1/2017 Enervent INHIMILLISTÄ ÄLYÄ ILMANVAIHTOON 10 RAKENTAMINEN JA INFRASTRUKTUURI ARE SENSUS TÄYTTÄÄ ANNETUT ENERGIALUPAUKSET 6 Teknos Edistyksellistä ja asiakaslähtöistä KEHITYSTYÖTÄ Tilaajavastuu Lapti HYBRIDIRAKENTAMISEN aikakausi 16 TILAAJAVASTUU DIGITALISOI RAKENNUSALAN AMMATTIPÄTEVYYDET 12 Verto ÄLYÄ VEDENKULUTUKSEEN 20 4 Bosch VAHVISTI ASEMIAAN LÄMPÖPUMPPUMARKKINOILLA 18 MAINOSLIITE MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 1

2 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

ELINKAARIAJATTELU TULEE RAKENTAMISEEN R akennusten energiatehokkuutta on parannettu jo pitkään. Tavoitteena on ollut vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja käyttökustannuksia. Mutta energian käyttö on vain yksi osa rakennuksen elinkaarta. Siksi onkin aika avartaa näkökulmaa. Uuden suomalaisen asuinkerrostalon hiilijalanjäljestä noin kaksi kolmasosaa aiheutuu energian käytöstä. Energiatehokkuuden parantumisen myötä tämä osuus laskee koko ajan. Sen sijaan rakennusmateriaalien valmistuksen, korjausten ja kierrätyksen suhteelliset päästöt nousevat. Rakennusmateriaalien valmistus aiheuttaa jo noin neljänneksen rakennuksen päästöistä ja voi passiivitaloissa olla reilusti yli puolet. Viime syksynä Marrakechin ilmastokokouksessa näin, miten moni maa on sitoutunut tekemään hartiavoimin töitä päästöjen nitistämiseksi. Suomella on ainakin kaksi hyvää syytä olla tässä rintamassa mukana. Ensiksi huoli maapallon tulevaisuudesta edellyttää jokaisen maan toimia. Toiseksi edelläkävijät voivat hyötyä paitsi puhtaasta luonnosta, myös puhtaan liiketoiminnan mahdollisuuksista. Me ympäristöministeriössä olemme käynnistäneet rakennuksen elinkaaren vaikutuksia parantavia hankkeita. Valmistelemme parhaillaan tiekarttaa hiilijalanjäljen tuomiseksi vaikuttavalla tavalla rakennusmääräyksiin. Teemme oppaan ympäristövaikutusten arvioinnista julkisissa rakennushankinnoissa. Parannamme rakentamisen materiaalitehokkuutta ja kierrätysastetta. Tekemistä riittää paljon, ja koko rakennusalan osaamista tarvitaan. Tervetuloa talkoisiin! Kimmo Tiilikainen Maatalous- ja ympäristöministeri KUVA: PENTTI HOKKANEN/YMPÄRISTÖHALLINNON KUVAPANKKI PÄÄKIRJOITUS S I S Ä LT Ö LAPTI: Hybridirakentamisella joustavuutta ja tehokkuutta.................... 4 ARE: Are Sensus saavuttaa simuloidut energiansäästöt myös käytännössä..... 6 FIMPEC: Ammattilaisten pelikenttä........ 8 NOVATRON: Älykäs koneohjaus tehostaa maarakennusta......................... 9 ENERVENT: Inhimillistä älyä ilmanvaihtoon......................................... 10 TILAAJAVASTUU: Stop rakennustyömaan korttirallille!............ 12 CITEC: Kasvava Citec etsii lisää osaajia................................... 14 ASIANTUNTIJA: Paavo Syrjö................... 15 TEKNOS: Teknoksella työskennellään aina tiiviissä yhteistyössä lähellä asiakasta..................................... 16 BOSCH: Bosch vahvisti asemiaan lämpöpumppumarkkinoilla................... 18 VERTO: Markkinoiden älykkäin vedenmittausjärjestelmä..................... 20 ONRAKENNE: Tulisija-alan mullistaja nousemassa markkinajohtajaksi.......... 21 PARMACO: Parmaco parantaa kuntataloutta rakennus kerrallaan.... 22 ASIANTUNTIJA: Matti Harjuniemi........ 23 EDITOR IN CHIEF: Ville Leppäaho TOIMITTAJAT: Mia Heiskanen, Anne Kytölä, Hannele Koskinen, Kai Lintinen TEAM DIRECTOR: Aleksanteri Ronkainen VALOKUVAAJAT: Lina Hurmerinta, Kimmo Torkkeli, Jyri Laitinen, Janne Merinen PROJECT MANAGERS: Matti Laakso, Johan Wangel, Jussi Räsänen OIKOLUKU: Delingua JULKAISIJA: Calcus.com Oy Köydenpunojankatu 2 a D, 7. krs 00180 HELSINKI www.calcus.com Julkaistaan Talouselämän yhteydessä 3.2.2017 AD / LAYOUT: Lina Hurmerinta MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 3

HYBRIDIRAKENTAMISELLA joustavuutta ja tehokkuutta SUOMESSA VAUHDILLA TAPAHTUVA KASVUKESKUSTEN KEHITTYMINEN LAITTAA MYÖS RAKENTAMISELLE UUSIA TAVOITTEITA JA VAATIMUKSIA. HYBRIDIRAKENTAMINEN ON PÄIVÄN SANA. SIINÄ YHDISTYVÄT LIIKE-ELÄMÄN, ASUMISEN JA PALVELUIDEN YHTEISTYÖ SEKÄ TILOJEN MUUNTAUTUMISKYKY. 4 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

”Työn tekemisen kulttuurin nopeat muutokset näkyvät toimitila- ja toimistorakentamisessa entistä muuntautumiskykyisempinä tiloina.” I hmisten hakeutuminen kasvukeskuksiin, vuokra-asumisen lisääntyminen sekä entistä toimivammat liikenneverkot mahdollistavat uudenlaisten kaupunkikeskittymien syntymisen. Tästä hieno esimerkki on rakennusliike Laptin suunnittelema Kuopion Portti -hanke, jossa Kuopion keskusta uudistetaan tulevaisuuden urbaaniksi kaupunkikeskukseksi. Lapti on yrityksenä kasvanut merkittävästi 2010-luvun aikana. Uudet innovatiiviset hankkeet ympäri Suomea ovat tehneet siitä markkinajohtajan hoivarakentamisessa, mutta myös asunto- ja toimistorakentaminen on kasvussa. ”Haluamme auttaa asiakkaitamme menestymään. Rakennusalalla tarvitaan innovatiivisuutta, mutta perusasioiden on oltava kunnossa. Kaiken pohjana on osaava ja viihtyvä henkilöstö, vakaa talous sekä tyytyväiset asiakkaat ja kumppanit”, toteaa Laptin Itä-Suomen aluejohtaja Risto Pekkarinen. Monissa kaupungeissa tarvitaan nyt uu- denlaisia muuntautumiskykyisiä tiloja ja entistä tiiviimpää kaupunkirakentamista. Myös yksityisautoilun väheneminen näkyy asumisen, liikenteen sekä palveluiden kehittymisenä. ”Liikenteen vilkkaissa solmukohdissa tullaan näkemään uudenlaisia ratkaisuja palvelujen jjärjestämisessä. Esimerkiksi kaukoliikenteen lippujen ostamisen siirtyessä verkkoon on turha enää rakentaa lippujen myynnille erillisiä tiloja. Usein vanhatkin tilat voidaan muuntaa uuteen käyttöön.” Ihmisten keskittyessä entistä tiiviimmille alueille myös yritykset voivat löytää tarvitsemansa asiakkaat helpommin. Rakentamisen puolella tähän reagoidaan tekemällä mahdollisimman muuntautumiskykyisiä toimistoja ja liikehuoneistoja. ”Työn tekemisen kulttuurin nopeat muutokset näkyvät toimitila- ja toimistorakentamisessa entistä muuntautumiskykyisempinä tiloina. Näin tilat saadaan vastaamaan yrittäjien tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla”, avaa projektista vastaava rakennuttajapäällikkö Erno Ruotsalainen. Hybridirakentamisen hyödyt ulottuvat myös energiatehokkuuden puolelle. Toiminta on alueellisempaa, mikä mahdollistaa entistä toimivampia ekosysteemejä yritysten välille. Samalla esimerkiksi liiketilojen hukkaenergia voidaan käyttää asuntojen lämmittämiseen. Koko hankkeen keskiössä on kuitenkin Kuopion loistava sijainti. ”Kuopio on täydellisessä paikassa tämänkaltaiselle hankkeelle. Loistavat kulkuyhteydet ja hyvin toimiva infrastruktuuri tulevat tekemään Kuopiosta Itä-Suomen todellisen talouden veturin”, selittää Ruotsalainen. Hankkeen vastaanotto on ollut todella positiivinen, ja yhteistyö kaikkien tahojen kanssa on ollut onnistunutta. Laptilla ollaankin valmiita jo tuleviin projekteihin. ”Me rakennamme laatua kilpailukykyiseen hintaan. Tervetuloa keskustelemaan”, päättää Pekkarinen. ■ Rakennusliike Laptilla on aina kahvipannu kuumana, jos haluaa tulla keskustelemaan mahdollisista hankkeista. ▲ MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 5

1 Are Sensus saavuttaa SIMULOIDUT ENERGIANSÄÄSTÖT myös käytännössä ARE SENSUS ON KIINTEISTÖÄ KOKONAISUUTENA HALLITSEVA TALOTEKNIIKAN JÄRJESTELMÄ, JOKA TUOTTAA KYMMENIEN PROSENTTIEN SÄÄSTÖT KIINTEISTÖJEN ENERGIAKUSTANNUKSISSA. P uolueettomassa energialaskennassa simuloidaan rakennuksen ja siihen vaihtoehtona olevien talotekniikan järjestelmien toimintaa koko elinkaaren ajalta. Rakennuttajan päätöksenteon kannalta järjestelmien energiatehokkuusvertailu tulisi tehdä ennen lopullista lvi-suunnittelua. Näin energialaskennan lopputulos ohjaisi rakennuttajaa järjestelmävalintaan ja sen jälkeen lvi-suunnittelua. Rakennuttajille simulointi tuottaa tukea päätöksentekoon heidän hakiessaan parhaita ratkaisuja kiinteistön energiatehokkuuden kannalta. Aren yhdessä VTT:n ja kolmen korkeakoulun kanssa kehittämällä Are Sensus -järjestelmällä on saatu suuria säästöjä verrattuna perinteisiin järjestelmiin. ”Vastaavan hintaisiin tavanomaisiin talotekniikan järjestelmiin verrattuna olemme saavuttaneet 25–30 prosentin toteutuneet 6 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ostoenergian säästöt”, Aren liiketoimintajohtaja Vesa Hakkarainen valottaa. ENERGIALASKENTA TUKEMAAN JULKISTA RAKENTAMISTA PÄÄSTÖTAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESSA Yksityisellä sektorilla taloteknisten järjestelmien energiatehokkuusvertailuja tehdään jo enenevässä määrin luonnossuunnitteluvaiheissa, ja myös julkisissa hankkeissa energiatehokkuuden merkitys olisi tärkeä tunnistaa teknisten järjestelmien käytönaikaisen toiminnan päästötavoitteiden saavuttamisessa. Energiasuunnittelua ja -simulointia tarjoavan Rambollin suunnittelupäällikkö Mika Kovanen muistuttaa, että energiatehokkuudesta puhuttaessa kyse ei ole energiankulu- tuksen minimoinnista olosuhteiden kustannuksella. ”Olennaista on, kuinka voidaan mahdollisimman järkevästi ja kustannustehokkaasti tuottaa haluttuja olosuhteita. Kun jo kiinteistön suunnittelun alkuvaiheessa kiinnitetään huomiota taloteknisen ratkaisun valintaan ja ostoenergiankulutukseen, voidaan laadukkaita sisäolosuhteita tuottaa energiatehokkaasti. Kovasen mukaan Are Sensus -järjestelmässä on poikkeuksellisen hyvin mietitty kiinteistön energiavirtoja kokonaisuutena ja järjestelmän toimintamahdollisuuksia muuttuvissa olosuhteissa, kun perinteisesti on keskitytty energiantarpeen pienentämiseen tietyssä käyttötilanteessa osaoptimoimalla esimerkiksi rakenteiden tai ilmanvaihdon tehokkuusarvoja. ”Me tuotamme kumppaneillemme tietoa elinkaaritehokkaista ratkaisuista ja pystymme MAINOSLIITE

simuloinneilla tutkimaan sitä, miten eri järjestelmät käyttäytyvät todellisissa käyttötilanteissa, jolloin löydetään optimaaliset vaihtoehdot halutun käyttötarkoituksen ja tavoitteiden mukaan. Are Sensus -järjestelmä on osoittanut tuottavansa toimitilahankkeissa merkittävää säästöä perinteisiin talotekniikan järjestelmiin verrattuna”, Kovanen lisää. ”Hienoa tässä on varsinkin se, että simuloidut laskelmat ovat pitäneet todella hyvin paikkansa myös käytännössä, joten lupauksemme energiatehokkuudesta on aukottomasti ja puolueettomasti todistettu”, Vesa Hakkarainen päättää. ■ 2 Are Sensus® -talotekniikkajärjestelmä pähkinänkuoressa Suomalainen perheyritys Are Oy on kehittänyt patentoidun Are Sensus® -talotekniikkajärjestelmän Tekesin teknologiaohjelmassa. Are Oy:n lisäksi kehitystyöhön osallistuu tutkimus- ja oppilaitoksia: • Teknillinen korkeakoulu, Espoo •   Lappeenrannan teknillinen yliopisto •   Kungliga Tekniska högskolan, Tukholma •  Espoo-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu EVTEK •  Työterveyslaitos •   VTT 3 Are Sensus -kohteita on 35. Yhteenlaskettu pinta-ala on lähes 300 000 bm2. Sensus soveltuu hyvin toimisto-, hotelli-, terveydenhoito- ja oppilaitosrakennuksien uudis- ja perusparannushankkeisiin. Järjestelmä pystyy hyödyntämään vaihtoehtoisia energialähteitä, kuten geoja aurinkoenergiaa, ja se voidaan liittää kaukojäähdytykseen. 1 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n Ruusupuistossa tehtiin jo suunnitteluvaiheessa energiatehokkuusvertailu, joka osoitti Are Sensuksen energiatehokkuuden. 2 Kiinteistö Oy Estradissa Sensusjärjestelmä luo valoisat ja vedottomat työskentelyolosuhteet. 3 Kattosäteilijät on mahdollista sulauttaa osaksi tilan alakattoa. MAINOSLIITE Are Sensus® -järjestelmän säästöpotentiaali verrokkijärjestelmiin verrattuna Kohteiden 1–3 vertailulaskelmat: Equa Simulation Finland Oy, TkL Mika Vuolle ja DI Jouko Niemelä. Kohteen 4 vertailulaskelma: Projectusteam Oy, energia-asiantuntija Mika Kovanen 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0% Kohde 1 Lämmitysenergiassa Kohde 2 Kohde 3 Kohde 4 Jäähdytykseen käytettävässä sähköenergiassa CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 7

KUVA: METSÄ GROUP AMMATTILAISTEN PELIKENTTÄ Fimpec on johtanut Äänekoskella Metsä Groupin biotuotetehdashankkeessa muun muassa tehtaan liikennealueiden, vesialueiden rakenteiden ja vesistösillan rakentamista. JYVÄSKYLÄLÄINEN FIMPEC OY HYÖDYNTÄÄ METSÄ GROUPIN BIOTUOTETEHTAAN HANKKEESSA ÄÄNEKOSKELLA KATTAVASTI INFRARAKENNUTTAMISEN OSAAMISTAAN. YRITYS SATSAA JATKOSSA YHÄ ENEMMÄN MYÖS KOTIMAAN INFRARAKENNUTTAMISEN PROJEKTEIHIN. M etsä Groupin biotuotetehtaan rakentamisessa infrastruktuurin osuus on yllättävänkin suuri. Suomen metsäteollisuuden historian suurimmassa investoinnissa tehdasalueen infrastruktuuriin käytetään 60 miljoonaa euroa. Koko investoinnin arvo Äänekoskella on 1,2 miljardia euroa. Jyväskyläläinen rakennushankkeiden projektinjohtoyritys Fimpec Oy on ollut keskeinen tekijä biotuotetehtaan infrastruktuurin rakentamisessa, ja yrityksen toimitusjohtaja Pekka Salomaa toimii myös biotuotetehtaan rakennuspäällikkönä. Fimpec on hankkeessa projektinjohtokonsulttina osana tilaajan toteutusorganisaatiota ja vastaa koko rakentamisen johtamisesta ja valvonnasta. Fimpecin valvomat infratyöt alkoivat keväällä 2015 väliaikaisen puukentän rakentamisesta. Sen jälkeen Fimpecin Fimpecin aluevastaava Anssi Vainio sanoo, että Äänekoskella tehdään monipuolista infrarakentamisen projektia. 8 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ammattilaiset ovat olleet johtamassa muun muassa maanalaisten putkistojen, esivalmistelukenttien, tehtaan liikennealueiden, vesialueiden rakenteiden, junaradan sekä vesistösillan rakentamista. ”Äänekoskella on haastava ja monipuolinen infrarakentamisen projekti. Kun tämän kokoluokan uutta laitosta rakennetaan käynnissä olevien tehtaiden yhteyteen, pitää esimerkiksi aikataulutuksessa ja yhteensovituksessa tehdä tarkkaa työtä. Haastetta on riittänyt, mutta se on antanut meille tekijöille motivaatiota”, Fimpecin aluevastaava Anssi Vainio sanoo. INFRARAKENNUTTAMISEEN OMA YKSIKKÖ Suurten teollisuusinvestointien, liike- ja toimistorakennusten sekä julkisten rakennus- ja infrahankkeiden kokonaisvaltaisia projektinjohtopalveluita tuottava Fimpec satsaa jatkossa yhä vahvemmin myös infrarakennuttamisen projekteihin. Yritys käynnisti infrarakennuttamiseen erikoistuneen liiketoimintayksikön syksyllä 2016. Yksikkö keskittyy rakennuttamiseen, projektinjohtoon ja valvontaan. ”Isojen teollisuusin- vestointien projektit ovat Fimpecin erikoisalaa. Infrarakentaminen on oleellinen osa näitä projekteja, ja uudella yksiköllämme voimme palvella projekteja näiltä osin”, Fimpecin liiketoimintajohtaja Jorma Paananen korostaa. Paananen muistuttaa, että Fimpecistä löytyy ammattitaitoa kaikkiin infrarakentamisen osiin. Spesifiä osaamista yritys pystyy tarjoamaan esimerkiksi päällystämiseen ja tiemerkintöihin liittyviin projekteihin. ”Mielenkiintoisia infrarakentamisen projekteja löytyy muun muassa liikennevirastosta, ELY-keskuksista, kunnista ja kaupungeista, Finaviasta, kaivostoiminnasta ja puunjalostusteollisuudesta”, Paananen laskee. ■ Fimpec Oy • Tarjoaa kokonaisvaltaisia projektinjohtopalveluita suuriin teollisuusinvestointeihin, liike- ja toimistorakentamiseen sekä julkisiin rakennus- ja infrahankkeisiin. • Perustettu vuonna 2009. Kotipaikka Jyväskylä. • Henkilöstömäärä noin 50. • Vuoden 2016 arvioitu liikevaihto 7,4 miljoonaa euroa. • Toimitusjohtaja Pekka Salomaa. MAINOSLIITE

ÄLYKÄS KONEOHJAUS tehostaa maarakennusta DIGITALISAATIO JA ÄLYKÄS KONEOHJAUS PARANTAVAT RAKENTAMISEN TUOTTAVUUTTA JA LAATUA NIIN JÄTTIHANKKEISSA KUIN OMAKOTITALOTYÖMAILLA. ”S uomessa infrarakentamisen digitalisaatio on maailman kärkeä. Ei vielä yleisyydessä vaan siinä, miten mallipohjaista tuotantoa hyödynnetään eri hankevaiheissa. Älykkäillä koneohjausjärjestelmillä varustetut työkoneet muodostavat tärkeän linkin työmaatoimintojen ketjussa ja rakentamisen tehostamisessa”, kertoo Novatron Oy:n myyntipäällikkö Harri Virtanen. Kotimainen Novatron on älykkään koneohjauksen edelläkävijä. Se suunnittelee, valmistaa ja toimittaa koneohjausjärjestelmiä maarakennustyökoneisiin 25 vuoden kokemuksella Pirkkalassa sekä tarjoaa koulutusta tietomallityömaille koko Suomessa. ”Tiedon jakamisella avoimessa muodossa työmaatoimijoiden kesken on valtava merkitys tuottavuudelle.” Työkoneen mittaavien antureiden, satelliittipaikannuksen ja tietokonelaitteiston avulla kuljettaja pystyy hyödyntämään suunnittelusta tulleita digitaalisia tietomalleja omassa työssään. ”Tiedon jakamisella avoimessa muodossa työmaatoimijoiden kesken on valtava merkitys tuottavuudelle. Jos vaikka kuljettaja törmää yllättäen putkilinjaan, hän mittaa ja valokuvaa kohdan ja lähettää siitä tiedot pilvipalvelun kautta suunnittelijalle, joka tekee tarvittavat muutokset suunnitelmiin. Muutossuunnitelma on takaisin työkoneessa parhaimmillaan kymmenessä minuutissa putken löytymisestä. Paikan päälle ei välttämättä tarvita mittamiestä tai työnjohtoa”, selvittää yhtiön tietomalliasiantuntija Petteri Palviainen. MAINOSLIITE Työkoneiden mittausjärjestelmiä ja digitaalisen infrarakentamisen asiantuntijapalveluita tarjoava Novatron Oy on mukana kehittämässä infrarakentamisen standardeja ja toimintatapoja Suomessa muun muassa BuildingSMART Finland -yhteistyöfoorumilla. Kuvassa tietomalliasiantuntija Petteri Palviainen (vas.) ja myyntipäällikkö Harri Virtanen. ▲ EROON HUKKATYÖSTÄ Älykäs koneohjaus lisää tuottavuutta myös poistamalla hukkatyötä. Kuljettaja näkee kolmiulotteisesta tietomallista koneen näyttöruudulla, kuinka paljon mistäkin kohtaa on kaivettava. Samalla paranee laatu, ja hankalatkin kohteet saadaan kerralla kuntoon. Materiaalihukka vähenee, läpimenoaika lyhenee, työturvallisuus paranee ja toiminnan joustavuus kasvaa. ”Lisäksi olemme panostaneet käyttäjämukavuuteen ja etätukeen, joka ei jätä kuljettajaa koskaan yksin”, Palviainen painottaa. ■ XSITE® PRO 3D Huippuluokan 3D-koneohjausjärjestelmä lukee standardinmukaisia kolmiulotteisia suunnitelmia ilman aikaa vieviä ja informaatiota hukkaavia formaatinmuunnoksia. Käytössä on kaikki se informaatio, jonka suunnittelija on aineistoon lisännyt. CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 9

”Emme puhu tekoälystä; ihmiset ovat tällä saralla aika sensitiivisiä. Tavoitteemme on tuoda inhimillistä älyä ilmanvaihtoon.” Enerventin myyntijohtaja Teemu Kuusinen. 10 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

Inhimillistä älyä ILMANVAIHTOON ENERVENT OY ON SUOMALAINEN, VUONNA 1983 PERUSTETTU SISÄILMASTON PARANTAMISEEN SUUNNITELTUJEN LAITTEIDEN JA JÄRJESTELMIEN KEHITTÄJÄ JA VALMISTAJA. YRITYKSEN HISTORIIKKIIN VOIDAAN KIRJATA KOKO NYKYISEN TALOTEKNIIKAN JA ILMANVAIHTOTEKNIIKAN SYNTY JA KEHITYS. ”T erveellisyys ja turvallisuus sekä helppokäyttöisyys ja mukavuus ovat strategialinjauksemme kaksi ensimmäistä kohtaa. Kolmantena listalla on energiatehokkuus”, myyntijohtaja Teemu Kuusinen sanoo ja päästää monta pientaloasukasta pälkähästä, liian abstrakteja asioita pohtimasta. Energiatehokkuus on Kuusisen mukaan näet hallinnassa liki kaikilla alan toimijoilla. ”Yhdellä hyötysuhde on hivenen parempi kuin toisella, mutta kaikki ovat 70 prosentin paremmalla puolella”, hän sanoo ja huomauttaa, että energiatehokkuuden merkitys markkinoinnin kärkenä on kehityksen ja uusien vaatimusten myötä vähentynyt. Kuusisen mielestä rakentamisen määräykset ja tiukka ohjeistus ovat hyviä asioita: ne antavat raja-arvon, jonka alle ei nykyään ole menemistä. KONE VOI OLLA KOMMUNIKOIVA KAVERI Hyvä palvelu ja laadukas tuote eivät riitä. ”Ilmanvaihdon terveellisyys ja turvallisuus on nostettu Enerventissä isoon asemaan”, Teemu Kuusinen sanoo. ”Käytännössä tämä tarkoittaa oikeita painesuhteita ja hyvää suoritustasoa. MAINOSLIITE Laitteiston komponenttien laatu on tärkeää: esimerkiksi mitään hajuhaittoja ei ilmanvaihtolaitteista saa aiheutua.” Kuusinen korostaa, että ilmanvaihtolaitteen tulee olla myös loppukäyttäjälle miellyttävä ja ennen muuta lähes huomaamaton osa asumisen arkea. ”Ilmanvaihtolaitteen tulee olla myös loppukäyttäjälle miellyttävä ja ennen muuta lähes huomaamaton osa asumisen arkea.” ”Kun herää aamulla virkeänä, on kaikki hyvin. CO-kakkoset ovat kurissa.” Kuusisen mukaan myyntiin ja markkinointiin pitää sisältyä myös tekninen dokumentaatio ja suunnittelu siten, että suunnittelijan on helppo suunnitella ja urakoitsijan on helppo ottaa kone ja järjestelmä käyttöön. ”Kone ikään kuin säätää itse itsensä”, Kuusinen sanoo ja korostaa, että loppukäyttäjääkään ei saa unohtaa; hän on joukon viimeinen, mutta ei vähäisin. ”Olisi mainiota, jos asukas kokisi ilmanvaihtokoneen ikään kuin kaveriksi, jonka kanssa on helppo kommunikoida: ’hei, nyt on jotakin feilua’, suodatin tukkeutumassa. Vaihdon aika”, Kuusinen naurahtaa, mutta huomauttaa, että ”keskusteleva” iv-kone ei ole kaukana tavallisen omakotitalossa asuvan arjesta. Ensimmäinen askel on jo otettu: Enervent on tuonut markkinoille kehittyneet eAirja eWind -automatiikat. ”Emme puhu tekoälystä; ihmiset ovat tällä saralla aika sensitiivisiä. Tavoitteemme on tuoda inhimillistä älyä ilmanvaihtoon”, Kuusinen sanoo ja huomauttaa, että laitteiden koko suhteutetaan jatkossa entistä tarkemmin tilan mukaan. Valtaisat iv-koneet ovat eilispäivää, sillä arvokkaita asuinneliöitä ei kannata tuhlata tekniseen tilaan. ”Markkinoille on tulossa ilmanvaihtokone, joka mahtuu 600 millin syvyiseen ja levyiseen standardikaappiin.” Yhteistyössä VTT:n ja Tekesin kanssa kehitteillä on myös eClean-suodatinlaitteisto, joka poistaa käytännössä kaikki huoneilmaan tulevat epäpuhtaudet. ”Tämä on valtaisa mahdollisuus myös Keski-Euroopassa ja Kiinassa, joissa ilmansaasteet ovat merkittävä terveyshaittoja aiheuttava ja arkielämää hankaloittava ongelma”, Teemu Kuusinen sanoo. ■ CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 11

RAKENNUSTYÖMAAN KORTTIRALLILLE! TILAAJAVASTUUN VALTTIKORTTI ON SIRULLINEN HENKILÖTUNNISTE, JOKA TOIMII TYÖNTEKIJÖIDEN AVAIMENA TYÖMAALLE. KEVÄÄN 2017 AIKANA VALTTIKORTILTA VOIDAAN LUKEA MYÖS TYÖNTEKIJÄN PÄTEVYYDET. SE HELPOTTAA TYÖMAIDEN KORTTIRALLIA JA PEREHDYTYSTÄ. ”T yöturvallisuuslaki edellyttää, että rakennustyömaan työntekijöiltä on perehdytyksen yhteydessä tarkistettava kulloinkin tarvittavat  luvat ja pätevyydet. Nämä työntekijän on osoitettava esimerkiksi Työturvallisuuskortin kaltaisin kortein. Moni alan toimija on julkisuudessakin tuonut esille, että käytännössä yksittäisellä tekijällä voi olla jopa kymmeniä kortteja, joita on myös muistettava päivittää. Nyt ajatuksena on se, että perehdytykseen liittyvät pätevyydet voidaankin lukea suoraan Valttikortilta, joka on yleisimmin rakennustyömailla käytössä oleva henkilötunniste”, Antti-Eemeli J. Mäkinen Suomen Tilaajavastuulta selvittää. AMMATTIPÄTEVYYDET DIGITALISOITUVAT Mäkisen mukaan Valttikorttiin liitetään Taitorekisteri, joka käytännössä tarkoittaa ammattipätevyyksien digitalisointia. – Valttikortti on sirullinen älykortti, jolla kautta henkilön työsuhde ja pätevyydet voidaan varmentaa. Kun työnantaja on syöttänyt Tilaajavastuun järjestelmään rakennustyömaalla työskentelevät henkilöt ja heidän veronumeronsa, Valttikortti voidaan lukea älysirun avulla työmaalla jopa mobiilisti: onko kortti voimassa, kenen se on, tarkistaa veronumerotieto ja työnantaja. Sähköiseen rekisteriin voidaan liittää myös henkilön pätevyydet, jolloin kaikki tiedot ovat kätevästi ajan 12 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU tasalla, luotettavasti ja nopeasti tarkistettavissa. TEHOKKUUTTA TYÖMAAN PROSESSEIHIN Taitorekisterin keskeisenä tavoitteena on parantaa rakennustyömaan työturvallisuutta. ”Kun korttiralli pienenee, tehostuu myös vastaavien mestarien perehdytystyö työmaalla, sillä perehdytyksessä voidaankin keskittyä pätevyyksien ja lupien tarkistamisen sijaan kyseisen työmaan työturvallisuuteen ja erityishaasteisiin. Tiedot henkilön pätevyyksistä saadaan Taitorekisterin ansiosta työmaalla näppärästi myös työturvallisuuslain edellyttämään lakisääteiseen perehdytysluetteloon. Jatkossa työnantaja saa automaattisesti muistutuksen, kun työntekijän pätevyys on umpeutumassa.” OLETKO TIETOINEN TULEVASTA EU:N TIETOSUOJA-ASETUKSESTA? Mäkinen kertoo, että Taitorekisterissä on myös huomioitu uusi, vuonna 2018 voimaan astuva EU:n tietosuoja-asetus. – Se vaikuttaa kaikkiin yrityksiin, jotka ylläpitävät henkilörekistereitä. Kiteytetysti se tarkoittaa, että yksilöllä on oikeus nähdä, mitä tietoja hänestä on eri rekistereissä. Siinäkin mielessä Valttikortin ominaisuudet ja Taitorekisteri helpottavat huomattavasti niin työnantajien kuin työntekijöidenkin arkea. ■ MAINOSLIITE

Kiinnostuitko? kampanja.tilaajavastuu.fi/taito Tilaajavastuu asiakaspalvelu 0600 301 339 asiakaspalvelu@tilaajavastuu.fi MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 13

SUOMEN KIINNOSTAVIMMAT TYÖPAIKAT 2017 Kasvava Citec etsii LISÄÄ OSAAJIA KANSAINVÄLISILLÄ MARKKINOILLA TOIMIVA INSINÖÖRI-, SUUNNITTELU- JA TIEDONHALLINTATOIMISTO CITEC ETSII UUSIA TYÖNTEKIJÖITÄ ERITYISESTI RAKENNUSALAN PROJEKTEIHIN. TÖITÄ ON TARJOLLA MM. SÄHKÖ-, PROSESSIJA RAKENNESUUNNITTELIJOILLE, PROJEKTIPÄÄLLIKÖILLE, ASIANTUNTIJOILLE JA ESIMIESTEHTÄVIIN HALUAVILLE. ”T arvitsemme lisää työntekijöitä, koska Suomen, Ruotsin ja Intian toimistomme kasvavat”, Citecin kansainvälisistä rakennusprojekteista vastaavan yksikön johtaja Joakim Ingves kertoo. INTIA TUO TYÖTÄ SUOMEEN Citec toimii asiakkaidensa tavoin ympäri maailmaa. Sillä on ollut tähän mennessä projekteja 120 maassa. Citecin kasvu pohjautuu sen tapaan toimia. Asiakas saa aina käyttöönsä Citecin kaikki globaalit resurssit. Projekteja johdetaan Suomesta, mutta suunnittelutyö tehdään kustannustehokkaasti pääosin yhtiön kolmessa Intian 14 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU Tânia Costa-Hynönen ja Joakim Ingves arvostavat Citecin avointa ilmapiiriä ja tapaa toimia. Kynnys mennä keskustelemaan esimiesten kanssa on matala. toimistossa. ”Intia on kilpailuvalttimme globaaleilla markkinoilla. Se vahvistaa kilpailukykyämme, mahdollistaa kasvumme ja tuo lisää työtä myös Suomeen”, Ingves sanoo. JOUSTAVA JA RENTO TYÖPAIKKA Portugalilainen Tânia Costa-Hynönen muutti Suomeen vajaa kymmenen vuotta sitten rakastuttuaan suomalaiseen mieheen. Työpaikan hän löysi Citeciltä jo parin kuukauden kuluttua muutosta. Costa-Hynönen on rakennusinsinööri, ja hän on edennyt Citecillä suunnittelijasta johtavaksi pääsuunnittelijaksi. Citeciläisten joukkoon oli helppo solahtaa, koska Citecin työntekijät edustavat noin 25:tä eri kansallisuutta ja työskentelykielenä on englanti. ”Olen viihtynyt Citecillä tosi hyvin. Ilmapiiri on rento ja avoin ja ihmisiä on helppo lähestyä. Omia taitojaan on mahdollisuus kehittää, sillä työnantaja tarjoaa tilaisuuksia ottaa uusia haasteita vastaan”, Costa-Hynönen kehuu. Pienen pojan äiti arvostaa myös sitä, että työajat ovat joustavia ja töitä voi hoitaa myös kotoa etätöinä. ■ ”Intia on kilpailuvalttimme globaaleilla markkinoilla. Se vahvistaa kilpailukykyämme, mahdollistaa kasvumme ja tuo lisää työtä myös Suomeen.” Citec • Perustettu 1984 • Toimistoja 11 maassa, projekteja 120 maassa • Pääkonttori Vaasassa, Suomessa toimistoja Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa ja Pietarsaaressa • Noin 1 300 työntekijää • Liikevaihto vuonna 2016 on noin 72 miljoonaa euroa. • Tänä vuonna rekrytoidaan useita uusia työntekijöitä: suunnittelijoita, projektipäälliköitä, asiantuntijoita ja esimiehiä. www.citec.com MAINOSLIITE

ASIANTUNTIJA TERVETULOA, MUUTOSTEN KEVÄT! A lkuvuoteen osuu liikenne- ja infraselvitysten ruuhkahuippu. Käynnissä on useita liikennejärjestelmään vaikuttavia hankkeita ja selvityksiä. Liikennekaari on lainsäädäntöhanke, joka luo alustan uudenlaiselle, digitalisaatioon ja yksityisiin palveluihin perustuvalle liikkumiselle. Maakuntauudistuksessa selvitetään, mikä osa liikenneverkosta siirtyy maakunnille ja mikä jää valtiolle. Liikenneverkkoyhtiöselvityksellä tavoitellaan väyläverkoston yhtiöittämistä. Samaan aikaan toinen hanke setvii, miten liikenteen ja viestinnän viranomaistoiminnot organisoitaisiin asiakaslähtöisemmin. Valtio luo liikennejärjestelmälle myös vuosiin 2030 ja 2050 ulottuvaa visiota. Elinkeinoelämän Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvitys on samalla asialla. Liikenteen infrastruktuuri tulevaisuuden mahdollistajana -selvitys kertoo puolestaan, mitä investointeja eri visiot edellyttävät. Kukin hanke lähtee omista lähtökohdistaan, mutta taustalla on samat megatrendit: TAPAMME AJATELLA LIIKENNETTÄ MUUTTUU. Digitalisaatio muokkaa myös kaikkea liikkumiseen ja infraan liittyvää. Taloudelliset resurssit käyvät yhä niukemmiksi. UUDEN OSAAJIA TARVITAAN YHÄ ENEMMÄN. JULKINEN JA YKSITYINEN RYHTYVÄT YHTEISTYÖHÖN. Sulle-mulle-ajattelu jää taa. Kun ennen osapuolten välillä vallitsi vastakkainasettelu, nyt tunnustetaan, että hakemalla yhteistä etua saadaan paras lopputulos. USKALLAMME JA OSAAMME VISIOIDA. Jotta Suomi menestyy kansainvälisessä kilpailussa, sillä pitää olla selvä visio myös liikenneoloistaan – ja suunnitelma vision toteuttamiseksi. ”Liikennekaari on lainsäädäntöhanke, joka luo alustan uudenlaiselle, digitalisaatioon ja yksityisiin palveluihin perustuvalle liikkumiselle.” Paavo Syrjö Infra ry:n toimitusjohtaja MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 15

SUOMEN KIINNOSTAVIMMAT TYÖPAIKAT 2017 ”Kun tänne tullaan, niin usein myös jäädään”, vakuuttavat teknologiajohtaja Tuukka Ryynänen, HRD-johtaja Heli Nurminen ja työnjohtaja Jussi Vahlfors Teknokselta. ▲ Teknoksella työskennellään aina tiiviissä yhteistyössä LÄHELLÄ ASIAKASTA ”TEKNOS ON KAIKKIEN AIKOJEN PARAS TYÖPAIKKA. USKALLAN NÄIN SANOA, SILLÄ TAKANA ON 40 VUODEN TYÖURA TEKNOKEMIAN ALALLA”, RUOKALAN PÖYTÄÄN JUTTUKAVERIKSI ISTAHTANUT HAALARIPUKUINEN HERRASMIES SANOO. TUNNELMA VAIN PARANEE, KUN KOKO KAHVITAUOLLE TULLUT TYÖVUORO TEKEE ILOISESTI SEURAA. ”M eillä on kotoinen tunnelma, vieraatkin saavat siitä osansa”, HRD-johtaja Heli Nurminen hymyilee. Yllättävä kohtaaminen kiteyttää hänen mielestään hyvin perheyhtiöön liittyvän lujan perustan, Teknos-hengen. Henki kumpuaa hänen mukaansa perhe16 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU omistajuudesta ja yhteisöllisyydestä, jossa hierarkia on lähes tuntematon käsite. Henkilöstö on vahvasti sitoutunut yritykseen myös henkilöstökyselyn tulosten perusteella. ”Tavoitteenamme on kannattava kasvu, ja haluamme houkutella joukkoon myös uusia tekijöitä”, Heli sanoo. ”Tek- nos tarjoaa uusille talenteille mahdollisuuden oppia ja kasvaa yrityksen sisällä. Ura- ja kasvupolut ovat meille tärkeitä.” Heli painottaa kansainvälisyyden ja kansainvälistymisen merkitystä, koska Teknoksella on toimintaa 18 maassa. ”Erilaisten kulttuurien ymmärtäminen on tärkeää MAINOSLIITE

SUOMEN KIINNOSTAVIMMAT TYÖPAIKAT 2017 ja siihen pyrimme väkeämme kouluttamaan.” Kasvun kynnyksellä korostuu kyky pitää kiinni vahvuuksista, kuten ketteryydestä ja joustavuudesta. Toisaalta yksi perheyrityksen vahvuuksista on Helin mukaan myös pitkäjänteisyys. Omistajan aktiivinen rooli konsernin johdossa luo turvallisuuden tunteen. ”Kun tänne tullaan, niin usein myös jäädään”, hän sanoo. TUTKIJASTA TEKNOLOGIAJOHTAJAKSI Teknologiajohtaja Tuukka Ryynänen on yksi talossa pitkään viihtyneistä. ”Olen koulutukseltani kemian diplomi-insinööri ja tulin Teknokselle tutkijaksi vuonna 2005”, hän kertoo, mutta muistaa mainita, että yritys oli tullut tutuksi jo opiskeluajan kesätyöpaikkana. ”Purkitin maaleja Pitäjänmäen tehtaalla. Ehdin toimia tutkijana ja tutkimuspäällikkönä metalli- ja puuteollisuussegmenttien tutkimuslaboratorioissa ennen nimitystäni teknologiajohtajaksi toissa vuonna.” Teknologiajohtajana Tuukka vastaa konsernin tuotekehitystoiminnoista. Teknoksen tutkimus- ja tuotekehityskemisteiltä vaaditaan kemian diplomi-insinöörin tai maisterin koulutusta. ”Monet tulevat meille jo opintojen alkuvaiheessa, diplomitöitä meillä tehdään jatkuvasti, ja myös trainee-koulutusohjelmien kautta tarjoamme monille osaajille jatkossa entistä haastavampia ja monipuolisempia mahdollisuuksia”, Tuukka sanoo ja korostaa Helin tavoin tekemisen ja oma-aloitteisuuden merkitystä. ”Tutkijan rooli on mielenkiintoinen ja monipuolinen ja vaatii kemian osaamisen lisäksi aktiivista yhteistyötä sisäisten sidosryhmien hankinnan, tuotannon, myynnin ja markkinoinnin kanssa. Teemme myös jatkuvasti yhteistyötä asiakkaittemme, raakaainetoimittajien sekä yliopistojen ja Tekesin kanssa. Toimitamme kokonaisratkaisuja, ja meille on tärkeää tarjota laadukkaiden tuotteiden lisäksi asiakkaillemme teknistä tukea ja varmistaa yhdessä onnistunut pintakäsittelytulos.” masta urapolustaan. Työnjohtajien sijaisuuksia tehnyt, tavoitteistaan tietoinen nuori mies ei piilotellut osaamistaan. Jussin asiantuntijuutta hyödynnettiin myös Venäjän ja Kiinan tuotannon kehittämisessä. Nyt hänen johdettavanaan on oma 16 hengen osasto. ”Asema ansaitaan ja se on otettava tekojen kautta”, Jussi sanoo napakasti. ”Oma urapolku on paljon itsestä kiinni. Osaaminen ja into huomataan kyllä.” ■ Teknos on yksi Suomen suurimmista perheyrityksistä, jonka tarina sai alkunsa vuonna 1948 Tuomarilasta kanalasta. Tänä päivänä Teknos on yksi Euroopan johtavista maali- ja pinnoiteratkaisujen valmistajista, joka tarjoaa teknisesti edistyksellisiä ratkaisuja moninaisten käyttökohteiden ja pintojen suojaamiseen sekä kestävyyden ja käyttöiän pidentämiseen. Parhaan mahdollisen lopputuloksen varmistamiseksi Teknoksella työskennellään aina tiiviissä yhteistyössä lähellä asiakasta. Mahdollisuuksia Teknoksella: • Moninaisia tehtäviä tutkimuksen ja kehityksen sekä tuotannon, myynnin ja tukifunktiotehtävien parissa • Useita vaihtoehtoisia urapolkuja liittyä osaksi Teknoksen kasvutarinaa • Kesätyöt, trainee-ohjelmat, työharjoitteluohjelmat, lopputyöt ”Suomi 100 vuotta –teema näkyy Teknoksessa. Tänä vuonna harjoittelijan, traineen ja kesätyöntekijän pesti on tarjolla sadalle alasta kiinnostuneelle.” • Yhteiskunnallisesti merkittävät projektit Liikevaihto n. 300 MEUR Henkilöstö 1 300, joista n. 200 työskentelee tuotekehityksen parissa Tuotantoa kahdeksassa maassa ja myyntiyhtiöitä jo 18 maassa OMA URAPOLKU ON ITSESTÄ KIINNI Työnjohtaja Jussi Vahlforsin ura Teknoksella alkoi kymmenen vuotta sitten. ”Aloitin vuorotyössä maalinvalmistajana”, hän sanoo ja kertoo Tuukan tavoin mutkattoMAINOSLIITE Suomessa tuotantolaitokset Pitäjänmäellä ja Rajamäellä CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 17

”Koulutimme viime vuonna 100 jälleenmyyjäämme Bosch Lämpömestareiksi, jotka voivat nyt käyttää saamansa koulutuksen loppukuluttajan hyödyksi.” Compress 7000i LWM -invertterimaalämpöpumppu. 18 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU MAINOSLIITE

BOSCH VAHVISTI ASEMIAAN LÄMPÖPUMPPUMARKKINOILLA BOSCH-LÄMPÖPUMPUILLE VUOSI 2016 OLI HUIKEA KASVUN VUOSI, MIKÄ ON SAAVUTUS VASTA TAANTUMASTA HERÄILEVÄSSÄ SUOMESSA. MENESTYS EI TULLUT MISSÄÄN MÄÄRIN SATTUMALTA. NOUSUA LÄHDETTIIN HAKEMAAN TIETOISESTI SUUNNITTELEMALLA JA RAKENTAMALLA KATTAVA PALVELUKONSEPTI, JONKA YTIMESSÄ ON VAHVA BRÄNDIN TAUSTATUKI, AMMATTITAITOISET MYYJÄT, LOISTAVA ASIAKASPALVELU JA TÄRKEIMPÄNÄ TYYTYVÄINEN KULUTTAJA. B osch-lämpöpumput tulivat Suomeen kolme vuotta sitten keskelle syvintä lama-aikaa. Alusta saakka oli selvää, että saadakseen oman jalansijansa jo valmiiksi vahvojen toimijoiden jakamilla lämpöpumppumarkkinoilla, oli tehtävä lujasti töitä ja erotuttava joukosta. Boschin maahantuontiorganisaatioon oli kerätty joukko ammattilaisia, joilla oli alalta pitkä työkokemus ja jotka eivät pelänneet haasteita. ”Meillä on erittäin ammattitaitoinen henkilökunta, joka loi jo lähtökohtaisesti loistavat edellytykset. Keskityimme heti aluksi miettimään, mitä voisimme tehdä toisin. Pohdimme lukemattomissa suunnittelupalavereissa yhdessä kollegoiden kanssa, kuinka voisimme parhaiten auttaa Bosch-tuotemerkkejä edustavien jälleenmyyjien toimintaa”, Boschin myyntijohtaja Mikael Less valottaa alkutaivalta. Työryhmissä päädyttiin lopputulokseen, että jälleenmyyjien on saatava lisää työvälineitä myyntiä varten. Bosch vahvana brändinä loistavine tuotteineen ei yksin riitä, tarvittiin lisää koulutusta, syvempää yhteistyötä ja verkoston kehittämistä. Luotiin Lämpömestari-konsepti. LÄMPÖMESTARI ON LUOTETTAVA AMMATTILAINEN Lämpömestari-konseptissa luotiin jälleenmyyjille etuja, jotka edesauttavat myyntiä. ”Teemme asiat toisin kuin perinteisesti on totuttu. Mielestämme kaiken ydin on perinpohjaisesti tuotteet tuntevat ja koulutetut jälleenmyyjät sekä hyvä asiakaspalvelu. Koulutimme viime vuonna 100 jälleenmyyjäämme Bosch Lämpömestareiksi, jotka voivat nyt käyttää saamansa koulutuksen loppukuluttajan hyödyksi”, Less kertoo. Lämpömestari-koulutettavaksi valitaan lämmitysalan asiantuntijoita ja putkimiehiä, joilla on jo valmiiksi vankka ammattiosaaminen. He läpikäyvät kattavan jälleenmyynnin koulutusohjelman Boschin tuotteista, mitoituksesta sekä asennustavoista. Asennuksen asiantuntevuus kasvaa niin paljon, että Bosch on nostanut laitMAINOSLIITE teidensa takuuaikaa kuuteen vuoteen, mikäli asennuksen on suorittanut sertifioitu Bosch Lämpömestari. Tuotetuntemusta pidetään yllä vuosittaisilla lisäkoulutuksilla. Tällä koulutuksella myyjästä tehdään asiantuntija, joka ei pelkästään myy ja asenna lämpöpumppua, vaan on myös kustannustie- Boschin toinen energia-asiantuntija, ammattitaitoinen myyntijohtaja tarvekartoittaja ja palvelualtis tukihenkilö pa- Mikael Less. ▲ rasta mahdollista lämmitysratkaisua etsiville. Koulutuksen lisäksi seisomme vahvana tukena jälleenmyyjiemme takana koko ajan. Heidän käytössään on asiantuntijaverkostomme, ja järjestämme myös yhtenäisiä myynti- ja markkinointitapahtumia. Olemme rakentaneet kuluttajia opastavat, kattavat nettisivut, joista löytyy tietoa lisää. Haluamme viestiä loppukuluttajallemme saakka kaikin tavoin, että tuotteemme ovat huippuluokkaa ja olemme luotettavia toimijoita, Less kertoo. KOULUTUS JA VALIKOIMA LAAJENEVAT Viimevuotinen vauhdikas kasvu osoitti, että konsepti on toimiva ja sitä kannattaa kehittää eteenpäin. Lisäksi matkan varrella on käynyt selväksi, että samankaltaista koulutus- ja palvelukonseptia on kaivattu myös kiinteistölämpöpumppujen puolelle eli koskemaan kerros- ja rivitaloja sekä kirkkoja. ”Boschin tuotevalikoima laajenee Suomessa nyt vuodenvaihteen jälkeen kiinteistölämpöpumpuilla, minkä vuoksi on luonnollista laajentaa myös Bosch Lämpömestari-koulutusta sille puolelle. Aiomme nostaa rimaa tässäkin suhteessa korkeammalle lanseeraamalla Boschin kiinteistölämpömestarikoulutuksen”, Mikael Less toteaa. Kiinteistöpuolelle tarkoitetussa lämpömestarikoulutuksessa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota kolmeen pääperiaatteeseen: Bosch Kiinteistölämpömestari on auttava, asiantunteva ja ammattitaitoinen. Työ kulminoituu tekoihin, ei pelkkiin sanoihin. ■ CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 19

”Verton uusi huoneistonäyttö mahdollistaa asukkaalle päivittäistä tietoa veden käytöstä.” Verton liiketoimintajohtaja Marko Paasu. ▲ Markkinoiden älykkäin VEDENMITTAUSJÄRJESTELMÄ TÄLLÄ HETKELLÄ SUOMALAISET KULUTTAVAT VUOROKAUDESSA KESKIMÄÄRIN 155 LITRAA PUHDASTA VETTÄ. KOTIMAINEN VERTO TARJOAA MARKKINOIDEN PARHAAT ETÄLUETTAVAT VESIMITTARIT TUOMAAN SÄÄSTÖÄ VEDENKULUTUKSEEN. V erton älykäs vedenmittausjärjestelmä antaa tarkkaa ja ajankohtaista tietoa omasta vedenkulutuksesta. Mittarit ovat etäluettavia, joten tieto käytetyn veden määrästä kulkee mukana kaikkialla. ”Tarjoamme markkinoiden parhaan huoneistokohtaisen vedenmittausjärjestelmän. Yli 30 vuoden kokemuksella pystymme tarjoamaan kokonaisvaltaista asiantuntemusta vesiasioissa”, kertoo Verton liiketoimintajohtaja Marko Paasu. Verton palvelut on suunniteltu kaikille osapuolille mahdollisimman helpoiksi ja toimiviksi. Uudisrakennusta suunniteltaessa 20 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU tai putkisaneerauksen alla kannattaa ottaa luotettu asiantuntija mukaan prosessiin jo aikaisessa vaiheessa. ”Yleensä meiltä kysytään neuvoa jo suunnitteluvaiheessa. Tarjoamme myös ilmaista koulutusta, jotta yhteistyökumppanit ja asiakkaat saavat parhaat mahdolliset hyödyt tuotteista.” 2016 lopulla voimaan astuneen asetuksen myötä uusien rakennusten asukkailla tulee olla esteetön pääsy vesimittarin lukemaan. Verton uusi huoneistonäyttö mahdollistaa asukkaalle päivittäistä tietoa veden käytöstä. ”Näytöltä voi seurata vaikkapa suihkujen kestoa ja kulutetun veden määrää. Ainoa keino muuttaa todellisuutta on, että todellisuus tunnetaan.” Uuden mobiiliapplikaation avulla asukkaat voivat tarkkailla omaa vedenkulutustaan suoraan mobiililaitteelta. Tällöin kuluttaja voi tehdä itsenäisesti muutoksia kulutukseen ja laskutusvaiheessa käytetyn veden määrästä ei ole erilaisia näkemyksiä. ”Mobiiliapplikaation avulla asiakkaalle voidaan tuoda tietoa myös vedenkulutuksen poikkeamista. Näin esimerkiksi putkivuodoista johtuva turha kulutus saadaan paikannettua”, toteaa Paasu. ■ MAINOSLIITE

TULISIJA-ALAN MULLISTAJA nousemassa markkinajohtajaksi TULISIJA-ALAN KILPAILUSSA ON TAPAHTUNUT MELKOINEN MULLISTUS, KUN ALAN INNOVOINTIA NIIN TUOTE- KUIN MENETELMÄTASOLLAKIN JOHTAVA ONRAKENNE ON VALLANNUT MUUTAMASSA VUODESSA UUDISRAKENNUSKOHTEISSA MERKITTÄVÄN OSUUDEN MARKKINOISTA. ”O lemme tuoneet vanhakantaiselle toimialalle täysin uuden toimintamallin osaksi nopeutuneita uudisrakentamisen prosesseja. Valmis takka sekä hormi pellitysosineen tuodaan kuormaautolla valmiina elementteinä paikan päälle kahden asentajan kanssa, ja tulisija on parissa-kolmessa tunnissa valmiina tuottamaan lämpöä ja iloa vuosiksi eteenpäin. Useimmissa kohteissa ei tarvita erillisiä rahtitoimituksia, osien kantamista ja levittämistä työmaalle eikä monia asennuskäyntejä ja kuivattamista”, toimitusjohtaja Kari Sivula lupaa. Yhtiön menestys pohjautuu vahvaan innovaatiokykyyn, mistä kertovat useat sekä tuotteita että koko toimitusprosessia koskevat patentit. Kun normaalisti takka ja hormi kasataan paikan päällä osa osalta, Onrakenne valmistaa Perhon tehtaallaan turvalliset ja korkealaatuiset elementit valmiiksi odottamaan toimitusta. Varaavat valmisuunit Onrakenteen kohteisiin puolestaan valmistetaan Tulikiven Heinäveden tehtaalla. ”Asentamisen tehokkuus on uusi asia tällä alalla. Konseptimme on koko maanlaajuisesti käytössä – toimituksia on tehty Hangosta Nuorgamiin. Asiakas saa valitsemansa takan hormeineen käyttöönsä haluamanaan ajankohtana takuuasennuksella.” KORVAUSILMAA KATOLTA Takkatoimituksissa päivän polttavana puheenaiheena on korvausilman saatavuus, mikä nykyajan vaatimusten mukaisesti rakennetuissa tiiviissä taloissa on mietittävä tarkkaan. Yhtälö on haastava, kun ilmanvaihto moderneissa taloissa on alipaineistettu ja samalla pesällisen polttamiseen takassa tarvitaan lähes sata kuutiota ilmaa. ”Ratkaisuna on takan käytön osalta suljettu järjestelmä, jossa paloilma voidaan tuoda MAINOSLIITE putkella suoraan ulkoa takan alle. Yleistymässä oleva uusin vaihtoehtomme on paloilman tuominen katolta – myös takan päältä lähtevään hormiin integroituna – omassa kanavassaan. Järjestelmä on tällöin täysin erillinen talon varsinaisesta ilmanvaihdosta eikä edellytä erillisiä putkia lattiarakenteissa. Tällä ratkaisulla myös vältymme kylmän ilman tuomiselta takan alaosaan.” Vaikka uudisrakentamisen – ja sitä kautta tulisijojen – markkina on kutistunut tällä vuosikymmenellä alle puoleen, on vuonna 2010 perustettu Onrakenne nopealla kasvulla vallannut jo suuren markkinaosuuden. Valtaosaan toimituksista kuuluu Tulikiven varaava takka, mutta valittavana on myös kiertoilmatakkoja ja muita tulisijoja sekä yhtiön omasta mallistosta että muiden valmistajien valikoimasta. ”Uudenlainen tapamme on osoittanut toimivuutensa ja olemme jo Suomen suurimpia takka- ja hormitoimittajia vain muutaman vuoden historialla. Seuraamme tarkasti asiakkaidemme odotuksia ja kehitämme jatkuvasti uusia ratkaisuja sekä tuotevaihtoehtoihin että palveluprosesseihin. Visionamme on tuoda elävä tuli turvallisesti jokaiseen kotiin. Tarjoamme yhä monipuolisempia ratkaisuja ja palveluita sen toteuttamiseksi”, Sivula summaa. ■ Toimitusjohtaja Kari Sivula esittelee Onrakenteen toimittamaa Tulikiven takkaa, joka asennettiin käyttövalmiiksi parissa tunnissa kohteelle saapumisesta. ▲ CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 21

Parmacon toimitusjohtaja Ossi Alastalo ja myyntijohtaja Mikko Ruopio. Parmaco parantaa kuntataloutta RAKENNUS KERRALLAAN ”KONSEPTIMME ON RISKITÖN JA TALOUDELLINEN RATKAISU MUUTTUVIIN TARPEISIIN”, TOIMITUSJOHTAJA OSSI ALASTALO SANOO. ”P armacon toimintamalli perustuu lainauskonseptiin, joka on Suomen oloissa ainutlaatuinen”, Alastalo ja myyntijohtaja Mikko Ruopio sanovat esitellessään yrityksen toimintaa kuntasektorin näkökulmasta. ”Teemme oikeita rakennuksia, jotka on suunniteltu asiakkaan tarpeita vastaaviksi ja jotka lainaamme määräajaksi asiakkaan käyttöön”, Alastalo sanoo. Ruopio korostaa ratkaisun taloudellisuutta. Esimerkiksi koulurakennus elää tilantarpeen ja oppilasmäärän muutosten mukaan. ”Tilaaja on vapaa omistamisen taloudellisista riskeistä. Pystymme toimittamaan käyttötarkoitukseen sopivan rakennuksen muutamassa kuukaudessa ja huolehdimme siitä ennalta sovitun laina-ajan, joka on asiakkaan vapaasti määriteltävissä.” PITKÄ JA EKOLOGINEN ELINKAARI Vuokrattavia tiloja on tällä hetkellä 110 000 neliömetriä. ”Neliömetrein mitattu kiin22 CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU ”Rakennuksen elinkaari on pitkä ja ekologinen. Sovitun käyttöajan päättyessä rakennus voidaan siirtää toisaalle uusia käyttäjiä palvelemaan.” teistösalkku merkitsee meille euromääräistä enemmän”, Alastalo ja Ruopio sanovat. Parmacon tuotannosta kolmannes menee Ruotsiin, jossa vuokraamisen kulttuurilla on Suomea pidemmät perinteet; länsinaapurissa kaikkea ei tarvitse omistaa itse. ”Täällä aika usein pitää perustella, miksi rakennusten lainaus kannattaa”, he sanovat ja muistuttavat korjausvelasta, joka kalvaa suomalaista rakennuskantaa. Kuntien ja kaupunkien omistamien julkisten rakennusten määrä pinta-alalla mitattuna on Suomessa noin 11 miljoonaa neliömetriä. ”Pienemmälläkin määrällä selviäisi”, miehet sanovat ja esittävät retorisen kysymyksen, kannattaako kaikkia ylipäätään peruskorjata. Parmacon toimintamalli tuo kunnalle selkeitä etuja. ”Vain vuokravastuu jää kunnalle. Rakennus ei rasita tasetta eikä lisää velkaantumisastetta, sillä kaikki kulut ovat ennalta tiedossa koko vuokrakaudelle.” Miehet korostavat rakennushankkeen suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä hyötyjä. ”Rakentaminen on ripeää, puurakenteiset ratkaisumme energiaa säästäviä, kestäviä. Kaikki tehdään lämpimissä, kuivissa sisätiloissa, mikä minimoi rakennusvirheiden määrän”, he luettelevat. ”Rakennuksen elinkaari on pitkä ja ekologinen. Sovitun käyttöajan päättyessä rakennus voidaan siirtää toisaalle uusia käyttäjiä palvelemaan. Tästä syntyy kuntatalouteen valtava säästöpotentiaali.” ■ MAINOSLIITE

ASIANTUNTIJA ”Rakennusinvestoinnit ovat vauhdittuneet myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, esimerkiksi Tampereella ja Oulussa.” KOKO INFRAN PÄÄOMA TUOTTAMAAN R akentaminen lisäsi viime vuonna arvoaan vauhdikkaasti, kuusi prosenttia. Kovin kauaksi tuosta lukemasta ei jäädä tänäkään vuonna. Ensi vuonna kasvu hieman hidastuu. Suuret teollisuus- ja liiketilahankkeet sekä rakennemuutoksen edellyttämä ja liikenneinvestointien vauhdittama asuntotuotanto selittävät kasvun. Rakennusinvestoinnit ovat vauhdittuneet myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, esimerkiksi Tampereella ja Oulussa. Myös rakentamisen toimialan kyky arvonlisäykseen riippuu perustekijöistä: työpanoksesta ja tuottavuudesta. Työtunnit vaikuttavat kasvavan tänä vuonna reilut kolme prosenttia. Vauhti hidastuu prosenttiin ensi vuonna. Alan työn tuottavuus loikkasi viime vuonna viisi prosenttia. Tämän ja ensi vuoden tuottavuusaskelet ovat kahden prosentin mittaisia. Vaikka Suomen t&k-panostus on laskenut alle kolmen prosentin BKT:stä (reilusti alle Ruotsin tason), pystytään arjessa yhä löytämään järkevämpiä tapoja tehdä hyvää rakennustuotantoa. Myös infrarakentamisessa tuottavuuspotentiaalia on vielä runsaasti käyttämättä. Pääoman tuottavuus on keskeistä. Ovatko tuotannontekijät tehokäytössä? Asiaa on tarkasteltava kokonaisvaltaisesti julkisten ja yksityisten toimijoiden muodostamalla infrarakentamisen kentällä. Miten virastot, liikelaitokset, kuntayhtymät, kuntien osakeyhtiöt ja avoimilla markkinoilla toimivat yritykset kehittävät tuottavuuttaan? Hallinnolliset rakenteet muuttuvat ratkaisevasti. Muutos antaa mahdollisuuden laajentaa tuottavuutta ja asiakkaille edullisinta toimintamallia koko infran kentässä. Tätä mahdollisuutta on edistettävä tutkien ja selvittäen. Ei ole suinkaan itsestään selvää, että yksityinen yritys hoitaa kaiken infrapalvelun parhaiten, kuten virastokaan ei ole kaikkivoipa. Matti Harjuniemi Rakennusliiton puheenjohtaja MAINOSLIITE CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU 23

Vivaro Sportive alkaen 36 778 € 399 €/kk tai TÄYDELLISILLÄ VARUSTEILLA: ­ Navi50 IntelliLink ­multimediajärjestelmä ­ värillinen 7“ kosketusnäyttö - automaatti-ilmastointi ­ Sportive Design toimisto­ohjaamo ­ avaimeton lukitus ja käynnistys - FlexCargo-kuljetusjärjestelmä - peruutuskamera Rahoitustarjous* 1,9 % +kulut EDUSTUSLUOKAN VARUSTELU JA AJOMUKAVUUS Ulkonäöltään sekä varusteiltaan ylellinen Vivaro Sportive. Vivaro Sportive tuo tavara-automallistoomme reilusti vääntöä ja edustusluokan varustelun. 145 hv:n moottori tarjoaa hyvän kiihtyvyyden ja miellyttävän ajon alhaisella 6,1 litran keski­ kulutuksella. Korin väriset puskurit, kromattu etumaski ja kevytmetallivanteet korostavat Vivaro Sportiven tyylikästä ulkonäköä. Turvallisuutta varmistamassa ovat turvatyynyt ja ­verhot niin kuljettajalla kuin matkustajalla. Lue lisää Opel.fi Vivaro Van yhdistetty polttoaineen kulutus 6,0–6,8 l/100 km, CO2­päästöt 155–178 g/km. Vivaro Van Sportive L1H1 145 hv alk. 36 778 € (sis. toimituskulut). *RAHOITUSESIMERKKI 1,9 %: Vivaro Van Sportive L1H1 1.6CDTi 145 hv kokonaishinta toimituskuluineen 36 778,30 €, perustamiskulu 195 €, käsiraha 6 000 €, luoton määrä 30 973,30 €, luottoaika 72 kk, käsittelymaksu 10 €/kk, kk­erä 398,43 €, suurempi viimeinen erä 5 500 €, luotto+luottokustannukset yhteensä 33 993,59 €, KSL:n mukainen todellinen vuosikorko 2,76  %. Edellyttää luottopäätöksen ja kaskovakuutuksen. Rahoitusyhtiö: Nordea Rahoitus, Aleksis Kivenkatu 9, 00500 Helsinki. Rahoitustarjous on voimassa 28.2.2017 saakka. Kuvan auto erikoisvarustein. ESPOO LänsiAuto · FORSSA Delta Auto · HELSINKI LänsiAuto · HYVINKÄÄ LänsiAuto · HÄMEENLINNA LänsiAuto · IISALMI Autotalo Hartikainen · JOENSUU Timosen Auto · JYVÄSKYLÄ Veljekset Laakkonen · JÄRVENPÄÄ Mäkelän Auto · KAJAANI Autotalo Hartikainen · KEMI Aine Kemi · KOKKOLA Käyttöauto · KOTKA Vauhti­Vaunu · KOUVOLA Veljekset Laakkonen · KUOPIO J. Rinta­Jouppi · LAHTI LänsiAuto · LAPPEENRANTA Auto­Suni · Vauhti­Vaunu 24 PP­auto CALCUS.COM OY:N TUOTTAMA ASIANTUNTIJAJULKAISU LOHJA · MAARIANHAMINA Mariehamns Bilhall · MIKKELI Vauhti­Vaunu · OULU Rinta­Joupin Autoliike · PORI AutoPalin · PORVOO Auto­Open · RAUMA AutoPalin · ROVANIEMI Rinta­Joupin Autoliike · SALO PP-auto MAINOSLIITE SASTAMALA Levorannan Autoliike · SAVONLINNA Vauhti­Vaunu · SEINÄJOKI J. Rinta­Jouppi · TAMPERE Autosalpa · Metroauto · TURKU LänsiAuto · VAASA Autoliike Lähdemäki · VANTAA LänsiAuto · VARKAUS Veljekset Laakkonen · YLIVIESKA Rinta­Joupin Autoliike · opel.fi