NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA- Nro 3 • 31.5.2019 • www.nurmijarvenseurakunta.fi Nimikkolähetti-Kirsin uudet kuulumiset 2 Yhteisvastuukeräyksen tuotto kasvussa 4 NKY 100 vuotta 10 MENOVINKKEJÄ kesän ajalle sivuilla 13-15 PÄÄSIÄINEN TAIZÉSSA Hiljaisuutta, työntekoa ja uusia tuttavuuksia 8

Teksti ja kuva Markku Jalava PÄÄKIRJOITUS Piia Ahtee ▼ tiedottaja Kesä ja kärpäset – eipäs kun kesätyöntekijät Kun Suvivirsi (ainakin toivottavasti) kajahtaa ja koulujen käytävät tyhjenevät koululaisten ja opiskelijoiden kesäloman alkaessa, vaihtuu monen nuoren koulumatka työmatkaksi. Kesätyöntekijät ovat monella alalla aivan välttämätön lisäresurssi mahdollistamaan vakinaisten työntekijöiden kesälomat. Samalla kesätyö tuo nuorille kaivattua työkokemusta – kurkistuksen siihen maailmaan, joka heitä jossain kohtaa opintojen päätyttyä odottaa ja joka kuitenkin eroaa koulu- ja opiskelumaailmasta monella tapaa. Seurakunta on merkittävä nuorten työllistäjä, kun riparit ja lastenleirit kaipaavat isosia, hautausmaat ja kiinteistöjen piha-alueet hoitohenkilökuntaa ja kirkot esittelijöitä. Meilläkin Nurmijärvellä kesätyöntekijöitä näkee monessa tehtävässä. Ensimmäinen työkokemus voi olla varsin merkittävä nuoren elämää määrittävä kokemus. Jos kesätyöläinen ote- Kannen kuva ▶ Petri Jauhiainen / Vastavalo Seurakunta on merkittävä nuorten työllistäjä Kirsi Salmelan sydän sykkii lähetystyölle Kun kotimaankaudelle joulukuussa palanut Nurmijärven seurakunnan nimikkolähetti Kirsi Salmela puhuu ”meidän kirkosta”, hän tarkoittaa Thaimaan evankelisluterilaista kirkkoa. Takana on 12,5 vuotta lähettinä Thaimaassa. L ähetystyöntekijä on pitkän työkauden jälkeen ”kahden maan kansalainen”. ”Vähän olen ollut Suomessa hukassa, paluumuuttaja, joka sovittelee palasia yhteen”, toteaa Kirsi. Hän sanoo kyllä olevansa aina kotona siellä, missä kulloinkin on. Eniten kaipaa ihmisiä sieltä toisesta paikasta. Toisaalta yhteydenpitovälineet ovat nykyään hyviä ja ajantasaisia. Tilanne on toinen, kuin lähetystyön uranuurtajilla, jotka odottivat kirjettä kotimaasta jopa vuosia. ”Ihminen on rikas, kun on ihmisiä, joita ikävoi, ja jotka ikävöivät”, hän tunnustaa. Kirsi Salmela on koulutukseltaan so- sionomi – kirkon nuorisotyönohjaaja ja diakoni. Nuorisotyöntekijänä hän ehti työskennellä kolme vuotta Suomessa, ennen kuin lähetyskentät kutsuivat. Harjoittelun hän suoritti Namibiassa. Thaimaassa hän toimi aluksi kum- taan ystävällisesti vastaan, mukaan porukkaan, perehdytys hoidetaan hyvin ja vastuuta annetaan sopivassa määrin, kantaa ajatus toimivasta työyhteisöstä pitkälle ja voi jopa suunnata ammatillisia haaveita uudella tavalla. Jos taas kokemus työelämästä on se, että mitään ”oikeaa” työtä ei pääse tekemään, nuorta aliarvioidaan vain hänen ikänsä tai kokemattomuutensa tähden tai jos vaatimukset ovat osaamiseen nähden liialliset, on selvää, ettei kokemus juuri lisää työhaluja tulevaisuudessa ainakaan tuossa työyhteisössä. Omissa muistoissani kesätyöt tallilla, lastenhoitajana ja isostehtävissä näkyvät pääasiassa positiivisina. Tehtävää oli sopivasti ja niiden vaativuus ja vastuun määrä kasvoivat samassa suhteessa omiin taitoihin. Joka vuosi muistan kyllä hämmästelleeni kesätyön aluksi, kuinka paljon töiden aloittaminen väsytti, kun uutta opittavaa oli niin paljon ja työ etenkin tallihommissa fyysisesti vaativaa. Samoin muistan hyvin, kuinka hienoa oli aloittaa oikea loma kesätyöpätkien päätyttyä, palkkarahat taskussa, kun oli sellainen olo, että loman oli todellakin ansainnut. Samaa toivonkin tänään teille kaikille kesäksi töihin tuleville: nauttikaa työstänne, mutta nauttikaa myös lomastanne – molempia tässä elämässä tarvitaan! TULKAA, KUMARTUKAA MAAHAN, POLVISTUKAAMME HERRAN, LUOJAMME ETEEN. HÄN ON MEIDÄN JUMALAMME JA ME HÄNEN LAUMANSA LAMPAAT, JOITA HÄNEN KÄTENSÄ KAITSEE. (Ps. 95: 6–7) 2 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 31.5.2019 Kirsi Salmela sanoo Suomen ja Thaimaan kulttuureissa olevan eroja. Sen voi todeta vaikkapa suomalaisessa kauppakeskuksessa. Rukous Jo joutui armas aika ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon. Se luonnon uudeks luopi, sen kutsuu elohon. Taas linnut laulujansa visertää kauniisti. Myös eikö Herran kansa Luojaansa kiittäisi! Mun sieluni sä liitä myös äänes kuorohon ja armon Herraa kiitä, kun laupias hän on. (VK 571: 1, 3)

Kirsi Salmela teki Thaimaassa työtä lasten ja nuorten parissa. toisin. Ihmiset ovat ihmisiä maasta riippumatta. Vuorovaikutus tekee hyvää molemmin puolin. Kristilliset kirkot ovat Thaimaassa pieniä vähemmistökirkkoja. Kulttuuri on erilainen kuin Suomessa. Esimerkiksi lasten perheyhteys poikkeaa suomalaisesta. Työ lasten parissa ja kaikki diakoniatyö on tärkeää. Lähetysseura on mukana kehittämässä siellä kirkon diakoniatyötä. Kirkko on jo pitkään tehnyt työtä vähävaraisten perheiden lasten koulunkäynnin tukemisessa ja hiv-positiivisten sekä vanhusten parissa. Uutena tavoitteena on tukea kokonaisvaltaisesti avuntarpeessa olevia perheitä. ”Elämme mukana heidän arjessaan ja vahvistamme toivoa heidän elämässään.” Kristinuskossa on jotain samaa kuin Suomessa ehkä pari sataa vuotta sitten. ”Kristinusko antaa ihmisille varmuuden, että Jeesus on henkiä voimakkaampi. Niitä ei tarvitse pelätä.” Joissakin asioissa tullaan muutama kymmenen vuotta perässä. Niinpä Thaimaan kirkossa avattiin vuonna 2017 papin virka myös naisille. Kirsille kirkastui siellä, mikä uskossa milapsityössä ja viime vuodet yleisemmin nuorisotyössä. Nyt hän kiertää Suomen seurakuntia Suomen Lähetysseuran työssä. Mitä sen jälkeen, on avoinna? Hänen sydämensä tuntuu kuitenkin yhä sykkivän lähetystyölle. Mieleen tulee tietysti kysyä vertailua Thaimaan ja Suomen välillä? Kirsin mielestä oppimista on puolin ja Kristinusko antaa ihmisille varmuuden, että Jeesus on henkiä voimakkaampi. Niitä ei tarvitse pelätä. Kolminaisuusoppi Kolminaisuusoppi eli triniteettioppi (lat. trinitas) käsittelee kolmiyh- teistä Jumalaa. Kolmiyhteinen Jumala on sen mukaan yksi olemus (lat. essentia), mutta Jumalalla on kolme persoonaa: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Kolminaisuusoppi on kristinuskon perustavin opinkappale eli dogmi. Se on pohjana kaikelle muulle kristilliselle opetukselle. Suhde kolminaisuuteen (lat. trinitas, kreik. trias) on ratkaiseva kriteeri arvioitaessa, onko jokin uskonnollinen suunta tai ryhmittymä kristillinen vai ei-kristillinen. on tärkeintä. Hän sanoo kaiken teologian olevan kontekstuaalista eli se on sidoksissa kuhunkin kulttuuriin, aikaan, kieleen ja käytäntöön. Emme voi viedä toiseen kulttuuriin suoraan omaa tapaamme uskoa. Tämä on lähetystyössä tiedostettava. Kristillinen sanoma on mukana kaikessa, mutta se saattaa näyttää vähän erilaiselta kuin Suomessa. Kirsi haluaa omasta ja kaikkien lähettien puolesta kiittää tuesta, jonka he kotimaasta saavat. Se ei tarkoita vain taloudellista tukea, vaan myös rukousta ja muuta henkistä tukea. ”Ilman sitä tätä työtä ei voi tehdä. Lähettäjiä tarvitaan.” ◀ Kesä on rakkauden aikaa! Jumala katse kohdistuu aja- tuksiin, mahdollisuuksiin ja elämään, jonka kukoistus on vasta edessäpäin. Jumalan, elämän Luojan, rakkaus tulee erityisellä tavalla näkyväksi kesällä luonnon herätessä talvihorroksesta. Oletko sinäkin valmis vastaanottamaan Luojasi rakkauden ja kukoistamaan? Ida Vartiala Klaukkalan alueen seurakuntapappi Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 31.5.2019 • 3

Luonnonkukkien päivä näkyy kirkoissa SUURET KERTOMUKSET Yhteispohjoismaista luonnonkukkien päivää vietetään 16.6. Myös Nurmijärven seurakunta osallistuu päivään kaikissa kolmessa kirkossaan sekä museokahvilassa. Tuolloin pääset ihastelemaan alttareita, joita koristaa tienvarsilta ja poluilta poimitut kukat ja oksat. Samalla otetaan kantaa leikkokukkien lennättämiseen ulkomailta ja sen ympäristövaikutuksiin. Tässä sarjassa käsitellään Vanhan testamentin suuria kertomuksia. Kaksi äitiä ja viisas kuningas Kertomus Salomon tuomiosta on henkeäsalpaava oikeussalidraama minikoossa. Vastakkain ovat miekka ja äidin rakkaus. Teksti Anu Heikkinen Kuvitus Antti Yrjölä Nurmijärven kirkon messut myöhemmäksi Nurmijärven kirkossa kokeillaan kesä-elokuussa messujen aloittamista klo 11. Kirkkoneuvosto antoi tähän keväällä luvan. ”Ihmisten elämänrytmi on myöhentynyt kaikkiaan ja etenkin lapsiperheiden ja nuorten voi olla hankalaa ehtiä kesäaamuina kirkkoon kymmeneksi. Samoin konfirmaatioihin tulevien pitkämatkalaisten kummien ja muiden sukulaisten on helpompi ehtiä paikalle yhdeksitoista. Siksi kokeilemme tätä uutta ajankohtaa”, kertoo Kirkonkylän piirikappalainen Anna-Kaisa Tenhunen. Seurakuntalaisilla on mahdollisuus kertoa ajankohdan muutoksesta mielipiteensä vastaamalla kirkossa ja nettisivuillamme tulevaan kyselyyn. KIRKON ULKOMAANAPU Kirkon Ulko­ maanapu on perustanut koulun Age­ lesin kylään Keniassa. K aksi jääkiekkopelaajaa nujakoi kaukalossa, ja tuomari antaa molemmille kahden minuutin jäähyn. Selostaja toteaa, että nyt tuli Salomonin tuomio. Arkipuheessa Raamattuun pohjautuvaa ilmaisua käytetään yleensä virheellisesti kompromissiratkaisun merkityksessä. Vanhan testamentin kertomuksessa Salomon tuomio viittaa viisaaseen ja oikeudenmukaiseen ratkaisuun. Ensimmäisen kuningastenkirjan luvussa kolme kuningas Salomon puheille tulee kaksi prostituoitua, jotka kiistelevät lapsesta. Toisen lapsi on kuollut yöllä äitinsä viereen, ja nyt kumpikin väittää eloon jäänyttä lasta omakseen. Kuningas käskee tuoda miekan, halkaista lapsen kahtia ja antaa molemmille naisille puolikkaan. Silloin oikea äiti anelee säästämään lapsen hengen, toinen nainen taas yllyttää halkaisemaan pojan. Pienokainen palautetaan äidilleen. – Salomo esitetään Raamatussa viisauden esikuvana. Tämänkin kertomuksen tarkoitus on korostaa hänen poikkeuksellista viisauttaan, sanoo Helsingin piispan teologinen erityisavustaja, teologian tohtori Lauri Kemppainen. Viisautta vai julmuutta? Kertomus Salomon tuomiosta on Kemppaisen mielestä kuin minidekkari. Lukija tempaistaan suoraan keskelle oikeudenkäyntiä. Dramaattinen tilanne saa seuraamaan jännityksen vallassa, kuinka kiista ratkeaa. Yhteisvastuukeräyksen tuotto nousi Yhteisvastuukeräys tuotti tänä keväänä Nurmijärvellä liki 20.000 euroa. Tarkka summa on 19.934, 95 euroa. joten summa nousi viime vuodesta mukavasti – vuoden 2018 tuotto oli hiukan vajaat 15.000 euroa. Yhteisvastuukeräyksen tuotolla tuetaan lasten ja nuorten koulunkäyntiä Suomessa ja kehitysmaissa. Suomessa keräyksen tuotoilla mm. hankitaan oppikirjoja ja tietokoneita vähävaraisten perheiden nuorten lukio-opintoja auttamaan. Kiitos kaikille keräykseen osallistuneille! 4 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 31.5.2019 Vanha seurakunta­ talon korjaaminen olisi niin iso ja kallis operaatio, että sen purkaminen on ainoa järkevä vaihtoehto. – Kertomus on hätkähdyttävän traaginen ja raadollinen. Se kuvaa äidin tunteita ja sitä, miten järjenvastaiseksi suru ja järkytys voivat saada ihmisen toiminnan. Kemppainen näkee lapsensa menettäneen äidin käytöksessä jotain samaa kuin perhesurmissa. Isä tai äiti tappaa itsensä ja lapsensa äärimmäisessä katkeruuden, vihan tai voimattomuuden kokemuksessa ajatellen, että jos minä en saa lasta, et sitä saa sinäkään. Salomon tapa saada lapsen oikea äiti selville on nokkela. Kemppainen huomauttaa, että ellei kertoja alleviivaisi kuninkaan älyä ja oikeamielisyyttä, kertomusta voisi käyttää myös varoittavana esimerkkinä siitä, millaista oikeuden käyttö voi huonoimmillaan olla. – Salomo voisi näyttäytyä myös julmana ja välinpitämättömänä hallitsijana. Tapausta ei juuri tutkita, ja siihen halutaan nopea ratkaisu makaaberia keinoa käyttämällä. Tarvitaan syleilynhalua Salomon tuomiota muistuttava kertomus on levinnyt laajalle. Siitä tunnetaan variaatioita muun muassa Intian kertomusperinteestä. Kiinalaisen Liitupiiri-näytelmän innoittamana tarina on päätynyt myös Bertolt Brechtin näytelmään Kaukasialainen liitupiiri. – Oikeudenmukaisuus on ihanne, josta puhutaan paljon, mutta kuka sanelee sen kriteerit? Raamatussa Jumala on se, joka viime kädessä on oikeudenmukainen tuomari.

Kemppainen muistuttaa, että täydellistä oikeudenmukaisuuden tilaa on vaikeaa tavoittaa. Aina on oman edun tavoittelua, puolueellisuutta ja tietämättömyyttä. Siksi oikeuden käyttöön tarvitaan rakkauden ja myötätunnon ulottuvuudetta – syleilynhalua, kuten kroatialainen teologi Miroslav Volf asian ilmaisee. Kertomuksessa lapsen oikea äiti lapsen äiti olisi mieluummin kärsinyt epäoikeudenmukaisuuden kuin antanut lapsensa tuhoutua. Kertomus on hätkähdyttävän traaginen ja raadollinen. – Jotain samaa on myös siinä, että Paavalin mukaan Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä. Jumalan syleilynhalu ei tapahdu vasta oikeudenmukaisuuden jälkeen vaan edeltää sitä. ◀ Vanhalle seurakuntatalolle purkulupa Nurmijärven kunnan asemakaavoitus- ja raken- nuslautakunta antoi huhtikuussa Nurmijärven kirkon mäen alaosassa sijaitsevalle vanhalle seurakuntatalolle poikkeusluvan kaavassa suojellun rakennuksen purkamiseen. Pitkään eri päätöksentekoelimissä kiertänyt asia sai näin pisteensä, ja nyt seurakunnan on haettava purkulupa rakennukselle kahden vuoden kuluessa. Vanhan seurakuntatalon purkamisesta seurakunta päätti jo 1986 uuden seurakuntakeskuksen valmistuttua Kirkonkylään. Vanhalle seurakuntatalolle kuitenkin oli jonkinlaista käyttöä 1990-luvulle asti, kunnes seurakunta anoi Museovirastolta purkulupaa vuon- na 1996 rakennuksen jouduttua käyttökieltoon mm. wc-tiloista löytyneen homeen vuoksi. Tuolloin lupaa ei myönnetty, vaan vastuu asiasta siirtyi Nurmijärven kunnalle, joka kaavamerkinnällä suojeli rakennuksen. Seurakunta haki poikkeuslupaa kaavasta vuonna 2014. Asian käsittely on kuitenkin kestänyt varsin pitkään mm. siitä tehtyjen valitusten vuoksi. Sittemmin rakennukseen on tehty mittavia puolueettomia kuntotutkimuksia, joiden tulokset osoittivat rakennuksen vaativan niin suuria ja erittäin kalliita korjaustoimenpiteitä sen saamiseksi nykymääräyksiä vastaavaksi, ettei se niiden jälkeen oli- si enää kuin kopio alkuperäisestä. Tutkimustulosten perusteella sekä Uudenmaan ELY-keskus että EteläSuomen aluehallintovirasto puolsivat seurakunnan poikkeuslupahakemusta. Seurakunnassa ymmärretään hyvin vanhan seurakuntatalon tunnearvo etenkin Nurmijärven vanhemman väestön piirissä. Sen tähden tulevana syksynä tullaan järjestämään seurakuntatalon jäähyväistilaisuus kirkonmäellä, ajankohta on vielä hieman auki. Lisäksi talon paikalle rakentuvan puistoalueen suunnittelun yhteydessä on päätetty sijoittaa talon muistolaatta osaksi puistoa. ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 31.5.2019 • 5

IKKUNA MAAILMAAN Maahanmuuttajat tekevät mielellään käytännön töitä. He eivät haluaisi olla sosiaaliturvan parissa. Työharjoitte­ lussa korjattiin kappelin seinät. Toisenlaista juhlaa ja arkea I slamilaisessa maassa asuneena olen seurannut, miten paljon painoa uskonnolliselle juhlalle laitetaan. Muslimeilla on kaksi pääjuhlaa, joista toinen on uhrijuhla (Id al-Ahda), jolloin muistellaan, miten Ibrahim (meille tutummin Aabraham) eli valmis uhraamaan poikansa Ismaelin. Tänä juhlana vauraammat perheet uhraavat lampaan tai muun rituaaliseksi uhriksi sopivan eläimen ja jakavat siitä köyhille, ystäville ja naapureille. Lisäksi käydään vierailuilla ja vaihdetaan lahjoja. Toinen juhlista on kolmipäiväinen paaston eli Ramadanin päättymisen juhla (Id al-Fitr). Myös tämän juhlan aikana käydään vierailuilla ja vaihdetaan lahjoja. Juhlien väli on 70 päivää ja niitä vietetään islamilaisen kuukalenterin kierron mukaan. Kuukalenterissa vuosi kestää noin 354 päivää, joten juhlien vietto siirtyy meidän kalenterissamme joka vuosi 11 päivää aiemmaksi. Mielenkiintoista näissä juhlissa on se, että ne ovat erillään. Jos me vertaamme tätä kristilliseen uskoon, niin paaston aika päättyy piinaviikon kiirastorstaihin, jonka jälkeen tulee pitkäperjantai ja Jeesuksen sovituskuolema. Paaston päättyminen ja uhrijuhla ovat siis samaan aikaan. Toisin kuin islamissa, kristillinen paasto ei pääty juhlimiseen vaan se päättyy keskellä kärsimysviikkoa, jonka lopussa on vielä erillinen suruaika. Suru kietoutuu myös kiitollisuuteen, sovittihan Jeesus Maahanmuuttajille on tärkeä saada tarpeellinen koulutus selvitäkseen Suomen työelämässä. Pojat kuuntelevat esitystä opiskelumahdollisuuksista. täydellisellä ja viattomalla uhriverellään meidän syntimme. Varsinaista ilon juhlaa vietämme pääsiäisenä, jolloin tyhjä hauta todisti Jeesuksen nousun ylös kuolleista. Kuoleman voittaminen on paras uutinen tälle maailmalle. Pitkäperjantai ja pääsiäinen lo- pettivat tarpeen yhä uudelleen uhrata eläinuhria. Jeesuksen ainutkertaisella uhrilla meidät on kerran, pysyvästi ja täydellisesti puhdistettu. Maahanmuuttajaystäväni kertovat siitä, miten heidän kotimaassaan mullat opettavat monenlaisia sääntöjä ja 6 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 31.5.2019 valvovat niiden toteuttamista, mutta eivät itse noudata omia sääntöjään. Siellä hallitaan voimalla ja väkivallalla. Myös perheissä vallitsee kuri. Isä saattaa aamuvarhaisella potkia (!) poikansa hereille ja viedä moskeijaan rukoilemaan. Rakkaudellinen kasvatus puuttuu. Monet maahanmuuttajat ovat kokeneet suomalaisten vastaanoton lämpimänä ja ystävällisenä. Etenkin kirkoissa heitä on otettu rakkaudella vastaan ja rukoiltu heidän puolestaan. Tämä rakkaus on koskettanut tuhansia maahanmuuttajia. Ehtoollisen vietto on tärkeä asia myös maahanmuuttajan uskonelämässä. Mutta mistä kristityt saavat voiman tehdä näin? Siitä, ettei heidän enää tarvitse yrittää omin voimin ja töihin saada Jumalan hyväksyntää ja viedä ihmisvoimin uskontoa eteenpäin. Kristityt uskovat Jeesuksen olevan ainoa tie Jumalan yhteyteen. He uskovat, että Jeesus on omalla uhrillaan ihmisten puolesta poistanut vihamielisyydet ja luonut rikkoontuneen yhteyden uudelleen. Velka on maksettu ja synnit on sovitettu. Siinä on ilolle, kiitokselle ja juhlalle aihetta! ◀ Juhani Mäkilä

Kirkolliskokous vauhditti nuorten osallistumista taminen oli yksi kirkolliskokouksen kevätistuntoviikon keskeisiä aiheita toukokuun alussa. Osallisuudella tarkoitetaan tässä nuorten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia seurakunnan toimintaan. Yksi keino siihen on nuorten vaikuttajaryhmien perustaminen seurakuntiin. ”Nuoret rakentavat parempaa kirkkoa” ja ”nuoret kulkevat edellä”, olivat kannustuksia hankkeen etenemiselle. Ikärajoista keskusteltiin, 18–29 tuntui laajalta, toisaalta pitäisi ottaa jo nuorempia mukaan. Osa hanketta ovat päättäjien ja nuorten tapaamiset. Niinpä kirkolliskokous (esimerkkinä kirkkovaltuustoille!) tapasi yhtenä iltana nuoria Vimmassa ja keskusteli heidän kanssaan. Kuultiin, että lapset ovat luovempia kuin aikuiset, jotka ovat puolestaan hyviä järjestelijöitä. PÄIVI RAUNU Nuorten osallisuuden vahvis- Arkkipiispa Tapio Luoma korosti EU:n arvopohjaa, sen kristillistä perustaa. Suurin muuttaja on Hollolan rovastikunta eli Lahden seutu, joka siirtyy Tampereesta Mikkeliin. Jäseniä tuolla alueella on 124 000. Peruste oli, että maakuntien ja hiippakuntien rajojen tulisi olla yhteneväiset, mikä edistäisi vuorovaikutusta eri tahojen kesken. Päijät-Hämeen siirtoa Riittääkö yksi kummi kastettavalle? Mikkelin hiippakuntaan perusteltiin Siitä käytiin puolesta ja vastaan -kesmyös hiippakuntien kokoerojen tasoitkustelu. Aloitteen tavoitteena on heltumisella. pottaa lasten kastamista siten, ettei aiKaikki Tampereen hiippakuntaan nakaan kahden kummin löytäminen kuuluvat Päijät-Hämeen kahdeksan olisi esteenä. Kaiken kaikkiaan vanseurakuntaa vastustivat siirtoa. Ääneshempien päätökset olla kastamatta las- tyksessä kirkkohallituksen esitys voitti taan johtuvat monista syistä, kuten et- äänin 71–36, 1 vaiti. tä ”annetaan lapsen itsensä päättää”. Aloitteen olisi 35 edustaja hylännyt, Porvoon piispa Björn Vikström 72 oli valmis lähettämään sen jatkoval- jätti nyt kirkolliskokouksen. Hän siirmisteluun. Vastustajat pitivät tärkeänä tyy ennen seuraavaa kirkolliskokousviikkoa Åbo Akademin palvelukseen kahden kummin säilyttämistä. ja Bo-Göran Åstrand aloittaa uuteHiippakuntajaon muuttaminen na Porvoon piispana. Björn Vikström oli koko viikon eniten puhuttanut pää- kehotti tulevia edustajia ilmaisemaan tös. Se tarkoitti 24 seurakunnan hiiprohkeasti oman kantansa. pakunnan muuttumista eri puolilVikström on ollut tärkeä lenkla Suomea. Espoon hiippakuntaa tai ki täysistunnon eturivissä, jossa piispat istuvat. Hänen puheenvuorojaan Nurmijärven seurakuntaa päätös ei ja esityksiä odotettiin mielenkiinnolla. koskenut. Hyvinkään ja Nurmijärven seurakuntien kirkollis­ kokousedustajat yhteiskuvassa, vas. Päivi Linnoinen, Ilkka Järvinen, Hannele Karppinen ja Markku Jalava. Niissä oli aina jokin uusi ajatus, jonka hän rohkeasti toi esiin. Arkkipiispa Tapio Luoma puhui avajaisistunnossa Euroopan unionista ja isänmaallisuudesta. Luoma korosti EU:n arvopohjaa, sen kristillistä perustaa. Hän sanoi, että ”koti, uskonto ja isänmaa” ovat suomalaisten arvopohjaa, mutta se ei sulje muita ul- kopuolelle eikä aseta meitä muiden edelle. Me kunnioitamme muiden vastaavia arvoja. Tapio Luoma sanoi istuntoviikon päätöspuheessa dialogin ja toinen toisensa kunnioittamisen korostuvan kirkolliskokouksen työskentelyssä. ”Olen ylpeä tästä kirkosta.” ◀ Markku Jalava KÄ Luit aivan oikein. Se on kä. Ihan kä. Mutta mi- kä kä? Se on kesä. Suomen kesä. Suloinen suvi. Joka on – ellei ilmastonmuutos muuta kesänkin pituutta – niin riipaisevan lyhyt. Että sen alku-K on hetkessä jo loppu-Ä. Onneksi välissä on kuitenkin ES. Eli vaikka kesä on niin sanana kuin vuodenaikana kovin lyhyt, mahtuu siihen monenlaista. Auringon paistetta ja kesäsadetta. Pitkiä valoisia päiviä. Valtavasti mahdollisuuksia iloita luomakunnan aarteista. Niin, ja toki mahdollisuus sietää hyttysiä ja punkkejakin. Vaan kesä kiusoineenkin on kesä. Sitä me aina odotamme ja siitä me aina iloitsemme. Ja taas on kesä käsillä! Kasvoilla kohta päivettymisenä. Mansikan makuna kielellämme. Leikatun nurmen tuoksuna sieraimissamme… Kesä on ihmeellinen lahja. Ja ehkä juuri tuon hurjan lyhyen kestonsa vuoksi niin tavattoman arvokas täällä Suomessamme. Kesää me siis aina kaipaamme. Kristittynä kaipaamme myös kesää, joka koittaa kerran, ja joka ei ole lyhyt. Tuo päättymätön kesä kaikille Herran omille. Tästä kaipauksesta kertovat myös virren sa- nat: ”Sen suven suloisuutta toivossa katselen, kun kerran kaikki uutta on maassa autuuden”. (Vir- ”Sen suven suloisuutta toivossa katselen, kun kerran kaikki uutta on maassa autuuden” KIRKONMÄELTÄ Ari Tuhkanen ▼ kirkkoherra si 620: 1) Nii-in. Mitähän tuo kuitenkin sitten tarkoittaa. Sen kun osaisi sanoa. Ihminen ei vaan siihen vielä täyttä vastausta tiedä. Sen verran uskallan sanoa, että Taivaan kotia tarkoittava suvi on varmasti mansikkapaikka. Kesä alkaa. Elä se alusta alkaen. Ja kerran elä loputon kesä! Siunausta Sinulle kesän päiviin! ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 31.5.2019 • 7

Nuorten pääsiäinen TAIZÉSSA Nurmijärven seurakunnan nuoret ovat tehneet kaksi matkaa Ranskan Taizéen. Viimeisimmän matkan osallistujat avaavat nyt Seurakuntaviestin lukijoille sitä, mikä paikka tuo Taizé oikein on ja mitä reissulla tehtiin. Yleistä Taizésta Työryhmät ka sijaitsee Ranskassa maaseudulla lähellä Lyonin kaupunkia. Yhteisön on perustanut veli Roger, joka holokaustin aikana piilotti juutalaislapsia Taizéen. Nykyään yhteisöön kuuluu reilu sata elinikäisen sitoutumisen tehnyttä veljeä. Lisäksi Taizéssa työskentelee myös paljon vapaaehtoisia. Päivät Taizéssa koostuvat kolmesta prayerista: aamuisin, päivisin ja iltaisin sekä kolmesta ruokailusta ja raamattuhetkistä eli bible groupeista. Ihmiset elävät Taizéssa yksinkertaisesti, nukkuvat teltoissa tai parakeissa, ja jaettu ruokakin on yksinkertaista. Lähdimme matkaan sunnuntaina 14. huhtikuuta. Lensimme ensin aikaisin aamulla Sveitsin Zürichiin, ja sieltä teimme pitkän bussimatkan Taizéen. Saavuttuamme perille meitä odotti infotilaisuus paikasta ja viikon ohjelmasta, minkä jälkeen lähdimme työnhakuun. Taizéssa olevat tekevät vapaaehtoistyötä auttaakseen vähävaraisia ihmisiä sekä saadakseen pidettyä yhteisön toimivana ja siistinä elinympäristönä. Kun kaikki tekevät työtä, ei Taizéssa vierailemises- tä kaikki yli 17-vuotiaat nuoret tekevät töitä vapaaehtoisena. Tämä on edellytys sen vuoksi, jotta homma rullaisi Taizéssa, palkattuja työntekijöitä ei ole. Jos vapaaehtoisia ei olisi, niin ei olisi myöskään ruokaa ja juomaa kenellekään, vessat eivät pysyisi siisteinä eikä kirkko pystyssä, sillä esimerkiksi alttarin kunnossapito on vapaaehtoisten hommaa. Ryhmämme nuoret osallistuivat monenlaisiin työryhmiin. Kyselimme heiltä kommentteja, millaista työ oli. Tiskausryhmiä oli useampi päivässä. Toiset tiskasivat aamulla, toiset iltapäivällä ja jotkut jopa molemmissa vuoroissa. Suomalaisten mielestä tiskaamisessa parasta oli se, että oli hyvä ryhmähenki, aika meni nopeasti, ulkomaalaiset olivat ystävällisiä ja laulettiin paljon. Tiskaaminen oli myös helppoa ja kivaa. Ulkomaalaisten kanssa juttu lensi suhteellisen helposti ja pystyi juttelemaan ihan mistä vaan. Matkamuistomyymälässä työnkuvaan kuului posliinien pakkaamista. Suomalaisten mukaan työ oli mukavaa, sillä kauppa oli mukavan varjoisa ja hiljainen. Tämän lisäksi asiakkaat olivat mukavia. Ylipäätään kaikkialla ihmiset olivat Taizéssa tosi mukavia, mikä oli aivan mahtavaa! Kirkkoapulaisten työnkuvaan kuului papereiden järjestelyä ja korjaamista, alttarikynttilöiden sytyttämistä sekä veljistön tuolien ja laulukirjojen järjestämistä. Työtä tehdessä sai kuunnella musiikkia, mutta kirkon puolella piti olla hiljaa, sillä siellä oli ihmisiä pitkin päivää rauhoittumassa ja rukoilemassa. Kirkkoapulaiset saivat myös nauttia teestä ja herkuista työvuoronsa aikana. Ruuanjakajat hymyilivät linjastossa ja antoivat vuorotellen sen osuuden ruuasta, mikä oli heidän vastuullaan. Ruuanjakajat lauloivat yhdessä muiden kanssa, ja heillä näytti olevan hyvä yhteishenki. Kuulemma ruuanhakijat olivat ystävällisiä eikä työ tuntunut raskaalta, Taizé on luostariyhteisö, jo- ta tarvitse maksaa niin paljon. Suomalaiset tekivät työtä esimerkiksi tiskivuoroissa ja jokapaikanhöylinä. Lähdimme takaisin Suomeen seuraavana sunnuntaina, ensimmäisenä pääsiäispäivänä. Tärkeimpiä paikkoja Taizéssa ovat kirkko, jossa prayerit eli rukoushetket pidetään, sekä Oyak, joka on sekä kioski että kokoontumispaikka. Kylässä sijaitsee myös vanhempi kirkko, jossa järjestettiin hiljaisena lauantaina suomenkielinen messu. Taizéssa vierailee ihmisiä eri kirkkokunnista ympäri maailmaa ja ihmiset harjoittavat siellä ekumeniaa. Matkasimme Taizéen pääsiäisviikolla, jolloin yhteisöön kerääntyi noin 3000 ihmistä. Nurmijärven seurakunta teki matkan yhdessä Vuosaaren seurakunnan kanssa. Nurmijärveltä meitä lähti 20 ja Vuosaaresta 18. Taizéen matkasi pääsiäiseksi suomalaisia myös Kallion sekä Limingan seurakunnista. Nukuimme vuosaarelaisten kanssa parakeissa, mutta suomalaisten lisäksi huonekavereina saattoi olla muun muassa norjalaisia. Eric, Maaria, Emma J. Taizén kirkko kokoaa nuoria ympäri maailmaa kolmesti ­päivässä rukoilemaan, laulamaan ja hiljentymään yhdessä. 8 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 31.5.2019 Taizéssa oleminen edellyttää, et- vaikka seisominen ja liikkeet, joita piti tehdä ruokaa jakaessa olivat rankkoja. Huoltohommia tekevien töihin kuuluivat muun muassa istuinalustojen leikkaaminen ja viemäreiden puhdistaminen. Puutarhassa työskentelyyn kuului lähinnä kasvien kastelua. Kuulemma työ oli yksinkertaista, mutta fyysisesti raskasta, sillä kastelukannua sai kantaa ja täyttää useita kertoja vuoron aikana. Yhteishenki tässäkin työssä oli kuitenkin hyvä, mikä piristi työntekoa. Keittiössä olevien työ oli yksinkertaista lähinnä vain ruuan lajittelua. Yhteishenki tässäkin työssä oli hyvä. Jens, Emma S., Julia, Karri Työryhmissä mm. jaetaan ruokaa ja palvellaan kirkossa. Vilma pääsi sytyttämään alttarikynttilöitä.

Nurmijärven pääsiäismat­kalaiset yhteiskuvassa. Raamatturyhmät Prayerit ja hartauselämä Työryhmien lisäksi kokoon- Taizén jokapäiväisessä arjessa olivat suuressa roolissa kirkossa järjestettävät rukoushetket eli prayerit. Nämä yhteiset hartaushetket koostuivat suurimmaksi osaksi laulusta ja sisälsivät myös Raamatun lukua. Jokaisena iltana, päivänä ja aamuna koko Taizén yhteisö kokoontui yhteen ja lauloi kappaleita kaikilla Euroopan kielillä. Meille suomalaisille hienoja hetkiä olivat tietenkin ne, kun koko kirkkosalissa raikasi suomenkielinen taizélaulu Sanasi on lamppu. Kirkkosalin keskellä istuivat aina veljet omilla tuoleillaan valkoiset kaavut päällään. Kirkon edessä paloivat tunnelmalliset kynttilät, ja suuresta väenpaljoudesta johtunut tungos omalta osaltaan lisäsi yhteenkuuluvuuden tunnelmaa. Kaikki istuivat vieri vieressä nauttien yhteisestä rauhoittumisen hetkestä. Prayereiden lopuksi, kaikkien vielä laulaessa, veljet poistuivat kirkosta ja sitä mukaa myös muut siellä olleet. Näiden Taizen kirkossa pidettyjen hartaushetkien lisäksi oli myös arjesta poikkeavaa ohjelmaa, joka toi päiviin vaihtelua. Yhtenä päivänä me suomalaiset kokoonnuimme keskenämme pieneen kyläkirkkoon nuimme päivän aikana myös kukin omassa raamatturyhmässämme. Raamatturyhmiin jakauduttiin iän mukaan, alle 17-vuotiaat omaan ryhmäänsä ja 17–29-vuotiaat omiinsa. 17–29-vuotiaiden raamatturyhmät kokoontuivat työryhmän ajasta riippuen joko aamu- tai iltapäivällä. Ryhmissä kävimme läpi päivän raamatuntekstiä ja keskustelimme tekstistä sekä siihen liittyvistä kysymyksistä ja tutustuimme samalla toisiimme paremmin. Raamatturyhmähetket alkoivat yhteisellä alustuksella, jonka piti yksi luostarissa asuvista veljistä. Alustuksessa luimme raamatuntekstin joka päivä eri kielellä, ja sen jälkeen veli yleensä kertoi jonkin konkreettisen esimerkin elämästä tekstiin liittyen. Tämän jälkeen kokoonnuimme ensimmäisenä päivänä jaettujen, noin 10 hengen pienryhmien kanssa keskustelemaan päivän aiheesta ja välillä leikkimään ja pelaamaan erilaisia pelejä ja leikkejä. Ryhmät koostuivat siis suunnilleen saman ikäisistä, eri maalaisista ja eri uskontokuntiin kuuluvista henkilöistä. Tällä kertaa ryhmissä oli usein muutama portugalilainen ja saksalainen, sekä heidän lisäkseen muun muassa norjalaisia, ruotsalaisia, suomalaisia sekä ranskalaisia. Raamisten materiaaleja oli saatavilla monilla eri kielillä. Monisteissa toisella puolella oli aina englanninkielinen versio ja toisella jollakin muulla kielellä. Monet meistä innostuivatkin ottamaan ruotsinkielisen monisteen, sillä oikeaa tekstiä ja kysymyksiä ei ollut saatavilla suomeksi. Ryhmissämme keskustelimme usein paljon kaikenlaista tekstiin liittyvää ja myös monista muistakin asioista. Opetimme ulkomaalaisille suomea ja itse opimme myös lauseita tai sanoja uusilla kielillä. Yleisin asia, mitä ulkomaalaiset halusivat oppia sanomaan suomeksi oli ”Minä rakastan sinua.” Sen lisäksi usein pelailimme erilaisia pelejä. Suosituimpia pelejä olivat esimerkiksi Norjalainen jalkaleikki penkkien päällä ja Ninja. Keskustelemisen ja pelailun lisäksi vietimme yhden päivän alustuksen jälkeen kokonaan hiljaisuudessa, eli emme tavanneet raamisryhmän kanssa ollenkaan, vaan pääsimme rauhassa mietiskelemään asioita tai vaikkapa rauhoittumaan keskellä viikkoa. Rosa, Sara, Kaarina pitämään suomalaisen messun. Vaikka meitä suomalaisia ei valtavan suurta määrää ollutkaan, saimme hyvin täytettyä kaikki pienen kirkon penkit. Ulkomaankielisiin lauluihin ja teksteihin totuttuamme olikin hieman erikoista pitää kokonainen messu suomen kielellä keskellä Ranskan maaseutua. Myös pääsiäisen ajasta johtuen saimme ottaa osaa erilaisiin normaalista poikkeaviin tapahtumiin. Pitkäperjantain hulinan keskellä kaikki hiljenivät viideksi minuutiksi, kun Jeesuksen kuolinkellot soivat, ja kiirastorstai-illan prayerissä veljet pesivät kaikkien kirkossa olevien jalat. Pääsiäispäivää edeltävänä iltana prayeriä jatkettiin vielä ulkona kokon ääressä laulaen, ja seuraavana aamuna saimme nähdä uuden veljen sitoutuvan luostarielämään juhlallisin menoin. Vaikka päivät siis sisälsivätkin paljon hulinaa ja vilinää, oli myös rauhoittumiselle ja hartaudelle omat hetkensä. Oli tunnelmallista nähdä kaikki nuoret ja myös aikuiset yhdessä ja tuntea kuinka kaikki olimme yhtä joukkoa. ◀ Kira, Peppi, Vilma Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 31.5.2019 • 9

Kosti Kankainen kehitti leirimuotoisen rippi­ koulun. Tässä ollaan jo matkalla konfirmaatioon. Koko Suomen rovastin kuolemasta 40 vuotta ”K oko Suomen rovastin” ja Nurmijärven seurakunnan kirkkoherrana vuosina 1928–64 toimineen Kosti Kankaisen kuolemasta tulee heinäkuussa kuluneeksi 40 vuotta. Hän toimi pappina peräti 60 vuotta. Seurakuntapapin tehtävän ohella hän kiersi puhumassa eri puolella Suomea, usein kitarakuoronsa kanssa. Näin syntyi lentävä lause, että ”Nurmijärvellä on puinen kirkko ja Kankainen pappi”. Kosti Kankainen oli syntynyt Turussa 9. huhtikuuta 1894. Kankainen valittiin kirkkoherraksi vuonna 1928. Papiksi Nurmijärvelle hän oli tullut vuonna 1921. Hän oli pitkään puheenjohtajana toukokuussa 100-vuotisjuhlia viettäneessä Nurmijärven kristillisessä yhdistyksessä NKY:ssä. Kirkkoherrana Kankainen otti käyttöön uusia työmuotoja, kuten rukoushuoneiden rakentaminen, uudenlainen musiikki, leiririppikoulu, toiminnan laajentaminen pieniin kyliin ja seurakuntataloihin, maallikoiden osallistuminen, diakonia- lapsi- ja nuorisotyön kehittäminen ja leirikeskusten rakentaminen. Hän halusi parantaa Nurmijärven kirkon ulkonäköä. Vuoden 1934 remontissa kirkon tornia korotettiin ja tornin huipulle sijoitettiin neonvaloa hohtava risti. Rajamäelle hän kiirehti rukoushuonetta, Klaukkalan ja Kirkonkylän rukoushuoneet rakennettiin hänen aikanaan ja Sääksjärven rannalle perustettiin leirikeskus. Hautausmaalle rakennettiin kappeli. Nurmijärven seurakuntatervehdys ilmestyi vuonna 1932 nimel- lä Joutukaa Sielut, jota voi pitää seurakunnan ensimmäisenä lehtenä. Keväällä 1937 Kankainen kirjoitti Ko- timaassa aikomuksesta järjestää kesäkuun alussa rippikoululeiri, jolloin ensimmäisen kerran käytettiin tuota sanaa. Hän oli yhteiskunnallinen vaikuttaja monin tavoin, kuului mm. Nurmijärven kunnanvaltuustoon 45 vuoden ajan 1924 – 1968. Sodan jälkeen hän toimi kansanedustajana yhden kauden. Kankaisen toteutumattomiin esityksiin kuului rautatien rakentaminen Nurmijärven Kirkonkylästä Lepsämän kautta Hangon radalle. Hän oli myös perustamassa oppikoulua Nurmijärvelle ja toimi sen ensimmäisenä rehtorina. Kosti Kankainen oli pidetty ja ihailtu pappi, lupsakka kansanmies, joka kylän raitilla nosti hattua tervehtien kaikkia. Mutta hän saattoi myös nuhdella ankarasti huonoista elämäntavoista ja hänestä on paljon tarinoita. Kankaisen puheista ja kirjoituksista käy ilmi läpi elämän jatkunut ”herätyksen aallon” odottaminen. Kankainen jäi eläkkeelle 1964. Hänen elämänsä päättyi 20. heinäkuuta 1979. Kosti Kankaisen tytär Liisa Pirt- tilehto muistelee isäänsä olleen tunneihminen, joka innostui nopeasti. Hänen temperamenttinsa kävi ilmi myös kotona. ”Hän osasi tehdä pienistäkin asioista juhlavia. Oma lukunsa oli perheen joulunvietto. ”Isä piti viimeksi kiinni, että joulupukki tuli.” ”Sain nuorimpana lapsena häneltä paljon huomiota. Hän otti minut usein mukaan pitäjälle. Matkoilla laulettiin tai isä kertoi omasta lapsuudestaan. Matkoilla hän näytti minulle myös elämän nurjempaa puolta sairaaloissa ja laitoksissa.” ”Musiikki oli meillä tärkeässä osassa. Laulettiin ja soitettiin paljon.” ”Minua opetti paljon se, että isä 10 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 31.5.2019 Pitkän pappisuran tehnyt rovasti Kankainen saarnaamassa Nurmijärven kirkossa. suhtautui kaikkiin ihmisiin tasa-arvoisesti, oli vieras sitten piispa tai entinen vanki”, kertoo Liisa Pirttilehto. Kankainen ja satavuotias NKY Toukokuussa tänä vuonna täytti Nurmijärven Nuorten Kristillisen yhdistys, NKY sata vuotta. NKY:n, Kankaisen ja seurakunnan vaiheet liittyvät läheisesti yhteen. NKY:n perustava kokous pidettiin Nurmijärven kirkon sakaristossa helatorstaina 29. toukokuuta 1919. Kokoonkutsujana oli seurakunnan kappalainen Hannes Pihlamaa, joka toimi myös ensimmäisenä puheenjohtajana. NKY:n kokouksessa Leppälammen nuorisoseurantalolla 14. elokuuta 1921 “yhdistyksen nuori 5 henkinen kitara- kuoro esiintyi ensikerran kahdella ihanalla herätyslaululla”. Muutama kuukausi aikaisemmin oli seurakuntaan tullut papiksi Kosti Kankainen. Hänestä tuli yhdistyksen puheenjohtaja ja hän aloitti heti myös kitarakuorotoiminnan. Siitä tuli NKY:n ja Kankaisen tavaramerkki, josta heidät yhä muistetaan. Kitaran soittaminen kirkossa oli uutta, joten kritiikkiäkin tuli. Kosti Kankainen toimi NKY:n puheenjohtajana vuoteen 1978 asti. NKY:n toiminta liittyi varsinkin 1920-30 -luvuilla evankelis-luterilaisen seurakuntatoiminnan voimakkaaseen laajenemiseen, jota Kankainen yhdistyksen puheenjohtajana innokkaasti johti. NKY oli käynnistämässä Nurmijärvellä partiotoimintaa sekä poika- ja tyttökerhoja. NKY teki aloitteita myös urheilukentän perustamiseen Kirkonkylään, mikä lopulta toteutuikin. Ensimmäiset nuorisotyöntekijät palkkasi NKY, seurakunta antoi rahallista tukea. Vasta sodan jälkeen heidät palkkasi seurakunta suoraan. Kristillisten nuorisopäivien viettäminen alkoi NKY:n ja seurakunnan yhteisvoimin. Nuorisopäivät keräsivät vuosikymmenten ajan nuoria eri puolilta maata.  Yhdistyksen nykyinen puheenjohtaja Esko Väisänen sanoo yhdistyksen toiminnan painopisteen olevan edelleen perustamisaikojensa tapaan nuorten parissa. Yhdistys on Väisäsen mukaan nykyään myös yhteiskristillinen, mikä tarkoittaa yhteistyötä eri kristillisten tahojen kuten helluntaiseurakunnan kanssa. Toimintamuotoja ovat muiden muassa Kids Praise (lasten ja nuorten gospeltanssia) ja koululaisten Gospel Cafe. Aikuisille on raamattupiirejä ja sunnuntaikokouksia. Toimintaa rahoitetaan kirpputorilla. ◀ Markku Jalava

KIRJAHYLLYSTÄ Tytön tie Polvijärveltä maailmalle Lapset kysyvät joskus, ”minkälaista oli teidän aikananne?” Tarkoittavat kai vanhempien lapsuutta, minkälaista silloin oli. Siihen kiinnostukseen on syytä vastata. Monet kirjoittavat elämänsä tarinan jälkipolvia varten, vain pöytälaatikkoon. Vuonna 1950 syntynyt Reetta Meriläinen kirjoitti muutama vuosi sitten muistelmakirjan Tytön tie (Kirjapaja 2015, 207 sivua), jossa kertoo elämän tiestään Polvijärveltä monien muuttojen ja vaiheiden kautta Helsingin Sanomien päätoimittajaksi. Päätoimittajan tehtävästä hän jäi eläkkeelle vuonna 2011. Kirja osui silmiini kirjakaupan halpahyllystä tänä vuonna ja lukaisin sen nopeasti suurella mielenkiinnolla. Hän on syntynyt samana vuonna kuin minäkin. Olemme myöhäisiä suuria ikäluokkia, joten hänen kokemassaan oli paljon mieleen palautunutta tuttua ajan kuvaa. Meriläinen kertoo kansankoulusta ja sen opetuksesta, lapsuuden leikeistä ja vanhemmistaan kasvattajina. Vanhemmat olivat rintamamiestilaa viljeleviä evakkoja. Elämä oli niukkaa, mutta onnellista. Nykyiseen yltäkylläisyyteen tottuneen nuoren on hyvä siitäkin tietää. Polvijärveltä perhe muutti suuremmalla paikkakunnalle Kiteelle ja edelleen Joensuuhun. He olivat osa yhä jatkuvaa muuttoliikettä maalta kaupunkiin ja suurempiin keskuksiin. Miten maalaistyttö koki vieraan ison koulun? Mielenkiintoista oli lukea kirkollisen elämän muutoksista monien vuosikymmenten aikana. Kirkossa käytiin paljon, mutta penkit tuntuivat nuoresta kovilta. Reetta oli Kiteen ensimmäisiä leiririppikoululaisia. Tapakulttuurin muutoksien kuvaaminen tuntuu suorastaan dokumentilta. Kirjassa ei kuitenkaan vain muistella, vaan Reetta Meriläinen vetää lankoja nykyaikaan ja vähän pidemmällekin. Reetta Meriläinen oli liikunnallinen jo nuoresta pitäen ja kiinnostunut urheilusta. Niinpä toimittajakoulun jälkeen oli luontevaa aloittaa urheilutoimituksesta. Siinä hän törmäsi myös sukupuolirooleihin. Hän oli ensimmäisiä naisia urheilutoimittajana, kuten myöhemmin myös ensimmäinen nainen Hesarin päätoimittajana. Lasikaton puhkominen ei ol- lut aivan ongelmatonta. Jo urheilutoimittajana ja myöhemmin päällikkötoimittajana hän joutui tai pääsi myös kansainvälisiin ympyröihin. Oma lukunsa olivat lehtitekniikan muutokset hänen työuransa aikana. Verkkoviestinnän ja lehtien digipainosten kehittämisessä Meriläinen oli keskeisesti mukana. Paljon on muuttunut, mutta yhä kirjoittaja pysähtyy ihailemaan samoja luonnonilmiöitä ja luonnon kauneutta kuin nuoruudessaan. Reetta Meriläinen sanoo haluavansa siirtää henkistä perintöä lapsilleen ja lastenlapsilleen. ”Eilinen vaeltaa huomisen näkymättömänä kumppanina. Huomisen, joka niin nopeasti muuttuu eiliseksi.” Hän lainaa Kahlil Gibrania, jonka mukaan vanhempana ”voit pyrkiä lastesi kaltaiseksi, mutta älä yritä tehdä heistä itsesi kaltaista, sillä elämä ei kulje taaksepäin eikä takerru eiliseen”. ◀ Markku Jalava Suurin synti piilee rakenteissa Vaalit on taputeltu ja toivottavasti tämän il- mestyessä hallituskin on jo kasassa. Ilmastoasiat olivat ensimmäistä kertaa yksi valtakunnallisten vaalien suurimmista aiheista ja niitä sivuttiin lähes jokaisessa vaalipaneelissa. Hyvä niin, sillä Suomi joutuu valtiotasolla tekemään ilmaston suhteen isoja ratkaisuja suuntaan tai toiseen lähivuosina. Eräässä aivan mahtavassa podcastissa, eli kuunnelmassa – jota en sen kaupallisuuden vuoksi tässä nimeltä tietenkään mainitse – sanottiin juuri, että ilmastonmuutos ei ole enää yksilön asia. Ilmaston- muutos on valtiotason asia, koska sen pysäyttämiseksi tarvitaan valtiotason päätöksiä. Tärkein yksilöteko, mitä kukin meistä voi tehdä, on äänestää oikein. Toivottavasti teitte niin. Muuten tulee susi ja syö. Välinpitämättömyys lähimmäisen hädästä on synti, jota jokaisen meistä pitäisi välttää, kuten syntiä ylipäänsä. Mutta silloin kun välinpitämättömyys on piilotettu yhteiskunnan rakenteisiin, on syntiä vastaan vaikeampi pyristellä. Verot pitää maksaa, jollakin välineellä pitää kulkea, EKOHIPIN MORAALISAARNA Ida Vartiala ▼ pastori eikä kurkkua saa lähikaupasta kuin muoviin pakattuna. Jos siis haluat olla parempi ihminen, ole mukana tekemässä yhteiskunnasta parempaa. Vaikuta! Ole oman elämäsi Greta Thunberg! ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 31.5.2019 • 11

Ulkoilukaveriksi IKÄIHMISELLE Tri Valossa musisoivat Kirsi Ruotsala, Marjaana Merikanto ja Tia Svanberg. MUSIIKKIA KESÄILLASSA 2019 Torstaisin klo 19 Vapaa pääsy, ohjelma 10 € 6.6. Rajamäen kirkko 18.7. Rajamäen kirkko Kohtaamisia Olli Varonen, sello Soivat kesäsävelet Lavrenchukin perhe 20.6. Nurmijärven kirkko 1.8. Nurmijärven kirkko Viehkeästi viuluilla Arja Yurtseven ja Maarit Ranta, viulu Satu Ranta, urut ja piano Kesän kaikuja Trio Valo Tia Svanberg, sopraano Marjaana Merikanto, piano Kirsi Ruotsala, viulu 4.7. Klaukkalan kirkko Kertomuksia melankoliasta ja rakkaudesta Santeri Rautiainen, kitara VAPAAEHTOISET DIAKONIASTA APUA JA TUKEA ELÄMÄÄSI SOITA JA VARAA AIKA, KUN 15.8. Klaukkalan kirkko Vielä on kesää jäljellä Perinteinen kanttorikonsertti – tarvitset keskusteluapua – ihmissuhdeasiat ovat solmussa – rahasi eivät riitä perustoimeen­ tuloon – koet olevasi yksin tai masentunut – päihteet hallitsevat liikaa elämääsi APUA? APUA! Lavrenchukin perhe. Kaipaatko juttukumppania, ulkoiluseuraa tai lisäkäsiä lasten­ hoitoon? Ota yhteyttä vapaaeh­ toistyön koordinaattoriin: Mari Hämäläinen 044 422 0524 DIAKONIATYÖNTEKIJÄT: Koko kunnan alue Rajamäki Sari Pulli 044 717 0796 Kirkonkylä Hanna Alava 040 760 2607 Tuula Moström 050 307 2982 Klaukkala Sofia Honkanen 050 367 9671 (tehtävä auki) 050 343 5093 Diakoninen perhetyö Tarja Kolari 050 430 8420 Johtava diakoni Tero Konttinen 040 829 3411 Kesädiakoni Johanna Tontti 050 560 9847 Parisuhdeteko vai parisuhdeasia Parisuhteen voi ajatella elävän tai parantuvan parisuhdeteoista, mutta kurjistuvan parisuhdeasioista. Parisuhdeteko voi olla miltei minkälainen tahansa; kahvin keittäminen puolisolle aamulla, koiran lenkittäminen puolison puolesta, pienen yllätyksen järjestäminen… Parisuhdeasiaksi puolestaan voi muodostua mikä tahansa edellisistä; kahvin keittämättä jättäminen, koiran ulkoiluttamatta jättäminen, pienen yllätyksen järjestämättä jättäminen... Tehdessäsi toisen puolesta jotain mukavaa tulet tehneeksi parisuhdeteon. Jos et tee jotain tiettyä asiaa, siitä usein muodostuu parisuhdeasia. Ikävä kyllä näyttää siltä että usein parisuhteissa syntyy paljon enemmän parisuhdeasioita ja siksi on tärkeää olla tarkkana minkä asioiden antaa sellaisiksi muodostua. Parisuhteet ovat mielenkiintoisia ihmissuhteita joissa yksittäiset asiat voivat saada mielettömän määrän erilaisia merkityksiä niin tästä hetkestä, menneisyydestä kuin tulevaisuudestakin. Eroa esimerkiksi työpaikan ihmissuhteisiin on valtavasti. Jos unohdat viedä työpaikan kahvihuoneeseen vuorollasi maitoa, se ehkä harmittaa muita hetken mutta asiasta ei todennäköisesti tule mittaria työpaikan henkisestä tilasta vaan kyseessä on unohtunut maito, jo- 12 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 31.5.2019 PISAROITA PARISUHTEESTA J-P Salonen ▼ vs. perheneuvoja ka unohtuu sillä hetkellä kun haet kioskilta maitopurkin. Parisuhteessa sama unohtunut maito voi nousta kuvaukseksi parisuhteen tilasta ja välittämisestä: ”noinko vähän minusta välität, eikö parisuhteemme todella merkitse sinulle mitään!” Täytyy toki korostaa ettei tämän kirjoituksen tarkoituksena ole antaa vastuuvapautta vaikkapa kotitöistä kenellekään, aika usein on hyvä että asioita myös tapahtuu. Jos et koskaan tyhjennä tiskikonetta vaikka puoliso kuinka usein pyytää tai olet sen luvannut tehdä saa asia toista toki harmittaa. En myöskään tarkoita ettei pienilläkin asioilla saa olla merkityksiä. Kuitenkin melko usein kyse on vain unohtuneesta maidosta ja kyllä se toinen siitä huolimatta sinusta tykkää. ◀

MENOVINKIT Jaana Rantala on aikuisopiskelija, joka vastikään valmistui teologian maisteriksi. Jaana Rantala puhuu ystävyydestä Hiidenkiviseuroissa Perinteiset Hiidenkiviseurat pidetään keskiviikkona 21. elokuuta alkaen klo 18 Klaukkalan kirkolla. Turkulainen Jaana Rantala alustaa aiheesta ”Ystävyys Siioninvirsissä”. Musiikkipuolta edustaa niin ikään turkulainen Varissuon Veisaajat, jota johtaa nurmijärveläinen Liisa Pirttilehto. Jaana Rantala toimii koulutussuunnittelijana Turun kristillisellä opistolla ja hän on vastikään valmistunut teologian maisteriksi. Ystävyys Siioninvirsissä oli hänen maisterin tutkintonsa gradun aihe. Aiemmalla työurallaan hän on palvellut mm. Turun seurakuntayhtymässä ja Lontoon merimieskirkossa. Rantalat on oikea körttiperhe, sillä Jaanan puoliso Tapani toimii tuon körttihenkisen opiston rehtorina ja hän aloitti viime vuonna valtakunnallisen Herättäjä-yhdistyksen puheenjohtajana. Jaana Rantala kertoo ystävyyden olevan herännäisyydessä keskeisen käsite, yksi sen historiallinen haarakin on kulkenut ystäväliikkeen nimellä. ”Ystävyys tukee meitä, että jaksaisimme vaeltaa. Se ei moralisoi. Ystävät puhuvat mieluummin meistä kuin minusta.” ”Jos yhteiskunnallisuutta hakee, ajattelen, että ystävyydellä on myös merkittävä rooli ihmisten kanssakäymisessä ja elämän kokemisessa merkitykselliseksi.” Varissuon Veisaajat on saanut nimensä yhdestä Turun kaupunginosasta. Kuoro on laulanut kaikissa Turun kirkoissa ja eri puolilla maata, mm. Herättäjäjuhlilla. ”Laulamme neliäänistä seuraveisuuta”, määrittelee Jaana kuoron tyylin. Hiidenkiviseurat on Herättäjä-yhdistyksen paikallisosaston ja seurakunnan jo useana vuonna elokuussa järjestämä tilaisuus, jonka ohjelmassa on jokin mielenkiintoinen ajankohtainen aihe, keskustelua ja musiikkia sekä päälle siioninvirsiseurat veisuineen ja puheineen. ◀ Markku Jalava Seuroihin on vapaa pääsy, kolehti kerätään Herättäjä-yhdistyksen lähetystyölle. Tarjolla on iltapalaa sekä kahvia/teetä. Kaikki ovat tervetulleita. Kesäkahviloissa kulttuuria ja kohtaamisia Kesäkuun myötä avautuvat jälleen tiekirkot ympä- ri maata kulkijoille taivaallisiksi taukopaikoiksi ja turisteille tutustuttavaksi. Myös Nurmijärvellä kirkot ovat avoinna ja niiden yhteydessä olevat kesäkahvilat samoin. Nurmijärvellä kirkko ja kirkonmäellä sijaitse- va Museokahvila ovat avoinna 2.6.–4.8. päivittäin klo 11–18 juhannusaattoa ja –päivää lukuun ottamatta. Aukioloaikoina kirkossa on opas ja Museokahvilassa nähtävillä Milla Jalavan ikoninäyttely Ikoni – ikkuna ikuisuuteen sekä Jussi Jalavan luontokuvia teemalla Luonto lähelläsi. Kahvilassa voi nauttia pientä suolaista ja makeaa syötävää sekä hörpätä virkistävät kahvit tai mehut. Korttimaksumahdollisuus, kahvilan tuotto menee tänä vuonna seurakunnan diakoniatyön hyväksi. Klaukkalan kirkkoon pääsee tutustumaan 10.6.–4.8. arkisin klo 10–14 ja viikonloppuisin klo 11–15. Juhannusviikonloppuna kirkko kuitenkin on kiinni. Kesäkahvila palvelee arkipäivien aukioloajan mukaan, hyvällä säällä kirkon sisäpihalla ja sateen sattuessa kirkon aulatiloissa. Nähtävillä on Nurmijärven Taideyhdistyksen kesänäyttely. Rajamäen kirkko on avoinna tilaisuuksien mu- kaan ja erikseen sovittaessa. KIRKONKYLÄ Messu Nurmijärven kirkossa kesäelokuussa joka su klo 11 (huomaathan myöhäisemmän kellonajan!) Ystävyyden Kammari os. Kuokkalantie 2 Kaikille avoin kohtaamispaikka kaikenikäisille Emännät ja isän­ nät tarjoilevat kahvia, vapaamuo­ toista keskustelua, ohjelmahetkiä, yhteislaulua ym. Esillä kuvia Kosti Kankaisesta. Kesäkuussa kammari avoinna ti 4.6. ja 11.6. klo 10–12, hartaus klo 10.30. Retki Sääksin saunailtaan ke 19.6. Lähtö Kammarilta klo 15, ilmoit­ tautuminen Kammarilla. Kesätauon jälkeen Kammari avoinna ti 20.8. ja 27.8. klo 10–12. Jos haluat kaverin, jonka kans­ sa mennä Kammarille, soita Mari Hämäläinen p 044 422 0524 Runopysäkki pe 31.5 klo 13. Lue­ taan runoja ja harjoitellaan lausu­ mista. Aune Tarvainen. Lähetyksen Käsitöiden myyntiä su 11.8. klo 11–15 Keski-Uudenmaan Viittomakieliset Retkipäivä la 24.8. Syksyn toiminta alkaa sauna- ja ulkoiluillalla ti 10.9. klo 18. Näkövammaiset Leiripäivä Sääksin leirikeskuksessa ti 20.8. klo 10.30 alkaen. Tarkemmat messutiedot viikoittain keskiviikon Nurmijärven Uutisten seurakunta­palstalla JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA ▶▶▶ TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvenseurakunta Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 31.5.2019 • 13

▶▶▶ JATKUU MENOVINKIT KLAUKKALA Kirkon tiloissa, Ylitilantie 6 Kansainvälinen kevätjuhla pe 31.5. klo 18–20. Teemana eri mai­ den kansallispuvut. Kesätreffit Kaikille avoin kesäolohuone ke 19.6., 17.7. ja 14.8. klo 13–14.30. Pii­ Messu joka pyhä klo 12 Päivärukoushetki ma–pe klo 12 pahda hetkeksi tai viivy pidem­ pään. Hartaushetki, yhdessäoloa ja keskustelua. Kahvi ja pulla 1 €. Mukana diakoni Sofia Honkanen. RAJAMÄKI Kirkossa (Patruunantie 7) Messu joka pyhä klo 18 (paitsi konfirmaatiosunnuntaisin 16.6., 21.7. 28.7. ja 4.8. klo 12) Artturi-salissa (Patruunantie 1) Rajamäen tiistai-kesäkahvila parittomien viikkojen ti klo 13–15 ajalla 4.6.–27.8. Kahviraha 1 €. Pai­ kalla diakonissa Sari Pulli sekä va­ paaehtoiset. Yhdessäoloa, yllätys­ ohjelmaa ja hartaus. Kohtaamispaikka ma 26.8. alkaen, klo 10–13 Reppuryhmä – keskustelua päih­ teistä ja niistä eroon pääsemises­ tä. Lisätiedot diakonissa Sari Pulli, 044 717 0796 Ekaluokkalaisille siunauksen sadetta koulutielle Ekaluokan aloittaminen on jännittävää koko perheelle ja etenkin ekaluokkalaiselle itselleen. Seurakunta haluaa olla mukana lasten uudessa elämänvaiheessa tarjoamalla sitä parasta turvaa, jonka varassa uuteen on hyvä lähteä: Taivaan Isän siunausta. Ekaluokkalaiset siunataan koulutielle juuri ennen lukuvuoden alkua jokaisessa kirkossamme. Valitse tilaisuuksista sinulle ja perheelle sopivin ja nappaa matkaan vaikka kummitkin! Kirkkohetki on juuri sopivan mittainen ja kaikenikäisille avoin. Tapaat kirkossa tuttuja kasvoja lapsi- ja perhetyöstä sekä papin ja kanttorin omasta kirkkopiiristä. Tervetuloa! su 4.8. klo 18 Rajamäen kirkko ti 6.8. klo 18 Klaukkalan kirkko ke 7.8. klo 18 Nurmijärven kirkko Kesäiset perhekahvilat » Klaukkalan kirkko » Röykän Toimela YLITILANTIE 6 MÄNNIKÖNAUKIONTIE 4 ti 4.6. ja 11.6. klo 9–12 » Kuuselan pihapiiri MALAKIAKSENTIE 5, NURMIJÄRVI ke 5.6. ja 12.6. klo 9–12 » Rajamäen Artturi-sali PATRUUNANTIE 1 to 6.6. ja 13.6. klo 9–12 Eläkeikäiset virkistymään! Eläkeikäisiä kutsutaan perinteiseen syyskesän virkistyspäivään Sääksin leirikeskukseen. Kirkonkylän ja Rajamäen alueella asuvien virkistyspäivä on ke 21.8. ja Klaukkalan ja Röykän alueen to 22.8. Päivien ohjelmaan sisältyy virkistävää yhdessäoloa, aamupala, viikkomessu, saunomismahdollisuus, tuolijumppaa, lounas ja päiväkahvit. Tämän kaiken saat 15 € hintaan, mikäli tulet paikalle yhteiskuljetuksella. Omaan kyytiin turvautuvat maksavat päivästään 10 €. Yhteiskyytien bussireitit näet Nurmijärven Uutisten ilmoituksesta viikolla 33. Välttämätön ilmoittautuminen ajalla 29.7.–12.8. diakoni Tuula Moströmille, 044 422 0535 tai tuula. mostrom@evl.fi. Tervetuloa mukaan nauttimaan loppukesästä! Tule mukaan, kun sinulle sopii! Leikitään, askarrellaan, lauletaan, kahvitellaan ja nautitaan yhdessä kesästä. LAPSET JA PERHEET Lapset ja perheet - Nurmijärven seurakunta | www.nurmijarvenseurakunta.fi ”Herra varjelee sinun askeleesi, sinun lähtösi ja tulosi, nyt ja aina.” Ps. 121 Iloa, onnea ja siunausta kaikille koulunsa lopettaneille, ammattiin valmistuneille ja ylioppilaille! PERTTULAN PERHE 14 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 31.5.2019

Kesän 2019 hitit 5.6. 11.9. juhannusaattona 22.6. su 30.6. klo 13–15 SÄÄKSIN saunaillat Sääksin leirikeskus | Sääksjärventie 144 SÄÄKSIN juhannus Sääksin leirikeskus | Sääksjärventie 144 JUMALANPALVELUS Taaborilla Taaborinvuori | Palojoki keskiviikkoisin klo 16–20 Lähetyskahvilasta pientä syötävää ja juotavaa. Lapset vanhempien vastuulla. Ohjelmaa klo 16–21: saunat, kanttiini, grillipaikat käytössä, ohjelmaa lapsille, Jouni Laineen monologi, lipunnosto, iltahartaus, yhteislaulua, kokko. Johannes Haapalainen, AnnaKaisa Tenhunen, Julia Hyyrynen, Nurmijärven kirkkokuoro, kansallispukuharrastajia, pelimannit, kalevalaiset, Nurmijärvi-seura, Nurmijärven yrittäjät. 25.7. KESÄISET ja 22.8. lauluillat ”Matkalauluja” to 25.7. klo 18 Nurmijärven seurakuntakeskus. Ritva Viitala-Aalto, piano, pastori Pirjo Kuula. ”Elämä on meri” to 22.8. klo 18 Nurmijärven siunauskappeli. Julia Hyyrynen, urut, pastori Seppo Ahonen sana, Liisa Pekkala psalmi. TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvenseurakunta Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 31.5.2019 • 15

Nurmijärven seurakunnan hautaus­ maiden hoidossa ympäristön hyvin­ vointi otetaan tarkasti huomioon. Ympäristödiplomin tavoitteet väliarvioinnissa K irkkohallitus myönsi Nurmijärven seurakunnalle Kirkon ympäristödiplomin kesäkuussa 2017. Diplomi on voimassa vuoteen 2021 saakka. Ympäristödiplomin myötä seurakunta sitoutuu globaaliin työhön luomakunnan hyväksi. Halu tehdä maailmasta parempi paikka näkyy jo ja tulee näkyvämmäksi aina käytännön teoista kasvatustyöhön. Ympäristödiplomihanke sai Nurmijärvellä alkunsa kirkkovaltuustossa tehdystä aloitteesta. Ympäristövaikutusten huomioon ottaminen on sen myötä muodostunut osaksi Nurmijärven seurakunnan jokapäiväisiä toimintoja ja siten hyviä käytäntöjä. Moniin kehityskohtiin puututtiin jo ympäristökatselmusta tehdessä. Luonnollisesti seurakunnan toimintaa kehitetään myös vastaamaan sellaisiin muutospaineisiin, jotka syntyvät lainsäädännön asettamista velvoitteista sekä seura- kunnan omista kehitystarpeista. Ympäristötavoitteet on myös sisällytetty vuosittain toimintasuunnitelmiin. Sitoutumalla ympäristöohjelmaan seurakunta pyrkii kehittämään ympäristöä huomioon ottavia toimintatapoja ja niiden toimivuutta käytännössä. Osa tavoitteista on hyvinkin konkreettisia ja osa hieman laajempia, mutta kaikki tavoitteet pyrkivät sekä työntekijöiden että koko seurakunnan asennemuutokseen. Työntekijöiden on tärkeää näyttää esimerkkiä nimenomaan teoilla, sillä sanat vievät ympäristöajattelun helposti moralismin puolelle. Tänä vuonna ympäristödiplomin ohjeistuksen mukaisesti tehdään sen väliraportti, jossa katsastetaan aiemmin tehtyjä tavoitteita ja niiden toteutumista sekä tarvittaessa päivitetään tavoitteita vastaamaan tämän hetken tilannetta. Väliraportti eri työalojen NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Julkaisija: Nurmijärven seurakunta Päätoimittaja: Piia Ahtee Toimituskunta: Markku Jalava, Tero ­Konttinen, Jouni Vasikainen, Johanna Mikkola, Helena Saulamo, Eeva Halonen, Mikko Peltokorpi, Eeva-Maria Kanerva, Tiina Kivirasi Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin, n. 16 900 kpl Ilmoitusmyynti: tiedottaja Piia Ahtee, 040 701 3592 Ulkoasu: Timo Saarinen / www.pelagus.fi Paino: Botnia Print Oy, Kokkola. ISSN 1457–795X Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy viikolla 35/2019 16 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 31.5.2019 Työntekijöiden on tärkeää näyttää esimerkkiä nimenomaan teoilla, sillä sanat vievät ympäristöajattelun helposti moralismin puolelle. osalta on eräs väline siihen, että ympäristödiplomille voidaan hakea viisivuotista jatkoa ensimmäisen jakson päättyessä, kertoo seurakunnan ympäristövastaava, puistopäällikkö Kari Kouhia. Hyviä esimerkkejä ympäristöasioi­ den kehityksestä Nurmijärven seurakunnassa on mm. uusien roska-astioi­ den käyttöönotto eri kiinteistöissä, joiden myötä jätteiden lajittelu entistä tarkemmin on ollut mahdollista. Sekajätteen määrä on vähentynyt oleellisesti lajittelun etenemisen myötä. Samoin tulostusta on voitu merkittävästi vähentää kirkkoneuvoston siirryttyä paperittomaan kokouskulttuuriin ja sähköisten viestintäkanavien noustua aiempaa isompaan rooliin. Hautausmailla tarjotaan hautojen hoitoon monivuotista perennahoitoa, joka on perinteistä kukkahoitoa ekologisempaa. ◀ NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Nurmijärven Seurakuntakeskus, Kirstaantie 5–7, 01900 Nurmijärvi nurmijarven.srk@evl.fi Käy kotisivuilla ja anna palautetta: www.nurmijarvenseurakunta.fi Työntekijöiden kännykkänumerot löytyvät nettisivuilta kohdasta yhteystiedot. Tiedottaja Piia Ahtee, 040 701 3592, piia.ahtee@evl.fi Seurakuntatoimisto: Nurmijärven seurakuntakeskus, Kirstaantie 5-7 avoinna ma-pe klo 9–12, puh. 09 8789 9670 ja hautatoimisto: 044 422 0503, Iltapäivisin ajanvarauksella nurmijarven.virasto@evl.fi Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikoittain paikallisessa lehdessä ja nettisivuilla www.nurmijarvenseurakunta.fi Piia Ahtee