3 2017 LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE Marjatta antoi kasvonsa kampanjalle s. 27 Tukiverkosta apua etäomaishoitajalle s. 8 Vapaaehtoisuus muuttuu, entä järjestöt? s. 16 TEEMAT Etäomaishoito Vapaaehtoistoiminta LAH1703_.indd 1 Vaihda ekologiseen nettilehteen s. 32 5.9.2017 11.00

LAH1703_.indd 2 5.9.2017 11.00

Tällä palstalla vuorottelevat liiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja. PÄÄKIRJOITUS ANNELI KILJUNEN Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja ja työssäkäyvä omaishoitaja Sote-palvelut tasa-arvoisesti ja laadukkaasti jokaiselle K ahvipöytäkeskusteluissa Suomen terveydenhuoltoa kuvataan tehottomaksi ja huonoksi. Tutkimusten ja kansainvälisen vertailun valossa tilanne on kuitenkin toinen. Esimerkiksi Health Powerhouse Indexin tammikuussa julkaistun raportin mukaan Suomen sairaanhoidon kustannustehokkuus on paras 35 eurooppalaisen maan vertailussa. Sairaanhoidon laadussa Suomi ylsi kahdeksannelle sijalle jättäen taakseen muun muassa Tanskan, Ruotsin ja Englannin. Järjestelmä suosii hyvätuloisia ja työssäkäyviä Vaikka Suomi onkin jo maailman huipulla sairaanhoidossa, on meillä yhä paljon parantamisen varaa. Terveydenhuoltojärjestelmän tarkoitus on kaventaa terveyseroja, mutta tosiasia on, että järjestelmä on jakautunut kahtia ja sen myötä terveyserot ovat kasvaneet. Järjestelmä suosii työssäkäyviä ja hyvätuloisia, jotka voivat käyttää työterveyshoitoa ja yksityisiä terveydenhoitopalveluita. Pienituloisten ja työttömien käytössä on yleensä vain julkiset tervey­denhoitopalvelut. Professori Hannu Valtonen Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut yksityisten sairausvakuutusten käyttöä Suomessa. Tärkein syy vakuutusten hankintaan oli halu päästä julkisten palvelujen jonojen ohi nopeasti hoi- toon. Vakuutusten hankinta on yleisintä varakkailla ja koulutetuilla. Vähävaraisilla oli muita heikommat mahdollisuudet päästä lääkärinvastaanotolle sekä saada tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja. Lisäksi Kelan tutkimuksen mukaan joka kymmenes työssäkäyvä kertoi jättäneensä ostamatta lääkkeitä viimeisen vuoden aikana, koska heillä ei ollut niihin varaa. Osalla köyhään väestönosaan kuuluvista tervey­denhoitokulut olivat jopa yli 40 prosenttia perheen menoista. Terveyserojen kaventaminen parantaa yksilön hyvinvointia ja säästää yhteiskunnan rahoja. Suorat säästöt nousisivat useisiin miljardeihin euroihin ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä vähenisi noin 20 000:lla. Myös työllisyysaste kasvaisi. On kaikkien etu, myös varakkaiden, että terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat. Sotessa turvattava tasaarvoiset palvelut Sosiaali- ja terveysuudistus (sote-uudistus) tarvitaan, mutta pääministeri Juha Sipilän hallituksen sote-uudistuksen keskeiset elementit, kuten julkisen tuotannon yhtiöittämispakko, uudistuksen aikataulu sekä omaisuuden siirtomalli ja valinnanvapausmalli, osoittautuivat ongelmalliseksi sekä asiantuntijoiden että perustuslain näkökulmasta. Perustuslaillisessa tar- kastelussa nousi esiin kysymys, miten sote-uudistuksessa turvataan jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteita on muutettava siten, että jokaiselle, myös pienituloisille ja työelämän ulkopuolella oleville, turvataan yhtäläinen ja tasa-arvoinen mahdollisuus saada tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämä on tärkeää myös omaishoitoperheille, joiden tarvitsemien palveluiden saatavuudessa on paljon eroa riippuen siitä, missä kunnassa omaishoitoperhe asuu. Myös omaishoidon juridista asemaa osana palvelujärjestelmää on parannettava. Sote-uudistus uuteen valmisteluun Suomen hallitus päätti heinäkuun alussa tehdä sote-uudistukseen perustuslakivaliokunnan vaatimat muutokset. On tärkeää, että sote-uudistuksen tavoite terveyserojen kaventamisessa sekä terveyden ja hyvinvoinnin parantamisessa toteutuu. Toivottavaa on, että sosiaali- ja terveyspalvelujen aito integraatio toteutuu ja sosiaalipalveluiden asema järjestelmässä paranee. Tämä on ensiarvoisen tärkeää monipuolisia palveluita tarvitseville, kuten omaishoitajille. Hallitus antaa uuden sote-lakiesityksen eduskunnalle keväällä 2018 ja laki tulee voimaan 1.1.2020. LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 3 3 5.9.2017 11.33

Oma-annospalvelusta sujuvuutta arkeen! Oma-annospalvelussa asiakas saa säännöllisesti otettavat lääkkeet kätevästi annospusseissa. Turvallinen – lääkehoito tarkistetaan Turhat lääkkeet ja yhteisvaikutukset saadaan karsittua, koska lääkitys tarkistetaan. Pussien mukana tulee annostuskortti, josta näkee aina ajantasaisen lääkityksen. Helppo – lääkkeet ovat annospusseissa Oikeat lääkkeet tulee otettua oikeassa järjestyksessä, kun lääkkeet on pakattu selkeästi merkittyihin annospusseihin. Taloudellinen – rahaa säästyy Lääkevaihdot ja –kokeilut onnistuvat ilman hävikkiä, koska asiakkaalle toimitetaan kerralla vain kahden viikon lääkkeet. Asiakas maksaa vain palvelusta ja jaetuista lääkkeistä. Etsi lähin Oma-annos apteekki ja lue lisää: www.oma-annos.fi LAH1703_.indd 4 5.9.2017 11.33

3 2017 JULKAISIJA Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 www.omaishoitajat.fi KUVA: JOHANNES ROMPPAINEN JA RISTO MUSTA, WE ARE HERE OY TÄSSÄ NUMEROSSA PÄÄTOIMITTAJA Marja Tuomi, marja.tuomi@omaishoitajat.fi VASTAAVA TOIMITTAJA KUVA: TIINA KOKKO s.27 SuomiAreenalla Porissa keskusteltiin omaishoidosta ja jaettiin tietoa Välittämö100.fi-palvelusta. Sen kautta voi lahjoittaa liiton jäsenille palveluita tai vaikkapa lahjakortteja s. 25. Tiina Kokko, tiina.kokko@omaishoitajat.fi TOIMITUSSIHTEERI Juha Viitanen juha.viitanen@omaishoitajat.fi TOIMITUSNEUVOSTO Tarja Välimäki, puheenjohtaja, Tiina Kokko, Tuija Kotiranta, Eero-Veikko Niemi, Sinikka Salomaa, Marja Tuomi ja Juha Viitanen. SVENSK RESUMÉ Maria Österlund TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Lähellä-lehti on jäsenetu paikallisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä paikallisyhdistyksen jäseneksi. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset ks. s. 50. Marie (vas.) on tytär, kulttuuriharrastaja ja äitinsä (oik.) omaishoitaja. Marie kertoo tarinansa www.monetkasvot.fi-sivulla. Monet kasvot -viestintäkampanja s. 27. TEEMA: ETÄOMAISHOITO 8 13 ILMOITUSMYYNTI TJM Systems Oy, PL 75, 02921 Espoo Jaana Martiskainen jaana.martiskainen@tjm-systems.fi Puh. 044 566 7195 s.25 ILMOITUSAINEISTOT aineistot@tjm-systems.fi ULKOASU Etäomaishoitajan haasteet Etäomaishoitoa vuorovedoin Ad Twist Ky / Jaana Kurvinen MUUT JUTUT TEEMA: VAPAAEHTOISTOIMINTA 14 16 Auttamishalusta hyödyn tavoitteluun Vapaaehtoiset ovat yhdistysten kulmakivi 20 22 25 27 Persoonat palvelutalossa Liitto evästää omaishoidon järjestäjiä Omaishoito puhutti SuomiAreenalla Kampanjalla näkyvyyttä omaishoidolle VAKIOPALSTAT 3 Pääkirjoitus: Sote-palvelut tasa-arvoisesti ja laadukkaasti jokaiselle 29 Digitalisaatio 32 Ajankohtaista 35 Yhdistykset toimivat 37 Lakimies: Toisen puolesta asiointi vaatii valtuutuksen 39 Terveys: Omaishoitaja kehitysvammaisen nuoren itsenäistymisen tukena 43 Ristikko 44 Svensk resumé 48 Paikallisyhdistykset 50 Osoite- PAINOPAIKKA Forssa Print KANNEN KUVA Johannes Romppainen ja Risto Musta, We Are Here Oy SEURAAVA LEHTI Ilmestyy 30.11.2017 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti ISSN 1235-8401., 26. vuosikerta Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. muistio LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 5 5 5.9.2017 11.33

LAH1703_.indd 6 5.9.2017 11.33

LAH1703_.indd 7 5.9.2017 11.33

KUVA: SHUTTERSTOCK TEEMA Etäomaishoitajan hoitotyötä helpottaa hyvä tukiverkosto. ETÄOMAISHOITO ” Tunnusmerkkejä ovat myös hoivan kuormittavuus sekä se, että auttaja vähentää ammattilaisten hoivavastuuta. 8 LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 8 5.9.2017 11.33

KUVA: SHUTTERSTOCK TEKSTI: MINNA ALA-KYYNY Etäomaishoitajan haasteet Omaishoitajuuden tunnistaminen on vaikeaa, jos läheisestään huolehtii etäältä. Kuitenkin hoivasuhteen tunnistaminen auttaa sekä jaksamisessa että yhteistyössä viranomaisten ja hoitohenkilöstön kanssa. K KUVA: ESSI PUURI un läheinen tarvitsee yhä enemmän apua arjesta selviytymiseen, auttaja voi asua hyvinkin kaukana. Etäomaishoitajuudesta puhutaan silloin, kun läheistään etäältä auttava esimerkiksi käyttää osan vapaa-ajastaan läheisensä asioiden hoitoon, käy hänen luonaan auttamassa kotitöissä ja pitämässä seuraa, hoitaa tämän raha-asioita ja ottaa vastuuta ulkopuolisten palvelujen riittävyydestä. Tunnusmerkkejä ovat myös hoivan kuormittavuus sekä se, että auttaja vähentää ammattilaisten hoivavastuuta. ”Etäomaishoitajat ovat yhteiskunnan myllerryksessä niitä, jotka osaltaan mahdollistavat Suomen hallituksen tavoitteena olevan ikäihmisten kotona selviytymisen entistä pidempään. Etäomaishoitajat eivät ole tällä het- ”Etäomaishoitajat eivät ole tällä hetkellä minkään korvauksen piirissä”, kertoo Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n toiminnanjohtaja Minnamaria Salminen. kellä minkään korvauksen piirissä, vaikka heille tulee esimerkiksi matkakustannuksia”, kertoo Oulun seudun omaishoitajat ry:n (OSOL) toiminnanjohtaja Minnamaria Salminen. Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry on ollut Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n (POLLI) kanssa edelläkävijänä etäomaishoitajuuden nostamisessa keskusteluun. Etäomaishoitaja on terminäkin melko uusi. Siitä ei puhuta laissa eikä kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa. ”Olemme käyneet eduskunnassakin puhumassa asiasta, mutta vielä on pitkä matka siihen, että etäomaishoitajien asema virallistettaisiin”, sanoo Salminen. Projektivastaava Soili Hyvärinen POLLI:sta kertoo, että he keskustelevat kaikissa viranhaltijatapaamisissa myös etäomaishoivakysymyksistä. ”Aina, jos on mahdollisuus pitää omaishoitajuutta esillä, otamme huomioon myös etäomaishoitajat ja työssäkäyvät. Esimerkiksi ex-ministeri Juha Rehula kuuli ensimmäistä kertaa etäomaishoitajuudesta Omaishoitajat ja läheiset -liiton järjestämässä omaishoitajaparlamentissa vuosi sitten”, kertoo Hyvärinen. Hoidettava usein oma tai puolison vanhempi Etäomaishoitajia on arvioitu olevan Suomessa noin 65 000. Suurin osa heistä hoitaa omia tai puolison iäkkäitä vanhempia. Etäomaishoitajista suurin osa on vielä työelämässä ja monilla on myös alaikäisiä lapsia. “Etäomaishoitajuus alkaa monesti vähitellen. Se on vähän sellainen veteen piirretty viiva, että tunnistaako itse olevansa etäomaishoitaja ja missä vaiheessa vanhemmista huolehtiminen muuttuu etäomaishoitajuudeksi,” sanoo Minnamaria Salminen. Etäomaishoidosta ei ole virallista määritelmää, mutta yleensä etäomaishoitajaksi määritellään, jos matkaa hoidettavan luo on enemmän kuin 50 kilometriä tai matka kestää yli tunnin. Tätä määrittelyä käyttivät sekä Soili Hyvärinen etäomaishoitajia käsittelevässä pro gradu -tutkielmassa (2013) että tutkijat Kaisa Kauppinen ja Mia Silfver-Kuhalampi Työssäkäynti ja läheis- ja omaishoiva -tutkimuksessa (2015). Etäomaishoitajaksi voidaan silti määritellä myös henkilö, joka asuu samalla paikkakunnalla, mutta eri osoitteessa kuin hoidettava. Todelliset ruuhkavuodet Kuten omaishoitotilanteessa yleensäkin, myös etäomaishoitajuudessa on sekä henkisiä että fyysisiä haasteita. Myös taloudellinen puoli ja työn ja omaishoidon yhteensovittaminen aiheuttavat kuormitusta. Omaishoidon henkinen kuormittavuus tulee monesti hoitotyön sitovuuLÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 9 9 5.9.2017 11.33

desta. Etäomaishoitajilla taas on suuri huoli kaukana asuvasta hoidettavasta ja huono omatunto siitä, ettei pääse tarpeeksi usein käymään. ”Tutkielmaani varten haastattelemani etäomaishoitajat kertoivat, että keskeisiä asioita etäomaishoidossa ovat huoli ja pelko siitä, mitä hoidettavalle tapahtuu. Etenkin silloin, jos hoidettavaa lähellä olevat verkostot ovat heikot”, kertoo Soili Hyvärinen. Omaishoitajat ja läheiset -liiton koulutussihteeri Kaisu Häggqvist tunnistaa etäomaishoitajuuteen liittyvän huolen ja syyllisyyden. Hänellä on omakohtaista kokemusta etäomaishoitajuudesta. Ensin hän toimi omaishoitajaäitinsä sijaisena, hoitaen isäänsä lomillaan ja joskus viikonloppuisin. Nyt hän hoitaa 350 kilometrin päässä asuvan äitinsä asioita yhdessä veljensä kanssa. ”Huoli on aina läsnä. Monet asiat näyttävät etäältä erilaiselta eikä pitkän matkan vuoksi voi varmistaa, mitä omaisen luona tapahtuu”, Häggqvist kertoo. Myös muutostilanteisiin, kuten sairauden etenemiseen tai tuettuun asumiseen siirtymiseen liittyy paljon omia ja hoidettavan tunteita. Voi tuntea avuttomuutta ja suurta huolta, kun ei ole lähellä katsomassa, miten hoidetta- 10 Etäomaishoitokin kuormittaa Dosentti Kaisa Kauppinen Helsingin yliopistosta on tutkinut omaishoitajien työssäkäyntiä ja työssä jaksamista. ”Etäomaishoitajilla on hyvin usein ruuhkaisa elämäntilanne. Kotona voi olla lapsia ja etänä hoidetaan vaikkapa iäkkäitä vanhempia, siihen lisäksi vielä työssäkäynti. Heillä omatunto soimaa siitä, että he käyvät liian harvoin hoidettavan luona ja miettivät, että missä oma paikka on, lasten luona vai vanhempien ”, sanoo Kauppinen. Välillä etäomaishoitaja joutuu miettimään myös hoidettavan itsemääräämisoikeutta, kuten sitä milloin voi muistisairaan kohdalla noudattaa hänen toiveitaan ja milloin etäomaishoitaja voi päättää asioista, jos on sitä mieltä, että se on parasta hoidettavan kannalta. ”Etäomaishoitajuus on erityisen haasteellista, jos hoidettavalla on muistisairaus. Hän voi sanoa puhelimessa, että kaikki on hyvin, vaikka ei olisikaan. Jos hoidettavalla on esimerkiksi vain liikkumiseen liittyviä esteitä, hän pystyy eri tavalla pyytämään apua”, sanoo Soili Hyvärinen. Yksi etäomaishoitajien haaste on Kaisu Häggqvistin mukaan yllättävät tilanteet, joiden takia joutuu nopealla aikataululla lähtemään hoidettavan luo. “On hankalaa irrottautua työstä ja omasta elämästä, jos pitää yhtäkkiä lähteä. Oma äitini asuu nyt hoitokodissa, joten käynnit hänen luonaan ovat aiempaa säännöllisempiä”, Häggqvist sanoo. “Etäomaishoitajat joutuvat yleensä matkustamaan paljon. He käyvät hoidettavan luona viikonloppuisin ja lomilla. Paitsi että käynnit ruuhkauttavat kotitilannetta, etäomaishoitajuus on myös taloudellinen kysymys. Tutkimuksemme mukaan matkoihin käytetään noin 200 euroa tai ylikin kuukaudessa”, kertoo Kaisa Kauppinen. Matkustamiseen liittyy myös fyysistä kuormitusta. Työssäkäyvillä viikonloppu ja lomat on tarkoitettu työstä elpymiseen, mutta jos ne käytetään matkustamiseen ja läheisen asioiden hoitoon, ei palaudu kunnolla. Työn joustot helpottavat Monet etäomaishoitajat käyttävät työn joustoja helpottamaan arkea. “Etäomaishoitajien käyttämiä työn joustoja ei tutkimuksessa erikseen tarkasteltu, mutta omaa tai puolison vanhempaa hoitavien tyypillisin tapa on se, että sovitaan läheisen esimiehen kanssa poissaoloista tai käytetään liukuvaa työaikaa”, kertoo Kaisa Kauppinen. “Myös palkatonta poissaoloa pakottavan perhesyyn takia käytetään aika paljon. Lisäksi lomapäiviä säästetään ja osittain varataan niitä pahan päivän varalle”, Kauppinen jatkaa. Kaisu Häggqvist kertoo käyttävänsä jonkin verran työn joustoja. Hänellä on joustava työaika ja esimiehen kanssa voi sopia vapaista. Omaishoitajat ja läheiset -liitto antaa myös mahdollisuuden kolmen päivän palkalliseen vapaaseen omaisen vakavan sairastumisen takia. Häggqvistin mielestä etäomaishoitajien täytyy miettiä myös omaa jaksamistaan. Siinä auttaa hänen mukaansa se, että on oma elämä, johon kuuluu vaikkapa työ, perhe, ystävät ja omat harrastukset. “Kyllä tässä 20 vuoden aikana on käynyt monta kertaa mielessä, että muutan äidin luo. Mutta sitten olisi tuntunut siltä, että olisin jättänyt oman KUVA: JUHA TUOMI KUVA: KAISA KAUPPISEN KOTIALBUMI ”Etäomaishoitajat ovat usein kahden hoivan ristitulessa eli ”sandwich”-elämäntilanteessa. Työssäkäynnin lisäksi heillä on kotona hoitoa tarvitsevia lapsia ja toisella paikkakunnalla omat tai puolison vanhemmat, jotka tarvitsevat huolenpitoa”, sanoo dosentti Kaisa Kauppinen. va pärjää ja miltä hänestä tuntuu. “Vertaistuki on etäomaishoitajille tärkeää. Itse olen Facebookissa muistisairaiden omaisten ryhmässä”, sanoo Omaishoitajat ja läheiset -liiton koulutussihteeri Kaisu Häggqvist. LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 10 5.9.2017 11.33

noo Kauppinen. Erilaisissa valvontalaitteissa on otettava huomioon myös hoidettavan yksityisyys ja itsemääräämisoikeus. ”Täytyy miettiä, onko eettistä nähdä toisen hyvinkin intiimit asiat. Toki tietynlaisista valvontalaitteista voi olla apua, esimerkiksi GPS-paikannin muistisairaalle tai hälytin, joka reagoi, jos hoidettava kaatuu tai jääkaapin ovi ei aukea. Mutta ihmisellä on parhaimmat anturit. Ihmisen puute on suurin turvattomuuden tuoja”, sanoo Soili Hyvärinen. elämän sivuun. Koko ajan käyn sitä kamppailua, että kahteen suuntaan pitäisi mennä”, Häggqvist kertoo. Äidin muutto Häggqvistin luo ei ole vaihtoehto, koska jo asunnosta toiseen muutto oli äidille raskasta. “Vertaistuki on tosi tärkeää, pitää päästä puhumaan omasta tilanteesta. Itse olen yhteydessä ulkomailla asuvaan sisareeni useamman kerran viikossa. Olen myös Facebookissa muistisairaiden omaisten ryhmässä”, sanoo Häggqvist. Häggqvistin jaksamista auttaa myös työ omaishoitajien asioiden parissa. “Minulla on suuri kunnioitus omaishoitajia kohtaan. Oma työni antaa myös toisenlaista merkitystä elämääni.” Yhdistyksistä ja palveluista tukea Läheisen lisääntyvä avuntarve kannattaa ennakoida. Hoidettavan ja hänen lähipiirinsä on hyvä puhua ajoissa siitä, minkälaista hoitoa tämä itse tahtoo. Hoitotahdon tekemiseen voi käyttää esimerkiksi Muistiliiton nettisivuilta löytyvää mallia. Hoitotahtoon kirjataan hoidettavan sitovat tahdonilmaisut sekä hänen hoitoa ja hoivaa koskevat toiveensa. Etäomaishoitajan voi olla vaikea tietää, mitä palveluja hoidettavalle kuuluu. Kannattaa olla yhteydessä hoidettavan kunnan sosiaalitoimeen ja sopia hoitoneuvottelusta. ”Ensimmäiseksi voi ottaa yhteyttä hoidettavan paikkakunnan omaishoitajayhdistykseen. Sieltä saa neuvoja siitä, mitä palveluita hoidettavalle kuuluu. Paikkakuntalaiset tietävät, minne kannattaa ottaa yhteyttä ja lisäksi yhdistyksessä tiedetään mahdollisista vapaaehtoisista, jotka käyvät vaikkapa lukemassa hoidettavalle kerran viikossa. Yhdetkin Tukiverkosto tärkeä Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n projektivastaava Soili Hyvärinen kertoo etäomaishoidosta yhdistyksen järjestämissä seminaareissa. KUVA: POLLI RY Etäomaishoitajan rooli on monesti palveluiden hankkimista, raha-asioiden hoitoa, tukiverkoston ylläpitoa ja seurana olemista silloin, kun käy hoidettavan luona. ”Yksi teema, joka nousee esille etäomaishoitajien kohdalla, on palveluiden seuranta. Niistä on ollut paljon hyvää kerrottavaa, mutta paljon myös sellaista, mihin on pitänyt puuttua”, kertoo Soili Hyvärinen. Hyvät palvelut, jotka takaavat, että hoidettavasta pidetään huolta ja että hän on turvassa, vähentävät etäomaishoitajan huolta. ”Etäomaishoitajan kannattaa kertoa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, että hoitaa läheistään kaukaa. Sairaanhoidosta olisi myös hyvä löytyä luottoihminen tai oma hoitaja, joka tietäisi tilanteen”, sanoo Hyvärinen. Muut hoidettavan lähellä asuvat luottohenkilöt, kuten naapurit ja sukulaiset, ovat etäomaishoitajalle erityisen tärkeitä. “Kun äiti asui vielä kotona, naapurit olivat hyvänä apuna pitämässä silmällä, että hän avasi aamulla verhot. Puhelin oli tietenkin tärkeä väline. Ja jos äiti ei vastannut, soitin sukulaisille, jotka kävivät varmistamassa, että kaikki on kunnossa”, kertoo Kaisu Häggqvist. Myös Minnamaria Salminen pitää tärkeänä, että etäomaishoitajalla olisi hyvä verkosto auttamassa. Verkostoon voi kuulua sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, kuten kotihoitajia, kolmannen sektorin vapaaehtoisia sekä naapureita, sukulaisia ja tuttavia. ”Tärkeintä on, että voi soittaa jollekin, ellei saa hoidettavaa puhelimella kiinni. Myös teknologian ottaminen käyttöön voi tuoda turvaa”, Salminen sanoo. Todennäköisesti teknologian hyödyntäminen lisääntyykin tulevaisuudessa. Jo nykyään monilla kotihoidossa olevilla on turvapuhelimet ja valvontalaitteita kehitetään kovaa vauhtia. Kaisa Kauppinen miettii kuitenkin, onko se ratkaisu vai ei. ”Uskon, että esimerkiksi Skypen käyttö tulee lisääntymään, etenkin seuraavilla sukupolvilla hoidettavia, jotka osaavat käyttää netin palveluita. On niistä varmasti apua, niin kauan kuin joku kuitenkin käy hoidettavan luona”, sa- LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 11 11 5.9.2017 11.33

KUVA: ULLA FLINKIN KOTIALBUMI Ulla Flink on ollut töissä hoivaosastolla, joten ammattitaidosta oli hyötyä, jotta äidin koti saatiin turvalliseksi ja toimivaksi. lisäkädet ovat avuksi”, kertoo Soili Hyvärinen. Etäomaishoitajan on hyvä kartoittaa myös omaishoidon tuen mahdollisuus. Hyvärisen mukaan tukea voi saada, jos hoidettavan luona viettää pidempiä jaksoja, jolloin hoitovastuu siirtyy kunnalta etäomaishoitajalle. Minnamaria Salminen kertoo, että etäomaishoitajat voivat muiden omaishoitajien tavoin käyttää Oulun seudun omaishoitajat ry:n omaistukitoimintaan liittyvää yksilöllistä ohjausta sekä omaishoitajien palvelevaa puhelinta. Oulun yhdistys on julkaissut POLLI:n kanssa oppaita etäomaishoitajille, aloittanut etäomaishoitajille vertaistukiryhmän sekä perustanut Omaisena etäällä -vertaisryhmän Facebookiin. ”Aluksi vertaistukiryhmässä oli tärkeintä puhuminen. Nykyään ryhmäläiset järjestävät myös muuta toimintaa ja ryhmä toimii vapaaehtoisvoimin”, kertoo Salminen. Omaisena etäällä -ryhmässä Facebookissa on noin 50 jäsentä ja siellä voi jakaa kokemuksia ja kysyä neuvoja omaan etäomaishoitajuuteen. ”Yksin ei kannata jäädä, oli hoivan muoto mikä tahansa. Yhdistyksistä saa vertaistukea, koulutusta ja virkistystä. Rohkeasti vain soittamaan tai mukaan 12 LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 12 toimintaan”, kannustaa Soili Hyvärinen. Ammattilainen etäomaishoitajana Yksi Omaisena etäällä -ryhmän jäsenistä on Kempeleessä asuva Ulla Flink. Hän on Kiimingissä asuvan 80-vuotiaan äitinsä etäomaishoitaja. Ullalla ei ole ajokorttia, joten hän käy Kiimingissä asuvan äidin luona linja-autolla tai miehensä kyydissä. Kun äiti joutui vammautumisen takia pyörätuoliin ja oli ensin puoli vuotta sairaalassa, äidin luona tehtiin tarvittavat kodin muutostyöt. Ulla on ollut pitkään töissä hoivaosastolla, joten ammattitaidosta oli hyötyä, jotta äidin koti saatiin turvalliseksi ja toimivaksi. Esimerkiksi töistä tuttu hydraulinen tuoli hankittiin myös äidille, joka pystyi sen avulla jatkamaan saunomista, josta hän kovasti pitää. Kun äiti pääsi sairaalasta, Ulla asui hänen luonaan kuukauden. Sen jälkeen äiti on pärjännyt kotona kotihoidon päivittäisten käyntien ja Ullan avun turvin. ”Yleensä lääkärikäynnit sovitaan etukäteen, joten pystyn varautumaan niihin. Haastetta tuovat hätätilanteet, koska linja-autolla matka äidin luo kestää tunnista puoleentoista tuntiin. Onneksi niitä ei tule usein.” Kotihoito käy äidin luona viisi kertaa päivässä. Se on Ullan mielestä tärkein edellytys sille, että äiti voi vielä asua kotona. Ulla itse käy äidin luona yleensä kerran viikossa. ”Kotisairaanhoito pitää huolen, ja heille voi aina soittaa. Nyt kun olen äidin asioiden virallinen hoitaja, he ottavat entistä tarkemmin huomioon, että minulle kerrotaan äidin asioista”, Ulla kertoo. Hänen mukaansa on hyvä, että he tekivät äidin kanssa ajoissa edunvalvontavaltuutuksen. ”Olimme jutelleet jo aikaisemmin, että pitäisikö tehdä valtuutus, että sitten jos jotain tapahtuu, niin ei tarvitse ketään määrätä edunvalvojaksi. Kävim- me äidin kanssa asianajajan luona tekemässä paperit, jotka todistajat allekirjoittivat”, Ulla kertoo. Maaliskuussa äidillä todettiin muistisairaus. Se oli Ullalle henkisesti raskainta aikaa. Vaikka äiti itse oli sitä mieltä, että edunvalvontavaltuutus kannattaa tehdä, hän hermostui, kun maistraatista tulleissa papereissa luki holhouslaista. Silloin alkoi Ullan syyttely. ”Olen hoitanut työssäni muistisairaita, mutta kun omasta läheisestä on kysymys, tilanne on aivan erilainen. Varsinkin kun muistisairaus voi vaikuttaa niin, että henkilön käytös muuttuu aivan päinvastaiseksi, kuin mitä se on ollut”, Ulla sanoo. Äidin vointia paransi lääkkeiden lopetus ja nyt käytöshäiriöt ovat vähentyneet. ”Olen hakenut ulkopuolista apua, jotta voin kertoa tunteistani. Olen päässyt puhumaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotka osaavat kysyä oikeat kysymykset ja antavat hyviä vinkkejä”, Ulla kertoo. Ulla tapaa nykyisessä työssään jalkahoitajana myös monia omaishoitajia. Heitä hän pyrkii kannustamaan ja antaa vinkkejä esimerkiksi omaishoidon tuen hakemiseen. Myös muistisairaiden omaisia hän kannustaa. ”Muistisairaan läheinen ei aina ymmärrä, että käytöshäiriöt kuuluvat sairauteen. Moni häpeää sitä, että läheinen muuttuu”, Ulla sanoo. Ulla löysi sattumalta Facebookista Omaisena etäällä -ryhmän, jota hän seuraa ja kommentoi ryhmän keskusteluja. Ryhmässä nousee esille niin käytännön kuin henkisenkin puolen asioita. ”Olen kommentoinut siellä esimerkiksi edunvalvontavaltuutukseen liittyviä asioita sekä muita asioita, joista tiedän työni puolesta”, Ulla kertoo. Ullan mielestä Facebook on hyvä kanava vertaistukeen. Hän ei itse työnsä vuoksi pääse paikalle omaishoitajien yhdistysten toimintaan, koska esimerkiksi vertaisryhmät kokoontuvat juuri hänen työaikanaan. Facebook-ryhmän keskusteluja voi sen sijaan seurata silloin, kun itselle sopii. 5.9.2017 11.33

TEEMA ETÄOMAISHOITO TEKSTI JA KUVA: EERO-VEIKKO NIEMI Etäomaishoitoa vuorovedoin Veljekset Ilkka ja Markku huolehtivat yksin asuvasta äidistään. I lkka, 62, ja Markku, 56, Pirkkalaniemi etäomaishoitavat yhdessä 87-vuotiasta Sirkka-äitiään. Äiti asuu yksin kerrostaloasunnossaan Tampereella ja poikien kodit ovat lähikunnassa Pirkkalassa. Pojat ovat yrittäjiä ja molempien työt ovat pääkaupunkiseudulla. He käyvät äitinsä luona viikonloppuisin useamman kerran päivässä ja viikollakin aina kun vain ehtivät. ”Tämä etäomaishoito alkoi oikeastaan pakon sanelemana, kun äiti kotiutettiin kuntoutuksesta. Kuntoutukseen päättyi sairaalajakso, joka oli alkanut äidin kaaduttua rullaportaissa. Meidän poikien mielestä äiti kotiutettiin liian aikaisin,” Ilkka kertoo. ”Kuntoutus oli kuitenkin hyvää ja kuntoutuspaikasta hoidettiin myös kaupungin kotipalveluhenkilö ottamaan äiti vastaan, kun hän kotiutui”, Ilkka kertoo. ”Äiti tunsi kuntonsa vielä niin huonoksi, että olisi halunnut palveluasuntoon. Hän oli ennen kaatumistaan pärjäillyt hyvin yksin kotona, mutta kaatuminen toi epävarmuuden tunteen. Otin yhteyttä moniin kaupungin sosiaalitoimen työntekijöihin, mutta vastaus oli joka paikassa, että paljon äitiä huonompikuntoisiakin on kotihoidossa. Eli kaupungin laitoksista ei hoitopaikkaa vielä ollut saatavilla. Me pojat otimme sitten tehtäväksemme käydä äidin luona niin usein kuin mahdollista.” puhelimen rannekkeen nappia aina, kun siltä tuntui.” Ilkka kertoo, että kotipalvelu käy äidin luona säännöllisesti ja lisäksi henkistä vireyttä ylläpitävä terapeutti käy viikoittain. Kaupunki on valmistautunut tarjoamaan pysyvän hoitopaikan sitten, kun äiti ei enää tule toimeen yksin kotona. ”Hoitopaikkavaraus oli kiven alla, mutta lopulta se järjestyi eli laitospaikka on valmiina sitten, kun sellaista tarvitaan. Asiaa auttoi varmasti se, että äiti käytti kovin usein turvapuhelinta pyytääkseen apua öiseen ahdistukseensa. Kaupungin viranhaltijoihin äidin jatkuvat avunpyynnöt vaikuttivat enemmän kuin omaisten esittämät toiveet ja perustelut”, uskoo Ilkka. Pojat eivät yleensä ennakolta jaa keskenään äitinsä huolenpitoon liittyviä tehtäviä tai vierailuaikoja äitinsä luokse. Kumpikin käy äitinsä luona aina, kun ehtii ja huolehtii niistä asioista, jotka sattuvat olemaan ajankohtaisia. Joskus käy niinkin, että molemmat veljekset osuvat yhtä aikaa äitiään katsomaan. ”Emme pidä paljon yhteyttä Markun kanssa muissa kuin työasioissa. Ehkä se johtuu ikäerosta, että emme ole tottuneet puuhaamaan yhdessä”, Ilkka pohtii. Ilkka Pirkkalaniemi käy äitinsä luona useita kertoja viikossa. Apua kaupungin sosiaalitoimesta Ilkka muistelee, että kuntoutuspaikan henkilökunta neuvoi ottamaan yhteyttä Tampereen Kotitoriin. Kotitori on palvelu, johon on keskitetty kaupungin sosiaalipalveluiden neuvonta ja monia muita kaupunkilaisia auttavia palveluita. Kotitorin kautta pojat saivat äidin luo asiantuntijan, joka kartoitti hänen tilanteensa ja auttoi erilaisissa hoidon järjestelyyn liittyvissä asioissa. Tätä kautta äidille järjestyi myös turvapuhelin. “Turvapuhelin on meille pojille todella suuri helpotus. On paljon helpompaa jättää äiti yksin kotiin, kun tietää, että hänellä on koko ajan turvapuhelinranneke kädessään. Äiti myös soitti ennen meille usein öisin, kun olo tuntui huonolta tai yksinäisyys muuten pelotti. Kaukaa oli vaikea auttaa niissä tilanteissa. Neuvoin äitiä painamaan rohkeasti turvaLÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 13 13 5.9.2017 11.33

TEEMA VAPAAEHTOISTOIMINTA Filosofian tohtori Aaro Harju työskentelee Sivistysliitto Kansalaisfoorumin pääsihteerinä. TEKSTI: AARO HARJU KUVA: SHUTTERSTOCK KUVA: RIITTA LISKI Auttamishalusta hyödyn tavoitteluun Vapaaehtoistoiminnan muutos pitkäjänteisestä auttamisesta tempausluonteiseen osallistumiseen kertoo tästä ajasta ja tuo haastetta järjestöille. S uomalaiset ovat aina tehneet ilmaista työtä naapureiden, sukulaisten ja ystävien hyväksi. Valtaosa vapaaehtoistyöstä tehdään läheisten hyväksi. Naiset huolehtivat puolisoista, sukulaisista ja naapureista. Miehet tekevät muunlaista auttamistyötä, kuten huolehtivat kuljetuksista, tekevät pieniä korjauksia ja hoitavat erilaisia asioita. Työn määrästä ei ole tarkkaa arviota, mutta se on tavattoman suuri. Vapaaehtoistyötä tehdään paljon myös yhdistyksissä ja järjestöissä. Noin 700 000–800 000 suomalaista tekee säännöllisesti vapaaehtoistyötä eri järjestöissä yli 100 miljoonan tunnin verran vuodessa. Sosiaalialan yhdistyksissä autetaan kanssaihmisiä, liikuntajärjestöissä valmennetaan lapsia tai toimitaan ryhmien huoltajina, kulttuurijärjestöissä organisoidaan tapahtumia, kotiseutuyhdistyksissä vaalitaan kulttuuriperintöä, ammattiyhdistyksissä tehdään työtä parempien työolojen puolesta ja puolueissa vaikutetaan yhteiskunnallisiin asioihin jne. Vapaaehtoistyöhön sisältyy paljon myös yhteisöllistä työtä, kun vapaaehtoisvoimin rakennetaan ja ylläpidetään kyläteitä, vesi- ja viemäriverkostoja tai yhteisiä tiloja. Määrällä mitaten suomalaiset ovat maailman kärkeä vapaaehtoistyön tekijöinä yhdessä ruotsalaisten ja amerikkalaisten kanssa. Vapaaehtoistyötä on työ, jota tehdään ilman palkkaa tai 14 palkkiota toisten ihmisten tai yhteisöjen hyväksi. Toki kulut korvataan. Vapaaehtoistyö on työtä yhteiseksi hyväksi. Antaessaan saa Vapaaehtoistyön tekeminen vaatii epäitsekästä asennetta. Ihmisen tulee antaa aikaansa, työpanostaan ja osaamistaan jonkin asian hyväksi ilman, että siitä saa rahallista korvausta. Tässä on samalla vapaaehtoistoiminnan suola. Minä voin auttaa omalla panoksellani joitakin ihmisiä tai edistää jotakin tärkeää tai mieluista asiaa. Antamisesta syntyvä mielihyvä saa lähtemään mukaan vapaaehtoistyöhön. Halu auttaa on tärkein syy tehdä vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistoiminnan ihanuus on toisaalta siinä, että antaessaan myös saa. Yhdessä tekemällä tapaa muita ihmisiä, voi luoda ystävyyssuhteita, voi oppia uutta ja voi nähdä konkreettisesti oman panoksensa hyödyn. Vapaaehtoistoiminta on monelle henkireikä arjen keskellä, hyvän mielen tuoja sekä elämän ilostuttaja ja rikastuttaja. Nuorille merkitystä on sillä, että he saavat ansioluetteloonsa merkinnän vapaaehtoistyöstä. Se auttaa myöhemmin työnhaussa. Nämä ovat tutkimusten mukaan muita tärkeitä syitä tehdä vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistoiminta antaa ihmiselle vahvan osallisuu- LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 14 5.9.2017 11.33

” Järjestöt joutuvat opettelemaan uudet tavat organisoida vapaaehtoistyötä ja johtaa sitä. den tunteen. Ihminen kokee olevansa osallinen omassa yhteisössään ja yhteiskunnassa, kun hän tekee työtä, harrastaa, osallistuu ja vaikuttaa. Se on yksi ihmisenä olemisen tunnuspiirteistä ja hyvän elämän perusedellytyksistä. Vapaaehtoistyön määrä ja laatu kertovat siitä, että suomalaisilla on edelleen vahva halu antaa oma työpanoksensa läheisten ihmisten, oman yhteisön tai itselle tärkeän asian vuoksi. Vapaaehtoistyötä omilla ehdoilla Suomalaisille on ollut tyypillistä, että he ovat sitoutuneet pitkäksi aikaa vapaaehtoistyöhön. Viikoittain vuodesta toiseen autetaan läheistä tai toimitaan 30 vuotta yhdistyksen sihteerinä. Tällaisia ihmisiä löytyy edelleen, mutta suunta on muuttumassa. Vapaaehtoistyössä on kasvattanut suosiotaan lyhytkestoinen, projektimainen tekeminen. Ihmiset sitoutuvat määräajaksi mukaan johonkin tempaukseen, tapahtumaan tai kampanjaan. Viestit järjestökentältä kertovat, että ihmisiä on entistä vaikeampi saada suostumaan säännöllistä ja pitempää sitoutumista vaativiin tehtäviin, kuten lasten urheiluryhmän vetäjäksi, vanhuksen tukihenkilöksi tai yhdistyksen sihteeriksi. Tämä viestii siitä, että vapaaehtoistyön luonne muuttuu tulevaisuudessa. Vapaaehtoistyötä tehdään entistä enemmän silloin, kuin se itselle sopii ja niin paljon kuin viitsitään. Muutos on haastava, koska jär- jestöt ovat tottuneet yli sadan vuoden ajan sitoutuneisiin vapaaehtoisiin, jotka tekevät pyyteettömästi työtä yhteiseksi hyväksi. Järjestöt joutuvat opettelemaan uudet tavat organisoida vapaaehtoistyötä ja johtaa sitä. Toinen iso haaste on, että nykysuomalaiset kysyvät aikaisempaa enemmän hyödyn perään: Mitä minä saan siitä, että teen yhdistykselle vapaaehtoistyötä? Elämme aikaisempaa itsekkäämmän vapaaehtoistyön aikaa, ja suunta tullee vahvistumaan. Jos vapaaehtoistyöstä pitää ryhtyä maksamaan palkkioita, se lopettaa sellaisen vapaaehtoistyön, johon olemme Suomessa tottuneet. Lisääntyvä hoivavastuu voi kaatua vapaaehtoisille Suomalaisessa yhteiskunnassa monet asiat pyörivät vapaaehtoisten varassa. Jos tämä työpanos jäisi pois, todella moni asia jäisi tapahtumatta. Tätä ei aina ymmärretä. Vapaaehtoispanokselle on tarvetta, ja tulevaisuudessa sitä voi olla vielä nykyistä enemmän. Suomalaiset ikääntyvät nopeasti ja eliniän pidetessä yhä useampi tarvitsee sosiaali- ja terveyspalveluita. Samaan aikaan valtion ja kuntien taloudet ovat vaikeuksissa ja Suomi velkaantuu. Tämän haastaa yhteiskunnan palvelutuotannon. Iso kysymys kuuluu: Huolehdimmeko läheisistämme tulevaisuudessa enemmän kuin nykyisin? Jos näin käy, tähän tarvitaan vapaaehtoisten työpanosta. Tämä on pois erityisesti järjestöllisestä vapaaehtoistyöstä. Mistä löytyvät jatkossa yhdistysten luottamushenkilöt, mm. puheenjohtajat, sihteerit ja rahastonhoitajat? Ketkä järjestävät tapahtumat, joissa vaaditaan paljon vapaaehtoispanosta? Ketkä ryhtyvät ryhmien ohjaajiksi, joissa pitää sitoutua ohjaamiseen kerran viikossa? Ketkä tekevät ns. ei-niin-mukavat työtehtävät, kuten vessojen siivouksen tapahtumissa, järjestävät talkoot varojen keräämiseksi tai esitteiden jakamiseksi postilaatikoihin? Nämä ovat haastavia kysymyksiä järjestötoimijoille. Oma näkemykseni on, että suomalaisilla on jatkossakin halua tehdä vapaaehtoistyötä, mutta sen organisoiminen on nykyistä haastavampaa. Ihmiset karttavat pitkäaikaista sitoutumista. He haluavat saada hyötyä itselleen tai esimerkiksi omille lapsilleen ilmaisesta työpanoksestaan. Myös vapaaehtoistyön kohteet muuttuvat, jos hoivatyön tarve kasvaa. Järjestöt voivat sopeutua uuteen tilanteeseen. Se vaatii kuitenkin asian tiedostamista, tulevaisuuden oikein näkemistä sekä oikeiden johtopäätösten tekemistä. Vapaaehtoistyön johtamista tulee parantaa, jotta vapaaehtoistyö on tehokkaasti organisoitua. Vapaaehtoisten kiittämistä ja palkitsemista pitää kehittää. Vapaaehtoisten työpanos on niin arvokas yhteiskunnalle ja järjestöille, että jokaisesta vapaaehtoisen tekemästä työtunnista pitää olla kiitollinen. Vapaaehtoisten pitää kokea, että he tekevät arvokasta työtä, jota arvostetaan yhdistyksissä. LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 15 15 5.9.2017 11.33

KUVA: HARRI MÄENPÄÄ, STUDIO KORENTO TEEMA VAPAAEHTOISTOIMINTA TEKSTI: MINNA ALA-KYYNY Vapaaehtoiset ovat yhdistysten kulmakivi Kansalaisyhteiskunta ja osallistumisen tavat muuttuvat. Vaikka vapaaehtoistoiminta kiinnostaa suomalaisia, yhdistysten on vaikea löytää tekijöitä. Vapaaehtoistoiminta muuttaa muotoaan Yhteiskunnan nopea muuttuminen on tuonut yhdistyksille haasteita löytää tekijöitä. Toisaalta vapaamuotoisempi yhteisöllinen toiminta on lisääntynyt osittain sosiaalisen median ansiosta. Taloustutkimuksen vuonna 2015 tekemän tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä. Yli puolet heistä, jotka eivät ole vapaaehtoistoiminnassa, olisivat halukkaita osallistumaan, jos heitä pyydettäisiin. Marttaliitossa toiminta peilaa jäsenten toiveita 118-vuotias Marttaliitto on aina seurannut aikaansa ja houkuttelee jäseniksi myös miehiä, nuoria ja kaupunkilaisia. ”Martat ovat pyrkineet olemaan edelläkävijöitä ja vastakulttuuristen arvojen vahvistajia. Tärkein tekijä on kuitenkin ollut mielenkiintoinen ja jäseniä tukeva yhdistystoiminta, joka muuttuu, elää ja sopeutuu sen mukaan, mitä jäsenemme 16 näkevät milloinkin tärkeänä”, kertoo Marttaliiton pääsihteeri ja Martat-lehden päätoimittaja Marianne Heikkilä. Marttaliitto on paikallisyhdistystensä tukena, mutta ei ohjaa toimintaa liikaa. Jäsenet saavat ideoida yhteistä tekemistä, ja siten oppia tekemällä ja toisiltaan. ”Kansalaisyhteiskunnan toimintamallit, sitoutuminen ja osallistumisen tavat ovat tällä hetkellä yhdessä suurimmista muutoksista, mitä olemme kokeneet vuosikausiin. Järjestöjen tulisi tunnistaa muutos, myöntää sen mukana tulevat rakenteelliset ja sisällölliset sekä toiminnalliset muutostarpeet sekä vahvistaa ennakoimista”, sanoo Heikkilä. Heikkilän mukaan perinteinen tapa johtaa järjestöä ei ole tulevaisuudessa enää mahdollista, vaan tarvitaan ketteryyttä kehittämiseen, avointa viestintää, entistä enemmän vaikuttamisen mahdollisuuksien tarjoamista sekä panostuksia ammattilaisten ja vapaaehtoisten toiminnan organisointiin, tukemiseen ja palkitsemiseen. ”Näen kuitenkin muutoksen valtavana mahdollisuutena uusien jäsenten ja vapaaehtoisten mukaan saamisessa, vaikka vain hetkellisesti, uudenlaisten konseptien ja innovaatioiden syntymisessä ja entistä nopeamman maailman parantamisen mahdollistamisessa”, Heikkilä sanoo. ”Omaishoitajat ja läheiset -liiton Kaikilla järjestöillä on paikallisyhdistykset ja Marttojen 1 200 samanlaisia haasteita, joten yhdistystä voisivat vierailla toistensa yhdistyksissä, jakaa kokemuksia Heikkilän mielestä niiden ja järjestää yhteisiä avointen ovien tulisi tehdä paljon enempäiviä”, ideoi Marttaliiton pääsihteeri män yhteistyötä yli sektoMarianne Heikkilä. rirajojen. Myös paikallisessa toiminnassa olisi tärkeä löytää myös uusia yhteistyömuotoja. ”Avainsana on verkostomainen yhteistyö ja sisältöjen tarjoaminen jäsenille. KUVA: TUUKKA LINDHOLM Y hdistyksen jäsenet ovat vapaaehtoisia, jotka tukevat yhdistyksen ajamaa asiaa liittymällä yhdistykseen ja maksamalla mahdollisen jäsenmaksun. Ilman jäseniä ei olisi yhdistystä eikä myöskään sitä painoarvoa, minkä monet isot järjestöt valtakunnallisesti ja pienemmät yhdistykset paikallisesti saavat yhteiskunnallisessa keskustelussa. Monesti yhdistyksiin liitytään juuri sen vuoksi, että halutaan vaikuttaa asioihin. Yhdistysten olemassaolon toinen kulmakivi on toiminta. Sen mahdollistavat toimintaan osallistujat sekä sitä pyörittävät aktiiviset vapaaehtoiset. Monesti vaativinta sekä osaamisen että ajankäytön kannalta on yhdistyksen hallinnossa vapaaehtoisena oleminen. Suomen yli 140 000 yhdistyksessä hallitusten jäsenet ja muut toimijat tekevät valtavan määrän vapaaehtoistyötä. LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 16 5.9.2017 11.33

KUVA: HARRI MÄENPÄÄ, STUDIO KORENTO ”Elämänkestävä oppiminen, yhdessä tekeminen ja oleminen, taitojen jakaminen ja merkityksellinen arjen vahvistaminen ovat tekijöitä, jotka ajavat yhä uusia ihmisiä mukaan marttailuun”, kertoo Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä. Piirakkapajassa Joensuun torilla marttojen vapaaehtoiset opettivat lapsille piirakantekoa. Yhdistystoimintaa ja kansalaisaktivismia Vapaaehtoisjohtamisen valmentaja Lari Karreisen mukaan perinteinen yhdistys- toiminta ja uudenlainen kansalaisaktivismi voivat elää rinta rinnan ja täydentää toisiaan. Hän kertoo esimerkin, miten yhdistys voi hyödyntää aktivismia. ”Erään yhdistyksen Facebook-ryhmässä yksi ryhmäläinen kertoi idean toiminnasta. Idea sai tykkääjiä ja pian joku kertoi, että oli järjestänyt tilan toiminnan toteuttamiseksi. Tässä vaiheessa yhdistyksen hallitus päätti tukea ideaa ja alkuperäinen idean esittäjä pystyi toteuttamaan onnistuneesti toiminnan. Hallitus oli aloitteellinen ja antoi tuen, vaikka se olisi voinut toimia toisin. Yhdistyksen toiminnassa on monesti juuri se henkinen este, että hallitukselta täytyy pyytää lupa ja hallitus mahdollisesti pyytää selvityksiä ja suunnitelmia”, kertoo Karreinen. Karreinen kehottaa yhdistyksiä madaltamaan kynnystä järjestää jäsenistön ideoimaa toimintaa. ”Ei toimintasuunnitelmaa aina tarvitse orjallisesti noudattaa, sehän on vain suunnitelma. Minun mielestäni yhdistyksessä hallituksen tehtävä on ensisijaisesti tukea, kannustaa ja innostaa toimintaan. Painopiste pitää olla siinä, eikä valvomisessa ja varmistamisessa.” Yksi haaste yhdistyksillä on, että tehtävät ja ihmiset eivät kohtaa. Hallintotehtäviin ei välttämättä helposti löydy ”Tehokkain tapa saada vapaaehtoisia mukaan toimintaan on pyytää heitä henkilökohtaisesti”, sanoo vapaaehtoisjohtamisen valmentaja Lari Karreinen. KUVA: HEIKKI TUULI Tärkeä olisi luoda sellainen yhteinen konsepti, joka on helppo toteuttaa, ja jossa vaikkapa martat ja omaishoitajat löytävät heille tärkeän, yhdistävän tekijän, esimerkiksi välittämisen, toisen kohtaamisen ja virkistymisen”, Heikkilä sanoo. Hän myös toivoo, että yksityinen ja julkinen sektori sekä kolmas sektori löytäisivät toisensa tiiviimmin ja asettaisivat yhdessä tavoitteita heikommassa asemassa olevien tukemiseksi ja äänen antamiseksi. ”Kansalaisyhteiskunta hengittää ja uudistaa toimivaa demokratiaa ja hyvinvointiyhteiskuntaa ja sen tulisi antaa toimia vapaasti ja yhteiskunnan turvaverkkoja paikaten, mutta ei niitä korvaten.” sitoutuneita henkilöitä. ”Silloin kun tekemisestä saa ikään kuin heti palkinnon, on enemmän halua tehdä asioita. Esimerkiksi vertaistuen antaja käy perheessä ja näkee, että hänen käynnistään on hyötyä. Pöytäkirjoista ei näe hymyileviä naamoja”, sanoo Karreinen. Miten vapaaehtoisia sitten saadaan mukaan? Karreisen mukaan tehokkain tapa on pyytää henkilökohtaisesti. ”Vapaaehtoiset ovat tuoretavaraa. LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 17 17 5.9.2017 11.33

KUVA: TEIJA SORVOJA KUVA: SUSANNA RONIMUS ”Monesti vapaaehtoiset ovat niitä, joilla omaishoitajuus ei ole niin sitovaa tai se on ohi”, toteaa Jokilaaksojen omaishoitajat ja läheiset ry:n puheenjohtaja Meeri Rinta-Jouppi. Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry tukee vapaaehtoisia järjestämällä virkistyspäiviä. Porin Yyterin rannalla vapaaehtoiset kisasivat mölkkypelissä. sia on saatu hyvin mukaan toimintaan. Isona apuna tässä on ollut yhteistyö oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaopiskelijoilla on opinto-ohjelmassa vapaaehtoistyötä sisältävä opintojakso ja tätä kautta yhdistyksemme on saanut opiskelijoita vapaaehtoistoimintaan”, kertoo toiminnanjohtaja Tanja Tukkikoski Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä. Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry:llä on myös hyviä käytäntöjä vapaaehtoisten palkitsemiseen. ”Vapaaehtoisia palkitaan heille järjestettävillä virkistyspäivillä ja lisäksi heitä tuetaan koulutuksilla ja hyvien käytäntöjen jakamisella. Lisäksi heillä on ryhmätoimintaan tutustumisen päivä, jonka sekä vapaaehtoiset että omaishoitajat ovat kokeneet hyväksi. Hallituksen ja työntekijöiden yhteisessä Vapaaehtoisia yhdistyksen ulkopuolelta ”Satakunnan alueella vapaaehtoisia on saatu hyvin mukaan toimintaan”, iloitsee Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminnanjohtaja Tanja Tukkikoski. Uusia vapaaehtoisia voi löytää myös muualta kuin yhdistyksen jäsenistöstä. Omaishoitajien paikallisyhdistyksissä on hyviä kokemuksia esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelijoiden rekrytoimisesta sekä siitä, että pidetään entiset omaishoitajat mukana toiminnassa. ”Satakunnan alueella vapaaehtoi- 18 KUVA: SUSANNA RONIMUS Innostuksen puoliintumisaika on hyvinkin nopea, joten se pitäisi käyttää heti, kun kipinä on syttynyt.” Vapaaehtoisia rekrytoidessa kannattaa hyväksyä se, että kymmenestä uudesta seitsemän ei tule koskaan toimintaan. ”Uusien vapaaehtoisten rekrytoinnissa ikään kuin luodaan uusi ihmissuhde. Ensin on treffit, sitten vähän deittaillaan ja puolin ja toisin katsotaan, millainen se toinen on. Ensitreffit on hyvä pitää kevyenä ja lyhyenä, sitten voidaan pyytää vaativampiin hommiin”, kertoo Karreinen. Tehtäviin rekrytoinnissa on hyvä noudattaa voimavaralähtöisen ajattelun periaatetta. Esimerkiksi Omaishoitajat ja läheiset -liiton jäsenistö on usein vaativassa omaishoitotilanteessa. Silloin täytyy kunnioittaa sitä, että voimavarat voivat olla vähissä. päivässä ideoidaan vapaaehtoistoimintaa. Hallitustyöskentelykin on vapaaehtoistoimintaa ja yhteisten mukavien päivien avulla toimijat tutustuvat toisiinsa, sitoutuvat toimintaan ja myös yhteishenki kasvaa”, kertoo Tukkikoski. Satakunnan yhdistyksessä on myös huomattu, että yhdistyksen työntekijöiden on varattava riittävästi aikaa vapaaehtoisten perehdyttämiseen ja heidän työnsä tukemiseen. On tärkeää, että mukana oleville vapaaehtoisille löytyy riittävästi mielekästä tekemistä. Omaishoitaja osaa tukea toista omaishoitajaa Löytyykö yhdistyksestä 25 ihmistä, jotka lähtisivät vapaaehtoisina järjestämään vaikkapa jotain tapahtumaa? Jokilaaksojen omaishoitajat ja läheiset ry:n puheenjohtajan Meeri RintaJoupin mukaan voisi löytyä, riippuen ajankohdasta ja siitä, kuinka paljon etukäteen valmistelut aloittaisi. Lisäksi vaadittaisiin monta yhteydenottoa vapaaehtoisiin. Vapaaehtoisten ajasta on kova kilpailu muiden yhdistysten ja harrastusten kanssa. ”Monesti vapaaehtoiset ovat niitä, joilla omaishoitajuus ei ole niin sitovaa tai se on ohi. Olemme panostaneet erityisesti niihin, jotka eivät enää ole omaishoitajia. Heidät halutaan pitää LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 18 5.9.2017 11.34

mukana, koska heillä on tietoa ja taitoa sekä ymmärrystä omaishoitajien asioista”, kertoo Rinta-Jouppi. Myös omaishoitajalle on tärkeää, ettei omaishoidon päättymisen jälkeen kaikki lopu kerralla. Siirtymävaiheissa on hyvä, että on mielekästä toimintaa. ”Meillä on tavoitteena ja toiveena, että on matala kynnys tulla mukaan toimintaan ja korkea kynnys lähteä pois”, sanoo Rinta-Jouppi. Rinta-Jouppi on havainnut vapaaehtoisuudessa tapahtuneen muutoksen. Aiemmin yhdistyksessä oli pitkiä hallituspestejä, mutta sukupolven vaihduttua on enemmän vaihtuvuutta. ”Erityisosaamista vaativiin tehtäviin rekrytointi on haasteellista. Myös sitovuus vaikuttaa siihen, että ryhmien vetäjiä voi olla joskus vaikea saada. Mikään toiminta ei ole meillä kuitenkaan jäänyt sen vuoksi, ettei olisi löytynyt tekijää.” Rinta-Joupin mukaan se, että yhdistykseen liittyy uusia jäseniä, on merkki siitä, että toimintaan on helppo tulla. Helpommaksi osallistumista tehdään sillä, että useimpiin tapahtumiin voi tulla hoidettavan kanssa. Uusista jäsenistä toivotaan jossain vaiheessa uusia apukäsiä. ”Uusien vapaaehtoisten löytämisessä rohkaiseminen on tärkeää. Myös puskaradio toimii. Tapahtumat ja avoimet kokoontumiset ovat rekrytointitilanteita. Vertaisryhmissä kaikki sekä saavat että antavat, joten niistä on helppo lähteä aktiivisemmaksi”, kertoo Rinta-Jouppi. Tiedottaminen on myös tärkeää. Jokilaaksojen omaishoitajat ja läheiset ry julkaisee kolme kertaa vuodessa ilmestyvää OmaisAviisi-lehteä. ”Vapaaehtoisten materiaalinen palkitseminen on vähäistä, mutta käytössä on Omaishoitajat ja läheiset -liiton tunnustukset ja OmaisAviisi-lehden palstalla tuodaan esille tekijöitä. Toivottavasti joskus muistetaan sanoa kiitoskin. Ja yleensä vapaaehtoiset kokevat itse saavansa paljon pelkästään tekemisestä”, kertoo Rinta-Jouppi. Jokilaaksojen omaishoitajat ja läheiset ry tekee paljon yhteistyötä toimialueensa eri toimijoiden kanssa. Yhdistys myös yhdistää voimansa muiden kanssa vaikuttamistyössä, jota tehdään erityisesti vaalien alla. ”Verkostoituminen on päivän sana, ja siitä tehdään paljon! Yksin laajojen asioiden, kuten edunvalvonnan tekeminen, on turhaa, vastavirtaan pyrkiminen ei kannata”, sanoo Rinta-Jouppi. Vertaisryhmän kautta mukaan Rinta-Jouppi kertoo, että usein vapaaehtoiset tulevat mukaan vapaaehtoistoiminnan kohteina ja tekevät sen jälkeen yhdistyksessä monia eri tehtäviä. Yksi Jokilaaksojen KUVA: MATTI SAARIKETUN KOTIALBUMI ” Vapaaehtoisten ajasta on kova kilpailu. ”Yhdistyksen toiminnasta saa paljon, riippumatta siitä, osallistuuko vapaaehtoistoiminnan kohteena vai tekijänä”, tuumaa entinen omaishoitaja ja nykyinen vapaaehtoinen Matti Saarikettu. omaishoitajat ja läheiset ry:n avainhenkilöistä on Matti Saarikettu. Hän on ollut jäsenenä noin kymmenen vuotta, joista kolme viimeistä vuotta entisenä omaishoitajana jäätyään leskeksi. ”Lähdin alun perin mukaan vertaisryhmään silloisen vetäjän kannustamana. Vaimollani oli vakava sairaus ja sitten hänellä todettiin Alzheimerin tauti. Olin vähän masentunutkin silloin, kun jouduimme luopumaan kaikista suunnitelmista, joita olimme tehneet eläkepäivien varalle. Ryhmässä kuulin muiden kokemuksia ja ajattelin, että meillähän on asiat ihan hyvin”, kertoo Saarikettu. Saarikettu kokee, että vertaistuesta ja yhdistyksessä toimimisesta on ollut iso apu. Hän sai omassa tilanteessaan konkreettista apua ja tietoa menettelytavoista, mitä heille kuuluu ja mitä he voivat vaatia. Se helpotti elämää. Saarikettu on toiminut yhdistyksen sihteerinä, teki yhdistykselle kotisivut ja ylläpitää niitä, sekä toimittaa yhdistyksen OmaisAviisi-lehteä. Joskus tehtävät ovat tuntuneet haasteellisilta ja vähän epämukaviltakin. ”Jossain vaiheessa lehden ilmoitusmyynti oli tärkeää varainhankintaa. Ilmoitusten hankinta tuntui kyllä vähän kerjuulta. Onneksi nettisivujen bannerimyynti tuntuu helpommalta”, kertoo Saarikettu. Saarikettu on edelleen mukana vertaisryhmässä ja järjestää perinteeksi muodostuneita tapahtumia. Hän on myös hakenut ryhmän alkuperäisiä vetäjiä mukaan näiden liikuntakyvyn heikennyttyä. Saariketun mukaan yhdistyksen toiminnasta saa paljon riippumatta siitä, osallistuuko vapaaehtoistoiminnan kohteena vai tekijänä. ”Kannattaa lähteä vertaistukiryhmien kautta mukaan. Sieltä kyllä poimitaan sitten muihinkin tehtäviin, eikä niitä tarvitse pelätä. Antoisaa se on. Jos on työelämässä tottunut tekemään sellaisia hommia joista pitää, niitä voi jatkaa myös yhdistyksen piirissä. Siellä voi jakaa tietoa ja taitoa”, sanoo Saarikettu. LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 19 19 5.9.2017 11.34

TEKSTI JA KUVA: JARI PIRHONEN Persoonat palvelutalossa Tehostetussa palveluasumisessa asukkaiden hyvää elämää voidaan tukea kiinnittämällä huomiota autonomiaan, toimijuuteen ja persoonan tunnustamiseen. M iksi joskus näyttää siltä, että kun Martti muuttaa palvelutaloon, Martti samalla katoaa? Minne ja miksi Martti katoaa? Näihin kysymyksiin törmäsin tehdessäni väitöstutkimusta hyvästä elämästä vanhoille ihmisille tarkoitetussa tehostetussa palveluasumisessa. Kotoa ympärivuorokautiseen hoitoon muuttaminen sattuu vanhan ihmisen elämässä muutenkin aikaan, jolloin minäkuva on usein murroksessa kehon ja mielen ikääntymismuutosten ja toimintakyvyn heikkenemisen kaltaisista syistä. Samoin palvelutaloon muuttaessa entinen koti, naapurusto ja sosiaalinen verkosto jäävät taakse ja alkaa yhteisöelämän opettelu. Kun siihen päälle vielä tulevat palvelutalon rutiinit, hoitokäytänteet ja roolitukset, saattaa ikänsä moottoripyöräilyä ja vaellusta harrastanut entinen veturimies alkaa muuttua Martista hoidettavaksi, joskus valitettavasti jopa potilaaksi. Vastuu hyvästä elämästä siirtyy läheisille Tutkimuksessani havaitsin, että asukkaiden persoonan huk- 20 kuminen ei useinkaan ole tarkoituksellista. Vaikka itsemäärääminen ja yksilöllisyys ymmärretäänkin hyvän hoidon kulmakiviksi, ne kuitenkin ymmärretään tietyllä tavoin väärin. Ihmisen toimintakyvyn, kognition ja itseilmaisun mahdollisuuksien heiketessä vastuu hänen hyvästä elämästään siirtyy yhä enemmän hänen ympärillään oleville ihmisille. Haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten kohdalla itsemääräämisen ja yksilöllisyyden korostaminen perinteisessä mielessä saattaa johtaa jopa heitteillejätön kaltaisiin tilanteisiin. Joskus yksilöiden vastuuttamisen sijaan tarvitaankin yhteinen näkemys siitä, mitä hyvä elämä on, ja kuinka palvelutalossa asuvat, toimintakykyään huomattavasti menettäneet ihmiset siitä pääsevät osallisiksi. Itsemääräämisen tunne kuuluu inhimilliseen elämään Tampereen yliopistossa gerontologian alalla tarkastettu väitöstutkimukseni ottaa lähtökohdakseen Aristoteleen ajoista lähtien vallinneen näkemyksen, että hyvä inhimillinen elämä perustuu LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 20 5.9.2017 11.34

Filosofian tohtori ja Omaishoitajat ja läheiset -liiton hallituksen jäsen Jari Pirhonen työskentelee tutkijana Tampereen yliopistossa. ” Elämä on hyvää, kun ihmisellä on mahdollisuus käyttää omia kykyjään omien päämääriensä tavoitteluun. KUVA: ANTTI SIUKOLA itsensä toteuttamiselle. Elämä on hyvää, kun ihmisellä on mahdollisuus käyttää omia kykyjään omien päämääriensä tavoitteluun. Tutkimuksessani osoitan, että asukkaiden hyvää elämää voidaan tukea kiinnittämällä erityistä huomiota heidän autonomiaansa ja toimijuuteensa sekä heidän persoonansa tunnustamiseen ja osallisuutensa tukemiseen. Asukkaat pitivät itsemääräämisen tunnetta yllä monin eri keinoin, mm. sopeuttamalla omia tekemisiään ja päämääriään omaan toimintakykyyn sekä vertaamalla omaa toimintakykyään vähemmän toimintakykyisiin asukkaisiin. Myös ystävät ja sukulaiset talon ulkopuolella muodostivat selkeän voimavaran, kun asukkaat eivät tunteneet olevansa täysin riippuvaisia hoitosysteemistä. Toimijuus puolestaan näytti toimintakyvyn heiketessä muuttuvan enemmän aktiivisesta tekemisestä aktiiviseksi olemiseksi. Puhunkin väitöstutkimuksessani toimijuustilasta, joka syntyy, kun asukkaan jäljellä oleva kyvykkyys ja hänen motivaationsa kohtaavat ympäristön tarjouman. Hyvän esimerkin toimijuustilan syntymisestä antoi asukas, joka koki itsensä aktiiviseksi toimijaksi, koska hän pystyi muuntamaan sähkökäyttöisen sairaalavuoteen mukavaksi istuimeksi, jolloin hänen ei tarvinnut passiivisesti maata vuoteessaan. Eli kyvykkyys (kyky käyttää vuoteen kauko-ohjainta), motivaatio (halu istua makaamisen sijaan) ja ympäristön tarjouma (palvelutalon antama sairaalavuode) muodostivat asukkaalle toimijuustilan. Asukkaiden persoonan tunnustamista eli heidän identiteettinsä säilymistä ”Tamperelaisen Kontukodin asukkaat toivoivat tanssia ja laulua, joten järjestimme karaoketanssit”, Jari Pirhonen kertoo. palvelutaloympäristössä tuettiin parhaiten tarjoamalla yksityisyyttä, mahdollistamalla aiemman elämäntyylin toteuttamista mm. harrastusten kautta ja tukemalla heidän tunneilmaisuaan. Eräs miesasukas esimerkiksi kertoi joidenkin hoitajien olevan känkkäränk­ kiä, joiden kanssa aina välillä otettiin yhteen. Mies ei ollut asiasta pahoillaan, vaan näytti nauttivan tilanteesta. Ymmärrän sen niin, että yhteen ottaessaan mies pääsi näyttämään henkilökunnalle, että hän oli edelleen ihmisenä ja persoonana olemassa omine näkemyksineen. Asukkaiden osallisuuden tunteen mahdollistamisessa on yhtä tärkeää tukea asukkaita luomaan uusia suhteita palvelutalon sisällä, kuin auttaa heitä pitämään yllä aiempia suhteita talon ulkopuolelle. Läheiset mukaan palvelutaloelämään Ystävien ja sukulaisten rooli korostui myös monessa muussa asiassa, eli heidän houkuttelemisensa ja sitouttamisensa palvelutaloelämään olisi asukkaiden hyvän elämän kannalta erittäin tärkeää. Niin kuin jo mainitsin, ulkopuolella olevat läheiset ihmiset tukivat asukkaiden riippumattomuuden tunnetta hoitopaikkaan nähden. He toivat asukkaille näiden toivomia tavaroita ja veivät heitä käymään ulkona, esimerkiksi kesämökillä tai kaupassa. Samoin he tukivat asukkaiden toimijuutta, sillä he auttoivat asukkaita toteuttamaan näiden tekemiä päätöksiä ja auttoivat muutenkin monin tavoin. He myös osasivat kertoa asukkaiden henkilöhistoriasta henkilökunnalle, jos se ei enää asukkaalta itseltään onnistunut. Läheisten mukaan ottamisen tärkeys on varmasti yksi tutkimukseni tärkeimmistä viesteistä. Tutkimuksesta vinkkejä palveluntuottajille Väitöskirjassani hahmottelen empiirisen tutkimuksen pohjalta tunnustavan hoitofilosofian, joka auttaa pitämään Martin persoonana näkyvissä vielä palvelutaloon muuttamisen jälkeenkin. Tutkimus tuottaa paitsi uuttaa tietoa vanhojen ihmisten mahdollisuudesta elää inhimillisesti katsoen hyvää elämää ympärivuorokautisessa hoidossa, myös runsaasti käytännöllisiä vinkkejä palveluntuottajille. Ihan aluksi kannattaa pyrkiä saamaan asukkaan läheiset osaksi palvelutaloyhteisöä. Kannattaa myös miettiä palvelutaloa ympäristönä siltä näkökannalta, kuinka se jo itsessään voisi virittää esimerkiksi muistisairaita ihmisiä tekemään asioita ja kuinka se voisi tukea jo tilaratkaisuillaan asukkaiden sosiaalisuutta. Palvelutaloissa on ihan väistämättä monia rutiineja arjen sujumiseksi, mutta rutiinitkin voi rakentaa enemmän joko talon tai asukkaiden tarpeista lähteviksi. Kerran eräs rouva sanoi minulle sairaalassa olevansa nyt hyvällä osastolla, kun hän aiemmin oli ollut huonolla. Kun kysyin, mikä siitä toisesta paikasta huonon teki, hän vastasi, että siellä ei tervehditty minua. Niin pieni voi olla ero hyvän ja huonon hoitopaikan välillä. Ja maksaisiko asiantilan korjaaminen siellä huonommassa paikassa mitään? Juttu perustuu Jari Pirhosen väitöskirjaan Good human life in assisted living for older people: What the residents are able to do and be. Väitöskirja on osoitteessa http://tampub.uta.fi/hand- le/10024/101042 LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 21 21 5.9.2017 11.34

Omaishoito 2 0 1 7 Juttusarjassa seurataan KOHOn esitysten ja liiton strategisten tavoitteiden toteutumista. TEKSTI: MARJA TUOMI KUVAT: ANTERO AALTONEN, SHUTTERSTOCK JA RODEO OY Liitto evästää omaishoidon järjestäjiä Liitto vaatii päättäjiä huomioimaan omaishoitajien tukemisen uudessa maakunta- ja soterakenteessa. O maishoitajat ja läheiset -liiton hallitus keskusteli kesäkuun kokouksessaan omaishoidon järjestämisestä tulevissa maakunta- ja soterakenteissa. Uudistuksessa painopiste on ollut selkeästi terveydenhuollon järjestämisessä, ja siksi liiton hallitus pitää tärkeänä muistuttaa päättäjiä myös sosiaalihuollon järjestämiseen liittyvistä kysymyksistä. Omaishoidon tuki on hoidettavalle myönnettävä sosiaalipalvelu. Maan hallituksen esityksen mukaan tulevissa rakenteissa päätös omaishoidon tuesta tehdään maakunnan liikelaitoksessa. Liiton hallitus hyväksyi omaishoidon tuleville järjes- 22 täjille tarkoitetun muistilistan, johon on koottu keskeisiä lakien toimeenpanossa ja omaishoitoperheiden tukemisessa huomioon otettavia asioita. Muistilistaa käytetään liiton vaikuttamistyössä ja se lähetetään maakuntahallintoihin ja omaishoidon tuen vastuutahoille heti, kun ne ovat selvillä. Liiton hallitus korostaa, että vain omaishoitoa tukemalla voidaan luoda edellytyksiä sille, että myös tulevaisuuden Suomessa on omaishoitajia. Omaishoitajat ja läheiset -liitto on kaikkien omaishoitajien asiaa ajava liitto. Muistilista perustuu kesäkuun tilanteeseen, jolloin maakunta- ja sotelait olivat vielä valmistelussa. LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 22 5.9.2017 11.34

Liiton muistilista omaishoidon järjestäjille maakunnissa OMAISHOIDON tukemiseen liittyvien vastuutahojen rooli ja paikka maakunnan liikelaitoksessa on määriteltävä selkeästi. Liitto muistuttaa, että sote- ja maakuntauudistukset tuovat mukanaan paljon muutoksia. Omaishoidon järjestäjän on kuvattava yksiselitteisesti mitä palveluja omaishoitoperhe saa sote-keskuksesta ja mitä maakunnan liikelaitoksesta. On tärkeää, että omaishoitoperheet tietävät mistä he voivat hakea tukea. SOTE-KESKUKSIIN ja maakunnan liikelaitoksiin on palkat- tava riittävästi omaishoitoa tuntevia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka osaavat neuvoa, ohjata ja antaa tarvittavia palveluja. Liitto korostaa, että henkilöstöä palkattaessa tulee kiinnittää huomiota henkilöstön riittävään koulutukseen, osaamiseen ja lainsäädännön tuntemiseen. MAAKUNNAN tulee määritellä ja yhdenmukaistaa omaishoidon tuen myöntämisen kriteerit. Kriteerejä ei tule määritellä heikoimmin omaishoitoa tukevan kunnan mukaan, vaan siten, että kaikilla tukea tarvitsevilla on todellinen mahdollisuus päästä tuen piiriin. Maakunnan tulee varata omaishoitoon todellista tarvetta vastaava rahoitus, joka mahdollistaa tuen kaikille sitä tarvitseville. Liitto huomauttaa, että huolimatta siitä, että omaishoidon inhimillinen ja taloudellinen merkitys yhteiskunnassa tunnustetaan yleisesti, omaishoidon tukemiseen ei ole varattu kunnissa tarvetta vastaavaa rahoitusta. Omaishoidon järjestämisen vastuu siirtyy maakunnille, mutta määrärahasidonnaisuus tullee jatkumaan. Määrärahan loppuminen ei voi olla syy tuen epäämiselle. Liitto vaatii, että uudistuksen yhteydessä maakunnat varaavat omaishoidon tukemiseen todellisen tarpeen mukaisen rahoituksen. OMAISHOITAJILLE on turvattava eri lakien perusteella säädetty mahdollisuus vapaavuorokausiin ja muuhun virkistykseen. Liitto alleviivaa, että sopimusomaishoitajilla on lain mukaan oikeus vähintään kahteen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Tämä oikeus ei ole toteutunut useiden omaishoitajien kohdalla. Yhtenä syynä on ollut sopivien lyhytaikaisten sijaishoitovaihtoehtojen puuttuminen. Omaishoitajien jaksamisen turvaamiseksi tämä epäkohta on poistettava pikaisesti. MAAKUNNAN on turvattava kaikille sopimusomaishoitajille mahdollisuus lain säätämään valmennukseen, koulutukseen sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin. Liitto painottaa, että omaishoitajalta edellytetään monenlaista osaamista, erilaisia taitoja ja venymistä. Arki voi olla hyvin raskasta ja voimia kuluttavaa. Tarjoamalla omaishoitajalle tietoa ja tukea sekä seuraamalla hänen hyvinvointiaan, tuetaan hänen jaksamistaan. MYÖS ILMAN sopimusta olevien omaishoitajien jaksamista on tuettava omaishoitoa tukevilla palveluilla. Liitto muistuttaa, että Suomen arvioilta 350 000 omaishoitajasta vain hieman yli 44 000 on omaishoidon tuen piirissä. Kaikki omaishoitajat ja omaishoitoperheet tarvitsevat tukea arkeensa. OMAISHOITAJIEN vertaistuen turvaamiseksi sote-keskus- ten ja maakunnan liikelaitosten tulee toimia yhteistyössä omaishoitoa tukevien järjestöjen kanssa. Liitto tähdentää, että järjestöt ovat lähellä ihmistä ja hänen arkeaan. Eri järjestöillä, mukaan lukien Omaishoitajat ja läheiset -liitto, on erilaista omaishoitajia ja omaishoitoperheitä tukevaa toimintaa. Tämä osaaminen ja kokemus tulee hyödyntää myös jatkossa. OMAISHOITAJIEN valmennuksen järjestämisessä on hyödynnettävä hyväksi todettua Omaishoitajat ja läheiset -liiton kehittämää Ovet-valmennusmallia. Liitto huomauttaa, että Raha-automaattiyhdistyksen tuella kehitetty Ovet-valmennus on todettu hyväksi malliksi tukea omaishoitajia. Valmennusta on järjestetty liiton paikallisyhdistysten ja kuntien välisenä yhteistyönä ja sen jatkuminen myös tulevaisuudessa tulee turvata. Maakunnan tulee hyödyntää kärkihankkeissa kokeiltuja ja muita aikaisemmin kehitettyjä hyviä käytäntöjä sekä toimintatapoja. OMAISHOITAJIEN oikeusturvaa on vahvistettava ja omaishoitoperheitä on kuultava kehitettäessä heidän hyvinvointiaan tukevia palveluja. Liitto vaatii, että omaishoitoperheiden asemaa heitä koskevia asioita päätettäessä tulee vahvistaa. Omaishoitoperhettä on kuultava, eikä muutoksia tukeen voi tehdä yksipuolisesti. LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 23 23 5.9.2017 11.34

omaishoitaja, jaksatko jatkaa? Omaishoitajien kuntoutuskurssit (Kela) Avire Wilhelmiinassa Onko sinulla uupumisoireita, sairauksia tai muita tekijöitä, jotka uhkaavat omaishoitajana jatkamistasi? Hae kuntoutukseen Avireen! Saat asiantuntevaa ohjausta, vertaistukea ja välineitä jaksamisesi tueksi. Järjestämme kursseja sekä pari- että yksilökursseina. Molempiin voi osallistua yöpyen tai avomuotoisesti. Parikurssit 5+5+5 vrk, toteutus 10 kk aikana, 8 kuntoutujaa ja 8 omaista Jaksot sisältävät sekä omaa että yhteistä ohjelmaa omaishoitajille ja läheisille. Hoitohenkilöstö huolehtii läheisesi päivittäisten toimintojen sujuvuudesta (pukeutuminen, peseytyminen, ruokailu), joten sinä voit keskittyä omaan ohjelmaasi. Yksilökurssit 5+5 vrk, toteutus 6-8 kk aikana, 10 kuntoutujaa Kuntoutustyöryhmä erikoislääkäri, sairaanhoitaja, sosionomi, liikunnanohjaaja, fysioterapeutti, psykologi ja avustavaa henkilöstöä. Hakeminen Kelan hakemus KU132, liitteeksi kotikuntasi toimijoiden laatima selvitys/ kuvaus omaishoitajan ja omaisen kotona selviytymisestä. Toteutamme parikurssit yhteistyössä Wilhelmiina-kodin kanssa, jolla on 20 vuoden kokemus vanhusten kuntoutuksesta ja asumispalveluista. Lue lisää: www.wilhelmiina.fi Kysy lisää: Janette Havia p. 050 462 1061 janette.havia@avire.fi Paula Kivekäs p. 0400 373 024 paula.kivekas@avire.fi Avire Wilhelmiina | p. 050 463 5437 | www.avire.fi Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI LAH1703_.indd 24 5.9.2017 11.34

TEKSTI JA KUVA: TIINA KOKKO SuomiAreenalla omaishoidosta keskustelivat Kirsi Hokkila (vas.), Timo Lappalainen, Annika Saarikko, Baba Lybeck, Jari Pirhonen ja Anneli Kiljunen. Omaishoito puhutti SuomiAreenalla Paneelissa nousivat nuorten hoivaajien tunnistaminen ja omaishoitajien vapaiden aikaiset sijaishoitojärjestelyt. O maishoitajat ja läheiset -liiton ja Orionin paneelikeskustelussa Suomi­ Areenalla Porissa mukana olivat perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, liiton puheenjohtaja Anneli Kiljunen, kokemusasiantuntija Kirsi Hokkila, tutkija Jari Pirhonen ja Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalainen. Keskustelua luotsasi toimittaja Baba Lybeck. Nuoria hoivaajia ei tunnisteta Anneli Kiljusen mukaan Suomessa on 20 000–30 000 alle 18-vuotiasta, jotka hoitavat läheistään. ”Viranomaisetkaan eivät tunnista nuoria, joiden perheessä on esimerkiksi mielenterveysongelmainen tai syöpään sairastunut perheenjäsen", kertoi Kiljunen, itsekin omaishoitaja. ”Näiden nuorten tunnistamiseksi liitossa on aloitettu Jangsterit – nuoret hoivaajat meillä ja muualla -hanke.” Rooli ei välttämättä ole selvä edes hoivavastuuta kantavalle nuorelle itselleen. Kirsi Hokkila ymmärsi vasta aikuisena kokemusasiantuntijakoulutuksessa olleensa sekä äitinsä että isänsä omaishoitaja. Kirsi oli toisella luokalla, kun äiti sairastui MS-tautiin. Äidin jälkeen Kirsi hoiti myös halvaantunutta isäänsä. Videolla Kirsi Hokkila kertoi, että kukaan ulkopuolinen ei kysynyt häneltä, miltä äidin sairastuminen tuntuu, ja peräsi sekä tunnistamiskeinoja että keinoja hoivaavien nuorten auttamiseksi. ”Järkyttävää huomata, että selvisit järjestelmästä huolimatta, et sen avulla”, ihmetteli tutkija Jari Pirhonen. ”Oireilevat saavat apua, mutta pärjääjät ovat väliinputoajia. Kukaan ei kiinnitä huomiota kympin tyttöihin”, huomautti Hokkila. ”Kyseessä on paradoksi. Lapsi tai nuori ei halua tehdä itsestään numeroa ja lisätä vanhemman taakkaa. Siksi lapset eivät oma-aloitteisesti kerro asioistaan.” ”Myös sairastunutta vanhempaa on tuettava, sillä oma vajavaisuus vanhempana vaikea tunnustaa”, Hokkila lisäsi. Samoilla linjoilla oli ministeri Annika Saarikko. ”Kun huoltosuhde perheessä muuttuu päinvastaiseksi, pitää hoitaa koko perhettä, ei vain yhtä henkilöä.” Toiveena kodinomainen sijaishoito Videolla esiintynyt, muistisairasta vaimoaan hoitava Lasse Tikka kaipasi hoidettaville kodinomaisia perhehoitopaikkoja, jotta omaishoitaja voi vapaapäivinään virkistyä hyvillä mielin. Jari Pirhosen mukaan huoli hoidettavan pärjäämisestä sijaishoidossa on aiheellinen. Koti, parisuhde ja sosiaalinen ympäristö jäävät taakse ja yhteisöllistä asumistakin pitää opetella. ”On myös kysymys asenteista. Tuleeko palvelukotiin hoidettava vai Maija, joka tykkää tehdä krpytoja.” ”Intervallihoidon pitäisi tukea kotihoitoa ja kotirytmiä, muuten hoidettava palaa väsyneenä ja huonokuntoisena kotiin”, muistutti Kiljunen. Orionin toimitusjohtajan Timo Lappalaisen mielestä omaishoito ja sijaishoitoratkaisut ovat haaste innovaatioille. ”Arvostusta on nostettava, sillä omaishoidon taloudellinen merkitys on valtava. Myös ministeri Saarikon mielestä perhehoito olisi hoidettavalle ihanteellinen sijaishoitopaikka, vaikka paikkoja on vielä vähän. ”Perhehoito on toimeentulomuotona tehtävä houkuttelevammaksi, sillä siinä perhehoitaja laittaa oman elämänsä likoon 24/7.” Maakunnat omaishoidolle mahdollisuus Paneelissa videolla esiintyneen Nina Mikkosen kysymykseen, miksi omais­ hoitajille jyvitetty raha ei kulkeudu omais­ hoitajille, ministeri Saarikko vastasi, että omaishoitoasiat ovat kuntien vastuulla. Kukin kunta päättää itse rahoistaan. ”Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntiin, se on suuri mahdollisuus tai riski omaishoidolle. Maakunnat voivat valita parhaiden tai kehnoimpien kuntien käytännöt.” LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 25 25 5.9.2017 11.34

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU® KANSALAISTAIDOKSI MIELENTERVEYDEN ENSIAPU 1 Mielenterveys elämäntaitona. Kurssilla opitaan, kuinka pitää huolta omasta ja läheisten mielen hyvinvoinnista. MIELENTERVEYDEN ENSIAPU 2 Haavoittuva mieli – tunnista ja tue. Kurssilla saadaan tietoa mielenterveyden häiriöistä ja niiden ensiavusta. Tutustu ja kysy lisää! mielenterveysseura.fi/mtea mtea@mielenterveysseura.fi, 040 6616 743 Tietoa ja tukea viittomakielellä Passi-ohjelma järjestää pitkäaikaissairaille kuuroille ja kuurosokeille sopeutumisvalmennuskursseja yhteistyössä asiantuntijajärjestöjen kanssa. Kursseja järjestetään eri sairausryhmille tarpeen mukaan. Ota rohkeasti yhteyttä! Moniammatillisen tiimin ohjauksessa opetus- ja ryhmäkeskusteluja Asiantuntijoiden luentoja Liikuntaa Toimintakyvyn kartoitusta Ryhmässä, yhdessä toisilleen tilaa antaen Kurssit muodostuvat kohderyhmän tarpeiden mukaan räätälöidyistä lyhytkursseista (viikonloppukurssit), tai pidemmistä viiden päivän kursseista seurantajakson kanssa. Luentoja järjestetään eri teemoilla mm. kuurojen yhdistyksillä. Vertaistukiryhmiä järjestetään kunkin sairausryhmän tarpeiden mukaisesti. Viittomakielistä ja selkokielistä materiaalia. Lisätietoa Passi-ohjelmasta ja kursseista kurssivastaava Janne Rintamäki GSM 044 3350 685 (myös WhatsApp ja IMO) passi@kpsaatio.fi www.kpsaatio.fi (Apua arkeen) Ilmoita, jos sairausryhmäsi ei vielä saa kurssipalveluita omalla kielellään. Seuraa meitä Facebookissa – Passi-ohjelma 26 LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 26 Kuurojen Palvelusäätiö sr on valtakunnallinen toimija. Edistämme viittomakielisten ja eri kommunikaatiomenetelmiä käyttävien ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta. 5.9.2017 11.34

TEKSTI: MALLA HEINO KUVAT: JOHANNES ROMPPAINEN JA RISTO MUSTA, WE ARE HERE OY Kampanjalla näkyvyyttä omaishoidolle Harvemmin tulee ajatelleeksi omaishoitajaksi työpaikalta tuttua miestä, kuten Joonatan-poikaansa hoitavaa keittiöpäällikköä Kaita. Suomen omaishoidon verkosto nostaa Monet kasvot -viestintäkampanjalla esiin omaishoidon monimuotoisuutta. O maishoitajat ovat kaikenikäisiä, naisia ja miehiä ja jopa nuoria ja lapsia, joiden elämäntilanteet ja tuen tarpeet vaihtelevat. Suomen omaishoidon verkosto määrittelee omaishoitajaksi henkilön, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Määritelmä ei mainitse hoitajan tai hoidettavan ikää, sukupuolta, ammattia, varallisuutta, hoidettavan henkilön sairauden tai vamman laatua tai muuta seikkaa. Monet kasvot -viestintäkampanja esittelee valokuvin ja lyhyin tarinoin ihmisiä, joiden omaiselleen tai läheiselleen antama apu ja huolenpito ovat ratkaisevan tärkeitä. Katso kuvat ja lue tarinat osoitteessa www.monetkasvot.fi. Materiaalia käytetään omaishoidon vaikuttamis-, näkyvyys- ja mielikuvakampanjoinnissa niin päättäjien kuin suuren yleisön suuntaan. Kampanjamateriaalin tuottamisesta vastasi viestintätoimisto N2Comms. Joskus lapsi tai nuori joutuu ottamaan vastuuta sairastuneesta vanhemmastaan ja koko perheen arjesta. Siskokset ja nykyiset opiskelijat Annika ja Janika kasvoivat aikuisiksi äitinsä mielenterveysongelmien kanssa. Suomen omaishoidon verkosto on 15 valtakunnallisen sosiaalija terveysalan järjestön yhdyselin, jota Omaishoitajat ja läheiset -liitto koordinoi. Verkosto edistää omaishoidon kehittämistä ja yhteistyötä omaishoidon parhaaksi. Verkoston jäsenjärjestöihin kuuluu yhteensä yli 200 000 suomalaista. www.omaishoidonverkosto.fi Lisätietoja verkostosta ja viestintäkampanjasta: malla.heino@ omaishoitajat.fi tai puh. 020 7806 518. Jaa linkkiä www.monetkasvot.fi Omaishoitajista puhuttaessa nousee ehkä ensimmäisenä mieleen kuva eläkeikäisestä naisesta, joka hoivaa iäkästä miestään. Tässä elämänvaiheessa ovat entinen sosiaalityöntekijä Marjatta ja hänen muistisairas miehensä Uolevi. LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 27 27 5.9.2017 11.34

Tervetuloa kuntoutumaan Härmään! Järjestämme KELA:n kuntoutusta sekä työikäisille että työelämästä poissaoleville, suomeksi ja ruotsiksi. Haettavissa on mm. moniammatillista yksilökuntoutusta, TULES-, diabetes-, syöpä-, sydän-, hengitys-, reuma- kursseja sekä omaishoitajille suunnattuja yksilö- ja parikursseja. Otathan yhteyttä niin kerromme lisää! Nina Karlsberg, kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin asiantuntija puh. 050 370 5044 , nina.karlsberg@harmankuntokeskus.. HÄRMÄN KUNTOKESKUS Vaasantie 22, 62375 YLIHÄRMÄ Puh. (06) 4831 111 | www.harmankuntokeskus.. LAH1703_.indd 28 5.9.2017 11.34

KUVA: HENNARIIKKA INTOSALMI DIGITALISAATIO Viranomaisasiat voi hoitaa Suomi.fi:ssä Lohjalla Vallin jäsenjärjestössä Apuomena ry:ssä digineuvoja Olli Karjalainen auttoi Sirkka Lehtosta älypuhelimen käytössä. Digineuvontaa ikäihmisille VANHUS- JA LÄHIMMÄISPALVELUNLIITON (Valli) Ikäteknologiakeskus järjes- tää yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa digineuvontaa ikäihmisille eri puolilla Suomea. Apua saa mm. tietokoneen, internetin ja älypuhelimen käyttöön. Neuvontaa annetaan jäsenjärjestöjen tiloissa, työväen- ja kansalaisopistoissa ja kirjastoissa. Lisätietoja neuvontapisteistä ja aikatauluista www.ikateknologiakeskus.fi/ tapahtumat/ tai puh. 050 330 5884 tai kysymällä oman kuntasi kirjastosta tai työväen- ja kansalaisopistoista. Opas ikääntyneiden kotona asumisen tueksi VANHUS- JA LÄHIMMÄISPALVELUNLIITON (Valli) Ikäteknologiakeskuksen kokoama Arjen älykkäät välineet -opas esittelee teknologisia tuotteita, joista voi saada apua ja tukea jokapäiväisiin toimiin. Tuotteet on pyritty valitsemaan niin, että niiden hankinta, käyttöönotto ja käyttäminen on helppoa. Opas on tarkoitettu sekä ikäihmisille ja heidän omaisilleen että heidän parissaan toimiville ammattilaisille. Mukaan oppaaseen ei ole otettu varsinaisia apuvälineitä, tervey­ denhoitoon liittyviä laitteita, tavanomaisia kodinkoneita eikä kodin pienvälineitä, kuten esim. purkkien ja pullojen avaajia. Oppaan voi ladata maksutta osoitteesta ww.valli.fi/julkaisut/oppaat/ tai tilata painettuna: petra.paavilainen@valli.fi tai puh. 050 330 5884. Yksittäiskappaleet maksutta. SUOMI.FI-verkkopalveluun omilla pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla kirjautunut voi jo nyt hoitaa viranomaisasioita sähköisesti mm. verohallinnon, Kelan, Trafin, Poliisin, maistraatin ja TE-toimistojen kanssa. Jos ei tiedä, minkä viranomaisen kanssa asiansa tulisi hoitaa, palvelu ohjaa oikean tahon luo. Palvelussa voi myös tarkistaa omia tietojaan useista viranomaisten rekistereistä, esimerkiksi väestötietojärjestelmästä sekä ajoneuvo- ja venerekistereistä. Lisäksi Suomi.fi:ssä on oppaita eri elämäntilanteisiin, joissa joutuu asioimaan viranomaisten kanssa. Palvelu on käytössä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Näkövammaiset voivat käyttää palvelua ruudunlukuohjelmalla ja viittomakielisille aineistoa tuotetaan videomuodossa. Valtiovarainministeriön asettama työryhmä esittää ensisijaisesti sähköisesti tarjottaviksi 112 julkista palvelua, joista suurin osa on jo käytössä Suomi.fi:ssä. Sähköisiin palveluihin siirrytään vuosien 2017–2021 aikana, jolloin palveluiden määrää myös lisätään. Vuoden 2017 loppuun mennessä Suomi.fi:ssä voi valtuuttaa toisen henkilön asioimaan puolestaan, jolloin palvelussa voi esimerkiksi hoitaa asioita ikääntyneiden vanhempiensa puolesta. www.suomi.fi LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 29 29 5.9.2017 11.34

Lähihoitaja- sekä muistihoitajapalvelut Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Vi betjänar också på svenska. 040 581 2124 www.dianacare.fi T 30 LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 30 5.9.2017 11.34

TEHDÄÄN YHDESSÄ YHDENVERTAINEN SUOMI 9.–11.11.2017, Tampere Samaan aikaan PE Sote-paneelin juontaa YLEn erikoistoimittaja Tiina Merikanto PE LA Keynote puhujana FightBack ry:n PellePändi, tanssia ja seinämaalausta Pekka Hyysalo SirkusRakkausPumPum Liikuntamaassa: Tutustu & kokeile yli 30:a vammaisurheilun lajiia, uusina mukana mm. lumilautailu ja cheerleading. 3 ohjelmalavaa: Esityksiä, asiantuntijoiden puheenvuoroja ja henkilötarinoita Torstain ammattilaispäivässä: Esillä mm. kuntoutus, apuvälineet ja teknologian ratkaisut OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO OSASTOLLA 310. TERVETULOA! 3 PÄIVÄÄ, 200 NÄYTTEILLEASETTAJAA, 14 000 KÄVIJÄÄ. TULE MUKAAN: WWW.APUVALINE.INFO Tampereen Messu- ja Urheilukeskus, To 9.11. klo 9-17 (ammattilaispäivä), pe 10.11. klo 9-17, la 11.11. klo 9-16 Liput 12€, veloituksetta: l avustaja l alle 15v. vanhemman kanssa l näkövammaiskortilla l ammattilaiset rekisteröitymällä netissä Tällä lipukkeella Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry tarjoaa jäsenilleen ilmaisen sisäänpääsyn messuille Nimi: Järjestäjät: Yhteistyössä: LAH1703_.indd 31 Liikuntamaan järjestää: Sähköposti: Apuväline 9.-11.11.2017 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus. Lipuke oikeuttaa yhteen maksuttomaan sisäänpääsyyn. 5.9.2017 11.34

AJANKOHTAISTA Kysymyksiä omaishoitajuudesta -seminaari 18.10. klo 12–16 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki KUTSU SYYSKOKOUKSEEN Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n sääntömääräinen syyskokous 27.10.2017 klo 10.30 Tampere-talo, Maestro-auditorio Yliopistonkatu 55, Tampere Syyskokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisäksi käsitellään sääntömuutosesitys, joka sisältää sekä liiton nimen että liiton tarkoituspykälän muutoksen. Kokousedustajien tulee esittää edustamansa yhdistyksen valtakirja. Liiton hallitus toivottaa yhdistysten edustajat tervetulleiksi. Maksuttomassa, kaikille avoimessa seminaarissa keskustellaan tutkimusten ja kokemusasiantuntijuuden pohjalta omaishoitajien ja heidän läheistensä olosuhteista ja hyvän hoidon mahdollisuuksista. Ilmoittautuminen 6.10. mennessä. Läheisenä elämän muutostilanteissa – kun huoli kuluttaa -seminaari 2.11. Heureka, Tiedepuisto 1, Vantaa Maksuttomassa, kaikille avoimessa seminaarissa käsitellään omaisena olemisen haasteita asiantuntijapuheenvuoroissa ja paneelikeskustelussa. Ilmoittautuminen 23.10. mennessä. Ohjelmat ja ilmoittautuminen www.omaishoitajat.fi/tapahtumat Omaishoitajien viikon tapahtumat netissä Valtakunnallista omaishoitajien viikkoa vietetään 26.11.–3.12. Viikon avaa valtakunnallinen omaishoitajien kirkkopyhä 26.11. Pääjuhla järjestetään Mikkelissä 28.11. Liiton paikallisyhdistykset järjestävät teemaviikolla sekä yksin että yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa runsaasti tapahtumia eri puolilla Suomea. Yhdistykset tiedottavat tapahtumista omilla nettisivuillaan ja tiedotteissaan sekä alueidensa paikallislehdissä. Yhdistysten nettiosoitteet www. omaishoitajat.fi/paikallisyhdistykset. Tapahtumatietoja julkaistaan myös osoitteessa www.omaishoitajat.fi/ valtakunnallinenomaishoitajien-viikko Vaihda ekologiseen Lähellä-nettilehteen Tee luontoa säästävä valinta ja vaihda paperinen Lähellä-lehti selattavaan näköislehteen ilmoittamalla nimesi, osoitteesi ja sähköpostiosoitteesi Paula Väisäselle paula.vaisanen@omaishoitajat.fi tai osoitteessa www.omaishoitajat.fi/jasenasiat. 32 Omaishoitajille maksutonta virtuaaliliikuntaa Liiton uusi yhteistyökumppani Moveit® tarjoaa omaishoitajat.moveit.fi-nettisivulle kirjautuneille omaishoitajille yhden ohjatun virtuaaliliikuntatunnin kuukaudessa. Lisäksi sivuilta voi myös ostaa erilaisia jumppapaketteja. Ohjeet mukanasi.moveit.fi/ohjeet Tilaa linkki sähköpostiisi TEE TILAUS HETI! Saat sähköpostiisi linkin lehteen aina uuden numeron ilmestyttyä. Voit helposti myös jakaa linkkiä lehteen omaishoidosta kiinnostuneille perheenjäsenille, ystäville ja työkavereille. LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 32 5.9.2017 11.34

AJANKOHTAISTA Vammainen omaishoitajana -seminaari 17.10. klo 12–15.45 SOSTE ry, Yliopistokatu 5, Helsinki Maksuttomassa, kaikille avoimessa seminaarissa keskustellaan omaishoitajina toimivien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden arjen haasteista. Ilmoittautuminen 2.10. mennessä. Ohjelma ja ilmoittautuminen www.omaishoitajat.fi/tapahtumat Vapaaehtoispäivä Liitto onnittelee satavuotiasta Orionia Liiton yhteistyökumppanin Orion Oyj:n juhlavuoden teema on omaishoitajien tukeminen. Orionin ja liiton yhteistyöllä tuodaan esiin omaishoidon monimuotoisuutta ja nostetaan omaishoitajien työtä yhteiskunnalliseen keskusteluun. www. orion.fi/konserni/orionin-juhlavuosi/ ja www.välittämö100.fi. Liitto onnittelee Orionia ja kiittää omaishoitajien tukemisesta. 8.11. klo 9.30–15 Matarasali, Matarankatu 6 A, Jyväskylä Päivä järjestetään kaikille liiton ja sen paikallisyhdistysten vapaaehtoistehtävissä toimiville iloksi, tueksi ja virkistykseksi. Ilmoittautuminen 18.10. mennessä. Ohjelma ja ilmoittautuminen www.omaishoitajat.fi/tapahtumat Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 20 vuotta Ovet-ohjaajakurssi Vertaisryhmän ohjaajakoulutus 21.–22.11. 15.–16.11. Yhdistyksen 20-vuotisjuhla järjestetään Jungsborgilla, Poikkikatu 8, Kokkola, 27.11. klo 18. Lisätietoja, ohjelma ja ilmoittautuminen jyrki.jouppi@kokkolanomaishoitajat.fi Liitto onnittelee 20-vuotiasta paikallisyhdistystään. Lapland Hotels Tampere, Yliopistonkatu 44, Tampere Kajaanissa, paikka ilmoitetaan myöhemmin Ovet-ohjaajiksi haluaville tarkoitettu maksullinen kurssi antaa tietoa Ovet-valmennuksen® sisällöstä ja työskentelymenetelmistä sekä perustietoa ryhmän ohjaamisesta. Haku kurssille 1.11. mennessä. Lisätietoja ja haku www.omaishoitajat.fi/tapahtumat Vertaisryhmän vetäjäksi haluaville tarkoitettu maksullinen koulutus antaa perustietoa omaishoidosta ja sen tukimuodoista, ryhmän ohjaamisesta, omaishoitoperheen kohtaamisesta ja välineitä ryhmän kanssa toimimiseen. Haku koulutukseen 25.10. mennessä. Lisätietoja ja haku www.omaishoitajat.fi/tapahtumat LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 33 33 5.9.2017 11.34

Joutsenon Vanhustentaloyhdistys ry PALVELUTALO KANGASVUOKKO Joutseno, Välskärintie 4, 040 775 2152 (toiminnanjohtaja) Palveluja omaishoidon palveluseteleillä: Fysioterapia, puh. 040 727 0652 Jalkahoidot, puh. 040 727 0657 Siivous- ja kotityöpalvelut sekä Terveydenhoidolliset palvelut, puh. 040 775 2152 www.palvelutalokangasvuokko.fi Hetki hengähdysaikaa Lyhytaikaishoidon palveluilla www.kvps.fi Tarjoamme omaishoidon lomitusta ja muuta lyhytaikaishoitoa perheille, joissa on kehitysvammainen tai muuten erityistä tukea tarvitseva perheenjäsen. • Perhelomitusta • Perhehoitoa • Ryhmälomitusta • Leirejä Kehitysvammaisten Palvelusäätiö www.kvps.fi 34 LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 34 5.9.2017 11.34

TEKSTI: TARJA HANNOLA JA SEIJA SIPOLA KUVA: LEENA JAKKULA YHDISTYKSET TOIMIVAT Rovaniemellä hoidettaville seuraa kotiin NAPAPIIRIN Omaishoitajat ry:n Taukopirtti-toiminta on laajentunut Kotitoimintaan, jossa koulutetut vapaaehtoistoimijat jalkautuvat pareittain omaishoitoperheiden koteihin. Omaishoitaja on voinut syyskuun alusta alkaen Rovaniemen kaupungin alueella pyytää luotettavan, koulutetun vapaaehtoistoimijaparin kotiinsa seurustelemaan läheisensä kanssa. Yhdistys koordinoi toimintaa ja järjestää vapaaehtoisten ja omaishoitoperheen kohtaamisen toivottuna ajankohtana. Taukopirtin Kotitoiminnassa vapaaehtoiset eivät tee koti- tai hoivatehtäviä, vaan tarjoavat hoidettavalle seuraa ja huolenpitoa esimerkiksi jutustelun, muistelun ja pelien merkeissä. Taukopirtin yhteislauluhetket ovat asiakkaiden suosiossa. Taukopirtti nyt myös Ivalossa Yhdistyksen Taukopirtti-toiminta laajeni elokuussa Ivaloon, jossa koulutettujen vapaaehtoisten vetämä kerhotoiminta hoidettaville käynnistyi Palvelukeskus Koivikossa. Taukopirtti on avoinna parillisina viikkoina torstaisin klo 10–14. Kerhotoiminnan ohjelmassa on leppoisan seurustelun ja yhdessäolon ohessa mm. musiikkia, kädentaitoja, tietovisailua, lounas ja päiväkahvi. Molemmat Taukopirtti-toiminnat tarjoavat omaishoitajalle vapaahetken, jonka omaishoitaja voi käyttää vaikkapa asiointiin, harrastamiseen tai lepäämiseen. Ennen Taukopirtti-toimintoihin osallistumista yhdistyksen työntekijät tekevät omaishoitoperheisiin alkukartoituksen haastatteluineen ja toimintakykyarvioineen. Sekä Taukopirttiin että Kotitoimintaan osallistuminen maksaa viisi euroa osallistumiskerralta. Kumpaankaan toimintaan osallistuminen ei edellytä kunnan kanssa solmittua omaishoitosopimusta tai yhdistyksen jäsenyyttä. Taukopirtti ja Kotitoiminta ovat osa yhdistyksen OmaisOiva-toimintaa. Lisätietoja tarja.hannola@napapiirinomaishoitajat.fi tai puh. 0400 987 633. TEKSTI JA KUVA: SIKKETIINA RÖNTY Etelä-Karjalassa omaishoitajille keskustelu- ja kuunteluhetkiä ETELÄ-KARJALAN Omaishoitajat ja Läheiset ry:ssä omaishoitajien henkistä hyvinvointia tue­taan puhelinkeskusteluin. Yhdistyksen omaistoiminnan ohjaaja soittaa omaishoitajille, jotka ovat antaneet yhteystietonsa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten palveluohjaajille heidän omaishoidon tuen hakemiseen liittyvällä kotikäynnillä ja jättäneet soittopyynnön. Yhdistyksen puolueeton kuuntelija tarjoaa mahdollisuuden luottamukselliseen keskusteluun, neuvontaa, ohjausta jälkihoitoineen ja joskus jopa kriisiapua. Kahdenkeskisiä keskusteluja omaishoitajalomilla Uutena keskustelu- ja kuunteluavun muotona yhdistys jatkaa aiemmin kokeiltua omaishoitajien kohtaamista yhdistyksen omaishoitajien lomilla. Lomat ovat Maaseudun terveys- ja lomahuollon järjestämiä lomia, joissa yhteistyökumppaneina ovat Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry ja Etelä-Karjalan Muisti ry. Yhdistyksen omaishoidon ohjaaja viettää kokonaisen päivän lomapaikassa tavaten omaishoitajia ja tarjoamalla heille ryhmätapaamisen lisäksi mahdollisuuden kahdenkeskisiin keskusteluihin. Yhdistys markkinoi molempia keskustelu- ja kuunteluapuja OivaHetkinä. OivaHetket ovat osa yhdistyksen Omais­ Oiva-toimintaa. Lisätietoja sikketiina.ronty@ ekomaishoitajat.inet.fi tai puh. 040 739 1234 ja erja.koskimaki@ekomaishoitajat. inet.fi ja puh. 040 842 4440. LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 35 35 5.9.2017 11.34

Turun keskustassa, historiallisen kauniilla alueella sijaitsevan kaksikielisen Parkinmäen Palvelutalon muodostavat perinteikkäät Palvelutalo Wilén sekä Candolinien Palvelukoti. Keskeisimmät arvomme ovat turvalja kunnioitus sekä aktiivisuus. Olem- “Täällä minun on hyvä ja turvallinen olla.” me täällä asukkaitamme varten. ANNUKKA | 91 vuotta lisuus, laatu, kodikkuus, yksilöllisyys PARKINMÄEN PALVELUTALO Multavierunkatu 5, Turku +358 2 410 3300 | www.barkbacken.fi 36 LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 36 5.9.2017 11.34

Toisen puolesta asiointi vaatii valtuutuksen LAKIMIES YRJÖ MATTILA OTL, VTT Omaishoitaja voi hoitaa hoidettavan asioita valtakirjalla, edunvalvontamääräyksellä tai edunvalvontavaltuutuksella O ikeustoimilain mukaan henkilö voi valtuuttaa valtakirjalla toisen tekemään puolestaan sopimuksia tai esimerkiksi käyttämään pankkitiliään laskujen maksamiseen. Valtuutetun henkilön tulee noudattaa saamiaan ohjeita ja pysyä saamansa valtuutuksen rajoissa. Aina kun valtuuttaa toisen tekemään jotain puolestaan, valtuuttajan tulee antaa ohjeet siitä, mitä valtuutettu saa tehdä ja mitä ei. Valtakirjamalleja on osoittessa www.easiakirjat.fi/index.php?cat=14 Kelan etuuksia voi hakea valtakirjalla Hallintolain mukaan hallintoasioissa saa käyttää asiamiestä tai avustajaa. Asioita hoitavan valtuutetun on esitettävä valtakirja, jolla hän osoitettaa olevansa oikeutettu edustamaan päämiestä. Päämiehen, esimerkiksi hoidettavan, on tultava paikalle vain silloin, kun se on tarpeen asian selvittämiseksi. Omaishoidossa tällainen päämiehen läsnäoloa vaativa tilanne on esimerkiksi silloin, kun neuvotellaan ja päätetään, millaista hoitoa hoidettavalle tulisi antaa. Valtuutuksella hoidettavia hallintoasioita ovat esimerkiksi Kelan etuuksien hakeminen, joita varten Kelan nettisivuilla www.kela.fi/valtakirja on valtakirjamalleja. Kelan malleista VAL2-lomake antaa valtuutetulle laajat valtuudet hoitaa hoidettavan Kela-asioita. Valtakirja on vaivattominta tehdä silloin, kun hoidettava on oikeustoimikelpoinen ja kykenevä antamaan valtuutuksen. Laajat oikeudet edunvalvontamääräyksellä Mikäli hoidettavan tila huononee, voidaan holhoustoimilain mukaan edunvalvonta-asioissa edetä kevyemmästä raskaampaan. Voidaan hakea pelkästään edunvalvontamääräys tai käräjäoikeudelta voidaan hakea toimintakelpoisuuden rajoittamista. Raskain keino on, että käräjäoikeus julistaa henkilön vajaavaltaiseksi, jolloin hän ei ole kelpoinen tekemään päteviä oikeustoimia. Vajaavaltaiseksi julistamisen edellytyksenä on kuitenkin aina se, että toimintakelpoisuuden rajoittamisella ja edunvalvojan määräämisellä ei voida riittävästi suojata ihmisen etuja. Toimintakelpoisuutta voidaa rajoittaa, kun hoidettava on esimerkiksi kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan. Toimintakelpoisuuden rajoittamisella hoidettavaa voidaan kieltää esimerkiksi myymästä omaisuuttaan. Toimintakelpoisuuden rajoittaminen tai vajaavaltaiseksi julistaminen on kuitenkin poikkeuksellista, useimmiten edunvalvontamääräys riittää. Omaishoitajan määrääminen hoidettavan edunvalvojaksi voi olla aiheellista silloin, kun hoidettava on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itsestään. Lain mukaan tällainen kykenemättömyys voi johtua esimer- kiksi henkilön sairaudesta tai henkisen toiminnan häiriintymisestä. Edunvalvontamääräyksellä ei siis vielä rajoiteta hoidettavan toimintakelpoisuutta, mutta edunvalvoja edustaa hoidettavaa esimerkiksi hänen taloudellisissa asioissaan. Edunvalvojaksi määrätään tehtävään sopiva henkilö, joka voi olla omaishoitaja, muu läheinen tai yleinen edunvalvoja. Edunvalvontapäätöksen tekee maistraatti, jos päämies itse, kuten hoidettava, hakee edunvalvontaa. Tällöin ei ole kysymys riitatilanteesta, vaan omaishoitaja ja hoidettava ovat yksimielisiä edunvalvonnan tarpeesta. Jos omaishoitaja ja hoidettava ovat eri mieltä edunvalvonnan tarpeellisuudesta, päätöksen tekee hakemuksesta käräjäoikeus. Edunvalvonnan voi turvata myös etukäteen tekemällä itse edunvalvontavaltuutuksen, jolla varmistetaan haluttu henkilö edunvalvojaksi. Sekä edunvalvontamääräys että edunvalvontavaltuutus edellyttää, että valtuutettu suostuu edunvalvojaksi. Edunvalvojaa voi myös vaihtaa, jos valtuuttaja on vaihdoksen tehdessään oikeustoimikelpoinen. Molemissa valtuutuksissa voidaan määritellä, saako valtuutettu yleisvaltuutuksen hoitaa kaikkia asioita vai vain joitakin, esimerkiksi taloudellisia asioita. Edunvalvojalla on myös oikeus kohtuulliseen palkkioon. Lisätietoja www.maistraatti.fi/fi/ Palvelut/holhoustoimi/Edunvalvontavaltuutus/ LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 37 37 5.9.2017 11.34

Jokkakallion asumispalvelukeskus Rovalan Setlementti ry:n ylläpitämässä Rovaniemellä sijaitsevassa Jokkakallion asumispalvelukeskuksessa on palvelu- ja ryhmäkotiasuntoja sekä palvelukeskus ikääntyville. Asumispalvelukeskuksen yhteydessä olevassa Kiinteistö Oy Rovalan Asuntojen rakennuksessa tarjotaan tuettua vuokra-asumista ikäihmisille. Lisätietoja puh. 040 487 3021 tai www.rovala.fi/ikäihmisten palvelut Elämän muutoksessa mukana Jokkakallion asumispalvelukeskus, Teerikatu 17 B, 96100 Rovaniemi LÄHI- JA PERUSHOITAJIA TARVITAAN KAIKKIALLA, MISSÄ IHMISIÄ HOIDETAAN JA AUTETAAN. Lähi- ja perushoitajat työskentelevät aina lähellä ihmistä lasten, nuorten, työikäisten ja vanhusten keskuudessa. Myös lääkehoito on osa heidän työtään. www.superliitto.fi OMAISHOIDON LOMITUSTA JA APUA KOTIIN Tarvitsetko luotettavaa hoivaa läheisellesi ja enemmän apua ja tukea arkeen? Meillä Validia Asumisessa on pitkä kokemus asumisen palveluista, joilla voimme auttaa sinua jaksamaan paremmin omaishoitajana. Tuomme kotiinne laadukkaita avustamisen palveluita, mm. • kotihoitoa • kotisairaanhoitoa • asiointiapua • myös tilapäiseen avun tarpeeseen esimerkiksi sinun tai läheisesi toipuessa leikkauksesta. Tarjoamme lisäksi ympärivuorokautista huolenpitoa Validiatalossa tai Validia-kodissa omaishoitajan loman ajan. Toimimme yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomen ja palvelujamme voi maksaa myös palvelusetelillä. Kysy lisää lähimmästä Validia-toimipisteestä, tutustu osoitteessa www.validia.fi/asuminen Validia Asuminen on kotimainen yritys, joka tarjoaa asumispalveluita ja kotiin vietäviä palveluita vammaisille ja toimintaesteisille henkilöille. Validia Asuminen on yhteiskunnallinen yritys ja osa Invalidiliitto-konsernia. LAH1703_.indd 38 5.9.2017 11.34

N . m- sa Palstalla Suomen omaishoidon verkoston jäsenjärjestöt ja muut liiton yhteistyökumppanit käsittelevät hyvinvointiasioita omaishoidon kannalta. TERVEYS TEKSTI: SANNA SALMELA KUVA: KEHITYSVAMMAISTEN TUKILIITTO RY Omaishoitaja kehitysvammaisen nuoren itsenäistymisen tukena Kehitysvammaisten Tukiliitto ja sen paikallisyhdistykset tarjoavat omaishoitajille vertaistukea, koulutusta ja neuvontaa. K ehitysvammainen lapsi kasvaa ja aikuistuu vammastaan huolimatta. Vaikka muumivideot saattavat kiinnostaa vielä teininä ja nuorena aikuisena, ei lapsuus jatku ikuisesti. Kehitysvammaisella nuorella on oikeus omaan elämään ja itsenäistymiseen. Omaishoitajan tärkeä tehtävä on tukea nuoren kasvua itsenäiseksi aikuiseksi. Kehitysvammaisuuden kirjo on laaja ja kehitysvammaiset ihmiset ovat jokainen omanlaisia persoonia. Tästä huolimatta toisten kehitysvammaista ihmistä hoitavien vertaistuesta on omaishoitajalle hyötyä. Kehitysvammaisten Tukiliiton paikallisyhdistykset eri puolilla Suomea tarjoavat mahdollisuuksia toisten omaishoitajien kohtaamiseen. Paikallisyhdistyksessä on myös usein hiljaista tietoa siitä, miten esimerkiksi päivähoito-, koulutus- tai kuntoutusasiat juuri tällä paikkakunnalla saadaan rullaamaan. Kehitysvammaisen aikuisen tulee saada itse päättää omasta elämästään. Voidakseen tehdä omia päätöksiään, on valintojen tekemistä ja yhteiskunnan osana olemista opeteltava pitkin elämää. Vinkkejä ja tukea sekä kehitysvammainen ihminen että häntä tukeva omaishoitaja voivat saada paitsi Tukiliiton paikallisyhdistyksistä myös Tukiliiton kursseilta ja koulutuksista. Joskus valintoihin ja päätöksiin tarvitaan neuvoja. Tukiliiton valtakunnallisen lakineuvonnan puoleen voi kääntyä sellaisissa juridisissa kysymyksissä, jotka liittyvät suoraan kehitysvammaisten henkilöiden palveluihin tai oikeuksiin ja joihin ei saa helposti vastausta muualta. Tukiliiton lakineuvonnan nettisivulle on koottu moneen asiaan, kuten henkilökohtaiseen apuun, asumiseen, kuljetuspalveluun ja tilapäishoitoon liittyvää tietoa. Sivulla on myös palveluiden hakemis-, oikaisupyyntö- ja valitusmallipohjia. Verkostokartasta apua palvelusuunnitelman laadintaan Kunnan sosiaalityöntekijän kanssa laadittavan palvelusuunnitelman tekoon voi valmistautua verkostokartan tekemisellä. Verkostokartalla kuvataan mm. Suunnittelija ja omaishoitaja Sanna Salmela työskentelee Kehitysvammaisten Tukiliitossa, joka on Suomen omaishoidon verkoston jäsenjärjestö. www.kvtl.fi perheen ihmissuhteita ja tukiverkostoja. Verkostokartassa kuvataan perheelle läheiset ihmissuhteet ja myös mahdolliset kielteiset ihmissuhteet. Kartan avulla voi selvittää myös millaista tukea ja apua perheeseen tarvitaan ja mistä sitä voi saada. Malleja verkostokartan tekemiseen löytyy esimerkiksi Vammaisperheiden monitoimikeskus Jaatinen ry:n Hyvän elämän palapeli -työkirjasta. www.jaatinen.info/vaikuttamistyoe/palvelusuunnittelu Tukiverkosto omaishoitajan luopumisen tukena Voidakseen tukea lastaan itsenäistymään, on omaishoitajana toimivan vanhemman luovuttava ainoan huolehtijan roolistaan. Luopumisprosessissa auttaa verkosto, johon hän voi luottaa ja jolta voi saada tukea luopumiseen. Tällainen verkosto voi syntyä vertaistukiryhmissä, sukulaisista, ystävistä tai vaikka koulun tai päiväkodin, avustajaringin tai asumisharjoittelun kautta. Vanhemmuudesta ei tarvitse luopua, mutta kehitysvammaisen nuoren kasvulle ja uusille ihmissuhteille on annettava tilaa. LÄHELLÄ 3/2017 39 . LAH1703_.indd 39 5.9.2017 11.34

M kauniit • koivuiset • kotimaiset • NOTTE-kalusteet www.kiteen.fi vi tu lä koivusta kaikkein kauneinta – löydät huonekaluliikkeistä kautta maan hä Kuuloasiat kerralla kuntoon! Palvelemme kaikissa kuuloasioissa: • Kuulontutkimukset ja tinnituksen hoito • Oticon- ja Bernafon-kuulokojeiden sovitus • Kuulon apuvälineet ja kuulonsuojaimet Toimipisteet: Helsinki, Järvenpää, Hyvinkää, Pori ja Tampere Ajanvaraus kuulontutkimukseen: puh. 09 2786 2040 40 LAH1703_.indd 40 Olemme mukana Apuvälinemessuilla 9.-11.11.2017 Tampereella, osasto 206. Tervetuloa! Lisätietoja: puh. 09 2786 2020 Verkkokauppa: www.kuuloverkko.fi LÄHELLÄ 3/2017 5.9.2017 11.34

TIEDÄTKÖ MILTÄ MUSIIKKI TUNTUU? Taikofon viihdyttää ja tuottaa iloa läheisellesi Taikofon FeelSound Player on hämmästyttävä tapa kokea musiikkia ja ääntä sekä kuulo- että tuntoaistilla. Äänituntumasoitin Taikofon on monipuolinen terapiaväline, jonka äänisisältö on vapaasti valittavissa. Taikofon rauhoittaa ja viihdyttää sinua ja läheistäsi. Taikofon on helppokäyttöinen, halittava ja sykähdyttävä suomalainen huippuinnovaatio, joka tuo iloa ja mielekästä sisältöä elämään. LUE LISÄTIETOJA JA TILAA OMA! Taikofonin voit tilata nettisivullamme tai jälleenmyyjiltämme. Sähköposti: info@flexound.com Puhelin: 010 5671 770 Lisätietoja: www.taikofon.fi APUVÄLINEPALVELU Arjen auttavat apuvälineet edullisesti Myös vuokraus ja osamaksu on mahdollista. www.fystek.fi • 040 842 6015 • 050 555 1173 Fystek Oy auttaa arjessa LÄHELLÄ 3/2017 41 taikofon LAH1703_.indd 41 5.9.2017 11.34

42 LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 42 5.9.2017 11.34

RISTIKKO Vastaa ja voita! Ristikon oikein vastanneiden kesken arvotaan viisi digipassia. Jokaisella passilla saa viisi virtuaalijumppaa omaishoitajat.moveit.fi-nettisivulla. Lähetä ratkaistu ristikko ja yhteystietosi 16.10.2017 mennessä osoitteella Juha Viitanen / Ristikko Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Nimi: Osoite: Lähellä 2/2017 ristikon ratkaisu ja voittajat Onnetar suosi seuraavia: Pirkko Hautamäki Hoisko, Merja Rouvali Yläne, Kaija Pulli Äänekoski, Armi Salminen Anjala ja Elise Pyötsiä Lempäälä. Palkintona oli Omaishoitajat ja läheiset -liiton tuotepaketti. Onnea voittajille! LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 43 43 5.9.2017 11.34

I den här spalten turas förbundets ordförande och förbundets verksamhetsledaren om att skriva. SVENSK RESUMÉ TEXT: ANNELI KILJUNEN, ORDFÖRANDE OCH YRKESARBETANDE NÄRSTÅENDEVÅRDARE ÖVERSÄTTNING: MARIA ÖSTERLUND Likvärdiga och kvalitativa vårdtjänster för alla I kaffebordsdiskussioner beskrivs sjukvården i Finland som dålig och ineffektiv. Forskning och internationella jämförelser visar ändå att det inte är sant. Till exempel rapporten som Health Powerhouse Index publicerade i januari visar att kostnadseffektiviteten är bäst i den finländska sjukvården i jämförelse med 35 europeiska länder. När man jämför kvaliteten kom Finland på åttonde plats och lämnade bland andra Danmark, Sverige och England efter sig. Systemet gagnar yrkesarbetande och höginkomsttagare Fastän Finland hör till de bästa i världen inom sjukvården finns det mycket som kan bli bättre. Meningen är att hälsovårdssystemet ska minska hälsoskillnaderna, men det är ett faktum att systemet är tudelat och att hälsoskillnaderna har vuxit. Systemet gagnar de som går på jobb och de som har goda inkomster och därför kan utnyttja arbetshälsovården och privata hälsovårdstjänster. De som har låga inkomster eller är arbetslösa kan vanligen utnyttja bara den offentliga hälsovården. Professor Hannu Valtonen vid Östra Finlands universitet har undersökt användningen av privata sjukförsäkringar i Finland. Den viktigaste orsaken till att någon skaffar en privat försäkring är att hen önskar gå förbi de offentliga vårdköerna och få vård snabbt. Det är vanligast att förmögna och välutbildade skaffar försäkringar. Fattiga har sämre möjligheter än andra att få komma till en läkarmottagning och få de social- och hälsovårdstjänster de behöver. Dessutom visar FPA:s forskning att var tionde person som har ett jobb har låtit bli att köpa medicin det senaste året på grund av brist på pengar. För en del av de fattigaste kunde utgifterna för hälsovården uppgå till mer än 40 procent av familjens utgifter. Att minska hälsoskillnaderna förbättrar individens välmående och sparar samhällets pengar. De direkta inbespa- 44 LAH1703_.indd 44 ringarna skulle uppgå till flera miljarder euro och antalet personer på sjukpension skulle minska med 20 000. Också sysselsättningsgraden skulle öka. Det är till allas fördel, också de rikas, om hälsoskillnaderna minskar. Vårdreformen måste garantera jämlik service Social- och hälsovårdsreformen (sote) behövs men många saker i statsminister Juha Sipiläs vårdreform har visat sig vara problematiska sett både ur experternas och grundlagens synvinkel. Svåra är bland andra bolagiseringstvånget, tidtabellen, modellen för överföring av egendom och modellen för valfrihet. När reformen granskades av grundlagsutskottet ställdes frågan om hur reformen kan säkra tillräckliga socialoch hälsovårdstjänster för alla. Strukturerna för vårdtjänster måste förändras så att alla, också låginkomsttagare och personer utanför yrkeslivet, jämlikt garanteras möjlighet att få de vårdtjänster de behöver. Det här är viktigt också för närståendevårdarfamiljer. Idag varierar tillgången till behövliga tjänster beroende på i vilken kommun familjen bor. Också närståendevårdens juridiska ställning som en del av vårdsystemet måste stärkas. Vårdreformen ska beredas på nytt Finlands regering beslöt i början av juli göra de ändringar i vårdreformen som grundlagsutskottet hade krävt. Det är viktigt att vårdreformens målsättning att minska hälsoskillnaderna och förbättra hälsan och välmåendet förverkligas. Det är önskvärt att det sker en verklig integration av socialoch hälsovårdstjänsterna och att socialtjänsternas ställning förbättras. Det här är av största vikt för de som behöver mångsidiga tjänster, till exempel för närståendevårdarna. Regeringen ger förslaget till vårdreform till riksdagen våren 2018 och lagen träder i kraft 1.1.2020. LÄHELLÄ 3/2017 5.9.2017 11.34

TEXT: MINNA ALA-KYYNY ÖVERSÄTTNING: MARIA ÖSTERLUND BILD: SHUTTERSTOCK Lagen känner inte till närståendevård på distans Ungefär 65 000 finländare vårdar en anhörig som bor i ett annat hushåll. De flesta av dessa sköter vård­ arbetet vid sidan om sitt förvärvsarbete och sin familj. M an kan tala om närståendevård på distans när en person som bor i ett separat hushåll använder en del av sin fritid till vård av en närstående. Hen besöker den vårdbehövande och hjälper till med hushållsarbetet, håller sällskap, tar hand om penningaffärer och tar ansvar för att det finns tillräckligt mycket utomstående tjänster. Tecken på att det handlar om närståendevård är om vården är betungande och om den som hjälper minskar på de professionella vårdarnas vårdansvar. ”Närståendevård på distans börjar ofta småningom. Det är osäkert om den hjälpande själv känner sig som en närståendevårdare. Det är ofta oklart när hjälpandet övergår till närstående­vård”, säger Minnamaria Salminen som är verksamhetsledare för närståendevår­darföreningen Oulun seudun omaishoitajat ry i Uleåborg. Begreppet närståendevård på distans är ganska nytt. Man talar inte om det i vare sig lagar eller i det nationella utvecklingsprogrammet för närståendevård. Den vårdbehövande är ofta en förälder Man har beräknat att det finns ungefär 65 000 personer som är närståendevårdare på distans i Finland. Största delen av dessa tar hand om sina egna eller partners ålderstigna föräldrar. Största delen av dessa närståendevårdare är i yrkeslivet och många har minderåriga. Det finns ingen officiell definition på en närståendevårdare på distans. Oftast använder man detta begrepp om det är mera än 50 kilometer till eller resan till den vårdbehövande tar över en timme. Den definitionen använder projektansvariga Soili Hyvärinen från Huvudstadsregionens Närståendevår­ dare och Vänner i sin pro gradu-avhandling (2013). Samma definition använder forskarna Kaisa Kauppinen och Mia Silfver-Kuhalampi i sin forskning om närståendevård och arbete (Työssäkäynti ja läheis- ja omaishoiva 2015). Man kan också använda begreppet närståendevårdare på distans om en person som bor på samma ort men på en annan adress än den vårdbehövande. ”Närståendevårdaren på distans bör berätta för social- och hälsovårdspersonalen att hen sköter sin närstående på distans. Det vore bra om man hittar en person inom sjukvården eller en egenvårdare som känner till situationen”, säger Hyvärinen. Salminen anser att det är viktigt att den som är närståendevårdare på Ett bra stödnätverk underlättar närståendevårdarens vårdarbete. distans har ett bra nätverk som hjälper till. Till nätverket kan personal inom social- och hälsovården höra, till exempel hemvårdare, frivilliga från tredje sektorn och grannar, släktingar och bekanta. ”Viktigast är att man kan ringa någon om man inte får tag på den vårdbehövande per telefon”, säger Salminen. Stöd från föreningar och tjänster ”Den som är närståendevårdare på distans kan ta kontakt med en närståendevårdarförening på den vårdbehövandes bostadsort. Där kan man få råd om vilka tjänster den vårdbehövande har rätt till. Där vet man också vart det lönar sig att ta kontakt och om det finns några frivilligarbetare som till exempel kan läsa med den vårdbehövande en gång i veckan”, säger Hyvärinen. Det är bra om närståendevårdaren är i kontakt med socialverket i den vårdbehövandes hemkommun och man tillsammans utreder vårdbehovet och möjligheten att få stöd för närståendevård. Enligt Hyvärinen kan man få stöd om man tillbringar längre perioder hos den vårdbehövande och om vårdansvaret då flyttas från kommunen till närståendevårdaren. LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 45 45 5.9.2017 11.34

Inhimillisyyttä ja hyvää oloa Kestävät vuodesuojat kotimaiselta toimittajalta! www.puhla.fi 46 LAH1703_.indd 46 myynti@puhla.fi puh. 044 2841998 LÄHELLÄ 3/2017 5.9.2017 11.34

LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 47 47 5.9.2017 11.34

PAIKALLISYHDISTYKSET Pj. Tuula Mikkola, Tsto: puh. 040 533 2710 Pasilan puistotie 8, 00240 Helsinki Yhdistysten netti- ja sähköpostiosoitteet www.omaishoitajat.fi/paikallisyhdistykset Riihimäen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Reijo Kurkela, puh. 044 555 1043 Lopentie 6–8 C 34, 11100 Riihimäki ETELÄ-SUOMEN YHDISTYKSET Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry Esbo och Grankulla Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Stig Kankkonen, Tsto: puh. 050 528 4224 Pohjantie 3, 02100 Espoo Heinolan Seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Helga Nurminen-Ekholm, puh. 040 861 0840 Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 10 Pj. Marianne Lind, puh. 045 196 5123 Tsto: puh. 040 189 2121 Karnaistenkatu 43, 08100 Lohja Salon omaishoitajat ry Pj. Seija Hyvärinen, puh. 044 0315 957 Tsto: puh. 050 339 4254, 044 734 8115 Torikatu 12, 24100 Salo Suur-Kouvolan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Irja-Liisa Harju, puh. 045 609 7777 Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Åbo Regionens Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Seija Paatero, puh. 040 545 7609 Tsto: puh. 040 515 8006, (02) 231 0244 Vanha Hämeentie 105, 20540 Turku Pieksämäen Omaishoitajat ry Pj. Jarna Räsänen, puh. 040 867 4534 Tsto: puh. 050 597 8836 Tasakatu 4-6, 1. krs, 76100 Pieksämäki Savonlinnan Seudun Omaishoitajat ry Pj. Irma Honkanen, puh. 040 707 2688 Varkauden Seudun Omaishoitajat ry Pj. Airi Hirvonen, puh. 0400 372 911 Tsto: puh. 050 464 1889, Kauppakatu 20, 2. krs., huoneisto 12, 78200 Varkaus Varpaisjärven ja Lähikuntien Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pekka Väisänen, puh. 0400 775 060 Ylä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Raija Pikkarainen, puh. 040 705 2658 Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Mervi Ahola. puh 050 526 0620 Tsto: Hämeenkatu 13–17, 05800 Hyvinkää Uudenkaupungin Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Sinikka Kassila, puh. 050 569 9031 Ääneseudun Omaishoitajat ry Pj. Kirsi Uusitalo-Leppänen Tsto: puh. 0400 452 609 Kautonkatu 3, 44100 Äänekoski ITÄ-SUOMEN YHDISTYKSET LÄNSI-SUOMEN YHDISTYKSET Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marja-Leena Lehtinen Tsto: puh. 040 526 6632, (03) 656 5060 Kirkkorinne 4, 13100 Hämeenlinna Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja 15 Läheiset ry Pj. Irma Torvela, puh. 040 541 0522 Tsto: puh. 040 739 1234 Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta Isojoen Omaishoitajat ry Pj. Päivi Harju-Keturi, puh. 0500 613 192 Hedborgintie 3 as 3, 64900 Isojoki Itä-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset, Östra Nylands Närståendevårdare och Vänner ry Vpj. Päivi Anttonen, puh. 0400 959 286 Hankasalmen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eija Puttonen, puh. 0400 310 122 Kaarinan seudun omaishoitajat ja 10 läheiset ry Pj. Marco-Mihail Iljin, puh. (02) 258 7001 Rantamäentie 12, 21620 Kuusisto Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja 15 Läheiset ry Pj. Eila Kojima, puh. 0400 883 239 Kujanpääntie 10 A, 05400 Jokela Kymenlaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Alpo Mäkelä Sirpa Kristeri, puh. 050 491 6646 Tsto: Muuramistontie 13 B, 45120 Kouvola Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Satu Ketonen, puh. 044 9729 174 Tsto: puh. 044 974 7883 Pekankuja 4, 32200 Loimaa Lounais-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Aira Tukio, puh. 044 202 0915 Tsto: 050 918 9344 Vapaudenkatu 4, 2. krs., 30100 Forssa Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terttu Turunen, puh. 0400 273 551 Tsto: puh. 0400 544 244 Kirkkokatu 16 C 34, 80100 Joensuu Juuan Omaiset ja Läheiset ry Pj. Sirpa Räsänen, puh.045 669 4332 Pieni-Heikkiläntie 4, 83900 Juuka Jyvässeudun Omaishoitajat ry 20 Pj. Irma Nieminen, puh. 040 572 2736 Tsto: puh. 050 409 6975 Väinönkatu 28 A LH7, 40100 Jyväskylä Kainuun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terhi Kukkonen, puh. 040 256 6458 Voudintie 1 A 2, 87200 Kajaani Keski-Karjalan Omaishoitajat ry Pj. Ritva Simonen, puh. 050 539 8461 Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pirkko Kuukkanen, puh. 0440 353 520 Tsto: puh. 050 494 1575 Tulliportinkatu 15 H, 70100 Kuopio Länsi-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry, Västra nylands Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Marja-Leena Kuusi, Tsto: puh. 050 376 3830 Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry Pj. Eila Naukkarinen, puh. 050 581 2168 Tsto: puh. 050 336 7425 Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Anne Louhelainen, puh. 050 512 0428 Tsto: puh. 050 469 4209 Päijänteenkatu 1, 15140 Lahti Lieksan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Paula Lehikoinen, puh. 040 838 3649 Tsto: puh. 0400 513 755 Pielisentie 8, 81700 Lieksa Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Huvudstadsregionens Närståendevårdare och Vänner rf Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Mali Soininen, puh. 044 237 5771 Tsto: Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli 48 LAH1703_.indd 48 Jämsän Seudun Omaishoitajat ry 10 Pj. Helka Soponen Siht. Anne Kumpulainen, puh. 040 505 9587 Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 15 Pj. Terttu Lakaniemi, puh. 040 716 5137 Tsto: puh. 044 299 1001 Patruunantie 13 C 4, 62800 Vimpeli Kankaanpään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Hilkka Alanen, puh. 050 438 8208 Kauhajoenseudun omaishoitajat ry Pj. Tarja Tapanainen, puh. 0400 945 160 Kuusiokuntien Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Helena Juurakko, puh. 050 372 4839 Hynniläntie 759, 63230 Lentilä Lakeuden Omaishoitajat ry Pj. Sari Riskumäki, puh. 040 549 3659 Tsto: puh. 050 444 1028 Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki Parkanon seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Anneli Humala, puh. 040 701 9450 Perhonjokilaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Carita Sillanpää, puh. 0400 872 688 Tsto: puh. 040 765 3327 Emäntäkouluntie 30, 69730 Tunkkari Pirkanmaan Omaishoitajat ry Pj. Aarre Alanen, puh. 040 839 0336 Tsto: puh. 044 377 7174 Väinölänkatu 15, 33500 Tampere Rauman Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Tuire Leskinen, puh. 0400 325 148 Meijeritie 17, 27230 Lappi Ruoveden Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Salme Lehtonen, puh. 0400 463 836 LÄHELLÄ 3/2017 5.9.2017 11.34

Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Auli Olenius, puh. 040 840 5608 Tsto: puh. 045 200 8150 Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori Tampereen Seudun Omaishoitajat ry Pj. Eero-Veikko Niemi, puh. 0400 337 060 Tsto: puh. 040 595 8313 Kirkkokatu 8 E 37, 33100 Tampere Vaasan seudun omaishoitajat ry, Vasanejdens närståendevårdare rf Pj. Helle Pellinen, puh. 040 548 8400 Tsto: puh. 050 517 7220 Kapteeninkatu 36 C 59, 65200 Vaasa Tsto: puh. 044 336 0122 Kaarlenkatu 22, 67100 Kokkola Nivalan Seudun Omaishoitajat ry Pj. Aune Pääkkö, puh. 044 268 1109 Ruojantie 4, 85500 Nivala Pietarsaaren Omaishoitajat ja 10 Läheiset ry Pj. Marianne Hietala, puh. 050 511 1043 Kärpänkuja 10, 68660 Pietarsaari Pyhäjärven Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Leena Sarkkinen, puh. 0400 518 309 Susitie 13, 86800 Pyhäsalmi VÄLI-SUOMEN YHDISTYKSET Jokilaaksojen omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Meeri Rinta-Jouppi, puh. 044 279 9794 Tsto: puh. 044 986 8159, 044 986 8009 Juurikoskenkatu 6/205, 84100 Ylivieska Haapajärvi-Reisjärvi ja lähiseudun 15 omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Anneli Ojala, puh. 0400 190 962 Raahen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Aarne Eskola, puh. 040 552 3331 Tsto: 044 551 6803, Kauppakeskus Masto, Ollinkalliontie 3, 2. krs., 92100 Raahe Rantsilan omaishoitajien yhdistys ry Pj. Helena Tuomaala, puh. 046 640 4890 POHJOIS-SUOMEN YHDISTYKSET Inarin Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marjatta Akujärvi puh. 040 590 0057 Siskelintie 9, 99800 Ivalo Haapaveden-Siikalatvan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Taimi Maliniemi, puh. 050 363 0890 Tsto: puh. 044 299 1868, 044 2991385 Vanhatie 53, 86600 Haapavesi Kokkolanseudun omaishoitajat ja 20 läheiset ry, Karlebynejdens Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Helge Kattilakoski, puh. 050 410 7816 Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Saila Käsmä-Karjalainen Tsto: puh. 040 065 4227 Atimotalo, Keskuskuja 6, 93600 Kuusamo Oulunjokilaakson omaishoitajat ry Pj. Soili Rautiainen, puh. 040 913 8303 Vaalatie 1 a 6, 91700 Vaala Oulun seudun omaishoitajat ry Pj. Taina Pitkänen-Koli, puh. 0400 925 345 Tsto: puh. (08) 882 1690 Isokatu 47, 90100 Oulu Napapiirin Omaishoitajat ry Pj. Mauri Hakulinen, puh. 040 550 4840 Tsto: puh. 0400 987 633 Pohjolankatu 2, 96100 Rovaniemi Sodankylän omaishoitajat ry Yhteydenotot Napapiirin Omaishoitajat ry Ylikiimingin Omaishoitajat ry Pj. Rauni Sankilampi-Vähäaho Tsto: puh. 040 747 7934 Kirkkoranta 6, 91300 Ylikiiminki VALTAKUNNALLISET YHDISTYKSET Omaisena edelleen ry Pj. Riitta Koivula Tsto: puh. 020 741 1140 Tikkurilantie 68 A, 01300 Vantaa Liitto onnittelee tänä vuonna 10 , 15 ja 20 vuotta täyttäviä yhdistyksiä. Länsi-Pohjan Omaishoitajat ry Pj. Hilma Uusitalo, Tsto: puh. 0400 616 748 Laivurinkatu 2-4 C 31, 95400 Tornio LIITY JÄSENEKSI Liiton sääntöjen mukaan henkilöjäsen liittyy paikallisyhdistyksen jäseneksi. Kirjoita liittymislomakkeeseen, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä. Muussa tapauksessa sinut liitetään lähimmän yhdistyksen jäseneksi. Vuonna 2017 jäsenmaksu on 25 €. Jäsenmaksu sisältää paikallisyhdistyksen jäsenyyden ja edut, Lähellä-lehden (4 numeroa vuodessa), Lomaoppaan, Palveluoppaan, lakineuvontaa ennakkotapauksissa (ei-jäsenille maksullinen), vaihtuvia yhteistyökumppaneiden etuja ja mahdollisuuden hyödyntää Välittämö100.fi-lahjoituksia. Eroamiset tulee ilmoittaa kirjallisesti. Paikallisyhdistysten tiedot löytyvät osoitteesta www.omaishoitajat.fi/paikallisyhdistykset. Liityn jäseneksi Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n paikallisyhdistykseen. TÄYTÄ TEKSTATEN Paikallisyhdistyksen nimi: Liity netissä www.omaishoitajat.fi Sukunimi: Kaikki etunimet: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymävuosi: En halua paikallisyhdistyksen tiedotteita sähköpostitse. Haluan Lähellä-lehden (valitse jompikumpi) selattava nettilehtenä. Saan linkin lehteen sähköpostitse. paperisena lehtenä postitse. LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 49 49 5.9.2017 11.34

OSOITEMUISTIO Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, Förbundet närståendevårdare och vänner rf KESKUSTOIMISTO: Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki / Puhelinvaihde 020 7806 500 / Omaishoidon neuvonta 020 7806 599 ma–to klo 9–15 / Jäsenasiat 020 7806 510 / Materiaalitilaukset 020 7806 500 / Lomat ja kuntoutuskurssit 020 7806 533 / etunimi. sukunimi@omaishoitajat.fi www.omaishoitajat.fi KESKUSTOIMISTO Toiminnanjohtaja Marja Tuomi Puh. 020 7806 514 • hallinto ja kehittäminen • järjestöyhteistyö • varainhankinta • Lähellä-lehden päätoimittaja Koulutussuunnittelija Sandra Gehring (äitiyslomalla) Koordinaattori Malla Heino Puh. 020 7806 518 • Suomen omaishoidon verkosto • Jangsterit-hanke Koulutussihteeri Kaisu Häggqvist Puh. 020 7806 533 • omaishoitajien tuetut lomat ja kuntoutuskurssit Kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen Puh. 020 7806 513 • koulutuksen ja omaishoitajien jaksamista tukevien erityistoimintojen kehittäminen Viestintäpäällikkö Tiina Kokko Puh. 020 7806 566 • ulkoisen ja sisäisen viestinnän kehittäminen • Lähellä-lehden vastaava toimittaja Koordinaattori Elina Koponen Puh. 020 7806 589 • Kuppi nurin -hanke Talouspäällikkö Tiina Lehtinen Puh. 020 7806 524 • talouden suunnittelu ja hoito • yhdistysten talousasioiden konsultointi Koulutussuunnittelija Matilda Linnavirta (Sandra Gehringin äitiyslomasijainen) Puh. 020 7806 520 • OmaisOiva-toiminta Toimistosihteeri Anu Nurmi Puh. 020 7806 500 • toiminnanjohtajan sihteeri • materiaalitilaukset • ilmoittautumiset Koulutussuunnittelija Kaisa Parviainen Puh. 020 7806 512 • OmaisOiva-toiminta Järjestöpäällikkö Merja Purhonen Puh. 020 7806 522 • järjestötyön kehittäminen • aluetyön sekä ohjaus ja neuvonta -toiminnan suunnittelu ja koordinointi Tiedottaja Juha Viitanen Puh. 020 7806 544 • ulkoinen viestintä • Lähellä-lehden toimitussihteeri • haastateltavat medialle Osoitteenmuutokset Paulalle. Länsi-Suomen aluetoimisto Antinkatu 15 C 28100 Pori Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Puh. 020 7806 581 • Länsi-Suomen alueohjaus Talous- ja palvelusihteeri Paula Väisänen Puh. 020 7806 510 • jäsenasiat • palkat ja palkkiot, huomionosoitukset, ansiomerkit Väli-Suomen aluetoimisto Sovionkatu 4-6, 92100 Raahe Aluevastaava, suunnittelija Sari Havela Puh. 020 7806 572 • Väli-Suomen alueohjaus • OmaisOiva-toiminta ALUETOIMISTOT Pohjois-Suomi Yhteydenotot: järjestöpäällikkö Merja Purhonen Puh. 020 7806 522. Etelä-Suomen aluetoimisto Annankatu 8 24240 Salo Aluevastaava, koordinaattori Matti Mäkelä Puh. 020 7806 568 • Etelä-Suomen alueohjaus • yritysyhteistyö Itä-Suomen aluetoimisto Kuninkaankatu 23 70100 Kuopio Aluevastaava Sirpa-Sari Borg Puh. 020 7806 588 • Itä-Suomen alueohjaus Koulutusvastaava Juha Timoskainen Puh. 020 7806 575 • OmaisOiva-toiminnan koordinointi LIITON HALLITUS 2017 Puheenjohtaja Anneli Kiljunen, kansanedustaja Varapuheenjohtajat Seija Paatero, terveydenhuoltoneuvos Meeri Rinta-Jouppi, ympäristöterveydenhuollon johtaja Jäsenet Seija Hyvärinen, SHJ, TH Marja-Leena Lehtinen, sosiaalineuvos Marja Lehtonen, YTM Yrjö Mattila, OTL, VTT Jari Pirhonen, FT Tuula Poikonen, entinen vammaistyön johtaja Ritva Särkkä, johtava sairaalapastori Tarja Välimäki, TtT Marja Tuomi, toiminnanjohtaja, YTT Tiina Lehtinen, talouspäällikkö, sihteeri OMAISHOIDON NEUVONTA puh. 020 7806 599 ma–to klo 9–15 Puhelun hinta on kiinteästä puhelinverkon liittymästä soitettaessa 8,35 snt/puhelu + 8,83 snt/min ja matkaviestinverkosta soitettaessa 8,35 snt/ puhelu + 22,32 snt/min. www.facebook.com/ omaishoitajatjalaheiset www.twitter.com/ omaishoito www.instagram.com/ omaishoitajat Vastaanottaja maksaa postimaksun Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf TUNNUS 5009275 00003 VASTAUSLÄHETYS 50 LÄHELLÄ 3/2017 LAH1703_.indd 50 5.9.2017 11.34

HANSATON AQ HD - ladattava kuulokoje! RAJATONTA KUULEMISEN VAPAUTTA. Huipputasoinen HD-kuulokojeteknologia vain Kuulohansasta & yksityisiltä jälleenmyyjiltä. Kohtaatko työssäsi kuuroja muistisairaita? Tilaa maksuton esite! Memo-ohjelma ohjaa ja tukee ammattilaisia, omaisia ja viittomakielisiä muistisairaita. Teemme viittomakielisiä Cerad-muistitestejä. Ota rohkeasti yhteyttä! Tuemme viittomakielisiä muistisairaita ja heidän omaisiaan. Ohjaamme muistisairaat oikeiden palvelujen piiriin. Järjestämme viittomakielisiä vertaistapaamisia. Teemme tiivistä yhteistyötä julkisen sosiaali- ja terveystoimen kanssa kuurojen ja kuurosokeiden muistisairaiden auttamiseksi. Teemme viittomakielisiä Cerad-muistitestejä. Välitämme tietoa muistisairauksista, niiden ennaltaehkäisystä ja hoidosta viittomakielisille henkilöille. Välitämme kuuleville muistityöntekijöille tietoa viittomakielisestä yhteisöstä. Tuotamme viittomakielistä ja selkokielistä materiaalia. puh. 09 345 5300 info@kuulohansa.fi Soidintie 8 - 00700 Helsinki Verkkokaupassa laaja valikoima kuulemisen apuvälineitä, kuulonsuojausta sekä kuulokojeiden tarvikkeita www.kuulohansa.fi Memo-ohjelma parantaa viittomakielisten ikäihmisten mahdollisuutta saada tietoa muistisairauksista ja niiden hoidosta heidän omalla kielellään eli viittomakielellä. Toiminta auttaa selviytymään paremmin arjen haasteista. Lisätietoa Memo-ohjelmasta muistiasiantuntija Johanna Lajunen GSM 040 778 9799 johanna.lajunen@kpsaatio.fi muistiasiantuntija Maria Kursi GSM 040 554 2812 (vain tekstiviestit ja Whatsapp) maria.kursi@kpsaatio.fi www.kpsaatio.fi (Apua arkeen) Seuraa meitä Facebookissa – Memo-ohjelma Kuurojen Palvelusäätiö sr on valtakunnallinen toimija. Edistämme viittomakielisten ja eri kommunikaatiomenetelmiä käyttävien ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta. LAH1703_.indd 51 LÄHELLÄ 3/2017 51 5.9.2017 11.00

LAH1703_.indd 52 5.9.2017 11.00