NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA- Nro 1 • 31.1.2017 • www.nurmijarvenseurakunta.fi Kurkkaa, mitä kaikkea seurakunnassa tapahtuu helmi-maaliskuussa! 13 Ei ole huonoja tapoja tehdä hyvää 2 Kohtaamisia Bangkokissa 6 Ihmisarvo keskiössä YHTEISVASTUUKERÄYS TORJUU IHMISKAUPPAA 8

teksti: Piia Ahtee-Koponen PÄÄKIRJOITUS Piia Ahtee-Koponen ▼ tiedottaja Ei ole huonoa tapaa tehdä hyviä tekoja Sanoista tekoihin Kumpia ihminen katuu enemmän – tekojaan vai teke- mättä jättämisiään? Väittävät viisaammat, paljon elämänkokemusta koonneet, että pääsääntöisesti niitä asioita, jotka ovat jättäneet tekemättä. Niitä reissuja, jotka ovat jääneet tekemättä uskalluksen, ajan tai rahan puutteesta. Niitä hetkiä, jolloin näki lähimmäisen avuntarpeen, mutta käveli ohi kiireessä. Niitä sanoja, jotka olisi pitänyt rakkaalle, ystävälle tai tutulle sanoa, mutta jotka tuntuivat liian isoilta tai liian mitäänsanomattomilta siinä hetkessä. Tässä Seurakuntaviestin numerossa puhutaan paljon tekemisestä. Puhutaan hyvän tekemisestä lähimmäisille lähellä ja kaukana. Puhutaan Yhteisvastuukeräyksestä, sen järjestämisestä ja rahojen käytöstä. Puhutaan remonteista, kesätöihin hakeutumisesta ja seurakunnan eri ryhmiin ilmoittautumisesta. Edellisten seurakuntavaalien teemanakin oli Usko hyvän tekemiseen. Ympäristöajattelu kolahti Ida Vartialaan jo yläasteella. Hyvän tekeminen kuuluu kristityn kutsumukseen. ”H Kannen kuva ▶ Ville Asikainen / Kirkon ulkomaanapu Entä jos suorittaisin vähän vähemmän ja miettisin enemmän. Tai edes miettisin sitä, teenkö oikeita asioita, oikeille ihmisille, oikeaan aikaan. Seurakuntaviestiäkin tehdään. Tehdään isolla poru- kalla, monen ihmisen voimin ja uskoakseni vielä isomman joukon rukousten kantamana. Tätä nimenomaista numeroa on tehty pidempään kuin montaa muuta. Uskallustakin on vaadittu, uudelle uralle lähtiessämme. Samoin on vaadittu uskoa siihen, että ulkonäön uudistaminen tekee lehdelle hyvää, samoin kuin seurakuntalaisille – teille, jotka tämänkin tekemisen mahdollistatte olemalla seurakunnan jäseniä. Osana elävää yhteisöämme. Onko aina pakko kuitenkaan tehdä, mietin. Huoma- sin itse, kuinka välillä suoritan tätä ainutkertaista elämää. Suoritan parisuhdetta, suoritan lastenkasvatusta, suoritan harrastuksia, suoritan työntekoa. Entä jos suorittaisin vähän vähemmän ja miettisin enemmän. Tai edes miettisin sitä, teenkö oikeita asioita, oikeille ihmisille, oikeaan aikaan. Se tuskin kaduttaisi jälkeenpäin. ◀ uomasin viime vuoden lopulla sosiaalisesta mediasta, että monilla tutuillani oli ollut huono vuosi. Joillakin varmasti henkilökohtaisista syistä, mutta luulen, että maailman kriisiherkkä tilanne heijastuu monen elämään ja yleiseen mielialaan. Haluan olla tekemässä tästä vuodesta hieman paremman.” Näin kertoo Klaukkalan kirkkopiirissä työskentelevä seurakuntapastori Ida Vartiala siitä, minkä takia hän on päättänyt tänä vuonna panostaa erityisesti hyvän tekemiseen. Eikä hän aio tehdä sitä yksin. ”Hyvän tekeminen kuulostaa helposti kliseeltä tai maailmoja syleilevältä asialta ilman sen tarkempaa määritelmää. Sen takia en halua tehdä tätä yksin. Tiedän, että kaikenlainen puuhastelu on kivempaa, kun voi puuhastella yhdessä muiden ihmisten kanssa!” ”Aion kutsua kokoon ihmisiä, joilla on uskoa siihen, että pienillä teoilla voi vaikuttaa yksittäisen ihmisen elämään ja sen kautta vaikuttaa yleiseen mielialaan. Tarkempaa fokusta en tarjoa, vaan ryhmä määrittää itse itsensä. Pääajatus on, että toteutamme yhdessä toistemme ideoita pienistä hyvistä teoista. Oli se sitten lauluesitys palvelutalossa, lumen luomista, roskien keräämistä, mitä ikinä keksimmekään!” Hän on jo pitkään ajatellut, että hyvän tekeminen on jo sisäänrakennettu kutsumukseemme kristittyinä ja seurakuntalaisina. ”Meidät kristityt on kutsuttu toimimaan valona maailmassa ja heijastamaan Jumalan rakkautta. Palvelemme Jumalaa palvelemalla toisiamme ja luomakuntaa, hän pohtii.” ”Sitä paitsi kukapa tietää, mitä tästä vie- ”HERRA, NYT SINÄ ANNAT PALVELIJASI RAUHASSA LÄHTEÄ, NIIN KUIN OLET LUVANNUT. MINUN SILMÄNI OVAT NÄHNEET SINUN PELASTUKSESI, JONKA OLET KAIKILLE KANSOILLE VALMISTANUT.” (Luuk. 2: 29–30) 2 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 31.1.2017 ▼ kuva: Joonas Heinonen lä rakentuu. Parhaimmillaan meillä on porukka eri-ikäisiä ja eri tavalla maailmaa katsovia ihmisiä, jotka haluavat innostua toistensa ideoista. Ja onhan uskon ja tekojen suhteen pohtiminen on tänä vuonna erityisen ajankohtaista reformaation merkkivuoden vuoksi.” Ida haluaa kuitenkin olla myös realisti miettiessään sitä, mihin yksittäisellä ihmisellä tai pienellä ryhmällä on mahdollisuuksia. ”Hyvän tekeminen ei tarvitse aina tähdätä maailman pelastumiseen tai ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Mutta pienistä tuikuistakin syttyy iso roihu, jos ne laittaa tarpeeksi lähelle toisiaan!” Ida Vartiala on ollut mukana myös rakentamassa Nurmijärven seurakunnan ympäristösuunnitelmaa ja sitä kautta seu- IDAN NELJÄ ELÄMÄN TÄRKEINTÄ ASIAA 1 2 3 4 Jumala Mielekäs työ Toimiva parisuhde Anteeksiantaminen ja kiitollisuus Rukous Ei lopu Herran laupeus, uskollisuus, rakkaus. Polvesta polveen säilyy se turvana Herran omille. Maan valtiaat hän kukisti ja ylpeät hän nöyryytti, vaan köyhät otti omaansa, nälkäiset täytti lahjoilla. VK 50: 3–4

Hyvän tekeminen kuuluu kristityn elämään yhtä lailla kuin messussa käynti, ajattelee seurakuntapastori Ida Vartiala. rakunnan kirkon ympäristödiplomia hakevassa toimikunnassa. ”Ajattelen, että luomakunta-ajattelu leikkaa kaiken seurakunnan toiminnan. Kun suojelemme luomakuntaa, emme harjoita vain perinteistä luonnonsuojelua, vaan ajattelemme itsemme kiinteänä osana luomakuntaa. Olemme riippuvaisia ympäröivästä maailmasta – niin ihmisistä kuin luonnosta. Palvelemalla ihmisiä palvelemme koko luomakuntaa. Suojelemalla luontoa teemme palveluksen tuleville sukupolville”, Ida valottaa ajatuksiaan. Idaan ympäristöajattelu kolahti yläasteen aikana. Ekoteologiasta hän kiinnostui opiskeluaikana teologisessa tiedekunnassa ollessaan ja kirjoitti teologian kandidaatin tutkielmansa siihen liittyen. Olemme riippuvaisia ympäröivästä maailmasta – niin ihmisistä kuin luonnosta. Palvelemalla ihmisiä palvelemme koko luomakuntaa. Diakonia ”Ajatusmaailmani on tietysti kehittynyt vuosien varrella vähemmän mustavalkoiseksi, mutta silti minun on vaikea ymmärtää lyhytnäköisyyttä. Tällä hetkellä kiinnostavin termi on rakenteellinen synti. Se tarkoittaa toimintaa tai ajattelua, joka sisäänkirjoitettu rakenteisiin ja joka mahdollistaa synnin toteutumisen yhteiskunnassa. Esimerkkinä vaikkapa suomalaisen yhteiskunnan rakenteet, jotka tukevat eriarvoistumista tai lapsiperheiden köyhtymistä”, hän kertoo. ◀ Tule mukaan! Ryhmän ensimmäinen tapaaminen on Klaukkalan kirkolla 16.2. klo 18. Ennakkoilmoittautumiset ja ­lisätiedot: Ida Vartiala, 044 422 0518, ida.vartiala@evl.fi Kynttilänpäivä on lohdutuksen päivä Muistatko miltä tuntui äidin tai isän syli pienenä Diakonia on kristilliseen uskoon ja rakkauteen perustuvaa palvelua kirkon elä- mässä. Diakonia etsii, lievittää ja poistaa ihmisten hätää ja kärsimystä. Diakonia pyrkii herättelemään myös yhteiskunnallista ja kansainvälistä vastuuta. Kirkollinen diakonia pyrkii auttamaan ja tukemaan erityisesti heikoimmassa asemassa olevia ja niitä, jotka jäävät kaiken muun avun ulottumattomiin. (www.evl.fi/sanasto) kun oli kova suru tai hätä? Saitko lohtua tai turvaa? Ketä sinä lohdutat tänä päivänä? Lohtu on pohjimmiltaan hyväksymistä. Että näin on ja tästäkin selvitään. ◀ Anna-Kaisa Tenhunen Kirkonkylän piirikappalainen Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 31.1.2017 • 3

Uudistunut Seurakuntaviesti – ruusuja vai risuja? NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA- Nro 1 • 31.1.2017 • www.nurmijarve nseurakunta.fi Kurkkaa, mitä kaikkea tapahtuu helmi-m seurakunnassa aaliskuussa! 13 Ei ole huonoja tapoja tehdä hyvää 2 Kohtaamisia Bangkokissa 6 Luet parhaillaan uudistuneen Seurakuntaviestin ensimmäistä numeroa. Mitä ajatuksia lehden ulkonäkö ja sisältö sinussa herättää? Kuulisimme siitä mielellämme! Palautetta voi anIhmisarvo ke taa seurakunnan sähköpostin kautta, YHTEISVASTskiössä TORJUU IHMUUKERÄYS ISKAUPPAA nurmijarven.srk@evl.fi, seurakunnan FB-sivun kautta tai suoraan seurakunnan työntekijöille heitä tavatessasi. Kaikki palautteet ovat kullanarvoisia ja ne auttavat meitä kehittämään lehteä yhä paremmin teitä lukijoita palvelevaksi. 8 Ideakilpailu: mihin käyttäisit tai lahjoittaisit käytöstä poistettavia virsikirjoja? Nurmijärven seurakuntaan hankitaan uudet virsikirjat, jotta saamme käyttöömme myös viime adventtina käyttöönotetun virsikirjan lisävihkon virret. Sen myötä käytöstä poistuu lukuisa määrä vanhentuneita virsikirjoja, jotka sinällään ovat vielä kuitenkin aivan käyttökelpoisia. Mihin sinä antaisit näitä kirjoja tai mihin niitä voisi käyttää? Anna ideasi yhteiseen jakoon! Lehtiryhmä kokoaa kaikki ideat ja parhaat palkitaan – luonnollisesti uudella virsikirjalla! Ideat voi lähettää seurakunnan sähköpostiin, Facebook-sivulle tai viestinnän väelle Nurmijärven seurakuntakeskukseen. Ideoita vastaanotetaan 20.2. saakka. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti eli muistathan liittää ehdotukseesi myös yhteystietosi. Raimo Vuoriheimo kiittää muistamisesta Lämmin kiitos Teille kaikille näistä 28 vuodesta jotka olin seurakunnassa. Tuohon aikaa mahtuu monta pientä tärkeää asiaa sekä isoja kokonaisuuksia. Emme tee tätä työtämme yksin vaan yhdessä, joten kiitos työtovereilleni, luottamushenkilöille, seurakuntalaisille sekä yhteistyötahoille tuona aikana. Sain teiltä kiitettävästi yhteydenottoja ja tukea haasteissa. Kiitos Teille kaikesta muistamisesta jota sain osakseni yhteisellä kahvihetkellä jäädessäni eläkkeelle. Hyvää kuluvaa vuotta 2017! Lämpimin terveisin, Raimo Vuoriheimo kiinteistöpäällikkö (eläkkeellä) Kinkerit Raalan koululla Hynnänkorventie 281, keskiviikkona 1.3. klo 18 ▶▶ kirkkoherra Ari Tuhkanen, kanttori Satu Ranta, diakoni Hanna Alava ▶▶Raalan kylätoimikuntalaiset keittävät väliaikakahvit Perttula-Uotilan koko pitäjän suurkinkerit Nurmijärven Rauhanyhdistyksen toimitalolla, Lopentie 25. torstaina 16.3. ▶▶klo 18 keitto- ja kahvitarjoilu Rauhanyhdistyksen laittamana ▶▶n. klo 18.30 kinkerit alkavat ▶▶Nurmijärven Rauhanyhdistyksen puheenjohtaja Taneli Kalliokoski, ▶▶kirkkoherra Ari Tuhkanen, kanttori Satu Ranta, diakoni Jonna Dmitrieva Kinkereiden tuotto ­Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tervetuloa! 4 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 31.1.2017 Iso pappila peruskorjataan Pappilan luonnetta kunnioitetaan I son pappilan peruskorjaus on Nurmijärven seurakunnan tämän ja ensi vuoden suurin investointi. 1800-luvulta oleva rakennus ajanmukaistetaan tiloiltaan ja tekniikaltaan, mutta sen erityisluonnetta pappilana kunnioitetaan. Suunnittelua on tehty yhteistyössä Museoviraston kanssa. ”Iso pappilan edellinen peruskorjaus on tehty vuonna 1988 ja rakennus on monella tavalla korjaustarpeessa”, kertoo seurakunnan kiinteistöpäällikkö Heikki Nisula. Pappila rakennettiin vuosina 1843– 46. Aikoinaan se toimi kirkkoherran virkatalon päärakennuksena. 1920-luvulla sen päädyn laajennukseen sijoittui kirkkoherran virasto. Siihen tilaan sijoitettiin myöhemmin arkisto. Pappilana eli kirkkoherran asuntona talo toimi viimeksi 1970-luvulla. Sen jälkeen sinne sijoitettiin muitakin seurakunnan toimistoja, mm. taloustoimisto yläkertaan. Vuonna 1985 toimistot ja virasto siirtyivät uuteen seurakuntakeskukseen. Pappilaa tullaan käyttämään edelleen seurakuntalaisten perhejuhlapaikkana ja päiväkerhotalona. Huonetiloja järjestellään hieman uudelleen, lämpöeristystä parannetaan ja keittiö sekä sisäpinnat uusitaan. Länsipäädyn entiseen arkistotilaan tulee kappeli. Pyörätuolia käyttävien kulku helpottuu, kun pääovelle tehdään invaluiska tai -nostin. Lämmön lähteeksi muutetaan maalämpö. Hanke toteutetaan tänä ja ensi vuonna. Päiväkerhot siirtyvät kevätkauden jälkeen remontin ajaksi Kuuselaan Aleksis Kiven tien toiselle puolelle. Kirkonkylän siunauskappelin alakerran tiloihin tehdään niin ikään mittava peruskorjaus. Kylmäsäilytystiloja laajennetaan Heikki Nisula valittiin eläkkeelle siirtyneen Raimo Vuoriheimon jälkeen kiinteistötoimen johtoon. Hän toimi tätä ennen vastaavassa tehtävässä Tuusulan seurakunnassa. Imuautoja, kuivauspuhaltimia ja yhteistyön henkeä Nurmijärven kirkon ­vesivahinkojen korjaus­ työt täydessä käynnissä N urmijärven kirkossa tapahtui vuodenvaihteen ympärillä kaksi vakavahkoa vesivahinkoa. Ensin 14.12.2016 ja sitten 8.1.2017 kirkon välikatossa kulkevan sprinklerijärjestelmän suuttimet laukesivat tahattomasti toistaiseksi tuntemattomasta syystä. Ensimmäisellä kerralla suuttimet rikkoontuivat kirkon pääoven puoleisessa päädyssä urkuparven päällä. Toisella kerralla tapahtumapaikkana oli vastapäinen, alttarin puoleinen pääty. Molemmilla ker- roilla sekä kirkon suntio että pelastuslaitos olivat automaattihälytysten ansiosta varsin nopeasti paikalla ja vahingot saatiin minimoitua. Kirkon välikatosta on poistettu kaikki kastuneet eristevillat ja ne korvataan kevään aikana uusilla eristeillä. Samoin sisätiloja on kuivatettu isoilla puhaltimilla ja seinäpaneleeja on avattu kosteuden poistamiseksi rakenteista. Museovirasto arvioi vielä maalausten ja kirkkotekstiilien tilan.  Ilmeisesti niihin ei ainakaan vakavia vaurioita ole pääs-

Pappilan ulkoasu ei juuri muutu, mutta sisätiloissa muutoksia tapahtuu. Rakennushistoriallisesti merkittävänä pidettyyn länsipäätyyn sijoitetaan kappeli. ja näin saadaan toimivat tilat vainajien säilytykseen sekä hyvästelyhetkien pitämiseen. Samalla rakennetaan yleisö-wc. Kappeli saa nyt myös oman kellotornin rakennuksen viereen. Tähän asti saattokellot ovat soineet kirkonmäen kellotornissa. Kuuluvuus sieltä ei aina ole ollut kovin hyvä. Kappelin takana sijaitseva työntekijöiden sosiaalirakennus puretaan ja rakennetaan uusi varastoalueelle. ”Nurmijärven seurakuntakeskuksen pi- ha-alueiden peruskorjaus on vuosien ajan joutunut väistymään muiden projektien tieltä ja nyt se on viimeistään ajankohtainen, koska piha-alueen ”elinkaari” on lä- Iso pappilan edellinen peruskorjaus on tehty vuonna 1988 ja rakennus on monella tavalla korjaustarpeessa. hes lopussa”, sanoo Heikki Nisula. Seurakuntakeskuksen paikoitusalueet on rakennettu vuonna 1985. Alue on maaperältään ollut alun perin heikosti kantavaa ja kosteaa. Rakentamisessa ei ole tätä tuolloin riittävästi huomioitu. Siksi on esiintynyt paljon routimista ja painumia, jonka vuoksi on lähes vuosittain jouduttu tekemään asvaltointien korjauksia. Pysäköintialueet perustetaan uudelleen ja asvaltoidaan. Pysäköintipaikkoja tulee vähän lisää. Vuosittaiset kunnossapito- ja pe- ruskorjaustyöt perustuvat kiinteistösuunnitelmaan, joka pohjautuu tilojen käyttötarpeisiin ja kuntokartoituksiin. KUVA: PEKKA TUKEVA Vesivahinkojen korjaustöitä on ­tehty liki vuorokauden ympäri useiden asiantuntijatahojen voimin. Kiinteistöjen ylläpidon perusteena ovat toiminnan tarvitsemat tilat tai kulttuuriarvot. Kiinteistöjen säännöllisen kunnossapidon laiminlyönti saattaa heikentää niiden käyttöarvoa sekä aiheuttaa suurempia ja kalliimpia remontteja myöhemmin. Kiinteistöpäällikkönä joulukuussa aloittanut Heikki Nisula sai ”lentävän lähdön” tehtävään, kun tänä aikana on sattunut pääkirkossa kaksi vesivahinkoa. Kirkko on korjaustöiden vuoksi ollut tammikuussa pois käytöstä. Kuivaus jatkuu vielä tämän jälkeenkin, mutta kirkko voidaan kuitenkin nyt ottaa uudelleen käyttöön. ◀ teksti ja kuvat: Markku Jalava syt tulemaan.  Lisäksi esim. alttaritaulu ja urut eivät saaneet pysyviä vahinkoja. Tällä tietoa kirkko saadaan jumalanpalveluskäyttöön tammikuun lopussa. Kirkon rakenteiden kuivatustyö kuitenkin jatkuu näillä näkymin helmikuun ajan ja ehkä vielä maaliskuussakin.  Kuivatustyön aikana kirkko on siis käytössä, mutta hirsirakenteita on näkyvissä.  Silloin on kirkossa kävijöillä melko ainutlaatuinen mahdollisuus nähdä kirkon vankkoja hirsirakenteita, jotka normaalisti ovat panelointien peittämiä.  Kuivatustyön valmistuttua paneloinnit asetetaan taas paikoilleen.  Ensimmäisen vesivahingon jälkeen sprinklerisuuttimet oli jo koeponnistettu ja järjestelmä kertaalleen huollettu.  Nyt osa suuttimista ampulleineen lähetetään vielä erikseen tutkittavaksi Ruotsiin tekniseen laboratorioon.  Sprinklerisuuttimien ampullien vaihto Nurmijärven kirkossa on kuitenkin jo aloitettu, jotta vastaavilta vahingoilta vältytään. ◀ Piia Ahtee-Koponen Ari Tuhkanen Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 31.1.2017 • 5

IKKUNA MAAILMAAN Slummialueen lapsilla on harvoin muuta leikkipaikkaa kuin katu. Iltapäiväkerhossa pyritään luomaan lapsille mahdollisuus leikkiin turvallisissa tiloissa. Teksti ja kuvat: Iiris Savolainen Kohtaamisia Bangkokissa M arraskuun alussa minulla oli mahdollisuus osallistua Suomen Lähetysseuran järjestämälle opintomatkalle Thaimaahan. Etukäteen minua kiinnosti nähdä ja kokea jotain siitä, millaista on lähetystyöntekijämme Kirsi Salmelan työ ja elämä Thaimaassa. Emme nähneet merta ja rantoja emmekä aurinkotuoleja, mutta matka yllättikin aivan omalla tavallaan ja sen merkitys aukeni minulle kujien ja polkujen varrella. Yöaikaan tapahtuneen kymmenen tunnin lennon ja 15 minuutin unien jälkeen olimme Thaimaan aamussa. Kirsi Salmela saapui ohjaamaan meitä eteenpäin. Tunsin olevani etuoikeutettu päästessäni hänen kyytiinsä. Perillä Lähetysseuran aluetoimistossa saimme ystävällisen vastaanoton jälkeen paljon tietoa haasteista, joita Lähetysseura kohtaa Thaimaassa. Tapaamisemme jatkoksi kokoonnuimme ensimmäisen thaimaalaisen aterian ääreen. Monet thaimaalaiset ruuat olivat minulle liian tulisia, jonka vuoksi minusta ei tullut kaikkien ruokien ystävää. Tutustuttuamme paikalliseen kulttuu- riin ja sopeuduttuamme paikalliseen liikenteeseen ja aikaeroon, sunnuntain tultua, jakauduimme Bangkokin paikallisseurakuntiin. Ari Tuhkasen ja Juhani Lavangon kanssa osallistuimme jumalanpalvelukseen Santithamin seurakunnassa. Nuoret olivat huolellisesti valmistelleen jumalanpalvelukseen musiikkia ja toimivat säestäjinä. Lapset osallistuivat muun muassa tanssiesityksellä. Jumalanpalveluksen tunnelma oli hyvä ja innostunut. Tilaisuuden jälkeen huomioitiin seurakunnan messussa ensimmäistä kertaa olevat kukilla. Jumalanpalveluksen jälkeen nautimme vielä yhteisen aterian. Tuona päivänä tapasin ensimmäistä ker- kala tutustuttivat meitä Armonkodin toimintaan. Hetkeksi saimme seuraamme myös yhden Armonkodin asukkaista, pienen vauvan. Klong Toeyn slummialueella saimme tutustua ryhmään lapsia heidän päivätoimintansa lomassa. Esittäytyessämme lapset kertasivat huolellisesti nimemme. Olin onnellinen kahden lapsen tuodessa myös minulle piirtämänsä taideteoksen muistoksi vierailustamme. Kävimme myös slummialueella yhteisös- Iltapäiväkerhossa ohjaajat Man ja Romans järjestävät slummialueen lapsille mielekästä, lapsenomaista toimintaa. taa nuoren naisen, kutsumanimeltään ”Tukkataa”. Seuraavana päivänä tapasin Tukkataan Luther-seminaarissa jossa voi vuodessa suorittaa seurakuntatyön peruskurssin ja viidessä vuodessa teologian kandidaatin tutkinnon. Kaksipäiväisen seminaarin aikana kävimme työskentelyn ohessa monia keskusteluja opintomatkalaisten ja paikallisten seminaarilaisten kesken. ▶Thaimaassa ▶ asuu noin 67 miljoonaa ihmistä, joista 9 miljoonaa Bangkokissa. ▶▶Bangkokin väestöstä noin miljoona ihmistä asuu slummeissa. ▶Thaimaalaisista ▶ noin 94 prosenttia on Theravadabuddhalaisia, 1 prosentti kristittyjä. Bangkokissa viettämästämme kaksipäi- väisestä seminaarista jäi mieleeni erityisesti lähetystyöntekijä Katariina Kiilusen puhe, josta sisäistin; Tullessamme nähdyiksi Jumalan ja toistemme kautta koemme olevamme olemassa. Tuo lause, ”To be seen”, ”Tulla nähdyksi” pysyi mielessäni kohtaamisissa Bangkokissa ja myöhemmin vuoriston ihmisten parissa. Vierailimme myös Home of Gracessa, Armonkodissa. Armonkoti on väliaikainen suoja naisille, joilla on ongelmia raskautensa aikana. He voivat asua Armonkodissa ennen ja jälkeen synnytyksen. Lähetystyöntekijä Anja Markkanen seuranaan vapaaehtoistyöntekijä Katri Pah- 6 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 3 • 12.3.2017 ▶▶Vanhojen perinteiden ja kuninkaan kunnioittaminen ovat edelleen tärkeitä. Vierailumme aikana maassa vietettiin suruaikaa kuninkaan poismenon johdosta. THAIMAA sä, joka näytti rakentuneen suuren sillan alle. Pääsimme tutustumaan iltapäiväkerhon toimintatiloihin sekä paikalliseen asuinaulueeseen. Pikkuruisten kujien varrelle paikalliset asukkaat olivat koonneet ja sisustaneet kotinsa. Kujilla sijaitsi myös pieniä kojuja. Pääsimme seminaarista tutuiksi tulleiden ohjaajien ”Manin” ja ”Romansin” kanssa sisustamaan pientä kerhotilaa sekä leikkimään iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten kanssa. Iltapäivätoimintatilan seinälle eräs tiloissa työskennellyt laatinut kirjoituksen:”Et tule enää koskaan olemaan täydellisesti kotonasi koska osa sydämestäsi tulee aina olemaan muualla. Se on hinta jonka maksat ihmisten kohtaamisesta ja rakkaudesta enemmän kuin yhdessä paikassa.” Juuri tuolta minustakin tuntui, kun nuoren tytön katse jäi seuraamaan minua hyvästellessämme. Mieleeni jäi ajatus; miten olisin voinut vielä jotenkin auttaa juuri häntä ja muita kohtaamiani nuoria ja lapsia Bangkokissa? Minua jäi lohduttamaan ajatus siitä, että parhaiten voin auttaa tekemällä tunnetuksi sitä työtä jota täällä haasteellississa olosuhteissa tehdään sekä omalta osaltani tukemalla tätä toimintaa jolla heidän elämäänsä helpotetaan. Tämä paikka luo toivoa ja turvallisuutta tähän yhteisöön. ◀

NÄIN MEISTÄ TULI LUTERILAISIA ▼ 4 Kirkko opetti kansaa lukemaan S uomeen reformaatio – tai uskonpuhdistus, jolla nimellä sitä pitkään on kutsuttu – tuli Wittenbergissä opiskelleiden teologien välityksellä. Mikael Agricola (1510– 1557) oli yksi heistä. Hän opiskeli Saksassa vuosina 1536–1539. Ensimmäisenä luterilaisena Suomen (=Turun) piispana hän toimi vuosina 1554–1557. Pietari Särkilahti (kuoli 1529) oli Agricolan opettaja ja uskonpuhdistuksen edelläkävijä. Särkilahti oli ensimmäinen avioliittoon mennyt suomalainen pappi. Katolisessa kirkossa pappien oli ja on edelleen elettävä naimattomana.Katolinen ja reformoitu aika menevät lomittain. Uudet muodot ja tavat yleistyivät vain vähitellen. Suomi on ollut myös läntisen ja itäisen (ortodoksisen) kirkon rajamaa. Oppe nyt wanha ia noori. Näin alkaa Mikael Agricolan v. 1543 julkaisema ABC-kirja eli aapinen. Uskonpuhdistuksen periaatteiden mukaan kansan oli kuultava Jumalan sanaa omalla kielellään. Suomessa ei ollut 1500-luvulla kansan käyttämää kirjakieltä, joten oli luotava suomelle kirjallinen asu ja tuotettava kirjoja ja opetettava kansa lukemaan. Mikael Agricola julkaisi suomenkielisen Uuden testamentin vuonna 1548. Ensimmäisen suomenkielisen virsikirjan kokosi 1580-luvulla Jacobus Finno eli Jaakko Suomalainen. Virsikirja sisälsi 101 virttä. Suurin osa virsistä oli käännetty ruotsista, saksasta ja latinasta, tai olivat Mikael Agricolan teoksista. Ensimmäinen suomenkielinen koko Raamattu ilmestyi kuitenkin vas- ta vuonna 1640. Kirjaa painettiin 1200 kappaletta. Raalan kartanon isäntä, majuri Jören Berg (Raalassa 1643–81) lahjoitti tuoreeltaan kotikirkkoonsa tuon vuoden 1642 Raamatun, joka edelleen on Nurmijärven seurakunnan hallussa samoin kuin sen 1940-luvulla painettu näköispainos. Kului siis vajaa 50 vuotta Lutherin Wittenbergissä 1517 julistamista teeseistä kun reformaatio oli saavuttanut Nurmijärven. Vuoden 1642 Raamattu on Nurmijärven seurakunnan arkistossa. Kirjapainotaidon kehittyminen vaikutti uskonpuhdistuksen ja kirjallisuuden leviämiseen, mutta hitaasti. Kirja oli vielä pitkään harvinaisuus. Suomenkielinen kaunokirjallisuus (mm. Aleksis Kivi) ja lehdistö kehittyivät vasta 1800-luvulla. tyttiin. Voi sanoa, että suomalaiset oppivat kunnolla lukemaan ja kirjoittamaan vasta 1900-luvun alkupuolella. Näin kirkko oli rakentamassa kansakuntaa, joka vuonna 1917 oli valmis itsenäistymään. Kirkko opetti kansaa lukemaan li nopeasti, sillä ehkä jo ensimmäinen kappalainen Kleemens (1558–n. 1565) ja varmasti hänen seuraajansa Sigfrid Tuomaanpoika (1565) olivat uskonpuhdistuksen kannattajia. Kului siis vajaa 50 vuotta Lutherin Wittenbergissä julistamista teeseistä 300 vuotta. Tätä tehtävää varten syntyivät lukkarinkoulut, rippikoulut, pyhäkoulut (Nurmijärvellä v. 1832, ehkä ensimmäisenä Suomessa) ja kiertokoulut. Kovin hitaasti lukutaidossa edis- Nurmijärvelle uskonpuhdistus tu- (1517) kun reformaatio oli saavuttanut Nurmijärven. Se ei tarkoittanut yhtäkkistä käännöstä kirkollisissa menoissa ja tavoissa, vaan monitasoista ja vähittäistä muutosta. Nurmijärven kirkkoherrana vuodet 1824–1841 toimineen Karl Isak Walleniuksen (1782–1866) varhainen sukulainen Mikael Mikaelinpoika edusti Suomen papistoa Uppsalan kokouksessa 1593, jossa papisto valitsi evankelisluterilaisen opin katolisen sijaan. – Ja vakuutti samalla uskollisuuttaan Ruotsin kuninkaalle. Markku Jalava Koska Jumala on totta Mitä sinun mieleesi tulee otsikosta? Koska koskasana on aika mielenkiintoinen sana. Tietysti – tai ehkä – ensimmäiseksi tulee mieleen ilmaisu ”sen vuoksi, että”. Sen vuoksi, että Jumala on totta, on olemassa kirkko. Kristuksen kirkko, joka kutsuu kaikkia syntisiä ihmisiä eli kaikkia ihmisiä Jumalan armon ja anteeksiantamuksen suojaan. Koska Jumala on totta, saamme siis iloita ja kiittää armosta myös nyt reformaation 500-vuotismerkkivuonna. Koska Jumala on totta, saamme Herraa kiittää ja Herralta pyytää siunausta edelleenkin jo satavuotista itsenäisyyttään juhlivalle isänmaallemme. Koska Jumala on totta, saamme kaikki yhdessä Jumalan siunauksen ja armon varassa toimia Nurmijärven seurakunnan Onnistumissuunnitelman toteuttamiseksi jokaisen nurmijärveläisen parhaaksi. Koska on kuitenkin myös kysymyssana. Koska Jumala on totta? Koska Jumala on totta sinulle? Onhan Hän totta sinulle tänäänkin? Koska Jumala on totta, saamme siis iloita ja kiittää armosta myös nyt reformaation 500-vuotismerkkivuonna. KIRKONMÄELTÄ Ari Tuhkanen ▼ kirkkoherra Ensimmäisestä Johanneksen kirjeestä löydät vavahduttavat sanat: ”Me tiedämme myös, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, jotta tuntisimme hänet, joka on Todellinen. Ja tässä Todellisessa me elämme, kun olemme hänen pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Hän on tosi Jumala ja iankaikkinen elämä.” (1. Joh. 5:20) Koska Jumala on totta myös tänä vuonna ja tälläkin hetkellä, niin siunattua tätä vuotta ja nyt-hetkeä sinulle! ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 31.1.2017 • 7

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta menee 60 % kehitysyhteistyöhön ja katastrofiapuun. Se toimitetaan perille Kirkon Ulkomaanavun (KUA) kautta. Teksti: Minna Väänänen, diakonissa, Rajamäen kirkkopiiri kuvat: Ville Asikainen/Yhteisvastuukeräys 2017 ▼ TOIVOA TOIVOTTOMUUTEEN I Yhteisvastuukeräys 2017 torjuu ihmiskauppaa hmiskauppa on vakava yksilöön kohdistuva rikos ja ihmisoikeusloukkaus. Se on rikollista toimintaa, jossa rikoksentekijä vaikuttaa uhrinsa päätöksentekokykyyn mm. erehdyttämällä, alistamalla tai käyttämällä hyväksi uhrin haavoittuvaista tilaa ja saattaa uhrinsa hyväksikäytön kohteeksi. Ihmiskauppaa tapahtuu kaikkialla maailmassa sekä maiden sisällä että yli rajojen. Suomessa tunnistettuja ihmiskauppatapauksia on vuosittain n. 50–60. Rikosnimikkeenä Suomessa ihmiskauppa on melko tuore ja sen vuoksi sitä koskevaa oikeuskäytäntö ei ole vielä vakiintunut. Kansainvälinen kohde on Lähi-Itä, erityisesti Jor- dania. Jordaniaan otetaan vastaan pakolaisia kolmanneksi eniten koko maailmassa. Viime vuonna maahan tuli n. 650 000 virallisesti rekisteröityä pakolaista. Epäviralliset arviot liikkuvat 1–1,5 miljoonan pakolaisen kieppeillä ja yli puolet heistä on alle 18-vuotiaita. Osa pakolaisista asuu keskellä aavikkoa pystytetyillä leireillä, osa asuu kaupungeissa. Suurin osa heistä on kotoisin sodan turmelemasta Syyriasta. Pakolaisleirien elinolosuhteet ovat karut. Za’atarin pakolaisleirissä, lähellä Syyrian rajaa, asuu noin 80 000 ihmistä reilun viiden neliökilometrin alueella. Kesäisin ongelmana ovat kuumuus ja kuivuus, talvella kylmyys ja sateen liejuksi möyhentämä maaperä. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan nuorisotyöttömyys Lähi-Idän alueella on 28 %. Se on yksi maailman korkeimmista ja jatkokoulutusmahdollisuudet pakolaisnuorille ovat lähes mahdottomat. 12–17-vuotiaista pojista enää 47 % ja tytöistä 54 % käy koulua. Yhteisvastuuvaroin tuetaan ja annetaan mahdolli- suus Lähi-Idän nuorille kouluttautua perustaitoihin sekä työllistymistä tukevaan koulutukseen. Kirkon Ulkomaanapu järjestää nuorille koulutuksen lisäksi myös vapaa-ajantoimintaa, kuten jalkapalloa ja sirkuskouluja, joissa nuoret voivat prosessoida tunnetilojaan. Keräysvaroja käytetään myös pitkäjänteisen kehitysyhteistyöhön Keski-Afrikan tasavallassa, Ugandassa ja Myanmarissa. Suomessa keräysvaroin autetaan ihmiskaupan uhreja yhteistyössä Pro-tukipiste ry:n, Rikosuhripäivystyksen, Pakolaisneuvonta ry:n ja Monika-Naiset liitto ry:n kanssa. Yhteisvastuukeräys käynnistyy sunnuntaina 5.2.2017 kaikissa Suomen seurakunnissa. Sen suojelijana on presidentti Sauli Niinistö, joka avaa keräyksen. Keräyksen isäntänä toimii Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström. ◀ 8 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 31.1.2017 Sirkushuveja ”Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle. (Matt. 25:40) Jukka Reinikainen, Kontiolahden seura- kunnan kirkkoherra, vieraili helmikuussa Lähi-Idässä Jordaniassa, Länsirannalla ja Israelissa Kirkon Ulkomaanavun opintomatkalaisena. Yksi opintokohteista oli Jordanian ja Syyrian rajavyöhykkeellä oleva Za’atarin pakolaisleiri. Za’atarin pakolaisleirillä elää noin 80 000 Syyriasta paennutta perhettä – lapsia, nuoria, äitejä, isiä ja vanhuksia. Tämä YK:n alaisuudessa toimiva pakolaisleiri on hyvin organisoitunut yhteiskunta, jossa sadat avustusjärjestöt kaikkialta maailmasta vastaavat leirin johdon alaisuudessa ihmisten perustarpeista – ruuasta, lämmöstä, saniteettiolosuhteista ja pakolaisten teltta- ja parakkimajoituksesta. Jukka Reinikaista mietitytti oma asennoitumisensa juuri ennen pakolaisleiriin menoa: ”Kuinka voisin kohdata ihmisten hädän kasvoista kasvoihin? Maailmapoliittiset seuraukset olisivat hetken päästä

Yhteisvastuu­ tapahtumia Nurmijärvellä: ▶▶Yhteisvastuukeräys käynnistyy messun jälkeen kaikissa kirkkopiireissä, Nurmijärven kirkonkylässä ja Rajamäellä klo 10 ja Klaukkalassa klo 12. ▶▶Lipastempaus toteutetaan pe–la 10.–11.2. taajamissa kauppojen edessä. Voit ilmoittautua kerääjäksi tunniksi tai kahdeksi. ▶▶Kevätlaulajaiset Nurmijärven seurakuntakeskuksessa keskiviikkona 29.3. klo 13.00 ▶▶Voit lahjoittaa myös pankin kautta. Käyttäessäsi Nurmijärven seurakunnan viitettä 308401 viite-kentässä ohjautuu lahjoitus kokonaisuudessaan Nurmijärven seurakunnan tuotoksi. ▶▶Nordea FI 16 2089 1800 0067 75 Pohjola Pankki FI 14 5000 0120 2362 28 Aktia FI 82 4055 0010 4148 41 20-vuotias Syyriasta paennut Fatima Hariri toimii Za’atarin pakolaisleirillä Jordaniassa tyttöjen sirkusvalmentajana. ▶▶Lipastempauksissa ja muissa tapahtumisissa lahjoitus onnistuu perinteisesti käteisellä rahalla. Kortinlukijoita ei ole vielä käytössä tämäntyyppisissä keräyksissä. pakolaisleirillä silmieni edessä pakolaisleirillä elävien ihmisten arkisena elämänä. tytöt esittivät taidokkaita sirkustemppuja ja liikuntaesityksiä. Kaksi klovnia esitti hupaisia ja taitavia temppujaan. Meidän lisäksi yleisönä olleet noin sata tyttöä elivät joka solullaan sirkuksen maailmassa.” Etukäteen saatu tieto Kirkon Ulkomaa- navun tekemästä työstä lasten ja nuorten parissa leirillä oli nostanut ristiriitaisia ajatuksia. Kirkon Ulkomaanapu järjestää ja organisoi pakolaisleirillä jalkapallovalmennusta ja sirkuskouluja? Ihmisethän kamppailevat pakolaisina nälän, lämmön ja peruselämän tarpeiden kanssa. Miksi tarjota heille sirkushuveja ja jalkapallotreenejä? ”Kun saavuimme pakolaisleirille, meille esiteltiin leirin ylpeys, tekonurmella varustettu jalkapallokenttä. Vihreä nurmi loisti kuin paratiisin puutarha keskellä kaikkea ankeutta.” ”Syyrialaiset pojat antoivat meille näytösottelun. He olivat leirin mestarijoukkue. Jalkapallopelin jälkeen saimme kutsun suureen parakkiin. Kun lähestyimme parakkia, kuului sieltä rytmikästä musiikkia ja innokasta taputusta. Meille opintomatkalaisille oli valmistettu puolen tunnin vauhdikas sirkusesitys. Kymmenet ”Siinä hetkessä ymmärsin, mitä on toi- Jalkapallotaitureita Za’atarin pakolaisleirillä Jordaniassa. Kirkon Ulkomaanavun jalkapallokentällä nuoret saavat pelata rauhassa. von tuominen toivottomuuteen. Miten tärkeää onkaan antaa lapsille ja nuorille edes hetkeksi aika ja paikka olla vapaana elämän toivottomuudesta ja hädästä. Miten tärkeää on vahvistaa lapsen ja nuoren elämäntaitoja liikunnan ja esiintymistaitojen avulla. Miten paljon nämä lapset nauttivatkaan tuottaessaan pakolaisleirin ankeuden keskelle iloa, naurua ja toivoa ei vain itselleen, vaan kaikille muillekin.” ”Tätä nämä lapset ja nuoret nimenomaan tarvitsevat! Toivoa ja itseluottamusta selviytyäkseen kansansa tragediasta. Sirkushuvit eivät ole näille lapsille ja nuorille viihdykettä, vaan yksi keino selviytyä elämässä eteenpäin.” ◀ JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA ▶▶▶ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 31.1.2017 • 9

▶▶▶ JATKUU TULE KESÄTÖIHIN Tiekirkko-oppaaksi ja Museokahvilan hoitajaksi Nurmijärven kirkko on avoinna 4.6.–6.8. klo 11–18 sekä elokuun viikonloput joka päivä klo 11–18 (ei juhannusaattona) Museokahvila toimii kirkonmäellä vanhassa viljamakasiinissa samaan aikaan. Fatima ja hänen ystävänsä Mona saavat sirkuksesta iloa ja toivoa arkeen. ”On hienoa nähdä nuorempien tyttöjen onnistuvan ja oppivan uusia sirkustaitoja”. Yhteisvastuu 2017 torjuu ihmiskauppaa Suomessa vuoden 2017 yhteisvastuu- varoin autetaan ihmiskaupan uhreja yhteistyössä Pro-tukipiste ry:n, Rikosuhripäivystyksen, Pakolaisneuvonta ry:n ja Monika-Naiset liitto ry:n kanssa. Keräysvaroin kehitetään tukihenkilötoimintaa ja etsivää työtä, vahvistetaan työntekijöiden osaamista tunnistaa ja tavoittaa ihmiskaupan uhreja, tarjotaan kriisiapua majoituksen, ruoan, hygienian ja vaatetuksen järjestämiseen, mahdollisuus tulkin käyttöön sekä matalan kynnyksen oikeudellista neuvontaa. Keräysvaroin tuettava kansainväli- nen työ keskittyy erityisesti konflik­ tien keskellä asuvien nuorten auttamiseen, jotta he pystyisivät rakentamaan kohtuullisen elämän, eivätkä joutuisi ihmissalakuljettajien ja ihmiskaupan uhreiksi. Jordaniassa avustustyön painopisteenä ovat koulutus ja psykososiaalinen tuki noin 12−30-vuotiaille leireillä ja paikallisissa yhteisöissä asuville Syyrian pakolaisille. Israelissa ja Palestiinalaisalueilla tuetaan rauhankasvatustyötä nuorten medialukutaidon sekä ihmisoikeustuntemuksen parantamiseksi. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu. ◀ Ihmiskauppaa maailmalla - entä Suomessa? Maailma kansainvälistyy ja ihmis- ten liikkuvuus lisääntyy. Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään ja maassamme kaikki on melko hyvin. Vai onko? Euroopan pakolaistilanne heijastuu myös Suomeen. Emme elä eristyksissä ja pahuuden saavuttamattomissa täällä Pohjolassa, vaan meidän suomalaisten on todettava, että alistavaa, piilossa olevaa ihmiskauppaa ilmenee niin maailmalla kuin kotiSuomessammekin. Tyypillistä ihmiskaupan uhria ei ole. Uhri voi olla minkäikäinen tahansa ja yhtä hyvin suomalainen kuin ulkomaalainen. Sama koskee ihmiskauppaan syyllistyneitä. Hyväksikäyttö ei aina näy ulospäin. Esimerkiksi Suomeen kokiksi tullut voi joutua tekemään ilman palkkaa ympärivuorokautista työtä ravintolassa. Vuoden 2017 yhteisvastuukeräyksellä kerätyt varat ohjataan ihmiskaupan torjumiseen. Avun tarve on suuri. Pelko, häpeä ja mahdollinen kielitaidon puute estävät uhreja hakemasta apua. Apu menee sekä uhreiksi joutuneille että niille, jotka ovat vaarassa joutua hyväksikäytön kohteiksi. Välitöntä kriisiapua annetaan majoitukseen, ruokaan, hygieniaan, tukihenkilötoimintaan ja etsivään työhön uhrien etsimisessä. Osa vuosittaisesta yhteisvastuun keräystuotos- ta ohjataan ulkomaille ja tänä vuonna kohdemaana on Jordania. Varoilla annetaan apua siellä pakolaisleireillä eläville nuorille koulutuksen perustaitoihin sekä annetaan mahdollisuuksia saada psykososiaalista tukea. Piispa Björn Vikström toteaa:” Meidät on kutsuttu auttamaan. Tehtävämme kristittyinä on huolehtia heikoista ja avuttomista.” Osallistu yhteisvastuukeräykseen. Olet torjumassa ihmiskauppaa ja tukemassa maailman konfliktialueilla nuorille parempaa tulevaisuutta. Voit ilmoittautua myös yhteisvastuukerääjäksi. Palkaksi saat hyvän mielen! Ilmoittaudu seurakuntaan. Olet Yhteisvastuun arjen enkeli! ◀ Lämpimin terveisin. Sirpa Rantala Nurmijärven seurakunnan yhteisvastuukeräyspäällikkö 10 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 31.1.2017 Haemme yli 17-vuotiaita, kielitaitoisia (väh. engl. ja saksa), palvelualttiita, itsenäiseen työskentelyyn sopeutuvia, selkeästi puhuvia ja normaaleja siivous- ja taloustöitä taitavia henkilöitä. Hygieniapassi sekä mielenkiinto toimittaa keskiviikkoisin keskipäivän rukoushetkiä katsotaan eduksi. Työaika on klo 10.30–18.15 jaksoittain arkisin ja viikonloppuisin. Vapaamuotoinen hakemus 3.3. mennessä: ensisijaisesti sähköpostitse nurmijarven.srk@evl.fi, otsikoi viestisi ”tiekirkko, Nurmijärvi” Tarvittaessa hakemuksen voi myös lähettää tai tuoda, os. Nurmijärven seurakunta, Kirstaantie 5–7, 01900 Nurmijärvi. Kuoreen merkintä ’Tiekirkko, Nurmijärvi’ Lisätietoja: piirikappalainen AnnaKaisa Tenhunen, 050 374 0960, annakaisa.tenhunen@evl.fi. Nurmijärven seurakunta tar­joaa kausi- ja kesätyötä hau­tausmailla ja seurakunnan kiinteistöjen piha-alueilla. Kesätyöhön otetaan ensisijaisesti nurmijärveläisiä 16 vuotta täyttäneitä nuoria touko-, kesä- tai heinäkuuksi. Työjakso on siis kuukauden mittainen ja työaika 38,75 h/vko (ma–ke klo 7–15.30, to klo 7–14.45, pe klo 7–14.30). Kausityöntekijöitä (yli 18 v.) haetaan 4-6 kuukauden jaksoksi, alkaen 2.5. Työt sijoittuvat ma–pe, 38,75 h/vko. Työtehtävinä erilaiset vihertyöt hautausmailla ja kiinteistöjen piha-alueilla. Sekä kausi- että kesätyöt ovat hy- vää kuntoa vaativia ulkotöitä, jota tehdään säässä kuin säässä. Katso tarkemmat hakuohjeet sekä täytä hakemuslomake seurakunnan nettisivuilla, www.nurmijarvenseurakunta.fi. Lisätiedot: puistopäällikkö Kari Kouhia, 050 597 6770, kari.kouhia@evl.fi, puistopuutarhuri Anna-Mari Tiitinen, 044 422 0548, anna-mari.tiitinen@evl.fi tai hautatoimen toimistosihteeri Saija Pakarinen, 09 8789 0631. Yhdessä elämiseen ja positiiviseen kerhokokemukseen sisältyy toisten huomioimista ja auttamista sekä yhdessä tekemisen iloa VARHAISNUORTEN KERHOT JA LEIRIT Kirkonkylä, Nuorisotalo, Pappilantie 1 ▶▶Isos- ja kerhonohjaajakoulutus: ma 13.2., 20.3., 10.4. ja 15.5. klo 17–19 ▶Vanhempien ▶ ja lasten askartelukerho: päivämäärät ilm. myöhemmin ▶▶Puuha- ja kokkikerho: ke klo 18–19.30 Valkjärven koulu ▶Varhaisnuorten ▶ kerho: pe klo 17.30–19 Klaukkalan kirkko ▶▶Pienoismallikerho: ti klo 18.30–20 ▶Varhaisnuorten ▶ kerho: to klo 18–19.30 ▶Yksinhuoltajien ▶ olohuone: 16.2., 16.3., 20.4. ja 18.5. klo 18–20 Palojoen koulu ▶Varhaisnuorten ▶ kerho: pe klo 17–18 Metsäkylän koulu ▶▶Pelikerho tytöille ja pojille: ti klo 17–18 ▶Varhaisnuorten ▶ kerho: to klo 18.30–19.30 Uotilan koulu ▶Varhaisnuorten ▶ kerho: ke klo 17.30–19 Rajamäki, Nuorisotila Nurkka, Patruunantie 1 ▶Varhaisnuorten ▶ kerho: ma klo 17–18.30 Salibandykerhot ▶▶Lepsämän koulu: ti klo16.30–17.45 ▶▶Palojoen koulu: ti klo 18–19 ▶▶Rajamäki, Länsikaaren koulu: ma klo 16–17 ▶▶Röykän koulu: ke klo 17–18 Kuntonyrkkeily koko perheelle ▶▶Rajamäki, Budo-Sali, Kievarintie 12–16: ke klo 19–20.45 ▶▶Röykän koulu: ma klo 20–21.30 LEIRIT Sääksin leirikeskuksessa, Sääksjärventie 144: 1. Varhaisnuorten leiri 24.–26.3. 2. Varhaisnuorten leiri 28.–30.4. 3. Leiri yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen 12.–14.5. 4. Äiti-lapsileiri 19.–21.5. 5. Isä-lapsileiri 26.–28.5. Viikonlopun leirin hinta lapsilta on 40 €, (sisaralennus 50 %), aikuisilta 50 €. Lisätietoja löytyy sekä leireille ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti seurakunnan nettisivujen kautta, www.nurmijarvenseurakunta.fi (Nurmijärven seurakunta/Osallistu/Ryhmät/Kouluikäisille/Leirit 2017). Maksuvapautusta leirimaksusta voi hakea seurakunnan taloustoimistosta saatavalla lomakkeella Ilmoittautuneille lähetetään leirikirje, jossa kerrotaan tarkemmin kunkin leirin ohjelmasta. Yhteystiedot: ▶▶Maritta Kopsala, 050 343 5086, ­maritta.kopsala@evl.fi ▶▶Markku (Make) Pispala, 040 556 5863, markku.pispala@evl.fi

KIRJAHYLLYSTÄ Finlandia-voittaja kertoo Nikolainkirkon rakentajasta non voittanut Jouni Viikilän, s.1973, ”Akvarelleja Engelin kaupungista” (Gummerus 2016) on kiinnostava ja miellyttävä lukukokemus. Akvarelli kuvaa osuvasti Viikilän tapaa kirjoittaa ilmavaa ja kaunista tekstiä. Sitä on helppo lukea, mikä ei tarkoita, että se olisi pinnallista tai merkityksetöntä, mieluummin päinvastoin. Teksti on runollista, mikä ei tarkoita vaikeaa tai liian symbolista. Monet lauseet ovat kuin aforismeja tai musiikkia. Runollisuus ei ole yllätys, sillä Viikilä kirjoittaa myös runoja. Tämä on hänen ensimmäinen romaaninsa. Kirja on kirjoitettu ikään kuin Engelin ”pään sisältä katsottuna” päiväkirjana vuosilta 1816–1840. Lukija alkaakin huomaamattaan elää Engelin elämää. Saksalaissyntyinen arkkitehti Carl Ludvig Engel (1778–1840) oli kutsuttu suunnittelemaan pääkaupungiksi nousseen Helsingin hallinnollista keskustaa. Intendentinkonttorin johtajana hän vaikutti rakentamiseen muuallakin Suomessa. Hän käden jälkensä näkyy varsinkin kirkoissa. Tyylinä oli jo Pietarista (Engel sielläkin) tuttu uusklassinen empire eli keisarityyli. Venäjän keisarit olivatkin Engelin työstä kiinnostuneita ja seurasivat sitä tarkasti. Viikilä kirjoittaa kuitenkin, että keisarien havainnot maailmasta ovat vähäisiä, ”koska he saavat siitä vain varten vasten heille luodun kuvan”. KUVA: MAREK SABOGAL Vuoden 2016 Finlandia-palkin- ”Akvarelleja” on Jouni Viikilän ensimmäinen romaani. Historiallisia tapahtumia ja aikanEngel loi Senaatintorin torin ympäristön keisarin näköiseksi, hän teki sa kulttuuri soljuvat päiväkirjamerkintöjen mukana; suurkirkon pekeisarille. ruskiven muuraus ja Augsburgin On mielenkiintoista lukea, miten tunnustuksen 300-vuotisjuhla vuonHelsingin empirekeskusta muotoutui 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. na 1830 tai keisarinnan kiven pystyttäminen kauppatorille vuonna 1833. Kirjan perustuu todella tapahtuneeseen, mitä kirjailija höystää Engelin Bulevardille rakentamansa kotitakirjeisiin perustuvalla henkilökuval- lon puutarhaan Engel tilasi siemenet la ja kirjailijan vapaudella. Julinin apteekista Turusta! Teos on kirjoitettu Engelin ajasta Engelin teoksia ovat Senaatintorin käsin, mutta myös meitä nykyihmiympäristön suuret monumentit. Ehsiä varten ja täältä katsoen. Vieraalkäpä se Viikilän kirjassakin juonena la maalla työskentelevän ulkomaakulkeva suurin elämäntyö oli nykyilaisen näkökulmat tulevat esiin ja nen Helsingin Tuomiokirkko, alkuperäiseltä nimeltään keisarin mukaan perheasiatkin kulkevat sivujuonena läpi kirjan. Kirjassa Engel kuvaa Hel- Nikolainkirkko ja välillä Suurkirkoksinkiä ”maailman kylmäkellariksi” ja sikin kutsuttu rakennus. ◀ Markku Jalava potee koti-ikävää. Valintoja Raamatusta taskuun tai yöpöydälle Päivän Tunnussana on pieni kir- janen, jossa on valintoja Raamatusta vuoden jokaiselle päivälle. Kirjanen julkaistaan vuosittain, nyt on menossa 113. vuosikerta. Ideana on, että kunkin päivän kohdalta luetaan valitut raamatunkohdat ja tutkiskellaan niiden merkitystä. Jakeet liittyvät yleensä jotenkin toisiinsa tai kertovat samasta asiasta. Raamattua voidaan lukea systemaattisesti monella tavalla muutenkin kuin alusta sivuttain loppuun edeten. Jumalanpalveluksissa luettavat kirkkovuoden tekstit on yksi tapa, Tunnussana toinen. On myös erilaisia oppaita raamatunlukemiseen. Vaihtuva raamatunlause löytyy myös seurakunnan kotisivujen alusta. Tunnussanassa perusjae on arvottu, joten se ei ole välttämättä samalla tavalla kirkkovuoteen liittyvä kuin kirkossa luettavat kohdat. Yli 50 maassa ilmestyvää perinteikästä kirjaa julkaisee Suomessa Karjalan Evankelinen Seura. Kirjan suomalaisen laitoksen toimittajana on ollut piispa emeritus Voitto Huotari. Kirja mahtuu hyvin yöpöydälle, jossa muistan sen mummillani aina olleen, ja taskuun. ◀ Markku Jalava Lupaan olla parempi ihminen Joulu on ohi ja on aika lähteä kohti uutta entistä- Imuristakin on lähtenyt jo ­toinen pyörä, joten p­ itää ehkä ­jossain ­vaiheessa ­lähteä elektro­ niikka­ostoksille. kin parempaa vuotta. Uuden vuoden lupauksissa on tapana vannoa parannuksen puolesta. Kuka lupaa vähentää herkkujen tai alkoholin nauttimista, kuka lisätä liikuntaa. Uuden vuoden lupausten tavoitteena on yleensä oman olon ja elämänlaadun paraneminen. Ehkä laadimmekin lupauksia vain, jotta saisimme taas yhden syyn lisää keskittyä itseemme. Tänä vuonna haluan ajatella eri tavalla. Oma lupaukseni on, et­ten tänä vuonna osta mitään uutta tavaraa. Kaikki mitä tarvitsen, on jo olemassa. … toisaalta tänä vuonna olisi mahtavaa vih- doin toteuttaa haave omista Tupperware-kutsuista. Ne kipot ja kupit ovat vastustamattomia! Ja käytännöllisiä! Säilytyspurkkeja tarvitsisinkin lisää. Ja tietenkin virkavaatteet saattavat tulla tiensä päähän, mustista sukkahousuista puhumattakaan. Niitä ei ole koskaan liikaa. Meidän imuristakin on lähtenyt jo toinen pyörä, eikä mikrokaan oikein lämmitä, joten pitää ehkä jossain vaiheessa lähteä elektroniikkaostoksille. EKOHIPIN MORAALISAARNA Ida Vartiala ▼ pastori Ai niin ja hääpuku, sehän pitäisi ostaa ja varmaan siihen sopivat kengät. Ja kirjathan ovat sivistystä, ei ne ole varsinaisesti edes materiaa. Säilytyskoreja ostan vain, jotta saan entiset tavarani järjestykseen. Tavarat järjestyksessä – mieli järjestyksessä. Ja jos näen kaupassa juuri oikeanlaisen kauan kaipaamani kietaisuneuleen, niin varmasti ostan sen. Se ei varsinaisesti ole edes tämän vuoden ostos, koska ajatuksissani olen tehnyt sen jo monta vuotta sitten. Sama pätee viinipullon tyhjiökorkkiin. Ja eihän kynttilöitä lasketa edes ”tavaraksi”, eihän? Ekohippi toivottaa antimaterialistista uutta vuotta kaikille! Tehköön se meistä hieman parempia ihmisiä. ◀ Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 31.1.2017 • 11

KUOROT Nurmijärven kirkkokuoro Ne kysy et: – onkos syntyny uus vauva? Ja Maria sano et: – mun vauva on syntyny. Päiväkerho Herunen ja kolme itämaan tietäjää S e Herodes ei halunnu uutta kuningasta. Ja Jeesushan oli se! Se Herodes ei  tienny sitä! Onneks ne tietäjät ei menny kertoo. Se Herodes oli kyl juonikas. Ne meni niillä kameleilla. Kamelill on yks tai kaks kuhmuraa. Tietäjät katto kaukoputkella, et mis se tähti oikeen on. Se tähti oli tosi iso. Piirrettiin kuva tallista ja siit tähdestä, muistatko? Yks tietäjä ei varmaa ois jaksanu enää ettii, mut ne muut sano et: – hei, yritä jaksaa viel vähä aikaa. Ja sit se jakso. Se tähti pysähty ja ne tietäjät sano et: – kiitos. Ja ne kaikki kolme varmaa nauro ku ne oli perillä. Ne löys Jeesuksen! Ne kysy et: – onkos syntyny uus vauva? Ja Maria sano et: – mun vauva on syntyny. Ku Jeesus oli ihan vauva, ni Maria kiitti ja piti huolta niist lahjoista. Jos ne olis ollu vaik niinku joululahjoi! ◀ Harjoitukset torstaisin klo 17.30–19 Nurmijärven ­seurakuntakeskuksessa tai Rajamäen Artturi-salissa. Lisätiedot kanttoreilta Jonna Vartiainen 050 377 4314 tai Julia Hyyrynen 050 465 8785. Klaukkalan kirkon kuoro Harjoitukset Klaukkalan kirkon tiloissa torstaisin klo 18–20 Lisät. kanttori Mikko Peltokorpi, 050 350 7743. Laulavat Rastaat Aloittavat harjoitukset keskiviikkona 1.2. klo 17 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa. Ryhmä on tarkoitettu 7–12 v. lapsille Tervetuloa mukaan kuoroihin myös uudet laulajat! Sanaa ja lähetystä sunnuntain iltapäivässä klo 15 Hyvän Sanan Iltapäivät Nurmijärven seurakuntakeskuksessa ▶5.3. ▶ Jarkko Haapanen: ’Äläkä saata meitä kiusaukseen’ ▶▶2.4. Isto Pihkala: ’Miksi juuri Jeesus?’ ▶▶Esirukousmahdollisuus. ▶▶Kahvitarjoilu. Yhteistyössä Uudenmaan Ev. lut. Kansanlähetyksen kanssa Teksti ja kuva: Eeva Aro​ Alkoholistin läheisten viisaus Hyvän lapsuuden resepti on yksinkertainen: vanhemmat ovat lapselle turvallinen tukikohta, josta ponnistaa. He ovat lapselle varma satama, johon voi palata vaaran tai hädän tullen. Päihdeperheissä lapsen ja vanhempien vuorovaikutussuhde ei ole suojaava vaan se vääristyy. Vanhemmat voivat tulkita humalapäissään lapsen viestit väärin ja reagoida niihin hyökkäävästi. Tai he eivät reagoi mitenkään lapseensa. Niinpa lapsesta kasvaa väärällä tavalla tunne-elämältään omavarainen: lapsesta tulee oma äitinsä tai oma isänsä. On vanhempia ja sisaruksia, jotka sammuvat pöytien alle. On vanhempia, jotka lyövät toisiaan. 12 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 31.1.2017 On piilotettuja pulloja ja häpeän tuntoja. Kirjailija Susanna Alakoski kertoo kirjassaan Lähimmäisen huhtikuu siitä, mitä on olla juopon lapsi ja sellaisen sisko, joka vetää kaikkea sekaisin. Rajusti päihteitä käyttävissä perheissä ei ole ta- PISAROITA PARISUHTEESTA vallista elämää, johon kuuluisi syöminen, nukkuKirsi Hiilamo ▼ vs. johtava minen ja yhdessä oleminen. Kun perheessä aina perheneuvoja, psykoterapeutti joku on päihteiden vaikutuksen alaisena, elämä on kaaottista ja pelottavaa. Alakoski kertoo saamastaan lukijakirjeestä, joka kuvasi erään perheen joulun tapahtumia. Äiti kätki isän ruokaan unilääkkei- He ovat hänen mielestään niin kyvykkäitä, sopeutä. Perhe saisi siten kerrankin olla jouluna rauhassa tuvia ja lojaaleja. viinalta. Häpeä ja hiljaisuus tarkoittaa myös sitä, ettei läIhminen ei synny alkoholistiksi tai narkomaaniksi, vaan tulee eri syistä sellaiseksi. Toipumisheisillä ole ääntä poliittisessa keskustelussa. Lieprosessissa työstetään muun muassa sitä, mitä neekö kukaan kysynyt heidän mielipidettä, kun päihteillä lääkitään. puhutaan alkoholipolitiikan uudistuksista? Oletko koskaan kuullut, että joku alkoholistin omainen Alkoholistin läheiseksi sen sijaan synnytään ja läheisenä pysytään. Lapset korjaavat jäljet, kun isä toivoisi esimerkiksi löysempää alkoholipolitiikkaa tai että kannabis olisi laillinen huume? tai äiti oksentaa pöydän alla. Lapsi pelkää, kun äiti ajaa humalassa. He selittävät parhain päin, kun Lähimmäisen huhtikuu ‑kirjassa kirjailija itse juo oma silmäkulma on mustelmilla. Kaikesta täsaina silloin tällöin viiniä. Hän ei rummuta itselleen tä seuraa elämän perusteita määrittelevä häpeä ja täysraittiutta, koska päihteet eivät häntä houkuta huonommuuden tunne. Häpeä on ikään kuin suo- samoin kuin vanhempiaan. Hän onnistui katkaisejakuori, joka vaalii kuvaa rakastettavasta äidistä tai maan alkoholismin perintönsä opintojensa, onnen isästä – siitä, joka tämä olisi ilman päihteitä. Lap- – tapasi ”oikeita aikuisia ihmisiä” ja Ruotsin hyvinsi tekee mitä vain suojellakseen, kannatellakseen vointijärjestelmän tuella eli omalla terapialla ja kirjoittamalla: ”Olen rakentanut jonkinlaisen mevanhempiaan. Moni alkoholistin tai narkomaanin läheinen us- kerhon. Me jotka olemme kasvaneet päihteiden koo myös jossakin vaiheessa, että toisen riippukeskellä. Että tervetuloa jengiin vaan. Maailmassa vuus on oma vika. Jos läheisille annetaan tilaisuus meitä täytyy olla miljardi.” Monella on kerrottavaparantua, se on suuri voima. Alakoski itse palkkai- vanaan samanlaisia kokemuksia kuin Alakoskella. si vain alkoholistien lapsia, jos hänellä olisi yritys. Ethän jää kokemuksiesi kanssa yksin! ◀

KUVA: JUHA TUOMI / RODEO MENOVINKIT 30.1.–3.4.2017 Ulkoilua ja laskiais­ herkkuja Sääksissä Rakenna liikkuen lastemme tulevaisuutta P ohditaan yhdessä illan aikana millaisia mahdollisuuksia meillä aikuisilla kasvattajina on tukea lapsen kasvua liikkumisen ja yhdessä tekemisen avulla.  Miten voimme vaikuttaa siihen, että lapsemme saavat onnistumisen kokemuksia? Kenen vastuulla on aktiivisen elämäntavan opettaminen? Tarvitseeko aina olla touhuamassa ja menossa jonnekin ns. metsästämässä elämyksiä? Yhdessä tekeminen, liikkuminen ja ”nujuaminen” tarjoavat lapselle mahdollisuuksia kokea yhdessä, kasvaa ja oppia itselleen tarpeellisia taitoja. Ylipäätänsä voidaan ajatella, että liikkumisen ja yhdessä olemisen kautta saadaan aikaan elämänmittaisia käytänteitä lapsen arkeen. Miten onnistumme arjessa toteuttamaan näitä asioita, sillä arkeemme kuuluu niin paljon muutakin nykypäivänä? Kasvattajien illassa on tarkoitus heittäytyä pohtimaan edellä mainittuja asioita omien kokemusten kautta sekä vanhempina että liikuntakasvattajina. Puhujina illassa ovat liikuntasuunnittelija Mika Vänni ja liikunnanopettaja Ari Murole, jotka ovat toimineet vuosia lasten ja nuorten liikunnan parissa kunnassa, yksityisellä sektorilla ja seuratoiminnassa. Vanhemmuuden näkökulmaa Mika tarkastelee kahden aikuisen lapsen isänä ja pappana ja Ari kahden kouluikäisen lapsen isänä. Keskusteluilta on kaikille avoin ja sen järjestää seurakunta yhdessä kunnan kanssa. Tilaisuuden aikana on järjestetty lastenhoito, jossa on mahdollisuus osallistua pyhäkouluhetkeen. Ilmoittautumiset lastenhoitoon 27.2–15.3 arkisin klo 9–16; Taina Rauhala, 050 356 4881 tai taina.rauhala@evl.fi. Tervetuloa! ◀ Kasvattajien ilta Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6, Klaukkala torstaina 23.3.2017 klo 18 Kirkossa (Aleksis Kiven tie 5) ▶▶Messu joka pyhä klo 10 ▶▶Vartti Raamattua ke klo 17.30 Ystävänpäivän Lahjamyyjäiset ▶▶la 11.2. klo 10 alkaen K-Supermarket Nurmijärven ala-aulassa. Tule ostamaan Kiva Lahja Ystävälle – tai pikkupaketti itselle. Poikkea katsomaan, mitä Lähetyksen Käsitöissä valmistetaan oman seurakunnan kohteiden tukemiseen Seurakuntakeskus (Kirstaantie 5–7) ▶▶Maanantairuokailu maanantaisin klo 12–13. Kevyt lounas ja kahvit 1,50 €, saa myös santsata. Perheille suunnattu laskiaistapahtuma täyttää Sääksin leirikeskuksen alueet sekä Nurmijärven että Hyvinkään puolella leirikeskusaluetta sunnuntaina 26.2. Tapahtuman aikana seurakunnat tarjoavat perheille mahdollisuuden ulkoilla, syödä ja puuhata yhdessä. Partiolaiset sytyttävät nuotiopaikalle tulet ja myyvät niiden loisteessa makkaraa ja lettuja. Leirikeskusten keittiöistä voi ostaa höyryävän kuumaa hernekeittoa ja pannukakkua sekä herkullisia laskiaispullia kahveineen pientä maksua vastaan. Lisäksi paikalla on pulkkamäki ja mahdollisuus kokeilla lumikenkäilyä, ilmaista talutusratsastusta sekä luonto- ja seikkailupolku. Myös leikki- ja laulutuokioita järjestetään. Koska leirikeskusalueen paikoitustilat ovat melko rajalliset, on tapahtumassa pysäköinninohjaus. Myös Sääksin uimarannan paikoitusalue on käytössä. Lemmikit on tällä kertaa jätettävä kotiin. Laskiaistapahtuma Sääksin leirikeskuksessa su 26.2. klo 10–14. Hernekeitto ja pannukakku 5 € aikuisilta, 3 € lapsilta 4–12 v., alle 4 v. ilmaiseksi. Laskiaispulla 2 €, kahvi 1 €. Tule jakamaan surusi Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi. Sururyhmä on vertaisryhmä niille, joilta on kuollut läheinen. Ryhmän jäsenet jakavat yhdessä kuoleman tuottamaa surua ja auttavat näin toisiaan katsomaan tulevaisuuteen. Vetäjinä toimivat pastori Jouni Vasikainen, 050 349 9143, jouni.vasikainen@evl.fi ja diakonissa Minna Väänänen, 050 356 4936, minna.vaananen@evl.fi. Ilm. pe 10.2. mennessä Minna Väänäselle. Ryhmään voidaan ottaa enintään 8 henkilöä. Sururyhmä kokoontuu Nurmijärven seurakun­ takeskuksessa (Kirstaantie 5) ke 15.2. alkaen klo 18–19.30 noin 8 kertaa. KIRKONKYLÄ Tarkemmat messutiedot viikoittain keskiviikon Nurmijärven Uutisten seurakunta­ palstalla ▶▶Kevyt tuolijumppa klo 11.15 ennen ruokailua joka maanantai. Ohjaajana Marjo-Kaisa Konttinen liikuntapalveluista. Sopii kaikenkuntoisille. ▶▶Miesten raamattupiiri to klo 18.30 kappelissa ▶▶Seurakuntakerho ke 1.2. klo 13, ”Enkelit elämässämme”, Anita Harju ▶▶Aikuisen uskon Kaiku-ilta to 2.2. klo 18 ”Jumalanpalvelus” ▶▶Lähetyspiiri: Ajankohtaista mediatyöstä ke 8.2. klo 13. David Ezzinen elämäntehtävä on ollut kristillinen radio- ja televisiotyö Pohjois-Afrikassa. Kuulemme Davidin ja suomalaisen Marja-Liisan kuulumisia Skypen välityksellä ▶▶Seurakuntakerho ke 15.2. klo 13 ”Yhteisvastuu”, diakonissa Minna Väänänen ▶▶Laskiaisrokka & Myyjäiset laskiaistiistaina 28.2. klo 11–13. Rukoushetki pienissä saleissa klo 12. Hernekeitto + laskiaispullakahvit 8 €. Keittoa kotiin vietäväksi 8 € / litra – ota oma astia mukaan. Myytävänä kotileivonnaisia & käsitöitä. Tuotto seurakunnan nimikkolähettien työn tukemiseen ▶▶Keski-Uudenmaan viittomakielisten kerho ti 28.2. klo 18. ”Lutherin jalanjäljissä”, kuurojen pappi Janne Rissanen ▶▶Seurakuntakerho ke 1.3. klo 13, ”Runokerho”, Aune Tarvainen ▶▶Aikuisen uskon Kaiku-ilta to 2.3. klo 18, ”Seurakunta” ▶▶Hyvän Sanan iltapäivä su 5.3. klo 15, ”Äläkä saata meitä kiusaukseen”, Jarkko Haapanen. Yhteistyössä Uudenmaan ev. lut. Kansanlähetyksen kanssa. ▶▶Näkövammaisten retki ke 8.3. klo 13–15 Hyrylään Näkyilläänkerhon vieraaksi. Yhteiskuljetus, hinta 10 € ▶▶Seurakuntakerho ke 15.3. klo 13, ” Ystävyyden voima”, Anita Harju JATKUU SEURAAVALLA SIVULLA ▶▶▶ TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Instagram ▼ @nurmijarvensrk Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 31.1.2017 • 13

▶▶▶ JATKUU MENOVINKIT 30.1.–3.4.2017 ▶▶Lähetyspiiri joka toinen ke klo 13 (parittomat vkot) KLAUKKALA Klaukkalan kirkolla (Ylitilantie 6) ▶▶Messu joka pyhä klo 12 ▶▶Aamurukous ma–pe klo 7.30 ▶▶Olotupa takkahuoneessa ma klo 12–14.30. Tule toisten seuraan, kahvittelemaan (1 €), tekemään käsitöitä, juttelemaan, lukemaan lehteä tai laulamaan. ▶▶Klaken keidas ke klo 15–16.30. Kevyt lounas ja kahvit (1,5 €), hartaushetki klo 16. ▶▶Raavaiden miesten rukouspiiri ma klo 18 takkahuoneessa ▶▶Miesten piiri pe klo 18 takkahuoneessa ▶▶Olotuvan yhteislauluhetki ma 6.2. klo 13, kanttori Mikko Peltokorpi ▶▶Uudet virret –maraton pe 10.2. klo 17 alkaen. Ota oma soittimesi mukaan ja tule laulamaan uusia virsiä. Pientä purtavaa tarjolla. ▶▶Erityislasten vanhempien ryhmä ke 1.3. klo 18 yläkerran ryhmätyötilassa. Jos tarvitset lastenhoitoa, ota yhteys diakoni Jonna Dmitrievaan n. viikkoa aiemmin. ▶▶Olotuvassa tietoa pankkipal- veluista ma 6.3. klo 13, Tuulikki Brodkin, Lammin Säästöpankki ▶▶Siioninvirsiseurat su 12.3. klo 18 ▶▶Kansainvälinen teeilta pe 17.3. klo 18 ▶▶Erityislasten vanhempien ryhmä ke 30.3. klo 18 yläkerran ryhmätyötilassa. Jos tarvitset lastenhoitoa, ota yhteys diakoni Jonna Dmitrievaan n. viikkoa aiemmin. ▶▶Olotuvan musiikki- ja lauluhetki ma 3.4. klo 13, Jonna Vartiainen ▶▶Kongolainen rukoushetki su klo 15 5.2., 19.2. ja 2.4. RAJAMÄKI Kirkossa (Patruunantie 7) ▶▶Messu joka pyhä klo 10 ▶▶Siioninvirsiseurat su 12.2. klo 18. Seurojen jälkeen HerättäjäYhdistyksen Nurmijärven paikallisosaston vuosikokous. ▶▶Ankkuri-ryhmä messuavustus– ja keskusteluryhmä su klo 15 kirkon alakerrassa 12.2., 26.2., 12.3., 26.3. ▶▶Lähetyspiiri ti klo 13 srk-salissa 14.2., 28.2., 14.3., 28.3. ▶▶Diakoniapiiri to klo 13 2.2., 23.2., 9.3. ja 30.3. ▶▶Raamattu- ja rukouspiiri joka toinen pe klo 18.30 (huom. to 23.3.) (parilliset vkot) Artturi-salissa (Patruunantie 1) ▶▶Kohtaamispaikka ma klo 10– 13. Vapaata yhdessäoloa ja seurustelua kahvikupin äärellä Leena Kaarnin yhteislaulutuokio ja Petra Kelan jumppahetki joka kuukauden toinen ja viimeinen maanantai klo 11. ▶▶Kaakaopyhäkoulu 1.-6. luokka- laisille nuorisotila Nurkassa ti klo 13–14 tai 14–15 (koulun loppumisen mukaan) ▶▶Perjantairuokailu pe klo 12–13, kevyt lounas ja kahvit 1,5 €. Diakoniatyöntekijä tavattavissa. ▶▶Kansainvälinen teeilta pe 3.2. klo 18 Röykkä, Toimela ▶▶Eläkeikäisten piiri joka toinen to klo 11.30 (parittomat viikot) ▶▶Raamattupiiri joka toinen ma klo 18.30 (parittomat viikot) N Ystävyyden kammari (Kuokkalantie 2) ▶▶Kohtaamispaikka kaikenikäisille, avoinna ti ja to klo 10–12.30 ▶▶Leena Kaarnin lauluhetket ti 14.2. klo 10.30 ti 14.3 klo 10.30 ▶▶Lähetyksen Käsityöt ma klo 10–14 ▶▶Runopysäkki joka toinen perjantai klo 13. 10.2., 24.2., 10.3., 24.3. ja 7.4. Ohjaajana Aune Tarvainen ▶▶Israel-ilta ti klo 18, 7.2., 7.3. ja 4.4. klo 18 ▶▶Naisten raamattu- ja keskustelupiiri joka toinen pe (parilliset viikot) klo 18.30. Seur. kerta 10.2. Iso Pappila (Pappilantie 3) ▶▶Healing Rooms –rukousklinikka. Matalan kynnyksen rukouspalvelua sairauden, masennuksen tai muun elämän kriisin kohdanneille ma 6.2., 6.3. ja 3.4. klo 18.30–20.30 ▶▶Kehitysvammaisten nuorten, nuorten aikuisten ja aikuisten oma olohuone KEVA-kerho Heikkarissa, päiväkeskuksen tilassa, Heikkarinkuja 4 B parittomien viikkojen ma 13.2., 27.2., 13.3. ja 27.3. klo 17.30– 19 ▶▶Vanhustentalon kerho kerhohuoneella, Puurata 1, parittomien viikkojen ti klo 13–14.30 A TI M O S A A RI KU V NE ▶▶Näkövammaisten kerho to 16.3. klo 13–15 ”Yhteisvastuukeräys” ▶▶Keski-Uudenmaan viittomakielisten ulkoilupäivä la 18.3. klo 12 alkaen Sääksin leirikeskuksen maastossa. Ilmoita tulostasi Tuula Moströmille, 050 307 2982, tuula.mostrom@evl.fi, 8.3. mennessä ▶▶Seurakuntakerho ke 29.3. klo 13, ”Armoa 2017, reformaatio 500 v.”, kinkerit, Pertti Harju ▶▶Aikuisen uskon Kaiku-ilta to 30.3. klo 18, ”Kaste ja ehtoollinen” ▶▶Hyvän Sanan iltapäivä su 3.4. klo 15, ”Miksi juuri Jeesus?”, Isto Pihkala. Yhteistyössä Uudenmaan ev. lut. Kansanlähetyksen kanssa. Retki raamattuun ja omaan itseen Bibliodraama on syventymistä Raamattuun ryhmässä. Siinä vuorottelevat toiminnalliset harjoitukset ja keskustelu. Raamatun kertomukset saavat uutta sisältöä, kun lukemisen lisäksi eläydytään tekstiin teatterin keinoilla, kuten improvisoimalla pantomiimikohtauksia ja vuoropuheluja. Joskus käytetään musiikkia ja kehotyöskentelyä, kuten tanssia tai liikunnallisia harjoituksia. Bibliodraaman tekeminen on usein intensiivinen kokemus, joka innostaa pohtimaan suhdetta omaan itseen, omaan uskoon ja Raamattuun. Tämä johtuu siitä, että ryhmätoiminta tuo osallistujien omat kokemukset kosketukseen Raamatun kertomusten tilanteiden ja henkilöiden kanssa. Tässä ryhmässä näkökulmia ja pohjatietoa ammennetaan myös tieteellisestä raamatuntutkimuksesta. Ryhmä sopii niille, jotka etsivät syvempää suhdetta Raamattuun ja pitävät ryhmässä toimimisesta ja keskustelemisesta. Keskustelu perustuu luottamuksellisuuteen ja erilaisten uskonnäkemysten kunnioittamiseen. Ryhmää vetävät pastori Anni Pesonen ja teologi Kasimiira Edelmann. Toivomme, että mahdollisimman moni ryhmäläinen voisi olla mukana kaikki kolme kokoontumiskertaa. Ilmoittautuminen Anni Pesoselle, 050 570 8123 tai anni.pesonen@evl.fi Kokoonnumme lauantai-iltapäivisin 4.2., 11.3. ja 25.3.2017 klo 14–17 nuorisotalossa Aleksis Kiven tiellä (hautausmaan ja pappilan välissä). Panosta parisuhteeseen Anna aikaa parisuhteellenne! Kevään parisuhdeleireillä on vielä muutama paikka vapaana. Leireillä saat unohtaa arjen rutiinit hetkeksi, nauttia hyvästä ruuasta ja kauniista ympäristöstä, saunoa kaikessa rauhassa ja keskittyä omaan puolisoosi ja parisuhteenne pohtimiseen. Kursseja ohjaavat Kataja ry:n kouluttamat ohjaajat Virve ja Juhani Karvonen, joilla on pitkä kokemus parisuhdetyöstä. Viikonlopun mittaisten leirien hinta on 100 €/pari. Hintaan sisältyy kurssin ohjelma sekä täysihoito Sääksin leirikeskuksessa Rajamäellä. Leirit alkavat pe klo 18 ja päättyvät su klo 15. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Virve Karvonen, virve.karvonen@evl.fi, 050 360 8893. Vuorovaikutustaidot parisuhteessa 10.–12.3. Rikasta minua – matkalla parempaan parisuh­ teeseen 21.–23.4. Eroryhmä   keskiviikkoisin klo 17.30–19.30 PERTTULAN PERHE 14 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 31.1.2017 Keskustie 8 C 30, Nurmijärvi alkaen 8.2. ( 9 krt + 1 krt, viikolla 8 ei kokoontumista) Ohjaajana hahmoterapeutti, vs. perheneuvoja Sari Varpama.  Tied. ja ilm. p. 050 568 7417, sari.varpama@evl.fi Järj. Nurmijärven perheasiain neuvottelukeskus

KUVA: LUCAS GRANACH VANHEMPI Mitä mieltä Luther oli rahasta, taloudesta, työstä, perheestä ja seksuaalisuudesta? Luther ja reformaation perintö vuoden 2017 näkökulmasta Reformaation merkkivuosi 2017 on alkanut ja sen viettä- misen lähtökohtana on Martti Lutherin 500 vuotta sitten (1517) julkaisemat teesit aneista. Samalla hänen elämäntyönsä tulee laajemminkin tarkastelun kohteeksi. Lutherin elämää ja ajattelua on tutkittu tieteellisesti usean vuosisadan ajan. Tämä tutkimus jatkuu ja se porautuu yhä syvemmälle. Tällainen tutkimus on tarpeen, sillä Lutheriin liitettiin jo hänen elinaikanaan legendoja, joista monet ovat osoittautuneet varsin sitkeähenkisiksi.  Tutkimuksen tuloksissa on aina korjattavaa ja tarkistettavaa. Nurmijärvellä perehdytään kevään 2017 aikana Lutheriin ja hänen ajatuksiinsa laaja-alaisesti eri näkökulmista. Mitä Luther oli mieltä juutalaisista, rahasta, taloudesta työstä? toisaalta mitä hän ajatteli perheestä ja seksuaalisuudesta? Mitkä ovat luterilaisuuden ruusut ja risut? Miten luterilaisuus tänä päivänä kohtaa muita uskontoja? Tarkoitus on pohtia eri alojen ammattilaisten luennon pohjalta eri puolia Lutherista ja miettiä, mikä se perintö tänä päivänä on. Aiheet ovat hyvin ajankohtaisia ja kiinnostavia. Luennoitsijat ovat oman alansa erityisasiantuntijoita, siksi luentosarjan myötä on mahdollisuus saada uutta tietoa ja uusia näkökulmia tutusta merkkihenkilöstä. Luennoitsijat tulevat Turun, Helsingin ja Jyväskylän yliopistoista. Luentosarjan tarkoitus on antaa seurakuntalaisille mah- dollisimman tuoretta tietoa reformaation merkkihenkilöstä ja hänen perinnöstään eri elämän osa-alueilla. Tänä päivänä on erittäin tärkeää saada tietoa omista hengellisistä juurista; jotta tiedämme, keitä luterilaisina olemme ja mistä tulemme. Siten on helpompaa ymmärtää sekulaaria maailmaa ja eri uskontoja ja hengellisiä virtauksia. Tätä yleissivistävää luentosarjaa suositellaan kaikille omista juurista kiinnostuneille. Abiturienteille (etenkin historian ja uskonnon reaalikokeeseen osallistujille) siitä voi olla erityistä hyötyä. ◀ Anna-Kaisa Tenhunen Kirkonkylän piirikappalainen Luther ja näkökulmia elämään vuonna 2017 Reformaation merkkivuoden luentosarja tiistaisin klo 18.30–20 Nurmijärven seurakuntakeskuksessa (Kirstaantie 5-7) ▶▶31.1. dosentti, TT Kari Kuula: Luterilaisuuden ruusut ja risut. Mitä erityisen hyvää on juuri luterilaisessa uskossa? Miksi se saa olla edelleen olemassa? Mitä luterilaisuus voisi oppia naapurikirkoilta? Mitkä uskon aarteet ovat vielä löytämättä? ▶▶7.2. TM, oppilaitospastori L­ aura Kajala: Luterilaisuus ja juutalaisuus. Epäluulosta yhteistyöhön ja takaisin. Luterilaisuuden ja juutalaisuuden moninainen lähihistoria ja nykypäivä. ▶▶14.2. filosofi Tuomas Nevanlinna: Luterilaisuus ja työ. Onko luterilainen työmoraali totta vai tarua? ▶▶7.3. TT Sini Mikkola: Kaksin aina kaunihimpi. Martti Lutherin perhe- ja seksuaalietiikka ▶▶14.3. FT, apulaisprofessori Kirsi ­ Salonen: Jäähyväiset paaville. Reformaatio ja luterilaisuuden tulo Suomeen ▶▶28.3. Adjunct professor, senior lecturer, PhD (econ.) Esa Mangel­ oja: Luther ja raha. Mitä Martti Luther ajatteli rahasta, lähimmäisen hyvinvoinnista, oikeudenmukaisuudesta, voitosta, markkinoista, koroista? ▶▶4.4. piispainkokouksen sihteeri, TT, dosentti Jyri Komulainen: Miten luterilaisuus kohtaa muita uskontoja? TA R K E M M AT T I E D O T T O I M I N N A S TA V I I KO I T TA I N PA I K A L L I S L E H D E S S Ä J A N E T I S S Ä : www.nurmijarvenseurakunta.fi Facebook ▼ Nurmijärven seurakunta Laulamme yhdessä ja tulemme ­tutuiksi teekupposen äärellä Kansainväliset teeillat Artturi-salissa, Patruunantie 1, Rajamäki, pe 3.2. klo 18 ▶▶Klaukkalan kirkossa, Ylitilantie 6, pe 17.3. klo 18 International evening with tea and music ▶▶February 3rd at 6 p.m. in the Artturi-sali, Patruunantie 1, Rajamäki ▶▶March 17th at 6 p.m. at the Klaukkala church, Ylitilantie 6, Klaukkala A relaxed Get Together in an informal atmosphere. Everybody is welcome! If you have any questions, please contact: riitta-leena. sihvola@evl.fi, tel 050 468 6925. международный вечеp ▶▶3.2. в 18.00 Artturi-sali, Patruunantie 1, Rajamäki ▶▶17.3. в 18.00 Klaukkalan kirkko, Ylitilantie 6, Klaukkala В программе: свободное общение, пение песен, чаепитие. Будет организован присмотр за детьми. julia.hyyrynen@evl.fi, 050 465 8785. Tuhkakeskiviikkona 1.3. Messut ▶▶Nurmijärven kirkossa klo 18, Riitta-Leena Sihvola ja Jonna Vartiainen ▶▶Klaukkalan kirkossa klo 19, Johannes Haapalainen, Sarri Päiväsaari-Vestenius, Satu Ranta Instagram ▼ @nurmijarvensrk Reformaation perintö Seurakuntamatka reformaation juurille 11.–18.6.2017 mm. Kalmari - Wittenberg - Erfurt - Eisenach Würzburg - Augsburg - Strasbourg Mukana Ari Tuhkanen, Tuomo Hyvärinen ja asiantuntijana Hannu Mäenpää Espoosta. Hinta 1.370 € (sis. matkat, majoitus 2hh, aamiaiset, 5 x illallinen, opaspalvelut sekä sisäänpääsymaksut) Ilmoittautumiset : Matkanjohtaja Tuomo Hyvärinen, 050 310 1049, tuomo.hyvarinen@evl.fi, 31.3. mennessä. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Vastuullinen matkanjärjestäjä Matka-Vekka Tutustu matkaohjelmaan tarkemmin: www.nurmijarvenseurakunta.fi Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 31.1.2017 • 15

Tukkataa on liki valmis kirkon työntekijä, joka viihtyi Suomessa erityisesti vanhusten parissa tehtävässä työssä. Tukkataa haaveilee pääsystä lähetystyöhön Myös niillä alueilla, joilla tehdään kristillistä lähetystyötä, on lähetyskutsumusta tuntevia kristittyjä. Nuorisotyönohjaaja Iiris Savolainen tapasi yhden heistä Thaimaaseen suuntautuneella opintomatkallaan. teksti ja kuva: Iiris Savolainen ”O len Itsarat Inlee, lempinimeltäni Tukkataa. Jokaisella thaimaalaisella on lempinimi. Virallista nimeä käytetään passissa ja virallisissa tilaisuuksissa. Olen syntynyt kristilliseen perheeseen. Äiti oli kristitty syntyes­sään. Isä tuli kristityksi noin 12 vuotta sitten. Perheeseeni kuuluu lisäkseni kaksi pikkuveljeä. Olen ollut pienestä pitäen mukana luterilaisessa seurakunnassa. Lapsena olin mukana Phibun seurakunnassa Koillis-Thaimaassa. Harrastuksiani ovat kirjojen lukeminen ja kodin siivous. Minulla on oma koira Nudee. Kun olin nuorempi, näin norjalaisen lähetystyöntekijän, joka piti huolta köyhistä ihmisistä. Haluaisin olla kuin hän. Tällä hetkellä työskentelen Santit- hamin seurakunnassa lasten, nuorten ja vanhempien ihmisten parissa. Lapsille opetan Raamattua ja kristillistä elämää. Nuorten kanssa käyn kolme kertaa vuodessa leireillä, joissa on eri- NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Julkaisija: Nurmijärven seurakunta Päätoimittaja: Piia Ahtee-Koponen Toimituskunta: Ritva Hirvonen, Satu Ranta, Markku Jalava, Tero ­Konttinen, Ida Vartiala, Helena Saulamo, Eeva Halonen, Arto Kantola Jakelu: Kaikkiin nurmijärveläisiin talouksiin, n. 16 900 kpl Ilmoitusmyynti: tiedottaja Piia Ahtee-Koponen, 040 701 3592 Ulkoasu: Timo Saarinen / www.pelagus.fi Paino: Botnia Print Oy, Kokkola. ISSN 1457 – 795X Seuraava Seurakuntaviesti ilmestyy viikolla 14/2017 16 • Nurmijärven seurakuntaviesti • Nro 1 • 31.1.2017 laisia aktiviteetteja yhdessä. Lisäksi on kristillistä opetusta liittyen nuorten elämään. Vanhempien ihmisten kanssa saarnaan jumalanpalveluksissa, teen yhteydenottoja puhelimitse sekä kotikäyntejä. Nyt lopetan Luther-seminaarin opinnot. Opintoihin kuuluu teoreettiset opinnot joka lauantai ja sunnuntaisin käytännön harjoitukset seurakunnissa. Neljäs vuosi on käytännön harjoitusta, minkä jälkeen viides vuosi vielä on opiskelua. Olin viime kesänä Suomessa seurakun- taharjoittelussa Porvoossa sekä lähetystapahtumassa Vihdissä. Tykkäsin kävellä vanhojen ihmisten seurana. Televisiosta seurasin jääkiekkoa. Haluaisin tulla Suomeen uudestaan. Tulevaisuudessa haluaisin lähetystyöntekijäksi. Kun olin nuorempi, näin norjalaisen lähetystyöntekijän, joka piti huolta köyhistä ihmisistä. Haluaisin olla kuin hän. Haluaisin töihin muihin seurakuntiin – sinne, missä on sota, paljon ihmisiä jotka tarvitsevat apua.” ◀ NURMIJÄRVEN SEURAKUNTA Nurmijärven Seurakuntakeskus, Kirstaantie 5–7, 01900 Nurmijärvi nurmijarven.srk@evl.fi Käy kotisivuilla ja anna palautetta: www.nurmijarvenseurakunta.fi Työntekijöiden kännykkänumerot löytyvät nettisivuilta kohdasta yhteystiedot. Tiedottaja Piia Ahtee-Koponen, 040 701 3592, piia.ahtee-koponen@evl.fi Seurakuntatoimisto: Nurmijärven seurakuntakeskus, Kirstaantie 5-7 avoinna ma-pe klo 9–12, puh. 09 8789 9670 ja hautatoimisto: 09 8789 9660, 09 8789 9631, Iltapäivisin ajanvarauksella fax. 09 878 6106, nurmijarven.virasto@evl.fi Tarkemmat tiedot toiminnasta ovat viikoittain paikallisessa lehdessä ja nettisivuilla www.nurmijarvenseurakunta.fi