Omainen hoitajana Helpotusta isoon ja pieneen hätään

Syömällä hyvää mieltä ja vireyttä Oppaassa perehdytään terveyttä ja hyvinvointia edistävään ruokavalioon sekä keinoihin, joilla ruokai­lua saa sujuvammaksi. Käsitellään ruokailussa avustamista ja ruokailun apuvälineiden käyttöä. Liikkumalla parempaa vointia Oppaassa käydään läpi liikunnan merkitystä hyvinvoinnille, erilaisia liikunnan mahdolli­suuksia arjen keskellä sekä siirtymisissä avustamiseen liittyviä tekniikoita ja apuvälineitä. Turvallinen lääkehoito kotona Oppaassa perehdytään kotona toteutettavaan lääkehoitoon, lääkkeiden säilytykseen, antotapoihin sekä lääkehoidon apuvälineisiin ja palveluihin. Helpotusta isoon ja pieneen hätään Oppaassa käydään läpi rakon ja suolen toimintaa, pidätyskykyyn liittyviä ongelmia sekä niihin liittyviä avustamisen keinoja ja hoitotarvikkeita. Puhdas olo, mukavat vaatteet Oppaassa perehdytään peseytymiseen, suun ja ihon hoitoon sekä näissä avustamiseen. Lisäksi käsitellään pukeutumisessa avustamista ja siihen liittyvien apuvälineiden käyttöä. Tarpeellinen uni, riittävä lepo Oppaassa käsitellään unen ja levon sekä vuorokausirytmin merkitystä sekä unettomuutta, sen taustalla olevia tekijöitä ja unettomuuden hoitoa. Kun hoidettavan käyttäytyminen hämmentää Oppaassa käsitellään käyttäytymisen muutoksia ja käytösoireita, niiden taustalla vaikuttavia tekijöitä sekä käyttäytymiseen ja käytösoireisiin varautumista, ennaltaehkäisyä ja vaikuttamista. Omainen hoitajana Julkaisija Omaishoitajaliitto ry Omainen hoitajana -opassarja on päivitetty Omainen hoitajana -kirjan pohjalta. Kirja julkaistiin Omaishoitajaliiton ja Kirjapajan yhteistyönä vuonna 2009. Omainen hoitajana -kirjan kirjoittivat Pia Järnstedt, Merja Kaivolainen, Taina Laakso ja Merja Salanko-Vuorela, Omaishoitajaliitto ry.

Lukijalle Yli miljoona suomalaista auttaa läheistään arjessa. Heistä noin 350 000 on päivittäin läheisensä apuna niin ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa kuin lääkehoidossakin. Omainen hoitajana -opassarja on tehty kotona hoitamisen ja auttamisen tueksi tilanteisiin, joissa hoidettava läheinen on aikuinen. Oppaiden tavoitteena on myös rohkaista omaishoitoperheitä hakemaan apua, koska kaikesta ei tarvitse selviytyä yksin. Omaishoitajan huolenpitoa läheisestään kuvataan oppaissa sanoilla hoito- ja hoivatyö. Sanoilla ei viitata ammatilliseen hoitoon, vaan omaishoitajan arkeen, joka on usein fyysisesti raskasta ja henkisesti vaativaa, mutta jossa korostuu välittäminen ja lämpö, toisen ihmisen arvostaminen. Apua tarvitsevasta läheisestä käytetään selkeyden vuoksi käsitettä hoidettava, vaikka hän saattaakin selviytyä monista arjen toimista itsenäisesti. Samoin oppaissa puhutaan vain omaishoitajasta, vaikka omaishoito ja auttaminen koskettavat jokaista perheenjäsentä. Oppaat soveltuvat sekä pitkään omaishoitajina toimineille että ensi askeliaan omaishoitajuuden polulla ottaville. Toivomme, että tämä opas toimii tukenasi omaishoitotehtävässä. Tekijät Helpotusta isoon ja pieneen hätään Helpotusta isoon ja pieneen hätään -oppaan asiantuntijoina ovat toimineet Merja Kaivolainen, esh, Omaishoitajaliitto ry Sirpa-Sari Borg, sh (AMK), Omaishoitajaliitto ry Johanna Tervala, sh, TtM, Omaishoitajaliitto ry KANNEN KUVA JA ULKOASU TJM-Systems Oy ILMOITUSMYYNTI TJM-Systems Oy PAINOPAIKKA Suomen Uusiokuori Oy, Somero, 2018 2. painos ISBN 978-952-5659-27-6

Helpotusta isoon ja pieneen hätään Helpotusta isoon ja pieneen hätään Sisällys Virtsaamisen vaikeuksia ................................................................................................................. 5 Kiirettä, tiputtelua ja karkailua....................................................................................... 7 Ehkäise ja lievitä virtsan karkailua............................................................................. 11 Vatsan vaivoja..................................................................................................................................... 13 Vatsa kovalla, löysällä tai uloste karkaa................................................................... 13 Vessassa käyden tai vaippojen kanssa................................................................................... 18 Vessassa käynti sujuvaksi............................................................................................. 18 Inkontinenssisuojilla eteenpäin................................................................................. 22 Hoitotarvikejakelu........................................................................................................... 29 Omainen hoitajana 4

Kuva Shutterstock Pidätyskyvyn ongelmiin on löydettävissä apua. Helpotusta isoon ja pieneen hätään Rakon ja suolen pidätyskyvyllä sekä wc:ssä asioinnilla on suuri merkitys arjen sujumiselle ja hyvin­ voinnille. Niihin liittyvät ongelmat saattavat johtaa jopa sosiaaliseen eristäytymiseen. Asiallinen, mutta hienotunteinen suhtautuminen pidätyskyvyn ongelmiin ja wc-käynteihin liittyvään avun tarpeeseen on tärkeää, jotta niistä pystytään puhumaan ja löytämään sekä hoidettavan että omaishoitajan kannalta toimivimmat ratkaisut. Aikuiset ovat myös tottuneet yksityisyyteen wc:ssä asioidessaan, joten mahdollisimman itsenäinen selviytyminen wc:ssä on tärkeää hoidettavan arvokkuuden ja arjessa pärjäämisen tunteen kannalta. Kun pidätyskyvyssä on ongelmia tai hoidettava tarvitsee apua wc-käynneissä, auttavat oikean­ laiset hoitotarvikkeet, apuvälineet ja wc:ssä avustamisen ohjeet sekä hoidettavaa että omais­ hoitajaa. Asianmukaisia hoitotarvikkeita ja apuvälineitä käyttämällä pidätyskyvyn ongelmat rajoittavat perheen elämää mahdollisimman vähän. Niiden käyttö myös tukee omaishoitajan jaksamista helpottaen hoidettavan avustamista ja vähentäen esimerkiksi pyykinpesun tarvetta. Virtsaamisen vaikeuksia Virtsanerityselimistön osat ovat munuaiset (2 kpl), virtsajohtimet (2 kpl), virtsarakko sekä virtsa­ putki. Virtsaelinten tehtävänä on pitää yllä elimistön suola- ja vesitasapainoa sekä poistaa elimistöstä ylimääräinen neste ja kuona-aineet virtsan muodossa. 5

Aikuinen virtsaa tavallisesti 3–5 kertaa vuorokaudessa muutaman desilitran kerrallaan. Pakottava virtsaamistarve tulee, kun rakossa on noin ½ litraa virtsaa. Virtsaamisen tarvetta lisäävät mm. runsas nesteiden juominen (erityisesti kahvi tai alkoholi) sekä jännittynyt mielentila. Myös lääkkeet voivat lisätä virtsan eritystä. Virtsa on normaalisti kellertävää, kirkasta ja läpinäkyvää. Sairaudet, lääkkeet, ikä, ihmisen koko, nautittu ruoka ja juoma sekä hikoilu vaikuttavat virtsan määrään, hajuun ja ulkonäköön. Jos virtsaa erittyy vähän, alkaa elimistöön kertyä kuona-aineita ja virtsa muuttuu tummaksi ja sakeaksi. Virtsaamisongelmaan kannattaa hakea apua, jos Omainen hoitajana • • • • • • 6 on tarve virtsata useita kertoja päivässä on tarve käydä virtsaamassa useita kertoa öisin ei ehdi ajoissa vessaan sänky kastuu öisin virtsaamisen aloittaminen on vaikeaa virtsatessa tuntuu kirvelyä. Virtsaamispäiväkirja auttaa virtsaamiseen liittyvän ongelman selvittämisessä, hoidon suunnittelussa ja seurannassa. Se on myös kätevä työkalu, kun keskustelee virtsaamisongelmista kotisairaanhoidon tai lääkärin kanssa. Virtsaamispäiväkirja on hyvä olla mukana myös silloin, kun haetaan lääkärin lähetettä vaippojen ja muiden suojien ilmaisjakelua varten. Virtsaamispäiväkirjaa on hyvä pitää kahden–kolmen vuorokauden ajan mahdollisimman normaalissa elämäntilanteessa. Päiväkirjaan merkitään wc-käynnit ja mahdolliset virtsankarkaamiset kellonaikoineen. Virtsamäärän voi mitata vaikka jogurttipurkin, muun tarkoitusta varten varatun mitta-astian tai virtsapullon eli ”sorsan” avulla. Arvio karanneen virtsan määrästä merkitään: + = vähän, ++ = kohtalaisesti, +++ = runsaasti. Päiväkirjaan kirjoitetaan myös virtsaamiseen liittyviä huomioita, esimerkiksi liittyykö virtsankarkailu fyysiseen ponnisteluun vai tiputteleeko jatkuvasti, liittykö virtsaamiseen kirvelyä tai vaikeutta aloittaa virtsaaminen, onko ollut kuumetta tai muita, esimerkiksi käyttäytymiseen liittyviä oireita. Kuva Rodeo Helpotusta isoon ja pieneen hätään Vessaan tulee kiire, kun rakko on täynnä.

Esimerkki virtsaamispäiväkirjasta NIMI: pvm Oili Omaishoidettava Päivä klo virtsamäärä (dl) Yö tahatto- nau­tittu vaippa klo virtsamasti neste vaihdetmäärä karannut (dl) tu (klo) (dl) virtsa 9 2 dl 4 dl 11 4 dl 14 1 dl 18 3 dl 2 dl 21 3 dl 3 dl Yht. 13 dl 12 dl ++ 12.9.2017 3 dl tahatto- nautittu vaippa masti neste vaihdetkarannut (dl) tu (klo) virtsa 23 1 dl ½ dl 3 2 dl ++ 7 3 dl +++ Yht. 6 dl ½ dl x (3.15) x (7.15) x (21.15) ½ dl Huomioita: Iltapäivällä ei ehtinyt ajoissa vessaan päivätorkkujen jälkeen. Yöllä pissattaa aikaisempaa enemmän ja täytyy käyttää yövaippaa. Yöllä myös janottaa. Virtsaamispäiväkirjan pitämiseen on myös kehitetty (Astellas Pharma) älypuhelimilla toimiva maksuton sovellus UroLog (urologapp.fi). Sovellus kokoaa sinne kirjatut tiedot luvuiksi ja kuvaajiksi, joista voi lähettää yhteenvedon omaan sähköpostiin ja ottaa sen tulostettuna mukaan vaikka lääkärikäynnille. Kiirettä, tiputtelua ja karkailua Virtsaamiseen liittyvien ongelmien taustalla voi olla monia syitä. Yleisimmin ne johtuvat ikääntymiseen liittyvistä muutoksista, kuten rakon limakalvon ohenemisesta, virtsaputken sulkijalihaksen heikkenemisestä ja rakon kutistumisesta. Miehillä syynä voi olla eturauhasen liikakasvu ja eturauhasen leikkaukset. Virtsanpidätyskyvyn häiriöiden taustalla voi myös olla rakon lisääntynyt herkkyys (yliaktiivinen rakko), jossa rakko pyrkii supistelemaan jo pienestä virtsamäärästä. 7

Häiriöt suolen toiminnassa, erityisesti ummetus, aiheuttavat joskus myös virtsan karkailua. Virtsankarkailulle altistavia ja oireita pahentavia tekijöitä ovat lantiopohjanlihasten heikkous, ylipaino, tupakointi ja runsas nesteiden juominen. Virtsatietulehdus voi oireilla virtsaamisen häiriöinä. Virtsatietulehduksista yleisin on virtsarakkotulehdus (kystiitti). Munuaisallastulehdus (pyelonefriitti) on harvinaisempi. Virtsarakkotulehduksen tyypillisiä oireita ovat tihentynyt virtsaamistarve, kirvely virtsatessa ja alavatsan jomotus. Virtsarakkotulehdus hoidetaan antibioottikuurilla. Munuais­allas­tuleh­duk­­sen oireita ovat kuume ja kylki-selkäkipu, mutta virtsaamisvaivat ovat harvoin oireena. Hyvin iäkkäillä ja huonokuntoisilla munuais­allastulehdus voi näkyä yleiskunnon romahtamisena, oksenteluna tai sekavuutena ilman virtsatieoireita tai kuumetta. Jos epäilee munuaisallastulehdusta, on aina syytä hakeutua hoitoon. Jos kuume on korkea, on lähdettävä päivystysvastaanotolle. Kuva Shutterstock Helpotusta isoon ja pieneen hätään Virtsarakon hallintaan vaikuttavat yleissairaudet, kuten dementia, Parkinsonin tauti, MStauti, masennus ja diabetes sekä tulehdussairaudet, saattavat aiheuttaa virtsankarkailua. Keuhkosairauksien oireena oleva yskä voi pahentaa karkailuoiretta. Lääkkeet voivat pahentaa virtsankarkailun oireita heikentämällä rakon hallintaa (esim. keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet) tai lisäämällä virtsan eritystä (nesteenpoistolääkkeet). Virtsarakkotulehduksessa voi alavatsaa jomottaa. Sekä virtsatietulehduksen ehkäisyyn että hoitoon auttavat samat asiat: hyvä käsi- ja intiimi­hygienia, riittävä juominen, säännöllinen virtsaaminen sekä ummetuksen ehkäisy ja hoito. Omainen hoitajana Tiheävirtsaisuus Jos virtsaamassa täytyy käydä yli kahdeksan kertaa vuorokaudessa tai useita kertoja yössä voidaan puhua tiheävirtsaisuudesta. Luonnollinen syy ajoittaiseen tarpeeseen käydä tiheästi virtsaamassa on runsas nesteiden nauttiminen. 8 Tiheävirtsaisuus voi johtua pienestä rakosta, joka voi olla synnynnäinen ominaisuus, seurausta ikääntymiseen liittyvistä kudosmuutoksista tai toistuvista virtsarakkotulehduksista. Taval­ lisimpia syitä nopeasti alkaneeseen tihentyneeseen virtsaamistarpeeseen on äkillinen rakko­ tulehdus. Lisääntynyt virtsamäärä voi myös olla hoitamattoman diabeteksen oire, sen taustalla voi olla munuaisvika tai virtsan eritystä lisäävät lääkeaineet (esim. nesteenpoistolääkkeet). Tiheävirtsaisuuden hoito määräytyy syyn mukaan. Jos muut sairaudet on poissuljettu, voi rakkoa harjoittaa pidentämällä tietoisesti virtsaamisvälejä. Lisäksi tulee välttää virtsaneritystä lisääviä nesteitä kuten kahvia, teetä ja alkoholijuomia.

Jos virtsaamistarvetta on yli kahdeksan kertaa vuorokaudessa tai useita kertoja öisin, käy keskustelemassa lääkärin kanssa. Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi Virtsaninkontinenssissa virtsa karkaa rakosta tahattomasti. Säännöllisestä ja haittaavasta virtsankarkailusta kärsii 25–60-vuotiaista naisista 20 % ja yli 70-vuotiaista jo 60 %. Miehillä virtsankarkailua esiintyy huomattavasti harvemmin kuin naisilla, mutta miehilläkin virtsan pidätyksen häiriöt lisääntyvät ikääntymisen myötä. Virtsankarkailu heikentää elämänlaatua ja vaikeuttaa mm. työn tekemistä ja harrastamista. Virtsakarkailusta kärsivä eristäytyy helposti, tuntee häpeää ja syyllisyyttä ja voi masentua. Virtsankarkailu pyritään usein salaamaan perheeltä ja muilta läheisiltä sekä hoitohenkilökunnalta, vaikka kyseessä on hyvin tavallinen ongelma. Virtsankarkailun tyyppejä ja vaikeusaste Virtsankarkailun muotoja ovat ponnistusinkontinenssi, pakkoinkontinenssi, sekamuotoinen inkontinenssi sekä ylivuotoinkontinenssi. Jälkitippumista ja toiminnallista inkontinenssia ei lueta varsinaisiksi inkontinenssimuodoiksi. Ponnistusinkontinenssissa virtsaa karkaa tahattomasti fyysisen ponnistuksen yhteydessä, kuten yskiessä tai aivastaessa, nauraessa tai painavia taakkoja nostaessa. Joskus jo äkillinen asennon muuttaminen, kuten seisomaan nousu aiheuttaa virtsan karkaamisen. Ponnistus­ inkontinenssissa virtsaa karkaa yleensä vain pieni määrä. Pakkoinkontinenssissa virtsan karkaamista edeltää voimakas ja pakonomainen vessahädän tunne. Virtsaamispakko tulee odottamatta ja niin nopeasti, että vessaan ei ehdi ajoissa. Pakko­ inkontinenssissa virtsan karkaaminen ei liity fyysiseen ponnisteluun ja siinä rakon tyhjentäjälihas supistelee niin voimakkaasti, että koko virtsarakko tyhjenee. Sekamuotoisesa inkontinenssissa esiintyy samanaikaisesti sekä ponnistus- että pakko­ inkontinenssin oireita. Sekainkontinenssi on yleisintä iäkkäillä henkilöillä. Ylivuotoinkontinenssi on virtsarakon tyhjenemishäiriö, jossa virtsa valuu liian täydestä, ylivenyttyneestä rakosta. Pieniä virtsamääriä saattaa karkailla koko ajan ilman tunnetta virtsa­ hädästä. Ylivuotoinkontinenssiin liittyy usein heikentynyt virtsasuihku sekä tunne siitä, ettei rakko tyhjene kunnolla. Jälkitippumisella tarkoitetaan virtsankarkailua, jossa virtsaa valuu vielä virtsaamisen loputtua­ kin. Jälkitippuminen aiheuttaa lähinnä hygieenistä haittaa eikä se yleensä vaadi hoitoa. Oire on erityisesti miehillä tavallinen, eikä sitä lueta varsinaiseksi inkontinenssiksi. Rauhaisa, tarpeeksi pitkä wc:ssä asiointi sekä miehillä virtsaputken puristaminen tyhjäksi virtsaamisen jälkeen vähentävät ongelmaa. Toiminnallisella inkontinenssilla tarkoitetaan vaikeutta ehtiä wc-tiloihin ajoissa. Syynä voivat olla liikuntavaikeudet tai heikentyneet motoriset taidot, jolloin vessaan meneminen tai vaatteiden riisuminen on hidastunutta. Heikentynyt kognitiivinen tila esimerkiksi muistisairauksiin liittyen voi aiheuttaa sen, että vessaan ei enää löydetä. 9

Helpotusta isoon ja pieneen hätään Virtsankarkailu jaotellaan oireen vaikeusasteen (haitta-asteen) mukaan lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan. Lievä virtsankarkailu on yleistä, eikä siitä välttämättä ole suurta haittaa. Vaikea virtsankarkailu sen sijaan on usein hyvin kiusallista ja hygieenisesti haitallista, ja saattaa aiheuttaa iho-oireita ja tulehduksia. Inkontinenssisuojien ilmaisjakelun piiriin pääsy edellyttää vähintään keskivaikeaa oireistoa. Jotta virtsankarkailun tyyppi voidaan selvittää, on tärkeää kirjata ylös, liittyykö virtsan karkaaminen esimerkiksi fyysiseen ponnisteluun tai edeltääkö sitä voimakas vessahädän tunne. Lisäksi täytyy tietää, kuinka paljon virtsaamiskertoja on päivisin ja öisin, ja kuinka paljon virtsaa karkaa kerrallaan. Tässä apuna toimii virtsaamispäiväkirja. Virtsankarkailun vaikeusastetta voi arvioida esimerkiksi alla olevan taulukon avulla. Voit arvioida virtsankarkailun vaikeusastetta alla olevan taulukon avulla (Sandvikin virtsankarkailun vaikeusasteikko) A: Kuinka usein virtsa karkaa? Pisteet ei koskaan 0 harvemmin kuin kerran kuussa 1 yhden tai useamman kerran kuussa 2 yhden tai useamman kerran viikossa 3 joka päivä/yö 4 B: Kuinka paljon virtsaa tulee kerrallaan Pisteet tippoja tai vähemmän 1 enemmän 2 TULOS (A x B) = TULOS 1–2 pistettä = lievä inkontinenssi 3–4 pistettä = kohtalainen inkontinenssi 6–8 pistettä = vaikea inkontinenssi pistettä Omainen hoitajana Kysy rohkeasti apua ja neuvoja, jos alla olevat kohdat kuvaavat sinun tai hoidettavasi tilannetta: 10 • • • • • • • • • Pissa lirahtaa kun aivastan, nostan jotain painavaa tai vain kävelen. Juon vähemmän nesteitä, jotta ei tarvitsisi niin usein käydä pissalla. Käyn vessassa varmuuden vuoksi, jotta ei tulisi vahinkoja. Käytän tummia vaatteita, joissa kosteustahrat eivät näy. Pidän aina mukanani vaihtovaatteita vahingon varalta. En mielelläni käytä julkisia kulkuvälineitä. Pelkään, että haisen pissalle ja muut huomaavat sen. Jään usein kotiin virtsaamisongelmien vuoksi. Välttelen seksuaalista kanssakäymistä, koska pelkään pissan karkaamista.

Virtsankarkailun hoito riippuu sen muodosta ja vaikeusasteesta. Toisille riittää virtsarakon ja lantionpohjan lihasten harjoittelu, toiset tarvitsevat lääke- ja / tai leikkaushoitoa. Valitettavasti hoidoista ei kaikille ole täydellistä apua, mutta tavoitteena on aina löytää yksilöllisiä ratkaisuja, joilla oireiden aiheuttamia haittoja saadaan vähennetyksi mahdollisimman paljon. Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos virtsan karkailu on jatkuvaa, haittaa päivittäistä elämää tai aiheuttaa sosiaalista tai hygieenistä haittaa. Ehkäise ja lievitä virtsan karkailua Virtsankarkailun tärkein ennaltaehkäisy on toiminta- ja liikuntakyvyn ylläpitäminen. Liikunta parantaa rakon hallintaa vahvistamalla lantionpojan lihaksistoa. Hyviä liikuntalajeja ovat esimerkiksi kävely, pilates, jooga, pyöräily, vatsatanssi tai muu tanssi, jossa lantionpohjan lihaksia voi supistaa. Joissain lantionpohjaa kuormittavissa liikuntalajeissa, kuten juokseminen tai aerobic, virtsaa voi karata housuun. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että liikunta ei ole vaivan aiheuttaja eikä pahenna vaivaa, vaan päinvastoin. Jos pissaa karkaa liikunnan yhteydessä, voi käyttää esimerkiksi varmuusalusasuja, jotka suojaavat lirahtelulta. Jos kärsit virtsan karkailusta • Älä välttele nesteen juomista, vaan juo luonnollisen janon tunteen mukaan. Liian niukan juomisen seurauksena virtsaa erittyy vähän, jolloin se on väkevämpää ja voi ärsyttää virtsarakkoa tehden siitä aktiivisemman. • Vältä virtsaamistarvetta lisääviä juomia kuten kahvia, alkoholia ja poreilevia juomia. • Pyri eroon ylipainosta, jo 5–10 %:n pudotus vähentää yleensä oireita. • Lopeta tupakointi, koska sen aiheuttama yskiminen aiheuttaa painetta virtsarakkoon. Kuva Shutterstock Naisilla vaihdevuosien estrogeenihoito ja lantionpohjan lihaksiston harjoittaminen ehkäisevät virtsainkontinenssin syntyä. Myös ummetuksen hoito on virtsainkontinenssin ehkäisyä. Juo riittävästi vaikka kärsisitkin virtsankarkailusta. Lantionpohjan lihasten harjoittaminen auttaa hallitsemaan virtsarakkoa ja vähentämään karkailua. Harjoituksia tulee tehdä päivittäin ja usean kuukauden ajan, jotta siitä on apua. Lantionpohjan lihaksiston lisäksi on hyvä harjoittaa myös reisien ja pakaroiden lihaksia sekä selkä- ja vatsalihaksia. Harjoitteita voi tehdä arkiaskareiden yhteydessä, esimerkiksi nostotilanteissa jännittää lantionpohja-, selkä- ja vatsalihakset. Pyydä fysioterapeutilta opastusta lantionpohjan lihasten harjoitteluun, jotta teet harjoitukset oikein ja tehokkaasti. 11

Helpotusta isoon ja pieneen hätään Lantionpohjan lihasten harjoitus Harjoituksia voi tehdä selinmakuulla, seisten tai istuen. Tee harjoitukset 1–2 kertaa päivässä. 1. Löydä ensin oikeat lihakset Supista virtsaputkea niin kuin katkaisisit virtsasuihkun. Huomaa, että tämä ei ole harjoitus, vaan tehdään ainoastaan oikeiden lihasten löytämiseksi. 2. Supistusharjoitus Miehet: Supista peräsuolta ympäröivää lihasta. Supista eteenpäin, ylöspäin kiveksiä ja penistä päin. Jännite kivesten alla ja virtsaputkessa kasvaa ja peniksesi liikkuu hieman. Naiset: Supista peräsuolta ympäröivää lihasta. Supista eteenpäin, ylöspäin emätintä ja virtsaputken päätä kohti. Jatka ylöspäin supistamista, kunnes tunnet kuin jotain nostettaisiin alavatsassasi. Supista ja rentouta lihakset vuorotellen aina kolme sekuntia kerrallaan. Toista 10–15 kertaa. Pidä pakarat, vatsa ja reidet rentoina, jolloin käytät lantionpohjalihaksiasi. 3. Voimaharjoitus Supista lantionpohjan lihaksia kuten edellisessä harjoituksessa, mutta niin kovaa kuin pystyt, noin viisi sekuntia kerrallaan. Rentouta lihakset sen jälkeen kymmeneksi sekunniksi. Toista harjoitus 5–10 kertaa. 5. Kestävyysharjoitus Supista lantionpohjan lihaksia kuten edellä ja jatka niin kauan kuin pystyt. Pienen harjoittelun jälkeen jaksat supistaa 30–60 sekuntia. Tee tämä harjoitus kerran jokaisessa harjoitussarjassa. Kuva Shutterstock 4. Nopeusharjoitus Supista ja rentouta lantionpohjaa niin nopeasti ja voimakkaasti kuin pystyt 10–20 kertaa. Lantionpohjan lihasharjoitukset ovat huomaamattomia. Virtsarakon kouluttaminen Tällä harjoituksella voi parantaa virtsanpidätyskykyä ja vähentää tiheän virtsaamisen tarvetta. 12 2. Kun olet tehnyt näin kuukauden ajan, piden­ nä panttausaikaa esim. 10–15 minuuttiin. 3. Jälleen kuukauden kuluttua pidennä aikaa esim. 15–20 minuuttiin. Pidä kouluttamisen aikana virtsaamispäiväkirjaa, jotta näet, miten aikaa myöten virtsamäärät suurenevat ja virtsauskertojen välinen aika pitenee. Kuva Rodeo Omainen hoitajana 1. Kun tunnet virtsaamistarvetta, pyri pidättä­ mään noin 5–10 minuutin ajan. Älä kuitenkaan yritä pidättää, jos se aiheuttaa kipua rakon seu­ dussa. Rakkoa voi kouluttaa pidättämällä virtsaa hetken aikaa.

Kuva Shutterstock Elämäntilanne vaikuttaa vatsan toimintaan. Vatsan vaivoja Vatsavaivat ovat yleinen ongelma. Vatsa reagoi elintapoihimme ja ruokavalintoihimme, joillain herkemmin kuin toisilla. Epäsäännöllinen unirytmi, runsas alkoholinkäyttö ja huonot ruokailutottumukset häiritsevät helposti vatsan toimintaa. Paine, kiire ja ahdistus pahentavat vatsavaivoja, koska silloin ei aina jaksa tai ehdi pitää huolta itsestään, syödä terveellisesti, juoda tarpeeksi ja liikkua. Toiminnalliset vatsavaivat ovat yleisiä ja hyvänlaatuisia ruoansulatuskanavan oireita. Yleisimpiä toiminnallisia vatsavaivoja ovat ärtyneen suolen oireyhtymä, toiminnallinen ylävatsavaiva, toiminnallinen ummetus ja ripuli. Ärtyneen suolen oireyhtymä on tavallinen suolistovaiva, jossa välillä ummettaa, välillä kiusaa ripuli. Toiminnallisiin vatsavaivoihin ei ole parantavaa hoitoa, mutta oireita voidaan lievittää elämäntapa- ja ruokavaliomuutoksilla ja tarvittaessa lääkehoidolla. Ota yhteyttä lääkäriin, jos vatsavaivoihin liittyy laihtumista, verta oksennuksessa tai ulosteessa (mustat ulosteet), kuumeilua, nielemisvaikeuksia tai tunnetta, ettei ruoka mene kunnolla alas tai jos olet yli 50-vuotias ja suvussa on esiintynyt suolistosairauksia. Vatsa kovalla, löysällä tai uloste karkaa Ulostamistiheys vaihtelee eri ihmisillä. Tavallisinta on yksi ulostamiskerta päivässä, mutta on ihmisiä, jotka ulostavat useita kertoja päivässä ja ihmisiä, joiden suoli toimii muutaman päivän välein. Suoliston toiminnassa normaalin käsite on laaja, joten jokaisesta muutoksesta ei kannata hermostua. Väriltään uloste on normaalisti sapen aineesta johtuen ruskeaa. Musta uloste tai uloste, jossa on tumman punaista verta voi johtua ruoansulatuskanavan verenvuodosta ja silloin on hyvä olla nopeasti yhteydessä lääkäriin. Kirkkaanpunainen veri johtuu yleensä peräpukamista tai 13

Ummetus Ummetus on yleinen vaiva, joka yleistyy iän myötä. Ummetuksella voidaan tarkoittaa sekä suolen normaalia harvempaa toimintaa, että ulostamisvaikeutta. Ummetukselle ei aina ole yksiselitteistä syytä, vaan ummetus on yleensä monen tekijän summa. Ummetuksesta voi olla kyse silloin, kun • suoli toimii harvemmin kuin kolme kertaa viikossa • uloste on häiritsevän kovaa • suoli ei tunnu tyhjenevän kunnolla • ulostaessa joutuu pinnistelemään kovasti tai • kokee voivansa ulostaa harvemmin kuin olisi tarve. Kuva Shutterstock Helpotusta isoon ja pieneen hätään peräaukon haavaumista. Ulosteen väriin vaikuttaa myös syöty ruoka, esimerkiksi punainen väri voi johtua punajuurista ja musta väri rautapitoisesta ruoasta, kuten mustikoista. Ummetus voi tehdä ulostamisen vaikeaksi. Ummetus voi erityisesti iäkkäillä ja huonokuntoisilla ilmetä yleisoireina, kuten kuumeiluna, päänsärkynä, väsymyksenä, ruokahaluttomuutena, ristiselän kipuna, masentuneisuutena, levottomuutena tai sekavuutena. Rintakivut ja sydämen rytmihäiriöt saattavat toisinaan liittyä suoliston toimimattomuuteen. Omainen hoitajana Ummetuksen syynä voi olla vähäinen liikunta (erityisesti pitkä vuodelepo), ruoan vähäinen kuitupitoisuus ja joskus myös liian vähäinen nesteiden saanti. Monet sairaudet ja lääkkeet voivat aiheuttaa ummetusta. Toistuva ulostuksen pidättäminen voi ”opettaa” suolen tyhjenemään harvoin, jolloin seurauksena voi olla ummetus. Elämässä tapahtuvat muutokset, kiire, stressi ja jännitys vaikuttavat vatsan toimintaan ja voivat aiheuttaa ummetusta. Ummetuksen hoitoon käytettävät lääkkeet voivat myös olla ummetuksen syynä. 14 Ummetuksen hoito perustuu kuitupitoiseen ruokavalioon, riittävään liikuntaan ja säännölliseen ulostamisrytmiin. Muutokset ruokavaliossa, liikunnassa ja ulostamisrytmissä eivät vaikuta heti, vaan tulokset alkavat näkyä vasta noin 1–2 kuukauden kuluttua. Muutosten tulee myös olla pysyviä, jotta niiden ummetusta ehkäisevä teho säilyisi. Ummetuksen ehkäisy ja hoito ovat myös virtsanpidätyskyvyttömyyden ehkäisyä ja hoitoa. Jos ummetus vaivaa Syö kuitupitoista ruokaa, kuten täysjyväviljavalmisteita, hedelmiä ja kasviksia. Muista juoda riittävästi. Vältä vatsaa kovettavia ruokia ja juomia, kuten vaaleaa leipää ja pastaa, runsaasti sokeria sisältäviä tuotteita ja juomia sekä maitotuotteita. Liiku, jo 15 minuuttia kävelyä päivässä voi auttaa kovaan vatsaan.

Kuva Shutterstock Opeta suolta toimimaan säännöllisesti • Juo aamuisin lasillinen vettä, jossa voi olla luumuja mukana. • Käy wc:ssä aina aamupalan jälkeen, vaikka ulostetta ei aluksi tulisikaan. • Ota pöntöllä ponnistamista helpottava kyykkyasento laittamalla koroke jalkojen alle niin, että polvet ovat lonkkien tasoa korkeammalla. • Mene vessaan aina, kun tunnet tarvetta ulostaa. Pidättäminen voi heikentää ulostamis­­refleksiä. • Jatka harjoittelua useita viikkoja. Kiireetön wc-käynti aina aamuisin. Apteekista saatavia ummetuslääkkeitä voi käyttää tilapäiseen ummetuksen. Suolen liikettä lisääviä valmisteita (suolta stimuloivat) on saatavilla tabletteina, peräpuikkoina tai pienoisperäruskeina. Nämä lääkkeet on tarkoitettu vain muutaman päivän käyttöön. Pitkäaikaisessa käytössä suoli tottuu niihin ja ei enää toimi ilman lääkettä. Sitkeään ummetukseen voi käyttää paksusuolen nestettä lisääviä lääkkeitä. Lääkkeitä ei ole tarkoitettu säännölliseen käyttöön, mutta hankalassa ummetuksessa niitä voi käyttää pitkiäkin aikoja. Pitkittyneen ummetuksen hoidosta on hyvä neuvotella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Lääkäriin on hyvä olla yhteydessä, jos ummetus ei helpota kotikonstein ja häiritsee jokapäiväistä elämää, jos ummetuksen lisäksi on muita oireita, kuten jatkuvaa väsymystä tai vatsakipuja tai jos suoli on aikaisemmin toiminut normaalisti ja ummetus on ilmaantunut nopeasti, muutaman viikon aikana. Peräpukamat ja peräaukon haavaumat Peräpukamat ovat peräaukon alueen laskimolaajentumia, joiden tavallisimpia syitä ovat ummetus, istuminen pitkään paikallaan, ylipaino ja raskaus. Koska peräpukamat liittyvät usein ponnisteluun ulostamisen yhteydessä, voi niitä ehkäistä hoitamalla ummetusta. Peräpukamat ovat usein oireettomia. Yleisin oire on kirkas verenvuoto ulostamisen jälkeen. Joskus perä­ pukamat aiheuttavat kutinaa, kirvelyä tai epämiellyttävää tunnetta. Kipua esiintyy silloin, kun peräpukaman sisällä tapahtuu verenpurkauma tai syntyy peräaukon haavauma. Jos pukamat oireilevat on tärkeää huolehtia hygieniasta: alapää pestään 1–2 kertaa päivässä sekä aina ulostamisen jälkeen ja kuivataan hyvin. Istumakylvyt voivat rauhoittaa peräaukon aluetta. Apteekista saatavia peräpukamavoiteita voi käyttää tilapäisesti, mutta pitkään käytettyinä ne saattavat ärsyttää peräaukon seutua ja aiheuttaa kutinaa. Ulos luiskahtaneita pukamia voi työntää varovasti takaisin. Ota yhteyttä lääkäriin, jos verenvuoto peräpukamista on runsasta, häiritsevät vaivat kestävät päiviä tai viikkoja, ulos luiskahtaneet peräpukamat eivät pysy sisällä tai tulee kova, äkillinen kipu, joka voi olla merkki peräpukaman kureutumisesta. 15

Helpotusta isoon ja pieneen hätään Peräaukon haavauma syntyy yleensä siitä, että kova uloste vahingoittaa peräaukkoa. Runsas ja kovakourainen pyyhkiminenkin saattaa aiheuttaa haavaumia. Haavauman kipu yleensä pahenee ulostaessa. Haavaumat paranevat usein itsestään, mutta on hyvä muistaa, että ummetuksen hoito sekä ehkäisee että hoitaa haavaumia. Paranemista auttaa hyvä hygienia ja peräaukon suihkuttaminen pari kertaa päivässä ja aina ulostamisen jälkeen. Haavaumakipua voi puolestaan helpottaa reseptivapailla voiteilla ja peräpuikoilla. Ripuli Ripulissa suoli tyhjenee yli kolme kertaa vuorokaudessa ja uloste on löysää tai vetistä. Ripulin syntymekanismeja on useita ja ripuli voi olla luonteeltaan akuuttia tai kroonista. Ripuli on oire, jonka taustalla on jokin syy. Tavallisin akuutin ripulin aiheuttaja on erilaiset virukset. Ne tarttuvat helposti käsien ja ruuan välityksellä. Ripuli voi johtua myös pilaantuneesta ruuasta tai elimistölle oudoista mikrobeista (ns. turistiripuli). Ripuli rauhoittuu yleensä itsestään muutamien päivien kuluessa. Bakteerin aiheuttamat ripulit voivat vaatia antibioottihoidon. Antibioottihoito aiheuttaa hyvin usein lievää ripulia tai vatsan löysyyttä, joka ei estä kuurin syömistä loppuun. Jos ripuli on oireiltaan voimakasta, uloste on löysää tai vetistä, pahanhajuista ja usein vihreää sekä on vatsakipuja tai vatsan arkuutta ja kuumetta, saattaa kyseessä olla Clostridium difficile -bakteerin aiheuttama antibioottiripuli. Jos epäilee antibioottiripulia, on aina syytä ottaa yhteyttä antibiootin määränneeseen lääkäriin ja keskustella tilanteesta hänen kanssaan. Ripulia hoidetaan ensisijaisesti nauttimalla runsaasti nesteitä. Ripulitaudissa elimistö tarvitsee useita litroja nestettä vuorokaudessa pieniä määriä kerrallaan. Päivän aikana nautitusta ruuasta ja juomasta voi pitää listaa, jos epäilee, ettei nesteitä saa riittävästi. Kun ripuli vaivaa • • • • Omainen hoitajana • • 16 • • • juo runsaasti nesteitä suosi vettä ja kivennäisvesiä, laimennettua tuoremehua tai laimeaa teetä vältä runsaasti sokeria sisältäviä juomia, jotka saattavat pahentaa ripulin oireita apteekista saatavassa ripulijuomassa (Osmosal) on sopivassa suhteessa suoloja ja sokeria marjakeitot ja kiisselit ovat hyviä syö usein pieniä annoksia helposti sulavia ja kevyitä aterioita, kuten liemiä ja soseita vältä maitotuotteita, jotka voivat aiheuttaa vatsavaivoja ja lisätä ripulia voit käyttää maitohappobakteerivalmisteita vatsan rauhoittamiseen lepäile. Ota yhteyttä lääkäriin, jos ripuliin liittyy korkea kuume, vatsakivut ovat ankaria, ulosteessa on verta tai pahoinvointi estää riittävän nestehukkaa korvaavan juomisen.

Pitkittyneessä ripulissa ripuli on kestänyt yhtäjaksoisesti yli kolmen viikon ajan. Pitkittyneen ripulin yleisimpiä aiheuttajia ovat mikrobit, laktoosi-intoleranssi, keliakia, ärtyvän suolen oire­ yhtymä ja krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet, kuten haavainen paksusuolitulehdus ja Crohnin tauti. Jos ripuli kestää pitkään ja yleisvointi on hyvä, voi ensin itse seurata, liittyykö ripulointi laktoosia sisältävien maitotuotteiden tai ksylitolia tai sorbitolia sisältävien makeisten tai muiden tuotteiden nauttimiseen. Jos siltä vaikuttaa, voi kokeilla, auttaako niiden välttäminen. Jos ripuli väistyy, ei lisätutkimuksia tarvita. Jos taas selvää yhteyttä ruoka-aineisiin ei tunnu olevan, ei ensi kertaa ilmaantunutta, yli kolme viikkoa kestänyttä ripulia tule hoitaa omin päin, vaan on otettava yhteyttä lääkäriin ripulin syyn selvittämiseksi. Kuva Shutterstock Ota yhteyttä lääkäriin, jos ripuli kestää yli kolme viikkoa ja sen syytä ei tiedetä. Ota viipymättä yhteyttä lääkäriin, jos pitkittyneeseen ripuliin liittyen ulosteessa on verta, kuumeilet ja tunnet olosi sairaaksi, paino laskee, ripulia on öisinkin, olet ikääntynyt tai sinulla on muita pitkäaikaissairauksia. Ota tarvittaessa yhteyttä lääkäriin. Ulosteen pidätyskyvyttömyys Ulosteen pidätyskyvyttömyydessä (ulosteinkontinenssi, ulosteen karkaaminen) peräaukon sulkijalihaksen toiminta on heikentynyt. Ulosteinkontinenssissa löysä tai kiinteä uloste karkaa tahattomasti. Tähän voi liittyä vaikeus ulostamisessa ja tunne, ettei peräsuoli tyhjene kunnolla. Vaiva on yleisempi naisilla ja iäkkäillä, mutta voi vaivata myös työikäisiä. Yleisin ulosteen pidätyskyvyttömyyden syy on ikään liittyvä lantionpohjan heikentyminen. Joskus syynä voi olla myös ummetukseen liittyvä kovan ulosteen juuttuminen peräaukon yläpuolelle, jolloin sen sivuitse valuu ulostetta. Etenkin vanhuksilla ulostuslääkkeiden liikakäyttö voi johtaa ulosteen valumiseen. Ulosteen pidätyskyvyttömyys saattaa olla virtsankarkailua hankalampi vaiva hoitaa. Suolen toimintaa tasataan kasviksia ja kuituja sisältävällä ruokavaliolla. Löysää suolen sisältöä voi kiinteyttää apteekista saatavilla rakeisilla kuituvalmisteilla, joita käytetään 1–3 annosta päivässä tarpeen mukaan; mitä enemmän käyttää sitä kiinteämmäksi uloste muuttuu. Yleensä ummetuksen hoito palauttaa pidätyskyvyn. Virtsankarkailun hoitona käytetyt lantionpohjan lihaksia vahvistavat harjoitukset ovat tärkeä hoitomuoto myös ulosteen pidätyskyvyttömyydessä. Lievissä tapauksissa peräsuolen sulkijalihasten ja lantionpohjalihasten kuntouttava jumppa voi riittää hoidoksi. Ota yhteyttä lääkäriin, jos ulosteen karkailu on haittaavaa eikä ruokavaliolla, kuituvalmisteilla, ummetuksen hoidolla tai lihasharjoituksilla ole ollut riittävää vaikutusta. 17

Virtsan tai ulosteen pidätyskyvyttömyys aiheut­ taa omaishoitoperheelle monia haasteita. Niiden kanssa pärjäämistä auttaa, kun omaishoitaja tietää, miksi on tärkeää tukea hoidettavan omatoimista wc:ssä käymistä, miten sitä voi tukea ja millaisia apuvälineitä on olemassa. Kun wc-käyntien rinnalle tai niitä korvaamaan tarvitaan inkontinenssisuojia, on tärkeää tietää, minkälaisia hoitotarvikkeita on saatavilla ja miten niitä käytetään. Kuva Shutterstock Helpotusta isoon ja pieneen hätään Vessassa käyden tai vaippojen kanssa Wc on luontevin paikka tarpeiden hoitamiselle. Vessassa käynti sujuvaksi Omainen hoitajana Hoidettavan on hyvä hoitaa tarpeensa vessassa niin pitkään kuin mahdollista, koska luonnollisessa tilanteessa ja asennossa rakon ja suolen tyhjentyminen onnistuu parhaiten. Itsenäinen selviytyminen wc:ssä on tärkeää myös hoidettavan itsetunnolle. 18 Vessassa käyntiä helpottavat • Esteetön ja turvallinen kulku vessaan – Sänky, josta on helppo nousta: sängyn laidalla istuessa jalat yltävät hyvin lattiaan, pystyyn nousemista helpottamassa voi olla kiinteä seinätuki, lattialla jalkojen liukumista estävä matto ja käytössä oleva liikkumisen apuväline ulottuvilla. – Tuoli, josta on helppo nousta: sopivan korkuinen ja tukeva, käsinojat voivat helpottaa nousemista. Käytössä oleva liikkumisen apuväline ulottuvilla. – Kulkureitillä ei ole huonekaluja tiellä tai liikkumista vaikeuttavia mattoja. – Valaistus on riittävä, öisiä wc-käyntejä varten valaisin on esim. yöpöydällä. – Vessan ovi on helppo avata, ovessa on molemmin puolin esimerkiksi tukikahva. – Riittävän leveä oviaukko, jotta vessaan pääsee liikkumisen apuvälineiden kanssa. • Esteetön ja toimiva vessa – Hyvä valaistus ja / tai esimerkiksi liiketunnistimella varustettu lamppu, jolloin valoa ei tarvitse erikseen sytyttää. – Kiinteät tuet seinissä, sopivalla korkeudella oleva wc-istuin, tarvittaessa käsinojallinen wc-koroke tai wc-tuoli. – Luistamaton lattiamateriaali. – Tarvittavat hoitotarvikkeet käden ulottuvilla. • Helposti riisuttavat ja puettavat vaatteet. Turvallinen ja toimivaksi järjestetty wc on tärkeä hoidettavan omatoimisuutta tukeva tekijä. Erilaiset tukikahvat ja -telineet auttavat siirtymisissä ja wc:n korokerenkaalla saa helposti sopivan korkuisen wc-istuimen. Käsinojallinen wc-koroke helpottaa puolestaan istuutumista ja nousua. Omatoimiset henkilöt, joilla on käden liikerajoitus, voivat käyttää pyyhkimisen apuvälineenä pitkävartista ja anatomisesti muotoiltua hygieniapyyhintä (wc-paperipihtiä), jossa wcpaperi kiinnitetään pyyhkimen silikonisen pään ympärille.

Hygieniapyyhin toimii pyyhkimisen apuna. Wc-istuimen korottajasta voi olla apua. Vessaan pitää mahtua liikkumisen apuvälineiden kanssa. Vessaan pitää päästä myös pyörätuolilla. Kuvat Shutterstock Seinään kiinnitetty tuki lisää turvallisuutta. Kuva Apuvälinehuolto Avux Oy Wc:ssä toimimista ja siellä avustamista helpottaa, kun siellä on varattuna säilytyspaikat virtsankarkaussuojille, ihonhoitotuotteille ja kertakäyttökäsineille sekä kannellinen roskakori käytetyille tuotteille. Wc:n muutostöiden – kuten tukikahvojen ja -kaiteiden asentaminen, oviaukon leventäminen ja kynnyksen poisto – kustannuksista voivat vaikeavammaiset saada kunnalta korvausta (Vammaispalvelulaki 9§). Asumisen rahoitus- ja kehittämis­keskus ARA myöntää korjausavustusta esimerkiksi kylpyhuoneremonttiin, jos ruokakuntaan kuuluu yli vähintään yksi yli 65-vuotias tai vammainen henkilö ja korjaustoimenpiteet ovat välttämättömiä kotona asumiselle. Vessassa käynnit ohjattuna tai avustettuna Hoidettavan omatoimisuutta tukee, kun hän saa mahdollisimman pitkään toimia vessassa itsenäisesti. Jos hoidettava on tottunut asioimaan itsenäisesti vessassa, mutta saattaa jo tarvita pientä apua, omaishoitaja voi odotella kuuloetäisyydellä siihen asti, kunnes avustamista tarvitaan. Hoidettavaa ei kuitenkaan saa jättää yksin kylpyhuoneeseen, mikäli on vaara, että hän kaatuu esimerkiksi huimauksen takia. 19

Wc-käynnin tarpeesta kyseleminen voi toimia silloin, jos hoidettava ei oikein muista vessassa käydä. Asiasta kannattaa muistutella säännöllisesti pitkin päivää ja vielä juuri ennen nukkumaan menoa. Hoidettavaa ei viedä vessaan, ellei hän koe siihen tarvetta. Näin toimien pyritään säilyttämään hoidettavan kykyä tunnistaa vessassa käymisen tarve. Wc-käyntien aikatauluttaminen voi auttaa muistuttelun rinnalla tai silloin, kun se ei enää riitä. Jotta aikatauluttaminen toimii, on siinä hyvä huomioida sekä hoidettavan oma rytmi ja tavat, että perheen rutiinit esimerkiksi ateriaaikojen osalta. Aikatauluttamalla wc-käynnit ne linkittyvät päivän muihin rutiineihin. Samanlaisina toistuessaan päivärutiinit voivat auttaa muisti­ ongelmista kärsiviä myös wc-käynneissä, koska siellä käydään esimerkiksi aina aamiaisen jälkeen. Rutiinit luovat tuttuutta, tuttuus tuo turvallisuutta ja turvallisuuden tunne voi vähentää vahinkoja. Aikatauluttamisen tuoma wc-käyntien säännöllisyys opettaa samalla myös suolta säännölliseen toimintaan. Kuva Shutterstock Helpotusta isoon ja pieneen hätään Vaikka asiointiin menisi aikaa, ei hoputtaminen kannata. Virtsaamisen onnistumista voi kuitenkin helpottaa laittamalla hana lorisemaan. Jos hoidettava on levoton, eikä suostu istumaan pöntölle, hänen voi antaa nousta ylös muutamia kertoja. Vessaan menosta muistutellaan aika ajoin. Omainen hoitajana Kirjoita päivärutiininne muistiin, niin sijainenkin osaa toimia tutun rytmin mukaisesti. 20 Wc-käynneissä avustamiseen siirrytään, kun hoidettava ei enää selviydy siellä itsenäisesti. Vessakäynnillä avustaminen voi aluksi tuntua nololta tai kiusalliselta etenkin, jos tilanne on molemmille uusi ja ei ole vielä löytynyt tai opittu parhaita ja molemmista hyvältä tun­ tuvia toimintatapoja. Tilanteesta ja molem­ pien toiveista ja odotuksista kannattaa avoimesti puhua. Yleensä ajan myötä rutiinit alkavat kuitenkin luontua ja alkuvaiheen kiusaantuneisuus katoaa. Jos itse tarvitsisit apua wc-käynneillä, mitä ajattelisit ja mitä toivoisit?

Paljon apua tarvitsevan hoidettavan siirtäminen esimerkiksi pyörätuolista wc-pöntölle kuormittaa omaishoitajaa. Pyörillä varustettua suihku-wc-tuolia käyttämällä omaishoitaja säästää selkäänsä, kun hoidettavan voi tuolin kanssa siirtää wc-istuimen päälle. Myös hygieniasta huolehtiminen on tuolin avulla miellyttävää ja turvallista. Kuva Shutterstock Jos hoidettavasi tarvitsee apua esimerkiksi siirtymisissä pyörätuolista wc-istuimelle, niin pyydä siirtymistekniikoiden ja apuvälineiden käytön ohjausta terveydenhuollon ammatti­laisilta, jotta osaat avustaessasi toimia siten, ettet rasita tai vahingoita itseäsi. Jos vessassa käyminen ei onnistu tai ei ole joissain tilanteissa mahdollista, voidaan käyttää alusastiaa, virtsapulloa eli ”sorsaa” tai kannellista yöastiaa (portatiivi). Sängyn viereen voi yöksi varata jonkun niistä, vaikka hoidettava vielä pystyisikin käymään wc:ssä. Näin helpotetaan hieman öisten vessareissujen aiheuttamaa rasitusta. Sängyn viereen on tällöin hyvä varata myös kertakäyttökäsineitä ja wcpaperia. Kuva Divisa Oy Pyörällinen suihku-wc-tuoli Virtsapullo soveltuu myös naisille erillisen suukappaleen ansiosta. Hoidettavan avuntarve wc-käynneissä ja siihen liittyvissä siirtymisissä voi ajan myötä rasittaa omaishoitajaa. Tiheät wc-käynnit öisin vievät myös omaishoitajan voimavaroja. Näissä tilanteissa on hyvä yrittää yhdessä etsiä ratkaisuja, jotta omaishoitaja jaksaisi. Vaikka hoidettava saattaakin vastustaa muun kuin omaishoitajan antamaa apua wc-käynneissä, on omaishoitajan jaksamisen kannalta tärkeää, Kuva Divisa Oy Matkalla ollessa voi käyttää matkavirtsapulloja, jotka ovat pieneen tilaan meneviä, hygieenisiä ja hajuttomia. Niitä on sekä miehille että naisille. Sängyn vieressä oleva yöastia voi olla toimiva ratkaisu. 21

Helpotusta isoon ja pieneen hätään että sellaista olisi ainakin välillä käytettävissä. Omaishoitaja ja hoidettava voivat myös yhdessä miettiä, olisiko mahdollista siirtyä esimerkiksi yövaippojen käyttöön. Mikäli vaippojen käyttö herättää hoidettavassa vastustusta, kannattaa tilannetta pohtia kokonaisuutena: omaishoitajalle riittävä yölepo on välttämätön, jotta hän jaksaa hoitaa päivällä. Löytyisikö lähipiiristä sellaista henkilöä, joka voisi olla apuna hoidettavan hoidossa ja myös wc-käynneillä? Inkontinenssisuojilla eteenpäin Inkontinenssisuojilla tarkoitetaan erilaisia siteitä, tippasuojia ja vaippoja. Niiden ja erillisten vuoteensuojien käyttö helpottaa arjen sujumista auttaen sekä hoidettavaa että omaishoitajaa. Omainen hoitajana 22 Paraskaan vaippa ei auta, jos hoidettava ei suostu sitä käyttämään. Omaishoitajalta vaaditaankin usein kärsivällisyyttä ja suostuttelutaitoja sekä joskus napakkaa otetta, jotta hoidettava suostuisi edes kokeilemaan. Nykyiset vaipat ja muut suojat ovat huomaamattomia ja päällä mukavia, osa muistuttaa erehdyttävästi tavallisia kalsareita tai alushousuja. Kokeilemalla kerran tai pari saattaa hoidettava muuttaa mielensä, varsinkin kun käytön myötä elämä ja olo muuttuvat miellyt­ tävämmiksi. Kuva Shutterstock Virtsan karkailussa tai ulosteen pidätyskyvyttömyydessä tarvittavien inkontinenssisuojien käyttöön voi olla vaikea sopeutua. Tutkimusten mukaan sopeutuminen on erityisen vaikeaa miehille ja pidätyskyvyttömyydestä kärsivän miehen hoitaminen vie omaishoitajalta huomattavasti enemmän aikaa kuin vastaavasta vaivasta kärsivän naisen hoitaminen. Inkontinenssisuojien käyttöönotto voi olla vaikeaa. Suojilla helpotetaan virstankarkailuun liittyviä hygieenisiä ja sosiaalisia ongelmia. Koska nykyaikaiset tippasuojat ja vaipat ovat imukykyisiä, huomaamattomia ja pitävät hajut sisällään, onnistuu kodin ulkopuolella liikkuminen, muiden ihmisten tapaaminen, kylässä käyminen ja matkustelu vaivasta huolimatta mukavasti. Hygienian hoito on myös helpompaa sekä hoidettavan että omaishoitajan kannalta, kun käytössä on oikeanlaiset suojat. Imukykyiset, pintakuivat ja hengittävät suojat vähentävät virtsan aiheuttamaa ihon ärsytystä.

Kuva Shutterstock Opastusta inkontinenssisuojan valintaan. Sopivan inkontinenssisuojan valinta Markkinoilla on tarjolla muodoltaan, kooltaan ja imukyvyltään hyvin erilaisia suojia. Kannattaa kokeilla useita erilaisia, jotta hoidettavalle löytyy parhaiten hänelle sopivat suojat. Usein sopivan suojan löytämiseksi on kokeiltava useita vaihtoehtoja. Vaipat ovat yleensä kertakäyttöisiä, mutta saatavilla on myös pestäviä ja malliltaan erilaisia kestovaippoja, joiden imukykyä voi säädellä erillisillä imuosilla. Sukupuolella on väliä. Osa inkontinenssisuojista on suunniteltu erityisesti miehille tai naisille. Kevyemmät suojat ovat yleensä anato­ misesti muotoiltuja, jotta vältyttäisiin ohivuodoilta. Housuvaipoissa on myös omat, naisten ja miesten alusvaatteita muistuttavat mallit. Suurin osa isoimmista inkontinenssisuojista soveltuu kuitenkin sekä miehille että naisille. Inkontinenssisuoja on tärkeää valita yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Oikean suojan valinnassa huomioidaan hoidettavan • • • • • • virtsankarkailun vaikeusaste ikä ja sukupuoli vyötärönympärys liikuntakyky elämäntilanne avun tarve suojien käytössä ja vaihtamisessa • omat toiveet. Oikea koko on tärkeä. Vain oikean kokoinen suoja tuntuu mukavalta, istuu hyvin, eikä ohi­ vuotoja pääse tapahtumaan. Aikuisten inkontinenssituotteiden koot on määritelty vyötärönympäryksen (joskus myös lantionympäryksen), ei painon perusteella. Tarkista aina sopiva vyötärönympärys tuotteen tiedoista. Eri valmistajien tuotteissa voi olla kokoeroja. 23

Käyttäjän terveydentila, liikuntakyky ja avuntarve vaikuttavat suojan valintaan. Jos hoidettava selviytyy wc-käynneistä, pukeutumisesta ja riisumisesta itsenäisesti tai vain pienen avustamisen turvin ovat tippasuojat tai muotovaipat yhdessä verkkohousujen tai varmuusalusasun kanssa hyvä vaihtoehto. Avuntarpeen lisääntyessä voi olla tarve siirtyä housuvaippoihin. Vyö- ja teippivaippoja käytetään silloin, kun avuntarvetta on merkittävästi. Kuva Shutterstock Helpotusta isoon ja pieneen hätään Riittävä imukyky on tärkeää käyttömukavuuden ja iho-ongelmien ehkäisemisen takia. Kertakäyttöiset inkontinenssisuojat luokitellaan useimmiten imukyvyltään inkontinenssin tason mukaan: lievä, keskivaikea, vaikea, erittäin vaikea. Suojan valintaan vaikuttaa myös se, kuinka kauan suojaa käytetään, esimerkiksi yövaipan on hyvä olla imukykyisempi kuin päivällä käytetyn. Lähtökohtana on, että käytössä on mahdollisimman pieni vaippa. Vaippojen imukyky vaihtelee 200 ml:n ja 3000 ml:n välillä mallin ja valmistajan mukaan. Tippasuojat tai muotovaipat sopivat omatoimiselle hoidettavalle. Käyttäjän toiveiden mukaista suojaa on helpompi käyttää. Hoidettavan mielipiteeseen voivat vaikuttaa mm. suojan ulkonäkö, väri, malli, paksuus, materiaali, imukyky ja se miltä suoja tuntuu päällä. Erilaisia suojia eriasteiseen virtsankarkailuun Lievään ja keskivaikeaan virtsankarkailuun Tippasuojat ovat huomaamattomia ja kevyitä. Omainen hoitajana Keskivaikeasta erittäin vaikeaan virtsankarkailuun Muotovaipat (kouruvaipat) ovat anatomisesti muotoiltuja ja niiden kuppimainen muoto tai reunavuotosuojat suojaavat ohivuodoilta. Kouru- ja muotovaippoja suositellaan käytettäväksi hygieniahousujen kanssa. 24 Tippasuoja naisille Miesten tippasuoja Kouruvaippa Kuvat Mediplast Fenno Oy ja Oy Sca Hygiene Products Ab Keskivaikeasta erittäin vaikeaan virtsankarkailuun Muotovaipat (kouruvaipat) ovat anatomisesti muotoiltuja ja niiden kuppimainen muoto tai reunavuotosuojat suojaavat ohivuodoilta. Kouru- ja muotovaippoja suositellaan käytettäväksi hygieniahousujen kanssa.

Teippivaippa on varmin suoja vuodepotilaalle napakan istuvuutensa vuoksi. Vaippa kiinnitetään tarroilla, jotka voidaan avata ja sulkea useita kertoja. Teippivaippa sopii sekä naisille että miehille. Teippivaippa Vyövaippa Naisten suojaavat alushousut Vyövaippa kiinnitetään kuitukankaisella vyöllä ja joustavilla tarroilla, jotka voidaan avata ja sulkea useita kertoja. Pukeminen ja riisuminen ilman omaishoitajan apua on mahdollista, jos hoidettava kykenee seisomaan. Vyövaippa soveltuu erityisen hyvin vuodepotilaalle. Vyövaippaa puettaessa selkää rasittavia liikkeitä tulee tehtyä vähemmän ja selkä kuormittuu lyhyemmän aikaa, koska vyövaippa (verrattuna esim. teippivaippoihin) on helpompi ja nopeampi vaihtaa yhdenkin henkilön toimesta. Suojaavat alushousut ovat kertakäyttöisiä, mutta näyttävät ja tuntuvat tavallisilta alusvaatteilta. Miehille ja naisille on omat, anatomisesti muotoillut mallit. Inkohousut (housuvaipat) näyttävät alusvaatteil­ ta ja puetaan normaalien alusvaatteiden tapaan. Inkohousut ovat materiaaliltaan pehmeitä ja kankaanomaisia. Sama malli sopii sekä miehille että naisille. Inkohousut soveltuvat myös erittäin vaikeaan virtsankarkailuun. Kuvat Mediplast Fenno Oy ja Oy Sca Hygiene Products Ab Hygieniahousuja käytetään muotovaippojen kanssa. Ne pitävät vaipan hyvin paikoillaan. Hygieniahousuja on sekä konepestävinä että kertakäyttöisinä. Kaikki hygieniahousut soveltuvat sekä naisille että miehille. Miesten suojaavat alushousut Inkohousut Lahkeelliset hygieniahousut Verkkomaiset hygieniahousut 25

Varmuusalushousuja voidaan käyttää myös teippivaippojen kanssa, jolloin niissä on etutasku tai pistekiinnityspinta, joka pitää vaipan paikoillaan. Sivutarralliset varmuusalushousut sopivat hyvin vuodepotilaille ja pyörätuolissa oleville. Kuvat Divisa Oy Helpotusta isoon ja pieneen hätään Varmuusalushousuja (suoja-alushousuja) on monenlaisia. Varmuusalushousut ovat tavallisten alusasujen näköisiä, kevyitä ja huomaamattomia. Alushousujen kankaat voivat olla antibakteerisia ja hajuja ehkäiseviä. Varmuusalusasuissa on kosteutta läpäisemätön kalvo ja joissakin malleissa lisäksi kiinteä imuosa. Ne sopivat myös kuukautisten lisäsuojaksi. Naisten suojaalushousut Miesten suojaalushousut Varmuusalusasu sivutarroilla Nesteenpitävät suoja-alushousut naisille ja miehille Vaippojen vaihtaminen Vaippa tulee vaihtaa riittävän usein. Useiden vaippojen ulkopinnassa olevasta kosteusilmaisimesta on helppo havaita koska suoja tulee vaihtaa – viiva muuttaa väriä kastuessaan. Vaippojen vaihtamista helpottaa, kun käytössä on oikeanlainen ja tilanteeseen sopiva vaihtoehto. Omatoimisella hoidettavalla inkohousut (housuvaipat) tai suoja-alushousut ovat hyvä vaihtoehto. Kertakäyttöisen housuvaipan saa poistettua repäisemällä sivusauman auki. Vyöja teippivaippojen vaihtaminen on helpompaa vuoteessa oleville hoidettaville. Vaipan oikeaoppinen pukeminen lisää mukavuutta ja vähentää vahinkoja. Tämä helpottaa myös omaishoitajan työtä. Ohjeita ja neuvoja hoitosuojien käyttöön kannattaa kysyä hoitotarvikkeita jakavasta pisteestä ja terveyskeskuksen tai vuodeosaston hoitajilta. Tietoa löytyy myös vaippavalmistajilta. Omainen hoitajana Jotta vaippa toimii, eikä tule ohivuotoja, on vaipan pukemis- ja kiinnittämisohjeet luettava huolellisesti. Tärkeää on tarkistaa myös vaipan istuvuus ja oikea koko. Imukykyisempään tuotteeseen tulisi siirtyä vain, jos on varma, että ohivuoto ei aiheudu pukemis- tai kiinnitysongelmista. 26 Vaipan vaihtaminen • Poista vaippa aina takakautta, jos mahdollista. • Jos hoidettava on vuoteessa, auta häntä ensin kääntymään kyljelleen ja koukistamaan jalkansa. Vedä housut alas polvitaipeisiin ja poista vaippa kaksin kerroin käännettynä vetämällä taaksepäin. • Puhdista iho edestä taaksepäin. • Jos hoidettava istuu wc-pöntöllä puhdista alapää käsisuihkun avulla ja kuivaa hyvin. • Taivuta uusi vaippa pituussuunnassa kouruksi ja aseta paikoilleen. Teippi- tai vyövaipoissa se puoli, jossa kiinnitysteipit tai -vyöt ovat kiinni, tulee selkäpuolelle.

• Vaipan kosteutta ilmaisevaa viivaa voi käyttää apuna vaipan asettamisessa keskelle. • Vuoteessa olevalla suorista vaippa ensin selän puolelta, ja oikaise teipit tai kiinnitysvyöt. Pidä kädelläsi vaippaa paikoillaan selän puolelta ja auta hoidettavaa kääntymään selälleen. • Suorista vaippa ja kiinnitä se edestä. • Tarkista vielä lopuksi, että vaippa istuu hyvin ja on kunnolla kiinni. Intiimialueen puhdistukseen tarkoitetut kosteuspyyhkeet ovat vessapaperia helppokäyttöisempiä ja hellempiä iholle erityisesti ulosteen puhdistuksessa. Kertakäyttökäsineet tekevät auttamisesta miellyttävämpää. Niitä kannattaa hankkia samalla kuin vaippojakin. Kertakäyttökäsineitä on hyvä pitää aina esillä, jolloin hoidettavaa tilapäisesti auttavankin on mukavampi toimia. Vaginaalitamponi sopii naisille, joilla on virtsankarkailua esimerkiksi ponnistamiseen (yskiminen, nauraminen, liikunta) liittyen. Vaginaalitamponi tukee virtsarakon kaulaa sekä lantionpohjan lihaksia aiheuttamalla kevyttä painetta vaginan seinämään ja ehkäisee näin virtsankarkailua. Pituusvaihtoehtoja on kaksi ja kokovaihtoehtoja viisi. Kuva Haltija Group Oy Muista pestä kädet. Itseliimautuva urinaalikondomi Kuva Haltija Group Oy Muita inkontinenssin apuvälineitä Ulkoinen virtsankerääjä (miesten ulkoinen katetri, urinaalikondomi) on miehille suunnattu apuväline. Ulkoisia virtsankerääjiä on eri kokoisia ja ne kiinnitetään tukivyöllä vyötärölle tai ne ovat itsekiinnittyvä. Itseliimautuvassa urinaalikondomissa liima-alue on läpi­ näkyvä, jolloin ihon kuntoa voi arvioida irrottamatta kondomia. Liimaton vyöhyke toimii säiliönä virtsan määrän tai paineen ollessa suuri. Kokovalikoima on laaja, jolloin oikea yksilöllinen koko tuo parhaan pysyvyyden, istuvuuden ja käyttömukavuuden. Virtsakerääjään liitetään letku ja virtsankeräyspussi, jonka voi kiinnittää esimerkiksi reiteen. Kuva Shutterstock Henkilökohtaisen hygienian hoito on virtsan- tai ulosteenkarkailusta kärsivillä erityisen tärkeää. Hyvä hygienian hoito ehkäisee myös infektioiden torjunnassa ja auttaa pitämään ihon kunnossa. Muista hyvä käsihygienia. Vaginaalitamponi 27

Helpotusta isoon ja pieneen hätään Kertakatetrointi voi olla joskus tarpeellinen, jos virtsainkontinenssipotilaalla on lyhytaikaisesti vaikeuksia saada rakossa oleva virtsa virtsattua (virtsaretentio). Kertakatetroinnin tekee terveydenhuollon ammattilainen. Kestokatetrointia käytetään lähinnä ylivuotoinkontinenssista kärsiville, kun muulla hoitokeinolla ei saada tuloksia. Kestokatetrointiin liittyy lisääntynyt infektioriski. Kestokatetrin asettaa terveydenhuollon ammattilainen. Toistokatetrointi soveltuu henkilöille, joilla on pitkäaikaisesti vaikeuksia tyhjentää virtsarakkonsa. Toistokatetroinnissa virtsarakko tyhjennetään 1–6 kertaa vuorokaudessa ohjaamalla ohut, kertakäyttöinen katetri virtsarakkoon. Toistokatetroinnin voi tehdä hoidettava itse tai omaishoitaja saatuaan siihen ohjausta lääkäriltä, uroterapeutilta tai sairaanhoitajalta. Jos hoidettava tarvitsee toistokatetrointia tai hänellä on kestokatetri, pyydä ohjeita ja riittävä opastus terveydenhuollon ammattilaisilta. Omaishoitajana sinun ei myöskään tarvitse tehdä kaikkia hoitotoimenpiteitä itse, vaan esimerkiksi toistokatetroinnin hoitamisesta voi sopia kotihoidon kanssa. 28 Vuoteensuojat Vaikeimmissa pidätysongelmissa vuoteensuojat ovat hyvä lisäapu. Niitä on olemassa sekä kertakäyttöisiä että pestäviä. Vuoteensuoja helpottaa vahinkojen siistimistä, kun koko aluslakanaa ei tarvitse vaihtaa. Joissain pestävissä vuodesuojissa on myös kantokahvat ja liukuva alapinta, jolloin niitä voi käyttää myös liukulakanana ja apuna hoidettavan kääntämisessä. Pestävä vuoteensuoja / liukulakana Anaalitamponi Kuva Mediplast Fenno Oy Omainen hoitajana Anaalitamponi on yksinkertainen ja huomaamaton keino estää kiinteän ulosteen tahaton valuminen. Pienikokoisena anaalitamponi kulkee helposti mukana. Kertakäyttöinen anaali­ tamponi laitetaan peräsuoleen kuten peräpuikko. Anaalitamponi laajenee peräsuoles­sa ruumiinlämmön vaikutuksesta tiivistämään peräsuolta. Anaalitamponia voidaan käyttää jopa 12 tuntia. Kuva Haltija Group Oy Suojia ulosteen pidätyksen ongelmiin Ulosteinkontinenssissa suojana käytetään yleensä vyö- ja teippivaippoja niiden leveän takaosan, hyvän istuvuuden ja vuotosuojien vuoksi.

Hoitotarvikejakelu Pitkäaikaissairauden hoidossa tarvittavia hoitotarvikkeita on mahdollisuus saada maksutta julkisen sektorin lääkärin tai terveydenhuollon ammattihenkilön toteaman tarpeen perusteella. Hoitotarvikejakelun edellytyksenä on, että pitkäaikaissairauden ja siten hoitotarvikkeiden tarpeen arvioidaan kestävän yli kolme kuukautta. Jaettavia hoitotarvikkeita ovat mm. avanne-, haavanhoito-, katetrointi- ja dialyysitarvikkeet sekä vaipat keskivaikeaan ja vaikeaan virtsa- ja ulosteinkontinenssiin. Lääkäri tekee aina diagnoosin inkontinenssista, sen vaikeusasteesta ja ottaa kantaa inkontinenssin muihin hoitomahdollisuuksiin ennen siirtymistä hoitotarvikejakeluun. Lääkärin tekemän tutkimuksen perusteella hoitosuunnitelmaan kirjataan inkontinenssin vaikeusaste ja päätös vaippajakelun aloittamisesta. Hoitotarvikejakelun pääsääntönä on potilaan yksilöllinen tarve, joten kunta ei voi asettaa ehdottomia tarvikkeiden enimmäismääriä. Kunnat voivat laatia omia ohjeistuksiaan hoitotarvikkeiden jakelusta, mutta ne eivät saa rajoittaa yksilölliseen tarpeeseen perustuvaa tarvikemäärää. Esimerkiksi kolmea tai viittä vaippaa päivää kohden ei voida määrätä, vaan kappalemäärän tulee aina perustua yksilölliseen arvioon. Yksilöllinen tarve arvioidaan potilaan, hänen omaisensa ja terveydenhuollon ammattihenkilön välisen keskustelun perusteella ja kirjataan hoitosuunnitelmaan. Oikeanlaisen suojan valitsemiseksi omaishoidettava voi saada kokeiltavakseen erilaisia vaippa­ malleja. Omaishoitoperhe ei kuitenkaan voi vapaasti valita haluamaansa tuotemerkkiä, vaan hoitotarvikejakelussa käytetään kulloinkin voimassa olevien hankintapäätösten mukaisia hoito­ tarvikkeita. Kannattaa kuitenkin olla yhteydessä hoitotarvikejakeluun tai jakelusta vastaavaan tahoon, jos jaettujen tuotteiden laatu ei tyydytä. Hoitotarvikejakelu on osa potilaan kokonaishoitoa ja sisältää sairaanhoidollista ohjausta ja yksilöllistä neuvontaa tuotteen käyttöön sekä tarvittaessa kotikäynnin. Hoitotarvikejakelun yhtey­ dessä tulee tarvittaessa opastaa myös omaisia, läheisiä ja omaishoitajia. Tarvikkeita jaetaan yleensä enintään kolmen kuukauden määrä kerrallaan joko terveyskeskuksesta tai muusta sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteestä tai ne toimitetaan suoraan kotiin. Kuva Shutterstock Hoitotarvikkeet luovutetaan maksutta, eikä niistä saa ottaa omavastuuosuuksia, toimitusmaksuja eikä muitakaan maksuja. Hoitotarvikkeiden hoitosuunnitelman mukaisen määrän ylittävän osuuden asiakas hankkii ja kustantaa itse. Jos hoitotarvikkeiden tarve säännöllisesti ylittää hoitosuunnitelmaan kirjatut määrät, kannattaa olla yhteydessä hoitotarvikejakeluun ja pyytää uutta yksilöllistä arviota hoitotarvikkeiden määrän osalta tai yhdessä miettiä, onko syytä vaihtaa tuote esimerkiksi imukykyisempään vaihtoehtoon. Hoitotarvikejakeluun kuuluu ohjaus ja neuvonta. 29

Helpotusta isoon ja pieneen hätään Helpotusta isoon ja pieneen hätään • Virtsankarkailuun ja ummetukseen on syytä kiinnittää huomio nopeasti. • Rakon ja suolen toimintaa auttavat riittävä nesteen ja ravintokuitujen nauttiminen, säännölliset wc-käynnit ja liikunta. • Toimivat ja käytännölliset wc-tilat ovat turvalliset sekä säästävät aikaa ja vaivaa. • Elämää virtsankarkailun kanssa voi helpottaa oikeanlaisilla hoitotarvikkeilla, vuoteensuojilla ja apuvälineillä. Omainen hoitajana • Vaippaa valittaessa huomioidaan karkaavan virtsan määrä, hoidettavan ruumiinrakenne ja koko, liikkuminen, vaipanvaihdon mahdollisuus sekä asumisolosuhteet. 30 • Virtsa- ja ulosteenpidätysongelmien ei ole syytä antaa rajoittaa elämää.

Omaishoitajan / hoidettavan virtsaamispäiväkirja NIMI: pvm Päivä klo virtsamäärä (dl) Yht. Yö tahatto- nau­tittu vaippa klo virtsamasti neste vaihdetmäärä karannut (dl) tu (klo) (dl) virtsa tahatto- nautittu vaippa masti neste vaihdetkarannut (dl) tu (klo) virtsa Yht. Huomioita: 31

Helpotusta isoon ja pieneen hätään Lähteet HUS urogynekologinen poliklinikka – http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaalat/hyvinkaan-sairaala/ Poliklinikat/naistentautien-poliklinikka/hyvinkaa-urogynekologinen-poliklinikka/Sivut/default.aspx (IBS) Ärtyvä suoli – http://www.tervevatsa.fi/ibs-aertyvae-suoli/ Inkontinenssi – http://www.tena.fi/ Inkontinenssiasiaa omaisille, ystäville ja hoitajille http://www.tena.fi/laheisista-huolehtiminen/tietopalvelukeskus/mita-voit-tehda/henkiset-puutteet/ Inkontinenssisuojan valitseminen http://www.dreamcare.fi/page/31/inkontinenssisuojan-valitseminen Kiilholma P. & Päivärinta E. (toim.) 2007. Inkontinenssin ABC – Opas hyvään hoitoon. Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Lantionpohjan lihasten harjoittaminen http://www.virtsarakko.fi/hoidot-ja-apuvalineet/lantionpohjan-lihasten-harjoittaminen Nuotio M. 2004. Iäkkään miehen virtsankarkailu on huonoennusteinen vaiva. Duodecim 2004;120:2269–70 Semi T. 2014. Muistisairaan inkontinenssi – Opas omaishoitajille. Geroartist. Terveyskeskusten hoitotarvikejakelu http://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/halsovardscentralernas-distribution-av-forbrukningsartiklar Tietoa toistokatetroinnista – http://katetri.fi/tietoa-toistokatetroinnista/ Tietoisku inkontinenssista http://www.dreamcare.fi/page/26/tietoisku-inkontinenssista Tiheävirtsaisuus (pollakisuria) ja yliaktiivinen virtsarakko https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00929 Ulosteen pidätyskyvyttömyys http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00090 Ummetus, vinkkejä ummetuksen hoitoon – http://www.ummetus.com/hoito Omainen hoitajana Vatsan ja suoliston ongelmat – http://www.aineenvaihdunta.fi/vatsan-toiminta-ja-suolisto 32 Vatsavaivoja voi hillitä – http://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/mieli/vatsavaivoja_voi_hillita Virtsankarkailu – http://www.terve.fi/virtsankarkailu/virtsankarkailu Virtsankarkailu (naiset) http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50050#NaN Virtsankarkailu naisella http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00182 Yliaktiivinen rakko – http://www.yliaktiivinenrakko.fi/yliaktiivinenrakko.html

www.rehashop.fi Helpotusta arkeen - inkontinenssiin ja urologisiin ongelmiin. Urinaalikondomit - Turvalliset ja huomaamattomat tamponitpisarakärkinen IQ-virtsakatetri - matkavirtsapullot -wc-korottajat www.haltija.f | asiakaspalvelu@haltija.f | 09 612 2250

TENA Kauppa on nopein ja helpoin tapa hankkia TENA-tuotteita. Tilaa naisten ja miesten inkontinenssisuojatÊÃiŽBÊlaadukkaat pesu-Êja ihonhoitotuotteetÊsuoraan haluamaasi osoitteeseen. TENA Kaupasta saat henkilökohtaista tuoteneuvontaa ja palvelua puhelimitse ma–pe klo 8–16.