Maaseudun VOIMA www.wikro MYYNTI- JA ASENNUSPALVELUT yksityis-, yritys- ja teollisuusasiakkaille Kokkolassa Teitä palvelee: Kim Andersson p. 044 780 0090 Christian Holgers p. 050 559 9227 Otto Sunabacka p. 044 776 9551 Benny Westman p. 050 3077 871 HYDRAULIIKKA ja PNEUMATIIKKA • Letkut, liittimet ja asennus • Komponentit • Huolto ja suunnittelut TEOLLISUUSTARVIKKEET • Teollisuusletkut ja -liittimet • Pneumatiikka-tuotteet Wikro Systems Ab Oy Levytie 7, KOKKOLA Puh: 06 781 6030 Avoinna: 7.30-16.30 KESKIPOHJANMAAN JA KALAJOKILAAKSON LIITE EMAKON ELÄMÄÄ – ei pelkkää porsimista Suomessa oli viime joulukuussa runsaat miljoona sikaa ja sikatiloja reilu tuhat. 1 SIVUT 2–3 ,FWÊÊO
LJWFOOÊJTFU
KB
WJUBNJJOJU 0TUB
LBLTJ
MBWBMMJTUB
LJWFOOÊJTJÊ
UBJ
WJUBNJJOFKB
KB
TBBU

LH
WFMPJUVLTFUUB
-BWBU
UPJNJUBNNF
SBIUJWBQBBTUJ
OPSNBBMJ
UPJNJUVTBMVF :IEFO
MBWBO
PTUBKBMMF

LH
WFMPJUVLTFUUB
KB
SBIUJ

û
BMW  5BSKPVT
WPJNBTTB

o

&J
LPTLF
1PMBS
"1&LJWFOOÊJTJÊ 5PJNJUBNNF

LHMBWB
WFMPJUBNNF

LHMBWB XXXGFFEFYGJ T V V U 6V 5FIP
1SP
6NQJ ,JWFOOÊJOFO
VNNFTTB
PMFWJMMF
MZQTZMFINJMMF .BJUUBWB
TJTÊMUÊÊ
NFMBTTJMFJLFUUÊ
4PQJJ
OJJO
FSJMMJT
LVJO
TFPTSFIVSVPLJOUBBO
5&37& -&).¯ 5&37& " 7"4*,, 0Z
'FFEFY
"C
5FPMMJTVVTLBUV


,PMQQJ

QVI




2 Maaseudun Voima KESKIVIIKKO 4.4.2018 MAASEUDUN VOIMA Joutilaana kaveriporukassa Emakoiden päivät kuluvat pehkuja tonkien ja nukkuen Kaija Vähäsöyrinki KAUSTINEN Seppo ja Vesa Paavolan emakkosikalassa vallitsee aamupäivällä unelias rauha. Aamuvellit on syöty ja on ruokalevon aika. Uinailu olkien seassa tosin häiriintyy, kun pari tuttuihin haalareihin sonnustautunutta, mutta muuten outoa tyyppiä tulee töllistelemään pihattoon. Olisikohan tiedossa vielä jotain hyvää? Uteliaimmat ja ahneimmat rymistävät ruokintapilttuisiin tarkistamaan tilannetta. Jonkin ajan kuluttua vierailijoihin on totuttu ja omat puuhat jatkuvat. Rouskutetaan pehkuiksi levitettyjä ohranolkia. Kaivetaan mukavaa nukkumapaikkaa olkien sekaan. Kellahdetaan nukkumaan kylki kylkeä vasten. Jotkut käyvät tervehtimässä karsinan aitaan nojailevaa isäntää ja toiset napittavat vieraita pää kallellaan. Rauhatonta on vain vasta siemennettyjen emakoiden laumassa, jossa muutama vielä yrittää hypätä toisen selkään ja häirityksi tulleet juoksevat pakoon. Kiljahdukset raastavat korvia. YHDESSÄ VELJENSÄ ja yhden työntekijän kanssa emakkosikalaa hoitava Paavola on erikoistunut emakoiden SIKALASSA LÖHÖILEE neljä karjua emakko-osastojen lomassa. Karjun tunnistaa muhkeista kiveksistä ja kulmahampaista. Karjut ovat yhä tarpeen, vaikka noin 90 prosenttia emakoista siemennetään. – Karjujen läsnäolo on välttämätöntä. Niiden haju parantaa emakkojen kiimaan tuloa. Emakot siemennetään viemällä tuorespermaa kapillaarilla emättimeen.Tämän takia siemennyk- 1 Vapaaporsituk- MAASEUDUN VOIMA on Keskipohjanmaan ja Kalajokilaakson yhteydessä ilmestyvä teemaliite. JULKAISIJA JA KUSTANTAJA: Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj, Rantakatu 10, 67100 Kokkola KANNEN KUVA: Markku Jokela PÄÄTOIMITTAJAT: Kauko Palola, Seppo Kangas LIITTEEN TUOTTAJA: Kaija Vähäsöyrinki LIITTEEN TAITTO: Elina Korpiaho / Creamedia PAINOSMÄÄRÄ: 55 000 kappaletta PAINO: Botnia Print, Kokkola hoitamiseen porsimisten välisenä aikana sekä kasvattamaan uusia emakkopolvia. Emakot siemennetään, tiineys varmistetaan ultraamalla ja niiden hyvinvoinnista huolehditaan. – Aamulla seitsemältä emakot ruokitaan vellillä, jossa on omaa ohraa ja valkuaistäydennystä sekä kivennäisiä ja vitamiineja. Samaa velliä jaetaan toisen kerran neljän aikaan, noin viisi litraa kerrallaan. Liian hoikassa kunnossa oleville emakoille jaetaan täysrehua. Lisäksi emakot syövät olkea yllättävän paljon. Porsimisen lähestyessä emakot siirretään eläinkuljetusautoilla porsitukseen erikoistuneille yhteistyötiloille. – Kierrossa on yhdeksän laumaa. Kuusi laumaa on meillä ja kolme on porsimassa. Yksi lauma lähtee aina kahden viikon välein. Emakot porsivat viiden kuukauden välein. Ne viipyvät reissussa seitsemän viikkoa: kolme viikkoa menee H-hetkeen valmistautumiseen ja 4 viikkoa vierähtää porsaita imettäessä. Sitten porsaat vieroitetaan emoistaan ja emät matkustavat takaisin Paavoloiden tilalle viettämään joutilaan elämää. Yhdessä laumassa on 40 samankokoista emakkoa. Siat ovat sosiaalisia ja uteliaita. MARKKU JOKELA sella tuotetulla sianlihalla voisi olla kysyntää viennissä. SEPPO PAAVOLA FAKTA Siat Suomessa ■ Sikoja oli yhteensä 1 128 658 joulukuussa 2017. ■ Sikatiloja oli viime vuoden lopulla kaikkiaan 1083. ■ Emakoita oli yhteensä 85 314 (563 tilalla). ■ Porsaita oli 494 648 (569 tilalla) ja lihasikoja 528 147 (989 tilalla). ■ Vuosittain sikoja teurastetaan noin kaksi miljoonaa. ■ Uusikaarlepyyssä on 42 sikalaa ja 57 000 sikaa, joista emakkoja 5 000. ■ Kalajoella on 16 sikalaa ja 16 000 sikaa, joista emakkoja 1100. ■ Kruunupyyssä on 11 tilaa ja 15 000 sikaa, joista emakkoja 1 000. ■ Kärsämäellä on 4 tilaa ja 8 000 sikaa. ■ Pedersöressä on 10 tilaa ja 6 000 sikaa, joista emakkoja 470. ■ Nivalassa on 7 tilaa ja vajaat 6 000 sikaa, joista emakkoja 400. ■ Halsualla on 3 tilaa ja vajaat 4 000 sikaa, joista emakkoja 500. ■ Kaustisella on 8 tilaa ja reilut 3 000 sikaa, joista emakkoja 400. ■ Lisäksi yksittäisiä sikatiloja on 11 muussa alueen kunnassa. Lähde: Luonnonvarakeskus sen onnistuminen vaatii sioilla aktiivisen kiiman. Tarvittaessa turvaudutaan astutukseen. Emakot siemennetään tuorespermalla, joka kiidätetään kuriiriautolla Kokemäeltä Kokkolaan ja edelleen sikaloihin eripuolille maakuntaa.Tarvittaessa turvaudutaan astutukseen. – Hedelmällisyydessä on tapahtunut merkittävä kasvu kolmiroturisteytysten myötä. Pahnueeseen on tullut kaksi tai kolme porsasta lisää. Elävänä syntyy keskimäärin 15 porsasta, Seppo Paavola kertoo. Emakot ovat norjanmaatiais-yorkshire -risteytyksiä ja karjut durocia. Vapaaporsitus kiinnostaa Kaija Vähäsöyrinki Atria-konsernin hallituksen puheenjohtajana työskentelevä Seppo Paavola on valmis varauksin kannattamaan vapaaporsitukseen siirtymistä, jos kuluttajat haluavat sillä tavalla tuotettua lihaa ja ovat siitä valmiita maksamaan. – Tarvitaan uusia karsinaratkaisuja, jotta vapaaporsitus onnistuisi ilman että porsaita kuolee liikaa. Tarvitaan myös pitkä siirtymäaika. Jotkut yrittäjät ovat jo in- vestoimassa vapaaporsitukseen. – Tällä tavoin tuotetulla sianlihalla voisi olla kysyntää viennissä. Esimerkiksi Ruotsin kaupat ovat kiinnostuneita heidän eläinsuojelulakiensa mukaisesti tuotetusta sianlihasta, Seppo Paavola toteaa. A-KETJUSSA rakennetaan tänä vuonna useita tuhansia emakkopaikkoja vapaaporsitukseen. – Karsinarakenteissa on mukana muualta hankittua sekä itse kehitettyä. Tähän mennessä saatujen kokemusten perusteella näyttää ihan hyvältä. Porsituskarsinoiden on oltava kolmanneksen nykyistä isompia, jotta porsaskuolleisuutta saadaan vähennettyä, terveydenhuoltoeläinlääkäri Taneli Tirkkonen Atrian sikaketjusta toteaa. – Vapaassa imetyksessä porsimiset ovat sujuvampia ja emakot imettävät paremmin. Haittana on suurempi porsaskuolleisuus ja isompi tilan tarve. Porsitushäkissä porsaita kasvaa enemmän, mutta emakko turhautuu ja sen lihaskunto heikkenee. – Toisessa vaakakupissa on emakon 2,5 kuukautta ja toisessa 5 – 10 porsaan henki vuodessa, Tirkkonen tiivistää edut ja haitat. A-ketjussa on reilut 30 000 emakkoa, joista vapaaimetyksessä on noin 2 000. Ketjun tiloilla kasvatetaan vuosittain vajaat 900 000 lihasikaa. – Emakkolaumassa on tarkka arvojärjesty too. Punainen väri emakon selässä kerto

3 KESKIVIIKKO 4.4.2018 MAASEUDUN VOIMA ys. Uusi jäsen hakee paikkansa ja järjestys selvitetään heti ensimmäisenä päivänä. Kaikki osaavat väistää ylempäänsä, Seppo Paavola kero, että se on siemennetty. MARKKU JOKELA Traktorin- ja metsäkoneenrenkaat Meiltä löytyy Firestone, Bridgestone, Trelleborg, Michelin, Nokian ja BKT traktori- ja metsäkoneenrenkaat sekä paripyörät että vanteet. Lähes kaikki koot rahtivapaasti varastosta. Pyydä tarjous! Konemyynti Svartsjö Ky Pännäistentie 715 68910 Pännäinen Puh. 0400 363 760 Maanrakennuspalvelut - Maanrakennustyöt - Täyden palvelun salaojaurakointi Maaurakointi Huhtala & Kiviniemi Oy Timo 0400 895 367 π Petrus 040 506 6023 Maakunnan parhaat etukuormainvaihdokit Hankkijalta Nivalasta John-Deere 6170 R +ek, 3000h    John-Deere 6150 R +ek, 1300h   John-Deere 6150 R +ek, 4600h   John-Deere 6140 R +ek  2300h John-Deere 6125 R +ek  2500h  John-Deere 7920 +en  6500h   John-Deere 6910 +ek 15000h  John-Deere 6930 std +ek 5900h John-Deere 6420 p +ek 9000h John-Deere 7290 R +en  6500h John-Deere 6630 std +ek 2900h New-Holland TS125A +ek 7800h   Case MX120 +ek 10300h Massey-Ferguson 7480 +en 6900h Massey-Ferguson 4455 2100h  Deuz-Fahr 165.7  7600h -12 125.000€ -14 129.000€ (tulossa) -14 121.000€   -14 126.000€ -14 115.000€ (tulossa) -05 69.000€ -01 35.000€ (tulossa)  -09 65.000€  -03 39.000€ (tulossa) -14 138.000€ -09 64.900€ -06  38.900€ -00 33.200€ -04  37.500€ -09 32.200€   -06 47.000€ Hinnat sis. alv. HANKKIJA Oy konemyynti Nivala 0107684703 Jari Palola SOPIMUSKORJAAMO LLON KEVÄTHUO AIK A! ta 1987 des ta o u v o j jo a u lu l e v l lv ltopa Huolt yhteystiedot: KOKKOLA » p. 010 2925 400 TOHOLAMPI » p. 0400 347 742 www.kokkolantraktorihuolto.fi

4 KESKIVIIKKO 4.4.2018 MAASEUDUN VOIMA – Tuottajat ovat ottaneet päätöksen tyytyväisyydellä vastaan. Kettujen koko on todettu riittäväksi jo aiemmin, Hannu Kärjä toteaa. ESKO KESKI-VÄHÄLÄ Kettujen koon kasvulle stoppi Turkiselinkeino päivitti jalostus- ja ruokintaohjeet Kaija Vähäsöyrinki HIMANKA – Ylisuuret ketunnahat palautuvat kasvattajalle tämän omalla kustannuksella, sillä huutokauppayhtiö Saga Furs ei enää ota niitä vastaan, kertoo varatoiminnanjohtaja Hannu Kärjä Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liitosta, Pro Furista. Joulukuussa 2017 tehdyn rajanvedon perusteella siniketun nahka saa olla enintään 160 senttiä pitkä kuonosta hännäntyveen mitattuna, alalla puhutaan 60-koosta. Yli 160 senttiä pitkillä nahoilla ei saa käydä muutakaan kauppaa. Jos tällaista tulee ilmi, menettää tila sertifikaattinsa. Turkisnahat lajitellaan myyntiä varten 9 sentin välein eri kokoluokkiin, joista 60 -luokka on suurin. Käytännössä pienin luokka on 20, jossa ovat 106 senttiä pitkät nahat. – Tuottajat ovat ottaneet päätöksen tyytyväisyydellä vastaan. Kettujen koko on todettu riittäväksi jo aiemmin, Kärjä toteaa. TURKISELINKEINO päätti viime syksynä, että jalostuksessa mennään eläinten terveys ja nahan laatu edellä. 1 Yli 160 senttiä pitkillä ketunnahoilla ei saa käydä kauppaa. – Päätöksistä tiedotettiin tuottajakierroksilla. Viesti oli selvä. Nyt laitetaan kerralla stoppi ketun koon kasvulle ja keskitytään terveyden parantamiseen, kuten on jo tehty vuosien ajan, Hannu Kärjä toteaa. Tavoitteena on sopusuhtainen kettu ja mahdollisimman terve eläinkanta. ProFur järjestää kasvattajille joka syksy kursseja siitoseläinvalinnasta. – Siitoseläinten kuntoluokituksessa kiinnitetään huomiota jalka- ja silmäterveyteen sekä liikkumiseen. Silmäterveydessä on jo päästy aimo harppaus eteenpäin. Ongelmat koskevat tarhoilla vain muutamia yksilöitä, joita hoidetaan tai poistetaan siitoksesta. Myös Kestävät jalat -hanke on jo parantanut kettujen jalkaterveyttä. MYÖS VALVONTAA ja neuvontaa lisätään sekä elinkeinon omaa että viranomaisten tekemää. – 570 tilaa tuottaa sinikettua ja kaikilla käydään, Hannu Kärjä kertoo. Uuden toimenpideohjelman mukaisesti sinikettujen ruokintaa suositetaan rajoitettavaksi loppukasvatuksen aikana noin 10 prosenttia. Aiemmin ruokintaa lisättiin nahan kasvattamiseksi. Nyt siniketuille määritellään painoindeksi. Lisäksi siitoksen jäävät urokset valitaan erilleen jo lokakuun aikana. – Menemme tutut asiat läpi tuottajien kanssa nyt kädestä pitäen. Käytännössä kaikki tilakäynnit on jo tehty, vain muutama tila on enää käymättä, Hannu Kärjä toteaa. Lisää sertifiointia Kaija Vähäsöyrinki KANNUS Liki joka ikinen suomalainen turkistila on sertifioitu alan omalla järjestelmällä, joka otettiin käyttöön vuonna 2005. Viime vuonna aloitettiin turkistilojen arviointi myös yhteiseurooppalaisen WelFur-hyvinvointimittariston mukaisesti. WelFur on yksi kriteeri suomalaisessa sertifiointijärjestelmässä. Kokonaisuudessaan suomalainen sertifiointi on kattavin maailman turkistuotannossa. Luonnonvarakeskus vastaa WelFuriin liittyvästä tutkimuksesta Suomessa ja Luova Oy Kannuksesta toteuttaa tilakäynnit. Luova Oy toimii Baltic Control -yrityksen alihankkijana. Koulutetut arvioijat tekivät viime vuonna kolmena eri arviointijaksona yhteensä noin 600 tilakäyntiä. Työ jatkuu edelleen. – Tavoitteena on, että kaikki Euroopan turkistilat on arvioitu WelFur protokollan mukaisesti joulukuuhun 2019 mennessä, kertoo protokollan parissa vuodesta 2012 lähtien työskennellyt tutkija Eeva Ojala Luova Oy:stä. WelFur jakautuu kolmeen eri vuodenaikana tehtävään arviointikäyntiin. – Ensimmäisen käynti tapahtuu tammi-helmikuussa, jolloin arvioidaan siitoseläimet. Toinen käynti on touko-heinäkuun välisenä aikana, jolloin tiloilla ovat emot ja pennut. Kolmas arviointi tehdään syksyn kasvatuskaudella ennen nahkontaa. Jokaisella kaudella käydään läpi 22 – 25 mittaria, jotka yhdistetään kahteentoista eri hyvinvoinnin kriteeriin ja ne taas neljään eri periaatteeseen, Ojala toteaa. Lopputuloksena tila saa pisteet ja arvosanan, joita on neljää eri tasoa. Alhaisimman arvosanan saanut tila ei hyväksyttyä sertifikaattia. Luova Oy:llä työskentelee 14 kokoaikaisesti arviointeja tekevää henkilöä. Kolme henkilöä on töissä toimistolla. – Suurin haaste on saada kaikki tilat kierrettyä oikea-aikaisesti kolmeen kertaan, Ojala kertoo. Vastaavat auditoinnit ovat menossa kaikissa Euroopan turkismaissa. – Huutokauppayhtiöt Saga Furs ja Kopenhagen Fur ovat sitoutuneet WelFuriin. Sertifioimattomille nahoille ei ole enää myyntipaikkaa huutokaupoissa vuonna 2020, Eeva Ojala toteaa.

5 KESKIVIIKKO 4.4.2018 MAASEUDUN VOIMA Puupelletit kasvussa Puupellettejä tuotettiin vuonna 2017 kaikkiaan 324 000 tonnia. Tuotanto kasvoi edellisvuodesta viidenneksen ja oli kaikkien aikojen kolmanneksi suurin. Toistaiseksi suurin tuotantomäärä tilastoitiin vuonna 2008 yhteensä 373 000 tonnia. Puupellettien tuonnissa saavutettiin uusi ennätys. Puupellettejä tuotiin Suomeen vuonna 2017 yhteensä 87 000 tonnia, 74 prosenttia vuotta aiempaa enemmän. Pellettien vienti, 37 000 tonnia, kasvoi edellisvuodesta kahdeksalla prosentilla. Puupellettien laskennallinen kulutus Suomessa kipusi 373 000 tonniin. Pellettivalmistajien kotimaiseen pellettituotantoon perustuvat toimitukset lisääntyivät vuotta aiemmasta 15 prosenttia 349 000 tonniin ja olivat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin. Lämpö- ja voimalaitoskäyttöön sekä suurkiinteistöille menneiden puupellettien määrä kasvoi 18 prosenttia 288 000 tonniin ja koti- ja maatalouksille toimitettujen puupellettien kuusi prosenttia 62 000 tonniin. w Laadukkaat koneet Reiniikaiselta Kysy tarjous esittelykoneesta! * Aurinkosähköjärjestelmät! Ota yhteyttä! P. 050 366 9414 YLIVIESKA Multiva Forte S400 kylvölannoitin • Varmatoiminen mekaaninen syöttö • Edistyksellinen ohjaustietokone ja vahva sekä kestävä rakenne takaavat pitkän käyttöiän ja toimintavarmuuden • Multiva Forte S400 -kylvökoneella voit kylvää yhtä hyvin muokatulle maalle kuin suorakylvääkin. WWW.HUUMO.FI Konemyyjämme Yksi alusta kaikkiin kuljetuksiin MULTIVA HookSystem 18 koukkuvaunu Ylivieskassa ja Kokkolassa • Varmat koukun hydraulismekaaninen hallinta Loiva lavan päälle -vetokulma MULTIVA Optima T700 • Optimaalinen muokkaustulos! • Jälkiharalla 20.790,(alv 0%)+toim.kulut ELHO Scorpio 550 • Kivenkeräyskone, jossa leveä keräilyalue • Isot telipyörät • Hydraulinen veto Kysy tarjous koneista! Tuomas Reinikainen 044 545 8547 Petri Kivioja Ilkka Jokitalo 050 345 7160 050 338 1960 Työkoneet Traktorit Ratakatu 22, Ylivieska Toni Mård 040 544 3576 Traktorit, työkoneet Kauppakaari 2, Kokkola Palvelemme asiantuntevasti. Tervetuloa! T&T Reinikainen Oy WWW.TURUNKONEKESKUS.FI Nivala Hanketie 4 • Puh. 08 445 8500 Palvelemme ma-pe klo 8-18 ja la 8.30-14 www.lantmannenagro.fi KOEAJETTAVISSA KOKKOLASSA SEKÄ YLIVIESKASSA, TULE KOEAJOLLE JA PYYDÄ HUIPPUTARJOUS MYYJILTÄMME! FORD TRANSIT CUSTOM BUSINESS WWW.FORD.RINTA-JOUPPI.COM Pakettiauto vai kevytkuorma-auto? Ammattilaisen luotettava valinta – menee minne haluat, tekee mitä tahdot Ford Ranger selviää kaikista tilanteista erinomaisen suorituskyvyn ansiosta: kantavuus on jopa 1 155 kg, vetopaino 3 500 kg, kahluusyvyys 800 mm sekä vääntö jopa 470 Nm. Uusien teknologioiden avulla varmistetaan erinomaiset ajo-ominaisuudet, matkustusmukavuus ja viiden tähden turvallisuus. Uudessa Ford Transit Custom Business -mallissa huippuluokan ajettavuus, luotettavuus ja kuljetuskyky yhdistyvät parhaaseen Business-varusteluun. Ford Transit Custom Business -mallissa vakiona mm. · · • • • • • • Ford EcoBlue 2.0 TDCi 130 hv (vääntö 385 Nm) M6-manuaalivaihteisto Korimallit L2H1 tai L2H2 Parkkitutkat edessä ja takana Vakionopeudensäädin Ilmastointi Lämmitettävä tuulilasi Etusumuvalot Auto-Start-Stop-järjestelmä • • • • • • • Radio/CD-soitin, Ford SYNC, Bluetooth, 4" monitoiminäyttö, AUX/USB Sähkötoimisesti taitettavat sivupeilit Sadetunnistin ja ajovaloautomatiikka Tavaratilan LED-valot Vetokoukku Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella ja kaukosäätimellä FORD TRANSIT CUSTOM BUSINESS alk. 36.104 81 € Metalli- tai normaaliväri Ford Transit Custom Business 310 L2H1 2.0 TDCi EcoBlue 130 hv M6 36.104,81 € (autoveroton suositushinta 32.560 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 161 g/km 2.944,81 € + toimituskulut 600 €). Ford Transit Custom -malliston CO2-päästöt 161–187 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,2–7,2 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. 5 v. / 150 000 km -takuu (kaksi vuotta ilman kilometrirajoitusta) koskee uusia Ford Transit Custom -asiakastilauksia toistaiseksi. Ford Myynti puh. 020 777 2590 Huolto ark. 8.00-16.00 puh. 020 777 2586 Teemme kauppaa: ma–pe 10-18, la 10-15 Ranger kevytkuorma-auto Uusi Business Pack -varustepaketti: Ford Ranger pakettiauto (N1G) on nyt Suomessa saatavissa autoverottomana kevytkuormaautona (N2G) – myös 5-paikkaisena. Kysy lisätietoja ja tarjous Ford-jälleenmyyjältäsi! · Off-Road Pack · Vetokoukku · Polttoainekäyttöinen lisälämmitin ajastimella ja kaukosäätimellä Autoveroton hinta vain 990 € Etusi jopa 2.700 € (sis. autoverot) ford.fi/ranger ford.fi/hyotyajoneuvot KOKKOLA Indolantie 7 puh. 020 777 2590 WWW.FORD.RINTA-JOUPPI.COM FORD RANGER 4WD > PARAS VAKIOVARUSTELU PARHAASEEN HINTAAN – ETUSI YLI 2.000 €! · FORD TAKUU VUOTTA tai 100 000 km FORD TAKUU VUOTTA tai 150 000 km YLIVIESKA Ruutihaantie 4 puh. 020 777 2600 ford.fi Ford Ranger alkaen 34.273,68 € (autoveroton hinta 29.860 € + arvioitu autovero 3.813,68 € CO2-päästöillä 184 g/km +toimituskulut 600 €). Ford Ranger -malliston CO2-päästöt 184–231 g/km, EU-yhdistetty kulutus 7,0–8,7 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. Ford Myynti puh. 020 777 2600 Huolto ark. 8.00-17.00 puh. 020 777 2640 Puhelun hinta 0207-alkuiseen numeroon lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24%), matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24%) Koko kansan autokauppaa

6 KESKIVIIKKO 4.4.2018 MAASEUDUN VOIMA Massikat piristy puh. 0207 969 410 y Koulutie 142, Veteli Tunnetun traktorimerkin edustus on vauhdittanut 20-vuotiaan myynti@termater.fi y www.termater.fi MONIPUOLISET HUOLTOPALVELUT! • Autojen huollot • Päästömittaukset • OBD-mittaukset • Vikakoodien luku • Nelipyöräsuuntaus • Autosähkötyöt • Ilmastointilaitteiden huollot LUOMANKORJAAMO KY Toholampi • P. 0400 265 992 • www.luomankorjaamo.fi Laatu luo tulosta! Anne Saarikettu Tänä vuonna 20 vuotta täyttävän Turun Konekeskuksen levittäytyminen Keskipohjanmaa-lehden levikkialueelle alkoi aikoinaan Pedersörestä. – Kolpin-toimipiste oli yksi ensimmäisistä, jonka perustimme Turun ulkopuolelle, kertoo perheyrityksen omistajiin lukeutuva markkinointipäällikkö Kristiina Huotari. Sittemmin toiminta Kolpissa loppui ja siirtyi sieltä Kokkolaan, missä työskentelee tällä hetkellä yksi työntekijä. Ylivieskaan avattiin pari vuotta sitten uudet toimitilat, kun Massey Ferguson -merkin edustus siirtyi Konekeskolta Turun Konekeskukselle. Ylivieskassa työntekijöitä on kaksi. Toimipaikka yrityksellä on ollut Ylivieskassa vuodesta 2008. – Massey Ferg usonin myötä toimintamme on kasvanut voimakkaasti. Myymme merkin traktorei- ta sekä kurottajia. Edustuksen siirryttyä meille olemme palkanneet lisää henkilöstöä, etenkin myyjiä. Myös huoltoverkostoa on laajennettu uusilla paikallisilla sopimushuoltajilla, Huotari kertoo. Markkinointipäällikön mukaan yrityksen työkoneet ja ylipäätään karjatalouspuolen koneet tekevän hyvin kauppansa myös Keski-Pohjanmaalla ja Kalajokilaaksossa. – Traktorikaupalle Massey Ferguson -edustus on ollut iso piristysruiske. Myös nurmikoneille on kysyntää karjapitoisella alueella, missä tehdään paljon myös rehua, vahvistaa Kokkolan-myyjä Toni Mård, jonka alue ulottuu Närpiöön ja sisämaassa Perhonjokilaaksoon. TURUN KONEKESKUS viettää parhaillaan juhlavuotta. Sen perusti vuonna 1998 Kristiina Huotarin isä Pasi Vesamo, joka toimii yrityksen hallituksen puheenjoh- 1 Vuonna 2004 turkulaisyritys kohensi asemiaan ostettuaan KoneFarmi Oy:n. Nykyään se on yksi maamme konekaupan suurimmista. Turkiseläimillesi hyvälaatuista ja edullista rehua. Din foderleverantör om du vill ha bra pälsdjursfoder till förmånligt pris. Puh./tfn 06 866 0500, www.terjarvfrys.fi KUIVIKETURVETTA Puh. 0400364214 juha.kivioja@kiviojaoy.fi www.kiviojaoy.fi tajana. Perheestä yrityksessä työskentelevät nykyään myös perustajan veli sekä Kristiina Huotarin veli. Lisäksi Huotarin sisar lukeutuu omistajiin. – Isälläni oli pitkä tausta maatalouskaupassa jo ennen kuin hän perusti oman yrityksen, Huotari kertoo ja mainitsee, että alaan hänen isänsä oli tutustunut jo lapsuudessaan vanhempiensa maatilalla. Huotari itse on työskennellyt perheyrityksessä eri tehtävissä 13 vuotta. Parhaillaan hän keskittyy etenkin verkkokauppaan. Vuonna 2004 turkulaisyritys kohensi asemiaan ostettuaan Konefarmi Oy:n. Nykyään se on yksi maamme konekaupan suurimmista: viime vuonna yrityksen liikevaihto oli 49 miljoonaa euroa ja se työllisti yli 50 henkilöä. KRISTIINA HUOTARI kertoo, että maatalouskonekauppa on ollut alkuajoista lähtien yrityksen ydinliiketoimintaa. Firma tunnetaan paitsi traktorien, myös muun muassa paalainten ja nurmityökoneiden myyjänä, ja sillä on hallussaan useiden tunnettujen merkkien edustus. Paalainkaupassa yritys on Huotarin mukaan markkinajohtaja. – Myös metsätalouspuolen koneita olemme myyneet pitkään, ja niiden osal- - Traktorikaupallemme Massey Ferguson ta olemme saaneet viime aikoina edustukseemme lisää tuotemerkkejä. Pienpuolel- Maakunnan lehmät Keskituotos 9 788 kiloa vuodessa Kaija Vähäsöyrinki Keski-Pohjanmaan lehmät ovat kivunneet ProAgrian tuotosseurannassa kohti valtakunnan kärkeä. Itse asiassa tuotokset ovat nousseet jo Euroopan perinteisen maitomaiden rinnalle ja ohi. Jopa Tanskan keskituotos on aivan näköpiirissä. Tuotosseurannassa mukana olevien karjojen kovin keskituotos (10 209 kg) on Ahvenanmaalla. Toisena ovat Lappi ja Pohjois-Savo (9 923 ja 9 921 kg). Kolmantena Kainuu (9 846 kg), neljäntenä Oulu (9 828 kg) ja viidentenä Keski-Pohjanmaa 9 788 kilon keskituotoksella. Holstein-rotu saattaa kohta ohittaa suosiossa ayrshiren. SANNI AHO

7 KESKIVIIKKO 4.4.2018 MAASEUDUN VOIMA ysruiskeena turkulaisen konekaupan menestystä raosat: a Varaosat: 040 716 7534 AGCO SUOMI OY 7534 haEsa0400040 922716 646 Ruutihaantie 11, 84100 Ylivieska emu 04000400 541 229 Teemu 541 229 Justuksesta vasikoiden Hyvinvointiin! Palauta ripulivasikan ruokahalu! AS-Vital on monipuolinen täydennysrehuseos enintään kuuden kuukauden ikäisille vasikoille elimistön vesi- ja elektrolyyttitasapainon vakauttamiseksi. AS-Vitalia annetaan ruoansulatushäiriöiden (ripulin) yhteydessä. Se antaa vasikalle energiaa vuorokauden kuluessa, kun vasikan vointi on heikko. • AS-Vitalia voi käyttää erityyppisten ripulien yhteydessä ja sillä on rauhoittava sekä elvyttävä vaikutus suolistoon. • Elektrolyyttien, glykoosin, vitamiinien ja kivennäisaineiden yhdistelmä. AS-Vital 5 kg 55,90 Lisää maataloustuotetarjouksia löydät nettisivuiltamme: ZZZODDNVRMHQPN¿!0\\PlOl!7DUMRXNVHW!7RQNNDSRVWL JUSTUS - JUHLAAN JA ARKEEN Avoinna: ma-pe 9-18 la 10-15 Savarinväylä 5, 84100 Ylivieska p. 08-4116 118, 050 4444 118 ZZZODDNVRMHQPN¿ Lisää tarjouksia löydät nettisivuiltamme ZZZODDNVRMHQPN¿!P\\PlOl!WDUMRXNVHW • KATTOREMONTIT • KONESAUMAKATOT n -edustus on ollut iso piristysruiske, kertoo Turun Konekeskuksen Kokkolan-myyjä Toni Mård. JUKKA LEHOJÄRVI la myymme moottorisahojakin. Monipuolinen yritys myy myös varaosia, kiinteistöhuoltoon liittyviä koneita ja laitteita sekä energian- tuotantoa: varavoimaloita ja aurinkosähköä. – Viime syksynä laajen- simme myös halleihin: toimitamme autotalleista konesuojiin. maan kärjessä Koko maan ProAgria-alueiden keskiarvo on 9 675 kiloa. Karjakokoja vertailtaessa Keski-Pohjanmaa sijoittuu myös viidenneksi. Ahvenanmaalla on karjassa noin 64 lehmää, Uusimaalla 52, Etelä-Pohjanmaalla reilu 50, Österbottenin alueella 50 ja Keski-Pohjanmaalla 47 lehmää. HOLSTEIN on pikku hiljaa nousemassa ohi ayrshiren. Holstein-rotuisia lehmien osuus tuotosseurantakarjoissa oli viime vuonna 47,6 prosenttia, ayrshiren 50,7 ja suomenkarjan 1,1 prosenttia. Mukana seurannassa on pieniä määriä muitakin lehmärotuja. Holstein-lehmien keskituotos oli 10 243, ayrshirelehmien 9 228 ja suomenkarjan 6 262 kiloa vuodessa. Tuotosseurannassa on mu- kana 81 prosenttia maamme lehmistä. Euroopan muihin maitomaihin verrattuna keskituotoksissa johtaa Tanska 10 106 maitokilolla. Ruotsi on toisena 9 801 kilolla ja Suomi kolmantena 9 675 kilolla. Taakse jäävät Hollanti (9 539), Englanti ja Wales (9 380) ja Viro (9 294). Maamme karjakoko, keskimäärin 43 lehmää, on edelleen pieni muihin maitomaihin verrattuna. Tanskassa on tiloilla keskimäärin 197 lehmää, Englannissa 188, Virossa 142, Hollannissa 94, Ruotsissa 89 ja Saksassa 78 lehmää. KANNATTAVUUS oli samaa tasoa kuin vuonna 2016. Maidon tuottajahinta nousi 37,75 sentistä/litra 38,31 senttiin/litra, joten nousua oli 1,5 %. Vastaavasti maatalouden tuotantovälineiden Jari Pöyhönen p. 0400 265 133 jari.poyhonen@poyhonen.fi Aku Pöyhönen p. 0400 402 974 aku.poyhonen@poyhonen.fi Katso lisää! www.poyhonen.fi HSK Sähkö Oy FAKTA Maitotuotos nousussa ■ Yksi lehmä tuotti keskimäärin 9 675 kiloa maitoa vuonna 2017 tuotosseurannassa mukana olevilla tiloilla. ■ Keskituotos nousi edelliseen vuoteen verrattuna 133 kg lehmää kohti. ■ Maito sisälsi 3,5 % valkuaista ja 4,3 % rasvaa. ■ Näissä karjoissa oli keskimäärin 43,8 lehmää. ■ Tilakoko kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2,3 lehmällä. ■ Luomutiloilla oli keskimäärin 60,9 lehmää. ■ Keskituotos oli 8 690 kiloa. Maidon valkuaispitoisuus oli 3,3 % ja rasvapitoisuus 4,24 %. ■ Tuotosseurantalehmistä 3 % on luomutuotannossa. Tuota oma energiasi. Me autamme sinua siinä. Lähde: ProAgria ostohintaindeksissä nousua oli 1,6 %. Nettotuotantokustannukset olivat ProAgrian keräämien tietojen mukaan viime vuonna keski- määrin 41 snt/litra ja maidon myyntitulot olivat jälkitilit huomioon ottaen 39 snt/litra. Yrittäjän tappio oli keskimäärin 2 senttiä litraa kohden. hsk sahko.fi S ä h köis t ä os a a m is t a v u o d e s t a 20 0 4

8 KESKIVIIKKO 4.4.2018 MAASEUDUN VOIMA St1-polttoaineet tarjous/tilaukset 0400 5555 491/Peter Prest TILATOIMITUKSET: • kuivikepurut • lannoitteet • muovit • verkot • siemenet • säilöntäaineet • viljat 0400 682 176/ Marja Tastula MaiRe-myymälästä: VILJAVARASTOLTA: • kuivikepurut • muovit • pesuaineet • lypsytarvikkeet • rehut ja verkot kauraa, ohraa ja AIV-liuokset Avoinna Myymälä 0400 683 546 ma-to 9-15 pe 9-17 Siltatie 20 la 9-14 Viljavarasto (Vissavedentie 8) Avoinna ti ja pe 9-14. 040 1380 673 www.kaustisenosm.fi •PURKUTYÖT• RANTOJEN RUOPPAUKSET • KIINTEISTÖJEN SALAOJITUKSET • PERUSTUSTEN KAIVUUT• MAA-AINES TOIMITUKSET Maanrakennustyöt Kysy t arjou s! Erkki Rauma 040 5126 106 • Timo Rauma 0400 569 731 Suoraan tehtaalta ilman välikäsiä edulliset, korkealuokkaiset edulliset, korkealuokkaiset • HUVILAT • SAUNAT • AITAT • KONSTA-TALOT Kuorikoskentie 8 69600 KAUSTINEN p. 06 8611 500, 040 7333 575 www.konstatalot.fi • Kaivinkonetyöt, giljotiinikoura • Maansiirto traktorityönä • Kuivalannan levitys ja siirto • Niittomurskaus • Lautasmuokkaus • Pienkuormaajatyöt Jouni Niinikoski p. 040 570 8669 Jani Niinikoski p. 0400 498 014 69600 KAUSTINEN Puh. 0400-878 672 Sukupolvet saatava vaihtumaan metsätiloilla Anne Mattila YLIVIESKA Kala- ja Pyhäjokilaaksoissa toimivan metsänhoitoyhdistys Pyhä–Kalan uusi johtaja Maunu Kilpivaara toivoo, että metsätilat saisivat vastaavan sukupolvenvaihdoshuojennuksen kuin maatilat saivat toistakymmentä vuotta sitten. – Nyt maanviljelijöiden keski-ikä on kymmenkunta vuotta nuorempi kuin metsätilallisten. Aikaisemmin se oli molemmilla sama, hän perustelee. Kilpivaaran mielestä metsänomistajien kaupunkilaistuminen ei ole ongelma, vaan korkea ikä. – Yli 60-vuotiaat laiskistuvat metsänhoidollisissa töissä. Heidän ei välttämättä tarvitse enää myydä puuta. Moni alkaa siinä vaiheessa myös säästellä metsiä lapsilleen, Kilpivaara sanoo. Vastaava tilanne puukaupan osalta on usein myös kuolinpesien ja joidenkin isompien yhtymien yhteisomistuksessa olevilla metsätiloilla. TAIMIKONHOITOTÖIDEN merkitys metsänhoidossa on suuri. Varhaisimmat hoidot pitäisi tehdä ensimmäisen puolen kymmenen kasvuvuoden jälkeen ja varsinaiset työt, kun taimikko on 12–15 vuoden iässä. – Taimikonhoito on todella tärkeä 1 Jos ensiharvennus siirtyy viidellä vuodella, tietää se päätehakkuun siirtymistä kymmenellä vuodella eteenpäin. MAUNO KILPIVAARA puuntuotolle. Jos työt laiminlyödään, taimikko alkaa kasvaa koivua ja saatavat kuutiot ovat aivan muuta kuin hoidetusta metsästä, Maunu Kilpivaara sanoo. Ensiharvennus pitäisi tehdä, kun metsä on noin 30 vuoden iässä, jotta puuntuotanto ei taantuisi. – Tuottoprosentti on sitä isompi, mitä nopeampi kierto. Jos ensiharvennus siirtyy viidellä vuodella, tietää se päätehakkuun siirtymistä kymmenellä vuodella eteenpäin, hän havainnollistaa. Kilpivaaran mukaan Pyhä- ja Kalajokilaaksoissa metsätalous on maakunnan toista reunaa edellä monessa mielessä. Pelkästään maantieteellinen sijainti tarkoittaa, että puu kasvaa nopeammin täällä kuin Kuusamossa, josta Kilpivaara on kotoisin ja missä toimi viimeiset viisi vuotta paikallisen metsänhoitoyhdistyksen johtajana. – Taimikonhoitomäärät ovat täällä hyvällä mallilla, vaikka metsänhoidollisesti katsottuna niitä saisi tehdä vieläkin enemmän samoin ensiharvennuksia, hän pohtii. METSÄNHOITOYHDISTYKSEN metsänomistajalähtöinen strategia perustuu Pyhä–Kalassa kasvuun. Yhdistymisneuvotteluita 12 kunnan alueella toimiva yhdistys ei käy. Palveluiden laajentamisesta yksi esimerkki on neljännen kiinteistönvälittäjän palkkaaminen syksyllä. – Vastaamme näköpiirissä olevaan tarpeeseen, Kilpivaara sanoo. Kiinteistökauppojen lisäksi yhdistys on jäsentensä apuna koko metsäketjussa. PUUKAUPASSA kuitupuun hinnannousupaine on Maunu Kilpivaaran mielestä kova. – Ensimmäistä kertaa työurani aikana kuidusta näyttää tulevan pulaa. Tuntuu oudolle, että tässä tilanteessa kuitua kuitenkin viedään Suomesta ulos, hän sanoo ja kertoo Tanskasta asti tulleen kyselyjä. FAKTA Maunu Kilpivaara ■ Metsänhoitoyhdistys Pyhä–Kala ry:n uusi johtaja. ■ Valmistui metsätalousinsinööriksi Rovaniemeltä vuonna 2009. ■ Työskenteli valmistumisensa jälkeen energiapuuneuvojana Kuusamossa ja Rovaniemellä, mistä siirtyi Kuusamon MHY:n toiminnanjohtajaksi 2013. ■ Syntynyt Kuusamossa. ■ Ikä 33 vuotta. ■ Perheeseen kuuluvat kanttorivaimo Elisa Kilpivaara ja neljä lasta, viides syntyy kesällä. ■ Asuu Ylivieskassa vuokralla, mutta etsii omakotitaloa tai rakennuspaikkaa lähialueelta. ■ Harrastuksena kuntosali, talvivaellus, oman metsän (120 ha) hoitaminen, jossa ensi kesänä 1,5 hehtaaria taimikonhoitoa sekä Amerikan autot, vaikka vaihtoikin joku aika sitten Mustangin rahaksi, että sai ostetuksi sisareltaan metsäpalstan. Tilanne kertoo isojen sellutehtaiden politiikasta: Puuta tarvitaan, mutta pelätään hinnannousua. Sahat ovat Kilpivaaran mukaan maksaneet tukista aina, minkä ovat pystyneet. Sen näkee niiden tuloksesta. Sen sijaan kolme suurinta sellufirmaa tuottaa voittoa 30 euroa jokaista kiintoa kohti. – Siellä olisi maksukykyä, hän toteaa. Kilpivaara neuvoo yksittäistä metsänomistajaa kilpailuttamaan leimikkonsa ja käyttämään myynnissä ammattilaista. – Pitää muistaa, että puunostaja on aina ammattilainen ja yhtiöiden maksamissa hinnoissa isoja eroja, hän sanoo. Kuorikoskentie 10, Kaustinen Maunu Kilpivaara aloitti 12 kunnan alueella toimivan Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan uutena johtajana helmikuun lopussa. JONNA ALAHAUTALA

9 KESKIVIIKKO 4.4.2018 MAASEUDUN VOIMA MAINOS Junnikkala Oy:n metsäasiantuntija Markus Vuollet ja korjuuesimies Simo Sarkkinen Onnistunut puukauppa syntyy hyvällä asiakaspalvelulla ”Niin hoppu ei saa olla, etteikö ehtisi isäntiä jututtamaan” Aamuyön pimeässä Veljekset Nikunen Oy:n kuljettaja Ville Karhulahti nakkaa työtakin niskaan ja hyppää tukkirekan rattiin. Suuntana on Kalajoen naapurikunta Sievi, ja siellä sijaitsevan hakkuukohteen vierestä tyhjennettävä laani. Kun moni vasta tekee lähtöä omiin töihinsä, on Karhulahden kyydissä jo 51 tonnia puutavaraa. – Ei se pimeys minua haittaa. Työvalot ovat nykyään niin hyvät ja tehokkaat. Joskus pimeydestä voi olla hyötyäkin, kun tielle tullessa autot erottaa paremmin niiden valoista, Karhulahti selvittää. Aamu on ehtinyt jo valjeta, kun kuorma saapuu turvallisesti Junnikkala Oy:n Kalajoen sahalle. – Ajokeli oli hyvä, mutta paikka paikoin liukas, mies kommentoi. Kahdeksan vuotta Nikusen auton ratissa työskennellyt Karhulahti ajaa tukkeja neljästä viiteen kuormaa päivässä. Ajot ovat lähialueilta ja kilometrejä rekan mittariin kertyy vuodessa noin 60 000. – Ajamme kolmen miehen voimin, ja pääasiassa Junnikkala Oy:lle, Karhulahti sanoo, ja kertoo olevansa Nikusten kuljetusfirman ainoa vieraskuski. Kohteet puutavaran lastaamista varten löytyvät helposti kartta- ohjelman avulla ja valtaosa ajoista on tiedossa etukäteen. – Yleensä tiedän jo hyvissä ajoin, mistä suunnasta ajoa on luvassa. Joskus tulee muutoksia, jos jollakin laanilla on ahtautta, ja sinne pitää saada nopealla aikataululla tilaa uusille tukeille, Karhulahti kertoo. Ajojen aikatauluttamisen takana on Junnikkala Oy:n korjuuesimies Simo Sarkkinen. – Kun hakkuu on saatu päätökseen pyritään puut tuomaan sahalle mahdollisimman nopeasti. Joskus asiat onnistuvat nopeammallakin aikataululla, toisinaan kelirikko puolestaan pidentää aikaa. – Jos tiet ovat huonossa kunnossa, pitää olla tarkkana, ettei aja teitä nurin. Puutavaraa myyvät isännät seuraavat tiestön kuntoa, mutta kyllä tilanne tulee arvioida itse, milloin voi mennä, huomauttaa Karhulahti. – Tänä talvena oli ensin pitkään lämmintä ja sitten satoi lumi. Maa ei päässyt kunnolla jäätymään, vaikka kovien pakkasten jakso on helpottanut niin metsäkoneiden kuin rekkojen kulkemista, Sarkkinen arvioi. Metsätien kunnon säilyttämisestä huolehtiminen on hyvää asiakaspalvelua, mutta sitä ovat Karhulahden mukaan myös koh- taamiset palstoilla. – Välillä tapaan myös puunmyyjiä. Isännät tulevat katsomaan nykylaitteita ja kertovat juttuja, miten asiat on ennen hoidettu. Niin hoppu ei saa olla, etteikö ehtisi asiakkaita jututtamaan. Arvostan kovasti vanhempaa kaartia ja heidän kokemustaan. Kokemusta metsäpuolen asioista Karhulahdelta löytyy myös perhepiiristä, sillä tukkirekan ajaminen on hänellä verissä. – Myös isä on ajanut puuautoa ja minä olen pienestä pitäen päässyt kyytiin. Ammattikoulun ja armeijan jälkeen ajoin kolme vuotta rehua ja rahtia, mutta nämä puuhommat vetivät puoleensa, mies virnistää, ja jatkaa. – Nosturin käytön oppiminen vaati toki oman aikansa. Ja meidän ajoissa sen hallitseminen on suuressa roolissa. Karhulahti irrottelee kuormakettingit tottunein ottein ja kaartaa auton lajittelijan viereen. Lajittelijalle saapuu myös Junnikkala Oy:n metsäasiantuntija Markus Vuollet. Hän on mies, joka huolehtii puukaupoista metsänomistajien kanssa – toisin sanoen mies Karhulahden kuormaamien tukkien takana. – Asiakkaita on monenlaisia, mutta puukauppa on aina iso ja tärkeä asia sekä meille että myyjille. Toiset haluavat tavata henkilökohtaisesti, toiset hoitavat asian mieluummin sähköpostitse, sanoo Vuollet, joka mukautuu kauppoihin aina tilanteen ja asiakkaan mukaan. – Hyvät asiakaspalvelijat ovat varmasti arvossa arvaamattomassa, tehdään puukauppaa tulevaisuudessa sitten kasvotusten tai sähköisesti, hän pohtii, ja saa ajatuksilleen Sarkkiselta ja Karhulahdelta hyväksyvää nyökkäilyä. Miehet seuraavat metsäalan kehittymistä mielenkiinnolla ja tarttuvat innolla tuoreimpaan JUNNIKKALA OY Sahantie 1, KALAJOKI Puh. (08) 4639 300 • info@junnikkala.com tietoon myös käytännön työssä. Muutokseen ei jäädä makaamaan, vaan siihen on totuttu reagoimaan. – Digitaalisesti hoidettavien asioiden rinnalla perinteiset metsäsukset ja lumikengät ovat tänä päivänä edelleen meidän perusvarusteita, joilla talvisaikaan palstoilla liikutaan, Vuollet ja Sarkkinen puhelevat. Sahan lajittelija tyhjenee edellisestä kuormasta ja Karhulahti nousee nosturin ohjaksiin omaa lastiaan tyhjentämään. Tukkikuorma vähenee koura kerrallaan ja puut matkaavat yksitellen lajittelijan arvioitavaksi. Kun viimeisten tukkien päät kulkevat linjastoa pitkin laadutettavaksi, on Karhulahti jo matkalla hakemaan seuraavaa kuormaa.

10 KESKIVIIKKO 4.4.2018 MAASEUDUN VOIMA Rautainen kunto ja rauhallinen ote Metsurin päätä ei huimaa Martina Store Kiipeillen suoritettavia puunkaatoja tehdään silloin, kun puun kaataminen maasta käsin ei ole turvallista. Tällaisia tilanteita tulee vastaan esimerkiksi kaupunkialueilla, puistoalueilla sekä kotipihoilla, joissa korkeille puille ei ole riittävästi tilaa kaatua. Tällöin kutsutaan avuksi metsuri, joka katkoo puun pystyyn latvasta käsin. Parisen vuotta alan yrittäjänä toiminut Petteri Salo kertoo, että työ vaatii rauhallisuutta ja kylmiä hermoja. Korkein hänen kiipeilemällä kaatamansa puu on ollut noin 35 metriä korkea. – Tässä työssä kiehtoo sen vaihtelevuus. Ei löydy kahta samanlaista puuta eikä myöskään kahta samanlaista kaatotilannetta. Jokaisen puun kohdalla täytyy tehdä oma suunnitelmansa, jotta turvallisuus säilyy. Kaikkein tärkeintä on, että pysyy rauhallisena. Monen kymmenen metrin korkeuteen ei voi lähteä hosumaan, hän toteaa. Salo kertoo, että metsurin on tiedettävä sentilleen, mihin oksat ja rungon palaset putoavat. – Ykkösprioriteetti on turvallisuus. Sekä oma että ympärillä kulkevan liikenteen turvallisuus on varmistettava. Tämä tarkoittaa kaupunkialueilla usein liikenteen pysäyttämistä, jottei kukaan ohikulkija joudu vaaratilanteisiin. Toiseksi on otettava huomioon myös asiakkaan omaisuus. Itse en ota yhtäkään riskiä, vaan teen työni niin, että esimerkiksi ympärillä olevat istutukset ja rakennukset pysyvät ehyinä, Salo toteaa. VARSINAISEKSI sesonkityöksi metsurin työtä ei voi sanoa, mutta esimerkiksi myrskytuhot työllistävät varsinkin syysmyrskyjen puhkuessa. Salo toteaa, että jokaisen kannattaisi tarkistaa oman pihan puutilanne hyvän sään aikaan, jotta mahdollisilta myrskytuhoilta ja vaaratilanteilta voitaisiin välttyä. – Monesti käy niin, että joku puu alkaakin yhtäkkiä myrskyn aikana pelottamaan, ja sitten sitä lähdetään itse kaatamaan. Niin ei saisi koskaan tehdä. Tuuli saa puun liikehtimään arvaamattomasti, ja silloin niitä vaaratilanteita juuri syntyykin, Salo varoittaa. – Monesti käy myös niin, että metsuri soitetaan paikalle vasta sitten, kun ollaan jo kiipelissä, Salo harmittelee. Vaarattomankin näköisen pihapuun kaatamisesta kannattaa Salon mukaan vähin- 1 Ei löydy kahta samanlaista puuta eikä myöskään kahta samanlaista kaatotilannetta. PETTERI SALO metsuri Jokaisen puun kaatamiseen tehdään tarkka suunnitelma. Kaatotunkki auttaa suuntaamaan kaadettavan puun oikeaan suuntaan. MARKKU JOKELA

11 KESKIVIIKKO 4.4.2018 MAASEUDUN VOIMA Kysy rajuja hallitarjouksiamme! Pomo-rakennukset Lantmännen Agrosta Kesän rakennusinvestointien suunnittelu käynnissä! Laaja valikoima rakennuksia eri tarpeisiin: Lisätiedot ja tarjoukset: • Varastot • Konehallit • Hevostallit Seppo Sorvari, puh. 044 799 7371 • Maneesit • Toimitilat Ojan Rauta Oy Kalajoki Merenojantie 4 • Puh. 044 799 7380 Ylivieska Ruutihaantie 5 • Puh. 044 799 7370 Oulainen Nurmelankatu 4 • Puh. 044 799 7282 täänkin konsultoida ammattilaista. – Monet tekijät, kuten esimerkiksi puun lahoaminen, vaikuttavat puun kaatamiseen ja siihen, miten se käyttäytyy kaatotilanteessa. Suosittelen ainakin pyytämään metsurin suunnittelukäynnille ennen toimenpiteiden suorittamista, Salo toteaa. Salon autossa kulkee mukana muun muassa kiipeilykengät, valjaat ja viisi erikokoista moottorisahaa. Salo kertoo kuitenkin rautaisen kunnon olevan metsurin tärkein työväline. – Kyllä siinä alkaa kättä vapisuttamaan, kun yhden käden sahalla työskentelee pitkiä pätkiä. Kunnosta täytyy pitää huolta, mutta rankan päivän jälkeen ei tarvitse miettiäkään salille lähtemistä, Salo hymyilee. JOUNI TEE KEVÄTHUOLTO AJOISSA! • MAATALOUSKONEIDEN JA RASKAANKALUSTON HUOLLOT JA VARAOSAT • METALLIRAKENNETYÖT • HYDRAULIIKKAPALVELU • HUOLTOAUTOT • MINKOMATIC JA NORCAR VARAOSAT JA HUOLLOT TOMME MAASEUDUN AMMATTEJA JEDUSTA! HAAPAJÄRVI - HAAPAVESI - KALAJOKI - NIVALA OULAINEN - PIIPPOLA - YLIVIESKA Rakastatko luontoa ja vietätkö mielelläsi aikaa ulkona? Lämpenetkö eläinten hoitamisesta ja luonnonmukaisesta viljelystä? Onko unelmanasi oma tila tai työt maaseudulla? Seuraa meitä somessa! Koulutuskeskus JEDU @jeduofficial JEDU kouluttaa Koulutuskeskus JEDUssa voit opiskella esimerkiksi maaseutuyrittäjäksi, eläintenhoitajaksi, luonto-ohjaajaksi, mehiläistarhaajaksi, elintarvikejalostajaksi, puutarhuriksi, metsuri-metsäpalvelujen tuottajaksi tai vaikkapa viljelijäksi. Tutustu koko koulutustarjontaamme netissä www.jedu.fi ! Meillä on tarjolla myös paljon muita ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja. Muista myös mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen! - Rauhallinen täytyy olla. Monen kymmenen metrin korkeuteen ei voi lähteä hosumaan, toteaa kiipeilemällä puita kaatava metsuri Petteri Salo. MARKKU JOKELA UUTTA! Nyt voit hakea myös tutkinnon osiin, seuraa uutisia nettisivuillamme ja sosiaalisessa mediassa. Lisäämme hakuun tutkinnon osia eri aloilta nyt kevään ja kesän aikana. KOULUTUSKESKUS www.jedu.fi

12 KESKIVIIKKO 4.4.2018 MAASEUDUN VOIMA Maatalousopetus kehityksen kärjessä Kpedun Kannuksen toimipiste maan suosituimpia – aloituspaikkoja tarjolla yhteensä 56 Kaija Vähäsöyrinki KANNUS Keski-Pohjanmaan ammattiopisto menestyi jälleen yhteishaussa. Koko maan 26 maatalousalan opetusta antavan ammattiopiston joukossa Kannus oli viidenneksi vetovoimaisin. – Sijoitukseen voi olla vain tyytyväinen. Hevostalouden opiskelupaikoista Perhon toimipaikka oli maan suosituin. Ainoastaan siellä saatiin kaikki aloituspaikat täyteen. Kaustinen oli neljänneksi suosituin. Neljästätoista aloituspaikasta täyttyi kymmenen, kertoo luonnonvara-alan toimialapäällikkö Hanna-Mari Laitala Kpedusta. Maataloutta haki ensisijaisesti Kannukseen opiskelemaan 64 opiskelijaa ja aloituspaikkoja on tarjolla yhteensä 56. – Eläintenhoidon osaamisalalta kaikki halukkaat hakijat eivät mahdu sisään, mutta maatalouden ja maatalousteknologian puolella on vielä joitakin paikkoja vapaana. Aina kannattaa olla yhteydessä oppilaitokseen, sillä käytössä on jatkuva haku, lehtori Jari Orjala muistuttaa. KANNUKSEN EDELLE menivät vain Hyvinkäällä ja Riihimäellä koulutusta tarjoava Hyria (71 ensisijaista hakijaa/22 aloituspaikkaa), Paimiolla Turun lähellä toimiva Livia (66 hakijaa/30 paikkaa), Tampereella toimiva Ahlman (41 hakijaa/20 paikkaa), Kauhajoella toimiva Suupohjan ammatti-instituutti (34 hakijaa/29 paikkaa). Heikoimmin opiskelijoita kiinnosti Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän Haapajärven toimipaikka, jonne haki ensisijaisesti opiskelemaan 9 nuorta. Aloituspaikkoja on 45. Koko maassa vain viisi maatalousalan opistoa kahdestakymmenestäkuudesta sai tarpeeksi hakijoita, muissa aloituspaikkoja jäi täyttämättä. Jessica Murtomäki ajaa virtuaalitraktoria ja maatalousteknologian opettaja Petri Ahoniemi seuraa suoritusta. KAIJA VÄHÄSÖYRINKI METSÄKONEOPETUKSEEN jäi tyhjiä aloituspaikkoja, vaikka biotalous kaipaa osaajia enemmän kuin koskaan. – Metsäkoneopetus kiinnosti heikommin kuin kuvittelimme. Hakijoita oli 12 ja paikkoja on 16. Koulutukseen voi vielä hakeutua. Elokuussa alkavaan päiväopetusryhmään pääsee vielä mukaan ja alalta löytyy töitä varmasti, Laitala kannustaa. Koko maassa Etelä-Savon ammattiopiston Mikkelin toimipaik- ka oli suosituin. Metsäkoneopetuksen paikat täyttyivät myös Taivalkoskella, Pieksämäellä, Valtimolla, Ähtärissä ja Winnovalla Raumalla. Kaikkein heikoimmin metsäala kiinnosti Etelä-Suomessa, jossa aloituspaikat jäivät pääosin tyhjiksi. Työtehoseura sai luvan tarjota metsäkoneopetusta Vantaalla ja Rajamäellä, joissa molemmissa on 20 aloituspaikkaa. Opiskelijoita haki Vantaalle 2 ja Rajamäelle 7. Metsäala on ilmeisen outoa pääkaupunkiseudulla. 1 Eläintenhoidon osaamisalalta kaikki halukkaat eivät mahdu sisälle. JARI ORJALA lehtori – Luonnonvara-alan oppilaitosten johtajat ja opettajat ovat menossa maa- ja metsätalousministeriöön keskustelemaan luonnonvara-alan vetovoimaisuuden parantamises- ta. Yksi epäkohta voi olla koulujen perusopetuksessa, jossa ajoittain suorastaan demonisoidaan maa- ja metsätaloutta, toimi-alapäällikkö Hanna-Mari Laitala toteaa. Simulaattorilla tuntuma kaivinkoneen ohjaamosta Kaija Vähäsöyrinki KANNUS Turvavyö kiinni ja traktori liikkeille. Maalaismaisema peltoineen vaihtuu kolmella isolla näytöllä, kun Jessica Murtomäki hurauttaa pihasta pellolle, jossa odottaa pyöröpaaleista tehty pujottelurata. – Kyllä tässä saa tuntumaa oikeasta traktorilla ajamisesta, Jessica Murtomäki toteaa. Murtomäellä on ennestään kokemusta maatilan perustyökoneista, mutta Kpedun uusi monikonesimulaattori tarjoaa vielä laajemmin vaihtoehtoja. – Kaivinkone on simulaattorilla eniten käytetty ja tuntuma on 1 Tavoitteena on, että simulaattori olisi luonnollinen osa opetusta. PETRI AHONIEMI maatalousteknologian opettaja aitoa vastaava. Myös puutavaraauton nosturin käytön harjoittelu onnistuu tällä todella hyvin, sanoo maatalousteknologian opettaja Petri Ahoniemi. Osana Ammattikampus 2020 -hanketta ostettu monikonesimulaattori maksoi noin 50 000 euroa. Valmistaja on kotimainen Creanex Tampereelta. –  Valmistaja on keskittynyt metsäkonesimulaattoreihin ja tämä on heidän ensimmäinen versio maataloustraktorista. Teemme yhteistyötä laitteen kehittämisessä. Simulaattori toimii varsin hy- vin. Sivupeilit näyttävät näkymän taakse ja peruuttamisen harjoittelua varten on yksi näyttö kuljettajan takana. – Tavoitteena on, että simulaattori olisi luonnollinen osa opetusta. Monella opiskelijalla ei ole aiempaa kokemusta koneista ja simulaattorilla voi opetella perusasiat ennen oikean traktorin tai metsäkoneen ohjaamoon siirtymistä, Ahoniemi toteaa. KOULUN HYVÄ maine sai Jessica Murtomäen hakemaan ensisijaisesti Kannukseen opiskelemaan eläintenhoitajaksi. – Olin kuullut niin paljon hyvää. Luin aiempien kennellinjalaisten blogeja ja tuttavapiirissäkin on aiemmin täällä opiskelleita, toteaa Vilppulasta kotoisin oleva Murtomäki. Jessican kotona on maatila, mutta lehmiä ei ole. – Konetyöt ovat tullee tutuiksi kotona ja naapurissa. Enimmäkseen olen touhunnut hevosten, koirien ja kissojen kanssa. harrastan koirien kanssa tokoa (tottelevaisuutta), jälkeä ja alan harrastaa palveluskoiralajeja. – Suunnitelmissa on oma yritys hevos- ja koira-alalle. Opiskelen jatkossa ravivalmentajaksi, Jessica Murtomäki miettii.

13 KESKIVIIKKO 4.4.2018 MAASEUDUN VOIMA Viljan laatu selville jo pellolla Maailman ensimmäinen tilatason viljalaboratorio markkinoille 1 Nyt myös Kaija Vähäsöyrinki Oululainen keksijä- ja tuotekehittäjänelikko toi helmikuussa markkinoille ensimmäisen 30 kappaleen erän viljanlaadun mittauslaitteita. Myynti aloitettiin ensin kotimaassa ja Ruotsissa. – Kiinnostus on ollut kovaa erityisesti sika- ja kanatiloilla sekä tilojen välisessä viljakaupassa. Tuote on valmis. Teknologia on ollut käytössä prototyypeissä vuodesta 2013 alkaen ja viimeiset kaksi vuotta olemme tehneet mittalaitteesta kaupallista versiota maanviljelijöille, kertoo Ykä Marjanen GrainSense Oy:stä. Käsikäyttöisellä laitteella voidaan mitata puintivalmiin vehnän, ohran, kauran ja rukiin laatu jo pellolla, mikä on ainutlaatuista. Seuraavaksi laite kalibroidaan rypsin ja rapsin laadun määrittämiseen. – J YVIÄ tarvitaan määritykseen vain vähän ja tulos saadaan muutamissa sekunneissa. Laite mittaa jyvien kosteus-, proteiini-, öljy- ja hiilihydraattipitoisuuden. Palvelu hyödyntää GPS-paikannusta ja pilvipalvelua. Tavoitteena on yhdistää tiedot suoraan tilan muuhun peltoviljelyn dataan. – Teknisesti pystymme mittaamaan laitteella myös säilörehunurmen laatua, mutta nurmiheinän käsittely mittauskelpoiseksi vaatii vielä työtä. Kosteus voidaan mita- viljelijällä on tieto viljan laadusta, mikä parantaa viljelijän asemaa viljakaupassa. YKÄ MARJANEN GrainSense Oy Jyviä tarvitaan viljan laadun määritykseen vain vähän ja tulos saadaan muutamissa sekunneissa, Ykä Marjanen näyttää. KAIJA VÄHÄSÖYRINKI ta 45 prosenttiin asti. Tutkimuksessa ovat mukana Luke ja VTT, Marjanen toteaa. Keksijänelikko on saanut työhönsä kolme miljoonaa euroa sijoittajilta kerättyä rahaa sekä tukea Tekesiltä. GRAINSENSE-mittauslaitteen hinta on 3900 euroa ilman alvia. Li- säksi tarvitaan käyttäjätili, joka maksaa 250 euroa vuodessa. Vastineeksi saa päivitykset, kalibroinnit, rajattoman tallennuksen ja mahdollisuuden jakaa mittaustuloksia. – Vastaavia laitteita on vain laboratorioissa ja siellä niiden hinta on yli 35 000 euroa. Tämä laite voi parhaimmillaan säästää itsen- sä yhden satokauden aikana, kun sadon hoitotoimet ja puintijärjestys optimoidaan. – Tähän saakka ainoastaan viljan ostajilla on ollut sadon laatudata käytössään. Nyt myös viljelijällä on tieto viljan laadusta, mikä parantaa viljelijän asemaa viljakaupassa, Ykä Marjanen tiivistää. Keski-Pohjanmaan ammatti- HUOLLOT, VARAOSAT JA KORJAUKSET Jäähdytin- ja lauhdutinkorjaukset Laadukkaat Stahlwille työkalut sekä alueen laajin pulttivalikoima opiston Kannuksen toimipaikkaan tulee viljanlaadun mittauslaite opiskelijoiden käyttöön. – Panostamme teknologiaan ja opiskelijat ovat innokkaita kokeilemaan uutta. Määritämme viljojen laatua koulutilan pelloilla, minkä lisäksi opiskelijat voivat analysoida myös oman tilan viljoja, lehtori Jari Orjala kertoo. MAANRAKENNUSPALVELUT * Maanrakennustyöt * Maansiirtotyöt * Hiekka-ja soratoimitukset * Kantavat kalliomurskeet Koneurakointi EERIKÄINEN REISJÄRVI, 0440 877 929, 0400 644 619 Ruutihaantie 11, Ylivieska. P. 010 326 2090, 020 455 1303 www.konehuoltokivioja.fi Maansiirtoliike Veljekset Pakkala Oy KAIKKI TERÄKSET ISOON JA PIENEEN TARPEESEEN. KYSY MYÖS EDULLISTA KOTIINTOIMITUSTA! Avoinna ma–pe klo 8–16 Vähäahontie 2, 85500 Nivala P. (08) 440 525, 040 175 7724 myynti@rautavarasto-ojalehto.fi www.rautavarasto-ojalehto.fi maanrakentamista vuodesta 1950 • CE-merkityt kalliomurskeet • Salaojasorat • Hiekat • Nosturipalvelut 50-70 tn • Murskaus- ja seulonta-palvelu • Lavettikuljetukset • Kaivinkonepalvelut Mika 040 503 7806 Marko 040 544 0222 Vesa 040 576 2743 /nostot ™™™Ǥ˜‡ŽŒ‡•‡–’ƒƒŽƒǤϐ‹ 49€ 620€ 429€ 199€

14 KESKIVIIKKO 4.4.2018 MAASEUDUN VOIMA Vesa ja Vieno Isoaho luottavat metsätilojen arvon nousevan kaikkialla Suomessa. KAIJA VÄHÄSÖYRINKI Biojalostamot nostavat metsien arvoa Osaavalle metsä on turvallinen sijoituskohde Kaija Vähäsöyrinki HAAPAVESI – Äänekosken biojalostamolla on ollut suuri vaikutus ympäröivän alueen metsätilojen arvoon. Tilojen hinnat ovat siellä ottaneet hypyn, toteaa metsätilakauppojen konkari Vesa Isoaho Vatjusjärveltä. Isoaho luottaa metsätilojen arvon nousevan kaikkialla. – Muutkin metsäteollisuusyritykset investoivat Suomeen. Tuotekehitys etenee. Muovia korvaavia tuotteita tehdään yhä enemmän puusta. Biojalostamon omistavalle Metsä Boardille on käynyt onnenkantamoinen investoinnin ajoituksessa. – Sellutehtaan tuotteiden hinnat ovat huipussaan. Kun Kari Jordan tuli Nordeasta Metsä Boardin toimitusjohtajaksi yhtiön osakkeen hinta oli 19 senttiä. Nyt yhtiö antoi positiivisen tulosvaroituksen ja osakkeen hinta on yli 8 euroa. nousseet humisten. – Metsätila on kannattava sijoituskohde, jos on intoa, halua ja terveyttä. – Itselle ei kannata laittaa kuin raivaussaha. Homma menee pilalle, jos rupeaa koneita laittamaan. Puuta ei kannata myydä kuin pystykaupalla, Vesa Isoaho linjaa. METSÄYHTIÖIDEN kurssit ovat ELINVOIMAINEN metsäteollisuus on Suomen selkäranka, ennen kaikkea sahat. – Sahoja ei pidä unohtaa. Koskisen Saha Etelä-Suomessa on iso yritys, samoin Versowood Vierumäellä. Ilkka Kylävainion Keitele Forest ei ole koskaan tehnyt tappiota. Hasan ja Junnikkalan sahojen omistajilla ovat hyvin asiat hallussa. Samoin on Virran- 1  Itselle ei kannata laittaa kuin raivaussaha. Oikein hyvästä tukkileimikosta saa pystykaupalla jopa enemmän kuin hankintana tehtynä. – Etelä-Suomessa on kysyntää erikoispuille, kuten viilupuuksi menevälle koivutukille ja yli 25-senttiselle männyn tyvitukeille, joita täällä ei puukaupassa tunneta ollenkaan. Koivutukkia ei edes osteta. Myyjät eivät ole täällä osanneet pitää täysin puoliaan. niemien Pölkky Oy:llä. – Sahasukujen menestys on metsänomistajien kannalta erityisen tärkeää. Moni ei edes ymmärrä, kuin elintärkeitä alueen omat sahat ovat! ISOAHO ALOITTI metsätilakaupat maatilan hoitamisen ohessa vuosikymmeniä sitten. Harrastuksesta tuli vähitellen metsäomaisuuden karttuessa elinkeino. – Metsänhoito on ollut minul- la verissä iän kaiken. Oli hienoa olla perkkuuhommissa keskikesällä yösydämen aikaan Padasjoella Päijät-Hämeessä. Ei ollut liian kuuma ja töiden päälle sai lämmittää saunan, Vesa Isoaho muistelee. Maitotila on siirtynyt nuoremmalle yrittäjäpolvelle, Kyösti ja Maarit Isoaholle. – Metsäkauppojen teko laajeni aika laajaksi, kun luovuimme Vienon kanssa maatilasta. Kiinnostus suuntautui etelään ja itään. Etelä-Savossa on hyvät metsämaat, Isoaho toteaa. Kaukaisimmat metsätilakaupat tehtiin Siuntiossa ja Kirkkonummella. Metsät laitettiin kuntoon ja kasvamaan. – Pojat ajoivat jopa oman traktorin sinne asti, Vieno Isoaho muistelee. – Siellä kävivät sitten rakennustontit kaupaksi, Vesa lisää. – Nyt kun kunto on huonontunut, olen vähitellen myynyt pois kaukaisempia metsätiloja. Myynti sujuu helposti, sillä tiloilla on kysyntää. ”Pikkuhiljaa kokemus karttuu” Kaija Vähäsöyrinki Vesa Isoaho neuvoo metsäsijoittajaksi mielivää lähtemään varovaisesti liikkeille. – Pikkuhiljaa, sitä mukaa kun kokemusta karttuu. Täällä huonomman kasvun alueella metsätilojen arvot voivat olla yläkanttiin arvioituja. Saa olla varovainen. Rehevillä mailla suunta on toinen. Tili tehdään metsiä hoitamalla. – Olen laittanut ostamani metsät kuntoon asianmukaisesti viljelemällä ja tekemällä taimikonhoitotyöt. Metsätilakauppojen ohessa on Suomi tullut tutuksi. – Mukavia maisemia. Eniten minua miellyttää hyvässä kasvussa oleva, hoidettu metsä. Valitettavan paljon näkee hoitamattomia metsiä, joiden kasvussa menetetään paljon, Vesa Isoaho harmittelee.

15 KESKIVIIKKO 4.4.2018 MAASEUDUN VOIMA Ostajat hintatietoisia KEVÄTREMONTTIIN TRENDOSTA ARVOKAS KOTISI ANSAITSEE ARVOISENSA LATTIAN Meiltä laatumerkit! Metsätiloja kysytään enemmän kuin tarjotaan VINYYLILANKUT 28 90 Kaija Vähäsöyrinki – Kaikki metsistä kiinnostuneet yksityiset henkilöt, harrastajat ja ammattilaiset ovat aktiivisia. Palstat menevät kaupaksi. Kysyntä on jonkin verran suurempi kuin tarjonta, kertoo metsätilakauppoja metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan alueella tekevä metsäasiantuntija Arto Taskinen. Kala- ja Pyhäjokilaaksojen väellä on koko ajan ollut halukkuutta metsän omistamiseen. Nyt vielä lievästi aiempaa enemmän. – Välillä sanottiin, että paperinteko loppuu ja alan tulevaisuus nähtiin synkkänä. Nyt sellusta ja puusta tehdään kohta kaikki. Muovikin korvataan puupohjaisilla tuotteilla. Tilanne on kääntynyt aivan toisin päin. – Ostajat ovat kuitenkin hintatietoisia. Jos palstalla pyydetään ylihintaa, sen myynti vaikeutuu. Palstoja ostetaan myös muualta Suomesta ja jotkut muualla asuvat haluavat hankkia metsää kotiseudultaan. m2 6 kuosia VINYYLIKORKIT 38 90 m2 3 kuosia Kaikki TAPETIT 4-7.4. VARAA KEVÄÄN SISUSTUSSUUNNITTELUAIKA, TEHDÄÄN YHDESSÄ UNELMIESI KOTI! -20% Myös tilausmallit Sinun Unelmasi - luovuudella, tyylillä ja taidolla p. 040 7059 290 Avoinna ma-to 9-17, pe 9-18 ja la 10-15 Asemakatu 3, 84100 Ylivieska, posti@sisustussuunnittelua.fi 1 Toisten on viisasta myydä metsää ja joidenkin ostaa. TOISTEN ON viisasta myydä metsää ja joidenkin ostaa, Taskinen filosofoi. – Pohjois-suomen metsämarkkinat LKV välittää vuosittain noin sata metsäkauppaa. Tämän lisäksi tehdään ehkä kaksinkertainen määrä metsäkauppoja tai luovutuksia perhepiirissä ja sukulaisten kesken. Metsähehtaarin keskihintaa on vaikea määritellä. – Hinta riippuu täysin siitä, millainen kohde sattuu olemaan myynnissä. Puuston määrä ja kohteen sijainti ratkaisevat eniten. Puun hinta sen sijaan on ollut kauan melko vakaa. Nyt ehkä lievästi nouseva. – Ongelmana on pitkään ollut huono kuitupuun hinta ja vaisu kysyntä. Nyt tässäkin asiassa on lievää parannusta näkyvissä, Arto Taskinen toteaa. RÄJÄYTYSTYÖT ”Kyllä lähtee!” Kalusto: Atlas Copco Flexioc TISR Poravaunu, Vaunukompressori, Traktorikompressori, Polttomoottoripora, Painopeitteet Asko Kola 040 511 0244 Ylikolantie 46, Kaustinen • kolaasko@gmail.com Halukkuus metsän omistamiseen on kasvanut, toteaa metsäasiantuntija Arto Taskinen. KAIJA VÄHÄSÖYRINKI FAKTA Metsäkaupat Pyhä-Kalan alueella ■ Välitystoimeksiantoja vuosittain noin sata kappaletta. ■ Metsämaan keskihinta noin 2100 euroa hehtaarilta vuonna 2017 tehdyissä kaupoissa. ■ Keskimääräinen puusto välityskaupoissa noin 81 kuutiota. ■ Keskimääräinen kuutiohinta 25,19 euroa. ■ Metsäkohteen hintaan vaikuttavat myös kysyntä, tiestö, hakkumahdollisuudet ja metsänhoidollinen tila. Lähde: Mhy Pyhä-Kalla • Ympäristöystävällinen ja halpa tapa lämmittää talosi • Siisti ja nopea toimitus ammattilaisilta Puh. 050 300 9685 www.porausassat.fi info@porausassat.fi dĂƌŚĂĂũĂŶĞĚƵŬƐŝʹůĂĂĚƵŬŬĂĂƐƟũĂůćŚĞůůć͊ ǁǁǁ͘ƋĨŽdž͘ĮŝŶĨŽΛƋĨŽdž͘Į • Sähkösuunnittelu • Asennus • Sähkötarvikemyymälä • Sähkölaitekorjaukset • Aurinkojärjestelmät Savelantie 1, 84100 YLIVIESKA Myymälä (08) 420 511 Mikko 044 3341 633 Teemu 044 3341 630 PÄIVYSTYS 24/7 p. 0400 902 734

16 KESKIVIIKKO 4.4.2018 MAASEUDUN VOIMA Kalajokilaaksossa kaadettiin viime syksynä 1569 hirveä. Koskelan metsästysseuran hirviporukka työn touhussa. Mika Sorvisto vetää hirveä mönkijällä. JUKKA LEHOJÄRVI Tavoitteena hirvikannan maltillinen pienentäminen Metsästyksen aikaistamista toivotaan lokakuun ensimmäiselle viikonlopulle Kaija Vähäsöyrinki Oulun alueellinen riistaneuvosto tavoittelee hirvikannan maltillista pienentämistä suurimmalla osalla toimialuettaan. Talvehtivan kannan tavoitemääräksi asetettiin seuraavaksi kolmeksi vuodeksi Kala-, Pyhä- ja Siikajokilaaksoissa 2,6 – 3,1 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Tavoite oli aiemmin 2,7 – 3. – Haarukkaa vähän lavennettiin, mutta tavoite pysyy ennallaan. Keskustelua oli, mutta päätös oli yksimielinen, kertoo vs. riistapäällikkö Harri Hepo-oja Suomen riistakeskuksesta. Viime syksyn metsästyksessä hirvikantoja pienennettiin kaikilla hirvitalousalueilla. Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan jahdin jälkeen hirviä jäi tuhatta hehtaaria kohti alueen eteläosassa keskimäärin 3,3 – 3,2. – Asetetut tavoitteet edellyttävät siten hirvikannan lievää pienentämistä. Viime syksyn hirvisaalis oli samalla tasolla kuin aiemmin, vaikka lupia oli 20 prosenttia enemmän käytössä. Lupia ei kuitenkaan käytetty niin pal- joa. Hirvikanta on 0,2– 0,3 hirveä suurempi kuin tavoite. Jospa ensi syksynä päästään tavoitteeseen, Hepo-oja sanoo. HIRVIKANNAN rakenteen osalta noudatetaan hirvikannan hoitosuunnitelmassa linjattuja tavoitteita: naaraiden osuus hirvikannassa tulee olla enintään 1,5 yksilöä yhtä urosta kohti, ja metsästyksen jälkeen jäävään talvehti- tataloudelliset hyödyt sekä sidosryhmien mielipiteet. – Susireviireitä on ja ne on paikallisesti huomioitu. Kokonaisuuteen ne eivät vaikuta, Harri Hepooja toteaa. Alueellinen riistaneuvosto päätti esittää metsästysasetuksen muuttamista siten, että hirvenmetsästyksen aloitusta aikaistettaisiin viikolla koko Oulun riistakeskusalueella. 1 Viime syksyn hirvisaalis oli samalla tasolla kuin aiemmin, vaikka lupia oli 20 prosenttia enemmän käytössä. HARRI HEPO-OJA vs. riistapäällikkö Suomen riistakeskus vaan kantaan tulee jäädä 20-30 prosenttia vasoja. Päätöksessä on huomioitu hirvien aiheuttamat vahingot, riis- – Tällöin hirvijahtiin päästäisiin jo lokakuun ensimmäisenä lauantaina. Muutoksella mahdollistettaisiin tehokas metsästys vaa- rantamatta kuitenkaan hirven kiimarauhaa. KALA-, PYHÄ- ja Siikajokijokilaaksojen tavoitetiheys hirvikannalle on noin hirven verran pienempi kuin Lesti- ja Perhonjokilaaksoissa, joissa tavoitteeksi äänestettiin 3,5 – 4 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. – Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä karummat ovat luonnonolot. Etelämpänä hirville on ruokaa enemmän, eivätkä ne siten tuota vahinkoakaan niin paljoa kuin pohjoisessa, vs. riistapäällikkö perustelee. Ely:n, MTK:n ja metsäkeskuksen tavoite hirvikannalle oli Oulun riistakeskuksenkin alueella pienempi, 2,5 hirveä tuhatta hehtaaria kohti. – Riistaneuvoston päätös oli yksimielinen kompromissi. Hirvimäärät ovat hallinnassa ja vahingot aisoissa, perustelee vs. riistasuunnittelija Veli-Matti Kangas. Tulevan syksyn hirviluvista käydään alueneuvotteluja tällä ja ensi viikolla. Haku on huhtikuussa ja päätökset tulevat kesällä. FAKTA Hirvikanta ja saalis ■ Viime syksyn hirvisaalis oli 8430 hirveä Oulun riistakeskuksen alueella. ■ Kalajokilaaksossa kaadettiin 1569 hirveä. ■ Pyhä- ja Siikajokilaaksoissa saalis oli 2657 hirveä. ■ Saalis painottuu Oulaisten ja Ylivieskan välille sekä rannikolle Pyhäjoen ja Raahen metsiin. ■ Koko maassa on tavoitteena pitää talvikanta 68 000 – 85 000 hirven välillä. ■ Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan hirvikanta oli syksyn jahdin jälkeen noin 88 500 hirveä. ■ Viime metsästyskaudella kaadettiin noin 56 500 hirveä ja noin 41 200 valkohäntäpeuraa. Lähde: Suomen riistakeskus

17 KESKIVIIKKO 4.4.2018 MAASEUDUN VOIMA MAATALOUS • METSÄNHOITO • MAANRAKENNUS • AGRIHUOLTO Paljon valkuaista sisältävä nurmirehu on edullista perusrehua nautakarjalle, sanoo tutkimuspäällikkö Milla Välisalo. KAIJA VÄHÄSÖYRINKI Lisää valkuaista nurmiseoksiin Rehukattara, apila ja sinimailanen kenttäkokeissa Kaija Vähäsöyrinki NIVALA Keskon maatalouskaupan siirtyminen Lantmännen Agron omistukseen ei aiheuttanut muutoksia Hauhon koetilalla. – Koetila on säätiön omistuksessa. Hallitukseen tuli Lantmännen Agron edustajia, mutta muuten toimimme samalla tavoin kuin ennen. Tuomme tietoa viljelykasveista, neuvomme ja koulutamme sekä olemme Lantmännen Agron maatalouskaupan tukena, kertoo tutkimuspäällikkö Milla Välisalo. Välisalo kertoi koetilan toiminnasta Nivalassa pidetyssä Kannattava kasvintuotanto-päivässä. Tutkimustoiminnasta kaksi kolmannesta on lajikekokeita ja loput kasvinsuojeluaineiden testausta. Eteläisessä Hämeessä sijaitsevalla koetilalla tehdään virallisia lajikekokeita viljalajeista, rypsistä ja rapsista, herneestä ja nurmikasveista. – Teemme yhteistyötä Ruotsin, Norjan ja Saksan kasvinjalostajien kanssa ja yritämme löytää meidän oloihin sopivia lajikkeita. NURMIREHUPUOLELLA tutkitaan muun muassa rehukattaraa (Bromus inermis), jolla on heinäkasviksi luontaisesti korkea valkuaispitoisuus (15 – 18%). – Olemme jonkin verran tutkineet nurmien monilajiseoksia. Joillekin lohkoille seokset sopivat tosi hyvin, mutta tasaisissa koeolosuhteissa hyötyjä ei ilmennyt. – Valkuaista toivotaan lisää nurmirehuun. Testaamme seoksia vielä lisää ja kasvatamme apilan ja sinimailasen osuutta seoksessa, Välisalo kertoo. Paljon valkuaista sisältävä nurmirehu on edullista perusrehua nautakarjalle. – Lannoituksella voidaan vaikuttaa rehun valkuaispitoisuuteen, mutta kaikkein helpointa olisi, jos valkuaista saataisiin lisäämällä valkuaiskasveja seoksiin. Tämä myös säästäisi kustannuksia. Rehumaissi sopii Välisalon mukaan joillekin tiloille. – Maissi on ennen kaikkea energiarehu, jonka lisäksi tarvitaan valkuaisrehua muualta. Maidontuotantoon se ei ole paras mahdollinen rehukasvi. Härkäpavun haittana on myöhäisyys, tutkimuspäällikkö Välisalo toteaa. 1 Maissi on ennen kaikkea energiarehu, jonka lisäksi tarvitaan valkuaisrehua muualta. Maidontuotantoon se ei ole paras mahdollinen rehukasvi. MILLA VÄLISALO tutkimuspäällikkö Seoksilla satoa Kaija Vähäsöyrinki Satoisimmat nurmiseokset sisälsivät englanninraiheinää, puna-apilaa tai sinimailasta. Monilajisin seos (6 erilaista kasvilajia) oli ensimmäisenä vuonna yksi satoisimmista, mutta kahtena seuraavana vuonna se jäi sadoltaan seoksista heikoimmaksi. Tämä ilmeni Hahkialan koetilalla vuosina 2014-2016 tehdyissä viljelykokeissa. Kun verrattiin seosten satotasoja eri niittokerroilla, erottuvat joukosta timotein vahva vaikutus ensimmäi- sen niiton satoon, englanninraiheinän (20 %) vaikutus seoksen toisen niiton satoon ja sinimailasen kolmannen niiton satoa nostava vaikutus. Nurminata timotein lisänä auttaa tasaamaan niittojen välisiä eroja sulavuudessa. Englanninraiheinä viidenneksen osuudella nostaa selvästi seoksen sulavuutta verrattuna timotei+nurminata seokseen. Monilajisimmassa seoksessa sulavuus oli erittäin korkea ensimmäisessä niitossa ja vaihtelu niittoker- tojen välillä oli suurta. Puna-apila nosti eniten rehun valkuaispitoisuutta ensimmäisellä niittokerralla. Kolmantena satovuonna sinimailasta sisältävän seoksen toisen ja kolmannen niiton valkuainen oli selvästi puna-apilaa sisältävää seosta korkeampi. Tämä kertoo sinimailasen paremmasta kestävyydestä seoksessa kolmella niittokerralla. Englanninraiheinän valkuaispitoisuus on melko matala, mutta sen sokeripitoisuus on tavallisesti huomattavan korkea. M.UUSITALO Oy • Kunkaantie 68 • 69100 KANNUS •

050 586 7873

18 KESKIVIIKKO 4.4.2018 MAASEUDUN VOIMA Työskentelyä eläinten ehdoilla Janne Suihkonen: ”Materiaalien ja työtapojen on kestettävä eläinten läsnäoloa ja elämää” Satu Kangas-Viljamäki REISJÄRVI LVI Suihkonen Oy:n yrittäjä Janne Suihkonen on työskennellyt navettatyömailla niin kauan kuin hänen yrityksensä on ollut olemassa, yhdeksän vuotta. – Navettatyömaat ovat mukavia kohteita. Saamme siellä yleensä aika vapaat kädet tekemiseen, eikä turhia palavereja ole lähellekään niin paljon kuin esimerkiksi julkisissa kohteissa, Suihkonen kertoo. Navetoiden LVI-työt vaativat kokemusta navetoiden päivittäisestä elämästä ja tarpeista. Näitä oppii kulkemalla vanhemmissa navetoissa ja keskustelemalla talonväen ja laitetoimittajien kanssa – Minulla on maatalon poikana siihen etulyöntiasema, sillä minulla on omaa kokemusta lypsykarjan kanssa työskentelystä, maatilan koneista ja laitteista. Eläinten seassa työskentely ei tuota meille ongelmia, ja pyrin aina suunnittelemaan asennukset siten, että ne palvelisivat tilan isäntiä ja emäntiä mahdollisimman hyvin. NAVETASSA laitteilla ja putkistoilla on myös ihan omat laatu- ja kestävyysvaatimuksensa. – Eläimet potkivat ja puskevat niitä, ja joku voi päättää vaikkapa pureskella liitoksia aikansa kuluksi. Asennusten täytyy kestää paljon kovempaa elämää kuin tavallisessa omakotitalossa tai teollisuusympäristössä. Tästä syystä LVI Suihkonen Oy on kehittänyt joitain omia tuottei- 1 Maatalous ja viljelijät ansaitsisivat paljon nykyistä enemmän arvostusta, sillä he tuovat elannon paljon isommalle porukalle kuin vain itselleen. JANNE SUIHKONEN Janne Suihkosen tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu yritystensä vastuiden jakaminen ja oman vapaa-ajan lisääminen. – Sitten voisin ideoida lisää uutta, Suihkonen suunnittelee. SATU KANGAS-VILJAMÄKI taan, kuten putkien suojakouruja navetta-asennuksiin. – Myymme myös juomakuppeja ja -altaita, sekä yhteistyökumppanimme kanssa asennamme myös navettakalusteita. Työmaat ovat joskus kaukana ja kotimatkoilla on aikaa miettiä, miten minkäkin asian voisi tehdä yhä paremmin. JANNE SUIHKONEN tekee toki muutakin kuin navettoja, sillä kaiken kaikkiaan hänen yrityksissään työskentelee viisi LVI-asentajaa pääasiassa Keski- ja Pohjois-Suomen alueilla. – Perustimme kolmen miehen voimin Kehäykkösen LVI Oy:n Pihtiputaalle kaksi vuotta sitten, missä meillä on oma asennustiimi Reisjärven tiimin lisäksi. Jokaisella asentajalla on käytössään oma huoltoauto ja ne auttavat toisiaan puolin ja toisin tarvittaessa. Uusia osaavia LVI-ammattilaisia on haastavaa löytää, joten Suihkonen kumppaneineen on alkanut kouluttamaan asentajia työmaille alusta asti. Pihtiputaalla, Kehäykkösen LVI Oy:llä on yksi nuori mies oppiso- pimuskoulutuksessa ja ensi kesänä LVI Suihkonen Oy ottaa yhden myös Reisjärvelle. – Se on hyvä tapa saada yritykseen hyvää ja osaavaa työvoimaa. TÄLLE VUODELLE Suihkonen on tehnyt sopimuksen kahdeksan navetan LVI-asennuksista. Se pitää miehet kiireisinä koko vuoden jopa siinä määrin, ettei yrityksen kapasiteetti enää riitä uusiin isompiin urakoihin. – Nyt on ollut jo pakko kieltäytyä joistakin urakkatarjouksista. Eli yrityksen tulevaisuus näyttää Kotisohvalta virtuaalimetsään METSURI PALVELUKSESSASI. ISTOT EN POIS ID U P A PIH ATYÖT ORISAH MOOTT RAIVAU SSAHA TYÖT MYRSK YTUHO JEN KO RJUUT WENTUS BLUES BAND PE 20.4. Ylivieska, Akustiikka klo 19.00 LA 21.4. Kokkola, Snellmansali klo 19.00 w w w. l i p p u t o i m i s t o . f i ILMAINEN ARVIOKÄYNTI ! PETTERI SALO § 050 401 5207 www.metsurisalo .fi Arvoisat karjanomistajat: Nyt lietteenlevitys alkaen 2€/m3 ja jopa allekin. Kalustona: Vredo 7028 4-pyöräinen 21 m3 säiliöllä. KANNATTAA KYSYÄ TARKEMPI TARJOUS! Yhteistyöterveisin Jukka Leskelä Jleskel@gmail.com 050 571 2003 Biosti Ky Biosti Ky todella hyvältä. Suihkonen korostaakin sitä, miten iso työllistäjä maatalous Suomessa on. – Meillä on viisi miestä, joista periaatteessa kolme työllistyy ihan kokonaan pelkästään maatiloille läpi vuoden. Maatalous ja viljelijät ansaitsisivat paljon nykyistä enemmän arvostusta, sillä he tuovat elannon paljon isommalle porukalle kuin vain itselleen. Kyllä tämä vetää ainakin minut hyvin nöyräksi kaupassa, kun mietin, mitä tuotteita sieltä kotiini kannan. Tuomas Remes Kauppias Välikyläntie 541, 85500 NIVALA 044 700 4347 tuomas.remes@edux.fi Stora Enso Metsä on kehittänyt sovelluksen, joka avaa metsänomistajalle mahdollisuuden vierailla virtuaalisesti omassa metsässään. Sovellus yhdistää metsään liittyvää tietoa eri lähteistä ja helpottaa havainnollistamaan eri toimenpiteiden vaikutuksia metsässä. – Digitaalisen työkalu helpottaa metsänkäytön suunnittelua ajantasaisten tietojen ja kolmiulotteisen kuvituksen avulla. Sovelluksen avulla voit vierailla omassa metsässäsi vaikka kotisohvalta, sanoo Janne Partanen, Stora Enso Metsän metsäjohtaja. Sovellus hyödyntää metsävaratietoja, eri kuvioiden tarkkoja tietoja esimerkiksi maapohjasta ja puustosta, sekä maanmittauslaitoksen laserkeilattua korkeusmallia. Kehitys ei jää tähän vaan alustan päälle rakennetaan lisää palveluja. Jatkossa metsänomistaja voi sovelluksessa simuloida eri metsänhoitotoimenpiteitä ja niiden vaikutuksia omaan metsäänsä ja saa reaaliaikaisesti myös arvion toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista. Sovellus voi näyttää myös esimerkiksi dronella kuvattua tarkkaa kuviokohtaista tietoa. Virtuaalimetsän toimivuutta ja ominaisuuksia testataan kevään aikana rajatulla joukolla metsänomistajilla ja syksyn aikana palvelu on tarjolla kaikille metsänomistajille. Sovellusta käytetään tietokoneella, älypuhelimella tai tabletilla. Sovelluksen käyttö edellyttää rekisteröitymistä Stora Enson eMetsäpalveluun. KAIKKI ROMURAUTA akut, kaapelit, autot. Noutopalvelu. OVET JA IKKUNNAT ASENNETTUNA TAI TOIMITETTUNA www.edux.fi • www.kareliaikkuna.fi www.turner.fi METALLIROMUN OSTO- JA NOUTOPALVELU

19 KESKIVIIKKO 4.4.2018 MAASEUDUN VOIMA Rajalan karja Reisjärveltä maan kärkeä ProAgria julkisti Suomen 500 parasta Kaija Vähäsöyrinki ProAgria julkisti viime viikolla 500 Suomen tuottoisinta karjaa maidontuotannon valtakunnallisten tulosten yhteydessä. Myös lehmien elinikäistuotoksella mitatut 500 parasta tilaa kerrottiin. Suomen tuottoisin karja oli Jukka Partasen karja Kuopiosta, jonka keskituotos on 14 491 kg energiakorjattua maitoa /lehmä/vuosi. Energiakorjatussa tuotoksessa otetaan huomioon maidon rasva- ja valkuaispitoisuus eikä pelkät litrat. Yksi litra maitoa painaa noin kilon. Alueeltamme nousi 50 parhaan maitotilan joukkoon 14 maitotilaa. Sanna ja Markku Rajalalla Reisjärveltä on maamme 6. tuottoisin karja: 67,8 lehmää, keskituotos 13 315 kg energiakorjattua maitoa (13 166 kg maitoa). Ar- to ja Kaisu Sirosen karja Evijärveltä oli 8. tuottoisin: 23,8 lehmää 13 273 kg (12 417). Pasi Hautalan karja Reisjärveltä oli 10. paras: 42,8 lehmää, 13 208 kg (11 542). Rekilä Mty Kokkolasta oli 12. tuottoisin: 76 lehmää, 13 171 kg (12 622). JSS Enholms Landbruk Pedersörestä oli 18. tuottoisin: 148,3 lehmää, 12 939 kg (12 904). Esko ja Petri Pulkkisen karja Vetelistä oli 20. tuottoisin: 60,9 lehmää, 12 879 kg (12 473). Maria ja Jarkko Rautiaisen karja Toholammilta oli 21. tuottoisin: 43,2 lehmää, 12 847 kg (12 342). Heidi ja Teemu Teerimäen karja Pihtiputaalta oli 24. tuottoisin: 12 749 kg ( 11 423). Jukka Timlinin karja Ylivieskasta oli 30. tuottoisin: 93,6 lehmää, 12 676 kg ( 12 604). Jari Komun karja Pyhäjärveltä oli 31 tuottoisin: 35,6 lehmää, 12 659 kg (11 606). Irina ja Veikko Jokitalon karja Sievistä oli 35. tuottoisin: 37,6 lehmää, 12 563 kg (12 080). Karhula Mty:n karja Kokkolasta oli 42. tuottoisin 47,7 lehmää, 12 437 kg (11 782). Heli ja Petri Kankaan karja Nivalasta oli 45. tuottoisin 29,4 lehmää, 12 410 kg (12 060). Pasianssi Mty:n karja Halsualta oli 50. tuottoisin: 86,3 lehmää, 12 375 kg (11 342). Parhaat kolme maitotilaa eläinten kestävyyden mukaan mitattuna ovat Poikselän maatalousyhtymä Akaasta, Ari ja Maija Kanniala Oulusta sekä Päivi ja Pekka Maaninka Vaalasta. Parhaimmalla poistettujen lehmien elinikäistuotos oli 80 821 kiloa energiakorjattua maitoa. Poistettujen eläinten keskimääräinen elinikäistuotos oli Suomessa 27 610 kg vuonna 2017. Uusi metsäverkosto Brysseliin Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat perustajina – EU:n metsiin liittyvien lainsäädäntöaloitteiden myötä on syntynyt tarve tuoda näkemyksiä kestävästä metsäbiotaloudesta vahvemmin esille Brysselissä. Siksi olemme perustaneet uuden Euroopan metsäisten alueiden verkoston, kertoo Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Risto Poutiainen. Verkostoa vetää PohjoisKarjala yhdessä muiden Itäja Pohjois-Suomen seitsemän maakunnan ja niiden yhteisen EU-toimiston kanssa. Tähän mennessä aloitteeseen on liittynyt myös kahdeksan aluetta Italiasta, Espanjasta, Ranskasta, Ruotsista ja Romaniasta. Aloitteen puitteissa on laadittu yhteinen kannanotto EU:n biotalousstrategian odotettavissa olevaan päivitykseen, sekä pohdittu metsäisten alueiden näkemyksiä tulossa olevaan EU:n metsästrategian tarkasteluun. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien ja niiden EUtoimiston ohella Espanjan Castilla y Leon ja Katalonia osallistuvat aktiivisesti verkoston keskeisten toimien valmisteluun. Brysselissä Katalonian edustustossa maaliskuun lopulla järjestettyyn verkoston julkistamisseminaarin osallistui metsäisten alueiden lisäksi komission metsäasioista vastaavia virkamiehiä viidestä eri pääosastosta. Puun hinta nousussa Raakapuun kantohintataso nousi helmikuussa tammikuuhun verrattuna vajaalla prosentilla, ilmenee Luonnonvarakeskuksen kokoamista tiedoista. Helmikuussa mäntytukin kantohinta oli 56,7 eu- roa kuutiometriltä ja kuusitukin 60,3 euroa kuutiometriltä. Mäntykuitupuulla kantohinta päätyi 16,3 euroon kuutiometriltä ja kuusikuitupuulla 18,3 euroon kuutiometriltä. Hankintakaupoissa mäntykuitupuusta maksettiin 28,8 euroa kuutiometriltä, kuusikuitupuusta 31,1 ja koivukuitupuusta 29,1 euroa kuutiometriltä. Hankintakaupasta valtaosa kohdistuu kuitupuuhun. 7\ϮKͯɚMɈYʋSDɈʋɵNDʋɚ S SDɈʋɵNDʋɚ Työmukavuuden uusi aika LAURA Koot: 35-43 Värit: vanharoosa, vihreä, musta 129€ SIEVI RACER Koot: 35-48 Useita malleja Kokkolan Chydeniaan on avattu Sievi Shop Pop-Up myymälä! EMMA Koot: 35-43 Värit: punainen, musta 129€ ANSSI Koot: 39-48 Värit: sininen, musta 159€ TOU KO Koot: 39-48 Värit: musta ruskea,sininen 155€ Suomen suurin valikoima Sievi-kenkiä w w w. s i ev i s h o p .f i Sievi Shop nahkalaukut www.utua.fi Kantolantie 8, Sievi, ma-pe 9-17, la 9-13 Kauppakeskus Chydenia 2.krs, Kokkola, ma-pe 9-17, la 9-13 Sievin Jalkine Oy:n valtuuttama jälleenmyyjä Tervetuloa huoltoon Kruunupyyhyn ja Kokkolaan! • Filtterit ja varaosat useimpiin trakoreihin • AC-huolto ja varaosat • Teho-optimointi kaikille traktoreille • Diagnostiikka-varustelu kaikille traktoreille Jonas 050 548 9751 Juha 040 672 7517 www.bjorklunds.fi Case ja New Holland MERKKIHUOLTO Jeusskyläntie 39-42, 68500 Kruunupyy Ostamme parru- ja tukkileimikoita kesän korjuuseen Kysy lisää hankintaesimiehiltämme Eero Parkkila p. 040 540 9416 Haapajärvi - Reisjärvi - Sievi Lestijärvi - Toholampi - Halsua Marko Vilppola p. 040 842 9024 Nivala - Kärsämäki - Ylivieska Marko Siekkinen p. 044 769 4886 Pyhäjärvi - Pihtipudas - Kinnula Kivijärvi - Viitasaari Pertti Engman p. 040 759 2532 Haapavesi - Pulkkila - Piippola Oulainen - Pyhäntä Ari Poutiainen p. 0400 509 543 Vihanti - Ruukki - Rantsila Liminka - Temmes - Tyrnävä - Muhos - Kestilä - Vaala - Utajärvi Mika Luttinen p. 044 369 7279 Kiuruvesi - Pielavesi - Vieremä - Vuolijoki etunimi.sukunimi@hasa.fi

20 KESKIVIIKKO 4.4.2018 MAASEUDUN VOIMA Koneita Oulaisista! Timberjack 870B moto...........20500€+alv. Ponsse HS 15 Ergo moto.........15700€+alv. Timberjack 1270 moto...........20500€+alv. Ponsse S 15 ajokone................19700€+alv. Valmet 911 II 4x4 moto..........26600€+alv. Ponsse HS 16 Ergo moto.........20500€+alv. Valmet 602 4x4.....................................11900€ JD 4040 S 4x4...............................12800€+alv. Valmet 605 4x4.........................11200€+alv. Zetor 6711.................................................3900€ Fiat 980 DT 4x4.......................................9900€ Valmet 615M 4x4 etuk.....................15900€ Vammas Major traktorikaivuri......12900€ Volvo EW 130 pyöräkaivuri...15700€+alv. Yuchai YC 35-7 minikaivuri...16900€+alv. Iveco Daily 9 henk. k-a..............7900€+alv. Ym. Katso netistä päivitetty konelista kuvineen! www.nettikone.com/ pohjanmaankoneja polttopuu Pohjanmaan Kone ja Polttopuu Matti Peltoniemi 040-8290 494 K-P:N MM OY LKV [A] Pitkänsillankatu 20c Kla 0400-564433 MP, 040-7277467 PE www.metsamarkkinointi.com Halsua 55,6 ha Loukkukoski Halsua 78,8 Kumpuneva Himanka 3,5 ha peltoa t. 12.4. Himanka 11,1 ha 600m3 t. 9.4. Kalajoki 9,3 ha 940 m3 t. 9.4. Kaustinen 73 ha Kolan itäp. Kokkola 0,3 ha Trullevint. 230; 1,9 ha Kannuskarintie 170; 0,6 ha rak.oik. 190 k-m2 merenrantat. Katajaluodontie 25; 5420 m2 Kotkamaa; 2000 m2 Maunulantie 42B Kruunupyy 5 ha 660 m3 t. 13.4. Kärsämäki 74,4 Ahmok. 16.4. Lestij. Iso-Lemmistö 0,4 ha Pedersöre 25,3 ha t. 23.4. Perho 154,7 ha 6435 m3 Kivik. Perho 74,9 ha 2628 m3 Kivik. Pihtipudas 13,1 ha Saanij. Toholampi 37,6 ha Seljänk. Toholampi 10,6 ha Sievint. Veteli 292,7 ha 169,4 ha suopalsta ja 5 metsämääräalaa + monta muuta kts netistä kartat, kuvat ja arviot HALUATKO TRAKTORIN RENKAAT, TII Ä EH NKAAT L E I V RE ! MILLÄ AJAT KKIA IHIN HANEVÄT TÖ K PITKÄÄN JA TURVALLISESTI? AGRICULTURE CASE IH 130 CVX MAXXUM............... -15 AJ 690 H, TRIMA +3.1 ETUK NEW HOLLAND CX 5080 .................... -12 LEIKKUUPUIMURI, 1 OMISTAJA, 935 H MASSEY FERGUSON 7485 DYNAVT ....-07 AJ 6610 H, QUICKE 75 ETUK. JOHN DEERE 6010 SE .........................-02 AJ 2035 H BKT renkaassa lähtökohtana on aina saavuttaa paras mahdollinen kulutuskestävyys ja pito kaikista hankalimmissa olosuhteissa. - JA SIINÄ SE ON ONNISTUNUT! SKT RENGAS PALVELEE LAAJASTI SEKÄ ASIANTUNTEVASTI RENGASVALINNOISSA TRAKTORIT • PERÄVAUNUT • TYÖKONEET Lisää traktoreita WWW.INTER-TRACTOR.FI SOITA JA KYSY PAKETTITARJOUSTA VANTEINEEN Ilkka Orjala  050 359 5467 LOHTAJA - KOKKOLA (Heinolankaari) TRAKTORIMYYNTI VARAOSAT Krister Backlund, puh. 0500 234 310 Christoffer Backlund, puh. 050-350 0686 Jouko Männistö, puh. 044 572 7550 www.inter-tractor.fi www.inter-osat.fi Facebookista SKT RENGAS Heinolankaari 24, KOKKOLA RENKAAT JA VANTEET • myös maatalouskoneisiin • vuosihuollot • korjaukset • varaosat VUOKRAPALVELUT • maantiivistäjät, naulaimet, hiertimet ym • kaivinkoneet 2 tn ja 4 tn kuljettajalla tai ilman AUTO- JA KONEMYYNTI PERÄAHON KONE Avoinna A i vähintään ähi ää 0400 559 016 Teollisuuskylä, Alasintie 6, Nivala 0400 287 211/Kimmo, 0400 286 100/Petri ark. 8–18 la 10–14 TRAKTORIT SK-KONEHUOLTO OY Puh. 050 584 8139, 050 407 8791 www.sk-konehuolto.fi, info@sk-konehuolto.fi Jänismaantie 22, 67800 Kokkola Varastot pullollaan edullista tavaraa! Saimme erän 7 Premium 2 ETTA OIT TYPPILANN an! laadukkaat aurinkosähköjärjestelmät nyt meiltä! Yara AIR1 AdBlue Juuri sinun tarpeisiisi suunnitellut paketit sisältävät järjestelmän lisäksi asennuksen ja käyttöopastuksen! y Käytetään SC katalysaattorilla varustetuissa raskaissa ajoneuvoissa, työkoneissa ja henkilöautoissa. y 10, 20, 200 ja 1000 litraa huippuhinta Lasinpesuneste Shiny Power -20°C 4l (3 prk) 2x200 l 280,- Kotiin, mökille, maatiloille, yrityksiin PYYDÄ TARJOUS! Avoinna: MA-PE 8-16.00 Kysy edullinen tarjous kevään tuontantopanoksista. 100 % VIHREÄÄ SÄHKÖÄ GEF:n • vuosihuollot • korjaukset • varaosat • vuosihuollot • korjaukset • varaosat 10,- Aurinkosähköasioissa Sinua palvelee Kaupan päälle lasipintojen puhdistusaine! Tuomo Haapalainen p. 040 135 0230 4,90 1,99 (ovh 15,90€) Meiltä myös • sisä- ja ulkosähköasennukset • sähköurakat • sähkösuunnitelmat • sähkönlaatumittaukset • sähkökatselmukset • lämpömittaukset 12 kk:n määräaikainen sähkösopimus nyt huippuedulliseen hinta 4,30 snt/kWh + perusmaksu 50 snt/kk / kpl Idätyslaatikko – myös varastointiin! Hiirien torjuntaan! Trinol –jyväsyötti (2 x 50 g) (ovh 15,90€) 27,90 Bio Luvil /kpl – pyykinpesujauhetiiviste (8 kg) TERVETULOA! Tee sopimus helposti osoitteessa www.venergia.fi tai soita 06 866 3600 p. 06 866 3600 - Äijäpatintie 4 - Veteli avoinna ma-pe 8-16 - www.venergia.fi /kpl JMT Koskela Oy Kokkola - Kannus – Lohtaja – Toholampi - Veteli Lantmännen Agro Kokkola os. Topparinmäentie 2 p. 06 831 0666 www.lantmannenagro.fi