Y VOLLEY M JY NURMON JYMYN LENTOPALLOJAOSTON JULKAISU 2019 ! n o o k k u o j n e e s i o l i - tule ISO KUVA PASI HAKOMÄKI, PIENET KUVAT TOMI MÄENPÄÄ

JYMYVOLLEY KUVA RIITTA RINTAMÄKI Kolmas liigakausi käynnistyy Nurmon Jymyn lentopallojaoston julkaisu 2019 2 JYMYN NAISET HUUHTOIVAT SM-KULTAA KAUSALASSA KUVA JOUKKUEEN ARKISTO Tulevana viikonloppu saamme sarja-avaukseen JymyVolleyn vieraaksi LiigaPlokin Pihtiputaalta. Siitä se taas lähtee käyntiin, odotettu 3. liigakausi. Meidän joukkueemme on uusiutunut ja vahvistunut. Ulkolaiset vahvistukset ovat USA:sta Perry Ramsey ja Jody Larsen. Jyväskylästä saimme toisen passarin Anni Toiviaisen ja upean uran LP Viestissä pelanneen Kaisa Nymanin (os. Jokinen). Omia tulevaisuuden pelaajia on monta ringissä mukana: Laura Penttilä, Henni Rinta-Keturi, Ada Peura ja Silja Arohonka. Kuortaneelta siirtyi joukkueeseen mukaan Noora Rasinperä. Kaikki nämä nuoret tulevat urheiluperheistä, ja lupa on odottaa jo tulevalla kaudella läpimurtoja ainakin osalle pelaajista. Tyttöjen kehityskäyrä on mennyt huimaa vauhtia eteenpäin kesän aikana, näin on valmennustiimi minulle kertonut. Nuorisokaarti pelaa Farmisopimuksella myös 2-sarjaa. Koko joukkueen kokoonpano ja ohjelma löytyvät keskiaukeamalta. Toivottavasti pistepussiin alkaa heti sarja-avauksesta tulla pisteitä. Tervetuloa mukaan liigatunnelmaan Nurmohallille. Ennakkolipun ostaja voi tukea alueen junioritoimintaa Seinäjoki Areenalla elokuussa pelatussa maaottelussa testattiin mahdollisuutta tukea omaa seuraa, kun ostaa lipun etukäteen Seat4Me-järjestelmän kautta. Tämä mahdollisuus jatkuu myös liigakaudella. Kun ostat järjestelmästä lipun ennakkoon, voit ennen maksua ohjata osan lipun hinnasta haluamallesi seuralle juniorityöhön. Mikäli listalta ei löydy sinun seuraasi, ehdota seuran vetäjälle, että haluaisit antaa osan tuotosta heille. Seuran vastuuhenkilö laittaa minulle viestiä ja seura lisätään valittavien listalle. Tuen saaja ei tarvitse olla lentopalloseura, ainoa ehto on, että seura tekee juniorityötä. Tuki hyvitetään seuroille syys- ja kevätkauden päätteeksi. Toivon, että seuran taloudesta vastaava laittaa minulle myös sähköpostilla tulemaan tilinumeron, minne tuen voi maksaa. Nurmon Jymyn naiset voittivat SM-kultaa huhtikuun puolivälissä Kausalassa pelatussa N35-lopputurnauksessa. Kisassa oli mukana yhdeksän joukkuetta eri puolilta Suomea, eikä vastus ollut lainkaan helpoimmasta päästä. Useassa joukkueessa oli mukana entisiä maajoukkue- ja liigapelaajia, joten mistään läpsyttelystä ei todellakaan ollut kysymys. Pelit olivat kovatasoisia ja pisteistä käytiin tiukkaa taistelua. Jymyn joukkue koostui seuran omista kasvateista, ja muutamasta täydennykseksi hankitusta vierailevasta tähdestä. Passariksi joukkueeseen oli saatu liigapelien ehdoton kuningatar Maria ”Mantu” Tuominen, jolla on takanaan huikeat 571 ottelua liigassa. Uransa hän päätti Oriveden Ponnistuksen riveissä. Joukkueessa pelasivat Sanna Yli-Hirvelä, Krista Keski-Koukkari, Jutta Miilumäki, Sonja Kallionsivu, Tanja Eteläaho, Minna Sikiö ja Mari Kivilahti. Tuttuja nimiä naislentopalloa seuraaville. Alkusarjassa Jymy sai vastaansa Kausalan Yrityksen, Someron Pallon ja Hongiston Tarmon. Lopullinen pelipaikka ja pelitapa olivat vielä haussa, mutta löytyihän se. Motoksi otettiin Putoksen Pentti Olavi Liitikon lanseeraa- man ”raja on välillä kokonaan auki ja välillä ehdottomasti kiinni, toisinaan se on taas pikkuisen auki ja pikkuisen kiinni”. Sillä mentiin, ja alkusarjan jälkeen joukkue oli kuuden parhaan joukossa. Jatkosarjassa vastaan asettuivat Aitolahden Riento ja viimevuotinen mestari Tapanilan Erä. Pitkien pallorallien jälkeen Jymy osoitti vahvuutensa erien lopussa. Finaalipaikkaan avitti myös yhtenäinen joukkuepeli. Finaalissa vastaan asettuivat Naarasleijonat Helsingistä. Erä käynnistyi Tanja Eteläahon syötöillä erinomaisesti, ja yhtäkkiä KUVA MARJA MÄKINEN Miesten 1-sarja C-poikien aluejoukkueissa pelaavat jymyläiset Timi Rinta-Keturi, Miko Latukka ja Iiro Pollari Uudet ryhmät aloittaneet – Vielä mahtuu mukaan JYMYVOLLEY Päätoimittaja Katariina Toivola Tekstit Terttu Karhumaa, Marja Tyynismaa Taitto monityö pertin tmi Oli Jymyn voitontanssin aika. Nurmon Jymyn tyttöjoukkueiden taso on aivan huikea. C-tyttöjen Lännen kahteen aluejoukkueeseen valituista pelaajista peräti kahdeksan on jymyläisiä. Joukkueissa pelaavat Elsi Karjanlahti (vas.), Iida Mäenpää, Juulia Sydänlammi, Helmi Haapoja, Elli Haapoja, Marleene Mäkinen, Veera Heinimäki ja Tilda Tuuri. Miesten joukkue on uusiutunut todella paljon ja tulevalta kaudelta on odotettavissa tiukkaa taistelua kohti pudotuspelejä. Ryhmä on asettanut tavoitteeksi pudotuspelit, ja jopa taistelun 1-sarjan mestaruudesta. Lehden sivuilta voit lukea joukkueen kokoonpanon ja ohjelman. Tuleva kausi on varmasti hyvätasoinen ja tiukka viime kauden tapaan. Tervetuloa paikan päälle Nurmohallille kannustamaan miesjoukkuetta. F-ikäisten uudet ryhmät ja lentisliikkari ovat aloittaneet. Kaikkiin uusiin ryhmiin sopii vielä mukaan. Mikäli haluat mukavaan seuraan ja aloittaa lentopallon harrastamisen, otahan yhteyttä joko minuun tai suoraan ryhmän valmentajaan. Ryhmiin tarvitaan myös taustoja eli tilivastaava, joukkueenjohtaja ja kioskivastaava. Jokaiselle löytyy mielekästä tekemistä. Lähtekää mukaan koko perhe yhteiseen harrastukseen. Yhteystiedot nettisivuiltamme, jymylentis.sporttisaitti.com. Tervetuloa mukaan, lentopallo on kivaa! KATARIINA TOIVOLA, LENTOPALLOJAOSTON PJ 040-5450280, katariina.toivola@netikka.fi johto olikin jo lukemissa 7-0. Pieni notkahdus, ja vastustaja meni johtoon lukemin 18-22. Jymy osoitti kuitenkin vahvuutensa, ja voitti erän lopulta 25-23. Toista finaalierää pelattiin tasaisesti puoleen väliin saakka. Jymyn peli oli vapautunutta ja erässä nähtiin useita hienoja suorituksia. Jutta Miilumäen syöttövuorolla Jymy otti itselleen useamman pisteen johtoaseman, ja lopullisen niitin tekijäksi nousi Minna Sikiö hienolla kolmen metrin hyökkäyksellään. Etelä-Pohjanmaan Lentopallo palkitsi Suomi-Viro-maaottelun yhteydessä seuraavat: Teemu Kakkori (tuomari), Annina Keinonen Nurmon Jymy (vuoden naispelaaja), Emilia Tyynismaa Vaasan Kiisto (vanhempi tyttöpelaaja), Osku-Eemeli Hautala Nurmon Jymy (nuorempi poikapelaaja), Eerika Koivuniemi Kauhavan Wisa (nuorempi tyttöpelaaja), Arttu Tupeli Seinäjoki Lentis (vanhempi poikapelaaja), Heikki Rajala (valmentaja). Kuvasta puuttuvat elämäntyöpalkinnon saanut Seppo Hanka ja miesten paras Santeri Välimaa Kauhavan Wisasta. KUVA TOMI MÄENPÄÄ

JYMYVOLLEY 3 KUVAT RIITTA RINTAMÄKI Pari faktaa KKI:stä • Tuki on tarkoitettu terveysliikuntaa edistäville hankkeille, joissa kehitetään vähän liikkuvien työikäisten terveyttä ja hyvinvointia tukevaa toimintaa sekä kannustetaan heitä hyvinvointia edistävän elämäntavan pariin. • Tavoite on vakiinnuttaa uusi toimintamuoto osaksi järjestävän tahon (Nurmon Jymy) normaalia toimintaa. Emma-koira on tarkka vahti kentän laidalla, kun naiset aloittelevat syksyn KKI-ryhmää liikuntahallin hiekkakentillä. Yleisurheilua harrastanut Susanna Myllyniemi aloitti lentopallon viime syksynä. Höntsäillen mutta silti tosissaan Naisten KKI-ryhmään mahtuu mukaan sellainenkin, joka ei ole koskaan pelannut lentopalloa Jotain piti tehdä. Sirpa Kivenmäen vetämässä naisten lentopallon harrasteryhmässä oli jo 17 pelaajaa, ja tulijoita olisi ollut koko ajan enemmän. Piti ruveta etsimään saliaikaa uudelle ryhmälle, ja kun sellainen löytyi, piti ryhmä vielä perustaakin. - Ensin markkinoin ryhmää suusta suuhun, mutta kiinnostus oli sen verran vähäistä, ettei treenejä saatu järjestettyä. Kun ryhmästä laitettiin viesti Jymyn kotisivuille, alkoi tulla osanottajia, Kivenmäki muistelee noin vuoden takaisia tapahtumia. Nyt Kivenmäen listoilla on kolmisenkymmentä nimeä, ja uusiakin harrastajia mahtuu vielä hyvin mukaan. - Mukana on paljon perheellisiä, eivätkä he pääse osallistumaan joka kerralla, hän taustoittaa. Mari Saarenpää on yksi Kivenmäen mainitsemista perheellisistä. Kotona Keski-Nurmossa on 8ja 6-vuotiaat pojat, eikä äiti välttämättä ehdi ihan joka sunnuntai treenaamaan. - Olen pelannut juniorista aina naisiin saakka Alajärvellä, mutta nyt on ollut viidentoista vuoden tauko, 35-vuotias Saarenpää toteaa. Jymyn ryhmään Saarenpää löysi sattumalta. Hän seikkaili viime keväänä seuran verkkosivuilla etsimässä pojalleen joukkuetta, ja tuli klikanneeksi auki listan myös naisten joukkueista. - Siinä kävi niin, että minä löysin ryhmän, mutta poika menikin sitten toiseen lajiin, Saarenpää kertoo. Pitkä pelaamaton jakso ei ole juuri kentällä näkynyt. Saarenpää muistelee, että parin, kolmen treenikerran jälkeen vanhat taidot alkoivat palata mieleen. - Tässä ryhmässä osaaminen ei ole ollut minkäänlainen kynnys, olen saanut ihan rauhassa palautella lajia mieleeni, hän kiittelee. Kivenmäki on pelannut lentopalloa myös kilpailumielessä. Viime kaudella hänen joukkueensa pelasi 3-sarjaa, alkavalla kaudella joukkue pelaa harraste/kilpasarjaa. Takana on myös valmentajakoulutusta, joten ryhmän vetäjäksi hän on erinomainen. - Me pidämme ihan kunnon treenit. Ensin lämmitellään, tehdään välillä fysiikkaa, sitten harjoitellaan tekniikkaa, ja lopulta pelataan, Kivenmäki kertoo. Harjoituksia on lähdetty vetämään lajin perustekniikoista, vaikka mukana on myös niitä, joilla on takanaan pitkä ura juniorivuosilta. Kivenmäen mukaan moni on siitä kiitellytkin, sillä perustreenillä vanhat taidot on ollut hyvä palauttaa mieleen. - Olen muistuttanut, että liigajoukkuekin käy läpi ihan perusjuttuja, liiganaisten treeneistä joskus vinkkejä hakeva Kivenmäki kertoo. Pelaajien laaja osaamistaso ei ole Saarenpäätä haitannut. Hänen mukaansa henki porukassa on niin hyvä, ja pidempään pelanneet opastavat vähemmän pelanneita mielellään. - Tämä ei ole niin kauhean vakavaa, vaikka ihan tosissamme me treenaamme. Useimmilla on perheet, lapset, osalla vuorotyökin, eivät kaikki ehdi ja pysty sitoutumaan ihan täysillä, hän toteaa. Susanna Myllyniemelle kaikki palloilulajit, myös lentopallo, olivat viime syksyyn saakka koululiikuntatasolla. Pituushyppyä ja kolmiloikkaa ihan tosissaan treenannut nainen halusi kuitenkin kokeilla jotain uutta, ja se uusi oli lentopallo. - Aluksi kaikki oli vaikeaa, lyönnit ja kuvioiden treenaaminen, ja vähän pelkäsinkin, miten otetaan vastaan, kun ei ole taustaa lajista, Myllyniemi sanoo. Pelot olivat turhia. Kannustava ja tsemppaava porukka on Myllyniemen mukaan se paras juttu, joskin hän kiittelee lajia myös muuten. - Tässä pitää olla koko ajan hereillä ja keskittyä, ei voi miettiä työ- tai kouluasioita. En kuitenkaan halua tästä mitään kilpailua, sillä sen minä olen jo nähnyt, hän sanoo. Tanelinrannan koululla sunnuntai-iltapäivisin kello 13 kokoontuva ryhmä on yksi Nurmon Jymyn KKI-tukea saavista harrasteryhmistä. Työikäisten liikuttamiseksi saatu tuki helpottaa ryhmän toimintaa, sillä aikuisryhmät joutuvat maksamaan Seinäjoella muun muassa salivuokria. - Salivuokra on 14 euroa kerta, ja laskin, että mikäli kokoonnumme joka sunnuntai, tarkoittaa se jo yli 500 euron maksuja, Kivenmäki kertoo. Salivuorojen lisäksi joukkue on käyttänyt tukea välineiden eli lentopallojen hankintaan. Nyt niitä on peräti neljä, ja ihan omina.

JYMYVOLLEY Nurmon Jymyn lentopallojaoston julkaisu 2019 KUVAT RIITTA RINTAMÄKI Jymyn C-tytöissä pelaava Laura Pihlajamäki on kuntouttanut tähystyksessä leikattua polveaan yhdessä Suvi Huhtasen kanssa. Rasitusvamma ei katso ikää Aktiivi Fysioterapian asiakkaista peräti joka kolmas on alle 15-vuotias Urheilu- tai rasitusvamma ei ole iästä kiinni. Sertifioidun urheilufysioterapeutin Suvi Huhtasen asiakkaista jopa kolmannes on alle 15-vuotiaita, nuorimmat vasta koulunsa aloittaneita. - Ehkä se johtuu siitäkin, että lasten tuki- ja liikuntaelin ongelmiin keskittynyttä fysioterapiaa on tarjolla aika vähän, Aktiivi Fysioterapian yrittäjänä Seinäjoen keskustassa toimiva Huhtanen pohtii. Yksi yleisimmistä lasten rasitusvammoista on kantaluun luutumisalueen kiputila ja rasitusvamma Severin tauti. Lentopalloilevien lasten perheissä Severistä puhutaan usein, sillä vaivan taustalta löytyy lajille tyypillisten hyppyjen ja juoksun yhteisvaikutus. - Severin tautia esiintyy tyypillisesti 9-12-vuotiailla, kun kantaluuhun kohdistuu voimakasta vetorasitusta hypyistä ja juoksusta johtuen. Vaivaa helpottavista kotikonsteista ainoita on kipeyttävän liikunnan vähentäminen, mutta se ei ole lapsilla helppoa. Kipugeelit eivät tähän vaivaan auta, Huhtanen sanoo. Kun Severiä kipuileva lapsi tulee fysioterapeutin vastaanotolle, kartoittaa Huhtanen ensimmäisenä jalan toiminnan. Onko askeleessa jotain ongelmia, entä hypyissä ja alastuloissa? - Harjoittelua tulee järkeistää. Sitten lähdetään parantamaan lihastasapainoa ja korjaamaan kuormitusvirheitä. Kun lihakset vahvistuvat, on liike mahdollista suorittaa oikein biomekaniikan kannalta ja vaivakin helpottaa, Huhtanen kertoo. Yleensä vammat ovat lieviä, mutta ilman oikeanlaista hoitoa ne voivat kroonistua tai uusiutua helposti. Mikäli kipua aiheuttavaa harjoittelua jatketaan, tuloksena voi olla kasvulevyn tai jänteen vaurio. Pelkällä levolla ja särkylääkkeillä ei vaiva Huhtasen mukaan helpota, vaan kivun syyt on selvitettävä ja korjattava. Tällöin paraneminen ja uusiutumisen ehkäiseminen onnistuvat paremmin, kuin pelkän oireen lievittäminen. Kun lapselle tulee ikää hieman lisää, kasvaa herkkyys polven kiputiloihin. Huhtanen kirjoittaa vaivan hankalan nimen paperille, kyseessä on Osgood Schlatter. Yleisimmin vaiva iskee 10-15-vuotiaille. - Kun kantapään kipu liittyy akillesjänteeseen, on polven kipu yhteydessä reisilihaksen kiinnityspaikkaan kasvulevyn alueelle. Hypyt, juoksu ja portaissa liikkuminen provosoivat kipua. Lihasepätasapaino reiden ja lantion lihaksissa vaikuttaa alaraajojen linjaukseen ja voi aiheuttaa jännealueen ylikuormitusta. Selän rasitusvammat ja -murtumat ovat Huhtasen mukaan yleisiä 12-16-vuotiailla. Useimmiten niistä kärsivät harrastavat esteettisiä lajeja, kuten voimistelua, taitoluistelua tai tanssia. Ongelma ei kuitenkaan ole tuntematon palloilijoillakaan, kuten esimerkiksi pesäpalloilijoilla. - Selän rasitusmurtumasta paraneminen on valitettavan pitkä tie, ja se tarkoittaa aluksi jopa liikuntakieltoa, murtuma-asiakkaiden kanssa töitä tehnyt Huhtanen toteaa. Viime kaudella Huhtanen sai parannella useita selkävaivaisia 4 Muutama vinkki vanhemmille: olla • Mikäli lapsi ontuu, voi se . sta merkki vamma lellään, kannat• Jos lapsi ei tee jotain mie vammasta. ole e kys i taa varmistaa, ette ä • Lättäjalalla ei ole merkityst n. tyy syn an mm sva liha liikkumisessa • Mikäli huomaatte lapsen essä valmeneyd yht aa olk tä, yis jotain erit tajaan. A- ja B-ikäisiä lentopalloilijoita. Hän huomasi, että vaiva kiusaa etenkin lentopallon laitapelaajia, jotka joutuvat lyömään usein huonoistakin asennoista. - Katsoimme heille puolieroja ja kehonhallintaa parantavia harjoitteita ja he myös treenasivat yhdessä. Voiko vammoja ehkäistä etukäteen? Huhtasen mukaan voi. - Useimmissa lajeissa lapsille tehdään urheilijapolku, ja siinä tulisi ottaa huomioon lapsen herkkyyskaudet. Pitäisi tietää, miten lapsen kehitys ja kasvu etenevät, ja mitä osa-aluetta on milloinkin syytä erityisesti harjoitella. Valmentajan ei tarvitse olla fysioterapeutti, mutta ei siitä Huhtasen mielestä haittaakaan olisi. Kasvun ja kehityksen tunteva valmentaja osaa suunnitella treenit niin, että ne ovat riittävän monipuolisia. Esimerkiksi alkuverryttelyllä on Huhtasen mukaan tärkeä merkitys. - Olen ollut vetämässä urheilujoukkueille alkuverryttelyjä, joihin on yhdistetty tukilihashar- joitteet. Näin alkuverryttelyn mukana saadaan helposti harjoitteita jo tunti viikossa. Lämmittelyksi ei riitä pelkkä juoksu, hän korostaa. Huhtasen mukaan olisi tärkeää, että lapsi liikkuu muutenkin kuin vain lajitreeneissä. Ellei liikunta ole monipuolista ja määrällisesti riittävää, on pohja hatara, eikä kroppa kestä pidemmän päälle kovaa treeniä. - Jos vaivoja ei ole, ylimääräisiä lihaskuntoliikkeitä lasten ei tarvitse tehdä, sillä myös lapset voivat ylirasittua fyysisesti ja kokea stressiä. Ja kyllä pääkin lepoa tarvitsee, Huhtanen muistuttaa. Jos vammoja kaikesta huolimatta tulee, kannustaa Huhtanen valmentajaa mukaan kuntoutusprosessiin. Silloin tiedot urheilijan vammasta ja ohjeet oikeaan kuntouttamiseen tulevat saman tien myös valmentajan tietoon. Näitä ohjeita voisi hyödyntää myös koko ryhmän harjoituksissa. - Yhteistyö fysioterapeutin ja valmennuksen välillä on kuntoutumisen kannalta parasta, Huhtanen korostaa.

JYMYVOLLEY 5 AAVISTUKSEN VIIME VUOTTA VAHVEMPANA Miesten 1-sarjajoukkue lähtee haastavaan kauteen isosti uudistuneella kokoonpanolla KUVA RIITTA RINTAMÄKI MIESTEN JOUKKUE: Ilmari Vainionpää (2001) Simo Näkki (1988) Tuomas Ruuska (1981) Mika Mäntylä (1995) Tomi Mäki (1991) Janne Paavola (1991) Janne Tynjälä (1985) Sami Talvitie (1994) Kirill Borichev (1989) Jussi Näyrä (1988) Timo Alanen (1979) Ville Kivenmäki (1993) Joel Itänen (2001) Matias Lammi (1994) Olli-Pekka Palomäki (1995) Markus Tammela (2001) Joona Antikainen (2001) Miesten 1-sarjaan lähtee astetta viimevuotista vahvempi joukkue. Jo seitsemännen vuoden valmentajana aloittaa Slobodan Krljic. Joukkueen johtajana toimii Pasi Luostarinen (ei kuvassa), ja huoltajana Ossi Talvitie. Äkkiseltään voisi ajatella, että miesten 1-sarjajoukkueen rakentajilla on ollut hätä kädessä. Viime kauden kokoonpanosta seitsemän pelaajaa lähti kuka minnekin; opiskelemaan, armeijaan, työn perään. Huoli pois. Kentälle on nousemassa komea joukkue hyviä pelaajia. Seitsemännen vuoden Jymyn miesten valmentajana aloittavan Slobodan Krljicin mielestä ryhmä on jopa parempi kuin viime kaudella. - Tai ainakin luulen niin, hän tarkentaa. Pelaajasopimuksia on tehty peräti 17, joten ilmeisesti sporttisia nuoria miehiä on tullut kaupunkiin kesän aikana yllin kyllin. Tällä kaudella joukkueessa on siis myös särkymävaraa. - Joukkue on hyvä sekoitus kokemusta ja nuoruuden näyttämisen halua. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jokaiselle pelipaikalle on tarjolla juniori haastajaksi, mikä on hyvä asia, joukkueenjohtajana touhuava Pasi Luostarinen toteaa. Luostarinen uskoo kokemuksen näkyvän rauhana kentällä. Alkavalla kaudella joukkueessa nähdään toistakymmentä vuotta liigakokemusta, kun kokoonpanoon liittyy muun muassa Raision Loimussa pelannut Kirill Borichev. Myös pitkän uran tehnyt libero Timo Alanen jatkaa joukkueen kokoonpanossa edelleen. - Tänä vuonna joukkue on ehkä aavistuksen vahvempi kuin viime vuonna. Jokaiselle pelipaikalle on tarjolla useampi vaihtoehto, Luostarinen toteaa. Aihetta vahvaan joukkueeseen onkin, sillä sekä Luostarinen että Krljic arvioivat kaudesta tulevan edellisvuotta haastavampi. - Viime vuonna miesten 1-sarjasta puhuttiin kautta aikain kovimpana, mutta kyllä sanoisin, että se on nyt vielä kovempi. Joukkueet kautta linjan ovat vahvistuneet, Luostarinen toteaa. Krljic sanoo suoraan, ettei alkamassa ole millään tavalla helppo kausi. - Ottelumatkat ovat pitkiä, ja joukkue on käytännössä uudistunut lähes kokonaan. Kestää aikansa oppia pelaamaan yhdessä, hän sanoo. Jymyn tavoite on päästä muutaman vuoden tauon jälkeen pudotuspeleihin. Ja jos näin käy, sen jälkeenhän tie on avoinna vaikka mihin. Krljic odottaa oman Jymy-aikansa parasta kautta. - Mestarin viittaa sovittaisin joko Lempolle tai TuTo Volleylle, Luostarinen ennakoi. Miesten joukkueen haastajatiimissä on mukana neljä 18-vuotiasta tulevaisuuden lupausta. Luostarinen virnistääkin, että ensimmäistä kertaa aikoihin on tilanne se, ettei joukkueen saunailloissa tarvita erillistä K18-aluetta. - Jo viime kaudella joukkueessa mukana olleiden Joel Itäsen, Ilmari Vainionpään ja Joona Antikaisen seuraksi on tullut Markus Tammela, joka on Alahärmän Kisan lentopallokoulun kasvatti. Myös joukkueen taustaryhmä on vahvistunut sitten viime kauden. Krljic kiittelee vuolaasti Luostarisen panosta sekä joukkueen rakentamisessa että taustaryhmän rekrytoinnissa. - Hänen ansiostaan meillä ei ole ainoatakaan syytä pelata huonosti, hän virnistää. Luostarinen iloitsee erityisesti siitä, että muutaman vuoden lentopalloa sivusta seurannut kokenut Juha Vänskä on saatu houkuteltua takaisin joukkueen taustajoukkoihin. MIESTEN KOTIOTTELUT: SU 22.9. KLO 16 NJ - LEMPO VOLLEY NURMOHALLI LA 26.10. KLO 16 NJ - NAPA NURMOHALLI SU 10.11. KLO 16 NJ - TUTO VOLLEY NURMOHALLI LA 16.11. KLO 17 NJ - KAVE KESKI-NURMON KOULU SU 8.12. KLO 16 NJ - KYKY-BETSET NURMOHALLI SU 26.1. KLO 16 NJ - KUORTANE NURMOHALLI LA 1.2. KLO 16 NJ - EAST VOLLEY NURMOHALLI LA 8.2. KLO 16 NJ - VALEPA NURMOHALLI SU 16.2. KLO 16 NJ - SAMPO NURMOHALLI SU 1.3. KLO 16 NJ - ISKU NURMOHALLI

JYMYVOLLEY Nurmon Jymyn lentopallojaoston julkaisu 2019 6 KUVA RIITTA RINTAMÄKI NJ/SeLe-joukkueeseen kuuluvat Ensio Heikinkangas (valmentaja), Leo Heikinkangas (SeLe), Oscar Aronsen (SeLe), Eetu Kivimäki (NJ), Aleksi Päkkilä (NJ), Aarni Jokipii (SeLe), Vilhelm Haring (SeLe), Venni Yli-Kortesniemi (NJ) sekä apuvalmentaja Hannu Päkkilä. Kuvasta puuttuvat Lenni Lehtonen (SeLe), Onni Kaappola (SeLe), Aaro Rantanen (NJ), Antti Autio (NJ), Viljami Päivärinta (NJ), Elias Hakala (NJ) sekä apuvalmentaja Mika Rantanen. YHTEISTYÖ PITÄÄ POJAT LAJIN PARISSA Jymyn ja SeLen C-poikien ensimmäinen yhteisesiintyminen oli maaottelun pallopoikina Jymyn ja Seinäjoki Lentiksen C-poikien tuoreen yhdistelmäjoukkueen ensimmäistä yhteisesiintymistä seurasi pitkälle toistatuhatta ihmistä. Ryhmä toimi pallopoikina Suomi-Viro-maaottelussa Seinäjoella elokuun lopulla. Yhteisjoukkueeseen päädyttiin pakon sanelemana. Siirtyminen neljästä kenttäpelaajasta kuuteen ei kummassakaan seurassa onnistunut enää omalla miehityksellä, joten apuja oli haettava naapurista. Ensimmäinen kontakti otettiin Selen riveistä. - Nurmo oli luonnollinen suunta tiedustella yhteistyötä, ja kun kuulin, että siellä -06 pojilla oli tilanne samanlainen kuin meillä, laitettiin asia saman tien vireille, palaa joukkueen päävalmentaja Ensio Heikinkangas kevään tapahtumiin. Joukkueen sisällä tulevan kau- den tilannetta oli pohdittu jo pitkään, joten yhteistyön aloittaminen ei ollut iso kynnys sen kummemmin pojille kuin heidän vanhemmilleenkaan. - Ajatus oli jo hyvin hautunut, ja vastaanotto on ollut positiivinen, Heikinkangas kiittelee. Jymyn puolella kaivattiin myös valmentajaa, sillä joukkuetta aiemmin vetänyt luotsi siirtyi D-poikien päävalmentajaksi. Yhdistelmäjoukkueessa apuvalmentajina jatkavat Mika Rantanen ja Hannu Päkkilä kokevat yhteistyön erinomaisena ratkaisuna. - Vanhempien mielestä harrastuksen jatkuminen oli hyvin tärkeää, ja samoja ajatuksia oli myös pojilla. Yhdistymällä saatiin hyvä harrastus jatkumaan, he kiittelevät. Mika Rantasen mukaan edes tulevan joukkueen nimestä ei tarvinnut käydä vääntöä. - Pääasia oli, että toiminta jatkuu, oli pelipaidan väri mikä tahansa. Joukkue pelaa alkavan kauden nimellä NJ/Sele. Heikinkangas sanoo, että neuvotteluja käytiin, ja lopputulokseen vaikuttivat muun muassa joukkueen jatkonäkymät. - Tulimme siihen lopputulokseen, että Jymy suurena ja tunnettuna lentopalloseurana antaa pelureille hyvät mahdollisuudet kehittyä uralla ja edetä vanhempiin ikäluokkiin, ehkä jopa miesten joukkueeseen saakka, Rantanen ja Päkkilä jatkavat. Kahden jo useamman vuoden ajan pelanneen joukkueen yhdistäminen ei aina ole kovin yksinkertaista. Heikinkangas mainitsee me-hengen luomisen, mutta muis- tuttaa ikäluokan vaihdoksesta aiheutuvista erityishaasteista. - Nuoremmilla pojilla on edessään lajin ehkä suurin muutos eli siirtyminen neljällä pelaamisesta kuudella pelaamiseen. Kenttä on isompi, verkko korkeammalla, peliroolit ja taktiikat vaihtuvat, hän kertaa. Joukkueessa pelaa poikia kahdesta ikäluokasta. Vanhemmat eli 05-syntyneet ovat jo kuusikkopeliin tutustuneet, ja heidän haasteensa on Heikinkankaan mukaan fysiikan ja taktiikan kehittämisessä. Sijoitustavoitteita ei joukkue ole ottanut. Rantanen ja Piikkilä korostavat joukkueen yhtenäisyyden löytymistä ja yhdessä pelaamista. - Pelataan niin hyvin kuin osataan ja katsotaan, mihin se riittää, he toteavat diplomaattisesti. Yhteistyö kahden seuran välillä on yhä useammin arkea myös lentopallossa. Jymyn jaostoa johtava Katariina Toivola pitää tärkeänä, että pienimmissä ikäluokissa joukkueet ja harjoittelu pysyvät lähellä perheitä. - Iän karttuessa tulee eteen lajivalinta, ja sen jälkeen ei pelaajia aina löydy enää riittävästi. Lajin jatkon kannalta ryhmien yhdistäminen on tärkeää, sillä sitä kautta voidaan saada syntymään jopa SM-sarjatasoinen joukkue, hän sanoo. Myös Heikinkangas pitää seurojen välistä yhteistyötä lajin tulevaisuuden kannalta tärkeänä. - Mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään, sitä pienemmiksi käyvät joukkueet. Aivan liian paljon menetetään potentiaalisia pelaajia, kun pienten seurojen joukkueet joutuvat lopettamaan, hän harmittelee. NOSTOPALVELU S.UITTO OY Nosturintie 5 | 60550 Nurmo puh. (06) 412 7217 www.nostopalvelusuitto.fi 040 584 2972

JYMYVOLLEY 7 KUVAT TOMI MÄENPÄÄ Maaottelu syntyi isolla seurasydämellä Suomi-Viro-maaottelu pelattiin elokuun lopussa Areenassa. Jymyn yhdessä Lentopallo- Riia Martinoja sanoo olevansa ylpeä liiton kanssa järjestämän turnauksen katsomossa oli reilusti toistatuhatta katsojaa. pohjalaisuudesta. Jymyläiset näyttivät, miten maaottelu tehdään. Ei me taidettu ihan 28 asteen hellepäivää miesten SuomiViro-harjoitusmaaottelulle tilata. Sellainen kuitenkin saatiin, ja sen kyllä huomasi salissakin. Ilmapiiri oli lämmin, ja tunnelma sykähdyttävä. - Se oli ihan mieletöntä, halli täynnä lentopallofaneja. Pohjalainen sydämeni heitti muutaman voltin hallin täyttyessä, ja jatkossakin voin toistaa lempilausettani, jonka mukaan Pohjanmaalla kaikki on aina vähän paremmin, hehkuttaa laihialaisjuurinen tapahtumajohtaja Riia Martinoja Lentopalloliitosta. Martinojan mielestä harjoi- tusmaaottelu istui Pohjanmaalle erinomaisesti. Seutu on perinteistä lentopalloaluetta, ja Seinäjoen ympäristössä toimii monta vahvaa junioriseuraa. - Oli rohkaisevaa lähteä tekemään tapahtumaa Nurmon Jymyn kanssa. Jymy on vahva ja osaava seura, ja ennen kaikkea luotettava tapahtumajärjestäjä, Martinoja toteaa. Työtä maaottelu ensikertalaiselle järjestäjälle toki teettää, minkä Martinojakin auliisti myöntää. - Maaotteluihin liittyy lukuisia yksityiskohtia, jotka pitää ottaa huomioon. Yhden tapahtuman jälkeen näissäkin ollaan jo asioi- den päällä, ja jatkossa toimiminen on sekä tehokkaampaa että entistä helpompaa, hän toteaa. Jymyläisiä Martinoja kiittelee erityisesti asenteesta. Asiat ratkottiin hymyssä suin ja hyvällä maalaisjärjellä, mikä on hänen mielestään toimiva lähtökohta tapahtumaan kuin tapahtumaan. - Muistakaa olla ylpeitä seurastanne. Nurmon Jymyllä on iso seurasydän, Martinoja muistuttaa. Martinojan mielestä on tärkeää, että huippulentopallon tapahtumat kiertävät maakunnissa. - Uskon sen tuovan sykettä alu- eellisesti, ja tavoitimme varmasti sellaisia katsojia, joita ei tavoitettaisi, mikäli ottelut järjestettäisiin aina samalla paikkakunnalla, hän sanoo. Martinoja uskoo maaottelun tekevän hyvää lajille ihan kokonaisvaltaisesti. - Toivomme, että maakunnissa toteutetut ottelut olisivat piristysruiske alueen junioritoiminnalle, mutta siihen ei toki pelkän maaottelun tuominen riitä. Tarvitaan yhteistyötä seurojen kanssa, ja on tärkeää oppia hyödyntämään tapahtumaa lähialueen seurojen kanssa. Lentopallojaostoa johtava Ka- tariina Toivola uskoo liiton tuovan maaotteluja jatkossakin Jymyn järjestettäväksi. - Ottelu onnistui yli odotusten ja yleisö viihtyi. Ensimmäinen kerta järjestäjänä vaatii paneutumista ja miettimistä monta kertaa enemmän kuin seuraavan vastaavan tapahtuman järjestäminen. Onneksi apuna oli osaavia henkilöitä liitosta, joilta voi kysyä aina, kun pitää miettiä jonkun osa-alueen toteutusta, hän toteaa. Toivolan mielestä on tärkeää, että maaotteluja tuodaan lähelle juniorityötä tekeviä seuroja. Se lisää lajin näkyvyyttä.

JYMYVOLLEY Nurmon Jymyn lentopallojaoston julkaisu 2019 8 KUVA JUHANI NIEMI Naisten liigajoukkueen päävalmentajana jatkaa Kari Tuomela (vas.), fysiikkavalmentajana jatkaa Teemu Rauhala. Uutena valmentajaringissä ovat Jarkko Rinta-Keturi (oik.) ja Pekka Lahtinen (puuttuu kuvasta). Joukkueen johtaja Eeva-Liisa Tuomela puuttuu kuvasta. Kolmas kerta toden sanoo? Nurmon Jymyn naisten kolmas liigakausi pyörähtää käyntiin toiveikkaissa tunnelmissa. Joukkueen päävalmentaja Kari Tuomela uskoo tällä kaudella jopa mitaliin. Joukkue on muuttunut jonkin verran ja nyt joukkueessa on mukana sekä kokemusta että nuoruutta. Toukokuussa joukkueen harjoitusrinkiin nostettiin neljä nuorta, joista kolme on oman seuran kasvatteja kokeneemman kaartin mukaan. Ulkomaalaisvahvistuksia joukkueessa on tällä kaudella kaksi. - Olemme saaneet joukkueen, jossa on taitoa ja henkistä vahvuutta, kertoo Tuomela. Valmennukseen tiimityötä Tulevaan kauteen on valmistauduttu useamman valmentajan avulla. Kari Tuomela on saanut valmentajatiimiin fysiikasta vastaavan Teemu Rauhalan lisäksi Pekka Lahtisen Kuortaneelta sekä takavuosina miesten liigaa itsekin pelanneen Jarkko Rinta-Keturin. Tuomelan mukaan lisäapu on tuonut valmennukseen lisätehoja. - Treenimäärät ovat olleet viime vuoteen verrattuna suunnilleen samat, mutta nyt pystymme tarkemmin keskustelemaan pelaajakohtaisista treenimääristä kunkin pelaajien kanssa. Lisäksi kesätreeniä on pystytty vetämään kahdella kentällä, ja lopuksi olemme yhdistäneet harjoitukset yhden kentän harjoitukseksi. Harjoitukset sujuvat paremmin, kun mukana on enemmän silmiä ja käsiä. Myös palautteen antaminen pelaajille on monipuolisempaa, uskoo Tuomela. LiigaPloki Pihtiputaalta. Tuomela odottaa alkavasta sarjakaudesta tasaista. - Suomen naisten liigan taso vain tuntuu jatkavan nousuaan. Onhan siitä tietysti jo osoituksena naisten maajoukkueen nousu EM kisoihinkin. Omalta joukkueeltaan Tuomela odottaa hyvää kautta, mutta myös tuloksia. - Tänä vuonna tärkeintä on pelata hyvä, ehjä kausi. Tietysti haluamme playoff-peleihin ja siitä sitten mitalipeleihin. Kun teemme tosissamme töitä, niin lopussa kiitos seisoo, miettii Tuomela ja lisää - Kesällä näin lehdessä pienen jutun, jossa todettiin, että tällä kaudella Jymyn naiset ottaa mitalin - tähän minäkin uskon! MESTARUUSLIIGAN KOTIOTTELUT NURMOHALLILLA: SU 29.9. KLO 17 JYMY - LIIGAPLOKI SU 13.10. KLO 17 JYMY - LP-VAMPULA KE 16.10. KLO 18:30 JYMY - LP KANGASALA SU 3.11. KLO 17 JYMY - WOVO ROVANIEMI LA 16.11. KLO 16 JYMY - LP VIESTI SEINÄJOEN UT SU 24.11. KLO 17 JYMY - PUIJO WOLLEY SU 15.12. KLO 17 JYMY - PÖLKKY KUUSAMO KE 18.12. KLO 18:30 JYMY - KUORTANE MA 6.1. KLO 18:30 JYMY - HÄMEENLINNA SU 12.1. KLO 17 JYMY - ORPO SU 2.2. KLO 17 JYMY - WOVO ROVANIEMI SU 9.2. KLO 17 JYMY - PÖLKKY KUUSAMO Mitalipeleihin? KE 12.2. KLO 18:30 JYMY - ORPO Jymy aloittaa sarjakautensa Nurmosta 29.9, kun vastaan tulee SU 23.2. KLO 17 JYMY - LP KANGASALA SU 8.3. KLO 17 JYMY - HÄMEENLINNA Lisää joukkueesta: jymyvolley.fi

9 KUVAT JUHANI NIEMI #1 Tanja Eteläaho yleispelaaja 177 cm, syntymävuosi 1979 Kasvattajaseura Nurmon Jymy Kenkäkoko 39 EP MHY #2 Annina Keinonen passari 172 cm, syntymävuosi 1989 Kasvattajaseura Kurikan Ryhti Kenkäkoko 39 ”Lauantai, aamukahvi ja action-sarja.” DATABROS SERVICES OY #3 Perry Ramsey keskitorjuja 183 cm, syntymävosi 1996 Kenkäkoko 40 ”Pelkään klovneja ja kaikkia, jotka ovat naamioituneet.” KOTIPIZZA HYLLYKALLIO #4 Jody Larson hakkuri 185 cm, syntymävuosi 1995 Kenkäkoko 45 ”Rakastan maalaamista.” HELMIDENT OY #5 Kaisa Nyman keskipelaaja 186 cm, syntymävuosi 1983 Kasvattajaseura Vammalan Kisa Kenkäkoko 44,5 ”Aloitin liigaurani 2001, jolloin joukkueen nuorimmat eivät olleet vielä edes syntyneet.” UNI SHOWROOM #6 Noora Rasinperä yleispelaaja 177 cm, syntymävuosi 2002 Kasvattajaseura KuLePa Kuortane Kenkäkoko 40 ”Omistan traktorikortin ja ylisuuren television.” BUUSTI RY #7 Jessica Salminen yp/libero 170 cm, syntymävuosi 2001 Kasvattajaseura Raision Loimu Kenkäkoko 39/40 HIEROJA JONATAN TYNKKYNEN #8 Sofia Norrbacka keskitorjuja 184 cm, syntymävuosi 1998 Kasvattajaseura Nurmon Jymy Kenkäkoko 42 ”Laulava eräjorma.” MINIMANI #9 Sara Niemi keskitorjuja 182 cm, syntymävuosi 1994 Kasvattajaseura Nurmon Jymy Kenkäkoko 42 ”Ruoka on hyvää ja syöminen kivaa.” BAYERNCAR #10 Pauliina Vilppola libero 167 cm, syntymävuosi 1992 Kasvattajaseura Lapuan Virkiä Kenkäkoko 37 ”En tunnusta, että keräilisin hiuspantoja, mutta aika kasa niitä on.” PIRJON PAKARI #11 Ada Peura keskitorjuja 182 cm, syntymävuosi 2003 Kasvattajaseura Laihian Luja Kenkäkoko 40 ”Olen käynyt 28 eri maassa.” J RINTA-JOUPPI #12 Anni Toivonen passari 177 cm, syntymävuosi 1996 Kasvattajaseura Pihtiputaan Ploki Kenkäkoko 41 ”Kerään viiden sentin kolikoita.” SEINÄJOEN SANOMAT #13 Laura Penttilä libero 162 cm, syntymävuosi 2002 Kasvattajaseura Nurmon Jymy Kenkäkoko 37 ”Olen ehdottomasti sitä mieltä, että juusto tulee leivälle ennen kinkkua.” LARVATALON TILA, ATRIAN PERHETILA #14 Silja Arohonka yp/hakkuri 177 cm, syntymävuosi 2003 Kasvattajaseura Nurmon Jymy Kenkäkoko 39 ”Mun lempipeli on Yatzy.” LAKEUDEN TOIMISTOTUKKU #15 Henni Rinta-Keturi hakkuri 184 cm, syntymävuosi 2003 Kasvattajaseura Nurmon Jymy Kenkäkoko 42,5 VÄRIMIEHET OY

JYMYVOLLEY Nurmon Jymyn lentopallojaoston julkaisu 2019 KUVA RIITTA RINTAMÄKI PELAAJAHANKINNOILLA LISÄTEHOA JOUKKUEESEEN Pelaajahankinnat ovat joukkueiden jokakeväinen asia. Uusien pelaajien avulla haetaan lisäarvoa joukkueen harjoituksiin ja peleihin. Hyvät pelaajahankinnat tuovat myös joukkueelle uudenlaista ajateltavaa ja mahdollisesti myös kehitystä omaan peliin. Teemu Rauhala on tehnyt Nurmon Jymylle ulkomaisia pelaajahankintoja nelisen vuotta. Vaikka kuviot ovat jo tuttuja, jokainen vuosi teettää paljon töitä, ennen kuin oikeanlainen pelaaja löytyy. - Kun alamme etsiä uusia pelaajia, käymme valmentajan kanssa läpi, millaisia pelaajia haluamme, kertoo Rauhala. - Sen jälkeen alkaa varsinainen työ agenttien ja pelaajien välillä. Olen yhteydessä pelaajiin, jotka ovat päävalmentajan mielestä joukkueeseen sopivia. Rauhala ei tunne henkilökohtaisesti pelaajien agentteja eikä pelaajia ennalta, mutta eri yhteydenottojen avulla monet asiat selviävät. - Tärkein työ tehdään videoiden avulla. Monet ammattiuralle pyrkivät ovat tehneet omia esittelyvideoitaan, missä he kertovat taidoistaan ja tavoitteistaan. Etenkin Pohjois-Amerikassa on paljon yliopistotason pelaajia, jotka tähtäävät ammattiuralle ja heidän videoitaan katselen tarkkaan, ennenkuin aloitan neuvottelut agen- tin ja pelaajan kanssa. Suomi on monen ammattiuralle tähtäävän ensimmäisen ammattivuoden liiga, koska tätä kautta monet pääsevät Euroopan liigoihin pelaamaan. Pitkä prosessi Videot ovat ensimmäinen keino katsoa, millaisia pelaajat ovat. Jos ja kun oikeanlainen pelaaja löytyy, alkavat neuvottelut sekä agentin että pelaajan välillä. Tällöin kerrotaan pelaajalle, millaiseen joukkueeseen hän on tulossa, ja kysellään pelaajan omia tavoitteita. Pelaajan tavoitteiden ja tulevan joukkueen tavoitteiden kun pitäisi olla yhteneviä, pohtii Rauhala. - On hyvin tärkeää, että erityisesti ulkomaalaispelaaja tuo lisäarvoa joukkueelle. Jotta tähän päästään, pelaaja tulee perehdyttää hyvin suomalaiseen kulttuuriin, omaan joukkueeseen, sen pelaajiin ja tapoihin. Tätä kautta pystytään rakentamaan luottamus, mitä tarvitaan, jotta uudet pelaajat pystyvät sitoutumaan joukkueen tavoitteisiin ja samalla myös nauttimaan pelaamisesta. Joukkueessa pelaaminen ja harjoittelu ovat pelaajan työtä, johon hän on sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen sitoutunut. Kun pelaajien etsintä on ke- 10 väällä aloitettu, menee muutama kuukausi, ennen kuin sopimukset on allekirjoitettu. - Tänä vuonna löysimme mielestämme sopivat pelaajat melko nopeasti, ja he allekirjoittivat sopimukset kesäkuussa, muistelee Rauhala. Löytyykö oikea pelaaja? Pelaajahankinnoissa haasteita tuo oikeanlaisen pelaaja löytyminen. Aina eivät löydetyt pelaajat vastaa heistä saatua mielikuvaa peli- eikä sosiaalisilta taidoiltaan. - Pelaajan tulee sopeutua joukkueeseen, jotta tulosta saadaan aikaan. Oman haasteensa pelaajahankintoihin tuo myös raha. Suomessa ei makseta pelaajille sellaisia summia kuin esimerkiksi Italiassa tai Saksassa. Tämä voi viivästyttää tehtäviä sopimuksia, sillä pelaajien agenteilla on omat prioriteettinsa eri pelaajien kesken. Luonnollisesti hyvän palkan saaneet ovat monesti agentinkin listalla korkeammalla kuin meille Suomeen tulevat, miettii Rauhala. Jymyyn hyvät hankinnat Teemu Rauhala on tyytyväinen tämänvuotisiin ulkomaalaisiin pelaajahankintoihin. Pelaajista Teemu Rauhala on hankkinut Jymylle ulkomaalaisia pelaajia nyt neljä vuotta. Mies tykkää hommasta, mutta toivoisi Jymyn organisaatiosta itselleen englanninkielen hallitsevaa apulaista ulkomaalaispelaajien hankkimiseen. Perry Ramsey ja Jody Larson ovat alkavan kauden jenkkivahvistukset. toinen tuli Nurmoon jo elokuussa, toinen syyskuun alussa. Jody Larsonin ja Perry Ramseyn odotetaan tuovan erityisesti lisää hyökkäystehoa Jymyn joukkueeseen. - He ovat urheilullisia, nuoria ja potentiaalisia pelaajia. Kumpikin on ensimmäistä kertaa ulkomailla ammattilaissopimuksella. Heillä on paljon opittavaa, koska pelimme on erilaista kuin Amerikassa, mutta uskon, että jos kaikki natsaa hyvin, meillä voi olla kaksi todella kovan luokan pelaajanaista joukkueessa, sanoo Rauhala. Hello to all my sweet friends in Nurmo, Finland, KU VA JU H A N I N IE MI I am writing to send my love and support for the Jymy volleyball team this upcoming season. Thanks to all the fans, teammates, and coaches for making my time in Nurmo such a special one. I know the team has so much potential and I wish them lots of success for the years to come.   My summer was one that I won’t ever forget! I went from being Andie Malloy to becoming Mrs. Andie Baguley. I can’t even begin to describe how beautiful and special the wedding was. It was all I had ever dreamed of and more. My husband Josh and I then went on our honeymoon to Dominican Republic. It was so nice to spend time together relaxing on the beach. We are now living in Houston, Texas where Josh works as a Research Assistant in a lab. It has been a lot of fun for me to coach volleyball camps and clinics since I have been back in Texas. I have also continued to lift weights/condition, play volleyball and take yoga classes all in preparation for my next professional volleyball season which will be in Spain! I’m so excited for this next adventure to begin. I have approached each new professional volleyball season as a clean slate to go to a place I have never been before. I will be leaving very soon to go to Spain and I can’t wait to see what Spain has to offer. While I will be away from my husband, I’m so proud of him for pursuing his dream of becoming a doctor while I pursue mine to be a professional volleyball player.  A few of my favorite Nurmon Jymy volleyball memories include all the trips to Valkoinen Puu Cafe with my teammates for the best cake and coffee, the long road trips/train rides to play against other teams of the league, the home games surrounded by the best fans in the league, and the different emotions we experienced together as a team - whether laughing, becoming motivated to improve after a tough loss, celebrating a hard fought battle on the volleyball court, or smiling through all the ups and downs. The girls on the Jymy team last season were all so kind and hardworking. My hope for this next season is the returners continue to work hard and that the team chemistry is strong like last season. Have fun and never stop learning and growing together, girls! I miss you all and hope to visit Nurmo, Finland with my husband again soon!  Love, Andie Baguley

11 Me teemme KUVAT RIITTA RINTAMÄKI LIIGATAPAHTUMAN a ja nta, Antti Viimavirt Salitiimi: Rauno Ra t saliin hyvissä ajoin va Kari Viimavirta tule Heidän vastuullaan a. ku al n ennen ottelu ja laisalin rakentaminen ssa on muun muassa ae itt rv paikoilleen. Ta ka ei tamainosten laitto jo , en in ka Jorma Hota mukana on myös ole kuvassa. PR ja kahvio: Terttu Karhumaa ja Tiina Rautio emännöivät ottelun VIP-tiloja. Terttu hoitaa valmentajien haastattelut ennen ottelua ja Tiina vastaa tarjoilusta. Virpi Hakala pitää huolen siitä, että katsojille on tarjolla niin kahvia, pullaa kuin makkaroitakin. Mukana tiimissä ovat myös Anne Valli, Mari Penttilä, Helena Arohonka, Kati Rasinperä ja Päivi Peura. Turvallisuus ja liikenteenohjaus: Arto Koski ja Sari Miilumäki vastaavat tiimistä, joka huolehtii sekä liikennejärjestelyjen sujuvuudesta että ottelujen turvallisuudesta. Tässä ryhmässä on mukana myös Risto Mäkinen. Koski on myös maanantaisin Veneskoskella pelattavan liigabingon bingoisäntä. Toimitsijapöydän valtiaat: Kentän laidan toimitsijapöydän ääreltä löytyy tämä kolmikko. Marko Hakala vastaa kuulutuksesta, Minna Heinonen hoitaa pisteiden kirjaukset ja Jaska Lepistö vastaa ottelun aikana tehtävistä haastatteluista. Hän toimii myös joukkueen team managerina. Mukana tiimissä myös Taru Elgbacka ja Jaana Kangas. Yleisnaiset: Katariina Toivola johtaa lentopallojaostoa ja toimii ottelutapahtumien yleiskoordinaattorina. Marja Tyynismaa on emoseura Nurmon Jymyn puheenjohtaja, ja vastaa liigajoukkueen tiedotuksesta sekä otteluraportoinnista ja lehdistötilaisuuksista. Otteluiden ennakkojutut tekee Jari Hakala. BINGO! Kuusisaari myy liigajoukkuetta maakunnalle Venestalolla joka maanantai-ilta alkaen klo 18.30. Viitalantie 221 Tervetuloa! KUVA MARJA TYYNISMAA 25 28 41 toiminut Kuusisaari teki ensimmäiset kauppansa jo 9-vuotiaana, kun hän kauppasi rintaneuloja ja joulukortteja ovelta ovelle. Jymyssä hän pääsee hyödyntämään verkostojaan ja osaamistaan, mikä on pantu merkille jo parin ensimmäisen työviikon aikana. - Jymy on monipuolinen ja hyvää pohjatyötä vuosikaudet tehnyt seura. Ihan hetkessä ei saada syntymään maan suurinta lentopallon junnuseuraa, Kuusisaari huomauttaa. Kuusisaari muistuttaa, että seuratoiminta etenkin liigatasolla vaatii rahaa. Hänelle on tärkeää, että yhteistyökumppanit saavat panostuksilleen vastinetta. Siihen Jymyssä rakennetaan nyt uutta 19 Anne-Mari Kuusisaaren tietä Nurmon Jymyn lentopallon myynti- ja markkinointipäälliköksi voi sanoa sattumien summaksi. Hän oli menossa kilpailijan työhaastatteluun, ja päätti kysyä vinkkejä Jymyn lentopallojaostoa johtavalta Katariina Toivolalta. Se puhelu muutti kaiken. - Jymy etsi työntekijää, ja Katariina pyysi työpaikkahaastatteluun. Sain paikan saman tien, Kuusisaari kertoo. Naiset ovat tuttuja muutaman vuosikymmenen takaa, sillä Toivola valmensi lentopallojoukkuetta, jossa Kuusisaari juniorivuosina pelasi. Kuusisaari on suoramyynnin ja markkinoinnin ammattilainen. Viimeiset 13 vuotta yrittäjänä 9 66 32 5 17 TUE NURMON JYMYN LENTOPALLOTOIMINTAA! Anne-Mari Kuusisaari on etsinyt Jymyn liigajoukkueelle sponsoreita. polkua. - Pelaajien, valmentajien ja kaikkien joukkueiden taustalla toimivien on ymmärrettävä, että jokainen voi antaa oman panoksensa yhteistyöhön tukijoiden kanssa. Sanotaan kiitos, ja kerrotaan olevamme Jymystä, kun käydään syömässä tukijaravintolassa, ei se paljoa vaadi, Kuusisaari antaa esimerkin. KUN MAINITSET TUNNUSSANAN NURMON JYMY ASIOIDESSASI JOSSAKIN ALLA OLEVISTA YRITYKSISTÄ, TUET SAMALLA JYMYLÄISTÄ LENTOPALLOTOIMINTAA. Team Sportia | Pirjon Pakari E-P:n katsastus | Seinäjoen Helmident Lääkäriasema K. Niemelä Urheiluhieroja Jonatan Tynkkynen Kuntosali Maxium | Härmän Liikenne

JYMYVOLLEY Lepistön Jaskan sinivalkoiset kasvot ovat tutut jokaiselle tv-lentopalloa seuraavalle. Nurmon Jymyn lentopallojaoston julkaisu 2019 12 KUVAT JASKA LEPISTÖN KOTIARKISTO Suomalaiset fanit erottuvat kisakatsomossa. Jaska Lepistö on ollut sinivalkoinen alusta alkaen, ja pikku hiljaa myös muut ovat rohkaistuneet näyttämään väriä. TV-PELIEN SINIKASVOINEN MIES MANAGEROI JYMYLEIDEJÄ Mitä tekee Finfanteam? Kaikki tv-lentopalloa seuraavat suomalaiset ovat nähneet katsomossa siniperuukkisen ja sinivalkokasvoisen miehen. Tv-kamerat rakastavat Lepistön Jaskaa, mutta kuka tämä Jaska oikein on ja miksi hän kannustaa suomalaisia naama sinisenä ottelussa kuin ottelussa? - Kaikki alkoi vuonna 2007, kun olimme Moskovassa miesten EM-kisoissa. Meitä oli siellä kymmenisen junavaunullista, ja se oli alku viralliselle fanitoiminnalle, Lepistö muistelee. Kyse on siis Suomen lentopallon virallisesta faniyhdistyksestä Finfanteamista, jota Lepistö johtaa. Virallisesti yhdistys perustettiin vasta 2010-luvulla, mutta fanimatkoja on tehty aina Moskovan turnauksesta lähtien. - Meillä on kirjoilla nelisensataa fania, mutta esimerkiksi vuoden 2014 MM-kisoissa Gdanskissa Suomi-Brasilia-peliä oli seuraamassa viisituhatta suomalaista, Lepistö kertoo. Lentopalloliitto ja matkatoimisto ovat Finfanin yhteistyökumppaneita. Reissuun pääsee sopuhintaan, ja paikan päällä on tarjolla muutakin kuin pelkät lentopallo-ottelut. - Yleensä meillä on volleybileet, ja joukkueen viimeisen pelin jälkeen järjestetään fanitapaaminen, Lepistö kertoo. Kun maailmalla mennään, mahtuu matkaan monenlaista sattumusta. Finfanin puheenjohtajana Lepistöllä on matkavastuu. Suomalaisia faneja hän kiittelee, he osaavat sekä kannustaa että käyttäytyä. Aina sekään ei kuitenkaan riitä. - Kroatiassa meitä oli matkassa ainoastaan kuusi. Paluulentoa varten piti lähteä ajamaan Serbian puolelle lentokentälle, oli yö, eikä kuskia päästetty ylittämään rajaa. Se meni jo jännäksi, aikaa kului, koneen lähtö lähestyi, eikä kuskia näkynyt missään. Lopulta hän tuli, ja ehdimme kentällä puoli tuntia ennen koneen lähtöä, Lepistö muistelee. Välillä on saatu taksikuskilta ”leikkirahaa” ja seikkailtu pitkiäkin matkoja. Viimeisin fanimatka naisten EM-kisoihin meni kuitenkin ongelmitta. - Ankarassa ei tarvinnut pelätä mitään, kuten vaikkapa jossain Varnassa tai Milanossa, Lepistö kiittelee. Lentopallosta tuli Lepistön laji jo nuorena. Peliura alkoi Ylistaron Nuorisoseuran Urheilijoissa, ja jatkui Ylistaron Kilpa-Veljissä. Lepistö sekä pelasi, tuomaroi että valmensi, ja kun omat tytöt tulivat harrastusikään, siirtyi hän myös junioripuolen valmennustehtäviin. - Tytär vaihtoi jossain vaiheessa Vaasan Vasamaan, ja myös siellä olin mukana valmennustiimissä. Tytöt voittivat B-ikäisinä SM-hopeaa, hän muistelee. Jymyleidien liigatiimiin Lepistö lähti, kun Toivolan Katariina PALLON FANIÄ SUOMALAISEN LENTO • YLLÄPITÄÄ JA KEHITTÄ KULTTUURIA FANIEN ETUJA • VALVOO JA KEHITTÄÄ KANSSA ERI MISIA MAAJOUKKUEIDEN • JÄRJESTÄÄ FANITAPAA TURNAUKSISSA JESTÄÄ FANIMATKOJA • SUUNNITTELEE JA JÄR UOTTEITA • HANKKII JA MYY FANIT STARUUSLENTOPALLOLIITON JA ME • KEHITTÄÄ YHTEISTYÖTÄ LIIGAN KANSSA FI KAUTTA KOSIVUJEN FINFANTEAM. • MUKAAN PÄÄSEE VERK kysyi. Eikä kuulemma tarvinnut paljon houkutella. Jaskan titteli on team manager. Hän hankkii joukkueelle sponsoreita, on mukana ottelutapahtumissa muun muassa haastattelemassa tuttuja kasvoja kentän laidalla. Tekee vähän sitä sun tätä, kuten iso osa muistakin taustajoukkoihin kuuluvista. - Oli helppo tulla mukaan. Organisaatio oli tuttu ja toimiva, ja siksi lähdinkin. Jos olisi pitänyt aloittaa alusta, olisi ollut paljon vaikeampaa, Lepistö sanoo. Työtä ja tekemistä on riittänyt valmissakin organisaatiossa. Lepistö huomauttaa, ettei monikaan Mikä lentopallossa viehättää? Tapani Peräkoski, Seinäjoki: ”Lentopallo on kuningaslaji ja myös herrasmieslaji moneen muuhun lajiin verrattuna. Sen kummemmin kentällä kuin katsomossakaan ei tarvita poliisia, kuten joissain muissa lajeissa. Pojat ovat pelanneet Jymyssä, itse sytyin lajille vasta heidän harrastuksensa myötä. Aloin seurata lajia ja nykyisin pelaan harrastusmielessä.” ymmärrä, mitä kaikkea liigatason joukkueen taustatyö on. - Onhan tämä raadollista. Joukkueen talouden kanssa saa tehdä paljon töitä, ja sen on huomannut, miten eri asemassa naiset tässä asiassa ovat kuin miehet, Lepistö sanoo. Alkavalla kaudella Lepistö iloitsee erityisesti siitä, että joukkueeseen on nostettu haastajiksi oman seuran nuoria pelaajia. - Unelmani on, että joskus voisimme sanoa, että Jymyssä pelaa ainoastaan suomalaisia pelaajia, hän toteaa. Reijo Järvenpää, Seinäjoki: Helena Tuuri-Tammela, Isokyrö: ”Lentopallo on upea ja selkeä joukkuelaji. Joukkueessa pelaamisesta saa sellaisia oppeja, joita arvostetaan työelämässäkin, ja ne myös näkyvät siellä. Kentällä ei koskaan olla yksilönä vaan osana joukkuetta. Poika pelaa Jymyn miesten 1-sarjajoukkueessa. Itse aloitin pelaamisen opiskeluaikana.” ”Joukkuelajin viehätys on siinä, että kaikki pitää ottaa kentällä huomioon. Lentopallo on muuttunut lajina, ja nykyisin myös lyhyemmät pelaajat pärjäävät. Itse olen aloittanut pelaamisen 15-vuotiaana ja pelannut viitisenkymmentä vuotta. Jymyssä pelasin aikanaan 4-sarjaa. Nyt Juha-pojan lapset käyvät Jymyn lentisliikkaria, joten kolmas polvi Järvenpäitä on Jymyn riveissä. Lentopallohan on maailman laajimmalle levinnyt laji, jos jalkapallo katsotaan uskonnoksi.”

13 VIELÄ EHTII MUKAAN LENTISRYHMIIN! Ilmoittautua voi joko suoraan yhteyshenkilölle tai saapumalla paikalle harjoituksiin. Sisäliikuntavarustus (sisäpelikengät!) F-tytöt 2012-13 Valkeavuoressa maanantaisin klo 18-19 Leena Mäntykoski 0451237556, leena.mantykoski@hotmail.com JYMYVOLLEY JymyLentis-turnaus 27.-28.4.2019 KUVAT TOMI MÄENPÄÄ F-pojat 2012 Tanelinrannassa tiistaisin klo 17-18 Katariina Toivola 0405450280, katariina.toivola@netikka.fi Lentisliikkari 2013-14 Valkeavuoressa maanantaisin 17-18 Sonja Latukka 0451212622, sonja.latukka@gmail.com Lapselle on usein mukavaa ja turvallista, kun oma vanhempi on paikalla auttamassa ja ohjaamassa. Otahan rohkeasti yhteyttä ja tule mukaan Nurmon Jymyn lentistoimintaan! Liigavalmentaja Olli Kuoksan ohje lasten valmentajille: KOULUTTAKAA ITSEÄNNE JymyLentis-turnaus keräsi jälleen kerran lukuisia joukkueita eri puolilta Suomea mittelemään taitojaan Seinäjoen Areenassa. Mukana oli joukkueita aina F-ikäisistä B-ikäisiin. Viikonlopun aikana kentällä nähtiin myös paljon vanhempia lapsineen. Mukana oli muun muassa Olli Kuoksan perhe, koska perheen Kiti-tytär pelaa F-tyttöjen joukkueessa. Olli Kuoksa on liigajoukkue Ettan miesten valmentaja. Hänen joukkueensa ylsi keväällä hopealle miesten liigassa. JymyLentis-turnauksessa hän on mukana niin isänä kuin tyttöjen ohjaajanakin. Kuoksan mieltä lämmittää se, että tytär on valinnut lajikseen lentopallon. Katsoessaan turnauksen pelaajia Kuoksa mietti myös eroja liigajoukkueen ja lasten joukkueen valmentamisessa. - Ei siinä ole oikeastaan paljonkaan eroa, työ on samanlaista, ihmisten johtamista. Toki se on vähän erilaista, mutta se, mikä on hienoa, on näh- dä palo lasten silmistä. Se ilahduttaa, miten lapset tykkäävät olla täällä. Ja tietty, kun täällä ollaan, tekee mieli auttaa lapsia, kun tilanne menee tiukaksi, hän kertoo. Olli Kuoksalla on pedagoginen tausta ja hän on toiminut sekä opettajana että erityisopettajana useita vuosia ennen kuin hän aloitti valmentajana. Hän on oppinut toimimaan eri-ikäisten ihmisten kanssa. - Toki eri-ikäisten kanssa pitää miettiä, miten valmennetaan, mutta yksi asia on tärkeää ja se on kuunteleminen. Jos haluaa saada tulosta, pitää myös saada pelaajien luottamus. Se syntyy vain, jos pelaajan ja valmentajan välillä on molemminpuolinen kommunikaatio. Lasten ja nuorten valmentajille ja ohjaajille Kuoksalla on terveisiä. - Toivoisin, että he, jotka lähtevät lasten valmentajiksi ja ohjaajiksi, kouluttaisivat itseään. On tärkeää, että valmentajat ymmärtävät, miten ihminen oppii. Sitä kautta saadaan tuloksia ja pelaajat jaksavat olla mukana pitkään. Lisäksi toivoisin, että urheileminen olisi monipuolisempaa lentopalloharjoituksissa, sillä kaikki perustuu motoriikkaan ja valmiuksiin tehdä sitä juttua. Hieno turnaus Olli Kuoksa liikkuu Seinäjoki Areenassa koko turnausviikonlopun seuraten myös muiden kuin tyttärensä joukkueen pelejä. Turnauksen järjestelyt saavat häneltä kiitosta. - Täällä on hienot puitteet ja mahtavat järjestelyt. Nämä turnaukset ovat isoja hetkiä nuorille pelaajille ja myös heidän vanhemmilleen. Tämä turnaus on hyvällä paikalla näin keväällä, tästä on hyvä jatkaa sitten Power-cupiin. KUVA TOMI MÄENPÄÄ Olli Kuoksan perhe oli kannustamassa Kiti-tyttären pelejä JymyLentis-turnauksessa.

14

15 KUVA JASKA LEPISTÖ Emmistä kasvoi maajoukkuenainen Jymyläistenkin sydän löi yhden ylimääräisen lyönnin, kun upeasti maajoukkueuransa aloittanut Emmi Riikilä lyyhistyi irvistäen kentälle naisten EM-kisojen Suomi-Serbia-pelissä elokuun lopulla. Nilkka pyörähti ilkeästi, mutta nyt tilanne alkaa olla hallinnassa. - Nilkan kuntoutuminen on sujunut aikataulun mukaan, ja toivon pääseväni takaisin kentälle ja tositoimiin mahdollisimman pian, Riikilä kertoo. EM-kisaturnaus oli Nurmon Jymyn kasvatille unelmien täyttymys. Vaikka epäonnea olikin matkassa, sanoo Emmi turnauksesta jääneen hyvän muiston. - Maajoukkue on ollut hieno kokemus. Harjoittelu on kovaa ja määrätietoista, matkustaminen ja kansainväliset ottelut ovat olleet antoisia, ja joukkue taustajoukkoineen aivan mahtava, hän kiittelee. Emmin tie kohti maajoukkuetta JYMYVOLLEY alkoi jo esikouluikäisenä. Oppaana lentopallon saloihin olleet Virpi ja Marko Hakala muistelevat urheilijaperheen liikunnallisesti lahjakasta tyttöä, joka oli tottunut pallon käsittelyyn pienestä pitäen. Pitkään Emmin lajeina olivat pesäpallo kesäisin ja lentopallo talvisin. - Pallo tarttui hanskaan, ja motorisesti lahjakkaana Emmi syöksyi joka pallolle, Hakalat kertovat. Kisailut saivat Emmin syttymään ja tavoittelemaan voittoa, eikä hän pelännyt pieniä kolhujakaan. - Juniorivuosien aikana Emmistä kasvoi rohkea, taitava, innostava lentopalloilija, joka tiedettiin myös vastustajan leireissä kovana pelurina, Virpi Hakala kertoo. Marko Hakalan mukaan Emmistä näki jo hyvin varhain, että häneltä löytyvät urheilijalle tärkeät ominaisuudet, kuten jäntevyys, nopeus, koordinaatiokyky ja palloilulajeissa tärkeä taito lukea peliä. EDESSÄ MONTA JUHLAPÄIVÄÄ Kolmas kausi liigalentopalloa käynnistyy ensi viikonloppuna. Pieni säpinä on päällä, vaikka ottelutapahtuman järjestelyihin onkin syntynyt jo jonkinmoinen rutiini, joka toivottavasti myös näkyy Nurmohallilla ottelupäivinä. 1-sarjaa pelaavat Jymyn miehet ovat oman kautensa jo aloittaneet. Joukkue on erinomainen; on kokemusta, on nuoruutta, on intoa ja pelaamisen taitoa. Miesten tavoitteekseen ottama jatkosarja ei taida olla tällä kertaa lainkaan ylimitoitettu tavoite. Junioreiden harjoitukset alkoivat elokuun puolella sen jälkeen, kun koulut avasivat salinsa harjoituskäyttöön. Liigajoukkueen merkitys esikuvana näkyy jo, sillä C-tyttöjen lännen aluejoukkueessa pelaa peräti kahdeksan (8) Jymyn pelaajaa. Sehän on jo yksi kokonainen joukkue! Ollaan pikkuhiljaa pääsemässä normaaliin talvirutiiniin - ja onpa sitä odotettukin! Naisten lentopallo on kovassa nosteessa. EM-kisoissa upeaan suoritukseen yltänyt maajoukkue tuo aivan varmasti nostetta naislentopallolle. Näinhän kävi aikanaan myös koripallolle Suomen miesten mainion menestyksen jälkeen. Toivottavasti menestys, näkyvyys ja noste vaikuttavat myös siihen, miten naisten lentopalloa arvostetaan. Toistaiseksi naiset - Monet joukkueurheilijat voivat treenata taitotasoa vaikka miten paljon, mutta ellei heillä ole ajatusta pelistä, ei heistä kehity taitavia urheilijoita. Emmin lahjat ovat tässä kohdin ansiokkaat, Hakala kiittelee. Emmi Riikilä pelasi ensimmäisen liigakautensa kasvattajaseuran riveissä. Hän kiittelee Jymyssä saamaansa valmennusta, joilla on luotu pohja uralle. - Hakalan Markon vetämillä sadoilla harjoituskerroilla luotiin pohja, joka on tehnyt mahdolliseksi oman nousujohteisen urani. Kiitokset Hämeenlinnasta tulevat myös entiseen kotikatsomoon, jonka tunnelmaa Emmi pitää ainutlaatuisena. - Nurmossa on hieno pelata niin kotijoukkueen kuin vastustajankin. Tunnelma liikkarilla on aivan mahtava, ja yleisö osaa arvostaa myös vierasjoukkuetta. Jatkakaa samaan malliin, Emmi kannustaa. KUVA JUHANI NIEMI ovat jääneet miesten jalkoihin niin pelaajapalkkioissa kuin seurojen keräämissä tukieuroissakin. Matkaa tasavertaiseen arvostukseen on vielä kuljettavana, mutta tie siihen on jo hyvästi aurattu. Seuratoimijoille ja lajiaktiiveille ottelupäivä on aina juhlapäivä. Pieni jännitys kihelmöi vatsanpohjassa jo aamusta. Ei oikein osaa tehdä mitään, kun tietää, että kohta taas mennään. Ja jännitetään. Ja kannustetaan. Eletään joukkueen mukana. Tule kokemaan, miltä tuntuu, kun pelataan viidettä erää tilanteessa 14-13. Syöttö on kotijoukkueella, ottelu pistettä vaille voitettuna. Koko halli on hiirenhiljaa, syöttö lähtee, vastustaja nostaa pallon verkolle, passari antaa sen hakkurille, joka iskee pallon - suoraan kotijoukkueen torjuntaan. Ja juhlat ovat valmiit! Ensi sunnuntaina aloitetaan./MARJA TYYNISMAA, NJ PUHEENJOHTAJA Nurmon Jymyn kasvatti Emmi Riikilä veti maajoukkuepaidan ylleen naisten EM-kisoihin elokuussa.

JYMYVOLLEY Nurmon Jymyn lentopallojaoston julkaisu 2019 16 UNI ON URHEILIJAN PALAUTUMISEN A JA O KUVAT RIITTA RINTAMÄKI Lentopallo-otteluissa tyynyä ei todellakaan tarvita, mutta hyvän unen kannalta sellainen on urheilijalle ehdoton. Tatu Kurunmäellä on mukanaan yhteistyössä Lennolin kanssa syntynyt ekologinen tyyny. Tatu Kurunmäen ja Jymyn liigajoukkueen kapteenina toimivan Kaisa Nymanin kummiyhteys lähtee tyynystä. Kurunmäki on kehitellyt parin vuoden ajan syyskuun lopulla lanseerattavaa ekologista vuodevaatekokonaisuutta, ja Nyman pääsee testaamaan Uni Showroomin tuotteita ihan käytännössä. Tyynyjen lisäksi tuotekokonaisuuteen kuuluvat peitot ja vuodevaatteet. - Uni on urheilijan palautumisen A ja O, eikä siinä ole kyse pelkästään lihasten palautumisesta. Ihminen nukkuu 90 minuutin sykleissä, ja mikäli uni keskeytyy aiemmin, eivät aivot saa riittävästi lepoa, Kurunmäki tähdentää. Jalasjärveläisen Lennolin kanssa yhteistyössä valmistuvat tuotteet ovat ekologisia viimeisen päälle. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi tyynyjen materiaalista 84 prosenttia on uusiomateriaalia. - Kierrätetyt muovipullot, ja myös merestä poimitut muovijätteet, on muokattu polyesterivanuksi, jota käytetään tyynyjen täytteenä, Kurunmäki kertoo. Vuodevaatteissa käytetty kangas on 59-prosenttisesti kierrätysmateriaalia, ompelulangat sataprosenttisesti. Eikä ekologisuus pääty itse tuotteeseen. - Pakkauksissa ei käytetä muovia, pakkausliimat on tehty luonnonmateriaaleista ja teippinä käytetään paperiteippiä. Etiketit ovat kierrätyspaperia, kaikki painatusvärit ekologisia, Kurunmäki luettelee. Uni Showroomin vuodevaatteet ovat nettikauppatavaraa. Kurunmäen mukaan kyse ei ole rahat pois asiakkaalta -kaupasta, vaan palvelevasta verkkokaupasta, jossa kerrotaan, kenelle tuote sopii, ja myös se, kenelle se ei sovi. - Ajatellaan vaikka urheilijaa, jolla on leveät hartiat. Ei hän voi käyttää matalaa tyynyä. Nukkumisasento vaikuttaa, samoin sängyn kovuus tai pehmeys, hän toteaa. Kurunmäen mukaan verkkokaupan sivuilla on tuotteista runsas tietopaketti, joka helpottaa vertailua. Usealla tyynyllä on jopa mittausvideo, jonka avulla näkee, miten paljon tyyny painuu käytössä. - Pyrimme kertomaan asiakkaalle tuotteesta kaiken mahdollisen tiedon, niin hyvät kuin huonotkin puolet, Kurunmäki vakuuttaa. Kurunmäen yhteistyö Jymyn liiganaisten kanssa alkoi joukkueen toisen liigakauden syksyllä vuosi sitten. Lentopalloa alakouluikäisestä pelannut lehtimäkeläinen ilmoittautui mukaan joukkueen taustaryhmään, ja ihan vain siitä syystä, että huippulentopallo kiinnostaa häntä. - Lentopallo on pelinä tasa-arvoinen. Olen seurannut sekä miesten että naisten pelejä, ja täytyy myöntää, että naisten pelit ovat viihdyttävämpiä, Kurunmäki toteaa. Kurunmäki sanoo, ettei ole koskaan pelannut millään sarjatasolla. Laji on kuitenkin säilynyt neljääkymmentä lähentelevän miehen harrastuksena pikkupojasta lähtien. Tatu Kurunmäki on pelannut lentopalloa aina alakouluikäisestä alkaen. - Viitos- ja kuutosluokkalaisina menimme aamuisin tuntia ennen kouluun, jotta voitiin pelata lentopalloa ennen koulun alkua. Ei meillä koskaan ketään aikuista ollut mukana, keskenämme pelattiin, Kurunmäki muistelee. Erilaiset turnaukset ovat tulleet tutuiksi niin pelaajana kuin järjestäjänäkin, samoin erilaiset kokoonpanot. Pelaamassa Kurunmäki käy pari kolme kertaa viikossa. - Se on kaikkein hauskinta, että aina lähdetään pelaamaan uudella porukalla. Kerran oli niin, että kuulin passarin nimen vasta ensimmäisen ottelun toisessa erässä, hän naurahtaa. Kurunmäki on mukana Jymyn naisten taustaryhmässä, ja hänen aloitteestaan joukkueelle on muun muassa tehty eettiset säännöt. Alkavalle kaudelle lähtevää joukkuetta hän pitää edellisvuotista valmiimpana. - Tästä tulee tasaisempi kausi mitä viime vuonna. Otteluista tulee jännittäviä, ja se, jos mikä on viihdettä parhaimmillaan. Sitähän lentopallo katsojille on, Kurunmäki toteaa.