Hehkuva Editgaala Kulttuuritalolla Volvo Car Finlandin brändi nojaa printin visuaalisuuteen Vuoden 2017 Editvoittajat esittelyssä Futuristi Perttu Pölönen & aikakausmediat 2020: monikanavaisuutta ja rentouttavia lukuhetkiä

Paitsi sisällöt, niin myös tapa lukea ja lukualustat muuttuvat. Se tiedetään, että tulevaisuudessa näille on vielä enemmän vaihtoehtoja kuin nyt. Ajassa mukana ja tulevaisuuteen luotsaten JULKAISIJA Aikakausmedia www.aikakausmedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Heli Häivälä, Aikakausmedia TOIMITUS Otavamedia Oy Oma, Verna Julkunen KANNEN KUVA Anton Reenpää REPRO Aste Helsinki | Justis Vivolin PAINO Punamusta ISSN 2323-4075 iltä näyttää tämän päivän aikausmedioiden maailma niille, jotka vuonna 2030 tutkivat tämän ja viime vuoden aikkareita. Voi olla, että heillä sama huvittunut ilme kuin meillä, jotka lomalla selaamme kesämökillä säilytettyjen 1930-luvun lehtien sisältöjä ja ulkoasuja. Aikakausmediat ovat aina olleet loistavia ajankuvan lähteitä esimerkiksi kirjailijoille, jotka haluavat antaa oikean kuva jonkun tietyn kauden elämäntyylistä, tavoista, pinnalla olevista keskustelunaiheista ja trendeistä pieniä arjen yksityiskohtia myöten. Ja mainostavat yritykset poimivat luonnollisesti kulloisetkin ajan virtaukset mainoksiinsa. Aikakausmediat elävät ajassa, tuovat uusia näkökulmia ja itse asiassa oikeastaan jo ennakoivat niitä aiheita, jotka ovat lukijoilleen arjessa ja työssä tärkeitä. Paitsi sisällöt, niin myös tapa lukea ja lukualustat muuttuvat. Se tiedetään, että tulevaisuudessa näille on vielä enemmän vaihtoehtoja kuin nyt. Monikanavaisuus antaa mahdollisuuden räätälöidä sisältöä erilaisiin tilanteisiin ja löytää uusia lukijoita. Yksi monista keskeisistä kanavista on edelleen painettu lehti, joka on osoittanut vahvuutensa palvellessaan erinomaisesti lukijoidensa tarpeita. Nyt palkitut Editkilpailun voittajat ovat onnistuneesti menneet sisään tämän hetken ilmiöihin ja tuoneet myös kohderyhmillensä jotain uutta; keskustelua synnyttäviä aiheita sekä huikeita kuvia Onnittelemme! HELI HÄIVÄLÄ AJANKUVA 3

Rivitaloasujat Muuttajat Lapsiperheet Moottorikelkkailijat Verkko-ostajat Rakentajat Suoramainos muistetaan pitkään Käsin kosketeltava mainos jää mieleen. Neurologisessa tutkimuksessa mitattu vaikuttavuus pitkäaikaiseen muistamiseen, tunnetason kokemukseen ja henkilökohtaisen merkityksellisyyteen on printtisuoralla selkeästi korkeampaa kuin sähköpostisuoralla tai televisiomainonnalla. Monimediakampanjassa suoran huomioarvo on 49 % ja tv-mainonnan 22 %. Suoramainonnan parissa vietetään aikaa ja se saa ostamaan. Liitä suora mediamixiisi. * Royal Mail MarketReach: The private Life of Mail (2015) Näin toteutat onnistuneen suoran: posti.fi/markkinointi

Vuoden yleisölehden, Taito-lehden Elina Ahonen ja Sonja Karlsson vauhdissa. 06 Aikakausmedian juhlaa pronssinhehkuisessa gaalassa. 14 Digi vai printti? Aikakausmedia vuonna 2020 on molempia. 20 Perinteikäs autojätti Volvo luottaa printtimedian visuaalisuuteen 24 Edit 2017 tuomaristo 25 Vuoden parhaat työt: Kunniamaininnan Vuoden henkilökuva -sarjassa saanut Lapsimuotokuva, jonka on kuvannut Sami Parkkinen, Lapsen Maailma. esittelyssä Edit 2017 voittajat AJANKUVA 5

TEKSTI Verna Julkunen | KUVAT Jukka Alasaari ja Mirkku Merimaa Pronssinhohtoinen gaala kulttuuritalolla Aikakausmedian Editgaalaa vietettiin 15.3.2018 Kulttuuritalolla. Alvar Aallon suunnittelema, 60-vuotisjuhlavuottaan viettävä Kultsa tarjosi upeat puitteet gaalalle, jossa palkittiin aikakausmedioiden parhaimmisto. Kulttuuritalon salissa jännitys nousi ennen Editkilpailun tuloksia. Apteekkari-lehden Laura Vanhapelto ja Inkeri Halonen. 6 AJANKUVA

Kotitalo-lehden iloiset juhlijat (vasemmalta) Markku Winberg, Pekka Harjunkoski, Ida Levänen, Anna Malk ja Henrik Tuhkanen. Pekka Kouhia ja Mari Mattsson ovat Editgaalojen vahvoja taustahahmoja. Lastensuojelun Keskusliiton Lapsen Maailma -lehden tekijät Anu Jämsén, Tuuli Valo, Hanna Heinonen ja Seija Huhtala kehystivät Sami Parkkisen, joka sai kunniakirjan Vuoden henkilökuva -sarjassa. Kaisa Ala-Laurila A-lehdistä ja UPM:n Eeva-Liisa Heinaro ovat iloisina viettämässä iltaa aikakauslehdille omistetun juhlan merkeissä. – Fiilis on oikein positiivinen, kuten koko aikakausmedia-alan vire tällä hetkellä, pitkästä aikaa, Heinaro kuvailee tunnelmia. Heinaro oli aiemmin päivällä mukana FIPP:in seminaarissa, jossa pohdittiin, miltä ala näyttää vuonna 2020. AJANKUVA 7

Kollegoiden kanssa on hienoa juhlia onnistumisia. Sanna Lehto ja Hanna Kahranaho Trendistä. Gaalan kuvauspisteen tehokas ryhmä: Niina Stolt, Maria Miklas, Mirkku Merimaa (keskellä), Elina Järvelä ja Maija Hakuli. Mediakasvatusseura Metkan Maija Puska ja Meri Seistola juhlatunnelmissa. Aleksi Poutanen sai kunniamaininnan reportaasikuvillaan Imageen. Red & Blue:n Petteri Laamo, Milla Poutanen ja Reeta Laamo tietävät Editin ilmeen synnyn. 8 AJANKUVA

Elävä legenda ja kansallisaarre Aira Samulin on ollut julkisuuden valokeilassa ja haastateltavana vuosikymmeniä. Hänellä, jos kenellä on perspektiiviä aikakausmedioihin. Haastateltavana oleminen on hankalaa, jos toimittajan kanssa ei löydy yhteistä aaltopituutta. – Täytyy kyllä sanoa, että toimittajien ammattikunnassa on tapahtunut selvä muutos parempaan suuntaan. Nykyään on paljon fiksuja toimittajia ja kuvaajia, hän kehuu. Airan mukana menossa Jesper Vuori, Janne Flinkkilä, Tero Salonen ja Aapo Huhta. AJANKUVA 9

Skool aikakausmedioille. Pulloissa kuplii Bernard-Massard Cuvee de L’Ecusson Brut. Illan sähäkkä päätähti Jannika B. lavalla. Marianne Ahonen Postista kertoo nauttivansa Editgaalan tunnelmasta. – Tämä on todella hieno tapahtuma joka vuosi. Juhlan musiikkitarjonnan avasivat Ike Ikegwuonun letkeät r’n’b-rytmit. 10 AJANKUVA Otavamedian Pekka Holmström ja sävy sävyyn pukeutuneet toimittajat Katri Keihäri ja Jenni Juurinen.

Buffetpöydän kruunasi Kulttuuritalon oma vadelma-lime -leivos. Taru Castrén, Outi Väisänen, Anna Huovinen, Kaisa Jouhki ja Sanna Tyry (oikealla) sekä kunniamaininta jutusta ’Ooh, mikä kakku’ Vuoden lifestyle-juttu -sarjassa Tanssijat Katri Mäkinen ja Sebastian Wennström aloittivat illan ohjelmaosuuden. Eeva-Helena Laurinsalo ja Erja Salovaara, molemmat Kotilieden tuottajia. Lumene on voittanut Vuoden mainostaja 2016 -tittelin. Lumenelta gaalassa olivat Ninnu Laine, Katri Sipponen ja Anne Tuomikoski, joka oli mukana tuomaristossa valitsemassa viimeisintä voittajaa. AJANKUVA 11

Kantar TNS:n upeat ladyt Marja Honkaniemi, Annika Fock ja Marjo Seppä. Illan juonsi Simo Routarinne. 12 AJANKUVA Sofia Sandvik, Kari Antila ja Arto Liinpää arvostavat tuttujen tapaamista ja verkostoitumista Editgaalassa.

Maria Eerola ja Riitta Säteri hallisivat poseerauksen. Mainostajien Liiton Riikka-Maria Lemminki ja Otavamedian Risto Laine kaverikuvassa. Aikakauslehtikustantajien maailmanjärjestö FIPP:n terveiset toivat James Hewes ja John Schlaefli. Lotta Stålhane Otavamedialta hehkui pronssinvärisessä mekossaan. Stålhane toivoi illalta erityisesti palkintoja kollegoilleen Etiketti-lehden tekijätiimissä. AJANKUVA 13

14 AJANKUVA

Tulevaisuus kuuluu aidolle monikanavaisuudelle Aikakauslehtipaperin kulutus on Yhdysvalloissa kasvussa ja Facebookin tulevaisuus näyttää epävarmalta. Onko median tulevaisuus sittenkään pelkästään digitaalinen? TEKSTI Verna Julkunen | KUVAT Anton Reenpää AJANKUVA 15

anha linkki talouskasvun ja printtimedian välillä on edelleen ehjä: kun talous on kasvussa, kasvaa myös printtimedia. Aikakauslehtikustantajien maailmanjärjestö FIPP:n toimitusjohtaja James Hewes arvioi maaliskuussa Helsingissä FIPP Insider -seminaarissa, että kustantajat ovat optimistisempia kuin kaksi vuotta sitten. Media-ala elää digitaalisen ajan ensimmäisen vaiheen päättymistä. Digitaalinen media aikuistuu, ja tulevaisuus kuuluu aidolle monikanavaisuudelle, Hewes ennustaa. Kustantajat eivät enää pyri omistamaan julkaisualustoja, vaan panostavat brändiin ja sisältöön. Myös laadukkaasta digitaalisesta sisällöstä ollaan valmiita maksamaan. Samassa seminaarissa puhunut sisältöjohtaja Peter Houston, Flipping Media, kertoi brittitutkimuksista, joissa näkyi luottamuksen perinteiseen mediaan kasvaneen ja toisaalta sosiaaliseen mediaan heikentyneen. LUKIJAT HAKEVAT ELÄMYKSIÄ Media-alan eräs trendi on siirtymä digitaalisesta fyysiseen, kosketeltavissa olevaan. Kosketeltavuuteen liittyy automaattisesti intiimiys ja luottamus, ja kosketuksen kautta ihminen myös oppii helpommin. Tämä on huomattu muun muassa lentäjien ja kirurgien koulutuksessa. Vuonna 2015 valtavan suosion saivat aikuisten värityskirjat ja sen jälkeen tuli lastenkirjabuumi. Nyt alle 25-vuotiaat ostavat esimerkiksi vinyylilevyjä ja postikortteja, kaikki fyysisiä, kosketeltavissa olevia asioita. FIPP Insider -seminaarissa puhunut John Brown Median johtaja Rebekah Billingsley totesi, että nykyisessä valeuutisten ja tiedonkalastelun maailmassa printti on käsinkosketeltava ja luotettava media. Kosketuksen kautta syntyvät myös tunnesiteet printtimediaan. Lukijoiden vahva tunneside printtimediaan tuli ilmi myös tuoreessa Aikakausmedian tuottamassa Aikakauslehtihetki-tutkimuksessa. EDITOIDULLA, MUTTA MODEROIMATTOMALLA JOURNALISMILLA ON ARVOA Printtimedian arvostuksesta puhuu myös Perttu Pölönen, muusikko, keksijä, tulevaisuudentutkija, suosittu puhuja sekä Millennial Board -verkoston jäsen. Verkostossa törmäytetään yritysjohtajia millenniaalien kanssa uudenlaisten ideoiden synnyttämiseksi. 16 AJANKUVA Kosketuksen kautta syntyvät myös tunnesiteet printtimedioihin. – Samaan aikaan kun ihmisten ei enää tarvitsisi poistua omasta kuplastaan kuluttamasta juuri itseä kiinnostavia sisältöjä, on editoidulla, mutta moderoimattomalla journalismilla millenniaaleille erityistä arvoa: Tarjotaan kaikille samaa, ei algoritmin juuri minulle personoimaa sisältöä, Pölönen sanoo. SINUN TIETOSI OVAT KAUPAN Ihmiset eivät ole arvostaneet omia tietojaan. Tämä on todennäköisesti muuttumassa Facebookiin ja Cambridge Analyticaan liittyvän tiedonkeruuskandaalin myötä. – Jos käyt ilmaisella nettisivulla, jossa ei myydä mitään, sinä ja sinun tietosi on se tuote, jota siellä myydään. Kaikkien tulisi tiedostaa tämä. Suomessa viranomaiset valvovat esimerkiksi elintarvikkeiden tai lääkkeiden turvallisuutta, mutta ei ole olemassa komiteaa, joka valvoisi algoritmeja, Pölönen muistuttaa. LUKEMINEN ON LUKSUSTA Podcastien kuuntelu ja videoiden katselu ovat Pölösen mukaan tällä hetkellä suosituimmat mediankäytön muodot nuorien keskuudessa. Erityisesti kuunteleminen on suosittua, sillä ihmiset eivät halua liikkua puhelimen näyttö nenän edessä, Pölönen kertoo. Entä riittääkö millenniaalien mielenkiinto lukemiseen? Lukeminen on yhteiskunnassamme ollut arvo sinänsä, tapa hankkia tietoa ja jäsentää maailmaa. Näin ei välttämättä ole enää tulevaisuudessa. Isompaa muutosta trendiin ei hänen mukaansa ole näköpiirissä. Kun yhteiskunta muuttuu, arvostukset ja kontekstit muuttuvat. Tulevaisuudessa tieto siirtyy suoraan bottien kautta, joten lukemista ei tarvita enää

AJANKUVA 17

tiedon välittämiseen. Lukemisesta voi tulla enemminkin periaate kuin väline tiedonhankintaan, Pölönen miettii. Aikakauslehtihetki-tutkimuksen mukaan nuorena rakennettu kiinnostus lukemiseen on avainroolissa myöhemmälle säännölliselle lukemiselle. – Media kilpailee nyt viihdeteollisuuden kanssa, Pölönen huomauttaa. Hän näkee lähitulevaisuudessa kasvua personoitujen videoiden ja erilaisten virtuaalisovellusten ja -pelien parissa vietetyssä ajassa. Lukemisesta tulee luksusta, vastapainoa jatkuvalla bittitulvalle. Aikakausmedian tutkimuksen tulokset ovat samansuuntaisia. Sen mukaan milleenniaalien ikäryhmä hakee printtimediaan uppoutumisesta pakotietä stressaavasta ja ärsykkeitä vilisevästä digiympäristöstä. 73 prosenttia Lukemisesta tulee luksusta, vastapainoa jatkuvalla bittitulvalle. 18–24-vuotiaista lukee mieluummin painettua aikakauslehteä kuin digimediaa halutessaan rentoutua. Lisäksi printtimediaa luetaan keskittyneemmin ja pidempään kuin digimediaa. Lehtiä myös luetaan paikoissa, joka assosioituvat rentoutumiseen. Hieman pidemmälle tulevaisuuteen katsottaessa Pölönen visioi uudenlaisen lukualustan, jolle voisi ladata mitä tahansa sisältöä ja joka toimisi ääniohjauksella. Kun sille sanoo esimerkiksi ”Ajankuva” se lataa sisältöä. Alusta voisi olla jonkinlaista taiteltavaa materiaalia. • MIKÄ ON FIPP? FIPP (International Federation of Periodical Publishers) on globaali media-alan maailmanjärjestö, johon kuuluu jäseninä yhteensä yli 700 aikakauslehtikustantajaa, alaa sivuavaa yritystä sekä alan vaikuttajia. Maakohtaisia liittoja, kuten esimerkiksi Aikakausmedia, on jäseninä eri puolilta maailmaa lähes 60. FIPP:n tunnetuimmat tapahtumat ovat joka toinen vuosi järjestettävä FIPP World Congress sekä vuosittainen Digital Innovators’ Summit. FIPP INSIDER -SEMINAARI FIPPin toimitusjohtaja James Hewes Editgaalassa. 18 AJANKUVA Järjestön historian ensimmäinen FIPP Insider järjestettiin Helsingissä 15.3.2018. Seminaarissa nostettiin esiin alan trendejä syksyn 2017 maailmankongressista. Kansainvälisiä esiintyjiä oli kuuntelemassa media-alan vaikuttajia myös muista Pohjoismaista.

Editgaalan materiaalit painoi Pyydä kilpailukykyinen tarjous painotyöstä: Marcus Magnusson puh. 0400 500 648 marcus.magnusson@staroffset.fi www.staroffset.fi Offsetpainopalvelut ê Digipainopalvelut Repropalvelut ê Postitus ja varastointi

Pyrimme aina jollain tavalla kertomaan myös brändistä. 20 AJANKUVA

Taitavasti aikakausmediaa hyödyntävä Volvo palkittiin Editgaalassa vuoden 2017 aikakausmediamainostajana. Perinteikäs automerkki luottaa visuaalisuuteen TEKSTI Laura Lähdevuori | KUVAT Anton Reenpää AJANKUVA 21

olvon tarina lähtee liikkeelle Ruotsista vuonna 1927. Merkin perustaneet herrat totesivat, että koska autoja ajavat ihmiset, olisi Volvon keskeinen arvo oleva turvallisuus. Suomeen Volvo rantautui heti seuraavana vuonna, 1928. Tästä on kuljettu pitkä tie. Nyt vuonna 2018 Volvo juhlii Suomessa jo 90-vuotista taivalta, mutta brändin perusajatus on pysynyt muuttumattomana. – Turvallisuusteema ja ihmiskeskeisyys on kantanut koko Volvon historian ajan tähän päivään asti, ja siitä ei olla luopumassa. Toki muitakin asioita on tullut rinnalle markkinoinnissa, sanoo Volvo Cars Finlandin markkinointijohtaja Kari Joronen. Tulevaisuudessa häämöttävät sähköautoilun yleistyminen ja autonominen ajaminen, jolloin auto hoitaa ajamisen kuskin puolesta. – Tänä päivänä Volvo tarjoaa turvallisuutta kuten ennenkin ja perinteetkin sitä vaativat, mutta myös helppokäyttöisyyttä ja kaiken kaikkiaan ihmisten elämän helpottamista. TAITAVA PRINTTIMAINOSTAJA Suomi on Suomi. Niin saunassa kuin autokaupassa. – Tällä toimialalla on aika vakiintunut tapa kertoa itsestään, ehkä vähän karikatyyrisestikin, pohtii Joronen. Joronen tietää hyvin mistä puhuu, hän tuli Volvolle alun perin vuonna 1996 ja on nähnyt autoalan mainontaa ja markkinointia Suomessa hyvinkin pitkän kaaren. – Toki meillä on intressi näyttää auto houkuttelevana, mutta pyrimme aina jollain tavalla kertomaan myös brändistä. Tässä aikakauslehti on hyvä väline. Volvo kruunattiinkin vuoden 2017 aikakausmediamainostajaksi taitavana printtimedian hyödyntäjänä. Kun tapaan kollegoita muista maista, niin kyllähän he jaksavat ihmetellä, että Kari miten sinä teet printtiä niin paljon, naurahtaa Joronen. – Tässä hommassa täytyy miettiä asioita pitkälti myös tavoittavuuden kautta. Jos mietitään, millä tavalla potentiaaliset auton ostajat tänä päivänä kiinnostuvat, niin perinteiset mediat ja aikakauslehdet ovat edelleenkin hyvin tärkeä vaihtoehto. 22 AJANKUVA Perinteikäs, vahva automerkki luottaa vastaavaan mediaan. Tuoreissa Editkilpailun perusteluissa todetaan, että erityisesti printtiaikakauslehdissä Volvo on osoittanut ymmärtävänsä kyseisen median erityispiirteet ja onnistunut tekemään huomiota herättävää mainontaa. Vuonna 2017 Volvo myös nosti panostuksiaan aikakausmedioihin. – Meillä on mediapanostusten osalta päätöksenteossa apuna loistavat kumppanit, joilta saamme näkemyksiä ja ideoita. Meillä on myös pitkät perinteet tiettyjen aikakauslehtien kuten Tekniikan Maailman kanssa, jossa olemme näkyneet todella pitkään, yli 20 vuotta. Viime vuosi toi pysyvästi valikkoon muutamia muitakin lehtiä, Joronen kertoo. VAHVA VISU VALTTINA Yksi aikakauslehden vahvuuksista Volvon näkökulmasta on visuaalisuus. – Meille visuaalinen toteutus on hyvin tärkeää. Jos vertaa muihin medioihin niin aikakauslehti on varsin hyvä esimerkki siitä, miten tuote ja siihen liittyvät viestit pystytään tuomaan esille niin edustavasti kuin mahdollista. Maailman ja yleisöjen sirpaloituessa edelleen kovaa vauhtia, aikakauslehdissä Volvoa viehättää myös vahva lukijasuhde. – Vahvan lukijasuhteen kautta lukija saattaa odottaa lehdessä myös tiettyä mainontaa, kun lehden avaa. Lisäksi median käyttö aikakauslehdissä on sellaista, että kun otat lehden käteen, aiot syventyä siihen ja on hetki aikaa. Uskon siihen, että viestintään, joka lehdessä tulee vastaan, ollaan myös valmiita käyttämään aikaa. Tämä on tietysti asia, joka meitä kiinnostaa. Joronen laskee aikakausmedian eduksi myös sen, että se tarjoaa hyvän mahdollisuuden tavoittaa kuluttajat, jotka jo ovat ostoikkunassa. Merkkiä on kuitenkin mahdollista rakentaa myös paljon pidemmällä tähtäimellä. Aikakauslehdet tavoittavat helposti myös Volvon näkökulmasta oikeantyyppiset ihmiset. – Siihen, missä medioissa näymme, vaikuttavat osaltaan Volvon päämiehen määrittelemät asiat, kuten tietyt harrastukset ja urheilulajit, jotka painottuvat Volvo-asiakkaiden joukossa. Esimerkiksi veneily on lähellä meidän merkkiä ja näkyminen siinä ympäristössä on ison raamin mukaista. Volvon asiakkaita ovat perinteisesti määrittäneet järkisyyt: Volvon valitsee kestävyyttä, turvallisuutta ja arvon säilymistä arvostava. – Uudet asiakkaat hakevat kuitenkin enemmän myös tunnepuolta ja antavat arvoa uusille innovatiivisille ratkaisuille. Joten brändi ei myöskään saa jämähtää, ja viestimme samalla myös tuleville asiakkaille. He voivat olla tällä hetkellä vasta 15-vuotiaita, Joronen sanoo. •

Maailman ja yleisöjen sirpaloituessa kovaa vauhtia, aikakauslehdissä Volvoa viehättää myös vahva lukijasuhde. AJANKUVA 23

EDIT-TUOMARIT & VOITTAJAT 2017 Editkilpailussa on yhteensä 15 sarjaa. Toimituksellisia sarjoja on yhteensä 13 ja mainonnallisia 2. Voittajat eri sarjoissa valitsee yhteensä 11 esituomaristoa ja tuomaristoa. Vuoden kannen valitsee suuri yleisö. TOIMITUKSELLISET SARJAT: • Puheenjohtaja: viestintäpäällikkö Heli Häivälä, Aikakausmedia VUODEN JUTUT YLEISÖLEHDET; FEATURESEKÄ LIFESTYLE-JUTUT • Vapaa toimittaja Jasmina Kauta • Asiamies Elina Lahdenkauppi, Suomen Kustannusyhdistys • Professori Pauli Rautiainen, Itä-Suomen yliopisto • Viestintäkonsultti Riitta Säteri, Mailand Communications ASIAKASLEHDET SEKÄ AMMATTI- JA JÄRJESTÖLEHDET • Päätoimittaja Heidi Hammarsten, MustRead • Toimittaja Antti Marttinen, Peace of Cake Media • Sisältöjohtaja, ohjaaja Jenni Pohtala, Source Creative Oy • Head of Communications and Marketing Pasi Ripatti, Schenker Oy VUODEN AIKAKAUSLEHTIKUVA • Puheenjohtaja Joonas Ahlava, Valokuvataiteilijoiden liitto • Valokuvaaja, kouluttaja Pekka Punkari, FotoInfo • Graafinen suunnittelija, Penni Osipow • Valokuvaaja Nina Dodd, Valokuvastudio Nina Dodd VUODEN PARAS ULKOASU • Lehtori Tuomas Aatola, Metropolia Ammattikorkeakoulu • Art Director, Graphic Designer Anne-Mari Ahonen • Graphic Designer Terhi Korhonen • Graafikko Lasse Rantanen, Lassenviiva Oy 24 AJANKUVA VUODEN AIKAKAUSLEHTITOIMITTAJA MAINONNALLISET SARJAT ESITUOMARISTO • Valmisteleva sihteeri Nenne Hallman, Julkisen sanan neuvosto • Johtaja Sakari Laiho, Suomen Kustannusyhdistys • Tiedottaja Terhi Loukiainen, Suomen Akatemia TUOMARISTO • Dosentti Maria Lassila-Merisalo, Hämeen ammattikorkeakoulu • Editor-in-chief Raimo Möysä, Trusted Media Brands • Toimittaja Annamari Typpö, Kieli- ja viestintäpalvelu Eilabertta • Puheenjohtaja: markkinointi- ja tutkimuspäällikkö Outi Sonkamuotka, Aikakausmedia VUODEN LEHDET VUODEN AIKAKAUSLEHTIKANSI AMMATTI- JA JÄRJESTÖLEHTI, ASIAKASLEHTI, YLEISÖLEHTI • Toimittaja, tietokirjailija Antti Järvi, LongPlay • Sisältöjohtaja, osakas Riitta Pollari, Era Content • Viestintäkonsultti Tiina Salo, Viestintä Tiina Salo • Lehtori, valokuvataiteilija Hanna Weselius, Aalto-yliopisto, Median laitos ESITUOMARISTO • Lehtivastaava Sari Hyvärinen, Akateeminen kirjakauppa • Visual Design Professional Sissu Muhujärvi, Mokoma Suunnittelu • Designer Milla Poikolainen, redandblue • Senior Consultant Lauri Sipilä, Brandworxx VUODEN AIKAKAUSLEHTIMAINOSTAJA AIKAKAUSMEDIAN MEDIAMYYNTIRYHMÄ • Myyntijohtaja Anne Eklund, Alma Talent Oy • Myyntijohtaja Jaana Lindvall-Harki, Fokus Media Finland Oy • Head of Lifestyle Satu Raunio, Sanoma Media Finland Oy • Mediamyyntijohtaja Tomi Takanen, Otavamedia Oy • Myyntijohtaja Päivi Vaipuro, A-lehdet Oy VUODEN AIKAKAUSLEHTIMAINOS • Toimitusjohtaja Tomi Härmä, • Media Metrics Finland • Toimitusjohtaja Riikka-Maria Lemminki, Mainostajien Liitto • Markkinointitutkija, semiootikko Vaula Norrena, Valores Consult • Professori Merja Salo, Aalto-yliopisto, Median laitos • Trade Marketing Manager Anne Tuomikoski, Lumene

HALLITUSPALKKIOT REMONTOINTI 44 Kylpyhuoneita remontoidaan nyt uusilla trendimateriaaleilla. Mitä niiden käytöstä pitää tietää? RATKAISUJA TALOYHTIÖN HALLITUKSELLE 5–2017 TEEMA • Alkon lehti asiakkaille • juhlanumero • 4/2017 50 Yhteinen illallinen on vaatimaton kiitos vaativasta työstä. Hallitus ansaitsee kunnon palkan. Alkon lehti asiakkaille j u h l an u me r o 4•2017 Isännöinti IRTONUMERO 15 € Valmiiseen pöytään! HYVÄ ISÄNNÖINTI ON TALOYHTIÖN KEITTIÖMESTARI, JOKA KATSOO, ETTÄ KOKONAISUUS TOIMII. 18 10 TÄRKEINTÄ KOHTAA ISÄNNÖITSIJÄN ­ TODISTUKSESSA . TEHOA AJATUSTYÖHÖN Vuoden 2107 yleisölehti Taito, Taitoliitto, käsi- ja taideteollisuusliitto, Taito ry Vuoden 2017 ammatti- ja järjestölehti 85-vuotias Alko onnittelee 100-vuotiasta Suomea 54 Ei enää unohtelua ja infoähkyä Vuoden 2017 ulkoasu Vuoden 2017 asiakaslehti Improbatur, Suomen lukiolaisten liitto Katso juhlamenu s.20 66 Kotitalo, Isännöintiliitto Etiketti, Alko Oy Vuoden 2017 asiakaslehtijuttu Vuoden 2017 aikakauslehtitoimittaja Vuoden 2017 feature-juttu yleisölehdessä Isäntä, Suomen Kuvalehti Lue Lisää Luonnon terveysvaikutuksista: Sirpa Arvonen: Metsämieli. Mielen ja kehon taskukirja, metsä kustannus 2017. Liisa Tyrväinen, Mikko Kurttila, Tuija Sievänen, Seija Tuulentie (toim.): Hyvinvointia metsästä, sks 2014. jari hakala / vastavalo, piirroshamo: anne stolt Elli Keisteri-Sipilä: Liikuttava luonto, metsäkustannus 2017. Sipoossa myös muussa toiminnassa. Olen pitänyt kehityskeskusteluja kävellen, ja johtoryhmäkin on kokoustanut metsässä.” Sipoo on toistaiseksi ainoa paikkakunta, jossa terveysmetsätoimintaa toteutetaan näin laajasti. ”Tarkoitus on, että retket jatkuvat tukihoitomuotona toiminnassamme”, Peitola sanoo. tietoinen metsäkävely Lääkäri voi siis määrätä potilaalle luontoaltistusta, mutta onko sillä merkitystä, millaisessa ympäristössä liikutaan. Sitä selvitetään parhaillaan Luonnonvarakeskuksessa (Luke) professori Liisa Tyrväisen johtamassa Millaiset luontoympäristöt elvyttävät -tutkimuksessa. ”Veimme viime syksynä ja keväällä vapaaehtoisia henkilöitä pienryhmissä neljään erilaiseen metsään. Jokainen osallistuja kävi jokaisessa metsässä kerran”, kertoo tutkija Jenni Simkin Lukesta. Tutkimus toteutettiin kontrolloituna koeasetelmana, jossa ensin istuttiin 15 minuuttia ja sen jälkeen käveltiin metsäs- 60 Suomen luonto sä rauhallinen puolen tunnin lenkki. Kaikki osallistujat kulkivat saman reitin. Kaikkiaan yli 60 osallistujaa kävi kaikissa neljässä kohteessa. ”Tutkimme etenkin metsänhoidon vaikutusta luonnon elvyttävyyden kokemukseen työpäivän jälkeen. Kohteistamme kolme oli eriasteisesti hoidettua metsää ja yksi oli täysin luonnontilainen. Tuloksia julkaisemme ensi vuoden puolella”, Simkin jatkaa. Tampereen yliopistossa puolestaan on tehty tietoisia metsäkävelyitä ja selvitetty, miten kävelyihin yhdistetyt tietoisuusharjoitukset vaikuttavat elvyttävyyteen – vai vaikuttavatko lainkaan. Tutkija Tytti Pasasen ja professori Kalevi Korpelan luotsaaman tietoisen metsäkävelytutkimuksen aineisto on nyt kasassa. Tuloksia saadaan ensi vuoden alkuun. ”Kävelyitä tehtiin vuosi sitten Ikaalisten kylpylän Voimapolulla sekä tänä syksynä Tampereella Hatanpään arboretumissa. Tutkimuksiin osallistui yhteensä lähes 300 vapaaehtoista kävelijää”, Pasanen kertoo, kun istahdamme Tampereen keskustan tuntumassa Sorsapuiston penkille. Edessämme aukeaa pieni lampi lumpeineen. Kolme sorsaa ovat täällä nimikkopuistossaan ja porhaltavat heti luoksemme leipäpalan toivossa. Kun mitään ei tipu, ne uivat välinpitämättöminä lammen toiselle puolelle. Kävelytutkimukseen osallistuneilta otettiin fyysisesti mitattavia arvoja kuten syke ja stressihormonin taso, mutta myös tarkkaavuudesta sekä psyykkisistä tuntemuksista kuten työkykyisyydestä, mielentilasta, elpymisen tunteista ja elinvoimaisuudesta kerättiin tietoa. ”Meitä kiinnostaa, pystyykö pienten harjoitteiden avulla lisäämään luonnon elvyttävää vaikutusta. Siksi kävelijät jaettiin eri ryhmiin siten, että vain osa teki harjoitteet”, Pasanen sanoo. avaruutta ja piilopaikkoja Jokainen kokee luonnossa olon omalla tavallaan, joku saattaa tuntea pelkoakin. Voimaannuttavalla ja elvyttävällä luonnonympäristöllä on kuitenkin universaaleja piirteitä, jotka tulevat esiin eri puolilla maapalloa tehdyissä tutkimuksissa. Vesi on elementti, johon ihmisillä on erityinen ja tärkeä suhde. ”Korkeusvaihteluita pidetään tärkeinä. Niihin liittyy evolutiivinen näkökulma, että ihmiselle on tärkeää nähdä kauas, mutta toisaalta ympäristö ei saa olla liian avaraa. Pitää olla myös piilopaikkoja, jos niille tulee tarvetta. Tilan tuntu sekä paikan syvyyden tuntu saavat painoarvoa. Myös vesi on elementti, johon ihmisillä on erityinen ja tärkeä suhde”, Pasanen sanoo ja osoittaa edessämme aukeavaa lampea. Mieltä rauhoittava vesi voi olla pieni puro, myrskyisä meri tai unelias lampi, kuten Sorsapuiston lampi, jonne katse hakeutuu tuon tuosta Pasasen kanssa keskustellessakin. Monella meistä on jokin mielipaikka luonnossa, jonne palaa aina uudestaan, joko fyysisesti tai mielikuvissaan. ”Kyllä minä havumetsistä tykkään. Olen kasvanut Etelä-Savossa pienellä paikkakunnalla, joten olen myös järvi-ihminen. Metsistä ja järvistä tulee kotoisa, hyvä mieli”, Pasanen kuvailee. Maalaisjärki ja omat tuntemukset jo sanovat, että luonnossa olo tekee hyvää. Nopea kaupungistuminen ja sitä seurannut luonnon köyhtyminen ovat kuitenkin vieraannuttaneet ihmisen juuriltaan ja alkukodistaan. Sen seurauksena kärsimme uusista sairauksista ja vastustuskykymme on heikentynyt. Luonto ei ole enää itsestäänselvä kumppanimme, vaan se loittonee yhä kauemmas jokapäiväisestä elämästämme. Siksi kaivataan myös tutkimustietoa, jonka avulla ihmisen ja luonnon välinen kuilu saataisiin kurottua umpeen. Tutkimusten avulla luonnon elvyttävästä vaikutuksesta saadaan tarkempaa ja vertailukepoista tietoa, josta saattaa olla tulevaisuudessa paljonkin hyötyä kansanterveydellemme. Vuosittaiset terveydenhuoltokulut ovat Suomessa 20 miljardin euron luokkaa. ”Kun aletaan tutkia luonnon elvyttäviä vaikutuksia, asiat menevät yllättävän hankaliksi. Se ei olekaan yhtään niin selkeää kuin ajattelisi. Jo perusajatus siitä, mikä on luontoa, vaihtelee paljon. Onko tämä tässä luontoa autoineen, taloineen ja leikattuine nurmikoineen”, Pasanen sanoo ja viittaa ympärilleen, kun kävelemme kohti Tampereen keskustaa. ”Jonkun mielestä se on luontoa, kun taas toisen mielestä se on kaukana siitä. Yksi puukin saattaa toisaalta tarjota elvyttävän kokemuksen”, Pasanen sanoo. n millainen on sinun mielipaiKKasi luonnossa? osallistu kyselyymme verkkosivuillamme www.suomenluonto.fi/ mielipaikka. voit liittää vastaukseesi myös kuvan. kaikkien osallistujien kesken arvotaan Terveysmetsä-kirja (Gummerus 2017) sekä Teemu Järven suunnittelema havukuvioinen Shinrin-Yoku -villahuopa. sen nimi on japania ja tarkoittaa elvyttävää metsäkylpyä. 8/2017 Suomen luonto 8/2017 Vuoden 2017 lifestyle-juttu yleisölehdessä Luonto korjaa, Suomen luonto istockphoto Marko Leppänen ja Adela Pajunen: Terveysmetsä. Tunnista ja koe elvyttävä luonto, Gummerus 2017. 61 Vuoden 2017 ammatti- ja järjestölehtijuttu Korpitie odottaa, Apteekkarilehti Elämän eväät, Yhteishyvä Anna Sillanpää, Kodin Kuvalehti Vuoden 2017 aikakauslehden kansi Linnut 3/2017, BirdLife Suomi Ruotsalainen mestariteos. Volvo 90 -mallisto. Volvo on rakentanut autoja ja kehittänyt teknologiaa jo 90 vuoden ajan tavoitteenaan tehdä liikenteestä mahdollisimman turvallista meille kaikille. Palkittu uusi Volvo 90 -mallisto on tästä työstä syntynyt mestariteoksemme, jossa ainutlaatuiset turvallisuusinnovaatiot yhdistyvät virtaviivaiseen muotoiluun sekä premium-luokan ajettavuuteen. VOLVO 90 -MALLISTO ALKAEN 45 701 € * VOLVO S90 VOLVO S90 / V90 Volvo 90-mallisto alkaen: autoveroton hinta 37 700 €, autovero 7 400,29 €, toimituskulut 600 € kokonaishinta 45 700,29 €. EU-yhd. 2,0–8,1 l/100 km, CO2 46–184 g/km. * TM 4/2017: jaettu 1. sija Audi Q2:n kanssa. Kuvan autot erikoisvarustein. Vuoden 2017 lifestyle-kuva aikakauslehdessä Uusi normaali, Erä valokuvaaja Mikko Nikkinen Vuoden 2017 henkilökuva aikakauslehdessä Alma, Pirkka, valokuvaaja Viivi Huuska Vuoden 2017 kuvareportaasi aikakauslehdessä Usko, toivo ja yksilöllisyys, Ylioppilaslehti valokuvaaja Aapo Huhta Vuoden 2017 aikakauslehtimainos 12-vuotiaan äitiysvaatteet, Plan International Suomi VOLVOCARS.FI Vuoden 2017 aikakausmediamainostaja Volvo Car Fnland AJANKUVA 25

VUODEN YLEISÖLEHTI Palkinnon voittaminen Vuoden yleisö­ lehti -kategoriassa oli aivan mahtava juttu. Koemme, että voitto oli samal­ la myös kunnianosoitus 110-vuotta täyttäneelle Taito-lehdelle. Tuollaisen historian omaavaa lehteä on uudistet­ tava hienovaraisesti, mutta samalla ajassa pysyen. Pienelle tekijätiimillem­ me palkinto merkitsee todella paljon ja luo samalla uskoa siihen, että olemme oikeilla jäljillä. Taito on 110-vuotias aikakauslehti, joka elää tiukasti ajassa ja käsittelee aiheitaan monipuolisesti laajentaen käsityön käsitettä perinteisen ulkopuo­ lelle. Monipuoliset ja laadukkaat jutut sisältävät kiinnostavaa, yhteiskunnal­ lista ja painavaa asiaa moninaiselta käsityökentältä. Taito on lukijoidensa oloinen, visuaalisesti harmoninen ja sävyltään lämmin lehti. Se tavoittaa uusia käsityöstä kiinnostuneita myös sosiaalisen median kautta. Taito-lehden Elina Ahonen ja Sonja Karlsson onnellisina lehtensä voitosta. 26 AJANKUVA

Kodin Kuvalehti Sanoma Media Finland Maailman Kuvalehti Kepa AJANKUVA 27

VUODEN AMMATTI- JA JÄRJESTÖLEHTI − On upeaa, että lukiolaisille suunnattu lehti huomioidaan media-alan kilpailussa, koska se viestii nuorille suunnatun journalismin arvostuksesta. Nuoret ansaitsevat laadukasta, juuri heille suunnattua journalismia! Myös tuomariston perustelut voitolle ilahduttivat. Niissä nostettiin esiin sellaisia asioita, joita pidän hirveän tärkeinä: esimerkiksi lehden monimuotoinen ja laaja-alainen maailmankuva sekä lukiolaisista koostuvan lukijaraadin toiminta”, kommentoi lehden päätoimittaja Anna-Sofia Nieminen. Improbatur on lukijoidensa näköinen laadukas julkaisu, jonka monimuotoinen ja laaja-alainen maailmankuva on kohderyhmälleen ensiarvoisen tärkeä. Sisältö houkuttelee myös vanhempia lukijoita. Kuvituksiin ja valokuviin on panostettu kiitettävästi. Lukijoita kuunnellaan; oma lukijaraati Facebookissa nostaa esiin vaikuttavia juttuja, joissa kuuluu nuorten ääni. Lehden verkkosisällöt tukevat printtilehteä ajankohtaisilla ja kiinnostavilla teemoilla. 28 AJANKUVA Improbaturin tekijätiimiin kuuluvat Janni Pellinen, Anna-Sofia Nieminen ja Mari Uusivirta tuulettavat voittoa.

SURU SEKOITTI LUKIOVUODET Suomessa on noin 14 000 alaikäistä, jotka ovat menettäneet ainakin toisen vanhempansa. Minä menetin äitini. Suru vie voimia, usein paljon pidempään kuin osaamme kuvitella. Johannes Roviomaa Pauliina Holma 20 Olen oppinut muovaamaan kivuliasta surua terveeksi ikäväksi ja haikeudeksi. keuksia saada unta öisin. Näin hirvittäviä painajaisia ja pelkäsin nukahtamista. Oireiluni johti uupumukseen ja paikoitellen häiriökäyttäytymiseen. Lintsasin paljon ja otin tämän tästä sanallisesti yhteen henkilökunnan ja oppilaiden kanssa. Arvosanani laskivat roimasti. Alkoholista tuli nopeasti ohituskaista pelon ja surun käsittelyyn. Edesvastuuton päihteidenkäyttö johdatti putkaan, terveyskeskukseen, perheriitoihin. Tuntui, että kaikki muut lukiolaiset tiesivät, mitä elämältään halusivat. Minä olin varma, että lopettaisin lukion, syöksyisin päihdekierteeseen ja menehtyisin nuorena epämääräisissä olosuhteissa. En osannut haaveilla mielekkäästä työstä, opiskelupaikasta, seurustelukumppanista. Ajatus siitä, että saisin elämäni raiteilleen, oli täysin absurdi. V ähitellen aloin löytää elämälleni suunnan. Sain uusia kavereita ja löysin tyttöystävän. Se oli vaikea ja pitkä tie. Tarvitsin pakopaikan tunteilta, joiden käsittelyyn auttoi vain aika. Löysin useita erilaisia paikkoja. Kirjat, elokuvat ja pelit tarjosivat näyttämön, joka kuului vain minulle. Internetissä minulle avautui mahdollisuuksien avaruus. Löysin ystäviä ympäri maailmaa. Kirjoitin traumaattisista kokemuksista anonyymisti ja sain myötätuntoa täysin tuntemattomilta. Osaan heistä ystävyys on säilynyt edelleen. Roolipelien avulla pääsin aidosti omia ajatuksiani karkuun hetkeksi. Koin olevani osa suurempaa yhteisöä. Projisoin pelkojani virtuaalimaailmassa, jossa kaikki oli mahdollista. Taide ja kirjallisuus ovat opettaneet minut hyväksymään kuoleman ja katoavaisuuden, ainakin osittain. Ne ovat olleet peili omaan sielunmaisemaan, mutta ikkuna maailmaan. Kun muut tankkasivat Aleksis Kiven Seitsemää Veljestä ja Molièren Saituria, minä luin luokan perällä salaa Émile Durkheimin Itsemurha-teosta. Unettomia öitä vietin usein Monty Pythonin sketsejä katsellen. Absurdi, älykäs ja musta komedia sytytti sisälläni kauan kadoksissa olleen humoristin. Kiinnostuin yhteiskunnallisista asioista, politiikasta, filosofiasta ja tähtitieteestä. Opinto-ohjaajien, opettajien, ystävien, perheen ja psykoterapeutin tuella onnistuin lopulta kuin ihmeen kaupalla kirjoittamaan ylioppilaaksi. Suoritin siviilipalveluksen sairaalassa, kohtasin elämän kauneudet ja kauheudet. Ymmärsin kuoleman universaalisuuden. Lopulta yliopiston ovetkin aukenivat ja pääsin opiskelemaan viestintää Tampereen yliopistoon. Suurin saavutukseni on silti kyynisestä elämänasenteesta luopuminen. Omien kokemuksien sijasta suuntasin katseeni maailman ilmiöihin: globaaliin eriarvoisuuteen, ympäristöön, ilmastonmuutokseen, politiikkaan ja sotiin. Olen löytänyt työn, josta haaveilin pikkulapsesta saakka. Toimittajana voin tutkia yhteiskuntaa ja pyrkiä vaikuttamaan siihen. E n tiedä, olisiko kaikki elämässäni paremmin, jos äitini olisi yhä täällä. Ajatus tuntuu myös hyvin itsepäiseltä ja väärältä. Ikään kuin ainoastaan minun tunteeni merkitsevät. Äiti kuitenkin kuoli, kun olin vielä teini-ikäinen. Kun menetin äidin, menetin samalla näköyhteyden ihmiseen, joka olisi saattanut johdattaa minut onnellisempaan elämään. On vaikeaa tunnustaa tämä näin monta vuotta myöhemmin, mutta en ole koskaan tavannut ketään, jonka rakkaus olisi ollut niin puhdasta ja aitoa kuin äitini rakkaus oli. Nyt yksitoista vuotta myöhemmin olen hyväksynyt, että en koskaan tule toipumaan täysin äitini kuolemasta. Olen harjoitellut hyväksymään kärsimyksen, kuoleman, rakkauden, menetyksen, vihan. Hyvin usein sekä hyvät että huonot asiat tapahtuvat elämässä samanaikaisesti. En ymmärtänyt sitä vuosiin. Näin vain pahaa, kaikkialla pahaa ja vaikeaa. Olen käsitellyt suruani hyvin monella tavalla: suljettujen ovien takana, kirjoittamalla, puhumalla, pelaamalla, näyttelemällä, alkoholilla, huumorin keinoin. Mikään näistä työkaluista ei ole ohituskaista eheytymiseen. Surun arkeologiaa ei määrittele järjestelmällisyys. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että myös minulla on oikeus tavoitella hyvää elämää. Olen varma, että myös äiti haluaisi sitä. Olen oppinut muovaamaan kivuliasta surua terveeksi ikäväksi ja haikeudeksi. Ne seuraavat minua loppuelämäni ajan ja ovat tehneet minusta sellaisen ihmisen, joka nyt olen. ▪ 24 Lääkärilehti Suomen Lääkäriliitto TEK Tekniikan Akateemisten Liitto AJANKUVA 29

VUODEN ASIAKASLEHTI Palkintoa juhlimassa Timo Berry, Pia Ettala, Anna Malk ja Ida Levänen. – Kotitalon toimitus kiittää kisamenes­ tyksestä Isännöintiliiton asiantuntijoita ja ennen kaikkea jäsenyritysten edustajia, joiden osaamisen avulla lehti pysyy jatku­ vasti ajan hermolla ja kiinni taloyhtiöiden arjessa. Taloyhtiöiden hallitukset ovat vastuullisessa tehtävässä ja ansaitsevat toimintansa tueksi laadukasta sisältöä, Kotitalon tuottaja Ida Levänen kertoo. 30 AJANKUVA Monipuolinen ja informatiivinen lehti, joka onnistuu yllättämään ja erottautumaan visuaa­ lisesti. Miellyttävä paperi, poikkeava koko ja harkittu ulkoasu sekä ammattitaidolla tuotettu sisältö houkuttelevat paneutumaan lehteen pidemmäksikin aikaa. Kotitalo on hyvä sekoitus kiinnostavia ilmiöjuttuja, konkreettisia ohjeita ja kokemuksellisia palasia. Digiratkaisut tuke­ vat hyvin konseptoitua paperilehteä.

36 PA R E M PA A A S U M I S TA PARE MPAA ASUMISTA 37 CHRIS WISE KENTA HASEGAWA Oikealla: Roam Colivingin Balin toimipisteessä joogataan kattoterassilla. Alla: Roam Colivingin Lontoon toimipisteestä löytyy ryhmätyötila. ANTON RODRIGUEZ The Collective Old Oak tarjoaa yhteisöllisestä asumista Lontoossa. AMANDINE ALEXANDRA Yhteisöllinen asumisyksikkö Roam Coliving yhdistää asumisen, työskentelyn ja matkailun. Kuva Tokion asuintalon sisäänkäynnistä. ANTON RODRIGUEZ ASUMISPALVELUT Kotini on… Ravintolani, työtilani, kuntosalini, kulttuurikeskukseni? Asumiseen kytketyt palvelut tekevät tuloaan. Maailmalla on jo asuinyksiköitä, joissa on ravintolat, toimistot, viikkosiivous ja vapaa-ajan toimintaa. Minkälaisen muodon palvelut ottavat suomalaisissa taloyhtiöissä? TEKSTI Roam Colivingin Lontoon toimipisteessä on myös ”kotitalousluokka”. Mari Schildt KUVAT The Collective Old Oak, Roam, Hartela A suminen on voimalla kehittymässä suuntaan, jossa talot eivät enää ole pelkästään asumista varten. Avainsana ovat palvelut, jotka tulevat muokkaamaan myös suomalaisten käsitystä asumisesta. Näyteikkuna asumisen tulevaisuuteen ovat maailmalla voimakkaasti lisääntyvät co-living tai co-housing -yhteisöt, jotka korostavat yhteisöllistä KOT I TALO | 5–2017 HALLITUSPALKKIOT ASENNEILMASTO ON MUUTTUNUT Erikoistutkija Sari Puustinen Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta sanoo, että kymmenen vuotta KOTITALO | 5–2017 Kylpyhuoneita remontoidaan nyt uusilla trendimateriaaleilla. Mitä niiden käytöstä pitää tietää? 44 RATKAISUJA TALOYHTIÖN HALLITUKSELLE 5–2017 TEEMA Isännöinti IRTONUMERO 15 € 3H+K Kahdeksas päivä Oy • Alkon lehti asiakkaille • juhlanumero • 4/2017 Valmiiseen pöytään! HYVÄ ISÄNNÖINTI ON TALOYHTIÖN KEITTIÖMESTARI, JOKA KATSOO, ETTÄ KOKONAISUUS TOIMII. 18 10 Tanskassa 1970–luvulla ja levinneen nopeasti muihin maihin. Nykyisin valmiita yhteisöjä ja suunnitteilla olevia hankkeita on jo kymmeniä ympäri maailman. REMONTOINTI Yhteinen illallinen on vaatimaton kiitos vaativasta työstä. Hallitus ansaitsee kunnon palkan. 50 TÄRKEINTÄ KOHTAA ISÄNNÖITSIJÄN ­ TODISTUKSESSA . kokemusta asumisessa. Niissä asunto-osakeyhtiöiden nykyinen ajatus laajemmista yksityisistä tiloista ja suppeammista yhteistiloista on käännetty toisin päin. Co-living-yhteisöt houkuttelevat asukkaita laajalla palvelupaketilla, jonka kustannus on saatu ison volyymin kautta laskettua siedettävälle tasolle. Idean katsotaan syntyneen Ajatus laajoista yksityistiloista ja suppeista yhteistiloista on käännetty toisinpäin. Alkon lehti asiakkaille juhl anumer o 4•2017 Etiketti Alko Oy 54 85-vuotias Alko onnittelee 100-vuotiasta Suomea TEHOA AJATUSTYÖHÖN Ei enää unohtelua ja infoähkyä Katso juhlamenu s.20 66 AJANKUVA 31

VUODEN ULKOASU Alkon Etiketti-lehti nappasi Editkilpailussa palkinnon parhaasta ulkoasusta. Lehti ylsi myös shortlistalle Vuoden asiakaslehti -sarjassa. – Satsasimme kuvasuunnitteluun ja kuvauslokaatioihin sekä tietenkin loistaviin kuvaajiin. Sisällöllisesti emme sortuneet nostalgiaan vaan luotasimme trendejä ja tähtäsimme ennemminkin tulevaan, sanoo AD Antti Pulkkinen. – Vaatimukset viestinnän visuaalisuudelle kasvavat jatkuvasti, ja juuri siksi tämä ulkoasusarjan voitto lämmittäämieltä aivan erityisesti. Asiakaslehden tekemisessä mahtavaa on laaja-alainen32 AJANKUVA Juhlimassa Etiketti-lehden tekijätiimi Marina Ahlberg, Jaana Kalliokoski, Seija Tiilikainen ja Antti Pulkkinen Otavamedia OMAsta sekä Sari Karjalainen Alkosta. yhteistyö ja keskinäinen sparraus. Etiketti on hyvä monen kokin soppa, kertoo Alkon markkinointipäällikkö Sari Karjalainen. Juhlanumeron ulkoasussa on kaikki mietittyä. Siinä on tasapainoinen ja vivahteikas visuaalisuus sekä laadukas kuvamaailma. Lehden taitto on selkeä, kaunis ja yleisfiilikseltään ilmava. Onnistunut paperivalinta ja yksityiskohdat, kuten iso otsikkofontti ja reseptien vinoneliökuvat ja kulmikkaat aaltoviivat, tekevät lehdestä ulkoasultaan viimeistellyn asiakaslehden. 3H+K Kahdeksas päivä Oy Ulkopolitiikka Ulkopoliittinen instituutti

juoma VÄRIKÄS SYKSY Noin ½ dl mustikoita 2–3 cl kanervavaniljasiirappia (kanervan voi halutessaan korvata timjamilla tai rosmariinilla) vaaleaa hiivaolutta (esim. hefe weissbier) tai alkoholitonta olutta 1–2 cl sitruunan mehua Näin valmistat kanervavaniljasiirapin: 1/2 l kanervan kukkivia versonlatvoja (huom! älä käytä puutarhoissa myytävien kanervojen versoja) 1/2 l vettä 3 dl sokeria Vaniljatanko (halkaistu) tai 1 tl vanilliinisokeria Kuumenna vesi, lisää sokeri anna sulaa hetki. Lisää kanervat. Anna maustua liedellä 10 minuuttia. Huom. älä kiehuta. Laita lasin (35 cl) pohjalle mustikat ja murskaa niistä maku auki. Mittaa lasiin kanervavaniljasiirappi ja sitruunanmehu. Täytä lasi jäillä. Kaada olut varovasti reunaa pitkin lasi täyteen. Koristele sitruksen kuorella ja kanervalla. 2 ––– 4/17 Tämän lehden sivuilta löydät neljä vuodenaikaan liittyvää juomaohjetta. AJANKUVA 33

VUODEN FEATURE-JUTTU YLEISÖLEHDESSÄ Suomen Kuvalehden toimittajien Elina Järvisen ja Aurora Rämön juttu Isäntä valittiin vuoden 2017 parhaaksi feature-jutuksi. Juttu kertoi Pohjois-Karjalassa Joensuun aluetta terrorisoineensa maaviljelijästä, jonka kiinteistöissä kuoli kymmenen vuoden aikana kaikkiaan kahdeksan ihmistä. – Palkittu juttu on paljon enemmän kuin rikosjuttu poikkeukselliseen raaoista teoista. Se kertoo myös paikallisyhteisön ja viranomaisten avuttomuudesta saada sarjahukuttajan harjoittama terrori kuriin, vaikka yleisesti tiedettiin, mitä hänen kiinteistöissään tapahtuu. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus ja Itä-Suomen hovioikeus antoivat sarjahukuttajalle 14,5 vuoden vankeustuomion, päätoimittaja Ville Pernaa kertoo. Juttu selkäpiitä karmivasta aiheesta, sarjamurhaajasta, on toteutettu tavalla, joka antaa lukijalle oleellisia taustatietoja omiin johtopäätöksiin. Teksti etenee sujuvasti ja eleettömästi, ja se kertoo samalla yhden henkilön luomasta pelon ilmapiiristä syvemmin kuin muut vastaavat aiheesta kirjoitetut jutut. Jutussa hyödynnetyt hätäkeskusnauhoitukset ja kuvien rauhallisuus ovat sopivasti ristiriidassa keskenään. 34 AJANKUVA Vesa Tuukkanen, Elina Järvinen ja Aurora Rämö sekä Reijo Vahtokari.

SK:N SUURTESTI: KAIKKI SUOMEN KUNNAT KUNTOPUNTARISSA SK 11 ▪ 17.3.2017 ▪ Hinta 6,90 € HUKUTTAJA Yhden ihmisen ympärillä oli sattunut liikaa outoja kuolemantapauksia. Lopulta keskusrikospoliisi alkoi tutkia Pekka Seppästä. Kunnioituksen kuvat Suomen Luonto Usko, toivo, yksilöllisyys Ylioppilaslehti AJANKUVA 35

VUODEN LIFESTYLE-JUTTU YLEISÖLEHDESSÄ – Editgaalassa Vuoden lifestyle-juttu -palkinnon voittanut Luonto korjaa -artikkeli kertoo tärkeästä aiheesta, luonnon merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Jos luonto voi huonosti, ei ihminenkään pysty ammentamaan sieltä itselleen hyvää oloa. Kyse on pohjimmiltaan luonnon ja ihmisen välisestä tasapainosta, kommentoi jutun kirjoittanut toimittaja Johanna Mehtola. Ajankohtaista ja tärkeää aihetta luonnon terveysvaikutuksista on käsitelty taitavasti ilman holhoavaa otetta. Juttu antaa ratkaisuja lukijan oman tilanteen korjaamiseen. Pelkästään kuvia katsomalla voi kokea luonnon rauhoittavat vaikutukset, ja kuviin istutetut piirroshahmot vahvistavat näkemystä ihmisen sulautumisesta luontoon. Jutun pohjalta syntynyt Mielipaikka-kysely verkossa sai suuren suosion. Ooh, mikä kakku Kodin Kuvalehti 36 AJANKUVA Heikki Vasamies, Nanna Särkkä ja Johanna Mehtola sekä Antti Halkka. Täällä Pohjantähden alla Suomen Kuvalehti

jani riekkinen / vastavalo, piirroshamot: anne stolt Luonto korjaa istockphoto Lääkäri määrää luontoretkiä, ja elvyttävälle luonnolle haetaan kriteereitä. Ihmisen vieraantuminen luonnosta halutaan pysäyttää. teksti johanna mehtola 56 Suomen luonto K apea puusilta kurottaa pienen metsäpuron yli. ”Pysähdytään tähän hetkeksi kuuntelemaan puron solinaa”, biologi ja luontokasvattaja Adela Pajunen sanoo. ”Voitte sulkea silmät ja keskittyä veden konserttiin.” Vesi solisee ja pulisee uomassaan meistä piittaamatta, ilman alkua tai loppua. ”Annetaan veden äänen rentouttaa ja virkistää hermoja ja kudoksia.” Pajunen ohjaa kymmenen hengen retkiryhmää, joka nyt seisoo Sipoon Hindsbyn metsässä silmät kiinni kuunnellen luonnon ääniä. Retkeläiset ovat paikalla lääkärin määräyk- sestä tai pikemminkin kehotuksesta. Heidän diagnoosinsa vaihtelevat esimerkiksi lievästä masennuksesta diabetekseen. Pajunen on perehtynyt luonnon terveysvaikutuksiin ja etenkin siihen, miten erilaiset luonnonympäristöt ja -paikat vaikuttavat ihmiseen ja edistävät hyvinvointia. Retkellä on mukana myös terveydenhoitaja. Ryhmäläiset ovat jo tuttuja toisilleen, sillä tämä on viides retki seitsemän retken sarjasta. Jatkamme matkaa pientä metsäpolkua pitkin, ja puheensorina voimistuu. Omia luontokokemuksia jaetaan innokkaasti. Polun varren kasvilajeja ja niillä viivähtäviä hyönteisiä pysähdytään tutkimaan tarkemmin tuon tuosta. 8/2017 Suomen luonto 8/2017 Käy pitkäksesi, jos siltä tuntuu Teevesi ja kahvi lämpiävät retkikeittimissä, kun pysähdymme pellon laitaan syömään eväitä. Terveydenhoitaja nostaa korista voileipiä kaikille. ”Hakekaa täältä retkipatjat ja käykää vaikka pitkäksenne, jos siltä tuntuu.” Muovikuksa täyttyy tuoksuvasta kahvista ja eväsleipä maistuu niin hyvältä. Tekisi mieli pötkötellä, mutta en oikein kehtaa. Sen sijaan katselen taivaalla kovaa kyytiä vaeltavia tummia pilviä, keskityn tähän hetkeen. Kun kahvit on juotu, leivät syöty ja tankattu tummenevan illan tunnelmaa, eväsleiri puretaan ripeästi yhteisvoimin. Minä onnistun taittelemaan retkipatjan ihan vinksin vonksin, ja oitis yksi retkeläisistä tarjoaa apuaan. ”Se ei tainnut nyt mennä ihan oikein”, hän sanoo lempeästi ja taittelee patjan uudestaan. ”Näillä retkillä tuetaan myös ryhmädynamiikkaa ja toisten auttamista. Luonnossa tulee automaattisesti vastaan tilanteita, joissa pitää auttaa muita”, Pajunen sanoo, kun retki • Verenpaine alenee. • Syke laskee. • Stressihormoni kortisolin pitoisuus laskee. • Lihasjännitys alenee. • Koettu terveys ja hyvinvointi kohenevat. luonto elvyttää mieltä • Mieliala kohenee. • Kielteiset tunteet vähenevät. • Itsetunto kohenee. • Keskittymis- ja ongelmanratkaisukyky paranevat. • Koettu psyykkinen hyvinvointi ja elämänlaatu kohenevat. jani riekkinen / vastavalo, piirroshahmo: anne stolt luonto elvyttää Kehoa on päättynyt ja vilkutamme viimeiselle lähtijälle. Sitä ennen olimme käyneet vielä nuuhkimassa hevostallin hajuja. Tallin heinälle ja hevoselle tuoksuvassa ilmassa on jopa useita kymmeniä miljoonia mikrobeja kuutiossa. Luonnon visuaalisen voiman lisäksi terveyttä edistävät myös näkymättömät mikrobit, joiden kansadela pa junen vie sa ihmisen liitto on kaupungistupotilaita metsään . misen ja hygieniatason nousun vuoksi rakoillut viime vuosikymmeninä. Liian vähäisen mikrobialtistuksen on arveltu olevan esimerkiksi allergioiden ja astman räjähdysmäisen lisääntymisen taustalla. Sipoon terveyskeskuksen johtava lääkäri Anders Mickos ja avohoidon ylilääkäri Anna Peitola tekevät yhteistyötä Adela Pajusen ja Marko Leppäsen Luonnontie-yrityksen kanssa, joka suunnittelee ja toteuttaa retkisarjat. Niitä on järjestetty nyt kaksi, ja tänä syksynä järjestetään kolmas sarja Sipoon sote-talon henkilökunnalle. Ensi keväänä on taas potilasretkien vuoro. Retkien vaikutusta hyvinvointiin ar vioivat niin potilas kuin lääkärikin. ”Valtaosa potilaista arvioi retkien vaikuttaneen merkittävästi hyvinvointiinsa. Myös luontoon lähtemisen kynnys madaltui ja stressi, kiire sekä ahdistuneisuus lievittyivät”, sanoo avohoidon ylilääkäri Anna Peitola. Hän on ollut mukana retkillä ja huomannut itsessäänkin muutoksia. ”Maisemien kauneuden, suon tuoksun tai kallion vakauden tietoinen havainnointi oli voimaannuttavaa. Kuormittuneisuuden tunne helpotti, hartiat tuntuivat laskeutuvan omille paikoilleen ja syke tasaantui. Terveysmetsäjuonne näkyy meillä ainen Vaikuttavan luonnonmuodostelman äärellä aika kuluu hitaasti. esimerkiksi massiiviset kivet voivat tarjota. Soitan sitten kelloa, kun on aika lähteä.” Retkeläiset hajaantuvat liki kalliota ja hiljentyvät tahoilleen. Painan selkäni kiveä vasten, pää painuu kuin itsestään alas ja suljen silmäni. On vaikea arvioida, kuinka kauan olen pitänyt kalliota paikoillaan, kun heleä kello kilahtaa merkiksi, että on aika lähteä eteenpäin. ”On tutkittu, että vaikuttavan luonnonmuodostelman tai luonnonvoiman äärellä aika tuntuu kuluvan hitaammin. Silloin kiire hellittää”, Pajunen sanoo. pet ri asik ”Nyt joudutte kapuamaan hieman ylärinnettä, mutta lupaan, että se kannattaa”, Pajunen ohjeistaa, ja nousemme kukin omaa vauhtiamme upean kalliojyrkänteen helmaan. ”Etsi oma kohta kallion viereltä ja tunne itsesi pieneksi sen rinnalla. Puhutaan niin sanotusta ylevän kokemuksesta, jota 57 AIVot Luontoon turun yliopiston tuoreessa GreenBrain-projektissa istockphoto tutkitaan, miten luontonäkymät vaikuttavat ihmisen aivoihin. ”tulostemme mukaan sekä valokuvat että videot luonnonympäristöistä lisäävät alfa-aaltojen määrää laajalla alueella aivoissa”, sanoo projektin johtava tutkija Simone Grassini. alfa-aaltoja syntyy, kun vaikkapa rentoudumme tai suljemme silmät. aaltojen on todettu myös vaikuttavan esimerkiksi luovuuden lisääntymiseen sekä masennusoireiden vähenemiseen. ”näyttää siltä, että luonnonympäristöä katsellessa aivomme eivät kuormitu tiedolla niin paljon kuin kaupunkimaisemia katsellessa. tämä voi kytkeytyä kaupunkilaisten yhä lisääntyneeseen stressin tunteeseen.” kaupungistuminen on yhä voimakas trendi, ja suomessakin jo noin 70 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa. ”kun saamme vahvoja empiirisiä todisteita luonnonympäristöjen tärkeydestä ihmisen hyvinvoinnille, se voi ohjata yhteiskuntia säilyttämään niitä ja suunnittelemaan paremmin tulevia kaupunkialueita”, Grassini toteaa. greenbrainproject.eu 58 Suomen luonto 8/2017 8/2017 Suomen luonto 59 AJANKUVA 37

VUODEN JUTTU AMMATTI- JA JÄRJESTÖLEHDESSÄ Apteekkari-lehden tekijätiimi OlliPekka Tiainen, Inkeri Halonen ja Laura Vanhapelto palkittiin parhaasta jutusta ammatti- ja järjestölehdessä. Heidän viime syksynä erittäin ajankohtainen artikkelinsa lääketukun jakeluvaikeuksista sai paljon huomiota ja sitä jaettiin runsaasti medioissa. – Voitto tuntui erityisen hyvältä siksi, että jutun tekeminen oli malliesimerkki lukijoiden, toimituksen ja avustajien yhteistyön voimasta. Oli upeaa saada kokea se! Uskon, että yhteistyön voima myös näkyy jutussa: se on kattava, ihmisläheinen, ymmärrettävä, samaistuttava, ja se toi lukijoille ja myös muulle medialle aivan uutta tietoa. Kiitos vielä kerran koko tiimille ja apteekeille! Juttu suomalaisen lääkejakelun kriisistä on näyttävänä reportaasina toteutettu ihmisläheinen tarina ajankohtaisesta aiheesta. Käsittelytapa konkretisoi sen, mitä kriisi tarkoitti apteekeille ja asiakkaille. Kerronnan vahvuus tulee monipuolisesta taustatyöstä, jonka tuloksena juttu kiinnostaa laajempaakin lukijakuntaa. Rohkea kuvankäyttö nostaa arkisetkin näkymät vahvaan rooliin. 38 AJANKUVA Lupaava alku Metsälehti Makasiini Pahan pauloissa Psykologi

VUODEN ASIAKASLEHTIJUTTU – Sain kuulla ehdokkuudesta siinä vaiheessa kun juttu oli valittu shortlistalle. Jo se tuntui voitolta, kertoo toimittaja Leena Lukkari. Journalismi on tiimityötä. Upeat kuvat, kunnianhimoinen taitto, huolellinen taustatyö, näkemyksellinen editointi ja loistavat haastateltavat tekivät jutun. HOK-Elannon asiakasomistajien tarina kasvoi kertomukseksi Suomen sosioekonomisesta kehityksestä sotavuosista tähän päivään. Jutusta välittyy hyvä fiilis, että yritys välittää asiakasomistajistaan vauvasta vaariin ja sukupolvesta toiseen. Raisa-Kyllikki Ranta, Leena Lukkari ja Sanna Suokko riemuitsevat palkinnosta. Autopaikkanormi 3H+K Diiva Kahden henkilön tarinoiden ja historia­leikkausten avulla toteutettu, lämpimästi kuvitettu ja hyvin taitettu kokonaisuus, joka saa menneet vuosikymmenet elämään. Juttu nivoo kansakunnan historian, yrityksen historian ja elämäntarinat yhteen taitavasti. Taitossa on saatu pienillä ja hyvää taustatyötä vaatineilla lisäyksillä vahva linkitys julkaisijaan. Raymond AJANKUVA 39

VUODEN AIKAKAUSLEHTITOIMITTAJA – Toimittajan työhön kuuluu paljon epävarmuuden hetkiä. Työ on aina julkista, jokainen keskinkertainenkin tekele. Siksi julkinen kiitos lämmittää. Se on pieni varmuuden hetki, josta saa voimaa pitkäksi aikaa, kommentoi Vuoden aikakauslehtitoimittaja, Kodin Kuvalehden Anna Sillanpää. Toimittaja kuljettaa ja koukuttaa läpi juttujen varmalla otteella: rehellisellä, hauskalla ja myös koskettavalla kirjoitustyylillä. Hän tuo aiheet lähelle lukijaa hyvin elävästi. Teksteissä heijastuu myös hyvä kontakti haastateltaviin. Jutut eivät noudata maneereita vaan palkitsevat lukijansa tuoreilla näkökulmilla, tunteiden rosolla ja huumorilla. Ne pysäyttävät ja jäävät mieleen pitkäksi aikaan. Katriina Huttunen Image 40 AJANKUVA Mia Kuntsi Kotiliesi Kodin Kuvalehden Anna Sillanpää säteilee onnistumisen iloa.

VUODEN AIKAKAUSLEHTIKANSI – Tätä kuvaa ei otettu kantta varten, mutta siihen sen halusin nähtyäni tämän Jari Peltomäen kuvaaman karimetson. Pirullisen intensiivisestä katseesta seuraisi pelkkää hyvää. Ja hyvää seurasi, kun kolmannen kerran shortlistalle päässyt Linnut-lehden kansi valittiin parhaaksi”, kertoo Jan Södersved. Yleisöäänestyksen voittanut aikakauslehden kansi kuuluu Linnut-lehden numerolle 3/2017. Yleisöarvioissa kantta kuvataan hypnoottisen dramaattiseksi ja ylivoimaisesti erikoisimmaksi ja hienoimmaksi kansikuvaksi. ”Upea lintu ja jännittävä lähikuva, suorastaan vähän pelottava. Vihreät silmät ja musta tausta luovat mystisen tunnelman”, eräs äänestäjä kirjoitti. 3H+K 1/2017 Jan Södersved ja suuren yleisön parhaaksi valitsema kansi vuosimallia 2017. Image 3/2017 AJANKUVA 41

VUODEN LIFESTYLEKUVA Mikko Nikkinen on freelancekuvaajana iloinen saamistaan haastavista töistä. Luistelukuva Suur-Saimaalla vangitsee ratkaisevan hetken maagisella tavalla. Järvi on juuri jäätynyt. Jään pinta on peilikirkas ja rikkumaton. Kultaiseen leikkaukseen sijoittuu luistelija, joka näyttää ottavan herkän potkun. Jää on nyt todella liukasta ja luistelijan riemu sanoin kuvaamaton! Sama kuva kertoo myös toisen, synkemmän tarinan. Tammikuun alussa Suomessa pitäisi olla 42 AJANKUVA kunnon talvi, mutta talvet ovat muuttuneet. Järvet jäätyvät ja sulavat, on pakkasta ja seuraavana päivänä sataa vettä. Ilmastonmuutos on nyt. − Luontokuvaajan on lähdettävä kuvaamaan silloin kun olosuhteet ovat oikeat, vaikka sohva vetäisikin puoleensa. Parhaat luontokuvat syntyvät usein haastavissa olosuhteissa, kertoo valokuvaaja Mikko Nikkinen. Kuva vangitsee ratkaisevan hetken luonnossa maagisella tavalla. Vuoden 2017 lifestyle-kuvasta välittyy sekä luonnon kauneus että luistelijan riemu. Siinä ovat rytmi, sommittelu ja tekninen osaaminen kohdallaan. Kuva synnyttää tarinoita itsessään. Se tuo mieleen myös luonnon muutoksen; voiko tästä vielä pitkään nauttia?

Täällä Pohjantähden alla Pekka Holmström Suomen Kuvalehti Rauha sinun selluliitillesi Sanna Lehto Trendi AJANKUVA 43

VUODEN KUVAREPROTAASI – Tämä kuvauskeikka on yksi toimiva esimerkki sellaisesta työskentelystä, jossa henkilökuvaan voi yhdistää jonkun sellaisen elementin, joka resonoi aiheen kanssa ja toimii hyvin visuaalisena toteutuksena, valokuvaaja Aapo Huhta summaa. – Ylioppilaslehden AD Tuomas Järvenpää antoi hyvin tilaa omalle ideoinnille, ja halusin käyttää vettä sellaisena toismaailmallisena elementtinä, että kuvien henkilöt olisivat kuvissa läsnä molemmissa maailmoissa. Samalla tapaa kuin artikkelissa ihmiset ovat jollain tapaa uskonnollisen ja maallisen maailman välissä. Pidin lopputuloksesta ja taitosta, mutta en oikein siinä tekemisprosessin aikana osaa ajatella mahdollisia palkintoja. Voitto oli mukava yllätys ja pidin erityisesti tuomariston lausunnosta, sillä se kiteytti hyvin omat kuvien taustalle virittelemäni ajatukset. Harkitusti ja hyvin toteutettu monimutkainen aihe – uskonnosta ja sen perinteistä luopuminen – on visualisoitu niin, että se antaa vahvan pinnan samaistumiselle. vertauskuvien avulla. Idea on kunnianhimoisesti yksityiskohtia myöten mietitty. Kuvat onnistuvat hämmentämään ja pakottavat eläytymään henkilöiden kokemuksiin. Tarinallisuus ei sorru itsestäänselvyyksiin. Aapo Huhta riemuitsee palkinnostaan. Ylioppilaslehti antoi kuvaajalle paljon mahdollisuuksia omaan ideointiin. 44 AJANKUVA

Tässä talossa, näissä huoneissa Satu Kemppainen, ET Lajitoverit Aleksi Poutanen, Image AJANKUVA 45

VUODEN HENKILÖKUVA Kiehtova ja persoonallinen Alma oli vasta läpimurron harjalla, kun saimme mahdollisuuden yhtenä ensimmäisistä lehdistä Suomessa tehdä hänestä kansijutun. – Kuvan vahva ja selkeä värimaailma korostaa Alman upeaa persoonaa, kertoo valokuvaaja Viivi Huuska. Kuva tukee loistavasti juttua, jossa Alma kertoo niin menestyksen molemmista puolista, ajoittain iskevästä epävarmuudesta kuin perheen merkityksestä nuorelle artistille. Alman persoona ja presens kantavat madonnamaisessa potretissa, johon on vangittu kaunis ja pysäyttävä hetki. Kuva on vahva kokonaisuus, jonka selkeä ja intensiivinen värimaailma pysäyttää. Sommitelma on erinomainen. Palaset ovat kohdallaan myös teknisesti. Kuvasta välittyy haastatellun, julkisuudenvalokeilaan nousemassa olevan nuoren varmuus ja kumartelemattomuus, mutta toisaalta myös herkkyys. Kuvattavasta tulee esiin jotain, jota ei tyypillisesti ole totuttu näkemään. Palkinnon noutivat Viivin puolesta Paula Niemistö Pirkasta ja Anne Ala-Jokimäki A-lehdistä. 46 AJANKUVA

Lapsimuotokuva Perus-Kike is back Sami Parkkinen Lapsen Maailma Vesa Tyni, Suomen Kuvalehti LM 10/2017 s. 67 AJANKUVA 47

VUODEN AIKAKAUSLEHTIMAINOS – Nuorille lapsille tarkoitetun äitiysvaatemalliston suunnittelu on luonnotonta ja häiritsevää, ja juuri tämä on se asia, jonka haluamme tuoda esille. Vaatteet paljastavat shokeeraavan totuuden noin seitsemästä miljoonasta lapsesta, jotka tulevat raskaaksi joka vuosi. Tämä on vaatekokoelma, jonka ei pitäisi olla olemassa eikä sille ylipäätään pitäisi olla tarvetta, Hasan & Partnersin senior creative Anu Niemonen kertoo. Planin mainokset onnistuvat poikkeuk­sellisella tavalla genressä, jossa on helppo astua harhaan. Mainoksista tulee paha mieli, koska niiden sisältö on totta. Muotikuvamaisella ja mallia kunnioittavalla lähestymistavalla on kuitenkin onnistuttu pehmentämään viestiä juuri sen verran, että lukija pystyy katsomaan ja vastaanottamaan viestin. Mainosten jokainen elementti on tarkkaan mietitty, ja kuvat sisältävät paljon ajatuksia herättävää symboliikkaa. Tämän ansiosta mainokset toimivat monella eri tasolla ja saavat lukijan viettämään aikaa niiden parissa. Mediasuunnitelmaan valitut lehdet tukevat viestin perillemenoa. 48 AJANKUVA Plan International Suomen Anna Könönen ja Iida Riekko sekä Hasan & Partnersin Anu Niemonen (kesk.) ovat hyvillään mainossarjan saamasta huomiosta.

Keräyslupa: POL-2015-4693 by Paola Suhonen Kuukausilahjoitus alk. € 14,90 Joka vuosi 7 miljoonaa kehitysmaiden lasta tulee äidiksi. Kuten sambialainen mallimme, 12-vuotias Fridah, joka synnyttää syyskuussa. Lahjoita, jotta tätä mallistoa ei tarvita plan.fi Koskenlaskija Mainostaja Valio #ChildMothers Huono onni voi kohdata kenet tahansa Mainostaja Pelastusarmeija AJANKUVA 49

VUODEN AIKAKAUSMEDIAMAINOSTAJA Volvo Car Finlandia edusti gaalassa asiakkuuspäällikkö Petri Castrén. Ruotsalainen mestariteos. Volvo 90 -mallisto. Volvo on rakentanut autoja ja kehittänyt teknologiaa jo 90 vuoden ajan tavoitteenaan tehdä liikenteestä mahdollisimman turvallista meille kaikille. Palkittu uusi Volvo 90 -mallisto on tästä työstä syntynyt mestariteoksemme, jossa ainutlaatuiset turvallisuusinnovaatiot yhdistyvät virtaviivaiseen muotoiluun sekä premium-luokan ajettavuuteen. VOLVO 90 -MALLISTO ALKAEN 45 701 € * VOLVO S90 VOLVO S90 / V90 Volvo 90-mallisto alkaen: autoveroton hinta 37 700 €, autovero 7 400,29 €, toimituskulut 600 € kokonaishinta 45 700,29 €. EU-yhd. 2,0–8,1 l/100 km, CO2 46–184 g/km. * TM 4/2017: jaettu 1. sija Audi Q2:n kanssa. Kuvan autot erikoisvarustein. Volvolla on takanaan jo 90 vuoden historia. Perinteikäs autobrändi nojaa Suomessa vahvasti printtimainontaan. – Mietimme asioita pitkälti tavoittavuuden kautta. Jos mietitään, millä tavalla potentiaaliset auton ostajat tänä päivänä kiinnostuvat, niin aikakauslehdet ovat edelleenkin hyvin tärkeä vaihtoehto. Volvolla on mediapanostusten osalta päätöksenteossa apuna loistavat kumppanit, joilta saamme näkemyksiä ja ideoita, kertoo markkinointijohtaja Kari Joronen. 50 AJANKUVA VOLVOCARS.FI Volvo on hyödyntänyt aikakauslehtien mediaympäristöjä johdonmukaisesti jo vuosien ajan. Erityisesti printtiaika­ kauslehdissä Volvo on osoittanut ymmärtävänsä median erityispiirteet ja onnistunut tekemään mainontaa, jonka lukijat huomaavat ja josta he pitävät. Vuonna 2017 Volvo nosti panostuksiaan aikakausmedioihin.

Sinä olet siellä. Aikakausmedioihin uppoudutaan. Ne kuljettavat lukijan toiseen maailmaan. Niitä luetaan keskittyneesti ja usein. Myös mainoksia. Lisätietoja aikkarimainonnasta: aikakausmedia.fi/sinaoletsiella

Todelliset fanit tarvitsevat NÄKÖKULMAA Painettu lehti on tehokas media. Se saa huomiosi ja koet tarinat kaikilla aisteilla, keskeytyksettä. Aikakauslehti on käsin kosketeltava, luotettava ja kestävä. Se on fiksu valinta. www.upmpaper.com