Keskipohjanmaa 100 vuotta 4.12.2017

MAANANTAI 4. JOULUKUUTA 2017. Nro 332 Hinta 2,50€. Kestotilattuna kotiin 0,93€ (sis. alv 10%)

2 MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA LÄHETÄ JUTTUVINKKI TAI KUVA Yhteystiedot: Asiakaspalvelu 020 750 4400 Uutispäivystys arkisin 020 750 4405 klo 7.30–23.00 Uutispäivystys viikonloppuisin 020 750 4405 klo 15.00–23.00 Juttuvinkit ja palaute 020 750 4405, toimitus@kpk.ﬁ toimitus@kpk.ﬁ www.kp24.ﬁ Tekstiviestillä: kirjoita VINKKI väli ja juttuvinkkisi. Lähetä viesti numeroon 13525. ASIAKASPALVELU AVOINNA: Kokkolassa ma-pe klo 8.00-16.30 puh. 020 750 4400 Ylivieskassa ma-pe klo 8.00-16.00 JOLLET SAANUT LEHTEÄ: SOITA maksuttomaan palvelunumeroon 0800-30101 arkisin kello 7-16.30 ja viikonloppuisin 7-9.30. Muina aikoina voi jättää palautetta osoitteessa www.kp24.ﬁ/palaute. TILAUKSET JA ILMOITUKSET: puh. 020 750 4400 vaihde puh. 020 750 4469 asiakaspalvelu www.kp24.ﬁ/mediaopas TOIMITUS: Yleisönosasto 020 750 4400 Päätoimittaja Kauko Palola 020 750 4410 Toimituspäälliköt: Hannu Lehto 020 7504408 Päivi Savela 020 750 4450 Lisää yhteystietoja A-osan takasivulla PÄÄKIRJOITUS KOLUMNI Rohkeasti kohti kahtasataa ” Mistä tämä innostus lehden myyntiin johtuu? Se johtuu tietoisuudesta, että sanomalehti on paras taisteluväline KeskiPohjanmaan maakunnan ja maaseudun etujen ajamisessa. Yksimieliseksi maakunnan tekee sen koko alueelle leviävä ja sen etuja ajava sanomalehti.” Väkevien sanojen takana oli 68 vuotta sitten kälviäläinen maanviljelijä Oskari Isosaari. Hän oli lehden asiamies, joka perusteli kirjoituksessaan myyntityötään. Kun Keski-Pohjanmaa perustettiin 100 vuotta sitten, lehdelle oli tilaus. Se tilaus oli keskipohjalaisten sivistäjänä, lukutaidon edistäjänä ja kulttuurisen kotimaakunnan yhteisöllisyyden vaalijana. Vaikka lehtien kuolemaa on ennustettu jo pitkään, lehdillä on yhä tänä päivänä paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Painomuste ja paperi ovat osin vaihtuneet bittiavaruuden ykkösiksi ja nolliksi ja staattiset paperilehden kuvat ovat alkaneet elää omaa liikkuvaa elämäänsä lehtien verkkosivuilla. Tekijöille palaute ”lehden” sisällöstä tulee niinikään salaman nopeudella. Luotettavalla tiedoilla ja laadukkaalla journalismilla on nyt ja tulevaisuudessakin paikkansa. 24/7-maailmassa me tarvitsemme entistä enemmän kykyä tulkita ympärillämme vellovaa, kaikkialta meitä kohti vyöryvää tiedon tulvaa. Siinä informaation hyökyaallossa on journalistin ” Entistä enemmän taloustilanne pakottaa yhteistyöhön muiden mediatalojen kanssa. Ajatus ja yhteistyö on kannatettavaa ja ainoa mahdollisuus turvata kotikenttä, paikallinen sisältö, uutiset ja keskustelunaiheet. ammattitaidolle pysyvä tilaus. Kävipä painetulle sanomalehdelle ajan myötä miten tahansa, median ja Keskipohjanmaan asema säilyy. Kanavat muuttuvat mutta sisältö puhuttelee. Tarvitaan tartuntapintaa, yhteisöllisyyttä ja työkaluja tapahtumien ja ilmiöiden merkityksien ymmärtämiseen. Keskipohjanmaan pitää jatkossakin kertoa asioista pienen ihmisen kautta, isolla peilillä. Päättäjät ovat digitalisoitumisen ohella muuttaneet suomalaisen median pelikenttää. Sisältöjen pelikentällä pelataan kaksilla eri säännöillä. Verovaroilla rahoitetut Yle ja Posti sotkivat markkinat. Liittyminen Euroopan unioniin ei Tiina Ruotsala tiina.ruotsala@kpk.ﬁ ollut lehdille kuolinisku, tuskaiseksi moniarvoisen tiedonvälityksen tekivät demokraattisilla vaaleilla eduskuntaan valitut kansanedustajat. Arvonlisäveropäätöksillä vietiin pieniltä toimijoilta pohja pois juuri siinä vaiheessa kun niiden piti uudistua ja rakentaa siltaa digimaailmaan. Keskipohjanmaan on muiden alan toimijoiden tavoin otettava rajallisilla resursseillaan rooli korkeamman jalostusasteen sisällöstä. Ilmaiseksi kaikkialta saatava matalan jalostusarvon bulkkisisältö ja sen monistaminen eivät kannata. Keskipohjanmaan tehtävä on kerätä tietoa, analysoida sitä ja päättää tai ainakin arvioida mikä tieto on tärkeätä lukijoille ja mikä tukee yhteiskunnassa kulloinkin käytävää keskustelua. Tiukka taloustilanne pakottaa yhteistyöhön muiden mediatalojen kanssa. Yhteistyö on kannatettavaa ja ainoa mahdollisuus turvata kotikenttä, paikallinen sisältö, uutiset ja keskustelunaiheet. Talousahdingossa ratkaisevia eivät ole yhtiön omistamat toimi- tai painotalot. Lehtiyhtiöiden arvokkain omaisuus on lukija- ja tilaajarekistereissä. Sieltä löytyvät ihmiset ja yhteistyötahot, jotka ovat sitoutuneet lehteen. Ihmiset, jotka ovat uskollisesti kantaneet lehteä niin hyvinä ja kuin huonoina aikoina. Kaunis kiitos siitä. Moikka! uosi on 1965. Olen neljän vanha. Laskeudumme Josuaisoisän kanssa Maakuntatalon alakertaan. Painokoneet ovat isoja ja pelottavia, käymme tervehtimässä Penttiä. Hän kysyy tuleeko minustakin toimittaja. Kevät 1980. Olen abiturientti ja äiti kannustaa Pentti Pulakan puheille kesätyön hakuun. Keskipohjanmaa toimii uudessa hienossa lehtitalossa Kosilassa. Haen kesätoimittajaksi. Todistus ei ole paras mahdollinen, mutta olen melko näppärä kirjoittamaan. Kesä 1981 ja Kälviällä kirkkotapulin vieressä paljastetaan Kauno Kleemolan patsas. Presidentti Kekkonen on paikalla. Minulle on toimituksessa lyöty kaulaan kaksi kameraa. Tehtäväanto nuorelle kesätoimittajalle on ankara; jutut omaan lehteen ja Suomen Tietotoimistolle sekä värikuva etusivulle ja mustavalkokuvia sisäsivulle. Vettä sataa kaatamalla, jalat uppoavat liejuun – Kekkonen vaikuttaa poissaolevalta. Eletään vuotta 1983. Olen päässyt Ilkkaan toimitusharjoittelijaksi. Ymmärrän päätoimittaja Pentti Pulakan arvon mukavana ja johdonmukaisena pomona, sillä Ilkkaan minua ei toivoteta tervetulleeksi eikä sen kummemmin hyvästellä lähtiessäni. Vuosi on 1986, olen opiskellut Tampereen toimittajatutkinnossa. Haen Keskipohjanmaan uutistoimittajan paikkaa. Kaksi vuotta myöhemmin käyn kovan tasa-arvoriidan toimituksessa. Ennen äitiyslomalle jäämistä käyn puhumassa päätoimittajalle suuni puhtaaksi. Kaikkea ei tarvitse hyväksyä, ymmärtää Pulakka naistoimittajaa, ja lyömme kättä päälle työrauhan kunniaksi. 4.1.2000 vietämme uuden rotaation vihkiäisjuhlaa. Hallituksen puheenjohtaja Jukka Tunkkari kysyy, mitä mieltä olen ratkaisusta. Olemme samaa mieltä siitä, että vain oma paino takaa täydellisen itsenäisyyden. Seitsemän vuotta myöhemmin katson ilotulitusta Kosilan pihalla, ja liikutun ajatuksesta omasta maakunnasta ja maakuntalehdestä. Halataanko, kysyn päätoimittaja Lassi Jaakolalta toimituksen käytävällä. Halaamme. 4.12.2017 minut löytää Keskipohjanmaan kulttuuritoimituksesta. Tervetuloa moikkaamaan. V Kauko Palola Kirjoittaja on keskipohjalainen toimittaja. MIELIPIDE Ota kantaa, lähetä meille oma mielipide Sähköpostilla: mielipide@kpk.ﬁ Netissä: www.kp24.ﬁ/mielipide Ohje: Laita aina oma nimesi ja paikkakuntasi. Kirjoituksia voidaan julkaista myös nimimerkillä, kirjoittajan nimi jää vain toimituksen tietoon. Nimellä kirjoitettaessa maksimipituus on 2700 merkkiä, nimimerkillä 1000 merkkiä. LYHYET on Keskipohjanmaan tekstaripalsta: kirjoita MP välilyönti ja mielipiteesi. Lähetä viesti numeroon 13525 (hinta 0,25 €). Lukijoiden kuvia voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen lukijankuva@kpk.ﬁ Kotimaisen median tulevaisuus olet sinä NÄKÖKULMA TASAVALLAN PRESIDENTIN TERVEHDYS Keskipohjanmaa viettää juhlavuottaan harvinaisen komeaan aikaan. Lehti on kulkenut vuodesta vuoteen ja päivästä päivään itsenäisen Suomen kanssa. Samalla se on lukijoilleen tulkinnut koko maan ja erityisesti kotiseutunsa kehitystä. Sadassa vuodessa on rakentunut melkein vertaansa vailla oleva menestystarina, kun Suomi on noussut köyhästä kansasta yhdeksi maailman menestyneimmäksi maaksi. Keskipohjanmaa on jakanut niin menestyksen kuin menetyksen hetket, niin arjen kuin juhlan alueensa asukkaiden kanssa. Juuri siinä piilee lehden vahvuus – se todella tuntee lukijansa. Nyt ja myös jatkossa on lehtenne tärkeänä tehtävänä toimia alueenne asukkaiden ja toimijoiden yhteisenä foorumina. Suomessa ollaan hyvällä tavalla kotiseutuylpeitä. Moni pysyttelee juurillaan, mutta onneksi lehtenne luo verkkosivujensa ja sosiaalisen median kanavien kautta kontaktin kotiseutuunsa myös muualle muuttaneille. Keskipohjanmaa on siis vähintäänkin virkeä 100-vuotias. Se on ymmärtänyt elinehtonsa – sen, että ajassa on pysyttävä kiinni. Sama koskee myös lehden ikätoveria, eli kotimaatamme. Juhlavuonna on hyvä muistella ja juhlia saavutuksia, mutta samalla on suunnattava katse tulevaan, itsenäisyytemme toiselle vuosisadalle. On mietittävä, miten säilytämme sen hyvän, jonka olemme kansakuntana saavuttaneet. Siinä on maakuntalehdillä, kuten Keskipohjanmaalla, merkittävä rooli. On osattava tulkita jo tapahtunutta, on yritettävä ennustaa tulevaa ja on pystyttävä tuntemaan, mitkä asiat koskettavat juuri omaa lukijakuntaa. Esitän parhaimman tervehdykseni ja menestyksen toivotukseni juhlavuottaan viettävälle Keskipohjanmaa-lehdelle ja sen lukijoille. Sauli Niinistö Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Tasavallan presidentti Juhlanumeroon olisi upeaa raportoida pelkästään valoisista näkymistä. Kotimaisen median tulevaisuus on loistava: olemme saavuttaneet maailmassa parhaan sananvapauden ja yhden koulutetuimmista lukijakunnista. Suomalaiselle maakunnan lehti on kuin kirkko keskellä kylää. Se on luotettava, tuttu, paikoin raivostuttavakin, mutta aina se on oma. Jo ennen sosiaalisia medioita maakuntalehti oli tiedon ja tunnelmien välittäjä, tarinoiden kertoja ja keskustelun areena. Sitä se on yhä. Nykylehti vain palvelee useammin tavoin kuin koskaan ennen, ja median käyttötavan ratkaisee aina lukija itse mieltymyksensä ja tarpeensa perusteella. Kaikkiin sisältöihin kirjautunut asiakas on nykyajan kestotilaaja. Vuosi vuodelta enemmän lukija on mediassa asiakas, ja asiakas on kuningas. Median murroksesta on puhuttu vuosia. Vähän kuin Paavo Väyrynen olin oikeassa seitsemän vuotta sitten kirjoittaessani Alma Median tulevaisuusblogiin, että journalismin tulevaisuus on suuri mash-up. Olin havahtunut käytyäni stipendiaattina Kalifornian Piilaaksossa, mistä uudet ja globaalit mediayhtiöt – Google, Apple ja Facebook – ovat lähtöisin. Englanninkielinen termi tarkoittaa mediaa, joka on eri kerrontatapojen yhdistelmä: iso könttä. Tekstin ja pysäytettyjen valokuvien rinnalla osa kuvista herää eloon. Grafi ikka on liikkuvaa ja liikuteltavaa. Kavereihin on mutkaton yhteys netin välityksellä. Hyvästä sisällöstä on voitava ja haluttava ylpeänä maksaa. Hyvästä sisällöstä on myös voitava keskustella yhtä vaivattomas- ti kuin lehdestä aamupöydässä. Vuonna 2017 huomaan näyn muuttuneen pitkälti todeksi. Kun kääntyy katsomaan hieman eilistä pitemmälle, huomaa kuljetun matkan mittavuuden. ” ti uudistuvaa Keskipohjanmaalehteä. Satavuotisjuhlan hetkellä näemme enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Tiedän sen kuuluvan myös keskipohjalais- Lukija on asiakas ja ratkaisee itse lukutapansa uudessa maailmassa. Vapaan ja riippumattoman kotimaisen median tulevaisuus kuuluu rohkeille, luotettaville ja kiinnostaville. Suomen vapaalla ja itsenäisellä medialla on vaikeutensa. Mediapolitiikka poukkoilee: sisältöjään kaikissa kanavissa jakelevalle Ylelle taataan vankka rahoitus verovaroista; mainosrahoitteisille tv-uutisille on ajettu valtiontukea (joka käytännössä päätyisi MTV:n ruotsalaisomistajan Bonnierin taskuun). Sama valtio heikentää Postin perinteisiä palveluita ja korottaa hintoja maaseudulla. Yksityisomisteisen lehdistön 130 vuotta sitten perustama Suomen Tietotoimisto kituuttaa jatkuvissa rahoitusvaikeuksissa, koska kaikkialla jaeltavien laadukkaiden uutisten kysyntä ei ole entisellään digitaalisessa ansaintamallissa. Läntisen ja pohjoisen Suomen maakuntien ykkösmediat ovat yhdessä perustaneet tuotantoyhtiön, Lännen Median, tekemään omaleimaista valtakunnallista ja ulkomaista sisältöä, joka tarjoaa kunkin maakunnan toimitukselle vakaan selustatuen ja tilaisuuden kertoa entistä paremmin paikallisista asioista. On suuri ilo ja kunnia edustaa tämän yhteistyön vetäjänä myös voimakkaas- ten kollegojeni luonteeseen. Taivas ei silti ole pilvetön. Jatkaminen entiseen malliin mitään muuttamatta ei ole turvallinen valinta. Saan jatkuvasti palautetta painetun lehden ystäviltä kaikkialla Suomessa: te haluatte pitää ”printin” vahvana ja laadukkaana. Te haluatte arkisen juhlahetkenne. Me ymmärrämme, että tärkeiden asiakkaiden väkevää toivetta on kunnioitettava. Samalla rakennamme yhdessä monipuolista digitaalista mediaa, sillä ilman uusien yleisöjen suosimaa julkaisutapaa luotettavaa paikallista ja maakunnallista uutispalvelua ei enää 2020-luvun lopulla olisi. Keskipohjanmaa ja kymmenen muuta Lännen Median osakaslehteä pohjoisesta Lapista Turun saaristoon tavoittavat päivittäin miljoona paperilehden lukijaa halki Suomen. Se on iso määrä. Silti laatulehdet ovat yhteen laskettuina menettäneet vuodesta 2014 melkein 300 000 painetun lehden lukijaa. Digipuolella taas käyrät ovat rajussa kasvussa. Pitäisikö meidän siis luovuttaa, polttaa veneet ja juosta tunturiin? Kaikkea muuta. Maakuntalehdet ovat edelleen merkittäviä ja vaikuttavia. Painettu lehti tavoittaa suuren ja sitoutuneen yleisön, mikä etenkin pääkaupungin trendimaakareilta usein unohtuu. Se yleisö on fiksua ja ostovoimaista, se arvostaa myös mainoksia. Se yleisö koostuu sinusta ja minusta, kaltaisistamme yksilöistä, arvoisa Keparin lukija. Vuosien mennen joukkomme harvenee vääjäämättä, ja uusi polvi lukijoita edellyttää saavansa laadukasta ja kovan kansainvälisen kilpailun kestävää palvelua äidinkielellään digitaalisessa ympäristössä. Juhlahumussa vaarana on, että meiltä jää huomaamatta, miten paljon kaikki on muuttunut joidenkin elämässä, kun me itse ja suuri osa ystävistämme elämme kuten ennen. Suosittua tieteiskirjailijaa William Gibsonia lainatakseni: ”Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain epätasaisesti saatavilla.” Yksi on varmaa. Median kulutustapojen muuttuessakin tulevaisuus kuuluu rohkeille, luotettaville ja kiinnostaville. Oman mediasi tulevaisuudesta päätät sinä. Matti Posio Kirjoittaja on Lännen Median yhteistuotannon päätoimittaja. Keskipohjanmaa kuuluu Lännen Mediaan yhdessä Aamulehden, Turun Sanomien, Kalevan, Ilkan, Pohjalaisen, Lapin Kansan, Kainuun Sanomien, Satakunnan Kansan, Hämeen Sanomien ja Forssan Lehden kanssa.

Nro 332 Oikeilla opetusmenetelmillä voi olla suuri merkitys oppilaan tulevaisuudelle Maanantai Joka viides erityistuen tarpeessa Hinta 2,50€. Kestotilattuna kotiin 0,93€ (sis. alv 10%) Tapio Lehtinen PIETARSAARI (KP) Monet pietarsaarelaisnuoret ovat keskeyttäneet ammatilliset opintonsa Kokkolassa viime aikoina. Nyt heitä houkutellaan takaisin opintojen pariin kotikaupungissa järjestettävällä yksilöllisellä hankkeella. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä perusti pienen koulutusyksikön Pietarsaaren Tupakkamakasiinin tiloihin neljä kuukautta sitten. Kurssille on kerätty opintonsa keskeyttäneitä ja motivaationsa hukanneita pietarsaarelaisnuoria. Kurssilla saatetaan opinnot päätökseen, tai kerätään opintopisteitä jatkokoulutusta varten. Oppilaita on kaksitoista, joista poikia on kymmenen. – Joku oppilaista on muistellut käyneensä kunnolla koulua viimeksi ala-asteella, kertoo Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijahuollon koordinaattori Anne Eteläaho. Hänen mukaansa koulumotivaation puutteen taustalta voi löytyä esimerkiksi elämänhallinnan puutetta tai masennusta. Vaikka Pietarsaaressa keskeyttäjiä onkin ollut paljon, ei se ole päällimmäinen ongelma KeskiPohjanmaalla. Keskeyttämisiä on Keski-Poh- janmaalla huomattavasti vähemmän kuin muualla maassa. Oikeilla opetusmenetelmillä voi olla suuri merkitys oppilaan tulevaisuudelle. Pietarsaaressa opiskellaan pienissä ryhmissä, yksilöllistä opetussuunnitelmaa noudattaen. Koulumatkan lyhentyminen 35 kilometrillä voi olla joillekin 4. JOULUKUUTA 2017 YLIVIESKA KOKKOLA oppilaille ratkaisevan suuri merkitys. Tällöin houkutus jäädä Matkahuollon pihalle jää pois. Eteläahon mukaan erityistukea tarvitsevien oppilaiden määrä on kasvanut viime vuosina. Nyt noin joka viides oppilas kuuluu erityistuen piiriin. KLO 14 -0 -5 KLO 8 -3 -5 ESKO KESKI-VÄHÄLÄ Sivu 4 Mökälässä kasvaneet Esa Saarikettu (vas.), Marjatta Tillgren, Inkeri Pekkarinen ja Heikki Saarikettu ovat Mökälän toista polvea, joka kasvoi aikuiseksi sodanjälkeisillä asutustiloilla erämaassa Sivut 58–59 Perhossa. Mika Lintilä KP/JUKKA LEHOJÄRVI Talouden taivaalla ei tummia pilviä Hirvenpyynti päättyi peijaisiin Jukka Anias (KP) Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) ei näe Suomen talouden taivaalla uhkakuvia. Kevättalvesta saakka kasvuluvut ovat kaunistuneet ja ennusteita rukattu ylöspäin. – Ei ole mitään sellaista, joka lyhyellä aikavälillä tulisi kasvun esteeksi. Korkotaso tulee pysymään alhaalla, ehkä hieman nousee. Inflaatio tulee pysymään ehkä vähän liiankin alhaalla, Lintilä sanoo Keskipohjanmaan haastattelussa. Sivu 71 KP/KAIJA VÄHÄSÖYRINKI ANNA SALOMAA IHASTUTTAA SOITOLLAAN JA LAULULLAAN Sijaisperheeksi sattumalta värikäs matka kasvattamiseen 24/7-maailmassa me tarvitsemme entistä enemmän kykyä tulkita ympärillämme vellovaa, kaikkialta meitä kohti vyöryvää tiedon tulvaa. Siinä hyökyaallossa on journalistin ammattitaidolle pysyvä tilaus. Sivu 2 KP/ CLAS-OLAV SLOTTE Vasta 15-vuotias Anna Salomaa on tuttu näky esiintymislavoilla. Hän on jo useamman vuoden ihastuttanut yleisöä reippaalla harmonikan soitolla ja laululla. Anna esiintyy myös Miukeli-yhtyeen kanssa, jossa soittaa ja laulaa neljä haapajärvistä nuorta. Sivu 64 Martina Store Kun Ismo ja Minna Lassilaa viisitoista vuotta sitten pyydettiin yhden lapsen tukivanhemmiksi, eivät he epäröineet hetkeäkään. Siitä alkoi matka, joka on johtanut neljän biologisen ja seitsemän sijaislapsen kasvattamiseen. He kertovat, että vaikka sijaisvanhemmuus tuo mukanaan rankkojakin päiviä, niin tuovat lapset kuitenkin paljon iloa elämään. Sivu 8 Hirvipeijaisten perinne elää ja voi hyvin Alavieskassa. Metsästysseuran tarjoamalle hirvikeitolle ja nokipannukahville saapui noin 550 vierasta. Tulevaisuus näyttää hyvältä. –Seura ei ole ukkoutumassa. Nuorta porukkaa on tullut mukaan ja naisiakin puolenkymmentä. Lisää toki mahtuu, hirvi-isäntä Tero Sipilä toteaa. Sivu 4 Suomi 100 seuraa kuluttajaa kylpyhuoneeseen asti KOLUMNI Tiina Ruotsala TURKU (STT) Suomi 100 -tavaramerkin alla on tänä vuonna kaupattu esimerkiksi koruja, viiniä, tyynyliinoja ja mukeja, siis monenlaista tuttua lahjatavaraa ja muistoesinettä. Tuotelistalle ovat kuitenkin päässeet myös esimerkiksi jauheliha, makaroni, moppi ja wcpaperi. Meneekö itsenäisyyden juhlavuoden tuotteistaminen jo liian pitkälle? Ei välttämättä, sanoo Hankenin markkinoinnin professori Jaakko Aspara. – On hyvä ja hieno asia, että ajatus itsenäisyyden juhlistamisesta on viety myös arkisiin asioihin. Arkeahan ihmisten elämä on satavuotiaassa Suomessa pääsääntöisesti ollut, hän muotoilee. Markkinatalous ja vaihtoehtojen laaja valikoima ovat muo- LOUNASravintola dostuneet osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Toisinkin voisi olla, Aspara sanoo viitaten itsenäistymiseen myöhemmin Neuvostoliitoksi kehittyneestä Venäjästä. Pelkkiin juhla- ja lahjatuotteisiin keskittymistä haluttiin suorastaan välttää, kertoo puolestaan Suomi 100 -organisaation pääsihteeri Pekka Timonen. Pehmopapereillakin on perus- telunsa. – Suomalaisen vaurauden nousu perustui pitkälti metsäteollisuuteen. Olisi outoa, jos sen tuotteita ei olisi mukana. Suomi 100 -tunnuksen saaneen yrityksen ei tarvitse olla suomalainen. Myöskään tuotteiden tai palveluiden kotimaisuusasteesta ei Suomi 100 -tiedotteissa lausuta mitään. Olennaista on ollut, että yrityksellä on aktiivista toi- TONNI POIS 3995€ mintaa Suomessa ja se osallistuu juhlavuoteen tuotteen lisäksi jollakin yleishyödyllisellä tavalla. Suomi 100 -tavaramerkin omistaa valtioneuvoston kanslia. Juhlavuoden aikana merkin luvatonta käyttöä on tullut ilmi muutaman kerran, pääsihteeri Timonen kertoo. Hän kuvailee tapauksia ”t-paitapainatusten” tapaisiksi. Sivu 12 TEMPUR North Box 160x200 cm (5058€) Valtakatu, p. 010 323 3563 www.pikkuveli.fi 1000€ parivuoteesta 500€ sinkkuvuoteesta Sis. vuoderungot (2x80x200 cm) sekä Tempur 7 cm -sijauspatjan. Pääty myydään erikseen. OSTA 2 TEMPUR-tyynyä, saat toisen 1/2 hintaan! Tehtäväanto nuorelle kesätoimittajalle on ankara; jutut omaan lehteen ja Suomen Tietotoimistolle sekä värikuva etusivulle ja mustavalkokuvia sisäsivulle. Vettä sataa kaatamalla, jalat uppoavat liejuun – Kekkonen vaikuttaa poissaolevalta. Sivu 2 Joulun laatukukkia omasta viljelmästämme Tarjous koskee TEMPUR North, Breeze ja Easy Clean-tyynyjä ovh 187€ Lintutie 1, 010 323 3562 www.pikkuveli.fi pikkuvelin JOULULOUNAAT Lintutiellä 15.-16.12. ja 18.-22.12. sisustus - lahjat - askartelu for little break or long-term pleasure Juurikoskenkatu 8, Ylivieska www.j3-cafebar.fi Yrittäjäntie 5-7, Kokkola Puh. (06) 831 3499 www.kalusteniemi.net Aukioloajat: ma-pe 10-18 la 10-15 su suljettu Lisää infoa: www.sunds.ﬁ Kytömäentie 66 ☎ 781 3200 Pietarsaari

4 UUTISET MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA Monet pietarsaarelaisnuoret ovat keskeyttäneet opintonsa Kokkolassa Tauon jälkeen opintojen pariin Tapio Lehtinen PIETARSAARI (KP) Monet pietarsaarelaiset suomenkieliset nuoret ovat viime aikoina lopettaneet koulunkäyntinsä Kokkolan ammattiopistossa. Nyt heitä houkutellaan takaisin opintojen pariin. Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä on perustanut pienen koulutusyksikön Pietarsaareen. 20-vuotias Jyri hakee uutta vauhtia kone- ja metallitekniikan opinnoilleen, jotka katkesivat poissaoloihin. Opintojen alkuvaihe sujui hyvin, kunnes koneistaja- ja levyseppähitsaajalinjat yhdistyivät. Kaikki kaverit tulivat samalle linjalle. – Sitten pinnattiin yhdessä. Jos yhdellä meni hermot, kaikilla meni hermot. Ja kyllä se matkakin Kokkolaan tuntui pitkältä, hän toteaa. Kolmannella vuosikurssilla hänestä alkoi tuntua siltä, että on parasta jättää koulunkäynti kesken, ja hakeutua työelämään. Hän meni siivousfirmaan töihin. – Sitten pari tätä kurssia käyvää poikaa laittoi viestiä, että tuu Jyri kouluun. Mä vastasin, että kyllä mä tuun. Koulunkäynnin aloittaminen tuntuu neljän kuukauden kokemukselta yhä oikealta ratkaisulta, koska hän haluaa saada levyseppä-hitsaajan paperit. – Täällä saa enemmän yksilöllistä apua ja kuunnellaan, jos on jotain sanottavaa. Ensi keväänä olisi tarkoituksena valmistua, Jyri suunnittelee. Pienet ryhmät Kokkolan ammattiopistossa järjestettiin vastaavia koulutusprojekteja vuosituhannen vaihteessa muun muassa putkiasentajalinjan oppilaille. Nyt Pietarsaaren yksikössä on metallialan, elintarvikealan, pintakäsittelylinjan ja rakennusalan oppilaita, sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaopiskelija. – Me voimme tukea opiskelijoita monilta eri aloilta järjestämällä työssäoppimispaikan työelämässä, kertoo ammatillinen erityisopettaja Jouni Anttila. Metallilinjalla opettajina toimivat Stefan Rönnqvist ja Håkan Sjöblom. Tupakkamakasiinin alakertaan on sijoitettu ammattiopistolta lainattuja koneita. Oppilaina on erityistukea tarvitsevia nuoria. Syynä koulumotivaation puutteeseen voi olla masennus tai elämänhallintaan liittyvät ongelmat. Pietarsaaren yksikössä tarjotaan yksilöllistä opetusta pienissä, viiden hengen ryhmissä, joita on kaksi. Määrä kasvanut Erityistukea tarvitsevien oppilaiden määrä on kasvanut ylei- Sandra ja Jenni 17-vuotiaita nuoria, jotka ottavat uutta vauhtia koulunkäyntiin kotikaupunkinsa kurssilta. Pietarsaareen on perustettu linja, jossa metallilinjalla opettajana toimii Håkan Sjöblom (vas). Jouni Anttila on ammatillinen erityisopettaja. KP/TAPIO LEHTINEN sesti. Pietarsaaressa opintojen keskeyttämisiä on tapahtunut viime aikoina poikkeuksellisen paljon – Siksi päätimme tarttua asiaan, kertoo Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijahuollon koordinaattori Anne Eteläaho. Hän uskoo, että osasyynä erityistuen tarvitsijoiden määrän lisääntymiseen on yhteiskunnassa tapahtuneet rakenteel- liset uudistukset, mikä näkyy myös muilla yhteiskunnan sektoreilla. – Samanaikaisesti myös nuorisopsykiatrian lähetteiden määrä on kasvanut ja lastensuojelutapausten määrä on li- sääntynyt, vertaa Eteläaho. Kokkolan koulutuskuntayhtymän reilusta paristatuhannesta oppilaasta noin joka viides oppilas saa erityistukea opintoihinsa ja elämänhallintaansa. – Kuitenkin keskipohjalaiset nuoret keskeyttävät muita harvemmin ammatillisia opintoja. Olemme aina olleet kansallisessa vertailussa kärkisijoilla. Opettajat ovat kovilla ja ryhmät ovat haasteellisempia. Keski-Pohjanmaalla onkin kohdistettu resursseja nuorten tukemiseen. -– Meillä on kuraattoripalveluja, etsivä nuorisotyöntekijä, psykologi- ja terveyspalveluja. Seurakunnasta käy pastori, Eteläaho mainitsee. Tukea sosiaalirahastolta Hänen mukaan vanhemmillakin on vastuu siitä, että nuori saa opintonsa päätökseen. – Jos näyttää siltä, että nuorella on taipumusta jäädä kotiin nukkumaan, vanhempien on patistettava nuoria kouluun, sanoo Eteläaho. Tutkinto on saatettava loppuun, koska vastikkeettoman työmarkkinatuen saaminen edellyttää suoritettua tutkintoa. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ovat saanut tarkoitukseen rahaa Euroopan sosiaalirahastolta. Tarkoituksena on saada kiinni nuoria jotka ovat joutuneet koulutusjärjestelmän ulkopuolelle, mikä johti kokeiluun Pietarsaaressa. Alavieskan miehet tarjoavat hirvikeittoa puolelle pitäjää Hirvipeijaisperinne voi paksusti ja vetää väkeä Kaija Vähäsöyrinki ALAVIESKA (KP) Vesihöyry sumentaa silmälasit heti lahtivajan ovella. Sisällä korkeassa hallissa häärää miesjoukko kiehuvien kattiloiden ympärillä. Kalustoa kelpaa ihastella: sodankäynyt kenttäkeittiö vuosimallia 1929, Salon Sähköja konetehtaan aikoinaan valmistama, sekä kaksi sähköllä toimivaa isoa kattilaa. Kattiloissa höyryää hirvikeitto, jota riittää kaikille halukkaille. – Tässä on suurin piirtein 400 litraa hirvikeittoa, Uuno Nahkala kertoo ja kauhoo pitkävartisella kauhalla hirvikeittoa soppatykistä ämpäriin. Hannu Ollila juoksuttaa keittoämpärin saman tien metsästysmajan keittiöön, jossa väen tulva on katkeamaton. Käsillä on jo perinteeksi tullut Alavieskan metsästysseuran hirvenpyyntikauden huipennus, hirvipeijaiset. Hirvikeittoa keitetään ja tarjotaan kaikelle kansalle seuran metsästysmajalla. – Kyllä 600–700 ruokailijaa kestää tulla, arvioi hirvenpyyntiä johtava hirvi-isäntä Tero Sipilä. – Kerran kävi yli tuhat ruokailijaa, kun tarjosimme keittoa koululla, Janne Konu lisää. Jakamisella pitkä perinne Hirvisaaliin jakamisella on pitkä perinne. Alkuun viettiin lihapa- Pyynti päätöksessä Tältä porukalta syntyy hirvikeitto vaikka tuhannelle hengelle. Kauhan varressa Uuno Nahkala, sitten muut kokit Reijo Hukka, Janne Kone, Ari Havisto, Asseri Kauppinen ja Veikko Taka-Eilola. –Hyvää on. Yhtä hyvää kuin aina, sanovat Lasse ja Vappu Pudas. KP/KAIJA VÄHÄSÖYRINKI la sille, kenen maalle hirvi kaadettiin. Sitten ryhdyttiin keittämään hirvikeittoa koko kylälle. – Perinne alkoi 1978. Pian kymmenen vuotta on tarjottu keittoa täällä metsästysmajalla. Pidämme perinteen voimissaan, hirvi-isäntä lupaa. Hirvenpyynnillä on yhtä kauan tuettu myös veteraaneja. – Aluksi annoimme veteraaneille hirven. He paloittelivat sen ja myivät lihat. Sitten metsästysseura ja hirviporukka ryhtyivät antamaan vastaavan sum- man rahana. Nytkin lahjoitimme 600 euroa veteraaniyhdistykselle, Janne Konu kertoo. – Annamme keittoa myös hakijoiden omiin astioihin niin että nekin, jotka eivät itse pääse tulemaan tänne, saavat hirvikeittoa, Uuno Nahkala lisää. ”Otetaan yksi hirvi” Lasse ja Vappu Pudas syövät hirvikeittoa hyvällä ruokahalulla ja hyvän ruokarauhan vallitessa, kuten muukin väki pitkien pirtinpöytien ääressä. – Hyvää on. Yhtä hyvää kuin aina. Santsasin toisen annoksen, Lasse Pudas toteaa ja vaimo nyökkää vieressä hyväksyvästi. Makua on mahtavasti ja suolaa sopivasti. Lihaa ei ole säästelty. Keittoa lautasille lappovilta Vesa Koutoselta, Matti Koutoselta ja Mauri Marjakankaalta ei heru reseptiä. – Se on salaisuus, myhäilee Vesa Koutonen. – Maku tulee lähiruuasta. Hirvestä ja Jouni Isokäännän kasvattamista perunoista, Mauri Marjakangas sanoo. Lahtivajan kokit kertovat pienellä tinkaamisella pääpiirteet: otetaan yksi aikuinen hirvi ja reilu 300 kiloa perunoita. – Paloitellaan hirven ruho ja asetellaan palat luineen kenttäkeittiön kattilaan. Sinne mahtuu justiin yksi hirvi, pari sataa kiloa luineen. Kattila tulee kantta myöten täyteen. Kun vesi kiehuu, keitetään kaksi tuntia. Sen jälkeen lihat saavat jäähtyä kattilassa kaksi tuntia, Reijo Hukka selventää. Urakka kysyy väkeä – 12 miestä leikkaa lihan ja paloittelee. Perunateatteriin tarvitaan kymmenkunta miestä. Meillä on oma kuorimakone, mutta perunat silmitään vielä käsin. Kaikkiaan on töissä noin 30 henkeä. Torstaina aloitetaan valmistelut, perjantaina keitetään hirvi ja lauantaina aamulla perunat ja muut, Reijo Hukka kertoo. Touhussa on oltava hyvissä ajoin, sillä ensimmäiset ruokailijat tulevat majalle jo ennen yh- teentoista laitettua määräaikaa. Veikko Taka-Eilola huolehtii kaikki tarvikkeet paikalle. – Sen parempi soppa, mitä useampi kokki. Suolaa maistetaan vuorotellen. Makua antavat purjo, selleri, lanttu ja porkkana. Pippuriakin laitetaan, Veikko Taka-Eilola kertoo. – Eka kertaa keitettiin päineen. Tähän asti meillä on ollut keittäjä Raili Huttunen pomona, mutta tänä vuonna Raili ilmoitti, ettei hän enää tule, Reijo Hukka tunnustaa. Kaija Vähäsöyrinki (KP) Alavieskan Metsästysseuran tulevaisuus näyttää hyvältä. Jäseniä on vähän alle 350 ja heistä on hirviporukassa mukana noin 70. Pyyntijohtajana toimii ensimmäistä kauttaan Tero Sipilä. – Seura ei ole ukkoutumassa. Nuorta porukkaa on tullut mukaan ja naisiakin puolenkymmentä. Lisää toki mahtuu, Tero Sipilä toteaa. Syksyn hirvenpyynti on saatu liki päätökseen. – Lupia oli sama määrä kuin viime vuonna. Käytettynä on 41 lupaa ja vielä on muutama käytettävissä harkinnan mukaan. Yhteensä 53 eläintä on nyt nurin. Vuonna 1960 perustetun seuran metsästysalue on 18 000 hehtaaria. – Hirvikannat olivat suurimmillaan 1980-luvulla ja 2000-luvun alussa. Saalismäärät olivat kolminkertaisia nykyiseen verrattuna. liikenteen kannalta kantaa saisi leikata vieläkin, Tero Sipilä pohtii. Susista ei ole ollut toistaiseksi vaaraa porukan koirille, vaikka jälkiä on nähty ja näköhavaintojakin on tehty. – Viime vuonna sudet ajoivat Raution ja Alavieskan välissä olevasta Verkasalosta hirvet pois ja rautiolaisilla ei jäänyt mitä pyytää. Nyt ei ollut sellaista. Rakennusliikkeet kyselevät Kokkolassa kaupungilta myös vuokratontteja Luovutustapa voi muuttua Marja Vilpula KOKKOLA (KP) Kokkolan kaupunki suunnittelee omistamiensa rivi- ja kerrostalotonttien vuokraamista. Nykyisin kaupunki ainoastaan myy tonttejaan rakennusliikkeille tai muille rakennuttajille. Käytäntö on ollut voimassa jo vuosia. Omakotitalotontteja kaupunkilaiset ovat voineet sekä ostaa että vuokrata eri alueilta. Kokkolan kaupunginhallitus saa maanantaina päätettäväkseen kaupungingeodeetin valmisteleman esityksen vuokrauksesta. Kaupunginjohtaja esittää, että rivitalo- ja kerrostalotonttien luovutustapa voi olla vaihtoehtoisesti myynti tai vuokraus. Samanlainen esitys tehtiin kaupunginhallitukselle jo vuonna 2015. Silloin kaupunginhallitus hylkäsi esityksen äänestyksen jälkeen. Aloitteen tonttien vuokraami- sesta ovat tehneet rakennusliikkeet. Ne ovat tiedustelleet kaupungilta mahdollisuutta vuokrata tontteja rivi- ja kerrostalorakentamista varten. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Reino Herlevi kertoo, että vuokrausmahdollisuus on noussut esille ja keskusteluun useissa eri yhteyksissä. Viimeksi luovutustavasta puhuttiin valtuuston budjettikokouksessa marraskuussa. Nykyinen kaupunginhallitus keskustelee vuokrausmahdollisuudesta maanantaina ensimmäisen kerran. – Esitys herättää varmasti keskustelua kaupunginhallituksessa. Itse en näe mitään syytä, miksi tontteja ei voisi vuokrata myös rakennusliikkeille, Reino Herlevi sanoo. Hän perustelee kantaansa tulojen pysyvyydellä. – Jos kaupunki saa vuokratuoton tonteistaan, se tuottaa pitempään tuloa kuin tonttien myynti. Herlevi arvioi, että tonttimyynnin väheneminen ei vaikuta merkittävästi ensi vuoden budjetissa. Kaupunki ostaa jatkuvasti maaalueita eri puolilta kaupunkia ja kaavoittaa tontteja myytäväksi tai yksityisille kaupunkilaisille vuokrattavaksi. Esimerkiksi maanantaina kaupunginhallitus saa päätettäväkseen esitykset maa-alueiden ostamisesta yksityisiltä maanomistajilta Varvin ja Puntuksen alueilta. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan Reino Herlevin mielestä tontteja voitaisiin vuokrata myös rakennusliikkeille. KP/MARKKU JOKELA

5 KESKIPOHJANMAA MAANANTAINA 4.12.2017 Seura meidän joulukalenteri instassa @brosjakobstad TALO Finland 100 vuotta PÄIVÄ 3H+OH+K+PH+S, 124 m2/ 140 m2 Valikoidut puvut, mekot, paidat ja neuleet TIISTAINA 5.12. KLO 12:00-18:00 Pitkänsillankatu 12, Kokkola Ollilanojankatu 2, Ylivieska Jukkamyyjä Juha Tervamäki puh. 050 586 3034 juha.tervamaki@jukkatalo.ﬁ YLIVIESKA, KOKKOLA koti.ﬁ Tilaa talokirja www.vieska .00 Torstai 7.12. klo 17.00–19kk ola Aprikoositie 15, 67300 Ko -30% ovh:sta Kaikki takit -30% ovh:sta Tervetuloa toimistoille viettämään talopäivää ja suunnittelemaan omaa kotiasi. Extratoimituksia talven toimituksiin on vielä jäljellä. Joulukuun loppuun mennessä talokaupan päättäneille kylpytynnyri tai kuomullinen peräkärry KAUPAN PÄÄLLE! OUTLET -70% ovh:sta Jukkamyyjä Matti Korpela puh. 0440 383 860 matti.korpela@jukkatalo.ﬁ KALAJOKI, OULAINEN SEINÄRAKENTEISSA ON MISTÄ VALITA! Laaja valikoimamme sisältää Ekojukan, Aitojukan ja nyt uutena odotetun Hirsijukan. Tutustu www.jukkatalo.ﬁ. Raatihuoneenkatu 1 Pietarsaari ma-to 10-17:30 pe 10-18 la 10-15 Su 10.12 ja 17.12 auki kl 12-15 Joululahjavinkki: Lahjakortti! ASUMISEN EDELLÄKÄVIJÄ VUODESTA 1968 HINAUSKESKUS POHJANMAA OVET JA IKKUNAT HETI VARASTOSTA! y IKKUNAT y ULKO-OVET y MÖKKIOVET y VÄLIOVET Ilmalämpöpumput lämmitykseen alk. 699 € •Cooper & Hunter •Mitsubishi Electric •Nordcel •Panasonic •Toshiba y SAUNANOVET y LASISEINÄT y KOSTEANTILAN OVET y SUIHKUSEINÄT Asennus alk. 500€ Matkanivantie 364, Oulainen Puh. 050 4639 707 erma@kotinet.com www.ovikauppaerma.com www.biottori.ﬁ 044 7168 000 Jopa 20 kk korotonta maksuaikaa! Charmia kotiin Hinauspalvelua moposta rekkaan ympäri vuorokauden 24h Ylivieska 0500 280 482 Raahe 0400 177 636 Käytössämme 6 kpl hinausautoja: • kevyt hinuri • keskiraskas hinuri • raskas hinuri Tiedustelut: Erkki Puutio puh. 0400 - 685 480 (08) 430 071 10 kk 20 kk 0% 0% KK-erä Luottohinta 30,00 17,50 330,00 530,00 Vieskakodin Kotimestarit ovat asumisen asiantuntijoita, jotka ottavat sinun elämäntapasi huomioon talon suunnittelussa. Kotimestarit auttavat löytämään asumisen ratkaisut, joita et ehkä osaa itse ottaa huomioonkaan. www.vieskakoti.ﬁ/kotimestari YLIVIESKA Vesa Savolainen 0400 587 767 KOKKOLA Joona Savolainen 050 364 6639 MUUTTOVALMIIT PUU- JA HIRSITALOT J u h l a - aisssuät! my ynn la n d ! Made in Fin Ter vetuloa! Tehtaankatu 47, KOKKOLA • Puh. 020-730 3200 www.eilahelen.ﬁ Avoinna Ma–Pe 10.00–17.00 La 10.00–14.00 HYVÄÄ JOULUA! 10 kk ja 20 kk kampanjoiden korko on 0%. Kampanjassa veloitetaan ensimmäisellä laskulla maksuaikakampanjan perustamismaksu, 10 kk kampanjassa 30 € ja 20 kk kampanjassa 180 €. Tilinhoitopalkkio 5 €/kk. Edun saat vain Aktiiviraha-kortilla. Aktiiviraha on jatkuva luotto, jonka tilinhoitopalkkio on 5€/kk ja vuosimaksu 30 € toisesta vuodesta alkaen. Todellinen vuosikorko 1500 euron luottosaldolle on 26.28 %, kun nimelliskorko on 13,065 %. Luoton myöntää Handelsbanken Rahoitus Oyj, kotipaikka Helsinki. UUTUUS! Design-palkitut Charmia Scala laatikostot – lasinkevyttä ilmettä ja uudenlaista muunneltavuutta keittiöön. Kokkola Luottoaika Korko Tule tapaamaan kotimestareitamme – kerromme miten onnistut rakentamisessa kerralla www.hinausylivieska.ﬁ Osta nyt, maksa erissä Aktiivirahalla! Rahoitettava määrä 250,00 TERVETULOA TALOESITTELYYN! Kosilankatu 2 | P. 050 338 5790 Keittiöt | Kylpyhuoneet | Liukuovet | Komerot | Kodinkoneet monmari LOUNAS Arkisin klo 10-14 A lá carte jälleenmyyjä LAATULIIKE www.monmari.fi Raatihuoneenkatu 3, Pietarsaari p. (06) 7236 630 6Ȳʑʧɔ6Kʝɞʛ\ʪPϊOͯLȿV΋ Suomi 100 etkot! JÄÄTELÖÄ Meiltä: TILAA NYT OMAT Neste Permonkaarre Puh (06) 724 8122 Ark. 6.30–21 la 8–21, su 9–21 meiltä myös yrityslahjat Kuusitie 1, Bosund Kalustetukku.fi JOULUKORTIT! AITO JOULUKINKKU PASSIKUVAT ›› Lue lisää kotisivuiltamme! Passikuvan ammattilainen! Tervetuloa! NOPEASTI & SUJUVASTI Isokatu 17, Pietarsaari ☎ 06-723 0286 foto.elite@multi.ﬁ www.fotoelite.ﬁ PIKKUJOULUPÖYTÄÄN Juhlimme 100 vuotta täyttävää Suomea. Esillä Suomalaista muotoilua. Uniikit Utua laukut ja laadukkaat Sievi jalkineet. Sievissä Suomen suurin valikoima Sievi-kenkiä. Osta Suomalaista työtä! *OˮʔɔMɈ ʠʖSʋʢLWʋʢMʝɵʙɤ Valikoimassa perinteisten kermajäätelöiden lisäksi myös laktoosittomat, maidottomat ja gluteenittomat jäätelöt! AUKI AUKI ARKISIN ARKISIN 9-17 9-17 Sievin Savi Kantolantie 8, Sievi, ma-pe 9-17, la 9-13 Sievin Jalkine Oy:n valtuuttama jälleenmyyjä SIA-jäätelömyymälän löydät Indolan teollisuusalueelta, Isokalliontie 3 Kokkola Meiltä löytyy koko SIA jäätelön valikoima! ZZZVLDMDDWHORÀ Tervetuloa! Myymälässä myös edullisia poistoeriä! Perinteisin menetelmin valmistettu täysin kotimainen Parhaat Herkut & Maistuvimmat Lahjat! Lahjapussit, Lahjakortit, Lahjakorit Valmiit ratkaisut Lahjakorit sekä omilla valinnoilla. Meiltä saat pähkinät, kuivahedelmät ja -marjat, mausteet, teet, jauhot ja superfoodit – myös luomuna. Punnitse & Säästä Rantakatu 12, Kokkola Puh. 045Puh. 1839045 410.1839 Huom, 410.uusi osoite! Avoinna ma–to klo 10–18.30, pe klo 10–20, la klo 10–17 www.oravaistensavustamo.ﬁ

6 MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA 0 0 i 1 a t e h n e l a a On m n a j h o p i k s e K a j i m o u S t a a i t -vuo Tarjoamme kakkukahvit 100-vuotiaiden kunniaksi myymälässämme keskiviikkona 6.12. klo 11-17 . ani 31 v m i n i m t. Tervetuloa! Tarjoukset voimassa Ma-Su 4.–10.12. tai niin kauan kuin tarjouseriä riittää ellei toisin mainita. Tarjo PALVELUMYYNNISTÄ MA-KE: Palvelutiski palvelee Ke 6.12. klo 10–16 Rotunaudan ULKOFILEPIHVIT Atria NAUDAN TAKUUMUREA SISÄPAISTI • n. 1 kg 11 90 KG Conference PÄÄRYNÄ • Hollanti 0 99 KG Hetki JÄÄSALAATTI • 100 g (9,90/kg) • Suomi 0 22 12 19 99 95 KG Naudan takuumurea SISÄPAISTI • Suomi PSS 95 KG Kalastajan ruodoton SAVULOHIFILEE 95 2 99 Atria Parempi NAUDAN JAUHELIHA 10% • 400 g (7,48/kg) 8 90 Juustoportti LEIPÄJUUSTO • myös lakton PKT KIVENNÄISVEDET • 24x0,33 l (0,82/l sis.) • sis. pantit 2,40 Pouttu Ohuen Ohut POSSUPAISTI tai SAVUKINKKU KG 8 Hartwall Novelle 24-pack k • 250 g (6,00/kg) • yksitt. 1,95 (9,80/kg) 3 00 2 PKT ERÄ Ma klo 10 alkaen Kokonainen MERILOHI • Norja 6 90 95 PACK 3 KLASSIKKOJUUSTOT • 350 g (11,40/kg) PKT KG 1 99 Valio juustomestarin KG 00 Vital MEHUJUOMAT • 1L PRK Oululainen REILU VIIPALEET Elonen 15 LAKKATÄYTEKAKKU tai JUHLA SUKLAAKAKKU • 800 g (19,88/kg) 90 Töysäläinen KPL PIPARKAKKU • margariinilla leivottu • 400 g (3,98/kg) 1 59 PKT Airam LED-LAMPPU JOULUTÄHTEEN • 2 kpl/pkt • ei kuumene, soveltuu erinoimaisesti paperitähtiin • 1,6 kW, E14, 100 lm Varta Longlife PARISTOT • • • • 10 AA 10 kpl/pkt AAA 10 kpl/pkt 9V 2 kpl/pkt yksittäin 3,95/4,49 5 00 3 PKT 95 PKT 2 • 500-550 g (1,80-1,98/kg) 0 00 Arla KALINKA JOGURTIT • 150 g (2,67/kg) • yksittäin 0,49 (3,27/kg) Turvallista joulunaikaa! 99 5 PRK Opal PALOVAROITIN • edistyksellinen valokennojärjestelmä, havaitsee tehokkaasti myös kytevät tulipalot • sis. 9 V pariston • yksittäin 5,95 10 00 2 KPL ORKIDEA • 2-vanainen • tuplakaarella 12 95 Onnea KPL Suomi Palvelemme: 100-vuotia #jouluminihintaan www.minimani.fi/perhe ® Tehtaankatu 43, 67100 KOKKOLA • puh. 044 4013 737 • www.minimani.fi Katso lisää tarjouksia kotiisi jaetusta Suomi 100 -lehdestä tai: www.minimani.fi Lehden Atria KYPSÄ PIKKUKIN KKU • 1 kg • liten skinka tarjoukse 4 t voimassa LA 2.12. – PE 10.12 99 Vital MEHUJUO MAT • 1l .2017 tai niin kaua s n kuin tarjo 1 Tarjoamm e Vaasassa Seinäjoella, , Kokkolass Jyväskylä a ssä kakkukahsekä 100-vuot iaan Suom vit keskiviikko en kunniaksi na 6.12. alkaen klo 11. useriä riittä 00 ä ellei toisin Panda JUHLAPÖY KONVEHTI DÄN • 300 g (9,89/kg) • yksittä in 3,79 (12,63/kg) • chokla dkonfekt mainita. vko 49/201 7 ma–pe 8–22 ke 6.12. 8–21 la 8–21 su 10–21 PKT Tervetuloa! Ei jällee 8 nmyyjille 90 3 KPL .

UUTISET 7 KESKIPOHJANMAA MAANANTAINA 4.12.2017 Hirvimerkki on hidastuksen paikka SURUKIITOKSET Lämmin kiitos Ylivieskan seudulla tänä vuonna jo toistakymmentä hirvikolaria Teille kaikille, jotka kunnioititte rakkaamme MAILA HOTAKAISEN Hanna Perkkiö YLIVIESKA (KP) Kulunut vuosi on Ylivieskassa tuomassa piikin hirvionnettomuustilastoihin. Poliisin tilastoihin on päätynyt tänä vuonna marraskuun 10. päivään mennessä jo 11 hirvikolaria Ylivieskan alueella, kun viime vuodelta vastaava luku oli vain kaksi. Tilastot voivat vaihdella vuosittain yksittäisen kunnan alueella suurestikin, mutta hirvionnettomuuksien määrän kasvu on viime vuosina ollut valtakunnallinen suuntaus. Ylivieskan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Olavi Vapola toteaa, että taustalla on sekä liikenteen että hirvikantojen lisääntyminen viime vuosina. – Ainahan hirvet ovat tiellä kulkeneet. Nyt kun vielä liikennemäärätkin ovat kasvaneet, on moninkertainen mahdollisuus autoilijan ja hirven kohtaamiseen. Myös liukkaat kelit ovat viime aikoina tuoneet oman lisänsä. Autoilijoiden pitäisi ymmärtää, että hirvivaaran merkki todellakin tarkoittaa hirvien kulkupaikkaa. Hirvien liikkumista syysaikaan lisää paitsi metsästys myös siirtyminen talvehtimisalueille. – Etenkin Ojakylän alueella Sievintien ja Kokkolantien varrella hirviä on näkynyt paljon. Joskus niitä voi olla useampikin laumassa. Kuukausi kun vielä pyydetään, niin sitten alkaa taas rauhoittua, Vapola toteaa. Kun vertaillaan Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen alueen tieosuuksia, eniten hirvikolareita on viime vuosina tapahtunut muistoa ja otitte osaa suruumme. Kiitos kaikille Mailaa hoitaneille. Omaiset Leena Kaskela. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN Uutisankkuri Leena Kaskela on kuollut HELSINKI (STT) MTV:n pitkäaikainen uutisankkuri Leena Kaskela on kuollut. Kaskela kuoli pitkäaikaiseen sairauteen Helsingissä lauantai-iltana. Hän oli kuollessaan 77-vuotias. Kaskela aloitti uransa MTV:ssä tv-kuuluttajana vuonna 1965. Kymmenen uutisten ankkurina hän aloitti vuonna 1981. Kaskela jäi eläkkeelle loppuvuodesta 2004. Kaskela oli erittäin pidetty tvkasvo. Hän sai urallaan viisi parhaan naisesiintyjän Telvis-patsasta sekä elämäntyöpalkinnon Kultainen Venla -gaalassa vuonna 2015. MTV:n uutisten vastaavan päätoimittajan Merja Ylä-Anttilan mukaan Kaskelalla oli suuri rooli MTV:n uutisbrändin luomisessa. Kaskelaa jäävät kaipaamaan aviopuoliso, kaksi aikuista tytärtä ja lastenlapset. Oikaisu jutussa on painetussa lehdessä epätarkkuuksia ja virheitä, jotka on korjattu Keskipohjanmaan näköislehteen ja digijulkaisuun. Lehden C-osassa harrastelijamalminetsijöistä ja professori Ilmari Haapalasta kertovassa LUE TOTUUS Uudet varoituskyltit ovat lähdössä painosta metsästäjien käyttöön. Kyltti on tarkoitettu tienvarteen varoittamaan autoilijoita, jos tien läheisyydessä on käynnissä hirvijahti. Wincapitasta ja sen lopettamisesta Suomen viranomaisten toimesta, lakeja ja ratiﬁoituja kansainvälisiä sopimuksia loukaten. HANNA PERKKIÖ 8-tiellä Kalajoen eteläpuolella sekä kantatiellä 86 Ylivieskan ja Oulaisten välillä. Myös nelostien osuus Kärsämäen pohjoispuolella on listan kärkipäässä. Liikenneviraston tilaston mukaan näillä tieosuuksilla kirjattiin vuosi- Kaikilla osapuolilla vastuu liikenneturvallisuudesta Hanna Perkkiö YLIVIESKA (KP) Vanhempi konstaapeli Jari Viitanen muistuttaa, että metsästäjä ei koskaan ole turhaan tien varressa. Siksi autoilijan pitää aina olla valppaana nähdessään punaliivistä porukkaa tien läheisyydessä. – Siellä saattaa olla joko hirvi tai koira tulossa tielle. Ajonopeutta pitää laskea niin, että autoilija pystyy reagoimaan tilanteeseen. Jos jahtitilanteessa tiellä sattuu onnettomuus, Viitasen mukaan pääsääntöisesti vastuu on sekä autoilijalla että metsästäjillä. – Autoilijan pitää noudattaa varovaisuutta, ja metsästäjien pitää huolehtia tiellä liikkujien varoittamisesta. Oman mausteensa soppaan tuo, että kyse on eläimestä, jonka liikkeitä ei aina voida ennustaa. – Jahti on voitu joskus aloittaa kauempaa, mutta maisema on vaihtunut nopeasti. Siksi varoituksia ei aina voida etukäteen antaa, Viitanen toteaa. HIRVIONNETTOMUUDET ■ Vuonna 2016 Suomen teiltä tilastoitiin 1 881 hirvionnettomuutta. Niiden määrä kasvoi 4 %. ■ Hirvionnettomuuksissa kuoli kolme ja loukkaantui 144 ihmistä vuonna 2016. ■ Hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 64 miljoonaa euroa. ■ Henkilövahinkoon johtaneista hirvionnettomuuksista 97 % ajettiin vähintään 80 km/h rajoituksilla. Tilastosta ei kuitenkaan ilmene, onko rajoituksia noudatettu onnettomuustilanteissa. ■ Riski kuolla ja loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa. ■ Kuljettajan keino välttää onnettomuus on ajonopeuden laskeminen erityisesti riskiaikoina ja hirvivaara-alueilla ■ Ajonopeuden lasku antaa lisäaikaa reagoida äkilliseen tilanteeseen ja lieventää vammoja törmäyksen sattuessa. Lähde: Liikenneturva na 2012-2016 keskimäärin 3,23,8 hirvikolaria vuodessa. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen alueella 8-tien lisäksi tilastoihin nousee valtatie 28 Kannuksen ja Kälviän välillä, jossa tapahtui yhteensä 24 hirvikolaria vuosina 2012-2016. Viime viikkoina autoilijat ja hirvet ovat kohdanneet aiempaa useammin myös Savontiellä Ylivieskan ja Raudaskylän välisellä osuudella. Hirvi-isäntä Veli-Matti Hirvi Koskelan metsästysseurasta toteaa, että peltoaukeiden ja jokivarren hyvät ruokapaikat ovat houkutelleet eläimiä valtatien ja joen väliselle alueelle. Tilanne on johtanut siihen, että myös metsästysseuran punaisia liivejä on näkynyt aivan valtatien tuntumassa. Metsästäjien tavoitteena on ollut vähentää liikenteelle vaaraa aiheuttavien eläinten lukumäärää. – Toissa sunnuntaina kävimme lopettamassa yhden, ja tämän viikon maanantaina alueelta ammuttiin pois kaksi, Hirvi kertoo. Hänen mukaansa ihmiset ilmoittelevat nykyään aiempaa herkemmin hirvihavainnoista. Tieto eläinten liikkeistä kulkee myös sosiaalisen median kautta. Lisääntynyt tietoisuus ei kuitenkaan näy aina autoilijoiden käyttäytymisessä. – Kun metsästäjiä on liikkeellä tien varressa, osa autoilijoista hiljentää. Suurin osa ei kuitenkaan välitä mitään, ja pahimmillaan jopa huudellaan metsästäjille, Hirvi toteaa. Tilanteen rauhoittamiseksi Koskelan metsästysseura pyysi toissa viikonloppuna poliisit avukseen, jotta autoilijat saataisiin hiljentämään jahdin ollessa meneillään. Hirven mukaan tällainen avunpyyntö on melko harvinainen. Poliisin paikallaolo kuitenkin toi turvaa kaikille osapuolille. Nyt seura on hankkinut varoituskyltit, jotka voidaan asettaa tien varteen hirvijahdin ajaksi. Heijastava kyltti asetetaan telineeseen, ja tarvittaessa siihen voidaan asentaa vilkkuvalo lisähuomiota herättämään. – Ainakin Vihannin seudulla sellaisia on ollut käytössä. Toivottavasti ne saisivat meilläkin autoilijat hiljentämään vauhtia, Hirvi sanoo. XX K Tal viharmonikkJa oululahjaksi ksiä! 11.-18.2.2018 XX K a rleby V LA 17.2 SUURI VIIHDEKONSERTTI Snellman-sali klo 15.00 ja 19.00 TI 13.2 WU WEI & PASCAL CONTET – Porista Pariisiin Guardia Nueva Solisteina Teemu Roivainen ja Johanna Försti Kapellimestarina ja juontajana Raimo Vertainen • • • • • Valinnaiselle summalle Kuumakivihieronta 75,Intialainen päähieronta 32/45,Viiden tähden kasvohoito 100,Tutustu myös kattavaan Ostaessasi Exuviancen monivaikutteisen valikoimaamme Age Reverse -seerumin (hinta 89,40), erikoishoitoja, esim. saa at LA AHJA AKSI suossittuiimman n kesto- ja micropigmentoinnit voitteemme,, Evenin ng Resttora ativ ve ja erikoiskasvohoidot: Complex xin (arrvo 52 2,-)) www.nicepiste.ﬁ Jouluviikolla auki: ma-pe klo 9-18, la klo 9-13. Aattona olemme kiinni. Ystävänpäiväkonsertti Konservatorio klo 19.00 Näyttämöllä Jorma Uotinen sekä Trio Avec ja Helena Lindgren ONNISTU RUOKINNASSA Svengaava meinikiä Göteborgista! Pietarsaari, Schauman-sali www.lipputoimisto.fi Koko ohjelma www.talviharmonikka.com AUTOHUOLTO 6llVW|KXROWR SLHQL GLHVHO 6llVW|KXROWR LVR GLHVHO 5DLWLVLOPDVXRGDWWLPHQYDLKWR ö 6llVW|KXROWR SLHQL EHQVD 6llVW|KXROWR LVR EHQVD 129 €ö €ö 239 -DUUXQHVWHHQYDLKWR ö * Säästöhuolto, pieni: öljynsuodatin, tiiviste, synteettinen moottoriöljy ** Säästöhuolto, iso, ruiskutusmoottorit: öljynsuodatin, tiiviste, synteettinen moottoriöljy, sytytystulpat (paitsi 1,4/1,6 Turbo) (ei diesel), ilmansuodatin ja polttoaineensuodatin Henkilö- ja pakettiautoille! Sisältää Sekoitusruuvi on apevaunun sydän NIVELAKSELIT REHULEIKKURIIN Erikoisnivelakselit sekä varaosat maatalouteen Hitsattavat sovitteet, piikit ja pultattavat terät €/kpl Hinnat alv 0% voimassa 31.12.2017 asti a Turvallista konekauppaa a 169€ö 269€ö KATSASTUSPALVELU Laatuterien valmistajalta a ajalta QQA100688 Top-Quality u uality JF, Kongskilde, Mullerup e erup 95 KLUBEJA PERÄKÄRRYSAUNAA YMS. To 15.2 klo 19.00 Lars Karlsson Band Nelisylinteriset diesel- ja ahtaamattomat bensiinimoottorit vm. -11 asti Ristirannankatu 7, 67100 Kokkola 010 322 6030 www.nicepiste.ﬁ 49. Wu Wei: sheng Pascal Contet: harmonikka OPEL-SÄÄSTÖHUOLTOPAKETIT APEVAUNUN AP PEV VA AU TOP-QUALITY TERÄT E Ä ERÄT www.kokkolanteatteri.fi elämy interaccordeon Ke 14.2 Ei Huono! Kattava huolto ja varaosapalvelu Psykologinen trilleri ihmismielen syövereistä. Talvinen koko perheen kaupunkifestivaali Kokkolassa ja Pietarsaaressa okkola n SEOSREHUVAUNUT VERTIGO ﬁncapitals@gmail.com Snellman-sali klo 14.00 • Rehukohtaiset Varioknife sekoituskierukat • Edistyksellinen kierukan laakerintuenta • Alhaiset käyttö- ja ylläpitokulut • Nopea ja varmatoiminen • Laaja mallisto (6-60)m3 Boileau - Narcejac - Kainulainen: 65€ Kirjakaupoissa tai tilaa: Su 11.2 Kivikasvot: Satumaani Suomi-showkonsertti Laita karjasi tuottamaan laatulihaa ja -maitoa Ensi-ilta 3.2.2018 päänäyttämö Ovh. SOITA Laaja valikoima sovitteita myös kurottajiin (Dieci, JCB, Manitou, Volvo) Kon Konemyynti K Varaosat Varaosat V osat 0424 720 600 0424 720 300 • katsastustarkastuksen • päästömittauksen • katsastuksessa käytön • katsastusmaksun 79€ Tarjous voimassa 29.12.2017 asti ,ƵŽůůĂŵŵĞũĂ ŬŽƌũĂĂŵŵĞ ŬĂŝŬŬŝĂƵƚŽƚ͘ DǇƂƐ ƌĂŚŽŝƚƵŬƐĞůůĂ͘ DĊƚƚŝƐĞŶŬĂƚƵ ϲʹ ϬϰϬϬϯϬϵϱϭϰʹ ŵĂͲƉĞϴ͘ϬϬͲϭϳ͘ϬϬ www.autoastrom.ﬁ

8 UUTISET MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA ”Tätä ei voi ajatella pelkäksi työksi” Sijaisvanhemmuus ottaa ja antaa Martina Store – Tätä työtä tekevän täytyy olla hieman pöhölö, muuten ei jaksa. Ei saa liikaa pelätä mitä elämä tuo eteen. Näin toteaa jo viidentoista vuoden ajan vaimonsa Minnan kanssa sijaisvanhempana toiminut Ismo Lassila. Lassiloiden kodissa Kälviällä on vuosien varrella asunut omien neljän biologisen lapsen lisäksi seitsemän sijaislasta. Tällä hetkellä ruokapöydän ääressä istuu viisi kouluikäistä sijaislasta, kun biologiset lapset ovat jo lähteneet maailmalle. Lisäksi tukilapsia on kaksi. Lassilat kertoivat, että he päätyivät sijaisperheeksi sattumalta. – Meitä pyydettiin viisitoista vuotta sitten yhden lapsen tukiperheeksi, ja suostuimme siihen. Tilanne eteni sellaiseksi, että lapsi huostaanotettiin, ja oli luonnollista, että hänet sijoitettaisiin meille. Osa meille tulleista lapsista on tullut taaperoina, osa kouluikäisinä, yksi tuli kahden kuukauden ikäisenä vauvana, äiti Minna Lassila kertoo. Täyspäiväisesti sijaisvanhempina ja maatalousyrittäjinä toimivat Lassilat kertovat, että päivät täyttyvät arjen askareilla ja lasten kuskaamisilla. – Välillä tuntuu, että voisin iskeä taksi-kyltin auton katolle. Lasten kouluun, harrastuksiin ja esimerkiksi terapiaan kuskaamiset vievät suuren osan päivistä. Ajoittain joudumme pyytämään mummua ja pappaakin apuun, Minna Lassila toteaa. Isovanhempien antaman avun lisäksi Lassilat ovat kiitollisia siitä, että jokainen sijaislapsi on otettu sukuun ja ystäväpiiriin avosylin vastaan. – Kaikkien sijaislasten syntymäpäiville tullaan samalla tavalla kuin tultiin meidän biologisten lasten syntymäpäivillekin. Meillä on hyvin laaja henkinen tukiverkosto ympärillämme. Sen takia varmasti olemme jaksaneet tehdä tätä työtä näinkin kauan, Lassilat toteavat. tekijöiden välillä. Lassilat kiittelevät heidän lasten syntymävanhempia hyvästä yhteistyöstä. Sosiaalityöntekijöiden työmäärää he sen sijaan kauhistelevat. – Yhdellä työntekijällä on vastuullaan aivan liikaa lapsia. He eivät ehdi hoitaa kiireellisimpiäkään asioita, kun työmäärä on aivan liian suuri. Tämä johtaa myös siihen, että vaihtuvuus työntekijöissä on suuri, Ismo Lassila harmittelee. Yhdistys tukee perhehoitajaa –Lapset tuovat elämäämme paljon eloa, toteavat viisitoista vuotta sijaisvanhempina toimineet Ismo ja Minna Lassila. MARTINA STORE Vaikka Lassilat puhuvatkin sijaisvanhemmuudesta työnä, eivät he kuitenkaan sitä sanaa täysin allekirjoita. – Tämä on ympärivuorokautista hommaa. Jos tätä ajattelisi pelkkänä työnä, niin eihän sii- tä mitään tulisi. Jokaiseen lapseen kiintyy. Kiintyminen ja välittäminen tuovat myös lapsille turvaa. Meidän tehtävä on tarjota lapsille vakaa koti, jossa heidän ei tarvitse murehtia aikuisten asioita, Ismo Lassila toteaa. Sijaisvanhemmuus antaa ja ottaa. Lassilat toteavat, että vaikka raskaitakin päiviä on, niin tuovat lapset kuitenkin paljon iloa ja eloa päiviin. – Jos sijaislapsia ei olisi, kuuluisi täältä meidän olohuonees- ta vain keinutuolin narina ja sanomalehtien rapina. Yksikin sijaisperheen äiti sanoi, että mies nuortui kymmenen vuotta, kun taloon tuli lapsi, Ismo Lassila nauraa. Luopumisen pelko on sijais- vanhemmuuden yksi varjopuoli. Minna Lassila toteaa, että liikaa ei kannata miettiä. – Jos murehtimaan ryhtyy, niin siitä ei loppua tule. Jos joku meidän lapsista päätettäisiin palauttaa esimerkiksi takaisin synty- mävanhempien luo, niin silloin täytyy vain ajatella, että hänen on parempi olla siellä. Täytyy vain elää päivä kerrallaan. Sijaisvanhemmuus on yhteispeliä syntymävanhempien, sijaisvanhempien ja sosiaalityön- Martina Store Keski-Pohjanmaan Perhehoitajat ry tukee sijaisvanhempia, tukivanhempia ja perhehoitajia heidän työssään. Yhdistykseen kuuluu tällä hetkellä noin 50 jäsentä. Yhdistyksen varapuheenjohtajana toimiva Ismo Lassila toteaa, että vertaistuki on yhdistyksen tärkein anti. – Yhdistyksen kautta saamme koulutusta ja tukea työhömme. Järjestämme yhdistyksen kautta myös tapahtumia. Tänä syksynä olemme esimerkiksi työstäneet joulukonserttia, jonka tuotto menee jäsenperheiden virkistyskäyttöön, Lassila kertoo. Yhdistys kuuluu Perhehoitoliittoon, jonka kautta saa tarvittaessa myös tukea, neuvontaa, ja juridistakin apua, mikäli sille on tarvetta. – Yhdistykseen voi liittyä ennen perhehoitajaksi ryhtymistäkin, ja se onkin hyvä väylä tutustua muihin perheisiin. Yhdistykseen kuuluu tukiperheiden ja sijaisvanhempien lisäksi myös perhehoitajia, jotka hoitavat kotonansa vanhuksia. Heille on enenevissä määrin tarvetta. Uudet jäsenet ja kannatusjäsenet, esimerkiksi yritykset, ovat tervetulleita mukaan. Liittyä voi perhehoitoliiton kotisivujen kautta, Lassila toteaa. Opetuksesta tehokasta ja työelämälähtöistä Jedu kouluttaa tulevaisuuden osaajia työelämään ja jatko-opintoihin - yksilöllisyyttä unohtamatta Seija Krapu NIVALA (KP) Koulutuskeskus Jedussa ei ole jääty vatvomaan, miten kaikkia muuttuu, vaan on otettu vahva etunoja ja koulutettu opettajia muutokseen. – Olemme positiivisella mielellä, sillä hallinto ja byrokratia vähenee ja voimavarat voidaan keskittää opiskelijoiden yksilölliseen opettamiseen ja ohjaamiseen, sanoo Koulutuskeskus Jedun vararehtori Sirpa Korhonen. Ammatillisessa koulutuksessa uudistuu rahoitus, ohjaus, toimintaprosessit, tutkintojärjestelmä ja järjestäjärakenteet. – Ensi vuoden alusta on vain yksi laki ja asetus, jotka koskevat kaikkia, myös aikuisopiskelijoita. Lain lähtökohtana on opiskelijan osaamistarpeet. Oppiminen työpaikoilla ja yksilölliset opintopolut lisääntyvät ja sääntelyä puretaan. Jokaiselle tehdään oman henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). – Opettajan rooli muuttuu, hän on enemmän valmentaja ja ohjaaja. Nivalan kaikki opettajat ovat opintojen henkilökohtaistamiseen liittyvässä täydennyskoulutuksessa, ja kaikki muutkin Jedun opettajat koulutetaan tämän syksyn ja ensi vuoden aikana. Osa opettajista kouluttaa työpaikkaohjaajia opiskelijoiden arviointiin. Infoja työnantajille on jo pidetty. – Opiskelija voi olla yli puolet opiskeluajasta työpaikalla, jos katsotaan, että hän oppii siellä parhaiten. Hänellä on työpaikkaohjaaja ja opettaja seuraa hänen edistymistään. Opiskelussa keskitytään vain siihen, mikä henkilöltä puuttuu. Aikaisempi työko- kemus ja aikaisemmat tutkinnot otetaan huomioon. Samaa ei tarvitse opiskella moneen kertaan, Korhonen tarkentaa. Koulutukseen voi hakea läpi vuoden Sirpa Korhonen on tyytyväinen Jedun saamaan opetuksen järjestämislupaan. – Voimme ottaa vaikka heti 170 opiskelijaa lisää, vielä eivät paikat ole täynnä. Peruskoulun päättävät toki aloittavat edelleen yhteishaun jälkeen alkusyksystä, mutta muita nuoria ja aikuisia opiskelijoita voi ottaa milloin vain. Raahen koulutuskuntayhtymä ei saanut järjestämislupaa lähihoitajakoulutukseen, joten Jedu järjestää sen Raahessa. – Olemme järjestäneet lähihoitajakoulutusta Raahessa jo kaksi vuotta. Tällä hetkellä siellä on kaksi ryhmää ja uusi aloittaa tammikuussa. Siihen voi vielä kysellä paikkoja. Myös Haapajärvelle ollaan aloittamassa lähihoitajakoulutusta syksyllä 2018, ja uutena alkaa turvallisuusalan peruskoulutus Ylivieskassa ensi syksynä. Tutkinnot ovat laaja-alaisempia, ja niiden määrä vähenee nykyisestä noin 360 tutkinnosta 150 tutkintoon, mutta vastaavasti tutkintojen sisään tulee enemmän valinnaisuutta. – On vain yksi näyttöihin perustuva tutkinto, jossa näytöt arvioidaan aidoissa työelämän tilanteissa. Enää ei tarvitse lähettää todistuksia allekirjoitettavaksi minnekään, vaan ne allekirjoitetaan koulussa. Monipuolisemmat oppimisympäristöt Yksi uudistuksen tavoite on mo- Ensi vuoden alusta on vain yksi laki ja asetus, jotka koskevat kaikkia, myös aikuisopiskelijoita. nipuolisemmat oppimisympäristöt. Tästä hyvä esimerkki on Nivalassa valtakunnankin tasolla huippua oleva metallin laitekanta ja ELME-yhteistyö. – Parturi-kampaajilla on oma Kaunokainen -hoitola, jossa voi harjoitella hoitamalla oikeita asiakkaita. Haapavedellä on Opinpuu- ja Oulaisissa Herkkuvakka-harjoitusravintolat. Näissä opetellaan oikeita töitä, järjestetään isoja tapahtumia, varsinkin catering-alalla, Sirpa Korhonen listaa. Lisäksi opettajia kannustetaan 1–2 viikon työelämäjaksoille, jotta yhteys käytäntöön säilyy. Opiskelijoita kannustetaan kansainvälisille työssäoppimisjaksoille, jotta he saavat tuntumaa muiden maiden työelämään. Alkuvuodesta 2018 on tarkoitus perustaa eri alojen työelämäfoorumeita, joista saadaan toiveita ja palautetta työelämältä. – Meidän päätehtävämme on kouluttaa tulevaisuuden osaajia työelämään ja jatko-opintoihin. Osaajia, joiden ammattitaito valmistuessa on vuoden 2025 tasoa, vararehtori muistuttaa. –Jedussa ei muutoksia itketä, vaan keskitytään sen tuomiin mahdollisuuksiin ja keskitetään kaikki resurssit opiskelijoiden ohjaamiseen. Me ollaan opiskelijoita varten, vararehtori Sirpa Korhonen kiteyttää uudistuksen merkityksen. SEIJA KRAPU KOULUTUSKESKUS JEDU ■ Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymän seitsemästä ammattiopistosta muodostuu Koulutuskeskus JEDU, joka aloittaa toimintansa 1.1.2018. ■ Koulutuskeskus JEDU toimii edelleen kaikilla seitsemällä paikkakunnalla, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Nivala, Oulainen, Siikalatva (Piippola) ja Ylivieska. ■ Toimipisteissä järjestetään koulutusta samoilla aloilla kuin tähänkin asti. ■ Koulutuskeskus JEDUn rehtorina toimii kuntayhtymän johtaja Keijo Makkonen. ■ Koulutuskeskus JEDUlla on lisäksi kaksi vararehtoria ja kaikkiin toimipisteisiin valitaan koulutusjohtaja ja tarvittaessa koulutuspäälliköitä.

9 KESKIPOHJANMAA MAANANTAINA 4.12.2017 Onnea 100-vuotiaille! Rajoitettu erä! Iittala Aalto maljakko 160 tai 251 mm ultramariini Syksyn ylioppilaalle, tai joululahjaksi. Juhlavuoden Aalto-maljakot ovat suomalaisten suosimassa syvän ultramariinin sinisenä ja pohjasta löytyy Suomi 100 -kaiverrus. Kaiverruksella varustettuja Aalto-maljakoita on saatavilla vain vuoden 2017 ajan. Juhlavuoden uutuus, Iittala Aalto maljakko ultramariini (251mm), jonka syvä, sinisyyttä hehkuva sävy on kunnianosoitus Suomea kuvaavalle värille, joka huokuu puhtautta ja lämpimiä ajatuksia kotimaastamme. Norm hinnat 94,90-99,90 Alvar Aallon suunnittelema Aalto maljakko on suomalaisen muotoilun klassikko. Väri: Ultramariini Sarjan nimi: Aalto Myymälät ja Karkkainen.com VAIN! 90 94 Alk. 36.29 /kk (3 kk) VAIN! 90 7 10 90 /3kpl XZ Muumi ämpäri XZ Niiskuneiti jouluämpäri Sisältö: XZ Muumi shampoo 250 ml, XZ Muumi hajusteeton shampoo&vartalo 250 ml ja Oxygenol Muumipeikko hammastahna 50 ml Ylivieska Sisältö: XZ Muumi 2in1 sahmpoo+hoitoaine 250 ml, XZ Muumi Niiskuneiti selvityssuihke 150 ml ja Oxygenol Muumi Pikku Myy hammastahna 50 ml. Ylivieska Fazer KONVEHTIBOXIT Fazerin suklaakonvehtiboxeista löytyy suosikki jokaiselle Yksittäin 3,90e/kpl Omar kermakaramelleja 320g Salmiakkitäytesuklaakonvehti 350g Mariannemix 320g Fazer Sinivalkoinen 320g Da Capo Suklaakonvehti 350g Sininen konvehteja 350g Liqueur Fills Liköörikonvehti 350g Julia Suklaakonvehti 350g Fazermint Suklaakonvehti 350g Fazerina Suklaakonvehti 350g Dumble Konvehtimix 350g Geisha Suklaakonvehti 350g Ylivieska Joulusaunaan Älä anna tai lahjaksi! liukkaiden yllättää! VAIN! 90 24 VAIN! 90 9 Norm. 29,90 Kuningaskuluttajan testituloksen mukaan valittu parhaimpien nastakenkien TOP-Kärkikaksikkoon VAIN! 90 79 31.17 /kk (3 kk) Norm. 29,90 Alk. 9 -17% Emendo Saunaporo + eukalyptus 10 ml saunakoriste Emendo Saunalauantai kiulusetti Saunaporo tuo saunaan miellyttävän tuoksun ja on samalla veikeä koriste. Aseta esim. saunan lauteille tai ikkunalle. Tiputa 2-6 tippaa saunatuoksua poron kulhoon. Saunan lämmössä öljy haihtuu ja levittää hyvää tuoksua. Myymälät ja Karkkainen.com 90 Jouluista musiikkia Tyylikäs kiulusetti sisältää poltetun narukiulun ja kauhan sekä löylytuoksu saunalauantain 500 ml. Myymälät ja Karkkainen.com -valikoima voi vaihdella myymälöittäin. Myymälät ja Karkkainen.com -20 % Polecat miesten ja naisten nastakengät -Testatut pohjat erinomaisiksi kehutut -Päällinen kestävä uusi softshell materiaali -Irroitettava kunnon sisäpohjallinen -Lämmin vuori -Waterproof kalvollinen eli täysin vedenpitävä -Kuminen kärki- ja kantavahvike sekä kannassa myös heijastin -Pitävä kumipohja, jossa kestävät teräsnastat -Koot: 36-46 Myymälät ja Karkkainen.com Norm. 99,90 -14 % 5 90 HERMANNIN JOULUGLÖGI 0,5 L Jokaisen glögiä rakastavan valinta jouluksi. Glögi on valmistettu rakkaudella Ilomantsissa aidoista marjoista. Ylivieska Norm. 6,90 -35% 79 Alk. 19 90 % -22 31.17 /kk (3 kk) Fjällräven Kånken Suomi 100 reppu Suomi 100-vuotta juhlavuoden kunniaksi valmistettu erikoismalli valkoisella värillä ja Suomen lipulla. Jokaisesta myydystä repusta Fjällräven lahjoittaa 2€ Itämeren suojeluun. Myymälät ja Karkkainen.com 49 90 Fredrikson karvalakki Ylivieska, Oulu, Lahti, Jyväskylä Norm. 54,90 6 90 Sidoste pörrösukat - Kotimainen - Useita erilaisia - Valikoima vaihtelee myymälöittäin Myymälät ja Karkkainen.com 50 Hautamäki: Suomi myrskyn silmässä Historiantutkija, opetusneuvos Erkki Hautamäen kirja on yhteenveto viimeaikoina paljon keskustelua aiheuttaneesta Talvisotamme 1939-1940 koskevista poliittisista taustatekijöistä. Pian 16 vuotta jatkunut tutkimus on perustunut Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimin salaisen asiakirjakansion (Kansio S-32) kopioihin ja marsalkan henkilökohtaisiin lausuntoihin, sekä laajaan koti- ja ulkomaiseen lähdeaineistoon. Myymälät ja Karkkainen.com 19 80 Remes: Vapauden risti Horna-sarjan loppuhuipennus: Kansakunnan kohtalonhetket. Suomi kiehuu kriisien keskellä. Suuri osa kansasta pelkää Venäjää ja on valmis myötäilemään sitä, äänitorvinaan "vakauspolitiikkaa" ajavat poliitikot. Myymälät ja Karkkainen.com Norm. 29,90 Norm. 8,90 Esimerkkilaskelma: Rahoitettava erä 2000,00, Alk. 72,23 /kk (36 kk) maksuajalla, Korko: 15%, Avausmaksu: 2.90, Kuukausimaksu: 2.90 , Tod. vuosikorko: 19,60 %, Luottokustannukset yht: 603,20, Kokonaiskustannukset: 2603,20 Kärkkäisen henkilökunta toivottaa hyvää Itsenäisyyspäivää 100-vuotiaalle Suomelle ja suomalaisille. Reilusti edullista ostosaikaa: ma-la 8.00–21.00 su 10.00–21.00 Kärkkäinen Ylivieska, Ollilanojankatu 2. 010 430 3000 www.karkkainen.com

10 MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA www.kia.fi PUKINKONTTIIN PYÖRÄPISTEESTÄ! @kiamotorsfinland Täysin uusi Kia Stonic Nyt ensiesittelyssä 045"..&,6-5""+")01&"" 0TUPBVUPNNFQBJLBMMB NASTAKENKIÄ HYVÄ VALIKOIMA alk. ,.BSLFU1ZIÊKÊSWJ alk. alk. 79€ 129€ 139€ LAHJAKORTTI -VARMA VALINTA KY 0MMJOUJF 1:)4"-.* NBBOBOUBJOB LMP HALTI tekninen alusasu naisille ja miehille TARJOU S! ,BVQQBLFTLVT4UPPMQFSJ 2490 Löydät meidät Valtakatu 5 YLIVIESKA, p. (08) p ( ) 420501 Facebookista Avoinna: A i ma–pe 10–18 ja la 10–14 www.pyorapiste.ﬁ 4UÌIMCFSHJOLBUV )""1"+37* UJJTUBJOB LMP Tule arvioituttamaan korusi ilmaiseksi ja muuta ne rahaksi. Testaamme myös leimaamattoman arvometallin ammattitaidolla. Maksamme jalometallisi arvon IFUJLÊUFJTFOÊUBJUJMJMMF Mallisto alk. 18.590 € (sis. toimituskulut) Elämä on täynnä mahdollisuuksia. Sitä varten on Kia Stonic, valmiina rikkomaan rutiineja ja viemään sinut kohti seuraavaa päämäärää. Valitse väripari, joka viimeistelee tyylisi. Kompakti crossover erottuu joukosta, ja sen ratissa olet aina tapahtumien keskipisteessä. Ja tietenkin se on Kia: kaikilla mausteilla ja seitsemän vuoden takuulla. Käyttöetu alk. 305 €/kk, Vapaa autoetu alk. 455€/kk KATSASTUS Kia Stonic -mallisto alk. autoveroton hinta 14.944,93 € + arvioitu autovero 3.045,07 € + tk 600 € = kokonaishinta 18.590 €. Vapaa autoetu alk. 455 €/kk, käyttöetu alk. 305 €/kk. EU-yhd. kulutus 4,2–5,2 l/100 km, CO2-päästöt 109–118 g/km. Kia-takuu 7 vuotta tai 150 000 km, kolme ensimmäistä vuotta ilman kilometrirajaa. Kia 24h tiepalvelu vuodeksi veloituksetta. Kuvan auto erikoisvarustein. 45 sis. mittaukset, henkilö- ja pakettiautot (voimassa 6.11.2017 – 13.2.2018) Heinolankaari 1, KOKKOLA Automyynti puh. 020 7571 250 Huolto puh. 020 7571 256 www.mbmobile.ﬁ SK-KONEHUOLTO OY Puh. 050 584 8139, 050 407 8791 www.sk-konehuolto.ﬁ, info@sk-konehuolto.ﬁ € NBLTPJNNF€ Palvelemme ma-ke to pe Indolantie 4, 67600 Kokkola P. 835 2555 vipkatsastus.ﬁ TRAKTORIT /ÊJTUÊLPSVJTUB MB-Mobile MB-Mobile • vuosihuollot • korjaukset • varaosat Arvio kannattaa teettää ensitilassa, koska työskentelemme asuinalueellanne juuri nyt ja saatte palvelun maksutta. Suomi 100 vuotta ä Tarjous 100 päivää Niille jotka haluavat erottua. • vuosihuollot • korjaukset • varaosat • vuosihuollot • korjaukset • varaosat Jänismaantie 22, 67800 Kokkola Avoinna: MA-PE 8-16.00 8-17 8-18 8-16 XXXKBMPOPNGJ Ylivieska VALTUUTETTU MERKKIKORJAAMO JA VARAOSAT Pohjolantie 1, 84100 Ylivieska puh./fax (08) 425 373, 050 359 4380 Can Am Lynx -huolto 050 5900 099 Myös muiden merkkien huollot ja korjaukset! tomaalaamo Au Hinauspalvelu Sailokoski 044 313 8518 24h AUTOSTORE Vaunusepäntie 14, PIETARSAARI Erkin Hallin tarjouksia ÖLJYKYNTTILÄ TASANGON 6KPL PALOAIKA PIPARIT 1,1KG N.55H JOULUKUUSI DELUXE 210CM 59€ (norm. 79) LÄPIVIRTAUSLÄMMITIN 2000W 19 4 2 95 95 (norm. 5,95) www.autostore.ﬁ PANDA SUKLAAKONVEHTEJA 500G 5€ 2kpl 29 95 (norm. 28,90 ) MEILTÄ SUOSITUT SYLVANIAN FAMILIES TUOTTEET PUKIN KONTTIIN TÄNÄ JOULUNA VAIN PUKILLA KUULUU OLLA KIIRE! Kaikkea ei tarvitse valmistaa joulunakaan itse. (á 2,99) AKKUSAUVAVÄÄNNIN KATKAISUJIIRISAHA LIU’ULLA TE-CD 3,6 LI AKKU TEHO 1800W 3,6V/1,5AH LI-ON TERÄ 210MM, 30MM, 48 HAMMASTA 95 HUOLTO 044 562 2290 119€ SAIMME VALIKOIMAAN TANSKALAISET NORDIC CHIC KALKKIMAALIT Joulun myyjäisvalikoimiimme kuuluu runsas määrä joulun herkkuja. KYSY LISÄÄ RAVINTOLOISTAMME. kulma@amica.ﬁ coccolita@amica.ﬁ coccolita@amica ﬁ Ota avuksi yrttien voima! TARVITSETKO HELPOMMAN ARJEN? Aina ei jaksa tehdä kaikkea ja se on ihan ok. Mihin asioihin tarvitsisit apua? Medipunkt tarjoaa sosiaalipalveluita kuten kotipalveluita, tukipalveluita ja siivouspalveluita. Olemme hyväksyttyjä palvelusetelituottajia vammaisten ja vanhustenhuollossa Kokkolan ja Pietarsaaren seudulla. Ota yhteyttä meihin, niin helpotamme arkeasi! 11 vuotta alalla! JOULUKUUN AUKIOLOAJAT: 3.12., 10.12., 17.12. KLO 12-17. 24.12. 9-12. 6.12. SULJETTU ERKIN HALLI Permonkaarre 109, PIETARSAARI • Avoinna ma-pe 9-18, la 9-15 Puh. 050-3617118, talousosasto 050-3675 483 ĂƌŵŽůŝƐͲƉĂƐƟůůŝƚ Carmolis-kipugeeli Carmolis-karamellit TERVEYSAITTA KÄVELYKATU, PIETARSAARI Puh. 723 6824 Puh. 06 781 2500 - info@medipunkt.ﬁ www.medipunkt.ﬁ

UUTISET 11 KESKIPOHJANMAA MAANANTAINA 4.12.2017 Terrafame etenemässä kohti kannattavaa liiketoimintaa Uraani ja akkukemikaalit suunnitelmissa Hanna Kauppinen KOKKOLA (KP) Koska louhittu malmi luonnollisesti sisältää uraania, se on järkevämpi ottaa hallitusti talteen ja myydä kuin jättää lopputuotteeseen. Näin näkee kaivosyhtiö Terrafamen teknologiajohtaja Harri Natunen. Terrafame kertoi muutama viikko sitten hakevansa lupaa uraanin talteenottoon. Ympäristölupahakemukseen on merkitty vuotuiseksi uraanin tuotantomääräksi maksimissaan 250 tonnia. – Talteenotto olisi hyvä lisä, mutta ei ratkaiseva tekijä liiketoi- mintamme näkökulmasta, Natunen sanoo. Jos lupa talteenottoon saadaan, se voitaisiin aloittaa Sotkamossa arviolta vuoden 2019 lopulla. – Talteenottolaitokseen on aiemmin investoitu 75 miljoonaa euroa. Toiminnan aloittaminen vaatisi vielä kymmenen miljoonan euron investoinnin. Talteenotettu uraani vietäisiin ulkomaille jalostettavaksi. Ei akkutehdasta, vain raakaainetuotantoa Paitsi uraanin talteenottoa, Terrafamessa suunnitellaan myös akkukemikaalien tuotantoa. Yh- tiö näkee suuria mahdollisuuksia sähköautobuumissa, jonka arvioidaan olevan todellisuutta vuoteen 2030 mennessä. Laskelmien mukaan tuolloin peräti 25 prosenttia uusista autoista olisi sähkö- tai hybridiautoja. – Se tarkoittaisi sitä, että akuissa käytettävien koboltin ja nikkelin kysyntä kasvaa voimakkaasti, nikkelin kohdalla 400 000 tonnia vuodessa, Harri Natunen mainitsee. Kasvavan kysynnän arvioidaan nostavan myös nikkelin maailmanmarkkinahintaa. Natunen korostaa, että Terrafame ei ole suunnittelemassa litiumkarbonaattiakkuja valmis- tavaa tehdasta. – Me emme suunnittele tehdasta, pelkästään raaka-aineiden tuotantoa, hän täsmentää. Mangaanissa piilee mahdollisuuksia Vuoteen 2012 Bolidenin Kokkolan sinkkitehdasta johtanut Harri Natunen kertoo Terrafamen etenevän tasaisen varmasti kohti kannattavaa liiketoimintaa. – Tilanne ei ole niin huono kuin yleisesti ehkä annetaan ymmärtää. Mutta kun maine on mennyt, sen takaisin saaminen on vaikeaa, Natunen viittaa Talvivaara-varjoihin. Suurimman osan tuloistaan, noin 75 prosenttia, Terrafame saa nikkelistä, jonka hinta on nyt korkealla. Sinkkiä se tuottaa kaksi kertaa nikkeliä enemmän, mutta sinkin hinta on puolestaan alhainen nikkeliin verrattuna. Lisäksi kaivos tuottaa kobolttia, joka myös on tällä hetkellä markkinahinnaltaan hyvä. – Meillä on läntisen maailman suurin nikkeliesiintymä, mutta pitoisuudet ovat alhaiset. Yhtiön tavoitteena on murskata 18 miljoonaa tonnia malmia vuodessa. Terrafamen kaivosalue on kaikkiaan noin 60 neliökilometrin kokoinen, josta vajaat puolet on rakennettu. Esiintymä jakautuu kahteen alueeseen, jois- ONNEA SUOMI 100-VUOTTA! Terrafamen teknologiajohtaja Harri Natusen mukaan uraanin hallittu talteen ottaminen malmista on järkevämpi ratkaisu kuin sen jättäminen lopputuotteeseen. KP/JUKKA LEHOJÄRVI ta Kuusilammen alue toimii nyt, ja seuraavaksi siirryttäisiin Kolmisopen alueelle. – Malmissamme on korkea Natunen sanoo. Ensimmäiset kuparin koetoimituksensa Terrafame tekee joulukuun aikana. mangaanipitoisuus. Helppoliukoinen mangaani saattaa olla tulevaisuuden mahdollisuus, mutta vielä sitä ei ole tuotteistettu, Tarjoukset voimassa ma-ke 4.-6.12.2017 ellei toisin mainita TUOREESTI PARAS Lapin 4 4 RS KG maustamaton, hunaja-timjami ja chimicurry, 8,25/kg 5 PS 3 PKT 3 USTA: PARASTA PALVEL OMENA Suomi KAHVI 400-500 g 99 suodatin- ja pannujauhatus, myös tumma paahto, tosi tumma ja luomu, 6,33-7,92/kg, raj. 1 erä/tal. 9 95 KG PKT -18% Juhla Mokka PORSAAN ULKOFILEE ja JUHLAFILEE RINTAFILEET 600 g 95 Ilman Plussa-korttia 3,89/pkt (7,78-9,73/kg) Snellman Naapurin Kananpojan 95 9 2 1 0 1,48/kg 50 95 95 PUIKULAPERUNAT 2 kg USTA: PARASTA PALVEL KG BANAANI Costa Rica KG TUORE LOHI 1-2 kg 79 Tuore ruodoton LOHIFILEE kokonainen, Norja Norja Ingman Atria porsaan pehmeän pippurinen 9 95 NAUDAN KULMAPAISTI palana ja jauhettuna, Suomi ENTRECOTE ja ULKOFILEE 9 29 18 36 Suomi Suomi 95 95 KG KG Birkala KYLMÄSAVUKIRJOLOHIFILEESIIVUT 3 5-parasta, 22,80/kg 99 PKT Pepsi, Pepsi Max tai Hartwall Jaffa VIRVOITUSJUOMAT 0,33 l 24-pack 39 1,08/l, sis. pantit 2,40 raj. 2 pak/tal. RS 10 KG Juustoportin HERKUTTELUJUUSTOT 175-250 g 4 19,96-28,51/kg 99 TORTTUTAIKINA 1 kg PKT 1,69/kg KPL KG 1 69 1.KPL TUOREJUUSTOT 200 g 9,75/kg 1 RS RIISIPIIRAKKA 6 kpl/390 g 1 PKT Fazer MAKEISRASIAT 320-350 g 10,38-11,35/kg Valio Viola 5,00/kg -26% Myllyn Paras SUOMI VADELMATÄYTEMUNKKI 95 -PACK Ilman Plussa-korttia 13,95/pak (1,46/l) sis. pnt. 2,40 Suomi 90 24 95 CM PAISTOSTA KIRJOLOHENMÄTI 95 VALITUT KEKSIT 175 g KG Tuore Suomi Kantolan 5 3 95 -28% KARJALANPAISTI 700 g 8,50/kg 95 Suomi 95 Atria perinteinen 39,50/kg SISÄFILEE Suomi Ilman Plussa-korttia 1,39/pkt (1,39/l) PORONPAISTISIIVU 100 g Pihvisonnin PAISTIKÄRISTYS 1.PKT KG Rönkä lämminsavustettu KG Poron 95 95 Naudan KARJALANPAISTI KG 8 ei laktoositon, 1,00/l, raj. 3 pkt/tal. 10 3 RS 90 95 Yksittäin 3,89/rs (11,11-12,15/kg) PS www.k-citymarket.fi Talon parempi 29 VANILJAKERMAJÄÄTELÖ 1 l SISÄFILEE PARASTA PALVELUSTA MA-TI KG KOKKOLA Heinolankaari 9, puh. 0105 379 100 MA-LA 8-21, SU 11-21 Puhelun hinta 01053-alkuisiin numeroihin 8,35 snt/puh + 12,09 snt/min (sis. alv. 24%) PALVELEMME 6.12. KLO 11-18

12 UUTISET MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA Gävlessä jännitetään Onnea 100-vuotiaalle lehdelle GÄVLE (STT–TT) Kuuluisa Gävlen olkipukki vihittiin sunnuntaina käyttöön Ruotsissa. Olkipukin leikkimielisellä Twitter-tilillä kerrottiin pukin seisseen paikallaan aurinkoisena sunnuntai-aamuna. Pukki joutuu lähes joka vuosi ennen pitkää tuhopolton uhriksi, ja seuraavan joulun alla rakennetaan uusi pukki. Olkipukki on palanut 30 kertaa ja tuhotyön tai ryöstön uhriksi se on joutunut seitsemän kertaa. Tänä vuonna on panostettu kameroihin ja valvontaan pukin ympärillä, jotta se selviäisi vuodenvaihteeseen. Autoliike siellä missä sinäkin. Henkilökunnan Jouluruokailun vuoksi suljemme liikkeemme tänään poikkeuksellisesti klo.15.00 PÖRHÖN AUTOLIIKE OY Vaunumiehenkatu 4, Kokkola Arkisin klo 9-17, la klo 10-14 puh. 020 762 44 – Lankapuhelinliittymästä 0,0835 /puhelu + 0,1669 /min (alv 24%) – Matkapuhelinliittymästä 0,1669 /puhelu + 0,17 /min (alv 24%) Suomi 100 -tuotemerkki näyttäytyy kuluttajille epämääräisenä mutta positiivisena, arvioi markkinoinnin professori Mari Areva TURKU (STT) Lahjatavaroiden kuumin sesonki on vasta alkamassa, mutta Suomi 100 -juhlavuoden tuotteiden myyntiä voi jo pitää hyvänä, arvioi Suomi 100 -organisaation pääsihteeri Pekka Timonen. Kuutisenkymmentä virallista kumppaniyritystä ja parisataa pienyritystä on saanut juhlavuoden tunnuksen käyttöönsä. Tuotekirjo ulottuu siivousvälineistä designlasiin ja kaurahiutaleisiin. Tuotteiden lopulliset myyntimäärät selviävät ensi vuoden puolella. Kansalaisten kiinnostusta Suomi 100 -tuotteisiin on kuitenkin mitattu. Keväällä kolmannes yli 15-vuotiaista kertoi Tilastokeskuksen tutkimuksessa olevansa kiinnostunut ostamaan jonkin Suomi 100 -tuotteen. Syyskuussa samaa kysyttiin Suomi 100 -tapahtumiin osallistuneilta. Heistä viidesosa kertoi tehneensä tavarahankinnan. Timosen arvion hyvästä myynnistä vahvistaa Fazerin kumppanuusohjelmasta vastaava viestintäjohtaja Liisa Eerola. Ruokakaupasta löytyviin yhtiön juhlavuosituotteisiin kuuluu esimerkiksi ruisleipää, ksylitolipurkkaa ja suklaata. Etenkin suklaan ja purkan myyntiin Suomi 100 -merkillä on ollut merkittävä vaikutus. – Toimitusmääristä tiedetään, että ainakin kauppaa tuotteet Maakunnan maistuvimmat joulutortut lähileipomostasi! Kauden maku: GLÖGI-VALKOSUKLAAPIPARIJUUSTOKAKKU (gluteeniton & laktoositon) 8hlö 28,00€ 12hlö 36,00€ 20hlö 52,00€ Koko joulukuun kahvi ja joulutorttu JOULUKORI (sis. 5 leipomotuotetta) JOULUHALKO 14,90€/kpl Piraatti-t-paidoille huomautus Kuutisenkymmentä virallista kumppaniyritystä ja parisataa pienyritystä on saanut juhlavuoden tunnuksen käyttöönsä. Tuotekirjo ulottuu siivousvälineistä designlasiin, kaurahiutaleisiin ja Suomi 100 -suklaakonvehdit on yksi tuotteista. LEHTIKUVA/MARTTI KAINULAINEN ovat kiinnostaneet. Eerolan mukaan itsenäisyyden satavuotisjuhla luo kauppoihin uuden sesongin. – Normaalitilanteessa itsenäisyyspäivä jää myynnissä joulun jalkoihin. Nyt kaupoissa näkyy aika paljon juhlavuoden tuotteita esille laitettuina. TERVETULOA KOTIIN! Kriteerit eivät avaudu kuluttajalle Tavalliselle kuluttajalle Suomi 100 -tavaramerkki näyttäytyy selkeän brändin sijaan kotimaisuudesta kertovan Avainlipun kaltaisena tunnuksena, arvioi Hankenin markkinoinnin professori Jaakko Aspara. KYSY TALVIRAKENTAJAN N EDUISTA! – Tosin itselleni ei, eikä varmaan kuluttajillekaan, ole täysin selvää, millä kriteereillä Suomi 100 -merkki on saatu. Tässä se poikkeaa esimerkiksi Avainlipusta, Aspara pohtii. Suomi 100 -tunnuksen saaneen yrityksen ei tarvitse olla suomalainen. Myöskään tuotteiden tai palveluiden kotimaisuusasteesta ei Suomi 100 -tiedotteissa lausuta mitään. Olennaista on ollut, että yrityksellä on aktiivista toimintaa Suomessa ja se osallistuu juhlavuoteen tuotteen lisäksi jollakin yleishyödyllisellä tavalla. Monet merkin saaneet tuotteet ovat kuluttajille tuttuja. Esimer- jalkoihinsa. Costa Rican ympäristöministeriö painottaa, että kyse on yksittäistapauksesta eikä vastaavaa ole tapahtunut aiemmin. Costaricalaisen La Nacion -lehden mukaan opas huomasi hain lähestyvän ja yritti pelotella sitä pois. Hai ei kuitenkaan pelästynyt vaan hyökkäsi amerikkalais- Tervetuloa! KORJAAMONTIE 12, YLIVIESKA ma-pe 7-17, la 9-14 Puh. (08) 420 730 tai 0440 680 711 Toteuta kotiunelmasi Jetta-Talon kanssa! jetta-talo.fi LISÄTIETOA! Herlevi Kari | 040 5330353 Kinnunen Matias | 0400 178 821 Taka-Eilola Aki | 050 343 7462 4.-9.12. A L V I T A L A S VAIN TI 5.12. KAIKKI NORMAALI- HINTAISET TUOTTEET Etu -24% normaalihintaisista tuotteista voimassa vain tiistaina 5.12.2017. @micks_official Kauppakeskus Chydenia Ma-pe 10-19, la 9.30-16 su 12-16 ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ SULJETTU naisen jalkoihin. Muut sukellusretkelle osallistuneet säilyivät vammoitta. Tiikerihai on yksi vaarallisimmista hailajeista, ja merkittävä osa ihmisten kimppuun hyökkäävistä haista on nimenomaan tiikerihaita. Lajin nimi tulee tummista raidoista eläimen vartalossa. Etelä-Koreassa 13 kuoli veneonnettomuudessa HAAVEILETKO UNELMIESI KODISTA? TORIKATU t KOKKOLA Suomalaisuuden mielikuviin tunnus Asparankin mukaan kiistatta liittyy. Suuri osa kuluttajista kertoo tutkimuksissa arvostavansa tuotteiden ja palveluiden kotimaisuutta, hän tietää. – Tältä pohjalta merkin vaikutus kuluttajien käyttäytymiseen on varmaankin positiivinen. Erityisesti kuluttajat kertovat arvostavansa elintarvikkeiden kotimaisuutta. Käytännössä ostopäätöksiä ohjaavat myös hinta ja tavaroiden kohdalla vaikkapa kansainvälisten merkkien houkuttelevuus sekä nettikaupan helppous. Suomi 100 -tavaramerkin omistaa valtioneuvoston kanslia. Juhlavuoden aikana merkin luvatonta käyttöä on tullut ilmi muutaman kerran, pääsihteeri Timonen kertoo. Hän kuvailee tapauksia ”t-paitapainatusten” tapaisiksi. – Silloin olemme lähestyneet ystävällisellä huomautuksella. Tiikerihai tappoi amerikkalaisturistin Costa Ricassa SAN JOSE (STT–AFP) Keski-Amerikassa Costa Ricassa tiikerihai tappoi sukeltamassa olleen matkailijan ja vahingoitti tämän mukana ollutta sukellusopasta. Henkensä menetti 49-vuotias amerikkalaisnainen. Sairaalaan joutunut opas oli 26-vuotias paikallinen mies, joka sai vammoja 3,50€ Deli&Bαkery TORIKATU 25, KOKKOLA ma-to 7-16, pe 7-18, la 9-15 Puh. 044 068 0717 kiksi Fazer haki tunnuksen jo ennestään suositulle suklaalle: Fazerin Sininen valikoitui Suomen arvostetuimmaksi brändiksi Taloustutkimuksen ja Markkinointi & Mainonta -lehden tutkimuksessa tänä vuonna. – Meille oli itsestäänselvää, että emme lähde tekemään uutta tuotetta, vaan hyödynnämme valittujen tuotteiden markkinointiviestinnässä niiden vahvaa suomalaista pohjaa, Eerola sanoo. PYYDÄ TARJOUS KAHVITUKSIIN, toimitukset veloituksetta Ylivieskan sekä Kokkolan keskustan alueella, tilauksen summan ylittäessä 50,00€! Puh. (08) 420 730 14,90€ Seuraava kakkubuffet la 16.12. Juhlavuosi tekee itsenäisyyspäivästä kauppasesongin - makeiset suosiossa TOSI EDULLISTA PÄTKÄPELTIÄ 2,5m, 3m, 3,5m ja 4m. KÄRRYT PERÄÄN JA KAUPANTEKOON!!! TITI HEHE KYLLÄSTETTYÄ TERASSITA! OS VÄRKKIÄ vihreä ja ruskea ! AST TA VAR OS ST VARA ERÄ •s&),-)6!.%2)! VENEVANERIA6.5-40 6.5/9mmmm 6000x150028x95 ja 28x120 KEITTIÖN TYÖTASOJA KYLLÄSTETTYÄ LANKKUA Koot 30×600–620×3020 •sMUOVIPINTAISTA FILMIVANERIA VANERIA 6.5-50 mm 4-30 mm 48x98,Paljon 48x123 ja 48x148 eri värivaihtoehtoja. •s(!656!.%2)! MUOVIPINTAISTA 4-30 mm Hae omasi!!! 5-50VANERIA mm •s6!,+%!!6!.%2)! HAVUVANERIA 5-50 6.5-18mm mm s SALAOJAPUTKET 9-31 mm 6.5-18 mm s RUMPUPUTKET •s-!8),%69*Ë VALKEAA VANERIA s ERISTEET •)3/%2Ë&),-)3/)2/! MAXILEVYJÄ 9-31 mm (villa, styrox, 30x385x3330 viira/ﬁlmi )3/%2Ë&),-)3/)2/! styrofoam) esim. palkit, hyllyt, 30x385x3330 viira/ﬁlmi lattiat, muotit,hyllyt, ym.. esim. palkit, lattiat, muotit, ym.. LEVYT NÄPÄKÄSTI LEVYT NÄPÄKÄSTI MÄÄRÄMITTAAN! MÄÄRÄMITTAAN! s KIINNITYSTARVIKKEET s TOIMITUSMYYNTINÄ VAIKKAJAMITÄ!! Kauppaa jo vuodesta 1923! V. Lipponen Ky Karvoskylällä ne kaupat tehdään! Karvoskylä Nivala, (08) 447 015 ma-pe 8–17, la SULJETTU www.vaneria.fi SOUL (STT–AFP) Etelä-Korean länsirannikolla 13 ihmistä kuoli ja kaksi on kateissa veneonnettomuudessa sunnuntaina, kertoo maan rannikkovartiosto. Seonchang-1 -niminen matkailukalastusalus oli törmännyt polttoainetta kuljettaneeseen säiliöalukseen kello kuudelta aamulla paikallista aikaa lähellä Incheonin kaupungin satamaa. Kalastusaluksessa oli 20 matkustajaa ja kaksi työntekijää. Kuolleiden lisäksi 7 ihmistä vietiin sairaalahoitoon. Kadonneiden joukossa on laivan kapteeni. Säiliöaluksella kukaan ei tiettävästi loukkaantunut. Yonhap-uutistoimiston mukaan kaikilla matkustajilla oli pelastusliivit, mutta useisiin iski hypotermia. Sunnuntain onnettomuus oli pahin sitten vuoden 2015 syyskuun kalastusveneonnettomuuden, jossa kuoli 15 ihmistä Jejusaaren lähellä. Intia yrittää kitkeä pika-avioerot DELHI (STT) Intian parlamentti harkitsee muslimimiesten rankaisemista kolmen vuoden vankeustuomiolla, jos he yrittävät erota vaimostaan sanomalla kolme kertaa peräkkäin sanan talaq eli avioero. Asiasta kertoi BBC. Joissain muslimiyhteisöissä miehellä on perinteisesti ollut oikeus erota vaimostaan yksinkertaisesti sanomalla avioerosana kolmesti. Nykyaikana pika-avioeroja on alettu ottaa toistamalla sanaa tekstiviestissä tai sähköpostissa. Tapa ei perustu Koraaniin.

13 KESKIPOHJANMAA MAANANTAINA 4.12.2017 Suomelle jälleen ringettekultaa URHEILU Suomi uusi ringeten maailmanmestaruuden lyömällä toisessa MM-loppuottelussa Kanadan 11–5. Suomi vei maailmanmestaruuden Kanadan Mississaugassa pelatussa turnauksessa voitoin 2–0. – Kanada pisti tänään kaiken likoon, mutta olimme hyvin valmistautuneita heidän alkurynnistykseensä, Suomen päävalmentaja Timo Himberg sanoi tiedotteessa. Suomen tehokkain oli Anne Pohjola, joka takoi tehot 5+1. Hänen ketjukaverinsa Marjukka Virta rohmusi tehot 1+4. Maailmanmestaruus on Suomen kahdeksas ringetessä. YHTEYSTIEDOT: Urheilun toimitussihteeri: Jarno Herranen 020 750 4422 Osaston esimies: Juha Savela 020 750 4420 Urheilutoimitus: 020 750 4425, urheilu@kpk.ﬁ Juhlalehti meni painoon sunnuntaina klo 18.00, joten sitä myöhemmin päättyneistä tapahtumista ei juttuja maanantain lehteen ehtinyt. Uutisia näistä tapahtumista löytyy KP24.ﬁn verkkosivuilta. Takaraivossa yksi iso tavoite Miska Poikkimäki aikoo olla mukana, kun olympiamitaleista hiihdetään Pekingissä Kultaa ja hopeaa Euroopan Nuorten Olympiafestivaaleilta. Hopeaa ja pronssia nuorten PM-kisoista. Siinä Sievin Sisun 17-vuotiaan Miska Poikkimäen tärkeimmät saavutukset menneen talven hiihtoladuilta. – Kyllä se oli nappikausi. Mitään ei jäänyt hampaankoloon, vaan kausi meni suunnitelmien mukaan ja jopa yli odotusten, Poikkimäki myöntää näin jälkikäteen. Ikäluokkansa lahjakkaimpiin hiihtäjiin kuuluva Poikkimäki on ollut tuttu näky SM-kisojen tai Koululiikuntaliiton mestaruushiihtojen palkintokorokkeella. 20-vuotiaiden kisat ovat tavoitteena, vaikka vastassa onkin pari vuotta minua vanhempia hiihtäjiä. Päätä ei huimaa kisata vanhempien seassa, ja sieltäkin lähdetään mahdollisimman hyvää sijoitusta hakemaan. Menestyminen kansainvälisissä kisoissa oli yksi uusi luku nuorukaisen hiihtäjätaipaleella. – Ennen Norjan PM-hiihtoja minulla ei oikein ollut tietoa siitä, millaista kansainvälinen vauhti on. PM-kisat antoivat hyvin infoa, että ihan kärjen vauhdissa mennään. Tärkeimmät ominaisuudet kunnossa Ainakaan vielä Miska Poikkimäki ei kuulu Juho Halosen valmennettaviin nuorten maajoukkueessa. Poikkimäki on Haloselle kuitenkin erittäin tuttu tapaus. – Olen tuntenut Miskan jo pitkään. Miska oli 13-vuotias, kun hän nousi valmentamaani Keski-Pohjanmaan piirijoukkueeseen. Tuon jälkeen Miskan hiihtoja on tullut seurattua paljon ja aika hyvin olen hollilla Miskan kehityksestä, Halonen kertoo. Poikkimäki on asettanut itselleen kovat tavoitteet. Halonen ei pidä tavoitteita tuulesta temmattuna. – Pidän Miskaa erittäin potentiaalisena kaverina. Hänellä on erittäin hyvä asenne ja hän selvästi on valmis tekemään töitä tavoitteiden eteen. Ei pelkästään kovat tavoitteet tai puheet, vaan kaikki arjessa tapahtuva tekeminen on laadukasta, Halonen pohtii. Poikkimäki kertoo harrastaneensa pienestä asti liikuntaa monipuolisesti. – Jääkiekkoa, pesäpalloa, jalkapalloa, salibandya ja milloin mitäkin. Kavereiden kanssa tuli ravattua pelaamassa aina kun oli aikaa. Halosen mukaan lapsuuden monipuolinen liikuntakattaus näkyy Poikkimäen motoriikassa. – Miska on todella taitava suksien kanssa. Hän osaa käyttää suksea hyväkseen ja nuoreksi kaveriksi osaa hiihtää kovaa. Kestävyysominaisuuksien osalta Miska on todella lupaava. Kun siihen lisätään vielä hyvä elastisuus, kaikki tärkeimmät ominaisuudet ovat kunnossa. Miskalla on hyvä mahdollisuus nousta hiihtäjänä korkealle, lähtökohdat siihen ovat hyvät, Halonen selvittää. Se, mihin Poikkimäki lopulta yltää, nähdään tulevien vuosien aikana. Jo parin kuukauden päästä tiedetään, täyttyikö ensimmäinen välitavoite. Muutaman vuoden päästä taas ollaan viisaampia sen suhteen, mikä on takaraivossa olevan ison tavoitteen kohtalo. Menestyminen nuorten arvokisoissa viime talvena oli Poikkimäelle osa luonnollista jatkumoa. Onnistuneen kauden jälkeen Poikkimäen on ollut helppo asettaa uusia tavoitteita. – Tämän kauden päätavoitteena on päästä mukaan tammi–helmikuussa Sveitsissä käytäviin nuorten MM-hiihtoihin, Poikkimäki vastaa yhtään kakistelematta tai nöyristelemättä. Tavoite on mielenkiintoinen, sillä Sveitsissä kisataan vain 20ja 23-vuotiaissa. Mielenkiintoisen tavoitteesta tekee se, että edellisellä viikolla kalenterissa ovat oman ikäluokan PM-kisat, jotka vieläpä hiihdetään Poikkimäen nykyisillä kotiladuilla Vuokatissa. – 20-vuotiaiden kisat ovat tavoitteena, vaikka vastassa onkin pari vuotta minua vanhempia hiihtäjiä. Päätä ei huimaa kisata vanhempien seassa, ja sieltäkin lähdetään mahdollisimman hyvää sijoitusta hakemaan. Jos sinne en pääse, sitten hiihdetään oman ikäluokan kisoissa Vuokatissa, tammikuussa 18 vuotta täyttävä Poikkimäki sanoo. Reisjärveltä lähtöisin oleva Juho Halonen on yksi nuorten maajoukkueen valmentajista. Miltä Poikkimäen tavoitteet kuulostavat? – Miskan vauhtia tulee talven aikana seurattua aika tarkkaan, sillä hän on yksi hyvä vaihtoehto nuorten MM-kisajoukkueeseen, vaikka onkin vähän nuorempi. Miska voi kuulua nuorten maajoukkueeseen jo ensi keväänä, Halonen linjaa. Talvi näyttää, miten Poikkimäelle Sveitsin MM-kisojen osalta käy. Kävi miten kävi, mutta nuokin kisat ovat vain yksi välitavoite. – Takaraivossa on yksi iso tavoite, ja se on Pekingin olympialai- Miska Poikkimäki opiskelee toista vuottaan Vuokatin urheilulukiossa. Poikkimäki on nyt samalla reitillä, jota pitkin Iivo Niskanen nousi maailman kärkihiihtäjiin. set vuonna 2022. Pidemmän aikavälin tähtäin on asetettu sinne, toki sitä ennen yhtenä välietappina toimivat nuorten MM-kisat vuonna 2019, Poikkimäki toteaa kylmän rauhallisesti. Pekingin olympialaisten aikaan Poikkimäki on vasta 22-vuotias. Varsin raakile siis hiihtäjäksi? – Niinhän se on, että hiihdon tapaisessa kestävyysurheilussa pystyy helposti kehittymään 25-vuotiaaksi saakka. Peking tulee äkkiä, mutta toisaalta se ei tule äkkiä. Pekingin kisoihin on aikaa vielä yli neljä vuotta, siinä ajassa ennättää tehdä paljon, Poikkimäki pohtii. Nuorella urheilijalla tulee olla unelmia, tavoitteita ja esikuvia. Nuorempana Poikkimäen esikuvina olivat Matti Heikkinen ja Petter Northug. Nyt esikuvana toimii toissa talven olympiavoittaja ja viime talven maailmanmestari Iivo Niskanen. – Iivon esimerkki on minulle tärkeää. Tietysti se tuo luottamusta omaan tekemiseen, kun tietää, että Iivo on aikanaan käynyt täsmälleen saman polun Vuokatin urheilulukiossa. Iivo on esimerkki siitä, että täältäkin voi nousta ihan parhaaksi, Poikkimäki selvittää. Jarno Herranen, teksti Heidi Lehikoinen, kuvat MISKA POIKKIMÄKI ■ Syntynyt: 6.1.2000. ■ Kotikunta: Sievi. ■ Seura: Sievin Sisu. ■ Asuu ja opiskelee Vuokatissa. ■ Pituus: 182 cm. ■ Paino: 73 kg. ■ Valmentaja: Ilkka Jarva. ■ Sukset/sauvat/monot: Fischer. ■ Kuuluu alle 18-vuotiaiden valmennusryhmään (Habita-ryhmä). Kyseessä on vuosina 2000–2001 syntyneiden nuorten valmennusryhmä, johon on valittu 55 ikäluokkansa parasta hiihtäjää. ■ Ryhmän tärkeimpiin kilpailuihin kuuluvat nuorten SM-kilpailujen ohella vuosittain järjestettävät nuorten Pohjoismaiden mestaruuskilpailut (PM), joka toinen vuosi järjestettävät Euroopan Nuorten Olympiafestivaalit (EYOF) sekä neljän vuoden välein järjestettävät Nuorten Olympialaiset (YOG). ■ Saavutuksia viime talvelta: EYOF-kisoista kultaa 7,5 kilometrin perinteisen kilpailusta ja hopeaa sprintissä. Nuorten PM-kisoista hopeaa perinteisen kympiltä sekä pronssia sprintistä. Julia Kivinen yksi parhaimmista ”Voin nähdä, että heitän moukaria vielä kymmenen vuodenkin päästä” – On sillä ihmeesti voimaa, vaikka ei ole tuon isompi. Nopeus ja tekniikka ovat kuitenkin Julian parhaat puolet moukarinheittäjä. Ei siinä lajissa koko kaikkea ratkaise, sanoo kaustislainen Joonas Kivinen, jonka tekemiä ohjelmia noudattaen on pikkusisko Julia Kivinen edennyt ikäluokkansa huipuksi. Joonaksen vinkeillä harjoitellaan Kaustisen Urheilutalossa ja Nikulan heittopaikalla jo neljättä kautta. Sen ajan nyt 16-vuotias Julia on harrastanut moukarinheittoa tosimielellä. Julia Kivisen meriittilistalta löytyy mm. kolme henkilökohtaista SM-kultaa (sarjat T14, T15 ja T16), kaksi joukkuekultaa sekä kotiringistä heitetty talvimestaruus. Viime heinäkuussa Kaustisen Pohjan-Veikkojen lupaava nuori seisoi korkeimmalla korokkeella nuorten olympiafestivaaleilla Unkarin Györissä. – Se oli hienoa. Olin eka kertaa edustamassa Suomea ja kilpailijoita oli eri maista. Jännitti aika paljon, mutta onneksi oli paljon väkeä kannustamassa. Se lievensi jännitystä, Julia muistelee. Ennätyksensä 66,71 (3 kg:n moukari) Iisalmen SM-kisoissa heittänyt Kivinen voitti EYOFmestaruuden lopulta aika sel- vällä erolla. – Oma laji oli ohjelmassa heti kilpailuviikon alussa. Hyvä niin. Sitten sain kannustaa muita. Unkarin kisa rytmitti koko kilpailukautta, kun sitä ennen oli leirityskin. Heti kotiin tultua sai alkaa keskittymään SM-kisoihin ja välissä piti treenatakin. Tulevana kesänä on Györ jälleen nuorten yleisurheilijoiden näyttämönä. Julia Kivinen tähtää U18-ikäluokan EM-kisoihin, jotka pidetään siis melkein kotikentällä. – Tutut paikathan siellä on. Jos vain pääsen kisoihin, niin kyllä sieltä voi hyvää sijoitusta odotella. Ja miksikäs ei? Julia Kivinen oli vuonna 2017 alle 18-vuotiaiden maailmantilastossa ali-ikäisenä sijalla 14. Omassa ikäluokassaan KP-V:n urheilija oli kolmosena. Molemmat vielä pidemmälle moukaroineet 2001-syntyneet ovat eurooppalaisia ja siten mahdollisia kilpakumppaneita ensi kesän EM-areenalla. – Julia on tehnyt tarvittavan kisarajan jo tänä vuonna, mutta toki tuloskunto pitää osoittaa siinä alkukesästä. EM-kisat ovat tällä kertaa jo heinäkuun alussa, valmentajaveli Joonas huomauttaa. Moni varsinkin pohjalaismaakunnissa kasvanut nuori urheilija löytää tiensä Kuortaneen Urheilulukioon. Harjoitteluolot ja valmennus ovat siellä mm. yleisurheilulle otolliset. KP-V:n Kivinen suuntaa kuitenkin aamuisin tutusta Puumalasta Kaustisen Musiikkilukioon. Senkin suojissa toimii urheilupainotteinen linja. – Melkein kaikki muut siellä soittavat, mutta minä olen yleislinjalla. Siinä on liikuntaa sopivasti ohjelmassa. Voin käydä aamuharjoituksissa ja harjoituskertoja tulee viikkoon sellaiset 8–12, lukion ekaluokkalainen tietää. Julia Kivinen aikoo käydä lukion neljässä vuodessa. – Kaustisen lukio tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Saan käydä siellä kotoa. Harjoittelumahdollisuudet ovat Kaustisella tähän lajiin ihan yhtä kuin Kuortaneella. Urheilutalossa voin heittää pressuun ja Nikulassa voi ringin lämmittää heittokuntoiseksi milloin vain. Vaikka Kivinen on lajissaan Suomen ykkönen N17-sarjassa, ei hän kuulu SUL:n maajoukkueeseen. – Muutama 01-syntynyt valittiin jo nuorten maajoukkueeseen. Kyllä Julia olisi sinne kuu- lunut. Hän ei ole missään leirityksessä mukana, mutta saa liitolta tekniikkavalmennusta Jarmo Pöyryltä ja voimapuolen ohjeita Pekka Seppälältä, valmentaja-Joonas avaa. Tämän talven ohjelmassa on hankkia maksimivoimaa moukarinaisen kroppaan. Samalla huolehditaan tekniikasta. Heittoharjoittelu lisääntyy keskitalvea kohti ja helmikuinen talvimestaruuskisa on ensimmäinen kilpailu, johon ”vähän” tähdätään. N17-sarjan Suomen ennätys on vain muutaman vuoden takaa. Karhulan Katajaisten Krista Tervo heitti silloin 69,79. Eli Julia Kivinen lähtee viimeiseen kevyemmän heittovälineen kesään noin kolmen metrin takamatkalta. – Ei minulla ole ensi kesälle mitään metri mittaa, mitä pitäisi yrittää. Haluan vain urheilla joka päivä mahdollisimman laadukkaasti ja nauttia tekemisestä. Ainakin nyt motivaatiota löytyy ja tekeminen on mukavaa. Voin nähdä, että heitän moukaria vielä kymmenen vuodenkin päästä. Opiskelun ja urheilemisen yhteensovittamisessa ei ole ollut vaikeuksia. – Kun tykkää tehdä, ei arki tun- nu kiireiseltä. Ja ihan hyvin jää aikaa kavereillekin, Julia Kivinen naurahtaa. Julia Kivisestä tuli urheilija sangen luontevasti. Isä-Hannu oli aikanaan melkoinen hiihtäjä ja äiti-Niina juoksi ja hyppäsi nuoruudessaan. Myös veljet viihtyivät hyvin mm. yleisurheilun parissa. – Olin varmaan kuuden – seitsemän vanha, kun olin jo Pohjan-Veikkojen harjoituksissa. Kokeilin monia eri lajeja ja huomasin, että olen aika hyvä moukarissa. Moukari tuli lopulta lajiksi yhtenä keväänä, kun en allergian vuoksi pystynyt oikein juoksemaan. Kaustinen on moukarinheitossa edelläkävijä. Kesäiset karnevaalit ja talvimestaruudet kertovat mieltymyksestä tähän tekniseen voimalajiin. – Niin. Olisiko minusta tullut ollenkaan moukarinheittäjää, jos en olisi kaustislainen, Julia Kivinen pohtii. Julian hyvän koordinaation ja ketteryyden takana on monipuolinen liikkuminen. Harrastuskirjoon kuului mm. tanssi viiden vuoden ajan. Seppo Luokkala, teksti Jukka Lehojärvi, kuva Julia Kivinen voi harjoitella ja kilpailla Nikulan heittopaikalla eri vuodenaikoina. JULIA KIVINEN ■ Syntynyt 10.5. 2001. ■ Laji: Moukarinheitto. Satunnaisesti myös keihäänheitto ja kuulantyöntö. ■ Seura: Kaustisen Pohjan-Veikot. ■ Ennätykset sarjassa N17: kolmen kilon välineellä 66,71 (SE 69,79) ja neljän kilon välineellä 53,27 (SE 59,95). ■ Ranking: Vuonna 2017 maailmantilastossa 14:s, 2001-syntyneistä kolmas. ■ Saavutuksia: Nuorten olympiafestivaaleilta kultaa, yhteensä viisi SM-kultaa ja yksi talvi-SM-kulta.

14 URHEILU MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA KP-Vetu avasi pistetilinsä MAAILMANCUPIT SUNNUNTAINA Lillehammer: Maastohiihdon maailmancupin yhdistelmäkilpailu, naiset 7,5 km (p) + 7,5 km (v): 1) Charlotte Kalla Ruotsi 42.24,7, 2) Heidi Weng Norja 19,7 sekuntia jäljessä, 3) Ragnhild Haga Norja –43,6, 4) Marit Björgen Norja –54,3, 5) Jessica Diggins USA –57,0, 6) Teresa Stadlober Itävalta –1.04,9, 7) Krista Pärmäkoski Suomi –1.07,9, 8) Ingvild Flugstad Östberg Norja –1.26,0, 9) Natalia Neprjaeva Venäjä –1.27,9, 10) Sadien Bjornsen USA –1.32,6...17) Kerttu Niskanen Suomi –2.07,1...19) Laura Mononen Suomi –2.23,6...22) Anne Kyllönen Suomi –2.36,3...26) Aino-Kaisa Saarinen Suomi –2.53,3...48) Johanna Matintalo Suomi –4.48,2. Maailmancupin tilanne 6/31 kilpailun jälkeen: 1) Kalla 438, 2) Weng 325, 3) Bjlrgen 319, 4) Haga 272, Flugstad Östberg, 6) Stina Nilsson...suomalaiset: 8) Pärmäkoski 213, 16) Monen 99, 20) Niskanen 75, 33) Kyllönen 30, 419 Saarinen 17, 51) Riitta-Liisa Roponen 8. Miehet 15 km (p) + 15 km (v): 1) Johannes Hösﬂot Klaebo Norja 1.16,47,1, 2) Martin Johnsrud Sundby Norja –1,3, 3) Hans Christer Holund –6,8, 4) Simen Hegstad Krueger Norja –10,9, 5) Maurice Maniﬁcat Ranska –11,3, 6) Alex Harvey Kanada –13,1, 7) Iivo Niskanen Suomi –16,2, 8) Aleksei Tshervotkin Venäjä –37,7, 9) Sergei Ustjugov Venäjä –42,2, 10) Aleksandr Bolshunov Venäjä –59,6...35) Antti Ojansivu Suomi –4.54,9...43) Lari Lehtonen Suomi –5.34,6. Kusti Kittilä Suomi ja Matti Heikkinen Suomi keskeyttivät. Maailmancupin tilanne 6/31 kilpailun jälkeen: 1) Klaebo 526, 2) Sundby 328, 3) Bolshunov 282, 4) Niskanen 240, 5) Harvey 230, 6) Holund 219...suomalaiset: 17) Heikkinen 98, 23) Ristomatti Hakola 58, 39) Toni Ketelä 29, 40) Martti Jylhä 26, 54) Juho Mikkonen 11, 59) Anssi Pentsinen 10, 67) Ari Luusua 6, 70) mm. Lari Lehtonen 4, Matias Strandvall 4, 77) Juuso Haarala 2. KAUSTINEN (KP) KP-Vetu otti avauspisteensä tämän kauden naisten Futsal-Ykkösessä. KP-Vetu jakoi pisteet Team Vanpan kanssa maalein 3–3 (2–1). Kotijoukkue oli kiinni täydessä pistepotissakin, mutta vantaalaisten Petra Suutarinen tasoitti 3–3:een viimeisellä minuutilla. KP-Vetu aloitti ottelun vahvasti ja siirtyi Alina Skogin kahdella osumalla 2–0-johtoon avausjakson puoliväliin mennessä. Vieraat nousivat Olivia Simulan ja Jasmine Stubbin maaleilla tasoihin. Mia Rein nosti 36. minuutilla syntyneellä 3–2-osumallaan toiveita kotivoitosta, mutta lopulta oli tyytyminen pistejakoon. Reilu tunti riitti Vieska Wolleylle YLIVIESKA (KP) Lentopallon miesten kakkossarjassa Vieska Wolley ei aikaillut sunnuntain kotiottelussaan sarjajumbo Tähti Volleyta vastaan. VieWo tarvitsi tunnin ja kolme minuuttia, ja tulostaululla komeilivat voittolukemat 3–0 (25– 10, 25–7, 25–20). Sodankylän Tähti Volley pystyi aiheuttamaan ongelmia Mauri Sorvojan luotsaamalle kotijoukkueelle vain päätöserässä. Siinäkin pienet pelaajavaihdokset riittivät katkaisemaan ottelun suoraan kolmessa erässä. – Kahdessa ensimmäisessä erässä oli nähtävissä selkeä tasoero joukkueiden välillä. Viimeisessä erässä meillä oli vähän käynnistymisvaikeuksia ja olimme välillä hätää kärsimässä, kun vastustaja nosti tasoaan ja rupesi pistämään pahempaa syöttöä. Teimme kuitenkin vaihtoja ja hoidimme homman kotiin, Sorvoja paketoi. Hermes taipui jatkoajalla OULU (KP) Kokkolan Hermeksen naisten pohjoisen kiertue toi tilille yhden sarjapisteen. Se tuli sunnuntaina, kun Kärpät Akatemia voitti mestiskarsinnassa jatkoajalla 3–2 (2–1, 0–1, 0–0, 1–0). Ratkaisumaalin teki Marianna Rajala ajassa 60.18. Varsinaisella peliajalla maaleja tehtiin vuorotahtiin. Kotijoukkue meni johtoon, mutta Hermes seurasi perässä. Susanna Viitala tasoitti 1–1:een ja Anniina Kylmäaho 2–2:een. Toisessa erässä Hermes pääsi yrittämään ratkaisua rankkarista, mutta Fanny Fageruddin yritys ei tuonut osumaa. Saksan Denise Herrmann voitti pikakisan jatkeeksi myös takaa-ajon. LEHTIKUVA/ANTTI AIMO-KOIVISTO Mäkäräinen kärjen tuntumassa ÖSTERSUND (STT) Kaisa Mäkäräinen piipahti alkumatkasta toisena, mutta putosi neljän ohilaukauksen myötä seitsemänneksi ampumahiihdon maailmancupin takaaajossa Östersundissa. Voiton vei saksalainen Denise Herrmann ennen ranskalaista Justine Braisazia ja norjalaista Marte Olsbua. Puolitoista vuotta ampumahiihtoon tosissaan keskittynyt Herrmann on entinen huippuhiihtäjä. Hän voitti Östersundis- jälkeen. Ero Herrmanniin supistui nopeasti alle 20 sekunnin, mutta toisen ampumapaikan kaksi hutia pudottivat Mäkäräisen yli minuutin päähän ja kahdeksanneksi. Laukkasen ero kärkeen oli samalla kasvanut minuutista yli kahteen. Ensimmäisellä pystypaikalla Herrmann ampui kaksi ohi, ja kärkeen pujahti Braisaz. Mäkäräisellekin tuli yksi sakko lisää, ja ero kärkeen pysytteli minuutissa. Kärkikaksikko Braisaz ja Herr- mann lähti viimeiseltä ampumapaikalta peräkanaa. Kolmanneksi noussut norjalainen Marte Olsbu oli jäänyt jo puolisen minuuttia. Herrmannin hiihtovauhti oli Braisazille liikaa, ja saksalainen karkasi voittoon. Braisaz jäi voittajasta 25,8 ja Olsbu 48 sekuntia. Mäkäräisen ero kärkeen oli liki puolitoista minuuttia ja Laukkasen yli kolme minuuttia. Maailmancup jatkuu ensi viikonloppuna Itävallan Hochfilzenissä. VANCOUVER (STT) Jesse Puljujärvi nautiskeli paikastaan Connor McDavidin rinnalla Edmonton Oilersin ykkösketjussa ja iski pikatahtia kauden kolmannen ja neljännen maalinsa, kun Edmonton meni 2–0-johtoon Calgarya vastaan. Calgary kehitti hurjan kirin ja nousi 1–6-tappioasemasta maa- lin päähän, mutta Oilers haki lopulta 7–5-vierasvoiton. Puljujärven ensimmäinen maali syntyi, kun hän lapioi rystyltä irtokiekon maaliin. Toinen oli onnekkaampi, sillä Eric Gryban laukaus siniviivalta kimposi Puljujärven jalasta sisään. Kolmannen erän lopulla suomalaishyökkääjä oli lähellä tehdä erän kolmannen maalinsa, mutta Flamesin maalilla Mike Smith pysäytti kiekon jalkasuojiensa alle. Puljujärvi, 19, on tehnyt neljässä viime pelissään yhteensä kolme maalia. Oilersin valmentajalle Todd McLellanille voitto oli NHL-uran 400:s. Aleksander Barkov tasoitti kauden yhdeksännellä maalillaan Floridan ja Carolinan välisen ottelun 2–2:een vajaat kaksi minuuttia ennen kolmannen erän loppua. Carolina korjasi voiton jatkoajalla, kun Carolinan puolustaja Noah Hanifin iski kiekon maaliin paluukiekosta vain kaksi sekuntia ennen lisäajan päättymistä. Virille kolmas voitto putkeen Tunkkari punnersi SE:n SIEVI (KP) Alavieskan Viri nousi heikon avauserän jälkeen ja vei miesten salibandyn kakkosdivaripisteet Papakselta. Sunnuntaina Sievin monitoimihallissa pelattu tasainen matsi päättyi Virin 6–5 (1–4, 3–0, 2–1)-voittoon. Voitto oli Virille kolmas peräkkäinen. Papas aloitti pelin vahvasti ja iski Paavo Haverisen (1+1) johdolla pallon neljästi Virin verkkoon. Toisessa erässä suunta kääntyi. Vaikka Papas meni vielä päätöserässä 4–5-johtoon, pystyi Viri kääntämään pelin edukseen. Virin ykkösnimeksi nousi ykkösketjun laitahyökkääjä Juhana Höyhtyä, joka teki neljä maalia. Höyhtyän tutkaparina hääri sentteri Jami Mattila, joka teki esityön kolmeen Höyhtyän maaliin. Puolustaja Valtteri Karvonen teki isännille kaksi maalia. Virin maalilla Mika Siermala torjui 26 kertaa. TAMMISAARI (KP) Keskipohjalaisseuran voimanostajat menestyivät hyvin klassisen penkkipunnerruksen SM-kisoissa, jotka järjestetään viikonloppuna Tammisaaressa. Alueen nostajille irtosi 10 SM-kultaa. Uudella SE-tuloksella mestaruutta juhli Kokkolan Jymyn Anette Tunkkari, joka tavoitteli kisoista myös paikkaa klassisen penkkipunnerruksen MMkisoihin, jotka järjestetään ensi keväänä Helsingissä. Tunkkari punnersi uudeksi SE:ksi 105 kiloa. Tunkkarin nimissä oli myös 63 kiloisten edellinen SE (102,5 kg), joka syntyi syyskuussa Kokkolassa. LoVen Mikko Seikkulasta tuli tuplamestari, kun hän voitti sekä 50-vuotiaiden että 70-vuotiaiden 120 kilon sarjan. Tuloksia: N20, 72 kg (3): 1) Tuulia Lohivuo KaVo 82,5, 2) Amanda Sjöholm NyKK 80. +84 kg (2): 1) Henna Saarijärvi NPower 77,5. N23, 57 kg (2): 1) Krista Määttä SoVi 80, 2) Johanna Enkvist PV 60. 63 kg (2): 1) Essi Laakso KoJy 80. 72 kg (1): 1) Julianna Löllö KoJy 97,5. Naiset, 72 kg (5): 1) Susanna Virkkunen SV 112,5, 2) Anne-Elina Kinnunen KoJy 95. 63 kg (8): 1) Anette Tunkkari KoJy 105. P14, 59 kg (1): 1) Juho Kopola SS 65. 66 kg (1): 1) Niko Kopola SS 67,5. M20, 105 kg (3): 1) Tuomas Pussinen NaVo 170, 3) Richard Nylund NyKK 125. M20, 120 kg (1): 1) Daniel Holmstedt PV 155. M23, 74 kg (3): 1) Toni Hyttinen OPT 140, 3) Janne Nyberg PV 130. 83 kg (3): 1) Teemu Hällfors YlöR 170, 3) Conny Granholm NyKK 122,5. 93 kg (4): 1) Sami Lehtonen YKV 167,5, 2) Andreas Nygård NyKK 165. 120 kg (2): 1) Santeri Eriksson Team365 170, 2) Andreas Hill NyKK 150. M50, 74 kg (3): 1) Erkki Rajala PV 162,5. 83 kg (4): 1) Markku Väisänen MiVo 180, 4) Jari Salste PV 132,5. 120 kg (3): 1) Mikko Seikkula LoVe 180. M70, 120 kg (1): 1) Mikko Seikkula LoVe 165. Barkov on tehnyt tällä kaudella tehot 9+16. Tehopisteitä merkittiin myös Carolinan Sebastian Aholle ja Teuvo Teräväiselle, jotka olivat syöttämässä Elias Lindholmin tekemää ottelun avausmaalia. Tehopiste oli molemmille 14. tällä kaudella. Maaleja Teräväinen on tehnyt kahdeksan ja Aho viisi. ELOKUVAT Lehtimäki: Lehtimäen Ampujien avoimet Joulukuun ilma-asekilpailut 1.–3.12. Tuloksia: Ilmapistooli, M (60 ls): 1) Teijo Kimpimäki JjA 551. M16 (40 ls): 1) Lauri Huhtanen KarMAS 339, 2) Vili Lappi KP-V 323. N50: 1) Tuula Nenonen KP-V 341. N60: 1) Mirja Aho KP-V 345. N: 1) Anette Källi LehA 368. VT12 (20 ls): 1) Aatu Rintamäki IMAS 176, 2) Iia Nikula KP-V 169, 3) Peetu Puumala KP-V 124. IT10: 1) Juho Haapaniemi IU 180, 2) Panu Lappi KP-V 172, 3) Minka-Maria Puumala KP-V 156, 4) Joose Puumala KP-V 131. IT8: 1) Maximus Nikula KP-V 176. Ilmakivääri, M (60 ls): 1) Markku Niemi AlavA 562. N: 1) Sari Nivala YK 377. VT14 (30 ls): 1) Daniel Lukoperov YK 277. LENTOPALLO Mestaruusliigan marraskuun pelaajat: Miehet: hakkuri Joonas Jokela Etta. Naiset: passari Suzanne Horner LiigaPloki. Marraskuun tähdistöt: Miehet: passari Joshua McKay PerPo (1. valinta tähdistöön), hakkuri Joonas Jokela Etta (1), yleispelaajat Eetu Pennanen Etta (4) ja Ossi Rumpunen Raision Loimu (5), keskipelaajat Tuomas Koppanen Raision Loimu (3) ja Robert Walsh PerPo (2), libero Gabriel Domencus PerPo (1). Naiset: passari Suzanne Horner LiigaPloki (1. valinta tähdistöön), hakkuri Kertu Laak LP Viesti (1), yleispelaajat Olena Prokopenko Kuusamo (3) ja Essi Helminen Kuusamo (1), keskipelaajat Anna Czakan LP Viesti (2) ja Daniela Öhman HPK (2), libero Saana Koljonen HPK (4). Parhaimmat onnittelut. Lasten SUKSIPAKETIT (sukset, siteet, monot, sauvat) 00 ALK. 298 00 sis. • Salomon Equipe 8 karvasukset • Salomon 5 mono • Siteet • Yoko 210 sauvat Sarva XERO4 juoksukenkä 14900 MA-PE 9-18 • LA 9-15 SU 12-16 Kokkolan Golf onnittelee 100v .HVNLSRKMDQPDDOHKWHÀMDWDUMRDD -RXOXODKMDNVL*ROßD .RNNRODVVDWXOHYLQDNHVLQÀ Salomon KARVASUKSIPAKETTI ERÄ BAUER N9000 SR luistimia 299 00 (598,00) NASTAKENKIÄ HYVÄ VALIKOIMA Esim: Myös Mari Laukkaselle kertyi neljä hutia. Laukkanen sijoittui 30:nneksi. Hän on Östersundissa valitellut, että varsinkin hiihtovauhti on kovan harjoittelun jälkeen vielä haussa. – Nyt kulki suksi paremmin, taisin olla hiihdossa kymmenenneksi paras. Suurin osa erosta tuli viimeisellä kierroksella, kun en kestä ihan loppuun asti, lievästi helpottunut Laukkanen kertoi. Mäkäräinen pääsi matkaan kuudentena 26 sekuntia kärjen Ykkösketjuun noussut Puljujärvi laukoi kaksi maalia AMMUNTA 99 sa myös pikamatkan. Mäkäräinen keräsi maailmancupin avausviikon henkilökohtaisista kilpailuista sijat 11, 6 ja 7. Kärkisijoille ei vielä ollut asiaa, mutta suorituksissa ei ollut suurta ailahtelua. – Pelissä ollaan mukana. Hiihdossa en häviä, erot tulevat ampumapenkalla, takaa-ajossa ladulla toiseksi nopeinta vauhtia pitänyt Mäkäräinen sanoi. Hän hävisi vajaat puolitoista minuuttia Hermannille, joka ampui kaksi sakkoa. Icebug Kuusamo 13900 TEAM SPORTIA Savarinväylä 6, URHEILU JA LELU Ylivieska, 08 420 640 Kokkolan golfkenttä tarjoaa viihtyisän ja haastavan golfelämyksen niin aloittelevalle NXLQNRNHQHHPPDOOHNLQJROßQSHODDMDOOH $ORLWXVSDNHWWL (sisältää kurssin ja jäsen- ja kenttämaksut kausille 2018-2019) 630€ Katso tarjousehdot tarkemmin ZZZNRNNRODQJROIß www.kokkolangolf.ﬁ 06-823 8600 toimisto@kokkolangolf.ﬁ 4kpl Lillehammer: Yhdistetyn maailmancup (HS138mäki ja 10 km hiihto, v): 1) Espen Andersen Norja 26.25,1, 2) Jan Schmid Norja jäljessä 3,4 sekuntia, 3) Jörgen Graabak Norja –4,2, 4) Johannes Rydzek Saksa –4,3, 5) Alessandro Pittin Italia –7,1, 6) Akito Watabe Japani –7,7, 7) Go Yamamoto –14,4, 8) Francois Braud Ranska –14,6, 9) Ilkka Herola Suomi –15,0, 10) Wilhelm Deniﬂ Itävalta –20,7, ...13) Eero Hirvonen Suomi –30,4, ...26) Arttu Mäkiaho Suomi –1.36,1, ...47) Wille Karhumaa Suomi –7.24,6. Tilanne mäkiosuuden jälkeen: 1) Andersen, 2) Espen Björnstad Norja –18, 3) Harald Johnas Riiber Norja –27, ...20) Hirvonen –1.14, ...27) Herola –1.34, ...33) Mäkiaho –1.44, ...50) Karhumaa –4.38. Tilanne maailmancupissa (4/23 kilpai- Futsal-liiga PP-70 – Riemu 9 – 5 (3 – 1). 8 7 7 7 6 6 3 3 3 2 2 1 1 2 1 0 1 1 3 0 1 1 0 0 1 1 0 2 1 0 0 3 0 1 1 1 1 1 3 2 3 4 5 5 7 7 8 9 45– 42– 59– 35– 46– 40– 30– 34– 30– 29– 32– 20– 16 28 35 26 32 24 27 62 50 47 48 47 27 26 23 23 21 20 15 12 11 9 7 4 Miesten Kakkonen VaVe – LaPo 10 – 5, Myran – Sisu-P 4 – 2, F.F. T-08 – KP-V M 3 – 7. KP-V M ........ 3 VaVe............. 2 3 0 2 0 Lillehammer: Mäkihypyn naisten maailmancup: HS138: 1) Katharina Althaus Saksa 308,2 pistettä (138,5 ja 139,5 metriä), 2) Maren Lundby Norja 284,3 (130–139), 3) Sara Takanashi Japani 275,8 (137–136), 4) Irina Avvakumova Venäjä 250,7 (128,5–125), 5) Yuki Ito Japani 249,4 (122,5–127,5), 6) Carina Vogt Saksa 246,7 (137–124,5), 7) Svenja Würth Saksa 237,3 (124,5– 127,5), 8) Ursa Bogataj Slovenia 223,1 (127,5–113,5), 9) Lara Malsiner Italia 219,9 (118,0–126,0), 10) Lea Lemare Ranska 219,8 (121,0–119,5), ...27) Julia Kykkänen Suomi 159,9 (105,5–108). Tilanne maailmancupissa (3/17 kilpailun jälkeen): 1) Althaus 280, 2) Lundby 260, 3) Takanashi 160, 4) Ito 150, 5) Vogt 136, 6) Avvakumova 126, ...25) Kykkänen 17. Seuraavat kilpailut: 17.12. Hinterzarten, Saksa, 6.–7.1. Rasnov, Romania. Östersund: Ampumahiihdon maailmancup, takaa-ajot: Naiset, 10 km: 1) Denise Herrmann Saksa 30.02,6 (2 sakkoa), 2) Justine Braisaz Ranska jäljessä 25,8 sekuntia (0), 3) Marte Olsbu Norja –48,0 (2), 4) Lisa Vittozi Italia –1.16,8 (2), 6) Nadezhda Skardino Valko-Venäjä –1.19,6 (0), 7) Kaisa Mäkäräinen Suomi –1.28,9 (4), 8) Vanessa Hinz Saksa –1.29,1 (19, 9) Olga Pidhrushna Ukraina –1.40,0 (1), 10) Galina Vishenevskaja Kazakstan –1.48,8 (1), ...30) Mari Laukkanen Suomi –3.14,2 (4). Tilanne maailmancupissa: 1) Braisaz 142, 2) Herrmann 138, 3) Skardino 127, 4) Synnöve Solemdal Norja 119, 5) Julia Dzhima Ukraina 116, 6) Olsbu 115, 7) Mäkäräinen 104, ...22) Laukkanen 49. Seuraavat kilpailut: 8.–10.12. Hochﬁlzen, Itävalta. Calgary: Pikaluistelun maailmancupin kilpailu 3/6: Naiset: 1000 m: 1) Heather Bergsma Yhdysvallat 1.13,37, 2) Jekaterina Shikhova Venäjä 1.13,70, 3) Marrit Leenstra Hollanti 1.13,72. B-ryhmä: Arisa Go Japani 1.14,07. Miehet: 1000 m: 1) Kai Verbij Hollanti 1.06,93, 2) Kjeld Nuis Hollanti 1.06,96, 3) Håvard Holmefjord Lorentzen Norja 1.06,98,...5) Mika Poutala 1.07,47. B-ryhmä: Hein Otterspeer Hollanti 1.07,14. Ruutupaidat. 2 F.F. T-08 ....... 2 LaPo ............ 3 Myran .......... 3 Sisu-P .......... 3 FC Sport-j .... 2 FUTSAL KaDy ........ 11 Sievi FS.... 11 Leijona F .. 11 Ilves FS .... 11 SoVo ........ 11 GFT .......... 11 FC Kemi ... 11 Mad Max.. 11 PJK .......... 11 PP-70 ....... 11 Ruutupaidat 11 Riemu ...... 11 lun jälkeen): 1) Andersen 276, 2) Watabe 224, 3) Schmid 223, 4) Rydzek 222, 5) Hirvonen 171, 6) Graabak 155, ...13) Herola 85, ...17) Mäkiaho 45, ...33) Leevi Mutru Suomi 16. Seuraavat kilpailut: 16.–17.12. Ramsau, Itävalta. 0 24– 0 14– 4 8 9 6 2 1 1 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 11– 6 1 13– 13 2 10– 16 2 9– 17 3 8– 12 2 7– 20 6 3 3 3 0 0 UINTI Vaasa: Lyhyen radan ikäkausimestaruuskisojen 3. päivän tuloksia: T14 200 su (16): 1) Laura Kellberg Cetus 2.17,49, 13) Wilma Lakanen KUS 2.32,66. T15 200 su (16): 1) Emilie Pärnänen ÅSK 2.17,89, 5) Liina Salin KUS 2.22,88. P15 100 su (15): 1) Ibrahim Ezzat AU 57,90, 11) Jesse Anttila KUS 1.04,14. P16 100 su (15): 1) Roni Källström Cetus 55,35, 12) Hugo Mattola KUS 1.03,64.

URHEILU 15 KESKIPOHJANMAA MAANANTAINA 4.12.2017 PALVELUHAKEMISTO PALVELUKSEEN HALUTAAN NÄYTTELYT Maanrakennusalan ammattilainen PALVELUT • talo- ja hallien perustustyöt • salaojitustyöt • kunnallistekniikka • tietyöt • hiekan ja murskeen myynti sekä kuljetus Backändantie 129 • 68410 ALAVETELI puh. 040 553 7336 (Jan), 0400 162 503 (Mikki) MONIPUOLISET HUOLTOPALVELUT! *5$),,..$$ Suomi 100 0$$/$8.6,$ -MEILTÄPÄIN 9(,672.6,$ -8/,67(,7$ 1.12.-31.12.2017 7$,'(.2577(-$ HYDRAULICS LUOMANKORJAAMO KY Toholampi • P. 0400 265 992 • www.luomankorjaamo.ﬁ Hydrauliikka- ja pneumatiikka-alue koostuu komponenteista, letkuista sekä kunnossapidosta ja huollosta. Meiltä löydät 40 vuoden kokemuksella kokonaisratkaisut teollisuuteen, urakoitsijalle ja yksityishenkilöille. Laaja valikoima komponentteja suoraan varastosta takaa nopean toimituksen. Tarjoamme myös järjestelmä- sekä projektisuunnittelua. Toimipaikkamme sijaitsevat Pietarsaaressa ja Kokkolassa. Kiitokset kaikille tukĳoillemme työtäyteisestä ja ihanasta vuodesta! Haemme aktiivista ja asiakaslähtöistä ratkaisujen myyjää / asiantuntijaa. Edellytämme aiempaa kokemusta myyntityöstä ja alan tuntemus katsotaan eduksi. Olet järjestelmällinen ja palveluhenkinen, sinulla on määrätietoinen ote työhösi ja osaat muodostaa ratkaisuja asiakkaillesi. Hallitset suomen kielen hyvin puhuttuna ja kirjoitettuna. Ruotsin kielen taito katsotaan eduksi. Tarjoamme sinulle monipuolisen työnkuvan mielenkiintoisessa työympäristössä ja jatkuvan sisäisen koulutuksen työn ohessa. Tehtävä on vakituinen ja kokoaikainen. Paikka täytetään heti sopivan henkilön löydyttyä. Toimenkuvaasi kuuluu mm. • tiskimyynti • hydrauliikkaletkujen teko • tuotteiden vastaanotto • varaston hallinta Välkommen! 7HUYHWXORD Tervetuloa! ZZZJDOOHULDUWLVWDFRP ,WlLQHQ.LUNNRNDWX .RNNROD WLSHODVX ma-pe 10-16 · la 10-14 KOULUTUS Monipuolinen koulutus hierojan ammattiin, antaa valmiudet myös urheiluhierontaan. Lisäksi myös mahdollisuus Personal Trainer -opintoihin. Liikunta, fysioterapia ja hieronta 8.1.-18.5.2018 Antaa hyvät valmiudet liikunnan ja fysioterapian ammattiopintoihin. Personal Trainer 8.1.-18.5.2018 Antaa valmiudet henkilökohtaisena kunto-ohjaajana toimimiseen. KAUHAJOEN URHEILUHIEROJAKOULU www.kauhajoenurheiluhierojakoulu.fi K-P:N MM OY LKV [A] Tiedustele miten voimme Sinua palvella 050 3207 466 Maija Kortetmaa vahvistamaan pohjoismaista tiimiämme, joka hoitaa Rettig Värme Ab Pietarsaaren ja Rettig Sweden Ab Helsingborgin/Järpåsin kirjanpidon. Yhteensä 75 työntekijää kolmella eri paikkakunnalla palvelee asiakkaita pohjoismaisilla markkinoilla. Chief Accountat Nordicina olet vastuussa kirjanpidosta ja siihen liittyvistä prosesseista. Vastaat raportoinnin oikea-aikaisuudesta ja laadusta. Varmistat myös, että kehitys on Rettigin arvojen ja käytäntöjen mukaista. Sinulla on henkilöstövastuu neljästä työntekijästä ja raportoit talouspäällikölle. Työtehtäviäsi ovat: • • • • • Kaustisen Evankelisen Opiston Kannatusyhdistys ry:n pidetään opistolla tiistaina 12. päivänä joulukuuta 2017 alkaen klo15.00. Vapaamuotoiset hakemukset lähetetään sähköpostitse talouspäällikkö Mats Bergvallille, mats.bergvall@rettigicc.com, viimeistään 15.12.2017. Hän vastaa myös lisäkysymyksiin työtehtäviin liittyen puhelimitse, 06-7869 357. Esillä sääntöjen 7 §:n mukaiset asiat. Tervetuloa! Johtokunta Rettig Värme Ab • P.O. Box 16 • FI-68601 Jakobstad • Finland T +358 (0)6 786 91 11 • F +358 (0)6 786 92 22 • info@purmo.fi • www.purmo.fi Keski-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry:n SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS pidetään tiistaina 12.12.2017 klo 16.00 alkaen yhdistyksen toimistolla, osoitteessa Pajalantie 24, Kaustinen. Käsitellään sääntömääräiset syyskokousasiat. Hallitus www.metsamarkkinointi.com Isot metsätilat: Halsua 78,3 ha 6650 m³ 175t€; Kärsämäki 74,4 ha 4330m² 138t€; Salla 49,3 ha 2160 m³ 34t€; Pyhäntä 40,4 ha 1498m³+murskelupa 67,5t€; Toholampi 30,8 ha 1750m³ 36t€; Kannus 25,5 ha 89t€; Metsät: Halsua 16,5 ha 1460m² 39t€ t 7.12; Kokkola: 1,6 ha 16t€; 19,8ha 24t€; 7,6ha 100t€; Luoto 8,3ha 39t€; Toholampi: 10,65ha 1220m³+mökki 40t€; 6,4ha 590m³ 16t€; 20,7ha luontotila+mökki 16t€; Kruunupyy 9,1ha+mökki 1220m³ 60t€; Pihtipudas 13 ha 25t€; Ullava 5,2 ha; Veteli 2,8ha 10t€/t 11.12; Vimpeli 5+2,5ha 18t€; Kälviän Hirsimetsän yhteismetsän osuuksia lh 1€/osuus; Kannus Karhilaisten yht.al.os. 1000 €/ha; Maatilat: Kälviä 5,5 ha 127m² okt 3h,s,ph+16 p. talli 374m² Mh 99t€; Kannus 0,53ha Rättyäntie 237 ht 104/164m² 5h,s,ph 59t€; ei energiatodistuksia; Teollisuushalli: 1,5 ha 1200/1454 m² ristikkotehdas koneineen, Karhintie 16 140t€, v.os 600t€; Kruunupyy Rantaravintola 1,1 ha 399t€:Tontit: Potanmäki 2000+1500m²;Korkeahuhta 2270+3030 t4.12; 1,65 ha Kälviän kirkkotie 20t€; Maunulantie 8t€;Kotkamaa 15t€; Himanka 1,0ha 10t€; 0,45ha 15t€; Kaustinen alle 1ha 2t€-20t€; netissä kartat vastuu juoksevasta kirjanpidosta sekä kuukausi- ja vuositilinpäätöksistä vero- ja alv-selvitykset veroilmoitukset sisäinen valvonta transfer-hinnoittelu Sinulla on tehtävään soveltuva korkeakoulukoulutus ja vähintään 5 vuoden kokemus vaativista kirjanpitotehtävistä. Hallitset hyvin Excel-ohjelman ja toiminnanohjausjärjestelmien käytön. Osaat tulkita kirjanpitolakia ja -asetuksia. Olet järjestelmällinen, tarkka ja otat mielelläsi vastaan erilaisia työtehtäviä ja haasteita. Olet itsenäinen ja oma-aloitteinen. SYYSKOKOUS Pitkänsillankatu2020c cKokkola Kla 0400-564433 MP 040-7277467 Pitkänsillankatu 0400-564433 040-7277467PE YHTEISÖKOTI MIRJAMITUPA KY CHIEF ACCOUNTANT NORDIC KOKOUKSET KIINTEISTÖT Mirjamituvan ja Katariinan kamarin väki Haemme nyt Lisätietoja antaa paikallinen esimies Kim Andersson (puh: 044-780 0090) yhteydenotot klo: 13-16, Levytie 7, 68700 Kokkola. Toimita lyhyt kuvaus itsestäsi ja ansioluettelosi 13.12.2017 mennessä sähköpostitse osoitteeseen tommy.krokvik@wikro.ﬁ Täydellä höyryllä UUTEEN VUOTEEN, olkoon se meille kaikille ONNELLINEN! Hyvää Itsenäisyyspäivää ja Rauhaisaa Joulua! Purmo, Thermopanel ja LVI ovat markkinoiden johtavia radiaattoreiden, konvektoreiden, pyyhekuivaimien, lattialämmityksen ja lämpöjärjestelmätarvikkeiden tuotemerkkejä. Yritys kuuluu Rettig ICC:hen, joka on Euroopan johtavia radiaattorivalmistajia. Rettig ICC:n liikevaihto on 640 miljoonaa euroa ja työntekijöitä on 3 500. Tuotemerkit ovat tunnettuja korkeasta laadustaan ja lisäarvostaan. TEKNINEN MYYJÄ KOKKOLAAN Kaikilla opintosuunnilla on mahdollista valita myös avoimen yliopiston opinnoista liikuntalääketieteeseen liittyviä opintoja. TERVEYSPALVELUT PNEUMATICS TRANSMISSION Jakobstad • Pietarsaari Hierojakoulutus 8.1.2018-7.12.2018 • Autojen huollot • Päästömittaukset • OBD-mittaukset • Vikakoodien luku • Nelipyöräsuuntaus • Autosähkötyöt • Ilmastointilaitteiden huollot PALVELUKSEEN HALUTAAN Testaamme painolaatua RAHAPELIT KONSERTIT Keno Päiväarvonta. Oikeat numerot: 2, 4, 8, 12, 13, 19, 21, 22, 24, 26, 28, 34, 43, 46, 47, 48, 56, 60, 65, 67 Kunkkunumero: 56 RINGETTE Mississauga: MM-kisat, 2. loppuottelu: Suomi–Kanada 11–5 Suomi voitti maailmanmestaruuden voitoin 2–0 U21:n 2. loppuottelu: Suomi–Kanada 6–9 Kanada voitti maailmanmestaruuden voitoin 2–0 Matti Murron sävellyskonsertti KESKI - POHJANMAAN KAMARIORKESTERI, JOHT. JUHA KANGAS KONSERVATORION KAMARIJOUSET JA NUORISOSOITTOKUNTA, SEKÄ KONSERVATORION OPISKELIJOITA JA OPET TAJIA Suomalaisen musiikin päivänä Pe 8.12.2017 klo 19.00 Konservatorion salissa. Liput 10€ / 5€ Matti Murto esittelee sävellyksiään pienessä salissa klo 18.15 KORIPALLO ICQC 2018-20 NBA lauantaina: Boston–Phoenix 116–111, Dallas–LA Clippers 108–82, Brooklyn–Atlanta 102–114, Philadelphia–Detroit 108–103, Cleveland–Memphis 116–111, Milwaukee–Sacramento 109–104, Denver–LA Lakers 115–100, Portland–New Orleans 116–123. KYLPYLÄT Alansa PARHAAT PALVELUT SISUSTUSTUOTTEET SISUSTAJA - RAKENTAJA • Parvekekaihtimet • Screen kaihtimet • Verhokiskot ja tangot • Lamelliverhot KÄLLSTRÖMIN Niittykatu 1, Kokkola • Sälekaihtimet • Rullaverhot • Markiisit Tervetuloa! KAIHDIN PELTISEPÄNLIIKE LATTIATYÖT • PIIPUNPELLITYKSET • IKKUNAPELLIT • PIIPUNHATUT • PELTILISTAT • SADEVESIJÄRJESTELMÄT Kokkolattia AHOLA OY Puh. Kari 0400 361 501 Uusi Teollisuustie 3, Kälviä www.ppkp.ﬁ • info@ppkp.ﬁ Puh. 0400-663 349 Suoraan varastosta - tai määrämittaisena AUTOKORJAAMOT LVIS-PALVELUT • TEHONLISÄYKSET • OPTIMOINNIT • EGR KORJAUKSET • HIUKKASSUODATIN KORJAUKSET ” Harkitsetko lämmitysjärjestelmän vaihtoa? Ota yhteyttä. HUOLTO JA ASENNUSPALVELUT • URAKOINTI Ammattitaitoinen huoltomme ja asennuspalvelumme on käytettävissä kaikissa LVI- ja sähköasioissa Puh: 044 3616 450 • facebook.com/KokkolanAutoexpertti Kujalalle tappio OULU (KP) Oulussa lauantaina järjestetyissä KBT-kisoissa oteltiin yhteensä seitsemän ottelua lukkopainissa ja potkunyrkkeilyssä. Potkunyrkkeilyssä catchweight sarjassa alle 89 kiloa KBT Kokkolan Onni Kujala kärsi pistetappion Oulun Kickboxingin Jari-Tapa- ni Runtille. Ottelun alkupuolella Kujala osui hyvin alapotkuilla, mutta liikkuvampi Runtti sai kamppailun edetessä piste-edun. Kujala ei saanut kurottua piste-eroa kiinni ja tarkkaa kehätyöskentelyä harjoittanut Runtti voitti tuomariäänin 3–0. Myymälä ja töiden vastaanotto Ma–Pe 7–16 044 749 4300 Kokkolan LVIS-Palvelu Oy Kaarlelankatu 22 67100 Kokkola info@lvis-palvelu.ﬁ www.lvis-palvelu.ﬁ Salonen MM-hopealle HELSINKI/LAS VEGAS (STT) Petteri Salonen nappasi hopeamitalin keilailun MM-kisoista Las Vegasista. Taiwanin HaoMing Wu oli karannut tavoittamattomaan johtoon ennen miesten all eventsin päätöspäivää, mutta Salonen rutisti kakkossijalle 17 pisteen erolla Yhdysvaltain AJ Johnsoniin. – Tämä on ollut haave, iso haave. Ehkä se (hopea) on se, että olin henkisesti valmis näihin kisoihin. Nyt on yksi unelma toteutunut, luulen, ettei kovin moni lyönyt rahojaan puolestani, Salonen sanoi tiedotteessa. Sekä miesten että naisten joukkuekilpailuissa Suomi putosi mitalipelien ulkopuolelle. Laminaatin ja parketin asennukset, puulattioiden hionta ja pintakäsittely. Kokkolattia Ahola Oy YYYMQMMQNCVVKCƂ puh. 050 564 8831 Sanomalehti tavoittaa parhaiten ! TARJOUS 100 € ö / 2 vrk/hl Irtiotto arjesta ja kylpylälomalle Härmään Majoitus 2 hengen huoneessa, aamiaiset, kylpylän ja kuntosalin käyttö sekä sisäänpääsy tansseihin. Puolihoitoruokailuilla vain 128 €/2 vrk/hlö. Voimassa 31.12.2018 saakka. Osta lahjakortit ajoissa Verkkokauppamme on nyt avattu! Tilaa nyt kylpylälomat, hemmotteluhoidot ym. helposti kotisohvaltasi. shop.harmankylpyla.fi Tutkimusten mukaan sanomalehti tavoittaa kuluttajat ja vaikuttaa ostopaikan valintaan enemmän kuin yksikään toinen ilmoitusväline. 89% Vaasantie 22, Ylihärmä Puh. (06) 483 1600 www.harmankylpyla.fi 18-34 -vuotiaista pitää painettua sanomalehteä luotettavimpana tiedonlähteenä. Lähde: IRO Research, Luotettavimmat mediat 6/2014. Lähde: 2011 Tietoykkönen Ota yhteyttä mediamyyntiimme! Latikka ylsi vammaisuinnin MM-hopealle päämatkallaan MEXICO CITY (STT) Antti Latikka saavutti ensimmäisen vammaisuinnin MMmitalinsa uimalla toiseksi sadan metrin selkäuinnin heikkonäköisten S13-luokassa Mexico Cityssä lauantaina. Latikkaa vauhdikkaampi oli ainoastaan venäläinen Ihar Boki tuloksella 57,45. Latikka ui päämatkansa ajassa 1.04,51. – Näihin korkeanpaikan olosuhteisiin nähden oikein optimi uinti. Tämän syyskauden terveydellisiin haasteisiin nähden olen tosi tyytyväinen, vaikka ennätystä ei tullutkaan, Latikka kertoi tiedotteessa. Mitä tapahtumia viikonloppuna on? www. /tapahtumakalenteri KEILAILU Las Vegas, MM-kilpailut: Miesten all events, 24 sarjaa: 1) HaoMing Wu Taiwan k-a 217,5, 2) Petteri Salonen Suomi 214,6, 3) AJ Johnson USA 213,9...9) Osku Palermaa Suomi 209,4...47) Joonas Jähi Suomi 201,4...68) Niko Oksanen Suomi 199,4, 69) Juhani Tonteri Suomi 199,4...95) Jari Ratia Suomi 195,3. Naisten all events, 24 sarjaa: 1) Danielle McEwan USA 213,6, 2) Siti Saﬁyah Malesia 210,3, 3) Hsin-Yi Tsai Taiwan 209,0...44) Sanna Pasanen Suomi 198,8...72) Eliisa Hiltunen Suomi 194,1...85) Heidi Manninen Suomi 192,3...107) Petra Eriksson-Sola Suomi 185,3...109) Marjo Hirvonen Suomi 184,8...129) Elice Piksilä Suomi 177,8. Miesten joukkuekilpailu (4 parasta mitalipeleihin): 1) Kolumbia Manuel Otalora 208,2...9) Suomi 201,1. Naisten joukkuekilpailu, (4 parasta mitalipeleihin): 1) Singapore 210,8...13) Suomi 194,4. ALPPIHIIHTO Lake Louise: Naisten maailmancupin syöksylasku: 1) Mikaela Shiffrin Yhdysvallat 1.27,55, 2) Viktoria Rebensburg Saksa 1.27,68, 3) Michelle Gisin Sveitsi 1.27,72.

16 MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA AVENSIS ACTIVE EDITION Rahoituskorko nyt EDISTYKSELLISTÄ AJOMUKAVUUTTA NYT ERIKOISEDUIN 0,9 AUTOMAATTIVAIHTEISTO + kulut 0€ % AVENSIS TOURING SPORTS ACTIVE EDITION AUTOMAATTIVAIHTEISTOLLA 30 596 € Avensis Active Edition on tilava, tyylikäs ja monipuolinen matkakumppani niin maanteille kuin kaupunkiajoon. Uusimmassa Avensiksessa innovatiivinen teknologia yhdistyy saumattomasti viihtyisiin sisätiloihin ja yksilölliseen muotoiluun. Toimi nopeasti, niin saat kattavasti varusteltuun Avensis Active Edition -malliin automaattivaihteiston veloituksetta. Malli Avensis 1.8 Active Edition Touring Sports Multidrive S Etusi jopa 4 900 € WINTER PACK 490 €: sis. talvirenkaat kevytmetallivanteilla, tekstiilimatot ja tavaratilan suojapohjan. Autoverollinen kokonaishinta Toimituskulut Kokonaishinta toim.kuluineen COǄpäästöt EU-yhd. kulutus bŹ Ź Ź 142 g/km ONP ESIMERKKILASKELMA: $YHQVLV$FWLYH(GLWLRQ7RXULQJ6SRUWVDXWRPDDWWLYDLKWHLVWROODbŹ VLVWRLPLWXVNXOXWŹ:LQWHU3DFNŹ

Kk-erä 536,67 €. 5DKRLWXVDLNDNN.£VLUDKDbŹ

.RUNR.£VLWWHO\PDNVXŹNN3HUXVWDPLVNXVWDQQXVŹ7RGHOOLQHQYXRVLNRUNR/XRWRWHWWDYD P££U£bŹ.6/QPXNDLQHQOXRWRQKLQWDŹ 7DNXXYXRWWDNPNRULQSXKNLUXRVWXPDWWRPXXVWDNXXYXRWWD7DUMRXNVHWNRVNHHXXVLDDVLDNDVWLODXNVLD HLDXWRYXRNUDDPRN£\WWµµQWHKW\M£WLODXNVLD

MDRQYRLPDVVDWRLVWDLVHNVL (GHOO\WW££K\Y£NV\W\QOXRWWRS££WµNVHQMDNDVNRYDNXXWXNVHQ/XRWRQP\µQW£M£7R\RWD)LQDQFH)LQODQG2\.RUSLYDDUDQWLH9DQWDD7R\RWD5DKRLWXVNDVNRVLV£OW££OLLNHQQHYDNXXWXNVHQMDNDVNRYDNXXWXNVHQMRWDYRLW£\GHQW££ OLV£WXUYLOOD9DNXXWXNVHQP\µQW££,I9DKLQNRYDNXXWXV\KWLµ2\ /DWRMDQNDWX.2..2/$ 3HUPRQNDDUUH3,(7$56$$5, 5XXWLKDDQWLH</,9,(6.$ SXK SXK SXK ZZZQ\VWHGWɬ 5 Ma 4.12. (-3) -2 Tänään klo 14 -3 2 -5 Pietarsaari -1 -1 -1 -1 4 2 0 -2 -3 3 - Toholampi -3 -5 -3 -2 4 2 -0 -4 -5 1 -6 Halsua -2 -5 -3 -2 4 3 -0 -4 -4 1 -8 Ylivieska -5 -7 -4 -2 4 3 0 -3 -5 2 -7 (-2) Kalajoki -2 -4 -2 -2 4 3 -0 -2 -4 4 -3 -3 Haapavesi -5 -6 -5 -3 3 3 -0 -3 -5 1 -8 Helsinki 1 -0 0 2 6 3 3 2 1 5 -7 Tampere -1 -2 -2 0 5 4 1 0 -2 4 -8 Turku -0 0 0 3 6 5 2 1 -0 5 -3 Jyväskylä -1 -3 -3 -1 4 3 1 -0 -2 2 -12 Oulu -7 -5 -9 -5 2 2 -0 -3 -8 2 -7 Kuusamo -5 -10 -6 -9 -5 -1 -2 -5 -7 0 -16 -5 (-13) -6 (-12) Ma 19 (-10) Kreeta 20 16 12 14 16 17 19 17 -5 Antalya 19 16 12 14 15 14 15 16 Bangkok 30 28 30 32 32 31 30 28 Los Angeles Bangkok Buenos Aires Chicago Edmonton Johannesburg Miami -5 -2 -2 -0 -1 +0 +3 8 -1 -1 +3 4 -4 9 -3 -3 -3 3 -2 -1 -1 +2 7 -5 7 1 Juttuvinkit ja uutispäivystys puh. 020 750 4405, sähköposti: toimitus@kpk.ﬁ (ma-pe klo 7.30-23.00, la-su klo 15-23). Tekstiviestillä: kirjoita VINKKI väli ja juttuvinkkisi. Lähetä viesti numeroon 13525. Lukijat voivat lähettää kuvia toimitukseen sähköpostilla osoitteeseen lukijankuva@kpk.ﬁ Jollet saanut lehteä: soita 0800-30101 arkisin 7.00-16.30 ja viikonloppuisin 7.00–9.30. Muina aikoina voi jättää palautetta osoitteessa www.kp24.ﬁ/palaute. Kustantaja Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj Postiosoite: PL 45, 67101 Kokkola Toimitusjohtaja Vesa Pihlajamaa Sanomalehtien liiton jäsenlehti. Kokonaistavoittavuus KMT s2015-k2016 89 000 kpl ISSN 0788-8325. Painopaikka: Botnia Print Oy Ab, Kokkola. TOIMITUS Uutiset 020 750 4405 toimitus@kpk.ﬁ (Kokkola) ja ylivieska@kpk.ﬁ (Ylivieska). 4 24 10 2 19 14 5 995 1015 1020 990 995 Mielipiteet 020 750 4406, mielipide@kpk.ﬁ Tekstiviestillä: Kirjoita viestin alkuun MP (välilyönti) ja mielipiteesi. Lähetä viesti numeroon 13525 (0,25 e) 1015 1005 1000 1010 1015 1015 1030 1030 1005 +5,8 °C Meriveden korkeus Oulu +48 cm P:saari +44 cm Raahe +48 cm Vaasa +48 cm 1020 +8 1035 Tarkemmin yhteystietoja www.kp24.ﬁ/KPyhteystiedot 1020 1015 Keskipohjanmaa on osakkaana Lännen Media Oy:ssä, joka tuottaa sisältöä 12 sanomalehdelle. Lännen Mediaan kuuluvat Keskipohjanmaan lisäksi Aamulehti, Turun Sanomat, Kainuun Sanomat, Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat, Kaleva, Ilkka, Pohjalainen, Satakunnan Kansa, Hämeen Sanomat ja Forssan Lehti. +5 1025 +11 +16 +14 1020 1025 Päätoimittaja Kauko Palola 020 750 4410 Toimituspäälliköt Hannu Lehto 020 750 4408 Päivi Savela 020 750 4450 Kulttuuri 020 750 4426, kulttuuri@kpk.ﬁ Urheilu 020 750 4425, urheilu@kpk.ﬁ 1030 +6 Sateisinta toissa päivänä Helsinki Kumpula 5,3 mm 8 m/s 6 m/s 6 m/s 5 m/s 1035 +1 -17,6 °C Merisää eilen klo 14 Ulkokalla +4 WSW Kallan +3 SSW Tankar +3 SW Valassaaret +3 WSW 1025 1015 1010 Lämpimintä vuosi sitten Kristiinankaupunki +4,5 °C -6 2 -8 -3 10 -15 -6 -4 Montreal New Delhi New York Peking Sydney Tokio Vancouver Lämpimintä eilen Bogskär -18 -10 6 -4 -2 9 -8 -15 -13 22 30 22 16 -6 28 26 Kylmintä toissa yönä Muonio -7 Puhelinvaihde puh. 020 750 4400 (avoinna ma-pe 8.00-16.30). EUROOPPA TÄNÄÄN 1015 -18 www.kp24.ﬁ Ma 18 KESKIVIIKKONA -12 Su 19 TIISTAINA -10 La 19 MAAILMA TÄNÄÄN -13 Pe 18 Vrk:n ylin ja alin lämpötila (°C) Poikkeuksellisen korkean ja matalan lämpötilan raja 1981–2010 Vuorokauden keskilämpötila 1981–2010 Vuorokauden sademäärä (mm) 6 To 18 TILASTO, KOKKOLA -14 Ke 19 (-6) -8 Ti Las Palmas 20 -5 MAANANTAINA viime vuonna -2 (-9) (-2) eilen -0 (-12) -1 Ti 12.12. 3 (-9) -2 Ma 11.12. 4 (-2) 7 Su 10.12. -1 -3 -4 La 9.12. -1 (-2) Huomenna klo 14 Pe 8.12. -2 (-3) (-1) To 7.12. -1 (-2) -1 Ke 6.12. Kokkola (-1) -1 Ti 5.12. 1020 Lännen Median uutishuone puh. 010 665 7770 Tarkemmin Lännen Mediasta www.kp24.ﬁ/lannenmedia MARKKINOINTI Käyntiosoite: Rantakatu 10 puh. 020 750 4469 Johtaja/julkaisuliiketoiminta Alpo Ohtamaa Myyntijohtaja/yritysasiakkaat Tapani Mustonen Markkinointipäällikkö/ kuluttaja-asiakkaat Lea Mattila Tilaukset: Täyspaketti (sis. lehti+digi) 12 kk 28,90 €/kk Peruspaketti määräaikainen (sis. lehti) 12 kk 33,25 €/kk Digipaketti 12 kk 16,90 €/kk Hinnat levikkialueelle ja sis. alv 10%. Tiedustelut puh. 020 750 4469 Ilmoitusaineistot: aineisto@kpk.ﬁ Ilmoitushinnat: www.kp24.ﬁ/mediaopas Henkilökohtaiset sähköpostit muodossa etunimi.sukunimi@kpk.ﬁ PALVELUPISTEET: KOKKOLA Avoinna: ma-pe klo 8.00-16.30 Rantakatu 10, PL 45, 67101 Kokkola vaihde 020 750 4400 fax 020 750 4488 YLIVIESKA Kartanotie 3, 84100 Ylivieska vaihde 020 750 4600 fax 020 750 4618 HAAPAJÄRVI Ståhlberginkatu 2-4, 85800 Haapajärvi vaihde 020 750 4400 KALAJOKI Pohjankyläntie 1, 85100 Kalajoki vaihde 020 750 4400 KANNUS Valtakatu 9, 69101 Kannus puh. 020 750 4650 NIVALA Kalliontie 30, 85501 Nivala puh. 020 750 4400 PIETARSAARI Runeberginkatu 8, 68600 Pietarsaari vaihde 020 750 4400 VETELI Kirkkotanhua 3, 69700 Veteli puh. 020 750 4400 Puhelun hinta 020-alkuisiin numeroihin: Kiinteästä verkosta tai matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/ min (sis. alv 24%). 0800-alkuiseen numeroon maksuton sekä sähköpostilla: asiakaspalvelu@kpk.ﬁ (luetaan ma-pe klo 8-14). Henkilörekisterilaki Henkilörekisterilain edellyttämät rekisterikuvaus ja -selosteet ovat nähtävissä tilaajapalvelussa, osoitteessa Rantakatu 10, Kokkola. Henkilörekisterilain 11 pykälän mukaiset tarkastuspyynnöt lähetettävä kirjallisina, allekirjoitettuna osoitteeseen: Keskipohjanmaan tilaajapalvelu, PL 45 67101 Kokkola.

17 KESKIPOHJANMAA MAANANTAINA 4.12.2017 Laitoimme tarjouspöydän koreaksi 100-vuotiaiden kunniaksi. Onnittelut Suomi ja Keskipohjanmaa SS PRI KRÄ SS PRI LL! KRÄ LL! Essence lasi 2kpl/pkt 45cl, 33cl, 35cl tai 21cl Kastehelmi kakkuvati 31,5cm kirkas 35,- 16 95 ) (norm.53,95 KR IS S ÄLL Teema lautanen M 17 valk. Teema muki 0,30L valk. Teema lautanen S 15 valk. ! SS PRI Kastehelmi purkki 116x114mm 17 kpl 28,95) (norm.23,95 PR 95 pkt KRÄ LL! 6 95 kpl 10,45) (norm.8,45- ) (norm.27,95 Kotimaiset pörrösukat Froteepyyhe Reilu Naisten koot 36/38-39/41 50x70 5 95 6 6 90 16 95 95 Miesten koot 40/42-43/45 70x150 Palvelemme ma-la /HalpaHalli 8-21 Aherramme arkena - lepäämme ! sunnuntaina

18 MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA Avannosta ja joogasta hengähdyshetkiä PÄIVÄN SANA Fariseukset sanoivat Jeesukselle: »Opettaja, kiellä opetuslapsiasi!» Mutta Jeesus vastasi: »Minä sanon teille: jos he olisivat vaiti, niin kivet huutaisivat.» Luuk. 19: 39-40 TÄNÄÄN Nimipäivät tänään: Airi, Aira ruotsinkielisillä Barbara, Barbro ortodokseilla Varvara, Varpu, Johannes, Juhani, Juha, Aleksanteri, Santeri, Ale Joogatunneilla opetellaan mieluummin seisomaan omilla jaloillaan kuin päällään Merja Nevalainen ALAVIESKA Alavieskalainen Tuija Jutila aloitti joogaharrastuksen jo kahdeksantoista vuotta sitten, samoihin aikoihin, kun he miehensä kanssa saivat ensimmäiset lapset perheeseensä. Jutilan puoliso oli tuonut kotiin esitteen joogakursseista arvellen sen olevan jotain mistä vaimo on kiinnostunut. Jutila on sittemmin käynyt useilla kursseilla ja tunneilla, ja lopulta opiskellut Suomen Joogaliiton joogaopettajaksi ja ohjaa tänäkin lukuvuonna seitsemää kansalaisopiston joogaryhmää. – Silloin aluksi joogassa tärkeintä oli oma aika. Jooga on laskeutumista tähän hetkeen ja läsnäoloon, Jutila kertoo. Nykyäänkin omien tuntien ohjaamisen lisäksi hän käy toisen ohjaamissa harjoituksissa ja tekee kotona säännöllisesti lyhyemmän harjoituksen. Arjenkin keskellä kotiaskareita tehdessä voi hetkeksi pysähtyä kuuntelemaan ja rauhoittamaan hen- gitystä luonnolliseksi ja syväksi. Jutilan mukaan nykyisessä suorituspaineisessa ja kiireisessä elämässä joogaharrastuksen myötä ihminen löytää pikkuhiljaa tasapainon. Harjoitusta tehdään rauhallisesti omaa kehoa kuunnellen, ja sillä haetaan luonnollista ja rentoa ryhdikkyyttä. Tunnit eivät ole suorituskeskeisiä, vaan Jutilan ohjaamaa joogaa voi ajatella myös rauhallisen liikunnallisena rentoutus- ja venyttelyharjoituksena. – Opetellaan mieluummin seisomaan omilla jaloillaan kuin päällään. Tunneille tullaan sellaisena kuin on, siellä ei vertailla tai arvostella. Ryhmässä tekeminen antaa itsellekin voimaa. Joskus kun nousen ohjatessani istumaan ja katson ryhmän hiljaisuutta ja rauhaa, se tuntuu liikuttavaltakin. Jutilalla on kuusi vuotta kestävistä joogaopettajan opinnoista jäljellä muutama kuukausi, lisäksi hän käy säännöllisesti Jutiloiden viihtyisä pihamaa aivan Kalajoen varrella Alavieskassa on perheelle rentoutumisen ja yhdessäolon paikka. Soturi on jooga-asento, joka vahvistaa kehoa ja tekee lisää tilaa hengitykselle. Nimipäivät huomenna: Selma ruotsinkielisillä Selma ortodokseilla Sauvo Aurinko laskee: Kokkolassa 14:46 (pimeys alkaa 15:56) Ylivieskassa 14:37 Helsingissä 15:18 Utsjoella - TAPAHTUMAT Tapahtuma- ja yhdistystietojen ilmoittaminen netissä www.kp24. ﬁ/ilmoitatapahtuma. Tapahtumista on laajemmin tietoa KP24.ﬁ:n tapahtumakalenterissa www.kp24.ﬁ/tapahtumat. Tiedustelut sähköpostilla menot@kpk.ﬁ tai puhelimella 020 750 4400 / tapahtumat. täydennyskoulutuksissa. Opiskeluajat ovat vaatineet perheeltä paljon, sillä opintoihin on kuulunut joka vuosi viikon lähijakso Saarijärven joogaopistolla. Hän antaa suuren kiitoksen miehelleen, joka on tuolloin ollut lapsille isänä ja äitinä ja hoitanut kodin. – Vaikka olen epäröinyt, voinko lähteä, mies on sanonut, että kyllä täällä pärjätään. Lapsillekin on ollut tärkeää saada touhuta iskän kanssa. Mies on sitten puolestaan käynyt vuosittain vaeltamassa viikon Lapissa. Elämässä jooga ja sijaisvanhemmuus ovat ikään kuin kulkeneet samaa matkaa. – Kun me ollaan mieheni kanssa lähdetty sijaisvanhemmiksi, olemme avanneet lapsille rakkauden ovet, ja eletään elämää yhdessä lasten kanssa tavallaan tutkimusmatkaa tehden. Samalla tavoin jooga on tutkimusmatkaa omaan itseensä, Jutila pohtii. Jutilat ovat sijaisvanhempia kuudelle lapselle, joista osa elää jo omillaan. Suurena rikkautena heillä on jo kolme lastenlasta. – Sijaisvanhemmuuteen ryhtymiseen tarvitaan molempien puolisoiden halu, sillä tätä eletään sydämestä. Olen usein ajatellut, että monin kerroin minulle on lahjoja annettu, kun olen tällaiset lapset saanut. Suuri palkinto oli, kun jo itsenäistynyt nuoremme sanoi olevansa edelleen hyvin kiitollinen, että olemme aikoinaan avanneet kotimme ovet, Jutila kertoo. Haasteellisiakin tilanteita perhe-elämään tulee, kun lapsi tuo mukanaan oman elämänsä ja Aurinko nousee: Kokkolassa 09:49 (pimeys päättyy 8:39) Ylivieskassa 09:47 Helsingissä 09:02 Utsjoella - 50 VUOTTA SITTEN Keskipohjanmaa 4.12.1967 Kiitämme lukijoitamme 50 vuotta kestäneestä yhteistyöstä Yksi Jutilan perheen pojista on tehnyt Tuijalle koulussa jakkaran, jota voi käyttää apuna joogassa tai rentouttavassa harjoituksessa. JOOGA ■ Suomen Joogaliiton opettama jooga on lempeää ja rauhallista hathajoogaa, joka sopii kaikille. ■ Joogan perustana ovat keskittyneesti tehdyt harjoitukset, tietoinen rentoutuminen, luonnollinen hengitys ja sisäisen hiljaisuuden kokeminen. ■ Joogaperinteen mukaisesti ihminen selvittää itselleen elämänkatsomukselliset kysymykset oman vakaumuksensa ja kulttuurinsa pohjalta. Lähde: www.joogaliitto.ﬁ historiansa, mutta siinä auttaa ymmärrys tehdä yhteistyötä kaikkien tahojen kanssa, sekä rohkeus hakea apua, jos oma osaaminen ei riitä. Oman kodin ovet avataan lasten lisäksi muillekin, esimerkiksi sosiaalityöntekijöille ja monenlaisille palavereille. Jutiloilla tehdään yhdessä lasten kanssa kaikenlaista ko- tiaskaretta ja ruoanlaittoa, he retkeilevät luonnossa ja opettelevat arjen hallintaa. Aluksi Jutilan mies kävi vielä kodin ulkopuolella töissä, mutta myöhemmin hänkin jäi kotiin ja pitää nyt kenneliä. Tämä on mahdollistanut Tuijalle joogaryhmien vetämisen. Talviaikaan hän ottaa kerran tai kahdesti viikossa omaa aikaa käydäkseen savusaunassa ja avannossa Ala- vieskan Linnakalliolla. – Lapset ovat sanoneet, että äiti on silloin hyvällä päällä, kun tulee avannosta, Jutila naureskelee, ja myöntää innostuneena, että avantouinnista on tullut hänelle henkireikä. – Siellä on tosi hyvä porukka, huumorin kukka kyllä kukkii. Arjen harmaudessa jos ilo ja nauru välillä unohtuvat hetkeksi, siellä se löytyy aina. Keskipohjanmaan ensimmäisen näytenumeron julkaisemisesta on tänään 4.12.1967 kulunut tasan 50 vuotta. Tämän juhlapäivämme A ja B numeroissa kerromme tavallista enemmän oman talon asioista. Sen lisäksi juhlanumeromme sisältää tekstiä, kuvia ja ilmoituksia monilta aloilta täyttäen maakuntalehden tehtäväänsä tänään niinkuin se on tehnyt sitä 50 vuotta. Keskipohjanmaa on puhunut oman maakuntansa kieltä Keskustapuolueen hallituksen puolesta esitän tänään juhlapäiväänsä viettävälle Keskipohjanmaalle kunnioittavan tervehdyksen. Keskipohjanmaa on taistellut määrätietoisesti ennen muuta oman kotimaakuntansa elinkysymysten puolesta. Se on suorittanut perustavaa laatua olevaa työtä monien taloudellisten ja kulttuurikysy- mysten esille ottamiseksi ja ratkaisemiseksi. Se on tehnyt lukemattomia aloitteita ja se on ollut aina ensimmäisten joukossa viemässä eteenpäin koko maakuntaa koskevia hyviä asioita. Tänään juhlaansa viettävä sanomalehti on ennen muuta puhunut oman maakuntansa maaseudun väestön karua ja vakavaa kieltä. Tämä on ollut lehden linja myös maalaisliiton ja keskustapuolueen politiikassa. Keskipohjanmaa on ollut alkiolaisen aatteen voimakkaimpia lipunkantajia. Sille on aate merkinnyt aina enemmän kuin raha ja taloudellinen valta. Se on lähtenyt siitä tosiasiasta, että myös poliittisen ohjelman ja poliittisen toiminnan on nojauduttava joka suhteessa arvostelun kestävään aatteeseen, rehelliseen pyrkimykseen epäkohtien poistamiseksi, kansalaissovinnon rakentamiseksi, kansanvallan lujittamiseksi ja yhteisen isänmaamme itsenäisyyden ja vapauden turvaamiseksi. Johannes Virolainen SUDOKUT HELPPO Voimaa ja värien hehkua Anna-Liisa Hakkaraisen näyttely kruunaa juhlavuoden Nivalassa Seija Krapu NIVALA (KP) Suomi 100 ja Nivala 150 vuotta -juhlavuosien päänäyttely Nivalassa on naivisti Anna-Liisa Hakkaraisen maalaus- ja veistosnäyttely Kehruumännyn salaisuus. Se avattiin juhlallisesti Tillarigalleriassa. Hakkaraisen edellisestä näyttelystä Nivalassa on jo 17 vuotta. Kehruumänty löytyy Sarjankylällä, josta taiteilija on kotoisin. Tarina kertoo, että 1700-luvulla isovihan aikaan Sarjan isäntä piilotti tyttärensä puuhun venäläisiltä sotilailta. Siellä tytär kehräsi ja sotilaat luulivat rukin ääntä piruksi. Tästä pelastustarinasta taiteilija sai sopivan sadunomaisen luontoaiheen juhlanäyttelyyn. Hänelle kun puut ovat pyhiä jo valmiiksi. – Mahtava mänty on siellä vielä suojeltuna ja ajan haavoittamana, mutta uljaana vielä. Vieressä lorisee pieni puro. Mänty on äitini ja isäni syntymäkotien välimaastossa. Näyttelyni on kunnianosoitus sille, mitä olen kokenut ja mitä olen lahjaksi saanut, Hakkarainen kertoi. – Ensin tein nuoren kehruumännyn, joka oli Sarjan tyttärelle elämänpuu ja puita tuli lisää! Tekisinkö Suomelle 100 puuta? Olen koko urani ajan maalannut erilaisia puita. Aloin tehdä veistoksia puista ja ajatus kultaisesta metsästä kulki mielessäni missä olinkin. Pesäpuu, linnunlaulupuu, pyhä puu, kuusipuu, elämänpuu, viisauden puu... Lopulta taiteilija teki yli 30 maalauksen lisäksi kaikkiaan 100 uniikkia veistospuuta Suomelle. Muun muassa toisesta kotikylän puusta, Peräahon pitkäs- VAATIVA Näyttelyn avajaisissa taiteilija Anna-Liisa Hakkaraista tervehti runsas joukko kutsuvieraita. KP/SEIJA KRAPU Männyn salaisuus, Sydänpuu ja Pesäpuu. KP/SEIJA KRAPU tä kuusesta, joka on myös maalauksessa Metsän peitto. Tietysti myös Kehruumänty esiintyy maalauksissa. Päivänkakkaroista se alkoi. Kinnulan kunta oli 1980-luvulla yksi Opetusministeriön kokeilun ns. 0-kuntia. Eräänä kesänä kuvanveistäjä Veikko Hirvimäki piti taideleiriä Kangaskylän koululla ja pyysi Anna-Liisaa mukaan kurssille, kun siellä ei ollut muita tuttuja. Hirvimäki oli AnnaLiisan miehen Reinon sisaren mies. Anna-Liisa maalasi muutamia päivänkakkaroita, joista Hirvimäki innostui ja käski jatkaa maalaamista. – Siitä kaikki alkoi. Vähitellen maalaaminen vei voiton ja turvallinen opettajantyö jäi sivuun. Nyt suutarin ja kyläompelijan kasvattama ja kouluttama tytär on kansainvälisesti tunnustettu kuvataiteilija. Hänen töissään on voimaa, joka välittyy katsojalle. Näin kuvaili taitelijan uran alkua kummitytär ja sisarentytär Eva Raudasoja, joka itse johtaa Täydentävien opintojen keskusta Oulun yliopistossa. Hän yhdisti Anna-Liisa Hakkaraisen maalauksiin sanat luonto, eläimet, luonnon antimet, metsän äänet, hiljaisuus ja mielenrauha. – Hehkuvat värit ovat Anna-Liisan erityisosaamista. Vaatii taitoa, sitkeyttä sekä kykyä nähdä, että löytää juurin oikean värin. Työ on fyysisestikin raskasta, sillä maalikerroksia ja värisävyjä on lukemattomia. Maalauksen valmistuminen kesää viikkoja, joskus jopa kuukausia. Värin merkityksen allekirjoittaa myös taiteilija itse. – Usein vuodenaika vaikuttaa alitajuntaan. Työni Kruunupää, jossa on punainen väri ja hirvi ja maassa olevat riekot ruskaväreihin kätkeytyneinä, on syntynyt syksyllä. Värillä on siis väliä. Väri ilman toista väriä ei ole mitään, taiteilija luonnehti. Tätä nykyä nämä värit ja maalaukset ovat jalostuneet myös kirjoihin, julisteisiin, kortteihin ja tarjottimiin. – Kun tuote on hyvä, se myy ANNA-LIISA HAKKARAINEN ■ o.s. Laukka, (s. 1946 Nivalassa) asuu Jyväskylässä ■ ehti olla opettajana Kinnulassa yli 20 vuotta ennen ryhtymistään päätoimiseksi taiteilijaksi ■ itseoppinut, taideopetusta Veikko Hirvimäeltä, Suomen taidemaalariliiton jäsen 2000 ■ omia näyttelyitä 20, ja yhteisnäyttelyitä n 80, kotimaan lisäksi monissa Euroopan maissa, Japanissa ja Yhdysvalloissa, parhaillaan Antibesissä Rankassa kolmen suomalaisen yhteisnäyttelyssä ■ maalauksia noin 600, mm. Nokian pääkonttorissa, Suomen Gallupilla, Jyväskylän ja Oulun taidemuseoissa ja Kyösti Kallion koululla Nivalassa ■ kirjankuvituksia 9, mm. Kultamarja ja metsän salaisuudet (kirj. Leena Laulajainen) voitti Finlandia Juniorin sekä Suomalainen kuvakirja -palkinnon 1998, Aurinkoniitty ja kaamoksen korppi (kirj. Leena Laulajainen) -kirjan kuvitus sai erikoispalkinnon Japanin biennaalissa 2001, Portti maalauksiin vuodelta 2001 esittelee taiteilijan maalauksia ja tarinoita niistä (toim. FM Satu Itkonen), Mari Mörön kirjan Hyvää tietä Hyssymaahan kuvitus 2006, Gratefulkirjan kuvituksen tilasi maailmankuulu näyttelijä Julie Andrews ja CD:llä laulaa Art Garfunkel maailmalla. Tämän huomasivat myös Julie Adrews ja Art Garfunkel, kun syntyi kirja Grateful vuonna 2002. Onnistumisia on ollut useita, vaikka kansainvälis- ten verkostojen avautuminen on vaatinut paljon työtä, Eva Raudasoja totesi. Nivalan näyttely on esillä 20. joulukuuta saakka. EILISEN TEHTÄVIEN RATKAISUT

19 KESKIPOHJANMAA MAANANTAINA 4.12.2017 HINTAROBOTTI TARJOAA LAHJAT HALPAAN HINTAAN Tervetuloa Power Kokkolaan, Heinolankaari 1! 55” Honor 6A Säästä 49 € 100 Oho, mikä hinta! 599 HONOR 6A 5,0” IPS HD -näyttö • 13 Mpix kamera + 5 Mpix etukamera • 16 Gt tallennustila + 2 Gt RAM • Android 7.0 • 3 020 mAh akku 55” 4K HDR SMART TV KD-55XE7096 • 4K X-Reality PRO -tekniikka tarjoaa upean kontrastin ja luonnollisen värientoiston • Motionﬂow XR 400 Hz -kuvanparannus • Sisäänrakennettu WiFi • HD-virittimet antenni- ja kaapelitalouksiin • Energialuokka A+ Power-hintaan! 379 APPLE IPAD WIFI 32 GT 9,7” Retina-näyttö • 32 Gt tallennustila • Touch ID -sormenjälkilukija • A9-siru • 8 MPix iSight-kamera A+++ ENERGIALUOKKA Linkous 1 600 k/min Säästä 200 € Limited Edition Star Wars -mallistoa 299 149 PYYKINPESUKONE FWF71683 • 6th SENSE sovittaa automaattisesti pesuohjelman pyykin määrään • 7 kg täyttömäärä • Linkous 1 600 k/min POWER KOKKOLA, HEINOLANKAARI 1 PARTAKONE SW5710/47 • ComfortCut-teräjärjestelmä • 5-suuntaiset Flex-ajopäät • SmartClicktarkkuustrimmeri • Captain Phasma Star Wars -malli POWER.FI Tarjoukset voimassa Power Kokkolassa 4.–10.12.2017, niin kauan kuin tuotteita riittää. Kaikkia tuotteita rajoitetut erät. Langattomat Säästä 40 € 19 90 BLUETOOTH-KUULOKKEET SHB4405 • 32 mm:n kaiutinelementit takaavat kirkkaan äänen • Jopa 9 tunnin akunkesto • Pehmeät korvatyynyt tuntuvat mukavilta pitkäaikaisessakin käytössä • Kokoontaitettavat

20 Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n entinen toimitusjohtaja Eino Laukka: Paikallisuus kaiken keskiössä K eski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n entinen toimitusjohtaja Eino Laukka jäi eläkkeelle maaliskuussa 2009. Kahdeksan ja puolen vuoden ajan Laukka on seurannut eläkkeeltä media-alan kehitystä tarkasti yli kahdenkymmenen vuoden toimitusjohtajakokemuksella. Laukan mukaan media-alan digitalisaatiossa Keskipohjanmaalehti on ollut hyvissä ajoin mukana jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. – Vuonna 1997 oli parhaat ajat, mitä printillä on koskaan ollut. Laman jälkeen tehtiin kovia saneerauksia. Ja sehän oli digitalisaatiota jo silloin, kun esimerkiksi sivunvalmistusta uudistettiin. Kevyemmällä kustannusrakenteella mentiin kohti nousukautta. Digitalisaatio lähti liikkeelle myös asiakaspäässä. Vuonna 1997 Keski-Pohjanmaan Kirjapaino teki hyvän tuloksen, Laukka sanoo. – Keskipohjanmaa-lehti oli Suomessa ensimmäisten joukossa, joilla oli nettisivut jo vuonna 1995. Ensimmäisten joukossa olimme siinäkin, että meillä oli liikkuvaa kuvaa netissä. – Sivuilla mainostettiin esimerkiksi, että katso aamulla kaikki Hermeksen pelin maalit. Nettiyhteydet olivat siihen aikaan niin hitaita, että tekniikan väki oli koko yön töissä, jotta videokooste saatiin nettiin, Laukka naurahtaa. – Nyt sosiaalinen media on muuttanut alaa videoidenkin suhteen. Älypuhelimet ovat mullistaneet media-alaa erittäin paljon. Nyt uutiset ovat koko ajan taskussa. Minä esimerkiksi en käy pöytäkoneella enää juuri koskaan. Ainoastaan silloin, kun pitää tulostaa jotain ja sitä tapahtuu harvoin. 1990-luvun puolivälin aikoihin Keski-Pohjanmaan Kirjapainossa strategisesti digitalisaation kannalta tärkein päätös oli Creamedian perustaminen. Se oli pitkälti tuotekehitysyksikkö. Innovatiivinen yksikkö. Laukan mukaan Creamedia oli aikanaan digitalisaation aallonharjalla, koska se oli sekä mainostoimisto että tapahtumajärjestäjä. Laukan mukaan 1990-luvun puolivälin tietämillä digitalisaation arveltiin etenevän nopeammin kuin reilussa kahdessakymmenessä vuodessa on tosiasiassa tapahtunut. – Muutos on hitaampi kuin luulette ja suurempi kuin luulette. Ja tämä pitää aika usein paikkansa, Laukka sanoo. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino aloitti vuoden 2004 alussa yhteistyön MTV:n kanssa, kun Outi Airola ja Timo Varila ryhtyivät tekemään monipuolisia uutisjuttuja MTV:n uutisiin. Leikkisästi voi sanoa, että Keski-Pohjanmaa putkahti maailman kartalle. – Yksi kevennyskin oli jo valmiina, kun kävimme neuvotteluita Maikkarin väen kanssa, Laukka naurahtaa. ” – Keskipohjanmaan artikkelitoimittaja Erkkilän Paavo soitti toisinaan ja kysyi, että teetkö hänelle pääkirjoituksen huomiseen lehteen, Laukka naurahtaa. Ensimmäiset keskustelut vakituisesti Keskipohjanmaahan tulosta Laukka kävi Paavo Erkkilän kanssa ja lopullisesti asiasta hän sopi Keskipohjanmaan päätoimittajan Pentti Pulakan kanssa. Laukan mukaan hyvin usein luullaan, että hänen tullessaan Keskipohjanmaahan olisi sovittu samalla kertaa myös toimitusjohtajan pestistä. – Ei ollut olemassa mitään sopimusta, Laukka sanoo. Laukka aloitti toimitusjohtajana vuoden 1988 alussa. Talous Suomessakin oli tuolloin jo ylikuumentuneessa tilassa. Kovinta vauhti oli vuonna 1989. – Keskipohjanmaan mainostuotot olivat tuolloin korkeal- Vuosi 1994 oli varmasti talon historian pahin vuosi... Ei ole kaukana se, että vuosi 1997 olisi ollut tuloksellisesti yhtiön historian paras vuosi. Laukka tuli Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n palvelukseen vuonna 1986, jolloin Keskipohjanmaa-lehteen perustettiin taloustoimitus, jonka esimiehenä Laukka toimi. Laukka on valmistunut Helsingin yliopiston maa-ja metsätaloustieteellisestä tiedekunnasta agrologiksi. Laukka opiskeli lisäksi tiedotusoppia ja valtiotieteitä. Ennen Keskipohjanmaahan tuloa Laukka toimi Maataloustuottajien toiminnanjohtajana ja Hankkijan myyntipäällikkönä Seinäjoella. Hän avusti lisäksi Maaseudun tulevaisuutta ja teki juttuja myös Keskipohjanmaahan. la tasolla. Lehtien markkina-arvo oli kuitenkin alakantissa ja tämän sijoittajat näkivät ja iskivät kiinni. Valloitusyritykset alkoivat 1980-luvun lopulla. – Tämä vaihe oli ensimmäinen rytinäkohta minulle toimitusjohtajana. Laman seurauksena alkoi saneeraukset. Pääomat sitoutuivat Pro Lehdistöön ja Maakuntien Viestintään. Pro Lehdistö perustettiin nimenomaan valloitusyrityksiä vastaan ja siinä oli mukana kaikki tärkeimmät mediatalot. – Tilanne oli minulle toimitusjohtajana hyvä koulu siinä mielessä, että näin läheltä miten tämä operaatio toimii. Samalla osasin varautua siihen, miten tilanteeseen on reagoitava KeskiPohjanmaan Kirjapainossa. Maakuntien Viestinnällä oli keskeinen rooli valloitusyritysten estämisessä. Lisäksi KeskiPohjanmaan Kirjapaino teki tiivistä yhteistyötä Ilkka-Yhtymän kanssa. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj onnistui pysymään itsenäisenä, mutta puolustustaistelu oli tullut kalliiksi. Talo oli velkainen ja valtakunnassa paha talouskriisi. – Vuosi 1994 oli varmasti talon historian pahin vuosi, Laukka muistelee. 1990-luvun puolivälissä yhtiössä jouduttiin tekemään historian ensimmäiset lomautukset ja irtisanomiset. – Luottoa riitti kuitenkin ja lamasta päästiin ylös. Onnistumista auttoi sitoutunut hallinto ja henkilökunta. Nuorena riittää uskoa ja ei epäile, etteikö onnistuisi. Henki oli se, että tämä laitetaan onnistumaan. Ilmoitustuloilla oli suuri merkitys ja ne korjasivat tulosta merkittävästi. – Ei ole kaukana se, että vuosi 1997 olisi ollut tuloksellisesti yhtiön historian paras vuosi, Laukka arvioi. 2000-luvun alussa alkoi voimakas nelivärisyyden tarve. Uuden painokoneen hankinta tuli ajankohtaiseksi. Rotaatio uusittiin ja ruotsalainen Solnapainokone hankittiin. Solnan toimittanut yhtiö meni kuitenkin konkurssiin ja uudelle koneelle ei tahtonut saada teknistä tuotantotukea. Laatuongelmiakin oli. – Lopulta kone saatiin toimimaan oikeinkin hyvin. Mikä ratkaisu olisi jälkikäteen arvioitunut toimitusjohtaja-aikanasi voinut jäädä tekemättä? – Ehkä Art-Printin hankinta. Markkinat laski paljon oletettua jyrkemmin. Art-Printistä ei saatu koskaan todella kannattavaa. Kassavirtaa se kuitenkin tuotti. Mikä oli toimitusjohtaja-ajan tärkein onnistumisesi? – Niitä on tavallaan kaksi. En- –Kirjapainolle Kosilan kiinteistön myynti oli elintärkeä ratkaisu, koska se mahdollisti uuden ja tämän päivän vaatimuksia vastaavan painokoneen hankkimisen, Eino Laukka sanoo. simmäinen on Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n säilyminen itsenäisenä. – Toinen on tietenkin Kokkolassa Kosilan alueen myynti vuonna 2008. Kyse oli win-win -tilanteesta. Tontti oli KPO:lle todella tarpeellinen, koska ilman sitä KPO ei olisi voinut täyt- tää ketjun kaikkia vaatimuksia ja pystynyt laajentamaan Prismaa. Kirjapainolle taas myynti oli elintärkeä ratkaisu, koska se mahdollisti uuden ja tämän päivän vaatimuksia vastaavan painokoneen hankkimisen. Miten pitkään KPO:n kanssa Kosilan tontin myymisestä neuvoteltiin? Kyse oli kuitenkin todellisesta miljoonakaupasta. – Ei sitä pitkään kovin pitkään valmisteltu, mutta keskusteluja tontin yhteisestä hyödyntämisestä käytiin aika usein, Laukka kertoo. 2008 alkoi jälleen uusi lama, joten parempaan saumaan myynti ei olisi voinut Laukan mukaan osua. Nykyiset tilat eli Mediakulma Kokkolan keskustassa Rantakadulla on ostettu Osuuspankkien Eläkesäätiöltä. Olet ollut nyt kahdeksan ja puoli vuotta eläkkeellä? Miten on aika mennyt? – Vikkelästi, Laukka naurahtaa. – Paljon on tullut vietettyä lastenlasten kanssa aikaa. KeskiPohjanmaan kulttuurirahaston puheenjohtajana olen ollut, mutta sekin jäi nyt pois, kun tuli yhdeksän vuotta täyteen lokakuun alussa. – Eläkeajan ensimmäiset vuodet olivat rakentamisen aikaa. Matti-pojan rakennustyömaalla olin Kokkolassa. Sitten remontoitiin omakotitalo. Oli myös vanhimman pojan rakennustyömaalla Helsingissä. Sitten remontoitiin Raija-vaimon kotitaloa Nivalan Maliskylällä. Näissä rakennushommissa meni tosiaan muutama vuosi täysin. Olet varmasti seurannut lisäksi kuluneiden vuosien aikana media-alan voimakasta murrosta. Mikä on se viisastenkivi, millä esimerkiksi Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj ja sen lehdet säilyvät elinkelpoisina? – Paikallisuus on tärkeintä, kaikissa välineissä. Ydinosaaminen tulee olla siinä, Laukka päättää. Jens Oja, teksti Jukka Lehojärvi, kuva Lassi Jaakkola aloitti noviisina ja lopetti harmaatukkaisena – Keskipohjanmaan päätoimittajana kolmella vuosikymmenellä ”Täyttä elämää koko kaari” Lassi Jaakkola on työskennellyt toiseksi pisimmän ajanjakson Keskipohjanmaa-lehden päätoimittajana. Päätoimittajana hän oli kolmella vuosikymmenellä: vastaavan päätoimittajan pesti alkoi vuonna 1990 ja päättyi eläkkeelle lähtöön vuonna 2013. Jaakkolaa pitempään lehden päätoimittajana on ollut vain hänen edeltäjänsä Pentti Pulakka. Tuon päätoimittajakaksikon alaisuudessa on lehteä toimitettu lähes puolet ajasta lehden satavuotisessa historiassa. Jaakkola ehti olla päätoimittajana monessa mukana; näkemystä ja kokemusta kertyi pitkällä työuralla. Pesti päättyi ja tie vie takaisin kotiseudulle Eurajoelle. Juhlavuoden merkeissä on aika kysyä ja saada vastauksia: Omaa rooliani tärkeämmäksi koin, että onnistumme lehtenä ja verkkopalveluna. Alueen asioissa keskeistä oli hanakka uutistyö ja avoimet kanavat mielipiteille, toki myös asioiden taustoitus ja kolahtavat henkilökuvat. Itsekin tuli otettua kantaa alueen asioihin, hyviä puoltaen ja huonompia vastustaen. Voimien kokoamisen yli hallinnon ja muiden rajojen näin erityisen tärkeäksi. Jäikö jotain asioita tekemättä tai olisiko joihinkin aiheisiin pitänyt puuttua vahvemmin? Taatusti jäi paljon tekemättä ja moneen puuttumatta, mutta onneksi muisti armahtaa. Olit pitkäaikainen Keskipohjanmaan päätoimittaja, kuinka näet tekemäsi työsi nyt, kun takana on muutama vuosi? Olihan se pitkä pesti, opettavainen, antoisa ja vaativakin. Noviisina aloitin ja harmaatukkaisena lopetin. Täyttä elämää koko kaari. Mikä on päätoimittajana mielestäsi tärkein tehtävä? Vastuu sisällöistä, se on päätoimittajan osa, ja sisältöjen kehittäminen tärkein tehtävä. Se taas onnistuu vain osaavan ja ammatillisesti kunnianhimoisen työporukan yhteisin voimin. Meillä semmoinen sattui olemaan. Mikä oli päätoimittajuudessa ammatillisesti parasta, mikä taas haastavinta? –Yksittäisiä uutisvoittoja tärkeämpää oli jatkuva uutistuoreus, koko lehden ja koko levikkialueen osalta. Sen eteen tehtiin paljon töitä, ja oman arvioni mukaan aika hyvin onnistuttiinkin, Lassi Jaakkola sanoo. Parasta oli tekemisen meininki, niin omassa toimituksessa ja talossa kuin sen ulkopuolella. Kai haastavinta oli selviytyä töiden kuormasta ja sitovuudesta. Kuinka näet, miten pystyit vaikuttamaan päätoimittajana alueen asioihin? Halusitko olla mielipidevaikuttaja, maakunnan ääni vai miten hahmotit roolisi? Mitkä levikkialueen tapahtumat jäivät pysyvästi muistiin vuosikymmenten uutisvirrasta? Suuret tai pienet? Parhaiten ovat mielessä ihmiset, mitä moninaisimmat kohtaamiset vuosien varrelta. Asioista päällimmäisinä ovat vahvat yhteiset kokemukset eri elämänaloilta, kulttuurin, urheilun, koulutuksen, elinkeinojen ja eri yhteisöjen. Toki mielessä ovat myös useat onnettomuudet ja muut traagiset tapahtumat. Ydinvoiman vastustaminen oli sinun agendallasi. Kuinka näet tilanteen nyt? Vastustus muuttui iän karttuessa kriittisyydeksi, mutta en ole koskaan ydinvoimasta innostunut. En vieläkään, vaikka pari TVO:n myllyä pyörii naapurustossa ja kolmaskin taitaa joskus valmistua. Edullista ydinsähköä ei enää ole, turvallisuusriskit ovat olemassa, ja vaarallisimmatkin ydinjätteet pitäisi saada pysymään kalliokapseleissaan ainakin 200 000 vuoden ajan. Siinä riittää ylisukupolvisuutta. ” vikkialueen osalta. Sen eteen tehtiin paljon töitä, ja oman arvioni mukaan aika hyvin onnistuttiinkin. Millaiset olivat suurimmat kokemasi muutokset mediakentässä ja uutistyössä vuosikymmenten aikana? Tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä, kunhan niitä osataan hyödyntää. Satavuotinen traditio antaa vahvan pohjan tulevalle, muttei takeita pärjäämiselle. Tapasit urallasi paljon ihmisiä ja erilaisia vaikuttajia. Onko heistä jäänyt joitakin persoonia erityisesti mieleen? On, todella moni on jäänyt vuosien varrelta mieleen, eri paikkakunnilta, eri elämänaloilta, eri tehtävistä. Listaa en lähde tekemään, mutta jo kysymyksen pohtiminenkin tuo mieleen paljon lämpimiä muistoja. Urasi Keskipohjanmaan päätoimittajana oli pitkä, mitkä olivat mielestäsi suurimmat lehden uutisvoitot urallasi? Yksittäisiä uutisvoittoja tärkeämpää oli jatkuva uutistuoreus, koko lehden ja koko le- Oma kauteni osui melkoiseen mediamurrokseen, joka yhä jatkuu. Murroksessa olivat ja ovat niin median tekniikka, talous kuin sisällötkin. Jos yksittäinen tekijä pitää mainita, se on digitalisaatio. Siihen koetettiin sopeutua ja sitä hyödyntää niin hyvin kuin osattiin. Omasta verkkolehdestä kehitettiin askeleittain koko talon yhteinen verkkopalvelu. Koko ajan uudistettiin myös paperilehteä, jotta myös se olisi luotettavuuden ohella tuore ja kiinnostava. Uutistyössä tämä vaati aktiivista otetta ja vahvaa etunojaa. Mitä oli päätoimittajan työn tummemmalla puolella? Aikaasi mahtui esimerkiksi ytneuvotteluita, kuinka ne ja muut ikävät asiat vaikuttivat? Kuinka niistä pääsi yli vai pääsikö? Useammat yt:t tuli istuttua alan kohdatessa 1980-90-luvun taitteen laman, 2008 jälkeisen talouskriisin ja yhtä sun toista sillä välinkin. Valehtelisin, jos väittäisin, että nuo vaiheet eivät jättäneet vammoja sieluun. Tänä päivänä valemediat ja valheelliset uutiset ovat laajasti esillä. Kuinka näet, miten Keskipohjanmaan maakuntamediana parhaiten pystyy kamppailemaan niitä vastaan? Paras lääke valemedioihin ja valeuutisiin on hyvä, kriittinen journalismi ja hyvä, monipuolinen yleissivistys. Kumpaankin pitää ja kannattaa satsata. Miten näet satavuotiaan Keskipohjanmaan tulevaisuuden? Tulevaisuus on mahdollisuuksia täynnä, kunhan niitä osataan hyödyntää. Satavuotinen traditio antaa vahvan pohjan tulevalle, muttei takeita pärjäämiselle. Ne on kulloisenkin sukupolven lunastettava omalla työllään ja tuotoksillaan. Miltä tuntui vuosikymmenten työrupeaman jälkeen, kun deadlinet eivät painaneet tai pääkirjoitusaiheet eivät olleet pohdinnassa? Oliko vaikea vaihtaa työstä eläkkeelle? Ei ollut, vaikka vaimo toista epäili. Niin kiinni kuin töissä olin ollutkin, myös niistä irtautuminen sujui hyvin. Toki kuormaa oli kertynyt vuosien mittaan sen verran, ettei kovalevyn tyhjentäminen kertalaakista tapahtunut. Mutta vähitellen tilaa alkoi olla myös uudelle. Millä täytät kalenterisi nykyisin ja mitä harrastat? Täyden kalenterin aika on ohi, mutta monenlaiseen on tullut ryhdyttyä. Esimerkiksi paikallisen kansanopiston hallinnossa olen aktiivisesti mukana. Harrastuksista tiedä, mutta isovanhempien elämänvaiheet ovat ruvenneet kiinnostamaan, ja tuli vanha kalastajapaattikin hommattua. Sanomattakin selvää on kausikortti Lukon peleihin. Kuinka usein käyt levikkialueella? Aika ajoin käydään. Kaustisella ilman muuta joka kesä, ja muuten vaihtelevasti. Siitä riippuen, mitä alueella tapahtuu. Ystäviin pidetään yhteyttä muutenkin, mutta väliin myös silmätysten. Kaipaatko vielä päätoimittajan työtä ja tointa? Vieläkö kiinnostaisi, jos hyvää miestä tarvittaisiin? Aika aikaa kutakin. Hyviä miehiä ja naisia löytyy kyllä muualta. Tapani Postila, teksti Jukka Lehojärvi, kuva

21 Millaisia muistoja Kosilan tonttikaupasta, KPO:n silloinen toimitusjohtaja Arttu Laine? Keskipohjanmaa on päätuote ”Tonttikaupan vaihtoehtona oli Prisman muutto” Teollisuusneuvos, toimitusjohtaja Esko Melametsä työskenteli kirjapainon palveluksessa sekä Ylivieskassa että Kokkolassa Vuonna 1971 Keski-Pohjanmaan kirjapainon Ylivieskan konttorin johtaja Esko Melametsä sai puhelun Kokkolasta. Viljami Kalliokoski pyysi tulemaan käymään Isokadulle Kokkolaan. – Kysyin, että voinko saada tietää, mikä on asia. Viljami sanoi, että se selviää täällä, tule vain käymään. Melametsää pyydettiin KeskiPohjanmaan Kirjapaino Oy:n toimitusjohtajaksi, sillä edeltäjä Väinö Isohanni oli jäämässä eläkkeelle. – Vastasin, että kyllä se sopii. Sitten menin Annille soittamaan, ja sen enempää minua ei tehtävään haastateltu. Anni ja Esko Melametsä muuttivat perheineen Kokkolaan Ylivieskasta, jossa Esko Melametsä oli työskennellyt yhtiön palveluksessa 17 vuotta. Uusi toimitusjohtaja oli jo sisällä talon asioissa, koska Isohanni oli usein kutsunut hänet mukaan hallinnon neuvonpitoon. Kokemusta hän oli kerännyt myös kunnallispolitiikasta toimien juuri kaupungiksi muuttuneen Ylivieskan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. – Kunnallisella puolella tutustuin rahoitusasioissa pankkeihin ja muihin toimijoihin sekä rakentamiseen ja kaavoitusjuttuihin niiden ohella. Kaava-asioiden parissa hän oli myös työnsä puolesta, sillä Melametsä neuvotteli uusille toimitaloille tontit sekä Ylivieskassa että Kokkolassa. Melametsä hoksasi kysyä Kokkolan kaupungilta tonttia keskustan ulkopuolelta Kosilan alueelta, jonne ei vielä ollut tehty kaavaakaan. Isollakadulla ei ollut tarpeeksi parkkitiloja eikä sijainti muutenkaan ollut yhtiön kannalta sopiva. – Syntyi ajatus, joka oli valta- kunnallinenkin ilmiö, että kirjapainot ja lehtitalot siirtyvät lähialueille pois keskustasta. Neuvottelut olivat monivaiheiset ja vaikeat, joten ex-toimitusjohtaja pitää Kosilan toimitaloa yhtenä tärkeänä saavutuksena. – Kosila oli Keskipohjanmaan brändin kannalta erittäin edullinen. Toimitaloa ei ole enää olemassa sillä tontti myytiin KPO:lle. Kosilan aikana Melametsällä ja silloisella päätoimittajalla oli tapana juoda päivä aamukahvit toimitusjohtajan huoneessa ja pitää samalla toisensa perillä yhtiön asioista. ” ”Kosila oli Keskipohjanmaan brändin kannalta erittäin edullinen.” – Tärkein asia, jonka me Pentin kanssa päätimme, että me jalkaudumme. Lähdimme siitä, että koko talon väki jalkautuu. Jompi kumpi meistä oli aina jossain tilaisuudessa ja solmimme paljon yhteyksiä. Myös työntekijät jalkautuivat, samoin tilauksia myyneet asiamiehet, joita Melametsä muistelee arvokkaana ”suurlähettiläsverkostona”. Toisaalta Kosilaa markkinoitiin ”maakuntatalona”, jonne maakunnan ihmiset kokoontuivat. Esko Melametsän aikaa toimitusjohtajana on Keskipohjanmaa-lehden historiassa kuvailtu jatkuvan kehityksen ajaksi. Sekä Ylivieskan että Kokkolan ajanjaksoja leimasi myös taloudellinen niukkuus. Näin oli etenkin 1970-luvulla sekä valtakunnallisesti että öljykriisin vuoksi. Kirjapaino onnistui tasapainottamaan taloutensa. Melametsä kiittelee työntekijöiden lisäksi viisaudesta silloisia hallintomiehiä. – Silloin oli erinomaisen hyviä toimihenkilöitä ja työntekijöitä, jotka todella halusivat tehdä työtä Keskipohjanmaan eteen. Toimitusjohtaja käytti yhteyksiään, joita oli solminut jo Ylivieskan aikoina. – Sain kyllä tyydytyksen työstäni. Mitä enemmän oli vaikeuksia, tunsin, että voimaa riittää ja tuli hyvä mieli. 90-vuotias Melametsä on koulutukseltaan agrologi. Hän työskenteli Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:ssä vuosina 1954–1987. Muita saavutuksia ovat Kokkola-lehden ostaminen vuonna 1984 ja Kalajokilaakso-lehden ostaminen vuonna 1986 osaksi konsernia. – Jos jostain voin olla elämässäni tyytyväinen, niin nykypäivän lehtien välisestä ilmapiiristä ja yhteistoiminnasta, Melametsä kiittelee. Nykyisin Kaarlelankadulla Kokkolassa asuva teollisuusneuvos on paperilehden kannattaja, joka ymmärtää myös digisukupolven tarpeet. – Olen aloittanut työni lehtitalossa. Olen aina nähnyt keskeisenä, että päätuote on Keskipohjanmaa-lehti. Nyt tämä digihomma tulee päälle voimakkaasti, muta paperilehden lukijoita on vielä ja tulee olemaan paljon. Kännykästä näkee päivällä nopeasti uutiset, mutta taustatiedot luetaan paperilehdestä kotona. Keski-Pohjanmaan Kirjapainon historian merkittävin kauppa tehtiin vuonna 2008, kun Osuuskauppa KPO osti ns. Kosilan tontin Prisman kupeesta Kokkolassa. Mitkä asiat ratkaisivat tuolloin, että KPO oli aidosti kiinnostunut ostamaan tonttialueen, KPO:n toimitusjohtajana tuolloin ollut Arttu Laine? – Prisman tontti on erittäin hyvä kauppapaikka ja rakentunut ajan kuluessa tiiviiksi osaksi kaupunkirakennetta. Tontti oli kuitenkin ahdas ja vaikeasti asioitava. Samalla laajentumistarpeita erityisesti käyttötavaran osalta oli vaikea toteuttaa. Tutkimme laajasti eri vaihtoehdot nykyisellä tontilla sekä laajasti myös muita tonttivaihtoehtoja aika kaukanakin nykyisestä paikasta. Eri vaihtoehdot, kuten esimerkiksi kattoparkki, tutkittiin tarkasti. – KPO:n hallinto ymmärsi perusteet asiaa käytäessä läpi, tuki oli selkeä ja päätökset tehtiin yksimielisesti. Esko Melametsä pitää sanomalehteä voimakkaana välineenä taistella keskipohjalaisten ja maakunnan puolesta. Kuinka nopeasti neuvottelut kirjapainotalon silloisen johdon kanssa etenivät? – Olimme yhteydessä kirjapainon toimitusjohtaja Eino Laukkaan ja hän ei tyrmännyt ajatusta. Pääsimme varsin nopeasti yhteisymmärrykseen, että tässä voisi olla hyviä puolia eri näkökannoilta katsottuna: KPO:n, Kirjapainon ja myös ympäröivän yhteiskunnan näkökulmasta (ei ole kenenkään etu, että KPO joutuisi muuttamaan kauas keskustasta). Itse neuvotteluprosessi sujui kohtuullisen sujuvasti. – Keskipohjanmaan tärkein tehtävä on keskipohjalaisten ihmisten asioiden esille tuominen julkiseen keskusteluun ja Kauppahintaa ei ole julkistettu, mutta mikä käsitys jäi: ratkaisiko raha kaupan? Löytyikö oikea hintataso nopeas- erilaisten valtakunnallisia päätöksiä tekevien ihmisten taustaasiantuntijana toimiminen, hän painottaa. Päivi Savela, teksti Jukka Lehojärvi, kuva ti – vai oltiinko neuvotteluiden alussa kuinka kaukana toisista hinta-arvioissa? – Kyseessä oli iso ja pitkälle tähtäävä investointi. Hinnalla oli iso merkitys. Kun siitä syntyi yhteinen näkemys, muut asiat menivät varsin nopeasti. Oliko oikeasti tuolloin kakkosvaihtoehtona se, että Prisma hakisi tontin muualta päin Kokkolaa? – Kyllä. Ja jopa kauempaankin Kokkolan rajojen ulkopuolelta. Onko KPO saanut sijoitukselleen odotetun tuoton? – Pidän ratkaisua edelleen järkevänä. Lähdimme siitä, että muutaman vuoden perspektiivillä hankkeeseen ei kannata ryhtyä, mutta pidemmällä aikajänteellä tähän kannattaa satsata. KPO pystyy tarjoamaan ja kehittämään palveluitaan jatkossakin erinomaisella liikepaikalla, joka on kiinni kaupunkirakenteessa. Tästä hyötyvät kaikki. Ja vielä yleisempi kysymys: mitkä asiat ratkaisevat kauppojen tulevaisuuden, nykyisin SOK:n kenttäjohtajana toimiva Arttu Laine? – Perusasiat ovat edelleen samat: itse tuote kaikkine ominaisuuksineen ja palveluineen, hinta ja sijainti/saavutettavuus ratkaisevat, mistä asiakas asioi. Digimurros vaikuttaa keskeisesti siihen, että kilpailu ei ole enää alueellista tai paikallista, jolloin sijainnin merkitys muuttuu. Sijainti on entistä enemmän yhtä kuin saavutettavuus on se sitten fyysisesti tai digitaalisesti. – Kilpailu on vieläkin nykyistä läpinäkyvämpää, kansainvälisempää ja kovempaa. Hannu Lehto, teksti HUSQVARNALLA PARHAAT TULOKSET! HUSQVARNA 545 • 50.1 cm³ • 2,5 kW • 4.9 kg 549 € Norm. 659 € HUSQVARNA 543X H 543XPG 3XPG LLämpökahvat kympillä! HUSQVARNA 545FX 599 5 99 € • 45.7 cm³ • 2.2 kW • 8.2 kg Norm. 729 € • 43.1 cm³ • 2.2 kW • 4.7 kg 849 € Norm. 919 € OLE VALMIINA KEVÄÄSEEN TUO LEIKKURISI TALVIHUOLTOON! 543XP 589 € Norm. 659 € TEHOKKUUS ON TÄRKEINTÄ. UUDET TURVA-ASUT TECHNICAL EXTREME REME Pysyy terävänä Kestää käyttöä Venyy vähemmän Leikkaa tehokkaasti TECHNICAL FUNCTIONAL HUSQVARNA A X-CUTUTKETTJU TERÄKETJU CLASSIC Tankkaamalla Husqvarnan alkylaattipolttoainetta saat u uudelle polttomoottorikäyttöiselle HUSQ HUSQVARNA-koneelle ylimääräisen 12 kk:n käyttöturvan. 12 k N MUKANA 2 AKKUA JA LATURI! NYT HUSQVARNA 120i HUSQVARNA 135 5 • 40,9cm3 • 1,5kW • 4,4kg TAKUU JA KÄYTTÖTURVA JOPA 3 VUOTTA! 309 € Kevyessä akkusahassa on päästötön, hiiliharjaton moottori ja helppokäyttöiset näppäimet. RANKAN KESÄKAUDEN JÄLKEEN HUSQVARNA-LEIKKURI KAIPAA HUOLENPITOA. TUO SE TALVIHUOLTOON JA KYSY MYÖS TALVISÄILYTYSTÄ. TERVETULOA! 449 4 49 € 2 BLi20-akkua BL ja 1 QC80-laturi. Norm. 714 € PALVELEMME HYÖDYLLISIN JOULULAHJA ON... MA - PE 7.00 - 17.00 | LA 10.00 - 14.00 ROBOTTILEIKKURIT TALVEHTIVAT YLLÄPITOHOTELLISSAMME. KYSY LISÄÄ PALVELUSTAMME. ja vaikea lahjapulma ratkeaa helposti! KOKKOLAN TYÖKALUÄSSÄ OY • KAUPPAKAARI 2 • 67600 KOKKOLA • www.tyo kaluassa.net

22 ”Mahtoivatko pohjalaiset miehet olla tuolloin poikkeuksellisen moderneja?” Ex-päätoimittaja Päivi Anttikoski pohti Keskipohjanmaan pyynnöstä muutoksia naisten työmarkkinoilla satavuotiaassa Suomessa Maatalousvaltaisessa Suomessa naiset ovat aina tehneet töitä miesten rinnalla. Sata vuotta sitten molempien puolisoiden osallistuminen työhön oli edellytyksenä sille, että perhe pysyi leivän syrjässä kiinni. Itsenäisessä nuoressa valtiossa työtä oli myös hyvin tarjolla sukupuolesta riippumatta. Vähäväkisempi kansanosa kiersi talolta toiselle pelto- ja metsätöiden perässä ja auttoi tilojen kausiluonteisissa töissä. Kaikki tienesti kelpasi ja oli tarpeen. Mäkitupalaisille oli vuosittain määritelty tietty määrä taksvärkkipäiviä, jotta asumisoikeus ja oikeus viljellä torpan omiksikin tarpeiksi tilan mailla säilyivät. Naistyöpäivinä torpparien ”muijat” pesivät urakalla talon patapyykkiä, leipoivat ja kokkasivat, äestivät ja jyräsivät peltoa, ajoivat apulantaa, hoitivat kasvimaata tai kotieläimiä ja tekivät käsitöitä. Kutoivat, neuloivat, kehräsivät, värjäsivät, paikkasivat ja parsivat. Yksinomaan lastenhoidolle omistautunut terve aikuinen nainen oli Suomessa tuntematon käsite. Töitä tehtiin talon tarpeiden mukaan, eikä päivittäistä työaikaa rajattu. Torpan kontrahti piti yleensä sisällään tiettyjen töiden tekemisen ”kunnes työt tehdyksi tulevat”. Jos työskentely keskeytyi esimerkiksi sateen takia, seuraavana aamuna oli edessä paikkuupäivä. Sanomalehti Keskipohjanmaassa tai lehden alkuvuosikymmeninä Keski-Pohjanmaassa, työpaikkailmoituksia julkaistiin vielä vähän, mutta nykylukijan yllätykseksi naisia haettiin erilaisiin töihin ja toimiin siinä missä miehiäkin. Ilmoituksen avulla haettiin esimerkiksi paikallisedustajaa margariinitehtaalle. Päivi Anttikoski jätti yllättäen työnsä Helsingin Sanomien päätoimittajana viime helmikuussa: ”Ajattelin silloin, että ihmisen pitää joskus uskaltaa kokeilla myös elää arvojensa mukaista elämää. Minulla on vain yksi elämä, mutta monta työelämää.” SOSIAALITURVA TYÖNTEON TUKENA ● Köyhäinhoitolaista (1922) tuli pohja uudenlaiselle sosiaaliturvalle. Kansaneläkelaki (1937) toi jokaiselle oikeuden eläkkeeseen, eivätkä vanhukset enää olleet niin riippuvaisia sukulaisten hyvästä tahdosta. Sairausvakuutusta (1964) edeltävänä aikana sairastuminen merkitsi monelle suomalaiselle köyhyyttä. ● Äitiysavustus (1938) toi odottavat äidit neuvoloihin, avustuksen saaminen edellytti käyntiä lääkärillä tai kätilöllä. Vuodesta 1949 eteenpäin äitiysavustusta on myönnetty kaikille synnyttäjille. Lapsilisää (1948) alettiin maksaa samansuuruisena kaikille lapsiperheille. ● Äitiysrahakausi ja lakisääteinen synnytysloma säädettiin samanpituisiksi vuonna 1971 ja kolme vuotta myöhemmin äitiyspäivärahakausi piteni 12 viikosta 29 viikkoon. Vanhempainetuuksia kehitettiin voimakkaasti aina 80-luvun loppupuolelle saakka, ja osa etuuksista jaettiin puolisoiden kesken. Vuonna 1985 otettiin esimerkiksi käyttöön isyysrahakausi. ● Mannerheimin Lastensuojeluliitto käynnisti 1930-luvulla kotiaputoiminnan, tarkoituksenaan auttaa maaseudun perheitä. Päivähoitolaki astui voimaan vuonna 1974 ja subjektiivinen oikeus päivähoitopaikkaan vuonna 1990. ● Suomi otti käyttöön laajan kotihoidon tuen järjestelmän 1980-luvun puolivälissä. 90-luvulla säädettiin hoitovapaasta alle 3-vuotiaan lapsen kokoaikaiseksi hoitamiseksi kotona sekä tilapäinen hoitovapaa alle 10-vuotiaan, äkillisesti sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi. – Oma näkymä on tietysti juurista johtuen kovin pohjalainen, mutta mahtaako olla niin että pohjalaiset miehet olivat jo tuolloin poikkeuksellisen moderneja? pohtii Evijärveltä kotoisin oleva MTV:n uutisten ja Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja Päivi Anttikoski. Anttikoski perustelee ajatus- taan sillä, että naisen työnteko oman kodin ulkopuolella on mitä ilmeisimmin tarkoittanut sitä, että talon miehen on pitänyt hyväksyä hänen työntekonsa tai opiskelunsa. – Niin hullulta kuin se nyt kuulostaakin. Epäilemättä miehet ovat myös joutuneet kestämään naljailua muilta miehiltä, päästäessään vaimonsa tienaamaan. Lauantaina joulukuun 8. päivänä 1917 Keski-Pohjanmaan etusivulla ilmoittivat muun muassa Länsikirkkokatu kuudessa vastaanottoaan pitänyt hammaslääkäri Fanny Helin sekä Palovakuutusyhtiö Vellamo, jonka palovakuutuksia yhtenä asiamiehenä myi neiti Ines Chydenius, puhelinnumerolla 67. – Sinkut tai niin sanotut itselliset naiset ovat ehkä tehneet vähän itsenäisempiä päätöksiä, mutta sellaisessakin tapauksessa perheen pää on ollut tyttären kouluttautumisen ja urahaaveiden tukena. Lehti-ilmoittelu on ilmeisesti tuohon aikaan ollut naisyrittäjälle ainoa tapa tehdä markkinointia. Yllättävän moni Erivapaus sukupuolesta Vuoteen 1901 asti naisten täytyi hakea senaatilta erivapautta sukupuolensa aiheuttamasta esteestä päästäkseen opiskelemaan yliopistoon. Vapautuksia sukupuolesta ryhdyttiin myöntämään 1870-luvulla aluksi naisille, jotka olivat kiinnostuneet lääketieteen opinnoista. Naisilla ei Suomessa ollut myöskään oikeutta valtion virkoihin ilman erivapautta sukupuolestaan ennen vuotta 1926, jolloin tuli voimaan laki naisten kelpoisuudesta valtion virkoihin. 1900-luvulla nimityksen mahdollistivat lakiin kirjatut erivapaussäädökset, joilla myös naisia voitiin valita vain miehille määrättyihin valtion virkoihin. Asetuksella säädettiin tarkemmin niistä viroista, joihin voitiin ”viran laadun” takia nimittää vain joko mies tai nainen. Erivapaussäädöksistä viimeiset kumottiin vasta vuonna 1975. ” lehdessä ilmoituksen julkaissut hammaslääkäri on nainen, Anttikoski huomauttaa. Naisten yliedustus hammaslääkäri-ilmoituksissa johtuu osaltaan siitä, että ovet lääketieteellisiin opintoihin olivat avautuneet heille muutamaa vuosikymmentä aikaisemmin. Naisten piti tosin aluksi hakea senaatilta vapautusta sukupuolestaan päästäkseen yliopistoon opiskelemaan. – En tahdo oikein ymmärtää mitään ääriliikkeitä, jollaisena feminismiäkin nykymuodossaan pidän. Olen vahvasti tasa-arvon kannattaja, mielestäni kaikkia pitää kohdella yhtä hyvin, sukupuolesta riippumatta. Mutta täytyy sanoa, että jos vielä nykypäivänä pitäisi hakea vapautusta omasta sukupuolesta, niin siinä vaiheessa leijona minussakin heräisi, Anttikoski sanoo. Vuonna 1917 naisen oli mah- dollista omistaa omaa varallisuutta. Siitä todistaa joulukuussa Keski-Pohjanmaassa julkaistu kuulutus. Kautta historian kolmannessa Keski-Pohjanmaassa on myös Helmi Mäntysaaren ilmoitus, jossa kauppias itse kehuu myymäläänsä edullisena kankaiden ”y.m. naisten tavaroiden” ostopaikkana. – Naisen vetämää perheyritystä, vaikkapa sekatavarakauppaa En ole hyljeksinyt sellaisiakaan työtehtäviä, joita jotkut muut ovat saattaneet pitää liian työläinä. tai valokuvaamoa, on jo taas helpompi kuvitella. Ainahan perheiden tai sukujen bisneksissä myös naisten työvoima on otettu hyötykäyttöön. Pohjanmaalla naisilla on muutenkin ollut aina paljon sananvaltaa perheen yhteisiin asioihin. Kauheaa kotiin päin vetämistä taas! Anttikoski nauraa huomiolleen. Olennaisin muutos liittyi teollistumiseen, mikä lisäsi myös naisten mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille. Suomessa vuonna 1920 ansiotyössä eri ammateissa oli noin 65 prosenttia naisista. Kaupungeissa naiset elättivät itsensä joko palvelijoina, tehdastöissä tai julkisissa palveluissa. Monella työpaikalla oli kuitenkin pitkään voimassa sääntö, jonka mukaan naisvirkailijan oli erottava toimestaan naimisiin mennessään. 1940-luvulla naiset korvasivat työpaikoilla sotaan lähteneitä miehiä. Tuolloin yksinomaan sotatarviketeollisuudessa työskenteli noin 70 000 naista. Naisten lisääntynyt työssäkäynti loi puolestaan paineita päivähoidon kehittämiselle. Palvelu- ja julkinen sektori kasvoi, mikä lisäsi merkittävästi vaihtoehtoja naisten työllistymiseen. Ehkäisyn yleistyminen ja äitiysetuuksiin tehdyt uudistukset mahdollistivat sen, että naiset pystyivät suunnittelemaan tulevaisuuttaan entistä paremmin. 1970-luvulla Suomessakin alettiin puhua pienten lasten äitien oikeudesta ansiotyöhön, eikä työssäkäynti ollut välttämättä enää vain köyhyyden sanelema välttämätön pakko. Vuosikymmenen puolivälissä seitsemän kymmenestä perheenäidistä kävi jo palkkatyössä. Samalla vuosikymmenellä nuoret tytöt kasvoivat ajatellen, että työmarkkinoilla kaikki oli heille aivan yhtä mahdollista kuin pojillekin. Yksi heistä oli Anttikosken Päivi Evijärveltä. Helsingin Sanomien digisisältöjen ja MTV:n uutisten päätoimittajana viimeksi työskennellyt Anttikoski onkin edennyt urallaan vauhdikkaasti. Hän on työskennellyt Jyväsky- län yliopistosta valmistuttuaan journalistina ja erilaisissa toimitusten johtotehtävissä parinkymmenen vuoden ajan. Ulkopuolisin silmin Anttikosken urakehitys on ollut täynnä tavoitteita ja selkeän johdonmukainen. – Siltä se saattaa ehkä vaikuttaa, mutta itse koen yhden tehtävän johtaneen toiseen vähän kuin vahingossa. Olen aina pitänyt kovasta työnteosta ja jokaisesta työpaikastani. En ole hyljeksinyt sellaisiakaan työtehtäviä, joita jotkut muut ovat saattaneet pitää liian työläinä. Olen utelias ja kiinnostunut haasteista. Ehkä se on vienyt minua eteenpäin, Anttikoski toteaa. Siksi alalla monelle tuli yllätyksenä, kun Anttikoski irtisanoutui viime helmikuussa Hesarin digitaalisista sisällöistä ja HSTV:stä vastaavan päätoimittajan tehtävästä. – Yleensä asiat menee omalla painollaan ja niillä on joku tarkoitus. Breikin ottaminen oli jotenkin leijunut jo ilmassa ja ehkä olin ajatellut asiaa pitemmän aikaa, mutta sitten tilanne vain tuli eteen. Silläkin on joku tarkoitus, Päivi Anttikoski sanoo nyt. Riikka Sipilä, teksti Ella Kiviniemi, kuva Lähteet: Kelan, Työ- ja elinkeinoministeriön sekä THL:n verkkosivut ja Stakesin tilastot. Heikki Hiilamo (2006): Akantappolaista isäkiintiöön. Perhepolitiikan pitkä linja Suomessa ja Ruotsissa. Heidi Köngäs (2017): Sandra. Sosiaalinen media on varjo ja aurinko NÄKÖKULMA Sosiaalisen median Twitteriä ryhdyin käyttämään yllytettynä viitisen vuotta sitten. Facebookille annoin pikkusormeni myöhemmin, koska olimme kollegojeni Matti Apusen (Aamulehti) ja Jouko Jokisen (Satakunnan Kansa) kanssa perustaneet kurillamme Ei ikinä Facebookiin-kerhon. Huokaus. Pojat on poikia. Ensimmäisenä Facebook-kapinastamme lipesi Jokinen, salaa. Apunen on sitkeästi kerhon viimeinen jäsen, mutta Twitterin houkutusta hänkään ei ole kyennyt vastustamaan. En arvannut, kuinka sosiaalinen media, ennen muuta Twitter, muuttaisi maailma- ni. Viidessä vuodessa siitä on tullut arkeani, uutisten, mielipiteiden ja viihteen pohjaton sammio, jota ilman journalisti ei enää voi elää. Sosiaalinen media on jin ja jang, varjo ja aurinko. Pahimmillaan se on pahanhajuinen vihapuhepuucee (”suomalainen ei ole kauneimmillaan somessa”, eräs ystäväni muistaa aina lakonisesti todeta). Parhaimmillaan sosiaalinen media nostaa pintaan asioita, joita oma mieli ei tavoita ja viettelee hedelmälliseen debattiin. Ihminen ympäröi itsensä mieluusti samanmielisillä. Somessakin kupla on helppo rakentaa. Omaani hallitsee tietenkin media. Lillun kuplassani yhdessä media-ammatti- laisten kanssa, lääkäreitä tai suutareita on vähemmän. Kuplan ongelma tiedetään. Kun samanmieliset torjuvat toiset pois, todellisuus jää vajaaksi. Vähän niin kuin oikeassa elämässä, kun maaseutu jää kaupunkilaiselle vieraaksi ja päinvastoin. Vaatii tietoista pinnistystä kuunnella niitäkin ääniä, jotka ovat eri mieltä. Tässä kohden ammattimaisesti toimitettu media on sosiaaliseen mediaan verrattuna ylivertainen. Keskipohjanmaan kaltainen hyvin tehty ammattimedia kätkee sisälleen kokonaisen kirjon jäsenneltyjä uutisia, näkökulmia ja mielipiteitä. Ammattimedian tieto on mahdollisimman hyvin todennettua. Tarkista, tarkista, tarkista. Paljon on somessakin faktaa, mutta se on jäädä mölyn vaimentamaksi. Journalistin identiteettiin kuuluu epäillä annettua tietoa, koska journalistilla on pyhä pyrkimys päästä niin lähelle totuutta kuin mahdollista. Sosiaalinen media toimii kokonaan toisilla pelisäännöillä, jos niitä sääntöjä ylipäänsä on. Hyvä media on salakavala. Se tuo lukijan eteen vaivihkaa tietoa, jota lukija ei tiennyt kaipaavansa tai tarvitsevansa. Eräs entinen työtoverini kuvaili mediaa elämänhallintavälineeksi. Media antaa vastauksia peruskysymyksiin, mutta ei tuputa tai pakota. Ketä äänestän? Miten hoitaa terveyttä? Mihin kannattaisi sijoittaa? Kun kansalaisella on riittävä määrä tietoa, hän saa aivan itse päättää miten toimia. Yhteisöllisyyttä voivat rakentaa sekä sosiaalinen että perinteinen media. Sosiaalises- sa mediassa voi perustaa vaikka minkä nypläyspiirin. Paikallinen sanomalehti kokoaa yhteen ihmiset, joita yhdistävät sama seutu, sama perinne, sama kokemus suhteessa ulkomaailmaan. Sosiaalisessa mediassa, kuplan sisällä, monisäikeinen maailma näyttäytyy yksinkertaisempana kuin on. Vaikeisiin asioihin on helpot ratkaisut. Tai vaikeita asioita ei jakseta edes käsitellä. Perinteinen media ei voi sivuuttaa hankalia tai kipeitä ongelmia. Elämä ei ole vain samppanjaa ja vaahtokarkkeja. Kun ammattimedia tekee tärkeästä ja vaikeasta kiinnostavaa ja ymmärrettävää, se on tehtävässään onnistunut ja yhteiskunnassa korvaamaton. Mika Pettersson Kirjoittaja on Suomen Tietotoimiston STT:n vastaava päätoimittaja ja toimitusjohtaja.

Konsernissa tapahtui MENNEET VUOSIKYMMENET 23 1924: Pariisin olympialaisissa Keskipohjanmaalla oli peräti oma kirjeenvaihtaja: tunnettu urheilumies Jussi Björk. Nimimerkki Jepen analyysi kisoista: ”Molemmat Pariisin olympialaisissa menestyneistä suurista maista ovat kieltolakimaita. Pelkkä sattuma se tuskin voi olla”. 1917: Kokemäellä syntynyt Frans Eevert Tunturi Toholammilta oli ensimmäinen hallinnon esimies ja sittemmin hallituksen puheenjohtaja vuoteen 1931 saakka. Lehti painettiin vuoteen 1926 asti vuokratiloissa Isonkadun ja Pormestarinkadun kulmauksessa. 4.12.1917. Ensimmäinen Keski-Pohjanmaa ilmestyy. Lohtajalainen Frans Hanhisalo on näytenumeroiden päätoimittaja. 1.11.1917 Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Osakeyhtiön perustava kokous pidetään Kokkolassa. 1917 1918 1.8.1921 Päätoimittajaksi tulee Kuusankoskella syntynyt Erkki Valkeala (Wallenius), joka ottaa vähitellen käyttöön antiikva-tekstityypin lehden ulkoasussa. Lempi Hanhisalo valitaan 1925 lehden toimitussihteeriksi. Hän on ensimmäisiä naisia päivälehden toimitussihteerin paikalla koko Suomessa. 26.10.1920 Ensimmäiset maakunnalliset uutiskuvat julkaistaan lehdessä. 1.1.1918 päätoimittajana aloittaa Eero Hiekkala Oulusta. Hänen tilalleen nimitetään jo marraskuussa inarilaissyntinen Vilho Edvard Törmänen. 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 Uutispoimintoja 6.12.1917 Suomen itsenäisyysjulistus. Levoton aika maassa jatkuu. 18.1.1920. Kansalaiskokous Jungsborgilla oli lauantaina täällä pahennusta herättäneen uskonnollisen kiihkoilijan ja humbuukimestarin Maria Åkerblomin toiminnan johdosta. Kokouksessa päätettiin kääntyä maaherran puoleen pyynnöllä, että karkottaisivat Maria Åkerblomin paikkakunnalta. 1926 1927 15.7.1924. Olympiariemu Kokkolassa kohosi toissa yönä korkeimmilleen, kun klo puoli yhden aikaan saatiin tietää, että Stenroos oli voittanut Maraton-juoksun. Ympäri kaupunkia kulki suurilukuinen joukko yleisöä, etunenässä Suomen lipulla koristeltu auto ja siinä torvisoittokunta soittamassa marsseja. Tuhatlukuiset kansalaisarmeijat ovat liikkeellä. Kokkolasta etelään kaikki sotilaat ja punakaartilaiset riisuttu aseista. Kokkolassa kiivas taistelu. Voitolla selviydytty. Maanantaiaamuna klo 6 ammuttiin ensimäiset laukaukset. Pian tämän jälkeen ammunta kiihtyi tavattoman taajaksi, kestäen lyhyviä väliaikoja lukuunottamatta klo 9:ään saakka. Väliin kuului kiivasta kuuluiskujen ratinaa sekä muutamia kanuunan laukauksia. (31.1.1918). 1926. Lehti painettiin vuoteen 1926 asti vuokratiloissa Isonkadun ja Pormestarinkadun kulmauksessa. 16.2.1930 Valitaan päätoimittajaksi halsualainen kansanedustaja Viljami Kalliokoski. Syyskuussa nimetään taloudenhoitajaksi lohtajalainen Josua Ruotsala. Lehtiyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin veteliläinen Heikki Tunkkari. Kaikki olivat toimineet lehden perustamisen hyväksi alusta saakka. Lehden talouden vakauttaminen alkaa. 1928 1929 1930 1931 1932 5.6.1930. Työn Äänen juttu esillä eilen Vaasassa. Oikeustalon edessä kaksi välikohtausta. Maaherran läsnäolokaan ei pelastanut Asser Saloa joutumasta ”tuntemattomille teille. 26.2.1929. Ensimmäiset autokilpailut maakunnassa. Kokkolan autoilijoiden Vanhassa satamassa järjestämät kisat ylittivät kaikki odotukset. 1933 1934 1933 Käännekohta yrityksen historiassa, talous kohenee ja levikki kasvaa. Seuraavana vuonna levikki on 5650 kappaletta. 1935 3.3.1932. Kapinaliike huomattavasti vaimentunut ja hallitus on kaikkialla tilanteen herrana. Näyttää suorastaan sallimuksen johdatukselta, että paise ajoissa puhkesi. Yhteiskuntajärjestelmämme kesti haihattelijoiden hyökkäykset”. 1936 3.11.1934. Superfosfaattitehdas Keski-Pohjanmaalle? Asia on ollut pohdinnan alaisena jo pitemmän aikaa. Teerijärven rikkilöydöt ja Ykspihlajan satama puolustavat sen rakentamista. 23.6.1930. Lento-onnettomuus Perhossa. Kaksi ihmistä murskaantui kuoliaaksi putoavan lentokoneen alla ja useita loukkaantui. 8.7.1930. Talonpoikaismarssi sujui suurenmoisen rauhallisesti. Sunnuntai-iltana klo 20 ajoissa alkoi pääkaupunkiin saapua satoja autoja käsittäviä karavaaneja tuoden mukanaan talonpoikaismarssille osaaottavia kansalaisia noin puolisenkymmenentuhatta. 3.11.1928. Radioohjelmien säännöllinen julkaiseminen alkaa. Hirvittävä tulipalo hävitti eilen Kannuksen kirkonkylää. Muutamassa tunnissa tuhosi kovan tuulen voimalla kulkeva raivoisa tuli 53 kauppa-, liike ja asuinrakennusta kirkonkylän keskustasta. Palo jätti kodittomaksi 336 ihmistä. (12.5.1934). Onnea 100-vuotias SUOMI TARJOUKSET VOIMASSA MA-KE 4.-6.12. ELLEI TOISIN MAINITA ATRIA TAKUUMUREA NAUDAN SISÄFILEE KOKONAINEN 29 SAARISTOMEREN KYLMÄSAVU- JA SAVUKIRJOLOHIFILEE 19 N. 600-700 G 95 KG FAZER KÄÄREELLISET HK TAKUUMUREA NAUDAN SISÄ- JA PAAHTOPAISTI 12 PALANA JUHLA MOKKA KG 10 300 G (11,06/KG) KONVEHTEJA 9 95 3 RS Yksittäin 3,99 rs (11,40-12,47/kg) KAHVIT 95 PANDA JUHLAPÖYDÄN 90 -20% KG BOKSIT 320-350 G (10,38-11,35/KG) PLUSSA-KORTILLA 95 3-PACK Ilman korttia 11,50 3-pack (12,78/kg) 400-500 G (6,33-7,92/KG) SUODATIN-JA PANNUJAUHATUS RAJOITUS: 1 ERÄ/TALOUS 9 50 Ilman korttia 3,99 pkt (7,98-9,98/kg) FAZER SININEN 3 PKT SANDELS MAITOSUKLAALEVY 3 OLUT 4,7% 0,33 L (3,39/L) SIS. PANTIT 2,70 200 G (8,75/KG) 50 2 KPL Ilman korttia 2,19 kpl (10,95/kg) PLUSSA-KORTILLA -20% 22 86 18-PACK Voimassa 4.9.2017 alkaen Tavallista parempi ruokakauppa PLUSSA-KORTILLA -13%

24 MENNEET VUOSIKYMMENET 1946. Ensimmäisiä sarjakuva julkaistaan: Jännityskuvasarja Avaruuden valtiaat. 1940. Keskipohjanmaa käytti sotatapahtumia myös levikkityössä: ”Keskipohjanmaa on maakunnan lehdistä juuri se, joka tähän saakka on laajimmin ja kuvarikkaimmin selostanut kaikki tärkeimmät sotatapahtumat omassa maassa.” 1952. Käynnistyy hiihdon Maakuntaviesti Keski-Pohjanmaalla KeskiPohjanmaan lahjoittaessa kiertopalkinnon. 1945. Lehti muuttuu 6-päiväiseksi vuoden alusta. Ensimmäinen kamera hankitaan. Tilaajilla oli mahdollisuus tilata lehti joko 3-päiväisenä tai 6-päiväisenä. Pakina-tyyyppiset kirjoitukset olivat ajan hetkeä: esimerkiksi vuonna 1945 Keskipohjanmaassa oli yhteensä 18 erilaista pakinoitsijanimimerkkiä. 12.12.1944. Valitaan päätoimittajaksi Josua Ruotsala. 22.11.1940. Lehtiyhtiö päättää toteuttaa uuden toimitalon rakentamisen, joka valmistuu Pitkänsillankadulle 1942 sota-ajasta huolimatta. Uuteen toimitaloon ostetaan laakarotaatiopainokone. 1937 1938 16.2.1937. Suomen ensimmäinen talonpoika, 4-kertainen pääministeri ja 15-kertainen eduskunnan puhemies, koetellun kyvyn ja kansalaiskunnon omaava valtiomies Kyösti Kallio valittiin eilen 177 äänellä Suomen tasavallan presidentiksi seuraavaksi kuusivuotiskaudeksi. Kiihkeän jännittävä mieliala ensimmäisen äänestyksen jälkeen, jolloin tulos oli Ståhlberg 150, Svinhufvud 94 ja Kallio 56. Toisen äänestyksen tulos osoitti seuraavaa: Kallio 177, Svinhufvud 104 ja Ståhlberg 19. 27.8.1942. Uusien tilojen muuton kunniaksi julkaistaan erikoisnumero teemalla ”Kehittyvä Kokkola”. A-painoksen sivumäärä on kuusi ja B-painoksen neljä. 1939 1950. On investointien vuosi. Hankitaan mm.12 000 kappaletta tunnissa painava käytetty painokone Hollannista. Uusi kone sijoitettiin entiseen paperivarastoon, jonka lattiaa oli alennettava metrillä. 1940 1941 1942 12.12.1944. Väinö Isohannista tulee yhtiön taloudenhoiitaja. 1943 1944 14.3.1940. Rauhan saimme, mutta raskain ehdoin. Sotatoimet lopetettiin eilen klo 11. Viipuri, Käkisalmi ja Sortavala venäläisille, samoin Hangonniemi ja Kalastajasaarento. Unissasaarnaaja Lohtajalla. Noin 1000 henkilöä oli kuulemassa Irene Hirven puhumista viime sunnuntaina, jolloin hän esiintyi ulkona. (20.6.1939). 2.12.1939. Venäläiset pommikoneet pudottaneet räjähdys- ja palopommeja Helsinkiin ja lukuisiin muihin kaupunkeihin ja asutuskeskuksiin, Kannaksella ja Laatokan pohjoispuolella tankkien ja tykistötulen suojissa. Kalastajasaarento venäläisillä. Suurimmat uhrit Helsingissä, n. 60 kuollutta ja kymmeniä haavoittuneita”. 1945 1946 ISKU 1948 1949 19.5.1946. Aikoinaan, kun maan taloudelliset olot antavat myöten olisi varmaan syytä tarkistaa koko lääninjako. Tällöin varmaan tulee esille yhä kiinteämpään taloudelliseen ja sivistykselliseen yhteistyöhön luontuva Keski-Pohjanmaakin. 21.9.1944. Jälleen raskaat rauhanehdot. Rajaksi tulee v. 1940 raja Karjalassa. Petsamon alue ja Porkkalanniemi lisäalueineen menetetään. Saksalaiset on riisuttava aseista, sotakorvauksia maksettava 300 milj. dollaria ym. Verot by 1947 TARJOUS VOIMASSA VAIN ti-pe 5.-8.12. *Etu lasketaan normaalihinnasta, ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Koskee vain uusia kauppoja. Tarjous voimassa Iskun myymälöissä ja verkkokaupassa. 1948. Viljami Kalliokoskesta tulee hallituksen puheenjohtaja edesmenneen Heikki Tunkkarin jälkeen. Lehti avaa oman toimiston Ylivieskaan. Ensimmäinen ilmoitushankkija palkataan taloon. 1950 1951 1953 23.7.1949. Oskari Tokoi vierailee pitkän maanpakolaisuusajan jälkeen Keski-Pohjanmaalla 1949: ”Emme ole poliittisesti kulkeneet samoja linjoja, mutta tässä maakunnassa on edelleen hallitsevana sellainen käsitys, että miehen mitta otetaan, ei lähinnä hänen poliittisen katsomuksensa mukaan, vaan määräävänä tekijöinä ovat miehen vilpittömyys, harrastukset, tehty työ, kyky ja kansalaiskunto. Kun te nyt pitkien, myrskyisten vuosien jälkeen saavutte kotipitäjään, sallikaa meidän ojentaa kätemme rehtiin, kunnioittavaan tervehdykseen. 1956 Maakuntavaakunan aikaansaaminen on eräs näkyvä, eikä suinkaan vähäinen saavutus maakuntamme muodostumisessa. Vaakuna muistuttakoon meitä keskipohjalaisuudesta, alueellisesta ja aatteellisesta yhteenkuuluvuudestamme. (18.8.1951). HALTI VILLON- ALUSASU NIKE L SYNTHETIC FILL MIESTEN TAKKI Tekninen urheilukerrasto, nopeasti kuivuva materiaali. Naisille tai miehille. 19 ,90 69 ,90 PRO TOUCH PR P RYLUNGO IIRY R PAITA 8848 8 84 ALTITUDE E BELMONT B T-PAITA T KAIKKI* TUOTTEET M Miesten tekninen juoksupaita. 5 ,- 5 ,- Mie Miesten malli. Useita värejä. Us TESTAA E+ L IC R ME RELen pito id e jalkin sämme! s myymälä MERRELL CAPRA GLACIAL ICE+ MID - JALKINEET Nastaton ISPO AWARD- palkittu pitopohja-jalkine, joka on kehitetty ennen kaikkea haasteelliselle jäiselle vesikelille ja talven vaihtuviin olosuhteisiin. 179 ,- ICE+ ISKU.fi 1955 Intersport Kokkolan AVAJAISET JATKUVAT! NYT ISKUSSA -24% 1954 18.1.1951. Oman maakuntamme kohdalla voidaan tyydytyksellä merkitä, että uuteen hallitukseen tuli taas kaksi meidän miestä Kauno Kleemola (ml.) ja Matti Lepistö (sd.). Miesten lämmin toppatakki vettähylkivästä materiaalista. TULIKO VERONPALAUTUKSIA? HYÖDYNNÄ NYT ISKUN HUIMA ETU! ISKU KOKKOLA, 1JULÊOTJMMBOLBUVt5&37&56-0" PBMWFMFNNFNBQF MBt*UTFOÊJTZZTQÊJWÊOÊTVMK 1952 3.10.1955. Keskipohjanmaa alkaa ilmestyä 7 kertaa viikossa. Vuonna 1957 levikki kohoaa jo 17051:een. Intersport Kokkola Kauppakeskus Chydenia Tehtaankatu 3-5, 67100 Kokkola Palvelemme ma-pe 10-19, la 10-16 su 12-15 TIMBERLAND COURMAYEUR VA VALLEY CHELSEA W NILKKURIT Naisten trendikkäät ja kevyet jalkineet ensiluokkaisella p nahkapäällisellä. 189 ,-

MENNEET VUOSIKYMMENET 25 1964. Yhtiö ostaa uuden tontin toimitaloaan ja kirjapainoaan varten Kokkolan kaupungilta Isonkadun varrelta. Muutto uuteen taloon tapahtuu huhtikuun alussa 1967. Talossa on 1800 neliömetriä ja 540 neliön suuruinen autotalli. 1959. Yhtiö siirtyi autokantaan. Päätettiin hankkia ”pienikokoinen länsimainen hyvä henkilöauto” lähinnä toimitusjohtajan ja päätoimittajan käyttöön. 1957 1958 1959 1.3.1965. Hallitus päättää siirtyä offset-painatustekniikkaan ja hankkii tätä varten Goss-merkkisen amerikkalaisen painokoneen. Sillä voidaan tehdä 24-sivuista lehteä, jossa oli mahdollisuus myös värikuvien painatukseen. Keskipohjanmaa oli tässä kehityksessä toinen Suomessa. 1976. Hankittiin Laserfaxniminen telefoto-laitteisto kuvien siirtoa varten. Siihen asti valtakunnallisten ja ulkomaan tapahtumista kertovien kuvien saanti hoidettiin lentorahtina. 9.5.1968. Kirjapainolla uusi aluevaltaus: Ruotsalainen ”Köpronden” painettiin kesäkauden ajan Kokkolassa. Asiakas tuli valmiiksi taitettujen sivuja kanssa Ruotsista ja vei autollaan paluumatkalla lehdet. 1.1.1964. Päättyy Josua Ruotsalan pitkäaikainen ja menestyksekäs ura yhtiössä. Hänen tilalleen valitaan päätoimittajaksi Pentti Pulakka, joka oli syntynyt Viipurin läänin Pyhäjärvellä. 1960 1961 1962 1963 1964 4.1.1961. Ilmailumme järkyttävin päivä eilen. Kruununkylän kentältä lähtenyt kone räjähti Vaasan lähellä. Koneen mukana sai surmansa 22 matkustajaa ja 3 miehistön jäsentä. Kone oli lentänyt silminnäkijöiden mukaan epätavallisen matalalla lähes puiden latvojen tasalla. 7.2.1973. Ryhdytään etsimään uutta tonttia Kokkolan ja Kaarlelan alueilta. Kauppakirja Kosilan alueesta allekirjoitetaan 22.10.1975. Muutto uuteen 2862 neliön toimitaloon tapahtui marraskuussa 1976. Esko Melametsä valitaan Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy:n toimitusjohtajaksi. (1.4.1971). 1965 1966 1967 1968 1.4.1968. Keski-Pohjanmaan on uimahallisesti ollut yksi tasavallan kartan valkeista läiskistä. Nyt voidaan kuitenkin kertoa erittäin ilahduttavia uutisia: Tänään voidaan samanaikaisesti uida uimhalleissa Kokkolassa, Ylivieskassa ja Haapajärvellä - Pietarsaaressa tämä on ollut mahdollista jo aiemmin. Kokkolassa ja Haapajärvellä kyseessä on muoviallaskokeilu, jonka perusteella tullaan tekemään päätös jatkotoimista. 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 2.1.1969. Ei keskiolutrynnäkköä eikä järjestyshäiriöitä. Keskiolut ei parin enimmäisen päivänä aikana juuri aiheuttanut häiriöitä, mutta poliisi on kuitenkin ikään kuin varpaisillaan oluen vapautumisen johdosta. 7.9.1972. Perämeren tuhoisin merionnettomuus. Ruoppaaja kaatui Pietarsaaren väylällä. Myrskyävään mereen hukkui 16 ihmistä. 1963. Rahaarvon uudistus. Satamarkkasesta markka. Keskipohjalaisen kansanmusiikin suuri juhla,kansainvälinen kansanmusiikin festivaali, alkoi torstaina Kaustisella. Jo ensimmäinen päivä muodostui suurmenestykseksi. Vaikka kesän kiireet ovat kuumimmillaan, yleisöä saapui jokaiseen tilaisuuteen runsaasti. Suurimman menestyksen saavutti Kaustisen kansanmusiikin kavalkadi Kalliopaviljongilla. Jo torstaina aamupäivällä oli tilaisuuteen myyty kaikki 1500 istumapaikkaa. (22.7.1968). 1968. Aiemmin lehdessä kerrottiin erittäin kattavasti maatalouteen liittyvistä asioista: esimerkiksi keväisin roudan paksuudesta. Kymmenen öljysäiliötä, 30 miljoonaa markkaa. Maan tuhoisin tulipalo 30 vuoteen riehuu Ykspihlajan satamaalueella. (24.5.1973). ILMOITUS Malja 100-vuotiaalle Suomelle! Finn Spring Oy on Toholammilla ja Lestijärvellä toimiva, Virpi ja Hannu Ali-Haapalan omistama perheyritys, joka valmistaa raikkaita juomia Multilan luonnonlähteen kirkkaasta vedestä. Suomen itsenäisyyden juhlavuosi 2017 on ollut Finn Springille monin tavoin erityinen. Iloitsemme tuotteidemme menestyksestä maailmalla: puhtaiden, suomalaisten elintarvikkeiden kysyntä ja arvostus ovat kasvussa etenkin Aasiassa. Lähdevetemme ovat myös saavuttaneet arvostetun makuja laatutunnustuksen Belgiassa sekä muotoilupalkinnon Saksassa. Suomen Yrittäjien Finn Springille myöntämä Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto kruunasi juhlavuotemme. Teemme työtä sen puolesta, että Suomessa ja kaikkialla maailmassa olisi puhdasta lähdevettä nautittavaksi nyt ja tulevaisuudessa. Hyödynnämme jatkuvasti innovatiivisia ratkaisuja vähentääksemme ympäristökuormitustamme. Lisäksi hyvitämme SPRING-tuotteiden hiilijalanjäljen kokonaisuudessaan. Meille on tärkeää säilyttää maaseutu elinvoimaisena: työllistämme tällä hetkellä noin 100 henkilöä. Lämmin kiitos kaikille teille, jotka olette mukana yrityksemme matkalla!

26 MENNEET VUOSIKYMMENET 16.4.1986. Lehtiyhtiö ehdottaa Kalajokilaakson Kirjapaino Oy:n osakkeiden ostoa. Kauppa toteutuu ja yhtiön omistusosuus kohoaa vähitellen 54,2 prosenttiin. 1979: Saadaan uusi toimitalo Ylivieskaan valmiiksi. Laajennus käy taas tarpeelliseksi ja uusi toimitalo valmistuu maaliskuussa 1985. 11.11.1986. Allekirjoitetaan Keskipohjanmaa-säätiön säädekirja. Ensimmäinen puheenjohtaja on lehtiön varapuheenjohtaja Erkki Kalliokoski. Taustalla on mm. lehtiyhtiön maakunnallisen omistuksen turvaaminen. Maanviljelysneuvos Viljami Kalliokoski kuolee. Hänen tilalleen lehtiyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi valitaan kälviäläinen Arvo Maunumäki (kuvassa). (20.1.1978). 14.3.1977. Päätetään ostaa Perhonjokilaakso-lehteä kustantavalta osakeyhtiöltä osake-enemmistö, kauppaan kuului myös Lestijokiseutu-lehden kustannusoikeus. 1977 1978 1987. Kosilan toimitalon laajennus käynnistyy. Muutto uusiin tiloihin tapahtuu marraskuussa 1987. Tilat kolminkertaistuvat. 1.6.1988. Eino Laukka aloittaa toimitusjohtajana, Esko Melametsän jäädessä eläkkeelle. Maaliskuussa 1981. Käynnistetään uusi Solna-kirjapainorotaatio eduskunnan puhemiehen Johannes Virolaisen johdolla. 1979 1980 1981 1982 1983 1985 30.1.1982. Tohtori Mauno Koivisto, 58, on valittu tasavallan presidentiksi seuraavaksi kuusivuotiskaudeksi. Koiviston valinta ratkesi odotusten mukaisesti jo ensimmäisessä valitsijamiesten äänestyksessä eduskunnassa tiistaina 167 äänellä. 2.1.1977. Maakunnan kannalta merkittävä muutos oli tietysti Kokkolan ja Kaarlelan kuntaliitos. Huomiota vaille ei jää myöskään Haapajärven ja Oulaisten kauppaloiden muuttuminen kaupungeiksi. Ähtävän ja Purmon kunnat liitettiin Pietarsaaren maalaiskuntaan sekä Kanalan kylä siirrettiin Lestijärven kunnasta Halsuaan. 5.8.1978. Yleisurheilun Suomen mestaruuskilpailut Kalevan kisat 1978 voivat alkaa Kokkolassa. Vuosien työ yleisurheilun parhaaksi Keski-Pohjanmaallla saa arvoisensa tunnustuksen tällaisten kisojen myötä. 1984 1986 Lokakuussa 1988. Yhtiö päättää hankkia Savon Sanomien omistuksen pelastamiseksi perustetun Pro Lehdistö Oy:n osakkeita. Tähän operaatioon perustettiin KeskiPohjanmaan Tietopavelu Oy ja myös Keskipohjanmaa-säätiö oli mukana. Näiden nimiin merkittiin kirjapainoyhtiön 462 osaketta. 1987 1988 16.6.1990. Kansanedustaja Esko Aho on valittu keskustan puheenjohtajaksi. Hän voitti Porin puoluekokouksen ratkaisevassa äänestyksessä Eeva Kuuskoski-Vikatmaan lopulta selvin numeroin 1569-1418. 16.1.1989. Käynnistyy yhtiössä ns. nurkanvaltausoperaatio. Keskipohjanmaa-säätiö hankkii myös osakkeita pyrkien pitämään omistuksen omissa käsissä. Savon Sanomienkin valtausoperaatiossa olevan Viestintäkehitys Oy:n hankkimat osakkeet lunastetaan, samoin liikemies Mikko Myllylän hankkimat osakkeet. Yhtiökokouksessa 1989 muutettaan yhtiöjärjestystä siten, että K-osakkeilla oli 20 ääntä ja A-sarjan osakkeilla yksi ääni. Osakepääomaa korotetaan. 1989. Hankitaan Lestijokilaakson Kirjapaino Oy:n osakkeita ja 1991 kehitetään yhteistyötä Nivala-lehden tekemisessä Nivala-seuran kanssa. 20.2.1990. Tehdään lehtiyhtiön historian suurin osakekauppa, kun Schaumannin omistamalta Ab Calendo Oy:ltä ostetaan 13 500 kpl Kokkolan Puhelin Oy:n osakkeita ja mennään merkittävällä panoksella mukaan Keski-Pohjanmaan Viestintäyhtymä Oy -nimiseen holding-yhtiöön. Huhtikuussa Schauman eroaa yhtiön hallituksesta. 28.3.1989: Valitaan Keskipohjanmaan päätoimittajaksi Lassi Jaakkola. Päätoimittajan tehtävät hän ottaa vastaan siirtymäkauden jälkeen 1.11.1989. 1989 1990 1991 30.4.1991. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto nimitti perjantaina maahan uuden hallituksen. Presidentti myönsi aamupäivällä eron pääministeri Harri Holkerin (kok.) hallitukselle ja nimitti tilalle pääministeri Esko Ahon (kesk.) neljän puolueen hallituksen. Ahosta (37) tulee Suomen kaikkien aikojen nuorin pääministeri. 1992. Erkki Kalliokoski joutuu luopumaan terveydellisistä syistä hallituksen puheenjohtajuudesta ja tilalle valitaan ylimenokauden ajaksi toholampilainen maakuntaneuvos Viljo S. Määttälä. 1992 1993 1993. Keski-Pohjanmaan sotilaspiiri lakkautetaan. Urho Kekkonen: Kuten oheisesta lääkärintodistuksesta ilmenee, on minua kohdannut sairaus, jonka vuoksi olen viime aikoina ollut estynyt hoitamaan tasavallan presidentin tehtäviä, nyttemmin todettu luonteeltaan sellaiseksi... (29.10.1981). 1995. Kärkimediat Oy perustetaan. Yhtiö tulee osakkaaksi lehtiyhtiöiden yhteiseen ilmoitusmarkkinointiyhtiöön. 20.5.1996. Keskipohjanmaa linjaa olevansa puolueisiin sitoutumaton sanomalehti. 1994 1991. Neuvostoliitto lakkautetaan. 1994. Uudessa maakuntajaotuksessa Keski-Pohjanmaa saa virallisen maakunnan aseman. 1985. Kuninkuusravit Kaustisella 1993. Yhtiökokous valitsee puheenjohtajakseen Jukka Tunkkarin Vetelistä. 1995 1996 1995. Suomi liittyy Euroopan unioniin. 1995. Bjarne Kallis valitaan kristillisen liiton puheenjohtajaksi. 1995. Asekoulu muuttaa Kokkolasta Lahteen vuoden loppuun mennessä. 1989. Berliinin muuri puretaan. Aikuinen, opiskele joustavasti ammattiin! LÖYDÄ OMA LUONTOSI. Humanistiset ja taidealat Palvelualat Tekniikan alat Taideteollisuusalan perustutkinto, sisustusrakennusala Kalajoki Jussi Fors, puh. 040 1508 467 Piippola Antti Leiviskä, puh. 044 7692 320 Nivala Ulla Laulumaa, puh. 040 1428 761 Ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokki tai tarjoilija Haapavesi Ritva Joki-Kolehmainen puh. 044 7692 401 Nivala Heli Korkiakoski, puh. 040 3400 277 Oulainen Merja Kalliokoski, puh. 040 8288 748 Autoalan perustutkinto, ajoneuvoasentaja Haapavesi Kari Kumpulainen, puh. 044 7692 407 Taideteollisuusalan perustutkinto, käsityön ohjaustoiminta Piippola Hannele Siekkinen, puh. 044 7692 334 Nivala Ulla Laulumaa, puh. 040 1428 761 Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto, toimitilahuoltaja tai kodinhuoltaja Haapavesi Raili Heikkilä, puh. 044 7692 475 Oulainen Sanna-Mari Pyy, puh. 040 8095 265 Sisustusalan ammattitutkinto Piippola Antti Leiviskä, puh. 044 7692 320 Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan perustutkinto, kiinteistönhoitaja Nivala Anssi Tölli, puh. 050 566 3131 Bioenergia-alan ammattitutkinto Haapajärvi Riitta Uusivirta, puh. 050 5168 241 Uusi ŠKODA KODIAQ Näyttävä ja erittäin suosittu katumaasturi, jossa tilaa jopa seitsemälle. Nelivetoinen 4x4-mallisto pitää sinusta huolta uol olta ta k kelissä elis el issä sä k kuin uin ui n ke keli kelissä. liss ssä. ä. Tervetuloa koeajamaan ŠKODA KODIAQ llähimmälle äh ä him mmä m lllle e ŠK Š ŠKODA-jälleenmyyjällesi. KOD DA-jjä älllee eenm nmyy myy yyjä yyjä j llllesi esi.i. es meille. ŠKODA KODIAQ alkaen 30 627,16 € CO2-päästöllä 139 g/km. Malliston yhdistetty EU-kulutus 5,0–7,4 l/100 km ja CO2-päästöt 131–170 g/km. Hinta sisältää toimituskulut 600 €. Kuvan auto erikoisvarustein. Kysy myös ŠKODA *éË½ÄÖ«äËÝËÖ«ÃéºÝÝä]:IɈ·½½ÄÃûû·½äÝ«ä«½é½«ÝȭÝºËȳēȹ¨éË½ÄÖ«äËÝËÖ«ÃéÝȳ P. 06-832 5200 Ma-Pe 9-17 La 10-14 www.lerbacka.com Kuljetusalan ammattitutkinto, linja-autonkuljettaja, yhdistelmäajoneuvonkuljettaja Nivala Hannu Keto, puh. 040 1534 141 Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan ammattitutkinto, laitoshuoltaja Ylivieska Sirpa Katajalaakso, puh. 040 3120 422 Puualan perustutkinto, puuseppä Haapavesi Arto Veikkola, puh 044 7692 211 Kalajoki Tero Marttila, puh. 040 1508 444 Nivala Hannu Keto, puh. 040 1534 141 Piippola Veijo Hannula, puh. 044 7692 363 Sähkö- ja automaatioalan perustutkinto, sähköasentaja Haapavesi Arto Veikkola, puh 044 7692 211 Nivala Mika Lukkarinen, puh. 040 6814 746 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto, sisustusompelija, vaatetusompelija Kalajoki Airi Kylli, puh. 040 1508 441 Tietojenkäsittely- ja tietoliikenne Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luonto-ohjaaja Haapavesi Helena Viitasalo, puh. 044 7692 477 Vartijan ammattitutkinto Ylivieska Janne Hilpinen, puh. 040 3120 408 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, ICT-asentaja Haapavesi Tuomo Hintsala, puh. 044 7692 224 Nivala Hannu Haikara, puh. 040 1577 326 Maaseutuyrittäjän perustutkinto Haapajärvi Päivi Junttila, puh. 040 8426 259 Terveys- ja hyvinvointialat Kauppa, hallinto ja oikeustieteet Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Oulainen Eija Toivanen, puh. 040 7128 156 Ylivieska Päivi Heinonen, puh. 040 3120 407 Liiketoiminnan perustutkinto, merkonomi Haapajärvi Virpi Marttila, puh. 040 0763 478 Oulainen Arja Mäkinen, puh. 040 7128 144 Mehiläistarhaajan ammattitutkinto Haapajärvi Riitta Uusivirta, puh. 050 5168 241 ÝºËȳē Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja Haapavesi Helena Viitasalo, puh. 044 7692 477 Kalajoki Pekka Tuomainen, puh. 040 1508 433 Käsityöntekijän ammattitutkinto Kalajoki Airi Kylli, puh. 040 1508 441 Piippola Hannele Siekkinen, puh. 044 7692 334 Maa- ja metsätalousalat Kahvitie 69, Kokkola Myös oppisopimuskoulutuksena! Soita ja kysy lisää! Metsäalan perustutkinto, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja Haapajärvi Tapio Leskelä, puh. 050 9175 854 Päihdetyön ammattitutkinto Oulainen, Ritva Antila, puh. 040 7128 121 Puutarhatalouden perustutkinto, puutarhuri Haapavesi, Tölli Marita, puh. 044 7692 435 Mielenterveys- ja päihdetyön erikoisammattitutkinto Oulainen, Ritva Antila, puh. 040 7128 121 Tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto Haapajärvi Riitta Uusivirta, puh. 050 5168 241 Vanhustyön erikoisammattitutkinto Oulainen, Ritva Antila, puh. 040 7128 121 Viljelijän ammattitutkinto Haapajärvi Riitta Uusivirta, puh. 050 5168 241 Katso lisätietoja ja hae koulutukseen www.jedu.fi Lähiesimiestyön ammattitutkinto Oulainen Arja Mäkinen, puh. 040 7128 144 Yrittäjän ammattitutkinto, hyvinvointiala Oulainen Ulla Rantala, puh. 040 7128 147 KOULUTUSKESKUS

MENNEET VUOSIKYMMENET 27 2010. Loka-marraskuun vaihteessa toimitus, sivunvalmistus, hallinto, myynti, markkinointi ja Kosila Digimedia Oy muuttavat Kokkolan keskustaan Rantakadulle. Tilat ristitään Mediakulmaksi. 2009. Keväällä tehdään sopimus HSS-Media Invest Oy:n kanssa yhteisyrityksestä, jossa Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:llä on 65 prosentin omistusosuus. Tämä yhtiö päättää hankkia uuden painokoneen ja rakentaa sille toimitalon. Maaliskuu 2000. Yhtiö hankkii Helsingistä Art-Print Oy –nimisen arkkipainotalon. 2009. Eino Laukka jää eläkkeelle. Hänen tilalleen toimitusjohtajaksi valitaan Antti Porko. 2010. Yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi Jukka Tunkkarin jälkeen valitaan ylivieskalainen Juhani Hautamäki. Botnia Printin uusi KBA-merkkinen painokone käynnistyy toukokuun alussa 2010 runsaan vuoden kuluttua investointipäätöksestä. 23.3.1998. Päätös uuden rotaation ostamisesta. Painokone käynnistetään virallisesti 4.1.2000. Uusi kone mahdollistaa 28-sivuisen täysin nelivärisen lehden painamisen. 1997 2004. Lestijokilaakson Kirjapaino Oy:stä konsernin tytäryhtiö. Tallinnalaisesta AS Prisma Printistä hankitaan 20,3 prosentin omistusosuus. 1998 1999 2000 2001 2002 2007. Oma yrittäjäpohjainen jakelu aloitetaan. 2003 2004 2006 2007 2012. Art-Print Oy:öön haettiin lisää tehoa liittämällä se Lönnberg Painot Oy:öön Helsingistä. 2011. Yhtiön hallituksessa vuodesta 2009 toiminut Vesa Pihlajamaa valitaan yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. 2008. Myydään Kosilan liiketila ja tontti Osuuskauppa KPO:lle. Käynnistetään uusien tilojen suunnittelu. 2005 2016. Ostetaan vaasalainen DreamNet Solutions Oy, joka toimii verkkokaupan ja asiakaspalvelun alalla. Creamedia Oy:n koko osakekanta siirtyy KeskiPohjanmaan Kirjapaino Oyj:lle. 2014. Yrittäjäpohjainen varhaisjakelu kasvaa, kun koko toiminto otetaan omiin käsiin. 2013. Keskipohjanmaan päätoimittajaksi valitaan Kauko Palola. 2008 2009 2010 2011 2012 2016. Lönnberg Painot Oy:n enemmistöomistus konsernille. 2013 2014 2017. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj myy Lönnberg Painot Oy:n Crano Oy:lle. Suomen Messupromoottorit Oy:n osakekanta siirtyy Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:lle. 2014. Lännen Media syntyy 2015 2016 2017 1997. Kuninkuusravit Ylivieskassa. 2008. Jutta Urpilainen valitaan SDP:n puheenjohtajaksi. 1998. Mika Myllylä voittaa Naganon olympialaisissa 30 kilometrin hiihdon kultamitalin. 2016. Ylivieskan kirkko palaa. 2002. Euro korvaa markan Suomen rahayksikkönä. 2000. Arsi Harjulle olympiakultaa kuulantyönnössä Sydneyssä. 2002. Kuninkuusravit Kaustisella. Ruotsalainen Boliden ostaa Outokumpu Oy:n Kokkolan sinkkitehtaan 2004. Jutta Urpilainen nimitetään valtiovarainministeriksi 2011. Yhdessä olemme Suomi 100-v.

28 KESKI-POHJANMAAN KIRJAPAINON HENKILÖKUNTA MYYNTI JA MARKKINOINTI KOKKOLA BOTNIA PRINT Piilola Kari postitusprosessinhoitaja Pyörre Kari painoprosessinhoitaja HALLINTO Lundell Jari myyntipäällikkö Lågland Tommy järjestelmäkehittäjä Andersson Marjut tilausmyyjä Ahonen Jarmo painoprosessinhoitaja Ahonen Jukka postitusprosessinhoitaja Remesaho Pentti tehdaskoordinaattori Salmi Hannu toimitusjohtaja Hagström Minna laskenta-assistentti Häggblom Karoliina controller Niemi Tom järjestelmäkehittäjä/ arkkitehti Hirvinen Elina myynti ja markkinointi Hohenthal Sirpa postitusprosessinhoitaja Salonen Pertti painoprosessinhoitaja Uosukainen Kimmo postitusprosessinhoitaja Höglund Krister talousjohtaja Ojala Annukka talousassistentti Tuomaala Ville järjestelmäkehittäjä Passoja Raija sivunvalmistaja Rinne Heidi sivunvalmistaja Tilus Tiina sivunvalmistaja Tuikka Janniina sivunvalmistaja Vilmunen Ari sivunvalmistaja Frilund Tom myyntipäällikkö Saari Petteri web designer Gran Helena asiakaspalvelija Lagerström Riitta sivunvalmistaja Hakanen Hannele asiakaspalvelija Viitala Miika järjestelmäkehittäjä Jokela Jussi-Petteri postitusprosessinhoitaja Jutila Hannu tuotantoprosessin hoitaja Kallioinen Minna asiakaspalvelupäällikkö Känsäkoski Päivi mediasihteeri Kolppanen Jari postitusasiantuntija Jokela Jimi huoltoasiantuntija Jokela Jyrki käyttöpäällikkö Vuoti Salla postitusprosessinhoitaja Takasaari Niina tuotantoprosessin hoitaja Peltoarvo Teija controller Pihlajamaa Vesa toimitusjohtaja TOIMITUS Wikström Niklas ICT-kehittäjä Mattila Lea markkinointipäällikkö Jokela Teemu postitusprosessinhoitaja Judin Jari painoprosessinhoitaja CREAMEDIA Puranen Mari laskenta-assistentti Sandvik Laura hr-asiantuntija KP JAKELU JOPOX Järvinen Anssi postitusprosessinhoitaja Karhulahti Anne painoprosessinhoitaja Ala-Hillilä Hannele graaﬁnen suunnittelija Myllymäki Ritva mediamyyjä Auren Mats art director Chapagain Srijan Jakaja Ohtamaa Alpo johtaja Kinnunen Tomi huoltoasiantuntija Haapakoski Hanne markkinointipäällikkö Hietamäki Sanna myyntipäällikkö KOSILA Humalamaa Tero Jakaja Klemola Maria postitusprosessinhoitaja Klemola Toni laatu- ja kehityspäällikkö Ilmanen Olli mainonnan suunnittelija Korpiaho Elina graaﬁnen suunnittelija Anttila Jarmo web designer Erkkilä Juha johtaja Kaas Tomi Jakelukoordinaattori Korri Sari painoprosessinhoitaja Luhta Tommi käyttöpäällikkö Luoto Sanna web designer O’Gorman Heidi kehityspäällikkö Eski Johannes järjestelmäkehittäjä Hassel Rune ICT-kehittäjä Kinnunen Kari Jakeluesimies Herranen Jarno toimittaja Jokela Markku valokuvaaja Kauppinen Hanna toimittaja Lehojärvi Jukka valokuvaaja Lehto Hannu toimituspäällikkö Luokkala Seppo toimittaja Mustonen Minna toimittaja Mäkelä Juho toimittaja Mäki-Petäjä Joni toimittaja Nikula Jouni toimittaja Oja Jens vuorovetäjä Palola Kauko päätoimittaja Panula Kirsi myyntipäällikkö Kallio-Parpala Tarja Jakaja Savaloja Pirjo myyntipäällikkö Anias Jukka toimittaja Pallaspuro Virve asiakaspalvelija Isong Emmanuel Jakaja Palosaari Niina myyntipäällikkö Airola Outi päätoimittaja Mäkelä Anssi mediamyyjä Ghimire Saroj Jakelupäivystäjä Hedman Tom asiakkuusjohtaja Karhulahti Seppo painoprosessinhoitaja Mustonen Tapani myyntijohtaja Uusivirta Sanna markkinointiassistentti Rättyä Päivi Jakelupäällikkö Vehkapuro Tarja asiakaspalvelija Nurila Sauli huoltoasiantuntija Ojatalo Helena huoltoasiantuntija Saarenpää Antti digituottaja Timo Varila kuvaaja/editoija Hurnasti Mika järjestelmäkehittäjä Keränen Vesa kehityspäällikkö Salonen Tomi Jakeluesimies Vakkuri Ulla Jakelupäällikkö TAIKAHATTU JAKAJIA: Olaussen Kristoffer painoprosessinhoitaja Palola Sallamari postitusprosessinhoitaja Vuorinen Marita johtaja Ketola Markus ICT-kehittäjä Korhonen Lasse järjestelmäkehittäjä Adeyemi Adenniji Bista Meelan Bohara Shiv Brännsröm Jens Dhakal Samundra Enyan Benjamin Etuk Emmanuel Gautam Prabin Ghimire Umakanta Gurung Prasant Jabed Md.Lakiyat Kauppinen Seppo Kharel Shekhar Limo Vincent Mulari Kimmo Nurminen Mika Owoyele Samson Sallinen Niko Salo Raili Takala Pekka Titimbe Berggren Tongwa Efuatanjoh Vanhakangas Ville Kallio Anna sivunvalmistaja Kurikkala Tomi tuotantopäällikkö

KESKI-POHJANMAAN KIRJAPAINON HENKILÖKUNTA 29 TOIMITUS TAIKAHATTU VETELI MYYNTI JA MARKKINOINTI Postila Tapani artikkelitoimittaja Rautio Hanna toimittaja Lehtinen Tapio toimittaja Anttila Katariina päätoimittaja Hyttinen Suvi toimittaja Saari Anni toimittaja BOTNIA PRINT Kiiskilä Johanna sivunvalmistaja Kujala Jukka-Pekka sivunvalmistaja Parhaniemi Pasi sivunvalmistaja Partala Mervi sivunvalmistaja Kattilakoski Maija-Liisa sivunvalmistaja TOIMITUS HELSINKI Ruotsala Tiina toimittaja Riihimäki Heimo toimittaja Lindström Outi myyntipäällikkö TOIMITUS Riihimäki Vuokko tilausmyynti ja asiakaspalvelu TOIMITUS Rudnäs Kimmo toimittaja MYYNTI JA MARKKINOINTI Mattila Marja-Leena päätoimittaja Saarikettu Anne toimittaja Savela Juha toimittaja Marjakangas Peter myyntipäällikkö Suomala Kaisa toimittaja Aho Mauri päätoimittaja Hahto Kaisa toimittaja Aho-Kivioja Sanni toimittaja KOSILA Annala Annika mediamyyjä Salo Olli sivunvalmistaja MYYNTI JA MARKKINOINTI Jacobsson Stina mediamyyjä Yli-Arvo Outi toimittaja Savela Päivi toimituspäällikkö Sipilä Riikka toimittaja NIVALA Kähönen Tuomo järjestelmäkehittäjä Räikkönen Jari senior business advisor MYYNTI JA MARKKINOINTI KALAJOKI Slotte Clas-Olav valokuvaaja Store Maria toimittaja Jylhä Kati toimittaja YLIVIESKA Kåla Joachim myyntipäällikkö Kajasmaa Päivi markkinointipäällikkö Kiimamaa Arja asiakaspalvelu- ja myyntitehtävät Korhonen Heikki mediamyyjä Pinola Kirsi mediamyyjä CREAMEDIA MYYNTI JA MARKKINOINTI TAMPERE JOPOX KOSILA Leinonen Antti myyntipäällikkö Niemelä Jaakko myyntipäällikkö Vihelä Airi mediamyyjä Vilpula Marja toimittaja Vähä-Pudas Armi myyntipäällikkö TAIKAHATTU TOIMITUS KP JAKELU Jaakko Isokoski myyntipäällikkö Jaakko Sipola business manager HAAPAJÄRVI Pudas Anne asiakaspalvelu- ja myyntitehtävät VAASA MYYNTI JA MARKKINONTI Mäkikangas Kaija sivunvalmistaja Parhaniemi Hanna päätoimittaja Passoja Sari toimittaja Pylkkönen Jarmo sivunvalmistaja KOSILA Aaltonen Jari järjestelmäkehittäjä Räihälä Pia toimittaja Tiitto Annika päätoimittaja Krapu Seija päätoimittaja Einola Juha asiakastuki Kupulisoja Eetu toimittaja HAAPAVESI Kangas Seppo päätoimittaja Kunelius Ismo toimittaja Pudas Sara Puusti Markus Tammelin Anna Viiperi Johanna Vilppu Olavi Visuri Minna Huhta Juha myyntipäällikkö Martin Sören järjestelmäkehittäjä/ arkkitehti TAIKAHATTU Kunelius Pirjo toimittaja Mattila Anne toimittaja Suomela Marko projektipäällikkö Uitto Sari web analyytikko Alahäivälä Vesa tiiminvetäjä Autio Teija sivunvalmistaja Rintakumpu Juhani toimittaja Verronen Hannu toimittaja Hanhikivi Jarkko sivunvalmistaja Kantola Sonja sivunvalmistaja Ängeslevä Liisa toimituspäällikkö Vähäsöyrinki Kaija toimittaja Fors Tiina graaﬁnen suunnittelija Vilppu Asko jakeluesimies Alam Shaﬁn Mahmudul Bhandari Bishal Kaivosoja Juuli-Anna Knuutila Heikki Liimatainen Antti Mähönen Jussi Nargun Burak CREAMEDIA Savela Antti toimittaja Isokääntä Risto jakaja TOIMITUS JAKAJIA: KANNUS Arja Kangas päätoimittaja Honkanen Pekka jakaja TOIMITUS Syrjäniemi Heikki myyntipäällikkö TOIMITUS Heikkilä Terttu jakaja PIETARSAARI MYYNTI JA MARKKINOINTI MYYNTI JA MARKKINOINTI TOIMITUS Heikkilä Jaana myyntipäällikkö Vierumäki Terttu myyntipäällikkö Högkulla Pirkko toimittaja Höri Pentti päätoimittaja Vanhaviitakoski Mika järjestelmäkehittäjä

30 MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA -RXOXNDOHQWHUL ■ 100€ lahjakortti, Click Shoes .....2155 ■ KP 100-lahja ......................................... 11885 ■ Rudolf Koivun joulukortteja................ 20373 ■ KP 100 kahvipurkki ............................. 708 TOIMI NÄIN: Avaa kalenterin luukku, luukun sisäpuolelle on painettu henkilökohtainen onnennumerosi. Tarkista päivittäin ajalla 1.–24.12. Keskipohjanmaan Joulukalenteri-ilmoituksessa julkaistavat numerot ja vertaa numeroita omaan luukun takaa paljastuneeseen numeroon. Mikäli numerosarja löytyy luukustasi, olet voittanut numeroasi vastaavan palkinnon. Palkinnot voi noutaa voittonumeroluukkua vastaan Keskipohjanmaa-lehden asiakaspalvelusta Mediakulmasta (Rantakatu 10) tai lähettämällä ko. päivän voittonumeroluukku (irrotetaan kalenterista) sekä voittajan nimi, osoite ja puhelinnumero osoitteella: Keskipohjanmaa, Joulukalenterikilpailu, PL 45, 67101 Kokkola. Palkinnot on lunastettava 15.1.2018 mennessä. Pääpalkinnon (2 000€ lahjakortti Kokkolan Kodin Terraan) voittonumero julkaistaan 24.12., jolloin myös kaikki voittonumerot ovat lehdessä. Tarkemmat tiedot oman joulukalenterisi takana. JOULU ½-HINTAAN nilkkurit 44,90€ 39,9029,90 € (59,90) ½-hintaan! (89,90) (79,90) nilkkurit 29,90€ (59,90) YLEX 06.29-10.00 YleX Aamu. 10.00-10.59 Uuden musiikin aamuvuoro. 10.5912.59 YleX Etusivu. 12.59-17.00 Poikelus ja Hätönen. 17.00-19.00 Uuden musiikin iltavuoro. 19.00-22.00 YleX Ilta. 22.00-23.00 YleX Aamu – Päivän parhaat. 23.00-00.00 Poikelus ja Hätönen – Päivän parhaat. 00.00-06.30 Yöradio. YLE RADIO 1 06.00-06.05 Yle Uutiset. 06.0506.15 Hartaita säveliä. 06.15-06.24 Aamuhartaus. 06.25-06.56 Aamusoitto. 06.56-07.00 Päivän mietelause. 07.00-07.10 Yle Uutiset ja sää. 07.1007.44 Aamusoitto. 07.45-07.50 Hartaita säveliä. 07.50-07.59 Aamuhartaus. 07.59-08.00 Hyvää huomenta. 08.00-08.10 Yle Uutiset ja sää. 08.10-09.00 Ykkösaamu. 09.0009.05 Yle Uutiset. 09.05-09.58 Muistojen bulevardi. 10.00-10.03 Yle Uutiset. 10.05-11.00 Roman Schatzin Maamme-kirja. Onko Suomi Pohjoismaa?. 11.00-11.57 Välilevyjä: Ne muut asteikot. 11.57-12.00 Päivän mietelause. 12.00-12.10 Turun tuomiokirkon kello lyö 12. Yle Uutiset ja sää. 12.10-12.55 Vuoden 1917 kohtalon hetket 2/3: Sosiaalidemokraattinen seikkailu. 13.00-14.00 Klassista kahteen. 14.00-14.45 Suomen juhlavuoden Musiikin voima: muusikko Olli Mustonen. 14.45-14.55 Olli Mustosen valitsemaa musiikkia. 15.00-15.05 Yle Uutiset. 15.05-15.55 Kultakuume. 15.5515.58 Yle News. 16.00-16.15 Yle Uutiset ja sää. 16.15-17.00 Faunin iltapäivä. 17.00-17.15 Yle Uutiset ja sää. 17.15-17.55 Kirjakerho. Hanna Haurun inhorealistinen Jääkansi-romaani ammentaa tositarinoista. 17.55-18.00 Äänitarina. Äänet. 18.00-18.15 Kuunnelman esittely: Nainen, joka rakastui mustekalaan. 18.20-18.29 Kadonnutta aikaa etsimässä 4: Kukkaanpuhkeavien tyttöjen varjossa II, jakso 13. 18.30-18.50 Hengellisen musiikin toivekonsertti. 18.50-19.00 Iltahartaus. 19.00-19.03 Yle Uutiset ja sää. 19.0319.50 Radioteatteri esittää: Nainen, joka rakastui mustekalaan. 20.0020.50 Radion sinfoniaorkesteri konserttilavalla. 20.50-21.15 Väliajalla haastateltavina illan taiteilijoita. 21.1522.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti jatkuu. 22.00-22.05 Yle Uutiset ja sää. 22.05-23.00 Roman Schatzin Maamme-kirja. Onko Suomi Pohjoismaa?. 23.10-06.00 Yöklassinen. PÄIVÄN VOITTONUMEROT 4.12. nilkkurit RADIO-OHJELMAT YLE RADIO SUOMI 29,90 nahkaiset nilkkurit (59,90) 64,90€ ½-hintaan! (129,90) 04.00-04.02 Yle Uutiset ja sää. 04.02-05.00 Melkein hereillä. 05.0005.02 Yle Uutiset ja sää. 05.0205.30 Melkein hereillä. 05.30-05.32 Yle Uutiset ja sää. 05.32-05.50 Melkein hereillä. 05.50-05.52 Merisää. 05.52-06.00 Melkein hereillä. 06.0006.05 Yle Uutiset. 06.05-06.06 Sää. 06.06-07.00 Alueradio. 07.00-07.10 Yle Uutiset ja sää. 07.10-07.12 Urheiluradio. 07.12-07.50 Alueradio. 07.5007.53 Merisää. 07.53-08.00 Alueradio. 08.00-08.10 Yle Uutiset ja sää. 08.10-08.12 Urheiluradio. 08.1209.00 Alueradio. 09.00-09.05 Yle Uutiset. 09.05-09.10 Urheiluradio. 09.10-09.11 Sää. 09.11-10.00 Alueradio. 10.00-10.03 Yle Uutiset. 10.0311.00 Ajantasa: Suora linja. 11.00- 11.03 Yle Uutiset. 11.03-11.30 Suomen Radio. 11.30-11.33 Yle Uutiset alueeltasi. 11.33-12.00 Suomen Radio. 12.00-12.10 Yle Uutiset ja sää. 12.1012.12 Urheiluradio. 12.12-12.30 Suomen Radio. 12.30-12.33 Yle Uutiset alueeltasi. 12.33-12.45 Suomen Radio. 12.45-12.55 Merisää. 12.55-12.57 Tohtori Raimon joulukalenteri. 12.5713.00 Suomen Radio. 13.00-13.03 Yle Uutiset. 13.03-13.30 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. Marko Maunuksela. 13.30-13.33 Yle Uutiset alueeltasi. 13.33-14.00 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. Marko Maunuksela. 14.00-14.03 Yle Uutiset. 14.03-15.00 Ajantasa. 15.0015.05 Yle Uutiset. 15.05-16.00 Alueradio. 16.00-16.15 Yle Uutiset ja sää. 16.15-16.17 Urheiluradio. 16.17-17.00 Alueradio. 17.00-17.15 Yle Uutiset ja sää. 17.15-18.00 Alueradio. 18.0018.03 Yle Uutiset. 18.03-18.50 Suomalaisen musiikin ilta. 18.50-18.55 Merisää. 18.55-19.00 Suomalaisen musiikin ilta. 19.00-19.03 Yle Uutiset ja sää. 19.03-19.05 Urheiluradio. 19.05-20.00 Suomalaisen musiikin ilta. 20.00-20.03 Yle Uutiset. 20.0320.05 Urheiluradio. 20.05-20.06 Sää. 20.06-21.00 Suomalaisen musiikin ilta. 21.00-21.03 Yle Uutiset. 21.0321.35 Päivä tunnissa. 21.35-21.40 Yle Uutiset selkosuomeksi. 21.4021.50 Urheiluradio. 21.50-21.55 Merisää. 21.55-22.00 Radio Suomen Ilta. 22.00-22.05 Yle Uutiset ja sää. 22.05-23.00 Bluesministeri Esa Kuloniemi. 23.00-23.03 Yle Uutiset. 23.03-00.00 Yöradio. 00.00-00.05 Yle Uutiset ja sää. 00.05-01.00 Yöradio – tunti 70-lukua. 01.00-01.02 Yle Uutiset ja sää. 01.02-01.55 Paikka auringossa – lauluja Pohjantähden alta. Marko Maunuksela. 02.00-02.02 Yle Uutiset. 02.02-02.53 Kaitsun nurkka – Kai Ulmanen. 03.00-03.02 Yle Uutiset. 03.02-03.54 Sekahaku – Tarja Närhi. YLE X3M 06.00-06.06 Yle Nyheter. 06.0606.30 Morgonmusik. 06.30-10.00 X3M Morgon. 10.00-12.00 X3M Dag. 12.00-14.00 X3M Fokus. 14.00-18.00 X3M Eftermiddag. 18.00-21.00 Supernova. 21.00-00.00 X3M:s bästa. 00.00-06.00 Nattklassiskt. YLE VEGA 06.00-06.06 Yle Nyheter med väderoch sjörapport. 06.06-06.30 Morgonmusik. 06.30-06.33 Regionala nyheter. 06.33-06.54 Vega Morgon. 06.54-07.00 Andrum. 07.00-07.10 Yle Nyheter med väder. 07.10-07.30 Vega Morgon. 07.30-07.33 Regionala nyheter. 07.33-08.00 Vega Morgon. 08.00-08.20 Yle Nyheter med väder- och sjörapport. 08.20-08.30 Vega Morgon. 08.30-08.33 Regionala nyheter. 08.33-09.00 Vega Morgon. 09.00-09.10 Yle Nyheter. 09.1009.16 Andrum. 09.16-10.00 Vega Förmiddag. 10.00-10.03 Yle Nyheter med väder. 10.03-11.00 Vega Förmiddag. 11.00-11.03 Yle Nyheter. 11.0312.00 Vega Förmiddag. 12.00-12.01 Tolvslaget från Åbo domkyrka. 12.0112.03 Yle Nyheter. 12.03-12.45 Slaget efter tolv – dagens debatt. 12.4513.00 Väder- och sjörapport. 13.0013.03 Yle Nyheter. 13.03-14.00 Vega Dag. 14.00-14.03 Yle Nyheter. 14.03- 15.00 Vega Dag. 15.00-15.03 Yle Nyheter. 15.03-16.00 Vega Eftermiddag. 16.00-16.12 Yle Nyheter med väder och sport. 16.12-17.00 Vega Eftermiddag. 17.00-17.30 Aktuellt 17. 17.3018.00 Vega Kväll. 18.00-18.03 Yle Nyheter. 18.03-19.00 Vega Kväll. 19.0019.15 Yle Nyheter med väder- och sjörapport. 19.15-19.22 Aftonandakt. 19.22-20.00 Vår Musik. 20.00-20.03 Yle Nyheter. 20.03-21.00 Vår Musik. 21.00-21.03 Yle Nyheter. 21.0322.00 Vår Musik med Joachim Thibblin. 22.00-22.15 Yle Nyheter med väder- och sjörapport. 22.15-22.45 Aktuellt 17. 22.45-23.20 Slaget efter tolv – dagens debatt. 23.20-23.45 Språket: Hur pratade man på 40-talet?. 23.45-00.00 Vega Musik. 00.0006.00 Nattklassiskt. YLE PUHE 06.00-06.05 Yle Uutiset. 06.0507.00 Syksyn suomalaisin näyttelijä Joonas Saartamo esiintyy sekä Tuntemattomassa että Seitsemässä veljeksessä. 07.00-07.10 Yle Uutiset. 07.1007.12 Urheiluradio. 07.12-08.00 Puheen Aamu. 08.00-08.10 Yle Uutiset. 08.10-08.12 Urheiluradio. 08.12-09.00 Puheen Aamu. 09.0009.05 Yle Uutiset. 09.05-09.10 Urheiluradio. 09.10-10.00 Puheen Aamu. 10.00-10.03 Yle Uutiset. 10.0311.00 Juuso Pekkinen. 11.00-11.03 Yle Uutiset. 11.03-12.00 Vieraana Mikko von Hertzen. 12.00-12.10 Yle Uutiset. 12.10-12.12 Urheiluradio. 12.1212.30 Yle Puhe Tänään. 12.30-13.00 Politiikkaradio. 13.00-13.03 Yle Uutiset. 13.03-14.00 Jussi Heikelä. 14.0014.03 Yle Uutiset. 14.03-15.00 Akti. 15.00-15.05 Yle Uutiset. 15.05-16.00 Arjen tulevaisuus: Häiriötilanteisiin varautuminen. 16.00-16.03 Uutisotsikot. 16.03-17.00 Juuso Pekkinen. 17.00-17.06 Yle Uutiset. 17.06-18.00 Päivä tunnissa. 18.00-18.03 Yle Uutiset. 18.03-20.00 Urheiluilta. 20.0021.00 Aspekti. 21.00-22.00 Puheen Ilta. 22.00-22.05 Yle Uutiset. 22.0523.02 Jussi Heikelä. 23.02-23.55 Päivä tunnissa. 00.00-02.00 Arkisto: Talousykkönen. 02.00-04.00 Arkisto: Köyhyys kasaantuu. 04.00-06.00 Arkisto: Uudelle uralle. YLE KLASSINEN 06.00-13.00 Aamuklassinen. Boccherini: Kitarakvintetot D-duuri ja e-molli; Jousikvintetto A-duuri (David Starobin ja Marlboron musiikkijuhlien kamariyhtye). 7:01 Couperin: Sarja viola da gamballe ja continuolle nro 1 e-molli (Markku Luolajan-Mikkola ja Mikko Perkola, bassogamba, ja Aapo Häkkinen, cembalo). 7:24 Torroba: Sonatiini kitaralle A-duuri (Andrés Segovia). 7:36 J. Haydn: Jousikvartetto nro 57 C-duuri (Amadeus-kvartetti). 7:55 J. S. Bach: Kantaatti nro 61 ’’Nun komm, der Heiden Heiland’’ (Arleen Auger, sopraano, Peter Schreier, tenori, Siegfried Lorenz, basso sekä Leipzigin Tuomas-kuoro ja Leipzigin uusi Collegium Musicum/Hans-Joachim Rotzsch). 8:11 Ravel: Sonaatti viululle ja pianolle Gduuri (Leila Josefowicz, ja John Novacek). 8:31 Weber: Kvintetto klarinetille ja jousille B-duuri (Martin Fröst ja Tapiola Sinfonietta/Jean-Jacques Kantorow). 8:55 J. S. Bach: Konsertto kahdelle cembalolle, jousille ja continuolle nro 2 C-duuri (Ton Koopman ja Tini Mathot sekä Amsterdamin barokkiork.). 9:12 W. A. Mozart: Rondo pianolle a-molli (Geoffrey Lancaster, fortepiano). 9:24 Händel: Sonaatti h-molli (Robert Stallman, huilu, Karl Bennion, sello, ja Edwin Swanborn, cembalo). 13.00-14.00 Klassista kahteen. Rossini: Alkusoitto oopp. Italiatar Algeriassa (Atlantan SO/Yoel Levi). Halvorsen: Haaveellinen tanssi (Birgitte Staernes, viulu, ja Helge Kjekshus, piano). Mendelssohn: Sinfonia jousiorkesterille nro 2 D-duuri (Concerto Köln). Fauré: Poème d’un jour (Gérard Souzay, baritoni, ja Dalton Baldwin, piano). 14.0018.00 Päiväklassinen. J. S. Bach: Preludi ja fuuga G-duuri (Kari Jussila, urut). 14:08 Hummel: Sonaatti alttoviululle ja pianolle Es-duuri (Paul Doktor ja nimeämätön pianisti). 14:28 Schubert: Die Schöne Müllerin (Sanford Sylvan, baritoni, ja David Breitman, piano). 18.0023.10 Iltaklassinen. Chopin: Fantasia fmolli (Murray Perahia, piano). 23.1006.00 Yöklassinen RADIO POOKI 00.00 Pookin yö-musiikkia tauotta. 06.00 Pookin aamu. 06.45 Marja-tontun joulukalenteri. 08.00 Neropatti. 09.00 Alueuutiset. 10.00 Pookin päivä. 11.00 Toiveiden tunti (0700-392 111: 3,55 e/min+pvm). 12.00 Alueuutiset. 12.05 Toiveiden tunti. 13.00 Pookin iltapäivä. 15.00 Alueuutiset. 16.45 Ravivihjeet. 16.45 Marja-tontun joulukalenteri. 18.00 Alueuutiset. 19.00 Pookin Lista. 21.00 Pookin yö-musiikkia tauotta. RADIO DEI 05.30 Raamattu (u). 06.00 Raamattu kannesta kanteen (u). 06.50 Viikon teos. 07.03 Raamattuavain. 07.15 Herätys!. 07.45 Hartaus. 08.45 Päivän blogi. 10.00 Sanoja säveliä. 10.30 Raamattu. 10.45 Viikon levy. 10.55 Viikon teos. 11.00 Keskipäivän tasaus. 11.03 Kuuntelijan toivelista. 12.30 Suolapala. 12.40 Viikon teos. 12.50 Päivän blogi. 13.03 Herätyksen! parhaita paloja. 14.00 Toivon päivä. 14.05 Viikon levy. 15.15 Päivän porilainen. 15.25 Raamattu. 15.45 Pala Konttista. 16.02 Tunti Lauran kanssa. 17.00 Uskon ilta. 17.10 Hartaus. 17.15 Viikon levy. 17.20 Viikon teos. 17.30 -. 20.35 Alueellista ohjelmaa. 17.30 Hyvää iltaa Pohjanmaa. 17.45 Pois alta, pohojalaanen tuloo!. 18.15 Viikon studiovieras. 18.45 Menovinkit. 19.30 Matkalla. 20.35 Leipää ja kalaa. 21.02 Raamattu kannesta kanteen. 21.35 Sana ja armo. 21.40 Uskon askeleita. 22.40 KD-Kompassi (u). 23.00 Toivekonsertti (u). 00.25 Viikon levy (u). 01.00 Tunti Lauran kanssa. 02.00 Raamattu kannesta kanteen (u). 02.30 Leipää ja kalaa (u). 03.00 Herätyksen parhaita paloja (u). JÄRVIRADIO 00.00 Pookin yö-musiikkia tauotta. 06.00 Pookin aamu. 06.45 Marja-tontun joulukalenteri. 08.00 Neropatti. 09.00 Alueuutiset. 10.00 Pookin päivä. 11.00 Toiveiden tunti (0700-392 111: 3,55 e/min+pvm). 12.00 Alueuutiset. 12.05 Toiveiden tunti. 13.00 Pookin iltapäivä. 15.00 Alueuutiset. 16.45 Ravivihjeet. 16.45 Marja-tontun joulukalenteri. 18.00 Alueuutiset. 19.00 Pookin Lista. 21.00 Pookin yö-musiikkia tauotta. 0.00 Tiistai. RADIOTAAJUUDET S H O E S Ark: 10-18, la 10-15 Click Shoes Kokkola, Tehtaankatu 8 b 25 www.clickshoes.fi ISKELMÄ 100.1 ja 107.7. ISKELMÄ POHJANMAA 89.3, 100.3, 104.6, 104.9 ja 106.3. JÄRVIRADIO 96.7, 103.7, 92.7, 94.6 ja 92,7. RADIO DEI 104.3. RADIO EXTREM 99.7. RADIO NOVA 98,8 ja 104.1. RADIO POOKI 89.3, 95.0, 95.5, 100.5, 101.0 ja 103.3. RADIO SUOMIPOP 104.6 ja 106.3. RADIO VEGA ÖSTERBOTTEN 102.7. RADIO 976 92.7, 94.6, 96.7 ja 103.7. YLE OULU RADIO 98.4. YLE PUHE 88.8 ja 101.9. YLE RADIO 1 89.0 ja 91.4. YLE RADIO KESKI-POHJANMAA 87.8, 95.9 ja 97.6. YLEX 94.0 ja 96.1. SARJAKUVAT B. VIRTANEN VIIVI JA WAGNER BABY BLUES MUSTANAAMIO MASI JERE MUUMI KARVINEN KAIPAAKOHAN KISSA MEITÄ SILLÄ AIKAA KUN OLEMME LOMALLA? HUOKAUS LÄISKIS SAATTAA OLLA. 1804

31 KESKIPOHJANMAA MAANANTAINA 4.12.2017 TELEVISIO Eläinlääkäri pelastaa perheen tärkeimmän TELEVISIO ★★★★★ Huippu ★★★★ Hyvä ★★★ Kannattaa katsoa ★★ Paremman puutteessa ★ Kehno Rinnekangas tekee kulttuurikylpyjä Kalliovuorten eläinlääkäri Frii klo 15.05 ★★★ Eläimet ja tositelkkari sopivat hyvin yhteen. Etenkin, kun soppaan yhdistää eläinlääkärin, joka haluaa pelastaa jokaisen vastaanotolle tulevan karvakasan. Kalliovuorten eläinlääkäristä alkaa tänään neljäs tuotantokausi. Sarjassa periksiantamaton eläinlääkäri Jeﬀ Young luotsaa eläinlääkäriklinikkaansa. Jos tarve vaatii, eläinlääkäri kollegoineen siirtyy vaikkapa kodittomien luokse auttamaan, jotta kaikkein tärkein perheenjäsen saadaan kuntoon. Klinikalla vierailee paitsi kissoja ja koiria myös erikoisempia lemmikkieläimiä, kuten minipossu Lucy. Kuten tositelkkariin kuuluu, katsoja otetaan mukaan myös leikkaussaliin. Siellä näytetään yksityiskohtaisesti, kuinka kissan katkennutta jalkaa leikataan. Suuria tunteita tarjoillaan jokaisen hoidettavan lemmikin kohdalla: poikkeuksetta omistajat nyyhkivät ensin huolesta, sitten ilosta. TUULIA VIITANEN ELOKUVAT Pekka Eronen palaute@ lannenmedia.ﬁ Kriitikko Pekka Eronen valitsee kolme päivän kiinnostavinta elokuvaa Theon talo Yle Teema & Fem klo 14.00 PRESIDENTTI Martti Ahtisaari ja hänen vaimonsa Eeva näyttävät dokumentissa palan siviiliminäänsä. Rento nobelisti Kosovon kuistilla Ahtisaari MTV3 klo 20 JEFF YOUNG hoitaa eläimiä suurella sydämellä. ★★★★ Itsenäisyyspäivän alla MTV3 esittää henkilökuvan presidentti Martti Ahtisaaresta. Dokumentissa käydään läpi uran tärkeimmät hetket: Namibian itsenäistyminen, presidenttikausi, Kosovon kriisin sovittelu, Acehin rauhanneuvottelut sekä luonnollisesti myös Nobel-palkinto. Namibian presidentin Hiﬁkepunye Pohamban, USA:n suurlähettilään Frank G Wus- nerin ja diplomaatin Chester Crockerin haastatteluista piirtyy kuva itsepintaisesta, mutta rauhallisesta, pitkiä kokouksia ja hankalia olosuhteita hyvin sietävästä neuvottelijasta. Presidenttikausi kuitataan melko tiiviisti. Ääneen päästetään Ahtisaaren silloinen lehdistösihteeri Jussi Lähde, neuvonantaja Alpo Rusi sekä SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen. Olisi ollut kiintoisaa kuulla myös esimerkiksi pääministeri Esko Ahoa Yle TV1 Yle TV2 MTV3 05.55 Sadan vuoden talo. 06.50 Pikku Kakkonen. 06.51 Nimipäiväonnittelu: 4.12.. Onnea, Airi ja Aira! 06.53 Hyrräpäät (S). 07.05 Mitä ihmettä? (S). 07.10 Kaapo (S). 07.36 Ludovic (S). 07.49 Pingu (S). 07.56 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu! Osa 4/24. 08.11 Galaxi. 08.12 Villi tulevaisuus (7). 08.34 Unna Junná. 08.50 Näin Norjassa. 09.00 Holby Cityn sairaala (12). Kausi 19, 7/64. Lista. 10.00 Kultaa, kunniaa ja raakaa työtä. 2/5. (U) 10.30 Unelmakoti. 7/8. (U) 11.30 Elämäni eläimet: Eläinsairaalassa. 7/8. 12.30 Uusi Päivä (S). (7) Jak- 05.35 Aamusää. 06.00 Huomenta Suomi: Duunikunto. 8.07 Uudet 7/10. Ei valoa ikkunassa. 06.25 Ylen Aamu-tv. 06:25 6.42 Toivottomalta tuntuvasta tilanteesta voi selvitä 6.52 Onko someraivo laskeutunut kauppoihin? 7.13 Lauri Markkasen otteet NBA:ssa 7.18 Nuorten köyhyys ja sen vaikutukset aikuisuuteen 7.43 Luonto lähellä 7.49 Presidentinlinnan 200 vuotta 8.12 Ylen Itsenäisyyspäivän ohjelmisto 8.19 Muumien uudet kuviot 8.44 Jälkihiki 09.30 Puoli seitsemän. 10.00–10.55 Avara luonto: Jylhät Dolomiitit. (U) 11.00 Pisara. 11.05 Jumalanpalvelus. 12.05 Docstop: Tubetähdet. 12.35 Kotiin takaisin (12). Kausi 4, 1/12. (U) 13.30 Mannerheim – Suomen marsalkka (12). (U). ■ 15.00 Yle Uutiset. 15.05 Yle Uutiset selkosuomeksi. 15.10 Ylen aamu-tv: Tänään otsikoissa. 15.50 Seitsemäntoista (12). 1/3 Vapaus. 16.45 Yle Oddasat. 16.50 Novosti Yle. 16.55 Yle Uutiset viittomakielellä. 17.00 Yle Uutiset. 17.06 Yle Uutiset alueeltasi. 17.10 Ne kesät Intiassa (12). Kausi 1, 8/12. 18.00 Yle Uutiset. 18.22 Yle Uutiset alueeltasi. 18.30 Puoli seitsemän. 18.59 Tohtori Raimon joulukalenteri (S). 19.00–19.55 Seitsemäntoista (12). 2/3 Valta. 20.00 MOT : Kanta-asiakkaiden yritystukitaisto. 20.30 Yle Uutiset. 20.55 Urheiluruutu. 21.00 21.00 A-studio. Suomi 100 - Kuinka tästä eteenpäin? 21.30 Dokumenttiprojekti: Perkele 2 – Kuvia Suomesta (7). 23.00 Yle Uutiset UutisSuomi. 23.10 Yle Uutiset. 23.15 Oddasat. 23.30 Kotikatsomo: Linnan juhlat (7). 01.10–01.40 Puoli seitsemän. so 701. 12.58 Uusi Päivä (S). Jakso 702. 13.26–13.55 Uusi Päivä (S). Jakso 703. 14.00 Pikaluistelun MC. 14.50 Salibandyn naisten MM: Latvia – Suomi. 17.00 Pikku Kakkonen. 17.45 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu! Osa 4/24. 18.00 Holby Cityn sairaala (12). Kausi 19, 7/64. 19.00 Tähtäimessä merivoimat. 8/8. 19.50 Joulukalenteri: Huiman hyvä joulu!. Osa 4/24. 20.03 Uusi Päivä (S). Jakso 704: Hyviä aikeita. 20.30 Rouva varapresidentti (7). Uusia jaksoja. Kausi 3, 1/10. 21.00 21.00 Jenny+. Läskibisnes. Bisnes synnyttää tarpeita ja lisää myyntiä. Ilmiötä tutkien Jenny Lehtinen ja Saara Sarvas kehittävät Kuunvaihedieetin lautasmallin pohjalta. 21.30 Girls (12). Kausi 6, 6/10. Paljastuksia. Marnien äiti täyttää vuosia ja tytär päättää järjestää hänelle isot kemut. Hannah kuulee viisauden sanoja isältään ja tämän uudelta kumppanilta. 21.58 Yle Uutiset. 22.03 Urheiluruutu. 22.08 True Detective (16). Kausi 2, 8/8. (U) 23.30–00.25 Game of Thrones (16). Kausi 5, 6/10. (U) lajit 06.25 Huomenta Suomi. 6.37 Suomen sodat ja alkoholi 6.47 Suomen suurimmat etkot 7.07 Paperittomien terveydenhuolto 7.17 Veronpalautukset kiertoon hyvän puolesta 7.37 Alkon uusi toimitusjohtaja Leena Laitinen 7.47 Rohkea suomalainen 8.07 Suuria suomalaisia: Ahtisaaresta dokumentti 8.17 Hihna247 - millaista Suomi-kuvaa maailmalle? 8.37 Joulumaa - naisten voimin tehty elokuva 8.47 Uusinta aamulta 9.00 Uutiset 09.05 Mitä tänään syötäisiin? 09.10 Kauniit ja rohkeat (7). 09.35 Emmerdale (12). 10.05 Emmerdale (7). 10.35 Makujen viikonloppu. 11.05–12.00 Ensitreffit alttarilla. Kausi 3, 4/10. 13.30 Tyhjätaskut (S). Elävät kuolleet. Kausi 6, 13/22. 14.00 Pomo piilossa. 8, 2/8. 15.00 Mestareiden mestari. Kausi 2, 9/10. 16.00 Salatut elämät (7). Osa 3283. 16.30 Sääntö-Suomi. 2/10. 17.25 Kauniit ja rohkeat (S). 17.55 Emmerdale (12). Pik- kutyttö pulassa, osa 1/2. 18.25 Emmerdale (7). Pikkutyttö pulassa, osa 2/2. 18.55 Mitä tänään syötäisiin? 19.00 Seitsemän Uutiset. 19.20 Päivän sää. 19.25 Tulosruutu. 19.30 Salatut elämät (7). Osa 3284: Heräämisiä. 20.00 Ahtisaari. ■ 21.00 21.00 Antti Holma ja maastamuuttajat. Kausi 1, 7/8. 22.00 Kymmenen Uutiset. 22.20 Päivän sää. 22.25 Tulosruutu. 22.35 Say What. Kausi 1, 4/8. 23.30 Pelimies. Kausi 2, 8/11. 00.00 Isänmaan puolesta (12). Kausi 6, 9/12. 01.00 Farang (16). 1, 7/8. (U). 01.55 Rizzoli & Isles (16). Kausi 7, 2/13. 02.50 NCIS: New Orleans (12). Kausi 2, 17/24. 03.50 Ota rahat ja juokse. (kesk.), jonka kanssa Ahtisaari kiisteli EU-pöytien lautasjaosta. ITSELLENI kiinnostavinta antia ovat välähdykset merkkimiehen siviiliminään. En tiennyt, että nuorena tavanneiden Ahtisaarien tiet erosivat ja kohtasivat uudelleen vasta vuosien jälkeen. En myöskään muistanut, että Marko-pojan siviilipalveluksesta nousi aikanaan mediakohu. 80-vuotiasta Ahtisaarta haastatellaan mökillä Kosovok- Nelonen 06.00 Transformers Rescue Bots (7). 06.25 Vili Vilperin seikkailut (S). 06.40 Disneyn esikoulu: Mikki ja ralliryhmä (S). 07.05 Vili Vilperin seikkailut (S). 07.20 Peukaloisen uudet retket (7). 07.35 My Little Pony: Ystävyyden taikaa (7). 08.00 Sonic Boom (7). 08.15 LEGO Nexo Knights (7). 08.35 Lego Ninjago (7). 09.00 Hauskat kotivideot. 09.55 Heikoin lenkki. 10.50 LIVE: Onnenarpa. 11.50 LIVE: Tiedä ja Voita. 13.45 Team Ahma (S). 14.15 Team Ahma (S). 14.45 Leijonan luola USA. 15.45 Leijonan luola USA. 16.45 Onnenarpa. 16.50 Heikoin lenkki. 17.50 Idols. 18.55 HS-uutiset ja sää. 19.00 Haluatko miljonääriksi?. 20.00 Hyvät ja huonot uutiset. 20.58 Keno. 21.00 Suomen huutokauppakeisari. 22.00 Stand Up! (S). 23.00 Grillit huurussa (S). 00.00 Hyvät ja huonot uutiset. 01.00 Mad Cook Show (S). si nimetyn saunarakennuksen kuistilla. Viime kesänä tehdyissä kuvauksissa esiintyy rento ja hyväntuulinen eläkeläinen, jo- Kiinnostavinta antia ovat välähdykset merkkimiehen siviiiliminään. Viime kesän kuvauksissa esiintyy rento ja hyväntuulinen eläkeläinen. miljonääriäidit. 16.00 Kuppilat kuntoon, Jyrki Sukula!. 17.00 Sinkkuillallinen. 18.00 Neljät häät Amerikassa. 19.00 Rempalla kaupaksi. 20.00 Remppa vai muutto. 21.00 Greyn anatomia (12). 22.00 Scandal (7). 23.00 Paratiisihotelli Norja (7). 00.00 Sinkkuillallinen. 01.00 Remppa vai muutto. käät eläinveikkoset (S). 19.00 Family Guy (12). 19.30 Family Guy (12). 20.00 Bones (12). 21.00 CSI: Miami (12). 22.00 The Walking Dead (16). 23.00 Numb3rs (12). 23.50 Family Guy (12). 00.15 Family Guy (12). 00.40 True Crime: Pahasta pelastuneet (12). Yle Teema & Fem 06.30 Yllätysremontti. 07.25 Uskomattomat puumajat. 08.15 Erakkoperhe erämaassa. 09.10 TV Shop Tvins. 12.10 Ihanat kamalat lemmikit. 13.05 Kissakuiskaaja. 14.00 Seinfeld (S). 14.30 Tuurin kyläkauppias. 15.25 Sa- 08.35–12.00 YLE FEM. 08.35 Toinen maailma (12). 09.02 Puk #Subleffa: Unelmien sielunmessu (16). ■ 23.10 The Joulukalenteri (7). 23.25 Empire (12). 00.20 Rysän päällä. 01.20 Ninja Warrior. ja Herman purjehdusretkellä. 10.00 Kuka, mitä, milloin?. 10.30 Tanskalainen maajussi. 11.00 Skavlan. 12.00–17.25 YLE TEEMA. 12.00 Elävä arkisto: Itsenäisyyden kahdet kasvot. 12.01 YLE: Marraskuunliikkeen itsenäisyyspäiväjuhla. 12.23 Suomi eilen itsenäisyyspäivänä. 13.05–13.55 Tiededokumentti: Muuttolintujen haasteet. 14.00 Theon talo (S). ■ 15.45 Mittatilaustyönä. 16.00 Velvet – muotitalon tarina (7). 16.45 Määränpäänä Santiago de Compostela. 17.03 Määränpäänä Santiago de Compostela. 17.25–00.25 YLE FEM. 17.25 Vem vet mest?. 17.55 Yle Nyheter TV-nytt. 18.00 BUU-klubbenin joulukalenteri. 18.16 Muinoset keksivät joulun (7). 18.30 Taivaallista menoa: Syövän jälkeen. 19.00 Dok : Etsin oikeanlaisia hevosensilmiä. 19.30 Yle Nyheter TV-nytt. 20.00–20.55 Dok: Tipu – naisen valinnat. 21.00 Efter Nio. 22.00 Maria Lang: Ruusuja, rakkautta, rikoksia (12). 23.31 Helvetin homo. 23.57–00.25 Helvetin homo. JIM FOX Sub 08.00 Selviytyjät. 09.00 Fresh Off the Boat (S). 09.30 Salatut elämät (7). 10.00–11.00 Lemmen viemää (S). 14.00 Ihmemies MacGyver (12). 15.00 X Factor UK. 16.35 Teknavi. 17.00 Mökkireissu. 18.00 Simpsonit (7). 18.30 Simpsonit (7). 18.55 The Joulukalenteri (7). 19.10 Ninja Warrior. 20.00 Simpsonit (7). 20.30 Simpsonit (7). 21.00 09.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay!. 10.00 Rikkaiden panttilainaamo. 11.00 Pomo piilossa Suomi (S). 12.00 Haapasalo ja kaverit (S). 13.00 Rikkaiden panttilainaamo. 14.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay!. 15.00 Ummikot ulkomailla. 16.00 JIM D: Airbnb: Unelma vai painajainen (S). 17.00 Leijonan luola Kanada. 18.00 Kuppilat kuntoon, Gordon Ramsay!. 19.00 Panttilainaamo. 19.30 Panttilainaamo UK. 20.00 Myytinräjäyttäjät (7). 21.00 Poliisit – kotihälytys (12). 22.00 Rikkaiden panttilainaamo. 23.00 Leijonan luola USA – diilin jälkeen. 00.00 Myytinräjäyttäjät (7). 01.00 Leijonan luola Kanada. Liv 09.00 Toisenlaiset äidit. 10.00 Häät sulhasen tapaan. 11.10 Neljät häät Amerikassa. 12.10 Yhden illan juttu. 13.10 Hurjat rakkauskilot (S). 14.05 Neljät häät Amerikassa. 15.05 Ruotsin ka on juuri jättänyt tehtävänsä CMI:ssä seuraajalleen Alexander Stubbille. Rauhoittuminen taitaa tosin käydä toiminnan miehelle työstä. Eeva Ahtisaari kertoo muistuttavansa miestään usein tansanialaisesta sananlaskusta, jonka mukaan kiireellä ei ole siunausta. ”Toivon, että tuo rauhan mies alkaisi itsekin elää rauhassa.” Ahtisaarien tarinoita olisi kuunnellut mielellään vähän pidempäänkin. 06.00 Sky News. 06.20 FOX Kids: Little Charmers – Lumoavat noitatytöt (S). 06.40 FOX Kids: Teletapit (S). 07.05 FOX Kids: Pyjamasankarit (7). 07.30 FOX Kids: Popples (7). 07.55 FOX Kids: Casperin kummituskoulu (7). 08.20 FOX Kids: My Little Pony (S). 08.40 FOX Kids: Ultimate Spider-Man (7). 09.05 FOX Kids: Olipa kerran avaruus (S). 09.30 Lystikkäät eläinveikkoset (S). 10.00 Jättimäiset rakennusurakat. 11.00 Ari ja Kirsi: Kotirempat. 11.30 Varastojen metsästäjät: Iso-Britannia. 12.00 Varastojen metsästäjät. 12.30 How I Met Your Mother (7). 13.00 Sara La Fountain. 13.30 Ari ja Kirsi: Kotirempat. 14.00 Autotallien metsästäjät. 14.30 ShowHau. 15.00 Himavisa. 16.00 Australian rajalla. 16.30 Australian rajalla. 17.00 Lapin poliisit. 17.30 Varastojen metsästäjät. 18.00 Varastojen metsästäjät: Iso-Britannia. 18.30 Lystik- TV5 rah Palinin kiiltokuvaelämä. 16.25 Pulmuset (S). 17.00 Pulmuset (7). 17.30 Goldbergit (7). 18.00 70’s show (12). 18.30 70’s show (12). 19.00 Tuurin kyläkauppias. 20.00 Palaako pohjaan, Gordon Ramsay?. 21.00 Elokuva: Rakastunut bestman (7). 23.05 Harkimot. 00.05 Sukupuolta korjaamassa. 01.00 Maailman hauskimmat kotivideot. Hero 08.35 Rikkaiden deittipalvelu (S). 09.20 Rikkaiden deittipalvelu (S). 10.10 Vanderpump Rules (S). 11.00 Julkkisselviytyjät (S). 11.45 Heikki Paasonen Show. 12.30 Hell’s Kitchen. 13.15 Hell’s Kitchen. 14.00 Amerikan karmeimmat kokit. 14.45 Amerikan rajavartijat. 15.10 Amerikan rajavartijat. 15.35 Talent USA. 17.00 Julkkisselviytyjät (S). 18.00 Vanderpump Rules (S). 19.00 Amerikan rajavartijat. 19.30 Amerikan rajavartijat. 20.00 Kyttäputki: Havaiji 5-0 (12). 21.00 Elokuva: Cellu- lar – tuntematon numero (16). 23.00 Kyttäputki: Havaiji 5-0 (12). 00.00 Amerikan rajavartijat. 00.30 Amerikan rajavartijat. 01.00 Hottikset (S). 01.45 Kuudes aisti (12). 02.35–04.30 Elokuva: 22 Jump Street (12). Kutonen 06.20 American Chopper. 07.20 Metsurit suolla. 08.10 Katujen kaaharit. 09.05 TV Shop Tvins. 12.05 Isojalan jäljillä. 13.05 Suomi 100: Perintö. 13.35 Ammattina sankari. 14.05 Kultakätkön jäljillä. 15.05 Metsurit suolla. 16.00 Katujen kaaharit. 17.00 Wheeler Dealers. 18.00 Kullan sukeltajat. 19.00 Hengenvaarallinen saalis. 20.00 Harley and the Davidsons (12). 21.00 Wheeler Dealers. 22.00 Fast n’ Loud. 23.00 Enkelit ja demonit (7). 00.00 Shield – Lain varjolla (16). 01.00 Katujen kaaharit. 02.00 Ammattina sankari. FRII 08.35 Vanhat talot kuntoon. RIIKKA HAPPONEN 09.05 Vanhat talot kuntoon. 09.35 TV Shop Tvins. 12.35 Eläinten lentokenttä. 13.10 Murhasta tuli totta (12). 14.05 Vaikea valinta. 14.35 Tosielämän hätäpuhelut (12). 15.05 Kalliovuorten eläinlääkäri. ■ 16.00 Kissakuiskaaja. 17.00 Valheellinen verkkomaailma (12). 18.00 Murhasta tuli totta (12). 19.00 Apua, mikä tauti! (12). 20.00 Philadelphian eläinpoliisit (7). 21.00 Alastomat treffit. 21.30 Kenet ihmeessä nain? (7). 22.05 Murha etelän idyllissä (12). 23.05 Hengenvaarallinen rakkaus (12). 00.05 Yövuoro. TLC 07.15 Akvaariomestarit. 08.05 Kissakuiskaaja. 08.55 Jotain lainattua, jotain uutta. 09.25 Amerikan suloisimmat koirat. 10.15 Voittoa asuntokaupoilla. 10.45 Return to Amish (S). 11.35 Pomo keittiössä. 12.05 Jotain lainattua, jotain uutta. 12.35 Sisarvaimot. 13.30 Jotain lainattua, jotain uutta. 14.00 Voittoa asuntokaupoilla. 14.30 Voittoa asuntokaupoilla. 15.00 90 päivää morsiamena. 15.55 Tahdon morsiuspuvun: Kaasot. 16.25 Jon ja Kate +8. 16.55 Kakkukuningas. 17.25 Pienten perhe. 18.00 1+5 tytärtä. 19.00 Pako lahkosta (7). 20.00 Tahdon morsiuspuvun!. 20.30 Tahdon morsiuspuvun Britannia (S). 21.00 Mustalaissiskot (7). 22.00 Katie Pricen ponikerho. 23.00 Katie Pricen hullu elämä. 23.30 Nettideittaajat. 00.05 Jodie Marsh: Bodarit USA (7). National Geographic 06.00 Aivopelit. 06.25 Elä vapaana tai kuole. 07.20 Maailman oudoimmat. 08.15 Likaiset rikkaudet. 09.05 Hurjat mökkiurakat. 10.00 Numeropeliä. 10.25 Numeropeliä. 10.55 Saari ilman lakeja. 11.50 Uskomaton eläinlääkäri Pol. 12.45 Yukonin eläinlääkäri. 13.40 Lyödään ällikällä. 14.05 Uskomaton eläinlääkäri Pol. 15.00 Vaarallisen valtatien pelastajat. 16.00 Pannaan paremmaksi. 16.30 Pannaan paremmaksi. 17.00 Lentoturmatutkinta. 18.00 Science Of Stupid: Kissat ja kaverit. 18.30 Science of Stupid. 19.00 Hetki ennen tuhoa. 20.00 Lentoturmatutkinta. 21.00 Autojen ensiapu. 22.00 Supertehtaat. 23.00 Rajasota. 00.00 Science Of Stupid: Kissat ja kaverit. 00.30 Science of Stupid. 01.00 Autojen ensiapu. 01.50 Supertehtaat. 02.40 Lentoturmatutkinta. O Lisää televisiokanavia osoitteessa telkku.com ★★★ Rax Rinnekankaan elokuvissa on verkkainen tempo, keskittynyttä musiikkia, kauniita kuvia ja mietteitä eurooppalaisista teemoista. Usein niitä tulkitsee taitava Hannu-Pekka Björkman. Tunnelmiin on mukava lipua kuin kädenlämpöiseen veteen. Rasittavampaa on ohjaajan hinku purra valmiiksi kaikki sanottavansa. Nyt Björkman on arkkitehti, joka käyskentelee saksalaisessa linnassa ja katuu lähiöbetoniin valettuja syntejään. (Suomi 2014) teilija hän ei ole, ja henkilökohtainen heittäytyminen puuttuu Mannerheim-dokumentista. Paljon kiinnostavaa tietoa ja kuvamateriaalia on silti kansissa – ansio sekin. (Suomi 1968) Unelmien sielunmessu Sub klo 21.00 ★★★ Poika (Jared Leto) sekoittaa mieltään heroiinilla, tyttöystävä (Jennifer Connelly) pitää seuraa ja äiti (Ellen Burstyn) hakee turrutusta lääkkeistä ja televisiosta. Riippuvuutensa kullakin. Darren Aronofskyn sovitus Hubert Selbyn romaanista räväyttää väkeviä, alitajuntaa rusikoivia visioita elämän pelosta ja itsepetoksista. Ikävä kyllä hänellä on Rax Rinnekankaan tapaan taipumus survoa sanottavansa suoraan katsojan kurkkuun. (USA 2000) Mannerheim – Suomen marsalkka TV1 klo 13.30 ★★★ Kari Uusitalo on Peter von Baghin ohella kotimaisen elokuvan tärkein historioitsija. Hän on kirjannut täkäläisen tuotannon yksityiskohdat ja päätoimittanut korvaamatonta Suomen kansallisﬁlmograﬁaa. Von Baghin tapainen tai- HANNU-PEKKA BJÖRKMAN esittää arkkitehtia, joka katuu syntejään elokuvassa Theon talo. EUROSPORT 1 06.00 Ampumahiihto: Maailmancup, miesten takaa-ajo, Östersund, Ruotsi. 06.30 Talvilajit: Määränpäänä Pyeonchang. 07.00 Maastohiihto: Maailmancup, miesten yhdistelmähiihto, Lillehammer, Norja. 07.45 Yhdistetty: Maailmancup, hiihto-osuus 10 km, Lillehammer, Norja. 08.15 Snooker: UK Championship, York, Britannia. 09.30 Talvilajit: Määränpäänä Pyeonchang. 10.00 Mäkihyppy: Maailmancup, HS 134, miehet, Nizhny Tagil, Venäjä. 11.30 Drone Racing: DR1 Champion Series. 12.30 Moottoriurheilu: Formula E-sarja, kooste, Hong Kong. 13.30 Olympialaiset: Sotshin olympialaisten parhaat palat. 14.30 Olympialaiset: olympialaisten oudoimmat hetket. 15.00 Snooker: UK Championship, York, Britannia. Suora. 18.30 Talvilajit: Määränpäänä Pyeonchang. 19.00 Talvilajit: Chasing history. 19.05 Mäkihyppy: Maailmancup, HS 134, miehet, Nizhny Tagil, Venäjä. 20.00 Ampumahiihto: Maailmancup, naisten takaa-ajo, Östersund, Ruotsi. 20.30 Ampumahiihto: Maailmancup, miesten takaa-ajo, Östersund, Ruotsi. 20.55 Urheilu-uutiset. 21.00 Snooker: UK Championship, York,Britannia. Suora. 00.25 Urheilu-uutiset. 00.30 WATTS. 00.45 Miekkailu: Grand Prix Series, Torino, Italia. 01.50 Talvilajit: Määränpäänä Pyeonchang. 02.20 WATTS. 02.25 Urheilu-uutiset. 02.30 Olympialaiset: Sotshin olympialaisten parhaat palat. 03.30 Olympialaiset: olympialaisten oudoimmat hetket. 04.00 Snooker: UK Championship, York, Britannia. 05.30 Mäkihyppy: Maailmancup, HS 134, miehet, Nizhny Tagil, Venäjä. SVERIGES TV1 07.00 Morgonstudion. 08.15 Julkalendern: Jakten på tidskristallen. 08.30 Rapport. 08.38 Morgonstudion. 10.10 Julkalendern: Jakten på tidskristallen - teckenspråkstolkat. 10.25 Landet runt. 10.55 Sverige!. 11.25 Finland från ovan. 11.55 Sportspegeln. 12.25 Sverigeresan. 12.35 Skavlan. 13.35 Allt för Sverige. 14.35 Engelska Antikrundan. 15.30 Kvinna ombord. 17.00 Guld på godset. 18.00 Vem vet mest?. 18.30 Sverige idag. 19.00 Rapport. 19.13 Kulturnyheterna. 19.25 Sportnytt. 19.30 Lokala nyheter. 19.45 Julkalendern: Jakten på tidskristallen. 20.00 Fråga doktorn. 20.30 Rapport. 20.55 Lokala nyheter. 21.00 Vår tid är nu. 22.00 Första dejten. 23.00 Monster. 23.55 Dödsstraffets offer: Svartsjukedramat. 00.05 Au pair i Los Angeles. 00.35 Rapport. 00.40 Verklighetens Fight Club. 01.45 Grotescos sju mästerverk. 05.30 Sverige idag. 06.00 Guld på godset. SVERIGES TV2 08.50 Sverige idag på romani chib/kalderash. 08.55 Sverige idag på meänkieli. 09.00 Kortﬁlmsklubben - tyska. 09.16 Kortﬁlmsklubben kinesiska. 09.30 Dai, domanda! . 09.40 Tyst tagning. 09.53 NO-land. 10.00 Forum. 13.00 Rapport. 13.05 Forum. 17.00 Rapport. 17.05 Forum. 17.15 Gudstjänst. 18.15 Nyheter på lätt svenska. 18.20 Nyhetstecken. 18.30 Oddasat. 18.45 Uutiset. 19.00 Engelska Antikrundan. 19.50 Beatles forever. 20.00 Vem vet mest?. 20.30 Slottets historia. 21.00 Vetenskapens värld. 22.00 Aktuellt. 22.39 Kulturnyheterna. 22.46 Lokala nyheter. 22.55 Nyhetssammanfattning. 23.00 Sportnytt. 23.15 Dox: Delﬁnmannen. 00.15 Barn till salu. 00.20 Agenda. 01.05 Asså allvar. 01.35 Beatles forever. 02.00 Rapport. 02.05 Sportnytt. 02.20 Nyhetstecken. 02.30 Sverige idag. 03.00 Rapport. 03.05 Naturens hemligheter. 04.00 Rapport. 05.00 Rapport. 06.00 Rapport. SVERIGES TV4 06.10 Vad blir det för mat. 06.45 Nyhetsmorgon. Direkt. 11.00 Malou efter tio. Direkt. 13.00 Hem till gården. 13.30 Rena rama Rolf: Säkerheten själv. 14.00 Downton Abbey. 15.00 Badhotellet. 16.00 Mercur. 16.55 En plats i solen: Vintersol. 17.55 Fixer Upper. 18.55 112 - på liv och död. 19.50 Keno. Direkt. 20.00 TV4Nyheterna. Direkt. 20.15 Sporten. Direkt. 20.20 TV4Vädret. Direkt. 20.30 Halv åtta hos mig. 21.00 After Dark 40 år. 22.00 Diggiloo 2017. 23.00 TV4Nyheterna. Direkt. 23.30 Ekonominyheterna. Direkt. 23.35 Sporten. Direkt. 23.50 TV4Vädret. Direkt. 00.00 Hawaii Five-0. 00.55 Law & Order: Special Victims Unit. 01.55 112 - på liv och död. 02.55 Dicte. 04.00 Fixer upper. 05.00 En plats i solen: Vintersol.

32 MAANANTAINA 4.12.2017 KESKIPOHJANMAA RIMMINTIE 9 Mestarin sataset Volkswagen ALENNUS NORMAALIHINTAISISTA YKSITEHOSILMÄLASEISTA -100 -200 KS Geokonsultin kokenut henkilökunta on tehnyt yli 7000 maaperätutkimusta yli 30 vuoden aikana. VW CRAFTER 2.0TDI Pitkä-Korkea -14 65tkm, 1-om, KUIN UUSI, sisALV 25800€ PASSAT VARIANT alk. 47 050 € 2,0 TDI 140 kW (190 hv) 4MOTION DSG-automaatti Tämä mahtava tarjous jatkuu 15.12. asti NORMAALIHINTAISISTA MONITEHOSILMÄLASEISTA MAAPERÄTUTKIMUKSET WINTER EDITION TALVEN ETU ON EDULLINEN NELIVETO. TIGUAN alk. 35 257 € FORD TRANSIT 2.2TDCI Pitkä 310 -16/-17 30tkm, 1-om, KUIN UUSI , sisALV 31900€ M-B SPRINTER 316CDI A 4x4 Pitkä -12 134tkm,1-om, 4x4 , Lisäpenkit, sisALV 48800€ M-B VITO 116CDI 4x4 A Keskipitkä -13 198tkm, 1-om,4x4 , Runs varusteet ALV 26600€ M-B VITO 110CDI Trend -13 19700€ 103tkm, 1-om, Taloudellinen paku ALV M-B VITO 115CDI A Keskipitkä -10 188tkm, 1-om, Huippuyksilö sisALV 17700€ VW TRANSPORTER 2.0TDI -12 114tkm, 1-om, Webasto, ilmastointi, ALV 19900€ VW CADDY MAXI 1.6TDI pitkä -12/-13 147tkm, 1-om, Tilava malli, sisALV 14900€ VW TRANSPORTER 1.9TDI Lava auto -05 13800€ 127tkm, 1-om, Jatko ohjaamo , sisALV FIAT DOBLO 1.6Multijet VAN MAXI -11 192tkm, 1-om, Tilava , Taloudellinen sisALV 9200€ TOYOTA HIACE 2.5D4D 4x4 ALV -07 12900€ NISSAN NAVARA 2.5TD 4x4 4 ov ALV - 04 12900€ MAZDA PICK-UP 2.5TD 4x4 4-ovinen -12 124tkm, 1-om, Hieno lava maasturi ALV 23500€ + n. 100kpl muita h ja p autoja vm 2005 -2017 Joulun Toivotuimmat lahjat 0400 266 604 Kenneth Nordström, maaperätutkimukset 040 187 9880 Ronnie Mattsson, maaperätutkimukset KALLIOLÄMPÖ MAALÄMPÖKAIVOT Valitse kokemus. KS Geoenergin kokenut henkilökunta on yli 10 vuoden aikana tehnyt yli 14000 maalämpökaivoa. Palvelemme joulun ajan sunnuntait. P. 040 195 6944 Stefan Storvall, myynti P. 040 481 2811 1,4 TSI ACT 110 kW (150 hv) 4MOTION Jari Emmes, työnjohtaja Rimmintie 9, Kokkola 0400 587 977, 0500 563 348 ZZZNVJHRNRQVXOW‫ۋ‬ www.kasitienauto.fi Rantakatu 10, Kokkola, MEDIAKULMA, puh. 050-4088508, www.kultasepanliikehannaniemi.ﬁ Meiltä puoli vuotta korotonta ja kulutonta maksuaikaa Näkömestari Kokkola Kaustinen Tehtaankatu 3 GOLF VARIANT alk. 34 742 € 2,0 TDI 110 kW (150 hv) 4MOTION DSG-automaatti Kaustintie 5 8311 000 040 5532152 puh. 8611 920 puh. Ajanvaraus helposti netissä:www.nakomestari.fi Itsenäisyyspäiväksi 4YLXEERZEPOSMWIX NSYPYXɪLHIX 11,90€ Aukioloajat vk 49 Heinolankaari QEXM-OIXSTI- PE-WY- CityShop QEXMXSTI-PE Valikoima JOULUKUUSIA ruukussa sisälle ja ulos alk. 19,90 € HEINOLANKAARI y p. 020 757 1050 /STTMWIRXMI/SOOSPE [[[PMRHIPPƥS[IVWGSQ Joulunavaus tarjous! Resurs Bank yhteistyössä: CITYSHOP y T 6MWXMVERREROEXY/SOOSPE ortti Lahjak Winter Edition -nelivetomallisto nyt myynnissä. Volkswagen 4MOTION -neliveto tarjoaa turvallisuutta, paremman pidon ja väkevän vetovoiman haastaviin talviolosuhteisiin. Nyt löydät suosituimmat nelivetomallit Winter Edition -erikoismallistosta todelliseen etuhintaan. Tutustu mallistoon osoitteessa www.volkswagen.fi. AUTA MEITÄ AUTTAMAAN Liivi ja housusetin ostajalle z Otamme vastaan huonekaluja, tekstiilejä ja kovaa tavaraa. miesten Marc O´Polon t-paita tai bokserit (ARVO 20-30€ VOIM. 4.-9.12. RAJ. ERÄ) ITSENÄISYYSPÄIVÄNÄ SULJETTU Vaunumiehenkatu 4 B, KOKKOLA p. 040 5521298 Pajalantie 2, HIMANKA p. 040 1513486 a! rvetulo e T Leppäojantie 7, KANNUS p. 0400 882019 mme Onnittele sta ia 100-vuot maa jan Keskipoh . lehteä Myös surusidonta Passat Variant Winter Edition 2,0 TDI 110 kW (190 hv) 4MOTION DSG-automaatti hinta CO2-päästöllä 134 g/km, malliston yhdistetty EU-kulutus 5,1–7,3 l/100 km, CO2-päästöt 134–167 g/km. Tiguan Winter Edition 1,4 TSI ACT 110 kW (150 hv) 4MOTION hinta CO2-päästöllä 153 g/km, malliston yhdistetty EU-kulutus 5,3–7,8 l/100 km, CO2-päästöt 139–180 g/km. Golf Variant Winter Edition 2,0 TDI 110 kW (150 hv) 4MOTION DSG-automaatti hinta CO2-päästöllä 130 g/km, malliston yhdistetty EU-kulutus 4,8–7,2 l/100 km, CO2-päästöt 127–164 g/km. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 €. Kuvien autot erikoisvarustein. Winter Edition -kampanja on voimassa 6.10.2017–31.3.2018. RISTIRANNANKATU 8, KOKKOLA AVOINNA ARK. 10.30-17 LA 10-15•SU 10-15 P. 050 467 3259 K I V I J A L K A K A U PA N LOPPUUNMYYNTI JATKUU JOULUUN SAAKKA LÄHES KAIKKI TUOTTEET ALENNETTU ALENNUKSET JOPA - 70 % Autotalo Antti-Roiko Oy Ratakatu 26, Ylivieska, automyynti 08-4112 440 Automyynti avoinna: ma-pe 9–17, la 10–14 www.antti-roiko.fi KAUPAN PÄÄLLE Joulun tunnelmaa ja tuoksua! Upeat kimput itsenäisyyspäiväksi! ark. 9-17 la 9-15 T O I M I N T A S I I R T Y Y V E R K K O K A U P PA A N JA VARASTOMYYMÄLÄÄN www.wmstore.fi Rantakatu 10 Kokkola SEUDUN PARHAITEN VARUSTETUT ELÄINKLINIKAT Losvika City Clinic Teollisuustie 1, Pietarsaari ✆ 06 723 0800 -2-225% -25% 55%% online • yös araus m anv Tarjoamme parhaan mahdollisen eläinlääkintäpalvelun lemmikillesi, elämän alusta loppuun saakka. w.lo ww svik ALVIT ALAS! ELÄINKLINIKKA • PETSHOP • WEBSHOP 24h m a.co • Aj VAIN TIISTAINA 5.12. YOUR PET IS OUR PASSION! Torikatu 27, Kokkola | puh. 020 7341 650 Losvika Eläinklinikka Itäinen Jokitie 217, Uusikaarlepyy ✆ 06 722 0800 Volvo S80 D5 Automatic............................-04 aj. 289 tkm, ABS, ohjaustehostin, alumiinivanteet, CD, vakionopeudensäädin, airbag, sähköikkunat, ESP, huoltokirja, nahkasisusta 6.950€ Honda Accord 2,2i-DTEC Elegance...........-09 aj. 213 tkm, AC, ABS, ESP, täydellinen huoltokirja, uudet talvirenkaat alumiinivanteilla, moottorinlämmitin, sähköikkunat, ilmastointi 12.900€ +PALJON MUITA TARJOUKSIA! TERVETULOA AUTOKAUPOILLE! PIETARSAARI, puh. 0400 560 330, 040 825 0450. www.intercar-center.ﬁ Avoinna: ma–pe 9–17 MYÖS UUSI UPEA LAHJAPUOTI ON AVATTU. Kysy edullinen rahoitus! Odotettu Tyynelän tonttulan NORMAALIHINTAINEN MUODIN VALIKOIMA Joulun avaus 25.700€ Mercedes-Benz E 220 DCI BE A Premium Business -15 251 tkm, tekniikkapaketti, avantgarde, täydellinen merkkiliikkeen huoltokirja, alv-vähennyskelpoinen, 1 omistaja, xenon, tempomat-vakionopeudensäädin, säädettävä speedtronic-nopeusrajoitin 28.900€ BMW X3 F25 xDrive20dTwinPowerTurbo A Aito M-Sport -12 165 tkm, SUPERHIENO X3 M-SPORT Saksasta ensimmäiseltä om. huollettu pelkästään valtuutetussa BMW huollossa. Xenon, vak.nop. säädin, 2xrenkaat, urheilullinen alusta Audi Q5 2,0 TDI quattro S tronic 125kW 193 tkm -10 21 800€ Peugeot 307 XS 1.6 HDi 110 Wagon 285 tkm -05 2 800€ BMW X5 3.0 DA 4 WD 222 tkm -07 22 900€ VW Caddy Trendline Family 1,6 TDI 75kW 5ov. 136 tkm -12 12 900€ Chevrolet Cruze SW LT 1,6 91kW MT5 18 tkm -14 15 900€ VW Golf Comfortline 1,6 TDI BlueMotion 151 tkm -10 10 800€ Citroen Xsara Picasso 1.6 HDI 5ov. 84 tkm -07 5 600€ Volvo S40 1,6D DRIVe S/S Classic /MY12) 172 tkm -12 11 500€ Ford Taurus 3.5i A 4d Limitedt 400 tkm -10 16 900€ Volvo S60 D3 Momentum Business aut. 156 tkm -14 21 600€ Honda CR-V Diesel Elegance 4WD 151 tkm -13 22 800€ M-B E 220 CDI T A 125kW lisäpenkki 7:lle 362 tkm -08 8 900€ PAKETTIAUTOT (sis. ALV) M-B E 2.7 CDI 4d A 147 tkm -03 10 900€ Mercedes-Benz Sprinter 208 CDI 2.8/35 M-B GLA 220 CDI 4Matic A offroad amg-line 125 tkm -14 33 900€ puolipitkä kats. 10/2017 464 tkm -00 3 900€ M-B S 320 CDI 4d A Suomiauto 285 tkm -06 18 900€ Renault Traﬁc dCi 120 TwinTurbo L2H1 6,0m3 M-B Viano 2.2 DCI Ambiente 5d A 325 tkm -07 12 700€ NAVI+ 69 tkm -15 26 900€ Tervetuloa reiluille autokaupoille! TONTTULAN CAFÉ JA JOULUPUOTI AVOINNA KLO 11 – 18 AINA AATON AATTOON SAAKKA. LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! TV. TONTTULAN VÄKI MYYNTI- JA ASENNUS- PALVELUT yksityis-, yritys- ja teollisuusasiakkaille Paineilmakompressorit Pain nei eilm lmak akom ak mp prres essor Kaeser-teollisuuskompressoreiden täydellinen järjestelmäsuunnittelu, asennus uss ja huolto HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA • Letkut, liittimet ja asennus • Komponentit • Huolto ja suunnittelut TEOLLISUUSTARVIKKEET VAIHTO/ RAHOITUS Vanha Ouluntie 148, Kokkola • puh. 0400 747 655, 06 822 4964 • Teollisuusletkut ja -liittimet • Kumituotteet • Yelloc huoltotulpat KOMPRESSORIT Tekstiilien kokonaisratkaisut Etu ei koske Balmuirin tuotteita. Koti- ja yrityskäynnit, suunnittelu, mitoitus, ompelu ja asennus * verhikoktäät * trenodtangot verh t * mamto. *y CHYDENIA, TEHTAANKATU 3-5.. MA-TI 10–19, KE SULJETTU, TO-PE 10–19, LA 9.30–16, SU 12–16 • Ruuvi- ja mäntäkompressorit • Paineilman jälkikäsittely • Huoltosopimukset Marlene’s Interior Puh. 044 724 0910 sisusta tyylikkyydellä Kalliotie 3 | 68580 Luoto P. 050 378 2094 | www.marlenes.ﬁ PIETARSAARI ARSAARI Teollisuustie 2 06 781 6000 Arkisin 7–17, La 9–13 KOKKOLA KOK KKOLA KOL KOL O A Levytie 7 06 781 6030 Arkisin 7.30–16.30 www.wikro.ﬁ

▲ Pyhäsalmen kaivos on ollut hyvä työnantaja s. 36 Yhteistyö on valttia Kokkolan kampuksella s. 42 ▲ ▲ ▲ Kes k i - Po h j a n m a a n m a a ku nta u u d i st u s Schauman toi vaurautta Pietarsaareen s. 34 Kaupankäynnillä pitkä historia Ylivieskassa s. 39 Jukkola Food luottaa paikalliseen maitoon s. 48 ▲ YRITYSELÄMÄ MARKKU JOKELA

34 Tehtaalta leipää ja paras elämänkoulu Millaiseksi arki olisikaan lutviutunut ilman Pietarsaareen muuttoa ja tehtaalta saatua työpaikkaa, sitä eivät Willen eläkeläisistä Taimi Mäenpää ja Pirkko Peltoniemi osaa oikein edes kuvitella. S chaumanin hajut ovat leijailleet teollisuushistorian sivuille, mutta seudulle vaurautta kasvattanut tehdas säilyy tehtaalaisten sydämissä, tai ainakin muistoissa. Yhtiön nimi on vaihtunut matkan varrella, mutta tässä porukassa Soomanni on Soomanni ja säkkitehdas on säkkitehdas. Jaa-a, millaiseksi arki olisikaan lutviutunut ilman Pietarsaareen muuttoa ja tehtaalta saatua työpaikkaa, pohdiskelevat Willen eläkeläisistä Taimi Mäenpää ja Pirkko Peltoniemi. Yritykseksi jää, he äkkiä hoksaavat. Eihän sitä osaa edes kuvitella. Yhteisiä muistoja on mukava käydä availemassa Wisa Clubilla, joka vielä sekin lipsahtaa vanhasta tottumuksesta Willen Villaksi. Käsityökerhokin kokoaa paikalle joukon naisia, joita yhdistää työ tehtaan piipun varjossa. ”Muistatkos”, alkavat monet jutustelut. 85-vuotias Mäenpää ja 71-vuotias Peltoniemi kurkistavat työn alla olevien isoäidinpeittojensa takaa tehdastyön menneisiin hauskuuksiin ja harmeihin. Pietarsaareen Taimi Mäenpää tuli Kortesjärven kautta, Pirkko Peltoniemi kotoa Evijärveltä. Mäenpää kertoo kuinka hän 18-vuotiaana vuonna 1949 matkusti maan toiselta laidalta, Kesälahdelta, Kortesjärvelle isosiskonsa luokse. Matkan syy oli surullinen. – Siskon poikavauva oli kuollut. Tulin hautajaisiin ja köökkipiiaksi. Hänen kipaistessa piha-aitalle istuskelivat pojankossit virnuilemassa tuvan seinustalla. Topakka karjalaisnainen ei hänkään toimettomaksi jäänyt, vaan vastasi suunsoittoon lumipallolla. Huti tuli, mutta yksi komistus kiinnitti huomion. – Toivon eli ”Topin” kanssa meistä tulikin sitten pari, ensin pidettiin pitkään yhteyttä kirjeenvaihdon kautta. Hääkellot soivat Kesälahden kirkossa vuoden 1952 maaliskuussa. Taimi Mäenpää yrittää piirtää kuvaa siitä, miltä paikalla näytti kun vanha, vuonna 1831 rakennettu puukirkko oli tuhoutunut jatkosodassa 1941 Neuvostoliiton ilmapommitusten sytyttämässä palossa. Sota itkettää vieläkin evakkotaipaleen pientä kulkijaa. Onneksi en jäänyt evakkotielle, hän osaa kiittää nyt, sillä elämässä on menty ainakin eteenpäin. Jotain tuolla matkalla kohti Kerimäkeä silti särkyi lopullisesti, ei siitä mihinkään pääse. – Rajan tuntumassa sijaitseva kotikylä oli määrätty tyhjennettäväksi. Mukaan sai ottaa vain sen, mitä kärryihin mahtui tai mitä luuli jaksavansa kantaa. Pieni tyttö yliarvioi voimansa ja kantamusta oli pakko keventää taipaleen edetessä. Tienposkeen jäivät vuorollaan kaikki rakkaat lelut, aapiskirja ja pikkuinen kahviastiasto, viimeisenä aarteena nukke kainalosta. – Nukesta oli aivan kauhea luopua, sanoo Taimi Mäenpää hiljaa. Palataan takaisin Kesälahteen, josta tuore aviopari suuntasi Kortesjärvelle Mäenpäähän. Sukutilaa asusti ajan tavan mukaisesti muitakin perheenjäseniä. – Pieni tila ei elättänyt meitä kaikkia. Päätimme antaa nuorten yrittää ja muuttaa pois, minnekäs muuallekaan kuin järviseutulaisten omaan Amerikkaan. Pietarsaareen tullessamme minulla oli polkupyörä, pesuvadissa astiat ja petivaatteet parissa pahvilaatikossa. Siitä lähdettiin rakentamaan yhteistä kotia. Narsin sahalla lautoja leimaa- ” Pirkko Peltoniemi ja Taimi Mäenpää ovat tehneet elämäntyönsä pietarsaarelaisen teollisuuden palveluksessa. – Tulot olivat välillä naftit, mutta säännölliset, mikä mahdollisti oman tulevaisuuden rakentamisen. massa vierähti ensimmäinen kesä 1955. Sieltä tie vei vähäksi aikaa tupakkatehtaalle ja edelleen Rautatienkadun varrelle Mattokaaniin kehräämään lumpuista lankaa, josta kudottiin isoja nukkamattoja. – Asuimme tuohon aikaan Pormestarinsaaressa ja matkat poljin pyörällä kesät talvet, mikä oli hankalaa. Muutimme lähemmäksi kaupunkia ja sain töitä Sokoksen ruokalasta. Vihdoin, maaliskuussa 1963, pääsin Soomannin paperitehtaalle siivoojaksi. – Käytännössä kannoin tehtaan konttori- ja laboratorioväelle kaffetta kolmen vuoden ajan. Hain kahvit kolmen ja kahden litran kannuilla pääruokalasta, ja listalle merkityt pullat ja voileivät myös. Ihmeellisin tilaus ikinä oli muuten raaka kananmuna – sitä tarvittiin kuulemma hiusten pesussa, naurahtaa Mäenpää. Kun säkkituotantoa lopeteltiin työpisteeksi vaihtui pienrullauskone, jolla ajettua paperia käytettiin vaikkapa sahatavaranippujen suojana. – Pienrullauskoneelta lähdin eläkkeelle tammikuussa 1992, aikalailla jo väsähtäneenä. Tienestiin Taimi Mäenpää sanoo olevansa kutakuinkin tyytyväinen, vaikka milloinpa palkkaa saisi muka tarpeeksi, hän naurahtaa. Tili riitti menoihin monesti nipinnapin, mutta mikä tärkeämpää: vakituinen työpaikka takasi säännölliset tulot, joiden varaan pikkuhiljaa pystyi rakentamaan yhteistä tulevaisuutta omakotitaloineen ja autoineen. – Urakalla tienasi tietenkin vä- hän paremmin ja ylimääräisellä sai sitten hankittua pientä ekstraa ja olla vähän väljemmästi. Kaksitoistatuntiset työpäivät olivat raskaita, mutta tilipäivänä tuntui mukavalta. Alkuaikojen palkkatasoa Taimi Mäenpää ei oikein jaksa muistaa, mutta arvelee tuntipalkan olleen 1960-luvulla jotain alle markan. Maitolitra taisi maksaa siinä kaksikymmentä penniä. – Viimeisinä työvuosina tuli kuukaudessa noin tuhat markkaa. Taimi Mäenpää ihmettelee, miten jotkut asiat ovatkaan aikoinaan tuntuneet niin tärkeiltä. Nyt ne naurattavat. – Esimerkiksi koneenhoitajat osasivat pitää puolensa kun tehdaskohtaiset rahat tulivat jakoon. Mekkalanhan me naiset siitä nostimme, sillä meille tapasi riittää vain penni tai kaksi ylimääräistä. Jos ei muuta, niin ainakin saimme haukuttua suumme puhtaaksi, Mäenpää sanoo pilke silmässä. Raskaan tehdastyön vastapainoksi tehtiin toisinaan tinkiä puolin toisin. – Mitäs minä tiedän, mutta saattoi tapahtua, että pyöränkumista päästettiin ilmat tai pyörät sidottiin telineeseen naruilla, naurahtaa Pirkko Peltoniemi. – Potut pottuina. Omaan harjan varteen oli puolestaan lykätty milloin maalia, milloin vaseliinia. Ensin Pirkko Peltoniemi oli aja- tellut viipyä Pietarsaaressa vain vuoden piikomassa siskonsa lapsia. – Pääsinkin pitsitehtaalle töihin helmikuussa 1965 enkä enää malttanut palata kotipuoleen Evijärvelle. Asunto järjestyi hänellekin Pormestarinsaaresta. Ensimmäisen työpäivän aamuna jännitystä lisäsi ojan pohjalle päätynyt bussimatka kun menopeli suistui tieltä satamassa sosiaalitalon kulmalla. – Pelkäsin myöhästyväni töistä heti kättelyssä, mutta hyvinhän siinä kävi. Lassfolkilla Peltoniemi teki erilaisia nauhoja ja pitsejä ja oli mm. punttihuoneessa pakkaamassa. – Tekstiiliala oli huonosti pal- Säkkitehtaalla tai Wisapakilla – Walki kalskahtaa vanhan säkkitehtaalaisen korvaan vieläkin oudolta – Taimi Mäenpää kertoo tehneensä sitä sun tätä. – Milloin siivosin, milloin olin koneella. Puheessa vilahtaa pohjakonetta, liimaamista, kulmien taittamista, ompelemista, palettikonetta, avosäkkiä ja letkukonetta, ripakonetta. Melu oli kovaa ja pöly ajoittain likimain veitsellä leikattavaa. – Monenlaista sorttia ajettiin. Venäjälle meni paljon kuusinkertaisesta paperista tehtyjä säkkejä, joiden kulma taitettiin raudalla. TAIMI MÄENPÄÄ kattua. Tienasin saman kuin piikana, peruspalkka oli noin 100 markkaa kuukaudessa. Meteli oli kyllä hirveä eikä suomen sanaa välttämättä kuullut viikkoon. Arvelin eteen tulevan uusia mahdollisuuksia, kuten tuli- kin seitsemän vuoden päästä. Mieheni työskenteli paperitehtaalla ja Soomannille pääsin minäkin toukokuussa 1972. Pirkko Peltoniemi oli alkuun siivoojana rakennuspuolella, enimmäkseen keskuskorjaamolla ja keskusvarastossa. Säkkitehtaalle hän siirtyi lakon kynnyksellä keväällä 1974. Tehdas pyöri vajaalla teholla, 80 % tahti sopi uudelle työntekijälle, ehtipä opetella hommat masiinoiden pyöriessä hitaammin. Pohja- ja letkukoneen lisäksi tutuksi tuli mm. kone, jolla tehtiin kuitukankaasta sääsuojia. – Ompelimme peitteitä myös Nautorille. Kerrankin laiva oli odottamassa satamassa 100 neliön kansipeittoa. Työt alkoivat aamukuudelta ja peitto valmistui ennen kello 11 määräaikaa. Tuolla hetkellä tunnettiin aitoa ammattiylpeyttä. Työ alkoi käydä käsien päälle, joten Peltoniemi siirtyi fyysisesti kevyempiin hommiin. Sitä oli tarjolla ensin mallivarastossa sitten käytöntarkkailussa, josta hän suuntasi kohti eläkepäiviä vuonna 2006. Turhat koulut jäivät käymättä, mutta tehdastyö onkin naisista ollut sitä parasta käytännön korkeakoulua. – Evakkotaival ja säkkitehdas. Ne ovat ainakin minun elämäni suuria asioita, Taimi Mäenpää pohdiskelee. Kuin yhdestä suusta naiset sanovat, että työkavereitahan tässä on ikävä. Ei niinkään työtä, joka vaati sisua ja jaksamista läpi elämän. Ompelimme peitteitä myös Nautorille. Kerrankin laiva oli odottamassa satamassa 100 neliön kansipeittoa. Työt alkoivat aamukuudelta ja peitto valmistui ennen kello 11 määräaikaa. PIRKKO PELTONIEMI ” Pietarsaareen tullessamme minulla oli polkupyörä, pesuvadissa astiat ja petivaatteet parissa pahvilaatikossa. Siitä lähdettiin rakentamaan yhteistä kotia. Pirkko Högkulla, teksti ja kuvat Pirkko Peltoniemi ja Taimi Mäenpää käyvät availemassa yhteisiä muistoja Soomannin ja säkkitehtaan ajoilta käsityökerhossa Wisa Clubilla.

35 Tervetuloa Keskipohjanmaalehden 100v synttäreille 4.12. klo 11-17 Mediakulmaan! (Rantakatu 10, Kokkola) RIISIPUUROA 600:LLE ENSIMMÄISELLE MÄNTYKANKAAN MUSIIKKILUOKKIEN TIERNAPOJAT KLO 13.00 MAKKARATARJOILU n. KLO 14-> VUODEN 2017 LUCIA ESIINTYY KLO 15.00 VALOKUVIA MENNEILTÄ VUOSILTA ILOTULITUS KLO 17.15 KA TÄLL HV Ä K IPA UP KE O TTI NGI 1,5 LLA 0E UR OA Etu siakas! yvää Etua Hyv Hy H a Sinulle hyvien uutisten a kilaakso haluaa tarjot Kalajo Kala Ka K jasi. piristämään aamu paketin p säkssii myös kahvipak isä is isä lisäks lis lisä K stotilaajan Ke kii nk k hvikupon ka ti rtti ukort etuko us/et / ilaus/ /tila pkt/t pkt p 3. 1 pk .3. 23.3. in 23 u voimassa vain tu Etu Kesto tilaaja n 2015 TIIIN T I A TILA IN AAJA n vain ALAVIESKAN S-MARKETISTA. vastaa 1,50 TO 23.3.2017. LIVEKUVAA TAPAHTUMASTA: WWW.KP24.FI/AVOIMETOVET/LIVE LLE U N I M I S KEK NEN I U L U O J O NIMI & TU S. OLEN PIIRUSTU LO 11-12, SA K S I V A T T A TAV 0-17. 3 . 5 1 A J 13-14 ”DIGIKLINIKALLA” OPIT KÄYTTÄMÄÄN DIGIPALVELUITAMME m mm. NÄKÖISLEHTEÄ JA MOBIILIETUKORTTIA KESTOTILAAJA! Ota etukorttisi mukaan ja saat kahvikupongin, jolla voit lunastaa kahvipaketin 1,50 € hintaan Kokkolan Halpa-Hallista! VIELÄ EHDIT OSALLISTUA AUTOARVONTAAN! HAE ITSELLESI KAUNIS KAHVIPURKKI Autoarvontakuponki Osallistu arvontaan tuomalla kuponki 4.12. Kokkolaan Mediakulmaan, Rantakatu 10. ❑ Osallistun arvontaan, jossa voin voittaa Toyota Yaris Hybridin 4.12. Nimi Lähiosoite Postinumero- ja toimipaikka Puhelin ❑ Talouteemme tulee Keskipohjanmaa. ❑ Talouteemme ei tule Keskipohjanmaata. Sähköpostiosoite

36 Yli neljänkymmenen vuoden työpaikka 1950-luvun lopulla tehty malmilöydös siivitti silloisen Pyhäjärven kunnan uuteen aikaan. Työtä se on tarjonnut monelle. P yhäsalmen kaivos on tuonut työtä ja vaurautta Pyhäjärvelle vuodesta 1962 lähtien. Tuolloin toiminta aloitettiin avolouhoksessa kaksi ja puoli vuotta kestäneen rakennusvaiheen jälkeen. Malmia alueelta löydettiin jo 1958. Työtä ja vakautta kaivos toi myös Erkki Tuoriniemen perheeseen. Tuoriniemi eläköityi vajaa kaksi vuotta sitten Pyhäsalmen kaivokselta, työskenneltyään siellä 45 vuotta eli käytännössä koko työikänsä. – Kaivoksen perustamisvaiheista en tiedä juuri mitään, veljeni siitä puhui ja oli siellä alusta lähtien töissä. Kun tuli aika, että piti alkaa miettiä omaa työuraa, niin sain ahaa-elämyksen, että tässähän olisi varma työ. Niinpä Tuoriniemi lähti monen muun pyhäjärvisen ikätoverin joukossa opiskelemaan kaivosammattilaiseksi Outokumpuun. Kaksivuotinen koulu päättyi vuonna 1970 ja sekin hieman etukäteen. – Soittivat jo ennen koulun päättymistä, että tulisinko töihin. Työt aloitin 7. tammikuuta 1970. Tuoriniemi jäi monen muun kaivosmiehen tavoin sille tielleen. ” Tuohon aikaan kaivoksella työskenteli paljon muitakin pyhäjärvisiä. Kun elettiin kaivoksen rakennusvaihetta vuonna 1959, oli työntekijöistä yli puolet pitäjän omaa väkeä, mutta saatiinpa työvoimaa muualtakin. Se toi mukanaan paljon uutta ja lieveilmiöitäkin. Vuoden 1960 Savon lehdessä penättiin lisää poliisivoimia Pyhäjärvelle, kun kaivosrakentaminen toi pitäjään paljon uutta väkeä, joka taas kasvatti viinan kotipolttoa ja salamyyntiä. Lisäksi kaivostyömaan katsottiin aiheuttavan paljon lisäliikennettä, jonka myötä myös liikenneonnettomuuksien määrä kasvoi. Toki kaivos toi paikkakunnalle paljon muutakin. Kun toiminta oli vielä alkuvaiheessa, se tiesi myös asunnoista huutavaa pulaa. Lähialueen talot olivat täynnä väkeä ja paikalliset saattoivat pyytää korkeitakin vuokria neliöistään. Jotkut tyytyivät asumaan jopa teltoissa. Tilanne kuitenkin helpottui, kun Outokumpu ryhtyi rakentamaan omaa asuinaluetta ja ostamaan asuinrakennuksia. Asuntopolitiikkaan kuului olennaisena myös omakotitalorakentamisen tukeminen. Järjesti kaivos muitakin palveluja työntekijöilleen: rakennus- Soittivat jo ennen koulun päättymistä, että tulisinko töihin. Työt aloitin 7. tammikuuta 1970. Pyhäsalmen kaivos on tarjonnut monelle koko uran kestävän työpaikan. Nyt kuitenkin kaivostoiminnan päätös häämöttää vuodessa 2019. –Kaivos on ollut Pyhäjärven ylläpitäjä ilman muuta. Voi olla, että siihen on luotettu jopa liikaakin, en tiedä. Tietysti ihmeitäkin tapahtuu. Pitihän kaivoksen loppua jo 2000-luvun tietämillä, mutta uusi löytö tehtiin, miettii jo eläköitynyt kaivosmies Erkki Tuoriniemi. vaiheen alkuaikoina alueelle rakennettiin muun muassa saunapesula ja ruokala. – Siinä mielessä kaivos on ollut hyvä työnantaja. Se on pitänyt aina huolen työntekijöistään. Kun kaivos oli jo aloittanut toimintansa, perustettiin sen vanavedessä myös useita kerhoja. Ensimmäinen niistä oli Moottorikerho, jota seurasi muun muassa Kamerakeho, Toimihenkilökerho ja Urheilukerho. Nais- tenkerhokin perustettiin, sillä suurin osa perheenäideistä oli kotirouvia, joten kanssakäymistä kaivattiin. Mittavan työnantajan leipiin sitouduttiin, kun yhteisössä vapaa-ajankin viihtyvyydet olivat kunnossa. Vuosikymmenet Tuoriniemi työskenteli kaivoksella poraus- ja panostustehtävissä. Aloitusvuosina poraaminen tehtiin täysin käsipelillä ja jokainen Erkki Ruotanen löysi alkujaan Pyhäsalmen kaivoksen syntyyn johtaneen malmikohdan omalta pihaltaan kaivoa kaivaessaan. Löytöpalkkioksi Ruotanen sai kauppa- ja teollisuusministeriöltä 500000 markkaa. Kuvassa Erkki Ruotanen malmin löydöspaikalla. 25. maaliskuuta vuonna 1962 rikastamolta tuprutteli ensimmäiset rikkiuunin savut. Rikastamoa laajennettiin jo vuonna 1966. Kaivosalueen rakennustyömaata tarkastamassa rakennusmestari A. Luukkonen. porausmies kantoi työmaalleen 50-kiloisen poran käsivoimin. – Voi jumaliste, että se olikin raskas, mutta nuorena miehenä sitä taisi olla virtaa enemmän. Nyt ei enää selkä kestäisi kantaa, Tuoriniemi tuumii. Tuohon aikaan jokainen kaivosmies teki tilinsä täysin oman tehdyn työn mukaisesti. Palkka maksettiin metritaksan mukaan. – Sehän oli sellaista, että jokainen keskittyi omaan työhönsä ja sitä tehtiin hullun lailla, rahan kiilto mielessä tietenkin. Huonojakin päiviä oli, kun kone ei kestänytkään. Sitä piti tietysti paikata seuraavina päivinä. Nykyään malli on toisenlainen: kaikki kaivosmiehet tekevät työtä yhteisen hyvän eteen ja korvaus maksetaan tuotannon mukaan. – Ehdottomasti nykyään on parempi malli, ja ajatusmaailma on muuttunut terveempään suuntaan. Ensimmäisinä vuosikymmeninä työmaalle piti varustautua kunnollisilla vaatekerroilla, sillä kaivostyömaa oli kylmä. Fyysisempää työtä tehneet hikoilivat vaatekerroissaan työpäivän edetessä. Nykyään työvarusteeksi riittää t-paita haalareiden lisänä. – Lämpötila on siellä 20-21 asteessa. Jos sattuu pitkä hellekesäjakso, on kaivos ihan tuskallinen paikka olla. Tosin ilmastointi on nykyään joka paikassa, huoltopaikoilla ja ruokalassa. Ennen tiloja piti lämmittää kaasulämmittimillä, että tarkeni. Neljässä vuosikymmenessä kaivostyö muuttui radikaalisti. Kehitys tapahtui hiljalleen, kun sähkö- ja hydrauliikkatekniikka ottivat jalansijaa työmailla. Kehityksestä ja työn määrästä kertoo myös kaivoksen vinotunnelin koko. Kun Tuoriniemi aloitti työuransa kaivoksella, oli vinotunneli vain 80 metriä pitkä. Nykyään se on mitaltaan noin yksitoista kilometriä. Kaivostyömaalla turvallisuuskysymykset korostuvat erityi- ” Työmies kuljetustehtävissä Benford-vaunulla joulukuussa 1970. Peränajoa suoritettiin aluksi polvisyöttökoneella, mutta vuonna 1966 otettiin käyttöön ensimmäinen kotimaassa valmistettu porausvaunu, joka liikkui kiskoilla ja porari ohjasi kahden porakoneen toimintaa vaunusta. sesti. Vuosikymmenten aikana sekin on ottanut aimo harppauksia eteenpäin ja nykyään kaikki toiminta suunnitellaan turvallisuus-näkökulma edellä. – Ainahan siitä on puhuttu, mutta vielä 1970-luvulla se ei ollut vielä ihan niin ykkösasia kuin nykyään. Viimeisinä vuosikymmeninä ajatusmalli muuttui: aina mietittiin, että mitä voi sattua ennen kuin alettiin työhön. Tuoriniemen mukaan läheltä piti -tilanteet olivat läsnä 1970-luvun kaivoksessa. Komut, sortumat ja kuiluun putoamiset kuuluivat kaivostyön vaaroihin. – Ei mietitty tarpeeksi pitkälle, että mitä voi sattua. Kivien tippumisia sattui silloin tällöin, Tuoriniemi muistaa. – Ei käy kieltäminen, etteikö joskus vähän pelottanutkin. Varsinkin vielä vanhan kaivoksen louhintatyömailla, kun tiesi, että siellä on vuoripainetta, joka voi yllättää. Viimeiset viisi vuotta Tuoriniemi työskentelikin työsuojelutehtävissä. Pyhäsalmen kaivos huomioitiin Suomen turvallisimpana suurkaivoksena vuonna 1979. Kaivoksessa tapahtui tuona vuonna kaikkein vähiten tapaturmia, yhteensä 32. Kokonaisuudessaan Pyhäsalmen kaivoksella on sattunut yhteensä 14 kuolemaan johtanutta tapaturmaa vuosina 1959–2011. Viimeisin niistä on sattunut vuonna 1995. Jo eläköitynyt kaivosmies kokee, että kaivos on ollut aina mukava ja viihtyisä työpaikka. Iso rooli on tietysti työkavereilla, mutta työnantajankin panostuksella on ollut merkitystä. – Väestä on aina pidetty hyvää huolta. Jutussa on käytetty lähteenä Anitta Oertelin toimittamaa Pyhäsalmen kaivos 1962–2012 -teosta. Arja Kangas, teksti Arja Kangas ja Pyhäsalmen kaivoksen kuva-arkisto, kuvat Ei käy kieltäminen, etteikö joskus vähän pelottanutkin. Varsinkin vielä vanhan kaivoksen louhintatyömailla, kun tiesi, että siellä on vuoripainetta, joka voi yllättää. Kaikki sai alkunsa kilpailusta Pyhäjärven kunnassa oli 1950-luvulla voimakas tahtotila saada kuntaan raskasta teollisuutta. Siitä syystä kunta kannustikin asukkaita malminetsintään järjestämällä kunnassa malminetsintäkurssin ja -kilpailun. Se tuotti tulosta. Kesällä 1958 alkanut kisa päättyi marraskuussa ja näytteet kielivät jatkotutkimuksen tarpeista. Kaikkein tärkeimmän näytteen löysi Erkki Ruotanen kotipihalla kaivoa kaivaessaan. Löytö johti nopeasti syväkairauksiin ja malmisuoni osoittautui riittävän suureksi kaivostoimintaa varten. Outokumpu Oy aloitti geologiset tutkimukset välittömästi. Yhtiön hallintoneuvosto teki päätöksen kaivoksen avaamisesta 29. toukokuuta 1959 ja kaivoksen isännöitsijäksi nimettiin Reino Kurppa. Malmilöydöksen, kaivosrakentamisen ja kaivostoiminnan aloittamisen myötä aikaisemmin rauhallinen Ruotasen kylä alkoi elää omaa elämäänsä. Pyhäjärvelle löydös oli lottovoitto, sillä aikaisemmin kunta oli joutunut nostamaan veroja heikon työllisyystilanteen vuoksi. Kaivoksen kaavailtiin antavan työtä noin 2 000 henkilölle. Kaivoskuilun rakentaminen alkoi loppukesällä 1959 ja Ruotasen maamerkkiä, kaivostornin harjannostajaisia juhlittiin jo joulukuun alkupuolella. Seuraavina vuosina juhlittiin muun muassa uuden konttorin sekä rikastamon rakentamista. Eipä ihme, että 1960-luvun alku olikin Ruotasella varsinaista harjannostajaisten aikaa. Tiestöäkin uusittiin, unohtamatta kaivosradan rakentamista. Elämä vilkastui Ruotasen ohella myös Pyhäsalmessa ja muillakin kylillä. Pyhäsalmen kaivos aloitti toimintansa 1. maaliskuuta 1962. Rakentamisen kokonaisinvestoinnit olivat 3,4 miljardia markkaa eli noin 70 miljoonaa euroa. Tuotanto alkoi avolouhintana vuoteen 1967 asti. Malmin louhintatavoite oli 600 000 vuodessa ja tavoite saavutettiin ensimmäisen kerran vuonna 1964. Kaivosta syvennettiin 1960-luvulla vaiheittain. Ensimmäinen junalasti Pyhäsalmen malmia lähti maailmalle Ykspihlajan satamaan Kokkolaan 27. maaliskuuta vuonna 1962. Ensimmäisessä malmijunassa oli kymmenen uutta erikoisvaunua, ja kuhunkin voitiin lastata malmirikastetta kaikkiaan 50–52 tonnia. Tuon junan kokonaispaino ilman veturia olikin noin 800 tonnia. Pyhäsalmen kaivoksessa on vuosikymmenten aikana nähty ja koettu kaivosteollisuuden kehitys. Se on tuonut paljon työtä ja toimeentuloa Pyhäjärvelle ja koko seutukuntaan. Näillä näkymin kaivostoiminta Pyhäjärvellä on päättymässä vuonna 2019 ja tällä hetkellä kehityskohteena onkin kaivoksen uusiokäyttö ja sen tuomat mahdollisuudet. Lähde: Pyhäsalmen kaivos 1962–2012, toimittanut Anitta Oertel. Arja Kangas

37 Isokatu Joulukatu Joulun parhaat lahjat löydät täältä! Arto Aronen Isokatu 15 Kokkola Puh. 040 7370 625 Sidontatyöt ammattitaidolla, iloon ja suruun Lahjakortti! 25€ rin kku Kukk Va Hyvää designia, uutta muotoilua ihania materiaaleja Kankurin tekemispaketteja Palvelemme ke 6.12. klo 10-18 TERVETULOA! Katso viikon tarjous: www.vakkurinkukka.ﬁ l 249€ Karhun uni Is oka dul JOULUKORISTE äh e s 40 v u a ott lähetäkukkia.ﬁ al s! Uutuu KARHUN UNI Upeat sini-valkoiset kimput juhlistamaan 100-vuotiasta Suomea! a Tarjoushinnoin Kuljetuspalvelu Hyvää Itsenäisyyspäivää! SEIKO KELLOT KUKKAKAUPPA RIITTA JÄRVELÄ KY, puh. 06 8313 884 ISOKATU 14 KOKKOLA YO ZEN korut • RISAKO laukut LAUKKA raanupussukat ISO-PAHKALA keramiikka ISO-PAHKALA ANN BÄCK keittiöpyyhkeet OUTA BY NO keramiikka TOM OJANPERÄ pläkkilyhdyt HOHTO kynttilät Palvelemme myös sunnuntaisin jouluun asti KULTA- JA KELLOSEPÄNLIIKE Isokatu 12, Kokkola. (06) 8312 678, 0400 561 618 KANKURI Mannerheiminaukio 3 67100 Kokkola, 06 8328550 ma-to 9-17, pe 10-18, la 10-14 WDLWRNHVNLSRKMDQPDDÀ NDQNXUL#WDLWRNHVNLSRKMDQPDDÀ Joulun parhaat lahjat meiltä! Muista lahjakorttimme! ISOKATU 5 KOKKOLA, PUH. 06 831 2172 Sähköavusteinen Powerfly 4 TREK Powerfly 4 OTA VINKISTÄ VAARIN – TAI MUORIN. 2.749€ hmoiset Joulun pe hjakortit la paketit ja älästä! myym Bontrager OMV 259e Korkealuokkainen, kotimainen, hajusteeton kampaamotuotesarja TREK Marlin 5 TREK Fuell EX 5 27.5+ 2.099e Jaana Sysimetsä 499e Isokatu 10A, 67100 Kokkola Puh. 8314442 Avoinna ark. 9.00-17.00, la 09.00-13.00 pyorapojat.com ALUSASUJEN ERIKOISLIIKE Laadukas, kotimainen ESLA CityMax -potkupyörä on erinomainen joululahja perheen seniorille. Turvallinen kulkuväline tuottaa päivittäistä iloa vuosiksi eteenpäin – sekä lahjan saajalle että antajalle. Laajasta polkupyörä- ja pyöräilyvarustevalikoimastamme löytyy sopiva lahja myös muille perheenjäsenille. I S O K AT U 2 3 KO K KO L A P U H . 0 6 - 8 3 1 1 1 7 2 Naisten takki PYÖRÄILIJÄN ERIKOISLIIKE • Isokatu 21, Kokkola 3XK

ȏLQIR#O\EDFNȴȏZZZO\EDFNȴ Miesten blazer - myös punainen ja sininen Paljon tuotteita -50%! 59,95 (119,90) Naisten ja miesten kenkiä -50% 99,50 (199,00) Naisten tennarit Naisten pitsijakku Tarjoustuotteet merkitty erikseen myymälöissä. Valikoimat vaihtelevat myymälöittäin. KOKKOLA Isokatu 13 ma – pe 10–19, la 10–16 (suljettu ke 6.12.) kkokau ver pp n a di 24 7 ONLIN SHOP E .ﬁ T AVAT U! ON (109,90) 34,905) (69,9 54,95 ! HUOM imainen mu t o Ko Esim. Tuplasti enemmän joululahjoja

38 Tupa säilyttänyt talonpoikaistunnelmansa Hiekkasärkkien ensimmäisiin yrityksiin kuuluva Tapion Tupa pitää kiinni kotoisasta brändistään ” – Kyllä se Tapion pöytäkuusi on vielä tuolla lähimetsässä, tuumii Tapion Tuvan perustaja Allan Seikkula ja viittaa kädellään tuvan taakse metsään. Yritys sai nimensä tuosta kuusesta vuonna 1979, kun Allan vaimonsa Kaarina Seikkulan kanssa perusti Tapion Kuusen Tupa Oy:n Kalajoen Hiekkasärkille. Toinenkin nimi oli tapetilla, mutta suojeltu kuusi vei voiton. Tapion Tupa on alusta lähtien toiminut talonpoikaishenkisenä ruokailu-, kokous- ja lomapaikkana, ja tuosta brändistä pidetään edelleen kiinni, vaikka ympärillä oleva matkailukeskus kasvaa ja muuttuu vauhdilla. Yritys on myös pysynyt saman perheen hallussa, nykyisin toimintaa johtaa Allanin ja Kaarinan poika Kari Seikkula. – Pistä sinne pienempää puuta sekaan, neuvoo Allan isällisesti Karia, joka aamulla virittelee tulia tuvan takkaan. – Tuu ihte laittaan, Kari naurahtaa takaisin. Äiti Kaarina puolestaan touhuaa tiskin takana antaen aamukahvia ensimmäisille asiakkaille. Perhesopu on säilynyt kaikki nämä vuodet. Matkailulautakuntaan 70-luvulla kuulunut Allan Seikkula sai idean omasta matkailuyrityksestä ja oli ensin ostamassa myynnissä olevaa Aurinkohiekkoja. Tuo kauppa meni kuitenkin Lomaliitolle. – 8-tien varteen oli suunniteltu myös suurta lasipalatsia, joka herättäisi huomiota. Minä en kuitenkaan tuolle ajatukselle lämmennyt. Sen sijaan Allan innostui siirtämään omistamalleen tontille vanhan suolamakasiininsa Kokkolasta. 1800-luvulta peräisin oleva makasiini oli kolmikerroksinen, mutta se purettiin kahdeksi eri rakennukseksi. Niin syntyi tupa ja majoitustiloiksi viereen Wäentupa. – Eipä täällä Särkillä tuolloin vielä ollut kuin muutama yritys meidän lisäksi, Allan muistelee. Alunperin tuvan kahvilaa oli tarkoitus pitää auki vain kesäisin, mutta toiminta laajeni pian ympärivuotiseksi. Kaarina Seikkula muistelee, että hän ei aluksi ollut yhtään innostunut omasta yrityksestä, sillä hän viihtyi silloisessa työssään. – Allan sanoi, ettei minun tarvitse olla mukana. Mutta miten se olisi onnistunut? Kaarina naurahtaa, että lopen hänen tehtäväkseen vakiintui emäntä-piika. Pikkukossista lähtien tuvalla oli mukana myös perheen poika Kari. Hänen voi sanoa kasvaneen siellä, sillä ensimmäistä kertaa Kari oli kassan takana jo 12-vuotiaana. – Mutta on tärkeää, että Kari on pysynyt mukana kaikki nämä vuodet, Allan toteaa. Sukupolvenvaihdos tehtiin 13 vuotta sitten, jolloin vetovastuu siirtyi isältä pojalle. Allan ja Kaarina ovat silti paljon mukana tuvan touhuissa. Heidän lisäkseen tuvalla työskentelee vakituisesti kuusi henkilöä ja kesällä parikymmentä. Ihan tulee tippa silmään, kun asiakkaat tulevat halaamaan. ALLAN SEIKKULA telee. Tuolloin Särkillä ei vielä ollut vesipuistoa eikä kylpylää, joten Tapion Tupa oli tässä edelläkävijänä. Tapioland toimii edelleen ja on etenkin lapsiperheiden suosiossa. Karhut ovat olleet Tapion Tuvan tunnusmerkkinä kautta aikojen, ja niitä löytyy niin sisältä kuin pihalta. – Kyllä näiden vieressä on monet lomakuvat otettu, Allan ja Kari tuumivat. Ensimmäisen puukarhun veisti Allanin tuttu, kerimäkeläinen Paavo Tiihonen. Uusimmat karhut ovat hänen oppipoikansa Pertti Karhusen käsityötä. Uusin karhupatsas on viime kesänä pihalle pystytetty korkea karhutoteemi. Pihalle on nousemassa myös uusi tienvarsimainos, joka on parhaillaan työn alla. Takan vieressä oleva pöytä on talvella tuvan suosituin. Myös Allan, Kaarina ja Kari Seikkula viihtyvät siinä. ” Alunperin kahvilaa oli tarkoitus pitää auki vain kesäisin. Lähiruoka on aina ollut tärkeää Tapion Tuvan ruokapuolella. – Kotiruoka on ollut valttimme ja haluamme pitää sen jatkossakin. Esimerkiksi ruisleivän leivomme perinteiseen taikinajuureen, Kaarina kertoo. Pikaruokaa toki kysellään ja eräs pikkupoika on jäänyt elävästi Kaarinan mieleen. – Perhe tuli meille lounaalle ja poika halusi ranskalaisia. Kerroin, ettei meillä ole näin aikaisin vielä ranskalaisia, mutta salissa on tarjolla lounasruokaa. Poika oli vihainen, mutta meni kuitenkin maistamaan. Syönnin jälkeen poika tuli luokseni ja sanoi: se muuten oli hyvää! Allan muistelee puolestaan monien kuuluisuuksien poikenneen tuvalla. Heidän joukossaan on ollut muusikoita, urheilijoita ja kaikenlaisia taiteilijoita. Majoitustiloja Tapion Tuvalta löytyy monenlaisia. – Niitä on jokaisen tarpeeseen ja kukkarolle sopivia, kiteyttää Kaarina tarjontaa. Päärakennuksen läheltä löytyy huoneistoja, paritalot, tunnelmallinen pohjalaistalo sekä kesäkäytössä olevat romanttiset aitat ja luhtiaittojen huoneet. Kesällä majoitustilaa löytyy noin 150 hengelle ja talvella noin 100 hengelle. Lisänä on vielä asuntovaunualue. Kari Seikkula kertoo myös päärakennusta venytetyn moneen kertaan. Viime vuosina ulkoterassi on saanut seinät ympärilleen ja yläkerran varasto on sekin muutettu kabinetiksi. Ulospäin muutosta ei silti huomaa. – Kyllä tupaa on vieläkin varaa venyttää, mutta haasteena on saada tunnelma pysymään tyyliin kuuluvana. Myös kokous- ja juhlakäyttöön tiloja on monenkokoisia. Uudistuksia ja laajennuksia on tehty silti harkiten ja maltillisesti. Jalat maassa -periaate onkin kantanut yrityksen läpi vaikeiden vuosien, kuten 90-luvun lama-ajan. Taidetta on Tapion Tuvan seinillä ollut aina. – Ylivieskan kuvantekijöiden neljä kertaa vuodessa vaihtuva näyttely on ollut alakerrassa heti alusta lähtien, Allan kertoo. Yläkerran näyttelytilassa taiteilijat vaihtuvat useammin. – Ja meillä on itsellämmekin paljon tauluja, jotka voimme tarvittaessa nostaa esille. Yläkerrassa toimii myös Alnus ry:n metsäkulttuurikeskus, jossa on vaihtuva näyttely metsän käytön ja metsän tuotteiden historian ympärille. Tuvan alakerrasta löytyy puolestaan myymälä, jossa on tarjolla matkamuistoja, elintarvikkeita ja käsitöitä. – Esimerkiksi näitä ajankohtaisia Suomi100 -sukkia, Allan näyttää sinivalkoisia villasukkia. Lumi- ja jäänveistokisat tuovat talvisin taidetta myös pihalle. Vaikka sääolosuhteet ovat viime vuosina olleet haastavat talvitapahtumille, jäätä on silti aina löytynyt veistettäväksi. – Meillä on oma lampi, josta otamme jäät, Kari kertoo. Tapion Tupa on Hiekkasärkkien ensimmäisiä yrityksiä. Kuva on toiminnan alkuajoilta. Vuosittaisiin tapahtumiin kuuluvat myös kuutamohiihto ja ruskavaellus, jotka järjestetään yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa. Allanin ja Arvo Ojalan alulle panema suosittu Siipojoen vaellusreitti lähtee sekin tuvalta. Maauimala Tapioland raken- nettiin tuvan maille jo 80-luvulla. – Hyvällä säällä väki on meren rannassa, mutta halusimme tarjota uintimahdollisuuden myös huonommille keleille, Allan muis- Yrittäjäpalkintoja tupa on saanut useaan otteeseen. Kalajoen vuoden yrittäjäksi heidät valittiin vuonna 1992, ja maakunnallinen yrittäjäpalkinto tuli 1995. He ovat saaneet myös Keski-Pohjanmaan matkailuyhdistyksen matkailupalkinnon ja menestyneet paikallisessa pihakilpailussa Seura-lehden Suomen Helmet -kisassa. Viimeisin kunniakirja on vuodelta 2013, ja sen on antanut Visit Finland. Tunnustukset ovat osaltaan kannustaneet Seikkuloita jatkamaan valitsemallaan tyylillä. Monille asiakkaille Tapion Tupa ja sen väki ovat jääneet mieleen niin, että sinne palataan vuosienkin jälkeen. Kaarina harmittelee, ettei millään voi muistaa kaikkia kävijöitä, vaikka he muistavat heidät. – Ihan tulee tippa silmään, kun asiakkaat tulevat halaamaan tai ovat jättäneet käydessään terveisiä. Ympäri vuoden auki oleva tupa pitää ovensa kiinni ainoastaan kahtena päivänä. – Olisihan meille joulunviettäjiäkin tulossa, mutta olemme silti halunneet rauhoittaa jouluaaton ja joulupäivän, Kaarina sanoo. Jouluisesta tunnelmasta tuvalla voi silti nauttia jo ennen joulua tulen loimutessa kotoisasti takassa. Sari Passoja, tekstit Jukka Lehojärvi ja Kalajokilehden arkisto, kuvat Matkailutulon tuplaaminen Kalajoen tavoitteena Hiekkasärkillä toimii tällä hetkellä reilut 40 yritystä. Rekisteröityjä vuodepaikkoja on yhteensä 2 000–2 200, vuodenajasta riippuen. Tiedot on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa. – Täällä on paljon mökkejä, joiden rekisteröimätön kapasiteetti lisäksi on todella merkittä- vä. Arviolta rekisteröimätöntä kapasiteettia on noin 10 000, kertoo myynti- ja markkinointipäällikkö Johanna Nakkula Kalajoki Matkailuyhdistyksestä. Hänen mukaansa rekisteröityjä yöpymisiä on kirjattu tammi–heinäkuussa 2017 yhteensä 163 000. Koko viime vuonna yöpymisiä oli yhteensä noin 240 000. Kasvua edellisvuoteen ver- Kaikki maanrakennustyöt laidasta laitaan • Omakotitalojen perustusten kaivuu • Viemäröintikaivuut • Raivaus, purku- ja piikkaustyöt • Salaojitukset ja sadevesijärjestelmät • Maa- ja kiviainestoimitukset • Viherrakentaminen • Minikaivurin vuokraus • Vaihtolavojen vuokraus ja kuljetukset • Ruokamultatoimitukset KOKKOLA P. 0400 660 876, 0400 665 576 www.haaponiemi.ﬁ info@haaponiemi.ﬁ rattuna on 7 prosenttia. Kesäkuussa 2017 yöpymisiä oli 47 000, jossa on kasvua edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna 14 prosenttia. Heinäkuussa yöpymisiä oli 80 000, ja haastavista säistä huolimatta tässäkin oli kasvua 2,2 prosenttia. – Kun rekisteröityihin yöpymisiin lasketaan mukaan rekisteröimättömät yöpymiset, arviom- Sähkösuunnittelu Asennus Sähkötarvikemyymälä Savelantie 1, 84100 YLIVIESKA Myymälä (08) 420 511 Mikko 044 3341 633 Teemu 044 3341 630 www.sahkoliikemt.ﬁ S-posti: sahkoliikemt@sahkoliikemt.ﬁ me mukaan kokonaisyöpymismäärät ovat vuosittain noin 600 000, Johanna Nakkula sanoo. Matkailun kasvuohjelman 2015–2025 mukaisesti tavoitteena kasvattaa yöpymisiä vuoteen 2025 mennessä kaksinkertaiseksi, eli 1,2 miljoonaan asti. Myös matkailutulo ja kapasiteetti on tavoitteena tuplata 80 miljoonaan euroon ja 24 000 vuodepaikkaan. Laatu luo tulosta!

39 Kauppakaupunki jo ennen Kärkkäistä Auto-, maatalous-, kone- ja elektroniikkakauppa vetivät maakunnasta väkeä Ylivieskaan jo 1970-luvulla Miten ja milloin Ylivieskasta tuli kauppakaupunki? Vakiovastaus kuuluu, että ison Kärkkäisen kauppakeskuksen myötä. Väite on totta, mutta ei alkuunkaan koko totuus. Kauppakaupungin historia ulottuu paljon kauemmaksi. Jo 60–70 vuotta sitten Ylivieskaan tultiin kaupoille laajalti ympäröivästä maakunnasta. – Silloin kun isäni ja setäni pitivät R. Cajanuksen kauppaa 1940-luvulta alkaen, Ylivieskassa oli rakennustarvikekaupan keskittymä. 1950–1960-luvulta alkaen täällä oli Cajanuksen lisäksi Ylivieskan Osuuskaupalla, Ylivieskan Osuusliikkeellä ja Teräs Oy:lla vahvaa rautakauppatarjontaa, kertoo itsekin pitkän kauppiasuran tehnyt Ylivieskan Kodinkoneen toimitusjohtaja Mauri Kajasmaa. Hyvien kulkuyhteyksien takia Ylivieskaan saatiin nopeasti ja helposti tavaraa. Rautateiden ja maanteiden risteyskaupunkiin väki liikkui luontaisesti. Voimakas kaupan kasvukausi ennen Kärkkäistä koettiin myös 1970-luvulla. Sitä siivitti erityisesti autokauppa. Klemetin yrittäjäperheen Ylivieskan Autoliike oli aloittanut jo ennemmin. Haanpään veljekset aloittivat omat autokauppansa, samoin Jokilaakson Auto. Myös Autotalo Antti-Roikon historia Ylivieskassa ulottuu 1970-luvulle. – Lisäksi Kokkolan autoliikkeet ja tukkuliikkeet kuten Labor ja Hankkija perustivat tänne autoliikkeet. Osuuskauppakin lähti autokauppaan. Käytettyjen myyjiä tuli nopeasti mukaan. Rinnalla kehittyivät rengas- ja varaosakauppa sekä korjaamotoiminta, muistelee 1972 Ylivieskan elinkeinoasiamiehenä aloittanut ja vuosikymmeniä toiminut Markku Niemi. Autoliikkeiden markkinointiyhteenliittymä Ylivieskan Auto- laakso perustettiin 1970-luvulla. Se puolestaan vaikutti Kalajokilaakso-lehden keskiviikon suurjakelun aloittamiseen. – Kalajokilaakson merkitys Ylivieskan kaupan kehityksessä on erittäin suuri. Sitä ei kukaan voi kiistää, sanoo kaupungin liike-elämän arvostettu grand old man Eljas Klemetti. Autokauppiaat usein kertovat, miten asiakkaat tulivat maakunnasta Ylivieskaan autokaupoille keskiviikon lehti etupenkillä. Siitä oli ympyröity ne autot, joiden renkaita oli tarkoitus käydä potkimassa. Myös maatalouskone- ja traktorikaupan merkitys on ollut suuri 1970-luvulta alkaen. Viime vuosina sen osuus on huomattavasti kasvanut. Kaupan kasvua siivittivät myös 1970-luvun suuret tehdasinvestoinnit Ylivieskassa. Niihin tuli nopeasti satoja työpaikkoja, mikä ei voinut olla näkymättä ostovoimassa. Monet työntekijät kulkivat naapurikunnista ja asioivat työmatkoillaan Ylivieskassa. Maakunnallista ja jopa valtakunnallista kaupallista vetovoimaa Ylivieskaan aikaansaivat muidenkin alojen erikoisliikkeet jo 1970-luvulla. Esimerkiksi kodinkoneita ja viihde-elektroniikkaa haettiin laajalti niin Kone-Asunmaalta kuin TV ja Kone -liikkeestä, josta myöhemmin tuli Ylivieskan Kodinkone. Yksi erikoisuus oli Hannu Junttilan erikoisliike Stereo Ky. Se satsasi erityisesti huippulaadukkaaseen hifi-äänentoistoon. Liikkeellä oli vakioasiakkaita koko maasta pääkaupunkiseutua myöten, joukossa monia sen ajan julkkiksia. Muukin erikoiskauppa virisi 1970- ja 1980-luvuilla. Kenkiä ja vaatteita haettiin niin Ylivieskan Kenkäkaupasta kuin Toini Klemetin vaateliikkeestä, Savolalta ja Onervalta. Kello- ja kul- Läheinen jo vuodesta 1905 Zeppeliinille. Me puhuttiin ministerille pikku-Zeppeliinistä. Vaikka yrittäjät ovat Ylivieskan kauppakaupungin kasvun varsinaiset tekijät, kaupunginkaan roolia ei pidä vähätellä. Maanhankinta- ja kaavoituspolitiikka on ollut määrätietoista, nopeaa ja joustavaa. – Kultalahden Ahti teki todella merkittävää työtä niissä asioissa, Markku Niemi sanoo viitaten jo eläköityneeseen kaupungingeodeettiin. Varsinkin isoissa hankkeissa kaupunki oli muillakin tavoin mukana. Tonttikaupoissa joustettiin, kaavoitussopimuksia laadittiin yrittäjäystävällisessä hengessä ja kuunneltiin yrittäjiä kunnallistekniikan toteutuksessa. – Laajaa ja pitkällistä ymmärrystä löytyi myös Kärkkäisen hankkeen taakse. Monessa asiassa tultiin vastaan, Markku Niemi muistaa. Pitkäaikaisena kaupungin elinkeinopolitiikan vetäjänä Markku Niemi arvelee, että Ylivieskan kaupan kasvu on suuressa mittakaavassa saavuttanut lakipisteensä. Uusia toimijoita varmasti silti tulee. Sitä Ikeaa odotellessa... Ylivieskalaisen kauppaliikkeen tyyliä 1940-luvulla. taliikkeitä oli useampia. Myös huonekalukauppa veti väkeä laajalti. Iskulla oli Ylivieskassa myymälä, ja myös Hannulan perheen Koski-Kaluste tunnettiin ympäristökunnissa. Mainitun Klemetin perheen monipuolinen yritystoiminta oli vuosikymmenten ajan isossa roolissa Ylivieskan kehityksessä kauppakaupungiksi. Perhe pyöritti liikennöintiyritystä, johon kuului linja-autojen lisäksi kuorma-autoja ja maanrakennuskoneita, huoltoasemaa, autokauppaa, autokoulua ja vaateliikettä. – Ylivieskassa on käyty kaupoilla laajasti ympäristökunnista jo monien vuosikymmenten ajan. Savarin alue on vielä voimistanut vetovoimaa, Kärkkäinen etunenässä, Eljas Klemetti sanoo. kymmenten taakse, mutta eteläpuolen market-alue syntyi vasta 1990-luvulla. Ensimmäinen automarket alueella oli Risto Alangon perustama T-kauppaketjun Tapuli. – Se oli Ristolta todella rohkea teko avata marketti sinne radan taakse. Aivan helpolla siihen ei saatu valtiolta lupaakaan. Siihen Savarin liikealue rautatien itäpuolella on saanut nimensä sitä halkovasta Savontiestä. Alueen pohjoispuolen historia auto- ja koneliikkeineen ulottuu vuosi- 112-vuotias Kokkolan Energia onnittelee 100-vuotiasta Suomea ja Keskipohjanmaa-lehteä. Itsenäisen Suomen menestystarina on rakennettu ahkeruudella, rohkeudella ja vahvalla uskolla tulevaisuuteen. Kokkolan Energiassa olemme tehneet yhteistä tulevaisuutta alueemme ihmisille jo vuodesta 1905 lähtien. Historiaan mahtuu monia isoja kehitysaskeleita, ja näitä kehitysaskeleita näemme varmasti jatkossakin. Toimintamme lähtee vastuullisuudesta ja asiakkaiden tarpeiden ratkaisemisesta, niin myös tulevaisuudessa. Entistä tärkeämpää on löytää sellaisia ratkaisuja, joilla tulevaisuutta rakennetaan kestävällä tavalla. Seppo Kangas, teksti Mauri Kajasmaan arkisto, kuvat Ylivieskan Kärkkäisestä verkkokaupan keskus Kuten sanottu, J. Kärkkäinen Oy:n suuri kauppakeskus sysäsi liikkeelle 2000-luvun valtaisan kasvuaallon Ylivieskan kaupassa. Muutamassa vuodessa kaupan vetovoima moninkertaistui alalla tehtyjen tutkimustenkin mukaan. Kärkkäinen Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Juha Kärkkäinen vahvistaa itsekin, ettei Ylivieska valikoitunut yrityksen ensimmäisen suuren kauppakeskuksen paikaksi sattumalta. Kehittyvä nyt ja tulevaisuudessa Kestävä tulevaisuus tehdään yhdessä aikaan liikerakentamista säädeltiin todella tiukasti, Markku Niemi muistaa. Hän kertoo, että yrittäjä ja kaupungin edustajat tekivät useamman lobbausreissun Helsinkiin ministeriöihin ennen kuin lupa heltisi. – Muistan, kun me vedottiin siihen, että Kempelekin sai luvan – Kyllä Ylivieskaan oli luontaista kaupallista vetovoimaa jo ennen meitäkin. Meillä oli jo muutaman vuoden kokemus siitä, joten oli luontevaa rakentaa kauppakeskus tänne. – Jotkut sanoivat, että miksi perustaa tänne, kun Halpa-Halli oli jo täällä. Näin, että liikkeet tukivat toisiaan, Juha Kärkkäinen kertoo. Valtavaa investointia epäiltiin aluksi laajalti. Sitä pidettiin hullunrohkeana. Juha Kärkkäinen näki asian toisin. – Ainoa vaihtoehto silloin oli laajentaa valikoimaa. Talousoppineiden mielestä järkevämpää olisi ollut tehdä useita pienempiä yksiköitä, mutta itse pidin parempana toimia näin. Tiukka paikka rakennushankkeessa tuli eteen kesken rakennustöiden, kun rahoittajat eivät lähteneetkään suunnitellusti mukaan. Työt pysähtyivät kuukausiksi. Lopulta tiukat neuvottelut johtivat myönteiseen tulokseen. Kärkkäisen keskusvarastot ovat ny- Luotettava ja palveleva Edistämme sähköautoilua Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Kokkolan Energia haluaa edistää kestävää kehitystä vauhdittamalla sähköautoilun yleistymistä. Rakennamme Kokkolan alueelle viisi sähköautojen latauspistettä. Lisäksi lahjoitamme lataussähköt vuoden 2018 loppuun asti. Asiakkaillamme on mahdollisuus osallistua hankkeeseen ehdottomalla sijoituspaikkoja latauspisteille. Ehdotukset voi lähettää Kokkolan Energian kotisivujen kautta öööɌºËººË½ÄÄÚ¤¬ɌĈæ¬Þ©ºÏ×ËÞæ¬æÞËÞË¬ææÞÄ¬Ä£ËʱºËººË½ÄÄÚ¤¬ɌĈɌ Lähetä ehdotuksesi 15.12. mennessä, niin osallistut samalla Suomi 100-aiheisten palkintojen arvontaan. kyisin Lahden seudulla. Ylivieskasta on kasvamassa erityisesti kauppaketjun verkkokaupan keskus. – Laaja valikoima mahdollistaa verkkokaupan rajun kasvun. Se työllistää jatkossa satoja ihmisiä Ylivieskassa, Juha Kärkkäinen uskoo. Kivijalkakaupankin kasvulle Kärkkäinen uskoo vielä oleva Ylivieskassa tilaa. – Voihan tänne jotakin vielä tullakin. Ei se mahdottomuus ole. Ehdota sijoituspaikkoja latauspisteille, osallistut samalla arvontaan !

40 Sieviläinen yrittäjä jättää kukkoilut muille Lampaantissiksi ei myöskään ruveta Sieviläisten yrittäjien teot kertovat maailmanluokan huippuosaamisesta. Siitä huolimatta heitä kaikkia ei tunneta edes maakunnan tasolla. Tunnettavuutta heikentää se, että monet heistä kieltäytyvät kunnianosoituksista. Omalla paikkakunnalla heidät tunnetaan, he ovat samalla viivalla olevia ihmisiä. He eivät ole herroja. Jollakin saattaa olla hieno auto, kaikilla ei edes sitäkään. Sieviläinen yrittäjä voi olla yhtä aikaa sekä vahva persoona että vaatimaton ihminen. Yhdistelmä on yllättävä ja hämmentävä. Sieviläinen ei arvosta kenessäkään kukkoilua. Lampaantissiksi ei saa myöskään ruveta. Tuo perinjuurin sieviläinen sanonta tarkoittaa sitä, ettei saa alkaa saamattomaksi eikä kynnysmatoksi. Ilmaisu on hyväntahtoisesti kannustava. Yrityksensä onnistumisesta sieviläinen kertoo häpeilemättä ja pitäytyy faktoissa. Kunnianhimoa ja näyttämisen halua saa yrityksen toiminnassa olla, kunhan ollaan rahojen kanssa tarkkana. Sievin teollistumisen ihmeen rakensivat 1980- ja -90-luvuilla Scanfilin Jorma J. Takanen (s. 1946), Sievin Jalkineen Markku Jokinen (s.1949) sekä monialayrittäjä Esa Ojala (s.1934). Edellytyksiä menestykselle oli luotu yrityksissä jo aiempina vuosikymmeninä. Sievin kunnan päättäjät alkoivat luoda jo 1960-luvulla voimakasta elinkeinopolitiikkaa, rakentamalla yrityksille vuokra-/lunastussopimuksin teollisuustiloja. Kun yritysten kasvu oli tuolloin ennätysnopeaa, yrityksillä ei ollut menestyksen alkuvaiheen hetkenä seiniin riittävästi omaa rahaa. Yrittäjät joutuivat ohjaamaan rahansa koneisiin ja henkilökunnan kouluttamiseen. Sievin kulta-ajan kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Kankaanpää antaa Jorma J. Takaselle, Markku Jokiselle ja Esa Ojalalle täyden tunnustuksen isoista teoista kotikunnan hyväksi. Takasilla ja Jokisilla on edelleen Sievin talousihmeen synnyttämät yritykset ja niiden konsernit entistä vahvempina, lisäksi niiden rinnalla toimivat sukujen sijoitusyhtiöt. Ojalat myivät niin suodatinkuin mekaniikan tehtaansa, he tekevät nyt paikkakuntalla raskaiden koneiden kauppaa. – Ilman näiden kolmen per- Kunnanhallituksen entinen puheenjohtaja Heikki Kankaanpää muistelee, että kovat yritysjohtajat olivat ﬁksuja miehiä neuvottelupöydässä. KP/HANNU VERRONEN heen yrittämistä Sievin väkiluku olisi nyt 1960-luvun väestöennusteiden mukaisesti alle 2 000. He antoivat monille sieviläisille esimerkin yrittämisellä menestymiseen. Sieviläisen perheyrittämisen ansiosta meillä on nyt yli 5 000 asukasta ja kylät asuttuina, Kankaanpää korostaa. Jos joltain talousihmeen aikaa eläneeltä sieviläiseltä kysyy kommenttia, niin Jorma Takanen, Markku Jokinen ja Esa Ojala ovat kovia miehiä. Tähän juttuun kasvokkain haastatellut Takanen ja Jokinen haluavat kuitenkin korostaa myös vaimojensa panosta. – Vaimoni Riitta oli Scanfilin talousjohtaja. Se oli hyvä perheelämäkin kannalta, sillä teimme pitkää päivää. Työstä tuli myös harrastus, Takanen huomauttaa. Markku Jokinen puolestaan toteaa, että Hilkka-vaimo on ollut vahvasti tukena yrittäjäuralla. – Lisäksi hän on työskennellyt vuosikymmeniä Sievin Jalkineen ompelimon työnjohtajana. Markku Jokinen ja Jorma J. Takanen eivät kumpikaan ole neuvoksia. He vieroksuvat pelkkää ajatustakin. – Ei ole tarvetta. En ole prenikoiden perään. Eihän Koneen Antti Herlinkään ole vuorineuvos, Jorma Takanen huomauttaa. Takanen ja Jokinen toteavat, että yrityselämässä onnistuminen on paras palkinto. Sen saavuttamisessa he arvostavat yritystensä henkilökuntien panosta ja sitoutumista työhön. – Hyvä aika meille myös antoi mahdollisuutensa, molemmat muistelevat. Scanfil kasvoi 44-kertaiseksi 1990-luvun teknologiaboomissa. Sievin Jalkine pääsi omalla valppaudellaan hyödyntämään ensimmäisenä Suomessa turvajalkineboomin. Markku Jokisen johtajuudella Jalkineen kenkälii- Markku Jokinen kertoo, että alueen ihmiset ovat yleensäkin ottaen sitoutuneita yritykseen ja työhön. KP/HANNU VERRONEN kevaihto lähti kasvamaan seitsemästä miljoonasta eurosta 77 miljoonaan euroon. Jorma Takanen toi Scanfilin aina 2010-luvulle ja on nyt sijoitusyhtiö- ja säätiötehtävissä. Jokinen on vielä hallituksen puheenjohtaja ja tekee osa-työaikaa. Molemmat ovat antaneet vastuun tuotantoyrityksistä nuoremmalle polvelle. Molempien pojilla ovat näkyvät roolit. Scanfil Oyj:n hallituksen puheenjohtajana on Harri Takanen, Jalkineen toimitusjohtajana Juha Jokinen. Esa Ojala on teollisuusneuvos. Hänestä tuli viimeksi vuonna 2003 valtakunnan julkkis, kun hän osti Suomen historian arvokkaimman henkilöauton Maybachin. Esa Ojala ja hänen poikansa saivat 2000-luvun alussa tehtaistaan ja asiakkuussuhteistaan sopimusvalmistaja Flextroncsilta nykyrahassa eri arvioiden perusteella 40-160 miljoonaa euroa. Kauppa toi pitkäksi aikaa myös verokalenterijulkisuutta. Tähän lehtijuttuun Esa Ojala korosti, ettei ole halunnut henkilönä millään muotoa kukkoilla. – Tarinat ovat tahtoneet mennä lehdissä vähän väärin. Neu- vos minusta tuli, koska se arvo haettiin. Yritystensä parhaimman ajan työntekijämääräksi Esa Ojala muistaa 1 370 henkilöä, josta Sievin kahdella tehtaalla oli yhteensä jotain reilut 200. Tällä hetkellä sekä Sievin suodatintehdas ja mekaniikan tehdas ovat takaisin suomalaisomistuksessa, eivät kuitenkaan enää Ojaloiden. – Silloin kun minä aloittelin suodattamien tekoa 1960-luvulla, Jokiset aloittivat kenkien teollista tekemistä, Ojala toteaa. Heikki Kankaanpää osallistui 1970-luvulta alkaen yrittäjien kanssa teollisuushallineuvotteluihin. – Kuntapäättäjillä oli yhteisymmärrys siitä, että yritysten kanssa viedään kehittämistä eteenpäin. Tavallisten kuntalaistenkin ymmärrys asiaan oli. Kova haaste oli kohdata yhtäaikaa kolme kovaan kasvuun lähtenyttä yritystä. Halleja rakennettiin, annettiin lainaa ja tehtiin lunastusvuokrasopimuksia. Lähtökohtana oli yritysten tasapuolinen kohtelu. Kunta kuittaisi sijoituksensa jo pelkästään verotuloina muutamassa vuodessa. Halleja ei jäänyt yhtään kunnalle, Jorma J. Takanen kertoo, että kansainvälisen sopimusvalmistajan pääkonttorin paikaksi Sievi sopii hyvin. KP/MARKKU JOKELA koska osattiin panostaa menestyjiin. Sittemmin säännöt ovat muuttuneet eikä yhtä kova tuki ole enää missään mahdollinen. – Jorma Takanen, Markku Jokinen ja Esa Ojala olivat kaikki neuvotteluissa fiksuja miehiä. Meillä oli luottamusta näihin miehiin, koska he olivat meille enemmän kuin tuttuja. Yhdessä oli tansseissakin käyty, silloin ja myöhemmin on heitä aina kylillä puhuteltu. Me tunsimme heidät sieviläisinä ja tunsimme myös heidän sukunsa. Tiesimme heidät koviksi yrittäjiksi, jotka ovat sanojensa mittaisia. Kertaakaan en kokenut, että meitä olisi painostettu. Yrittäjät kertoivat suunnitelmansa ja tavoitteensa, ja se oli siinä. Kiire oli. Tietysti me tiesimme, että näille yrityksille olisi ollut muuallakin ottajia. Näistä miehistä huomasimme, että he olivat tosissaan. Noina vauhdikkaina vuosina meiltä kävi kunnan panostuksia kyselemässä muualtakin yrittäjiä, jotka sitten eivät meitä ollenkaan vakuuttaneet. Jorma J. Takanen perusti ensimmäisen tehtaansa Sieviin vuonna 1976. Hän muistelee saaneensa saman aikaan tarjoukset Nivalasta ja yhdestä Itä-Suomen kunnasta. Markku Jokinen muistelee, että Jalkineen kokema vakavin muualta tullut lähestymisyritys oli 1960-luvulla, jolloin Alavus esitteli tehtaanpaikkaa. Jalkinetta on yritetty houkutella Sievistä pois useita kertoja. Yksistään näiden kahden yrityksen työntekijämäärä on Sievissä pitkälti yli 500. ” En ole prenikoiden perään. JORMA J. TAKANEN – Meidän pääkonttorimme ja tehtaamme pysymiseen Sievissä olen varmaan osaltani vaikuttanut, koska olen sieviläinen. Sievi on hyvä paikka kansainvälisen sopimusvalmistajan pääpaikaksi. Tänne ei kukaan tule luoksemme ilman asiaa, mikä antaa kiireiselle yrittäjälle ajansäästöä, Jorma J. Takanen toteaa. – Sieviläisten vahvuutena on, että he osaavat kannustaa ja tukea toisiaan. Sieviläiset ja muutkin tämän alueen ihmiset sitoutuvat työhön, heidän kanssaan on ollut hyvä rakentaa yritys- tä. Me haluamme kantaa yhteiskuntavastuutamme. Kolmannes konsernimme liikevaihdosta palautuu yhteiskunnalle verotuloina. Meille on brändikysymys, että teemme Suomelle niin, Markku Jokinen toteaa. Yritystoiminnassa Takanen ja Jokinen puhuvat kustannustehokkuuden puolesta. Esimerkiksi Jalkineen Asemakylän maamerkiksi muodostunut jättimäinen varastohalli tehtiin omarahoituksella. – Velasta joutuu maksamaan korkoa. Yrittäjän pitää olla rahan kanssa tarkka, nuuka ei saa kuitenkaan olla, Jokinen pohtii. Sievin Teollisuuspuisto Oy:n toimitusjohtaja Mikko Heickell näkee, että sieviläisten erityisenä vahvuutena on elämänmyönteisyys, joka on hyvä voimavara niin yrittäjyyteen kuin sen tukemiseen. – Se näkyy myös siinä, että Sieviin on muualtakin hyvä tulla. Tänne otetaan yhdeksi joukkoon mukaan. Takaset, Ojalat ja Jokiset ja heidän lapsensakin asuvat myös Sievissä. Vakituisen asumisen verotulot jäävät heillä kotikuntaan. Hannu Verronen, teksti Suomen Messupromoottorit Oy, Myyntijohtaja Reijo Alakoski: Pitkäaikainen yhteistyö juhlivan Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n kanssa johti yrityskauppaan. Sen ansiosta tulevaisuudessa järjestämme entistäkin vetovoimaisempia ja suurempia messutapahtumia Suomessa. Suomen Messupromoottorit Oy onnittelee satavuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä 2018 MESSUOHJELMA: Rakenna Sisusta Asu • FORSSA 27.-28.1.2018 Rakenna Sisusta Asu • YLIVIESKA 3.-4.2.2018 Sopivan merkin onnitteluihin, kutsuihin ja moniin muihin tilanteisiin löydät postimerkkivalitsimen avulla. Rakenna Sisusta Asu • KAJAANI 24.–25.3.2018 Rakenna Sisusta Asu • JOENSUU 7.-8.4.2018 Rakenna Sisusta Asu • PIETARSAARI 14.-15.4.2018 Senior Pohjanmaa Messut KOKKOLA 21.–22.4.2018 Energiamessut KALAJOKI 15.-16.9.2018 Rakenna Sisusta Asu • KOKKOLA 22.-23.9.2018 Rakenna Sisusta Asu • OULU 29.-30.9.2018 Rakenna Sisusta Asu • RAUMA 13.-14.10.2018 Tee testi osoitteessa posti.ﬁ/postimerkkivalitsin SUOMEN MESSUPROMOOTTORIT OY • RAKENNA SISUSTA ASU MESSUT Reijo Alakoski 0500 684 939 reijo.alakoski@messu.com Jouko Lehtonen 0500 498 480 jouko.lehtonen@messu.com Niina Palosaari 040 7185350 QLLQDSDORVDDUL#NSNß

41 Nivalaan kotoutuneet kulttuurin tukipylväät Virolainen kanttori-laulunopettaja, ukrainalainen musiikinopettaja-kuoronjohtaja ja kreikkalainen tanssinopettaja rikastuttavat osaamisellaan Nivalan ja ympäristön elämää Mitä uutta me ollaan tuotu? Uutta verta? Näin kysyvät nivalalaiset kanttori Anu Rautio, kuoronjohtaja Olena Mikhailova ja tanssinopettaja Anastasia Tsekoura. – Minulla ei ollut tavoitteena tuoda mitään uutta. Olen perusluterilainen, on helppo tehdä yhteistyötä kaikkien kanssa. Lähden siitä, että teen työtäni ilman mitään rajoja, ihmisiä palvellen. Mutta ihanaa on, että kanttorina saa myös toteuttaa itseään, Anu Rautio pohtii. Ukrainalaisen musiikkikoulutuksen saanutta Olena Mikhailovaa pidetään vaativana kuoronjohtajana. Hän ihastelee Suomen korkeaa materiaalitasoa. – Minulle tuli kyyneleet silmiin, kun näin Kyösti Kallion alakoulun musiikkiluokan: 20 kitaraa ja muita soittimia, rummutkin kaikkien käytössä! Ukrainassa vanhemmat joutuvat käytännössä maksamaan kaiken. Molemmilla on lauluoppilaita. Heistä kuorot saavat uusia laulajia. Etenkin mieslaulajista on aina pula. Anastasia Tsekouran työn jälki näkyy hyvin. Kaksi hänen tanssiryhmäänsä osallistuu Anastasian koreografioilla Dance and Show me -kilpailuun Tampereella 10. joulukuuta. Joka kevät tanssiopistolla on kevätnäytöskiertue alueen kunnissa, ja viime kesänä Anastasian koreografiat ihastuttivat Suomi 100- ja Nivala 150 -kansalaisjuhlassa. Kaikille kolmelle Nivala on jo koti. Lämmin kirkko toi kanttori Anu Raution, o.s. Altmäe, Nivalaan 16 vuotta sitten. Hän opiskeli silloin Tallinnan musiik- kiakatemiassa kirkkomusiikkia, ja opintoja oli jäljellä vuosi. Harjoittelupaikkaa hän etsi joko Saksasta tai Suomesta. Anun johtama Aegviidun seurakunnan kuoro oli vieraillut Ylivieskassa useita kertoja ja Nivalassakin kerran, joten kun Nivalassa tarvittiin kanttorin sijaista, hän valitsi Nivalan. – Tiesin, että Suomessa kirkkojakin lämmitetään, Virossa piti soittaa urkuja kylmissä kirkoissa. Tulin vain vuodeksi, mutta toisin kävi. Samalla paikalla olen vieläkin kanttorin sijaisena. Mitä nyt välillä kävin pikkupätkät Ylivieskassa, kansalaisopistossa ja musiikkiopistossa. ” Suomen kieli on vielä vaiheessa, onneksi lapset ymmärtävät englantia ja tanssin kieli on universaali. ANASTASIA TSEKOURA Aluksi hän johti Nivalassa kolmea kuoroa, Sekakuoroa, Virsikuoroa ja Gospelkuoro Pisaraa. Kuoronjohtaminen kuului 8 vuoden musiikkikoulutukseen ja työkokemustakin siitä oli, kun opiskeluajan illat ja viikonloput kuluivat siinä. Tallinnan opinnot Anu teki loppuun Nivalasta käsin. Virsikuoro jäi pois vuoden jälkeen ja myös Sekakuoro, kun Olena Mikhailova tuli äitiysloman sijaiseksi ja jäi johtamaan sitä. Sitten löytyi puoliso ja syntyi kaksi lasta. Työn ohessa Anu Rautio valmistui musiikkipedagogiksi, laulunopettajaksi, ja opettaa nyt paria lupaavaa nuorta miestä kansalaisopistossa. Itä-Ukrainan Harkovasta on lähtöisin musiikinopettaja Olena Mikhailova. Hän johtaa viittä kuoroa ja opettaa 30 yksilaulajaa Nivalassa ja Ylivieskassa. Nivalaan hänet toi 10 vuotta sitten puoliso Gennadi Ryda, joka jo asui täällä. Myös työpaikka odotti puusepäntöissä. Sitten hänet lomautettiin ja heti kohta pyydettiin johtamaan Nivalan sekakuoroa, jossa hän oli jo miehensä kanssa laulanut. Suomea hän ei vielä osannut, mutta empimisen jälkeen suostui kokeilemaan, kun mies lupasi olla tulkkina. Sillä tiellä ollaan yhä. Sitten Nivalan Mieslaulajilla oli sama ongelma, kun Jarmo Junno jätti kuoron. Kolmas Olenan kuoro on ortodoksikuoro, jota tarvittiin Karvoskylän kirkkoon. Pieni kuoro hoitaa liturgiat ja ehtoopalvelukset, joten piispa sekä papit ovat tyytyväisiä. Kuorossa on laulajia Toholammilta ja Sievistä asti. Myös Ylivieskan mieskuoro tuli Olenan johdettavaksi, ja viime vuonna häntä pyydettiin ottamaan Raudaskylän sekakuorokin. Tänä syksynä 100 vuotta täyttänyt kuoro piti vastikään juhlakonsertin, jossa solistina lauloi Esa Ruuttunen. Olena Mikhailova on jo Suo- Uudet nivalalaiset Olena Mikhailova, Anu Rautio ja Anastasia Tsekoura kulttuuritalo Kerttulan pihalla Nivalassa. He kaipaavat lisää myös poikia laulajiksi ja tanssijoiksi. men kansalainen. Tanssi on kaikille – ei vain nuorille ja hoikille, sanoo porukan uusin tulokas, tanssiopisto Uusikuun kreikkalainen tanssinopettaja Anastasia Tsekoura. Hän tuli Suomeen kesäkuussa 2013 ja on jo kotiutunut hyvin Nivalaan. Myös albanialaissyntyinen sulhanen on löytänyt työpaikan palvelutalosta ja odottelee Valviran lupaa toimia sairaanhoitajana Suomessa. – Tanssin avulla voi oppia itsestään ja viihtymään kropassaan. Kaikki elämässä liittyy yhteen, tanssiminen ja oppiminen kuu- Ilkka-Yhtymä onnittelee 100-vuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä luvat koko elinikään. Opetan lapsia mutta lapset myös opettavat minua, sanoo tämä väsymätön tanssin puolestapuhuja. Hän itse aloitti tanssimisen 5-vuotiaana. Ateenassa tanssinopettajaksi valmistunut Anastasia on arvostetun Lontoon tanssinopet- tajien yhdistyksen (ISTD) jäsen. Hän tanssii ja opettaa 20 ryhmälle nykytanssia, balettia, discoa, hip hoppia, streetiä ja jazztanssia sekä tekee koreografioita. – Jokainen voi tanssia, myös esimerkiksi pyörätuoliin joutunut. Minulla oli Kreikassa 65-vuotias free style -oppilas. Opiskelen koko ajan kieltä lisää ja lapset auttavat, kääntävät pienemmilleen. Onneksi tanssin kieli on sama kaikkialla, plie on plie joka paikassa – ja aina voi näyttää mallia. Seija Krapu, teksti ja kuva

42 Opetusneuvos Mikko Viitasalon mielestä kampuksen korkeakoulujen kannattaa syventää yhteistyötä. Centria-ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja Kari Ristimäki arvioi, että digitalisoituminen tuo uusia mahdollisuuksia. Kampuksella toimitaan yhteistyössä K orkeakoulut ovat kovassa puristuksessa. Niitä halutaan keskittää yhä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Korkeakoulujen rahoitukseen valtiolta ei ole luvassa mannaa, vaan sekä yliopistot että ammattikorkeakoulut joutuvat hankkimaan aina vain enemmän ulkopuolista rahoitusta. Keski-Pohjanmaalla on kuljettu alusta saakka omaa tietä. Yliopistokeskus Chydenius ja Centria-ammattikorkeakoulu Oy ovat tehneet keskenään tiivistä yhteistyötä 25 vuoden ajan. Sen vaikutus heijastuu koulutuksen sisältöön ja alueen elinkeinoelämään. Yliopistokeskus ja Centria ovat molemmat alusta lähtien pyrkineet nostamaan Keski-Pohjanmaan koulutustasoa. Ne ovat samalla pystyneet tuottamaan ammatillisella koulutuksella työvoimaa kunnille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. Yliopistokeskus Chydeniuksen entinen johtaja, opetusneuvos Mikko Viitasalo oli keskeinen henkilö, kun yliopistokeskuksen pohjaa rakennettiin 1980- ja 1990-luvulla. Häntä pidetään visionäärinä, joka näki ja näkee pitkälle tulevaisuuteen. Tänä päivänä Mikko Viitasalo korostaa yhteistyön merkitystä. Se on tietenkin tärkeää Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistojen kanssa, mutta myös kampusalueella toimivan kumppanin, Centria-ammattikorkeakoulun kanssa. – Kaikki tiiviimpi ja syvällisempi yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa sekä tutkimus- ja kehitystyössä että myös koulutusyhteistyössä on tärkeää, Mikko Viitasalo sanoo. Mikko Viitasalo viittaa suurista kampuskaupungeista esimerkiksi Tampereeseen, jossa yliopisto on jo tiivistänyt yhteistyötä myös ammattikorkeakoulun kanssa. – Peräänkuulutan sitä, että pitää tehdä tiiviimpää käytännön yhteistyötä ja syventää sitä, ei niinkään hallintoa. Siinä on mahdollisuudet ja kasvun eväät molemmille organisaatioille. Se on molempien etu ja siinä voittavat molemmat. Nimenomaan pitää katsoa sitä, millä tavalla yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun koulutukset voivat tukea toisiaan. Myös yhteisillä laitteilla ja investoinneilla voidaan saada paljon aikaan. – Korostan hyvin paljon sitä, että meillä pitää olla yhteiset tukipalvelut. Tärkeä osa on ollut myös koulutusväylien rakentamisella, eli miten työelämän kautta voi lähteä opiskelemaan myös maisteriksi. Yhteistyötä on tehty paljon, jotta väylä ammattikorkeakoulusta olisi mahdollisimman joustava myös yliopistotutkintoihin. Mikko Viitasalo pitää vaikeana määrittää sitä, mitkä ovat seu- raavat menestysalat. Hän jatkaisi kemian soveltavaa tutkimusta. – Pitää olla silmät ja korvat auki, olla avoin ja ottaa tilaisuudesta kiinni sitten, kun maailmassa tapahtuu. Nyt keskeisiä haasteita on nykyisten koulutusalojen turvaaminen. Äärimmäisen tärkeänä Viitasalo pitää sitä, että maakunnan julkishallinnon, elinkeinoelämän ja yliopistokeskuksen vuoropuhelu olisi avointa ja tiivistä. Hän haastaa myös tukemaan yliopistokeskuksen varainhankintaa tulevan Keski-Pohjanmaan tiede- ja korkeakoulusäätiön kautta, jotta yliopistokeskuksella olisi alueellinen tukiorganisaatio. Centria-ammattikorkeakoulu perustettiin vuonna 1992, kun Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu sai ensimmäisten ammattikorkeakoulujen joukossa kokeiluluvan. Sen toimitusjohtaja ja rehtori Kari Ristimäki on työskennellyt nykyisessä tehtäväs- sään vajaat kaksi vuotta. Sitä ennen hän seurasi Centrian kehitystä Vaasasta ja Seinäjoelta käsin. – Täällä nähtiin heti, että nyt on paikka perustaa korkeakoulu. Leimaavaa oli, että se tuli historiallisen Keski-Pohjanmaan alueelle. Centria on kantanut hyvin kortensa kekoon. Nuori voi rakentaa elämänsä tähän ympäristöön, Kari Ristimäki sanoo. Kun arvioidaan Centrian merkitystä alueelle, sen koulutukselle ja elinkeinoelämälle, Ristimäki kysyy, miten olisi, jos alueella ei olisi korkeakoulutusta. – Pitäisin alueen kehitystä toisenlaisena. Jos koulutus tapahtuu täällä, ihminen voi löytää työpaikkansa täältä. Jos alueen korkeakoulutusta ei olisi, teollisuudella ja yritysalalla voisi olla pula osaavasta työvoimasta. Centria on kehittänyt ennakkoluulottomasti tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä, joka tuottaa tulosta sekä sille itselleen että elinkeinoelämälle. Korkea- koulut mielletään opiskelijoiden ympäristöiksi, mutta Centrialla on myös tutkijaresurssi. – Olen äärimmäisen ylpeä siitä, että Centria on maan paras TKIammattikorkeakoulu. Olemme myös ulkopuolisella rahoituksella mitattuna neljäntenä ammattikorkeakouluista. Centria on onnistunut vakuuttamaan ympärillä olevan elinkeinoelämän ja saanut sen sekä rahoittajien luottamuksen. TKI-rooli näkyy kahdella tavalla. – Tuotamme osaajia työelämään, mutta TKI-toiminnalla pystymme osallistumaan myös tämän päivän toimintaan. Kari Ristimäki näkee, että digitalisoituminen tuo uusia mahdollisuuksia myös Centrialle. Kaikessa liiketoiminnassa liikkuu valtavasti dataa, jonka käyttö vaatii osaamista. – Koulutuksella on iso rooli siinä, miten kaikkea dataa voidaan hyödyntää. Centria rakentaa ko- konaista ohjelmaa, yrityksen toiminnanohjausjärjestelmää, joka keskittyy tämän tyyppiseen osaamiseen. Se on suuri juttu. Yhteistyö Centrian ja yliopistokeskuksen välillä tiivistyy entisestään, jos Centria-ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus päättää joulukuussa toteuttaa kymmenen miljoonan euron peruskorjauksen. Ensi vuoden aikana tehtävän remontin jälkeen niille tulee yhteinen kirjasto, joka palvelee molempien opiskelijoiden tarpeita. – Rakennamme oppimisympäristöjä, ei niinkään opetusympäristöjä. Meillä on nyt TKI-ympäristö ja toimintaa pitää viedä entistä enemmän siihen suuntaan. Kemian TKI-ympäristöön kuuluvat Centrian kemian laboratoriot analyysi- ja testauslaitteineen, saostuslaboratorio, akkulaboratorio ja kemian koetehdas. Niissä työskentelevät rinta rinnan Centrian, yliopistokeskuksen ja yritysten tutkijat. Näin ne palvelevat sekä opetusta, TKI-toimintaa että yritysten tarpeita. Korkeakoulutuksen keskittämisestä Ristimäki ei innostu. Centriassa on 3 000 opiskelijaa ja henkilökuntaa 250. – Centria on riittävän iso. Tämä porukka saadaan liikkumaan ja se on ketterä tekemään ratkaisuja. Centrian rahoitus pieneni, kun sen valmistuvien määrää pudotettiin vuonna 2012. Nyt myös ammattikorkeakoulut ovat saaneet luvan varainkeräykseen. Valtion vastinraha niille on 24 miljoona euroa. Centria on jo anonut varainkeräyslupaa. – Keräys alkaa varmaan ensi keväänä. Yritykset ja säätiöt voisivat osallistua siihen ja vahvistaa Centrian tasetta. Suhtaudun siihen toiveikkaasti. Marja Vilpula, teksti Clas-Olav Slotte, kuvat Onnea ja menestystä 100-vuotiaalle Keskipohjanmaalle! -RXOXSXNNL YLHUDLOHH MRNDSlLYl NIVALA 0400 689864 HALSUA SIEVI Foxstreet Delivery 045 110 3780 Kiinteistöhuolto Viljamaa 0400 337213 HIMANKA JMH-tiimi 044 262 1990 KAUSTINEN Jakelu Aamurusko Oy 040 8014 318 REISJÄRVI HSK Yhtiöt Oy Jari Honkaperä 040 7416 830 8VHDW SDLNDOOLVHW OLLNNHHWRYDW DYRLQQD-RXOX WRULQDLNDDQ SLGHQQHW\LQ DXNLRORDMRLQ 7XOHQDXWWLPDDQNDQVVDPPHOlPSLPlVWl MRXOXWXQQHOPDVWDK\YlQSDOYHOXQ9LLWDVDDUHOOH 6LVl²MDXONRP\\QWLSLVWHLVVlMRXOXODKMDLGHRLWDK\YLl O|\W|MlNlVLW|LWlMRXOXLVLDKHUNNXMD SLHQWlRKMHOPDDMDPXVLLNNLHVLW\NVLl

43 Nivala teollistui ja piti asukkaansa Tuhat työpaikkaa teollisuuskylään ja satoja kylän ulkopuolelle Nivalan Teollisuuskylä Oy:n perustaminen 43 vuotta sitten käänsi kunnan kehityksen suunnan aivan toiseksi kuin mitä se olisi ollut ilman teollisuuteen tulleita työpaikkoja. – En tiedä, missä olisimme ilman näitä yrityksiä ja työpaikkoja. Teollisuuskylältä vuokratuissa tiloissa on nyt 750 työpaikkaa. Lisää työpaikkoja on yritysten omissa tiloissa teollisuuskylässä. Kaiken kaikkiaan täällä on tuhat työpaikkaa ja noin sata yritystä, kertoo toimitusjohtaja Kaisa Liinamaa. Teollisia työpaikkoja ja yrityksiä on paljon myös muual- la kaupungin keskustan tuntumassa sekä vahvoilla sivukylillä. Esimerkiksi Välikylän isoimmat yritykset ovat JiiriIkkunat ja Edux-Ovet. Järvikylältä voisi mainita raskaskonekorjaamo Haittamäki Oy:n, cnc-koneistusta tekevän Conmill Oy:n ja kiviveistämö Nivalan Kivi Oy:n. Ahteella on useita koneurakointiin erikoistuneita yrityksiä. Teollisuuskylän perustaminen oli osa 1970 -luvun elinkeinopolitiikkaa, jolla valtio tuki yritystoiminnan syntymistä eri puolille maata. Vastaavia hank- keita oli kymmenkunta, mutta vain Nivalasta tuli menestystarina. Toista yhtenäistä teollisuuskylää ei ole enää toiminnassa tiettävästi muualla kuin Lieksassa. – Teollisuuskylän eteenpäin viemiseen on aina löytynyt tahtotila, vaikka vastoinkäymisiä on ollut ja alussa kunta joutui satsaamaan lisää rahaa teollisuuskylään, Liinamaa kiittää kaukonäköisiä menneitten vuosikymmenien päättäjiä. Yksi teollisuuskylän ensimmäisistä yrityksistä, vuonna 1975 aloittanut tekstiilien värjäykseen erikoistunut Värisävy NIVALAN ELINKEINORAKENNE ● Vuonna 1950 maa- ja metsätalous toi elannon 77,6 prosentille asukkaista, teollisuus, käsityö ja rakentaminen 10,4 ja muut alat 12 prosentille asukkaista. Teollisia työpaikkoja oli noin sata. ● Vuonna 1970 maa- ja metsätaloudesta toimeentulon sai 52,3 prosenttia asukkaista, teollisuudesta ja rakentamisesta 21,4 ja palveluista 24,9 prosenttia asukkaista. ● Vuonna 1990 maa- ja metsätalous työllisti 26,9 prosenttia asukkaista, teollisuus ja rakentaminen 26 ja palvelut 38,6 prosenttia asukkaista. ● Vuonna 2015 alkutuotanto antoi työtä 14,9 prosentille nivalalaisista, jalostus 27,1 ja palvelut 56,5 prosentille nivalalaisista. ● Nivalassa oli työllistä työvoimaa 3796 henkeä vuonna 2016. Työpaikkoja oli samana vuonna 3433. Nivalalaisista 68,5 prosenttia oli työssä kotikunnassaan. ● Suurimmat yritykset: Mecanova (n.130 työntekijää), BestGlass (75), Hollmen, NTCab ja Designtalo yli 50 työntekijää kussakin. ● Nivalan väkiluku oli suurimmillaan vuonna 1955. Asukkaita oli 12613. Syyskuun lopussa asukkaita oli 10852, vajaa pari tuhatta vähemmän kuin 62 vuotta sitten. Lähteet: Hanna Järviluoma:Tahdosta tekoihin, Nivalan Teollisuuskylä Oy 40 vuotta, Tilastokeskus Metallien tulostaminen on tätä päivää. Tekniikkaa testataan Elme-studiossa. Edessä titaanista tulostettu pallo ja takana alumiinista tulostettu esine. Oy, toimii edelleen. Konepajateollisuus oli alussa vahvinta sekä puunjalostus. Puuteollisuutta on edelleen: Hatrick Oy, Iccuna Oy ja Tolliwood Oy. Yritykset ja työpaikat lisääntyivät vähitellen. Vuonna 1980 teollisuuskylässä oli 275 työpaikkaa ja kymmenen vuotta myöhemmin 378. Elektroniikan sopimusvalmistus alkoi Nokia -huuman myötä Nivalassakin vuonna 1995. Alan työpaikat kävivät enimmillään lähes neljässä sadassa. – Elektroniikan sopimusvalmistuksessa on nyt parisataa työpaikkaa. Mecanova Oy toimii edelleen. Megatyöstö Oy on siirtynyt yrityskauppojen myötä samoissa tiloissa toimivalle Oy Hollmèn & Co:lle. – Lukuisat perheet ovat saaneet vuosikymmenten mittaan toimeentulon teollisuuskylän yrityksistä, kun maatalous on vapauttanut työvoimaa, Liinamaa toteaa. Vuosituhannen alussa teollisuuskylän tiloissa oli 551 työpaikkaa. Vuonna 2010 työpaikkoja oli 674, ja nyt teollisuuskylältä vuokratuissa tiloissa työskentelee 760 henkilöä. Kesäkuussa yhtiöllä oli vuokratiloja 87 000 neliön verran. 50 000 neliön raja ylittyi vuonna 2004. Monet yritykset ovat lunastaneet tilat omikseen. Palvelualojen työpaikat ovat kasvaneet eniten myös teollisuuskylässä. – Palveluissa on noin 200 työpaikkaa. Yritykset tarvitsevat ympärilleen erilaisia palveluja, kuten suunnittelua.Teollisuuskylän nykyinen alue Haapajärvelle menevän kantatien ja rautatien välissä on käymässä ahtaaksi. Kaikki kaavoitetut tontit alkavat olla käytössä. Viimeisimmälle tontille nousevat parhaillaan 3000 neliön tilat LaserComp Oy:lle, Kaisa Liinamaa kertoo. – Haapajärven suuntaan golfkenttä on tullut vastaan. On ratkaistava, mihin suuntaan kasvu lähtee. Mennäänkö radan vai golf-kentän toiselle puolelle? Kaupunki on jo ostanut lisää tontteja entiseltä sahan alueelta, mutta ne eivät kuitenkaan riitä. Pelkkä kiinteistöyhtiö ei riitä. Teollisuuskylä on myös kehitysyhtiö. – Jos tarjoaa pelkkiä seiniä, se ei riitä. On oltava kehitysyhtiö ja autettava yrityksiä kehittymään hankkeiden kautta. Voimme olla ylpeitä, kuinka korkealle vietyä ja aina uusinta teknologiaa Nivalan yrityksillä on käytössään. Näin säilyy kilpailukyky, Liinamaa toteaa. Yritysten kehitystä vie eteenpäin vuonna 2000 aloittanut Elme-studio. Viimeisin uutuus on tänä vuonna alkanut metallien 3-D tulostus. – Studiossa yritykset pääsevät testaamaan, mihin uusin teknologia pystyy ja kuinka se palvelisi omaa yritystoimintaa, Kaisa Liinamaa kertoo. Kaija Vähäsöyrinki, teksti ja kuvat Toimitusjohtaja Kaisa Liinamaa on ylpeä siitä, kuinka korkealle vietyä ja uusinta teknologiaa Nivalan yrityksillä on käytössään. Pöydällä New Yorkin tuliaisina tuotu pörssikatu Wall Streetin härkä. Veistoksen tekijän, Arturo di Modican mukaan härkä kuvaa amerikkalaisten sitkeyttä ja voimaa. Epäilemättä härkä sopii myös Suomen Teksasina itseään mainostavan Nivalan Teollisuuskylän imagoon. tervetuloa tulevaisuus Uudistutaan, kokeillaan ja tehdään yhdessä. Vahvalle pohjalle on hyvä rakentaa uutta. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä onnittelee 100-vuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä! Nuorten ja aikuisten kouluttaja! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Rehtori Sirkku Purontaus, 044 725 0101 työelämä- ja kehittämispalvelut Kehitysjohtaja Jarmo Matintalo, 044 7250 620 Hyvinvointiala Leena Sundell, 044 725 0563 IT- ja media-ala Mika Väisälä, 044 725 0832 Liiketalouden ala Ulla Kauppila, 044 725 0853 Rakennusalat Tom Bjon, 044 725 0102 Teollisuus ja logistiikka-ala Toni Uunila, 044 725 0892 Ruoka- ja puhdistuspalveluala Tuula Junttila, 044 725 0160 Luonnonvara-ala Hanna-Mari Laitala, 044 725 0682 Valmentavat ja ohjaavat & YTO-opinnot Petri Saari, 040 808 5073 Oppisopimuspalvelut Anu Haapasalo, 040 359 6240 Keski-Pohjanmaan kansanopisto Salla Lillhonga, 044 725 0722 hakijapalvelut Toimistopäällikkö Merja Kivelä, 040 808 5161 OSUVAKOULUTUS OY Toimitusjohtaja Max Hagström, 040 808 5022 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johtaja Liisa Sadeharju, 044 725 0080, Talous- ja hallintojohtaja Jukka Penttinen, 044 725 0006

44 Metsien miehet Lestijärvellä joka seitsemäs on yrittäjä. Olli Tuikkanen ja Juha Nevala ovat osa ilmiötä. Lestijärven yritystiheys asukasta kohti on yksi Suomen suurimmista. 789 asukkaan maaseutukunnassa on yhteensä 111 yritystä. Joukossa on 43 aktiivimaatilaa, joista 18 tuottaa maitoa, mutta loput 68 ovat muilla aloilla. Suuri osa niistä on pienyrityksiä, jotka työllistävät usein vain yrittäjän itsensä tai hänen lisäkseen korkeintaan muutaman hengen. Olli Tuikkanen on yksi näitä oman ammattitaitonsa yritystoiminnaksi muuttaneita ihmisiä. Hän aloitti työntekijänä paikallisessa metsäkoneyrityksessä mutta perusti oman vuonna 2008. Veljen, Juho Tuikkasen, kanssa investoitiin kahteen motoon eli hakkuukoneeseen. Tällä Tuikkanen työllistää itsensä lisäksi neljä työntekijää. Juho jäi yrityksestä pois viime keväänä ammatinvaihdoksen takia, ja samalla Olli myi toisen motoista pois. Olli Tuikkanen ajaa itse enimmäkseen hakkuukonetta, vuorojen mukaan siinä missä työntekijätkin. Koneistolla pyritään pitämään täystyöllisyys. Kalliilla laitteella tehdään kahta vuoroa. Aamuvuoro alkaa kuudelta ja kestää kahteen, iltavuoroa tehdään talvisin hämärästä pilkkopimeään, kahdesta kymmeneen. – Ei noita pysty kauan seisottamaan, kalliita vehkeitä. Siihen yhtiöt pyrkivät, että 11 kuukautta vuodesta olisi täyttä työtä. Ainoan moton on pysyttävä kunnossa, että siitä saadaan irti vaaditut tehot. Ennakoiva, säännöllinen huolto on tärkeää. Hallitilaa Tuikkanen on vuokrannut toiselta yrittäjältä aivan Lestijärven keskustasta – puualalla sekin on, puukuljetuksiin erikoistunut Hietapakan poikien kuljetusfirma. Tuikkanen ei ihmettele, että pienen kunnan yrittäjistä löy- Olli Tuikkanen on lähdössä iltavuoroon Halsualle omalle hakkuukoneelle. –Ei noita pysty kauan seisottamaan, kalliita vehkeitä. tyy monta metsäalan tekijää. – Jos kahtoo ympärille, metsäähän täällä on. Metsää ja maata. Tuikkasen kaivinkoneurakatkin liittyvät enimmäkseen metsään. Ne ovat maanmuokkausta uudistusaloilla. Puunkorjuu-urakat eivät ole kultakaivoksia. Asiakkaat kilpailuttavat hakkuut tiukoilla taksoilla ja koneissa on kiinni pääomaa – Suomeksi sanottuna usein velkaa on maksettavaksi. – Eihän tämä bisnes ole, oman palkan saa. Mutta onko se mikään sitten, Olli Tuikkanen sanoo suoraan. Alan koulua Tuikkanen kävi kaksi vuotta, Taivalkoskella. Tutkinto ei valmistunut, mutta hukkareissu se ei silti ollut. – Emäntä lähti sieltä völjyyn, ei huono reissu ollut. Tuikkasen työskentelyalue on Lestijärvestä viidenkymmenen kilometrin säteellä. Tänään maastokelpoinen lava-auto starttaa iltavuoroon kohti Halsuaa. Työ metsän keskellä, omassa rauhassa, on toistaiseksi maistunut. – Pitää luonnosta tykätä, kun siellä on. Olen viikonloputkin hirvimetsällä ja metsästän lintua, joten harrastuksetkin liittyvät luontoon. Lestijärven itärannan tuntumassa maata muokkaa oranssi kaivinkone. Juha Nevala tekee luontopolun pohjaa. Yli-Lestillä asuva Nevala on kasvattanut yritystään, JEN Forest Teamia, kotitilansa kyljessä toistakymmentä vuotta. Ne- Kun työskentelee toisen metsässä, pitää olla järki päässä, ettei pilaa maisemaa eikä puita, sanoo Juha Nevala. vala hankki maatilan sukupolvenvaihdoksessa vuonna 1991 ja ajoi tilan pyörittämisen ohessa metsäkoneita palkkatöinä vuosikymmenen loppuun asti. Vuosituhannen vaihteessa hän hankki kaivinkoneen ja hakkuukoneen; alkuvuosien työmaita oli Ruotsissakin, missä hän ensin teki normaaleja hakkuutöitä Uumajan korkeudella mutta sen jälkeen korjasi myrskytuhoja omalla hakkuukoneella ja ajokoneella. Metsäurakoita Nevalan yritys tekee reisjärveläisen Honkaperä Forestin osayrittäjänä. Isompi joukkue on tarpeen, koska sopimukset, joista kilpaillaan, ovat isoja. Nyt hakataan UPM:lle; ylilestiläisten työalue on Lestijärveltä merelle. Kaivinkonetöitä tehdään useammalle asiakkaalle, mutta metsäkonepuoli on päätoimiala. Yritys tekee töitä kahdella hakkuukoneella ja kolmella ajokoneella, työntekijöitä on seitsemän. ” mättä ole jonossa. – Kun on aloittanut tyhjästä, velkapääoma on suuri. Kalustoa pitää uusia ja vaihtaa, taksat on tiukat. Metsäalalla on jatkuva Metsäalalla on jatkuva epävarmuus. En pitänyt tänä kesänä lomaa. Kaikki pitää ottaa. JUHA NEVALA Koneisiin sidottu pääoma ja palkanmaksuvelvoitteet tietävät sitä, että yrittäjäkin on koko ajan töissä. Yhdestäkään urakasta ei ole varaa kieltäytyä, sillä seuraavaa ei välttä- epävarmuus. En pitänyt tänä kesänä lomaa. Kaikki pitää ottaa, Juha Nevala sanoo. Jottei liian helpoksi kävisi, Nevala on kasvattanut myös maatilaansa. Lehmiä oli sukupolven- vaihdoksen aikaan 14, nyt yli 100. Yhtymämuotoisen tilan navettaa pyörittävät Nevalan vaimo ja sisko sekä yksi työntekijä. – Molempia olen kasvattanut eteenpäin ja koettanut monipuolistaa, Nevala sanoo. Seuraavalla sukupolvella on mitä jatkaa, ja kiinnostusta vaikuttaisi olevan. Nevalan kaksospojat opiskelevat nimittäin metsäalaa Kannuksessa ja harjoittelevat isän yrityksessä aina, kun mahdollista. Yrittäjän mielenlaatua Juha Nevalassa on. – Jos vieraan töissä on, siihen kyllästyy. Se on sitä samaa. Haluan olla yrittäjä, että pystyn kehittämään asioita. Henkistä yrittäjyyttä hän toivoo myös alan työntekijöiltä. – Työ vaatii kuskeilta yrittäjä- henkeä, kykyä ottaa vastuuta. Ei voi olla vain töissä. Kun työskentelee toisen metsässä, pitää olla järki päässä, ettei pilaa maisemaa eikä puita. Puun laatukriteerit on tosi tiukat ja koneista pitää pystyä huolehtimaan. Pitää pystyä tekemään päätöksiä: johonkin leimikkoon kun menee pimiässä, pitää tohtia aloittaa. Yksinäistä metsässä ei kuitenkaan nykyaikana ole, vaikka kilometrien säteellä olisi seurana vain puita ja lintuja. Sen paljastaa Nevalan korvassa haastatteluhetkelläkin istuva bluetoothnappi mikrofoneineen. – Suuren osan päivästä sitä jokainen kuski puhuu jonkun kanssa. On sitä sosiaalista kanssakäymistä. Kaisa Suomala, teksti ja kuvat HAAPAVESI Kustens tidningar gratulerar Keskipohjanmaa Pieneksi kaupungiksi Haapavesi on ihmeen hyvä juttu. Aivan kuten 100 vuotta täyttävä Keskipohjanmaa-lehtikin. Pohjanmaan lakeuksilla sijaitseva kaupunki tarjoaa upeat puitteet niin asumiseen ja elämiseen kuin elinkeinon harjoittamiseenkin. Vahvoista perinteistä kasvaa voimakas tulevaisuus. Kaupunginjohtaja Antti-Jussi Vahteala 044 7591 311 Yritys- ja toimitila-asiat kehitysjohtaja Tarmo Pallari 044 7591 306 Tonttiasiat ma. maankäyttöpäällikkö Paulos Teka 044 7591 206 www.haapavesi.ﬁ https://www.facebook.com/ Haapavedenkaupunki/

45 Harrastelijageologeja on kiittäminen Paikallisten harrastelijageologien toiminta oli Kaustisella 70-luvulla kiivaimmillaan, sillä viimeistään vuonna 1959 tehty löydös toi paikkakunnalle geologeja. Harrastajat olivat suureksi avuksi yhtiöille ja malminetsintäkilpailuista saadut rahasummat mukavia palkkioita. Elettiin loppukesää 1959. Suomen Mineraali Oy:llä oli parin viikon ajan kenttätutkimuksia Kaustisella. Kenttätöitä suoritti Suomen Mineraalin kesäapulaisena nuori ylivieskalaissyntyinen Ilmari Haapala, ensimmäisen vuoden geologian ja minerologian opiskelija Helsingin yliopistosta. Haapala oli tehnyt kesän malminetsintää ja geologista kartoitusta lähinnä Alavuden Kaatialan maasälpälouhoksen ja Peräsinäjoen Haapaluoman pegmatiittiesiintymän ympäristöissä. – Oli jo syksy ja olin pian lähdössä Helsinkiin. Esimieheni lähetti minut vielä viikoksi tai kahdeksi Kaustiselle, josta olivat saaneet Arvo Puumalan lähettämän fosfaattimineraalia sisältävän pegmatiittinäytteen. Ei siinä arvoa ollut, mutta se oli indikaattori, että alueella voisi olla jotain arvokkaampaa. Haapala majoittui Kaustiselle perheeseen ja tapasi ensitöikseen malminetsijä Arvo Puumalan. Puumala oli sodankäynyt mies ja harrastanut malminetsintää Kaustisella jo 30-luvulta lähtien. Hän asui Salonkylässä nykyään Lautamiehentalona tunnetussa talossa. Haapala ryhtyi työhön ja kartoitti Kaustiselta pegmatiitteja. Joskus kaveriksi tuli Arvo Puumala, ja kerran Haapala lähti Puumalan mukaan katsomaan tämän löytämiä pegmatiittilohkareita, jossa näkyi pieniä beryllikiteitä. – Arvo oli oiva tarinankertoja ja kuuntelin häntä mielelläni, muistelee Ilmari Haapala. Arvo kertoi esimerkiksi lähellä olevasta mäestä, jonka päältä löytyvissä pegmatiittilohkareissa näkyi skapoliittia. Tämä kiinnosti Haapalaa, jonka korvaan skapoliittiesiintymä pegmatiitissa ei kuulostanut luonnolliselta, ja sanoi että mennään katsomaan. Parivaljakko meni Puriklumpin mäelle, joka sijaitsi Känsälän ja Nikulan välillä. Siellä näkyi laattamaisia liistakkeita vaaleanharmaata mineraalia isoissa pegmatiittilohkareissa. – Sanoin, että ei tämä skapoliittiä ole. En kuitenkaan tiennyt mitä mineraalia se oli, mutta otin siitä näytteen. En minä uskonut, että se mikään hyödyllinen tai tärkeä mineraali olisi, muistelee Haapala. Molemmat jatkoivat matkaa omiin töihinsä. Myöhemmin syksyllä, kun Ilmari Haapala oli ” Eino Känsälä sairasti 70-luvulla omien sanojensa mukaan ”malminetsintätautia”. Edelleen mielenkiintoisia kivenlohkareita löytyy nurkista. jo lähes kerinnyt näytteen ottamisen unohtaa, pysäytti hänet yliopistolla kenttätöiden esimies Suomen Mineraali Oy:stä, maisteri Klaus Säynäjärvi. – Hän sanoi, että se mineraali siellä oli spodumeenia. Säynäjärvi jatkoi, että se on arvokas litium-mineraali. Että siitä se sitten lähti liikkeelle, kertoo Haapala. Klaus Säynäjärven johdolla li- Säynäjärvi sanoi, että se mineraali siellä oli spodumeenia. Hän jatkoi, että se on arvokas litium-mineraali. Että siitä se sitten lähti liikkeelle, kertoo Haapala. tiumin etsintää jatkettiin Kaustisen-Ullavan alueella seuraavina vuosina, ja etsintöjen aikana löytyivät useimmat nyt tiedossa olevista esiintymistä. Haapala ei kuitenkaan palannut enää Kaustiselle töihin. Jonkun kerran Ylivieskaan matkatessaan hän pysähtyi Arvo Puumalaa tapaamaan, mutta työuransa Haapala teki geologian parissa toisaalla. Hän jäi eläkkeelle Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian professorin virasta vuoden 2002 lopussa ja asuu pääkaupunkiseudulla. Arvo Puumala kuoli vuonna 1982. – Muistan Puumalan pätevänä lohkare-etsijänä. Näitä harrastelija-malminetsijöitä saatetaan kylällä pitää vähän kylähulluina, kun harrastus poikkeaa tavanomaisesta. Puumala oli kuitenkin erittäin mukava ja fiksu mies, kertoo Haapala. ILMARI HAAPALA Keliberin Olle Sirén on kuullut Arvo Puumalasta ja malminetsinnän historiasta Kaustisella useita tarinoita. Puumalan malminetsintä oli salaperäistä, ja hän liikkui paljon öisin maastossa. Kulkupelinä oli pyörä. – On kerrottu, että kiviaidassa ollut kummallinen kivi on saattanut yön aikana hävitä, ja kovista paukahduksista, kun Arvo on räjäyttänyt öisin salaa kalliosta palasia, kertoo Sirén. Sirénin mukaan malminetsijät ovat omana aikanaan olleet puuhissaan jopa fanaattisia, mutta on puuhista ollut aidosti hyötyäkin, sillä monet olemassaolevat useimmat olemassaolevat kaivokset ovat syntyneet harrastelijamalminetsijöiden löydösten perusteella. Arvo Puumala sai valtion erityispalkinnon löydöksensä johdosta. Hän jatkoi harrastustaan ja ehkä osaksi hänen esimerkistään paikallisia malminetsijöitä oli mukana puuhissa. Yksi paikallisista malminetsijöistä oli Eino Känsälä. Hän asui vain muutaman kilometrin päässä Puumalasta ja kiinnostui malminetsinnästä Puumalan kautta. Känsälä teki töiden ja maatilan pidon ohessa töitä kaivinkoneella, ja myös Arvo Puumalaa kiinnosti konetyö. 70-luvun alussa Känsälä loukkasi jalkaansa Outokummulla työskennellessään. Hänet koulutettiin ammattikoulussa uudestaan. Kuntoutus- ja koulutusaikana hän ehti perehtyä malminetsintään. Geologian laitokselta kävi Laitakari tekemässä koulutuksia ja houkutteli kaivinkoneen käyttäjää tutustumaan kiviin. – Kun rupesi mineraalia löytymään, niin innostuin ja hain aina vain lisää, kertoo Känsälä. Parhaimman löytönsä hän teki läheltä kotia. Siitä hän sai mal- minetsintäkilpailussa pääpalkinnoksi 1000 markkaa vuonna 1972. Löydös oli mineraali nimeltä volframi. – Eihän sitä malttanut olla poiskaan. Kuin kultaa hakisi, joutui mennä yölläkin, muistelee Känsälä. Apuna Eino Känsälällä oli lamppu, jonka hän oli saanut GTK:lta lainaan. Lamppu valaisi volframin siniseksi. Ensin malmilohkare piti kuitenkin halkaista, jotta esiin tuli puhdas pinta. Pitkään kulki lohkareiden lohkomiseen soveltuva vasara Känsälällä mukana autossa, kaiken varalta. – Löydöksen tunnistaa siitä, että lohkare on tavallista painavampi, kertoo Känsälä ja poimii käteen sohvan vierestä kiven. Vaikka malminetsijät tekivät yhteistyötä, on pieni salaperäisyys varjostanut puuhia aina. Känsälä ja Puumala olivat ystäviä, mutta molemmat yrittivät ” On kerrottu, että kiviaidassa ollut kummallinen kivi on saattanut yön aikana hävitä ja kovista paukahduksista, kun Arvo on räjäyttänyt öisin salaa kalliosta palasia. OLLE SIRÉN urkkia toisiltaan asioita, paikkoja mistä mineraaleja oli löydetty. Näytteitä vietiin tutkittavaksi geologian tutkimuslaitoksen toimistolle Kaustisen keskustaan ajoittain. – Vähän valikoitiin, että milloin vien ja minkä verran. Minä en sanonut löydöspaikkaa ennen kuin tuli tulokset, kertoo Känsälä. Mukana Känsälällä etsinnöissä kulkivat aina koirat, ja usein joku kolmesta nuorimmasta tyttärestäkin pyyhkäisi paikalle, mikäli Känsälä oli lähistöllä etsimässä. Känsälä on seurannut Keliberin litiumkaivoksen etenemistä lehdistä. Hän lukee uutiset ja on tyytyväinen: kyllä kaivoshanke etenee. Sanni Aho, teksti ja kuvat MONEN MINERAALIN MAAPERÄ ● Pegmatiitti: Nimitys hyvin karkearakeisille, yleensä graniitin mineraaleja (maasälvät, kvartsi, kiille) sisätäville kiville. Esiintyvät tavallisesti erilaisina juonina ja linsseinä. ● Berylli: Berylliumia sisältävä mineraali, joka muodostaa tavallisesti kuusikulmaisen prisman muotoisia kiteitä. Puhtaana väritöntä, mutta epäpuhtaudet tekevät eri värimuunnoksia. Beryllin värimuunnoksia tunnetaan vihreä smaragdi ja vaaleansininen akvamariinina. ● Skapoliitti: Silikaattimineraaleja, joita löytyy Suomesta esimerkiksi Paraisten louhokselta. Kirkkaita ja kauniita skapoliitteja käytetään koruissakin. ● Spodumeenipegmatiitti: Yksi pegmatiittien pääluokista, joka sisältää alkuaineista esimerkiksi litiumia ja cesiumia. ● Volframi: metallinen alkuaine, jota käytetään esimerkiksi kovametalleissa materiaalia lujittamassa. Volframia käytetään myös seosaineena teräksissä ja hyödynnetään erilaisissa elektroniikan ja kemian sovelluksissa. Harrastelijageologin tärkeä työkalu on vasara. Känsälän varastosta niitä löytyy vielä useita. Vasaralla halkaistaan kiinnostavasta lohkareesta puhdasta pintaa. Känsälän vasarat kulkivat auton takakontissa pitkään. 29 v. onnittelee Keski-Pohjanmaan Kirjapainoa 100 v.

46 ^^^]HSTLUU\ZR\TWWHUPÄ Omakotitontteja järvimaisemassa Valmennuskumppani Oy onnittelee 100-vuotiasta Keskipohjanmaata! Johtamisen, työyhteisöjen ja myynnin käytännönläheistä kehittämistä. YRITTÄJÄ! Tahdotko tarttua toimeen ja toteuttaa unelmasi? HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI • Lisätietoja: Jouko Malila, p. 044 445 6143 • www.haapajarvi.ﬁ/tontit YLIVIESKAN KULTTUURIKESKUS AKUSTIIKKA YLIVIESKAN LI AALI STIVA KAUPUNKIFES KULTTUURIHELMET 25.1.–29.3.2018 SUN PAMPAS 2018 8.–10.6.2 Tutustu upeisiin tapahtumaohjelmiin www.ylivieska.fi/akustiikka Väliaikatarjoilut, illalliset, A-oikeudet. Lämpimästi tervetuloa! Lunasta liput Akustiikan lipunmyynnistä ma–pe 12–18 ja la 12–15, Koulukatu 2B, p. 044 4294 545, p. 044 4294 543 (ryhmävaraukset) tai Lipputoimistosta www.lipputoimisto.fi. Tilaukset myös 020202 kautta KOKKOLAN TAKSI PALVELUKSESSASI Lentokenttäkuljetukset Pienpakettikuljetukset Paarikuljetukset Kelakuljetukset Invataksit Maksukorttiratkaisut Sopimusajot Keskus toimii 24/7 Tilaa taksi 0100 85 111 Puhelun hinta 1,42 € / puhelu + 1 € min. + pvm/mpm (sis. alv 24%) Pohjanmaan kauppakamari onnittelee 100-VUOTIASTA KESKIPOHJANMAATA! Yhteistyöllä varmistamme alueemme menestyksen. Kannuksen kaupunki onnittelee 100-vuotiasta Oman asunnon vaan tuntee kun sen näkee. Löydetään yhdessä sinulle oikea. op-koti.ﬁ Soita ja varaa aika yksityisnäytölle: Suomea ja Keskipohjanmaata! Myynti 010 2587 338 Vuokraus 010 2587 278 Isännöinti 010 2587 337 Esi-isien työtä kunnioittaen rakennamme kaupunkiamme sopuisassa ja toisia kunnioittavassa ilmapiirissä. Pohjanmaan kauppakamari / Österbottens handelskammare @K2POH www.pohjanmaankauppakamari.fi Tehtaankatu 6, 67100 Kokkola Onnittelemme 100-vuotiasta Keskipohjanmaata Onnea 100-vuotiaalle! MIELIPITEET 15 000 UUTISET Pääkirjoitus: Toinen lulucf-erä pettymys Suomelle Toimittajalta: Tosiasioita peitellään sanojen alle Vierailija: Jatkuvan toivon ala Sivu 2 MAANANTAINA 16. LOKAKUUTA 2017 – NRO 120 Koneagria-näyttelyssä Tampereella oli runsaat 15 000 kävijää. Sivu 7 PERUSTETTU 1916 – YLI SATA VUOTTA SUOMEN ASIALLA www.maaseuduntulevaisuus.fi Jos EU rajoittaa hakkuita, lisäpuut ostetaan Venäjältä Venäjällä ei rajoitteita Kilpailuvirasto ei tutki halpuutusta Jos Suomen hakkuita rajoitetaan, yksi mahdollisuus ratkaista EU:n aiheuttama ongelma on korvata kotimaista puuta venäläisellä. Luken professorin Antti Asikaisen mielestä puuntuonnin lisäys olisi fiksumpaa kuin maksaa päästökauppaoikeuksista. ■ DET KO TISI ww VU w.k T AVA ylm ak 20-e TAA N TI ns jättä imm ISTA neel äiselle INA le W yh 10.1 edho teyd 0. lms- enot kylm topy äpus ynnö si! n RAMI MARJAMÄKI ark i.ﬁ TY SANÖN KA EU-komissio, -parlamentti ja neuvosto ovat nyt puhuneet. Tällä viikolla päätöstä sorvataan vielä näiden kolmen välillä. ”Odotan, että saadaan oikeudenmukainen ratkaisu”, arvioi MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Pääkirjoitus, sivu 2 UU Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV ei tutki S-ryhmän halpuutuskampanjaa, kertoo tutkimuspäällikkö Sanna Syrjälä. Sivu 3 Vääntö jatkuu heti N N N EU:n ympäristöneuvoston kompromissin perusteella Suomi joutuu ostamaan päästöoikeuksia, jos vuosittaisia hakkuita lisätään 80 miljoonaan kuutiometriin. ”Ei paljon suomalaista metsätaloutta ymmärretä”, ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) totesi. IRTONUMERO 1,90 € UUTISET Suomi koki takaiskun EU:n metsien käytön lulucf-esityksen käsittelyssä perjantaina. Kemijärven sellutehdashankkeen Heikki Nivala sanoo, etteivät EU:n päästölinjaukset estä investointia. Suomi koki tappion valmistaudu metsästyskauteen valkuainen 27% rasva 25% myynti: K-Maatalous Antti Myllärinen esittelee etäohjattavaa maaperän puhdistuskonttia, jollainen on lähdössä ensi kertaa Kiinaan. Vienti vetää, kun on millä erottua Uutiset, sivu 4 KARI SALONEN Talousahdinko ei näy tilakaupoissa 10-VUOTIAS AMMATTIOPISTO LUOVI 30 .v RI Maaperän puhdistus- ja biokaasuteknologiaa vievässä Doranovassa tiedetään kilpailun kovuus. Toimitusjohtaja Antti Myllärinen korostaa tuotekehitystä. Sivu 6 Maatilojen talousahdinko ei näy tilojen myyntimäärissä, ainakaan vielä. Sivu 6 sk | 9 .10 .20 17 | N u SU U NIV RI K & SYALAN IIT YS LIE OS M T OSA UOK TEEN KAI LLIS KA KÄ KI TU USPÄ SITT LLE NE ILL IVÄÄ ELY E! N me ro 9 TIEDE Laserkeilaus kertoo ajourien painumat onnittelee 100-vuotiasta Sivu 15 PÄIVYRI UUS I 75 -13 VALT RA Keskipohjanmaa-lehteä! Va ltra anko myy , AG p], jän CO SU .,0 yhte OM wo rld 11, ystie I OY wid e bra -p]e do nd ss t saat of AG s*r] CO . hpn]* é is a Sopivan pieni tila voi kannattaa siinä missä isokin A-S ARJ Aseista oli kova pula. Sivu 16 A Arto Ojakoski selvitti opinnäytetyössään Ikaalisten suojeluskunnan historiaa. SÄÄ & LUONTO MAIJU POHJANHEIMO Parhaat pienet tilat kannattavat paremmin kuin suuret keskimäärin. Myllymäen tilalla ei robottinavettaan ole hinkua. ”Yksilöllinen hoito on helpompaa näin”, sanoo Kirsti Myllymäki-Saarikko vierellään Erkki Saarikko. Sivu 8 PENTTI VÄNSKÄ Metsäliiton hallituksen puheenjohtaja Martti Asunta kehuu puukaupan ilmapiiriä käytännön tasolla hyväksi. ”Valtakirjakaupalle pelisäännöt” Metsänhoitoyhdistysten harjoittama valtakirjakauppa kaipaa Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen puheenjohtajan Martti Asunnan mielestä yhteisesti hyväksyttyjä pelisääntöjä. jä Hän harmittelee että valtakirja- Tervetuloa Keskipohjanmaa-lehden 100v synttäreille 4.12. klo 11-17 Mediakulmaan! (Rantakatu 10 Kokkola) puunhankkija että valtakirjakaupan pyörittäjä. ”Valtakirjakaupan hoitajalla ei pitäisi olla muuta intressiä kuin saada myyjän kannalta paras mahdolli linen tarjous. t j Ostajalla O t j ll puolestaan l t pitää olla oikeus esittää myyjälle ta, että ostaja voi olla myös suoraan yhteydessä myyjään. Metsäliitto Osuuskunta on Metsä Groupin emoyhtiö. Metsä Groupin biotuotetehtaan vihkiäisiä ihkiäi iä vietetään i t tää keskiviikkona k ki iikk Äänekoskella Asunta kertoo MT:n Tilaa MT: Sata vuotta sitten 0H haalittiin aseita V Va ltr maa an uu si A he tilal la lp -s en po ja si. H arja tis yv aloi 1917 inKesän tilal tä te hilja tta su in lasi ho a uu un kk en maatalousni jo tänä aam käyttä teltu den ajan ä, m än paa.lakkojen ! Ann minkä allisar jaks seurauksena a ty an ja on on ön si maanomistajat > VA sa osta mielly nk LTRA ttä arin työn perustivat Lä teko vä, al jq himm -MYYJÄ järjestyskuntia. oitta on än i SI a Metsähallituksen suunnittelija Heli Suurkuukka houkuttelee lapset tonkimaan kosteikkojen pohjamutia haavilla. Pohjamutien elämä kiehtoo lapsia M U T pit ää Ko ää ja u Ta nea kä us m gr ydä i S p ia as eree ss kat mar to tT to ll a E2 a! 12.-14 mas ouc .10 sa h 00 . . IS TA ! Y W OUR MACORKIN HIN G E www.maaseuduntulevaisuus.fi • www.suomalainenmaaseutu.fi Joutsen Media Oy | Lekatie 4, 90140 Oulu | p. 08 537 0370 | www.joutsenmedia.fi

47 100 VUOTIAILLE! ONNEA SUOMI JA KESKIPOHJANMAA aa tt Toivo Uutuuksia & vanhoja suosikkeja Pasi Saarimäki: Puhumalla puolelleen 35 € Suomi 100 -juhlavuonna na Vieskan Elementti Oy juhlii uhlii 50-vuotistaivaltaan Neri 28 € TIESITKÖ YRITYKSESTÄ TÄMÄN? SATA PÄIVÄÄ UUTISIA Tilaa Keskipohjanmaa-lehti diginä ja voit lukea koko Keskipohjanmaan sisällön heti varhain aamulla. Lisäksi luettavissasi on uusimmat sähkeuutiset, perjantain Kepari, digi- ja näköislehtiarkisto. + www.kp24.ﬁ/digisata • Talotehdas tekee Alavieskassa Vieskatalo-talopaketteja kuluttajille, POMO-hallirakennuksia sekä rivitalo-, luhtitalo-, hoivakoti- ja päiväkotielementtitoimituksia rakennusliikkeille. • Yritys sai alkunsa 50 vuotta sitten, kun alavieskalaisille nuorille haluttiin tarjota työtä omalla paikkakunnalla. • Yrityksen tavoite on rekrytoida ja kouluttaa myös tämän päivän koululaisista tulevia elementtirakentamisen ammattilaisia. DIGITARJOUS www.vieskanelementti.ﬁ 29 90 100 pv norm. 100 päivää 55,59€ Suomalaista työtä ja suomalaisuutta vaalien. 100-vuotiaita Onnitellen Onnea 100-vuotiaalle maakuntalehdelle! TEOLLISUUDELLE, MAATALOUDELLE JA KULUTTAJALLE FÖR INDUSTRIN, JORDBRUKET OCH KONSUMENTEN Ab Rani Plast Oy | 68700 Teerijärvi | 020 7680 111 raniplast@raniplast.com | www.raniplast.com AGCO SUOMI OY Kauppakaari 8, Kokkola Myynti Varaosat KOKKOLAN TRAKTORIHUOLTO OY Kauppakaari 8, Kokkola Huolto HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA A tradition of personal service Lämpimät onnittelut 100-vuotiaalle! asiakkaillemme, jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme! ProAgria 220-vuotias ProAgria onnittelee 100-vuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä. ProAgria Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset Keski-Pohjanmaan Kalatalouskeskus Reisjärven kunta Rakennetaan tulevaisuus yhdessä Est. 1868 ZZZUHLVMDUYLÀ

48 Uuden sukupolven vahva visio Jukkola Food teki kasvojenkohotuksen –ja rynnii nyt jogurtti edellä uusille markkinoille Ei kreikkalainen, ei turkkilainen, vaan suomalainen jogurtti. Näin markkinoi lohtajalainen Jukkola Food maustamatonta jogurttiaan. Lippulaivaansa, jonka lähiruokapiiristä alkanut nousukiito on nostanut tuotteen koko Suomen kauppoihin. – Meillä on tavoitteena, että tulevaisuudessa sen joka kioskissa myytävän turkkilaisen jogurtin tilalla on meidän jogurtti. Ja meillä on siihen täydet mahdollisuudet, maidontuottaja Jussi Jukkola vakuuttaa. Jussi Jukkolan visio ja varmuus kuvastavat sitä asennetta, jolla Jukkola Foodia nykyään johdetaan ja pyöritetään. Vuonna 2014 toteutettu sukupolvenvaihdos toi puikkoihin viisi nuoren polven edustajaa, serkukset Eveliina, Jussi, Janne, Veli-Matti ja Joonas Jukkolan. Eveliinan äiti Paula Jukkola, yksi yrityksen perustajajäsenistä, jatkaa hallintovastaavana. – Kymmenen vuoden päästä me olemme iso työnantaja Lohtajalla, ja brändimme tunnetaan kaikkialla. Haluamme olla mukana Kokkolan kehityksessä. Laiva on nyt käännetty, ja suunta on oikea. Jukkola Food perustettiin vuonna 1994 Paula ja Veikko Jukkolan ja Eija ja Kyösti Jukkolan yhteisenä yrityksenä. Siskokset Paula ja Eija olivat omaa sukua Niemelöitä, miehet Veikko ja Kyösti myös veljeksiä. Molemmilla pariskunnilla oli omat navetat, ja maitoa keksittiin alkaa jalostaa leipäjuustoksi ja jogurtiksi. Ensimmäiseksi myyntipaikaksi muodostui vuonna 1993 Lohtajalla auennut suoramyyntihalli. – Pian aloimme tehdä myös fetajuustoa, rahkaa ja voita. Me naiset valmistimme tuotteita lypsyjen välissä miesten kehittämillä laitteilla. Lapset pyörivät siellä mukana, pienimmät piti laittaa välillä leipomolaatikkoon, kun ei ehtinyt perässä juosta, Paula Jukkola nauraa. Hänellä ja Veikolla on kolme tytärtä, Eveliina (30), Annamari (29) ja Marjaana (24), Eijalla ja Kyöstillä viisi poikaa, Janne (40), Veli-Matti (38), Joonas (34), Jussi (29) ja Ville (22). Viereisillä tiloilla varttuneet, keskenään hy- Koska Jukkolat kokevat Rekon edelleen parhaaksi palautekanavakseen ja ainoaksi suoraksi asiakaskontaktikseen, he jatkavat lähiruokapiirissä, vaikka aktiivinen kävijämäärä onkin laskenut alkuvuosien jälkeen. Eivätkä he vieraile pelkästään Kokkolan lähiruokapiirissä, vaan kaikissa piireissä Vaasan ja Oulun välillä. – Palautetta tulee paljon, ja se on mahtava asia. Kehut vahvistavat sitä tunnetta, että olemme oikealla tiellä. Jussi Jukkola (vas.), Janne Jukkola, Eveliina Jukkola ja Paula Jukkola muodostavat tiimin, jossa lähisukulaisuudesta on vain pelkkää etua. vin samanikäiset serkukset ovat aina olleet kuin sisaruksia keskenään. – Lähdimme hyvin ennakkoluulottomasti rakentamaan myyntiketjuamme. 90-luvun lopulla saimme mukaan KPO:n, ja vähän myöhemmin myös Keskon ja Inexin, jotka ottivat leipäjuustomme kauppoihinsa. Jogurttimme eivät menestyneet, koska siihen aikaan lähiruokaa ei arvostettu niin paljon kuin nykyään. Emme voineet kilpailla hinnoilla, ja Euroopasta tulleet edulliset esanssijogurtit ajoivat ohi, Paula Jukkola muistelee. 2000-luvun puolivälissä Jukkolat tekivät sopimuksen Keskon kanssa Pirkka-leipäjuuston valmistuksesta. Sitä tehtiin käytännössä koko tuotantolaitoksen kapasiteetilla, viitenä päivänä viikossa. – Muuhun ei jäänyt aikaa, ja tulos oli plus miinus nolla. Sopimus kilpailutettiin puolen vuoden välein, joten emme uskaltaneet tehdä miljoonainvestointeja, joita olisi tarvittu ollaksemme kilpailukykyisiä, juustomestari Janne Jukkola kertoo. Sukupolvenvaihdoksen myötä yrittäjät saivat kuitenkin valettua itseensä uskoa ja lopettivat sopimuksensa Keskon kanssa. – Päätimme, että Pirkka lähtee, mutta tilalle tulevat maailman mahtavimmat tuotteet. Iso kiitos Keskolle menneistä vuosista, mutta nyt oli aika saada oma brändimme esiin, Jussi Jukkola kiteyttää. Pirkka-aikoina Jukkola Food ja- losti yli miljoona litraa maitoa vuodessa, nykyään noin puolet siitä. Kun nuori polvi tarttui ohjaksiin, ensimmäisenä tavoitteena oli palauttaa maustamaton jogurtti valmistukseen. – Sitä suunniteltiin ja kehiteltiin pitkään. Vaikka nykyään lähiruokaa arvostetaan, ei se määrite pelkästään riitä tuotetta myymään. Varsinkaan EteläSuomessa, missä Keski-Pohjanmaa tai Jukkola eivät sano mitään. Vaikka KPO:lle olemme tuttuja, HOK Elanto ei tunne erityistä sympatiaa meitä kohtaan. Voimme kilpailla ainoastaan laadulla, Jussi Jukkola toteaa. Kaikki lähtee siitä, että perusasiat ovat kunnossa. Jukkolan tapauksessa raaka-aine eli sataprosenttinen täysmaito, joka tulee omalta ja lähitiloilta. Jussi Jukkola isännöi nykyään vanhempiensa sekä Paula ja Veikko Jukkolan entisiä maitotiloja. – Maitoa ei varastoida, ja tuotteiden maku tulee siitä. Se mikä on illalla utareessa, on seuraavana päivänä jogurtissa ja juustossa, Paula Jukkola vertaa. Siitä, että Jukkolan jogurttia myydään nykyään marketeissa halki Suomen, isoin kiitos kuulu Reko-lähiruokapiirille. Sinne Jukkolat kuljettivat ensimmäisen eränsä myytäväksi ja kuuntelivat tarkoin saamaansa palautetta. – Kehitimme jogurttia kommenttien perusteella. Seurasimme myös tarkoin, tekevätkö aiemmat asiakkaat uusia tilaisuuksia, Eveliina Jukkola kertoo. Jogurtin lisäksi Jukkola Food valmistaa edelleen leipäjuustoa, salaattijuustoa, maitoa, piimää ja rahkaa. Uusin tuote on Mustajussi-pippurituorejuusto, jonka valmistus tuli yritykselle lähes onnenkantamoisena. – Kun Valio lopetti Mustapekka-juuston valmistuksen pari vuotta sitten, kävin katselemassa suljetulla Vöyrin tehtaalla laitteistoa. Minulla oli suhteita sinne, ja sain ostettua jotain laitteita. Päätin, että alamme valmistaa omaa mustapippurituorejuustoa, Janne Jukkola kertoo. Mustapekan valmistamisen loppumisen jälkeen tarjolla oli pelkästään saksalaisia vastaavia tuotteita. Jukkolan Mustajussi on ollut markkinoilla lokakuusta saakka. – Tarkoitus ei olekaan tehdä Mustapekan kopiota. Eroa tulee jo siitä, että Mustapekka valmistettiin kermaan, Mustajussi täysmaitoon. Lisäksi makuun vaikuttavat myös erilaiset tilat, laitteet ja kylmiöt. Viime joulun alla Jukkola Food kokeili kypsytettyjen, goudatyyppisten herkuttelujuustojen valmistamista. Pieni erä myytiin pelkästään liikelahjoiksi. Nyt ollaan tekemässä samaa. – Teemme erilaisia kokeiluja ja koe-eriä ideoistamme koko ajan. Meillä on mahdollisuuksia tuotevalikoimamme laajentamiseen, Eveliina Jukkola sanoo. Jukkolat vakuuttavat, että Lohtaja on mitä mainioin toimipaikka juustolalle. Yritys on alusta saakka toiminut samalla paikalla, Lohtajan entisessä osuusmeijerissä, jota on laajennettu pariin otteeseen. – Täällä kaikki tärkein on lähel- Eveliina Jukkola on syystäkin ylpeä maustamattomasta jogurtista. lä: maito ja kasitie. Ja vesi on tosi hyvälaatuista. Naapurit ovat aina suhtautuneet meihin hyvin, ja täällä on myönteinen henki yrittämiselle. Henkilökunta on varmasti sitoutuneempaa kuin se on isommissa kaupungeissa, Jukkolat kehuvat. He haluavatkin välittää perheyritys-henkeä myös työntekijöille. – Täällä yrittäjät itsekin käärivät hihat eivätkä vain käskytä toimistosta. Tittelit ovat meillä nimellisiä, Eveliina Jukkola sanoo. Hänen tittelinsä on kuitenkin myynti- ja markkinointijohtaja, ja toimitusjohtajana on puolestaan Veli-Matti Jukkola. Sukulaisten yhteinen yrit- täminen on aina toiminut Jukkolassa. On etu, että yrittäjät ovat tunteneet toisensa lapsesta saakka. – Vaikka olemme sukua ja kotoisin samalta mäeltä, meillä on erilaiset koulutukset, vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet. Se on hyvä asia, itse kauppatieteiden maisteriksi kouluttautunut Eveliina Jukkola toteaa. – Teemme kaiken yhdessä, mutta vaadimme paljon toisiltamme. Mikään ei voisi kehittyä, jos olisimme kaikesta samaa mieltä. Meidän porukassa kaikki osaavat palautteen antamisen ja saamisen taidon, Jussi Jukkola jatkaa. Hanna Kauppinen, teksti Jukka Lehojärvi, kuvat yit.ﬁ KOTEJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA PYHÄJOEN KOSKIPUISTON MALLIHUONEISTO ON VALMIS Onnittelemme 100-vuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä! Alavieskan seurakunta Haapajärven seurakunta Sievin seurakunta Haapaveden seurakunta Pyhäjoen seurakunta Ylivieskan seurakunta Kalajoen seurakunta Nivalan seurakunta Niskanmäen rauhaan, jokirannan tuntumaan ja kävelymatkan päähän palveluista valmistuu uusia YIT Koteja. Punatiilinen Pyhäjoen Koskipuisto tulee keskustan parhaalle paikalle: vain noin 30 m päähän joesta. Komean talon neljässä kerroksessa on yhteensä 36 laadukasta huoneistoa. yit.ﬁ/koskipuisto Pyhäjoen Koskipuisto | Kerrostalo | Niskantie 8 Arvioitu valmistuminen 1/2018 yit.ﬁ/koskipuisto Esim. 1 h+kt+alk 2 h+kk+s 2 h+kt+s 2 h+kk+s 3 h+kk+s 3 h+k+s krs. 3. 4. 1. 1. 2. 1. 32,5 m² 36,0 m² 49,0 m² 52,0 m² 59,5 m² 67,5 m² mh. alk. 33 900 41 400 39 000 39 000 52 200 52 500 vh. alk. 113 000 138 000 130 000 130 000 174 000 175 000 YIT Asuntomyynti, Paulaharjuntie 20, 90530 Oulu Raija Koistinen LKV: 040 519 6000 Teuvo Haverinen LKV: 050 386 6660 Reetta Muje, 040 842 3508 Lue tämä lehti netissä: www.kp24.ﬁ/keskipohjanmaa100v

49 Itsenäisyyspäivän juhlabufee ravintolassamme 6.12. klo 12.00-16.00 20€/hlö. Tyngän myllytuotteista erinomaisia leivonnaisia ja maistuvaa kotiruokaa. Pirteissä pakkauksissa olevat jauhot ja ryynit tuovat vaihtelua normaaliin leivontaan ja ruoanlaittoon. 100-vuotias Tyngän Mylly onnittelee Keskipohjanmaa -lehteä! Riitan leipomon leivät ja munkit! 'ŽůĮĂ TYNGÄN MYLLY <ĞŶƩćůĞƉććŶǇƚƚĂůǀĞůůĂ͕ ŵƵƩĂŬĞƐćůůćƚĂĂƐ͘͘͘ Jauhomyymälä, kahvila ja posti Tervetuloa! avoinna ma-pe 8-16 Kalajokigolf • Tiitaival 59 • Kalajoki Hiekkasärkät ĂĚĚŝĞŵĂƐƚĞƌƉ͘ϬϭϬϱϬϱϱϱϭϬͻǁǁǁ͘ŬĂůĂũŽŬŝŐŽůĨ͘Į www.tynganmylly.fi p. 08 466 319, 0400 689 292 Tutustu menuun osoitteessa www.lokkilinna.ﬁ Onnea 100-vuotiaalle! Lämpimästi tervetuloa! MATKAILUTIE 199 KALAJOKI P 08 4696 700 LOKKILINNA.FI www.niemelanautotalo.com Tervetuloa kaupoille! KAUKOLÄMPÖ ON LÄHILÄMPÖÄ Merenojantie 12, 85100 Kalajoki p. 0440 222 513, 0500 587 280 Palvelemme ark. 9-17, la 9-13 www.valkeavesi.ﬁ Puh. 08 469 6400 vaihde Vikapäivystys työajan ulkopuolella 044 565 0675 Kattoremontit Kalajoelta -Peltikattoremontit pohjatöineen -Konesaumakatot -Proﬁilipeltikatot -Rakennuspeltityöt. Pauli 044-531 9191 Aimo 050-558 2740 www.kte-kattopalvelu.ﬁ

! " + 1 2 34 ) 55& )) ! " $ $ 2 4 4 (

%5 )! "

#$ # %%&& ! " #$#)

. / ' ' )

# %%& ! " ))# )

%&- ! "

# )*+,* # # + %%%- ) ! " ( )# $ 0 $)) )# %%&& ))! " 06) #) () () "

Joustavasti ja luotettavasti eristys-, kuorirakenne-, teline- ja rakennuspeltityöt. www.kteristys.ﬁ Lokkilinna onnittelee 100-vuotiasta Suomea! Joululeivontaan lisäaineettomat jauhot ja ryynit! 050-558 2740 MAINOS Wesainin toimitusjohtaja Mika Alavesa (vas.) ja kaupallinen johtaja Sami Alakotila kertovat, että monet asiakkaat löytävät mieluisat taloratkaisut Wesainin vakiovaihtoehdoista. Vain harvat haluavat ekstraa. Miesten takana näkyy Wesainin rakentama kerrostalo, jossa on myös heidän toimistonsa. Oikealla sisäkuva Wesainin rakentamasta talosta. Topi onnittelee 100-vuotiasta Keparia! Onnea myös 100-vuotiaalle Suomelle ja kaikille suomalaisille! Topi-Keittiöt Oy, topi-keittiot.fi Topi Kalajoki: Kalajoentie 43 Topi Kokkola: Pitkänsillankatu 8 a 3 Topi Ylivieska: Rautatiekatu 7 Laadukkaat perustalot tekevät kauppansa K un Mika Alavesa lähti perustamaan rakennusalan yritystä seitsemän vuotta sitten, oli miehellä selkeä visio siitä, millainen markkinarako hänellä on täytettävänään. Ajatuksena oli rakentaa laadukkaita, pieniä 2–3 makuuhuoneen omakotitaloja, joissa käytetään tunnettuja merkkituotteita. Tänä päivänä Alavesan perustama, puurakentamiseen keskittynyt rakennusliike Wesain työllistää 15 henkeä. Asuntoja valmistuu vuosittain noin 60. Tuotannossa ovat niin omakotitalot, rivitalot, luhtitalot, kerrostalot kuin liiketilatkin. Ensimmäisinä vuosinaan Wesain rakensi taloja vain kotikaupungissaan Kalajoella, mutta resurssien kasvaessa toimintaa on laajennettu myös lähikuntiin Ylivieskaan ja Kokkolaan. – Olemme päässeet eteenpäin, koska olemme keskittyneet tekemään järkevän hintaisia asuntoja, jotka täyttävät ostajan tarpeet, kaupallinen johtaja Sami Alakotila kertoo. Vaikka ostaja pääseekin itse olemaan mukana talon suunnittelussa, on asuntokaupoista pyritty tekemään asiakkaalle mahdollisimman helppo prosessi. – Ostaja istuu meidän kanssamme yhden kerran saman pöydän ääreen katsomaan sisustusvalintoja, ja seuraavaksi saakin tulla katsomaan valmista kotia. ZZZZHVDLQɍ

50 Puhetta urheilun puolesta Erilaiset raja-aidat ovat sadan vuoden aikana ylittyneet keskipohjalaisessa urheilussa. Järjestöelämässä elämäntyönsä tehnyt Eero Korkeaniemi ei ymmärrä urheilujärjestöjen nykyistä toimintamallia. K un liikuntaneuvos Eero Korkeaniemen kanssa käy läpi suomalaisen ja erityisesti keskipohjalaisen urheilun sataa vuotta, huomaa puhuvansa wanhan liiton urheilumiehen kanssa. Erityisesti silloin, kun puhe kääntyy Korkeaniemen leipälajiin: urheilun järjestökenttään, jossa Korkeaniemi teki elämäntyötään SVUL:n Keski-Pohjanmaan piirin johtajana vuosina 1973–93. Mutta palataan siihen tuonnempana. Pyöräytetään ensin aikaratasta sata vuotta taaksepäin aikaan, josta ollaan historiankirjoituksen varassa. Juoksivatko Hannes Kolehmainen ja kumppanit Suomen maailmankartalle 1910–20-luvulla vai onko se jälkikäteen maalattua sinivalkoista kuvaa? – Kyllä Suomi juostiin maailmankartalle. Urheilulla oli todella suuri merkitys, vaikka se sinällään oli erilaista kuin nyt urheilulla käsitetään. Tuolloin ihmiset urheilivat myös ilman varsinaisia tulostavoitteita: urheilulla oli sivistyksellistä merkitystä. Keski-Pohjanmaallakin oltiin hereillä. Ensimmäisiä urheiluseuroja perustettiin, ensimmäiset maakunnan urheilijat kilpailivat olympialaisissa, urheilupiirin syntysanat ajoittuivat vuoteen 1913. Jo varhain urheilulla oli myös yhteisöllistä merkitystä. – Siitä tuli ajanvietettä. Kun oli vain töitä, töitä, töitä, tuli tällainen, että lähdetään järjestämään jotain yhteistä ja mennään paikan päälle. Helsingin vuoden 1952 olympialaiset heijastuivat koko suomalaiseen urheiluun. Kisat innostivat tekijöitä paikallistasolla ja antoivat sysäyksen sille, että ihmiset alkoivat seuraamaan urheilua. Urheilusta tuli massojen ajanvietettä. Helsingissä oli 1952 olympialaiset ja Keski-Pohjanmaalla ensimmäinen hiihdon maakuntaviesti. Jälkimmäisestä tuli maakunnan urheiluun instituutio, joka on kestänyt yllättävän hyvin ajan hammasta. – Minun ja monen muunkin mielestä maailman paras hiihtotapahtuma, Korkeaniemi kuittaa. Maakuntaviestistä tavallaan alkoi myös Korkeaniemen ura urheilun järjestöelämässä. Vuonna 1954 Halsualla 14-vuotias Korkeaniemi nimittäin toimi viestin lähettinä. – Osuuskassa, jossa oli puhelin, hoiti toimiston virkaa. Viereinen koulu oli viestin keskuspaikka. Tiedonvälityskin toimi jo tuohon aikaan erittäin hyvin: oli kaksi miestä, moottoripyörä ja kenttäpuhelin. Viestiä hiihdettiin teitä pitkin. Miehet ajoivat moottoripyörillä hiihtäjien edellä, toinen kiipesi aika ajoin puhelinpylvääseen, soitti sieltä kassalle ja kertoi tilanteen. Saatiin ihan reaaliajassa maalipaikalle tietoa viestin kulusta. Halsuahan silloin voitti, että oli sikälikin mahtava homma, Korkeaniemi nauraa. ” – Katsantokantaa piti vähän ryhtyä miettimään. Alkuun olin ehkä liiankin tasapuolinen joka suuntaan, etten suosi mitään lajia tai pitäjää. Tuoreena urheilun piirijohtajana Korkeaniemi pääsi onnittelemaan maakunnan ensimmäistä olympiavoittajaa, kun Pyhäjärven Pohdin Helena Takalo voitti Innsbruckissa 1976 naisten viisi kilometriä. Kympiltäkin tuli hopeaa. – Se oli pommi, joka tämän päivän media huomioiden olisi vielä suurempi. Mutta oli se iso uutinen, kun pieneltä paikkakunnalta tuli olympiavoittaja. Osattiinko Takalon menestystä hyödyntää? – Ei sillä tavalla kuin nykyään. Noviiseja kaikki olivat siinä suhteessa. Ei ollut sellaista, Vanhaan hyvään aikaan liittojen puheenjohtajat, valmentajat ja toimihenkilöt kulkivat piireissä omien lajiensa joukossa. Nyt niitä ei näy missään, eikä kukaan edes tiedä ketä he ovat. Halsualla syntynyt ja kasvanut Korkeaniemi toimi 1960-luvulla Halsuan Toivon sihteerinä, oli mukana kunnan lautakuntatoiminnassa ja eli mukana, kun Karvosten veljesten johdolla Toivo pelasi pesäpallon SM-sarjassa kaikkiaan neljä kautta. – Pesäpallo on pysynyt sydämen lajina. Viimeiset neljä vuotta olen taas seurannut lajia aktiivisesti, Korkeaniemi kertoo. Syy aktivoitumiseen on Hyvinkäällä ja nyt Joensuussa pelaava Iiro Kuosa, joka on Korkeaniemen lapsenlapsi. Kuosa sai tällä kaudella pelaajien valitseman Kultaisen räpylän superpesiksen parhaana ulkopelaajana. Kesäkuussa 1973 Korkeaniemi siirtyi Halsualta SVUL:n Keski-Pohjanmaan piirin palvelukseen. että häntä olisi käytetty esillä jossain... kaupallisuus oli kotikutoista. En usko, että Helenan sponssihommatkaan kummoisella tavalla olympiavoitosta etenivät. Siihen aikaan eli vielä amatööriurheilun ihanne, jolloin ammattilaisuus oli kuin häpeä, jota piiloteltiin? – Aivan. Sitä osoitettiin sormella ja puhuttiin ruskeista kirjekuorista. Pidettiin melkein dopingin kaltaisena, jos urheilija sai jostain maksun. Takalon menestyksekäs ura kansainvälisellä huipulla päättyi Oslon MM-kisoihin 1982. Meni reilu kymmenen vuotta, kunnes samoilta kulmilta löytyi uusi kansainvälinen huippu. Haapajärven Kiilojen Mika Myllylä aloitti arvokisamitaliensa keruun Lillehammerin olympialaisissa 1994. Himoittu olympiakulta tuli Myllylälle Naganon 30 kilometriltä 1998. Eikä siinä vielä kaikki. Meni pari vuotta, tuli Sydneyn olympialaiset. Edelliskesänä Sevillan MM-kisojen kuulafi naalissa ilman tulosta jäänyt Perhon Kirin Arsi Harju voitti olympiakultaa. Myllylän ja Harjun kulta-ajat olivat poikkeuksellisia saavutuksia väestöpohjaltaan pieneltä maakunnalta? – Se oli varmasti näin. Vaikka tietoa oli Arsin kehittymisestä, olympiavoitto oli vielä astetta kovempi pommi kuin aikaisemmat keskipohjalaiset olympiavoitot. Niin Myllylällä kuin Takalolla oli jo aikaisemmista isoista kisoista kovia saavutuksia. Mitä selittäviä tekijöitä löydät kaksikon menestyksen taustalta? – Arsilla oli hyvät taustajoukot ja kova innostus. Arsi oli hyvä tyyppi kuulantyöntäjäksi: roteva, muttei mikään jässikkä, suhteellisen nopeakin. Ihan sama oli myös Myllylän kohdalla: hän tuli otolliseen paikkaan, jossa sai avukseen hyvät taustajoukot. Tietysti vaaditaan lahjakkuutta ja kunnianhimoakin? – Aika paljon. Lahjakkuutta ja sitä toista vielä enemmän. Kuten tunnettua Myllylän ura ja lopulta elämä päättyi traagisesti. Lahden MM-hiihtojen dopingkärystä alkoi kymmenen vuoden kujanjuoksu, joka päättyi hiihtäjälegendan menehtymiseen kesällä 2011. Löytyykö urheilijalle tarpeeksi turvaverkkoja, jos elämä ei kannakaan? – Saatiin kokea, ettei löydy. Toisaalta Myllylä oli niin kova itselleen, ettei hän niitä oikein hakenut tai hyväksynytkään. Näin minä olen sen käsittänyt. Kyllä silloin jo oli kaikenlaista mahdollisuutta, mutta ihmisen pitää myös itse ottaa apu vastaan. Tutuinta Korkeaniemelle on ollut urheilun järjestöelämä, jota hän edelleen katsoo urheilumiehen näkökulmasta. KeskiPohjanmaan alueen asemaa ja itsenäisyyttä on pitänyt puolustaa moneen eri otteeseen, kun maakuntaa on liitetty osaksi isompaa aluetta. – Se on ollut uhkana koko ajan. Keski-Pohjanmaan sisällä erilaiset rajat on urheiluelämässä Eero Korkeaniemi harmittelee sitä, että lajiliittojen kiinnostus alueisiin on olematonta tänä päivänä. ylitetty helpommin kuin muilla elämänalueilla. Oli kyse sitten lääninrajasta tai kielirajasta. Paras esimerkki on tässäkin suhteessa maakuntaviesti. – Rajat on ylitetty hyvin, ei siinä ole ollut yhtään mitään. Toivottavasti jatkossakaan lääninrajasta ei ruveta tekemään estettä. Miltä sitten keskipohjalaisen urheilun tulevaisuus näyttää, jos pitää kurkata vaikka 10–20 vuoden päähän? – On hyvä, ettei sitä tiedä. Tällä hetkellä tulevaisuus ei näyMaailman parhaasta hiihtotapahtumasta, Keski-Pohjanmaan maakuntaviestistä, tavallaan alkoi myös Eero Korkeaniemen ura urheilun jär- tä kovin hyvältä. Perustelen sijestöelämässä. tä urheilun järjestötoiminnalla: tänä päivänä lajiliittojen kiinnostus alueisiin on melkein nolla. Vanhaan hyvään aikaan liittojen puheenjohtajat, valmentajat ja toimihenkilöt kulkivat piireissä omien lajiensa joukossa. Nyt niitä ei näy missään, eikä kukaan edes tiedä ketä he ovat., Korkeaniemi aloittaa. Jatkoa seuraa, kun liikuntaneuvos pääsee vauhtiin. – Keskittämisajattelu jyllää. Meillä oli aikoinaan 14 lajijaostoa, jotka hoiti piirin alueella omat toimintansa ja piiritoimisto antoi järjestötoiminnalli- sen avun. Nyt meillä on muutama alueorganisaatio, jotka hoitaa kaikki asiat itse. Hallintohommiin menee hukkaan aikaa, jonka voisi käyttää kentällä käytännön työhön. Ja Kepli kiertää toreilla mittaamassa verenpaineita... – Herranjumala sentään. Joo, jotenkin homma pitäisi saada sille vanhalle mallille, että täällä hoidetaan perustyö. Ennen esimerkiksi veikkausvoittovaroja myönnettiin kunnille korvamerkittyinä liikuntaan, nuorisotyöhön ja raittiustyöhön. Nyt on päinvastoin. Joku kek- si, että kolmas sektori on hyvä kuntaelämässä hoitamaan niitä hommia. Kyllä urheilujärjestöllä pitää joku muu tehtävä olla kuin käydä mittaamassa verenpaineita tai mennä kouluille pitämään välituntiliikuntaa. – Vanhan äijän puhetta varmaan, mutta ei se näin toimi. Loppukiihdytys on ohi. Pitäisikö Keplin tulla mittaamaan nyt verenpaine? Korkeaniemi nauraa. – Eiköhän mennä kahaville. Juha Savela, teksti Jukka Lehojärvi, kuvat ja graﬁikka

51 Kuka on mielestäsi kaikkien aikojen keskipohjalaisurheilija ja miksi? SEIJA MALKAMÄKI, ex-lentopalloilija REIJO ALAKOSKI, Suomen Maastohiihto ry:n ex-puheenjohtaja. JUSSI KURIKKALA. Kurikkala saavutti urallaan kuusi arvokisamitalia, vaikka hänen parhaat vuodet osuivat sotavuosiin. Aivan yhtä hyvin paras voisi olla Mika Myllylä. Mielestäni Kurikkala oli vieläkin lahjakkaampi kestävyysurheilija kuin Myllylä, vaikka arvokisamitalien määrässä hän ei pärjännyt Myllylälle. Kurikkalan erityisestä lahjakkuudesta kertoo se, että hän juoksi Lontoon olympiakisoissa maratonilla 1948 peräti 13:nneksi ja parhaillaan maraton taittui 2.34 pintaan. Kurikkala ja Myllylä olivat molemmat oman aikansa huippuja. Heillä oli myös paljon yhteistä: boheemeja urheilijoita ja tavallaan norjalaisten ”jahtaamia”. Kurikkalan kuudesta mitalista meni kolme, kun norjalaisten johdolla Cortinan 1941 MM-arvo vietiin jälkikäteen. Myllylä sai dopingleiman norjalaisten johtaman FIS:n lääketieteellisen komitean ansiosta Lahdessa 2001. Siitä hän ei koskaan toipunut. MIKA MYLLYLÄ. Mikan mitalisaalis ja koko ura on sellainen suoritus, jota kukaan muu ei ole saavuttanut eikä tule saavuttamaan. Hän teki varmasti mielettömästi töitä tulosten eteen, vaikka mukana olisi kuinka kiellettyjä konsteja. Mieliin on painunut kuva suolla juoksevasta, partaisesta, hikeä vuotavasta, määrätietoisesta ja hulluna treenavasta urheilijamiehestä. EERO KORKEANIEMI, liikuntaneuvos. HELENA TAKALO. Tuohon aikaan kaikki tukimuodot olivat paljon vaatimattomampia, joten hän ponnisti huipulle aika lailla omillaan. Ensimmäinen olympiavoittaja: se on uraauurtava teko. Ja muutkin hänen saavutuksensa olivat mittavia. RISTO POUTTU, mm. KPV:n ex-puheenjohtaja ja Keplin hallituksen ex-jäsen. MIKA MYLLYLÄ. Vastausta ei tarvitse kauan miettiä. Viiden arvokisakullan voittanut urheilija on ”kuningasten kuningas”. Opin tuntemaan Mikan 1990-luvun alkuvuosilta. Hän kuului ns. ”Poutun mannekiineihin” yhdessä Juha Kankkusen ja Tommi Mäkisen kanssa. Enpä ole juuri sympaattisempaa urheilijaa tavannut ja mikä asenne hänellä oli lajiin ja harjoitteluun. Sain olla hänen ystävänsä myös viimeisinä vaikeina aikoina. Iso vahinko, ettei ymmärretty ottaa miestä kunnolla hoivaan heti Lahden jälkeen. TIMO VIROLAINEN, KoNMKY:n valmentaja, valtion liikuntaneuvoston jäsen. ANNE KÄNSÄKANGAS, ex-kiekonheittäjä. MIKA MYLLYLÄ. Kriteerini olivat kuinka hyvin urheilija on menestynyt olympialaisissa ja MM-kisoissa. Loppusuoralla olivat Myllylä, Helena Takalo ja Arsi Harju. Tasaista oli, mutta Mika menestyi parhaiten näissä kisoissa. Myllylä oli lisäksi periksiantamaton ja sisukas urheilija. ” Viiden arvokisakullan voittanut urheilija on ”kuningasten kuningas”. RISTO POUTTU MIKA MYLLYLÄ. Suurten saavustustensa lisäksi Mika Myllylä oli hieno esikuva monelle keskipohjalaiselle nuorelle urheilijalle. Myllylän vaikutus koko hiihtourheilun nousulle oli myös iso. Kuva Mikasta piirtyy itselleni suotreenien kuvista. Ilman pitkää ja rankkaa harjoittelua ei myöskään kepulikonsteista olisi ollut hyötyä. Suuri urheilija dopingkärystä ja loppuelämän heikoista hetkistä huolimatta. PASI TUUKKANEN, Hermeksen urheilujohtaja. ARSI HARJU. Olympiavoittaja ja MM-mitalisti sekä vuoden urheilija 2000. Edellisestä suomalaisen kuulantyönnön olympiavoitosta oli kulunut 80 vuotta ja mitalista 64 vuotta, kun Perhon Kirin kasvatti peittosi Sydneyn kuulafinaalissa mm. USA:n Adam Nelsonin ja John Godinan. Osaltaan valintaani vaikuttaa myös kotiinpäinveto: terveisiä mummolle Perhoon! RISTO LINTILÄ, emeritus urheilutoimittaja. MIKA MYLLYLÄ. Haapajärven Kiilojen Mika Myllylä on kaikkien aikojen keskipohjalaisurheilija olympiakullallaan perinteisen hiihtotavan 30 kilometrin matkalla Naganossa 1998 ja neljällä maailmanmestaruudella. Ramsaun MMhiihdoista 1999 Myllylä teki harvinaisen suorituksen voittaen komeasti kolme kultaa. Myllylä saavutti urallaan yhteensä peräti kuusi olympiamitalia ja yhdeksän MM-mitalia. Vuoden urheilija Myllylä oli 1997 ja 1999. Myllylän jälkeen kaikkien aikojen kovimmat keskipohjalaisurheilijat ovat Helena Takalo ja Arsi Harju edellä mainitussa järjestyksessä. LEA KIPPO-KOVASIN, Keplin puheenjohtaja. ANNE POLSO, Vetelin Urheilijoiden puheenjohtaja MIKA MYLLYLÄ. Valintani perusteena ovat Myllylän kiistattomat urheilusaavutukset urallaan, 15 arvokisamitalia olympia- ja MM-tasolla. Myllylä oli taistelija, tinkimätön ja herkkä urheilija. Hänen omin sanoin: ”Urheilu on ollut minulle intohimo: se on antanut paljon, jos kohta ottanutkin paljon”. HELENA TAKALO. Menestynyt naishiihtäjä, maailmanmestari ja olympiavoittaja. Hiihto on lajina tunteikas ja osa keskipohjalaista identiteettiä. Helenan ja muidenkin keskipohjalaisten hiihtäjien saavutusten myötä olemme saaneet kokea upeita hetkiä. Toivottavasti talvinen laji tarjoaa niitä myös tulevaisuudessa! ” Ensimmäinen olympiavoittaja: se on uraauurtava teko. EERO KORKEANIEMI ” Olympiavoittaja ja MM-mitalisti sekä vuoden urheilija 2000. PASI TUUKKANEN JAANA OJANIEMI, Haapajärven Pesä-Kiilojen puheenjohtaja. MIKA MYLLYLÄ. Tulokset ja lukuisat arvokisamitalit puhuvat valinnan puolesta. Juha Savela, teksti Jukka Lehojärvi ja Clas-Olav Slotte, kuvat

KP/CLAS-OLAV SLOTTE HENKILÖT ▲ Esko Ylinen korostaa työpaikan ilmapiiriä s. 54 Mari Isopahkala suunnittelee korusarjaa s. 56 Asuinseutu piti konkreettisesti raivata Perhossa s. 58-59 Mattilan olohuoneessa politikoitiin s. 60-61 ▲ ▲ ▲ ▲ Anna Salomaasta kuullaan vielä s. 64 Ihmisyyteen kuuluu uteliaisuus Keskipohjanmaapalkinnon saaja 2017 Juha Kankaan viuluoppilaasta kasvoi maailmanluokan koloratuurisopraano, joka toi oopperan keskelle Kokkolaa Eipä tiennyt Juha Kangas viulunsoittoa nuorelle Anu Komsille opettaessaan, että oppilaasta kehkeytyisi maailmanluokan koloratuurisopraano, joka toisi synnyinkaupunkiinsa oopperan. West Coast Kokkola Operan eli kotoisasti vain Kokkolan oopperan taiteellinen johtaja Anu Komsi on tehnyt koko oopperan ajan rinnan kahta työtä. Hän on ideoinut ja organisoinut tasokasta oopperaa, jossa on myös laulanut. Hän on tehnyt oopperaa, joka ei koskaan laskelmoi, vaan on aina onnistunut yllättämään yleisönsä. Samalla hän on panostanut omaan taiteelliseen uraansa konsertoiden ahkerasti ympäri Eurooppaa. Anu Komsi sanoo, että ihmisyyteen ja sivistykseen kuuluu terve uteliaisuus. Halu tehdä ja kokeilla. Samalla hän on kuitenkin halunnut olla armelias yleisölleen ja valita ohjelmistoon myös ”hittiteoksia”. Miten keskipohjalaiset ovat ottaneet oopperan vastaan? – Markkinointi on todella raskasta. Keskipohjalaisyleisö empii, lähteekö se paikalle eikä mielellään osta lippua etukäteen. No, viime vuosina ennakkomyynti on parantunut. Keskipohjalaiset pitää houkutella paikalle. Sitten kun heidät saa esitykseen, niin ovat maailman ihanin yleisö. Iloisesta naurustaan tunnettu Komsi myöntää, että aina ei ole naurattanut – välillä on tehnyt mieli heittää kokkolalaishanskat tiskiin, töitä riittää muutenkin. ” Kun keskipohjalaiset saa esitykseen, niin he ovat maailman ihana yleisö. Taiteellinen vastuu ja taloudellinen epävarmuus eivät ole mieluisa yhdistelmä. Konsertoidessaan Komsi neuvottelee palkkionsa, ja se on siinä. Kokkolan oopperassa taiteellinen johtaja pitelee kaikkia mahdollisia lankoja käsissään ja tekee paljon sellaista työtä, josta ei laskuteta ja vaikka laskutettaisiin, niin eipä siitä silti maksettaisi. Komsi tunnustaa, että vuonna 2013 hän harkitsi tarkkaan puolisonsa Sakari Oramon kanssa oopperan jatkoa. Toiminnanjohtajana toiminut ja oopperan Anu Komsin kanssa perustanut Annika Mylläri aloitti Pietarsaaressa ja jätti oopperan. – Taloustilanne painoi mieltä. Olimme ottaneet riskejä ja taistelleet rahoituksen kanssa. Kokkolan kaupunginjohtaja Antti Isotaluksella oli ratkaiseva rooli siinä, että oopperafestivaali pysyi kaupungissa. Vuosina 2014 ja 2015 kaupunki tuki meitä ja päätimme jatkaa, kiittelee Komsi silloista kaupunginjohtajaa. Samalla hän kiittää kaikkia niin oopperassa työskennelleitä kuin oopperaa tukeneita. – Meillä on aina ollut mahtavat tiimit, olen saanut mukaan parasta mahdollista porukkaa, eikä sekään ole itsestäänselvyys. Ilman heitä Kokkolan ooppera ei olisi niin tasokas kuin se on. Meillä on myös aivan ihana kannatusyhdistys, jonka kahvitus on ihan legendaarinen, Komsi nauraa ja muistelee erityisellä lämmöllä muutama vuosi sitten edesmennyttä Satu Hanhikoskea. Kokkolan oopperassa on työskennellyt monia nuoria lahjakkuuksia, joita voisi nimit- Anu Komsi sai idean Kokkolan oopperaan Saksasta, missä vietettiin oopperafestivaaleja. Sellainen on Kokkolan oopperakin, viikon aikana nähdään paljon muutakin kuin oopperaa. tää oopperan löydöiksi. Otetaan esimerkiksi nuori Santtu-Matias Rouvali (2. kapellimestari Carmenissa 2010), jonka Anu Kom- si bongasi Sibelius-Akatemian opiskelijakonsertista, tai Dalia Stasevska (kapellimestari oopperassa Ahti Karjalainen – elä- mä, Kekkonen ja teot 2012 ), joka on Kokkolan jälkeen tehnyt huikeaa uraa. Anu Komsi on käyttänyt roh- keasti ohjaajia, joilla ei ole aikaisempaa kosketusta oopperaan. Kokkolalaislähtöisistä ohjaajista mainittakoon Öjan laituril- Aina keskipohjalainen tapahtumat eri muodoissa ovat tuttuja sekä esiintyjän että kuulijan roolissa. Kokkolalla on oma ooppera ja taiteenlaji on tuttu Lassille. – Oopperassakin on tullut käytyä, Suomessa ja ulkomailla. Myös Kaustisen festivaalit ovat tulleet tutuiksi ihan lapsuusvuosista alkaen. Viimeksi kävin siellä toissa vuonna parissa konsertissa. Nuorempana olin siellä myös itsekin esiintymässä kuoron kanssa. Ulla Lassi muutti Keski-Pohjanmaalta jo lähes kolme vuosikymmentä sitten. Silti hän on edelleen keskipohjalainen. lun seudulla. Keski-Pohjanmaata mainostetaan musiikin maakuntana, ja musiikki on tuttua Lassillekin. – Koska olen itsekin harrastanut musiikkia, myöhemmin opiske- Uusia katutason liiketiloja vuokrattavana uudistuvan Hilmantorin laidalta Kalajoen hiekkasärkkien ytimestä luaikoina soitin huilua puhallinorkesterissa ja opiskelin vapaata säestystä, niin toki musiikki- Mutta palataanpa opintien alkuun. Millaisia muistoja professorilla on Kokkolasta? Ulla Lassi kertoo, että parhaimmat koulumuistot ovat ehdottomasti Isokylän koulusta. – Se oli kuin iso koti, jossa kaikki oli lähellä. Vieläkin lämmöllä muistelen luokanvalvojaani Eero Fräntiä, joka antoi hienot eväät koulutielle. Koulutie jatkui Hakalahden yläasteen kautta Yhteislyseon lukioon, josta hän kirjoitti ylioppilaaksi 90-luvun alussa. Hyviä Tiina Ruotsala, teksti Clas-Olav Slotte, kuva Keskipohjanmaapalkinnon saaja Ulla Lassi: ”Osaaminen niin tieteessä kuin taiteessa on tärkeää pääomaa maakunnalle.” Vaikka Oulun yliopiston alaista kemian professuuria Kokkolan yliopistokeskuksessa hoitava Ulla Lassi on asunut jo pari vuosikymmentä Pohjois-Pohjanmaalla, niin sydämeltään hän on aina keskipohjalainen. Lassi, os. Pulkkinen, syntyi Vetelissä, mutta perhe muutti jo varhain Kokkolaan. Silti yhteys Veteliin on ollut ja on edelleen kiinteä. – Veteli on synnyinkuntani ja minulla on edelleen vahva side Veteliin, missä asustelee paljon lähisukulaisiani. Molemmat vanhempani ovat Vetelistä, ja lapsuudessa vietimme paljon aikaa mummoloissa Perhonjoen rannalla. Veljeni kanssa ongimme, soutelimme, kävimme uimassa ja maatilalla riitti aina paljon mielekästä tekemistä ja ihmettelemistä, hän muistelee. Nykyään Kempeleessä asuva Lassi sanoo, että Keski-Pohjanmaalla on hänelle aina erityinen rooli. – Olen keskipohjalainen, vaikkakin olen asustellut jo viimeiset kaksikymmentä vuotta Ou- le Figaron häät ronskisti ohjannut Leea Klemola, joka ohjasi myös Kaapelitehtaalla nähdyn Lulun, Juho Kuosmanen, joka ohjasi Ykspihlajan toimitalolle Kurt Weillin Der Silberseen ja Aku-Petteri Pahkamäki, joka ohjasi oopperan juhlavuonna 2015 Harrbådan neidon (kantaesitys) sekä Sibeliuksen Neito tornissa. Harrbådan neidon libreton kirjoitti niin ikään kokkolalaislähtöinen kirjailija ja dramaturgi Jusa Peltoniemi. West Coast Kokkola Opera on Kokkolan käyntikortti matkatessaan muualle Suomeen ja naapurimaihin. Kaapelitehtaalla kohautti Lulu ja nauratti Lepakko. Musiikkitalossa ovat soineet Carmen ja Pohjantähti. Lisäksi Espoossa on esitetty Ahti Karjalainen – elämä, Kekkonen ja teot. Döbeln kiersi laajasti Suomessa ja Ruotsissa, ja myös viime kesän Pohjantähteä on kosiskeltu ulkomaille. Komsi muistuttaa, että Kokkola on tallennettu ”ikuisiksi ajoiksi” YLE Areenaan, kun viime kesän suursatsaus G. Meyerbeerin L’étoile du Nord Pohjantähti taltioitiin Helsingin Musiikkitalossa marraskuussa. muistoja on myös myöhemmiltä kouluvuosilta. – Hakalahdesta jäi erityisesti mieleen Anja Mehtälä ja matematiikan oppitunnit… Vieläkin muistan, että ”summasta ei saa supistaa”, nauraa Lassi. ” 2017 neet olivat mieluisia, joten uravalinta ei ollut itsestäänselvyys. Toki en ole valintaani päivääkään katunut, niin mielenkiintoisessa työssä olen saanut olla. Harrastuksiakin oli nuorella naisella runsaasti. Minulla on edelleen vahva side Veteliin. Länsipuistosta Ulla Lassi jatkoi Jyväskylän yliopistoon kemiaa opiskelemaan. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 1996. Kemia pääaineena ei ollut itsestäänselvyys, Lassi oli päässyt opiskelemaan myös kieliä. Kemia kuitenkin voitti. Lassilla on fysiikan, kemian ja matematiikan aineenopettajan pätevyys. Nykyään hän on filosofian maisteri, diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti ja tekniikan tohtori. Aikamoinen lista, oliko nuoruus jo pelkkää matematiikkaa? – Koulussa lähes kaikki oppiai- – Lapsuudessa ja nuoruudessa harrastin paljon ja kaikenlaista. Lauloin muun muassa kuorossa ja kävin soittotunneilla. Musiikin lisäksi Lassi harrasti paljon liikuntaa, erityisesti suunnistusta. Kesäisin viikonloput kuluivatkin suunnistuskisoissa. Hallinnollinen Keski-Pohjanmaa on kutistunut huomattavasti siitä historiallisesta maakunnasta, jossa Ulla Lassi varttui ja josta maailmalle lähti. Äskettäin Kokkolan yliopistokeskus Chydenius sai merkittävän rahallisen tuen, kun Peter Forsströmin perheen omistuksessa oleva Forskor Invest Oy Ab teki 30 000 euron lahjoituksen. Forsström tiedetään myös kulttuurin tukijaksi. Miten Lassi katsoo synnyinmaakuntaansa nykyään? Pitäisikö kaikki varat ja energia keskittää vain tietylle alueelle? – Koen, että pienelle maakunnalle osaaminen niin tieteessä kuin taiteessa on tärkeää pääomaa, josta tulee pitää kiinni. On erityisen hienoa, että Keski-Pohjanmaalla on haettu alueellisia vahvuuksia, joihin on satsattu. Hiljalleen alueen tunnettavuus on kasvanut myös tieteen ja tutkimuksen saralla. Tässä toki alueen elinkeinoelämällä on ollut merkittävä yliopistollista tutkimusta ja koulutusta tukeva rooli. Jatkossakin tulee huolehtia, että täällä tehtävä tutkimus täyttää kansainvälisestikin mitattuna laatukriteerit. Se on olemassaolomme ehto, hän painottaa. Tiina Ruotsala, teksti Jukka Lehojärvi, kuva

54 Esko Ylinen, sparraaja ja kannustaja Halpa-Halli -ketjun kauppaneuvos on mukana niin Kiinan matkoilla kuin työhaastatteluissa Kun Halpa-Halliin haastatellaan uutta työntekijää, yksi haastattelijoista saattaa olla kauppaneuvos Esko Ylinen, Kokkolan Halpa-Hallin perustaja. Hän lukee työhakemukset läpi ja tekee merkintöjä ennen haastattelua. Kauppaneuvoksella on hyvä ihmistuntemus, sillä hän aloitti kauppiaan uran vuonna 1965 kulkemalla kulkukauppiaana talosta taloon. Haastattelussa hän lähtee hieman syvempää eli kyselee, onko työnhakijalla siskoja ja veljiä, mitä työtä vanhemmat tekevät. – Luonteenpiirteet ja asenne merkitsevät paljon. Usein haastattelussa koen, että tällä ihmisellä on terve asenne, Ylinen sanoo. Halpa-Halli on työnantaja, jonka palveluksessa tehdään pitkiä, jopa neljäkymmentä vuotta kestäneitä työuria. – Halpa-Halli on ollut monelle kasvun paikka. Toisaalta yrityksestä on hyvän työkokemuksen kautta edetty kaupan alan menestyksellisiin tehtäviin, niin kuin myös jotkut hengellisen työn pariin, hän sanoo. Ilmapiiri on Ylisen mukaan ratkaisevan tärkeä. – Me käsittelemme ihmisiä ihmisinä. Työntekijä saa työstään ahaa-elämyksen, että hän tuntee itsensä tarpeelliseksi. Halpa-Hallin nykyinen arvopohja muodostui vuonna 1977. – Kun tulin uskoon, pidin esimiehille palaverin, että nyt muuttuu johtamistyyli. Ylinen antoi alaisille vastuuta ja päätti uskoa ja luottaa heidän tekemiseensä. On helpompi toimia, kun on monta tekijää. Kenenkään innostusta ei tyrehdytetä, jos he toimivat talon toiminta-ajatuksen mukaisesti. – Ihminen tarvitsee kiitosta ja tunnustusta tekemisistään, Ylinen sanoo. Nykyään hän näkee omaksi tehtäväkseen toimia kannustajana ja sparraajana. Vuonna 2010 Ylinen luovutti suurimman osan yhtiöstä lapsilleen, joista Janne Ylinen on Kokkolan Halpa-Hallin toimitusjohtaja. Hallituksen puheenjohtajuuden Esko Ylinen jätti itselleen. – Olisi ollut edesvastuutonta, jos olisin kerralla jättänyt vastuun lapsista, henkilökunnasta ja yrityksestä. Perheyrityksen menestyminen johtuu omistautumisesta yrittämiselle. – Yrittäminen ei lopu siihen, kun laittaa oven kiinni. Minulla parhaat ajatukset syntyvät yöllä. Päivärutiineihin kuuluu olla Halpa-Hallin pääkonttorilla arkisin kello 8:sta lähtien. Maanantaisin viikko alkaa jo kello 7.30, jolloin hän pyytää alkavalle viikolle siunausta muutaman muun uskossa olevan työntekijän kanssa. – Uskoon tulo on varjellut minua vääristä ratkaisuista ja antanut viisautta, Ylinen sanoo. Työpaikalla Ylinen keskustelee kasvokkain ostajien, ostopäälliköiden ja toimitusjohtajan kanssa. – Koetan sanoa myös epäkohdista ja esitän, miten ne saataisiin kuntoon. Yritän etukäteen luotsata, koska minulla on pitkä kokemus kaupanteosta. Halpa-Hallin ideana on myydä hyvälaatuista tavaraa, jonka hinta on kohdillaan. Tähän asiakkaat ovat ruvenneet luottamaan. – Jo kulkukauppiaana huomasin, että asiakasta on helpompi käsitellä, kun hän saa hyvää tuotetta halvalla. Vaikka nuorempi sukupolvi on nyt vastuussa, Ylinen on mukana esimerkiksi myymäläpäälliköiden palavereissa sekä kahdesti vuodessa Kiinaan tehtävillä messumatkoilla. ESKO YLINEN ● s. 3.12.1947 Alahärmässä ● ei juhli syntymäpäivää vaan on matkoilla ● perusti Halpa-Halli-ketjun vuonna 1969 ● Kokkolan Halpa-Halli Oy:n hallituksen puheenjohtaja ● Kokkolan kaupungin kultainen ansiomitali v. 1998 ● kauppaneuvos v. 2001 ● Suomen Leijonan 1. luokan ritarimerkki v. 2008 ● kuuluu Baptistiseurakuntaan ● perhe: vaimo ja viisi lasta, joista tuli vuonna 2010 yhtiön pääomistajia. Lapsista neljä työskentelee HalpaHallissa ● Kokkolan Halpa-Halli Oy:n liikevaihto on 295 miljoonaa euroa. Työntekijöitä on 1500 ja myymälöitä 38. ● Yritys sai valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon vuonna 2011 Kauppaneuvos Esko Ylinen on säilyttänyt lasivitriinissä rahastajan laukun, johon hän laittoi Uudenkaarlepyyn torilla tienaamansa rahat. Kotka-patsas on lahja Johannes-pojalta. Lounas HH-Caféssa ja kauppaneuvos menee kotiin vaimon luo. Iltapäivällä hän tulee uudestaan käymään toimistossa. Ruuhkavuodet sattuivat 1970-luvun loppuun, jolloin uusia myymälöitä ”syntyi kuin sieniä sateella” sekä 1990-luvulle, jolloin Esko Ylinen osti veljeltään Vaasan ketjun. Kuuden myymälän ja ison keskusvaraston ostaminen oli suuri projekti. – Kahden talon paine tuli samalle porukalle. Kiitokseksi vein myyntipäälliköt ja esimiehet perheineen lomamatkalle Israeliin. Heitä oli 80. Halpa-Halli tunnetaan kauppana, joka ei myy tiettyjä tuot- teita kuten alkoholia tai tupakkaa. Sunnuntaisin kauppa on kiinni. Ylinen myöntää, että hänelle on ollut kova paikka, kun juhlapyhistä on luovuttu. – Sunnuntaista on Halpa-Hal- lissa pidetty kiinni eikä siitä tulla luopumaan. Annetaan sunnuntai työntekijöille ja annetaan heidän olla oman perheen kanssa kotona. Ylisen mielestä työntekijöistä huomaa, että he aloittavat työviikon levosta käsin. Tämän merkitys korostuu joulukaupan aikana, jolloin kaupoissa on kiire. Päivi Savela, teksti Jukka Lehojärvi, kuva KESTÄÄKÖ LUKKO PIKKUPETOJEN RYNNISTYKSEN? LAUANTAINA 9.12.KLO 17.00 VS Parhaat onnittelut 47-VUOTIAALTA KÄYTTÖAUTOLTA 100 -VUOTIAILLE SANKAREILLE! OULUN ENERGIA AREENALLA LIPUT ILMAN JONOJA: WWW.TICKETMASTER.FI LIPUT: Areenaistuimet 26€, puupenkit pitkät sivut/areenist. 1. rivi 22€, puupenkit kulmat/päädyt 19€, seisomapaikat (aik.) 11€, seisomapaikat (lapset 7-16 v., opiskelijat, eläkeläiset) ja pyörätuolipaikat 8€. MYYNTIPISTEET: Ticketmaster, Neste Oulun Baari Maikkula, Neste Hiironen, Limingantullin Prisma, Linnanmaan Prisma, Zeppelinin Prisma, Raksilan Prisma, Musiikki-Kullas, Makuuni Torikatu, Sokos Herkku Kioski, Valkealinna. Ennakkomyyntipisteet veloittavat omien hinnastojensa mukaiset toimituskulut. Ovilla turvatarkastus. TULEVAT KOTIOTTELUT KAYTTOAUTO.FI KOKKOLA | ALAVUS | JYVÄSKYLÄ KAUHAJOKI | NÄRPIÖ | PORI RAUMA | SEINÄJOKI TAMPERE | VAASA Ti 19.12.2017 18:30 To 28.12.2017 18:30 La 6.1.2018 17:00 La 13.1.2018 17:00 Ti 16.1.2018 18:30 La 20.1.2018 17:00 Ti 30.1.2018 18:30 Kärpät - JYP Kärpät - Tappara Kärpät - TPS Kärpät - HPK Kärpät - Ilves Kärpät - Pelicans Kärpät - HPK To 1.2.2018 Ti 6.2.2018 Pe 9.2.2018 La 17.2.2018 Ti 27.2.2018 La 3.3.2018 La 10.3.2018 18:30 18:30 18:30 17:00 18:30 17:00 17:00 Kärpät - Ässät Kärpät - Sport Kärpät - Jukurit Kärpät - SaiPa Kärpät - KooKoo Kärpät - HIFK Kärpät - KalPa

55 Onnea Suomi ja Keskipohjanmaa! Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Sadan vuoden ajan myös Keskipohjanmaa-lehti on kertonut lukijoilleen yli jokilaaksojen, mitä keskipohjalaisten ihmisten elämässä tapahtuu. Lehden sivuilla myös tieto Kalajoen kaupungin vetovoimasta, palveluista, elämästä ja elinkeinomahdollisuuksista on kiirinyt keskipohjalaisten aamukahvipöytiin. Keskipohjanmaa on luontevasti mukana kalajokisten viiden tähden elämässä. Onnittelemme 100-vuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä ja kiitämme tähänastisesta vahvasta yhteistyöstä. Se jatkukoon myös seuraavat 100 vuotta. Kalajoki tarjoaa kaikenikäisille asukkailleen kokemuksen elämänmittaisesta viiden tähden lomasta – ihan omassa kotikaupungissa. Kalajoella on hienoja tontteja ja asuntoja niin keskustassa kuin meren läheisyydessä. Harrastaakin voi melkein mitä vain, kulttuurista kuntosaliin, parkourista patikointiin. Kalajoelta ei tarvitse lähteä edes merta edemmäs lomalle, kun on oma ranta ja reilusti palveluja ihan lähellä. www.kalajoki.ﬁ

56 Muotoilija muutti maalle Mari Isopahkalan tytär Ansa kasvaa nyt samoissa maisemissa kuin äitinsä lapsena. Lapset saivat Mari Isopahkalan palaamaan kotimaisemiinsa Kalajoelle Viisi vuotta sitten muotoilija Mari Isopahkalaa haastateltiin Keskipohjanmaan 95-vuotisjuhlalehteen. Haastattelun päätteeksi hän visioi tulevaisuuttaan näin: ”Varmaan viiden vuoden päästäkin haluaisin tehdä ihan samoja asioita samalla tavalla kuin nyt. Asuisin Suomessa ja matkustelisin aika paljon. Välillä kävisin Kalajoella morjenstamassa sukulaisia.” Viidessä vuodessa ehtii kuitenkin tapahtua paljon – kuten kaksi lasta. – En ole matkustellut kamalasti, koska olen ollut viimeiset kolme vuotta kiinni lapsissa. Haluan kyllä tehdä samoja asioita edelleen, mutta perheen myötä täytyy jäntevöittää tekemistä niin, etten sinkoile joka paikkaan, Isopahkala päivittää nyt elämäntilannettaan. Kalajoella ei myöskään enää käydä vain kääntymässä. Isopahkala, hänen kultaseppäpuolisonsa Mika Paasonen sekä 3-vuotias Urho ja alle vuo- LASTENOH HIEROJAKS den ikäinen Ansa muuttivat elokuussa Helsingistä Marin lapsuusmaisemiin Kalajoen Etelänkylälle. – Teimme tosi nopean päätöksen. Täällä on lapsille enemmän tilaa olla ja mennä, ja sitten sattui olemaan tällainen koti täällä viritteillä, Isopahkala kertoo viitaten sukulaisten taloon, jota on hissukseen remontoitu. Ratkaisu tuli yllätyksenä kaikille, myös asianosaisille itselleen. Viisi vuotta sitten Mari Isopahkala olisi ennemmin nähnyt itsensä muuttamassa jonnekin Eurooppaan kuin Kalajoelle. – Mutta sitä haluaa lapsilleen parasta. Helsinki ei ole ehkä paras pikkulasten kasvatuspaikka. Täällä hoitajat ja opettajat ovat tuttuja, joten heitä kohtaan on ihan erilainen luottamus. Ja kuinka mahdollinen Helsingissä olisi 300 neliön asunto? Esikoiselle muutto on ollut mieleen. Vieressä sijaitseva enon navetta on pikkupojan onnela. – Urho on viihtynyt ihan hullu- JAAJAKSI I AJAKSI NNINOHJA Y Ä K N U L U KO SI TRAINERIK PERSONAL na! Traktorit ovat ihan parhaita, äiti nauraa. Äitiyslomien keskelläkin Mari Isopahkala on tehnyt muotoilijan töitä. – Kuravaippaa on vaihdettu kaikenmaailman palaveripöydillä. Olen ottanut semmoisen asenteen, etten välitä: jos jotakuta haittaa, että minun pitää välillä imettää vauvaa, niin se ” tävät sormukset perustuvat Isopahkalan opiskeluaikaiseen työhön, jonka perään muoti-ihmiset soittelevat vieläkin ulkomailta. Kansallismuseo Collectionia varten Isopahkala suunnitteli sormuksesta entistä toimivammat mallit, joiden metalliosat valmisti hänen miehensä. Lapponian muotoilukilpailun voittaneen korunsa Isopahkala suunnitteli juuri ennen kuin Kuravaippaa on vaihdettu kaikenmaailman palaveripöydillä. on hänen ongelmansa. Alkuvuodesta Innojok lanseerasi kaksi Isopahkalan suunnittelemaa valaisinta. Tänä vuonna hän on myös pitänyt Sami Ruotsalaisen kanssa Helsingissä keramiikka- ja lasinäyttelyn sekä suunnitellut sormuksia Kansallismuseon mallistoon. Poronkarvaa ja hopeaa yhdis- hän tapasi Mika Paasosen, mutta korua ei ollut silloin vielä julkistettu. Hän naurahtaa olleensa tuolloin hyvin omistushaluinen korun suhteen. – En halunnut kenenkään sanovan, etten olisi osannut tehdä sitä ilman Mikaa. Nykyään varmaan kysyisin myös hänen mielipidettään. Olen innostunut ko- ruista ihan hirveästi, kun olen nähnyt myös hänen työtään. Ja minulla on luotto omaan tekemiseeni, kun saan palautetta niin läheltä. Isopahkala sai tänä vuonna Suomen Kulttuurirahastolta 12 000 euron apurahan korusarjan suunnittelemiseen. Äitiysloman vuoksi apuraha on saanut odottaa, mutta: – Aion aloitella sen käyttämistä Kalajoella. Polttelisi ihan hirveästi! Lapsiperheen arki on Isopahkalan mielestä hyväksi luovalle työlle. – Mitä vähemmän minulla on aikaa, sitä laatutietoisempi olen. Mieluummin haluan, että minut muistetaan yhdestä tosi hyvästä työstä kuin hirveästä määrästä sellaista, millä ei tee mitään. Hän uskoo, että muotoilua voi tehdä mistä käsin vain. Kalajoen sijainti on kuitenkin haasteellinen. – Jos tuon lentokentän saisi pyörimään, niin se helpottaisi. Hitsin junakin menee Ylivieskaan, hän harmittelee. – Kun täältä lähtee Helsinkiin, niin siinä menee monta päivää. Mutta pitää ruveta harrastamaan Skype-kokouksia, sehän on normaalia nykyään. Yhteistyökumppaneita voi löytyä myös lähempää. Ja on löytynytkin, sillä Isopahkala on suunnitellut ovimalleja Topi-Keittiöille. – Ojala-Forsin Riitta antoi minulle mahdollisuuden, kun en ollut vielä mitään enkä kukaan, hän kiittää. Asuminen sivummalla antaa myös rauhaa työntekoon. – Isossa kaupungissa käy helposti niin, että olet koko ajan jossain kissanristiäisissä. Helsingin avoin ja tasa-arvoinen ilmapiiri oli Isopahkalalle mieleen. Hän tunnustaakin, että Kalajoelle muuttaminen pelotti. – Mutta päätin, etten aseta ennakkoluuloja. Jos tulen sillä asenteella, että kaikki juoruilevat ja kyttäävät, niin sitten he Paikalliset tapahtumat tarvitsevat näkyvyyttä ja hyvän myyntikanavan! www.kaustisenopisto.fi 70-vuotias Kaustisen Evankelinen Opisto kiittää 100-vuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä yhteistyöstä ja toivottaa onnea! 100 vuotiasta yhteistyökumppania onnitellen MARI ISOPAHKALA ● s. 1978 Kalajoella ● Taiteen maisteri, freelancemuotoilija ● Vuoden nuori muotoilija 2013 ● Vuoden pohjoismainen muotoilija 2012 ● Vuoden suunnittelija -tunnustus sekä raadilta että yleisöltä Muotogaalassa 2011 ● Lapponia Jewelryn kansainvälisen muotoilukilpailun voittaja 2010 ● Tunnetuimpia töitä Lapponian korusarjat Winter Pearl ja Suma sekä Marimekon Konkkaronkka-aterinsarja tiinejaan uudessa kodissa. Mistään ei ole takeita, mutta se ei Isopahkalaa huoleta. – En tiedä, miten tämä toimii, mutta olen aika levollinen. Jos ei toimi, niin sitten mietitään. Pia Räihälä, teksti ja kuva LÄMPIMÄT ONNITTELUT 100-VUOTIAALLE KESKIPOHJANMAALEHDELLE! JAAJAKSI JÄSENKOR USIKOKSI KANSANMU varmaan tekevät niin. Paluumuuttaja onkin kokenut vain positiivisia yllätyksiä. – Vanhat kassatädit moikkailevat etunimellä ja kysyvät, että pannaanko jogurtit pussiin, Mari? Se on ihanaa! Paikkakunta on myös muuttunut 20 vuodessa avoimemmaksi. – Nuorisoa on hauska katsoa, kun he ovat ihan vimpan päälle trendeissä. Ei enää erota, onko joku maalainen vai kaupunkilainen. Isopahkala tosin miettii, mahtaako hänestä itsestään nyt paistaa maalaisuus Helsingin-vierailuilla. Kotona Etelänkylällä kun tulee oltua ”rönttä-jooseppi”. Muutenkin hän on olevunut maalaiselämään. – Kun tulin tänne, niin tikkasin neuvolan käytävällä hirveää vauhtia eteenpäin enkä antanut puheenvuoroa kenellekään. Sillä tavalla kaupungissa toimitaan. On ihan hyvä vähän rauhoittua. Nyt perhe vielä haeskelee ru- - Kiitos sujuvasta yhteistyöstä. Reisjärven kristillinen opisto

57 MAINOS Työplus onnittelee 100-vuotiasta Keskipohjanmaata! Tuotamme työyhteisöjen tukena alueellista elinvoimaa Sipilän palvelukeskuksessa asuva Elli Nurmi vaihtamassa päivän kuulumisia sairaanhoitaja Mervi Someron kanssa. Kallio palvelee kaikissa elämänvaiheissa E Nyt palvelua myös itsemaksaville yksityisasiakkaille, kysy lisää palvelupisteistämme: Kokkola Mariankatu 26 67200 KOKKOLA Puh. 06 828 7360 Faksi 06 835 2984 Port Tower Puh. 040 488 2870 Pietarsaari Puh. 040 488 2880 Uusikaarlepyy Puh. 040 488 2880 Tunkkari Puh. 040 804 5300 Kannus Puh. 040 804 2300 Toholampi Puh. 040 804 2300 Kruunupyy Puh. 040 488 2863 Teerijärvi Puh. 040 488 2867 www.tyoplus.fi lli Nurmella on ikää 101 vuotta, ja paljon tarinoita kerrottavanaan. Jalat nousevat yhä kevyesti rollaattorille, kun on aika oikaista niitä istuskelun lomassa. Sipilän palvelukeskuksen päivähuoneessa vierähtää helposti tovi, ja välillä voi omaksi ja muiden iloksi pistää vaikka lauluksi. Sipilä on yksi tehostetun palveluasumisen yksiköistä, joita peruspalvelukuntayhtymä Kalliolla on kaikissa alueensa kunnissa. Tehostettu palveluasuminen on ikääntyneelle oikea vaihtoehto siinä vaiheessa, kun apua tarvitaan ympäri vuorokauden. Parhaillaan Kallio vahvistaa palveluasumisen tarjontaansa rakentamalla uusia palvelutaloja Nivalaan, Sieviin ja Ylivieskaan. Myös kotona asumiseen on tarjolla monenlaisia palveluja kotihoidosta päivätoimintaan ja erilaisiin tukipalveluihin. Kallion palveluneuvonta auttaa oikean avun löytämisessä. Ikääntyneiden palvelut ovat osa Kallion laajaa hyvinvointi- ja terveyspalvelujen valikoimaa. Kallio tarjoaa nämä palvelut kuntiensa asukkaille kaikissa elämänvaiheissa – vauvasta vaariin. www.kalliopp.fi Turvallinen ja kotoisa ilmapiiri on tärkeää tehostetussa palveluasumisessa. Alavieska – Nivala – Sievi – Ylivieska Enemmän kuin media. Mediahub Helsinki Uutisia, sisältöjä, tv-ohjelmia, videotuotantoja, tapahtumia ja esiintymisvalmennusta. Tunnet meidät MTV:n uutisista. Me autamme sinua luomaan oman tarinasi. Mediahub on journalismi'n, tapahtumiin ja sisällöntuotantoon erikoistunut yhtiö. Mediahub toimii MTV:n uutis-, asia- ja urheiluohjelmien päätuottajana. Tuomme kotikatsomoihin joka ilta Seitsemän ja Kymmenen uutiset sekä Sport Uutiset ja Päivän sään. Sen lisäksi vastaamme MTV.fi:n uutis-, urheilu-, viihde- ja lifestylesisällöistä sekä tuotamme uutisia noin miljoonalle viikottaiselle radiokuuntelijalle. Tuotantoihimme kuuluvat myös muut ajankohtaisiin asioihin pureutuvat erikoisohjelmat kuten Uutisekstra- ja Urheiluekstra -lähetykset, Peter uutisvirrassa ja Rikospaikka. Myös Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma SuomiAreena on osa toimintaamme.

58 Vapautta ja äärimmäisiä velvoitteita Nevala ja Peltoniemi olivat Mökälän asutustiloja, joilla sodanjälkeinen arki raivattiin perholaiseen erämaahan L okakuinen päivä on syksyisimmillään, kun Heikki Saarikettu pysäköi autonsa Nevalan talon pihalle Perhon Mökälässä. Kokkolalainen kuski sekä vänkärin paikalla istuva kaustislainen Esa Saarikettu astuvat ulos. Veljekset suuntaavat kulkunsa puskittuneelta pihalta takaisin Mökäläntielle, jonka tuntumassa heidän muutamia vuosia kylmillään ollut lapsuudenkotinsa sijaitsee. Keskellä soratietä kaksikko kohtaa pitkästä aikaa kaksi lapsuudentoveriaan, Marjatta Tillgrenin ja Inkeri Pekkarisen. Kinnulassa asuvat siskokset ovat saapuneet Mökälään vastakkaisesta suunnasta kuin Perhon kirkonkylän kautta ajaneet Saariketun veljekset. Kättelyt ja halaukset kiteyttävät siteen, joka juontaa lapsuuden yhteisistä kokemuksista ja muistoista. Tällä kertaa suru ei erityisesti sävytä tilannetta toisin kuin lähes kymmenen vuotta sitten. Edellisen kerran nelikko tapasi toisensa loppusyksystä 2008 veljesten äidin Rauha Saariketun hautajaisissa Perhossa. Rauha ja Heimo Saarikettu (1924–2008 ja 1922–2013) olivat ensimmäisiä ja myös viimeisiä alkuperäisiä Mökälän asutustilallisia. Sodan jälkeen rauhan tyyssijaan, keskelle perholaista erämaata, tulevaisuutta raivasi kaiken kaikkiaan parisenkymmentä veteraania perheineen: myös Marjatta Tillgrenin ja Inkeri Pekkarisen vanhemmat Eedit ja Armas Peltoniemi (1920–1999 ja 1917–1996). Niin Saariketut kuin Peltoniemetkin olivat avioituneet sotaaikana. Kun rauha vihdoin koitti, molemmat pariskunnat ryhtyivät perustamaan perhettä Kaustisella. Saariketun perheeseen syntyi Heikki vuonna 1945, Esa vuotta myöhemmin. Peltoniemien esikoinen Reijo syntyi 1944, Raimo 1946 ja Marjatta 1947. Perheen kasvaessa kasvoi myös oman tilan ja vapauden kaipuu, samoin huoli toimeentulosta. Saariketut yrittivät ratkaista asioita muuttamalla ensin Harjavaltaan, missä Heimo työskenteli hetken kaivoksella. Asuntopula seudulla osoittautui kuitenkin vieläkin pahemmaksi kuin Keski-Pohjanmaalla. Myös Armas Peltoniemi kulki laajasti töiden perässä ja asui erilaisissa vuokrahuoneissa. Vakavasti pariskunta perheineen mietti muuttoa Tastulasta myös Kokkolaan. ”Meillä olis ollut talonmiehen paikka Kokkolassa, mutta siihen aikaan ei vielä muutettu kaupunkeihin, niin meidänkin lähtö jäi, kun sukulaiset peljätti, että siellä kuolette nälkään”, Eedit Peltoniemi on merkinnyt muistiin. Lopulta niin Saariketut kuin Peltoniemetkin arvioivat parhaaksi ratkaisuksi muuttaa Perhon Mökälään. He valitsivat asutustilallisen ammatin, kuten Eedit Peltoniemi kiteyttää muistiinpanoissaan. ”Kun oli sen sota-ajan kurjuuden nähnyt, niin sitä ajatteli, että kun saa omaa maata ja asunnon, niin sen ilomielin otti vastaan. Kyllä maatalousneuvontaa sai, viljelyssuunnitelma tehtiin asutusneuvojan kanssa.” Ilmaiseksi mikään ei tullut eikä tavoitteisiin ylletty ilman erityisen kovaa raatamista. Jälkeenpäin ajatellen valtion päätös asuttaa Mökälä nimenomaan pienviljelystiloin oli äärimmäisen haasteellinen toteuttaa. Alue oli liian soista, hallanarkaa ja routaista, minkä vuoksi sato paleltui herkästi. Nevat, jotka ojitettiin lapioimalla ja muokattiin pelloiksi auroilla, eivät koskaan tuottaneet viljaa eivätkä oikein heinääkään, joten edellytykset pienviljelykseen ja karjanhoitoon perustuvalle omavaraistaloudelle olivat olemattomia. Myös hyötypuutarhojen hoito oli työlästä: multakin peittämään kivistä maaperää oli haettava kilometrien päästä. ”Metsän myynnillä oli elettävä, ja viranomaiset valvoivat sitä tarkasti. Varsinkaan alkuvuosina muuta ei ollut myytäväksi, päin vastoin kaikki oli ostettava ihmisille ja eläimille”, Eedit Peltoniemi kirjoittaa. 1940-luvun puolivälissä Mökälä oli pelkkää metsää ja suota. Valtion omistama maa sijoittui 30 kilometrin päähän Perhon kirkonkylältä. Kinnulaan matkaa kertyi 14 kilometriä. Tuolloin tiettömässä erämaassa sijaitsi lähinnä kourallinen valtion palveluksessa olleiden metsänvartijoiden asumuksia, kuten Haasiosalmen ja Polvilammin tilat. Vuonna 1945 maassamme säädettiin maanhankintalaki, jolla lohkottiin valtion maille yli 100 000 asutustilaa rintamamiesten, kaatuneiden omaisten sekä evakkojen tarpeisiin. Mökälästä valtio myi tiloja etenkin muille kuin perholaisil- Heikki ja Esa Saarikettu muistelevat, että heidän Heimo-isänsä on juonut ensimmäiset kahvinsa Perhon Mökälässä kivellä, joka näkyy Nevalan kamarin ikkunasta. le rintamamiehille perheineen: kaustislaisten lisäksi myös veteliläisille, lestijärveläisille ja ullavalaisille. Heidän osansa oli luoda puitteet arjelle niin sanotulla kylmällä tilalla, jolta oli raivattava ensin puusto ennen kuin päästiin rakentamaan taloa ja tekemään peltoja. Jokainen perhe osti itselleen erämaata keskimäärin 200 hehtaaria, josta valtion kanssa tehty sopimus velvoitti muokkaamaan kymmenkunta hehtaaria pelloiksi 10–15 vuodessa. ”Peltoa tehtiin 7,4 hehtaaria. Loppu jätettiin raivaamatta, kun herrat kävivät tarkistamassa ja antoivat lausunnon, että alue on vahvasti rahkasammaleen peittämää ja reuna-alueet matalasti ki- vikkoiseen maaperään soistuneita, joiden pelloksi raivaamista on pidettävä taloudellisesti kannattamattomana”, Eedit Peltoniemi kirjoittaa. Kauppahinta oli tuohon aikaan huokea. Se koostui valtion lainoista, ja sille määriteltiin pitkiä, jopa 30 vuoden maksuaikoja. Maksuja valtio kevensi pienillä perustamis- ja raivauspalkkioilla. Myös lykkäyksiä myönnettiin, samoin huojennuksia muun muassa lapsilukuperusteisesti eli sodanjälkeisin väestöpoliittisin syin. Esimerkiksi Peltoniemet saivat lunastettua tilan itselleen vuoden 1961 lopussa. Lopulta valtio vapautti maksuvelvollisuudesta raivaajat, jotka yhä asuivat tilojaan. Heimo Saarikettu tutki alueen maastokarttoja kahvilassa Vetelissä ja kaavaili elämää Nielujärven rannassa. Paikka osoittautui kuitenkin liian alavaksi, tulva-alttiiksi. Siksi talo rakennettiin etäämmälle järvestä. Eedit Peltoniemi puolestaan on kirjannut ylös: ”Tila hankittiin hallintasopimuksella 1.2.1949. Paikkakunnan valinnassa ei juuri ollut valinnan varaa, koska lähempää ei ollut tiloja saatavissa. Tilan valinta tapahtui aivan summassa. Isäntä soitti asukkaanottolautakuntaan ja sieltä vastattiin, mitä tiloja vielä on nimeämättä. Niin hän sitten vain sanoi, että MÖ6 on meidän.” ”Isäntä lähti sitten eräänä kylmänä talvipäivänä Perhoon ja sinne tuli Kokkolasta asutustoi- minnan johtaja. Perhon kirkolta mentiin kuorma-autolla Salamajärvelle asti, matkaa sinne oli 20 kilometriä ja sieltä vielä 9–10 kilometriä suksilla Mökälään. Kokoontumispaikkana oli vanha Pajukon talo. Siellä annettiin lähempiä neuvoja ja missäpäin paikka sijaitsee, paperille pyykkien numerot, joiden perusteella voi etsiä omaa tilaansa.” ”Kyllä siellä tuli mieleen, että täällä voi tulla vaikka karhuja vastaan, kun synkkää korpea hiihteli ristiin rastiin”, muistiinmerkitsijä jatkaa. Ensimmäisenä Mökälän tilalliset raivasivat pokasaha, justeeri ja kirves apunaan kotipihan puuston ja rakensivat sen perälle niin sanotun pikkutuvan, asuntosaunan. Nevalassa toimeen tarttui Heimo-isäntä. Talkooavuksi tulivat Rauha-puolison veljet Vetelistä. Kun pieni rakennus oli valmis, koko perhe asutti sen. – Olin muutaman vuoden ikäinen, kun kävelimme tänne, Esa Saarikettu muistelee. Pienen pojan mieleen matka on jäänyt, niin Esan kuin Heikinkin. Tuolloin tie päättyi Salamajärvelle, mistä matka jatkui veneellä Pitkäänlahteen. Sieltä nelihenkinen lapsiperhe vähine muine kantamuksineen käveli vielä lähes kymmenen kilometriä vetisiä ja kivisiä polkuja sekä pitkoksia pitkin Mökälään. Samaa reittiä kuljettiin aluksi ruoka- ja rakennustarvikeostoksilla ja muilla asioilla Salamajärvelle. Jalkapatikassa Mökälään on raahattu tiilistä lähtien. Myöhemmin valtio ryhtyi tekemään tietä Kinnulasta Mökälän kautta Salamajärvelle. Koska Kinnulan osuus valmistui ensin, asiointi sinne suuntaan lisääntyi. Peltoniemet saapuivat Mökälään muutamaa vuotta myöhemmin kuin Saariketut, Kinnulan suunnasta kesäkuussa 1951. ”Kuorma-auton lavalle lastattiin lehmä, heiniä, huonekalut ja kaikki tavarat mitä oli ja isäntä ja pojat ja vielä kaksi muuta ihmistä. Minä menin nuorimman kanssa auton koppiin. Kinnulan kautta oli tiepohja tehty, mutta vaivoin pääsi perille. Kuski meinas välillä hermostua, kun auto painui yhden nevan kohdalla pohjaa myöten”, Inkeri Pekkarinen lukee ääneen. Esa Saarikettu kuuntelee tar- Onnittelemme nuorekasta 100-vuotiasta Keskipohjanmaata! Kokkolan seurakuntayhtymä Kokkolan suomalainen seurakunta Karleby svenska församling Kaustisen ja Ullavan seurakunta Kälviän seurakunta Lohtajan seurakunta ZZZNRNNRODQVHXUDNXQWD\KW\PlÀ TERVETULOA KOKKOLAN MEHILÄISEEN! Neste Kaustinen onnittelee: Kotimaisin voimin Suomi 100 eteenpäin Meillä sinua palvelevat seuraavat erikoislääkärit: Gastroenterologi Ilkka Vihriälä s mahasuolikanavan tähystystutkimukset Gynekologi Peeter Peil Ihotautilääkäri Minna Mörtenhumer Kliin. neurofysiologi Sampsa Sipilä s ENMG-tutkimukset Neurologi Kirsi Juvila Ortopedi Juho Venetpalo Silmälääkäri Tiina Simunaniemi s silmäsairauksien diagnosointi ja hoito, toimenpiteet, ei silmälasien määritystä Ajanvaraukset 010 414 00* tai mehilainen.ﬁ *0,08 €/puh + kiinteästä verkosta tai matkapuhelimesta 0,17 €/min Neste Kaustinen Hilkka ja Veli-Pekka Havela Teerijärventie 1, puh. (06) 860 7711 Ark. 7-22, la 7.30-21.30, su 9.30-22 Kokkola, Rantakatu 2 B 3.krs | mehilainen.ﬁ

59 Arvostus vanhempia kohtaan on Mökälän-perintöä. Sitä osaa kunnioittaa kaikkea heidän tekemäänsä työtä ja monitaitoisuuttaan. He olivat vähään tyytyväisiä, vaatimattomia, sillä raha oli kaikilla tiukalla. koin Eedit Peltoniemen muistiinmerkintöjä: – Muistan, kun tulitte. Katselimme teitä Heikin kanssa. Tie ei ollut kaksinen, hän kommentoi. Perheen asettuessa Peltoniemeen Eedit-äiti oli viimeisillään raskaana. Inkeri-tytär syntyi heinäkuun lopussa 1951. – Äiti lähti paria viikkoa ennen laskettua aikaa pitkospuita pitkin kävellen kilometrien päähän Salamajärvelle. Sieltä hän ajoi taksilla Kaustiselle odottamaan synnytyksen alkamista. Inkeri syntyi sairaalassa Vetelissä, Marjatta-sisar kertoo. Myös Peltoniemen kuopus, vuonna 1960 syntynyt Ari, näki päivänvalon sairaalassa Vetelissä. Sen sijaan Saarikettujen kuopus, Lasse, on syntynyt Mökälän Nevalassa. Synnytyksessä Rauha-äitiä avusti naapuri, jonka Eedit Peltoniemi haki paikalle. Kätilö, jota Heimo Saarikettu lähti hakemaan Kinnulasta, ei ehtinyt ajoissa paikalle. Eedit ja Armas Peltoniemi ja heidän lapsiaan Mökälässä: Marjatta, Raimo, Reijo sekä isän sylissä Inkeri. Kuopus Ari syntyi vuonna 1960. MARJATTA TILLGRENIN JA INKERI PEKKARISEN KOTIALBUMI Peltoniemen asutustila Mökälässä. MARJATTA TILLGRENIN JA INKERI PEKKARISEN KOTIALBUMI Korven talon alakerrassa opiskeli enimmillään kymmeniä mökäläläislapsia. HEIKKI SAARIKETUN KOTIALBUMI Asuntosaunan valmistuttua keskityttiin pienen navetan sekä rintamamiestalon rakentamiseen tyyppipiirustusten mukaan. ”Kyllä sekin oli hankala homma saada sinne sirkkeli, kesti kaksi päivää tuoda hevosilla niitä vehkeitä kahden kilometrin päästä keväällä, nevojen ja kivisten kankaiden yli kahdella hevosella niitä vedätettiin”, Eedit Peltoniemi kirjoittaa. Taloista tehtiin puolitoistakerroksisia. Alakerrassa sijaitsivat tupa, kaksi kamaria ja pieni keittiö, vintille tehtiin makuuhuone. Kotia lämmitettiin hellan, takan ja kakluunien avulla. Vesi otettiin kaivoista, sähköt kylälle saatiin 1950-luvun puolivälissä. Puhelimet yleistyivät 60-luvulla. Koska yhteisön haasteet ja tavoitteet olivat samat, asutustilalliset auttoivat paljon toisiaan. Myös yhteisiä työvälineitä hankittiin, kuten katepillari ja kuorma-auto. Maamiesseura rakensi yhteisen kuivaajan. Yhteisöä auttoivat myös muualla asuvat sukulaiset ja tuttavat. Asioita ratkaistiin oman perheen ja yhteisön hyväksi myös kekseliäisyydellä. Yhteishenkeä vaalittiin senkin jälkeen, kun talot oli saatu rakennettua vuoteen 1952 mennessä. Se auttoi jaksamaan yksinäisyyden ja erillisyyden tunteita alueella, jossa tilat olivat poikkeuksellisen hajallaan ja kaukana toisistaan, myös Perhon muusta asutuksesta. ” ”Kyläiltiin kyllä ahkeraan silloin, käytiin semmoisissakin taloissa, joita ei oltu ennen tunnettu, mutta siellä tuntui niin kuin kaikki olis ollut sukua toisilleen.” Koulunkäynti alkoi syksyllä 1951 Pöytäsaaren talossa. Sittemmin siirryttiin Korven talon alakertaan, missä opiskeli enimmillään kymmeniä mökäläläislapsia. Niin sanotun neljän tien risteyksen tuntumaan keskittyivät aikanaan koulun ja kuivaajan lisäksi Ronkaisen kauppa ja tanssilavakin. Pidettiin kesäjuhlia ja urheilukilpailuja, talvisin tupailtoja, Jängällä oli työväentalokin. Nuoriso ja aikuiset, Rauhakin, ajelivat mopoilla, autojakin hankittiin. Myymäläauto alkoi kulkea, samoin linja-autot. – Lapsesta Mökälä tuntui lämminhenkiseltä paikalta. Siinä iässä Mökälässä oli oikea koti ja henki. Ikävä on tietyllä lailla: sydänmailla oltiin, parhaassa paikassa, Marjatta Tillgren kokee. – Arvostus vanhempia kohtaan on Mökälän-perintöä. Sitä osaa kunnioittaa kaikkea heidän tekemäänsä työtä ja monitaitoisuuttaan. He olivat vähään tyytyväisiä, vaatimattomia, sillä raha oli kaikilla tiukalla, Inkeri Pekkarinen jatkaa. Toisen polven elämässä Mökälän-aika vaikuttaa yhä monin tavoin. Nevalan pihapajassa viihtyneestä Heikki Saariketusta kehkeytyi taitava ja monipuolinen konemies, joka hallitsee laitteen kuin laitteen. Esa-veli on hankkinut elantonsa rakennustyömailta. Omaa taloaan hän on aina halunnut lämmittää puilla. Marjatta Tillgrenin ensimmäinen työpaikka oli Ronkaisen kaupassa Mökälässä. Kaupan alalla hän työskenteli sittemmin 40 vuotta. Niin hänelle kuin Inkerisisarelle luonnossa liikkuminen on ollut aina tärkeää. – Sienestys, marjastus, metsälintujen tuntemus... Opit on saatu Mökälästä, Inkeri Pekkarinen tiivistää. Aikansa kuitenkin kutakin, siltä vaikuttaa. Mökälän yhteisö alkoi kuihtua jo 60-luvun mittaan. Toimeentulo oli liian vaikeaa. Monet myivät tilansa takaisin valtiolle tai yksityisille ja muuttivat muualle. Peltoniemessä ratkaisun sinetöi isännän sydänsairaus, minkä vuoksi häneltä kiellettiin 70-luvun alussa työnteko. ”Niin sitä sitten jouduttiin harkitsemaan peltojen paketoimis- Marjatta Tillgren tutkii äitinsä Eedit Peltoniemen ruutuvihkoon tekemiä muistiinmerkintöjä perheen Mökälän-ajoilta. Vierellä sisar Inkeri Pekkarinen. Lapsuudentoverit ja -naapurit tapaavat pitkästä aikaa. Marjatta Tillgren (vas.), Inkeri Pekkarinen ja Esa Saarikettu Nevalan pihalla. ta, koska vanhimmat lapset olivat avioituneet ja muuttaneet pois kotoa”, Eedit Peltoniemi kirjoittaa. Pariskunta päätti palata Kaustiselle ja alkoi rakentaa sinne omakotitaloa vuonna 1973. ”Kyllä se pahalta tuntui, kun yli 20 vuotta siellä oli asuttu ja niin kovan työn kautta saatu pellot kasvamaan ja muutenkin sinne kotiuduttu. Isännän sairaus oli kuitenkin sitä luokkaa, ja kun lähimpään sairaalaan oli matkaa 75 kilometriä, niin ajateltiin, että on parempi, kun rakennetaan lähemmäksi palveluja ja muita ihmisiä”, Eedit Peltoniemi kirjoittaa. ”Kyllä me jouduttiin lähteä pois kotoa, kun viimeisiä elukoita Iti- kan auto tuli hakemaan, niin pahalta se tuntui, kun kaikki toiminta loppui kerralla”, hän päättää muistiinpanonsa. Saariketut sen sijaan jäivät, vaikka etenkin isäntä haaveili jossain vaiheessa poismuutosta. Ratkaisevaa Saarikettujen jäämiselle lienee osaltaan ollut peltojen paketointi, joka helpotti toimeentuloa Mökälän oloissa. Pellonraivauslaki tuli voimaan vuonna 1969, ja sillä tähdättiin maatalouden ylituotannon leikkaamiseen. Lain perusteella maatilan omistajalla oli mahdollisuus tehdä valtion kanssa pellonvaraussopimus, jolla hän sitoutui jättä- Asunto Björndahl tarjoaa kahvit Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi, koko Suomen kansalle, koko viikon ajan. mään pellot viljelemättä. Vastineeksi omistaja sai sopimusaikana rahallisen korvauksen, joka maksettiin neljännesvuosittain. Sopimus oli tehtävä tilan koko peltoalasta, kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Tilanomistajalla oli myös mahdollisuus metsittää sopimukseen kuuluva peltoala, jolloin hän sai lisäkorvauksen. Metsitys nosti pellonvaraussopimuksen kestoajan 15 vuodeksi. Tänä päivänä Peltoniemen toinen sukupolvi omistaa Mökäläntilan. Saariketut ovat myyneet metsät, kotitalo on Esan ja Lassen omistuksessa. Entä voisiko Mökälän-yhteisö muodostua joskus uudelleen? Yhteisön toinen sukupolvi eivätkä monet muutkaan siihen usko. Vaikka nykyaika on nykyaikaa laitteineen, koneineen ja tietoliikennemahdollisuuksineen, elämisen edellytykset alueella arvioidaan edelleen liian vaativiksi. Aika näyttää, miten käy. Varmaa on, että Mökälä on yhä luonnon kauneuden ja karuuden, rauhankin tyyssija. Anne Saarikettu, teksti Esko Keski-Vähälä, kuvat Toimittaja on Heimo Saariketun serkun tytär. Kallentori, Kokkola puh. 06-8241712 Me autamme toteuttamaan sen! Kun tuot yritystoimintasi Nivalaan, kaupunki lupaa rakennusluvan kuukaudessa, ja toimitilat on mahdollista saada pystyyn jopa puolessa vuodessa. Pietarsaaren kaupunki onnittelee www.pietarsaari.ﬁ

60 Devalvaatiosta sovittiin Mattilan olohuoneessa ”En minä riittävästi edes halunnut ministeriksi, sillä se olisi tiennyt entistä vähemmän yhdessäoloa perheen kanssa.” Ylivieskalainen valtiopäiväneuvos Kalevi Mattila, 83, katselee pihansa suuria puita, jotka on tarkoitus kaataa talvikeleillä. Tien toisella puolella remontoidaan Katajan koulua, jossa Mattila sai ensimmäiset oppinsa. Nykyisen talonsa tontilla valtiopäiväneuvos paimensi lapsuudessaan karjaa. Mies on juurillaan. Suuret puut voisivat kertoa monia mielenkiintoisia tarinoita, jos vain osaisivat puhua. 20 vuoden kansanedustajauran tehnyt Kalevi Mattila on osa tätä pihapiiriä, josta muutama puu on siis piakkoin poistumassa. Kalevi-isäntäkin on elämän kehränsä laskupuolella saanut kamppailla olemassaolostaan. Ensin nakersi syöpä ja sitten tuli aivohalvaus. Mutta periksi ei ole annettu. Nuo suuret puut voisivat kertoa esimerkiksi episodin vuodelta 1982, kun Suomen Pankin pääjohtaja Ahti Karjalainen ja Haapaveden suuri poika, silloinen valtiovarainministeri Ahti Pekkala tapasivat Mattilan olohuoneessa. Siinä tapaamisessa sovittiin markan devalvoinnista. Kansankirjailija ja valtiopäivämies Pietari Päivärinnan ansioksi on laskettu se, että rauta- tie linjattiin 1800-luvun lopulla kulkemaan Ylivieskan kautta. Tämä on ollut Ylivieskan kasvun peruspilari. Kalevi Mattila jää kotiseudullaan historiaan siitä, että hän vaikutti merkittävästi siihen, että Ylivieskaan saatiin korkeampaa koulutusta. Vähän aikaisemmin oli torpedoitu maamiesopiston perustaminen Ylivieskaan, joten teknillisen koulun saamisessa olivat myös henget puolella. – Entinen ylivieskalainen koulukaverini Leevi Melametsä oli opetusministeriön virkamies, ja tätä kautta saimme valtion ostamaan konkurssiin menneen Vieskaman tilat, missä voitiin aloittaa teknillinen koulu 1980-luvun taitteessa. Mattila sanoo poliitikoilla olleen hieman huono omatunto sen takia, että Ylivieska menetti maamiesopiston kalkkiviivoilla, joten teknilliselle oppilaitokselle saatiin tukea. Teknillinen koulu laajeni, ja lopulta siitä tuli ammattikorkeakoulu. Tämä on ollut merkittävä sysäys paikkakunnalle ja sen elinkeinoelämälle. Mattila on harmissaan, koska ammattikorkean opetusta ollaan nyt supistamassa. – Kyllä Kokkolan pitäisi ymmärtää se, että jos Ylivieskas- Kalevi Mattilan kodin olohuoneessa on vuosikymmenten varrella puhuttu paljon politiikkaa, ja siellä on vieraillut maan mahtavia. Nykyisin valtiopäiväneuvoksen katse kääntyy yhä useammin lastenlasten kuvien suuntaan. sa ei säilytetä ammattikorkean opetusta, tietää se yhteistyölle muissakin asioissa suuria vaikeuksia. Kansakoulunopettajaksi alunperin valmistunut Mattila valittiin 1970-luvun alkupuolella Alavieskan kunnanjohtajaksi. Alavieskan väki oli häntä myös ensimmäisenä pyytämässä keskustan kansanedustajaehdokkaaksi vuoden 1975 vaaleihin. Mattilan taakse lähtivät ilman muuta tekopitäjän Ylivieskan aktiivit sekä kalajokiset ja sieviläiset. Myöhemmin Mattila sai laajaa kannatusta koko Kalajokilaaksosta, ja kansanedustajuus kattoi vuodet 1975–95. Kalevi Mattila nousi eduskunnassa merkittäviin tehtäviin, kuten valtiontilintarkastajien puheenjohtajaksi, keskustan eduskuntaryhmän johtoon, suureen valiokuntaan, valtiovarainvaliokuntaan ja ulkoasiainvaliokuntaan. Vuosikymmenten poliittisella kokemuksella Kalevi Mattila toteaa, ettei jyräävällä vallantavoittelulla saada asioita eteenpäin. Yksilö voi vaikuttaa vain yhteistyön kautta. Esimerkkinä yksittäisen kansanedustajan vaikutusmahdollisuuksista Kalevi Mattila kertoo kuntalain uudistuksen käsittelyn. Myös kaupunkitarkastajana työskennellyttä Mattilaa kuunneltiin näissä asioissa. – Esitin lain kolmannessa käsittelyssä pontta, jonka mukaan kuntalain uudistuksen vaikutuksia selvitettäisiin kolmen vuoden kokemusten jälkeen. Tämä esitys myös hyväksyttiin, ja vastaavaa seurantaa on parannettu monilla muillakin sektoreilla. Mutta miksi Kalevi Mattilasta ei tullut ministeriä, vaikka takana oli pitkä poliittinen ura ja monenlaista kokemusta? Kodin pihapuita katsellessa Kalevi Mattilan mieleen tulevat lapsuusvuodet, jolloin hän oli tällä paikalla paimenessa. Jotkut ulkopuoliset ovat todenneet, ettei Mattilalla ollut riittävästi pyrkyä. Körttiseudun mies on pohjimmiltaan vaatimaton ihminen. Kyynärpäitä olisi tarvittu enemmän. – Täältä läänin eteläosasta oli Ahti Pekkala pitkään hallituksessa, ja Oululla olivat omat eh- ” sanedustajuus on sinänsä tärkeä tehtävä. Tässä työssä hän näki olevansa nimenomaan kotiseutunsa asialla. Moni suurmies pahoittelee elämän ehtoopuolella, ettei aktiivivuosina tullut tarpeeksi oltua perheen kanssa. Vaikka Mattilallakin oli monenlaisia meno- Kävelemäänkin piti opetella uudestaan, mutta hengissä selvisin. dokkaansa. Myöhemmin Esko Aho oli tuosta naapurista merkittävissä tehtävissä. En minä riittävästi edes halunnut ministeriksi, sillä se olisi tiennyt entistä vähemmän yhdessäoloa perheen kanssa. Perhe on ollut minulle aina tärkeä, toteaa kolmen lapsen isä itse. Kalevi Mattilan mielestä kan- ja, hän voi nyt sanoa, että hänellä oli ainakin halua järjestää asioita perhe-elämän hyväksi. Politiikan vuosikymmenet toivat Mattilalle myös hyviä tuttavia ja ystäviäkin. Edelleen hän pitää yhteyksiä muun muassa demarien Markus Aaltosen ja keskustan Mikko Pesä- län kanssa. Yhteinen sävel on edelleen oman puolueen Pauli Saapungin, Mauri Pekkarisen ja Juhani Alarannan suunnalla. Helsingissä käydessä löytyvät puhekumppaneiksi myös pitkän linjan kokoomuslaiset kansanedustajat Ilkka Kanerva ja Ben Zyskowicz. Presidentti Urho Kekkoseenkin Kalevi Mattila ennätti tutustua. Hupaisa muisto liittyy tilanteeseen, kun Mattila yritti järjestää alavieskalaiselle kansanmiehelle Filippus Rajaniemelle audienssia presidentin luo adjutantin välityksellä. – Jälkeenpäin Filippus oli tuumannut, että kyllä hän sinne Kekkosen puheille pääsi, mutta se Mattila oli turhan tiukkana. Nykyisen presidentin Sauli Niinistön Mattila muistaa piippua polttelevana herrasmie- Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Toholammin ja Vetelin kunnat onnittelevat 100-vuotiasta Keskipohjanmaata HYVIEN PALVELUJEN YLIVIESKA Ylivieska on alueellinen kasvukeskus sekä kaupassa, väestökehityksessä että palvelujen ja elinkeinojen tarjonnassa. Se on vilkas kauppakaupunki ja liikenteen solmukohta, joka tarjoaa monipuoliset palvelut ja kasvavan kaupungin edut.

61 Arvostettu asiapoliitikko Keskustan merijärvinen kansanedustaja Juhani Alaranta työskenteli eduskunnassa vuosina 1987–2003. Hän sanoo Kalevi Mattilan olleen jämerä ja nuoremmille edustajille isällinen henkilö, jolta halutessaan sai neuvoja. – Kalevia voi luonnehtia asiapoliitikoksi. Hän oli puheissaan jämäkkä ja looginen ajattelija, mutta hän ei ollut mikään kansanvillitsijä. Alaranta sanoo Ylivieskan seudun asioiden hoitamisen olleen erityisen paljon Mattilan harteilla. Aluepolitiikan näkökulmasta merkittävä toimielin oli valtiovarainvaliokunta, johon Mattila kuului pitkään. – Minun aikanani valtiovarainvaliokunta oli tärkeä paikka edistää paikallisia kohteita, koska tuolloin hankkeet nimettiin valtion budjetissa yksittäin eikä könttäsummana. Kalevin kautta minäkin vein asioita eteenpäin. Alarannan mukaan valtiontilintarkastajien puheenjohtajuus sekä keskustan eduskuntaryhmän vetäminen olivat näyttöjä siitä, että Kalevi Mattilaa arvostettiin suuresti eduskunnan sisällä. Demarien Markus Aaltonen Seinäjoelta työskenteli kansanedustajana vuosina 1975–91 ja 1995–99. Hän oppi tuntemaan Kalevi Mattilan hyvin, sillä Mattilan ollessa valtiontilintarkastajien puheenjohtaja toimi Aaltonen varapuheenjohtajana. – Vaikka olimme kilpailevista puolueista, Mattila oli erittäin yhteistyökykyinen. Arvioimme tilintarkastajina toimintoja, ja olimme eräällä tavalla päivän politiikan ulkopuolella tässä työssä. Kuntatarkastajana työskennellyt Mattila pääsi näissä ympyröissä tuomaan osaamistaan esille. Aaltonen luonnehtii Kalevi Mattilaa hienotunteiseksi ihmiseksi, jossa ei ollut lainkaan jyräävän maakuntapoliitikon piirteitä. – Mattilassa olisi ollut ministeriainesta, mutta hän ei käyttänyt poliitikon urallaan kyynärpäitään. Hän ei myöskään ollut niin maalaisliittolainen kuin olisi vaadittu. Kuusamolainen Pauli Saapunki oli keskustan kansanedustajana vuosina 1987–2003. Hän luonnehtii Kalevi Mattilaa rauhalliseksi ja pitkäjänteiseksi ihmiseksi. – Asiapoliitikkona Mattila sai laajaa arvostusta myös keskustan ulkopuolelta. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajuus kuvastaa hänen merkittävää asemaansa puolueen sisällä. Saapunki kuvailee Mattilaa asioiden hoitajaksi, joka ei puheissaan räiskynyt, saatikka ollut pätkääkään populisti. – Kaikkinensa Mattila oli pohjimmiltaan periaatteen mies, tiivistää Saapunki. Juhani Rintakumpu Kalevi Mattila on käynyt ankaran taiston ensin syöpää ja sen jälkeen aivohalvausta vastaan. henä eduskunnan kuppilasta. Mauno Koivistolle Kalevi Mattila esitteli Ylivieskan vierailun aikana teknillistä oppilaitosta. Martti Ahtisaaren hän tapasi ensimmäisen kerran New Yorkissa jo ennen Ahtisaaren presidenttikautta vieraillessaan YK:ssa. Muistiin on syöpynyt myös eduskunnan silloisen puhemiehen Johannes Virolaisen tokaisu erään pitkään puhuneen naisedustajan puheenvuoroon: ”Tunnin jo puhunut ja täyttä paskaa.” Tämäkin toteamus löytyy kuulemma eduskunnan pöytäkirjoista. Kansanedustajan pestin tärkeisiin asioihin Kalevi Mattila luokittelee pienten ihmisten asioiden hoitamisen. Erityisen paljon hän vei eteenpäin maatilojen emäntien eläkeasioita, jotka olivat retuperällä. Jäätyään pois eduskunnasta 1995, Kalevi Mattila nousi vie- lä yhdeksi kaudeksi Ylivieskan kaupunginhallituksen johtoon. Mies itse tuumaa olleensa vastahakoinen tehtävään, mutta kunnallispolitiikan vaikea tilanne sai hänet suostumaan yhdistämään rivejä. Aktiivisen eläkeläisen taival katkesi vuonna 2006, kun Mattilalla todettiin paksunsuolen syöpä. Edessä oli leikkaus avanteineen ja sädehoitoineen. Tästäkin taistelusta mies selvisi voittajana, ja nyt hän on tältä osin terveiden kirjoissa. Mutta uusi koettelemus odotti nurkan takana. Vuonna 2010 Mattila leikki poikansa kotona Valkealassa lastenlastensa kanssa, kun aivoinfarkti iski, ja Mattila kiidätettiin sairaalaan. – Minulta meni puhekyky ja kirjoitustaito. Kävelemäänkin piti opetella uudestaan, mutta hengissä selvisin. Tuossa vaiheessa mieli oli maassa ja eristäydyin ihmisistä. Alkoi vuosia kestänyt pu- heterapia ja kuntoutus. Edelleenkin Kalevi Mattila käy viikottain jumpalla. Lapsenlapset ovat opettaneet entistä opettajaa kirjoittamaan ja puhumaan. Tällä hetkellä Kalevi Mattila pystyy ajamaan autoa, asioimaan kaupassa sekä touhuamaan pihatöissä. Tietokoneella kirjoittaminen onnistuu vasemmalla kädellä, ja puhekin on ymmärrettävää. Mies on nous- sut sängyn pohjalta takaisin aktiivielämään. – Kyllä tämä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja terveydenhuolto pitää säilyttää. Tiedän sen nyt hyvin omakohtaisesti. Toivottavasti sote:n tekijät ymmärtävät lähipalvelujen suuren merkityksen, viestittää entinen lainsäätäjä terveisiä nykyisille päättäjille. Juhani Rintakumpu, teksti ja kuvat KALEVI MATTILA ● 83-vuotias ylivieskalainen valtiopäiväneuvos. ● Työskenteli keskustan kansanedustajana 1975–95. Tämän lisäksi työskennellyt kaupunkitarkastajana, Alavieskan kunnanjohtajana, Ylivieskan koulutoimenjohtajana ja opettajana. ● Eduskunnassa lukuisissa merkittävissä tehtävissä, kuten keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana, valtiontilintarkastajien puheenjohtajana, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana, suuren valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä. ● Lisäksi muun muassa Ylivieskan kaupunginvaltuuston ja -hallituksen puheenjohtaja. Samoin muita merkittäviä alueellisia ja valtakunnallisia luottamustehtäviä. ● Perheeseen kuuluu Hanna Liisa -vaimo, kolme lasta ja seitsemän lastenlasta. SUOMEN KULTTUURIRAHASTON Keski-Pohjanmaan rahasto Keskipohjanmaa-säätiö onnittelee 100-vuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä, jonka arvoihin kuuluvat sydämen sivistys sekä itsensä ja ympäristön kehittäminen. Tässä työssä säätiö on ollut mukana vuodesta 1986 tukien keskipohjalaista kulttuurityötä. Vuosien kuluessa olemme myöntäneet yli 200 apurahaa taiteen- ja tieteenharjoittajille, olleet mukana mahdollistamassa lukuisten tutkimusten toteuttamista sekä avustaneet niiden tulosten tiedonvälittämisessä. Keskipohjanmaa-palkinnon saajat 1988 Veikko Vionoja 1990 Juha Kangas 1992 Nivalan nuorisoseura 1994 Kari Pappinen 1997 Mauno Järvelä 1998 Mika Myllylä 2001 Arsi Harju 2002 Tauno Timosaari 2004 Simo Kangas 2007 Raul Pohjonen 2009 2011 2013 2015 2017 Raila Järvelä Esa Ruuttunen Esa Riippa Timo Hannula Anu Komsi, Ulla Lassi Taiteilija-apurahat: 2012 Annami Hylkilä 2014 Niina Aho 2016 Reeta Kalajo Lisäksi olemme myöntäneet useita lasten kulttuurityön apurahoja ja talkootyön tunnustuksia. Myös tänään – lehden 100-vuotisjuhlapäivänä – jaamme kulttuurityön apurahoja ja Keskipohjanmaa-palkinnon. KE SKI P OHJANMAA-SÄÄT I Ö ONNITTELEE 100-VUOTIASTA KESKIPOHJANMAA-LEHTEÄ! DǇƂƐ<ĞƐŬŝͲWŽŚũĂŶŵĂĂŶƌĂŚĂƐƚŽŽŶŽůůƵƚŬĞŚŝƩćŵćƐƐćŵĂĂŬƵŶƚĂĂŵǇƂŶƚćŵćůůćĂƉƵƌĂŚŽũĂ ŬĞƐŬŝƉŽŚũĂůĂŝƐĞůůĞŬƵůƩƵƵƌŝůůĞǀƵŽĚĞƐƚĂϭϵϲϯůćŚƟĞŶ͘ Keski-Pohjanmaan rahaston seuraava apurahojen hakuaika on 10.1.–9.2.2018. Haku tapahtuu verkkopalvelussa ŽƐŽŝƩĞĞƐƐĂǁǁǁ͘ƐŬƌ͘ĮͬĂƉƵƌĂŚĂŶŚĂŬŝũĂ͘ ZĂŚĂƐƚŽŵǇƂŶƚććĂƉƵƌĂŚŽũĂŬĂŝŬŝůůĞŬƵůƩƵƵƌŝĞůćŵćŶĂůƵĞŝůůĞĞŶƐŝƐŝũĂŝƐĞƐƟ<ĞƐŬŝͲWŽŚũĂŶŵĂĂůůĂƚĞŚƚćǀććŶƚĂŝƐŝŝŚĞŶŬŽŚĚŝƐƚƵǀĂĂŶƟĞƚĞĞůůŝƐĞĞŶũĂƚĂŝƚĞĞůůŝƐĞĞŶƚǇƂŚƂŶ͘ sƵŽŶŶĂϮϬϭϴĂƉƵƌĂŚŽũĂŽŶũĂŽƐƐĂǇŚƚĞĞŶƐćϰϮϲϬϬϬĞƵƌŽĂ͕ũĂŶĞŵǇƂŶŶĞƚććŶǇůĞŝƐƌĂŚĂƐͲ ƚŽƐƚĂƐĞŬćƐĞƵƌĂĂǀŝƐƚĂũĂŬŽǀƵŽƌŽƐƐĂŽůĞǀŝƐƚĂŶŝŵŝŬŬŽƌĂŚĂƐƚŽŝƐƚĂ͗ŶƫŚǇĚĞŶŝƵŬƐĞŶ ƌĂŚĂƐƚŽ͕ůƐĂũĂ<ƵƐƟƐŬŽůĂŶƌĂŚĂƐƚŽ͕&ĂŶŶǇ͕/ůŵŝũĂdŽŝǀŽ,ŝĞƚĂǀƵŽƌĞŶƌĂŚĂƐƚŽ͕<ĂƚƌŝũĂ hƵŶŽ,ƵŚƚĂůĂŶƌĂŚĂƐƚŽ͕<ŽŶƐƚĂ:ǇůŚćŶƌĂŚĂƐƚŽ͕<ǇƂƐƟ<ĂůůŝŽŶƌĂŚĂƐƚŽ͕,ŝůũĂũĂsŝůũĂŵŝ <ĂůůŝŽŬŽƐŬĞŶƌĂŚĂƐƚŽ͕<ŽŬŬŽůĂŶKƉ͗ŶƌĂŚĂƐƚŽja>ŝŝƐĂũĂ<ƵƐƚĂĂsŝůŬƵŶĂŶƌĂŚĂƐƚŽ͘ ƉƵƌĂŚĂƚŽŝŵŝŶŶĂƐƐĂŬĂŶŶƵƐƚĞƚĂĂŶƌŽŚŬĞŝƐŝŝŶ͕ĂůƵĞĞŶŬƵůƩƵƵƌŝĂ͕ƚĂŝĚĞƩĂũĂƟĞĚĞƩćƵƵĚŝƐƚĂǀŝŝŶŚĂŶŬŬĞŝƐŝŝŶ͘WĂŝŶŽƉŝƐƚĞĂůƵĞŝƚĂŽǀĂƚůĂƐƚĞŶũĂŶƵŽƌƚĞŶŽŵĂĞŚƚŽŝƐĞŶƚŽŝŵŝŶŶĂŶƚƵŬĞŵŝŶĞŶƐĞŬćŬĂŶƐĂŝŶǀćůŝƐǇǇƐ͘ dĂǀĂŶŽŵĂŝƐƚĂƐƵƵƌĞŵƉĂĂƌĂŚŽŝƚƵƐƚĂǀĂĂƟǀŝŝŶ<ćƌŬŝŚĂŶŬŬĞŝƐŝŝŶŵǇƂŶŶĞƚććŶǀćŚŝŶƚććŶ ϰϬϬϬϬĞƵƌŽĂǇŚƚĞŶćƚĂŝŬĂŚƚĞŶĂĂƉƵƌĂŚĂŶĂ͘ <ćƐŝƚĞůƚćǀćŬƐŝŽƚĞƚĂĂŶŚĂŬĞŵƵŬƐĞƚ͕ũŽƚŬĂŽŶƚŽŝŵŝƚĞƩƵŚĂŬƵŽŚũĞĞŶŵƵŬĂŝƐĞƐƟ<ĞƐŬŝͲWŽŚũĂŶŵĂĂŶƌĂŚĂƐƚŽŽŶǀĞƌŬŬŽƉĂůǀĞůƵƐƐĂ9.2.2018 klo 16.00 mennessä͘ >ŝƐćƟĞƚŽũĂũĂŚĂŬƵŽŚũĞĞƚŽƐŽŝƩĞĞƐƐĂǁǁǁ͘ƐŬƌ͘ĮͬŬƉ Tiedustelut: ĂƐŝĂŵŝĞƐDŝŬĂsŝƌŬŬĂůĂ͕ŵŝŬĂ͘ǀŝƌŬŬĂůĂΛƐŬƌ͘Į͕ƉƵŚ͘ϬϰϬϬϳϬϴϵϰϭ ƐŝŚƚĞĞƌŝWŝŝĂ,ŝĞƚĂŶĞŶ͕ƉŝŝĂ͘ŚŝĞƚĂŶĞŶΛƐŬƌ͘Į͕ƉƵŚ͘ϬϱϬϯϮϳϳϰϱϱ www.skr.fi/kp

62 Sodan melskettä ja aatteen paloa Entinen työväen ja nykyinen Roiman talo oli sata vuotta sitten venäläisten sotilaiden hallussa Himangalla, kasitien varrella sijaitseva Roiman talo on seissyt paikallaan pitkään. Talossa on asunut paikallisia kuuluisuuksia, venäläisiä sotilaita ja Sodankylän evakkoja. Talo on nähnyt urheilua, aatteen paloa ja elokuvia. Sillä on monta tarinaa kerrottavanaan. Kukaan ei tarkkaan tiedä, milloin Roiman talo on rakennettu. Se on kuitenkin selvää, että talo oli olemassa jo 1800-luvulla, jolloin siinä asui kuuluisa Roosin suku. Vuosisadan vaihteessa talo siirtyi nimismies F.E. Ekblomin omistukseen. – Silloin talokin oli vielä omakotitalon kokoinen, talon historiaa tutkinut Teuvo Tuorila kertoo. Kun Ekblom muutti Närpiöön vuonna 1907, vuotta aiemmin perustettu työväenyhdistys osti talon. Se oli yhdistykseltä valtava taloudellinen ponnistus, eivätkä kaupat olisi onnistuneet ilman Juho Tuorilaa ja Erkki Pentinmikkoa. – Miehet lainasivat yhdistykselle huomattavan summan rahaa. Juholla oli Lahdensuussa iso maatila eikä hän tosiaankaan ollut mikään sosialisti. Voi olla, että Juho halusi vain ärsyttää muita viljelijöitä, koska hän oli käräjillä viihtyvä kränääjä, Tuorila naurahtaa. Talokauppojen jälkeen työväenyhdistykselle ja nuorisoseuralle tuli välirikko: jäseniä, jotka astuivat toisen osapuolen taloon, ei katsottu hyvällä. Se ei työväenyhdistyksen toimintaa häirinnyt, sillä he käyttivät taloaan ahkerasti aatteellisten kokousten, iltamien ja urheilukisojen tukikohtana. Vuonna 1911 yhdistys laajensi taloa saadakseen käyttöönsä salin ja talonmiehelle oman asunnon. Aate vain uhkasi jäädä kaiken muun toiminnan varjoon. – Lehdissä valiteltiin, että kyllä nuoriso on mennyt pilalle: tulevat tansseihin, mutta eivät aatetta kuulemaan, Tuorila kertoo. Sama suuntaus voidaan nähdä myös työväentalossa olleen kirjaston lainaustiedoista: kansa luki tavallisia kirjoja ja jätti aatteelliset teokset hyllyyn. Vielä sitäkin pahempaa oli kuitenkin kortinpeluu, jota talolla harrastettiin. Aktiivinen kanttori Antti Puusaari totesi, että siinä menee taivasosuus, ja yhdistyksen johtohenkilöt huolestuivat siitä, että vallankumous jää kortinpeluun myötä kokonaan tekemättä. Sitten alkoi ensimmäinen maailmansota. 14. marraskuuta 50 venäläisen sotilaan joukko-osasto saapui ratsain Himangalle. Himangan kunta sai käskyn majoittaa osasto, ja paikaksi osoitettiin työväentalo. – Nuorisoseuran talo oli aidosti huonompi majoitusvaihtoehto, sillä siellä ei tarjennut yöpyä, toisin kuin kaksinkertaisilla ikkunoilla varustetussa työväentalossa, Tuorila toteaa. Vaikka työväenyhdistystä harmitti talon väliaikainen menet- täminen, kävi ilmi, että venäläiset olivat varsin suotuisaa väkeä. Siksi heidän ja kuntalaisten yhteistyö sujui hyvin. – Hillilästä tuli pieni poika kansakouluun. Hänellä oli pyöränkettinki taskussa, mutta hän ei pelännyt venäläisiä sotilaita, vaan ”kirkonkylän pahoja poikia”. Venäläiset sotilaat antoivat lapsille sokeria ja limpun paloja, Tuorila kuvailee. Rakkauttakin oli ilmassa. Eräs sahatyöläinen marssi vaimonsa kanssa kaksi kertaa kirkkoherran puheille kertomaan, että vaimo käyttäytyy sopimattomasti venäläisten kanssa. Vaimo nuhdeltiin, mutta hän piti päänsä. – Eräs mies oli uittotöissä Lestijoen yläjuoksulla. Hänellä oli kuitenkin epäilyksensä, joten eräänä päivänä hän jäi kotiin ja piiloutui talon kuistille halon kanssa. Kun venäläinen sotilas tuli talolle, hän vetäisi venäläistä halolla niskaan, mutta ei sotilas siihen kuollut. 5. marraskuuta vuonna 1917 kaksi venäläistä lähti veneellä Ohtakariin katsomaan, ettei vihollinen tule meriteitse kimppuun. He ottivat matkalle mukaan pari himankalaista neitosta. Ohitettuaan Himangan saaret he joutuivat keskelle myrskyä. – Jostain syystä vene ajautui sivuaallokkoon ja Piukin matalikkoon. Venäläiset lähtivät irrottamaan venettä, jolloin veneen yli lyöneet aallot heittivät heidät mereen. Venäläiset hukkuivat, mutta kajuutassa odotelleet neidit pelastuivat myrskyn laannuttua. Keväällä 1918 Säätelän miehet laskivat verkkojaan ja luulivat kivikossa näkyvää hahmoa hylkeeksi. Sieltä löytyi kuitenkin hukkunut venäläinen, joka oli tarttunut jalastaan kivikkoon niin lujasti, etteivät miehet saaneet häntä kahdestaan irti. Hänet haudattiin rannalle, mutta toista venäläistä ei löydetty koskaan. Kaikkien hermot kiristyivät vuonna 1917. Kunnan piti luovuttaa venäläisille elintarvikkeita ja heidän hevosilleen rehua, mutta yhtäkkiä Saksasta ei enää saatukaan viljaa ja Venäjän rautatiet olivat aivan sekaisin. Lisäksi venäläiset olivat kovaa vauhtia radikalisoitumassa. Työväenyhdistys ja venäläiset pitivät suuren vallankumous- tias Matti Autio kuoli. Jokainen näki tilanteen omalta kantiltaan, joten kuolema lisäsi katkeruutta. Lopulta ampuja sai 200 markan sakot, vaikka oikeus katsoikin teon itsepuolustukseksi. Nykyinen Roiman talo on kokenut historian saatossa monenlaista. Esimerkiksi 20-luvulla afroamerikkalaiset pitivät talolla vapausjuhlat orjuuden päättymisen kunniaksi. Teuvo Tuorila tuntee talon historian ja Roiman sihteeri Katri Pelto-Arvo on mukana talon nykytoiminnassa. juhlan Lopotissa: juhlassa kaikilla piti olla punaista rinnassa. Marraskuussa perustettu työväenkaarti sai venäläisiltä aseita ja palttoita. Jännitteet kasvoivat ja pelko lisääntyi. Joulun tienoilla venäläiset eivät suostuneet maksamaan pääsylippua Ala-Viirteen tansseihin ja tulivat lopulta paikalle kirveen kanssa. Kun venäläiset tulivat tarkistamaan Sakari Ainalin asetilannetta, Sakari otti vauvaikäisen tyttären syliinsä, jotta venäläiset eivät voisi ampua häntä. Venäläisten kokoamat merkkitulikokot saivat puolestaan aikaan huhun, että he polttavat koko kylän. – Ainalin kylän kaksi poikaa oli laitettu Kannuksen Mutkalammelle kouluun, ja pojat halusivat pitää vapaapäivän. Niinpä he menivät kouluun ja sanoivat, että Pöntiössä palaa jo. Mutkalampisille tuli kiire viedä viljaa suojaa, joten koulupäivä Ennen vuoden 1911 laajennusta Roiman talo oli omakotitalon kokoinen. päättyi siihen, Tuorila kertoo. Tammikuussa 1918 paikalliset suojeluskuntalaiset saivat tarpeekseen. He kokoontuivat Pöyhtärin tilalle neljältä yöllä ja lähtivät seitsemältä valloittamaan Lopotin pikkukasarmia, Sautinkarin tähystysasemaa ja työväentaloa. Joukot olivat lähtiessään pettyneitä, sillä valloitusta johtamaan ei saatu jääkäri Nestori Karhulaa, vaan porukka eteni Kannuksen nimismies Yrjö Nikulan johdolla. Pikkukasarmin valtaus onnistui, mutta Sautinkarin asemalla venäläiset näkivät hyökkäyksen ja pakenivat jäisen Lestijoen yli. Työväentalollakaan yllätystä ei saatu aikaan, joten piirittäjät kerääntyivät talon ympärille ja alkoi taistelu. – Paikallisilla oli aseinaan seipäitä, viikatteita, muutama haulikko ja yksi Winchester-kivääri, joka oli salakuljetettu Himangalle aiemmin. Venäläiset ampuivat ilmaan vain säikäyttääkseen, Tuorila sanoo. Työväentalo sijaitsi lähellä Uunilan taloa. Talojen välisessä puutarhassa lohtajalainen August Hanhisalo sanoi himankalaiselle Winchesterin haltijalle, että annapa se kivääri tänne, kun ei tuosta sinun ammunnastasi tule mitään. Samaan aikaan kun hän otti kiväärin käteensä, eräs venäläinen heräsi taistelun melskeeseen ja nousi sängystään. Hanhisalo ampui häntä suoraan päähän. Venäläisten sotilaiden jär- jestäytynyt toiminta sekoitti nimismies Nikulan pasmat, ja hän juoksi Pöntiön ja Mutkalammin kautta takaisin Kannukseen. Muut miehet lähtivät Pöyhtärille kahville. Laivuri Sakari Pöyhtäri, Alfred Silakka ja Hannes Hillilä jäivät venäläisten vangeiksi. Venäläiset ajattelivat, että sotilaan tappanut laukaus tuli Uunilan talosta. – Onneksi työväentalossa oli kaksinkertaiset ikkunat. Sen vuoksi reikien läpi voitiin vetää luotilanka, jonka avulla pääteltiin, että laukaus ei tullut Uunilasta ja talon väki säästi henkensä. Sakari Pöyhtäri neuvotteli venäläisten kanssa ja sai aikaan sopimuksen: venäläiset lähtevät vapaaehtoisesti, jos he saavat hevoskyydin Kannuksen rautatieasemalle. Tuorila arvelee, että sopimuksen syntyyn saattoi vaikuttaa se, ettei ukrainalaistaustaisella upseeri Lisovskyllä ollut halua ryhtyä sotimaan. – Mummuni mukaan upseeri oli komein mies, jonka hän on koskaan nähnyt. Mummuni oli silloin kymmenen, Tuorila nauraa. Sitten koottiin hevosia ja rekiä. Kaatunut venäläinen laitettiin rekeen makaamaan ja tyynyksi asetettiin haitari. Sitten venäläiset lähtivät matkaan. Pakkanen paukkui niin, että välillä sotilaat luulivat heitä ammuttavan: he ryntäsivät latoon suojaan ja kuollut venäläinen tipahti reestä. Kokkolan venäläiset olivat kuitenkin kuulleet Himangan tapahtumista ja lähtivät kostoretkelle ”kuularuiskujen” eli konekiväärien kanssa. – Kirkkoherra sai puhelimella tietoa venäläisten etenemisestä ja rukoili varmasti rystyset valkeana. Kohdatessaan toisensa venäläiset keskustelivat asiasta, ja Lisovsky puhui toiset ympäri. – Hän kuulema kertoi heille, että Himangalla on nähty jalanjäljet, jotka viittaavat alppijääkäreihin eli saksalaisiin, Tuorila kertoo. Niin venäläiset lähtivät, ja työväenyhdistys iloitsi talonsa takaisin saannista. Sitten syttyi si- sällissota, ja valkoiset ottivat talon haltuunsa kieltäen myös kodeissa kokoontumisen. Paikallisia työväenjohtajia hakattiin nyrkeillä, ja laivuri Sakari Pöyhtäri pääsi taas sovittelemaan. Kun yhdistys sai talon takaisin vuonna 1919, se oli jo ehtinyt jakaantua sosiaalidemokraatteihin ja radikaalimpaan puoleen. Talo jäi sosiaalidemokraattien haltuun, mutta paluu rauhaan ei ollut helppo. – Syyskuussa iltamien jälkeen valkoisten puolella taistellutta Artturi Paanasta härnättiin sillalla. Hän koki tilanteen niin uhkaavaksi, että kaivoi pistoolin taskustaan. Pistooli laukesi kohtalokkaasti niin että 19-vuo- Vielä syksyllä 1920 työväentalon ikkuna ammuttiin rikki, mutta sen jälkeen elo palautui hiljalleen oikeisiin uomiinsa. Vuonna 1922 työväenyhdistyksen eri puolet perustivat yhteisen urheiluseura Iskun, josta tuli talon ahkera käyttäjä. Lapuan liikkeen vaikutuksesta Isku kuitenkin lakkautettiin vuonna 1934. Vuonna 1935 Iskun seuraajaksi tuli Himangan Roima. Seura järjesti tansseja, konsertteja ja vappujuhlia. Talo toimi lähtö- ja päätöspaikkana pitkälle vappumarssille, joka saattoi suuntautua Hillilään asti. Taloa käytti myös Aseveliliitto, jonka toiminta kuitenkin loppui lakkauttamisen myötä vuonna 1945. Talon urheilu- ja kulttuurikäyttö puolestaan katkesi jo syksyllä 1944. – Silloin Himangalle vyöryi Sodankylän evakkoja, joita oli helmikuussa 1945 jo 2000. Koska Himangalla oli asukkaitakin vain 3000, majoituspaikoista oli pulaa. Evakot kuitenkin lähtivät heti, kun se vain oli mahdollista, ja osa jo sitä ennen. Työväentalo palautui taas kulttuuri- ja urheilukäyttöön, ja Kalle Kaattari alkoi näyttää talolla elokuvia. – Kaattarin jälkeen Roima näytti elokuvia itse. Moni himankalainen on varmasti käynyt talolla nimenomaan elokuvissa. Talo oli kuitenkin jo todella vanha ja kaipasi kovasti remonttia. Vuonna 1968 työväenyhdistys totesi, ettei remonttiin ole varoja eikä tarpeeksi hartiavoimia, joten Roima osti talon itselleen. – Voi oikeastaan sanoa, että sillä teolla työväenyhdistys ja Roima pelastivat talon, Tuorila toteaa. Teksti Annika Tiitto Kuva Annika Tiitto ja arkistokuva Himangan Roiman 80-vuotisjuhlakirjasta Talo on Roimalle rakas Talon historia on sen omistavalle voimistelu- ja urheiluseura Roimalle äärimmäisen tärkeä. Siksi talosta halutaan pitää hyvää huolta. Roima on viimeisen viiden vuoden aikana tehnyt talolle kunnon remontin. Vanhan puolen suojellut ikkunat on entisöity ja salin puolen ikkunat vaihdettu uusiin. Talo on myös saanut uudet ovet ja tuoreen maalipinnan. – Talon 60 vuotta vanha kattokin oli tullut tiensä päähän, joten teimme kesällä kattoremontin, Roiman sihteeri Katri Pelto-Arvo kertoo. Seura toteutti remontit talkootyöllä. He saivat ulkokuoriremonttia varten lahjoituksia yksityisiltä ihmisiltä ja yrityksiltä sekä kattoremonttiin Rieska-Leaderilta rahoitusta. Siitä voi jo päätellä, että talo on kaikille kuntalaisille tärkeä. – Olen usein fiilistellyt talon vintillä sitä, kuin- ka moni ihminen on katsonut ikkunasta ulos ennen minua. Vintin ikkunasta avautuu koko kirkonkylä, Pelto-Arvo kuvailee. Vaikka talo pärjäisi tällä remontilla seuraavat sata vuotta, on seuran haaveissa silti vielä sisäosien entisöinti. Tarkoitus on remontoida talo niin, että käyttömukavuus lisääntyy, mutta tunne ja historia säilyvät. – Tällä hetkellä talon sisätilat eivät vastaa nykyihmisen vaatimustasoa. Pienen pintaremontin jälkeen talossa olisi vielä parempi järjestää esimerkiksi juhlia. Nykyään talossa pidetään juhlia, näyttelyitä, kokouksia, tansseja ja elokuvailtoja. Toiminta on siis samankaltaista kuin aina ennenkin. – Talo ei ole juurikaan muuttunut, mutta eivät ole muuttuneet ihmiset sen ympärilläkään, Pelto-Arvo toteaa. Kohta 400 vuotta täyttävä Kokkolan kaupunki onnittelee 100 vuotiasta Keskipohjanmaa - lehteä

63 Käytäntö opetti kellojensoittoon ja kohtaamiseen Koti-ikävä toi Jenni Kentalan seurakuntamestariksi Halsualle Marraskuisena päivänä Halsuan kirkon pihalla odottaa mustiin pukeutunut omaisjoukko. Seurakuntamestari Jenni Kentala, 34, avaa heille kirkon ovet ja suuntaa askeleensa tapuliin. On jälleen kuolinkellojen aika. Tänä vuonna Kentala on joutunut soittamaan niitä lohduttoman usein: hieman yli tuhannen asukkaan pitäjässä kuolema on vieraillut 31 perheessä, joissain useampaan kertaan. – Jos tästä voi jotain hyvää hakea, niin ainakin olen oppinut tuntemaan halsualaisia sukuja entistä paremmin. Kun kirkkoherra keväällä sairasti, minä olin se, joka otti omaiset vastaan ja keskusteli heidän kanssaan. Niihin tilanteisiin ei ole olemassa oikeita sanoja, mutta tietyllä tavalla kohtaaminen on helpompaa, kun tietää taustat. Kirkonkellojen soittoa ei voi harjoitella etukäteen. Käytäntö on opettanut Jenni Kentalan niin siihen kuin muihinkin seurakuntamestarin töihin. Kentala muutti miehensä ja nelivuotiaan esikoisensa kanssa kotikylälleen Kanalaan ja aloitti seurakuntamestarina keväällä 2014. Vesistötieteisiin erikoistuneelle filosofian maisterille ei tuntunut löytyvän töitä Jyväskylästä, mutta se ei ollut perimmäinen syy paluuseen, vaan pohjaton koti-ikävä. – Asuin kymmenen vuotta muualla, mutta kaipasin maaseudun rauhaan. Minusta ei saa kaupunki-ihmistä millään. Kentalan sisarussarjasta Jenni on aina ollut se, jonka jalat ovat olleet tiukimmin kotitilan mullassa. Hän kävi Kaustisen musiikkilukion, mutta ei haaveillut kanteleensoittajan, pianistin tai laulajan urasta. Sen sijaan hän aloitti ensin agrologiopinnot, mutta siirtyi ensimmäisen vuoden jälkeen yliopistoon. – Oikea paikkani olisi ollut Helsingin yliopistossa lukemassa agronomiksi, mutta Helsinkiin lähtö tökki. Sieltä minä tosin löysin sitten mieheni. Kentalan puoliso Antti Lagerbohm on it-insinööri, joka suunnittelee työkseen paperitehtaiden laadunvalvontajärjestelmiä. Asennukset kuljettavat häntä milloin minnekin päin maailmaa, mutta suunnitella voi onneksi missä vain. Sen ansiosta pariskunta pystyi toteuttamaan unelmansa ja ryhtymään viljelijöiksi. Vuodenvaihteessa Jenni Kentalan kotitila siirtyi heidän nimiinsä. Syyskuussa luomutilan pelloilta korjattiin ensimmäinen kuminasato. Apilaniityistä nauttivat lehmien sijaan mehiläiset. Kahden huonon kesän jälkeen Jenni Kentala on hyvillään siitä, että kevät eteni verkkaisesti: tänä vuonna mehiläiset eivät myöhästyneet kukinnasta. Mehiläistarhaajaksi kouluttautunut Kentala on rakentanut niille kaksitoista pesää. Halsualle muuton jälkeen Jenni Kentala opetti ensitöikseen miehensä ajamaan traktoria, mutta pääosan maatilan töistä tekee edelleen hänen isänsä. Lähellä asuvista vanhemmista on muutoinkin iso apu työmatkalaisen ja seurakuntamestarin perheessä. Vuoden alussa äitiysvapaalta palannut Kentala voi luottaa siihen, että kaksivuotias kuopus pääsee mummon ja tutan hoiviin, jos seurakunta tarvitsee seurakuntamestarinsa apua. Käytännössä seurakun- nan työntekijät ovat aina puhelimen päässä. – En haluaisi, että ihmiset harmittelevat asioita kaupan kassalla, vaan soittaisivat ja sanoisivat suoraan, jos jokin asia hiertää. Olisi mukava käydä vuoropuhelua. Ulkopaikkakuntalaiset osoittavat joskus tietämättään, ettei nuori nainen vastaa heidän mielikuvaansa seurakuntamestarista. Hautajaisissa heidän katseensa toisinaan hakee vanhempaa miestä. Kentalan ohjeet arkun kantamisesta saattavat silloin kaikua kuuroille korville. – Halsualla Paavo ja Eila Tiaskorpi tekivät niin pitkään suntion töitä, että uskon ja ainakin toivon, ettei naiseuteni ole täällä mikään kysymys. Jos jokin asia on onnistunut hyvin, niin sillä hyvä. Sanallista kiitosta täkäläiset eivät herkästi jaa. Sitä tulee muualta tulevilta sukulaisilta, jotka ihmettelevät, miten helposti asiat hoituvat. Pienessä seurakunnassa seurakuntamestari on palvelija, jonka tehtävänkuva taipuu tilanteen mukaan. Vaikka kalustoa vaativat kiinteistönhoitotyöt on ulkoistettu, Kentala käynnistää tarvittaessa ruohonleikkurin ja käyttää ruuvimeisseliä. Talvisin haudan kaivamiseen tarvitaan avuksi sulattimia ja pressuja, ja kiinteistöjen lämpötilaa ja ulkovalaistusta on osattava säätää. Joka toinen viikko seurakuntamestarin työt jatkuvat viikonlopun ylitse. Jumalanpalveluksissa ja muissa kirkossa pidettävissä tilaisuuksissa Kentalalla on monta roolia. Kukista ja kynttilöistä huomaamattomasti huolehtiva kolehdinkantaja siivoaa kirkon päivän päätteeksi. Siinä välissä hän säestää toi- Kirkonkellojen soittoa ei voi harjoitella etukäteen. Sen on opettanut käytäntö, toteaa Halsuan seurakuntamestari–virastosihteeri Jenni Kentala, jolle seurakuntatyö mahdollisti paluun kotikuntaan sinaan virren tai laulaa, kuten tänäkin jouluna. – Kun aloitin 11-vuotiaana konservatoriossa, jännitin pianoesityksiä aivan hirveästi. Laulaminen on eri asia, sitä en ole jän- nittänyt koskaan. Esiinnyimme sisareni kanssa usein duona kirkossa, ja siksi minulla oli hyvä ennakkokäsitys myös seurakuntamestarin työstä. Ilman omaa kosketuspintaa kirkkoon tätä työtä olisikin vaikea hoitaa. Viikolla Jenni Kentala palvelee kirkkoherranvirastossa virastosihteerinä. Tänä vuonna hän on istunut siellä enemmän kuin puolet ajastaan: Kirkkohal- lituksen asettama aikaraja kirkonkirjojen digitoinnille on umpeutumassa vuodenvaihteessa. Varsinaisia työtunteja seurakuntamestarilla on Kentalan mielestä liiankin vähän. Mutta aikaa ei oteta, kun juuri leskeksi jäänyt seisoo tuulisella hautausmaalla ja harkitsee puolisolleen viimeistä leposijaa. Kati Jylhä, teksti ja kuva Pitkä tie kirkonpalvelijaksi Työuupumus antoi Minna Jääskälle rohkeuden kokeilla uutta alaa Seurakuntamestari, seurakuntaemäntä, vahtimestari, kiinteistönhoitaja, kirkonpalvelija. Suntiolla on monta nimeä ja tehtävää. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon palveluksessa kiinteistö- ja kirkonpalvelus- työntekijöitä oli viime vuonna 3 334. Suntiot, kuten koko kirkon henkilöstö, ovat ikääntyneitä, mutta mielikuva vanhemmasta herrasmiehestä ei ole vastannut todellisuutta enää vuosiin. Päätös hakeutua suntiokoulutukseen on avannut Minna Jääskälle muitakin uusia mahdollisuuksia. Tänä syksynä hän aloitti kotiseurakuntansa lähetyssihteerinä ja valmistelee siinä roolissa Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia. Valtaosa, 65,7 prosenttia kiinteistö- ja kirkonpalvelustyöntekijöistä on naisia. Jakaumassa ei ole hiippakunnittain merkittävää eroa, arvioi Kirkon työmarkkinalaitoksen asiantuntija Heta Laurell. Seurakuntien talousvaikeudet vähentävät suntioiden määrää ja työaikaa. Viime vuonna kiinteistö- ja kirkonpalvelustyöntekijöitä oli 711 vähemmän kuin vuonna 2007. Eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata uusia tai jos palkataan, he tulevat töihin tarvittaessa tai hoitavat yhdistelmävirkaa. Suurin osa suntioista on oppinut työnsä tekemällä. Suntion ammattitutkintoon johtava koulutus alkoi Suomessa vasta vuonna 2000. Työssä olevista suntioista tutkinnon on suorittanut 328. Tutkinto koostuu kahdesta pakollisesta ja kahdesta valinnaisesta osatutkinnosta. Vuoden mittainen monimuotokoulu- tus perustuu pitkälti työssäoppimiseen. Ensi syksynä suntion ammattitutkintonimike jää pois. Tilalle tulee seurakunta- ja hautauspalvelualan ammattitutkinto, jossa voi erikoistua joko suntion tai hautaustoimistotyöntekijän tehtäviin. Raudaskylän Kristillinen Opisto Ylivieskassa on pohjoisin suntioita kouluttava oppilaitos. Tänä syksynä siellä aloitti viimeinen nykymuotoisen suntiokoulutuksen saava 20 hengen ryhmä, josta puolet on naisia, puolet miehiä. Tällä kertaa valtaosa opiskelijoista on alanvaihtajia. Ikä- ja ammattiskaala on laaja: – Viittomakielen tulkista maatilanisäntään ja kaikkea siltä väliltä, toteaa yksi opiskelijoista, ullavalainen Minna Jääskä, 40, joka on tehnyt tähänastisen työuransa lähihoitajana. Vetelin Polsossa maanviljelijäperheessä varttunut Minna Jääskä kasvoi pyhäkoulun, kyläseurojen ja seurakuntanuorten toiminnan kautta seurakuntansa vapaaehtoistyöhön. Hoitoalalle hän päätyi ilman suurempaa kutsumusta, mutta ihastui opiskeluaikana vanhustyöhön. – Sitä ennen minulla ei ollut kosketusta vanhuksiin, isovanhempani olivat kuolleet jo kauan sitten. Harjoittelussa huomasin, miten ihania, avoimia ja helposti lähestyttäviä vanhukset ovat. Valmistuttuaan Jääskä sai paikan Ullavasta, Hopijakummun palvelukeskuksesta vuonna 1999. Työn ohessa hän toimi äitinsä omaishoitajana ja auttoi isäänsä kettutarhalla Vetelissä. – Olen aina tehnyt ”naisten ja miesten töitä”. Se puoli suntion työssä ei huoleta. Eniten epäilytti, miten kestän työhön liittyvän surun, mutta sitten totesin, että sitähän minä olen tehnyt kaiken aikaa. Monesta Hopijakummun asuk- SUNTION TÖISSÄ kaasta ehti tulla hoitajalleen viimeisinä vuosinaan läheinen, jopa ystävä. Minna Jääskä nautti työstään, mutta on joutunut myöntämään omat rajansa. Auttamisen halu oli suurempi kuin aika antoi myöten. Kolmivuorotyö on jo itsessään fyysisesti ja henkisesti kuormittavaa, mutta riittämättömyyden tunne vei lopulta yksinhuoltajaäidin voimat. Työuupumus uusiutui viime kesänä. Kun vanhusten viriketoiminnan puolelta ei löytynyt sopivaa työkokeilupaikkaa, Minna Jääskä alkoi miettiä muita vaihtoehtoja. Suntion ammattikoulutus oli herättänyt hänen kiinnostuksensa jo pari vuotta aikaisemmin. Silloin aika ei tuntunut otolliselta, mutta syksyllä hän otti Kaustisen ja Ullavan seurakunnan kirkkoherraan yhteyttä ja pyysi päästä seuraamaan pariksi päiväksi suntion työtä. Kokemuksen ja ystäviensä kannusta- mana hän haki koulutukseen. – Täydellisen pysäytyksen mukana tuli myös rohkeus. Olen innoissani ja valmis kokeilemaan uutta. Opiskelun alettua Jääskää pyydettiin kotiseurakuntansa lähetyssihteeriksi. Siinä roolissa hän on järjestelemässä seurakunnan joulumyyjäisiä ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia. Kotona pianon nuottitelinettä vasten nojaa tämänvuotinen lauluvihko. Laulaminen, piano, kannel ja kitara ovat seuranneet Minna Jääskää lapsuudesta saakka. Kesällä hän perusti Ullavaan gospelryhmän. – Olen miettinyt toista kymmentä vuotta, miten voisin hyödyntää lahjojani seurakuntatyössä monipuolisesti. Nyt minulla on vahva tunne, että olen löytänyt paikkani. Päätös opiskelemaan lähdöstä on tuonut elämääni paljon ihania asioita. Kati Jylhä, teksti ja kuva ● Suomen evankelis-luterilainen kirkko työllisti viime vuonna 3334 kiinteistö- ja kirkonpalvelustyöntekijää. ● Heistä naisia on 65,7 prosenttia. Oulun hiippakunnassa alalla työskentelee 381 henkilöä, joista naisia on 61,7 prosenttia. ● Lähes puolet, 40,8 prosenttia kiinteistö- ja kirkonpalvelustyöntekijöistä on yli 55-vuotiaita. ● Suntiona voi työskennellä alan ammattitutkinnon suorittanut tai muun sopivan koulutuksen saanut henkilö. ● Suntion ammattitutkintoa järjestää kuusi kristillistä oppilaitosta, muun muassa Raudaskylän Kristillinen Opisto Ylivieskassa. ● Viimeiset nykymuotoisen tutkinnon suorittavat suntiot aloittivat siellä koulutuksensa tänä syksynä. ● Uusi tutkintonimike on 1.8.2018 alkaen seurakuntaja hautauspalvelualan ammattitutkinto. Onnittelut 100-vuotiaalle Keskipohjanmaa-lehdelle!

64 We explore opportunities Kasvua kansainvälistymisestä - Viexpon avulla maailmalle Suunnitteletko hakevasi kasvua viennistä? Tiesitkö että, • Viexpo auttaa yrityksesi kansainvälistymispolun eri vaiheisiin liittyvissä kysymyksissä? • olemme apunasi myös konkreettisessa vientityössä maailmalla? • olemme myös Pohjanmaan ELY-keskuksen kansainvälistymisyksikkö ja toimimme non-proﬁt-pohjalla? Ota yhteyttä meihin niin kerromme lisää! www.viexpo.ﬁ Kokkola 050 512 3755 Pietarsaari 050 573 8876 Vaasa 050 572 8253 Onnielemme 100-vuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä Toholammin seurakunta Onnittelut 100-vuotiaalle ! Kokkola Kaustinen Valloittavaa lavakarismaa Haapajärvinen Anna Salomaa ilahduttaa solistina ja kansanmusiikkiyhtye Miukelin kanssa Viisitoistavuotias Anna Salomaa on iästään huolimatta tuttu näky Haapajärven ja lähiseudun esiintymislavoilla. Hän on jo vuosia soittanut harmonikkaa ja laulanut lähinnä iloista kansanmusiikkia. Salomaan vahvuus on hyvä esittäminen ja lavakarisma. Vaikka ikää ei todellakaan ole paljon, Anna ottaa isonkin yleisön haltuunsa reippaalla otteellaan. – Parasta on yleisö. En minä itselleni soita vaan yleisölle. Kun heillä on hauskaa, niin hyvä olo tarttuu ja se tuntuu hyvältä, Salomaa toteaa ja korostaa vuorovaikutuksen antavan voimaa myös harjoitteluun ja treenaukseen. Anna on myös olennainen osa Tapio Lappalaisen ja Sanna Ahvenjärven koostamaa Miukeli-yhtyettä, jossa soittavat ja laulavat heidän lapsensa Emilia ja Joonatan Lappalainen sekä kaksi muuta haapajärvistä nuorta Jennina Salmela ja Anna Salomaa. Lahjakkaiden lasten Miukeli on suosittu kansanmusiikkiyhtye, joka on kiertänyt esiintymässä jo varsin laajasti varsinkin Kalajokilaaksossa. Keikkoja on ollut myös Sata-Häme Soi -tapahtumaan, Haapavesi Folkeille ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlille. – Nykyisin esiinnyn itse asiassa enemmän Miukelin kanssa kuin yksinään, Anna Salomaa kertoo. – Tykkään laulaa ja soittaa yksinään ja yhdessä Miukelin kanssa. Molemmissa on paljon hyviä puolia, Anna toteaa ja korostaa nauttivansa olostaan lavalla. Hän ei pahemmin jännitä, koska musiikki vie mennessään. Anna kertoo olleensa kiinnostunut musiikista aivan pienestä pitäen. Harmonikan soiton saloihin häntä on johdatellut Jokilaaksojen musiikkiopisto. Hänen opettajansa harmonikan soitossa on Nivalasta lähtöisin oleva ja nykyisin Vantaalla asuva Henna-Maija Vannemaa. Laulussa häntä ohjaa Saara-Maija Strandman ja musiikin teoriassa Sanna Ahvenjärvi. – Henna-Maija käy opettamassa Nivalassa joka toinen viikko, ja lisäksi käytössä on myös etätuntiyhteys tietokoneen avulla. Hän Viisitoistavuotias Anna Salomaa Haapajärveltä on lahjakas muusikko. on todella hyvä esikuva. Soittaa itse hyvin ja on hyvin esimerkillinen taiteilija. Toisaalta HennaMaija on sopivan vaativa, mutta myös hyvin innostava opettaja, Anna toteaa. Harrastukset ja koulu ovat Annalla nivoutuneet hyvin yhteen eikä hänellä ole huomauttamista myöskään musiikin opiskelun puitteista. Yläkoulussa Anna on valinnut monen muun tapaan musiikin valinnaiseksi aineeksi. Musiikkia yläasteella on kaksi tuntia viikossa. – Me laulamme ja soitamme monenlaisia kappaleita. Ne ovat erittäin mukavia oppitunteja. Ensi vuonna Anna aikoo siirtyä lukioon ja hän suunnittelee hakevansa myös Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolle kansanmusiikkiopetukseen. Haku on alkuvuodesta ja pääsykokeet myöhemmin. Nuoriso-osastolle meno tarkoittaisi joka toisen viikonlopun viettämistä Helsingissä. Samaan aikaan Anna jatkaisi lukiossa ja tähtäisi valkolakkiin. Lokakuussa Anna pääsi jo käymään Helsingissä Sibelius-Akatemiassa harmonikansoittoa opettavan Maria Kalaniemen opissa. Hän sai lisää vahvistusta omiin taitoihinsa ja vinkkejä ohjelmiston harjoitteluun. – Sibelius-Akatemia olisi suuri haaveeni. Mutta edetään nyt maltilla askel kerrallaan, Anna rauhoittelee. Opintopolku kertoo pitkälle Annan suunnitelmista. Aivan niin, Anna haluaa muusikoksi tai harmonikansoiton opettajaksi. – Tämä uravalinta valkeni minulle noin kaksi vuotta sitten. Enpä ole muuta urasuunnitelmaa itselleni sitten laatinutkaan, Anna naurahtaa. Anna haluaa myös säveltää omia kappaleita. Hän on jo pitemmän aikaa tehnyt sävellystyötä, joka on välillä haastavaa ja yksin puurtamista, mutta mielenkiintoista. Parhaillaan hänellä on työn alla kaksi sävellystyötä. Toisen pitäisi valmistua piakkoin, jotta sen voisi soittaa Sibelius-Akatemian nuoriso-osaston pääsykokeessa. Antti Savela, teksti Clas-Olav Slotte, kuva ANNA SALOMAA ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● ● Viisitoistavuotias nuori harmonikkataituri. Asuu Haapajärvellä. Opiskelee Haapajärven yläasteen 9:nnellä luokalla. Musiikin opiskelijana Jokilaaksojen musiikkiopistossa. Valittiin 5-rivisten Suomen pelimannimestariksi 2017. Pelimannimestarit valitaan Sata-Häme Soi -tapahtumassa Ikaalisissa. Anna oli myös kilpailun kaikkien sarjojen yleisön suosikki. Valittiin Ikaalisissa 2-rivisten Suomen Pelimannimestariksi vuonna 2015. Ollut nuorempana Hopeisen harmonikan ﬁnaalissa Ikaalisissa. Menestynyt hyvin myös Minä soitan harmonikkaa -kilpailuissa. Jaettu 1. tila kansainvälisessä harmonikkakilpailussa Kroatian Pulassa. Haapajärven kaupungin myöntämä kulttuuripalkinto 2017. Esiintyy paljon huippusuositun Miukeli-yhtyeen kanssa. Lue lehti missä ja milloin vain Näköislehti luettavissa: www.keskipohjanmaa.ﬁ KESTOTILAAJALLE DIGILEHTI KUULUU AINA TILAUKSEEN JÄTKÄNKYNTTILÄT <ĞƐŬŝͲWŽŚũĂŶŵĂĂŶzƌŝƚƚćũćƚŽŶŶŝƚƚĞůĞĞ ϭϬϬͲǀƵŽƚŝĂƐƚĂ<ĞƐŬŝƉŽŚũĂŶŵĂĂŶůĞŚƚĞćũĂ ϭϬϬͲǀƵŽƚŝĂƐƚĂ<ĞƐŬŝƉŽŚũĂŶŵĂĂ ůĞŚƚĞćũĂ ŬŝŝƚƚććĞƌŝŶŽŵĂŝƐĞƐƚĂǇŚƚĞŝƐƚǇƂƐƚć͊ syttyvät Itsenäisyyspäivänä 6.12. Keskipohjalaiset ruoantuottajat onnittelevat satavuotiasta Suomea ja satavuotiasta MTK:ta sytyttämällä 100 jätkänkynttilää alueemme paikkakunnilla: Alavieska klo 19 Alavieskan Virin y-risteys Halsua klo 17 Lestijärvi-Perho -tien varsi Himanka klo 16 Museopellon kohdalla 8-tien varrella Kalajoki klo 19 Kirkkopuistossa 8-tien varressa Kannus klo 18 Valtatie 28 varsi, Perttu ja Vaenmaa Kaustinen klo 18 Valtatie 13 varrella n. 1 km Jyväskylään päin Kälviä klo 15 Valtatie 28 varsi Kälviän St1-asemaa vastapäätä Lohtaja klo 18.30 Lohtajan risteyksessä 8-tien vieressä Perho klo 15 Valtatie 13 varressa kirkon lähettyvillä Rautio klo 17 Kylän risteys Reisjärvi klo 14 Salmensuun alueella Sievi klo 18 Kokkola-Kajaanitien varsi, Alatalon alueella ja puistoalueella Vesiosuuskunnan kohdalla Toholampi klo 12 Liikuntahallin ympäristö ja liikenneympyrä klo 18 Sykäräinen Veteli klo 18 Valtatie13 varrella Veiskonluomassa Ylivieska klo 15 Savontien varrella urheilukentän läheisyydessä ϮϮƉĂŝŬĂůůŝƐǇŚĚŝƐƚǇƐƚćũĂǇůŝϮϲϬϬũćƐĞŶǇƌŝƚǇƐƚć͊ Alavieska | Haapajärvi | Halsua | Himanka | Kalajoki | Kannus | Kaustinen | Kokkola Kruunupyy | Kälviä | Lestijärvi | Lohtaja | Nivala | Pedersöre | Perho | Pietarsaari Reisjärvi | Sievi | Toholampi | Ullava | Veteli | Ylivieska Keski-Pohjanmaan MTK yhdistykset www.mtk.ﬁ/liitot/keskipohjanmaa 6FDQƋORQQLWWHOHH YXRWLDVWD6XRPHDMD .HVNLSRKMDQPDDOHKWH¥ Lämpimät Onnittelut 100 -vuotiaalle Keskipohjanmaa-lehdelle! Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola p. 06 831 5292 www.yrittajat.fi/liity

65 Lasivaunu avasi tietä runoudelle Marjatta Pulkkinen oli ensimmäinen Länsirannikon julkaisema runoilija Sinä kesänä kaikki avaruuden auringot putosivat Kiviveden nevalle mättäiden syliin. Koko silmänkantama säteili keltaisena. Poimimme kaikki talveksi talteen ja säteilimme kevääseen asti. KATRI MARJATTA PULKKINEN (OS. LUOMA) ● ● ● ● ● Tällä runolla alkaa Marjatta Pulkkisen vuonna 1988 ilmestynyt runoteos Lasivaunu. Se on Kustannusosuuskunta Länsirannikon ensimmäinen runoteos ja kautta aikain toinen julkaisu. 30 vuotta sitten kiinnostus runoutta ja sanataidetta kohtaan oli Länsirannikon perustaja Elvi Löhösen mukaan aivan eri tasolla kuin nyt. Nykyisin isojenkin kustantamoiden runoteoksia painetaan yleensä muutamia satoja kappaleita. Lasivaunusta on otettu tähän mennessä kolme painosta, ja sitä on myyty yli 1000 kappaletta. Marjatta Pulkkiselle sanataide oli ollut merkittävä osa elämää lapsesta saakka. Pulkkinen, omaa sukua Luoma, oli kotoisin veteliläisestä maatalosta. Hänen ensimmäinen julkaistu runonsa ilmestyi Säästäjä-lehdessä hänen ollessaan 13-vuotias. Keski-Pohjanmaan Kirjapainon julkaisemaan Maalaiskoti-lehteen hän alkoi kirjoittaa käydessään keskikoulua Kokkolassa. Ylioppilastutkinnon jälkeen Pulkkinen opiskeli opettajaksi Jyväskylässä ja sai työpaikan Pulkkisen koulusta Vetelistä. Hän jatkoi koko ajan kirjoittamista, ja sai menestystä erilaisissa valtakunnallisissa kirjoituskilpailuissa. Keskipohjanmaa-lehden kirjoituskilpailun runojen sarjan hän voitti vuonna 1965. Irja Tunkkari tutustui Marjatta Pulkkiseen ensimmäisen kerran -60-luvun lopulla. Kohtaaminen tapahtui Vetelin kirjakaupassa. – Kuulin kun Marjatta kysyi materiaaleja, joista voisi tehdä luonnollisessa koossa olevan enkelin. Minua alkoi kiinnostaa, mikä olisi enkelin luonnollinen koko ja aloimme sitten siitä keskustella. Tunkkari harrasti itsekin kirjallisuutta, hän oli mm. julkaissut nuortenkirjan vuonna 1963 Kariston kustantamana. Tunkkarin ja Pulkkisen tiet kohtasivatkin seuraavien vuosikymmenten aikana monta kertaa kulttuuriharrastusten myötä. Molemmat osallistuivat mm.kirjoittajapiiriin, joka alkoi Perhonjokilaakson kansalaisopistossa vuonna 1974. 1970-luvulla toimintansa käyn- ● ● ● Irja Tunkkari tuntee Marjatta Pulkkisen runotuotannon pitkältä ajalta. nisti myös kirjoittajayhdistys Pränttärit, jossa Marjatta Pulkkinen oli innokkaasti mukana. Hän osallistui kirjoittajakoulutuksiin ja seminaareihin, ja hänen runojaan julkaistiin Pränttäreiden antologioissa. Elvi Löhösestä tuli Pränttäreiden puheenjohtaja vuonna 1982. Löhösen mielestä monen kirjoittajan tekstit olivat niin tasokkaita, että ne piti saada julki, ja vuonna 1986 syntyi Länsirannikko. Osuuskunnan ensimmäinen julkaistu teos oli käännös, pietarsaarelaisen Solveig Emtön romaani Pihlajanmarjoja ja Krookustalo vuonna 1987. Toinen oli Lasivaunu. 1960- ja -70-luvuilla oli kulttuuritoiminnan ohella virinnyt voimakas kotiseutuhenki. Marjatta Pulkkinen harrasti sukututkimusta vähintään yhtä innokkaasti kuin kirjoittamista, ja historialliset aiheet olivat yksi tärkeä teema hänen teksteis- Hakki Pilke onnittelee 100 -vuotiasta suomea ja Keskipohjanmaa-lehteä! sään. Vuonna 1972 Vetelissä oli järjestetty maatalousnäyttely, jonne Pulkkiselta oli pyydetty juhlaruno. Se alkoi ajankohtaisella kuvauksella: Tien vasemmalla puolella järven kainalossa oli talo ristiinnaulituin ovin, silmät suljettuina, itkevien kuusten ympäröiminä. – väki on Ruotsissa, minulle kerrottiin. Siirtolaisuus oli yksi Marjatta Pulkkisen runouden tärkeimmistä teemoista. Lasivaunussa on useita runoja, jotka käsittelevät Venäjälle ja Amerikkaan menneinä vuosisatoina lähteneitä. Näistä runoista tuli suosittuja myös lausuntaesityksinä. Perhonjokilaakson kansalaisopistossa toiminut lausuntaryhmä Poeta oli tehnyt ensimmäisen esityksensä Pulkkisen runoihin heti Lasivaunun ilmestyttyä. Maija Lampin ohjaama ryhmä lavasti esitystä varten Vetelin koulukeskukseen entisaikojen tuvan seinäkelloineen ja mustavalkoisine hääkuvineen. – Laitoimme saliin parikymmentä tuolia, mutta niitä piti hakea lisää. Niin suuri joukko tuli kuuntelemaan Marjatan runoja, kertoo Irja Tunkkari, joka on yksi Poetan lausujista. ” tua yhteen. Tunkkari sanoo, että monelle heistä runot ovat toimineet elämän suolana. Vuonna 1994 Poetalta tilattiin kotiseututyön 100-vuotisjuhlaan esitys Pulkkisen Amerikan-siirtolaisuutta käsitteleviin runoihin. Sitä esitettiin myös Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla. Kyllä Marjatalla elämän ankeus oli aina siellä takana. IRJA TUNKKARI Tunkkarin mielestä tämä onkin yksi Marjatta Pulkkisen ansioista. Hän johdatti runouden pariin monia sellaisia, jotka eivät muuten kyseisestä taidemuodosta olisi tienneet mitään. Runot antoivat myös Poetaan kuuluville naisille syyn kokoon- – Ja siitä lohkottiin pienempiä esityksiä, joita sitten tehtiin monessa paikassa, Tunkkari sanoo. Pulkkisen toinen, vuonna 1993 julkaistu runokokoelma Arkimorsian alkaa runokertomuksella ”Misis Louman KPMG on Suomessa tehnyt tiivistä yhteistyötä paikallisten yrittäjien ja päättäjien rinnalla lähes 100 vuotta. 10.-15.12. ja 18.-22.12. klo 11 - 21 Huom! 10.12. klo 12 - 17 Tiedustelut ja varaukset p.010 3214 580 teija.jarvenpaa@puustelliravintolat.ﬁ myynti@puustelliravintolat.ﬁ yy p www.puustelliravintolat.ﬁ, Toritie 7, Nivala Marjatta Pulkkinen oli sekä sukututkijana että kirjoittajana hyvin tarkka. Löhönen kertoo, että hänen runojaan ei kustantajan juuri tarvinnut korjailla. Hänen mielestään ne edustavat keskipohjalaisen kirjallisuuden valovoimaisinta ainesta. – Marjatan runot ovat kertovia, ja ne avautuvat helposti tavalliselle lukijalle. Niihin pääsee helposti mukaan, hän kuvaa. Tunkkarin mielestä runot ovat pääosin myös helppoja lau- sua. Kertovissa runoissa sanoja 122 käsikirjoitusta. Kilpailun on kuitenkin paljon, ja lausues- voitti Pekka Kuosmanen, mutsa pieniä muutoksia on esityk- ta toiseksi tuli Marjatta Pulkkisissä voitu tehdä. nen 1700-luvulle sijoittuvalla Pulkkisen runoudessa toistu- romaanilla Tuohi-Antin Musvat Löhösen mukaan siirtolai- talammas. Viime vuosina Länsirannikko suuden lisäksi kotiseutu ja ihmisten tuntemukset ajan ilmi- on kustantanut enemmän proosaa kuin runoutta. Silti runojaöistä. Runoissa kuvataan paljon kin julkaistaan edelleen. Lännaisten kohtaloita. Pari sataa sirannikko on julkaissut histovuotta sitten ne olivat kovia, ei- riansa aikana n.20 eri runoilikä Pulkkinen niitä kaunistellut. jan teoksia. – Kyllä Marjatalla elämän an– Marjatta avasi runoudelle keus oli aina siellä takana, hienon tien Keski-PohjanmaalTunkkari sanoo. la, Löhönen summaa. Pulkkisen oma äiti oli paitsi maatalon emäntä myös tuber- Marjatta Pulkkinen kuoli kuloosihoitaja, ja häntä hareilu vuosi sitten syyskuusettiin vielä vanhana sa. Häneltä jäi paljon usein hoitamaan tekstejä, jotka nyt kotiin kuollut ovat Irja TunkIrja Tunkkari vainaja arkkarin halluskuun. Kuolesa. Hän on lausuu videolla ma ei siis olkäynyt maMarjatta Pulkkisen lut Pulkkiteriaalin läpi runoa selle vieras vasta päälwww.kp24.ﬁ/video/ asia. lisin puolin, Runojen mutta kertoo, irjatunkkari naiset eivät että ei-julkaiskuitenkaan ole tuissa teksteislastuja laineilla, sä esiintyy osin savaan sisukkaita oman moja henkilöitä kuin onnensa seppiä. Lisäksi runois- julkaistuissakin. Runoissa on sa on huumoria. myös kyläkuvauksia, elämän puntarointia ja luontoa. Serkkuni siellä – Marjatalla paikat tuovat äitini lapsuuskodissa mieleen sieltä lähteneet ihmion luvannut minulle set. Luonto ei ole pelkkä luonhautajaiset pitää. to, vaan samalla elämä, ne ihmiset, jotka siellä ovat olleet tai Sinne ei sitten tämä kylä sieltä lähteneet. Samalla tavalla tule irvistelemään. ihminen kantaa itsessään paikMarjatta Pulkkinen oli Län- koja, joissa on kasvanut, Tunksirannikossa runoilijana pio- kari kuvaa. Poeta esitti runokoosteen neeri. Kun osuuskunnan toiminta pääsi vauhtiin, sille tar- Marjatta Pulkkisen runoihin jottiin runoja julkaistavaksi ai- tämän vuoden elokuussa osavan valtavasti. Ensimmäisen 10 na Irtanaisviikkojen ohjelmaa. toimintavuoden aikana lähes Esitys on tarkoitus uusia ensi kaksi kolmannesta julkaistuis- keväänä. ta teoksista oli runokokoelmia. Tunkkari aikoo myös käydä Runobuumi alkoi kuitenkin läpi kaikki Pulkkiselta jääneet Suomessa hiipua, joten niitä ei tekstit. Voi olla, että uutta julvoitu julkaista aivan määrättö- kaistavaa vielä löytyy. mästi. Vuonna 1997 Länsirannikko järjesti Maiju Lassila -ro- Anni Saari, teksti maanikilpailun, johon saapui Jukka Lehojärvi, kuva Tavoitteidesi tukena KPMG onnittelee 100 vuotta suomalaisten ja etenkin keskipohjalaisten rinnalla kulkenutta Keskipohjanmaa-lehteä. Puustellin maukas jouluateria on katettuna murhe”. Se kertoo Amerikassa vuonna 1900 sattuneesta kaivosonnettomuudesta, jossa Vetelistä kotoisin oleva perhekunta menettää kahdeksan perheenjäsentään. Tästä runosta lausuntataiteilija Auli-Maritta Ruuska teki esityksen, jota esitettiin useissa paikoissa, mm. Kajaanin runoviikoilla. Sen myötä sana Pulkkisen runoudesta levisi entistä laajemmalle. Syntyi 1931, kuoli syyskuussa 2016. Teki elämäntyönsä Pulkkisen koulun opettajana. Sai miehensä kanssa kolme lasta. Kirjoitti runoja ja proosaa, joita julkaistiin lukuisissa lehdissä ja antologioissa. Teki sukututkimuksia ja oli kirjoittamassa useita paikallishistoriajulkaisuja. Kirjoitti yksin tai yhdessä muiden kirjoittajien kanssa kymmeniä Perhonjokilaakso-lehden kotiseutuliitteitä. Sai Vetelin kunnan kulttuuripalkinnon vuonna 2015. Länsirannikko on julkaissut häneltä teokset Lasivaunu (1988), Arkimorsian (1993) ja Tuohi-Antin mustalammas (1977). Tilintarkastus Sukupolvenvaihdokset Yrityskaupat Vero- ja lakipalvelut Neuvontapalvelut Ota yhteyttä: Elina Pesonen, KHT, JHT P: 020 760 3269 &FMJOBQFTPOFO!LQNHě Rantakatu 10, 2. krs 67100 Kokkola LQNHě Suomi on tarina kasvusta ja kehityksestä. Se on kertomus sinnikkyydestä ja kekseliäisyydestä, joilla metsiemme puista on jo satojen vuosien ajan jalostettu innovaatioita, työtä ja hyvinvointia. Metsä on täynnä mahdollisuuksia. www.upm.ﬁ Janne Niemi, veroasiantuntija P: 020 760 3184 &KBOOFOJFNJ!LQNHě

66 Alavieskan persoonat tekivät yhteistä hyvää Filippus, Antero ja Kosti jäivät kansanhistoriaan Alavieskalle identiteettiä ja yhteistä hyvää ovat luoneet persoonalliset kansanihmiset. Kiistatta eturiviin nousevat kolme miestä: Filippus Rajaniemi (1903-2000), Antero Kodis (1932-2013) ja Kosti Nahkala (1943-2014). Miehinen on tämä joukko. Syynä menneiden vuosikymmenten miesvalta. Seuraavassa 200 vuotta -juhlalistauksessa kaikki voivat olla jo naisia. Rajaniemi, Kodis ja Nahkala olivat kaikki urheilumiehiä. Kodis hiihti ja Nahkala heitti keihästä. Filippus Rajaniemi oli tuomassa Alavieskan joukkueelle kivääriammunnan mestaruuden suojeluskuntien valtakunnallisessa kilpailussa keväällä 1936. Kaikki kolme olivat tunnettuja itsevarmuudestaan ja kovasta työnteosta. Filippus Rajaniemi viihtyi parhaiten pajavasara kädessä. Vähiten kirjallista tietoa löytyy poikamiesisäntä Antero Kodik- sesta. Hänen lähinaapurinsa Elvi ja Paavo Niemelä tuntevat hänet kolmikosta parhaiten. Kodiksen nosti tuoreesti julkisuuteen 2017 keväällä se, kun Alavieskassa nousi yleinen huoli Antero Kodiksen perinnön hukkaamisesta. Kodiksen alavieskalaisille rakentama kahdeksan hehtaarin Alavieska-järvi oli menossa rappiolle. Kunta reagoi huoleen ja teki kunnostustyöt. – Antero oli sellainen, että hän teki kaiken muille. Hänen kaltaisiaan ei enää ole. Hän oli talkoomies. Hän osallistui hiihtokeskus Lumikurun luomiseen ja rakentamiseen. Keksijämiehenä hän suunnitteli sinne latukoneenkin. Kodis oli urheilumies henkeen ja vereen. Kun hän tuli kotiin iltasella, hän saattoi lähteä vielä heittämään pyörällä 40 kilometrin Merijärvi-lenkin, Rieska- ja muiden hiihtoretkien kaveri Paavo Niemelä muistelee. Maanviljelijä-seppänä Kodis teki itselleen muun muassa hallan- torjuntakoneen. Tarkkana taloudenpitäjänä hän menestyi ja pystyi olemaan hyväntekijä. Kodis järjesti Ryökönkankaan aarnimetsälle suojelun. Hän ei jäänyt EU-projekteja odottelemaan. Hän oli edelläkävijä vesistöasioissa ja metsien käytössä, vastusti voimakkaita ojituksia ja metsien tehoviljelyä. – Ihmisenä hän oli liian hyväntahtoinen. Hän joutui pettymään, ei kuitenkaan valittanut eikä puhunut pahaa kenestäkään, rauhallinen mies. Antero peri erityisen luonteensa Fanniäidiltään, Niemelät pohtivat. Kosti Nahkala teki Linnakallion matkailukeskuksen ja loi Alavieskaan kulttuuria, sai kotiseutuneuvoksen arvon. Nahkala on todennut, että Linnakallio syntyi yhden miehen vastavalkeana. 70-vuotishaastattelussa vuonna 2013 Kosti Nahkala arvioi allekirjoittaneelle elämänsä kulkua. – Nöyryys on ihmiselle paras voimavara, se kantaa pisimmälle. Sisuun liittyvä uho ei ole kestävä tunne. Olen ylpein siitä, että nöyryyttä on löytynyt kovassa paikassa. En päästänyt yritystäni konkurssiin, vaikka tuli 1990-luvun lama ja oli valuuttalainat päällä, hän muisteli. Nahkala oli tyytyväinen siihen, miten elämä meni. – Arvokkain opetus elämässä on ollut se, etten lähtenyt taistelemaan pahuutta vastaan pahalla, hän totesi. Filippuksesta ja hänen Vienovaimostaan on jäänyt tyttären Anneli Santtilan vuonna 2003 kirjoittama elämänkerta. Ilman sitäkin Filippuksesta tiedetään, kuinka tämä presidentti Urho Kekkosen kaverina vaikutti maaseutua tukeviin yhteiskunnallisiin suuriin linjauksiin tie-, tulva-, koulu- ja työpaikka-asioissa. Kun Raahen Rautaruukki vihittiin käyttöön, Kekkonen järjesti Filippuksen etupenkkiin. Vartijat olivat käännyttää reppumiehen portilta. – Filippus Rajaniemi oli Alavieskassa edelläkävijä, kun hän järjesti nuorille kursseja, Elvi Niemelä muistelee. Tytär Anneli Santtila muistelee kirjassaan, kuinka isä maasepän kirjoituksillaan sai vaikutusvaltaa. Yksi perhe-elämän huipentumista oli kutsu Linnan juhliin, jonne Rajaniemet pääsivät Kekkosen kutsumana vuonna 1957. Jos jokin asia Kalajokilaaksossa piti saada kuntoon, Filippus heitti repun olalle ja lähti Helsinkiin vaikuttamaan yhden miehen lähetystönä. Ylijohtaja, professori Olavi Huikari muistelee omaisille osanottoviestissään, että Filippus Rajaniemi oli maaseudun köyhimmän väestön puolesta puhuja. – Hän esitti asiat vaatimattomasti, selkeästi ja harkitun perustellusti, Huikari kertoo. Hannu Verronen, teksti Antero Kodis oli hiihtomiehiä, urheilu yhdistää Alavieskan voimamiehiä. ARKISTO/JOUKO LASSILA Filippus Rajaniemi vietti vuonna 1998 Omavieskassa 95-vuotispäiviä. KUVA ANNELI SANTTILAN KIRJASTA. Taluskyläläiset Paavo ja Elvi Niemelä tunsivat hyvin Antero Kodiksen ja Kosti Nahkalan, Elvi Niemelä o.s. Anttila kävi nuorena naisena Filippus Rajaniemen järjestämän ompelukurssin. Kosti Nahkala Linnakalliolle tekemässään Pahkakirkossa. ARKISTO/ANNIINA NISSINEN London Fog Miesten bleiseri Koot S - 5XL 5995 House Lasten velourmekko Koot 128-164 cm 1495 Usko Toivo Rakkaus valosarja London Fog House Koot S - 5XL Koot 36-46 Miesten puvunhousut 2995 Isokukkainen, Zembla 2-3 vanaa glitterillä Amaryllis 995 S-MOBIILIKUPONGILLA: Voimassa 1.11. - 17.12. Kotimainen, Extra-laatu 32 cm 1990 Kotimainen, Extra-laatu 12900 Tähti pöytävalaisin Samettimekko Hyasintti 2 kpl Krysanteemiruukku 995 Itsenäisyyspäiväkimppu 995 ilman kuponkia 13,90 495 895 Finnlumor Viking Komfort GTX N Icebug Lien Bugrip W/M tai Icebug Solus W Valokoriste, lieriö 100 cm, IP20 7990 yksittäin 2,95 Nastallinen ulkoilujalkine 11900 Nastallinen ulkoilujalkine 13900 OSUUSKAUPPA KPO ONNITTELEE 100-VUOTIASTA KESKIPOHJANMAATA PRISMA KOKKOLA ma-la 8-22, su 10-22

67 Laakaa taa ja kenttä rullaa Asseri Paavola pelaa pesistä, kannustaa ja vitsailee Pelataan jälleen kerran tärkeää pesäpallo-ottelua syyskesällä Kärsämäen pesäpallokentän uudella hiekkatekonurmella. Reisjärven Pilkkeen D-pojat, joukossa myös muutama tyttö, pelaa Kärsämäellä Katajan junnuja vastaan. Asseri Paavola, Reisjärven Pilke, asettuu lyömään. Nuori mies vempauttaa muutaman kerran mailaa ja lataa sitten syöttöön painavan kumuran ja pallo karkaa maisemaan. Reisjärviset iloitsevat. Nyt annetaan samalla mitalla takaisin. Muutamaa päivää aiemmin olivat kärsämäkiset voittaneet Reisjärvellä. Silloin Pilkkeen pojat ja tytöt päättivät, että tämä ei toistu. Eikä toistunut. Junioripesiksessä tilanteet vaihtelevat ja niitä muistellaan lämmöllä vielä pitkään talvella. Neljäntoista vuoden ikäiset Asseri Paavola, Otso Muuttola, Eppu Haikola ja Asserin vuotta nuorempi velipoika Artturi käyvät Reisjärven yläasteen uudella jumppasalilla harjoittelemassa tulevan vuoden matseihin. Haasteet eivät muuten ole ihan pieniä. Nämä miehenalut kun aikovat tavoitella paikkaa Reis- järven Pilkkeen ykkössakissa. Pilkkeen miesten sarjataso ei ole vielä selvillä. Seura on hakenut maakuntasarjaan, mutta voi olla, että miesjoukkue joutuu tauon jälkeen tyytymään aloittamaan piirisarjassa. Joka tapauksessa Pilkkeen miehet lähtevät uuteen kauteen lievästi sanottuna nuorella joukkueella. Tosin joukossa on myös muutama konkari ja muut tältä väliltä. – Ei minua miesten pelit jännitä. Pystyn jo nyt lyömään keltaisella pallolla miesten kentän takarajan yli. Ei se sinällään tietenkään mikään mittari ole, mutta mielestäni minulla on lyöntivoimaa ihan mukavasti, Asseri Paavola kertoo. Miesten pelit ja harjoitukset tuovat Asserin mielestä myös tietynlaista kovuutta ja asennetta, josta on hyötyä myös tiukoissa junnupeleissä. – Toivon mukaan me päästään miesten sakissa myös pelaamaan. Olisihan se hienoa aloittaa miesten pelit jo näin nuorena. Reisjärven pojat osallistuvat myös Kärsämäen Katajan C-junioritreeneihin ja hakevat paik- Asseri Paavola treenaa ahkerasti pesistä. Tavoitteena 14-vuotiaalla pojalla on päästä jo ensi kesänä pelaamaan Reisjärven miesten joukkueessa. kaa Katajan junnujoukkueesta. Alueella on tapana yhdistää sulassa sovussa junnujoukkueita, jotta pojat ja tytöt pääsevät pelaamaan niin kauan kuin intoa riittää. Nuoremmissa ikäluokissa on perinteisesti helpompi muodostaa pitäjäkohtaisia joukkueita myös pienemmillä paikkakunnilla. – Kärsämäellä ollaan käyty treenaamassa jo muutaman kerran. Siellä näyttää olevan hyvä henki ja meidät on otettu tosi kivasti vastaan. – Minä tykkään rennosta meiningistä, jossa vitsaillaan ja heitetään läppää. Eihän ketään tietenkään loukata saa, mutta hurtti huumori vahvistaa minun mielestä yhteishenkeä ja mahdollistaa paremmat peliotteet, Asseri kertoo omasta tulokulmastaan. Reisjärvellä nuorten yksi innokkaimmista huoltajista on Pirkko Haikola, joka tunnetaan useammankin joukkueen pesisäitinä. Pirkko tuntee Asserin syntymästä asti. Asserin huumori on tuttua sekä pelikentältä että poikansa kaveripiiristä. – Asserilla ja hänen kavereillaan on pitkä yhteinen taival yhdessä aina ykkösluokasta alkaen. Olen ymmärtänyt, että yhteinen historia näkyy edelleen esimerkiksi luokkahuoneessa. Nuoret kunnioittavat ja kannustavat toisiaan, Pirkko kehuu. – Asseri varsinkin on todella valovoimainen persoona. Hän on ennen kaikkea tiimipelaaja, joka kannustaa ja tsemppaa. Asseri on myös lahjakas pesäpalloilija. Nuoreksi pelaajaksi hän ymmärtää hyvin pelin logiikan ja on lisäksi lyöntivoimainen sisäpelaaja ja varmaotteinen kenttäpelaaja. – Kun joukkueessa on Asseri, niin varmasti yritetään loppuun Nyrkkeilyharrastus on vaihtunut metsästykseen. asti, Pirkko kehuu ja sanoo Asserin tuovan aina hyvää mieltä sinne missä liikkuukin. Asseri asuu noin neljän kilometrin päässä yläasteesta. Nykyisin hän taittaa koulutaipaleen pyörällä. Vielä Niemenkartanon ala-asteelle hän kulki taksilla. Koulussa parasta ovat liikuntatunnin lisäksi biologia, maan- tiede ja terveystieto. Asseri ei osaa eritellä, miksi joku oppiaine maistuu paremmalta kuin joku toinen. – Niin vain on. Koulu Asserilla menee hyvin eikä neljä kertaa viikossa pidettävät pesistreenit häiritse. – Aivan hyvin koulu ja treenit mahtuvat samaan kalenteriin. Silti jotain piti jättää pois. Takavuosina Asseri myös kävi nyrkkeilyharjoituksissa, mut- ta ne ovat jääneet vähemmälle. – Mulla on niin paljon tuota pesistä. Nykyään Asseri Paavola käy Reisjärven yläasteen 8A-luokkaa. Ysin jälkeen hän aikoo mennä lukioon. Lähinnä siksi, että tuleva ammatti on vielä hämärän peitossa. – Lukiossa on aikaa miettiä, mitä haluaa isona tehdä. Jos oikein tenttaa, saa Asserin kertomaan sähköasentajan työstä. Se on tuntunut joskus houkuttelevalta. Mutta aika näyttää. Paljon tietoa tulevasta antavat myös ysillä pidettävät opon tunnit. Siksi Asseri ei tahdo malttaa odottaa, että pääsee työharjoitteluun. Reisjärvellä Asseri on asunut ikänsä. Hän sanoo viihtyvänsä, sillä Reisjärvellä on hyvät puit- teet harrastaa liikuntaa. – Pienihän tämä on, mutta kyllä minä olen täällä viihtynyt, Asseri Paavola tuumaa. Asseri Paavolan perheeseen kuuluvat isä-Ville, Mirva-äiti sekä nuoremmat sisarukset Artturi ja Selma. Viisihenkinen perhe asuu Ylilestintiellä. Antti Savela, teksti Esko Keski-Vähälä, kuvat MAINOS Tervetuloa 100v synttäreille! 4.12. klo 11-17 RIISIPUUROA 600:LLE ENSIMMÄISELLE Viisi vuotta sitten käyttöön otettu täysin sähköinen taloushallinnon palvelu on nopeuttanut tilitoimistolaisten työtä, kertoo yrittäjä Anna-Liisa Hietasaari. Sähköiseen taloushallintoon siirtyminen jättää aikaa asiakkaan palveluun K okkolassa sijaitseva tilitoimisto Hietasaari & Co kasvaa vahvoilta juurilta. Pieni yhden naisen yritys on laajentunut 33 vuodessa yli kymmenen hengen työyhteisöksi. Toimintaa on kasvatettu tasaiseen tahtiin asiakkaan hyvinvointia unohtamatta. – Me pyrimme palvelemaan jokaista asiakasta yksilöllisesti. Tilitoimistollamme on niin sanotusti kasvot. Meillä on monia asiakkaita, jotka ovat olleet mukana aivan yrityksen alusta lähtien, kertoo yrittäjä, KLT Anna-Liisa Hietasaari. Viisi vuotta sitten Hietasaari & Co sähköisti taloushallinnon palvelunsa lähes täysin. Nyt tilitoimisto on VHUWLȴRLWX1HW7LNRQMD3URFRXQWRUWRLPLVWR8VHLGHQ asiakkaiden laskut ja kuitit kulkeutuvat sähköisesti taloushallinnon järjestelmään. Hietasaari kannustaa muitakin yrityksiä siirtymään sähköisten järjestelmien käyttäjäksi. ”Voimme panostaa enemmän kannattavuuden seurantaan ja konsultointiin.” – Asiakkaita muutos on helpottanut niin, ettei heidän tarvitse enää kerätä paperisia tositteita ja tuoda niitä varta vasten tilitoimistoon. Pyrimme pääsemään eroon papereista, Hietasaari selventää. – Sähköisen taloushallinnon palvelun myötä voimme panostaa enemmän kannattavuuden seurantaan ja konsultointiin, mistä on asiakkaalle enemmän hyötyä. www.hietasaari.fi TULE TTU UTTUSTUMA U AA AN MEDIA ATTA ATA TALOON JJA A ILTAPÄIVÄLLÄ TIERNAPOJAT MAKKARATARJOILU TEEKIJÖIH EK KIIJJÖIIH HIN KLO 13.00 LUCIA ESIINTYY VALOKUVIA LOKUVVIA KLO 15.00 MENNEILTÄ Ä VUOSILTA ILOTULITUS KLO 17.15 KEKSI MINULLE NIMI & TUO JOULUINEN PIIRUSTUS. OLEN TAVATTAVISSA KLO 11-12, 13-14 JA 15-16. VIELÄ EHDIT OSALLISTUA AUTOARVONTAAN!

68 Tervetuloa huoltoon Kruunupyyhyn ja Kokkolaan! mari-collection Ylivieska • Filtterit ja varaosat useimpiin trakoreihin • AC-huolto ja varaosat • Teho-optimointi kaikille traktoreille • Diagnostiikka-varustelu kaikille traktoreille Jonas 050 548 9751 Juha 040 672 7517 www.bjorklunds.ﬁ Case ja New Holland MERKKIHUOLTO Centria onnittelee 100-vuotiasta Keskipohjanmaata – suurella sydämellä! Pussilakana Tyynyliina Kylpypyyhe Käsipyyhe Vieraspyyhe Opiskele AMK-tutkinto tai laajenna osaamistasi YAMK-tutkinnolla alueen omassa ammattikorkeakoulussa. Jeusskyläntie 39-42, 68500 Kruunupyy Kiitos ! Marimekon joulunodotus on kudottu räsymattoon. Nyt tarjoushinnoin räsymatto-tuotteita Meiltä löytyy laaja valikoima Marimekon tuotteita. Hae yhteishaussa 14.–28.3.2018. Lisätietoja: centria.fi Uutuuksia & vanhoja suosikkeja 59€ 9,90€ 35€ 15,50€ 7,90€ Avoinna ma-pe 10–19, la 10–16, su 12-16 Kauppakeskus Kärkkäinen, Ollilanojankatu 2, puh. 424316 Centria-ammattikorkeakoulu: • Opiskelijoita 2900 • Opettajia ja asiantuntijoita 250 • Kampukset Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa • Inspiroivat oppimisympäristöt • Pienet ryhmäkoot • Laajat verkostot Suomessa ja maailmalla • Monipuoliset opiskelukaupungit • Tiivis opiskelijayhteisö • Tyytyväiset opiskelijat JJouluherkut JJustuksesta! Paistovalmis, Pa ais isto tova alm lmis i vähälaktoosinen TÄHTITORTTUAIHIO 50g 60 kpl/ltk 21,90 € (7,30 €/kg 0,37 €/kpl) Lämmin kiitos kaikille Suomi 100 -kaulahuivin neuloneille ja projektissa meitä auttaneille! Kaikki alkoi maidosta jo sata vuotta sitten KP24 - Seinäkalenteri 2018 Laaksojen Maitokunta on vuonna 1917 perustettu maidontuottajien omistama osuuskunta. Terveisin, Rosson tytöt Meijerimyymälämme Justus on kaikille avoin ja palvelee Ylivieskan Savarissa - tule ostoksille! JUSTUS - JUHLAAN JA ARKEEN Rudolf Koivun joulukortit Avoinna: ma-pe 9-18 la 10-15 Savarinväylä 5,84100 Ylivieska p. 08-4116 118, 050-4444 118 ZZZODDNVRMHQPN¿ Paistovalmiit pakasteet • juhlatarjottavat • gluteenittomat leivonnaiset • jäätelöt lahjatavarat • maataloustuotteet kirjoja Uusikaarlepyyn kaupunki onnittelee 100-vuotiasta Keskipohjanmaa lehteä HUOLLOT VARAOSAT JA KORJAUKSET Jäähdytin- ja lauhdutinkorjaukset Laadukkaat Stahlwille työkalut sekä alueen laajin pulttivalikoima Ruutihaantie 11, Ylivieska. P. 010 326 2090, 020 455 1303 www.konehuoltokivioja.ﬁ Asiantuntijapalveluita metallissa ja elektroniikan mekaniikassa Liiketoiminnan kehittäminen .HKLWWlPLV±MDYHUNRVWRLWXPLVSDOYHOXW 7RLPLQWD\PSlULVW|MDWRLPLWLODW Tutkimus ja kehitys 8XGHQWHNQRORJLDQMDRVDDPLVHQK\|G\QWl PLQHQWXRWHMDWXRWDQWRSURVHVVHLVVD Laboratoriopalvelut PP 'DLQHWWDOLVllYlYDOPLVWXVPXRYLPHWDOOL

'ODVHUOHLNNDXVKLWVDXVMDSLQQRLWXV 'NRRUGLQDDWWLPLWWDXV DNVHOLQHQVXXUQRSHXVW\|VW| 9HWRSXULVWXVYlV\W\VODLWWHLVWR ,QGXNWLRNDUNDLVXODLWWHLVWR /LLNXWHOWDYDSLHQSROWRQNHKLWWlPLV\PSlULVW| Lisätiedot: ZZZHOPHVWXGLRIL Nivalan Teollisuuskylä Oy NHKLWWlPLVSllOOLNN|Jari Tirkkonen MDULWLUNNRQHQ#QLYDODIL ODERUDWRULRWHNQLNNRPekka Takanen SHNNDWDNDQHQ#QLYDODIL Oulun yliopisto-Kerttu Saalasti instituutti WXWNLPXVMRKWDMDKari Mäntyjärvi NDULPDQW\MDUYL#RXOXIL SURMHNWLSllOOLNN|Mikko Hietala PLNNRKLHWDOD#RXOXIL SURMHNWLSllOOLNN|Kari Kutuniva NDULNXWXQLYD#RXOXIL NIHAK YLHQWLDVLDQWXQWLMDAri Alakangas DULDODNDQJDV#QLKDNIL \ULW\VSDOYHOXSllOOLNN|Arto Junno DUWRMXQQR#QLKDNIL Meillä on hyvä valikoima erilaisia paistonkestäviä täytteitä ja marmelaadeja vaihtoehtoina luumulle! Paistovalmis, vähälaktoosinen, hillotettu TÄHTITORTTU 60G 17,90€ 40 kpl/ltk (7,46 €/kg 0,45 €/kpl) Paistovalmis, vähälaktoosinen JOULUTORTTU 53g 65 kpl/ltk 24,90€ (7,23 €/kg 0,38 €/kpl) UUTUUKSIA Kuusamon Juustolta! Tee tilaus 11.12.2017 mennessä. Me Björkensillä Kiitämme hyvästä yhteistyöstä ja toivotamme Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Vinkit joulukinkun valmistukseen löydät kotisivuiltamme Onnea Suomi Finland 100 v. Onnea Keskipohjanmaa-lehti • Teräsrakenteiden hiekka-/teräs raepuhallukset ja maalaukset • Teräsrakenteiden palosuojamaalaukset • Teräsrakenteiden jauhemaalaukset Nivalan Teknologiakeskus NITEK, Pajatie 5, 85500 NIVALA SUOMEN SUURIN VIIHDEKESKUS! WWW.TUISKULA-NIVALA.FI 8.12. RECKLESS LOVE 9.12. ANNA PUU 13.12. NELEMUN ROKKIKLUBI (NUORISON BÄNDI-ILTA) -S15.12. T.T. PURONTAKA 16.12. PIKKUTUHMAT PIKKUJOULUT SEKÄ BILEBÄNDI WALVE 22.12. DISCO & KARAOKE 23.12. DISCO & KARAOKE 25.12. PASKASTA JOULUA: SUOMEN TEXAS, HORROR VACUI 29.12. DISCO & KARAOKE 30.12. REINO NORDIN 31.12. UUDENVUODEN BILEET: TEMPLE BALLS 20.1. SONATA ARCTICA, DARK SARAH LIPUT ENNAKKOON: K18 -K18- VOILLA LEIVOTTU! Muista Justuksen suositut Juustopaketit jouluksi! Puh: 010 322 7810 NIVALA VOILLA LEIVOTTU! Hillotetusta tähtitortusta löytyy myös laktoositon vaihtoehto, margariinillä leivottu 19,90€/ltk! Puhdistamontie 39, 68300 Kälviä TUISKULA VOILLA LEIVOTTU! PIAN! KEVÄÄN 2018 KEIKKAKALENTERI JULKAISTAAN

▲ ▲ ▲ ▲ Vesa Pihlajamaa korostaa luotettavuutta s. 70 Mika Lintilä: Tekoäly on kuin uusi sähkö s. 71 Maatilojen tilakoko kasvaa yhä tulevaisuudessa s. 74 Seurakunta elää nuorten maailmassa s. 80-81 ▲ TULEVAISUUS KP/MARKKU JOKELA 100 vuotta uutisia Keski-Pohjanmaan alueelta. PARHAAT ONNITTELUT LEHDEN TEKIJÖILLE JA LUKIJOILLE! Osuustoiminnallisena OPn perustehtävänä on luoda hyvinvointia, turvallisuutta ja menestystä ympärilleen. Me haluamme olla mukana omistaja-asiakkaidemme arjen käänteissä. Omistaja-asiakkaana saat esimerkiksi alennuksia pankki- ja vakuutuspalveluista, ostat ja myyt rahastoja kuluitta sekä kuittaat asioinnin maksuja OP-bonuksilla. Omistaja-asiakkaana teet hyvää - itsellesi ja muille. Tutustu tarinoihin ja liity joukkoomme omamme.ﬁ Keski-Pohjanmaan Osuuspankit Kaustislainen Juho Kuorikoski niittää mainetta pelirintamalla s. 72

70 ”Parannamme laatua, monellakin tapaa” Toimitusjohtaja Vesa Pihlajamaan mukaan mediakonserni suuntaa tulevaisuudessa rohkeasti kohti uutta – vanhaa unohtamatta P – Sata vuotta olemme toimineet keskellä elämää, ja uskon, että meitä tarvitaan tänään ihan yhtä paljon kuin ennenkin, Vesa Pihlajamaa sanoo. äivälleen viikko ennen Keskipohjanmaan satavuotispäivää Keski-Pohjanmaan Kirjapainon toimitusjohtaja Vesa Pihlajamaalla on ollut aikainen aamuherätys ja matka Seinäjoelle kokoustamaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Päivään on mahtunut keskustelua yhä ajankohtaisina vellovista jakeluasioista sekä ajatustenvaihtoa toimialan edustajien kanssa. Lisäksi on sähköposteja, puheluita, asiakirjoja – mitä kaikkea työtä nyt saattaa kuvitella varsin moninaista liiketoimintaa pyörittävän konsernin keulahahmolla olevankaan. Joka päivä aivan ensimmäiseksi Pihlajamaa lukee kuitenkin uutiset. – Kun herään ja otan kännykän käteen, luen push-viesteinä saadut uutiset – Hesari, Kauppalehti ja New York Times – ainakin otsikkotasolla. Oikein mielenkiintoiset uutiset luen saman tien kokonaan, Pihlajamaa kertoo. Keskipohjanmaan Pihlajamaa lukee puolestaan paperilehtenä aamupalan yhteydessä. Paikallislehti Perhonjokilaakson lukeminen on kuulunut Kaustiselta kotoisin olevan toimitusjohtajan viikkorutiineihin nuoruudesta saakka. Pihlajamaa kertoo, että lapsuuden kotiin tuli aina lehtiä, myös Keskipohjanmaa. Opiskellessaan diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisessä korkeakoulussa Pihlajamaa luki Aamulehteä. Pihlajamaan perheen asuessa Jyväskylässä Vesan työskennellessä suunnitteluinsinöörinä ja tuotannonsuunnittelupäällikkönä Valmetin Mittaritehtaalla perheessä luettiin puolestaan Keskisuomalaista. – Sitten kun muutimme Kokkolaan, oli ihan selvää, että kotiin tilattiin Keskipohjanmaa, kertoo Kemiralla automaatioinsinöörinä aloittanut ja aina toimipaikan johtajaksi sekä sittemmin tytäryhtiö OnePoint Oy:n toimitusjohtajaksi edennyt Pihlajamaa. Kun Pihlajamaan uralle ennen konsernin johtoon nimeämistä on mahtunut vielä niin Maintpartner Oy:n johtajan pesti kuin isot yrityskaupatkin, on mies ollut mukana sellaisissa käänteissä, joista on kerrottu usein Keskipohjanmaan sivuilla. ” Lisäksi Pihlajamaa seuraa uutisia päivän mittaan. Talouselämän ja Suomen Kuvalehden hän sanoo lukevansa kannesta kanteen. Julkaisu-, paino- ja digiliiketoimintaa vetävä monimediakonsernin toimitusjohtaja on siis mediasisältöjen suurkuluttaja ja harrastaa alan slangilla sekakäyttöä, eli lukee niin printtiä kuin digiäkin. Työyhteisössä hänet tunnetaan uudistajana ja digin puolestapuhujana. Pihlajamaa on halunnut kasvattaa konsernin lehtien digitaalista lukijakuntaa ja Olen pyrkinyt edistämään uuden kehittämisen ilmapiiriä ja innovatiivisuutta, ja halunnut innostaa etsimään uutta. – Aikamoinen määrä taitaa olla talteen leikattuja lehtileikkeitäkin Keskipohjanmaasta. Yhtymäkohtia lehteen löytyy paljon jo ennen nykyistä työtäni, konsernin toimitusjohtaja tunnustaa. Viikonloppuisin Pihlajamaa lukee lehden vaimon kanssa yhdessä. Ja nimenomaan yhdessä. – Emme jaa lehteä osiin, vaan luemme sitä Mariannen kanssa vierekkäin aukeama aukeamalta ja kommentoimme juttuja toisillemme. Olenkin miettinyt, että onkohan se jotenkin vääristänyt maailmankuvaani, kun olen vuosikausia lukenut lehteä oikealta puolelta, naurahtaa Pihlajamaa. kehittää toimintaa digitaalisin välinein, printtiä unohtamatta. Pihlajamaa kertoo, että kuusi vuotta sitten toimitusjohtajana aloittaessaan hänellä oli alan yleistietämystä konsernin hallitustyöskentelyn ansiosta. Meneillään oli murros, josta isoin osa työtä oli vielä edessä. Tuoreet ja isot investoinnit olivat vahvasti mielessä. – Olen pyrkinyt edistämään uuden kehittämisen ilmapiiriä ja innovatiivisuutta, ja halunnut innostaa etsimään uutta. Eletään tilanteessa, jossa on pakko uudistua. Sanomalehtialalla on vielä vanhan kulut, mutta ei vielä juurikaan uusia tuloja. Jakelukulut nousevat edelleen ja levikit ovat koko toimialalla laskussa. Vaikka sisällöt olisivat miten hyviä tahansa, yhtälö on haastava. Synkistelijää ei Pihlajamaassa kuitenkaan ole tippaakaan. Hänen mielestään viime ajat ovat antaneet syytä myös toiveikkuuteen. Toimialan onnistumisia ja puheenvuoroja tarkkaan seuraavana johtajana Pihlajamaa on huomannut sitä muuallakin. – Kun jollain muulla alkaa näkyä valoa tunnelin päässä, niin kyllä se antaa toivoa meillekin, viittaa Pihlajamaa säännöllisen juttukaverinsa Matti Kalliokosken kommentteihin. – Vähän täytyy toki pohtia, toimiiko sama, mikä toimii vaikkapa Hesarilla, myös meillä. Mutta valtakunnallisten toimijoiden voi antaa mennä edellä ja me voimme tulla terävänä tarkkailijana perässä. Samoja asioita meilläkin ollaan toteuttamassa, joita isotkin ovat tehneet. Jatkossa Pihlajamaa haluaa lehtien toiminnan kehittämisessä varmistaa, että toimituksessa saadaan välitöntä tietoa lukijoiden mieltymyksistä. – Sitä kautta tulemme parantamaan laatua, monellakin tavalla. Teemme joka päivä vähän paremmin kuin eilen. Lehtibisneksessä luotettavuus on Pihlajamaan mukaan kovaa valuuttaa. Sitä pitää vaalia ja sen varaan tulevaisuuttakin rakennetaan. – Sata vuotta olemme toimineet keskellä elämää, ja uskon, että meitä tarvitaan tänään ihan yhtä paljon kuin ennenkin. Heidi O’Gorman, teksti Jukka Lehojärvi, kuva Ylihuomenna kaikki on jo toisin... Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimituksen esimies Matti Kalliokoski näkee valoa median tulevaisuudessa V itsi on niin vanha, että kannattaako enää toistaa. Tunnelin päässä oleva valo siis onkin päällesyöksyvä juna... Siinäpä tuli toistettua. Tuskinpa naurattaa ketään. Tämän vuosituhannen kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana kulunut vitsi ei ole naurattanut media-alalla sen vuoksi, että arki on niin monessa alan yrityksessä todistanut sen olevan totisinta totta. Viisi vuotta sitten Keskipohjanmaan 95-vuotisjuhlanumerossa Helsingin Sanomien silloinen – ja nykyinen – pääkirjoitustoimittaja Matti Kalliokoski kantoi huolta yhteiskunnallisesta jaosta. Hänen havaintojensa mukaan yhä suurempi osa ihmisistä oli kiinnostunut ennen kaikkea omaan elämänpiiriinsä liittyvistä asioista. Ei niinkään niistä yhteisiksi kutsutuista, joista perinteinen media oli tavannut kertoa. Ei maailma ole viidessä vuodessa tyystin toiseen asentoon muljahtanut, mutta muutosta on silti tapahtunut. Median kannalta positiiviseen suuntaan. Näinä yt-neuvottelujen päivinä Kalliokosken näkemys tuntuu yllättävältä. Näin hän kuitenkin asiat näkee Keskipohjanmaa-lehden satavuotispäivänä: – Viisi vuotta sitten olisi ollut vaikeampi sanoa, että näköpiirissä on tulevaisuus, jossa perinteinen media menestyy pe- rinteisillä vahvuuksillaan digitaalisessa ajassa. Nyt voi sanoa, että sitä mallia alkaa näkyä. Se ei ole helppoa eikä kaikilla samanlainen, mutta näkymä tulevaisuuteen on nyt vahvempi kuin silloin. Vaikkapa Keskipohjanmaan tapaisen lehden tai paremminkin koko kirjapainoyhtiön eri osastoilla työskentelevien kannalta Kalliokosken soisi olevan oikeassa. Kärsivällisyyttä, näkemyksellisyyttä ja aikaa tuo kestävän taloudellisen pohjan tarjoava muutos vaatii. Eikä rahastakaan varsinaisesti haittaa olisi. Oleellista on Kalliokosken mukaan kärsivällisyys. Sitä vaaditaan niin yritysten toimivalta johdolta kuin varsinkin omistajia edustavalta hallitukselta. Pikavoitot napsitaan ihan jossain muualla kuin mediataloissa. – Kvartaalitulosajattelu ei kyllä tee hyvää maakuntalehdille tässä tilanteessa. Sellainen strateginen ajattelu, jossa katsotaan vaikka kolmesta viiteen vuotta eteenpäin ja ryhdytään tähtäämään sinne, sen sijaan sopii jo paljon paremmin, Kalliokoski korostaa. Muutoksen sanotaan olevan mahdollisuus, mutta kun se vie vääjäämättä aikaa, uhkaksi muodostuu nykyisyys. Digipuolen jalostaminen varteenotettavaksi liiketoiminnaksi kun on usein tuskallisen hidasta. Eikä sille oikein mitään voi. – Se on hidasta. Ei tule nopei- ta voittoja. Kun siihen lähtee panostamaan, ei voi odottaa, että huomenna asiat olisivat paremmin. Vaan vasta ylihuomenna ja siitä eteenpäin. Tässä pitää olla kovin kärsivällinen ja uskoa oman osaamisensa ytimeen. Pikkutempuilla ei pärjää. Kalliokosken ajattelun voi pelkistää vaikkapa niin, että perinteisellä medialla on vaikeaa tänään, on ehkä huomennakin, mutta ylihuomisen digitaalisessa maailmassa kaikki on tosin. Voi ainakin olla. – Tulevassa maailmassa tulojen ja kulujen suhde voisi olla paljon paremmin tasapainossa. Tämä siirtymäaikahan on kaikkein hankalin. Kyse ei ole siitä, että sanojen ja kuvien painaminen paperille tyystin loppuisi. Ei varmasti lopu, mutta megatrendistä ei tarvitse keskustella. Se on ollut jokaisen nähtävissä koko kuluvan vuosituhannen. On päivänselvää, että digitaalinen media on miljoona kertaa helpommin ja halvemmin jaettavissa kuin perinteinen printti. Kalliokoski ottaa esimerkiksi New York Timesin, joka laski Indonesiassa olevan miljoona potentiaalista tilaajaa, jotka olisivat valmiita maksaman NYT:sta taalan kuussa. Tarkoittaisi 12 miljoonan lisätuloja vuodessa käytännössä samoilla kuluilla. Printtimaailmassa moisesta haaveilu olisi absurdia. Ihan näin yksinkertaisia eivät asiat tietenkään ole. Ei Keskipohjanmaa, Ilkka tai Pohjalai- nen ole New York Times. Oleellista olisi kuitenkin nähdä digitalisoinnin mahdollisuudet. Minkälaiseen maailmaan ja minkälaisille ihmisille media sitten viestinsä suuntaa? Sekin on aivan keskeinen kysymys. Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi – kuinka monta prosenttia politiikkaa ammatikseen seuraavista tutkijoista ja journalisteista muuten piti sitä realistisena mahdollisuutena vaikkapa vuosi ennen vaaleja? – nosti jo kliseistyneen käsitteen ”totuuden jälkeisestä” maailmasta. Kalliokosken mielestä välttämättä siitä ei ole kyse. – Kyse on enemmänkin auktoriteettien aseman menettämisestä kuin karkeasti totuuden aseman heikkenemisestä. Omien tunnereaktioiden yliarvostaminen on lisääntynyt. Koetaan, että voimakas ja nopea omakohtainen tunnereaktio on hyvin aito. Toisen mielipiteen kuunteleminen tai peräti oman mielipiteen vaihtaminen on tälle ajattelulle aika vierasta. Aitous, voimakkuus ja nopeus saattavat mennä myös aiemmin kiistattomina pidettyjen tosiasioiden edelle. – Kyse on omien tunteiden yliarvostamista suhteessa punnittuun tietoon. Totta kai tekniset välineet ovat osaltaan muuttaneet ihmisten käyttäytymistä. Vielä parikymmentä vuotta sitten oman mielipiteen esittäminen julkisuudes- Matti Kalliokoski näkee perinteisen median tulevaisuuden parempana kuin viisi vuotta sitten. sa edellytti suurin piirtein kirjepostia sanomalehteen, jossa näkemys sitten – mahdollisesti ja joskus – julkaistiin. Nyt riittää, kun ottaa puhelimen käteen ja singahduttaa viestinsä Facebookin tai Twitterin kautta globaaliin levitykseen. Kukaan ei ole vartioimassa olematonta porttia. Erilaisia kohuja, skandaaleja ja ”gateja” syntyy somessa suurin piirtein päivittäin. Perinteinen media yrittää sitten luovia näissä tyrskyissä. – Kun toimittajat yrittävät olla ajan hermolla, media toimii ikään kuin kaiuttimena tai vahvistimena päivän tai kahden mittaisissa kohuissa, Kalliokoski pelkistää. Tässä on se ongelma, että reagoinnista tulee helposti toimintatapa. Oma aloitteellisuus unohtuu. Ainakin jää helposti liian vähälle. Todellisuuden arvioiminen 2 000-luvun toisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla ei ole helppoa. Kuva maailmasta vaikuttaa pirstaleiselta ja ristiriitaiselta. Sen vuoksi, että sellainen se on. Samaan aikaan, kun Britannia päättää erota EU:sta, naapuri-Ranska valitsee presidentikseen EU-myönteisen, eliitin kasvatin. Vain piskuisen kanaalin erottamat poliittiset todellisuudet eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Niinpä kannattaa muistaa, että some-melskauksen ja samanmielisten leiriytymisen ohella iso osa kansalaisista haluaa edelleen punnittua, jäsenneltyä ja ja analysoitua tietoa. On siitä valmis myös maksamaan. Viimeistään ylihuomenna... Jukka Anias, teksti Clas-Olav Slotte, kuva

71 Tekoäly mullistaa maailman Elinkeinoministeri Mika Lintilä on silmin nähden innoissaan ”uudesta sähköstä”, jonka mahdollisuuksia ja vaikutuksia ei osata vielä kuin aavistaa. M onenlaiset asiat on ehditty käymään läpi tasavallan elinkeinoministerin kotikeittiön pöydän ääressä. On tutkailtu työllisyystilastoja, arvioitu talousennusteita, käyty ministerin normipäivää lävitse. Tallentimen digitaaleissa alkaa lähestyä puolentoista tunnin raja. Eiköhän Mika Tapani Lintilän ensimmäisestä ministerivuodesta – ei ihan täydestä, mutta pikkuhiljaa täyttyvästä – ole käyty ainakin keskeisin osa lävitse. Tämä oli varmaankin tässä. Ei ollut. Lintilän kieli alkaa laulaa. Tekoälystä. Sille nyt tosiaan onkin tarvetta, kun tuo luomuäly tuntuu olevan monessakin paikassa kortilla. Ei nyt mennä Valkoiseen taloon, mutta sekin muljahtaa mukamas hyvänä vitsinä mieleen. Sanotuksikin tulee. Leikki sikseen. Ministeri on tosissaan ja silmin nähden innostunut. – Tekoäly on aivan ehdottomasti lähitulevaisuuden suurin mullistus! Seuraavan viiden vuoden aikana se muuttaa asioita niin paljon, että meillä ei ole siitä tällä hetkellä mitään käsitystä. Ilmankos hän asetti viime keväänä tekoälyn mahdollisuuksia ja vaatimuksia – esimerkiksi lainsäädäntöön – pohtivan ohjausryhmän, jonka loppuraportti valmistuu vaalikauden lopussa. Lintilä ottaa esimerkin yhdestä Suomen talouden tämän hetken kruununjalokivestä. Uudenkaupungin autotehtaasta. – Uudenkaupungin autotehtaalla on eniten robotteja Suomessa, reilut 600. (Valmet Automotiven toimitusjohtaja Ilpo) Korhonen sanoi minulle, että jos ei olisi noita robotteja tuossa, ei olisi muuten noita kolmea tuhatta työpaikkaakaan. Niin. Robotit ovat osa tekoälyvallankumousta, joka etenee ilmeisen vääjäämättömällä vauhdilla. Lähes kaikilla elämänalueilla. – Tekoäly on kuin uusi sähkö, ministeri jatkaa hehkutustaan. Arkinen esimerkki kertoo sen hedelmistä nautitun kesäsydännä myös ministerin kotipihallakin. – Ostin robottiruohonleikkurin. Voin tehdä kolme tuntia jotain järkevämpää kuin kävellä ruohonleikkurin perässä. Miten tämä kaikki vaikuttaa työllisyyteen? – Muuttaa työn tekemisen luonnetta. Paljon töitä tulee jäämään pois, mutta uusia tulee tilalle. Mutta mikä on nettovaikutus? – Täysin mahdotonta sanoa, mikä on nettovaikutus. Ainoa varma asia on, että vaikutusta tulee olemaan. Lokakuun loppu viime vuonna. Keskustan eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen yhteiskokous äänestää rätkäyttää. On pitänyt löytää seuraaja Suomen Pankista varmaankin suhteellisen vihreän ja rauhallisen oksan löytäneelle elinkeinoministeri Olli Rehnille. Numerot olivat tiukat: 37–33. Mauri Pekkarista ei ole tarvinnut ikinä varsinaisesti painostaa näkyviin tehtäviin, esimerkiksi ministeriksi. Niinpä Kinnulan suuren pojan katkeruus oli vaikeasti peitettävissä, kun toisen polven ja viidennen kau- ” den kansanedustaja Mika Lintilä, tuolloin 50, korjasi potin. Niukasti mutta kuitenkin. Turha kai kiistää, että pääministeri Juha Sipilä antoi hyvän kiertää. Lintilä kuului aikoinaan Sipilän ”löytäjien” joukkoon ja oli aktiivisesti tasoittamassa hänen tietään keskustan puheenjohtajaksi Rovaniemen puoluekokouksessa kesällä 2012. Nyt oli kiitoksen aika. Sipilän ehdokas uudeksi elinkeinoministeriksi oli Lintilä. Ei viidessä hallituksessa istunut Pekkarinen. Toki Sipilän ratkaisua voi perustella muutenkin. Niin ainakin oli kerrottu, että pääministerin linjauksen mukaan hän ei esitä keskustan ministeriksi itseään vanhempaa henkilöä. Se historiasta. Lintilä saattoi olla keltanokka, mutta olipahan nyt poikkeuksellisen pitkä aika, kaksi kokonaista kuukautta, aikaa valmistautua uuteen tehtävään. Hän tutustui virkamiehiin, yrittäjiin ja tietysti tilastoihin. Erityisesti talouden luottamusindikaattorit – niin yrittäjien kuin kuluttajien – tekivät vaikutuksen. Samoin Finnveran rahoitukset. Johtopäätös: Suomen talous kasvaa selvästi nopeammin kuin Suomen Pankki, valtiovarainministeriö, pankit ja talouden tutkimuslaitokset ennustavat. Siitähän riitti ensialkuun irvailua. Toholammillako siis asuu suurempi viisaus kansantalouden suunnasta kuin ammattiekonomisteilla. Höh ja pöh! Sittemmin iva, pilkka ja nauru on loppunut. Lintilä oli kuin olikin oikeassa. Miten tämä oli mahdollista? – Ennusteet eivät huomioi pehmeitä indikaattoreita, vaan perustuvat kylmiin (toteutuneisiin) lukuihin. Olin varma, että kasvu tulee olemaan kovempaa. On sanottu, että Suomi pääsi kansainväliseen kasvuun mukaan jälkijunassa. Sen vuoksi nousupyrähdys jää lyhyeksi. Ainakin suhteellisen lyhyeksi. Lampin keittiössä ollaan toista mieltä. – Investoinnit ovat nyt valtavassa kasvussa kaikilla sektoreilla. Kasvu on laaja-alaista. Finnverasta on rahaa ulkona enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Vientiluottojakin muistaakseni jotain 22 miljardia euroa. Hyvä näin, mutta kuinka kauan tämä kasvu on jatkumassa? – En näe mitään sellaista, joka olisi katkaisemassa Suomen kasvua. Mehän nousimme Euroopan toiseksi viimeiseltä sijalta nyt kärkeen kasvussa. Viimeinen kvartaali on 3,6 prosenttia, Euroopan kovinta kasvua. Eikä taivaalla näy pilvenhattaraa? – Ei ole mitään sellaista, joka lyhyellä aikavälillä tulisi kasvun esteeksi. Korkotaso tulee pysymään alhaalla, ehkä hieman nousee. Inflaatio tulee pysymään ehkä vähän liiankin alhaalla. Sillehän ei tietysti mitään voi, jos esimerkiksi Pohjois-Korean tilanne kriisiytyy konfliktin asteelle. Varmuutta ei ole Venäjästä. Eikä Donald Trumpin Yhdysvalloistakaan. Ilman ns. ulkoista sokkia Suomen taloudessa kuitenkin on meno päällä niin kauas kuin silmiin siintää. Veikata melkein voisi, että Li- Tekoäly on aivan ehdottomasti lähitulevaisuuden suurin mullistus. Kotikulmilla. Lampin mies keskellä kylän raittia marraskuisen lauantain illansuussa. verpoolin mies on vähemmän varma Jürgen Kloppin miehistön tulevaisuudesta kuin Suomen taloudesta. Ja tämä on muuten paljon sanottu. Totta kai politiikkaan kuuluu, että oppositiossa vähätellään hallituksen saavutuksia. Vastaavasti hallituksessa perätään opposition ehdotusten rahoituksen perään. Pääministeri Juha Sipilän kuningasajatus oli hallituksen alkumetreillä saada maahan ”yhteiskuntasopimus”. Aika monta niljakasta käärmettä olisi ehditty tunkea pyssyjen piippuihin siinä ajassa, kun yhteiskuntasopimuksesta tuli kilpailukykysopimus. Pihtejäkin synnytyksessä tarvittiin, mutta niin vain parkaisi sekin diili tähän maailmaan. Ministeri poistuu hetkeksi ja palaa sitten PowerPoint-tulosteiden kanssa keittiön pöydän ääreen. Osoittaa, että tuossa, juuri tuossa, tapahtui käänne. Kiky syntyi ja johan alkoi Lyyti kirjoittaa. Vienti alkoi vetää kuin siima ja kauppoja syntyi. Päähallituspuolueen ministeri puhuu tietysti omassa asiassaan, mutta kyllähän numeroita on syytä kunnioittaa. Totisesti kasvu alkoi vuosi sitten kiihtyä. Kun nollalinja sai seurakseen keskeisten kilpailijamaiden isoja – ainakin isohkoja – palkankorotuksia, Suomen suhteellinen(kin) kilpailukyky parani kohisten. – Otan hatun päästä niiden työntekijöiden edessä, jotka olivat sopimassa tätä, Lintilä kehaisee. Yhteydet ay-väkeen ovat toimivat. Ei pelkästään, mutta senkin vuoksi, että Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala on vanha opiskelukaveri ja ystävä. ” – Petri oli järjestämässä meikäläisen polttareitakin. Kyllä me pidämme yhteyttä. Entäpä sitten julkisen sektorin naiset. Kuinka paljon Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä parantaa, että vaikkapa syöpähoitajan lomarahoista leikataan kolmannes? – Eihän se suoraan vaikuta. Piti kuitenkin saada riittävästi porukkaa mukaan kikyyn, joka laski yksikkötyökustannuksia. Riittävä kattavuus myös mahdollisti veronkevennykset. Ymmärrät kuitenkin julkisen sektorin lomarahaleikkausten aiheuttaman katkeruuden? – Totta kai. Tyttäreni on sairaanhoitaja. En näe mitään sellaista, joka olisi katkaisemassa Suomen kasvua. Mehän nousimme Euroopan toiseksi viimeiseltä sijalta nyt kärkeen kasvussa. Sieltä suunnasta on tullut varmastikin palautetta? – Mitäpä luulet? Minusta on hirveän tärkeätä, että vuoden 2019 jälkeen nämä lomarahaleikkaukset poistuvat. Juuri nyt maahan ollaan rakentamassa jatkoa kilpailukykydiilille. Vientiliittojen sopima taso tarkoittaa kahdessa vuodessa reippaan kolmen prosentin korotuksia. Onko muodostumassa oleva linja hyvä? – Se on aika hyvä. Olen tyytyväinen, että tuli korotuksia. Pidin epärealistisena, että mentäisiin nollalinjalla edelleen. Vientiteollisuus on oma juttunsa, mutta onko julkisella sektorilla varaa maksaa yli kolmen prosentin korotuksia? – Ei ole. Siellä tulevat ilman muuta ne ongelmat. Elinkeinoministerin työssä silmämääränä on tietysti elinkeinoelämän etu. Ei valtio voi yrittäjäksi ryhtyä, mutta yrittämisen ja elinkeinoelämän edellytysten luomisella mitataan ministerin onnistumista. Ei niinkään päivänpoliittisen painin pistevoitoilla. Harvinainen tilanne. Elinkeinoministerin kalenterin tyhjillä kohdilla on taipumus täyttyä. Ihan joka viikonloppu ei ole mahdollisuutta kahvitella oman keittiön pöydän ääressä. Yksi mittari on myös työllisyys. Kuten jo tiedämme, Suomen talous kasvaa kohisten. Työttömyysluvut sen sijaan kaunistuvat kovin hitaasti. – Ne tulevat aina perässä. Ensin tulee kasvu... Isäntä poistuu taas. Menee hetki ja keittiön pöydälle lävähtävät uudet käyrät. – Meillä on tällä hetkellä yli 42 000 avointa työpaikkaa. Viime maaliskuun aikana TEMissä oli auki 109 000 työpaikkaa. Samaan aikaan meillä oli yli 300 000 työtöntä. Yritin aloittaa tästä asiasta keväällä keskustelun, mutta sitä ei haluttu käydä. Sanottiin vain, että Lintilällä on väärät luvut. Ei haluttu käydä keskustelua siitä, että meillä ei työ kohtaa tekijäänsä. Halusit aloittaa keskustelun ns. kohtaanto-ongelmasta? – Nimenomaan! Ratkaisun avaimia ovat.... muunto-koulutus (”hyvin nopea”), työvoiman liikkuminen, työn liikkuminen... Keskustalainen ministeri tanssahtelee ohuella aluepoliittisella nuoralla, mutta sanoo silti suoraan: – Ketään ei voi pakottaa pois kotoaan, mutta kyllä meillä on vähäinen valmius muuttaa työn perässä. Mitä heikompi koulutustaso, sen pienempi on halukkuus muuttaa työn perässä. Eikä tässä ole edes kovin pähkinä. – Isoin ongelma tulee siitä, että meillä on reilut 600 000 sellaista ihmistä, jotka ovat ensimmäisen asteen koulutuksen varassa. Lopettaneet opiskelun, kun oppivelvollisuus on täyttynyt. Heidän työllisyysasteensa on tällä hetkellä noin 47. Se on aika kaukana hallituksen virallisesta työllisyysastetavoitteesta, joka on 72 prosenttia. Komeista kasvuluvuista huolimatta siihenkin on vielä pinnistämistä. Ihan puhtaasta politiikastakin on pakko sanoa pari sanaa. Kohta puoli vuotta on väännetty, käännetty, kaivettu ja palkittukin perussuomalaisten hajoamista kesäkuussa. Lännen Median toimittaja Lauri Nurmi tempaisi 3. kesäkuuta skuupin keskustan ja kokoomuksen laatimasta suunnitelmasta pitää hallitus pystyssä perussuomalaisten loikkarien kanssa. Hämmästyttävän tarkkaan näin tapahtuikin. Mutta että suunnitelma? Lintilän keittiössä tuhahdetaan niin, että saattaa ulos kuulua. Ihan kuulemma sieltä itsestään on Nurmen tulkinta. – Kyllä minä hämmästyin, että Suomen Kuvalehti menee antamaan journalistipalkinnon täysin fiktiivisestä jutusta. Siis aivan totaalisesti! Kun vauhtiin on päästy, tykitys jatkuu: – Totta kai oli käyty sellaista keskustelua, että mitä jos Hallaaho tulee (valituksi puheenjohtajaksi), mitä silloin tapahtuu persuille? Eduskunnan kuppilassa käytiin taatusti monissa pöydissä sellaisia keskusteluja. Kaikki kävivät! Mutta että olisi suunnitelma ollut? Ei herrajumala, miten tuollaisesta porukasta mitään suunnitelmaa tekee! Lintilä kertoo olleensa syömässä lounasta oman kabinettinsa kanssa, kun tieto perussuomalaisten ryhmän hajoamisesta tuli. – Ei ollut mitään tietoa ennen sitä. On ihan höpöhöpö-juttu, että tämä olisi suunniteltu. No niin. Eiköhän Lintilä tehnyt näkemyksensä selväksi. Eteenpäin. Liverpool pelaa samaan aikaan Southamptonia vastaan (voittaa 3–0), kun lähdetään valokuvaajan pyynnöstä kohti Lampin keskustaa. Taajama mikä taajama, mutta ei nyt ihan ensimmäisenä valtaa mieltä maapallon väestöräjähdys, kun katselee uneliasta raittia. Hyvin on aikaa ministerillä asettua kuvattavaksi keskelle pääväylää. Vaikka mukavahan on silloin tällöin kotikulmillakin pistäytyä. Haastattelupäivä on toinen pariin kuukauteen kotona. Viime kuukausina on reissaamista piisannut. Venäjä, Ruotsi, Ranska, Sveitsi, Argentiina, Brasilia, Yhdysvallat .... Normipäivä kotimaassa alkaa seitsemän jälkeen, kun virka-auto tulee hakemaan. Takaisin tullaan joskus puoli kymmeneltä. Suihku ja sen jälkeen pari tuntia seuraavan päivän papereita. Sitten unta kaaliin. Ihan työstä käy. Onhan elinkeinoministerillä kiistatta valtaa. Lintilä tosin puhuu mieluummin vaikutusvallasta. Mikä ero noilla sitten lieneekään. Yhdestä asiasta sen sijaan valta on karannut muualle. Omasta ajasta. Sen määrittelee sihteerin ylläpitämä kalenteri. Herrallakin on herransa. Jukka Anias, teksti Jukka Lehojärvi, kuvat

72 Retropelaaja lukee lehtensä paperisina Kaustislaissyntyinen Juho Kuorikoski on päätoimittaja ja kirjoittanut tietokirjoja peleistä, joista viimeisin ilmestyi lokakuussa. Teknologianörtin kätköistä löytyy lasit virtuaalitodellisuuteen, mutta toimittamansa lehden hän haluaa säilyttää broadsheetinä. Kaikki alkoi siitä, kun Juhani Kuorikoski toi pojalleen Juholle muovikassissa Commodore 64 -koneen. Elettiin 80-luvun loppua Kaustisella, ja siinä missä muut pojat innostuivat koneista, autoista ja mopoista, syventyi Juho sen ajan virtuaalitodellisuuteen. – Muistan vieläkin, kuinka ihmeelliseltä pelit vaikuttivat, muistelee Juho Kuorikoski. Sittemmin peleistä on syntynyt neljä tietokirjaa, joista viimeisin, juurikin Commodore 64:n historiasta kertova opus ilmestyi lokakuun alussa. Ei tullut siis Kuorikosken pojasta tähtilaivan kapteenia tai näyttelijää, vaan toimittaja ja tietokirjailija. Pelit ovat näyttäneet suuntaa Kuorikosken elämälle. Käytyään Vetelin lukion hän suunnitteli ryhtyvänsä pelikoodariksi ja lähti opiskelemaan ohjelmistotekniikan insinööriksi Seinäjoelle. – Kun valmistuin, ajattelin, että ehkä ennemmin syön lasinsiruja, kuin teen tätä työkseni, kertoo Kuorikoski. Opiskeluaikoina hän ryhtyi avustamaan Pelit-lehteä ja kirjoittamisesta innostuneena suuntasi Vaasan yliopistoon viestinnän opintoihin. – Pelaamisesta on kiittäminen aivan kaikkea. Filosofian maisteriksi Kuorikoski valmistui nopeasti urakoiden. Gradun hän kertoo syntyneen kahden ja puolen kuukau- den aikana lonkeroa juoden ja Star Trekiä katsoen. Edelleen Pelit-lehteen syntyy satakunta peliarvostelua vuodessa. Eikä pelejä voi arvostella ilman, että peliä pelaa läpi. Perheellisenä miehenä pelaaminen on Kuorikoskella keskittynyt ilta- ja yöaikaan. – Siinä on tietty ammattiylpeys, ja arvostan lehteä. En ole puolivillaista juttua päästänyt eteenpäin, kertoo Kuorikoski. Kuorikoski on myös osakkaana pelifirmassa nimeltä Platonic Partnership. Yhtiö julkaisi ensimmäisen pelinsä Lydian viime kesänä, ja peli sai huomiota poikkeuksellisen aiheensa vuoksi. Pelissä käsiteltiin alkoholismia lasten silmin koettuna ja Kuorikoski kertoi muun muassa Nyt-lehden haastattelussa, että idea perustui hänen ja toisen peliyhtiön osakkaan omiin kokemuksiin. Platonic Partnership palkittiin marraskuussa vuoden 2017 suomalaisena pelikehittäjänä. Kuorikoski aloitti Pohjalaisessa uutistoimittajana vuonna 2012. Ensimmäisen toimittajavuoden aikana hän aloitti myös ensimmäisen pelikirjan tekemisen. Projekti opetti paljon, muun muassa aiheen rajaamisesta. – Kun lähdin kirjaa tekemään, ajattelin, että Suomessa on tehty alle sata peliä. Sitten projekti laajeni niin, että pelejä oli yli 650, kertoo Kuorikoski. Valtavan suomalaista pelialaa valottavan tietokirjan tekemiseen oli myös paine, sillä Kuori- KUKA? ” ● Juho-Kustaa Kuorikoski, s. 1983 Kaustisella. ● Järviseudun Sanomien päätoimittaja, tietokirjailija, peliyrittäjä. ● Asuu remontoidussa 200-vuotiaassa hirsitalossa Lappajärvellä vaimonsa Tarleenan ja 4-vuotiaan tyttärensä kanssa. ● Kirjoittanut neljä tietokirjaa peleistä: Commodore 64 – Tasavallan tietokone, Suuret seikkailupelit – tietokonepelien klassikot, X-COM – tietokonepelien klassikot sekä Sinivalkoinen pelikirja, joka julkaistiin kahdella nimikkeellä englanniksi. Tämän lisäksi Kuorikosken pakinoita Pohjalaisesta ja Ilkasta on ilmestynyt nimikkeellä Kapteenin lokikirja. ● Palkittiin pohjoismaisella joukkorahoittajapalkinnolla vuonna 2017 menestyneiden kirjaprojektien johdosta. ● Kuorikoski on perustajana ja osakkaana Platonic Partnership -nimisessä pelistudiossa, jonka debyyttipeli Lydia julkaistiin kesäkuussa. Yritys palkittiin vuoden 2017 suomalaisena pelikehittäjänä marraskuussa. Kun valmistuin, ajattelin, että ehkä ennemmin syön lasinsiruja, kuin teen tätä työkseni. JUHO KUORIKOSKI Juho Kuorikoskesta piti tulla näyttelijä tai tähtilaivan kapteeni. Pelit tekivät hänestä kuitenkin toimittajan ja tietokirjailijan. koski oli myynyt ideansa joukkorahoittajille Mesenaatti-palvelussa ja sen myötä myös kustantaja oli kirjalle löytynyt. Kirjoitusvuosi oli rankka: samana vuonna Kuorikosken isä kuoli yllättäen ja syntyi tytär. Tuoreimman kirjan julkaisun aikaan Kuorikoski kertoi takin olevan tyhjä, mutta jo marraskuun alussa hän jätti käsikirjoituksen kustantajalle vanhojen hirsitalojen entisöinnistä. – Ei enää ikinä tee kahta kirjaa samanaikaisesti, julisti Kuorikoski Facebookissa. Hirsitaloista kertovan kirjan innoittaja Kuorikoskelle oli oma projekti. Hän muutti vaimonsa Tarleenan ja tyttärensä kanssa vaimon kotiseudulle Lappajärvelle ja pariskunta ryhtyi puuhaamaan ostamalleen tontille vanhaa hirsitaloa Närpiöstä. Talosta puuttuvat enää viimeiset listat ja perhe on jo muuttanut perinteisin menetelmin uudistettuun taloonsa. Kaiken tämän ohella Kuorikoski valittiin vuosi sitten säätiön omistaman ja Keski-Pohjanmaan maakuntarajan toisella puolella ilmestyvän Järviseudun Sanomien päätoimittajaksi. Vuoden aikana Kuorikoski on uudistanut lehteä, mutta yhdestä hän pyrkii ainakin omalla päätoimittajavuorollaan pitää kiinni: kooltaan paikallislehti on broadsheet tulevaisuudessakin. – Aivan helposti voisimme olla viimeisiä mohikaaneja Maaseudun tulevaisuuden kanssa lehden sivukoossa, toteaa Kuorikoski. Kuorikoski on teknologianörtti ja usein kokeilemassa ensim- mäisten joukossa uusinta tekniikkaa. Viime aikoina hän on innostunut esimerkiksi virtuaalitodellisuuslaseista ja niiden mahdollisuuksista. Järviseudun sanomien digipalveluita Kuorikoski on viime vuoden aikana uudistanut. Kuitenkin lehdistöä seuranneena hänellä on mielipide siitä, mikä on alan tilanne. – Koko Suomen lehdistö on herännyt digimurrokseen aivan liian myöhään, ja housut märkänä koitetaan nyt reagoida tulevaan. Kuorikoski kritisoi myös ilta- päivälehtiä, joiden sivuilta voi lukea ilmaiseksi esimerkiksi paikallisia onnettomuusuutisia. – Siihen tarvittaisiin pelisääntöjä. Tilanne on kuitenkin semmoinen, että ei se kama verkkoon ilmaiseksi siirry. Pelimaailmasta Kuorikoski toisi lehtitaloihin mikromaksut, joita tulisi kokeilla laajemmin ja joiden hän soisi toimivan samalla tavalla kuin mobiilipeleissä. Mikromaksu vaatii kuitenkin volyymiä, mutta hänen mielestään Applen tai Googlen alustoilla toimivasta mikromaksuista ei syn- ny lehtitaloille katetta, sillä teknologiajätit ottavat jokaisesta eurosta itselleen 30 sentin siivun. Maakuntalehtien tulevaisuutta Kuorikoski pitää haastavana, mutta paikallisiin uutisiin ja printtiin hän uskoo vahvasti. – Paikallislehdet tulevat säilymään. Ne ovat viimeisiä torakoita analogisen maailman tuhossa. Kaikessa kuitenkin ratkaisee sisältö, oli se sitten analogista tai digitaalista. Sanni Aho, teksti Markku Jokela, kuva ;vhbvol-Ѵ-bm;mfommb;Ѵ;; PORT OF KALAJOKI 100-vuotiasta Keskipohjanmaa -lehteä! Johanna pelastaa henkiä. Hän tarvitsee metalleja onnistuakseen. Lääketieteellisen tutkimuksen ja kehittyneen sairaalateknologian ansiosta yhä useammat pysyvät terveinä ja elävät pidempään.Tätä kehitystä johtavat työlleen omistautuneet ammattilaiset, jotka tarvitsevat metalleja onnistuakseen. Johanna tekee oman osuutensa – aivan kuten meidän metallimme. Ag Cu Zn Au Leena Hautsalo Keskisuomalainen Oyj hallituksen puheenjohtaja Metals for modern life Vesa-Pekka Kangaskorpi Keskisuomalainen Oyj konsernijohtaja

73 YLI PUOLET NUORISTA HALUAISI VIETTÄÄ ENEMMÄN AIKAA VANHEMPIENSA KANSSA Välillä tuntuu, että nuoret ovat ihan eri planeetalta. Kieli on täynnä kirjainyhdistelmiä ja pieniä ikoneja, vitsit kummallisia kuvia ja idolit kameralle esiintyviä temppuilijoita. Ollaan kyllä paikalla, mutta ei läsnä. Koko ajan jossain päin digitaalista maailmaa tapahtuu jotain tärkeämpää kuin tässä. Tuntuu, että päivä päivältä yhteisiä puheenaiheita on vähemmän. Mutta vaikka emojit ja somen viimeisimmät villitykset eivät olisi ihan hallussa, älä luovuta. Soita, tekstaa, chattaa tai ihan vaan juttele. Totuus kuitenkin on, että yli puolet nuorista haluaisi viettää enemmän aikaa vanhempiensa kanssa. Olla vaan yhdessä, löhötä sohvalla, jutella. Näitä asioita kun ei teknologia pysty ikinä korvaamaan. Tavoitteenamme on lisätä aikuisten ja nuorten vuorovaikutusta. elisa.fi/pidetaanyhta

74 Kiertotalous ja huipputiede avaimina 100 VUOTTA ONNITTELUMME KESKIPOHJANMAALLE! Kainuulainen mediakonserni ĺvѴrl;7b-ĺC Kustannus Uudet toimintatavat auttavat maatalousyrityksiä menestymään Alueen maataloudella on osaamisen, peltojen, eläinaineksen ja muiden valmiuksien perusteella hyvä tulevaisuus, kunhan olosuhteet pysyvät suotuisina, arvioivat Heikkilän tilan yrittäjäpari Päivi ja Juha Kallio sekä maaseutujohtaja Hannu Tölli Nivalasta. – Vähän pelottaa, mitä ilmastonmuutos tuo tullessaan. Mahdollisuudet romuttuvat, jos kesä jatkuu vain syksystä ja sateet lisääntyvät, Juha Kallio toteaa. – Emme silti näe tulevaisuutta synkkänä. Luottavaisin mielin mennään eteenpäin. Aina on mahdollisuuksia ja keväällä olemme taas virtaa täynnä. Valamme virtaa myös seuraavan sukupolveen, Päivi Kallio sanoo. – Omavaraisuus pitää säilyttää. Koko maapallo on säiden armoilla, eikä tuonnin varaan voi laskea. Nytkään kaikki ihmiset eivät saa riittävästi ruokaa, Hannu Tölli muistuttaa. Öljyriippuvuudesta irti pääseminen ja maatilan ravinnekierron sulkeminen ovat Juha Kallion mukaan iso mahdollisuus. – Maatalous on öljystä riippuvainen ja siitä pitää päästä pois. Kunhan tekniikka kehittyy, on järkevää siirtää paljon käytössä olevat koneet sähkölle ja biokaasulle. Vielä ei isoille koneille saa riittävästi kaasua mukaan, jotta peltotöihin pääsisi. Ravinnekierron sulkeminen parantaa tilan ja tuotannon kannattavuutta. Viljelijät odottavat Valion Nivalaan suunnitteleman ravinteita ja kaasua tuottavan biolaitoksen toiminnan alkamista. – Karjatila voi jatkossa olla lähes lannoiteomavarainen. Lisätyppeä ehkä tarvitaan nurmille, mutta viljanviljely onnistuu varmasti ilman ostolannoitteita. Siirtohintojen jatkuva nousu kannustaa tuottamaan sähköä tilan omiin tarpeisiin. – Kävimme lokakuussa Baijerissa 47 lehmän karjatilalla, joka sai enemmän tuloja energianmyynnistä kuin maidosta. Upotettuun betonialtaaseen lannan joukkoon lisättiin syötteitä, kaasu kerättiin talteen kahteen teräksiseen säiliöön ja sähkö myytiin takuuhinnalla verkkoon. Biolaitoksen jatkuva tuotto oli 55 kilowattia, Päivi Kallio kertoo. Tuotto on hämmästyttävän suuri. Se riittäisi noin 20 sähkö- Juha ja Päivi Kallio katsovat luottavaisina tulevaisuuteen. Ilmaston muuttuminen huolettaa, mutta nuorten innostus maatalouteen antaa iloa. lämmitteisen omakotitalon tarpeisiin. Kasvinviljelyssä huipputekniikka yleistyy, kunhan hinnat laskevat. Toisaalta tilojen yksikkökoon kasvu jouduttaa uusimman tekniikan käyttöönottoa. – Tulevaisuus on lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön optimointia. Keväällä apulannanlevittimen satelliittiohjaus ja lohkoautomatiikkaa huolehtivat, että tarvittava määrä ravinteita tulee leviteyksi juuri maan ravinnevarojen mukaan. Päällekkäistä levitystä ei tule, vaan erimuotoisilla lohkoilla lannoitteet sujahtavat vain juuri oikeaan paikkaan, Juha Kallio toteaa. Kesällä typpisensorit traktorin katolla säätävät juuri oikean määrän lisätyppeä kulloiseenkiin kohtaan kasvuston tarpeen mukaan. – Näillä voi saada säästöä tuotantokustannuksissa normaaleissa oloissa. Tarkat laitteet ovat hyviä myös ympäristön kannalta. Kuitenkin, jos sää ei ole lähellekään sitä mitä pitäisi, uudella tekniikalla ei ole isoa merkitystä. Automaatio ja tiede ovat mullistaneet karjatalouden. Juha ja Päivi Kallio siirtyivät ensim- mäisten joukossa robottilypsyyn vuonna 2001. – Lypsyrobotti tuli vuonna 2001 ja seuraavat 2002 ja 2003. Merkki vaihtui 2007, ja sama kymmenen vuotta vanha robotti lypsää edelleen. Vain ohjelmia on päivitetty ja piirikortteja vaihdettu, Päivi Kallio kertoo. – Eihän sitä enää osaisi lehmiä hoitaakaan ilman robotilta ja pannasta kerättyä tietoa! Tietoa tulee paljon ja ohjelmat suodattavat sitä valmiiksi, joten jokaisen eläimen seuranta on tarkkaa. Silti silmä on vielä tarkempi, ja sitä tarvitaan varsinkin hiljaisten kiimojen tunnistamiseen. Juhan ja Päivin aloittaessa yrittäjinä vuonna 1995 karjan tuotos oli noin 7 000 kiloa lehmää kohti vuodessa. Määrätietoisella jalostuksella, nurmeen ja aperuokintaan panostamalla keskituotos on nostettu 12 000 kiloon. Nyt pohditaan keskituotoksen lisäämistä vähentämällä lehmien määrää robottia kohti. – Meillä on nyt 62 lehmää robottia kohti. Järjestämällä lisää vapaata kapasiteettia voimme saada keskituotokset nousemaan. Optimi olisi 55 lehmää konetta kohti. Korkeatuottoiset lehmät voivat käydä useammin lypsyllä. Nyt lehmät käyvät lyp- syllä noin kolme kertaa vuorokaudessa. Tilan parhaat lehmät pääsevät ennätykselliseen 20 tonnin vuosituotokseen. – Siihen ei tarvita valtavia päivätuotoksia vaan tasaista lypsykäyrää, Päivi toteaa. – Jalostaminen on äärimmäisen mielenkiintoista. Se on tuonut ison haasteen siihen, miten ruokinnalla vastataan lehmän kasvaneeseen tuotantokapasiteettiin, Juha lisää. Alkionsiirtoja on tehty parikymmentä ja genomitestausta vajaat kymmenen vuotta. – Meillä on tehty noin 700 alkionsiirtoa. Emme ole enää huuhdelleet alkioita vuosiin. Karjan taso on korkea ja alkioita vastaanottavat lehmät loppuivat. Haluamme pitää myös vastaanottajien sukulinjat karjassa, Päivi toteaa. Vienti, nettikauppa ja kaupan helpottuminen käytännössä avaavat markkinoita Suomessa tuotetuille elintarvikkeille. – Viennillä ja markkinoinnilla on merkitystä. Tuotamme puhdasta ruokaa puhtaissa oloissa, ja antibioottien käyttö on tarkkaan hallinnassa, Juha Kallio sanoo. – Maapallon väestö on yksi iso asiakaskunta. Koko markkinaalue on käytössämme ja tekniikka kehittyy. Ja kaikki haluavat syödä noin kolme tunnin välein, Hannu Tölli toteaa. Uudet sukupolvet antavat luottamusta tulevaan. Juhasta ja Päivistä tuli lokakuussa isovanhempia. – Kun tyttö syntyi, Juha totesi, että tästä joutaakin jo eläkkeelle, Päivi Kallio nauraa. Vanhemmat pojat Jyri ja Olli työskentelevät tilalla sekä tuotantoeläinten hoitajaksi opiskeleva Ollin puoliso Reetta, joka jo siementää lehmiä. – Tuntuu hyvältä, että olemme onnistuneet siirtämään innostusta nuoremmille. Tuskin olisimme muuten ryhtyneet jälleen investoimaan, Juha toteaa. Vanhan pihaton viereen nousee hyvää vauhtia kuivikepohjahalli vasikoille. – Lehmävasikat pääsevät uusiin tiloihin, jossa ne saavat olla kuivikepohjalla pidempään ja pääsevät myös ulos jaloittelemaan. Hyvinvointiasiat ovat tärkeitä ja teemme jatkuvasti parannuksia kaikkien, sekä eläinten että hoitajien, oloihin, Päivi kertoo. Kaija Vähäsöyrinki, teksti ja kuvat Uusi kuivikepohjapihatto lehmävasikoille nousee vauhdilla vanhan pihaton viereen. Työmaalla Hannu Tölli, Juha Kallio, Arto Sikala, Jyri Kallio, Heikki Jyrkkä ja Päivi Kallio. Tilalla on vajaat 300 lehmää. yö2200 t nissä a l l e e me Alu lan a kym paikka - ja metallia n kemia issä s yrityk lläen ede d u o l a t Kierto uroopassa E ä j i käv i ower maamerkk T t r o P alueen ä = KIP- nkulkuväyl ä ja sisä Kasvu väistämätöntä Tehostaminen jatkuu, sillä se on väistämätöntä. – Tulevaisuutta ei ole ilman tehostamista. Tilakoko on kasvanut 1960-luvulta lähtien. Nivalassa on nyt reilut sata maitotilaa ja kymmenen vuoden kuluttua maitotiloja on ehkä 60, Hannu Tölli arvioi. Maitotilat ovat vähentyneet rajusti yhdessä maamme suurimmista maitopitäjistä, mutta lehmien määrä on pysynyt viidessätuhannessa ja maidontuotanto on kasvanut noin 45 miljoonaan litraan. Maaseutujohtajan mukaan tilan kehittäminen tarkoittaa laajentamista. Laajentamaan ajavat myös alhaiset tuottajahin- nat. Elantoa ei tule, ellei määriä lisätä. – Laajentamistarve ei ole pelkkä navetta vaan kaikki, mitä siinä ympärillä pyörii ihmisiä ja koneita myöten, Tölli toteaa. Juhan vanhemmat Jouko ja Pirkko Kallio rakensivat vuonna 1974 yhden maamme ensimmäisistä parsipihatoista. – Navetta on edelleen käytössä. Siellä on 2 robottia ja 120 lypsävää sekä hiehoja ja ummessaolevia. Aloitimme laajentamisen vuonna 1996 ja nyt meillä on vajaat 300 lehmää. Olemme lisänneet pikkuhiljaa, kun tuntuu että entiset hallitaan, Juha Kallio kertoo.

75 Kalajoen keskusta uudistuu vauhdilla Kauppakeskuksen lisäksi vireillä useita kerrostalohankkeita, toriakin suunnitellaan Kalajoen keskustassa on kuluneena syksynä saanut lähes päivittäin hämmästyä ympäristön myllerrystä. Vanha Ojalan talo katosi pääkadun varresta melkein huomaamatta, eikä entisen Tarvikemotinkaan purkaminen kauan kestänyt. Kauppakeskus rakentuu kovaa kyytiä pois puretun Merta-Marketin paikalle, ja Osuuspankin taakse on nousemassa kerrostalo. Suojeltu Ventelän talo on syksyn mittaan ehostunut pääkadun kaunistukseksi. – Keskustan ilme on muuttumassa kovalla vauhdilla. Olen tosi mielissäni, että alueella on alkanut tapahtua – maisemassa on jopa useampia nostureitakin! naurahtaa kaupungin maanmittausteknikko Ari Matkaselkä. Matkaselän mukaan kauppakeskuksen liikkeellelähtö on vauhdittanut muitakin hankkeita. – Se on ehkä ollut laukaiseva tekijä siinä, että sijoittajat alkavat uskoa Kalajoen keskustan vetovoimaan. Myös Kalajoentien peruskorjaus on vaikuttanut. Kerrostaloja on jatkossa tulossa lisää. Osuuspankin taakse rakennettavan 4-kerroksisen talon lisäksi vireillä on kaksi muuta hanketta: Tarvikemotin paikalle suunnitellaan 5-kerroksista ja Katveen ja Mamma Leonen paikalle 4-kerroksista taloa. Jälkimmäisestä on kokkolalaisella NSA Yhtiöt Oy:llä alustava varaus vuoden 2018 loppuun asti. – Jos tämä hanke toteutuu, se saattaa olla tosi hieno kokonaisuus. On suunniteltu, että se täydentäisi kaupungintalon piha-aukioaluetta, jolla voisi jatkossa järjestää erilaisia tapahtumia, Ari Matkaselkä kertoo. Matkaselän mukaan tälle alueelle voisi tulla myös pienimuotoinen torialue, kun entinen tori jäi kauppakeskuksen alle. Toria on kuitenkin suunniteltu myös Kauppajengin ja Koppelin liikekeskusten väliin. Seuraavat kerrostalohankkeet saattavat toteutua Lankilantien ja Marttilantien risteysten väliin. Rakennushollarilla on tontit kahdelle uudelle talolle Lankilantien varressa, ja myös puretun Ojalan talon paikalle on mahdollista rakentaa kerrostalo. Muutkin kerrostalotontit kiinnostavat rakentajia. – Pyhäjoen ydinvoimalahankkeen tiimoilta on käyty neuvotteluita useiden toimijoiden kanssa. He ovat olleet kiinnostuneita Hiekkasärkkien suunnasta, mutta hyviä tontteja on myös esimerkiksi vanhan urheilukentän alueella, Matkaselkä kertoo. Kalajoen katukuva on lähivuosina melko kirjava, kun matalamman vanhan rakennuskannan rinnalle nousee korkeita kerrostaloja. Matkaselkä arvelee, että osa vanhoista liikerakennuksista voi säilyä vielä pitkään. – Mutta keskustassa tuleekin olla näkyvissä kerroksia eri aikakausilta, se kertoo alueen historiasta. Kalajoen Yrittäjät ry:n keskustan kehittäjä Mari Palin kertoo, että uutta toria varten on teetetty luonnokset arkkitehtiopiskelijalla. Niissä tori sijoittuisi Koppelin ja Kauppajengin väliin. – Siinä on yllättävän iso alue, ja se on keskeisellä paikalla. Tämä voisi olla pienempi myyntitori, ja kaupungintalolla olisi sitten isompi tapahtumapaikka esimerkiksi joulunavauksia ja Kajari-tapahtumaa varten Rantatalon purkamisen jälkeen, Palin visioi. Toriluonnoksessa paikkakunnan identiteettiä on tuotu esiin kalanruotokuvioon suunnitel- ” Kymmenen vuoden skaalalla toivoisin myös puurakentamista. Meillä on siihen osaamista, ja se on terveyssyistäkin kannatettavaa. MARI PALIN Kalajoen Yrittäjät ry lussa kiveyksessä. Tarkoitus on myös tuoda torin maamerkiksi vanha ankkuri, jollainen on Plassin markkinapaikallakin. Torin rakentamista ei ole vielä aikataulutettu. – Voi olla, että siihen menee jonkin aikaa, kun kaupungilla on nyt isoja hankkeita, Palin toteaa. Mari Palin on toiminut tehtävässään kaksi vuotta, ja pesti jatkuu vielä ainakin vuoden. Osin Rieska-Leaderin rahoittamassa Kalajoen keskustaemäntä -hankkeessa on tavoitteena lisätä keskustan liiketoiminnallista kiinnostavuutta ja viihtyisyyttä sekä kehittää yhteistyötä. Keskustassa onkin tapahtunut parin viime vuoden aikana paljon muutakin kuin rakentamista. Palin sai muun muassa houkuteltua Eurooppalaisen ruokatorin Kalajoelle ensimmäistä kertaa kesällä 2016. Silloin tapahtuma järjestettiin vielä vanhan Merta-Marketin pihalla. – Jälkeenpäin ruokatorin yrittäjät kertoivat olleensa aivan kauhuissaan siitä, millaiseen Keskustan kehittäjä Mari Palin iloitsee rakenteilla olevasta kauppakeskuksesta. Tälle paikalle sitä vastapäätä on suunniteltu toria, mutta paikkaa ei ole vielä lyöty lukkoon. purettavaan miljööseen he tulivat! Voi että, oli se kyllä stressaavaa... Itseänikin jännitti ihan kauheasti, miten tapahtuma onnistuu ja tulevatko kalajokiset ostoksille, Palin nauraa nyt. Kauppa kävi siihen malliin, että tapahtuma toteutui viime kesänäkin. Silloin Palin kuitenkin tarjosi viikon puolittamista Ylivieskan kanssa, koska viisi päivää oli turhan pitkä aika Kalajoelle. Näin ruokatori saatiin Ylivieskaankin. Hyviä kokemuksia ovat olleet myös yrittäjien yhteiset outletmyyntitapahtumat, joista kaksi ensimmäistä järjestettiin vanhassa Merta-Marketissa. Idea oli yrittäjä Petri Pennalan. – Niissä oli älyttömän hyvä liikevaihto. Ylivieskasta asti tuli ihmisiä etsimään myymälään piilotettuja iPadeja. Kollegat ympäri Suomea soittelivat ja kysyivät, miten tapahtuma järjestettiin. Tämä ei ollut uusi idea, mutta selkeästi näytimme monelle kaupungille mallia, Palin kertoo. Ennen kuin Merta-Market purettiin uuden kauppakeskuksen alta, Palin keksi järjestää sille läksiäiset. Niin tavalliset kuntalaiset kuin graffititaiteilijatkin Onnittelut 100 ensimmäisestä vuodesta! Ja kiitos, että saamme olla osa menestystänne. Olemme toimittaneet paperin, jota pidät kädessäsi, ja meillä on ilo auttaa kirjoittamaan historiaa Keski-Pohjanmaalla. Olemme mukana niin hyvissä kuin huonoissakin uutisissa. Suurissa tapahtumissa ja pienissä ilmoituksissa. Leijonien voitoissa Tre kronorista ja Hermeksen tiellä kohti Mestis-mestaruutta. Uutisissa, jotka on paras lukea paperilta. /Terveisin SCA:n väki – ystävänne Pohjanlahden toiselta puolelta pääsivät jättämään jälkensä tiiliseiniin. – Se oli ihan mahtava tapahtuma, olen niin onnellinen että se järjestettiin! Olihan siellä myöhemmin ilkivaltaa, mutta luulen että sitä olisi ollut muutenkin jossain määrin. Saimme kuitenkin monelle sadalle ihmiselle hyvän mielen ja hyviä muistoja. Siellä oli vanhempia pariskuntia, jotka muistelivat, että täällä mekin on tavattu ja tässä sinun kyytiisi lähdin... Tulevaisuuteen Mari Palin katsoo iloisen odottavasti. – Kauppakeskus ja kulttuurita- lo luovat lisää mahdollisuuksia. Kun keskustasta puretaan vanhoja huonokuntoisia rakennuksia, niiden tilalle tulee uusia, ja kun ne ovat valmiina, päästään tekemään puistoja. Palin toteaa ensi vuoden olevan aivan erityisen, kun Kalajoelle avataan kaksi uutta liikekeskusta. Hän toivoo, että keskustan ja Hiekkasärkkien liikekeskukset tekevät jatkossa hyvää yhteistyötä. Kymmenen vuoden päähän Palin visioi toimivaa keskustaa, missä ihmiset viihtyvät ja käyvät ostoksilla ja missä on sopivasti erilaisia tapahtumia sekä monipuolisesti yrityksiä. – Kymmenen vuoden skaalalla toivoisin myös puurakentamista. Meillä on siihen osaamista, ja se on terveyssyistäkin kannatettavaa. Palinin tavoite on saada kalajokiset muistamaan, mitä kaikkea paikkakunnalta löytyy. – Kun aloitin tässä tehtävässä, otin tavoitteeksi, että ostan kaikki lahjat Kalajoelta. Kyllä se aivan hyvin onnistui. Toivon, että olisimme kiitollisia kaikesta, mitä meillä on, ja muistaisimme kehua ja kannustaa. Pia Räihälä, teksti ja kuva

76 Onnittelemme 100-vuotias EVIJÄRVI KALAJOKI KINNULA -Talot 69600 Kaustinen Puh. 06-861 1500, 040-733 3575 ZZZNRQVWDWDORWÀ Onnittelemme 100-vuotiasta Keskipohjanmaata! Kinnulan kunta HALSUA KOKKOLA Onnittelemme 100-vuotiasta Keskipohjanmaata ONNEA 100-vuotiaalle lehdellemme. www. kaustisenosm.fi VAHVA JUURI MAAKUNNASSA KANNUS Hietalahti ja Pojat Onnittelee 100 vuotiasta Keskipohjanmaata. ZZZNDQQXNVHQNDXSSDSXXWDUKD¿ HIMANKA Onnittelemme 100-vuotiasta Keskipohjanmaata! ONNITTELEMME nuorekasta 100-vuotiasta PTN-Kiinteistöpalvelu Onnittelemme 100-vuotiasta! Keski-Pohjanmaan Pro ry KAUSTINEN Kukkia ympäri vuoden! Kannuskyläntie 25 • 68100 HIMANKA • 0440- 868914 Avoinna ark. 8-17 y la 8-15 y su 11-15 18.-23.12 avoinna 8-19 y aattona 8-13 y joulupäivänä suljettu KAUSTISEN AUTOPELTI Ullavantie 5, Kaustinen hannu.jylha@kase.ﬁ puh. 06-8611 578, gsm 0500-265 618 www. .ﬁ Ullavantie 10, 69600 Kaustinen Hihnalan Onnittelemme 100-vuotiasta RS-TIIMI ANTTILA AY KORJAAMO JA KONEISTUS OY KONEIST P. (06) 875 189 Monipuolinen auto- ja konekorjaamo. korjaamo. HUOM! Minkomatic jja Agrimatic- TAKUUHUOLLOT - JA KORJAUKSET www.pept.ﬁ Onnittelemme 100v. lehteä! KAUSTISEN VARAOSAT OY 69600 KAUSTINEN Puh. 0400-878 672 Puh 0500 813 784 MDWHKXROWR#UHLQLNNDR\¿ZZZUHLQLNNDR\¿ Onnittelemme 100-vuotiasta

77 sta Keskipohjanmaa-lehteä! Kokkolan kaupunginteatteri onnittelee 100-vuotiasta KESKIPOHJANMAA -lehteä. On Onnittelemme 1 100-vuotiasta! Keski-Pohjanmaalla vuodesta 1965 K-Market Merituuli Kokkolan Taksiliikenne Oy PIETARSAARI Onnittelee 100-vuotiasta Suomea! SUOMEN PARAS AMMATTIKOULUTUS Kokkolan Autolähetti Oy Onnittelut Palvelemme 6.12. klo 10-21 100-vuotiaalle Suomelle ja kalviantilitoimisto@anvianet.ﬁ Kokkola/Pietarsaaren Lentoasema Onnittelee! MAJOITUSTA YMPÄRI VUODEN! KRUUNUPY Y AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN haet 20.2.-13.3.2018. CNC-MACHINING Toimitamme CNC-koneistettuja osia ja ratkaisuja. Aina ajoissa ja oikeaan hintaan. Myös caravan-paikat käytössä. PUUTARHAKATU 30, PIETARSAARI LANNÄSLUND 1, PIETARSAARI ÅMINNENTIE 2A, UUSIKAARLEPYY VETELI www.ferromek.ﬁ • p. (06) 834 5695 www.hartman.ﬁ Meritie 10, 6700 Kokkola P. (06) 831 4006 www.kokkola-camping.ﬁ 1 Keskipohjanmaalle! Lisää infoa: www.optimaedu.fi KOKKOLA-CAMPING tarjoaa majoitusta loma-asunnoissa ja suihkullisissa mökeissä. LÄMPIMÄSTI TERVETULOA! Virastotalo 1. kerros www.kalviantilitoimisto.ﬁ 0 0 DOLBY DIGITAL 3D CINEMA 100 % vihreää sähköä Asiakaslähtöistä, turvallista ja luotettavaa palvelua! www.kronobyelverk.ﬁ | Puh. (06) 824 2200 | Fax (06) 824 2220 (06) 866 3600 • www.venergia.ﬁ KÄLLSTRÖMIN KAIHDIN Pitkänsillankatu 33, Kokkola Niittykatu 1, Kokkola Puh. 0400-663 349 Varaa liput suoraan netistä www.biorex.org puh. 040 5005 886 Lämpimät onnittelumme ja siunausta. Vetelin seurakunta LUOTO Onnittelemme 100-vuotiasta Keskipohjanmaa-lehteä! ONNITTELUMME KAIKILLE PYÖREITÄ VUOSIA TÄYTTÄVILLE! Nyt sijoitukset Aktia Rahastoyhtiön hallinnoimiin rahastoihin ilman merkintäpalkkioita 15.12.2017 asti. On Onnittelemme 100-vuotiasta 1 Keskipohjanmaata! K Varaa aika puh. 0800 02470 tai lue lisää: aktia.ﬁ/paras Tervetuloa! Aktia Pankki Oyj, Kokkola – MAALÄMPÖPUMPUT LVI-työt Asennus, myynti ja suunnittelu Puh. 0400 263 322 040 715 1257 0400 763 539 PERHO YLIVIESKA Lämpimät Onnittelut! www.finntensid.fi VE TELIN APTEEKKI

78 Urheilupuisto houkuttelee Nivalaan Nivalassa on pitkään ja määrätietoisesti satsattu kaupunki-imagon kirkastamiseen vapaa-ajanpalveluihin panostamalla. Jatkuvasti laajenevasta urheilupuistosta on jo nyt rakentunut Nivalalle näkyvä ja vetävä käyntikortti. Jos liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut ovat kunnossa, houkuttelee se paikkakunnalle uusia asukkaita, etenkin kaivattuja lapsiperheitä. Näin on uskottu jo pitkään Nivalassa, jossa mainittujen palveluiden kehittämiseen ja keskittämiseen on panostettu huolella. Viime vuosina työ on tuottanut paljon näkyviä tuloksia, ja sellaisia on lähivuosina luvassa paljon lisää. Jo nyt Haapajärven suunnasta Nivalan keskustaa lähestyvien silmiin pistää tien vasemmalla puolella sijaitseva urheilualue. Tällä hetkellä alue sisältää jalkapalloon soveltuvan tekonurmikentän parkkipaikkoineen sekä pesäpallokentän työmaan. Välissä on tie, jonka jälkeen vasemmalla komeilee liikuntakeskus Uikko. Nykyiset liikuntapaikat ovat kuitenkin vasta alkua. Tulevien vuosien ja vuosikymmenien aikana entiselle peltoalueelle kohoaa sellainen liikuntapaikkojen keskittymä, että vastaavaa saa hakea - eikä siltikään välttämättä löydä. Ei ainakaan muilta noin 11 000 asukkaan paikkakunnilta. Jalkapallokenttä, pesäpallokenttä, jäähalli, uimahalli, keilahalli ja kuntosali saavat tulevaisuudessa seurakseen muun ” muassa monitoimihallin, yleisurheilukentän jalkapallokenttineen, skeittiparkin ja runsaasti lisää parkkitilaa. Näin paperilla. Käytännössä Suunnitelmien toteuttaminen vaatii sopivia poliittisia päätöksiä. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, niitä on luvassa. Nivalan kaupungin teknisen johtajan Jouni Hautalan mukaan ainakin aiempien valtuustokausien päättäjät ovat olleet erittäin myötämielisiä liikuntaa ja urheilua kohtaan. – Päättäjät laittoivat alulle esimerkiksi uuden pesäpallokentän rakentamisen näin nopealla aikataululla. Heillä oli se tahtotila, että kaupungin liikuntaolosuhteita kehitetään. Kaupungille on tärkeää, että eri lajien harrastamiseen tarjotaan mahdollisuus, Hautala sanoo. Samaa mieltä on Nivalan liikuntapalveluita hallinnoivan liikuntakeskus Uikon toimitusjohtaja Pekka Niemelä. Hän korostaa, että liikuntakeskus on tehnyt toimivaa yhteistyötä kaupungin virka- ja luottamusmiesten kanssa jo pitkään. – Keskittämisajattelu on toteutunut, kun liikuntapaikat on saatu keskitettyä yhdelle alueelle. Sitä myötä huolto- ja ylläpitotoimet helpottuvat, ja henkilöstökin on keskitetysti yhdessä paikassa. Sitä on mo- Sitä on moni lomalainen ihmetellyt, miten täällä voi olla 11 000 ihmisen tarpeisiin tällainen keskittymä. PEKKA NIEMELÄ Uikon toimitusjohtaja Nivalan urheilupuiston lumikerroksen verhoamasta tontista suuri osa on edelleen peltoaluetta, mutta tulevaisuudessa se täyttyy uusista liikuntapaikoista. Myös vasemmalla näkyvä liikuntakeskus Uikko kasvaa ja kehittyy. ni lomalainen ihmetellyt, miten täällä voi olla 11 000 ihmisen tarpeisiin tällainen keskittymä, Niemelä toteaa. Monissa suunnitelmissa, kuten oheisessa havainnekuvassa, liikutaan vielä teorian tasolla. Varmaa on tällä hetkellä se, että tekonurmikentän viereen tuleva pesäpallokenttä on valmis ensi vuoden syyskesällä. Tulevana suvena alueelle tulee myös toinen parkkipaikka tekonurmikentän toiseen päähän. Lisäksi huoltotila on jo viittä vaille valmis. Kaikki muu on tällä hetkellä spekulaatiota, mutta suunnitelmat ovat pitkällä. Urheilupuiston alueelle on suunniteltu lisäksi rantalentopallo- eli beach volley -kenttien tekemistä sekä paria pysäköintialuetta lisää. Lisäksi alueella on useita varauksia katsomo- ja huoltotiloille. Pitkällä tähtäimellä alueelle on suunniteltu myös uutta yleisurheilukenttää, joka olisi todella iso satsaus. Urheilukentän sisällä olisi tilaa toiselle jalkapallokentälle. – Urheilukenttäkin alueelle mahtuisi, kun tielinjausta siirrettäisiin. Mutta sen toteuttamista voidaan alkaa miet- tiä reilun kymmenen vuoden päästä, kun Tuiskulan urheilukentän käyttöikä tulee vastaan. Urheilukentän kohdalla puhutaan isosta euromäärästä, Jouni Hautala sanoo. Tuiskulan alue, jossa nykyinen yleisurheilukenttä sijaitsee, ei tulevaisuuden yleiskaavoissa ole enää urheilualueena. Siellä sijaitsee uudelleen henkiin herätetty legendaarinen viihde- keskus, mutta se on kokonaan toinen tarina se. Jos urheilupuiston alueella keskitytään ulkoliikuntaan, tien toisella puolella on asia toisin. Liikuntakeskus Uikon tontilla on varaus monitoimihallin rakentamiselle. Pekka Niemelä kertoo, että monitoimihallista on tänä vuonna tehty kartoitus. Järjes- tetyssä kyselyssä 80 prosenttia vastaajista näki hallille olevan käyttöä. Aikataulua sen rakentamiselle ei ole vielä päätetty, mutta hallista on jo olemassa havainnekuvia. – Se palvelisi kaikkea sisäliikuntaa. Esimerkiksi virallisia futsal- tai salibandypelejä ei voi nykyisissä liikuntasaleissa järjestää. Halli tulisi palvelemaan myös koululiikuntaa, etenkin, Grattis på 100-års dagen! Tack Botnia Print för att ni valt att använda Toray’s vattenfria offsetplåt i er Cortina-press. Ett klokt val som garanterar er högsta tryckkvalitet i kombination med minimal pappersmakulatur, snabba intag och låga underhållskostnader för tryckpressen samt inte minst en allt genom miljövänlig tryckprocess. Vi ser fram emot ett fortsatt gott och framgångsrikt samarbete!

79 JOKA PÄIVÄ YHTÄ JUHLAA KESKIPOHJANMAAN SEURASSA ” 1 KK 27 € Ei siinä muutama kuukausi enää paljon tunnu, kun kenttää on vähintään 20 vuotta odotettu. JANI KONTIOLA NiPe:n puheenjohtaja Nro 213 Kaupungin satsaukset liikuntapaikkojen kehittämiseen on urheiluseuroissa otet- tu luonnollisesti vastaan ilolla. Esimerkiksi pesäpalloilijoille urheilupuistoon tuleva hiekkatekonurmikenttä tarkoittaa pääsyä näköpaikalle. Tähän asti Nivala-Pesiksen kotikenttänä on toiminut Katvalan sorakenttä, joka sijaitsee kauniisti sanottuna hieman syrjässä. Sen lisäksi, että pelialusta ei ole ollut lainkaan nykypesikselle sopiva, eivät katsojatkaan ole löytäneet lajin pariin kuin vahingossa. – Katvalaan harvoin kukaan eksyi peliä katsomaan. Paitsi yksi tuli kerran kysymään, missä on kesäteatteri, NivalaPesiksessä pelaava ja junioreita valmentava Heikki Kumpula nauraa. NiPessä uskotaan, että uuden kentän myötä pesäpallon kiinnostavuus kasvaa, mikä houkuttelee lajin pariin uusia harrastajia. Seurassa haluttaisiin hoputtaa rakentajia siinä määrin, että kentälle päästäisiin heti kauden alusta, mutta toistaiseksi pesäpalloihmiset ovat malttaneet mielensä. – Ei siinä muutama kuukausi enää paljon tunnu, kun kenttää on vähintään 20 vuotta odotettu, puheenjohtaja Jani Kontiola paketoi. i unta 2017 Sunn KUUTA ttuna Kestotila 6. ELO 2,50€. nin jan sijainkautsaa soitta lluksen kesk us atit sove en käytntää Sovelluks koordina onsa. t ja se vähe stämon ia, ta tieto järje le on na. yleistyny töjen voi vuon katoa misil n vuodesta tö on n etsin omai nen tää Syitä tse kutn aikaa ttää moviran laajempie lähet tarvi neksy eia tähä n, sillä n avulla isia ei mutt . Kuite inen josta - mise dinaattie luokse. aehto ollen kaan astam alueelle, noin 3 Sivu pa saa etsi- marj set n- vapa apuu n sin. Puhet- koor Vape kado eksy neen si net ihmi osaa takaii on helpo apua avuk si jos etsin- sua vuosittain Eterkik ja kin a tulla ihmistä. a vät enää s 112 Suom tehtävää, i esim löydetä n ajan, kutsu ta vellu sten entti hätä200 nnut linso omai t- teeks ei heti pros päivä n kado a: 40 viran yhteydessä Tänutta pan tiedo vat usea a ja jatka tanut - mään istä lähes lun ausil le. kerpuhe kuuk osalt a on n eli Vape inen nät jatku en totea isia tarvi sinnö sillä lvelu pölä 500 häöläin uu kesä pan aehto jotta jattuspa 1 Hyyp viime a Hyy Vape ajoitt vapa , on ja na Elin ia kuin lisää en palla n (KP) – Uus ajan ttua. taine a tai taja että Vape nä vuon aampaa ri Suom 18 koko aan turva Liima vilkk löytoo, ää ympäon arviolta katoa taan sistä a-Riikka ryhm n ollut ä us saad ista. ta ihmi Henn 16 600. ihmisiä noin etsin- lytys ysryh miss vapaaehto saa- kuvu kadonneis avuin, jolloi essa a Suom vuosittain sten hälyt Osa isia tettu omin ihmi aehto poliisin kark aa tai raja000 koulu vapa västi. Riittä nsä nneiden poliisi - tyy myös a Kado – Ylee lle riittä tulla haas vasta si tekee sekä paika nkin nästä s. Polii isten s- daan voi kuite mise vartiolaito vapaaehto vyys ksen ien kutsu pelaspäätö voim isen aehto puolustus n. Vapa ta apuu KLO 15 +13 KP/CL AS-OL AV SLOTT E reen tarsaa ttyi Pie vesiä pitkin tki pää tta sisä nnksan vuoChristian Rö kai Kahde n seik nneide Candolinin oriv matka ja Lars reen. Moott em saa backan eet kok i Pietar päätty dissä kertyn rjasta. oki kyy n nee kan tiet vat pai set saa Riskire jo ssa on on käyty Kun maha sajelulla vanhan , hevo a istua allättyä paikk poruk on paras katolle tyttö tuma rin trakto perheen tapah iellä kylät sla. Koko Wehkeet Ylivie hat taina Wana lauan . Aliina tettiin kaalla järjes Vähälläkan as sekä kassa Vähäkang mielissään ja Elisa la ovat Hieta a 18 Emili Sivu tumasta. tapah Sad Evia Jylh ilta Ku pä le M TILAUSOHJEET ■ Tekstiviestillä: kp (väli) ale (väli) lehden saajan yhteystiedot numeroon 13525. (tekstiviestin hinta 0,25 €) Havainnekuva näyttää, millaiseksi urheilupuiston alue on tulevaisuudessa kaavoitettu. Käytännössä koko vihreällä näkyvä alue olisi täynnä erilaisia harrastuspaikkoja. Onnittelemme Keskipohjalaiset Kylät ry +15 +15 KLO 9 hkeet at We Wanah teli houkut n katolle ja raa traktori hatta Ihmisen hoitamista ammattitaidolla ja sydämellä! Keskipohjanmaata! YLIVIES LA +16 KP/CL onnittelee 100-vuotiasta Suomea ja Keskipohjanmaa-lehteä! Onnea ja menestystä myös tuleville vuosille! AS-OL AV SLOTT E RI VAINIO SAKA , mumkadulla lä kirkkokkahillolla ja . Itäisel nsi 3 OJA Sivu punkiin monta ma APAL haan kau ivällä MOKK A JA lan van nsi aamupä ELEIT d oje eä Kokko . VOHV aina väk rukset. Joa een Jotamille IVÄT ant MÖ sisa lau T jell UKSE ät jälleen Karmelin isolle vel SISAR keräsiv ahkeroivat toimineelle ELIN Eteläutorit a isesti KARM mmissa t erity akirpp joilijan yisivä anin pih la my yntiho vohvelia tar mat yleist a. 350 milopass an noin i ääNerist aal ttamien aiheu tyvän Euro rtin muka alaista kärsi tain piham maustettua Rapo uosit oopp lisään öaaltojen molan d lla hel NPÄÄ ppaa Euroo entaa le korv ■ Sähköpostilla: WLODXV#NSNÀ ■ Soittamalla puh. 020 750 4469 (ma-pe 8-16.30) Tarjous on voimassa viikon ja koskee levikkialueelle tehtäviä tilauksia ja talouksia, joihin ei tällä hetkellä tule lehteä. Tilaus astuu voimaan heti, kun olemme käsitelleen tilauksen. Osoitteita voidaan käyttää Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n suoramarkkinointiin. Kuluttajansuojalain edellyttämät ennakkotiedot on annettu tässä esitteessä, joten erillistä tilausvahvistusta emme lähetä. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj, Rantakatu 10, 67100 Kokkola. Eetu Kupulisoja, teksti Jari Jyrkkä, kuva 100-vuotiasta 10%) (sis. alv 0,93€ kotiin KA KOKKO Hinta an tarvita toisia h e a a p va Uusia en donneid inen ka istum n osall Vapepa jos ammattiopiston halli joskus poistuu käytöstä sen tullessa elinkaarensa päähän, Niemelä toteaa ja huomauttaa, että sekä alakoulu, yläkoulu, lukio että ammattiopisto sijaitsevat kaikki liikuntapaikkakeskittymän läheisyydessä. Toimitusjohtajan mukaan monitoimihalli tulee palvelemaan myös muun muassa kulttuuritoimea, sillä hallissa voi järjestää myös juhlia. Lisäksi sinne on suunniteltu peltoluontokeskusta sekä kerhotiloja. Monitoimihallin viereen on suunniteltu myös skeittiparkkia. Urheilupuisto ja Uikon alue on tarkoitus yhdistää korotetulla ja tavallista leveämmällä suojatiellä, jonka värimaailma olisi räiskyvämpi kuin tavallisessa suojatiessä. Se mahdollistaisi turvallisen tienylityksen, kun ajonopeudet tiellä eivät pääsisi kasvamaan liian suuriksi. Jouni Hautala muistuttaa, että toteutuakseen suunnitelmat vaativat kaavamuutosta, jota on tarkoitus esittää tekniselle lautakunnalle. – Liikenteen yleissuunnitelma on tehty, nyt pitää miettiä asemakaavamuutosta. än yy kesä keskitt töihin en etsin ihmist Monipuolista musiikin ja tanssin peruskoulutusta sekä musiikin ammatillista koulutusta Mångsidig grundundervisning inom musik och dans samt yrkesutbildning inom musik Kulttuuriliitto eViljo-tiimi ja sen 300 yhdistystä www.eviljo.ﬁ PYHÄSALMEN KAIVOS 60 vuotta yhteistä historiaa itsenäisen Suomen kanssa Pyhäsalmi Mine Oy | tel. +358 8 7696 111 | www.ﬁrst-quantum.com Per kie Ai s t

80 Olohuonekonsertti. Sohvat ja nojatuolit täyttyvät, kun Antti Hakala esiintyy Toholammin seurakunnan nuortenillassa. Erin Huhtala tarjoaa Jani Heininevalle karkkia. Kotibileet duurissa Toholammilla seurakunnan nuortenilta on jokaiselle avoin olohuone Autotallista, kuten niin monista omakotitalojen autotalleista kautta historian, on tullut bändikämppä. Ei itsestään, kuten ei mikään tässä Vinttinä tunnetussa talonpuolikkaassa. Työtunteja on tarvittu lattioiden, seinien ja kattojen laitossa. Vanhan moskan kantamista roskalavalle, hikisenä, ihoa pistellen. Valtaosan tästä työstä ovat tehneet Toholammin seurakunnassa toimivat nuoret. Tässä yhteydessä joutuu käyttämään noinkin väljää käsitettä, sillä kaikki eivät ole edes seurakunnan toiminta-alueelta Toholammilta tai Lestijärveltä. Paikalle kun ajel- laan, koska jokin sinne vetää, vaikkapa Ullavasta, Vetelistä tai Halsualta. Vintti on nimenä nurinkurisuudessaan oikein passeli, sanoo Toholammin seurakunnan nuorisotyönohjaaja Jani Heinineva. – Tämä on kaikkein alimmalla tasolla oleva seurakunnan kiinteistö, hän kertoo. Edellinen nuorisotila, jossa nuortenillat aloitettiin, sijaitsi fyysisestikin vintillä, Toholammin vanhan pappilan toisessa kerroksessa. Kun nuorisotilalle tuli muutto uusiin tiloihin, seurakunta irrotti remontille kyllä määrärahan, mutta ei alkuunkaan sellaista summaa, jolla tiloille olisi tehty sitä, mikä siellä nyt näkyy. Ammattityön sijaan on siksi pitänyt toimia talkoilla. – 30 eri nuorta on tehnyt näitä töitä: maalausta, maton asennusta. Suntio näytti, kuinka laminaatti asennetaan, siitä jatkettiin, Heinineva kertaa. Tälle nuortenillalle on erityinen teema. Lasten päiväkerhotilan kanssa jaettu keittiö on ollut kovassa käytössä, sillä siellä on leivottu täytekakkua: Jani Heinineva juhlii nuorten kanssa 30-vuotissynttäreitään. Synttäreillä kuullaan myös musiikkia. Pianon ääressä laulamaan valmistautuu Antti Hakala, Kaustisen musiikkilukion ylioppilas, joka opiskelee popjazz-laulua Kokkolan musiikkiopistossa. ” lä ulko-ovea, tervehtii jokaisen tulijan. Jokainen moikkaa vastavuoroisesti häntä, mutta sitten tila imaisee useimmat sen luo, minkä takia tänne on tultu: seuran, kavereiden. – Puhun kavereiden kanssa, 30 nuorta on tehnyt töitä: maalausta, maton asennusta. JANI HEININEVA Tuulikaapin lattialle kertyy kenkiä, naulakot täyttyvät takeista. Heinineva istuu lähel- kuvailee illan normaalia ohjelmaansa yhdeksäsluokkalainen Touko Tuomainen. Liikenne kulkee myös toiseen suuntaan: ehkä aloitetaan nuortenillasta mutta käydään pyörähtämässä kylällä. Tai tupakalla, Jani toteaa realistisesti. Nuorisoiltojen sääntölista ei ole pitkä, mutta niistä muutamista pidetään tiukasti kiinni. Siksi seurakunta-alueella ei tupakoida. Jos ja kun joku savuttelua harrastaa, ”ne menee kauas”. Alkoholin juonti on ehdottomasti kielletty, eikä päihtyneitä päästetä sisään. – Mitään ei saa rikkoa, jos rikkoo niin sanoo. Siinä ne. Jani ei ole määräilevää tyyppiä, ja salliva, kotoisa ilmapiiri tuntuu pitävän huolen lopusta. Aratkin mahtuvat mukaan, Heinineva sanoo. – On ihmisiä, jotka eivät koulussa kuulu oikein porukkaan, jäävät jalkoihin, mutta pääsevät täällä tekemään, olemaan mukana. Koululaiset Heinineva tuntee, koska hän pitää säännöllisesti vastaanottoa koululla. Siellä olevassa tilassa kokoontuu ”Huoltoasema”, pieni hartaus ja rukouspiiri. Juhlaperjantainaan, kuten usein perjantaipäivinä, hän on suunnannut Vintille jo alkuiltapäivästä, koulun jälkeen, tehnyt omia hommiaan – joskus ne ovat toimistotöitä, tällä kertaa leipomista – ja antanut ovien olla auki nuorten tulla oleilemaan tai juttelemaan, syvistäkin asioista. Työmuoto on nimeltään Relax-iltapäivä. Olisi Heininevalla kirkkoherranvirastona toimivassa pappilassa toimistohuonekin, mutta siellä hän muistelee viettäneensä työpäivän viimeksi puolitoista vuotta sitten. – En vaan tartte sitä. Minulla on läppäri ja tabletti, joilla voin tehdä työtä täällä. Jos seurakunnan työntekijä istuu toimistossa odottamassa, että ihmiset tulee sinne, hän on väärässä paikassa. Onnea Keskipohjanmaa 100 vuotta! Toivoo, Kaleva konserni

81 Ovi käy taajaan, ja kengät jätetään eteiseen. Illoissa käy keskimäärin nelisenkymmentä nuorta, ennätysmäärä käyntejä, kun väkeä menee ja tulee, on ollut sata yhden illan aikana. Lauri Välikangas, Roope Kangasvieri, Sara Kokkoniemi, Iida Parkkinen, Silja Remesaho ja Aapo Ahola ovat sovittautuneet perähuoneeseen juttelemaan. Musiikki soi nuortenillassa jo ennen Antti Hakalan osuuden alkua. Se on aina gospelia, vaikka sävel ja soundimaailma voi olla mistä tahansa osasta tämän päivän popin ja rockin karttaa: punkia, metallia. Mustaksi maalattua seinää valaisee neonristi, lavaa värivalo, tällä kertaa sininen. – Sitäkin täällä on kyselty. Voiko nuorisotilassa olla värivalot. Voiko gospel-musiikki olla punktyylistä. Ihmettelin aluksi, että eihän tämmöistä keskustelua enää missään käydä. Pahimmillaan kirkon nuorisotyössä ja vaikkapa nuorille suunnatuissa musiikkivalinnoissa on jääty 1970- ja 80-luvuille, jolloin nykynuorten vanhemmatkin olivat juuri ja juuri syntyneet. – Maailma on muuttunut. Vanhaa ei saa takaisin. Nuorten parissa sitä ei kannata edes yrittää. Nämä elävät uudessa maailmassa, jossa kommunikointitavat ja sosiaa- nuorisotilassa ehkä kuusi, seitsemän ihmistä, muistelee tuosta asti Toholammilla kulkenut, nyt 25-vuotias Nuutti Kaunisto Halsualta. – Minun käsitykseni on, että lähialueelta ei löydy tämän värikkäämpää kirkon nuorisotoimintaa. Janilla on tatsi siihen, millä tavalla saa nuoria mukaan, Kaunisto sanoo. – Minun mielestäni seurakunnan pitäisi olla sellainen, ettei käännytetä pois, vaikkei olisikaan niin kova uskonasioissa. Niitäkin kun voidaan elää todeksi siinä sivussa, kun otetaan porukkaan, halataan kaveria, rassataan vaikka mopoa nuorisotilan pihan mopotallilla. Touko Tuomainen arvelee, että ilman seurakunnan nuorteniltoja hän tuskin lähtisi ihmisten ilmoille perjantai-iltana kouluviikon jälkeen. – Kotona mä varmaan olisin. linen kanssakäyminen ovat uudenlaisia. Jos kellon yrittää väkisin pysäyttää, nuoret menetetään. Silloin kirkko menettää oman tulevaisuutensa, Heinineva sanoo. – Jos säästetään lapsityöstä ja nuorisotyöstä, se on 30 vuotta ja kirkot voidaan laittaa pimeiksi, hän tähdentää. ” ”Saatana”, täräyttää joku poika pelikoneen ääreltä, ja Heinineva on kärppänä pystyssä. – Mä en usko että se on täällä, mutta jos näkyy, käske tulla mulle juttelemaan. Voisi olla kysyttävää, hän huikkaa pojalle. Sanoma on selvä. Perussääntöihin ei vaikkapa kiroilun kahlitseminen kuulu, mutta se ei Voiko nuorisotilassa olla värivalot? Voiko gospelmusiikki olla punk-tyylistä? Se ei tarkoita, että nuorten kanssa leikittäisiin, annettaisiin kaikessa periksi. Se on perin juurin muuta: luottamussuhteen rakentamista sillä, että nuorelle annetaan tilaa olla oma itsensä. Annetaan raamit, ohjataan tekemään itse, nuorten tavalla, kasvamaan. tarkoita, että asiat jätettäisiin käsittelemättä, päästettäisiin ohi korvien, läpi sormien. Nuorisotyönohjaajat ovat koulutettuja kasvattamisen ammattilaisia, eivät leikkijöitä. Heillä on seurakunnissa aivan oma tehtävänsä, Heinineva, itse sosionomi AMK, tähdentää. Heininevalla on visio siitä, millaisia 2030-luvun aikuisia seurakuntalaisia hän haluaa tämän päivän nuorista kasvattaa. –Aktiivisia, rohkeita ja elämäniloisia, hän luettelee, jokaista sanaa painottaen. Aktiivisuus tarkoittaa hänelle itse tekemistä ja rohkeus sitä, ettei häpeile itseään eikä uskoaan. Elämänilon hän haluaisi koko kirkon asenteeksi. – Nää symbolit on ilosymboleja, hän viittaa seinillä näkyviin risteihin ja sydämiin. – Molliaikakausi on ohi, nyt alkaa soida duurissa. Trubaduuri asettautuu lavalle, Heinineva säätää ääniä ja valoja. Viitisenkymmentä nuorta, pienissä kasoissa sohvilla, säkkituoleissa, keittiöjakkaroilla, biljardipöydän ympärillä, hiljenee kuuntelemaan synttärisankarin puhetta ja sitä seuraavia lauluja. Vielä kuusi-seitsemän vuotta sitten, Heininevan aloittaessa, samoissa illoissa kävi silloisessa Kaisa Suomala, teksti Clas-Olav Slotte, kuvat Touko Tuomaiselle nuortenilta on paikka tavata kavereita. 3(5+21.817$ 211,77(/((9827,$67$ .(6.,32+-$10$$/(+7(H Päivänsankarin tavoin vireä maaseutukunta Perho sijaitsee lehden levikkialueen etelälaidalla, logistisena valtimonaan maakuntaa halkova valtatie 13. Tahto vahvistaa kunnan elinvoimaisuutta ja kuntalaisten hyvinvointia kumpuaa kunnan uunituoreesta strategiasta, jossa yritystoiminnan vahvistaminen, yhdessä tekeminen, viihtyisä elinympäristö ja palveluiden kehittäminen ovat keskiössä. Perho on lapsiperheiden, työ- ja ikäihmisten koti, jossa panostetaan palveluihin sekä sivistys- ja vapaa-ajan toimintaympäristöihin. Perhossa voit elää luonnon keskellä, hyödyntäen toimivat palvelut ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Kysy lisää viihtyisistä asunto- ja vapaa-ajan tonteista sekä erinomaisista yritysja teollisuustonteistamme. www.perho.com Koti ja työ Perhossa

82 Sata vuotta keskellä elämää 1920 1917 Keskipohjanmaan ensimmäinen numero ilmestyy 4. päivänä joulukuuta. Ensimmäiset maakunnalliset uutiskuvat julkaistiin. 1995 1967 1955 Muutto Isokatu kakkoseen sekä űġġūŹƛľġŀĀŀňƨűĀŹɈ painotekniikkaan ja nelivärisyyteen. Lehden levikki ylittää 20 000. Lehti alkaa ilmestyä seitsemän kertaa viikossa. 1979 2014 Keskipohjanmaa luettavissa internetissä. Ensimmäiset näyttöpäätteet ja autopuhelin hankitaan. 2013 Keskipohjanmaa ottaa jakelun haltuunsa. Yrittäjäpohjainen varhaisjakelu kasvoi 76 000 kappaleeseen. Keskipohjanmaa+ ɈùġėġŧÖķƔĀķſ avataan. Lue koko historia osoitteessa: http://www.kpk.fi/Historia tai tämän juhlalehden sivuilta. Lehden alkuvuodet olivat innoittunutta taistelua olemassaolosta, mutta 1930-luvulle mentäessä Keskipohjanmaa oli jo vakiinnuttanut asemansa. Sota vaikutti myös Keskipohjanmaan toimintaan, mutta 40-luvun puolivälin jälkeen toiminta alkoi laajentua ja 50 – 70-luvut olivat jatkuvan kasvun aikaa. 80-luku oli tyyntä myrskyn edellä. 80-luvun loppupuolelta läpi laman käytiin läpi monia haastavia tilanteita, joiden jälkeen 90-luvun loppupuoli ja vuosituhannen alku olivat taas hyvin menestyksekästä aikaa. Viime vuodet toimintaa on kehitetty vahvasti koko konsernin kattavasti. Sadan vuoden kokemuksella perinteistä hyvää tekemistä on vaalittu, mutta rin- Sydämen sivistys, itsensä ja ympäristönsä kehittäminen ja terve talous ovat ponnistuspohjana myös tuleville vuosille” nalla on myös tehty uudistuksia ja muutoksia. Keski-Pohjanmaan Kirjapaino konsernin toiminta-ajatuksena on henkisen ja aineellisen kasvun edistäminen viestinnän keinoin. Sydämen sivistys, itsensä ja ympäristönsä kehittäminen ja terve talous ovat ponnistuspohjana myös tuleville vuosille. Haluamme olla aktiivisesti mukana alueemme kehittämisessä ja edistämässä asiakkaidemme menestystä. ˅1 2 3 Satavuotiaan historian omaavan konsernin liiketoiminta-alueisiin kuuluu tänä päivänä julkaisupalvelut, paino- ja jakelupalvelut, mainos- ja markkinointipal- velut sekä ohjelmistopalvelut. Yhtiö on Keski-Pohjanmaan suurin monimediatalo, sillä on toimipisteitä useilla eri paikkakunnilla ympäri Suomea. Maakuntalehti Keskipohjanmaan lisäksi Keski-Pohjanmaan Kirjapainon julkaisemiin lehtiin kuuluvat Kalajokilaakso, kaupunkilehdet Kokkola-lehti ja Se- länne sekä paikallislehdet Haapavesi-lehti, Kalajokiseutu, Lestijoki, Perhonjokilaakso, Nivala-lehti ja Pietarsaaren Sanomat PS-Pulssi -viikkolehtineen. 4 Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oy:n tytäryhtiöitä ovat Botnia Print Oy Ab, Kokkolan Jakelu Oy, Jopox Oy, Creamedia Finland Oy Ab sekä kiinteistöyhtiöt Koy Kokkola Väylä 4 ja Koy Ylivieskan Uusitori .

83 Keppariharrastajat pitävät yhtä Keppihevosissa yhdistyvät kädentaidot, liikunta, yhteisöllisyys ja ystävyys Syyskuun viimeinen päivä on pilvinen, raikas ja kostea, vaikka vettä ei vihmokaan taivaalta. Kannuksen Mutkalammin vanhan koulun ympäristö on syksyisen keltainen ja ruskea sekä havupuun vihreä, mutta värimaailman rikkoo ripaus sinivalkoisuutta. Pihalta kuuluu iloista puheensorinaa ja naurua, kun reilut kymmenkunta noin 12–15-vuotiasta tyttöä keppihevosineen ovat kohdanneet toisensa. Kyseessä on kahden 12-vuotiaan kannuslaisen, Wilma Kortetmaan ja Mea Mäkeläisen kotikylällään järjestämät kepparikisat, Fin Cup 100, ja teemana on Suomen juhlavuosi. Esteitä on maalattu kisoja varten sinivalkoisiksi ja osa on tehty muun muassa sinivalkoisista maitopurkeista. Järjestäjien eli samalla myös kisan tuomareiden pöydälle on järjestetty mitaleita ja sinisiä ruusukkeita, joiden tekemiseen on Kortetmaalla ja Mäkeläisellä kulunut tovi jos toinenkin. Koulun ulkoseinällä on infoa päivän ohjelmasta: eri kilpailuluokista osallistujalistoineen sekä ratapiirustuksineen. Aivan joka paikassa kisoja ei järjestetä, sillä Mutkalammil- Kisaan osallistuu 12 keppariharrastajaa. Toholampilaisella, 15-vuotiaalla Suvi Salmelalla on mukana useita keppareita sekä reppu, jossa on kisoissa tarvittavia varusteita: raippa, rintaremmejä, riimunaruja ja keveämpiä kenkiä, sillä lenkkarit eivät sovellu kaikkiin kilpailuluokkiin. Esimerkiksi kouluratsastuksessa askeleiden on oltava mahdollisimman keveitä. Siksi Kortetmaa ja Mäkeläinen ovatkin järjestäneet kyseisen luokan sisätiloihin, jotta osallistuja voi suorittaa radan vaikka sukkasillaan. Mukaan Mutkalammille Salme- la on valinnut 16:n hevosen tallistaan sopivimmat kyseisiä kilpailuja varten. Hänen kepparinsa ovat suurimmaksi osaksi suomen- ja vuononhevosia. – Esimerkiksi yksi hevoseni on niin äkäinen, että sitä ei voi viedä toisten hevosten lähelle eikä sitä olisi voinut ottaa mukaan tänne. Pohjimmiltaan se on kuitenkin pehmo, kertoo Salmela. Ensimmäisenä on vuorossa suomenhevosluokka. Suvi Salmela kisailee Viipottarellaan päivän toisena kilpailijana. Luokkaan kuuluu sekä hevosen ulkonäön arvostelu että sen liikkuminen radalla. Kun kaikki luokkaan osallistuvat hevoset on arvosteltu yksitellen, kilpailijat taluttavat hevosensa vuorotellen radan läpi. Mutkalammin kisailijat ovat osa maan lukuisista keppariharrastajista. Suomessa laji on niin pitkälle kehittynyttä, että siinä on kilpailtu suomenmestaruuksissakin jo muutamien vuosien ajan. – On hienoa, että keppariharrastus on lähtenyt kehittymään Suomesta ja levinnyt muihinkin maihin. Ja mahtavaa, että yhteisö kasvaa koko ajan, tuumii Mäkeläinen. Kisat järjestivät 12-vuotiaat Mea Mäkeläinen (vas.) ja Wilma Kortetmaa, jotka olivat kisapäivänä kiireisiä. Kortetmaan ja Mäkeläisen järjestämissä kisoissa on mukana kahdeksan eri luokkaa. Kilpailujen valmistelun he ovat aloittaneet noin puolitoista kuukautta ennen kisoja. Molemmilla harrastus on syventynyt pikku hiljaa vuosien varrella. – Olen pitänyt Instagramia noin vuoden. Keppareilla olen ratsastellut aiemminkin, mutta se oli enemmän leikkiä, kertoo Mäkeläinen, jolla on tällä hetkellä viisi keppihevosta. Mäkeläinen tekee kepparinsa pääasiassa itse, mutta pari hyvää löytöä hän on tehnyt kisoista, joissa harrastetaan aina myös myyntitoimintaa. Hänen suosik- Tavara vaihtaa omistajaa, sillä myyntitoiminta kuuluu oleellisena osana kilpailuihin. Vannoutuneella keppariharrastajalla intohimo näkyy pienissäkin asioissa. le on saapunut osallistujia aina Vetelistä ja Oulaisista saakka. Instagramissa on oma keppariharrastajien yhteisö, jossa voi jakaa ajatuksia harrastuksesta ja siellä saa myös tiedon tulevista kisoista. – Minä käyn kisoissa sellaisilla paikkakunnilla, jonne pääsee kätevästi junalla, kertoo esimerkiksi Ada Asiala, 14, Kokkolasta. – Noin 50 kilometrin säteellä. Sellaisella alueella, jonne äiti vielä suostuu kuskaamaan, kertoo samanikäinen Anne Takala Kokkolasta. kinsa juuri nyt on Nova Wels B -ruuna. – Mea teki ensin itse kaksi keppihevosta, joilla aloimme leikkiä, aluksi heppatallia. Sitten kiinnostuin enemmän ja aloin tehdä omia keppareita. Ensimmäiset oli sukista tehtyjä, mutta sen jälkeen aloin tehdä kangasheppoja. Seurasin netissä paria keppariblogia, ja toisessa oli kolmipalaisen kangashepan ohje. Sellaisia olen nyt tehnyt, kertoo Kortetmaa, jolla on tallissaan tällä hetkellä seitsemän hevosta. Wilma Kortetmaalla keppariharrastus jakaantuu tasaisesti sekä niiden tekemisen että ratsastamisen välille. – Tykkään tehdä niitä, ja on kiva huomata, kuinka siinä kehittyy koko ajan. Keppariharrastus vie paljon myös Suvi Salmelan vapaa-aikaa. Keppihevosia hän ei tee itse, mutta niiden varusteita kylläkin. Kisoissa hän käy aina, kun niitä on lähialueilla. – Viikonloput menee aika pitkälti ratsastaen. Salmelan tallilla on myös hoitotoimintaa, ja lähes jokaisella hänen kepparillaan on oma hoitaja. Isänsä luona Ylivieskassa Salmelan hevoset asuvat kerrostalonasunnon parvekkeella, joka on täysin pyhitetty Suvin keppariharrastukselle. – Siellä on jokaiselle hevoselle oma karsina. Kotona Toholammilla keppareille on huonekalutyyppinen ratkaisu eli siinä on paikat jokaiselle kepparille. Pappa on tehnyt ne molemmat, sekä karsinat että tuon huonekalun. – Kerrostalon pihamaalle rakentelen myös esteratoja. Yleensä olen aina jonkun tiellä siellä, mutta kaikki ovat jo tottuneet minuun, naurahtaa Salmela. Kaikille Salmelan kepparihar- Yhteisöllisyys, yhteishenki ja ystävyys korostuvat, kun keppariharrastajat kokoontuvat yhteen. Toholampilainen Suvi Salmela (vas.), kannuslainen Ella Tuikkanen ja oulaistelainen Sanni Erkkilä osallistuivat Kannuksen Mutkalammin vanhalla koululla järjestettyihin kisoihin syyskuun lopulla. rastus ei kuitenkaan ole ihan ok. Omien ikätovereiden taholta kiusaaminen on ollut joskus rajuakin. Välillä on menty niin henkilökohtaisuuksiin, että aikuisten on ollut pakko puuttua asiaan. – Osa omasta ikäluokasta on taas todennut, että ihan sama mitä puuhaat. Vanhemmat ihmiset suhtautuvat puolestaan todella hyvin. Jos heitä tulee esimerkiksi maastossa vastaan, yleensä he tulevat juttelemaan ja kyselemään hevosistani ja harrastuksesta muutenkin. Myös omat vanhemmat ovat aina suhtautuneet tähän todella hyvin. Negatiivisiin kommentteihin ovat törmänneet myös Anne Takala ja Ada Asiala. – Samanikäiset pojat saattavat koulun käytävillä hirnahdella. Salmela osaa kuitenkin yleensä olla välittämättä kiusaamisesta, sillä harrastus on tuonut hänen elämäänsä niin paljon hyvää. – Ilman tätä harrastusta en varmasti urheilisi niin paljon, enkä olisi tavannut ketään näistä ihmisistä. Tämän harrastuksen kautta olen saanut tosi hyviä ystäviä. Keppariharrastuksessa kyse on selvästi jostain muusta kuin leikkimisestä. Harrastajat mainitsevat lähes poikkeukset- Kokkolalainen Ada Asiala kuvaa hevostaan. Instagramissa harrastajilla on iso yhteisö. ta keppareista puhuessaan ystävyyden – harrastuksen kautta saa ja on saanut erittäin hyviä kavereita. – Tämä on monipuolista. Olen saanut harrastuksen kautta paljon ystäviä, tätä on mukava harrastaa yhdessä, kertoo kahdeksan vuotta keppareita harrastanut, 13-vuotias Sanni Erkkilä Oulaisista. – Yhteisö ja yhteishenki ovat parasta, toteaa myös Kortetmaa. Salmelan mukaan monet saattavat kuvitella, että keppihevoset ovat harrastajilleen oikean hevosen korvikkeita, mutta näin ei kuitenkaan ole. – Ehkä joissakin tapauksissa näin voi olla, mutta minulle ei ainakaan. – Kepparit ovat minulle paljon muutakin kuin välineitä, sillä kaikki ovat omalla tavallaan todella tärkeitä ja niille kertyy tunnearvoa. Harrastus on monipuolista, ja sen avulla löytää helposti uusia kavereita, kertoo Mäkeläinen. Kisat loppuvat vasta useiden tuntien kuluttua. Suvi Salmelalla on kotiinviemisinä ykköspalkinto suomenhevossarjassa sekä isoäänisimmän kannustajan erikoispalkinto. Outi Yli-Arvo, teksti Clas-Olav Slotte, kuvat Suvi Salmela ja Viipotar kunniakierroksella voitokkaan suomenhevosluokan jälkeen. UUDET OVET TALVEN PAKKASIIN EDULLISET TALVITARJOUKSET! 050 527 3243 www.isoniemi.ﬁ Onnittelemme 100-vuotiasta 100-vuotiaassa Suomessa! Juhlavuoden kunniaksi avasimme tutkijahotellin www.chydenius.fi/tutkijahotelli Suomenmestari Vimpelin Veto onnittelee 100 v. yhteistyökumppania! Liity ydinjoukkoon fennovoima.fi/uutiskirje

84 Volkswagen WINTER EDITION TALVEN ETU ON EDULLINEN NELIVETO. Audi Q2 Golf | Golf Variant | Tiguan | Passat | Passat Variant on vuoden talviauto 2017 * PASSAT VARIANT alk. 47 050 € Kestomenestyjä Passat on jälleen voittanut Auto Motor und Sport -lehden vertailutestin (20/2017). Testissä mukana Passat Variantin lisäksi Skoda Superb Combi, Opel Insignia Sports Tourer ja Mercedes-Benz C 180 T. 2,0 TDI 140 kW (190 hv) 4MOTION DSG-automaatti GOLF VARIANT alk. 34 742 € TIGUAN alk. 35 257 € 2,0 TDI 110 kW (150 hv) 4MOTION DSG-automaatti 1,4 TSI ACT 110 kW (150 hv) 4MOTION Winter Edition -nelivetomallisto nyt myynnissä. Audi Q2 1.0 TFSI ultra Business -mallit alk. 30 782 € Volkswagen 4MOTION -neliveto tarjoaa turvallisuutta, paremman pidon ja väkevän vetovoiman haastaviin talviolosuhteisiin. Nyt löydät suosituimmat nelivetomallit Winter Edition -erikoismallistosta todelliseen etuhintaan. Tutustu mallistoon osoitteessa www.volkswagen.fi. Talvi löysi jälleen voittajansa. Audi A4:n menestys sai jatkoa, kun Q2 nappasi Tekniikan Maailman Talviauto 2017 -tittelin. Kiitosta Q2 keräsi mm. ajettavuudesta kaikissa talviolosuhteissa, käytöksestä ääritilanteissa sekä jarruista. Tervetuloa testaamaan itse, kuinka Audi Q2 on Suomen talvessa kuin kotonaan. audi.ﬁ Passat Variant Winter Edition 2,0 TDI 110 kW (190 hv) 4MOTION DSG-automaatti hinta CO2-päästöllä 134 g/km, malliston yhdistetty EU-kulutus 5,1–7,3 l/100 km, CO2-päästöt 134–167 g/km. Tiguan Winter Edition 1,4 TSI ACT 110 kW (150 hv) 4MOTION hinta CO2-päästöllä 153 g/km, malliston yhdistetty EU-kulutus 5,3–7,8 l/100 km, CO2-päästöt 139–180 g/km. Golf Variant Winter Edition 2,0 TDI 110 kW (150 hv) 4MOTION DSG-automaatti hinta CO2-päästöllä 130 g/km, malliston yhdistetty EU-kulutus 4,8–7,2 l/100 km, CO2-päästöt 127–164 g/km. Hinnat sisältävät toimituskulut 600 €. Kuvien autot erikoisvarustein. Winter Edition -kampanja on voimassa 6.10.2017–31.3.2018. PÖRHÖN AUTOLIIKE OY Vaunumiehenkatu 4, Kokkola Arkisin klo 9-17, la klo 10-14 puh. 020 762 44 *TM 4/2017 | Jaettu 1. sija Volvo S90:n kanssa 2-p -pää ää äst stöl öllä öl lä 117 7 g/k /km. Va apa paa a au auto toet etu et u 62 6 5 €, € käy äytt ttö tt öetu öetu u 475 €. Ke Kesk skik ikul ullut utus tus 5,1 1 l/1 /100 00 km. m. Kuv uvan an aut uto o errik koi o svaruste t in te n. Hintta si s sä älttää ä toi o mi mitu tusk tu s ulut sk ullut 600 0 €. Kokkola Jukka Kumpulainen 020 762 4375 Jens Finell 020 762 4371 Teemu Tiinanen 020 762 43 72 Martti Kumpulainen 020 762 4373 Petteri Pirttimäki 020 762 4377 Johan Skrabb 020 762 4370 PÖRHÖN AUTOLIIKE OY Vaunumiehenkatu 4, Kokkola Arkisin klo 9-17, la klo 10-14 Vaihde 020 762 44, Johan Skrabb 020 762 4370, Martti Kumpulainen 020 762 4373 WWW.PORHO.FI – Lankapuhelinliittymästä 0,0835 /puhelu + 0,1669 /min (alv 24%) – Matkapuhelinliittymästä 0,1669 /puhelu + 0,17 /min (alv 24%) – Lankapuhelinliittymästä 0,0835 /puh. + 0,1669 /min (alv 24%) – Matkapuhelinliittymästä 0,1669 /puh. + 0,17 /min (alv 24%) KATTAVASTI VARUSTELTU FORD FOCUS AUTOMAATTIVAIHTEISTO 990 € FORD TAKUU vuotta tai 100 000 km EDITION ETUSI JOPA 3.500 € FORD CREDITKORKO ** 1% UUDEN FOCUS EDITION -MALLIN KATTAVAAN VARUSTELUUN KUULUU MM. Ford SYNC 3: Radio/CD, 8” kosketusnäyttö (Apple CarPlayTM ja Android AutoTM), Handsfree Bluetooth FordHätäaputoiminnolla • Parkkitutka (anturit takana) • 16” kevytmetallivanteet • Lämmitettävä tuulilasi • Ajovaloautomatiikka • Automaattiset tuulilasinpyyhkijät sade-tunnistimella • Vakionopeudensäädin • Etusumuvalot • Polttoainekäyttöinen lisälämmitin kelloajastimella (dieselmallit) • Kaksoisautomaattinen ilmastointi (DEATC) Nyt Ford Focus Edition -malleihin automaattivaihteisto 990 € tai manuaalivaihteiseen talvirenkaat Ford-kevytmetallivanteilla 490 € FORD FOCUS EDITION 1.0 125 hv M6 alk. * 22.92231 € ** TAI 23530 €/kk ford.fi *Ford Focus Edition 1.0 EcoBoost 125 hv 5D M6 alk. 22.922,31 € (autoveroton hinta 19.000 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 108 g/km 3.322,31 € + toim. kulut 600 €). Ford Focus Edition 1.0 EcoBoost 125 hv Wagon M6 alk. 23.909,55 € (autoveroton hinta 19.750 € + arvioitu autovero CO2-päästöillä 110 g/km 3.559,55 € + toim. kulut 600 €). Ford Focus Edition -malliston CO2-päästöt 98–125 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 3,8–5,5 l/100km. Kuvan auto erikoisvarustein. **Ford Credit -esimerkkilaskelma / Ford Focus Edition 1,0 EcoBoost 125hv 5D M6. Auton hinta toimituskuluineen yhteensä 22.922,31 €. Käsiraha 2.500 €, luoton perustamiskulu 190 €, luoton määrä 20.422,31 €. Laina-aika 61 kk, viimeinen suurempi erä 7.760 €, korko 1 %, käsittelymaksu 9 €/kk, kk-erä 235,30 €. Luottokustannus 1.455,69 €, luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 21.878 €, tod. vuosikorko 2,03 %. Edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Luoton myöntäjä Ford Credit, Äyritie 24, 01510 VANTAA. Tarjoukset koskevat uusia asiakastilaussopimuksia 30.11.2017 asti, pl. Focus RS. Ei yhdistettävissä muihin tarjouksiin. Kuvan autot erikoisvarustein. KOKKOLA Indolantie 7 puh. 020 777 2590 FORD MYYNTI puh. 020 777 2590 Teemme kauppaa: ma-pe 10-18, la 10-15 HUOLTO ark. 8-16.30 puh. 020 777 2586 Puhelun hinta 0207-alkuiseen numeroon lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24%), matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min (alv. 24%) Koko kansan autokauppaa