Perho 150

PERHO 150 Perhonjokilaakso Juhlaliite Toivotamme Teidät lämpimästi tervetulleiksi Perhon kunnan 150-vuotisjuhlaan lauantaina 29.9.2018 klo 13:00 Perhon koulukeskuksen liikuntasaliin. Juhlapuhujana pääministeri Juha Sipilä Juhla lähetetään suorana osoitteessa: http://www.nopolanews.fi/netti-tv/kanava_1 Löydät linkin lähetykseen myös Perhon kunnan nettisivuilta: www.perho.com Kodin rakentamisen Perhoon voit aloittaa vaikka syksyllä Kiertonetissä huutokaupattavista omakotitalotonteista.

13.9.2018 ❘ Perhonjokilaakso 2 •PERHO 150 YHDESSÄ ETEENPÄIN - Perho 150 vuotta Onnittelemme 150-vuotiasta Perhon kuntaa. WOOD-MAKE CENTER AIROT JOKA LÄHTÖÖN! 06-863 1640, 040-843 7463 info@woodmake.ﬁ A&P TAIPALE OY YLÄKERTA LO-KO lounas- ja kokouspalvelut Avoinna ma-pe klo 10.00-13.00 Tilat vuokrattavissa, max 50 henkilölle. Käy kattomassa Facebookissa Yläkerta Lo-Ko mitä kaikkea meillä on tarjota! Jyväskyläntie 4, 69950 Perho P & S Riihimäki Oy Perho PERHON TAKSIT Meiltä saat: Esa Kalliokoski 040 759 6099 Kari Matti Salin 0400 263 939 Arto Taipale 050 0036 4622 Rakennuspeltityöt Lampela toteuttaa räystäiden ja kattoturvatuotteiden remontit yli 16 vuoden ammattitaidolla! Meiltä myös piipunpellitykset sekä ikkuna- ja ovipellit yms. Soita Pasille 0400 421 519 ja kysy lisää. - Peltikattomaalaukset ja ulkomaalaukset - Peltikattopesut - Sisätasoitetyöt ja maalaustyöt - Rappaukset - Hiekkapuhallustyöt - Telinevuokraus PIIPUNPELLIT RAKENNUSPELTILISTAT RÄYSTÄSKOURUT TIKKAAT KATTOTURVATUOTTEET Mäntysaarentie 9 69920 Oksakoski Puh. 0400 663 486 ODQWLH • e-mail. riihimaki.petri@gmail.com Kone- ja Työpalvelu J. Leppälä Puh. 040-9117 735 Kaivinkonetyöt Lavettikuljetukset 36t asti Kumpulantie 79, 69980 Möttönen rapetyla@gmail.com www.rakennuspeltityo.ﬁ y-tunnus 2605878-8 AURINKOSÄHKÖ- LÄMMITYSJÄRJESTELMIEN SANEERAUKSET: JÄRJESTELMÄT • Maalämpöpumput KYSY TARJOUS! RAKENNUS-PELTITYÖT Ammattitaidolla, 30 vuoden kokemuksella. Edullisesti! Käyntiosoite: Vehmassuontie 7, Perho ILAR-PELTI artosy@netti.fi P. 0400 366 167 • Ilmalämpöpumput • Putkityöt • Kotitalouteen • Sähkötyöt • Maatalouteen • Myynti ✃ • Tehtaille LEIKKAA TALTEEN lumiesteet • Peltilistat, liesikuvut • Ilma-vesilämpöpumput • Mökille • Vesikattotyöt • Sadevesikourut: kantikas, puolipyöreä • Piippujen pellitykset • Tikkaat, kattosillat, ja asennus MYÖS TUNTILASKUTUKSENA Hyvällä työllä on tekijänsä... SsLQIR#OYLPRUHßsZZZOYLPRUHß h iitus alkaen 50€/kk Myös raho Lämpöpumppujen ja kylmiöiden kaikkien merkkien huollot ja korjaukset.

Perhonjokilaakso ❘ 13.9.2018 PERHO 150 • 3 ◗ Pääkirjoitus ◗ Kunnan tervehdys Parasta Perhossa Perho on nuorekas ja elinvoimainen Kun Perhossa jotain tapahtuu, on siellä takuuvarmasti väkeä liikkeellä. Yleisö on iloisella mielellä ja tyytyväisiä järjestettyyn tapahtumaan ja sellaisessa on ilo käydä. Juttukeikka Perhossa pelastaa helposti synkänkin syysviikon. Jotenkin perholainen mielenlaatu on perusluonteeltaan positiivista ja perholaiset osaavat myös heittää itsestään vitsiä. Mikä lienee moiseen syynä? Jatkakaa kuitenkin samaan malliin, älkää lopettako! Maakunnan reunapitäjältä vaaditaan sinnikyyttä ja myös istumalihaksia, sillä matka on aina pitkä. Lasten ja nuorten harrastustoiminta ansaitsee hatunnoston. Perhoon ei noin vain poikkea pikku juttukeikallekaan ja vinkit ovat aina tervetulleita. Olaan yhteydessä! SANNI AHO Perho 150 -juhlaliite Päätoimittaja: Sanni Aho Toimittaja: Maija Ahonen Myynti: Anita Hyvönen Yhteystiedot: www.perhonjokilaakso.ﬁ etunimi.sukunimi@perhonjokilaakso.ﬁ Kustantaja: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Kokkola Lehden päätoimittajan pyytäessä minulta tätä tervehdystä Perho 150 vuotta -juhlanumeroon, hän toivoi erityisesti henkilökohtaisempaa otetta siihen, mitä Perho minulle merkitsee. Lähtökohta on helppo, Perho on syntymäkuntani. Olen elänyt lapsuuteni, nuoruuteni ja suurimman osan aikuisuuttani Perhossa. Vähän tarkemmalla ja yksityiskohtaisemmalla analyysillä tuo lähtökohta ei muutu, mutta siihen saadaan vähän vivahteita. Ollessani 39-vuotias, muutimme perheeni kanssa aivan uuteen ympäristöön Pohjois-Pohjanmaalle, työn perässä, kuten niin monet muutkin ovat tehneet. Pohjois-Pohjanmaan reissulla meni noin 12 vuotta, ammatillisesti mielenkiintoista oppimista ja uusia ystäviä, Perhon säilyessä lähellä sydäntä. Tänä päivänä, tuota ajanjaksoa ajatellessani olen täysin vakuuttunut, että se avasi silmäni näkemään, mitä Perho todellakin on asuinympäristönä ja henkilökohtaisesti minulle. Usein nimittäin käy niin, että arvioimme ympäristöämme ilman, että meillä on aitoa vertailukohtaa. Tällöin helposti sokeudumme niille vahvuuksille, joita pidämme itsestäänselvyyksinä arjessa. Perhossa tämä tapahtuu helposti luonnonläheisyyden, turvallisen elinympäristön, julkisten palveluiden ja vapaa-ajan toimintaympäristön osalta. Tätä mielikuvaa tukee alkukesästä toteuttamamme kunnan muutto- ja pitovoimatutkimuksen tulokset. Tutkimuksen tuloksia esittelen seuraavassa valtuuston kokouksessa, mutta totean lyhyesti tässä yhteydessä, että 65-66 prosenttia Perhoon muuttaneista ja Perhosta poismuuttaneista vastasi myönteisesti kysymykseen voisiko vastaaja suositella tai onko jo suositellut ystävilleen ja tuttavilleen Perhoa asuinkunnaksi tulevaisuudessa. Pieni pudotus tuli vastauksissa pitempiaikaisten asukkaiden osalta samaan kysymykseen, noin 46 prosenttia vastasi myönteisesti. 12 vuoden muualla asumisen kokemuksella rohkenen väittää, että kotikunnassani on moni asia hyvin, mutta toki meillä on myös parannettavaa. Meidän tulisi tunnistaa vahvuutemme ja olla niistä ylpeitä, luottaa toisiimme ja rakentaa yhteistä kotikuntaamme yhteisöksi, jossa pidämme toisistamme huolta. Minulle Perho merkitsee siis kotia ja työtä Perhossa, kuten kunnan tunnuslause kuuluu. Perhon kunta on 150-vuotias, nuorekas ja elinvoimainen, mikäli siihen itse uskomme ja sen eteen työtä teemme. Kunta organisaationa ei yksin voi hyvinvointia ja elinvoimaisuutta rakentaa, se tarvitsee siihen koko yhteisön tuen ja jokaisen jäsenensä osallistumisen. Lauri Laajala kunnanjohtaja Perhon kunta

13.9.2018 ❘ Perhonjokilaakso 4 •PERHO 150 Perhon Satulinnan päiväkodin väki pääsi testaamaan Perhon Kirin hankkimia ajanottolaitteita omalla suunnistusretkellään. Marianne Ukskoski vastaanotti lapsia maalissa. Digi menee metsään Perhon Kiri on hankkinut käyttöönsä nykyaikaiset ajanottolaitteet ja karttaohjelmat suunnistusta varten PERHO Maija Ahonen Urheiluseura Perhon Kirillä on parhaillaan käynnissä Mennään metsään -hanke, jonka tavoitteena on jalkauttaa suunnistusharrastusta eri puolille pitäjää kaikenikäisten harrastukseksi. – Vielä 10–15 vuotta sitten Perhossa oli suunnistusbuumi, mutta viime vuosina harrastus on hiipunut. Perhonjokilaakson iltarasteille on osallistunut Perhosta kesän aikana ehkä 20–30 suunnis- tajaa, Perhon Kirin sihteeri Jari Kivelä kertoo. Jotta suunnistusharrastus saataisiin Perhossa taas viriämään, on puitteet oltava kunnossa. Käytännössä se tarkoittaa nykyaikaisia ajanottolaitteita ja kartoitusohjelmia, jotka Perhon Kiri on hankkinut käyttöönsä tänä vuonna. Noin 9000 euron laitehankintoja on tukenut Leader-ryhmä Pirityiset. – Aiemmin meillä oli yhteiset ajanottolaitteet halsualaisten kanssa. Nyt suunnistustapahtumia voidaan jär- Kierroksen päätteksi oman aika tulostettiin kuitille. MAIJA AHONEN jestää lyhyelläkin varoitusajalla, kun laitteet ovat omat, eikä niitä tarvitse varailla hyvissä ajoin ja kuskata edestakaisin, Perhon Kirin puheenjohtaja Ilkka Koskela kertoo. Nykyaikaisen paikannusteknologian ja karttaohjelman avulla urheiluseura pystyy tarkentamaan olemassa olevia suunnistuskarttoja sekä luomaan kokonaan uusia suunnistuskarttoja. – Polkujen ja kivien paikkoja ei tarvitse enää mitata maastossa metrin mitalla, kun käytössä on nykyaikai- set laitteet ja ohjelmat. Se helpottaa karttojen piirtämistä huomattavasti, Koskela sanoo. Uusien karttojen myötä pienimuotoisia suunnistustapahtumia on helpompi järjestää eri puolilla pitäjää. Perhon Kirin suunnistusjaoston puheenjohtaja Marianne Ukskoski kertoo, että urheiluseura on järjestänyt loppukesän ja alkusyksyn aikana muutamia pieniä suunnistustapahtumia ja lisää on tulossa. – Ideana on viedä pieniä suunnistustapahtumia sellaisiin paikkoihin, joissa harrastusmahdollisuuksia ei muuten ole, Marianne Ukskoski kertoo. Ukskoski painottaa, että laji sopii kaikenikäisille lapsista aina ikäihmisiin asti. – Ei ihan helposti tule mieleen toista harrastusta, jossa samoissa kisoissa voi kilpailla koko perhe lapsenlapsista isovanhempiin, Ukskoski sanoo. Syyskuun alussa Perhon Ki- rin uusia suunnistuslaitteita pääsi testaamaan päiväkoti Satulinnan väki, jonka neljä- ja viisivuotiaat hoitolapset kiersivät Paavonkallion maastossa heitä varten rakennettua pientä suunnistusrataa. Suunnistusharrastuksella on Perhossa edessään loistava tulevaisuus, mikäli se on Satulinnan lapsista kiinni. – Innokkaimmat taisivat kiertää metsään merkityn lenkin jopa seitsemän–kahdeksan kertaa, Ukskoski kertoo. Perhon Kirin Jari Kivelä, Ilkka Koskela ja Marianne Ukskoski kertoivat lapsille suunnistusharrastuksesta. joka sopii kaikenikäisille. MAIJA AHONEN

Perhonjokilaakso ❘ 13.9.2018 PERHO 150 • 5 YHDESSÄ ETEENPÄIN - Perho 150 vuotta ◆ Kaivinkone ja maansiirtotyöt ◆ Hiekat, sorat ja murskeet paikalle toimitettuna ◆ Lavetti kuljetukset Onnittelemme 150-vuotiasta Perhon kuntaa. Koneurakointi Kellokoski Oy Puh. 0400 328779 / Kari Mökki nykyaikaisin mukavuuksin - päästä irti arjesta ja nauti www.nettimokki.com Onnittelemme 150-vuotista Perhon kuntaa! Muuttohaukka Mökki-ID 4488 Luonnonhelma Mökki-ID 4498

0500 768 068 Onnittelemme 150- vuotiasta Perhon kuntaa Kuljetus Juha Riihimäki Ky RAKENNUS JA REMONTOINTIPALVELU JYLHÄ OY • Keittiöremontit • Pesuhuone- ja saunaremontit • Ovi- ja ikkunaremontit Ja KAIKKI muu pieni ja isompi rakentaminen sisällä ja ulkona! rakennusjaremontointijylha.com Pyydä ilmainen tarjous! Hannu Jylhä 040 7189 165 hannu.jylha@rrpjylha.ﬁ Viitalammintie 128, 69980 Möttönen, PERHO Parturi- Kampaamo KERTTU Ajanvaraukset kätevästi myös netistä: www.pkkerttu.ﬁ SYYSKUUN AJAN Jalkahoito, kasvohoito + kestovärjäys kulmat ja ripset (ovh 127e) 100€ Jyväskyläntie 4, Perho p. 040 661 6670 Jyväskyläntie 4, Perho p. 044 261 0728 monipalvelurannila.ﬁ ME TEEMME REILUT REMONTIT! Kattoremontti, ikkunaremontti, uusi julkisivu tai kodin ulkomaalaus? Me Pohjansepät olemme erikoistuneet kattoremontteihin ja ulkoverhousremontteihin. Toimimme lähes koko Suomen alueella ja olemme toteuttaneet jo satoja kattoremontteja, uusineet talojen ulkoverhouksia, vaihtaneet ikkunoita, ovia ja maalanneet koteja. Meidät tunnetaan rehdeistä ja reiluista remonteista. Lue lisää nettisivuiltamme: www.pohjansepat.ﬁ ja meidät löydät myös Facebookista.

13.9.2018 ❘ Perhonjokilaakso 6 •PERHO 150 Perholaiset pesäpalloilijat kokoontuivat yhteiskuvaan Perho-päivien aikaan. Kuvassa osa naperoiden, naisten ja miesten joukkueista. ANSSI RIIHIMÄKI Suuri pesäpalloinnostus vaatii pieniä pelaajia Juniorityöhön on nyt panostettava, sanovat perholaiset pesäpalloilijat PERHO Sanni Aho Kirin pesäpallojaostossa ollaan yhtä mieltä siitä, että harrastuksen nousu on uusitun kentän ja parannettujen harrastusmahdollisuuksien ansiota. Kuluneen kesän aikana Perhon Kirillä on ollut kolme joukkuetta: naiset, miehet ja naperot. Muissakin ikäluokissa pesiksenpelaajia on, mutta nuorisoa ei riittänyt seuran omaksi joukkueeksi. Halsualla, Kinnulassa ja Vetelissä on kuitenkin tällä kaudella pelannut useita perholaisia nuoria. Yksi pesäpallotoiminnan vetureista on Tapani Humalajoki, joka oli myös mukana kun Perhossa 70- ja 80-luvulla pesäpalloa pelattiin enemmän. Hän muistelee, että 90-luvulla Perholla oli parhaimmillaan jopa seitsemän joukkuetta eri sarjoissa pelaamassa. Toiminta kuitenkin hiipui. – Uusi kenttä oli piristysruiske. Kun kunta satsasi kenttään, niin harrastus piti virittää uudelleen, kertoo Humalajoki, joka on tämän kauden ollut naisjoukkueen pelinjohtaja. Pesäpallokausi on nyt ohi ja Humalajoki varoittelee, et- tä kauden jälkeen ei kannata kysellä seuraavan vuoden jatkosta. Naisten joukkuetta koonnut ja siinä pelannut Ulla-Maija Möttönen on itse muuttamassa töiden vuoksi etelään, joten hän ei enää ensi kaudella naisten joukkueessa pelaa. Myös muutamat muut ovat ilmoittaneet, että tauko on edessä. – Pelaaminen on ollut mukavaa ja toivottavasti löytyy uutta porukkaa joukkueeseen, toivoo Möttönen. Kuuma kesä ja 18 pelattua ottelua ovat olleet raskasta aikaa ja varsinkin naisten joukkueella töiden, perheen, lasten ja pelireissujen yhteensovittamisessa on ollut haasteita. – Mutta kun kevät koittaa, alkaa pesäpallo taas enemmän kiinnostaa, uskoo Humalajoki. Naperojoukkueen vanhempia Humalajoki kiittelee osal- listumisesta. Kun Humalajoen omat tytöt pelasivat pesäpalloa, alkoi illan peliin valmistautuminen siten, että ensin hän kävi lanaamassa ja piirtämässä kentän ja sen jälkeen tuomaroimassa. Nyt vanhemmista on löytynyt vapaaehtoisia. – Yleinen ongelma kuitenkin on maakunnan muidenkin harrastajien suusta kuultuna, että nykyään ihmiset eivät sitoudu. Juniorityöhön on Humalajoen mielestä panostettava mikäli halutaan, että pelaajia löytyy muihinkin joukkueisiin. – Vaikka lapsiluku on Perhossa korkea, niin niitä keitä laji kiinnostaa, on vähän. Yhteistyötä saadaan tehdä naapuriseurojen kanssa. Mutta ilman nuoria ei aikuisten joukkueilla ole tulevaisuutta, Humalajoki toteaa. Taloudellisesti pesäpallo on perheille kohtuullinen harrastus. Pienen seuran kausi- maksut ovat pienet. – Suurin kuluerä on pallot, kun ne maksavat 20 euroa kappale. Maakuntasarjassa yhden pelin palloihin menee jo 40 euroa, muistuttaa Humalajoki. Uusi kenttä oli piristysruiske. Kun kunta satsasi kenttään, niin harrastus piti virittää uudelleen. Perhosta vieraspeleihin lähteminen vaatii myös aina enemmän aikaa. Monilla muilla maakuntasarjan joukkueille pelimatkat ovat 20–40 kilometriä, kun Perhosta lähteville tulee helposti satakin kilometriä. Naisjoukkuetta ja erityisesti henkisenä pelinjohtajana toiminutta Ulpu Kerästä Humalajoki kehuu. – Naisten lohko oli tosi tasainen tänä vuonna. Meidän naisjoukkue on sellainen, että se pelaa tunnetasolla. Pelaaminen vaatii huumoria ja vitsiä koetetaan vääntää. Ulpulta se lähtee, kiittelee Humalajoki. Myös kotiyleisö on elänyt peleissä mukana. Humalajoki on laskenut, että kotipeleissä on aina helposti toistasataa henkeä. Perhon pesäpallokauden päättäjäisiä vietetään pesäpallokentällä 22.9., ja jaosto on kutsunut paikalle tuomareita, kioskinpitäjiä, kunnanjohtajaa ja seuran johtokuntaa. Päivän päätteeksi pelattavassa ystävyysottelussa ovat vastakkain Perho ja Kyyjärvi.

Perhonjokilaakso ❘ 13.9.2018 PERHO 150 • 7 Talouskaupan kahvinkeitin on urakoinut jo vuosikymmeniä Rautaosaston kahvipisteen äärellä on etsitty ratkaisuja niin rakennuspulmiin kuin rakkaushuoliin PERHO Maija Ahonen Tärkeimmät asiat ensin. Kun Perhon Talouskaupan yrittäjä Juha Lampela saapuu aamulla avaamaan kaupan rautaosaston ovia, hän lataa sisälle päästyään ensimmäisenä kahvinkeittimen. Päivä ei käynnisty ilman sumppeja. Eikä kahvinkeitto jää vain aamuun, vaan kahvinkeitin putputtaa uutta sumppia pitkin päivää liikkeen sulkemiseen asti. Kahvia tarjotaan liikkeessä asioiville ilmaiseksi. – Päivittäin kahvia tulee keitettyä ehkä 100–150 kupillista riippuen vähän asiakasmääristä, talouskaupan yrittäjä Juha Lampela kertoo. Möttösessä sijaitsevalla Perhon Talouskaupalla on pitkät perinteet. Nykyisten kauppiaiden Juha ja Petri Lampelan isoisä Vilho Lampela aloitteli tiettävästi nurkkakauppaa jo vuonna 1931, ja varsinainen kauppa on toiminut vuodesta 1933. Talouskauppaan kuuluvat ruokakauppa ja rautakauppa. Kahvia keitetään rautapuolella. Nurkassa putput- tavaa masiinaa tekisi mieli luonnehtia Perhon ja ehkä koko lähiseudun tunnetuimmaksi kahvinkeittimeksi. Kyseessä ei nimittäin ole mikä tahansa keitin, vaan vanha kunnon Moccamaster, joka on todistanut kestokykynsä ja palvellut kaupan tiskillä uskollisesti useamman vuosikymmenen. Keittimellä on ikää jo 31 vuotta, eikä ongelmia ole juurikaan ollut. Vuosien varrella itse koneeseen on jouduttu vaihtamaan ainoastaan kumiosa kahvin juoksutusputken päähän. Sen sijaan kannuja on mennyt rikki toista sataa. – Varakannuja on kulunut 150 kappaletta. Onneksi näitä saa ostettua lisää, Petri Lampela kertoo. Perhon Talouskaupassa on joskus leikkimielisesti laskettu, kuinka paljon keitin on syytänyt kahvia historiansa aikana maailmalle. Vuosien aikana kahvia on keitetty parin säiliöautollisen verran. Jatkuva kahvitarjoilu vaatii toki työntekijöiltä vaivannäköä, mutta talouskaupassa on laskettu, että se kannattaa. – Sen minkä moni muu laittaa mainontaan, me laitamme kahviin, Juha Lampela sanoo. Ilmainen kahvi tasaa myös ruuhkahuippuja. Jos asiakas joutuu hetken odotella, aika kuluu sutjakkaammin sumppia juoden. Kahvikupin äärellä voidaan myös yhdessä pohtia ratkaisua asiakkaiden rakennuspulmiin. Rautakaupan puolella liki päivittäin asioiva kiinteistöpalveluyrittäjä Jouko Voutilainen pitää kahvinurkkausta hyvänä tuumauspaikkana. – Kun hetkeksi istuu alas, muistaa yleensä jotain sellaista, joka muuten unohtuisi ostaa, hän naurahtaa. Kahvikupillisten ääressä on tullut turistua yhtä sun toista. Puheenaiheet vaihtelevat sen mukaan, keitä keittimen äärelle osuu yhtä aikaa. Yksi aihe toimii kuitenkin aina. – Jos kahvilla on yhtäaikaa toisille tuntemattomia ihmisiä, silloin puhutaan säästä. Se on ihan klassikko, rautaosaston työntekijä Juho Isomöttönen kertoo. Vuosien aikana kahvia on keitetty parin säiliöautollisen verran. Myös ajankohtaiset asiat puhuttavat. Juha Lampe- lan mukaan viime vuosien kuohuttavimpia asioita on ollut tuulimyllyt ja sudet, eikä keittimen äärellä olla asioista läheskään aina samaa mieltä. – Mielipiteitä on ollut puolesta ja vastaan, mutta saman keittimen äärelle väki on kuitenkin aina mahtunut. Keittimen äärellä on puitu myös naapurikuntien asiat. Perhon Talouskauppa sijaitsee valtatie kolmentoista varrella, seitsemän kilometrin päässä kuntakeskuksesta ja vain kahden kilometrin päässä Kyyjärven rajasta. Kivijärven keskustaan on reilun 30 kilometrin matka, mutta rajalle vain kymmenkunta kilometriä. Joskus kahvipisteellä vierähtää pidempikin aika. Sumpin ääressä pohditaan syvällisiäkin asioita. – Onpa tässä joskus ratkottu asiakkaan rakkaushuoliakin, Juha Lampela paljastaa.

13.9.2018 ❘ Perhonjokilaakso 8 •PERHO 150 Luokanopettaja Anna Isomöttösen torstaipäivä alkaa kuvaamataidon tunneilla, joissa oppilaat saavat piirtää itselleen kasvitaulun. MAIJA AHONEN Opettajana Oksakoskella Kolmas- ja neljäsluokkalaisia luotsaavan Anna Isomöttösen torstaipäivästä ei puutu vauhtia. Kun koulussa pitää kiirettä, Isomöttönen rauhoittuu kotona lenkkeilemällä ja saunomalla. PERHO Maija Ahonen Syksyllä Perhon Oksakoskella luokanopettajana aloittaneen 25-vuotiaan Anna Isomöttösen arkipäivistä ei puutu vauhtia. On torstai ja edessä kuuden tunnin mittainen koulupäivä. Viittä vaille valmis luokanopettaja luotsaa Oksakoskella kolmos- ja nelosluokkalaisten yhdysluokkaa. Ryhmässä on yhteensä 21 oppilasta. – Tykkään opettaa tämän ikäisiä. Koulutyö on heille jo tuttua, mutta toisaalta asioita voi opetella vielä leikin kautta, Isomöttönen sanoo. Opettajan lisäksi oppilaiden tukena luokassa työskentelee koulunkäynninohjaaja Janina Karhukorpi. Perhossa on kolme alakoulua, jotka sijaitsevat Oksakosken lisäksi kirkonkylällä ja Möttösessä. Anna Isomöttönen, omaa sukuaan Kirvesmäki, on kotoisin Oksakosken naapurista Kokkonevalta ja käynyt aikoinaan itsekin Oksakosken koulun, joka on hänelle läheinen paikka sitäkin kautta. Hän pitää pientä koulua yhteisöllisenä paikkana, jossa kaikki tuntevat toisensa. – Minulla on lämpimät omakohtaiset muistot tästä koulusta omalta kouluajaltani. Alunperin Isomöttönen oli ajatellut liikunnanopettajan ammattia. Ylioppilaaksi päästyään hän oli työkokeilussa ja luokanopettajan sijaisena kirkonkylän koululla ja hakeutui sitten opiskelemaan alalle. Nyt Anna Isomöttönen on lähes valmis kasvatustieteiden maisteri, joka viimeistelee opintojaan Jyväskylän yliopistoon. Luokanopettajan opintojen ohella hän on suorittanut erityisopettajan opinnot. Hänellä on opettajanpaikka Oksakoskella tällä erää koko kuluvaksi lukuvuodeksi. Haastattelupäivän aamuna Isomöttönen on saapunut Oksakosken koululle kaksikymmentä yli kahdeksan valmistelemaan luokkahuonetta tulevan päivän koitoksiin. Kun koulun kello pärähtää soimaan aamuyhdeksältä, alkaa hulina, joka kestää iltapäiväkolmeen asti. Päivä aloitetaan hyvän huomenen toivotuksilla, joiden jälkeen käydään läpi päivän ohjelma ja muut ajankohtaiset asiat. Isomöttönen esittelee oppilaille myös luokan perällä istuvan toimittajan, joka on tekemässä opettajan päivästä juttua paikallislehteen. Toimittajan läsnäolo unohtuu kuitenkin nopeasti niin lapsilta kuin opettajaltakin, kun oppitunti imaisee mukaansa. Kahdella ensimmäisellä tunnilla Isomöttösen luokalla on ohjelmassa kuvaamataitoa, jossa oppilaat pääsevät taiteilemaan mustapohjaiselle paperille kasvitaulun. Malliksi Isomöttönen on kollannut koulun varastosta näytille pari vanhan ajan opetustaulua. – Nyt harjoitellaan tarkkaa piirtämistä. Ei tarvitse pitää kiirettä. Ensin jokaisen on kuitenkin päätettävä, mistä kasvista taulunsa haluaa piirtää. Mallin saa etsiä joko koulun pihasta, kasvikirjasta tai internetin kuvahausta. Luokka täyttyy iloisesta pulinasta. Joku oppilaista haluaa piir- rokseensa mansikan, mutta googlen kuvahausta ei löydy mieluista mallikuvaa. – Mietipä mikä on mansikka englanniksi ja hae sillä, opastaa opettaja. Omaa luokkaansa Isomöttönen kuvailee helposti innostuvaksi. On helppo hoksata, että nuori opettaja luotsaa luokkaansa varmalla otteella ja ammattitaidolla. Kuvistuntien jälkeen on vuorossa ruokatunti. Tarjolla on lasagnea, joka tuntuu maistuvan niin opettajalle kuin oppilaillekin. Ruokailun jälkeen Isomöttönen suuntaa kohti opettajainhuonetta, jossa hän kaa-

Perhonjokilaakso ❘ 13.9.2018 PERHO 150 • 9 Ympäristöopin tunnilla aiheena on kalastus. Opiskelun lomassa oli taukojumppaa, jossa heitettiin ilmavirveliä. MAIJA AHONEN Kotona odottaa Hilma-kissa, joka kaipaa emännältään huomiota. MAIJA AHONEN Kotipihassa Anna Isomöttönen törmää Ville-puolisoonsa, joka on palaamassa töistä. MAIJA AHONEN Töistä kotiuduttuaan Anna Isomöttönen vetää lenkkivaatteet päälle ja suuntaa kävelylle. MAIJA AHONEN taa ensimmäiseksi itselleen kupillisen kahvia. Pitääkö legenda opettajien kovasta kahvinkulutuksesta paikkansa? Isomöttöstä naurattaa kysymys. – Kyllähän täälläkin kahvia kuluu, mutta olen ollut sellaisissakin opettajainhuoneissa, joissa on juotu kahvia huomattavasti enemmän. Täällä keitämme kahvit yleensä ruokavälitunnilla ja iltapäivän pitkällä välitunnilla. Välitunnit kuluvat pääasiassa asioiden selvittelyyn ja käytännön asioiden hoitamiseen. – Välitunneilla tulee yleensä kopioitua tunneilla käytettävää materiaalia ja sen sellaista, Isomöttönen kertoo ja alkaa saksia iltapäivän tunteja varten monistamiaan tehtävälappusia. Ruokailun jälkeisellä jakotunnilla Isomöttönen pitää nelosluokkalaisille yhteiskuntaoppia, jossa päivän aiheena on henkilötunnus. Seuraavaksi on yhteinen ympäristöopin tunti sekä kolmosille että nelosille. Tällä kertaa käsitellään kalastamista. Iltapäivän pitkällä välitunnilla Isomöttösellä on välituntivalvontavuoro. Opettaja vetää päällensä keltaisen huomioliivin ja suuntaa pihalle valvomaan oppilaita. – Välillä joutuu selvittää pieniä kähinöitä, Isomöttönen sanoo, mutta toteaa valvontavuorojen olevan yleensä aika rauhallisia. Nyt iso porukka pelaa välitunnilla ulkona jalkapalloa. – Viime vuonna jalkapallo ei tuntunut kiinnostavan ollenkaan, mutta nyt se tuntuu taas vetävän väkeä, Isomöttönen kertoo. Kun välituntivalvonta on ohi, vuorossa on päivän kaksi viimeistä oppituntia. Niistä ensimmäinen sattuu Isomöttöselle tänä torstaina poikkeuksellisesti vapaatunniksi. Isomöttösen iltapäivän viimeinen oppitunti on hyvin rauhallinen, mutta oppilaille toki jännittävä. Vuorossa on nimittäin uskonnon koe. Kun kello lyö iltapäiväkolmeen, opettaja saa lähettää lapset kotimatkalle. Opettajan oma työpäivä ei kuitenkaan ole vielä ohi, sillä seuraavan päivän tunnit pitää Iltapäivällä on välituntivalvonta. MAIJA AHONEN vielä suunnitella. Oman aikansa vie myös merkintöjen kirjaaminen koulun ja kodin yhteydenpitoon tarkoitettuun Wilma-järjestelmään. Onko Wilma yhtä pahamainen viestintäväline kuin julkisessa keskustelussa annetaan ymmärtää? Isomöttönen toteaa, että Wilma on pääviestintäväline koulun ja kodin välillä. – Itse pidän Wilmasta, vaikka tiedän kyllä, etteivät kaikki siitä pidä. – Oppilaita koskevissa merkinnöissä haluan etenkin huomioida positiiviset asiat ja onnistumiset. Normaalisti Isomöttönen tekee suunnittelutyöt koululla. – Yleensä en vie töitä kotiin, vaan suunnittelen seuraavan päivän tunnit koululla. Joskus menee neljään, joskus viiteen, riippuu vähän päivästä. Tänään on kuitenkin toisin, sillä Isomöttönen on luvannut viedä toimittajan koulupäivän jälkeen kotiinsa. Tavoistaan poiketen Isomöttönen pakkaa opettajanoppaat laukkuun ja hyppää autonrattiin heti tuntien päätyttyä. Kotimatkaan menee reilu kymmenen minuuttia, mikä on juuri sopiva aika: aamuisin ehtii orientoitua tulevaa koulupäivää varten, iltapäivällä tyhjätä päätä kouluasioista. Autoradio pysyy kiinni kotimatkan ajan. – Koulussa on välillä niin kova meteli, että työpäivän jälkeen kaipaa rauhoittumista. Matkalla ohitetaan Perhon keskusta ja samalla ST1, entinen Esso, joka on Isomöttöselle varsin tuttu paikka. Hän ehti nimittäin työskennellä huoltoasemalla asiakaspalvelijana peräti kahdeksana kesänä. Kirkonkylän jälkeen matkaa jatketaan Kyyjärven suuntaan. Ennen Möttöstä Isomöttönen kääntää auton sivutielle, joka hetken mutkiteltuaan kurvaa notkon kautta mäen päälle. Tien päässä kohoaa Isomöttösen ja hänen puolisonsa keväällä valmistunut omakotitalo, joka on paikallisen, oman pitäjän talotehtaan valmistama. Uudessa talossa Isomöttöselle tärkeä paikka on puulämmitteinen sauna, joka lämmitetään yleensä joka ilta. – Olen intohimoinen saunoja, Isomöttönen myöntää. Sisällä Isomöttöstä odottaa Hilma-kissa, joka vaatii emännältä huomiota, jutustelua ja rapsuttelua. Edessä on normaali arki-ilta, johon kuuluu yleensä lenkkeilyä. Isomöttönen harrastaa ahkerasti liikkumista ja kulkee mieluusti luonnossa. Kaveriporukan kanssa hän käy tiistai-iltaisin palloiluvuorolla. Synnyinpitäjään asettuminen tuntui luontevalta valinnalta Isomöttöselle ja hänen miehelleen, maanrakennusalalla työskentelevälle Villelle, jotka ovat molemmat kotoisin Perhosta. Myös monet Isomöttösen ystävistä ovat palanneet opintojen jälkeen takaisin vanhaan kotikuntaan. – Täällä on hyvä asua ja elää. Rauhallinen paikka, jossa on kaunis luonto ja hyvät peruspalvelut. Jos tarvitsee jotain erikoisempaa, Kokkola tai Jyväskylä ovat lähellä. – Edes kouluaikana minulla ei ollut kovaa hinkua täältä pois.

13.9.2018 ❘ Perhonjokilaakso 10 •PERHO 150 Perho ennen ja nyt 600-luku Vuonna 1922 Sivulan tilalta Liukosta löydettiin rautainen keihäänkärki. 1585 Veroluettelon mainitaan seitsemän korpelaisen asustaneen Kokkolan pitäjän yliperillä ”Oxkåski byyssä” ja ”Perhå byyssä”. 1600-luku Salamajärven kylän eräruhtinas Esko Tiainen asuu Laihisten kartanon lampuotina alueella. 1782 Perhon ensimmäinen kirkko valmistui. Kellotapuli tehtiin vuonna 1799 ja uusittiin vuonna 1846. Sota-aikaan lotat toimivat ilmavalvojina Perhossakin. PERHON KIRJASTON KOTISEUTUKOKOELMA Rautatieretkikunta Perhossa. Kuvassa selin Alvari Siironen vastaanottamassa Vaasanläänin silloista maaherra Sarlinia. Kuva otettu kirkonkylän koulunmäellä vuonna 1925. PERHON KIRJASTON KOTISEUTUKOKOELMA 11.7.1808 Venäläiset tulivat Suomen joukkojen perässä Kokkonevalle, missä käytiin Kokkonevan taistelu. 1939-1944 Sotavuodet koettelivat myös Perhoa. 98 miestä ja yksi nainen kuoli sota-aikaan, viisi sodan jälkeen. 1830-luku Runeberg oleskeli paikkakunnalla ja kirjoitti Haaneen veljeksistä runon ”Hauta Perhossa”. Isonvihan ajan tapahtumia ei ole voitu vahvistaa, mutta perimätiedon mukaan veljekset haudattiin Jängänjärven Kalmasaareen. Paikalle pystytettiin muistomerkki vuonna 1925. 1952 Gustaf von Numersin suunnittelema vaakuna hyväksytään kunnan vaakunaksi. Musta väri viittaa vaikeisiin aikoihin ja hopeinen naularisti kertoo sotaisesta historiasta. Kultainen perhonen kuvaa iloa ja toivoa paremmasta. 1979 Metsäpeurakantaa palautetaan Suomenselälle. Merkittävä osa metsäpeuravaatimista vaeltaa edelleen vasomaan Perhoon. 1850-luvulla Asukkaita 1128 henkeä 1862 Kokkolan ylimaan ensimmäinen yleinen kirjasto perustettiin. Perhon suojeluskuntalaisia ja lottia lippuineen. Kuva otettu 1930-luvun lopulla. PERHON KIRJASTON KOTISEU1981 Suomen Rauhanyhdistysten keskusliiton järjestämät Suviseurat pidettiin Perhossa Liukonkylän pelloilla. Toisen kerran seurat järjestettiin Perhossa vuonna 2005. TUKOKOELMA 1868 Perhon kunta perustetaan ja nälkävuodet koettelevat vastaperustettua kuntaa. 1880-luku Lestadiolainen kristillisyys tulee Perhoon, kun Antti Korkiakangas liittyi Kokkolan markkinoilla liikkeeseen ja palatessaan Perhoon saarnasi saman evankeliumin Jaakko Pääkköselle. 1891 Koulu aloitti toimintansa pappilassa. Kirkkoherra Leidenius lupasi maa-alueen koululle ja rakennus pystytettiin kirkkoherran virkatalon maista erotetulle tontille. Perhonjoki olisi tullut hyväksytyksi, mutta kaustislaiset olivat Kokkolanjoen kannalla. Perhonjoki yleistyi kuitenkin käytössä ja entisiä Kokkolan ylimaita ryhdyttiin kutsumaan Perhonjokilaaksoksi. 2000 Arsi Harju voittaa olympiakultaa Sydneyssä tuloksella 21,29 metriä. Harju valitaan samana vuonna vuoden urheilijaksi. 2013 Perho nousee otsikoihin susien salametsästyksen vuoksi. Möttösen kyläkoulun uudisrakennus valmistuu. 2016 Limakon tuulivoimapuiston rakennustyöt aloitettiin ja voimalat ovat nyt osa kyläkeskustan maisemaa. 2017 Kirkonkylän koulu valmistui. Perhossa 2907 asukasta. 2018 Eija Seppä äänestetään Perhon kirkkoherraksi. Seppä aloittaa virassa 1.7.2018. Lähteet: Perhon kotiseutuarkisto. Lahja Varilan opinnäytetyö: Paikallishistoria kulttuuri- ja luontomatkailun kehittäjänä : Kävelyreittejä Perhon historiaan (2018) Perhonjokilaakson historia Perhon seurakunnan historiikki. 1982 Salamajärven kansallispuisto perustetaan. Ilmari Möttönen hankki ensimmäisen henkilöauton Perhoon. Vuosi oli 1924. PERHON KIRJASTON KOTISEUTUKOKOELMA 1895 Koulun vihkiäisjuhlaa vietettiin lokakuussa. Puukoulu on edelleen pystyssä koulunmäellä ja Museoviraston suojelema. 1902 Vanha ristikirkko purettiin ja puuosat käytettiin uudestaan arkkitehti Valter Thomen piirtämään ja rakennusmestari Jakko Kuorikosken rakentamaan kikkoon. Ilmari Wirkkalan alttaritaulu ”Erämaiden Kristus” on vuodelta 1938. 1918 Perhon Suojeluskunta pe- rustetaan virallisesti 3.2.1918 Möttösen majatalossa. Muutamia kuukausia aikaisemmin Möttösen ja kirkonkylän ”palokunta” aloitti salaiset harjoituksensa. Perhosta sisällissotaan osallistui 84 miestä, joista seitsemän kaatui. 1930 Kuntien edustajat Kaustiselta, Vetelistä, Perhosta ja Halsualta kokoontuivat Kaustiselle päättämään joen virallisesta nimestä, sillä samasta joesta käytetty Vetelinjoki ja Perhonjoki aiheuttivat sekaannusta. Äänestyksessä Arsi Harju nimeään kantaneessa kuulakisassa Perhossa vuonna 2001. SILJA KONONEN

Perhonjokilaakso ❘ 13.9.2018 PERHO 150 • 11 Suviseurojen talkooporukkaa Perhossa 2005. TUOMO PUUMALA Perhossa suunnitellaan Limakon tuulivoimaloiden lisäksi uusia voimaloita. TAPANI POSTILA Kirkonkylän koulun puupaneloinnin värivalinta herätti keskustelua Perhossa. SANNI AHO Tietovisa Perhon historiasta Hymyilevä mies-elokuvaa kuvataan Perhossa kesällä 2015. Nyrkkeilijä Olli Mäestä kertova elokuva voittaa Cannesissa Un Certain Regard-sarjan palkinnon. Ohjaaja Juho Kuosmanen ja kuvaaja J-P Passi keskustelevat kuvauksissa Jängän työväentalolla. Takana istuu Raijaa esittävä Laura Airola. SAMI KUOKKANEN Eija Seppä. ESKO KESKI-VÄHÄLÄ 1) Milloin Perhon kunta on itsenäistynyt? a) 1917, b) 1808, c) 1868, d) 1918 2) Kuka on Perhon nykyinen kunnanjohtaja? a) Antti Hietaniemi, b) Pekka Lindholm, c) Lauri Laajala, d) Sarita Kirvesmäki 3) Mikä oli Perhon kunnan väkiluku vuoden 2017 alussa? a) 3000, b) yli 5000, c) 2907, d) 1500 4) Mikä on Perhon kunnan pinta-ala? a) 100 ha, b) 776 km2, c) 70 l, d) 700 m2 5) Mihin kylään Perhon ensimmäinen asutus sijoittui? a) Peltokangas, b) Ukskoski, c) Salamajärvi, d) Möttönen 6) Kuka on Perhon seurakunnan kirkkoherra? a) Juha Karhulahti, b) Raimo Kytölä, c) Esko Heloneva, d) Eija Seppä 7) Minä vuonna Perhon kirkko on valmistunut? a) 1868, b) 1799, c) 1808, d) 1903 8) Kuinka monta prosenttia perholaisista kuuluu ev.lut. seurakuntaan? a) 50 %, b) alle 30 %, c) 1 %, d) yli 90 % 9) Mitä materiaalia on kotiseutumuseon uusi katto? a) haapapäre, b) kuusilauta, c) männynkaarna, d) koivuvasta 10) Mihin vesistöön Perhonjoki laskee? a) Itämereen, b) Pohjanlahteen, c) Atlanttiin, d) Suomenlahteen 11) Mikä seuraavista EI ole Perhon naapurikunta? a) Kinnula, b) Alajärvi, c) Lapua, d) Halsua 12) Mitä perho tarkoittaa? a) perhosta, b) kalastusvälinettä, c) kuntaa Keski-Pohjanmaalla, d) sukunimeä 13) Minkä eläimen siirtoistutus onnistui hyvin Perhon luontoon 40 vuotta sitten? a) poro, b) kauris, c) metsäpeura, d) jänis 14) Mikä näistä on tunnettu perholainen sanonta? a) Ei ole koiraa karvoihin katsomista. b) Perhossa ei elä, jos ei liiku. c) Mee Perhoon mehtään. d) Moon oikias, soot vääräs. 15) Mitä perhonen symboloi kunnan vaakunassa? a) jokea, b) puuroa, c) toivoa parempaa tulevaisuutta, d) sotaa 16) Mistä J.L. Runebergin runosta Perho tunnetaan? a) Graven i Perho, b) Hauta Perhossa, c) Kokkonevan taistelu, d) Pilven veikko 17) Mitä murresana kartti tarkoittaa? a) lajiketta, b) puuroa, c) perunaa, d) raakaa marjaa 18) Minä vuonna Arsi Harju voitti olympiakultaa? a) 2000, b) 2004, c) 1996, d) 2014 19) Mikä on Arsin ringin halkaisija (kiertoliittymän)? a) 16,86, b) 21,29 m, c) 21,39 m, d) 22,45 m 20) Mikä on Arsin ringissä olevan kuulan halkaisija? a) 163 cm, b) 183 cm, c) 203 cm, d) 87 m 21) Kuka perholaissyntyinen painija on saavuttanut EM-hopeaa? a) Arsi Harju, b) Pekka Pouta, c) Leo Liukko, d) Rami Hietaniemi 22) Kuinka vanha on Perhon vanhainkoti Jalmiinakoti? a) 50 v, b) 100 v, c) 150 v, d) 10 v 23) Montako alakoulua Perhossa on? a) 2, b) 3, c) 4, d) 5 24) Milloin Perhon lukio on perustettu?a) 1966, b) 1981, c) 1991, d) 2001 25) Milloin Perhon maatalousopetus alkoi Perhossa? a) 1990, b) 1979, c) 2000, d) 1955 Outi Leväniemi Visa on laadittu alunperin Perhon yläkoululaisia varten. Oikeat vastaukset: 1) c, 2) c, 3) c, 4) b, 5) d, 6) d, 7) d, 8) d, 9) a, 10) b, 11) c, 12) b, 13) c, 14) b, 15) c, 16) a,b tai d ovat oikein, 17) d, 18) a, 19) b, 20) b, 21) d, 22) a, 23) b, 24) b, 25) b. Visa on laadittu Perhon yläkoululaisia varten. Montako tuli oikein?

13.9.2018 ❘ Perhonjokilaakso 12 •PERHO 150 Satu Vasantola kertoi esikoisteoksestaan ja kuvaili kirjoittamisprosessia Perhon kirjastossa. SAKARI VAINIONPÄÄ Jytyn puheenjohtaja Maija Pihlajamäki ja Suomen kuntaliiton viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Esa Nieminen sanoivat vaikuttuneensa Perhon kirjaston monipuolisesta ja joustavasta toiminnasta. SAKARI VAINIONPÄÄ Kuntaliiton kirjastokierros Perhossa Satu Vasantola esitteli esikoisteostaan ”En palaa takaisin koskaan, luulen” PERHO Sakari Vainionpää Kirjailija ja toimittaja Satu Vasantola esitteli huhtikuussa ilmestynyttä ja kysytyksi tullutta esikoiskirjaansa Perhon kirjastossa viime viikon tiistaina. 1965 syntynyt Vasantola on Helsingin Sanomien toimittaja ja kolmen lapsen äiti. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen maisteri. Vasantola alkoi kirjansa kirjoittamisen keväällä 2015 työn ohessa, iltaisin ja viikonloppuisin. Kahden vuoden mittaan hän kirjoitti kirjan kolmeen kertaan. – Minut yllätti se, että vaikka kirjoitan fiktiota, faktojen ja taustatietojen tarkistaminen vie mielettömästi aikaa. Esimerkiksi joitakin yksityiskohtia varten katselin ruumiinavausvideoita yksitoista tuntia. – Kirjoittaja on sokea omalle tekstilleen, ja siihen jää väkisinkin lapsuksia. Huomasin myös tarvitsevani tuekseni aikajanan, jotta sain tapahtumat pysymään oikeassa jär- jestyksessä. – Kirjoitin päivät työnantajalle ja illat itselleni. Hetkittäin tuntui, että vihaan kirjoittamista, Satu Vasantala tilitti. – Korostan, että kirjan kirjoittaminen on oikeasti täyttä työtä. Huikeat inspiraation hetket ovat siinä harvassa. Tarinaan pitäisi uskaltaa kirjoittaa sisään omat pelot ja häpeä. – Kirja on kirjailijan leikkimaailma. Se on mielikuvistusmaailma, jossa kirjailija on aivan yksin. Kaikkea ei voi tietää, ja virheiden karsimiseksi kokemusmaailmaltaan ja taustaltaan erilaiset tekstin tarkistajat ovat kirjailijalle kultaakin kalliimpia. – Kirjasta otetussa toisessa painoksessa virheitä ei enää ole, Vasantala vakuutti. En palaa takaisin koskaan, luulen rakentuu suurelta osin lähtemisen sekä kahden tilan välissä olemisen teemoille, kirjan päähenkilön Susannan – sukunsa ensimmäisen ylioppilaan - luokkahypylle sekä maahanmuuttolle. – Pakolaisuus ei ole mukana muotiteemana. Pakolaisia on tänään 68 miljoonaa eli enemmän kuin koskaan, joten heitä on vaikea sivuuttaa Vasantola sanoi. Vasantola kertoi olleensa välillä opiskelemassa Oxfordissa kaksi pienintä lasta mukanaan ja saaneensa siinä yhteydessä tuntumaa, millaista maahanmuuttajana on. – En kyennyt nimeämään sieltä ketään, johon voisi ottaa yhteyttä, jos minua ei tavoiteta, kun asiaa lasten kouluista kysyttiin. Erona tietysti se, että muutin vain Euroopan maasta toiseen ja osasin kohdemaan kieltä. Mutta olin niin yksin. – Kirjassa kuvataan irakilaisia maahanmuutajia suomalaisten silmin. Haluan kirjoittaa asiasta ymmärtääkseni muiden ihmisen näkökulmia, arvottamatta niitä. Näkökulmat ovat kaukana toisistaan riippuen siitä, onko puhujana pakolaisten parissa vapaaehtoistyötä tekevä vai työssään ”partalapsiin” kyllästynyt poliisi. Järjestäjien puheenvuoron käytti Suomen Kuntaliiton viestintä- ja yhteiskuntassuhdejohtaja Esa Nieminen. – Kunnat ovat eri kokoisia ja monin tavoin eri asemassa. Tämän kiertueen tarkoituksena on tuoda kirjailijan kirjaesittelyä sellaisille paikkakunnille, joissa kirjailijoita ei usein nähdä. Näissä merkeissä saimme kuunnella Satu Vasantolaa Perhossa tänään. – Kuntaliitto jakaa tänä vuonna Vuoden kirjastokunnan palkinnon. Nyt ensimmäistä kertaa toteutettavan kilpailun kautta kuntaliitto yhteistyökumppaneineen haluaa nostaa ja juhlistaa kirjastojen tekemää arvokasta työtä, Esa Nieminen mainitsi. – Vuoden 2018 kirjastokun- nan toiminnassa nousevat esille toimintatapojen monipuolisuus, kirjaston käyttötavat sekä kuntalaisten toiveiden kuunteleminen. – Hyvä kirjasto ei ole kunnan tai kirjaston koosta kiinni. Tulevaisuuden sivistyskunnassa kirjaston merkitys kaikkien kuntalaisten osaamiselle ja hyvinvoinnille on suuri, Nieminen muistutti. Täpötäydessä Sinisiipi-salissa pidetyn tilaisuuden tarjoilupuolesta vastasi Julkisja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty. Puheenjohtaja Maija Pihlajamäki sanoi liiton lähteneen mielellään mukaan kuntakierrokselle, kun sitä kuntaliitosta kysyttiin. – 100-vuotista toimintaansa juhlivan liittomme juuret ovat kirjastossa. Edeltäjäämme kunnallisvirkamiesliittoa olivat perustamassa kirjastonhoitajat. Ja onhan kirjaston rooli kansakuntamme sivistäjänä keskeinen. – Lukijoita ja kirjoittajia riittää tulevaisuudessakin, some-maailmasta huolimatta, Maija Pihlajämäki uskoi. Kiertueen kolmantena järjestäjänä on Lukukeskus. Kirjaston johtaja Mirja Siironen esitteli lopuksi lyhyesti Perhon kirjastoa. Yleisöpuheenvuoroissa kirjaston monipuolisuus sai runsaasti kehuja, ja vieraatkin olivat vaikuttuneita ja jopa hämmästyneitä kuulemastaan. Kirja vei mukanaan Innostuin lukemaan Satu Vasantolan kirjan ”En palaa takaisin koskaan, luulen”, ja hyvä niin. Kirja vei mukanaan ensilehdiltä lähtien. Dialogit ovat uskottavia, kerronta jouhevaa, konstailematonta ja nasevaa, kuvattuna elämän koko kirjo. Ammattikirjoittajan valmista jälkeä kannesta kanteen. Elämä on paljolti vain sattumusten summaa, kuten näkyy niin Tariqin ja Fatiman hahmoissa kuin kirjan muiden henkilöiden elämänvaiheissa. Tapahtumat vievät mukanaan, eikä kaikki pääty hyvin. Sekin näkyy, että hyvän ja pahan raja ei kulje ihmisten välissä vaan jokaisen sisimmässä. Mennyt on mennyttä, vain kaipuu jää. Onneksi on tulevaisuus - kai. Kirjan päähenkilö Susanna asuu Helsingissä, mutta tapahtumat sijoittuvat pääosin pohjanmaalle ja Peräseinäjoelle, jossa Satu Vasantola syntyi, joskin muuttaakseen jo kuukauden ikäisenä Helsinkiin. Ruotsissakin käydään, kuten monet pohjalaiset tekivät. Yrittäjyys on vahvasti esillä. Pohjanmaa on perinteisesti yhdistetty vahvoihin naisiin, jollainen on kuvatun suvun isomumma Martta, matriarkaalinen ja jälkikasvulleen tärkeä hahmo korkeasta iästään huolimatta. Kun tekijä on kirjoittanut kirjansa kolmeen kertaan kahden vuoden aikana, ensimmäinen pikainen lukukerta raapaisee vain pintaa. Tämän kirjan ottaa käsiinsä kyllä mielellään uudelleen, ja varmasti kannattaakin. Ulottuvuuksia riittää. Esa Nieminen oli laskenut, että Vasantolan teosta jonotti Helsingin kirjastoista viime viikolla peräti 934 henkilöä. Kun kirjan lukee, tämä on helppo käsittää. Sakari Vainionpää

Perhonjokilaakso ❘ 13.9.2018 PERHO 150 • 13 YHDESSÄ ETEENPÄIN - Perho 150 vuotta • tarkastukset • paikkaukset • juurihoidot • hampaiden poistot • proteesit • lapset -25% Jyväskyläntie 4, 69950 Perho • puh. 040 621 2666 jaanika.pent@luxdent.fi • www. luxdent.fi PERHO ON H PER TALOUSKAUPPA Möttönen puh. 06 863 2286, 06 863 2103 ͟ZĂŬĞŶƚĂŵŝƐƚĂ ůĂƚƚŝĂƐƚĂŬĂƚƚŽŽŶ͟ • Kaikki maanrakennus- ja maansiirtotyöt • Kiviainestoimitukset • Muut alan työt Jorma Isomöttönen ✆ 0400 796 999 Taipaleentie 140, 69980 Möttönen • j.isomottonen@gmail.com KŵĂŬŽƚŝƚĂůŽƚ<ŽƌũĂƵƐƌĂŬĞŶƚĂŵŝŶĞŶ <ǇůƉǇŚƵŽŶĞĞƚWĞƌƵƐƚƵŬƐĞƚ sĞƐŝŬĂƚŽƚ,ƵŽŶĞŝƐƚŽƌĞŵŽŶƚŝƚ Onnittelemme 150-sĂƌĂĂŶǇƚƚĂůǀĞŶƌĂŬĞŶŶƵƐƚǇƂƚ͊ vuotiasta Perhon kuntaa! RAKENNUSTYÖ A. HUMALAJOKI 0400 844 790 rakennustyoahumalajoki.fi Jyväskyläntie 7, PERHO p. 040 557 5352 Onnittelemme 150 -vuotista Perhon kuntaa! Nakkari-Saralampi Ay ✆ 0400 797 058 PERHO Lauri 0400 685 821 Ville 040 543 6501 Kiveläntie 718, Oksakoski, Perho rengascenter.ﬁ y st1perho.com Mukana asiakkaidemme arjessa jo vuodesta 1906 Murskaus- ja louhintatyöt ϬϰϬരϵϲϬരϭϵϮϴͻϬϰϱരϭϯϳരϵϰϭϲ

13.9.2018 ❘ Perhonjokilaakso 14 •PERHO 150 Harvinainen kaikille avoin erämaasauna kunnostettiin vuonna 2017. SANNI AHO Valvatin autiotupa on kulttuurihistorian helmi erämaassa, mutta pihan on vallannut vadelma. Valvatti on ainoa laatuaan Vanhan metsänvartijatilan avoimia ovia on vaalittava PERHO Sanni Aho Valvatin autiotupa on salattu helmi Hirvaan kierroksen varrella. Tupaan pääsee kuitenkin vierailemaan ilman patikkamatkaakin, sillä metsäautotie vie lähes pihaan. Tunnelmallisen tuvan pihapiirin ovat kuitenkin ikävästi vallanneet vadelmapuskat. Olisi maisemanhoitajille töitä. Autiotupa kunnostettiin erinomaisesti retkeilijöitä palvelevaksi vuonna 2007, jolloin talon tuuletusluukut, piippu ja tulisijat kunnostettiin. Rakennus sai silloin uuden maalipinnan ja lattiat ja ovet korjattiin. Myös sauna kunnostettiin ja se on vieraskirjan mukaan kovassa käytössä. Metsähallitus ylläpitää 244:ää autiotupaa, joista kolme sijaitsee Salamajärvellä. Valvatin lisäksi alueella on Sysilammin ja Pitkälahden autiotuvat. Pitkälahti on pieni ja Sysilampi uudempaa rakennuskantaa. Valvatin metsänvartijatila oli yksi neljästä metsänvartijatilasta nykyisen Peuran polun varrella. Kaikkiaan metsänvartijatiloja oli 14 vuonna 1919 tehdyn luettelon perusteella. Valvatti perustettiin keisarillisella päätöksellä helmikuussa 1863, jolloin sille myönnettiin rakennusapurahaa 1000 markkaa. Vuoden 1899 katselmuksessa tilaan merkittiin kuuluviksi asuinhuone (tupa, kaksi kamaria, eteinen), talli, navetta, sauna, riihi, vesimylly, kolme niittylatoa, kivistä peltoa 0,45 hehtaaria, kytömaita: jokikytö 0,29 hehtaaria, jokikytö 0,10 hehtaaria), niittyjä, Metsänvartijan virkoja perustettiin 1860-luvulta alkaen valvomaan valtion maita. Metsänvartijat valvoivat hakkuita määräysten mukaiseksi, sammuttivat metsäpaloja ja majoittivat metsänhoitajia. Vuonna 1888 Valvatissa aloitti metsänvartijana Aleksanteri Karvonen. Perheeseen kuului vaimo Reeta Johanna ja kuusi lasta. Karvonen lopetti vuonna 1920 ja vuonna 1927 työtä jatkoi Nikolai Kujala. Hän vartioi Valvattia vuoteen 1953 ja tämän jälkeen toimeen tarttui kolmeksi vuodeksi hänen poikansa Taito Kujala. Viimeisenä Valvatin metsänvartijana toimi karjalassa syntynyt kumarainen metsänäijä Rodi Haukka, joka asui tilalla vuodet 1957-1966. Valvatissa ja sen lähiympäristössä saattoi 1920-1950 -luvuilla asua satakin henkeä, kun läheistä kuivatettua IsoValvattia niitettiin. Järvestä niitetty heinä oli tärkeää ravintoa talvisin lehmille. Lähde: Johanna Lämsän Salamajärven alueen kulttuurihistoriaselvitys, Jyväskylän yliopiston historian laitos 11.9.2006 Nuoren naisen runokirja 19-vuotias perholaissyntyinen Anna Vehkalampi julkaisi runoteoksen PERHONJOKILAAKSO Sanni Aho Viime kesänä Anna Vehkalampi huomasi, että talven aikana oli syntynyt runoja jo runokirjan verran. – Tämä tuli todella yllätyksenä kavereillekin. Ei tästä pitänyt kirjaa tulla, nauraa Anna Vehkalampi. Kirja siitä kuitenkin tuli, sillä Vehkalampi sai viisivuo- tisen kustannussopimuksen Mediapinnan kanssa. Runokirjojen markkinat ovat haastavat, mutta kustantamo on viime vuoden aikana luvannut kustantaa sadan kirjan ensipainoksen. Nyt julkaistussa ”Voinko puhua siitä ääneen” - kirjassa runoja on 60, joista 50 syntyi viime keväänä. – He halusivat madaltaa kynnystä, että ihmiset tekisivät runokirjoja, kertoo Vehkalampi. Keväällä 2017 Anna Vehkalampi valmistui ylioppilaaksi Perhon lukiosta ja muutti syksyllä Jyväskylään päästessään opiskelemaan toimintaterapiaa ammattikorkeakouluun. Runous ja kirjoittaminen ovat aina olleet Vehkalammella harrastus. Sen lisäksi hän kertoo harrastavansa myös joogaa ja filosofiaa. – Haluan haastaa itseäni ja analysoida eri asioita, Anna kuvailee. jailija kuvailee intensiiviseksi ja omien sanojensa mukaan hän käsittelee kirjassa runojen kautta suhdetta elämään ja sen eri ulottuvuuksiin niin onnellisista kuin vaikeista aiheista. Vehkalammen runokirjan teemat vaihtelevat. – On neutraaleja, surullisia, haikeita ja onnellisia runoja. Kirja on moniulotteinen, kuvailee Anna. Kirjan nimi tuli tabuja rikkovasta runosta, joka käsittelee kuolemaa. Aihe koskettaa läheisen kautta. Runon nimi valikoitui kirjankin nimeksi, kun se ja Anna Vehkalammen tuttavan ottama kannen kuva sopivat hyvin yhteen. Runokirjaansa esikoiskir- Perhossa Anna Vehkalampi käy ajoittain, sillä sukua ja ystäviä paikkakunnalla yhä asuu. Tulevaisuudestaan hän ei vielä mitään osaa sanoa; valmistuminen toimintaterapeutiksi siintää 2,5 vuoden päässä ja monet hänen oppilaitoksestaan käyvät vaihdossakin ulkomailla. Esikoisrunoteoksen julkaissut perholainen Anna Vehkalampi. ADALMIINA VEPSÄLÄINEN, JYVÄSKYLÄSTÄ Valvatin vieraskirjasta 2017-2018 ”Lintutornilla kiikaroidessa näkyi pelkkiä lokkeja. Pihakaivo ja sen ympäristö kuhisee kyykäärmeitä.” ”Käväisin ensi kerran tänä vuonna synnyinkodissani. Kävelin vähän nevallakin lakkojen perässä.” ”Yöllä kun kävelin Lehtosenjärven kautta kuului moto-koneen mölinää. Ei se mitään, hakkuita tulee tehdä, mutta miksi nuo pirun koneet jauhavat metsää meille retkeilijöille erittäin tärkeiden paikkojen vieressä?” ”Jokakesäinen käynti Valvatissa. Itselläni oli kunnia tuntea talon viimeinen asukas Rodi Haukka.” ”Juhlavierailu. Tasan 50 vuotta sitten kesätöissä täällä soita mittaillen. Tuli käveltyä silloin satoja kilometrejä. Ajat muuttuvat ja elinkeinot. Nyt myös kaivetut ojat on taas luotu umpeen monin paikoin. Ei kasva suo kunnollista metsää.”

Perhonjokilaakso ❘ 13.9.2018 PERHO 150 • 15 YHDESSÄ ETEENPÄIN - Perho 150 vuotta Hautamuistokivet Perhosta suoraan valmistajalta edullisesti! Hautakivimallisto esillä, tule tutustumaan tai tilaa esite! RAKENNUS J. MANNINEN OY Perho puh. 040-5351104 www.rivakkarakennus.fi ekstit Meiltä lisät in hautakivikset ja kaiverpruäällä! paikan PERHON HAUTAKIVI/RAKENNUSKIVI OY Porasentie 929, 69950 Perho www.perhonrakennuskivi.com Myynti: Veijo Viitala p. 0400 327 431, Ritva Viitala p. 0400 865 012 Linja-autoliikenne SALMINEN KY Puh: 0500 - 566 669 • jyrki.salminen@saunalahti.ﬁ Perhis tilataan n. 73 prosenttiin perholaisista kodeista. ”Hyvä lehti. Ihmisten elämäntarinat mukavaa luettavaa. – Liisa Tamminen-Haapala ”Lehdessä tärkeimmät lähialueen asiat. ”Paikalliset asiat löytyy siitä hyvin. Tapahtumauutiset ja nimipäivähaastattelut kivoja. – Aija ”Tapahtumia ja paikalliset asiat kaikista pitäjistä. Jutuissa usein tuttuja ihmisiä. Tuntuu etten tierä mistään asioista, jos en tilaa lehteä. – Matti Poranen – Elsa Peltola ”Tämän paikkakunnan asiathan siinä on. – Jorma Harju ”kuntien Siinä on jokilaakson asiat tarkasti. Se on oma lehti. -E. nimetön www.perhonjokilaakso.ﬁ

13.9.2018 ❘ Perhonjokilaakso 16 •PERHO 150 www.spauto.perho.com Tervetuloa ostoksille MaiRe –myymälään! Puh. 06-863 2351, 0400-540 129 y Avoinna ark. 9–17, la 10-13 Gluteenittomat tuotteet - tuoreina ja pakastettuina - jos haluat isomman erän, niin tee ennakkotilaus Toyota Verso 2,0 D-4D 126 DPF -11 Mitsubishi ASX 1.6 Cleartec Invite Plus-13 166tkm, h-kirja, 2xrenkaat autom.ilmas., 191 tkm, huoltok., 2xrenk., erikoisvanteet, 12.900,9.900,- Ajotietokone. lasikatto, kattoluukku Volkswagen Golf 1.6 Comfortline 5d -08 Volvo V70 2,4 Kinetic -10 141tkm/ Täyd.huoltokirja, Ajotietokone, Puoliau- 260tkm/ 2xrenk., huoltokirja, autom. ilmastointi, tom. Climatic-ilmastointi, 2xrenk. 8.500,- vetokoukku, luistonestojärj. 12.800,- Toyota IQ 1,0 VVT-i Base -11 BMW 320 i E90 Sedan Business -09 70tkm, h-kirja, 2xrenk., ilmast., sähköikku- 238tkm, h-kirja, 2xrenk., erikoisvanteet, aunat ja -peilit 7.500,- tom. ilmast., sähköikkunat ja -peilit 12.900,- Hobby Siesta 555 AK LC matkailuauto -10 Toyota Avensis 2,0 D-4D DPF -12 vain 20 tkm/huolto-k, 2xrenkaat, ilmast., tod. 178tkm, huoltok., 2xrenk., autom. ilmast., siisti ja hyvin varust. 33.800,- vetokoukku 11.900,- Ternimaito 1L Universal tiskiharja 650 340 (norm. 3,90) KUMISAAPPAAT Purofort Kontio (Marker) arker) er) r) Volkswagen Crafter 2,0 TDI 120 kW -12 251tkm, matkailuauto, 6 hlö 20.800,- Chrysler Grand Voyager LE 3.3 V6 A -04 284tkm, 2xrenk.,vetok. 1.750,- Volvo V50 2.0D Kinetic -05 301tkm, huoltok., 2xrenk., erik. vant., vetok. 4.700,- (norm. 80,-) (norm. 55,20) Mercedes-Benz A 150 Avantgarde 5d -06 177tkm, man. ilmast., monitoimiohjauspyörä 5.900,- Audi A6 2.7 TDI V6 4d Multitronic -07 318tkm, huoltok., autom. ilmast. 2xrenk. 8.800,- Toyota Auris 1.6 Dual VVT-i Linea Sol -07 202tkm, 5-ov, huoltok., 2xrenk., erikoisvanteet, vetokoukku 7.600,- 69,- 49,-- Seat Altea XL 1.9 TDI Reference -08 213tkm, huoltok., 2xrenk., erikoisvant. 4.990,Mazda 6 2.0 Sport Elegance AT A55 -04 273tkm, 5-ov, huoltok., 2xrenk. vetok. 2.700,- Rahoitukset 0-60 kk Toyota Avensis 2.4 VVT-i Sol 188tkm, huoltok., 2xrenk., vetokoukku Toyota Avensis 1.8 VVT-i Sol 218tkm, huoltok., 2xrenkaat, vetokoukku OP -05 8.700,-06 7.800,- VW Jetta Luxline 1.6 TDI 77kw 171tkm, huoltok., 2xrenk., erikoisvanteet, vetokoukku, turbo -10 8.800,- + lisää autoja kuvilla netissä! Viljavarastolta (Vissavedentie 8) Kauran ja ohran välitys, viljann litistys ja AIV-liuokset Avoinna ti ja pe 9-14. 040 1380 673 My Myymälä 0400 683 546 Siltatie 20 www.kaustisenosm.ﬁ satoi tai paistoi lehti kotIin joka torstai kUukauden ajan 90 9 Avoinna ma-to 9-15 pe 9-17 la 9-14 (norm. 13,00 €) 4IKAAHE¯I

¯AQJNSRTNILARRATII°NMUUU°OOJK°SS°ASRI ¯IKASR °O°c°KN Tarjous voimassa viikon ja koskee levikkialueelle tehtäviä tilauksia ja talouksia, joihin ei tällä hetkellä tule Perhonjokilaaksoa. Hinta sis. alv. Osoitteita voidaan käyttää Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n suoramarkkinointiin. Tarkempi tietosuojaseloste: www.kpk.ﬁ/tietosuojaseloste. Kuluttajasuojalain edellyttämät ennakkotiedot on annettu tässä esitteessä, joten erillistä tilausvahvistusta tilauksesta emme lähetä. K-P Kirjapaino Oyj/ Perhonjokilaakso, Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli