LEY teknillinen suositus TS-10 2013 lores

T ekni l l i ne n suosi t us 2013 TS-10 Puupellettiä käyttävien lämmityslaitteistojen asentaminen ja paloturvallisuus

2 Teknillinen suositus • 2013 • TS-10

Teknillinen suositus 2013 TS-10 Puupellettiä käyttävien lämmityslaitteistojen asentaminen ja paloturvallisuus HELSINKI 2013

Johdanto Bioenergia ry ja Lämmitysenergia Yhdistys ry sopivat teknillisen suosituksen laatimisesta, koska alalla on kaivattu yhtenäisiä perusohjeita, joiden mukaan toimitaan asennettaessa pellettilaitteistoja uudis- ja saneerauskohteisiin. Suosituksessa on otettu huomioon viimeisimmät lait, asetukset ja viranomaismääräykset. Suosituksen tärkeimpänä tarkoituksena on parantaa järjestelmien kokonaislaatua ja turvallisuutta. Lisäksi suositus helpottaa eri osapuolten (asennusliike, viranomainen, kuluttaja) välistä yhteydenpitoa ja määrittää vähimmäisvaatimukset laitteistojen asennuksille. Suositus sisältää myös ohjeita laitteistojen dokumentoinnista asennuksen jälkeen ja huoltotoimenpiteistä. Huollon merkitystä ei voi korostaa liikaa kaikkien lämmityslaitteiden kanssa. Oikea-aikaisen huollon avulla laitteen hyötysuhde maksimoidaan ja samalla varmistetaan laitteiden turvallinen käyttö. Teknillinen suositus • 2013 • TS-10 5

Sisällysluettelo Johdanto.................................................................................................... 5 Sisällysluettelo....................................................................................... 6 Yleiset vaatimukset................................................................................. 8 2.1 Viranomaisvaatimukset ja rakennusluvat..............................................................................8 2.2 Vastuullinen asennusliike........................................................................................................8 2.3 Pellettilaitteistojen asennustodistus.......................................................................................9 2.4 Sähkölaitteet ...........................................................................................................................9 2.5 Asennusten laatu...................................................................................................................10 2.6 Käytönopastus ja käyttöohjeet.............................................................................................11 Pellettiasennusten osa-alueet, tekniikka ja vaatimukset......... 12 3.1 Rakennustekniset työt...........................................................................................................12 3.1.1 Palamisilma..................................................................................................................13 3.2 Pellettivarasto........................................................................................................................13 3.3 Pellettivaraston täyttö- ja poistoilmakanavat.....................................................................16 3.4 Pelletin siirtolaitteet..............................................................................................................16 3.5 Pelletin polttolaitteet ja lämmityskattilat............................................................................17 3.5.1 Vesikiertoiset pellettitakat..........................................................................................18 3.6 Hormit....................................................................................................................................19 3.7 Sähkötyöt ..............................................................................................................................20 3.8 Lämmönsäätöautomatiikka..................................................................................................21 Hybridijärjestelmät.............................................................................. 22 Puupelletin ominaisuudet.................................................................... 23 Turvallisuus............................................................................................ 24 6.1 Työturvallisuus.......................................................................................................................24 6.2 Raskaiden laitteiden siirto....................................................................................................24 6.3 Sähkötyöturvallisuus ............................................................................................................24 6.4 Painelaiteturvallisuus............................................................................................................24 6.5 Palo- ja kaasuturvallisuus......................................................................................................25 6.5.1 Yleistä ..........................................................................................................................25 6.5.2 Pellettikattilalaitoksien turvalaitteet.........................................................................25 6.5.3 Kaasujen muodostuminen..........................................................................................26 6.5.4. Rakennuksen paloluokka...........................................................................................27 6.5.5 Takapalon estäminen...................................................................................................27 6 Teknillinen suositus • 2013 • TS-10

Asennus ja käyttö................................................................................. 28 7.1 Puhdistukset ja nuohous.......................................................................................................28 7.2 Uudiskohteen asentaminen..................................................................................................28 7.2.1 Hormi............................................................................................................................28 7.2.2 Pelletin polttolaitteet ja kattilat.................................................................................29 7.2.3 Pellettivarasto..............................................................................................................29 7.3 Saneerauskohteen asentaminen..........................................................................................30 7.3.1 Vanhan laitteiston purkaminen..................................................................................30 7.3.2 Öljykattilan muuttaminen pelletille...........................................................................30 7.3.3 Mahdollisen öljysäiliön poisto....................................................................................30 7.3.4 Sähköt...........................................................................................................................31 7.3.5 Hormi............................................................................................................................31 7.3.6 Pellettivarasto..............................................................................................................31 Laitteiston käyttöönotto................................................................... 32 Laitteiston säätäminen ja palamisen mittaaminen..................... 33 Käyttöönotto-opastus ja huoltotoimenpiteet.............................. 34 10.1 Polttolaitteet ja kattila........................................................................................................34 10.2 Pellettivarasto......................................................................................................................34 10.3 Syöttölaitteet.......................................................................................................................34 Lisätietoa pellettilaitteistoista........................................................ 35 QR-KOODIT.................................................................................................. 36 Koodin käyttö älypuhelimella tai tablet-tietokoneella.............................................................36 QR-koodien lukeminen...............................................................................................................36 Julkaisua tukeneet yritykset ja yhteisöt....................................... 38 Asennustodistusmalli.......................................................................... 40 Lämmityslaitealan yhteistyöyritykset ......................................... 43 Laite- ja energiantoimittajat............................................................. 43 Lämmitysenergia Yhdistys ry......................................................................................................44 Öljylämmitysalan suosituksia ja koulutusta:..............................................................................44 Tekninen neuvontapalvelu:.........................................................................................................44 Uutena palveluna tässä julkaisussa esiintyvät internetlinkit on esitetty myös QR-koodeina, ks. sivu 36. Käytettyjä termejä Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta käytetään sen lyhennystä Tukes. Vastuullinen asennusliike -termistä käytetään paikoitelleen nimitystä toiminnanharjoittaja. Teknillinen suositus • 2013 • TS-10 7

2. Yleiset vaatimukset 2.1 Viranomaisvaatimukset ja rakennusluvat Useissa kunnissa LVI-järjestelmien kokonaismuutoksissa vaaditaan rakennus- tai toimenpidelupa. Laitteiston omistajan on tarkistettava ennen urakointi sopimuksen solmimista tai töitten alkamista asia oman kunnan rakennus valvonnasta. Mikäli lupa vaaditaan, rakennuksen rakenne- ja paloturvallisuusasiat tulevat vastaavan työnjohtajan valvonnan alaisuuteen. Muutoksista on tehtävä piirustukset paikalliselle rakennusviranomaiselle. Työlle vaaditaan kunnasta riippuen myös sähkö- ja KVV-työnjohtaja. Yhä useammin LVI-muutostöissä on käytössä niin sanottu erityinen työnjohtaja. Työnjohtajan tulee osoittaa rakennusviranomaiselle pätevyytensä koulutuksen ja työkokemuksen osalta saadakseen hyväksynnän. Pellettikattila on painelaite ja se kuuluu painelaitedirektiiviin (PED). Kun kattilan maksimikäyttölämpötila ylittää 110 astetta, se on CE-merkittävä ja valmistaja antaa tuotteelle vaatimustenmukaisuusvakuutuksen. Jos kattilan maksimi käyttölämpötila on alle 110 astetta, se kuuluu hyvän konepajakäytännön kattiloihin. Näitä kattiloita ei saa CE-merkitä. Hyvän konepajakäytännön kattiloille ei myöskään laadita kirjallista vaatimuksenmukaisuusvakuutusta. Valmistaja on vastuussa kattiloista ja niiden pitää kestää aiotun käyttöiän ajan. Valmistajan pitää antaa myös käyttöohjeet. Kattiloiden hyötysuhdetestaus tehdään standardin SFS-EN-303-5 mukaan. Jos kiinteän polttoaineen kattilan teho ylittää 1 MW, kattila pitää rekisteröidä Tukesiin. Näillä painelaitteilla on määräaikaistarkastukset. Jos vanhassa järjestelmässä on ollut öljysäiliö eikä se jää enää käyttöön, se on poistettava käytöstä määräysten mukaisesti. Mikäli öljylaitteet vielä jäävät käyttöön, öljysäiliö ja putkisto on tarkastettava määräysten mukaan. Ohjeet löytyvät LEY:n teknisten suositusten sarjasta, osa TS-7. 2.2 Vastuullinen asennusliike Vastuullinen asennusliike huolehtii siitä, että sillä on käytössään riittävästi ammattitaitoista henkilökuntaa. Samoin se huolehtii siitä, että työnjohto sekä asentajat saavat säännöllisesti koulutusta alan uusiin laitteisiin, työkaluihin ja -tapoihin. On myös huolehdittava, että henkilökunnalla on mahdollisuus saada uusimmat lait, asetukset ja suositukset käyttöönsä. Myös työturvallisuus- ja tulityökortit on pidettävä ajan tasalla. Vastuullisen asennusliikkeen asentajilla on oltava käytössään riittävästi työkaluja. Suositellaan, että käytössä ovat vähintään seuraavat työ- ja mittausvälineet: • asennuksessa ja huoltotyössä käytettävät normaalit käsityökalut • savukaasuanalysaattori, keskiarvomittaukseen soveltuva malli 8 Teknillinen suositus • 2013 • TS-10

• lämpö- ja painemittarit nesteiden, kaasujen ja laitteiden mittaamiseen • jännitteenkoetin • suojajännitteellä toimiva valaisin • työssä tarvittavat henkilösuojaimet • ensiapuvälineet • tehtävään työhön liittyvät tekniset suositukset ja valmistajien asennusohjeet. 2.3 Pellettilaitteistojen asennustodistus Asennuksesta on tehtävä asennustodistus, josta yksi kopio luovutetaan laitteiston tilaajalle ja yksi kopio jää asennusliikkeelle sekä rakennuslupa kohteessa yksi kopio lopputarkastusasiakirjojen liitteeksi. Asennustodistuksesta pitää käydä ilmi asennettujen laitteiden tyypit, käyttöönottopäivämäärä, laitemerkit ja sarjanumerot (laitteet, joissa sarjanumero on merkitty). Siitä täytyy löytyä myös mitatut tulokset (voi olla erillinen liite) ja suositellut arvot. Asennustodistuksessa voi olla myös kohta sähköasennusten eristysvastusmittaukselle, tarkastukselle ja asentajan allekirjoitukselle. Laajempia sähkö asennuksia varten voi tehdä erillisen pöytäkirjan, joka lisätään asennus todistuksen liitteeksi. Myös vastuullisen asennusliikkeen yhteystiedot ja asennuksesta vastaavan työnjohtajan nimi pitää olla asennustodistuksessa. Asiakirja koskee koko järjestelmää pellettivarastosta savuhormistoon. Asennustodistuksen liitteenä on hyvä olla käyttöönotto- ja käytönopastuspöytäkirja. Se käydään loppukäyttäjän kanssa yhdessä läpi käyttöönoton yhteydessä. Loppukäyttäjä allekirjoittaa sen käytönopastuksen saatuaan. Liitteestä 1 (s. 40) löytyy esimerkki asennustodistuksesta. Asennustodistuksia voi tilata itsejäljentävänä paperilomakkeena tai yrityksen tiedoilla ja logolla varustettuna cd-lomakkeena, www.ley.fi 2.4 Sähkölaitteet Sähköasennuksien pätevyyksistä on erillinen LEY:n julkaisema TEKNILLINEN SUOSITUS TS-3 2013: LÄMMITYSLAITTEISTOJEN ASENNUS-, KORJAUS- JA HUOLTOTÖIDEN EDELLYTYKSET JA VASTUUPÄTEVYYDET Sähkölaitteiden asennuksesta tehdään mittauspöytäkirja (ks. kohta 2.3). Teknillinen suositus • 2013 • TS-10 9

2.5 Asennusten laatu Asennusliike vastaa kohteeseen asennetun painelaitekokonaisuuden säännöstenmukaisuudesta. Asennuksessa täytyy noudattaa mm. Suomen rakentamismääräyskokoelman osia D1, E3 ja E9. Asennusten laatu muodostuu työn kokonaisuudesta aina tarjousvaiheesta laitteen huoltoon saakka. Asennuksen on vastattava tarjousta. On myös varmistettava, että loppuasiakas on ymmärtänyt tarjouksen sisällön. Erityisen tärkeää on, että asennettava laitteisto vastaa kohteen tehontarvetta, jolloin laitteisto voi toimia puhtaasti ja hyvällä hyötysuhteella. • Sopimusta tehtäessä on molemmille osapuolille oltava selvillä vastuut ja velvollisuudet. (Esimerkiksi KVV-työnjohtaja ja sähkötöiden johtajan palkkaaminen. Valvojan palkkaamista suositellaan suurissa remonteissa/ asennuksissa, ilmoitusten tekemisen vastuu.) • Asennusliikkeen on varmistettava, että liittäminen talon lämmönjako verkkoon tapahtuu oikein (varsinkin saneerauskohteissa). Samoin on tarkistettava, että lämmönjakoverkko soveltuu lämmönlähteelle. • Asennuksessa on käytettävä laadukkaita komponentteja ja osia. • Laitteistossa on oltava mahdollisuus tarkkailla sen toimivuutta. Minimi vaatimuksia ovat kattilaveden lämpötilan mittaus, lämmitysverkon paine mittari, lähtevän ja palaavan veden lämpötilan mittaukset sekä savukaasun lämpötilan mittaus. • Asennustyöt on tehtävä huolellisesti ja asennuksen jäljet on korjattava (ellei sopimuksessa ole erillistä mainintaa siitä, kenen vastuulle siivous kuuluu). • Asennuksen on oltava huolellisesti dokumentoitu. • Asiakkaalle on annettava käytönopastus ja kerrottava, mitä huolto toimenpiteitä asiakas voi tehdä itse. Samoin on kerrottava suositus ammattilaisen tekemän huollon huoltoväliksi. • Asennukseen suositellaan kuuluvaksi vuoden sisällä tehtävä vuositarkastus ja sen yhteydessä tehtävät mahdolliset säädöt. • Lisäksi suositellaan huoltosopimusta asennusliikkeen kanssa. 10 Teknillinen suositus • 2013 • TS-10

2.6 Käytönopastus ja käyttöohjeet Käytönopastus ja laadukkaat käyttöohjeet ovat oleellinen osa toimivaa ja turvallista pellettilämmitysjärjestelmää. Heti asennuksen jälkeen asiakkaan kanssa tulisi käydä läpi: • lämmityslaitteen käynnistäminen ja sammuttaminen • varajärjestelmän, esimerkiksi sähkövastuksen käyttö häiriötilanteissa • pellettivarastossa olevan polttoaineen määrän tarkistus ja sen riittävyyden arviointi, eli kulutuksen ymmärtäminen • pellettivaraston täytössä huomioitavat asiat: - suodattimen toiminta: ilma poistuu eikä pöly leviä - hienoaineksen ja pölyn poisto - lisäksi laitevalmistajan ohjeet, esimerkiksi kattilan sammuttaminen täytön ajaksi. • järjestelmäpaineen tarkastus ja paineen lisääminen tarvittaessa • nuohottavat ja puhdistettavat paikat täytyy osata ja ne on osattava selvittää nuohoojalle • tuhkan poisto. Käytönopastus ja käyttöohjeet antavat asiakkaalle varmuuden käyttää laitteistoa. Niiden noudattaminen varmistaa myös, että tarpeellinen huolto tulee tehtyä ja esimerkiksi tuhka poistettua laitteistosta. Näin laitteisto toimii parhaalla mahdollisella hyötysuhteella, varmasti ja puhtaasti. Yritykselle etuna on lisäksi, että asiakaskyselyt sekä huoltokäynnit vähenevät ja yhteydenotto tilanteissa asiointi on sujuvaa, koska asiakas ymmärtää järjestelmää paremmin. Asennuksen hintaan olisi hyvä sisällyttää vuoden sisällä asennuksesta ensimmäinen huoltokäynti, jonka yhteydessä käyttäjälle neuvotaan uudelleen järjestelmään tehtävät huoltotoimenpiteet. Samalla voidaan tehdä vielä tarvittavat säätötoimenpiteet palamiseen, jos se ei ole ollut puhdasta. Myös käyttäjä osaa kysyä ja ymmärtää toimenpiteet paremmin, kun laitteisto on tullut tutuksi. Laitetoimituksen mukana on toimitettava ajantasaiset käyttöohjeet järjestelmän kaikista toiminnallisista osista paperisina versioina sijoitettavaksi kattilahuoneeseen. Perusteellisempia ohjeita voi antaa www-sivuilla. Teknillinen suositus • 2013 • TS-10 11

3. Pellettiasennusten osa-alueet, tekniikka ja vaatimukset 3.1 Rakennustekniset työt Lämmitysjärjestelmämuutoksessa tulee usein tarve tehdä rakennusteknisiä muutoksia, erityisesti palo-osastointia ja tilojen käyttömuutoksia. Vanhojen tilojen muuttamisessa pellettivarastoksi tulee huomioida paloturvallisuuden lisäksi sähköturvallisuus, ilmanvaihto ja kosteustekninen toimivuus. Nämä muutokset on huomioitava ja lisäksi on noudatettava mitä Suomen rakentamismääräyskokoelman osa E3 (2007) (Pienten savupiippujen rakenteet ja paloturvallisuus) määräykset ja ohjeet määräävät. Pellettivarasto on sijoitettava maanpäälliseen tilaan tai varaston tulee olla kosteuseristetty, jotta pelletit eivät kastu seinästä tihkuvan tai maakosteuden takia. E1 Rakennusten paloturvallisuus; Määräykset ja ohjeet 2011 määrittelee rakennuksen paloturvallisuuden. Määräykset ja ohjeet pienistä savupiipuista ovat Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa E3, ohjeet muuratuista tulisijoista osassa E8 sekä ohjeet kattilahuoneista ja polttoainevarastoista osassa E9. Sähkö- ja lämmityslaitteistoista on annettu määräyksiä erikseen. Suomen rakentamismääräyskokoelman osa E9/2005 määrää, että pellettilämmityksen kattilahuoneet ja varastotilat rakennetaan omiksi palo-osastoikseen. Jos kattilahuoneessa on pellettejä varten säiliö tai välisäiliö, sen koko saa olla enintään 0,5 m³, ja sen tulee olla metallinen ja tiiviillä kannella varustettu. Osastoinnin paloluokka riippuu varaston sijainnista rakennuksessa. Kellaritilassa sijaitseva pellettivarasto vaatii korkeamman luokituksen kuin asuinkerroksessa sijaitseva pellettivarasto. Jos pellettivarasto sijoitetaan ulos alle 8 metrin etäisyydelle (tai siilon ollessa yli 8 metrin korkuinen, lähemmäksi kuin 1 x siilon kokonaiskorkeus) P3 ja 1−2 krs P2-luokan rakennuksesta, tulee varaston ja rakennuksen väliin rakentaa EI30 osastointivaatimuksen täyttävä rakenne. Lisäksi tulee huomioida, että jos siilo on alle 8 metrin etäisyydellä naapuritontin rajasta, sillä voi olla merkitystä osastointivaatimukseen (ks. kohta 6.5.4). Maan alle sijoitettavaa pellettivarastoa ei tarvitse osastoida. Pellettiruuvien ja -imurien sekä lämmitysputkien, pellettivaraston täyttö- ja poistoilmayhteiden, korvausilmakanavan ja muiden rakenteiden läpivientien osalta tulee varmistaa, että läpivienti ei heikennä osastointia. Muovikuoristen pellettiruuvien läpivienti on varustettava soveltuvalla palomansetilla ja tarvit taessa palomassalla. Metallikuoristen pellettiruuvien läpivienti tulee tiivistää palomassalla ja pudotusletkun ja ruuvin liitoskohtaan asetetaan palomansetti. 12 Teknillinen suositus • 2013 • TS-10

Pelletti-imurien letkujen läpivienneissä palomansetin sijasta voi käyttää vähintään 30 cm seinäpinnan yli kummallakin puolella ulottuvaa metalliputkea, jonka sisällä letku kulkee. Metalliputket tulee tiivistää palomassalla. Paloilma kanava sekä täyttöyhdeputki ja poistoilmakanava tulee paloeristää, mikäli ne läpäisevät palo-osastoidun tilan, esimerkiksi pellettivaraston. Läpivientien tiivistämiseen käytetään viranomaisten hyväksymiä palokatko tuotteita. Niiden asentajalla tulee olla vaadittava osaaminen. Palokatkoista löytyy tietoa Palokatkoyhdistyksen sivuilta www.palokatkoyhdistys.fi 3.1.1 Palamisilma Suositeltavaa on tuoda palamisilma kattilahuoneeseen erillisen palamisilmaaukon kautta. Omakotitaloissa palamisilman riittävä määrä mitoitetaan savuhormin pinta-alan perusteella. Perussäännön mukaan palamisilma-aukon/ tuloilmakanavan pitää olla vapaalta ilma-alaltaan (pois lukien siis esimerkiksi säleikön lankojen pinta-ala) 1,5-kertainen savuhormin pinta-alaan verrattuna, säleikköä huomioimatta 2-kertainen pinta-ala riittää. Laitteiston vaatiman ilma-aukon koko täytyy kuitenkin tarkistaa laitetoimittajan ohjeista. Lisäksi palamisilma-aukon sijaintia rakennuksen ulkovaipassa valitessa täytyy huomioida rakennuksen ympärillä olevat olosuhteet. Esimerkiksi tuulisella seinustalla palamisilma-aukon kohdalle voi syntyä alipaine eikä tulisija saakaan riittävästi palamisilmaa. 3.2 Pellettivarasto Pellettivaraston koko suunnitellaan kulutuksen mukaan. Pellettilämmön hinta määräytyy myös sen mukaan, millaisissa erissä pelletit hankitaan. Pelletti on edullisimmillaan, kun se tilataan autokuljetuksena suoraan varastoon. Pienin toimitusmäärä on yleensä kolme tonnia, joka vastaa 4,5 m³. Varaston koko määräytyy lämmitettävän kohteen vuosikulutuksen mukaan. Pientalossa tyypillinen pellettivaraston koko on 7–10 m3. Kattilahuoneessa saa olla niin sanottu viikkosiilo, jonka koko on enintään 0,5 m³. Sen täytyy olla rakenteeltaan metallia ja metallisella kannella varustettu. Viikkosiilo voi olla laitteiston varsinainen käyttövarasto tai sitä voidaan käyttää järjestelmän syöttövarastona. Pellettivarastona ja siilona suositellaan käytettäväksi tehdasvalmisteisia tuotteita. Teknillinen suositus • 2013 • TS-10 13

Varastotyyppejä: • säkkisiilo - puu- tai metallikehikon varaan pystytetty säkki - monesti teleskooppirakenne, jolloin varaston koko määräytyy tilan korkeuden mukaan • maasiilo - yleisimmin lasikuitu-, muovirakenteinen ja maan alle sijoitettu • metallisäiliö - voi olla teräksestä hitsattu tai kevytrakenteinen ohutlevysäiliö - viikkosiilon on oltava metallinen ja metallisella kannella varustettu • puulevy - Tämä rakennetyyppi on ollut yleinen ja itse rakennetuissa malleissa on ollut ongelmia. Itse rakentaessa täytyy erityisesti huomioda RT 52 -ohjeet. Varasto varustetaan täyttöliitännällä, ilmaputkella, siirtolaitteilla sekä varoituskilvellä. Täyttöputken liittimen tulee olla standardin SFS 4428 mukainen liitinosa A. Liitinosan nimelliskoon on oltava DN100. Tällöin täyttöputken koko/ ulkohalkaisija on 114,3 mm. Tämän standardin mukainen leukaliitin on tarkoitettu käytettäväksi jauhemaisia, pulverimaisia ja raemaisia aineita, lietteitä, sulppuja tai nesteitä sisältävien säiliöiden täyttö- ja tyhjennysliittimenä. Liitin ei sovellu kaasua, vaarallista ainetta tai palavaa nestettä sisältävän säiliön liittimeksi. Varasto täytyy maadoittaa kokonaisuudessaan, myös kankaiset ja muoviset rakenteet. Täyttöputken liittimen etäisyys maasta saa olla enintään 130 cm. Tämä mitataan maasta tai työtasosta. Puhallustäytössä on huomioitava, että pellettiauton saa ajettua korkeintaan 15 metrin päähän siilon täyttöputkesta. Liittimen täytyy olla riittävän etäällä pinnoista, eli täyttöletkun liittimen leuat täytyy saada kiinnitettyä esteettä. Täyttöputki ja mahdollisesti jatkeena oleva kouru sekä ilmaputki on tehtävä teräksestä staattisen sähkön synnyn ja kipinöinnin estämiseksi. Poistoilmaputki sijoitetaan vähintään 500 millimetrin etäisyydelle täyttöputkesta. Putken läpimittasuositus on 200 millimetriä, kuitenkin vähintään 160 millimetriä. Poistoilmaputken pään tulee ulottua seinälinjan ulkopuolelle, jotta pölypussi saadaan kunnolla siihen kiinni täytön ajaksi. Pölypussin tulee olla riittävän väljä ja kankaan kuiva, ettei siiloon muodostu ylipainetta. 14 Teknillinen suositus • 2013 • TS-10

Pellettivarastotilan sekä näkyvissä olevien täyttö- ja ilmanpoistoyhteiden tulee olla lukittavia ilkivallan ja henkilövahinkojen välttämiseksi. Varastoon tai varastotilan sisäänkäyntiin on sijoitettava varoituskilpi. Varoituskilpenä toimivia tarroja saa Bioenergia ry:stä. ! VAROITUS! Jos menet siiloon, varmista että siellä ei ole vaarallisia kaasuja (mm. häkää) tai happivajausta. Varmista siilon tuuletus ja siilon ulkopuolinen apu työn aikana. VARNING! Kontrollera att det inte finns farliga gaser (tex. koloxid) eller att det inte är syrebrist i lagret om du går in det. Var noga med att förse lagret med ventilation och extern hjälp vid arbete i det. www.pellettienergia.fi Teknillinen suositus • 2013 • TS-10 15

Varastossa tulee olla myös huoltoluukku. Huoltoluukun minimikoko on 600 x 600 mm. Varaston yläosassa on oltava pölytiivis tarkistusikkuna. Näin polttoainemäärän arviointi helpottuu. Sen kautta näkee myös toimintahäiriön sattuessa varaston sisälle tarvitsematta heti avata huoltoluukkua. Pellettivarastoja on perinteisesti rakennettu usein itse. Virheellisistä rakennelmista on kuitenkin aiheutunut paljon häiriöitä. Mikäli asiakas on rakentanut tai rakentaa pellettivaraston itse, tulee rakentamisessa noudattaa Motivan julkaiseman pellettisiilo-ohjeen sekä RT-kortin RT 52-10876 (LVI 11-10406) neuvoja. Siilo-ohje löytyy sivuilta www.motiva.fi/pellettisiilo. RT-kortin voi tilata osoitteesta www.rakennustieto.fi Nykyään suositellaan tehdastekoisia pellettivarastoja. Niissä on valmiiksi otettu huomioon asennuksen helppous, pölyn leviämisen estäminen, siirtolaitteiden kytkentä, täyttö- ja ilmaliitännät sekä monet muut yksityiskohdat. 3.3 Pellettivaraston täyttö- ja poistoilmakanavat Täyttö- ja poistoilmakanavat on kuljetettava talon sisällä riittävästi kiinnitettynä äänieristetyillä kannakkeilla. Kanavien on oltava sileitä sisäpinnaltaan ja ne saavat muodostaa enintään 45 asteen kulmia matkalla. Kierresaumakanavaa ja -osia ei saa käyttää. Kanavat sijoitetaan kiinteistössä täytön kannalta lähimpään mahdolliseen paikkaan. Ilkivallan estämiseksi täyttö- ja ilmayhteet on sijoitettava lukittavan luukun taakse tai varustettava lukittavalla tulpalla tai vastaavalla. Ilman on kuitenkin päästävä kulkemaan luukun tai tulppien läpi. Pellettivarastotila ei saa kaasu- ja pölypäästöjen takia olla yhdistettynä rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmään. Mahdollinen varastotilassa sijaitseva painovoimaisen ilmanvaihdon kanavan aukko tulee tiiviisti peittää umpeen. Samalla tulee varmistaa, että rakennuksen muissa osissa painovoimainen ilmanvaihto edelleen toimii. Maanalainen pellettivarasto tulee ankkuroida riittävästi, jotta maanpaine ei nosta sitä ylös. Lisäksi maamassat tulee muotoilla niin, että lumi tai valuvedet eivät pääse maanalaiseen varastoon missään tilanteessa. 3.4 Pelletin siirtolaitteet Uudet varastomallit mahdollistavat pellettivaraston vapaamman sijoittelun. Varastot voidaan laittaa maan alle tai viereiseen rakennukseen. Nämä vaativat juuri kyseiselle varastolle suunnitellun kuljettimen. Ruuvikuljettimen rinnalla käytetään yli- tai alipaineella toimivia kuljettimia. 16 Teknillinen suositus • 2013 • TS-10

Kiinteän polttoaineen syöttölaitteiston vieminen osastoivan rakennusosan läpi ei saa olennaisesti heikentää osastointia (RakMK E1 7.4.1). Läpivienneissä käytetään erikoisvalmisteisia palokatkotuotteita, mikäli osaa ei voida asentaa muuraamalla. Ruuvikuljetin tulee ankkuroida riittävästi rakenteisiin sen paikalla pitämiseksi. Pelletti-imurin letkut on kiinnitettävä äänieristävillä ja tärinää pehmustavilla kannakkeilla riittävän tiheästi. Staattisen sähkön estämiseksi imuletkuna on käytettävä ainoastaan metallilangalla varustettua maadoitettavaa tai antistaattisesta materiaalista valmistettua tuotetta. Seinien läpivientikohdissa ja maan alla pellettiruuvit tai -imurit tulee sijoittaa sopivaan suojaputkeen, joka helpottaa mahdollista huoltotarvetta. Maan alle sijoitettaessa kaivantoon tulee sijoittaa suojaputken päälle varoitusnauha. 3.5 Pelletin polttolaitteet ja lämmityskattilat Pellettilämmitykseen soveltuvat luonnollisesti parhaiten kattilat, jotka ovat erityisesti pellettilämmitykseen suunniteltuja. Pellettipoltin ja -kattila ovat usein erillisiä laitteita. Kattilan termostaatti ohjaa polttimen toimintaa. Laitteistossa, jossa poltin ja kattila on integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi, on hyvä hyötysuhde. Ne ovat myös vaivattomampia käyttää, koska niissä on usein automaattinen puhdistustekniikka. Pellettikattiloiden palamishyötysuhde on usein yli 90 prosenttia. Korkeaan hyötysuhteeseen vaikuttavat pelletin tekniset ominaisuudet, kuten matala kosteusprosentti ja tuotteen tasalaatuisuus. Puhtaan ja kuivan polttoaineen ansiosta pienhiukkaspäästöt ovat merkittävästi pienempiä, kuin tavanomaisissa puuta polttavissa lämpökattiloissa. Usein kuluttajat pyrkivät säästämään rahaa omilla teknisillä ratkaisuillaan. Muun muassa pellettipoltinta on yritetty asentaa monenlaisiin vanhoihin öljykattiloihin, ja niistä puuttuukin muun muassa tuhkatila ja tuhkanpoisto mahdollisuus laitteistoa avaamatta. Kuitenkin jo yksistään kattilan tulipesän muoto ja paine aiheuttavat suuria haasteita pellettipoltossa, joten itse koottujen laitteiden hyötysuhde ja palaminen eivät useinkaan ole ihanteellisia. Teknillinen suositus • 2013 • TS-10 17

3.5.1 Vesikiertoiset pellettitakat Vesikiertoinen pellettitakka on lämmityskattilaan verrattava lämmityslaite. Pellettitakan vesitila on muutamia kymmeniä litroja. Lämmityskohteesta riippuen vesikiertoinen pellettitakka käyttää lämmitykseen noin 1−4 tonnia pellettiä vuodessa. Takan syöttöruuvi syöttää pelletin pelletti säiliöstä polttomaljaan, jossa se sytytetään sähkövastuksella (normaalisti 250 W) sytytysvaiheessa. Sytytysvaiheen jälkeen pellettitakka menee ajovaiheeseen ja annostelee pellettiä säädetyn tehon mukaan. Vesikiertoisessa pellettitakassa on normaalisti käytettävissä monta eri polttotehoa. Varaajan latauksessa käytetään useimmiten huipputehoa. Pellettitakan polttomalja tarkistetaan päivittäin ja puhdistetaan tarpeen tullen. Noin kerran viikossa tyhjennetään takan tuhkatila ja puhdistetaan koko polttotila. Vesikiertoisen pellettitakan voi liittää lämmitysjärjestelmään varaajan kautta tai suoraan lämmityspiiriin. Jos on tarve tuottaa käyttövettä, käytetään aina varaajaa. Suoraan lämmityspiiriin kytkettäessä on huomioitava onko käytössä lattia lämmitys ja/tai patterilämmitys ja asennettava tarvittavat ohjauslaitteet. Kun vesikiertoinen pellettitakka kytketään suoraan lämmityspiiriin, sitä ohjataan joko huonelämpötilan tai veden lämpötilan mukaan. Varaajaan kytkettäessä on varmistuttava, että laitteessa on varaajan latausohjelma ja tarvittavat anturit/laitteet. Vesikiertoisen pellettitakan asennuspaikka voi olla mikä tahansa sopiva huonetila. Asentamisessa kannattaa huomioida, että se on lähellä varaajan sijoituspaikkaa eikä tila ole liian pieni tai ylikuumeneva, sillä osa takan lämmöstä johtuu sen sijaintitilaan. Vesikiertoisessa pellettitakassa on perinteisesti meno- ja paluuyhteet sekä ylipaineventtiilin (3 bar) ylivuotoputki. Vesikiertoisen pellettitakan alle suositellaan lattiakaivoa. Silloin mahdolliset vuodot ja ylipaineventtiilin ylivuotoputki voidaan ohjata lattiakaivoon. Myös pellettitäyttö kannattaa huomioida sijaintia valitessa. Poltettava pelletti on kuljetettava takan säiliöön, jota täytetään noin 1−3 päivän välein. Vesikiertotakan liittäminen lämmitysjärjestelmään tehdään varaajan kautta, ei suoraan verkostoon. Tulisijan vaatima paloilmavirta otetaan huomioon ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelussa. (RakMK D2-2012) Paloilma voidaan monesti ottaa suoraan huoneesta. Tällöin se on lämmitettyä ja pellettitakka toimii varmemmin talviaikaan. Jos talo on tiivisrakenteinen ja tarvitaan erillinen palamisilmakanava, suositellaan hormirakennetta, jossa palamisilma esilämpiää ennen tulisijaa. Tällaisia vaihtoehtoja löytyy esimerkiksi piippuvalmistajilta. 18 Teknillinen suositus • 2013 • TS-10

3.6 Hormit Hormiratkaisuksi käy vanha tai uusi tiilihormi sekä CE-merkitty tuote, kuten harkkoelementtipiippu, eristetty metallijärjestelmäsavupiippu tai metallinen saneerausputki. Jokainen kohde täytyy kuitenkin arvioida tapauskohtaisesti, jotta järjestelmästä saadaan turvallinen ja toimiva kokonaisuus. Piippuratkaisua suunniteltaessa on otettava huomioon valmistajan ohjeet sekä Rakentamismääräyskokoelman osa E3. Uusimmilla pellettikattiloilla ja useimmiten pellettitakoilla piippuun ohjattavan savukaasun lämpötila voi olla jopa alle 100 astetta. Kondensoituminen on todennäköistä silloin, kun savukaasun lämpötila on alle 80 astetta metrin etäisyydellä piipun päästä. Tämä tilanne tulee eteen erityisesti korkeammissa rakennuksissa, joissa on tällöin myös pitkä piippu. Jos tulisijan savukaasujen lämpötila on alle em. 100 astetta, tiilipiippu on aina varustettava CE-merkityllä teräksisellä sisäputkella. Tämän sisäputken täytyy olla hyväksytty nestemäisille polttoaineille (W) ja sen täytyy myös olla nokipalotestattu (G). Jos taas kyseessä on CE-merkitty harkko- tai teräsrakenteinen elementtipiippu, täytyy Suoritustasoilmoituksesta (DoP) käydä ilmi, että tuote soveltuu märille polttoaineille (W) ja on myös nokipalonkestävä (G). Kuiviin käyttöolosuhteisiin (D) tarkoitetut piiput voivat rapautua kondensoitumisesta johtuen ennenaikaisesti. Kondensoitumisen varalta täytyy myös huolehtia siitä, että kondenssineste saadaan johdettua pois hormin pohjalta esimerkiksi keräilyastiaan. Pellettikattilan savukaasun lämpötila on useimmiten noin 150 astetta, joten piipun/sisäputken lämpötilaluokan täytyy olla vähintään T150 ja sen täytyy läpäistä nokipalotestit (G = nokipalotestattu). Suomessa vaaditaan, että piiput testataan testinormia paksummalla yläpohjaeristyksellä ja piippuvalmistajan tulee ohjeistaa, miten läpiviennit tulee toteuttaa suojaetäisyyksien ja läpiviennin eristyksien osalta. Valmistajan ohjeita läpiviennin eristyksissä ja suojaetäisyyksissä täytyy noudattaa. Kattilan ja piipun valinnassa tulee tällöin ottaa huomioon hormin koko ja niiden on oltava yhteensopivia keskenään. Keskuslämmityskattiloiden savu hormien koon ja mahdollisesti minimipituuden määrittää kattilan valmistaja. Tiedot löytyvät käyttöohjeista. Myös hormin lämpötilaluokka ja nokipalon kestävyys on otettava huomioon ja hormin kunto on tarkistettava. Kattiloiden ja hormin väliin joudutaan tekemään liitosputkia. Liitosputken tulee olla siihen käyttöön valmistettu ja CE-merkitty. Liitosputken lämpötilaluokan täytyy olla kattilan savukaasujen lämpötilaan soveltuva ja nokipalonkestävä. Liitosputken ei tulisi kulkea pitkälti vaakasuorassa eikä varsinkaan alaviistoon, vaan suositeltavaa on sijoittaa se vähintään 45 asteen kulmaan. Liitosputkessa tulee olla nuohoamista varten puhdistusluukku, ellei putkea voi nuohota piipun puhdistusluukun kautta. Liitosputkelle määräytyy suojaetäisyys palaviin Teknillinen suositus • 2013 • TS-10 19

materiaaleihin testistandardin mukaan, jota täytyy noudattaa. Liitosputki tulee suojata kosketukselta tai palavilta materiaaleilta, jos sen pintalämpötila voi nousta yli 80 asteeseen. Kun hormiin kytketään jatkuvalla polttoaineen syötöllä varustettu tulipesä, hormiin ei saa asentaa sulkupeltiä. 3.7 Sähkötyöt • Sähkötöiden osalta asennusliikkeeltä vaaditaan vähintään S3/R asennus oikeus (ks. kohta 2.4). • Käynnistysvirrat pyörivillä moottoreilla/vaadittava sulakekoko • Tarjousvaiheessa on tarkistettava myös pääsulakkeiden riittävyys, eritysesti jos käytetään lisälämmönlähteenä/varajärjestelmänä sähkövastuksia. • Tietoliikennekaapelin sijoitus virtakaapeleihin nähden huomioitava • Pienjänniteasennuksissa (24 volttia tai alle) ei vaadita sähköpätevyyksiä. • Laitteen ollessa jännitteetön sen sisällä tehtävät pistokkeella kytkettyjen komponenttien vaihdot eivät vaadi sähköasennusoikeuksia. • Kattilahuoneen oviaukon lukonpuoleisessa ovenpielessä täytyy olla poltinkytkin, josta kattila ja polttoaineensyöttö saadaan pysähtymään kattila huoneeseen menemättä. • Jos pellettilämmityslaitteen ohjauksessa käytetään CAN-väylää, on käytettävä suojakuorella varustettua kaapelia. CAN-väylää ei saa vetää 230 voltin kaapelin läheisyydessä. Virheasennukset voivat aiheuttaa ongelmia laitteistoa ohjatessa. 20 Teknillinen suositus • 2013 • TS-10

3.8 Lämmönsäätöautomatiikka Automatiikka seuraa yleensä lämmitysverkon tehon tarvetta ja voi jopa muuttaa polttotehoa ilman polttotapahtuman keskeyttämistä. Varaaja-asennuksessa suositellaan säädettävällä hystereesillä oleva termostaatti (mekaaninen tai elektroninen), jolloin saavutetaan pidemmät käyntiajat ja vähemmän käynnistyksiä. Käynnistykset likaavat kattilaa eniten, mikä huonontaa hyötysuhdetta. Tällöin automatiikalla pyritään 10 tai jopa 20 asteen hystereesiin varaajassa. Lämmitysverkoston menoveden lämpötilaa ohjataan joko vallitsevan ulko lämpötilan ja/tai huonelämpötilan mukaan erillisissä lämmityspiireissä. Lämmönsäätöautomatiikka voi olla integroituna pellettikattilaan tai se voi olla erikseen asennettu laite. Osassa kattilamalleista on etäkäyttömahdollisuuksia. Laitteet kytketään internetin kautta omaan tietokoneeseen tai mobiililaitteeseen (älypuhelin/ tablet-tietokone). Kiinteä laajakaistayhteys on varmempi ratkaisu, mutta myös liikkuva laajakaista on mahdollinen. Tämä saattaa vaatia modeemin perään kattilahuoneen ulkopuolelle sijoitettavan antennin. Etäkäytössä tulee huomioida, että vikatilanteen (esimerkiksi sytytyshäiriö) kuittaamisen ei tule olla mahdollista ilman tarkastusta paikan päällä. Etäkäytön pääasiallinen tarkoitus on laitoksen toiminnan tarkastus, sen käyttösäätöjen tekeminen tai huoltotarpeen ennakointi. Kun kattilassa on riittävän monipuolinen automatiikka, siihen on mahdollista kytkeä myös muita lämmönlähteitä. Tällöin päästään yksinkertaisempiin hybridijärjestelmiin ilman monen eri automatiikan yhdistämisiä. Toinen vaihtoehto ohjaukseen ovat lisääntyvät kotiautomaatiojärjestelmät, jolloin huone kohtaista lämmitystä sekä useita energialähteitä voidaan ohjata yhtä aikaa. Teknillinen suositus • 2013 • TS-10 21

4. Hybridijärjestelmät Hybridijärjestelmällä tarkoitetaan kahden tai useamman eri lämmönlähteen yhteiskäyttöä. Useimmiten sillä pyritään optimoimaan lämmityskustannuksia tai varmistamaan lämmityksen jatkuvuus mahdollisissa häiriötilanteissa. Pelletti- ja aurinkolämpö on yksi mahdollinen hybridikokonaisuus. Toteuttamiseen tarvitaan paitsi aurinkokeräin, myös hybridikäyttöön soveltuva varaaja. Aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää myös pellettitakkojen kanssa. Myös öljykattila yhdistettynä pellettilaitteistoon on hyvä ja yleinen hybridijärjestelmä. Muita mahdollisia yhteen liitettäviä järjestelmiä pellettilaitteiden kanssa ovat erilaiset vesikiertoiset lämpöpumpputyypit. Tällöin pellettikattila tai -takka voidaan pitää esimerkiksi kesätauolla. Järjestelmien käyttö voidaan automatisoida esimerkiksi lämmöntarpeen perusteella niin, että ohjauskeskus valitsee kulloinkin järkevimmän lämmityksen tai niiden yhdistelmän. 22 Teknillinen suositus • 2013 • TS-10

5. Puupelletin ominaisuudet Polttoaineena pelletti on uusiutuvaa energiaa. Se on ilmastoystävällinen polttoaine sekä tuotannon että käytön osalta. Puupelletti sopii polttoaineeksi sekä kotitalouksille että isoille voimaloille. Kuluttajien käyttöön tarkoitetut puupelletit ovat mekaanisen puunjalostuksen sivutuotteena syntyvästä purusta ja lastuista puristettuja lieriömäisiä kappaleita, halkaisijaltaan 6–8 millimetriä ja pituudeltaan 10–40 millimetriä. Pelletti pysyy kasassa puun sisältämän ligniinin ansiosta. Siinä voidaan käyttää myös bio pohjaisia sideaineita. Hyvälaatuinen pelletti kestää murentumatta kuljetuksen, varastoinnin ja siirron polttolaitteeseen. Tonni pellettejä vastaa lämpöarvoltaan noin 1,5 tonnia puuta tai noin 500 litraa öljyä. Jos talon öljynkulutus on ollut 2500 litraa vuodessa ja lämmitysjärjestelmä vaihdetaan pellettilaitteistoon, voidaan karkeasti arvioida, että pellettejä kuluu 5 000 kg vuodessa. Eli vuoden tarve edellyttää noin 7,5 m³ varastointi tilaa. Tarkemmin ilmaistuna: • puupellettien lämpöarvo on 3 000–3 300 kWh/im3, joka vastaa 300–330 litraa polttoöljyä • tehollinen lämpöarvo on 4,7 kWh/kg • pelletti vie tilaa 1,5 m3/1 000 kg* • pellettien kosteusprosentti on alle 10 • tuhkapitoisuus 0,5 prosenttia eli tonnista pellettiä syntyy noin 5 kiloa tuhkaa (noin ämpärillinen). CO²-päästöjä vertailtaessa pelletti on kokonaisuudessaan ilmastoystävällinen ratkaisu. Pelletillä on eri energiamuotojen hiilidioksiditaseita verrattaessa noin kymmenen kertaa pienempi hiilidioksiditase kuin sähkö- ja öljylämmityksellä. * Lisäksi on huomioitava, että pellettivarastoa ei saa puhallettua ihan täyteen (rakenteesta riippuen tyhjää jää 20–30 % tilavuudesta). Huomioitava on myös pelletin toimitusaika ja sen riittävyys varastossa. Teknillinen suositus • 2013 • TS-10 23

6. Turvallisuus 6.1 Työturvallisuus Yrityksellä on lakisääteinen työsuojeluvastuu työntekijöistään. Huoltotöihin liittyy monia vaaratekijöitä, jotka on otettava huomioon töiden suunnittelusta alkaen. Yleisten työsuojeluohjeiden ohella on käytettävissä osa-alueita käsitteleviä ohjeita, kuten esimerkiksi pellettien käyttöturvallisuustiedote. Asentajalla on oltava työhön soveltuva suojavaatetus. Jalkineiden olisi hyvä kestää öljyn ja lämmön vaikutusta. Siisti työasu vahvistaa asiakkaalle muodostuvaa mielikuvaa ammattitaitoisesta ja osaavasta palvelusta. Pölyävissä kohteissa, kuten kattilan puhdistuksessa, on käytettävä hengitys suojainta. Jos huolto- tai asennuskohteessa on putkistojen lämmöneristykseen käytetty asbestia, eristeiden pinnoitteiden on oltava ehjiä. Pinnoitteen rikkoutuneista kohdista saattaa päästä terveyttä vaarantavia asbestikuituja hengitysilmaan. 6.2 Raskaiden laitteiden siirto Suuria ja raskaita laitteita asentaessa on suositeltavaa käyttää apuvälineitä. Jos yrityksessä ei ole omia laitteita, konevuokraamoissa on apuvälineitä saatavana. Esimerkiksi alle laitettavat telat tai pienet rullat auttavat tasaisella lattialla liikutteluun. Portaissa kuljettaessa voi käyttää apuna moottoroitua käsi kuormaajaa tai rappukiipeilijää. Lisäksi on olemassa tällaisiin laitesiirtoihin erikoistuneita yrityksiä. Ne tuovat laitteen sovitulle paikalle tarvittaessa vaikka seinien ja kerroksien läpi. 6.3 Sähkötyöturvallisuus Sähkötyöturvallisuutta käsitellään standardissa SFS 6002. Lisäksi Sähkölaite korjaajan opas on hyvä ja käytännönläheinen tietolähde. Molempia voi tilata esimerkiksi Lämmitysenergia Yhdistyksestä. Asennuksessa noudatetaan normaaleja asennusohjeita. 6.4 Painelaiteturvallisuus Kattiloita, varaajia, putkistoja ja osia, paisunta-astioita ja vastaavia asennet taessa on huomioitava niille hyväksytyt paineluokat ja hyväksymismerkinnät. katso kohta 2.1 Valmistajien antamia asennusohjeita on noudatettava. Asennusohjeissa tai LVI-suunnitelmassa annettuja varoventtiilien nimelliskokoja ja painearvoja EI SAA MUUTTAA! 24 Teknillinen suositus • 2013 • TS-10

6.5 Palo- ja kaasuturvallisuus Kattilahuoneeseen ja varastotiloihin kertyvä puupöly on helposti syttyvää, joten tilat on pidettävä mahdollisimman pölyttöminä ja sähkölaitteiden täytyy olla IP54-tasoa. 6.5.1 Yleistä Pelletti on tiiviinä puristeena vaikea saada syttymään, vaikka onkin hyvin kuivaa, sillä se sisältää hyvin vähän palamiseen vaadittavaa ilmaa. Sen sijaan täytön yhteydessä ilmassa liikkuu pölyä, ja täyttö aiheuttaa kitkaa ja sen myötä sähköä. Itävaltalaiset turvallisuusviranomaiset ovat tutkineet pellettitäytön ja -varaston ATEX-turvallisuutta. Asiantuntija-arvion perusteella pelletin pölyräjähdyksen riski on erittäin pieni. Siisteys kattila- ja varastotiloissa ja täyttöputkien sekä siirtoimurin letkujen maadoittaminen riittää ehkäisemään pölyräjähdysriskin. Pelletin ollessa varastossa on syttyminen hyvin harvinaista. Suomessa on tapahtunut ainoastaan muutamia kiinteistön paloturvallisuusriskitilanteita. Niissä syynä on ollut takatulipalo, jossa kattilahuoneen ilman liikesuunta on ollut suunnitteluvirheen tai erityisen häiriötilanteen takia piipusta siiloon päin. Näissä tilanteissa laitteistoon asennetut turvajärjestelmät ovat toimineet eikä näin ollen varsinaisia kiinteistöpaloja ole päässyt tapahtumaan. Toinen mahdollinen paloturvariski on kattilan sisässä laiterikkoontumisesta johtuva polttoaineen ylisyöttö ja siitä aiheutunut häkäräjähdys, joka voi levittää palavia kekäleitä kattilahuoneeseen tai piipusta ulkoilmaan. Kolmas mahdollinen tilanne on laitteiden huonon palamisen takia syntyvä piipun nokipalo, joka saattaisi rikkoutuneesta rakenteesta levitä piipun sisältä rakennukseen. 6.5.2 Pellettikattilalaitoksien turvalaitteet Pellettipolttimissa ja -kattiloissa on useita erillisiä toisiaan täydentäviä tai päällekkäisiä mekaanisia paloturvalaitteita. Niiden tulee varmistaa turvallisuus myös sähkökatkojen aikana. Vesisammutuslaitteet pellettijärjestelmissä eivät ole suositeltuja ratkaisuja. Pelletti turpoaa kastuessaan ja saattaa aiheuttaa vakavia laiterikkoja. Toimivia turvalaitteita voivat olla mm: • tyhjänä pelleteistä oleva ja ylilämmöstä sulava pudotusletku • ilmankulun taaksepäin estävä ja täten turvavyöhykkeen muodostava sulkusyötin • taaksepäin hiipivästä lämmöstä laukeava (usein kaksoismetallinen) ylilämpökytkin • liekkianturi, joka sammuttaa polttoainesyötön, jos liekkiä ei havaita tietyn ajan sisällä tai jälkeen • jauhesammutuslaitteisto Teknillinen suositus • 2013 • TS-10 25

• savukaasun lämpötila-anturi yhdistettynä ohjausjärjestelmän vikaohjelmaan • savukaasun ylipaineanturi yhdistettynä ohjausjärjestelmän vikaohjelmaan • kattilahuoneen oviaukon lukonpuoleisessa ovenpielessä täytyy olla poltin kytkin, josta kattila ja polttoaineensyöttö saadaan pysähtymään kattila huoneeseen menemättä. Lisäksi kattilatermostaatin ylilämpenemissuoja katkaisee virran kattilaveden ylikuumentuessa syystä tai toisesta. Pellettikattilalaitoksessa tulee olla vähintään kaksi toisistaan riippumatonta edellä mainittua turvajärjestelmää. Pellettilämmitysjärjestelmiin ei tule yhdistää vesisammutusta. Suuremmissa (yleensä vähintään 100 kW) pellettilaitoksissa käytetään usein omapaineista jauhesammutusjärjestelmää. Turvajärjestelmät vaativat toimiakseen säännöllisen huollon. Turvalaitteiden toiminta testataan vuosittain mahdollisuuksien mukaan. Huoltoon kuuluvat muun muassa: • sulkusyöttimen ilmantiiviyden tarkastaminen ja mahdollinen kuluvien osien vaihto • ylilämpökytkinanturin toiminnan testaaminen ja anturinjohtojen kunnon tarkistaminen • jauhesammutusjärjestelmän paineen ja venttiilin tarkastus. 6.5.3 Kaasujen muodostuminen Paloturvallisuuden lisäksi pellettivarastointiin sisältyy henkilövahinkoriski. Erittäin suuret varastosiilot pellettitehtailla tai voimalaitoksissa voivat kemiallisen reaktion takia kuumeta sisältä päin ja syttyä. Pienissä varastoissa sen sijaan piilee riski haitallisten kaasujen muodos tumisesta. Häkää, aldehydejä ja etikkahappoa voi syntyä, jos olosuhteet ovat optimaaliset raaka-aineen ja lämpötilan osalta. Kaasuriskiä voidaan minimoida sillä, että kaasut ja ilma pääsevät kiertämään siiloissa painovoimaisesti tai pienen puhaltimen avulla täyttö- ja poistoilmayhteiden kautta. Käytön aikana tulee lisäksi noudattaa varovaisuutta: Varaston sisälle ei pidä mennä kuin poikkeustapauksissa. Tällöin varmistetaan turvallisuus tuulettamalla varasto esimerkiksi puhaltamalla sinne korvausilmaa. On varmistettava, että koko laitteisto on jännitteetön. Varastoon mennessä tulee olla toinen henkilö ulkopuolella ja varmistamassa ulospääsyn mahdollisuus. Asiattomien (kuten lasten) pääsy varastoon on estettävä lukituksella ja muilla tavoilla. 26 Teknillinen suositus • 2013 • TS-10

Mikäli pellettiä sisältävän varaston sisällä joudutaan vastoin yleistä ohjetta oleskelemaan, suositellaan että käytetään paineilmalaitteita (vrt. savusukellusvarustus) tai ainakin vähintään kannettavaa häkämittaria. 6.5.4. Rakennuksen paloluokka Rakennuksen suunnittelija on määritellyt, mihin paloluokkaan rakennus kuuluu. Yleisesti käytettyjä luokitusperusteita ovat muun muassa: rakennuksen käyttötarkoitus, henkilömäärä, rakennuksessa tapahtuvan toiminnan luonne, rakennuksen koko ja kerrosluku. Mitä ylempi rakennuksen paloluokka on, sitä tiukemmat vaatimukset se asettaa rakennustuotteille ja suunniteltaville rakenteille. Rakentamismääräyksissä on määritetty kolme paloluokkaa: P3-luokka on vähiten vaativa. Sitä sovelletaan yksi- ja kaksikerroksisiin asuin rakennuksiin. P3-luokassa on vain muutamia tuotteiden käyttöä koskevia rajoituksia. Ne koskevat lähinnä autosuojien sisävuorausta ja savupiipun läpivientiä kattorakenteen läpi. P2-luokkaa sovelletaan asuinrakennuksiin, joissa on 3–7 kerrosta. Myös pienet liikerakennukset ja julkiset rakennukset voivat kuulua tähän luokkaan. P2luokassa on joitakin rakennustuotteiden ja rakenteiden valintaa sekä paloosastojen kokoa koskevia määräyksiä. P1-luokan vaatimukset ovat tiukimmat. Jos rakennuksessa on vähintään kahdeksan kerrosta, se kuuluu ensimmäiseen paloluokkaan. Rakennuksissa on käytettävä palamattomia rakennustuotteita, ja rakenteiden on täytettävä palonkestävyysluokkien R ja EI vaatimukset. Nykyisissä määräyksissä sallitaan joitakin poikkeuksia palamattomuuden osalta. Jos käytetään palavia rakennus tuotteita, suunnitelmaan on sisällytettävä sprinklerilaitteisto tai jokin muu aktiivinen palosuojausratkaisu. Saman rakennuksen eri osat voivat kuulua eri paloluokkiin edellyttäen, että palon leviäminen on estetty palomuurilla. Palomuurin erottamien rakennuksen osien uloskäytävät on kuitenkin rakennettava erillisiksi siten, että palomuurissa mahdollisesti olevaa ovea ei tarvitse käyttää palotilanteessa. 6.5.5 Takapalon estäminen Standardi SFS-EN 15270 kappaleessa 5.2.2 esittää vaatimuksen, että polttimessa täytyy olla ainakin kaksi turvajärjestelmää takatulen estämiseen. Samoin sanotaan Finanssialan Keskusliiton ohjeessa 2006 Kiinteän poltto aineen lämpökeskuksen paloturvallisuuteen, kappaleessa 6, Turvajärjestelmät takapalon varalta: Kiinteän polttoaineen syöttölaitteissa tulee olla vähintään kaksi erillistä, toisistaan riippumatonta turvajärjestelmää. Teknillinen suositus • 2013 • TS-10 27

7. Asennus ja käyttö 7.1 Puhdistukset ja nuohous Hormi on nuohottava lakisääteisesti kerran vuodessa. Kattilan ja polttimen palopään puhdistus suoritetaan valmistajan ohjeiden mukaan. Suositeltavaa on kuitenkin, että puhdistus tehtäisiin lämmityskaudella 1−2 kertaa kuukaudessa riippuen palopään rakenteesta. Tämän lisäksi laitteiston toimintaa on seurattava säännöllisesti, jotta mahdollisesti alkanut nokeentuminen ei pääse jatkumaan pitkään. Hyvin palaessaan pellettilaitteet nokeavat hormia vähän. Jos laite on säädetty huonosti, hormi voi pikeentyä ja aiheuttaa tulipalon vaaran etenkin, jos palaminen tapahtuu liian pienellä ilmamäärällä. Palamisesta syntyvä pellettituhka tulee laitteiden puhdistamisen jälkeen säilyttää kannellisessa ja ilmatiiviissä metallisessa astiassa. Yhden laitteiston tyhjennyksen verran tuhkaa tai automaattisen tuhkantyhjennyksen täydet astiat voidaan säilyttää kattilahuoneessa. Ulos kattilahuoneesta sijoitettavan tuhkan varastointiastia tai tuhkaruuvilla täytettävän astian tulee olla metallinen ja kannellinen, sillä suotuisissa olosuhteissa tuhka voi alkaa kyteä vielä pitkän ajan jälkeen. 7.2 Uudiskohteen asentaminen 7.2.1 Hormi Uudiskohteessa hormi on määritelty jo rakennuslupakuvissa, joten oletettavasti muun muassa läpivientien tilavaraus (piippu suojaetäisyyksineen) on tehty lupakuvien mukaisesti. Jos esimerkiksi piipun paikka tai hormikoko muuttuu alkuperäisistä suunnitelmista, se voi vaikuttaa esimerkiksi koko piipun ulko mittoihin ja näin ollen myös läpivientiin. CE-merkityille piipuille suojaetäisyydet palaviin materiaaleihin määräytyvät lämpötilaluokan mukaan. Tämä on huomioitava niin huonetiloissa kuin läpivienneissäkin ja ohjeita on nouda tettava. Läpivienneissä piippu vaatii ympärilleen palovillaeristyksen suoja etäisyyden mukaan. Piippua suunniteltaessa täytyy selvittää kohteeseen valitun lämmityslaitteen vaatima hormin poikkileikkauspinta-ala eli hormikoko. Tulisija on se, joka määrittää piipun hormikoon sekä piipussa noudatettavan suojaetäisyyden eli lämpötilaluokan. Vääränkokoisella hormilla voidaan pilata lämmityslaitteen hyötysuhde tai saatetaan jopa menettää koko palamisreaktio. Tarkemmat ohjeet ja säännökset savupiippujen rakenteesta ja palo turvallisuudesta annetaan Suomen Rakentamismääräyskokoelman osassa E3. RIL 245-2008; Pienet savupiiput -sovellusohje antaa lisäksi niin suunnittelu-, rakentamis- kuin huoltoohjeitakin. Savupiipun sekä siihen liitettävän tulisijan liitin- ja yhdyshormien tulee liitoksineen muodostaa paloturvallinen ja toimiva kokonaisuus. 28 Teknillinen suositus • 2013 • TS-10

7.2.2 Pelletin polttolaitteet ja kattilat Pelletillä toimivat keskuslämmityslaitteet ovat yleensä suuria ja painavia. Tämän takia jo taloa rakentaessa on syytä suunnitella, missä vaiheessa laitteet haalataan paikalleen. On siis otettava huomioon taloon rakentuvat esteet eli seinät, kapeat oviaukot, tasoerot ja niin edelleen. Talon rakennuskuvia tehtäessä rakennussuunnittelijan tulisikin varautua siihen, että joskus tulevaisuudessa saatetaan joutua uusimaan koko lämmityslaitteisto. Taloon olisi hyvä jäädä haalausreitti, jota pitkin vanha kattila saadaan ulos ja uusi sisään rakenteita merkittävästi purkamatta. Itse lämmityslaitetta asennettaessa on otettava valmistajan ohjeet tarkoin huomioon. Myös kuljettimen asennus- ja koko laitteiston vaatima huoltotila on huomioitava. 7.2.3 Pellettivarasto Lämmitysjärjestelmän polttoainevarasto on suunniteltava ja rakennettava siten, että polttoaine säilyy kuivana ja hyvälaatuisena. Varastohuoneessa ei saa olla ilmakanavistoa talon muuhun ilmastointijärjestelmään pelletin mahdollisten kaasujen ja täytön pölyämisen takia. Uudessa rakennuksessa myös pellettivarasto on jo suunniteltu rakennuslupa kuviin. Mikäli kohteeseen tuleva pellettivarasto sijoittuu rakennuksen sisälle, sille on tehtävä oma palo-osasto RakMK E9:n mukaisesti. Jos pellettivarasto sijoitetaan ulos alle 8 metrin etäisyydelle (tai siilon ollessa yli 8 metrin korkuinen, lähemmäksi kuin 1 x siilon kokonaiskorkeus) P3 ja 1–2 krs P2-luokan rakennuksesta, tulee varaston ja rakennuksen väliin rakentaa EI30 osastointivaatimuksen täyttävä rakenne. Lisäksi tulee huomioida, että jos siilo on alle 8 metrin etäisyydellä naapuritontin rajasta, sillä voi olla merkitystä osastointivaatimukseen (ks. kohta 6.5.4). Pellettivaraston sisällä ei tule pääsääntöisesti olla sähkölaitteita. Jos niitä rakennetaan sisälle, tulee laitteiden sähköluokka olla IP54. Teknillinen suositus • 2013 • TS-10 29

7.3 Saneerauskohteen asentaminen 7.3.1 Vanhan laitteiston purkaminen Vanhat lämmityskattilat ja erityisesti vanhat putkieristeet saattavat sisältää asbestia. Näitä saavat purkaa vain siihen erikoistuneet yritykset, joilla on tarvittavat luvat ja kalusto. Mikäli asbestia ei ole tai se on jo poistettu, poistettavat lämmityslaitteet ja putkiston osat puretaan toimitettavaksi jätemetallin vastaanottopisteeseen, josta se jatkaa uusiokäyttöön. Sopimu ksessa on aina oltava kohta, jossa sovitaan asbestin poistamisesta, kenen vastuulle poistaminen kuuluu ja kuka vastaa kustannuksista. Näin toimitaan, vaikka asbestia ei olisi alustavasti löytynytkään. Purettava alue osastoidaan ja estetään lian ja pölyn leviäminen muuhun talon osaan. Osastoitu purkualue voidaan myös alipaineistaa poistopuhaltimella. Jos purkamisessa käytetään kipinöiviä työkaluja tai polttoleikkausta, tulee muistaa tulityöluvat, samoin kuin sammutuskalusto ja jälkivartiointi. Jos nämä ovat vieraita asioita, vaatimuksista voi ottaa selvää omasta vakuutusyhtiöstä. 7.3.2 Öljykattilan muuttaminen pelletille Öljykattilan muuttaminen pelletille ei ole suositeltavaa. Jos siihen ryhdytään, on oltava tarkkana. Vaikka pellettipolttimen kiinnitys saadaankin helposti sopimaan vanhaan kattilaan, järjestelmän toimivuudesta ei ole takeita. Kattilan tulipesän muoto ja paine vaikuttavat palamisreaktioon, joten pellettipolttimen sopivuus asennuskohteen kattilaan kannattaa varmistaa valmistajalta ennen polttimen hankkimista. Lisäksi on huomioitava että tulipesän koko on usein riittämätön pellettipolttimen asentamiselle sekä palamisreaktiolle ja tuhkatila puuttuu kokonaan. Hormin koko ja mahdollisen sisäpiipun riittävyys on tarkistettava. 7.3.3 Mahdollisen öljysäiliön poisto Jos kohteessa on ollut öljylämmitys ja järjestelmä poistetaan käytöstä, hyväksytyn öljysäiliöiden tarkastusyrityksen on ensin puhdistettava säiliö. Tyhjennyksestä saa puhdistustodistuksen ja sen jälkeen säiliö tulee poistaa käytöstä määräysten mukaisesti. LEY:n TS-7 antaa suositukset tähän työhön. Mikäli öljyjärjestelmä jää vielä pellettilaitteiston rinnalle käyttöön, öljysäiliön viimeisin tarkastuspäivä tulee selvittää. Jos säiliötä ei ole tarkastettu määräajan kuluessa, se tulee tarkastaa ennen käyttöön ottoa. Ohjeet LEY:n TS-7. 30 Teknillinen suositus • 2013 • TS-10

7.3.4 Sähköt Uuden lämmityslaitteiston sähkökytkennät ja virtamäärän tarve tulee selvittää etukäteen huolellisesti. Samoin saneerattavan kohteen sähkötarjonta tulee kartoittaa ja suunnitella uuden laitteiston johdotus ja kytkentä tarpeen mukaisesti. Kun lämmityslaite otetaan käyttöön muun asennustyön ollessa vielä kesken, väliaikaisia sähkökytkentöjä ei saa tehdä. Sähköasennuksen on oltava valmis ja tarkastettu ennen laitteiston käyttöönottoa. 7.3.5 Hormi Jos saneerattavassa kohteessa on ennestään uudelle lämmityslaitteelle sopiva hormi, se tulee nuohota. Samalla nuohooja arvioi hormin kunnon. Uusi kattila voidaan yhdistää vanhaan hormiin. Kattilan valinnassa tulee ottaa huomioon hormin koko. Niiden on oltava yhteensopivia keskenään. Keskuslämmityskattiloiden savuhormien koon määrittää kattilan valmistaja. Tiedot löytyvät käyttöohjeista. Myös hormin lämpötilaluokka on otettava huomioon. Jos uusi kattila liitetään vanhaan muurattuun hormiin, on myös hormin pinta-ala tarkastettava. Hormin poikkipinta-alan ja pituuden on oltava riittäviä suhteessa kattilaan (ks. kattilan valmistajan ohjeet). Hormissa mahdollisesti oleva savupelti täytyy poistaa. Rak. MK osa E3 määrää, että jatkuvalla polttoaineen syötöllä varustetussa kattilassa ei saa olla sulkupeltiä. Jos rakennetaan uusi hormi, se on määritelty rakennuslupaa varten. Suunnitteluvaiheessa hormi valitaan uuden lämmityslaitteen vaatimuksien mukaisesti. Mikäli hormivaatimukset eivät selviä asennusohjeesta, kannattaa ottaa yhteyttä laitteen myyjään ja pyytää tarkemmat ohjeet. Puun/pelletin energiatehokkaassa ja vähäpäästöisessä poltossa hormi ja sen kunto ovat ensiarvoisen tärkeitä. Savupiipun sekä siihen liitettävän tulisijan liitin- ja yhdyshormien tulee liitoksineen muodostaa paloturvallinen ja toimiva kokonaisuus. 7.3.6 Pellettivarasto Lämmitysjärjestelmän polttoainevarasto on suunniteltava ja rakennettava siten, että polttoaine säilyy kuivana ja hyvälaatuisena. Jos kohteeseen tuleva pellettivarasto sijoittuu rakennuksen sisälle, sille on tehtävä oma palo-osasto RakMK E9 mukaisesti. Jos pellettivarasto sijoitetaan ulos alle 8 metrin etäisyydelle (tai siilon ollessa yli 8 metrin korkuinen, lähemmäksi kuin 1 x siilon kokonaiskorkeus) P3 ja 1–2 krs P2-luokan rakennuksesta, tulee varaston ja rakennuksen väliin rakentaa EI30 osastointivaatimuksen täyttävä rakenne. Lisäksi tulee huomioida, että jos siilo on alle 8 metrin etäisyydellä naapuritontin rajasta, sillä voi olla merkitystä osastointivaatimukseen (ks. kohta 6.5.4). Katso myös luku 3. Teknillinen suositus • 2013 • TS-10 31

8. Laitteiston käyttöönotto Käyttöönotossa huomioidaan muun muassa seuraavat asiat: • Sähköasennusten on oltava valmiit, tilapäisiä asennuksia ei saa olla. • Verkosto täytetään suunniteltuun paineeseen. Verkoston täyttöä tehtäessä on jonkun seurattava mahdollisia vuotoja muualla rakennuksessa. • Ilman poisto järjestelmästä • Pumppujen, savukaasuimurien ja syöttölaitteiden pyörimissuunnat ja toiminta tarkistettava • Polttoainemäärä • Laitteiston käynnistyttyä seurataan verkoston ja laitteiston lämpötiloja. • Savukaasun lämpötilat ja arvot - mitataan analysaattorilla tai - seurataan laitteen automatiikan ilmoittamia arvoja - kattilahuoneen ovi oltava suljettuna, kun arvoja mitataan • Lämmönsäätöautomatiikan käyrät on aseteltava • Varoventtiilien toiminta on tarkistettava. 32 Teknillinen suositus • 2013 • TS-10

9. Laitteiston säätäminen ja palamisen mittaaminen Palamiseen liittyvillä mittauksilla selvitetään palamistapahtuman laatua, lämmöntuoton taloudellisuutta ja palamisen päästöjä. Tietoja tarvitaan mahdollisesti polttimen säätämisessä, kunnostusten suunnittelussa ja niiden toteutusten arvioinnissa. Mittauksia suoritettaessa ja mittaustuloksia tarkastaessa otetaan huomioon vallitsevat olosuhteet ilmastossa sekä polttoaineessa. Mittauksissa käytetään analyysilaitteita kaasupitoisuuksien, lämpötilojen ja palamisen laadun määrittelyyn. Mittaustulokset merkitään asennustodistukseen käyttöönottovaiheessa tai huoltopöytäkirjaan, jos kyseessä on huoltokäynti. Ennen säätämisen aloittamista varmistetaan: • Riittävä korvausilman saanti pannuhuoneeseen palamisilma-aukon/kanavan kautta. Pannuhuoneen ovi oltava suljettuna mittaamisen ja säätämisen aikana. • Mahdollinen savupelti täytyy poistaa käytöstä. • Lämmitysverkosto ja kattila ovat täynnä vettä ja paine on vähintään 0,5 bar. • Sisäinen kiertovesipumppu on ilmattu pumpun päässä olevasta ilmausruuvista. • Kiertovesipumppu on käynnissä. • Verkoston venttiilit ovat auki. • Varoventtiili on esteettömästi yhteydessä kattilaan ja toimintakuntoinen. • Testataan ulkoisen syöttöruuvin tuotto ja säädetään se valmistajan ohjeiden mukaisesti. • Varmistetaan, että ulkoinen syöttöruuvi on asennettu valmistajan ohjeiden mukaisesti. • Nostetaan kattilaveden lämpötila normaaliin 80 celsiusasteeseen. • Tarkastetaan riittävä alipaine kattilan tulipesässä (8−12 Pa), kun kattila on toiminnassa. Tarvittaessa säädetään savukaasupuhaltimen tehoa. • Tarkastetaan samalla, että poltinluukku ja muut kattilan luukut ovat tiiviisti kiinni. • Aloitetaan käyttö tehtaan asetusarvoilla. • Hienosäädetään savukaasuanalysaattorilla palamisarvot O² 6−8 %, CO alle 150 ppm (käytännössä säädetään siis polttoaineensyöttöä ja palamis ilmapuhallinta). Valmistajan ohjeita on kuitenkin noudatettava. • Suositellaan käytettäväksi EPBD- sertifioitua savukaasuanalysaattoria, joka mittaa myös keskiarvon, paineen (paineron) sekä vedon. Teknillinen suositus • 2013 • TS-10 33

10. Käyttöönotto-opastus ja huoltotoimenpiteet Selkeä käyttöönotto-opastus helpottaa loppukäyttäjän sekä asennusliikkeen arkea. Näin säästytään turhilta kyselypuheluilta. Huoltotoimenpiteet on syytä käydä selkeästi läpi. • käytönaikaiset huollot tekee käyttäjä itse, ellei ylläpitohuoltosopimusta ole tehty • määräaikaishuolloista kannattaa tehdä huoltosopimus asennusliikkeen kanssa • ensimmäinen huolto vuoden kuluessa asennuksesta. 10.1 Polttolaitteet ja kattila Tärkeimmät ja useimmin tehtävät huoltotoimet ovat tuhkanpoisto, polttimen palopään ja kattilan puhdistus. Kehittyneissä järjestelmissä nämä on automati soitu, mutta tuhkalaatikko täytyy kuitenkin tyhjentää ja kattilan puhdistus on syytä tehdä joskus manuaalisesti toimintavarmuuden lisäämiseksi. Laitteistoa täytyy myös välillä säätää hyvän palamisen turvaamiseksi. Joskus myös pellettilaadun muuttuessa laitteisto on säädettävä uudestaan. 10.2 Pellettivarasto Jokaisen pelletin täytön jälkeen tai viimeistään ennen seuraavaa täyttöä tulisi tarkistaa, onko säiliö vuotanut jostakin liitoksesta. Tyhjentyneen varaston nurkkiin ja rakenteisiin kertynyt hienoaines on poistettava ennen uuden erän toimitusta. 10.3 Syöttölaitteet Syöttölaitteiden toiminta on varmistettava säännöllisesti ja kulmavaihde ruuvissa sekä mahdollinen moottorin öljyäminen pelletti-imurissa tehdään vuosittain. Syöttölaitteiston rakenteisiin kertyvä hienoaines on poistettava. 34 Teknillinen suositus • 2013 • TS-10

11. Lisätietoa pellettilaitteistoista OFI, 2011. Proof that Constructive Explosion Protection in Wood Pellet Storage Facilities up to 100 t Is Not Required. Assessment No.: 405.450 Date: 2011-12-22 ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus. Tukes-opas: www.tukes.fi/Tiedostot/vaaralliset_aineet/esitteet_ja_oppaat/ATEX_opas.pdf Kiinteän polttoaineen lämmityskattiloiden turvallisuus. Tukes-opas: www.tukes.fi/Tiedostot/painelaitteet/esitteet_ja_oppaat/Kattilaopas.pdf Teknillinen suositus • 2013 • TS-10 35

QR-KOODIT Tämän julkaisun sisällössä on internet-linkkejä, joista voi hakea lisätietoa. Linkkejä vastaavat QR-koordit löytyvät seuraavalta sivulta. Koodin käyttö älypuhelimella tai tablet-tietokoneella Lukulaitteena toimivan mobiililaitteen kameran lisäksi tarvitaan viivakoodin lukemiseen ohjelmisto. Koodien lukemiseen käytettävä ohjelmisto on internetistä ilmaiseksi saatavilla käytännössä kaikkiin älypuhelimiin. Ohjelmistojen haku ja asennus tapahtuu monesti helpoiten suoraan puhelimesta. Android-puhelimiin ohjelmisto löytyy Android Marketista ja Nokian puhelimiin Ovi-palvelusta. Applen iPhoneen sovellukset löytyvät AppStoresta. Osa Nokian malleista sisältää QR-koodien lukuohjelman valmiiksi asennettuna nimellä viivakoodin lukija tai barcode reader. QR-koodien lukeminen • Käynnistä asentamasi QR-koodin lukija. • Vie kamera haluamasi QR-koodin päälle. • Luettua koodin voit tehdä erilaisia toimintoja riippuen koodin sisällöstä sekä asentamastasi lukijasta. Lämmitysenergia Yhdistys ry: http://www.ley.fi/ Bioenergia ry: http://www.pellettienergia.fi/ Suomen Palokatkoyhdistys ry: http://www.palokatkoyhdistys.fi/ 36 Teknillinen suositus • 2013 • TS-10

Puupellettisiilon rakennusohje: http://www.motiva.fi/pellettisiilo/ Rakennustieto www-sivut: http://www.rakennustieto.fi/ ATEX Räjähdysvaarallisten tilojen turvallisuus. Tukes-opas: www.tukes.fi/Tiedostot/vaaralliset_aineet/esitteet_ja_ oppaat/ATEX_opas.pdf Kiinteän polttoaineen lämmityskattiloiden turvallisuus. Tukes-opas: www.tukes.fi/Tiedostot/painelaitteet/esitteet_ja_oppaat/ Kattilaopas.pdf Kiinteän polttoaineen lämpökeskuksen paloturvallisuus; Finanssialan keskusliitto: http://www.fkl.fi/materiaalipankki/ohjeet/Dokumentit/ Kiintean_polttoaineen_lampokeskuksen_paloturvallisuus.pdf SFS-verkkokauppa; Suomen Standardisoimisliitto SFS ry: http://sales.sfs.fi/sfs Teknillinen suositus • 2013 • TS-10 37

Julkaisua tukeneet yritykset ja yhteisöt Vapo Oy Vapon tarina alkoi tammikuussa 1940 polttopuista. Nykyään Vapo on johtava bioenergian kehittäjä Suomessa ja Itämeren alueella, maailman johtava turveteollisuusyritys ja Euroopan suurimpia sahateollisuus yrityksiä. Vapo on Itämeren alueen suurin pelletintuottaja. Päämarkkinaalueita ovat Ruotsi ja Suomi. Vapo tuottaa prime-laadun pellettiä puhtaista raaka-aineista. Pellettiä toimitetaan asiakkaille valtaosin puhallusautoilla. Varsinkin maatalouskiinteistöissä on suosittua käyttää suursäkkejä ja piensäkit sopivat hyvin pellettitakka-asiakkaille. Vapon jakelu toimii lähes kaikkialla Suomessa. Pellettiä voi tilata suoraan Vapon myyntipalvelusta (puh. 020 341 400 ) tai jälleenmyyjien kautta. www.vapo.fi Ariterm Oy Ariterm Oy on Skandinavian johtava PED-hyväksyttyjen lämmityskattiloiden ja biolämmitysjärjestelmien valmistaja 20−3 000 kW:n kokoluokassa. Ariterm on panostanut viime vuosina merkittävästi pellettiä polttoaineenaan käyttävien polttimien ja kattiloiden kehitystyöhön, ja yhtiöllä onkin tarjota asiakkailleen markkinoiden kattavin pellettijärjestelmävalikoima. Yritys työllistää noin 120 työntekijää Saarijärvellä pohjoisessa Keski-Suomessa. Ariterm Oy on osa suomalais-ruotsalaista Ariterm-konsernia. Ariterm Service Oy on Biolämpöjärjestelmien huoltoon, kunnossapitoon ja asennuksiin erikoistunut yritys, joka tarjoaa huolto- ja kunnossapitopalveluita koko Suomessa 60−3 000 kW:n biolämpöjärjestelmille. Yhtiö vastaa Suomessa myös Aritermin valmistamien pientalokattiloiden varasosamyynnistä. www.ariterm.fi Schiedel Savuhormistot Oy Schiedel Savuhormistot Oy valmispiippujen markkinajohtaja Suomessa. Schiedel kuuluu Monier-konserniin, joka on maailman johtava katemateriaalien ja -järjestelmien sekä piippujen toimittaja. Schiedel panostaa hyvään vetoon ja kehittää jatkuvasti tuotteita vastaamaan rakentajien tarpeita ja tiukentuvia rakentamismääräyksiä. Valmispiippu Rondo Plus on paloturvallinen, haponkestävä, eristetty keraaminen hormi, joka sopii keskuslämmityskattiloille ja takoille. Valittavana ovat myös tupla- ja triplahormit sekä tuloilman erikseen ottava Rondo Air. Valikoimassa on myös laadukas, kevyt teräspiippu, joka soveltuu puu- ja pellettitulisijoille. Lisäksi Schiedelillä on kattava piippujen saneeraukseen kehitetty tuotevalikoima. www.schiedel.fi 38 Teknillinen suositus • 2013 • TS-10

HT Enerco Oy HT Enerco Oy on puupellettilämmityksen uranuurtaja Suomessa ja tarjoaa kotimaisia Tulimax- ja Velmax-tuotteita sekä JPK-lämpökonttiratkaisuja pellettilämmitykseen ja muihin kiinteällä biopolttoaineella toimiviin lämmitysjärjestelmiin. Edustamme myös Windhager-pellettituotteita. Meiltä saat toimivat tuotteet tai tarvittaessa avaimet käteen -toimituksen kaikkiin kotimaisella bioenergialla toimiviin lämmitystarpeisiin. Tarjontamme kattaa niin kotitalouksien, rivi- ja kerrostalojen kuin teollisuus- ja maatalous kiinteistöjenkin tarpeet 20:sta 1 000 kW:iin. Jällenmyyjäverkostomme toimii koko maassa varmistaen myös kattavan huolto- ja varaosapalvelun. www.htenerco.fi Versowood Oy Versowood-konserni on Suomen suurin mekaanista puunjalostusta harjoittava perheyritys. Vuoden 2013 liikevaihto on noin 270 miljoonaa euroa ja palveluksessa on noin 700 henkeä. Versowood on kansainvälinen toimija, jonka menestyksen perustana on vankka kokemus, voimakas panostus tuotekehitykseen sekä halu perehtyä asiakkaiden toimintaan ja tarpeisiin. Raakapuusta valmistetaan sahatavaran ohella erilaisia puunjatkojalosteita: höylättyjä, kyllästettyjä, lujuuslajiteltuja, sormijatkettuja ja maalattuja puutuotteita, liimapuuta, puusiltoja, meluaitoja, puhelin- ja sähköpylväitä, puupellettejä sekä erilaisia puupakkauksia. Asiakaskuntaan kuuluu niin kotimaisia kuluttaja-asiakkaita ja jälleenmyyjiä kuin kansainvälisiä tukkureita ja jatkojalostajiakin. www.versowood.fi Kardonar Oy Kardonar on Suomen monipuolisin bioenergiatalo. Yritys myy pellettipolttimia, -kattiloita, -siiloja ja -takkoja. Kardonar tarjoaa asiakkaille suoraan jälleenmyyjiensä kautta lämmitysjärjestelmien kokonaisratkaisuja, vuosihuoltoja, asennuksia, asiakastukea ja vanhan lämmitysjärjestelmän optimointia. Kardonar edustaa Janfire-pellettipolttimia, Sonnys Multistokeria sekä Biotech- ja Faust-järjestelmiä. www.kardonar.com Motiva Oy Motiva on valtion kokonaan omistama asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Motiva toteuttaa yhteiskunnallisesti vaikuttavia hankkeita pääsääntöisesti yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa. Pääasiakkaita ovat julkishallinto, ministeriöt ja virastot. www.motiva.fi Teknillinen suositus • 2013 • TS-10 39

L1 Asennustodistusmalli Asennuskohteen tiedot Putkiasennus Asiakas Osoite Puhelin Yritys Varoventtiili _______ bar Sähköposti Asentaja Järjestelmäpaine _______ bar Verkoston lämmönsäätötapa: manuaalinen □ automaattinen □ merkki ja malli Sähköasennus Kattilan tyhjennysventtiili □ Muuta Yritys TUKES‐nro Pääsulake ____ A Pellettijärjestelmän sulake(kkeet) _____A Lattiaviemäri □ Asentaja Erillinen poltinkytkin Kyllä □ Ei □ Kattilatermostaatti Toiminta □ Kytkentä □ Hystereesi ______ astetta Anturiohjaus □ Varaajatermostaatti □ Lisätietoja: ______________________________________ Lämmitysvastukset Lämmitysjärjestelmä Kytketty □ Ei kytketty □ ____ kW _____ kpl Muuta Kattila (+poltin) merkki ja malli _______ kW Sarjanumero(t) Kuljetin: spiraaliruuvi □ kararuuvi □ imusiirto □, kokonaispituus polttimelle ____m Pellettivarasto Ruuviputken materiaalia: metalli □ muovi □ Varaaja: merkki ja malli tilavuus __________ litraa Järjestelmän käyttöönottopäivämäärä ___.___.201___ Varaston merkki ja malli Tilavuus ____ m3 , täyttöliitin halkaisija _____ mm ja pituus ___ m Poistoputki halkaisija ____ mm ja pituus ___m Siilon sijainti _____________________________________________________________ Pohjan malli; kartio □ V‐pohja □ W‐pohja □ Tasapohja □ Varaston sulkuluukku □ Hormi Varaston ilmanvaihto ulos riittävä □ Miesluukku riittävä □ Vanha hormi: tiili □, putkitettu □ kevythormi □ elementti □ teräs □ Uusi hormi: tiili □, putkitettu □ kevythormi □ elementti □ teräs □ Merkki _____________________________________ CE‐merkintä □ Pituus ______ m Halkaisija _____ mm Hormin kunto _____________________________________________________ Hormiliitos; liitososa ____ m mutka(t) 45 astetta ___ kpl, 90 astetta ___ kpl eristetty O Hormikiinnitys: asennuskulma ___ astetta, muuraus ok □ palovilla □ Vedonrajoitin □ , säädetty _______ Pa Paloturvallisuus Suojaetäisyydet pintoihin, vaatimusten mukaiset □ Palo‐osastointi Pellettivarasto EI _____ Kattilahuone EI ______ Palo‐osastojen läpiviennit Ruuviputki: palomansetti □ väh. 30 cm metalliputki seinäpintojen yli □ 40 Teknillinen suositus • 2013 • TS-10

Imuriletkut: palomansetti □ väh. 30 cm metalliputki seinäpintojen yli □ Paloturvalaitteet Ilmatiivis sulkusyötin □ Sulava pudotusletku □ Elektroninen ylilämpöanturi □ Hybridi Lisätietoja Autom.jauhesammutin □ Muu __________________________________________ Klapikattila □ Tulisija □ Aurinkolämpökeräimet □ ___ m2 Öljykattila □ ___ kW Vesi‐ilmalämpöpumppu □ ___kW Maalämpöpumppu □ ___kW Lisätietoja, mm yhteinen ohjausjärjestelmä: ___________________________________________________________________ ___________________________________________________________________ Liite: Käyttöönotto‐ ja käytönopastuspöytäkirja Savukaasumittaus Sähkömittaus Hormi Käyttöopastus Savukaasun lämpötila _________astetta C CO ___________ ppm CO2 ________ O2 ___________ Ali‐/ylipaine ___________ Pa Eristysvastusmittaus _________ Mohm Suojamaadoituksen jatkuvuusmittaus __________ ohm Hormin liitososan pintalämpötila __________ astetta Järjestelmän toimintaperiaatteen kuvaus □ Pelletin täytön opastaminen □ Huolto‐ ja ylläpitotöiden opastaminen □ Lämmitysjärjestelmän asetusarvot □ Asiakkaalle sallitut lämmönjaon ja lämmitysjärjestelmän säädöt □ Päivämäärä ja allekirjoitukset Toiminta vikatilanteissa □ Olen tällä päivämäärällä vastaanottanut ko. lämmitysjärjestelmän käyttöönotto‐ opastuksen ja hyväksyn asennuksen. Asiakas Paikkakunta Päivämäärä Asentaja Paikkakunta Päivämäärä Kiinnitä savukaasuanalyysituloste tähän Teknillinen suositus • 2013 • TS-10 41

42 Teknillinen suositus • 2013 • TS-10

Lämmityslaitealan yhteistyöyritykset Laite- ja energiantoimittajat Aimtec Oy Sillankorvankatu 25 A, 05800 HYVINKÄÄ ww.aimtec.fi Ariterm Oy PL 59, 43101 SAARIJÄRVI www.ariterm.fi Atlantic Suomi / Costella Oy Varastokatu 3, 45200 KOUVOLA www.atlantic.fi Bauer Watertechnology Oy Jaakonkatu 2, 01620 Vantaa www.bauer-wt.fi Oy Callidus Ab Hiekkakiventie 1, 00710 HELSINKI www.callidus.fi Danfoss Oy PL 27, 02361 ESPOO www.danfoss.fi Jakotec Oy Teollisuuskatu 42, 44150 Äänekoski www.jakotec.fi Kaukora Oy PL 21, 21201 RAISIO www.kaukora.fi Kouvolan Putkityö Oy Korjalankatu 5, 45130 KOUVOLA www.kouvolanputkityo.fi Laatukattila Oy Vihiojantie 10, 33800 TAMPERE www.laka.fi Li-Plast Oy Luuta-Kreetantie 8, 28600 PORI www.liplast.fi Oy Motoral Ab/Motoplast Valuraudankuja 5, 00700 HELSINKI www.motoplast.fi Neste Oil Oyj PL 95, 00095 NESTE OIL www.nesteoil.com Oilon Oy/Oilon Home Oy PL 95, 15801 LAHTI www.oilon.com Pate-Piiput Oy Misukankuja 1, 40800 VAAJAKOSKI www.pate-piiput.fi RICA-Riihimäen Metallikaluste Oy Käpälämäenkatu 10, 11710 RIIHIMÄKI www.rica.fi St1 Oy Purotie 1, 00380 HELSINKI www.st1.fi Oy Teboil Ab PL 102, 00121 HELSINKI www.teboil.fi Öljyalan Palvelukeskus Oy PL 1405, 00101 HELSINKI www.oil.fi Teknillinen suositus • 2013 • TS-10 43

Lämmitysenergia Yhdistys ry Sitratori 5, 00420 Helsinki Puh: 010 617 7410 E-mail: toimisto(at)ley.fi www.ley.fi Lämmitysenergia Yhdistys ry Lämmitysenergia Yhdistys ry (LEY) on perustettu vuonna 1956. Yhdistys perustettiin edistämään öljylämmityksen asennuksia lähinnä järjestämällä koulutusta ja tekemällä asennuskentälle suosituksia. Tämä mahdollisti öljylämmityksen suosion kasvamisen ja maineen luotettavana ja turvallisena lämmitysmuotona. Nykyään yhdistyksen kulmakivenä on sama päämäärä eli lämmityslaite asennusten laadun parantaminen. Jäsenistö koostuu pääosin urakoitsijoista ja mukana on myös laitevalmistajia sekä energiantoimittajia. Yhdistyksen tärkein voimavara on urakoitsijajäsenet, jotka omalla kokemuksellaan luovat osaamista ja paikallisten olojen tuntemista järjestön toimintaan. Yhdistys antaa myös koulutusta ja teknillistä neuvontaa sekä toimii yhteistyössä viranomaisten kanssa. Yhdistys on myös Tukes:in valtuuttama pätevyyskokeiden järjestäjä ja pätevyystodistukset myöntävä taho. Öljylämmitysalan suosituksia ja koulutusta: www.ley.fi Tekninen neuvontapalvelu: 010 617 7414