Lukija määrittelee lehden roolin Lumenen Tiina Bensky Vuoden mainostajalla on jalat maassa ja katse horisontissa. NÄIN SYNTYIVÄT EDITKILPAILUSSA PALKITUT TYÖT

PASSIONNÉMENT ALSACE! Hinta: 14,99€ – Alko nro 579917

Moniäänisin osa mediaa E Kokeilu nimeltä printtilehti on ollut onnistuminen jo 400 vuotta eikä senkään kehityspotentiaali näytä vielä ehtyneen. ditgaalan keskiössä olivat tälläkin kertaa ennen kaikkea laatu ja laadukkaat sisällöt. Aikakausmedialla on hyvä syy ylpeillä olevansa moniäänisin osa mediaa. Myös ajatus laadusta voidaan aikakauslehdissä lopulta määritellä vain kunkin lehden omasta, omintakeisesta ja erikoistuneesta näkökulmasta. Osaa laadun mittareista voidaan toki silti soveltaa koko toimialaan, kuten Editkilpailu hienosti osoittaa. Aikakausmedia ei enää ole aikaisempien vuosien tavoin hukassa printin ja digin välimaastossa, vaan osaa jo rakentaa brändiensä ja vahvojen lukijasuhteidensa varaan eri kanavissa toimivia, laadukkaita ja kunnian­himoisia tuotteita, kunkin kanavan ja sen käyttökokemusten ehdoilla. Osa tehdyistä kokeiluista näyttää onnistuneen, osa ei, mutta paljon lisää kokeiluja on epäilemättä myös tulossa. Kokeilu nimeltä printtilehti on ollut onnistuminen jo 400 vuotta eikä senkään kehityspotentiaali näytä vielä ehtyneen. Yhtä syvälle kieleen, valokuviin, typografiaan, eri elämänalueisiin tai eri maailmankuviin on vaikea päästä minkään muun kuin aikakausmedioiden kautta. Tästä Editkilpailu ja Ajankuva tarjoavat taas tuoreita esimerkkejä. Aikakausmedian liittojohtaja Mikko Hoikan avauspuheenvuorosta Editgaalassa 23.3.2017 AJANKUVA 3

Rivitaloasujat Muuttajat Lapsiperheet Moottorikelkkailijat Verkko-ostajat Rakentajat Suoramainos muistetaan pitkään Käsin kosketeltava mainos jää mieleen. Neurologisessa tutkimuksessa mitattu vaikuttavuus pitkäaikaiseen muistamiseen, tunnetason kokemukseen ja henkilökohtaisen merkityksellisyyteen on printtisuoralla selkeästi korkeampaa kuin sähköpostisuoralla tai televisiomainonnalla. Monimediakampanjassa suoran huomioarvo on 49 % ja tv-mainonnan 22 %. Suoramainonnan parissa vietetään aikaa ja se saa ostamaan. Liitä suora mediamixiisi. * Royal Mail MarketReach: The private Life of Mail (2015) Näin toteutat onnistuneen suoran: posti.fi/markkinointi

03 Editgaala keskittyi laadukkaisiin sisältöihin. 06 Ilmassa riemunkiljahduksia ja säkenöiviä esityksiä. 14 Vahva lukijasuhde on aikakauslehden elinehto. 20 Lumenen uusi brändi korostaa eikä peittele. 24 Vuoden 2016 parhaat. 50 Gallup: Miten syntyy hyvä lukijasuhde? JULKAISIJA Aikakausmedia | www.aikakausmedia.fi PÄÄTOIMITTAJA Heli Häivälä, Aikakausmedia TOIMITUS Otavamedia Oma | tuottaja Suvi Maukonen, Liisa Seppo, Diana Törnroos KANNEN KUVA Jaakko Kahilaniemi REPRO Aste Helsinki | Justis Vivolin PAINO Punamusta ISSN 2323-4075 AJANKUVA 5

→ Janni Pellinen, Mari Uusivirta, Anna-Sofia Nieminen ja Antti Kyrö Improbatur-lehdestä. TEKSTI JENNI UUSILEHTO | KUVAT JUKKA ALASAARI, MIKKO RASILA Aikakausmedioiden juhlaa! ↑ Säkenöivä juontaja Rakel Liekki on aikakauslehtien suurkuluttaja. Töissä hän seuraa nuorten lehtiä ja viikon­loppuisin uppoutuu nojatuoliin lukemaan Trendiä. Illan toisena juontajana toiminut beatboxaaja Rudi Rok reissaa työn puolesta ympäri Suomea ja lukee aikakauslehdet mieluiten diginä. Jännitystä, naurua ja salamavalojen välkettä – Editgaala säihkyi Club Capitalissa yli 400 juhlijan voimin. TUNNELMA KOHOILI jo narikassa, kun aikakausmedioiden ystävät kokoontuivat vuosittaiseen juhlaansa. Ilta starttasi odotetulla Editkilpailun palkinto­jenjaolla. Riemunkiljahdukset ja hurraa­huudot täyttivät juhla­ tilan, kun aikakauslehtien tekijöitä palkittiin ansiokkaasta työstä. Rudi Rok beatboxasi tahtia Rakel Liekin kuuluttaessa voittajia lavalle. Monelle illan parasta antia oli vanhojen kollegoiden ja uusien tuttavuuksien kohtaaminen. Kun tähän ← Ulla-Riitta Unkuri, UPM Raflatac ja Jyrki Rehumäki, A-lehdet. → Laseissa kupli Pfaff Crémant! 6 AJANKUVA yhdistyi vielä hyvä ruoka ja juoma palkintojen jaon jälkeen, juhla lunasti odotukset. Juhlayleisö pääsi nauttimaan illan aikana myös huikeista ohjelmanumeroista. Tanssijat Katri Mäkinen ja Sebastian Wennström ihastuttivat taidokkaalla tanssiesityksellään. Ilta huipentui laulaja Pete Parkkosen antaumukselliseen esitykseen. Kuuma näytti tulevan niin lavalla kun lattialla, kun Parkkonen tempaisi gaala­vieraat mukaan tanssiin.

↓ Helene Juhola Viestintäalan tutkimussäätiöstä odottaa gaalaillalta kilpailujen tuloksia ja erityisesti sitä, pitävätkö aiemmin paljon palkintoja saaneet lehdet edelleen pintansa. ↓ Koruyritys Kooky Gemsin Jaana Koposen ja Reetta Kiurun mielestä onnistuneesti toteutetussa aikakauslehdessä on sopivassa suhteessa kevyttä ja painavaa luettavaa. ↓ Katariina Häkkä, Mindshare ja Annika Fock, Kantar TNS. AJANKUVA 7

← Elina Schüller Aller Mediasta ja Iina Artima-Kyrki Me Naisista tapasivat tuttuja. ↓ Melissa Heikkilä, Robert Sundman, Veera Jussila ja Tuomas Järvenpää Ylioppilaslehdestä ryhdikkäissä tunnelmissa. ← Katri Mäkinen ja Sebastian Wennström ihastuttivat juhlayleisöä tanssiesityksellään. ↑ Marjut Joensuu Isännöinti­ liitosta juhlistaa Kotitalo-lehden short-listalle pääsyä. 8 AJANKUVA → Iloista voimaa Otavamediasta. Takana myyntipäälliköt Harri Silvonen, Sanna Ilonen, Thomas Reenpää sekä Jari Koskelo ja edessä liiketoimintapäällikkö Elli Mäkilä.

← Vuoden aikakauslehtikuvaajaksi valitun Vilma Pimenoffin kampausta koristi Elina Lajusen suunnittelema kravatista valmistettu hattu. → Linnuntien Iina Thielunin mielestä gaalassa on mahtavaa se, että kaikki aikakauslehtialan ihmiset kokoontuvat yhteen paikkaan ja nostavat maljan alan osaamiselle. Hän odottaa illalta tuttujen näkemistä ja juhlatunnelmaa. ↓ Jesper Vuori, Janne Flinkkilä, Tero Salonen ja Touko Hujanen toivat juhlaan hilpeää virnettä. ↑ JSN:n Nenne Hallman on gaalaillasta innoissaan. Hänestä on tärkeää juhlistaa journalismia ja sananvapautta sekä antaa tunnustusta ansiokkaasti tehdystä työstä. ← Maija Mikkonen-Hilli sekä Hermanni Kanerva Intohimotoimisto Cassiuksesta. AJANKUVA 9

→ Pete Parkkonen villitsi yleisöä Kohta sataa -hitillään. ↑ Emmi Huhtanen Mediakasvatusseurasta ja Rauna Rahja Manner­ heimin Lastensuojeluliitosta hehkuttivat onnistunutta juhlaa. ↑Anna-lehden Sari Hannikainen, Mervi Alatalo, Emma Koivula, Katja Koskela ja Hilppa Alanko kilistivät voittajille. ↑ Nina From TIVIA ry:stä nautti iloisesta hälinästä. → Kotitalo-lehti oli kilpailussa kolmen parhaan asiakaslehden joukossa. Anna Malk ja Ida Levänen Isännöintiliitosta sekä Pia Ettala ja Timo Berry Suunnittelutoimisto Bothista olivat ylpeitä kunniamaininnasta. 10 AJANKUVA

← Erja Säde, Tony Salminen, Outi Sonkamuotka, Heli Häivälä, Mikko Hoikka, Maija Puska ja Lotta Huvinen Aikakausmediasta valmiina vuoden 2017 Editgaalaan. → UPM:n Marja-Leena Vihelä (toinen oikealta) nappaa usein aikakauslehden mukaan matkustaessaan junalla. Lehti tarjoaa hänelle pienen rentoutumishetken arjen keskellä. Mukana juhlimassa UPM:n Atte Lindström, Terhi Jokinen, Tommy Uggeldahl, EevaLiisa Heinaro ja Kristian Saelan. ↑ Leena Harkimo, STKL ry – ProFur, on paperilehden puolestapuhuja. Hyvä tuntuma ja laadukas sisältö saavat hänet palaamaan aina uudelleen aikakauslehtien pariin. ↑ Meidän Perhe -lehti sai kunniamaininnan Vuoden jutusta yleisölehdessä. Jutun tekemiseen osallistui iso tiimi, joista gaalassa olivat lehden Laura Kosonen, Ulla Ahvenniemi, Niina Behm, Katri Jaalamaa sekä Niina Junttila Turun yliopistosta. AJANKUVA 11

↓ Kunniamaininta Partio-lehdelle sarjassa Vuoden ammatti- ja järjestölehti on tekijöiden, Eeva Helle ja Iina Leppäaho, partiotervehdyksen ansainnut. ↓ Tina Tillander ja Hanna Nimenmaa Ateljer Torbjörn Tillanderilta sekä kunniakirjat Vuoden aikakauslehtimainoksesta. ↑ Henna Salenius ja Anni Teivastenaho Mainostajien Liitosta olivat huomioineet toiveen hopeasta väristä asussa tai asusteissa. 12 AJANKUVA

→ Vuoden 2016 aikakauslehtimainoksesta tuli kunniamaininta myös Tallink Siljalle. Hienoa sijoitusta juhlivat Jussi Haavisto ja Ida Virkki, Toinen PHD, Hanna Länsivuori, Tallink Silja, Olessia Kozlova, Jussi Pekkala ja Tobias Wacker, hasan&partners. ← Aki Salo Isännöintiliitosta ja Elina Salo ET-lehdestä nauttivat parhaasta seurasta. ← Heli Sorjonen ja Kati Kelola Mondosta arvostavat aikakausmedian omaa juhlaa. → Satu Aalto Dotterista tyylikkäässä mustassa. ↑ Milttonin Miia Kotapalon tyylikäs asu tarttui mukaan Belgian matkalta. → Ei ainakaan hävitty huonolle, Pauligin M ­ aria Väisänen (kolmas vasemmalta) toteaa. Hän olisi mielellään nähnyt vuoden ammatti- ja järjestölehden paikalla ­Barista-lehden, mutta voiton vei Ylioppilaslehti Aino. Vieressä Väinö Teittinen, Selja Tiilikainen ja toisella puolella Suvi Maukonen Otavamedia OMAsta sekä Jenni Salmela, Pirjo Hästbacka ja Taina Aittasalo Pauligilta. AJANKUVA 13

Lukijan tunteminen, arjessa mukana eläminen ja yhteisöllisyys ovat hyvän lukijasuhteen avaimia. TEKSTI JENNI UUSILEHTO | KUVITUS SEESA LIPPO 14 AJANKUVA

AJANKUVA 15

ahva lukijasuhde on aikakauslehden elinehto. Jos siihen ei panosteta, lukijat kaikkoavat muualle. Lukijasuhteen rakentaminen ei tule koskaan valmiiksi, vaan se on jatkuva prosessi. Joka ikinen lehden numero, somepäivitys ja lukijan kontaktointi rakentavat lukijasuhdetta. Lukijan sitouttaminen lähtee ymmärryksestä siitä, mikä lehden rooli on lukijan elämässä. Roolin määrittelee lukija, ei lehden toimitus. – Lehden on hyvä pitää mielessä, että lukijasuhde on nimensä mukaisesti lukijalähtöinen. Lukija päättää, mikä rooli lehdellä on hänen elämässään. Lehti joko vastaa siihen tai jättää vastaamatta, tutkija Riitta Tammi sanoo. Tammi on tutkinut väitöskirjassaan eri lukijaja käyttäjäryhmien sitoutumista aikakauslehtiin sekä muihin medianimikkeisiin. Lukija saattaa hakea lehdestä esimerkiksi ­rentoutumista, hyötytietoa tai inspiraatiota. Usein lehti on jollain lailla sidoksissa lukijan kiinnostuksen kohteisiin tai elämäntilanteeseen. – Jos lukijan elämäntilanne muuttuu, lehti saatetaan helposti korvata jollain paremmin uuteen elämäntilanteeseen sopivalla medialla, Tammi sanoo. Aikaisemmin nuorten naisten lehdeksi profiloitunut Trendi-lehti uudistui viime vuonna ja poisti lehdestä viittaukset ikäkohderyhmään sitouttaakseen lukijoitaan lehteen pidemmäksi aikaa. – Emme halua, että lukijasta tuntuu siltä, että hän saa sitoutua lehteen vain tietyn ikävaiheen ajaksi. Pyrimme kertomaan erilaisiin elämänvalintoihin liittyviä merkityksellisiä tarinoita ja avaamaan ilmiöitä, jotka kiinnostavat lukijoitamme iästä riippumatta, sanoo Trendin toimituspäällikkö Laura Kangasluoma. 16 AJANKUVA MUKANA LUKIJAN ARJESSA Mistä muodostuu kestävä lukijasuhde? Tutkija Riitta Tammen mukaan kaikki lähtee lukijan tuntemisesta. – Mainostajia varten tehdyn lukijatutkimuksen teettäminen ei riitä, vaan toimituksen on tehtävä syvempää selvitystyötä pystyäkseen ymmärtämään, minkälainen on lehden todellinen lukija ja minkälaista hänen arkensa on. Kohderyhmä ja todellinen lukija eivät ole sama asia, Tammi sanoo. Liikuntalehti Fit on aktiivisesti yhteydessä lukijoihinsa somessa. Hashtagin #fitjengi avulla lukijat voivat seurata lehden postauksia Instagramissa ja Facebookissa, osallistua haasteisiin ja kilpailuihin sekä jakaa omia kuviaan ja tarinoitaan. Somessa lehti saa arvokasta tietoa lukijoistaan: mikä heitä kiinnostaa ja millaisia juttuja he toivovat lehdeltä. – Somella on meille iso merkitys lukijasuhteen kannalta. Sen ansiosta pystymme olemaan mukana lukijan arjessa joka päivä. Haluamme olla lukijan personal trainer, joka motivoi ja inspiroi liikkumaan. Se ei toteutuisi, jos tavoittaisimme lukijamme vain kerran kuukaudessa, kun lehti ilmestyy, sanoo Fit-lehden toimituspäällikkö Sanna Huolman Fokus Mediasta. Somessa lehden ympärille syntyy oma ­yhteisönsä, mikä on tärkeää lukijasuhteen ylläpidossa. – Lukija ei saa somessa meiltä pelkästään vinkkejä ja inspiraatiota, vaan hän hyppää mukaan treeniyhteisöön, Fitjengiin, jossa kannustusta saa myös muilta treenaajilta, Huolman sanoo. Yhteisöllisyys on lukijan sitouttamisessa hyväksi havaittu ja monen suomalaisen aikakauslehden käyttämä keino. Fitin lisäksi Trendi-lehden Lily-blogiyhteisö on tästä hyvä esimerkki.

Kuudessa vuodessa Lilysta on muodostunut lehden rinnalle tärkeä vuorovaikutuskanava. Lilyssa jaetaan osittain lehdessä julkaistuja juttuja, mutta lisäksi sinne tuotetaan myös omia sisältöjä. – Trendiä tehtäessä Lily on meille se tärkein kanava, jonka kautta kuulemme lukijoidemme ajatuksia ja toiveita. Kun tunnemme lukijamme, osaamme tehdä sellaista lehteä, jonka parissa he viihtyvät ja tiedämme, mihin suuntaan lehteä kannattaa kehittää, sanoo Laura Kangasluoma. YHTEYS LUKIJAN ELÄMÄÄN Lukijasuhteen kannalta on tärkeää, että lehden sisällöllä on yhteys lukijan todelliseen elämään. Lukijan on pystyttävä samaistumaan lehden sisältöihin, jotta lukijasuhteesta tulee kestävä. Käytännössä se tarkoittaa, että lehden mallit eivät voi olla 30-vuotiaita, jos kohderyhmänä ovat keski-ikäiset naiset. Lehdessä ei voi myöskään esitellä pelkästään kalliita luksustuotteita, jos lukijoilla ei ole niihin varaa. – Se saa lukijan tuntemaan riittämättömyyttä tai tyytymättömyyttä joko itseen tai lehteen, koska hän ei pysty saavuttamaan lehden asettamaa tasoa. Tällöin lehden ja lukijan välille syntyy ristiriita, Riitta Tammi sanoo. Tämän lisäksi lehdellä ja lukijalla tulee olla jaettu arvomaailma. Jos lehdessä käsitellään lukijan mielestä liian pinnallisia asioita tai lehden poliittinen arvomaailma ei kohtaa lukijan kanssa, lukijan ja lehden välille syntyy jälleen lukijasuhdetta heikentävä ristiriita. AJANKUVA 17

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n julkaisema Opettaja-lehti pyrkii sitouttamaan lukijansa tekemällä lukijalähtöistä sisältöä. Lehden jutut kertovat tavallisten opettajien arjesta järjestötiedon lisäksi. – Lehti antaa lukijoille samaistumiskohteita, vinkkejä ja näkökulmia omaan työhön. Lehden kautta opettajat voivat jakaa kokemuksia ja kuulla, miten kollega hoitaa saman asian muualla. Ajattelemme, että lehti on lukijoille ikään kuin yksi kollega lisää, sanoo lehden tuottaja Minna Ängeslevä OAJ:sta. Lukijan tunteminen on myös mainostajan kannalta tärkeää. – On mainostajan etu, että lehdellä on vahva lukijasuhde. Kun lehti tuntee lukijansa, mainonnasta voidaan tehdä entistä kohdennetumpaa, Riitta Tammi sanoo. VERKOSTA LISÄARVOA PRINTILLE Lehden pitää olla siellä, missä sen lukijatkin ovat. Yhä useamman aikakauslehden kohdalla tämä on tarkoittanut verkkoon ja sosiaaliseen mediaan menemistä. – Pelkästään kerran kuukaudessa ilmestyvän paperilehden on hankala ylläpitää lukijasuhdetta. Silloin lehti ei ole mukana lukijan jokapäiväisessä elämässä ja se voi helposti unohtua, Tammi sanoo. Verkkolehden etu on siinä, että se kulkee lukijan mukana silloinkin, kun paperilehti on kotona. Tosin verkossa lehti kilpailee koko maailman verkkoon tuottaman mediasisällön kanssa. – Verkossa lehden kilpailijoita ovat kaikki Googlesta löytyvät sisällöt, niin kansainväliset uutisjulkaisut, keskustelupalstat kuin resepti­ 18 AJANKUVA palvelutkin. Tämä tuntuu usein unohtuvan sekä tutkijoilta että kustantajilta, Tammi sanoo. Ihan joka somekanavassa aikakauslehden ei kuitenkaan tarvitse olla. – Jollekin lehdelle ei välttämättä ole järkevää olla Facebookissa, vaan sisältöjä kannattaa mieluummin nostaa esiin Googlessa. Joillekin YouTube voi olla paras ratkaisu. Jos lukijat eivät käytä somea, verkkosisällöistä voi muistuttaa sähköpostiin menevällä uutiskirjeellä, Tammi sanoo. Ruokaan ja juomaan keskittyvän Alkon Etiketti-lehden toimituksessa on huomattu, että verkkosisällöt ovat oiva lisä printtilehdelle. – Verkkosisältö rikastuttaa printtilehden ­sisältöä. Esimerkiksi lehdessä olevan viinitila­ esittelyn tunnelmaan pääsee ihan eri tavalla videon avulla, sanoo lehden tuottaja Jaana Kalliokoski Otavamedia OMAsta. Verkon on todettu olevan hyvä väylä Etiketti-­ lehden lukijoiden tavoittamiseen. Lukijat etsivät etiketti.fi-sivustolta reseptejä sekä vinkkejä ruoan ja juoman yhdistämiseen. – Verkkoon viedyt sisällöt helpottavat mark­ kinointia ja parantavat sisällön saatavuutta lukijoille, Kalliokoski sanoo. •

Editgaalan materiaalit painoi Pyydä kilpailukykyinen tarjous painotyöstä: Marcus Magnusson puh. 0400 500 648 marcus.magnusson@staroffset.fi Offsetpainopalvelut ê Digipainopalvelut Repropalvelut ê Postitus ja varastointi

– Tämä Aikakausmedian myöntämä Vuoden aikakauslehtimainostaja -palkinto on osoitus siitä, että Lumenen uusi brändi on huomattu, kertoo Lumenen Tiina Bensky. 20 AJANKUVA

TEKSTI IRENE EASTON | KUVATJAAKKO KAHILANIEMI Totaalisen brändiuudistuksen läpikäynyt Lumene seisoo tukevasti jalat maassa ja katse on tiiviisti kohti horisonttia. Taakse ovat jääneet massalla pelaaminen ja pintaliito. Nyt viedään Suomea maailmankartalle. Tosissaan. AJANKUVA 21

S uomen luonto kasvattaa vahvoja yksilöitä. Valo, pimeys, säiden piiska, vuodenaikojen murrokset – luonto muovaa karuilla käsillä, mutta saa aikaan sitkeän kansan ja sopeutujien kasvikunnan, missä tärkein hyvä tiivistyy pinnan alle. Tästä superfood & sisu -lähtökohdasta ponnistaa myös täysin nahkansa uudelleen luonut Lumene, joka tuntuu tinkimättömästi pyrkineen brändinsä ja kenties suomalaisuudenkin ytimeen. – Emme edes yrittäneet lähteä hakemaan sellaista, mitä maailman brändit tekevät, koska meillä on selvä etulyöntiasema luonnon raaka-aineiden tehokkuuden kautta. Brändiuudistuksessamme on keskitytty siihen, mikä on meissä poikkeuksellista. Suomen luonto pakottaa sopeutumaan, jotta pärjää. Se on todella vahva lähtökohta tuotteille ja koko brändille, Tiina Bensky, Lumenen johtaja, PR & Marketing Operations, kertoo. Luonnonmukaisuus ja kosmetiikan turvallisuus ovat aiheita, joista puhutaan jatkuvasti enemmän. Myös Lumenelle nämä aihepiirit ovat tärkeitä. – Joissakin tuotteissamme pääsemme 97 prosenttiin luonnollisten raaka-aineiden osuudessa. Nämä prosenttimäärät ilmoitetaan selkeästi kaikkien tuotteiden pakkauksissa. Jatkossa tulemme keskittymään siihen, että Lumene-tuotteet ovat tehokkaita, turvallisia sekä mahdollisimman luonnonmukaisin raakaainein valmistettuja. UUSI KANSAINVÄLINEN TOIMINTAKULTTUURI Syyskuussa 2016 uuden tuotevalikoiman, pakkaukset, logon ja markkinointitarinan esitellyt Lumene on läpikäynyt suurimman muutoksensa 22 AJANKUVA Emme edes lähteneet hakemaan Lumenen naisihannetta Hollywoodin punaisilta matoilta vaan uskallamme olla, mitä olemme. oviensa sisäpuolella. Toimintatapoja on kansainvälistetty voimakkaasti toimitusjohtaja Michel Dallemagnen johdolla. Unileveriltä keväällä 2015 tulleella Dallemagnella on kovat näytöt nimenomaan kansainvälisestä kauneus- ja kosmetiikka-alasta sekä osaamista erityisesti asiakassuhteiden, brändin ja digitaalisen markkinoinnin kehittämisestä. – Uusi toimitusjohtaja antoi viimeisen sysäyksen uudistukselle, joka vei lopulta vain puolisentoista vuotta. Välillä töitä tehtiin yötä päivää, ja lopputuloksesta voi olla superylpeä, 12 vuotta kosmetiikka-alalla ollut Bensky kertoo. Lumenen toiminnasta on tullut lyhyen ajan sisällä todella kansain­ välistä ja liikkuvaa. Benskyn mukaan tavoitteena on olla kansainvälisesti tunnettu, pohjoismaisen kosmetiikan ykkösbrändi. Mainostoimisto on Lontoossa, ja Benskyllä on tiimi jokaisella päämarkkina-alueella. Matkapäiviä kertyy joka kuukausi New Yorkiin, Lontooseen, Tukholmaan, Moskovaan tai Pietariin. – Halusimme globaalia näkemystä brändiin. En koe, että se olisi uhka Lumenen suomalaisuudelle. Kaikki tietävät, että me olemme suomalainen brändi ja haluamme myös jatkossa olla nimenomaan sitä. EI PUNAINEN MATTO VAAN KUUSIMETSÄ – Emme edes lähteneet hakemaan Lumenen naisihannetta Hollywoodin punaisilta matoilta vaan uskallamme olla, mitä olemme. Monet suomalaiset eivät meikkaa ollenkaan tai käyttävät vain kevyttä ehostusta. Viestimme on, että älä peitä mitä olet, vaan korosta sitä. Brändiuudistusta varten on tutkittu paljon suomalaista naista. Lumenen mainosvideot viestivätkin: älä ole kenenkään toisen tulkinta kauneudesta. Olet riittävän hyvä. Puheenparsi kielii brändistä, joka ymmärtää, miltä tuntuu olla nainen tässä maailmassa. – Bruce Oreck taisi juuri sanoa, että ei voi koskaan onnistua, jos aina lähtee tavoittelemaan sataprosenttista täydellisyyttä. Pitää yrittää ja epäonnistua, yrittää ja epäonnistua. Kukaan meistä ei ole täydellinen. Myös kohderyhmäajattelua on sorvattu. – Suomessa meillä on tietysti tosi laaja kohderyhmä. Pidämme ikään kuin kahdesta ryhmästä kiinni: jo sitoutuneet asiakkaat sekä noin kolmekymmentävuotiaat, holistista hyvinvointia arvostavat ihmiset, jotka haluavat pitää luonnonmukaisin keinoin huolta itsestään ja kauneudestaan. Talon sisällä omaa brändiä on kutsuttu Sleeping beauty -brändiksi, joka on päässyt unohtumaan kotimarkkinoilla pari-kolmekymppisten keskuudessa. Lumenen neljälle vuosikymmenelle ulottuva historia on sekä voima että rasite. Benskylle Lumenen ikonisista sinisestä pakkauksista luopuminen oli helpotus. – Asiakkaat ovat kommentoineet, että vihdoinkin näin kokonaisvaltainen muutos.

PUHUTTELEVAA SUOMI-KUVAA Millaiset kasvot Lumene sitten antaa ulkomailla Suomelle? Lumenen keulakuvana toimii häikäisevän mallin urankin luonut Suvi Riggs. Lisäksi kaikille päämarkkinoille on agitoitu omia kauneuslähettiläitä. Yhteistyötä tehdään myös bloggarien kanssa, muun muassa huippumuotiblogi Five Inches Upia pitävän Sandra Hagelstamin kanssa. – Joka markkinalla on etsitty vaikuttajaviestijä vähän eri tulokulmalla. Esimerkiksi Venäjällä Alexandra Novikova kirjoittaa paljon hyvinvoivasta, luonnonmukaisesta elämästä ja ruoasta. Juuri siitä, millä me haluamme Venäjällä erottautua. Mielipidevaikuttajien kautta markkinointi on Benskyn mukaan tärkeää erityisesti Yhdysvalloissa. – Suomessa meidän tunnettuus on kutakuinkin 100 prosenttia, mutta Amerikassa taas paljon pienempi. Word of Mouth -markkinoinnin tiedonjakoa ja vakuuttelua tarvitaan runsaasti. Siksi Amerikassa Influencer-tyyppinen vaikuttaminen ja digitaalinen media korostuvat. PRINTTI ISTUU BRÄNDIIN Lumenen moderni brändiajattelu näkyy markkinointistrategiassa myös yllättävällä tavalla: siinä missä monet siirtävät panostuksiaan pois printistä digitaaliseen mediaan, Lumenella aikakauslehti koetaan tärkeäksi kanavaksi lisätä tietoisuutta ja myös jakaa näytteitä. Printti istuu myös aitoutta, hyvinvointia ja läsnäoloa korostavaan brändipuheeseen. – Printti on edelleen media, joka pysäyttää. Jos ajatellaan holistista hyvänolontunnetta, yleensähän se tulee niinä hetkinä, kun istut alas ja luet aikakauslehden. Eikä silloin, kun kävelet töistä autolle ja surffaat sosiaalisessa mediassa. – Ja me olemme todella ylpeitä tuotteistamme. Niitä halutaan saattaa ihmisten testattaviksi, Bensky nauraa. Suomi on Lumenelle ennen kaikkea kotimaa, tärkeä kivijalka, josta ponnistaa maailmalle. Bensky toivookin, että suomalaiset ottaisivat brändin kansainvälisen ponnistuksen omakseen. – Olisihan se mahtavaa, jos ihmiset tulisivat rohkeasti tutustumaan uuteen Lumeneen ja ottaisivat osaa suomalaisen brändin globalisaatioon. Että olisivat ylpeitä Lumenesta, tukisivat ajatusta, että nyt viedään Suomea maailmankartalle. Meillä on tällä hetkellä kaikki mahdollisuudet siihen. • AJANKUVA 23

VUODEN PARAS AIKAKAUSLEHDEN ULKOASU • • • • Lehtori Tuomas Aatola, Metropolia Graphic Designer, Art Director Anne-Mari Ahonen Art Director Kimi Issakainen, FolkFinland AD Sissu Muhujärvi, Mokoma Suunnittelu Oy VUODEN AIKAKAUSLEHTITOIMITTAJA • Kirjailija Leena Lehtolainen Toimitukselliset sarjat Puheenjohtaja: viestintäpäällikkö Heli Häivälä, Aikakausmedia VUODEN KANSI, ESITUOMARISTO • Art Director Nono Alakari, hasan&partners • Valokuvaaja, tietokirjailija, kouluttaja Pekka Punkari, Fotoinfo • Kaupallinen johtaja Marjut Rajala, Lehtipiste Oy • Senior Research Specialist Rosa Turunen, Paulig Group VUODEN DIGITAALINEN RATKAISU AIKAKAUSLEHDESSÄ • Toimitusjohtaja Jukka Kuisma, Iasy Oy • Tutkija, kouluttaja Merja Porttikivi, Mediakollektiivi • Toimitusjohtaja Birgitta Takala, IAB VUODEN AIKAKAUSLEHTIKUVAAJA • Valokuvaaja Lauri Eriksson, Kuvaamo Oy • Valokuvaaja, päätoimittaja Hannamari Shakya, Photoraw • Valokuvaaja Norman Ojanen VUODEN JUTUT • • • • Toimitusjohtaja Jukka Hakala, N2 Comms Oy Konsultti Petteri Kankkunen, Sulava Oy Senior Advisor, Communications Teija Laakso, Miltton Oy Tiedottaja, freelance-toimittaja ja -viestintäsuunnittelija Riitta Säteri VUODEN JUTUT, ESITUOMARISTOT • Kuvataiteilija, freelance-graafikko ja kuvittaja Outi Laine • Valmisteleva sihteeri Anna Leppävuori, Julkisen sanan neuvosto • Järjestösihteeri Elina Makkonen, Suomen Kustannusyhdistys • Opiskelija, mediatutkimus Markus Mickels, Turun Yliopisto • Sisältöjohtaja, ohjaaja Jenni Pohtala, Source Creative • Lehtori Tuomo Polo, Axxell Utbildning Ab • Professori Pauli Rautiainen, Itä-Suomen yliopisto 24 AJANKUVA VUODEN AIKAKAUSLEHTITOIMITTAJA, ESITUOMARISTO • Valmisteleva sihteeri Nenne Hallman, Julkisen sanan neuvosto • Toimitusjohtaja Joonas Kiminki, Wunderkraut Finland • Johtaja Sakari Laiho, Suomen Kustannusyhdistys ry • Tiedottaja Terhi Loukiainen, Suomen Akatemia VUODEN AIKAKAUSLEHTI -SARJAT • Sisällöt ja strategia Aurora Airaskorpi, Kubo Oy • Visual Director, Iina Lievonen-Thapa, Enne Collective • Professori Nando Malmelin, Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu/ Johtamisen laitos • Planning Director Mari Riipinen, Dagmar • Kirjailija, kustantaja Jari Tammi, Pikku-idis/Kielipoliisi Oy Mainonnalliset sarjat Puheenjohtaja: markkinointija tutkimuspäällikkö Outi Sonkamuotka, Aikakausmedia VUODEN AIKAKAUSLEHTIMAINOS • Toimitusjohtaja Ritva Hanski-Pitkäkoski, Mainostajien Liitto • Toimitusjohtaja Tomi Härmä, Media Metrics Finland • Hallitusammattilainen Anne Korkiakoski • Art Director Juha Murremäki, Bulgaria Design • Toimitusjohtaja Heli Mäenpää, Bang Bang Consulting • Markkinointitutkija, semiootikko Vaula Norrena, Valores Consult VUODEN AIKAKAUSLEHTIMAINOSTAJA • Myyntijohtaja Anne Eklund, Alma Talent Oy • Myyntijohtaja Hannaleena Koskinen, Aller Media Oy • Myyntijohtaja Jaana Lindvall-Harki, Fokus Media Finland Oy • Myyntiryhmäpäällikkö Saana Mannerhovi, A-lehdet Oy • Mediamyyntijohtaja Tomi Takanen, Otavamedia Oy • Myyntiryhmän päällikkö Päivi Vaipuro, Sanoma Media Finland Oy • Markkinointipäällikkö Lotta Huvinen, Aikakausmedia

VUODEN KANSI IMAGE, A-LEHDET OY VUODEN PARAS ULKOASU 3H+K, KAHDEKSAS PÄIVÄ OY VUODEN YHTEISÖLEHTI TRENDI, A-LEHDET OY KUNHAN TULEE VALMISTA (JOSKUS) Suomessa putkiremontti kestää kolme kuukautta. Sa KUVAT © PEKKA HOLMSTRÖM, SAMULI NISKANEN, VESA TUUKKANEN VUODEN JUTTU YLEISÖLEHDESSÄ HUKKUNEET, IMAGE sama homma tehdään viikossa. TeksTi Vappu Kaarenoja 26 ks as sa Suo men Kuval eht i    4 4/2016 VUODEN AIKAKAUSLEHTITOIMITTAJA VAPPU KAARENOJA, SUOMEN KUVALEHTI Suome n Kuvale h ti   44/2016 VUODEN AMMATTI- JA JÄRJESTÖLEHTI 27 YLIOPPILASLEHTI AINO, AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA AYY VUODEN ASIAKASLEHTI 3H+K, KAHDEKSAS PÄIVÄ OY VUODEN JUTTU AMMATTI- JA JÄRJESTÖLEHDESSÄ PIELEEN MENI, METSÄLEHTI MAKASIINI Kuvan inspiraationa on toiminut Englannin kuningatar Elisabet I. TOTUUS ON RAIKKAINTA VAPAUTA VEDEN VOIMA IHOSI HYVÄKSI Vesi on aina hyvinvoivan, luonnollisesti säteilevän ihon salaisuus. Uusi LÄHDE Hydration Recovery Tehokosteu�ava Geelinaamiomme yhdistää puhtaan pohjoisen lähdeveden tehokkaaseen, mineraalipitoiseen koivun mahlaan. Runsaasti luonnollisia kosteu�avia ainesosia sisältävä, virkistävä ja kevyen geelimäinen Hydra-Technology -koostumus hoitaa ja ravitsee ihoa, jä�äen sen raikkaaksi, kauniiksi ja tehokkaasti kosteutetuksi. LÄHDE B E AU T Y B O R N O F L I G H T Luonnollinen lähestymistapamme kauneuteen valjastaa pohjoisen valon voiman korostamaan ihon hehkua. Tekniikan kehittyminen uhkaa joka kolmatta suomalaisista työpaikoista. Katso Silti pidemmän ajan lisää: lumene.fi tutkimukset osoittavat, että teknologia on luonut enemmän työpaikkoja kuin hävittänyt niitä (Etla). Aalto on ollut pioneeri digitaalisuuden tuomien mahdollisuuksien löytämisessä. 30156364_0104_TE_AaltoEE_Vallankumous_205x265.indd 1 VUODEN JUTTU ASIAKASLEHDESSÄ ELÄMYKSEN METSÄSTÄJÄT, YHTEISHYVÄ VUODEN AIKAKAUSLEHTIKUVAAJA VILMA PIMENOFF, IMAGE VUODEN DIGITAALINEN RATKAISU MUUTOSLEHTI.FI, SUOMEN LUONTO VUODEN AIKAKAUSLEHTIMAINOSTAJA LUMENE OY 3/16/16 10:08 AM VUODEN AIKAKAUSLEHTIMAINOS MUOTOKUVIA JOHTAJUUDESTA, AALTO EE AJANKUVA 25

KANSIÄÄNESTYKSESSÄ SAATIIN ÄÄNESTÄJILTÄ MUUN MUASSA TÄLLAISIA PERUSTELUJA: Selkeästi mieleenpainuvin. Kokonaisuutena hallituin. Rohkea, ajankohtainen, seksikäs Jos maapallon ulkopuolinen elämä näkee tämän, he eivät käänny pois. Tartteeko edes kysyä? Rohkea, säväyttävä asettelu ja kuitenkin hyvällä maulla tehty. No koska Antti! ELLE 7–8/16 Aller Media Oy LINNUT 2/16 BirdLife Suomi ry IMAGE 1/16 A-lehdet Oy Hyvä kansi ei noudata sääntöjä. Image, A-lehdet Oy – Uudistimme Imagen kansilinjan pari vuotta sitten kokonaan. Päätimme, että kannen ei tarvitse olla minkään kansisääntöjen mukainen, vaan tärkeämpää on, että kansi toimii itsenäisenä omana teoksenaan. Palkinto osoitti, että suunta on ollut oikea, sanoo Imagen päätoimittaja Heikki Valkama. Valkaman mukaan hyvä kansi voi olla joko sellainen, jolla on pysäyttävä sanoma tai sitten pelkästään hieno kuva ilman suurempaa sisältöä. Voittajakannen kuva boksereillaan poseeraavasta Antti Holmasta on valokuvaaja Jussi Särkilahden ottama. – Tämä kansikuva oli monen vaiheen summa. Päädyimme hakemaan kuvaan inspiraatiota edellisvuonna maailmalla valtavan haloon nostattaneesta Justin Bieberin Calvin Klein -mainoskuvasta. Kannen ideoinnissa oli mukana A-lehtien designjohtaja Tuomas Jääskeläinen. 26 AJANKUVA Imagen päätoimittaja Heikki Valkama, AD Anna-Mari Tenhunen ja toimituspäällikkö Niklas Thesslund tuulettivat Imagen uutta kansikonseptia. Imagen kanneksi päätyy usein voimakas kuva, josta on itsestään selvää, että siitä tehdään kansi. Voittajakansi oli pitkän ideointiprosessin lopputulos.

1/2016 HELMIKUU 8,20 € IMAGE 229 HELMIKUU 2016 SIXTEN KORKMAN Viiden viikon seksipäiväkirjat PAM-PAM-PAM ANTTI HOLMA: ”YKSITYISESTI HAAVEILEN, ETTÄ NÄYTÄN KANSIKUVASSA MENESTYNEELTÄ MIEHELTÄ, JOLLA ON RIKAS SEKSIELÄMÄ EIKÄ OLLENKAAN TOPPAUSTA ALUSHOUSUISSA.” Maailmantalous ja ihana katse Tyttöyden taakka PIRKKO SAISIO 27 AJANKUVA

3H+K 2 / 2016 sidosryhmälehti 4 | 2016 TE E MA Sosiaaliturva uudistuu Toimisiko Britannian malli? Irtisanottu Eeva ”Karenssi vei toimintakyvyn” En ajattele, että elämällä olisi tarkoitus, mutta haluan nähdä, mihin kaikkeen siitä on. Keitä ovat perustulon kannattajat ja vastustajat? ” Seuraavan sukupolven sosiaaliturva INSPIROIVA ASUMISEN ERIKOISLEHTI YKSILÖN, YHTEISÖLLISYYDEN JA MUUTOKSEN VOIMASTA 2 / 2016 ” ”Päätösten seurauksia ei ymmärretä” IMAGE A-lehdet Oy SOSIAALIVAKUUTUS Kela/Otavamedia OMA 3hk-lehti.fi Asunnottomien yön vetäjä Senni Moilanen kaipaa järjestöjen näkemystä päätöksentekoon SIIRTYY STRÖMMAN ONNELLISUUS ON SIIVOUS LISÄÄ / STADI / KASPER RAITEILLE ELÄÄ SARKASMILLA / ELÄMÄN SIVUTUOTE / VAPAA-AIKAA  3H+K Kallioisen ja Zhoun munk tuoksuu kiinalainen ko pariskunta tarjoilee m avautuvassa helsinkilä Suomen Asuntopalvelu Oy 6 3H+K, Kahdeksas päivä Oy Asumisen erikoislehti 3H+K palkittiin jo toisena vuonna peräkkäin parhaasta ulkoasusta. Tuomaristo kiitteli etenkin taiton ilmavuutta ja ammattimaisesti toteutettua ehjää kokonaisuutta. Lehden ulkoasusta vastaava AD Marjo Thomas kertoo, että klassi­ suuden ja ilmavuuden lisäksi rentous ja ilo ovat olleet ulkoasun suunnittelussa lähtökohtina. – Onnistuneen aikakauslehden ulkoasu on kiinnostava ja siinä on yleensä jotain erilaista. Kaikki riippuu sommittelusta ja siitä, minkä asian lehden lukija tai katselija seuraavaksi huomaa. AD:n tehtävä on ohjata katsetta lehden sivuilla ja pitää lukijan kiinnostusta yllä, ei koko ajan huutamalla vaan varioi­ malla painotuksia ja volyymia. Vähän niin kuin rakentaisi teatteriesitystä, Thomas sanoo. 28 AJANKUVA 3H+K NRO 2 / 2016 Voittajaulkoasun suunnittelun lähtökohtina ovat rentous ja ilo. 3H+K-lehden ulkoasusta vastaavan AD Marjo Thomasin mielestä lehden ulkoasuun kannattaa panostaa, koska se iskee ensimmäisenä lukijan tajuntaan. Mukana juhlimassa päätoimittaja Jussi Karppinen, toimituspäällikkö Iina Thieulon ja tuottaja Johanna Uitti.

TUOMARISTON PERUSTELUT 3H+K jatkaa hyväksi todettua, kunnianhimoisesti toteutettua linjaa. Laatu säilyy numerosta toiseen ja tyyli kantaa läpi lehden. Taitossa on ilmavuutta, joka antaa kauniille kuville ja kuvituksille tilaa hengittää. Ulkoasu on ehjä kokonaisuus, jonka toteutus on alusta loppuun visuaalisesti ammattimainen ja onnistunut. Päällystämätön paperi lisää kotoisuuden tunnetta ja viestii toisaalta myös laadukkuutta. SISÄLLYS 58 36 48 • Tietokirjailija Henkka Hyppönen sanoo ajattelevansa onnellisuutta todella vähän. ”Minulle onnellisuus ei ole päämäärä tai tavoite, korkeintaan elämän sivutuote.” MINUN KEITTIÖNI Ammattikokki Pertti Kallioisen kotikeittiössä touhuaa useimmiten puoliso Wei Zhou. Itseoppineen ruokamestarin ruoissa maistuu sichuanilainen pippuri ja ruokaperinne. Eli mitä tästä lehdestä löytyy AVIOERON HINTA (+ ALV) Avioehto ..................... 55 € rekisteröinti maistraatissa Avioehto ................ n. 200 € juristin tekemänä 13 Pariterapia .............. 115 €/h (Väestöliitto) Pareille suunnattu seksuaaliterapia ...135 €/90 min (Väestöliitto) Avioerohakemus ........ 300 € 3H+K Juristin apu eroasioissa ..............200 €/h Eron sovittelu tuomioistuimessa .... 2 000 € 2 / 2016 KES Ä Eroriita oikeussalissa ...........8 000 € Tässä numero 13 ssa 18 ” Helsingin seudun kilpailukyky 9 TEKIJÄT 11 PÄÄKIRJ Esittelyssä Heli, Heidi, Jussi OITU ja Linda. että Länsimet S Jussi Karppinen pelkä ä, ro eristää Vant ILMOITUS aan. ON KESKEINEN13PERUSTELU TAULU Naut i röns lähil uonnosta, yilevästä kaikille uusille raidehankkeille. rappukäytäväs valloita korttelipiha ja muu sä SE MUODOSTUU 18 MITEN RAIT 18 kuten siitä, kuinka helposti 26 kkivuorelaiskodissa otiruoka. Sellaista myös kesäkuussa äisravintolassaan. kuultua. ta EET Helsingissäkin LIIKUTTAVAT MEIT Ä? tehokas liikk on hoksattu, että kestä vä ja uminen peru raideliikentee stuu seen. TAPETILLA Raite pääkaupunkise et mullistavat Hannu Kytö udun, väittää tutkija 26 KOLME . HUONETTA JA VUO GRAAFIKKO Kasper Ström DEN sarkasmill man elää a. Tekstiä ja kuvia synty kotona vauv 34 SIVUKIRJ an päiväuniaikaan. y myös OITU lähiöiden tulev S Katja Lindroos usko o aisuuteen. 36 TAAS YKS I JUTTU ONN ELLISUUDEST Tietokirjailija ja toimittaja A sitoutumi pohtivat 42 LUKULA sen ja onnellisuuden yhtey MPPU ttä. täydensi Hann Kirjat ja blogit. Luki jan a lauseet Harris. KUIN ULKOMAISILLE YRITYKSILLE. 46 HALLITT U KAA tärkeiden pape OS Ammattijärjestäjä neuvoo reiden järje 48 MINUN stämisessä. KEITTIÖN I Amm Kallioinen on kotikeittiö attikokki Pertti ssään lähin puolisons nä 51 AURINGOa Wei Zhoun tiellä. 3H+K N KYP NROSYTT 2 / 2016 ÄMÄT Virit kasvikset ripauksella ä kauden 58 HYVÄ ERO Aasiaa. SYN rakastuneena TYY SOPIMALLA Laad suunnitelma i varalle. pahan päivä n 63 AKTIIVIN EN ASUKAS Kommunikoi taloyhtiössä. fiksusti 64 ARJEN DES IGN Mölkky levisi suom pihoilta ja alais kesä ilta mökeiltä maai 66 TAAKSE lmalle. JÄÄK järjestä kotis ÖÖN TAVARAKAAO S Karsi ja i ylimääräiset 72 LEMMEN roinat. LOM suloisen irtiot A HANGOSSA Suun nittelimme on arjesta. 80 OMA NUR KKA kirja-arvontaa Väritä lehden kansi ja osallistu 81 PALAUTE n. Kehu, purn aa tai ehdo lukijakilp ta. Osallistu 82 SIVULLINailuun. EN Kirjailija Tuom suomalaisen asumisen vuos as Kyrö niputtaa isadan. hyvin arkisista asioista, 25 Eli mitä tästä JA KUINKA LAAJALTA ALUEELTA voi käydä töissä vaikka Itä-Helsingissä tai Otaniemessä. TYÖVOIMAN TARJONNAN KAUTTA • Kasper Strömman on graafinen suunnittelija, joka tekee kaikkea minkä kokee merkitykselliseksi. Eikä lainkaan perinteisiä alan töitä. SISÄLLYS lehd estä löyty y 64 Länsimetro lisää pääkaupunkiseudun houkuttavuutta NIIN SUOMALAISILLE ” 7 4 3H+K Etein en Oloh uone Kirja sto 58 36 Keitti ö Taloy htiö 26 Vara sto Kaup unki NRO 2 / 2016 Kolum nit HALLITTU KAAOS Eli miten laitat kodin järjestykseen 3H+K NRO 2 / 2016 5 Miten paperitulva padotaan? M illimetrin kymmenesosa – niin vaatimaton on yhden A4-arkin paksuus. Mutta mitä stressiä tärkeän arkin hukkaaminen aiheuttaakaan! Digitalisoituminen ei lupauksista huolimatta hävittänyt paperia, ja ohuet arkit kertyvät edelleen epäsiisteiksi paperikasoiksi tuottaen monessa kodissa päänsärkyä. Paperiviidakossa sekoittuvat asiatieto, muistot ja silkka roska. Valtaosa kasojen sisällöstä ei ole tärkeää, mutta pieni osa on. Läpikäyminen lykkääntyy samoista syistä kuin tavarakasojenkin: homma vie aikaa ja rasittaa. rationaalista ajattelua haittaavat riittämättömyyden tunne, huono omatunto, jahkailu ja huoli vääristä päätöksistä. Elämme kulttuurissa, jossa asiat syntymästä kuolemaan sekä omistajuudesta velkoihin ja saavutuksiin on todistettava jonkinlaisella dokumentilla. Siksi oman elämän dokumenttien järjestäminen on vielä tärkeämpää kuin tavaroi­ den järjestäminen. Hyvä uutinen on, että arkiston luominen on helppoa. Jokaisella veronmaksajalla on jo jonkinlainen systeemi. Ja mitä yksinkertaisempi systeemi, sitä todennäköisemmin se toimii. kuvat kaisu jouppi ja jussi särkilahti , klemmarit pino , pino . fi Anne te Velde-Luoma on mestarikarsija ja suurpiirteisyyttä rakastava professional organizer eli ammattijärjestäjä, joka ohjaa, kouluttaa ja järjestää Suomessa ja Hollannissa. anneteveldeluoma.fi 1. Valitse sopiva arkistosysteemi. Jos inhoat mapitusta, käytä lehtikoteloihin sijoitettavia muovitaskuja. Investoi kunnon rei’ittäjään tai liimansa pitäviin post-it-lappuihin. 2. Niputa koko vuosi. Laita saman vuoden rahaliikenteeseen liittyvät kuitit ja tositteet yhteen mappiin tai koteloon. Verottajaa varten yksityishenkilön on säilytettävä niitä kuusi, yrittäjän kymmenen vuotta. 3. Käsittele tuoreimmat ensin. Kun arkistointisysteemi on olemassa, voi arkistointia harrastaa vaikka puoli tuntia kerrallaan. 4. Asennoidu oikein. Arkistoinnilla edistät omaa ja läheistesi henkistä ja taloudellista hyvinvointia, sillä jatkuva etsiminen loppuu ja tieto tärkeiden asioiden hoitamisesta antaa mielenrauhaa. Esittele arkistosi periaatteet ja hätätilanteissa tarvittavat asiakirjat luottohenkilölle. 5. Arkistoi elämääsi. Virallisten asiakirjojen lisäksi arkistoon voi laittaa kaiken sen, minkä koet säilyttämisen arvoiseksi (kotieläintiedot, aforismikokoelma, huonekasvien hoito-ohjeet). 6. Keksi oikeat hakusanat. Järjestä myös digitaaliset dokumentit samoilla hakusanoilla. Älä lajittele liian yksityiskohtaisesti. 7. Luo jatkuva systeemi. Sisääntulevalle paperivirralle tarvitaan kolmiosainen, selkeä sijoituspaikka: nopeaa käsittelyä vaativat (laskut, palautettavat lomakkeet), hitaammat (esityslista, uudet vakuutusehdot) ja arkistoitavat. 8. Vähennä paperitulvaa. Laita oveen Ei mainoksia -tarra. Lopeta turhat lehtitilaukset äläkä ota vastaan tuote- tai muuta informaatiota, ellet sitä tarvitse. mapittamista inhoavat voivat käyttää muovitaskuja, jotka nimikoidaan salamannopeasti post-it-lapuilla. Lappusen liimapuolelle kir- joitetaan aihe, ja se kiinnitetään muovitaskun etukannen sisäpuolelle. Näin syntyneet osastot sijoitetaan aakkosjärjestyksessä tavallisiin lehtikoteloihin. Ensimmäiseen koteloon laitetaan omaan taskuunsa arkiston sisällysluettelo. 46 3H+K NRO 2 / 2016 Koteloiden määrää on helppo lisätä, kun aiheiden määrä tai taskujen koko kasvaa. Kerro arkiston olemassaolosta ainakin yhdelle luottohenkilölle. Hänelle on hyvä kertoa myös sairauskohtauksen tai kuoleman varalta, onko hoitotahtoa tehty, ovatko hautapaikka ja hautajaistoiveet selvillä, missä testamenttia säilytetään ja ketkä halutaan ala-ikäisten lasten huoltajiksi, jos vanhemmille tapahtuu jotain odottamatonta. Jos asioiden hoitaminen vaatii notaarilla tai pankissa käyntiä, tee niistä tyynesti pieniä projekteja ja toteuta ne systemaattisesti lähiaikoina. Paperikasojen läpikäymisen voi tehdä osissa. Lajittele tuorein pinkka ensin ja poimi to do -osastoon kaikki se, mikä on hoidettava ennen arkistointia. Laita lukemista odottavat paperit Lueosastoon, ja jos se kasvaa liian isoksi, tee rohkeita poistoja. Kaikkea ei voi eikä tarvitse tietää. Tee työtä jätepaperikassin ja silppurin kanssa. kyseenalaista jokainen painotuote ja paperilappunen. Työn edetessä huomaat törmääväsi samojen aiheiden papereihin aiemmilta vuosilta. Useimmiten voit saman tien tuhota ne vanhentuneina. Elämme monimutkaisessa maailmassa, joten älä kauhistu erilaisten arkistointi­ osastojen määrää. Niitä syntyy kymmeniä, jopa satoja, varsinkin jos kuulut siihen suureen suomalaiseen väestönosaan, joka kokopäivätyön ohella jaksaa kehittää itseään, harrastaa kulttuuria ja osallistua vapaaehtoistyöhön. Dokumenttien määrä kertoo myös rikkaasta elämästä. � 3H+K NRO 2 / 2016 47 AJANKUVA 29

GLORIAN RUOKA JA VIINI Sanoma Media Finland Oy Trendi, A-lehdet Oy Kun Trendiä lähdettiin uudistamaan, lähtökohtana oli keksiä aikakauslehden käyttötarve uudelleen. Toimitus päätyi kyseenalaistamaan aikakauslehdelle asetetut oletukset ja kysyi paljon kännykän kautta sisältöä kuluttavilta lukijoilta, mihin tarpeeseen he printtiä käyttävät. – Kävi ilmi, että aikakauslehti on lukijallemme himottava visuaalinen esine, jonka ääressä halutaan nauttia, keskittyä ja rauhoittua. Kun tarve kristallisoitui, päätimme keskittyä printissä sisältöön, joka tuottaa oivalluksia ja oikeasti kolahtaa, sanoo lehden päätoimittaja Jenni Lieto. Toimitukselle oivaltavaa oli se, että Trendin lukijat eivät kaipaa lehdeltä ajankohtaisuutta. – Siirsimme kaiken ajankohtaisen printistä verkkoon, koska kävi ilmi, että lehti ei ole lukijoillemme enää ajankohtaisen tiedon välittämisen väline. Ajattomuus on printissä tärkeämpää. 30 AJANKUVA IMAGE A-lehdet Oy TRENDI A-lehdet Oy Ajattomuus on printtilehdessä ajankohtaisuutta tärkeämpää. Trendin uudistuksessa mukana olleet muotituottaja Noora Nuotio, toimituspäällikkö Laura Kangasluoma, toimituspäällikkö Kati Toivanen, AD Hanna Kahranaho, tuottaja Anna Karhunen, toimitussihteeri Kiti Lehtimäki ja muotiassistentti Mia Frilander osasivat hieman jopa odottaa voittoa, koska lehden uudistus oli saanut niin paljon kehuja.

Gucci TUOMARISTON PERUSTELUT 1 Lehden onnistunut uudistus näkyy asiasisällöissä sekä ulkoasussa. Vahvat sisällöt ja rauhallinen visuaalisuus tukevat lehden aikuisempaa linjaa. Nuorekas Trendi on edelleen, mutta se on saanut lisää yllättävää syvyyttä ja ikäneutraalia kiinnostavuutta. Tilaa on annettu pitkälle, merkitykselliselle journalismille. Tehdyt uudistukset näkyvät selvästi sekä irtonumero- että mainosmyynnin nousussa ja ennen kaikkea lukijatyytyväisyyden kasvussa. Kysy itseltäsi kenkäostoksilla, mitä renessanssiruhtinatar vetäisi jalkaansa. Vastaus: jalokiviä ja brokadikangasta. 2 KORUJA EI VOI OLL A LIIKAA Kengät 690 e, M I U M I U / N E T - A - P O R T E R . Panosta uuden juhlamekon sijaan asusteisiin: hanki isot korvikset ja lado sormet täyteen näyttäviä sormuksia. ENEMMÄN ON ENEMMÄN! JUHLAPUKEUTUMISEN SUUNNAN NÄYTTÄVÄT NYT GUCCI JA RENES SAN S SIRUHTINATTARET. Renessanssitunnelmiin pääsee nyt myös Helsingissä. Kansallismuseon näyttely Renessanssi. Nyt! on auki 15. 1. asti. K ASA R I JA YSÄ R I , niin nähty, nyt tulee 1500-luku ja renessanssi! Guccin pääsuunnittelija Alessandro Michele ammensi muotitalon syysmallistoon inspiraatiota kotimaansa Italian taideperinnöstä. Hänen tyylimuusansa on italialaisen mahtisuvun tytär Katariina de’ Medici (1519–1589), josta tuli 28-vuotiaana Ranskan kuningatar. Michele kuljetti catwalkille upeasti kirjailtuja brokadikankaita, helminauhoja ja raskaita käätykoruja. Guccin näytöksestä kannattaa poimia omaan pikkujoulupukeutumiseen nämä kolme kikkaa, ja huomioarvo on taattu. Helmikorvikset 8 e, H & M . Helmisormus 850 e, S O P H I E Gucci BILLE BRAHE / N E T-A- P O R T E R . 3 SATSAA HELMIIN Helmet ovat kokeneet oman renessanssinsa: tanskalaissuunnittelija Sophie Bille Brahen minimalistisista helmikoruista on tullut hitti. : KAUNE US HYVÄ RUO PAREMPI I KA, HO Ihon voi sa ad Poimi näm a hehkumaan sy öm ä tuotteet apteekin kaupan ja ällä . hyllystä, kun haluat yleisimmis eroon tä iho- onge lmista . JENNA 20 T R E N D I : KÄMÄR ÄINEN K U VAT JENNI HOLMA JA TRU NK ARCHI VE 21 T R E N D I : K U VA F LO RIAN SOMMET / TRUNK ARCHIVE T R E N D I T E KS T I T M I A F R I L A N D E R JA L AU R A K A N G A S LU O M A . K U VAT K A R I K A I PA I N E N , G E T T Y I M AG ES , A L L OV E R P R ES S JA VA L M I S TA JAT. T EO S K U VA G I OVA N B AT T I S TA M O R O N I N I S OT TA B R E M B AT I . HANKI HUOMIOKENGÄT 62 Karoliinan luona on lupa tupakoida – ihan kuin hänen lapsuudenkodissaankin. T R E N Apilanlehden muotoinen D I : 63 tupakkapöytä on kirpparilöytö. MINUN TYYLINI SYÖN ILLALLISEN KESKIYÖLLÄ. MINULLE RYTMI O N J U U R I N Y T L U O N N O LL I N E N J A V Ä LT TÄ M ÄTÖ N . Harkittu sekamelska Karoliina Hellbergin, 29, maalauksissa on väriä ja runsautta. Kuvataiteilijan kotona tupakoidaan ja kokataan keskiyöllä. L A U R A F R I M A N KU VAT S U V I K E S Ä L Ä I N E N Leikkokukat ovat Karoliinalle tärkeitä. Hänen suosikkikukkakauppansa on La Reine, joka sijaitsee melkein hänen kotinsa naapurissa. H arrastin kuvataidetta jo lapsena: äiti ja isä kuskasivat minua kerran viikossa taidekouluun kotikaupungissani Porvoossa. Vanhempani eivät ole taiteilijoita, vaan työskentelivät yrittäjänä ja myyntisihteerinä. He eivät ole koskaan erityisesti fiilistelleet ammattiani, mutta eivät myöskään kyseenalaistaneet valintojani. Minusta se on hieno tapa tukea. Pääsin opiskelemaan pakkausmuotoilua ja Kuvataideakatemiaan maalaustaiteen linjalle. Valinta tuntui hankalalta, sillä olen päätöksissäni mustavalkoinen: ikään kuin valinta olisi ikuinen, vaikka kenelle tahansa muulle olisin sanonut, että voihan opiskelualaa myöhemmin vaihtaa. Suhtaudun päätöksiin vakavasti, sillä Karoliina Hellberg kuvailee pukeutumistyyliään klassiseksi ja rennoksi. Samujin leveissä housuissa ja pitkässä takissa on helppo olla. T R E N D I : 40 haluan omistautua valinnoilleni täydellisesti. Monesti vaikean valinnan jälkeen toivon, että tuntisin sisimmässäni heti, että se oli oikea, mutta niin käy harvoin. Vuosien varrella olen tajunnut, että lähdin oikeaan suuntaan. Siitä eivät ole todiste onnistumiset vaan ohikiitävät hetket: keskustellessani koulussa taiteesta opettajien ja muiden opiskelijoiden kanssa tuntui, että täällä minun kuuluukin olla. VA L M I ST U I N KU VATA I D E A K AT E M I ASTA viime vuonna. Kirjallisen lopputyöni teema oli haamut – eivät varsinaiset kummitukset, vaan kaikki, mikä on läsnä mutta näkymätöntä. Pallottelin aihetta pitkään, mutta lopullisesti palaset loksahtivat koh- T R E N D I : Acnen nahkakorkkarit ovat kauniit ja sopivat miltei mihin tahansa asuun. J A T K U U �� 41 AJANKUVA 31

suuri rakkaustutkimus MINÄ SINUA VAIN Kaveruuden jälkeen. Aaron ja Heta Tuomivaara olivat kahdeksan vuotta kavereita. Siitä alkoi rakkaus. Tyttö tuli Se alkaa silmistä ja huipentuu arkeen, jossa mies hoitaa yhteisiä lapsia. Suuri rakkaustutkimuksemme osoittaa, että kaikkein kovin supermies on isämies. S e alkaa silmistä. Ne ovat ”karibianmerensiniset silmät” tai ”söpöt ruskeat silmät”. Sellaiset silmät, jotka ”menevät sikkuralle”. Näin kertovat suureen rakkaustutkimukseemme vastanneet – ja kertovat paljon muutakin. On itse asiassa ihme, ”miten kenelläkään voi olla noin kauniit silmät”. Aivot rekisteröivät silmäyksen sekunnin kymmenyksissä, mutta vasta pidempi katse herättää kiinnostuksen. Se katse voidaan luoda missä tahansa, ja on luotu: Saimaan rannalla, baarissa uudenvuodenaattona, ammattikoulun ruokalassa tai jokamiesluokan jääratakilpailuissa. Silmät kiinnittävät huomion Tinderin profiilikuvassa, mutta mikään ei korvaa elävää katsetta. Vasta se vangitsee. Silmien jälkeen tärkeä on suu. Ehkä sieltä tulee puhetta, mutta tärkeintä on, että se on hymyssä. Sillä yhteinen nauru sitoo ihmiset yh34 IMAGE 235 Yhdeksän vuotta sitten Niklas Thesslund tiesi, että pian syntyvä lapsi mullistaisi hänen elämänsä. Mutta millä tavalla, sitä hän ei tiennyt. Laura Kosonen kuvat Piia Arnould SYYSKUU 2016 teen. Myönteisyys, iloisuus ja huumorintaju tekevät vaikutuksen ensikohtaamisissa. Joku kertoo, kuinka jalat menevät letkuiksi, jos suuta ympäröi tuuhea parta. Yksi kiinnittää huomiota sporttiseen profiiliin ja toinen nallekarhumaiseen olemukseen. Kyllä, ulkonäkö merkkaa. Luonne ei ole tärkein, sillä sitä ei vielä tunne. TeksTi niklas thesslund kuvaT juuso westerlund J OS SILMÄT JA SUU miellyttävät, sen tuntee vatsassa. Siellä alkavat lepattaa ne kuuluisat perhoset. Tai oikeastaan ne lepattavat päässä, sillä tunneaivojen aivosaari herkistyy, ja se tuntuu vatsanpohjassa. Kun ihminen rakastuu, elimistössä käynnistyy kemiallinen myrsky. Osaa rakkaus lyö lekalla päähän saman tien. ”Omaan ihastumiseen meni muutama tunti. Rakastumiseen meni muutama päivä. Päätökseen avioitua meni kolme viikkoa.” ”Katsoin häntä ensimmäistä kertaa ja tiesin heti: tuon haluan.” Useimmilla tunteet voimistuvat kuukausien kuluessa. Rakkaudesta uskalletaan ehkä puLOKAKUU 2016 / MEIDÄN PERHE SYYSKUU 2016 13 MINÄ SINUA VAIN Meidän perhe, Sanoma Media Finland Oy TYTTÖ TULI Image, A-lehdet Oy IMAGE 235 35 HUKKUNEET Image, A-lehdet Oy Vuoden juttu vaati paljon taustatyötä ja aikaa. Hukkuneet, Image Vuoden juttu yleisölehdessä on koskettava tarina ajankohtaisesta aiheesta. Jutun kirjoittanut toimittaja Taina Tervonen on kirjoittanut pakolaisuudesta ja maahanmuutosta lähes 20 vuoden ajan. Kolme vuotta sitten hän kiinnostui Välimereen hukkuneiden tunnistamisesta. – Näistä ihmisistä puhutaan usein numeroina eikä ihmisinä, vaikka heillä jokaisella on nimi, elämäntarina ja omaisia. Minua mietitytti, eikö näillä kuolleilla ole kenelläkään väliä ja tunnistaako heitä kukaan, Tervonen sanoo. Jutuntekoprosessi oli hidas ja raskas. Tervonen kävi jutun tiimoilta kolme kertaa Italiassa. Hylyn ja sen mukana hukkuneiden tarinan selvittäminen vaati paljon taustatyötä ja faktojen tarkistamista. Juttu kuvitettiin Anna Aution kuvilla vainajien esineistä. – Paras tunnustus jutulle olivat palkintoraadin sanat. Se, että juttu on onnistunut koskettamaan, on hieno palkinto kirjoittajalle, Tervonen sanoo. 32 AJANKUVA Voitto oli iloinen yllätys ja hieno tunnustus jutulle, jonka aihe on vaikea käsitellä ja surullinen, kiittelevät valokuvaaja Anna Autio ja toimittaja Taina Tervonen.

TUOMARISTON PERUSTELUT Informatiivinen, erilainen ja ajatuksia herättävä juttu erittäin tärkeästä ajankohtaisesta aiheesta. Aiheen omaperäisessä käsittelyssä on löydetty tasapaino kylmien faktojen ja surullisuuden määrässä. Taustatyöhön on panostettu perinpohjaisesti, ja sujuva ilmaisu vie lukijan paikan päälle. Vähäeleinen, jopa koskettava kuvitus tukee hienosti jutun sanomaa ja tuo sen iholle. AJANKUVA 33

IINA ALANKO Anna, Otavamedia Oy MELISSA HEIKKILÄ Ylioppilaslehti VAPPU KAARENOJA Suomen Kuvalehti, Otavamedia Oy Vuoden toimittaja kirjoittaa vaikeistakin aiheista kiinnostavasti. Vappu Kaarenoja, Suomen Kuvalehti – Voitto tuntuu hienolta. Näitä juttuja kun tahkoaa, niin aina toivoo, että joku tykkäisi. Jos tuomaristo on niistä tykännyt, niin ehkä siinä tapauksessa lukijatkin, vuoden aikakauslehtitoimittajaksi valittu Vappu Kaarenoja sanoo. Kaarenoja sai tuomareilta kehuja taidostaan kirjoittaa vaikeistakin aiheista kiinnostavasti. Yhteiskunnalliset aiheet ovat kiinnostaneet häntä aina. – Kirjoitan mielelläni monenlaisia juttuja, mutta helpoiten innostun aiheista, joissa on joku yhteiskunnallinen elementti. Kaarenoja pitää yhtenä toimittajan tärkeimmistä ominaisuuksista uteliaisuutta, jonka takia hän itsekin on ammattiin päätynyt. – Uteliaisuuden ansiosta jaksaa selvittää asioita, joista tärkeimmät ja kiinnostavimmat kerrotaan lukijalle. 34 AJANKUVA Toimittaja Vappu Kaarenoja pyrkii kirjoittamaan vain sellaisia juttuja, jotka lukija jaksaa lukea loppuun asti.

HÄN TeksTi Vappu Kaarenoja kuvaT Marjo TynKKynen TUOMARISTON PERUSTELUT Vappu Kaarenoja on monipuolinen ja taitava tarinankertoja, joka kirjoittaa vaikeistakin aiheista sujuvasti ja kiinnostavasti. Jutuissaan Kaarenoja kunnioittaa lukijaa; ei osoittele eikä selitä turhia. Tarkkavaloiset haastattelut näyttävät lukijalle haastateltavat juuri sellaisina kuin he ovat kaikkine luonteenpiirteineen. Huumoria unohtamatta. Jutut ovat niukkuuden sekä taukojen taidetta ja jättävät tilaa tulkinnalle. Sauli Niinistö Suomen tasavallan presidentin ”saa kuumenemaan”, jos häntä arvioi ihmisenä. Ei toinen ihminen tunne toista. D ◼◼ Sauli Niinistö Presidentinlinnan Goottilaisessa salissa. Voisiko presidentti hymyillä? ”Ai sellaista kuolleen lahnan hymyä”, Niinistö sanoo. 124 mitri Medvedev nykii alas puvunhousunsa punttia. Hän istuu antiikkituolilla kristallikruunun alla, oikealla puolellaan Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö. On kokolattiamatto, pitkät tummanpunaiset samettiverhot ja lasivitriinissä hopea-astioita. Niinistö katsoo itänaapurin kollegaa tuimasti ja pyörittelee kädessään lukulaseja. Niitä on tällä viikonloppureissulla mukana kolmet. Käynnissä on vuotuinen turvallisuuskonferenssi, München Security Conference. Tapahtuma on eräänlainen ulkopolitiikkafestivaali, jota voisi luonnehtia lainaamalla Niinistön kuvausta 1990-luvun alun Pohjoismaiden Neuvoston kokouksista: ”Pontevia puheita, tärkeän oloisia kokouksia ja delegaatteja ja iltajuhlia, muttei niinkään merkittäviä tuloksia.” Mutta on tämä tietysti oiva tilaisuus paneelikeskustelemiselle ja tällaisille kahdenvälisille ”epävirallisille” tapaamisille, joiden ensihetkiä seuraa toistakymmentä toimittajaa. Medvedevin tulkki kääntää suomeksi terveiset Vladimir Putinilta, Niinistön tulkki vastaa spasiballa. Näin presidentti johtaa ulkopolitiikkaa – yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa tietysti. Tänäänkin Niinistö on soittanut ministereille jo muutaman kerran, hän tekee niin päivittäin. Tai sitten hallituksesta soitetaan hänelle, presidentti haluaa pysyä ajan tasalla myös sisäpolitiikasta. Kerrotaan esimerkiksi, miten neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta etenevät. Niinistö tosin ei pidä sen enempää termistä yhteiskuntasopimus kuin kilpailukykysopimuskaan, hänestä on parempi puhua työelämän ja talouden neuvotteluista. Hän on tarkka sanoista. Niinistö ei esimerkiksi ihaile muita valtionpäämiehiä, arvostaa kyllä. Ja kun hän on edeltävällä viikolla puhunut Yhteisvastuukeräyksen avajaisissa, että ”ihmiselämän suunta voi joskus olla pienestä kiinni”, poseerannut maahanmuuttajanuorten kanssa kaverikuvissa ja lupautunut Kultainen keihäs -tapahtuman suojelijaksi, hän ei arvojohtanut. Hän ei ole arvojohtaja, vaan mielipiteisiin vaikuttaja. K aksikymmentäkuusi vuotta sitten Halikossa, Salon lähellä, oli avoinna käräjätuomarin virka. 41-vuotias juristi Sauli Niinistö haki paikkaa siitä huolimatta, että hänet oli valittu eduskuntaan vain kaksi vuotta aiemmin, kolmannella yrittämällä. Niinistö ei ollut mikään kansanvillitsijä, pikemminkin vaikeaselkoinen ja asiakeskeinen fundeeraaja. Sellainen, joka päätyy kuvailemaan Ståhlbergin työpöytää, kun haluaa puhua perustuslaista. Enemmän eksistentialistinen virkamies, ei mikään veikkovennamo. Tyypillinen yhden kauden kokeilija, kuten puoluetoveri Ilkka Kanerva siihen aikaan arvioi. Ei Niinistökään ollut varma, halusiko jatkokaudelle eduskuntaan. Etenkään, kun oli saamassa tämän Halikon-viran. Hän oli hakijoista pätevin: yli kymmenen vuoden työkokemus, omasta lakitoimistosta ja hovioikeudesta. Suom e n Kuva le h t i  12 –13/2016 AJANKUVA 35

BARISTA Oy Gustav Paulig Ab/ Otavamedia OMA PARTIO Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry YLIOPPILASLEHTI AINO Aalto-yliopiston ylioppilaskunta AYY Järjestölehtien kannattaisi rikkoa enemmän kaavoja. Ylioppilaslehti Aino, AYY – Voitto tuntuu superhyvältä! Teimme hyvin kokeilevaa lehteä ja aika ajoin hiipi mieleen ajatus, onko tässä mitään järkeä. Palkinto palautti uskon siihen, että oli, sanoo viime vuonna Ylioppilaslehti Ainon päätoimittajana toiminut Pauliina Suominen. Aino sai tuomaristolta kiitosta etenkin rohkeudesta. Suomisen mielestä muidenkin järjestölehtien pitäisi uskaltautua rikkomaan enemmän kaavoja. – Ainossa lehden nimi ei ollut perinteisellä paikallaan kannen yläreunassa, koska meidän ei tarvitse houkutella ostajia logollamme marketin lehtihyllyllä. Myöskään lehden ilme ei ollut perinteisen harmoninen ja yhtenäinen. Juuri kun lukija luuli oppineensa Ainon konseptin, seuraava aukeama olikin eri maailmasta. Jos tekee vain sellaista lehteä, jota järjestön jäsenet osaisivat itse pyytää, on tuskin tehnyt mitään kovin mullistavaa. 36 AJANKUVA Ainossa voidaan tehdä sekopäisiä ratkaisuja, koska sekä lehti että sitä julkaiseva ylioppilaskunta ovat niin nuoria. Ainolla ei ole minkäänlaista historian painolastia, jota kumarrella, sanovat Pauliina Suominen (vas.), päätoimittaja 2016 ja toimitussihteeri Saarlotta Virri.

TUOMARISTON PERUSTELUT Ylioppilaslehti Aino on rohkea ja kokeileva. Lehden identiteetti on nuori, luova ja mahdollisuuksia täynnä kuten ympäröivä yhteisönsäkin. Uusittu visuaalinen ilme on onnistunut ja sisällöllään lehti nostaa moniäänisen lukijakunnan keskusteluun oivalluksia ja näkökulmia, joita ei muualla voisi nähdä. Aino tekee myös hyvää mediakasvatustyötä; monelle kirjoittajalle se on ensikosketus toimittamiseen ja lehden tekemiseen. AJANKUVA 37

KOTITALO Isännöintiliitto RAYMOND RAY/Veikkaus 3H+K Kahdeksas päivä Oy Vuoden asiakaslehti syntyy mietitystä konseptista ja älykkäistä oivalluksista. 3H+K, Kahdeksas päivä Oy Vuoden asiakaslehti 3H+K on nuorille kaupunkilaisille suunnattu asumisen erikoislehti. Tuomaristo kiitteli erityisesti lehden taitoa avata monimutkaisiakin aiheita kansantajuisesti. – Meillä on loistava avustajakaarti, joka laittaa itsensä likoon joka numerossa. Käytämme briiffien tekemiseen poikkeuksellisen paljon aikaa ja jutut editoidaan moneen kertaan. Kun toimittajan ja toimituksen välillä on avoin ja luottamuksellinen suhde, saadaan jutuista editoitua timanttisia, ja molemmat oppivat prosessissa, sanoo lehden toimituspäällikkö Noora Lintukangas. Lintukankaan mukaan hyvän asiakaslehden tunnistaa mietitystä konseptista ja älykkäistä oivalluksista. – Olemme halunneet luoda vakavasti otettavan aikakauslehden, jossa on kuitenkin pilkettä, iloa ja intoa. Olemme valtavan iloisia, että innostuksemme lehden tekemiseen näkyy. 38 AJANKUVA Vuoden asiakaslehti 3H+K:lla on kolme hyvin erilaista mallillukijaa. Tiukka konsepti toteuttaa kaikkien kolmen lukijan tarpeita tai kiinnostuksen kohteita. Kuvassa AD Marjo Thomas, toimitusjohtaja Jussi Karppinen, toimituspäällikkö Iina Thieulon ja mediatuottaja Johanna Uitti.

TUOMARISTON PERUSTELUT Vuoden asiakaslehti 3H+K on ennakkoluulottomasti ja raikkaasti oman paikkansa ottava asumisen lehti, joka uskaltaa kokeilla ja leikkiä. Lehti pyrkii yhteisöllisyyteen ja myös läheiseen suhteeseen lukijan kanssa menemällä asukkaiden arkeen. 3H+K avaa monimutkaisia aiheita kansantajuisesti ja kannustaa lukijoitaan vaikuttamiseen, aktiivisuuteen ja vastuullisuuteen. Ulkoasultaan lehti on helposti lähestyttävä ja persoonallinen kokonaisuus.

päihteet Totuus vapauttaa Sairaanhoitaja Sanna Kallio vapautui lääkeriippuvuudesta, kun hän lakkasi valehtelemasta itselleen ja muille. TeksTi Riitta Hankonen kuvaT Mikko Lehtimäki 14 TEHY t 8–2016 2228_.indd 14 9.8.2016 12:56:23 TOTUUS VAPAUTTAA Tehy VERTA! Improbatur PIELEEN MENI Metsälehti Makasiini Vuoden ammatti- ja järjestölehtijuttu syntyi yllättävästä juttuideasta. Pieleen meni, Metsälehti Makasiini Vuoden juttu ammatti- ja järjestölehdessä kertoo metsänomistajien tekemistä virheistä monipuolisesti eri näkökulmista. Jutun kirjoittanut toimittaja Liina Kjellberg sai juttuun idean Metsälehti Makasiinin lukijalta. – Lukija harmitteli, miksi lehdessä kerrotaan aina vain onnistumisista, kun harvoin metsässä asiat sujuvat niin kuin on suunniteltu. Juttuidea epäonnistumisista oli niin yllättävä, että päätimme toteuttaa sen, Kjellberg sanoo. Kjellberg kartoitti metsänomistajien yleisimpiä virheitä metsäalan ammattilaisten avulla ja päätyi kyselemään, minkälaisia mokia ammattilaiset ovat tehneet omissa metsissään. – Oli hienoa huomata, miten avoimesti metsäalan ammattilaiset kertoivat omista virheistään. Moni lukijamme totesi, että asiat tahtovat menevät juuri niin kuin jutussa kerrotaan. 40 AJANKUVA Hyvän ammattilehtijutun pitää olla erityisen hyvin taustoitettu. Pienimmätkin asiavirheet huomataan, tietää toimittaja Liina Kjellberg. Komppaamassa AD Anna Back ja toimitussihteeri Jussi Collin, kaikki kolme Metsäkustannus Oy:stä.

TUOMARISTON PERUSTELUT Suuri tietopaketti on rakennettu sellaiseen muotoon, joka houkuttaa lukemiseen. Monet näkökulmat tuodaan esiin monipuolisesti asiantuntijoiden, alan ammattilaisten ja lehden lukijoiden, metsänomistajien, kautta. Juttu palvelee hienosti eritasoisia alan osaajia – jopa maallikoita. Virheistä voi oppia! Taitto on tarpeeksi ilmava ja erityismaininnan saavat upeat kuvat sekä grafiikkaan panostaminen. AJANKUVA 41

ÄITI SINÄ OLET SANKARI omatalous.lahitapiola.fi LähiTapiola/A-lehdet Oy WIN-WIN-WIN https://lounge.fim.com FIM/A-lehdet Oy ELÄMYKSEN METSÄSTÄJÄT Yhteishyvä, SOK/Otavamedia OMA TUOMARISTON PERUSTELUT Elämyksen metsästäjät, Yhteishyvä Vuoden juttu asiakaslehdessä on monipuolinen läpileikkaus ruokakulttuuriin. Juttu syntyi tiimin yhteistyönä. – Halusimme tehdä visuaalisesti kunnianhimoisen ja vahvan juttukokonaisuuden, jossa myös kuvat kertovat omaa tarinaansa. Siksi kuvaajat ja stailaaja otettiin suunnitteluun mukaan heti alkuvaiheessa. Prosessi vaati koko porukan saumatonta yhteistyötä. Jutun rakenne suunniteltiin huolella etukäteen niin, että kaikki olivat kärryillä, miten se tehdään, kertoo jutun kirjoittanut toimittaja Katri Saukkonen. Saukkosen mukaan hyvä asiakaslehtijuttu lähtee liiketoiminnan tarpeista, mutta siihen pätee samat kriteeri kuin aikakauslehtijuttuun. – Asiakaslehdet kilpailevat ihmisten ajasta, joten laadun täytyy olla yhtä hyvää ellei jopa parempaa kuin yleisölehdissä, jotta lehti avataan ja sen parissa viihdytään. 42 AJANKUVA Vuoden asiakaslehtijuttu on hieno läpileikkaus ruoka­kulttuuriin erilaisten haastateltavien ja heidän elämystensä kautta. Monet näkökulmat aiheeseen sekä tekstin ja kuvien sopusointu avaavat lukijalle hyvin aiheen monitasoisuuden. Juttu herättää uudenlaista ruokakeskustelua. Korkeatasoiset kuvat tuovat myös itsenään vahvasti sisältöä aiheeseen. Juhlamielellä julkaisujohtaja Sassi-Leivonen. Jutun toteuttivat tuottaja Niina Korhonen, AD Liisa Seppo, toimituspäällikkö Sanna Suokko, kuvausjärjestelijä Janic Leino, toimittaja Katri Saukkonen ja valokuvaajat Outi ja Juha Törmälä.

Hyvä asiakaslehtijuttu on laadukas ja huolella suunniteltu. AJANKUVA 43

HELI SORJONEN Mondo, A-lehdet Oy JUSSI SÄRKILAHTI Ylioppilaslehti VILMA PIMENOFF Image, A-lehdet Oy Vuoden aikakauslehtikuvaaja hakee vaikutteita kuviinsa huoltoasemilta. Vilma Pimenoff, Image Vuoden aikakauslehtikuvaajaksi valitun Vilma ­Pimenoffin kuvituskuvissa arkipäiväiset asiat saavat uuden ulottuvuuden. – Pyrin siihen, että kuvani eivät pelkästään kuvita juttuja vaan tuovat aiheeseen toisen näkökannan vastakkainasettelun kautta. Uusi näkökulma saattaa löytyä, kun kuvaan esimerkiksi jonkun asian sille epätyypillisessä paikassa tai sille epätyypillisellä tyylillä, Pimenoff sanoo. Imagessa julkaistut kilpailukuvasarjat käsit­ televät seksiä ja feminismiä. Kuvaaja kertoo hakevansa vaikutteita kuviinsa mitä moninaisimmista asioista ja paikoista – muun muassa tanssista, runoudesta, lehtiotsikoista ja huoltoasema-arkkitehtuurista. – Ajattelu kuvieni takana ja niitä tehdessä on varsin rönsyilevää ja laaja-alaista, mutta valmis kuva on kuitenkin tarkkaan harkittu ja rakennettu kokonaisuus, pitkäjänteisen työn tulos. 44 AJANKUVA Vilma Pimenoffin mielestä yhteistyössä Imagen kanssa on hienointa se, että hän saa kuvitusjuttuihin aina vapaat kädet ideoida ja toteuttaa oman näkemyksensä aiheesta.

TUOMARISTON PERUSTELUT Vilma Pimenoff osaa loistavalla tavalla kiteyttää arkipäivän asiat selkeiksi kuvasymboleiksi ja saa tutut asiat näyttämään joltain muulta kuin mitä ne ovat. Vuoden 2016 aikakauslehtikuvaaja on löytänyt kiteytetyn ilmaisutavan, joka jättää silti varaa tulkinnoille. Kuvituskuvat tuovat itsenäisinä töinä lehtiartikkeleihin uuden ulottuvuuden, ja ne erottuvat omaleimaisuudellaan jokapäiväisestä kuvavirrasta. AJANKUVA 45

LOUNGE.FIM.COM FIM Lounge WWW.PIRKKA.FI Pirkka WWW.MUUTOSLEHTI.FI Suomen Luonto TUOMARISTON PERUSTELUT Vuoden digijulkaisulla tutkijoiden ääni kuuluviin. Kunnianhimoinen ja tärkeä, printtilehteen itsenäisessä suhteessa oleva projekti koulutti luonnontieteilijöitä toimittajan tehtäviin. Oma verkko­ alusta #muutos-lehdessä huomioi erityisesti lukukokemuksen; sen mikä tekee sivuston seuraamisesta miellyttävän ja mikä on visuaalisesti tärkeää. Toteutus oli lehden brändiä erinomaisesti tukeva. Projektilla pystyttiin tavoittamaan myös uusia yleisöjä, jotka ovat erityisen kiinnostuneita luonnossa tapahtuvista muutoksista ja käyttävät pääasiallisena tiedonlähteenään verkkoa. www.muutoslehti.fi, Suomen Luonto – Palkinto tuntuu hyvältä ja yllättävältä. Emme osanneet ollenkaan odottaa sitä. Koemme, että #muutos-lehti on paljon muutakin kuin vain digitaalinen alusta, ja olemme tyytyväisiä, että myös raati on ymmärtänyt lehden yhteiskunnallisen merkityksen, sanoo Suomen Luonto -lehden verkkotuottaja Laura Salonen. Luonnon ja ympäristötieteiden tutkijoille suunnattu #muutos-lehti syntyi, kun paljon tutkijoiden selvittämää tietoa hyväksi käyttävät Suomen Luonto -lehden toimittajat halusivat antaa tiedeyhteisölle vuorostaan jotain takaisin. – Koimme, että on tärkeää saada tutkijoiden ääni kuuluviin ja asiantuntemus käyttöön laajemmalla tasolla. #muutos-lehti ja sen aiheet ovat saaneet paljon kiitosta sekä tiedeyhteisöltä että tavallisilta verkkolukijoilta. Myös koulutetut tutkijat ovat olleet tyytyväisiä projektiin. 46 AJANKUVA Suomen Luonto -lehden päätoimittaja Heikki Vasamies, toimituspäällikkö Antti Halkka, AD Marika Eerola, verkkotuottaja Laura Salonen, toimittaja Riikka Kaartinen ja toimittaja Jouni Tikkanen olivat kauan kaivanneet printtilehdessä julkaistaville jutuille verkko­alustaa, jolta olisi miellyttävää lukea pitkiäkin lehtijuttuja. #muutos-lehdessä toteutui myös tämä toive.

OLE AITO LUONNOLLISESTI HEHKUVAA IHOA EI TARVITSE PIILOTTAA. Säteilevin hehku tulee sisältä päin. Uusien Invisible Illumination -tuo�eiden innovatiiviset, ilmavan kevyet koostumukset mullistavat käsityksesi meikeistä. Puhdasta pohjoista lähdeve�ä, kirkastavaa lakkaa ja valoa heijastavia sävypigmen�ejä sisältävät nestemäiset tuo�eet heley�ävät ja kosteu�avat saaden ihon näy�ämään hetkessä hehkuvalta ja viimeistellyltä. Helli ihoasi kosteutuksella ja kasteenraikkaalla hehkulla – koe Invisible Illumination, täysin uudenlainen pohjoismainen kauneusrituaali, joka yhdistää ihonhoidon ja meikkien parhaat ominaisuudet ennennäkemä�ömällä tavalla. Luonnollinen lähestymistapamme kauneuteen valjastaa pohjoisen valon voiman korostamaan ihon hehkua. Katso lisää: lumene.fi TUOMARISTON PERUSTELUT Lumene on kasvattanut merkittävästi panostustaan aikakauslehtiin. Kansain­ välistä huipputasoa olevassa brändiuudistuksessa on onnistuneesti hyödynnetty aikakausmedioiden laadukkaita mediaympäristöjä niin printissä kuin digitaalisissakin kanavissa. Lumenen näyttävät ja harmoniset mainokset rakentavat mielikuvaa laadukkaasta, luonnollisesta ja aidosta brändistä. Aikakauslehti mahdollistaa visuaalisesti kiinnostavan mainonnan. Lumene Oy Hyvää printtimainosta ei helposti korvata, tuumivat Arja Havaste, Emma Varila, Anne Tuomikoski, Wille Wallin, Johanna Pajala ja Katri Sipponen Lumenelta. – Käytimme printtimainontaa merkittävänä osana Lumenen brändiuudistusta lanseeratessamme. Tuntuu upealta, että se on noteerattu näin hienolla tavalla, sanoo Lumenen PR- ja markkinointijohtaja Tiina Bensky. Lumene luottaa markkinoinnissaan monikanavaisuuteen ja on todennut printtimedian olevan yksi tehokkaimmista tavoista tavoittaa oikea kohderyhmä. – Aikakauslehdet mahdollistavat herättelevän ja visuaalisesti kiinnostavan toteutuksen. Hyödynnämme mainonnassamme yhden sivun ja aukeaman ilmoituksia uutuuslanseerauksissa ja lisäksi teemme erikoisprinttitoteutuksia. Aikakauslehdet ovat meille myös tärkeä tuotenäytteiden jakelukanava, jonka kautta tavoitamme ison määrän kuluttajia kokeilemaan uusia tuotteitamme. AJANKUVA 47

JEWELRY DESIGNED BY TINA TILLANDER Atelier Torbjörn Tillander Hedelmällistä yhteistyötä. Senior Marketing Manager Anu Pietinen ja Head of Growth Riitta Lumme-Tuomala keskellään suunnittelija Jaakko Veijola. Muotokuvia johtajuudesta, Aalto EE SITKUN NYTKUN ET-lehti, Sanoma Lifestyle VETTÄ VAHVEMPAA Vichy Original, Hartwall TUOMARISTON PERUSTELUT ÄKKILÄHTÖ ETELÄÄN Tallink Shuttle, Tallink Silja 48 AJANKUVA Aalto EE:n mainossarja puhuttelee kohderyhmäänsä sopivan eksklusiivisesti oikeissa medioissa. Nämä mainokset eivät ole tarkoitettu kaikille, mutta kohderyhmäänsä ne uppoavat täydellisesti. Muotokuvaperinnettä mukailemalla mainoksiin on onnistuttu lataamaan halutut arvot, jotka vastaanottajan on helppo tunnistaa. Osaamista ja näkemystä huokuvat tekstit osuvat hienosti kokeneen ammattilaisen ajatusmaailmaan. Genressään kadehdittava toteutus! Vuoden aikakauslehtimainokseksi valittu Aalto University Executive Educationin mainossarja onnistui tuomariston mukaan tavoittamaan kohderyhmänsä. – Halusimme siirtää historiallisia hahmoja tähän päivään arvostavalla ja kiinnostavalla tavalla tekemättä heistä kokonaan nykyhahmoja. Kun Wörks pääsi vauhtiin, linja alkoi hahmottua ja tutut yksityiskohdat, kuten Ottomaanien hallitsijan turbaani, saivat modernin toteutuksen, sanoo Aalto EE:n markkinointi- ja viestintäjohtaja Riitta Lumme-Tuomala. Mainossarja syntyi mainostoimisto Wörksin ja Aalto EE:n kiinteässä yhteistyössä. – Valokuvaaja Kimmo Syväri ja stylisti Teri Niitti loihtivat toteutusvaiheessa ideat eloon varmalla, mutta herkällä osaamisellaan, sanoo suunnittelija Jaakko Veijola Wörksiltä.

Vuoden aikakauslehtimainos upposi kohderyhmäänsä täydellisesti. The portrait of Philip II of Spain by Sofonisba Anguissola served as the inspiration for this picture. Time misspent is always a fateful investment. Among thousands of options globally, Aalto EE’s programs are the only in Finland that rank among the top 40 in reaching set goals. (Financial Times Executive Education Ranking 2015) 30156364_BlueW_RISKI_215x285_ENG.indd 1 3/16/16 5:02 PM AJANKUVA 49

TEKSTI JENNI UUSILEHTO | KUVAT JUKKA ALASAARI Miten syntyy hyvä lukijasuhde? Miten lukijasuhdetta ylläpidetään? Mitä lukija odottaa lehdeltä? 50 Eliisa Kallioniemi, Metsälehti. – Lukijasuhteen syntymiseen tarvitaan lehdeltä rehellisyyttä, avoimuutta ja sensitiivisyyttä. Metsälehdellä on tosi tiivis lukijasuhde, jota vahvistamme muun muassa Facebookin avulla. Mirjami Haimelin, Oma Aika. – Lukijasuhteen kannalta tärkeintä on laatu. Sen lisäksi lehden täytyy pitää silmät auki ja pysyä kartalla siitä, mitä lukija haluaa. Oma Aika on paljon lukijoiden kanssa tekemisissä somen kautta, mikä vahvistaa lukijasuhdetta. Anne Korkiakoski, hallitusammattilainen. – Lukijasuhde syntyy tunnetasolla. Tärkeintä on, että lukemisesta syttyy jokin vahva tunne. Ei ole väliä, mikä tunne on. Se voi olla esimerkiksi nauru, onnellisuus tai vakavamielisyys. Aki Salo, Isännöintiliitto. – Lukijasuhteen muodostumiseen tarvitaan aina yhtä laadukas sisältö. Luen erilaisia aikakauslehtiä Cosmosta Tiede-lehteen. Odotan, että lehti tarjoaa syventäviä artikkeleita tai kertoo jotain uutta, mitä en ole tiennyt. Robert Sundman, Ylioppilaslehti. – Jotta syntyy hyvä lukijasuhde, lehden täytyy tuntea lukijansa. Pitää tietää, mitä juuri meidän lukija haluaa lehdeltä. Olennaista on, että osaa asettua lukijan asemaan. Aapo Mattila, Dynamo & Son. – Lukijasuhde syntyy hyvästä kokonaisuudesta. Lehdellä pitää olla asennetta ja tiettyä munakkuutta, jotta sen pariin haluaa palata uudelleen. ­Visuaalisuus on tärkeää, sillä ilman sitä kukaan ei lukisi lehteä. Sari Hannikainen, Anna. – Lukijasuhde syntyy vuoro­ vaikutuksesta. Kuuntelemme ­Anna-lehdessä lukijoita herkällä korvalla. Luemme kaikki palautteet, reagoimme niihin, järjestämme lukijatapahtumia, meillä on oma lukijapaneeli ja pidämme yhteyttä lukijoihin useiden somekanaviemme kautta. Ida Virkki, ToinenPHD. – Lukijasuhde syntyy siitä, että lehdellä on jokin merkitys lukijan elämässä. Eri lehdille on eri odotukset. Itse odotan, että lehti kertoo jotain uutta maailmasta kiinnostavasta näkökulmasta. Teemu Karvonen, Alma Talent. – Lukijasuhde rakentuu luottamuksesta. Verkkojulkaisuissa klikkiotsikoiden viljely ei synnytä hyvää lukijasuhdetta. Jos sisältö on hyvin tehty ja se palvelee lukijaa, ihminen saadaan palaamaan juttuihin uudelleenkin. AJANKUVA

SINULLE SOPIVIN, luonnollisesti Mitä jos saavuttaisit aina saman loistavan painojäljen budjetistasi, paperituotteesta, painotavasta tai luovasta ratkaisusta riippumatta? UPM:n kattavan valikoiman avulla todellakin onnistut. Papereissamme yhdistyy tasainen laatu, varma saatavuus, luotettavat toimitukset ja erinomainen palvelu. Valitaan yhdessä sinulle paras paperi. Sinulle sopivin, luonnollisesti. www.upmpaper.com UPM PAPER ENA