1 2017 LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE Kirsin tarina –video nuoresta hoivaajasta s. 32 Perheystävällinen työpaikka joustaa s. 14 TEEMAT Omaishoidon tuki Työ ja omaishoito Vaihda ekologiseen nettilehteen s. 52

TEEMA TYÖ JA OMAISHOITO Tällä palstalla vuorottelevat liiton puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja. PÄÄKIRJOITUS ANNELI KILJUNEN Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja ja työssäkäyvä omaishoitaja Omaishoidon ja työssäkäynnin yhteensovittaminen vaatii tukitoimia M eitä työssäkäyviä omaishoitajia on arvioiden mukaan jopa 500 000–700 000. Siitä huolimatta yhteiskunta eikä työelämä tunnista meitä. Omaishoitotilanteissa moni työssäkäyvä omaishoitaja joutuu aivan uuden eteen. Miten omaishoito onnistuu päivittäin arjessa, voiko omaishoitoa sovittaa yhteen työssäkäynnin kanssa? Kuinka työnantaja suhtautuu omaishoitoon? Miten erilaiset järjestelyt vaikuttavat työuraan ja toimeentuloon? Millaista sosiaaliturvaa ja tukipalveluja on mahdollista saada, ovatko ne riittäviä? Miten työyhteisö suhtautuu omaishoitajan erityistarpeisiin ja tilanteisiin, joita usein tulee omaishoidossa? Omaishoidon moninaisuuden takia olisi tärkeää, että työelämä tunnistaisi omaishoidon erityistarpeet nykyistä paremmin. Omaishoitajan työssäkäyntiä pitäisi tukea. He tarvitsevat mm. työelämäjoustoja esim. sairaala- ja hoitotarpeen takia. Heillä tulisi olla käytössään erilaisia sijaishoitomahdollisuuksia. Perhevapaita tulisi kehittää myös omaishoitoperheille ja vuorotteluvapaata tulisi kehittää nykyistä paremmin omaishoitotilanteisiin. Työssäkäyvän omaishoitajan kokonaiskuormittavuus voi olla todella raskasta, minkä takia myös työterveydenhuollolla on erittäin tärkeä rooli omaishoitajan tukemisessa. Moni työssäkäyvä omaishoitaja haluaa olla työelämässä, sillä työssäkäynti on myös henkireikä arjessa. Omaishoitaja haluaa kuulua työyhteisöön ja sitä kautta sosiaaliseen verkostoon. Työyhteisö voi parhaassa tapauksessa tukea omaishoitajan jaksamista. Työ antaa myös taloudellista turvaa, sillä pelkkä omaishoidon tuki harvoin riittää arjen pakollisiin menoihin. Tällöin taloudellista lisäturvaa haetaan usein asumistuesta ja viimesijaiseksi tarkoitetusta toimeentulotuesta. Näin ei saa olla. Työssäkäyvän omaishoitajan sosiaaliturvaa on vahvistettava Työssäkäyvä omaishoitaja on taloudellinen väliinputoaja. Jos hän siirtyy työstä kokopäiväiseksi omaishoitajaksi, hän ei saa työtuloihin sidottua ansioturvaa, vaan ainoastaan omaishoidon tuen palkkion. Tästä syystä omaishoitajien sosiaaliturvaa tulisi kehittää siten, että se turvaisi riittävän toimeentulon työssäkäyville ja työstä omaishoitajiksi siirtyville omaishoitajille, jos perheentilanne sitä vaatii. Tämä edellyttäisi myös työmarkkinajärjestöjen vahvempaa vastuuta työssäkäyvistä omaishoitajista. Ainoa ratkaisu ei voi olla, että omaishoitaja voi ottaa palkatonta vapaata työstä, jotta pystyy huolehtimaan omaishoitovastuusta. Valmistelussa osa-aikatyötä koskeva lakialoite Meidän on kehitettävä työelämää sellaiseksi, että se huomioi perheiden erilaiset elämän- ja omaishoitotilanteet. Esimerkiksi kaikilla omaishoitajilla tulisi olla oikeus osa-aikaiseen työhön. Siksi olen valmistellut eduskunnassa lakialoitetta, joka parantaisi työntekijän mahdollisuuksia jäädä osa-aikaisesti pois töistä läheisen hoitamiseksi. Aloitteen tarkoituksena on myös vähentää tilanteita, joissa työntekijä joutuu jäämään kokonaan pois työstä, vaikka lyhennetyt työpäivät riittäisivät omaishoidon järjestämiseen. Työlainsäädäntöä on parannettava tukemaan työikäisten ja työssäkäyvien omaishoitajien oikeutta omaishoitoon ja riittävään toimeentuloon. Tosiasia on, että yhteiskunta ei selviä ilman omaishoitajia – ei nyt eikä tulevaisuudessa. LÄHELLÄ 1/2017 3

TIEDÄTKÖ MILTÄ MUSIIKKI TUNTUU? Taikofon Therapy FeelSound Player on hämmästyttävä tapa kokea musiikkia ja ääntä sekä kuulo- että tuntoaistilla. Äänituntumasoitin Taikofon on monipuolinen terapiaväline, jonka äänisisältö on vapaasti valittavissa. Taikofon rauhoittaa ja viihdyttää sinua ja läheistäsi. Taikofon on helppokäyttöinen, halittava ja sykähdyttävä suomalainen huippuinnovaatio, joka tuo iloa ja mielekästä sisältöä elämään. taikofontherapy

1 2017 JULKAISIJA KUVA: PAULA LUOKKANEN KUVA: RODEO OY TÄSSÄ NUMEROSSA Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 www.omaishoitajat.fi PÄÄTOIMITTAJA Marja Tuomi marja.tuomi@omaishoitajat.fi VASTAAVA TOIMITTAJA Tiina Kokko tiina.kokko@omaishoitajat.fi TOIMITUSSIHTEERI s.22 Juha Viitanen juha.viitanen@omaishoitajat.fi TOIMITUSNEUVOSTO Tarja Välimäki, puheenjohtaja, Tiina Kokko, Tuija Kotiranta, Eero-Veikko Niemi, Sinikka Salomaa, Marja Tuomi ja Juha Viitanen. Tukea läheisen hoitoon SVENSK RESUMÉ s. 10 Maria Österlund TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET TEEMA: OMAISHOIDON TUKI MUUT JUTUT 23 Valmistaudu kuntoutussuunnitelman Vaivaishoidosta omaishoidon tukeen tekoon Omaishoidon tukea haetaan kunnasta Kunnalta hoitotarvikkeita tarpeen mukaan 24 Omaishoito 2017: Omaishoidon tuen myöntämisen kriteereitä yhdenmuLakimies: Omaishoidon tukea voi saada kaistetaan alle 3-vuotiaan hoitoon 25 Omaishoitajille vapaata perhehoidolla 26 Satakunnassa kehitetään omaishoitoa yhteistyössä TEEMA: TYÖ JA OMAISHOITO 27 Kuntavaalit 9.4.2017: Järjestöillä mahdollisuus vaikuttaa 3 Pääkirjoitus: Omaishoidon ja työssäkäyn- nin yhteensovittaminen vaatii tukitoimia 28 Välittämö100.fi-palvelu avautuu keväällä: Jäsenetuja omaishoitajille 14 Arjen palapeli kasaan joustoilla 29 Lukijakysely: Lukijat tyytyväisiä 18 Kaksi työtä ja rakkaus Lähellä-lehteen 20 Selviytyjä ja äiti 22 Työssäkäynti tukee perheen hyvinvointia 30 Omaishoitajat osallistuivat palvelui den kehittämiseen 31 OivaHetki tarjoaa yksilöllistä tukea 8 10 13 39 Asioita ajassa 32 37 Yhdistykset toimivat 41 Terveys: Huolehdin 43 Ristikko 44 Svensk resumé 48 Paikallisyhdistykset Ajankohtaista hellästi – myös itsestäni 50 ILMOITUSMYYNTI TJM Systems Oy, PL 75, 02921 Espoo Jaana Martiskainen jaana.martiskainen@tjm-systems.fi Puh. 044 566 7195 ILMOITUSAINEISTOT aineistot@tjm-systems.fi ULKOASU Ad Twist Ky / Jaana Kurvinen PAINOPAIKKA Forssa Print KANNEN KUVA Sami Lamberg SEURAAVA LEHTI Ilmestyy 1.6.2017 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti ISSN 1235-8401. 26. vuosikerta VAKIOPALSTAT 7 Lähellä-lehti on jäsenetu paikallisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä paikallisyhdistyksen jäseneksi. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset ks. s. 50. Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Osoitemuistio LÄHELLÄ 1/2017 5

ASIOITA AJASSA KUVA: MARIKA VIRTANEN Omaishoidon tuen hoitopalkkiot 2017 Tutkimuksen yhteydessä omaishoitajat osallistuivat Marttojen kokkikursseille. Liian vähän proteiinia TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN laitoksen rahoittamassa tutkimuksessa Poris- sa on tutkittu 65 vuotta täyttäneiden omaishoitajien ravitsemustilaa ja ravinnonsaantia sekä sen yhteyttä hyvinvointiin. Samalla on kartoitettu yli 50-vuotiaiden hoidettavien ravinnonsaantia. Alustavien tulosten perusteella joka viidennellä yli 65-vuotiaalla omaishoitajalla oli riskinä virheravitsemus. Lisäksi proteiinin, kuidun, folaatin ja D-vitamiinin keskimääräinen saanti ravinnosta jäi sekä omaishoitajilla että hoidettavilla alle suositusten. ”Ohjauksen ansiosta ruokavalioihin on tehty pieniä, mutta terveyttä edistäviä muutoksia”, sanoo tutkimuksen projektityöntekijä Susanna Kunvik. Tutkimukseen kuuluvat myös omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastukset. Susanna Kunvik kertoo, että ennaltaehkäisevälle ravitsemusohjaukselle on tarvetta ja omaishoitajat ovat olleet tyytyväisiä heihin kohdistuneeseen huolenpitoon. Vuonna 2015 alkanut tutkimus jatkuu edelleen. Lisätietoja ravitsemustieteen projektityöntekijä Susanna Kunvik, puh. 044 701 6039. 1.1.2017 ALKAEN omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärää on korotettu 392 euroon kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 784,01 euroa kuukaudessa. Tarkistus tehdään myös palkkioihin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen omaishoitosopimukseen. Sijaishoidon hoitopalkkioihin 1,17 % korotus Omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikainen sijaishoito voidaan järjestää omaishoidon tuesta annetun lain 4 a §:n perusteella toimeksiantosopimuksella, jonka kunta tekee sijaishoitajan kanssa. Kunta päättää sijaishoidon hoitopalkkioiden suuruuden. Hoitopalkkioiden noin 1,17 prosentin korotus tehdään myös omaishoidon tukena järjestettävän sijaishoidon palkkioihin. KUVA: SINI RANTANEN Verkkosivut autismikirjosta ja ikääntymisestä AUTISMI- JA ASPERGERLIITTO on julkaissut Autismikirjo ja ikääntyminen -verkkosivut. Iän myötä autismikirjon henkilön tuen tarve voi muuttua. Verkkosivujen omaisille tarkoitetusta osiosta voi lukea, millaisia muutoksia ikääntymiseen liittyy, ja miten voi tukea autismikirjon henkilöä. Sivujen materiaalipankista löytyvät mm. tarinat ja videot, joissa autismikirjon henkilöt itse ja heidän läheisensä kertovat arjestaan. Verkkosivut on tuottanut Autismi- ja Aspergerliiton hallinnoima ja RAY:n rahoittama Aktiivinen ikääntyminen autismin kirjolla -projekti. Sivuille on koottu nelivuotisen projektin aikana tuotetut materiaalit. www.autismiliitto.fi/autismijaika LÄHELLÄ 1/2017 7

TEEMA OMAISHOIDON TUKI TEKSTI: JUHA VIITANEN KUVA: MUSEOVIRASTO / JOKA-KOKOELMA / KALEVA Vaivaishoidosta omaishoidon tukeen Suomalaisen yhteiskunnan velvollisuus vastata kansalaistensa hyvinvoinnista on lisääntynyt sadan vuoden aikana. Silti edelleen valtaosa omaisista hoitaa läheistään ilman yhteiskunnan tukea. 1800-luvun alkuun asti hoitoa tarvitsevista huolehdittiin tavalla tai toisella jokapäiväisen elämän yhteydessä. Vanhusten, sairaiden ja vammaisten hoito kuului perheelle ja suvulle. Suomeen rantautui 1800-luvun alkupuoliskolla ihmisystävällisiä valistusaatteita. Vuonna 1852 annettiin vaivaishoitoasetus, jonka sävy oli lempeä. Hoidontarvitsijoilla katsottiin olevan jopa oikeus pyytää yhteiskunnalta apua. Suomen teollistuessa 1800-luvun puolivälistä alkaen liberaalit ajatukset valtasivat alaa ja ihmisen vastuuta itsestään alettiin korostaa. Ulkopuolinen yhteiskunnan apu katsottiin haitalliseksi ja avunannon pelättiin kasvattavan avustettavien määrää. Julkista keskustelua hallitsevan näkemyksen 8 LÄHELLÄ 1/2017 mukaan vuoden 1852 asetus oli kasvattanut avunpyytäjien määrää ja yhteiskunnan menot olivat kasvaneet. Vuonna 1879 säädettiin asetus yleisestä vaivaishoidosta. Säädös oli ankara. Sen mukaan kuntien velvollisuutena oli huolehtia vain lapsista, sairaista ja työkyvyttömistä eikä kenelläkään ollut lain suomaa oikeutta apuun. Suomi oli itsenäistyessään vuonna 1917 edelleen maatalousvaltainen ja köyhä maa, vaikka elinolot olivat parantuneet edeltävistä vuosikymmenistä, mm. teollistumisen tuoman vaurastumisen myötä. Silti joka kymmenes lapsi kuoli ennen yksivuotissyntymäpäiväänsä ja suomalainen saattoi odottaa elävänsä vain keskimäärin 50-vuotiaaksi.

Kunnille vastuuta auttaa Vuonna 1922 astui voimaan köyhäinhoitolaki. Lakiin kirjattiin lasten velvollisuus huolehtia vanhemmistaan ja isovanhemmistaan, mikä johti siihen, että lapsettomat ja yksinäiset joutuivat kerjäämään apua muilta. Laki määritteli myös, että kunnilla tuli olla kunnalliskoti, jonne voitiin sijoittaa ne vaivaiset ja vammaiset, joita kukaan ei huolinut kotiinsa. Vuoden 1917 kunnallislaki korosti kunnan velvollisuuksia sosiaalitoimessa. Kun vuonna 1929 alkanut maailmanlaajuinen lama iski Suomeen, kuntien tarjoama apu oli monen ainoa turva. Monissa maissa lama muodosti käännekohdan valtion tarjoaman sosiaaliturvan kasvulle, mutta ei Suomessa. Suomi oli toiseen maailmansotaan asti maatalousmaa, ja yleinen käsitys oli, että kyllä maa viljelijälleen toimeentulon takaa. Vanhukset ja sairaat hoidettiin pääosin kotona. Sosiaaliturvauudistukset yleiseen keskusteluun 1940-luvulla alettiin Englannin esikuvan innoittamana keskustella sosiaaliturvan uudistuksista, joiden mukaan kaikille kansalaisille oli yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta taattava turva mm. sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalta. Sota-aika vahvisti näkemystä, että yhteiskunnan hyväksi uhrautuneet ihmiset olivat oikeutettuja sosiaaliseen turvaan. 1940-luvun lopulla puhuttiin jo kansalaisten perusoikeuksista, joihin kuului, että yhteiskunta takaisi avun kaikille tarvitseville. Muutos oli kuitenkin hidasta. Vuonna 1956 huoltoapulaki korvasi vuoden 1922 lain ja edelleen yhteiskunnan apuun turvautuva sai kokea elävänsä armopalojen varassa. Perhe ja omaiset kantoivat yhä päävastuun avun ja hoidon antamisessa. Laki velvoitti lapset hoitamaan vanhempiaan ja puolisot toisiaan. Yhteiskunnasta pääasiallinen huolehtija Suomi muuttui 1970-luvulle tultaessa maatalousmaasta palveluelinkeinojen yhteiskunnaksi. Maanviljely elätti yhä pienenevää määrää suomalaisista, joten ihmiset muuttivat palkkatyön perässä kaupunkeihin ja ulkomaille. Sukulaiset asuivat nyt entistä kauempana toisistaan ja perheenjäsenet kävivät töissä, joten läheisten hoito kävi hankalaksi. Vuonna 1970 laista poistettiin lasten velvollisuus huolehtia vanhemmistaan ja isovanhemmistaan sekä vuonna 1977 aviopuolisoiden keskinäinen huolehtimisvelvollisuus. Yhteiskunnasta tuli kansalaisten pääasiallinen huolehtija, mutta omaiset kantoivat edelleen vastuuta läheistensä hoidosta. Yleinen ajattelutapa muuttui vähitellen, ja yhteiskunnan avun varassa elävistä alettiin puhua sosiaalihuollon asiakkaina. 1980-luvulla ajateltiin jo yleisesti, että jokaisella apua tarvitsevalla oli subjektiivinen oikeus tukeen. Mutta kun moni alkoi kysyä oikeuksiensa perään, yleinen suhtautuminen sosiaaliturvauudistuksiin tiukentui. Omaishoito kirjataan lakiin 1980-luvulla Suomen talous kasvoi ja valtiolla riitti rahaa myös sosiaalimenoihin. Suomi olikin Euroopan ensimmäisiä maita, joissa alettiin tukea omaisen hoitoa myös taloudellisesti. 1980-luvulla julkisuudessa puhuttiin ensimmäisen kerran omaishoitajista. Vuonna 1984 otettiin kokeiluna käyttöön vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon tuki, joka vuonna 1993 muutettiin asetukseksi omaishoidon tuesta. Vuonna 1991 perustettiin myös Maailmansotien välisenä aikana lakiin oli jo kirjattu kuntien velvollisuus auttaa mm. vanhuksia ja sairaita, jos apua ei muualta saanut. Oulussa vuonna 1932 apua tarvitsevat odottivat köyhäinhoitolautakunnan päätöksiä kunnantalon eteisessä. omaishoitajien ja hoidettavien edunvalvonta- ja tukijärjestö, nykyinen Omaishoitajat ja läheiset -liitto. Vuonna 2006 asetus korvattiin lailla omaishoidon tuesta. Laki määritteli vain väljät raamit tuen saamisen edellytyksille ja jätti kunnille paljon harkintavaltaa mm. tuen myöntämisen kriteereissä ja hoitopalkkion määrässä. Eri puolilla Suomea asuvat omaishoitajat olivat ja ovat edelleen eriarvoisessa asemassa keskenään. Vuonna 2014 valmistuneessa Suomen ensimmäisessä kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa (KOHO) asetettiinkin tavoitteeksi vuoteen 2020 mennessä mm. omaishoitajien nykyistä yhdenvertaisempi asema koko Suomessa. Omaishoitoa on tulevaisuudessakin Suomen satavuotisjuhlavuotena julkisesti tuettu omaishoito on yleisesti hyväksytty tapa järjestää vanhusten ja muiden hoivaa tarvitsevien kotona tapahtuva hoito. Omaishoitoa pidetään myös inhimillisempänä kuin laitoshoitoa, joka on yhteiskunnalle myös omaishoitoa kalliimpi vaihtoehto. Silti valtaosa omaishoitajista on yhteiskunnan tuen ulkopuolella. Historian painolasti tuntuu edelleen. Moni katsoo esimerkiksi avioliiton tai perhesuhteiden velvoittavan omaishoitoon. Avun pyytäminen voi myös tuntua nöyryyttävältä, vaikka vaivaishoidosta on jo siirrytty hyvinvointiyhteiskuntaan, jossa avun pyytäminen yhteiskunnalta on lakiin kirjattu oikeus. Omaishoitoa on ollut aina eikä se häviä tulevaisuudessakaan. Päätöksentekijöiden olisi hyvä havahtua ajoissa tunnustamaan omaishoidon inhimillinen ja yhteiskunnan menoja säästävä merkitys ja varaamaan omaishoitajien tukemiseen riittävät resurssit. Jutussa on käytetty lähteenä oppikirjaa Karisto, Takala ja Haapola: Elintaso, elämäntapa, sosiaalipolitiikka. LÄHELLÄ 1/2017 9

TEEMA OMAISHOIDON TUKI TEKSTI: MATTI MÄKELÄ, MERJA PURHONEN JA JUHA VIITANEN KUVA: RODEOY OY Omaishoidon tukea haetaan kunnasta Omaishoitaja voi saada tukea läheisensä hoitoon. Tukea pitää kuitenkin hakea. O maishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Suomessa on pääasiallisia omaishoitajia noin 350 000. Omaishoito yhdistetään usein ikäihmisten avun tarpeeseen. Omaishoito voi kuitenkin olla yhtä lailla vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen, nuoren tai työikäisen henkilön auttamista tai hoitamista. Raja läheisen toisilleen antaman avun ja virallisen kunnan tukeman omaishoitajuuden välillä on liukuva. Hoivan ja avun tarpeen lisääntyessä ja hoidon ja sitovuuden kasvaessa siirrytään tavanomaisesta auttamisesta omaishoitajuuteen. On tärkeää, että hoitava henkilö tunnistaa ajoissa olevansa omaishoitaja tai että omaishoitajuus voi olla pian ajankohtaista. Omaishoitajan on saatava tukea hoitotyöhön. Omaishoidon tuki sisältää hoitopalkkion ja palvelut Omaishoidosta annetun lain mukaan omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle myönnettävästä 10 LÄHELLÄ 1/2017 hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoidon tuki ei kuitenkaan ole ns. subjektiivinen eli ehdoton oikeus. Myös tuen myöntämisperusteet ja hoitopalkkioiden suuruus vaihtelevat kunnasta toiseen. Vuonna 2016 noin 44 000 omaishoitajaa oli tehnyt kunnan kanssa omaishoidon tuesta omaishoitosopimuksen. Kaikilla omaishoitajilla tuen saannin ehdot eivät täyty, kunnilla ei ole riittäviä määrärahoja tai omaishoitajat eivät osaa tai halua hakea tukea. Valtaosa omaishoitajista toimii siis läheisensä tukena ilman yhteiskunnan tarjoamaa apua. Omaishoito ei ala omaishoidon tuen saamisesta. Tukea kannattaa hakea. Vaikka omaishoidon tukea ei myönnettäisi, kunnan tulee sosiaalihuoltolain mukaan antaa omaishoitajalle ja hoidettavalle muuta apua, esimerkiksi kotipalvelua tai kotisairaanhoitoa, jos kunnan viranhaltija on todennut avun tarpeen. Omaishoidon tukea haetaan hoidettavan kotikunnan sosiaalitoimesta. Hakulomakkeen voi pyytää sosiaalitoimesta omaishoidon yhteyshenkilöltä tai tulostaa kunnan nettisivuilta. On hyvä tutustua hakemuspapereihin rauhassa ja hankkia hakemukseen tarvittavat liitteet, kuten lääkärin lausunto hoidettavan tilanteesta. Tuen ja avun tarpeesta kannattaa keskustella myös hoidettavan kanssa, jos se vain on mahdol-

Omaishoitajan on hyvä keskustella myös hoidettavan kanssa tuen ja avun tarpeesta, jos se vain on mahdollista. lista. Täytetyt hakemuspaperit lähetetään kuntaan. Kotikäynnillä arvioidaan tuen tarve • Kun hakemus on tehty, omaishoidon tuesta vastaava henkilö tekee kotikäynnin, jolla käydään läpi hoidettavan palvelun tarve ja omaishoidon tuen myöntämisedellytykset. Neuvotteluun voi pyytää mukaan myös jonkun läheisen, omaisen, ystävän, sukulaisen tai muun tukihenkilön. On hyvä miettiä etukäteen, mitä palvelun, tuen, ohjauksen tai tiedon tarpeita omaishoitajalla ja hoidettavalla on. Lain mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos • henkilö tarvitsee alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa • hoidettavan omainen tai muu hoi- • • • dettavalle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää hoidettavan koti on hoitoon sopiva ja tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Laki määrittelee sopimuksen sisällön Kotikäynnin jälkeen kunnan viranhaltija tekee päätöksen. Jos päätös on myönteinen, viranhaltija ja omaishoitaja tekevät omaishoitosopimuksen, jonka liitteeksi tulee hoito- ja palvelusuunnitelma. Jos päätös on kielteinen, siihen voi hakea muutosta päätöksessä olevan ohjeen mukaan. Tukea voi myös hakea myöhemmin uudelleen, jos esimerkiksi hoidon tarve lisääntyy tai hoidettavan tilanne heikkenee. Omaishoitosopimuksen tulee lain mukaan sisältää tiedot ainakin • hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta • omaishoitajan vapaapäivistä • omaishoitajan vapaan järjestämisestä • määräaikaisen sopimuksen kestosta sekä • hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä. Vuonna 2017 verollisen hoitopalkkion vähimmäismäärä kaikissa kunnissa on 392 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on kaikissa LÄHELLÄ 1/2017 11

” Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjattuja palveluita pitää erikseen hakea. kunnissa vähintään 784,01 euroa kuukaudessa. Omaishoidon tukeen liittyy myös tapaturmavakuutus ja pääsääntöisesti omaishoitajan eläketurva. Sopimukset solmitaan yleensä toistaiseksi voimassa oleviksi. Jos myöhemmin tuntuu, että omaishoitosopimus ei vastaa muuttunutta tilannetta, kunnan kanssa voi neuvotella sopimuksen muuttamisesta. Sopimuksen voi myös irtisanoa, jolloin irtisanomisaika on omaishoitajan puolelta yksi kuukausi ja kunnan puolelta kaksi kuukautta. Omaishoitajalla on oikeus vapaapäiviin Vuonna 2016 lakiin omaishoidon tuesta tehtiin muutoksia. Muutosten seurauksena kaikilla sopimuksen tehneillä omaishoitajilla on oikeus vähintään kahteen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Sitovaa ja raskasta hoitotyötä tekevällä omaishoitajalla on edelleen oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Sosiaalihuoltolain mukaan kunta voi järjestää sitovissa ja vaativissa omaishoitotilanteissa myös ilman sopimusta oleville omaishoitajille mahdollisuuden saada vapaata. Kunta ja omaishoitaja voivat sopia, että omaishoitaja voi pitää vapaapäivänsä useana alle vuorokauden pituisena jaksona. Kunta saa periä jaksoittain pidetyistä vapaista enintään yhden maksun vuorokautta kohti. Vapaiden ajaksi kunnan tulee järjestää hoidettavalle soveltuva si- 12 LÄHELLÄ 1/2017 jaishoito. Vuonna 2017 hoitomaksua sijaishoidosta saa periä hoidettavalta enintään 11,50 euroa vuorokaudessa. Omaishoitajan vapaan aikainen sijaishoito voidaan järjestää myös toimeksiantosopimuksella. Kunta voi tehdä sopimuksen sijaishoitajaksi soveltuvan henkilön kanssa. Kunta päättää sijaishoidon hoitopalkkioiden suuruudesta. Terveystarkastuksia hyvinvoinnin tueksi Kunnan tulee vuoden 2016 lainmuutoksen myötä tarvittaessa järjestää ensisijaisesti omaishoidon tukea saaville omaishoitajille hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Tarkastuksissa selvitetään omaishoitajan hyvinvointia, terveydentilaa ja toimintakykyä ja annetaan neuvontaa. Tarvittaessa omaishoitaja ohjataan muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden piiriin, kuntoutukseen tai esimerkiksi vertaistukiryhmiin. Sopimuksen liitteeksi hoitoja palvelusuunnitelma Omaishoitopimukseen kuuluu aina hoito- ja palvelusuunnitelma, joka laaditaan yhdessä viranomaisen, omaishoitajan ja hoidettavan kanssa. Suunnitelmaan kirjataan mm. omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö, hoidettavan ja omaishoitajan tarvitsemat palvelut sekä selvitys hoidettavan hoidon järjestämisestä omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikana. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjattuja palveluita pitää erikseen hakea. Kunnan tulee ne myöntää, jos kunnalla ei ole perusteltua syytä menetellä toisin. Vuonna 2016 lakiin lisättiin kunnan velvollisuus 1.1.2018 alkaen järjestää omaishoitajille tarvittaessa valmennusta ja koulutusta omaishoitajan hoitotehtävän tueksi. Kunnan velvollisuus järjestää valmennusta koskee omaishoitosopimuksen tehneitä omaishoitajia, mutta valmennusta voidaan järjestää jo ennen omaishoitotehtävän alkamista. Kunnat ovat voineet aloittaa valmennuksen järjestämiseen liittyvän suunnittelun jo vuoden 2016 lainmuutoksen jälkeen, joten kunnan omaishoidon yhteyshenkilöltä voi tiedustella, onko valmennuksen järjestämisestä tehty jo suunnitelmia. Omaishoitosopimukset ajan tasalle 1.4.2017 mennessä Kunnan on tarkistettava 1.4.2017 mennessä, että ennen vuoden 2016 lakimuutoksia tehdyt omaishoitosopimukset ja niiden liitteinä olevat hoitoja palvelusuunnitelmat vastaavat muutettua lakia. Omaishoitajalla on oikeus laissa mainittuihin vapaisiin ja palveluihin jo ennen tarkistuksia. Tarkistukset eivät edellytä sopimusten irtisanomista.

OMAISHOIDON TUKI TEEMA TEKSTI: JUHA VIITANEN JA MATTI MÄKELÄ KUVA: SHUTTERSTOCK Kunnalta hoitotarvikkeita tarpeen mukaan Kunnan tulee antaa hoitotarvikkeita maksutta, jos lääkärin toteama pitkäaikaissairaus on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Kunta ei voi asettaa ehdottomia rajoja tarvikkeiden määrälle. T erveydenhuoltolain mukaan kunnan tulee antaa asiakkaalle hänen hoitosuunnitelmaansa kirjatut pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet. Hoitotarvikkeet ovat maksuttomia, jos asiakkaalla on lääketieteellisin perustein todettu pitkäaikainen sairaus, joka on kestänyt vähintään kolme kuukautta. Kunta ei myöskään saa periä tarvikkeista mitään omavastuuosuuksia, toimitusmaksuja eikä muita maksuja. Lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilö tekee päätöksen tarvikkeiden antamisesta. Samalla hoitotarvikkeiden yksilöllinen tarve tulee kirjata asiakkaan hoitosuunnitelmaan julkisessa terveydenhuollossa, riippumatta siitä, onko hoitotarvikkeiden tarve tullut tietoon julkiselta tai yksityiseltä terveydenhuollon ammattilaiselta. Kunta ei voi asettaa ehdottomia hoitotarvikkeiden saannin enimmäismääriä. Tarvikkeita annetaan yleensä kolmen kuukauden tarve kerrallaan ja niitä saa joko terveyskeskuksesta tai muusta kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteestä. Hoitotarvikkeita voidaan toimittaa myös suoraan kotiin, esimerkiksi kotisairaanhoitajan käynnin yhteydessä. Terveydenhuoltolaissa ei ole määritelty pitkäaikaissairauksia, joita sairastavat saavat hoitotarvikkeita. Kunnat voivat laatia omia ohjeitaan hoitotarvikejakelusta, mutta ohjeet eivät saa esimerkiksi rajoittaa potilaan yksilölliseen tarpeeseen perustuvaa tarvikemäärää. Kunnan ohjeissa ei voida sulkea pois jotakin tiettyä pitkäaikaissairautta, esimerkiksi dementiasta johtuvaa virtsanpidätyskyvyttömyyttä. Myöskään hoitotarvikkeita ei ole lueteltu lainsäädännössä, mutta terveydenhuoltolain lainvalmisteluasiakirjoissa on esimerkkiluettelo, jonka mukaan hoitotarvikkeita ovat esimerkiksi diabeetikon tarvitsemat verensokeriliuskat, virtsantutkimusliuskat, insuliiniruiskut, -kynät ja -neulat, säärija makuuhaavan hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet, kuten sidetarvikkeet ja liuokset, sairauden takia heikentyneen virtsan ja ulostuksen pidätyskyvyn hoitotarvikkeet vaikeaan tai Maksuttomia hoitotarvikkeita ovat esimerkiksi diabeetikon tarvitsemat verensokeriliuskat, virtsantutkimusliuskat, insuliiniruiskut, -kynät ja -neulat. keskivaikeaan oireistoon, kuten vaipat, pussit, virtsankerääjät ja katetrit ja niin edelleen. Kiistatapauksissa apua oikeusteitse Jos kunta ei myönnä hoitosuunnitelmaan kirjattuja maksuttomia hoitotarvikkeita, voi tehdä muistutuksen terveydenhuollon toimintayksikköön, esimerkiksi terveyskeskukseen. Muistutuksen tekemiseen saa apua kunnan potilasasiamieheltä. Jos kunta edelleen kieltäytyy antamasta hoitotarvikkeita, voi tarvikkeet ostaa itse ja laittaa kuntaa vastaan vireille hallintoriidan hallinto-oikeudessa ja vaatia korvauksia hoitotarvikkeiden hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista. Hallintoriidan sijaan voi myös kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle. Jos oikeusasiamies katsoo, että kunta on toiminut vastoin lakia, oikeusasiamies voi antaa kunnalle suosituksia tilanteen korjaamiseksi. Suositukset eivät kuitenkaan sido kuntaa, vaikka kunnat niitä pääsääntöisesti noudattavatkin. LÄHELLÄ 1/2017 13

TEEMA TYÖ JA OMAISHOITO Perinteisen kahdeksasta neljään -työajan sijaan omaishoitajan tarpeisiin voivat sopia erilaiset työn joustot. TEKSTI: MINNA ALA-KYYNY KUVA: SHUTTERSTOCK Arjen palapeli kasaan joustoilla Jopa joka neljäs työssäkäyvistä hoitaa omaistaan tai läheistään. Joustojen ja avoimen ilmapiirin avulla työn ja omaishoidon voi yhdistää onnistuneesti. M onilla työpaikoilla on nykyään tarjolla mahdollisuuksia työn joustoihin, kuten liukuvaan työaikaan tai etätyöhön. Työnantajat ovat huomanneet työhyvinvoinnin lisääntyvän, kun työntekijällä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä. Työntekijät osaavat myös aiempaa paremmin tuoda esille muun elämän tuomat tarpeet. Suurin este joustojen käytölle on avoimuuden puute. ”Meillä ollaan edelleen vähän epäluuloisia sellaisiin työn tekemisen tapoihin, mitkä poikkeavat kahdeksasta neljään -työajasta. Joillakin työpaikoilla on myös tapana, että yksityiselämä pidetään erillään työstä”, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen. Joustot sovitaan työnantajan kanssa Vaikka joustoja on kirjattu lakeihin ja työehtosopimuksiin, niiden käytön lähtökohtana on sopiminen työnantajan kans- 14 LÄHELLÄ 1/2017 sa. Usein työnantajat suhtautuvat joustoihin myönteisesti, kun työntekijä kertoo avoimesti tilanteestaan ja yhdessä pohditaan, miten työt järjestetään. ”Työnantajan kanssa sovitaan järjestelystä, kuinka kauan se kestää ja miten vaikuttaa työhön. On myös hyvä sopia, mitä kerrotaan työyhteisölle ja kuka kertoo”, sanoo Annina Ropponen. Yleisimpiä omaistaan tai läheistään hoitavien käyttämiä joustoja ovat palkaton poissaolo, liukuva työaika sekä poissaolosta ja sen korvaamisesta sopiminen esimiehen kanssa. Palkaton poissaolo edellyttää yleensä työantajan suostumusta, poikkeuksena perhevapaat ja opintovapaa. Omaishoitajien tilannetta helpotti hieman vuonna 2011 voimaan tullut työsopimuslain muutos ns. hoivavapaasta. Vaikka se ei ole subjektiivinen oikeus, lain mukaan työnantajan on pyrittävä järjestämään työ niin, että työntekijä voi jäädä määräajaksi pois työstä perheenjäsenen tai muun läheisen erityistä hoitoa varten. Työantaja ja työntekijä saavat sopia vapaan kestosta

ja muista järjestelyistä, kuten työhön paluusta. Poissaolon syy on työantajan pyynnöstä selvitettävä ja se voi olla esimerkiksi lääkärintodistus hoidettavan sairaudesta. Työn aika ja paikka joustavat Monet omaishoitajat kokevat riittäväksi työn tekemisen ajan ja paikan joustavuuden, vaikka tekisivätkin kokopäivätyötä. Tällainen jousto ei vaikuta työntekijän taloudelliseen tilanteeseen. Esimerkiksi liukuva työaika mahdollistaa työntekijälle työn päivittäisen aloitus- ja lopetusajan määräämisen sovituissa rajoissa. Erityisesti suuremmissa yrityksissä voi olla käytössä työaikapankki, johon voi säästää vapaata. Monilla työpaikoilla on myös vakiintuneita tapoja työajan joustoon. Varsinkin pienillä työpaikoilla poissaoloista ja niiden korvaamisesta sovitaan usein suullisesti esimiehen kanssa. Etätyötä Annina Ropponen pitää hyvänä vaihtoehtona vaikkapa silloin, kun aikaa kuluisi siirtymisiin lääkäritai hoitokäynnin vuoksi. ”Etätyö mielletään työksi, jota tehdään kotona, mutta etätyöpaikka voi olla vaikkapa kirjasto tai kahvila. Etätyöllä voi vähentää matka-aikaa työpaikan ja kodin välillä”, hän sanoo. Annina Ropposen mukaan etätyö perustuu luottamukseen ja vaatii itsensä johtamista. Työntekijällä täytyy olla selvä käsitys siitä, mitä tehtäviä etätyönä hoidetaan ja mikä on niiden aikataulu. Loman säästäminen käytettäväksi hoitotyöhön ei Annina Ropposen mielestä aina ole hyvä ajatus. ”Monella pitkän työuran tehneellä on varsin pitkät lomat, mutta loma on tarkoitettu työstä toipumiseen. Kokonaiskuormitus voi olla suuri, jos lomaa käytetään säännöllisesti hoitotyöhön”, hän sanoo. Yksi ratkaisu voi olla lomarahan muuttaminen vapaaksi, mikäli se sopii työnantajalle. Mahdollisuus osa-aikatyöhön Jos osa-aikatyö on taloudellisesti mahdollista, sitä voi ehdottaa työnantajalle. Jos työntekijä haluaa sosiaalisista tai terveydellisistä syistä tehdä lyhyempää työaikaa, työnantajan on lain mukaan pyrittävä se järjestämään. Tämän vuoden helmikuussa osa-aikaeläke muuttui osittaiseksi varhennetuksi vanhuuseläkkeeksi. Sen voi aloittaa aikaisintaan 61-vuotiaana ja eläkettä voi nostaa joko 25 tai 50 prosenttia kertyneestä työeläkkeestä. Nostettu eläke syö varsinaista eläkesummaa. Työnantajan on ensisijaisesti järjestettävä työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä. Eläkettä voi nostaa myös ilman työajan lyhennystä. Määräaikaiselle vapaalle Vuorotteluvapaaseen ja opintovapaaseen on mahdollista saada etuuksia, joita haetaan Kelasta, työttömyyskassasta tai koulutusrahastosta. Vuorotteluvapaan ehdot kiristyivät vuoden 2016 alussa. Vapaa voi kestää enintään puoli vuotta ja se edellyttää 20 vuoden työhistoriaa sekä kokoaikatyötä ennen vapaan alkamista. Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta. ”Opintovapaa edellyttää opintoja. Erilaisia verkkokursseja on ja opiskelu voi sopia hoivatilanteen kanssa, mutta ehkä helpointa on, että tuo työnantajalle tilanteen esille”, sanoo Annina Ropponen. Omaishoitajuuden eri muodot, kuten etäomaishoitajuus, vaativat erilai- sia joustoja. Omaishoidossa on usein erilaisia muotoja, esimerkiksi moni hoitaa iäkkäitä vanhempiaan työnsä ohessa. Kun läheinen sairastuu, voi olla tarve isommalle joustolle. Kun tilanne rauhoittuu ja rutiinit muodostuvat, omaishoitaja voi kokea jaksavansa ja haluavansa taas tehdä enemmän töitä. ”Olisi hyvä, että joustoissa voitaisiin sopia vaikka parin kuukauden kokeilujaksosta. Sekä työntekijä että työnantaja näkisivät, vastaako jousto tarpeisiin. Joustojen ei myöskään tarvitse olla pysyviä”, sanoo Annina Ropponen. Työntekijän kannattaa varautua siihen, että joustoja ei voi aloittaa heti, vaikka työnantaja suhtautuisikin myönteisesti. Työtehtäviä ei välttämättä saada nopeasti siirrettyä muille ja esimiehet ovat monesti työelämän muutosten sekä taloudellisen tuloksen ja tehokkuuden vaatimusten kanssa kovilla. ”Haastavassa elämäntilanteessa oleva voi kokea olevansa tosi yksin. Kannustan löytämään rohkeutta ja jaksamista ottaa elämäntilanteensa esille. Yleensä työnantaja ymmärtää ja työyhteisössä voi olla muitakin samassa tilanteessa olevia, joilta saa tukea”, sanoo Annina Ropponen. KUVA: TYÖTERVEYSLAITOS ” Loma on tarkoitettu työstä toipumiseen. ”Monilla työpaikoilla on nykyään tarjolla mahdollisuuksia työn joustoihin, kuten liukuvaan työaikaan tai etätyöhön”, kertoo Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen. LÄHELLÄ 1/2017 15

Lyhyempi työaika auttaa arjessa Kehitysvammaisia lapsiaan hoitavat vanhemmat ovat usein omaishoitajina kymmeniä vuosia. Työn ja omaishoidon yhteensovittamisessa on haastetta. Arzu Caydam-Lehtosella on 23-vuotias tytär, jolla on Downin syndrooma. ”Aamulla täytyy katsoa, että tytär lähtee kouluun asianmukaisin varustein ja iltapäivällä olla taksia vastassa. Hänellä ei myöskään ole valmiuksia olla yksin kotona. Sen vuoksi teen lyhennettyä työaikaa, kuusi tuntia päivässä”, Arzu kertoo Arzu aloitti juuri uudessa työpaikassa. Hän kertoi uudelle työantajalle jo haastatteluvaiheessa, että haluaa tehdä lyhennettyä työaikaa. ”Lyhyempi työaika auttaa käytännön asioiden hoitamisen lisäksi myös omassa jaksamisessa”, Arzu kertoo. Häntä harmittaa, että edellinen työ loppui, koska koki työpaikassa ilmapiirin ymmärtäväiseksi. Uudesta työpaikasta hän ei vielä osaa sanoa, mutta toivoo, että pystyisi sielläkin keskustelemaan tilanteestaan ja saamaan työyhteisöltä ymmärrystä. Arzu tuntee monia muiden erityislasten vanhempia, jotka ovat päätyneet palkkaamaan kotiin hoitajan tai jäämään kokonaan töistä pois. Monet lastaan hoitavat kokevat työn ja omaishoidon yhteensovittamisen hankalana. Tärkeimpänä asiana työn ja omaishoitajuuden yhdistämisessä hän näkee asiasta puhumisen ja tiedotta- 16 LÄHELLÄ 1/2017 KUVA: SUSANNA MARKLUND KUVA: SARI KAJAN KUVA: ARZU CAYDAM-LEHTONEN Arzu Caydam-Lehtonen tekee lyhennettyä työaikaa, työtä on kuusi tuntia päivässä. Toimistokoordinaattori ja omaishoitaja Sari Kajan tekee päivän viikossa etätyötä. Susanna Marklundin mielestä omaishoitajan on hyvä kertoa tilanteestaan työpaikalla. misen. Hän myös toivoisi arvostusta omaishoitoa kohtaan jo senkin vuoksi, että siinä säästetään huomattavasti laitospaikkoihin verrattuna. tiuhaan ja heille olen kertonut heti, että tilanteeni vaati välillä poissaoloja. Kukaan ei ole sanonut, että ei käy. Minulla oli myös vuoden verran esimies, joka oli itse omaishoitaja. Hän osasi kysyä, että miten menee ja miten jaksat”, Sari kertoo. Alkuun Sari oli todella poikki. Myös myöhemmin on tullut raskaita kausia, kun on ollut miehen sairauden lisäksi myös muita huolia. ”Yritän kaikille uusille omaishoitajille aina paasata, että muistakaa hoitaa itseänne. Kyllä siinä äkkiä itsensä ajaa piippuun, huomaamattakin.” Sarin mukaan varsinkin nyt, kun työnantaja on vaihtunut, yritys tukee entistä enemmän työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Kaikilla on kannettavat tietokoneet ja joustoista voi sopia helposti. Hänen kohdallaan sovittiin, että etätyöpäivä on aina sama viikonpäivä. Siten muut tietävät, milloin hän on paikalla ja se pystytään ottamana huomioon töiden suunnittelussa. Sari myöntää, että on tunnollinen ja iltaisinkin tulee luettua työsähköpostia. ”Kyllä sitä jotenkin yrittää korvata poissaolot. Meillä on vähän väkeä ja kaikki ovat tunnollisia”, hän sanoo. Työpaikalla joustetaan molempiin suuntiin Sari Kajan työskentelee toimistokoordi- naattorina helsinkiläisessä yrityksessä, joka on ollut hänen työnantajansa vasta pari kuukautta. Samassa työyhteisössä hän on viihtynyt kuitenkin jo 18 vuotta. Sarin mies sai vuonna 2008 aivoverenvuodon, minkä seurauksena vasen puoli halvaantui. Hän on jonkin verran kuntoutunut ja kävelee itse, mutta vasenkätisenä jotkin toiminnot ovat vielä huonoja eikä muisti ole entisellään. Miehellä on henkilökohtainen avustaja päivisin, mikä mahdollistaa Sarin työssäkäynnin. Sari asuu Nummelassa, joten työmatkan vuoksi päivästä tulee pitkä. Lääkärikäynnit ja muut poissaolot hän sopii joustavasti esimiehen kanssa sekä tekee päivän viikossa etätyötä. ”Työmatka on toisaalta lepoa. Kun tulen töistä kotiin, mies haluaisi heti lähteä jonnekin, koska on nukkunut henkilökohtaisen avustajan lähdettyä”, Sari kertoo. Alussa miehen sairastuttua Sarin tilanne näkyi työpaikalla enemmän kuin nyt, kun rutiinit ovat muodostuneet. Sari kertoo omaishoitajuudestaan avoimesti, mutta uskoo, että työpaikalla eivät kaikki silti tiedä siitä. ”Esimiehet ovat vaihtuneet välillä Omaishoitajan työkaverina Susanna Marklund on ollut yli kahdek- san vuotta Sari Kajanin työkaveri. Hänen mielestään Sarin omaishoitajuus ei erityisemmin näy työpaikalla, mutta lähikollegat tietävät tämän tilanteesta. ”Tietenkin me yritämme joskus

KUVA: DNA ”DNA on mukana Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa”, kertoo DNA:n henkilöstöjohtaja Marko Rissanen. jeesata ja miettiä asioita hänen kantiltaan, koska hän on niin tärkeä toimiston pyörittämisessä ja auttaa itse aina meitä”, Susanna kertoo. Susannan mukaan työpaikalla on hyvä ilmapiiri ja läheiset välit työkavereiden kesken. Työantajan kanssa joustetaan vuorotellen. ”Toki meillä on kiireisempiä vaiheita, jolloin tehdään paljon, mutta sitten taas työnantaja tulee vastaan yksityiselämän tarpeissa”, Susanna kertoo. Susannan mielestä omaishoitajan on hyvä kertoa elämäntilanteestaan, koska siihen voi liittyä esimerkiksi äkillisiä tilanteita, jotka voivat vaikuttaa työyhteisössä. Kun esimies tietää omaishoitajuudesta, asioita voi helpommin järjestellä. ”Sarin osalta työyhteisölle ei ole tullut vastaan mitään erityisiä haasteita. Hänellä on pitkä työmatka, joten hän tekee jonkin verran etätyötä. Sen tekeminen on helpottunut ja olemme teknisesti vapautuneet paikasta, joten etätyötä tekevät monet muutkin.” Susanna on itsekin käyttänyt työn joustoja. Vuosi sitten hän teki lyhennettyä työaikaa ja koki sen erittäin hyväksi ratkaisuksi silloiseen elämäntilanteeseensa. Perheystävällinen työpaikka joustaa DNA on ollut vuoden verran mukana Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa. DNA Oyj:ssä ja DNA Welho Oy:ssä työskentelee noin 1 700 työntekijää. ”Tärkeä koko organisaatiota koskeva kehitystoimenpide on perheystävällisistä käytännöistä viestiminen sekä inhimillisen ja ihmisläheisen johtamisen vahvistaminen esimiestyössä”, kertoo henkilöstöjohtaja Marko Rissanen. DNA:lla on jo ennen ohjelmaan sitoutumista ollut käytössä joustavia käytäntöjä. Esimerkiksi asiantuntijat ovat voineet tehdä töitä itse valitsemassaan paikassa ilman esimiehen kanssa sopimista. Ohjelman myötä toivottiin perheystävällisiä toimintatapoja erityisesti asiakaspalvelutyöhön, joka oli ollut suurelta osin aikaan ja paikkaan sidottua. Käytetyin joustomuoto on DNA:n oma nk. Mutkattoman työn malli, jossa mobiilityöpisteissä työskentelevät päättävät itse työnteon paikan ilman erillistä sopimista esimiehen kanssa. DNA:lla ei ole tiedossa, kuinka paljon omaishoitajia työntekijöissä on. Kyselyn perusteella huomattiin kuitenkin, että työntekijät toivovat perheystävällisyyden tarkoittavan muitakin kuin pienten lasten vanhempia. ”Työntekijän elämäntilanteen huomiointi johtamisessa on osa hyvinvointia, siksi kannustan myös muita yrityksiä tarkastelemaan toimintatapojaan ja niiden perheystävällisyyttä. DNA:lla työtyytyväisyys on kasvanut viime vuosien aikana huimasti. Tämä taas vaikuttaa asiakastyytyväisyyteen sekä yhtiön tulokseen positiivisesti.” ”Viime kädessä yrityksen kulttuurin tulee olla perheystävällinen, jotta päästään myönteisiin tuloksiin”, Marko Rissanen sanoo. Työryhmä edistää yhteensovittamista Omaishoitajat ja läheiset -liitto kokosi vuonna 2016 työryhmän, joka tulee esittämään liitolle työn ja omaishoitajuuden yhteensovittamiseen liittyviä kehittämisideoita. ”Tärkeää on, että tuotaisiin esille, mitkä ovat jo olemassa olevat työn ja omaishoidon yhteensovittamisen mahdollisuudet ja otettaisiin ne käyttöön. Lainsäädäntö antaa mahdollisuuksia ja yrityksissä on olemassa käytäntöjä, mutta niiden käyttöönotto etenee hitaasti. Myös kansainvälinen yhteistyö asian edistämisessä on tärkeää”, kertoo työryhmän puheenjohtaja Meeri Rinta-Jouppi. ”Sekä työnantaja- että työntekijäpuolella on puutetta tiedosta. Omaishoitaja ei tiedosta mahdollisuuksiaan, ja koko ajan on huono omatunto, että rasittaako hän työyhteisöä. Työnantajapuolella taas voi olla vaikea lähteä huomioimaan erityisryhmiä.” Meeri Rinta-Joupin mielestä työnantajien olisi hyvä huomioida työväestön ikärakenne ja se, että tulevaisuudessa on yhä enemmän työssäkäyviä omaishoitajia. Hän myös toivoo, että omaishoitajilla olisi rohkeutta tuoda esille tarpeensa työelämässä. LÄHELLÄ 1/2017 17

TEEMA TYÖ JA OMAISHOITO ” Työkaverit ja esimies ymmärtävät ja tukevat. TEKSTI: MAARET TIENSUU Kaksi työtä ja rakkaus Helena Tuomaalan päivä alkaa päiväkodissa lastenhoitajana ja jatkuu iltapäivällä aviomiehen omaishoitajana. H elena, 55, ja Markku Tuomaala, 64, ovat olleet nai- misissa 36 vuotta. Koko yhteisen ajan Markku on sairastanut MS-tautia, joka osoitti ensimmäiset merkkinsä jo parin seurusteluaikana. Tauti on edennyt niin pitkälle, että Markku tarvitsee tuekseen ympärivuorokautisen hoitajan. ”Tilanteestamme huolimatta ajattelen, että vietämme pääosin ihan normaalia arkea. Päiväni alkaa aamutoimilla, jatkuu töissä päiväkodissa ja iltapäivällä taas kotona”, Helena kertoo. Aamutoimiin menee aikaa, sillä niihin kuuluu Helenan oman töihin valmistautumisen lisäksi Markun pyörätuoliin nostaminen ja syöttäminen. Sillä aikaa, kun Helena on töissä, Markulla on apunaan henkilökohtainen avustaja. Päivisin Markku katselee televisiota tai seuraa pihan lintuja ja muita eläimiä. Sairauskohtaukset yllättävät Pariskunnan yöt kuluvat välillä valvoen, sillä Markku voi saada yölläkin sairauskohtauksia, jolloin apua pitää hakea Oulussa avoinna olevasta päivystyksestä. Päivystysreissuun vierähtää helposti tunteja. Päivisin apua onneksi saa läheisestä Rantsilan terveyskeskuksesta, jossa Helena ja Markku tunnetaan hyvin. ”Olen iloinen, jos ei tarvitse läh- 18 LÄHELLÄ 1/2017 teä yötä myöten päivystykseen, sillä oma terveyskeskuksemme on lähellä ja saamme siellä valtavan hyvää hoitoa”, Helena toteaa. Markun henkilökohtainen avustaja tuo suuren avun Helenan hektiseen arkeen. Avustaja on Markun apuna normaalisti 30 tuntia viikossa, mutta välillä avustajakin sairastuu. Tällöin Helena joutuu ottamaan palkatonta vapaata ollakseen miehensä luona. Aina vapaan saanti ei onnistu ja Helena on joskus joutunut hälyttämään avuksi koko lähisuvun, jotta on saatu joku äkkiä paikkaamaan sairastunutta avustajaa. Työstä toiseen Ennen kuin Markun sairaus paheni, pariskunta työskenteli yhdessä Markun auto- ja pientarvikeliikkeessä, joka laajentui myöhemmin myös grillikioskiksi. Markku jäi liiketoiminnasta sivuun jo vuonna 1989 terveytensä heikettyä. Helena ei pystynyt pyörittämään liikettä yksin, joten yritystoiminnasta luovuttiin. Tilanne oli perheelle taloudellisesti vaikea, sillä pariskunnalla oli tuolloin kolme pientä lasta, Markun eläke oli pieni ja Helena oli jonkin aikaa työttömänä, ennen kuin sai töitä esikoulun avustajana. Nyt Helena työskentelee päiväkodissa opiskeltuaan oppisopimuksella lähihoitajaksi. Töitä oli ensin kokopäiväisesti, mutta Helena vaihtoi osa-aikatyöhön sairastuttuaan itse selkärankareumaan. Näin jäi myös paremmin aikaa Markulle. ”Nykyinen työyhteisö on todella ihana, he tietävät tilanteemme hyvin. Työkaverit ja esimies ymmärtävät ja tukevat, jos Markun sairauden takia tulee äkkinäisiä poissaoloja.” Aina tilanne ei ollut yhtä hyvä. Kun Helena oli kokopäivätöissä, korvattavaa työaikaa kertyi paljon, koska Helena joutui usein olemaan poissa töistä Markun hoitamisen vuoksi. ”Tuolloin tuntui, että uuvun. Jouduin jatkuvasti sumplimaan työnantajan kanssa korvattavia tunteja ja pitämään palkattomia vapaapäiviä ja tuntui, etten saanut sellaista tukea, jota tarvitsin.” Työ tuo vastapainoa arkeen Kun työn ja omaishoitajuuden yhdistäminen kävi liian raskaaksi, Helena suunnitteli jäävänsä kokopäiväiseksi omaishoitajaksi. Tällöin pariskunta ei kuitenkaan saisi enää tarpeeksi apua arkeensa, vaan Markulla olisi oikeus henkilökohtaiseen avustajaan vain muutama tunti viikossa. Helena päätti jatkaa työuraansa. ”Työ antaa paljon vastapainoa arkiselle aherrukselle. Se auttaa osaltaan jaksamaan.”

Työ lasten parissa päiväkodissa piristää Helenan rankkaa arkea omaishoitajana. Harrastuksia Helena ei sano juuri kaipaavansa eikä kiireisellä naisella paljon vapaa-aikaa olekaan. ”Joskus käyn kävelyllä ja kudon rentoutuakseni. Parasta lääkettä on kuitenkin neljän lapsenlapsemme seura.” Helena korostaa omaishoitajien vertaistuen tärkeyttä arjen pyörteissä. Hän viihtyykin hyvin Rantsilan omaishoitajien yhdistyksen puheenjohtajana. Haasteena niukat tulot Markku saa pientä eläkettä työuran jäätyä lyhyeksi, joten Helena kokee kovaa taloudellista painetta pariskunnan elättämisestä. Helena saa omaishoidon tukea ja palkkaa osa-aikatyöstä. Lisäksi Helena pääsi reuman vuoksi osa-aikaeläkkeelle. Tulot eivät yhdessä muodosta huimia summia, mutta riittävät kutakuinkin arjen pyörittämiseen. ”Toki toivoisin enemmän niin taloudellista kuin muutakin apua arkeemme, mutta kyllä me pärjäämme, kun eletään hiljakseen päivästä toiseen.” ”Nykyään kukkarossa kyllä tuntuu sellaisten lääkkeiden lisääntyminen, joista ei saa korvauksia. Myös Markun hoidon vuoksi pidetyt palkattomat vapaapäivät rokottavat tiliä.” Tuomaalat asuvat vanhassa omakotitalossa ja Helenaa surettaa talon vuotava katto, jonka korjaamiseen ei ole varaa. ”Kovalla vesisateella ja lumien sulaessa joudun laittamaan sangon vuotokohdan alle eteiseen ja silloin minusta tuntuu tosi pahalta. Jos saisin katon kuntoon, kyllä tässä taas mentäisiin eteenpäin.” Helenalla ja Markulla on neljä lasta ja neljä lastenlasta, jotka tuovat iloa isovanhempien arkeen. Niin perheen lapset kuin lapsenlapsetkin ovat pienestä pitäen tottuneet Markun sairauteen ja suhtautuvat siihen hyvin luonnollisesti. Helena muistelee menneitä mielellään, sillä muistot ovat saaneet vuosien myötä kultareunuksen. ”Arki oli toki rankkaa pienten lasten ja Markun sairauden kanssa, mutta ei sitä tullut ajatelleeksi, kun sitä eli. Joskus lapset pohtivat, voiko sairauteen kuolla ja siitä sitten yhdessä puhuttiin. Ei se ollut sen kummempaa.” Helena suhtautuu arkeensa hyvin positiivisesti ja pyrkii elämään päivän kerrallaan. Raskainakin hetkinä jaksaa, kun muistaa, etteivät hankaluudet jatku ikuisesti. ”Me ollaan onnellisia kaikesta huolimatta. Olen vuosien varrella oppinut, ettei kannata antaa periksi, sillä huomenna on taas uusi päivä ja kaikki voi näyttää valoisammalta. Rakkaus kyllä kantaa.” KUVA: RIITTA KARPPINEN KUVA: SATU PORKKA Kaiken takana on rakkaus ”Me ollaan onnellisia kaikesta huolimatta”, Helena kertoo. LÄHELLÄ 1/2017 19

TEEMA TYÖ JA OMAISHOITO TEKSTI JA KUVAT: SINI RANTANEN Katjan henkireikä on hänen isänsä omistama mökki. ”Kun pääsen täältä Helsingistä kolmen ja puolen sadan kilometrin päähän iloiseen Itä-Suomeen, silloin on ihana olla”, Katja kertoo haaveillen. Selviytyjä ja äiti Katja on 18-vuotiaan Roope-poikansa yksinhuoltaja ja työtön omaishoitaja. Hän on selviytynyt tiukoista ajoista, eikä luovuttaminen ole käynyt mielessä. K un Katja Mäkinen elokuussa vuonna 1998 kiidätettiin synnytyssaliin, oli hänen raskautensa jo 16 päivää yliajalla. Vauvan sydänäänet laskivat ja happiarvot painuivat alas. Lääkärit päätyivät hätäsektioon, jotta lapsi pelastuisi. Rajusta alusta huolimatta Roope kehittyi ensimmäisen vuoden aikana normaalisti. Hän oppi puhumaan ja toisteli tuttuja sanoja, kuten kukka ja äiti. Pian Roopen kehitys kuitenkin taantui. Roope ei osannut yhtäkkiä enää juoda nokkamukista, hän ei katsonut äitiään silmiin eikä halunnut kiivetä syliin. ”Olin kuullut sanan autismi ja ajattelin, että Roopella varmaan on se. Ystäväni sanoivat kuitenkin, että älä nyt tuollaisia puhu”, Katja muistelee nyt 18 vuotta myöhemmin kerrostaloasuntonsa keittiönpöydän ääressä. Katja muistaa vieläkin elävästi sen hetken, kun hän istui lääkärin vastaanotolla Roopen isän kanssa, ja Katjan arvailut olivat osuneet oikeaan. Katja odotti silloin toista lastaan Nooraa, jonka syntymään oli vain kolme viikkoa aikaa. En- 20 LÄHELLÄ 1/2017 simmäinen reaktio oli itku. ”En itkenyt sitä, että olisin ollut järkyttynyt diagnoosista. Olin huojentunut. Kyllähän minä sen jo tiesin.” Ero ja muutto Roope oli 7-vuotias, kun hänen vanhempansa erosivat. Tunnelma kotona oli ollut jo pitkään tuskainen ja riitaisa. Katja muutti lastensa kanssa Helsingin Vuosaaresta takaisin kotikulmilleen Kontulan kaupunginosaan. Ympäristön vaihtuminen vaikutti positiivisesti Roopen hyvinvointiin. Vuosaaressa he olivat asuneet aivan metroaseman vieressä. Roope katsoi keittiön ikkunasta, kun ikkunalasit helähtivät metrojen sujahtaessa ohi. Jokaisen metron kohdalla Roope alkoi huutaa. Muutto rauhalliseen pihapiiriin puiston läheisyyteen rauhoitti Roopen. Myös Katja oli huojentunut, kun kodin riitaisa tunnelma oli haihtunut. ”Nautin siitä, kun pääsimme Roopen ja Nooran kanssa

” Työnantajan suhtautuminen Katjan omaishoitajuuteen oli nihkeää. muuttamaan omaan asuntoon. Se helpotti meidän elämää.” Välit lasten isään ovat erosta huolimatta pysyneet asiallisina, ja Roope tapaa isäänsä joka toinen viikonloppu. Palkkatyöstä omaishoitajaksi Ollessaan vielä yhdessä Roopen isän kanssa Katja työskenteli kaupan kassalla. Työn ja omaishoidon yhteensovittaminen ei ollut helppoa. Katja joutui usein pyytämään vapaata ja siirtämään työvuorojaan, koska alle 10-vuotias Roope tarvitsi äitinsä tukea ja hoivaa. Työnantajan suhtautuminen Katjan omaishoitajuuteen ja Roopen autismiin oli nihkeää. ”Entinen pomoni oli käynyt kysymässä työkaveriltani, mikä tämä autismi on. Meneekö se ohi pillereillä?” Kiusaksi Katjan poissaoloista työnantaja laittoi kuuden viikon työvuorolistaan Katjalle ainoastaan iltavuoroja. Katja olisi nähnyt lapsiaan ainoastaan aamulla. Silloin Katjalle riitti ja hän sanoi itsensä irti. Hän ehti olla viikon työttömänä, kunnes pääsi postiin jakamaan sanomalehteä. Katja joutui lopettamaan työnsä postinjakajana, kun hän erosi lastensa isästä ja hänestä tuli Roopen kokopäiväinen omaishoitaja. Katja on siitä lähtien, yli 11 vuotta, ollut työttömänä. ”Minulla ei ole mitään jakoa enää edes kaupan kassalle. Nykyään kaupat ovat yömyöhään auki, eikä kukaan huoli minua töihin minun ehdoillani”, Katja huokaisee. Haastavinta on, että työ- ja elinkeinotoimisto ei näe Katjaa työttömänä. Koska hän ei voi ilmoittautua kokoaikaiseksi työnhakijaksi, on häneltä evätty oikeus työttömyystukeen. Tampereen yliopiston apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puha pitää on- gelmaa yleisenä. ”Vastaavia ongelmia on toisillakin. Usein apua on saatu siitä, että hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelma on tehty huolellisesti niin, että siitä käy ilmi, että äiti ihan oikeasti on työmarkkinoiden käytettävissä. Toisin sanoen, että lapsen hoito on mahdollista järjestää äidin työpäivän ajaksi.” Yksinhuoltajana Katjalla ei kuitenkaan ole mahdollista järjestää Roopelle ympärivuorokautista hoitoa, jota kolmivuorotyö kaupan kassalla vaatisi. Yhdentoista vuoden työttömyys tarkoittaa myös sitä, että Katjalle ei ole kertynyt juurikaan eläkettä. Kelan tutkijan Päivi Tillmanin mielestä työikäisten omaishoitajuutta tulisikin tukea aiempaa enemmän. ”Työikäisten omaishoidon tuen palkkion olisi syytä olla nykyistä suurempi, sillä palkkatulojen väheneminen voi vaikeuttaa perheen toimeentuloa monella tavalla. Se näkyy esimerkiksi sairauspäivärahan ja tulevan eläkkeen määrässä. Omaishoito voi vaikeuttaa myös työttömyysturvan saamista.” Pulaa rahasta ja vapaa-ajasta Haastavinta Katjan mielestä omaishoitajuudessa on pärjääminen taloudellisesti. ”Olen oikeasti selviytynyt, kun mietitään, miten tiukasti tässä eletään. Eihän tässä ole kuin se omaishoidon tuki ja asumistuki.” Katjan vanhemmat asuvat lähellä Katjaa ja lapsia, ja Katja on saanut vanhemmiltaan taloudellista tukea esimerkiksi ruokaostoksiin. Vanhemmat ovat myös mahdollistaneet sen, että Roope on päässyt näkemään maailmaa. Viime kesänä Katja ja Roope olivat viikon Turkissa. ”Näin nelikymppisenä on vähän noloa myöntää, että vanhemmat ostavat ruuat. He tietävät meidän tilanteen Katja kuvailee Roopea luonnonlapseksi, joka ei viihdy kerrostaloasunnossa. ja tiedän, että he auttaisivat, jos kysyisin. Ylpeys estää kuitenkin pyytämästä”, Katja myöntää hiljaisena. Toinen kortilla oleva asia on vapaa-aika. Raskainta ovat kesälomat, jolloin koulu on katkolla ja Katjan täytyy olla kuukausia täysin kiinni Roopessa. ”Kavereilta aina kuulee, että heillä on lapset siellä ja täällä hoidossa. Minulla ei ole ketään, kenelle Roopen voisin laittaa yöksi. ” Myös tulevaisuus huolettaa Katjaa. ”Olen miettinyt, miten Roope tulee ikinä pärjäämään. Kuka hänestä huolehtii, jos minulle sattuu jotain? Eihän tästä kukaan nuorru.” Mitä Katja sitten tekisi, jos hän saisi vapaa-aikaa niin paljon kuin haluaisi ja hän saisi käyttää ajan täysin itseensä? Katja hiljenee ja joutuu miettimään vastaustaan. ”Jotain haluaisin harrastaa. Menisin vaikka punttisalille, tai sitten nukkuisin vuorokauden. Olen niin väsynyt”, hän toteaa lopulta. Pian Katjan katse kuitenkin kirkastuu ja hän kertoo pienesti hymyillen. ”Aina olen selviytynyt, ja onhan tämä rikkaus saada olla Roopen kanssa.” LÄHELLÄ 1/2017 21

TEEMA TYÖ JA OMAISHOITO TEKSTI: MEERI RINTA-JOUPPI, OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITON HALLITUKSEN JÄSEN KUVA: PAULA LUOKKANEN Työssäkäynti tukee perheen hyvinvointia Meeri Rinta-Jouppi osallistuu joka päivä hoitopaikassa asuvan miehensä hoitoon. Meeri Rinta-Jouppi valitsi kokopäivätyön kokopäiväisen omaishoitajuuden sijaan. Ratkaisu oli vaikea, mutta hän on siihen tyytyväinen. N ousen ylös portaita, jotka johtavat mieheni Karin hoitopaikkaan Ylivieskan terveyskeskuksen hoivaosastolle. Nämä portaat ovat minulle tuttuakin tutummat, sillä tämän vanhan kivitalon toisen kerroksen osasto on ollut mieheni koti seitsemän vuotta. Viisi ensimmäistä vuotta se oli nimeltään laitospaikka ja kaksi viimeistä ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen paikka. Ennen nykyistä paikkaa mieheni ehti olla kahdessa muussa hoitopaikassa noin kaksi ja puoli vuotta. Sitä ennen hän asui kotona erilaisten järjestelyjen turvin. Koko perheemme elämän myllertäneen Alzheimerin taudin ensimmäiset oireet ilmaantuivat miehelleni yli 20 vuotta sitten. Sairaus iski elämämme ruuhkavuosissa. Me vanhemmat olimme kumpikin kokopäivätyössä ja lapsemme olivat 8-, 7- ja 4-vuotiaat. Olen edelleen omaishoitaja Laskeskelin, että viimeisen vuoden aikana olen noussut hoivaosaston portaat 355 kertaa. Olen viettänyt mieheni luona vuoden aikana 888 tuntia eli 37 täyttä vuorokautta. 22 LÄHELLÄ 1/2017 Käyn päivittäin töiden jälkeen syöttämässä nyt jo vaikeasti nielevälle miehelleni päivällisen ja seurustelemassa hänen ja muidenkin asukkaiden kanssa. Aikaa kuluu päivässä noin 2,5 tuntia. Olen edelleen mieheni omaishoitaja. En ole koskaan ollut omaishoidon tukea saava omaishoitaja, monet vuodet kylläkin työssäkäyvä omaishoitaja. Aivan mieheni sairauden alkuvaiheessa en edes harkinnut kotiin jäämistä. Aluksi työssäoloaikanani mieheni hyvinvoinnin turvasivat osapäiväapulainen ja koulusta palaavat lapsemme. Viimeisen kotivuoden isänsä omaishoitajana toimi juuri ylioppilaaksi päässyt esikoispoikamme. Poikamme vastasi arkipäivistä, minä muusta ajasta. Jaksaminen omaishoitajana arvelutti Kun kotona asuminen ilman ympärivuorokautista hoitoa ei ollut miehelleni enää mahdollista, kävin siihenastisen elämäni rankimman sisäisen painin: jäänkö pois töistä ja rupean kokopäiväiseksi omaishoitajaksi vai muuttaako mieheni kodin ulkopuoliseen hoitopaikkaan. Tilannetta helpotti hieman se, että mieheni pääsi tilapäiseen hoi- toon muutamaksi kuukaudeksi. Viikonloppuisin hän vieraili kotona. Lopullisen ratkaisun tein 1.2.2008, jolloin mieheni hoito kodin ulkopuolella muuttui pysyväksi. Olen monet kerrat miettinyt ratkaisuani. Oliko se oikea? Aina olen päätynyt samaan tulokseen. Meille se oli juuri oikea ratkaisu. En varmasti olisi jaksanut, ainakaan ilman oman hyvinvointini merkittävää huononemista, hoitaa miestäni ympärivuorokautisesti. Työssäkäynti on lisännyt merkittävästi elämän hallinnan tunnettani. Todennäköisesti jossakin vaiheessa nykyiseen ratkaisuun olisi kuitenkin päädytty. Siinä vaiheessa minä ilman työpaikkaa ja väsyneenä, ehkä katkeroituneenakin. En olisi ollut hyvä hoitaja. Väsymykseni olisi varmasti heijastunut mieheeni. Samoin lapsiimme, joille jo isän sairaus on ollut raskasta. Nykyisellä ratkaisulla mieheni saa minulta 2,5 tuntia laatuaikaa vuorokaudessa. Viimeisenä, muttei vähäisimpänä perusteluna ratkaisulleni on se, että koska minulla on hyvin palkattu ammatti, työssäkäyntini on taannut perheellemme kohtuullisen toimeentulon ja minulle jatkossa hyvän eläkkeen.

TEKSTI JA KUVA: MATTI MÄKELÄ ” Kuntoutujalla on oikeus yksilölliseen, kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. Valmistaudu kuntoutussuunnitelman tekoon Hyvin tehty kuntoutussuunnitelma edistää myönteisen kuntoutuspäätöksen saamista. J os pitkäaikaissairaus tai vamma aiheuttaa kuntoutuksen tarvetta, kuntoutujalla on oikeus yksilölliseen, kirjalliseen kuntoutussuunnitelmaan. Se laaditaan terveydenhuollossa yhteistyössä lääkärin, terveydenhuollon työryhmän ja kuntoutujan sekä mahdollisesti hänen omaistensa kanssa. Suunnitelma on voimassa yleensä 1–3 vuotta. Kuntoutusta voi saada mm. Kelan tai kunnan järjestämänä. Suunnitelman tekemisessä, uusimisessa tai muuttamisessa kannattaa olla ajoissa liikkeellä, sillä kuntoutuspäätöksen saamiseen voi mennä useita kuukausia. Hyvin tehty suunnitelma edistää myönteisen kuntoutuspäätöksen saamista. Kuntoutushakemus ja liitteenä oleva kuntoutussuunnitelma toimitetaan Kelaan tai kuntaan hakemuksen ohjeiden mukaisesti. Oma näkemys ja tavoitteet mukaan Lääkäriltä kannattaa varata reilusti vastaanottoaikaa kuntoutussuunnitelman tekoon. Kuntoutussuunnitelma laaditaan useimmiten joko Kelan kuntoutussuunnitelmalomakkeelle (KU 207) tai B-lääkärilausuntoon. Ennen lääkärin tapaamista kannattaa miettiä ja kirjata muistiin oma näkemys seuraavista asioista. • Missä arjen toiminnoissa sairaus tai vamma hankaloittaa selviytymistä ja millaisia nämä vaikeudet ovat? • Mitä hyötyä kuntoutuksesta on? Esimerkein voi kertoa, mitä haluaisi pystyä tekemään ja millaista kuntoutusta tähän tarvitsee. • Mahdolliset aiemmat kokemukset ja hyödyt kuntoutuksesta. Aiemmilta kuntoutuksen järjestäjiltä voi pyytää palautteet kuntoutuksen tuloksista ja tarkistaa, että ne ovat oikein kirjattu. • Onko arjessa tapahtunut muutoksia, esimerkiksi työssä tai Hyvän kuntoutussuunnitelman laatiminen edellyttää lääkärin ja asiakkaan yhteistyötä. Lastenneurologi Laura Määttänen perehtymässä Joonatan Mäkelän tilanteeseen. perhesuhteissa? • Kenet voisi pyytää mukaan suunnitelman laatimiseen? Suunnitelman tarkistuslista Kuntoutustarve on hyvin tunnistettu ja kuntoutujan oma ääni kuuluu kuntoutussuunnitelmassa, kun suunnitelmaan on kirjattu seuraavat asiat. • Kuntoutujan elämäntilanne, diagnoosi, aikaisemmat kuntoutustoimenpiteet ja aiemmin saadut muut palvelut ja tukitoimet on kirjattu suunnitelmaan oikein. • Kuntoutujan sairauden tai vamman aiheuttama lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta päivittäisissä toiminnoissa on kirjattu suunnitelmaan oikein. • Kuntoutujan toimintakyky ja sen arvioimiseksi käytetyt menetelmät sekä lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta päivittäisissä toiminnoissa käy suunnitelmasta selkeästi ilmi. • Suunnitelmasta selviää kuntoutujan oma näkemys kuntoutustavoitteesta, joka on myös suunnitelman lähtökohtana. • Suositeltava kuntoutus ja sen ajoitus, kesto ja käyntien tiheys ovat oikeaan osuvia. • Eri kuntoutusmuodoille on kirjattu perusteet. Tarvittaessa on kirjattu perusteet myös omaisten ja läheisten osallistumisesta kuntoutukseen. • Suunnitelmassa on kuvattu, miten kuntoutus turvaa ja vahvistaa arjessa selviytymistä ja osallisuutta. • Suunnitelman voimassaoloaika, seuranta ja tarkistusajankohdat on kirjattu. Lääkärille voi esittää muutoksia, jos suunnitelma ei kuntoutujan mielestä vastaa kuntoutujan omia näkemyksiä ja tarpeita. LÄHELLÄ 1/2017 23

Omaishoito 2 0 1 7 Juttusarjassa seurataan KOHOn esitysten ja liiton strategisten tavoitteiden toteutumista. TEKSTI: MARJA TUOMI Omaishoidon tuen myöntämisen kriteereitä yhdenmukaistetaan Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus) sekä maakuntauudistus avaavat mahdollisuuden omaishoidon tukea saavien yhdenvertaiselle kohtelulle. O maishoidon tuen myöntämisen kriteerien yhdenmukaistaminen on ollut pitkään liiton tavoitteena. Yhtenäistämisen jälkeen asuinpaikka ei enää vaikuttaisi tuen saamiseen ja hoitopalkkion määrään eikä omaishoitoa tukevien palveluiden, kuten kotihoidon, muutostöiden, hoitotarvikkeiden, kuljetusvälineiden tai apuvälineiden saatavuuteen. Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa (KOHO) asetettiin tavoitteeksi omaishoidon tuen yhtenäiset kriteerit ja palkkioluokat koko Suomeen. Sote-uudistuksen ja Suomen hallituksen kärkihankekokeilujen myötä tämä asia on vihdoinkin liikahtamassa eteenpäin. Vuoden 2017 alusta 14 Pohjois-Karjalan kunnan alueella toimiva Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Siun sote otti käyttöön yhtenäiset omaishoidon tuen myöntämisen kriteerit ja palkkioluokat. Myös Etelä-Pohjanmaalla, Ilmajoen, Jalasjärven ja Kurikan muodostaman liikelaitoskuntayhtymän alueella tukea myönnetään yhtenäisten kriteerien pohjalta. Omaishoidon tuen myöntämisen kriteerit yhdenmukaistetaan aluksi maakuntien alueilla. Tavoitteena on saada koko maahan yhtenäiset kriteerit. voimaan tulleen omaishoitolain muutoksen tarkoitus ei ole muuttaa vapaiden määräytymisperusteita. Kolmeen vapaapäivään oikeutetuilla omaishoitajilla tulee jatkossakin olla vähintään kolme vapaapäivää kuukaudessa, ellei hoidon sitovuudessa ole tapahtunut muutoksia. Omaishoidon tuen palkkioluokkia ja tuen myöntämisen kriteerejä voidaan kunnissa muuttaa, mutta se edellyttää kotipalveluiden merkittävää lisäämistä. Omaishoitajien pudottaminen tuen ulkopuolelle ei ole oikea ratkaisu, jos perheessä tiedetään olevan omaishoitotilanne. Tukemisen muoto voi muuttua, mutta sen tulee olla riittävää ja räätälöityä perheen tarpeisiin. Kuntapäättäjiä on hyvä muistuttaa maan hallituksen asettamasta tavoitteesta: ”tarkoituksena on omaishoitajien palveluja ja vapaajärjestelmää kehittämällä tukea omaishoitajien jaksamista ja siten vähentää muuta palvelutarvetta.” Omaishoidon tuki kunnilta maakunnille Vuoden 2019 alussa omaishoidon tuen järjestäminen siirtyy kunnilta maakuntien vastuulle. Millä tavoin tämä sosiaalipalvelu tulevien maakuntien alueilla järjestetään, säädetään uusissa laeissa, jotka hyväksyttäneen kevään 2017 aikana. Omaishoidon kehittämiselle lisärahoitusta Kuntien kiusauksena voi kriteerien yhtenäistämistä tehtäessä olla vähentää palkkioluokkia ja laskea palkkiotasoa. Perusteluna voidaan yrittää käyttää kuntien heikkoa taloudellista tilannetta. Tältä perustelulta on kuitenkin pohja pois: Suomen hallitus on myöntänyt omais- ja perhehoidon kehittämiseen sekä omaishoitolain muutoksien toteuttamiseen 90 miljoonan lisärahoituksen vuosittain. Lakimuutoksilla tukea omaishoitajille Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan 1.7.2016 24 LÄHELLÄ 1/2017 Onko omaishoitajien tukeminen kunnassasi huonontunut tai parantunut? Liitto kerää vaikuttamistyönsä tueksi tietoa kunnissa tapahtuneista muutoksista omaishoitajien tukemisessa. Tuen heikennysten lisäksi haluaisimme kuulla myös mahdollisista parannuksista omaishoitajien tukemisessa. Kommentteja (mainitse myös kunnan nimi) voi lähettää kevään aikana: merja.purhonen@omaishoitajat.fi

Ensimmäiseen perhehoidon verkostotapaamiseen Mikkelissä joulukuussa 2016 osallistuivat alarivissä vasemmalta OSSI-hankkeen kehittäjä Helmi Ahvenniemi ja hankesihteeri Eveliina Rahunen. Keskirivissä vasemmalta projektikoordinaattorit Siina Lepola-Lång ja Sami Sundell, hankecontroller Ville Rahikainen, projektikoordinaattori Irene Rämö, ESSOTE:n vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Niina Kaukonen ja Etelä-Savon maakunnan muutosagentti Irma Ahokas-Kukkonen. Ylärivissä vasemmalta OSSI-hankkeen hankepäällikkö Jaana Koinsaari ja projektikoordinaattori Virva Hartonen. TEKSTI: JAANA KOINSAARI KUVA: OSSI-HANKE OSSI-hankkeella omaishoitajille palveluita Omaishoitajille vapaata perhehoidolla Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) myönsi 2,6 miljoonan euron rahoituksen Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus omais- ja perhehoito -hankkeelle, kotoisammin OSSI-hankkeelle, vuosiksi 2016–2018. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja juurruttaa omais- ja perhehoitajille asiakaslähtöiset, nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin järjestetyt ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut Etelä-Savon maakunnassa. Etelä-Savon OSSI-hankkeessa omaishoitajat ovat mukana kehittämässä perhehoitoa. P erhehoito on inhimillistä ja mahdollistaa kotoisan ja turvallisen hoitopaikan hoidettaville. Omaishoitajat saavat perhehoidolla lisää sijaishoitovaihtoehtoja vapaidensa ajaksi. Etelä-Savon OSSI-hanke käynnistyi joulukuussa 2016 perhehoidon verkostotapaamisella, johon Etelä-Savon alueelta osallistui toistakymmentä perhehoitajuudesta kiinnostunutta. Hankkeessa järjestetään perhehoitajien koulutuksia, sillä tavoitteena on, että 50 uutta perhehoitajaa aloittaa työnsä hankkeen aikana. Perhehoitajaksi ryhtyminen on herättänyt kovasti kiinnostusta hoitotyöntekijöiden joukossa. Keväällä järjestetään myös kolmen eri maakunnan alueella perhehoitajien kouluttajakoulutukset. Koulutuksen läpikäyneet voivat valmentaa uusia perhehoitajia. Lisäksi hankkeessa perustetaan perhekoteja, joista osa aloittaa toimintansa jo tämän kevään aikana Etelä-Savon alueella. Perhehoitoa kehittäviin työryhmiin ja kokeiluihin pyydetään mukaan omais- ja perhehoitajia. Näin kuullaan jo alusta asti omaishoitajien mielipiteitä ja näkemyksiä siitä, mikä heidän mielestään toimii perhehoidossa ja millaisia asioita on syytä huomioida perhehoidon kehittämisessä. OmaishoiJaana Koinsaari työstajien näkemykset huokentelee Etelä-Savon OSSI-kärkihankkeen mioimalla perhehoitoa hankepäällikkönä. voidaan kehittää vastaKUVA: JAANA KOINSAARI maan nykyistä paremmin omaishoitajien ja hoidettavien tarpeita. Hankkeessa 1. perustetaan OSSIn eli omais- ja perhehoidon osaamiskeskus, 2. kehitetään ja juurrutetaan toimintamalleja muistisairaiden, päihde- ja mielenterveysasiakkaiden ja vammaisten lasten omais- ja perhehoitoon, kuntoutukseen ja lääkehoitoon, 3. kehitetään omais- ja perhehoidon koulutuksia ja valmennuksia sekä omaishoitajien sijaishoitovaihtoehtoja, 4. kehitetään digitaalisia ratkaisuja, mm. sähköistä kirjaamisjärjestelmää, jonka avulla tiedonkulku parantuu nykyisestään esimerkiksi palveluntarjoajan ja asiakkaan välillä. Hankkeessa työskentelee kolmen maakunnan alueella 15 kokoaikaista ja 18 osa-aikaista työntekijää. Vuoden 2017 aikana tehdyn kehittämistyön ja kokeilujen tulokset pyritään saamaan pysyviksi toiminnoiksi vuoden 2018 aikana. Hankkeen etenemistä voi seurata EteläSavon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän kotisivuilta www.essote.fi LÄHELLÄ 1/2017 25

TEKSTI: PIA JÄRNSTEDT JA JUHA VIITANEN KUVA: SATASOTE Satakunnassa kehitetään omaishoitoa yhteistyössä Muutosagentti Pirjo Rehula (oik.) keskustelee kuntalaisen kanssa Satasoten kuntakierroksella Porin Puuvillassa. Satakunnassa omaishoitoa kehitetään kuntien, järjestöjen, oppilaitosten, Kelan, seurakuntien, yritysten ja sosiaali- ja terveysalan henkilöstön edustajien yhteistyönä. M eneillään olevassa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa (sote-uudistus) sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta maakunnille vuoden 2019 alussa. Jokaisessa Suomen maakunnassa on meneillään ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon muutosohjelma. Muutosohjelmaan läpiviemiseen on valittu maakunnissa muutosagentit. Satakunta ei saanut sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM) kärkihankerahaa kotihoidon ja omaishoidon kehittämiseen, mutta muutosohjelma viedään läpi muutosagentin johdolla maakunnan omin voimin. 17 kunnasta koostuvassa Satakunnan maakunnassa sote-uudistusta kutsutaan Satasoteksi. Omais- ja perhehoitoa tulee lisätä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Sata­ kunnassa on jo ennen sote-uudistusta kiinnitetty muuta maata enemmän huomiota erityisryhmien, kuten omaishoitajien tukemiseen. Toisaalta maakunnassa pitäisi lisätä paljon apua tarvitseville kotihoitoa, jotta he voisivat asua kotona nykyistä pidempään. ”Satakunnassa on tehty paljon hyviä kokeiluja eri kunnissa. Nyt pitää löytää parhaat toimintamuodot käyttöönotettaviksi koko maakunnassa. Esimerkiksi omais- ja perhehoitoa tulee lisätä”, sanoo Satasoten kotihoidon ja omaishoidon muutosohjelman muutosagentti Pirjo Rehula. Omaishoitajat mukana uudistuksessa Pirjo Rehulan mukaan Satakunnassa on vahva poliittinen tahto ottaa järjestöt, oppilaitokset, Kela, seurakunnat, yritykset sekä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön edustajat mukaan muutosohjelman työryhmiin ja sitä kautta sote-uu- 26 LÄHELLÄ 1/2017 distukseen. Kaiken kaikkiaan uudistusta suunnittelee ja toteuttaa lähes 500 toimijaa. Eri työryhmissä on mukana yhteensä 22 järjestöä, myös Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry yhdessä Omaishoitajat ja läheiset -liiton aluetyön kanssa. Omaishoito koskettaa kaikenikäisiä ja siksi se pitää huomioida monessa eri työryhmässä. Kevään aikana muutosagentti järjestää työpajoja, joissa mm. mietitään, miten omaishoitajia voidaan tukea nykyistä paremmin. Pirjo Rehulan mielestä useiden toimijoiden mukana olo teettää paljon työtä, mutta mukana olevat toimijat, kuten järjestöjen edustajat, voivat vaikuttaa uudistuksiin jo suunnitteluvaiheessa. Yhteistyön ansiosta toimijat myös sitoutuvat uudistusten toteuttamiseen. Kehittämisideoita omais- ja kotihoitoon Viime syksynä Satasote teki kuntakierrokset jokaiseen 17 kuntaan. Kuntalaiset saivat esittää kysymyksiä ja huoliaan sote-uudistuksen mukanaan tuomista muutoksista. Pirjo Rehulan mielestä kuntakierrokset olivat antoisia. ”Jokaisessa tilaisuudessa kävi 50–200 henkilöä ja lähes joka kunnassa esille nousi omaishoito, johon toivottiin sekä taloudellista että sosiaalista tukea.” Esimerkiksi omaishoidon lomituksiin kehotettiin ottamaan mallia maatalouslomituksesta, jossa on vuosikymmeniä toiminut käypä järjestelmä. Myös varamummot ja -papat ovat tuttu käsite, mutta miten olisi varalapsi, joka olisi mukana ikäihmisen elämässä ja arjen apuna? Kotihoidolle puolestaan esitettiin ehdotus tehdä ajoittain nykyistä pidempi käynti, jotta saataisiin käynniltä kiireen tuntu pois. Pirjo Rehulan mielestä tärkeintä sote-uudistuksessa on, että jokainen kuntalainen, niin omaishoitaja kuin hoidettavakin, saa uudistuksen jälkeen tarvitsemansa avun.

TEKSTI: TIMO LEHTINEN KUVA: VEIKKO SOMERPURO Kuntavaalit 9.4.2017 Järjestöillä mahdollisuus vaikuttaa Maakuntauudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen jää kuntiin. Järjestöjen kannattaa jakaa osaamistaan ja ideoitaan sekä kuntatoimijoille että ehdokkaille. K untia ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjä yhdistää yhteinen tavoite: ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen. Yhteistyön pitäisi olla itsestään selvää. Se ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Sekä valtuustoihin että järjestöihin tarvitaan osaavia tulisieluja. Ihmisiä, jotka rakentavat tulevaisuuden hyvinvointikunnan ja toimivat lähtökohdat kansalaistoiminnalle. Käynnissä oleva maakuntauudistus on historiallinen muutos, jonka yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille. Muutos herättää epävarmuutta. Optimisti ja pessimisti näkevät tämän epävarmuuden eri tavoin. Siinä missä pessimisti passivoituu, optimisti näkee ainutlaatuisen mahdollisuuden. Osaava tulisielu ymmärtää, että nykyisten kuntapäättäjien luutuneet näkemykset eivät enää toimi ja tilalle tarvitaan uusia ajatuksia. Järjestöjen näkemyksiä kuunnellaan nyt tavallista tarkemmin. Vaikka sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy kuntaa suuremman maakunnan hartioille, kuntiin jää päävastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Tämä on asia, jonka me järjestöissä osaamme. Hyvinvointiin liittyvä viisaus ei asu valtuustossa. Se on meillä järjestöissä. Meidän oikeutemme ja velvollisuutemme on kertoa, miltä tulevaisuuden hyvinvointikunnan tulee näyttää. Uudessa tilanteessa saa soveltaa ja ideoida uutta. SOSTEn tuoreen tutkimuksen mukaan 80 prosenttia SOSTEn isoista jäsenjärjestöissä on sitä mieltä, että järjestöjen toiminta tulee muuttumaan paljon seuraavan kymmenen vuoden aikana. Osana muutosta järjestöissä herää ajoittain pelko, että julkisen vallan tehtäviä siirretään kansalaisyhteiskunnan hoidettavaksi. Järjestöissä on voimaa, mutta toiminta ei toteudu itsestään. Vapaaehtoisten lisäksi järjestöt tarvitsevat kunnan tukea. Useissa kunnissa järjestöavustukset ovat laskeneet ja samalla esimerkiksi kunnan järjestöiltä perimät toimitilakulut ovat nousseet. Kuntapäättäjiä tulee muistuttaa siitä, että myös auttajia täytyy tukea. ” Hyvinvointiin liittyvä viisaus ei asu valtuustossa. Se on meillä järjestöissä. tia, vaan kunnat tarvitsevat järjestöjä”. Tämä on hyvä kiteytys, sillä ilman kansalaisyhteiskuntaa kunta on pelkkä hallintorakenne, ja sellainen ei itsehallintoa ansaitse. Muistetaan tämä ja ollaan ylpeitä toiminnastamme! SOSTEn kuntavaalisivut www.soste.fi/ vaalit Arkisia tekoja, tapaamisia ja kirjoituksia Parhaimmillaan järjestöt vaikuttavat niin, että ne eivät edes ajattele koko asiaa, sillä vaikuttaminen voi olla erilaisia arkisia tekoja, tapaamisia ja kirjoituksia. Siksi työtä ei kannata sitoa vaalien alusaikaan, vaan tehdä koko valtuustokauden ajan. Vaalit toimivat vain välietappina. Onnistunut vaikuttaminen edellyttää myös omien vahvuuksien tunnistamista. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä on 1,3 miljoonaa jäsentä, niissä toimii 500 000 vapaaehtoista ja 260 000 vertaistukijaa. Erään järjestön toiminnanjohtaja sanoi, että ”järjestöt eivät tarvitse kun- Timo Lehtinen on SOSTEn vaikuttamisen tuki -yksikön johtaja. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 200 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. LÄHELLÄ 1/2017 27

TEKSTI JA KUVA: ORION Välittämö100.fi-palvelu avautuu keväällä: Jäsenetuja omaishoitajille Orion ja Omaishoitajat ja läheiset -liitto käynnistävät keväällä Välittämö100-verkkopalvelun, jonka kautta sekä yksityishenkilöt että yritykset voivat lahjoittaa erilaisia palveluita omaishoitoperheille. Lahjoittaa voi esimerkiksi määräaikaisia lehtitilauksia, apua pihatöissä tai vaikkapa risteily-, liikunta- tai muita lahjakortteja. V älittämö100 on Orionin ja Omaishoitajat ja läheiset -liiton yhdessä kehittämä verkkopalvelu, joka tarjoaa konkreettisen mahdollisuuden antaa hyvän kiertää. Palvelu avataan keväällä osoitteessa Välittämö100.fi. ”Välittämö tarjoaa oivan mahdollisuuden meille kaikille tukea itselle parhaiten sopivalla tavalla omaishoitoperheitä”, kertoo liiton toiminnanjohtaja Marja Tuomi. Orion tukee omaishoitajia Sata vuotta suomalaisten hyvinvointia rakentanut Orion sekä Omaishoitajat ja läheiset -liitto juhlivat satavuotiasta Suomea teemalla ”Yhdessä omaishoidon puolesta”. Välittämön avulla Orion haluaa haastaa kaikki sinivalkoiset sydämet tukemaan omaishoitajien työtä – eli niitä suomalaisia, jotka pitävät huolta läheisistään. ”Välittämön on tarkoitus toimia Suomi100- ja Orion 100 -juhlavuosien yli ja vakiinnuttaa paikkansa välittämisen osoitteena, jonne yhä useampi suomalainen löytää myös tulevaisuudessa. Palvelun myötä omaishoitajuuskin tulee tutummaksi useammalle suomalaiselle”, toteaa Orionin viestintäjohtaja Terhi Ormio. Omaishoitaja voi saada lahjoituksia kirjautumalla Välittämöön Omaishoitajat pääsevät hyödyntämään palvelun kautta tehtyjä erilaisia kirjautumalla Välittämöön jäsenkortissaan olevalla jäsennumerolla ja liitolle ilmoitetulla sähköpostiosoitteella. Välittämön etusivulta voi valita itselleen mieluisan palvelun. Lahjoituksia ovat jo antaneet muun muassa Viking Line ja huomattava joukko orionilaisia. Lahjoituksen valinnan ja kirjautumisen jälkeen omaishoitaja saa sähköpostiinsa vahvistuslinkin, jota napsauttamalla hän pääsee sopimaan käytännön toimenpiteistä lahjoittajan kanssa. LÄHELLÄ 1/2017 Omaishoitaja, kun haluat hyödyntää Välittämön palveluita, ilmoita sähköpostiosoitteesi ja jäsenkortissa oleva jäsennumerosi Paula Väisäselle paula.vaisanen@omaishoitajat.fi. Tiedot tarvitaan Välittämöön tunnistautumista varten. Sähköpostiosoitteita ei luovuteta ulkopuolisille. Ryhdy lahjoittajaksi Välittämössä yksityishenkilöt ja yritykset voivat lahjoittaa palveluita ja aikakauslehdet risteilylahjakortit liput ja lehtitilaukset liikunta ja hyvinvointi lahjakortit leffaliput omaa aikaa: renkaiden vaihto kausipassit arjen askareet kuntosalijäsenyys 28 haluamiaan asioita omaishoitoperheille. Esimerkiksi lahjakorttien lisäksi voi lahjoittaa myös omaa aikaa tai apua vaikkapa pihan haravoinnissa tai kaupassa käynnissä. Lahjoittamaan pääset suoraan Välittämön etusivulta seuraamalla lahjoittajalle suunnattuja ohjeita. kausikortit kausipassit postipaketin noutaminen sanomalehdet Välittämö 100

TEKSTI: JUHA VIITANEN 4 2016 LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE Lukijakysely: Petran, 35, äiti on alkoholisti Lukijat tyytyväisiä Lähellä-lehteen Lukijat kertoivat saavansa Lähellä-lehdestä ajankohtaista asiatietoa omaishoidosta. Tukea ja voimaa arkeen antoivat omaishoitajien tarinat, joita toivottiin lisää. L ähellä-lehden 4/2016 lukijakyselyssä kysyttiin lukijoiden mielipidettä ja toiveita lehden sisällöstä ja ulkoasusta sekä mitä hyötyä lehdestä on omaishoitotyössä. Lukijakysely tehtiin viimeksi puolitoista vuotta sitten ja tyytyväisyys lehteen oli lisääntynyt edellisestä kyselystä. Silloin, kuten nytkin, 95 prosenttia kyselyyn vastanneista antoi lehdelle kokonaisarvosanan erittäin hyvä tai hyvä, mutta tällä kertaa huonoja arvosanoja ei annettu lainkaan. Teemajutut kiinnostivat Lehden teemoina olivat päihteet, mielenterveys ja raha. Monet vastaajista mainitsivat useamman jutun lehden kiinnostavimmaksi ja hyödyllisimmäksi. ”Vaikea valinta, luin kaikki jutut mielenkiinnolla”, totesi eräs lukija. Päihteet, mielenterveys -teeman Ystävät ja työ auttavat jaksamaan -juttu erottui kuitenkin joukosta ja sen mainitsi suosikikseen noin kolmannes vastaajista. Juttu kertoi 35-vuotiaasta alkoholistiäitinsä omaishoitajasta Petrasta. Tosin eräs lukija piti tarinaa myös lehden järkyttävimpänä. Teemajutut saivat rutkasti enemmän mainintoja sekä kiinnostavuudestaan että hyödyllisyydestään kuin lehden muut jutut. Lakimiespalstan suosio oli pysynyt ennallaan edellisestä kyselystä ja viidesosa vastaajista nimesi sen suosikikseen heti teemajuttujen jälkeen. Vertaistukea ja käytännön neuvoja Vastaajien mielestä lehti oli hyödyllinen, koska siitä ”saa vertaistukea, erilaisia neuvoja ja ahaa-elämyksiä omaan työhönsä”. Tämä kommentti toistui eri muodoissaan lähes jokaisessa vastauksessa. ”On kuin juttelisi toisen ihmisen kanssa nokatusten lukiessa ko. lehteä.” ”Tulee tunne, ettei ole ainoa vaan on muitakin”, lukijat kuvailivat lukukokemuksiaan. Mainoksista vinkkejä Lehden mainokset olivat lukijoiden mieleen ja niitä luettiin paljon. ”Mainoksista saa vinkkejä arjen asioihin”, kommentissa kerrottiin. Tosin eräs lukija huomautti, että ”vaikka lehden jutuissa onkin asiaa myös muille kuin vanhusten omaishoitajille, mainokset ovat vanhuspainotteisia”. Toiveena erilaisia omaishoitotarinoita s. 16 Talous tiukilla s. 18 Vastaa lukijakyselyyn s. 40 TEEMAT Päihteet, mielenterveys Raha nut toive oli sama tällä kertaa. Lehteen toivottiin entistä enemmän erilaisia omaishoitajien arjesta kertovia juttuja. Kommentit, kuten ”nuorista omaishoitajista voisi olla enemmän juttuja”, ”parhaita ovat omaishoitajien kertomukset omasta jaksamisestaan”, ”etähoitajista myös juttuja”, toistuivat eri muodoissa useissa vastauksissa. ”Parisuhteen muuttuminen esimerkiksi puolison muistisairauden myötä”, oli eräs juttutoive. Toimitus huomioi lukijoiden toiveita ja Lähellä-lehdessä 2/2017 sivutaankin parisuhdeaihetta mm. seksuaalisuuden tiimoilta. ”Näitä juttuja voisi muuten jakaa myös somessa ja herättää lisää keskustelua”, vinkattiin lehden toimitukselle. Lehti on luettavissa myös netissä ja lehdessä kerrottu mahdollisuus vaihtaa painetusta lehdestä ekologiseen, selattavaan nettilehteen kirvoitti lukijalta positiivisen kommentin. ”Yllätyin, kuinka laadukas sähköinen versio löytyi nettisivuiltanne.” Lukijakyselyn arvonnassa voittaneille on postitettu palkinnot helmikuussa. Lähellä-lehdet www.omaishoitajat.fi/lähellä-lehdet Edellisen lukijakyselyn eniten toistuLÄHELLÄ 1/2017 29

TEKSTI: VIRPI VEPSÄLÄINEN KUVA: VEERA NURMENNIEMI Omaishoitajat osallistuivat palveluiden kehittämiseen Opastava-hankkeessa omaishoitajat pääsivät vaikuttamaan käyttämiinsä palveluihin. Ymmärrys palveluista lisääntyi ja kehittämistyö toi mielekkyyttä arkeen. O maishoitajat ja läheiset -liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin Opastava-hankkeessa kokeiltiin, miten omaishoitoperheiden palveluita voidaan kehittää palveluntarjoajien ja omaishoitajien yhteistyönä. Vuonna 2012 alkanut hanke päättyy Omaishoitajat ja läheiset -liiton osalta tänä keväänä. Vuorovaikutusta, avoimuutta ja sitoutumista Opastavan kokemusten mukaan luomalla kanavia palveluntarjoajien, omaishoitajien ja omaisyhdistysten vuoropuhelulle palveluihin voi saada parannuksia. Esimerkiksi käy Turussa 2014– 2015 kokeiltu Omaishoidon asia- kasraati, jonka työn seurauksena omaishoitajalla on nyt mm. mahdollisuus saada sijaishoitaja kotiin. Raati koostui omaishoitajista, viranhaltijoista, päätöksentekijöistä ja yhdistystoimijoista. Raati auttoi tunnistamaan tarpeita uudistuksille, joiden toteutumista edisti viranhaltijoiden sitoutuminen niiden valmisteluun sekä yhdistysten ja päätöksentekijöiden vaikuttamistyö. Raatiesimerkki kuvaa yhdessä kehittämisen edellytyksiä. Tarvitaan kanavia ymmärtää asiakkaan tarpeita ja tilaisuuksia yhdessä pohtia kehittämisehdotuksia palveluihin ja ehdotusten toteutusta. Palveluntarjoajalta vaaditaan rohkeutta ideoiden kokeilulle ja omaishoitajalta sitoutumista silloinkin, kun kehittämistyön vaikutukset näkyvät viiveellä. Parannukset palveluissa, avoin vuorovaikutus ja arvostavaa suhtautuminen ideoihin, luovat kokemusta vaikuttamisesta. ”Siellä ei koskaan tullu sellasta, et hei, ei tää voi mennä läpi tällä lailla, vaan mietittiin millä lailla joku asia voisi edetä…”, kommentoi raadin omaisjäsen. Omaishoidon asiakasraadin työ jatkuu Turussa edelleen ja raatitoiminta on käynnistymässä myös muilla paikkakunnilla. Raatilaiset ja päätöksentekijät vaihtoivat ajatuksia Turun Omaishoidon asiakasraadin päätöstilaisuudessa 2015. 30 LÄHELLÄ 1/2017 Yhdessä tekeminen motivoi Parhaimmillaan yhdessä kehittäminen tuo mielekkyyttä niin omaishoitajan kuin palveluita toteuttavan työntekijän arkeen. Tutustuminen palveluiden kehittämiseen voi tuoda omaishoitajalle ymmärrystä palvelujärjestelmästä ja luottamusta siihen. ”Se virkamiespuoli ei oo enää kasvoton koneisto... on määrätyt lait ja asetukset ja raamit, joiden puitteissa heidän täytyy toimia...se on hyvä oppi”, eräs omaishoitaja kommentoi. Mahdollisuus hyödyntää omaa kokemusta ja edistää omaishoitajien asiaa voi tuoda elämään sisältöä. ”Minulle merkitsi paljon, kun tulin hyväksytyksi (mukaan kehittämään)… pääsin toimettomuudesta” kertoo eräs toinen omaishoitaja. Myös työntekijät voivat kehittämisideoiden lisäksi saada motivaatiota työhönsä. Esimerkiksi Porin kokeilussa selvitettiin omaishoitajien kokemuksia lyhytaikaishoitopalveluista kahdessa hoitopaikassa vuonna 2015. Selvityksestä saatu palaute kannusti hoitopaikkojen henkilökuntaa huomioimaan omaisia entistäkin enemmän työssään. Jutun sitaatit on poimittu Nina Aromäki-Palmroosin opinnäytteestä Osallisena palvelujen kehittämisessä: Turun omaishoidon asiakasraati, Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2016. Lisätietoja hankkeesta www.opastava.fi.

TEKSTI: JUHA TIMOSKAINEN KUVA: SUSANNA RONIMUS OivaHetki tarjoaa yksilöllistä tukea Liiton OmaisOiva-toimintaan avustusta saavissa paikallisyhdistyksissä kehitetään OivaHetki-tukimuotoa, jossa tarjotaan omaishoitajille tukea henkilökohtaisilla keskusteluilla. K eskusteleminen kahden kesken omasta elämäntilanteesta antaa usein uusia näkökulmia arjen haasteisiin, mutta sopivan keskustelukumppanin löytäminen saattaa olla vaikeaa. Kenelle voi luottamuksella kertoa omaishoitotilanteeseen liittyvistä huolista, kokemuksista tai tarpeista? Keneltä voi kysyä neuvoa ja ohjausta, jos omaishoitotilanne on alkamassa? Liiton 69:stä paikallisyhdistyksestä OmaisOiva-toimintaa toteuttaa 30 yhdistystä ja toimintaa on jo noin 200 kunnan alueella eri puolilla Suomea. OmaisOiva-yhdistyksissä kehitetään parhaillaan OivaHetki-tukimuotoa. OivaHetki tarkoittaa, että yhdistys tarjoaa omaishoitajille yksilöllistä tukea henkilökohtaisin keskusteluin. Omaishoitajille jo tarjolla olevia yksilöllisen tuen muotoja ovat esimerkiksi yhdistyksen vapaaehtoisen kanssa tapahtuva keskusteluhetki, yhdistyksen työntekijän antama neuvontahetki puhelimen välityksellä tai vaikkapa hetki apua omaishoidontukihakemuksen täyttämiseen. Omaishoitajilla on nyt oiva mahdollisuus kysyä oman alueen paikallisyhdistykseltä, onko OivaHetki-tukea jo tarjolla. Yhdistysten tarjoama tuki vaihtelee alueittain ja muutkin kuin OmaisOiva-yhdistykset tarjoavat yksilöllistä tukea. Tuen saamiseksi ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen tai asua yhdistyksen toimialueella. Seuraavassa esimerkkejä OivaHetki-toiminnasta. Kuopiossa tukihenkilötoimintaa Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:ssä entinen omaishoitaja Aino Happonen toimii tukihenkilönä omaishoitajille. Hän haluaa tarjota omaishoitajille mahdollisuuden jakaa ajatuksiaan. Omaishoitaja Elina on käynyt Ainon kanssa syvällisiä ja luottamuksellisia keskusteluja. Elina kertoo, että omien kokemusten jakaminen samanlaisia asioita läpi käyneen ihmisen kanssa on tuonut rauhoittavan tunteen ja kokemuksen siitä, että ei ole yksin. ”Tukihenkilö on omaishoitajan rinnalla kulkija ja hänellä tulee olla omakohtainen kokemus omaishoidosta. Tehtävässä toimitaan kuitenkin tavallisen ihmisen taidoilla. Tukihenkilötoimintaa laajennetaan Kuopiossa ja Liiton OmaisOiva-koulutussuunnittelija Kaisa Parviainen (vas.) kertoo seniorisairaanhoitajille Elise Inbergille ja Ulla Kaukiaiselle omaishoidosta. lähikunnissa. Tarve on selvässä kasvussa”, toteaa yhdistyksen toiminnanjohtaja Johanna Nikonen. Satakunnassa mentorointia Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n ja Satakunnan sairaanhoitajat ry:n yhteinen mentorointiohjelma on saattanut yhteen omaishoitajia ja eläkkeellä olevia sairaanhoitajia. Mentorikoulutuksen käyneillä seniorisairaanhoitajilla on tietoa, kokemusta ja osaamista, joista on hyötyä omaishoitajille. Omaishoitajat saavat seniorisairaanhoitajilta mentorointia eli tukea arkipäivän haasteisiinsa ja apua päätöksentekoon vaikeissa omaishoitotilanteissa. Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminnanjohtaja Tanja Tukkikosken mukaan kuukausittain tapahtuneet kahdenkeskiset keskusteluhetket mentoreina toimivien sairaanhoitajien kanssa ovat olleet antoisia hetkiä omaishoitajille. ”Aito läsnäolo ja kuunteleminen ovat asioita, joita omaishoitajat kokevat saaneensa mentoreiltansa”, Tanja Tukkikoski kertoo. Lisätietoja OivaHetkistä www.omaishoitajat.fi/omaisoivatoiminta LÄHELLÄ 1/2017 31

AJANKOHTAISTA KUTSU KEVÄTKOKOUKSEEN Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n sääntömääräinen kevätkokous 5.4.2017 klo 17 Omaishoitajat ja läheiset -liitto, Hämeentie 105 A, 1. krs., 00550 Helsinki Kevätkokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Lisäksi käsitellään sääntömuutosesitys, joka sisältää sekä liiton nimen että liiton tarkoituspykälän muutoksen. Kokousedustajien tulee esittää edustamansa yhdistyksen valtakirja. Liiton hallitus toivottaa yhdistysten edustajat tervetulleiksi. OVET-OHJAAJAKURSSI 10.–11.5. Kirsin tarina – video nuoresta hoivaajasta Perheissä on sairautta, vammaisuutta, riippuvuuksia ja muita tuen tarpeita, jotka vaikuttavat myös lapsen elämään. Aikuisten vastuulla on tunnistaa lasten ja nuorten hoivaroolit ja tarjota heille tukea. Liiton Jangsterit – nuoret hoivaajat meillä ja muualla -hankkeen tuottamassa videossa Kirsi kertoo omasta lapsuudestaan äitinsä hoivaajana. Katso video, lue lisää nuorista hoivaajista ja Jangsterit-hankkeesta www. omaishoitajat.fi/Jangsterit Lisätietoja malla.heino@omaishoitajat.fi tai puh. 020 7806 518. Helsingissä Maksullinen kurssi antaa tietoa Ovet-valmennuksen® sisällöstä ja työskentelymenetelmistä sekä perustietoa ryhmän ohjaamisesta. Hakemukset 21.4. mennessä. Ohjelma ja hakuohjeet www.omaishoitajat.fi/tapahtumakalenteri ASIAKKAAN OSALLISUUS JA UUDISTUVAT SOTE-PALVELUT -SEMINAARI 4.4. klo 9.30–16 Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki OMAISHOITAJILLE OVETVALMENNUSTA® VERKOSSA 3.4.–3.5. Maksuttomassa valmennuksessa käsitellään omaishoitajuutta, omia voimavaroja, yhteiskunnan tukimuotoja ja hoivatyön taitoja. Lisätietoja www.omaishoitajat.fi/tapahtumakalenteri Lisätietoja ja ilmoittautumiset 20.3. mennessä kaisa.parviainen@omaishoitajat.fi tai puh. 020 7806 512. 32 LÄHELLÄ 1/2017 Kaikille avoimessa ja maksuttomassa seminaarissa kuullaan kokemuksia omaishoitoperheiden palveluiden asiakaslähtoisestä kehittämisestä ja asiantuntijoiden mietteitä mm. asiakkaiden ja yhdistysten roolista uudistuvissa sote-palveluissa. Iltapäivän Treffaa hyvä käytäntö -osioon voi varata lyhyen puheenvuoron ja kertoa hyvästä käytännöstään, joka liittyy asiakkaiden osallisuuteen tai yhdistyksen ja palveluntarjoajan yhteistyöhön palveluita kehitettäessä. Ilmoittautumiset seminaariin 20.3. ja puheenvuoron pitäjiksi 15.3. mennessä. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet: www.omaishoitajat.fi/ tapahtumakalenteri

Lomaa ja kuntoutusta omaishoitajille ja hoidettaville Helle Pelliselle tunnustusta Omaishoitajalomat, hakuohjeet ja hakulomakkeet www.omaishoitajat.fi/lomat Kuntoutuskurssit www.omaishoitajat.fi/kelan-kuntoutuskurssit Lisätietoja kaisu.haggqvist@omaishoitajat.fi tai puh. 020 7806 533. Vaasan seudun omaishoitajat ry:n puheenjohtaja ja omaishoitaja Helle Pelliselle on myönnetty Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali. Liitto onnittelee! Liitto ja Eläkeliitto viestintäyhteistyöhön Uusi Ovet-ohjaajan käsikirja on ilmestynyt Omaishoitajat ja läheiset -liitto on vuonna 2017 Eläkeliiton erityisyhteistyökumppani. Viestinnälliseen yhteistyöhön kuuluu mm. juttu omaishoidosta jokaiseen EL-Sanomiin. Lue lisää www.omaishoitajat.fi/ ovet-valmennus®-tietoa -valmennusten-järjestäjille KUVA: HELLE PELLISEN ARKISTO AJANKOHTAISTA Ovia omaishoitajuuteen Käsikirja Ovet-valmennuksen® järjestäjille ovet_kasikirja_KANNET.indd 1 14.12.2016 10.38 Oikaisu KUVA: PEKKA PAATERO Lähellä-lehden 4/2016 Talous tiukilla -jutussa kerrottiin virheellisesti, että lain mukaan elatusvelvollisuutta ei ole puolisoon, vanhempiin tai aikuisiin lapsiin. Kuitenkin lain mukaan elatusvelvollisuus on puolisoon ja alaikäisiin lapsiin. Omiin vanhempiin ei ole elatusvelvollisuutta. VERTAISRYHMÄN OHJAAJAKOULUTUS 25.–26.4. Jyväskylässä Maksullinen koulutus antaa perustietoa omaishoitajuudesta ja omaishoitotilanteeseen liittyvistä tukimuodoista, ryhmän ohjaamisesta, omaishoitoperheen kohtaamisesta ja välineitä ryhmän kanssa toimimiseen. Koulutukseen valitaan ensisijaisesti henkilöitä, joilla on mahdollisuus toimia omaishoitajien vertaisryhmän ohjaajina. Hakemukset 3.4. mennessä. Lisätietoja ja hakuohjeet www.omaishoitajat.fi/tapahtumakalenteri Kansalaisareenan suunnittelija Pinja Nieminen (vas.) haastatteli Seija Paateroa omaishoitoasioista Meidän viikonloppu -messuilla Messukeskuksessa Helsingissä. Seija Paatero vapaaehtoiskisan kärkikymmenikössä Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n puheenjohtaja ja liiton hallituksen varapuheenjohtaja Seija Paatero oli Kansalaisareenan Vuoden vapaaehtoinen 2016 -kisan kärkikymmenikössä ja toi ainoana ehdokkaana esiin omaishoitajuutta. Seija Paatero on toiminut vapaaehtoisena vuosia mm. ikäihmisten ja omaishoitoperheiden parissa. Vuoden vapaaehtoinen julkistettiin Vanhalla ylioppilastalolla 3.12.2016 ja valituksi tuli Brother Christmas. LÄHELLÄ 1/2017 33

”Aloitin helmikuussa Kuppi nurin -projektin koordinaattorina. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Olen tehnyt sairaanhoitajan töitä vanhustyössä, mutta työskennellyt pitkään järjestöissä ja erilaisissa kehittämishankkeissa. Viime vuodet on vierähtänyt Suomen muistiasiantuntijat ry:ssä muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistämisessä. Kehitetään yhteistyössä tukea päihdeongelmien kanssa eläville omaishoitoperheille. On mukavaa ja innostavaa aloittaa liiton uudessa projektissa”, Elina Koponen sanoo tyytyväisenä. Matilda Linnavirta aloitti koulutussuunnittelijana ”Aloitin helmikuussa OmaisOivakoulutussuunnittelijana. Olen koulutukseltani valtiotieteiden maisteri ja jalkaterapeutti (amk). Olen työskennellyt asumispalvelutyöntekijänä, henkilökohtaisena avustajana ja hoitoalalla. Järjestöpuolen työkokemusta kertyi yliopistoharjoittelussa Suomen mielenterveysseurassa. Omaishoidosta ja sen kehittämisestä kiinnostuin tehdessäni pro gradu -tutkielman työssäkäyvistä omaishoitajista ja heidän stressinhallintakeinoistaan. Vapaa-aikani kuluu lukemisen, elokuvien ja liikunnan parissa. On hienoa olla töissä liitossa tukemassa omaishoitajien arvokasta työtä”, Matilda Linnavirta iloitsee. KUVA: JANNE KYTÖMÄKI Elina Koponen koordinaattoriksi KUVA: ELINA KOPONEN AJANKOHTAISTA Omaishoitajat ja läheiset -liiton hallitus 2017 Hallituksen tehtäviin kuuluu mm. johtaa liiton yleistä toimintaa lain, liiton sääntöjen ja liiton kokousten päätösten mukaisesti, tehdä esityksiä liiton toiminnan kehittämiseksi, hyväksyä jäsenet liittoon ja pitää luetteloa jäsenistä, huolehtia ja vastata varojen hankinnasta ja omaisuuden hoidosta ja asettaa tarpeelliset toimikunnat. KUVA: JUHA VIITANEN HALLITUKSEN JÄSENTEN YHTEYSTIEDOT Anneli Kiljunen, kansanedustaja pj. 050 511 3123 anneli.kiljunen@eduskunta.fi Seija Paatero, terveydenhuoltoneuvos varapj. 040 545 7609 seijakpaatero@gmail.com Meeri Rinta-Jouppi, ympäristöterveydenhuollon johtaja varapj. 044 279 9794 meeri.rintajouppi@gmail.com Seija Hyvärinen, SHJ, TH 044 031 5957 seija-hyvarinen@hotmail.com Marja-Leena Lehtinen, sosiaalineuvos 050 322 7171 marjaleena.lehtinen1@gmail.com Marja Lehtonen, YTM 044 521 1829 marjalehtonen21@gmail.com Yrjö Mattila, OTL, VTT 040 715 4166 yrikmattila@gmail.com Jari Pirhonen, YTM 045 187 0505 jari.pirhonen@uta.fi Tuula Poikonen, entinen vammaistyön johtaja 050 355 1564 poikonentuula@gmail.com Ritva Särkkä, johtava sairaalapastori 040 744 6778 ritva.sarkka@evl.fi Tarja Välimäki, TtT 050 320 0138 tarja.valimaki@uef.fi Marja Tuomi, toiminnanjohtaja, YTT 020 7806 514 marja.tuomi@omaishoitajat.fi Tiina Lehtinen, talouspäällikkö siht. 020 7806 524 tiina.lehtinen@omaishoitajat.fi 34 Alarivissä vas. hallituksen jäsenet Tarja Välimäki, Jari Pirhonen, Seija Hyvärinen ja Meeri Rinta-Jouppi. Ylärivissä vas. hallituksen jäsenet Seija Paatero, Tuula Poikonen, Ritva Särkkä, toiminnanjohtaja Marja Tuomi, puheenjohtaja Anneli Kiljunen, hallituksen jäsenet Marja-Leena Lehtinen, Yrjö Mattila, Marja Lehtonen ja liiton henkilökunnan edustaja Kaisu Häggqvist. LÄHELLÄ 1/2017

AJANKOHTAISTA Omaishoitajat ja läheiset -liiton organisaatio 1.1.2017 PAIKALLISYHDISTYKSET HALLITUS Toiminnanjohtaja JOHTORYHMÄ Liiton organisaatio 1.1.2017 Vaikuttaminen Kehittäminen Liiton yksiköiden nimet muuttuivat vuoden alussa. JÄRJESTÖYHTEISTYÖ Järjestöpäällikkö VIESTINTÄ Viestintäpäällikkö TALOUS JA HALLINTO Talouspäällikkö • Aluetyö • Suomen omaishoidon verkosto • Jangsterit-hanke • Opastava-hanke 30.4.2017 saakka OMAISHOITAJIEN HYVINVOINTI Kehittämispäällikkö • OmaisOiva-toiminta • Erityisryhmien tukeminen • Kuppi nurin -hanke Omaishoitajat ja läheiset -liiton toimikunnat ja tukiryhmät 2017 PUHEENJOHTAJISTO Anneli Kiljunen, pj. Seija Paatero, varapj. Meeri Rinta-Jouppi, varapj. Yrjö Mattila, asiantuntijajäsen Puheenjohtajisto muodostaa työvaliokunnan, jonka sihteerinä toimii toiminnanjohtaja Marja Tuomi. Marja Tuomi, siht. Tuula Poikonen Malla Heino Kristiina Mustakallio, Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry Minna Salminen, Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Anna Kokko, Väestöliitto LIITON TOIMINNAN KEHITTÄMINEN (päättyy kevään aikana) Seija Paatero, pj. Marja Tuomi, siht. Seija Hyvärinen Tarja Hannola, Napapiirin Omaishoitajat ry Ritva Simonen, Keski-Karjalan Omaishoitajat ry SISÄISET TARKASTAJAT (2 krt / v) Tuula Poikonen Marja-Leena Lehtinen TOIMITUSNEUVOSTO (4 krt / v) Tarja Välimäki, pj. Juha Viitanen, siht. Tiina Kokko, vastaava toimittaja Marja Tuomi, päätoimittaja Tuija Kotiranta, Omaisena edelleen ry Eero-Veikko Niemi, Tampereen Seudun Omaishoitajat ry Sinikka Salomaa TYÖN JA OMAISHOIDON YHTEENSOVITTAMINEN (päättyy kevään aikana) Meeri Rinta-Jouppi, pj. OMAISTAITO OY:N HALLITUS Anneli Kiljunen pj. Tiina Lehtinen, toimitusjohtaja, siht. Seija Paatero Marja Tuomi OPASTAVA-HANKKEEN (2012– 2016) OHJAUSRYHMÄ (päättyy keväällä) Seija Paatero, pj. Virpi Vepsäläinen, siht. Merja Purhonen Pirkko Granö, Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pirkko Kuukkanen, Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pia Hytönen, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry Johanna Jussila, Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry Erkka Öörni, Mielenterveysomais- ten keskusliitto – FinFami ry Oili Huhtala, Omaiset mielenterveystyön tukena Pirkanmaa – FinFami ry Mikko Martikainen, Työ- ja elinkeinoministeriö OMAISOIVA-TUKIRYHMÄ Merja Kaivolainen, pj. Kaisa Parviainen, siht. Jari Pirhonen Merja Purhonen Juha Timoskainen Taina Alanen, Tampereen Seudun Omaishoitajat ry Päivi Koppelmäki, Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Lea Lindqvist, Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Maija-Liisa Pulkkinen, Perhonjokilaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry Maarit Väisänen, Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Krista Pajala, Muistiliitto ry Markku Vellas, Kehitysvammaisten palvelusäätiö sr Eeva-Liisa Virnes, Kuntaliitto JANGSTERIT – NUORET HOIVAAJAT MEILLÄ JA MUUALLA -HANKKEEN (2016–2018) OHJAUSRYHMÄ Merja Purhonen, pj. Malla Heino, siht. Ritva Särkkä Kirsi Hokkila, kokemusasiantuntija Sirpa Viljaranta, Helsingin kaupunki Sirpa Vuokila, Helsingin kaupunki Pirjo Somerkivi KUPPI NURIN -HANKKEEN (2017–2020) OHJAUSRYHMÄ Merja Kaivolainen, pj. Elina Koponen, siht. Seija Hyvärinen Tarja Välimäki Ohjausryhmä täydentyy myöhemmin. OMA-TYÖRYHMÄ Seija Hyvärinen, pj. Marja Tuomi, siht. Anne-Maria Halmesmäki, Lakeuden Omaishoitajat ry Soili Hyvärinen, Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Maarit Väisänen, Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Tuula Mikkola, Metropolia Riitta Karjalainen, Sairaanhoitajaliitto ry Riikka Pirinen, Hyvinvointialan liitto ry Sari Erkkilä, Super ry Jaana Manssila, Talentia ry SUOMEN OMAISHOIDON VERKOSTO Marja Lehtonen, varapj. Malla Heino, siht. Merja Purhonen Verkostoon kuuluu 15 valtakunnallista järjestöä. LÄHELLÄ 1/2017 35

Omaishoitajien kuntoutus Löydä keinoja terveydentilasi ja elämälaatusi ylläpitämiseen. Kursseille voit hakeutua mm. työterveyshuoltosi tai hoitavan lääkärisi kautta. Lappeenranta (HYKS:n alueen asiakkaat) Kelan kurssinro 66899: 7.8.–11.8.2017 ja 5.2.–9.2.2018 Kysy lisää paivi.hotti@verve.fi tai 044 501 5514. Oulu (OYS:n alueen asiakkaat) Kelan kurssinro 66941: 18.4.–22.4.17 ja 2.10.–6.10.17 Kelan kurssinro 66943: 22.5.–26.5.17 ja 27.11.–1.12.17 Kelan kurssinro 66942: 21.8.–25.8.17 ja 22.1.–26.1.18 Kysy lisää kuntoutussihteeri@verve.fi tai 040 545 1639. Kurssipaikka: ODL Terveys Oy, Kuntotalo, Uusikatu 66.* *ODL Terveys Oy ja Verve ovat yhdistyneet. Kurssitiedot: www.verve.fi ja www.kela.fi 36 LÄHELLÄ 1/2017 Jaa kokemuksiasi asiantuntijoiden ja muiden kuntoutujien kanssa.

YHDISTYKSET TOIMIVAT TEKSTI JA KUVA: JOHANNA SOTTINEN Voimaantumista roolipukujen avulla PÄIJÄT-HÄMEEN Omaishoitajat ja Läheiset ry haas- toi omaishoitajat tutustumaan itseensä roolipukujen avulla. Jokainen sai pukeutua haluamallaan tavalla ja valitussa rooliasussa kohdattiin ulkomaailma. Askel pukuvuokraamon ovesta ulos oli monelle vaikein. Sen jälkeen maailma oli kaikille avoin. Omaishoitajat kuvattiin Lahden kaupungin ympäristössä. Muutaman tunnin ajan he saivat kokea rooliasussa toisen todellisuuden ja voimaantumisen. Kuvausten jälkeen jokainen kirjoitti ylös tuntemuksiaan. Kirjoituksissa kerrotaan rohkeudesta, pelkojen voittamisesta, ystävyydestä, hassuttelusta, ilosta, naurusta, todellisuuden kohtaamisesta ja itsensä löytämisestä. Kertomalla ja jakamalla tunteensa omaishoitajat tulivat osaksi hyvää voimaa, minkä yhdessä tekeminen saa aikaan. Kokemus oli voimaannuttava kaikille omaishoitajille, mutta etenkin uupuneet, epävarmat, pelokkaat ja lannistuneet omaishoitajat saivat kokemuksesta voimaa ja rohkeutta. Kuvat ja tarinat sekä kuvista koostettu video, johon Apulanta-yhtye on antanut musiikin käyttöön, ovat osoitteessa www. phomaishoitajat.com. Valokuvanäyttelyn voi lainata yhdistykseltä. Lisätietoja johanna.sottinen@phomaishoitajat.fi ”Kolme muskettisoturia oli meille selvä valinta. He olivat pahuutta vastaan ja taistelivat hyvän puolella”, kertoivat kuvausten ainoat miehet, jotka ovat toimineet vuosia vaimojensa omaishoitajina. TEKSTI JA KUVA: MIISA LAMMINEN Kirjekampanja omaishoitoperheiden puolesta LAKEUDEN Omaishoitajat ry:n Yhdessä tehden II -projektin työntekijät laa- Lakeuden Omaishoitajat ry:n kehittämissuunnittelija Hanna Lahti (oik.) luovutti kampanjakirjeen Etelä-Pohjanmaalla toteuttavan Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihankekokeilun muutosagentti Anneli Saariselle. tivat yhdessä projektin ohjausryhmän kanssa Paras hoitaja on likellä, mutta kuka hoitaa omaishoitajaa? -kampanjakirjeen. Kirjeessä kerrotaan mm. millaista tukea omaishoitajat tarvitsevat ja käytännöistä, joita yhdistys on kehittänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa omaishoitajien tueksi. Kirjeen tavoitteena oli herättää keskustelua omaishoidon arvosta ja omaishoitoperheiden tuen tarpeista Etelä-Pohjanmaalla sekä haastaa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä ja päättäjiä mukaan kökkään eli pohjalaisiin talkoisiin omaishoitoperheiden paremman huomisen puolesta. Kirjekyyhkyinä toimivat projektin työntekijät ja ohjausryhmäläiset, jotka veivät henkilökohtaisesti kirjeen valitsemilleen henkilöille, mm. sisäministeri Paula Risikolle, Etelä-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen projektinjohtaja Harri Jokirannalle ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Jaakko Pihlajamäelle. Lisäksi kampanjakirjettä levitettiin sähköisesti mm. yhdistyksen toimialueella omaishoidon parissa työskenteleville ja päättäjille. Yhdistyksen Facebook-sivuilla julkaistiin kahden viikon aikana yhteensä 14 kampanjapäivitystä kirjeen saajista. Kirjekampanjaa tukemaan ostettiin myös Facebook-mainontaa ja -sponsorointia, jotka lisäsivät Facebook-päivitysten näkyvyyttä ja toivat niille lisää lukijakuntaa. Kampanjakirje on osoitteessa www.lakeudenomaishoitajat.fi/omaishoitajien-viikko_kampanjakirje/ Lisätietoja miisa.lamminen@lakeudenomaishoitajat.fi LÄHELLÄ 1/2017 37

omaishoitaja, jaksatko jatkaa? Omaishoitajien kuntoutuskurssit (Kela) Avire Wilhelmiinassa Onko sinulla uupumisoireita, sairauksia tai muita tekijöitä, jotka uhkaavat omaishoitajana jatkamistasi? Hae kuntoutukseen Avireen! Saat asiantuntevaa ohjausta, vertaistukea ja välineitä jaksamisesi tueksi. Järjestämme kursseja sekä pari- että yksilökursseina. Molempiin voi osallistua yöpyen tai avomuotoisesti. Parikurssit 5+5+5 vrk, toteutus 10 kk aikana, 8 kuntoutujaa ja 8 omaista Jaksot sisältävät sekä omaa että yhteistä ohjelmaa omaishoitajille ja läheisille. Hoitohenkilöstö huolehtii läheisesi päivittäisten toimintojen sujuvuudesta (pukeutuminen, peseytyminen, ruokailu), joten sinä voit keskittyä omaan ohjelmaasi. Yksilökurssit 5+5 vrk, toteutus 6-8 kk aikana, 10 kuntoutujaa Kuntoutustyöryhmä erikoislääkäri, sairaanhoitaja, sosionomi, liikunnanohjaaja, fysioterapeutti, psykologi ja avustavaa henkilöstöä. Hakeminen Kelan hakemus KU132, liitteeksi kotikuntasi toimijoiden laatima selvitys/ kuvaus omaishoitajan ja omaisen kotona selviytymisestä. Toteutamme kurssit yhteistyössä Wilhelmiina-kodin kanssa, jolla on 20 vuoden kokemus vanhusten kuntoutuksesta ja asumispalveluista. Lue lisää: www.wilhelmiina.fi Kysy lisää: Paula Kivekäs p. 0400 373 024 paula.kivekas@avire.fi Janette Havia p. 050 462 1061 janette.havia@avire.fi Avire Wilhelmiina | p. 050 463 5437 | www.avire.fi Taavetti Laitisen katu 4, 00300 HELSINKI

TEEMA OMAISHOIDON TUKI LAKIMIES YRJÖ MATTILA OTL, VTT Omaishoidon tukea voi saada alle 3-vuotiaan hoitoon Hallinto-oikeus linjasi jo kahdeksan vuotta sitten, että kunta ei voi asettaa ikärajoja omaishoidon tuen saamiselle. Ä iti haki omaishoidon tukea yhdeksän kuukautta vanhan, vaikeasti sairaan lapsensa hoitamiseen. Kunnan viranhaltijan päätös oli kielteinen. Päätöksessä todettiin, että kunnassa ei myönnetä omaishoidon tukea alle 3-vuotiaiden omaishoitoon, vaan asiakas ohjataan kotihoidontuen piiriin. Äiti teki oikaisuvaatimuksen, jossa hän vaati kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan jaostoa kumoamaan viranhaltijan päätöksen. Jaosto hylkäsi äidin oikaisuvaatimuksen ja totesi päätöksen perusteluissa, että kunnassa omaishoidon tuen määräraha kohdennetaan harkinnanvaraisesti sellaisiin yli 3-vuotiaiden lasten perheisiin, jotka eivät saa kotihoidon tukea. Lisäksi päätöksessä todettiin, että äitiysloman päätyttyä perhe voi hakea sairauspäivärahan suuruista Kelan erityishoitorahaa. Jaoston mukaan perheen taloudellinen tarve tuli näin tyydytettyä muiden tukien avulla, sillä perhe sai lapsen hoitotukea ja kotihoidon tukea. Jaosto ei kuitenkaan kiistänyt lapsen sairauksien aiheuttamaa ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarvetta. Äiti valitti jaoston päätöksestä Kouvolan hallinto-oikeuteen, joka kumosi jaoston päätöksen. Päätöksessään (päätös nro 08/0490/2), hallinto-oikeus myös arvioi kunnan omaishoidon tuen myöntämisperusteita, joiden mukaan tukeen olivat oikeutettuja vain kolme vuotta täyttäneet, vaikeasti vammaiset ja sairaat lapset, joiden hoito terveeseen samanikäiseen lapseen verrattuna oli erittäin vaativaa ja sitovaa. Omaishoitolaissa ei ole ikärajoja Hallinto-oikeus viittasi päätöksessään omaishoidon tuesta annetun lain 3 §:ään. Laissa sanotaan, että kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa. Laissa ei ole mainitaa hoidettavan ikärajoituksista, joten kunnan omaishoidon tuen myöntämisperusteet olivat ristiriidassa lain kanssa. Lait edellyttävät yhdenvertaista kohtelua Hallinto-oikeus totesi, että perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Kuntalaisten tulee olla myös omaishoidon tukea myönnettäessä tasa-arvoisessa asemassa. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet asettivat kuntalaiset eriarvoiseen asemaan ja ne olivat siten perustuslain vastaisia. Hoidettavan iän lisäksi jaoston kielteisen päätöksen perusteena olivat omaishoitoperheen saamat muut etuudet. Hallinto-oikeus totesi, että omaishoidon tuesta annetun lain 5 §:ssä sanotaan, että jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana lyhyesti estynyt tekemästä työtä, omaishoitajalle myönnettävän korkeamman palkkion saamisen esteenä on omaishoitajan samaan aikaan saama erityishoitoraha tai vuorottelukorvaus. Muuten etuudet eivät saa vaikuttaa tuen myöntämiseen, vaan oikeutta tukeen tulee arvioida sen pohjalta, täyttyvätkö lain 3 §:ssä mainitut kriteerit. Hallinto-oikeus ei ottanut asiaa ratkaistavakseen, vaan palautti sen kunnan jaostolle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuden kanta oli kuitenkin selvä. Kunta ei voi iän perusteella rajoittaa omaishoidon tuen saamista, eivätkä muut kuin laissa erikseen mainitut etuudet saa vaikuttaa tuen myöntämiseen. Vaikka hallinto-oikeuden päätöksestä on jo kahdeksan vuotta, jotkut kunnat eivät edelleenkään myönnä omaishoidon tukea alle 3-vuotiaan hoitoon ja perustelevat päätöksensä lainvastaisesti. Tarvittaisiin korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätös, jotta tieto lain tulkinnasta leviäisi kaikkiin kuntiin ja kunnat noudattaisivat lakia. LÄHELLÄ 1/2017 39

Matka agentit KESÄINEN KREETA LUMOAVA TOSCANA Malemen ranta ja hotelli täysin esteettömiä! Puolihoitoateriat, Hanian retki. Matkanjohtajana Sanna Kalmari. Taidetta, historiaa, herkkuja… ja täysin esteetön hotelli Toscanan sydämessä. Firenzen ja Pisan retket, 5 pv täysihoito, 2 pv puolihoito. Matkanjohtajana Sanna Kalmari. • 11. – 18.6. alk. 1.385,- • 17. – 24.9. alk. 1.395,PARAS VALIKOIMA ESTEETTÖMIÄ LOMIA! Katso lisää www.matka-agentit.fi Varaa heti: 050 371 6166/Miranda, 050 414 5913/Camilla Suomalainen matkanjärjestäjä Teollisuuskatu 21, 00510 Helsinki, helsinki@ matka-agentit.fi VARAA MATKASI 24/h www.matka-agentit.fi Puh. hinnat 8,28 snt/min. (+alv 24 %). HELSINKI: Forum 010 76 66622, Kallio 010 76 66505, Itäkeskus 010 76 66593, Malmi 010 76 66632, Töölö 010 76 66536 Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi 40 LÄHELLÄ 1/2017 ESPOO: Espoonlahti 010 76 66641, Leppävaara 010 76 66611, Tapiola 010 76 66572 VANTAA: Myyrmäki 010 76 66601, Tikkurila 010 76 66563 KERAVA: 010 76 66551 HYVINKÄÄ: 010 76 66582

Palstalla Suomen omaishoidon verkoston jäsenjärjestöt ja muut liiton yhteistyökumppanit käsittelevät hyvinvointiasioita omaishoidon kannalta. TERVEYS TEKSTI: TUIJA KOTIRANTA KUVA: JUHA VIITANEN Huolehdin hellästi – myös itsestäni Omaishoitajan on ajoittain hyvä kartoittaa selviytymiskeinojaan ja omaishoitoa helpottavia palveluita. O maishoitaja kantaa vastuuta hoitoa tai tukea tarvitsevan läheisen hyvinvoinnista. Tilanteet vaihtelevat hoidettavan iästä, diagnoosista tai sairauden oireista johtuen. Muutokset hoidettavan sairauden etenemisessä ja elämässä yleensäkin vaikuttavat omaishoitajan jaksamiseen. Itsestä huolehtiminen helposti unohtuu. Toisinaan omaishoitaja havahtuu yllättäen lisääntyneeseen hoitovastuuseensa. On hyvä välillä pysähtyä miettimään, millaisia jaksamiseen liittyviä selviytymiskeinoja itsellä on käytössään tai ovatko kaikki toimintatavat yhä edelleen tarkoituksenmukaisia. Pitäisikö jotakin arjessa muuttaa? Ehkäpä joitakin kotiin liittyviä taloustöitä on aika ulkoistaa, jotta omaa terveyttä ylläpitävään liikuntaan tai rentoutumiseen jää enemmän aikaa. Millaisia asioita voisi kirjoittaa omaishoitajan hyvinvoinnin huoneentauluun? Voisiko taulussa lukea esimerkiksi ”Hengähdän hetkeksi, virkistyn viikoksi” tai ”Huolehdin hellästi – myös itsestäni”. Vastaavia elämänviisauksien huoneentauluja, kauniita kirjontatöitä, löytyi ennen vanhaan lähes joka kodista. Suhtaudu itseesi myötätuntoisesti Omaishoitaja vaatii usein itseltään liikaa ja yli omien voimien. Hoidettavan terveydentilan muutosten ja kunnon heikkenemisen seuraaminen kuluttavat omaishoitajan voimavaroja. Merkkejä liiallisesti uupumisesta voivat olla esimerkiksi jatkuva ärtyneisyys tai halu eristäytyä muista. Uupuneena on vaikeaa tehdä konkreettisia päätöksiä oman hyvinvointinsa tueksi. Toisinaan myötätuntoista ja hyväksyvää suhtautumista itseänsä kohtaan täytyy opetella. On tärkeää hyväksyä oman jaksamisensa rajat. Reunaehtoja omaishoitajuuteen voivat luoda esimerkiksi oman terveydentilan äkilliset tai ikääntymisen vähitellen mukanaan tuomat muutokset. Hengähdystaukoja säännöllisesti Omaishoitoperheessä olisi hyvä etukäteen pohtia kodin ulkopuolisen tuen merkitystä tai hoitoa helpottavia vaihtoehtoja. Hoidettavan lyhytaikaishoitojak- Omaisyhteistyön päällikkö Tuija Kotiranta työskentelee Omaisena edelleen ry:ssä, joka on Suomen omaishoidon verkoston jäsenjärjestö. www.omaisenaedelleen.fi sojen aloittamisen kynnys on usein korkea, mutta hoitovastuusta tilapäisesti irrottautumista kannattaa harjoitella. On hyvä jo alusta asti sijoittaa päiviin ja viikkoihin pieniä hengähdystaukoja, jotta väsymys ei pääse kasaantumaan liian kuormittavaksi. Usein hoidettavallakin on helpottunut olo, kun hän tietää, että omaishoitaja huolehtii myös itsestään. Muiden seuraan hakeutuminen kannattaa Virkistäytyminen kodin ulkopuolella, esimerkiksi teatterissa tai konsertissa, on hyväksi, vaikka lähteminen saattaa edellyttää hoidettavan sijaishoitojärjestelyjä. Jos kulkeminen kodin ulkopuolelle ei onnistu, voi omaa kotia ja arkea elävöittää monin tavoin. Mielimusiikin kuuntelu tai äänikirjojen tarinat tuovat omaishoitajalle kaivattua vaihtelua. Ehkäpä yhteistä elokuvailtaa tuttujen seurassa tai suvun nuorison kanssa nyyttäritarjottavien kera voisi myös kokeilla. Sosiaalisella vuorovaikutuksella on tutkimusten mukaan paljon myönteisiä terveysvaikutuksia ja suora yhteys hyvinvointiin. Muiden seurassa mieli rakentuu ja hyvä olo tarttuu. LÄHELLÄ 1/2017 41

42 LÄHELLÄ 1/2017

RISTIKKO Vastaa ja voita! Ristikon oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme Vitility-kynsiharjaa. Imukupit pitävät harjan paikoillaan esim. lavuaarin reunalla, jolloin kynsien harjaus onnistuu yhdellä kädellä. Koko 9 x 4 cm. Väri sini-valkoinen. Lähetä ratkaistu ristikko ja yhteystietosi 14.4.2017 mennessä osoitteella: Juha Viitanen / Ristikko Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Nimi: Lähellä 4/2016 ristikon ratkaisu ja voittajat Onnetar suosi seuraavia: Kristiina Mehtonen Vantaa, Ritva Rahnasto Kangasala ja Anne Burakoff Tervalampi. Palkintona oli Viking Linen risteilylahjakortteja. Onnea voittajille! Osoite: LÄHELLÄ 1/2017 43

I den här spalten turas förbundets ordförande och förbundets verksamhetsledare om att skriva. SVENSK RESUMÉ TEXT: ANNELI KILJUNEN, ORDFÖRANDE OCH YRKESARBETANDE NÄRSTÅENDEVÅRDARE ÖVERSÄTTNING: MARIA ÖSTERLUND Det krävs stöd för att kunna kombinera närståendevård med yrkesarbete V i närståendevårdare som också har ett arbete är uppskattningsvis mellan 500 000 och 700 000. Trots det lyckas vare sig samhället eller arbetslivet känna igen oss. Många yrkesverksamma personer som blir närståendevårdare ställs inför en helt ny situation. Hur ska man klara närståendevården i vardagen, går det att kombinera närståendevård med yrkesarbete? Hur ställer sig arbetsgivaren till närståendevård? Hur påverkar olika arrangemang arbetskarriären och utkomsten? Hurdan social trygghet och vilka stödtjänster är det möjligt att få, och är de tillräckliga? Hur ställer sig arbetsgemenskapen till närståendevårdarens speciella behov? Eftersom närståendevården kan se ut på många olika sätt vore det viktigt att arbetslivet skulle känna till specialbehoven bättre än man gör idag. Man borde stödja närståendevårdarens yrkesarbete. Vårdarna behöver bland annat flexibilitet. De borde också ha tillgång till olika slags ersättande vård. Man borde utveckla familjeledigheter också för närståendevårdarfamiljer och möjligheten till alterneringsledighet borde anpassas till närståendevårdssituationer. En yrkesarbetande närståendevårdares totala belastning kan vara mycket stor. Av den orsaken har också arbetshälsovården en mycket viktig roll i stödjandet av vårdaren. Många yrkesarbetande närståendevårdare vill vara i arbetslivet eftersom arbetet erbjuder ett andningshål i vardagen. Hen vill höra till arbetsgemenskapen och det sociala nätverk den erbjuder. I bästa fall kan arbetsgemenskapen stödja närståendevårdaren och hjälpa denna att orka. Arbetet ger också ekonomisk trygghet eftersom enbart stödet för närståendevård sällan räcker till för de nödvändiga utgifterna. I sådana fall ansöker man ofta om extra stöd i form av 44 LÄHELLÄ 1/2017 bostadsbidrag eller utkomststöd. Så ska det inte få vara. De yrkesarbetande närståendevårdarnas sociala trygghet ska stärkas En yrkesarbetande närståendevårdare kan ekonomiskt falla mellan två stolar. Om hen lämnar yrkeslivet och blir vårdare på heltid faller utkomstskyddet bort och hen får enbart arvodet för närståendevården. Därför borde socialskyddet för närståendevårdare utvecklas så att det tryggar en tillräcklig utkomst både för yrkesarbetande närståendevårdare och för dem som lämnar yrkeslivet för att bli vårdare på heltid. Det här förutsätter också att arbetsmarknadsorganisationerna tar ett större ansvar. Den enda lösningen får inte vara att närståendevårdaren tar ledigt utan lön för att kunna sköta vården. Ett lagförslag om deltidsarbete är under arbete Vi måste utveckla arbetslivet så att det beaktar familjernas olika livs- och närståendevårdarsituationer. Alla närståendevårdare borde ha rätt att jobba deltid. Därför har jag i riksdagen utarbetat ett lagförslag som skulle ge arbetstagare möjlighet att på deltid stanna hemma för att vårda en närstående. Då skulle en närståendevårdare mera sällan tvingas lämna arbetslivet helt, fastän vården skulle kunna skötas genom kortare arbetsdagar. Arbetslagstiftningen måste bli bättre på att stödja arbetande och i arbetsför ålder varande närståendevårdare och deras rätt till en tillräcklig utkomst. Det är ett faktum att samhället inte klarar sig utan närståendevårdare – inte nu och inte i framtiden.

I mån av möjlighet är det bra för närståendevårdaren att tala om behovet av stöd och hjälp också med den vårdbehövande. TEXT: MATTI MÄKELÄ, MERJA PURHONEN OCH JUHA VIITANEN BILD: RODEO OY ÖVERSÄTTNING: MARIA ÖSTERLUND Man ansöker om stöd för närståendevård hos kommunen Enligt lagen om närståendevård avser man med stöd en helhet som består av tjänster som ges till den vårdbehövande, ett vårdarvode till närståendevårdaren samt ledigheter och service som stöder närståendevården. S tödet för närståendevård ska ansökas om hos socialtjänsten i den vårdbehövandes hemkommun. Man kan be om en ansökningsblankett av kontaktpersonen för närståendevården eller själv skriva ut den på kommunens hemsida på webben. Den ifyllda ansökningsblanketten skickas sedan till kommunen. Behovet av stöd bedöms under ett hembesök När ansökan är gjord gör en person som ansvarar för stödet för närståendevård ett hembesök. Då går man igenom den vårdbehövandes behov av tjänster och förutsättningarna för att få stöd. Enligt lagen beviljar kommunen stöd för närståendevård om • en person på grund av nedsatt funktionsförmåga, sjukdom, handikapp eller motsvarande orsak behöver vård eller annan tillsyn i hemmet • den vårdbehövandes anhöriga eller annan närstående person är beredd att ansvara för vården och tillsynen med hjälp av nödvändiga tjänster • vårdarens hälsa och funktionsför- • • • måga motsvarar de krav som ställs på en närståendevårdare närståendevården tillsammans med andra behövliga social- och hälsovårdstjänster är tillräcklig för den vårdbehövandes välmående, hälsa och trygghet den vårdbehövandes hem lämpar sig för vården man bedömer att beviljandet av stöd är till den vårdbehövandes bästa. Efter hembesöket fattar kommunens tjänsteinnehavare beslutet. Om beslutet är positivt gör tjänsteinnehavaren och närståendevårdaren upp ett avtal om närståendevården. Som bilaga till avtalet kommer också en vård- och serviceplan. Om beslutet är negativt kan man ansöka om ändring enligt direktiv som följer med beslutet. Man kan också anhålla om stöd på nytt senare, till exempel om behovet av stöd ökar eller om den vårdbehövandes tillstånd försämras. Stödet omfattar ett arvode och tjänster År 2017 är minimibeloppet på vård­ arvodet 392 euro per månad i alla kommuner. Vårdarvodet under ett övergångsskede med krävande vård är minst 784,01 euro per månad i alla kommuner. Alla närståendevårdare som har slutit avtal har rätt till minst två lediga dygn per månad. Den vårdare som utför ett tungt och bindande vårdarbete har rätt till minst tre lediga dygn per månad. Kommunen ska ordna lämplig ersättande vård under den tid närståendevår­ daren har ledigt. År 2017 får kommunen ta högst 11,50 euro per dygn som vårdavgift för den ersättande vården. I avtalet om närståendevård ingår alltid en vård- och serviceplan där det står hur mycket och vilken slags vård närståendevårdaren ger, de tjänster den vårdbehövande och vårdaren behöver samt en utredning om hur vården ska ordnas när närståendevårdaren är ledig eller annars inte kan vara på plats. Till stödet för närståendevård hör också en olycksfallsförsäkring och i regel också pensionsskydd för vårdaren. Avtalen görs vanligen upp så att de gäller tillsvidare. Det är möjligt att säga upp avtalet. Då är uppsägningstiden en månad för närståendevårdaren och två månader för kommunen. LÄHELLÄ 1/2017 45

46 LÄHELLÄ 1/2017

LÄHELLÄ 1/2017 47

PAIKALLISYHDISTYKSET Pj. Tuula Mikkola, Tsto: puh. 040 533 2710 Pasilan puistotie 8, 00240 Helsinki Yhdistysten netti- ja sähköpostiosoitteet www.omaishoitajat.fi/paikallisyhdistykset Riihimäen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Reijo Kurkela, puh. 044 555 1043 Lopentie 6–8 C 34, 11100 Riihimäki ETELÄ-SUOMEN YHDISTYKSET Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry Esbo och Grankulla Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Stig Kankkonen, Tsto: puh. 050 528 4224 Pohjantie 3, 02100 Espoo Heinolan Seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Helga Nurminen-Ekholm, puh. 040 861 0840 Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 10 Pj. Marianne Lind, puh. 045 196 5123 Tsto: puh. 040 189 2121 Karnaistenkatu 43, 08100 Lohja Salon omaishoitajat ry Pj. Seija Hyvärinen, puh. 044 0315 957 Tsto: puh. 050 339 4254, 044 734 8115 Torikatu 12, 24100 Salo Suur-Kouvolan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Irja-Liisa Harju, puh. 045 609 7777 Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Åbo Regionens Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Seija Paatero, puh. 040 545 7609 Tsto: puh. 040 515 8006, (02) 231 0244 Vanha Hämeentie 105, 20540 Turku Pieksämäen Omaishoitajat ry Pj. Jarna Räsänen, puh. 040 867 4534 Tsto: puh. 050 597 8836 Tasakatu 4-6, 1. krs, 76100 Pieksämäki Savonlinnan Seudun Omaishoitajat ry Pj. Irma Honkanen, puh. 040 707 2688 Varkauden Seudun Omaishoitajat ry Pj. Airi Hirvonen, puh. 0400 372 911 Tsto: puh. 050 464 1889, Kauppakatu 20, 2. krs., huoneisto 12, 78200 Varkaus Varpaisjärven ja Lähikuntien Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pekka Väisänen, puh. 0400 775 060 Ylä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Raija Pikkarainen, puh. 040 705 2658 Uudenkaupungin Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Sinikka Kassila, puh. 050 569 9031 Ääneseudun Omaishoitajat ry Pj. Kirsi Uusitalo-Leppänen Tsto: puh. 0400 452 609 Kautonkatu 3, 44100 Äänekoski ITÄ-SUOMEN YHDISTYKSET LÄNSI-SUOMEN YHDISTYKSET Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marja-Leena Lehtinen Tsto: puh. 040 526 6632, (03) 656 5060 Hallituskatu 20, 13100 Hämeenlinna Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja 15 Läheiset ry Pj. Irma Torvela, puh. 040 541 0522 Tsto: puh. 040 739 1234 Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta Isojoen Omaishoitajat ry Pj. Päivi Harju-Keturi, puh. 0500 613 192 Hedborgintie 3 as 3, 64900 Isojoki Itä-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset, Östra Nylands Närståendevårdare och Vänner ry Vpj. Päivi Anttonen, puh. 0400 959 286 Hankasalmen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eija Puttonen, puh. 0400 310 122 Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Mervi Ahola. puh 050 526 0620 Tsto: Hämeenkatu 13–17, 05800 Hyvinkää Kaarinan seudun omaishoitajat ja 10 läheiset ry Pj. Marco-Mihail Iljin, puh. (02) 258 7001 Rantamäentie 12, 21620 Kuusisto Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja 15 Läheiset ry Pj. Eila Kojima, puh. 0400 883 239 Kujanpääntie 10 A, 05400 Jokela Kymenlaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Alpo Mäkelä Sirpa Kristeri, puh. 050 491 6646 Tsto: Muuramistontie 13 B, 45120 Kouvola Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Satu Ketonen, puh. 044 9729 174 Tsto: puh. 044 974 7883 Pekankuja 4, 32200 Loimaa Lounais-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Aira Tukio, puh. 044 202 0915 Tsto: 050 918 9344 Vapaudenkatu 4, 2. krs., 30100 Forssa Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terttu Turunen, puh. 0400 273 551 Tsto: puh. 0400 544 244 Koulukatu 24 B 23, 80100 Joensuu Juuan Omaiset ja Läheiset ry Pj. Sirpa Räsänen, puh.045 669 4332 Pieni-Heikkiläntie 4, 83900 Juuka Jyvässeudun Omaishoitajat ry 20 Pj. Irma Nieminen, puh. 040 572 2736 Tsto: puh. 050 409 6975 Väinönkatu 28 A LH7, 40100 Jyväskylä Kainuun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terhi Kukkonen, puh. 040 256 6458 Voudintie 1 A 2, 87200 Kajaani Keski-Karjalan Omaishoitajat ry Pj. Ritva Simonen, puh. 050 539 8461 Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pirkko Kuukkanen, puh. 0440 353 520 Tsto: puh. 050 494 1575 Tulliportinkatu 15 H, 70100 Kuopio Länsi-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry, Västra nylands Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Marja-Leena Kuusi, Tsto: puh. 050 376 3830 Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry Pj. Eila Naukkarinen, puh. 050 581 2168 Tsto: puh. 050 336 7425 Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Anne Louhelainen, puh. 050 512 0428 Tsto: puh. 050 469 4209 Päijänteenkatu 1, 15140 Lahti Lieksan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Paula Lehikoinen, puh. 040 838 3649 Tsto: puh. 0400 513 755 Pielisentie 8, 81700 Lieksa Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Huvudstadsregionens Närståendevårdare och Vänner rf Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Mali Soininen, puh. 044 237 5771 Tsto: Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli 48 LÄHELLÄ 1/2017 Jämsän Seudun Omaishoitajat ry 10 Pj. Helka Soponen Siht. Anne Kumpulainen, puh. 040 505 9587 Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 15 Pj. Terttu Lakaniemi, puh. 040 716 5137 Tsto: puh. 044 299 1001 Patruunantie 13 C 4, 62800 Vimpeli Kankaanpään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Hilkka Alanen, puh. 050 438 8208 Kauhajoenseudun omaishoitajat ry Pj. Tarja Tapanainen, puh. 0400 945 160 Kuusiokuntien Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Helena Juurakko, puh. 050 372 4839 Hynniläntie 759, 63230 Lentilä Lakeuden Omaishoitajat ry Pj. Sari Riskumäki, puh. 040 549 3659 Tsto: puh. 050 444 1028 Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki Parkanon seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Anneli Humala, puh. 040 701 9450 Perhonjokilaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Carita Sillanpää, puh. 0400 872 688 Tsto: puh. 040 765 3327 Emäntäkouluntie 30, 69730 Tunkkari Pirkanmaan Omaishoitajat ry Pj. Aarre Alanen, puh. 040 839 0336 Tsto: puh. 044 377 7174 Väinölänkatu 15, 33500 Tampere Rauman Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Tuire Leskinen, puh. 0400 325 148 Meijeritie 17, 27230 Lappi Ruoveden Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Salme Lehtonen, puh. 0400 463 836

Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Auli Olenius, puh. 040 840 5608 Tsto: puh. 045 200 8150 Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori Tampereen Seudun Omaishoitajat ry Pj. Eero-Veikko Niemi, puh. 0400 337 060 Tsto: puh. 040 595 8313 Kirkkokatu 8 E 37, 33100 Tampere Vaasan seudun omaishoitajat ry, Vasanejdens närståendevårdare rf Pj. Helle Pellinen, puh. 040 548 8400 Tsto: puh. 050 517 7220 Kapteeninkatu 36 C 59, 65200 Vaasa Tsto: puh. (06) 822 6725, 044 336 0122 Kaarlenkatu 22, 67100 Kokkola Nivalan Seudun Omaishoitajat ry Pj. Aune Pääkkö, puh. 044 268 1109 Ruojantie 4, 85500 Nivala Pietarsaaren Omaishoitajat ja 10 Läheiset ry Pj. Marianne Hietala, puh. 050 511 1043 Kärpänkuja 10, 68660 Pietarsaari Pyhäjärven Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Leena Sarkkinen, puh. 0400 518 309 Susitie 13, 86800 Pyhäsalmi VÄLI-SUOMEN YHDISTYKSET Jokilaaksojen omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Meeri Rinta-Jouppi, puh. 044 279 9794 Tsto: puh. 044 986 8159, 044 986 8009 Juurikoskenkatu 6/205, 84100 Ylivieska Haapajärvi-Reisjärvi ja lähiseudun 15 omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Anneli Ojala, puh. 0400 190 962 Raahen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Aarne Eskola, puh. 040 552 3331 Tsto: 044 551 6803, Kauppakeskus Masto, Ollinkalliontie 3, 2. krs., 92100 Raahe Rantsilan omaishoitajien yhdistys ry Pj. Helena Tuomaala, puh. 046 640 4890 POHJOIS-SUOMEN YHDISTYKSET Inarin Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marjatta Akujärvi puh. 040 590 0057 Siskelintie 9, 99800 Ivalo Haapaveden-Siikalatvan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Taimi Maliniemi, puh. 050 363 0890 Tsto: puh. 044 299 1868, 044 2991385 Vanhatie 53, 86600 Haapavesi Kokkolanseudun omaishoitajat ja 20 läheiset ry, Karlebynejdens Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Helge Kattilakoski, puh. 050 410 7816 Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Saila Käsmä-Karjalainen Tsto: puh. 040 065 4227 Atimotalo, Keskuskuja 6, 93600 Kuusamo Oulunjokilaakson omaishoitajat ry Pj. Soili Rautiainen, puh. 040 913 8303 Vaalatie 1 a 6, 91700 Vaala Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Taina Pitkänen-Koli, puh. 0400 925 345 Tsto: puh. (08) 882 1690 Isokatu 47, 90100 Oulu Napapiirin Omaishoitajat ry Pj. Mauri Hakulinen, puh. 040 550 4840 Tsto: puh. 0400 987 633 Pohjolankatu 2, 96100 Rovaniemi Sodankylän omaishoitajat ry Yhteydenotot Napapiirin Omaishoitajat ry Ylikiimingin Omaishoitajat ry Pj. Rauni Sankilampi-Vähäaho Tsto: puh. 040 747 7934 Kirkkoranta 6, 91300 Ylikiiminki VALTAKUNNALLISET YHDISTYKSET Omaisena edelleen ry Pj. Riitta Koivula Tsto: puh. 020 741 1140 Tikkurilantie 68 A, 01300 Vantaa Liitto onnittelee tänä vuonna 10 , 15 ja 20 vuotta täyttäviä yhdistyksiä. Länsi-Pohjan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Hilma Uusitalo, Tsto: puh. 0400 616 748 Laivurinkatu 2-4 C 31, 95400 Tornio LIITY JÄSENEKSI Liiton sääntöjen mukaan henkilöjäsen liittyy paikallisyhdistyksen jäseneksi. Kirjoita liittymislomakkeeseen, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä. Muussa tapauksessa sinut liitetään lähimmän yhdistyksen jäseneksi. Vuonna 2017 jäsenmaksu on 25 €. Jäsenmaksu sisältää paikallisyhdistyksen jäsenyyden ja edut, Lähellä-lehden (4 numeroa vuodessa), Lomaoppaan, Palveluoppaan, lakineuvontaa ennakkotapauksissa (ei-jäsenille maksullinen), vaihtuvia yhteistyökumppaneiden etuja ja Välittämö100.fi-lahjoitukset. Eroamiset tulee ilmoittaa kirjallisesti. Paikallisyhdistysten tiedot löytyvät osoitteesta www.omaishoitajat.fi/ paikallisyhdistykset. Liityn jäseneksi Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n paikallisyhdistykseen. TÄYTÄ TEKSTATEN Paikallisyhdistyksen nimi: Liity netissä www.omaishoitajat.fi Sukunimi: Kaikki etunimet: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymävuosi: En halua paikallisyhdistyksen tiedotteita sähköpostitse. Haluan Lähellä-lehden (valitse jompikumpi) selattava nettilehtenä. Saan linkin lehteen sähköpostitse. paperisena lehtenä postitse. LÄHELLÄ 1/2017 49

OSOITEMUISTIO Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, Förbundet närståendevårdare och vänner rf KESKUSTOIMISTO: Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki / Puhelinvaihde 020 7806 500 / Omaishoidon neuvonta 020 7806 599 ma–to klo 9–15 / Jäsenasiat 020 7806 510 / Materiaalitilaukset 020 7806 500 / Lomat ja kuntoutuskurssit 020 7806 533 / etunimi. sukunimi@omaishoitajat.fi www.omaishoitajat.fi KESKUSTOIMISTO Toiminnanjohtaja Marja Tuomi Puh. 020 7806 514 • hallinto ja kehittäminen • järjestöyhteistyö • varainhankinta • Lähellä-lehden päätoimittaja Koulutussuunnittelija Sandra Gehring (äitiyslomalla) Koordinaattori Malla Heino Puh. 020 7806 518 • Suomen omaishoidon verkosto • Jangsterit-hanke Koulutussihteeri Kaisu Häggqvist Puh. 020 7806 533 • omaishoitajien tuetut lomat ja kuntoutuskurssit Kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen Puh. 020 7806 513 • koulutuksen ja omaishoitajien jaksamista tukevien erityistoimintojen kehittäminen Viestintäpäällikkö Tiina Kokko Puh. 020 7806 566 • ulkoisen ja sisäisen viestinnän kehittäminen • Lähellä-lehden vastaava toimittaja Koordinaattori Elina Koponen Puh. 020 7806 589 • Kuppi nurin -hanke Talouspäällikkö Tiina Lehtinen Puh. 020 7806 524 • talouden suunnittelu ja hoito • yhdistysten talousasioiden konsultointi Toimistosihteeri Anu Nurmi Puh. 020 7806 500 • toiminnanjohtajan sihteeri • materiaalitilaukset • ilmoittautumiset Koulutussuunnittelija Matilda Linnavirta (Sandra Gehringin äitiyslomasijainen) Puh. 020 7806 520 • OmaisOiva-toiminta Koulutussuunnittelija Kaisa Parviainen Puh. 020 7806 512 • OmaisOiva-toiminta Järjestöpäällikkö Merja Purhonen Puh. 020 7806 522 • järjestötyön kehittäminen • aluetyön sekä ohjaus ja neuvonta -toiminnan suunnittelu ja koordinointi • hankevastaava (Opastavahanke) Projektikoordinaattori Virpi Vepsäläinen Puh. 020 7806 515 • Opastava-hankkeen koordinointi Koulutusvastaava Juha Timoskainen Puh. 020 7806 575 • OmaisOiva-toiminnan koordinointi Tiedottaja Juha Viitanen Puh. 020 7806 544 • ulkoinen viestintä • Lähellä-lehden toimitussihteeri • haastateltavat medialle Länsi-Suomen aluetoimisto Antinkatu 15 C 28100 Pori Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Puh. 020 7806 581 • Länsi-Suomen alueohjaus Osoitteen- Talous- ja muutokset Paulalle. palvelusihteeri Paula Väisänen Puh. 020 7806 510 • jäsenasiat • palkat ja palkkiot, huomionosoitukset, ansiomerkit Väli-Suomen aluetoimisto Sovionkatu 4-6, 92100 Raahe Aluevastaava, suunnittelija Sari Havela Puh. 020 7806 572 • Väli-Suomen alueohjaus • OmaisOiva-toiminta ALUETOIMISTOT Pohjois-Suomen aluetoimisto Korkalonkatu 18, 2. krs 96200 Rovaniemi Aluevastaava Johanna Tervala Puh. 020 7806 541 • Pohjois-Suomen alueohjaus Etelä-Suomen aluetoimisto Annankatu 8 24240 Salo Aluevastaava, koordinaattori Matti Mäkelä Puh. 020 7806 568 • Etelä-Suomen alueohjaus • yritysyhteistyö Itä-Suomen aluetoimisto Kuninkaankatu 23 70100 Kuopio Aluevastaava Sirpa-Sari Borg Puh. 020 7806 588 • Itä-Suomen alueohjaus LIITON HALLITUS 2017 Puheenjohtaja Anneli Kiljunen, kansanedustaja Varapuheenjohtajat Seija Paatero, terveydenhuoltoneuvos Meeri Rinta-Jouppi, ympäristöterveydenhuollon johtaja Jäsenet Seija Hyvärinen, SHJ, TH Marja-Leena Lehtinen, sosiaalineuvos Marja Lehtonen, YTM Yrjö Mattila, OTL, VTT Jari Pirhonen, YTM Tuula Poikonen, entinen vammaistyön johtaja Ritva Särkkä, johtava sairaalapastori Tarja Välimäki, TtT Marja Tuomi, toiminnanjohtaja, YTT Tiina Lehtinen, talouspäällikkö, sihteeri OMAISHOIDON NEUVONTA puh. 020 7806 599 ma–to klo 9–15 Puhelun hinta on kiinteästä puhelinverkon liittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu +5,52 snt/min ja matkaviestinverkosta soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 22,14 snt/min. www.facebook.com/ omaishoitajatjalaheiset Vastaanottaja maksaa postimaksun Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf TUNNUS 5009275 00003 VASTAUSLÄHETYS 50 LÄHELLÄ 1/2017

Lähihoitaja- sekä muistihoitajapalvelut Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Vi betjänar också på svenska. 040 581 2124 www.dianacare.fi HOIVA-AVUSTAJA -LINJA 21.8.2017 - 25.5.2018 Onko ihmisen hyvinvointi lähellä sydäntäsi? Oletko matkalla hoitotyön ammattilaiseksi? Lisätietoa: p. 014-5252 200 kansanopisto@keokarstula.fi www.keokarstula.fi Inhimillisyyttä ja hyvää oloa Kestävät vuodesuojat kotimaiselta toimittajalta! www.puhla.fi myynti@puhla.fi puh. 044 2841998 LÄHELLÄ 1/2017 51

Tilaa linkki sähköpostiisi Vaihda ekologiseen Lähellä-nettilehteen Tee luontoa säästävä valinta ja vaihda paperinen Lähellä-lehti selattavaan näköislehteen ilmoittamalla nimesi, osoitteesi ja sähköpostiosoitteesi Paula Väisäselle paula.vaisanen@omaishoitajat.fi. TEE TILAUS HETI! JAA KAVERILLE! Saat sähköpostiisi linkin lehteen aina uuden numeron ilmestyttyä. Kun ilmoitat tietosi 15.5. mennessä, pääset lukemaan näköislehtiä 1.6. ilmestyvästä Lähellä-kesänumerosta alkaen. Voit helposti myös jakaa linkkiä lehteen omaishoidosta kiinnostuneille perheenjäsenille, ystäville ja työkavereille. Antoisia hetkiä Lähellä-lehden parissa! Kiinnostavia teemoja • Omaishoitajien haastatteluja Ajankohtaista omaishoitoasiaa • Paikallisyhdistysten toimintaa Vinkkejä • Vertaistukea