4 2016 LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE Petran, 35, äiti on alkoholisti s. 16 Talous tiukilla s. 18 Vastaa lukijakyselyyn s. 40 TEEMAT Päihteet, mielenterveys Raha LAH1604_final.indd 1 16.11.2016 13.19

LAH1604_final.indd 2 16.11.2016 13.19

PÄÄKIRJOITUS MARJA TUOMI toiminnanjohtaja Tutkimustiedosta on hyötyä vaikuttamistyössä S uomessa alkaa olla jo jonkin verran omaishoitoon ja omaishoitajiin liittyvää tutkimustietoa. Aiheesta on tehty myös muutamia väitöskirjoja. Tutkimuksissa on tarkasteltu mm. omaishoidon sidonnaisuutta, taloudellisia vaikutuksia, työssäkäyviä läheisistään huolta pitäviä, puolisohoitajia, palvelusetelin käytön vaikutuksia omaishoitoon, omaishoidon tuen kokonaisuutta, omaishoitajan jaksamista ja saattohoitovaihetta. Pääosin tutkimukset koskevat iäkkäitä omaishoitajia. Tämä on hyvin perusteltavissa sillä, että selvästi yli puolet omaishoitajista on yli 65-vuotiaita. Yli 75-vuotiaita omaishoitajia on jo lähes 30 prosenttia omaishoitajista ja tämä ikäryhmä näyttää kasvavan. Liiton uudessa hankkeessa etsitään alle 18-vuotiaita läheistään hoivaavia Tiedämme kuitenkin, että on myös sellaisia omaishoitajia ja perheenjäsenistään huolta pitäviä, joista meillä Suomessa ei vielä löydy tutkimustietoa. Tämän vuoden alussa liitossa käynnistyi Raha-automaattiyhdistyksen tukemana hanke, jonka tavoitteena on selvittää, löytyykö Suomessa alle 18-vuotiaita läheistensä hoivaajia. Tällaisten nuorten ryhmä on tunnistettu useissa Euroopan maissa, muun muassa Ruotsissa. Suomesta vastaava tietämys ja mahdolliset tukitoimet vielä puuttuvat, joten projektissa voidaan sanoa olevan kyse etsivästä työstä. Tilannekartoituksen lisäksi selvitetään, miten näitä nuoria hoivaajia voitaisiin tukea. Tukemisen malleja löytyy monista maista. Päihdeongelmatilanteissa elävistä omaishoitajista puuttuu tietoa Toinen ryhmä omaishoitajia, johon liittyvää tutkimustietoa ei ole, on päihdeongelmatilanteessa elävät omaishoitajat. Päihdepalveluiden lähtökohtana ovat päihdeongelmaisen tarpeet, mistä johtuen läheisten ja erityisesti omaishoitajan rooli itsenäisenä tuen tarvitsijana on jäänyt syrjään. Tämä siitä huolimatta, että päihdehuoltolaissa todetaan, että palveluja tulee antaa päihdeongelmaisen lisäksi hänen perheensä avun ja tuen tarpeen perusteella. Olemme liitossa käynnistämässä – mahdollisuuksien mukaan – myös tähän asiaan liittyvän kartoituksen. Ilman tietoa emme pysty tukemaan näitä läheistensä hoivaajia. Joskus kuulee kysyttävän, miksi näitä asioita pitää tutkia – kyllä me tiedämme, mitä me tarvitsemme. Tämä on aivan totta, mutta tutkimustiedosta on työllemme hyötyä. Päätöksentekijät tarvitsevat ja haluavat faktoja muutosesitysten perusteiksi. Aina tämäkään ei riitä. Vaikka monien tutkimusten tulokset osoittavat, että omaishoitoa kannattaa tukea, ja että se on useimmiten kaikille osapuolille paras vaihtoehto, omaishoitajien tukeminen ei ole vielä riittävää. Periksi emme kuitenkaan saa antaa. Tehtävämme on tukea kaikkia omaishoitajia, koota olemassa olevan lisäksi uutta tietoa vaatimustemme pohjaksi sekä nostaa esiin erilaisia näkökulmia omaishoidon kysymyksiin. Omaishoito kaikessa monimuotoisuudessaan lisääntyy tulevaisuudessa ja yhteiskunnan on hyvä varautua siihen ajoissa. Rauhaisaa joulua ja onnea alkavalle vuodelle! LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 3 3 16.11.2016 13.20

-10 % TENA Kaupasta Virtsatietulehdus vai ei? Luotettava, vaippaan kiinnitettävä virtsatieinfektiotesti TENA U-test -virtsatieinfektiotesti on helppokäyttöinen, vaippaan kiinnitettävä testi, jonka avulla voit tunnistaa tai poissulkea virtsatieinfektion mahdollisuuden täysin kivuttomasti ja nopeasti. TENA U-test on kehitetty henkilöille, joilla on inkontinenssi ja joiden on hankala antaa virtsanäytettä. Omaishoitajat ja läheiset -liiton yhteistyökumppanina tarjoamme kaikista TENA Kaupan tuotteista 10% alennuksen koodilla LÄHELLÄ916. Tarjous on voimassa 28.02.2017 asti. Alennus ei ole yhdistettävissä muihin alennuksiin. Tilaa TENA Kaupasta www.tenakauppa.fi tai puh. (02) 437 9660. TENA U-test on saatavana myös hyvin varustelluista apteekeista. TENA yhteistyössä Omaishoitajat ja läheiset -liiton kanssa. TENA U-test -käyttöohje: Kiinnitä TENA U-test paikoilleen heti pakkauksen avaamisen jälkeen. Poista testin suojakalvo. Aseta testi puhtaaseen vaippaan mahdollisimman tarkasti virtsaputken kohdalle. Vaihda vaippa normaaliin tapaan. Poista TENA U-test vaipasta pitämällä kiinni sinisestä nauhasta. Pue vaippa normaaliin tapaan. Testi voidaan tarvittaessa lukea jo 15 minuuttia virtsaamisen jälkeen. Lue TENA U-test. Tulos on voimassa 24 tuntia sen asettamisesta. Mikäli tulos on positiivinen tai oireet jatkuvat negatiivisesta tuloksesta huolimatta, ota yhteyttä lääkäriin tilanteen selvittämiseksi. www.tenakauppa.fi LAH1604_final.indd 4 16.11.2016 13.20

4 2016 JULKAISIJA KUVA: MINTTU LEHTOVAARA KUVA: RODEO OY TÄSSÄ NUMEROSSA s.14 Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 www.omaishoitajat.fi PÄÄTOIMITTAJA Marja Tuomi marja.tuomi@omaishoitajat.fi VASTAAVA TOIMITTAJA Tiina Kokko tiina.kokko@omaishoitajat.fi TOIMITUSSIHTEERI Juha Viitanen juha.viitanen@omaishoitajat.fi TOIMITUSNEUVOSTO Mielenterveysongelmat koskettavat lähes jokaista Pertti Rajala, puheenjohtaja, Tiina Kokko, Eero-Veikko Niemi, Marja Tuomi, Juha Viitanen SVENSK RESUMÉ TEEMA: PÄIHTEET, MIELENTERVEYS 12 14 15 16 39 Mielenterveysomaiset saavat tukea ja toivoa yhdistyksistä Omaishoitajan päihteiden käyttö näkyy laiminlyönteinä Hoidettavan päihdeongelma kuormittaa hoitajaa Ystävät ja työ auttavat jaksamaan Terveys: Päihderiippuvuus ei ole henkilökohtainen asia TEEMA: RAHA 18 21 22 29 Maria Österlund s. 12 Talous tiukilla Omaishoito lisää naisten köyhyyttä Onko pienituloisella varaa sairastaa? Puheenjohtaja: Omaishoitoperheiden toimeentulo on turvattava TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 37 Lakimies: Testamentista turvaa avopuolisolle Lähellä-lehti on jäsenetu paikallisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä paikallisyhdistyksen jäseneksi. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset ks. s. 50. MUUT JUTUT ILMOITUSMYYNTI 8 9 TJM Systems Oy, PL 75, 02921 Espoo Jaana Martiskainen jaana.martiskainen@tjm-systems.fi Puh. 044 566 7195 Yhdessä omaishoidon puolesta Orion tukee omaishoitajia juhla vuotenaan 10 Järjestöpäivä Helsingissä: Kaikki omaishoitoon liittyvä kiinnostaa 24 Vammaisella on oikeus valita asuinpaikkansa 25 Omaishoidon kärkihankekokeilu alkaa Etelä-Savossa 27 Joulu poissa kotoa 40 Lukijakysely aineistot@tjm-systems.fi ULKOASU Ad Twist Ky / Jaana Kurvinen PAINOPAIKKA Forssa Print KANNEN KUVA RODEO OY SEURAAVA LEHTI Ilmestyy 2.3.2017 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN 1235-8401. 25. vuosikerta. VAKIOPALSTAT 3 Pääkirjoitus: Tutkimustiedosta on hyötyä vaikuttamistyössä 7 Asioita ajassa 30 Ajankohtaista 33 Lomat ja kuntoutukset 35 Yhdistykset toimivat 43 44 Svensk resumé 48 Paikallisyhdistykset 50 Osoitemuistio ILMOITUSAINEISTOT Ristikko Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 5 5 16.11.2016 13.20

Hyödyt: • • • • • Sydän- ja verenkiertoelimistön vilkastuminen ja kestävyyden lisääminen Lihasvoiman vahvistaminen ja säilyminen Jäykistymisen välttäminen ja liikkuvuuden lisääminen Aineenvaihdunnan ja ruoansulatuksen tehostaminen Liikkuminen lisää mielihyvähormonien tuotantoa Laitteen mukana jalkakaukalot ja käsikahvat, jotka vaihdettavissa pikalukituksella ilman työkaluja. medical device Fysioline Oy Arvionkatu 2, 33840 Tampere puh. 03-2350 700 info@fysioline.fi www.fysioline.fi LAH1604_final.indd 6 16.11.2016 13.20

www.vaylakirjat.fi rajojen riKKojat eksän, vammaisen nuoren elämäntarina, jossa toutuksella oli merkittävä rooli. Nämä nuoret ensimmäisiä kotikuntoutuslapsia, joille terveyolivat antaneet heikot tulevaisuuden näkymät n vaikeuksien vuoksi. Rohkeat vanhemmat halapsensa eteen enemmän kuin mitä perinteioutus tarjosi. eskuksen suunnittelemaa kuntoutusta tehtiin mpien ja avustajien kanssa kolme tuntia päitavasti Suomessa saatua kuntoutusta suurempi telmä herätti kysymyksiä ja osa terveydenhoitisoi muun muassa menetelmän teoriataustaa mista lapsensa kuntouttajina. yi hyvin, ja joillakin alkoi jo heti kuntoutukä edistymisen merkkejä. Hyvin moni lapsi oppi ksi kävelemään. Kaikki tämä rohkaisi vanhemään parhaansa lapsensa vuoksi. at antavat toivoa kaikille vammaisten lasten dollisuus kuntouttaa lastaan kotona. Kirja kerdonvoimasta ja toivosta sekä siitä, miten vanivisesti mukana. Jutta Selänpään runoista, jotka kuvaavat nuorä muiden joukossa vammastaan huolimatta. OMAKUSTANNE PirKKo Karvonen s – mitä se on? män kirjan elämäntarinoista Pirkko Karvonen: Rajojen rikkojat Kirja kertoo yhdeksän vammaisen nuoren elämäntarinat, joissa englantilaisella kotikuntoutuksella oli merkittävä rooli. Suomessa terveydenhuollon asiantuntijat olivat antaneet nuorille heikot ennusteet. Vanhemmat kuitenkin halusivat tehdä lastensa hyväksi enemmän kuin suomalainen järjestelmä tarjosi. Perheet matkustivat Englantiin oppimaan kuntoutusmuotoa, jossa lasta kuntoutettiin kotona kolme tuntia päivittäin. Menetelmä herätti kysymyksiä, mutta lapset edistyivät. Kirja kertoo sinnikkyydestä, tahdonvoimasta ja toivosta. Kirjan hinta on 22 €. Tilaukset: kirja.book@gmail.com Pirkko Karvonen Kotikuntoutus nuorten elämäntarinoissa ISBN 978-952-7168-03-5 KUVA: SINI RANTANEN, AUTISMIJA ASPERGERLIITTO ASIOITA AJASSA KIRJAPAJA OY Tuula Vainikainen: Kumppanina muistisairaus – Tietoa, tukea ja kokemuksia Teoksessa lääketieteen ja hoitotyön asiantuntijat tarjoavat tietoa muistisairauksista ja niiden hoidosta. Mukana on myös muistisairaiden ja heidän läheistensä kertomuksia elämästä muistisairauden kanssa. Muistisairauksia ei voida parantaa, mutta kirjassa kerrotaan, miten hyvä hoito ja läheisten tuki tarjoavat muistisairaalle mahdollisuuden hyvään elämään. Kirja sopii myös niille, joille muistisairaus ei ole vielä ajankohtainen. Kirjan hinta on 32,90 €. Tilaukset: www.kauppakv.fi/sis/LastenKeskus/tuote/9789522885364 Luontoelämyspolku tehtäväkorttien avulla IKÄINSTITUUTIN kehittämässä Luontoelämys- polussa keho saa liikettä ja mieli virkistyy. Polulla kuljetaan yhdessä rastilta toiselle ja tehdään erilaisia harjoituksia tehtäväkorttien innoittamana. Polun voi toteuttaa missä tahansa viherympäristössä. Ohjaajan pakettiin kuuluu opas ja 42 tehtäväkorttia. Palvelutalot, taloyhtiöt, järjestöt tai vaikkapa seurakunnat voivat järjestää oman tai yhteisen Luontoelämyspolun. Omaishoitaja ja hoidettava voivat myös yhdessä tehdä polun ja lähteä ulkoilemaan. Opas ja kortit: www.voimaavanhuuteen.fi/materiaalit Autismikirjon tapahtuma Tampereella 14.12. AUTISMI- JA ASPERGERLIITON järjestämässä Olemme jotain erityistä -tapahtumassa luennoi englantilainen Cos Michael, joka sai itse Asperger-diagnoosin 50-vuotiaana. Tapahtumassa on näytteilleasettajia, kuten autismikuntoutuspalveluiden, terapia-, aisti- ja apuvälineiden tarjoajia. Lisäksi luvassa on yllätysesiintyjiä ja kaverikoiria. Maksuton ja avoin tapahtuma järjestetään Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 14.12. klo 10–15.30 osoitteessa Ilmailunkatu 20, Tampere. Lisätietoja: www.autismiliitto.fi/ ikatapahtuma Kysy etuuksista Kelasta KYSY KELASTA -nettipalstalla Kelan asiantuntijat vastaavat asiakkaiden kysymyksiin eri etuuksista. Kysymyksiin pyritään vastaamaan mahdollisimman nopeasti. Myös palstaa selaamalla voi löytää vastauksen kysymykseensä. Tietoturvasyistä palstalla ei vastata yksittäisen henkilön tai perheen etuustiedusteluihin. www.kela.fi/kysy-kelasta. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 7 7 16.11.2016 13.20

KUVAT: JUHA VIITANEN Omaishoitajat ja läheiset -liiton toiminnanjohtaja Marja Tuomi (vas.) ja Orionin lääketieteellinen johtaja Paula Rytilä kertoivat liiton ja Orionin yhteistyöstä Finlandia-talolla syyskuussa. TEKSTI: JUHA VIITANEN Yhdessä omaishoidon puolesta Suomen satavuotisjuhlavuonna järjestetään tapahtumia eri puolilla Suomea. Omaishoitajat voivat ilmoittaa mukaan omat tilaisuutensa. L iiton 25-vuotisjuhlavuosi vaihtuu ensi vuonna Suomen satavuotisjuhlavuoteen. Omaishoitajat ja läheiset -liitto ja vuonna 2017 sata vuotta täyttävä Orion tekevät yhteistyötä Yhdessä omaishoidon puolesta -teemalla. ”Orionin avulla, esimerkiksi heidän asiakas- ja ammattilaislehtiensä kautta, tavoitamme niitä omaishoitajia, joita emme välttämättä tavoita liiton omien kanavien kautta”, kertoi liiton toiminnanjohtaja Marja Tuomi liiton ja Orionin viestintäyhteistyöstä Finlandia-talolla Sata päivää juhlavuoteen -tapahtumassa. ”Levitämme omissa asiakastilai- suuksissamme ja sosiaalisen median välityksellä tietoa omaishoidosta. Tapaamme paljon esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisia, jotka puolestaan omassa työssään kohtaavat omaishoitajia ja hoidettavia”, täydensi Orionin lääketieteellinen johtaja Paula Rytilä. Kuka tahansa voi ehdottaa ohjelmaa Suomen juhlavuoden teema on Yhdessä. ”Juhlavuoden teema on koettu tärkeäksi ja innostavaksi. Vuoden tavoitteena on lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteiskunnassamme, ja yhdessä tekeminen auttaa sen saavut- Pertti Rajala vinkkaa liiton paikallisyhdistyksille: OMAISHOITO ESILLE MAAKUNNISSA! ”Liiton paikallisyhdistykset voivat esittää omille maakuntaliitoilleen maakunnallisia omaishoitotapahtumia ja hakea niille rahoitusta. Yhteistyökumppaneiksi kannattaa pyytää omaa maakuntaliittoa ja mm. alueellisia sosiaali- ja terveysjärjestöjä”, vinkkaa Omaishoitajat ja läheiset -liiton hallituksen jäsen, Satakunnan maakuntajohtaja Pertti Rajala. 8 tamisessa”, kertoi juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen Finlandia-talon tapahtumassa. Juhlavuonna yksittäiset kansalaiset, järjestöt, kunnat, kaupungit, valtio, yritykset ja yhteisöt järjestävät kymmeniä tuhansia yhteisiä hetkiä ja tilaisuuksia. Ohjelmassa on jo monia yksittäisiä tilaisuuksia, tapahtumia, konsertteja, näytöksiä, seminaareja, kisoja ja juhlia. Kuka tahansa, myös omaishoitajien paikallisyhdistykset tai yksittäiset omaishoitajat, voi ehdottaa pientä tai suurta tekoa liitettäväksi Suomi 100 -ohjelmaan. Lisätietoa www.suomifinland100. fi/tehdaan-yhdessa/hae-mukaan/ ”Kaikki Suomen maakunnat koordinoivat omilla alueillaan itsenäisyyden juhlavuoden tapahtumia ja tilaisuuksia. Jokaisella maakuntaliitolla on nimettynä Suomi 100 -juhlavuoden aluekoordinaattori sekä varoja juhlavuoden alueellisiin hankkeisiin. Useista maakuntaliitoista rahoitusta voi hakea vielä alkuvuonna 2017. Aikataulut kannattaa tarkistaa oman maakunnan aluekoordinaattorilta”, Pertti Rajala kertoo. Aluekoordinaattorien yhteystiedot www.suomifinland100. fi/info/ LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 8 16.11.2016 13.20

Orionin lääketieteellinen johtaja Paula Rytilä (vas.), viestintäassistentti Minna Lyhykäinen, projektijohtaja Jarmo Seppälä, Omaishoitajat ja läheiset -liiton toiminnanjohtaja Marja Tuomi ja Orionin viestintäjohtaja Terhi Ormio iloitsevat Orionin ja liiton yhteistyöstä. Apteekeissa myynnissä olevista Orion 100 -juhlatuotteiden tuotosta osa käytetään omaishoitajien tukemiseen. TEKSTI: MARI SUONTO KUVA: ORION Orion tukee omaishoitajia juhlavuotenaan Lääkeyhtiö Orionin ja Omaishoitajat ja läheiset -liiton yhteistyö huipentuu 2017. Omaishoitajien tukemiseen valjastetaan niin tuotteet kuin tilaisuudetkin. E nsi vuonna omaishoitajien asia valtaa tilaa apteekkien hyllyiltä ja terveydenhuollon ammattilaisten tilaisuuksista. Taustalla on Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja lääkeyhtiö Orionin tiivis yhteistyö. Vuosi 2017 huipentaa yhteisen vaikuttamistyön. Orion on valinnut omaishoitajuuden satavuotisjuhlavuotensa kantavaksi teemaksi. ”Jo 1,5 vuotta kestänyt yhteistyömme on vain vahvistanut käsitystä, että omaishoitajat ovat suomalaisessa yhteiskunnassa korvaamaton voimavara. Tämä sanoma antaa juhlavuosiviestinnällemme sinisen langan: haluamme, että omaishoitajien asia nousee ensi vuonna kaikkien tietoon”, toteaa Orionin viestintäjohtaja Terhi Ormio. Juhlavuoden tuotteilla tukea omaishoitajille Tammikuusta eteenpäin omaishoitajien työtä tuetaan Orion 100 -juhlatuotteil- la, jotka ovat näkyvästi esillä apteekeissa eri puolilla Suomea. Yli 50 Orionin ei-lääkkeellistä tuotetta saavat juhlailmeen. Joukossa on esimerkiksi suosittuja vitamiini-, ravintolisä- ja perusvoidemerkkejä. Ostamalla Orionin ei-lääkkeellisiä tuotteita apteekkiasiakkaat voivat tukea omaishoitajia. ”Juhlatuotteet on otettu apteekeissa innolla vastaan ja ne tulevat olemaan näyttävästi esillä. Uskomme, että tuotteet löytävät tiensä sinivalkoisiin koteihin”, kertoo Orionin projektijohtaja Jarmo Seppälä. Virkistystä omaishoitajille ”Omaishoitajat ja läheiset -liitto ja Orion ovat alustavasti suunnitelleet, että tuotteiden myynnistä saatavilla tuotoilla järjestetään omaishoitajille joko muutaman päivän loma tai muuta virkistystoimintaa. Tapahtumia järjestetään sekä Pohjois- että Etelä-Suo- messa”, kertoo liiton toiminnanjohtaja Marja Tuomi. Näkyvyydellä pyritään parannuksiin Omaishoitajuusteema on esillä myös Orionin markkinoinnissa ja tilaisuuksissa läpi ensi vuoden, muun muassa valtakunnallisilla lääkäri- ja apteekkaripäivillä sekä kesän SuomiAreenassa, jossa tavoitetaan suomalaisia päättäjiä. Myös Omaishoitajat ja läheiset -liitto on mukana SuomiAreenassa. ”Haluamme tuoda esille omaishoidon monimuotoisuutta ja auttaa myös terveydenhuollon ammattilaisia tunnistamaan erilaiset omaishoitotilanteet”, Seppälä kertoo. Orionin ja Omaishoitajat ja läheiset -liiton yhteinen viestintä- ja vaikuttamistyö pyrkii paitsi omaishoidon näkyvyyden lisäämiseen, myös omaishoitajien ja hoidettavien elämäntilanteen parantamiseen. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 9 9 16.11.2016 13.20

Liiton ja paikallisyhdistysten järjestöpäivään osallistui edustajia 38 yhdistyksestä. TEKSTI: MARJA TUOMI KUVAT: JUHA VIITANEN Järjestöpäivä Helsingissä Kaikki omaishoitoon liittyvä kiinnostaa Paikallisyhdistysten edustajat antoivat kiitosta järjestöpäivän hyödyllisistä alustuksista, mutta toivoivat seuraaville päiville nykyistä enemmän keskustelua ja yhteistä pohdintaa. E lokuun järjestöpäivän osallistujamäärä oli ennätyksellinen. Omaishoitajaparlamenttia seuranneeseen järjestöpäivään osallistui 152 edustajaa 38 liiton paikallisyhdistyksestä. Palautelomakkeen palautti yli puolet osallistujista. Palaute huomioidaan tulevia päiviä suunniteltaessa. Omaishoitajaparlamentille toivottiin jatkoa Mielipiteet omaishoitajaparlamentista jakautuivat. Osa oli sitä mieltä, että parlamentti oli hyvä ja että se tulee järjestää uudelleen, osa taas oli pettynyt ministerien osallistumisten peruutuksiin ja tilaisuuden antiin. Yhtenä syynä peruutuksiin nähtiin ajankohta ja ai- 10 nakin osittain tämä pitänee paikkansa. Elokuun loppu on budjettineuvottelujen ja puolueiden kesäkokousten aikaa. Palautteen perusteella parlamenttia kehitetään ja se järjestetään todennäköisesti uudelleen, mutta ei kuitenkaan vielä ensi vuonna. Ruusuja päivän monipuolisesta sisällöstä Lähes kaikki palautteen antaneista pitivät päivää hyödyllisenä sekä itselleen että yhdistykselleen. Ohjelmaan sisältyi mm. sosiaali- ja terveysministeriön (STM) muutosjohtaja Sinikka Salon puheenvuoro sote- ja maakuntauudistuksesta ja kansalaisjärjestöjen asemasta uudistuksessa. Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) arviointi- ja kehittämispäällikkö Tuomas Koskela kertoi avustustoiminnan ajankohtaisista kuulumisista. Orionin lääketieteellinen johtaja Paula Rytilä ja SCA:n avainasiakaspäällikkö Marion Fagerström kertoivat, miten liiton ja yritysten yhteistyö hyödyttää omaishoitajia. Suositussa yhdistystoiminnan esittelyssä kuultiin mm. työssäkäyvien omaishoitajien tukemisesta, kummi­ opiskelijatoiminnasta ja kokemusasiantuntijakoulutusmallista. Orionin tuotekassia ja teesikorttitempausta kiitettiin. Osallistujilla oli mahdollisuus lähettää maksutta kaksi teesipostikorttia. Myös Eurocarersin toimitusjohtaja Stacy Yghemonosin LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 10 16.11.2016 13.20

tervehdys sai kiitosta, mutta kansainvälisiin tervehdyksiin toivottiin jatkossa tulkkausta ja mahdollisuutta esittää kysymyksiä. Risuja vähäisestä keskustelusta ja kokouspaikasta Keskustelumahdollisuuden puutteesta tuli jälleen risuja ja tämä asia korjaantuu ensi vuoden päivillä. Samoin liiton ajankohtaiset asiat -osuuden puuttumisesta tuli jobinpostia. Jatkossa pidämme huolen, että ajankohtaiset asiat sisältyvät ohjelmaan. Melko paljon kielteistä palautetta tuli kokouspaikasta. Tila oli varattu lähinnä keskeisen sijaintinsa ja edullisuutensa vuoksi. Palautteen perusteella voi todeta, että osallistujat ovat valmiita hieman nykyistä korkeampaan osallistumismaksuun, jos kokouspaikassa kaikki toimii moitteettomasti. Palautteessa mainittiin ongelmia majoitus- ja kokoustiloissa, äänentoistossa, ilmastoinnissa, ruokatarjoilussa ja tilojen yleisessä siisteydessä. Jatkossa kiinnitämme erityistä huomiota majoitus- ja kokoustiloihin. Palautetta tuli myös yhdistysväelle. Liittoa pyydettiin muistuttamaan osallistujia tulemaan tuoksuitta yhteisiin tilaisuuksiin. Toivomuksia tuleville järjestöpäiville Palautteissa oli runsaasti toivomuksia tulevien päivien ohjelmiin. Tilanne ei ole muuttunut edeltävästä vuodesta eli yhdistysväkeä kiinnostaa edelleen kaikki omaishoitoon liittyvä. ”Asiat muuttuvat, pitäisikö meidänkin pysyä kartalla?” kysyttiin eräässä palautteessa. Kyllä pitää, ja tämä on yksi liiton keskeisistä tehtävistä: välittää ajantasaista tietoa. Tietoa kaivataan muun muassa meneillään olevista lainsäädännöllisistä muutoksista ja niiden vaikutuksista, asiakasmaksuista, lapsiperheiden ja mielenterveyskuntoutujien omaishoidosta sekä ”periaatteellista keskustelua eri ryhmien erilaisista tarpeista”. Harkitsemme, olisiko hyvä järjestää ensi vuonna keskustelevat järjestöpäivät: vähemmän alustuksia, enemmän keskustelua ja yhteistä pohdintaa. Järjestöpäivät syyskokouksen yhteyteen Liiton hallitus keskusteli elokuun kokouksessaan mahdollisuudesta siirtää järjestöpäivät joko liiton kevät- tai syyskokouksen yhteyteen. Mielipidettä kysyttiin myös järjestöpäivän osallistujilta sekä yhdistyksiltä, joiden edustajia ei ollut paikalla. Molemmat vaihtoehdot saivat kannatusta. Vaikka liiton hallitus piti päivien yhdistämistä kevätkokoukseen hyvänä vaihtoehtona, ajankohdan löytyminen olisi haasteellista kevätkokouksessa käsiteltävien asioiden luonteen vuoksi. Kevätkokous käsittelee tilinpäätöksen, josta syystä kokous voisi olla aikaisintaan huhtikuun toisella puoliskolla. Liiton sääntöjen mukaan kevätkokous on pidettävä maalis-huhtikuun aikana. Keväällä ovat työn alla myös edellisen vuoden raportit rahoittajalle. Hallitus päätti, että vuodesta 2017 alkaen järjestöpäivät järjestetään syyskokouksen yhteydessä. Ensi vuonna päivät ovat Tampereella 26.–27.10. Jälkimmäisenä päivänä pidetään liiton syyskokous. Toivottavasti syyskokous järjestöpäivien yhteydessä lisää kokousedustajien määrää nykyisestä ja parantaa yhdistysten mahdollisuutta osallistua liiton toimintaa koskevaan päätöksentekoon. Ajatusten vaihdon ja kohtaamisen päivät Liiton ja yhdistysten yhteisiä vuosittaisia järjestöpäiviä (aikaisemmin neuvottelupäivät) on järjestetty vuodesta 2000 alkaen. Päivät ovat muuttuneet alkuperäiseltä tarkoitukseltaan ja sisällöltään, mutta niiden merkitys on säilynyt entisellään tai jopa lisääntynyt. Järjestöpäivät ovat meidän kaikkien kohtaamispaikka, ajatusten vaihdon, pohdiskelun ja ideoinnin paikka. Tehdään yhdessä tulevista syksyisistä päivistämme kiinnostavia ja voimaa antavia tapahtumia. Järjestöpäivien esitykset ovat liiton nettisivuilla osoitteessa www.omaishoitajat.fi/ node/414. Vasemmalla:. Eurocarersin toimitusjohtaja Stacy Yghemonos muistutti tervehdyksessään, että Euroopan unionissa on ainakin 100 miljoonaa omaishoitajaa eli noin viidennes koko Euroopan väestöstä. Yghemonosin mukaan Euroopan väestön vanheneminen lisää vanhusväestön hoivatarpeiden kasvua. Oikealla: Päivi Alho Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä iloitsi mahdollisuudesta lähettää teesipostikortteja. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 11 11 16.11.2016 13.20

TEEMA PÄIHTEET, MIELENTERVEYS TEKSTI: PIA HYTÖNEN KUVA: MINTTU LEHTOVAARA Pia Hytönen on Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami ry:n toiminnanjohtaja. KUVA: SUVI-TUULI KANKAANPÄÄ Mielenterveysomaiset saavat tukea ja toivoa yhdistyksistä Psykiatrisen avohoidon lisääntyminen on lisännyt myös omaisten hoivataakkaa. A loitin työskentelyn Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamissa vuonna 2009. Mielenterveyteen liittyvät asiat kiinnostavat minua, sillä sosiaalipoliitikkona olen kiinnostunut väestön hyvinvoinnista. Vaikka mielenterveysongelmiin liittyvät mielikuvat ovat usein synkkiä, ja toki itse sairaus sitä onkin, niin ilmiönä mielenterveys ja sen edistäminen ovat kiinnostavia. Esimerkiksi suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle päätymiselle ovat mielenterveyshäiriöt ja tällä on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Ongelmat koskettavat lähes jokaista Mielenterveysongelmien kirjo on laaja. Ongelmista masennus on yleisin sairaus ja siihen sairastuu Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan joka viides suomalainen. Yli puolel- la sairastuneista masennus uusiutuu ja osalla se jää pysyväksi. Mielenterveys­ ongelmat koskettavatkin välillisesti lähes jokaista suomalaista jossakin elämän vaiheessa. Läheisillä on usein hyvin merkittävä rooli mielenterveyspotilaan elämässä. Avohoitoa sairaalahoidon sijaan Tällä hetkellä psykiatrisissa sairaaloissa on noin 3 500 paikkaa, kun enimmillään niitä on ollut noin 20 000. Määrä vähenee edelleen samalla, kun avohoidon määrä kasvaa. Sairaaloissa hoidetaan THL:n mukaan nykyisin vuodessa alle 30 000 ihmistä, joista noin kolmasosa oman tahdon vastaisesti mielenterveyslain nojalla. Mielestäni hoidon painottuminen avohoitoon sairaalan sijaan on positiivista. Psykologi Esa Nordling toteaa väitöskirjassaan, että jos potilaat ovat Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin ja sen paikallisyhdistysten työntekijät ja vapaaehtoiset tarjoavat mielenterveysomaisille mm. vertaistukea. 12 sairaalassa pitkään riippumatta psyykkisen tilan muutoksista, heidän elämäntaitonsa heikentyvät laitostumisen johdosta ja elämänlaatu heikkenee. Ongelmallista laitoshoidon purkamisessa on, että avohoito ei aina kehity samanaikaisesti kuin sairaalapaikkoja vähennetään. Tämä taas kasvattaa lähiomaisten taakkaa merkittävästi, sillä kuka sairastuneista huolehtii, ellei läheinen? Mielenterveysomaiset eivät saa omaishoidon tukea Arviolta noin 400 000 suomalaista huolehtii läheisestään, joka kärsii mielenterveysongelmista. Omaishoidon tukea sai vuonna 2015 noin 43 000 omaishoitajaa, joista vain noin neljä prosenttia oli mielenterveysomaisia. Syitä siihen, miksi omaishoidon tukea maksetaan niin harvalle mielenterveysomaiselle, on useita. Itse näen ongelmallisena, että mielenterveyden ongelmia ei tunnisteta samalla tavoin kuin muita sairauksia, kuten esimerkiksi fyysistä toimintakykyä heikentäviä sairauksia. Omaishoitoa tarvitaan silti LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 12 16.11.2016 13.20

” Omaishoitoa tarvitaan myös psyykkisten sairauksien vuoksi. myös psyykkisten sairauksien vuoksi. Omaishoitajien ja hoidettavien yhdenvertaisuutta täytyisi parantaa yhtenäistämällä omaishoidon tuen myöntämisperusteet ottamaan huomioon mielenterveysongelmien erityispiirteet. Mielenterveysomainen ei myöskään aina asu samassa osoitteessa hoidettavansa kanssa. Tämä ei vähennä hoitotaakkaa, sillä sairastuneesta täytyy silti huolehtia. Mielenterveysomaiset eivät välttämättä hae omaishoidon tukea. Tämä voi johtua esimerkiksi halusta pysyä kiinni työelämässä tai tiedon puutteesta. Ongelmallista on, että omaishoidon tuen ulkopuolella olevat hoitajat eivät saa muita omaishoitajille kuuluvia palveluita ja tukia. Mielenterveysongelmiin liittyy myös edelleen voimakasta stigmaa. Mielenterveysongelmia hävetään ja niihin myös suhtaudutaan eri tavoin. On eri asia kertoa työpaikan kahvipöydässä, että oma tytär sairastaa influenssaa, kuin että hänellä on kaksisuuntainen mielialahäiriö. Tietosuoja suojelee sairastunutta Jos esimerkiksi puoliso tai lapsi joutuu auto-onnettomuuteen, on itsestään selvää, että sairaalasta soitetaan läheiselle ja ilmoitetaan asiasta. APUA TERVEYSKESKUKSISTA Monissa terveyskeskuksissa on psykiatrisia sairaanhoitajia, jotka lääkärin kanssa tarjoavat apua, kun itsellä tai läheisellä on mielenterveyden­ongelmia. Joissakin terveyskeskuksissa apua antavat myös psykologit ja psykiatrian erikoislääkärit. Mikäli mielenterveysongelmista kärsivä lähtee kotoaan sekavassa tilassa harhailemaan ja on teillä tietämättömillä päiväkausia, ei sairaala saa potilaan tietosuojan vuoksi antaa potilaan omaiselle tietoa siitä, onko läheinen sairaalassa hoidettavana vai ei. Ei liene vaikea kuvitella, miten hirveää huolta tämä voi aiheuttaa. Yksilön suoja on vahva ja omainen ei saa tietoa potilaasta, jos potilas ei halua, että hänen tietojaan kerrotaan. Sairaalan hoitohenkilökunta voi kuitenkin auttaa potilasta ymmärtämään, miksi yhteistyö omaisen kanssa on hyödyllistä. Omaisilla on usein arvokasta tietoa sairastuneen tilanteesta, mikä tukee sairastuneen hoitoa. Useassa sairaanhoitopiirissä, esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Lapin sairaanhoitopiireissä, on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotahto, jossa potilas tuo esille omaa hoitoaan koskevia toiveitaan tulevaisuuden varalle. Hoitotahtolomakkeessa potilas voi nimetä omaisen tai läheisen osallistumaan hoitoaan koskeviin ratkaisuihin. Näin sairaalan on helpompi rakentaa yhteistyötä potilaan omaisen kanssa. Psykiatrinen hoitokäytäntö on hyvä esimerkki siitä, miten omaisen asemaa voidaan vahvistaa puuttumatta potilaan itsemääräämisoikeuteen. Omaisyhdistykset neuvovat omaisia ja ammattilaisia Mielenterveysomaisten keskusliittoon kuuluu 17 alueyhdistystä, jotka tekevät upeaa työtä mielenterveysomaisten tukemiseksi. Esimerkiksi Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset – FinFamin ja FinFami – Salon seudun mielenterveysomaisten Auttava omainen -projekti tarjoaa maksutonta omaisneuvontaa psyykkisesti oireilevien, sairastuneiden ja päihderiippuvaisten omaisille ja läheisille. Huomio omaiset -malli on Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFamin ja Seinäjoen FinFamin terveysalan ammattilaisille suunnattu menetelmä omaisen tuen tarpeen arviointiin, kun läheisellä on mielenterveysongelmia tai niihin liittyvää päihdeongelmaa. FinFami Uusimaan Space!-projektin tavoitteena on kehittää matalan kynnyksen palvelua nuorille, joiden pahoinvoinnin riskit ovat kohonneet, kun perheenjäsen, ystävä tai läheinen on sairastunut psyykkisesti. Palvelu on suunnattu 16–29-vuotiaille opiskelijoille. Kaikki edellä mainitut mallit ovat saaneet hyvää palautetta niin omaisilta kuin terveydenhuollon ammattilaisiltakin. Toivottavasti mielenterveysomaiset tunnistetaan jatkossa paremmin, jotta he pääsisivät entistä useammin omaishoidon tuen piiriin. Näin heidän raskasta mutta arvokasta työtään voidaan tukea entistä paremmin. Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami on asiantuntijaorganisaatio, joka tukee mielenterveyspotilaiden omaisia. www.finfami.fi LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 13 13 16.11.2016 13.20

TEEMA PÄIHTEET, MIELENTERVEYS TEKSTI: LEENA SERPOLA-KAIVO-OJA KUVA: RODEO OY Leena Serpola-Kaivo-oja on Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:n toiminnanjohtaja. Yhdistyksen tarkoituksena on ehkäistä ikääntyneisiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa. KUVA: SUVANTO RY Omaishoitajan päihteiden käyttö näkyy laiminlyönteinä Omaishoitajan päihteiden käyttö on ongelma, jos hän ei pysty huolehtimaan itsestään eikä hoidettavastaan tai käyttö aiheuttaa hoidettavalle turvattomuutta. L asi viiniä, olut saunan jälkeen tai kipu- ja psyykelääkkeiden reseptin mukainen käyttö eivät tee kenestäkään päihteiden väärinkäyttäjää. Kun alkoholin käytöstä tulee jokapäiväinen tapa, määrät suurenevat tai kun lääkkeiden käyttö ylittää reseptinmukaisen käytön, tulee huolestua. Myös, jos vähäisenkin käytön seurauksena läheisen hoito jää laimin, sovitut asiat hoitamatta tai kun päihteiden vaikutuksena alaisena syntyy vahinkoja tai muuta haittaa hoitajalle itselle tai hoidettavalle, tulee tilanteeseen puuttua. ”Iäkäs äiti oli täysin poikansa avusta ja huolenpidosta riippuvainen. Pojan ajoittainen välillä hyvin raju päihteiden käyttö aiheutti sen, että poika unohti ostaa äidilleen ruokaa ja hankkia tarvittavia lääkkeitä. Rahat menivät usein pojan omiin menoihin, pääasiassa päihteisiin. Ulkopuoliset huolestuivat vasta, kun äiti oli jo hyvin sairas, hoitamaton ja aliravittu”, kertoo vanhempi suunnittelija Päivi Helakallio Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:stä. Päihteiden käyttäjä ajattelee vain päihteitä Päihteiden käyttäjän ajatukset pyörivät omien tarpeiden ja halujen ympärillä, joiden keskipisteenä ovat päihteet. Päihteiden käyttö kapeuttaa empatiakykyä eli asettumista toisen ihmisen asemaan. Alkoholin tai muiden päih- 14 teiden vaikutuksen alaisena hoitotoimenpiteet usein epäonnistuvat, niissä tapahtuu vahinkoja tai otteet ovat suhteettoman rajuja. Päihteiden käytön seurauksena myös pinna palaa herkemmin ja käsiksi käymisen riski kasvaa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset huomaavat usein omaishoitajan päihteiden käytön hoidettavan laiminlyöntinä ja hoitamattomuutena. Koska päihteiden käyttö lisää rahan tarvetta, rahat ovat usein poissa hoidettavan hoidosta. Valmistaudu päihteistä puhumiseen Alkoholi ja lääkkeet voivat tuoda hetken helpotusta omaishoitajan kuormittavaan arkeen. Omaishoitajan kanssa tulisi puhua vakavasti kuinka päihteiden käyttö itselääkityksenä ei ole ratkaisu, vaan usein aiheuttaa vaikeuksia niin hoidettavalle kuin hoitajalle itselleen. ”Päihteiden käytöstä puhumiseen kannattaa valmistautua etukäteen”, sanoo kehittämiskoordinaattori Sisko Salo-Chydenius A-klinikkasäätiöstä. ”Parhain hetki on silloin, kun tilanne on rauhallinen. Keskustelu kannattaa johdatella luonnollisen keskustelun kautta oman huolen esiin nostamiseen”, Salo-Chydenius painottaa. ”Oman huolen lisäksi tulee korostaa halua auttaa. Jos omaishoitaja kieltää ongelman tai ei halua ottaa apua vastaan, ei asiasta kannata alkaa väittelemään. Tällöin on hyvä kertoa, että on sen verran huolissaan, että haluaa palata asiaan myöhemmin. Näin omaishoitajalle on annettu kunniallinen mahdollisuus perääntyä, mutta jätetty ovi avoimeksi, jos hän haluaa myöhemmin itse palata asiaan”, sanoo Salo-Chydenius. Omaishoitajan kanssa keskustellessa on hyvä kartoittaa, mitkä asiat hänen elämässään kuormittavat eniten ja aiheuttavat huolta ja murhetta. Mitä konkreettisemmin nämä asiat pystytään sanoittamaan, sitä paremmin niihin pystytään tarttumaan ja etsimään yhdessä rakentavia ratkaisuja. ”Erittäin tärkeää on, että puhutaan myös asioista, jotka tuovat iloa ja hyvää mieltä. Voidaan yhdessä miettiä, miten omaishoitaja voisi saada omaa aikaa ja rentouttavaa tekemistä päihteiden käytön sijaan, painottaa Sisko Salo-Chydenius. Huolestuttaako oma tai läheisesi päihteiden käyttö? A-klinikat auttavat. Tietoa ja tukea on tarjolla myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. www.a-klinikka.fi tai puh. 010 50 650. Lisätietoa ikääntyneiden päihteiden käytöstä www.a-klinikka. fi/tietopuu/ika-paihteet-ja-mieli. Suvanto-linja palvelee ikääntyneitä ja heidän läheisiään maksuttomasti tiistaisin ja torstaisin klo 12–16, puh. 0800 06776. Lisätietoa www.suvantory.fi. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 14 16.11.2016 13.20

TEEMA PÄIHTEET, MIELENTERVEYS Mari Helin-Tuominen työskentelee vastaavana projektikoordinaattorina Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:ssä. KUVA: MIELENTERVEYSOMAISET PIRKANMAA – FINFAMI RY TEKSTI: MARI HELIN-TUOMINEN Hoidettavan päihdeongelma kuormittaa hoitajaa Kriisisuunnitelman voi tehdä hoidettavan päihdeongelman kärjistymisen varalta. K un hoidettavalla on päihdeongelma, omaishoitajalla on korkea riski sairastua ja kuormittua itse sekä joutua lähisuhdeväkivallan uhriksi. Omaishoitajat toivovat, että sosiaali- ja terveysalan työntekijät tunnistaisivat hoidettavan päihdeongelman ja ottaisivat asian puheeksi omaishoitajan kanssa. Työntekijät kuitenkin kaipaavat lisää tietoa ja taitoa päihdeongelmaisten ja heidän omaishoitajiensa kohtaamiseen. Mielenterveysomaiset Pirkanmaan kehittämässä Etsivä omaistyö -mallissa on mietitty kysymyksiä, joilla työntekijät voivat lähestyä omaishoitajaa. Miten sinä jaksat arjessa? Millaisia huolia tai mieltä painavia asioita sinulla on? Huolestuttaako tai kuormittaako sinua läheisen mielenterveys tai päihteidenkäyttö? Sote-ammattilaiset auttavat Jos hoidettavalla on muiden sairauksien tai vammojen lisäksi päihdeongelma, omaishoitajan voi olla haasteellista selvitä hoidettavansa kanssa. Sopivalla tuella omaishoitaja voi löytää tasapainon itsestä ja toisesta huolehtimisen välillä. Sosiaali- ja terveysalan työntekijät voivat tarjota väyliä hoidettavan hoitoon pääsyyn ja myöntää palveluita omaishoitajan tueksi. Omaishoitaja ja työntekijät voivat yhdessä tehdä kriisisuunnitelman siltä varalta, että hoidettavan päihdeongelma kärjistyy. Omaishoitajan on hyvä työstää kokemuksiaan esimerkiksi vertaisryhmissä toisten vastaavassa tilanteessa olevien kanssa. Lisäksi tukea voi saada esimerkiksi mielenterveys- ja päihdejärjestöistä. Hoidettavan päihdeongelma kannattaa ottaa rohkeasti puheeksi myös lääkärin, terveydenhoitajan tai vaikkapa seura­ kunnan diakoniatyöntekijän kanssa. Kun huolensa jakaa, yksinäisyyden kokemus vähenee ja kuormittumisen ja keinottomuuden tunne lievenee. Ota päihteet puheeksi Päihteiden käyttö on syytä ottaa puheeksi hoidettavan kanssa, jos • päihteiden käyttö jatkuu useamman päivän, eikä käyttöä pysty lopettamaan. • arkiset asiat jäävät hoitamatta. • aamuun kuuluu krapularyyppy, jotta pääsisi paremmin liikkeelle. • on vaikeuksia muistaa esim. edellisillan tapahtumia. • hoidettava satuttaa itseään tai toista. • ateriat jäävät väliin. • hoidettava eristäytyy muista ihmisistä. • raha-asioista on vaikea pitää huolta. • lääkitys unohtuu. • arki suunnitellaan niin, että päihteiden käyttö ei vaarannu. • hoidettava kieltää ongelman, vaikka seuraukset olisivat jo näkyvillä ja vakavat. Puhu omasta näkökulmastasi. Ker- ro huolestasi ja havainnoistasi. Yritä olla ilmaisematta mahdollista turhautumistasi ja pidä yllä toivoa toipumisesta. Vältä kritisoimasta tai antamasta väheksyviä neuvoja. Kerro, että päihteiden käytöllä on haittavaikutuksia ja että apua on saatavilla esimerkiksi lääkäriltä. Voit hakea itsellesi tietoa ja tukea vaikkapa omaishoitajien yhdistyksistä sekä muilta perheenjäseniltä ja läheisiltä. Usein omaishoitajaa auttaa jaksamaan asianmukainen tieto, arjen taidot sekä mahdollisuus jakaa ja työstää omaa kokemustaan omaishoitajana. On tärkeää pitää kiinni arjen hyvistä hetkistä ja itselle mieluisasta tekemisestä. Älä jää yksin Tukea tarjoavat esimerkiksi terveysasema ja sosiaalitoimisto, seurakunnan päihdetyöntekijät, A-klinikkasäätiö (www.a-klinikka.fi), Mielenterveysomaisten Keskusliitto – FinFami ry ja sen paikallisyhdistykset (www.finfami. fi) ja alkoholistien läheisille vertaistukea tarjoava Al-Anon (www.al-anon.fi). Mielenterveysomaiset Pirkanmaa – FinFami ry:n Etsivä omaistyö -projektissa kehitettiin keinoja vahvistaa ikääntyvien yli 60-vuotiaiden mielenterveys- ja päihdeongelmaisten omaisten hyvinvointia. Lisätietoja www. finfamipirkanmaa.fi ja www.innokyla. fi/web/tyotila2121092. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 15 15 16.11.2016 13.20

TEEMA PÄIHTEET, MIELENTERVEYS TEKSTI JA KUVA: PIA JÄRNSTEDT Ystävät ja työ auttavat jaksamaan Poikansa omaishoitajana toimiva Petra huolehtii myös alkoholistiäidistään. P etran, 35, vanhempien päihdeongelma alkoi jo Petran lapsuudessa. ”Ensin äiti ja isä joivat vain silloin tällöin, mutta vähitellen yhä tiiviimmin”, Petra kertoo. Juominen lisääntyi, kun perhe muutti Pohjois-Suomesta etelään. ”Äiti ja isä jäivät yksin, kun kaikki turvaverkot jäivät pohjoiseen. Tuntui, että alkoholi oli vanhemmilleni ikään kuin ratkaisu yksinäisyyteen, ajanviete”, Petra muistelee. Lapsena Petra suojeli pikkusiskoaan vanhempiensa ongelmilta. ”Olen aina ollut meidän perheen kitupiikki, hoidan asiat ja pidän jöötä. Vein välillä pikkusiskon piiloon, kun vanhemmat olivat kännissä.” Petra muutti pois kotoa 16-vuotiaana. Pikkusisko koki muuton vaikeana, kun isosisko ei enää pehmittänyt arkea. Sisarukset pitävät nykyään harvakseltaan yhteyttä, mutta yhteisten kokemusten yhdistämänä he voivat luottaa toistensa tukeen tiukan paikan tullen. Oskari, 4, syntyi terveenä, mutta puolitoistavuotiaana hänelle puhkesi epilepsia. Vaikeiden kokeilujen jälkeen löytyivät oikeat lääkkeet. Oskari tarvitsee vaipat eikä hän puhu lainkaan. Lievä kehitysvammaisuus yhdessä lapsen vilkkauden ja nopeuden kanssa on yksinhuoltajalle vaativaa. Kerran kuussa Oskari menee viikonlopuksi perhehoitojaksolle ja Petra voi pitää lakisääteiset omaishoitajan vapaapäivänsä. 16 Äiti on mahtava tyyppi selvin päin Viime talvena Petran Martta-äiti löysi Petran isän kuolleena ojasta. Martta oli puolisonsa löytäessään sekaisin. ”Olin tukalassa tilanteessa, kun piti lapsen lisäksi huolehtia äidistä, joka ei humalaltaan pystynyt edes kissaa sanomaan.” Isän kuoltua tehtiin perunkirjoitus ja Petralle selvisi äidin taloudellinen tilanne. ”Laskuja oli rästissä ja talo ulosmittauksessa”, Petra kertoo. Vaikka Martta on vasta viisikymppinen, masennus ja alkoholi ovat laskeneet hänen toimintakykyään, eikä hän muista edes omaa ikäänsä. ”Hän on mahtava tyyppi selvin päin. Uskon, että masennuskin menisi helpommin ohi, kun hän ei joisi. Mutta kaikki rahat menevät viinaan. Äiti itse sanoo, ettei hänellä ole mitään ongelmaa, hän voi lopettaa juomisen milloin vain.” On vaikea auttaa, jos ei saa tietoa Läheisen on vaikea auttaa, kun ihminen ei itse tunnista ja tunnusta ongelmaa. Petra muistaa isänsä joskus sanoneen, että ”on meillä varmaan joku ongelma”. Petra ei tiedä, onko äitiä koskaan ohjattu hoitoon, koska äiti on kieltänyt terveystietojensa luovutuksen. Tämä tuli ilmi, kun äiti otti voimakkaita rauhoittavia lääkkeitä ja viinaa yhtä aikaa. Petra yritti selvittää äitinsä asioita lääkärin kanssa. ”Huomasin, miten vaikeaa on saada tietoa terveydenhuollosta ilman äidin lupaa.” Negatiivisuus vie voimia Petra soittaa äidillensä tarkistuspuheluita. Usein intuitio toimii ja Petra osaa soittaa juuri sopivalla hetkellä. ”Äiti on usein epäilevä, uppoutuu vaikeuksiin eikä muista, mitä on puhuttu.” Äidin keskittyminen negatiivisiin asioihin syö voimia Petralta, joka pyrkii suhtautumaan elämään toiveikkaasti. Negatiivisuus lisää myös äidin yksinäisyyttä. ”Äiti pelkää naapurien seuraavan häntä ja puhuvan hänestä. Koira on äidin ystävä ja koiran ulkoiluttaminen on päivän rutiini ulos kodista. Hyvää tietysti on, ettei äidillä ole juomakavereita.” Oskari haluaisi olla mummonsa kanssa, mutta Petra ei uskalla jättää poikaansa kaksin äidin kanssa. Petran mielestä äiti potee huonommuutta, kun ei voi ottaa lapsenlastaan kotiinsa ilman, että joku toinen aikuinen on paikalla. ”Äitini hemmottelee Oskaria sitten liialla karkilla. Tuntuu, että äiti korvaa karkilla sitä, että ei voi olla Oskarille oikea mummo.” LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 16 16.11.2016 13.20

” Oikein rankoista asioista ei pysty puhumaankaan. Petralle syksy merkitsee marja- ja sieniretkiä lähimaastossa sekä kauniita värejä luonnossa. Kaivon pohjalla Martta kävi pitkään kipu- ja masennusryhmässä. Petra toivoi äitinsä omaksuvan ryhmästä uusia ajatusmalleja elämäänsä, mutta Petrasta tuntui, että ryhmässä äiti sai vain luvan valittaa ja oppi samalla uusia tapoja kertoa vaikeuksistaan. ”Minusta on väärin, jos ryhmässä keskitytään siihen, miten istuu kaivon pohjalla, eikä voi mitään.” Petra muistelee isänsä sanoneen, että masennus tarttuu. ”Jos käy päivittäin sellaisen ihmisen luona, ei itsekään enää jaksa”, Petra toteaa. Viime kesänä Petra joutui vetämään rajoja. ”Otettiin yhteen äidin kanssa. Hän oli sitä mieltä, etten ole tehnyt tarpeeksi.” Petra kertoi, ettei kykene tekemään enempää, hän auttoi äitiään jo muutossa ja kodin siivouksessa. ”Äiti ja isä eivät olleet heittäneet mitään tavaroita pois ja asunnon tyhjennys oli ihan kamalaa.” Työ tuo vaihtelua Petra on osa-aikatyössä puhelinmyyjänä neljänä päivänä viikossa. Työyhteisöön kuuluminen on tervetullutta vaihtelua arkeen. ”Työkaverit ovat eri-ikäisiä, mutta heidän kanssaan on helppo jakaa yksinhuoltajan arkea.” Petra haluaa kuitenkin pitää ystävät ystävinä eikä kuormittaa heitä huolillaan. ”Kerron kyllä joskus joitain tempauksia kotielämästäni, mutta toisten voi olla vaikea ymmärtää arkeani äidin kanssa ja poikani omaishoitajana. Oikein rankoista asioista ei pysty puhumaankaan.” Viime talvena isän kuoltua Petran oli pakko kertoa töissä kotitilanteestaan, kun oli oltava pois töistä. Työnantaja oli oikein ymmärtäväinen. Petra oli jo töitä hakiessaan kertonut olevansa erityislapsen vanhempi. Työnantaja totesi, ettei se ole mikään syy olla palkkaamatta sinua. Omaishoitaja on tunnetusti vastuuntuntoinen. Tasaista arkea Petra on luonteeltaan positiivinen, eikä keskity ongelmiin, vaan elämään. Ystävät ja mukava työ auttavat jaksamaan. ”Arki on kuitenkin nyt aika tasaista, vaikka en ilosta kovin korkealle hyppele. Toisaalta en voi perheen ainoana aikuisena lähteä lätkimään kotoa edes hetkeksi, vaikka olisi huono päivä.” Petra käy Facebookissa vertaistukipalstoilla lukemassa ja kirjoittamassakin, mutta ei kerro äidistään. Petra toivoo, että äidin oman arjen pyöritys onnistuisi. ”Äiti ei helposti päästä ketään ihmistä lähelleen, mutta jos hän saisi tukihenkilön, jonka kanssa voisi mennä vaikkapa kahvilaan, se voisi olla äidille hyväksi.” Aiheen arkaluontoisuuden vuoksi Petra, Martta ja Oskari eivät esiinny jutussa oikeilla nimillään. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 17 17 16.11.2016 13.20

RAHA KUVA: SOSTE TEEMA TEKSTI: MINNA ALA-KYYNY KUVAT: RODEO OY Talous tiukilla ”Täydentävää toimeentulotukea voi hakea erityisiin menoihin, kuten ylimääräisiin asumismenoihin”, sanoo erityisasiantuntija Anne Perälahti SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:stä. Omaishoidon hinta voi olla niukka toimeentulo. Mitä haastavassa taloudellisessa tilanteessa voi tehdä? O maishoitajan tulot koostuvat usein monista palasista. Palkkatulojen, työttömyyskorvauksen tai eläkkeen ohella monet saavat erilaisia sosiaali­ etuuksia, vuorottelukorvausta, opintorahaa tai aikuiskoulutustukea. Lisäksi kunnan kanssa sopimuksen tehneet saavat omaishoidon tukea. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n erityisasiantuntija Anne Perälahti on tutkinut toimeentuloturvaa ja muita etuuksia. ”Omaishoitajien tulotaso on pienempi muuhun väestöön verrattuna. Suurin osa omaishoitajista on naisia, jotka hoitavat esimerkiksi puolisoaan tai vammaista lastaan”, hän kertoo. Sukupuolesta johtuvien palkkaerojen lisäksi omaishoitajilla on muita harvemmin palkkatuloja (Lähde: Kela 2016). Tämä voi johtua siitä, että hoitotyön vuoksi työssäkäynti ei ole mahdollista tai hoitotyö aloitetaan, koska 18 se on esimerkiksi työttömyyden vuoksi mahdollista. ”Tuloista osan syö automaattisesti verotus. Palkkatuloista tehtävien vähennysten vuoksi se voi olla sosiaali­ etuuksista jopa tiukempaa”, kertoo Anne Perälahti. Pienempi tulotaso vaikuttaa eläkekarttumaan, mikä syö toimeentuloa tulevilta vuosilta. Myöskään omaisuutta ei kartu samalla tavalla kuin esimerkiksi työssäkäyvälle miehelle. Omaishoitajat käyttävät työelämän joustoja, kuten vuorotteluvapaata ja lyhyempää työaikaa, mahdollistaakseen hoitotyön. Lisäksi omaishoidon tukea ei aina haeta, vaikka kriteerit täyttyisivät. Omaishoidon tukea saaneille tukipalkkio kuitenkin on merkittävä osa kokonaistuloja. Kun tulot pienenevät, veroprosentti kannattaa tarkistaa heti. Etuisuuksista pidätetään usein veroa automaattisesti 20–25 %:n tai lisäprosentin mukaan. Etuuksien ennakonpidätystä varten voi tilata uuden verokortin, jotta ei joudu maksamaan veroa lisäprosentin mukaan. ”Vaikka veronpalautuksetkin vuoden parin päästä lämmittävät, voi tarvita juuri sillä hetkellä ne muutamat kympit”, sanoo Anne Perälahti. Jos veronmaksukyky on erityisestä syystä, kuten sairauden, suurten lääkekulujen tai työttömyyden vuoksi heikentynyt, voi veroilmoituksessa hakea veronmaksukyvyn alentumisvähennystä. Joihinkin maksuihin, kuten sosiaalija terveyspalveluiden asiakasmaksuihin ja lasten harrastus- ja kerhomaksuihin voi hakea maksuhuojennusta. Pankit tarjoavat talouden tasapainottamiseen lyhennysvapaita ja käänteistä asuntolainaa. Niistä kertyy kuluja ja korkoja, mutta ne voivat sopia vaikkapa vuorotteluvapaan ajaksi talouden turvaamiseen. Omaishoitajaa koskevat etuisuuksissa samat periaatteet kuin mui- LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 18 16.11.2016 13.20

Toimeentulo turvataan Toimeentulotuki on viimesijainen etuus. Ennen sitä on selvitettävä mahdollisuus saada toimeentulo muista lähteistä, kuten ansiotyöstä tai ensisijaisista sosiaaliturvaetuuksista. Ensi vuoden alusta toimeentulotuen käsittely siirtyy kunnista Kelaan. Tämän toivotaan helpottavan toimeentulotuen hakemista sekä vähentävän erilaisia myöntämiskäytäntöjä. Kunnat myöntävät edelleen täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Niitä varten hakijan on pyydettävä Kelaa siirtämään hakemus kuntaan. ”Täydentävää toimeentulotukea voi hakea erityisiin menoihin, kuten ylimääräisiin asumismenoihin, terveyteen liittyviin isompiin kuluihin tai päivähoitomenoihin. Ehkäisevää toimeentulotukea taas voi hakea syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyviin menoihin, kuten harrastusmenoihin”, kertoo Anne Perälahti. Toimeentulotuki on kaikilta osin harkinnanvaraista ja siinä otetaan huomioon henkilön kaikki tulot. Myös varallisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen. ” ”Käytännössä tämä tarkoittaa yleensä sitä, että omistusasunnosta ei tarvitse lähteä, mutta helposti realisoitavissa oleva omaisuus tai pankkitalletukset otetaan huomioon”, sanoo Anne Perälahti. KUVA:TAKUU-SÄÄTIÖ takin. Omaishoitaja voi siis hakea työttömyys­etuutta tai takuueläkettä, asumistukea, lapsiperheiden etuuksia, hoitotukea ja toimeentulotukea. Omaishoidon tuki vaikuttaa yleensä etuuksien myöntämiseen tai määrään. Asumistukea voi saada sekä vuokra- että omistusasuntoon. Asumistukea voidaan myöntää hyväksyttävistä asumismenoista, kuten vuokrasta, vastikkeesta, tietty osa asuntolainojen koroista, erikseen maksettavista vesimaksuista ja lämmityskustannuksista sekä omakotitalon hoitomenoista. Myös vammaisen henkilön apuvälineiden tai hoitajan vuoksi tarvitsema tila otetaan huomioon. Rahasta ei puhuta Raha-asiat ovat herkkiä. Niistä ei puhuta välttämättä edes oman puolison kanssa. Erityisen vaikeaa niitä on ottaa esille esimerkiksi muistisairaan hoidettavan tai eri mieltä olevien muiden omaisten kanssa. Monet myös ajattelevat taloudellisesta tilanteestaan ylioptimistisesti. Takuu-Säätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila nostaa esiin tärkeän asian, joka liittyy myös omaishoitajiin. ”Ihmisillä on taipumus tukea toisia, myös oman taloudellisen tilanteen kustannuksella. Jos omaisella on taloudellisia vaikeuksia, niin monesti jeesataan omasta pussista”, hän kertoo. On kaikkien kannalta tärkeää, että raha-asioista sovitaan ajoissa ja selkeästi. Lain mukaan elatusvelvollisuutta puolisoon, vanhempiin tai aikuisiin lapsiin koulutusavustusta lukuun ottamatta ei ole, vaan heidän toimeentulonsa turvataan heidän omalla varallisuudellaan sekä tuloillaan, kuten sosiaalietuuksilla. Jos hoidettava ei pysty enää itse hoitamaan raha-asioitaan, omaishoitaja voi auttaa häntä esimerkiksi pitämällä laskut järjestyksessä ja opastamalla niiden maksussa. Hoidettavan pankkiasioita voi hoitaa valtakirjalla. Pankit eivät hyväksy avointa valtakirjaa, vaan siinä tulee yksilöidä, kuka saa tehdä ja mitä ja minkä tilin varoilla. Nykyään on yleistynyt edunvalvontavaltakirja, joka on syytä tehdä ajoissa, ennen kuin hoidettavan kunto heikkenee. Se otetaan käyttöön tarvittaessa valtakirjan antajan suos- Omaishoitajien tulotaso on pienempi muuhun väestöön verrattuna. ”Jos veloista ei selviydy, Takuu-Säätiöstä voi hakea takausta järjestelylainalle”, sanoo Takuu-Säätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila. tumuksella tai lääkärinlausunnolla. Lisäksi maistraatin on vahvistettava käyttöönotto. Jos hoidettava on kyvytön omien asioiden hoitamiseen, hän voi hakea edunvalvojan määräämistä maistraatista. Mikäli hakemus tulee muilta kuin henkilöltä itseltään, esimerkiksi pankilta tai omaiselta, edunvalvojan määrää käräjäoikeus. Velat taakkana Joskus omaishoitajan voimat voivat mennä arjen pyörittämiseen ja omista raha-asioista huolehtiminen jää. Laskuja kasaantuu ja yllättävät menot voivat kaataa koko talouden. ”Ihmisillä ei ole enää nykyään vara-rahastoa yllättävien tilanteiden varalle. Tulot voivat myös olla yksinkertaisesti niin pienet, että säästöön ei jää mitään”, kertoo Minna Mattila. Apua ahdinkoon voi saada myös seurakunnista. Diakoniatoimistot voivat myöntää maksusitoumuksen esimerkiksi ruokakauppaan. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 19 19 16.11.2016 13.20

” Elatusvelvollisuutta puolisoon, vanhempiin tai aikuisiin lapsiin ei ole. KUVA: AARNE ORMIO pitää kiristää entisestään. Joskus tilanteesta ei enää selviä omin avuin. Apua voi hakea kuntien velkaneuvonnasta, Pankkipalvelut, lainat, vakuutukset ja sähkösopimus Takuu-Säätiöstä tai seurakunkannattaa kilpailuttaa. tien diakoniatoimistoista. ”Meihin voi olla yhteydessä pu”Elämäntapa on myös muuttuhelimitse tai nettisivuilta löytyvän nut. Luottoa saa helposti ja sitä tarjochat-palvelun kautta. Usein sekin jo taan jatkuvasti. Luottokortti on monille auttaa, että tilanteestaan voi puhua jolitsestäänselvyys ja lisäksi perheillä on lekin, niin oivaltaa itse, mitä kannattaa asunto-, auto- ja opintolainoja.” tehdä”, kertoo Minna Mattila. Yleinen taloudellinen tilanne sekä Jos veloista ei selviydy, Takuu-Sääluoton saamisen helppous näkyvät Tatiöstä voi hakea takausta järjestelylaikuu-Säätiön toiminnassa. Takuu-Säänalle. Sillä yhdistetään useat velat tiö myöntää takauksia järjestelylaiyhdeksi lainaksi. Takuu-Säätiö sekä noihin sekä sosiaalisia pienlainoja. Neuvoja kysytään aiempaa enemmän ja jotkut kunnat myöntävät myös sosiaalisia pienlainoja, jotka on tarkoitettu hakemusten käsittelyssä on ruuhkaa. kertaluonteisiin, isompiin hankintoi”Ihmiset ottavat velkaa arjen kushin, kuten kodinkoneeseen, silmälaseitannuksiin, yllättäviin menoihin sekä edellisten velkojen maksuun. Lakimuu- hin, takuuvuokraan tai auton korjaukseen. tos pikavippien kohdalla muutti tilannetta väärään suuntaan. Lainasummat ovat entistä suurempia. Meidän asiakApua seurakunnasta kaittemme lainamäärä on keskimäärin 22 000 euroa”, kertoo Minna Mattila. Myös seurakuntien diakoniatyössä Ylivelkaantumista voi ehkäistä. on huomattu ihmisten taloudellinen Minna Mattila kehottaa laittamaan ahdinko. Viime vuonna diakoniatoisäännöllisesti tulot ja menot sekä velat mistoihin otettiin yhteyttä talouja niiden kulut paperille ja katsomaan dellisissa vaikeuksissa yli 180 000 paljonko jää elämiseen. Varsinkin piekertaa. niä velkoja ja osamaksuja hän suositKirkkohallituksen asiantuntelee maksamaan pois niin paljon kuin tijan Irene Nummelan mukaan pystyy, vaikka se tarkoittaisi, että vyötä omaishoitajia tässä ryhmässä on PIHISTÄ - Kilpailuta pankkipalvelusi ja lainasi, vakuutukset, sähkösopimus, puhelin- ja nettiliittymät sekä muut palvelut. Lopeta ne palvelut, joita et tarvitse. - Jos haluat pitää luottokortin, käytä sitä vararahastona pahan päivän varalle ja maksa luotto pois heti, kun mahdollista. Jos teet isompia hankintoja, säästä mieluummin etukäteen osamaksun sijaan. - Tarkista veroehdotuksesi. Tietyt vähennykset, kuten kotitalousvähennys täytyy ilmoittaa itse. - Jos et pysty maksamaan laskua, sovi uusi eräpäivä. Yleensä silloin ei tule ylimääräisiä kuluja. 20 aika vähän, mutta heidän haastava tilanteensa huomataan esimerkiksi seurakuntien keskusteluryhmissä. ”Tulot voivat olla pienet. Uusi laki nosti lääkkeiden omavastuun 50 euroon ja se on monelle liian suuri summa. Kun rahaa on vähän, ei osteta lääkkeitä eikä mennä lääkäriin.”, kertoo Irene Nummela. Diakoniatoimistot eivät yleensä anna rahaa asiakkaalle, vaan maksavat laskuja, myöntävät maksusitoumuksia ruokakauppaan, ohjaavat velkaneuvojalle ja kartoittavat kokonaistilanteen. ”Diakoniatyöntekijä auttaa myös muissa huolissa, kuten terveyteen ja sairastamiseen, yksinäisyyteen ja hengellisiin asioihin liittyvissä asioissa”, sanoo Irene Nummela. Seurakunnat ja jotkut yhdistykset jakavat myös ruoka-apua sekä järjestävät edullisia lounaita. Hope ry avustaa joskus myös rahallisesti vähävaraisia tai äkillisen kriisin kohdanneita lapsiperheitä tukemalla lasten harrastuksia. Kirkkohallituksen asiantuntija Irene Nummela kertoo, että seurakunnan diakoniatyöntekijät auttavat myös terveyteen ja sairastamiseen liittyvissä huolissa. - Mieti minkälaista ruokaa, vaatetta tai tavaraa heität pois. Jätä ne jatkossa kauppaan ja osta vain hyväksi havaitsemiasi vaihtoehtoja. PANOSTA - Älä säästä väärässä paikassa. Lääkkeistä ja terveydenhoitomenoista, terveellisestä ruuasta tai tarpeellisista vakuutuksista, kuten kotivakuutuksesta, ei kannata säästää. Niissäkin on usein hintaeroja, joten etsi edullisempi, mutta yhtä hyvä vaihtoehto. - Älä myöskään säästä viikottaisesta liikuntaharrastuksesta tai kahvilakäynnistä, jos se on sinulle juuri se henkireikä, joka piristää arjen keskellä. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 20 16.11.2016 13.20

TEEMA RAHA TEKSTI: PIPSA SINKKO-WESTERHOLM KUVA: MUSEOVIRASTO / KARI RAINER PULKKINEN Omaishoito lisää naisten köyhyyttä Lyhyiden työurien vuoksi palkkakehitys jää heikoksi ja eläke pieneksi. Työelämän joustot helpottaisivat työn ja omaishoidon yhteensovittamista. S uomessa on yli 350 000 omais­ hoitajaa, joista noin 43 000 saa omaishoidon tukea. Tuen saajista yli 70 % on naisia. Pitkät hoivajaksot kotona lyhentävät naisten työuria. Myös työssäkäyvät omaishoitajat saattavat jäädä jälkeen ura- ja palkkakehityksessä. Lyhyen työuran ja pienen palkan seurauksena on pieni eläke. ”15 vuotta työiässä omaishoitajana toimiminen merkitsee noin 1 000 euron menetystä kuukausieläkkeessä, jos vertailukohdaksi otetaan saman ajan palkkatyössä olleen 4 500 euron kuukausipalkkaa saaneen henkilön eläke”, kertoo Kelan tutkimustiimin päällikkö Karoliina Koskenvuo. Vaikka myös omaishoidon tuen palkkio kerryttää eläkettä, tuesta saatu lisäeläke on pieni. Vuonna 2017 voimaan tulevassa eläkeuudistuksessa eläkejärjestelmästä on poistettu ns. superkarttuma eli korotettu eläkekarttuma 63–67-vuotiaille. Se on monelle naiselle heikennys aiempaan verrattuna. Superkarttuma on ollut mahdollisuus kotona vietettyjen vuosien korvaamiseen ja eläkekarttuman parantamiseen uran loppuvaiheessa. Vammainen lapsi jää äidin hoidettavaksi Erityislasten vanhempien yhdistyksen Leijonaemot ry:n toiminnanjohtaja Janet Grundströmin mukaan eroprosentti on korkea, kun perheeseen syntyy vammaisen lapsi. ”Kokemukseni mukaan 90 prosentissa erotilanteista vammainen lapsi jää äidin hoidettavaksi. Jos perhe saa riittävät tukitoimet, pystyy yksinhuoltajakin tekemään töitä. Jos ei, niin vaikutus talouteen on valtava.” Grundströmin mielestä yhteiskunnan tukijärjestelmät pitäisi muokata vakuutuspohjaiseksi niin, että tuen määrä olisi suhteutettu palkkatuloon. ”Tämä voisi erotilanteessa motivoida myös miehiä ryhtymään omaishoitajiksi.” Toimeentulo puolison varassa Grundström on myös vammaisen lapsensa omaishoitaja. Hän kokee, että saatavilla oleva yhteiskunnan tuki on välillä olematonta. ”Jos pyytää jotain, se otetaan toisesta pois. Esimerkiksi henkilökohtaisen avustajan käyttö pienentää omaishoidon tukea.” Grundström kertoo, että välillä rahat ovat olleet todella tiukalla. ”Onneksi mieheni on ollut koko ajan töissä, joten olemme pärjänneet. Olen myös onnistunut luomaan oman työurani omaishoidon lomassa. Siihen on auttanut hyvä tukiverkosto ja joustava työpaikka.” Loimaalaiselle Jaana Boströmille syntyi vammainen lapsi vuonna 1994 ja hän oli lapsensa omaishoitajana kaksikymmentä vuotta ennen paluu- taan työelämään. Boströmiä tulevaisuus mietityttää. ”Ilman mieheni minulle maksamaa vapaaehtoista eläkettä eläkekertymäni olisi erittäin huono.” Joustoja työelämään Työssäkäyvä omaishoitaja saattaa hoitaa lapsiaan ja puolisoaan tai vanhempiaan samanaikaisesti. Työssäkäynnin ja omaishoidon yhteensovittamista tutkineen Helsingin yliopiston dosentti Kaisa Kauppisen mukaan tällaisessa ns. sandwich-tilanteessa työssäkäyville omaishoitajille tulisi tarjota entistäkin enemmän erilaisia tukimuotoja. ”Monia työssäkäyviä omaishoitajia auttaisi päivittäinen jousto työpaikalla, etätyömahdollisuus, työaikapankki ja vuosikellosuunnittelu. Lisäksi työpaikoilla pitäisi olla myös neuvotteluvaraa.” Neuvotteluvaraa kaipasi myös Boström, kun hän palasi työelämään pitkän omaishoitojakson jälkeen. ”Olisin kaivannut enemmän keskustelua työnantajan kanssa työn mielekkäästä rytmittämisestä.” Boströmin mukaan yhteiskunnan tukitoimet ovat parantuneet ja lisääntyneet parinkymmenen vuoden takaisesta tilanteesta, jolloin kaikki tieto ja apu oli etsittävä itse. Kehitettävää löytyy edelleen. ”Yhteiskunnan tulisi tarjota oikeanlaiset palvelut yhdeltä luukulta ja oikeaan aikaan kaikissa elämänvaiheissa.” LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 21 21 16.11.2016 13.20

TEEMA RAHA Anne Perälahti työskentelee erityisasiantuntijana SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä. KUVA: SOSTE TEKSTI: ANNE PERÄLAHTI KUVA: PIXABAY Onko pienituloisella varaa sairastaa? Vakava sairastuminen lisää terveyspalveluiden ja lääkkeiden käyttöä. Sairauskulut voivat romahduttaa toimeentulon ja suistaa velkakierteeseen. K unnat perivät tarjoamistaan sosiaali- ja terveyspalveluista asiakasmaksuja. Maksuja peritään mm. lääkärikäynneistä, sairaalahoidosta, laitoshoidosta, kotipalvelusta ja lasten päivähoidosta. Lainsäädäntö määrittelee, kuinka paljon esimerkiksi terveyskeskuskäynti tai kotipalvelut voivat kunnissa enimmillään maksaa. Viimekädessä kunnat päättävät maksun suuruudesta. Pääsääntöisesti kunnat perivät palveluistaan lain määrittelemän enimmäishinnan. Maksut jyrkässä nousussa Julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksut ovat nousseet kolme vuotta peräkkäin, vaikka tulokehitys on pysynyt lähes paikallaan. Esimerkiksi terveyskeskuskäynnin hinta on noussut vuodesta 2013 vuoteen 2016 14 eurosta 21 euroon. 22 Korotuksilla on pyritty lyhytnäköisesti paikkaamaan kuntien heikkoa taloutta. Valitettavasti korotukset koskettavat eniten sairaita ja pienituloisia, jotka käyttävät paljon palveluita. Korkeat maksut voivat estää tai siirtää palveluihin hakeutumista. Tilanne voi johtaa terveyden heikkenemiseen sekä kiireellisten ja kalliiden palveluiden tarpeen lisääntymiseen. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD (Organisation for Economic Cooperation and Development) on raportissaan todennut, että Suomella on terveydenhuoltoon pääsyssä enemmän ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa. Haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat ja pienituloiset jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluita. Asiakasmaksujen korotukset heikentävät entisestään palveluihin pääsyä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan vuonna 2016 noin viidesosa sosiaalitoimen asiakkaista katsoo korkeiden asiakasmaksujen estävän palveluiden käyttöä. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 22 16.11.2016 13.20

” Asiakkaan vastuulla on seurata asiakasmaksuja. Kunnat voivat kohtuullistaa maksuja Kunnilla on velvollisuus alentaa tai jättää asiakasmaksut perimättä, jos maksut vaarantavat asiakkaan toimeentulon. Valitettavasti kunnissa ei johdonmukaisesti kohtuullisteta pienituloisten maksuja lain edellyttämällä tavalla. Pienituloiset saavat harvoin huojennusta maksuihin. Siksi monet turvautuvat kalliisiin pikavippeihin, mikä johtaa helposti velkakierteeseen. Osalla tilanne kärjistyy ulosottoon ja luottotietojen menetykseen. Julkisten palveluiden korkeista asiakasmaksuista aiheutuneet talousongelmat ovat yleisiä. Tämän ovat havainneet arkityössään monet sosiaali- ja terveysjärjestöt ja Kirkon diakoniarahasto, joilta kysytään apua sairauden hoidosta seuranneisiin talousongelmiin. Maksuhelpotus vasta 1 300 euron jälkeen Maksurasitus on suurin niillä kotitalouksilla, joilla on suuret lääkemenot ja jotka käyttävät paljon palveluita. Korkeita sairauskuluja on haluttu kohtuullistaa asettamalla osalle terveyspalveluista 691 euron ja lääkkeille 610 euron vuosittainen maksukatto. Vuoden 2006 aikana arviolta 85 000 suomalaisella eli 1,6 prosentilla väestöstä maksut ylittävät maksukaton rajan. Maksukaton täyttyessä osa palveluista ja lääkkeistä ovat loppuvuoden maksuttomia. Maksukatot ovat korkeita niille pienituloisille, jotka elävät esimerkiksi 766 euron kuukausittaisen takuueläkkeen varassa. Asiakas- ja lääkemaksukatto ovat yhteensä noin 1 300 euroa, mikä vastaa takuueläkeläisillä lähes kahden kuukauden tuloja. Asiakas- ja lääkemaksut voivat nousta vieläkin suuremmiksi, koska maksukatot eivät sisällä kaikkia lääkkeitä ja palveluita, kuten hammashoitoa, kotihoitoa ja pitkäaikaista laitoshoitoa. Lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään ylläpitomaksua maksukaton ylittymisen jälkeenkin 22,80 euroa hoitopäivältä. Kela seuraa lääkemaksukaton täyttymistä, mutta asiakkaan vastuulla on seurata asiakasmaksuja. Valitettavasti kaikki eivät tunne maksukattojärjestelmää, eivätkä osaa tai pysty seuraamaan maksukaton täyttymistä ja hakemaan vapautusta maksuista. Tämän vuoksi monet maksavat palveluista vielä maksukaton ylittymisen jälkeenkin. Rahoitetaanko soteuudistusta asiakasmaksuilla? Vuoden 2019 alussa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta kahdeksalletoista maakunnalle. Hallituksen tekemän ehdotuksen mukaan maakunnat päättäisivät jatkossa kuntien sijaan, kuinka paljon asiakkaat maksavat julkisesti järjestetyistä sosiaali- ja terveyspalveluista. Maksut eivät silti jatkossakaan määräytyisi täysin yhdenmukaisesti koko maassa, vaan maakunnilla olisi erilaisia maksukäytäntöjä. Sote-uudistuksessa palvelut rahoitettaisiin valtion rahoituksella ja palveluista perityillä asiakasmaksuilla. Hallitus on linjannut, ettei verotus saa nousta, jolloin paine asiakasmaksujen korotuksille kasvaa. Uhkana on, että rahoituksen painopiste siirtyy palveluiden käyttäjille, jotka jo tällä hetkellä maksavat merkittävän osan palveluista. He ovat usein pienituloisia, eläkeläisiä ja työttömiä. Jo nykyisin maksuilla katetaan noin seitsemän prosenttia sosiaali- ja terveydenhuollon menoista. Suomessa kotitalouksien osuus terveyspalveluiden menoista on Pohjoismaiden suurin. Asiakasmaksut eivät saisi velkaannuttaa Asiakasmaksuja uudistetaan sote-uudistuksen rinnalla. Uudistus on tervetullut, jos se korjaa nykyjärjestelmän valuvirheet ja ottaa paremmin huomioon heikko-osaiset. Uudistuksessa tulisi varmistaa, ettei palveluiden käyttö velkaannuta ja estä palveluihin hakeutumista. Pienituloisilta ei saisi periä maksua tai maksut tulisi alentaa, jos maksut vaarantavat toimeentulon. Maksut olisi pidettävä kohtuullisina, etteivät ne estä tarpeenmukaiseen hoitoon hakeutumista. Siksi myös maksujen korotusten vaikutuksia on arvioitava laajasti ja pohdittava, miten korotukset vaikuttaisivat väestön terveyteen ja koko kansantalouteen. Vastuu palvelujen maksukaton seurannasta tulisi siirtää asiakkailta maakunnille. Lisäksi maksukaton tasoa tulisi laskea maksurasituksen keventämiseksi. Uudistuksessa tulisi hyödyntää laajasti asiakkaiden, järjestöjen ja diakoniatyön asiantuntemusta. Niillä on paras tuntuma heikoimmassa asemassa olevien elämäntilanteeseen, ja ne pystyvät tarjoamaan ongelmakohtiin ratkaisuja. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 23 23 16.11.2016 13.20

TEKSTI: JUHA VIITANEN KUVAT: TIIU KAITALO Vammaisella on oikeus valita asuinpaikkansa Helsingin Kansalaistorilla syyskuussa järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui parisen sataa vammaisjärjestöjen edustajaa, vammaista ja heidän perheenjäsentään. Mielenosoittajat vaativat, että vammaisten asumispalvelut tulee järjestää vammaisten tarpeen mukaan, ilman kilpailutusta. V ammaisjärjestöt, vammaiset ja heidän perheenjäsenensä vaativat, että vammaisten asumispalveluiden kilpailuttaminen tulee hankintalain uudistuksessa jättää lain ulkopuolelle, kuten monissa Euroopan maissa on tehty. Nykyisin hankintalaki velvoittaa valtion ja kunnat kilpailuttamaan hankintansa, myös sosiaali- ja terveyspalvelut. Hankintalaki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja lain uudistuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Kilpailutus on vastoin ihmisoikeuksia Suomi ratifioi kesäkuussa vammaisten ihmisten oikeuksia Etusijalla vammaisen etu ja toive Rovaniemeläinen Tuija Laine on 21-vuotiaan autistisen ja kehitysvammaisen Petterin äiti. Petteri oli asunut ryhmäkodissa 3,5 vuotta, kun Rovaniemen kaupunki teki päätöksen uuden asumisyksikön kilpailutuksesta ja rakentamisesta. ”Vammaisten perheet luvattiin ottaa mukaan kokemusasiantuntijoina kilpailutuksen suunnittelu- ja valmistelutyöhön. Toisin kuitenkin kävi, omaisia ei kutsuttu valmistelutyöryhmään, vaan viranomaiset totesivat, että heillä on riittävästi tietoa”, Tuija toteaa pöyristyneenä. Kilpailutukseen osallistui 13 palveluntarjoajaa ja jokainen sai laatuosuudesta täydet pisteet, joten edullisin tarjous ratkaisi kilpailutuksen. Petterille osoitettiin paikka rakenteilla olevasta yksiköstä. Tieto kaupungin päätöksestä järkytti Tuijaa, joka valitti 24 koskevan YK:n yleissopimuksen, jonka mukaan vammaisella on oikeus valita asuinpaikkansa eikä häntä saa velvoittaa käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä. Mielenosoitukseen osallistuneiden mukaan nykyinen asumispalveluiden kilpailutus on vastoin ihmisoikeuksia ja YK:n sopimusta. Vammaisia on pakotettu muuttamaan kilpailutuksen voittaneisiin asumisyksiköihin. Lisäksi kilpailutuksessa ratkaisevimmaksi tekijäksi on noussut hinta ja laadusta on tingitty. Asumisolosuhteet eivät aina ole vastanneet vammaisten tarpeita. Mielenosoittajat korostivat, että vaikka asumispalveluiden järjestämisessä tulee huomioida myös niiden kustannukset, tulee asuminen silti järjestää ensisijaisesti vammaisten tarpeiden mukaan. viranomaisille ja vaati, että Petteri saa jäädä nykyiseen asuntoonsa. Kaupungin päätös oli kielteinen. ”Päätöksessä todettiin, että Petterillä ei ole syntynyt sellaista merkittävää hoito- tai asiakassuhdetta nykyiseen ryhmäkotiin, jotta palveluasuminen tulisi siellä järjestää. Ihmetystä herättää, et­ teikö todellakaan 3,5 vuotta ole riittävän merkittävä hoito- ja asiakassuhteen syntymiseen”, Tuija ihmettelee. Lisäksi päätöksessä todettiin, että Petterin, kuten muidenkin nuorten aikuisten, elämänvaiheeseen kuuluu itsenäistyminen ja oman elämän rakentaminen. Tähän elämänvaiheeseen kuuluvat päätöksen mukaan muutokset, eikä nuorta aikuista voi suojata kaikilta muutoksilta. ”Mielestäni tällainen irrallinen ja pöyristyttävä väite päätöksen perusteluna osoittaa, että päätöksentekijä ei ole kyennyt tai halunnut muodostaa oikeaa kuvaa muuttavasta nuoresta ja hänen tarpeistaan. Petteri on autistinen ja kehitysvammainen nuori mies, eikä häntä voi verrata terveeseen samanikäiseen nuoreen, joka on muuttamassa kotoa pois”, Tuija perustelee. Vaikka kaupunki hylkäsi Tuijan oikaisuvaatimuksen, hän jatkaa taistelua Petterin nykyisen ryhmäkotipaikan puolesta. ”Petterin edun ja toiveen pitää olla ratkaiseva tekijä päätöksenteossa. On kyse hänen ja meidän perheen elämänmittaisesta päätöksestä.” ”Viranomaiset eivät kunnioita vammaisten oikeuksia koskevaa kansainvälistä sopimusta, joka takaa vammaisille samat yhteiskunnalliset oikeudet kuin muillekin ihmisille”, sanoi pettynyt ja vihainen Tuija Laine. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 24 16.11.2016 13.20

TEKSTI: MARJA TUOMI Omaishoidon kärkihankekokeilu alkaa Etelä-Savossa Etelä-Savossa perustetaan perhe- ja omaishoidon keskus ja kehitetään omaishoitajan vapaan aikaista sijaishoitoa. S osiaali- ja terveysministeriö (STM) on myöntänyt yhteensä 14,2 miljoonan euron rahoituksen kahdeksalle hankkeelle, joissa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Kaiken kaikkiaan hankehakemuksia jätettiin STM:ään 24. Ainoastaan yksi pelkästään omaishoitoa vahvistava hanke sai rahoitusta. Rahoituksen saaneet hankkeet ovat isoja maakunnallisia kokonaisuuksia, jotka toteutetaan usean toimijan, kuten julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestöjen, yhteistyönä. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan mukaan ”Tavoitteena ovat toimivammat palvelut ikäihmisille ja omaishoidon vahvistaminen. Hankkeissa luodaan toimintamallit tulevaisuuden palvelukokonaisuudelle. Tärkeää on, että toimintaa muutetaan pysyvästi”. ESSOTE:n hanke pyrkii yhdenvertaisiin palveluihin Rahoituksen sai Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä ESSOTE:n hallinnoima Etelä-Savon asiakaslähtöinen palveluohjausverkosto ja osaamiskeskus (OSSI) omais- ja perhehoitoon -hanke. Sen tavoitteena on kehittää omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut maakunnassa. Kärkihanketta toteutetaan vuosina 2016–2018 sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Hankkeessa juurrutetaan omaishoitoa vahvistavia toimintamal- leja, jotka turvaavat iäkkäiden, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ja vammaisten lasten kotona asumista ja tukevat omaishoitajia tehtävässään. Lisäksi hankkeessa perustetaan omais- ja perhehoidonkeskus. Omaishoitajat ja läheiset -liiton Etelä-Karjalan, Mikkelin seudun ja Pieksämäen paikallisyhdistykset ovat mukana hankkeen toteutuksessa. Hankkeessa luodaan malli omais- ja perhehoitokeskukselle (OSSI), joka tarjoaa kuntalaisille, omais- ja perhehoidon asiakkaille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle tietoa ja osaamista omais- ja perhehoidosta. Tavoitteena on, että hankkeen päättyessä keskuksesta on kehittynyt asiantuntija- ja tukikeskus, joka tarjoaa erilaista omais- ja perhehoitoon liittyvää tietoa ja osaamista. Maakunnallinen malli valmennukseen, kuntoutukseen ja vapaisiin Hankkeessa luodaan asiakaslähtöinen ohjausmalli kuntoutukseen. Kuntoutusmallin avulla voidaan ennakoida arjen turvallisuutta heikentäviä tekijöitä, kuten omaishoitajan uupumista. Lisäksi mallissa edistetään kotona asumista ja ennaltaehkäistään omaishoitoa uhkaavia tekijöitä esimerkiksi tarjoa­ malla hoidettavalle sopivia sijaishoitopaikkoja omaishoitajan vapaan ajaksi. Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on suunnitella ja ottaa käyttöön koko maakunnan kattava omaishoitajan vapaan aikaisten sijaistusten toimintamalli. Malli tulee sisältämään uusia, nykyistä monipuolisempia vaihtoehtoja sijaisuusjärjestelyihin. Suunnitteilla on omaishoitajan vapaan järjestäminen mm. jaksoperhehoidolla tai omaishoitajan kotiinsa saamalla kiertävällä perhehoitajalla. Kokonaisuus muutosagentin käsissä Jokaiseen maakuntaan on valittu kärkihankkeen rahoittama muutosagentti. Hankkeessa kehitetään maakunnallinen malli omais- ja perhehoitajien val- Muutosagentin keskeisin tehtävä on muodostaa maakuntaan yhteen sovimennusten toteuttamiseen. tettu iäkkäiden palvelujen kokonaisuus Tavoitteena on luoda erilaisia sekä tukea kärkihankkeen kokeiluja. valmennuskokonaisuuksia eri kohMuutosagentti on sekä eri toimijoiden deryhmille, kuten omaishoitajille ja yhteen saattaja että tiedon välittäjä. omaishoidosta kiinnostuneille, sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille, opiskelijoille, työnantajille ja iäkkäille perhehoitajille. Ainoastaan yksi pelkäsValmennuksissa huomioidaan kohderyhmien erilaiset tarpeet. tään omaishoitoa vahvistava Valmennusten toteuttamisesta hanke sai rahoitusta. sovitaan maakunnan järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. ” LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 25 25 16.11.2016 13.20

LAH1604_final.indd 26 16.11.2016 13.21

TEKSTI: EERO-VEIKKO NIEMI KUVA: RODEO OY Joulu poissa kotoa 59 kotona vietetyn joulun jälkeen alkoi uusi joulunviettoperinne. O len ehkä harvinainen ihminen, sillä vietin kaikki elämäni ensimmäiset 59 joulua kotona. Aivan kaikki, edes armeija tai opiskelu eivät katkaisseet perinnettä. Menin naimisiin vuonna 1984, eikä vaimonikaan raaskinut rikkoa tätä ketjua. Ehdimme yhdessä viettää yli 30 joulua ensin vanhempieni luona ja myöhemmin isäni kuoltua äitini luona. Perinne katkesi lopulta viime vuonna, kun äitini kuoli 91-vuotiaana vuoden alussa. Oli aika miettiä uusi tapa joulunviettoon. Jouluksi kylpylään En ole koskaan ollut talousihminen, eikä tilanne ole paljon muuttunut sen jälkeenkään, kun toistakymmentä vuotta sitten ryhdyin vaimoni omaishoitajaksi. Jouluksi siis piti jotakin keksiä, mielellään vielä mahdollisimman vähän vanhoista perinteistä muistuttavaa. Joulua mikrossa lämmitetyn maksalaatikon äärellä en pitänyt ollenkaan hyvänä ideana. En halunnut myöskään läheistemme murehtivan meidän joulunviettoamme tai muuttavan omia tapojaan vuoksemme. Mietimme ensin maatilamatkailujoulua, mutta vapaita paikkoja ei oikein löytynyt. Vähän pelotti sekin, että jos kaikki maatilajoulun viettäjät tuntevat toisensa jo ennestään. Lopulta päätimme kokeilla kylpyläjoulua. Meillä ei ole lapsia ja valitsemme kylpylän, joka ei erityisesti mainostanut lapsiperheiden joulupaketteja. Varasin matkaan pienen valmiiksi koristellun tekokuusen ja vähän muita joulukoristeita ja niin lähdimme jo aaton aattona kylpyläjoulun viettoon. Olin varannut vähän hintavamman huoneen toivoen, että se olisi pientä perushuonetta avarampi. Kävi päinvastoin, huone osoittautui todella pieneksi. Asiasta vastaanotossa mainitessani oli vastaus valmiina: ”onhan teillä siellä kuitenkin vedenkeitin ja tohvelit”. Joulukaraokea ja bingoa Jouluohjelma oli kylpylässä toden totta erilaista kuin kotona. Heti tulopäivän iltana laulettiin aulabaarissa joulukaraokea ja jouluaaton vietto aloitettiin bingoa pelaten. Bingoajia olikin paikalla yllättävän paljon, jopa enemmän kuin karaoken laulajia. Tietokilpailukin oli joulun ajan ohjelmassa. Lähes kaikki kylpylän jouluvieraat olivat aikuisia ja joukossa näkyi muutama muukin omaishoitajapariskunta. Vasta tätä kirjoittaessani huomasin, että joulupukkia ei kylpylässä näkynyt joulun aikana. Eipä näkynyt pukkia kaipaavia lapsiakaan. Kynttilä tuntemattoman haudalle Kylpyläjoulun paras muisto jäi aaton kirkkomatkasta. Ajelimme lähikylään pieneen ja hyvin vanhaan kivikirkkoon. Hämärä kirkko oli aivan täynnä, kynttilät tuoksuivat ja tunnelma oli kaunis. Hartauden päätyttyä veimme kynttilät kirkkomaalle. Mehän emme tunteneet ketään haudatuista ja siksi päätimmekin muistaa omaisiamme ensimmäisellä sellaisella haudalla, jolle kukaan ei vielä ollut tuonut valoa. Ehkä sytyttämämme kynttilät lämmittivät tuntematontakin sielua. Aikuisten kylpyläjoulu ei tietenkään ollut samanlainen kuin vuosikymmenten kotijoulut. Rauhallista kylpylässä toki oli, mutta jouluun kuuluu kai kuitenkin sopiva annos lasten riemua ja mekastusta. Olen jo varannut kylpylähuoneen täksikin jouluksi ja uskon oppineeni jotakin viime joulun opintomatkasta. Nyt huone on varmasti riittävän suuri ja lisäksi kylpylästä, joka mainostaa joulupaketteja lapsiperheille. Ehkä tänä jouluna näemme myös joulupukin! LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 27 27 16.11.2016 13.21

28 LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 28 16.11.2016 13.21

TEEMA RAHA PUHEENJOHTAJA ANNELI KILJUNEN Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Omaishoitoperheiden toimeentulo on turvattava Suomen hallituksen päätökset ajavat omaishoitoperheet taloudellisesti ahtaalle. L iiton edunvalvontatyö ja julkinen keskustelu omaishoidosta ovat nostaneet omaishoidon tunnettavuutta ja arvostusta. Omaishoitoa kehitetään nyt yhdessä Suomen hallituksen kärkihankkeessa. Toivon, että hankkeen tuloksina syntyvät hyvät omaishoitoa tukevat käytännöt leviävät koko maahan. Leikkaukset ja maksujen korotukset koskettavat omaishoitoperheitä Vaikka hallitus kehittää omaishoitoa, esimerkiksi laajentamalla omaishoitajien vapaapäiväoikeutta, se samalla vaikeuttaa omaishoitoperheiden elämää esimerkiksi antamalla kunnille oikeuden korottaa sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuja. Omaishoito jo sinällään saattaa aiheuttaa tulojen laskua ja köyhtymistä, joten maksujen korotusten vuoksi kaikilla omaishoitoperheillä ei ole mahdollisuutta hankkia tarvitsemiaan palveluita. Esimerkiksi kotiin saatavista sosiaalipalveluista perittävät asiakasmaksut eivät kerrytä asiakasmaksukattoa, joten palveluiden tarvitsijat maksavat monet palvelut täysimääräisesti itse. Liitto on vaatinut, että hoito- ja palve- lusuunnitelmaan kirjattujen palveluiden asiakasmaksut kerryttäisivät kattoa. Tämä helpottaisi omaishoitoperheiden taloudellista tilannetta. Liitto on myös esittänyt omaishoitopalkkion verotuksen kohtuullistamista niin, että verotus kattaisi vain tukipalkkiosta perittävät pakolliset sosiaaliturvamaksut. Omaishoitoperheitä koskettavat myös monet muut hallituksen päättämät tiukennukset. Lääke- ja matkakorvauk­ sia leikataan, asumistuki jäädytetään nykyiselle tasolleen ja Kelan etuuksiin kohdistetaan indeksileikkaukset. Leikkausten vaikutukset kasaantuvat samoille ihmisille ja perheille. Lisäksi moni muu maksu nousee, esimerkiksi polttoaineiden ja ajoneuvojen verotus kiristyy. Leikkausten ja maksujen korotusten seurauksena köyhyys lisääntyy. Omaishoito heikentää toimeentuloa Tiedän, että moni omaishoitoperhe elää sosiaaliturvan varassa. Ei ole harvinaista, että omaishoitoperhe saa säännöllisesti toimeentulotukea. Esimerkiksi lapsiperheessä toimeentulo heikkenee välittömästi, jos jommankumman vanhemman on jäätävä kotiin hoitamaan lastaan tämän sairauden tai vammaisuuden vuoksi. Yleensä ko- tiin jäänyt omaishoitaja saa ainoastaan omaishoidon tuen palkkion. Omaishoitajan työssäkäynti voi olla vaikeaa myös työelämän joustamattomuuden vuoksi. On perheitä, joissa omaishoitaja on työmarkkinoiden käytettävissä, jolloin hänen tulisi saada omaishoitopalkkion rinnalla myös työttömyysturvaa. Valitettavasti tämä ei ole itsestäänselvyys, vaan lain tulkinnat vaihtelevat. Usein omaishoitajalle ei myönnetä työttömyysetuutta. Toimeentulovaikeudet ovat arkipäivää myös omaishoitoperheissä, joissa sekä omaishoitaja että hoidettava ovat eläkkeellä ja heidän ainoat tulonsa ovat eläke ja omaishoidon tuki. Tavoitteena omaishoitajien yhdenvertainen kohtelu Omaishoitoa kehitetään kärkihankkeessa, mutta samalla omaishoitoperheiden taloudellisen tilanteen vahvistaminen on sivuutettu. Omaishoidon tuki on edelleen harkinnanvarainen ja kunnan määrärahoihin sidottu etuus. Liiton tavoitteena säilyy lainmuutos, jolla turvattaisiin omaishoitajien yhdenvertainen kohtelu koko maassa. Omaishoito koskettaa yhä useampaa. Lainsäädännön ja yhteiskunnan pitää myös tunnustaa tämä tosiasia. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 29 29 16.11.2016 13.21

AJANKOHTAISTA Lähellä-lehti sähköpostiin Lähellä-lehteen lisää omaishoito- ja yhdistysjuttuja Haluatko lukea Lähellä-lehteä painetun lehden sijasta ekologisesti, selattavana nettilehtenä? Ilmoita nimesi, osoitteesi ja sähköpostiosoitteesi Paula Väisäselle paula.vaisanen@omaishoitajat.fi. Saat tiedon uudesta lehdestä sähköpostiisi ja pääset lukemaan lehteä jo kaksi päivää ennen painetun lehden ilmestymistä. Liiton toiminnan kehittäminen -työryhmän esityksestä Lähellä-lehden sisältöä muokataan palvelemaan nykyistä paremmin lukijoiden tarpeita ja toiveita. Ensi vuoden ykkösnumerosta alkaen lehdessä julkaistaan entistä enemmän omaishoitoa koskevia juttuja, osa selkokielelle mukautettuina. Maakunta- ja soteuudistus sekä hallituksen omaishoidon kärkihankkeiden etenemisen seuranta saa tilaa jokaisessa vuoden 2017 lehdessä. Myös paikallisyhdistysten toiminnasta kertova Yhdistykset toimivat -palsta saa lisätilaa. Ruotsinkielisiä lukijoita palvellaan tarjoamalla ruotsinnoksia 2–3 sivua nykyisen kahden vakiosivun sijaan. Anna palautetta Lähellä-lehdestä Päätoimittaja ja puheenjohtaja kirjoittavat jatkossa vuorotellen pääkirjoituksen. Puheenjohtajan palsta jää pois. Myös tänä vuonna vain kerran julkaistu Lukijoilta-palsta loppuu, koska kysymyksiä palstalle ei ole tullut. Paikallisyhdistysten yhteystiedot julkaistaan jatkossa vain numeroissa 1 ja 3. Yhteystiedot löytyvät myös liiton nettisivuilta www.omaishoitajat.fi/paikallisyhdistykset. LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE Petran, 35, äiti on alkoholisti Mitä pidät Lähellä-lehdestä, mistä aiheista toivot juttuja? Anna palautetta vastaamalla sivulla 40 olevaan lukijakyselyyn. Kyselyyn voi vastata myös netissä osoitteessa www.omaishoitajat. fi/lähellä-lehdet. Omaishoitajien lomat ja kuntoutuskurssit julkaistaan jatkossa vain vuoden viimeisessä numerossa, koska vuoden ensimmäisten lomien hakuaika päättyy jo tammikuussa. Lomiin ja kuntoutuskursseihin tulee usein muutoksia vuoden aikana ja muutoksista voidaan kertoa neljä kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä nopeammin liiton nettisivuilla osoitteessa www. omaishoitajat.fi/lomat-ja-kuntoutus. Lomat ja kuntoutuskurssit sisältävä Lomaopas postitetaan tuttuun tapaan jokaiselle jäsenelle vuoden alussa. s. 16 Talous tiukilla s. 18 Vastaa lukijakyselyyn s. 40 TEEMAT Päihteet, mielenterveys Raha Omaishoitajille lakineuvontaa KUVA: JUHA VIITANEN Lähellä-lehden ilmestymispäivät vuonna 2017 ovat 2.3., 1.6., 21.9. ja 30.11. Liiton toiminnan kehittäminen -työryhmään kuuluvat liiton hallituksen edustajana Seija Hyvärinen (vas.) liiton paikallisyhdistysten edustajina Ritva Simonen Keski-Karjalan Omaishoitajat ry:stä ja Tarja Hannola Napapiirin omaishoitajat ry:stä sekä toisena liiton hallituksen edustajana työryhmän puheenjohtaja Seija Paatero. Kuvasta puuttuu työryhmän sihteeri, liiton toiminnanjohtaja Marja Tuomi. 30 4 2016 Liitto tarjoaa kokeiluna lakineuvontaa vaikeissa, ennakkotapauksen luonteisissa omaishoidon valitustapauksissa 20.12. asti joka tiistai klo 9.30–11 numerossa 050 467 3140. Liitto ei peri puhelusta maksua, mutta puhelinoperaattori laskuttaa puhelusta hinnastonsa mukaan. Lakineuvontaa antaa OTL, VTT Yrjö Mattila. Vuoden 2017 alusta lakineuvontaa saa ennakkotapauksen luonteisissa omaishoidon valitustapauksissa ja valitusprosesseissa ylempiin oikeusasteisiin soittamalla liiton maksulliseen neuvontapuhelimeen, josta asia tarvittaessa välitetään eteenpäin. Neuvontapuhelin palvelee omaishoidon kysymyksissä numerossa 020 7806 599 ma–to klo 9–15, ks. s. 50. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 30 16.11.2016 13.21

AJANKOHTAISTA Omaishoitajien valmennus lakiin vuoden 2018 alusta OVET-OHJAAJAKURSSI 8.–9.2. Porissa Kurssi antaa tietoa Ovet-valmennuksen® sisällöstä ja työskentelymenetelmistä sekä perustietoa ryhmän ohjaamisesta. Kurssin (sis. materiaalit, majoituksen ja ruoat) hinta paikallis­ yhdistyksille on 130 € / hlö, ilman majoitusta 80 €. Muille 160 € / hlö, ilman majoitusta 110 €. Matkat maksetaan itse. Kurssille mahtuu 16 osallistujaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 20.1. mennessä Kaisa Parviainen, puh. 020 7806 512 tai kaisa.parviainen@omaishoitajat.fi Omaishoitajien mahdollisuudet saada valmennusta omaishoitotehtävänsä tueksi lisääntyvät vuoden 2018 alusta. Silloin voimaan tuleva omaishoitolain muutos edellyttää, että kuntien tulee tarvittaessa järjestää valmennusta omaishoidon tuen piirissä oleville omaishoitajille. Ovet-valmennus® säilyy omaishoitajien tukena Lakimuutoksen jälkeen liiton paikallisyhdistykset voivat järjestää Ovet-valmennuksia® omaishoitajille, jotka eivät ole omaishoidon tuen piirissä. Kunnat voivat järjestää myös Ovet-valmennusta® yhteistyössä liiton paikallisyhdistysten kanssa tai omana toimintanaan myös tuen piirissä oleville omaishoitajille. ® Oletko nuori hoivaaja tai tunnetko sellaisen? Liiton Jangsterit – nuoret hoivaajat meillä ja muualla -hankkeessa (2016–2018) selvitetään, missä määrin lapsilla ja nuorilla on hoivarooleja suomalaisissa perheissä. Nuorille voi langeta hoivavastuuta perheenjäsenten sairauden, vammaisuuden, mielenterveyden ongelmien ja riippuvuuksien vuoksi. Jos olet nuori hoivaaja tai tunnet sellaisen tai sinua kiinnostavat nuoret hoivaajat ja liiton uusi hanke, ota yhteyttä. Kaikki asiaan liittyvä tieto ja mielipiteet ovat tärkeitä, jotta saamme tietoa nuorista hoivaajista ja voimme tukea heitä. Lisätietoja ja yhteydenotot Malla Heino, puh. 020 7806 518 tai malla.heino@omaishoitajat.fi. ® ASIAKASRAATI JA OSALLISTAVAT MENETELMÄT PALVELUIDEN KEHITTÄMISESSÄ -KOULUTUS 8.–9.12. Helsingissä Koulutus antaa valmiudet asiakasraatitoiminnan suunnitteluun ja käytännön toteuttamiseen yhdistystoimijoille, kuntien palveluntarjoajille tai muille kehittämistyöstä vastaaville toimijoille. Koulutus (sis. lounaan ja kahvit molempina päivänä) on maksuton, mutta ilmoittamatta jätetyistä peruutuksista peritään 20 €. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 5.12. mennessä Virpi Vepsäläinen, puh. 040 715 0910 tai virpi.vepsalainen@omaishoitajat.fi LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 31 31 16.11.2016 13.21

KUVA: ROKUAN KUNTOUTUS OY Fredi ja Anneli Saaristo lauloivat omaishoitajille KUVA: JUHA VIITANEN KUVA: EEVARIIKKA RUOPAS AJANKOHTAISTA Omaishoitopaneelin juonsi Pirkko Mannola (vas.) ja panelisteina olivat omaishoitaja Aarre Alanen, kirjailija Anneli Kanto, omaishoitaja Nina Mikkonen ja liiton toiminnanjohtaja Marja Tuomi. Hyvä Ikä -messuilla lokakuussa Tampereella järjestetyssä omaishoitopaneelissa keskusteltiin omaishoitajan jaksamisesta, omaishoitotilanteiden monimuotoisuudesta ja ainutlaatuisuudesta sekä omaishoitoperheiden räätälöidyn tuen tarpeesta. Panelistit pohtivat myös, miksi omaishoitoa ei tueta enempää, vaikka omaishoidon hyödyt ovat yleisesti tiedossa. Vilahtipa keskustelussa jopa ajatus omaishoitajien lakosta. Liitto palkitsi ansiomerkeillä KUVA: JUHA TUOMI Omaishoito kiinnosti Hyvä Ikä -messuilla Lions-Club Helsinki-Helsingfors järjesti omaishoitajille ilmaiskonsertin syyskuussa Helsingissä. Konsertissa esiintyvät Anneli Saaristo ja Fredi. Konsertti houkutteli paikalle yli 400 omaishoitajaa ja hoidettavaa eri puolilta Suomea. Omaishoitajat ja läheiset -liitto kiittää LionsClub Helsinki-Helsingforsia. Anneli Kiljunen jatkaa liiton puheenjohtajana Liiton syyskokous valitsi liiton puheenjohtajaksi vuodeksi 2017 kansanedustaja Anneli Kiljusen. Liiton hallitukseen valittiin vuosiksi 2017–2018 Seija Hyvärinen, Yrjö Mattila, Tuula Poikonen, Ritva Särkkä ja Tarja Välimäki. Hallituksessa jatkavat vanhoina jäseninä vuoden 2017 loppuun Marja Lehtonen, Marja-Leena Lehtinen, Seija Paatero, Jari Pirhonen ja Meeri Rinta-Jouppi. Syyskokous hyväksyi liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2017. Syyskokous vahvisti vuoden 2017 henkilöjäsenmaksuksi 25 euroa. 32 Liiton järjestämän omaishoitajaparlamentin yhteydessä huomioitiin ansiomerkillä työstään omaishoitajien hyväksi liiton hallituksen jäsenet Leena Karhu-Westman (vasemmalla pitämässä kiitospuhetta), Marja-Leena Lehtinen, Seija Paatero, Meeri Rinta-Jouppi, Yrjö Mattila, liiton entinen hallituksen jäsen Erkki Mäkinen, liiton entinen toiminnanjohtaja Merja Salanko-Vuorela ja liiton puheenjohtaja Anneli Kiljunen. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 32 16.11.2016 13.21

KUVA: ROKUAN KUNTOUTUS OY LOMAT JA KUNTOUTUKSET 17.–22.4. Kruunupuisto, Punkaharju OMAISHOITAJIEN LOMAT 2017 Lämmöllä lähelläsi -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 17.1. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. Vuoden 2017 lomatiedot ovat alustavia Lomaopas 2017 Omaishoitajien lomat ja kuntoutuskurssit ja ne varmistuvat joulukuussa. Lomille voi kuitenkin jo hakea. Hakulomakkeita voi tilata puhelimitse 020 7806 533 tai sähköpostitse kaisu.haggqvist@ omaishoitajat.fi tai tulostaa nettisivuilta www.omaishoitajat.fi/lomat. Lomaopas ilmestyy vuoden vaihteessa ja se postitetaan jäsenille viikolla 1. Lomaille osallistujat valitsee lomajärjestö, joka myös myöntää lomatuen. Lomailija maksaa itse omavastuuosuuden ja matkat. Lomilla on täysihoito ja Omaishoitajat ja läheiset -liiton kouluttama lomaohjaaja ohjaamassa vertaistuellisia keskusteluryhmiä. Lomapäätös annetaan 1–2 kuukautta ennen loman alkua. Jos lomaa ei myönnetä, kielteistä päätöstä ei lähetetä. Hakuajan päätyttyä oman hakemuksen tilannetta voi tiedustella loman järjestävästä lomajärjestöstä. Omaishoitajalomia on erilaisia. Joillekin omaishoitajalomille voi lähteä yhdessä hoidettavan kanssa. Loman aikana järjestetään omia ryhmäkokoontumisia sekä omaishoitajille että hoidettaville. Hoidettavan hoito on kuitenkin omaishoitajan vastuulla koko loman ajan. Omaishoitajan ja hoidettavan yhteiselle lomalle valitaan vain yhdessä hoidettavansa kanssa hakevia. Osa lomista on tarkoitettu vain omaishoitajille. Hetki itselle tukee omaishoitajaa jaksamaan kotona, jossa arki täyttyy toisen ihmisen tarpeisiin vastaamisesta. Joidenkin lomien kohderyhmä on rajattu. Esimerkiksi Katse huomiseen -lomille valitaan ainoastaan heitä, joilla omaishoitotilanne on päättynyt joko hoidettavan kuolemaan tai siirtymiseen pitkäaikaishoitoon. 23.–28.4. Rokua health & spa, Utajärvi Ensimmäisten lomien hakuaika päättyy jo tammikuussa. 5.–10.3. Härmän Kylpylä, Ylihärmä Katse huomiseen -teemaloma omaishoitajille, joiden hoidettava on siirtynyt kodin ulkopuoliseen hoivaan tai kuollut. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 5.1. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 9.–14.4. Imatran Kylpylä, Imatra Oma elämä – omaishoitajan elämä -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 9.1. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. Runojen rytmillä -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 23.1. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 7.–12.5. Spa Hotel Runni, Iisalmi Muutosta elämään -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 7.2. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 22.–27.5. Lehmirannan lomakeskus, Salo Tanssin taikaa -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 22.2. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 28.5.–2.6. Kyyhkylän Kuntoutuskeskus, Mikkeli Piristystä päiviimme -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 28.2. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 25.–30.6. Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Aurinkoa elämään -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 25.3. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 26.6.–1.7. Kuulo-Auris, Helsinki Perhe on paras -teemaloma perheille, joissa on omaishoitotilanne. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 26.3. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 31.7.–5.8. Sport & Spa Vesileppis, Leppävirta Meidän perhe -teemaloma perheille, joissa on omaishoitotilanne. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 30.4. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 7.–12.8. Kuulo-Auris, Helsinki Vireyttä ja voimaa -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 7.5. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 13.–18.8. Härmän Kylpylä, Ylihärmä Vahva ja viisas -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 13.5. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 20.–25.8. Yyterin Kylpylähotelli, Pori Uusia suuntia -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 20.5. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 17.–22.4. Härmän Kylpylä, Ylihärmä 4.–9.9. Kruunupuisto, Punkaharju Pikkuusen pareet -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 125 € / henkilö. Hakuaika päättyy 17.1. Lomatuen myöntää Hyvinvointilomat ry. Sinun tähtesi -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 4.6. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 33 33 16.11.2016 13.21

LOMAT JA KUNTOUTUKSET 10.–15.9. Validia Kuntoutus Lahti Uusia unelmia -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 10.6. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 25.–30.9. Kuntoutuskeskus Kankaanpää Syysunelmia -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 25.6. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 1.–6.10. Break Sokos Hotel Bomba, Nurmes Katse huomiseen -teemaloma omaishoitajille, joiden hoidettava on siirtynyt kodin ulkopuoliseen hoivaan tai kuollut. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 1.7. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 9.–14.10. Kuntoutumiskeskus Apila, Kangasala Käsi kädessä -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 9.7. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 22.–27.10. Ukkohalla-Paljakka, Kajaani Iloa ja innostusta -teemaloma perheille, joissa on omaishoitotilanne. Omavastuu 100 € / henkilö, alle 17-vuotiaat lapset maksutta. Hakuaika päättyy 22.7. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 12.–17.11. Kunnonpaikka, Siilinjärvi Kokemusten kultajyvät -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 12.8. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 19.–24.11. Hotelli Ylläsrinne, Kolari Tähdet kertovat -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 19.8. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 19.–24.11. Hotelli Ylläsrinne, Kolari Tähdet kertovat -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 19.8. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. OMAISHOITAJIEN KUNTOUTUSKURSSIT 2017 Omaishoitajien ja hoidettavien parikurssit kestävät yhteensä 15 vuorokautta ja ne järjestetään kolmessa jaksossa 10 kuukauden aikana. Yksilö- ja parikurssien ohjelma määräytyy osallistujien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Kuntoutujille, ja parikursseilla myös hoidettaville, laaditaan kirjallinen kurssiohjelma. Suurin osa toiminnasta on ryhmämuotoista. Edellytykset kuntoutukseen hakemiseen Kuntoutukseen hakeminen edellyttää, että hakijalla • on sairaudesta tai omaishoitajuuden aiheuttamasta rasituksesta johtuva alentunut toiminnoista suoriutuminen tai alentunut itseä koskevien asioiden valintoihin ja päätöksentekoon osallistuminen tai • toiminnoista suoriutuminen tai itseä koskevien asioiden valintoihin ja päätöksentekoon osallistuminen on vaarassa alentua sairaudesta tai omaishoitajuuden aiheuttamasta rasituksesta johtuen tai • on uupumisoireita, sairauksia tai muita tekijöitä, jotka uhkaavat omaishoitajana jatkamista. Lisäksi kuntoutujan, ja parikursseilla myös hoidettavan, toimintakyvyn on oltava sellainen, että hän kykenee liikkumaan kuntoutuspaikassa ilman jatkuvaa avustamista. Kuntoutukseen hakeminen Kuntoutushakemus (KU132) on täytettävä huolellisesti. Kuntoutushakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista tai ne voi tulostaa Kelan verkkosivuilta www.kela.fi. Hakemukseen on liitettävä ajankohtainen, enintään vuoden vanha kotikunnan toimijoiden laatima kuvaus omaishoitajan ja hoidettavan kotona selviytymisestä. Selvitys perustuu yleensä kunnan edustajan tekemään kotikäyntiin. Omaishoitajien kurssit ovat alueellisia kursseja. Suomenkielisten kurssien lisäksi järjestetään yksi saamenkielinen ja kaksi ruotsinkielistä kurssia. Kurssihaku Kelan sivuilta www.kela.fi/kuntoutus. Valitse sivulta kuntoutuskurssihaku. Avautuvalla kurssitarjonta-sivulla valitse sairaus tai ammattiala, jolle tarkoitettuja kursseja haluat katsella ja kohdasta Sairaus: • omaishoitajat, aikuista hoitavat tai • omaishoitajat, aikuista ja lasta/nuorta hoitavat tai • omaishoitajat, lasta tai nuorta hoitavat Lisäksi valitse Asuinkuntasi tai alue -kohdasta oma asuinkuntasi. Suorita haku. Tietoa kuntoutuskursseista ja neuvoja hakemuksen täyttämiseen saa Kelan palvelunumerosta 020 692 205 tai Omaishoitajat ja läheiset -liitosta puh. 020 7806 533. Kuntoutushakemus liitteineen toimitetaan Kelan toimistoon. Kuntoutuksen kustannukset Kela järjestää omaishoitajille kuntoutuskursseja sekä yksilö- että parikursseina. Parikursseille osallistuvat omaishoitajat ja hoidettavat yhdessä. Kuntoutuskurssit järjestetään avo- tai laitosmuotoisina kuntoutujien yksilöllisten tarpeiden mukaan arkipäivisin maanantain ja lauantain välisenä aikana. Kuntoutuslaitosjakso on kuntoutujalle maksuton. Omaishoitajan kuntoutuksen aikaisesta hoidettavan sijaishoidosta voi aiheutua kuluja. Parikurssit ovat maksuttomia sekä kuntoutujalle että hoidettavalle. Kuntoutuskurssien uusi rakenne ja ohjelma Kela korvaa kuntoutukseen liittyvät kohtuulliset ja tarpeelliset matkakustannukset omavastuun ylittävältä osalta (yhteen suuntaan tehdyltä matkalta 25 € vuonna 2017, lisätiedot www.kela.fi). Matkakorvausta haetaan toimittamalla Kelaan matkakorvaushakemus (SV 4), osallistumistodistus kuntoutuksesta sekä matkaliput ja maksukuitit. Korvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa matkasta. Kurssien rakenteeseen ja kohderyhmiin tulee muutoksia vuoden 2017 alusta. Omaishoitajien yksilökurssit ovat pituudeltaan 5+5 vuorokautta ja ne järjestetään 6–8 kuukauden aikana. Omaishoitajien yksilökurssit kohdennetaan seuraavasti: • alle 18-vuotiaan lapsen tai nuoren omaishoitajana toimivat vanhemmat tai aikuiset omaiset • aikuisen puolison, läheisen tai omaisen omaishoitajana toimivat aikuiset 34 Matkakorvaukset Kuntoutuspäätöksen antaa Kela. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 34 16.11.2016 13.21

TEKSTI: LEENA WELLING KUVA: MARJA HEIKKINEN YHDISTYKSET TOIMIVAT Oulussa Ommaisraateja OULUN SEUDUN omaishoitajat ja läheiset ry järjestää Om- maisraati-keskustelutilaisuuksia, joissa aiheet vaihtelevat ja joissa omaishoitajat saavat tietoa omaishoidosta ja tarjolla olevista palveluista omaishoidon parissa työskenteleviltä. Osallistujat voivat myös tavata omaishoidon viranhaltijoita ja kertoa heille tarpeistaan ja antaa palautetta saamistaan palveluista. Ommaisraateihin ovat tervetulleita omaistaan hoitavat, omaishoidon asioista kiinnostuneet, omaishoitajien parissa työtä tekevät ammattilaiset, vapaaehtoiset, opiskelijat ja luottamushenkilöt. Tilaisuuksiin voi tulla myös hoidettavan kanssa. Ommaisraateja järjestetään keväisin ja syksyisin kaikilla Oulun kuudella hyvinvointikeskuksen alueella eli yhteensä 12 kertaa vuodessa. Ommaisraadeista tiedotetaan mm. Oulun seudun paikallislehdissä ja Oulun yhdistyksen nettisivuilla. Yhteistyöfoorumissa ideat toiminnaksi Ommaisraatikierrosten jälkeen kokoontuu Omaishoidon yhteistyöfoorumi, joka koostuu Oulun kaupungin johtavista sosiaali- ja terveyspalveluiden viranhaltijoista, joita ovat mm. sosiaalijohtaja, terveyspalvelujohtaja ja vanhustyönjohtaja. Lisäksi foorumissa on mukana hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja. Yhteistyöfoorumissa käsitellään Ommaisraadeista saadut omaishoitajien palautteet ja kehittämisideat sekä neuvotellaan, miten omaishoitajien ideat, toiveet ja tarpeet voitaisiin saada kaupungin toiminnaksi ja edelleen toiminnalle rahoitus Oulun hyvinvointilautakunnan budjetista. Esimerkiksi syksyllä 2016 Ommaisraadeissa keskustelua herättivät omaishoitajien terveystarkastukset. Omaishoitajat toivoivat niihin säännöllisyyttä, kokonaisvaltaisuutta, ennaltaehkäisevää ja omaishoitajien jaksamista tukevaa otetta. Yhteistyöfoorumissa mietitään, miten ja millä resursseilla toiveisiin voitaisiin vastata. Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa (KOHO) kehotetaan omaishoidon parissa työskenteleviä yhteistyöhön. Yhteistyön tuloksena Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtavat viranhaltijat ovat virallisesti hyväksyneet toimintamallin, jossa Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry toteuttaa Ommaisraateja. Lisätietoja minna.salminen@osol.fi ja www.osol.fi TEKSTI JA KUVA: TIINA LEPPÄMÄKI Loimaalla Roll upit työpaikoille LOIMAAN SEUDUN Omaishoitajat ja Läheiset ry järjestää Roll up töihin -Omais­ Oiva-kioskeja. Viikon ajaksi miehittämätön kioski pystytetään esimerkiksi kirjaston tai terveyskeskuksen aulaan, jossa liikkuu paljon ihmisiä. Samalla jaetaan tietoa yhdistyksestä ja sen toiminnasta ja roll upin vieressä on jaossa mm. Lähellä-lehtiä ja yhdistyksen jäsentiedotteita. Lisäksi roll upissa on tieto, milloin yhdistyksen työntekijä on henkilökohtaisesti tavoitettavissa ko. paikassa. Kioskilla piipahtaja voi ottaa materiaalia mukaan ja tutustua siihen omassa rauhassaan ja halutessaan ottaa yhteyttä yhdistyksen työntekijöihin. Esimerkiksi roll upien kirjastokiertue sai erittäin positiivisen vastaanoton ja kiertueella tavoitettiin uusia omaishoitajia. Lisätietoja jaanabostrom.omaisoiva@gmail.com LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 35 35 16.11.2016 13.21

Rahapeliriippuvuus Hannu Alho, Pekka Heinälä, Kalervo Kiianmaa, Tuuli Lahti, Antti Murto (toim.) Kirja käsittelee rahapeliongelman syntymekanismeja, altistavia tekijöitä, tunnistamista sekä tuki- ja hoitomuotoja. Lisäksi kuvataan rahapelaamiseen liittyviä käsitteitä, rahapelaamisen sääntelyä ja rahapelihaittojen ehkäisyä. Alkoholiriippuvuus Mauri Aalto, Hannu Alho, Kalervo Kiianmaa, Lolan Lindroos (toim.) Kirja käsittelee alkoholiriippuvuuden tunnistamista, hoitomuotoja ja -järjestelmää sekä kuntoutumista. Muita aiheita ovat mm. riippuvuuden kehittyminen, alkoholin aiheuttamat sairaudet, lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutukset, sekakäyttö, nuorten ja ikääntyneiden alkoholinkäyttö. Verkkokauppa 36 ÄlÄ jÄÄ yksin miettimÄÄn toimintaa tukee: Raha-automaattiyhdistys ry Käytännönläheiset tietopaketit sOitA eDes sUVAntO-linjA PUH. 0800-06776 Apua, tukea, neuvoa ja ohjausta kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa tai niiden uhkaa kokeneille ikääntyneille. Valtakunnallinen ja maksuton auttava puhelin päivystää ti ja to klo 12-16. Lakineuvonta joka parillisen viikon ke 16-18. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 36 16.11.2016 13.21

TEEMA RAHA LAKIMIES YRJÖ MATTILA OTL, VTT Testamentista turvaa avopuolisolle Avoliitossa lesken oikeus yhteiseen omaisuuteen on heikompi kuin avioliitossa. J os omaishoitaja ja hoidettava ovat aviolittossa ja toinen heistä kuolee, sovelletaan avioliittolakia ja perintökaarta. Pariskunnan omaisuudesta tehdään ositus ja eloon jäänyt puoliso saa puolet pesän omaisuudesta ja toinen puoli menee perintönä rintaperillisille. Mikäli rintaperillisiä ei ole, eloon jäänyt puoliso perii kaiken. Eloonjääneellä puolisolla on myös oikeus pitää kuolleen puolison jäämistö jakamattomana, jos rintaperilliset eivät vaadi pesän jakamista. Usein näin tapahtuukin ja leski jatkaa elämistä yhteisessä kodissa. Rintaperillisillä on aina oikeus saada lakiosansa, jos he niin haluavat. Lakiosasta riippumatta eloonjäänyt puoliso saa aina pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisen kodin ja yhteiseen kotiin kuuluneen asuntoirtaimiston. Avopuolison kuollessa tehdään omaisuuden erottelu Jos omaishoitaja ja hoidettava ovat avoliitossa, sovelletaan puolison kuollessa vuonna 2011 voimaan tullutta lakia avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta (14.1.2011/26). Avopuolisoilla tarkoitetaan pääsääntöisesti yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta asuneita parisuhteen osapuolia. Lain mukaan avopuolison kuollessa on tehtävä avopuolisoiden omaisuuden erottelu aina, kun eloon jäänyt avopuoliso tai kuolleen avopuolison perilliset erottelua vaativat. Erottelussa avopuoliso saa pitää oman omaisuutensa ja yhteisomistus yhteisestä omaisuudesta puretaan. Esineiden oletetaan olevan yhteisiä, jos muuta selvitystä ei ole esitettävissä. Eritelty omaisuus jaetaan avopuolison ja perillisten kesken. Eloonjäänyt avopuoliso ja kuolleen avopuolison perilliset voivat tehdä omaisuuden erottelun laatimalla yhdessä perinnönjakokirjan mukaisen omaisuuden erottelukirjan. Jos erottelusta ei päästä yhteisymmärrykseen, avopuoliso tai kuolleen puolison perilliset voivat hakea kanteella käräjäoikeudelta pesänjakajan määräämistä omaisuuden erottelemiseksi. Omaishoito voi oikeuttaa hyvitykseen Avoliittolain mukaan avopuolisolla voi olla oikeus hyvitykseen, jos avopuoliso on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta. Tällaiseksi yhteistalouden hyväksi annetuksi panokseksi voidaan katsoa myös omaishoitajuus, jos hoidettavan esimerkiksi ei ole tarvinnut turvautua kalliisiin kodin ulkopuolisiin asumispalveluihin omaishoidon vuoksi. Avopuoliso voi saada hyvityksenä jäämistöstä rahaa tai käyttöoikeuden omaisuuteen, esimerkiksi yhteiseen asuntoon. Edellytyksenä on, että eloon jääneen avopuolison toimeentulo on toisen avopuolison kuoleman vuoksi heikentynyt ja avustus on tarpeen eloon jääneen toimeentulon turvaamiseksi. Avopuolisolla ei ole oikeutta jäädä asuntoon Avopuolisolla ei kuitenkaan ole avioliittolain mukaista oikeutta jäädä avopuolisoiden yhteiseen asuntoon asumaan. Ongelmia voi syntyä, jos kuolleen avopuolison aiemmasta suhteesta syntyneet lapset haluavat perintöosansa, eivätkä suostu ottamaan huomioon eloon jääneen avopuolison halua jatkaa asumista puolisoiden yhteisessä asunnossa. Asunto on tällöin myytävä perinnönjaon toteuttamiseksi. Avopuolisot voivat turvata jälkeen jääneen avopuolison mahdollisuudet kohtuulliseen elämään esimerkiksi tekemällä testamentin molempien vielä eläessä. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 37 37 16.11.2016 13.21

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU® KANSALAISTAIDOKSI MIELENTERVEYDEN ENSIAPU 1 Mielenterveys elämäntaitona. Kurssilla opitaan, kuinka pitää huolta omasta ja läheisten mielen hyvinvoinnista. MIELENTERVEYDEN ENSIAPU 2 Haavoittuva mieli – tunnista ja tue. Kurssilla saadaan tietoa mielenterveyden häiriöistä ja niiden ensiavusta. Tutustu ja kysy lisää! mielenterveysseura.fi/mtea mtea@mielenterveysseura.fi, 040 6616 743 Luotettavat palvelut ikäihmisille meiltä kattavat palvelut erilaisiin elämäntilanteisiin Oletko kiinnostunut kotona asumista tukevista palveluista? Oletko omaishoitaja ja tarvitset vuorohoitopaikkaa tai etsitkö luotettavaa kotia palveluasumisen piiristä? ota yhteyttä ja me kerromme lisää Anne Manninen, asiakkuuspäällikkö p. 040 505 1212 • anne.manninen@dila.fi tutustu netissä: www.dila.fi/ikaantyneille Hyvän elämän puolesta Diakonialaitos Lahti Vuorikatu 4, 3. krs, 15110 Lahti Asumispalvelut • Fysioterapia • Kotihoitopalvelut 38 LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 38 16.11.2016 13.21

TEEMA PÄIHTEET, MIELENTERVEYS TERVEYS KUVA: ESA ORRE Palstalla Suomen omaishoidon verkoston jäsenjärjestöt ja muut liiton yhteistyökumppanit käsittelevät hyvinvointiasioita omaishoidon kannalta. TEKSTI: ANTTI LOIMALAHTI Päihderiippuvuus ei ole henkilökohtainen asia Jos omaishoitajan elämä kapeutuu pelkkään hoivaamiseen, riski päihdeongelman kehittymiseen kasvaa. P äihderiippuvuudesta on sattuvasti sanottu, että se on koko perheen sairaus. Vaikka vain yksi sairastaa, niin muutkin sairastuvat hänen ympärillään. Tälle ilmiölle on jopa oma termi, läheisriippuvuus. Toisin kuin päihderiippuvuudessa, jossa ihminen on riippuvainen päihteistä, niin läheisriippuvuudessa ei ole kyse siitä, että ihminen on riippuvainen läheisyydestä. Tommy Hellsten teki aikanaan pahan mokan, kun käänsi sanan codependency läheisriippuvuudeksi. Ilmiössä on kyllä kyse siitä, että riippuvuutta sairastavan ihmisen läheiset sairastuvat, mutta parempi termi olisi silti kanssariippuvuus, rinnakkaisriippuvuus tai jopa omaisriippuvuus. Joka tapauksessa, kun sanotaan, että kyseessä on henkilökohtainen ongelma, puhutaan ns. paskaa. Juominen, narkkaaminen ja muu itsensä päihdyttäminen ei ole koskaan vain oma asia. Se vaikuttaa huomattavasti toisiin ihmisiin käyttäjän ympärillä. Paljon enemmän ja paljon pahemmin kuin käyttäjä itse haluaisi uskoa. Kun päihteiden käyttö muuttuu pakonomaiseksi ja hallintakyky menetetään yhä pahemmin, on sitä läheisenä erittäin ikävä seurata vierestä. Sitä ahdistuu ja on koko ajan varpaillaan. Milloin se taas ratkeaa? Miten päin sitä tulisi olla, ettei niin tapahtuisi? Mil- loin se mahtaa palata kotiin? Vieläkö se hengittää? Lisäksi läheiseen tarttuu ominaisuuksia, jotka ovat pikemminkin tyypillisiä varsinaiselle potilaalle: kieltäminen, salailu, häpeä, itsesääli. Psykiatriassa on tälle omakin nimitys, ilman päihteitä tosin, folie à deux eli indusoitunut harhaluuloisuus, hulluus, joka tarttuu. Lääkärin reseptikäsi on herkässä Päihderiippuvaisten läheiset ovat varmaan Suomen suurin omaishoitajien ryhmä. Tosin täysin epävirallinen. Ikävä totuus on, että omaishoitajan roolissa on huomattava riski kehittää oma ja henkilökohtainen päihdeongelma. Jos elämä kapeutuu pelkkään toisen hoitamiseen, on helppo alkaa lääkitä omaa pahaa oloa päihteillä. Alkoholi on tällöinkin kiistaton kuningas, mutta varsinaisten huumeiden käyttöä yleisempää lienee, kuten muullakin väestöllä, päihteinä toimivien lääkkeiden väärinkäyttö. Lääkärin reseptikäsi on herkässä, kun omaishoitaja valittaa ahdistuneisuutta, unettomuutta tai jatkuvia kipuja. Rauhoittavia, unipillereitä ja vahvoja kipulääkkeitä on helppo kirjoittaa varsinkin, kun ei oikein tiedä, mitä muutakaan tekisi. Toipuva Päihdepsykiatri Antti Loimalahti on Suomen Päihderiippuvaiset ry:n asiantuntijalääkäri. Hänellä on päihdelääketieteen erityispätevyys ja hän on ollut 24 vuotta raittiina ja puhtaana. www.paihderiippuvaiset.fi Joillakin omaishoitajilla on myös sellainen erityisriski, että sairastavalla omaisella on käytössä päihteiksi soveltuvaa lääkitystä, jonka jakelusta omaishoitaja yksin vastaa. Omaisen kipulääkkeitä tai rauhoittavia on kiusaus ottaa, jos omia ei ole ja olo on paha. Kyky empatiaan tekee ihmisen Päihderiippuvuudessa on pohjimmiltaan kyse mielihyväjärjestelmän häiriöstä. Ihminen on eläin, joka tuntee mielihyvää, kun saa auttaa toista. Kyky empatiaan tekee meistä ihmisiä. Terve ihminen auttaa toista ihmistä mielellään ja ottaa myös mielellään apua vastaan, kun ei itse osaa, riitä eikä jaksa. Riippuvuudessa nämä mekanismit häiriintyvät. Päihderiippuvainen ei saa enää yhteyttä keneenkään, ainakaan selvin päin. Apua ei kykene ottamaan vastaan, ainakaan varsinaiseen ongelmaan, mutta sen sijaan avun tarve on loputon, kun käytön aiheuttamia ongelmia pitää selvittää. Omaisriippuvainen rimpuilee tässä samassa suossa. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 39 39 16.11.2016 13.21

LUKIJAKYSELY Vastaa ja voita! 4 2016 LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE Petran, 35, äiti on alkoholisti s. 16 Anna palautetta Lähellä-lehdestä. Arvomme kyselyn palauttaneiden kesken kaksi Holiday Clubin kylpylähotallilahjakorttia ja kaksi Viking Linen risteilylahjakorttia. 16.1.2017 mennessä palautetut kyselyt osallistuvat arvontaan. Talous tiukilla s. 18 Voit vastata myös netissä osoitteessa www.omaishoitajat.fi/lähellä-lehdet Vastaa lukijakyselyyn Kylpylähotellilahjakortti oikeuttaa kahden henkilön yhden vuorokauden lomaan Holiday Clubin kylpylähotellissa Caribiassa, Katinkullassa, Kuusamon Tropiikissa, Saariselällä, Saimalla tai Tampereen Kylpylässä. Lisätietoja www.holidayclub.fi s. 40 TEEMAT Päihteet, mielenterveys Raha Risteilylahjakortti oikeuttaa 2–4 henkilön Helsinki-Tukholma-Helsinki-risteilyyn A-luokan hytissä. Lahjakortti on voimassa la–to-lähdöillä 26.2.–5.4.2017. Lisätietoja www.vikingline.fi 1. Minkä yleisarvosanan annat Lähellä -lehdelle? ▢ Erittäin hyvä ▢ Hyvä ▢ Tyydyttävä ▢ Huono ▢ Erittäin huono ▢ En osaa sanoa 2. Mitä mieltä olet tämän Lähellä-lehden ulkoasusta? ▢ Erittäin hyvä ▢ Hyvä ▢ Tyydyttävä ▢ Huono ▢ Erittäin huono ▢ En osaa sanoa 3. Mitä mieltä olet tämän Lähellä-lehden sisällöstä? ▢ Erittäin hyvä ▢ Hyvä ▢ Tyydyttävä ▢ Huono ▢ Erittäin huono ▢ En osaa sanoa 4. Mikä on tämän lehden kiinnostavin juttu? ▢ Omaishoitajien hyvinvoinnista ▢ Ajankohtaisista omaishoitoasioista ▢ Kansainvälisistä omaishoitoasioista ▢ Viihdyttäviä juttuja (esim. joulu, kesäherkut, ristikko) ▢ Muusta, mistä 7. Mitä hyötyä Lähellä-lehdestä on omaishoitotyössä? ▢ Olen omaishoitaja, hoidettavan ikä ▢ En ole omaishoitaja Mistä sait tämän lehden? ▢ Omaishoitajat ja läheiset -liiton jäsenetuna ▢ Luen lehteä työpaikallani ▢ Muualta, mistä? Kuinka moni henkilö luki tätä lehteä kotonasi? Entä työssäsi? E 8. Lähellä-lehden ilmoituksia luen ▢ Paljon ▢ Vähän ▢ En lainkaan 9. Haluaisin Lähellä-lehteen ruotsinkielistä sisältöä ▢ Saman verran kuin nyt ▢ Enemmän ▢ Vähemmän Sivu Kyselyyn voi vastata nimettömänä. Mikäli haluat osallistua arvontaan, täytä yhteystietosi tähän. Nimi Katuosoite Postinumero Postitoimipaikka Toivomuksia ja kommentteja lehden tekijöille: Otsikko Puhelinnumero 5. Mikä on tämän lehden hyödyllisin juttu? Sivu Otsikko 6. Lähellä-lehdestä haluan lukea Valitse haluamasi määrä aiheita. ▢ Henkilöhaastatteluja omaishoitajista ▢ Asiantuntijahaastatteluja ▢ Paikallisten omaishoitajayhdistysten toiminnasta ▢ Omaishoidon tukimuodoista ▢ Omaishoitoon liittyvistä lakiasioista 40 10. Tietoja vastaajasta ▢ Nainen ▢ Mies Ikä Ammatti Palauta lomake osoitteella: Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Juha Viitanen / Lukijakysely Hämeentie 105 A 18 00550 Helsinki LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 40 16.11.2016 13.21 O

PALVELUASUNTOJA ARJESSA APUA TARVITSEVILLE – MYÖS LYHYTAIKAISIA PAIKKOJA Toimimme valtakunnallisesti, Helsingistä Rovaniemelle Kysy lisää: 020 742 9888 Erityisen vaativaan asumiseen OMA KOTI JA UUDENLAISTA TUKEA Monialainen palveluasuminen, MONA, ”Pitkästä aikaa on tunne, että omainen on turvassa ja hyvässä hoidossa.” Asiakkaan omainen on tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat erityisen paljon apua asumiseensa. Asiakkailla on yleensä vaikean liikuntavamman lisäksi useita muita merkittäviä toiminnan rajoitteita, kuten aivovamma tai päihdetaustaa. Palvelua tarjotaan esteettömissä Validia-taloissa, joissa apu on lähellä kellon ympäri. Asiakkaan tukena on eri alojen asiantuntijoista muodostuva verkosto ja yhteisöllinen ympäristö. www.validia-asuminen.fi/mona Asiakaspalvelu, p. 020 33 1200 (0,0835 €/puh.+0,169 €/min) Validia Asuminen tarjoaa asumispalveluita ja kotiin vietäviä palveluita vammaisille henkilöille ja ikäihmisille. Kokonaan kotimainen Validia Asuminen on yhteiskunnallinen yritys ja osa Invalidiliitto-konsernia. LAH1604_final.indd 41 16.11.2016 13.21

HELSINKI: Forum 010 76 66622, Kallio 010 76 66505, Itäkeskus 010 76 66593, Malmi 010 76 66632, Töölö 010 76 66536 Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi 42 ESPOO: Espoonlahti 010 76 66641, Leppävaara 010 76 66611, Tapiola 010 76 66572 VANTAA: Myyrmäki 010 76 66601, Tikkurila 010 76 66563 KERAVA: 010 76 66551 HYVINKÄÄ: 010 76 66582 LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 42 16.11.2016 13.21

RISTIKKO Vastaa ja voita! Ristikon oikein vastanneiden kesken arvotaan kolme Viking Linen risteilylahjakorttia. Risteilylahjakortti oikeuttaa 2–4 henkilön Helsinki-Tukholma-Helsinki-risteilyyn A-luokan hytissä. Lahjakortti on voimassa la–to-lähdöillä 26.2.–5.4.2017. Lähetä ratkaistu ristikko ja yhteystietosi 16.1.2017 mennessä osoitteella Juha Viitanen / Ristikko Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Nimi: Osoite: Lähellä 3/2016 ristikon ratkaisu ja voittajat Onnetar suosi seuraavia: Aulis Kukkonen Lappeenranta, Riitta Pakarinen Kerava, Mikko Putkonen Mänttä, Armi Salminen Anjala ja Vuokko Sorsa Heinola. Palkintona oli ihonhoitotuotteita sisältävä tuotekassi. Onnea voittajille! LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 43 43 16.11.2016 13.21

SVENSK RESUMÉ TEXT: MARJA TUOMI, VERKSAMHETSLEDARE ÖVERSÄTTNING: MARIA ÖSTERLUND Forskning är bra vid påverkansarbete D et börjar nu redan finnas en del forskning som gäller närståendevård och närståendevårdare. Det har också gjorts några doktorsavhandlingar i ämnet. I forskningen har man granskat bland annat hur bindande närståendevården är, dess ekonomiska inverkan, arbetande närstående som vårdare, vårdande makar, hur servicesedlar påverkar närståendevården, helheten med stöd för närståendevård, närståendevårdarens ork och vården i livets slutskede. Forskningen gäller i huvudsak äldre närståendevårdare. Det här är motiverat med tanke på att klart över hälften av närståendevårdarna är över 65 år gamla. Närmare 30 procent av närståendevårdarna är redan över 75 år, och den här gruppen ser ut att växa. I förbundets nya projekt söker vi närståendevårdare under 18 år Vi vet att det finns också sådana närståendevårdare och personer som tar hand om sina familjemedlemmar som vi inte har någon forskningsdata om i Finland. I början av året startade ett projekt stött av Penningautomatföreningen som ska försöka ta reda på om det i Finland finns personer under 18 år som tar hand om sina anhöriga. Man har lagt märke till en sådan grupp unga i många europeiska länder, bland annat i Sverige. I Finland saknar man ännu motsvarande kunskap och möjliga stödåtgärder, därför handlar det här projektet om uppsökande verksamhet. Förutom att kartlägga situationen ska vi ta reda på hur de här unga vårdarna kunde stödjas. Det finns modeller för sådant stöd i många länder. 44 Det saknas information om närståendevårdare som lever i rusmedelssituationer En annan grupp närståendevårdare som vi inte heller har kunskap om är de som lever i rusmedelssituationer. Inom rusmedelsvården är det personen med rusmedelsproblem och hens behov som står i centrum. Av den anledningen har de närståendes och särskilt närståendevårdarnas behov av stöd hamnat i bakgrunden. Så är det trots att man i lagen om missbrukarvård konstaterar att service inom missbrukarvård ska ges både den som har problem med rusmedel och hens familj som är i behov av stöd. Vi håller här på förbundet, i mån av möjlighet, att starta en utredning som handlar om just detta. Utan kunskap kan vi inte stödja dessa närståendevårdare. Ibland hör jag någon undra varför dessa saker måste undersökas – nog vet vi vad vi behöver. Det här är alldeles sant, men vi har nytta av forskningsdata i vårt arbete. Beslutsfattare behöver och vill ha fakta som grund för ändringsförslag. Men alltid räcker inte ens det. Fastän många undersökningar visar att det lönar sig att stödja närståendevården och att det ofta är det bästa alternativet för samtliga parter, stöds närståendevårdarna fortfarande inte tillräckligt. Men vi får inte ge efter. Vår uppgift är att stödja alla närståendevårdare, att samla all kunskap som finns och ta reda på mera som grund för att lyfta upp olika synvinkar och frågor inom närståendevården. Närståendevård i alla dess former kommer att öka i framtiden och det är bra om samhället bereder sig på det i tid. Jag önskar er en god jul och allt gott inför det nya året! LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 44 16.11.2016 13.21

TEXT: LEENA SERPOLA-KAIVO-OJA BILD: RODEO OY ÖVERSÄTTNING: MARIA ÖSTERLUND Leena Serpola-Kaivo-oja är verksamhetsledare på För en Trygg Ålderdom rf. Föreningens syfte är att förebygga dålig behandling, utnyttjande av och våld mot äldre. BILD: SUVANTO RY Närståendevårdarens användning av rusmedel märks som försummelse Närståendevårdarens bruk av rusmedel är ett problem om hen inte kan ta hand om sig själv eller den vårdbehövande, eller om bruket leder till otrygghet hos den vårdbehövande. E tt glas vin, en öl efter bastun eller bruk av smärtlindrande eller psykmedicin på föreskrivet sätt gör ingen till missbrukare av rusmedel. Men när alkoholbruket blir en daglig vana, mängderna ökar eller när användningen av receptbelagd medicin överskrider den föreskrivna mängden ska man bli orolig. Man ska ta tag i situationen också om användning av en liten mängd rusmedel leder till att vården av den närstående försummas, om överenskomna saker inte sköts eller om det sker misstag eller uppkommer skador som drabbar vårdaren eller den vårdbehövande. Rusmedelsanvändaren tänker bara på rusmedel För en person som använder rusmedel kretsar tankarna bara kring de egna behoven och önskemålen, med rusmedlen i centrum. Att använda rusmedel minskar en persons empati och förmåga att sätta sig själv i en annans situation. Under påverkan av alkohol eller andra rusmedel misslyckas ofta vården, det uppstår skador och greppen kan ofta vara för hårda. Användning av rusmedel leder också till att en person lättare brusar upp och risken för våld är större. Personal inom social- och hälsovården upptäcker ofta att en närståendevårdare använder rusmedel genom att den vårdbehövan- de är försummad och ovårdad. Eftersom bruk av rusmedel ökar behovet av pengar är dessa pengar ofta borta från den vårdbehövandes vård. Bered er på att tala om rusmedel Alkohol och mediciner kan vara ett sätt att för en stund koppla av från närståendevårdarens tunga vardag. Man borde tala allvarligt med närståendevår­ daren om hur bruk av rusmedel som självmedicinering inte är en lösning, utan tvärtom ofta leder till svårigheter både för den vårdbehövande och för vårdaren själv. ”Det lönar sig att redan i förväg förbereda sig på att tala om rusmedel”, säger utvecklingskoordinator Sisko Salo-Chydenius på A-klinikstiftelsen. ”Det bästa ögonblicket är ofta när situationen är lugn. Det lönar sig att via vanlig diskussion leda in samtalet på det man är bekymrad för”, betonar Salo-Chydenius. ”Förutom den egna oron ska man betona viljan att hjälpa. Om närståendevårdaren förnekar problemen eller inte vill ta emot hjälp lönar det sig inte att börja polemisera. I sådana fall är det bra att berätta att man är så pass bekymrad att man vill återkomma till saken senare. På det sättet har man gett närståendevårdaren en ärlig möjlighet att backa, men ändå lämnat dörren öp- pen om han vill återkomma till saken senare”, säger Salo-Chydenius. När man diskuterar med närståendevårdaren är det bra att kartlägga vilka saker som känns mest betungande i livet och som orsakar oro och bekymmer. Ju konkretare man lyckas sätta ord på dessa, desto lättare kan man ta tag i dem och tillsammans söka konstruktiva lösningar. ”Det är mycket viktigt att man också talar om de saker som för med sig glädje och gott humör. Vi kan tillsammans fundera på hur närståendevårdaren kunde få mera egen tid och avkopplande aktiviteter i stället för att använda rusmedel, betonar Salo-Chydenius. Är du bekymrad för din egen eller någon närståendes användning av rusmedel? A-klinikerna hjälper. Information och stöd erbjuds också personal inom social- och hälsovården. www.a-klinikka.fi/ pa-svenska eller tel. 010 50 650. Mera information på finska om äldres bruk av rusmedel på www.a-klinikka.fi/tietopuu/ ikapaihteet-ja-mieli. Den hjälpande telefonen Suvanto-linjen betjänar avgiftsfritt äldre och deras närstående tisdagar och torsdagar kl. 12–16. Tel 0800 06776. Mera information på www.suvantory.fi. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 45 45 16.11.2016 13.21

Lähihoitaja- sekä muistihoitajapalvelut Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Vi betjänar också på svenska. 040 581 2124 www.dianacare.fi Tiedä – älä luule! 46 LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 46 16.11.2016 13.21

KOOT: 34–36 37–39 40–42 43–45 46–47 Tilaukset: (03) 211 0406 Haapasaari 13, 37600 Valkeakoski VÄRIT: sininen punainen vihreä harmaa Karjalan Rapu OY www.karjalanrapu.fi LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 47 47 16.11.2016 13.21

PAIKALLISYHDISTYKSET Yhdistysten netti- ja sähköpostiosoitteet www.omaishoitajat.fi/paikallisyhdistykset ETELÄ-SUOMEN YHDISTYKSET Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry Esbo och Grankulla Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Stig Kankkonen, Tsto: puh. 050 528 4224 Pohjantie 3, 02100 Espoo Heinolan Seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Helga Nurminen-Ekholm, puh. 040 861 0840 Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Vt.pj. Marianne Lind, puh. 045 196 5123 Tsto: puh. 040 189 2121 Karnaistenkatu 43, 08100 Lohja Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Riikka Sakki, puh. 050 566 2252 Tsto: Hämeenkatu 13–17, 05800 Hyvinkää Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marja-Leena Lehtinen Tsto: puh. 040 526 6632, (03) 656 5060 Hallituskatu 20, 13100 Hämeenlinna Itä-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset, Östra Nylands Närståendevårdare och Vänner ry Pj. Tuomo J. Rytkölä, puh. 0400 210 021 Kaarinan seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Marco-Mihail Iljin, puh. (02) 258 7001 Rantamäentie 12, 21620 Kuusisto Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eila Kojima, puh. 0400 883 239 Kujanpääntie 10 A, 05400 Jokela Kymenlaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry 15 Pj. Alpo Mäkelä Sirpa Kristeri, puh. 050 491 6646 Tsto: Muuramistontie 13 B, 45120 Kouvola Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Seppo Paldanius, puh. 040 845 5740 Tsto: puh. 044 974 7883 Pekankuja 4, 32200 Loimaa Lounais-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Aira Tukio, puh. 044 202 0915 Tsto: 050 918 9344 Vapaudenkatu 4, 2. krs., 30100 Forssa Länsi-Uudenmaan Omaishoitajat ja 10 Läheiset ry, Västra nylands Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Marja-Leena Kuusi, Tsto: puh. 050 376 3830 Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Anne Louhelainen, puh. 050 512 0428 Tsto: puh. 050 469 4209 Päijänteenkatu 1, 15140 Lahti Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Huvudstadsregionens Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Tuula Mikkola, Tsto: puh. 040 533 2710 Pasilan puistotie 8, 00240 Helsinki 48 Riihimäen seudun Omaishoitajat 15 ja Läheiset ry Pj. Reijo Kurkela, puh. 044 555 1043 Lopentie 6–8 C 34, 11100 Riihimäki Pieksämäen Omaishoitajat ry Pj. Jarna Räsänen, puh. 040 867 4534 Tsto: puh. 050 597 8836 Tasakatu 4-6, 1. krs, 76100 Pieksämäki Salon omaishoitajat ry Pj. Seija Hyvärinen, puh. 044 0315 957 Tsto: puh. 050 339 4254, 044 734 8115 Torikatu 12, 24100 Salo Savonlinnan Seudun Omaishoitajat ry Pj. Irma Honkanen, puh. 044 323 3061 Suur-Kouvolan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Irja-Liisa Harju, puh. 045 609 7777 Varkauden Seudun Omaishoitajat ry 10 Pj. Airi Hirvonen, puh. 0400 372 911 Tsto: puh. 050 464 1889, Kauppakatu 20, 2. krs., huoneisto 12, 78200 Varkaus Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Åbo Regionens Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Seija Paatero, puh. 040 545 7609 Tsto: puh. 040 515 8006, (02) 231 0244 Vanha Hämeentie 105, 20540 Turku Varpaisjärven ja Lähikuntien 10 Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pekka Väisänen, puh. 0400 775 060 Uudenkaupungin Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Sinikka Kassila, puh. 050 569 9031 Ääneseudun Omaishoitajat ry Pj. Kirsi Uusitalo-Leppänen Tsto: puh. 0400 452 609 Kautonkatu 3, 44100 Äänekoski ITÄ-SUOMEN YHDISTYKSET Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Irma Torvela, puh. 040 541 0522 Tsto: puh. 040 739 1234 Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta Hankasalmen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eija Puttonen, puh. 0400 310 122 Tsto: puh. 040 848 7503 Petäjätie 8–14 C 15, 41500 Hankasalmi as. Ylä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marja Tanskanen, puh. 050 469 1001 LÄNSI-SUOMEN YHDISTYKSET Isojoen Omaishoitajat ry Pj. Päivi Harju-Keturi, puh. 0500 613 192 Hedborgintie 3 as 3, 64900 Isojoki Jämsän Seudun Omaishoitajat ry Pj. Helka Soponen Siht. Anne Kumpulainen, puh. 040 505 9587 Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terttu Turunen, puh. 0400 273 551 Tsto: puh. 0400 544 244 Koulukatu 24 B 23, 80100 Joensuu Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terttu Lakaniemi, puh. 040 716 5137 Tsto: puh. 044 299 1001 Patruunantie 13 C 4, 62800 Vimpeli Juuan Omaiset ja Läheiset ry Pj. Sirpa Räsänen Pieni-Heikkiläntie 4, 83900 Juuka Kankaanpään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Hilkka Alanen, puh. 050 438 8208 Jyvässeudun Omaishoitajat ry Pj. Irma Nieminen, puh. 040 572 2736 Tsto: puh. 050 409 6975 Väinönkatu 28 A LH7, 40100 Jyväskylä Kauhajoenseudun omaishoitajat ry Pj. Tarja Tapanainen, puh. 0400 945 160 Kainuun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terhi Kukkonen, puh. 040 256 6458 Voudintie 1 A 2, 87200 Kajaani Keski-Karjalan Omaishoitajat ry Pj. Ritva Simonen, puh. 050 539 8461 Kuusiokuntien Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Helena Juurakko, puh. 050 372 4839 Hynniläntie 759, 63230 Lentilä Lakeuden Omaishoitajat ry Pj. Sari Riskumäki, puh. 040 549 3659 Tsto: puh. 050 444 1028 Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pirkko Kuukkanen, puh. 0440 353 520 Tsto: puh. 050 494 1575 Tulliportinkatu 15 H, 70100 Kuopio Parkanon seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Katja Santala, puh. 0400 458 099 Taavetinkuja 5, 39700 Parkano Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry Pj. Eila Naukkarinen, puh. 050 581 2168 Tsto: puh. 050 336 7425 Perhonjokilaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Mirja Mastokangas, puh. 040 771 7137 Tsto: puh. 040 765 3327 Emäntäkouluntie 30, 69730 Tunkkari Lieksan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Paula Lehikoinen, puh. 040 838 3649 Tsto: puh. 0400 513 755 Pielisentie 8, 81700 Lieksa Pirkanmaan Omaishoitajat ry Pj. Aarre Alanen, puh. 040 839 0336 Tsto: puh. 044 377 7174 Väinölänkatu 15, 33500 Tampere Mikkelin seudun Omaishoitajat 15 ja Läheiset ry Pj. Mali Soininen, puh. 044 237 5771 Tsto: Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli Rauman Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Tuire Leskinen, puh. 0400 325 148 Meijeritie 17, 27230 Lappi LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 48 16.11.2016 13.21

Ruoveden Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Salme Lehtonen, puh. 0400 463 836 Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Auli Olenius, puh. 040 840 5608 Tsto: puh. 045 200 8150 Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori Tampereen Seudun Omaishoitajat ry Pj. Eero-Veikko Niemi, puh. 0400 337 060 Tsto: 595 8313 Kirkkokatu 8 E 37, 33100 Tampere Vaasan seudun omaishoitajat ry, Vasanejdens närståendevårdare rf Pj. Helle Pellinen, puh. 040 548 8400 Tsto: puh. 050 517 7220 Kapteeninkatu 36 C 59, 65200 Vaasa Nivalan Seudun Omaishoitajat ry Pj. Aune Pääkkö, puh. 044 268 1109 Ruojantie 4, 85500 Nivala Länsi-Pohjan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Hilma Uusitalo, Tsto: puh. 0400 616 748 Laivurinkatu 2-4 C 31, 95400 Tornio Pietarsaaren Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marianne Hietala, puh. 050 511 1043 Kärpänkuja 10, 68660 Pietarsaari Oulunjokilaakson omaishoitajat ry Pj. Soili Rautiainen, puh. 040 913 8303 Vaalatie 1 a 6, 91700 Vaala Pyhäjärven Omaishoitajat ja Läheiset ry 15 Pj. Leena Sarkkinen, puh. 0400 518 309 Susitie 13, 86800 Pyhäsalmi Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Taina Pitkänen-Koli, puh. 0400 925 345 Tsto: puh. (08) 882 1690 Isokatu 47, 90100 Oulu Raahen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Aarne Eskola, puh. 040 552 3331 Tsto: 044 551 6803, Kauppakeskus Masto, Ollinkalliontie 3, 2. krs., 92100 Raahe Rantsilan omaishoitajien yhdistys ry Pj. Helena Tuomaala, puh. 046 640 4890 VÄLI-SUOMEN YHDISTYKSET Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Meeri Rinta-Jouppi, puh. 044 279 9794 Tsto: puh. 044 986 8159, 044 986 8009 Juurikoskenkatu 6, 84100 Ylivieska Haapajärvi-Reisjärvi ja lähiseudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Anneli Ojala, puh. 0400 190 962 Haapaveden-Siikalatvan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Taimi Maliniemi, puh. 050 363 0890 Tsto: puh. 044 299 1868, 044 2991385 Vanhatie 53, 86600 Haapavesi Kokkolanseudun omaishoitajat ja läheiset ry, Karlebynejdens Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Helge Kattilakoski, puh. 050 410 7816 Tsto: puh. (06) 822 6725, 044 336 0122 Kaarlenkatu 22, 67100 Kokkola Napapiirin Omaishoitajat ry Pj. Mauri Hakulinen, puh. 040 550 4840 Tsto: puh. 0400 987 633 Pohjolankatu 2, 96100 Rovaniemi Sodankylän omaishoitajat ry Yhteydenotot Napapiirin Omaishoitajat ry Ylikiimingin Omaishoitajat ry Pj. Rauni Sankilampi-Vähäaho Tsto: puh. 040 747 7934 Autiontie 2 B 4, 91300 Ylikiiminki POHJOIS-SUOMEN YHDISTYKSET VALTAKUNNALLISET YHDISTYKSET Inarin Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marjatta Akujärvi puh. 040 590 0057 Siskelintie 9, 99800 Ivalo Omaisena edelleen ry Vpj. Marianne PaajanenTsto: puh. 020 741 1140 Tikkurilantie 68 A, 01300 Vantaa Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Saila Käsmä-Karjalainen Tsto: puh. 040 065 4227 Atimotalo, Keskuskuja 6, 93600 Kuusamo Liitto onnittelee tänä vuonna 10 ja 15 vuotta täyttäviä yhdistyksiä. LIITY JÄSENEKSI Liiton sääntöjen mukaan henkilöjäsen liittyy paikallisyhdistyksen jäseneksi. Kirjoita liittymislomakkeeseen, mihin paikallisyhdistykseen haluat liittyä. Muussa tapauksessa sinut liitetään lähimmän yhdistyksen jäseneksi. Vuonna 2017 jäsenmaksu on 25 euroa. Jäsenmaksu sisältää paikallisyhdistyksen jäsenyyden ja edut, Lähellä-lehden (4 numeroa vuodessa), Lomaoppaan, Palveluoppaan, lakineuvontaa ennakkotapauksissa (ei-jäsenille maksullinen) ja vaihtuvia yhteistyökumppaneiden etuja. Eroamiset tulee ilmoittaa kirjallisesti. Paikallisyhdistysten tiedot löytyvät osoitteesta www.omaishoitajat.fi/paikallisyhdistykset. Liityn jäseneksi Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n paikallisyhdistykseen. TÄYTÄ TEKSTATEN Paikallisyhdistyksen nimi: Liity netissä www.omaishoitajat.fi Sukunimi: Kaikki etunimet: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Puhelin: Sähköposti: Syntymävuosi: En halua paikallisyhdistyksen tiedotteita sähköpostitse. Haluan Lähellä-lehden (valitse jompikumpi) selattava nettilehtenä. Saan linkin lehteen sähköpostitse. paperisena lehtenä postitse. LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 49 49 16.11.2016 13.21

OSOITEMUISTIO Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, Förbundet Närståendevårdare och Vänner rf KESKUSTOIMISTO: Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki / Puhelinvaihde 020 7806 500 / Omaishoidon neuvonta 020 7806 599 ma–to klo 9–15 / Jäsenasiat 020 7806 510 / Materiaalitilaukset 020 7806 500 Lomat ja kuntoutuskurssit 020 7806 533 / etunimi. sukunimi@omaishoitajat.fi www.omaishoitajat.fi KESKUSTOIMISTO Toiminnanjohtaja Marja Tuomi Puh. 020 7806 514 • hallinto ja kehittäminen • järjestöyhteistyö • Lähellä-lehden päätoimittaja Koulutussuunnittelija Sandra Gehring (äitiyslomalla) Koordinaattori Malla Heino Puh. 020 7806 518 • Suomen omaishoidon verkosto • Jangsterit-projekti Koulutussihteeri Kaisu Häggqvist Puh. 020 7806 533 • omaishoitajien tuetut lomat ja kuntoutuskurssit Kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen Puh. 020 7806 513 • koulutuksen ja omaishoitajien jaksamista tukevien erityistoimintojen kehittäminen Viestintäpäällikkö Tiina Kokko Puh. 020 7806 566 • ulkoisen ja sisäisen viestinnän kehittäminen • Lähellä-lehden vastaava toimittaja Talouspäällikkö Tiina Lehtinen Puh. 020 7806 524 • talouden suunnittelu ja hoito • varainhankinta • yhdistysten talousasioiden konsultointi Toimistosihteeri Anu Nurmi Puh. 020 7806 500 • toiminnanjohtajan sihteeri • materiaalitilaukset • ilmoittautumiset Koulutussuunnittelija Kaisa Parviainen Puh. 020 7806 512 • OmaisOiva Järjestöpäällikkö Merja Purhonen Puh. 020 7806 522 • järjestötyön kehittäminen • aluetyön sekä ohjaus ja neuvonta -toiminnan suunnittelu ja koordinointi • hankevastaava (Opastavahanke) Projektisuunnittelija Johanna Rahunen Puh. 020 7806 590 • Opastava-hanke (Tampereen ja Kuopion pilotit) Projektikoordinaattori Virpi Vepsäläinen Puh. 020 7806 515 • Opastava-hankkeen koordinointi (Turun pilotti) Tiedottaja Juha Viitanen Puh. 020 7806 544 • ulkoinen viestintä • Lähellä-lehden toimitussihteeri • haastateltavat medialle Osoitteenmuutokset Paulalle. Talous- ja palvelusihteeri Paula Väisänen Puh. 020 7806 510 • jäsenasiat • palkat ja palkkiot, huomionosoitukset, ansiomerkit ALUETOIMISTOT Etelä-Suomen aluetoimisto Annankatu 8 24240 Salo Aluevastaava, koordinaattori Matti Mäkelä Puh. 020 7806 568 • Etelä-Suomen alueohjaus • yritysyhteistyö Itä-Suomen aluetoimisto Kuninkaankatu 23 70100 Kuopio Aluevastaava Sirpa-Sari Borg Puh. 020 7806 588 • Itä-Suomen alueohjaus Koulutusvastaava Juha Timoskainen Puh. 020 7806 575 • OmaisOiva-toiminnan koordinointi Länsi-Suomen aluetoimisto Antinkatu 15 C 28100 Pori Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Puh. 020 7806 581 • Länsi-Suomen alueohjaus terveydenhuoltoneuvos Jari Pirhonen, YTM Tuula Poikonen, sosiaalityöntekijä Pertti Rajala, maakuntajohtaja Meeri Rinta-Jouppi, ympäristöterveydenhuollon johtaja Väli-Suomen aluetoimisto Sovionkatu 4-6, 92100 Raahe Aluevastaava, suunnittelija Sari Havela Puh. 020 7806 572 • Väli-Suomen alueohjaus • OmaisOiva Sihteeri Marja Tuomi, toiminnanjohtaja, YTT Pohjois-Suomen aluetoimisto Korkalonkatu 18, 2. krs 96200 Rovaniemi Aluevastaava Johanna Tervala Puh. 020 7806 541 • Pohjois-Suomen alueohjaus LIITON HALLITUS 2016 Puheenjohtaja Anneli Kiljunen, kansanedustaja Varapuheenjohtajat Leena Karhu-Westman, KTM Yrjö Mattila, OTL, VTT Jäsenet Seija Hyvärinen, SHJ, TH Marja-Leena Lehtinen, sosiaalineuvos Marja Lehtonen, YTM Seija Paatero, OMAISHOIDON NEUVONTA puh. 020 7806 599 ma–to klo 9–15 Puhelun hinta on kiinteästä puhelinverkon liittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu +5,52 snt/min ja matkaviestinverkosta soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 22,14 snt/min. www.facebook.com/ omaishoitajatjalaheiset Vastaanottaja maksaa postimaksun Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf TUNNUS 5009275 00003 VASTAUSLÄHETYS 50 LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 50 16.11.2016 13.21

PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA NUORILLE AIKUISILLE Tulevaisuuden Portti Tarjoamme psykiatrista kuntoutusta ja psykoterapeutin vastaanottopalveluja nuorille aikuisille. Tarjoamme: • peruskuntoutusta • jatkokuntoutusta • intervallijaksoja • kriisijaksoja Ehdatoksentie 6, 46930 Huruksela, puh. 050 913 2990, tulevaisuudenportti@hotmail.com, www.tulevaisuudenportti.com Hoitokoti Tuhkimo Oy Asemantie 40, 82600 Tohmajärvi Puh. 040 708 3939 toimisto@hoitokotituhkimo.fi www.hoitokotituhkimo.fi TÄ ÄÄKKEIS L A J A T IS L O KYSY ALKOH Jos haluat keskusteluapua päihdetyön ammattilaisen kanssa, soita anonyymiin ja aina avoinna olevaan päihdeneuvontaan. Palvelemme päihteiden käyttäjiä, heidän läheisiään sekä käyttäjiä työssään kohtaavia ammattilaisia. Palvelun tarjoaa Helsingin Diakonissalaitos ja EHYT ry LÄHELLÄ 4/2016 LAH1604_final.indd 51 51 16.11.2016 13.19

LAH1604_final.indd 52 16.11.2016 13.19