NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA- Nro 4 • 31.8.2017 • www.nurmijarvenseurakunta.fi Anna-Mari Kaskinen ja kirjoittamisen palo 2 Kairosleiriltä muutoksen avaimet 4 Klaukkalassa lauletaan ilolla ja iloksi 15 Venla vaihtaa Rajamäen tutut kulmat Etu-Töölön katuihin KOHTI UUTTA ELÄMÄNVAIHETTA 9

Teksti ja kuva Markku Jalava PÄÄKIRJOITUS Piia Ahtee ▼ tiedottaja Tässä seison – oikealla paikalla Harry Potter ‑kirjojen yksi kantava teema on perinteinen taistelu hyvän ja pahan välillä. Tylypahkan koulun rehtori Albus Dumbledore toteaa eräässä keskustelussa Harry Potterin kanssa, että ihmiset eivät yksiselitteisesti ole jompiakumpia, vaan meissä kaikissa on molempia ulottuvuuksia – kyse on vain valinnoista, joita teemme. ”Meidän valintamme näyttävät sen, mitä todella olemme”, Dumbledore sanoo. Näinä päivinä, jolloin pahan läsnäolo on tullut käsin kosketeltavan lähelle, puolen valitsemisen kuvittelisi olevan varsin helppoa. Idealistina haluaisin uskoa, että jokainen omilla aivoillaan ajatteleva on automaattisesti sen puolella, että oikeudenmukaisuus, kaikkien tasavertainen kohtelu, ihmisarvo ja hyvän elämän mahdollisuudet voisivat toteutua. Hyvän puolella seisominen on yksiselitteisesti ainoa oikea valinta, jonka myötä voimme näyttää, keitä me todella olemme. Kannen kuva ▶ Piia Ahtee Ei kuitenkaan tarvitse kuin hivenen vilkaista vaikkapa oman some-kuplan ulkopuolelle, kun huomaa, ettei asia ole lainkaan näin yksioikoinen. Oikeudenmukaisuuden määritelmä – siis se, että kaikille annetaan tarpeensa mukaan – tuntuu kovin helposti vaihtuvan kaikkimullehetinyt ‑vaatimukseen ja ihmisarvoa mitataan ulkoisten mittareiden ja merkkien mukaan ilman, että annetaan toiselle mahdollisuutta tulla kuulluksi, nähdyksi ja kohdatuksi. Minulle itselleni kristittynä elämisen perusvaatimuksiin kuuluu hyvän puolella oleminen. Hyvän edistäminen maailmassa, tapahtuu se sitten aivan lähiympyröissä tai globaalisti ymmärrettynä, vaatii ajassamme uskallusta astua ulos omalta mukavuuskehältä ja käyttää ääntä niiden puolesta, joilla ääntä ei itsellään ole tai joilta sitä ei haluta kuulla. Hyvän puolella seisominen ei ole hurskastelua, ei tekopyhyyttä eikä ainakaan taivaspaikan tavoittelua. Se on yksiselitteisesti ainoa oikea valinta, jonka myötä voimme näyttää, keitä me todella olemme. ◀ Anna-Mari Kaskiselle kirjoittaminen on elämäntapa Kirjoittaminen on monien rakastettujen virsien sanoittajalle Anna-Mari Kaskiselle elämäntapa. Hän kirjoitti runoja jo 16-vuotiaana, eikä ole vieläkään lopettanut. Hengellinen minä ja maailmankuva ovat rakentuneet vähitellen. M onet sattumat – tai johdatus – ovat vieneet häntä eteenpäin kirjoittajan tiellä. ”Yksi asia on johtanut toiseen”, hän kuvailee. Sisäoppilaitoksessa Kanadassa hän oppi ekumeniaa ja kansainvälisyyttä. Koulussa oli 46 eri kansallisuutta. Siellä kirjoittaminen oli tapa torjua yksinäisyyttä, kunnes alkoi syntyä ystävyyssuhteita ja ennakkoluulot rapisivat. Hän oppi, että ”se mikä yhdistää meitä on tärkeämpää, kuin se mikä erottaa.” Myöhemmin opiskeluaikoina Helsingin kansainvälisessä seurakunnassa avara ja kansainvälinen maailmankuva vahvistui. Suomen kirkossa sukujuuret ja tuttavuudet ulottuvat eri herätysliikeisiin. Hänelle on vahvistunut käsitys, että ”on ymmärrettävä eri taustoista tulevia ihmisiä ja emme voi ymmärtää, ellemme tunne”. Kirjoittaja-Anna-Marin kehityksen kannalta merkittävä vaihe oli saada opiskelija-asunto Helsingistä Lempi Hellaakosken luota. Hän oli Väinö Aaltosen sisko ja silloin jo edesmenneen runoilija Aaro Hellaakosken puoliso. Yhteys sinne löytyi Anna-Marin kummitädin kautta – ikään kuin sattumalta. ”Hän oli 86-vuotias, minä 18, mutta meille syntyi hyvä ystävyys. Edesmennyt runoilija oli eri tavoin siellä edelleen läsnä. Ilmapiiri kannusti kirjoittamaan. Silloin minulle tuli ajatus, että haluan ammatin, jossa voin kirjoittaa.” Yliopistossa tapahtuivat seuraa- vat ”sattumat”. Anna-Mari opiskeli kirjallisuutta, mutta aineyhdistelmässä oli ONNELLINEN SE, JONKA AUTTAJA ON JAAKOBIN JUMALA, ONNELLINEN SE, JOKA TURVAA HERRAAN, JUMALAANSA. (Ps. 146:5) 2 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 31.8.2017 myös teologiaa. Teologisessa tiedekunnassa hän tutustui paitsi aviopuolisoonsa, nykyiseen Roihuvuoren seurakunnan kirkkoherraan Pekka Kaskiseen, myös Pekka Simojokeen. Tästä ystävyydestä syntyi monien virsien ja teosten tekijäpari: Pekka sävelsi, Anna-Mari sanoitti. Ensimmäinen isompi julkaistu tuotos oli Afrikkalainen gospelmessu (v. 1981). Nykyinen Virsikirja julkaistiin vuonna 1986 ja siinä on seitsemän Anna-Mari Kaskisen sanoittamaa virttä. ”Silloin oppi paljon, myös sitä tekniikkaa, miten sanat ja sävel saadaan sopimaan. Se oli tuotteliasta aikaa.” Virsikirjan uudistustyössä kes- keisesti mukana olleeseen Anna-Maija Raittilaan otti Anna-Mari kerran aivan muissa asioissa yhteyttä ja he tapasivat. ”Vein hänelle joitakin tekstejäni ja siitä alkoi yhteistyö virsien parissa. Hän kehotti kirjoittamaan vähemmän kekseliäitä riimejä ja käyttämään kirjakieltä.” Silloin vuosina 1982 – 1985 syntyi monia suosittuja virsiä kuten Herra kädelläsi (Vk 517), Taivaan isä suojan antaa (Vk 503), Jeesus sinä huomaat meistä jokaisen (Vk 513) ja Kiitos Jumalamme, kun annoit kauniin maan (Vk 581). Anna-Maija Raittilan, Niilo Rauhalan ja Pekka Kivekkään kanssa hän käänsi Ruotsin kirkon suomenkielisiä virsiä. Anna-Marin kynästä on syntynyt paljon muutakin kuin virsiä: Meidän messu, Liekit-musikaali, Lauluja särkyneille, Hiljaisuuden messu, Vivamon Raamattukylän näytelmät, myös historiallisia näytelmiä ja paljon muuta. Rukous Kaikki, mitä olemme saaneet, tulee sinulta, kaikki, mitä toivomme, saamme sinun rakkaudestasi, kaikki, mistä iloitsemme, on sinun lahjaasi, kaikki, mitä pyydämme, tulee sinun tahdostasi. Iona Abbey Worship Book (käännös Kati Pirttimaa)

”Draaman tekeminen kiinnostaa edelleen”, hän sanoo. Pekka Simojoen ohella Anna-Mari on tehnyt paljon yhteistyötä Petri Laaksosen (mm. Mukulamessu), Jaakko Löytyn ja muiden säveltäjien kanssa. Viime vuosien suuri työ oli Virsikirjan lisävihko (9-alkuiset virret uudessa Virsikirjassa), jossa Anna-Mari on ollut kääntäjänä tai kirjoittajana 28 virressä. Sen lisäksi hän oli sitä valmistelleen työryhmän jäsen. Nykyään hän on myös Lastenmaa-lehden päätoimittaja ja on siitä hyvin innostunut. ”Virsien kirjoittaminen on palvelu- tehtävä. Koen, että siinä on suuri vastuu. Sen mitä kirjoittaa, tulee olla rehellistä ja totta”, pohtii Anna-Mari virsirunoilijan tehtävää. Usko on tie, jonka varrella avautuu monenlaisia maisemia, myös pimeitä laaksoja. ”Usko on tie, jonka varrella avautuu monenlaisia maisemia, myös pimeitä laaksoja. Samalla virsien tekstien tulee kummuta kirkon uskosta ja Raamatun sanomasta. Ihminen on pieni ja vajavainen, Jumala suuri. Hänen armonsa ulottuu sinnekin, minne ihmisen usko ei yllä.” Anna-Mari on Lohjan kirkkovaltuus- ton puheenjohtaja ja kirkolliskokouksen jäsen. Luottamustehtävän hän näkee ikkunana kirkkoon ja mahdollisuutena vaikuttaa kirkon asioihin. ”Luottamustehtäviin tulin, kun Lohjalla ei ollut seurakuntalehteä ja pidimme sen saamista tarpeellisena. Lähdin siihen mukaan ja syntyi Lohkare”, hän kertoo. Kirkolliskokouksessa hän on neljättä kautta ja on siellä vaikuttanut varsinkin käsikirjavaliokunnassa, kuinkas muuten. ◀ Lohjalainen Anna-Mari Kaskinen vaikuttaa kirkossa monella rintamalla: virret, näytelmät, kirkkovaltuusto, kirkolliskokous… Kolumbaario Kolumbaario eli uurnaholvi on tuhkauurnien säi- lytyspaikka. Uurnaholveja voi olla esim. hautausmaan muurissa, kappeleissa tai kirkoissa. Kolumbaario-sana tulee latinasta ja tarkoittaa kyyhkyslakkaa. Klaukkalan kirkon alakerrassa on uurnaholvi, johon mahtuu noin 500 hengen viimeinen leposija. Ristinmerkistä ristinmerkkiin kulkee ihmisen matka. Kasteessa ristinmerkki piirretään otsaamme samalla kun armon kaikkivoimaisuus kulkee ylitsemme ja hipaisee meitä kyyhkysen siiven lailla. Kun maallinen elämä päättyy, piirretään arkun päälle merkki, jonka alta on turvallista lähteä myös iankaikkisuuden matkaan. Ristinnaulittu – julmimmalla tavalla teloitettu – ottaa armon merkillä merkityn omakseen, kutsuu luokseen lepäämään, odot- tamaan ylösnousemuksen aamua. Hetkeä, jolloin kipua, itkua ja valitusta ei enää ole Ristinmerkin voin itsekin piirtää. Kasvojeni ja rintani yli, kädestä käteen kulkee siunaus. Jätän itseni, ajatukseni, tekoni ja tunteeni suurempiin käsiin. Nopea rukous, uskontunnustus. Huokaus Taivaallisen Isäni puoleen: Isä, sinun käsiisi minä jätän henkeni. Siunaa ja varjele, kulje rinnalla ja kannattele. Piia Ahtee Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 31.8.2017 • 3

Hyvää työtä yhdessä Ystävyyden Kammarilla maanantaiaamuisin ovi käy tiuhaan: on tekemisen meininki. Käsityön ystävät kokoontuvat yhdessä tekemään hyvää. Syntyy kaikkinaista käsin tehtyä! Kolmet kangaspuut takaavat mahdollisuuden valita matto-, pöytäliina- tai vaikkapa matkahuopaloimi. Yhdessä porukassa syntyy lapasta ja tumppua, pipoa ja myssyä ja väliin sukkaa ynnä nuttua. Joku on ommellut kivoja pupupussukoita muovipussisäilyttimiksi. Toinen askartelee ihastuttavia kortteja tai näprää kynttiöitä, kolmas kirjailee taidokasta liinaa. Pellavainen pitsiliina on nyplättyu kotikirkkomme kuolleiden kiitospöytään. Aarre! Eikä siinä vielä kaikki! Nämä upeat naiset kokoontuvat yhteen tekemään hyvää täysin taloudellista hyötyä tavoittelemattomana hyväntekeväisyysryhmänä. Tai siis: tuotteet myydään myyjäisissä, Ystävyyden Kammarin Puodissa tai toreilla ja tapahtumissa. Tuloilla halutaan auttaa kaukana apua tarvitsevaa lähimmäistä. Vuosien kuluessa naiset ovat keränneet ’pitkän pennin’ Namibiassa tehtävän työn hyväksi. Palkkana itselle iso ilo tehdä hyvää työtä yhdessä – ja juoda kuppi kahvia hyvässä seurassa. Lähetyksen Käsityöt maanantaisin klo 10–14 Ystävyyden Kammarilla, Kuokkalantie 2, Nurmijärvi Ensimmäinen kokoontuminen Sääksissä 11.9. klo 10 alkaen. lisätietoja Eeva Halonen 050 526 1522 Kairoshetki – käänne parempaan Teksti ja kuvat Tero Konttinen Mitä järkeä on kampeutua tuhannen kilometrin päähän leirille ja kököttää ensin bussissa ventovieraiden ihmisten kanssa neljätoista tuntia? Tämä kysymys pyöri Nellan (26) mielessä heinäkuussa. K airosmaja on tunturikeskus Pyhätunturin kupeessa. Keskuksessa toteutetaan monipuolista leiritoimintaa ympäri vuoden. Nella osallistui Nurmijärven seurakunnan järjestämälle perheiden virkistysviikolle. – Kyllä se jännitti ja stressasi se lähtö. Ensin seurakunnan diakoni houkutteli mukaan. Sitten vielä kunnan perhetyöstä lähes manipuloitiin, että lähtisin. Alkuviikon olin aika paljon omissa oloissani ja itkeskelin. Olin nimittäin suunnitellut itsemurhaa jo jonkin aikaa. Olen sairastanut masennusta ja menneisyydessä on myös kipeitä asioita. Elämänhalu oli tipotiessään, tilittää Nella tuntojaan. Kairos tarkoittaa lääketieteessä het- keä, jolloin ihmisen tila kääntyy parem- Johann Sebastian Bach Tule laulamaan Bachia! Reformaation juhlavuoden kunniaksi vietämme sunnuntaina 5.11. Nurmijärven kirkossa koko seurakunnan yhteisestä messua, jossa esitetään J. S. Bachin kantaatti Ein feste Burg ist unser Gott. Kantaattia harjoitellaan Nurmijärven kirkossa keskiviikkoisin 6.9., 20.9., 4.10., 18.10. ja 1.11. klo 18–20. Kenraaliharjoitus orkesterin kanssa on pe 3.11. klo 18 sekä läpimeno su 5.11. klo 8.30. Tervetuloa mukaan entiset ja nykyiset kuorolaiset sekä laulunharrastajat! Syysterveisin kanttorit Julia, Jonna, Mikko ja Satu 4 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 31.8.2017 paan suuntaan ja paraneminen alkaa. Uudessa testamentissa (Raamatun osa) Kairos tarkoittaa erityistä Jumalan hetkeä. Nella havahtui jo menomatkalla siihen, että bussissa oli hyvä tunnelma. Ilmapiiri oli arvostava ja rakastava. Nella arvelee, että hän ei olisi enää kertomassa asioistaan, mikäli leiri olisi jäänyt kokematta. – Siis luonto, tunnelmalliset lauluillat kodalla, vaellukset ja yleisfiilis! Mähän en ole käynyt aikaisemmin Lapissa, poron olen nähnyt kerran joulun alla marketin pihassa. Onhan se eri asia, kun lammen rannalla poro tulee metrin päähän ja hörppii vettä kaikessa rauhassa. Nellan elämä sai uuden käänteen tors­ tai-illan ehtoolliskirkossa. Hänestä tuntui, että palaset vain loksahtivat paikoilleen. Kyyneleet tulivat ja itkusta ei tahtonut

Viimeisenä iltana järjestettiin lettukestit. tulla loppua. Nella meni juttelemaan papille iltapalan yhteydessä ja sai kertoa suunnan muutoksesta ja itsetuhoisista ajatuksistaan. En vissiin olisi kertomassa tätä, jos leiri olisi jäänyt kokematta. Nellan elämä on muuttunut. Arki on lähtenyt hyvin käyntiin vaikka leiristä jäi tietty haikeus ja halu palata Kairosmajalle uudestaan. Myös koti on nyt viihtyisämpi, koska Nella on luopunut turhista tavaroista. Sisäinen ja ulkoinen muutos tukevat toisiaan. ◀ Nellan nimi on muutettu. Kolme leiripalautetta: ”R evontulikappeli jäi erityisesti mieleen, kotailtojen ja Noitatunturin valloituksen lisäksi. Olen erittäin kiitollinen siitä, että sain lähteä leirille. Erityiskiitos lapsille, jotka olivat todella ihania ja antoivat paljon voimaa ja rakkautta. Oli ihana seurata leiriläisten kehittyvää yhteishenkeä alkujännityksen ja vaikeiden tilanteiden rinnalle. Suuressa joukossa on kantavaa voimaa.” ”K aikinpuolin onnistunut leiri. Tulen muistamaan kiitollisuudella tämän viikon läpi elämäni. Kiitos, että saimme tulla toistamiseen. Mikään lääkäri ei olisi osannut määrätä näin hyvää terapiaa. Sain olla Luojan, luonnon ja hyvien ihmisten tehohoidossa. Arkeen palaaminen huolettaa vähemmän kuin tullessa. Uskon että selviän. Ennuste on hyvä, mutta toipuminen vie aikaa. Kairos on minulle kuin koti.” ”K annatti lähteä. Emme ole viettäneet lasten kanssa aikaisemmin kokonaista viikkoa yhdessä, vain minä ja pojat. Vähän jännitti, mutta hienosti meni. Viikko oli paljon mukavampi kuin osasin edes haaveilla. Pojatkin kehuivat matkaa maasta taivaaseen.” Jokainen sai viedä oman tuohuksensa (rukouskynttilä) kelopuiseen kynttilänjalkaan. Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 31.8.2017 • 5

IKKUNA MAAILMAAN M18-ryhmä tanssitti nuoria Sääksin kevätjuhlassa toukokuussa. Muruja maailmalta M 18-ryhmä vieraili keväällä Suomessa. Heidän kanssaan oli käymässä myös lähettimme Elina Braz Nurmijärvellä. ”Onhan meidän ainut tehtävämme Jatkaa työtä, nähdä näkyjä Pistää likoon koko elämämme Että valon näkis eksyvä” Tämä Jaakko Löytyn laulu soi jo omasta rippikoulustani tutun nuorisotyön ohjaajan Arto Kantolan kitarasäestyksellä toukokuussa Nurmijärven seurakunnan nuorten kevätjuhlassa Sääksissä. Siitä onkin jo aikaa, kun itse sain samanlaisessa tilaisuudessa todistuksen suoritetusta isoskoulutuksesta. Sieltä jostain oma matkani alkoi – ja jännää on ollut: Monta mutkaa ja mutkan takana olevaa yllätystä, mutta tehtävä on pysynyt samana. Kesäkuussa saimme Kutinaan päivävierailulle Keski-Lahden rippikouluryhmän ja Tuusulan seurakunnan kanssa järjestimme ensimmäistä kertaa kokonaisen rippileirin täällä. M18-ryhmä toi riparille lähetystyön ulottuvuuden nuorten kielellä. Summer Mission School keräsi taas mukaan suomalaisia nuoria oppimaan mediasta ja lähetyksestä. Mukana erilaisissa tehtävissä oli aktiivisesti monia paikallisia nuoria sekä seurakuntalaisiamme. M18-ryhmässä tanssiva Camila on loukannut selkänsä pahasti eikä ole päässyt palaamaan joulun jälkeen Brasiliasta Kroa­tiaan. Sanna Erelä kirjoittaa: ”Kulunut vuosi on kuljettanut minua ympäri Suomea. Monia antoisia kohtaamisia on syntynyt juutalaistyön kuulumisten ympärille! Reformaation juhlavuoden merkeissä olen pitänyt esillä myös aihetta Usko puhdistui – miten kävi juutalaisten juurien? Toukokuussa osallistuin Kylväjän edustajana lähetyslasten ja muiden ”kolmannen kulttuurin lasten” konferenssiin Saksaan. Seminaarissa käsiteltiin niiden lasten ja jo aikuistuneiden kysymyksiä, jotka ovat varttuneet ainakin osan lapsuudestaan ulkomailla ja siten rakentaneet identiteettinsä monen eri kulttuurin aineksista. Lähetyslapsena kuulun itse tähän ryhmään. Matkalaukun purkamisen ja pakkaamisen lomassa aikani on mennyt pääosin kirjoittamisessa. Uusimme Kylväjän juutalaistyön julkaisua. Olen toimittanut sen ja kirjoittanut siihen pari artikkelia. Paluuni Israeliin on suunniteltu tammikuulle 2018. Tulevan syksyn toimin taas lähetyskurssin assistenttina. On hyvä, että saan viipyä vielä Suomessa. Ru­ kouk­seni on, että Jumala uudistaisi selkeästi sisäisen kutsuni siihen mennessä, kun paluun aika koittaa. Israel on rankka paikka elää, ja olisi kieltämättä helpompaa jäädä kotikonnuille.” Reformaation juhlavuoden merkeissä olen pitänyt esillä myös aihetta Usko puhdistui – miten kävi juutalaisten juurien? työntekijöitä. Nyt on ilo jatkaa yhteistyötä, kun monilla nimillä on kasvot. Oli kiva nähdä erikokoisia lähetyspiirejä, erilaisia seurakuntia ja seurakuntayhtymiä, olla rippikouluilla rastien kera tai ilman, saarnaamassa, missioilloissa, perherasteilla, jne. Oli myös hyvä nähdä ne haasteet, jotka seurakunnilla ja työntekijöillä, kirkolla yleensäkin siellä kotimaassamme tällä hetkellä on. Haluamme toivotella voimia tärkeään työhön: ”Herra, sinua minä huudan, sinä olet minun kallioni” (Ps. 28:1).” ◀ toimittanut Eeva Halonen Revot vierailivat kesäkuussa Nurmi- järvellä ja kirjoittavat Namibiasta: ”Olemme nyt palanneet kentälle monen mutkan kautta vuorokaudella venyneen matkanteon jälkeen. Mutta sellaista se elämä on. Saimme mukavasti tavata sekä nimikkoseurakuntien seurakuntalaisia että 6 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 31.8.2017 Ilkka Repo (kesk.) kertomassa työstään. Vierellä myös Namibiaan palannut Sakari Löytty.

NÄIN MEISTÄ TULI LUTERILAISIA ▼ 7 Raamattua yhä useamman kansan kielelle L uterilaisen reformaation keskeisiä teemoja olivat kansankielisyys, kansanopetus ja kansan osallistuminen. Teologisena perustana olivat raamattulähtöisyys ja ansaitsematon armo. Teemat eivät jääneet vain alkurytinään ensimmäisten vuosikymmenten aikana, vaan teemoja on kehitelty meidän päiviimme asti ja edelleen. Luterilaisuus on ollut uudistusliike. Jossain määrin on myös loitonnuttu Lutherin ajatuksista. Kansankielisyys on tarkoittanut, että Raamattua on käännetty yhä uudelleen ja myös uusille kielille. Yhä pienemmät kansat ovat päässeet lukemaan Raamattua omalla kielellään. Raamattu on käännetty jo yli 2000 kielelle ja kääntäminen jatkuu edelleen. Moni kirjakieli on syntynyt tuon käännöstyön tuloksena. Ensimmäisen käännöksen lisäksi on tehty useille kielille jo uusia käännöksiä, jotta myös uudet sukupolvet ymmärtäisivät tekstin. Virsiä tehdään koko ajan lisää ja aika ajoin julkaistaan uusia virsikirjoja, kuten Suomessa viime adventtina. Uudet virret ottavat huomioon ihmisten elämänpiirin ja sanaston muutokset. Kirjapainotaidon yleistyminen Hengellisen elämän harjoittaminen tuskin on muodosta tai tekniikasta kiinni. Ydin on ihmisen suhteessa Jumalaansa. Sosiaalisessa mediassa syntyy uu- sia hengellisiä yhteisöjä, joiden kokoontuminen ei ole ajasta tai paikasta kiinni. Tämä on kirkolle haaste, koska hengellistä elämää saatetaan harjoittaa niin monin tavoin sekä sanoittaa uudella tavalla tai haastetaan perinteistä oppia. Nämä ja monet muut herättävät ensin ehkä kummastusta, mutta hengellisen elämän harjoittaminen tuskin on muodosta tai tekniikasta kiinni. Ydin on ihmisen suhteessa Jumalaansa. ◀ KUVAT: PIPLIASEURA 1500-luvulla oli onnenpotku reformaatiolle. Vastaavasti uudet tekniikat on otettu käyttöön Sanan viemiseen kansan keskuuteen: radio, televisio, satelliitit, netti ja sosiaalinen media. Verkkoviestintä netin kautta tuo vaikkapa jumalanpalvelukset ihmisten luo tilanteissa, joissa he eivät pääse kirkkoon. Digitaalisuus on tuonut uusia hengellisen elämän muotoja. Rukouspalvelua toteutetaan jo mitä erilaisemmilla tavoilla. Siunausrobotti on otettu käyttöön Saksan Wittenbergissä juhlavuoden kunniaksi. Meillä Suomessa otettiin käyttöön digiraamattu. Markku Jalava Myrskyä ja tyventä P akko jatkaa vielä säästä tällä Kirkonmäeltä-palstallani. Jos kesäkuussa olivat erikoiset säät ihmettelymme aiheena, niin ne ovat samalla tavalla myös nyt elokuisen Kiira-myrskyn jäljiltä. Itse olin kyseisenä rajuilmalauantaina Kirkonkylässä Ahjolassa. Missä sinä olit? Todennäköisesti joka tapauksessa kohtasit myrskyn raivon tuona iltana. Toivottavasti olit sisällä. Ensin olimme kuulleet eteläisen Keski-Euroopan ja Etelä-Euroopan hurjista helteistä ja sitten saimme itsekin tuta vielä noiden kuumien ilmamassojen liepeen pyyhkäisyn. Jos joku vielä puhuu, että ilmastonmuutos on bluffia, hän bluffaa itse. Toki aina on esiintynyt säiden ääri-ilmiöitä, mut- ta 2000-luvun tilastotiedot ilmaston lämpenemistä ovat kylmäävää (anteeksi sanaleikki) luettavaa. Kristitty ei kuitenkaan anna periksi. Tehtävämme on meidän kaikkien yhdessä jatkaa työtä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Elleivät maailmanlaajuisen ihmisyhteisön voimavarat riitä peräti muutoksen torjumiseen. Herra antakoon meille tähän tahtoa ja viisautta. KIRKONMÄELTÄ Ari Tuhkanen ▼ kirkkoherra Mannerjäätiköiden sulamisen estäminen on hirvittävän tärkeä asia. Ihmisen elämän tärkein asia on kuitenkin Jumalan armoon turvautumalla pelastua ikuiseen elämään Taivaan kodissa. Tämä ei siis silti vapauta meitä vastuusta huoleh- Emme todellakaan edes valtavien ympäristöhaasteiden keskellä vaivu epätoivoon. Onhan meillä suorastaan Raamatun lupaus tähänkin asiaan. tia luomakunnasta. Varsinkin kun ympäristöstämme huolehtiminen on samalla lähimmäisistämme huolehtimista. Emme todellakaan edes valtavien ympäristöhaasteiden keskellä vaivu epätoivoon. Onhan meillä suorastaan Raamatun lupaus tähänkin asiaan. ”Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylvö eikä korjuu, ei vilu eikä helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä, eikä yö.” (1. Moos. 8: 22) Suuren Jumalan suurissa käsissä on turvallista olla koko elämässämme. Vapahtajamme siunaamaa alkavaa syksyä! ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 31.8.2017 • 7

Haluan olla esimerkkinä nuoremmille romanitytöille siinä, että koulutus kannattaa ja omaa ammattia on syytä määrätietoisesti tavoitella. Jane Grönstrand 8 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 31.8.2017

Teksti ja kuvat Piia Ahtee Ovi auki uuteen Syksy on monelle uuden alun aikaa. Koulut alkavat, harrastukset jatkuvat ja arki pyörähtää käyntiin lomien jälkeen. Seurakuntaviesti tapasi kaksi elämänmuutoksen edessä olevaa nurmijärveläistä elokuun alkupäivinä. J ane Grönstrand, 27, on tänä syksynä uuden edessä. Liki 10 kotiäitivuoden jälkeen Jane lähtee opiskelemaan. Hänet valittiin mukaan Hyrian aikuiskoulutukseen opiskelemaan lähihoitajaksi. Tavoitteena on joskus työllistyä lasten ja nuorten pariin. Etenkin lastensuojelun ja kasvun tukemiseen liittyvät tehtävät kiinnostavat. – Olemme mieheni Tinon kanssa tehneet jo useamman vuoden vapaaehtoistyötä alakouluikäisten parissa Nurmijärven helluntaiseurakunnassa ja siellä olen huomannut, että viihdyn lasten kanssa tehtävässä työssä ja koen sen tärkeäksi, Jane kertoo. – Haaveenani on jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa ja valmistua sosionomiksi. Uskon Jumalan johdatukseen elämässäni. Jos Hän näkee hyväksi, että näin tapahtuu, niin varmasti minulla on ne taidot, jotka tarvitsen haaveeni toteuttamiseen. Opintojen aloittaminen innostaa, mutta myös jännittää Janea. – Olen viimeksi opiskellut peruskoulussa, joten siitä on jokunen vuosi jo. Vähän mietityttää se, miten tenttiin lukeminen ja kaikki kirjalliset työt onnistuvat. Lisäksi opiskelukavereiden ja työssäoppimispaikkojen henkilökunnan suhtautuminen on aina arvoitus, romaninaisen perinteistä kansallispukua ylpeästi kantava Jane pohtii. – Vaikka valtaväestössä monella on ennakkoluuloja kulttuuriamme ja sen edustajia kohtaan, olen päättänyt, etten anna niiden lannistaa. Haluan omalla esimerkilläni näyttää, että rasismille ei pidä antaa periksi. Samoin haluan olla esimerkkinä nuoremmille romanitytöille siinä, että koulutus kannattaa ja omaa ammattia kannattaa määrätietoisesti tavoitella sen sijaan, että jättää opinnot peruskouluun. Se, että näytämme tietynlaiselta tai pukeudumme oman kulttuurimme mukaisesti, ei tee meistä tyhmempiä eikä huonompia. Muutaman vuoden Nurmijärven kirkonkylällä asunut Jane kiittelee nykyistä asuinympäristöään aiempaa Nukarin kylää avoimemmaksi. – Täällä voin esimerkiksi mennä kauppaan ilman, että vartija kulkee koko ajan perässäni, hän toteaa. – Toivoisin ihmisten ylipäätään suhtautuvan kanssaihmisiinsä yksilöinä. On todella kurjaa joutua huutelun ja kiroilun kohteeksi etenkin silloin, kun on liik- keellä lasten kanssa. He eivät ymmärrä, miksi meitä nimitellään, kun kuitenkin kasvatamme heitä kohtelemaan muita kunnioittavasti. Myös arjen muuttuminen mietityt- tää. Nuorempi Janen lapsista, kolmevuotias Marissa, aloittaa perhepäivähoidossa äidin lähtiessä opintojen pariin. 8-vuotias Anttoni-poika harrastaa aktiivisesti jalkapalloa, joten arjen ja opintojen yhdistäminen saattaa tuoda lisäkiireitä perheen elämään. Romanikulttuurissa kodin askareet ovat perinteisesti kuuluneet pitkälti naiselle, mutta Janen aviomies on tässä suhteessa uudenaikainen. – Tino on luvannut ottaa osaa kotitöihin enemmän, jotta saan hoitaa opintojani, Jane hymyilee. Uutta alkua odottelee myös raja- mäkeläinen Venla Kämäläinen, 17. Hän jatkaa koulupolkuaan tutun kyläkoulun sijaan Helsingissä, Etu-Töölön lukiossa. – Kun yhteishaun aika tuli viime keväänä, minulla oli sellainen olo, että haluan jotakin uutta elämääni. Olen asunut Rajamäellä koko elämäni ja siksi kaipasin uutta ilmapiiriä ja maiseman vaihdosta. Alun perin suunnittelin hakevani Nurmijärven Yhteiskoulun lukioon, mutta koulun massiivisten sisäilmaongelmien vuoksi se ei ollut mahdollista. Klaukkalaan taas on Rajamäeltä hankala kulkea, joten päädyin sitten kotiväen kanssa keskusteltuani hakea Etu-Töölöön, Venla valottaa päätöksensä taustoja. Tuntemattomaan opiskelijajoukkoon hyppääminen tai tunnin suuntaansa kestävä koulumatka eivät Venlaa etukäteen suuremmin huoleta. Bussimatkoja hän suunnittelee käyttävänsä opiskeluun tai lepäämiseen ja uusia tuttavuuksia hän odottaa innolla. Sosiaalisen luonteensa vuoksi hän ounastelee tutustuvansa uusiin kavereihinsa nopeasti. – Osittain juuri uusien ihmisten takiahan minä tätä tahdoinkin, Venla nauraa. Tulevaisuuteensa Venla suhtautuu avoimen innokkaasti. – Tarkoitukseni olisi pyrkiä lukion jälkeen opiskelemaan lääketiedettä. Siksi olen valinnut lukio-opintoihini pitkän matematiikan sekä kaiken mahdollisen fysiikan, kemian ja biologian kurssitarjonnan. Toivoisin voivani silti pitää tärkeät harrastukseni mukana myös jatkossa. Usein kannat­ taa asettaa ri­ ma vähän kor­ keammalle. Siitä voi aina pala­ ta taaksepäin. Venla Kämäläinen Olen sitä ihmistyyppiä, jonka jaksaminen oikeastaan muodostuu tekemisen kautta. Nautin siitä, kun voin olla monessa asiassa mukana. Uintia, monenlaista musiikkia ja seurakunnan isostoimintaa harrastava Venla on aktiivisesti mukana myös partiotoiminnassa. Hän vetää Rajamäen Metsänkävijöissä 13-vuotiaiden tyttöjen vartiota sekä tekee sosiaalisen median sisällöntuottoa Uudenmaan partiopiirille ja Suomen Partiolaisille. – Kannustaisin kaikkia niitä, jotka haaveilevat uudesta alusta vaikkapa juuri koulun valinnan suhteen tekemään asialle rohkeasti jotakin. Jos sinulla on mahdollisuus vaikuttaa elämääsi, niin ota tilaisuudesta vaarin, Venla kehottaa. – Usein kannattaa mielestäni asettaa rima vähän korkeammalle ja tavoitella jotain haastavampaa. Siitä voi aina palata taaksepäin. Toiseen suuntaan suunnan muuttaminen jälkeenpäin on aina hankalampaa. ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 31.8.2017 • 9

Seurakunnan perhekerhot syksy 2017, alkavat viikolla 34 Haikala Herusten kioski Klaukkalan kirkko to 9–11 to 9–11 ti 9–12 Perttulan kansantalo Raalan vanha koulu Rajamäen kirkko Röykkä, Toimela Professorintie 5 Herustentie 248 Ylitilantie 6 (IP-kerhotila) Herontie 1 (Kuusirinteen kerhotalo) Nummenpääntie 9 Hynnänkorventie 281 Patruunantie 7 Männikönaukiontie 4 Metsäperhekerho Parkkimäen urh. alue ma 10–12 Klaukkalan kirkko Klaukkalan kirkko Ekan vauvan kerho Taaperokerho ti 13–15 pe 9–12 Kirkonkylä, srk-keskus Kirkonkylä, srk-keskus Ekan vauvan kerho Taaperokerho ti 13–15 ti 9–12 Lintumetsä to 9–11.30 pe 9–12 ti 9–11 to 9–11 ti 9–11 Tervetuloa mukaan, silloin tällöin tai joka kerta! Kerhot ovat avoimia kaikille, lapsille ja aikuisille. Tule tapaamaan tuttuja tai tutustumaan uusiin kavereihin. Ilmoittautumista ei tarvita. Kahvimaksu 1 €. Lisätiedot lapsi- ja perhetyön toimisto, 050 356 4881 www.nurmijarvenseurakunta.fi NUORET syksy 2017 TAPAHTUMAT, LEIRIT JA RETKET JumaLAN Summer 18.–20.8. Syysmiitti su 3.9. Nurmijärven kirkossa ja seurakuntakeskuksessa klo 16–19 (Kirstaantie 5–7, 01900 Nurmijärvi) Pop-up-messun valmistelu ja messu Nurmijärven kirkossa su 3.9 klo 15–17 Nuortenleiri 22.–24.9. Sääksissä. Ilm. Iirikselle Iko-päivä la 7.10. Klaukkalan kirkolla klo 12–18 Vanhojen isosten leiri 27.–29.10. Sääksissä. Ilm. Artolle Veisumaraton 24.11. Klaukkalassa klo 18–24 Nuorten kauneimmat joululaulut 13.12. Rajamäen kirkossa klo 18–20 JumaLANit 4.–7.1. Sääksissä NURMIJÄRVELLÄ Nuorisotalossa, Pappilantie 1 NUISKU = Nuorten ihmissuhdetaitojen kurssi vanhoille isosille, muille 16 v-nuorille. tiistaisin klo 18–20: 12.9., 26.9., 10.10., 24.10., 7.11., 21.11., 28.11., 5.12 KUPPILA torstaisin klo 15–18 ISOSKOULUTUS torstaisin klo 18–20: 14.9., 28.9., 12.10., 26.10., 9.11., 23.11., 7.12 NUORTENILTA torstaisin klo 18–20: 7.9., 21.9., 5.10., 2.11., 16.11., 30.11. RAJAMÄESSÄ Nuorisotila Nurkassa, Patruunantie 1 Rintasyöpäpotilaiden vertaistukiryhmä KLAUKKALAN KIRKOLLA syksyn ensimmäinen kokoontuminen tiistaina 26.9. klo 18–20 Lisätiedot: Leena Sipola p. 050 3101042 Seurakuntamatka 2018 Kiertomatka Lutherin jalanjäljissä keväisessä Saksassa ja viehättävässä Ranskan Strasbourgissa 20.–27.4.2018 Hämeenlinnan seurakunnat / kirkon.kuvat.fi Kalmar - Wittenberg - Eisleben - Erfurt Eisenach - Schmalkalden - Coburg - Augsburg - Ulm - Strasbourg Hinta 1.285 €/hlö (2hh) 1.470 €/hlö (1hh) Ilmoittautuminen 2.10. mennessä Tuomo Hyväriselle, p. 044 536 5285, hyvarinentvu@gmail.com. Lisätiedot sekä yksityiskohtainen matkaohjelma nettisivuiltamme www.nurmijarvenseurakunta.fi 10 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 31.8.2017 VANHAT ISOSET tiistaisin klo 18–20: 19.9., 31.10., 14.11., 12.12. KUPPILA keskiviikkoisin klo 15–17 ISOSKOULUTUS keskiviikkoisin klo 17–19: 6.9., 20.9., 4.10., 1.11., 15.11., 29.11. NUORTENILTA keskiviikkoisin klo 17–19: 13.9., 27.9., 11.10., 25.10., 8.11., 22.11. KUPPILA torstaisin klo 17–20 NURKAN PELIKERHO perjantaisin klo 18–21 /fb.com/pelikerho KLAUKKALASSA Kirkon nuorisotilassa, Ylitilantie 6 NUORTENILTA tiistaisin klo 17–19 ISOSKOULUTUS viikonloppukoulutuksena: ▶9.9. ▶ Isoskoulutuslauantai 10–14 ▶7.10. IKO-päivä ▶ 12–18 ▶▶11.11. Isoskoulutuslauantai 10–14 ▶▶24.11. Veisumaraton 18–24 ▶▶3.12. Isoskoulutussunnuntai 10–14 ▶▶13.12. Nuorten kauneimmat joululaulut Rajamäen kirkolla 18–20

KIRJAHYLLYSTÄ Elämän mittainen matkakirja Tunnettu pappi, rovasti Kari Pek- ka Kinnunen on kirjoittanut tähänastisen elämänsä mittaisen matkakirjan, Lastuja ylävirralta. Moni ainakin keski-ikäinen tai vanhempi lukija voi kirjaa lukemalla kokea ahaa-elämyksiä: ”tuollaistahan se oli”, ”samoja kokemuksia minullakin”. Mutta ei vain tuttuja asioita, sillä lastut avaavat myös uusia polkuja kulkea. Kari-Pekka Kinnunen eli lapsuutensa 1940-luvulla. Elämä oli niukkaa, mutta samat perusasiat ovat lapselle aina tärkeitä: vanhempien antama turva ja läheisyys. Sivun, parin mittaiset lastut on järjestetty kronologisesti lapsuudesta aloittaen. Kinnunen kirjoittaa eri ikäkausien ja elämän vaiheiden kokemuksistaan. Hän ei päästä lukijaansa liian helpolla, vaan kannustaa lukijaa pohtimaan omia kokemuksiaan ja niiden vaikutuksia elämäänsä. Hän kehottaa lukijaa myös kertomaan omille lapsilleen ja lastenlapsilleen omasta elä- mästään. Itse kunkin syntymään ja varhaislapsuuteen liittyvät tarinat tulevat tietoon vain vanhempien kertomana. Jokaista meistä kiinnostaa oma lapsuus, myös se aika, johon oma muisti ei yllä. Elämän alussa äidin syli tai isän vieressä nukkuminen ovat tärkeitä paikkoja. Siitä maailma laajenee pihapiiriin ja yhä laajemmalle. Kinnusen kertomukset vahvistavat sen, miten merkittävät lapsuuden ja nuoruuden – miksei koko elämänkin – kokemukset muovaamat meitä ja säilyvät läpi elämän. Lapsuuden turvallinen ilmapiiri rakentaa turvaa pitkälle eteenpäin. Kirjassa on myös kirjoittajan rankkoja elämänkokemuksia. Niistä saa lukijakin voimaa; kirjoittajalla on ollut vaikeita tapahtumia elämässä ja hänkin on selvinnyt niistä. Sellaisia ovat vanhempien ero, oma avioero, vaikea isäsuhde tai työelämän sekä ihmissuhteiden vaikeudet ja pettymykset. Mutta on myös monia rohkaisevia ja iloisia lastuja, kuten muistot mummosta tai omien lasten kasvaminen ja itsenäistyminen, kanssaihmisiltä saatu tai heille annettu tuki, luontokokemukset tai kokemus Jumalan läsnäolosta. Hengellisen vakaumuksen kehittyminen tulee esiin monessa lastussa. Kinnusen elämänkatsomus on perus- myönteinen ja ”toivovainen”. Kirjan – ja elämän – loppupuolella alkaa tehdä yhteenvetoa elämästä ja pohtia sen päättymistä. Luottamus armoon peittää itsesyytökset. ◀ Kari Pekka Kinnunen: Matkakirja, Lastuja ylävirralta. Herättäjä-yhdistys 2017 Markku Jalava Suuria puheita – pieniä tekoja Nurmijärven seurakunta sai kesäkuussa pit- KUVA: MARKKU PIHLA JA / KIRKON KUVAPANKKI kään odotetun ympäristödiplomin. Ekohippi onnittelee seurakuntaansa! Nyt on taas yksi paperi lisää kertomassa, miten maailma voisi olla parempi. No ei nyt sentään, diplomi on tärkeä askel. Sen eteen on tehty paljon hienoja päätöksiä ja lisää on tulossa. Mutta voiko yhdellä paperilla olla vaikutusta? Varsinkin, jos siinä lähinnä kehotetaan vähentämään tulostusta ja lisäämään kierrätysmahdollisuuksia. Asiaa voi ajatella myös suuremmasta mittakaavasta: onko kansainvälisillä ilmastosopimuksilla EKOHIPIN MORAALISAARNA Ida Vartiala ▼ pastori merkitystä, jos kaikki maat, kuten Trumplandia, eivät siihen sitoudu? Kyllä on! Yhteisillä päätöksillä ja sitoumuksil- la on väliä, koska ne tekevät nykyiset olosuhteet läpinäkyviksi. Päätöspaperit antavat myös toivoa: en ole yksin ajattelemassa luomakunnan parasta! Ympäristödiplomi ei ole vain seurakunnan työntekijöiden asia, sillä diplomi haastaa koko seurakunnan. Se on vielä pientä, jos viraston kahvitilassa kierrätetään kaikki mahdollinen, mutta ajattele jos sinäkin kierrättäisit? Suuria puheita ja pieniä tekoja vaaditaan, jotta joskus voidaan tehdä vähemmällä äänellä suuria ja merkittäviä tekoja. ◀ NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Yhteisö, johon kaikki haluavat kuulua Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 31.8.2017 • 11

AMANDAN AAMUKAHVIT RAKKAUDELLA KATETTU, ROHKAISULLA MAUSTETTU, YHDESSÄ JAETTU KIIREETÖN HETKI AAMUUSI. SINULLE NAINEN! Lauantaisin klo 10–12 Klaukkalan kirkon nuorisotilassa (Ylitilantie 6) 16.9. Minun Afrikkani – tavallisen naisen kaipaus Jaana Jäkälä musiikki Julia Hyyrynen 14.10. Jumala on ­l äsnä elämän ­pohjakosketuksissa Leena Sipola, pastori musiikki Jonna Vartiainen ja Ida Vartiala 25.11. Sovussa itseni kanssa – asiaa itsetunnosta ja identiteetistä Päivi Niemi, terapeutti, ­kirjailija ja kouluttaja musiikki Julia Hyyrynen Vapaaehtoinen kahvimaksu 5 €. Syyskauden avajaismessut Sekä uusien työntekijöiden ja vapaaehtoisten työhön siunaaminen su 3.9. klo 10 Nurmijärven kirkko klo 10 Rajamäen kirkko klo 12 Klaukkalan kirkko ”Luomakunta ylistää Hänen nimeään” to 21.9. klo 18.00 Nurmijärven kirkko, sään salliessa avoimen taivaan alla kirkonmäellä Juhlistamme Kirkkohallituksen seurakunnalle myöntämää ympäristödiplomia. Rukoushetki kirkossa, diplomin luovutus, puun istutus, musiikkia, tarjoilua. Mukana ympäristöasiantuntija Ilkka Sipiläinen Kirkkohallituksesta. Tervetuloa! ”Kiitos Jumalalle, kun annoit kauniin maan” Kahvikonsertti lähetystyön hyväksi su 22.10. klo 14 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa Mukana mm. Nurmijärven Kirkkokuoro sekä Terttu Vuorensola Matkalla yhdessä La 30.9. Sääksin leirikeskus (Sääksjärventie 144, Rajamäki) ”Lapselle, jota emme koskaan saaneet, lapselle, jonka saimme vain hetkeksi” Tyhjän sylin muistelupaikan käyttöön siunaaminen su 17.9. klo 12 Nurmijärven hautausmaalla Maastojuoksulenkit latupohjilla 12 ja 22 km. Lähtö klo 10.00, ilmoittautuminen klo 9.00–9.30. Vapaaehtoinen osallistumismaksu vähävaraisten lapsiperheiden liikuntaharrastusten tukemiseen. Keittolounas, rantasaunat lämpiminä. Ilmoittautuminen viikoilla 36–38 www.nurmijarvenseurakunta.fi Erillistymisen haaste Pikkulapsivaiheen vaikutuksista parisuhteeseen puhutaan nykyään paljon. Se on tärkeää. Mutta minne katoavat murrosikäisten lasten vanhemmat parisuhteineen? Jos eroja tapahtuu paljon pikkulapsivaiheessa, niin tapahtuu tällöinkin, sillä ennen tyhjän pesän vaihetta kodeissa eletään usein hyvinkin myrskyisiä vuosia. Ei ole lainkaan tavatonta, että nuoren tehdessä kivuliasta irrottautumistaan omista vanhemmistaan, aikuinenkin taantuu murrosikäisen tasolle. Vanhempina me käymme usein omien lastemme kautta uudelleen läpi oman elämämme kipupisteitä. Ikäkaudet, jotka kenties ovat olleet meille itsellemme rankkoja syystä tai toisesta, saattavat oman lapsemme tullessa tuohon ikään avata omia arpiamme. Ja jos oman napanuoran katkaiseminen jäi osin viimeistelemättä omien vanhempien kanssa, saatetaan tuota erillistymiseksi kutsuttua kasvuhaastetta käydä tässä vaiheessa läpi myös suhteessa omaan kumppaniin. Ei ihme, että murkkuikäisten perheissä pirskahtelee. kuhuumassa elämme ihanaa symbioosivaihetta, jossa tunnemme sulautuvamme yhdeksi. Toinen tuntuu täyttävän kaikki puuttuvat tarpeeni. Hän on toinen puoliskoni. Viime kädessä parisuhde on kuitenkin tästä kokemuksesta luopumista. Alun huumaa seuraa pettymys. Toinen ei ollutkaan sellainen, miksi hänet kuvittelin. Hän onkin oma, erilainen itsensä ja nyt on aika tutustua kumppaniin sellaisena kuin hän on, eikä sellaisena kuin hänet kuvittelin. Ihminen syntyy symbioosiin, mutta koko lop- puelämä menee erillistymiseen, sanoo pari- ja seksuaaliterapeutti Marjo Timoria. Rakastumisen al- 12 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 31.8.2017 Oman minuuden haltuunotto ei tapahdu turhaan eikä kivutta, eikä tie ole aina kovin suora ja nopea. PISAROITA PARISUHTEESTA Tea Talhola ▼ perheneuvoja Tämän tosiasian hyväksymisestä voi parisuhteessa alkaa aika, missä erilaisuus voidaan nähdä rikkautena. Tällaisessa kahden aikuisen, riittävän hyvin erillistyneen, oman tahdon omaavan ihmisen suhteessa kummallakin on tilaa hengittää. Molemmilla on mahdollisuus saada suhteessa niin lohtua kuin mielihyvääkin ja myös intohimo ja kiinnostus toista kohtaan voivat säilyä läpi elämän. Ei siis ole kyse ihan pienestä asiasta, kun omat tei- nimme tekevät irtiottoaan meistä välillä aika rajustikin päätään seinään lyöden. Oman minuuden haltuunotto ei tapahdu turhaan eikä kivutta, eikä tie ole aina kovin suora ja nopea. Tilannetta helpottaa, jos on vertaistukea tai ystäviä, kenen kanssa jakaa arjen kuormitusta. Tarpeen vaatiessa me perheneuvojatkin olemme näissä tilanteissa käytettävissä. ◀

MENOVINKIT 1.9.–25.10. 2017 KU :T VA I M O S A AR IN EN Ruokakurssi ”Safkaa ja seurustelua” Tutustutaan yhdessä uusiin raaka-aineisiin, valmistetaan hyvää ruokaa ja nautitaan Luojan antimista! Olemme ottaneet ateriavalinnoissa huomioon ympäristönäkökulman. ▶▶13.10. klo 17 Klaukkalan kirkolla: Kuntoilijan kasvisruoka – onko sitä olemassa? Ilmoittautuminen alkaa 29.9. ▶▶15.12. klo 17 Klaukkalan kirkolla: Vegaaninen joulu. Ilmoittautuminen alkaa 1.12. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mahdollisista ruoka-aineallergioista. Ilmoittautuminen on sitova. Osallistuminen on maksutonta! Ilmoittautuminen molemmille kerroille ­erikseen osoitteeseen ida.vartiala@evl.fi tai 040 5094 833. Eturivissä vasemmalta Irja Pohjonen, Aila Kuusinen ja Leena Palomäki. Takarivissä Irma Luostari, Päivi Rautio, Eila Kivi ja Ulla Kolehmainen. ­Kuvasta puuttuvat Tarja Tikkaoja, Eija Kalliojärvi ja May Edelmann. Laulattaako? Ankkuri laulaa Sunnuntaina 17.9. klo 14–16 Artturi-salissa Leena Kaarnin säestyksellä vanhoja koululauluja. Sävelet ovat säilyneet 100 vuotta, sanoja on modernisoitu, mutta me laulamme alkuperäisillä sanoilla. Ehkä laulamme laulun, jonka luulemme kadonneen ja sitten joku teistä sen muistaa. Laulukirjamme on painettu 1918. Tule Sinäkin mukaan ystävinesi. Täytetään Artturisali 100-vuotiaan Suomen lauluilla. Juomme tilaisuudessa päiväkahvit Kohtaamispaikan retkien hyväksi ja pidämme pienen tietokilpailun vanhoista lauluista. Solisteina altto Pia Brandenburg ja miessolisti. Syksyllä 2011 syntynyt Ankkuriryhmä kokoontuu parillisten viikkojen sunnuntaisin klo 15–17 kirkon kodikkaassa alakerrassa keskustelemaan uskoon liittyvistä ajankohtaisista asioista. Adventtina järjestämme adventtikul- Kirkko (Aleksis Kiven tie 5) Messu joka pyhä klo 10 Seurakuntakeskus (Kirstaantie 5–7) Maanantairuokailu maanantaisin klo 12–13 alk. 18.9. Kevyt lounas ja kahvit 1,50 €, saa myös santsata. Kevyt tuolijumppa klo 11.15 ennen ruokailua joka maanantai. Ohjaajana Marjo-Kaisa Konttinen liikuntapalveluista. Sopii kaikenkuntoisille. Lähetyspiiri joka toinen ke klo 13 (parittomat vkot), alk. 6.9. Kansainvälinen teeilta ­(International evening with tea and ­music) pe/Fri 27.9. klo 18 kueen, kuusen valojen sytytyksen ja seimen kirkon pihalle. Sen ja messuavustusten lisäksi järjestämme joka vuosi jonkun tapahtuman. Viime syksynä meitä viihdytti Artturi-salin täydeltä säveltäjä Toni Edelmann sävelmillään. Tänä vuonna juhliva Suomi saa meidät muistelemaan pieniä lettipäisiä koulutyttöjä ja polvihousuisia koulupoikia laulamassa poljettavan harmonin säestyksellä. Musiikin voima on ihmeellinen, sen totesi jo Martti Luther kirjoittaessaan: -Rakastan musiikkia, koska se herättää viatonta iloa, ajaa pois paholaisen, poistaa vihan, himon ja ylpeyden. Me tarvitsemme musiikin voimaa tämän päivän ihmistä moneen suuntaan raastavassa maailmassa. ◀ Nurmijärven kirkkokuoron syyskausi alkaa Kansanlaulukirkolla 27.8. klo 18 Rajamäellä. Kuoroharjoitukset jatkuvat to 7.9. lähtien klo 17.30. Vuosi sitten Nurmijärven kirkkokuoro ja Rajamäen kirkon kuorot yhdistyivät. Kuoron harjoituspaikkoina ovat vaihdellen Nurmijärven seurakuntakeskus ja Artturi-sali Rajamäellä. Kuoro on mukana molempien kirkkojen messuissa. Kuorolaisia on tällä hetkellä noin 30 henkeä. Toimintaamme sisältyvät myös yhteiset virkistysja teatteriretket, joulujuhlat jne. Osallistumme kuluvan Reformaatio 500 vuotta -merkkivuoden tapahtumiin. Lasten lauluryhmä Laulavat rastaat harjoittelee keskiviikkoisin klo 17 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa. Aloitamme 27.9. Tulkaa laulamaan kaikki 7–12-vuotiaat lapset! Tervetuloa laulamaan! May Edelmann KIRKONKYLÄ Seurakuntakerho ▶▶ke 13.9. klo 13, ”Iloisesti yhdessä muistellen kesää”, Anita Harju ▶▶ke 27.9. klo 13 Retki Nurmijärvi-Taiteen museolle (os. Aleksis Kiven tie 14), esittely ja kahvitarjoilu. Maksuton. HUOM! Museolle portaat, jotka eivät sovi liikuntaesteiselle. ▶▶ke 11.10 klo 13, ”Suomi 100 v.”, Anita ja Pertti Harju. ▶▶25.10. ei kerhoa. Herättäjän kirkkopyhä Nurmijärven kirkossa su 26.11. klo 10, messun jälkeen Siioninvirsiseurat. Hyvän Sanan Iltapäivät – sanaa ja lähetystä sunnuntain iltapäivään klo 15. ▶▶su 17.9. Eero Ahonen: Elämän koskettama ▶▶su 15.10. Teijo Peltola ▶▶su 19.11. Jukka Repo. Lastenhoito järjestetty. Yhteistyössä Uudenmaan Kansanlähetys. Ystävyyden Kammari (Kuokkalantie 2) Kohtaamispaikka kaikenikäisille ti ja to klo 10–12.30 Emännät ja isännät tarjoilevat kahvia, vapaata keskustelua ja ohjelmahetkiä ▶▶ti 19.9. klo 10 Leena Kaarnin lauluhetki: kansanlauluja ▶▶ti 10.10. lauluja Aleksis Kiven teksteihin Toivevirsiä pe 8.9. ja 6.10. klo 13 Maija-Liisa Jantusen johdolla Lähetyksen Käsityöt ma klo 10–14 Runopysäkki joka toinen pe klo 13 1.9. alkaen. Luetaan runoja ja harjoitellaan lausumista. Ohjaajana Aune Tarvainen. Israel-ilta ti klo 18 (12.9., 14.11. ja 12.12.) Nurmijärven nuorisotalo (Pappilantie 1, entisen paikan viereinen rakennus) Healing Rooms ‑rukousklinikka Matalan kynnyksen rukouspalvelua sairauden, masennuksen tai muun elämän kriisin kohdanneille ma 11.9. ja 9.10. klo 18.30–20.30 Tarkemmat messutiedot viikoittain keskiviikon Nurmijärven Uutisten seurakunta­ palstalla JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA ▶▶▶ TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvensrk Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 31.8.2017 • 13

▶▶▶ JATKUU KU MENOVINKIT 1.9.–25.10. 2017 :Y VA Keski-Uudenmaan Viittomakieliset Ulkoilu- ja saunailta Sääksin leirikeskuksessa ti 5.9. klo 18 alk. NÄKÖVAMMAISET Vertaistuellinen kokoontuminen näkövammaisille Nurmijärven srk-keskuksessa ­(Kirstaantie 5–7) To 14.9. klo 13–15 3D-tulostus ja kosketeltavat kuvat, Kaisa Penttilä NKL:sta To 5.10. klo 13–15 ”Museo matkalaukussa” – muistoja koulutieltä, museoamanuenssi Anne Alasmaa Leiri Sääksin leirikeskuksessa 21.–22.10. Ilm. ma 9.10. mennes- sä Tuula Moström, 050 307 2982, tuula.mostrom@evl.fi. KLAUKKALA Klaukkalan kirkolla (Ylitilantie 6) Messu joka pyhä klo 12 Olotupa takkahuoneessa ma klo 12–14.30 4.9. alkaen (ei 2.10. jolloin vanhustenviikon juhla.) Tule toisten seuraan, kahvittelemaan (1 €), tekemään käsitöitä, juttelemaan, lukemaan lehteä tai laulamaan. Hartaus/ohjelmatuokio klo 13. Voit hakea vapaaehtoiseksi emännäksi tai isännäksi – ota yhteyttä vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreihin. Klaken keidas ke klo 15–16.30 seurakuntasalissa alk. 13.9. Kevyt lounas ja kahvit (1,5 €), hartaushetki klo 16 takkahuoneessa. Raavaiden miesten rukouspiiri ma klo 18 takkahuoneessa 4.9. alk. Yhteyshenkilö Einar Arnkil, 050 336 7776. Klaukkalan kirkon kuoro to klo 18–20.30. Healing Rooms – rukousklinikka. Matalan kynnyksen rukouspalvelua sairauden, masennuksen tai muun elämän haasteen koh- danneille nuorisotilassa ma 25.9. ja 23.10. klo 18.30–20.30. Lähetyspiiri ke 27.9. klo 18 Pihkoilla, Kiikkaistenkuja 19 as. 2. Erityislasten vanhempien ryhmä ke 27.9. klo 18 yläkerran ryhmätyötilassa. Jos tarvitset lastenhoitoa, ota yhteys diakoni Jonna Dmitrievaan, 050 343 5093. 20.9. mennessä. Siioninvirsiseurat su 29.10. klo 18. U Kehitysvammaiset Kaverikerho – kehitysvammaisten nuorten aikuisten ja aikuisten kohtaamispaikka Heikkarissa, päiväkeskuksen tilassa (Heikkarinkuja 4B) ma 25.9. klo 17.30–19. LE N KU VA PA LV E L Vanhustentalon kerho kerhohuoneella (Puurata 1) parittomien viikkojen ti klo 13–14.30 12.9. alk. Mukava yhdessäolon hetki päivän aiheen ympärillä päiväkahvien ja vierailijoiden kanssa. Ensimmäisellä kerralla huvimajalla pihapelejä pelaillen ja kesäkuulumisia vaihtaen (sadesäällä sisällä). Jenny Lehtinen Ruuhkavuodet ja elämä – Aikuisten oikeesti?! Tuntuuko joskus, että hukut ruuhkavuosien paineeseen? Kuuleeko kukaan, mitä sinulle kuuluu? Ovatko sinun lapsesi hukanneet sanansa ja keskustelevat lähinnä murahtelemalla? Koska olet viimeksi oikeasti kuullut, mitä puolisollesi kuuluu? Painitko parisuhteen (tai –suhteettomuuden), työn, vapaa-ajan ja kotitöiden aiheuttamassa suossa? Siis aikuisten oikeesti, tätäkö elämä on? Tuskin olet ainoa, josta tuntuu samalta. Ja siksi kutsumme sinut mukaan Aikuisten oikeesti –iltaan kuulemaan ja kuuntelemaan, keskustelemaan ja kahvittelemaan. Kynnys on matala, tai oikeastaan sitä ei ole – tule juuri sellaisena, sillä fiiliksellä ja niillä tuumailuilla, mitä mielessäsi juuri nyt on. Kanssasi elämän eri puolia ihmettelemässä ja jakamassa lokakuussa Teemu Ratinen, teologi ja opettaja (teemalla seksuaalikasvatus ennen ja nyt) sekä marraskuussa toimittaja Jenny Lehtinen (teemalla kehopositiivisuus). Aikuisten oikeesti?! ‑illat Nurmijärven ­seurakuntakeskuksessa to 5.10. ja 2.11. klo 18. Musiikkia, keskustelua ja yhdessäoloa ­leppoisassa tunnelmassa. Lastenhoito ­järjestetty, iltapalaa tarjolla. RAJAMÄKI Kirkossa (Patruunantie 7) Messu joka pyhä klo 10 Raamattu- ja rukouspiiri joka toinen pe klo 18.30 (parilliset vkot) Lähetyspiiri joka toinen ti klo 12, alk. 12.9. Siioninvirsiseurat su 17.9. klo 18 Rukousilta su 9.10. klo 16, pastori Jarmo Hella. Teetarjoilu, yhteistä rukousta ja Sanaa. Artturi-salissa (Patruunantie 1) Kohtaamispaikka ▶▶ma klo 10–13. Vapaata yhdessäoloa ja seurustelua kahvikupin äärellä, kahvimaksu 1 €. ▶▶Leena Kaarnin yhteislaulutuokio ja Petra Kelan jumppahetki joka kuukauden toinen ja viimeinen maanantai klo 11. Kaakaopyhäkoulu 1.-6. luokkalaisille nuorisotila Nurkassa ti klo 13–14 tai 14–15 (koulun loppumisen mukaan) Perjantairuokailu pe klo 12–13 15.9. alk., kevyt lounas ja kahvit 1,5 €. Diakoniatyöntekijä tavattavissa. Rukousilta su 9.10. klo 16, saarnaaja Riikka Halko. Röykkä, Toimela Raamattupiiri joka toinen ma klo 18.30 Rajamäellä syvennytään psalmeihin Vanhan Testamentin psalmeilla on ollut keskeinen merkitys kirkon rukouselämälle ja teologian muodostumiselle. Yksityisille kristityille psalmit ovat antaneet oikeat sanat, joilla ilmaista tunteitaan ja lähestyä Jumalaa. Erityisesti tarkastellaan sitä, mitä psalmeissa puhutaan Kristuksesta. Toiseksi pyritään etsimään sitä, miten Jeesus ja apostolit käyttivät psalmeja opetuksessaan, eli mitä me löydämme Uudesta Testamentista psalmien sanomaa. Uudesta Testamentista me tiedämme, että Jeesus lainasi usein puheissaan psalmeja. Ylösnousemuksensa jälkeen hän sanoi opetuslapsilleen: ”Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on minusta kirjoitettu”. Psalmien tutkiminen etsien niistä Kristusta auttaa kristittyä ymmärtämään Uuden Testamentin pelastussanomaa syvällisemmin. Professori Antti Laaton kirja ”Kristus psalmeissa”, on hyvä apu syvennyttäessä psalmeihin, sitä käytämme tutkiskelussa. Pertti Eräpolku PERTTULAN PERHE 14 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 31.8.2017 Raamattu- ja rukouspiiri Rajamäen kirkolla joka toinen perjantai. 11.8. klo 18.30 jatketaan psalmeihin perehtymistä.

Ikivihreitä ja iloa Klaukkalan lauluilloissa K laukkalan kirkolla kokoontuu kerran kuukaudessa ehkä kirkolle hieman epätyypillinen musiikkiryhmä. Puolentoista tunnin ajan seurakuntasalissa lauletaan yhdessä Saariston Sirkat, Satumaat, Moskovan valot ja vastaavat ikivihreät haitarin, kontrabasson ja kitaroiden säestyksellä. Näihin tiistai-iltojen hetkiin ovat tervetulleita kaikki laulamisesta ja musiikista pitävät. Lauluiltojen vetäjä Pertti Eskelinen kertoo toiminnan taustoja: ”Lauluiltojen ja bändimme syn- tyminen palautuu oikeastaan kanttorimme Mikko Peltokorven mittavaan toimintaan seurakunnan musiikkielämän aktivoimiseksi sekä Klaukkalan kirkkopiirin neuvottelukuntaan. Olin nelisen vuotta sitten sattuman kautta päässyt mukaan Mikon perustamaan Klaukkalan kirkon kuoroon ilman minkäänlaista aiempaa kuoro- tai laulukokemusta. Ja huomasin, että siellä oli nauttimassa laulamisesta sekä sanoitusten hyvästä viestistä muitakin sellaisia, joita välttämättä ei kirkossa muuten näkyisi. Innostuin sitten ottamaan yhdelle kuoron harjoitusleirille mukaan kitaran sekä iskelmien sanoituksia. Virallisen ohjelman jälkeen takkahuoneeseen kertyikin osa kuorolaisista lauleskelemaan ja todettiin, että tämä olisi hauskaa jatkossa. Ja näin aloitimme ”Nuotiolaulajien” kokoontumiset syksyllä 2014. Ja todellakin – hauskaa oli. Suunnilleen samoihin aikoihin mietimme Klaukkalan kirkkopiirin neuvottelukunnassa, miten saisimme seurakunnan erilaisiin mukaviin toimintamuotoihin uusia ihmisiä. Yhtenä mahdollisuutena todettiin musiik- ki. Kuorohan oli jo aktivoinut useita, mutta lisäksi voisi löytyä sellaisia lauluhalukkaita, jotka eivät välttämättä halua tulla kuoroon stemmalaulun pariin. Klaukkalassa oli jo hyviä kokemuksia bändistä, joka oli ollut toiminnassa aiemmin. Siispä aloimme kertoa lauluilloista Facebookissa vuoden 2016 alussa. Samoihin aikoihin säestystä tuli vahvistamaan Kari Havaste kontrabasson kanssa. Kun kevään mittaan Vitaly Dmitriev liittyi säestäjiin haitarin ja Marko Alamäki kitaran kera, niin huomasimme saaneemme aikaan bändin. Se sai aikanaan nimekseen Quartetto Troppo. Myös laulajia tuli mukaan lisää siten, että parhaimmillaan meitä on ollut mukana 25 henkeä. Tunnelma on rento ja usein juom- me kahvitkin laulamisen lomassa. Ta- vaksi on tullut aloittaa lyhyellä rukouksella ja kiitoksella Taivaan Isälle siitä, että meillä on mahdollisuus nauttia musiikista ja yhdessäolosta. Meillä on sanoituksia valmiina kaikille laulajille 60–80 laululle. Näitä mennään läpi toiveiden mukaan. Usein lopetamme illan hyvillä mielin Tapio Rautavaaran Siniseen Uneen. Kaikkien näiden lauluhetkien tavoitteena on ollut jakaa iloa musiikin kautta ja näin saada itsellekin lisää hyvää mieltä. Jo alusta alkaen puhuimme, että olisi mukavaa kokeilla joskus vierailuja myös kirkon suojaavien ovien ulkopuolelle. Ja niinpä olemme viime aikoina uskaltautuneet laulattamaan Nurmijärven terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolle ja Kiljavan sairaalaan. On iso ilo nähdä miten innokkaasti lauluihin lähdetään mukaan. Tai vain kuunnellaan hymy huulilla.” ◀ Tänä syksynä vanhojen iskelmien lauluiltoja pidetään neljänä tiistaisina klo 19 Klaukkalan kirkon seurakuntasalilla (19.9., 31.10., 21.11. ja 12.12.). Kaikki ovat tervetulleita – etukäteisilmoittautumista ei tarvita. Lisätiedot Pertti Eskelinen, 050 506 6565. TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvensrk Mauno Kuusisto 100 vuotta -juhlakonsertti Su 19.11.2017 Klo 15 Nurmijärven kirkko Liput 15€ Nurmijärven kirjastoista 1.9.alkaen Konsertin tuotto käytetään vapaaehtoistoiminnan kautta vanhustyöhön Lisätietoja: 040 5937 407 mia.ruotsalainen@evl.fi Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 31.8.2017 • 15

Kira Haatajan tehtävä ehtoollis­ avustajana on kaataa ehtoollisviiniä. – Saan messuista kaikista eniten, kun olen avustajana, hän sanoo. Nuoret kaatavat messujen raja-aitoja Rajamäen isoset ovat innostuneet avustamaan messuissa. Kira Haataja jakoi ensi kertaa ehtoollista konfirmaatiomessussa. Teksti ja kuva Saila Keskiaho E nsimmäisen viiden kohdalla jännitti, mutta kun viisikymmentä ehtoollisvierasta oli takana, Kira Haataja toimi kuin vanha tekijä. Tänä syksynä lukionsa aloittanut Haataja toimi ensimmäistä kertaa elämässään ehtoollisavustajana viime kesänä. Tilannetta rentoutti se, että kyseessä oli konfirmaatiomessu, vieläpä sen juuri sen riparin, jolla Haataja oli toiminut isosena. – Messussa oli paljon nuoria, eikä niissä aina mene kaikki niin kuin Strömsössä. Vaikka Kira Haataja kaatoi ensi kertaa ehtoollisviiniä viime kesänä, messuavustaminen oli hänelle tuttua jo pitkältä ajalta. Haatajan isoskouluttajat, pastori Tiina Huovila ja nuorisotyönohjaaja Timo Liimatta, keksivät ottaa kista eniten, kun olen avustajana. Aina kun lähden kirkosta, minulla on tosi hyvä, lämmin fiilis. En ole ikinä saanut muualta sellaista fiilistä, Kira Haataja sanoo. – Vanhemmat ihmiset eivät katso vihaisesti, vaan ovat tulleet puhumaan. Kaveritkin ovat kyselleet paljon seurakunnasta. Pari kaveria onkin tullut minun kauttani seurakunnan toimintaan mukaan. messuavustukset osaksi isoskoulutusta. Jokaisen Rajamäen kirkkopiirissä isoseksi haluavan täytyy avustaa sunnuntaiaamun messussa kerran syys- ja Tiina Huovila on iloisesti yllättynyt kerran kevätkaudella. positiivisesta palautteesta: sekä nuoret Haatajakin aloitti helpommasta että muut seurakuntalaiset ovat innoispäästä: luki tekstejä, keräsi kolehtia, jakoi virsikirjoja ovella. Muutaman kerran hän on tuonut messuun suuren konserttikanteleensa ja avustanut musiikissa. Sitten häntä pyydettiin vaativampiin hommiin ehtoolliselle. – Kaikissa seurakunnissa kirkkoherra ei myönnä jakolupaa, mutta meidän kirkkoherramme oli suopea ajatukselle, että nuoret ovat mukana jakamassa ehtoollista, Tiina Huovila kiittelee. Millaista messuavustaminen sitten on? – Seurakunnassa on avointa, kaikki ovat tervetulleita. Saan messuista kai- NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Julkaisija: Nurmijärven seurakunta Päätoimittaja: Piia Ahtee Toimituskunta: Ritva Hirvonen, Satu Ranta, Markku Jalava, Tero ­Konttinen, Ida Vartiala, Helena Saulamo, Eeva Halonen, Arto Kantola Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin, n. 16 900 kpl Ilmoitusmyynti: tiedottaja Piia Ahtee, 040 701 3592 Ulkoasu: Timo Saarinen / www.pelagus.fi Paino: Botnia Print Oy, Kokkola. ISSN 1457 – 795X Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy viikolla 43/2017 16 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 4 • 31.8.2017 Aina kun lähden kirkosta, minulla on tosi hyvä, lämmin fiilis. saan. Joskus tullut pientä kinaakin siitä, kuka saa avustaa missäkin messussa. – Aiomme jatkaa käytäntöä, tämän vuoden isoset ovat pioneeriporukka, Huovila kertoo. On messuja ja on nuorten messuja. Nuoret kokoontuvat iltaisin omaan messuunsa ja muu seurakunta sunnuntaina kymmeneltä. Se on sekä Kira Haatajan että Tiina Huovilan mielestä omalla tavallaan ongelma. – Nuoret ikään kuin eristetään omaan messuunsa. Toki lokeroillekin on paikkansa, on hyvä, että on isostoimintaa ja nuorten leirejä. Mutta on arvokasta, että myös koko seurakunta kokoontuu yhteen. Nuorilla ja vanhoilla on paljon annettavaa toisilleen, Huovila uskoo. – On kivempi, ettei ole erikseen nuorten ja vanhojen juttuja, Haataja vahvistaa. Hän viihtyy yhtä hyvin sekä perinteisessä normimessussa että nuorten messuissa. Huovilan harras toive on, että messuissa mukana oleminen jättäisi nuorille hyvän kuvan kirkosta. – Että saisi kokea olevansa tervetullut eikä kukaan sanoisi, että häiritsee tai ei osaa seistä oikeassa kohdassa. ◀ NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Nurmijärven Seurakuntakeskus, Kirstaantie 5–7, 01900 Nurmijärvi nurmijarven.srk@evl.fi Käy kotisivuilla ja anna palautetta: www.nurmijarvenseurakunta.fi Työntekijöiden kännykkänumerot löytyvät nettisivuilta kohdasta yhteystiedot. Tiedottaja Piia Ahtee, 040 701 3592, piia.ahtee@evl.fi Seurakuntatoimisto: Nurmijärven seurakuntakeskus, Kirstaantie 5-7 avoinna ma-pe klo 9–12, puh. 09 8789 9670 ja hautatoimisto: 09 8789 9660, 09 8789 9631, Iltapäivisin ajanvarauksella fax. 09 878 6106, nurmijarven.virasto@evl.fi Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikoittain paikallisessa lehdessä ja nettisivuilla www.nurmijarvenseurakunta.fi