaikessa korostuvat terveysturvallisuuteen Leena Paavolainen Kivääriampuja Jarkko Mylly nimettiin Suomen paralympiajoukkueeseen viime tammikuussa. liittyvät asiat ja käytänteet ja niitä käytäntöjä varmasti viedään myös tuleviin kisoihin, kertoi Paavolainen. – Olemme saaneet mukaan 25 yrityskumppania. Korona on näkynyt myös kumppanuuksissa, ja erityisesti terveys- turvallisuuteen liittyen olemme löytäneet kotimaisia toimijoita, joiden osaaminen ja tuotteet ovat huippulaatua. Teemme kumppaneiden kanssa oman osamme, että kisoihin meneminen olisi turvallista, jatkoi Köngäs. ”Äärimmäisen poikkeuksellinen tilanne” Japanin olympialaisiin valmistautumisessa saunallakin on roolinsa. Teksti LASSI PALO ”T okion olympialaisten suunnitelmat varsinkin matkustamisen ja viimeistelyleirin osalta tarkentuvat vielä kevään edetessä ja lopullisesti alkukesän aikana”, kertoo Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja Henna Torpo. Suunnitelmaa laaditaan tiiviissä yhteistyössä Suomen Olympiakomitean kanssa, jonka kautta lajiliitot saavat ohjeistuksen järjestäjien rajoituksista ja säännöksistä. – Tämän hetken (23.4.) suunnitelmana on matkustaa Japaniin noin puolitoista viikkoa ennen oman lajin alkamista. Koronaturvallisuussyistä johtuen kisakylään ei tämän hetkisen tiedon perusteella pääste kuin viisi päivää ennen oman lajin alkamista. – Tätä kokonaisuutta rakennamme yhteistyössä Olympiakomitean kanssa. 8 KUTEN EDELLISELLÄ aukeamalla kerrotaan, Tokion olosuhdeasiat ovat tärkeässä roolissa myös haulikkoedustajiemme kohdalla – ulkona tapahtuvasta urheilusta kun on kysymys. – Tokion kuumuus ja ennenkaikkea kosteus ovat täysin omaa luokkaansa, ja näihin lämpöfysiologisiin haasteisiin meidän tulee valmistautumisessamme varautua. Lämpöfysiologinen kuorma yhdistettynä aikaeroon – siihen kiinnitetään kesällä huomiota jo kotimaassa, Torpo kertoo. – Meillä on mahdollisuus hyödyntää ja tutustua erilaisiin viilentäviin materiaaleihin ja opetella niiden optimaalisinta käyttöä loppukevään ja alkukesän kansainvälisissä ja kotimaisissakin kilpailuissa. Torpo toivoo, että Suomen kesä olisi mahdollisimman lämmin ja saisimme kunnon hellejaksoja: – Kaikki tämä edesauttaa meidän Pohjolan taistelijattariemme ja taistelijoidemme sopeutumista lämpimiin olosuhteisiin. Meillä saattaa olla myös mahdollisuus hyödyntää tieteellistä lämpölaboratoriota valmistautumisessamme. TORPON MUKAAN niin ampujien kuin muidenkin olympiajoukkueen urheilijoiden ja taustatoimijoiden valmistautumiseen tulee kuulumaan kotioloissa saunominen ja sen hyödyntäminen olosuhteisiin totuttautumisessa. Tokion kisajärjestäjien puolesta koronaturvallisuuteen tehdään tietysti kaikki voitava. – Omassa valmistautumisessamme meidän tulee olla huolellisia, etteivät urheilijamme sairastu kotimaassa tai kevään ja alkukesän leireillä tai kilpailuissa. Kyseessä on äärimmäisen poikkeuksellinen tilanne, joka osaltaan myös kuormittaa urheilijoita. Tuemme tässäkin asiassa urheilijoitamme parhaan osaamisemme mukaisesti. TORPON NÄKEMYS ja myös toive on, että ampumaurheilujoukkueen koko olympialaisiin tulee vielä kasvamaan 1–2 urheilijalla. – Kroatian EM-kilpailuissa on vielä olympiamaapaikkoja jaossa, ja niistä me lähdemme kovalla rytinällä taistelemaan! URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 8 25.4.2021 22.46

3/2020 URHEILUAMPUJA UA_2_2021.indd 9 9 25.4.2021 22.46

Koronavuoden poikkeuks Kun Ampumaurheiluliiton hallitus nimesi huhtikuun lopussa joukkueet kiväärin, pistoolin, haulikon ja liikkuvan maalin alkukesän arvokisoihin, se totesi, että valintapäätös oli koronan takia poikkeuksellinen eikä synnytä uutta linjausta valinnoissa. Teksti & kuva LASSI PALO A mpumaurheiluliiton hallitus nimesi huhtikuun 20. päivänä pitämässään kokouksessa Suomen joukkueet Kroatiassa touko-kesäkuussa järjestettäviin kiväärin, pistoolin ja haulikon EM-kilpailuihin sekä liikkuvan maalin EM- ja MM-kisoihin Ranskaan. Hallitus totesi, että valintapäätökset olivat koronan takia poikkeukselliisia eivätkä synnytä uutta linjausta valinnoissa. Omavastuun osalta päätettiin, että se on tulosrajan ylittäneille 300 euroa. Rajaa ylittämättömät urheilijat maksavat koko matkan itse, elleivät ylitä tulosrajaa EM-kisoissa. – Ne urheilijat, jotka ovat ylittäneet tulosrajan jossakin lajissa mutta eivät kaikissa, maksavat perusomavastuun lisäksi osallistumismaksun ja puolet lisäpäivien aiheuttamista majoituskustannuksista niiden lajien osalta, joissa eivät ole ylittäneet rajoja, päätöksessä todettiin. KROATIAN OSIJEKISSA järjestetään 20.5.– 6.6. ampumaurheilun EM-kilpailut, joissa kilpaillaan ilma-aseiden lisäksi 25/50/300m kivääri- ja pistoolilajeissa sekä haulikkolajeissa. Osijekissa kilpaillaan siis myös ilmakiväärin ja -pistoolin EM-mitaleista ja jaetaan Lohjan Kisakalliossa helmi-maaliskuussa jakamatta jääneet kuusi olympiapaikkaa: kaksi paikkaa sekä miesten että naisten ilmakiväärissä ja yksi paikka sekä miesten että naisten ilmapistoolissa. EM-Osijekissa on jaossa kaikkiaan kuusitoista olympiamaapaikkaa Tokioon. Ampumaurheiluliiton valintaesityksessä todettiinkin, että koronapandemia rajoittanut runsaasti kaikkea kilpailutoimintaa niin kotimaassa kuin erityisesti ulkomailla. Näyttökilpailuja on jouduttu perumaan, siirtämään ja korvaamaan eli näyttömahdollisuuksia on ollut poikkeuksellisen vähän. Valinnoissa huomioitiin tämän vuoden tulokset, mutta lajikohtaisesti tuloksia on jou10 Viisi skeetin maajoukkueampujaa harjoitteli huhtikuussa Lopen radalla: Timi Vallioniemi (vas.), Tomm Oskari Kössi. Kuvasta puuttuu Timo Laitinen. ISSF:n maailmancupin ohjelma 2021 ´ Haulikko: 22.2.–5.3. Kairo, Egypti (suomalaisia ei mukana) ´ Kivääri, pistooli, haulikko: 18.–29.3. Delhi, Intia (kivääri: Juho Kurki, Aleksi Leppä) ´ Kivääri, pistooli, haulikko: 16.–27.4. Changwon, Etelä-Korea ´ Haulikko: 7.–17.5. Lonato, Italia ´ Kivääri, pistooli, haulikko: 21.6.–2.7. Baku, Azerbaidzhan ´ ´ JUNIORIT ´ Kivääri, pistooli, haulikko: 5.-14.7. Suhl, Saksa ´ Haulikko: 26.8.-6.9. Almaty, Kazakstan duttu tarkastelemaan viime vuodelta ja jopa vuodelta 2019. Valinnoissa annettiin painoarvoa myös päävalmentajien kokonaisvaltaiselle näkemykselle ja arviolle urheilijoiden nykyisestä suorituskyvystä ja harjoittelutaustasta. Kivääriin nimettiin yhdeksän, pistooliin viisi ja haulikkoon tässä vaiheessa kolmetoista ampumaurheilijaa. MIESTEN JA NAISTEN skeetiin ei nimetty vielä ketään, koska valintaprosessia päivitettiin aiemmin keväällä ja EM-valinnat tehdään Italian Arezzon (24.–25.4.) ja Lonaton (9.–10.5.) kilpailujen jälkeen. ISSF järjestää haulikkolajien maailmancupin Italian Lonatossa 7.–17. toukokuuta. Huhtikuun loppuun mennessä Lonatoon oli ilmoittautunut runsaat 400 urheilijaa 57 maasta. ISSF:n mukaan luvut ovat korona-ajan maailmancupin ennätyksiä. Lonatossa kilpailee neljätoista suomalaista – seitsemän skeetissä ja seitsemän trapissa. URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 10 25.4.2021 22.46

kselliset arvokisavalinnat EM-Osijekin olympiamaapaikat (16): ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ 10m ilmakivääri (miehet): 2 10m ilmakivääri (naiset): 2 10m ilmapistooli (miehet): 1 10m ilmapistooli (naiset): 1 25m olympiapistooli (miehet): 1 25m urheilupistooli (naiset): 1 50m kivääri 3x40 ls (miehet): 1 50m kivääri 3x40 ls (naiset): 1 Trap (miehet): 1 Trap (naiset): 1 Skeet (miehet): 2 Skeet (naiset): 2 ollen valintarajakeskiarvo laskettiin kahden kilpailun perusteella. Myös ehjän harjoitusjakson tekeminen on ollut haasteellista. vas.), Tommi Takanen, Eetu Kallioinen, Lari Pesonen ja Etelä-Korean Changwonissa piti olla maailmancupin kilpailu 16.–27. huhtikuuta, mutta se on siirretty, eikä uusi ajankohta ole vielä tiedossa. RANSKAN CHATEAUROUX´SSA järjestettävät liikkuvan maalin MM-kilpailut siirrettiin tälle vuodelle koronaviruspandemian takia. Kisajärjestäjät saivat Euroopan ampumaurheiluliitolta (ESC) peruuntuneen Kisakallion 10m EM-kilpailut sekä järjestämisoikeuden 50m EM-kilpailuihin, jossa muut lajit ammutaan Kroatiassa. Valintaesityksen mukaan tämä kokonaisuus tekee kilpailuista poikkeuksellisen pitkän ja raskaan, johon osan aikuisurheilijoista on vaikea sitoutua siviilitöidensä ohessa. Kuten muissakin lajeissa, liikkuvan maalin näyttökilpailujen aikataulut elivät koko ajan, ja kilpailuja peruttiin ja järjestettiin poikkeusoloissa. Normaalia määrää kilpailuja ei voitu järjestää, eikä normaalia kolmen kilpailun keskiarvosääntöä valintarajan savuttamiseen voitu noudattaa. Näin LIIKKUVAN MAALIN EM-kilpailujen teknisenä delegaattina toimiva Pekka Kuusisto kertoi kisajärjestäjien kokoontuneen 15. huhtikuuta pohtimaan kisajärjestelyjä. Kokouksessa todettiin Ranskan pandemiatilanteen olevan tällä hetkellä heikko, sillä maa on lähes täyssulussa. Ja niinhän siinä lopulta kävi, että EM- ja MM-kilpailut siirrettiin myöhempään ajankohtaan. Uusi ajankohta kerrotaan myöhemmin. Liikkuvan maalin joukkue-esitys olikin miesten osalta poikkeuksellinen. Muutoin valinta noudatti valintamenettelyä. Miesten osalta tehtiin ehdollinen valinta, johon vaikuttaa kilpailujen todellinen järjestämisaika. Näin toimien joukkue saadaan valittua valintamenettelyn mukaisesti ja valinta-ajankohtaa kunnioittaen. Miesten joukkueeseen nimettiin ehdollisesti neljä urheilijaa, joista kolme muodostaa lopullisen kilpailujoukkueen. Kilpailuajankohdan varmistumisen jälkeen päävalmentaja neuvottelee urheilijoiden kanssa ja yhdessä valmennuksen johtajan kanssa valitaan kolme edustajaa. Joukkueeseen nimettiin lisäksi kolme poikaa ja kaksi tyttöä. AIEMMIN TÄNÄ vuonna on järjestetty Egyptin ja Intian maailmancupit. Egyptin Kairossa kilpailtiin haulikkolajeissa ja Intian Delhissä kivääri-, pistooli- ja haulikkolajeissa. Kairossa kilpaili 226 urheiluampujaa, jotka edustivat 34 maata, ja Delhin cupiin osallistui noin 300 ampumaurheilijaa 53 maasta. Kairossa ei ollut mukana suomalaisia, mutta Delhissä kilpaili kaksi kivääriampujaa eli Aleksi Leppä (Haminan Ampumaseura) ja Juho Kurki (Kankaanpään Ampumaurheilijat). Leppä otti uransa parhaan maailmancup-sijoituksensa, kun hän oli neljäs pienoiskiväärin asentokilpailun finaalissa. Kurki sijoittui seitsemänneksi. Delhin maailmancupissa ei jaettu olympiamaapaikkoja, vaan maailmancupin pisteitä, joiden perusteella voi saavuttaa paikan Tokioon. Kolmanneksi sijoittunut Tanskan Steffen Olsen nappasi maailmancup-pisteidensä turvin jaossa olleen maapaikan Tokion olympialaisiin. TÄMÄ OLI Kurjen, 29, kahdeksas kerta maailmancupin finaalissa – ja neljäs kerta ”piekkarin” asentokisassa. Hän sijoittui Fort Benningin ilmakiväärissä toiseksi vuonna 2018 ja saavutti ilmakiväärin EM-pronssia vuonna 2013. Leppä, 26, ampui nyt ensimmäisen kerran maailmancupin finaalissa. Ennen tätä hänen paras maailmancup-sijoituksensa oli vuodelta 2017, jolloin hän oli Gabalan ilmakiväärissä 11:s. Leppä sijoittui Delhin peruskilpailussa kolmanneksi, kun hän tähtäsi 1167 pistettä (polvi 387, makuu 391, pysty 389). Kurjen tulos oli 1165 (394+391+380), jolla hän sijoittui kuudenneksi. Kurjen polviasennon tulos oli kilpailun paras. Kurki sijoittui Delhin maailmancupin avauspäivänä käydyssä ilmakiväärikilpailussa 20:nneksi (624,5) ja Leppä 26:nneksi (623,4). JOS KORONAVIRUSPANDEMIA ei muuta suunnitelmia tämän enempää, Kroatian Osijekissa kilpaillaan siis myöhemmin tässä kuussa 25/50/300m lajien sekä haulikkolajien EM-kilpailuissa, joissa on jaossa olympiamaapaikkoja Tokioon. Euroopan ampumaurheiluliitto (ESC) teki päätöksen ilma-aseiden EM-kisoista pian sen jälkeen, kun Kisakallion EM-kilpailut oli peruttu. ESC päätti myös Kisakallion EM-kisojen peruuntumiseen liittyen, että juniorit voivat Osijekissa poikkeuksellisesti ampua myös aikuisten sarjoissa ja olympiapaikoista. EM-Osijekissa ilmakiväärin ja -pistoolin mitalit ja olympiapaikat ratkotaan maanantaina 24. toukokuuta. Kilpailuohjelma jatkuu tiiviinä niin, että 50m pienoiskiväärin 3x40 ls olympiapaikoista ammutaan 29. ja 30. toukokuuta. Skeet on vuorossa 26.–27. toukokuuta. ja trap 31.5.–1.6. Pistoolin olympiapaikat jaetaan 1. ja 4. kesäkuuta. 2/2021 URHEILUAMPUJA UA_2_2021.indd 11 11 25.4.2021 22.46

“Puoli vuotta mennyt todella nopeasti!” Ampumaurheiluliiton pistoolilajien uusi päävalmentaja John Leighton-Dyson on hämmästynyt kuinka nopeasti aika on mennyt. ”Siitä on jo puoli vuotta, kun kävin Suomessa ensimmäisen kerran päävalmentajan roolissa!” Teksti & kuva LASSI PALO A mpumaurheiluliiton pistoolilajien päävalmentaja John Leighton-Dyson tuli ensimmäisen kerran Suomeen uudessa roolissaan puolisen vuotta sitten. Hän oli koronakaranteenissa lentokenttähotellissa muutaman päivän ajan ennen kuin jatkoi matkaansa Lohjalle Kisakallion urheiluopistoon. Brittiläinen Leighton-Dyson tapasi tuolloin pistoolimaajoukkueen ampujia ensimmäisen kerran: – Aika kuluu nopeasti, aivan liian nopeasti. Vastahan me aloimme valmistautua Kisakallion EM-kisoihin, ja nyt olemme pian jo matkalla Kroatian Osijekiin EM-kilpailuihin. Tokion olympialaisetkin ovat jo ovella, Leighton-Dyson hämmästeli huhtikuun lopussa. – Puolen vuoden aikana on tapahtunut paljon. Koronavirusepidemia on häirinnyt paitsi valmentautumistamme myös kaikkea muutakin elämää. En voinut matkustaa Suomeen pariin kuukauteen matkustusrajoitusten takia, ja kun olen käynyt Suomessa, olen ollut ensin koronakaranteenissa hotellissa ja palattuani kotiin kahden viikon ajan kotona karanteenissa. AMPUMAURHEILULIITTO nimesi huhtikuun 20. päivänä Suomen joukkueen Osijekin EM-kilpailuihin. Kisoihin lähtevät pistooliampujat ovat Joonas Kallio (Suomussalmen Urheiluampujat), Karri Turunen (Nurmeksen Ampumaseura), Ella Hakala (Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura), Ritva Karri (Kokkolan Metsästys- ja Ampumaseura) ja Marko Talvitie (Lehtimäen Ampujat). Leighton-Dyson on ollut tyytyväinen Suomessa näkemäänsä ja kokemaansa: – Minulla on ollut ilo työskennellä innostuneiden, monipuolisten ja mielenkiintoisten urheilijoiden kanssa. Olen nauttinut 12 John Leighton-Dyson neuvoi paluun Suomen maajoukkueeseen tehnyttä Karri Turusta helmikuussa Tampereella järjestetyllä leirillä. "Meidän on alettava harjoitella fiksummin ja kovempaa kuin koskaan aikaisemmin. Pelkkä lahjakkuus kun ei riitä nostamaan urheilijaa palkintokorokkeelle." paitsi työstäni myös siitä, että olen nähnyt erilaisia ratoja ja olosuhteita. Minut on otettu lämpimästi vastaan joka paikassa. Tapaamani ihmiset suhtautuvat ampumaurheiluun intohimoisesti. Olenkin onnekas, kun voin vieläkin työskennellä rakastamani lajin parissa. Pidän voittamisesta ja haluan voittaa – ja ryhmässässämme kaikki haluavat samaa kuin minäkin! – On tärkeää elää hetkessä. Pistooliampujien katseet ovat nyt EM-Osijekissa, missä jaetaan viimeiset olympiamaapaikat Tokioon. Tämän kauden päätyttyä asetamme päätavoitteeksi ensi vuoden MM-kilpailut, jotka pidetään Venäjällä. Ampujilla ei tule olemaan yhtään ”helppoa päivää”, kun alamme taas tavoitella olympiapaikkoja Pariisiin (2024). selvitämme ensin alkukesän ja Osijekin EM-kilpailut. Voimme keskittyä teknisiin ja taktisiin asioihin sekä suorituskyvyn kohentamiseen, koska kisoja on joko peruttu tai siirretty niin paljon. Tätä voisi kutsua Pariisin olympiamatkan ensimmäiseksi vaiheeksi. Leighton-Dysonin mukaan töitä on paljon tehtävänä: – Meidän on alettava harjoitella fiksummin ja kovempaa kuin koskaan aikaisemmin. Pelkkä lahjakkuus kun ei riitä nostamaan urheilijaa palkintokorokkeelle. Minun tehtävänäni on luoda urheilijoille hyvät olosuhteet ja kehittää heidän taitojaan, jotta he pärjäisivät myös kansainvälisellä tasolla. Leighton-Dyson on tyytyväinen myös siksi, että hänellä on apunaan kaksi hyvää valmentajaa: Petri Eteläniemi ja Juhani Forsman. – He ovat tärkeä osa tätä tiimia. Minua harmittaa se, ettei ole ollut kansainvälisiä kisoja, ja se, ettei minulla ole ollut riittävästi aikaa kahdenkeskisiin keskusteluihin jokaisen urheilijan kanssa. Näiden keskustelujen aika on sitten myöhemmin tänä vuonna. Tuolloin käydään läpi kaikkien tavoitteet, suunnitelmat ja harjoitusohjelmat. Tiimin henki on ollut hyvä, ja vaikka vastoinkäymisiäkin on ollut, niistä on selvitty positiivisella otteella. LEIGHTON-DYSON oppii tuntemaan suomalaisia pistooliampujia paremmin päivä päivältä. – Olenkin alkanut tehdä heille suunnitelmia tulevien kuukausien ajaksi, kun LEIGHTON-DYSONIN mukaan Osijekin EM-kilpailut tulevat olemaan ”haastavat”, koska kisoja ei ole ollut pitkään aikaan: – Ne ovat sitä jokaiselle maalle – eikä Suomi ole mikään poikkeus! URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 12 25.4.2021 22.46

Kun perinteikäs laatu ja uusin teknologia kohtasivat, aseteollisuuden sydämessä Bresciassa, syntyi Caesar Guerini. 15 » 10 mm kisko » 8 MaxisChoke-vaihtosupistajaa » paino: 3,5 kg » saatavana myös vasenkätisenä » säädettävällä tukilla 2.790€ / 30” piiput Laukaisu on täsmällinen. Mekanismissa on erityinen liikkuva paino, joka vähentää kitkaa liipaisinta vedettäessä. Urheiluammuntamalleissa liipaisin on yksilöllisesti säädettävissä. ta k u u ta k u u vuod hinta 3.640€ Summit Ascent DTS Sporting -haulikko » paino: 3,75 kg » aseeseen saatavilla DTS-lisävarusteita (Dynamic Tuning System) » säädettävä poskipakka » teräshaulitestattu e n Caesar » teräshaulitestattu » 8 MaxisChoke-vaihtosupistajaa » öljytty pähkinäpuinen tukki, pituus 37,7 cm » paino: 3,6 kg » puolikorkea kisko ja poskipakka » kaliiperi 12/76 » piiput 30” ja 32” » MaxisBore-/DueCon –piiput » 10 mm kisko » 8 MaxisChoke-vaihtosupistajaa » öljytty pähkinäpuinen tukki, pituus 37,7 cm erini Gu 15 Kun rata-ampujana haet sitä pientä ylimääräistä etua. e hinta 2.395€ Sporting-ase, joka ei ole umpiruma. » kaliiperi 12/76 » piiput 30” ja 32” » MaxisBore-/DueCon –piiput » 10 mm kisko » Beavertail-etutukki » säädettävä poskipakka vuod UUTUUS NYT 12/76 erini Gu 15 ta k u u » kaliiperi 12/76 » piiput 28” ja 30” » MaxisBore-/DueCon –piiput » öljytty pähkinäpuinen tukki, pituus 37,7 cm » teräshaulitestattu Summit Sporting Custom -haulikko Caesar Guerinin haulikoissa on erittäin hienot ja aina käsityönä viimeistellyt kaiverrukset. Kaiverrukset tulevat erityisesti edukseen sivulevyllisissä malleissa. Caesar Guerini sivulevyhaulikoissa ei ole kaiverrusta häiritseviä tappeja tai ruuveja. erini Gu n Caesar Tyylikäs laatuhaulikko on saatavana myös Trap-versiona. e n Tervetuloa tutustumaan! Temper Sporting -haulikko Caesar Nyt premium-luokan Caesar Guerinit saatavana myös Suomessa. vuod hinta 3.895€ Nyt naisille oma uutuusmalli Caesar Guerinin piiput on valmistettu huippulaadukkaista raaka-aineista ja muotoiltu optimaalisella tavalla. Piippujen DueCon- ja MaxisBore -ominaisuudet optimoivat haulien nopeuden ja vähentävät haulien ”tarttumista”. ”MaxisBore” vähentää myös ampujan tuntemaa rekyyliä. Lisäksi piipuissa on optimoitu MaxisChoke -vaihtosupistajajärjestelmä. Caesar Guerinin PitStop-huolto-ohjelma tarjoaa Trap-, Skeet- ja Sporting-rata-ammuntahaulikoille yhden ilmaisen huollon maahantuojalla kahden vuoden aikana ostopäivästä. Caesar Guerinin 15 vuoden takuu koskee aseen metalliosia. Takuuehdot luettavissa osoitteessa www.hjorth.fi. Tempio Syren 12/76 28” hinta 3.495€ maahantuoja: Hinnat voimassa 30.9.2021 asti. Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi. UA_2_2021.indd 13 2/2021 URHEILUAMPUJA 13 25.4.2021 22.46

Mikko Mattila palasi valmentajaksi Kokenut kiväärivalmentaja Mikko Mattila palasi Ampumaurheiluliittoon nuorten maajoukkuevalmentajaksi lyhyen tauon jälkeen. Teksti & kuva LASSI PALO A mpumaurheiluliiton hallitus nimesi viime lokakuussa kymmenen valmentajaa. Unkarilainen Szabolcs Herczegh oli yksi heistä, ja hänen piti tulla Suomeen maaliskuun puolivälin jälkeen ja aloittaa työt kiväärin päävalmentajana. Hän perui tulonsa viime hetkellä vedoten perhesyihin. – Jatkamme tilapäisjärjestelyin Tokion olympialaisten yli niin, että Pirjo Peltola toimii päävalmentajana ja Mikko Mattila ottaa juniorit haltuunsa eli palaamme viime vuoden kokoonpanoon. Tavoitteena on, että uusi henkilö aloittaa valmennustiimissä syksyllä olympialaisten jälkeen, kertoi Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Anne Laurila, kun unkarilaisen uutinen julkistettiin maaliskuun 11. päivänä. Peltolan kanssa oli aiemmin sovittu, että hän toimii nuorten valmentajana ja olympiavalmentajana sekä paralympialajien lajikoordinaattorina. Mattila oli viime vuoden loppuun asti Ampumaurheiluliiton nuorten maajoukkuevalmentaja. MIKKO MATTILA kertoi kuulumisistaan ke- vään toistaiseksi lämpimimpänä päivänä eli huhtikuun 12. päivänä, kun Urheiluampuja-lehti tapasi hänet Korialla. Hän ei halua nostaa itseään ”framille”, vaikka kokemusta ja näkemystä on vaikka muille jakaa. Mattilan nykyinen sopimus alkoi huhtikuun alussa ja päättyy elokuun lopussa. Miksi päätit palata ”remmiin” mukaan? Mikä motivoi? – Nuorten kanssa on mukava toimia, mutta tärkein syy oli, että sovittu ja valittu kiväärin unkarilainen valmentaja ei tullutkaan perhesyiden vedoten. Olisi ollut nuorten kannalta väärin, jos maajoukkuetoimintaa ei olisi saatu käyntiin, vaikka niin oli luvattu ja henkilöt valittu ryhmään, Mattila sanoi ja jatkoi: – Pirjo Peltolalla on aikuisten kanssa ihan riittävästi hommaa, eikä hän voi kaikkeen revetä. Mattilalla, 68, oli viime syksynä terveysongelmia, mutta nyt hänen fyysinen kun14 Mikko Mattila kuvattuna Korialla aurinkoisena huhtikuun aamuna.”Pidän kiväärillä ampumisesta edelleen, ja aion harjoitella sitä jonkin verran, kunhan aikaa riittää. Se on mukavaa.” "Unkarilainen valmentaja ei tullutkaan perhesyiden vedoten. Olisi ollut nuorten kannalta väärin, jos maajoukkuetoimintaa ei olisi saatu käyntiin." Mikko Mattila tonsa on hyvä. Hän oli hiihtänyt lokakuun jälkeen runsaat 400 kilometriä ja kävellyt runsaat 700 kilometriä. – Mitään tuntemuksia ei ole. Henkisen puolen arvionnin tekevät sitten muut, hän virnisti kahvia siemaillen. MATTILA TEKEE parhaansa, että nuoret kivääriampujat saavat sen tiedon ja opin, joka hänellä on annettavissa heille tässä ajassa, jotta ”he nousisivat jatkossa haastamaan nykyisiä maajoukkueen aikuisjäseniä”. Mattilan mukaan kyse on työn jalostamisesta: – Niin, nuoret osaavat kyllä jo ampua ihan kohtuullisesti, mutta matka kansainväliselle tasolle on vielä pitkä niin taidollisesti, psyykkisesti kuin kilpailullisestikin. Jos huipulle on mieli, siihen liittyviä ja sitä tukevia asioita sekä valintoja on tehtävä kaiken aikaa. Entä millaista yhteistyötä aiot tehdä kiväärin A-maajoukkueen kanssa? – Osa leireistä on yhdessä A-maajoukkueen kanssa, joten sovitamme harjoitteita ja aikatauluja yhteen. MATTILA ON SANONUT olevansa hivenen huolissaan siitä, ettei nuoria valmentajia ole tyrkyllä tällaiselle näköalapaikalle kuin missä hän nyt taas on. – Niin, eihän minulle olisi muuten soitettu ja kysytty tässä tilanteessa. Kyllä valmentaminen on mielenkiintoista, mutta näkevätkö nuoret valmentajat tässä riittävästi haastetta ja uramahdollisuutta? En ole selvillä viime vuoden valmentajahakijoista, mutta josko siellä ei ollut, se kertoo asian. Entä sitten tuleva kesä? Aika näyttää millainen siitä lopulta tulee – onko koronarajoituksia vaiko eikö? Aika näyttää myös sen, miten kilpailukausi saadaan vietyä läpi niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. – Jos on koronarajoituksia, se vaikeuttaa kilpailutoimintaa koti- ja ulkomailla. Maajoukkueleirit voidaan ehkä toteuttaa. Elämme tilanteen mukaan. Näen korona-ajan niin, että henkilökohtaisilla valmentajilla on suuri vastuu valmennettavien motivoimisessa ja urheilijoiden eteenpäin viemisessä urheiluasioissa. Olen toiveikas, että tämä korona-aika jää taakse niin, että sen kanssa voimme elää jatkossa, mutta tuskin se kokonaan poistuu. URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 14 25.4.2021 22.46

TORPON TEESIT Kohti tulevia kansainvälisiä kilpailuja K evät keikkuen tulevi, ja katseet on tiiviisti käännetty kohti kevään ja tulevan kesän haasteita sekä kilpailuja. Koronarajoitukset ovat tänäkin vuonna hankaloittaneet urheilijoidemme arkea ja hyydyttäneet kansallisen ja kansainvälisen kilpailutoiminnan likimain kokonaan. Urheilijat ovat valmistautuneet tärkeään ja ilmeisen arvoitukselliseen arvokisavuoteen kohtuullisen haastavissa olosuhteissa – valtaosalla maajoukkueurheilijoistamme on takana pitkä kilpailutauko, varsinkin kansainvälisesti. Onneksi valoa on jo hieman nähtävissä – maaliskuussa Intian maailmacup onnistuttiin järjestämään ja kivääriampujamme saavuttivat upeasti paikkansa finaalissa. Haulikkomaajoukkueittemme seuraava tähtäin on toukokuussa Italian Lonatossa, ja kesäkuussa on vuorossa Bakun maailmancup Azerbaidzanissa. HENNA TORPO Ampumaurheiluliiton valmennuksen johtaja VALMENTAJAT OVAT miettineet päänsä puhki, miten simuloida puuttuvia kovia kilpailuja ja valmistaa urheilijoita kohti tulevia kansainvälisiä kilpailuja. Vaikka kuinka yritetään luoda kilpailutilannetta leiriolosuhteissa tai etänä, niin todellisuudessa aitoa kansainvälistä kilpailutunnelmaa ja sen kihelmöivää jännitystä on varmasti haastavaa saada syntymään keinotekoisesti. Samat joukkue- ja siten kilpailukaverit, samat kisapaikat, samat harjoituspaikat, samat maalitaulut, samat kuivaharjoittelut, samat lumihanget, samat palelevat sormet liipaisimella kuin eilenkin, samat naamat ja samasta aamupuuropöydästä on leirikilpailuun suunnattu. EI SIIS IHME, jos joskus tuskastuttaa! Huippu-urheilijan silmiin syttyy kipinä ja sisimmässä leimahtaa tuli, kun hän pääsee näyttämään isolle areenalle ja koville kansainvälisille kilpakumppaneilleen sen, mitä osaa parhaiten ja mitä varten hän on jaksanut harjoitella ja puurtaa rakastamansa lajin parissa päivästä toiseen. Totuushan on, että kilpailussa ulosmitataan kaikki se työ, minkä urheilija on harjoituskaudellaan tehnyt. Ja koska huippu-urheilussa on kyse tuloksesta, niin onko se sitten tulos tai ulos? Harjoituksissa ammutuilla huipputuloksilla ei ole painoarvoa kilpailujen tulosluetteloon. Olet tasan niin hyvä kuin viimeinen kilpailusi. Ja näinhän sen kuuluu huippu-urheilussa mennäkin. Kilpailussa poimitaan tehdyn työn hedelmät. On tärkeää kuitenkin muistaa, että yksittäinen kilpailusuoritus ei kerro kuitenkaan koko totuutta. Kokeneen ja ammattitaitoisen valmentajan sekä valmennusjohdon tehtävänä on nähdä metsä puilta, jos vanhaa suomalaista sananlaskua lainataan. Näkemys urheilijan osaamistasosta, suorituskyvystä ja potentiaalista on kaiken taustalla ja muodostaa kokonaisuuden. PITKÄ KILPAILUTAUKO haastaa urheilijat myös henkisesti, jolloin usko omaan kilpailukykyyn saattaa olla aika-ajoin koetuksella. Silloin kysytään urheilijan henkistä valmiutta, vahvuutta ja kypsyyttä, sekä kykyä sietää epävarmuutta ja sen kautta helposti syntyviä negatiivisia tunteita. Mutta tässäkään tilanteessa urheilijaa ei saa koskaan jättää yksin – hyvä valmentaja tsemppaa, luo uskoa ja itseluottamusta. Niin myötä- kuin vastamäessäkin. Kuin avioliitossa konsanaan. Valmentajan ohella urheilijan taustajoukot - perhe, ystävät, lähimmäiset, sponsorit, valmennusjohto, psyykkinen valmentaja, hieroja, fysioterapeutti, fysiikkakoutsi, lääkäri ja keitä kaikkia meitä nyt onkaan – ovat ratkaisevassa roolissa urheilijan suorituskyvyssä ja sen tukemisessa. Meistä jokaisella on oma tärkeä paikkansa, tehtävänsä ja roolinsa, joilla pystymme tukemaan urheilijaa kohti huippusuoritusta! Tämä kannustaa myös meitä tekemään parhaamme joka päivä. JOS EUROOPAN koronatilanne sallii kilpailemisen terveysturvallisesti, edessämme on mielenkiintoinen loppukevät ja alkukesä. Katseet on tiiviisti käännetty kohti Kroatian EM-kilpailuja touko-kesäkuun vaihteessa. Pitkän tauon jälkeen urheilijamme pääsevät tositoimiin. Panokset ovat korkealla, EM-mitaleiden lisäksi jaossa on himoittuja maapaikkoja Tokion olympialaisiin. Näistä kinkereistä löytyy siis panosta, ja paine on varmasti sen mukainen. FIN team – nyt vaan pää kylmänä, katse eteen ja suupielet ylöspäin. Näyttäkää leijonan kyntenne! 5995€ 7340€ 4390€ 3990€ 2359€ "Huippu-urheilijan silmiin syttyy kipinä ja sisimmässä leimahtaa tuli, kun hän pääsee näyttämään isolle areenalle ja koville kansainvälisille kilpakumppaneilleen sen, mitä osaa parhaiten." Henna Torpo REKISTERÖIDY JA TILAA UUTISKIRJE KOODILLA: AMPUJA2021 JA SAAT -5% EDUN YLI 100€ OSTOKSESTA 2/2021 URHEILUAMPUJA UA_2_2021.indd 15 15 25.4.2021 22.46

URHEILIJA ARJESSA Kotikylän oma tyttö ”Maalaiselämä on minun juttuni", sanoo Emmi Hyrkäs, joka viihtyy Simpeleen kotimaisemissaan ja Hahlon radalla. Teksti & kuvat LASSI PALO S impeleen Hahloa edustava kivääriampuja Emmi Hyrkäs täytti huhtikuussa 25 vuotta. Hahlon sisäampumarata on kuin hänen toinen kotinsa – tai kolmas, miten asian haluaa nähdä tai laskea. – Olen viettänyt aikaa tällä radalla pikkutytöstä eli 4–5-vuotiaasta lähtien. Hyrkkään vanhemmat asuvat vajaan kymmenen kilometrin päässä Simpeleen yhteiskoulun alakerrassa sijaitsevalta ilma-aseradalta ja isovanhemmat vain noin kilometrin päässä. Treenipäivinään Hyrkäs käykin usein heidän luonaan lounaalla. – Minulla on vuokra-asunto Lappeenrannassa poikaystäväni Teemun kanssa, mutta olemme luopumassa siitä kesän ajaksi ja katsomme myöhemmin, mitä haluamme tehdä. Kesä menee meidän vanhempiemme ”nurkissa” ja mökeillä, Hyrkäs kertoo. – Maalaiselämä on minun juttuni. En esimerkiksi halua asua päällekkäin eli kerrostalossa. HAHLO ON MELKEIN kuin perheyritys, sillä Hyrkkään isoisä Jorma toimi Hahlon puheenjohtajana vuosina 1993–2006 ja Kaija-isoäitinsä on seuran sihteeri jo 39. vuotta peräkkäin. Hyrkkään äiti Mari Backman-Hyrkäs on ollut seuran puheenjohtajana vuodesta 2009 lähtien ja toimii tyttärensä toisena valmentajana. Hyrkäs on viettänyt korona-aikana paljon aikaa Simpeleellä ja siksi harjoitellut pääasiassa kotiradallaan. Hänen opiskelunsa ovat hoituneet etänä. Hyrkäs opiskelee liiketaloutta LAB-ammattikorkeakoulussa. LAB toimii Lahdessa ja Lappeenrannassa. – Toinen vuosi on menossa, ja valmistumiseeni menee vielä varmaan pari vuotta. Opiskelin aiemmin Turussa tietojenkäsittelytiedettä, mutta se ei ollut minun juttuni. Se oli liian koodauspainotteista ja alkoi vähitellen ”nyppiä”. Hyrkäs myöntää nyt yrittäneensä liikaa, kun hän halusi Turussa keskittyä sekä opiskeluun että ampumaurheiluun. Kuorma osoittautui liian raskaaksi, ja taakkaa lisäsi se, että häneen iski koti-ikävä Itä-Suomeen: – Minun paikkani on täällä, hän katsoo rauhallisesti ja lämpimästi ympärilleen. 16 Kivääriampuja Emmi Hyrkäs tutulla kotiradallaan Simpeleellä. – En kuitenkaan vielä tiedä, mikä minusta isona tulee. Menen äitini yritykseen kesätöihin ja saamaan kokemusta. Teen myymälässä asiakaspalvelutöitä, mutta samalla mietin opiskeluihini liittyen toimintatapojen tehostamista. Olemme keskustelleet yrityksen sukupolvenvaihdoksesta, mutta se ei ole ihan vielä ajankohtainen, koska äidin eläkeikään on vielä jokunen vuosi, Hyrkäs hymyili. Backman-Hyrkäs on IT-Lähituki Oy:n toimitusjohtaja. HYRKÄS ON NYT löytänyt tasapainon elämäänsä, kun hänen viikko-ohjelmaansa on kirjattu selkeät ammunta- ja opiskelupäivät – kolme kumpaakin. Fysiikkatreenejä hän tekee ammunnan ja opiskelujen ohessa. – Voin harjoitella radalla milloin tahansa. Olen lähtenyt kotiin jopa iltayhdentoista aikaan, mutta en ollut enää tuolloin ampumassa, vaan touhuamassa jotain muuta. Treenaan ammuntaa ihan inhimillisiin aikoihin. Millainen on ollut sinun koronavuotesi? – Rehellisesti sanoen kiva, koska ei ole tarvinnut reissata. On ollut mukavaa olla kotona ja treenata kaikessa rauhassa sekä tehdä monia muitakin asioita. On toki sanottava sekin, että kun kisakalenteri on taas tyhjentynyt kerta toisensa jälkeen, on se alkanut ärsyttää. Meillä on ollut Simpeleellä omia kisoja, mutta ne eivät ole sama asia kuin esimerkiksi kansainväliset kilpailut. Hyrkäs muistelikin Puolan Wroclawissa viime vuoden alussa järjestettyjä ilma-aseiden EM-kilpailuja: – Kun meidän viimeinen lajimme oli ammuttu 28. helmikuuta, ei kukaan tuolloin us- ssss URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 16 25.4.2021 22.47

Hahlon ilma-aserata sijaitsee paikallisen hiihtäjäsuuruuden mukaan nimetyllä Marja-Liisan kadulla. ”Harri sai polun”, Emmi Hyrkäs naurahti esitellessään koulun vieressä sijaitsevia liikuntapaikkoja. konut, että koronan kanssa menee näin kauan. Päätin minäkin tuolloin pitää kahdeksan viikon treeni- ja opiskelutauon – olin vain. NYT VIHDOIN ALKAA näkyä tunnelin päässä valoa, kun näyttää siltä, että Kroatian Osijekissa voidaan järjestää 25/50/300m lajien EM-kilpailut. Hyrkäs on valmis kisoihin: – Olen treenannut säännöllisesti ja normaalisti sekä kehittänyt teknisiä pikkujuttuja, joita ilman koronataukoa ei olisi voinut eikä ehtinyt edes kokeilla, sekä tehnyt paljon mentaaliharjoittelua. Ainekset hyviin tuloksiin on sekä ilmakiväärissä että pienoiskiväärissä. Hyrkkään ainoa ongelma on ollut fyysiset ongelmat, joista toiseen on vihdoin löytynyt ratkaisu. Polvivaivat – tai ainakin kovimmat kivut – alkavat olla taaksejäänyttä elämää, mutta vasemman olkapään kanssa hän joutuu vielä taistelemaan ja tuskailemaan. Olkapää on kuulemma ”mysteeri”. HYRKÄS ON tehnyt usean vuoden ajan yhteistyötä psyykkisen valmentajan Risto Pietiläisen kanssa. Keskustelujen aiheet vaihtelevat ampumaurheilun kilpailujännityksestä arkisiin asioihin. – Kasaan itselleni paineita, jolloin ajatus siirtyy tulokseen, mikä taas vaikuttaa negatiivisesti ammuntasuoritukseeni. Keskittymisen pitäisi pysyä itse tekemisessä eikä ottaa liikaa paineita lopputuloksesta. Hyrkkään harjoituksista karkeasti ottaen puolet menee oheis- ja mentaaliharjoitteluun ja toinen puoli ammuntaan. – Kun omistan päivän ammunnalle, voin tehdä kaikki asiat rauhassa. Menen radalle noin yhdeksän, kymmenen aikaan aamulla, pidän lounastauon ja lähden kotiin neljän, viiden aikaan. HYRKÄS KUULUU Ampumaurheiluliiton kiväärin A-maajoukkueeseen. Hän on edustanut Suomea useissa kansainvälisissä arvokilpailuissa ja maailmancupeissa. Hyrkkään ennätys ilmakiväärissä on joulukuussa 2019 Turussa tehty 628,0 pistettä. Pienoiskiväärin asentokilpailun ennätys 1170 pistettä täyttää kaksi vuotta toukokuun lopussa. Hyrkäs pitää toistaiseksi parhaana saavutuksenaan Intian Delhin maailmancupia, kun hän sijoittui ilmakiväärin parikilpailussa Aleksi Lepän kanssa kuudenneksi. – Onnistuin tuolloin hyvin, eikä mitään jäänyt hampaankoloon. Toivon saavani samanlaisen hyvän onnistumisen myös EM- ja MM-kisoihin sekä olympialaisiin, jos niihin joskus pääsen. Eurooppalaisten ampujien viimeiset olympiamaapaikat (16) jaetaan Kroatian Osijekissa järjestettävissä EM-kilpailuissa. On siis täysin mahdollista, että suomalaiset kivääriampujatkin vielä olympiapaikan saavuttavat. Jos Hyrkäs sitä ei vielä saavuta, seuraava iso tavoite on vuonna 2024 Pariisissa järjestettävissä kesäolympialaisissa. – En ole vielä Pariisin ajankohtaa ympyröinyt kalenteristani, mutta ne ovat ajatuksissani.” 2/2021 URHEILUAMPUJA UA_2_2021.indd 17 17 25.4.2021 22.47

Rakkaudesta lajiin: tuoma IPSC-ammunnassa tuomaritoiminnalla on merkittävä rooli. Tekstit & kuvat MIKA VUOLLE L ajin moniulotteisuus, muuttuvat ampumaosiot, erilaiset suoritustavat ja monet divisioonat vaativat kilpailuissa ratatuomareilta paljon huomiokykyä, hyvää sääntöjen tuntemusta ja nopeaa johtopäätösten tekoa, jotta kilpailu sujuisi joustavasti aikataulussa ja tuomiot olisivat tasapuolisia kaikille kilpailijoille. Practicalin peruskivi on turvallisuus. Ratatuomarin tärkein tehtävä onkin valvoa, että suoritus sujuu turvallisuuden vaarantumatta, vaikka vastuu siitä viime kädessä onkin kilpailijalla. Lähes poikkeuksetta ankarimman tuomion, kilpailijan hylkäämisen, syynä ovat virheet niissä perusasioissa, joita IPSC:n turvallisen ampujan kurssilla toistetaan ahkerasti: joko sormi on unohtunut liipaisimelle liikkumisen tai lippaanvaihdon aikana tai aseen piippu osoittaa ohi sallitusta sektorista. RATATUOMARI ANTAA kilpailijalle ohjeet, valvoo valmistautumisen ja suorituksen sekä valvoo, että ammunnan loputtua ase tyhjennetään turvallisesti. Suorituksen aikana hän myös seuraa sitä, että ampuessa kaikki tapahtuu annettujen ohjeiden mukaan, sääntöjen mukaisesti ja mittaa ajanottolaitteella suoritukseen kuluvan ajan. Kilpailijan lopetettua suorituksensa ratatuomarit kirjaavat ylös ajan ja tulkkaavat osumat. Kun yhden aseman kilpailusuoritus tapahtuu vain sekunneissa, on ratatuomarin oltava herkeämättä hereillä koko ajan, vaikka kisapäivät practicalissa ovat pitkiä. Päivän aikana valvottavia suorituksia voi tulla helposti satakunta kappaletta, isommissa kisoissa jopa parisataa, eikä urakasta useinkaan selviä kahdeksan tunnin työpäivällä. Tärkeätä on myös taito pitää itsestään huolta, jotta selviää erilaisissa sääolosuhteissa. On myös muistettava tankata juomaa ja ruokaa kisapäivän aikana. – Ratatuomarin on oltava melko rauhallinen ja jämäkkä tyyppi. Jonkinlainen ammattitaitokin on oltava, mutta tärkeätä on halu tehdä sitä hommaa, Suomen tuomaritoimikunnan NROI:n puheenjohtaja, Poliisien Ampumaseuraa (PAS) edustava Riku Kalinen summaa. TUOMARIKURSSILLE hakeutuvalla on oltava vähintään vuoden päivät kokemusta IPSC-ampujana ja vähintään kuusi suorituspistettä luokittelukelpoisista kilpailuista. Tietty kisakokemus vaaditaan sen vuoksi, 18 Kansainväliset IROA-tuomarit ovat pääosassa kansainvälisissä arvokisoissa. että kokemattomalle ampujalle jo pelkästään tuomarikurssi olisi hankala, puhumattakaan tuomarina toimimisesta. Tuomariksi halutaan kouluttautua vain yhdestä syystä: rakkaudesta lajiin. – Mukava porukka ja hyvä pöhinä vetävät mukaan tuomarihommiin. Eihän niissä muuten jää voitolle millään mittarilla, Kalinen tuumii. Lähes kaikki practical-tuomarit jatkavat myös kilpa-ampujina. Pelkästään tuomarinuraa rakentavia on vain harvoja ja hekin kansainvälisellä tasolla. Kilpailutuomarit ampuvat ennen pääkilpailua esikisan, jossa samalla testataan osioiden ja ratalaitteiden toimivuus. ERI PRACTICAL-LAJIEN tuomarointi sujuu useimmilta hyvin, jos kohta pitkiin aseisiin tottuneita ja niitä harrastavia on vähemmän. Säännöt ovat kuitenkin pääpiirteissään samat kaikissa lajeissa. Kiväärin pitkät ampumaetäisyydet tosin tekevät sen, että taulujen tulkkauksen vuoksi siinä ratatuomareiden tarve on suurin. IPSC:n tuomarit jakaantuvat kahteen pääluokkaan, kansallisiin ja kansainvälisiin tuomareihin. Valtaosa practical-tuomareista on kansallisen tason eli NROI (National Range Officer's Institute) -järjestelmän tuomareita. Pieni osa tuomareista on kouluttautunut ja pätevöitynyt kansainvälisiksi eli IROA-tuomareiksi. NROI, kansallinen tuomaritoimikunta, toimii osana IPSC-jaostoa, ja Suomessa SAL:n practical-jaosto nimittää tuomaritoimikunnan jäsenet, jaoston varapuheenjohtajan toimiessa NROI:n presidenttinä. Tuomaritoimikunta vastaa tuomarien kouluttamisesta sekä tuomarirekisterin ylläpitämisestä. Molemmissa järjestelmissä, kansallisessa ja kansainvälisessä, tuomaripätevyydet ovat samanlaiset. Tuomareita on koulutuksensa ja kokemuksensa mukaan eritasoisia. Ratatuomarikurssin suorittaneet aloittavat tuomaritehtävänsä ratatuomariharjoittelijoina (PRO eli provisional range officer) kokeneemman Vaikka practicalin kilpailusuorituksessa nopeus on valtt tuomarin valvonnassa. Kerättyään riittävästi kokemusta tuomarikokelas voidaan korottaa ratatuomariksi (range officer). RATATUOMARI VOI hankittuaan kisakokemusta ja käytyään kakkostason tuomariseminaarin anoa harkinnanvaraisesti myönnettävää pääratatuomarin eli CRO-arvoa (chief range officer). Korkein tuomariarvo on ratamestari (range master), johon kutsutaan kaikkein kokenempia tuomareita. Suomalaisessa tuomarijärjestelmässä on tällä hetkellä kuusi ratamestaria, 55 pääratatuomaria ja 256 ratatuomaria. Ratatuomariharjoittelijoita on 265. Viimeksi mainituista osa on uusia, juuri tuomarikoulutuksensa suorittaneita uransa alussa olevia, mutta suurempi osa on sellaisia, jotka eivät muutamaan viime vuoteen ole osallistuneet aktiivisesti toimintaan ja heidän tuomaristatuksensa on laskenut PRO-tasolle. URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 18 25.4.2021 22.47

maritoiminta practicalissa Korona toi tuomarikurssin etäyhteydellä K orona-aika on asettanut omia haasteita IPSC:n tuomarikurssienkin järjestämiselle. Niinpä SAL:n practical-jaosto järjesti huhtikuun alkupuolella ensimmäisen digitaalisen ratatuomarikurssin, johon osallistui kuusi henkilöä eri puolilta Suomea, Kokkolasta Lappeenrantaan. Kaikki osanottajat läpäisivät pilottihankkeena vedetyn virtuaalisen viikonloppurupeaman practicalin sääntöjen ja tuomaritoiminnan niksien parissa. us on valttia, ratatuomarina toimiessa on löydyttävä rauhallisuutta ja malttia. – PRO-statuksella olevia on paljon, koska korona-aikana listoilta ei ole poistettu passiivisia tuomareita ja monta vuotta meni niin, ettei tuomarilistaa siivottu. Yleisesti ottaen Suomessa tuomaritilanne on hyvä. Meillä on suunnilleen yhtä monta tuomaria kuin Brasiliassa, Kalinen kertoo. KOHOTAKSEEN IROA-tuomariksi (International Range Officer's Association) practical-tuomarin on oltava kokenut ja kansainvälisissä kilpailuissa tuomarina toiminut henkilö. Järjestelmät ovat osin päällekkäisiä, sillä IROA-tuomarin on oltava myös kansallinen tuomari eikä toisaalta kansainvälisissä kilpailuissa ole välttämätöntä olla IROA-tuomarin statusta kuin tietyllä tasolla ja tietyissä tehtävissä. IROA-tuomarit erottaa mustavalkoisista raitapaidoista, ja heitä on suhteessa varsin vähän verrattuna kansallisiin tuomareihin. Suomessa IROA-tuomareita on tällä hetkellä vain kahdeksan ja yksi kokelasjäsen. Suomalaisten IROA-tuomareiden määrä on varsin pieni. Naapurimaista Ruotsissa on neljätoista IROA-tuomaria ja Virossa peräti kuusitoista IROA-tuomaria. Maailmanlaajuisesti kansainvälisiä practical-tuomareita on tällä hetkellä 693 henkeä. Näkyvimmässä roolissa IROA-tuomarit ovat isoissa arvokisoissa, maanosan- ja maailmanmestaruuskisoissa, joissa he kantavat päävastuun tuomaritoiminnasta kilpailun kaikilla tasoilla. – Suomalaiset ovat hyviä IPSC-tuomareita, rauhallisia ja oikeudenmukaisia. Siinä mielessä kenenkään, joka haluaa toimia ulkomailla tuomarina ja pyrkiä IROA-tuomariksi, ei kannata arastella hakeutumista niihin tehtäviin. Suomalaisten englannin kielen taitokin riittää yleensä hyvin, toteaa Kalinen. KURSSIN VETÄJINÄ toimivat tuomarikouluttajat Riku Kalinen, Petteri Aro ja Kristian Poikonen. Kurssin johtaja Kalinen kertoo etäyhteyksillä hoidetun kurssin saaneen kurssilaisilta pääosin positiivista palautetta, ja kouluttajien näkökulmasta kokeiluluonteinen kurssi onnistui jopa yli odotusten. Alustoina kurssilla käytettiin Zoom-ryhmävideoneuvottelua ja aikuiskoulutuksessa yleisesti etäoppimisratkaisuna käytettyä virtuaalista oppimisympäristö Moodlea. Moodlen käyttäminen edellytti isoa pohjatyötä, jonka koulutusalan ammattilainen Petteri Aro teki, mutta hyvän pohjatyön ansiosta muun muassa kokeiden korjaaminen ja palautteen anto niistä oli helppoa. – Moodlen alusta on hyvä, mutta sen rakentaminen tuomarikurssia varten vaatii paljon ”ekspertiisiä”. Nyt kun se on tehty, pidämme varmasti etäkursseja jatkossakin. Varsinkin syrjemmällä asuville tämä on hyvä tapa osallistua tuomarikoulutukseen, Kalinen kertoo. Practicalissa tuomareiden tarve on suurempi kuin monessa muussa urheilulajissa, sillä jokaisella asemalla on oltava lajista ja asemasta riippuen 2–7 tuomaria. Ratatuomari ohjeistaa ampujat, valvoo, että ammunta tapahtuu turvallisesti ja sääntöjen mukaisesti, ottaa ajan ja tulkitsee osumat. 2/2021 URHEILUAMPUJA UA_2_2021.indd 19 19 25.4.2021 22.47

Vesa Nissinen jatkaa puheenjohtajana Teksti & kuva LASSI PALO S uomen Ampumaurheiluliiton liittokokous pidettiin maaliskuun 13. päivänä Vantaalla. Se piti pitää jo viime marraskuussa, mutta se jouduttiin perumaan koronavirustilanteen vuoksi. Maaliskuun liittokokoukseen oli mahdollista osallistua myös etänä Teams-sovelluksen kautta äänioikeutta käyttäen. Ampumaurheiluliitto suositteli etäosallistumista, koska kokouksen aikaan oli voimassa koronavirustilanteesta aiheutuvia kokoontumisrajoituksia. Varsinaisella kokouspaikalla olikin vain viisi henkilöä, jotka noudattivat koronaohjeita. – Tervetuloa kokoukseen. Meillä on hivenen työläät ajat. Tämä on talvisodan päättymispäivä. Tuolloin oli vielä ahtaammat ajat, joten eiköhän me tästä koronastakin selvitä, Ampumaurheiluliiton puheenjohtaja Vesa Nissinen sanoi avauspuheenvuorossaan. Liittokokous valitsi Nissisen jatkamaan Ampumaurheiluliiton puheenjohtajana kalenterivuosien 2021–2022 ajan. Helsinkiläinen Nissinen on toiminut puheenjohtajana vuodesta 2017 alkaen. – Kiitän luottamuksesta! Olen sitoutunut kehittämään ampumaurheilua jatkossakin, Nissinen sanoi saatuaan kukat Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtajalta Anne Laurilalta. AMPUMAURHEILULIITON toimintasääntöjen muutosprosessia ei saatu päätökseen, koska uusia sääntöjä ei hyväksytty äänestyksen jälkeen liittokokouksen toisessa käsittelyssä. – Todetaan siis, että näillä äänillä liittokokous ei hyväksynyt sääntömuutoksia, joten palaamme lähtökuoppiin, Nissinen summasi tilanteen. Liittokokouksessa kuultiin myös liittohallituksen selostus SAL:n toiminnasta ja taloudenhoidosta kahdelta edelliseltä vuodelta (2018–2019) ja toiminnan ja talouden suuntaviivat seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. – Onneksi ehdimme viettää liiton 100-vuotisjuhlat vuonna 2019 eli ennen korona-aikaa, Laurila sanoi. Kaksivuotiskauden painopisteitä olivat olosuhteiden varmistaminen, vaikuttaminen ja viestintä, seuratoiminnan tukeminen, sisäisen toiminnan kehittäminen ja huippu-urheilun kehittäminen. Suomalaiset ampumaurheilijat saavuttivat 73 arvokisamitalia vuonna 2018 ja 62 arvokisamitalia vuonna 2019. 20 Vesa Nissinen valittiin kahden vuoden jatkokaudelle maaliskuussa. SAL STRATEGIAN 2024 mukaan ampumaurheilu on jatkossakin kehittyvä ja menestyvä urheilulaji. – Arvojemme mukaisesti toimimme avoimesti, läpinäkyvästi ja vastuullisesti, varmistamme jokaisen fyysisen ja henkisen turvallisuuden sekä panostamme viihtyvyyteen radoilla ja seuratoiminnassa, Laurila kävi läpi jo käynnissä olevaa uutta strategiakautta. Strategian painopisteitä ovat elinvoimaiset ja kasvavat seurat sekä mahdollistavat olosuhteet. Alatavoitteiden mukaan seuratoiminnan laatu paranee, seuran toimintaan on helppo tulla mukaan ja seura toimii uudistumiskykyisesti ja tavoitteellisesti. – Olosuhdeasioissa haluamme, että seuroilla on käytössään riittävät ja ympäristövastuulliset rataolosuhteet, joilla harrastajat viihtyvät, ampumaurheilun arvostus harrastuksena ja huippu-urheiluna kasvaa ja monipuoliset harrastamisen tavat ja mahdollisuudet innostavat kasvamaan ja kehittymään, Laurila kertoi. ONNISTUMISEN EDELLYTYKSIÄ ovat tiivis vuorovaikutus ja yhteistyö liiton ja seurojen välillä, menestyvä huippu-urheilu, tehokas ja monipuolinen viestintä sekä nykyteknologian ja digitalisaation hyödyntäminen. Laurila nosti esiin muun muassa sen, että seurojen tarve kuullaan ja niiden pohjalta määritetään liiton palvelut. – Seurat tuntevat liiton palvelut ja osaavat hyödyntää niitä toimintansa kehittämiseen sekä motivoituvat kehittämään omaa toimintaansa ja olosuhteitaan. Menestyvässä huippu-urheilussa tärkeää ovat esikuvat, näkyvyys ja laji-imago. Laurila painotti myös tiivistä vuoropuhelua seurojen kanssa, yhteen suuntaan kulkemista ja proaktiivista vaikuttamista toimintaympäristöön. Nykyteknologiaa ja digitalisaatiota hyödyntämällä seurojen arki helpottuu ja toimintaa kehitetään todennettuun tietoon perustuen. Tärkeitä asioita ovat myös näkyvyys ja helppo tiedonsaanti. NISSISEN MUKAAN vuoteen 2024 ulottuvassa strategiassa katsotaan pidemmälle tulevaisuuteen: – Emme hae tällä pikavoittoja, vaan vahvistamme sitä pohjaa, jolla ampumaurheilu tulevaisuudessa lepää. Olemme tehneet selkeitä valintoja, eikä huippu-urheilua ole unohdettu. Valintamme on panostaa kasvualustaan, josta ampumaurheilu ammentaa voimansa. Meidän kaikkien pitää olla aktiivisia, Nissinen sanoi ja mainitsi, että liittokokoukseen osallistui vain seitsemän prosenttia jäsenseuroista, vaikka ”kokoukseen olisi voinut osallistua kotisohvalta”. Nissinen sanoi, että Ampumaurheiluliiton tilanne on hallinnassa: – Élämme jo vuotta 2021, ja vuoden 2020 tilinpäätös on vielä käsittelemättä. Se käsitellään tulevien viikkojen aikana hallituksessa ja liittovaltuustossa. Talous on hyvällä mallilla, ja meillä on nyt puskuria, joka on hyvä asia, koska avoinna on, miten urheilun ja liikunnan rahoitus tulevaisuudessa järjestetään. URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 20 25.4.2021 22.47

Jäsenmaksut ennallaan Ampumaurheiluliiton liittovaltuusto päätti huhtikuussa pitämässään kokouksessa, että vuoden 2022 jäsenmaksuihin ei tule muutoksia. Teksti & kuva LASSI PALO A mpumaurheiluliiton liittovaltuuston kokous pidettiin huhtikuun 17. päivänä. Valtuuston päätöksen mukaisesti vuoden 2022 jäsenmaksuihin ei tule muutoksia. Jäsenseuroilta kannettavan jäsenmaksun suuruus yli 20-vuotiasta jäsentä kohti on myös ensi vuonna 26 euroa, ja erillisten yhdistysten jäsenmaksu pysyy 400 eurossa. Aikuisten ja nuorten lisenssien hinnat pysyvät myös ennallaan, kuten myös harrastelisenssin, ylituomarikortin ja I-luokan tuomarikortin hinnat. Muovikortillisten lisenssien lisämaksu on edelleen viisi euroa. Kilpailulupaan (ennätyskelpoinen tai vastaava ei-ISSF-lajin kilpailu) ei myöskään tullut muutoksia. AMPUMAURHEILULIITON hallitus oli käsitellyt liiton pidemmän aikavälin suunnitelmia (2021–2024) ja esitti niitä liittovaltuustolle hyväksyttäväksi. Ne hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Strategian painopisteitä ovat elinvoimaiset ja kasvavat seurat sekä mahdollistavat olosuhteet. Alatavoitteiden mukaan seuratoiminnan laatu paranee, seuran toimintaan on helppo tulla mukaan ja seura toimii uudistumiskykyisesti ja tavoitteellisesti, seuroilla on käytössään riittävät ja ympäristövastuulliset rataolosuhteet, joilla harrastajat viihtyvät. Lisäksi ampumaurheilun arvostus harrastuksena ja huippu-urheiluna kasvaa sekä monipuolisen harrastamisen tavat ja mahdollisuudet innostavat kasvamaan ja kehittymään. Onnistumisen edellytyksiä ovat tiivis vuorovaikutus ja yhteistyö liiton ja seurojen välillä, menestyvä huippu-urheilu, tehokas ja monipuolinen viestintä sekä nykyteknologian ja digitalisaation hyödyntäminen. VALTUUSTO VALITSI ehdollepanotoimikuntaan Jorma Röppäsen (Lounais-Suomi), Pekka Heiskasen (Kaakkois-Suomi), Mikael Ekbergin (Etelä-Suomi), Jarmo Pyyhtiän (Häme), Jussi Ahomäen (Pohjanmaa) ja Heikki Pääkkösen (Itä-Suomi). Toimikunnan puheenjohtajana toimii valtuuston puheenjohtaja Markus Ahtiainen. Ehdollepanotoimikunnan toimikausi on Markus Ahtiainen matkalla liittovaltuuston kokoukseen, missä hänet valittiin valtuuston puheenjohtajaksi. valtuustokauden pituinen eli kaksi vuotta. Kuten toisaalla tässä lehdessä kerrotaan (sivu 5), koronavirusepidemian vaikutukset olivat ”mittavat” Ampumaurheiluliitonkin toimintaan. Tässä vielä muutama poiminta vuoden toimintakertomuksesta: ”Syksyllä tulivat käyttöön alueelliset rajoitustoimet. Koronarajoitukset ovat vaikuttaneet myös harjoittelumahdollisuuksiin ja vaikeuttaneet kilpailujen ja tapahtumien lisäksi myös seura- ja tuomarikoulutusten järjestämistä, mutta onneksi tässä päästiin korvaamaan koulutuksia osittain myös verkkokoulutuksilla.” – Digitalisaatioon tuli pakollinen loikka tässäkin mielessä, mutta uudet mahdollisuudet vaikuttavat erittäin käyttökelpoisilta myös ”normaalitilanteessa”. Uutena avauksena aloitettiin viime vuoden alussa valtakunnallinen ampumaratojen ympäristölupahanke yhteistyössä Suomen Metsästäjäliiton, Suomen riistakeskuksen, Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton kanssa. Ampumaurheiluliiton johtamaan hankkeeseen palkattiin 1. toukokuuta alkaen kuusi päätoimista ympäristöasiantuntijaa. LIITTOVALTUUSTO hyväksyi kokouksessaan myös muutoksia kilpailutoiminnan yleissääntöihin ja ohjeisiin. Kokouksessa kuultiin lisäksi lyhyt selvitys Ampumaurheiluliiton vastuullisuusohjelmasta ja tilannekatsaus lyijyrajoituksista ja ympäristölupahankkeesta. 2/2021 URHEILUAMPUJA UA_2_2021.indd 21 21 25.4.2021 22.47

n Vehasen malja IMAS:lle Ampumaurheiluliiton 100-vuotisjuhlavuoden perintönä saatiin liitolle uusi pysyvä kiertopalkinto, Vehasen malja. Se jaettiin nyt ensimmäisen kerran, ja voittaja on Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura. Teksti TIMO RAUTIO, LASSI PALO Kuva TIMO AALTO A mpumaurheiluliitto vietti 100-juhlavuottaan vuonna 2019. Uudelle palkinnolle on antanut nimensä liiton kunniapuheenjohtaja Alpo Vehanen, joka toimi yhtenä juhlavuoden lahjoittajista liiton nuorisotyöhön. Palkinnon tavoitteena on motivoida seuroja panostamaan nuorisotoimintaan ja kehittämään sitä aktiivisesti. Vehasen malja jaettiin nyt ensimmäisen kerran eli vuoden 2020 ansioista. Kiertävän pokaalin lisäksi seura saa 1000 euron stipendin nuorisotyöhön. Palkinto myönnetään suurimman pistemäärän saavuttaneelle seuralle, kun tarkastellaan seuran koulutettujen valmentajien ja ohjaajien määrää, nuorten osallistumista kilpailuihin, alle 20-vuotiaiden jäsenten määrää ja sen kehitystä, järjestettyjen ampumaurheilukoulujen tai muiden vastaavien alkeiskurssien määrää ja tähtiseurastatusta. saavutti Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura (IMAS). Sen pisteet olivat 91,5. Toiseksi sijoittunut Kuusankosken Ampujat (KuusA) keräsi 89,9 pistettä. Turun Seudun Ampujat (TSA) oli kolmas 79,8 pisteellään. Voittaja julkistettiin huhtikuun 17. päivänä pidetyn Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston kevätkokouksen yhteydessä. IMAS pääsi voittonsa ansiosta hyvään juhlavuoden vauhtiin, sillä kuluva vuosi on sen 100-vuotisjuhlavuosi. Ampumaurheiluliitto on myöntänyt seuran järjestettäväksi valtakunnallisen ruutiaseiden Kultahippufinaalin vuosina 2020-2021. Tänä vuonna Kultahippufinaalit järjestetään 31. heinäkuuta. SUURIMMAN PISTEMÄÄRÄN IMAS:N PUHEENJOHTAJA Marjo Yli-Kiikka yllättyi palkinnosta: – Se tuli yllätyksenä, sillä en edes tiennyt siitä! Emme siis olleet skarpanneet tai yrittäneet lisätä mitään toimia Vehasen maljan takia. Saimme ykköstilan niin sanotulla perustoiminnallamme. Olemme erittäin tyytyväisiä voitettuamme ensimmäisenä palkinnon, Yli-Kiikka sanoo. 22 IMAS:n puheenjohtaja Marjo Yli-Kiikka (kesk.), Jussi Ketolainen ja Nanna Uuttu ottivat vastaan seuran voittaman Vehasen maljan. Vehasen maljan parhaita 2020 ´ SEURA PISTEET ´ Isonkyrön Metsästysja Ampumaseura Kuusankosken Ampujat Turun Seudun Ampujat Poliisien Ampumaseura Sibbo Skyttegille Asikkalan Ampumaseura Raseborg Skyttar Keski-Uusimaan Ampumaseura ´ Kankaanpään Ampumaurheilijat ´ ´ ´ ´ ´ ´ ´ 91,5 89,9 79,8 71,2 69,8 61,3 60 55,2 49,8 ´ Pisteitä sai kaikkiaan 49 seuraa. Mieltä lämmittää erityisesti se, että palkinto tuli seuran hyvästä nuorisotyöstä: – Olen iloinen siitä, että pelkkä osallistuminen SM-kilpailuihin riitti eikä tarvitse voittaa SM-mitaleja menestyäkseen. Palkinto osui myös hyvään ”saumaan”, sillä meillä on juhlavuosi. Toivottavasti saamme pidettyä oikeat juhlat marraskuussa, Yli-Kiikka sanoi. Juhlavuoteen tulee siis ainakin kolme huipentumaa: Vehasen malja, Kultahippufinaalit ja satavuotisjuhlat. – Se olisi toteutuessaan hyvä paketti, Yli-Kiikka sanoi. PISTELASKENNAN tarkastelujaksona oli siis kalenterivuosi 2020. Jos kaksi tai useampi seura saavuttaa tasapisteet, palkinnon saa juniorien jäsenmäärältään pienempi seura. Pistelaskentaan on otettu sääntöjen mukaan vain ne seurat, jotka päivittivät seuratietonsa liiton nettisivujen seuroille-osioon ja jäsenensä Suomisportiin 31.12.2020 mennessä. URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 22 25.4.2021 22.47

Vaikuttaako tasapaino ammuntaan vai ammunta tasapainoon? NURKKA SATU Satu Luoto on ampumaurheilua harrastava fysiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori, joka on perehtynyt ihmiskehon liikkeiden säätelyyn liittyvään tutkimukseen 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Satunurkassa esitellään, Satun kommenteilla höystettynä, poimintoja tieteen maailmasta. "Tasapainon ja ampumasuorituksen välisen yhteyden on todettu olevan erityisen selkeä vasta-alkajilla, mutta sen rooli pienenee, mitä kokeneemmasta ampujasta on kyse." Teksti SATU LUOTO Kuva LASSI PALO O n hyvin dokumentoitu, että pistooli- ja kiväärilajeissa huippuampujilla on parempi tasapaino kuin heikompitasoisilla (viitteet 1 ja 2) Tutkimuksissa on pääasiassa käytetty voimalevyä, joka on rakastettu ja vihattu tasapainon mittauslaite. Sitä rakastavat analyytikot ja teoreetikot. Sitä vihaavat ne, joiden pitäisi soveltaa mitattua käytäntöön. Usein kuulen sanottavan, että voimalevyllä mitattaisiin kehon huojuntaa, mutta tosiasiallisesti tämä ei pidä paikkaansa, mikä on kauniisti osoitettu Clare Dadswellin pistooliammuntaan liittyvässä väitöskirjassakin.2 SATU TASAPAINON SÄÄTELY on hyvin monimutkainen kokonaisuus, johon liittyy niin tiedostettuja kuin refleksinomaisiakin komponentteja, jotka ovat puolestaan yhteydessä lukuisiin eri aistinjärjestelmiimme. Se mitä voimalevy rekisteröi, on kaiken tämän summa. Levyn jokaisessa nurkassa sijaitsevilla puntareilla laite mittaa sen pinnan tasoon kohdistuvia voimia. Laitteella voi määrittää esimerkiksi henkilön painekeskipisteen sijainnin. Paikallaan seistessä kyseinen piste sijaitsee jalkojen välissä yleensä hieman nilkkanivelten etupuolella. Ihmisen on mahdotonta seistä täysin paikallaan, joten käytännössä piste on jatkuvassa liikkeessä. Liike näkyy tietokoneen ruudulle piirtyvänä viivana. On ajateltu, että pienempi sykkyrä on merkki paremmasta tasapainosta ja laajaliikkeisempi sykkyrä huonommasta, mutta elävässä elämässä tämä ei ole niin Fysiatrian erikoislääkäri Satu Luoto pohtii tasapainon tärkeyttä ammunnassa. yksioikoista. Laite mahdollistaa erikseen etu-takasuuntaisen ja sivusuuntaisen liikkeen analysoinnin. On mahdollista mitata esimerkiksi poikkeamia oletetusta (tai mitatusta) keskipisteestä, painekeskipisteen kulkemaa matkaa ja nopeutta sekä pinta-alaa. Eri aikajaksoilta voidaan tutkailla maksimeja, minimejä tai keskiarvoja. Mittaustuloksia saa halutessaan tulostettua monta sivua. TASAPAINON JA ampumasuorituksen välisen yhteyden on todettu olevan erityisen selkeä vasta-alkajilla, mutta sen rooli pienenee, mitä kokeneemmasta ampujasta on kyse. Simo Ihalainen totesi väitöskirjassaan, että kun varsinaiseen ampumatekniikkaan liittyvät tekijät (vaakapidon vakaus, tähtäyksen tarkkuus, liipaisun ajoitus ja liipaisun puhtaus) huomioitiin analyyseissä, jäi kokeneemmilla kivääriampujilla tasapainon selitysosuudeksi ampumatuloksesta vain 1 %. Käytännön tulkintani ammuntaan liittyvistä tasapainotutkimuksista on, että aloittelevilla ja keskitason pistooli- ja kivääriampujilla voi voimalevymittauksista olla apua mahdollisimman vakaan ampuma-asennon löytämiseksi. Kun hyvä yksilöllinen asento on löytynyt, kannattaa analytiikassa ja harjoittelussa keskittyä varsinaiseen ammuntatekniikkaan liittyvään hienosäätöön. Tässä vaiheessa on nimittäin todennäköistä, että ammunta vaikuttaa enemmän tasapainoon kuin tasapaino ammuntaan. 1. Ihalainen S. Technical determinants of competitive rifle shooting performance. Studies in sport, physical education and health 270, University of Jyväskylä, 2018. 2. Dadswell C.E. The kinematic factors associated with elite level pistol shooting performance. Department of Exercise and Sports Science, The Manchester Metropolitan University, 2016. NURKKA 2/2021 URHEILUAMPUJA UA_2_2021.indd 23 23 25.4.2021 22.47

NOIN 20 KYSYMYSTÄ TIMO HÄNNINEN: "Arjen pyörittäminen seuratoiminnan tärkein asia” Teksti & kuva LASSI PALO "A Arjen pyörittäminen on seuratoiminnan tärkein asia”, sanoo Timo Hänninen, joka on Hämeenlinnan Ampumaseuran (HlAS) toiminnanjohtaja. Hän on ollut ampumaurheilussa mukana noin kolmenkymmenen vuoden ajan. – Talkoomiehestä toiminnanjohtajaksi, hän tiivistää uransa napakasti. Hänninen, 67, on eläkkeellä. Viimeiset 29 vuotta hän oli Patrian palveluksessa. Hänninen on alun perin kotoisin Pieksämäeltä. 1 Kuinka koronan kanssa on sujunut nyt runsaan vuoden ajan ja miltä tämä vuosi näyttää? 2 Mainitse joitakin kohokohtia korona-ajan ampumaurheilussa – jos sellaisia on? Kyllähän tuo korona on pahasti sotkenut kilpailutoiminnan ja kurssitoiminnan. Syksyllä pidimme vielä kurssit, mutta jatkokurssit jäivät pitämättä. Myös kaikki esittely- ja firmojen tilaisuudet jäivät pitämättä. Ilma-aseratakin on nyt ollut suljettuna muutaman viikon ajan. Mutta tässä täytyy uskoa, että parempaan ollaan menossa ja syksyllä päästään jo normaaliin toimintaan. Ei tule sellaisia mieleen. Ehkä nuo etäkilpailut kuitenkin täytyy mainita, että on sentään jotkut yrittäneet.. 3 Millaisia suunnitelmia sinulla on tälle vuodelle? Seuratasolla Ahveniston radan kunnostus otisi ärkeimpiä toimia ja muuten kesästä nauttimista. Ja jos viimein pääsisi lapsenlapsia tapaamaan, kun korona hellittää. 4 5 Mikä aikoinaan houkutti ampumaurheilun pariin? Varmaan se yleisin syy eli omien lapsien kanssa ampumaurheilukurssille. Sillä tiellä ollaan. Millaista on ollut ja on toimia Hämeenlinnan Ampumaseuran toiminnanjohtajana? Arjen pyörittämistähän se pääasiassa on, välillä myös aika värikästä niin hyvässä kuin pahassakin. 6 Mikä on ollut antoisinta ja mikä taas vaikeinta? Antoisinta on kilpailujen ja tapahtumien järjestäminen ja lastenkurssien vetäminen. Se on haastavaa ja palkitsevaa. Vaikeinta ovat erimielisyydet seuran sisällä ja sitoutuneiden toimijoiden saaminen mukaan. 7 Mikä on motivoinut sinua kaikki nämä vuosikymmenet? Uusiin ihmisiin tutustuminen ja mukavat ihmiset, joiden kanssa tätä toimintaa pyöritetään. 24 8 Mitkä ovat ohjenuoriasi ampumaharrastuksessa? Rohkeasti mukaan harrastukseen, jokainen kehittyy omaan tahtiinsa, päämäärätietoinen harrastaminen tuottaa lopulta tulosta. Kun radalla on hyvä ilmapiiri, niin se on myös hauska harrastus mukavien ihmisten kanssa. 9 10 Kuinka saat kalenterisi sovitettua kaikkeen? Se on vain järjestelykysymys. Nykyään on tietysti helpompaa, koska olen eläkkeellä. Mitkä ovat ajatuksesi HlAS:n tulevaisuudesta viiden ja kymmenen vuoden kuluttua? Viiden vuoden sisällä pitäisi olla Ahveniston ruutirata kunnostettu ja uutta porukkaa seuran johdossa. Kymmenen vuoden kuluttua seura on toivottavasti uudessa nousussa uusien innokkaiden ampumaurheiluihmisten kanssa. 11 12 Kerro jokin erityisen hyvin mieleesi jäänyt tapahtuma. Järjestämämme SM-joukkuekisat vuonna 2010 ja tietysti viidet Kultahippukisat. Luonnehdi seuraasi muutamalla sanalla. Perinteinen seura, joka pyrkii tarjoamaan jäsenilleen hyvät harjoitteluolosuhteet. Tähtiseura, joka panostaa juniorotoimintaan. URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 24 25.4.2021 22.47

Timo Hänninen korona-aikaan kotiradallaan Hämeenlinnassa. 13 Millainen ampumaurheilukaupunki Hämeenlinna on? Ihan hyvä ampumaurheilukaupunki. Saamme vuokratukea ilma-aseradallemmme ja ihan myönteisesti suhtaudutaan. Ahveniston ruutiradan vuokrasopimustakin juuri jatkettiin. 14 Millä kaikilla tavoilla seuraat ampumaurheilua? Seuraan omien ampujien edesottamuksia, muuten nykyään vähemmän, ja tietysti Ampumaurheiluliiton sivuilta myös kansainvälisten kisojen menestystä. 15 Millaisena näet ampumaurheilun kehityksen Suomessa ja kansainvälisesti? Taitaa pikemminkin olla pientä taantumaa kuin kehitystä. Pitäisi pystyä toimimaan tiukentuvien säännösten kanssa ja toimia tässä päivässä. 16 Mitkä ovat kolme vahvinta ja kolme eniten kehitystä vaativaa asiaa suomalaisessa ampumaurheilussa? 17 Millaisia ohjeita haluat antaa uraansa aloittelevalle ampumaurheilijalle? Seuroissa tehtävä työ, seurojen välinen yhteistoiminta ja vahvat perinteet. Nuorten ampujien alueellinen valmennus, ratojen ylläpito ja kehittäminen. puolista harrastamista myös muissa lajeissa. 18 Millaisena näet ampumaurheilun aseman ja arvostuksen suomalaisessa urheiluelämässä? Aika heikkoa taitaa olla arvostus, vain olympiamenestys huomioidaan. Haulikkolajit saavat huomiota mutta kivääri- ja pistoolilajit eivät. 19 20 Mikä on mielestäsi kiehtovin asia ampumaurheilussa? Itsensä jatkuva kehittäminen, fyysisen ja henkisen puolen täytyy olla kunnossa. Mikä on tärkeintä lasten ja nuorten urheilu- ja liikuntaharrastuksessa? Leikkimielisyys ja tasapuolisuus sekä ryhmässä toimiminen "Ihan hyvä ampuma urheilukaupunki." Timo Hänninen Ampumaurheilukurssin kautta hyvään valmennukseen. Moni2/2021 URHEILUAMPUJA UA_2_2021.indd 25 25 25.4.2021 22.47

SEURAESITTELY Kaipuu normaaliin kisajärj Orimattilassa ja Lappeenrannassa on hyvä meininki koronavuodesta huolimatta. Teksti HEIDI LEHIKOINEN O rimattilan Seudun Urheiluampujilla (OSU) ja Etelä-Saimaan Ampujilla (ESA) moni asia on koronatilanteesta huolimatta hyvin, vaikka molemmat seurat toivoisivat pääsevänsä kilpailujen järjestämisen osalta takaisin normaaliin. Kyselimme kuulumisia mitä kuuluu nyt -seurajuttusarjassa. OSU:n puheenjohtaja Pertti Könönen on saanut iloita seuransa urheiluampujien suorituksista viime vuosinakin usein. – Joka vuosi tulee kovia suorituksia. Joka vuosi on ollut kansainvälistä menestystä todella hyvin. Kyllä meillä nuoriakin on, ja sieltähän ne (menestyjät) sitten tulevat. Enemmänkin junnuja kyllä mahtuisi, Könönen miettii. OSU ON aktiivinen kilpailujen järjestäjä. On kansainvälinen juniorikilpailu (IJSC), Riistapolku-kilpailu, SM-kilpailuja ja useita pieniä kilpailuja vuosittain. – Syömähampaamme on se, että meillä on paljon kisoja. Seuran aktiiviporukka joutuu aika koville, että saamme järjestettyä tällaisen määrän kisoja, Könönen sanoo. Aktiiviporukan kooksi hän sanoo ”muutama kymmenen”, kun seuran jäsenmäärä on 213. – Teemme yhteistyötä Lahden Ampumaseuran kanssa IJSC:ssä, Könönen kertoo tärkeästä yhteistyöstä. Minkälaisia haasteita näet seuratoiminnassa tulevan viiden vuoden aikana? – Toivottavasti löytäisimme aktiivista porukkaa ja aktiivista porukkaa myös taustalle. Ilman sitä taustatyötä ei seura pyöri. Hallitusväkemmekin alkaa ”pappaantua”, mutta onneksi olemme vielä pärjänneet, Könönen sanoo hymyillen. Yhteistyökumppaneidensa osalta seuran tilanne on ”kohtuullinen”: – Lisäksi kisojen järjestämisestä olemme saaneet tuloja. Ilman kilpailujenjärjestämistä olisi kyllä vaikeaa. Kun pari vuotta menee koronan kanssa, kyllä se tulonhankintaa vaikeuttaa. Isot kilpailut ovat jääneet pois, syömähampaamme Riistapolku ja IJSC jäivät viime vuodelta pois. KILPAILUIDEN OSALTA hiljaiset ajat eivät ole kuitenkaan olleet pelkästään negatiivisia: 26 SEURAESITTELY Henkeä historiasta, huolta tulevaisuuden harrastajista Etelä-Saimaan Ampujat on lappeenrantalainen urheiluseura, jossa kohtaavat perinteet ja kansainvälisyys, innostus ja osaaminen. Seurassa on moni asia viimeisen päälle, mutta puuhamiehiä ja -naisia huolettaa ja harmittaa junioreiden vähyys. Teksti & kuvat HEIDI LEHIKOINEN E telä-Saimaan Ampujilla on jäseniä hieman alle 300, suurin osa puheenjohtaja Juha-Pekka Hulkkosen sanoin ikäihmisiä. – Junnuja ei ole yhtään, Topikin (Hulkkonen) on jo 21 vuotta. Ampumakoulussa kyllä harrastajia on, mutta he eivät vaan syystä tai toisesta jää lajin pariin. Työsarkaa riittää siinä, että saadaan yksikin jäämään aktiiviseksi harrastajaksi, Hulkkonen harmittelee. Ampumakoulussa lajiin on tälläkin hetkellä perehtymässä kahdeksantoista inno- Jouko Lehikoisella (vas.), Topi Hulkkosella, Juha-Pekka Hulkkosella ja Kaarlo Kivimäellä on yhteisenä toiveena saada toimintaan lisää nuoria kasta, laskee johtokunnan jäsenenä monen harrastajia. asian hyväksi toimiva Jouko Lehikoinen. – Olemme pyrkineet tekemään kaiken raan saataisiin jatkuvuutta. Kaikkemme me teemme, että junioritoimintaa olisi enemmahdollisimman helpoksi, Lehikoinen sanoo. män, Hulkkonen sanoo. Sen myötä seurassa harrastajien ikäHulkkonen on seuran aktiivina toiseen jakauma on kahdeksasta 56-vuotiaaseen, otteeseen. Ensimmäisen kerran hän oli jämyös naisia on ilahduttavan paljon tullut senenä 1970-luvun lopulta 80-luvulle, nykyinen aktiivisempi toiminta alkoi vuonna mukaan. Lappeenrannassa haaste on monille paikkakunnille tuttu: jääkiekko, jalka1999 kiväärijaostossa. Puheenjohtajana hän pallo, salibandy ja koripallo kiehtovat haron ollut kaksi kautta. rastajia yksilölajeja enemmän. JOS JOKU ON seuran todellinen konkari, se – Ampumaurheilu on vähän yksin puurtamista, vaikka porukassa ollaankin, Lehion Kaarlo Kivimäki. Vuosikymmenet aktiikoinen sanoo. visesti harrastanut mies on ollut korvaamaSeurassa ollaan kuitenkin kiitollisia nyton, kun seuran tiloissa ja radoilla on rakenkyisistäkin jäsenistä, kuten vaikkapa iloisia nettu ja kunnostettu melkeinpä mitä vaan. ikäihmisistä, joille urheiluammunta ja ra– Meillä on itsellämme intohimo parandalla harjoittelu on sosiaalinen tapahtuma. taa olosuhteita, Kivimäki sanoo. – Aikuisia olemme saaneet toimintaan Nykyisellään olosuhteet ovat hyvät, joten mukaan, mutta nuorempia voisi olla enemsiitäkään lajin harrastaminen ei ole kiinni. män. Ikärakenne on aika huono seuran Lappeenrannassa on siinä mielessä harvijatkumisen kannalta, mutta koko ajan yri- Pistoolirata teki Muukon ampumaurheilukeskuksesta entistäkin monipuolisemman nainen tilanne, että 50 metriäkin on mahtämme kovasti keksiä kaikenlaista, että seu- vuonna 2005. Kuvassa meneillään Willimiehen Pistoolikisa elokuussa (Kuva: ESA) dollista ampua ilma-aseradalla. Ulkoratojen 32 ESA URHEILUAMPUJA 1/2017 UA_1/2017.indd 32-33 A-sdgn lkngslfkdnvlsjfnvslkfdväksi. ESA esiteltiin Urheiluampujan seurajutussa 1/2017. – Muutama aktiivinen remontti-ihminen on pistänyt radallamme paikat niin hyvään kuntoon etteivät ne ole ikinä olleet. Paviljonki on rempattu lattiasta kattoon, ja radat ovat niin viimeisen päälle kunnossa kuin olla voivat. Myös harjoitustoiminta on pyörinyt koronarajoitukset huomioon ottaen hyvin. Radalla on nähty useita ampujia myös muualta. Ulkona tapahtuva haulikko- ja luotiaseammunta on ollut ilma-aseammuntaan verrattuna helpompaa järjestää koronaturvallisesti. ETELÄ-SAIMAAN Ampujien puheenjohtaja Juha-Pekka Hulkkosen ei tarvitse kauan miettiä mikä on ollut viime vuosien isoin asia seuratoiminnalle: – Se, että olemme Urheilutalon remontin yhteydessä saaneet elektroniset taululaitteet. Ne tulivat tammikuussa 2020, viime vuoden syksyllä asennettiin ja päästiin lokakuussa ampumaan. Se on ollut suurin asia. Koko rata on laitettu nyt viimeisen päälle, Hulkkonen sanoo. ESA:n jäsenmäärää koronatilanne ei ole sinänsä kauheasti koetellut, mutta nuorempaan päähän harrastajia saisi Hulkkosenkin puolesta mieluusti tulla enemmänkin jäseniä. – Kyselyjä kyllä tulee, että pääsisikö kokeilemaan. Myös ampumakoulussa on ollut ihan innostunutta porukkaa, mutta korona sotki tämän kevään, etteivät he pystyneet jatkamaan. Syksyllä ampumakoulu pyöri. URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 26 ES 25.4.2021 22.47

ärjestämisrytmiin OSU:n seurajuttu julkaistiin Urheiluampujan numerossa 3/2015. ESA ESA osalta Huhtaniemen ampumarata lakkautettiin 1975, Muukon ampumaradan valmistuttua 1984 ESA:n ampumaurheilutoiminta pyörähti uudelleen vireämpänä käyntiin. Muukon ampumaurheilukeskuksen toiminta monipuolistui entisestään, kun sinne valmistui vuonna 2005 pistoolirata. – Olemme yrittäneet taas elvyttää kilpailutoimintaa, Hulkkonen kertoo. MONENLAISTA KILPAILUAKIN on Lappeenrannassa ehditty käydä, sillä Etelä-Saimaan Ampujat on Suomen vanhimpia ampumaurheiluseuroja. Seuran sen toiminta alkoi 1920. Perinteet elävät vahvana, sillä pienoiskiväärin osalta Ukko-Pekka -kilpailut ovat yhä voimissaan. Tiettävästi ainoat presidentin muistokilpailut ovat nähneet monenlaista. – Aikoinaan sitä järjestettiin yhteistyössä vuorotellen Imatran kanssa. Me saimme sen sitten järjestettäväksemme yksin, Kivimäki kertoo Yksi seura-aktiivi on tiedottamisesta vastaava Olga Wolkoff, joka sai Suomen kansalaisuuden ja liittyi seuraan 2003. Pistooliammunnassa kilpaileva Wolkoff on ollut tärkeässä roolissa, kun ESA on tehnyt kansainvälistä yhteistyötä Viipurin kanssa. – Neljä kertaa olemme nyt viipurilaisten kanssa tavanneet. Me käymme keväisin siellä ja he tulevat syksyllä kilpailemaan tänne, Hulkkonen sanoo. aan lisää nuoria utta. Kaikkemme me imintaa olisi enem. an aktiivina toiseen n kerran hän oli jäpulta 80-luvulle, nyminta alkoi vuonna Puheenjohtajana hän odellinen konkari, se uosikymmenet aktiis on ollut korvaamaja radoilla on rakenelkeinpä mitä vaan. me intohimo paranki sanoo. teet ovat hyvät, joten minen ei ole kiinni. iinä mielessä harvimetriäkin on maheradalla. Ulkoratojen YHTEISTYÖ KÄYNNISTYI viipurilaisten aloitteesta. He muistelivat menneillä vuosikymmenillä tehtyä yhteistoimintaa ja toivoivat yhteistyön elvytystä. Laina-aseilla käytävissä kilpailuissa on kaksi kivääriampujaa ja kolme pistooliampujaa joukkueissa, yhteistulokset ratkaisevat. Kilpailuiden kiertopalkinto siirtyi nyt ensimmäisen kerran Lappeenrantaan. – Se on meille mielenkiintoinen tapahtuma. Siellä ollaan hyvin ystävällisiä, Wolkoff sanoo. Viipurissa tapahtuma on ollut iso asia. Paikallismedia oli ensimmäisellä kerralla sankoin joukoin paikalla suomalaisia tapaamassa. Tapahtumassa venäjäksi tehtyjä lehtijuttuja sekä muistoksi saatuja piirroksia on komeasti ilma-aseradan seinällä esillä. TOPI HULKKONEN kuuntelee seuransa kokeneemman kaartin juttuja hymyillen. Hänelle itselleen urheiluammunta tuli isän kautta luontevasti. OSU Yhteistyö viipurilaisten ampujien kanssa on mukava lisä normaaliin seuran toimintaan. ESA on syystäkin ylpeä pitkästä historiastaan ja perinteikkäästä Ukko-Pekka -kilpailustaan. Lehtileikkeet muistuttavat menneestä. Ylläolevassa kuvassa presidentti P.E. Svinhufvud ampumakilpailussa. – Kuusivuotiaasta asti olen isän mukana kulkenut radalla. Pikkuhiljaa itsekin siirryin tähän lajiin, kivääriharrastuksen kautta liikkuvan maalin ampujaksi päätynyt mies sanoo. Vertailupohjaa on, sillä harrastuslistalla ovat olleet salibandy, yleisurheilu, paini, pesäpallo ja urheilukalastus SM-tasolla asti. Muista ei kuitenkaan ollut urheiluammunnan voittajaksi, vaikkei junioreita harrastuskavereiksi löytynytkään. Hulkkonen on ottanut tilanteen sellaisena kuin se on. – Olisi mukavaa, että täällä olisi muitakin saman ikäisiä treenaamassa. Mutta ei sille mitään mahda. Toivoisin, että kaikki löytäisivät punaisen langan tästä ampumaurheilusta, silloin tähän jää koukkuun. Itse lähdin heti ensimmäisenä kesänäni SM-kilpailuihin. Siellä tuli menestystä, ja tiesin tämän olevan minun lajini, jossa haluan kehittyä. Yksikin kisa voi riittää, että saa intoa ja motivaatiota, vuodesta 2011 lähtien pelkästään liikkuvaan maaliin keskittynyt nuorukainen sanoo. 1/2017 URHEILUAMPUJA 33 24.4.2021 9.07 VUONNA 2019 Etelä-Saimaan Ampujilla ei ampumakoulua Urheilutalon remontin vuoksi ollut, mutta muuten se on pyörinyt hyvin. – Muuten olemme 10–15 vuoden ajan pyörittäneet joka syksy ampumakoulua. Osallistujamäärä on ollut aika vakio. Olemme pyrkineet siihen, että otamme sen verran kuin meillä on kalustoa, ettei kenenkään tarvitse tyhjänpanttina olla. Että jokaiselle pystyttäisiin ainakin kalusto antamaan. Hänellä on tulevaisuuteen yksi iso toive: mahdollisuus järjestää taas perinteisiä kisatapahtumia. Niitä on kalenterissa tällekin vuodelle tulossa, jos järjestäminen on vain mahdollista. – Meillä on hieno tilanne, kun on 50 metrin sisäratakin. Kovasti on ollut kyselyjä, että milloin sinne pääsisi. Nyt olemme saaneet ruutipuolenkin kuntoon. MUUTEN SEURALLA on sama toive kuin monilla muillakin: nuoria toivottaisiin lajin pariin lisää. – Ampumakouluun on kyllä kiinnostusta, mutta kun siitä pitäisi ruveta jatkamaan, sitten ei enää oikein ole. Yksi nuori meillä on, Vertti Jauhiainen. Hän oli kaksi vuotta sitten ampumakoulussa ja nyt tehoryhmässä. Nuoria kaivattaisiin jatkamaan harrastusta ampumakoulun jälkeenkin, Hulkkonen sanoo. Hän on muun seuraporukan kanssa ko- vasti miettinyt, mitä nuorten harrastuksen jatkumisen hyväksi voisi tehdä. – Vertti on hyvä esimerkki, sillä jos nuoret näkisivät samanikäisen junnun, he saattaisivat jäädä. Muuten meillä kuitenkin suurin osa aktiiveista on keski-iän ylittäneitä. Jos olisi muutamakin junnu, olisi paljon helpompi jäädä pyörimään. Monena vuonna olemme miettineet, mitä pitäisi tehdä eri lailla, Hulkkonen sanoo nuorten houkuttelemisesta. Seurassa on tulevalle syksylle suunniteltu myös avoimia kokeilutapahtumia pari kertaa kuussa. – Katsotaan, toimiiko sellainen. Jos vaikka aikuisia tulisi kokeilemaan. Ideoitahan aina on, Hulkkonen sanoo iloisena. 2/2021 URHEILUAMPUJA UA_2_2021.indd 27 27 25.4.2021 22.47

Kuin liikkuvaan maaliin yrittäisi osua Onko joku aselaji toista helpompi? Miten nopeasti uuteen lajiin pääsee sisään? Juttusarjassa ensikertalainen testaa, millaisiin tuloksiin eri lajeissa pääsee puolen päivän harjoittelulla. tähtäimessä uusi laji Teksti RAUNO HIETANEN Kuvat RAUNO HIETANEN, ANDERS WILKMAN T ässä ei parane aikailla. Laukauksen on lähdettävä muutamassa sekunnissa, vaikka kiikaritähtäimen kuva huitelee missä sattuu. Liikkuvaan maaliin liittyvä nopeatempoisuus on virkistävä kokemus. Ampuessa ei voi miettiä, onko sopiva hetki lähettää luoti matkaan nyt vai kohta. Liipaisin pohjaan ja toivotaan parasta. Välillä maalitauluilta kuuluu terävämpi ääni. Ilmakiväärin luoti iskeytyy ties minne. Liikkuvan maalin Suomen-kärkiporukkaan kuuluva Krister Holmberg kommentoi, että äänestä päätelleen osui jonnekin takalevyyn. Olemme Raaseporin ampujia (Raseborgs Skyttar) edustavan Holmbergin kotiradalla Inkoossa. Liikkuvan maalin reunapelteihin on jäljistä päätellen moni muukin osunut. TAKANA ON HOLMBERGIN noin puolen tunnin mittainen perehdytys ampuma-asennoista ja liikkuvan maalin periaatteista. Ensin harjoiteltiin aseen nostamista valmiusasennosta ampuma-asentoon. Valmiusasennossa aseen perää pidetään kainalon alapuolella ja aseen piippua maalitaulun tasolla. Aseen noston valmiusasennosta ampuma-asentoon pitäisi sujua mallikkaasti siten, että kiikaritähtäin on heti optimaalisesti silmän edessä ja ampujalla on kunnon näkymä taululle. Ensin ammutaan parikymmentä laukausta paikoillaan olevaan maaliin. Laukaukset osuvat melko hyvin maaliinsa, pari kymppiä ilmestyy ruudulle, mutta myös pari nollaa. Sitten laitetaan taulu liikkeeseen. Se on viisi sekuntia näkyvillä, kunnes katoaa vasemmalle peltien taakse. Holmberg on toimitsijana, ja odottaa että ampuja lataa aseen ja ottaa valmisuasennon ennen kuin painaa napista taulun liikkeelle. Nyt taulu palaa vasemmalta oikealle takaisin peltien taakse. 28 Rauno Hietanen testasi liikkuvaa maalia 10 metrin matkalla Raaseporin ampujien aseella ja kalustolla. Lajissa käytetään kiikaritähtäintä ja piipun päässä vastapainoa, joka tasapainottaa asetta valmiusasennosta ampuma-asentoon nostettaessa. Holmberg kertoo, että kisoissa on laukausten välillä parikymmentä sekuntia aikaa. Siinä ajassa ehtii laskea aseen piippu pöydänreunaa vasten, ladata aseen, hengähtää hieman ja ottaa jälleen valmiusasento. Kymmenellä laukauksella saan 33 pistettä, eli laukauksen keskiarvo on 3,3 pistettä. Sitten laitetaan vauhtia lisää. Nopeassa juoksussa taulu on 2,5 sekuntia näkyvillä. Laukauksista kolmesta tulee pisteitä, loput seitsämän ovat pyöreitä nollia, ja niistäkin viisi häviää jonnekin mittausalueen ulkopuolelle. Kymmenen laukauksen keskiarvoksi tulee kuitenkin 1,7 pistettä, koska yksi osumista on onnekkaasti yhdeksän pisteen arvoinen. "Siinä tuli yhdellä laukauksella yli puolet pisteistä", Holmberg kommentoi. ENNEN KISAA pohdimme hetken, otammeko nopeat juoksut kuten medal match -nimellä kulkevassa finaalissa yleensä, vai hitaat juoksut. Äänestän hitaiden puolesta, ja viiden sekunnin juoksut myös valitaan. Ensimmäisen kierroksen piste menee vastustajalle, 14-vuotiaalle William Wilkmanille, mutta toisella laukauskierroksella tasoitan. Sitten seuraavat viisi laukausta menevätkin Wilkmanille, ja se riittää medal match -finaalin voittamiseen. Medal match on hauska kisamuoto, sillä siinä voittomah- URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 28 25.4.2021 22.47

TULOKSET: LIIKKUVA MAALI 19.4. 2021 Inkoo 10m Medal Match 1) William Wilkman 6 2) Rauno Hietanen 1 osa II liikkuva maali Tässä on vielä kaikki hyvin. Harjoituslaukauksissa maali on paikallaan ja laukaukset osuvat, pari kymppiinkin. Medal match -finaalissa jokainen ampuu yhden laukauksen kerrallaan. Sen jälkeen toimitsija tarkistaa, kuka osui parhaiten ja antaa hänelle yhden pisteen. Finaali jatkuu, kunnes jollain on kuusi pistettä ja ero seuraavaan on vähintään kaksi pistettä. 14-vuotias William Wilkman vei voiton ensikertalaisesta pistein 1–6, kuten käsin raapustettu tuloskirjanpito kertoo. Takana isä Anders Wilkman. Perheen metsästysharrastus toi liikkuvan maalin pariin Nyt alkaa tulla hajontaa. Taulu on esillä viisi sekuntia ja keskiarvoksi tulee 3,3 pistettä kymmenellä laukauksella. "Tykkään lajista. Tämä on paljon kivempaa kuin ampua paikallaan olevia maaleja", William Wilkman sanoo. Teksti & kuva RAUNO HIETANEN I Kun taulu on näkyvillä 2,5 sekuntia, vain kolme laukausta kymmenestä osuu pisteen arvoisesti. dollisuudet säilyvät, vaikka takana olisi pari epäonnistunutta laukausta. Vastustaja pääsee vain yhden pisteen karkuun joka kierroksella. Onnistuneimpia laukauksia testi-illan aikana olivat ne, joissa aseen sai poskelle niin, että näkymä kiikaritähtäimen läpi oli heti kohdillaan ja tähtäyksellekin jäi aikaa. Uskoisin, että osumat paranisivat selvästi pelkästään harjoittelemalla aseen nostoa valmiusasennosta ampuma-asentoon ja takaisin muutamia satoja kertoja. Kirjoittaja on Urheiluampuja-lehden ulkoasuvastaava. nkoolaisperheen metsästysharrastus on tuonut myös perheen nuorimmat ammunnan pariin. 14-vuotias William Wilkman on käynyt isänsä kanssa metsästämässä pienestä pitäen. "Olin viisivuotias, kun ammuin ensimmäisen kerran haulikolla", nuori kertoo. Isä Anders Wilkman on ollut Raaseporin Ampujien jäsen noin 30 vuotta. Hän on tuonut Williamin pikkuveljineen seuran radoille. William on ollut jäsenenä nyt noin seitsemän vuotta. William Wilkman harrastaaa liikkuvaa maalia ja metsästystä. – Testasin muutaman kerran liikkuvaa maalia, ja tykkäsin. Se oli paljon kivempaa kuin ampua paikallaan olevia maaleja. Anders Wilkmanin mukaan perheen metsästysharrastus on monipuolista. – Käymme ampumassa oikeastaan kaikkea muuta paitsi hirviä. Peuroja, jäniksiä, metsälintuja, kiväärillä ja haulikolla. Finaalitaulut. Rauno Hietanen sai ainoan pisteensä toisella laukauskierroksella. William Wilkmanin kaikki laukaukset yhtä lukuunottamatta osuivat mustalle alueelle, Hietasen laukauksista vain yksi osui mustalle. jatkuu 2/2021 URHEILUAMPUJA UA_2_2021.indd 29 29 25.4.2021 22.47

tähtäimessä uusi laji Liikkuvassa maalissa takki on tiukalla mutta housut puuttuvat Krister Holmbergin edustamassa Raseborgs Skyttar -seurassa on 50–70 liikkuvan maalin harrastajaa. Teksti & kuva RAUNO HIETANEN V errattuna tavalliseen kivääriammuntaan, tähtäämisessä on suuri ero. Liikkuvassa maalissa käytetään kiikaritähtäintä, joka saa suurentaa taulua maksimissaan neljä kertaa. Kiikaritähtäintä tarvitaan, että maalia pystyy seuraamaan. Kiikaritähtäimen "näytöllä" olevia apupisteitä tai -tolppia tarvitaan, että pystytään tähtäämään taulun menosuunnassa hieman sen etupuolelle, laskemaan siis ennakkoa. Tärkeä ero kivääriammuntaan on myös se, että liikkuvaa maalia ammutaan vapaalta kädeltä. Piippua pitelevän käden kyynärpään on oltava irti vartalosta. Kun kivääriammunnassa ampuja tukee (useimmiten vasemman kätensä) kyynärpään tiiviisti kylkiluidensa tienoille, liikkuvassa maalissa käden tukeminen kehoon voi johtaa tuloksen hylkäämiseen. Tämä myös tekee lajista raskaan. Maksimipainoltaan 5,5 kiloa painavan aseen kannattelu alkaa nopeasti tuntua lihaksissa. Esimerkiksi kultahippuikäisille ei ole omaa harrastusryhmää tai kilpailuja liikkuvassa maalissa. – Laji on sen verran raskas. Kivääriä täy- Liikkuvan maalin nykykärki Henkilökohtaiset ennätykset. ä Raseborgs Skyttar -seuraa edustava Krister Holmberg on liikkuvan maalin kärkinimiä Suomessa. olla, ja siinä ei ole mitään rajoituksia, toisin on kivääriammunnassa, jossa on säädetty, miten tiukalle takin saa kiristää. – Liikkuvassa maalissa takki saa olla niin tiukalla kuin haluaa, ja yleensä takki vedetäänkin aika tiukalle, Holmberg sanoo. tyy jaksaa pitää ylhäällä, kertoo Raserborgs Skyttar -seuran yhteyshenkilö ja menestynyt liikkuvan maalin ampuja Krister Holmberg. Holmberg kertoo, että liikkuva maali on laji, johon tullaan jonkun toisen ammuntalajin kautta. Usein lajin valitsevalla on metsästystaustaa tai lajia harrastava perheenjäsen. Kun harrastaja on päässyt lajissa vauhtiin, eivätkä seuran varusteet enää riitä, liikkuvan maalin harrastajalle yksi kallis hankinta on kiikaritähtäin. Se maksaa helposti tuhat euroa. Ampumahousuja sen sijaan ei tarvitse. – Ampumahousuja ei saa olla. Takki saa RASEBORGS SKYTTARELLA on noin 500 jäsentä. Heistä Holmbergin arvion mukaan liikkuvaa maalia harrastaa 50–70 jäsentä. Liikkuvaa maalia kilpaillaan sisäradoilla ilmakiväärillä 10 metristä ja ulkoradoilla pienoiskiväärillä 50 metristä. Lisäksi ammutaan muun muassa hirviammuntaa 100 metristä suomenhirvi-maalikuvioon. KU VAT: L ASSI PALO, R AU N O H I E TA N E N AMPUJA Krister Holmberg Heikki Lähdekorpi Tomi-Pekka Heikkilä Aaro Vuorimaa Ida Heikkilä ASETYYPPI pienoiskivääri ilmakivääri ilmakivääri ilmakivääri ilmakivääri TULOS 596 (60 ls) 586 (60 ls) 580 (60 ls) 580 (60 ls) 563 (60 ls, N) VUOSI 2007 2019 2013 2019 2020 PAIKKA Kuopio Pori Lintz Inkoo Pori Ida Heikkilä Krister Holmberg 30 Heikki Lähdekorpi Tomi-Pekka Heikkilä Aaro Vuorimaa URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 30 25.4.2021 22.47

ukkueampuja Esittelyssä: nuorten maajo Ukko-Pekka Mäkinen viime vuoden Sako Franchi GP-kilpailussa Lopella. Lupaava skeet-ampuja Teksti & kuva LASSI PALO A mpumaurheiluliiton EM-kilpailujen valintaesityksessä Ukko-Pekka Mäkistä luonnehdittiin seuraavasti: ”Uuden sukupolven potentiaalinen skeet-ampuja.” Kun Mäkinen kuuli tämän, hän huudahti iloisesti yllättyneenä: ”Miten se meni? Sanotko uudestaan?” Mäkinen, 19, nimettiin Suomen Osijekiin lähtevään EM-joukkueeseen poikien skeetiin. Valinta oli useallakin tavalla merkittävä, sillä Mäkinen lähtee ensimmäisiin arvokilpailuihinsa ja kilpailemaan ensimmäisen kerran ulkomaille. Lisäksi tämä on ensimmäinen kerta vuosikymmeniin, kun Tornionseudun Ampujien (TorSA) skeet-ampuja valitaan kansainvälisiin arvokisoihin. VALINTA EM-kisoihin tuntuu nuorukaisesta itsestään tietysti erittäin hyvältä. Oli sitä odotettukin, hän sanoi. – Kisoihin on mukava päästä! Kävin viime keväänä harjoittelemassa Espanjan Malagassa, mutta nyt pääsen ekan kerran ulkomaille kilpailemaan. Olen ampunut myös sportingia ja kuulunut siinä nuorten maajoukkueeseen. Päätavoitteeni ovat nyt skeetissä. Se on nyt minun juttuni. Mäkisen ennätys skeetissä on 113, jonka hän on ampunut muutaman kerran, viimek- si viime vuonna. Finaalissa hän on rikkonut parhaimmillaan 52 kiekkoa. – Minulla oli viime kesänä ongelmia aseen perän kanssa. Ongelmat saatiin korjattua SM-kisoihin, kun sain putkiperän. Nyt sen kanssa on treenattu paljon ja ammuttu paljon laukauksia. Toivottavasti saan kohennettua ennätystäni, Mäkinen sanoi. Mäkinen haluaa oululaisen valmentajansa Toni Hakolan kanssa päästä skeetissä ”niin pitkälle kuin mahdollista”. – Ensin uudelle kymmenluvulle ja siitä sitten eteenpäin. MÄKINEN ALKOI ampua yhdeksänvuotiaana. Hän tuli sportingin ja skeetin pariin metsästyksen kautta. – Ukko on erähenkinen, liikunnallinen ja urheilullinen kaveri. Hän oli aloittaessaan suurinpiirtein haulikon mittainen, torniolainen skeet-valmentaja Reijo Alkku muistelee hyväntahtoisesti. Mäkinen vahvistaa Alkun näkemykset oikeiksi: – Lenkkeilen, käyn metsällä ja salilla aktiivisesti. Teen salilla ihan perussettiä. Mäkisen harjoitteluun ja EM-kisavalmistautumiseen tuli harmittava tauko huhtikuun 17. päivänä, kun hänellä todettiin koronaviruksen aiheuttama COVID 19 -tauti. Viisi päivää myöhemmin tehdyssä puhelinhaastattelussa Mäkinen kertoi, etteivät oireet ainakaan ensimmäisen viikon aikana olleet kovin pahoja: – Kuumetta ei ole ollut ensimmäisen päivän jälkeen. Treenitauko tuli joka tapauksessa huonoon aikaan. Karanteenini pitäisi päättyä huhtikuun viimeisenä päivänä. Jos kaikki sujuu hyvin, paluu ”normaaliin” tapahtuu sitten toukokuun ekana päivänä. SAIRASTUMINEN aiheutti myös tauon Mäkisen työntekoon. Hän on toiminut viime lokakuusta lähtien kaivosmiehenä ”panostajan hommissa” Kemin kaivoksella. Se sijaitsee Kemin kaupungin pohjoispuolella Elijärvellä. Mäkisen työvuorot ovat 12-tuntisia. Hän on joka toisen viikon töissä ja joka toisen viikon vapaalla. Jos hänellä on päivävuoro, se alkaa puoli seitsemältä aamulla. Yövuoroja on joka toinen työviikko. – Harjoitusohjelmat voi kuitenkin tehdä työvuorojen mukaan, koska työajat ovat tiedossa. Ehdin treenata päivävuoron jälkeen, mutta välillä treenit menevät vähän sumussa, koska työ on fyysisesti raskasta. Vapaan viikon aikana voin harjoitella hyvin. HAASTATTELUPÄIVÄNÄ Mäkisen fokus oli sairaudesta toipumisessa, ja isoin toive oli tämä: – Toivottavasti pääsen eroon koronasta ja taas treenaamaan. Nälkä on kasvanut! Se lupaa lupaavalle skeet-ampujalle hyvää. 2/2021 URHEILUAMPUJA UA_2_2021.indd 31 31 25.4.2021 22.47

TIESITKÖ, ETTÄ... Mitä ampumaharrastajat ha Teksti & kuva LOTTA JAAKKOLA V uoden 2018 toukokuussa ilmestyneessä Urheiluampuja-lehdessä käsiteltiin tarvetta muuttaa lähestymistapaa ampumaratojen ympäristölupa-asioissa ja myös yleistä asenneilmapiiriä suhteessa ampumaharrastukseen. Kolmen vuoden aikana yhteistyö useiden eri tahojen kanssa on kehittynyt huimasti ja käsillä olevan jutun ilmestymisen aikaan on takana vuosi ympäristölupahanketta, joka on Suomen Ampumaurheiluliiton, Suomen Metsästäjäliiton, Suomen riistakeskuksen, Reserviläisliiton ja Suomen Reserviupseeriliiton yhteinen. Hankkeen ulkopuolinen rahoitus tulee maa- ja metsätalousministeriöltä ja Urlus-säätiöltä. Yhteistyö ympäristö- ja muiden viranomaisten sekä toimijoiden kanssa niin Suomessa kuin Euroopassakin on tiivistynyt ja kehittynyt positiiviseen suuntaan. Ympäristötyö on osoittautunut myös arvokkaaksi neuvoteltaessa Euroopan talousaluetta koskevista rajoituksista käyttää lyijyä ammuksissa. Ympäristöluvan merkitys YMPÄRISTÖTYÖTÄ ei tehdä työn itsenä vuoksi, vaan siitä syystä, että ampumaharrastuksen perusedellytys eli mahdollisimman tiheän ja monipuolisen ampumarataverkoston toiminta turvataan. Ulkona sijaitsevan ampumaradan ympäristölupavelvoite ei ole hankkeen ympäristöasiantuntijoista lähtöisin, vaan se on kirjattu ympäristönsuojelulakiin, ja halusimme tai emme, ampumaradoilla on toimittava ympäristövastuullisesti, mikäli toimintaa halutaan jatkaa tulevaisuudessakin. Lakisääteisestä vaatimuksesta huolimatta edelleen reilulla puolella maamme 670 siviilien hallinnoimista ampumaradasta ei käytettävissä olevien tietojen mukaan ole minkäänlaista ympäristölupaa. Mikä tahansa lopputulos parhaillaan käynnissä olevissa lyijyn käyttöä rajoittavissa esityksissä tuleekaan olemaan, on oletettavaa, että ampumaradoilta tullaan jatkossa vaatimaan nykyistä parempaa ympäristönsuojelullista tasoa. Olemassa oleva ympäristölupajärjestelmä, jossa arvioidaan kohdekohtaisesti erittäin tarkasti toiminnan aiheuttamat riskit ja suunnitellaan tarvittaessa suojaustoimenpiteet voi jatkossa olla tekijä, joka mahdollistaa lyijyn käyttämisen kontrolloiduissa oloissa. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että am32 Kohtaiseen riskinarviointiin kuuluu monilla ampumaradoilla muun muassa lähimmän vesilain mukaisen vesistön määrittäminen. pumaradan toiminnanharjoittaja on sitoutunut ympäristöluvan edellyttämiin toimenpiteisiin ja kehittämään radan toimintaa pitkällä tähtäimellä. Toisaalta ampumaradan, jolla ei lain vaatimaan ympäristölupaa ole, toiminta voidaan lopettaa – tapahtui lyijyrajoituksissa mitä vain. Lupahankkeen tavoitteet KÄYNNISSÄ OLEVAA ympäristölupahanketta on aikoinaan aloitettu rakentamaan kentältä esille tulleesta tarpeesta auttaa seuroja ja yhdistyksiä ampumaratojen ympäristölupa-asioissa. Uuden ympäristönsuojelulain voimassaoloaikana 2000-luvulla ampumaratojen ympäristölupaprosessit ovat vaikeuttaneet monien ratojen toimintaa. Useita ratoja on suljettu tai niiden toimintaa on merkittävästi rajoitettu. Pahimmillaan lupaprosessit ovat kestäneet lähes 20 vuotta ja kokonaiskustannukset ovat olleet kohtuuttomia. Ongelmana on valtaosassa tapauksista ollut tiedon ja osaamisen puute, joka on johtanut siihen, ettei ampumaratatoiminnan todellista riskiä ole osattu arvioida. Tällöin ylimitoitetut ja väärin kohdennetut toimenpidevaatimukset ovat aiheuttaneet toiminnanharjoittajille turhia investointeja ja rajoittaneet toiminnan kehittämistä. Toisaalta riittämättömät tai väärin kohdistetut toimenpiteet ovat saattaneet johtaa ympäristön laadun heikkenemiseen. Alimi- toitettu ympäristönsuojelun taso puolestaan voi nostaa toiminnan lopettamiskustannuksia. Hankkeella on toisaalta laajempi tavoite yhtenäistää lupapäätöksiä ja jalkauttaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteita yhdenvertaisesti koko maahan. Näin pyritään estämään myös huonojen lupahakemusten ja -päätösten vaikutusten kertautuminen tulevaisuudessa muiden ampumaratojen lupapäätöksissä. Ammattimaisesti ja hyvin hoidettuna kustannukset saadaan minimoitua, onnistumisen todennäköisyys ja ympäristönsuojelullinen hyöty maksimoitua, vältetään turhat suojaus- tai kunnostuskustannukset sekä säästetään aikaa. Laajemmassa mittakaavassa tavoitteena on myös turvata riittävän tiheän ja monipuolisen ampumarataverkoston säilyminen maassamme. Haasteet YMPÄRISTÖLUPAHANKKEEN ensimmäisen vuoden kokemusten jälkeen suurin yllätys on ollut toiminnanharjoittajien epäilyn ja muutosvastarinnan määrä. Kaikkien ampumaharrastajien edun mukaista olisi se, etteivät ympäristöasiantuntijat joutuisi käyttämään suhteettoman paljon aikaa perusteluihin tai loputtomiin keskusteluihin joko itse luvan hakemisen tarpeellisuudesta tai lupahakemuksen laadusta tai sisällöstä, vaan keskityttäisiin radan toiminnan turvaami- URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 32 25.4.2021 22.47

haluavat tulevaisuudelta? sen kannalta olennaiseen eli ympäristöluvan hakemiseen ja radan toiminnan kehittämiseen kaikki käyttäjäryhmät huomioiden. Mikäli toiminnanharjoittaja ei luota hankkeen ympäristöasiantuntijoihin, on radan ympäristöasioiden edistäminen mahdotonta. Ampumaurheilun ja -harrastuksen näkökulmasta surullisia ovat myös olleet tapaukset, joissa parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteita noudattavan ympäristöluvan hakemisen ja radan toiminnan kehittämisen esteenä on eri lajien harrastajien erimielisyydet. Mitä minä voin tehdä? SUOMESSA PITKÄÄN vallinnut vaikenemisen kulttuuri on antanut tietyille tahoille vallan päättää mistä asioista on soveliasta puhua, miten ja mitä näkökulmaa on tuotu esille. Ampumaratojen osalta tilanne on johtanut siihen, että esimerkiksi ampumaratoihin liittyvässä keskustelussa on pitkään ollut "Halusimme tai emme, ampumaradoilla on toimittava ympäristövastuullisesti, mikäli toimintaa halutaan jatkaa tulevaisuudessakin." Lotta Jaakkola tarve vahvasti korostaa yksinomaan toiminnan negatiivisia puolia ilman minkäänlaista faktapohjaa. Tästä on puolestaan seurannut se, että myytit ovat jääneet elämään, ja toistellessamme kritiikittömästi näitä meille negatiivisia mutta virheellistä tietoa sisältäviä myyttejä pidämme niitä yllä. Saara Jantunen on todennut kirjassaan Infosota, että ”informaatioympäristö on täynnä kohinaa, vääristelevää ja valheellista keskustelua, jonka tarkoitus ei ole olla rakentavaa. Kaikkeen keskusteluun ei kannata osallistua eikä tuhlata aikaansa.” On jokaisen oma valinta, haluaako yl- läpitää harrastukseemme liittyvää negatiivista valheellisen informaation levittämistä ja onko omiaan ylläpitämässä vääristelevää keskustelua vai pyrkiikö kriittisenä tiedonvälittäjänä valitsemaan totuuden eteenpäin viemisen. Ampumaratojen toiminnan turvaamiseen tarvitaan kaikkien, erityisesti eri lajien edustajien yhteistyötä, ja kuppikuntaisuus on unohdettava pelkästään itsekkäistä syistä. Kaikkien ampumaharrastajien etua ajaisi myös se, että ympäristölupahankkeen asiantuntijat voisivat keskittyä lupaprosessien mahdollisimman tehokkaaseen läpiviemiseen. Monissa asioissa on menty huimasti kolmessa vuodessa eteenpäin, mutta edelleen harrastajien keskuudessa tärkeimpiä kysymyksiä ovat, että haluammeko parantaa kenttää ja onko jokainen valmis ottamaan vastuun omasta toiminnastaan ja asenteistaan paremman tulevaisuuden turvaamiseksi. Kirjoittaja on Ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö. Tarkka, tarkempi, AIR ARMS. Air Arms S510 Katso tehoja! -ilma-aseluodit 27J/4,5 mm ja 38J/5,5 mm. • Säädettävä teho 9,5J – 27J mahdollistaa sisäammunnan myös lyhyillä etäisyyksillä! • 10 luodin lipas. UUTUUS! • Teho: EU:ssa valmistettua laatua vuodesta 1960. Coalin White Pellet WP -luodit valmistetaan erittäin tasalaatuisesti, tehdas sallii enintään +/- 0,004 g painonvaihtelun luotien välillä (4,5 mm). White Pellet -nimi kertoo luodin kirkkaasta väristä, joka saadaan aikaan huippuhionnalla. WP-hionta tasoittaa ja kiillottaa luodin pinnan, minkä ansiosta luodin ballistiikka paranee huomattavasti. 1 1 Normal Rifle Match WP 0,52 g 10 m -luoti Multi Shot (4,5 mm / 5,5 mm / 6,35 mm) nyt 1099€ 4,49 mm / 4,50 mm / 4,51 mm tehonsäädin 9,90€ (500 kpl rasia) Air Arms MPR Biathlon, ampumahiihdon harjoitteluun ilma-aseella. Field Target WP 1,0 g >50 m luoti 5,50 mm / 5,52 mm • Laadukas 1349€ säädettävä tukki sekä laukaisukoneisto. kappaletta viiden laukauksen lipasta. Lippaille paikka etutukissa. • Lothar Walther -tarkkuuspiippu. • Laadukas diopteritähtäin ja etutunneli. • Kaliiperi: 4,5 mm. • Neljä intoihin. t sisälly h timet eivä n e m i a v ja at n. Kiikarit, jal Kuvien aseet erikoisvarustei 10,90€ (250 kpl rasia) maahantuoja: Tarjoushinnat voimassa sitoumuksetta 30.9.2021 asti. 2/2021 URHEILUAMPUJA 33 Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi. UA_2_2021.indd 33 25.4.2021 22.47

ASEESITTELY Beretta 92X Performance – pistooli practicaliin – Teksti PEKKA SUURONEN Kuvat PEKKA SUURONEN JA BERETTA Maailman vanhimman asevalmistajan – perustettu 1526 – 92-mallin pistoolista on tehty kilpailuversio esimerkiksi SAL practicalin ja reserviläisten SRA-lajeihin. B eretta 92-pistooli syntyi noin vuonna 1976 sotilas- ja poliisikäyttöön. Pian myös urheiluampujat löysivät aseen. Kaliiperi oli alunperin 9 mm Luger (silloin Parabellum). Myöhemmin syntyivät versiot 40 S&W, 9 x 21 IMI ja 7,65 Luger. Esittelyase 92X on saatavana vain 9 mm Luger-kaliiperissa. Beretta 92X on kaksitoiminen pistooli. Sen saa viritettyä ja laukeamaan myös pitkällä ja raskaammalla liipaisimen vedolla, jos pesässä on patruuna. Pistooli on itselataava ensimmäisestä laukauksesta lähtien. Beretta 92 on oikeammin pistooliperhe, josta on lukuisia variaatioita. Beretta käyttää nimikettä "alusta" (platform). Versiot erotetaan joko numeron jälkeisillä kirjaimilla, mallinimellä tai mallinumeroilla 92, 93, 96 ja 98. Rungon koossa ja piipun pituuksissa löytyy versioita. Berettalla on tätä pistoolia varten tehtaat sekä Italiassa että USA:ssa (Gallatin, Tennessee). YHDYSVALTAIN SOTAVÄKI otti vuonna 1985 Berettan korvaamaan M1911:n mallimerkinnällä M9. Beretta 92:n tekniikkaan perustuvia pistooleita valmistetaan muun muassa Brasiliassa (Taurus), Egyptissä (Helwan), Etelä-Afrikassa (Vektor) ja Turkissa (Yavuz). Nyt esiteltävä 92X Performance esiteltiin vuoden 2019 loppupuolella. Muutoksia on muun muassa tähtäimissä, purkusalvassa, rungon paksuudessa, runkomateriaalissa, laukaisulaitteessa, virityskarhennuksissa, rungon karhennuksissa ja lipassalvassa. Muutoksilla tähdätään parempaan toimivuuteen kilvanammunnassa. 92X Performance on kilpailupistooli. Ohjekirjan mukaan siitä on versiot Production, Standard ja Open. Kirjoitusase oli perusversio Production. 34 BERETTA TOIMITETAAN kovassa laukussa, jonka mitat ovat 390x280x70 mm. Lukitus kahdella salvalla ja yhdellä kolmedigittisellä numerolukolla. Laukku ei ole osastoitu vaan munakennopehmustettu. Laukun rakenne on tukeva. Pistoolin lisäksi tulevat varalipas, lipastuslaite, sankamallinen aselukko, pieni uraruuviavainläpyskä tähtäinten säätöön, AV 1,5 mm kuusiokoloavain laukaisulaitteen säätöön ja "wrap around"-tyylinen vaihtokahvalevy. Vielä pikakäyttöohje 18 kielellä. vaan ei suomeksi, sekä varsinainen käyttöohjekirja, jossa on 218 sivua, viidellä kielellä, vaan ei suomeksi. Lopuksi numerolukon käyttöohje. Mitään puhdistusvälineitä tai voiteluaineita ei tule. URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 34 25.4.2021 22.47

Lippaan vapautusjousi on voimakas. Lipas lentää ulos vaakasuoraankin tämän verran, joten normaalissa ampuma-asennossa lipas putoaa satavarmasti. Pistoolikahvan etuja takaosat on voimakkaasti karhennetut. Ohuen käsineen käyttöä voisi harkita kovassa käytössä. Takatähtäin on pienikokoinen. Jos pistooli pitäisi virittää manuaalisesti, iskuvasara on kovin lähellä takatähtäintä. runkoinen, on 92X Performance kuitenkin mielestäni isokätisen pistooli. Kahden käden ote helpottaa kuitenkin tilannetta. YLEISVAIKUTELMA TULEE äärettömän siististä työnlaadusta. Pistooli näyttää rosterilta, mutta se onkin Nistan-tavaramerkkistä pintakäsittelyä. Kirkas luisti ja runko luovat kontrastia muiden osien ollessa mustia. Teräskahva on voimakkaasti karhennettu etu- ja takapuolelta. Eräs kilpailija on kokenut, että karhennukset ovat liian karkeat toimiakseen otetta parantavana apuna. Kahvalevyt ovat miedosti karhennettua mustaa kovamuovia. Tarvikkeena saa vaikka minkälaisia kahvalevyjä. Eturungon alapuolella on kolmiurainen Picatinnyn pätkä (ei siis Weaver). Tähän voi kiinnittää vaikka valaisimen tai laserosoittimen. 92:n tavaramerkki on paljas, mustattu piippu. Tämän kerrotaan parantavan jäähdytystä ja lisäävän toimintavarmuutta. Toinen etu on, ettei varsinaista luistin ulosheittoaukkoa ole lainkaan, vaan ammutulle hylsylle on vapaat tiet sivuille noin 180 astetta. Tehtaan jäljiltä hylsyn ulosheitto suuntautuu oikealle. Teoriassa olisi mahdollista muuttaa suunta vasemmalle, mutta se ei ole ”tee-itse” -tehtävä. Liipaisinkaari on kohtuullisen kokoinen, mutta ei ylenpalttisen runsas. Ase virittämättömänä (double action) liipaisin on hyvin edessä. Tilaa sormelle ei ole yhtään extraa. 92X:n liipaisinkaari on etupuoleltaan pyöreä. Ei siis enää "vedä-ja-työnnä" oppeja. PISTOOLI ON 92X lyhytrekyyliin perustuva itselataava pistooli. Perus-Beretta 92:een tottuneet kokevat "oho"-elämyksen ottaessaan pistoolin käteen. Tämähän painaa! Punnittuna 1375 g tyhjällä lippaalla. Täydellä lippaalla noin 1570 g patruunoista riippuen. 92X Performance on rungoltaan Vertec-mallinen ja teräsrunkoinen, kun 92-mallit ovat olleet iät ja ajat kevytmetallirunkoisia. Lisäksi tässä pistoolissa käytetään Brigadier-mallista vahvistettua, painavampaa luistia. Paino kesyttää rekyyliä ja piipunsuun hyppäystä, joten seurantalaukaus on nopeampi. Pistoolin mitat ovat 222x148x48 mm. Piipunpituus on 125 mm (nimellisesti 5"). Piippu on sisäpuolelta kovakromattu. Mitään suujarruja ei ole, ei myöskään kierteitä piipunsuussa. Vaikka Vertecin pitäisi olla se kapeampi- RUNGON YLÄOSASSA sijaitseva varmistin on molemminpuolinen. Oikeankätinen ampuja laittaa varmistimen peukalolla tuliasentoon, etusormen tyvellä ase varmistetaan. Toiminta on ihailtavan sutjakkaa ja pehmeää. Vasenkätisille tai toisin ajattelijoille on saatavana jälkimarkkinoilta erilaisia vipujen profiileja. Punainen tuliasentoa ilmaiseva piste näkyy selkeästi molemmilla puolilla. Luisti jää taakse viimeisen laukauksen jälkeen. Luistisalpa on vasemmalla puolella. Purkusalpaan on tehty modifikaatio "oversized" jatkuu (ylimitoitettu) eli siihen on 2/2021 URHEILUAMPUJA UA_2_2021.indd 35 35 25.4.2021 22.47

liitetty pieni lippa käytön helpottamiseksi. Ampujat ovat nimenneet tämän "kaasupolkimeksi". Lipassalpa on toimitettaessa rungon vasemmalla puolella liipaisinkaaren takana kuten M1911:ssa. Se voidaan vaihtaa vasurille sopivaksi. Ohjekirja sallii muunnostyön kuluttajalle ja kuvailee työtä "helpoksi". Iskuvasara on kevennettyä "luurankomallia" lukkoajan minimoimiseksi. Iskuvasara tulee lepotilassa hyvin lähelle takatähtäimen hahloa, mutta kyllä karhennetusta "hanasta" saa vielä otteen. Kun pistoolia pyörittelee kädessä ja lukee ohjekirjaa, niin tässä on melko ambidextrous-pistooli, joka sopii yhtä hyvin oikeankätiselle kuin vasurillekin. Purkusalpa ja luistisalpa ovat kuitenkin aina vasemmalla puolella. BERETTAN PERUSMALLIN lipas on kaksirivinen ja mahduttaa viisitoista 9 mm Luger-patruunaa. Tehtaalta on saatavana pienempi- ja suurempikapasiteettisia. Jälkimarkkinoilta löytyy mitä vaan. Practical-rata ja stage sanelevat lippaan käytön. Lippaan pohjassa on noin 9 mm paksuinen kovamuovinen bufferi. Lajissa pitää joskus pudottaa lipas maahan. Jos säännöt sallivat, pehmusteen voisi vaihtaa tehokkaammaksi. Lipas on helposti purettavissa. Suurikapasiteettisen lippaan jousi on jäykkä. Lipastaminen vaatii näppivoimia, ja kymmenen patruunan jälkeen se rupeaa olemaan peukalonmurhaa. Onneksi mukana tulee yksinkertainen lipastuslaite, patruunan painaja. Jälkimarkkinoilta löytyy tähän pistooliin monenlaisia lipastuslaitteita. Näppärin tapaamani tulee Israelista (Maglula). Kun pesässä on patruuna, ulosvetäjä ulkonee hieman ja näkyy luistin oikealla sivulla. Ulosvetäjän pää on maalattu punaiseksi. Indikaattori sekä näkyy että tuntuu. Tietysti lopullisen varmuuden saa vain avaamalla luisti ja katsomalla/tunnustelemalla että pesä on tyhjä. Kirjoitusaseen laukaisuvastus yksitoimisena on n. 1,5 kg, kaksitoimisena n. 3,0 kg. OLIKIN JO puhetta, että 92X:ssa käytetään Brigadier-tyyppistä kyttyräselkäistä luistia. Siinä on virityskarhennukset sekä luistin etu- että takaosassa. Tämä on hyvä, sillä luistin räkkääminen vaatii kohtalaisia sormien puristusvoimia. Lisäksi luistin etuosassa on viisteet, joista saa otteen peukalolla ja etusormella. Luistisalvan lukituslovi ei näy ulospäin, vaan se on luistin sisällä piilossa. Luisti ei jää taakse, jos lipas ei ole paikoillaan. Etutähtäin on kiinteä pallukka punaisella valokuidulla. Takatähtäin on sivu–koro -säädettävä. Säätö vaatii uraruuvimeisseliä. Sivutähtäimessä on minikokoinen karkea asteikko, korossa ei mitään. Hahlo on melko pienikokoinen. Siinä ei ole uran leveyden eikä korkeuden säätöjä. Mutta eihän tämä olekaan tarkkuuspistooli vaan toimintalajien ase. Sitä silmällä pitäen 36 92X huoltopurettuna. "Älä pura enempää", sanoo herra Beretta. Etutähtäin on loistejyvä. Virityskarhennukset ja viisteet löytyvät myös luistin keulalta. Lippaan takaosassa on tarkastusreiät patruunamäärille 2-15. Sille ensimmäisellä on reikä etupuolella. tähtäinkuva oli minun silmilleni ahdas. Sekä etu- että takatähtäin on kiinnitetty Vertec-lohenpyrstöllä. Täten molemmat ovat tarvittaessa vaihdettavissa mieleisiksi. Jälkimarkkinoilla riittää tarjontaa. SOTILASPISTOOLITAUSTA näkyy selvästi. 92X puretaan ilman työkaluja hetkessä. Lipas pois ja räkkäyksiä, että pesä tyhjenee. On muistettava, että 92X voi laueta, vaikkei lipas olisi paikallaan. Tästä on stanssattu varoitusteksti pistoolin rungon etuosaan. Painetaan rungon oikealla puolella olevaa purkusalvan nappia, joka vapauttaa purkusalvan lukituksen. Käännetään purkusalpaa myötäpäivään 90 astetta niin, että "kaasupoljin" osoittaa alaspäin. Luisti–piippu -yhdistelmä irtoaa eteenpäin. Rekyylijousi ja kara irrotetaan luistista. Piippu vedetään ulos Kaksi 9 mm Luger-patruunaa. Sellier & Bellot on sisäratapatruuna, jossa on myrkytön nallimassa ja peräpäästä suljettu luoti. Lipastuslaite on yksinkertainen mutta toimii. luistista, jolloin se voidaan puhdistaa patruunapesän puolelta. Herra Beretta ilmoittaa, että "ei ole suositeltavaa purkaa tämän pitemmälle ellet ole koulutettu aseseppä". Ja sitten vielä klassisesti, että "kootaan päinvastaisessa järjestyksessä". BERETTA 92X ON evoluutiomalli 45 vuotta vanhasta konstruktiosta. Pistoolin suurin suositus lienee, että Yhdysvaltain sotaväki valitsi sen ikonisen M1911:n seuraajaksi. Beretta 92:n globaali kokonaisvalmistusmäärä arvioidaan noin 3,5 miljoonaksi, jolla se saattaa haastaa jopa M1911:n valmistusmäärissä. Kirjoitusaseen suunnittelu, viimeistely ja toiminta tekivät vaikutuksen, vaikkei tällä kertaa päästykään radalle kokeilemaan. Potentiaalisen ostajan kannattaisi kuitenkin kokeilla kahvan sopivuutta omaan kätöseen ennen ostospäätöstä. Berettan maahantuoja on Oy Sako Ab. Se ilmoittaa hinnaksi 1690 euroa, joka on kilpailupistooliksi kohtuullinen. www.sako.fi www.beretta.com URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 36 25.4.2021 22.47

Morini CM 162EI – 30 vuotta kilpailupistoolina Morini perustettiin Italiaan vuonna 1973. Yhtiön pääsuunnittelija oli Cesare Morini. Sen muistona Morinin mallimerkinnöissä on kirjaimet CM. Teksti & kuvat PEKKA SUURONEN C esare Morini ei omistanut Morini Competition Armsia eikä myöskään nykyistä MatchGuns yritystä. Hän on suunnittelija ja yrityksen keulakuva. Herran ikä on noin 79 vuotta. Cesare Morini aloitti pioneerivalmistajana ortopedisten eli anatomisten pistoolikahvojen Italiassa 1973. Morini valmistaa niitä yhä, samoin Matchguns. Ensimmäinen Morini-pistooli syntyi 1980. Muutamia virstanpylväitä: 1982 Morini Competition Arms perustetaan Sveitsiin. Pääomistaja Francesco Repich. 1985 Ensimmäinen elektroninen laukaisukoneisto CM 102E. 1991 Ensimmäinen paineilmapistooli. 1992 Ensimmäinen paineilmapistooli CM 162 vaihtosäiliöllä. 1993 Vapaapistooli CM 84E elektronisella laukaisukoneistolla. 1997 CM 162 MI paineilmapistooli mekaanisella laukaisulla. 1999 Ruutiaseet CM 22M (vakio), CM 22M-RF (olympia), CM 32M (isopistooli). 2016 Hiilikuidun käyttöönotto. 2018 CM 200EI paineilmapistooli ”Limited Edition”. MONET UUDEMMISTA aseista ovat syntyneet Cesare Morinin kuvioista poistumisen jälkeen. Hän on usein riitaantunut valmistavan yrityksen kanssa. Kirjoitusasetta CM 162EI on vuosien varrella myyty paljon. Morini kehuu, että sillä on ammuttu olympialaisissa seitsemän kultaa, kymmenen hopeaa ja neljä pronssia. MM-kisoissa vastaavat luvut ovat 68, 63 ja 61. Kirjoitusase CM 162EI Short on käytetty mutta uudenveroinen. "E" tarkoittaa sähkölaukaisua, "I" vaihdettavaa paineilmasäiliötä sekä uudempaa elektroniikkaa, "Short" 40 mm lyhyempää piippua. Pistoolin viimeistely on erittäin huolellista. Pistooli tulee kunnollisella osastoidulla laukulla ja kahdella säiliöllä. Säiliöissä on analoginen kellomallinen painemittari. Li- Latausportti aukeaa yli 90°. Luodin asettaminen on helppoa ja esteetöntä. Pistooli toimitetaan asiallisessa ja osastoidussa laukussa kahdella säiliöllä. sävarusteena on saatavana myös säiliöitä digi-mittarilla sekä erilaisia lisäpainoja. Lyhyen mallin paino oli 1007 g. Säiliö painaa 178 g. Mitat ovat 370x140x50 mm. Piipun pituus 200 mm. Laukaisuvastus on säädettävissä 300–700 g (etuveto), 50-500 g (kynnys). Liipaisin on kuulalaakeroitu. Näitä säätelemällä saadaan laukaisu, joka kestää 500 g punnuksen. Paineilmasäiliön kestoksi ilmoitetaan 180 laukausta. Luodin lähtönopeus on 150155 m/s. on ura punnusta varten. Piipunsuussa on suujarru, jossa on 48 sivuille suunnattua aukkoa. Jyväjalalle on kolme ruuvinreikää 20 mm pykälissä. Paineilmasäiliön irti kiertäminen on nahkeaa johtuen säiliön sileästä ja liukkaasta pinnasta. Apuna voi käyttää keittiön kitkaläpyskää. Piipun puhdistukseen Morini suosittelee huopaluotien ampumista. TÄHTÄINTEN SÄÄTÖÖN tarvitaan työkaluja. Toimituksessa tulevan jyvän leveys on 5,0 mm. Tarvikkeena saa 4,0; 5,5; 5,5 ja 6,0 mm jyviä ja nämä 7,0 tai 8,5 mm korkuisina. Korosäädössä yksi napsu merkitsee 1,5 mm taulussa, sivussa 1,0 mm. Tähtäinväli on 310-350 mm. Tähtäinlinja on matala. Takatähtäimen hahlo on leveä mutta matala. Hahlonuran leveys tai korkeus eivät ole säädettävissä. Viritysvipu on reilun kokoinen vasemmalla puolella. Vipu lukkiutuu, jos aseessa ei ole säiliö kiinni tai jos säiliössä ei ole riittävästi painetta. Mekaanista varmistinta ei ole. Liipaisinkaari on reilun kokoinen. Laukaisulaite on säädettävissä monin tavoin, samoin on liipaisimen asento. Liipaisimessa ENTÄ KUIVALAUKAUSHARJOITTELU? Tässä sähkölaukaisu loistaa. Ei mitään kytkimiä, ei säiliön kanssa jonglööraamista. Otat vain luodittoman pistoolin, laitat virrat päälle, tähtäät ja laukaiset, uudestaan ja uudestaan. Elektroniikka on kahvan sisällä. Paristojen (2 x AAA) kestoksi ilmoitetaan 15 000 laukausta. Sähkölaukaisun kytkin on pieni vipu kahvan pohjalla vasemmalla puolella. Sen yläpuolella oleva punainen LED kertoo paristotilanteen. Saatavuus? Maaliskuussa löysin Suomesta yhden ilmoituksen uudesta Morini CM 162 Short pistoolista: Eräkala Ikaalinen, tilaustuote, toimitusaika 7–60 päivää, hinta 1895 euroa. Käytettyjen Morinien ilmoituksia oli pari kappaletta. www.morini.ch 2/2021 URHEILUAMPUJA UA_2_2021.indd 37 37 25.4.2021 22.47

MITÄS NYT KUULUU? Kivääritytöt toivottivat hyvää k Kansikuvan ampujista Henna Viljanen on ainoa, joka kuuluu edelleen Ampumaurheilululiiton maajoukkueryhmiin. Teksti & kuva LASSI PALO "M uistan hyvin sen kuvan. Onko siitä jo niin pitkä aika”, Henna Viljanen sanoi, kun Urheiluampuja esitti hänelle juttuidean liittyen lehden kansikuvaan heinäkuussa 2014. Viljasen lisäksi kolme muutakin kiväärityttöä toivotti lehden lukijoille hyvää kesää. He olivat Armi Häkkinen, Katariina Laine ja Annika Sihvonen. Kuva otettiin kesäisen lämpimänä päivänä Hollolan Hälvälän ampumaradalla. – Olen Hälvälässä nytkin, mutta ei täällä ole nyt yhtä lämmin kuin kuvauspäivänä. Lunta on vielä maassa, puhelimitse tavoitettu Viljanen naurahti huhtikuun puolivälissä. HÄKKINEN, LAINE, Sihvonen ja Viljanen kuuluivat kyseisenä vuonna Suomen parhaimpiin tyttöampujiin. He kahmivat SM-mitaleja ja edustivat Suomea kansainvälisissä arvokilpailuissa. Viljanen (Kyrkslätt Skytteförening) on heistä ainoa, joka kuuluu edelleen Ampumaurheiluliiton maajoukkueryhmiin. – On tietysti harmi, että osa on lopettanut ja osa pitää taukoa. Jokaisen elämä vie kuitenkin eri suuntiin. Armin kanssa olen yhteyksissä, koska olimme samalla luokalla ammattikoulussa, Viljanen sanoi. Viljanen on seitsemän vuoden aikana myös valmistunut Vierumäeltä liikunnan alalta ja muuttanut Turkuun, mitä hän sanoo ”hyväksi jutuksi”. – Hyvien olosuhteiden ansiosta olen voinut sovittaa liikunta-alan työni ja urheilijan arjen ja ampua korkealla tasolla. Elämäni on urheilua. Nautin liikkumisesta, ja siitä on hyötyä paitsi elämään yleensä myös ampumaurheiluun. Viljanen on osallistunut kaksi kertaa minitriathlon-kilpailuun, jonka kilpailumatkat ovat olleet: uinti 200 metriä, pyöräily 18 kilometriä ja juoksu 5 kilometriä. Viljanen oli tyytyväinen suorituksiinsa, sillä aika painui alle puolentoista tunnin. – Triathlon on hauskaa, koska se on niin erilaista kuin ammunta! Armi Häkkinen (ylh. oik.), Katariina Laine (ylh. vas.), Annika Sihvonen (alh. oik.) ja Henna Viljanen (alh. vas.) olivat Urheiluampujan kannessa kesällä 2014. MÄNTSÄLÄSTÄ KOTOISIN oleva Häkkinen asuu nykyään Lappeenrannassa avo- Henna Viljanen kiväärimaajoukkueen harjoitusleirillä Turussa helmikuussa. 38 miehensä Roope Pohjoisahon kanssa. Häkkinen on lopettanut ampumaurheilun, kuten Pohjoisahokin, joka edusti Kuusankosken Ampujia. – Minulle sanottiin kotona, että minun pitää tässä haastattelussa kertoa mitä ampumaurheilu on minulle tuonut: avomieheni, Häkkinen, 22, nauroi. Hän lopetti ampumaurheilun vuonna 2017 eikä muista, milloin on viimeksi koskenut aseeseen. – Ampumaurheilu vei paljon aikaa enkä halunnut jatkaa harrastellen. Se oli joko tai -tilanne ampumaurheilun sekä työn ja opiskelun välillä. Olen aina halunnut hoi- URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 38 25.4.2021 22.47

ä kesää taa opiskelut kunnolla, joten en ryhtynyt tekemään kompromisseja. Häkkinen muistelee esimerkkinä ysiluokkaansa: – Menin koulusta suoraan treeneihin, ja tein kotitehtäviä joko matkalla tai sitten iltaisin. Viikonloppuisin olin leireillä tai kilpailumatkoilla. Palasin takaisin kouluun aina uuden poissaolopyynnön kanssa. Ysiluokalla minulla oli enemmän poissaoloja kuin läsnäoloa. Urheilullinen elämäntapa on kuitenkin jäänyt, sillä Häkkinen toimii Lappeenrannan kaupungin palveluksessa liikunnanohjaajana ja uimavalvojana, ja uusia lajeja on tarttunut matkaan mukaan, viimeisimpänä painonnosto. Häkkinen on opetellut työnnön ja tempauksen tekniikat. Tempauksessa on noussut suorille käsille jo yli 40 kiloa. – Koronavirusepidemian takia uimahallit ovat olleet suljettuina. Olemme tehneet jumppavideoita kaupungin Youtubeen – kuvanneet, tekstittäneet ja editoineet, Häkkinen kertoi. URHEILUAMPUJAN kansikuva tuo Laineelle ”positiivisella tavalla” haikeita muistoja mieleen: – Se oli mukavaa aikaa, ja sain paljon hyviä ystäviä. Aika vähän olemme kuitenkin enää tekemisissä keskenämme. Laine, 26, asuu edelleen Hämeenlinnassa ja työskentelee kolmatta vuotta Konecranesin palveluksessa projekti-insinöörinä. Työpäivän päätyttyä hän jatkaa tietotekniikan opintojaan tavoitteenaan valmistua parin vuoden sisällä diplomi-insinööriksi. – Olin jossain vaiheessa päätoiminen ampumaurheilija kahden vuoden ajan. Olen onnellinen, että kokeilin sitä ja annoin kaikkeni. Ammuin viimeisen kilpailuni pari vuotta sitten enkä ole sen jälkeen harjoitellut tavoitteellisesti. Kun sain työtehtäviä omalta alaltani, halusin panostaa niihin. Laine ei pidä mahdottomana ajatuksena sitä, että hän palaisi ampumaurheilun pariin: – Kaikki aseet ovat edelleen tallessa. Voisin harrastaa ampumaurheilua jollain tasolla. Se voisi olla mukavaa! KUVAN NELJÄS ampuja eli Annika Sihvonen kuului vielä vuonna 2019 kiväärin A-maajoukkueeseen. Hän sijoittui hienosti yhdeksänneksi 50m pienoiskiväärin makuuasennon kilpailussa Etelä-Korean Changwonissa järjestetyissä MM-kilpailuissa. Viime ja tänä vuonna hänelle ei ole kirjattu kilpailutuloksia. RADOILTA KERÄTTYÄ KUUSI VUOTTA SITTEN... Muistuuko mieleen? Seuraamme historiasarjassa Urheiluampujan vaiheita eri vuosikymmeniltä. U rheiluampujan numerossa 5/2015 kerrottiin suomalaisen Formula 1 -tähden Valtteri Bottaksen vierailusta Lonaton ampumaradalla, kun siellä järjestettiin ISSF:n haulikkolajien MM-kilpailut. – Se oli hauskaa, Bottas sanoi, kun leikkimielinen kilpailu kolmen italialaisen kanssa oli päättynyt. Bottas kävi samalla nostattamassa suomalaisten MM-fiilistä. – Paljon tsemppiä, hän sanoi paikalla olleille Suomen MM-ampumaurheilijoille, jotka asettuivat ryhmäkuvaan Bottaksen kanssa. Lonaton MM-kisoihin osallistui kaksikymmentä suomalaista ampumaurheilijaa, mutta kaikki eivät tietenkään olleet paikalla Bottaksen vierailun aikana. Mukaan ehti joitakin trap-ampujia ja valmentajia. URHEILUAMPUJASSA kerrottiin, kuinka Bottas aiheutti ”melkoisen hässäkän” ja keräsi runsaasti väkeä ympärilleen, kun hän vieraili yhteistyökumppaninsa luona Lonatossa. Vierailunsa yhteydessä Bottas ampui trapia toisen kerran elämässään ja rikkoi kolmestatoista kiekosta yhdeksän. – Se on hyvä saldo, hän naurahti. BOTTAS KEHUI ampumaurheilua hienoksi lajiksi, josta on paljon hyötyä hänelle: – Koordinaatio, nopeus, reaktiot… Ampumaurheilu tekee minulle paljon hyvää, hän sanoi. Bottas kertoi käyneensä metsästämässä ja ampumassa skeetiä ja sportingia. – Harmi vain, että aikani on niin kortilla, etten voi ampua useammin. En ole päässyt tänä vuonna kertaakaan Hälvälään tai Orimattilaan. Bottas oli harrastanut ammuntaa tuolloin kahden vuoden ajan. Hänet innosti harrastuksen pariin Williams-tallin kisainsinööri. – Arvostan todella paljon tuloksia, joita ammattilaiset ampuvat. Ne ovat huiman työn takana. Kiireinen Bottas oli tuolloinkin. Hän tuli Lonatoon Monzasta ja matkusti sen jälkeen Isoon-Britanniaan simulaattoritesteihin ja edelleen Singaporeen. LASSI PALO 2/2021 URHEILUAMPUJA UA_2_2021.indd 39 39 25.4.2021 22.47

Oikaisu: Pohjolan malja -pisteet 2020 Teksti LASSI PALO V uoden 2020 Pohjolan malja -pisteet julkaistiin edellisessä Urheiluampuja-lehdessä (1/2021). Tuloksissa oli valitettavasti virheitä, jotka eivät kuitenkaan vaikuttaneet kärkikolmikon järjestykseen. Sibbo Skyttegille (SSG) saa tar- kistuslaskennankin jälkeen komean pokaalin taas haltuunsa, kun se voitti Pohjolan malja -kilpailun – jo 13. kerran peräkkäin. Toiseksi eniten pisteitä sai Kangasalan Kymppi 64, ja Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura oli edellisen vuoden tavoin kolmas. Virheet johtuivat siitä, ettei kaikkien SM-kilpailujen tuloksia ollut syötetty kilpailu- ja tilastopalvelu Kitiin, ja liiton sisällä oli valitettava tiedonkatkos tuloksia poimittaessa eri lähteistä ja niitä ”auki kirjoittaessa”. Pohjolan malja luovutetaan Ampumaurheiluliiton seuralle, joka on kerännyt eniten pisteitä vuoden SM-kilpailuista. Pisteitä keräsi koronavuonna kaikkiaan 147 seuraa, kun niitä oli edellisenä vuonna 175 ja sitä edellisenä 169. POHJOLAN MALJA -PISTEET 2020 1. Sibbo Skyttegille 2. Kymppi 64 3. Kuopion Ampuma- ja Metsästysseura 4. Satakunnan Ampujat 5. Etelä-Saimaan Ampujat 6. Pohjois-Hämeen Ampujat 7. Orimattilan Seudun Urheiluampujat 8. Vasa Skyttegille-Vaasan Ampujat 9. Savonlinnan Metsästys- ja Ampumaseura 10. Raseborgs Skyttar 11. Kuusankosken Ampujat 12. Lahden Ampumaseura 13. Esbo Skytteförening 14. Heinolan Ampujat 15. Nokian Seudun Ampujat 16. Säkylän Seudun Ampujat 17. Mikkelin Ampujat Porkkalan Ampujat Salon Seudun Ampujat Saarijärven Ampujat 21. Jurvan Metsästysseura 22. Rauman Seudun Urheiluampujat Vammalan Seudun Ampujat 24. Keski-Uusimaan Ampumaseura 25. Pieksämäen Seudun Ampujat 26. Suomussalmen Urheiluampujat 27. Lehtimäen Ampujat 28. Isonkyrön Metsästys- ja Ampumaseura 29. Toijalan Urheiluampujat 30. Turun Seudun Ampujat 31. Haapajärven Ampumaseura 32. Oulun Metsästys- ja Ampumaseura 33. Poliisien Ampumaseura 34. Mäntsälän Kennel- ja Metsästysseura 35. Ala-Hämeen Ampujat 36. Borgå Skyttar-Porvoon Ampujat 37. Härmän Seudun Ampujat 38. Ruotsalon Metsästysyhdistys 39. Kaakkois-Suomen Haulikkoampujat 40. Tampereen Urheiluampujat 41. Asikkalan Ampumaseura 42. Suomen Kasa-Ampujat 43. Haminan Ampumaseura 44. Karttulan Ampujat 45. Loimaan Laukojat 46. Keski-Suomen Ampujat 47. Jalasjärven Ampujat 48. Turku IPSC 49. Pohjois-Karjalan IPSC- ja Silhuettiampujat 50. Kankaanpään Ampumaurheilijat Viitasaaren Ampujat 52. Simpeleen Hahlo 53. Keiteleen Ampumaseura Myllykosken Ampujat 55. Tornionseudun Ampujat 56. Lapuan Seudun Ampujat Hyvinkään Metsästysampujat Lohjan Ampujat 59. Pohjanmaa Practical 60. Kokkolan Metsästys- ja Ampumaseura 61. Kaustisen Pohjan-Veikot 62. Haukilahden Urheiluampujat 63. Lounais-Hämeen Ampujat 64. Suomen Metsästysyhdistys 65. Tampereen Seudun Haulikkoampujat 66. Oriveden Ampujat 67. Kyrkslätt Skytteförening 68. Tampereen Silhuettiampujat 69. Lahden Silhouette & Practical Kerho 70. Ylistaron Metsästysseura 71. Mäntän Seudun Ampujat Porin Haulikko Club 73. Hyvinkään Metsästys- ja Ampumaseura Siilinjärven Urheiluampujat 40 Yhteensä 147 seuraa SSG K-64 KAMS SA ESA P-HA OSU VS-VA SMAS RS KuusA LAS ESF HeiA NoSA SäSA MA PorkkA SaSA SaarA JMS RSA VamSA K-UAS PiekSA SUA LehA IMAS TUA TSA HaaAS OMAS PAS MKMS A-HA BS-PA HSA RMY K-SHa TaU AsAs SKA HAS KarttA LL KSA JjA TIPSC P-K IPSC KaA ViitA Hahlo KeAms MyA TorSA LSA HyMa LoA PoP KokMAS KP-V HAUR L-HA SMY TSHA OrivA KSF TaSA LS&PK YMS MSA PHC HyMAS SiUra 824 604 558 410 385 358 349 343 341 274 256 244 236 226 222 207 185 185 185 177 173 172 172 168 156 152 151 149 143 141 130 129 128 125 123 120 117 116 112 103 100 98 92 91 90 89 87 84 81 78 78 77 75 75 73 72 72 72 71 69 68 67 66 64 62 59 57 55 50 49 48 48 44 44 75. Lappajärven Ampujat 76. Kuusamon Ampujat 77. Raahen Ampujat 78. Range Masters 79. Lappeenrannan Siluettiampujat Varkauden Ampujat 81. Kurikan Ampujat 82. Helsingin Varuskunnan Ampujat Järvenpään Urheiluampujat Keuruun Seudun Ampujat 85. Kiikalan Metsästysyhdistys 86. Kuortaneen Kunto 87. Kotkan Ampumaseura Hämeenlinnan Ampumaseura Sysmän Sisu Ålands Sportskytteförening 91. Euran Seudun Ampujat Oulun Seudun Haulikkoampujat Vihdin Ampumaseura Virtain Ampujat 95. Jokelan Eränkävijät 96. Kontiolahden Urheilijat Suonenjoen Urheilu ja Metsästysampujat 98. Haminan Practical Ampujat 99. Alavuden Ampujat Riihimäen Ampumaseura 101. Kannuksen Ampujat 102. Parikkalan Seudun Ampujat 103. Lappeenrannan Siluettiampujat Valkeakosken Rihla West Shooters 106. Honkajoen Seudun Ampujatg Iisalmen Ampujat Kokkolan Urheiluampujat Kouvolan Metsästys- ja Ampumaseura Pargas Skyttar 111. Ähtärin Seudun Ampujat 112. Isojoen Urheilijat Punkalaitumen Kunto Lohtajan Metsästysseura 115. Vetelin Urheilijat 116. Sotkamon Ampujat 117. Ilomantsin Erämiehet Kainuun Practical Ampujat Lapin Ampujat 120. Nivalan Urheilijat Peräseinäjoen Metsästysseura Pääkaupunkiseudun Practical-Ampujat Vesilahden Ampujat 124. Himangan Metsästysseura Kiuruveden Erä- ja Urheiluampujat Tikkakosken Ampujat 127. Lakeuden Haulikkoampujat Kauhavan Ampujat Porvoon Metsästysyhdistys Ylivieskan Kuula 131. Juvan Ampujat Petalax Skytteförening 133. Ikaalisten Ampujat Kiteen Ampujat Kärkölän Riistamiehet 136. Muuramen Yritys Rantasalmen Urheilu- ja Metsästysampujat Tuuloksen Ampujat 139. Keski-Savon Ampujat Kärkölän Kisa-Veikot Längelmäen Seudun Ampujat Omega-Team 143. ATC Shooters Jakobstads Skytteförening Lempäälän Ampujat Nurmeksen Ampumaseura Teekkariampujat LappjA KuuA RaaA RM LaSA VarkA KurA HVA JuRy KeuSA KMY KuKu KAS HlAS SySi ÅSSF EuSA OSH VihA VirtA JEK KontU SUMA HaPA AlavA RASSI KannA PSA LaSa Rihla WS-TEAM HoSA IA KOUA KouMAS PSPA ÄSA IU PuKu LMS VetU SoA IEM KaPrA LA NU PMS PkPA VESA HiMS KEUA TiA LHA KA PMY YK JuvA PSF IkA KitA KRM MuurY RUMA TuulA KeSA KK-V LäSA OmegaT ATCS JSF LeA NAS TA 43 41 38 37 36 36 34 32 32 32 31 28 27 27 27 27 26 26 26 26 25 24 24 21 20 20 19 17 16 16 16 15 15 15 15 15 14 13 13 13 12 11 10 10 10 8 8 8 8 7 7 7 6 6 6 6 5 5 4 4 4 3 3 3 2 2 2 2 1 1 1 1 1 URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 40 25.4.2021 22.47

TIEDOTUKSIA, TAPAHTUMIA JA KILPAILUKUTSUJA Juha Hirvi mukana Svinhufvudlyhytelokuvassa KUUSI KERTAA SUOMEA olympiakisoissa edustanut kilpa-ampuja Juha Hirvi on mukana uudessa lyhytelokuvassa nimeltä ”Mestariampuja P.E. Svinhufvud”. Hirvi tulee elokuvassa Kotkaniemeen, missä oikeastikin oppaana toimiva Lauri Tiainen ottaa hänet lämpimästi vastaan ja kertoo presidentin harrastuksista mielenkiintoisia yksityiskohtia. Lyhytelokuva on kuvattu tammikuussa 2021 Kotkaniemessä. P.E. Svinhufvudin Muistosäätiön tuottaman elokuvan on ohjannut ja kuvannut Jarkko Mikkonen ja käsikirjoituksesta vastaa Kalle Virtapohja. ELOKUVA LIITTYY osittain Luumäen Kotkaniemessä viime vuonna avattuun näyttelyyn, joka kertoo toisella tavalla presidentti Svinhufvudin aseharrastuksista. Näyttelyyn voi tutustua myös tänä vuonna, mutta ensi vuodelle on tulossa jo uusi vaihtuva näyttely. Näyttely avataan näillä näkymin 15. toukokuuta. Tasavallan presidenttinä 1931–1937 toiminut P.E. Svinhufvud oli aikanaan menestyksekäs kilpa-ampuja ja metsästäjä, jolla oli omat ampumaradat niin Kotkaniemessä kuin presidentin kesäasunnolla Kultarannassakin. Hänen ampuma- ja metsästysharrastuksestaan on monia kaskuja, jotka tekivät Ukko Pekasta aikanaan koko kansan rakastaman maanläheisen hahmon. SUUNNITTELE NYT kesäretki Kotkaniemeen ja tutustu Ukko Pekan ampuma- ja metsästysharrastukseen. Ota yhteyttä: https://www.kotkaniemi.fi/ota-yhteytta/ Kutsu Suomen Ampumaurheiluliiton ylimääräiseen liittokokoukseen SUOMEN AMPUMAURHEILULIITON ylimääräinen liittokokous pidetään tiistaina 8. kesäkuuta 2021 alkaen klo 18 Helsingissä osoitteessa Eteläesplanadi 22 A, 7. krs. Kokoukseen voi koronavirustilanteen vuoksi osallistua myös etänä Microsoft Teams -sovelluksen kautta. Kokouksessa käsitellään liittohallituksen esitys liiton sääntöjen muuttamisesta ja liiton vaalijärjestyksen muuttamisesta. Kokouskutsu ja esityslista liitteineen postitetaan seuroille sääntöjen mukaisesti ja ne löytyvät myös SAL:n internetsivujen materiaalisalkusta osoitteesta www.ampumaurheiluliitto.fi/liitto/materiaalisalkku/liittokokous. SAL:n jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään kokoukseen yhden äänivaltaisen edustajan sekä enintään yhden lisäedustajan. Lisäedustajalla on kokouksessa vain puheoikeus. Edustajalla tulee olla jäsenyhdistyksen antama valtakirja ja hänen tulee olla edustamansa paikallisyhdistyksen jäsen. Kukin liittokokousedustaja saa edustaa yhtä jäsenyhdistystä. Etukäteisilmoittautuminen kokoukseen on pakollinen 6.6.2021 mennessä, johon mennessä myös valtakirjan tulee olla toimitettuna. Tarkemmat ohjeet löytyvät kokouskutsusta. Suosittelemme etäosallistumista valitsevassa koronavirustilanteessa. Ääni- ja puheoikeutta voi käyttää myös etänä normaaliin tapaan. Tarkkuuslajien yhteinen 1-tason VALMENTAJAKOULUTUS 2021 Lähijaksot alkavat perjantaisin klo 17.00 ja päättyvät sunnuntaisin klo 15.00 Tarkkuuslajit (ammunta, curling, jousiammunta ja keilailu) jatkavat yhteistyötä valmentajakoulutuksessa. Lajit järjestävät perinteisen yhteisen 1-tason valmentajakoulutuksen syksyllä 2021. Koulutus sisältää yhteensä kolme lähijaksoa (pe-su), joista kaksi on yleisjaksoa ja kolmas toteutetaan lajikohtaisesti erillisenä. Koulutus sisältää lähijaksojen lisäksi oppimistehtäviä. Koulutuksen hinta Harjoittelun perusteet 17.–19.9.2021 Kuortane • • • • Fyysiset ominaisuudet ja harjoittelu Yksittäisen harjoituksen suunnittelu ja ohjaaminen Lasten ja nuorten kehittyminen ja harjoittelu Valmentajana kehittyminen Valmentamisen periaatteet 8.–10.10.2021 Kisakallio • • • • • Valmentajan ominaisuudet Taitovalmennus Oppiminen ja opettaminen Psyykkinen valmennus Paraurheilijoiden valmentaminen Kahden yhteisen jakson lisäksi kullekin tarkkuuslajille järjestetään yksi lajitaitojen oppimisen perusteisiin liittyvä koulutusviikonloppu. Niiden ajankohdat ilmoitetaan syksyllä 2021 koulutukseen ilmoittautuneille. Koulutuksen hinta on 250 euroa/jakso sisältäen koulutuksen ja majoituksen täysihoidolla (2 hh). Koulutus sisältää yhteensä kolme jaksoa. Lisähinnasta on mahdollista majoittautua yhden hengen huoneessa sekä ostaa iltapala. Koulutuksessa käytetään kurssikirjaa Lasten ja Nuorten Hyvä Harjoittelu (32€). Kurssikirja laskutetaan ensimmäisen laskun yhteydessä. Ilmoittautumiset Mukaan mahtuu kaikista tarkkuuslajeista enintään 15 valmentajaa/tarkkuuslaji ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli osallistujia tulee yli kiintiön, lajiliitot valitsevat osallistujat. Ilmoittautuminen päättyy 31.8.2021. Kaikkien lajien ilmoittautumiset suoritetaan kootusti saman lomakkeen kautta: https://forms.gle/SSkDQVWuVNrJf24r8 Kurssikirja LASTEN JA NUORTEN HYVÄ HARJOITTELU hintaan 32 € sis. postikulut 2/2021 URHEILUAMPUJA UA_2_2021.indd 41 41 25.4.2021 22.47

TIEDOTUKSIA, TAPAHTUMIA JA KILPAILUKUTSUJA IN MEMORIAM EIRA KART TUNEN JOUTSI LIEVONEN 7.6.1922 – 8.3.2021 J oensuulainen luonnon ystävä, kilpa-ampuja, valmentaja ja koirien kouluttaja Joutsi Lievonen kuoli kotonaan 98-vuotiaana 8. maaliskuuta. Hän oli syntynyt 7.6.1922. Lievosta jäivät kaipaamaan vaimo, viisi lasta lapsineen ja laaja ystävien joukko. Ammatiltaan hän oli ollut Union Öljyn piirijohtaja. Seurakaveri Martti Lehtiö muistelee Joutsi Lievosta lämpimin ajatuksin. ”Hän oli minulle läheinen urheilu- ja metsästyskaveri ja innokas kalastaja. Sitä minä en harrastanut, mutta monesti saimme häneltä vesistöjen antimia ruuanlaittoa varten.” Miesten ystävyys kesti vuosikymmenten ajan. Milloinkaan ei kaksikolla ollut asioissa erimielisyyksiä. Lehtiö sanoo monitaitoisen kaverinsa kuuluneen Pohjois-Karjalan kärkimiehiin. – Meillä oli yhteinen sanonta, että metsästyksessä vietetyttyjä päiviä ei lasketa elinikään! Ainakin ystäväni kohdalla se piti paikkansa, kun innokas metsämies ja lenkkeilijä ylti melkein sadan vuoden ikään. Lievonen halusi aktiivisesti kehittää tietotaitojaan ja jakoi auliisti osaamistaan muille. Hän osallistui sotiin ja selviytyi niistä haavoittumatta. Kerran tarkastuskierroksella ollessaan innokas metsästäjä näki puussa teeriparven ja pysähtyi. Hansikas tipahti maahan, kun Joutsi oli nostamassa sitä, hän huomasi hangessa miinan sytytyslangan. Teeret ja hanska pelastivat rintamalla sotilaan. Erityisesti Joutsi, mutta myös hänen veljensä Raimo ja Reijo harrastivat kilpa-ammuntaa. Joutsi osui tarkimmin. Hänen tähtihetkiään olivat osallistuminen kuningatar Elisabetin kutsukilpailuun Englannissa ja pienoiskiväärin 40 laukauksen kisaan makuulta. Silloin hän tiettävästi ensimmäisenä suomalaisena liipaisi makuuasento-lajissa täydet 400 pistettä. SM-kilpailuissa veljekset voittivat joukkuemitalin 28 kertaa. Lievonen valmensi menestyksekkäästi Jorma-poikansa ja tämän Erkki-serkun riistamaalilajeissa kansainväliselle tasolle asti. Erkki Lievonen muistaa setänsä iloisena, rehtinä veijarina, joka talvipäivät vietti usein pilkillä tai harjoitusten vetäjänä. Treeneihin oli aina kiva mennä. – Meillä oli hieno isä. Parempaa ei voisi olla, Jorma vakuuttaa omasta ja sisarustensa puolesta. Ampumaurheilun väki ottaa osaa rauhaisasti lähteneen Joutsi Lievosen omaisten ja läheisten suruun. MATTI ERKKILÄ PALVELUHAKEMISTO LounaisSuomelle oma pöytästandaari AMPUMAURHEILULIITON Lounais-Suomen aluejaosto on tehnyt oman pöytästandaarin. Standaarissa on edustettuna alueen kaikki kolmen maakunnan vaakunat sekä tunnistevärit, Varsinais-Suomen keltapuna, Satakunnan keltasini ja Ahvenanmaan sininen. Pöytästandaaria käytetään ja jaetaan eri tahoille ja henkilöille erillisten päätösten mukaisesti. ENNÄTYSKELPOISTEN TAULUJEN VALMISTAJA – JANAKKALAN RESERVILÄISET RY – Vakio- ja irtovuoroja Pienoispistoolirata 25 m: ampumapaikkoja 5 kpl, maksimikaliperi 22 50 m rata: ampumapaikkoja 3 kpl, ampua voi 9 mm aseella, kohdistuspöytä Ampumaratoja voi käyttää vain, jos on oma ase ja siihen hallussapitolupa. Helsingin Urheilutalo Helsinginkatu 25, puh. 09 3488 6419 urheiluhallit.fi/kallio VIRKISTÄVÄN MUKAVA. ASEET JA AMPUMATARVIKKEET Kotisivut: www.asetalo.com Sähköposti: asetalo@asetalo.fi 42 - 300 m kivääritaulu 130 x 115 cm, laminoitu - 300 m kivääritaulun keskiö - 150–300 m reserviläisten kivääritaulu 130 x 115 cm, laminoitu - 150-300 m reserviläisten kivääritaulun keskiö - 150 m reserviläisten kenttätaulu m-2018 ja keskiö Kari Sivonen puh. 0400 210 983 (iltaisin) kari.sivonen@pp3.inet.fi Liikkeemme avoinna ma-pe 9.00-17.00 la sopimuksen mukaan Maahantuonti-, tukku- ja vähittäismyyntiliike Keskustie 5, 34800 VIRRAT Puh. 03-4755371 Kotisivumme: www.asetalo.com Sähköposti: asetalo@asetalo.fi - 50 m pistoolin nauhataulu - 25 m pistoolin tarkkuusosa ja keskiö - 25 m pistoolin pikaosa ja keskiö (olympiataulu) - 25 m pistoolin tarkkuusosa, paksumpi laminoitu - 25 m pistoolin pikaosa, paksumpi laminoitu (olympiataulu) Jari Hirvimäki puh. 050 434 9922 www.ampumaurheiluliitto.fi Vuoden 2021 kolmas Urheiluampuja ilmestyy 14.7. JANAKKALAN RESERVILÄISET RY Vapaaehtoisen maan­ puolustustyön hyväksi URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 42 25.4.2021 22.47

Kymppigolf kisataan elokuun alussa AMPUMAURHEILULIITON perinteinen Kymppigolf pelataan maanantaina 2.8.2021. Paikkana on Eerikkala Golf Tervossa. Tarkemmat tiedot tulevat lähempänä tapahtumaa Ampumaurheiluliiton nettisivuille. ONNITTELUT 85 VUOTTA Eero Mikkola Tuomo Silvan TSA TSA 80 VUOTTA Raimo Kivistö TAVARAPÖRSSI SäSA 16.7. 75 VUOTTA Timo Lehtolammi 70 VUOTTA MYYDÄÄN AMPUJANTAKKI JA -HOUSUT Muutaman vuoden aktiivikäytössä olleet ampujantakki ja -housut. Takki ja housut on teetetty Kurt Thunella ja ovat olleet käytössä noin 180–184 cm pitkällä henkilöllä (koko on noin 50–52 ja hoikalle henkilölle). Soveltuu ammuntaan pystystä, polvelta ja makuulta. Tämän lisäksi myynnissä on myös ampujan alusasu sekä ampujankengät (Kurt Thune). Alusasusta ja kengistä voin erikseen lähettää kuvia. Kengät: 45 euroa Alusasu: 45 euroa Housut: 200 euroa Takki: 240 euroa. Ilmoittaja: Panu Villanen, panu.villanen@gmail.com, puh 0503532110. Ilmoitus jätetty: 06.04.2021 MYYDÄÄN AMPUJANLAUKKU Gehmannin vähän käytetty varustelaukku, joka on edelleen siistissä kunnossa ja sopii todella hyvin ampujan varusteiden kuljettamiseen. Hinta: 75 euroa Ilmoittaja: Panu Villanen, panu. villanen@gmail.com, puh 0503532110. Ilmoitus jätetty: 06.04.2021 MYYDÄÄN 22 SHORT PATRUUNOITA 1 x 500 kpl Fiocchi 2 x 500 kpl Rws Hinta 50 €/500kpl + läh.kulut. Pertti Vänskä, p.e.vanska@gmail.com, 0443630847. Ilm: 1.3.21 MYYDÄÄN MORINI CM 162M/I -ILMAPISTOOLI Oikeakätinen, M-koon kahva. Alle 2000 laukausta, uutta vastaavassa kunnossa. Hinta: 1000 €. Jari Asikainen, jari.m.asikainen@gmail.com, 0505964743. Ilm: 26.2.2021 MYYDÄÄN RINK KAHVA Sopii Steyr LP10 ja 10 EVO S-koko, oikea, flat, 0-kulma. Uusi, käyttämätön. 190€. Markku Ylinampa, markku.ylinampa@ pp.inet.fi, 0400781533. Ilm: 24.2.21 MYYDÄÄN FEINWERKBAU Ilmapistco2 mod.2 cal.4,5/177 oikeakät. muokkaamaton kahva. Kari Jylhä, kari.jylha@gmail.com, 0445900024. Ilm: 21.2.21 MYYDÄÄN SAKO 22LR/32SW VAIHTOKALIIPERIPISTOOLI Hyväkuntoinen, vähän ammuttu, laukku ja ohjekirja 500 e. Ilmoittaja: Timo Kurki, timo. kurki@indepro.fi, 0407014501Ilmoitus jätetty: 09.2.2021 22.5. 5.6. Eero Hilonen Irmeli Lehto Jaakko Rautanen Jorma Röppänen 60 VUOTTA Ilkka Eronen Markku Karila NoSA 31.5. NorA TSA SäSA SäSA 19.5. 3.6. 17.6. 25.6. TSA 8.5. NoSA 8.5. Vesa Myllymäki Seppo Lusenius Jukka Hopeavuori Ari-Pekka Junttila Tero Korhonen Jarmo Hauhtonen Timo Tarvonen Ilkka Kärppälä Ralf Peter Olán Esa Kuusisto NoSA SäSA HVA SäSA NoSA SäSA TSA TSA NoSA NoSA 12.5. 23.5. 26.5. 28.5. 30.5. 31.5. 1.6. 13.6. 2.7. 9.7. SäSA NoSA NoSA NoSA Marjut Hannele Sucman SäSA Veli-Pekka Janhonen HVA Matti Vänni NoSA 25.5. 27.5. 1.6. 4.6. 20.6. 1.7. 2.7. 50 VUOTTA Tom Martens Olli Vänttinen Jari Erkkilä Mikko Niskanen Urheiluampuja-lehti julkaisee vain ne syntymäpäiväonnittelut, jotka seurat toimittavat Ampumaurheiluliittoon LEHDEN AINEISTOPÄIVÄÄN MENNESSÄ. Seurojen pitää varmistaa, että syntymäpäiväsankarit suostuvat merkkipäivätietojensa julkaisemiseen. Merkkipäivätiedot voi toimittaa sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. Tarkkuuslajien 2-tason valmentajakoulutus 2021–2022 Kurssikirja LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENTAMISEEN hintaan 39 € sis. postitus. Kirja laskutetaan ensimmäisen jakson yhteydessä. Tarkkuuslajit (ammunta, curling, jousiammunta ja keilailu) toteuttavat jälleen yhteisen 2-tason valmentajakoulutuksen. Koulutus koostuu neljästä lähijaksosta (pe–su), joista kaksi on yleisjaksoa ja kaksi lajijaksoa. Sen lisäksi koulutukseen kuuluu kaksi iltawebinaaria sekä itsenäisesti suoritettavia oppimistehtäviä. Osallistujalla tulee olla suoritettuna 1-taso tai vastaava koulutus sekä yksilö tai ryhmä, jota valmentaa. Koulutukseen voivat osallistua myös aktiiviurheilijat. Koulutuskokonaisuus 1. Ennakkotehtävät 2. Yleisjakso OSTETAAN ILMAPISTOOLI WALTHER CP2 ORTOPEDINEN OIKEAN KÄTINEN KÄSIKAHVA keskikokoa. Ostan myös aseeseen käyvän kaasusäiliön. Raimo Siivola, Raimo.siivola@gmail.com, 0400530157 Ilm: 27.02.2021 KISAKALLIO 20.–22.8. 2021 Taitoharjoittelu ja valmentajan osaaminen • Psyykkinen valmennus • Kilpaileminen • Taitoharjoittelu • Valmentajana kehittyminen • Antidoping 3. Lajijakso, iltawebinaari ja oppimistehtävät OSTETAAN KIVÄÄRI Kiikarikivääri eli reserviläiskivääri 7,62x39. Reijo Pekonen, kuusipeura@gmail.com, 0504118243. Ilm: 10.2.21 OSTETAAN RESERVILÄISKIVÄÄRI 7.62x39 Tavoite: kiikarilla varustettuna. Ville Pekonen, kuusipeura@gmail.com, +358504118243. Ilm: 06.2.2021 OSTETAAN RATAKAUKOPUTKI ILMA-PISTOOLIRADALLE Pieni kaukoputki jalustoineen. Alpo Ikonen, alpo.ikonen@gmail.com, 0500462849 Ilm: 6.2.21 Tavarapörssi on tarkoitettu yksityishenkilöille ja ampumaseuroille. Hinta 10 euroa. Voit täyttää sähköisen ilmoituspohjan osoitteessa: www.ampumaurheiluliitto.fi/myy-ja-osta/ilmoitukset/lisaa-ilmoitus Ilmoituksen voi lähettää myös sähköpostitse osoitteeseen urheiluampuja@ampumaurheiluliitto.fi tai postitse osoitteeseen Ampumaurheiluliitto, Lassi Palo, SAL, Valimotie 10, 00380 Helsinki. 4. Yleisjakso KUORTANE 21.–23.1.2022 Urheiluosaaminen ja kokonaisvaltainen valmennus • Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen • Harjoittelun ohjelmointi • Biomekaniikka • Psyykkinen valmennus • Ravitsemus 5. Lajijakso, iltawebinaari ja oppimistehtävät Koulutuksen hinta 250€/jakso sisältäen koulutuksen ja majoituksen täysihoidolla (2 hh). Koulutus sisältää yhteensä neljä lähijaksoa. Lisähinnasta on mahdollista majoittautua yhden hengen huoneessa sekä ostaa iltapala. Lisäksi hintaan kuuluvat myös iltawebinaarit. Ilmoittautuminen Mukaan mahtuu kaikista tarkkuuslajeista enintään 15 valmentajaa/tarkkuuslaji ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli osallistujia tulee yli kiintiön, lajiliitot valitsevat osallistujat. Ilmoittautuminen koulutukseen päättyy 31.7.2021. Kaikkien lajien ilmoittautumiset samalla lomakkeella: https://forms.gle/sMKmH4dt4cx4p1Rr6 Lisätietoja koulutuksesta voi kysyä oman lajiliiton koulutusvastaavalta. 2/2021 URHEILUAMPUJA UA_2_2021.indd 43 43 25.4.2021 22.47

SVENSKA SIDOR SFS premierade sina idrottare S FS premierade många skyttar med träningsbidrag under sina styrelsemöten i februari och mars. Till årets skytt valdes Kyrkslätt Skytteförenings Henna Viljanen. Till årets juniorskyttar valdes Esbo Skytteförenings Luukas Koota och Alexandra Rosenlew. Det är fint att man har valt att premiera så många skyttar i dessa svåra tider. Henna Viljanen var mycket tagen och glad över premieringen hon fått. Det här var första gången hon valts till årets skytt inom SFS och det var helt klart en stor sak för henne. – Nog känns det ju bra, det är första gången jag har valts till årets skytt inom SFS och en överraskning var det. Det värmer nog samtidigt att jag får njuta så här stor uppskattning i alla fall efter ett så konstigt år som det här, berättar Viljanen. Stipendiet på 500 euro har Viljanen inte svårt att hitta användning åt. -Jag får nog användning för stipendiet till olika skytteresor och införskaffningar. Det här är nog till stor hjälp, konstaterar Viljanen. Viljanen väntar redan ivrigt på sommaren. -Det börjar ju nu se ut som att det går att tävla igen så jag är nu hemskt ivrig på att få åka ut och tävla och visa att jag har utvecklats, berättar Viljanen. Viljanen är vald till Finlands lag i EM i Osijek som avgörs i slutet av maj. Viljanen kommer där att tävla både på 50 meter och 300 meter. På 300 meter sköt hon ifjol nytt finländskt rekord på 3x40 skott i damklassen. Många flera premierade PÅ GEVÄR kommer Cristian Friman, Sebastian Långström, Joni Stenström, Jenna Kuisma, Emma Malinen och Nicole Kamila bli premierade med träningsstipendier. På hagel beviljade man stöd åt fem juniorer. Oliver Lindh, Mattias Blomster, Wilhelmina Wadstein, Anton Selen och Oliver Joensuu. På rörligt mål gav man träningsstöd åt Krister Holmberg och Niklas Hyvärinen. På pistol gick stöden åt Lasse Kurkela och Marika Röyhkiö. Inom icke ISSF grenar premierades Pracitcal-skytten Nina Bergström som årets skytt och Bänkskytten Aapo Korpi som årets juniorskytt. 44 Henna Viljanen valdes till årets skytt inom SFS, just nu förbereder hon sig för EM. SFS har också stött sina föreningar under denna svåra Corona-tid med bidrag för investeringar i deras verksamhet. EM och VM närmar sig FINLANDS SPORTSKYTTEFÖRBUND publicerade i slutet av april de skyttarna som kommer att delta i sommarens EM och VM-tävlingar. Vi kunde ju förstås finna några SFS-skyttar på listorna. Till EM i Osijek var man tävlar på 10, 25, 50 och 300 meter med kulvapen och i hagelgrenarna valdes från SFS-föreningar: Jenna Kuisma, KSF som tävlar i damernas luftgevär. Sebastian Långström, KSF som tävlar i herrarnas luftgevär och miniatyrgevär. Henna Viljanen, KSF som tävlar i damernas miniatyrgevär och 300 meter. Mopsi Veromaa, SSG tävlar i damernas trap. Skeetlaget var ännu inte bestämt i skrivande stund. Tävlingarna i Osijek kommer att ordnas 20.5-6.6. EM och VM på rörligt mål som ska avgöras i franska Chateauroux blev just uppskjutet till senare på sommaren eller hösten. Slutlig tidpunkt är inte bestämd. I den preliminära truppen på herrsidan som består av fyra idrottare finns RS Krister Holmberg och Niklas Hyvärinen. Tills tävlingarna kommer man alltså banta ner truppen till tre idrottare. URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 44 25.4.2021 22.47

are B I L D E R : L A S S I PA LO Sebastian Långström är för första gången med i herrlaget på krut-EM Joni Stenström tänker ta lite avstånd från skytte i framtiden. Omändring i skribentens liv PÅ BEGÄRAN AV ALLMÄNHETEN så tänker jag, Joni Stenström också här samtidigt meddela att jag har lagt ner min satsning på min skyttekarriär. Det här betyder ändå inte att jag skulle skriva artiklar för S F S er här på svenska sidorna. Beslutet att lägga ner min satsning baserade sig på att lågan och passionen jag har känt inför skytte är inte den samma längre, eller den är så gott som obefintlig. Då ser jag ingen idé att satsa lika mycket tid och pengar på skytte som jag har gjort nu. Nu tänker jag alltså försöka ta steget ut i det så kallade civila livet, får se hur det går. Inte kommer jag i alla fall lämna skytte helt och hållet. Ni ska ha en fin vår och början på sommaren så återkommer vi med nytt nummer och nya texter i juli. Då hoppas vi att vi kan skriva om lite tävlingsnyheter också. SVENSKA FINLANDS SPORTSKYTTEFÖRBUND.R.F (SFS) Petra Liljeberg Joni Stenström SFS:s hemsida 0500 872 045 Svenska sidor skribent www.sfs.idrott.fi petra_liljeberg92@hotmail.com joni.stenstrom@gmail.com 2/2021 URHEILUAMPUJA UA_2_2021.indd 45 45 25.4.2021 22.47

SARJAKUVA J A R M O P Y Y H T I Ä N K OT I A L B U M I 10 napakkaa Vastaajana on Ampumaurheiluliiton liittovaltuuston varapuheenjohtaja, kangasalalainen Jarmo Pyyhtiä. Hänet valittiin jatkamaan tehtävässään huhtikuun kokouksessa. 46  EKA ENNAKOIVA: Mitä kuuluu koronakevääseesi? Tavallista arkea, ei ihmeempää.  TOKA TUNKEILEVA: Sinut valittiin jatkamaan liittovaltuuston varapuheenjohtajana. Kommenttisi? Mukavaa, että luottamusta löytyy. Koitetaan vastata siihen.  KOLMAS KOVISTELU: Mikä motivoi sinua toimimaan liiton luottamustehtävissä? Olla vaikuttamassa ja kehittämässä asioita.  NELJÄS NALLITUS: Kuinka paljon olet ehtinyt tai voinut ampua itse (liikkuvaa maalia)? En yhtään sitten elokuun. Arvasin jo syksyllä, että korona estää kisat, joten pidän välivuotta.  VIIDES VARMISTAVA: Mitä muuta kuuluu elämääsi? Normaalia työtekoa ja klapin tekoa mökillä. Korona kyllä haittaa vapaa-aikaa jonkin verran.  KUUDES KUJEILEVA: Miltä koronavuoden muutamat kilpailut ovat tuntuneet? No, eipä niitä ole ollut.  SEITSEMÄS SIHTAUS: Millaisia ajatuksia liittovaltuuston toiminta herättää? Liittovaltuustolla olisi hyvä olla enemmän roolia asioiden valmistelussa, kuten liiton strategiatyöhön osallistuminen viime vuonna.  KAHDEKSAS KULTAHIPPU: Miltä kilpailukalenterin ”tyhjiö” on tuntunut? Oikeastaan ihan hyvältä. Joskus välivuosi on tarpeen. Toisaalta monille muille se on varmaan ollut ankeaa ja vie motivaatiota.  YHDEKSÄS YRITYS: Millaisia suomalaissaavutuksia odotat tältä vuodelta? Olympialaisten toteutuessa odotan edustajiemme parhaan osaamisen irti saantia oikeassa paikassa. Jos se toteutuu, menestys tulee mukana.  NAPAKYMPPI: Mikä on ollut tai voisi olla tämän vuoden napakymppi? Yleisellä tasolla voitto koronasta. Urheilurintamalla edellä mainitut onnistumiset. LASSI PALO URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 46 25.4.2021 22.47

FINAALI Etelä-Suomen alueen uusi puheenjohtaja Teksti & kuva LASSI PALO J uhani Lehtosaari on viettänyt paljon aikaa Sipoon ampumaradalla siitä lähtien, kun hän aloitti ampumaharrastuksensa 1990-luvun alussa. Hän nauttii radalla paitsi ampumisesta myös hyvästä ja mukavasta seurasta. Lehtosaari on vuosien aikana rakentanut Sipoon rataa, toiminut Ampumaurheiluliiton siluettijaoston puheenjohtajana, kilpailuvaliokunnan jäsenenä ja liittovaltuuston varajäsenenä. Seurassaan SSG:ssä Lehtosaari on ollut siluettijaoston vetäjänä ja hallituksessa. Nyt Lehtosaarelle tuli yksi luottamustehtävä lisää, kun hänet valittiin Ampumaurheiluliiton Etelä-Suomen alueen puheenjohtajaksi. – Valintani oli ”vinkeä”. Muita ehdokkaita ei ollut, hän kertoi. Miksi siluetti? – Kun kävin ekan kerran radalla ampumassa laina-aseella ja kun vielä osuin ja kuva putosi palkilta, niin se vei mennessään. Kuinka paljon aikaa voit käyttää/käytät ampumaurheiluun? – Seurassa ja kotona ei hirveästi ole rajoituksia. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi vuonna 2019 Lehtosaarelle ansiomitalin kullattuna tämän arvokkaasta työstä ampumaurheilun hyväksi. ETELÄ-SUOMEN ALUEEN PUHEENJOHTAJANA HALUAN viedä aluetta edellisten puheenjohtajien merkkaamana eteenpäin. PUHEENJOHTAJANA AION olla avoin. OLEN PUHEENJOHTAJANA toivottavasti enemmän kokoava. ALUEIDEN ROOLI AMPUMAURHEILUSSA ON merkittävä junioreita auttavana ja kannustavana. Lisäksi alueet toimivat seurojen yhteenkokoajina. ETELÄ-SUOMEN ALUE ON mielenkiintoinen. SAL:N ALUEET VOIVAT KEHITTÄÄ AMPUMAURHEILUA PARHAITEN luomalla yhdyssiteen seuroille. Lisäksi tulevat koulutus ja valmennus. SUOMALAINEN AMPUMAURHEILU ON JUURI NYT vähän koronavirusepidemian takia ”jumissa”. Sitten kun epidemia on ohi, toivottavasti emme ole menettäneet emmekä menetä junioreita emmekä muita harrastajia. Juhani Lehtosaari ´ SYNT: 1953 ´ KOTIPAIKKA: Porvoo ´ PERHE: V aimo, kaksi lasta ja ”keittiölinjainen labukka” ´ AMMATTI: eläkeläinen ´ SEURA: Sibbo Skyttegille (SSG) ´ MUUT HARRASTUKSET: ”Kalastus aina kun ehdin.” 2/2021 URHEILUAMPUJA UA_2_2021.indd 47 47 25.4.2021 22.47

48 URHEILUAMPUJA 2/2021 UA_2_2021.indd 48 25.4.2021 22.47