Kiertotalouden erikoislehti 4/2017 Suomi Finland 100 Special international issue to celebrate the circular economy Read me in English! The circular economy on your screen Becoming a pioneer Arctic recycling Uusiokuitua vanhoista vaatteista 3

EDITORIAL 31ST MAY 2017 Päätoimittaja Elina Saarinen 040 844 9208 toimitus@uusiouutiset.fi Uusiouutiset-lehti, PL 13, 40321 Jyväskylä Tähän numeroon kirjoittivat myös Kari Herlevi, Pekka Karppinen, Martti Komulainen, Lauri Lehtinen, Sara MalveAhlroth, Maija Pohjakallio, Maija Saarikko ja Irene Sillanpää. Kustantajat Suomen Ammattimedia SUOMA Oy Kempulssi Oy Puhelin 0400 578 901 Pohjantie 3, 8. krs, 02100 Espoo Toimitusneuvosto Vesa Kärhä, Muoviteollisuus ry, Tuuli Myllymaa, SYKE ja Jätehuoltoyhdistys ry, Juha-Pekka Salmi, Suomen Kuluttajakuitu, Riku Eksymä, JLY, Hannu Salonen, Hannu Salonen Ympäristöpalvelut Oy, Arto Silvennoinen, Autotuojat ry, Leena Laitinen, Kempulssi Oy. Ulkoasu Pirkko Rajamäki 0400 820 744 taitto@uusiouutiset.fi Julkaisusuunnittelu KPR Oy Kalkerinkuja 5 A, 01830 Lepsämä Ilmoitusmyynti Marja-Liisa Louhio, 045 1144 723 marja-liisa.louhio@uusiouutiset.fi Seija Kuoksa, 040 933 1147, seija.kuoksa@uusiouutiset.fi Tilaukset Puhelin (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi Ilmestymistiheys 8 numeroa vuodessa Tilaushinta 89 euroa kestotilauksena, määräaikaisena vuositilauksena 99 euroa, JHY:n, UIL:n, FSES:n, TEK:n ja Loimun jäsenille 69 euroa kestotilauksena, koulu- ja opiskelijatilauksena 50 euroa. ISSN 0787-0663, 28. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti European Environmental Press EEP:n jäsenlehti Paino: Forssa Print Sisuksen paperi: My Brite 80 g Kannen paperi: G-Print 150 g Crossing boundaries I want to eat at a restaurant that does not generate food waste. I want to recycle packaging waste. I want to have a repairable, upgradable smartphone. I want to be able to choose any piece of clothing at a shop knowing that its production has been ecologically and socially sustainable. I want to live so that my carbon and material footprints can co-exist with the footprints of other people on Earth. Many of us think like this. We, consumers, have many needs and wishes that are related to the circular economy. We are waiting for industry, businesses and society to provide us with solutions, products and service models that meet our needs and wishes. There are certain pioneering companies both in Finland and abroad that have already adapted their business to meet the needs of the circular economy. The public and private sectors and various organisations have started to look for new practices that respect our planet and its limited resources. Finland can be proud of its expertise in the circular economy. This magazine and the Circwaste supplement present this expertise. More examples are on Sitra’s “The most interesting companies in the circular economy” list. Many of the needs I mentioned earlier are difficult to meet by an individual company or operator. Meeting these needs requires an overall shift in thinking, attitudes, operating environments, production chains, industrial ecosystems and market mechanisms. I am talking about a paradigm shift. We can achieve this shift through cooperation. Achieving large-scale change requires many forms of cooperation on all levels. Cooperation that crosses boundaries between companies, sectors and nation states. Are you in? Elina Saarinen Sisällön kuvat (ellei toisin mainita): Scanstockphoto Kannen kuva: Otavamedia Ravintola voi säästää suuria summia käyttämällä ruokahävikin määrää pienentävää sovellusta. Seuraava Uusiouutiset numero 5/17 ilmestyy 1.9.2017. Lehden osateemoja: Älykäs jätehuolto, teolliset symbioosit, puu- ja bioenergia, logistiikka. Lue pääkirjoitus suomeksi! Rajoja ylittämässä Ison mittakaavan kiertotalousmuutokseen tarvitaan monenlaista yhteistyötä, monella tasolla. Yhteistyötä, joka ylittää niin yritysrajat, sektorirajat kuin valtioiden rajat. Haluatko olla mukana? Uusiouutiset 4/2017 3

4/2017 Suomi Finland 100 16 Petri Järvinen You'll find many examples of the circular FIBS ry:n Riikka Leppänen auttaa yrityksiä tekemään vastuullisempaa liiketoimintaa. economy in the articles of this magazine. Some of them can be found in English via the QR code. Sisältö 3 6 8 10 11 12 16 20 22 Elina Saarinen 42 Virtuaalikypärämatkalla Yhdyskuntatekniikka-messuilla. Otavamedia 22 Tämän lehden osateemat ovat Suomen kiertotalousosaajat Digisovellukset ovat vähentäneet ruokahävikkiä ravintoloissa. 4 29 30 31 34 35 36 37 38 41 42 44 44 46 47 Pääkirjoitus / From the editor Jyrki Katainen: New rules for the market economy Kirsi Sormunen: Becoming a pioneer Column, Kari Herlevi: Finland will play an important role in renewing Europe’s industrial capacities Kummit tukevat ympäristöopiskelijoita Finnish examples Työnsä taitajia, Riikka Leppänen: “Vastuullisuus ei ole pipertämistä, vaan kovaa valuttaa!” Uusiokuitua vanhoista vaatteista Kiertotalous näytölläsi / The circular economy on your screen Landfill sites soon to be history Quo vadis, jäteala? Kinkkujäte jalostui biopolttoaineeksi Arctic recycling Packaging Valley to the top Kalaa ja yrttejä biojäte-energialla Saimaan kanavasta kiertotalouden vesireitti Tuleeko Saloon jätevoimalaa? Ajankohtaista Tapahtumat: Digitalisaatio mullistaa infran Nimityksiä Palkittuja Tulevaisuuden kaupunkia suunnittelemassa Mediakortti Uusiouutiset 4/2017   ja vastuullinen kuluttaminen. Numero on kansainvälinen Suomi 100 -juhlanumero. Osa jutuista löytyy suomeksi QR-koodin takaa ja Uusiouutisten nettisivuilta: www.uusiouutiset.fi.

Uusiouutiset 4/2017 5

New rules for the market economy The European Commission believes that the circular economy will become the new economic megatrend. The race to the top is getting intense. n ELINA SAARINEN J yrki Katainen, Commission Vice-President for Jobs, Growth, Investment and Competitiveness, describes the recent shift in attitudes towards the circular economy as a pleasant surprise. “The Commission sees the circular economy as a resourceful economic megatrend that can support economic growth, and more and more people are now sharing this vision. I have been positively surprised to see how quickly the understanding of the circular economy has increased. Clearly, the circular economy is becoming mainstream,” Katainen says. He praises the organisations and enterprises that have promoted the circular economy and served as examples of the existing and prospective business opportunities of the circular economy. The Commission estimates that the circular economy can bring annual net cost savings of up to EUR 600 billion and create millions of new jobs in Europe. The estimated value of the global circular economy market is EUR 1,800 billion a year. According to Katainen, smart, incentive regulation can speed up the creation of market rules that enable the circular economy. Consumers are ready The Commission’s Circular Economy Package and the related waste regulations are now being discussed in trilogue meetings in the EU. The recycling targets of the European Parliament are even more ambitious than the targets set by the Commission. Katainen sees this as negotiation tactics. “There has been a massive shift in attitudes towards ecodesign. About a year ago, there were still some Member States and Members of Parliament who regarded eco-design regulations as trivial, but have now understood the market impacts of ecodesign. Important eye-openers include the fact that by regulating energy consumption, we can achieve energy savings that equal the annual consumption of electricity in Italy by 2020, and Lue juttu suomeksi! Uudet pelisäännöt markkinataloudelle Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen mukaan Suomen kannattaa tavoitella kiertotalouden kärkimaan paikkaa. ”Katseet kohdistuvat edelläkävijään.” 6 Uusiouutiset 4/2017   EC – Audiovisual Service p European Commission Vice-President Jyrki Katainen hopes that enterprises and Member States are able to use the resources offered by the EU to create something new. For example, a total of EUR 5.5 billion is currently allocated to the improvement of waste management from the Structural Funds, and the Horizon 2020 fund has granted EUR 650 million to innovations in the circular economy. “I am excited to see if we’ll be able to rise to the next level instead of simply replacing illegal landfills with legal ones.” the recently introduced measures can help us save electricity comparable to the amount consumed in Sweden in one year by 2030.” This year, the EU will review its eco-design directive to find out whether it could contain obligations on the use of secondary materials or the repairability or upgradability of devices. These provisions could notably extend the lifespan of products. Katainen believes that upgradable hardware could become an important competitive edge for companies. “The demand for these kinds of services and, for example, solutions that represent the sharing economy is already out there. This shows that consumers

”The market for recycled plastics could rival the oil market.” are ready and waiting for companies to take the next step.” “When a company wants to follow the principles of the circular economy, it usually needs a strong network to support its operations.” Even the public sector has started to take the circular economy into consideration in public procurement, but Katainen still sees ample room for improvement in this area. The Commission’s aim is to speed up the building of networks. It is, for example, establishing a platform for reducing food waste. The platform will involve all operators in the supply chain, from farmers, wholesale and retailers to restaurants, the food industry and citizens. This year’s agenda also includes an analysis of the interface between chemicals, products and waste legislation. Katainen points out that fostering a healthy, sustainable market for secondary raw materials is vital. “Preparing a plastic strategy for the EU and building a functional internal market for recycled plastics are examples of topics that arouse interest. This could be a fantastic opportunity, both economically and environmentally, if the recycled plastics market became comparable to, for example, the oil market.” All eyes on the pioneer In Katainen’s view, the two countries competing for the title of pioneer in the circular economy are Finland and the Netherlands, but also other countries are about to join the race, such as Belgium and Germany. “In order to stay in the lead, countries must develop business models and include a wide range of operators to promote the circular economy.” Katainen thinks that Finland has a fair chance of becoming the forerunner by 2025. In order to achieve this goal, Finland must take a number of small and large steps in the fields of politics and the economy: “Finnish industries, decision-makers and other operators, such as Sitra, should raise public awareness of the circular economy as the asset on which Finland can build its long-term sustainable growth and international influencing strategy. The circular economy should remain on the agenda, also for import and trade policy reasons.” According to Katainen, becoming the leading country in the circular economy is worth aspiring to, because the title comes with many benefits: “If Finland is recongised as the global leader of the circular economy, our nation brand will become stronger and stronger. All eyes will be on the pioneer. This would also strengthen our mandate in the EU regulation and improve our credibility in the market. One can only imagine the new market opportunities that will open for Finnish companies in, for example, China, which takes the circular economy seriously right now.” n Uusiouutiset 4/2017 7

Sitra Becoming a pioneer Kirsi Sormunen sees the first World Circular Economy Forum – held in Helsinki in June – as a great place for networking and finding partners for the circular economy in practice. n ELINA SAARINEN T ” he circular economy has immense business potential. The title of pioneer in the circular economy is still up for grabs. We want to show the world that Finland is working consistently towards this goal.” Lue juttu suomeksi! Kumppanuuksin kiertotalouden edelläkävijäksi Ensimmäinen Word Circular Economy Forum kesäkuussa Helsingissä on paikka rakentaa verkostoja ja kumppanuuksia kiertotalouden käytännön toteuttamiseen, näkee Kirsi Sormunen. 8 Uusiouutiset 4/2017   These comments are by Kirsi Sormunen, Professional Board Member, who heads the extensive circular economy steering group with Minister Kimmo Tiilikainen. The aim of the steering group is to implement the objectives and measures identified by Sitra in its road map to the circular economy in practice and create concrete solutions that are scalable for the international market. Finland was the first country in the world to release its own circular economy road map. Finland aims to become the forerunner in the circular economy by 2025. The road map lists trials and measures that will be implemented within a couple of years in five focus areas: forest-based loops, technical loops, sustainable food system, transport and logistics, and joint actions. Examples of these can be found in this magazine (see page 34). “Working with such a diverse group of people is an excellent opportunity to achieve concrete results. We want to make sure that this forum becomes more than just academic analysis.” According to Sormunen, Finland’s goal of becoming the forerunner is realistic. Finland already has a large number of world-class enterprises of all sizes that use the foundations of the circular economy in their business. In the public sector, many municipalities have taken voluntary, active steps towards

t “To function optimally, the circular economy should be based on ecosystems and industrial symbioses, rather than on efforts by individual companies. One man’s trash is another man’s treasure,” Sormunen says. sustainability. Finnish consumers, on the other hand, have a reputation for being stingy, and conspicuous consumption has never gained much foothold here. Even the current Strategic Government Programme makes a reference to the circular economy, but Sormunen thinks the measures recorded in it could be more ambitious. Everyone knows each other According to Sormunen, Finnish work for the circular economy has gained international attention thanks to its wide scope and pragmatic approach. “In a small country like Finland, it is easy to build stakeholder networks, because almost everyone already knows each other. We can achieve things without excessive hierarchies or bureaucracy. Strong networks offer a way of achieving our agenda together.” The first World Circular Economy Forum (WCEF), which will be held in June, is an opportunity to grow these networks and make them global. Sitra’s prestigious groups partners at the event shows that international interest towards the forum is high: The partners include the UN environmental programme, the European Commission, Ellen MacArthur Foundation, European Environment Agency, International Institute for Sustainable Development, World Resources Forum, the Nordic Council of Ministers, World Business Council for Sustainable Development, and Koli Forum. Key Finnish ministries are also involved. Approximately 1,500 guests from 60 different countries have been invited to the forum, and there are hundreds of interested participants on the waiting list. The highly-regarded participants include the International Resource Panel. Sormunen believes that the forum will improve Finland’s standing as the forerunner in the circular economy and in environmental matters at large. Sitra has protected the name of the event and plans to organise the WCEF again in Finland in 2019. Its aim is to make it into an annual forum for networking and promoting the circular economy. In 2018, the World Circular Economy Forum will be organised in another country. Countries such as Scotland, the Netherlands, Belgium and Canada have already expressed their interest. In Sormunen’s view, current market economy trends will inevitably make operations more resource-efficient and favour closed loops. “Critical raw materials will become scarce, businesses must become more aware of their resource costs, and nature cannot be burdened above its capacity.” n Uusiouutiset 4/2017 9

COLUMN Sitra/ Miikka Pirinen Finland will play an important role in renewing Europe’s industrial capacities T he World Circular Economy Forum 2017 (WCEF2017) is this year’s must-attend event on the circular economy, attracting guests from more than 70 countries. This groundbreaking event will present the world’s best circular economy solutions and gather together 1,500 recognised experts and decision-makers from the field in Helsinki, Finland, from 5 to 7 June 2017. WCEF2017 consists of 17 plenary and parallel sessions showcasing circular economy solutions for business, cities and finance. The forum will feature three intense days of discussions, networking, workshops, side events and business excursions. It will showcase the best solutions for allowing businesses to gain a competitive edge, create more added value and generate new growth and jobs in societies around the world. As the view on the circular economy is global, special focus is put on how the circular economy is the essential engine behind achieving the highly ambitious UN Agenda 2030 and Sustainable Development Goals. Europe is in a position to lead the way in developing an economy which minimises waste and pollution, and uses its resources efficiently. WCEF2017 is an important platform bringing movers and shakers of the circular economy together to renew Europe’s industrial capacities and secure jobs and growth in a rapidly changing environment with limited resources. There is an ever-increasing need for collaboration to solve challenges on a systemic level. The circular economy is a concept that originates from Europe and has firm roots in the European Union’s action plans 10 Uusiouutiset 4/2017   and focus areas. WCEF2017 is timely for the EU’s circular economy package, as the forum will shed light on the best examples of circular economy solutions that can support the execution of the package and make the story complete for businesses and governments alike. Sitra, the Finnish Innovation Fund, has decided to showcase 100 of the most interesting circular economy business cases in order to show how businesses can transform their core business models towards a circular economy. It is important to show in practice how we can achieve an estimated net saving of 600 billion euros for European companies by using resources more efficiently and moving away from the linear “take-make-consume-throw away” economy. Finland has taken the lead by hosting the first World Circular Economy Forum and sharing its own inspirational story of turning the country’s vision of a circular economy into reality and delivering benefits across all sectors of business and society. Finland’s success in education, combined with our strong competences in digital solutions and our high levels of ambition for a circular economy, is a compelling combination for creating truly unique solutions globally. We invite you to follow the live stream of WCEF2017 and celebrate Finland’s 100-year anniversary with us! The live stream and other associated content can be found at: live. wcef2017.com. n Kari Herlevi Project Director, Circular Economy Sitra, the Finnish Innovation Fund

Kummit tukevat ympäristöopiskelijoita Ympäristöalan opiskelijat saavat tänä vuonna mieluisan lahjan: joukko kiertotalousalan toimijoita tukee heidän opintojaan ja tulevaa uraansa lehtistipendein. Uusiouutisten kanssa opiskelijoidenkummeiksi ovat lähteneet tänä vuonna LHJ Group, Oulun Jätehuolto, Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelu, SER-tuottajayhteisö ry, Suomen Erityisjäte Oy sekä Tarpaper Recycling Finland. n ELINA SAARINEN K uinka ympäristöalan opiskelijat pysyvät kärryillä kiertotalousmurroksessa? Kummien avulla. Kiertotalous tulee vaikuttamaan tulevan ympäristöalan ammattilaisen työhön. Sen vuoksi alan toimijat ovat halunneet tukea ympäristöalan opiskelijoita näiden opinnoissa ja tulevalla ammattiuralla lahjoittamalla opiskelijoille kiertotalousalan erikoislehti Uusiouutisten vuosikerran. Lehti tarjoaa opiskelijoille tarpeellista tietoa kiertotalouden muutoksista ja vaikutuksista. Uusiouutisten kanssa opiskelijoiden kummeiksi ovat lähteneet tänä vuonna LHJ Group, Oulun Jätehuolto, Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelu, SER-tuottajayhteisö ry, Suomen Erityisjäte Oy sekä Tarpaper Recycling Finland. Näiden oppilaitoskummien avulla Uusiouutisten vuosikerran saa yli 300 ympäristöalan korkeakouluopiskelijaa ympäri Suomea ja ympäristöasioihin kiinnostusta osoittanutta lukiolaista. Uusiouutiset-lehti kustantaa vuosikertalahjoitusten kustannuksista toisen puolen, oppilaitosten kummiyritykset toisen puolen. Uusiouutiset ja kummikumppanit onnittelevat tulevia ympäristöalan ammattilaisia! n Uusiouutiset 4/2017 11

FINNISH EXAMPLES Upgradable smartphones ZenRobotics p ZRR combines and analyses data from various sensors to recognise different waste materials. Robots will sort your waste A Finnish start-up that uses AI robotics to sort waste is growing into a global company that will revolutionise the recycling of secondary materials. W C ircular Devices Oy from Finland wants to offer a product that is not yet available on the market: a smartphone that is designed and produced according to the principles of the circular economy. “Mobile devices contain many valuable raw materials, and it is unbearable to think that the lifespan of a phone can be as short as 2–3 years. We are wasting natural resources and producing heaps of electrical and electronic waste,” explains Tapani Jokinen, CDO at Circular Devices Oy. P ne ho leP z uz ” e are about to make our breakthrough,” says Timo Taalas, CEO of ZenRobotics Oy. The company has recently released many new purchases of its ZenRobotics Recycler (ZRR) units. Its newest unit, the three-armed ZRR3, was recently installed in Melbourne, Australia. ZRR units have been previously installed in Europe, Japan, China and the United States. ZenRobotics closed its first deal in Southeast Asia in March, and the total number of recycler units it has sold worldwide is now over 30. The start-up company has put massive efforts on product development in order to convince its customers that robots and artificial intelligence are not only science fiction, but they can actually separate waste types cost-efficiently. The key to robotics is training: The robots have learned to recognise tens of different waste fractions. The customer can teach the robot to sort the waste fractions they need. Thanks to its ability to learn, the system is adaptable and flexible, which is important in investments of this scale. Each robotic system costs around 600–800,000 euros. “Having strong, local references is the secret of our success. Introducing new technologies is always a slow process. People need to see it with their own eyes before they can believe it. When we have references from facilities in all corners of the world, I can safely say we have made our breakthrough.” n Lue juttu suomeksi! Tekoäly lajittelee jätteesi Tekoälyrobotiikkaa jätteiden lajitteluun soveltavasta suomalaisesta start-upfirmasta on kasvamassa yhtiö, joka muuttaa globaalisti tapaa, jolla uusioraakaaineet kierrätetään. 12 Uusiouutiset 4/2017   p The “brain” of PuzzlePhone contains the critical electronics and cameras. The battery, secondary electronics and features selected by the user are in the “heart”, and the frame is its “spine”, including the customisable display that serves as the dock for the other modular parts. Made in Silicon Valley, Oulu The start-up kicked off its operations in 2013, fuelled by 15 shareholders who know the IT business inside out. The company operates in Helsinki, Oulu and London, and it is currently raising money to launch its PuzzlePhone later this year. PuzzlePhone has been designed to last, and it utilises closed loops. The company already has a fully functional prototype. “The plan is to design and produce PuzzlePhones in Finland. We will use the specialist ecosystem of former Nokia employees in Oulu,” Jokinen says. Each PuzzlePhone is made from three repairable, replaceable and upgradable modules. Thus, users no longer need to discard their entire phone if they need more performance or memory or a better processor. n Lue juttu suomeksi! Älypuhelin, jonka voi korjata ja päivittää Suomalainen Circular Devices Oy haluaa tarjota jotakin, mitä markkinoilta ei vielä löydy: kiertotalousperiaatteiden mukaisesti suunnitellun ja valmistetun kännykän.

Lending equipment for artists M University of Jyväskylä/Depertment of Chemistry p The Department of Chemistry at the University of Jyväskylä has developed methods for recovering rare earth metals from waste and cinder. Siiri Perämäki’s dissertation also examined the topic. Precious! A Finnish consortium will develop a container-sized, highcapability WEEE management plant that can recover precious and rare earth metals. The method is based on hydro-metallurgic methods that are patented by the Department of Chemistry at the University of Jyväskylä and Jyväskylän Energia Oy. “Crushed circuit boards and hard drives can contain up to 600–750 mg/kg of rare earth metals and twice as much silver. Magnets can contain 25% neodymium and even terbium, which is extremely valuable,” Ari Väisänen, Lecturer at the Department of Chemistry describes the results. The researchers are planning to scale the process to make it usable at demo facilities. If they could make the process work in a container, this could become an important import product for Finland. The WEEEFiner project was included on Sitra’s circular economy road map last autumn. The mere thought of being able to process waste electrical and electronic equipment in containers instead of the current copper smelting plants that require hectares of space is truly revolutionary. “We cannot save the world by having one massive plant for waste management, but we must take the processing near the origin of the waste,” says Peter Malmström, Adviser at Technology Industries of Finland. n Lue juttu suomeksi! Sähkö- ja elektroniikkaromusta arvometalleja Suomalaiskonsortio aikoo kehittää jalometallien ja harvinaisten maametallien talteenottoon pystyvän, konttikokoisen laitoksen sähkö- ja elektroniikkaromun käsittelyyn. edia art, theatre performances and certain art festivals and events typically require technical equipment few people have at home. Professionals in the culture and art sector in central Finland decided that they would no longer allow these expensive technical devices to stand in the way of artistic creation. They set up a lending service for equipment that would be too expensive for individual artists to buy, and are now pooling, for example, audiovisual equipment. Soile Ollikainen, Project Coordinator at Live Herring Oy, and Jarkko Kaunismäki, Technical Supervisor at Jyväskylä Art Museum, say that the team is planning to build a digital platform or an online service for equipment pooling. Lendable devices are an excellent example of efficient resource use, which is in line with the principles of the circular economy. At this stage, the service is designed for peer-to-peer lending in the art and culture field, but the idea could be copied and used elsewhere. The device lending service and the digital platform are one of the ideas the City of Jyväskylä received from its residents in the Circwaste project that promotes the circular economy. Pirkko Melville, R&D Manager at the City of Jyväskylä, says that the city will now test six or seven ideas in practice. More information on Circwaste Finland is in the supplement of this magazine. n Elina Saarinen p Soile Ollikainen, Project Coordinator at Live Herring Oy, and Jarkko Kaunismäki, Technical Supervisor at Jyväskylä Art Museum, say that the lending service is currently used, for example, to pool audiovisual equipment. Lue juttu suomeksi! Kulttuurille oma laitelainaamo Keskisuomalaiset kulttuuri- ja taidekentän toimijat kehittävät digialustaa, jonka avulla ne voivat lainata toisiltaan vaikkapa audiovisuaalisia laitteita. Laitelainaamon ajatus kehittyi, kun Jyväskylän kaupunki pyysi asukkaita lähettämään kiertotalousideoitaan. Uusiouutiset 4/2017 13

14 Uusiouutiset 4/2017  

Uusiouutiset 4/2017 15

Petri Järvinen p FIBSin yritysvastuukoordinaattori Riikka Leppänen vakuuttaa, että yritysvastuulla saadaan aikaan parempaa bisnestä sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti. ”Vastuullisuus ei ole pipertämistä, vaan kovaa valuuttaa!” Yritysvastuuverkosto FIBSin tavoite on ohjata jäsenyrityksiään vastuulliseen, kestävään ja samalla parempaan pitkän tähtäimen bisnekseen. Vastuullisuus on kilpailukykytekijä. n IRENE SILLANPÄÄ M iten FIBS rantautui Helsingin Etelärantaan? Millainen verkostonne on? FIBS syntyi vuonna 2000. Perustajajäseninä olivat Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes ja seitsemän yritystä, jotka tahtoivat luoda vastuullisten yritysten verkoston Suomeen. Jäsenmäärä kasvaa 5–10 prosentin vuosivauhtia. Nyt jäseniä on vajaat kolmesataa. Mukana on enemmistö Suomen suurimmista yrityksistä. Jäseninä on myös järjestöjä, oppilaitoksia ja julkisia organisaatioita. FIBSin ei ole tarvinnut Työnsä taitajia -palsta esittelee ympäristötoimialan monimuotoisia töitä ja niiden osaavia tekijöitä. 16 Uusiouutiset 4/2017   markkinoida toimintaansa, jäseniksi tahtovat ovat löytäneet sen useimmiten oma-aloitteisesti. FIBS rahoittaa toimintansa jäsenmaksuin, lisäksi se saa jonkin verran julkista tukea työ- ja elinkeinoministeriöltä, ulkoministeriöltä ja ympäristöministeriöltä. Porukkamme on kompakti mutta tehokas, meitä on seitsemän plus yksi puolipäiväinen. Miksi yritysten ja organisaatioiden pitäisi toimia vastuullisesti? Yritysvastuu on noussut yritysten tietoisuuteen megatrendien myötä. Ilmastonmuutos, kiristynyt lainsäädäntö, kuluttajien vaatimukset, erilaiset kriisit ja Volkswagen-skandaalin tapaiset kohut, yritysten negatiiviset ihmisoikeusvaikutukset, Finnwatchin raporttien esille nostamat globaalit epäkohdat, monet tällaiset seikat havahduttavat yritysmaailmaa. Tänään monessa yrityksessä ymmärretään, että vastuullinen toiminta on järkevää ja kestävää, ja todistettavasti luo uutta liike-

toimintaa. Tutkimukset osoittavat, että henkilöstön monimuotoisuus lisää innovatiivisuutta ja tuloksellisuutta. Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti puolestaan on kaiken ihmiselämän ja liiketoiminnan perusta. Jos luonnonvarat loppuvat, ei mikään bisnes jatku. Uskaltaako FIBSin jäseneksi liittyä, jos ei ole edelläkävijäyritys, tai aiemmin soveltanut yritysvastuuta? Yritysvastuussa kukaan ei ole täydellinen, mutta kaikki voivat olla parempia. Joku yritys hallitsee innovatiiviset kierrätysratkaisut, mutta entä ihmisoikeusvaikutukset tuotantoketjuissa? Tai monimuotoisuusjohtaminen? Vastuullisuuden kenttä on niin laaja ja monimutkainen, että sen hallitseminen kokonaisvaltaisesti on erittäin haastavaa. Vastuullinen yritys ajattelee sidosryhmiään, ja varmistaa tulevaisuutensa tekemällä enemmän kuin laki määrää. Minimoi toimintansa negatiiviset puolet, ja maksimoi positiiviset, sekä viestii niistä avoimesti. Tuntee vastuuta kumppaniensa vastuullisuudesta, ja kehittää järkeviä ratkaisuja paikallisiin ja globaaleihin ongelmiin. Mitä FIBS käytännössä tekee? FIBS keskittyy yritysvastuuteemoissaan yritysten ihmisoikeusvaikutuksiin, luontopääomaan, monimuotoisuusjohtamiseen sekä muihin ajankohtaisiin yritysvastuuasioihin. Yritysvastuupalveluja jäsenille ovat tilaisuudet, valmennukset ja teemaryhmät, uutis- ja tietopalvelut sekä monimuotoisuusverkosto. Niiden tarkoitus on antaa konkreettisia käytännön työkaluja jäsenyrityksille verkostoitumiseen, toiminnan kehittämiseen, benchmarkingiin sekä hankkimaan tietoa ja näkyvyyttä. Uusiouutiset-lehti tarjoaa tietoa kiertotalouden kaikkiin vaiheisiin – kestävään raaka-ainehankintaan – ekologiseen tuotesuunnitteluun – resurssiviisaaseen tuotantoon – vastuulliseen kuluttamiseen – kierrätykseen ja jätehuoltoon Tilaa oma Uusiouutiset! (03) 4246 5370 tilaukset@uusiouutiset.fi http://www.uusiouutiset.fi/tilausasiat/ Miten vastuullisuus, ja etenkin ympäristövastuullisuus, näkyy jäsenyritysten toiminnassa? Ympäristövastuullisuus on paitsi riskienhallintaa, myös uutta liiketoimintaa monelle yritykselle. Hyviä esimerkkejä yritysten ympäristövastuullisuudesta on koottu FIBSin verkkosivuilta löytyviin julkaisuihin. Missä asut, ja mahtuuko elämääsi mitään muuta FIBSin lisäksi? Asun mieheni kanssa Helsingin Kumpulassa. Elämääni mahtuu työn lisäksi myös muuta mukavaa, esimerkiksi matkailua. Palasimme juuri Filippiineiltä, missä poltin nenäni. Mökkeilemme jonkin verran, ja patikoimme. Harrastan myös ratsastusta, joogaa ja lenkkeilyä. Lisäksi luen paljon. Olen myös Eettisen kaupan puolesta ry:n puheenjohtaja. Työviikkoni muuttui nelipäiväiseksi, sillä aloitin juuri väitöskirjani tekemisen, ja omistan sille päivän viikossa. Aiheeni on sosiaalinen vastuu kehittyvillä markkinoilla. p"Jos luonnonvarat loppuvat, ei mikään bisnes jatku", muistuttaa Riikka Leppänen. Minkälaisia terveisiä tahdot lähettää lehtemme lukijoille? YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat tulossa toimintaamme jatkossa entistä vahvemmin. Tavoitteet ovat seitsemäntoista kohdan ja 169 alakohdan lista koko maailman nykytilan haasteista ja mahdollisuuksista. Yksikään maa ei ole saavuttanut niitä kaikkia. Tahdomme kertoa tavoitteisiin sisältyvistä bisnesmahdollisuuksista kiertotalous- ja ympäristöalan yrityksille, ja kutsua ne mukaan syksyllä starttaavaan BISNES2030-kampanjaan, jossa yritykset ja organisaatiot pääsevät keskustelemaan tavoitteista virtuaalisella keskustelualustalla. n Uusiouutiset 4/2017 17

18 Uusiouutiset 4/2017  

Uusiouutiset 4/2017 19

Uusiokuitua vanhoista vaatteista Tekstiilijätteen hyötykäyttöä edistävä Read me in English! 20 Uusiouutiset 4/2017   eurooppalainen yhteistyöhanke on edennyt New clothes out of old ones Teknologian tutkimuskeskus VTT:n osalta The Finns have found the missing link: The closed loop of textiles recycling will soon be complete kierrätyskuidun teollista valmistamista jännittävään vaiheeseen. Puuvillapohjaisen kokeillaan ensimmäistä kertaa. n TEKSTI JA KUVA PEKKA KARPPINEN

t Marjo Määttänen ja Ali Harlin havainnollistavat käytetyistä tekstiileistä erotetun puuvillan vaiheittaista muutosta uusiokuiduksi. ”Jotkut kutsuvat sitä tekstiiliteollisuuden Graalin maljaksi. Kuidun takaisinottoa loppuun kuluneesta, huonolaatuisesta tuotteesta ei ole aiemmin osattu tehdä teollisessa mittakaavassa.” Uusiokuidun valmistuksessa hyödynnetään selluteollisuudesta tuttuja ratkaisuja. ”Kuidutuksessa alkalinen liuos saostetaan happohauteeseen, jolloin selluloosa saostuu, ja saadaan kuitu, josta voidaan tehdä lankaa tai muita tuotteita”, erikoistutkija Marjo Määttänen selvittää. Nyt nähdään, toimiiko teknologia laboratorion ulkopuolella. ”Isoja prosesseja täytyy pystyä ajamaan katkeamatta 24/ 7. Tarvitaan varmuus siitä, että kemikaalikierrot ja laitteet toimivat ongelmitta, jottei synny pitkiä huoltokatkoja tai suurta hävikkiä”, Harlin määrittelee pilotoinnin tavoitteita. Harlin pitää mahdollisena, että myöhemmin pilottiin liitetään ioncell-kuidusteknologiaa, jota on kehitetty Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Ioncell-menetelmällä on mahdollista valmistaa ympäristöystävällisesti korkealaatuisia tekstiilikuituja niin puuvilla- kuin puuperäisestäkin selluloosasta. Yhteistyöllä eteenpäin K uidutuspilotin tuotannolliset puitteet pystytettiin kevään aikana Espoon Kivenlahdessa sijaitsevaan Bioruukkiin, VTT:n pilotointikeskukseen, missä biotalouden strategiat muuttuvat konkreettisiksi kokeiluiksi. Uusiokuidun valmistusprosessin liuotus- ja kehruuvaiheet toteutetaan pilotointihallissa. Niitä edeltävät vaiheet, siistaus eli jätetekstiilin kemiallis-mekaaninen esikäsittely ja puuvillan karbamointi, tehdään osittain VTT:n muissa tiloissa. Uusiouutisten vieraillessa Bioruukissa huhtikuun lopulla laiteasennukset olivat meneillään. Liuotuspuolen ensimmäisen käyttöönottotestin oli määrä käynnistyä heti vapun jälkeen, ja kehruukoneen käyttöönotto oli aikataulutettu toukokuun lopulle. Ensimmäisten uusiokuituerien odotetaan valmistuvan ennen juhannusta. Tutkimusprofessori Ali Harlin kertoo, että siistauksen, liuotuksen ja kuidutuksen yhdistäminen on ollut puuttuva lenkki tekstiilikierrätyksen arvoketjussa. Pilotin rahoitus tulee pääosin Euroopan aluekehitysrahastolta, mutta taustalla on myös Tekesin hankerahoitusta ja VTT:n omia resursseja. Yritysrahoitustakin on haettu aktiivisesti, koska valmistusprosessin teollistamisen ohella tähdätään uusiokuidun kaupallistamiseen. Hanketta varten on perustettu startup-yritys, joka tuottaa näyte-eriä tekstiilialan toimijoille. ”He saavat testata, soveltuuko uusiokuitu heidän tuotantonsa raaka-aineeksi”, Määttänen kertoo. Ensimmäiset ostosopimukset on jo tehty. Materiaalipulaan tavoitteet eivät kaadu, kunhan käytettyjen tekstiilien keräys vain saadaan järjestettyä riittävän tehokkaaksi. Suomessa syntyy vuosittain 72 tuhatta tonnia tekstiilijätettä, josta karkeasti kolmasosa on puuvillaa: vanhoja farkkuja, t-paitoja, pyyhkeitä, lakanoita jne. Harlin muistuttaa, että tekstiilijäte on kaikkea muuta kuin tasalaatuista raaka-ainetta. ”Meidän täytyy toimia yhteistyössä sellaisten tahojen kanssa, jotka hoitavat puuvillan oheistuotteena tulevia muita materiaalivirtoja, kuten polyesteriä. Kokonaisarvoketjun kehittäminen on haastavaa, mutta välttämätöntä, jotta yksittäisteknologia voidaan ottaa käyttöön.” Tekstiili- ja vaatetusteollisuudessa on tiedostettu kierrätyksen merkitys alan tulevaisuudelle ja tuotannon hyväksyttävyydelle. Puuvillan tuotantokapasiteetti ei ole kasvanut kymmeneen vuoteen, ja kuluttajat osaavat vaatia vastuullisia vaihtoehtoja. Yksi pilottihankkeeseen osallistuvista yrityksistä on Touchpoint, jonka missiona on vastuullisen työvaatetuksen edelläkävijyys Suomessa. ”Haluamme olla mukana tukemassa kiertotalouden hankkeita. Kuidutuspilotti on luontevaa jatkumoa tälle toiminnalle”, suunnittelusta vastaava Arja Paakkola-Saarinen perustelee. ”Hanke on innovatiivisuudessaan ainutlaatuinen ja antaa mahdollisuuden verkostoitua kierrätysketjun muiden toimijoiden kanssa. Odotamme, että kuidutus onnistuu ja innovaatiossa päästään kaupallisiin tuotantomääriin.”n Uusiouutiset 4/2017 21

Kiertotalous näytölläsi Digisovellukset pienentävät ravintoloiden ruokahävikkiä, tehostavat rakennustyömaiden jätehuoltoa sekä ohjaavat tavaraa kierrätykseen. n LAURI LEHTINEN Otavamedia p Digisovellukset ovat vähentäneet ruokahävikkiä ravintoloissa. H ipaise ruutua, ja tulet edistäneeksi kiertotaloutta. Suomalaiset toimijat ovat kehittäneet lukuisia digitaalisuuteen ja älyteknologiaan perustuvia sovelluksia ja ratkaisuja, jotka helpottavat kiertotalouden toteutumista arjessa ja työpaikoilla. Read me in English! Circular economy on your screen Simply touch your phone, and you end up promoting the circular economy. Digital applications minimize food waste, improve waste sorting on construction sites and help recycling in everyday life. 22 Uusiouutiset 4/2017   Päivällisen pelastajat Mitä tekee lounasravintola, kun lounasaika päättyy, mutta ruokaannoksia on jäänyt myymättä? Ottaa avuksi vaikkapa palvelun nimeltä ResQ. Se on kehitetty nimenomaan ravintoloiden ylijäämäruuan hyötykäyttöä ja ruokahävikin vähentämistä varten. Palvelun avulla asiakkaat voivat selata älypuhelinsovelluksen tai nettiselaimen kautta ravintoloilta hukkaan menossa olevia ruoka-annoksia. Esimerkiksi lounasajan jälkeen ostamatta jääneitä annoksia saa palvelusta noin puoleen hintaan. Ruoka tilataan ja maksetaan sovelluksessa ja asiakas noutaa sen ravintolan määrittelemän aikaikkunan puitteissa. Ylijääneet annokset merkitsevät ravintolalle pelkkää kulua ja vaivaa, mutta jos take-away-annoksia myy kymmenen päivässä viiden euron hintaan, ravintola saa niistä vuodessa noin 7500 euron tulot. ”Palvelulla on jo 120 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Sen kautta on pelastettu yli 200 000 annosta ruokaa”, kertoo ResQ:n toimitusjohtaja Tuure Parkkinen. ”Olemme laajentaneet toimintaa Ruotsiin, Hollantiin, Saksaan ja Viroon saadaksemme kokemusta siitä, miten palvelu toimii

erilaisissa ympäristöissä. Suomi on siten poikkeuksellinen ravintolamaa, että täällä jopa puolet ravintola-alan liikevaihdosta tulee lounasmyynnistä”, Parkkinen huomauttaa. Otavamedia Ruoka on rahaa Myös Lassila & Tikanoja on kehittänyt apuja ruokahävikin minimoimiseen. Hävikkimestari on palkittu sovellus, jonka helppokäyttöisyys antaa työryhmille mahdollisuuden johtaa ja kehittää toimintaansa ruokahävikin pienentämiseksi. Tabletin avulla seuranta on nopeaa, sillä pois heitettävä ruoka punnitaan ja näin saatava tieto analysoidaan automaattisesti. Säästöt syntyvät toimintatapojen muutoksilla. Ruokahävikki on vähentynyt palvelua kokeillessa ravintoloissa 30–50 prosenttia. Takaisinmaksuaika on tyypillisesti asiakkaan koosta riippuen 3–10 kuukautta. Esimerkiksi varuskunnan tapaisessa suuressa yksikössä tulosta kertyy hyvin paljon. Otavamedia Oma digitiimi Lassila & Tikanoja on perustanut digitaalisia ratkaisuja varten oman digitiimin. Sen kehittämät ensimmäiset digitaaliset sovellukset ovat nyt olleet käytössä reilun vuoden verran. ”Olemme kehittäneet uusia palveluita kokeiluperiaatteella. Ensiksi olemme miettineet idean käyttökelpoisuutta ja tarpeellisuutta. Sitten olemme tehneet protosovelluksen, ja kuunnelleet asiakkaittemme siitä antamaa palautetta. Sen pohjalta on sitten tehty lopullinen palvelu”, kertoo L&T:n digimentalisti Ville Simola. Simola kertoo, että palvelut on pyritty kehittämään niin, että ne ovat helppoja käyttää. Asiakkaat pitävät digitalisaatiota sekä älypuhelimella hoidettua käyttöliittymää oivallisena välineenä tähän. Hävikkimestari-sovelluksen lisäksi vakinaisen paikan lunastaL&T p Digitaalisten sovellusten käyttö arjessa ja työpaikoilla tekee resurssitehokkuudesta entistä vaivattomampaa. neita digitaalisia palvelutuotteita on kaksi muutakin. Yksityishenkilöille ja yrityksille suunnattu digitaalipalvelu on nimeltään Helpponouto. L&T noutaa ja kierrättää huonekalujen, kodinkoneiden, kirjojen, levyjen ja elektroniikan tapaisia esineitä tai vaikka kokonaisen kuolinpesän. Noutopalvelu hoitaa tavaroiden poiskuljetuksen, kierrätyksen tai hävittämisen asiakkaan puolesta. Raksanappi-sovellus taas organisoi rakennustyömailla syntyvän ja kierrätykseen mahdollisesti soveltuvan materiaalin lajittelua sekä pois kuljetusta. Sovellukset on suunniteltu niin, että ne toimivat myös asiantuntijapalveluina. Tehoa työmaan materiaalivirtoihin p L&T:n tavoitteena on yhdessä asiakkaidensa kanssa minimoida sekalaisen rakennusjätteen määrä. Vuonna 2020 jo 70 prosenttia rakennusjätteestä pitäisi saada kierrätykseen. Osuuden lisäämisen edellytys on vaivaton ja toimiva syntypaikkalajittelu. Raksanappi-sovelluksen avulla rakennus- ja purkuliikkeet pystyvät mobiililaitteitaan hyödyntäen tilaamaan juuri omiin tarpeisiinsa sopivat lavat työmailleen. Sähköisten tilausten osuus kaikista vaihtolavatilauksista on noussut viime kuukausien aikana. Nyt sovelluksen kehitystyö on edennyt siihen pisteeseen, että palvelu laajenee valtakunnalliseksi. ”Pilottikäyttäjät ovat arvostaneet palvelun helppoutta, nopeutta ja luotettavuutta”, kertoo palvelusta vastaava myyntipäällikkö Tommi Tupala. n Uusiouutiset 4/2017 23

Kehitämme Suomea kiertotalouden kärkimaaksi Kuntien jätelaitokset palvelevat 5,3 miljoonaa asukasta vastuullisesti ja kustannustehokkaasti kaikkialla Suomessa. Luotettavana asiantuntijana edustamme julkista jätehuoltoa ja kuntien 33 jätelaitosta. Haluamme tehdä mutkatonta yhteistyötä yksityisten yritysten ja tuottajayhteisöjen kanssa. Innovoimalla jätteiden käyttöä edistämme kiertotaloutta maamme parhaaksi. www.jly.fi 24 Uusiouutiset 4/2017  

www.uusiouutiset.fi Mainos Uusiouutisissa huomataan paremmin kuin ammattilehdessä keskimäärin. Ilmoitusten huomioarvo on poikkeuksellisen hyvä. (Lukijatutkimus 2016, FocusMaster.) Uusiouutiset 4/2017 25

26 Uusiouutiset 4/2017  

Uusiouutiset 4/2017 27

28 Uusiouutiset 4/2017  

Landfill sites soon to be history Finland has succeeded in leading waste flows away from landfill sites and building a network for energy utilisation. Now it is time to promote recycling. n ELINA SAARINEN L andfilling of municipal waste has reduced dramatically in Finland. In 2008, more than half of all municipal waste was taken to the landfill, but only 11 per cent in 2015. More than 2,100 landfill sites have been closed in Finland in the past few decades. The landfilling of organic waste has been prohibited from the beginning of 2016. This has had a strong influence on the development of waste management. In ten years, Finns have invested over one thousand million euros in waste management. Landfilling has been replaced first by building a nationwide network of waste energy recovery plants. There are already nine waste power plants in Finland and some three hundred plants that produce solid recovery fuel from waste. Today, 48 per cent of municipal waste is utilised as electricity and heat. In many areas, waste energy is used to replace fossil fuels. ‘In a country like Finland, you cannot allocate investments to many areas at a time. Now that we have a completed combustion infrastructure, we can next focus on increasing recycling,’ says Senior Officer Sirje Stén from the Finnish Ministry of the Environment. In addition to the energy network, Finland has invested in the treatment of biowaste. The biological processing capacity has doubled in ten years. At the same time, the focus has shifted from composting to digestion. The use of biogas is increasing, particularly as transport fuel. Two mechanical sorting plants have been built in Finland: Fortum’s circular economy village in Riihimäki processes municipal and packaging waste to make products such as recycled plastic for industry. In Lahti, the Kujala plant of Päijät-Häme Waste Management also produces secondary raw material from municipal waste. Complexes similar to the circular economy village are planned also elsewhere in Finland, in Oulu for instance. How did we succeed? Finland is now preparing a new national waste plan, which will in these days be sent to the stakeholder groups for comments. In connection with this, the Ministry of the Environment has studied Finland’s performance with regard to the first waste plan published in 2008. Finland has achieved the target of utilising a minimum of 70 per cent of construction waste as material and energy. However, there is still a long way to go to reach the EU’s recycling target. New recycling innovations have been developed. For example, roofing felt waste and gypsum boards can now be recycled as raw material for asphalt and new gypsum boards. A hundred per cent of municipal sludge is utilised as soil conditioner or energy. However, the target for municipal waste recycling rate was not reached: the target was 50 per cent but the actual rate only 40 per cent. Finland also did not succeed in reducing the amount of municipal waste; Finland is now producing approximately 2.7 million tonnes of municipal waste per year. ‘We still have a long way to go as regards the prevention of waste production, increase of recycling and presence of the circular economy in our daily lives. It requires a change of thinking patterns, which takes a long time. The improvement of the recycling rate requires the use of a number of means, including strong financial policy instruments,’ Ms Stén summarises. She believes that digitalisation can improve the compilation of statistics. International indicators would be needed for the assessment of material efficiency and prevention of waste production. n Lue juttu suomeksi! Kaatopaikat historiaan Suomi on onnistunut ohjaamaan jätevirrat pois kaatopaikoilta ja rakentanut energiahyödyntämisen laitosverkoston. Seuraavaksi kuokka heiluu kierrätyksen hyväksi. Uusiouutiset 4/2017 29

Quo vadis, jäteala? Miten jätealan pitäisi muuttua, jotta se vastaisi kiertotalouden tarpeisiin tulevaisuudessa? Tätä pohtii YTP ry yhdessä asiantuntijoiden kanssa. n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN p Yli sata ympäristöalan toimijaa halusi kurkistaa kristallipalloon YTP:n seminaarissa huhtikuun lopussa. S opeutuvatko jätealan yritykset ja toimijat kiertotalouteen? Löytääkö ala uuden roolinsa materiaalivirtojen hallinnassa ja uusioraaka-aineiden tarjonnassa takaisin tuotantoon, vai korvaavatko muut toimijat tässä jäteyritykset? Onnistuvatko toimijat kierrättämään tonnien sijasta arvoa niin, että uusioraaka-aineista syntyisi aito kilpailija neitseellisille? Millaisia yhteistyöverkostoja alalle syntyy? Miten ala hyödyntää digitalisaatiota? Kuka jätteen omistaa? Tai puhutaanko enää lainkaan ”jätteistä”? Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry on pohtinut tämän kevään aikana yhdessä sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa sitä, millainen on jätehuoltoalan toimijoiden rooli kiertotaloudessa vuonna 2030 ja kauempanakin. Toimitusjohtaja Tatu Rauhamäki raotti keskustelujen suuria linjoja YTP:n samannimisessä kevätseminaarissa Helsingissä huhtikuun lopussa. Pohdinta perustuu globaaleihin megatrendeihin, jotka muuttavat nykyisiä järjestelmiä. Raaka-ainepula, ympäristön saastuminen ja ilmastonmuutos sekä väestönkasvu edellyttävät entistä materiaali- ja energiatehokkaampia toimintamalleja. Kulutus- käyttäytyminen muuttuu, kun kestävän kehityksen arvot kasvattavat suosiotaan. Tämä luo kysyntää uusille jakamistalouden ja ei-omistamisen palvelumalleille, aineettomuudelle ja uudelleenkäytölle. Digitalisaatio tuo tullessaan esineiden internetin, robotisaation, arvoketjujen muutokset ja reaaliaikaisen monitoroinnin. Tämä vaikuttaa jätehuoltoon. Kaupungistuminen taas edellyttää tiiviin kaupunkiympäristön jätehuoltoratkaisuja ja mahdollistaa uudenlaiset teolliset symbioosit. Jätehuoltoalan on pystyttävä huomioimaan nämä megatrendit ja uudistumaan kohti kiertotaloutta. ”Jos alan toimijat eivät pysty uudistumaan, on riski, että yritykset hiipuvat jäännösjätteen kuljettajiksi ja käsittelijöiksi, eivätkä ne pysty tarjoamaan riittävää lisäarvoa materiaalikierrossa. Me kuitenkin uskomme, että ympäristötoimialalla on erittäin merkittävä rooli kiertotalouden kaikissa vaiheissa tulevaisuudessa”, Rauhamäki näkee. p Sitran Timo Mäkelä muistutti kiertotalouden eduista. Read me in English! Quo vadis, waste management? Waste management and recycling – what will you be? How should you change in order to adjust to the demands in the circular economy? 30 Uusiouutiset 4/2017   p Tatu Rauhamäki tehosti tulevaisuussanomaa DeLoreanin kuvalla. YTP pohtii myös oman toimintansa tulevia muotoja. On mahdollista, että organisaatio kehittyy jätealan edunvalvontajärjestöstä koko kiertotalousalan yhteiseksi foorumiksi. ”Siilomaiset toimialarajat eivät sovi kiertotalouteen. Lainsäädännössä täytyisi puhua kiertotaloudesta, jonka yksi osa on jätehuolto. Tällä hetkellä kiertotalousasiat eivät kuulu oikein millekään liitolle kokonaisuutena. YTP voisi tulevaisuudessa olla laajemminkin kiertotaloutta edistävä järjestö”, Rauhamäki sanoo. n

Kinkkujäte jalostui biopolttoaineeksi Joulun 2016 alla järjestetty kinkunpaistorasvojen keräys- ja jalostustempaus tuotti noin 10 000 litraa uusiutuvaa dieseliä autojen polttoaineeksi. Samalla Kinkkutemppu keräsi 14 500 euron potin hyväntekeväisyyteen. n MAIJA POHJAKALLIO I dea joulun kinkkurasvojen keräämisestä uusiutuvan dieselin valmistukseen syntyi sattumalta, kun Huoltovarmuuskeskuksen kemian pooli oli laatimassa biotalousselvitystään. ”Kävin eräässä keskustelussa läpi esimerkkejä meidän käyttämistämme uusiutuvista raaka-aineista”, muistelee Nesteen tutkimuspäällikkö Leena Matilainen, joka toimi selvityksen ohjausryhmän jäsenenä. ”Kun sitten kerroimme ajatuksesta ohjausryhmän vetäjälle, Kemianteollisuus ry:n valmiuspäällikölle Petri Ahola-Luttilalle, hän innostui heti ja ryhtyi kokoamaan työryhmää tempauksen toteuttamiseksi.” Mukaan lähtivät Nesteen ja Kemianteollisuus ry:n lisäksi Kryhmä, Lassila & Tikanoja, Suomen Pakkauskierrätys RINKI, Vesilaitosyhdistys, Honkajoki, Maa- ja kotitalousnaiset sekä Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry. Jokaisella oli oma tärkeä roolinsa. Kansalaiset keräsivät paistorasvaa Onnistuneen lopputuloksen takasivat aktiiviset suomalaiset kotitaloudet, jotka toivat omat kinkunpaistorasvansa keräyspisteisiin. Rasvajätettä saatiin kokoon kaikkiaan 12 tonnia. Keräyspisteistä kinkkujäte siirtyi Lassila & Tikanojan autoissa Honkajoki Oy:lle esikäsittelyyn ja sieltä edelleen Nesteen Porvoon jalostamolle, jossa siitä valmistettiin uusiutuvaa dieseliä. Ympäristö hyötyi tempauksesta monella tapaa. Neste MY -dieselin käyttö vähentää kasvi-huonekaasupäästöjä jopa 90 prosenttia fossiiliseen dieseliin verrattuna. Oletettavaa on, että Kinkkutempun ansiosta rasvaa päätyi vähemmän viemäriin, jossa se aiheuttaa tukoksia ja muita ongelmia. ”Kinkkudieselistä” kertyneet tulot lahjoitettiin vähävaraisia perheitä auttavalle Hope ry:lle ja hyväntekeväisyysurheilujärjestö Iceheartsille. Uusi Kinkkutemppu? ”Kinkkutemppu on oivallinen esimerkki siitä, että kiertotalouden kehittäminen edellyttää laajaa yhteistyötä ja erilaisten osaamisten yhdistämistä. Kemian ja molekyylitason osaaminen on tärkeää mutta ei yksin riitä”, Leena Matilainen sanoo. Nesteen uusiutuvan jalostuksen kemiallinen ydin on muuttaa esterit vetykäsittelyn avulla hiilivedyiksi. Näin saadaan lopputuote, joka sopii missä seossuhteessa tahansa tai sellaisenaan kaikkiin dieselillä kulkeviin ajoneuvoihin. Kinkkutempusta on nyt tekeillä kemiantekniikan insinöörityö ammattikorkeakoulu Metropoliassa. Työn tavoitteena on analysoida tempausta, sen vaiheita ja eri toimijoiden roolia tarkemmin. Näkökulmina ovat niin teknologiat, viestintä, logistiikka kuin ympäristöhyödytkin. p Suomessa syödään joka joulu seitsemisen miljoonaa kiloa kinkkua. Henkilöauto taittaa yhden keskikokoisen kinkun jäterasvasta valmistetulla uusiutuvalla dieselillä kolmen kilometrin matkan. Tempauksessa saadulla dieselillä henkilöauto huristaisi maailman ympäri neljä kertaa. ”Toivomme myös saavamme lisää tietoa siitä, olisiko kotitalouksien jäterasvojen erilliskeräyksen jatkaminen Suomessa jossain muodossa mahdollista, uutena Kinkkutemppuna tai jopa ympärivuotisesti”, Matilainen summaa. n Read me in English! Ham power A car can drive four times around the Earth with the diesel made from the cooking grease of a Finnish Christmas delight. Uusiouutiset 4/2017 31

32 Uusiouutiset 4/2017  

Uusiouutiset 4/2017 33

Arctic recycling Finnish Lapland is becoming a demonstrative area of the circular economy in the Arctic region. The estimated value of the circular economy business in Lapland stands at EUR 500 million. n ELINA SAARINEN “Investments in the circular economy and new production models require long-term, systematic work and time. This is not a sprint, it’s a marathon,” says Kari Poikela, Programme Manager at Digipolis Oy. Digipolis Kemi works to achieve a change in operating cultures in the Kemi-Tornio region and Lapland over the long term. The aim is to adopt operating models that are in line with the circular economy. Digipolis is building a network that includes industrial and mining enterprises, communities, authorities and funders operating in Lapland. The aim of the network is to facilitate industrial symbioses and promote the circular economy. Other parties promoting the circular economy in Lapland include Sitra, Motiva, the Lapland University of Applied Sciences, Aalto University and environmental authorities at the Centre Lue juttu suomeksi! Lapista johtava arktinen kiertotalousalue Suomen Lapista on kehittymässä arktisen kiertotalouden mallialue. Arvioiden mukaan kiertotalousbisneksen arvo alueella on jo 500 miljoonaa euroa. 34 Uusiouutiset 4/2017   for Economic Development, Transport and the Environment. “Fifty pairs of eyes see more than one pair of eyes. We are writing new success stories together. The aim is to arrive at a comprehensive perspective on the development of the circular economy in Lapland,” Poikela says. Hundreds of jobs The region has immense potential. The value of business related to the circular economy and industrial symbioses in Arctic industrial ecosystems and Kemi-Tornio’s circular economy innovation platform is, even according to conservative estimates, approximately 500 million euros per year. Due to the planned investments in mining and bioeconomy, the volume could become as high as two billion euros, which would mean over a thousand new jobs. Arctic industrial ecosystems and models for the circular economy are one of the key projects identified in Sitra’s circular economy road map. Good methods and tools identified in the programme could also be used elsewhere, for example, in northern Finland, Sweden and Norway. Digipolis started its work years ago by analysing the potential recoverable co-streams in the region. It invited parties who could use waste as a raw material in workshops. At the moment, the list of co-streams has 30 items, from ferrochromium scrap to lime by-products. Poikela estimates that the Kemi-Tornio region currently has up to 1.7 million tonnes of industrial waste and co-streams that could be recovered. By building value chains, matching operators and refining raw materials, these co-streams could become recycled nutrients, materials in water treatment, building supplies, soil conditioners or infrastructure construction materials. n

Stora Enso/Tuukka Koski p Stora Enso is one of the members of Packaging Valley. Finland is an important player particularly in the field of high-quality fibre packages. Packaging Valley to the top California has Silicon Valley. Finland will soon have Packaging Valley. n LAURI LEHTINEN F innish packaging businesses establish Packaging Valley to make the Finnish packaging ecosystem number one in the world, creating added value for customers. ‘Currently, Packaging Valley consists of about 40 companies and organisations, with Pöyry, VTT and Stora Enso playing particularly strong roles. The Petri Vasara members include material and equipment manufacturers, brand owners and innovative SMEs representing different sectors of the packaging industry,’ explains Director Petri Vasara from Pöyry. Pöyry supports the members of the ecosystem in sourcing funding for their research and internationalisation projects. The members of Packaging Valley receive collected information on markets, consumers and trends, helping the companies to develop their sales and marketing. In addition, the members of Packaging Valley have access to a database on Finnish packaging and material research and real-life utilisation of new technologies. Furthermore, Packaging Valley is a channel through which it is possible to influence Finnish financiers, such as Tekes, Sitra and Finpro, as well as public organisations. Packaging Valley expands co-operation in the packaging industry across material and technology borders. A further objective is to build a virtual, internationally linked complex that connects areas of expertise to each other. Other objectives include creating original Finnish marketdriven end-to-end solutions and improving co-operation and transfer of information between research organisations and businesses in the packaging industry. Mr Vasara explains that the goal of the project is to promote the international growth of the packaging industry. The results must lead to export to the global market. In 2014, the value of the production of the Finnish packaging industry was EUR 1.7 thousand million, and export accounted for 70 per cent of the production. Particularly in high-quality fibre packages, Finland is a very important player in the global market. The Finnish forest industry, packagers, innovative SMEs, Internet of Things businesses, software development and security software applications will collaborate in the fields of packaging digitalisation and material development. The worldwide value of the packaging market is $670 billion. The circular economy is an essential and important part of Packaging Valley. An efficient circular economy requires a link to bioeconomy. As one of the four bioeconomy ecosystems funded by Tekes, Packaging Valley is excellent for this purpose. The circular bioeconomy provides realistic growth opportunities. n Lue juttu suomeksi! Pakkauslaakso vie huipulle Suomalaiset pakkausalan toimijat perustavat pakkauslaakson. Näin Suomen pakkausekosysteemi nousee maailman ykköseksi. Uusiouutiset 4/2017 35

Kalaa ja yrttejä biojäte-energialla Sybimarin kalaa ja yrttejä tuottava tehdaskompleksi Uudessakaupungissa on kuuluisa suljetusta kierrostaan, jossa ei synny lainkaan jätettä. n TEKSTI JA KUVAT MARJA SAARIKKO V iime vuodesta Sybimarin omistama kalankasvattamo ja Kotipellon Puutarhan kasvihuoneet ovat saaneet energiansa Lounais-Suomen Jätehuollon toimialueelta kerätyistä biojätteistä. Kaikkiaan 250 000 asukkaan biojätteet muun muassa Raision, Turun ja Salon seudulta hyödynnetään vieressä sijaitsevassa biokaasulaitoksessa, joka tuottaa kaasusta sähköä ja lämpöä. Biokaasulaitosta operoi Biolinja Oy Uusikaupunki. Sivuvirrat käyttöön Yhtiön toimitusjohtajan Jyrki Suomisen mukaan kaikki ruuantuotannon sivuvirrat pyritään hyödyntämään. “Esimerkiksi kalojen liete tai käytettyjen kasvirasvojen suodatussakka päätyy biokaasulaitokseen”, hän kertoo. Sybimarin laitos ottaa vastaan vain ruokajätettä ja elintarvikerasvoja, ei esimerkiksi puhdistamolietteitä. “Biokaasulaitoksen lopputuotteina syntyvä maanparannusaine ja lannoitevesi ovat puhtaita ja turvallisia ja ne voidaan levittää suodaan pelloille”, sanoo Suominen. p ”Kehittämämme ekosysteemi on ainutlaatuinen yhdistelmä kalankasvatusta, kasviItse mädätysprosessi on mesofiilinen eli sen huoneita ja omaa energiantuotantoa”, Jyrki Suominen sanoo. lämpötila on matala, vain noin 38 astetta. Biojätteen käsittelyssä yhtiö on törmännyt uuRami Salminen alkoi etsiä keinoa päästä eroon kalliista perkuusiin haasteisiin, sillä jätteen seasta löytyy vaikka jätteistä kalankasvatuksessa. mitä. Esimerkiksi lääkeaineet eivät sovi prosesseille. Myös muoviEnsiksi hän keksi erottaa rasvaisista perkuujätteistä bioöljyn jakeet sekä biojätekassit on ensin eroteltava. ja sen jälkeen jalostaa siitä biodieseliä. Kalankasvatuksen tuottamaa hiilidioksidia johdetaan kasviKun mukaan tulivat nykyinen päärahoittaja Meriaura Group ja huoneisiin parantamaan tuotettujen yrttien, kuten rukolan, piJussi Mälkiä, ekosysteemin jatkokehitys alkoi ja siinä keskityttiin naatin ja muiden versojen kasvua. Sybimarin kalankasvatuksessa suljetun tuotannon sivuvirtoihin ja niiden hyödyntämiseen eri syntyvät ravinteet käytetään luomuhyväksyttyjen versojen kastealojen synergiana. Kalankasvatus aloitettiin vuonna 2012. luvetenä. Kasvihuonetta pyörittää Kotipellon Puutarha. Suomisen mukaan yhtiö keskittyy kalaan, koska se on ekoloSybimar perustettiin vuonna 2005, kun paikallinen yrittäjä gisempi kuin nauta tai broileri. ”Kalan kaikki osat pystytään hyödyntämään tehokkaasti ilman jätettä, parhaimmillaan 63–65 prosenttisesti. Kalankasvatuksella on myös paras rehun muuntokerroin, sillä kala käyttää tehokRead me in English! kaimmin syömänsä ruuan kasvuun.” Seuraavaksi tarkoitus on viedä teknologiaa ulkomaille, esimerBiopower from fish kiksi Afrikkaan, sillä ekosysteemi on nyt siihen valmis. ”Investointi on kuitenkin iso ja vaatii 8–10 vuoden takaisinIn Uusikaupunki there is a maksuajan”, Suominen kertoo haasteista. complex producing fish and Kalan arvostus on kuitenkin nousussa Euroopassa ja hän uskoo herbs. It is famous for its ekosysteemin mahdollisuuksiin. Suomessa Lahnaa lautaselle ja zero-waste consept. muut hankkeet ovat lisänneet kalan arvostusta ja tuoneet sen kouluihin. n 36 Uusiouutiset 4/2017  

p Saimaan kanavasta halutaan ympärivuotinen liikennöintiväylä. Saimaan kanavasta kiertotalouden vesireitti Saimaan kanavan ja Vuoksen alueen vesikuljetuksia halutaan kehittää resurssitehokkaaksi vaihtoehdoksi maakuljetuksille. n IRENE SILLANPÄÄ E telä-Karjalan teollisuus suosii toistaiseksi maakuljetuksia logistiikkaratkaisuissaan. Seudulla on kuitenkin käännetty katseet vesille: Löytyisikö Saimaan kanavasta ja Vuoksen vesistöistä kapasiteettia kuljetuksiin? Saimaan vesikuljetukset resurssitehokkaana vaihtoehtona maakuljetuksille mainitaan myös Sitran kiertotalouden tiekartan liikkumisen ja logistiikan painopistealueen hankelistalla. Liikennevirasto vetää hanketta. Mukana on Saimaan kuljetus- ja rahtiyrittäjiä sekä muita toimijoita. ”Yritämme löytää keinoja, joilla resurssitehokkaat ja järviluontoa kunnioittavat vesikuljetukset saadaan houkuttelevaksi vaihtoehdoksi teollisuudelle”, Liikenneviraston sisävesiväyläyksikön päällikkö Tero Sikiö sanoo. Talvikuukaudetkin käyttöön? ”Olemme keskustelleet kanavan käyttäjien ja teollisuuden edustajien kanssa. Yksi tärkeä tavoite on lastikapasiteetin lisääminen. Se merkitsee suurempien alusten tulemista Saimaan kanavaan. Toinen tärkeä seikka on kanavan vesiliikennekausi. Nykyisellään on kaksi ja puoli talvikuukautta, joina ei voi liikennöidä. Jos saisimme kautta pidennettyä, se houkuttelisi teollisuutta.” Kauden pidentäminen edellyttää suuria investointeja. Suuremmat alukset vaativat, että kanavan kahdeksan sulkualtaan sulkuja pitää jatkaa yhdellätoista metrillä. Muutostyön tekniset selvittelyt ovat parhaillaan käynnissä. Pidentäminen on suunniteltu tehtä- väksi kolmen vuoden aikana. Voisi olla mahdollista myös nostaa veden pintaa, eli kasvattaa syväystä kymmenellä sentillä siten, että alukset pystyisivät lastaamaan enemmän. Liikennevirasto selvittää tämän kustannusvaikutuksia. ”Alustavat kustannusarviot sulkujen pidentämisille ovat noin kuusikymmentä miljoonaa euroa, ja syväyksen kasvattamiselle viisi miljoonaa euroa. Sisävesiliikenteen investointina summa on suuri, mutta verrattuna tie- tai rautatieinvestointeihin se on keskimääräistä pienempi”, Sikiö vertaa. ”Linjaliikenne mahdollistaisi pienille ja keskisuurille yrityksille nykyistä paremmat mahdollisuudet hyödyntää Saimaan kanavaa Euroopan kuljetuksissa. Sitä varten on kuitenkin liikenteen perusmäärän kasvettava. Tutkimme myös digitalisaation ja älykkään väyläinfrastruktuurin mahdollisuuksia vesikuljetustemme parantamisessa”. Toimitusjohtaja Olavi Tyrsky Mopro Oy:stä sanoo, että hanke on ajatuksena hyvä, mutta hän epäilee valtion investointihalua. ”Jos sulut pitenevät, se mahdollistaa yksitoista metriä pitemmät laivat. Onko niitä tulossa, kun liikennemäärät kanavassa päinvastoin vähenevät? Teollisuuden piirissä ei näytä olevan akuuttia tarvetta muutoksille”, Tyrsky pohtii. ”Mielestäni on tärkeintä herättää Saimaan alueen teollisuus ymmärtämään täysin kanavan hyötymahdollisuudet. Tällaiseen hankkeeseen tarvitaan vahva sitoutuminen. Lisäksi liikennöinti olisi saatava lähes ympärivuotiseksi”, uskoo Tyrsky. n Uusiouutiset 4/2017 37

n ELINA SAARINEN Tuleeko Saloon jätevoimalaa? Fortum (ent. Ekokem) ja Lounaisen Suomen Hankintarengas ovat ajautuneet erimielisyyksiin Salon uuden jätevoimalan rakentamisesta. L ounaisen Suomen Hankintarengas kertoo valmistelevansa oikeudellisia toimia Fortumia vastaan, jos Fortum kieltäytyy tekemästä hankintapäätöksen mukaista sopimusta yhdyskuntajätteen hyödyntämisestä Lounaisessa Suomessa. Fortum, silloinen Ekokem, voitti Lounaisen Suomen Hankintarenkaan järjestämän yhdyskuntajätteen käsittelyn kilpailutuksen vuonna 2014. Silloinen voittanut ratkaisu oli hyödyntää syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä 110  000 tonnia Salon Korvenmäkeen rakennettavassa uudessa jätevoimalassa sekä 30 000 tonnia Ekokemin Riihimäen voimalassa. Kilpailutuksesta valitettiin ja oikeuskäsittely on kestänyt pitkään. ”Kolmessa vuodessa moni asia on muuttunut, eikä tarjous ole enää sellaisenaan voimassa ”, Fortum Waste & Recycling Solutionsin johtaja Kalle Saarimaa sanoo. Saarimaan mukaan Fortum haluaisi tarjota uutta ratkaisua, jossa huomioitaisiin aiempaa tarjousta paremmin myös yhdyskuntajätteen kierrätys materiaalina. ”Uusien tietojen valossa aiempi ratkaisu ei ole se oikea. Olemme oppineet Riihimäen kiertotalouskylän kautta paljon kierrätyksestä. Myös kierrätysteknologiat ovat kehittyneet. Lisäksi EU:n kiertotalouspaketti kasvattaa kierrätysvaatimuksia”, Saarimaa perustelee. Lounaisen Suomen Hankintarengas edellyttää, että Fortum tekee sopimuksen tarjouksen mukaan ja sitoutuu rakentamaan Salon Korvenmäkeen jätevoimalan. Fortum on yhä kiinnostunut tarjoamaan lounaiselle Suomelle hyödyntämisratkaisua, mutta toivoo, että asiasta järjestetään uusi kilpailutus. 38 Uusiouutiset 4/2017   p Lounais-Suomessa ei ole sekajätteen energiaa hyödyntävää laitosta. Lounaisen Suomen hankintarengas on hankintansa viivästyessä tehnyt väliaikaisratkaisuja, joissa jätettä on viety muualle poltettavaksi. ”Olemme ehdottomasti kiinnostuneita, mutta uuden kilpailutuksen kautta ja uudella, kierrätystä korostavalla konseptilla”, Saarimaa sanoo. ”Emme tee uutta kilpailutusta, koska meillä on voimassa oleva tarjous. Palvelusopimus pitää tehdä sen mukaan”, kuittaa hankintarenkaassa mukana olevan Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä. Lounaisen Suomen Hankintarengas etsi kierrätysratkaisuja kilpailutusta tehdessään jo vuonna 2014, mutta silloin kierrätystä korostavia kokonaisratkaisuja ei tarjottu. Oikeuskäsittely kesti valituskierroksineen niin pitkään, että Fortumin mukaan tarjous on ehtinyt mennä jo umpeen. Tarjouspyynnössä oli määritetty tarjouksille voimassaoloaika, joka meni umpeen alkuvuodesta 2015. Hankintarenkaan mukaan oikeuskäsittelyn venyminen ei vanhenna sopimusprosessia. ”Hankintapäätökset on tehty ennen tarjouksen umpeutumista, jo syksyllä 2014. Meillä on lainvoimainen hankintapäätös. Toivomme ja uskomme, että Fortum palaa neuvottelupöytään ja saamme sopimuksen tehtyä sen mukaisesti”, Heikkilä sanoo. Hän kritisoi voimakkaasti suomalaista oikeusjärjestelmää. ”KHO:n käsittely kesti reilut kaksi vuotta. Sitten todetaan, että valitus oli tehty liian myöhään. Oikeusjärjestelmä on kestämättömällä pohjalla. Tämä on yhteiskunnan rahojen haaskausta.” n Lue Jukka Heikkilän kommentit kierrätyksen kasvattamisesta jutun pitkästä versiosta, joka on Uusiouutisten nettisivuilla www.uusiouutiset.fi.

Uusiouutiset 4/2017 39

40 Uusiouutiset 4/2017  

AJANKOHTAISTA Doranova Tule Roskakävelylle! R oska päivässä -liike haastaa suomalaisyritykset ja niiden työntekijät keräämään roskia kulkureiteiltä ja maastosta. Roska päivässä -liike on virallinen Suomi 100 -hankekumppani. Liike kutsuu suomalaisfirmat keräämään roskia Maailman ympäristöpäivänä 5.6.2017. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on lähettänyt Roskakävelyn osanottajille tervehdyksensä. Presidentti Niinistö muistuttaa, että puhdas suomalainen luonto on yksi Suomen ehdottomista vahvuuksista, ja siitä kannattaa huolehtia: ”On hienoa, että Roska päivässä -liike vie luonnosta huolehtivaa asennetta eteenpäin ja vielä tekojen kautta.” Roska päivässä -liike on Tuula-Maria Ahosen 17 vuotta sitten tytärtensä Iisan ja Ilonan kanssa perustama kansalaisliike, jossa suomalaiset sitoutuvat keräämään maasta ainakin yhden roskan joka päivä. n Jari Peltoranta p Raittiuden ystävät ry:n hallitus teki Roskakävelyn Helsingin keskustassa Annankadulla jo huhtikuun lopussa. p Vuonna 2011 perustettu Beijing Xishan Environment Technology on yksi ensimmäisistä kiinalaisista maaperän kunnostuksia tehneistä ympäristöteknologiayrityksistä. Sopimus allekirjoitettiin huhtikuun lopussa. Doranovalta miljoonien cleantech-kauppa Kiinaan P irkanmaalainen Doranova Oy on sopinut yhteistyöstä kiinalaisen Beijing Xishan Environment Technology Co., Ltd:n kanssa. Kolmen miljoonan euron arvoisen lisenssi- ja yhteistyösopimuksen myötä Beijing Xishan Environment Technology saa kolmeksi vuodeksi käyttöoikeudet Doranovan patentoimaan pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostuslaitteistoon, DoAct® COREen. Kyseessä on ensimmäinen suomalaisyrityksen solmima kestävien maaperän ja pohjaveden kunnostusratkaisujen yhteistyösopimus Kiinassa. Ensimmäisen kiinalaisen pilottikohteen puhdistus on tarkoitus aloittaa kesällä 2017. ”Ilmansaasteiden ja pilaantuneiden vesistöjen aiheuttamien ongelmien lisäksi kiinalaisten katseet kohdistuvat nyt maaperän pilaantumien aiheuttamiin ympäristö- ja terveysriskeihin”, kertoo Doranovan toimitusjohtaja Antti Myllärinen. Tarve on valtava, sillä Kiinan ympäristöministeriön mukaan arviolta 16,1 prosenttia valtion maaperästä ja 19,1 prosenttia viljelymaasta on eri astein saastunutta. n Juuri Partners vauhdittaa Destacleanin Tuusulan laitosta D estaclean Oy on saanut vähemmistöosakkaakseen pääomasijoitusyhtiö Juuri Partners Oy:n. Juuri Partnersin investoinnin avulla Destaclean rakentaa Tuusulaan raaka-ainetehtaan ensi vuonna. Destacleanin materiaalien kierrätysasemat sijaitsevat Helsingissä ja Tuusulassa ja kierrätystuotetehdas Hyvinkäällä. Destacleanin ympäristörakentamiseen soveltuva Puukivi on betoniteknologiaan perustuva komposiitti, joka sisältää kierrätyspuumurskeesta valmistettua puhdasta puukuitua. n Destaclean u ”Juuri Partnersin mukaantulo varmistaa meille nykyistä nopeamman kasvun ja tuotekehityksen”, linjaa Destacleanin hallituksen puheenjohtaja Reino Partanen. Hän jatkaa Matti Hallisen kanssa yhtiön enemmistöomistajina.  Uusiouutiset 4/2017 41

TAPAHTUMIA n TEKSTI JA KUVAT ELINA SAARINEN etäsovelluksen avulla. Asiakas rekisteröityy sovelluksen käyttäjäksi vaikkapa kännykällään ja syöttää maksukorttinsa tiedot. ”Rekisteröitymisen pitää onnistua portilla ja palvelun käytön kohmeisilla sormillakin”, Nummela korostaa. Aseman rakentaminen alkaa kesällä ja se valmistuu ensi keväänä. ”Konseptia voi hyödyntää muillakin asemilla joko itsepalvelukäytön lisäämisessä tai jäteasemahenkilökunnan työnkuvan muuttamisessa enemmän neuvontaan”, Nummela kertoo. Virtuaalikierroksella Digitaalisuus leimasi koko Yhdyskuntatekniikka-tapahtumaa, jonka yhteydessä Jätelaitospäivätkin pidettiin. Näytteilleasettajien tuotevalikoimassa näkyivät mobiilius, älyratkaisut, pelillistäminen ja virtuaalisuus. YT-messuilla oli nyt ensimmäistä kertaa uutuustuotekilpailu, jonka voitti Infrasuunnittelu Oy:n virtuaalinen Safety Tool -turvapuisto. Sen avulla työntekijä voi valmistautua virtuaalisesti rakennusalan työkohteen työturvatekijöihin. Yleisö äänesti 29 uutuustuotteen joukosta suosikikseen Jyväskylän Energia Oy:n Pisara-vesioperaattorituotteen. Äänestyksessä menestyivät myös Safety Tool, NRG Suomi Oy:n Kaljakaivo ja Ramboll Finland Oy:n Materiaalivirtamalli. p Jyväskylän Energia Oy:n Pisara-vesioperaattorituote voitti uutuustuotteiden yleisöäänestyksen. Suosiota kasvatti ehkä se, että tuote esiteltiin virtuaalikypärän avulla. Kypärää kokeilemassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Juha Kangaskokko. Digitalisaatio mullistaa infran Digitaaliset älyratkaisut ja virtuaalitodellisuus näkyivät Yhdyskuntatekniikka-messuilla ja Jätelaitospäivillä Jyväskylässä. D igitalisaatio tulee muuttamaan kierrätystä ja ympäristöinfran toimintaa. Ensimmäiset maistiaiset tulevasta tarjoili Pirkanmaan Jätehuollon kehityspäällikkö Esa Nummela Jätelaitospäivillä, jotka pidettiin Yhdyskuntatekniikkamessujen yhteydessä Jyväskylässä 10.-11. toukokuuta. Pirkanmaan Jätehuolto on suunnitellut Vuores-keskuksen lähelle 24/7-auki olevan jäteaseman, joka toimii automatisoidulla itsepalveluperiaatteella. Kun asiakas tuo jäteasemalle jätettä, aseman portti avautuu 42 Uusiouutiset 4/2017   p YT-messuilla Jyväskylässä vieraili yli 4 700 kävijää. Lumisadekuurojen välissä aurinkokin pilkahteli.

koska se on yhteistyön pisimmälle viety muoto. Myös markkinaehtoisen toiminnan siirtäminen tytäryritykseen saattaa olla suosittu ratkaisu, samoin win-win-kumppanuudet jätealan yksityisten yritysten kanssa. n p Tiira Events Oy:n Tiia Ristanen esitteli ulkonäyttelyalueella yrityksen uusia tuotteita, joissa työympäristö kehittyy pelillistämisen kautta. Fuusioita näköpiirissä Jätelaitospäivillä digitaalisuuden ohella puhutti tuore hankintalaki. Jätelaitosten on todennäköisesti supistettava markkinaehtoista toimintaansa, koska sidosyksikköjä koskeva ulosmyyntiraja tulee pienemään direktiivin 20 prosentista. Jätelaitosten palveluita käyttäviltä yritysasiakkailta hankintalain vaikutuksia on tutkimuksessa kysynyt Onway Oy:n Juha Keskitalo. 94 hänen haastattelemastaan sadasta yritysasiakkaasta pitää tarpeellisena, että jätelaitosten palvelut ovat jatkossakin heidän käytössään. 70 prosenttia vastanneista pitää jätelaitosten palveluita saman tasoisina tai parempina kuin yksityisten yritysten tarjoamia jätehuoltopalveluita. Kuitenkin vain 20 prosenttia yritysasiakkaista tiesi, että kunnalliset jätelaitokset joutuvat hankintalain takia jatkossa supistamaan markkinaehtoista palvelutarjontaansa. Kyselyssä ei mainittu kuntien toissijaista jätehuoltovastuuta. Vastanneista 54 prosenttia epäilee, että supistamisten takia heidän oma ajomatkansa lähimpään jätekeskukseen tulee kasvamaan, mikä tarkoittaa kustannusten kasvua. Kymenlaakson Jäte Oy:n toimitusjohtaja Kari Martikainen myöntää, että hankintalain rajoitukset tarkoittavat, että monen jätelaitoksen liiketoimintasuunnitelma on mennyt uusiksi. Hän näkee kuitenkin tilanteessa paljon myönteistä: ”Uusi hankintalaki parantaa jätelaitosten kierrätysmahdollisuuksia. Jätelaitosten on pakko hakea kumppanuuksia ja yhteistyötä, jotta kierrätystä voi kasvattaa”, hän tiivistää. Martikainen uskoo, että alalla tullaan näkemään fuusioita, p”Ehdottomasti kannatti tulla näille messuille. Täällä tapaa kuntien ja insinööritoimistojen asiantuntijoita, jotka kertovat sitten omille asiakkailleen siitä, kuinka biohiili kasvualustoissa pidättää ja puhdistaa hulevesiä”, Pajupojat Oy:n partneri Ilmo Kolehmainen sanoi. p YT-messujen yhteydessä pidetyille Jätelaitospäiville saapui yli 150 osanottajaa. Vesihuoltopäivät vetivät ennätysmäiset 700 kävijää. Uusiouutiset 4/2017 43

NIMITYKSIÄ Jätelaitosyhdistys ry n Jätelaitosyhdistys ry valitsi kokouksessaan Jyväskylässä touko- kuussa jäsenet hallitukseen. Tässä kokoonpano: Petri Kouvo, HSY, puheenjohtaja; Jukka Paavilainen, Rosk’n Roll Oy, varapuheenjohtaja; Jukka Heikkilä, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy; Leif Åkers, Stormossen Ab Oy; Tuulia Innala, Kuntaliitto; Harri Kallio, Pirkanmaan Jätehuolto Oy; Kari Martikainen, Kymenlaakson Jäte Oy; Tuija Ahrikkala, Perämeren Jätehuolto Oy; Mika Suomalainen, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy; Esko Martikainen, Mustankorkea Oy ja Jukka Oikarinen, Ekokymppi. Kemira Kemiantekniikan diplomi-insinööri Tuula Paajanen on nimitetty Kemiran yritysvastuujohtajaksi. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy n Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n yhtiökokous on valinnut LHJ:lle hallituksen seuraavalle, kevääseen 2018 ulottuvalle, toimikaudelle. Hallitukseen valittiin: Petri Koivula, puheenjohtaja, Forssa; Heikki Tuomisto, varapuheenjohtaja, Somero; Teuvo Suominen, Loimaa; Pauli Pietilä, Sastamala; Päivi Pelttari, Sastamala; Harri Lehtonen, Eura; Leena Huovinen, Akaa; Helena Manninen, Huittinen; Aira Suikki, Humppila; Minna Mäkipää, Oripää; Ari Prihti, Punkalaidun; Matti Alanko, Ypäjä ja Johanna Häggman, Forssa. LUT Venäjä-asiantuntija Seppo Remes on nimitetty 1.4. alkaen Lappeenrannan teknillisen yliopiston (Lappeenranta University of Technology, LUT) Professor of Practiceksi. Suomen ympäristökeskus n Suomen ympäristökeskuksen tietohallintojohtajana ja tieto- keskuksen johtajana on aloittanut LitM, insinööri Jukka Santala. Vesikeskuksen määräaikaisena johtajana toimii tämän vuoden ajan professori, FT Anna-Stiina Heiskanen. Marisa Lehtisalo p Kuntaliiton Tuulia Innala sai Jätelaitospäivillä Vuoden Vääntäjä -arvonimen. PALKITTUJA Veturi ja Vääntäjä palkittiin n Vastuullisen jätehuollon veturi -arvonimen on saanut menes- tyksekkäästä jätehuollon palvelutoiminnan kehittämisestä LoimiHämeen Jätehuolto Oy:n palvelupäällikkö Anne Sjöberg. Vuoden Vääntäjänä palkittiin Kuntaliiton Tuulia Innala pitkäjänteisestä ja sitkeästä työstään kuntavastuullisen jätehuollon kehittämisessä. Arvonimet annettiin Jätelaitospäivillä Jyväskylässä toukokuussa. Ympäristöministeri n Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen eri- tyisavustajaksi on nimitetty Taru Savolainen. Valtiotieteiden maisteri Savolainen vastaa ympäristö- ja luontoasioista. Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry n Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry valitsi 26.4.2017 pidetyssä vuotuisessa liittokokouksessaan Helsingissä hallituksen: Risto Pohjanpalo, Kuusakoski Oy, puheenjohtaja; Kalle Saarimaa, Fortum Waste Solutions Oy, varapuheenjohtaja; Tuomo Joutsenoja, Rudus Oy; Tommi Kajasoja, Delete Finland Oy; Jorma Kangas, Remeo Oy; Mika Laine, Envor Group Oy; Esa Lehti, Veikko Lehti Oy; Toni Mannila, Stena Recycling Oy; Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj; Kyösti Pöyry, Paperinkeräys Oy; Nina Rasola, RL-Huolinta Oy ja Matti Turunen, Europress Group Oy. n 44 Uusiouutiset 4/2017  

Uusiouutiset 4/2017 45

Sara Malve-Ahlroth p Lyhyessä ideointisessiossa monialainen ryhmä keksii monta uutta ideaa. Tulevaisuuden kaupunkia suunnittelemassa Keksi romutettaville komposiittirakenteisille nestekaasupulloille käyttömahdollisuuksia, aikaa seuraavat 24 tuntia. Pelisovellus kuivasanitaatioyritykselle markkinoimaan kuivakäymäläratkaisuja. Jätteestä uutta liiketoimintaa. M n MARTTI KOMULAINEN, VIESTINTÄVASTAAVA JA SARA MALVE-AHLROTH, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ onialaiset opiskelijaryhmät on Turun korkeakouluissa valjastettu yritysten ja kaupunkien kehittämistyöhön, jossa opiskelijat saavat käytännönläheistä oppimista ja yritykset tuoreita ideoita. Osaksi opintoja rakennetut ideointisessiot vaihtelevat muutaman tunnin ”tuuletuksista” parin päivän mittaisiin innovointileireihin. Kestäviä kaupunkisuunnittelun ratkaisuja Turun ammattikorkeakoulu on tehnyt Skanssin alueeseen liittyen yhteistyötä Turun kaupungin kanssa jo muutaman vuoden ajan. Opiskelijaryhmät ovat ideoineet mm. energia- ja jäteratkaisuja alueelle, joka toimii Turussa edelläkävijänä kestävän kehityksen ratkaisuissa. Smart Sustainable Cities -kurssi on tuonut yhteen turkulaisia ja kansainvälisiä korkeakouluopiskelijoita mm. tulevaisuudentutkimuksen, rakennustekniikan sekä energia- ja ympäristötekniikan aloilta. Eräs opiskelijaryhmä ideoi kahden taloyhtiön yhteisen jätepuntarin, jonka tavoitteena on vaikuttaa huoneistokohtaiseen jätteen syntymiseen jätevirtoja mittaamalla ja seuraamalla. Asukkaat saavat hyvityksen jätelaskusta jätteen määrän pienentyessä ja jo jätteen oikeaoppinen jaottelu voi pienentää jätelaskua. Pidempikestoisten kurssien lisäksi korkeakoulut taipuvat myös nopeaan ideointiin. 24 tuntia kestävillä innovaatioleireillä toimeksi- 46 Uusiouutiset 4/2017   anto on tullut yhdeltä tai useammalta yritykseltä. Opiskelijatiimit on laitettu esimerkiksi brändäämään kuivakäymälöitä Afrikan markkinoille tai etsimään uusia asiakassegmenttejä ekologisille puhdistusliinoille. Kaikista lyhimmät ideointisessiot kestävät vain muutaman tunnin. Siinä ajassa opiskelijat ovat ehtineet koota esimerkiksi sata uutta liiketoimintaideaa tekstiilien kiertotalouteen. Ollakseen hyödyllinen puolin ja toisin – sekä toimeksiantajalle että opiskelijalle – toimeksiannon on hyvä olla mahdollisimman konkreettinen. ”Myös toimeksiantajien on oltava sitoutuneita ja valmiita heittäytymään”, Resurssitehokas liiketoiminta -tutkimusryhmän vetäjä Piia Nurmi Turun AMK:sta erittelee ideapajan onnistumisen edellytyksiä. n Opiskelijoilta resurssitehokkuudesta Tässä Turun ammattikorkeakoulun juttusarjassa opiskelijat ja henkilökunta kertovat yritysten kanssa tekemistään kiertotalouden kokeiluista. Samalla rakennetaan Try Out! -kiertotalouden ja cleantechin kokeilualustaa, joka auttaa yrityksiä pärjäämään maailmaan suurten muutosten keskellä.  www.resurssitehokkuus.fi #tryoutfi #6aika

5

MariMatic ® Member of MariGroup MARIMATIC NEWS Spring 2017 In this issue: • When speaking about sustainability in cities, how can pneumatic waste collection contribute? • AWCS user experiences from the Vuores suburb • MetroTaifun projects • Enhanced logistics of waste and laundry in the health care Click on the link and read MariMatic News online! http://www.marimatic.com/company/ index.php/en/news-media/media

Circwaste-lehti on ilmestynyt! Twiittaava ja laulava roskis. Laitelainaamo parantaa taiteentekemisen mahdollisuuksia. Miksi lautaselle jää ruokaa? Resurssien käyttö tehostuu pilvessä. Näistä ja monista muista kiertotalouteen liittyvistä aiheista voit nyt lukea Circwaste-lehdestä. Kiertotalouden CIRCWASTE-hankkeesta kertovan lehden ensimmäinen numero on nyt ilmestynyt. Voit lukea lehden sähköisenä versiona tästä linkistä: http://epaper.fi/read/3661/XtIiUKB2 Lehti julkaistaan myös Uusiouutisten juhlanumeron liitteenä, joten se on luettavissa myös Uusiouutisten sähköisen version loppuosasta: http://epaper.fi/read/3662/Fetj9iK5 Painettu Circwaste-lehti lähetetään Uusiouutisten tilaajille sekä Suomen ympäristökeskuksen ja Circwaste-hankeverkoston yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. Lehti on jaossa myös World Circular Economy Forumissa Finlandia-talolla kesäkuun alussa. Suomalaiset toimijat toteuttavat yli kaksikymmentä kiertotaloutta ja jätehuoltoa edistävää hanketta valtakunnallisessa CIRCWASTEhankkeessa vuosina 2016–2023. Hanke yhdistää sadat toimijat yli organisaatio- ja sektorirajojen kehittämään konkreettisia toimia kiertotalouden toteutumiseksi. Circwaste-lehti kertoo hankkeen etenemisestä, esittelee hankekumppaneiden osaamista ja tekemistä ja yhdistää kiertotaloudesta kiinnostuneet toimijat kautta maan. Englanninkielisen version Circwaste-lehdestä löydät täältä: http://epaper.fi/read/3640/28ce64JP

Kohti kierto­taloutta circwaste.fi 20 lähes pilottihanketta alueellista yhteistyötä ja uusia avauksia kiertotalouden palvelukeskukselta asiantuntijatukea read in english

Aito kierrätystuote Kotimainen innovaatio, ekologinen Destaclean® PUUKIVI on aito kierrätystuote pihakivimarkkinoilla ja ensimmäinen laatuaan Euroopassa! DESTACLEAN WOOD STONE Destaclean® Wood Stone is an ecological, innovative recycled material. It is used for the production of an increasing number of landscaping products. Wood stone contains concrete mixed with clean wood fibre from recycled | destaclean.fi | | puukivi.fi | wood, which is used to replace some of the valuable natural stone material. Our wood stone products for yard and regional construction have been ried and tested to withstand loads, wear and weather conditions yearround. Thanks to the wood fibre, they are lighter than conventional concrete products, and that brings benefits in transport and installation. The colour options come from Finnish nature and nicely suit all yard and regional construction. The clean, recycled wood fibre gives the products a beautiful YARD CONSTRUCTION AND finish with a rustic touch. PRODUCTS 2017 The Destaclean® recycling concept has gained widespreadLANDSCAPING attention and received a number of significant awards. We won the community category in he national Productive Idea Competition organised by the Central Chamber of Commerce. The Finnish Association of Landscape Industries awarded Destaclean® Wood Stone with the Green Year medal as named by the Ministry of the Environment. Destaclean® Wood Stone is an advanced Finnish innovation for a cleaner and better future Destaclean Oy Tel. +358 9 4241 3700 Postal address: Kelatie 2, FI-01450 Vantaa, Finland Street address: Kelatie 2, Kelatie industrial area, Tuusula toimisto@destaclean.fi Business ID 1481037-0 Domicile Helsinki Destaclean Oy Hyvinkää plant Tel. +358 19 4600 400 Address: Kalliokierto 9, FI-05460 Hyvinkää, Finland myynti@destaclean.fi Destaclean Oy Hyvinkään tehdas Kalliokierto 9 • 05460 Hyvinkää puh. 019 4600 400 2 | CIRCWASTE www.destaclean.fi Destaclean®-piha- ja ympäristörakentamisen tuotteissa, kuten mm. pihakivissä, -laatoissa ja penkeissä käytetään käytöstä poistetusta puumateriaalista jalostettua puhdasta kierrätyspuumursketta. Puukuidun ansiosta ne ovat kestäviä, helposti työstettäviä ja perinteisiä betonituotteita huomattavasti kevyempiä. Värivaihtoehdot ovat suomalaisen luonnon mukaisia ja piha- ja aluerakentamiseen kauniisti sopivia. Puhdas kierrätyspuukuitu muodostaa tuotteiden pintaan kauniin rustiikkisen ilmeen ja tunnelman Jälleenmyyjät löydät nettisivuiltamme. Tervetuloa ympärivuotiseen näyttelyymme Vuosaaren Planmeca Golf Areenalla!

Pääkirjoitus KIERTOTALOUDEN KÄRKIPAIKALLA uomi haluaa olla kiertotalouden kärkimaa vuoteen 2025 mennessä. Keskusteluiden ja visioinnin tueksi on jo ehditty kaivata todellisia tekoja ja tähän tarpeeseen CIRCWASTE-hanke vastaa. Paljon on ehtinyt tapahtua sen jälkeen, kun Euroopan komission LIFE-ohjelma myönsi vuoden 2016 lopulla lähes 12 miljoonaa euroa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Uusia ratkaisuja tarvitaankin jatkuvasti, jotta voimme vastata kehittyvän jätelainsäädännön ja liiketoiminnan haasteisiin. Pitkäaikaisen rahoituksen turvin on mahdollista saada Suomessa aikaan tunnistettava muutos. Seitsemän vuoden aikana Suomella on mahdollisuus paitsi saavuttaa jätehuollolle asetetut tavoitteet, myös profiloitua kansainväliseksi kiertotalouden edelläkävijäksi ja vahvistaa talouden kilpailukykyä. Hankkeen 20 yhteistyökumppania ovat kukin tahoillaan käynnistäneet osahankkeita, joissa etsitään jätteitä vähentäviä toimintamalleja, suunnitellaan uudenlaisia jätteiden käsittely- ja lajittelulaitteistoja, ideoidaan kierrätysraaka-aineista uusia tuotteita, kehitetään uusia ruokapalveluja ja hyödynnetään älyratkaisuja optimoimaan varastointia, keräilyä ja kuljetuksia. Lisäksi järjestetään koulutusta, luodaan yhteistyöverkostoja ja kerätään hyviä käytäntöjä. Kokeilualueina toimivat hankkeen ydinalueet, Satakunta, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala, mutta tarkoitus on tuoda näkyvyyttä myös muulle Suomessa tehdylle hyvälle työlle jätehuollossa ja ympäristöalalla – hyviä käytäntöjä kerätään koko Suomesta. Osahankkeissa tehtävää työtä tukee Suomen ympäristökeskuksenja Motivan muodostama asiantuntijaverkosto, Kiertotalouden palvelukeskus. Se toimii alueilla toimijoista koottujen yhteistyöryhmien tukena käynnistämässä alueellisia prosesseja ja yhteistyöverkostoja. Muutoksen aikaansaaminen edellyttää yhteistyötä, sitoutumista ja yhteisiä tavoitteita, ja CIRCWASTE tarjoaa kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseen kansallisen yhteistyöalustan. On kunnia-asia päästä kokeilemaan ja levittämään hyviä toimintamalleja ja parhaita käytäntöjä koko Suomeen ja muuallekin EU:hun. Tervetuloa työhön mukaan! S TUULI MYLLYMAA Ryhmäpäällikkö, DI, Jäteasiain hallintaryhmä, Suomen ympäristökeskus SYKE Noin 1/2s: Pääkirjoitus: Tuuli Myllymaa (by SYKE) + apinalaatikko logoineen JULKAISIJA Suomen ympäristökeskus Mechelininkatu 34a, 00250 Helsinki Puhelin 029 525 1000 (vaihde) PÄÄTOIMITTAJA Ulla Ala-Ketola, Suomen ympäristökeskus TOIMITUS Elina Saarinen, Suomen ammattimedia SUOMA Oy Suomen ympäristökeskuksen viestintä ULKOASU Olli-Mikko Muroke, Aste Helsinki Oy Graafinen suunnittelija Satu Turtiainen, Suomen ympäristökeskus ILMOITUSMYYNTI Suomen ammattimedia SUOMA Oy KUSTANTAJA Suomen ammattimedia SUOMA Oy PAINOPAIKKA Forssa Print 4041 0428 CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanke edistää tehokasta materiaalivirtojen käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja resurssien hallintaa. Toteutus vuosina 2016-2023. Budjetti 19 miljoonaa, suurin rahoittaja EU-Life. Noin 20 osahanketta, 20 kumppania, 10 osarahoittajaa. Viisi aluetta: Varsinais-Suomi, Satakunta, Keski-Suomi, Etelä-Karjala ja Pohjois-Karjala. Alueellista toimintaa tukee Suomen ympäristökeskuksen ja Motivan perustama kiertotalouden palvelukeskus. Hankkeen koordinointi Suomen ympäristökeskus SYKE. CIRCWASTE | 3

CIRCWASTE MUUTTAA TOIMINTATAPOJA – MUUTA SINÄKIN Sisällys: Lounais-Suomi 8 9 Ylijäämäruuat, aliarvostetut tuotteet ja vihanneshävikki laatutuotteiksi ja eläinruuaksi Työkaluja, analyysejä ja tukea hankkeiden toimintaan ja viestintään Luonnonvarakeskus Lannasta biokaasua, ravinteet talteen Keski-Suomi Pk-yritysten varastohävikit hallintaan digitaalisen pilvipalvelun avulla GS1 Finland Oy 14 Kierrätyspuisto teollisuusjätteille ja sivutuotteille, koelaitos teollisuuden magneet­ tien käsittelyyn 6 Rakentajille, rakennuttajille, viranomaisille ja muille keskeisille toimijoille rakentamisen resurssi-tehokkuutta edistävä verkosto Pohjois-Karjala 12 13 22 Jätevirroista uutta liiketoimintaa, tiedepuisto kokeiluympäristöksi Joensuun tiedepuisto Asukkailta hyvät kiertotalousideat toteutukseen Parhaat tekniikat rakennus- ja purkujätteen kierrätykseen Puhas Oy Älytekniikkaa jätteiden keräykseen Teollisuuden ja maatalouden sivuvirroista biokaasua ja uusia tuotteita Jyväskylän kaupunki 20 Jätteet hyötykäyttöön harvaan asutuilla alueilla Karelia AMK Jyväskylän kaupunki Biojätevirrat kustannustehokkaasti käsittelyyn Pielisen-Karjalan kehittämiskeskus Keski-Suomen liitto Porin kaupunki 15 Kiertotalouden palvelukeskus Suomen ympäristökeskus ja Motiva Oy Luonnonvarakeskus 10 18 21 Sairaaloille resurssitehokas toimintamalli Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Porin kaupunki 15 Koulutusta ja verkostoitumista jätteiden lajittelusta Porin kaupunki 16 Kierrätettäville maaaineksille tietopankki ja logistinen terminaali Kiertomaa Oy 20 Pilaantuneet maat turvallisesti hyötykäyttöön Ramboll Oy Uusia tilakoon biokaasulaitoksia Turku AMK 4 | CIRCWASTE Etelä-Karjala Alueellinen yhteis21 työverkosto Tukea ja asiantuntija-apua kiertotalouden edistämiseen ja jätesuunnitelman toimeenpanoon Keski-Suomen liitto, Lappeenrannan kaupunki, Pohjois-Karjalan liitto, Varsinais-Suomen liitto 20 Teollisuusjätteet ja maa-ainekset hyötykäyttöön tierakentamisessa Ramboll Oy 22 Uusia komposiittituotteita muoveista ja kuitujätteestä Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Kompotek Oy

Ympäristöministerin tervehdys KIERTOTALOUDELLA TALOUS KESTÄVÄLLE URALLE iertotalous on pysynyt EU:n ympäristöpolitiikan keskiössä tavoiteltavana talouden mallina siitä lähtien, kun komissio julkaisi vuonna 2015 ensimmäisen Kiertotalouspaketin eli toimintasuunnitelman kiertotalouteen siirtymiseksi sekä suunnitelmaa tukevia ehdotuksia lainsäädännön muuttamiseksi. Kiertotalous on yksi työkaluista, jonka avulla talous voidaan ohjata kestävälle uralle. Kiertotalouden mukaisessa talouden mallissa tavoitteena on säilyttää luonnonvarat, tuotteet ja materiaalit sekä niihin sitoutunut arvo talou­ dessa mahdollisimman pitkään ja pyrkiä luomaan mahdollisimman paljon arvon­lisäystä erilaisista palveluista. Kiertotalous edellyttääkin monialaista ja mittavaa ajatus- ja toiminta- ja liiketoimintamallien muutosta. Muutos koskee kaikkia tuotteiden ja palveluiden arvoketjuja suunnittelusta kulutuskäyttäytymiseen ja jätehuoltoon asti. K Kiertotalouden ajatus on lyönyt nopeasti läpi Suomessa Kiertotalouspaketin julkaiseminen käynnisti laajan ja tärkeän keskustelun siitä, mikä on kansallinen tahtotila Suomessa kiertotalouden toteuttamiseksi ja mitä se vaatii ja tarkoittaa. Perinteiset toimintamallit on myllättävä uusiksi ja eri toimialat saatava verkostoitumaan laajasti. Työ kiertotalouden juurruttamiseksi Suomeen huipentui kansallisen tie­ kartan rakentamiseen. Tiekartassa luotiin yhteinen tahtotila kiertotalouteen johtavista keinoista, joiden avulla tuetaan Suomen kasvua kiertotalouden edelläkävijäksi. Työ toteutettiin Sitran johdolla yhteistyössä ympäristöministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, elinkeinoelämän ja muiden merkittävien sidosryhmien – kaikkiaan yli tuhannen yhteiskunnan eri osa-alueen toimijan – kanssa. Materiaalivirtojen tehostamisen ja jätehuollon kehittämisen ohella innovatiivisissa palvelukonsepteissa tunnistetaan huomattavaa potentiaalia. Kierto­ talouden potentiaalien hyödyntäminen parantaa mahdollisuuksia kääntää myös talous kasvuun. Hankkeet luovat liiketoimintaa Viime vuodet ovat olleet EU:n LIFE-rahoituksen näkökulmasta suomalaista menestystarinaa – kiertotalouden lippulaivahanke CIRCWASTE on suoraa jatkumoa vuotta aiemmin rahoituksen saaneelle Luonto-teeman FRESHABIThankkeelle. Molemmissa prosesseissa ympäristöministeriö on ollut alusta asti mukana. Kiertotalous tulee olemaan keskeisessä asemassa, kun yhteiskunnat tulevaisuudessa siirtyvät kohti kestävämpää tuotantoa ja kulutusta. Tarvitaan ympäristön kantokyvyn rajat huomioivia, älykkäitä ratkaisuja, jotka ohjaavat kasvun kestävälle uralle. Ne voivat parhaimmillaan tuottaa uutta liiketoimintaa, uusia työpaikkoja ja samalla vähentää luonnonvarojen käyttöä ja jätteiden määrää. CIRCWASTE-hankkeella on erinomaiset mahdollisuudet kehittää valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa ja edistää kiertotaloutta oikeaan suuntaan. KIMMO TIILIKAINEN Asunto-, energia- ja ympäristöministeri KIERTOTALOUS TULEE OLEMAAN KESKEISESSÄ ASEMASSA, KUN YHTEISKUNNAT TULEVAISUUDESSA SIIRTYVÄT KOHTI KESTÄVÄMPÄÄ TUOTANTOA JA KULUTUSTA. CIRCWASTE | 5

KUVA: ELINA SAARINEN Digitaalisuus ja logistiikka LIVE HERRING RY:N projektikoordinaattori Soile Ollikainen ja Jyväskylän taidemuseon museomestari Jarkko Kaunismäki kertovat, että laitelainaamon kautta on jaettu monenlaista tarpeellista, esimerkiksi audiovisuaalisia laitteita. JOTAIN LAINATTUA Keski-Suomen kulttuurija taidetoimijat lainaavat toisiltaan laitteita, joita olisi liian kallista hankkia yksin. ELINA SAARINEN rojektori. Videotykki. Äänentoistolaitteet. Spottivalot. Savukone. Peilipallot. Mediataideteokseen, teat­ teriesitykseen, tapahtumaan, taide­ viikolle tai performanssiin saattaa helposti tarvita kalustoa, jota ei ihan jokaiselta hyllystä löydy. Täytyykö idea siis jättää toteuttamatta? Kalliiden laitteiden hankinta ei enää muodosta kynnystä tai estettä luovaan toimintaan, päättivät keskisuomalaiset kulttuuri- ja taidekentän toimijat ja keksivät laitelainaamo-idean. He jakavat lainaustoiminnan kautta esimerkiksi omistamiaan audiovisuaalisia laitteita yhteiskäyttöön. P 6 | CIRCWASTE Projektin yhteistyöryhmässä on ollut mukana yli kymmenen tahoa kuten organisoija, mediataiteen ja kulttuurin edistämiseen keskittynyt Live Herring ry, Jyväskylän taidemuseo, Keski-Suomen elokuvakeskus ry, Äkkigalleria, Kankaan Palvelu Oy, Jyväskylän Taiteilijaseura, Hear ry, Luovan valokuvauksen keskus ry, Yläkaupungin yö ry ja Keski-Suomen Harrastajateatteriyhdistys KeHy ry. ”Laitelainaamo mahdollistaa isompien tapahtumien ja kokonaisuuksien järjestämisen ilman, että kustannukset pompsahtavat ihan taivaisiin. Lisäksi tällaista toimintaa tarvitaan, jotta tapahtumia on helpompi järjestää ilman, että omistaa hirveästi omaa kalustoa”, kommentoi eräs laitteita lainannut. Digitaaliselle alustalle Alun perin toiminta lähti liikkeelle muutama vuosi sitten. Laitelainaamotoiminnan konseptointia valmisteltiin osana läänintaiteilijatyötä Taiteen edistämiskeskuksessa sekä myöhemmin Audiovisuaalisen kulttuurin edis- tämiskeskuksen myöntämällä CreaDemo-tuella. Lisäksi Live Herring ry on yhteistyökumppaneidensa kanssa testannut laitteistopankkimallia osana Suomen kulttuurirahaston tukemaa Mediataide kartalle -projektia. Kokeilusta on saatu hyviä kokemuksia, kertovat Live Herring ry:n projektikoordinaattori Soile Ollikainen ja Jyväskylän taidemuseon museomestari Jarkko Kaunismäki. ”Lainaustoiminta parantaa taiteentekemisen mahdollisuuksia”, Kaunismäki tiivistää. Toistaiseksi lainaus on toiminut manuaalisesti ylläpidetyillä listoilla, joista näkee, millaista kalustoa on lainattavissa. Yhdistykset ovat voineet saada laitteita hakemuksesta käyttöönsä. Toimintaa on ylläpidetty pienellä käyttömaksulla. ”On syntynyt tarve jatkokehittää ideaa. Nyt suunnittelemme digitaalista alustaa tai verkkopalvelua, jonka kautta laitelainaamoa voisi laajentaa. Jos toimijoilla olisi intressejä hankkia tietynlaisia laitteita, mutta itsellä oli-

”LAINAUSTOIMINTA PARANTAA TAITEENTEKEMISEN MAHDOLLISUUKSIA” si niille vain vähän käyttöä, niitä voitaisiin hankkia tähän yhteiskäyttöpooliin”, Ollikainen sanoo. Jakamistaloutta Laitelainaamo toteuttaa kiertotalouden ajatusta resurssien mahdollisimman tehokkaasta käytöstä jakamisen kautta. Laitelainaamossa on monenlaista ja -tasoista lainattavaa. Esityksissä voi olla käyttöä myös vanhalle tekniikalle, joka on joiltain osin lähenemässä elinkaarensa loppuvaihetta. ”Jos vaikka videotykin LDC-kenno on vaurioitunut, sille voi hyvin olla vielä kysyntää jossain ulkotapahtumassa pölyisissä olosuhteissa. Bongaan usein käytöstä poistumassa olemaa tavaraa, jota joku toinen voi vielä käyttää”, Kaunismäki kertoo. Ollikainen muistuttaa, että kalustohankinnoissa säästetty raha synnyttää usein uutta, luovaa toimintaa: ”Yhteiskäytön kautta saadut säästöt voi käyttää vaikkapa työntekijän palkkaamiseen, tapahtuman järjestämiseen tai tilavuokraan. Raha jää monen ringin kautta kulttuuritoiminnan kentälle.” Tässä vaiheessa lainaamoa on suunniteltu taide- ja kulttuurikentän vertaisryhmälle, mutta idea on monistettavissa ja laajennettavissa muuallekin. IDEOITA ASUKKAILTA Laitelainaamo ja sen digitaalinen alusta olivat yksi niistä ideoista, joita Jyväskylän kaupunki sai Circwasteosahankkeessa kerätessään kansalaisilta kiertotalousideoita Keksi, karsi, korjaa ja kierrätä -ideahaussa. Jyväskylän kaupungin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pirkko Melville kertoo, että ensimmäinen ideahaku tuotti lukuisia hyviä kokeiluideoita. Niistä kuutta tai seitsemää lähdetään testaamaan kokeillen käytännössä. Ideahakuja järjestetään Circwastehankeaikana kaikkiaan kolme kertaa. Anna paperille uusi elämä Suomen Keräystuote on tuottajayhteisö, joka hoitaa veloituksetta paperin keräämisen koko maassa ja ohjaa sen edelleen hyötykäyttöön, uuden paperin raaka-aineeksi Suomen paperiteollisuudelle. Sovi paperin keräämisestä suoraan paikallisen ympäristöyrityksen tai keräysliikkeen kanssa. Lue lisää www.suomenkeraystuote.fi CIRCWASTE | 7

Biohajoavien jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntäminen MIKSI LAUTASELLE JÄÄ Luonnonvarakeskus tuo kiertotalousajattelua ruokajärjestelmään. HANNA OJANPÄÄ uonnonvarakeskus (Luke) edistää Circwaste-hankkeessa ruokajärjestelmän kiertotaloutta: ruokahävikin vähentämistä, sivuvirtojen parempaa hyödyntämistä ja ravinteiden kierrätystä. Hankekumppanit etsivät uusia ratkaisuja ruokahävikin ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi, ruoan uudelleen jakamiseksi sekä alempiarvoisten ruhonosien käytön lisäämiseksi. Luke tehostaa myös ravinteiden kierrätystä koekylvöjen avulla. Tarkoituksena on hyödyntää kasvissivuvirtoja sekä edistää lantojen ravinteiden kierrätystä ja biokaasuprosessointia. Luken erikoistutkija, asiakaspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri, että kiertotalousajattelu ruokajärjestelmässä on iso kysymys, Luken ydintekemistä. L 8 | CIRCWASTE ”Kaiken a ja o on suunnitelmallisuus, ennakointi ja innovointi: Kuinka kaikki tuotettu ruoka saadaan ensisijaisesti ruokakäyttöön ja kuinka ylijäänyt ruoka ja ravinteet voidaan kierrättää mahdollisimman tehokkaasti koko ketjussa? Miten saamme sivuvirroista tuotettua korkean arvonlisän tuotteita? Ruokailijan kannalta olennaista on ostaa, valmistaa ja annostella ruokaa oikea määrä, jotta sitä ei tarvitse heittää pois”, Katajajuuri yksinkertaistaa. Yhteinen arvomaailma Luken kumppani ruokahävikki-osahankkeessa on Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toimiva Arkea Oy. ”Valmistamme ruokaa päiväkoteihin, kouluihin, sairaaloihin, henkilöstöravintoloihin, vanhainkoteihin ja palvelutaloihin. Meillä on noin 60 keittiötä, missä teemme itse ruoat, noin 70 palvelukeittiötä, joihin toimitamme ruoat mutta oma henkilökuntamme tarjoilee ne, sekä kymmeniä ruoan toimituspisteitä. Kokeilussa mukana meillä on neljä koulukeittiötä sekä kaksi henkilöstöravintolaa”, palvelujohtaja Paula Juvonen kertoo. Arkeassa valmistus- ja tarjoiluhävikkiä on keittiöissä mitattu jo vuosien ajan. Varsinkin henkilöstöravintoloissa ylijäämäruokaa pystytään jo jossain määrin hyödyntämään ruoan edelleen jalostukseen. Luken hankkeen avulla Arkea pääsee nyt ensimmäistä kertaa mittaamaan myös lautashävikkiä. ”Haluamme jatkuvasti kehittää toimintaamme. Tavoitteenamme on, että ennakoivalla työllä pystymme vaikuttamaan siihen, että ruoka menee vatsoihin, ei biojätteeseen”, Juvonen tiivistää. Mittausteknologiaa tuottavat toimittajat kilpailutetaan kevään aikana. Itse mittaukset päästään aloittamaan syksyllä. Sekä asiakkaat että henkilökunta mittaavat ruokahävikkiä kahdesti neljän viikon aikajaksoissa. ”Ideana on, että sykleissä on sama ruokalista. Ensimmäiseltä neljältä viikolta saamme nollatason, jota vertaamme välissä tapahtuvien korjaavien toimenpiteiden jälkeen seurantajaksoon”, Katajajuuri kertoo. Hän arve-

KUVA: SCANSTOCKPHOTO RAVINTEET KIERTOON KYLVÖILLÄ SUOMALAISET HEITTÄVÄT KOTITALOUKSISSA RUOKAA HUKKAAN 20-25 KILOA PER NENÄ, YHTEENSÄ 120-160 MILJOONAA KILOA. Luonnonvarakeskus edistää ravinteiden kierrätystä toisessa kaksivuotisessa osahankkeessaan. Ajatuksena on toteuttaa ravinteiden parempaa kierrätystä muun muassa viljan kylvölannoituksen yhteydessä. ”Pilottikylvöt tehtiin tänä keväänä tutkimustilallamme Vihdissä. Myöhäisen kevään vuoksi pääsimme aloittamaan kylvöt vasta toukokuun loppupuolella. Syyskylvöjen aikaan tarkoituksena on tehdä kokeilut myös kahdella maatilalla Varsinais-Suomessa”, erikoistutkija Liisa Pesonen Lukesta kertoo. Kevään pilottikylvöt tehtiin 25 hehtaarin kokoisella täsmäviljelypellolla, jossa kasvupotentiaaliltaan erilaisia vyöhykkeitä on toistakymmentä. Pellot kylvetään ajolinjoiltaan normaalisti, mutta jokaiselle vyöhykkeelle annostellaan lannoitteet ja siemenet yksilöllisesti traktori-työkoneyhdistelmällä. Koneyhdistelmä lukee sähköisessä muodossa olevan suunnitelmakartan ja toteuttaa säädöt ajon aikana kullekin kasvuvyöhykkeelle automaattisesti GPS:n tukemana. Koneyhdistelmä annostelee paikkakohtaisesti kahta lannoitetta, joista toinen on nestemäinen kierrätyslannoite, viljan siemenen sekä kahta erilaista kastekasvin siementä. Pottua peltoon lee, että kriittisin vaihe tapahtuu astianpalautuksessa. ”Ruokahävikin vähentämiseksi tarvitaan jatkuvasti uusia ideoita, kokeiluja ja tutkimusta. Tässä kokeilussa asiakkaan tulee eritellä ruokajäte muusta biojätteestä kuten servieteistä omaan astiaan ja punnita sen osuus. Lisäksi meillä on käytössä sähköinen kysely, johon asiakas täyttää lajittelemansa ruokalajit. Kaikesta tehdään mahdollisimman vaivatonta ruokailijalle.” Juvonen uskoo, että valmistusja tarjoiluhävikkiin voi vaikuttaa suunnitelmallisuudella, lautashävikkiin asenteilla. Etenkin lapsia ja nuoria hän pitää varsin valveutuneina ruokailijoina. ”Meillä on esimerkiksi koulujen kanssa yhteisiä kampanjoita, joissa opetetaan ottamaan lautaselle oikea määrä ruokaa. Tulemme tämänkin hankkeen osalta sekä tiedottamaan asiakkaitamme että kouluttamaan ja motivoimaan henkilöstöämme yhdessä Luken kanssa. Yhteisellä asialla ollaan”, Juvonen iloitsee. KUVA: LUKE RUOKAA? ”Tavoitteena on optimoida fosforin, kaliumin ja typen annostelu kasvuston tarpeen mukaan vyöhykkeittäin pilottilohkolla. Keväällä meillä on käytössä normaaliin kylvölannoitukseen nähden yksi lisäsäiliö tärkkelysperunan solunesteestä valmistetun kaliumia ja typpeä sisältävän Bio-Kalin levitystä varten. Lisäksi kierrätystyppeä annetaan ammoniumsulfaattina kasvukauden aikana paikkakohtaisesti lehtilannoksena”, Pesonen toteaa. ”Pilotissa on aina tuunaamista. Jos kevään kokeilu sujuu odotusten mukaisesti, lisäämme syyskylvöissä työkoneyhdistelmään vielä toisen nestesäiliön ammoniumsulfaatille. Tällöin kolmea pääravinnetta voidaan annostella täsmänä samalla ajokerralla”, Pesonen pohtii. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on päästä parempaan ravinteiden kierrätysasteeseen. Tärkkelysperunan solunesteen lisäksi maatilojen lannasta ja jätebiomassoista voidaan kerätä ylimääräistä fosforia ja typpeä ja valmistaa tuotteita viljan kylvölannoitukseen keinolannoitteiden rinnalle. AINUTLAATUINEN traktori-kylvölannoitin-yksikkö työskentelee pelloilla Circwaste-hankkeessa. Valkoinen säiliö edessä on nestemäisen kierrätyslannoitteen säiliö. Laitteen kehittelyssä ovat olleet mukana Junkkari, EPEC, Valtra, LiljaFarms, Happowa, Suonentieto, Finnamyl ja Envor Group. CIRCWASTE | 9

KUVA: GS1 FINLAND Digitaalisuus ja logistiikka GOLLIN LÄHETTÄMIÄ sähköisiä toimitussanomia hyödynnetään muun muassa S-ryhmän tavaranvastaanotossa. GS1:n Mikko Luokkamäen mukaan sähköinen toimitustieto voi vähentää vastaanottajan kustannuksia jopa 50 senttiä yksikköä kohden. TEHOKKUUTTA PILVESTÄ Pilvipalvelut parantavat tavarantoimittajien ja päivittäistavarakaupan resurssitehokkuutta. ELINA SAARINEN igitaalisuus ja pilvipalvelut tulevat pienten ja keskisuurten suomalaisyritysten avuksi, kun nämä miettivät keinoja, joilla voisivat pyrkiä kohti resurssitehokkaita toimintatapoja. Esimerkiksi kasvisruokatrendiin osunut nyhtökauran toimittaja Gold&Green Foods on käyttänyt jo vuoden verran suomalaisen GS1 Finland Oy:n pilvipalvelu Gollia. Yritys hallinnoi pilvipalvelun avulla kaupparyhmiltä saamiaan NYHTÖKAURA-tuotteiden tilauksia ja niiden toimituksia. ”Golli-palvelu ei vaatinut laiteinvestointeja, vaan palvelua voi käyttää tavallisella tietokoneella. Pääsimme liittymään nopeasti ja mutkattomasti”, Gold&Green Foodsin hankintajohtaja Sirpa Kemppainen kertoo. ”Isoilla asiakkailla on tietyt vaatimukset, millaiset merkinnät täytyy olla esimerkiksi rahtikirjoissa ja lavoissa. Ne sai kaikki sujuvasti Gollista. Se on säästänyt meille sekä aikaa että rahaa”, Kemppainen jatkaa. D 10 | CIRCWASTE Älypuhelimella pilveen Muun muassa GTIN-koodeistaan (ent. EAN-koodi) tunnetun kansainvälisen standardointiorganisaatio GS1:n suomalaisyhtiö GS1 Finland haluaa helpottaa tavarantoimittajien ja kaupan välistä kanssakäymistä ja tuoda toimitusketjuihin resurssitehokkuutta digitaalisten palveluiden avulla. Tilaustoimitus-ketjun modernisoivaa Golli-tietopalvelua GS1 Finland kehittää eteenpäin osana Circwaste-hanketta. Pilvipalvelu parantaa tuotteiden kiertoa, saa tuotteet aiempaa nopeammin kauppojen hyllyille ja lisää myyntiaikaa. Näin myös hävikki pienenee. ”Pilvipalvelu tarkoittaa tässä tapauk­ sessa sitä, että asiakkaan ei tarvitse asentaa tai hankkia omalle koneelleen mitään, vaan hän voi käyttää palvelua nettiselaimen kautta. Näin käytettävissä on aina viimeisin versio. Palvelua voi käyttää millä vain päätelaitteella. Se toimii mobiilisti missä päin maailmaa tahansa”, kertoo GS1 Finland Oy:n logis­ tiikkapäällikkö ja Golli-palvelun kehittäjä Mikko Luokkamäki. Palvelu sähköistää koko toimitusketjun hallinnan tilauksesta toimitukseen ja laskutukseen saakka. Lisäksi palvelusta löytyvät tarvittavat tukitoiminnot kuten esimerkiksi sähköiset kuljetustilaukset. Pilvipalvelun avulla tavarantoimittaja vastaanottaa kaupparyhmän tilauksen ja lähettää sähköisen toimitus- ja laskusanoman kaupparyhmän järjestelmään. ”Toimittaja voi keskittyä laadukkaiden tuotteiden valmistukseen sen sijaan, että lähettäisi sähköpostilla tilausvahvistuksia”, Luokkamäki sanoo. Jäljitettävyyttä Golli on tiedonvälittäjä. Tavarantoimittaja voi seurata, mihin kaikkialle tuotteita on toimitettu ja millä päiväyksillä. Toiminnoista kertyy sähköinen arkisto asiakkaiden käyttöön. Se tuo palveluun jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä, mikä on yksi Circwaste-osahankkeenkin tavoite. Palvelua käyttää jo vähän yli 110 tavarantoimittajaa ja kaupparyhmää. Mukana ovat Suomen suurimmat päivittäistavarakaupat kuten S-ryhmä ja Inex Partners, Kesko ja Kespro, Tuko Logistics sekä Stockmann. Lisäksi palvelua käyttävät kuljetusyritykset. Inex Partners käyttää Golli-palvelua varastotoimitusten lisäksi terminaalitoimituksissa ja erityisesti käyttötavaraterminaalimallissa. ”Suurin hyöty palvelusta on tilaustoimitusketjun sähköistyminen, mikä meidän näkökulmastamme tarkoittaa työvaiheiden suoraviivaistumista ja vähenemistä sekä automaation hyödyntämistä. Ympäristönäkökulmasta esimerkiksi paperin käyttäminen prosesseissa on vähentynyt huomattavasti”, kertoo

Inex Partners Oy:n kehityspäällikkö Jussi Naukkarinen. KASVISRUOKAVAIHTOEHTO nyhtökaura kulkee kauppoihin resurssitehokkaasti. GS1 FINLAND Keväällä 2017 GS1 Finland aloitti Circwaste-osahankkeessa pilotin, jossa seurataan kuorma­ lavojen kiertoa ja niistä kertyvää dataa. Kumppa­ nina on vihreitä, kiertäviä kuorma­ lavoja toimittava Paperin­ keräys Oy:n Encore Kuormalavapalvelu. Gold&Green Foods on käyttänyt toimintansa alusta saakka kertakäyttöisten lavojen sijasta näitä kiertäviä ja uude­lleenkäytettäviä lavoja. Sen sijaan, että Gold&Green Foods ostaisi puisia kuormalavoja, he tekevät Encore-lavoista vuokrasopimuksen Paperinkeräyksen kanssa, joka toimittaa tarvittavan määrän kuormalavoja yrityksen käyttöön. Tämä vähentää lavojen omistamisen tarvetta ja myös lavajätettä. Yksi kiertävä kuormalava korvaa suhteessa lähes sata kertakäyttöistä kuormalavaa. ”Asiakaskuntamme arvostaa ekologista ajattelutapaa”, Kemppainen tietää. KUVA: GOLD&GREEN FOODS Vähemmän lavajätettä Koska lavat kiertävät käytössä pitkään, avautuu tilaisuus hyödyntää uusia teknologisia mahdollisuuksia, kertoo Luokkamäki: ”Encoren vihreissä lavoissa on valmiina RFID-tunnisteet. Näin voi seurata, missä lavat liikkuvat, ja yhdistää lavaan sen päällä kulkeva tuote. Näin tavarantoimittajalle kertyy dataa, jonka avulla he saavat hyvän kuvan nyhtökauran liikkeistä Suomessa.” Kahden vuoden Circwaste-osahankkeen aikana hankekumppanit tutkivat, mihin kaikkeen kertyvää tietoa voi hyödyntää. ”Tulevaisuudessa voimme laskea vaikkapa kuljetusten hiilijalanjäljen. Tällainen tieto voi olla yritykselle kilpailuetu”, Luokkamäki uskoo. Golli-palvelusta on käytössä eri kieliversioita ja se on skaalattavissa kansainväliseen käyttöön. Palvelu on jo laajentunut ulkomaille. Ensimmäisenä se on otettu käyttöön Virossa. PILVIPALVELU sähköistää tilaus-toimitus-ketjun. CIRCWASTE | 11

KUVA: SCANSTOCKPHOTO Maatalous- ja rakennusjätteiden kierrätys MAATALOUDEN JÄTEMUOVIT TALTEEN Mansikkamuovitkin kiertävät PohjoisKarjalassa. VESA KEINONEN ircwaste-kiertotaloushankkeessa on mukana toimijoita myös Pohjois-Karjalasta. Maakunnan alueella toteutetaan hankkeen osana toimenpiteitä jätteiden synnyn ehkäisemiseksi, jätteiden lajittelun parantamiseksi ja teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseksi. Mukana on myös Karelia-ammattikorkeakoulu, joka tekee hankkeeseen liittyen selvityksen muovijätteiden muodostumisesta Pohjois-Karjalassa. Tarkastelun keskiössä ovat erityisesti maaseudun ja rakentamisen muovijätteet. Kysymys ei olekaan pienestä asiasta. Yksin Suomen maataloudesta sekä polttoturpeen tuotannosta kertyy vuodessa peräti 12 000 tonnia muovijätettä. ”Tätä huomattavaa jätemäärää ei ole toistaiseksi pystytty kunnolla hyödyntämään. Kerääminen ei ole toistaiseksi ollut maatiloille kovinkaan houkuttelevaa”, kertoo projektiasiantuntija Simo Paukkunen Karelia-ammattikorkeakoulusta. C Kaupallista potentiaalia Paukkusen mukaan Circwaste-rahoituksella päästään nyt toteuttamaan asioita, joita on jo vuosia pohdittu. 12 | CIRCWASTE ”Suomeen on syntynyt useita yrityksiä, jotka ovat alkaneet keräämään ja kierrättämään maatalouden jätemuovia. Tätä tapahtuu meillä Pohjois-Karjalassakin.” ”Meidän tehtävämme on nyt tukea näitä yrityksiä, jotta muovijäte saataisiin vieläkin paremmin talteen ja uusiokäyttöön. Uskon että toimialalla on kaupallista potentiaalia.” Suurin osa eli yli 65 % maatalouden ja turvetuotannon muovijätteestä on käytöstä poistettuja pyöröpaalien kiriste- ja aumakalvoja. Ne ovat materiaaliominaisuuksiltaan hyviä kierrätettäviksi. ”Lisäksi jätteeksi päätyy esimerkiksi kanistereita ja erilaista pakkausmateriaalia, mansikkaviljelmillä myös peitemuovia”, Paukkunen kertoo. Muovista raaka-ainetta Kierrätysprosessin kehittämisessä on Paukkusen mukaan haasteitakin. Kalvomuovit sisältävät orgaanisia epäpuhtauksia, kuten turvetta ja kasvijäämiä. ”Myös tehokkaan keräyslogistiikan järjestäminen vaatii vielä paljon työtä.” Karelia-ammattikorkeakoulun yhtenä tavoitteena on arvioida muovijätteen teknis-taloudellista käyttöpotentiaalia. Liikkeelle lähdetään perusdatan keräämisestä. ”Kartoitamme paikkatietojärjestelmällä maatilojen sijainnin. Sitten selvitämme, paljonko muovijätettä syntyy ja mistä sitä kannattaa kerätä jatkojalostusta varten.” Seuraavassa vaiheessa toteutetaan yhdessä yhteistyökumppanien kanssa pienimuotoisia kokeita. ”Jalostamme muovia raaka-aineeksi. Samalla pohditaan, mihin kyseinen raaka-aine sopii ja mihin ei.” OPPIA RAKENNUS­ PUOLELTA Karelia-ammattikorkeakoulu selvittää osana Circwaste-hanketta myös rakennustoiminnan muovijätteiden muodostumista ja hyödyntämistä. ”Siellä puhutaan periaatteessa samoista asioista kuin maa­ taloudessa, mutta yritykset ovat maatiloja isompia. Rakennusteollisuudessa näissä asioissa ollaankin pidemmällä kuin maatalouspuolella”, Karelia ammattikorkeakoulun Simo Paukkunen sanoo. Projektiasiantuntija toivoo, että rakennuspuolella jo kehiteltyjä logistisia toimintamalleja pystyttäisiin hyödyntämään maataloudessakin ainakin soveltuvin osin. ”Tätäkin asiaa tulemme hankkeen aikana pohtimaan.”

Digitaalisuus ja logistiikka Jyväskylän Kankaan asuinalue aikoo integroida jätehuoltoon älyä. ELINA SAARINEN lykäs jätehuolto on osa fiksua kaupunkia”, Jyväskylän kaupungin elinkeinoyksikön verkostopäällikkö Tanja Oksa tiivistää. Jyväskylän Kankaan uudella asuinalueella jätehuoltoon integroidaan älyä kaupungin Circwaste-osahankkeessa. Alueelle on sijoitettu lukitut, huoneistokohtaisilla tunnistimilla avautuvat Molok Oy:n syväkeräysastiaryhmät. Huoneiston kerryttämästä jäte- Ä määrästä saadaan tietoa, jota voi hyödyntää esimerkiksi lajitteluun kannustavassa jätelaskutuksessa. ”Ajatuksissa on, että ainakin seka- ja biojätteen laskutus voisi perustua jäteastialla käyntien määrään. Ensimmäisessä vaiheessa tätä testataan pelillistämisellä”, Oksa kertoo. Astian täyttöasteen tarkkailuun Kankaan kehittäjät harkitsevat sensorijärjestelmää. ”Roskis voi vaikka twiitata, että olen täynnä tänään, käytäthän toista astiaa.” Runoja ja roskia Osana kaupunginosan prosenttikulttuuria roskiksiin voidaan yhdistää tulevaisuudessa esimerkiksi taidetta. Se voi olla interaktiivistakin. ”Roskikset voisivat vaikka laulaa tai lausua runoja”, kertoo jätehuollon suunnittelusta ja ylläpidosta vastaavan Kankaan Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Anu Hakala. Astioihin kerätään nyt seka-, bioja metallijäte, paperi ja kartonki sekä lasi. Kehittäjät miettivät, saisiko myös muovipakkausten keräyksen järjestettyä. Samoin jäteastian kansiin on mietitty puristusjärjestelmää. ”Olemme innokkaita lähtemään pilottitestausalueeksi”, Oksa ja Hakala sanovat. He toivovat, että yhteisöllisyys synnyttää asukaslähtöisiä ideoita. ”Asukasaloitteissa voisi toteuttaa jakamistalouden ideaa. Lainattaisiin naapurilta vaikkapa 20-hengen astiastoa. Kankaalla on nyt puitteet, joissa resurssiviisaus voi itää ja nousta taimelle.” KUVA: ELINA SAARINEN ROSKIS TWIITTAA JA LAULAA muuttuu vanhasta paperitehdasalueesta resurssiviisaaksi älykaupunginosaksi. Vuonna 2040 alueella asuu viisi tuhatta asukasta. Circwaste-osahankkeessa jätelogistiikkaan integroidaan digitaalisuutta ja älyä, kertovat Anu Hakala ja Tanja Oksa. JYVÄSKYLÄN KANGAS TIETOTEKNIIKASTA JOUSTAVUUTTA Kalevi Rissanen muutti Jyväskylän Kankaalle, Raina-taloon, ensimmäisten asukkaiden joukossa tammikuussa 2017. Rissasella on kokemusta sekä rivi-, omakoti- että kerrostaloasumisesta. Kankaalle hänet houkutteli hyvä sijainti lähellä keskustaa. Oma viljelypalsta Kankaan puutarhasta on jo varattu. ”Myös Kankaan alueen erikoisuus kiinnostaa: se, mitä kaikkea tänne on ideoitu kestävästä kehityksestä”, Rissanen sanoo. ”Tavallinen jätteiden keräyssysteemi on jäykkä. Välillä astiat täyttyvät ääriään myöten, välillä käydään tyhjentämässä vajaa astia. Kun puhutaan älykkäästä Kankaasta, toivon, että tietotekniikan avulla astiat tyhjennettäisiin tarpeen mukaan.” Rissanen toivottaa tervetulleeksi sensorikokeilut ja ehdottaa, että myös muovin keräys aloitettaisiin alueella. Tupakantumpeille, koirankakkapusseille ja torialueen roskille täytyisi olla riittävästi pienroskiksia. CIRCWASTE | 13

KUVA: SCANSTOCKPHOTO Teollisuusjätteiden ja sivuvirtojen hyödyntäminen MOOTTORI HYRRÄÄ Harvinaiset maametallit kiertävät pian takaisin moottoreiden raakaaineeksi Porissa. ELINA SAARINEN onissa vihreän teknologian ja uusiutuvan energian laitteissa tarvitaan harvinaisia maametalleja. Niitä käytetään esimerkiksi sähköautojen akuissa sekä moottoreiden ja tuuliturbiinien generaattoreiden magneeteissa. Eurooppa joutuu nyt turvautumaan näiden arvometallien tuontiin EU:n ulkopuolelta. Satakunnassa mietitään, kuinka harvinaisia maametalleja saataisiin talteen ja uusiokäyttöön esimerkiksi moottoreiden ja generaattoreiden sekä muun metalliromun sisältämistä magneeteista. M 14 | CIRCWASTE Circwaste-ohjelman osahanke kokoaa yhteen satakuntalaisia toimijoita hyödyntämään materiaaleja, jotka muutoin menisivät hukkaan. Porin kaupunki ja Satakunnan elinkeinoyhtiö Prizztech Oy edistävät kiertotalouteen liittyviä kokeiluja ja demonstraatioita Porin Peittoon kierrätyspuistossa. Demolaitos rakentuu Metalliromun magneetit ovat täynnä arvoaineita. Magneeteista voisi pulveroimalla saada eroteltua mm. neodyymiä, praseodyymiä ja dysprosiumia sisältävää seosta. Euroopan magneettituotannossa nämä kierrätysraaka-aineet voisivat korvata tuontimetalleja, lisätä Euroopan omavaraisuutta ja vähentää louhinnan tarvetta. Pulverointia on aiemmin tehty laboratorio-olosuhteissa. Teollisessa mittakaavassa arvoaineiden erotteluun pystytään pääosin soveltamaan normaalissa magneetin valmistuksessa käytet- tävää laitteistoa. Ensimmäiset laitteistolla tehtävät kokeet valmistuvat vuoden 2018 loppuun mennessä. Kokeilussa ovat mukana ulvilalainen magneettivalmistaja Neorem Magnets Oy ja muita suomalaisia kumppaneita kuten generaattori- ja moottorivalmistajia. Toimijat suunnittelevat myös pulverointimenetelmän täydentämistä mahdollisesti liuotusteknologialla. Käytöstä poistuvista moottoreista irrotettujen magneettien raaka-aineet päätyvät parhaassa tapauksessa uudelleenkäyttöön uusissa moottoreissa. Kenttä valimohiekasta Peittoon kierrätyspuistosta on muodostumassa satojen hehtaarien kokoinen materiaalivirtojen solmukohta, jossa sekä käsitellään, varastoidaan että hyödynnetään jätteitä ja tuotetaan uusioraaka-aineita ja uusiutuvaa energiaa, kuvailee Prizztechin projektipäällikkö Tuula Raukola. ”Peittoo on myös demoympäristö.

KUVA: PRIZZTECH OY PORIN PEITTOON kierrätys­ puisto on valtava, satojen hehtaarien kokonaisuus, jossa on tilaa kiertotalouskokeiluille. KIERTOTALOUDEN VERKOSTO JA RESURSSITEHOKASTA RAKENTAMISTA MÄÄN! Täällä yritykset pääsevät toteuttamaan käytännön kokeiluja ja pilotointeja ja osoittamaan näin, että testatut ideat ovat toimivia ja monistettavissa muuallekin. Ne paitsi vähentävät jätettä, myös luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia”, Raukola tiivistää. Toinen Circwaste-hankkeeseen liittyvä kokeilu konkretisoituu Peittoon kierrätyspuistossa: Alueelle rakennetaan kaksi tai kolme uutta kenttäaluetta, joiden rakenteissa hyödynnetään valimojätteitä. Valimojätteille on kaivattu uutta hyödyntämiskohdetta. Aikaisemmin niitä on käytetty niiden bentoniittipitoisuuden vuoksi kaato­paikan peittorakenteissa, mutta kaatopaikkarakentamiselle on yhä vähemmän tarvetta. Peittoon alueen rakentamiseen tarvitaan uusia kenttäalueita. Rakentamiseen olisi muutoin jouduttu käyttämään osittain neitseellistä luonnon- Porissa toteutuu muitakin Circwaste-osahankkeita. Porin kaupungin ympäristövirasto aikoo perustaa Porin seudulle kiertotalouteen perehtyneen asiantuntija- ja neuvontaverkoston. Resurssitehokkaan rakentamisen osahanke puolestaan vahvistaa yhteistyötä rakennusalan toimijoiden välillä. ”Tarkoituksena on minimoida rakennusjätteen määrää kehittämällä uusia menetelmiä sekä uuden rakentamiseen että vanhan korjaukseen ja purkamiseen”, kertoo ympäristöviraston projektipäällikkö Marjo Kekki. ”UUSIA MAHDOLLISUUKSIA JA IDEOITA KIERTOTALOUDEN EDISTÄMISEKSI KARTOITETAAN JATKUVASTI.” kiviainesta. Circwaste-osahanke selvittää, voitaisiinko neitseelliset kiviainekset korvata maarakentamisessa valimohiekasta ja muista kierrätysmateriaaleista tehdyllä seoksella. Peittoon kentät ovat oiva kohde kenttäkokeisiin ja rakenteen kestävyyden ja toimivuuden seurantaan. ”Kokeilun avulla pyritään osoittamaan, että valimojätteitä sisältävä seosmateriaali soveltuu maa- ja kenttärakentamiseen ja sillä on tiettyjä toivottuja ominaisuuksia. Tavoitteena on, että seosmateriaalia voidaan tulosten ansiosta käyttää vastaaviin rakenteisiin muuallakin nykyistä helpommalla lupamenettelyllä”, Raukola kuvaa. Circwaste-rahoitus on auttanut jo monia ideoita eteenpäin ja yhdistänyt toimijoita. Tätä työtä jatketaan, kertoo Raukola: ”Uusia mahdollisuuksia ja ideoita kiertotalouden edistämiseksi kartoitetaan jatkuvasti.” CIRCWASTE | 15

Maa-ainesten hyödyntämisratkaisut MAASTA M MAASTA M Myös maa-aineksen voi kierrättää, muistuttaa Kiertomaa Oy. HANNA OJANPÄÄ urun alueella, vain kahdeksan kilometrin päässä Turun kauppatorista sijaitsevalle Saramäen alueelle on kehittymässä materiaaliterminaali, jossa valmistaudutaan vastaanottamaan, varastoimaan ja kierrättämään muun muassa ylijäämämaata. Kiertomaan tavoitteena on myös kehittää Internet-sovellus, jonka avulla alueen infrarakentajat sekä muut maaainesten käyttäjät löytävät toisensa helpommin. Tarkoituksena on lisäksi löytää tehokkaampia keinoja kiviaineksen kierrättämiseksi sekä uusien kierrätysmaa-ainesten hyödyntämiseen. Turkulaisen Kiertomaa Oy:n osahankkeen yhtenä tarkoituksena on kehittää käyttökelpoisen maa-aineksen uudelleenkäyttöä ja kierrätystä sekä KUVA: KIERTOMAA OY T 16 | CIRCWASTE minimoida maankaatopaikalle kuljetettavan maa-aineksen määrää. Turun kaupungin Saramäen alueelle rakentuu materiaaliterminaali. Siellä vastaanotetaan maa-ainesten lisäksi myös muita materiaaleja kuten puuta ja risuja. ”Kiertotalouden edistäminen on noteerattu myös Suomen valtion kärkihankkeissa”, Kiertomaa Oy:n ympäristögeologi Tiia Isotalo iloitsee. Osahankkeen toteuttajat haluavat lisäksi tukea valtakunnallista jätehuoltosuunnitelmaa koskemattomien maaainesten korvaamisen lisäämiseksi kierrätetyillä kokonaisuuksilla. ”Hyvälaatuiset kiviainesvarat alkavat hiipua suurten kaupunkien lähistöltä. Haluamme lisätä ihmisten tietoisuutta, että myös maa-aines on kierrätettävää”, Isotalo muistuttaa. Alueellista yhteistyötä Kiertomaa perustettiin lokakuussa 2016. Yrityksen taustalta löytyy 80 prosentin omistusosuudella Lounais-Suomen Jätehuolto sekä Turun kaupunki loppuosuudella. Kierrätyspuiston Circwaste-hankerahoituksen haun alullepanija oli Turun kaupunki. Hanke siirrettiin Kiertomaa Oy:lle yrityksen perustamisen yhteydessä. ”Turku on aktiivisesti mukana kiertotaloushankkeissa. Turun seudulla maankaatopaikat alkavat olla vähissä, joten Saramäen maa-ainespuisto palvelee aluetta myös siltä osin”, Isotalo mainitsee. ”Vaikka olemme vahvasti mukana tässä hankkeessa, tulee Kiertomaan toiminta jatkumaan Saramäessä vielä useita vuosikymmeniä hankkeen päättymisen jälkeenkin.” Alueelta louhittu kivi murskataan ja myydään, jotta syntyvälle alueelle voidaan ottaa vastaan puhdasta maa-ainesta välivarastoon tai loppusijoitukseen. ”Asiakkaitamme ovat lähinnä rakentajat ja infra-alan yrittäjät. Lisäksi olemme aloitelleet korkeakouluyhteistyötä erilaisten hankkeeseen liittyvien tutkimusten, kuten kallioperäperä- ja markkinatutkimusten osalta.” Operatiivinen toiminta käynnistyi

KIERTOMAA PERUSTAA materiaaliterminaalia. Sinne se voi vastaanottaa ja varastoida hyödyntämiskelpoisia, puhtaita ylijäämämaita kuten ylijäämälouhetta, moreenia ja kovakuorisavea, pintamaita ja valmiita mursketuotteita. Lisäksi alue soveltuu maa-ainesten loppusijoittamiseen. Tilaa materiaaliterminaalin toiminnalle yhtiö saa louhimalla alueelta kiviaineksia. MONEKSI MONEKSI toukokuussa. Kiertomaa on aloittanut myös nettisovelluksen suunnittelun. ”Tämän tyyppisiä vastaavanlaisia sovelluksia ei ole tällä laajuudella Suomessa vielä tehty. Muutamiin sovelluksiin olemme tutustuneet ja niistä voi jatkossa olla tämän sovelluksen täydentäviksi osioiksi,” Isotalo miettii. Kiviainespesuri kehittyy Mahdollisten uusien materiaalien kehittäminen yhteistyökumppaneiden kanssa käynnistyy osahankkeen toisessa vaiheessa parin vuoden sisällä. ”Esimerkiksi juuri täällä Turun seudulla maapohja on entistä merenpohjaa eli pitkälti savea. Maanrakentamisessa kyseinen savi voi olla sellaisenaan käyttökelvotonta, mutta sekoittamalla siihen alueella muodostuvia, erilaisia maa-aineksia sekä teollisuuden ja energian tuotannossa syntyviä sivutuotteita, siitä saadaan mahdollisesti stabiilimpaa ja näin ollen käyttökelpoisempaa ainesta”, Isotalo selittää. Osahankkeen viimeisessä osiossa tarkoituksena on kehittää kiviainespesuri. Sen kehitystyössä täytyy huomioida jätteiden maarakentamiskäyttöä sekä maa-ainesjätteiden hyödyntämistä ohjailevat MARA- ja MASA-asetukset. Ne voivat vaikuttaa muun muassa hiekoitussepelin uudelleenkäyttöön. Kiviainespesurin kehittämisen jälkeen puhtaat käsitellyt tai käsittelemättömät ylijäämämaat toimitetaan uudelleen hyötykäyttöön. Ainoastaan täysin hyödyntämiskelvottomat maaainekset tullaan loppusijoittamaan Kiertomaan hallinnoimalle alueelle. ”Esimerkiksi hiekoitussepelin uudiskäyttö ei ole toistaiseksi sellaisenaan mahdollista jäteluonteensa vuoksi siihen sekoittuneiden epäpuhtauksien ja hienoisuuden takia”, Isotalo tietää. Ei summanmutikassa Osahankkeiden ohella Kiertomaa haluaa toimia tietoisuuden lisääjän roolissa. ”Haluamme ohjata, että maata ei kannata summanmutikassa lähteä kaivamaan ja sekoittamaan, vaan syntypaikkalajittelu on tärkeässä roolissa. Maaperästä löytyy useita eri kerroksia, kuten esimerkiksi kasvillisuutta, hiekkaa, moreenia ja savea. Suunnitelmallisella toiminnalla ovat kaikki nämä kerrokset hyödynnettävissä”, Isotalo korostaa. MAA-AINESTEN TARJOAJAT JA KÄYTTÄJÄT LÖYTÄVÄT TOISENSA NETTISOVELLUKSEN AVULLA. CIRCWASTE | 17

Circwaste OKARIINA RAUTA ja TUULI MYLLYMAA iloitsevat päästessään kokoamaan tietoa ja verkostoja kiertotalouden edistämiseksi. PITKÄJÄNTEISESTI KIERTOTALOUTEEN Motiva ja Suomen ympäristökeskus muodostavat yhdessä Kiertotalouden palvelukeskuksen. SIRPA MUSTONEN alvelukeskus on asiantuntijaverkosto, jonka tehtävänä on tuottaa tietoa ja palveluita kiertotalouden edistämiseksi. Verkosto myös välittää tietoa EU:n LIFE-ohjelman rahoittaman Circwaste-hankkeen tuloksista koko Suomeen. Hankkeeseen kuuluu viisi ydinaluetta: Satakunta, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala, joissa työtä tehdään osahankkeissa. Ydinalueiden kokeiluja, uusia ratkaisuja ja hyviä esimerkkejä kopioidaan muualle Suomeen. P 18 | CIRCWASTE Kokoaa yhteen Palvelukeskus on ydinalueille paitsi tiedon kokoaja ja neuvoja myös verkottaja. Sen roolina on hoitaa myös kansainväliset yhteydet. Tarkoituksena on edistää materiaalitehokasta kierto­ taloutta ja jätteiden parempaa hyödyntämistä monin eri tavoin. ”Tuemme aktiivisesti kiertotalouden tiekarttojen tekemistä eri alueille. Tarjoamme tietoa myös julkisista hankinnoista, teollisista symbiooseista ja materiaalikatselmuksista. Yksi palvelukeskuksen tärkeä tehtävä on viestintä”, kertoo Motivan asiantuntija Okariina Rauta. Pysyviä vaikutuksia Palvelukeskuksen rooliin kuuluu myös menetelmien kehittäminen kiertotalouden arviointiin. Lisäksi seurataan hankkeen vaikutuksia. Tuoreen EUhankkeen hyviin puoliin lukeutuu pitkä kesto. Circwaste jatkuu seitsemän vuotta ja EU odottaa siltä paljon. Näin laajaa hankekokonaisuutta kiertotalouden edistämiseksi ei ole aikaisemmin ollut. ”Näin pitkä rahoitus tarkoittaa pitkäjänteisyyttä, joka antaa aivan uudenlaiset mahdollisuudet vakiinnuttaa uusia toimintamalleja ja saada aikaan pysyviä muutoksia”, sanoo hankkeen vastuullinen johtaja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskuksesta. Kiertotalouden palvelukeskus -osahanketta rahoittavat EU:n lisäksi SITRA ja ympäristöministeriö. CIRCWASTE-HANKKEEN toimintaa ohjaa ohjausryhmä, jonka edustajia ovat ympäristöministeriö, TEKES, Kaakkois-Suomen ELY, SITRA, työ- ja elinkeinoministeriö, Kuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto, Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen liitto, MOTIVA, Keski-Suomen ELY-keskus, Teknologiateollisuus ry, Satakuntaliitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, liikenneja viestintäministeriö, Lappeenrannan kaupunki, Varsinais-Suomen ELYkeskus, Pohjois-Karjalan liitto, maa- ja metsätalousministeriö, Turun kaupunki ja Suomen ympäristökeskus.

Greetings from the Commission CATALYSING CHANGE ur planet and our economy cannot survive if we continue with a linear, 'take, make, use and throw away' -approach. We need to recover resources wherever we can and fully exploit all the economic value within them. The circular economy is about reducing waste and protecting the environment, but it is also about a profound transformation of the way our entire economy works. By rethinking the way we produce, work and buy we can generate new opportunities and create new jobs. The Commission's Circular Economy package will help make this change happen. It sets an ambitious path for better waste management in Europe with supportive actions that cover the full product cycle. It will help businesses and consumers, as well as national and local authorities, to drive this transformation. The activities foreseen in the framework of the LIFE IP CIRCWASTE-FINLAND, such as enhancing capacity building with different stakeholders in order to prevent waste, keeping materials circulating in the eco­nomy for longer and encouraging the re-use of by-products, are key to supporting the transition towards a circular economy. CIRCWASTE is one of the LIFE Integrated projects, which are a new type of intervention introduced by the LIFE 2014-2020 Regulation. They catalyse the implementation of environmental or climate plans or strategies on a large territorial scale, focusing on the implementation of specific directives related to waste, nature, water, and air. I am pleased to hear that CIRCWASTE has successfully started and is actively working towards the implementation of Finland's current National Waste Plan as well as the optimisation of the National Waste Plan for 2017-22. I wish the Finnish Environment Institute and the associated beneficiaries of the project every success with the implementation of CIRCWASTE, which will provide relevant examples of good practice for an efficient and well-coordinated implementation of EU policy in Finland and in the whole Union. O KESTUTIS SADAUSKAS Director for Circular Economy and Green Growth at the Directorate General for the Environment of the European Commission www.sammakkokangas.fi No.1 in research impact of Finnish Chemistry Departments in 2016 
 Department of Chemistry Molecular nanoscience Structural and synthetic chemistry Computational chemistry and spectroscopy Analytical and applied chemistry focusing on bio- and circular economy ! Diverse and up-to-date research infrastructure www.jyu.fi/kemia

KUVA: ELINA SAARINEN OUTI PAKARINEN toivoo, että Keski-Suomessa olisi hankkeen päättyessä seitsemän vuoden päästä jo 5 000 biokaasua käyttävää henkilöautoa – kun nyt niitä on satakunta – ja lisäksi raskasta biokaasukalustoa. ”Olen haaveillut, että biokaasua voisi tankata myös hävittäjiin.” Tuntuvasti enemmän kaasua BIOKAASUN SIIVIN Biokaasuautolla kurvaileva Outi Pakarinen haaveilee biokaasun kuljettavan joskus jopa hävittäjälentokoneita. ELINA SAARINEN Keski-Suomen liiton projektipäällikkö Outi Pakarinen kaartaa pihaan Volskwagen Tou­ ranillaan. Biokaasulla kulkeva kiesi on kyydittänyt Pakarista jo kuutisen vuotta, joten hän tuntee hyvin biokaasuautoilun edut. ”Ympäristöystävällisyys ja uusiutuvuus ovat pääasioita. Myös paikallisuus on tärkeää. Tuntuu fiksummalta maksaa polttoaineesta oman alueen toimijalle kuin kauas öljyntuottajamaalle ”, Pakarinen hymyilee. Pian biokaasun tankkausasemaverkosto laajenee, kiitos Mustankorkea Oy:n ja Gasum Oy:n. Molemmat ovat Sammakkokangas Oy:n lisäksi mukana KeskiSuomen liiton Circwaste-osahankkeessa, joka tähtää biojätteen tehokkaampaan hyödyntämiseen ja biokaasun liikennepolttoainekäytön tuntuvaan lisäämiseen. Hankepartnerit tekevät jätteen synty­ paikkalajittelututkimuksia, neuvontaa ja viestintämateriaalia. Keski-Suomen liitto koordinoi lisäksi toisessa Circwasteosahankkeessa alueellisen kiertotaloustiekartan laatimista. ”Biokaasun tuotannon ja käytön edistäminen näkyvät vahvasti Keski-Suomessa”, Pakarinen sanoo ja starttaa autonsa. Painaa kaasua. TEOLLISUUDEN JÄTTEET MAARAKENTAMISEEN Ramboll testaa pilaantuneiden maiden ja teollisuuden ylijäämämassojen käyttämistä maan­rakennuksessa. SUVI-ANNE KINNUNEN Jätteiden hyötykäyttöön tähtäävissä hankkeissa halutaan vähentää neitseellisten luonnonvarojen käyttöä maanrakennuksessa ja jätteiden kaatopaikkasijoitusta. Rambollin kehitysjohtaja Pentti Lahtisen mukaan erilaisia ylijäämämassoja syntyy Suomessa vuosittain noin 30 miljoonaa tonnia ja kiviainesta käytetään infrastruktuuriin noin 100 miljoonaa tonnia. ”Pilaantuneet sedimentit ovat PENTTI LAHTINEN kertoo, että seuraava askel on laajamittainen ylijäämämassojen hyödyntäminen. 20 | CIRCWASTE tavallisesti hankalia loppusijoitettavia. Rambollilla on pilottikohteena puiden kuljetukseen käytetty vesiväylä, jonka lahti aiotaan täyttää teollisuusalueeksi. Lähialueelta tuotu sedimentti ja lahden pohjalle kertynyt materiaali stabiloidaan siten, ettei niistä liukene haitallisia aineita luontoon”, Lahtinen sanoo. Ramboll haluaa korvata myös maanrakennuksessa sideaineena käytetyn sementin kierrätysmateriaaleilla. Pilotissa sedimentti stabiloidaan pääosin metsäteollisuuden jätejakeilla. Myös tierakentamisessa halutaan saada huonolaatuiset maat hyötykäyttöön ja minimoida rakennusmateriaalien kuljetukset. Ramboll testaa laitetekniikkaa ja uusilla materiaaleilla rakentamista. Saatujen kokemusten perusteella tehdään ohjeet parhaista tyyppirakenteista ja mitoituskäytännöistä. Niin rakennuskohteita kuin kierrätettäviä jätteitä löytyy joka puolelta maailmaa. Hankkeissa hyödynnetään monenlaisia teollisuuden ylijäämämassoja, joten mahdollisuudet uuden liiketoiminnan kehittämiseen ovat hyvät.

Jätehuolto laitetaan kuntoon uudessa sairaalassa Jyväskylässä. ELINA SAARINEN Jyväskylän Kukkumäkeen rakennetaan parhaillaan uutta keskussairaalaa. Vuonna 2020 se korvaa yhdellä, resurssiviisaalla rakennuksellaan nykyisen Keski-Suomen keskussairaalan, jonka toiminnot ovat hajautuneet yhdeksään erilliseen yksikköön. Circwaste-osahanke auttaa suunnittelijoita tekemään ratkaisuja, jotta uudessa sairaalassa syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri kartoittaa, millaisia jätemääriä syntyy nykysairaalassa sekä kehittää ja testaa uusia toimintamalleja jätteen keräämiseen, lajitteluun ja kuljettamiseen. Uuden sairaalan projektijohtaja Mikko Jylhä ja projektikoordinaattori Kia Paasi­ virta kertovat, että nykyisin sairaalassa syntyy noin 1 360 tonnia jätettä, josta KUVA: JKMM ARKKITEHDIT OY KUVA: ELINA SAARINEN SAIRAALA HOITAA JÄTTEET UUSI SAIRAALA valmistuu Jyväskylän Kukkumäkeen vuonna 2020. noin 42 prosenttia menee kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön, polttoon 51 prosenttia, loppukäsittelyyn kolme prosenttia ja loput hyödynnetään muuten. Jätemäärät vähenevät uudessa sairaalassa hankintamenetelmän ansiosta. Sairaalaan ei tule keskusvarastoa, vaan hankinnat tehdään valmiina rullakoina kullekin osastolle. IT-pohjainen inventaariojärjestelmä tietää tarkkaan, millaisista tarvikkeista on pulaa, ja osaa tilata sopivan määrän tuotteita oikeaan aikaan. ”Näin minimoidaan varaston hävikki ja vähennetään sekä jätteitä että kustannuksia”, Jylhä tiivistää. PROJEKTIJOHTAJA Mikko Jylhä kertoo, että suunnittelijat pääsevät miettimään kaiken puhtaalta pöydältä. Esimerkiksi sairaalan sisäinen jätelogistiikka voidaan miettiä resurssiviisaasti. KIERTOTALOUDEN VETURIT VAUHTIIN KUVA: SYKE Neljä kiertotalouden aluekoordinaattoria on aloittanut työnsä Circwaste-hankkeen tuella. KAARINA KAMINEN Circwaste-hankkeen tuella on palkattu neljä aluekoordinaattoria, joiden tehtävänä on käynnistää uutta toimintaa materiaalitehokkuuden ja kierrätysasteen lisäämiseksi. Koordinaattorit työskentelevät Lounais-Suomessa, Keski-Suomessa, Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa. Heidän työnsä tukea on alueen tärkeistä sidosryhmistä muodostettu yhteistyöryhmä sekä SYKEn ja Motivan perustama Kiertotalouden palvelukeskus. Katalysaattoreina Aluekoordinaattorien työhön kuuluu mm. dialogi kuntien, yritysten ja hallinnon edustajien kanssa. Käytännössä työ tarkoittaa viestintää ja neuvontaa kiertotalouden työkaluista ja keinoista. Lisäksi aluekoordinaattorit tukevat uusien hankkeiden käynnistymistä ja KOORDINAATTORIT AKTIVOIVAT ja tukevat yrityksiä, kuntia ja kansalaisia sekä tarjoavat tietoa päättäjille ja käynnistävät uusia projekteja. Kuvassa aluekoordinaattorit Markku Mäki-Hokkonen, Aleksis Klap, Pasi Lamminluoto ja Outi Pakarinen sekä projektiasiantuntija Anni Lahtela. osallistuvat alueellisten kiertotalouden tiekarttojen laatimiseen – tiekartat määrittävät tavoitteet ja toimenpiteet alueen vahvuuksien ja resurssien mukaan. Hyödyt esiin Aluekoordinaattorien työssä olennaista on motivointi ja kannustaminen. Jotta muutos kohti kiertotaloutta on mahdollinen, koordinaattorien on tärkeää kertoa kierto­ talouden hyödyistä: uusista liiketoiminta­ mahdollisuuksista, kustannussäästöistä, työllisyysvaikutuksista sekä myönteisistä ympäristövaikutuksista. Näitä vaikutuksia myös todennetaan erilaisilla selvityksillä ja laskelmilla. CIRCWASTE | 21

KUVA: WIMAO OY Teollisuus- ja yhdyskuntajätteiden hyödyntäminen TOIMITUSJOHTAJA VILLE IMMONEN kertoo, että kierrätysmateriaalista valmistettu komposiittituote säästää painonsa verran päästöjä verrattuna neitseellisiin raaka-aineisiin. KIERRÄTYSMATERIAALEISTA KOMPOSIITTITUOTTEITA ompotek Oy rakentaa Lappeenrantaan, Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n kupeeseen pilottilaitosta, jossa yhtiö valmistaa biokomposiittituotteita kierrätysmateriaaleista. Kompotek ja myynti- ja markkinointiyhtiö Wimao Oy ovat kehittäneet patentoidun ekstruusiopuristeteknologian. Circwaste-osahankkeessa yhtiö pääsee testaamaan teknologiaa teollisessa mittakaavassa. ”Pystymme hyödyntämään monipuolisesti materiaaleja, koska teknologiamme sallii pienet pitoisuusvaih- K telut. Voimme käyttää raaka-aineena villaa, kipsiä, tekstiileitä, puuta, paperia ja muovia. Käytännössä kaikki kierrätyskuitu sopii, on se sitten synteettistä, lasi- tai hiilikuitua tai mineraalikuitua”, kertoo Kompotekin ja Wimaon toimitusjohtaja Ville Immonen. Laitoksen materiaalitehtaassa raaka-ainevirrat jalostuvat. Lopputuotteen valmistuslinjalla kuidut ja kierrätysmuovi yhdistetään ja muotoillaan lopputuote. Rakennus-, pakkaus-, logistiikka- ja ajoneuvoteollisuuden erikoistuotteet korvaavat muovi- ja metallituotteita, jopa betonia. ”Tavoitteenamme on luoda suljettuja kiertoja ja löytää siihen kumppaneita”, Immonen sanoo ja jatkaa: ”Pystymme myös uudelleenkierrättämään valmistamamme tuotteet.” 2 000 tonnia kiertoon Immonen kertoo, että yhtiö aikoo kierrättää vuoden 2018 aikana yhteensä 2 000 tonnia sellaisia jätejakeita, joita olisi muutoin vaikea kierrättää materiaalina. Kunhan pilottilaitos on saatu tuotantoon, tavoitteena on monistaa konseptia eteenpäin ja perustaa uusia vastaavia laitoksia maailmalle. JOENSUUN KOKEILUYMPÄRISTÖ ETSII IDEOITA Onko yritykselläsi kaupunkiympäristön kiertotalouteen tai biotalouteen liittyvä uusi idea tai tuote, joka kaipaisi testausympäristöä? Joensuun Tiedepuisto kutsuu suomalaisia yrityksiä pilotoimaan kestävän kehityksen ratkaisuja ja teknologioita. Yritykset pääsevät kehittämään ideaansa tai tuotettaan asiakkaan kanssa niin, että Joensuun kaupunki toimii kehitysalustana. ”Tarjoamme Joensuun kaupungin keskusta-aluetta ja Tiedepuiston kiin- 22 | CIRCWASTE teistöjä kehitysalustaksi, jossa yritys voi testata bisnesidaansa”, sanoo Tiedepuiston kehityspäällikkö Juha-Pekka Luukkainen ja kannustaa yrityksiä ottamaan rohkeasti yhteyttä: juha-pekka.luukkainen@tiedepuisto.fi tai terttu.kinnunen@tiedepuisto.fi. Circwaste-osahanke edistää ja tukee kierto- ja biotalouden ajatus- ja liiketoimintamalleja, palvelukonsepteja ja konkreettisia tuotteita. Tiedepuistolla on Joensuun Länsikadulla yli 40 000 neliön kiinteistömassa. Tiloissa liikkuu päivittäin parisen tuhatta ihmistä. Tiedepuisto soveltaa uutta konseptia ja tarjoaa kiinteistöjään ja yritysyhteisöään kehitysalustaksi. Tiedepuistolla on kattava kansainvälisten ja kotimaisten asiantuntijoiden verkosto, tiede- ja tutkimusyhteistyötä sekä kasvu­ yrityspalveluja ja yrityshautomo. Kaikki tämä muodostaa ideoille ainutlaatuisen pilotointiympäristön.

Pelastetaan maailmaa varaosa kerrallaan Ilmoitus The Nordic Council of Ministers has identified Municipality of Ii as one of the best Bioeconomy Cases in the Nordic Region in 2017 Want to hear more? Contact us greenpolis.fi/en Suomalaisen työn ja puhtaan ympäristön puolesta www.autopurkamoliitto.fi V A R O IT U S Mitä teetTYHJÄLLE tyhjälle, MITÄ TEET likaiselle LIKAISELLEIBC-kontille? IBC-KONTILLE? Paketo Oy kierrättää likaiset kontit, jolloin vastuu myrkyistä ja vaarallisista aineista siirtyy jätteen haltijalta. Paketon tehtaalla kontit tyhjennetään, pestään ja kunnosLUOVUTTAMINEN MAATALOUS-, LUOVUTTAMINEN MAATALOUS-, PIENTEOLLISUUStetaan, jolloin ne ovat taas käyttökelpoisia. Mikäli konteissa TAIPIENTEOLLISUUS-TAI YKSITYISKÄYTTÖÖN ON YMPÄRISTÖRIKOS YKSITYISon jäämiä myrkyistä tai ympäristölle vaarallisista aineita, KÄYTTÖÖN ONhävittettäväksi. YMPÄRISTÖRIKOS, kertyneet jäämät toimitetaan Ekokemille Mikäli kontti on sisältänyt myrkkyä tai ympäristölle Konttien vaurioituneet teräsja puuosat tai myrkkyä tai mikäli kontti on korvataan sisältänyt vaarallista jätettä. kunnostetaan. Muoviset kannet ja venttiilit tarkastetaan ja jätettä. ympäristölle vaarallista vaihdetaan tarvittaessa. Kontit ja venttiilit, jotka eivät kelpaa kunnostukseen, toimitetaan rouhittavaksi ja edelleen muoVältä riskejä ja ota yhteyttä! viteollisuuden raaka-aineeksi. Metalliosat menevät vastaaPaketo noutaa kontit ja tynnyrit koko Suomen alueelta. valla tavalla teollisuuden uusiokäyttöön. Kisällintie 7, 04500 Kellokoski 0400 503739, 09 2744580 www.paketo.com Kisällintie 7 04500 Kellokoski 0400 503739, 09 2744580 www.paketo.com Forerunner in Renewable and Intelligent Energy23 CIRCWASTE |

Ilmoitus Ympäristösi hyväksi. Jätehuollon PALVELUT & kierrätystuotteet pihaan ja puutarhaan 1997–2017 kiertokauppa.fi 24 | CIRCWASTE  kekkila.com