MAASEUDUN VOIMA Maa- ja metsätalouden erikoislehti 19.4.2017 Kannus vetää opiskelijoita s. 6 Maatalous kiinnostaa ja opiskelu on monipuolista, sanovat Jaakko Salmu ja Riku Heikkilä. ,FWÊJOFOLJWFOOÊJTLBNQBOKB 6VUVVT 0TUBMBWBMMJTUBLJWFOOÊJTJÊUBJWJUBNJJOFKBKBTBBU #MÌLMÊEFSJOUBLJO5"*LHSFIVBWFMPJUVLTFUUB -JTÊFUVOBSBIUJWFMPJUVLTFUUB :IEFOMBWBOPTUBKBMMFLHWFMPJUVLTFUUBKBSBIUJû BMW 5BSKPVTWPJNBTTB&JLPTLF"1&LJWFOOÊJTJÊ 5FIP%F5PY )FMQQPLÊZUUÚJOFOUÊZEFOOZTSFIV LVOIPNFUPLTJJOJUBTPPO IBJUBMMJTFOLPSLFB 5PJNJUBNNFLHMBWB WFMPJUBNNFLHMBWB 3BIUJWBQBVTFJLPTLF-BQQJBUBJ"IWFOBONBBUB XXXGFFEFYGJ 0Z'FFEFY"C 5FPMMJTVVTLBUV ,PMQQJQVI
2 MAASEUDUN VOIMA Biokaasuvoimaloita Haapavedeltä Kettutiloilla 2,5 miljoonan yhteisinvestointi Kuusentaimia kevään istutuksiin s. 12 s. 16 s. 18 KUVA KAIJA VÄHÄSÖYRINKI Timo Köyhäjoki ja Jaakko Saari KUVA ESKO KESKI-VÄHÄLÄ Kuin Tanska pienoiskoossa A lkutuotannon vahvuus on alueemme neljässä jokilaaksossa omaa luokkaansa. Täällä lypsetään viidesosa koko maamme maidontuotannosta. Nautatilat kasvattavat viidesosan kaikesta naudanlihasta. Turkistilat tuottavat yli puolet maamme turkisnahoista. Merkittävä osa ruokaperunasta kasvaa täällä. Kuminaa tuotetaan isoja määriä maailmanmarkkinoille. Ojitetut nevat ja hoidetut metsät puskevat puuta neljän sellutehtaan tarpeisiin. Aivan syystä voi sanoa, että historiallinen KeskiPohjanmaa on maatalouden painoarvoltaan kuin Tanska pienoiskoossa. Peltoviljely ja kotieläintuo- Maa- ja metsätalouden erikoislehti MAASEUDUN VOIMA tanto osataan ja niissä on vetovoimaa. Alueen tulevaisuus on edelleen vahvuuksien vahvistamisessa, kuten Keski-Pohjanmaan tuottajaliitto linjasi selviytymisstrategiaksi Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi 22 vuotta sitten. Elinvoimasta kertoo se, että maatalousyritykset investoivat tuotantoon ja ottavat käyttöön uusia toimintatapoja. Rakennetaan useamman osakkaan yhteisiä navettoja, perustetaan yhteisyrityksiä ja verkostoja hyödyntämään jäsenten käytössä olevia koneita sekä tietotaitoa. Aivan mahtavaa on se, että maatalousalan opinnot innostavat alueen nuoria ja koulutuspaikat täyttyvät paremmin kuin liki missään muualla. Nuoret ovat myös rohkeita hankkimaan maatalouden ja eläintenhoidon osaamista opiskelijavaihdosta ulkomailla. Näkymät ovat jokilaaksoissa mielenkiintoiset. Alkutuotannon painopiste siirtyy edelleen kohti rannikkoa. Tilat kasvavat ja tehostavat toimintaansa. Pian tiedämme, mitä biotalouden nousu käytännössä tarkoittaa. Se näkyy jo nyt investointeina mittavien lantavarojen hyödyntämiseen ravinteina, biokaasuna sekä kasvualustoina. Biotalous tuntuu myös kasvavana puuntaimien, kuidun, tukin, metsäenergian ja korjuutyön kysyntänä. Kaija Vähäsöyrinki KUVA CLAS-OLAV SLOTTE Päätoimittaja Kauko Palola ja Seppo Kangas | Tuottaja Kaija Vähäsöyrinki Taitto Creamedia / Tiina Fors | Kansikuva Esko Keski-Vähälä Julkaisupäivä 19.4.2017 | Painos 85 000 kpl | Painopaikka Botnia Print, Kokkola
3 a n e m O i l e n n j a O suosikkiniminä Oikealla olevan Oolalaan emä on Jippu. Keskellä oleva Nefertiti on syntynyt viime vuoden puolella ja vasikan emä on Legenda. Vasemmalla oleva risteytysvasikka on nimeltään Omppu. Sen isä on blonde d’aquitaine -liharotua oleva sonni ja emä ayrshire. Perinteet vahvoja vasikoiden nimeämisessä mutta nykymenokin vaikuttaa S uomessa tunnetaan kaikki lehmät nimellä. Tänä vuonna vasikoille annetaan O -kirjaimella alkavat nimet. Viimeksi O-alkuisia nimiä laitettiin vuonna 2000. Aakkosten mukaan etenevä nimeäminen helpottaa eläinten syntymävuosien muistamista. Lehmäsukujen ulkoa muistamista helpottaa taasen äidin ja tytärpolvien nimeäminen jonkin teeman mukaan. – Lehmäperheitä voidaan nimetä vaikkapa autojen, tähtien, tanssien tai mausteiden mukaan. Esimerkiksi Kanelin tytär on Muskotti, jonka tytär on Oregano, kertoo asiantuntija Liisa Lehikoinen ProAgrian Nivalan toimistolta. Alkuvuoden suosituimpia nimiä näyttäisivät Lehikoisen mukaan olevan Oona sekä perinteiset Omena ja Onerva. – Vanhoja suosittuja nimiä Onni ja Onnekas laitetaan jälleen paljon. Muita ovat Oma, Okra ja Odelma. Uusia O-nimiä ovat Otsoni, Ohjenuora ja OMG. Vasikoille annetaan myös julkisuuden henkilöiden ni- miä, vaikka Lehikoinen ei muuten pidä suositeltavana antaa ihmisten nimiä. – Nimissä on tähtiä kuten Madonnaa, Anistonia, Ladygagaa. Vinkkejä kirjoista jos ideat loppuu Nimeämiseen saa apua neuvontajärjestön kokoamasta nimilistasta. – Karjat ovat yhä suurempia ja nimiä tarvitaan kymmeniä. Monilla tiloilla lapset saavat tutustua vanhempien Suosituimmat O-alkuiset nimet ■ Vuonna 1966: Oma, Omena, Opri, Onnetar, Oona, Orvokki, Oras, Oikku, Onerva ja Osa. ■ Vuonna 1983: Omena, Opri, Oma, Orvokki, Oona, Onnetar, Onerva, Oikku, Olivia ja Onnikki. ■ Vuonna 2000: Omena, Oona, Orvokki, Opri, Onerva, Oma, Omppu, Onnetar, Olivia ja Olga. ■ Vuonna 2017: Omena, Orvokki, Onneli, Oona, Omppu, Olivia, Olga, Onerva, Onnetar ja Oodi. Lähde: Mtech Digital Solutions Oy Nimeäminen ainutlaatuista ammattiin olemalla mukana ristimässä vasikoita. Vasikoiden nimillä on merkitystä ja niitä mietitään tarkkaan. – Toiset karjanomistajat miettivät valmiita nimiä etukäteen, kun taas jotkut voivat miettiä sopivaa nimeä puolikin vuotta syntymän jälkeen. Vasikka saa olla rekisterissä pelkällä numerolla. Vasikoiden nimeämiseen löytyy apua esimerkiksi Osmo Vatasen vuonna 1997 ilmestyneestä kirjasta ”Ystävä, Hyvä ja Äpyli - nämäkin lehmännimiä”. Faban myymään kirjaan on kerätty nimiä karjantarkkailutiloilta vuosilta 1974 – 1990. Vaihtoehtoja on lähes 50 000. Lehmien nimipäiväkirjakin on ilmestynyt takavuosina. Yksi säilynyt nimien kultakaivos on Itäsuomenkarjan Kantakirja XXI vuodelta 1923. – Sieltä löytyvät muun muassa hellittelynimet Mielikki, Tiistikki, Ostikki, Kaunokki ja Pulmikki, Liisa Lehikoinen kertoo. Kaija Vähäsöyrinki, teksti ja kuva Kaikkien lehmävasikoiden nimeäminen on ainutlaatuista, kertoo eläinrekistereihin perehtynyt erityisasiantuntija Juho Kyntäjä Vantaalta. – Muissa maissa lehmien nimet ovat jokapäiväisessä käytössä vain pienissä karjoissa. Muuten nimet ovat olemassa vain jalostuseläimien hienommissa papereissa. – Esimerkiksi vasikoille annetaan sama nimi kuin emälle, Kyntäjä kertoo. Käytössä olevan nimeämissysteemin aikana on annettu Oalkuisia nimiä aiemmin vuosina 1966, 1983 ja 2000. – Ajoin tietokannasta yleisimmät O-nimet tähän mennessä tänä vuonna ja edellisinä kertoina. Uusimmissa taitaa näkyä esimerkiksi Anneli ja Onneli -elokuvan suosio, kun taas Opri ja Oleksi ovat jo ilmeisesti päässeet unohtumaan, Kyntäjä pohtii. Juho Kyntäjä on töissä Mtech Digital Solutions Oy:ssä (entinen laskentakeskus), joka on Suomen johtava maatalousalan ohjelmisto- ja ratkaisutoimittaja. Kaija Vähäsöyrinki Naudat rekisteröidään ■ Suomessa syntyy vuosittain noin 240000 vasikkaa. Kaikille vasikoille annetaan yksilöllinen EU-tunnus, jossa on maatunnus ja 12 numeroa. ■ Vasikka saa korvamerkin, jossa on EUtunnus ja juokseva tilakohtainen numero. ■ Vasikoista vajaa puolet, noin 120000, on lehmävasikoita, joille annetaan nimet. Sonnivasikoista nimen saa vain osa. ■ Nykyinen nimijärjestelmä, jossa mennään vuosittain vaihtuvalla alkukirjaimella aakkosjärjestyksessä, otettiin käyttöön 1960-luvun alussa. ■ Tätä aiemmin kantakirjaan merkityt vasikat saivat samalla kirjaimella alkavan nimen kuin emällään. ■ Vuonna 1995 otettiin käyttöön nautarekisteri, johon kaikki syntyneet naudat on ilmoitettava 7 vuorokauden sisällä syntymisestä. ■ Rekisterissä on tiedot kaikista Suomessa elossa olevista naudoista, joita on tällä hetkellä noin miljoona. Lehmiä on noin 270000. ■ Tietokannassa ovat myös kuolleet naudat. Kantakirjatuista jalostuselämistä löytyy sukutietoja jopa 1940-luvulle saakka.
4 MAASEUDUN VOIMA Maitotilat laajentavat Investointeja vähintään yhtä paljon kuin viime vuonna T ammikuun puolivälissä päättyneellä vuoden ensimmäisellä investointitukien hakukierroksella tuli Pohjanmaan ELY-keskuksen Kokkolan toimipisteeseen 21 hakemusta ja toisella maaliskuun puolivälissä päättyneellä kierroksella 35 hakemusta. – Viime vuonna tehtiin tosi paljon päätöksiä ja tänä vuonna näyttää sama vauhti jatkuvan. Karjatilat tehostavat tuotantoaan ja tekevät työtä helpottavia investointeja. Laajennetaan nykyisiä navettoja ja myös rakennetaan kokonaan uusia, kertoo yritystutkija Heikki Rautio Kokkolasta. Koko Pohjanmaan ELY:n alueella on tähän mennessä tullut 170 investointitukihakemusta. – Investoinnit jakautuvat tasaisesti Keski-Pohjanmaan maakunnan kahdeksan kunnan alueelle Perhoa myöten. Rahatilanne näyttää aika hyvälle. Viime vuonna määrärahat loppuivat kesken, mutta rahaa saatiin lisää ja kaikki tukiin oikeutetut saivat myönteisen päätöksen. Yli 19 miljoonan investoinnit Keski-Pohjanmaan maakunnan maatiloilla tehtiin viime vuonna noin 19,2 miljoonan euron investoinnit, joihin ELY myönsi avustusta 4,3 miljoonaa euroa. Avustus on noin 35 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Summasta suurimman osan vievät lypsy- ja nau- Rakentaminen uuteen vauhtiin Maatilojen investoinnit Kala- ja Pyhäjokilaaksot vuonna 2016 ■ Alavieska 1,1 miljoonaa euroa ■ Haapajärvi 2,6 ■ Haapavesi 1,2 ■ Kalajoki 4,8 ■ Kärsämäki 0,8 ■ Merijärvi 0,1 ■ Nivala 3,9 ■ Oulainen 0,04 ■ Pyhäjoki 0,8 ■ Pyhäjärvi 0,03 ■ Reisjärvi 1,2 ■ Sievi 2,2 ■ Ylivieska 1,0 Yhteensä 19,8 miljoonaa euroa takarjatalous. – Nuoren viljelijän aloitustukia myönnettiin viime vuonna 7, mikä on todella vähän. Syynä on se, että pari vuotta sitten sukupolvenvaihdoksia tehtiin kymmenittäin, kun luopumistuen eläkeikä nousi, Rauma toteaa. Ensimmäisen kierroksen päätökset tehdään huhtikuun 28. päivään mennessä ja toisen kesäkuun loppuun mennessä. Nämä investoinnit ehditään aloittaa vielä kesän aikana. Kolmas valintakierros päättyy 15.elokuuta ja päätökset näihin hakemuksiin tehdään syksyllä. Sähköisen asioinnin palveluissa on käyttökatko aikavälillä 17. elokuuta – 4. syyskuuta. Katkon aikana ei voida käsitellä tukihakemuksia, joten on syytä jättää mahdollisimman täydellinen hakemus hyvissä ajoin ennen valintajakson päättymistä. Kaija Vähäsöyrinki Edullista neuvontaa Maatilojen neuvontajärjestelmä uudistuu tänä vuonna. Nyt mahdollista saada neuvontaa 7 000 euron edestä ohjelmakauden aikana. Neuvoja laskuttaa viljelijältä ainoastaan arvonlisäveron. Neuvojarekisteristä löytyy kaikki hyväksytyt neuvojat ja neuvonnan aihealueet. Kesästä lähtien on myös mahdollista saada neuvontaa maatilan nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. (KP) –Eiköhän se maidon hinta tästä taas lähde nousuun, Jarkko Kivelä pohtii. Tuotantorakennusten teräsrunkoja valmistavan Conexxin edustaja Jarkko Kivelä luottaa maatilarakentamisen kasvavan edelleen tänä vuonna. – Hankkeet ovat aiempaa terveemmällä pohjalla, järkevämpiä. Nyt tehdään kustannustehokkaasti, sanoo Jarkko Kivelä Westmoor Oy:stä. Reilun parin vuoden takainen pudotus maidon hinnassa kirpaisi kunnolla, mutta samalla se Kivelän mukaan ”puhdisti”. – Vahvoilla maitoalueilla rakennetaan. Muutama vuosi oli hiljaista, mutta nyt on hankkeita tosi hyvin vireillä. Ylitämme tänä vuonna viime vuonna toimitetun määrän. Alkujaan hollantilainen Conexx toimii Euroopan laajuisesti ja Suomen osuus on viidennes yhtiön liikevaihdosta. – Yli puolet myymistämme teräsrakenteista menee muualle kuin maati- larakentamiseen. Teräs on aika kilpailukykyinen. Nopea rakentaa ja antaa joustavuutta tuotannon suunnitteluun. Ilman välitolppia toimittamamme levein rakenne on 90 metriä. Arcelor Mittal, maailman suurin teräksen tuottaja, tekee Conexxin käyttämän teräksen ja rakenteet valmistetaan Puolassa Krakovan lähellä. Kivelän johtama Westmoor Oy toimii yhtiön kumppanina Suomessa sekä Balttiassa. Tämän lisäksi Westmoor Oy maahantuo ja edustaa muun muassa kanadalaisia Secco ilmanvaihtojärjestelmiä, hollantilaisia Swaans Beton betoniritilöitä ja virolaisia Doordec käyntiovia. Conexx Group on perustettu vuonna 1957. Suomessa sillä on menossa 12. toimintavuosi. Yritys on toimittanut täällä rakenteet yli 350 rakennukseen. Kaija Vähäsöyrinki, teksti ja kuva Kauran suosio kasvaa Viljaa miljoona hehtaaria M Kuminan viljelyala kasvoi viime vuonna viidenneksellä. KUVA KAIJA VÄHÄSÖYRINKI aatilojen yhteenlaskettu vilja-ala oli viime vuonna 1 109 000 hehtaaria. Viljaa oli edelleen puolet koko viljelyalasta. Vilja-ala pieneni 29 200 hehtaaria. Luonnonvarakeskuksen mukaan kauran kylvöala kasvoi kahdeksan prosenttia aiemmasta muiden viljojen kylvöalan vähentyessä. Kauraa viljeltiin 331 600 hehtaaria. Ohra-ala oli 485 900 hehtaaria, jossa oli vähennystä viisi prosenttia. Vehnää kasvoi 222 600 hehtaarilla. Ala pieneni 10 prosenttia. Ruista oli vain 26 500 hehtaaria, jossa oli vähennystä 16 prosenttia. Erikoiskasvien viljelyalat olivat vahvassa nousussa. Kuminan ala kasvoi 20 500 hehtaariin (+22 prosenttia). Härkäpapuala kasvoi 16 500 hehtaariin (+23 prosenttia). Rapsiala (31 300 ha, +60 prosenttia) ylitti ensimmäistä kertaa rypsialan (30 800 ha, -18 prosenttia). Rehunurmiala, 689 700 hehtaaria, on ollut viimeksi yhtä suuri vuonna 1996. Ala kasvoi 37 200 hehtaarilla. Käytössä olevaa maatalousmaata oli yhteensä 2 278 500 hehtaaria kaikkiaan 50 166 maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin kuuluvalla tilalla. (KP)
5 MAASEUDUN VOIMA Arvoisat karjanomistajat: Nyt lietteenlevitys alkaen 2€/m3 ja jopa allekin. Kalustona: Vredo 7028 4-pyöräinen 21 m3 säiliöllä. KANNATTAA KYSYÄ TARKEMPI TARJOUS! Yhteistyöterveisin Jukka Leskelä Jleskel@gmail.com 050 571 2003 Biosti Ky Biosti Ky • Sähkösuunnittelu • Asennus • Sähkötarvikemyymälä • Sähkölaitekorjaukset • Aurinkojärjestelmät Savelantie 1, 84100 YLIVIESKA Myymälä (08) 420 511 Mikko 044 3341 633 Teemu 044 3341 630 PÄIVYSTYS 24/7 p. 0400 902 734 Alkuperämerkinnät lihaan ja maitoon Kesäkuun alusta alkaen täytyy elintarvikepakkauksesta löytyä merkintä lihan ja maidon alkuperästä. Asetus tulee voimaan kesäkuun alussa, mutta merkintä yleistyy sitä mukaa, kun elintarvikkeiden valmistajat saavat käytettyä varastossa olevat pakkaukset loppuun. Takarajana on elokuun loppu. Tuotetta voidaan myydä senkin jälkeen, kunhan tuote on pakattu viimeistään elokuussa. Alkuperämerkintöjen tulee olla kunnossa syyskuussa. Alkuperämaan sijasta pakkauksessa voi käyttää Hyvää Suomesta -merkkiä. Sen saaminen edellyttää, että kaikista raakaaineista 75 prosenttia on kotimaisia, mutta eläinkunnan raaka-aineiden (lihan, maidon, munien, kalan) pitää olla kokonaan, 100 prosenttisesti, suomalaisia. Tuotteissa, joissa raaka-aineiden alkuperämaa vaihtelee, ilmoitetaan jatkossa elintarvikkeen ainesosana käytetyn lihan alkuperämaa merkinnöillä, joista käy ilmi, onko liha kasvatettu ja teurastettu EU-maassa vai EU:n ulkopuolella. Puun myynnistä kahden miljardin tulot KAIKKI TERÄKSET ISOON ja pieneen TARPEESEEN. Kysy myös edullista kotiintoimitusta! Avoinna ma–pe klo 8–16 Vähäahontie 2, 85500 Nivala P. (08) 440 525, 040 175 7724 myynti@rautavarasto-ojalehto.fi www.rautavarasto-ojalehto.fi • henkilöautot ja traktorit • huollot• korjaukset •varaosat • öljyt • KEVÄT ON TÄÄLLÄ! Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedon mukaan metsänomistajat saivat viime vuonna 1,96 miljardin euron myyntitulot. Yksityismetsänomistajien tulot olivat 1,68 ja metsäteollisuuden ja valtion yhteensä 0,29 miljardia euroa. Hakkuut pysyivät lähes edeltäneen ennätysvuoden tasolla ja kantohinnat nousivat hieman. Kymmenen edeltäneen vuoden keskiarvoon verrattuna kantorahatulot nousivat reaalisesti kolme prosenttia. Yksityismetsänomistajilla tulot olivat seitsemän prosenttia keskiarvoa korkeammat, mutta metsäteollisuudella ja valtiolla 14 prosenttia alemmat. TOSI EDULLISTA PÄTKÄPELTIÄ 2,5m, 3m ja 3,5m KÄRRYT PERÄÄN JA KAUPANTEKOON!!! ISO ERÄ FILMISOIROA HETI ! A 30x385x3330 viira/filmi T S O VARAST esim. palkit, hyllyt, lattiat, muotit, ym.. • FILMIVANERIA 6.5-40 mm • MUOVIPINTAISTA VANERIA 4-30 mm • SALAOJAPUTKET • RUMPUPUTKET • HAVUVANERIA 5-50 mm • VALKEAA VANERIA 6.5-18 mm • ERISTEET (villa, styrox, • MAXILEVYJÄ 9-27 mm styrofoam) esim. 27x5400x2000 • VALKEAA MELAMIINIA HYLLYIHIN 16x400x2500 TARVITTAESSA KAIKKI MÄÄRÄMITTAAN! • KYLLÄSTETTY PUUTAVARA • KIINNITYSTARVIKKEET • TOIMITUSMYYNTINÄ VAIKKAJAMITÄ!! Kauppaa jo vuodesta 1923! V. Lipponen Ky Karvoskylällä ne kaupat tehdään! Karvoskylä Nivala, (08) 447 015 ma-pe 8–17, la SULJETTU www.vaneria.fi KAIKKI ROMURAUTA Akut, kaapelit, autot. Noutopalvelu. METALLIROMUN OSTO- JA NOUTOPALVELU TRAKTORIURAKOINTI HUHTA •vesakonraivaukset • kuivalannanlevitykset •kasvinsuojeluruiskutukset •lumityöt •ym. traktoriurakoinnit Puh. 0500 379081. Kälviä VOIMAA MAASEUDULLA Ammattimaista maatalouskoneurakointia Ylivieskasta! Autosi tarvitsee ehkä keväthuoltoa tai uusia renkaita. Palvelemme mielellämme: • HUOLLOISSA • KATSASTUKSISSA • KORJAUKSISSA • ILMASTOINTIHUOLLOISSA Nokia Hakka Green Nokia Nordman SX Radar Hinnat asennettuna ja tasapainoitettuna Nokia Hakka Green 195/65x15 ..430 € Nokia Hakka Green 205/55x16 ..480 € Nordman SX2 195/65x15 ......350 € Nordman SX 205/55x16 ........400 € RADAR 195/65x15 .................300 € RADAR 205/55x16 .................340 € AB BJÖRKSKOGS BIL & TRAKTOR OY Kaikki saman katon alla Edsevössä, Yrittäjäntie 4. ☎ 766 7257, 766 7990 Tervetuloa! Meiltä myös kevään kylvö- ja muokkaustyöt, kynnöt, siemenkunnostukset, kalkitukset, puinnit sekä pyöräkuormaajatyöt. Hyödynnämme uusinta automaatiota ja tietojenkeruuta asiakkaiden parhaaksi. Soita ja kysy lisää tai katso netistä! pylväänkoneasema oy 050 3547 476 • www.pylvaankoneasema.com
6 MAASEUDUN VOIMA Käytäntöä ja kansainvälisyyttä Kannus vetää opiskelijoita T oimialapäällikkö Hanna-Mari Laitala ja lehtori Jari Orjala ovat yhtä hymyä KeskiPohjanmaan koulutusyhtymän Kannuksen toimipaikan eli tuttujen kesken mullikoulun kahvilassa. – Meillä on hyviä uutisia. Opiskelijamäärät ovat meillä pysyneet, vaikka muilla oppilaitoksilla opiskelijoita ei tahdo riittää, Hanna-Mari Laitala kertoo yhteishaun yhteenvedot kädessään. Vetovoimaisuudeltaan Kannuksen toimipiste on maan parhaimpien luonnonvara-alan oppilaitosten joukossa. Kaikkiin koulutusohjelmiin on ollut ensisijaisia hakijoita vähintään saman verran kuin on ollut aloituspaikkoja. Eläintenhoidon osaamisalalle melkein kaksinkertainen määrä paikkoihin nähden. – Maatalouden perusopinnoissa olemme neljänneksi vetovoimaisin. Edelle menevät vain Suupohjan toimipaikka Kauhajoella, jossa investoitu uusi navetta, Ahlmanin oppilaitos Tampereella ja Livian puutarha-alan oppilaitos Paimiossa, Laitala toteaa. Maatalousalan opetusta annetaan kaikkiaan 27 oppilaitoksessa. Eläintenhoitajan opinnot olivat kolmanneksi vetovoimaisin ja metsäalan seitsemänneksi suosituin. – Tämä on pieneltä koululta ja maakunnalta hyvä tulos, mutta on sen hyväksi tehty paljon töitäkin, Jari Orjala tunnustaa. Kannuksessa opiskelee nuorisopuolella yhteensä 190 opiskelijaa kolmella eri vuosikurssilla. Aikuisopiskelijoita on 260. Yhteydet kunnossa Toimialapäällikkö Hanna-Mari Laitala kiittää koulun henkilöstön ammattitaitoa ja sitoutumista, jotka näkyvät opetustyössä. – Koulun yhteydet työelämään ovat kunnossa ja uusia avauksia tehdään. Kansainvälisyys on osa opintoja. Opiskelijat liikkuvat ulkomailla ja meille tulee opiskelijaryhmiä muualta. Esimerkiksi eläintenhoitajia on menossa Maltalle vaihtoon ja maatalousopiskelijoita on tulossa työssäoppimisjaksolta Hollannista. Ulkomaanjaksoille laitetaan omat oppimistavoitteet ja opiskelijat kartuttavat taitojaan haluamallaan alalla parin viikon tai parin kuukauden mittaisilla jaksoilla., Laadukas opetus on yhä tärkeämpää, kun kasvava osa ammattiopistoon tulevista opiskelijoista on muualta kuin maatiloilta kotoisin. – Suurimmat vetovoimat ovat eläintenhoitopuolella, jossa oikeastaan kenelläkään ei ole maatilataustaa, Jari Orjala toteaa. Monipuolista opiskelua ja saa kavereita Opiskelu on monipuolista ja täällä tulee paljon kavereita, luettelevat Jaakko Salmu ja Riku Heikkilä syitä Kannuksessa opiskeluun. Kaija Vähäsöyrinki, teksti Esko Keski-Vähälä, kuvat Traktoreista on nykyään turha etsiä vaihdekeppiä. Valojakin on joka puolella ja ilmastointi pelaa. Koulutilan uusinta Valtraa tutkailemassa Jari Orjala ja Hanna-Mari Laitala. Luonnonvara-alan opetus ■ Kannuksen toimipaikan maatalousalan perustutkinto on maamme 4. vetovoimaisin. ■ Kannuksen eläintenhoidon osaamisalan koulutus on 3. vetovoimaisin. ■ Kannuksen metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettajan koulutus on maamme 7. suosituin. ■ Koko maassa yhteensä 2359 aloituspaikkaa luonnonvara- ja metsäalalla. ■ Maatalousalan perustutkintoon aloituspaikkoja oli tänä vuonna 592 yhteensä 27 oppilaitoksessa. ■ Eläintenhoidon osaamisalaan aloituspaikkoja oli 376 yhteensä 14 oppilaitoksessa. ■ Metsäalan perustutkintoon aloituspaikkoja oli 624 yhteensä 27 oppilaitoksessa. Kalajokiset Riku Heikkilä ja Jaakko Salmu tulivat opiskelemaan Kannukseen suoraan yläasteelta. – Koulu on lähellä ja monet kaverit ja yksi sisaruksistakin on käynyt perustutkinnon täällä, molemmat perustelevat ykkösvaihtoehtoaan yhteishaussa. Maatilatalous kiinnostaa kumpaakin. Maatalousteknologia oli kakkosvalinta. Heikkilän kotitilalla tuotetaan maitoa ja Salmun kotitilalla maidon ohella naudanlihaa. – Opiskelu on aika monipuolista. Mukana on koneitten huoltamista ja kolmantena vuonna voi ottaa valinnaisena metsäpuolen opintoja ja päästä ajamaan metsäkoneella, Jaakko Salmu kertoo. – Ulkomaille vaihtoon meneminen kiinnostaa jonkin verran, Riku Heikkilä miettii. Mukavinta Kannuksessa opiskelemisessa on poikien mukaan se, että kavereita tulee paljon. – Mikäpä täällä ei olisi mukavaa, Riku toteaa. – Käytännön tunnit ovat mielenkiintoisia, Jaakko sanoo. – Hitsaus ja muut, Riku lisää. Kaija Vähäsöyrinki
7 Lehtemme alueella tuotettiin viime vuonna noin 16 miljoonaa kiloa naudanlihaa, noin viidesosa koko maan tuotannosta. Pedersöre, Kokkola ja Nivala suurimmat naudanlihantuottajat Uusikaarlepyy ja Kalajoki hallitsevat sianlihantuotantoa L uonnonvarakeskus kertoo naudanlihantuotannon kasvaneen viime vuonna aiemmasta. Nautaa tuotettiin vajaa 87 miljoonaa kiloa. Yli puolet (54 prosenttia) kaikesta naudanlihasta tuotettiin Pohjanmaan kolmen elyn alueella ja Pohjois-Savossa. Tuotanto kasvoi eniten Etelä-Poh- janmaalla. Eniten naudanlihaa tuotettiin Kiuruvedellä (3,4 milj. kiloa), Kuopiossa (2,3 milj. kiloa) ja Kurikassa (2,0 milj. kiloa). Kurikka nousi kolmanneksi suurimmaksi naudanlihatuottajaksi, kun Jalasjärvi liittyi siihen vuoden 2016 alusta. Lehtemme alueella tuotettiin viime vuonna noin 16 miljoo- Naudanlihantuotanto kiloina 2016 ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ Alavieska 373000 Haapajärvi 461000 Evijärvi 487000 Haapavesi 1100000 Halsua 259000 Kalajoki 1320000 Kannus 591000 Kaustinen 697000 Kinnula 260000 + ■ Kokkola 1380000 + ■ Kruunupyy 1270000 ■ Kyyjärvi 240000 + + ■ Kärsämäki 310000 + + ■ Merijärvi 112000 – ■ Nivala 1380000 + + ■ Oulainen 159000 – + ■ Pedersöre 1500000 + – ■ Perho 456000 – ■ Pyhäjoki 84000 ■ Pyhäjärvi 254000 ■ Reisjärvi 638000 + ■ Sievi 507000 ■ Toholampi 874000 ■ Uusikaarlepyy 469000 + ■ Veteli 642000 ■ Ylivieska 241000 Yht. n. 16 miljoonaa kiloa – – naa kiloa naudanlihaa, noin viidesosa koko maan tuotannosta. Suurin naudanlihantuottaja oli Pedersöre 1,5 miljoonalla kilolla. Kakkosena ovat Kokkola ja Nivala 1,4 miljoonalla kilolla ja kolmantena Kalajoki kannoillaan Kruunupyy. Molempien tuotanto oli noin 1,3 miljoonaa kiloa naudanlihaa. Yli miljoonan kilon pääsee myös Haapavesi (1,1). Toholampi jää täpärästi alle (0,9) miljoonan. Seuraavia ovat Kaustinen (0,7) sekä Veteli, Reisjärvi ja Kannus (noin 0,6). Uusikaarlepyyssä, Perhossa, Sievissä, Haapajärvellä ja Evijärvellä tuotetaan noin puoli miljoonaa kiloa nautaa. Naudanlihan tuotanto oli viime vuonna kasvusuunnassa noin kymmenessä pitäjässä. Eniten tuotanto kasvoi Haapavedellä, Nivalassa ja Pedersöressä. Edellisvuoden tasolla oltiin seitsemässä ja laskusuunnassa kuudessa kunnassa. Sianliha laskussa Sianlihaa tuotettiin reilu 190 miljoonaa kiloa vuonna 2016, mikä on prosentin vähemmän kuin edellisvuonna. Tuotanto väheni Varsinais-Suomessa ja kasvoi eniten Etelä-Pohjanmaalla. Eniten sianlihaa tuotettiin edellisvuoden tapaan Loimaalla (13 milj. kiloa) ja Huittisissa (12,9 milj. kiloa). Kolmanneksi eniten sianlihaa tuotettiin Ilmajoella (10,5 milj. kiloa). Meillä sikalat ovat keskittyneet muutamiin kuntiin. Kunnittaiset tiedot ovat vuodelta 2015. Eniten sianlihaa tuotettiin Uusikaarlepyyssä, jossa tuotanto kasvoi 7,5 miljoonasta kilosta 8 miljoonaa kiloon vuonna 2015. Toiseksi suurin tuottaja on Kalajoki, jossa tuotettiin sianlihaa 4,2 miljoonaa kiloa (3,9 miljoonaa kiloa vuotta aiemmin). Kolmanneksi tulee Kruunupyy 2,9 miljoonalla kilolla. Neljäs on Nivala 1,3 ja Pedersöre viides miljoonalla kilolla. Kärsämäellä tuotetaan sianlihaa noin 0,7 ja Kaustisella 0, 5 miljoonaa kiloa. Perhon tuotanto on 0,4 ja Pyhäjärven 0,3 miljoonaa kiloa. Sianlihantuotanto kasvoi jonkin verran Kalajoella, Kärsämäellä ja Nivalassa. Kaija Vähäsöyrinki, teksti Elina Paavola, kuva
8 MAASEUDUN VOIMA Metsäkaupat kannattaa tehdä ajoissa Metsänomistus nostaa hoitomaksua M etsän ja metsäomaisuuden on tarkoitus tuottaa omistajalleen, mutta tietyissä tilanteissa metsä aiheuttaa kuitenkin myös yllättäviä, itse metsään liittymättömiä kustannuksia. Esimerkkinä tästä on suora metsänomistus, joka nostaa pysyvään kunnalliseen hoitoon joutuvien henkilöiden hoitomaksuja. – Aivan sama koskee omistuksen lisäksi myös metsään pidätettyä elinikäistä tai määräaikaista hallintaoikeutta, korostaa johtava asiantuntija Antti Pajula Suomen metsäkeskuksesta Seinäjoelta. Pajulan mielestä sellaisten metsänomistajien, joiden terveydentilanne on heikentynyt tai heikentymässä, kannattaa ottaa huomioon metsäomaisuuden vaikutus hoitomaksuihin. Monet ikääntyvät metsänomistajat ovatkin hänen mukaansa siirtäneet metsänsä ajoissa lähisukulaisilleen joko lahjana tai kaupalla, tai myyneet metsänsä ulkopuolisille vapailla markkinoilla. – Näin metsänomistaja voi omalla päätöksellään tehdä niin kauan kuin hän on oikeustoimikelpoinen, Pajula korostaa. Metsän hallintaoikeuttakaan ei kannata jättää itselle, koska kunta käytännössä ottaa laskennallisen tulon kokonaan. Pidätetyn elinikäisen hallintaoikeudenkin voi lahjoittaa omistajille, jolloin kyse on irtaimen omaisuuden lahjoittamisesta. Laskennallinen tuotto perusteena Antti Pajula korostaa, ettei metsätalouden tuloa kuitenkaan lasketa todellisten metsä- eli puunmyyntitulojen ja metsätalouden menojen erotuksena, vaan laskennallisena tuottona. Siihen vaikuttavat omistetut tai hallintaoikeuden alaiset metsämaahehtaarit ja verottajan vahvistama metsämaan keskimääräinen vuosituotto eli arvostuslain mukainen tuotto. Esimerkiksi Kokkolassa se on 53,67 ja Ylivieskassa 54,71 euroa hehtaarilta. Jos hoidossa oleva henkilö omistaa 50 hehtaaria metsää Kokkolassa, laskennallinen vuosituotto on 2 684 euroa vuodessa ja kuukaudessa 10 prosentin vähennyksen jälkeen 201 euroa. – Jos kyseessä on pienituloinen tai keskituloinen eläkeläinen, niin hänen hoitomaksunsa nousee koko tuon laskennallisen metsätulon määrällä, Pajula huomauttaa. Hoitomaksu ■ Kunnat perivät pysyvään hoitoon joutuneelta kuukausittain hoitomaksua. ■ Hoitomaksu koostuu vuokrasta, ruuasta sekä hoidon ja hoivan kattavasta palvelumaksusta. ■ Hoidossa olevan henkilön säännölliset nettotulot vaikuttavat palvelumaksun suuruuteen. ■ Ansiotuloista palvelumaksuun vaikuttavat kaikki säännölliset nettoansiotulot kuten erilaiset eläkkeet ja Kelan maksamat etuudet. ■ Pääomatuloista otetaan huomioon nettomääräisinä säännölliset vuokra-, korko-, osinko-, pellon vuokra- ja muut vastaavat pääomatulot eli myös metsätulo. Moni saattaakin joutua myymään hoitomaksujen maksamiseksi puuta, mistä maksetaan luonnollisesti ensin vero päältä. Ongelmalliseksi tilanteen tekee, jos metsässä ei ole enää hakattavaa. Eri kuntien palvelumaksutaulukot vaihtelevat hieman kuten myös hoidettavalle henkilölle nettotuloista omaan käyttöön jäävä ns. turvaosa lääkkeitä ja vaatteita varten. Arto Takalampi, teksti Kaija Vähäsöyrinki, kuva Metsä vaikuttaa myös Kela-etuuksiin Metsäomistukset kannattaa siirtää ajoissa nuoremmille polville, asiantuntija Antti Pajula Suomen metsäkeskuksesta suosittelee. Metsänomistus kuten pidätetty hallintaoikeuskin vaikuttavat kuntien hoitomaksujen lisäksi myös muutamiin Kelan maksamiin sosiaalietuisuuksiin: opintorahaan ja opiskelijan asumislisään, tarveharkintaiseen työttömyystukeen, yleiseen asumistukeen, eläkkeensaajan asumistukeen ja lasten kotihoidon tuen hoitolisään. Opiskelijan saamat todelliset ja metsäveroilmoituksessa ilmoitetut metsä- eli puunmyyntitulot vaikuttavat hänen saamaansa opintorahaan ja asumislisään. Mitä suuremmat kokonaistulot ovat eli ansio- ja pääomatulot opiskelijalla on vuodessa, sitä vähemmän opintotukeen ja asumislisään oikeuttavia kuukausia hänellä on vuodessa. – Kun metsähehtaarien määrä ei vaikuta opintotukiin, opiskelevalle nuorelle voi huoletta siirtää lahjana tai kaupalla metsää, jossa ei ole opiskeluaikana hakkuutarvetta. Tällaisen metsän lahjaverokin on pienempi, Pajula suosittelee. Jakamattoman kuolinpesän metsätalouden tulot kuten metsäomistus yleensäkään eivät vaikuta Kelan maksamiin sosiaalietuuksiin. Jos kuolinpesässä on opiskelevia nuoria, pesää ei kannata jakaa ennen kuin nuoret ovat opiskelunsa lopettaneet. Muissa mainituissa sosiaalietuuksissa metsänomistus otetaan huomioon laskennallisena. Arto Takalampi
9 MAASEUDUN VOIMA VAIHTOKONEET CASEIH MAXXUM 110 MCE..... -15 50KM/H, TRIMA 3.1P ETUK AJETTU VAIN 550H Hinta 69000,- ALV 0% CASEIH PUMA CVX 180 ......... -12 50KM/H, 3700H, 710/70X42 TRIMA 6.3P ETUK Hinta 89900,- ALV 0% MF 7624 DYNA 6 50KM ......... -12 2500H, QUICKE 976 ETUK, 650X42 RENK Hinta 72500,- ALV 0% MF 6497 DYNA 6 50KM ......... -11 QUICKE 975, UUDET 650X42 RENKAAT, ISOBUS, AUTOM.ILMAST Hinta 64200,- ALV 0% MAXXUM 110 ..................... -10 TRIMA 3,0P ETUK, UUDET 600X38 RENK. AJ VAIN 3000H Hinta 43900,- ALV 0% VALTRA A95....................... -08 AJ 1350 H, ILMASTOINTI. 520/70X34 RENK Hinta 27.300 ALV 0 % NH TS115 ESPS TURBO ......... -03 TRIMA 4.80 ETUK, ILMASTOINTI 600X38 RENK Hinta 23900,- ALV 0% JCB 540-70 KUROTTAJA ........ -03 JCB Q-FIT KIINNIKE, ILMASTOINTI Hinta 24000,- ALV 0% P YYD Ä TARJOUS! MYYNTI: NEW HOLLAND • CASE IH • JOSKIN • KVERNELAND Krister Backlund 0500-234 310 Jimmy Granlund 0400-663 930 15 VUODEN KOKEMUKSELLA! VALTRA 6400 ..................... -99 AJ 5900 H QUICKE 640 ETUK Hinta 26500 ALV 0 % MF 399 HILINE ................... -97 QUICKE 950 ETUK, VAIN 3600H Hinta 20000,- ALV 0% Heinolankaari 24 , Kokkola www.inter-tractor.fi HUSQVARNALLA PARHAAT TULOKSET! RAIVAUSSAHAT 545/555 FX Tehokkuutta vaativaan metsän raivaukseen. Saatavana myös lämpökahvalliset FXT-mallit. 45.7/53.3 cm³ - 2.2/2.8 kW – 8.2/8.9 kg 545 FX 849 € NORM. 919 € 555 FX 999 € 3x5L HUSQVARNAN ALKYLAATTIPOLTTOAINETTA: TÄYTTÖSUULAKE KAUPANPÄÄLLE! ** Automower ROBOTTILEIKKURIT NORM. 1059 € MYYNTI – HUOLTO – ASENNUS – VARAOSAT SÄLJNING – SERVICE – MONTERINGS– RESERVDELAR **Ostaessasi 3 Husqvarnan 5 litran alkylaattipolttoainekannua saat kätevän täyttösuulakkeen kaupan päälle (arvo 19 €). TERVETULOA PALVELEVAAN MYYMÄLÄÄMME: MA - PE 7.00 - 17.00 LA 10.00 - 14.00 www.tyo kaluassa.net
10 MAASEUDUN VOIMA Richard Vogt tietää seosrehun niksit: Oikea järjestys ja hellä sekoitus M ikään korsi ei saa olla pitempi kuin mitä on lehmän turvan leveys, sanoo Richard Vogt ja vielä näyttää malliksi ympärilleen kerääntyneille emännille ja isännille maatalousoppilaitoksen pihalla Kannuksessa. Siloking-apevaunua valmistavan saksalaisen tehtaan vientipäällikkö esitelmöi maaliskuussa alueen karjaväelle seosrehun valmistamisen nikseistä. – Ensiksi vaunuun laitetaan pitkä ja kevyt tavara. Sitten lyhyt ja kostea. Kuiva ennen märkää. Muuten kuivempi ja pitempi jää pinnalle pyörimään. Tiivisteen voi laitta missä välissä vaan, Vogt opasti. Niin vain kahdesta olkipyöröpaalista ja kahdesta säilörehupaalista myllääntyi vartissa tasainen seos apevaunun kartiomaisessa säiliössä, jossa on kaksi pystyruuvia. – Tästä ei lehmä pysty valikoimaan parhaita päältä, vaan se syö myös kuidun. On tärkeää, että ummessa oleville lehmille saadaan syöntikapasiteettia. Kuituinen seos laajentaa pötsiä, mikä on oleellista tulevaa tuotantokautta ajatellen. Seoksella pitää tulla maha täyteen, mutta se ei saa lihottaa! Muoto ja terät ratkaisevat Saksan apevaunumarkkinoita johtava Siloking -malli on ollut 11 vuotta markkinoilla Suomessa. – Oikea säiliön muoto ja säiliöön sopivaksi suhteutetut ruuvit ovat tärkeintä rehun laadulle. Rehumassa sekoittuu tasaiseksi, mutta ei puuroudu. Myös toimiva huoltoverkko on tärkeä, Richard Vogt toteaa. Tuotekehitystä on tehty kaikkiaan 20 vuotta ja säiliön täsmälleen oikea muoto löytyi 7 vuoden kokeilujen jälkeen. Hellään sekoitukseen tarvitaan säiliön oikean muodon lisäksi terävät terät. – Pystyruuvien alimmat terät pitää vaihtaa joka toinen vuosi. Muuten apevaunu kestää kovassakin käytössä 10 – 15 vuotta. Vogtin mukaan yhtiön asiakkaissa on kolmenlaisia tiloja perhetiloja, jotka vaihtavat vaunuaan yli 10 vuoden välein, ammattimaisesti hoidettuja tiloja, jotka uusivat kalustoaan alle kymmenen vuoden välein sekä suuren mittakaavan tiloja, joilla vaihtoväli on korkeintaan kolme vuotta. Apevaunujen mukana tulevaa tietotekniikkaa on tarjolla eri tasoista asiakkaan tarpeen mukaan. Seoksen aineosien punnitus tapahtuu kilon tarkkuudella ja ajantasaiset tiedot välittyvät langattomasti kuljettajan tietokoneelle. Ensimmäisenä on lehmä Aperuokinta alkoi yleistyä meillä 15 vuotta sitten karjojen suurentuessa. Nyt vaihdetaan en- simmäisen sukupolven vaunuja uusiin. – Aperuokinnan lähtökohta on lehmä ja että pötsin mikrobeilla on hyvä olla. Hellästi sekoitetussa seosrehussa on juuri oikean mittaista tehollista kuitua, joka stimuloi pötsin seinämiä, jolloin lehmä tuottaa sylkeä ja märehtii. Jos sylkeä ei erity riittävästi, lehmä ei märehdi ja mikrobit voivat huonosti. Silloin ei tule maitoakaan, tiivistää myyntipäällikkö Eemeli Linna Agritek Oy:stä aperuokinnan filosofian. Linnan mukaan seosrehu ja maidontuotanto vastaavat tulevaisuuden haasteisiin. – Millään muulla tavalla kuin lehmillä ei pystytä tuottamaan nurmirehusta eläinperäistä proteiineja yhtä edullisesti ja tehokkaasti. Kaija Vähäsöyrinki, teksti ja kuva Siloking-apevaunut ■ Valmistaja Mayer Maschinenbaugesellschaft. Tehdas Etelä-Saksassa (Tittmoning). ■ Rehuteknologian kehitystyö alkoi vuonna 1983. Ensimmäinen hinattava apevaunu 1997 ja ajettavia 2004. Myös kiinteitä ratkaisuja. ■ Markkinoilla 22000 kappaletta, joista 17000 hinattavia ja 1700 ajettavia. ■ Markkinajohtaja Saksassa. Myyntiä maailmanlaajuisesti. Suomen markkinoilla kymmenen vuotta. ■ Liikevaihto 60 miljoonaa euroa. ■ Työntekijöitä 340. EUROMASTERIN KEVÄTPÄIVILLÄ PUOLITETAAN HINNAT! BKT TRAKTORIN RENKAAT PUOLEEN HINTAAN VAIN VAIN KE–TO 19–20.4! Kysy maatalousrengastarjous myös muista merkeistämme: Konekauppa piristymässä – Vuoden alku on ollut meillä hyvä. Työkonepuolella ei voi valittaa, tiivistää kuulumiset myyntipäällikkö Eemeli Linna Agritek Oy:stä. Linnan mukaan maatalouskoneiden kauppa menee ekosysteemien suuntaan. Koneita hankitaan yhteisesti tai joku verkoston jäsen hankkii porukan tarpeisiin sopivan koneen. – Maatilat pohtivat yhteisöinä, miten hommat hoidetaan kustannustehokkaasti, Linna toteaa. SGN-konserniin kuuluva yhtiö on Suomen suurimpia maatalouskonealan yrityksiä, joka toimii yksityisen, koko maan kattavan jälleenmyyjäverkoston kautta. Se edustaa New Holland ja Case IH -traktoreita sekä New Hollandin ja Case IH:n puimureita ja paalaimia, Kverneland heinä- ja rehukoneita, auroja ja maanmuokkauskoneita, Joskin-vaunuja, Trima-etukuormaimia, Weckman-perävaunuja ja Farmi-metsäkoneita. Kaija Vähäsöyrinki Avoinna ma–pe 8–18, la 9–14. TERVETULOA! KOKKOLA Asentajantie 7, puh. 06 8680 120 HYVISSÄ KÄSISSÄ euromaster.fi
11 MAASEUDUN VOIMA Tervetuloa Hankkijalle! Me Hankkijan maatalousmyyjät autamme sinua kaikissa maanviljelyyn liittyvissä asioissa. On kyse sitten eläinten ruokinnasta ja hoitamisesta, maanviljelystä tai metsänhoidosta, niin ota meihin yhteys. Hankkija – Kasvun osaaja palveluksessasi. Nivala: Teemu Männikkö Asiantuntijamyyjä, nautatilat Puh. 010 402 7956 Kaustinen: Petri Känsälä Asiantuntijamyyjä, isot nautatilat Puh. 010 76 84655 Kokkola: Mikko Ruokoja Asiantuntijamyyjä, nautatilat Puh. 010 76 84678 Sievi: Jukka K. Heinonen Asiantuntijamyyjä, nautatilat Puh. 010 76 85016 Haapavesi: Henri Lotvonen Asiantuntijamyyjä, nautatilat Puh. 010 76 84946 Kaustinen: Rauli Läspä Maatalousmyyjä Puh. 010 76 84656 Kokkola: Sami Puukangas Maatalousmyyjä Puh. 010 76 84665 Sievi: Hannu Parkkonen Maatalousmyyjä Puh. 010 76 85013 Kalajoki: Esko Nivala Asiantuntijamyyjä kasvinviljelytilat, viljanosto Puh. 010 76 84931 Kokkola: Sven Österberg Asiantuntijamyyjä, nautatilat Puh. 010 76 84704 Kokkola: Mikael Björkskog Maatalousmyyjä Puh. 010 76 84593 Kokkola: Johan Fors Asiantuntijamyyjä, nautatilat Puh. 010 76 84572 Kannus: Pekka Pajuoja Maatalousmyyjä Puh. 010 76 84582 Sähköposti: etunimi.sukunimi@hankkija.fi Nivala: Petri Myllylä Asiantuntijamyyjä, kasvitilat, viljanosto Puh. 010 76 84972 Kalajoki: Esa Lankila Asiantuntijamyyjä, isot nautatilat Puh. 010 76 84642 Nivala: Markku Nivala Asiantuntijamyyjä, nautatilat Puh. 010 76 84968 Kalajoki: Jarkko Vikki Maatalousmyyjä Puh. 010 76 84621 (Puhelun hinta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min (alv 24 %) Kaustinen Kokkolantie 5 • Kokkola Heinolankaari 10 • Kannus Leppäojantie 7 • Sievi Kirkkotie 16 • Haapavesi Hyttikalliontie 55 • Nivala Hanketie 2 • Kalajoki Ymmyrkäisentie 4 Laadukas kone voi olla edullinen! www.hankkija.fi Rani kiristekalvot Kotimais ta takuulaatua! 20.690,t! Nurmisiemenet ny • Tehostettu UV-suoja • Puhallusmenetelmällä valmistettu runsasliimainen monikerroskalvo • Tehostettu takuu 3 vuotta ONIAR 8600 Big Bear + 12tn 2-runkoinen metsävaunu BRAGE • Nostokyky 4 m:ssä 1110 kg / max.ulott. (8,4 m) 530 kg. • 2 x jatkeen ulottuvuus 3,4 m, hydr. Propo-esiohjaus. Erittäin satoisa aikainen monitahoinen ohra ONIAR 67S B18 Wolf + 10T metsävaunu • Ulottuvuus 6,7m, hydr. esiohjausventtiilistö, • Nostovoima 4 m:ssä 732 kg. • 2-runkoisssa 10 tn metsävaunussa 2 sylint. hydr. vetoaisan ohjaus 14.820,- PAALINURMISEOS ELHO Scorpio 550 Kivenkeräyskone • • • • • Teleskooppinen vetopuomi törmäyssuojalla, Autom. työsyvyyden säätö Isot telipyörät. Täyshydraulinen veto SÄILÖNURMISEOS Nostoroottorin ja karhottimien peruutusmahd. • GRINDSTAD timoteillä! Kippauskorkeus 2,7 m. • Sulava ruokonata swaj (15%) ja satoisa nurminata (15%) • Huippulaatua kolmen korjuun järjestelmissä! ko n e - Uuden ajan kivenkeräystä *Koskee työkoneita ja vaihtokoneita (arvo vähint. 7500 €. Korko alk 3,5 % + viitekorko, järjestelypalkkio 300€. Käsiraha alk 20 %. Kysy lisää konemyyjältä. Pyöröpaaliverkot Rondotex • 2. niiton sadonkorjuuseen ja • Lujempi sidonta ja vähemmän kuivaheinäntuotantoon verkkoa! • Pohjoisen tyypin timotei Jonatan • UV-suojattu, 30 m juova, tuplaraitai Tryggve sekä nurminata doitus Kasper USTAR R AHOIT ysvapaa 2017 sat Lyhenn n - mak loppuu rot! * o k in a v K-MAATALOUS JMT KOSKELA OY AVETRON UUTUUS! Aikainen kaura • Satoisa, hyvä hlp., suuri jyvä. RINGSAKER 41.890,- Työ raju kaupan JOUS! • Viljellyin ohralajike (v. 2015-16) • Erittäin korkea hl-paino • Lujakortinen, hyvä taudinkest. Knowledge grow s ETELÄN PAALINURMISEOS Huippusatoisa kaura • Pieni kuoripitoisuus valkokuorinen, melko aikainen Nyt kannattaa panostaa hyvään satoon ja peltojen viljavuuteen! • 3. niiton rehunkorjuuseen ja kuivaheinäntuotantoon • Timotei Grindstad tai Switch ja nurminata SW Minto Kysy kilpailukykyinen tarjous Yaran lannoitteista! Kaiken takeena on rae. TOHOLAMPI puh. 06-8817 700 • KANNUS puh. 06-873 770 • KOKKOLA puh. 06-8310 666 • LOHTAJA puh. 044-747 5240 • VETELI puh. 044-7475288 www.k-maatalous.fi K-MAATALOUS
12 MAASEUDUN VOIMA Biokaasuvoimalan sähköä ja lämpöä tuottava yksikkö rakennetaan kontin sisälle moduleista. Yksikkö on täysin siirrettävä. Rakennustyössä Hannu Kivirinta ja Tomi Haapakoski. Riittävän suuret maatilat, toimivat ratkaisut ja poliittiset päätökset kohdallaan Biokaasuvoimaloiden aika alkamassa T ätä on odotettu jo vuosikymmeniä, mutta nyt alkaa biokaasussa tapahtua. – Biokaasulaitoksiin tarvittava tekniikka on valmis ja sarjatuotanto onnistuu. Investointituki on viimein kunnossa. Karjakoot ovat tiloilla kasvaneet riittävän suuriksi, perustelee toimitusjohtaja Pekka Vinkki Metaenergia Oy:stä. Maatalouspuolen biokaasuvoimaloiden investointitukea nostettiin viime vuonna ja tammikuussa saatiin viimein korjaus yksikkökustannuksiin. Nyt tilakokoluokan laitoksen kustannuksiin voi saada investointituen, joka on samaa luokkaa muiden maatalouden ja yritysten investointitukien kanssa. Muutoksilla on ollut vaikutusta. – Ennen vuotta 2015 emme laskeneet tarjouksia muutamaan vuoteen, mutta siitä eteenpäin kysyntää on ollut. Viime elokuuhun mennessä laskentajonossa oli 50 tarjousta ja kauppoja oli tehty kolme. Nyt meillä on pöydällä 110 projektia, joista on tehty 5 kauppasopimusta ja 7 aiesopimusta. Nyt tämä näyttää positiiviselta 14 vuoden valtavan kehitystyön jälkeen! Muutaman omistusjärjestelyn läpikäynyt Metaenergia on kehittänyt biokaasutekniikkaa vuodesta 2002 alkaen. Vinkki tuli mukaan töihin Agronic Oy:n käynnistämään yhtiöön vuonna 2006. Kehitystyö sai lisää osaajia vuonna 2008 perustetun Demecan myötä. Paketti asiakkaan tarpeiden mukaan Kullekin maatilalle sopiva voimalaratkaisu riippuu tilan omasta energian kulutuksesta ja syötteistä. – Asiakkaat ovat pääasiassa kahden-kolmen robotin eli 100 – 200 lehmän maatiloja. Kokonaisuuden hinta vaihtelee 300 000 – 450 000 euron välillä ilman veroja. Hinta riippuu tarvittavasta sähkö- ja lämpötehosta sekä käytettävistä syötteistä. Jos kuivaa syötettä ei käytetä, jää syöttölaite pois Konteista kokonaisuus Metaenergia Oy:n kehittämä biokaasulaitos rakentuu allasreaktorista ja tekniikkaa sisältävistä yksiköistä, jotka on tehty siirrettäviin kontteihin. – Gfix -yksikössä tapahtuu syötteen käsittely kaasutettavaan muotoon. Kaasu Demeca Oy ja Metaenergia Oy ■ Yhtiöiden omistajina 12 osakasta, jotka kaikki työskentelevät yhtiöissä omien alojensa asiantuntijoina. Toinen haapavetinen maatalouskonevalmistaja Agronic omistaa 10 prosenttia yhtiöistä. Omistuspohjaa laajennettiin 2015. ■ Työntekijöitä 28, joista 6 suunnittelijaa, 5 myyntityössä, 2 hallinnossa ja loput tuotannossa. Vinkin kotitila Haapavedellä toimii testitilana. ■ Metaenergia Oy keskittyy moduulirakenteisten ja siirrettävien biokaasuvoimaloiden rakentamiseen. Yhtiö on tehnyt maatilojen biokaasuvoimaloiden kehitystyötä vuodesta 2002. ■ Pekka Vinkki ja Lauri Penninkangas perustivat Demeca Oy:n vuonna 2008. ■ Demecan kysytyin tuoteryhmä on painovoimaiset ilmanvaihtojärjestelmät eli kennoikkunat, hormit ja valoharjat. Muita ovat muun muassa automaattinen kuivikkeiden jakaja pihattonavettaan, lannanpoisto- ja kierrätysjärjestelmät, lietepumput sekä aurinkosähköjärjestelmät. tit syötteiden mukaan ja jatkossa komponentteja voidaan lisätä tai poistaa, jos tilanne laitoksella muuttuu, kehitysjohtaja Lauri Penninkangas toteaa. – Muut biokaasuvoimaloiden valmistajat ovat valinneet lähtökohdakseen joko kuiva- tai märkämädätyksen. Me olemme kehittäneet oman rekisteröidyn kiintomädätysprosessin, jossa yhdistetään kuiva- ja märkämädätyksen edut samaan pakettiin. Olemme hakeneet suojauksia myös käytetylle teknologialle. Pari patenttia on jo olemassa, Penninkangas lisää. Suunta vientimarkkinoille Alajärveltä lähtöisin oleva Lauri Penninkangas ja haapavetinen Pekka Vinkki tutustuivat opiskeluaikana ammattikorkeakoulussa Seinäjoella. Maatiloilta kotoisin olevien insinöörien kehitysideat johtivat yhteisen yhtiön perustamiseen. ” Nyt on mahdollisuus tuottaa energiaa siellä missä on raaka-ainetta ja kulutusta. PEKKA VINKKI tuotetaan allasreaktorissa, joka kootaan tehtaalla tehdyistä teräselementeistä murskepedille. Gpower –yksikkö sisältää sähkön- ja lämmöntuotannon, toimitusjohtaja Pekka Vinkki kertoo. Pilottilaitokset toimivat Vinkin kotitilalla ja Mty Vuorenmaan tilalla Haapavedellä. Uusinta tekniikkaa on testattu reilut kaksi vuotta ja todettu toimivaksi. – Prosessia ja laitteistoa on hiottu paljon. Vuodesta 2014 lähtien on tehty 10 000 paketista, mikä laskee hintaa. Kaikki voimalan osat on moduloitu, joten kokonaisuus on helppo tehdä asiakkaan tarpeiden mukaan, Pekka Vinkki kertoo. – Metaenergian ratkaisulla vastataan kaikkeen. Biokaasuvoimalassa on eri komponen- tuntia kehitys- ja testaustyötä, jotta saatiin myyntivalmis tuote. Työssä on mukana 6 – 7 eri insinöörialojen osaajaa ja osaamista on myös ostettu ulkopuolelta. Seuraavaksi kokonaisuus täydentyy gfuel-yksiköllä, josta voi tankata polttoainetta ajoneuvoihin. Työn alla on myös mädätysjäännöksestä kuiviketta tuottava tekniikka. Tuotteistaminen on alkamassa pilottilaitoksilla. Kaija Vähäsöyrinki Kotimaan markkinoiden ohella yhtiö tähtää vientiin. – Olimme marraskuussa Euro Tier -messuilla Saksassa ja menemme syksyllä uudestaan. Totesimme, että olemme teknisesti pitkällä verrattuna kilpailijoihin. Saksassa on pitkään ollut hyvä syöttötariffi (takuuhinta), minkä turvin siellä on voitu tehdä isoja ja huonolla hyötysuhteella toimivia laitoksia. Meidän on pitänyt tehdä kannattava laitos ilman tariffia ja vielä Suomen oloissa, Pekka Vinkki sanoo. Metaenergian kehittämän teknologian etuna on Penninkankaan mukaan se, että laitos on kannattava, vaikka kokoluokka on pieni ja energian hinta Suomessa on edullinen. – Meillä on moduloitu ja sarjatuotantoon sopiva tuote, joka on kehitetty huonosti kannattavissa oloissa. Siksi se on kilpailukykyinen myös maailmalla, Vinkki tiivistää. Kilpailijat Saksassa joutuvat muuttamaan toimintaansa, sillä uusia takuuhintasopimuksia ei enää tehdä vanhoilla ehdoilla. Lisäksi biokaasu on tuotettava 80 -prosenttisesti lannasta, kun tähän saakka syötteeksi on ajettu maissipeltojen satoa. Kaija Vähäsöyrinki, teksti ja kuvat
13 MAASEUDUN VOIMA KUNNON KONEET TOUKOTÖIHIN ECO Salaojanhuuhtelulaite Tarjous 9290,- Maanantaina 24.4 HOMBURG koulutuspäivät Ytteressen konekaupalla klo 9-12 ruotsinkielellä klo 12-15 suomenkielellä Tilaisuuteen ovat tervetulleita kaikki huuhtelusta kiinnostuneet. Kaupan päälle Sähköinen kauko-ohjaus! Ilmoittautuminen www.kjellman.fi j Esittelemme uuden DELTA Finlandia malliston luistonestoautomatiikalla SOPIMUSKORJAAMO SOPIMU SO MUSKO ORJA AAMO MO M O ET. + TARVIKKE SSÄ. € 0 5 O T L O IN HU TEYDE ILMASTOINN AAKKA HUOLTOJEN YH 0.4 S 1987 VOIMASSA 3 a jjoo vuodes ta Huoltopalvelu yhteystiedot: KOKKOLA » p. 010 2925 400 TOHOLAMPI » p. 0400 347 742 www.kokkolantraktorihuolto.fi LAATUOSAT SALOJANHUUHTELUUN ANHUUHTELUUN ANHUUHTELU Jatkoliitin huuhteluletkulle Imusuodatin Huuhteluletku HPE 27x3,5 Tuotekoodi: QQN100044 Tarjous 2 2.00,- Saatavilla olevat kiepit; 300m 400m ja 500m Tarjous voimassa v 31.5 asti Konemyynti K onemyy y ntti t Va Varaosat V ra aosat SOITA 0424 720 600 0424 720 300 Kaikki hinnat alv 0% K-P:N MM OY LKV [A] www.metsamarkkinointi.com Pitkänsillankatu 20 c Kokkola 0400-564433 MP 040-7277467PE Metsäpalstat: Halsua 74 ha; Iisalmi 55 ha; Kannus 5 ha; Kalajoki 13,3 ha; Kaustinen 19,6 ha t.24.4; Kokkola 12,5 ha; 1,3 ha; 7,6 ha; 3,7 ha t.19.4; Sievi 30 ha hp 1t€/ha/tk 24.4; Sodankylä 24 ha; Veteli 9 ha; 0,5 ha; 22,9 ha Yrttikiven jokirantapalsta 2130m³ Lh 40t€/tk Maatilat: Himanka 2,7 ha; Lohtaja 6,89 ha; Kannus 35,5 ha; Kaustinen 0,86 ha; Kälviä 5,5 ha; Kyyjärvi 14,5 ha maatila; Lestijärvi 2,3 ha. Netistä kartat, kuvat ja tiedot. Uusia otetaan vastaan välityspalkkkio pienet 744 €, keskikokoiset 1900 € ja isot 3,7 % kh:sta / sop. muk. Tervetuloa KONEKAUPOILLE! KEVÄTTARJOUKSET KEVÄT KEIKKUEN TULEVI. tarjoukset voimassa 30.4.2017 saakka VALTRA VALMIIN VAKAANA. AINA. PAINEPESURI Nilfisk C 130.2-8 PAD S-PIIKKI KKI KI 12 x 32 210 mm kärki Artikkelinro. CP5012 TARJOUS • Paine max 130 bar • Vesi max 40 • Moottoriteho 1800 W • Virrankulutus 7,8 A • Paineletku 8m Artikkelinro. 1893128470705 9,90 26400 (norm. 299,90) JÄLKIÄKEENPIIKKI l 12, 550 mm, sopii Väderstad, Multiva ja Pot Artikkelinro. 6070306239 IMURI Nilfisk ATTIX 30-01 pc 230 v 50 hz Keskikokoinen kompakti, tehokas märkä/kuivaimuri ammattilaiselle. • Moottoriteho 1200/230V • Säiliö 30L • Paino Artikkelinro.107413591 359 00 VUOTIAAN SUOMEN KUNNIAKSI NUMEROIDUISSA ERIKOISMALLEISSA VAKIONA JUHLAMALLI NUMEROITU ERIKOISMALLI 100 ENSIMMÄISELLE + PREMIUM-TYÖVALOT + TAKALASIN LÄMMITYS + TAKALASIN PYYHIN + LAAJAKULMAPYYHIN + LÄMMITETTÄVÄ TUULILASI + OHJAAMON JOUSITUS + ETUJOUSITUS + KYLMÄLAUKKU (norm. 396,80) Koskee ee malle malleja leja ja Valtra T234V, T214D ja Valtra N174V ja N174D. Kuvan traktori erikoisvarustein. > VALTRA-MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY Mikael Strandvall 040 676 4759 Juha Voutila 0400 541 545 YOUR WORKING MACHINE Kompakti ja innovatiivinen kuumavesipesuri kuumaesiupesuun ja puhdistukseen • Flexo Power Plus suihkuputki • Polttoainesäiliö 17L Artikkelinro. 1893107145000 215000 (norm. 2395,-) 94500 (norm. 1049,50) AGCO Suomi Oy Heinolankaari 8, 67600 KOKKOLA (norm. 47,75) 3990 KÄRKI 25 kpl/pkt 6 x220 mm, pultti 10 x 37 mm Artikkelinro.. 51201 24900 (norm. 315,-) PAINEPESURI Kylmävesipainepesuri Nilfisk MC 2C140/610 XT EU Kompakti kylmäpesu ammattilaisille • Vesi max 60 • Paineletku 15m Artikkelinro. 1893128470135 GRENE SUPER TARJOUS! PAINEPESURI Kuumavesipainepesuri Nilfisk MH 1C110/600 230/1/50 EU 100 1310 PERÄVAUNUN RENGAS Täydellinen. 400/60 x 15,5-14L AW 6-160-205, ET-15 Tuotteita rajoitettu määrä, tarjoushinnat voimassa niin kun tuotteita riittää Artikkelinro. 1259102100 Varaosat: Jerker Mattsson 040 725 4036 Jukka Hakunti 040 728 6125
14 MAASEUDUN VOIMA Yhtiöbuumi itämässä Varainsiirtovero poistunee vuoden kuluttua J ohanna Lindvall saa viikottain kyselyjä maatilan yhtiöittämisestä kiinnostuneilta yrittäjiltä. – Tulossa on yhtiöittämisbuumi. Tavallisia isoja kotieläintiloja muutetaan osakeyhtiöiksi, Johanna Lindvall kertoo. Kiinnostuksen lisääntymiseen on monta hyvää syytä. Kunnon potkun antaa poistumassa oleva varainsiirtovero. – Toiveissa on, että varainsiirtovero poistuu ensi vuoden alussa. Vero on ollut yleensä kymmeniä tuhansia euroja. Yhtiöittämisiä on minulla noin 20 työn alla ja toistaiseksi ne odottavat varainsiirtovapautta. Finanssila tili- ja konsulttitoimistossa Kalajoella työskentelevä Lindvall erikoistui maatilojen yhtiöittämiseen viitisen vuotta sitten. – Kymmeniä prosesseja on tehtynä ja niistä kourallinen etenee vuosittain toteuttamiseen. Yhtiöittämisprosessi kestää vuodesta neljään vuotta. Niitäkin tapauksia on, että todetaan joku muu vaihtoehto paremmaksi. Keveämpi verotus, selkeä hallinto Suomen maatiloista on yritysmuotoisia vasta muutama prosentti. Yhtiömuotoinen yrittäminen on tulossa ajankohtaiseksi nopeasti etenevän maatalouden rakennemuutoksen myötä. – Tilakoko alkaa olla niin suuri, että liiketoiminnan pyörittäminen maatilana on raskasta. Uskoisin, että kymmenen vuoden päästä kaikki isommat tilat ovat osakeyhtiöitä. Sitä toden- Yhtiömuotoinen yrittäminen yleistyy tilojen kasvaessa, kertovat Johanna Lindvall ja Iida Pahkamaa. näköisemmin, mitä nuorempi isäntäpari, Johanna Lindvall arvioi. Jos yrityksellä on useita omistajia, on yhtiö ainoa järkevä yritysmuoto. – Yleensä yhtiöittämistä lähdetään miettimään verotus edellä. Maatilan tuloverotus voi mennä pahimmassa tapauksessa kokonaan ansiotuloksi, jolloin verotus kiristyy huomattavasti eikä tilan kehittämi- seen jää varoja. Muita etuja ovat Lindvallin mukaan muun muassa selkeämpi kuvio rahoittajaan päin, jämäkämpi taloushallinto ja helpompi sukupolvenvaihdos. – Haittapuolia ei ole, jos valmistelun tekee hyvin. On ensiarvoisen tärkeää, että konsultti ja tilitoimisto osaavat asiansa. Siirtymävaiheen taloushallinto on osattava hoitaa taitavasti, jotta vältytään turhilta kus- tannuksilta ja rahaliikenne toimii, Johanna Lindvall tiivistää. Lindvallin kokemuksen mukaan kukaan yhtiöksi tilansa muuttanut ei ole tullut katumapäälle. – Yhtiöittäminen on lopullista eikä sitä voi peruuttaa. Sitä ei ole silti syytä pelätä. Valmistelu tehdään aina niin perusteellisesti, että jokainen ymmärtää mihin on ryhtymässä. Keski-Pohjanmaalla yhtiö- muotoinen yrittäminen on alkutuotannossa tavallista. Turkistilat ovat yhtiöitä, samoin monet sianlihaa tai porsaita tuottavat tilat sekä perunatilat. Toiminta on yhtiöitetty sitä varmemmin, mitä useampia henkilöitä on mukana toiminnassa ja mitä suuremmista omaisuusmassoista on kyse. Kaija Vähäsöyrinki, teksti ja kuva Tulot tilan kehittämiseen, vähemmän veroihin Osakeyhtiö on Timo Sipilän mukaan edullinen yrittämisen muoto, jopa ylivoimainen. Maatilojen yhtiöittämistä käsiteltiin vuoden vaihteen molemmin puolin asiantuntijoiden kiertueella joka kattoi koko maan. Viimeinen tilaisuus oli maaliskuun lopulla Ylivieskassa. – Mielenkiinto on ollut valtavaa. Kiertueen pontimena oli kysymysten tulva, joka on vyörynyt meille parin viime vuoden aikana sekä poistumassa oleva varainsiirtovero, kertoo johtaja Timo Sipilä MTK:stä. Yhtiöön siirrettävistä kiinteistöistä, maapohjasta ja rakennuksista, on maksettava toistaiseksi varainsiirtovero, joka on neljä prosenttia kiinteistön käyvästä arvosta. Vero on näillä näkymin poistumassa vuoden 2018 alusta. – Maatilojen omistusrakenne on historiallinen. Pääosa tiloista on edelleen suoraan omistettuja. Olennaista maa- ja metsätilan yhtiöittämisessä on siirtyminen 20 prosentin tasaveroon. Nykyisissä ei-yhtiömuotoisissa yrityksissä verotus kiristyy progressiivisesti koko ajan tulojen noustessa. – Onhan siinä suuri ero, jääkö investointien maksamiseen 80 prosenttia tuloista vaiko vain reilut 40 prosenttia! Monet investoineet tilat ovat joutuneet vaikeuksiin juuri verotuksen takia. – On lähdetty kovalla velalla liikkeille. Tulot kasvavat, mutta ansiotuloverotus vie leijonanosan tuloista. Osakeyhtiö on investoivan yrittäjän yritysmuoto. Verosuunnittelulla voidaan jättää yhtiöön mahdollisimman iso osa tuloista investointien maksuun. Osakeyhtiö on Timo Sipilän mukaan edullinen yrittämisen muoto, jopa ylivoimainen. Osakeyhtiön etuja ■ Tuloveroprosentti on tasan 20 riippumatta tulon suuruudesta. ■ Yhtiömuoto mahdollistaa tulevaisuuteen varautumisen. ■ Investointeihin on veron jälkeen enemmän rahaa käytettävissä. ■ Osakeyhtiö mahdollistaa tulon sääntelyn verotuksessa. – Tästä oli kerrottava MTK:n jäsenistölle. Pääomatulojen verotus on kiristynyt merkittävästi. Osakeyhtiössä verotus kevenee rajusti ja siihen voi luottaa, koska sama verokanta on suuryrityksilläkin, juristi Timo Sipilä pohtii. Kaija Vähäsöyrinki, teksti ja kuva
15 MAASEUDUN VOIMA Altia ostaa lisää ohraa Metsäteollisuus korvaa öljypohjaisia tuotteita ohratärkkelyksellä A ltia laajentaa parhaillaan tärkkelystuotantoaan Koskenkorvan tehtaalla Ilmajoella. Ohratärkkelyksen tuotantokapasiteetti nousee merkittävästi, jolloin myös tehtaan tarvitsema ohramäärä kasvaa. – Tehdas on aina käynnissä. Vuoden aikana on vain kolme pesuseisokkia. Laajennuksen jälkeen tehdas tarvitsee yli 10 000 tonnia (10 miljoonaa ki- ” Ohran jyvästä 34 prosenttia menee tärkkelyksen valmistukseen, 33 prosenttia rehuksi ja 24 prosenttia viljaviinan tuotantoon. Kuoret menevät tuhkana ohrapeltojen lannoitukseen. loa) lisää ohraa nykytilanteeseen verrattuna, kertoo tehtaanjohtaja Antti Snellman. Koskenkorvan tehdas käyttää tänä vuonna lähes 200 miljoonaa kiloa ohraa, mikä on noin 50 000 hehtaarin sato. – Ohra ostetaan Pohjanmaan maakunnista Satakunnasta ja Pirkanmaalta. Meillä on noin 1 500 sopimusviljelijää. Viljaa tulee kaikkiaan parilta tuhannelta tilalta pääasiassa välittäjien kuten Hankkijan, Keskon ja Avenan kautta. Myös suorahankintaa kehitetään. Sopimuksissa suositaan korkean tärkkelyspitoisuuden ja hehtolitrapainon omaavia rehuohria. Metsäteollisuus tuo kysyntää Pääosa tehtaan tuottamasta lähes 60 miljoonasta tärkkelyskilosta menee paperi- ja kartonkiteollisuuden käyttöön sideaineeksi parantamaan lopputuotteen lujuutta. Altian Koskenkorvan tehdas tarvitsee yli 10 miljoonaa kiloa lisää ohraa, kertoo toimitusjohtaja Antti Snellman. Syynä on se, että metsäteollisuus käyttää yhä enemmän ohratärkkelystä paperin- ja kartongin valmistuksessa. Jyvästä kaikki talteen ■ Ohran jyvä käytetään Koskenkorvalla sataprosenttisesti. ■ Jyvä kuoritaan ja tärkkelys menee joko natiivitärkkelykseksi teollisuuden käyttöön tai siitä tislataan viljaviinaa. ■ Viina jatkojalostetaan juotavaksi Rajamäen tehtaalla. Tekninen etanoli menee muun muassa maalämpöpumppujen nesteisiin ja lääketeollisuuteen. ■ Käymisessä syntyvä hiilidioksidi otetaan talteen – Ohratärkkelyksen käyttö on lisääntynyt ja odotamme trendin jatkuvan. Metsäteollisuudessa halutaan korvata öljypohjaisia tuotteita uusiutuvilla raaka-aineilla. Meillä on hyvä tilanne, sillä metsäteollisuutta on paljon ja kuljetuskustannusten takia tärkkelystä ei kannata tuoda kaukaa. Tuotannon on silti oltava kilpailukykyistä. Altialla on suurtuotannon edut, vaikka glo- ja sitä käytetään muun muassa parantamaan tomaatin kasvua Närpiön kasvihuoneissa. ■ Kasvivalkuainen ja kuitu menevät eläinrehujen raaka-aineeksi A-Rehulle. ■ Ohran kuoret poltetaan tehtaan biovoimalaitoksessa. Tislaamisessa tarvittavasta höyrystä valtaosa saadaan omasta voimalasta. ■ Biovoimalaitoksen tuhka käytettään ohrapeltojen lannoitteena. baalissa mittakaavassa olemme pieni peluri,Snellman toteaa. Koskenkorvan tuotantolaitos on maailman ainoa pelkästään ohrasta tärkkelystä valmistava tehdas. Puhdasta natiivitärkkelystä käytetään myös elintarvike- ja panimoteollisuudessa. Kaija Vähäsöyrinki, teksti Kari Löfhjelm, kuva
16 MAASEUDUN VOIMA Himangalle nahkojen esikäsittelylaitos Kymmenen osakasta investoi 2,5 miljoonaa, noin 20 työpaikkaa avoinna K alajoen ja Kokkolan turkistuottajien kymmenisen vuotta itänyt hanke yhteisen nahkojen esikäsittelylaitoksen rakentamisesta on etenemässä toteutukseen. – Suunnittelu alkoi reilu vuosi sitten ja tehtynä on jo iso selvitystyö. Olen toiveikas, että projekti etenee nyt finaaliin asti, sanoo perustetun Qfox Oy:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Joensuu. Yhtiön esikäsittelylaitos on tulossa Marjajärven yhteistarha-alueen viereen Himangalle. – Jos kaikki menee hyvin, laitoksen rakentaminen alkaa heti keväällä. Samoin työntekijöiden rekrytointi. Kaiken pitää olla valmistaa marraskuussa nahkontakauden alkaessa. Qfoxille etsitään toimitusjohtajaa, laatu/ tuotantopäällikköä sekä noin 20 työntekijää. – Toivomme, että ammattilaisten perusporukka löytyisi lähikunnista. Työ on kausityötä, enintään puolen vuoden jaksossa. Yritämme kartoittaa ensin henkilöitä, jotka ovat jo olleet vastaavassa työssä turkistiloilla. Todennäköisesti joudumme palkkaamaan osaksi myös ulkomaista kausityövoimaa, Lasse Joensuu kertoo. Q tarkoittaa laatua Qfoxin esikäsittelylaitos tulee olemaan maamme ensimmäinen useiden ketun- ja supintuottajien omistama yhteisyritys. Muita ovat nahkontapalvelua omistajien oman tuotannon käsittelyn ohessa muille myyvät Foxcraft Uusikaarlepyyssä ja Primafox Pietarsaaressa. Qfoxilla on kymmenkunta osakasta Kalajoelta ja Kokkolasta. – Tulemme tarjoamaan palvelua myös muille tarhoille. Investoinnin kustannusarvio on 2,5 miljoonaa euroa. Tarha-alueen viereen rakennetaan reilun tuhannen neliön lämmin halli tuotanto-, toimisto- ja sosiaalitiloineen. Pakkasvarastoja laitokseen ei tule, vaan pakastaminen sekä nahkojenkuljetukset ostetaan Kalajoen Jäähdyttämöltä. Konekanta päivitetään parhaaksi mahdolliseksi. Turvaa tulevaisuutta Yhteisinvestoinnilla on monia huomattavia etuja. – Kausityövoiman etsiminen ja palkkaaminen on ollut melkoinen työvaihe jokaisella tarhalla. Jatkossa yrittäjät voivat keskittyä oman tilan töihin. – Qfoxin myötä tarhat saavat käyttöönsä viimeisimmän tiedon ja taidon. Esimerkiksi kuivausolosuhteet ja lämpötilan säätely parantuvat, mikä vaikuttaa nahkan laatuun. – Konehyöty on merkittävä, kun enää ei tarvitse investoida ja ylläpitää omaa konekantaa. – Turkistarhan myyntiarvo nousee, kun jatkaja voi ostaa nahkojen esikäsittelypalvelun läheltä, Lasse Joensuu listaa etuja. Kaija Vähäsöyrinki, teksti Urpo Nykyri, kuva
17 MAASEUDUN VOIMA Maitotiloja 1 356 ja maitoa 452 miljoonaa litraa Tuotanto kasvaa rannikoilla A lueemme neljässä jokilaaksossa (Perho-, Lesti-, Kala- ja Pyhäjokilaaksot) tuotetaan 452 miljoonaa litraa maitoa. Maitotiloja on alueella noin 1 350. Tilojen määrä laskee hienoisesti, mutta tuotanto pysyy suunnilleen nykyisellä tasolla. Maidontuotanto kasvoi selvästi Haapavedellä (+ 1 miljoona litraa) ja hienoisesti Vetelissä ja Nivalassa. Selvää tuotannon laskua oli Kokkolassa (-1,7 miljoonaa litraa) ja lievää Toholammilla (-0,4 miljoonaa litraa). Koko maassa oli vuoden lopussa 7 318 maitotilaa. Ne lähettivät meijereihin maitoa 2 320 miljoonaa litraa, mikä on hieman edellisvuotta vähem- män. Tilojen määrä väheni seitsemän prosenttia vuoden aikana. Maidontuotanto kasvoi prosentin verran A ja B-tukialueilla ja väheni puoli prosenttia C -alueella. Keskimääräinen tilalta meijeriin toimitettu maitomäärä kohosi 296 400 litraan. Maidontuotanto kasvoi viime vuonna Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalla ja väheni lievästi Pohjanmaalla. C2-tukialueellamme tuotettiin lähes puolet koko maan tuotannosta, reilu miljardi litraa maitoa. Maitotiloja on alueella 3 489, mikä on vajaa puolet koko maan maitotiloista. Kaija Vähäsöyrinki Kunta Maitotiloja Maitoa/milj. ltr Kunta Maitotiloja Maitoa/milj. ltr Alavieska 43 10,9 Oulainen 31 7,7 Haapajärvi 62 20,3 Pedersöre 80 29,9 Haapavesi 82 27,7 Perho 50 15,4 Halsua 21 4,9 Pihtipudas 55 17,9 Kalajoki 94 26,1 Pyhäjoki 18 4,7 Kannus 38 18,2 Pyhäjärvi 36 10 Kaustinen 57 20,1 Reisjärvi 36 23 Kokkola 180 53,1 Sievi 53 17,6 Kärsämäki 40 16,5 Toholampi 76 26,9 Lestijärvi 19 6,1 Uusikaarlepyy 28 10,8 Veteli 60 22,3 Ylivieska 33 12,4 Merijärvi 22 5,2 Nivala 116 43,9 Lähde: Luonnonvarakeskus vuosi 2016 | Grafiikka: Tiina Fors, kuva: Pond5 Elintarvikkeita valmistaa 1 640 yritystä Elintarvikkeita valmistettiin noin 1 640 yrityksessä vuonna 2015. Meijeriteollisuus valmisti muun muassa erilaisia juustoja 88 miljoonaa kiloa. Viljaa käytettiin elintarviketeollisuudessa yhteensä 425 miljoonaa kiloa. Kalaa jalostava teollisuus käytti kalaa lähes 80 miljoonaa kiloa. Elintarvikkeiden vähittäiskauppaa harjoitettiin Luonnonvarakeskuksen mukaan toissa vuonna yhteensä noin 3 500 myymälässä. Suurkeittiöissä valmistettiin lähes 900 miljoonaa ruoka-annosta. Suomalainen ruokaketju heittää hukkaan alun perin syömäkelpoista ruokaa vuosittain noin 400–500 miljoonaa kiloa. (KP) Maatalousyrityksiä 51 000 Suomen 51 000 maatalous- ja puutarhayritystä vuonna 2015 tuottivat 3,7 miljardia kiloa viljaa ja 2,4 miljardia litraa maitoa, ilmenee Luonnonvarakeskuksen Pellolta pöytään -julkaisusta. Lypsykarjatilalla oli keskimäärin 33 lypsylehmää ja yli 100 lypsylehmän tiloja oli noin 340. Siemenet, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet ja tuotantoeläinten rehut ovat tärkeimpiä maata- louden tuotantopanoksia. Suomen koko peltoalasta luomutuotannossa vuonna 2015 oli lähes kymmenen prosenttia. Luomuviljaa tuotettiin kaikkiaan noin 83 miljoonaa kiloa, mikä on runsas kaksi prosenttia koko viljantuotannosta. Luomunaudanlihaa tuotettiin noin kolme miljoonaa kiloa. Merialueilla ja sisävesissä kasvatettiin yhteensä lähes 15 miljoonaa kiloa ruokakalaa. (KP) Turkiseläimillesi hyvälaatuista ja edullista rehua. Din foderleverantör om du vill ha bra pälsdjursfoder till förmånligt pris. Puh./tfn 06 866 0500, www.terjarvfrys.fi sagafurs.com
18 Kuusen- ja männynsiemenet odottavat kovakennolevyihin kylvettynä kasvun alkua. –Lämmöt laitetaan päälle ja kastelu aloitetaan pääsiäisen tienoilla, kunhan pakkasyöt loppuvat, taimitarhan työntekijä Timo Köyhäjoki kertoo. Tuotanto kasvaa lähes 10 miljoonaan puuntaimeen Kannuksen taimitarhan toiminta laajenee P erinteikkään, vuonna 1935 perustetun Kannuksen taimitarhan toiminta jatkuu totuttuun tapaan, vaikka Pohjan Taimi Oy:n omistus siirtyi vuodenvaihteessa liettualaiselle yritykselle. – Henkilökunta pysyy samana ja toiminta jatkuu. Tuotanto on noususuunnassa. Vuonna 2019 taimia tuotetaan liki 10 miljoonaa kappaletta vuodessa, taimitarhan johtaja Veli-Matti Vihanta kertoo. Kannuksessa kasvatetaan tällä hetkellä noin 7,5 miljoonaa tainta, joista valtaosa on kuusta ja noin kolmannes on mäntyä. Lisäksi viljellään pieniä määriä rauduskoivua ja tilausten mukaan myös erikoispuita. Aiemmat omistajat Metsäkeskus ja Tapio Oy sulkivat Vuokatin taimitarhan, jonka toiminnat siirrettiin Pohjan Taimen muille tarhoille Kannukseen, Juukaan ja Kemijärvelle. – Jatkavilla tarhoilla investoitiin viime vuonna muun muas- sa muovihuoneisiin ja kastelujärjestelmiin. Juukaan rakennettiin pakkasvarasto, minkä ansiosta saimme täällä meillä olevan pakkasvaraston kokonaan käyttöömme. Nyt saamme jopa puolet taimitarhan tuotannosta pakkasvarastoon, Vihanta kertoo. Pakkasvarastoon laitetut taimet lajitellaan ja pakataan jo syksyllä, mikä helpottaa kevään kiirehuippua. Taimet ovat valmiita myyntiin jo aikaisin keväällä istutuskauden alkaessa Etelä-Suomessa. Kylvöt alkaneet Taimitarhan viljelykausi lähtee liikkeille toukokuussa. – Teemme kylvöjä huhtikuusta alkaen. Siemenet ostetaan Siemen Forelia Oy:ltä Jyväskylästä tai Tapion Siemenkeskuksesta. Kuusella on pulaa viljelysiemenestä, joten käytämme myös keruusiemeniä, Veli-Matti Vihanta kertoo. Taimitarhalla on viljelykäytössä 18 muovihuonetta, joissa on Pohjan Taimi Oy ■ Metsäkeskus ja Tapio Oy myivät viime vuoden lopulla Pohjan Taimen osakkeet liettualaiselle UAB Futurista LT:lle. ■ UAB Futurista omistaa myös Pohjan Taimen yhteistyökumppanin Skogranin, joka tuottaa Pohjan Taimen välittämät metsänhoitopalvelut. ■ Pohjan Taimen taimitarhat ovat Kannuksessa, Juuassa ja Kemijärvellä. Omistajan vaihtuminen ei tuonut muutoksia tarhoille. Toimitusjohtajana jatkaa Rauno Kataja. ■ Yhtiö viljelee ja myy metsäpuiden taimia, pääasiassa kuusta ja mäntyä. ■ Kasvava osa taimista myydään istutettuina. Istutusta ja taimikonhoitoa tarjotaan metsänomistajille pääasiassa metsänhoitoyhdistysten ja metsäpalveluyrittäjien kautta. yhteensä pinta-alaa 1,6 hehtaaria. – Kasvatus alkaa huhtikuun alkupuolella kun yöpakkaset hellittävät. Kasvihuoneissa pannaan lämmöt päälle ja kastelu aloitetaan. Kolmen, neljän viikon kuluttua taimet harvennetaan niin, että pottiin jätetään vain yksi taimi. Taimia lannoitetaan, kastellaan ja tuuletetaan. Kesäkuun puolivälissä ne siirretään ulos kasvamaan. Elokuun loppupuolella ne ovat valmiita myyntiin. Kun ensimmäisen kasvatuserä on saatu siirrettyä ulkotarhoihin, kylvetään kasvihuoneisiin kesäkuussa uusi kuusen taimisato kasvamaan. Taimet siirretään heinäkuussa ulos, jossa ne ovat talven ja vielä seuraavan kesän ja menevät myyntiin kaksivuotiaina taimina. Kaikki keväällä kasvatetut myydään 1-vuotiaina. – Myyntiin menevät männyntaimet ovat reilun kymmenen sentin ja kuusentaimet noin 20 sentin mittaisia. Keväällä myyntiin menevät taimet ovat olleet talven varastossa 3-4 asteen pakkasessa. Ne ovat lepotilassa, jolloin ne kestävät käsittelyä ja kuljetuksen asiakkaille, Vihanta toteaa. Taimi myydään istutettuna Kannuksen taimitarhan suurin asiakasryhmä ovat metsänhoitoyhdistykset, Metsähallitus sekä isot metsäfirmat. Muita ovat metsäpalveluyrittäjät. Jotkut metsänomistajat ha- Kuusen- ja männyntaimet odottavat lähtöä kevään istutuksiin ympäri maata. –Kysyntää on enemmän kuin ehdimme kasvattamaan, toteaa taimitarhan työntekijä Jaakko Saari. luavat edelleen hakea omat taimet suoraan tarhalta. Pohjan Taimen omistaja UAB Futurista omistaa myös metsänhoitopalveluihin keskittyneen Skogranin. – Teemme yhteistyötä Skogranin kanssa. Palvelujen myynti lähti pienestä liikkeille, mutta nyt myymme jo kolmanneksen puuntaimista istutettuina, VeliMatti Vihanta kertoo. Liettualainen istutusporukka aloittaa keväällä työt Etelä-Suomesta ja etenee kevään ja kesän mittaan kohti pohjoista. – Istutus on edelleen käsityötä. Taimia laitetaan maahan pottiputkella. Liettualaiset tekevät metsänistutusta myös KeskiPohjanmaalla. Pyhä-Kalan met- sänhoitoyhdistyksen alueella istutetaan melko paljon koneella. Pohjan Taimi Oy myy myös Skogranin tekemää taimikonhoitoa noin neljän tuhannen hehtaarin verran koko maassa. Taimitarhalla työskentelee 20 henkilötyövuoden verran väkeä. Vakituisia tarhatyöntekijöitä on neljä, kausivakinaisia on kymmenkunta ja kesätyöntekijöitä reilut 20. Toimihenkilöitä on kahdeksan. Yhtiön kotipaikka on Kannuksessa, kuten myös toimitusjohtajan toimisto. Toinen metsäpuiden taimia myyvä yritys alueellamme on Koskelan Taimitarha Oulaisissa. Kaija Vähäsöyrinki, teksti Esko Keski-Vähälä, kuvat
19 MAASEUDUN VOIMA HUOLLOT VARAOSAT JA KORJAUKSET MONIPUOLISET HUOLTOPALVELUT! Konemyyjämme Ylivieskassa • Autojen huollot • Päästömittaukset • OBD-mittaukset • Vikakoodien luku • Nelipyöräsuuntaus • Autosähkötyöt • Ilmastointilaitteiden huollot LUOMANKORJAAMO KY Toholampi • P. 0400 265 992 • www.luomankorjaamo.fi Jäähdytin- ja lauhdutinkorjaukset Nivala ja lähikunnat JUHO JÄRVELÄ Koneita Oulaisista! www.nettikone.com/ pohjanmaankonejapolttopuu Pohjanmaan Kone ja Polttopuu Matti Peltoniemi 040-8290494 MAASEUTUVOIMAA • vuosihuollot • korjaukset • varaosat P. 0404 133 794 • WWW.TURUNKONEKESKUS.FI Ylivieska • • • • AGCO SUOMI OY Ruutihaantie 11, 84100 Ylivieska Varaosat: Varaosat: Esa 040 716 7534 Esa 0400 040 716 Juha 9227534 646 Teemu Teemu 0400 0400541 541229 229 Traktoreiden ja työkoneiden huollot, sekä korjaukset • Monipuoliset metallityöt Vervaet-konemyynti • PM-Lietepumput Traktoreiden ja työkoneiden varaosat Varaosat multaimiin ja lietevaunuihin Vetoletkujärjestelmät ja ratkaisut lietteen levitykseen Konemyynti: 050 586 7874 Huolto ja varaosat: Harri Kuusisto 050 567 1825 Urakointiasiat: Kyösti Isohanni 0500 121 004 KP.KONEURAKOINTIA OY Himangantie 578, 69100 Kannus TRAKTORIT SK-KONEHUOLTO OY Puh. 050 584 8139, 050 407 8791 www.sk-konehuolto.fi, info@sk-konehuolto.fi Työkoneet 8 m:n multaimella ja pumppukuormaajalla varustetulla 14 m3:n rapuvaunulla Ruutihaantie 11, Ylivieska. P. 010 326 2090, 020 455 1303 www.konehuoltokivioja.fi ym. katso netistä päivitetty konelista kuvineen! Traktorit Ilkka Jokitalo Ilkka Jokitalo 050 338 1960 Työkoneet 050 338 1960 LIETTEENLEVITYSTÄ Laadukkaat Stahlwille työkalut sekä alueen laajin pulttivalikoima Norcar 490H moto ..................... h.21300€+alv. Valmet 911 II 4x4 moto ............. h.29700€+alv. Valmet 901 II 6x6 moto ............. h.22900€+alv. Timberjack 1270 moto .............. h.22900€+alv. Ponsse HS 15 Ergo moto ............ h.15700€+alv. Ford 6610 4x4 Mark II ............... h.11200€+alv. International 684 ..................... h.5900€ Ponsse S 15 kevi ajokone. .......... h.15700€+alv. Yuchai YC 35-7 minikaivuri ........ h.19700€+alv. Hyundai 210 Robex telakaivuri . h.15700€+alv. Hymac 580 C telakaivuri ........... h.8900€ Gaz 66 diesel maasto K-A .......... h.6900€ Sisu SM 300 metsäkoneauto ..... h.7980€+alv. Scania P 82 vaijerilaittein ......... h.3180€+alv. Petri Kivioja Petri Kivioja 050 345 7160 050 345 7160 Traktorit Palvelemme Palvelemme asiantuntevasti asiantuntevasti – Tervetuloa! –Ratakatu Tervetuloa! 22, Ylivieska Ratakatu 22, • vuosihuollot • korjaukset • varaosat • vuosihuollot • korjaukset • varaosat Jänismaantie 22, 67800 Kokkola Avoinna: MA-PE 8-16.00 • Haketus- ja kuljetuspalvelu • Pellonraivaus • Puunmurskaus • Peltojen tasaus tasausruuvilla • Kaivinkone- ja teladumpperipalvelu • Sorateiden kesäkunnostus lanalla KONE- JA ENERGIA VALTONEN OY Sievi, p. 0500 193 042 Kälviä • Sähkösuunnittelu • Tarvikemyynti • Pienet ja suuret sähkötyöt urakka- ja laskutustyönä JOHDONMUKAISTA TYÖTÄ P. 050 4093549, 040 4198411 • posti@jokilaaksonsahko.fi • www.jokilaaksonsahko.fi UUTTA!! Salaojahuuhtelut, Hakekuljetukset, Maansiirto, Lavettikuljetukset, Pyöröpaalaukset, Vesakonmurskaus
20 MAASEUDUN VOIMA KEVÄÄN AUTOKAUPPAPÄIVÄT ANTTI-ROIKOLLA HUHTIKUUN TARJOUS Tulossa: Ternimaito KEVÄT2 x 1 litra 10 ,Viljavarastolta (Vissavedentie 8) Kauran ja ohran välitys, viljan litistys ja AIV-liuokset Avoinna ti ja pe 9-14. 040 1380 673 MARKKINAT PE 28.4. klo 9-17 Avoinna ma-to 9-15 Myy Myymälä 0400 683 546 pe 9-17 Siltatie 20 la 9-14 www.kaustisenosm.fi OSTAMME TEURASNAUTAA ja -LAMMASTA FKP779 29.800€ JKB81 5.800€ Yhteyshenkilö Daniel Mannström Puh. 045 7342 6730 LAAKERIT. TIIVISTEET. VOIMANSIIRTO. 13.900€ MRI860 6.900€ -07 Mercedes-Benz Ml 400 CDI A-04 Renault Trafic TRAFIC FOURGON 2.0DCI 115-2.96 269tkm T-3-FLBHB6/350 248tkm YFU457 EOY338 13.500€ YGY986 17.900€ 29.900€ Toyota Hiace HIACE VAN -05 Toyota Rav4 2,0 VVT-i 4WD -08 Volkswagen Amarok DC 2.5TD 4X4 230tkm Cross Sport aut. 117tkm Highline 2,0 TDI 120kW 4MOTION, 107tkm JGJ638 12.900€ Volkswagen Transporter umpipak. 1,9 TDI 77 kW, 155tkm AMY168 12.900€ -06 Volkswagen Transporter -09 umpipakettiauto 1,9 TDI 62 kW, 220tkm ENJ271 LZE852 15.900€ -10 -11 Volkswagen Tiguan Sport & Style 2,0 TDI 103 kW (140 hv) 4MOTION, 261tkm 37.900€ FKT757 34.900€ Volkswagen Transporter -14 Volkswagen Transporter -12 umpipak.pitkä 2,0 TDI 103 kW umpipakettiauto pitkä 2,0 TDI 132 kW 4Motion DSG 127tkm 4Motion BlueM, 69tkm KASKOVAKUUTUSTARJOUS 149€/1. vuosi (edellyttää liikennevakuutuksen ottamista LähiTapiolasta) kilpailukykyiseen hintaan Pietarsaaren Lihatukku Oy Ab yhteistyössä AB Tajma Oy:n kanssa EOY458 Honda Cr-v 2,2 i-DTEC -12 Land Rover Freelander 5d -00 Elegance 4WD 10tkm pakettiauto STW 2.0 TDI-LNABB 4x4/256 Pieni Dieselve 287tkm RSJ776 35.900€ VIX819 9.500€ Volkswagen Transporter -16 Volkswagen Transporter -00 umpipakettiauto Pitkä 2,0 TDI umpipakettiauto, 2,5 TDI syn75 kW, 1tkm cro 4x4, alv.väh.oikeus 268tkm RAHOITUSTARJOUS korko 1,95%, voimassa 19.4- 22.04 välisen ajan.* *Esimerkkilaskelma: autonhinta 15.500€, käsiraha 1500€, korko 1,95%, luotonavaus 185€, käsittelymaksu 12€/kk, luottokustannukset yht. 1619,02 € tod.vuosikorko 4,5%. Autotalo Antti-Roiko Oy Ari Antti-Roiko Ilkka Alasuutari Jouni Mattila Juha Haanpää Markus Saari Mika Mäkinen Ratakatu 26, Ylivieska, automyynti 08-4112 440 Automyynti avoinna: ma-pe 9–17, la 10–14 www.antti-roiko.fi 044 5112 401 044 5112 402 044 5112 403 044 5112 404 044 5112 406 044 5112 407 jaksi Luonnonvara-alan osaa Viljavarastontie 2, Ylivieska puh. (08) 420 127 Yrittäjäntie 1, Raahe puh. (08) 425 891 myynti@teollisuustasanto.fi Viljavarastontie 2 Ylivieska / Yrittäjäntie 1 Raahe Koulutusta Keski-Pohjanmaalla www.kpedu.fi/e rillishaku Aikuinen! www.kpedu.fi/kannus Maatalousalan perustutkinto, maatilatalouden osaamisala. Jatkuva haku Koulutus soveltuu hyvin aloitteleville maatalousyrittäjille tai maatilatyöntekijöille, joilta puuttuu alan peruskoulutus. Joustavat opiskelujärjestelyt esim. verkko-opintomahdollisuus. Erillishaku kinnon jo tutk le suorittaneil kuu jatk 7.6. saakka! www.kpedu.fi/perho Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luontoohjaaja. Riistalinja. Jatkuva haku Luonto- ja ympäristöalan koulutuksessa opiskelet erilaisia erätaitoja, metsästystapoja ja -tekniikoita, riistanhoitoa, riistapeltotöitä, talviruokintaa, koirien koulutusta ja eläinkantojen arviointia. Koulutuksen suoritettuasi voit toimia luonto-ohjaajana, eräalan toimijana tai riistanhoitajana. Haussa mm. nuorten hevostalouden perustutkinto Kaustisella ja Perhossa 14.8.2017-29.5.2020 Kysy lisää: hakijapalvelut@kpedu.fi 040 808 5010 Keski-Pohjanmaan ammattiopisto & aikuiskoulutus Luonnonvara-ala, www.kpedu.fi