nro 1 2018 TIISTAINA 6. HELMIKUUTA 2018 kitystä er m n ljo pa on la el te en as n Asukkaide den kannalta. yy is ty ih vi tä et an uv lik ie m sekä Lukiolaiset Eero Roslander ja Anne Penttilä Tulevaisuuden suunnitelmat vievät nuoret helposti muualle, mutta mikä saisi heidät tulemaan takaisin? Sivu 3 sivut 2 ja 4 sivu sivu 6 9 HAMK ja yrittäjät tekevät paljon yhdessä: HAMKin opiskelijat ja yrittäjät pistävät hullutkin ideat lentoon yhdessä, kertoo HAMKin lehtori Riitta Ikonen. Lue myös HAMKin rehtori Pertti Puusaaren pääkirjoitus. Opiskelijaetu saa nuoret liikkeelle: Nuoret hengailevat mielellään kahviloissa ja elävöittävät samalla kaupunkia. Opiskelijaetuja on tarjolla monissa paikoissa, mutta vain harva pienyrittäjä on liittynyt hyötypalvelu Frankiin. Kalvolan ja Hämeenlinnan Yrittäjät ovat nyt yhtä: Markku Heikkilä edustaa Kalvolaa nyt Hämeenlinnan Yrittäjien hallituksessa. Kalvolalaiset yrittäjät kokoontuvat jatkossa aamukahveille kerran kuukaudessa. MEILLÄ ON MITTAVA VALIKOIMA HYÖTYAJONEUVOJA Ä TRANSITR E U T T E IT O J N Y T RA ISEDUIN! O IK R E A J E L L MA • Erä Transit-malleja erikoiseduin. Kysy lisää! Mainosbuumi Oy • Pakettiautot, kuorma-autot, retkeilyautot ym. • Pakettiautot, kuorma-autot, retkeilyautot ym. • Taksit nopeaan toimitukseen • Taksit nopeaan toimitukseen • Erä Transit-malleja erikoiseduin. Kysy lisää! Mainosbuumi Oy TOIMI HETI! • Pakettiautot, kuorma-autot, retkeilyautot ym. Tule tutustumaan koko hyötyajoneuvovalikoimaamme. Jari Rikkonen, Hämeenlinna • Taksit nopeaan toimitukseenTule tutustumaan koko hyötyajoneuvovalikoimaamme. Yritysmyynti, Taksikauppa, Hyötyajoneuvot ja henkilöautot Jari Rikkonen, Hämeenlinna Puh. 050 582 4656 Yritysmyynti, Taksikauppa, • Erä Transit-malleja erikoiseduin. Kysy lisää! Hyötyajoneuvot ja henkilöautotjari.rikkonen@vaunula.com Tule tutustumaan koko hyötyajoneuvovalikoimaamme. TIISTAINA 6. HELMIKUUTA 2018 Jari Rikkonen, Hämeenlinna Yritysmyynti, Taksikauppa, Hyötyajoneuvot ja henkilöautot Puh. 050 582 4656 jari.rikkonen@vaunula.com www.vau www.vaunula.com 1

Hämeenlinna – täysiverinen korkeakoulukaupunki Kevään uutuudet saapuneet! Sibeliuksenkatu 9 Puh. (03) 653 7777 ma-pe 9-17, la 10-14 www.torioptiikka.fi Pertti Puusaari rehtori, Hämeen ammattikorkeakoulu ESIMERKIT MAAILMALTA kertovat, että korkeakoulukampuksen ympärille syntyy uutta dynamiikkaa ja yritystoimintaa. Dynamoina toimivat soveltava tutkimustoiminta ja koulutus. Hämeenlinnan Korkeakoulukeskus on tällä tiellä. ELÄMÄ ON LIVEÄ. JÄRJESTÄ KOKOUS. TAPAA MUITA IHMISIÄ. HAMKISTA VALMISTUU vuosittain noin tuhat korkeakoulututkintoon, 150 ylempään korkeakoulututkintoon ja 350 opettajapätevyyteen. Olemme myös vahva täydennyskouluttaja sekä osaamisen viejä. Tutkinto-opiskelijoista noin 40 prosenttia saapuu lähialueelta Kanta-Hämeestä tai Etelä-Pirkanmaalta ja kaikista valmistuneista opinnäytetyön tekee alueelle noin 60 prosenttia. Korkeakoulu vetää alueelle opiskelijoita – opinnäytetöitä, työvoimaa ja kehittämispotentiaalia. HAMKIN OSAAMISESTA ollaan kiinnostuneita myös kansainvälisesti ja osaamisen vienti on vahvassa kasvussa. Lukukausimaksullisten opiskelijoiden määrä lisääntyy samoin kuin kansainvälinen opettajankoulutus. Kumppanuusalueenamme on viime vuosina ollut erityisesti Brasilia, mutta Kiina on vahvassa nousussa. Tätä auttaa HAMKin Kiinan valtiolta saama SAFEA-kumppanuusstatus, ainoana suomalaisena korkeakouluna. Vuonna 2017 osaamisen viennin liikevaihto oli noin 1 M€. Olemme siis hyvässä alussa. A3 297 x 420 mm SOVELTAVAA TUTKIMUSTOIMINTAA tehdään HAMKissa neljällä kärjellä – neljän tutkimusyksikön voimin: Ammatillinen osaaminen, Biotalous, Ohutlevykeskus ja Älykkäät palvelut. Tutkimusyksiköiden tohtoritasoisten tutkijayliopettajien joukko tutkimusryhmineen on vahva pohja alueen elinvoimaisuuden kasvulle. Mielenkiintoinen lisä on HAMKin kansainvälisen Beyond-liittouman 13 tohtorin Vesitutkimuksen ryhmä. Tutkimusrahoituksen volyymi on jo 9 M€:n luokkaa. Lisätiedot ja tarjouspyynnöt: Myyntipäällikkö Rita Kujanpää, 040 868 2158 rita.kujanpaa@verkatehdas.fi Myyntineuvottelija Katri Rissanen, 050 529 2750 katri.rissanen@verkatehdas.fi TUTKIMUKSEN VAHVISTAMISEKSI HAMK toteuttaa tohtorikoulutusta yhdessä kansainvälisten kumppaniyliopistojen kanssa. Tällä hetkellä etsitään HAMKin joukoista sopivia ohjaajia ja uusia opiskelijoita. Tämä vahvistaa edelleen korkeakoulumme mahdollisuuksia palvella aluettamme ja sen elinvoiman kehittymistä. www.verkatehdas.fi 1. VARAPUHEENJOHTAJA KATRI SELIN-NURMI Valiomies Oy Hallituskatu 24, 13100 HML puh. 050 336 2491 www.valiomies.fi 2 JARKKO HYVÄRINEN Japira-Rakennuspalvelu Oy Kiltintie 5, 13130 HML puh. 0400 850 422 MIIA PELTOLA Hämeen Autosähkö Oy Hattelmalantie 16, 13100 HML puh. 040 900 6232 www.japira.fi www.hsaoy.com OLLIPEKKA LAINE Kellokeskus Laine Oy Raatihuoneenkatu 10, 13100 HML gsm 040 731 1863 MIKA SELINKO Hämeen Lasitoimi Oy Uhrikivenkatu 6, 13130 HML puh. 0400 450 727 www.kellokeskuslaine.fi www.hameenlasitoimi.fi TIISTAINA 6. HELMIKUUTA 2018

Viihtyisä kaupunki syntyy kohtaamisista Teksti ja kuva Jenni Manninen Eero Roslanderilla on selvät suunnitelmat tulevaisuuden suhteen. Määrätietoinen lukiolainen haki ja pääsi Ressun lukioon Helsinkiin mielessään jo jatko-opinnot oikeustieteellisessä. – Valintani ei liity sinänsä Hämeenlinnan vetovoimaisuuteen. Kyseessä on Suomen paras lukio ja halusin sinne siksi. Täytyy tosin sanoa, että väistötiloissa opiskelu ja Hämeenlinnan koulupolitiikka eivät varsinaisesti luoneet intoa jatkaa täällä, lukion ensimmäistä luokkaa käyvä Roslander toteaa. Hän on tottunut bussilla kulkemiseen, eikä koe pitkää koulumatkaa erityisen raskaaksi. – Pendelöinti on tätä päivää, ei siinä ole mitään ihmeellistä, hän sanoo ja arvelee, että Hämeenlinnasta käy muualla lukiota kymmenisen nuorta. – Suurin syy lukio-opintojen suorittamiseen muualla ovat erityislinjat, kuten Tampereen ja Kallion ilmaisutaidon lukiot tai Mäkelänrinteen urheilulukio. Jokunen nuori myös muuttaa omilleen peruskoulun jälkeen, mutta tunnin matkan päästä opiskelut onnistuvat täältäkin, hän kertoo. Anne Penttilä opiskelee lukion toisella luokalla Kaurialassa. Hän kulkee kouluun bussilla Hauholta. Molemmat nuoret pitävät Hämeenlinnan vetovoiman kannalta tärkeänä, että julkinen liikenne pidetään kunnossa eri suuntiin sekä sisäisesti että kauemmas matkatessa. – Tuntuu, ettei kukaan ole tyytyväinen sisäiseen joukkoliikenteeseen. Ymmärrän kyllä kysynnän ja tarjonnan lain, Roslander sanoo. Molemmat pitävät tärkeänä selkeää viestintää bussiaikatauluista ja lippukäytännöistä. – Aikataulujen pitää olla ymmärrettävästi ja helposti saatavilla ja jokaisen yli 10-vuotiaan pitäisi tietää, mistä saa lipun. Nyt näin ei ole. ILOINEN KAUPUNKI MUISTETAAN Roslanderin ja Penttilän mielestä kaupungissa viihtymiseen vaikuttaa erityisesti sen tunnelma. Tunnelma taas rakentuu muun muassa kaupunkilaisten kohtaamisista – vaikka siitä, miten nuoria kohdellaan heidän asioidessaan myymälöissä ja kahviloissa. Penttilä tunnustautuu kovaksi shoppailijaksi, mutta ei ole siitä huolimatta aina kokenut itseään tervetulleeksi vaatekauppoihin. – Kannattaa muistaa, että jos yksi nuori on tehnyt jotain, emme me kaik- TIISTAINA 6. HELMIKUUTA 2018 Lukiolaiset Eero Roslander ja Anne Penttilä pitävät Hämeenlinnaa mukavana kaupunkina, jossa on paljon potentiaalia. Nuorten mielestä kaupungin imagoa opiskelijakaupunkina ja lapsiystävällisenä kuntana pitäisi tuoda paremmin esiin. ki ole sellaisia. – Kesätöitä hakiessa tulee joskus tunne, että ei kelpaa siksi, että on nuori. Ikä ei tee epäpäteväksi, 17-vuotias tekee asian ihan yhtä hyvin kuin 25-vuotias, Roslander sanoo. Nuorten mielestä kaupungista pitäisi löytyä enemmän hengailupaikkoja, joissa voi viettää aikaa muiden kanssa. Goodmanista löytyy ”ihan mukava” nuorisotila, mutta sen sijainti kauppakeskuksen alakerrassa ei näitä nuoria houkuttele. – Goodman on ajanut kaikki nuoret kauppakeskukseen, muualla ei ole tunnelmaa. Itse pidän vanhoista kaupunginosista, joissa on viihtyisiä kahviloita, Penttilä kertoo. – Eikä siitäkään oikein synny tunnelmaa, jos ihmiset vain käyvät töissä ja menevät sitten äkkiä kotiin, Roslander tuumii. MITÄ KERROMME, SE OLEMME Penttilä viettää usein aikaa Hämeenlinnan keskustassa bussia odotellen. – Aika vähän on paikkoja, joissa voi hengata. Joskus vietän aikaa kirjastossa, tai sitten kahviloissa, kuten Cafe Il Mondossa tai Kulmassa. Silloin täytyy tietenkin aina ostaa jotain, hän sanoo. Isoissa kaupungeissa tunnelma syntyy helpommin, kun kaikkialla liikkuu ihmisiä. – Mutta on monia pienempiäkin kaupunkeja, joissa tässä on onnistuttu. En oikein ymmärrä sitä, miksi joka paikkaan rakennetaan uusia asuntoja, eiväthän tyhjät asunnot lisää kaupungin vetovoimaa. Pitäisi saada jotenkin niiden kysyntä kasvamaan. Mutta jos Hämeenlinnan vetovoimaan olisi joku nopea ratkaisu, se olisi jo tehty, Roslander toteaa.  Kaupungin viihtyisyyteen pystytään nuorten mielestä vaikuttamaan myös erilaisilla infraan liittyvillä ratkaisuilla. – Rakennuksilla ja kaavalla pystytään vaikuttamaan yhteisöllisyyteen, luomaan viihtyisyyttä ja kokoamaan ihmisiä yhteen. Puitteet eivät suoraan masenna, mutta kyllä niillä on merkitystä, Roslander sanoo. Asukkaiden asenteella on paljon merkitystä sekä mielikuvan että viihtyisyyden kannalta. Nuoret eivät ymmärrä, miksi omasta kaupungista puhutaan huonoon sävyyn ja kaikesta valitetaan. – Jos me itse puhumme, että tämä on tylsä paikka, niin ihan varmasti muutkin ovat sitä mieltä. Kyllä kyse on paljon imagosta ja siitä, miltä kaupunki näyttää ulospäin. Harva Porvoossa käynyt sanoo, että olipa masentava kaupunki. EPÄVARMUUS STRESSAA NUORIA Sekä Roslander että Penttilä ovat mukana nuorisovaltuustossa ja kokevat pääsevänsä oikeasti vaikuttamaan asioihin. – On hienoa, että nuorten ääntä saadaan kuuluville. Toivomme, että meihin ollaan jatkossakin yhteydessä ja kysytään asioista, sillä me olemme nuorten asioiden parhaita asiantuntijoita.  Nuorisovaltuutetut pääsevät lausumaan kantansa siitä, mitä linja-autoaseman ympäristölle pitäisi tehdä. – No sellaiseksi se pitäisi saada, ettei tulisi heti fiilis, että äkkiä kotiin, Penttilä naurahtaa. – Emme voi tietää jokaista teknistä yksityiskohtaa, mutta voimme kertoa mielipiteemme. Toivomme, että pääsemme antamaan lausunnon ajoissa, eikä ajatella, että tämä on jotain puuhastelua. Oli hienoa, että meiltä pyydettiin lausuntoa linja-autoasemasta, Roslander kiittelee. Hän vieroksuu ajatusta suurlukiosta, mutta jos sellainen tulee, se pitää toteuttaa mahdollisimman huolellisesti eikä ”kiireessä huidellen”. – Mielestäni lukioiden pitäisi olla keskustassa. Se elävöittää kaupunkia. Vanhoilla lukioilla on oma arvokkuutensa, ja koulujen identiteetti on tärkeä asia, Ressussa sen näkee hyvin. Uutta kulttuuria ei voida luoda väkisin, hän sanoo. Penttilän mielestä suurlukiossa ei ole mitään pahaa, mutta hän näkisi kaupungissa mieluiten kaksi lukiota, joilla molemmilla on erilaiset identiteetit ja perinteet. – Tavastian kampuksella kaikki toisen asteen opiskelijat olisivat samassa paikassa ja ammattikoulua käyvät kaverit lähellä. Yhteydet linjaautoasemalta sinne pitää hoitaa hyvin, Penttilä korostaa. – Nyt pitäisi saada lopullinen päätös. Monia nuoria stressaa, kun ei tiedetä missä opiskellaan syksyllä, hän lisää. OPISKELIJAKAUPUNKI ESIIN Lähivuosina myös Anne Penttilän tulevaisuuden suunnitelmat vievät hänet väistämättä pois kotikaupungista, sillä lääkäriksi tai juristiksi opiskellaan muualla. Vaikka nämä nuoret suunnittelevatkin yliopisto-opintoja, he pitävät HAMKia ja myös monipuolisia ammatillisia opintoja isossa arvossa. – Hämeenlinnaa ei mielletä opiskelijakaupungiksi, vaikka meillä on HAMK. Ehkä se johtuu siitä, että se on erillinen blokki ja kaukana keskustasta. Pitäisi profiloitua ja tuoda tätä asiaa paremmin esiin, Roslander sanoo. – HAMK on maineikas ja siellä on kansainvälisiä juttuja. Se ei kuitenkaan näy mitenkään kaupunkikuvassa, Penttilä ihmettelee. Nuorten mielestä on luonnollista, että nuoret haluavat lapsuudenkaupungistaan ensin pois, mutta he eivät näe esteitä takaisin tulemiselle. – Täällä on hyvä kasvaa. Jos jää hyvä maku ja on oman alan töitä tarjolla, nuoret saattavat tulla myöhemmin takaisin, Roslander sanoo. 3

– Käänteisessä oppimisessa ei ajatella siten, että kaikille syntyy samanlainen osaaminen, vaan edetään kunkin osaamisen kehittämisen ehdoilla. Samalla kehittyvät tärkeät metataidot, kuten vuorovaikutustaidot, tiimitaidot ja uuden oppimisen taito, Riitta Ikonen sanoo. HAMKin opiskelijoiden ja yritysten yhteistyö on hyvä diili Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) toimii yritysten kanssa yhteistyössä monella eri tapaa. Yritykset saavat opiskelijoilta tuoreita uusia ideoita ja opiskelijat puolestaan arvokasta kokemusta työelämästä. myös esimerkiksi HAMKin tutkimusyksiköiden kanssa. – Meillä oli esimerkiksi selAmmattikorkeakoulussa teh- lainen projekti, jossa opiskelijat tävä yritysyhteistyö liittyy kehittivät Adeccolle kymmenen yleensä erilaisiin lyhyempiin hulluinta ideaa rekrytoinnin keprojekteihin, harjoitteluun tai hittämiseksi. Nuoret ovat kyllä opinnäytetyön tekemiseen. todella taitavia, itsekin olen Esimerkiksi yrityksen toimin- ihmetellyt, miten hienoja juttaa tai tuotteita voidaan ke- tuja he saavat aikaan, vaikka hittää opiskelijoiden tuoreiden olisivat vasta aloittaneet opinideoiden avulla. Diginatiivit not, yrittäjyyden ja liiketoiminnuoret voivat myös auttaa taosaamisen yksikön lehtori vaikkapa yrityksen some-mark- Riitta Ikonen sanoo. kinoinnissa tai analytiikassa.  HAMKin liiketalouden opisYhteistyötä voidaan tehdä kelun lukukausi alkaa syksyisin Teksti ja kuva Jenni Manninen 4 niin sanotuilla Diili-viikoilla, joiden aikana opiskelijat toteuttavat yritysten toimeksiantoja viiden hengen ryhmissä kaksi viikkoa kerrallaan. Viime syksynä kehitettiin esimerkiksi HPK:n minikerhon toimintaa. MONIALAINENKIN ONNISTUU Yritysten toimeksiannot voivat liittyä esimerkiksi markkinointiin, muotoiluun tai vaikka biotalouteen, sillä HAMKissa on laaja koulutusalojen kirjo. Isommissa projekteissa voi- daan hyödyntää useamman koulutuksen osaamista yhtä aikaa. – Esimerkiksi Kultasuklaan kanssa teemme projektia, jossa biotalous suunnittelee reseptiikkaa, muotoilu kehittää tuotemuotoilua ja pakkausta ja liiketalous auttaa markkinoinnissa. Nyt kun meillä on hoitotyö samalla campuksella, lisääntyvät mahdollisuudet entisestään, Ikonen kertoo. HAMKin opiskelijat ovat tehneet yhteistyötä myös muun muassa Crazy Townin kanssa. – He ovat käyneet tutustumassa tiloissa ja yrityksissä sekä saaneet hyödyntää Tampereen Crazy Townin tiloja pop up -tyyppisesti, Ikonen kertoo. Usein toimeksianto tulee opiskelijoille HAMKin kautta, mutta opiskelutavassa, joka perustuu kokonaan yritysyhteistyöhön, opiskelijoita kannustetaan hakemaan toimeksiannot myös itse. – Projektin hakemisessa syntyy myös tärkeää osaa- mista, kuten yritysten kontaktointi, asioiden esittäminen ja oman osaamisen kuvaaminen. HAMK on myös mukana erilaisissa rekrytointi-, verkostoitumis- ja bisnestapahtumissa. VASTAPALKAKSI SITOUTUMISTA JA OHJAUSTA Yhteistyöehdotus voi tulla myös yrityksen suunnalta ja pienempikin yritys voi ehdottaa yhteistyötä HAMKin kanssa. Viime syksynä Hämeenlinnassa yhteistyökumppanina toimi esimerkiksi pieni hammaslaboratorio. Kehittämisidean ei tarvitse olla valmiiksi pureksittu eikä sen muotoa tarvitse tietää, vaan ajatusta voidaan jalostaa yhdessä HAMKin kanssa. Yhteyttä voi ottaa myös HAMKin Työelämäpalveluihin ja sitä kautta asia lähtee etenemään. HAMKin yritysyhteistyötä ryyditetään erilaisilla tapahtumilla. Tammikuussa järjestettiin jälleen Bitfest, joka on vuosittainen monialainen it-seminaari ja helmikuun alussa on kansanvälinen Freezing week. ITSEOHJAUTUVUUS ON PÄIVÄN SANA HAMKin opiskeluja ohjaa niin sanottu flipped learning eli käänteinen oppiminen -ajattelu, jolla opiskelijoita ohjataan yhteisölliseen ja itseohjautuvaan opiskeluun. Tarkoituksena on opiskella työelämän aitoja tarpeita varten. Käänteinen oppiminen vaatii myös opettajalta uudenlaista roolia, jolloin hän on enemmän opiskelijan tukija ja sparraaja kuin luokan edessä puhuva pää. – Olen itse aina ajatellut, että opiskelijoiden kanssa tehdään yhdessä asioita, ja nyt mennään vielä enemmän siihen suuntaan. Tässä oppii koko ajan itsekin, eikä sitä tarvitse pelätä, että opiskelijat tietävät jostain enemmän. On hienoa, että opin heiltä ja myös yhteistyöyrityksiltä koko ajan, Ikonen sanoo. TIISTAINA 6. HELMIKUUTA 2018

Vuoden uusyritys 2017 on Royal Catering Oy Uusyrityskeskukset palkitsevat omalta toiminta-alueeltaan alueellisen vuoden uusyrittäjän. Hämeen uusyrityskeskus valitsi viime vuoden puolella Vuoden uusyritykseksi 2017 pitopalveluyritys Royal Catering Oy, jonka yrittäjänä toimii Jani Blad. Yritys on perustettu vuonna 2013. Se työllistää tällä hetkellä yrittäjän lisäksi kym- menen vakituista työntekijää.  Lisäksi yritys tarjoaa tarpeen mukaan töitä lähes 50 extratyöntekijälle. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2017 noin 1,3 miljoonaa euroa. Hämeen uusyrityskeskuksen perustelujen mukaan liikevaihdon muutos on ollut toimialan keskiarvoon nähden erittäin hyvä viimeisten vuosien aikana. Sijoitetun pääoman tuotto on toimialan keskiarvoon nähden hyvä. Yrityksen vakavaraisuus on hyvällä tasolla. Royal Catering Oy toimii kolmessa eri toimipisteessä. Lounasravintolat toimivat Vanajantiellä Hämeen Sanomien lehtitalossa ja Parolantiellä Aina Groupin kiinteistössä. Tilausravintola löytyy perinteikkäältä Upseerikerholta Vuorikadulta. Ilmoita Hyrrässä ja tavoita kohderyhmäsi! Seuraavat Hyrrät ilmestyvät 7.3. ja 17.4. Ota yhteyttä mediamyyntiin puh. 03 61 511 tai ilmoitukset@hameensanomat.fi TIISTAINA 6. HELMIKUUTA 2018 Kauempaa voi nähdä paremmin OLEN REILUN puolen vuoden ajan totutellut elämään hämeenlinnalaisena ja samalla lukiolaisena. Kuukaudet ovat olleet työntäyteisiä. Vähitellen kaupunki alkaa tulla tutuksi ja verkostot laajenevat. Juurtuminen uuteen kotikaupunkiin on alkanut.   HÄMEENLINNASSA pitkään asuneet valittavat esimerkiksi siitä, että liikenneyhteydet ovat huonot eikä elämää ja ohjelmaa ole tarpeeksi. Itse näen asiat toisin, koska olen kasvanut maaseudulla. Aika uskomattomalta tuntuu, että Helsinkiin tai Tampereelle pääsee junalla tunnissa tai alle.   NUORET LÄHTEVÄT helposti muualle opiskelemaan ja perustamaan perheen. Esimerkiksi korkeakouluopinnot vievät suurempiin kaupunkeihin. Ei pois lähteminen kuitenkaan aina ole huono asia. Päinvastoin se voi saada näkemään kotikaupungin uudessa valossa, kun on mihin verrata. Ehkä olisikin tärkeintä varmistaa, että täältä joskus lähteneet haluaisivat palata ja tuoda osaamisensa kaikkien meidän hyödyksi.   OLEN ESIMERKKI siitä, että Hämeenlinna ja opiskelumahdollisuudet täällä voivat houkutella nuoriakin kaupunkiin. TÄRKEÄÄ OLISI, että tulevan lukiojärjestelyn kohtalo sinetöitäisiin mahdollisimman pian. Epävarma tilanne ei palvele nykyisiä lukiolaisia eikä varsinkaan niitä, jotka harkitsevat lukio-opintoja täällä.   OPISKELUN LISÄKSI nuorille ovat tärkeitä vapaa-ajan aktiviteetit. Tässä unohdetaan usein, ettei nuoriso ole samasta puusta veistettyä. Meitä on moneksi ja yhdelläkin nuorella voi olla monia erilaisia kiinnostuksenkohteita. Itse vietän monien muiden tavoin aikaa Goodmanissa ja nuorisotila G-Nurkassa mutta vielä mieluummin metsässä pelaamassa airsoftia. Vapaasti käytettävissä olevaa nikkarointitilaa ja -välineitä kaipaisin kovasti.   OLETUSTEN SIJAAN olisi aina hyvä kysyä nuorilta, mitä he todella haluavat. Tämä pätee niin opintomahdollisuuksiin, palveluihin, tapahtumiin kuin siihen, millaisen kaupungin haluamme.     Aatu Pulkkinen Hämeenlinnan lyseon lukio Luovan yrittäjyyden linja 5

AMMATTILAISELLE ja HARRASTAJALLE • Kiinnitys- • Terassiruuvit tarvikkeet • RST-kiinnikkeet • Käsityökalut • Bosch -sähkötyökalut • Naulaimet • Hitachi • Kemikaalit -sähkötyökalut • Työvaatteet ja suojaimet • Würth-tuotteet ... ja paljon muuta! Hämeen ruuvimarket@ruuvimarket.fi www.ruuvimarket.fi RUUVIMARKET Oy Hämeenlinna p. 03 6166 766 Vanajantie 9, Palvelemme ma-to 7-17, pe 7-18 Teräs- ja metallituotteet Temeko Oy Kantolankatu 11, 13110 Hämeenlinna puh. (03) 644 800 temeko@temeko.fi www.temeko.fi TEKIJÄ2018 Verkatehtaalla Työllistymisen, oppimisen ja verkostoitumisen suurtapahtuma Tekijä2018 tulee Verkatehtaan Lasipihalle ti 13.2. klo 11–16.30. Tapahtumassa on tietoa mm. alueen oppilaitosten tarjoamista opiskelumahdollisuuksista ja yrittäjyydestä. Työmarkkinoille valmistuvat osaajat ja työnantajat kohtaavat ja solmivat kontakteja. Opiskelijoita saapuu paikalle Hämeenlinnan alueen peruskouluista, lukioista, Koulutuskuntayhtymä Tavastiasta, Kiipulasta sekä Hämeen ammattikorkeakoulusta. Mikä ihmeen Frank? Monelle työssäkävijälle Frank ei sano mitään, mutta opiskelijalle se on taikasana edullisempiin ostoksiin. Frankin hyötypalvelu kokoaa opiskelijaedut yhteen valtakunnallisesti. Hämeenlinnassakin etuja on tarjolla paljon, mutta paikallisomisteiset yritykset ovat Frank-palvelussa harvakseltaan mukana. Teksti ja kuvat Jenni Manninen Valtakunnalliseen ketjuun kuuluvat myymälät, ravintolat ja kahvilat antavat opiskelijoille usein 10–20 prosentin alennuksen ostoksista tai tarjoavat yksittäisiä etuja. Palvelussa on tarjolla monenlaisia etuja kännykkäliittymistä leffakäynteihin ja sähkösopimuksiin. Opiskelija-alennusta saa jopa ruokaostoksista, sillä Kesko tarjoaa opiskelijalle K-Plussakorttia, jolla saa yli 75 euron kuukausiostoksista 5 % takaisin Plussa-pisteinä. Nämä edut löytyvät pääsääntöisesti Frank-palvelusta, jota käyttää noin satatuhatta opiskelijaa kuukaudessa eri kanavien kautta. Edut ja opiskelijakortti kulkevat kännykässä Frank Appissa, jonka kautta opiskelija myös löytää karttanäkymästään lähistöllä olevat, opiskelijaalennuksia myöntävät yritykset helposti. Sovellus palkittiin Slushissa parhaana mobiilihyötypalveluna vuonna 2016. PAIKALLISISTA VAIN MUUTAMA MUKANA Opiskelijaetuja on tarjolla muissakin kahviloissa, mutta Frankissa paikallisista valtakunnallisiin ketjuihin kuulumattomista kahviloista mukana on vain Cafe Kukko, joka antaa Frankin Slush-palkittu mobiilisovellus löytää opiskelijan läheltä yritykset, jotka myöntävät opiskelijaalennusta. Hakukriteerit ”ruoka ja juoma” osoittavat Palokunnankadun sinistä pistettä lähinnä olevat, Frankin kanssa sopimuksen tehneet ravintolat ja kahvilat. (Kuvakaappaus Frank-sovelluksesta) opiskelijoille 10 prosentin alennuksen kaikista normaalihintaisista tuotteista. Lisäksi isoihin ketjuihin kuulumattomista ravintoloista listalla on Fresno, jossa opiskelija syö pääruuan 20 prosenttia halvemmalla. – Opiskelijat ovat meille tärkeitä asiakkaita. Heillä on vähän rahaa käytössään ja siksi haluamme mahdollistaa heille kahvilassa käynnit. Opiskelijat ovat meille tärkeitä siksikin, että he tykkäävät kokeilla uusia erikois- ja kausituotteita – kuten vaikkapa suolakaramellilattea – joita me taas pääsemme näin tekemään. On tämä meille myös imagokysymys, haluamme näkyvyyttä opiskelijoiden suuntaan, sanoo Café Kukon yrittäjä Tanja Kukko. Café Kukolla on ollut Frankin kanssa toistaiseksi voimassa oleva vuosisopimus joulukuusta 2016 lähtien. Opiskelijalle alennukset merkitsevät isoa säästöä pienessä budjetissa ja vaikuttavat valintoihin. Isommassa kuluttajakuvassa opiskelijat ovat tärkeä ryhmä. Frankin tietojen mukaan Suomessa on 700 000 opiskelijaa, jotka käyttävät yhteensä 3 miljardia euroa vuodessa kulutukseen. Keskustan uusi syntyminen Meidän kesken -palstalle kutsutaan kirjoittajia nimettöminä, jotta huomio kiinnittyy persoonan sijasta itse asiaan. KESKUSTAA KEHITETÄÄN jälleen. Toivoa antaa avainkorttelin rakentaminen. Edellinen suuri projekti oli kävelykatu. Se tehtiin hyvässä uskossa ja niin kalliisti, että vain menetetty toiminta ja kiinteistöille aiheutetut tappiot ovat suuremmat.   KERRAN VUOKRASIN pyörän Saksassa ja kysyin, miten täällä pyöräillään. ”Jalkakäytävällä tietenkin, eihän kukaan hullu tuonne autojen joukkoon mene”. Meillä pyöräteiden merkitseminen jalkakäytäville olisi siirtänyt kunnossapidon kaupungille. 6 KÄVELYKATUA JATKETTIIN koko Raatihuoneenkadulle. Kirkolta rantaan tehtiin erillinen pyörätie. Ajoväyliä kavennettiin leventämällä tyhjiä jalkakäytäviä ja istuttamalla puita ja patsaita ajoteille. Liikenne keskustan asiakkaineen siirrettiin Palokunnankadulle.   SITÄ ENNEN kymmenkunta bussia kuljetti matkustajia Raatihuoneenkatua itään ja Hallituskatua länteen. Noin 70 % matkustajista jäi keskustaan ja liikennetiheys oli 500–800 ha/h. Autoilijoista noin 40 % kertoi pysähtyvänsä keskustassa.   RUOTSISSAKIN pikkukaupungeissa kehitettiin keskustoja eli siirrettiin bussit syrjään ja suosittiin autoilua ja pyöräilyä. Pian huomattiin, että kaupoissa käyvät autottomat oli pudotettu kyydistä ja kauppa väheni. Paluu vanhaan tuotti vaikeuksia. – Meilläkään yrittäjiä ei uskottu.   KÄVELYKATUINFOSSA ranskalaissyntyinen arkkitehti sanoi, että kävelykatu ei voi olla itsetarkoitus. Hän varoitti erityisesti pääkadun muuttamista kävelykaduksi. – Pikkukaupunkien kävelykaduilla liike- vaihto kasvaa noin kolmanneksella ja vuokrat nousevat, mutta kaupat vähenevät jo korttelin päästä. Erityisen haitallista on päivittäistavarakaupan loppuminen, koska sen vaikutuksesta muut kaupat saavat asiakkaansa. Nyt Reska on autio ja tyhjä.   OLEMME SAANEET uudet bussireitit. Niiden toiminta edellyttää vielä vahvaa jalankulun ohjausta. Aikataulujen toimimiseksi Sibeliuksenkadulle tulee saada bussiohjatut liikennevalot. Muulloinkin kuin markkinapäivinä liikenne jumiutuu Sibeliuksenkadulla, kun jalankulkijat kulkevat tipoittain jonossa kuin pyhät lehmät. Sama koskee Kasarmikadun ja Reskan risteystä.   KÄVELYKADUN PÄIHIN kannattaa suunnitella takseille ja jakeluautoille selkeät levikkeet. Reittien päällystys lisää matkustusta ja vähentää räminää. Sibeliuksenkadun liukas kivetys on myös turvallisuusuhka.  Pyöräilijät mahtuvat joukkoon ohjaamalla ne jalkakäytävälle kuten nopeusrajoitetut sähkömopot ja muut laitteet. Fokus tulisi olla liikenteen automaattisen ohjautumisen parantaminen ja keskustan kehittäminen. TIISTAINA 6. HELMIKUUTA 2018

Mappivapaa tilitoimisto on tätä päivää Teksti ja kuva Jenni Manninen – Jollain tasolla sähköistä kirjanpitoa on tehty meillä siitä asti, kun sähköiset tiliotteet tulivat. Investoimme aikoinaan uusiin ohjelmiin, kunnes päädyimme Netvisoriin, jonka otimme käyttöön vuonna 2005. Nyt se alkaa pikkuhiljaa mennä läpi, kertoo yrityksen toinen omistaja Jukka Mäkelä. Sähköinen taloushallinto sopii kaikenkokoisille yrityksille. – Se on mahdollinen ihan kaikille. Meillä on asiakkaita, joiden liikevaihto on kymppitonnin verran tai miljoonia, kertoo toimitusjohtaja Minna Täppinen. Mäkelä ja Täppinen korostavat sähköisyyden tuomaa tietoturvaa ja asioiden oikeellisuutta, myös inhimillisten virheiden määrä vähenee. – Esimerkiksi siinä vaiheessa, jos verottaja kyseenalaistaa matkalaskun, on varmaa, että kaikki tieto on dokumentoitu oikein. Vaikka sähköinen taloushallinto tuo asiakkaalle aikasäästöjä ja tehokkuutta, se on silti yleistynyt suhteellisen hitaasti. – Suurin este sähköisen taloushallinnon kehitykselle on poistunut, kun pikkuliput ja -laput voidaan nyt kuvata kännykällä ja lähettää suoraan järjestelmään vaivatta. Myös verkkolaskun yleistyminen on edistänyt asiaa, Täppinen arvelee. UNELMIA VAI TOIMISTOHOMMIA? Mäkelän ja Täppisen kokemuksen mukaan etenkin uudet yrittäjät ymmärtävät oman ajan arvon hyvin. – Kun jättää taloushallinnon tilitoimiston hoidettavaksi, jää enemmän aikaa tehdä omaa laskutettavaa työtä tai kaikkea sellaista, jota teet mieluummin kuin läträät papereiden kanssa. Pilvessä toimiminen mahdollistaa muun muassa sen, että sama tieto ja näkymä ovat sekä asiakkaan että tilitoimiston käytettävissä. Asiakas ei tarvitse uusia ohjelmia, servereitä tai varmuuskopioita, kun data kulkee ja ohjelmistot päivittyvät automaattisesti pilvipalvelussa. Tieto on läpinäkyvää ja kaikki, joilla on pääsy järjestelmään, pystyvät seuraamaan yrityksen taloutta ja kuluja. Tiedot kirjautuvat järjestelmään ajantasaisesti ja tarvittavat tiedot siirtyvät suoraan verottajalle. Tilitoimisto Angelma & Mäkelä Oy lähti etukenossa kehittämään sähköistä taloushallintoa jo 20 vuotta sitten. Tästä toimistosta on tositemappeja turha etsiä, sillä kaikki data kulkee pilvessä. Allekirjoitukset hoituvat sähköisesti. Toimintaa ei ole sidottu mihinkään aikaan ja paikkaan, ja Angelma & Mäkelän asiakkaistakin suurin osa on muualta kuin Hämeenlinnasta. – Meillä on eräskin iso asiakas Tampereella, jonka kaverit eivät ole koskaan käynyt meillä toimistolla. Ja on ihan sama teenkö töitä täällä vai etänä kakkoskodissa Floridassa, Mäkelä kertoo. Ostoreskontran Angelma & Mäkelän asiakkaat hoitavat pääasiassa itse, koska se on helppoa ja yrittäjän on kuitenkin itse hyväksyttävä maksettavat laskut. TIEDÄT MISSÄ MENNÄÄN Sähköisten järjestelmien raportointimahdollisuudet auttavat pysymään kartalla yrityksen tilanteesta. – Järjestelmästä saa kätevästi kassavirtaennusteet, miltä näyttää: avointen maksujen tilanne, saatavat, palkat, mihin rahat riittävät. Se helpottaa hirveästi yrittäjän jaksamista ja lisää myös talouden ymmärrystä, Täppinen sanoo. Myös sähköinen henkilöstöhallinto kehittyy koko ajan. Sähköinen palkkahallinto on moni- puolistunut, ja esimerkiksi matkalaskut voidaan syöttää mobiilisti työreissulta ja tilittää työntekijälle saman tien, eikä vain palkkapäivänä. – Se on myös budjetoinnin kannalta järkevää, Täppinen muistuttaa. Sähköisyys on tehostanut tilitoimistojen toimintaa ja mahdollistaa sen, että pienikin toimisto pystyy tarjoamaan palvelut tehokkaasti. Täppinen arvioi, että nykyisin kirjanpitäjä pystyy hoitamaan kaksinkertaisen määrän asiakkaita samassa ajassa kuin ennen sähköisiä järjestelmiä. Minna Täppinen ja Jukka Mäkelä saivat vieraaksi Hämeenlinnan keskustassa sijaitsevalle toimistolleen asiakkaansa Niki Tuulen, jonka ensimmäinen Honda-kausi Supersportien MM-sarjassa käynnistyy helmikuun lopulla Australian osakilpailussa. Yrittäjä harrastaa: Trial ja crossfit pitävät vireessä Jukka Mäkelä on taituroinut veteraa­ nien trialmestariksi ja harrastaa lajia edelleen. Floridassa hän nauttii moottori­ urheilusta livenä. TIISTAINA 6. HELMIKUUTA 2018 Angelma & Mäkelän toimistolle on kokoontunut moottoriurheiluihmisiä palaveriin, ja joukosta löytyy myös kovaa nousua urallaan tekevä ratamoottoripyöräilijä Niki Tuuli. Hän ajaa tämän kauden CIA Landlord Insurance Hondalla. – Oman harrastuksen myötä myös tilitoimistollemme on tullut asiakkaita moottoriurheilumaailmasta. Se tuo omaa väriään tähän touhuun, Jukka Mäkelä selventää. Mäkelä itse on ajanut trialia jo nuorena miehenä, ja vuosituhannen vaihteessa hän panosti lajiin enemmänkin. – Kun oma poika alkoi ajaa, alkoi itseäkin taas kutkuttamaan, hän kertoo. Kutkutus ja onnistunut treeni toivat mukanaan Suomen cupin voiton ja Suomen mestaruuden yli 40-vuotiaiden sarjassa vuonna 2009. – Olin Euroopan mestaruuskisoissa kuudes, mutta täytyy sanoa, että ehkä olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan – taitoa oli matkassa vähemmän mukana. Lähdin huumorimielellä kisailemaan ja olihan se hauskaa aikaa, Mäkelä nauraa. – Nykyisin ajelen enemmän syksyisin, sillä työ vähän haittaa harrastusta. Kroppa kyllä kestää hyvin ja laji sopii, vaikka ikääkin tulisi. Laji perustuu enemmänkin tasapainoajoon ja taitoon kuin vauhtiin, eikä siinä yleensä tapah- du onnettomuuksia. Tervakoskella on hyvät harrastusmahdollisuudet, hän sanoo. Noin vuosi sitten Mäkelä löysi uuden harrastuksen crossfitistä, joka on monipuolinen voima- ja kuntoilulaji. – Ensin ajattelin, että se on ihan helvetin kauheaa, mutta ei se ole. Voi tehdä oman kunnon mukaan, Mäkelä vakuuttaa. Floridan Daytonassa ollessaan hän nauttii livepenkkiurheilusta. – Daytona on vauhdin mekka ja käyn autokisoissa monta kertaa vuodessa. Se on kunnon pärinää ja isot kuviot, paikalla on 150  000 katsojaa. Alkuun rukoillaan ja sitten hävittäjät vetävät shown, Mäkelä kuvailee. 7

Hämeenlinnan Yrittäjät toimii vuonna 2018 Uusi jäsen, tartu tähän! Uusien jäsenten aamubrunssit järjestetään tiistaina 6.3. ja 5.6. klo 8.30–9.30 erikseen kutsutuille jäsenille. Kahvit hörpitään yhdistykseen ja toisiin tutustumisen lomassa Fennian konttorilla, osoittessa Hallituskatu 14. Tervetuloa! Kesäteatteria katetussa katsomossa Alkukesän kohokohta on Hämeenlinnan uuden kesäteatterin (HUK) ennakkonäytös torstaina 28.6.2018 klo 18 yhdessä Oma Säästöpankin kanssa. Esityksenä on Juha Tapion musiikkiin perustuva romanttinen musiikkikomedia Kaksi puuta. Katsomo on kokonaan katettu. Pääosissa ovat Ria Kataja, Mikko Töyssy ja Otto Kanerva. Tämä on nähtävä! Lisätietoa www.hukteatteri.fi. Hyödynnä yrittäjät kohderyhmänä! Hyrrä-klubi pyörii taas Hyrrä-klubi kokoontuu seuraavan kerran keskiviikkona 21.2. klo 17 Café Bar Skogsterissa, Raatihuoneenkatu 8. Tervetuloa keskustelemaan vapaamuotoisesti yrittäjyyttä koskevista asioista. Hyrrää lukevat erityisesti yrittäjät, mutta lehteen tarttuvat mielellään muutkin kohderyhmät. Hyrrä ilmestyy tänä vuonna viisi kertaa. Seuraava numero tulee ulos jo 7.3. ja numero kolme ilmestyy 17.4. Ilmoitusmyynnistä vastaa Hämeen Sanomat. Lehdet ovat luettavissa paitsi kotisivuiltamme myös näköislehtenä Hämeen Sanomien verkkosivuilla sekä mobiilisti eri laitteilla. Hyrrä-klubilaisia viime syksyn tapaamisessa Mikaela’s Roomilla. Jäsentiedotteet sähköpostiin Hämeenlinnan Yrittäjien uudet jäsenet 7.11.2017–31.1.2018 Hyvä jäsenemme! Huolehdithan, että sähköpostisoitteesi on käytettävissämme ja se on ajan tasalla. Lähetämme jäsentiedotteet vain sähköpostitse. Seuraa myös kotisivujamme www.yrittajat.fi/hameenlinna. Kevät toi sääntömääräisen kokouksen Tule päivittämään itsesi yhdistyksen tilanteen tasalle. Sääntömääräinen kevätkokous järjestetään torstaina 22.3.2018 Hyrrä löytyy myös netistä www.hmlyrittajat.fi Hämeenlinnan Kourupalvelu Oy Inspicito Oy J ja J Puolakka Oy/R-kioski Ojoinen Hml Kanta-Hämeen Tehorakennus Oy Kodinkonehuolto Eräretki avoin yhtiö Lakiasiaintoimisto Jenna Järnstedt Oy Maarakennus J. Ojala Oy MAURú-Design Optident Oy Paulan kerhot ja taideterapia Peope Consulting Oy Remontti Arkko Oy Sisäilmari Oy Sähköasennus Haapanen Oy Tmi Jyri Naskali Tmi Matti Nikander Toiminimi Christian Klossner Veljekset Villanen Oy Viestintätoimisto Muna vai Kana Oy Zenda Oy Tero Salonen Antti Heinonen Jaana Puolakka Esa Raimo Nurmela Jaana Eräretki Jenna Järnstedt Jukka Ojala Terhi Viitanen Juuso Ahonen Paula Niininen Timo Peltomaa Peter Arkko Carita Larjovuori Ari Tapio Haapanen Jyri Naskali Matti Nikander Markus Klossner Heikki Villanen Ira Koivu Pietari Lehto   KUN JOULUVALOT riisutaan pois, Hämeenlinnan keskusta on talvella pimeä paikka. Katuvaloiksi nimetyt heijastusvalotolpat antavat kulkijalle valoa vain nimeksi. Hallituskadun S(ibbe)-valot vaativat täydellisen pimeyden, että niitä edes huomaa. Raatihuone rakennuksena jopa huutaa valaistusta. VR:N IKIVANHAT dieselveturit siirtelevät aseman tuntumassa ydinkeskustassa tukkinippuja yötä päivää. Ne käyttävät raskaspolttoöljyä tuprutellen päästönsä suoraan ilmaan. Päästöt ovat erittäin haitallisia ympäristölle ja terveydelle. Herra valtio on kiinnostunut kaikkien muiden paitsi omien päästöjensä rajoittamisesta. PALAAN LYSEON lukion siirtämiseen. Päätökset tehtiin napakasti. Ensin sitä vietiin Jaakonkadulle suurkouluun. Huolestuttiin kustannuksista. Uudisrakennus Hattelmalaan? Enemmän kustannuksia. Keihään kärjessä nyt on päätösten peruminen. Parhaillaan mietitään yksin lyseon siirtoa Verkatehtaalle. Miksi juuri meidän kaupunkiin sattuivat tohelot poliitikot. Lahteenhan he kuuluvat. 8 LUIN HESARISTA Tornion uuden Elämyskeskus Lapparin perustajan Veli-Matti Mykkälän haastattelun tyhjille jääneen Lapin Kullan tehtaan tilojen uudesta käytöstä. Vuodessa toiminnan alkamisesta kävijämäärä on noussut 400 000 henkeen. Haastattelusta erottui kirkkaana lause: ”Konsultit saivat jäädä, parempi oli palkata hankkeeseen oikeasti sitoutunut avainhenkilö”. POLIITIKOT OVAT yllättäen innostuneet Hämeenlinnan matkailun henkiin herättämisestä. Sehän ajettiin heidän toimestaan alas vuonna 2014. Siitä ajasta ho- Kattorakenteiden asennus ja kattaminen Muu liikkeenjohdon konsultointi Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Asianajotoimisto akennuspaikan valmistelutyöt Jäljitelmäkorujen ja muiden vastaavien tuotteiden valmistus Optisen alan vähittäiskauppa Muu terveyspalvelu Muu liikkeenjohdon konsultointi Asuin- ja muiden rakennusten rakentaminen Muu rakennustekninen palvelu Sähköasennus parturit ja kampaamot Moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus (pl. renkaat) Muu terveyspalvelu Tieliikenteen tavarankuljetus Muu ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta tellien yöpymiset ovat totaalisesti vähentyneet. Tavoite on laitettu mukavan korkealle. Eikä tarvitse palkata kuin yksi työntekijä.  Rahoitus saadaan, kun myydään Hopealinjan osakkeet pois. Kun laivat eivät kulje, lopuilla rahoilla voi houkutella japanilaisia ryhmiä ja suunnitella järvimatkailua. ALATORILLA SIBELIUKSENKADULLA pysäkki on asetettu niin, että bussi pysähtyy suojatien päälle. Kun bussikuskille kirjoitetaan rikesakko, sen voi kiikuttaa suoraan liikennesuunnittelijan pöydälle. Tuskin kirjoittaa. Kuka uskoo, että kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä? YRITTÄJÄÄ RASKAUS riipaisee. Hän ei ymmärrä, että menetetyn työpanoksen sijaan yrittäjälle lainsäädännöllisesti asetetaan äitiydestä vielä maksu- ja lomavelvoitteita. Valtio voisi ottaa kontolleen kansallisesti tärkeän äitiydestä tulevat hyödyt ja siitä johtuvat velvoitteet. Päätetystä tukirahasta huolimatta. JOSTAIN LUOJAN oikusta tiistaina sain päähäni lähteä ennen töihin menoa uimahallille aamu-uinnille. Kuinka juuri silloin ovet avataan klo 11. Yritystoiminnassa pitää välttää päivien kesken erilaisia aukioloaikoja. Asiakkaat kaikkoavat. Julkinen toiminta on eri asia. TIISTAINA 6. HELMIKUUTA 2018

Yrittäjäyhdistykset yhdistyivät – jatkossa kokoonnutaan aamukahveilla Teksti ja kuva Jenni Manninen Iittalan Shellille on kokoontunut muutama yrittäjä Markku Heikkilän kutsumille aamukahveille. Kyseessä ovat vuoden ensimmäiset aamukahvit uudessa tilanteessa, jossa Kalvolan yrittäjäväki on osa Hämeenlinnan Yrittäjiä. Verkostoitumisen ja kuulumisten vaihdon lisäksi ideana on tuoda tilaisuuksiin eri teemoja ja vierailijoita puhumaan. Tämän aamun teemana ovat verotuksen muutokset vuonna 2018 ja äänessä – ehkä yllättäen – on valokuvaajana tunnettu Heikkilä. Kyseessä ei kuitenkaan ole…: Kyseessä ei kuitenkaan ole uusi aluevalloitus, sillä Heikkilä työskenteli ennen yrittäjäksi ryhtymistä pitkään verohallinnossa ja KPMG:llä ja on perustanut vastikään Tilitoimisto Customia Oy:n. Jatkossa kuukausittaisiin kokoontumisiin toivotaan paljon aktiivista yrittäjäväkeä. Ensimmäisessäkin tapaamisessa on jo ehditty verkostoitua pienestä joukosta huolimatta. – Verkostoituminen kannattaa, vaikka sitä ei aina uskota, sanovat yhteisiä yrittäjäsäveliä heti löytäneet Mauri Heinilä ja Tiina Hopeakoski. YHTEISTYÖ TUO LIHAKSIA Kalvolan Yrittäjien sulauttaminen Hämeenlinnan Yrittäjiin oli Markku Heikkilän mukaan yrittäjien pitkän harkinnan tulos. Noin 50 jäsenen yhdistys saa jatkossa vipuvoimaa isommasta joukosta. – Toiminta olisi myös voinut jatkua, mutta katsoimme, että paikalliset yrittäjät hyötyvät enemmän yhteistyöstä isomman yhdistyksen kanssa. Ajatus on otettu mielestäni ihan hyvin KUVA: MH Sähkösuunnittelu- ja tarkastuspalvelut Oy:n Mauri Heinilä (vas.), Hortonomi Hopeakosken yrittäjä Tiina Hopeakoski, Heikki Aumo Oy Risk Consult Ab:stä (takana vas.) ja Markku Heikkilä kokoontuivat Iittalan Shellille vuoden ensimmäisille yrittäjäkahveille. vastaan. Ajan nyt Hämeenlinnan Yrittäjien hallituksessa Kalvolan yrittäjien asioita muiden yrittäjäasioiden ohessa. Kalvolassa on hänen mukaansa meneillään hyvä tekemisen henki. – I-laakso 2030 projekti ja Sauvola ovat tuoneet tänne vipinää ja sanoisin, että meillä on peruspositiivinen vire – yhdessä kehittymisen meininki, Heikkilä iloitsee. LÄPINÄKYVYYTTÄ HANKINTOIHIN Yrittäjien asioissa on Heik- Kalvolan Yrittäjissä kolme puheenjohtajavuotta viihtynyt Markku Heikkilä ajaa nyt Kalvolan alueen yrittäjien asioita Hämeenlinnan Yrittäjien hallituksesta käsin. kilän mielestä paljon parannettavaa, mutta hän näkee virkamiesten ja yrittäjien näkemyksissä lähentymistäkin. – Virkamiehet ovat halukkaita viemään yrittäjien asioita eteenpäin ja kuuntelemaan meitä. Heillä on halu nähdä asioita yrittäjän näkökulmasta. Tilanne on paran- tunut, hän sanoo. Heikkilän sydäntä lähellä on etenkin pienyrittäjän puolien pitäminen hankintaasioissa. – Tämä on pienyrittäjille erityisen tärkeä asia. Hankintoihin liittyvän tiedon läpinäkyvyyden lisääminen on tarpeen, hän sanoo. Heikkilä on mukana myös Elinkeinopoliittisessa neuvottelukunnassa eli ELPOssa, joka on yrittäjien ja kaupungin yhteinen foorumi. – Se on hyvä vaikuttamiskanava kaupungin suuntaan. Keskustelu on aika avointa ja rehellistä puolin ja toisin, hän kiittelee. VANERIA JA PUUTAVARAA - sahauspalvelu www.puutavaratalo.com Puusepänkatu 3, 13110 HML Puh. (03) 653 3905 Avoinna ma-pe 8-17 Pistä kalenteriin! Kalvolassa järjestetään YRITTÄJIEN AAMUKAHVIT kello 8–9: 23.2., 23.3., 27.4. ja 31.5. Paikka ilmoitetaan myöhemmin. Nykyisin tilitoimistoyrittäjänä toimiva Markku Heikkilä kertoi aamukahveilla yrittäjiä koskevista vuoden 2018 veromuutoksista. TIISTAINA 6. HELMIKUUTA 2018 Kiinnostavatko tietosuoja-asiat tai mietityttääkö jokin muu aihe? Yrittäjät voivat toivoa aamukahveilla käsiteltäviä aiheita tai pyytää lisätietoja sähköpostilla markku.heikkila@customia.fi Palvelupäällikkö Jani Toivonen 050 4544553 9

MIFID II on yrittäjänkin ystävä Tuotteisiin sisältyvät riskit ja kulut avataan vielä entistäkin läpinäkyvämmin, tarkentaa Op EteläHämeen sijoitusasiantuntija Maija Kauppi. SIJOITUKSET OVAT OSA YRITYSTOIMINTAA – Yrittäjän on nyt parempi neuvotella sekä pankkien että kaikkien muidenkin finanssitoimijoiden kanssa, OP Etelä-Hämeen sijoitusasiantuntijat sanovat. Teksti ja kuva Jenni Manninen Yrittäjät eivät yleensä sääntelystä perusta, mutta tällä kertaa direktiivi on yrittäjän ja muidenkin sijoitusasiakkaiden asialla. Sääntely koskettaa Finanssivalvonnan mukaan muun muassa tuotehallintaa, strukturoitujen talletusten sääntelyä, riippumattoman sijoitusneuvonnan ja kannustimien käyttöä sekä tiedonantovelvollisuuden laajenemista. Kuulostaa kuivalta pykälätekstiltä, mutta käytäntöön tuotuna ohjeet tuovat sijoittajalle vahvan aseman finanssitoimijan asiakkaana. – Sääntely mielletään usein byrokraattiseksi ja raskassoutuiseksi, mutta tällä kertaa voi aidosti sanoa, että siitä on sijoitusasiakkaalle Arno Sahri, Juha Virtapalo ja Maija Kauppi rohkaisevat miettimään sijoituksia osana yrityksen toimintaa. – Yrityksen oma liiketoiminta on tietenkin kaiken alku ja juuri, mutta jos menee hyvin, niin varoja ei kannata seisottaa tilillä, he muistuttavat. Viime syksynä voimaan tullut MIFID2-direktiivi on parantanut sijoittajan suojaa merkittävästi. hyötyä. Asiakkaan asema sijoitusneuvotteluissa on jatkossa vahvempi ja turvatumpi, kertoo yksityispankkiiri Arno Sahri OP Private EteläHämeestä. – Nykyään asiakkaan on helpompi vertailla erilaisia sijoitustuotteita. Kaikki finanssialan toimijat EU:ssa noudattavat nyt samoja käytäntöjä, ja heillä on syvempi vastuu toiminnastaan. – Sijoittamista ja varainhoitoa ei voi erottaa yrityksen toiminnasta. Yrittäjän ykkössijoituskohde on oma liiketoiminta. Yrityksen menestyessä saattaa tulla tilanne, jossa kassaan kertyy ylimääräisiä varoja, joita ei  voida  omaan liiketoimintaan  investoida kannattavasti. Silloin on hyvä miettiä muita sijoitusvaihtoehtoja. Varoistaan kannattaa pitää huolta ja saada niille tuottoa, muistuttaa OP Etelä-Hämeen senior varainhoitaja Juha Virtapalo ja arvelee, että sijoittamiseen liittyy vieläkin liiallista mystiikkaa. – Ei tämä ole rakettitiedettä, vaan perustuu todennäköisyyslaskentaan, Sahri komppaa. Sijoittaminen saatetaan jossain tilanteissa kokea monimutkaiseksi, vaikeaksi ja varoja sitovaksi. Ylimääräistä rahaa makuutetaan mieluummin tilillä ilman tuottoa. – Sijoittamisen kulut eivät tänä päivänä ole välttämättä korkeat. Ja varat ovat irrotettavissa joustavasti. Se on meidän ammattitaitoamme osata tarjota asiakkaan tilanteeseen sopivia tuotteita, Kauppi korostaa. – Korkotasossa ei ole näkyvissä suuria muutoksia ja sen ennustetaan pysyvän maltillisena tänä ja ensi vuonna. Liian vahva kassa on sekin yritykselle tietynlainen riski tässä tilanteessa, OP Etelä-Hämeen asiantuntijat sanovat. Oletko varautunut tietosuojaasetuksen muutokseen? Teksti Jenni Manninen, kuva Fennia vät henkilötietoja, sanoo Fennian asiakaspäällikkö Hannu Räsänen Hämeenlinnan toimistolta. Uusi tiukempi EU-tieto­ suoja-asetus astuu voimaan tämän vuoden toukokuussa. Fennia on kehittänyt asiakkailleen mahdollisia tietoturvariskejä ja -poikkeamia varten erityisen Tietoturva-vakuutuksen. VIRUS LIVAHTI KONEELLE Tämä juttu koskee sinua, jos yrityksesi kerää, tallentaa tai käyttää henkilötietoja. Uudella tietosuoja-asetuksella pyritään lisäämään luottamusta, sillä vain 15 prosenttia tuntee voivansa hallita verkossa antamiaan tietoja. Tietosuojaasetuksen avulla suojataan ihmisten oikeuksia ja tietoja, joita he luovuttavat yrityksille. Epäluottamus on heijastunut digitaalitalouden kehitykseen hidastavasti, ja sen vaikutukset ovat näkyneet myös yritysten kehittymisessä. Kuluttajien luottamuksen palautumisen toivotaan vauhdittavan jatkossa yritysten kasvua. Tutustuminen uuteen lakiin on tietenkin yrittäjän paras turva uudessa tilanteessa. Lisäksi yritys voi varautua tulevaan Fennian Tietoturvavakuutuksella. – Vakuutusta kannattaa harkita kaikkien yritysten, mutta erityisesti niiden, jotka käsittele- 10 Ennen vakuutuksen voimaan saattamista yrityksen tietoturvan taso kartoitetaan, ja tarvittaessa yritys saa asiantuntija-apua tietoturvan kehittämisessä. – Vakuutusta voi käyttää esimerkiksi ITasiantuntijan tai lakimiehen kuluihin, suoraan vahingonkorvausvastuuseen, liiketoiminnan keskeyttämiseen tai lainsäädännön tuomiin velvoitteisiin, Räsänen tarkentaa. Vakuutus korvaa siis muun muassa taloudellisia vahinkoja, jotka ovat koituneet tietojärjestelmään kohdistuneista vahingonteoista, haittaohjelmista, tietojen varastamisesta, inhimillisistä virheistä tai palvelunestohyökkäyksestä. Käytännössä korvaus kohdistetaan usein esimerkiksi IT-asiantuntijan palveluihin, tietojen ja ohjelmistojen palauttamiseen, viranomaisselvityksiin, sakkoihin ja hallinnollisiin maksuihin tai jopa oikeudenkäyntikuluihin. Esimerkiksi tilanne, jossa työntekijä on avannut liitetiedoston ja tietokoneelle on päässyt haittaohjelma, on hyvinkin inhimillinen ja yleinen. Fennian 24 h -tietoturvapalvelu tulee nopeasti apuun ja selvittää tilanteen. Esimerkkitapauksessa Fennia korvasi asiantuntijoiden kuluja, työntekijän ylitöistä aiheutuneet kulut sekä tilausten keskeytymisestä aiheutuneen katemenetyksen. Faktaa tietoturva-asetuksesta: • samat säännöt kaikille EU:ssa toimiville yrityksille toukokuussa 2018 • kansalaiset voivat hallita tietojaan paremmin • tasoittaa pienten yritysten asemaa isojen rinnalla • lain tuoma taloudellinen hyöty arviolta 2,3 miljardia euroa • säännöt koskevat mm. tietosuoja-asioista tiedottamista, läpinäkyvyyttä, suostumuksen antamis- ta, tietojen turvaamista, tietojen poistamista, suoramarkkinoinnista kieltäytymistä jne. • lain noudattamatta jättämisestä voi tulla seuraamuksena varoitus, huomautus ja lopulta tietojenkäsittelyn keskeytys tai sakko Lisätietoja: www.tietosuoja.fi (Lähde: Euroopan unionin julkaisut, 2017) TIISTAINA 6. HELMIKUUTA 2018

Pitkänsillan uudistumishalu ja yleishyödyllisyys  Ammattiliitot eivät yleensä ilmoita tai erittele tulojaan julkisesti. Vääristyneistä käytännöistä löytyy Suomea vaivaavan korporatismin siemen, jota järjestöt ylläpitävät valtiovallan siunauksella. Riski on, että liittojen hyvistä eduista seuraa korruptoituminen. Toimittaja Senja Larsen, KL   Ammattiliitoilla olisi voimavaroja tehdä YTK:n kaltainen valtakunnallinen mainoskampanja, kertoa omasta toiminnastaan ja aikaan saannoksistaan. Mutta liitoilta ja keskusjärjestöiltä puuttuu markkinoinnin osalta rohkeus, osaaminen ja uudistumishalu. Pääluottamusmies, ammattiliiton edustajiston jäsen, Jarno Strengell, Mikkeli, KL mielipide 22.1.18   Jos työmarkkinajärjestöt tuovatkin vastakkainasettelua, niin itse työn tekemisessä ja tehtaalla keskitymme yhteisvoimin menestymiseen omilla tuotteillamme. Vastakkainasettelun luomista voi pitää jo vanhanaikaisena verrattuna nykyiseen työilmapiiriin.  Perheyrittäjä Matti Kaski Kaskipuu, Oulu, KL 22.1.18 Kuka kuittaa laskun?  SAK aikoo masinoida poliittisen mielenilmauksen eduskuntaa vastaan. Syy on se, että eduskunta kehtasi hyväksyä lain, kysymättä lupaa Hakaniemestä. Ammattiyhdistysten liiketoimintojen verova­ paus perustuu siihen, että ne luokitellaan yleishyödyllisiksi yhdistyksiksi. Kannattaisiko perustusla­ kivaliokunnan ottaa asia uudempaan harkintaan.  Kalle Isokallio, IL-blogi, 28.1.18 Yrittäjänaisten hallitus järjestäytyi Suomen Yrittäjänaisten hal­li­tus järjestäytyi ja teki keskeiset henkilövalintansa. Hallituksesta viestintätoimi­ kuntaan nimettiin hämeen­ linnalainen Sari Hagemeier. Yrittäjänaisten edunvalvon­ nan kärkitavoitteita ovat perhevapaauudistuksen lä­ pivienti tällä hallituskaudella sekä yrittäjän sosiaaliturvan parantaminen ja yrittämistä kannustavan veropolitiikan edistäminen.  Erityisesti ar­ vonlisäveron alaraja tulee nostaa Suomessa 10  000 eurosta 50  000 euroon eli EU-maiden tasolle. Samalla tulee nostaa verorajaa seu­ raavaa huojennusaluetta por­ taittain. Suomen Yrittäjien nimityksiä tusjohtaja Tiina Halinen. Valio­ kunnan asiantuntijajäsenenä toimii hämeenlinnalainen Panu Tast. Hän edustaa Suomen Yrittäjissä näkemiseen ja sil­ mäterveyteen erikoistunutta toimialajärjestöä, Näe ry:tä. Tast valittiin myös kaupan ja palveluiden valiokuntaan. Liikenteen valiokunnassa hä­ meenlinnalaista näkemystä tuo esiin Risto Pekola Pekolan Liikenne Oy:stä. Suomen Yrittäjien hallitus valitsi jäsenet uusiin valiokun­ tiin. Lisäksi se on perustanut neljä verkostoa: kasvuyrittäjil­ le, nuorille yrittäjille, senioreil­ le sekä yksinyrittäjille. Hallitus nimesi verkostoille johtoryh­ mät. Valiokuntiin ja verkostojen johtoryhmiin oli syksyllä avoin haku. Hämeenlinnan alueelta hyvinvointivaliokuntaan valit­ tiin Linnan Klinikka Oy:n toimi­ Matkailuseminaari Raatihuoneella Matkailu on yksi kaupungin strategisista painopisteis­ tä ja matkailun toimijat ovat avainasemassa siinä, kuinka houkuttelevana matkailukau­ punkina Hämeenlinna koetaan. Matkailun toimijat ovat lämpi­ mästi tervetulleita matkailu­ seminaariin, joka järjestetään Raatihuoneen juhlasalissa to 15.2.2018 klo 16–19, Raati­ huoneenkatu 15. Katso lisätie­ toja: www.linnan.fi Kaikki kodin laaturemontit Avaimet käteen -palveluna Kylpyhuoneesta putkiremonttiin, pintaremonteista peruskorjauksiin Ota yhteyttä ja kysy lisää Jarkko Hyvärinen p. 0400 850 422 Henri Hyvärinen p. 040 7715 131 www.japira.fi Eikö vieläkään kestetä parempia aikoja ON TÄMÄ HULLUA TOUHUA. Kun Suomen ta­ lous saadaan vihdoin ripeään kasvuun ja työttömyys ale­ nemaan, niin ei kun ahteria penkkiin. Aktiivimalli ei käy ay-väelle. SAK marssitti väkeä tu­ hansittain kaduille ja viime perjantaina satojen yritysten ovet olivat kiinni. Mallissa on kieltämättä puutteensa. Erityisesti pitkä­ aikaistyöttömille ja haja-asutusalueilla asuville mahdolli­ suudet saada aktiivitoimia, koulutuspaikkoja tai lyhytai­ kaisia töitä eivät toteudu samalla tavalla kuin taajamien väelle. Kaikki kuitenkin tunnustavat sen, että malli aktivoi työnhakuun ja etenkin juuri työnsä menettäneiden koh­ dalla malli toimii hyvin. Eikä työttömyystukia suinkaan oteta pois niiltä, jotka eivät mallin ehtoja täytä. He menettävät korvauksestaan vain alle viisi prosenttia. Hallitus on luvannut, että mahdolliset puutteet tullaan korjaamaan. Työvoimatoimistoihin on jo lisätty väkeä neuvoja antamaan ja koulutusta järjestämään. SAK:N MUKAAN aktiivimalli on vastoin kiky-sopi­ musta. Ehkä on, ehkä ei. Sen sijaan, että pistetään ahte­ TIISTAINA 6. HELMIKUUTA 2018 ria penkkiin, hallitukselle pitäisi osoittaa ongelmakohdat ja esittää niihin parannuksia. Jos ei näiden ehdotusten jälkeenkään päästä sopi­ mukseen, niin mielenilmauksen voisi silloin edes jotenkin ymmärtää. Mutta nyt ymmärrystä ei ainakaan kummi­ sedältä heru. Väkisinkin tulee mieleen, että emmekö me vieläkään opi elämään ihmisiksi kasvun oloissa. Kun lamaa puk­ kaa päälle, irtisanomisista tulee arkipäivää ja yritysten prognoosit menevät alas kuin lehmän häntä, niin silloin päästään sopuun hyvin vaikeistakin asioista. Nyt, kun saatiin sitten monen vuoden jälkeen pieniä palkankorotuksia ja lisää työpaikkoja, ryhdytään työtais­ teluihin. YLEENSÄ TYÖTAISTELUT kohdistetaan sitä ta­ hoa vastaan, jonka kanssa erimielisyys on syntynyt. Nyt ay-liikkeen ja hallituksen kiistelystä kärsivät kaikki ne, joilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä, eivätkä he voi siihen myöskään vaikuttaa eli yritykset ja kansalaiset, joiden kulkeminen ja muut palvelut häiriintyvät. Esimerkiksi SAK on kärsinyt jäsenkadosta ja arvailu­ jen varaan jää, mitä vaikutusta työtaistelulla tähän on. Ainakin osa kokee, että nyt ammutaan tykillä hyttystä eli reagoidaan ihan liian voimakkaasti asiaan, joka on halli­ tuksessa jo päätetty. Kiky-vääntöjen ja aktiivimallin aiheuttaman kohun alle on jäänyt yhä paheneva ongelma työmarkkinoilla: meillä ei ole riittävästi huippuosaajia digimurroksen läpiviemi­ seen, eikä ammattimiehiä työmaille, eikä myyntiedusta­ jia, myyjiä tai hitsareita. Ongelma pahenee kaiken aikaa. Ongelmaa ei ratkaista sillä, että työttömät saataisiin entistä nopeammin töihin. Kyse on enemmänkin siitä, ettei heitä yksinkertaisesti ole riittävästi. Suomalainen koulutusjärjestelmä on liian hidas rea­ goimaan nopeisiin muutoksiin työelämässä. Hyvää on se, että toiseen asteen ammatillista koulutusta siirre­ tään yhä enemmän työssä oppimisen suuntaan. Päte­ vyyttä ammattiin mitataan sitten näyttötutkinnoilla, joi­ hin voidaan liittää joustavasti myös teoria-aineita. SUOMEN ONGELMA on myös opiskeluiässä ole­ vien määrä. Pienistä ikäluokista ei riitä väkeä joka alalle. Esimerkiksi ammattikoulujen metalliosastoja on joudut­ tu sulkemaan, kun oppilaita ei yksinkertaisesti ole ollut riittävästi. Jatkossa hoiva-alat vetävät väkeä ja tämä väki on sit­ ten pois muista ammateista. Jotain kertoo myös se, että Suomessa on useita sa­ toja paikkoja auki koodareille ja vielä enemmän ict-puolen huippuosaajille. Suomen pitäisi pikaisesti purkaa rajoitukset, jotka koskevat EU:n ulkopuolelta tulevia työntekijöitä. Heitä tarvitaan niin bussikuskeista siivoojiin kuin hoiva-alalle ja peliteollisuuteenkin. Jos emme avaa rajojamme työperäiselle maahan­ muutolle, hiipuu talouskasvumme, joka nyt on lähes yk­ sinomaan tuottavuuden kasvun varassa. SUOMESSA TYÖVOIMAPULASTA on puhuttu monta kerta aiemminkin, mutta taantuma ja se, että työikäisen väestön osuus on vielä tuolloin kasvanut, on vienyt puheilta pohjan. Nyt ollaan siinä tilanteessa, että työmarkkinoilta läh­ tee enemmän väkeä kuin opinahjoista valmistuu tilalle. Se yhdistettynä talouden kasvuun asettaa meidät aivan uuden tilanteen eteen. Muun muassa Ruotsi on jo pit­ kään värvännyt ammattiväkeä ja osaajia maahan. Meillä ollaan vasta lähtökuopissa niin asenteellisesti kuin toiminnallisestikin. 11

MA–PE KLO 7–16 SUORA OSASTONUMERO 044 761 5574 Janne Salminen 044 761 5571 janne.salminen@k-rauta.fi Arto Aalto 044 761 5558 arto.aalto@k-rauta.fi AJANVARAUSPALVELU 12 KULJETUSPALVELU Avoinna Ma–Pe 7–20, La 9–17 Katsastusmiehentie 6, Hämeenlinna puh. 03-615551 TIISTAINA 6. HELMIKUUTA 2018