SUOMI 100 • 1. JOULUKUUTA 2017 • ASIANTUNTIJAJULKAISU ELINVOIMAINEN SUOMI i m o u S SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ Suomalaisen kasvun valtaväylällä KOUVOLA Idän pikajuna 2.0 28 4 CGI Tulevaisuuden menestyvä kunta KUOPION KÄRKIHANKE SAVILAHTI 8 KEVA rakentaa julkisen alan työeläketurvaa ja sujuvaa työelämää 16 – kansainvälisesti kiinnostava innovaatiokeskittymä 20 Aviapolis YMPÄRI VUOROKAUDEN ELÄVÄ LENTOKENTTÄKAUPUNKI MAINOSLIITE MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 6 1

10 MIN LENTOKENTÄLLE ELINVOIMAINEN SUOMI RAUTATIEA SEMA KESKUSTA 15 MIN KÄVELLEN LAMPELA ETELÄKESKUS STIE / NELO E75 21 500 AJONEUVOA / VRK LAMPELASSA ON YRITYKSILLE TILAA KASVAA Lampela on uusi, uniikki ja monimuotoinen kaupunginosa Lapin arktisessa pääkaupungissa Rovaniemellä. Sitoo yhteen keskustan hotelli- ja asuinkeskittymän sekä Eteläkeskuksen kaupallisen ja pienyritysten alueen. Loistavat logistiset yhteydet. Joustava kaava ja alueen hyvät kasvunäkymät tekevät Lampelasta mainion kasvualustan yritystoiminnalle. Asemakaavassa asuinrakentamiselle on varattu 21 000 kerrosneliömetriä ja kaupalle 134 000 kerrosneliömetriä. Kaava mahdollistaa yhteensä 20 000 kerrosneliömetrin kokoisen kaupan suuryksikön rakentamisen ja tilaa löytyy myös pienteollisuudelle. 2 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Tule mukaan rakentamaan arktisen alueen suurinta kaupallista keskittymää! Lisätiedot Rovaniemen Kehitys Oy Toimitusjohtaja Juha Seppälä juha.seppala@rovaniemi.fi Puh. 0400 377 595 rovaniemi.fi/lampela #uusilampela #businessrovaniemi MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI S I S Ä LT Ö P Ä Ä K I RJ O I T U S KOUVOLA: Idän pikajuna 2.0 Kouvola-Kiina-Kouvola................................................. 4 VANTAA: Aviapolis – ympäri vuorokauden elävä lentokenttäkaupunki................ 6 PYHTÄÄ: Pyhtäälisä on oiva esimerkki Pyhtään omaleimaisuudesta................... 7 VIITASAARI: Historiallinen koulurakennus muuntuu yrityskeskittymäksi............ 7 CGI: Tulevaisuuden menestyvä kunta on palveluiden alusta ja mahdollistaja................................................................................ 8 SIPOO: Sipoo kehittyi Suomen nopeimman kasvun kunnaksi................................. 9 ASIANTUNTIJA: Tero Lausala........................................................................................... 10 PALMIA: Palvelujen suomalaisuus on tärkeää.............................................................. 11 ASIANTUNTIJA: Johanna Sipola....................................................................................... 13 FOLKHÄLSAN: Sote tulee, Folkhälsan on valmis......................................................... 10 BETESDA: Yleishyödyllisiä toimijoita ei sovi unohtaa sote-päätöksissä.................................................................................................................. 13 ADFORE: Tilannetietoinen mobiilimainonta osuu kuluttajan tarpeeseen........... 14 RIVIERA: Ammattitaitoa ja asennetta............................................................................ 15 KEVA: KEVA vastaa työelämän muutoksiin tiedolla ja kokemuksella................... 16 VAMLAS: 101 mahdollisuutta nuorille ja yrityksille..................................................... 18 ASIANTUNTIJA: Pekka Hyysalo......................................................................................... 18 OTE-HANKE: Työelämän arvot muuttuvat..................................................................... 19 SAVILAHTI: Kuopion kärkihanke Savilahti – kansainvälisesti kiinnostava innovaatiokeskittymä............................................. 20 JOROINEN: Vireää toimintaa Savon sydämessä.......................................................... 21 INTRUM: Intrum tarjoaa julkisen sektorin toimijoille rahankierron tehostamista........................................................ 22 SAARIJÄRVI: Sijoitu Saarijärvelle................................................................................... 23 EURAJOKI: Monipuolisia mahdollisuuksia................................................................... 24 PARKANO: Verkosto on vahvuus Parkanossa ja Kihniössä..................................... 25 6AIKA: Kuusi suurinta kaupunkia haluaa elinkeinoelämän mukaan luomaan parempia palveluita kuntalaisille................................................ 26 KEHA: Työmarkkinatori yhdistää julkisen ja yksityisen työnvälityksen............. 27 SUOMEN KASVUKÄYTÄVÄ: Suomalaisen kasvun valtaväylällä............................... 28 HANKO: Uuden liikenteen keskus................................................................................... 30 PÄÄTOIMITTAJA: Ville Leppäaho AD / LAYOUT: Lina Hurmerinta TOIMITTAJAT: Kai Lintinen, Sirpa Sutinen, Sari Järvinen, Terhi Kangas, MAINOSLIITE Akseli Kemppainen, Jarmo Seppälä, Tuomas Lehtonen, Anne Kytölä, Pekko-Joonas Rantamäki, Tuomas Lehtonen VALOKUVAAJAT: Lina Hurmerinta, Heikki Tanskanen, Tuomas Lehtonen OIK0LUKU: Hanna Leinonen Anu Vehviläinen Kunta- ja uudistusministeri O Elinvoimainen Suomi rakentuu yhteistyöllä lemme sadassa vuodessa onnistuneet rakentamaan monella tapaa maailman parhaisiin kuuluvan yhteiskunnan. Kansainväliset megatrendit, kuten digitalisaatio, monipaikkaisuus ja työelämän muutokset, haastavat kuitenkin myös meidät muuttamaan omia toimintatapojamme. Tätä ei tule pelätä vaan meidän on rohkealla otteella uudistettava yhteiskuntaa. Hallituksen tärkein reformi on maakunta- ja soteuudistus. Uudistuksessa kootaan nyt yli 400 eri toimijan vastuulla olevat palvelut 18 kansanvaltaisen maakunnan järjestämisvastuulle. Jatkossa maakunnat vastaavat sote-palvelujen lisäksi muun muassa pelastustoimesta, maaseutupalveluista sekä valtaosasta ELY-keskusten ja TE-toimistojen tehtävistä. Valmistelu maakunnissa on jo pitkällä. Uudistuksen eteenpäinvienti ja onnistuminen on kiinni enää poliittisen päätöksenteon valmiudesta. Eduskunnan on määrä hyväksyä maakuntia koskeva lainsäädäntö ensi keväänä. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018 ja uudet maakunnat aloittavat varsinaisen toimintansa 1.1.2020.  Maakunnilla ja kunnilla on erilaiset työkalut alueensa kehittämiseen, mutta tavoitteiden on oltava samat. Kuntien ja kaupunkien rooli kasvun vauhdittajana on jatkossakin keskeinen. Erityisesti kuntien yhteistyö yritysten, kansalaisten ja järjestöjen kanssa tulee olemaan ratkaisevassa roolissa alueiden kehittymisen kannalta. Tälle roolille jää entistä enemmän tilaa sen jälkeen, kun lakisääteiset sote-palvelut ja muut tehtävät siirtyvät maakuntien hoidettavaksi.  JULKAISIJA:  Calcus.com Oy Köydenpunojankatu 2 a D, 7. krs, 00180 HELSINKI www.calcus.com Calcus onnittelee ja kiittää 100-vuotiasta Suomea! Jaellaan Talouselämän yhteydessä kiinteänä liitteenä 1.12.2017 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 3

ELINVOIMAINEN SUOMI IDÄN PIKAJUNA 2.0 Kouvola-Kiina-Kouvola Kouvolan logistiikkaterminaalissa tehtiin marraskuussa historiaa, kun uusi konttijuna Kiinaan lähti neitsytmatkalleen. Junayhteys lähentää Aasiaa ja Eurooppaa edistyksellisellä tavalla. ”Tämä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia Suomen viennille.” 4 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI Logistiikka-alueen kehittämisen välitön vaikutus 1500 KUVA: JOHANNES WIEHN uutta työpaikkaa 900 miljardia dollaria Kiinan valtion sijoitus uuteen silkkitiehen 1100 -metriset junat kuormausraiteiden kilpailuetuna E nsimmäisen junan kyydissä kulki 40 kontillista muun muassa metsä- ja koneteollisuuden tavaraa Kiinan Xi’aniin. Neitsytmatkan kontit myytiin loppuun aikaa sitten, mikä kuvastaa uuden yhteyden kovaa kysyntää. ”Nykyiset Euroopan ja Aasian junayhteydet ovat ylikuormittuneet, ja siksi monet yritykset Keski-Euroopasta haluaisivat kyytiin. Pystymme tarjoamaan sekä hinnaltaan että toimitusajaltaan kilpailukykyisen logistiikkaratkaisun monelle yritykselle”, iloitsee kehittämispäällikkö Simo Päivinen Kouvola Innovationista. Junayhteys on 5–6 kertaa edullisempi ratkaisu kuin lentorahti. Laivarahtiin verrattuna se taas on huomattavan nopea. Meritse Kiinaan kestää 6–8 viikkoa, mutta konttijuna on Keski-Kiinassa jo kymmenessä päivässä. Tämä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia Kiinasta kokonaan uusille tuoteryhmille, joille lento on ollut liian kallis ratkaisu, mutta laiva liian hidas. LOGISTIIKKAKESKUSTEN YKKÖNEN POHJOIS-EUROOPASSA MAINOSLIITE tön tarpeisiin aivan toisella tapaa kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulta”, Päivinen kertoo. Kouvolassa on jo nyt Suomen suurin rautatielogistiikkakeskus ja tavaraliikenteen järjestelyratapiha. Kansainvälisestä rautatieja maantieterminaalista kehitetään parhaillaan vieläkin merkittävämpää logistiikkakeskusta, jossa otetaan käyttöön uusi ”open access” -toimintamalli. EDISTYKSELLINEN KUORMAUSRAIDE ”Suomen jo valmiiksi Venäjän kanssa yhteiskäyttöinen raideleveys antaa etulyöntiaseman kehitystyöhön. Kullasvaaran radan viereen rakentuu edistyksellinen intermodaalialue eli 1100 metriä pitkät kuormausraiteet, konttikenttä ja hyvät yhteydet päätieverkolle”, Portaankorva kertoo. Saksan kautta kulkevalla konttijunayhteydellä raideleveys vaihtuu kahdesti. Kouvolan radalla yksi junanvaihto jää kokonaan pois, ja reitti on jopa 2000 kilometriä lyhyempi. Ei siis ihme, että myös moni keskieurooppalainen yritys haluaa hyödyntää pohjoista yhteyttä. Konttikentällä voidaan käsitellä myös perävaunuja, kylmäkontteja ja projektilasteja. Konttijunan liikennöinti tarkoittaa usein jatkokuljetustarvetta rekoilla Suomen lisäksi myös Ruotsiin ja Norjaan. Alkuvaiheessa uusi konttijuna liikennöi Kiinaan kerran viikossa. Myöhemmin junien on tarkoitus kulkea jopa päivittäin. ■ www.kouvola.fi/rrt CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU KUVA: TUOMO MÄLÄSKÄ Keskeinen sijainti, logistiikkaosaaminen, kansainvälinen rahtiliikenne sekä rautatiealan koulutuskeskittymä ovat tehneet Kouvolasta Suomen ainoan rautatie- ja maantieterminaalipaikkakunnan Euroopan liikenteen ydinverkossa. Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorvan mukaan alueen infrastruktuuria kehitetään vahvasti Euroopan ja Aasian välisen tavaraliikenteen hyväksi. Kouvolan seutu on erittäin potentiaalista aluetta monen kokoiselle yritykselle. ”Sijoittumista miettivä yritys kysyy ensimmäisenä, onko teillä työvoimaa. On, ja koko ajan kouluttautuu lisää alueemme oppilaitoksista. Myös tonttimaata löytyy sekä yritysten että henkilös- Oikeusministeri Antti Häkkänen ja Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka sekä yhteistyömaiden edustajat saattelivat ensimmäisen uuden ajan konttijunan matkalleen kohti Kiinaa. 5

ELINVOIMAINEN SUOMI KUVA: MANDAWORKS, RUOTSI JA MASS LAB, PORTUGALI AVIAPOLIS – ympäri vuorokauden elävä lentokenttäkaupunki Aviapolis Urban Blocks -arkkitehtuurikilpailun palkittua satoa. Tiiviin kaupunkirakentamisen lomaan mahtuu myös vehreyttä. Helsinki-Vantaan lentoaseman kylkeen rakennetaan urbaania kaupunkia, jossa asuminen, työ ja virkistys sulautuvat houkuttelevaksi kokonaisuudeksi. V antaan Aviapolis on kasvanut Suomen toiseksi suurimmaksi työpaikkakeskittymäksi, jonka edellä on vain Helsingin ydinkeskusta. Alueella toimii 1 900 yritystä, ja työpaikkoja on noin 36 000. Yritykset, vireä elinkeinoelämä ja lentoaseman läheisyys tekevät Aviapoliksesta houkuttelevan kansainvälisille ja koulutetuille uraohjuksille. Tulevaisuudessa alueen on kuitenkin tarkoitus olla koti kaikenlaisille ihmisille. Vantaan elinkeinojohtaja José Valanta ja Aviapoliksen projektijohtaja Arja Lukin kertovat, miten se onnistuu. ”Teemme urbaania, tiivistä kaupunkia, 6 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU joka tarjoaa vaihtoehtoja asumiseen, työhön ja hiilipihiin elämään”, Lukin luonnehtii. ”Ihmiselle tulisi syttyä uteliaisuus ja ajatus siitä, että me teemme sinulle uutta kotia.” Aviapoliksessa asuu nyt noin 19 000 ihmistä. Vuoteen 2030 mennessä asukkaiden lukumäärä noussee 30 000:een. Valanta painottaa, että vaikka alue on rakennusvaiheessa, se ei saa näyttää keskeneräiseltä. ”Ihmiselle tulisi syttyä uteliaisuus ja ajatus siitä, että me teemme sinulle uutta kotia.” Aviapoliksesta luodaan käveltävää kaupunkia, jossa autosta riippumaton elämäntapa on mahdollinen. Tiiveyden vastapainoksi rakennetaan korttelipuistoja, vihreitä sisäpihoja ja muutama laajempi puistoalue. Lentokenttäkaupunkiin nousee vauhdilla myös uusia matkailu- ja elämyspalveluita. Asumisviihtyvyyden kannalta olennaista on Aviapoliksen sijainti kiitoteiden lentomeluttomassa kainalossa. Monien muiden lentoasemien tuntumasta asunnot joudutaan viemään paljon kauemmaksi. Suomen ensimmäisestä lentokenttäkaupungista on rakentumassa paikka, johon voi jäädä, kiinnittyä ja juurtua. ■ MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI Viitasaaren keskustassa, Keitele-järven rannalla ja nelostien vieressä sijaitseva arvorakennus tarjoaa mahtavat puitteet monipuoliselle yritystoiminnalle. ”Jää nähtäväksi, mihin uudet kuntalaiset lopulta Pyhtäälisänsä käyttävät”, pohtii Olli. PYHTÄÄLISÄ on oiva esimerkki Pyhtään omaleimaisuudesta Pyhtäällä uskalletaan olla omaleimaisia, myös uusien asukkaiden houkuttelussa. ”Kun yhdessä mietimme, mitä kaikkea väljemmän asumisen lisäksi voisi saada, kun muuttaa Helsingistä tänne, syntyi idea Pyhtäälisästä”, kertoo kunnanjohtaja Olli Nuuttila. P yhtäälisä.fi-sivustolla voi laskea mihin kaikkeen rahaa jäisi käytettäväksi, kun valitsee asuinpaikaksi Pyhtään Helsingin sijaan. Huumorilla höystetyistä ehdotuksista voi valita vaikka Bob Dylanin konsertoimaan kesäjuhliin tai oman alpakkalauman. Uusi omakotitalo voisi mahdollistaa 10 vuoden ajan joka viikko kulttuurimatkan Helsinkiin ja lentämistä Siriuksessa, vuosittain neljän hengen viikon rantaloman etelään ja vieläpä oman ravihevosen ylläpitoineen. Vireä Pyhtään kunta sijaitsee vain reilun tunnin päässä Helsingistä itään. Se tarjoaa hyvät palvelut lähellä ja puitteet väljälle, luonnonläheiselle asumiselle meren ja Kymijoen äärellä. Täällä on tilaa asua ja harrastaa. Kun kysyy Ollin mielipakkoja, hänelle tulee mieleen Kymijoen jokisuisto, jota pitkin pääsee veneellä merelle. ■ www.pyhtaalisa.fi MAINOSLIITE Historiallinen koulurakennus muuntuu yrityskeskittymäksi Viitasaaren kaupunki suunnittelee kaupungin keskustassa ja nelostien varrella sijaitsevaan arvorakennukseen yritystoimintaa. K eitele-järven ja Porthanin puiston kainalossa, aivan kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva Viitasaaren vanha yhteiskoulu siirtyi jokunen vuosi sitten eläkkeelle koulukäytöstä. Nyt vuonna 1905 rakennetulle puurakennukselle kaavaillaan uutta uraa yrityskäytössä. ”Nelostie kulkee aivan rakennuksen vierestä, samoin Vaasasta Joensuuhun kulkeva Sininen tie. Tämä olisikin hyvä paikka esimerkiksi matkailu-, ravintola-, kulttuuri- ja kaupan alalla toimiville yrityksille. Tähän on mahdollista luoda ketjuhuoltamoista poikkeava persoonallinen konsepti”, Viitasaaren kehittämisjohtaja Heikki Vihava sanoo. Noin 1000-neliöiseen kiinteistöön etsitään vuokralle veturiyritystä tai yritysrypästä, joka kehittäisi rakennuksen käyttöä yhteistyössä kaupungin kanssa. Hyväkuntoisen rakennuksen julkisivu on suojeltu, mutta sisällä voidaan tarvittaessa tehdä mittaviakin muutoksia. Suurelle tontille ja Keiteleen rantaan on mahdollista ideoida liiketoimintaa ja tilaa on runsaasti myös uudisrakentamiselle. ■ LISÄTIETOJA: Heikki Vihava, kehittämisjohtaja, 044 459 7393, heikki.vihava@viitasaari.fi Janne Kinnunen, kaupunginjohtaja, 044 459 7300, janne.kinnunen@viitasaari.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 7

ELINVOIMAINEN SUOMI TULEVAISUUDEN MENESTYVÄ kunta on palveluiden alusta ja mahdollistaja Tulevaisuuden kunta menestyy asiakaskokemukseen panostamalla ja digitaalisuuden mahdollisuuksia hyödyntämällä. M onet kunnat ovat keskellä rakennemuutosta, jonka seurauksena väki vähenee ja vanhenee, ja palveluiden tuottamisen resurssit pienevät. Rinnalla kuntalaisten vaatimukset julkisia palveluita kohtaan jopa kasvavat arjessa erinomaisesti toimivien kaupallisten digitaalisten palveluiden seurauksena. ”Kunnan roolina on tulevaisuudessa olla yhä enemmän mahdollistajana ja alustana palveluiden tuottamiselle sen sijaan, että kunta itse tuottaisi kaikki palvelunsa”, CGI:n kuntatoimialan johtaja Pauli Päivärinta kertoo. Asiakaslähtöisten palveluiden luomiseksi kuntalaiset pitää ottaa mukaan uusien palveluiden kehittämiseen, missä monet kunnat ovat onnistuneetkin hyvin. Kun palveluiden käyttäjät vaativat ja osallistuvat kehittämiseen, tulokset ovat parempia. Hyvänä esimerkkinä Päivärinta mainitsee kuntien verkkokauppapalvelun, joka mahdollistaa joustavan asioinnin, ostamisen ja maksamisen. Asiakas saa esimerkiksi kesäteatteriliput ja järjestävä osapuoli korvauksen etukäteen. Kunnan kotisivut toimivat tässä myös alustana eri osapuolille. ”Parhaat sähköiset palvelut ovat ennakoivia kuten veroehdotukset. Kaiken ollessa kunnossa toimenpiteitä ei tarvita. Vastaavien palveluiden luominen on mahdollista myös muilla sektoreilla.” KETTERÄ KEHITYS AVAINASEMASSA Neljäkymmentä vuotta kuntatoimialan kanssa toiminut CGI tarjoaa matalan kynnyksen kehittämiseen digitarjottimelle koottuja valmiita toteutusmalleja sekä parhaita käytäntöjä. Päivärinta kaipaa kunnilta yritysmaailmassa hyväksi havaitun kokeilukulttuurin omaksumista. Tätä tukee esimerkiksi CGI:n Digital Spark -palvelu, joka kiihdyttää innovaatioita tunnistettuihin haasteisiin eri toimijoiden kesken. ”Innovoinnin jälkeen on tärkeää testata palveluajatusta. Jos palvelu ei toimi halutusti, se hylätään ja siirrytään nopeasti uuden idean kehittämiseen. Aika pienillä asioilla voidaan tehdä suuriakin säästöjä tai parantaa muulla tavalla palveluita. Nopeimmat säästöpotentiaalit ovat volyymipalveluissa.” ”On hyvä muistaa, että digitaalisuus ei ole sovelluksia vaan uuden ajattelutavan omaksumista. Kunnan johdon vahva sitoutuminen ja kehittämisen mandaatin jakaminen organisaatiolle ja muille sidosryhmille on tärkeää. Lopputuloksena hankkeita ja onnistumisia tulee lisää, mikä muodostaa onnistumisen kierteen”, Päivärinta summaa. ■ 8 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”Aika pienillä asioilla voidaan tehdä suuriakin säästöjä tai parantaa muulla tavalla palveluita.” ”Kunnan rooli on tulevaisuudessa olla yhä enemmän mahdollistajana ja alustana palveluiden tuottamiselle”, Pauli Päivärinta tietää ja mainitsee esimerkkinä kuntien verkkokauppapalvelun, joka mahdollistaa joustavan asioinnin ja maksamisen. MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI SIPOO kehittyi Suomen nopeimman kasvun kunnaksi Kunnanjohtaja Mikael Grannas ja mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Pekka Syörilä valottavat Sipoon valtteja. Pääkaupunkiseudun kupeessa sijaitseva Sipoo päätti muutama vuosi sitten ottaa yritystoiminnan kehittämisen kärkihankkeeksi – ja tulosta on tullut. S ipoon suhteellinen väestönkasvu on pari viime vuotta ollut koko valtakunnan nopeinta (n. 2,5 %) ja yrityksiä perustetaan kasvavaan tahtiin (120–140 kpl vuodessa). ”Halusimme muuttua Suomen nopeimman kasvun kunnaksi, ja nyt se on tapahtunut”, kunnanjohtaja Mikael Grannas iloitsee. Yritysmyönteinen strategia konkretisoituu kaavoituksessa ja palveluissa. Sipoota halkoo kaksi suurta moottoritietä ja kunta sijaitsee likellä sekä Vuosaaren satamaa että Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Omaleimaisia alueita löytyy kaikenkokoisille yrityksille ja tontteja räätälöidään tarpeiden mukaisiksi. Esimerkiksi Inex perusti juuri yli tuhat ihmistä työllistävän logistiikkakeskuksen MAINOSLIITE Sipooseen, Lahdenväylän kupeessa sijaitsevalle Bastukärrin alueelle. ”Täytimme heidän tiukat kriteerinsä parhaiten kymmenien kuntien kilpailutuksessa, mikä tuo meille uskottavuutta muidenkin silmissä”, mittaus- ja kiinteistöpäällikkönä toimiva Pekka Söyrilä valottaa. Sipoossa on myös muita yritysalueita, joista jokaisella on oma vetovoimatekijänsä. ”Esimerkiksi Porvoon rajalla on Boxin logistiikka-alue. Nikkilän ja Talman alueella taas uudet kaavat mahdollistavat työpaikan ja asumisen samoilla alueilla.” Keski-Uudenmaan kunnat tekevät yhteistyötä alueita kehittääkseen. Bastukärrin lähellä toisella puolella Lahdenväylää on Keravan yritysalue, Boxin aluetta Sipoo ke- hittää yhdessä Porvoon kanssa. ”Uudet toimijat hyödyttävät molempia. Yritys voi olla yhdessä kunnassa, mutta työntekijät asua toisessa”, Grannas muistuttaa. Yrityksille Sipoon palvelut tarjotaan suoraviivaisesti. Suomen Yrittäjien kunnalle viime vuonna myöntämä Suomen nousukunta -palkinto on tästä todisteena. ”Elinkeinopäällikkö tarjoaa kaiken yhdeltä luukulta. Yrittäjä voi keskittyä täysin liiketoimintaansa, kun hoidamme sisäisesti byrokratiasta niin paljon kuin on mahdollista. Onnistumisen taustalla on myös cocreating-malli: kuuntelemme aktiivisesti yritysten tarpeita ja olemme heidän liiketoimintansa mahdollistaja. Meille tuleva tuntee heti olonsa kotoisaksi”, Grannas päättää. ■ CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 9

ELINVOIMAINEN SUOMI A S I A N T U N T I JA SOTE TULEE, Folkhälsan on valmis Yleishyödyllinen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja Folkhälsan haluaa muistuttaa kolmannen sektorin tärkeästä roolista sote-päätöksien kynnyksellä. Suomen menestystarinat ansaitsevat tulla kuulluiksi S uomen täyttäessä sata vuotta, on oikea aika juhlia suomalaista työtä ja sen menestystarinoita. Suomalaisen Työn Liitto on yhdessä sen jäsenten ja yhteistyöorganisaatioiden kanssa kutsunut Made by Finland -kampanjassaan kaikki pohtimaan ja näyttämään, miten suomalainen työ menestyy myös seuraavat sata vuotta. Suomalainen osaaminen on maailmanlaajuisestikin huippuluokkaa, suomalaista työtä arvostetaan ja kotimaisen tuotteen tai palvelun ostaminen koetaan vastuullisena tekona. Teettämämme kampanjatutkimuksen mukaan lähes 90 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa on runsaasti maailmanluokan huippuosaamista, josta ei tiedetä riittävästi. Lisäksi peräti 92 prosenttia pitää tärkeänä sitä, että yritykset viestivät avoimesti ja läpinäkyvästi toiminnastaan. Tunnemme siis vain pienen osan yritystemme ja työntekijöidemme tarinoista ja onnistumisista. Osaamista pidetään turhaan piilossa ja Made by Finland -kampanjalla olemmekin halunneet nostaa esiin maailman parasta työtä, jota tehdään Suomessa. Kertokaamme osaamisestamme terveellä ylpeydellä Suomessa ja maailmallakin. Tero Lausala toimitusjohtaja Suomalaisen Työn Liitto Made by Finland -kampanja on Suomalaisen Työn Liiton, sen jäsenten ja yhteistyöorganisaatioiden yhteinen Suomi 100 -juhlavuoden kampanja, jonka tavoitteena on lisätä ylpeyttä suomalaista monimuotoista työtä kohtaan. Osana kampanjaa Suomalaisen Työn Liitto, Tekes, Työelämä 2020 -hanke ja Työterveyslaitos tarkastelevat ja kehittävät yhteistyössä suomalaista työelämää ja sen vahvuuksia. www.madebyfinland.fi 10 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Gun Eklund ja Stefan Mutanen. ”K olmannen sektorin vahvuutena on kansalaisten tarpeiden tunteminen pitkäaikaisen yhteistyön seurauksena. Kansantaloudellisesti olisi tyhmää hukata tällainen mahdollisuus”, Samfundet Folkhälsanin toimitusjohtaja Stefan Mutanen painottaa. Folkhälsan haluaa nostaa keskusteluun huolen siitä, jos valinnanvapaus yrityskauppojen kautta ohjautuu pelkästään muutamille isoille toimijoille samankaltaisine toimintatapoineen. ”Aidossa valinnanvapaudessa ihmisille pitää tarjota monipuolisia vaihtoehtoja, ja siihen tarvitaan sekä pieniä paikallisia yrityksiä että kolmatta sektoria”, palvelutuotannosta vastaavan Folkhälsan Välfärdin toimitusjohtaja Gun Eklund lisää. ”Valinnanvapaudessa on mahdollisuus profiloitua ja rakentaa pitkäkestoisia asiakkuuksia. Lisäksi on tärkeää, että valinnanvapautta ei rajoiteta esimerkiksi muistisairaiden tai vaikeasti vammaisten kohdalla, vaan että omaiset voivat olla mukana tekemässä valintaa.” Folkhälsan yhtiöitti toimintansa 2000-luvun alussa ensimmäisenä kolmannen sektorin palveluntuottajana. Siitä alkoi toiminnan aktiivinen kehittäminen ja nyt yhtiö on sopivasti valmis uuteen aikaan. ”Sote on suurin muutos alalla 40-vuotisen urani aikana. Se tarjoaa mahdollisuuden parempien palveluiden tuottamiseen”, Mutanen uskoo. Folkhälsan on menestynyt 60–70 kilpailutuksessa vuosittain ja laatumittaritkin näyttävät hienoja lukuja. ”Olemme näyttäneet, että kolmannen sektorin tekeminen ei ole mitään puuhastelua”, Eklund summaa. ■ MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI ”Suomalainen työ ja suomalaisuus ovat Palmialle tärkeitä arvoja”, toteavat Jaana Kujala ja Sinikka Hukari. Palvelujen suomalaisuus on tärkeää Suomalaiset arvostavat tutkimuksen mukaan palveluyrityksen suomalaisuutta, varsinkin työpaikkojen ja koulujen aterioilla. Helpotamme asiakkaidemme arkea aterioiden lisäksi myös siivoamalla sekä huolehtimalla kiinteistöistä ja turvallisuudesta. Palvelemme usein näkymättömissä, mutta jätämme aina kädenjälkemme. S uomalaisen Työn Liiton teettämässä ja Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa kysyttiin noin kahdelta tuhannelta vastaajalta, missä palveluissa suomalaisuus on tärkeää. Lounastarjonta työpaikoilla ja kouluissa nousi ylimmäiseksi 69 prosentille vastaajista. Suomalaisuus oli tärkeää turvallisuuspalveluissa 63:lle, kiinteistöpalveluissa 43:lle ja siivouspalveluissa 39 prosentille vastaajista. Suomalainen työ ja suomalaisuus ovat Palmialle tärkeitä arvoja. ”Suomalaisuus näkyy myös ruokalistoilla, ja kaikista elintarvikehankinnoista noin MAINOSLIITE 78 prosenttia on kotimaista”, kertoo liiketoimintajohtaja Jaana Kujala ravintolapalveluista. Vastuullisuus ja eettisyys näkyvät myös luomun ja Reilun kaupan tuotteiden suosimisena. ”Palvelumme tuotetaan Suomessa ja työllistämme noin 1600 ihmistä pääkaupunkiseudulla ja muualla Suomessa”, kertoo kehityspäällikkö Sinikka Hukari. Suomalaista palvelua tekee meillä noin 30 eri kansallisuutta – olemme monimuotoinen yhtiö monimuotoisessa Suomessa, ja noin 30 prosentilla äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Työntekijöidemme taustat ja lähtökohdat ovat mitä erilaisimpia, mut- ta yhtenäisen Palmian muodostavat yhteiset arvomme”, jatkaa Hukari. ”Avainlippu-merkin saimme vuonna 2016 osoituksena kotimaisista palveluista ja kotimaisuusasteemme on peräti 80 prosenttia. Vastuullisuus vaikuttaa palveluketjumme jokaisessa vaiheessa. Suomi 100 -juhlavuonna olemme olleet mukana Made By Finland -kampanjassa.” ”Halusimme nostattaa ylpeyttä suomalaisesta työstä ja kertoa millaisella työllä hyvinvointiamme rakennetaan seuraavatkin sata vuotta. Haluamme rakentaa suomalaista yhteiskuntaa maksamalla veromme Suomeen,” Hukari päättää. ■ CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 11

ELINVOIMAINEN SUOMI Jos tahdot tietää missä on hyvä olla. Vaikka asiakkaamme eivät ole itse valinneet elämäänsä, he voivat valita missä ja miten he sitä elävät. Palvelulupauksemme, arvokas elämä, toteutuu henkilöstömme osaamisen kautta. Kotimainen Validia tarjoaa laadukkaat ja yksilölliset palvelut sekä asumisen että kuntoutuksen asiakkaille. Lue lisää validia.fi 12 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Arvokas elämä. MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI A S I A N T U N T I JA Betesdan arvopohjainen yhteisöllisyys erottaa sen monista kilpailijoista. Onnistuuko sote?   V alinnanvapaus parantaisi pääsyä lääkäriin ja antaisi jokaiselle vapauden valita itselleen oman sote-keskuksen sekä asiakassetelin saatuaan mieleisensä palveluntuottajan.  Valinnanvapaus ohjaisi julkiset ja yksityiset palveluntuottajat parantamaan laatua ja tehokkuutta, koska asiakkaan mukanaan tuomasta rahasta olisi kilpailtava. Asiakkaan palvelu paranisi, järjestelmän tehokkuus kasvaisi ja parhaat toimintatavat leviäisivät. Yritysten laajempi mukaantulo terveyspalveluiden tuotantoon toisi mukanaan paitsi tehokkuutta niin myös lisää työpaikkoja yksityiselle sektorille, uusia yrityksiä ja kasvua.  Jotta valinnanvapaus onnistuu näissä tavoitteissaan, tarvitaan kustannusten läpinäkyvyyttä, avointa tietoa sekä mahdollisimman tasapuolista kilpailuasetelmaa yksityisten ja julkisten palveluntuottajien välillä.  Uusi lakiluonnos valinnanvapaudesta antaa eväitä uudistuksen onnistumiselle, mutta suurin riski on edelleen poliittinen.  Valinnanvapaus sai kolhuja perustuslakivaliokunnan käsittelyssä kesällä. Korjattu lakiluonnos on nyt lausunnoilla. Keväällä hallituksen esitys etenee eduskuntaan ja myös perustuslakivaliokunnan uudelleen arvioitavaksi. Toivon sote-uudistukselle menestystä, sillä nykymallilla meillä ei ole varaa jatkaa. Kustannukset kasvavat kestämätöntä vauhtia, mutta samanaikaisesti palveluiden laatu ja saatavuus rapautuvat. Uudistus on välttämätön.    Johanna Sipola johtaja Keskuskauppakamari  MAINOSLIITE Yleishyödyllisiä toimijoita ei sovi unohtaa sote-päätöksissä 46 vuotta hoiva-alalla ollut Betesda-säätiö haluaa nostaa esiin säätiöiden ja järjestöjen roolia sote-päätösten kynnyksellä. ”H aluamme yleishyödylliset toimijat vahvempaan rooliin sote-keskusteluissa. Me tuotamme asukkaille ja yhteiskunnalle hyvää, koska kolmannen sektorin ainoa tarkoitus on tehdä työtä asiakkaan parhaaksi, ei tavoitella voittoja”, säätiön toimitusjohtaja Armi Lampi muistuttaa. Betesda tarjoaa hoivaa, jossa erilaisia asiakasryhmiä ei erotella toisistaan. ”Emme lokeroi ja erittele asukkaitamme. Se tuottaa tiiviitä yhteisöjä, joita monilla toimijoilla ei enää ole”, asumispalveluiden johtaja Raija Lindeberg valottaa. Vantaalla sijaitseva palvelukoti Hopea on yksi kolmesta Betesdakodista. Kaksi muuta kohdetta ovat Sipoon Kotivalli ja Lohjan Jokela – säätiön ensimmäinen hoivakoti. ”Tarjoamme mielekästä elämää ja sisältöä arkeen asukkaiden ehdoilla. Meillä diagnoosit jätetään taka-alalle, kuten normaalikodeissa”, palvelukoti Hopean vastaava esimies Riitta Prusti sekä Hopeassa ryhmäkoteja johtavat Sirpa-Susanna Kaarakainen ja Minna Immonen kertovat. Betesdassa uskotaan palveluntarjoajien maineen ja laadun ratkaisevan valinnanpaudessa. ”Arvopohjaisuus on yhä vahvempi kriteeri yksilöiden päätöksenteossa, ja me tarjoamme kestäviin arvoihin nojaavan vaihtoehdon”, Lampi ja muut summaavat. ■ CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 13

ELINVOIMAINEN SUOMI Tilannetietoinen mobiilimainonta osuu kuluttajan tarpeeseen Tilannetietoinen kohdennettu mobiilimainonta on bannerimainontaan verrattuna kuluttajaystävällistä. Kuluttaja saa juuri sellaista mainontaa, jota hän kulloinkin tarvitsee. T ässä.fi on koko Suomessa toimiva kotimainen paikallisopas, joka hyödyntää käyttäjän sijaintia. Palvelu näyttää käyttäjän haluamaa sisältöä tämän ympäristöstä, kuten kauppoja, palveluita, tarjouksia, aukioloaikoja, liikuntapaikkoja, paikallisuutisia sekä liikenne- ja säätietoja. Se tavoittaa käyttäjän silloin kun tämä on liikkeellä ja lähellä ostopäätöstä. ”Meille ei tule valituksia siitä, että palvelussa olisi liikaa vaikka ruokakauppojen mainoksia, vaan miksi siellä ei ole jonkun tietyn ketjun mainoksia. Mainos ei haittaa kuluttajaa, kun se osuu tilanteeseen. Silloin se on palvelua. Tämä on iso ero verrattuna esimerkiksi ban- 14 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU nerimainontaan”, toimitusjohtaja Markus Tallgren Adforelta sanoo. Tässä.fi on juuri tehnyt yhteistyösopimuksia useiden kaupunkilehtien kanssa, ja jatkossa lehtien mainonta ja muu sisältö tulee näkymään palvelussa. Tällä yhteistyöllä haastetaan kansainväliset toimijat paikallisessa mobiilimainonnassa. Myös kauppaketjuille on kehitetty tavat mainostaa valtakunnallisesti mutta samalla paikallisesti.”Tavoitteena on tuottaa kuluttajille todella relevanttia paikallista palvelua ja samalla toimia yhdessä sen eteen, että entistä useampi mainonnan euro pysyisi kotimaassa”, Tallgren vakuuttaa. ■ Markus Tallgren on yksi Adforen perustajista. Hän kertoo, että kuluttajat haluavat nykyään hyperlokaalia sisältöä, joka huomioi käyttäjän tarpeet juuri sillä hetkellä. Adfore Technologies Oy • VTT:ltä lähtöisin oleva tilannetietoisen mobiilimarkkinoinnin edelläkävijä • Mediayhtiöiden omistaman Arena Partners Oy:n osakkuusyhtiö • Tässä.fi ladattu sovelluskaupoista yli 100 000 kertaa • Tässä.fi:n tiedot päivitetään jopa päivittäin suoraan alkuperäisistä lähteistä MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI AMMATTITAITOA JA ASENNETTA Riveria panostaa karjalaisella ilolla ammatillisen koulutuksen uudistukseen V uosikymmenten suurin koulutusuudistus ei säikäytä pohjoiskarjalaista ammatillisen koulutuksen jättiläistä. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (PKKY) on valmis muutokseen nimeä myöten. Ensi vuoden alusta oppilaitos tunnetaan nimellä Riveria. Uuden nimen alla ammatillista koulutusta tarjoaa kuusi koulutusyksikköä eri puolilla maakuntaa. Ammatillisen koulutuksen reformi näkyy vuosittain opiskelevan 17 000 nuoren ja aikuisen opintojen sisällössä. Kuntayhtymän organisaatio uudistuu sekin tukemaan uusia tavoitteita. ”Toimintaympäristö, työelämä ja yritysmaailma muuttuvat. Koulutus on mukana muutoksessa työelämän tukena”, vannoo kuntayhtymän johtaja Esa Karvinen. Työelämäyhteistyötä on kuntayhtymässä tehty ennenkin. Vuoden vaihteen jälkeen oppimista tapahtuu entistä enemmän työpaikoilla. ”Vastuu opiskelijoista ja oppimisesta on kuitenkin meillä, ei työpaikoilla”, korostaa Karvinen. Uusiin haasteiseen vastataan resursseja vahvistamalla. Yritysyhteistyötä rakentamaan tulee maakuntaan yritysasiamiehiä kenttätyöhön sekä kumppanuusasiantuntija ylläpitämään yhteistyötä. ”Opiskelijamme ja opettajamme ovat valtava voimavara alueen yrityksille”, toteaa Karvinen ylpeänä. Liiketaloutta opiskeleva Atso Jaakkola (18) iloitsee opiskelijoiden osallistamisesta jo uudistuksen suunnittelussa. Yritysyhteistyön hän kokee tärkeäksi. ”Projekteissa voi oppia oikeissa työtehtä- vissä ja saada palautetta todellisesta työelämästä”, hän pohtii. Lähihoitajaksi pian valmistuva Anette Pottonen (18) on vakuuttunut, että yritysyhteistyö parantaa opiskelijan työllistymismahdollisuuksia ja antaa myös yrityksille paljon. Karvinen uskoo opiskelijoihin. ”Tavoitteemme on ammattitaidoltaan ja asenteeltaan parhaat opiskelijat”, hän sanoo. ”Tieto ja taito antavat pohjan, asenne vie eteenpäin”, tiivistää Pottonen. PKKY sai kultamitalin Taitaja 2017 -kilpailussa Suomen parhaana koulutuksen järjestäjänä. ”Se on kunnianosoitus taitaville opiskelijoille ja osaavalle henkilöstölle”, kiittelee Karvinen. ■ www.pkky.fi 1.1.2018 uusi nettiosoite www.riveria.fi Työelämässä oikea asenne on valttia! Asiasta ovat yhtä mieltä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän johtaja Esa Karvinen sekä opiskelijat Atso Jaakkola ja Anette Pottonen. MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 15

ELINVOIMAINEN SUOMI Keva vastaa työelämän muutoksiin TIEDOLLA JA KOKEMUKSELLA Satavuotiaan Suomen työelämä ja työeläketurva ovat kokeneet isoja muutoksia ja jatkoa seuraa. Julkisen sektorin tukena on Keva, jolla on pitkä kokemus alalta. D igitalisaatio ja keinoäly tulevat muuttamaan työelämän. Säilymme silti ihmisinä: tarvitsemme hoitoa, opetusta ja turvaa, asumme ja elämme yhdessä. Julkisella sektorilla lähiaikojen suurin mullistus on sote- ja maakuntauudistus. Tukena muutoksissa toimii uudistuva Keva, joka on kulkenut julkisen alan toimijoiden rinnalla jo 53 vuotta. Keva haluaa ratkoa tulevia muutoshaasteita yhdessä asiakkaiden kanssa. ”Meillä on erinomainen kokemus ja tieto julkisen alan töistä: me tiedämme, mitä kouluissa, sairaaloissa tai palo- ja pelastusasemilla tapahtuu. Nyt on kyettävä vastaamaan haasteisiin ja huolehtimaan siitä, että työyhteisöt ovat riittävän vahvoja ottamaan muutokset vastaan. On tärkeää, että henkilöstö on tiiviisti mukana muutoksessa. Sote- ja maakuntauudistus tuo myös uusia mahdollisuuksia”, painottaa Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen. Tutkimusten mukaan lähes kaikki kuntaalan ja kirkon työntekijät kokevat työnsä tärkeäksi, ja työstä saadaan iloa ja innostusta. Siksi julkisella sektorilla on hyvät lähtökohdat muutoksiin. ”Tämä on erittäin hyvä asia, sillä hyvinvoivat työyhteisöt pystyvät kehittymään. Ja samoin kuin muutkin työpaikat, myös me Kevassa valmistaudumme muutokseen uudista- malla toimintaamme ja palveluitamme niin, että voimme olla paras mahdollinen kumppani sekä työnantajille että työntekijöille.” Kun työura päättyy, työntekijöiden pitää pystyä muutostenkin keskellä luottamaan siihen, että eläkkeet maksetaan oikein ja ajallaan. ”Eläkkeiden rahoittamisessa Keva katsoo sukupolvien yli, jotta myös lastenlasten eläkkeet on turvattu. Sijoitamme eläkevaroja vastuullisesti ja haemme eläkerahastollemme parasta mahdollista tuottoa. Me uskomme hyvään ja turvalliseen tulevaisuuteen ja yli sukupolvien kestävään hyvinvointiin.” ■ www.keva.fi Salkunhoitaja Jussi Pajunen on yksi niistä sijoitusalan ammattilaisista, jotka kärsivällisesti hakevat parasta mahdollista pitkän aikavälin tuottoa. 16 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI It-asiantuntija Mimmi Penttilä kollegoineen huolehtii siitä, että Kevan digitaaliset palvelut pysyvät ajan tasalla. Asiakkaille tarjolla olevia palveluita muotoilevat muun muassa verkkopalveluasiantuntija Mari Saarela ja asiakaskokemuspäällikkö Maija Lahdenniemi. MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 17

ELINVOIMAINEN SUOMI KUVA: APELÖGA/LEHTIKUVA A S I A N T U N T I JA Nuoret haluavat kesätöihin. 101 mahdollisuutta nuorille ja yrityksille Ensimmäinen työpaikka on tärkeä jokaiselle nuorelle. Vammaiselle ja osatyökykyiselle nuorelle se voi olla erityisen tärkeä. V amlasin 101 kesäduunia -kampanjassa työnantajat ja nuoret haastavat yrityksiä tarjoamaan kesätyötä nuorille, joiden on muita vaikeampi työllistyä (www.vamlas.fi/101kesaduunia). Haastajina ovat jo nyt Varma, Pohjois-Karjalan osuuskauppa, Espoon ja Iisalmen kaupungit, Linnanmäki ja 4H-liitto. Vammaiset ja osatyökykyiset nuoret opiskelevat ammattiin ja haluavat töihin siinä missä muutkin nuoret. Moni opiskelee korkeakoulussa. Jos nuori ei löydä työpaikkaa opintojen aikana tai pian valmistumisen jälkeen, hän on vaarassa jäädä pysyvästi työelämän ulkopuolelle. Kesätyökokemus ei tee voittajia vain nuorista vaan myös työnantajista. Työelämä menettää, jos jätämme näiden nuorten osaamisen hyödyntämättä. Yrityksissä on jo herätty monimuotoisuuden tuomiin mahdollisuuksiin. Toimintaympäristö on kansainvälinen, ja asiakaskuntaan kuuluu toimintakyvyltään erilaisia ihmisiä. Mitä moninaisempi yrityksen henkilöstö on, sitä paremmin se pystyy palvelemaan erilaisia asiakkaita. Heterogeenisuus lisää innovatiivisuutta, ja monimuotoisuus on yritykselle myönteinen imagotekijä. Maamme satavuotisjuhlan teemana on ”yhdessä”. Onko 101-vuotias Suomi valmis tarjoamaan kesätöitä kaikenlaisille nuorille? ■ www.vamlas.fi 18 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Pekka, FightBack ja suomalaisuus P ekka Hyysalo on juuri lähdössä Saksaan, jossa hänellä on englanninkielinen esitys MEDICA-messuilla. FightBack-tarinan jakaminen yrityksissä ja tapahtumissa innostaa Pekkaa kuntoutumisessakin eteenpäin. 2016 Evento Awardsissa Vuoden Puhujana palkitun Pekan saamissa palautteissa esiintyvät usein sanat positiivinen, inspiroiva ja koskettava. Mitä suomalaisuus merkitsee Pekalle? ”Suomalaisuus merkitsee minulle paljon. Minulla on lukemattomia syitä rakastaa isänmaatani, mutta kolme niistä nousee ylitse muiden. Suomalainen koulutus ja koulujärjestelmä ovat ehdottomia suosikkejani. Niiden mahtavuutta oli vaikea nähdä omina kouluaikoinani, mutta jälkikäteen niitä osaa todella arvostaa. Listani jatkuu suomalaisella lääketieteellä, jonka ansiosta olen vielä elossa. Jokaisella on mahdollisuus julkiseen huipputason terveydenhuoltoon. Suomen luonto on aivan huikea. Rakastan luonnossa liikkumista, kalastusta ja Suomen neljää vuodenaikaa. ” Pekan perustama FightBack on sisua ja asennetta. Traaginen lasketteluonnettomuus muutti sekunnissa Pekan elämän suunnan ja taistelu maailman parhaan laskijan urasta vaihtui taisteluun hengestä. Nyt Pekka kuntouttaa itseään, auttaa ja inspiroi ihmisiä FightBackillä – brändillä, joka välittää toivoa, positiivisuutta, tahdonvoimaa ja periksiantamattomuutta. Pekan kirjoittaman kirjan ja positiivisuutta heijastavat FightBack-tuotteet löydät netistä www.fightback.fi MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI TYÖELÄMÄN ARVOT MUUTTUVAT Työikäisistä suomalaisista noin 1,9 miljoonalla on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Tämä voi alentaa työkykyä, mutta asennemuutoksen ja työelämän monimuotoistumisen vuoksi osatyökykyisten asema paranee jatkuvasti. O satyökykyisille tie työelämään eli OTE-hanke on yksi hallituksen kärkihankkeista. Sen tavoitteena on, että osatyökykyiset ihmiset pystyisivät jatkamaan työelämässä tai työllistymään avoimille markkinoille entistä paremmin. Tuoreen tutkimuksen mukaan suurin osa yrityksistä pitää työmotivaatiota tärkeimpänä ominaisuutena, vaikka työnhakijana on osatyökykyinen henkilö. Vamma tai sairaus ei siis ole ratkaiseva tekijä uusia työntekijöitä palkattaessa. ”Selvityksen perusteella näyttää selkeästi siltä, että asenteet osatyökykyisyyttä kohtaan muuttuvat myönteisemmiksi. Erityisesti yritykset, joilla on kokemusta osatyökykyisistä työntekijöistä, osaavat järjestää ja muotoilla työt siten, että osatyökykyisyydestä ei ole lainkaan haittaa”, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Patrik Tötterman. Asenteet yrityksissä ovat muuttuneet jatkuvasti positiivisempaan suuntaan osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen suhteen. Erilaisuuden arvostaminen ja työelämän tehtävien muuttuminen ovat tehneet monimuotoisuudesta jo arkipäivää liike-elämässä. ”Yrityksissä on ymmärretty, että erilaisuus on voimavara. Pyrkimys tasapäistämisen kautta tehokkuuteen on jäänyt historiaan. On oivallettu, että erilaisilla arvoilla voidaan luoda vieläkin eheämpiä työpaikkoja.” Teknologinen kehitys muuttaa työelämää jatkuvasti. Onkin nähtävissä kuinka digitalisaation myötä tarvitaan entistä enemmän erilaisia ihmisiä kehittämään palveluja ja tuotteita. Myös teknologian tuomat muutokset itse työhön mahdollistavat osallistumisen yhä useammille. ”Kehityssuunta on hyvä. Olemme menossa vastuullisempaan suuntaan, jossa yritykset eivät ole erillinen osa yhteiskuntaa. Yrityksen arvojen on oltava lähellä kohderyhmänsä arvoja. Jatkakaa siis samaan malliin”, päättää Tötterman. ■ MAINOSLIITE ”Selvityksen perusteella näyttää selkeästi siltä, että asenteet osatyökykyisyyttä kohtaan muuttuvat myönteisemmiksi”, kertoo Patrik Tötterman. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 19

ELINVOIMAINEN SUOMI Savilahteen rakentuu 35 000 toimijan oppimis-, innovaatioja työpaikkakeskittymä, jossa huippuosaaminen yhdistyy viihtyisään asumiseen ja vapaa-ajan viettoon upean järviluonnon keskellä. KUOPION KÄRKIHANKE SAVILAHTI – kansainvälisesti kiinnostava innovaatiokeskittymä Kuopiossa investoidaan vuoteen 2030 mennessä neljä miljardia euroa liiketoiminta-, asuin-, opiskelu- ja tutkimuskeskittymien kärkihankkeisiin. Tuloksena on uusia yrityksiä, palveluja, hyvinvointia ja elämänlaatua. Investoinneista yli 1,5 miljardia suuntautuu Savilahden alueelle. K MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN ALUE ”Monet erilaiset toimijat näkevät Savilahdessa huimaa potentiaalia ja uusia synergiamahdollisuuksia”, projektijohtaja Antti Niskanen esittelee. Alueen asumis- ja virkistyspalvelut rakennetaan nykyteknologiaa hyödyntäen edistämään asukkaiden hyvinvointia. Energia- ja liikenneratkaisuissa otetaan huomioon kestävän kehityksen tulevaisuuden tarpeet. Savilahti on yksi Suomen monipuolisimmista kaupunkikehityskohteista. Alueesta rakentuu edistyksellinen oppimis-, innovaatio- ja työpaikkakeskittymä, jossa huippuosaaminen yhdistyy viihtyisään asumiseen ja vapaa-aikaan upean järviluonnon keskellä. Kaupunginosa kokoaa yhteen Kuopion yliopistollisen sairaalan, oppilaitokset, tutkimuskeskukset ja yritykset tarjoten innovatiivisen ympäristön jopa 35 000 toimijalle. Tarjolla on erittäin kiinnostavia näkymiä myös yrittäjille ja sijoittajille. Savilahti on ainutlaatuinen kaupunkikehitysalusta älykkäiden sovellusten, energiatehokkuuden, viisaan liikkumisen ja digitalisaation kokeiluille. Kolmen koulutusasteen kampus antaa erinomaisen mahdollisuuden oppilaitosten yhteistyömallin pilotoinnille. Myös alueen innovaatioekosysteemi kehittyy kaupunki-tutkimuslaitos-yritys-yhteistyön avulla. ”Kuopion terveysteknologian, bio-, lääkeja ympäristöalojen kehitys sekä ICT-osaami- uopiossa yhdistyvät hyvä liiketoimintaympäristö, monipuolinen koulutus ja tutkimus sekä kulttuuripalvelut ja luonnonläheinen asuminen. Kaupungissa on noin 120 000 asukasta ja sen vaikutusalueella elää lähes miljoona ihmistä. Kaupunkialueella on yli 5 400 yritystä ja noin 50 000 työpaikkaa. 20 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU nen ovat luoneet lukuisia startup- ja kasvuyrityksiä, joissa on alan toimijoille ja sijoittajille erinomaisia yhteistyömahdollisuuksia”, vs. kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen toteaa. ■ www.savilahti.com KEHITTYVIÄ KASVUYRITYKSIÄ ”Savilahti-projekti on otettu innostuneesti vastaan. Mukana on monia erilaisia toimijoita, jotka näkevät synergiamahdollisuuksia toisten yritysten sekä tutkimus- ja oppilaitosten kanssa”, kertoo Antti Niskanen. MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI VIREÄÄ TOIMINTAA SAVON SYDÄMESSÄ Joroisten erinomainen sijainti valtatie 5:n ja muiden liikenneyhteyksien äärellä tukee alueen yritysten kehitystä. Luonnonläheinen asuinympäristö ja hyvät palvelut tasapainottavat työelämän kiireitä. Valtatie 5:llä kulkee Joroisissa noin 8 000 autoa vuorokaudessa. Kaupan ja kevyen teollisuuden tontteja on valtatien ja kuntaliittymän risteysalueella, jossa veturiyrityksenä toimii Liikenneasema Jari-Pekka. V altatie 5:n lisäksi Savon rata, syväväylä Varkaudessa ja satama lähellä Joroista sekä lentokenttä merkitsevät sujuvia kuljetuksia ja joustavaa liikkumista. ”Joroinen on osa laajempaa maantieteellistä aluetta, jossa 5-tien läheisyyteen on keskittynyt nauhamaisesti valtavasti erityisesti energia- ja metalliteollisuuden osaamista. Tämä yritysten osaamisverkosto luo kasvun ja onnistumisen mahdollisuuksia, kunnanjohtaja Joonas Hänninen esittelee. Huutokoskelle suunniteltu Datacenteralue avaa uusia mahdollisuuksia: Asemakaavoitettu teollisuusalue on 19,8 hehtaaria ja rakennusoikeus alueelle on liki 60 000 kerrosneliötä. Fingrid Oy:n sähköaseman ja varavoimalaitoksen läheisyys tarjoaa erinomaisen energiavarmuuden sekä mahdollisuuden vapaisiin mustiin kuituihin. me saaneet lisätilaa aina tarpeen mukaan, markkinointipäällikkö Riku Räisänen kertoo. OC-System Oy työllistää 33 työntekijää ja liikevaihto tulee olemaan kuluvana vuonna noin 3,5 miljoonaa euroa. Tuotteista menee kokonaisuudessaan vientiin 40 prosenttia. Teollisuuden äänieristys- ja koneturvallisuusratkaisuiden lisäksi yritys valmistaa toimistotilasovelluksia, joilla esimerkiksi lentokentän matkustajahallitiloja on muutettu Joroisten kunnan toimistotiloiksi. LUONTOMAISEMIA JA TAPAHTUMIA Joroisten yleisilme on vehmas, rauhallinen maalaismaisema, jossa toimivat palvelut ovat lähellä, mutta esimerkiksi tontit, rakentaminen ja muut elinkustannukset ovat varsin edullisia. Rantatonttejakin on tarjolla. Harrastusmahdollisuudet ovat pitkälti luontopainotteisia. Kunta on kahden vesistön välissä, ja siellä on myös erinomainen ja kiitelty Kartanogolfin kenttä. Tunnettuja tapahtumia ovat esimerkiksi Finntriathlon ja Joroisten Musiikkipäivät. ■ SUJUVAA YHTEISTYÖTÄ Äänieristys- ja suojausratkaisujen asiantuntija OC-System Oy on toiminut Joroisissa 25 vuotta. ”Sijainti on hyvä ja yhteistyö kunnan kanssa on aina sujunut asiallisesti.” Kunnalta vuokrattuihin toimitiloihimme olemMAINOSLIITE ”Joroinen on yritysmyönteinen kunta, jossa eri toimijat tekevät hyvää yhteistyötä.” Elinkeinoasiamies Aarre Damski (vas.), kunnanjohtaja Joonas Hänninen ja markkinointipäällikkö Riku Räisänen sanovat. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 21

ELINVOIMAINEN SUOMI Tommi Sova ja Harri Brander kertovat Intrumin monipuolisista palveluista. Intrum tarjoaa julkisen sektorin toimijoille RAHANKIERRON TEHOSTAMISTA Intrumin palveluilla julkisen sektorin toimijat, kuten kunnat, kaupungit ja kuntien omistamat osakeyhtiöt ja liikelaitokset sekä sote-yhtymät voivat tehostaa saatavien hallintaa ja rahankiertoa, mikä hyödyttää heidän organisaatioitaan, asiakkaitaan ja lopulta myös kaikkia veronmaksajia. I ntrum on luotonhallinnan palveluiden markkinajohtaja, jonka ratkaisujen avulla tehostetaan organisaatioiden rahankiertoa ja parannetaan kannattavuutta. Yhtiöllä on vahva kansainvälinen selkäranka sekä yli sadan vuoden toimintahistoria Suomen markkinoilta. ”Hallussamme on maksamisen dataa eri toimialoilta ja erilaisista asiakkuuksista pitkältä ajalta. Tunnemme eri paikkakuntien sosio-ekonomisen nykytilan ja kehityshistorian, ja sitä kautta voimme tarjota onnistumisen kaavoja ja parhaita oppeja myös tulevaisuuteen. Markkinajohtajana meillä on myös velvollisuus näyttää esimerkkiä alalle hyvistä perintätavoista ja lakien tulkinnasta”, toimitusjohtaja Tommi Sova valottaa. Intrum on toiminut menestyksekkäästi julkisen sektorin organisaatioiden kumppanina jo vuosikymmenten ajan. Intrum tarjoaa laajan palveluskaalan ennen kuin puhutaan yritykseen ensimmäisenä yhdis22 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU tettävästä perintätoiminnasta. ”Luottotiedot ja maksuviiveiden seuranta ovat esimerkkejä kuntapäättäjiä kiinnostavista palveluistamme, joiden avulla päätöksenteko pohjautuu tietoon. Ei ole meidänkään intressi, että laskut jäävät maksamatta, vaan pyrimme löytämään paremman ratkaisun”, Intrumin julkisen sektorin toimialavastaava Harri Brander kertoo. ”Kärjistetysti voidaan sanoa, että mitä löyhemmin saataviin suhtaudutaan toiminnassa, sitä enemmän maksuongelmia on odotettavissa.” Intrum on rakentanut palvelunsa asiakassegmenttikohtaisesti, jolloin kukin asiakasryhmä saa juuri tarpeisiinsa sopivaa palvelua. Asiakkaita tukee aina toimialaan erikoistunut tiimi ja tutut yhdyshenkilöt. Myös kansainvälisen perinnän asiantuntijatiimi ja konsultoiva lakimies ovat käytettävissä tarpeen mukaan. ”Lisäksi meillä on oma IT-kehitysyksikkö, jonka avulla rakennamme saumattoman sillan asiakasorgani- saatioomme”, Brander lisää. Intrumin asiakaskokemus on tutkitusti erinomaista. Yhtiö saavutti peräti viidennen sijan Suomen asiakaspalvelukeskusten laatua selvittäneessä Asiakkaan ääni -tutkimuksessa viime keväänä. ”Tämä tulee monille yllätyksenä, koska mielikuvissa perintätoimisto on viimeisimpiä tahoja, joilta haluaa saada puhelun. Jos emme olisi itse aktiivisesti yhteydessä asiakkaisiin päin ja auttamassa heitä maksamiseen liittyvissä haasteissaan, ei tällaista tunnustusta saavutettaisi”, Sova iloitsee. ■ Intrum Justitia Oy:n julkisen sektorin perintä lukuina: • 10 % laskuista edellyttää muistuttamista • 90 % kunnista ja kuntayhtymistä on ulkoistanut perintänsä, joista yli puolet Intrumille • 120 000 julkisen sektorin toimeksiantoa kuukaudessa • 10 000 julkisen sektorin puhelua kuukausittain MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI KUVA: HELI MATTOLA Logistiikkakeskuksen ja rekkaparkin rakentaminen Linnankylän teollisuusalueelle alkaa heti sopivien vuokralaisten löydyttyä. SIJOITU SAARIJÄRVELLE Keskellä Suomea, erinomaisten liikenneyhteyksien varrella sijaitseva Saarijärvi on yrittäjälle hyvä valinta. Yhteen hiileen puhaltava kaupunki auttaa yrityksiä monin tavoin, myös kansainvälistymään. S uomeen halutaan luoda työpaikkoja ja talouskasvua mm. uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävän biotalouden avulla. 10 000 asukkaan Saarijärvi on yksi biotalouden edelläkävijöistä. Biotalouskampus on yrittäjien, investoijien, tutkijoiden ja opiskelijoiden kohtaamispaikka. Kampuksen viereen kaavoitetut tontit sopisivat SSYP Kehitys Oy:n toimitusjohtajan Petri Mustamäen mielestä esimerkiksi Cleantech-yrityksille. ”Vieressä on 500 opiskelijaa, jotka voivat auttaa yrityksiä tuotekehityshankkeissa.” LOGISTIIKKAKESKUS KESKELLÄ SUOMEA Linnankylän teollisuusalueelle SSYP Kehitys Oy suunnittelee Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa ja Keski-Suomen ely-keskuksen tuella innovatiivista Logistiikkakeskusta ja rekkaparkkia. Logistiikkakeskus pakkas-, kylmä- ja lämminvarastoineen tulee tukemaan ja palvelemaan monien eri alojen yrityksiä. Rakentaminen alkaa heti sopivien yritysten löydyttyä. Kaupungin keskustassa on heti muuttoMAINOSLIITE valmiita tiloja vaikkapa kivijalkakaupoille. Saarijärven keskusta sijaitsee kolmen järven ympäröimällä saarekkeella. ”Saarijärvi on pohjoisen Keski-Suomen ostoskeskittymä, jonne tullaan ostoksille kymmenien kilometrien päästä.” KANSAINVÄLISTYMISAPUA YRITYKSILLE Mustamäen luotsaama SSYP Kehitys Oy haluaa tehdä yrittämisen Saarijärvellä mahdollisimman helpoksi. Yrittäjää palvellaan nopeasti ja asiantuntevasti kaikissa yritystoimintaan liittyvissä asioissa. Pienet ja keskisuuret yritykset pääsevät SSYP Kehitys Oy:n tuella solmimaan yhteyksiä ulkomaille. Kuusi metallialan yritystä on esimerkiksi parhaillaan kartoittamassa vientiä Iraniin ja Venäjälle. ”Hyvin pienellä korvauksella haemme yritykselle kumppanit ulkomailta”, Mustamäki sanoo. ■ Petri Mustamäki, 044 4598724 petri.mustamaki@ssypkehitys.fi Saarijärvellä on mahdollista asua järven rannalla keskellä kaupunkia. Keskusta sijaitsee kolmen järven väliin jäävällä saarekkeella. www.saarijarvi.fi www.ssypkehitys.fi www.ssypkiinteistot.fi www.biotalouskampus.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 23

ELINVOIMAINEN SUOMI Monipuolisia mahdollisuuksia Eurajoki tunnetaan energiantuotannosta, mutta harvempi tietää, että kunnassa riittää virtaa myös monipuoliseen elinkeinoelämään ja talkoohenkeen. Eurajokelaisen koulun katolle asennettiin aurinkopaneeleja. K ahdeksan purjetta hohtaa valkoisina meren kirkasta sineä vasten, kun Kaljaasi Ihana lähtee kotisatamastaan Luvialta, Eurajoen kunnasta. Paikkakuntalaistet rakensivat perinnealuksen talkoilla ja osoittivat, että lounaisrannikolla osataan puhaltaa yhteen hiileen. Meren lisäksi Eurajoelle on tärkeää Kasitie, yksi Suomen vilkkaimmista tavaraliikenteen väylistä, joka kulkee kunnan läpi. Raumalle ja Poriin on lyhyt työmatka, mutta se ei tarkoita, etteikö Eurajoelta löytyisi monipuolista yritteliäisyyttä. ”Eurajoella on yhteisöllisyyttä ja yrityksiä laidasta laitaan: on alkutuotantoa, metalliteollisuutta, maansiirtoalaa, pk-teollisuutta ja palveluyrityksiä. Esimerkiksi Eurajoen Romu 24 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Oy on kasvanut. Luvian Saha Oy on yksi Suomen suurimmista yksityisistä sahoista”, kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi kertoo. Energiatuotannossa ei ole panostettu vain Olkiluotoon, sillä kunta kannustaa monipuoliseen energiantuotantoon. Porin ja Eurajoen rajalle on syntymässä 30 tuulimyllyn puisto, ja Eurajoki liittyi syyskuussa Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeeseen. EDULLISIA TONTTEJA Eurajoella positiivista virettä on riittänyt pidempäänkin. Se on ollut pitkään Satakunnan ainut kunta, jonka väkiluku on kasvanut. Eurajoelle muuton tekee houkuttelevaksi myös se, että kunnan veroprosentti on vain 18, kiinteistövero on alarajalla ja yritys- ja ”Lounaisrannikon positiivinen vire näkyy myös Eurajoella”, kunnanjohtaja Vesa Lakaniemi toteaa. omakotitontit edullisia. ”Omakotitalotontti maksaa muutama tuhat euroa. Niitä löytyy sekä taajamasta että haja-asutusalueelta. Keskustaan on kaavoitettu kolme uutta kerrostaloa. Rakennustoimistossa perustana on nopea käsittely, joten rohkeasti vain ottamaan yhteyttä”, Lakaniemi kannustaa. Eurajoki oli myös pitkään velaton kunta. Siksi sillä on ollut varaa panostaa palveluihinsa. ”Meillä on muun muassa laaja kouluverkosto. Pienimmässä alakoulussa on 19 oppilasta.” ■ MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI VERKOSTO ON VAHVUUS Parkanossa ja Kihniössä Parkanon ja Kihniön alueella on poikkeuksellisen vahvat yhteistyöverkostot sekä metalli- ja konealalla että mekaanisessa puunjalostusteollisuudessa. Supersteelin toimitusjohtaja Raimo Holma ja XO Metalin toimitusjohtaja Petri Niinimäki arvostavat verkostoitumista, joka tuo joustavuutta ja lisää mahdollisuuksia. M onipuolinen osaaminen ja yhteistyö tuovat voimaa etsiä uusia haasteita esimerkiksi telakka- ja kaivosteollisuuden suunnalta. ”Meillä on alueella sekä vahvoja verkostovetureita että iso joukko pieniä yrityksiä, jotka ovat tottuneet tekemään yhteistyötä. Alihankintaverkostomme on niin toimiva, että pystymme tehokkaasti vastaamaan monenlaiseen kysyntään, toteaa Supersteelin toimitusjohtaja Raimo Holma. Supersteel on hiljattain laajentanut levyja hitsaustöistä voimansiirtoon sekä murskainten kokoonpanoon. Tuotannossa on tälläkin hetkellä töissä väkeä verkostoyrityksistä, ja näiltä yrityksiltä ostetaan alihankintaa. Supersteelin lisäksi alan verkostovetureita alueella ovat esimerkiksi XO Metal ja FennoSteel. Nämä kolme 40–100 työntekijän yritystä tekevät keskenäänkin yhteistyötä. Myös puunjalostuspuolella on paljon toimijoita, ja alueelta löytyy monenlaista osaamista jalopuun jatkojalostamisesta levykalusteiden valmistamiseen. ”Suhteet yrittäjien ja yritysten kesken MAINOSLIITE ovat niin hyvät, että pystymme nopeasti kokoamaan verkoston erilaisiin tarpeisiin. Esimerkiksi Parkanon Listatehdas on jo toimittanutkin jalopuisia listoja laivateollisuuteen, pohtii Kankarin Kalusteen toimitusjohtaja Marko Mäkinen. Parkanon ja Kihniön alueella on myös muoviteollisuudessa kasvavia yrityksiä. Uudenlaista osaamista edustaa Suomen Tekojää, joka tekee pioneerityötä hiilidioksidin käyttäjänä kylmälaitteissa. ■ Lisätietoa: Kehitys-Parkki Oy, p. 040 844 1991 www.kehitysparkki.fi Kankarin Kalusteen toimitusjohtaja Marko Mäkinen ja Nerkoon Höyläämön toimitusjohtaja Aki Jaskari toteavat alueelta löytyvän monipuolista puualan yritystoimintaa. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 25

ELINVOIMAINEN SUOMI KUUSI SUURINTA KAUPUNKIA haluaa elinkeinoelämän mukaan luomaan parempia palveluita kuntalaisille Avoin osallisuus ja asiakkuus -hankkeessa kuuden Suomen suurimman kaupungin yhteistyön tuloksena vahvistetaan elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja kehittämisyhteisöjen roolia palveluekosysteemissä. T avoitteena on asiakaslähtöisyyden lisääminen, palveluiden vaikuttavuuden parantaminen, tuottavuuden kasvattaminen ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Palveluiden kysyntä kanavoituu entistä enemmän muihin kuin kaupunkien järjestämiin palveluihin. Vantaan kaupungin projektipäällikkö Marjo Nurminen on ollut liki alusta asti määrittelemässä hankkeen toteutustapaa ja tavoitteita. ”Uusien toimintatapojen rakentaminen ja kokeileminen muiden toimijoiden kanssa nähtiin heti tärkeäksi. Asiakasnäkökulmasta palveluntuottajalla ei välttämättä ole merkitystä vaan sillä, miten palvelu vastaa asiakkaan tarpeisiin oikeaaikaisesti. Taustalla oli pohdittava, kuinka kuntien pitää muuttua ja kehittää osaamistaan”, Nurminen taustoittaa. Esimerkiksi Helsingissä on luotu hankkeen myötä digipalveluopas, jossa kerrotaan kaupungin tavoitteet sähköisten palveluiden kehittämisessä ja tarjotaan kehittäjille perusperiaatteita, joiden pohjalta palveluita kannattaa rakentaa. ”Palvelutarpeita on lähdetty selvittämään eri asiakasrajapinnoista lähtien”, Helsingin projektipäällikkö Heli Rantanen kertoo. ”On ollut avartavaa nähdä, miltä kaupungin toiminta näyttää esimerkiksi palvelumuotoilijoiden ja IT-firmojen näkökulmasta.” Espoossa on pyritty hyödyntämään paremmin olemassa olevia datalähteitä ja sen pohjalta selvittämään palvelutarpeita ja tuottamaan palveluita ennaltaehkäisevästi niitä tarvitseville kuntalaisille. ”Tietoja analysoidessa hyödynnetään esimerkiksi tekoälyä. Tietoa voidaan avata ”Asiakasnäkökulmasta palveluntuottajalla ei välttämättä ole merkitystä vaan sillä, miten palvelu vastaa asiakkaan tarpeisiin oikea-aikaisesti.” 26 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU myös yrityksille palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen asiakkaiden tarpeisiin”, Espoon projektipäällikkö Marke Kaukonen taustoittaa, ”Espoossa puhumme kaupungista palveluna, jossa palvelut tuotetaan yhdessä eri sektorin toimijoiden kanssa.” Avoin osallisuus ja asiakkuus -hanke on muuttanut kunnissa toiminta- ja ajattelutapoja. Hankkeessa jo syntyneitä tuloksia ja toimintamalleja kootaan Openservices. fi-sivustolle kaikkien tutustuttavaksi. ”Hankkeen myötä on myös huomattu monien haasteiden olevan eri kunnissa samankaltaisia. On syntynyt suuri vertaisverkosto, joka tukee palvelukehityksessä. Jos kohtaa ongelman, voi siihen löytyä ratkaisumalli toiselta kunnalta”, Nurminen summaa. ■ Marke Kaukonen ja Heli Rantanen avasivat Avoin osallisuus ja asiakkuus -hanketta Helsingin ja Espoon kaupunkien näkökulmista. MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI KEHA:n Mikko Rantahalme johtaa TE-digi-hanketta. TYÖMARKKINATORI YHDISTÄÄ julkisen ja yksityisen työnvälityksen Työelämässä on käynnissä suuri rakennemuutos, joka muuttaa yritysten osaamistarpeita sekä työntekoa ennennäkemättömällä vauhdilla. Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla ollaan kehittämässä Työmarkkinatoria, joka on julkisen ja yksityisen työnvälityksen kokoava digitaalinen palvelualusta. T yömarkkinatori tuo yhteen paikkaan henkilöasiakkaiden osaamisen ja yritysten osaamistarpeet. ”Kaiken keskiössä on ihminen, jolle tarjotaan yhdestä paikasta mahdollisimman kattava kuva työmarkkinoiden kaikesta tarjonnasta. Lisäksi tarjolle tuodaan erilaisia yksityisiä ja julkisia palveluita, joilla osaamistaan voi kehittää työelämän tarpeisiin sekä laajasti erilaista ja eri lähteistä koottua työmarkkinatietoutta”, TEDigi-hankkeen johtaja Mikko Rantahalme kertoo. Julkisen toimijan roolina Työmarkkinatorissa on olla mahdollistajana ja tarjota digitaalinen, eri työnvälityspalveluita yhdistävä alusta paremmalle ja kattavammalle työnvälitykselle, erilaisille palveluille ja informaatiolle. ”Tämä on meidän, työnvälitystä tekevien ja työnvälitykseen liittyviä palveluita tarjoavien yritysten yhteinen ponnistus ja konsepti. Kehitystyössä on ollut alusta saakka laajasti MAINOSLIITE mukana eri sidosryhmiä, yrityksiä isoista toimijoista startup-yrityksiin. Hanke on työ- ja elinkeinoministeriön yksi suurimpia julkisen ja yksityisen sektorin yhdistäviä digihankkeita tällä hetkellä”, Rantahalme lisää. Vuoden 2018 alkupuolella työmarkkinatori avautuu ensimmäisellä vaiheellaan, kun julkisen työnvälityksen paikat kattava hakupalvelu avataan järjestelmään. ”Erona aiempaan julkiseen palveluun on se, että tässä hakupalvelussa hakijoiden ja työpaikkojen profiilit perustuvat osaamispohjaiseen tietoon, kun tällä hetkellä työnvälitys julkisella puolella on ammattivetoista, jolloin työnhakijan ja -antajan tarpeet eivät aina kohtaa.” Työmarkkinatorin lopullisessa versiossa julkinen työnvälitys on vain yksi työpaikkojen lähde yhdessä yksityisten tahojen työnvälitysalustojen monipuolisen tarjonnan kanssa. ”Haluan korostaa sitä, että emme ole tekemässä aluevaltausta yksityisen työnväli- tyksen suuntaan vaan päinvastoin olemme avaamassa ja käynnistämässä heille laajasti markkinaa. Asiakkaat ovat kehitystyömme keskiössä ja he saavat tästä suurimman hyödyn, mutta Työmarkkinatori hyödyttää yhtä lailla myös yrityksiä ja lopulta koko kansantaloutta: työttömyysjaksojen lyhentäminen viikolla säästää kansantaloudelle keskimäärin 100 miljoonaa euroa vuodessa.”, Rantahalme summaa. ■ KEHA (ELY-keskuksen ja TE-palveluiden kehittämis- ja hallintokeskus) toteuttaa TE-digi-kärkihanketta, jonka yhteydessä luodaan julkisen ja yksityisen työnvälityksen yhdistävä Työmarkkinatori, jossa asiakkaiden osaaminen ja yritysten osaamistarpeet tuodaan esille, ja työnhakija saa selkeän näkymän työmahdollisuuksiin. TE-digi-hankkeen toisena osana uusitaan kokonaisuudessaan TE-palvelujen asiakkuudenhallinta- ja asiointipalvelut. Lisätietoa osoitteesta www.tyomarkkinatori.fi/te-digi-hanke/ CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 27

ELINVOIMAINEN SUOMI Suomalaisen kasvun VALTAVÄYLÄLLÄ Kymmeniä toimijoita yhdistävä Suomen kasvukäytävä -verkosto takaa, että maan väestöllinen, taloudellinen ja logistinen valtasuoni sykkii yhä vahvemmin. P uolet Suomen työpaikoista ja suomalaisyritysten liikevaihdosta asettuu seutukuntien ketjulle, joka ulottuu Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ja edelleen Seinäjoelle. Tällä niin sanotulla kasvukäytävällä asuu joka kolmas suomalainen ja työmatkojaan pendelöi päivittäin noin 300 000 ammattilaista. Suomen kasvukäytävä -verkosto liittää yhteen yli 20 kuntaa ja kaupunkia, kolme maakuntaliittoa, elinkeinoelämän toimijoita sekä neljä ministeriötä. Verkosto tekee yhteistyötä myös koulutus- ja tutkimustoimijoiden kanssa. ”Jokainen verkoston toimija tekee osaltaan pitkäjänteistä työtä sekä oman alueen että koko yhteistyöalueen elinvoiman kehittämiseksi”, Suomen kasvukäytävän johtaja Anne Horila sanoo. ”Tarkoituksena on edistää kestävää taloudellista, sosiaalista ja ekologista kasvua, uuden liiketoiminnan syntymistä sekä hyvinvoivaa ja sujuvaa arkea kasvukäytävällä.” YRITYKSET ARVOSTAVAT KESKEISTÄ SIJAINTIA Yksittäiselle suomalaiselle kasvukäytävä tarjoaa loistavien kulkuyhteyksien lisäksi kosolti mahdollisuuksia löytää itselle parhaiten sopiva asuinympäristö ja työpaikka. Yritykset puolestaan hakeutuvat kasvukäytävälle, koska haluavat saavuttavat hyötyjä esimerkiksi rekrytoinnissa. Hämeenlinnasta ponnistanut, viidellä paikkakunnalla ja kolmessa maassa toimiva it-yritys Ambientia on tästä hyvä esimerkki. ”Asiakkaat sekä valtion päätöksenteko ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle. 28 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Osaajien löytäminen ja liikkuminen Tampere-Hämeenlinna-Helsinki-akselilla on kuitenkin nopeaa ja joustavaa”, toimitusjohtaja Ville Availa sanoo. Myös sijainnilla on merkityksensä. Esimerkiksi Valio investoi ympäristöystävälliseen ja huippumoderniin välipalatehtaaseen Riihimäellä. ”Kehittämistyössä on isoja kokonaisuuksia, joiden tulokset näkyvät pitkällä aikavälillä, mutta myös pienet kokeilut ovat tärkeitä.” Päätavoitteisiin lukeutuu erityisesti helppo saavutettavuus niin fyysisesti kuin digitaalisestikin, mikä liittyy käytännössä esimerkiksi sujuviin matkaketjuihin ja 5Gtiedonsiirtoon. ”Kehittämistyössä on isoja kokonaisuuksia, joiden tulokset näkyvät pitkällä aikavälillä, mutta myös pienet kokeilut ovat tärkeitä”, Horila sanoo. Esimerkki hankkeista on hiljattain tehty kokeilu, jossa matkailijat saivat lähtöselvittää matkatavaransa jo hotellissa. Mukana pilotissa olivat Finnair, Finavia ja hämeenlinnalainen Sokos Hotelli Vaakuna. Viimeksi käynnistyi hanke, jossa kokeillaan automaattibussia asemanseutujen saavutettavuuden parantamiseksi Espoossa, Hämeenlinnassa ja Vantaalla. Samalla kehitetään Suomen olosuhteisiin sopivaa automaattibussia. ■ ”Tehdas vahvistaa Valion kilpailukykyä Suomessa ja vientimarkkinoilla. Riihimäen valikoituminen uuden tehtaan sijaintipaikaksi pohjautui vahvasti logistiikkaan. Niin raakamaidon, muiden raaka-aineiden kuin jakelukuljetusten suhteen sijainti on optimaalinen”, tehtaanjohtaja Tapio Tammi sanoo. PILOTTIHANKKEITA JA KEHITTÄMISRAHAA Suomen kasvukäytävä -verkoston toiminta alkoi nykymuodossaan vuonna 2013. Vuonna 2016 verkosto ja valtio solmivat kasvusopimuksen, jonka kautta voidaan hakea kehittämisrahoitusta 1,3 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018 alueellisiin innovaatioihin ja kokeiluihin. Anne Horilan mukaan yhteistyöllä kasvukäytävästä voidaan rakentaa vielä vahvempi. MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI Suomen kasvukäytävä… • kulkee Helsingistä, Hämeenlinnan ja Tampereen kautta Seinäjoelle. • muodostaa nauhakaupunkimaisen pitkän metropolialueen jatkeen, jota pitkin on nopeaa kulkea ja jonka alueella on miellyttävää asua. • on koko Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn ydin. Alueella sijaitsee lähes puolet maan työpaikoista, ja siellä tehdään puolet maan yritysten liikevaihdosta. SEINÄJOKI TAMPERE Lisätietoa: www.suomenkasvukaytava.fi HÄMEENLINNA HELSINKI Verkoston jäsenet Kunnat ja kaupungit: Akaa, Espoo, Hattula, Hausjärvi, Helsinki, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Janakkala, Lempäälä, Loppi, Kangasala, Nokia, Pirkkala, Pälkäne (AIKO), Riihimäki, Seinäjoki, Tampere, Valkeakoski, Vantaa (AIKO), Vesilahti, Ylöjärvi. Maakuntaliitot: Hämeen liitto, Pirkanmaan liitto, Uudenmaan liitto. Kauppakamarit ja Suomen yrittäjät: Helsingin seudun kauppakamari, Hämeen kauppakamari, Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari, Tampereen kauppakamari, Suomen yrittäjät. Ministeriöt: Liikenne- ja viestintäministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Ympäristöministeriö. MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 29

ELINVOIMAINEN SUOMI HANKO –uuden liikenteen keskus Kun rautateitä rakennettiin, niiden risteyskohtiin syntyi kaupunkeja. Tulevaisuudessa merkittäviä risteysasemia ovat paikat, joissa tietoliikennekaapelit kohtaavat. Sellainen keskus on syntymässä Hankoon. Agneta Evers ja Denis Strandell kertovat, että Koverharin yritystontit ovat kohta saatavilla ja tilaa on yllin kyllin. H angon Vapaudenpatsaan luona pilkistää aurinko. Hiekkaranta näyttää yhtä idylliseltä kuin aina, mutta syyskuusta lähtien se on kätkenyt alleen huippunopean meritietoliikennekaapelin. Kaapelin toinen pää on Saksassa. Sen teho on uskomaton: kaapelin kautta pystyisi siirtämään koko Suomen internetissä liikkuvan datan. Hangolla on jo entuudestaan meridatakaapeli Tukholmaan ja ensi vuonna on tulossa uusi yhteys Baltiaan ja Tukholmaan. Ne tekevät Hangosta nopeiden tietoliikenneyhteyksien risteysaseman, joka on datakeskusetabloitumisia ajatellen erittäin tärkeä kilpailuvaltti. Infrastruktuuri on jo valmiina, sillä Hanko ja Raasepori ovat kaa30 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU voittaneet kolme aluetta nimenomaan datakeskuksille. KIINNOSTUS HERÄNNYT Savupiipputeollisuus on siirtynyt pois Euroopasta halvempiin tuotantomaihin. Vielä emme tiedä, millaisia tietoteknisiä ratkaisuja tulevaisuus tuo tullessaan, mutta varmaa on, että tietoliikenteen määrä kasvaa. Nopeat ja luotettavat yhteydet ovat tärkeitä”, Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell sanoo. Hangolla on myös perinteisemmän logistiikan vuoksi erinomainen sijainti. Satamasta on Suomen lyhin meritie Keski-Eurooppaan, tavara liikkuu myös rautateitse ja maanteitse. Hangon satamat ovat Suomen nopeimmin kasvavien joukossa. ”Kaupunki osti Koverharista 650 hehtaaria vanhan terästehtaan maita. Teollisuusalueen kaavoitus valmistuu vuoden vaihteessa, mikä on herättänyt yrityksissä kiinnostusta. Tilaa sataman naapurissa on todella runsaasti ja siellä on edellytyksiä monenlaiselle yritystoiminnalle”, Koverharin teollisuuspuiston projektipäällikkö Agneta Evers kertoo. Kiinnostavaksi Koverharin teollisuusalueen tekee myös se, että sinne on varattu kymmenien hehtaarien kokoinen alue aurinkovoimalalle. ■ Hämeen ELY-keskus osallistuu Koverharin alueen kehittämishankkeen rahoitukseen. MAINOSLIITE

JÄRVENPÄÄSSÄ ON ELINVOIMAA Ole osa tät ä tarinaa! ELINVOIMAINEN SUOMI Järvenpää on merkittävä kaupallinen keskus KeskiUudellamaalla ja osa Helsingin seudun metropolialueen talous- ja työssäkäyntialuetta. Liikenneyhteydet pääradan ja E75-moottoritien vieressä takaavat hyvän saavutettavuuden. Yritysten sijaintipaikaksi Järvenpää on optimaalinen. Vuonna 2017 Järvenpäähän valmistuu lähes 700 uutta asuntoa. Kaunis Tuusulanjärvi ympäristöineen on kaikkien käytössä. Tervetuloa Järvenpäähän! Elinvoimaa Keski-Uudenmaan ytimessä Järvenpään yritysyhteistyön vahvuus perustuu aktiiviseen yhteistyöhön yritysten, päättäjien ja viranomaisten välillä. ”Kaikkea ei pidä suunnitella valmiiksi, sillä kaupunkia rakennetaan yhdessä eri osapuolten kesken. Etsimme keinoja, joilla voidaan parantaa elinkeinoelämän ja yritysten kilpailukykyä”, Aramo jatkaa. Rakenteilla oleva Lidlin jakelukeskus tuo myynnissä olevan Boogien yritysalueelle vetovoimaa. Lidl työllistää noin 350 henkilöä valmistuessaan vuonna 2019. Kaupungissa kaavoitetaan parhaillaan uusia yritystontteja vahvistamaan tulevaisuuden yritystonttitarjontaa. Jarvenpaantoimitilat. info–sivulta löytyy yksityisten henkilöiden ja yritysten omistamia tiloja, joita voi vuokrata ja ostaa. Laadukasta asumista Rakentaminen on vilkasta ja sama asuntotuotantotrendi jatkuu lähivuosina. Asuntorakentaminen on monipuolista, laadukasta ja vastuullista huomioiden yhteisöllisyyden sekä asumisen uudet innovaatiot. Erityisasiantuntija Mari Karsio kertoo, että Järvenpäässä panostetaan lähitulevaisuudessa yhä enemmän olemassa olevan kaupunkirakenteen tiivistämiseen ja täydennysrakentamiseen. Painopiste on myös korkeassa rakentamisessa. Uusi Tupalankulman 18-kerroksinen kerrostalo valmistuu jouluksi 2017. Uuden Perhelän korttelin rakentaminen jatkaa kaupungin korkeaa rakentamista ja päivittää keskustan 2000-luvulle. E12 45 JÄRVENPÄÄ PÄHKINÄNKUORESSA • • • • • hyvä sijainti ja saavutettavuus logistisesti kaupungin jatkuva kehittyminen ekokaupunki, jossa on Keski-Uudenmaan alhaisimmat CO2-päästöt Suomen modernein sosiaali- ja terveyskeskus JUST avattiin vuonna 2017 monipuoliset puitteet yrittämiseen, elämiseen, asumiseen ja vapaa-aikaan • kulttuurikehto ja ihmisten kohtaamispaikka • Järvenpään Yrittäjät ry on Uudenmaan suurin ja aktiivisin jäsenyhdistys MAINOSLIITE 45 2 E18 E18 E18 51 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU jarvenpaa.fi  onnistumisenpaikka.fi (myytävät yritystontit)  jarvenpaantoimitilat.info 31 Kuvat: Timo Happonen ja Järvenpään kaupunki Erinomainen sijainti, kompakti koko, laadukas asuminen ja monipuoliset palvelut luovat pohjan Järvenpään elinkeinoelämälle. Järvenpää on muuttovoittokunta, jonka asukasluku on yli 42 000. Kulkuyhteydet toimivat joka suuntaan. Helsingin keskusta on vain 38 kilometrin päässä. Yrityspalvelupäällikkö Susanna Aramo kertoo, että yritysten sijaintipaikaksi Järvenpää on optimaalinen, sillä yritystonttien hinnat ovat kilpailukykyisiä ja toimitilojen vuokrat edullisempia kuin Kehä III:n sisäpuolella. Järvenpäässä toimii noin 2 500 yritystä. Järvenpään keskustan kehittyminen lisää elinvoimaa. Keskustan fiiliksestä vastaa Kaupunkikeskusta - Sykettä ja Sinfoniaa ry järjestäen vuosittain kymmeniä tapahtumia kävelykadulla ja torilla. Mahdollisuudet yrittämiseen

ELINVOIMAINEN SUOMI Täällä puhalletaan yhteen hiileen JONI SYRJÄLÄ yrittäjä Kontiomaa Seinäjoella on huippuhyvä meininki LAURA LEHTILÄ yrittäjä T2M Täällä on tekemisen meininki VILLE ORRENMAA varatoimitusjohtaja,osakas Myynninmaailma Oy Kaikilla on yhteinen tavoite IIRO TAKALA kauppias K-Rauta Yrittäjäkeskeinen kasvukeskus MIIRA HÄGGBLOM LAURA LAUKKA yrittäjät Vihreä Willa Yrittäjyyden ykkönen LIITY SINÄKIN JOUKKOOMME! 32 www.investseinajoki.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE