SUOMI 100 • 17. MAALISKUUTA 2017 • ASIANTUNTIJAJULKAISU ELINVOIMAINEN SUOMI i m o u S UUSIKAUPUNKI Uuteenkaupunkiin matkustusjuna ja lisää opiskelumahdollisuuksia 23 6AIKA Avoimella datalla parempaa palvelua 5 PALMIA Kilpailutuksella joustavampaa palvelua kuntiin 9 PIEKSÄMÄKI & LEPPÄVIRTA Kohtaamisia Savon sydämessä 20 MEHILÄINEN Parempaa terveydenhuoltoa pienemmällä rahalla 12 Tampere RAKENTAA TULEVAISUUTTAAN ROHKEASTI 4 MAINOSLIITE MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 1

ELINVOIMAINEN SUOMI YLI 350 VUOTTA VÄRIKÄSTÄ HISTORIAA YMPYRÖIDEN YTIMESSÄ RUK - SUOMEN SUURIN JOHTAJAKOULU LOISTAVA SIJAINTI E18-MOOTTORITIEN VARRELLA GOOGLEN SUOMEN KOTI SUOMEN SUURIN VIENTISATAMA - HAMINAKOTKA SATAMA OY TAPAHTUMAKAUPUNKI VAILLA VERTAA VAIN REILU TUNTI PÄÄKAUPUNKIIN EDULLISTA ASUMISTA MEREN ÄÄRELLÄ Lappeenranta Kouvola Lahti 60 km E18 Helsinki 2 WWW.HAMINA.FI CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 150 km Vaalimaa HAMINA 240 km Pietari MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS TAMPERE: Visiona viiden tähden keskusta..................................................................... 4 6AIKA: Avoimesta datasta globaalia bisnestä............................................................... 5 LEMI: Yrityspuistolla erinomainen logistinen sijainti.................................................. 8 ASIANTUNTIJA: Tero Lausala.............................................................................................. 8 PALMIA: Kilpailutuksella asiakaslähtöisempää ja joustavampaa palvelua kuntiin......................................................................................... 9 VALIDIA: MONA-konseptista ratkaisu palveluasumisen vaativimpiin tarpeisiin........................................................................................................ 10 KAARINA: Luovuus, imago ja sijainti houkuttelevat Kaarinaan................................ 11 MEHILÄINEN: Siikalatva säästää tinkimättä terveydenhuollon laadusta............. 12 LAPIN AMK: Tulevaisuuden osaajan johtamistutkinto tulee verkosta.................. 14 ASIANTUNTIJA: Johanna Sipola........................................................................................ 14 ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI: Etelä-Pohjanmaalla katsotaan tulevaisuuteen luottavaisina.................................. 15 TE-PALVELUT: Mukana suomalaisten yritysten kehityksessä................................... 16 KUNTARAHOITUS: Kuntarahoituksen vihreä rahoitus: Ilmastovaikutukset jo näkyvissä...................................................................................... 17 TAMMELA: Keidas keskellä ruuhka-Suomea.................................................................. 18 TUUSULA: Valmiina suureen kasvuun!............................................................................ 19 PIEKSÄMÄKI & LEPPÄVIRTA: Kohtaamisia Savon sydämessä.................................. 20 HEINOLA: Puupohjaisen biotalouden kansainvälinen keskittymä......................... 22 UUSIKAUPUNKI: Uuteenkaupunkiin matkustajajuna ja lisää opiskelumahdollisuuksia................................................................................................... 23 12 Anu Vehviläinen Kunta- ja uudistusministeri Kunnat ja maakunnat elinvoiman edistäjinä I tsehallinnollisten maakuntien perustaminen ja tulevaisuuden elinvoimakunnan rakentaminen tuovat jatkossa elinkeinojen kehittämistä koskevat asiat paikallisen ja alueellisen päätöksenteon piiriin. Hallituksen asettama Tulevaisuuden kuntaa valmisteleva parlamentaarinen työryhmä julkaisi helmikuun alussa omat skenaarionsa Tulevaisuuden kunnan vaihtoehdoista. Tavoiteltavimmaksi skenaarioksi valikoitui ”Innostava elinvoimakunta”, jossa kunnan elinvoima synnyttää menestystä ja ylläpitää kasvua. Tällainen tulevaisuuden huippukunta on vahva yhteisö, joka näkee muutoksen mahdollisuutena ja puhaltaa yhteen hiileen. Innostus ja yhteinen tahtotila synnyttävät kasvua ja vetovoimaa. Maakuntauudistuksen rinnalla työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan laajaa aluekehitys- ja kasvupalvelu-uudistusta vastaamaan työmarkkinoiden muutoshaasteisiin. Tarkoituksena on uudistaa julkiset yrityspalvelut ja työvoimapalvelut maakuntien järjestämiksi kasvupalveluiksi niin, että ne tukevat nykyistä paremmin kestävää talouskasvua. Uudistuksen jälkeen esimerkiksi rekrytointi- ja työnvälityspalveluja voisivat tarjota myös yritykset. Palveluita voitaisiin rakentaa enemmän erityisosaamiseen ja toimialatuntemukseen pohjautuviksi. Tämä hyödyttäisi osaajaa tarvitsevaa työnantajaa sekä työtä etsivää työntekijää. Uudistus tuo samalla maakunnalle laajemman vapauden päättää siitä, minkä tyyppisiä yrityspalveluita alueella tarvitaan.  Näin jokainen maakunta voi rakentaa sellaiset kasvupalvelut, jotka vastaavat juuri sen alueen tarpeita. SUOMI 100 • 17. MAALISKUUTA 2017 • ASIANTUN TIJAJULKA ISU ELINVOIMAINEN SUOMI UUSIKAUPUNKI PÄÄTOIMITTAJA: Ville Leppäaho PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ: Jussi Räsänen AD / LAYOUT: Lina Hurmerinta MAINOSLIITE TOIMITTAJAT: Auni Vääräniemi Sari Järvinen, Akseli Kemppainen Kai Lintinen VALOKUVAAJAT: Auni Vääräniemi Jussi Hietaniemi Lina Hurmerinta OIK0LUKU: Delingua Uuteenkaupunkiin matkustusju lisää opiskelumahdollisuuksia na ja 23 6-AIKA Avoimella datalla parempaa palvelua Suomi 5 PALMIA Kilpailutuksella joustavamp aa palvelua kuntiin 9 PIEKSÄMÄKI & LEPPÄV JULKAISIJA:  Calcus.com Oy Köydenpunojankatu 2 a D, 7. krs, 00180 HELSINKI www.calcus.com Jaellaan Talouselämän yhteydessä kiinteänä liitteenä 17.3.2017 Kohtaamisia Savon sydämmessä 20 IRTA MEHILÄINEN Parempaa terveydenhu pienemmällä rahalla oltoa 12 Tampere RAKENTAA TULEVAISUUTTAAN ROHKEASTI 4 MAINOSLIITE MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJUL KAISU 1 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 3

ELINVOIMAINEN SUOMI VISIONA VIIDEN TÄHDEN KESKUSTA Suomen vetovoimaisin asuinpaikka, Tampere, investoi rohkeasti tulevaisuuteen. R atikka, kansi ja monitoimiareena junaradan päälle, täydennysrakentamista ja järvien rannoille uusia asuntoalueita – siinä poimintoja Tampereen keskustan kunnianhimoisesta kehittämisohjelmasta. Tavoitteena on viiden tähden tasoinen alue. ”Hankkeet voivat näyttäytyä irrallisina, mutta kaikki liittyvät siihen, miten Tampere kasvaa tulevaisuudessa. Kaupunkiseudun ennakoidaan kasvavan noin 100 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Meidän pitää rakentaa kaikille viihtyisä asuinympäristö”, kertoo Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen. ”Olemme saaneet aikaan positiivisen syklin monien toimijoiden kanssa ja rakennamme näköalojen kaupunkia kumppanuuspohjalta. Emme tee kaikkea itse, vaan olemme mahdollistaja ja tarjoamme alustan, jolta voi kasvaa monenlaista.” Fyysisten investointien lisäksi kaupunki muun muassa on mukana Tampere3-yliopistofuusiossa ja edistää digitalisaatiota Smart Tampere -ohjelmassa. Nokian jäljiltä kaupungissa on paljon ict-osaamista, jonka pohjalta on syntynyt uusia yrityksiä ja kokonainen ekosysteemi edistämään älykästä rakentamista, teollisuutta ja hyvinvointia. 4 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen iloitsee isoista askeleista, jotka muuttavat kaupunkikuvaa: ”Uutta keskustaa rakennettaessa kunnianhimo täytyy pitää riittävän korkealla tasolla, mutta kansallismaiseman arvokkuus on säilytettävä.” KAUPUNKI SAA UUDEN SILUETIN Kaupungin siluetin muuttaa Kansi ja Areena -hanke, jossa rakennetaan kokonaan uusi kaupunginosa junaradan päälle maailmankuulun arkkitehdin Daniel Libeskindin visiosuunnitelmien mukaan. Monitoimiareenan lisäksi sinne tulee hotelli, asuntoja, toimisto- ja liiketiloja, aukioita ja kasino. Areenan tapahtumiin odotetaan vuosittain jopa miljoonaa kävijää. ”Kyse on elinvoimainvestoinnista parhaimmillaan. Kaupunki laittaa siihen noin 60 miljoonaa euroa, jolla käynnistyy puolen miljardin euron yksityinen investointi. Se lisää vetovoimaa sekä tuo lisää tapahtumallisuutta ja matkailijoita. Hanke vaikuttaa dynaamisesti koko ympäristöön ja käynnistää aseman alueen kehittämisen. Rakentaminen alkaa toivottavasti tänä vuonna”, Ikonen valottaa. ■ MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI ”Avoimen datan ja rajapintojen hyödyntämistä voi lähestyä eri kanteilta, joko hyödyntämällä dataa itse tai etsimällä paikkansa uusien palveluiden arvoketjussa.” Mikko Lintusen perustama Eventz International on luonut globaaliksi kasvaneen bisneksen hyödyntämällä avoimia datalähteitä. Eventzin ratkaisu toimii jo esimerkiksi Vantaan ja Hangon tapahtumasivustojen taustalla. AVOIMESTA DATASTA GLOBAALIA BISNESTÄ Eventz International teki sen. Yritys käyttää avoimia datalähteitä ja luo liiketoimintaa globaalilla tasolla. E ventz International tarjoaa kustomoituja tapahtumaportaaleja, tapahtumaratkaisuja ja alansa parasta tapahtumainformaatiota hyödyntämällä avoimia datalähteitä. ”Havaitsimme suuren asiakastarpeen, jonka ratkaisuun meillä oli teknologiset eväät”, Nokialla ja Microsoftilla uraansa aiemmin tehnyt Mikko Lintunen kertoo. ”Loimme konseptin, jossa kuluttaja näkee yhdellä painalluksella tapahtumat sijaintinsa perusteella. Palvelua tarjotaan lisensoituna kolmansille osapuolille, kuten kunnille, kaupungeille ja matkailualan yrityksille, jotka voivat integroida erilaisia tapahtumaratkaisujamme omiin digitaalisiin kanaviinsa. Tarjoamme ratkaisumme asiakkaalle toimitettuna viidessä arkipäivässä. Hieman erilaista kuin kuukausien ja vuosien IT-hankkeet. Juuri tätä Suomen suurimmat kaupungit tavoittelevat osana yhteistä 6Aika-strategiaansa. Siinä Suomen kuusi suurinta kaupunkia muun muassa avaavat ja harmonisoivat dataa, jotta syntyisi uutta liiketoimintaa ja parempia palveluja. Lintunen kiittelee 6Aika Avoin data ja rajapinnat -hankkeen vetäjiä arvokkaasta ja tärkeästä työstä uusien liiketoimintakonseptien mahdollistajina. Kaupungit tarjoavat sekä yrityksille että kunnille neuvontaa, koulutuksia ja sparrausta, jotta kynnys uusien palvelukonseptien luomiseen olisi mahdollisimman matala. ”Kuutoskaupungeilla on tärkeä rooli datan harmonisoijina ja laadunvalvojina, mikä on edellytys datan monipuoliseen hyödyntämiseen. Kaupungeissa on ymmärretty hyvin, että kuntien ja kauMAINOSLIITE punkien tehtävä ei ole niinkään tuottaa palveluita vaan olla mahdollistajana erilaisten bisnesmallien ja bisnesalustojen rakentamiselle. Me olemme saaneet hankkeen ihmisiltä proaktiivista tukea ja käytännön apua tarpeisiimme, ja he ovat onnistuneesti sparranneet uusia kaupunkeja tähän mukaan.” ”Avoimen datan ja rajapintojen hyödyntämistä voi lähestyä eri kanteilta, joko hyödyntämällä dataa itse tai etsimällä paikkansa uusien palveluiden arvoketjussa. Jotkut rakentavat liikeideansa suoraan datan päälle, toiset taas hyödyntävät meidän kaltaistamme toimijaa parantamalla oman palvelunsa asiakaskokemusta”, Lintunen valottaa. 6AIKA Avoin data ja rajapinnat -hankkeessa Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu avaavat tietoa avoimeksi dataksi ja helpottavat sen käyttöä sekä harmonisoimalla että avaamalla yhtenäisiä rajapintoja. Kaiken keskiössä on uusien liiketoimintamahdollisuuksien synnyttäminen. Tutustu avoimen datan liiketoimintaan ja maksuttomiin palveluihimme osoitteessa databusiness.fi CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 5

ELINVOIMAINEN SUOMI AVOIMELLA DATALLA PAREMPAA TAMPERE — älykkäitä liikennepalveluja TAMPEREELLA ei ole enää vuosiin tarvinnut värjötellä pysäkillä turhan panttina, kiitos avoimen joukkoliikennerajapinnan. Sen päälle on kehitetty kymmeniä mobiilisovelluksia, joiden avulla voi vaikkapa seurata bussien liikkeitä sekunnin tarkkuudella. Tarjolla olevaa dataa käyttävät myös isot toimijat, kuten Google ja Here. Hiljan avattu rantatunneli, tuleva ratikka ja viiden tähden keskusta -hanke lisäävät älykkäiden liikennepalveluiden tarvetta entisestään. Niiden edellytys puolestaan on monipuolinen ja laadukas avoin data. Tätä edesauttaa muun muassa Tampereella toimiva liikennedatan innovaatioalusta ITS Factory, jossa yritykset, kaupunki ja Tampereen korkeakoulut kehittävät yhteistyössä älykkäitä liikennepalveluja. Tampereen seuraava merkittävä avaus on kaupungin liikennevalodata sekä valoihin liittyvät anturit. Tieto mahdollistaa palvelut, joiden avulla käyttäjä voi arvioida liikenteen sujuvuutta ja optimoida omat reittinsä. Ratikan osalta suunnitteilla on myös aivan uudenlaisia datalähtöisiä liikennepalveluita, joilla yritykset ja sovelluskehittäjät voivat entistä paremmin helpottaa tamperelaisten arkea. TURKU — asiakas on ykkönen ASIAKAS on palveluiden hallinnan, kehittämisen ja tuotannon dynamo, sillä ilman hänen tarpeidensa tunnistamista palveluvalikoima perustuu lähinnä valistuneisiin arvailuihin ja eilispäivän kokemuksiin. Pahimmillaan organisaatio kehittää palvelujaan omista lähtökohdistaan. Toimiva palvelupaletti ja niukat resurssit on mahdoton yhtälö. Hyväksi havaittu, nykyaikainen ratkaisu on monituottajamalli, jossa yhteisöt, yritykset ja kolmas sektori voivat rakentaa yhteistyössä asiakkaiden tarpeita vastaavia kokonaisuuksia. Lisädraivia palveluiden tuottamiseen tuo teknologian monipuolinen hyödyntäminen. Avoimet, standardisoidut rajapinnat ovat mainio alusta palvelujen tekniselle kehitykselle ja uusille innovaatioille. ”Turku ja muut kuutoskaupungit ovat avoimen datan ansiosta tulevaisuuden edelläkävijöitä”, Rami Savila Turun talous- ja strategiaryhmästä kertoo. ”Turku ja muut kuutoskaupungit ovat avoimen datan ansiosta tulevaisuuden edelläkävijöitä.” ESPOO – yritysyhteistyöllä kukoistavaa liiketoimintaa ANDREA Bocelli tulee Suomeen ja taitoluistelun MM-kisat alkavat. Samaan aikaan yhdistykset, kirkot ja tuntemattomat artistit järjestävät talvikarkeloita, lintubongausretkiä ja klubi-iltoja, jotka kumisevat tyhjyyttään, koska yleisö ei yksinkertaisesti tiedä niiden olemassaolosta. Eventz.today-tapahtumatietopalvelu päätti selättää ongelman ja lähteä ensimmäisessä vaiheessa palvelullaan pääkaupunkiseudun lisäksi Lontoon markkinoille. Eventz.today hyödyntää palvelussaan Linked events -tapahtumarajapintaa. Rajapinta on auki useassa Suomen suurimmista kaupungeista, joista yksi on Espoo. Sen lisäksi Espoolla on kokeilukäytössä Varaamo-respa resurssienvarausrajapintana ja pian aukeavat myös palaute- ja päätösrajapinnat. 6 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”Rajapinnat ja niiden takana oleva avoin data on tarkoitettu (kukoistavan) liiketoiminnan polttoaineeksi. Sitä saa käyttää yhtä hyvin liiketoimintansa rikastamiseen kuin yrityksen ytimenä”, sanoo Avoin data ja rajapinnat -hankkeen Espoon osatoteutuksen projektipäällikkö Jaana Suonsaari. MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI PALVELUA KAUTTA SUOMEN HELSINKI — data kuviksi ja taulukoiksi ILMAN mielekästä esitystapaa ja visualisointia paraskin data jää pimentoon. Tieto pitää jalostaa ymmärrettäväksi ja liittää oikeaan kontekstiin. Esimerkiksi Helsingin Sanomat hyödyntää Helsingin kaupungin tietokeskuksen keräämää dataa viikoittain. Hahmota Oy tekee digitaalisia tiedonvisualisointivälineitä ja visuaalisia simulointimalleja julkishallinnolle ja yrityksille. Yleensä työ liittyy talouteen: budjetti- ja tilinpäätösdatan visualisointi ymmärrettävällä tavalla auttaa päättäjiä perehtymään organisaationsa tilanteeseen nopeasti ja vaivattomasti. Usein Hahmota yhdistää asiakkaan omia tietovarantoja avoimeen dataan, kuten Tilastokeskuksen tietoihin. Tavoitteena on edistää faktapohjaista päätöksentekoa monimutkaisessa maailmassa. Hahmota työskentelee parasta aikaa erittäin kiinnostavien projektien parissa. Ne liittyvät muun muassa kansantalouden visualisoimiseen ja sosiaalietuuksien simulointiin. ”Haluamme viedä poliittista päätöksentekoa parantavia ratkaisuja kansainvälisille markkinoille”, kertoo toimitusjohtaja Peter Tattersall tulevaisuuden suunnitelmista. OULU — säästöjä energiadatalla ENERGIADATAN hyödyntäminen on vastaus useaan tämän hetken polttavaan ongelmaan. Energiansäästö on luonnollisesti tärkeä ympäristöteko. Tiukan talouden aikoina säästökohteiden löytyminen ja kulutustapojen muuttaminen antavat myös suoraa rahallista hyötyä kaupungille ja sitä myöten kaupunkilaisille. Oulun kaupunki on avannut kiinteistöjään koskevat energiankulutus- ja perustiedot kaikkien käyttöön. Kaupunki ja sen alainen liikelaitos Oulun Tilakeskus hyödyntävät dataa myös itse sekä koulujen opetusmateriaalin tukena. ”Energiadatan yhdistäminen muuhun dataan luo loppumattomia mahdollisuuksia. Tiedon visualisointi ja datalouhinta, kiinteistöjen elinkaaren hallinta tai ympäristön tilan seuranta”, listaa projektipäällikkö Katri Korpela esimerkkejä tietovarantojen käyttökohteista. Energiadata onkin tärkeytensä vuoksi sovelluskehittäjien ja palveluntarjoajien tulevaisuuden kultakaivos. ”On ollut mahtavaa seurata kaupungin toimialojen intoa datojensa avaamisessa. Kiinteistöihin ja energian käyttöön liittyvät tiedot tulevat olemaan keskiössä uusien sovellusalueiden ja uusien liiketoimintojen näkökulmasta. Teollinen internet (IoT) ja erilaiset langattomat sekä sensoriteknologiat tulevat rytinällä osaksi arkea ja mahdollistavat entistä tarkemman tiedonkeruun ja energiatehokkuuden optimoinnin. Kehityspontentiaalia siis löytyy”, Oulun tietohallintopäällikkö Juhani Heikka sanoo. VANTAA — yhdessä uusia innovaatioita KUINKA auttaa nuoret kiinni työelämään? Miten saattaa museot ja historia ihmisten arkeen? Millainen voisi olla astmaatikon mobiiliapuri? Muun muassa tällaisia haasteita Vantaan kaupunki ja yritykset ovat heittäneet Laurea-ammattikorkeakoulussa ylempää korkeakoulututkintoa suorittaville opiskelijaryhmille. Kehitystyön keskiössä ovat palveluiden potentiaaliset käyttäjät. Vantaa tarjoaa opiskelijoiden käyttöön samat avoimet rajapinnat, joita kuka tahansa niiden takaa löytyvästä datasta kiinnostunut saa käyttää liiketoimintansa kehittämiseksi. Konsepteja miettiessään opiskelijat vastaavasti välittävät kaupungille toiveita rajapinnoista, joista olisi sovelluskehitykselle apua. Yritykset sparraavat ideoinnissa ja auttavat käytännön kysymyksissä. MAINOSLIITE ”Avoin innovaatiotoiminta on uusien ratkaisujen kehittämistä ja uuden liiketoiminnan luomista yhdessä. Jokainen tuo jotain ja jokainen saa jotain”, kertoo Sami Kauppinen Laureasta.  Yhteistyö liike-elämän kanssa on oppilaitokselle mielekästä ja hyödyttää kaikkia osapuolia. ”Toivomme mukaan kehitystyöhön erityisesti pk-yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita digitaalisten palveluiden suunnittelusta”, Kauppinen kannustaa. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 7

ELINVOIMAINEN SUOMI ASIANTUNTIJA Suomalaisesta työstä saa syystä olla ylpeä S Lemin kunnanjohtaja Jussi Stoor ja tekninen johtaja Markku Immonen auttavat mielellään siinä, että yritykset löytävät Lemin yrityspuistosta sopivan paikan itselleen. ”Voimme lohkoa juuri yrityksen tarpeisiin soveltuvan tontin.” Lemin yrityspuistolla ERINOMAINEN LOGISTINEN SIJAINTI Lemin uusi yrityspuisto sijaitsee logistisesti erinomaisella paikalla valtateiden vieressä, lähellä maakuntakeskusta ja Venäjän rajaa. Uusi alue tarjoaa räätälöityjä tonttiratkaisuja ja edulliset neliöhinnat. L emin uusi yrityspuisto on valmiina ottamaan vastaan uudet yritykset. Alueen läheltä kulkevat sekä valtatie 13 että valtatie 6. Eteläkarjalaisessa maisemassa 30 hehtaarin teollisuuspuiston ensimmäinen vaihe on jo kunnallistekniikkaa myöten valmiina. Alueen ensimmäiset tontit on myyty ja yrityksiä on nousemassa. ”Alueen hyvä logistinen sijainti on ehdottomasti yrityspuiston suuri vahvuus. Valtateiden lisäksi alue sijaitsee lähellä Lappeenrantaa ja Venäjän rajaa”, kertoo kunnanjohtaja Jussi Stoor. Lisäksi alue tarjoaa erittäin edulliset tonttihinnat: kaksi euroa neliöltä. ”Tonttien kokoon ja sijaintiin voi vielä vaikuttaa. Voimme lohkoa ja räätälöidä juuri yrityksen tarpeisiin soveltuvan tontin”, tekninen johtaja Markku Immonen selvittää. ■ 8 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU uomalainen työ on lähes kaikilla mittareilla Euroopan parasta. Tutkimuksemme mukaan silti vain puolet suomalaisista kokee, että olemme riittävän ylpeitä työstämme. Terve ylpeys omasta työstä voisi lisätä merkityksellisyyden tunnetta ja luoda suomalaiselle työlle kilpailuetua. Suomalainen työelämä pärjää kansainvälisissä vertailuissa ensiluokkaisesti. Vahvuuksiamme ovat muun muassa matala hierarkia ja turvallinen työympäristö. Olemme onnistuneet vähentämään työtapaturmia ja sairauspoissaoloja sekä pidentämään työuria. Meillä on korkea koulutustaso, poikkeuksellisen vakaa ja tasa-arvoinen yhteiskunta ja olemme maailman kärkeä jopa onnellisuusvertailuissa. Itsenäisen Suomen täyttäessä sata vuotta on oikea aika juhlia suomalaista työtä ja sen menestystarinoita. Kutsumme kaikki suomalaiset yritykset, yhteisöt ja työntekijät jakamaan menestystarinoitaan ja siten pohtimaan ja näyttämään, miten suomalainen työ pitää meidät maailmankartalla myös seuraavat sata vuotta. Vaikka maassamme tehdään upeaa työtä, se ei yksistään kuitenkaan riitä. Kaikkien meidän suomalaisten pitäisi pystyä tuntemaan, että tekemämme työ on merkityksellistä ja arvokasta. Ja että me kaikki voisimme jakaa ylpeyden suomalaisesta työstä. Tero Lausala Toimitusjohtaja Suomalaisen Työn Liitto SUOMALAISEN TYÖN LIITTO toimii sen puolesta, että suomalaisen työn arvostus kasvaa ja suomalainen työ menestyy. Liitto hallinnoi suomalaisesta työstä kertovia merkkejä Avainlippua, Design from Finlandia ja Yhteiskunnallinen yritys -merkkiä, vaikuttaa ostopäätöksiin ja haastaa työelämää uudistumaan. Liitto on arvoyhteisö, johon kuuluu yli 3 000 yritys- ja yhteisöjäsentä. www.suomalainentyo.fi MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI KILPAILUTUKSELLA asiakaslähtöisempää ja joustavampaa palvelua kuntiin Kuntien palveluiden tuottaminen on niukkojen resurssien sanelemaa, mutta entä jos tarjolla olisi aiempaa asiakaslähtöisempi ja kustannustehokkaampi tapa? ”Olemme pärjänneet markkinoilla omin eväin”, Palmiaan heti yhtiöittämisen jälkeen toimitusjohtajaksi tullut Nina Rokkila iloitsee. Hän on aiemmin johtanut kuntaomisteisia organisaatioita niin Kuopiossa kuin Hämeenlinnassakin. K un perinteisessä kilpailutusmallissa haetaan parasta tarjousta ennalta määritellylle ja jopa resursoidulle palvelupaketille, kilpailutetaan vain matalinta työn hintaa. Voisiko parempi lopputulos syntyä kiinteän budjetin kilpailutuksella tai kokonaisuuksia kilpailuttamalla? ”Mielestämme tulevaisuudessa kuntien ostamisessa voisi hyödyntää enemmän palveluntuottajien osaamista; palvelun ostaja määrittelee maksukykyynsä sopivan budjetin, johon palveluntarjoajat laativat parhaan mahdollisen toteutuksen. Käänteinen menettely takaisi ostajalle budjettivakauden ja parhaan valinnan aidosti laatuperusteisesti”, Palmia Oy:n toimitusjohtaja Nina Rokkila valottaa. Kilpailuttaminen on erittäin monitahoinen asiakokonaisuus. Voidaankin aiheellisesti pohtia, onko kunnissa tarpeeksi kokonaisnäkemystä kilpailutettavien palveluiden tuottamisen kokonaisuudesta. ”Palmian ajattelussa eri palvelut muodostavat asiakaslähtöisen kokonaisuuden, jossa asiakas hyötyy toiminnan päällekkäisyyden purkamisesta. Muutamien esimerkkikohteiden kautta vaikuttaa siltä, että tässä asiassa piilee valtava synergiahyötyjen potentiaali.” ”Kilpailutuksia on rajattu usein valmiiksi liikaa, toimialasidonnaisesti tai epäolennaisesti, mikä estää loppuasiakkaiden kannalta parhaiden ratkaisujen tuottamisen. Monissa tapauksissa nykyisen tai jopa paremman tason palvelun tuottaminen nykyisillä resursseilla olisi mahdollista heittämällä palloa suunnittelusta ja toteutuksesta palveluntarjoajille.” VAHVA TYÖYHTEISÖ TUOTTAA SYNERGIAETUJA Palmian strategisena tavoitteena on saada jatkossa yhä enemmän kohteita, joissa Palmia vastaa useammasta tai jopa kaikista palveluista. MAINOSLIITE Aurinkokiven monitoimitalo Vantaalla on ensimmäinen kohde, jossa Palmia hoitaa kaikki palvelut monitoimitiiminsä voimin. Kokonaisuutta kilpailuttamalla Vantaan kaupunki saavutti jopa 50 %:n säästöt aiempaan toimintamalliin verrattuna. ”Palaute Aurinkokiven laadusta ja asiakastyytyväisyydestä on ollut erittäin hyvää. Synergiahyödyissä kyse on ennen kaikkea sellaisen vahvan, eri ammattilaisten muodostaman työyhteisön luomisesta, jossa eri osastot puhaltavat yhteen hiileen. Asiakkaan kannalta kommunikointi vain yhden tahon kanssa on vaivatonta. Vastaavaa konseptia tarjotaan kunnille, mutta jatkossa myös liikekiinteistöihin. Business Park -referenssikohteeksi tulee pääkonttorimme Helsingissä”, Rokkila kertoo. Palmian palvelut suunnitellaan asiakkaiden tarpeet huomioiden. Asiakas istuu samassa pöydässä suunnitteluvaiheesta lähtien. ”Olemme pärjänneet laadulla ja asiakkaan kuuntelulla. Kilpailuetujamme ovat myös kotimaisuudesta ja vahvoista arvoista kumuloituva vastuullisuus ja eettisyys, jotka ovat nousseet vahvemmin kilpailutusten kriteereihin. Veroeurotkin jäävät paikkakunnalle, kun palvelua tuottaa kotimainen toimija”, Rokkila päättää. ■ PALMIA OY on ravintola-, kiinteistö-, siivous- ja turvapalveluita tuottava yritys, jonka strateginen tavoite on laajentua valtakunnalliseksi. Palmia tarjoaa kiinteistöihin laadukasta, mutta myös kustannustehokasta kokonaispalvelua, minkä seurauksena kohteita on voitettu pk-seudun lisäksi myös Turusta, Vantaalta, Espoosta, Porista ja Lahdesta. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 9

ELINVOIMAINEN SUOMI MONA-konseptista ratkaisu palveluasumisen VAATIVIMPIIN TARPEISIIN Validia Asumisen monialainen palveluasumisen MONA-konsepti on saanut paljon kiitosta niin kunnilta kuin asukkailta ja heidän omaisiltaankin. ”Yhteisöllisyys tuottaa elämäniloa, mikä on kuntoutumisenkin kannalta merkittävä asia”, Päivi Harmaakorpi kertoo. E nsimmäinen MONA-talo avasi ovensa vuoden 2016 alussa Jyväskylässä ja toinen avautui keväällä 2017 Espooseen. MONA-talot on tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat erityisen paljon apua asumiseensa. Asiakkaalla on yleensä vaikean liikuntavamman lisäksi useita merkittäviä toiminnan rajoitteita, kuten aivovamma, mielenterveyshäiriö, päihdetaustaa tai heikentyneet kognitiiviset valmiudet. ”Tätä asiakasryhmää on aiemmin siirrelty hoitokotien ja sairaaloiden vuodeosastojen välillä. Nämä asiakkaat ovat suuri murhe ja huoli kunnille, joilla on lakisääteinen velvoite järjestää asuminen jokaiselle”, Validia Asumisen toimitusjohtaja Päivä Harmaakorpi kertoo taustoja. ”Palaute on ollut hurjan positiivista, kun viimeinkin on löydetty toimiva ratkaisu vaativimpiinkin tarpeisiin. Myös omaiset ovat kokeneet valtavaa helpotusta, kun vihdoin on löytynyt turvallinen paikka suurta tukea tarvitseville.” MONIALAISTA PALVELUASUMISTA MYÖS AVOPALVELUNA Validia Asuminen on jalostamassa MONA-konseptista myös avohoitoon sopivaa mallia, jossa vastaavia palveluita tuotettaisiin koteihin. ”MONA avopalveluna on meillä parhaillaan määrittelyvaiheessa. Se vaatii toimiakseen esimerkiksi uudenlaisen teknologian nivouttamista 10 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU palvelun kylkeen. Kaikkiaan varsinaisia MONA-taloja mahtunee Suomeen 5–6, ja jatkossa suurinta erityistukea tarvitsevat asiakkaat ohjattaisiin yhä näihin toimipisteisiin, mutta hieman kevyempää tukea tarvitsevat voisivat saada samaa palvelua koteihinsa.” YHTEISÖLLISYYS NOSTETTU KESKIÖÖN MONA-konseptissa ja Validia Asumisen kohteissa muutenkin yhteisöllisyyden lisääminen sekä asiakkaiden kesken että asiakkaiden ja henkilökunnan välillä on keskeinen tavoite. ”Pilotoimme kolmessa kohteessamme yhteistoimintaa lisäävää Fiilishanketta, joka on lähtenyt erään asukkaamme ideoinnista. Yhteisöllisyys tuottaa elämäniloa, mikä on kuntoutumisenkin kannalta merkittävä asia”, Harmaakorpi päättää. ■ VALIDIA ASUMINEN tarjoaa yli 40 vuoden kokemuksella esteetöntä asumista ja asiakaslähtöisiä palveluita sekä vammaisille että toimintaesteisille henkilöille. Yhtiöllä on 43 asumisyksikköä ympäri Suomen Espoosta Rovaniemelle. Kokonaan kotimainen Validia Asuminen on yhteiskunnallinen yritys ja osa Invalidiliitto-konsernia. MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI Kaarinassa tontit räätälöidään yrityksen tarpeita vastaaviksi. Tontin voi ensin vuokrata ja sitten ostaa omaksi rakentamisvelvoitteen täytyttyä. Osan tonteista voi ostaa suoraan. Luovuus, imago ja sijainti HOUKUTTELEVAT KAARINAAN Kaarina on palkittu lukuisia kertoja Suomen yritysmyönteisimmäksi kaupungiksi, sen väkiluku kasvaa ja sijainti Turun naapurissa on erinomainen. Yrityksille merenrantakaupunki onkin noussut houkuttelevaksi sijaintivaihtoehdoksi. S uomen Luovin kunta -kilpailun voitto. Suomen houkuttelevin asuinkunta. Toistuvia ykkössijoja yrittäjyysilmapiiriä mittaavissa tutkimuksissa. Viisi voittoa peräkkäin Kuntien imago -tutkimuksessa. Kaarinan meriittilista on niin vakuuttava, että päätimme ottaa selvää, miten se on syntynyt. Kyse ei ole pelkästä mielikuvasta, sillä kun kääntyy Helsingin moottoritieltä Kaarinan Krossiin, näkee vireitä yrityksiä, rakennustyömaita ja myynnissä olevia yritystontteja. Kaarina kasvaa ja sen väkiluvun on ennustettu nousevan 15 000 asukkaalla vuoteen 2035 mennessä. Uusien yrittäjien tueksi keskustaan avataan start up -tila. ”Sijainti, sijainti ja sijainti”, perustelee Kaarinan vetovoimaa maankäyttöinsinööri Tanja Hämäläinen. Kaarinalaisella on matkaa Turkuun noin yhdeksän minuuttia, moottoritie Helsinkiin, lähellä kaksi satamaa, lentokenttä ja rautatie. Osaavaa työvoimaa riittää useista oppilaitoksista, joita on ammattikouluista korkeakouluihin. Lisäksi Kaarinassa on panostettu ainutlaatuisella tavalla yhteistyöhön yrittäjien kanssa. ”Täällä puhutaan kaarinalaisesta tavasta toimia, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että paikallisten yrittäjäjärjestöjen edustajat ovat elinkeinoyhtiön hallituksessa. Kyseiset yhdistykset omistavat osan yhtiöstä”, Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta kertoo. Tiivis yhteistyö yrittäjien ja kaupungin välillä on synnyttänyt useita yhteisiä projekteja ja uusia on koko ajan vireillä. Yhteistoiminta on myös tuonut kaupungille ymmärrystä siitä, millaisessa maailmassa yrittäjä elää. MAINOSLIITE ”Olemme panostaneet nopeaan palveluun ja asiointi kaupungin toimijoiden kanssa järjestyy sujuvasti. Asiakasta ei pomputeta luukulta luukulle”, Kaarinan Kehitys Oy:n markkinointipäällikkö Sanna Varjanne sanoo. Myös tonttikaupan teko on sujuvaa. Tontit voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaan. Lisäksi sähköinen kaupantekojärjestelmä sujuvoittaa prosessia: Kaarina on vuoden 2016 alusta ollut ainoa kunta Suomessa, jossa kiinteistökaupat hoidetaan sähköisesti. Näiden kaikkien tekijöiden summana Länsirannikolle on syntynyt ainutlaatuinen yritysilmapiiri, joka kumpuaa aidosta tekemisen ja luomisen halusta. ■ www.kaarina.fi/tontit www.kaarinankehitys.fi www.visitkaarina.fi Ilkka Heilä piirtää B. Virtanen -sarjakuvat Kaarinassa Kuusiston saarella, jonka kautta kulkee kaunis Saariston rengastie. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 11

ELINVOIMAINEN SUOMI SIIKALATVA säästää tinkimättä terveydenhuollon laadusta Sosiaali- ja terveyspalveluiden kiinteähintainen ulkoistus Mehiläiselle tuottaa Siikalatvan kunnalle 1,5 miljoonan euron säästöt vuosikustannuksiin. M ehiläinen valikoitui Siikalatvan kunnan vastaanottoja paikallisiin terveyskeskuksiin sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoishyödyntämällä uusia sähköisiä palveluita. Ulkoistushankkeen huolellinen suunnittelutuksen toteuttajaksi syksyllä 2015 tehja valmistelutyö on kannattanut. ”Uudistukset dyssä laatukilpailutuksessa. Kymmenvuotisen ovat lähteneet käyntiin ilman ongelmia, ja tähän sopimuskauden aikana Mehiläinen vastaa Siimennessä kuntalaisilta on saatu pelkästään hykalatvan kuntalaisten perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista sekä sosiaalivää palautetta. Kunta jatkaa palvelurakenteiden ja hoivapalveluista. Uudistus otettiin käyttöön kehittämistä tiiviissä yhteistyössä Mehiläisen vuoden 2017 tammikuun alussa. kanssa, kun nähdään, miten uudistukset toimiUudistuksen tavoitteena on pitää kuntalaivat käytännössä”, Piilma kommentoi. Terveydenhuoltopalveluiden ulkoistuksen sista hyvää huolta tuomalla laadukkaita ja katmyötä hoitoon pääsy on helpottunut ja erikoistavia sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita lähelle. ”Säästöt entiseen lääkäripalveluiden laatu systeemiin verrattuna koetaan aiempaa paremovat mittavat. Julkisen maksi. Mehiläisen Oulun terveydenhuollon kus”Terveydenhuoltopalveluiden päivystys on nyt avoinna tannukset ovat kasvaneet ulkoistuksen myötä hoitoon kuntalaisille, joten akuutvuosi vuodelta, joten tihoitoa on saatavilla pääsy on helpottunut ja kiinteähintaisella ulkoismyös virka-aikojen ulkoerikoislääkäripalveluiden tussopimuksella meidän puolella. Aiemmin akuutlaatu koetaan aiempaa on mahdollista järjestää tihoitoa oli lähdettävä paremmaksi.” kuntalaisille korkealaajonottamaan tunneiksi Oulun yliopistolliseen tuisia terveyspalveluita keskussairaalaan. laadusta ja saatavuudesta Siikalatvan ulkoistustinkimättä”, kertoo Siikalatvan kunnanjohtaja Pauli Piilma. hanke on mittava. Piilma uskoo, että hanke Avaamalla hoitokoneistonsa ovet julkiselle tarjoaa arvokasta kokemusta ja toimii esimerksosiaali- ja terveydenhuollolle Mehiläinen on kinä muille kunnille, kun sote-uudistus astuu sitoutunut parantamaan palveluiden laatua ja voimaan valtakunnallisesti vuoden 2019 alushoidon saatavuutta merkittävästi sekä kehitsa. Tähän mennessä vaikuttaa siltä, että samat terveyspalvelut voidaan tuottaa laadukkaamtämään hoitoketjuista entistä ketterämpiä. Tavoitteena on panostaa tehokkaaseen ja nopeasti min ja tehokkaammin aiempaa pienemmällä saatavilla olevaan sosiaalipalveluiden kanssa rahalla. ”Ei ole yhtä oikeaa tapaa uudistaa sointegroituun perusterveydenhuoltoon, jotta siaali- ja terveyspalveluita, mutta tähän menkalliin erikoissairaanhoidon tarpeita voitaisiin nessä ulkoistaminen on osoittautunut hyväksi ehkäistä. Erikoissairaanhoitopalvelut tuodaan ja varteenotettavaksi vaihtoehdoksi”, Piilma kilähelle kuntalaisia järjestämällä erikoislääkäriteyttää. ■ 12 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Siikalatvan kunnanjohtaja Pauli Piilma. MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 13

ELINVOIMAINEN SUOMI ASIANTUNTIJA Sote-uudistuksen tavoitteet saavutetaan reilulla kilpailulla S Lapin AMK:n YAMK-yliopettajat Veikko Kärnä, Merja Koikkalainen, Esa Jauhola ja Soili Mäkimurto-Koivumaa kehittivät monialaisen virtuaalikoulutuksen. Tulevaisuuden osaajan johtamistutkinto tulee verkosta Lapin AMK lanseeraa Suomeen uuden monialaisen opiskelutavan. Luentojen ja oppikirjojen sijaan uusi koulutus hyödyntää virtuaalisia työkaluja. L apin AMK:n kehittämä Digiajan palvelujohtaminen -koulutus antaa erityiset eväät yhä digitalisoituvammassa työelämässä menestymiseen. Ylempään AMK-tutkintoon tähtäävä koulutus tapahtuu virtuaalisesti sähköisiä oppimisalustoja hyödyntäen. Oppimisalustoina toimivat esimerkiksi Moodle ja GAFE. Luentoja tai kirjoja ei enää tankata, vaan opiskelijat verkostoituvat, tekevät ryhmätyönsä ja tehtävänsä yksinomaan näiden alustojen kautta. osiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteet eli laadukkaampi hoito, potilaiden nopeampi pääsy lääkäriin sekä 3 miljardin kustannussäästöt saavutetaan vain, jos valinnanvapauden monituottajamallin toteuttamisessa onnistutaan. Hallituksen lakiluonnos valinnanvapaudesta esittää, että 1.1.2019 alkaen asiakkaat voivat valita itselleen sote-keskuksen. Sote-keskus voi olla julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin ylläpitämä. Näiden toimijoiden kilpailun tasapuolisuus eli kilpailuneutraliteetti on keskeinen edellytys monituottajamallin menestymiselle. Uudistuksen kriittinen vaihe reilun kilpailun kannalta on jo käynnissä, kun uudistusta valmistellaan maakunnissa. Uudistuksen valmisteluita ei saa tehdä vain nykyisten julkisten tuottajien lähtökohdista vaan yritykset on otettava mukaan valmisteluihin alusta asti. Tilastokeskuksen mukaan yksityisiä sosiaali- ja terveyspalvelualan yrityksiä oli vuonna 2014 noin 18 700. Tavoitteena on, että uudistuksen myötä yritysten määrä nousee ja syntyy uusia työpaikkoja. Uudistuksessa on huomioitava uusien pienten yritysten pääsy markkinoille esimerkiksi mahdollistamalla verkostomainen toiminta. Jotta kustannussäästöt toteutuvat ja hoidon laatu paranee, tavoitteet eli laadukkaampi kirittämään julkisia toimijoita. Onnistuneesti toteutetusta valinnanvapaudesta hyötyvät kaikki – asiakkaat, yritykset ja veronmaksajat. Johanna Sipola Johtaja Keskuskauppakamari ”Tavoitteena on vastata tulevaisuuden työelämän tarpeisiin, joita 2020-luku meille tuo.” Tällä tavoin opiskelija oppii johtamaan ja kehittämään verkostoitunutta ja virtuaalista työyhteisöä. ”Tavoitteena on vastata tulevaisuuden työelämän tarpeisiin, joita 2020-luku meille tuo”, Digiajan palvelujohtamisen koulutuksen yliopettaja Merja Koikkalainen kertoo. ”Työelämä kehittyy virtuaaliseen suuntaan ja palvelujohtamisen ammattilaisten on kohdattava tämä haaste.” ■ 14 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI KUVA: JUSSI HIETANIEMI ”Uudet sähköiset tavat käyttää palveluita tulevat helpottamaan sekä sote-palveluiden käyttäjien että niiden järjestäjien ja tuottajien työtä.” Etelä-Pohjanmaalla katsotaan tulevaisuuteen luottavaisina Eteläpohjalaiset valmistautuvat sote-uudistukseen hyvillä mielin. Hoitoketjuja kehitetään entistä toimivammiksi ja ennalta ehkäisevään hoitoon panostetaan. E telä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on yksi valtakunnan isoista terveydenhuoltoalan toimijoista. Piiri yhdistää 18 kuntaa ja tarjoaa 200 000 asukkaalle erikoissairaanhoidon, alueellisen perusterveydenhuollon ja sosiaalityön palveluita. Tuoreessa lakiuudistuksessa Seinäjoen keskussairaala on nimetty laajan päivystyksen sairaalaksi. Sote-uudistus ei näy vielä muutoksina sairaanhoitopiirin toiminnassa, mutta eri sektoreilla työryhmät valmistautuvat vastaanottamaan tulevia uudistuksia. Esimerkiksi Community Paramedic -toiminta on tulevaisuuden ensihoidon tukipalvelutoimintaa, joka tarjoaa laajempia tutkimusmahdollisuuksia, hoidon tarpeen arviointia ja hoitomenetelmiä niitä tarvitseville, jopa suoraan kotisohvalle. ”Tavoitteena on luoda hyvä ja toimiva eteläpohjalainen sairaanhoidon maakuntamalli, jossa hoitoketjuja kehitetään entistä toimivammiksi ja sairaalan palvelut ulottuvat laajemmin myös väestön MAINOSLIITE koteihin”, kertoo Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Hannu Puolijoki. Väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen muuttuminen asettavat haasteita sairaanhoitopiirin toimintojen kehittämiselle. Ikääntyvän väestön akuuttihoidon saatavuuden tärkeys korostuu ja jatko- ja kuntoutushoidot on järjestettävä tehokkaasti. Uudistuksen pitkään kestänyt pyörittely on kuitenkin saanut väestön huolestumaan palveluiden säilymisestä ennallaan. Puolijoki korostaa, että merkittävä osa palveluista säilyy entisellään uudistusten jälkeenkin. ”Nyt lainsäädäntö on asettunut. Uudet sähköiset tavat käyttää palveluita tulevat helpottamaan sekä sote-palveluiden käyttäjien että niiden järjestäjien ja tuottajien työtä. Erityisasiantuntijoiden osaamista tuodaan joustavammin paikan päälle alueellisiin terveyskeskuksiin ja terveyspalveluita yhä lähemmäs piirin asukkaita”, avaa Puolijoki. ■ CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 15

ELINVOIMAINEN SUOMI ISS Palvelut on maan johtava kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys. Vuonna 2015 yrityksen liikevaihto oli 503 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa töissä yli 10 000. ISS Palvelut on osa kansainvälistä ISS-konsernia, joka toimii 77 maassa. Kuvassa Työpaikkasuomen koulutustilaisuus. TUKEA AMMATTITAIDON KEHITTÄMISEEN JA LÖYTÄMISEEN TE-toimistot ovat vahvistaneet työnantajille ja yrityksille suunnattuja palveluita. Erityisesti kansainvälistä rekrytointia tukeviin palveluihin on saatu uusia työkaluja. U TE-toimiston EURES-asiantuntija Tuula Kinnunen. 16 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU utta osaamista haetaan jatkuvasti. TE-toimistot ovat yritysten tukena ammattitaitoisen työvoiman löytämisessä. Työelämän kansainvälistymisen myötä TE-palvelut tarjoavat työkaluja kansainväliseen liikkuvuuteen ja kulttuurienvälisen viestinnän kehittämiseen työyhteisössä. Yritykset saavat TE-toimistoista entistä monipuolisempia palveluita, joissa huomioidaan yritysten yksilölliset tarpeet. ”Autamme tarvittaessa rekrytoinnin käynnistämisessä ja koko rekrytointiprosessin toteuttamisessa. Kokonaisuus toteutetaan räätälöidysti juuri asiakkaan tarpeiden mukaan”, kertoo Uudenmaan TE-toimiston EURESasiantuntija Tuula Kinnunen. Palvelut kattavat lähtömaakoulutuksen, kansainvälisen työyhteisön valmennuksen työpaikalla, ammattitaidon testauksen sekä työpaikkasuomen ja -ruotsin. Yritykset saavat palveluihin 50–70 prosentin tuen yrityksen liikevaihdon ja koon mukaan. Palvelut tuotetaan Työvoiman liikkuvuus Euroopassa (ESR) -hankkeen kautta. Työpaikkasuomi-koulutukset ovat saanet paljon kiitosta jo alkuvaiheessa. ISS Palveluiden koulutuspäällikkö Elli Velling kertoo, että koulutuksen hyödyt ovat moninaiset, kuten myös ihmiset yrityksissä. ”Työllistämme tälläkin hetkellä ihmisiä noin 80 eri kansallisuudesta. Monille heistä koulutuksen hyödyt ovat konkreettiset: kun kielitaito kehittyy, opiskelupaikan saaminen, urakehitys ja integraatio työyhteisöön mahdollistuvat uudella tavalla.” ”Vaikka olemme tehneet pitkään TE-toimistojen kanssa erilaista yhteistyötä, tämä on ensimmäinen työntekijälle helposti tarjottava kielikoulutus”, lisää Velling. Palvelut sopivat hyvinkin erilaisille yrityksille. ARM Finland on teknologia- ja ohjelmistotalo, joka kasvaa vauhdilla. ”Olemme tehneet TE-toimiston kanssa satunnaista yhteistyötä ja palkkalistoille on päätynyt hyviä osaajia. Nyt huomaamme, että sisämarkkinoilla tietynlaiset osaajat ovat melko lailla loppuunmyyty. Tällöin kannattaa laajentaa hakua”, toteaa ARM Finlandin Oulun tuotekehityksen johtaja Tommi Heinonen. ■ Lisätietoja palveluista: www.te-palvelut.fi/eures MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI Lontoon pörssi juhlisti Suomen ensimmäistä vihreää bondia lokakuussa 2016 kaupankäynnin avaustilaisuudessa. Kuntarahoituksen vihreä rahoitus: ILMASTOVAIKUTUKSET JO NÄKYVISSÄ Kuntarahoitus lanseerasi syyskuussa 2016 Suomen ensimmäisen vihreän joukkovelkakirjan. Liikkeeseenlasku herätti sijoittajien mielenkiinnon: 500 miljoonan Yhdysvaltain dollarin bondi ylimerkittiin muutamassa tunnissa. Puoli vuotta liikkeeseenlaskun jälkeen mittarit osoittavat, että vihreä rahoitus on ottamassa asemansa ilmastonmuutosta jarruttavana työkaluna. ”V ihreän rahoituksen piiriin hyväksytyt hankkeet saavat rahoitusta hieman muita edullisemmin, koska haluamme rohkaista koko kuntasektoria tekemään ympäristöystävällisiä valintoja investoinneissaan”, summaa Kuntarahoituksen rahoituspäällikkö Antti Kontio. Kuntarahoituksen vihreään rahoitukseen pääsevät hankkeet hyväksyy ulkopuolisista ympäristö- ja clean tech -ammattilaisista koostuva työryhmä. Rahoitusta myönnetään muun muassa hankkeille, jotka tukevat kestävää rakentamista, uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkuutta. Kuntarahoituksen vihreä rahoitussalkku jakaantuu siten, että julkisen liikenteen osuus on noin puolet. Seuraavaksi suurimmassa viipaleessa on fiksuja rakentamisratkaisuja, kuten liki nollaenergialla toimivia koulurakennuksia. Suunnittelu- ja konsultointiyritys Ramboll mittasi ympäristövaikutukset, joita Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella saavutettiin vuonna 2016. Tutkimuksen mukaan rahoitusta saaneet olevat hankMAINOSLIITE keet tuottivat yhteensä noin 35 000 MWh:n energiansäästön, mikä vastaa 17 500 uuden, 50-neliöisen asunnon vuotuista lämmitysenergiantarvetta tai 133 Helsingin Suvilahden aurinkovoimalan vuotuista energiantuotantoa. Vihreän rahoituksen epäsuorat ilmastovaikutukset ovat moninkertaiset suoriin, helposti mitattaviin vaikutuksiin verrattuna. ■ PAREMPAA TULEVAISUUTTA Kuntarahoitus on kuntien, kuntayhtymien ja niiden yhtiöiden sekä asuntotuotannon yleishyödyllisten toimijoiden rahoituskumppani. Taseella mitaten se on Suomen toiseksi suurin rahoituslaitos. Konsernin liikevoitto vuonna 2016 oli 174,2 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 14,8 %. Taseen loppusumma oli 34 052 miljoonaa euroa eli 0,5 % enemmän vuoteen 2015 verrattuna. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 17

ELINVOIMAINEN SUOMI Liesjärven kansallismaisema pääsi ehdokkaaksi Vuoden retkipaikka -kilpailuun. Keidas keskellä ruuhka-Suomea Reilun tunnin ajomatkan päässä Helsingistä, Turusta tai Tampereelta löytyy hiljainen erämaa. Tammela yllättää kahdella kansallispuistolla, jollaisia ei muualta löydy. K urkien siipien suhina katoaa aarniometsän taakse ja jäljelle jää ilta-auringon kultaiseksi sävyttämä Liesjärvi. Rauhaa huokuvaa, hiljaista maisemaa on vaikea uskoa todeksi, sillä se löytyy keskeltä ruuhka-Suomea. Yksi alueen luonnontilaisimmista aarniometsistä järvineen onkin tehnyt vaikutuksen useisiin retkeilijöihin, sillä Liesjärven kansallispuisto valittiin ehdokkaaksi Vuoden retkipaikka -kilpailuun. Myös Tammelan toinen kansallispuisto, Torronsuo on tutustumisen arvoinen paikka. Torronsuon kaltaisille lähes luonnontilaisille soille harvoin pääsee näin vaivattomasti. Paikan päällä kulku on helppoa pitkospuiden ansiosta, vaikka jalkojen alla on Suomen syvin suo. ”Molempien kansallispuistojen reitit sopivat päiväpatikointiin. Ne käyvät lapsiperheille ja sopivat osittain myös liikuntaesteisille”, Tammelan kunnanjohtaja Kalle Larsson kertoo. Kahta kansallispuistoa paremmin Tammela tunnetaan Korteniemen perinnetilasta, Mustialasta, Eerikkilän Urheiluopistosta ja Kaukolanharjusta, jossa Albert Edelfelt maalasi kuuluisan auringonlaskunsa. Näiden ohella kansallispuistojen suosio on kuitenkin nousussa. ”Liesjärven ja Torronsuon ympärille on jo syntynyt oheispalveluja tuottavia yrityksiä, kuten Vihreät Tassut ja Erärenki. Täällä voi meloa, tarkkailla lintuja, lumikenkäillä, maastopyöräillä, syödä hyvin, pitää kokouksia ja yöpyä hotellimajoituksen tasoisesti.” Uuttakin palvelutarjontaa on kehitteillä. Larsson uskoo Finnairin stop-over-matkailijoiden kiinnostuvan aidosta suomalaisesta luontoelämyksestä, joka sijaitsee keskellä Etelä-Suomea. ■ 18 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI Tuusula on valmiina suureen kasvuun! Marko Kauppinen kirjoitti Tuusulan mission seinälleen. Tuusula haluaa olla tunnustetusti parasta yrityspalvelua tarjoava kunta Suomessa. Vetovoimatekijöitä ovat sijainti, työvoiman saatavuus ja aktiivinen, markkinavuoropuhelua suosiva maankäyttö. M arko Kauppinen on johtanut Tuusulan kunnan elinkeinopalveluita marraskuusta 2015. Valtiotieteistä väitellyt, mutta myös tuotantotaloutta ja ympäristötekniikkaa opiskellut Kauppinen on työskennellyt aiemmin niin tutkijana, yrittäjänä kuin myös kansainvälisissä kehitysprojekteissa. ”Omaa työtäni teen ratkaisukeskeisesti ja vie byrokratiaa piiloon yrittäjiltä ja investoijilta. Kun minulle soitetaan, otan asioista selvää soittajan puolesta. Hyvä palvelu on asennelaji. Monipuolinen taustani on eduksi, kun isojakin asiakokonaisuuksia pitää ottaa haltuun lyhyessä ajassa ja tehdä niistä päätöksiä”, Kauppinen valottaa omaa tyyliään. Tuusula teki vastikään jälleen suuren tonttikaupan, kun kunnan etelärajalle Jusslaan sijoittui saksalainen datakeskusyritys Hetzner Finland Oy. Yritykset valitsevatkin sijainnikseen kunnan, joka tarjoaa sujuvimman palvelukokonaisuuden ja joka osoittaa, että yritys todella halutaan sinne. ”Tämä on raakaa bisnestä, josta näkee helposti, ollaanko oikeilla jäljillä vai ei. Muovaamme palvelu- ja tuotantoprosessimme vastaamaan yhä paremmin asiakkaiden sijoittumistarpeita, joita nykyään ohjaavat joustavuus ja kasvumahdollisuudet.” MAINOSLIITE Tuusulan vastajulkaistussa elinkeino-ohjelmassa avainsana on konkretia. ”Kuntalaisten ja yrittäjien on nähtävä puheiden olevan linjassa tekojen kanssa ja tekojemme olevan uskottavia. Tavoitteenamme on luoda Tuusulasta tunnustetusti erinomaista palvelua yrityksille tarjoava kunta.” TUUSULA KASVAA KIINNI HELSINKI-VANTAAN LENTOASEMAAN Tuusula suunnittelee parhaillaan lentoaseman pohjoispuolelle miljoonan kerrosneliön Focus-yrityspuistoa tulevan Kehä IV:n varteen. Tuusulassa on lisäksi kolme elinvoimaista ja erilaista kuntakeskusta: Hyrylä, Kellokoski ja Jokela. Merkittävin asumisen rakennushanke on entiselle varuskunta-alueelle nouseva Rykmentinpuisto, jonne tulee myös vuoden 2020 asuntomessualue. Kaikkiaan alueesta tulee koti 10 000–15 000 asukkaalle. Tällä hetkellä Tuusulassa on asukkaita lähes 40 000, ja yrityksiä reilusti yli 2 500. Työpaikkaomavaraisuusaste on 78 %. ”Kaiken kaikkiaan meillä on mainiosti potentiaalia kasvaa, oli sitten kysymys yrityksistä tai asukkaista”, Kauppinen iloitsee. ”Ja sen potentiaalin aiomme ottaa täysillä käyttöön”. ■ CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 19

ELINVOIMAINEN SUOMI KOHTAAMISIA Savon sydämessä Keski-Savo on mainio paikka tapahtumien järjestämiseen. Alueelle pääsee vaivattomasti Suomen joka kolkalta ja tapahtumapaikoissa riittää varaa valita. Hyvänä esimerkkinä toimivat vastikään saneeratut Veturitallit ja -tori Pieksämäellä sekä Leppävirran Vesileppis Areena. P ieksämäen rautatieaseman ja ydinkeskustan vierellä pitkään tyhjinä olleet Veturitallit ja -tori heräsivät reilu vuosi sitten uuteen kukoistukseensa. Kaupunki remontoi punatiiliset tallirakennukset pieteetillä ja rakensi Veturitorista näyttävän sisätilan. Torilla voidaan järjestää messuja, seminaareja ja konsertteja, sillä tilaa on 1 600 hengelle. Pieksämäen elinkeinojohtaja Markus Vesterinen ja kulttuuri- ja 20 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU vapaa-aikajohtaja Päivi Majoinen kertovat yritysten ja kuluttajien ottaneen tilat hienosti vastaan. Veturitorin lukuisat tapahtumat ovat keränneet hyvin yleisöä ja vierailijat ovat löytäneet myös Veturitallien kahvila- sekä ravintolapalvelut. Esiintyjinä on nähty Suomen eturivin artisteja, ja tilassa on järjestetty esimerkiksi valtakunnalliset kelkka- ja mönkijämessut. ”Veturitallien ja -torin vetovoimaa lisää se, että 100 kilometrin sä- MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI teellä asuu puoli miljoonaa ihmistä. Ensi kesänä Veturitorin yhteyteen aletaan rakentaa 40 000 neliön kauppakeskusta. Veturitorista tulee kauppakeskuksen sydän. Kannattaa ehdottomasti tulla tutustumaan tiloihimme”, Vesterinen iloitsee. Pieksämäen tapahtumatarjontaa on muuallakin kuin vain Veturitallin ja -torin seinien sisällä. Aivan vieressä nimittäin sijaitsee kaupungin monitoimitalo Poleeni, jossa sijaitsevat teatteri, kirjasto sekä musiikki- ja seutuopisto. ”Poleenin 343-paikkainen sali on myös vuokrattavana yritystilaisuuksia ja tapahtumia varten”, Majoinen opastaa. FIGHT NIGHTISTA TYHY-PÄIVÄÄN Pieksämäen ohella toinen mainio paikka monipuolisten tapahtumien järjestämiseen on Vesileppis Areena, joka sijaitsee Leppävirralla, reippaan puolen tunnin ajomatkan päässä Kuopiosta. Vesileppiksen asiakkuuspäällikön Saku Määtän mukaan areenaa voidaan muokata urheiluareenasta kokouskeskukseksi tai juhlatilasta teatteriksi. Enimmillään tila vetää 1 200 henkilöä. Pienempään tarpeeseen on saatavissa 10–200 henkilölle soveltuvia tiloja. ”Pari vuotta sitten valmistunut areena soveltuu esimerkiksi isompien kokousten, konferenssien ja tyhy-päivien järjestämiseen. Toisaalta järjestämme siellä myös suuria konsertteja ja urheilutapahtumia. Toistaiseksi kovin urheilutapahtuma on tainnut olla Fight Night, jossa nähtiin nyrkkeilijä Amin Asikaisen paluuottelu”, Määttä sanoo. Vesileppis tarjoaa myös suuren kattauksen erilaisia aktiviteetteja sekä asiantuntijapalveluita, kuten terveysluentoja ja kuntotestauksia. Kylpylä, kuntosali, keilahalli, ulkoilureitit ja keväällä avattava kiipeilypuisto antavat hyvät mahdollisuudet rentoutumiseen ja liikunnan harrastamiseen. Siksi kokous- ja seminaaripäivien lomaan sijoitetaankin usein toiminnallista ohjelmaa. ”Jos asiakkaamme haluavat, suunnittelemme heille tapahtumapäivän ruokailuineen, aktiviteetteineen ja iltaohjelmineen. Tarjoamme yritysasiakkaille myös VIP-paketteja itse järjestämiimme urheiluja kulttuuritapahtumiin”, Määttä kertoo. ■ Lue lisää Pieksämäen ja Leppävirran mahdollisuuksista visitpieksamaki.fi ja visitleppavirta.fi. Pieksämäen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Päivi Majoinen ja elinkeinojohtaja Markus Vesterinen iloitsevat Veturitorin monipuolisista mahdollisuuksista. Suuri tori on mainio paikka esimerkiksi konserteille, sillä katsojille riittää tilaa katutason lisäksi myös avaralla parvella. MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 21

ELINVOIMAINEN SUOMI HEINOLA – puupohjaisen biotalouden kansainvälinen keskittymä Suomen parhaiden metsien keskellä ja hyvien kulkuyhteyksien varrella sijaitsee Heinola. Alueen vahvaselkäinen puuhun perustuva bioala puhaltaa yhteen hiileen ja etsii aktiivisesti uusia synergioita. H einolan teollisuuden selkärankana ovat suuret kansainväliset metsäyritykset ja niihin kytkeytyvät toimialat. Stora Enso valmistaa Heinolassa maailman parasta kartonkia, samalla kun Suomen suurin saha-alan yritys Versowood kasvattaa vientiä aivan naapurissa. Puurakentamisen osaamisessa Heinola on omaa luokkaansa. Puun jalostaminen liitännäisaloineen työllistää Heinolassa yli tuhat ihmistä. Heinola ei ole syyttä kasvanut merkittäväksi biotalouden keskittymäksi. Kaupungin sijainti ja toimijoiden vahvat synergiat edesauttavat kasvua ja uusien yritysten perustamista ja asettumista alueelle. Kaupunki edistää osaltaan alan investointien saamista Heinolaan. Kustannustasoltaan edullinen Heinola tarjoaa asukkailleen kattavan valikoiman palveluita ja harrastusmahdollisuuksia. Heinola onkin tunnettu liikuntakaupunkina vailla vertaa, kiitos erityisesti Vierumäen urheiluopiston sekä monipuolisten luontoliikuntamahdollisuuksien. ”Sijainniltaan loistava elinvoimainen ja tiivis pikkukaupunki, josta ei yrittäjyyden henkeä puutu”, kuvailee Heinolan elinkeinojohtaja Heikki Mäkilä kotikaupunkiaan. Itähämäläisessä yrittäjäkulttuurissa teot puhuvat puolestaan. Kahdenkymmenentuhannen asukkaan kaupungista löytyy tuhat yritystä, jotka edustavat hyvin erilaista osaamista, mutta samalla muodostavat laaja-alaisen alihankintaverkoston. Heinolan jatkuvasti hioutuva teollinen infrastruktuuri tarjoaa erinomaisia liiketiloja ja tontteja. Tarjonta tulee laajentumaan entisestään, sillä aivan moottoritien kupeeseen Vierumäelle valmistellaan uutta Heikkimäki-yritysaluetta ennen kaikkea suurille toimijoille. 22 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU TULEVAISUUS KASVAA PUUSSA Myös EU on pannut merkille puupohjaisen biotalouden vahvan osaajan. Heinolan puupohjaisen bioalan kasvua edistävän BioInvesthankkeen on rahoittanut Euroopan aluekehitysrahasto. Hankkeen tähtäimessä on luoda uutta bioalan yrityskantaa sekä kehittää alueen vakiintuneiden toimijoiden välistä synergiaa. Esimerkiksi teollisuuden sivuvirrat ja hukkalämpö ovat mahdollisuuksia luoda uutta kasvua ja elämää. Myös puu- ja korsipohjainen biojalostamotoiminta istuu nykyisten toimijoiden joukkoon erinomaisesti. Heinolan kaupunki on valmiina auttamaan uusia ja sijoittuvia yrityksiä investointien toteuttamisessa sekä sijoittumisessa Heinolaan. Avainasioita ovat tehokas infrastruktuuri ja valmiit, toimivat verkostot. ”Meiltä saat yrittäjyyden ja elämän avaimet suoraan käteen”, toteaa Mäkilä. ■ HEINOLASSA TOIMIVIA PUUALAN YRITYKSIÄ: • Stora Enso Oyj:n flutingtehdas • Versowood Oy • Suomen Kuitulevy Oy • Koskisen Oy • VVR Wood Oy • Rakennusliike Reponen Oy • Heinolan Sahakoneet Oy Elinkeinojohtaja Heikki Mäkilä, heikki.makila@heinola.fi MAINOSLIITE

ELINVOIMAINEN SUOMI UUTEENKAUPUNKIIN matkustajajuna ja lisää opiskelumahdollisuuksia Jotta kasvanut työvoiman tarve pystytään täyttämään, Uusikaupunki tarvitsee matkustajajunan Turkuun, sähköisen radan ja parempia koulutusmahdollisuuksia. U udestakaupungista on totuttu viime aikoina lukemaan positiivisia uutisia. Valmet Automotive palkkaa 1 000 uutta työntekijää. Yara on investoinut yli 200 miljoonaa lannoitetehtaan kehittämiseen. Kaupunkiin rakennetaan 13 uutta kerrostaloa. Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainion mukaan nämä eivät kuitenkaan yksin riitä. ”Yli 35-vuotiaat eivät enää ole valmiita muuttamaan työpaikan perässä kuten ennen. Siksi tarvitaan entistä parempia liikenneyhteyksiä, jotta töissä voidaan käydä kauempaakin”, Vainio toteaa. Muun muassa Varsinais-Suomen liitto ja alueen kauppakamarit ajavat Uusikaupunki – Turku -junaradan sähköistämistä ja henkilöliikenteen aloittamista uudelleen. ”Uudenkaupungin vetovoima ei hyödytä vain uusikaupunkilaisia vaan aluetta yleensä. Täältä on lisäksi paljon liikennettä Turkuun päin”, Vainio perustelee. Vaikka Uudessakaupungissa on vireitä yrityksiä ja työpaikkoja, nuoria on liian vähän. Kaupungissa toimii toisen asteen ammatillinen oppilaitos Novida, mutta moni muuttaa peruskoulun ja lukion jälkeen muualle, sillä ammattikorkeakoulua eikä yliopistoa ole. ”Opetusta kannattaa varmaan jossain määrin keskittää, mutta asiaa pitäisi tarkastella laajemmin aluepolitiikan kannalta. Oppilaitoksia ja opetusta tulee hajauttaa enemmän paikkakunnille, joissa työmarkkinatilanne on hyvä.” Vainio pitää myös tärkeänä, että Turun yliopisto saa edellytykset aloittaa ainakin kone- ja materiaalitekniikan alojen diplomi-insinööritutkintoon johtavat koulutusohjelmat. Pohjana kehitystyölle on se, että autotehtaan tulevaisuus näyttää paremmalta kuin aikoihin. Vuosituhannen vaihteessa vastaavia sopimusvalmistajia oli markkinoilla kymmenkunta, rakennemuutoksen jälkeen enää muutama. ”Valmet Automotive on ketterä ja laadukas yksikkö. Tehtaan sijainti sataman välittömässä läheisyydessä on yllättävän hyvä; valmiit autot kulkevat sen kautta nopeasti.” ■ MAINOSLIITE 400-vuotias Uusikaupunki tarjoaa asukkailleen muun muassa kauniita merimaisemia, urheilumahdollisuuksia golfista ratsastukseen, musiikkia ja teatteria. Atso Vainio toivottaa uudet asukkaat tervetulleiksi Uuteenkaupunkiin, joka on nimestään huolimatta perustettu vuonna 1617. Rata on, mutta nyt sille toivotaan dieselveturien sijaan sähköllä kulkevia junia. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 23

ELINVOIMAINEN SUOMI Onni on tässä hetkessä. Espoolaisyrityksillä on maan vahvin luottamus tulevaisuuteen.* Tulevaisuususko ja kansainvälisyyshakuisuus ovat hyviä uutisia, joita Suomi tarvitsee. Vain kasvavat yritykset luovat edellytyksiä uusille työpaikoille. Tervetuloa Euroopan kestävimpään kaupunkiin! * Lähde: Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön Pk-yritysbarometri 2/2016 Kuva: Heidi-Hanna Karhu espooinnovationgarden.fi espoo.fi 24 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE