1• 2019 KOTI&KAUPUNKI RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI • WWW.RIIHIMAKI.FI • JULKINEN TIEDOTE / RYHMÄJAKELU 6-7   3 TAVOITTEENA HOUKUTTELEVA KESKUSTA     4 MILTÄ NÄYTTÄÄ TULEVAISUUDEN RIIHIMÄKI?     8 UUSI RIKSU LUODAAN YHDESSÄ E VIS N RI IO U K N M O E IS R O Lundén Architecture Company MAHDOTTOMAN KIVA KAUPUNKI - NYT JA TULEVAISUUDESSA

Koti & Kaupunki 1 • 2019 Päätoimittaja Mia Miettinen, viestintä- ja markkinointipäällikkö Tuotanto TK mediatalo Oy www.tkmediatalo.fi Painopaikka Lehtisepät, Tuusula LÄHETÄ PALAUTETTA LEHDESTÄ: mia.miettinen@riihimäki.fi ASEMANSEUDUN TULEVAISUUTTA on pohdittu aktiivisesti kesästä lähtien. Onneksi meidän ei ole tarvinnut tehdä sitä yksin! Elokuussa järjestettyihin työpajoihin saimme mukaan hyvän porukan asukkaita ja paikallisia toimijoita. Myöhemmin avattuun verkkokyselyyn ajatuksistaan kertoi yli 700 kaupunkilaista. Visiotyö on tarjonnut mahdollisuuden keskustella laajalla joukolla Riihimäen keskeisten alueiden, asemanseudun ja keskustan, tulevaisuudesta. Juuri siitä visiotyössä on ollut ennen kaikkea kyse, yhteisen päämäärän muodostamisesta ja tulevaisuuden suuntaviivojen piirtämisestä. Nummela Julkaisija Riihimäen kaupunki Asemanseudun ja keskustan visio tehtiin yhdessä na nnii RIIHIMÄEN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI PÄÄKIRJOITUS Je KOTI&KAUPUNKI 2 Visiossa on tunnistettu, että kaupallinen keskusta liikahti aseman suuntaan kauppakeskus Atomin valmistuttua. Tätä kehitystä visio jatkaa ja ydinkeskusta on tulevaisuudessa aseman välittömässä läheisyydessä. Perinteisen keskustan rooli muuttuu asuntopainotteisemmaksi. Kivijaloissa on kuitenkin myös jatkossa pieniä liiketiloja elävöittämässä katukuvaa. Keskeiset alueet sidotaan yhteen bulevardimaisen keskuskehän avulla. Kehän sisällä liikutaan hitaammin jalankulkijan ehdoilla. Visio pitää kiinni Riihimäen kaupunkikuvan viehättävästä mittakaavasta. Se vahvistaa Riksun hienoja piirteitä ja panostaa kaupunkiympäristön laatuun. Uudisrakentamisen materiaalit ovat puuta ja tiiltä. Näillä ajatuksilla jatkamme asemanseudun ja keskustan suunnittelua jatkossakin – Riksu tehdään yhdessä! Anniina Korkeamäki Vt. kaavoituspäällikkö Hyvästä asenteesta voimaa Riihimäen kehitykseen ASEMANSEUDUN JA KESKUSTAN visiotyössä tehtävänämme oli hioa yhdessä asukkaiden, paikallisten toimijoiden ja ohjausryhmän kanssa Riihimäen mahdollisuuksista timantti. Loimme toimivan ja ihmislähtöisen kaupungin kehittämisperiaatteet ja suuntaviivat kestävään hyvinvointiin. Riihimäen potentiaali perustuu hyvien raideyhteyksien, kulttuurin ja virkistysalueiden monipuolisuuden, kaupungin tiiviyden sekä historiallisen rakentamisen ohella kaupungissa aistittavissa olevaan sopivaa asenteeseen. Riihimäen strategiset valinnat katsovat rohkeasti tulevaisuuteen: kiertotalous, robotiikka ja suunnitelma pienimmästä hiilijalanjäljestä ovat jo osa kaupunkia. Tunnistimme erottuvia yksityiskohtia ja niitä vahvistamalla loimme seuraavat kolme näkökulmaa kaupungin kehittämiseksi: 1. Lisää elämää! Rakentaminen painottuu uuden bulevardimaisen keskuskehän varrelle ja ydinkeskusta siirtyy asemanseudulle. Keskuskehän sisäpuolelle muodostetaan hitaan liikkumisen alue. 2. Mielenkiintoista kaupunkia! Eri alueet, kuten esimerkiksi Maantien pienta- loalue ja Hämeenkatu, kauppalamainen funkkistaloja sisältävä alue, kehittyvät eheämmiksi ja luovat väleilleen kiinnostavia kaupunkitiloja. 3. Saavutettava kaupunki! Luodaan kaupunkia kiertävä, viheralueet sekä kulttuuripalvelut yhdistävä vihreä kierros. Lisäksi panostetaan ekologisuuteen ja jatketaan ihmisen mittakaavaisen kaupungin rakentamista. Vanha kauppalakeskusta ja puutaloalueet näyttävät mallia rakentamiselle esimerkiksi Jokikylän ja veturitallien alueilla. Peltokylän ekososiaalisella asuinalueella asukkailla on enemmän päätösvaltaa ja vastuuta lähiympäristöstään. Visiota toteuttamalla Riihimäellä on edellytykset vastata niin maailmanlaajuisiin megatrendeihin kuin paikallisiin muutoksiin. Ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja pääradan varren kaupunkien välinen kilpailu haastavat eri tavoilla. Olosuhteisiin sopeutuminen vaatii asennetta ja sitä Riihimäellä on! Eero Lundén ja Petri Herrala Kirjoittajat ovat Lundén Architecture Companyn arkkitehtejä Olosuhteisiin sopeutuminen vaatii asennetta ja Riihimäellä sitä on.

Riihimäen kaupungin asukaslehti 3 Lundén Architecture Company t Vision mukainen Riihimäki näyttäisi tältä. 1. Atomi 2. Hämeenaukio 3. Hämeenkatu 4. Kauppakatu 5. Veturitallit 6. Asema 3 q Helminauhamaisen keskustabulevardin muodostava keskuskehä yhdistyy koko kaupunkia kiertävään kulttuurin, luonnon, virkistysalueiden ja koulutuksen reittiin. 4 2 5 Keskusurheilupuisto Huhtimo Peltosaaren liikuntapuisto Latupuisto Itsenäisyydenpuisto 6 Messupuisto Kampus Rautatienpuisto Työväentalomuseon puisto Bad Pelto- Segbergin saarenpuisto aukio Peltokylän puisto 1 Vahteriston luonnonsuojelualue Suuntana elävä ja houkutteleva keskusta Asemanseudun visio on tehty yhdessä riihimäkeläisten kanssa. Se määrittelee, kuinka asemanseutua kehitetään tulevaisuudessa. RIIHIMÄEN ASEMANSEUDUN VISIO on yhdessä kaupunkilaisten kanssa muodostettu suunta, johon aseman seutua kehitetään. Tarkoituksena on tehdä alueesta houkutteleva asukkaiden ja elinkeinoelämän kohtaamispaikka. Kehityssuunnitelmista voidaan nostaa esiin muutamia pääkohtia. Alue yhdistyy Jokikylään. Voimala toimii tapahtuma- ja kulttuurikeskuksena, jonka päällä on asuntoja. Rautatietori. Riihimäen aktiivinen ja vehreä ydin. Uudet rakennukset rajaavat aukiota. Puurakenteisten kerrostalojen alakerroksissa on liiketiloja. Rautatienpuisto ja Maantie. Hienovaraista lisärakentamista ja palveluita, kuten kahviloita ja kesäteatteri, jotka saavat ihmiset viihtymään alueella. Veturitallit. Viihde, tapahtuma- ja hotellikeskus. Houkuttelee ihmisiä palveluillaan, historiallaan ja puistomaisella ympäristöllään. Jokikylä. Asuinalue, jossa Jokikylän järvi toimii myös tulvasuoja-altaana. Uudet asuinkorttelit ovat osittain kokeellisia ja niiden ilmastovaikutukset ovat vähäisiä Atomi ja Voimala. Pienimittakaavaista lisärakentamista. Pysäköinti hybridikorttelissa, jossa pysäköintilaitoksen päällä on asuntoja. Peltosaari. Palvelukeskus, joka nivoo Peltosaaren yhteen aseman seudun ja muun keskusta-alueen kanssa. Keskuskehä. Hämeenkadun, veturitallien, Peltosaaren, aseman, Atomin, Rautatiepuis- ton ja Maantien muodostama helminauha, jota eheytetään ja täydennetään. Alueiden identiteettiä vahvistetaan. Kehän sisäpuolelle tulee hitaan liikkumisen alue, jossa jalankulkijan mittakaava on suunnittelun ja toteutuksen lähtökohta. Hämeenkatu. Bulevardimainen katu ja asuntovaltainen alue, jossa on kivijalkapalveluita, kuten kampaamoita ja kahviloita. Vihreä kierros. Luonnon, kulttuurin ja koulutuksen koko kaupunkia kiertävä reitti, joka yhdistää keskuskehän ulkopuolelle jääviä alueita. Kehämäistä reittiä selkeytetään. Sen varrella ovat muun muassa Latupuisto, Messupuisto, Itsenäisyydenpuisto, Vahteriston luonnonsuojelualue, Huhtimo ja Keskusurheilupuisto. Reittejä keskuskehältä vihreälle kierrokselle parannetaan. Marke Harkas Kehän sisäpuolelle tulee hitaan liikkumisen alue.

4 Koti & Kaupunki 1 • 2019 Lundén Architecture Company p Visiossa Rautatietorin viereiseen Voimalaan tulisi asuntoja, mutta rakennus toimisi samalla myös kulttuuri- ja tapahtumakeskuksena. Matkakeskus muuntuisi co-working -keskukseksi. Aito asemakaupunki on eloisa Visiossa Riihimäelle ei suunnitella tornitaloja. Niiden sijaan panostetaan erilaisiin asumisratkaisuihin lähellä rautatieasemaa. RIIHIMÄELLÄ ASUTAAN tiiviisti keskustan läheisyydessä, sillä suurin osa kaupungin asutuksesta keskittyy kolmen kilometrin säteelle keskustasta. Asemanseudun visiossa keskusta tiivistyy ja eheytyy edelleen. Samalla pieni mittakaava säilyy. – Visio todistaa, että aseman seudulle voidaan mahduttaa lisää 5 000 asukasta, Riihimäen kaupungin vt. yleiskaava-arkkitehti Niina Matkala sanoo. Visiossa halutaan palauttaa Riihimäelle sen entisaikojen asemakaupungin henkeä. Aidossa asemakaupungissa asemanseutu on vilkas solmukohta ja palvelut ovat lähellä ihmisiä. Oma järvi Jokikylään. Visio jatkaa kauppakeskus Atomin aloittamaa keskustan siirtymistä kohti rautatieasemaa. Hämeenkatua ja sen lähiympäristöä ei kuitenkaan unohdeta, sillä kaupungin ydinalueista tehdään erityisesti jalankulkijan mittakaavasta mukavaa kaupunkiympäristöä, jota ei vallata korkeilla tornitaloilla. Keskeisiä alueita, kuten Rauta- Asumisen houkuttelevuus lisääntyy. tienpuistoa ja osaa Keskuskadusta, kehitetään hitaalle liikkumiselle. Alueet suunnitellaan jalankulkijan tarpeisiin, mutta muutkin huomioidaan – Asumisen huokuttelevuus lisääntyy Riihimäellä, kun asunnot sijaitsevat hyvillä paikoilla ja ihmisille on tarjolla erilaisia asumisen mahdollisuuksia, Matkala kuvailee. Vision mukaan Peltokylään syntyy ekososiaalinen kylä, jossa rakentaminen voisi olla tavallista kokeilevampaa. Asukkailla olisi siis laajat vapaudet toteuttaa itselleen sopivia asumisratkaisuja. Peltokylän hallitsevia normeja olisivat muun muassa päästöttömyys ja luonnon kuormittamisen minimointi. Ympäristöystävällisyys korostuu myös monessa muussa vision linjaamissa periaatteissa. – Riihimäen strategiassa tavoitellaan pienintä hiilijalanjälkeä. Visio sopii monilta osin tähän strategian tavoitteeseen, Matkala kiteyttää. Peltokylän läheisyydessä on Jokikylä, jonne visiossa rakennetaan Riihimäen oma järvi. Erilaiset vesiaiheet ovat niitä asioita, jotka kertautuvat paikallisten asukkaiden toiveissa. Veteen liittyvät myös vision tarjoamat runsaat viherkatot, jotka sitovat sade- ja sulamisvesiä. – Jokikylän järven merkitys ei ole pelkästään virkistyskäytössä vaan se toimisi myös tulva- ja hulevesialtaana, koska alueella on merkittävä tulvariski. Myös Vantaanjoen virkistyskäyttöä lisättäisiin, Matkala kertoo. Rautatietori vehreämmäksi. Rautatietoria halutaan muokata entistä vehreämmäksi, mutta samalla se tarjoaa tilan uusille puukerrostaloille. Niiden yläkerroksissa olisi asuntoja ja alakerroksissa liiketaloja. Torista tulisi palveluiden täyttämä vihreä kaupunkiaukio, jonka ympärillä on koteja. Rautatietorin viereiseen Voimalaan on ideoitu lisärakentamista, kuten asuntoja, mutta rakennus olisi samalla myös kulttuuri- ja tapahtumakeskus. Matkakeskus puolestaan muuntuisi Etelä-Suomen co-working-keskukseksi ja se saisi samalla naapuriinsa asuntorakentamista.

Riihimäen kaupungin asukaslehti Jenniina Nummela Visiossa halutaan palauttaa Riihimäelle entisaikojen asemakaupungin henkeä. – Visiossa uudisrakennusten teemana on puu- ja tiilirakentaminen. Riihimäelle tyypillistä tiilirakentamista jatketaan. Lisäksi puurakentamisen rooli korostuu. Katsottaisiin siis aina, kumpi materiaali on sopiva, Matkala sanoo. Myös Maantien aseman puoleiseen päähän on suunnitteilla hienovaraista uudisrakentamista. Historiallinen ja kaunis alue halutaan avata pienimuotoisille palveluille, kuten kahviloille ja käsityöpajoille. Samalla Rautatienpuistosta on tarkoitus tehdä entistä vahvemmin kaupunkilaisten yhteinen tila. Sinne on ajateltu myös uutta sijaintia kesäteatterille. – Riihimäkeläisiltä nousi esiin sellainen ajatus, että Rautatiepuistossa ei ole oleskelu- tai vapaa-ajanviettomahdollisuuksia. Visiossa Rautatienpuistosta pyritään tekemään monipuolisempi ja kaikkien kaupunkilaisten alue, Matkala sanoo. Rautatietorin vastaparina toimii Peltosaaren palvelukeskus. Hyvien kulkuyhteyksien päässä oleva palvelukeskus olisi osa Riihimäen keskustaa eikä niin erillinen alue kuin nykyisin. Asemalaiturit voitaisiin kattaa läpinäkyvällä katteella, joka ei lojuisi laiskana suojaamassa junamatkustajia vaan tuottaisi aurinkoenergiaa. Atomin pysäköintialueille asuntoja. Kauppakeskus Atomin aluekin on muokattavissa uudentyyppiseksi asuinalueeksi. Sen nykyiset pysäköintikentät voisivat muuttua asuinkortteleiden rajaamiksi kaduiksi. Rakentaminen olisi pienimuotoista puukerrostalorakentamista ja osa siitä olisi hybridikortteleita, joissa asunnot olisivat pysäköintilaitoksen päällä. – Visiossa on muitakin Riihimäelle uudenlaisia pysäköintiratkaisuja, kuten vuoropysäköintipaikkoja ja robottipysäköintiä. Ajatuksena on, että suurista ja hallitsevista pysäköintikentistä luovutaan, Matkala kuvailee. Riihimäen vanha torille voitaisiin tehdä kaikenikäisiä asukkaita palveleva toimintapuisto ja Maantie nivoisi yhteen uudistetun Hämeenaukion ja asemanseudun. – Hämeenkatu painottuu asumiseen. Visiossa Hämeenkadulle rakennettaisiin uusia asuntoja esimerkiksi lisäämällä nykyisten rakennusten kerroksia. Vaikka visiossa on paljon lisärakentamista, Riihimäelle ei kuitenkaan suunnitella tornitaloja vaan rakentaminen on pienimittakaavaista, Matkala kertoo. Marke Harkas me m i a S " uden u s i l l o mahd enossa i asua h tössä." is ympär p Rainer Lund löysi kodin perheelleen Riihimäen Rautatienpuistosta. Alueesta on muodostunut heille tärkeä. Rautatienpuistossa asutaan historiallisessa miljöössä VIISI VUOTTA SITTEN Rainer Lund kiersi vaimonsa kanssa katsomassa taloja pitkin Uuttamaata. Helsingissä asuva perhe etsi vanhaa taloa, mutta sopivaa ei löytynyt aivan helposti. Lopulta perhe suuntasi Riihimäellä katsomaan mahdollista uutta kotiaan. – Sen tiesi heti, että tässä on meidän kotimme. Itseasiassa vaimoni oli jo sisustanut asunnon mielessään valmiiksi ja paikan päällä asiat vain varmistuivat, Lund kertoo hymyillen. Näin Lundin perhe muutti Riihimäen Rautatienpuistoon kaupunginmuseon naapurustoon. – Saimme mahdollisuuden asua hienossa vanhassa ympäristössä, jonka ytimenä on kaupunginmuseo. Asumme alueella, jonka muut näkevät keitaana ja Riihimäen Ullanlinnana. Kaupunginmuseo on kaupunkilaisten olohuone, joka saa ihmiset liikkeelle. Hän toimii Rautatienpuiston asukasyhdistyksen puheenjohtajana. Perhe lähti asukasyhdistyksen toimintaan mukaan pian muuttonsa jälkeen. – Meillä on lämmin ja avoin yhdistysporukka ja aktiivinen yhdistystoiminta lisää perheemme viihtymistä Riihimäellä, Lund kertoo. Rautatienpuisto on asukkailleen rakas ympäristö. Siksi Lund haluaa varjella sitä. Hän puhuu myös puiston historiallisista arvoista, esimerkiksi museoviraston suojelemista rakennuksista. – Alueelle ei pitäisi tuottaa sellaisia palveluja, jotka rasittavat puistoa itsessään tai aiheuttavat suuria muutoksia sen luonteeseen, hän sanoo. Asemanseudun vision mukaiset pienimuotoiset palvelut voisivat olla alueelle sopivampia. Kesäteatterin suhteen Lund on varovaisempi. – En tyrmää suoraan pienimuotoisia palveluja. Miksi niitä ei voisi olla? Kesäteatterin sijoittamisessa alueelle arveluttavat ihmisvirrat ja mahdolliset pysäköintiongelmat. Ainakaan tällä hetkellä pysäköintitilaa ei ole kovinkaan paljon ja jo nyt käy välillä niin, että ihmiset pysäköivät paikkoihin, joihin ei kuuluisi pysäköidä. Hän näkee aseman seudun kehittämisen haasteena kaupungille. Nykyistä vilkkaampi toiminta seudulle olisi kuitenkin tervetullutta ja sekin olisi tärkeää, että nykyiset tyhjät tilat täyttyisivät. – Mielelläni näkisin veturitallit yhteisöllisessä ja kaupallisessa käytössä. Olisi muutenkin hienoa, jos alueelle saataisiin yrittäjiä. Mutta mistä löytyy riittävästi vetovoimatekijöitä? Riihimäen päättäjät ovat ison haasteen edessä, Lund miettii. Marke Harkas 5

6 Koti & Kaupunki 1 • 2019 Jenniina Nummela Riihimäki on mahdottoman kiva kaupunki Asemanseudun visio tehtiin yhdessä kaupunkilaisten kanssa. Kaikki kuntalaisilta ja muilta yhteistyötahoilta saadut näkemykset ovat tärkeitä ja niitä käytetään myös jatkossa. – KUTKUTTAVAA! On niin monta palikkaa, jotka odottavat sitä, miten ne pelataan. On matkakeskus, veturitallit, voimala ja pikkupaikkana tämäkin tässä, Vihreän talon isäntä Olli Soini kuvailee tuntojaan asemanseudun kehittämisestä. Riihimäen asemanseudun visio on riihimäkeläisten yhteinen näkemys siitä, mihin suuntaan asemanseutua ja keskustaa kehitetään. Siksi kaupunkilaiset myös osallistuivat vision tekemiseen. Soini osallistui Vihreällä talolla järjestettyihin visiotyöpajoihin samalla, kun isännöi työpajoja. – Tämä on riihimäkeläisten kaupunki. On hyvin pitkälle meistä kiinni, minkälainen tämä kaupunki on. Meidän pitäisi pystyä löytämään sellainen tapa, että koemme tämän kaupungin meidän kaupungiksemme, Soini pohtii. Soini kaipaa aseman seudun kehittämiseen rohkeutta ja omaperäisyyttä sekä historiallisen hengen säilyttämistä. – Tämä seutu on täynnä potentiaalia, joka vain odottaa sitä, että se käytetään. Tehdään rohkeasti ja omalla tavalla, sillä kaikki on mahdollista. Tehdään niin magee aseman seutu, ettei muualla ole! Aseman naapurissa seisovan Vihreän talon isäntänä Soini katselee aseman seutua aitiopaikalta, sillä hän on isännöinyt taloa vuodesta 2011. Vihreä kulttuuritalo nököttää paikallaan aseman ja veturitallien välissä. Ainakin vielä. – Vihreän talon suhteen minulla ei ole suuria odotuksia. Oma sydämeni sykkii kulttuuritoiminnalle, joten olisihan se hienoa, jos esimerkiksi veturitalleilla olisi kaikille avointa kulttuuritoimintaa. Toivon, että voimala ja veturitallit saadaan kaupunkilaisten käyttöön. Triplataan ihmisläheisyys. Soinin mielestä Riihimäellä on jo nyt useita vetovoimatekijöitä, kuten lyhyet välimatkat, tapahtumavilkkaus ja edulliset kiinteistöhinnat. – Riihimäki on mahdottoman kiva ihmisenkokoinen kaupunki. Täällä on kylliksi ihmisläheisyyttä, mutta sen minä haluaisin vielä tuplata tai triplata. Soini pohtii ilmapiirin vaikutusta tulevaisuuteen ja korostaa, että kaupunkilaiset luovat itse oman kaupunkinsa sekä pystyvät vaikuttamaan päätöksentekoon. – Oikea asenne on tärkeää, sillä kaikesta valittaminen on huono tie. Välillä ihmettelen, kuinka niin pienistä asioista voidaan saada niin paljon porua aikaiseksi. On hyvin pitkälle meistä kiinni, minkälainen tämä kaupunki on. Asemanseudun visiotyön aikana järjestettiin neljä työpajaa, joista yksi oli kaupunkilaisille. Lisäksi pajoja järjestettiin yritysten ja oppilaitosten edustajille, kiinteistönomistajille, visiotyön ohjausryhmälle, viranhaltijoille ja kuntapäättäjille. Työpajojen jälkeen Riihimäen nettisivuille avattiin karttapohjainen kysely, jossa kysyttiin näkemyksiä aseman seudun ja keskustan keskeisimmistä alueista. – Oli monia ihmisiä, jotka olisivat halunneet työpajoihin, mutta eivät syystä tai toisesta päässeet paikalle. Siksi halusimme avata verkkopohjaisen kyselyn, vt. yleiskaava-arkkitehti Niina Matkala kertoo. Verkkokyselyyn saatiin yli 700 vastausta ja kyselykarttoihin lähes 4000 paikkamerkintää. Sekä työpajojen että verkkokyselyn tulokset on talletettu ja niitä hyödynnetään visiotyön lisäksi aseman seudun alkavassa yleissuunnittelussa. – Olemme iloisia, että verkkokyselyyn saatiin niin paljon vastauksia. Kaikki näkemykset ovat erittäin tarpeellisia ja niitä tullaan hyödyntämään myös jatkossa, Matkala kertoo. Visio vastaa toiveisiin. Asemanseudun vision tehneen arkkitehtitoimisto Lundén Architecture Company:n arkkitehti Petri Herrala linjaa, että yhteistyö riihimäkeläisten kanssa oli hyvää. – Asukkailta ja toimijoilta tuli oikein hyviä ehdotuksia. Yllättävää ja hyvää oli sellainen ajattelutapa, jonka mukaan Riihimäestä ei tehdä samanlaista radanvarren asumiskeskittymää kuin alueen muut keskukset ovat. Riihimäellä yritetään löytää oma näkökulma kilpailuun asukkaista. Työpajoissa arkkitehtitoimiston edustajat esittelivät visiosta alustavia luonnoksia osallistujille. Luonnosten ydinajatukset perustuivat visiotyön ohjausryhmän ohjeistuksiin ja Riihimäen kaupungin tekemiin selvityksiin. – Lopullinen visio perustuu samoille ajatuksille. Työpajoissa esitetyille luonnoksille ei tullut yhtäkään täystyrmäystä, Herrala kertoo. Riihimäkeläiset toivoivat asemanseudulle muun muassa radan itä- ja länsipuolen selkeää yhdistämistä, keskustan tiivistämistä, pyöräteiden kunnostamista, liiketiloja aseman seudulla ja kokeilevaa sekä ekologista asumista. Esimerkiksi näihin toiveisiin visiossa vastataan. Marke Harkas u Vihreän talon isäntä Olli Soini haluaa, että asemanseutua kehitetään rohkeasti ja omaperäisesti.

Riihimäen kaupungin asukaslehti 7 Asemanseudun visio avaa uusia mahdollisuuksia ASEMANSEUDUN VISIO muodostaa tärkeän tulevaisuuden tavoitekuvan Riihimäen kaupungille. Asemanseudun kehittäminen on tämän vaalikauden kaupungin strategian tärkein kärkihanke. Nyt valmistunut visio osoittaa, että Riihimäen aseman seudulle ja keskusta-alueelle on mahdollista luoda modernia uutta asuntokantaa yli 5 000 asukkaalle ilman, että tieltä puretaan Riihimäen historiaan kytkeytyviä vanhoja rakennuksia. Uusi asuntokanta ei tarkoita betonielementtikerrostaloja, vaan modernia tulevaisuuden rakentamista, jossa asemanseudun välittömässä läheisyydessä sijaitsee pientaloasumista ja liikennejärjestelmä tukee tulevaisuuden liikkumista, kevyttä liikennettä, sähköautoja ja kiertotalouden periaatteiden edistymistä. Riksun visio keskustasta on hyvin ympäristöpainotteinen ja vihreä. Visiossa on huomioitu kestävän kehityksen ja tiivistyvän aluerakenteen mukanaan tuomat mahdollisuudet. Ne ovat Riihimäen kaupungin tärkein menestystekijä. Riihimäki on tulevaisuudessa robotiikkaan ja teatteri-ilmaisuun erikoistuva kaupunki, jolla on vahva kansainvälistyvä kampus. Saman kokoluokan kaupunkeihin nähden meillä on lisäksi merkittävää kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan osaamista. Nämä yhdessä tekevät Riihimäestä oikean kaupungin. Siksi myös visiotyön ja kaupungin strategian yksi keskeinen tehtävä on varmistaa kaupunkimainen elinvoimainen kasvukehitys, ja välttää ajautuminen monien muiden radanvarsipaikkakuntien tapaan värittömäksi nukkumalähiöksi. Nyt valmistunut visiotyö jatkuu kevään ja syksyn aikana kokonaissuunnitelmatyönä, ja maapolitiikan toteuttamisohjelman toimeenpanolla maata hankkien ja alueiden kehittämisestä maanomistajien kanssa neuvotellen. Kokonaissuunnitelman valmistumisen jälkeen käynnistyy useita asemakaavahankkeita. Seuraavassa vaiheessa päivitetään myös yleiskaava. Varmistamalla modernin tulevaisuuden kehityskuvan, pystymme myös toimeenpanemaan asioita tehokkaasti ja varmistamaan monipuolisen tonttitarjonnan riittävyyden. Haluan kutsua sinut aktiivisesti mukaan vaikuttamaan kotikaupunkimme Riihimäen kehittämiseen! Varmistetaan yhdessä, että Riihimäki näkyy ja kuuluu metropolialueen aktiivisena ja kehittyvä kaupunkina, jolla on vahva tulevaisuuden visio. Sami Sulkko Kaupunginjohtaja Jenniina Tulevaisuudessa olemme robotiikkaan ja teatteriilmaisuun erikoistunut kaupunki. la Numme

8 Koti & Kaupunki 1 • 2019 Lundén Architecture Company "Visio periaa n voidaa tteita n tote u jo nyt. ttaa " p Asemanseudun visiossa rautatieaseman aukiosta syntyy viihtyisä kaupunkiaukio, jossa on tilaa niin palveluille kuin asunnoillekin. Visio tarkentuu suunnitelmaksi, riksulaisten apu tarpeen Kaupunkilaiset halutaan mukaan myös yleissuunnitelman tekemiseen. Suunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden lopulla. ASEMANSEUDUN JA KESKUSTAN kehittäminen ovat Riihimäki 2030 -strategian kärkihankkeita. Tavoitteena on tehdä aseman seudusta kiinnostava yrittämisen ja asumisen kohde sekä lisätä kaupungin toimivuutta ja palvelujen saatavuutta. Asemanseudun visio on osa tätä kehitystyötä. Se määrittelee suunnan sekä periaatteet asemanseudun yleissuunnitelmalle. Yleissuunnitelman tekeminen aloitetaan keväällä ja se valmistuu kuluvan vuoden loppuun mennessä. – Yleissuunnitelma on tarkempi kuin visio ja se toimii asemakaavoituksen pohjana. Yleissuunnitelman avulla pystytään menemään toteutussuunnitelmiin, kuten asemakaavoitukseen tai katusuunnitelmiin, eli visiosta lähemmäs konkretiaa. Yleissuunnitelmassa tarkennetaan esimerkiksi rakennusten korkeuksia ja rakentamisen määrää, vt. yleiskaava-arkkitehti Niina Matkala sanoo. – Vision periaatteita voidaan toteuttaa jo nyt pienemmissä asioissa, kuten aseman- Yleissuunnitelma vie visiota kohti konkretiaa. seudun opasteissa, ympäristötaiteessa tai rakentamisessa, joka ei edellytä asemakaavan muutosta. Kaikkien asemanseudulla tehtävien muutosten tulisi noudattaa vision määrittelemää suuntaa, Matkala selventää. Yleissuunnitelma varmistaa laadun. Asemanseudun yleissuunnitelmaa ei tehdä yhtä laajalle alueelle kuin visio tehtiin. Suunnitelma kuitenkin linjaa esimerkiksi sitä, minkälaisia kaavamuutoksia asemanseudulla tulevaisuudessa tarvitaan. Se ottaa visiota tarkemmin kantaa myös keskuskehän luonteeseen. Keskuskehä on Hämeenkadun, veturitallien, Peltosaaren, aseman, Atomin, Rautatienpuiston ja Maantien muodostama nauhamainen alue. Yleissuunnitelmassa on tarkoitus tarkastella myös visiossa radan itäpuolelle ideoitua Peltosaaren palvelukeskuksen aluetta. Lisäksi yleissuunnitelma ohjaa esimerkiksi kaupunkitekniikan vastuualueen, kuten katu- ja puistoosaston, töiden suunnittelua ja toteutusta. – Yleissuunnitelma varmistaa muutosten laatutasoa ja sitä, että kaupunkitila on viihtyisä ja ihmisen mittakaavalle sopiva, Matkala sanoo. Yleissuunnitelma tehdään yhteistyössä riihimäkeläisten kanssa. Visiotyön aikana kerätty asukas- ja sidosryhmäaineisto annetaan yleissuunnitelman tekijöiden käyttöön. Lisäksi kaupunkilaiset otetaan mukaan yleissuunnitelman tekemiseen myös muilla keinoin. – Kaikkia jo saatuja ajatuksia hyödynnetään yleissuunnitelman tekemisessä. Järjestämme myös yleissuunnitelmaan liittyen erilaisia tilaisuuksia tai kyselyjä. Asemanseudun visio on jaettu kolmeen jaksoon: ensimmäinen vaihe vuosiin 2020– 2028 ja toinen vuosiin 2029–2037, kolmas vaihe koskee vuosia 2038–2045. Ajallinen vaiheistus tarkentuu yleissuunnitelmassa. Yleissuunnitelman tekeminen aloitetaan kevättalvella valitsemalla sen tekijä kilpailutuksella. Varsinainen yleissuunnitelmatyö alkaa keväällä. Marke Harkas