MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE KESÄKUU / 2018 SUOMI SOL – Hyvä tulevaisuus 6 16 Keikkatyön vapaus vetää puoleensa SEUTUREKRY 6AIKA Toimivat älykkäät oppimisympäristöt yhteistyöllä 26 8 TURUN Tiedepuistossa rakennetaan kasvua kunnianhimoisin tavoittein CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 1 MAINOSLIITE

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE Suomalaisen sydänhoidon puolesta ”Laadukas ja oikea-aikainen hoito tuottaa säästöjä yhteiskunnalle. Tavoitteenamme on julkisen sektorin kehittäminen esimerkillisen toiminnan ja sujuvan hoitopolun parantamisen kautta” — Kari Niemelä, Tays Sydänsairaalan toimitusjohtaja ja johtava lääkäri Voiko julkinen sairaanhoito olla nopeaa ja tehokasta? Sydänsairaala on julkisen ja yksityisen sairaalan toimintamallin yhdistävä sairaala. Vuodesta 2004 käytössä ollut moniammatillinen, keskusteleva ja potilaan keskiöön nostava toimintamalli on inhimillinen, lisää hyvinvointia ja säästää ajoissa aloitetun ja oikein valitun hoidon kautta yhteiskunnallisia kustannuksia. ”Tunsin oloni turvalliseksi Sydänsairaalassa ja pääsin hoitoon erittäin nopeasti.” - Helene Sandvik, Pohjanmaa TAMPERE | HELSINKI | VALKEAKOSKI | HÄMEENLINNA | RIIHIMÄKI 2 www.sydansairaala.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Meille pääset laadukkaaseen tutkimukseen ja hoitoon lääkärin lähetteellä, joko julkisen palvelun hinnoilla käyttämällä erikoissairaanhoidon valinnanvapausoikeutta tai yksityisvastaanottojemme kautta — kaikkialta Suomesta, kotikunnasta riippumatta.

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE TÄSSÄ LEHDESSÄ 4 5 6 8 9 10 11 12 13 14 14 14 15 15 16 18 19 20 20 21 22 23 24 25 25 26 27 28 29 30 31 Menestysresepti: Vihreys, puhtaus ja tila EU:n Leader-toimintatapa tuo asukaslähtöisyyden myös kaupunkeihin SOL – Hyvä tulevaisuus Turun Tiedepuistossa rakennetaan kasvua kunnianhimoisin tavoittein KASVAVA HELSINKI Mistä on uudet korttelit tehty? Uudenmaan liitto avaa ovia eurooppalaisiin yhteistyöverkostoihin ja rahoituskanaviin Pitkäjänteinen asuntopolitiikka on segregaation ehkäisyn avain Lehto raivaamassa rakennusalan digitaalista murrosta Uuden ajan kohtaamispaikka Helsingin sydämessä Oululaiset innostuivat tankkaamaan paikallisesta biojätteestä tuotettua biokaasua Asiantuntija Kari Herlevi: Kiertotalous ja uudet liiketoimintamallit kestävän kehityksen perustana Asiantuntija Tero Lausala: Avainlippu on merkki suomalaisesta työstä Kokeiluilla kestäviä ratkaisuja Asiantuntija Annika Saarikko: Paluuta vanhaan ei ole Keikkatyön vapaus vetää puoleensa hoitoalan ammattilaisia Ainutlaatuinen koulutuskonsepti tarjoaa ratkaisun digitalisaatiota jarruttavaan koodaripulaan Vaikuttava menneisyys – valoisa tulevaisuus Etämittausdata helposti terveydenhuollon käyttöön Innovaatioiden ja improvisaatioiden avulla kohti sote-uudistusta Tommi Vasankari: “Nyt on aika satsata elintapaneuvontaan” Esteettömyys on kaikkien etu Lastentautien tutkimussäätiö tekee työtä lasten terveemmän tulevaisuuden puolesta Miksi tyytyä vähempään, kun voit saada täyden 360° kuuntelukokemuksen? Päättäjän tärkein työkalu on tieto Asiantuntija Jani Arnell: Kyberturvallisuus on älykaupungin kriittisintä infrastruktuuria Toimivat älykkäät oppimisympäristöt yhteistyöllä K aupungit ovat uusi valtio. No, olen pormestari, joten totta kai minä sanon noin, mutta en ole yksin. Kaupungistuminen on globaali megatrendi. Ihmiset joka puolella maailmaa muutta- vat kaupunkeihin yltyvällä vauhdilla, ja minkäänlaisia merkkejä tämän Tulevaisuuden koodarit, insinöörit ja tutkijat koulutetaan nyt trendin kääntymisestä ei ole. Puolet ihmiskunnasta asuu tällä hetkellä kaupungeissa, ja vuoteen 2030 mennessä tuo luku on jo 60%. ReimaGO kannustaa lapsia liikkuvaan elämäntapaan Helsinginkin väestö on viimeisen 10 vuoden aikana kasvanut Yhteiskäyttöauto on iloksi monelle, ei huoleksi yhdelle Joensuun kaupungin verran. Kasvu kertoo kaupungin vetovoimasta. Lindström FlowAbility Kasvu on myönteinen asia, mutta se on samaan aikaan haaste, joka vaatii resursseja. Koteja, koulupaikkoja, lääkäreitä, kirjastoja, harras- Suo, kuokka ja ruisvoima tusmahdollisuuksia ja joukkoliikennejärjestelyitä on löydyttävä kaikille uusille helsinkiläisille. Näitä täytyy vauhdikkaasti saada aikaan ja edistää, kuitenkin samaan aikaan kantaen vastuuta siitä, että kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Olli Maila +358 40 776 1742 olli.maila@calcus.com AD / LAYOUT Silja Lavonen TOIMITTAJAT Päivi Remes Suvi Huttunen Laura Sulkava Minna Uusivirta Irma Capitén Kai Lintinen Juha-Pekka Honkanen Jorma Yrjölä KANSIKUVA Turun kaupunki / Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy KUVAAJAT Silja Lavonen Päivi Remes Minna Uusivirta Irma Capitén Aleksi Friman Kai Lintinen Juha-Pekka Honkanen Jorma Yrjölä JULKAISIJA Calcus.com Oy Fredrikinkatu 47 00100 Helsinki kasvaa kestävällä ja modernilla tavalla. Kasvu synnyttää myös uusia työpaikkoja. Työpaikat houkuttelevat uusia tekijöitä, joka synnyttää uusia ideoita ja yrityksiä, ja positiivinen kierre ruokkii itseään. Helsingin vetovoiman vahvistaminen tällä saralla edellyttää kaupungin määrätietoista kansainvälistämistä. Vain kansainvälinen kaupunki voi houkutella laajassa mittakaavassa ulkomaisia yrityksiä, investointeja, osaajia ja matkailijoita. Kasvu ja kansainvälistyminen kasvattaa jatkossa maan ainoan metropolin roolia koko maan hyvinvoinnin turvaajana. Tämän Helsinki ottaa hyvin vakavasti. Jan Vapaavuori Helsingin pormestari Jaellaan Helsingin Sanomien yhteydessä 1.6.2018 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 3

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE MENESTYSRESEPTI: VIHREYS, PUHTAUS JA TILA Maaseudun vahvuuksien ja voimavarojen hyödyntäminen innovatiivisesti on oleellista kestävän kasvun ja hyvinvoinnin aikaansaamiseksi. Siinä kaupunkien ja maaseutujen on tehtävä yhteistyötä. M aaseudun aineelliset resurssit ovat oleelliset Suomen tavaraviennille. Aineettomien resurssien - hyggen ja hyvinvoinnin - kysyntä kasvaa. Huipputuotteita syntyy maaseudulla yhä enemmän. Maaseudun elinkeinot ovat muutoksessa. Mahdollisuudet ovat rajattomat, mikäli verkostot, tietoliikenneyhteydet ja logistiikka toimivat. ”Maaseutu on erottamaton osa yhteiskunnan menestystä”, Maaseutupolitiikan neuvoston pääsihteeri Christell Åström huomauttaa. ”Keskukset ja ympäröivät maaseudut tarvitsevat toisiaan, ja yhdessä ne ja koko Suomi menestyvät.” ”Yrityksen sijainnilla ei ole suurta väliä globaalissa maailmassa”, sanovat Ergo Kalusteet Oy:n Pekka Venäläinen ja Harri Holopainen. Maaseudulta maailmalle Pohjois-Savon liikevaihto ja vienti kasvavat nopeammin kuin maassa keskimäärin. Maakunnan kehittämisen kärjet tulevat maaseudulta. ”Raaka-aineiden jalostaminen kansainvälisiksi huipputuotteiksi edellyttää sekä maaseudulla että kaupungissa syntyvän osaamisen yhdistämistä”, sanoo Satu Vehreävesa, kehittämisjohtaja Pohjois-Savon Liitosta. Siellä kehittämisajattelussa keskeistä on sekä kansallinen että kansainvälinen verkottuminen. 40 prosenttia Kuopion yritystulosta ja suuri osa viennistä tulee maaseutualueilta. Kuopion Karttulasta maailmalle on ponnistanut Ergo Kalusteet Oy. Sen osaamista nähdään esimerkiksi Genelecin kaiuttimissa. ”Tänä päivänä ei ole niin suurta merkitystä yrityksen sijainnilla, koska logistiikka toimii verrattain hyvin. Tärkeintä on saada osaava työvoima pysymään alueella ja luoda heille koulutusmahdollisuuksia. Kansainvälisessä kilpailussa emme pärjää hinnoilla vaan laadulla”, toimitusjohtaja Harri Holopainen kuvaa. w Tiesitkö, että: 95 % Suomesta on maaseutua. 68 % Suomen tavaraviennistä, 59,6 Mrd €, pohjautuu maaseudulta saataviin raakaaineisiin ja tuotantohyödykkeisiin. 30 % Suomen yrityksistä sijaitsee maaseudulla. 16 % Biotalouden kasvava osuus kansantalouden tuotosta. Maaseudun kehittäminen on strateginen valinta. Kytkeytyminen globaaleihin arvoketjuihin on avainasemassa. 4 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

Kuva: Timo Tuviala / Tavaton Media Teksti: Sofia Tuisku TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE EU:N LEADER-TOIMINTATAPA tuo asukaslähtöisyyden myös kaupunkeihin Leader on toimintatapa, jolla kehitetään ihmisten asuinympäristöjä. Asukkaat aktivoituvat, kun paikallisten yhteisöjen hankkeet saavat Leader-tukea. P arasta Leaderissä on se, että se toimii. Kun hankintoihin löytyy raha, paikalliset lähtevät talkootöihin saadakseen skeittipuiston tai agilityhallin, ulkoliikuntapaikan tai pitkospuut. Miksei metodia voisi käyttää kaupungeissakin? Leaderin rajautuminen maaseudulle on johtunut rahoituksen antajasta – Euroopan maaseuturahastosta - ei toimintatavan luonteesta. Leader-toimintaa onkin kokeiltu jo kaupungeissa, kuten Kouvolassa. Siellä Uusi tapa toimia -hanke on auttanut yhdistyksiä kehittämään toimintaansa ja parantanut yhteisen kokoontumispaikan toimivuutta. Kaupungin kanssa yhteistyössä on avattu Porukkatalo, jossa useat yhdistykset kokoontuvat. Talolle on tulossa myös kahvila, jonne kuka tahansa voi piipahtaa. ”Toivomme, että Porukkatalosta tulisi spontaani kohtaamis- paikka lähialueen asukkailLISÄKSI KUN YHDISTYKSET le. Lisäksi kun yhdistykset KOKOONTUVAT SAMASSA kokoontuvat samassa talosTALOSSA SAMAAN AIKAAN, sa samaan aikaan, syntyy SYNTYY UUSIA IDEOITA. uusia ideoita”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Tanja Rautavirta. Porukkatalo toimii pitkälti samalla tavoin kuin maaseudun kylätalot. Spontaaneille kohtaamispaikoille olisi kaupungeissa tilausta, sillä niissä yhteisöllisyys rakentuu enemmän harrasteyhteisöjen varaan kuin maaseudulla. Leader on mahdollisuus lisätä yhteisöllisyyttä ilman, että tarvitsee olla kiinnostanut tietystä harrastuksesta – kiinnostus omaan asuinalueeseen riittää. ”Leader on kannuste saada ihmiset aktivoitua. Metodi toimii, koska voimme tarjota yhdessä tekemiselle porkkanan: kun talkootyö on tehty, valmis tuotos jää yhteisön iloksi. Kaupungeissa Leader luo matalan kynnyksen yhteisöllisyyttä paitsi toiminnalla, myös luomalla yhteisiä kokoontumispaikkoja”, kertoo Suomen Kylät ry:n Leader-asiamies Heli Walls. w Uusi tapa toimia -hanke on kerännyt kansalaisjärjestötoimijoita yhteen heti alusta asti. Etualalla kouvolalaiset kyläyhdistystoimijat Keijo Kouvonen (edessä vas.) ja Erkki Sillanpää (oik.) sekä Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 5

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE SOL – HYVÄ TULEVAISUUS SOLin tavoitteena on sekä tuplata työntekijämääränsä että olla entistäkin ympäristöystävällisempi. SOLilaisen voi bongata niin vartijana, lähettinä, viheralueen hoitajana, tarjoilijana kuin siivoojana hotelleissa, sairaaloissa tai erilaisissa kulkuvälineissä, ratikoista lentokoneisiin. SOLilaisia on joka puolella! Sen lisäksi, että työprosessit pohditaan juuritasolta asti, ympäristö otetaan jokaisessa askeleessa huomioon. 6 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU A

MAINOSLIITE A urinkoisen keltaisesta väristään tunnettu SOL työllistää Suomessa jo lähes 10 000 henkilöä, ja kansainvälisiä toimintoja on myös Venäjällä, Baltiassa sekä Ruotsissa. Suomalaisen perheyrityksen henkilöstöstä 32 prosenttia on muita kuin suomenkansalaisia, ja se on monelle ensimmäinen kosketus työelämään. Yritys onkin ottanut tosissaan niin työntekijöiden perehdyttämisen kuin maahanmuuttajien kotouttamisen Suomen kulttuuriin. Tavoitteena on tarjota mahdollisuuksia kehittyä ja mahdollistaa pitkä ura yrityksessä. ”41 prosenttia työntekijöistä on alle 30 vuotiaita. Kouluttaminen ja joustavuus ovat näin kulttuuririkkaan työpaikan avaintekijöitä”, painottaa SOLilla kouluttajana ja ympäristövastaavana toimiva Paula Haanpää. Jo neljännessä sukupolvessa toimivan yrityksen toimintatapoja kehitetään jatkuvasti siten, että työntekijän on mahdollisimman helppoa tulla töihin ja tehdä työnsä yksinkertaisesti priimalla laadulla. TULEVAISUUDEN SUOMI SOL on monelle ensikosketus työelämään. SOLlin kouluttaja ja ympäristövastaava Paula Haanpää sekä kehitysjohtaja Riitta Sirviö. SOLIN HOTELLISIIVOUSTOIMIALA ON JOUTSENMERKITTY Joutsenmerkitty hotellisiivousala Jo viime vuosituhannella SOL teki Minä, Sinä ja Ympäristö -oppaan, jolla pyrittiin vaikuttamaan henkilöstön asenteisiin ympäristöasioita kohtaan. Opasta ollaan vuosien saatossa luonnollisesti päivitetty ja ympäristöasiat ovat siitä asti olleet osa työntekijöiden koulutusta. ”Ympäristötavoitteita on asetettu siivouksen osalta muun muassa kemikaalien ja muovin käytön vähentämiseksi ja näissä onkin saatu merkittäviä tuloksia”, Haanpää kertoo. SOL ei pyri ainoastaan vähentämään luontoa rasittavia muoveja tai kemikaaleja prosesseissaan, vaan tavoitteena ovat kokonaan ympäristöystävälliset prosessit. Tällä hetkellä eri toimialojen puhdistusainevalikoimasta 85 prosenttia on ympäristömerkittyä. SOLin hyvän ympäristötyön viimeisin näyttö on Joutsenmerkin saanut hotellitoimiala, mikä merkitsee, että toiminta on 100 prosenttisesti ympäristömerkittyä. ”Aineiden lisäksi kriteereissä arvioidaan prosessin eettisyys, se, miten työ tehdään”, kertoo kehitysjohtaja Riitta Sirviö. Toki tasoa tulee ylläpitää ja muita alueita kehitetään samaan suuntaan. Konsepti on viety pitkälle jokaista yksityiskohtaa myöten. Joutsenmerkitty SOLin hotellisiivous tarkoittaa käytännössä sitä, ettei lomailijan tai työntekijän tarvitse kärsiä hajusteista tai kloorihöyryistä. Joutsenmerkitty konsepti toteutetaan kokonaan Joutsenmerkityillä puhdistusaineilla, pyyhkeillä ja mopeilla. Ympäristön kannalta kyseessä olevat aineet ovat biohajoavia, mahdollisuuksien mukaan myös kierrätettyjä. ”Esimerkiksi pesuaineiden annostelu ja mopin kostutus on tarkkaan suunniteltu, että lopputulos on hyvä. Kehitysideoita saamme suoraan työntekijöiltä”, Sirviö selventää. w CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 7

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE TURUN TIEDEPUISTOSSA T rakennetaan kasvua kunnianhimoisin tavoittein Kaupungin, yritysten ja korkeakoulujen yhteistyö kokoaa huippuosaamisen samaan paikkaan. ämä on mahdollista vain harvassa kaupungissa: Viisi korkeakoulua, 400 yritystä sekä yliopistollinen keskussairaala aivan kaupungin keskustan tuntumassa, vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Turussa näin on. Tiedepuiston tiiviillä alueella opiskelee lähes 40 000 ja työskentelee 17 500 ihmistä. Tiedepuisto on yksi Turun kaupungin kärkihankkeista. Tavoitteena on yli miljoonan kerrosneliön rakentaminen sekä 13 000 työpaikan ja 20 000 asukkaan houkutteleminen kampusympäristöön 2030-luvulle mennessä. ”Aluetta kehitetään vaiheittain Kupittaalta Itäharjun suuntaan, jossa laajentumiselle ja investoinneille on tilaa”, kertoo Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen. Tiedepuiston alueella sijaitsee yliopisto-, yritysja terveyskampusten lisäksi esimerkiksi urheilukampus, ja suunnittelussa huomioidaan tiiviin rakentamisen ohella ympäristön viihtyisyys sekä liikenneyhteyksien kehittäminen. ”Tunnin juna kytkee toteutuessaan Tiedepuiston samaan työssäkäyntialueeseen pääkaupunkiseudun kanssa, ja matkaketju asemalta on nopea”, Hintsanen sanoo. Lääkekehitys, diagnostiikka, kuvantaminen ja biopankki ovat kampuksen strategisia painopisteitä. Ideana on ollut tehdä yritysten, korkeakoulujen ja sairaanhoitopiirin vuosia jatkunut innovaatioyhteistyö mahdollisimman helpoksi, ei yhdistää organisaatioita. ”Health Turku -brändin alla toimii yli sata yritystä, joista monet ovat syntyneet alueen korkeakouluissa. Meillä on ehkä maailman tiivein kampusalue. Olennaiset kohtaamispaikat ovat kaikki 500 metrin sisällä toisistaan”, kertoo Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani, professori Pentti Huovinen. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi startup-yhteisö SparkUp, yhteisöllinen työtila Werstas sekä Medisiina D, Turun yliopiston, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja Turun ammattikorkeakoulun yhteinen lääketieteen opetuksen, tutkimuksen ja diagnostiikan uusi synergiatalo. Jatkossa myös Turun yliopisto ja Åbo Akademi toimivat saman katon alla yhteisessä kemian rakennuksessa. ”Meidän vahvuutemme on se, että yritysten on helppo tavata hoitavia lääkäreitä, testata ideoita ja saada selville, millaisia tarpeita kehitystyössä tulee huomioida”, Turku Science Park Oy:n Health Turku -kokonaisuudesta vastaava johtaja Tero Piispanen sanoo. Hän iloitsee siitä, että alueelta löytyvät kaikki lääkekehitykseen tarvittavat palvelut, kuten viranomaishyväksytyt laboratoriot. Yritysten apuna on lisäksi tuotekehitykseen tarvittavia testialustoja. ”Asiakkaat eivät turhaan ole kehuneet tätä Euroopan parhaaksi lääkekehitysympäristöksi”. w Turun kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen. Turku Science Park Oy:n Health Turku -kokonaisuudesta vastaava johtaja Tero Piispanen sekä Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaani ja professori Pentti Huovinen. 8 Havainnekuva: Turun kaupunki / Cederqvist & Jäntti Arkkitehdit Oy CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE MISTÄ ON UUDET KORTTELIT TEHTY? T Millaisia ovat uudet talot? Mitä palveluita uusissa kortteleissa on? Sitä ei tiedetä nyt eikä sitä kaikkea tiedetä vielä vuonna 2021, jolloin ensimmäiset rakennukset Tampereen Hiedanrantaan valmistuvat. Varmaa on vain, että niissä on arkea siivittäviä uusia teknologioita ja palveluita. ampereelle alkaa nousta kestävän kehityksen kaupunginosa, Hiedanranta, joka tuottaa enemmän kuin kuluttaa. Sitä on kehitetty kansainvälisestä suunnittelukilpailusta saakka avoimin mielin. Mitään ei tehdä kuten ennen vain siksi, että ennen on tehty tietyllä tapaa. Suunnittelu on ketterää ja mukana on tutkimuslaitoksia, yhteisöjä, yrityksiä ja kaupunkilaisia sekä koko koulutuksen ketju ammatillisesta koulutuksesta yliopistoihin. ”Hiedanranta on kunnianhimoinen ja poikkitieteellinen kehitysalusta uudenlaiselle yhteistyölle, piloteille ja startupeille. Se on olemassa koko maailmaa, ei vain itseään varten”, toteavat projektipäälliköt Kirsti Toivonen ja Tiina Sahakari Tampereen kaupungilta. Historia ja tulevaisuus kohtaavat Tavoitteena on rakentaa tabula rasa -pohjalta aivan uutta, jonka määräävänä tekijänä on kestävä kehitys ja jossa digitaalisuus ja esimerkiksi uudet energian ja ravinnontuotannon muodot ovat läsnä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi vertikaaliviljelyä. Vertikaalista mansikanviljelyä esitellään jo nyt Lielahden kartanossa, joka jää lukuisten historiallisten rakennusten kanssa uuteen kaupunginosaan muodostaen alueen sydämen. Historiallista jatkumoa edustaa myös vanha sellutehdas, joka otetaan uusiokäyttöön. ”Tampereelle rakennettava raitiotie on yksi tärkeä tekijä kestävän kehityksen alueellemme. Osa raiteista ja pysäkki sijoitetaan vanhan tehtaan sisään. Se luo uudenlaisen ekonomisen ympäristön ja mahdollistaa uutta yhteisöllistä ja kaupallista ajattelua”, Toivonen toteaa. Maailmanlaajuinen hanke Hiedanranta suorastaan kutsui tykönsä tällaisen maailmanVAIN SE UUDISTUS, JOKA laajuisestikin ainutlaatuisen HELPOTTAA ASUKKAAN projektin. Se on vanha tehdasARKEA JA JONKA HÄN OTTAA alue lähellä keskustaa laajan KÄYTTÖÖN, ON TOIMIVA JA ALKAA ELÄÄ. UUDEN tieverkoston, raitiotiesuunniTEKNOLOGIAN JA telman ja suuren liiketaloudelKÄYTTÄJÄN PITÄÄ lisen keskittymän, Lielahden KOHDATA. kupeessa. Isona bonuksena on viereinen Näsijärvi. Sen ranta tosin on piloilla sellutehtaan tuottaman nollakuidun vuoksi, mutta sekin sopii kuvioon: alueella on käynnissä mittavat tutkimukset ongelman ratkaisemiseksi kiertotalouden keinoin, mistä hyötyvät muutkin järvet. Nollakuituongelma on nimittäin mittava kaikissa Pohjoismaissa. Alueelta puuttuvaa infraakaan ei nähdä ongelmana, päinvastoin. ”Meillä on mahdollisuus fiksuihin ratkaisuihin mitä tulee vaikka digitaalisuuteen tai infraan. Käynnissä on jo kymmeniä kokeiluja ja kehityshankkeita eri teemoissa, esimerkiksi kiertotaloudessa. Tavoitteena on löytää toimivia ratkaisuja tulevaan kaupunginosaan”, Sahakari kertoo. Hiedanrannassa punaisena lankana on kestävä kehitys ja sitä tukeva kiertotalous – ja kaiken keskiössä on asukas. Kuten Toivonen ja Sahakari tiivistävät: ”Kaikkea hienoa voi suunnitella, mutta vain se uudistus, joka helpottaa asukkaan arkea ja jonka hän ottaa käyttöön, on toimiva ja alkaa elää. Uuden teknologian ja käyttäjän pitää kohdata.”w Projektipäälliköt Kirsti Toivonen sekä Tiina Sahakari Tampereen kaupungilta. Havainnekuva: Tampereen kaupunki / Arkkitehtuurityöhuone BUENAVENTURA CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 9

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE MEIDÄN KAUTTA 281 EUROOPPALAISEN ALUEEN VERKOSTO ON ERI TOIMIJOIDEN TAVOITETTAVISSA. Johanna Juselius ja Markku Markkula. Uudenmaan liitto avaa ovia eurooppalaisiin yhteistyöverkostoihin ja rahoituskanaviin “K Kaupungit ja kaupunkivetoiset alueet ovat yhä vahvemmin EU:n voimatekijöitä. Uudenmaan liitto kohdentaa EU:n kautta ja muista lähteistä tulevaa rahoitusta aluetta kehittäviin projekteihin, joilla on hyödyntämispotentiaalia myös muualla Euroopassa. yseessä on innovatiivisille hankkeille suunosaamisemme ja luotettavan maineemme vuoksi”, Markkula lisää. nattu käynnistysraha, joka toimii vipuvartena Helsinki Smart Region -yhteistyöalustan avulla erilaiset toisynergisessä yhteistyössä yksityis ja esimerkikmijat hakevat kumppaneita innovatiivisten ideoiden kehittämisi yliopistojen ja kuntien rahoituksen kanssa”, seen ja skaalaamiseen sekä myös tarjoavat osaamistaan muiden Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtalöydettäväksi. jana ja Euroopan alueiden komitean ensimmäi”Sieltä saa yhteyden meidän asiantuntijoihin, joiden kautta saa senä varapuheenjohtajana toimiva Markku Markkula valottaa. monenlaista tukea kehitystoiminnalle, oli kyse esimerkiksi rahoitukUudenmaan liitto on tehnyt sen ja sijoittajien hankinnasta tai kattavan strategiatyön, jonka peyhteistyökumppanien etsimisesrusteella alueelle on valittu neljä tä. Meillä on runsaasti osaamista kärkiteemaa: teollisuuden uudismyös projektien käynnistämiseen”, tuminen, terveys ja hyvinvointi, Juselius valottaa. kaupunkien cleantech sekä ihmisSuomi ja tarkemmin ten kaupunki. Uudenmaan alue kaupunki- ja ”Kyse on älykkäästä erikoistumaaseutuympäristöineen tarjoaa misesta. Näiden kärkiteemojen olosuhteiltaan monipuolisen koalle syntyvillä innovaatiolla on keilualustan uusille sovelluksille ja nähty suurin potentiaali pärjätä palveluille. Uudenmaan alueella keskitytään neljään kärkiteemaan, joiden kansainvälisessä kilpailussa”, EU”Nyt on aika siirtyä suunnittealle suuntautuvilla innovaatioilla nähdään suurin potentiaali suhteiden vanhempi neuvonantalusta toimintaan. Tehdä oikeissa kansainvälisessä kilpailussa. ja Johanna Juselius valottaa. ympäristöissä kokeiluja, testejä ja ”Tämä on osa EU:n kattapilotointiprojekteja, joita voidaan vaa strategiatyötä kestävän kasvun vauhdittamiseksi. Kauttamme lähteä skaalaamaan Eurooppaan sopivien kumppaneiden kanssa”, 281 eurooppalaisen alueen verkostot ovat eri toimijoiden käytetMarkkula summaa. w tävissä. Suomalaiset ovat haluttuja kumppaneita kovatasoisen Helsinki Smart Region -portaalin löydät osoitteesta www.helsinkismart.fi. 10 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE PITKÄJÄNTEINEN ASUNTOPOLITIIKKA ON SEGREGAATION EHKÄISYN AVAIN Erilaisten asumismuotojen tarjoaminen samalla alueella on tärkeää, jotta asuinympäristö pysyy monimuotoisena. A Asuntosäätiön arvoihin on aina kuulunut erilaisten asumismuotojen rakennuttaminen ja tarjoaminen. Kuvassa säätiön konsernijohtaja Esa Kankainen. ongelmiin voisi syntyä. suntosäätiö on kuuden kansalaisjärjestön ”Jos alueella on esimerkiksi paljon vuokra-asuntoja, joku vanha vuonna -51 perustama säätiö, joka perustetrakennus on saatettu purkaa ja tilalle rakentaa omistusasuntoja tai tiin asuntopulan voittamiseksi ja yleisen asumistason kohentamiseksi. Nykyään se omisasumisoikeusasuntoja. Suuria asuntoja voidaan muuttaa yksiöiksi tai taa myös Asokodit ja edelleen toiminnan ydin kaksioiksi, tai päinvastoin, mikä auttaa alueen asuntojakauman monipuolistamisessa”, Kankainen selventää monimuotoisuutta tukevia on kohtuuhintaisen asumisen tarjoaminen keinoja. erilaisiin elämäntilanteisiin. Säätiön yksi tärkeimmistä missioista on sosiaalisen segregaaHelpointa ennaltaehkäistä segregaatiota on jo suunnitteluvaiheessa tion eli alueen yksipuolistumisen ehkäiseminen. kaavoittaa uusi alue hallintomuodoiltaan monipuoliseksi. Kankainen ”Tarjoamalla erilaisia asumismuotoja, kuten omistusasuntoja, toivoo enemmän toimijoiden yhteistyötä, toiminnan pitkäjänteisyyttä asumisoikeusasuntoja ja vuokra-asuntoja, samalla alueella, voidaan ja sitä, että kaupungit ottaisivat entistä vahvemmin uusien alueiden tasapainottaa aluerakennetta ja ehkäistä onsuunnitteluun mukaan toimijat sekä angelmien syntyä”, kertoo konsernijohtaja Esa taisivat heille vapaammat kädet. Helsingin Kankainen. Sompasaaren kortteli on Kankaisen mukaan Ruotsissa segregaation lieveilmiöt ovat hyvä esimerkki toimivasta suunnittelusta. menneet niin pitkälle, että niiden selvit”Urakoitsija tekee vapaarahoitteisen täminen itsessään on jo ongelmallista. myytävän kohteen, me asumisoikeus- ja ERILAISET ASUMISMUODOT Kasautuneet ongelmat ovat eskaloituneet hitaskohteet ja ryhmärakennuttamishankTASAPAINOTTAVAT ALUEkeena tehdään talo 40 perheelle. Ei kerralla levottomuuksina ja häiriökäyttäytymisenä. RAKENNETTA JA EHKÄISEVÄT liikaa myytävää, asumisoikeutta tai vuokKankaisen mukaan Suomessa on onnekONGELMIEN SYNTYÄ. si herätty naapurin tilanteeseen ja lährattavaa eikä myöskään asumista työmaan detty vaikuttamaan alueisiin, joilla riski keskellä.” w CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 11

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE LEHTO RAIVAAMASSA RAKENNUSALAN DIGITAALISTA MURROSTA L Kovassa kasvuvauhdissa oleva Lehto Group haluaa nostaa rakennusalan tuottavuuden kasvuun uudistamalla rohkeasti toimintatapojaan digitalisaation tukemana. ehdon talousohjatun rakentamisen toimintamalli on ollut menestys. Lehdossa suunnittelu ja tuotanto on integroitu ja tuotantoketjua johdetaan itse. Lehto hyödyntää toistettavia vakioratkaisuja sekä innovatiivista moduulien esivalmistusta omilla tehtaillaan. Rakennuksen tietomalli on digitaalinen 3D-malli, jossa on geometriatiedon lisäksi tietoa rakennuksen ominaisuuksista ja rakennusprosessista. Rakentamisen kustannuksista noin 80 % syntyy suunnittelupöydällä tehdyistä ratkaisuista. ”Tietomallintavan suunnittelun avulla virheet huomataan jo aikaisin, jolloin työmaavaiheessa ei synny yllättäviä ongelmia”, Lehto valmentaa omat tietomalliosaajat TOIMINTATAVAN UUDISTAMISELLA SAADAAN RAKENNUSALAN PAIKALLAAN POLKENUT TUOTTAVUUS KASVUUN. Lehto Groupin digijohtaja Tiina Talvitie kertoo. ”Kun tietomalleissa on tarkoituksenmukainen tarkkuus ja tietosisältö, niitä voidaan hyödyntää edelleen laskennassa, hankinnassa, tuotannonjohtamisessa sekä työnohjauksessa työmaalla. Talousohjatun tietomallintamisen avulla tieto virtaa prosessin vaiheesta toiseen ja hukkaa poistetaan”, Talvitie jatkaa. ”Me haluamme hyödyntää tietomalleja koko elinkaaressa aina rakennuslupakäsittelystä kiinteistön elinkaaren hallintaan. Toimintatavan uudistamisella saadaan rakennusalan paikallaan polkenut tuottavuus kasvuun”, Talvitie kuvailee. Lehto Groupin Kempeleen uuden pääkonttorin Zenaattorin havainnekuva. Pääkonttorin suunnittelu tietomallintamalla on jo aloitettu. Lehto on käynnistänyt LEKA-akatemian, jossa yhteistyössä Metropolian kanssa valmennetaan tietomallintamisen perusosaajia. Lisäksi Lehto valmentaa sisäisesti syvemmän tason osaajia talousohjatun toimintamallinsa mukaisesti eri rooleihin. LEKA-akatemiaan on heinäkuuhun 2018 mennessä osallistunut noin 500 henkeä. ”Tietomallinnuksen osaajia on ollut vaikea löytää työmarkkinoilta, minkä vuoksi olemme halunneet itse ottaa härkää sarvista valmentamalla omat osaajamme. Samalla kehitämme koko alalle uutta, digitalisaation perustuvaa toimintatapaa.” Lehto on käynnistänyt myös yhdessä Vantaan, Järvenpään ja Hyvinkään rakennusvalvontojen kanssa pilottiprojektin tietomallipohjaisesta rakennuslupakäsittelystä. ”Kohteen suunnittelija tekee suoraan rakennuslupasäännöstöt täyttäviä malleja, jolloin lupakäsittely nopeutuu huomattavasti. Tietomallinnuksen laajamittainen hyödyntäminen on kaikkien osapuolien etu ja keino rakennusalan tuottavuuden parantamiseen”, Talvitie summaa. w Tiina Talvitie tuli Lehdolle vuodenvaihteessa 2017 kehittämään tietomallinnuksesta yritykselle kilpailuetua. Asuinkerrostalon yhdistelmämallin poikkileikkaus, jonka avulla visualisoidaan talotekniikkaa. 12 Lehto Group on Helsingin pörssiin vuonna 2016 listautunut rakennusalan uudistajayritys. Yritys on kasvanut toimialaa nopeammin Talousohjattua Rakentamista -konseptin tuella, jolla tuotetaan asiakkaille merkittäviä aika- ja kustannussäästöjä. Yrityksen liikevaihto vuonna 2017 oli 598 miljoonaa euroa ja liikevoitto 61,5 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu vuosina 2015–2017 oli keskimäärin 47 %:a. Henkilöstöä yrityksellä on yli 1 300. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE UUDEN AJAN KOHTAAMISPAIKKA HELSINGIN SYDÄMESSÄ O Helsingin ytimessä herää alkuvuodesta 2020 henkiin yksi Suomen arvokkaimmista rakennuksista, kun uudistuva Olympiastadion avaa jälleen ovensa yleisölle. lympiastadion on tarjonnut 80-vuotta kohtaamisia suomalaisille ja kansainvälisille vierailijoille. Monilla on stadionista pysyviä, pieniä tai suuria muistoja, jotka eivät unohdu vuosien saatossa. Parhaillaan stadionilla rakennetaan tulevaisuuden elämyksiä ja palveluja, ja uusi, upea stadion avaa ovensa yleisölle 2020. ”Olympiastadion on Suomen tärkein suurtapahtumien areena sekä liikunnan, urheilun, viihteen, kulttuurin ja matkailun kohtaamispaikka. Usein mielletään, että Stadionilla järjestetään vain suurtapahtumia, mutta olemme auki 360 päivää vuodessa ja toimintaa on joka päivä”, Stadion-säätiön toimitusjohtaja Maija Innanen sanoo. Stadionia uudistetaan suurtapahtumien ehdoilla, sillä lähtökohtana on mahdollistaa stadionluokan tapahtumat tulevaisuudessakin. Kaikilla stadionin tiloilla on jatkossa useita käyttötarkoituksia eli arkisin tilat voivat olla kaupunkilaisten ja urheiluseurojen käytössä liikuntatiloina tai niitä voidaan käyttää kokoustiloina. Tapahtumien aikaan ne ovat tapahtumatuotannon käytössä. ”Tavoitteenamme on miljoona vierasta vuodessa. Stadion on mielenkiintoinen vierailukohde ja rakennamme parhaillaan Stadion touria, jossa kävijä pääsee kulkemaan itsenäisesti tai ohjatusti stadionilla. Stadionin torniin on suunnitteilla myös virtuaaliympäristöjä”, markkinointijohtaja Marju Paju paljastaa. Uusia aitioita Stadionille rakennetaan 16 ja rakennukseen tulee myös vuokrattavia toimistotiloja. Stadionin logistiikka paranee huimasti, kun maan alle juoksurataa mukaillen rakennetaan logistiikkatunneli, jota pitkin stadionin pääsee kiertämään sisäkautta. Tunnelia voi hyödyntää myös 400 metrin sisäjuoksuratana. Vielä vuoden ajan Stadion-säätiöllä on käynnissä lahjoituskampanja, jossa yksityiset ihmiset ja yritykset voivat lahjoittaa haluamansa summan stadionin varustamiseen. Kaikki lahjoittajat saavat nimensä virtuaaliseinälle ja yli 100 euroa lahjoittavat yksityishenkilöt ja yli 1 000 euroa lahjoittavat yritykset saavat lisäksi nimensä laattaan pohjoiselle stadiontorille. Lahjoitussivulla netissä on myös mahdollista kertoa omia stadiontarinoita. w www.stadion.fi/lahjoita Olympiastadion otettiin käyttöön vuonna 1938, joten tänä vuonna Stadion täyttää 80 vuotta. Uudistuvaa 80-vuotiasta Stadionia juhlitaan Sanomatalon Mediatorilla 6.6.2018. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 13

TULEVAISUUDEN SUOMI ASIANTUNTIJA MAINOSLIITE Kiertotalous ja uudet liiketoimintamallit kestävän kehityksen perustana O lemme siirtymässä kohti aikakautta, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijaan palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy uusia tuotteita. Kiertotalous on myös tärkeä osa ilmastonmuutoksen hillintää. Kiertotalous on monen suomalaisen suuren yrityksen strategioissa jo nyt mutta erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta tilanne ei ole yhtä hyvä. Yritysten on vaikea irrottautua lineaarisista liiketoimintamalleista, joissa arvoa ja raaka-aineita hukataan. Kiertotalouden kannalta avainasemassa onkin osaamisen vahvistaminen. Kiertotaloutta viedään tällä hetkellä osaksi opetusta kaikille koulutusasteille peruskouluista yliopistoihin osana Sitran laajaa opetuskokonaisuutta. Taksiautoilija Sampsa Aro sanoo, että etenkin yritysasiakkaat valitsevat jo nyt hänen taksinsa sen käyttämän biokaasun arvojen ansiosta. Oululaiset innostuivat tankkaamaan paikallisesta biojätteestä tuotettua biokaasua Kaasuautoilu yleistyy voimakkaasti Oulussa pian sen jälkeen, kun Oulun seudun kuntien jätteiden käsittelystä vastaava Kiertokaari avasi Pohjois-Suomen ensimmäisen biokaasuaseman viime syksynä. K iertokaaren tilastojen mukaan sen tankkausasemalta myydään pian kuukausittain 15 000 bensiinilitraa vastaava määrä. Lisäksi Gasum aikoo avata Ouluun kaksi uutta biokaasuasemaa vuoden loppuun mennessä. Biokaasu ei lopu kesken, vaikka asemat lisääntyvät. ”Uusien asemien avaaminen ei ole alueen aiemmilta asemilta pois. Kun tankkausmahdollisuuksia tulee lisää, yhä useampi siirtyy kaasuautoilijaksi”, Gasumin biokaasuratkaisuiden myyntipäällikkö Jani Arala sanoo. Kiertokaari ja Gasum tuottavat Oulussa tankattavan biokaasun kotitalouksien ja yritysten biojätteestä ja teollisuuden lietteestä. Biokaasu tuotetaan Gasumin mädättämölaitoksessa ja se puhdistetaan maakaasua vastaavaksi polttoaineeksi Kiertokaaren puhdistuslaitoksessa. Laitos on ainoa laatuaan Euroopassa: se jalostaa sekä mädätyslaitoksella tuotettua biokaasua liikennepolttoaineeksi että kaatopaikkakaasua teollisuuteen hyödynnettäväksi. ”Oulun biokaasu on tuotettu paikallisesti, paikallisesta jätteestä ja se myös työllistää samalla paikkakunnalla”, Kiertokaaren toimitusjohtaja Markku Illikainen huomauttaa. Yksityisautoilijoiden lisäksi erityisesti yritykset ovat siirtymässä biokaasuun. Illikainen sanoo, että Oulussa on jo nyt enemmän kaasutakseja kuin Helsingissä. Myös Gasumilla nähdään yritysten mahdollisuudet niiden hiilijalanjäljen pienentämisessä. ”Biokaasu on edullista energiaa, mutta se voi olla myös asiakkaille syy valita biokaasua käyttävä yritys.” w 14 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Näiden tulevien kiertotalousnatiivien myötä yritysten liiketoimintamallit tulevat muuttumaan. Kiertotalous on jo nyt kannattavaa liiketoimintaa. Hyviä esimerkkejä edelläkävijäyrityksistä tarjoaa Sitran Kiertotalouden kiinnostavimmat -yrityslista, jossa on lähes 100 yritystä mukana. Käytännön tasolla liiketoimintakokeiluita tehdään esimerkiksi Sitran ja Teknologiateollisuuden Kiertotaloudesta kasvua teknologiateollisuuteen -hankkeessa, jossa on mukana 50 yritystä valmistavan teollisuuden alalta. Yksi haaste on kuitenkin yli muiden: erityisesti globaaleilla markkinoilla kiertotalouden ratkaisuita on vaikea tehdä yksin. Tarvitaan koko arvoketjun yhteistyötä. Kari Herlevi Johtava asiantuntija, Kiertotalous, Sitra Avainlippu on merkki suomalaisesta työstä S uomalaisen Työn Liiton Avainlippu -merkki on auttanut kuluttajia tekemään suomalaista työtä tukevia valintoja jo yli viiden vuosikymme- nen ajan. Vastaavasti se on auttanut suomalaisyrityksiä kertomaan osaamisestaan näkyvästi ja tunnistettavasti niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Meillä suomalaisilla on aihetta kertoa suomalaisesta työstä ja osaamisesta rinta rottingilla. Avainlippu on tutkitusti eniten ostamiseen motivoiva merkki ja sen tuntee yli 80 prosenttia kaikista suomalaisista ja yli 90 prosenttia yrityspäättäjistä. Lisäksi se on Suomen kahdeksanneksi arvostetuin brändi. Avainlippu auttaa ostajaa tekemään omien arvojensa mukaisen päätöksen – on kyseessä sitten kuluttaja, yrityksen hankinnoista vastaava tai julkinen hankkija. Kuten kuluttajat, myös Avainlippu seuraa aikaansa, sekä työn, ostamisen ja kuluttamisen muutoksia. Ostopäätös onkin yksi merkittävin tapa vaikuttaa maailmaan ympärillämme ja konkretisoida omaa arvomaailmaamme. Tutkimuksemme mukaan meillä on vahva käsitys siitä, mitä me arvostamme ostopäätöksen äärellä: inhimillisiä, aidolta tuntuvia brändejä sekä läpinäkyviä ja vastuullisesti toimivia yrityksiä. Pysähtymällä ostopäätöksen hetkellä miettimään omien arvojemme mukaisia valintoja voimme luoda suomalaisen työn menestyksen edellytyksiä nyt ja tulevaisuudessa. Tero Lausala Toimitusjohtaja, Suomalaisen Työn Liitto

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE ASIANTUNTIJA KOKEILUILLA KESTÄVIÄ RATKAISUJA Maailman muutokset ovat monisyisiä ja muutoksen suuntia on vaikea ennustaa. Tästä syystä ennen toimenpiteiden laajempaa käyttöönottoa niitä on hyvä kokeilla. A jassamme vaaditaan demokratian uudistumista, ja julkishallinnon lisäksi myös kansalaisia toivotaan mukaan kehittämistyöhön. Kokeilut nähdään välineinä edistää osallisuutta ja kansalaisdemokratiaa. Arki on täynnä haasteita, joita virkamieskunta ei pysty päivätyönään ratkomaan. Tarvitsemme rohkeita kokeilijoita, jotta haasteisiin löydetään kestäviä ratkaisuja. Paluuta vanhaan ei ole S ote-lainsäädäntö on kaartamassa kohti päätöksentekoa eduskunnassa. Valiokunnat ahkeroivat lakien lukuisten yksityiskohtien parissa. Uudistuksen mittavin muutos on julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen kunnilta maakuntien järjestettäväksi. Järjestämisen siirto leveämmille harteille on yksi kulmakivistä, jolle uudistusta on rakennettu jo yli kymmenen vuotta kuuden eri hallituksen voimin – aina hieman eri mallilla. Siirto on välttämätön, jotta palvelujen rapautuminen, kustannusten kasvu sekä palvelujen eriarvoistuminen saadaan haltuun. Uudistukseen liittyy toistakymmentä uutta lakia. Keskeisimpiä ovat maakuntalaki, maakuntien rahoituslaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestä- TARVITSEMME ROHKEITA KOKEILIJOITA, JOTTA HAASTEISIIN LÖYDETÄÄN KESTÄVIÄ RATKAISUJA. mislaki, valinnanvapauslaki ja kasvupalvelulaki. Myös vero- ja kuntien valtionosuuslakeja uudistetaan. Kun uudet on hyväksytty, tarvitaan rukkausta myös moneen sisältölakiin. Tuhannet ihmiset valmistelevat muutosta ympäri Suomea. Maakunnille siirtyvien tehtävien valmisteluun on valjastettu vahvimmat voimat jokaisessa maakunnassa. Perustettavat maakunnat käyvät neuvotteluja valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työ- ja elinkeinomi- Kokeilunpaikka.fi on verkkoalusta, johon kuka tahansa voi ehdottaa haastetta, ideaa, kokeilua ja kertoa kokeilujen oppeja. Valtioneuvoston kanslia ja Motiva Oy työstävät yhdessä keinoja kokeilutoiminnan vauhdittamiseksi. Kokeilun paikka madaltaa kynnystä osallistua rahoitushakuihin. Tällä hetkellä haemme tekoälyaiheisia pienkokeiluja ja syksyllä työllisyyttä edistäviä kokeiluja. Kokeiluja toteuttavat aina yksittäiset ihmiset, jotka saavat aikaan muutoksen. Kokeilun paikka on mahdollisuus pohtia, miten haluamme kehittää yhteiskuntaa, lähiympäristöä ja osaamistamme. w nisteriön kanssa. Näin pyritään varmistamaan riskitön ja mahdollisimman realistiseen tilannekuvaan ja tarpeisiin pohjaava siirtymä uuteen. Vaikka poliittisen keskustelun laineet käyvät korkeina ja myös hämmentävät monia, yksi asia on varmaa. Vanhaan ei ole paluuta. Tarvitsemme laajemman kokonaiskäsityksen ja vastuun palvelujen järjestämiseen. Vain sitä kautta voidaan taata palvelujärjestelmämme kestävyys, laatu ja yhdenvertaisuus harmaantuvassa Suomessa. Annika Saarikko Perhe- ja peruspalveluministeri CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 15

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE Keikkatyön vapaus vetää puoleensa hoitoalan ammattilaisia Y Henkilöstöpalveluita tarjoava Seuturekry vastaa kuntien hätään, kun hyviä tekijöitä tarvitaan nopeasti. Kiinnostus keikkatyöhön kasvaa Suomessa jatkuvasti. ksi asia motivoi ihmistä jopa enemmän kuin palkka – vapaus valita, milloin, missä ja miten paljon hän tekee töitä, kertoo Seuturekryn toimitusjohtaja Jaana Jantola. Yritys on erikoistunut kuntien henkilöstöratkaisuihin, ja toiminnan suurin volyymi tulee tällä hetkellä sosiaali- ja terveysalan sijaispalveluista. Seuturekryn 3700 työntekijästä lähes 40 prosenttia keikkailee jo nyt päätyönään. ”Viime vuonna teetetty työtutkimus paljasti, että 53 prosenttia suomalaisista tekisi mielellään keikkatyötä, mikäli sen löytäminen ja työstä sopiminen olisi helppoa sekä palkanmaksu vaivatonta.” Jaana Jantola Valta siirtyy tekijöille Töitä on hoitoalalla tarjolla yllin kyllin, kun haetaan päteviä henkilöitä. Valta on siirtynyt työntekijöille. ”Kilpailu työntekijöistä ei ole enää yksityisen sektorin asia. Myös kuntapuolella on herätty siihen, että osaavat tekijät voivat itse valita työnsä”, Jantola sanoo. Seuturekry pyrkii vastaamaan jatkuvasti paremmin työntekijöidensä tarpeisiin. Moni keikkailee työmuodon joustavuuden vuoksi, joten siihen satsataan. ”Yksi iso steppi on, kun pääsemme loppuvuodesta maksamaan palkan kerran viikossa”, Jantola myhäilee. Mittava työajan säästö esimiehille Seuturekryssä on tutkittu esimiesten ajankäyttöä. Siitä 30–75 prosenttia kuluu sijaisten hankintaan. Tämä tarkoittaa 1–3 työpäivää joka viikko. ”Sijaistyöntekijöiden hankinta, rekrytointi, haastattelut, työsopimusten teko, työtodistukset, sairausloma-asiat, työterveyshuolto, työtapaturmat. Nämä hoidamme asiakkaamme puolesta”, Jantola kertoo. Jos maakuntauudistus toteutuu, syntyy isoja organisaatioita, joissa tarvitaan välineitä nykyisen toiminnan ja henkilökunnan uudelleen järjestämiseksi. ”Meillä on koeteltu konsepti tarjolla esimerkiksi sisäisiin ja ulkoisiin rekrytointeihin, osaamisen kartoituksiin ja johtamiseen sekä sijaishankinnan järjestämiseksi”, Jantola luettelee. että sinulle on työntekijä. Työntekijälle lähtee viesti, että sinulle on varattu työvuoro”, Jantola kuvailee. Samalla hetkellä järjestelmä luo myös työsopimuksen. Vuonna 2017 Seuturekryn palvelu käsitteli 70 000 tilausta. Tilaajakäyttäjiä on 2000 kuuden maakunnan alueella. Vuonna 2017 ylitettiin Seuturekryn työtunneissa miljoonan raja 1 200 000 1 000 000 Tehokas tietojärjestelmä palvelun ytimenä 800 000 Automatiikka ja robotiikka on havaittu toimiviksi välineiksi työn ja tekijän yhdistämisessä. Työntekijä voi muutamalla kännykän näpäytyksellä määritellä, milloin on käytettävissä. ”Kun työnantaja tekee tilauksen, johon työtekijän aikataulut ja osaamiset sopivat, automatiikka tarvitsee vain kaksi sekuntia. Se lähettää työnantajalle viestin, 600 000 400 000 200 000 2011 16 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 2012 2013 2014 2015 2016 2017

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE Keikkatyö tuo vapautta Taina Verho Taina Verho on terveysalan ammattilainen ja valmistui lähihoitajaksi yli 30 vuotta sitten. ”Olin pitkään vakinaisessa työssä. Silti mietin, onko tämä nyt se mitä haluan, vai tekisinkö keikkaa ja palkka tulisi monesta eri työstä.” Taina irtisanoutui kuusi vuotta sitten ja aloitti Seuturekryllä. ”Keikkatyössä on vapaus valita – milloin, missä ja kuinka paljon teen töitä. Tämä on minulle se tärkein asia.” Seuturekryn työnvarauspalvelun käyttö on helppoa: klikkaa mobiililla tai varaa työvuorot tietokoneella. ”Valitsen työtarjotin-palvelusta mielenkiintoiset tehtävät, vastaan viestikyselyihin tai ilmoitan minulle sopivat päivät saatavuuskalenteriin.” Taina saa vastauksen saman tien, kun työkeikka on varattu. Seuturekryllä on selkeät pelisäännöt. Sopimukset ja tiedot ovat ajan tasalla yhden luukun periaatteella. Palkkaa maksetaan sopimusten mukaan ja eläke-edut kertyvät lyhyistäkin työjaksoista. ”Jos arvostat vapautta, keikkatyö sopii siihen oikein hyvin. Jos arvostat vakinaista työtä ja asemaa, kannattaa miettiä. Minä olen oikein tyytyväinen”, sanoo Taina iloisesti. Hyviä kokemuksia Riihimäellä NAPSI KEIKAT KÄNNYKÄLTÄ Sami Sulkko Riihimäen kaupunki otti vuosi sitten käyttöönsä Seuturekryn sijaispalvelut. ”Kaupunki lähti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kokeilemaan Seuturekryn sijaispalvelua ja nyt sitä laajennetaan varhaiskasvatuksen puolelle”, kertoo Riihimäen kaupunginjohtaja Sami Sulkko. Kaupungilla on edelleenkin oma sijaisrekryhenkilöstö, mutta aika monta sijaisuutta on esimies itse joutunut ratkaisemaan. ”Lähiesimiesten aikaa on mennyt paljon sijaisrekrytointeihin ja niihin liittyviin kysymyksiin. Nyt aikaa vapautuu arjen johtamiseen, joka on heidän päätehtävänsä.” Seuturekry pystyy tarjoamaan pitkäaikaisempia työmahdollisuuksia henkilöstölle, jolle kaupunki yksinään pystyy tarjoamaan vain lyhyitä työjaksoja. ”Talouden seurannan kannalta pystytään suoraan näkemään, mitkä ovat suorat kustannukset sijaisuuksista ja osaamme niihin varautua.” Maakuntauudistus tulee johtamaan aikamoisiin uudelleenjärjestelyihin kuntaorganisaatioissa – isot kysymykset ovat nopeasti edessä. ”Joudumme palastelemaan varmasti monia asioita palveluiden tarpeen ja henkilöstön sovittamiseksi. Näen Seuturekryn tarjoamat palvelut kunnille suurena mahdollisuutena, kun hyödyistä on selkeää näyttöäkin”, toteaa Sami Sulkko. w Nappaat työtehtävät “jonon ohi” 1. Merkitse kalenteriin varma saatavuutesi 2. Varaa kännykällä milloin vain, missä vain 3. Saat vahvistuksen heti kun saat tehtävän Seuturekry • Henkilöstöratkaisut, sijaispalvelut ja rekrytoinnit – 24/7 • Nykyaikainen, kehittyvä, helppokäyttöinen, reaaliaikainen • Tarjoaa työtarjottimen, kalenteriautomatiikan ja mobiilipalvelut + Avoimet työpaikat esiin nopeasti + Työntekijällä vapaus valita tehtävät + Mobiili app-sovellus helppokäyttöinen + Työnantajalle nopeasti sijaistyöntekijöitä CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 17

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE AINUTLAATUINEN KOULUTUSKONSEPTI tarjoaa ratkaisun digitalisaatiota jarruttavaan koodaripulaan “D IT-alan osaajista on valtava pula Suomessa. Suurin määrällinen tarve kohdistuu koodareihin, kun yritysten digitalisaatio etenee ja järjestelmiä nykyaikaistetaan kiihtyvään tahtiin. igitalisaatio on muuttanut maailmaa niin, että tänä päivänä jokainen firma on enemmän tai vähemmän IT-firma. Koodaripulasta on tullut kuitenkin kehityksen pullonkaula”, Academyn toimitusjohtaja Jukka Pulkkinen valottaa. Academy on ottanut asian ratkaisemisessa suunnannäyttäjän roolin. Yritys järjestää maksutonta 12 viikon koodarikoulutusta ja tarjoaa valmistuneille varman työpaikan IT-alalta. Academyn taustalla on 20 vuotta nuoria ammattilaisia ja yrityksiä toisiinsa yhdistänyt Academic Work, joka tuntee työmarkkinat. ”Huomasimme yritysten tappelevan samoista IT-osaajista. Perinteiset koulutusohjelmat eivät tuota tarpeeksi paljon ja nopeasti uusia osaajia, jolloin päätimme aloittaa itse koodarien koulutuksen uudella tapaa.” Academyn lupaus uuden osaamisen nopeasta kouluttamisesta ja työpaikkatakuu kuulostaa uskomattomalta. Pulkkinen valottaa, miksi se on mahdollista: ”Ensinnäkin, varmistamme PERINTEISET KOULUTUSOHJELMAT EIVÄT TUOTA TARPEEKSI PALJON JA NOPEASTI UUSIA OSAAJIA. huolellisilla rekrytoinneilla henkilöiden edellytykset ja motivaation nopeaan uuden oppimiseen. Sinänsä kuka tahansa voi hakea koulutuksiimme taustastaan riippumatta.” Varsinainen koulutus perustuu accelerated learning-malliin, missä sopivat valmiudet ja motivaation omaava henkilö pystyy oikeassa oppimisympäristössä omaksumaan uuden asian vain 12 viikossa. Koulutusviikkojen aikana osaaminen saadaan sille tasolle, että ihminen pystyy aloittamaan työn ja jatkaa oppimista työpaikalla. Koodarikoulutus sisältää peräti 500 tuntia koodausta, mikä Pulkkisen mukaan on jotakuinkin sama määrä kuin neljän vuoden IT-opinnoissa korkeakoulussa. Jukka Pulkkinen valottaa Academyn mullistavaa koulutuskonseptia. 18 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”Olemme kehittäneet tueksi myös oman pedagogisen mallin, The Academy Wayn. Se sisältää tehokkaan opetustavan, jossa aihepiiri esitellään lyhyesti ja paino on käytännön harjoittelussa; koodaamisen opetteleminen on sinänsä suoraviivaista tekemistä. Tilaa on annettu myös vertaisoppimiselle eli nopeat omaksujat tukevat muita oppimaan. Mallimme maksimoi jokaisen oppimistuloksen.” Academy järjestää avoimia sekä yrityksille räätälöityjä luokkia, missä yritykset pääsevät valitsemaan opetuksen sisällön tarkemmin. Näin yritys saa juuri tarpeisiinsa sopivia osaajia. Academy kouluttaa Suomessa tänä vuonna jo yli 100 ihmistä uudelle uralle koodauksen parissa. Ruotsissa Academyn kolmantena toimintavuotena valmistuvia on jo yli 400. Yhdysvalloista vastaavilta, mutta hintavilta bootcampeilta valmistuu vuosittain 20 000 uutta koodaria. Academy tarjoaa samaa ilmaiseksi hakuprosessin läpäisseille henkilöille. ”Yritysten näkökulmasta tarjolle tulee riskitön kanava tarvittavien osaajien rekrytointiin. Heille kohdistuu kuluja vasta, kun uudet osaajat ovat talossa valmiina tuottavaan työhön”, Pulkkinen päättää. w

MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN SUOMI VAIKUTTAVA MENNEISYYS – VALOISA TULEVAISUUS J ulkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty oli Kunnallisvirkamiesliitto KVL marraskuuhun 2004 saakka. Toiminnan alkuaikoina jäsenistö koostui pääosin virkamiehistä; nykyisin jäsenistä on naisia peräti 84 prosenttia. Jäsenten edunvalvontatyö, toiminnan päätarkoitus, ei ole muuttunut sadassa vuodessa. Liiton toiminta sen sijaan on kokenut suuriakin muutoksia. ”Sotien aikaan liitto huolehti jäsenistön elintarvikehuollosta. Tänä päivänä strategiamme on olla osaltamme rakentamassa Euroopan parasta työelämää ja oikeudenmukaisuutta työmarkkinoilla. Edunvalvontatyömme pohjautuu arvoihin, joita ovat jäsenlähtöinen ja osaava palvelu, yhteistyö, nykyaikaisuus ja oikeudenmukaisuus”, kertoo liiton puheenjohtaja Maija Pihlajamäki. STRATEGIAMME ON OLLA RAKENTAMASSA EUROOPAN PARASTA TYÖELÄMÄÄ JA OIKEUDENMUKAISUUTTA TYÖMARKKINOILLA. Modernia, vastuullista toimintaa Verkko- ja Skype-koulutukset, sähköiset kyselyt, sosiaalisen median aktiivinen hyödyntäminen, paikallisyhdistysten omat nettisivut ja Jyty-tuubi-videokanava ovat arkipäivää Jyty:ssä varmistaen oikean, ajan tasaisen tiedon välittymisen. ”Olemme vahvasti kiinni tässä ajassa. Jäsenlehtemmekin ilmestyy myös nettiversiona.” Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty täyttää sata vuotta. Tänään liitto palvelee jäsenistöään modernisti, digiajan mukaisesti. Vastuullisuus, kansainvälisyys, ihmisoikeudet ja työn tekemisen näkökulma eri puolella maailmaa ovat luonteva osa liiton vaikuttamistyötä. ”Toimimme myös julkisen sektorin liittojen Suomen järjestössä FIPSU:ssa, Eurooppa-tasolla EPSU:ssa ja maailman kattojärjestössä PSI:ssä.” Jytyn henkilöstö kiertää etenkin juhlavuonna paljon kentällä. ”Syksyllä on runsaasti erilaisia tapahtumia, joista tärkein on sote- ja maakuntauudistuksen vaikutusten seminaari.” Jäsenistön tarpeet muuttumassa Jäsenistön huolet ovat ajan mukaisia, mikä käy ilmi tuoreesta juhlavuoden kunniaksi teetetystä kattavasta kyselystä. ”Työn pirstaloituminen ja pätkätyöt eivät enää takaa sitä, että palkkatulot riittävät elämiseen. Myös työn painopiste ja sisältö muuttuvat vauhdilla. Ammattijärjestötoiminnalla on vah-va sijansa, ei ainoastaan etujen valvojana vaan myös laadukkaamman työelämän edistäjänä”, Maija Pihlajamäki muistuttaa. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä myös Jyty:n suunta on kohti suurempia kokonaisuuksia. ”Yhdistyksiä on koottava suuremmiksi. Paikallinen edunvalvonta ei ole vähenemässä vaan päinvastoin.” w CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 19

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE Innovaatioiden ja improvisaatioiden avulla kohti sote-uudistusta TERVEYDENHUOLLON HAASTEENA ON, MITEN SAADA MITTAUSDATA KÄYTTÖÖN LUOTETTAVASTI JA JÄRKEVÄSTI. Petteri Joenpolvi kertoo, että Mediqin Smartconnect-laiteliitäntäpalvelun yhteistyökumppani Qualcommin tuottama ratkaisu on jo laajasti käytössä USA:ssa ja eri puolilla Eurooppaa. ETÄMITTAUSDATA helposti terveydenhuollon käyttöön Etämittaus- ja etädiagnostiikka ovat terveydenhuollon tulevaisuutta. Niiden avulla voidaan tuottaa parempia palveluja ja saada kustannussäästöjä. Luovuus ja yhteistyö korostuvat tulevaisuuden sosiaali- ja terveysalan markkinoilla. L aurea-ammattikoreakoulun Entresote-hankkeessa ennakoidaan sote-uudistuksen vaikutuksia pk-yritysten toimintaan. Sote-ilmapuntarilla selvitetään yritysten näkemyksiä toimintaympäristön muutoksista. Hankkeessa kehitettävien palveluinnovaatioiden tavoitteena on ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia. Kasvavan hoivataakan jakamiseen kehitetään Tuuraamua -palvelua alustalle, jossa tuurauksen tarvitsijat ja tuuraajat kohtaisivat. Palvelun kehittäminen on integroitu osaksi Laurean opiskelijoiden oppimista. Asiakkaiden palvelutarpeita on selvitetty myös Espanjan aurinkorannikolla asuvilta suomalaisilta. Entresote –muutosvalmennuksessa vahvistetaan yrittäjien resilienssiä ja luovuutta sekä niiden hyödyntämistä sote-uudistukseen liittyvissä muutoksissa. Valmennukset on toteutettu 5–10 yrittäjän ryhmävalmennuksina, joissa tunnistetaan luovuuden esteitä ja kunkin omia vahvuuksia yrittäjyydessä. Roolinvaihdon avulla lisätään asiakasymmärrystä ja edistetään yrittäjien keskinäistä yhteistyötä. Muutosvalmentajina toimivat psykodraama- ja työnohjaajaohjaaja Anne Karkkunen ja projektipäällikkö Soili Vento. w Teksti ja kuva: Soili Vento Yhdessä tekeminen improvisaatiossa vahvistaa luottamusta ja verkostoitumista. Vas. Noora Viirret, Marijo Honkonen, Jaana Gummerus, Hannele Räsänen ja keskellä Pia Lehto halaamassa Tanja Hakalaa. E tämittauksessa potilas mittaa esimerkiksi verenpainetta tai verensokeria kotonaan ja mittalaite välittää tiedon terveydenhuoltoon. Tähän saakka etämittaus on ollut hankalaa, sillä mittalaitteita on satoja ja jokaisella on oma sovelluksensa, joka pitäisi integroida potilastietojärjestelmiin. ”Terveydenhuollon haasteena on, miten saada mittaustiedot käyttöön luotettavasti ja järkevästi”, myyntipäällikkö Petteri Joenpolvi tiivistää. Mediq tarjoaa tähän Smartconnect-ratkaisun, jossa yhteen rajapintaan voi integroida lukemattomia laitteita. Näin terveydenhuollon järjestelmien ei tarvitse kommunikoida kuin yhden rajapinnan kanssa. Potilaalla oleva etämittauslaite lähettää mittaustiedot kännykän tai hub-laitteen kautta järjestelmään. Mediq toimittaa terveydenhuollolle mittalaitteet ja huolehtii tarvittaessa niiden integroinnista järjestelmään sekä laitteiden uusiokäytöstä. Etämittaus on kustannustehokasta terveydenhuollon palveluntuottajalle ja miellyttävää potilaalle. Etämittauslaitteiden avulla potilaat voidaan kotiuttaa nopeammin, mikä vapauttaa terveydenhuollon kapasiteettia. Samalla potilaat pääsevät nopeammin toipumaan luonnolliseen ympäristöön ja ottavat vastuuta omasta hoidostaan. Etädiagnostiikassa siirretään ääntä tai kuvaa ja toimijoina ovat terveydenhuollon ammattilaiset. ”Uskon, että etämittauksen ja -diagnostiikan avulla saadaan myös nopeampia ja saavutettavampia palveluja ja osa vastaanottokäynneistä siirtyy etävastaanotoiksi”, Joenpolvi sanoo. Etämittaus mahdollistaa myös hyvinvointitiedon mittaamiseen, mikä voi olla merkittävää ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. w 20 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Laurea-ammattikorkeakoulu toimii Uudellamaalla kuudella kampuksella. Laureassa tehdään käytännönläheistä tutkimusja kehitystyötä strategisilla tutkimusalueilla, jotka perustuvat tulevaisuuden tarpeisiin ja vahvaan osaamiseen sosiaali- ja terveysalalla, palveluliiketoiminnassa sekä turvallisuudessa. Soili Vento Projektipäällikkö, Entresote-hanke 040 700 7379 soili.vento@laurea.fi

Teksti: Helena Collin, Liikuntamedia TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE TOMMI VASANKARI: ”NYT ON AIKA SATSATA ELINTAPANEUVONTAAN” U Liikunnan sijaan tulisi puhua mieluummin liikkumisesta. KK-instituutin johtaja Tommi Vasankari toteuttaa käytännössä sitä mistä puhuu. Pienillä päivittäisillä valinnoilla, kuten jättämällä auton kilometrin päähän kokouspaikasta, hän täyttää omaa liikkumistavoitettaan. ”Liikkuminen on kova juttu, se mukautuu arkeeni”, entinen kestävyysjuoksija Vasankari innostuu. Vasankari kuuluu niiden suomalaisten joukkoon, joilla liikuntasuosituksista kestävyysliikunnan määrä täyttyy hyvin. Sen sijaan lihaskunnon ja liikehallinnan kehittämisen osuus täyttyy nipin napin. Vain 11 prosenttia suomalaisista liikkuu suositusten mukaan. Aikuisväestölle suositellaan kestävyysliikuntaa viikossa vähintään 2 t 30 minuuttia reippaalla tasolla. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi tehdä vähintään 2 kertaa viikossa 20 minuuttia kerrallaan. Vasankari tunnistaa suositusten toteutuksen haasteellisuuden. ”Suomalaiset ovat tottuneet käymään lenkillä, mutta eivät kuntosalilla”, hän kärjistää. ”Lisäksi ihmiset mieltävät asian niin, että nyt pitäisi harrastaa liikuntaa. Meidän pitäisi luopua liikunta-sanasta ja puhua liikkumisesta.” Syksyllä julkaistaan uudet liikuntasuositukset, jotka ottavat huomioon monipuolisesti kaiken liikkumisen. Tuoreen selvityksen mukaan vähäinen liikkuminen, runsas istuminen ja huono kunto aiheuttavat yhteiskunnalle vähintään 3 miljardin euron vuotuiset kustannukset. Laskelmissa otettiin huomioon terveyden- ja sosiaaliMEIDÄN PITÄISI LUOPUA huollon kustannukset ja tuotLIIKUNTA-SANASTA JA tavuuskustannukset ja näiden PUHUA LIIKKUMISESTA. lisäksi tuloverojen menetys, maksetut työttömyysturvaetuudet ja syrjäytymisen kustannukset. ”Euro on paras konsultti näissä asioissa. Jos satsaamme ennaltaehkäisevään toimintaan, säästöt ovat melkoiset.” UKK-instituutin VESOTE-hanke on nostanut ennaltaehkäisevän toiminnan uudelle tasolle 11 sairaanhoitopiirissä. Hankkeessa rohkaistaan terveys- ja sote-alan ammattilaisia ottamaan puheeksi terveelliset elintavat; liikunta, ravinto ja uni. Lisäksi hankkeessa hyödynnetään uutta liikemittaria, joka mittaa liikkumista ja unen määrää sekä riskitekijöitä tyypillisimmille kansansairauksille. ”Objektiivinen mitattu tieto ei pelasta kaikkea, mutta se mahdollistaa hedelmällisemmän tietopohjan elintapojen muuttamiselle ja motivoi ihmisiä eteenpäin.” w UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 21

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE ESTEETTÖMYYS ON KAIKKIEN ETU I Suomi tarvitsee tulevaisuudessa jokaisen osaavan ihmisen työpanosta. Myös vammaisille on annettava yhdenvertainen mahdollisuus osallistua työelämään. nvalidiliiton visiona on yhdenvertainen ja esteetön Suomi. Yhdenvertaisuudessa etenkin työllisyysnäkökulma on keskeinen. ”Meillä on paljon fyysisesti vammaisia ja toimintarajoitteisia ihmisiä, joilla on halua ja osaamista olla mukana työelämässä. Etenkin ensimmäisen työpaikan saamisessa työnantajien asenteet vaikuttavat”, pääjohtaja Petri Pohjonen sanoo. Hän ei pidä vammaisiin liitettävästä osatyökykyisen käsitteestä, sillä siinä jo oletuksena on, että vammainen kykenee töihin vain osittain. Tämä ei pidä usein paikkansa. ”Haluamme, että niillä, joilla on halua ja osaamista, olisi yhdenvertainen mahdollisuus työelämään. Oppilaitokset tekevät jo hyvää yhteistyötä yritysten kanssa, jolla madalletaan kynnystä. Lisäksi yhteiskunta tukee yrityksiä, jos vammaisen palkkaamiseen liittyy mukautustarpeita”, Pohjonen muistuttaa. Tulevaisuudessa Suomessa on entistä suurempi pula hyvistä työntekijöistä, joten kaikki kykenevät tarvitaan mukaan työelämään. Vammaisissa on paljon potentiaalia ja motivaatio työntekoon voi olla tavallista suurempi. Vammaisurheilijat ovat tästä hyvä esimerkki. He lähtevät kilpailuihin voittamaan eivätkä vain osallistumaan. Invalidiliitto täyttää tänä vuonna 80 vuotta. Petri Pohjonen uskoo, että liiton visio esteettömästä ja yhdenvertaisesta Suomesta toteutuu tulevaisuudessa entistä vahvemmin. 22 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Esteettömyyden kohdalla asenteet näkyvät usein välinpitämättömyytenä. Esimerkiksi rakentamisessa esteettömyyttä ei huomioida ellei tiedossa ole, että talossa tulee asumaan vammainen. Jatkossa rollaattorilla liikkuvia vanhuksia on kuitenkin yhä enemmän ja esimerkiksi lastenvaunujen kanssa liikkuvat tarvitsevat esteettömän kulun. Asenteiden muuttuminen alkaakin usein omasta lähipiiristä, kun ymmärretään esteettömän liikkumisen merkitys. ”Esteettömyys ei ole keneltäkään pois, vaan se on kaikille avuksi. Esteettömät rakenteet eivät ole vain vammaisia varten ja on harhakuvitelma, että ne maksaisivat paljon enemmän”, Pohjonen painottaa. Pohjonen uskoo, että positiivista muutosta tapahtuu koko ajan ja myös tuleva sote-ratkaisu voi tuoda paljon myönteistä. Yhdenvertaisuus voi lisääntyä, jos vammaispalvelujen tuottamiseen on vain yksi malli erilaisten kuntakohtaisten mallien sijaan. Valinnanvapaus voi tarjota mahdollisuuden vammaiselle valita itse asuinpaikkansa. ”Jatkumon säilyminen on kuitenkin tärkeää. Vammaiset eivät voi jäädä odottamaan palveluja kunnes hallinto on saatu kuntoon.” w

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE LASTENTAUTIEN TUTKIMUSSÄÄTIÖ tekee työtä lasten terveemmän tulevaisuuden puolesta L Kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen myötä suomalainen lasten sairaanhoito on maailman huipputasoa. astentautien tutkimussäätiön edeltäjä, Lastentautien tutkimusrahaston kannatusyhdistys perustettiin vuonna 1947. Alkupääoma saatiin Arvon Ylpön 60-vuotispäivän kunniaksi kerätyistä varoista, joita kertyikin noin viisi miljoonaa silloista markkaa. Säätiön historiassa merkittävintä roolia on näytellyt puolestaan Niilo Hallman, joka nousi vuonna 1957 Lastenklinikan ylilääkäriksi Ylpön eläköityessä. Hallman toimi Lastentautien tutkimussäätiön ja sitä edeltäneen kannatusyhdistyksen varapuheenjohtajana vuosina 1952–2007. Säätiön suuri rooli suomalaisen lääketieteen kehittämisessä on seurausta Hallmanin vahvasta visiosta. ”Hän tiesi, että suomalaisten lääkärien oli verkostoiduttava ja haettava oppia kansainvälisesti, ja sen pohjalta kehitettävä omaa tutkimusosaamista. Meillä on alusta alkaen ollut ratkaiseva merkitys lasten sairaanhoidon ja siihen liittyvän tutkimuksen kehittämisessä Suomessa”, säätiön hallituksen jäsen, lastentautien dosentti Pekka Lahdenne kertoo. Lasten sairaanhoito Suomessa on merkittävimpien mittareiden mukaan maailman huipputasolla nyt, mutta ilman aktiivista – ja myös julkisen sektorin vahvemmin tukemaa – tutkimustoimintaa tämä asema menetetään. ”Tutkimus on olennaisena osana siinä, että hoitomenetelmiä saadaan koko ajan kehitettyä yhä paremmiksi ja tehokkaammiksi”, säätiön hallituksen puheenjohtaja Tor Bergman valottaa. MEILLÄ ON ALUSTA ALKAEN OLLUT RATKAISEVA MERKITYS LASTEN SAIRAANHOIDON JA SIIHEN LIITTYVÄN TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISESSÄ SUOMESSA. Lastentautien tutkimussäätiön jakamien apurahojen kysyntä on kasvanut samaan aikaan kun valtio on leikannut omia määrärahojaan. Viimeisen vuosikymmenen aikana säätiö on jakanut yhteensä 17,7 miljoonaa euroa erilaisille tutkimushankkeille. ”Me tuemme toimintaa niin paljon kuin rahkeemme riittävät, mutta myös julkisen puolen on herättävä tutkimuksen tärkeydelle. Muuten tutkimuskulttuuri rapistuu ja osaajat häipyvät muualle, jolloin tilannetta on vaikea palauttaa ennalleen”, Bergman muistuttaa. w “Lasten sairauksien tautimekanismien ymmärtäminen edellyttää pitkäjänteistä tutkimusta. Tämän päivän tutkimus on huomispäivän hoitoa”, toteavat Tor Bergman ja Pekka Lahdenne. Lue lisää Lastentautien tutkimussäätiöstä ja lähde mukaan lahjoittajaksi lasten paremman tulevaisuuden puolesta osoitteessa www.lastentautientutkimussaatio.fi. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 23

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE Miksi tyytyä vähempään, kun voit saada täyden 360° kuuntelukokemuksen? O Kuulonhuollon uusi aikakausi Oticon Opn-kuulokojeiden myötä. ticonin uusi teknologia mahdollistaa sen, että Oticon Opn kuulokoje on riittävän nopea ja tarkka käsittelemään ja seuraamaan monimutkaisia äänimaailmoja sulkematta pois tärkeitä äänilähteitä. Teknologia mahdollistaa hälyn poistamisen jopa sanojen välistä. ”Tämä on merkittävä käänne kuulonhuollossa ja avaa huonokuuloisille oven maailmaan, jossa he pystyvät taas osallistumaan aiemmin välttelemiinsä vilkkaisiin sosiaalisiin tilanteisiin”, Audmet Oy:n toimitusjohtaja Pekka Huhtinen toteaa. Oticon Opn-teknologia pohjautuu tietoon siitä, miten aivot toimivat kuulemisprosessissa. Rajoittamaton kuunteluympäristö antaa aivoille pääsyn tasapainoiseen äänimaailmaan ja tukee aivoja niiden luonnollisessa tavassa tulkita ääniä, myös haastavissa kuunteluympäristöissä. Oticon Opn kuulokojeet yhdistyvät suoraan matkapuhelimeen Laadukas ääni on mahdollista suoratoistaa iPhonesta tai Applen muista tuotteista suoraan Oticon Opnkuulokojeisiin. Muihin puhelinmerkkeihin tarvitaan pienikokoinen lisälaite suoratoistoa varten. Maailman ensimmäinen kuulokoje internet-yhteydellä Oticon –pilviratkaisun avulla Oticon Opn voidaan linkittää IFTTT-verkkoon. *Le Goff ja Beck 2017, Oticon Whitepaper 24 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU TEKNOLOGIA MAHDOLLISTAA HÄLYN POISTAMISEN SANOJEN VÄLISTÄ. Saat puheesta selvää myös ryhmätilanteissa Tulokset kahdessa itsenäisessä tutkimuksessa* todentavat sitä, että Oticon Opn kuulokojeet tarjoavat läpimurron kuulonhuollon kahden suurimman haasteen ratkaisussa. Nämä ovat puheesta selvän saaminen melussa ja kanssakäynti usean puhujan kanssa. Tutkimusten perusteella Oticon Opn parantaa puheesta selvän saamista jopa 75 % ravintolan kaltaisessa ympäristössä. ”Se tarkoittaa, että käyttäjät voivat osallistua aktiivisesti 5 dB meluisammissa ympäristöissä. Tämä on ratkaisevaa siinä, pysytkö mukana keskusteluissa vai et”, Huhtinen kertoo. Ryhmätilanteissa, kun puhujia on useammalla suunnalla, kuulokojeilta vaaditaan edessä olevan henkilön kuulemisen lisäksi myös kykyä kuunnella sivulla olevia puhujia. Oticon Opn kuulokojeiden teknologia päihittää selkeästi kilpailevat teknologiat, mikä asettaa Oticon Opn:in aivan omaan luokkaansa useamman puhujan tilanteissa. w Tiedustelut Audmet Oy Puh. 09 2786 2081 / www.oticon.fi

Kuntalehti on aikakauslehti, joka ilmestyy printtinä 12 kertaa vuodessa sekä päivittäisenä uutisvirtana verkossa osoitteessa kuntalehti.fi. TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE ASIANTUNTIJA PÄÄTTÄJÄN TÄRKEIN TYÖKALU ON TIETO S uomalaista yhteiskuntaa väännetään voimalla uuteen asentoon. Viranhaltijat, luottamushenkilöt ja yritysmaailma tekevät kaikki työtä elinvoiman vahvistamiseksi, vaikka tulevaisuus on epävarma. Johtamista haastavat massiiviset reformit sote- ja maakuntauudistus edellä. Myös koulutukseen, varhaiskasvatukseen, elinkeinopolitiikkaan ja ympäristöön liittyvät uudistukset vaikuttavat päättäjien arkeen. Kuntalehden yli satavuotisessa historiassa tämä ei kuitenkaan ole täysin poikkeuksellinen vaihe. Vain muutos on pysyvää – ja sote. Viime numerossa kerroimme Pepper-robotin työstä hyvinvointikeskuksessa ja siitä, kuinka kuntasektori tarvitsee robotisaatiosuunnitelman sekä tiiviimpää yritysyhteistyötä. 100 vuotta sitten Kuntalehdessä kirjoitettiin, kuinka sisällissodassa kärsineiden hädän lievittämiseksi kauKUNTALEHTI punkien on täytynyt lähteä laajamittaiseen avustusKIRITTÄÄ toiminaan, mikä on lisännyt köyhäinhoitomenoja tavattomasti. HALLITUSTA Hyviä päätöksiä syntyy vain tiedolla johtamisella. SOPIVISSA Oikean ja riippumattoman faktatiedon saaminen KOHDISSA. vaatii tänä päivänä poikkeuksellista keskittymistä sekä aikaa ja kykyä poimia sisältötulvasta olennainen. Uudistusten monimutkaisuus ja sekavuus pistävät kokeneetkin journalistit koville. Selkeä ja paikkansa pitävä sisältö edellyttää laaja-alaista ymmärrystä, vahvaa yleissivistystä ja kunta-alalla sellaista erikoisosaamista, jota toimituksissa on yhä vähemmän. ”Kuntalehti on ainoa media, joka seuraa sote- ja maakuntauudistusta neutraalisti ja säännöllisesti”, sanoi eräs poliitikko taannoin. Ministeri puolestaan tokaisi, että ”Kuntalehti kirittää hallitusta sopivissa kohdissa”. Meille toimitukselle tärkein palaute tulee kuitenkin lukijoiltamme kentältä: ”Kuntalehti on monipuolinen ja yhteiskunnallisesti merkittävä. Meitä on paljon eri puolella Suomea hyvin erilaisissa haastavissa tehtävissä ja jokainen vuosi on erilainen. Kuntalehti on tukenut ammattitaitoa ja tehnyt päätöksentekoa ymmärrettävämmäksi.” w Kyberturvallisuus on älykaupungin kriittisintä infrastruktuuria E lämme yhä voimakkaammin datan ja siitä johdettavan päätöksenteon varassa ja hyödynnämme yhä moninaisemmin kehittyviä palveluita. Älykäs kau- punkiympäristö luo moniulotteisena kokonaisuutena mahdollisuuksien ekosysteemin. Siinä yhdistyvät älykkäät mobiili-, ympäristö-, talous- ja liikenneratkaisut, asuminen sekä hallinto, ja sen rakentuminen sekä jatkuva kehitys tulee mahdollistaa kestävällä ja vastuullisella tavalla. Teknologialla on tässä tärkeä rooli, mutta tärkeintä on ihmisen luottamus yhteiskuntaa ja asuinympäristöään kohtaan. Älykäs ympäristömme täyttyy jo erilaisista sensoreista ja IoT-ratkaisuista, jotka palvelevat meitä ja viestivät tarpeistamme sekä kaupunkiympäristömme tilasta. Yhteiskunnan tukirakenne, kriittinen infrastruktuuri muuttuu kokonaisvaltaisemmaksi ja hallitsemattomammaksi, ellemme aidosti tunnista uusien ratkaisujen riskejä ja väärinkäytön mahdollisuuksia. Turvallisuutta ylläpitävien ratkaisujen edistäminen vaatii aktiivisia toimenpiteitä, ja turvattomien tietojärjestelmien haltuunotto vaatii yhä enemmän voimavaroja. Vastuu tietoyhteiskunnan turvallisuudesta ei ole vain järjestelmien valmistajilla ja myyjillä tai viranomaisilla, vaan meillä kaikilla. Aktiivinen vaikuttaminen ja valinnanvapaus ovat digiajan voimakkaimpia riskienhallintakeinoja. Palveluntarjoajien vastuu on toteuttaa koko elinkaarensa ajan turvalliset ratkaisut. Kyse on nykyajan yritys- ja yhteiskuntavastuusta, jossa luottamuksen merkitys kasvaa koko ajan. Jani Arnell Director, Leader of Digital Security PwC CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 25

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE MAINOSLIITE Projektipäällikkö Anna Rantapero-Laine School Dayn Mika Kasanen Lisätietoa: oppimisenuusiaika.fi 6Aika: Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hanketta toteutetaan osana Suomen kuuden suurimman kaupungin yhteistä 6Aika-strategiaa ja se on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama. Hanke jatkuu 30.4.2020 asti. TOIMIVAT ÄLYKKÄÄT OPPIMISYMPÄRISTÖT YHTEISTYÖLLÄ Kokoa Agencyn Olli Vallo Nopeat kokeilut, systematisoitu toiminta ja avoin mieli: näillä eväillä Tulevaisuuden älykkäät oppimisympäristöt -hankkeen kaupungit, koulut ja yritykset muokkaavat opetusta ja oppimista. H elsingin, Espoon, Oulun, Tampereen, ja Turun kaupungit sekä TAMK, OAMK ja Turun AMK kehittävät tulevaisuuden digitaalisia ja fyysisiä oppimisympäristöjä ja -ratkaisuja yhdessä yritysten ja tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Hankkeen päätavoitteena on luoda yhteiskehittämisen kautta uutta liiketoimintaa oppimisympäristöjä kehittäviin yrityksiin. Kaupungeissa ja ammattikorkeakouluissa kehitetään virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden (VR ja AR), oppimis- ja tila-analytiikan, tekoälyn, 3D-mallintamisen sekä muiden digitaalisten työkalujen ja oppimissovellusten sekä fyysisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä opetuksessa ja oppimisessa varhaiskasvatuksesta aina korkeakoulutukseen asti yhdessä yrityksen kanssa. Hanke syntyi käytännön tarpeista. ”Jotta yritysten tuotteet ja palvelut vastaavat aidosti käyttäjien tarpeisiin, niitä on tarpeen kehittää yhdessä opettajien, oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa. Toisaalta kaupungit haluavat ottaa käyttöön älykkäitä ja kestäviä ratkaisuja opetustilojen käytön tehostamiseksi ja oppimistulosten parantamiseksi”, hankkeen projektipäällikkö Anna Rantapero-Laine Helsingin kaupungilta kuvailee. Yrityksille avautuu mahdollisuus saada arvokasta käyttäjäkokemusta ja päästä testaamaan tuotteitaan ja palveluitaan Suomen suurimpien kaupunkien oppilaitoksissa. Samalla ne saavat yhteiskehittämisestä arvokkaan referenssin tulevaisuutta varten. Tällaisen innovatiivisen ajattelun pohjalta rakennetaan myös osaltaan koulutusviennin ekosysteemiä, jossa koulut ja oppilaitokset toimivat innovaatio- ja kokeilualustana uudelle liiketoiminnalle ja kasvulle. Helsingin kaupungissa julkaistiin osana hanketta 26 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ensimmäiset nopeiden kokeilujen haasteet yrityksille toukokuussa. Haasteiden kautta yritys pääsee kehittämään tuotettaan suoraan koulun arkeen soveltuvaksi yhdessä opettajien ja oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa. Nopeista kokeilusta on laadittu jatkuva ohjelma, johon haetaan mukaan syksyisin ja keväisin. Haasteet muodostetaan aidoista tarpeista yhdessä opettajien kanssa. Yritysten ja koulujen väliltä on puuttunut tällainen tiedon silta – ei ainoastaan Suomesta, vaan myös globaalisti. Yritysten kokemuksia E-oppimateriaaleja ja sovelluksia tuottavan Kokoa Agencyn Olli Vallo tietää koulujen muutostarpeet ja suunnittelun draiverit: ”Koulu on todella erityinen ympäristö applikaatiolle, täysin eri kuin kotiympäristö. Koulussa myös saa heti loppukäyttäjät muTOIMINTAMALLI, kaan osaksi design-tiimiä, antamaan testiJONKA POHJALTA käyttöpalautetta ja varmistamaan, että valKOULUT JA OPPILAITOKSET mis sovellus toimii juuri heidän tarpeisiinsa VOIVAT TOIMIA KOKEILU- JA sopivasti.” INNOVAATIO-ALUSTOINA Koulujen hyvinvointiin digitaalisia sovelENTISTÄ VAIKUTTAVAMMIN. luksia tuottavan School Dayn Mika Kasanen on ollut mukana yhteiskehittämässä tuotettaan Espoon osahankkeessa. Kasanen on ollut positiivisesti yllättynyt hankkeen annista: ”Avointa, innostavaa, proaktiivista, aidosti toimivaa yhteistyötä. Hieno toimintamalli, jonka pohjalta koulut ja oppilaitokset voivat toimia kokeilu- ja innovaatioalustoina entistä vaikuttavammin.” w

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE TULEVAISUUDEN KOODARIT, INSINÖÖRIT JA TUTKIJAT KOULUTETAAN NYT T Tiedekoulussa lapset oppivat tiedettä ja teknologiaa jo 4-vuotiaasta alkaen. Lapsia ja nuoria opetetaan käyttämisen sijaan hallitsemaan ja kehittämään laitteita sekä keksimään uutta. Parhaimmillaan oppiminen tulee osaksi arkea, jolloin lapsi näkee laajasti tieteen ja teknologian tuomat mahdollisuudet ja osaa hyödyntää niitä. iede- ja teknologiakasvatus on juuri nyt kuuma puheenaihe kun Suomea ollaan viemässä OKM:n toimesta tiedekasvatuksen kärkimaaksi. Tiedekoulun toimitusjohtaja Maria Leivo pitää tavoitetta hyvänä, mutta keinoja riittämättöminä. ”Tieteestä ja teknologiasta kiinnostuneet lapset tarvitsevat enemmän jäsennettyä sisältöä, ohjattua opetusta ja struktuuria tiede- ja teknologiaoppimisensa tueksi. Muutama ohjelmointitunti tai kertaalleen kasattu robotti eivät riitä tekemään lapsesta tulevaisuuden koodaria tai tutkijaa. Teknologian ja tieteen oppiminen ja hallinta vaatii soveltamista, käytännön kokeilemista, ajattelua, ongelmanratkaisua, keskustelua ja teknologista luovuutta sekä toistoa.” Tiedekoulussa lapset kokoontuvat kerran viikossa harrastamaan tiedettä ja teknologiaa pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. ”Tiedekoulussa on kolme oppimispolkua: robotiikka, ohjelmointi ja luonnontieteet. Lapsi voi valita niistä itselleen sopivan oppimispolun ja harrastaa itselleen mielekästä aihepiiriä 4-vuotiaasta aina 16-vuotiaaksi asti. TEKNOLOGIAN JA Toiminnassamme mukana TIETEEN OPPIMINEN olevat 14-vuotiaat lapset ohJA HALLINTA VAATII jelmoivat jo kuin insinöörit”, SOVELTAMISTA, KÄYTÄNNÖN tiivistää Maria Leivo. KOKEILEMISTA, AJATTELUA, Tiedekouluja toimii tällä ONGELMANRATKAISUA, hetkellä 30 eri toimipisteessä KESKUSTELUA JA pk-seudulta Oulun korkeudelTEKNOLOGISTA le. Toiminta on kasvanut voiLUOVUUTTA SEKÄ makkaasti kysynnän mukana. TOISTOA. ”Myös yritykset ovat aktiivisia meidän suuntaamme”, kertoo Maria Leivo. ”Yrityksissä nähdään, että nyt ollaan luomassa edellytyksiä tulevaisuuden Suomen menestymiselle panostamalla lasten tiede- ja teknologiaosaamiseen. Tieteen ja teknologian parissa työskentelevät vanhemmat näkevät mihin tulevaisuus on kehittymässä ja ymmärtävät osaamisen tärkeyden lastensa tulevaisuuden kannalta. Näitä tavoitteita me haluamme olla tukemassa, sillä tulevaisuuden koodareiden, insinöörien ja tutkijoiden kiinnostus tiede- ja teknologiaosaamiseen on heräteltävä jo lapsuudessa. Tutkimalla, yrittämällä ja erehtymällä lapsi oppii oikeasti soveltamaan käytännössä sitä mitä on oppinut, kehittämään uutta ja innovoimaan.” w Minni Laine, Isabella Sundberg, Veikko Kurppa, Väinö Jylkkä ja opettaja Liina Rintala tutkimassa kemiallisia reaktioita. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 27

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE ReimaGO kulkee mukana taskussa tai pirteässä silikonirannekkeessa. REIMAGO KANNUSTAA LAPSIA LIIKKUVAAN ELÄMÄNTAPAAN Nykypäivän maailmassa lapset eivät liiku tarpeeksi. Reima haluaa hidastaa liikkumattomuuden kehitystä kannustamalla ja tukemalla lapsia ja perheitä liikkumaan luontaisilla tavoillaan. HALUAMME BRÄNDINÄ OLLA INSPIRAATIONA LIIKKUMISELLE. R eima on yhdessä Suunnon kanssa kehittänyt ReimaGOaktiivisuussensorin. Liikkumisellaan lapsi kerryttää pisteitä, joilla Goey-emojihahmoa kuljetetaan pitkin maailmaa mobiilisovelluksessa. ”Sovellus antaa hauskoja suorituspalkintoja lapselle, kun liikkumistavoitteita saavutetaan. Vanhempi voi asettaa lapselleen myös omia tavoitteitaan ja niihin liittyvää palkitsemista, esim. leffalippuja tai jotain muuta kivaa”, ReimaGO:n tuotekehityksestä vastaava Mikko Linnaluoma valottaa. Liikkuminen on tuotu esiin mielekkäänä ja hauskana tekemisenä, ei suorittamisena tai muuna vakavana mittarina. ”Sovellus on haluttu pitää yksinkertaisena, ettei se lisää ruutuaikaa vaan innostaa lapsia liikkumaan enemmän. Sovellus on ilmainen ja toimii myös ilman sensoria.” ReimaGO:ta on kokeiltu erilaisten ryhmien käytössä kiitellyin tuloksin. Se motivoi lapsia liikkumaan ryhmissä ja kyseessä on myös hyödyllinen työkalu liikkumisen suunnitteluun. ”Päiväkodin tai koulun henkilökunta saa tietoa lasten liikkumisesta ja tämän tiedon avulla toimintaa voidaan suunnitella paremmin liikkumisen näkökulmasta. Sama tieto antaa vanhemmille jaettuna paremman ymmärryksen lastensa aktiivisuudesta, kun he eivät itse ole läsnä.” Uutena elementtinä sovellukseen tuodaan kesällä 2018 ominaisuus, jossa askeltiedot saadaan näkyville sovellukseen lapsen ReimaGO-sensorista sekä myös vanhempien älypuhelimista tai aktiivisuusrannekkeista. Näin koko perhe aktivoituu yhteisillä tavoitteilla: ”Yhdessä tekeminen ja liikkuminen edistää koko perheen hyvinvointia monin tavoin.” ReimaGO on ollut Reimalle uudenlainen päänavaus kansainvälisillä markkinoilla, millä herätetään kiinnostusta myös ydintoimintaa eli vaatteita kohtaan. ”Haluamme brändinä olla inspiraationa liikkumiselle, ja laajemmassa mittakaavassa edistää kaikella toiminnallamme lasten ja perheiden aktiivista elämäntapaa”, Linnaluoma kertoo. w ”Goey-hahmo kannustaa lapsia liikkumaan niin ReimaGOsovelluksessa kuin pehmolelunakin”, Mikko Linnaluoma viittaa pitelemäänsä emojihahmoon. 28 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

MAINOSLIITE YHTEISKÄYTTÖAUTOJEN TUOREIN TEKNOLOGIA MAHDOLLISTAA AVAIMETTOMAN KÄYTÖN JA AUTOA VOIDAAN KÄYTTÄÄ SEKÄ TYÖETTÄ VAPAA-AJAN AJOIHIN. T yösuhdeautoilun asiantuntija, ALD Automotive, on edelläkävijä yritysten tarpeisiin kehitetyllä ALD Yhteiskäyttö -palvelullaan. Autojen teknologia on viety pitkälle: huoltotarpeet ja ylläpito ovat ennakoitavissa, ovien avaaminen, sulkeminen ja auton käynnistäminen tapahtuvat sovelluksessa, kuten myös käyttöraportointi oikealle kustannuspaikalle. Käyttäjä, ajokilometrit ja käyttötarkoitus raportoituvat kirjanpitoon. ”Auton käyttäjät tankkaavat ja ajavat autoa, muun hoitaa ALD kumppaniverkoistoineen autoilijoiden puolesta”, Markkinointi- ja tuotekehityspäällikkö Emmi Rahikka tiivistää helppouden. Aikaisemmin ongelmallisena on pidetty sitä, että esimerkiksi asiakkaalta kotiin ajettaessa autoilu lasketaan yksityisautoiluksi, jolloin auto on menettänyt verovähennyskelpoisuutensa. ”Varauksen voi valita sovelluksessa yksityisajoksi, jolloin käyttö maksetaan luottokortilla älypuhelimen kautta.” Idea on se, että yhteiskäytön avulla henkilöstöllä on mahdollisuus ottaa auto myös kotiin käyttöön yön yli tai vaikka viikonlopuksi, ja se löytyy kätevästi firman parkkipaikalta. Jos yrityksessä kuljetaan esimerkiksi paljon junalla, taksilla tai omilla autoilla, kannattaa laskea, kuinka paljon kilometrikorvauksista ja lipuista syntyy kuluja. Unohtamatta niiden raportointiin ja tilitykseen tuhlaantuvaa aikaa. ”Vaihtoehto on loistava, jos työsuhdeautoa ei ole mahdollista antaa kaikille, mutta työntekijät liikkuvat työnsä puolesta paljon”, Rahikka mainitsee. Yhteiskäyttöautot ovat koko henkilöstön käytössä, niitä käytetään tehokkaammin ja useampi saa helpotusta työhönsä sekä arkeensa. Autosta voi olla iloa ja etua kaikille. w TULEVAISUUDEN SUOMI YHTEISKÄYTTÖAUTO ON ILOKSI MONELLE, EI HUOLEKSI YHDELLE Yhteiskäyttöautot tuovat kustannussäästöjä yritykselle, liikkumismukavuutta henkilöstölle ja voivat toimia houkuttelevana työsuhdeetuna uusille työntekijöille. ALD Automotiven autoja voidaan käyttää sekä työ- että vapaa-ajan autoiluun. Olisiko yhteiskäyttöauto yrityksellesi kannattava vaihtoehto? Säästölaskurin löydät osoitteesta www.yhteiskaytto.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 29

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE LINDSTRÖM FLOWABILITY Tekstiilipalveluyritys Lindström investoi Suomen suurimman IoTverkon rakentamiseen tähtäimenään kansainvälinen kasvu. L indström FlowAbility perustuu älykkääseen teknologiaan, joka mahdollistaa sujuvuuden asiakkaiden ja loppukäyttäjien eduksi. ”FlowAbilitylla me tarkoitamme kykyä auttaa asiakkaitamme saavuttamaan hyvä flow työssään. Tärkeintä tässä ovat asiakaskokemus ja työhyvinvointi, ja samalla asiakkaat voivat optimoida siivoustaan tarveperusteisesti”, pohjustaa Site services -johtaja Satu Haikarainen. TAVOITTEENA ON KAHDESSA VUODESSA KYTKEÄ 100 000 WASHROOM-LAITETTA NETTIIN. Älykäs Washroom-palvelu Tuorein implementointi on yhdessä oululaisen Haltianin kanssa kehitetty kustannustehokkaasti skaalautuva IoT-ratkaisu, Washroompalvelu. ”Olemme kytkeneet julkisten tilojen wc:issä jo tuhansia käsipyyheannostelijoita internettiin älykkään sensoriteknologian avulla. Helppokäyttöisen älypuhelin-sovelluksen avulla asiakkaamme voivat mitata reaaliaikaisesti käsipyyherullan – tai wc-paperin – kulutusta, mikä auttaa suunnittelemaan siivouskäynnit paremmin sekä parantamaan asiakaskokemusta. Myös ekologisuus-näkökulma tulee huomioitua entistä paremmin”, Washroom-hankkeesta vastaava Haikarainen kertoo. Kauppakeskukset ja siivousliikkeet kiittävät Kauppakeskuksissa tehtävien asiakaskyselyiden mukaan wc-tilojen puhtaus on suurimpia tekijöitä, jotka vaikuttavat ostospaikan suositteluun. Lindströmin Washroom-palvelun myötä lattioilla ei loju enää käytettyjä käsipaperipyyhkeitä eikä käsipyyhe- tai wc-rulla lopu kesken. ”Kauppakeskusten kiinteistöpäälliköt ovat kertoneet lisääntyneestä asiakastyytyväisyydestä. Siivousliikkeen edustaja puolestaan kiittelee, että siivoojilta säästyy työpäivien aikana turhia askeleita peräti 30 % aikaisempaan verrattuna, kun wc-tilojen tarkastus- ja huoltokäynnit pystytään älyteknologian avulla optimoimaan”, Haikarainen kertoo ja esittelee kännykkäsovellusta. Tavoitteena on kahdessa vuodessa kytkeä 100 000 Washroom -laitetta nettiin. ”Olemme jo hyvässä vauhdissa.” Tähtäin kansainvälisille markkinoille Tulevaisuudessa palvelu on tarkoitus viedä myös kansainvälisille markkinoille, tähtäimenä mm. kauppakeskukset, lentoasemat ja hotellit. ”Ensimmäisenä veimme palvelun Liettuaan. Näemme washroom services -palvelullemme huikean potentiaalin useassa eri toimintamaassamme, joita meillä on tällä hetkellä 24. Olisihan se hienoa viedä lisää suomalaista osaamista ja teknologiaa maailmalle,” sanoo Haikarainen. w Site services -johtaja Satu Haikarainen. 30 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE SUO, KUOKKA JA RUISVOIMA I Ruisleipä on lunastanut paikkansa suomalaisten kotona, ja tunnetaan jo maailmalla. Vähintään samaan tähtää Kyrö Distillery: Isonkyrön tislaamomatkailun suosio kasvaa huimaa vauhtia. sonkyrön vanhassa osuusmeijerissä on saanut alkunsa mm. suomalaisten rakastama Oltermanni-juusto. ”Nyt on vuorossa suomalaisvoimin rakentuva rukiinen menestystarina”, toteaa samaiseen meijeriin vuonna 2014 tislaamon ystäviensä kanssa perustanut brändijohtaja Mikko Koskinen. Kyrön tarina jättää hienon jälkimaun. ”Idea syntyi saunan lauteilla ruistislettä maistellen. Menestysreseptissä yhdistyvät kova työ, parhaat raaka-aineet, persoonallinen tarina sekä suomalainen rehellisyys ja luottamus”, Koskinen kiteyttää. Hän puhuu mielellään inklusiivisesta luksuksesta. ”Tislaamomatkailu on tällä hetkellä kasvava trendi. Meilläkin vieraili viime vuonna 14 000 ihmistä, mikä on melkoinen määrä huomioiden, että Isossakyrössä asuu alle 5000 asukasta. Tislaamotuotteemme ei ole tarkoitettu harvoille ja valituille suljettujen ovien takana nautittavaksi. Arvomme juontavat juurensa Pohjoismaalaisesta tasa-arvosta ja jokamiehen oikeuksista.” Ruisperheen luonteikkaat persoonat Kyrö Distillery on lukuisia kansainvälisiä palkintoja voittanut ruistislaamo, jonka tuotteita myydään jo lähes kolmessakymmenessä maassa. ”Rukiisen alkoholin suosio on kasvanut seitsenkertaiseksi MENESTYSRESEPTISSÄ YHDISTYVÄT PARHAAT RAAKA-AINEET, PERSOONALLINEN TARINA JA SUOMALAINEN REHELLISYYS. Kyrö Distilleryn brändijohtaja Mikko Koskinen. lyhyessä ajassa ja varsinkin Yhdysvalloissa se on todella suosittua. Mutta pelkästään ruistislaamoja en tiedä kovin montaa maailmassa”, Koskinen pohdiskelee. Siinä juuri on Kyrön Distilleryn menestyksen kulmakivi: on löydetty omaan intohimotekemiseen pohjautuva uniikki kulma. ”Olemme sopivan ylpeitä tuotteistamme. Kasvatamme ruisperheemme jäsenistöä luonteikkailla persoonilla fanipohjalta, hitaasti mutta varmasti. Kestävän talon rakentaminen vie hieman kauemmin.” Kulttimeininkiä Isossakyrössä voi käydä vierailukeskuksessa nuuhkimassa maltaantuoksuista tunnelmaa ja kuuntelemassa tarinointia tislauskierroksella. ”Vierailulla pääsee näkemään jokaisen valmistusprosessin osan ja saa mukaansa tarinoita joita lasillisen äärellä sopii jakaa”, Koskinen lupaa. Vaikka Suomi on festivaalien luvattu maa, ovat vähemmistössä festivaalit, joihin hamutaan liput loppuun ennen kuin artistivieraat on julkistettu. ”Kertonee jotain elokuisen Kyröfestimme tunnelmasta ja tapahtumakattauksesta, että meillä näin tapahtuu”, Koskinen naurahtaa. Osittain Kyrö Distilleryn menestys perustuu myös oikeaan ajoitukseen: Suomessakin alkoholin käyttö on monipuolistunut. ”Enää ei tavoitteena ole vetää nuppia turvoksiin vaan kokea elämyksiä lempijuoman äärellä”, Koskinen vahvistaa. Hän lähettää terveisiä suomalaisille yrittäjille. ”Olkaa sopivasti ylpeitä ja nostakaa rimaa vähän korkeammalle. Suomalainen, luottamuksella rakennettu laatu kyllä myy maailmalla, kun takana on kiinnostava tarina.” Mallia saa vierailemalla Kyrön tislaamossa. w CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 31

TULEVAISUUDEN SUOMI MAINOSLIITE Mitä ideaa olisi ajatella toisin kuin Oscar Wilde. ”Minulla on hyvin yksinkertainen maku”, hän sanoi. ”Olen tyytyväinen kun saan parasta mitä on.” Toinenkin Oscarin hyvä tokaisu pitää kutinsa: ”Menestyminen on tiedettä. Kun on luotu oikeanlaiset olosuhteet, syntyy myös halutun kaltaisia tuloksia.” Kaiken hyvän juju on a) osaamisessa ja b) yksityiskohtien hallinnassa. Pyysimme ystäväämme Stewart Gray´ta piirtämään havainnekuvan Clairesta, Suomen most probably makeimmasta muuttorekasta. Se on työkalulaukkujensa viimeistäkin ruuviavainta myöten täydellisesti varusteltu. On nokkakärryä, on kiinnityskoukkua, on valjasta, remmiä, pehmohuopaa, jauhesammutinta, ensiapulaukkua, kolhuilta suojaavaa seinäpintaa. Sellaista pulmatilannetta ei olekaan, että Niemen® tiimi joutuisi seisomaan sen edessä tumput suorina. The proof of the pudding is in the eating. Mutta paitsi että muutamme kaiken mistä tahansa minne tahansa, sama kaikenkattava asenne pätee myös muihin palveluihimme. Esimerkiksi kierrätykseen. Pisti meidät aika koville, pakko myöntää. Mutta nyt tämäkin (kohisten kasvava) palvelukenttä, kierrätyspalvelut, on hiottu sellaiseen optimiin, että kaatopaikalle asti ei mene enää mitään! Ja kaikki hoituu simppelillä puhelinsoitolla! Ei siis ihme, jos (keskimäärin) 98 % kaikista asiakkaistamme ilmoittaa – kerta kerran jälkeen – olevansa valmis suosimaan ja suosittamaan meitä edelleen. Niemi Palvelut Oy Helsinki • Jyväskylä Kuopio • Lahti • Oulu Tampere • Turku Niemi Palvelut Oy • Hankasuontie 11 B, 00390 HELSINKI • Puh. 020 554 554 • niemi@niemi.fi • niemi.fi 32 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU