2 2016 LEHTI OMAISHOITAJILLE JA LÄHEISILLE Muutoksia omaishoito- ja sosiaalihuoltolakeihin s. 24 TEEMA Omaishoidon monet kasvot LAH1602_kansi2.indd 1 22.5.2016 17.58

LAH1602_kansi2.indd 2 22.5.2016 17.58

PÄÄKIRJOITUS MARJA TUOMI toiminnanjohtaja Käänne parempaan? J oka päivä lukemattomien ihmisten tavallinen arki muuttuu kertaheitolla, kun perhettä kohtaa ennalta odottamaton muutos. Onnettomuus, tapaturma tai sairastuminen voi osua kenen tahansa kohdalle. Elämäntilanne ja elämän arvot – kaikki saattaa muuttua kerralla. Muutos voi olla nopea, jolloin tilanteeseen ei pysty varautumaan ennakkoon, tai hidas, jolloin voi olla aikaa yrittää sopeutua muutokseen. Kummassakaan tapauksessa elämänmuutos ei tule pyydettynä. Myös vanheneminen muuttaa elämäämme ja se koskee meitä kaikkia. Selviytyäksemme näistä hyvinkin erilaisista tilanteista on hyvä, jos meillä on turvaverkostot, läheisiä ja ystäviä, jotka ovat tukenamme. Aina näin ei kuitenkaan ole. Näissä muutostilanteissa meidän kaikkien pitää kuitenkin voida luottaa yhteiskunnan tukeen, siihen, että ketään ei jätetä oman onnensa varaan ja yksin. Tämä yhteiskunnan velvoite on kirjattu perustuslakiimme. Näihin tilanteisiin liittyvät sivuilla 16–19 olevat päivitetyt omaishoidon teesit. Kärkihankkeesta ja lakimuutoksista vauhtia omaishoidon tukemiseen Omaishoito on yksi vaihtoehtoinen hoitomuoto, kun aletaan sopeutua uuteen elämäntilanteeseen. Meillä on vankkaa tutkimustietoa – sekä kotimaista että kansainvälistä – osoittamaan omaishoidon tukemisen hyödyt. Miksi omaishoidon tukeminen sitten tuntuu junnaavan paikallaan, vaikka päättäjätkin tunnustavat omaishoidon merkityksen ja välttämättömyyden? Vai olisiko nyt näkyvissä valoa tunnelin päässä? Maan hallitus on nostanut omaishoidon kehittämisen osaksi yhtä kärkihanketta. Tavoitteena on tukea omaishoitajien jaksamista muun muassa kehittämällä omaishoitajan vapaan mahdollistavaa sijaishoitojärjestelmää ja järjestämällä omaishoitajille hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä valmennusta. Näiden muutosten tueksi kärkihankkeissa toteutetaan erilaisten toimintamallien kokeiluja. Lisäksi on esitetty muutoksia voimassa olevaan lakiin omaishoidon tuesta. Näistä lisää sivuilla 22–25. Parlamentissa omaishoitajat kohtaavat päättäjät Elokuussa omaishoitajille tarjotaan mahdollisuutta kysyä suoraan päättäjiltä omaishoidosta. Liiton juhlavuoden päätapahtuma, omaishoitajaparlamentti, järjestetään silloin Helsingissä. Yhdistyksiä on pyydetty nimeämään edustajansa ja myös miettimään kysymyksiä parlamentin kyselytunnille. Näyttää siltä, että omaishoito aidosti kiinnostaa päättäjiä, sillä kolme istuvaa ministeriä, peruspalveluministeri Juha Rehula, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä ja valtiovarainministeri Alexander Stubb, ovat lupautuneet istuntoon vastaamaan omaishoitajien kysymyksiin. Odotamme suurella mielenkiinnolla tätä tapahtumaa. Voisiko nyt – liiton 25-vuotisjuhlavuonna – tapahtua käänne parempaan? Pystytäänkö nyt suunnitelluilla muutoksilla turvaamaan omaishoitajille ansaittu vapaa-aika, tarvittava tieto ja tuki sekä riittävät kotipalvelut? Kaikki riippuu päättäjistä! Hyvää kesää! LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 3 3 22.5.2016 17.58

Virtsatietulehdus vai ei? Luotettava, vaippaan kiinnitettävä virtsatieinfektiotesti TENA U-test -virtsatieinfektiotesti on helppokäyttöinen testi, jonka avulla voit tunnistaa tai poissulkea virtsatieinfektion mahdollisuuden täysin kivuttomasti ja nopeasti. TENA U-test on kehitetty henkilöille, joilla on inkontinenssi ja joiden on hankala antaa virtsanäytettä. Huomaamaton TENA U-test asetetaan vaippaan ja se antaa luotettavan vastauksen jo 15 minuutin kuluttua virtsaamisesta. Tulos säilyy 24 tuntia, joten sen voi lukea vaikkapa seuraavan vaipanvaihdon yhteydessä. TENA U-test on saatavana kahden kappaleen pakkauksissa hyvin varustetuista apteekeista ja TENA Kaupasta. Lisätietoja ja tilaus suoraan kotiin kuljetettuna TENA Kaupasta puh. 02 437 9660 tai verkkokaupasta tenakauppa.fi TENA U-test TENA U-test -käyttöohje: Kiinnitä TENA U-test paikoilleen heti pakkauksen avaamisen jälkeen. Poista testin suojakalvo. Aseta testi puhtaaseen vaippaan mahdollisimman tarkasti virtsaputken kohdalle. Vaihda vaippa normaaliin tapaan. Poista TENA U-test vaipasta pitämällä kiinni sinisestä nauhasta. Pue vaippa normaaliin tapaan. Testi voidaan tarvittaessa lukea jo 15 minuuttia virtsaamisen jälkeen. Lue TENA U-test. Tulos on voimassa 24 tuntia sen asettamisesta. Mikäli tulos on positiivinen tai oireet jatkuvat negatiivisesta tuloksesta huolimatta, ota yhteyttä lääkäriin tilanteen selvittämiseksi. Oy SCA Hygiene Products Ab, Incontinence Care Itsehallintokuja 6, 02600 ESPOO www.TENA.fi, www.tenakauppa.fi LAH1602_kansi2.indd 4 22.5.2016 17.58

2 2016 JULKAISIJA KUVA: SHUTTERSTOCK TÄSSÄ NUMEROSSA Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Puh. 020 7806 500 www.omaishoitajat.fi Perheystävällinen työpaikka lisää tehokkuutta ja hyvinvointia PÄÄTOIMITTAJA Marja Tuomi marja.tuomi@omaishoitajat.fi VASTAAVA TOIMITTAJA 20-21 Tiina Kokko tiina.kokko@omaishoitajat.fi KUVA: JANNE MARKKANEN TOIMITUSSIHTEERI Päivitetyt teesit vaikuttamistyön tueksi MUUT JUTUT Omaishoidon monet kasvot Kiintymys säilyy Pois työelämästä Työ joustaa Iloa itsenäistymisestä Etäomaishoitajan huoli läheisestä Haasteena kieliongelmat Pääkirjoitus: Käänne parempaan? 16 Uudistetut omaishoidon teesit: Emme selviydy ilman omaishoitoa 19 Liiton 25-vuotisjuhlavuoden päätapahtuma: Suomen ensimmäinen omaishoitajaparlamentti 20 Perheystävällisyyttä työpaikoille 22 Hallituksen kärkihanke: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 25 Lakimuutokset askel oikeaan suuntaan 26 Pysythän pystyssä? 7 Asioita ajassa Omaishoitolaki ja sosiaalihuoltolaki muuttuvat 1.7. toimivat 37 temuistio 29 Ajankohtaista 32 27 24 Omaishoito 2016: Puheenjohtaja: Sijaishoitoa Lomat ja kuntoutukset 35 43 Ristikko 44 Svensk resumé Yhdistykset 39 Lääkäri: 48 Paikallisyhdistykset 50 Osoi- Lakimies: Palveluasumiseen valtakunnallinen maksusääntö Vältä kesäripuli SVENSK RESUMÉ Maria Österlund ILMOITUSMYYNTI VAKIOPALSTAT myös lapsiperheille Pertti Rajala, puheenjohtaja, Tiina Kokko, Eero-Veikko Niemi, Marja Tuomi, Juha Viitanen Lähellä-lehti on jäsenetu paikallisyhdistyksille ja heidän jäsenilleen. Lehti ei ole tilattavissa. Mikäli henkilö haluaa lehden, hänen tulee liittyä paikallisyhdistyksen jäseneksi. Myös yhteisöt voivat liittyä yhdistysten jäseniksi. Osoitteenmuutokset ks. s. 50. TEEMA: OMAISHOIDON MONET KASVOT 3 TOIMITUSNEUVOSTO TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET 16-19 8 10 11 12 13 14 15 Juha Viitanen juha.viitanen@omaishoitajat.fi TJM Systems Oy, PL 75, 02921 Espoo Jaana Martiskainen jaana.martiskainen@tjm-systems.fi Puh. 044 566 7195 ILMOITUSAINEISTOT aineistot@tjm-systems.fi ULKOASU Ad Twist Ky / Jaana Kurvinen PAINOPAIKKA Forssa Print KANNEN KUVAT Antero Aaltonen, Jari ja Sirkkaliisa Jetsosen kotialbumi, Jenni Partasen kotialbumi, Rodeo Oy, Juha Tuomi ja Uusimaan kuva-arkisto / Juha Perämäki SEURAAVA LEHTI Ilmestyy 22.9.2016 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti. ISSN 1235-8401. 25. vuosikerta. Lähellä-lehti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 5 5 22.5.2016 17.58

LAH1602_kansi2.indd 6 22.5.2016 17.58

KUVA: ANN-CHRISTINE JÄRF-REX ASIOITA AJASSA Miten turvaan tahtoni toteutumisen? Opas oikeudelliseen ennakointiin SUOMEN MUISTIASIANTUNTIJAT RY: Omaishoito-tarra hoidettavan turvaksi VAASAN KAUPUNKI tarjoaa mak- sutta omaishoitajalle omaishoitotarraa kiinnitettäväksi omais­hoitajan asunnon ulko-oveen. Tarra vastaa omaishoitajan huoleen siitä, että mahdollisessa hätätilanteessa pelastustoimi saisi nopeasti tietää, että kodissa on hoidettava, joka ei ehkä kykene liikkumaan tai ilmaisemaan itseään. Vaasan kaupunki on informoinut pelastustoimea tarrasta. Lisätietoja: Vaasan kaupungin ikäihmisten omaishoidon tuesta vastaava Ann-Christine Järf-Rex, ann-christine.jarf@vaasa.fi. Miten turvaan tahtoni toteutumisen? – Opas oikeudelliseen ennakointiin Opas esittelee keinoja, joiden avulla voi varautua tilanteeseen, jossa ei pysty enää itse hoitamaan asioitaan. Julkaisussa kerrotaan oikeudellisen ennakoinnin keinoista, kuten hoitotahdosta ja edunvalvontavaltuutuksesta. Opas on saatavana suomen- ja ruotsinkielisenä ja luettavissa maksutta osoitteessa www.muistiasiantuntijat.fi/julkaisut. Painetun oppaan hinta on 2 € + toimituskulut. Tilaukset: puh. (09) 454 2849 tai info@muistiasiantuntijat.fi. Omaishoidon yhteistyöfoorumi aloitti Järvenpäässä JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN omaishoidon yhteistyöfoorumin tavoitteena on mm. tehdä omaishoitoa ja omaishoitajien tarpeita tunnetuksi kaupungin palvelujärjestelmässä, lisätä vuorovaikutusta ja tiedonkulkua sekä parantaa omaishoitajien mahdollisuuksia vaikuttaa palveluihinsa. Foorumissa on eri-ikäisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien omaishoitajien lisäksi mukana edustajia Setlementti Louhela ry:stä, Keski-Uudenmaan yhdistysverkostosta, Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry:stä sekä Järvenpään kaupungista ja seurakunnasta. Kaupunki valitsi omaishoitajat haastatteluiden perusteella mukaan foorumiin. Foorumi kokoontuu neljä kertaa vuodessa ja sen toimikausi on vuosi, jonka jälkeen mukaan voi tulla uusia jäseniä. Lisätietoja: www.jarvenpaa.fi/omaishoito Muistineuvo- ja Vertaislinja-puhelimet auttavat muistisairaan läheisiä MUISTILIITON Muistineuvo-tukipuheli- messa muistityön ammattilaiset vastaavat kysymyksiin muistista ja muistisairauksista. Muistineuvo on tarkoitettu muistisairaille, heidän läheisilleen sekä muistityötä tekeville ammattilaisille. Puhelin palvelee maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin klo 12–17 numerossa (09) 8766 550. Puhelun hinta on 0,08 €/min + pvm. Muistisairaiden omaishoitajille ja läheisille on tarjolla neuvoa ja tukea myös Vertaislinja-tukipuhelimessa, jossa puheluihin vastaavat koulutetut, kokeneet omaishoitajat. Maksuton puhelin palvelee joka päivä klo 17–21 numerossa 0800 9 6000. Suomi sitoutui YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista SOPIMUS velvoittaa takaamaan vam- maisille henkilöille täysimääräiset ja yhdenvertaiset ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Sopimuksen johtavana periaatteena on syrjinnän kielto. Sopimuksen ratifiointi vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeuksia oikeudellisesti velvoittavina ihmisoikeuksina ja valtion velvollisuutta edistää näitä oikeuksia. Ratifiointi edellytti muutoksia mm. kotikunta- ja sosiaalihuoltolakiin. Sopimus tulee Suomessa voimaan 10.6.2016. LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 7 7 22.5.2016 17.58

TEEMA OMAISHOIDON MONET KASVOT TEKSTI: JUHA VIITANEN KUVAT: RODEO OY Omaishoidon monet kasvot Omaishoitotilanteet ovat hyvin erilaisia, mutta omaishoitajia yhdistävät rakkaus, velvollisuus ja halu turvata läheisensä elämän laatu. O maishoito voi tulla perheiden eteen eri elämänvaiheissa. Omaishoidon taustalla on aina ihmissuhde, joka on ollut olemassa jo ennen omaishoidon alkamista. Omaishoitaja voi olla apua tarvitsevan läheisensä puoliso, isä tai äiti, sisar tai veli, lapsi, muu sukulainen, ystävä tai naapuri. Omaishoito alkaa muutoksesta Omaishoidon tarve syntyy nopeasti esimerkiksi tapaturman, sairauskohtauksen tai vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen syntymän myötä. Koko perhe läheisineen joutuu keskelle tunteiden mylläkkää. Etenevästä sairaudesta aiheutuva toimintakyvyn muutos paljastuu hitaasti. Perheenjäsen alkaa vähitellen tarvita yhä enemmän huomiota tai apua. Muutoksiin sopeudutaan ja omaishoidon alkamisajankohtaa on vaikea määritellä. Ensimmäiset muu- 8 tokset saattavat tapahtua vaivihkaa arkielämässä ja tunteissa. Jos perheenjäsen sairastuu psyykkisesti, läheisen muuttunutta käyttäytymistä ei ehkä heti tunnisteta sairaudeksi. Muutos koskettaa jokaista perheenjäsentä. Perheen tehtäviä ja vastuuta joudutaan jakamaan uudelleen, kun yhden perheenjäsenen toimintakyky muuttuu. Monien töiden yhteensovittaminen hoitoon liittyvien tehtävien kanssa vaatii suunnittelua ja myös tarpeellisen avun ja palvelujen etsimistä. Erilaisia omaishoitotilanteita Kaikki omaishoitajat eivät auta fyysisesti: eivät pue, pese tai syötä. Avuntarve ei aina näy ulospäin. Jos yhdellä perheenjäsenellä on esimerkiksi häiriöitä aivotoiminnassa tai mielenterveydessä, omaisille jää monenlaisia ohjaus- ja valvontatehtäviä. Vuodepotilas hoidettavana vaatii omaishoitajan läsnäoloa ympärivuorokautisesti. Läheisen viereltä voi poistua vain hetkeksi. Omaishoitaja voi myös asua eri taloudessa ja avustaa hoidettavaa vain joissakin askareissa tai satunnaisesti. Monet auttavat läheistään toiselta paikkakunnalta eli ovat ns. etäomaishoitajia. He voivat pitää huolta läheisestään myös puhelimen ja etäteknologian avulla. Kesto vaihtelee Omaishoito voi kestää lyhyen saattohoitovaiheen tai toisinaan jopa vuosikymmeniä. Omaishoito ei aina pääty hoidettavan kuolemaan. Esimerkiksi onnettomuudessa vammautunut voi kuntoutua ja omaishoidon tarve päättyä. Omaishoito voi myös muuttaa muotoaan. Moni kokee olevansa edelleen omaishoitaja, vaikka pääasiallinen auttamisvastuu jää pois esimerkiksi vammaisen lapsen muutettua omaan asuntoon. Läheinen saattaa silti tarvita apua monissa arkipäivän toimissa. LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 8 22.5.2016 17.58

Tasapainoilua vapaaehtoisuuden ja velvollisuuden välillä Omaishoitajan auttamishalun taustalla voi olla rakkaus, välittäminen tai velvollisuudentunne. Yhteistä kaikille omaishoitajille on, että heidän tukemanaan apua tarvitseva läheinen selviytyy arkielämästä omassa kodissaan. Sekä omaishoitaja että hoidettava kokevat, että kotona hoidettavan elämän laatu on parempi ja että hän on tyytyväisempi kuin muualla hoidettaessa. Omaishoitajia yhdistävät myös ristiriitaiset tunteet. Sekä omaishoitajan että hoidettavan arkeen kuuluu rakkautta, vihaa, syyllisyydentunnetta, pelkoa, kiitollisuutta, iloa, surua ja velvollisuudentunnetta. Omaishoidossa tunnesuhde voi luoda vapaaehtoisen pakon ja velvollisuuden joko omaishoitajan tai hoidettavan puolelta. Mikäli omaishoito ei ole toimiva ratkaisu, on syytä kartoittaa muita vaihtoehtoja hoidettavan hoidon järjestämiseksi. Lain mukaan vastuu hoidon järjestämisestä on viime kädessä kunnalla. Tunnistaminen auttaa tiedon ja palveluiden pariin Omaishoito tuo tullessaan uusia tehtäviä, kuten ohjausta ja valvontaa, hoitotoimenpiteitä, henkilökohtaista avustamista, apuvälineiden käyttöä sekä yhteistyötä eri ammattilaisten kanssa. Omaishoidossa sekä hoidettava että omaishoitaja tarvitsevat tukea. Moni sairastunutta tai vammaista hoitava ei ole huomannut, että hän elää omaishoitotilanteessa. Omaishoitaja voi sanana tuntua vieraalta. Vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle lapselle omaishoitaja on ensisijaisesti lapsen äiti tai isä. Puoliso taas saattaa ajatella, että molemminpuolinen tuki ja huolenpito ovat luonnollinen osa yhteistä arkea. Ikääntyvien vanhempien avun tarve on lisääntynyt huomaamatta. Myös nuorista tai jopa lapsista voi tulla omaishoitajia vanhemman sairastuttua tai vammauduttua. Kun tunnistaa olevansa omaishoitaja, on helpompi etsiä tietoa ja palveluita, joiden avulla pystyy jakamaan voimiaan ja rakentamaan tasapainoista arkea omaishoidon vaatimusten ja omien tarpeiden välille. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat omaishoitotilanteiden tunnistamisen avainhenkilöitä. Omaishoitaja voi myös itse ottaa tilanteensa puheeksi heidän kanssaan. Pääasiallisia omaishoitajia 350 000 Runsaat 1,2 miljoonaa 18–79-vuotiasta suomalaista auttaa joskus omaisiaan, tuttaviaan tai ystäviään, jotka eivät vanhuuden, vammaisuuden tai sairauden vuoksi tule toimeen ilman toisen henkilön apua. Pääasiallisia auttajia on noin 350 000. Omaishoitotilanteita, joissa hoidettava olisi laitoshoidossa ilman omaishoitoa, on noin 60 000. Noin neljännes työssäkäyvistä suomalaisista huolehti ansiotyönsä ohella omaisesta tai läheisestään. Vuonna 2015 kunnan myöntämää omaishoidon tukea sai noin 44 000 omaishoitajaa. Kuntien arvion mukaan jopa yli 40 prosenttia hoidettavista olisi laitoshoidossa tai muussa ympärivuorokautisessa hoidossa ellei omaishoidon tukea olisi myönnetty. Vain noin 13 prosenttia pääasiallisista omaishoitajista on tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan kanssa. Tämä johtuu ainakin osittain kuntien taloudellisesta tilanteesta ja omaishoidon tuen määrärahasidonnaisuudesta. Osa omaishoitajista ei tiedä olevansa oikeutettu tukeen tai ei halua hakea sitä. Enemmistö omaishoitajista on naisia Tukea saavista omaishoitajista noin 70 prosenttia on naisia ja hoidettavista yli 50 prosenttia on miehiä. Yli puolet omaishoitosopimuksen tehneistä omaishoitajista on eläkkeellä. Noin puolet hoitaa puolisoaan, joka neljännellä hoidettavana on oma lapsi. Seuraavaksi eniten hoidetaan omia vanhempia. Myös ilman omaishoidon tukea läheisiään hoitavista enemmistö on naisia. Tuen ulkopuolella olevia omaishoitajia on eniten 45–64-vuotiaissa. Yli puolet ilman omaishoito­ sopimusta olevista auttaa omia tai puolison vanhempia. Jutussa on käytetty lähteenä Minäkö omaishoitaja? -opasta. OMAISHOITAJA pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka ei sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen selviydy arjestaan omatoimisesti. (Suomen omaishoidon verkoston määritelmä) Vuonna 2006 voimaan tullut laki omaishoidon tuesta määrittelee omaishoitajan hoidettavan omaiseksi tai muuksi hoidettavalle läheiseksi henkilöksi, joka on tehnyt omaishoitosopimuksen. OMAISHOITOSOPIMUKSELLA tarkoitetaan omaishoitajan ja kunnan välistä toimeksiantosopimusta hoidettavan hoidon järjestämisestä. OMAISHOIDON TUKI muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 9 9 22.5.2016 17.58

TEEMA OMAISHOIDON MONET KASVOT ” Toimintakyvyn säilyttäminen on tärkeintä omaishoitajuudessa. TEKSTI: MINNA ALA-KYYNY KUVA: UUSIMAAN KUVA-ARKISTO / JUHA PERÄMÄKI Kiintymys säilyy Työuralta idea omaishoitajakorttiin Tuomo J. Rytkölä voi poistua vaimonsa luota vain hetkeksi. Liitutauluun kirjoitettu viesti kertoo muistisairaalle vaimolle, missä Tuomo on. T uomo J. Rytkölä, 81, hoitaa kotona muistisairasta ja liikuntakyvytöntä vaimoaan. Vaimo on vuodepotilaana 20 tuntia vuorokaudessa, muisti on mennyt viime vuoden aikana eikä hän tunne enää miestään tai lapsiaan. ”Uskon, että vaimolleni tulee kuitenkin turvallisuuden tunne siitä, että hänestä huolehditaan. Tunnemuisti pelaa ja iltaisin hän haluaa pitää minua kädestä kiinni”, sanoo Tuomo. Vaimo pystyi vielä vuonna 2009 liikkumaan rollaattorilla. ”Yhdessä kävelimme 50-vuotishääpäivänä valokuvaan. Sen jälkeen hän ei enää ole pystynyt kävelemään.” Siivouksen hoitaa siivousyritys, muut taloustyöt Tuomo tekee itse. Vaimon fysioterapeutti ja lähihoitaja käyvät kerran viikossa. Tytär ja poika ovat tarvittaessa apuna. Tuomon mukaan hänen ikäiselleen miehelle toisesta huolehtiminen ei välttämättä ole tuttua ja luontevaa. Omaishoitajuuden sitovuus voi yllättää. ”Pappi on sanonut aamen 57 vuotta sitten ja tämä on avioliiton yksi olomuoto. Kiintymys toiseen ihmiseen säilyy, vaikka tieto ei kulje eikä muisti toimi.” 10 Tuomo teki elämäntyönsä turvallisuusalalla. Samalla otteella hän on huolehtinut siitä, että vaimo ei jää yksin kotiin, jos hänelle itselleen sattuu jotakin. Tuomon toiminnasta ovat hyötyneet myös muut omaishoitajat. Hänen aloitteestaan SPR kehitti omaishoitajakortin, joka kulkee omaishoitajan mukana. Siitä löytyvät tiedot, keneen otetaan yhteyttä esimerkiksi onnettomuuden sattuessa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tiedoissa Tuomon kohdallaan on varoitussivu, jossa kerrotaan, että hän toimii liikuntakyvyttömän henkilön omaishoitajana. ”Tyttären kanssa soitamme päivittäin ja varmistumme, että olemme tolpillamme. Pojan kanssa pidämme myös aika ajoin yhteistoimintaneuvottelun.” Tuomo kertoo, että hän on asettanut itselleen kotoapoistumiskiellon. Kaupassa käynnin ja muut pakolliset asiat hän hoitaa silloin, kun vaimo nukkuu. Sängyn vieressä liitutaululla lukee silloin ”kaupassa”. Siitä vaimo tietää herätessään, ettei häntä ole jätetty yksin. Tuomo tiedostaa, että omatkin voimat ehtyvät. Hän on tyytyväinen, että on saanut vielä olla terve ja hyvässä kunnossa. ”Toimintakyvyn säilyttäminen on tärkeintä omaishoitajuudessa. Olen pyytänyt vaimon fysioterapeuttia ja lähihoitajaa pitämään vähän silmällä itseänikin.” Kirjoittamisesta helpotusta yksinäisyyteen Työuran lisäksi Tuomo on toiminut vuosikymmeniä meripelastustoiminnan ja Odd Fellow -järjestön parissa. Niiden kautta on muodostunut laaja tuttavapiiri. Nykyään hänestä on kuitenkin tullut koti-ihminen. Harrastukset ovat jääneet ja tilalle on tullut päätoiminen toisesta huolehtiminen. ”Olen jättänyt yhteiskunnan siteet ja riennot. Seuralliselle ihmiselle on vaikeinta yksinäisyyden tunne ja sen kestäminen”, Tuomo sanoo. Helpotusta sosiaalisten kontaktien puutteeseen hän on löytänyt kirjoittamisesta. Ystävätkin ovat olleet iloisia saadessaan perinteistä kirjepostia, ja he ovat myös vastanneet kirjeisiin. Tuomo on myös kampanjoinut omaishoidon puolesta ja toimii tällä hetkellä Itä-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry:n puheenjohtajana. Hän kiteyttää ajatuksensa omais­hoitajuudesta mottoonsa: Omaishoitotyö on yhteiskunnan voimavara, joka tarvitsee toimintatukea ja arvostusta. LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 10 22.5.2016 17.58

TEEMA OMAISHOIDON MONET KASVOT TEKSTI: MINNA-ALAKYYNY KUVA: JENNI PARTASEN KOTIALBUMI Pois työelämästä T yöpaikan ikätarkastuksessa vuonna 2013 sairaanhoitaja kysyi kolmekymppiseltä Jenni Partaselta mitä tälle kuuluu. Jenni purskahti itkuun. Sairaanhoitaja totesi, että hän ei ole työkykyinen. Taustalla oli jatkuva huoli kotona yksin olevasta miehestä, Tumppi Partasesta, joka oli diabeteksen seurauksena saanut munuaissiirteen ja menettänyt näkönsä lähes kokonaan. Jenni oli ensin puoli vuotta sairaslomalla ja päätti sitten, että jää kokonaan pois töistä hoitamaan miestään. Töistä pois jääminen tuli oikeaan aikaan, koska saman vuoden kesällä mies sai aivoinfarktin. Sen seurauksena oikea puoli halvaantui ja mies joutui pyörätuoliin. Hänelle jäi myös afasia. Se harmittaa Jenniä erityisesti, koska mies oli ollut todella puhelias. ”Vaikka minäkin olen puhelias, niin Tumpille jäin aina kakkoseksi.” Onneksi he olivat kesällä 2013 toteuttaneet Tumpin pitkäaikaisen haaveen ajaa Amerikan läpi kulkevan valtatienRoute 66:n. Talous huolettaa Jenni sai vuoden verran työttömyyskorvausta. Sen jälkeen hän on joutunut pärjäämään omaishoidon tuella. ”Taloudellinen tilanne on tiukka. Myös oma tulevaisuus huolettaa. Nyt pitäisi tehdä töitä ja kerryttää eläkettä. Mietin, että mitä sitten kun olen 65-vuotias.” Kunnalta he saavat joitakin palveluja, mutta niitä täytyy osata anoa. Tumpin sairaalajaksojen aikana Jenni on mukana aamusta iltaan. ”Tumppi ei tykkää mennä sairaalaan. Meillä on myös huonoja kokemuksia sairaaloista”, Jenni kertoo. Jennillä ei ole juurikaan omia vapaita. Miehen sukua asuu onneksi lähellä, joten tarvittaessa apua saa varmasti. Henkilökohtaisesta avustajasta on myös apua. Yllättävän paljon on tullut eteen sellaista, mitä Jenni ei osannut ajatellakaan. Esimerkiksi miehen luottokortin lopettaminen oli vaikeaa, koska Tumppi itse ei pysty puhumaan puhelimessa. ”Olemme vuorokauden ympäri yhdessä”, Jenni kertoo. ” Olen luvannut Tumpille, että en laita häntä laitokseen. Vaikka Tumpin pinna menee helposti, koska hän ei pysty kommunikoimaan ymmärrettävästi, luonne ja huumorintaju ovat kuitenkin säilyneet. Kommunikaatiokurssilta he ovat saaneet vertaistukea sekä hyviä työkaluja puheterapiaan. ”Molemmilla menee hermo välillä. Minä sorrun välillä ajattelemaan, että onko se asia nyt niin tärkeä. Mutta toiselle se on tärkeä, se pitää saada sanotuksi”, Jenni sanoo. Päivä kerrallaan Jenni tiesi jo seurustelun alussa, että hän elää pidempään kuin 18 vuotta vanhempi, vakavasti sairas mies. Hän luuli jo valmistautuneensa asiaan, mutta silti Tumpin aivoinfarkti oli hirveä shokki. ”Olemme puhuneet Tumpin kanssa hautajaisjärjestelyistä ja testamentista. Se tuntuu karulta, mutta helpottaa”, hän kertoo. Fyysisesti Jenni on hyvässä kunnossa, mutta henkisestä jaksamisesta hän ei tiedä. Nyt eletään päivä kerrallaan. ”Onneksi Tumppi suostuu vielä lähtemään elokuviin, torille ja tapahtumiin. Yhdessä viemme myös koiraa lenkille.” ”Olemme käytännössä vuorokauden ympäri yhdessä. Eihän se ole normaali parisuhde. Olen kuitenkin sanonut Tumpille, että olen ensijaisesti hänen vaimonsa ja kyllä me pussaillaan ja halaillaan”, Jenni sanoo. Jenni ei kadu sitä, että jäi hoitamaan miestään kokopäiväisesti. Loppujen lopuksi päätös oli helppo tehdä. ”Olen luvannut Tumpille, että en laita häntä laitokseen.” LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 11 11 22.5.2016 17.58

OMAISHOIDON MONET KASVOT TEEMA ” Pitää katsoa, ettei uhraa omaa elämäänsä. TEKSTI: MINNA ALA-KYYNY KUVA: STUDIO DETTANI / JOHANNA POHJAVIRTA Työ joustaa J ohanna Vesanen on vaikeasti vammaisen poikansa omaishoitaja. Omaa lasta on vaikea antaa muiden hoidettavaksi, vaikka vanhempien jaksamisen kannalta se olisi tärkeää. Johannan perheen arki on aikamoista ruljanssia. Molemmat vanhemmat käyvät töissä ja seitsemänvuotias, vaikeasti vammainen Rasmus esikoulussa. Rasmuksen lääkärikäynnit ja fysioterapia vievät aikaa. Vaikean epilepsian takia Rasmusta viedään pahimmillaan viikon välein ambulanssilla sairaalaan. ”Kohtaukset tulevat usein yöllä valveunen aikaan. Äitinä nukun sellaista koiranunta”, Johanna kertoo. Rasmus tarvitsee apua kaikessa. Hän ei istu eikä kannattele päätään. Hänellä on myös näkövamma. Rasmus on kuitenkin pärjännyt hyvin päivähoidon erityistä tukea tarvitsevien ryhmässä siitä saakka, kun Johanna meni töihin. Tämän vuoden Rasmus on käynyt esikoulua. Johannan mukaan haasteita tulee aina, kun paikka vaihtuu, mutta esikoulussa sujuu tällä hetkellä hyvin. Kerran kuukaudessa Rasmus on tilapäishoidossa. Rasmus oli viisivuotias, ennen kuin perhe käytti tilapäishoitoa. ”On aika vaikeaa päästää irti, kun kyseessä on oma lapsi”, sanoo Johanna. Nyt perhe on miettinyt mahdollisuutta saada Rasmukselle hoitaja iltaisin. ”Meillä on hyvä tukiverkosto, mutta nyt kun Rasmus on kasvanut ja epilepsia pahentunut, niin ei enää tule pyydettyä muita hoitamaan Rasmusta”, sanoo Johanna. Johannan mukaan vaatii paljon, että perheen arjen saa toimimaan. Kun hän viisi vuotta sitten aloitti työn, hän oli aluksi hyvin väsynyt. Nyt tasapaino on löytynyt. Töissä käyminen on tärkeää, jotta saa kotiasioille vastapainoa. ”Pitää katsoa, ettei uhraa omaa elämäänsä. Ei voi loppu- 12 elämää vain hoitaa omaa lastaan. Pitää kehittää itseään ja löytää oma juttunsa.” Haasteita työn ja Rasmuksen hoidon yhdistämisessä on edelleen. Johanna ja hänen miehensä Ossi Vesanen pyrkivät vuorottelemaan sairaalakäynneissä ja tekevät tunteja sisään silloin, kun voivat. Työnantaja on ollut ymmärtäväinen. Voimaa liikunnasta ja vertaistuesta Työn lisäksi molemmat harrastavat liikuntaa. Myös Rasmuksen kanssa perhe on harrastanut monenlaista. He ovat käyneet laskettelemassa ja purjehtimassa. Kehitysvammaisten Tukiliiton Malike-keskuksesta he vuokraavat välillä pyörän perävaunun. ”Kun meillä on vapaa-aikaa, tykkäämme olla yhdessä perheen kanssa niin, että Rasmus on mukana. Hän on kuitenkin osa perhettä, vaikka onkin vaikeasti vammainen”, Johanna kertoo. Johanna on myös mukana Leijonaemot ry:ssä, joka on erityislasten vanhempien yhdistys. Yhdistystoiminnassa vertaistuki on tärkeää. ”Leijonaemoista on löytynyt tosi hyviä ystäviä. Se antaa paljon voimaa ja jaksamista, kun saa jakaa vaikeita ajatuksia ja tunteita”, Johanna kertoo. Johannan mukaan on tärkeä pitää huolta myös parisuhteesta. ”Väsymyksen ja kiireen vuoksi tulee joskus tiuskittua. Tärkeää on se, että on yhteistä aikaa ja jaetaan ajatuksia. Tehdään yhdessä jotain, pieniä reissuja tai muuta.” Tällä hetkellä Johanna miettii Rasmuksen kasvamista ja sitä, miten paikan vaihdokset kouluiässä sujuvat. ”Tulevaisuutta en hirveän pitkälle mieti. Yritän elää hetkessä.” LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 12 22.5.2016 17.58

TEEMA OMAISHOIDON MONET KASVOT TEKSTI: MINNA ALA-KYYNY KUVA: JARI JA SIRKKALIISA JETSOSEN KOTIALBUMI Iloa itsenäistymisestä V iime elokuussa koitti odotettu hetki. Jari ja Sirkkaliisa Jetsosen poika Ilmari, 26, muutti omaan kotiin Kipparintaloon kolmentoista muun kehitysvammaisen nuoren kanssa. Siihen saakka Ilmari oli asunut kotona vanhempiensa kanssa. Vanhemmille hetki oli samalla iloinen ja haikea. Ajatus Kipparintalosta syntyi kolmetoista vuotta aiemmin Amsterdamissa, missä Ilmarin luokka vanhempineen oli leirikoulumatkalla. Kahvipöydässä vanhemmat keskustelivat siitä, missä heidän lapsensa tulisivat aikuisina asumaan. Siihen aikaan asuminen oli enemmäkseen laitosmaista ja jonot olivat pitkiä. ”Meillä oli tavoite, että jokainen nuori saisi oman ulko-oven ja postilaatikon”, kertoo Jari. Vanhemmat perustivat yhdistyksen talon rakennuttamista varten. Projekti lähti käyntiin onnellisten tähtien alla ja sai vetoapua oikeilta tahoilta. Vaikka viivästyksiä tuli, kovan työn avulla unelma muuttui lopulta todeksi. ”Kun muuttopäivä koitti, se oli niin ihmeellistä. Olin ajatellut, että tätä ei koskaan tule, koska projekti aina vain siirtyi”, Jari kertoo. ”Kyllä silloin kaikkien nuortenkin ilmeet olivat aivan mielettömän iloisia, kun he näkivät, että nyt pääsee vihdoin omaan kotiin.” Vanhemmat olivat iloisia lasten itsenäistymisestä, mutta mukana oli myös suurta haikeutta. Jarin ja Sirkkaliisan mielestä vammaisesta lapsesta luopumisessa on kovempi tuska kuin terveestä. Heidän kohdallaan Ilmari muutti lapsista viimeisenä, joten yksi aikakausi elämässä päättyi. ”Meidän elämä on radikaalisti muuttunut. Ennen lomat ja pidemmät matkat piti miettiä etukäteen, ei voinut spontaanisti lähteä mihinkään”, kertoo Jari. Ilmarin muuton jälkeen he ovatkin matkustaneet jo monta kertaa. Kipparintalossa henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden, joten nuoret saavat tarvittaessa apua. ”Meidän luopumisen kannalta oli tärkeää, että Ilmarin uusi koti on turvallinen”, sanoo Sirkkaliisa. Muutto omaan kotiin lisäsi omatoimisuutta Kehitysvammaisen lapsen omaishoitajuus eroaa Sirkkaliisan mielestä iäkkäitä hoitavien tilanteesta siinä, että siinä katsotaan eri tavalla tulevaisuuteen. Lapsi kehittyy, oppii uusia taitoja ja itsenäistyy. Monesti nuoren kehitys suorastaan harppaa eteenpäin, kun pääsee itsenäisen asumisen alkuun. Niin kävi myös Ilmarille. ”Omatoimisuus on lisääntynyt. Hän harjoittelee siellä sellaisia taitoja, mitä on huomannut, että kaverit osaavat. Esimerkiksi kirjoittamista”, kertoo Jari. Jari kannustaa vammaisten lapsien Nyt kun Ilmari-poika on muuttanut omaan asuntoon, Jetsoset voivat lähteä matkalle nopeallakin aikataululla. ” Omaishoitajuus ei katkea vammaisen lapsen muuttoon. vanhempia miettimään tarpeeksi ajoissa asumiseen liittyviä asioita. Heidän kohdallaan projektin pituus takasi sen, että sekä nuoret että vanhemmat tutustuivat toisiinsa ja asumista harjoiteltiin useita vuosia. Ilmari on nopeasti mieltänyt, että hänellä on nyt oma koti. Jos vanhempien kyläily uhkaa venähtää, Ilmari saattaa kehottaa jo lähtemään. Joistakin asioista täytyy vanhempien edelleen huolehtia. ”Omaishoitajuus ei katkea vammaisen lapsen muuttoon, koska on aika paljon esimerkiksi raha-asioihin liittyviä asioita, jotka pitää hoitaa”, sanoo Sirkkaliisa. ”Varmasti tulevaisuudessa tulee eteen se kysymys, että mitäs sitten, kun me olemme vanhoja. Mutta tällä hetkellä meillä on asiat hyvin”, sanovat Jari ja Sirkkaliisa. LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 13 13 22.5.2016 17.58

TEEMA OMAISHOIDON MONET KASVOT ” Minun etäomaishoitajuuteni alkoi melkein huomaamatta. TEKSTI: MINNA ALA-KYYNY KUVA: SARI KRONQVISTIN KOTIALBUMI Etäomaishoitajan huoli läheisestä V aikka hoidettava asuisi satojen kilometrien päässä, läheinen voi silti olla omaishoitaja. Sari Kronqvistin isä sairastui Parkinsonin tautiin vuonna 2010. Samana vuonna Sarista tuli myös äiti. Isä asui yksin Kemijärvellä ja Sari perheineen Haukiputaalla. ”Minun etäomaishoitajuuteni alkoi melkein huomaamatta. Isäni alkoi taantua ja tarvita yhä enemmän apua ja huolenpitoa. Vuonna 2014 etähuolenpito oli jo lähes päivittäistä”, Sari kertoo. Isä ei enää itse ottanut helposti yhteyttä, joten Sari ja hänen veljensä sopivat molemmille tietyt soittopäivät viikossa. Kun välimatkaa on 300 kilometriä, on etäomaishoitajan luotettava puhelimeen. ”Koen, että minulla oli kaksinkertainen huoli isästä. Ei voinut kipaista katsomaan, miten hän voi. Oli vain luotettava puhelimeen tai soitettava naapuriin tai kotihoidon henkilölle, että käyttekö katsomassa”, Sari sanoo. Huoli oli suuri varsinkin silloin, kun isän puhe alkoi olla epäselvää ja harhaista. Usein puhelun jälkeen Sarille jäi epävarma olo, pärjääkö isä kotona. Muutaman kerran hän joutui Sari Kronqvistin isä asuu satojen kilometrien päässä. Kotona hoitoa kaipaa pieni lapsi. 14 lähtemään isän luokse nopealla aikataululla. ”Yöt olivat isälle kotona asuessa pahimpia. Silloin hän usein valvoi, pelkäsi, näki harhoja eikä uskaltanut niiden vuoksi nukkua.” Veljensä kanssa Sari jakoi etäomaishoitajuutta ja välillä he olivat vuoroviikonlopuin isän seurana. Yhteistyötä ja haasteita viranomaisten kanssa Sari teki koko ajan tiivistä yhteistyötä terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstön kanssa. Hän tekee itse työtä mielenterveyskuntoutujien parissa, joten hän osasi opastaa kotipalvelun henkilökuntaa, joka hieman pelkäsi harhaista hoidettavaa. Haasteitakin yhteistyössä oli. ”Kotipalvelun henkilökunnalle ei välttämättä hahmottunut, miten pitkä välimatka on tai että käyn töissä. Minulle saatettiin soittaa, että tuletko laboratorioon saattajaksi seuraavana päivänä”, Sari kertoo. Toisaalta sosiaali- ja terveyspalveluissa ei aina ymmärretty, että tyttäreen otetaan ensisijaisesti yhteyttä. Omaa roolia piti tuoda vahvasti esille. Lopulta yhteistyö alkoi kuitenkin sujua. Hoitoneuvottelun tuloksena vuonna 2015 päädyttiin siihen, että isä muuttaa palvelukotiin. Palvelukotipaikkaa odotettiin puoli vuotta. ”Se oli hirveää aikaa meille kaikille. Isä oli jo niin sekava yksinäisyyden ja pelkojen sekä voimakkaiden kipujen vuoksi, että pelkoni esimerkiksi talon palamisesta tai isän paleltumisesta hankeen oli koko ajan läsnä”, Sari kertoo. Pieni lapsi kotona takasi sen, että oli oltava läsnä arjessa, vaikka huoli painoi. Vastapainoa sekä työn että kodin sosiaalisuudelle Sari sai lukemisesta tai pitkistä kävelyretkistä koiran kanssa. Niiden parissa sai olla itsekseen. ”Sain huomata, että huoli omaisesta imaisee helposti mukaansa. Väsyy ja on annettava itselleen aikaa jotta jaksaa.” Nyt Sarin isä on ympärivuorokautisen hoidon piirissä ja Sari opettelee olemaan pelkkä lähiomainen. Silti tekemistä riittää, kuten yhteistyötä isän edunvalvojan, hoitohenkilöstön ja neurologian klinikan kanssa. ”Huoli isän pärjäämisestä on pienempi, mutta koen silti, että olen isän puolestapuhuja ja hyvien hetkien mahdollistaja niin kauan kuin vain voin.” LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 14 22.5.2016 17.58

TEEMA OMAISHOIDON MONET KASVOT ” Tukiviidakossa ei aina ollut selvää edes se, mistä mitäkin haetaan. TEKSTI: MINNA ALA-KYYNY KUVA: JUHO KYNTÄJÄ Haasteena kieliongelmat V iisi lasta pitävät Vantaalla asuvan Dorota Kyntäjän kiireisenä. Nuorin lapsista on vasta kolmen kuukauden ikäinen vauva ja vanhin on kohta kymmenen vuotta täyttävä Luukas. Luukakselle on syntymän jälkeisen bakteerimeningiitin seurauksena tullut cp- ja kehitysvamma, näkövamma ja epilepsia. Dorota Kyntäjä muutti yksitoista vuotta sitten Puolasta Suomeen suomalaisen miehensä kanssa. Suomeen muutettuaan hän kävi TE-keskuksen puoli vuotta kestävän kielikurssin sekä myöhemmin muutaman aikuisopiston kurssin. ”Sen jälkeen olen oppinut lisää kuuntelemalla. Kotona oppii koko ajan, koska isä ja lapset puhuvat keskenään suomea”, Dorota kertoo. Dorota on tehnyt kotiäitiyden ohella myös jonkin verran käännöstöitä. Lääketieteen sanat voivat olla hankalia kieltä täysin osaavallekin, joten niiden oppiminen on vienyt aikaa. Aluksi Luukaksen synnyttyä Dorota puhui lääkärikäynneillä englantia. Tällä hetkellä asiat hoituvat jo suomeksi. Henkilökunta on suhtautunut ymmärtävästi siihen, että kieli tuottaa välillä haasteita. ”Lääkärit puhuvat täällä yleisesti hyvin englantia. He myös jaksavat selittää minulle, jos jokin termi jää epäselväksi”, Dorota sanoo. Suurimmat haasteet Dorota on kohdannut Kelan ja sosiaalitoimen kanssa asioidessaan. Tukiviidakossa ei aina ollut selvää edes se, mistä mitäkin haetaan. ”Oli todella hyvä, että mieheni puhuu sujuvasti puolaa ja pystyi kääntämään minulle. Erilaisten tukien hake- misessa sanasto on suomeksi hankalaa.” Luukaksen arkeen kuuluu tällä hetkellä fysioterapiaa, puheterapiaa ja neurologilla käyntejä. Dorota on muuten Luukaksen hoitoon tyytyväinen, mutta harmittelee, ettei terapiaa ole lisätty pyynnöistä huolimatta. Päivisin Luukas käy koulua erityisluokalla. Perhe on ollut kouluun ja luokkaan todella tyytyväinen, ja onneksi Luukas saa jatkaa samassa koulussa vielä pitkään. Toiveena lisää tilapäishoitoapua Dorotan omat sukulaiset asuvat Puolassa, mutta miehen äiti on paljon perheen apuna. Luukaksen tilapäishoitaja käy heillä kotona muutamana päivänä kuukaudessa. ”Tilapäishoitaja on todella hieno ihminen ja hänestä on paljon apua. Ottaisin hänet mielellään meille useamminkin. Ja onneksi on mummi”, Dorota sanoo. Varsinkin miehen työmatkojen aikana Dorota kaipaisi kotiin lisää apua. Myös Luukaksen sairastelu on perheelle raskasta. ”Haastavinta on silloin, kun Luukaksella on flunssa, emmekä saa ketään kotiin. Silloin soitan usein mummille tai ystäville.” Tulevaisuutta Dorota ei vielä paljon mieti, mutta tietää, että Luukas joutuu todennäköisesti jossain vaiheessa kodin ulkopuolelle asumaan. ”Meillä on tosi hauskaa kotona. Tällä hetkellä on ihan positiivinen asenne.” Juuri nyt Dorotalla ei ole vauvan vuoksi mahdollisuutta harrastuksiin. Dorota Kyntäjä muutti yksitoista vuotta sitten Puolasta Suomeen. Aiemmin hän harrasti liikuntaa. Silloin tällöin Dorota ja hänen miehensä pääsevät näkövammaisten lasten vanhemmille tarkoitettuihin viikonlopputapaamisiin. Dorota on myös Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n jäsen. ”Siellä on mukavia tapaamisia. Mutta olen ollut vain kerran mukana, koska tapaamiset ovat iltapäivisin, ja silloin minua tarvitaan kotona.” Perhe ei ole asunut Luukaksen kanssa koskaan Puolassa, joten Dorotalla ei ole kokemusta omaishoitajien tilanteesta siellä. ”En osaa sanoa tarkasti Puolan tilanteesta, en tiedä minkälaista tukea saisimme ja mistä. Mutta yleinen tilanne siellä on kyllä vaikeampi kuin Suomessa.” LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 15 15 22.5.2016 17.58

TEESI-sana tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa lyhyeen muotoon saatettua väitettä. TEKSTI: MARJA TUOMI Uudistetut omaishoidon teesit: Emme selviydy ilman omaishoitoa O maishoitajat ja läheiset -liitto täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi ja vaikuttamistyön tueksi päivitettiin vuonna 2004 julkaistut Kymmenen teesiä omaishoidosta. Teesejä muotoiltiin juhlatyöryhmän ja johtoryhmän luonnoksen pohjalta yhteistyössä liiton paikallisyhdistysten kanssa. Teeseistä haluttiin lyhyitä ja iskeviä, teesijulkaisusta helposti lähestyttävä ja suoraan asiaan pureutuva. Teesejä avaavien sarjakuvien sitaateissa käytetään omaishoitajien repliikkejä. Kuvat on piirtänyt kuvittaja-graafikko Janne Teesi sisältää omaishoidon suuret ratkaisut: vaihtoehdot, ryhtymisen ja luopumisen. Päivittämisen lähtökohdaksi muotoutuivat seuraavat näkökulmat: Faktatieto olisi sitonut teesit liiaksi nykyhetkeen Teesi sisältää omaishoidon yhteiskunnallisen merkityksen, yhteiskunnan vastuun ja omaishoitajien yhdenvertaisuuden. Teeseihin kaivattiin lyhyttä muotoa ja konkreettisuutta. Muutamassa palautteessa toivottiin ”teesien kylkeen esimerkkejä” ja tunnuslukuja. Myös tutkimustiedon ja siihen perustuvien väitteiden ja vaatimusten käyttämistä esitettiin. Esimerkkien lisääminen olisi merkinnyt aineiston laajenemista ja tiiviin teesijulkaisun luonteen muuttumista. Pitäydyimme siis alkuperäisessä suunnitelmassa. Totta on, että tutkimus- ja numeerisen tiedon käyttämisellä saadaan vaikuttavuutta, mutta toisaalta ne olisivat sitoneet teesit liiaksi juuri tähän päivään. Markkanen. TEESI 1 Omaishoitoa on arvostettava TEESI 2 Omaishoitotilanteet on tunnistettava Teesi sisältää omaishoitotilanteen tunnistaminen lainsäätäjän, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen ja perheen kannalta. TEESI 3 Omaishoitoperheen oikeusturvaa on vahvistettava Teesi sisältää omaishoidon ja omaishoitajan tukemisen sekä palvelut. TEESI 4 Omaishoitajalla on oltava oikeus omaan aikaan ja ansiotyöhön Teesi sisältää omaishoitajan elämän omaishoitajaroolin ulkopuolella. TEESI 5 Omaishoitosuhde on ihmissuhde 16 Yhdistykset pitivät kokonaisuutta kattavana ja selkeänä Teesiehdotukset lähetettiin yhdistyksille kommentoitavaksi. Pääasiassa niitä pidettiin hyvinä, ”luontevina ja riittävästi toisensa poissulkevina”. Kokonaisuutta kuvattiin kattavaksi ja selkeäksi. Esiin tulevat omaishoitoon liittyvät oleellisimmat asiat. Yhdessä kommentissa todettiin uudet teesit edellisiin verrattuna pehmeämmiksi. Puhutaan omaishoitoperheistä Omaishoito koskettaa koko perhettä ja useissa kommenteissa esitettiin, että omaishoitajan sijaan puhuttaisiin omaishoitoperheestä. Toivottiin myös, että holhoavaa sävyä vähennettäisiin ja todettiin, että ”omaishoitajat ovat itsenäisiä ihmisiä ja kykeneviä tekemään omaa hyvinvointiaan koskevia päätöksiä” kunhan tarjolla on ”terveyttä ja toimintakykyä tukevia palveluja”. Yhdessä palautteessa teesien selitysosiot todettiin epätasaisesti kootuksi ja teesit ympäripyöreiksi. Niihin toivottiin vaikuttavampaa ja juhlavampaa otetta, jotta myös media tarttuisi niihin. Saimme myös esityksiä vaihtoehtoisiksi teeseiksi. Kaikki kommentit ja ehdotukset käsiteltiin. Suurin osa niistä sisältyi viiteen teesiin. Muutosehdotuksia otettiin huomioon sekä teesien muotoiluissa että selitysosioissa. Osa lisäyksistä olisi edellyttänyt asian syvällisemmän avaamisen, johon tässä yhteydessä ei ollut mahdollisuutta. Teesit käyttöön! Teeseillä kuvaamme omaishoidon merkitystä, epäkohtia ja liiton toiminnan tavoitteita. Teesejä ja teesijulkaisua käytetään monipuolisesti liiton vaikuttamistyössä. Oman kappaleensa saavat mm. eduskunnan omaishoidon tukiryhmäläiset. Myös jokainen liiton paikallisyhdistys saa muutaman julkaisun. Pidetään yhdessä huolta siitä, että päätöksentekijät eivät pääse unohtamaan omaishoidon teesejä. Omaishoidon teesit netissä www. omaishoitajat.fi/omaishoidon-teesit LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 16 22.5.2016 17.58

Omaishoidon teesit TEESI 1 Omaishoitoa on arvostettava • Emme selviydy ilman omaishoitoa. • Omaishoitajia on kohdeltava yhdenvertaisesti. • Omaishoitajien osaamista ja asiantuntemusta on arvostettava. Omaishoitajat tekevät inhimillisestä, yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta tarkastellen mittaamattoman arvokasta työtä. Yhteiskunta säästää omaishoidon avulla miljardeja euroja vuosittain. Omaishoitajien arvostamista tulee osoittaa käyttämällä syntyneitä säästöjä heidän tukemiseensa. Omaishoito perustuu läheiseen ihmissuhteeseen, mutta se ei poista yhteiskunnan velvoitetta tukea omaishoitotilanteessa eläviä. Omaishoitajia on kohdeltava keskenään ja muiden kanssa tasavertaisina kansalaisina. Omaishoitajan kokemusasiantuntijuus omaishoitotilanteessa on huomioitava. Omaishoitajaa on kohdeltava sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten yhteistyökumppanina. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutukseen tulee sisältyä tietoa omaishoidosta. Omaishoidon arvostus on osoitettava turvaamalla omaishoitoperheille riittävä taloudellinen, tiedollinen, henkinen, sosiaalinen ja muu arjen tarpeisiin vastaava tuki. TEESI 2 Omaishoitotilanteet on tunnistettava • Omaishoidon laajuus ja monimuotoisuus on huomioitava lainsäädännössä ja palvelujärjestelmässä. • Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten on osattava tunnistaa omaishoitotilanne sekä omaishoidon mahdollisuudet ja rajat. • Perheitä on tuettava tunnistamaan omaishoitotilanne sekä tuen ja palveluiden tarve. Jokainen omaishoitotilanne on erilainen. Palvelut ja tukitoimet tulee suunnitella niin, että ne vastaavat omaishoitoperheen todellisia tarpeita. Palvelujen järjestämisvastuussa olevan tahon on jaettava tietoa omaishoidosta. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla tulee olla tietoa ja valmiuksia erilaisten omaishoitotilanteiden tunnistamiseen sekä perheiden kohtaamiseen, neuvomiseen ja ohjaamiseen. Omaishoitoperheille on kerrottava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tuen ja palveluiden vaihtoehdoista. LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 17 17 22.5.2016 17.58

TEESI 3 Omaishoitoperheen oikeusturvaa on vahvistettava • Omaishoitoperheen tulee saada tukea ja palvelut laissa säädetyllä tavalla. • Omaishoitoperheellä on oltava mahdollisuus vaikuttaa palveluiden sisältöön. • Omaishoitoperheen hyvinvoinnista on huolehdittava. Toimiva palvelukokonaisuus tukee omaishoitoperheen arjessa selviytymistä ja hyvinvointia. Tämä edellyttää, että palvelujärjestelmä mahdollistaa yhteistyön eri toimijoiden kesken ja että omaishoitoperheitä kuullaan ja että ne voivat osallistua palvelukokonaisuutensa suunnitteluun. Omaishoitotilanteessa joudutaan kohtaamaan uusia asioita ja tekemään vaikeita päätöksiä. Joskus voi olla vaikea ottaa apua vastaan ja palvelujärjestelmän monimutkaisuus voi herättää avuttomuutta. Omaishoitoperheille on tarjottava sosiaalija terveydenhuollon palveluiden rinnalla tietoa, ohjausta, koulutusta, vertaistukea, valmennusta ja kuntoutusta oikeaan aikaan ja oikealla tavalla. TEESI 4 Omaishoitajalla on oltava oikeus omaan aikaan ja ansiotyöhön • Omaishoitajalla on oltava mahdollisuus vapaaseen ja omaishoidosta irtautumiseen. • Omaishoitajalla on oltava mahdollisuus osallistumiseen. • Omaishoitajalla on oltava mahdollisuus käydä ansiotyössä. Omaishoitajalle irrottautuminen omaishoidosta on usein haasteellista. Vapaan välttämättömyyden tunnistaminen ja tilapäishoidon käytännön järjestelyt eivät aina ole helppoja. Omaishoitoperheille on oltava tarjolla riittävästi ja sopivia palveluja omaishoitajan vapaan mahdollistamiseksi. Osallistumisen mahdollisuudet on turvattava. Esimerkiksi toisten omaishoitajien tapaaminen ja harrastukset ovat tärkeitä jaksamiselle. Joskus myös pelkkä jouten olo lisää hyvinvointia. Ansiotyö on toimeentulon lähde, mutta se tarjoaa myös tauon omaishoitajuudesta, mahdollistaa sosiaaliset kontaktit ja antaa mahdollisuuden itsensä kehittämiseen. Työssäkäynti tukee omaishoitajan hyvinvointia, kun työn ja omaishoidon yhteensovittamisen osa-alueet ovat kunnossa. Omaishoidon ja ansiotyön yhteensovittaminen edellyttää joustavia käytäntöjä sekä työnantajan ja työyhteisön omaishoitomyönteistä asennetta. TEESI 5 Omaishoitosuhde on ihmissuhde • Hoitosuhteessa pitää olla tilaa myös ihmissuhteelle. • Omaishoito ei saa olla ainoa vaihtoehto. • Omaishoidosta on oltava oikeus luopua. Omaishoito on osa elämää. Omaishoito- 18 tilanteessa ollaan ensisijaisesti esimerkiksi vanhempia, puolisoita ja lapsia. Omaishoito vaikuttaa koko perheeseen. Omaishoitotilanteissa perheille tulee tarjota tietoa erilaisista hoivan vaihtoehdoista ja tukimuodoista. Omaishoito ei saa olla itsestäänselvyys eikä se saa edellyttää uhrautumista. Omaishoitajalle ja hoidettavalle on turvattava mahdollisuus luopua omaishoidosta. Näissä tilanteissa perhettä on tuettava. LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 18 22.5.2016 17.58

Muusikko Mikko Herranen on sanoittanut ja säveltänyt omaishoitajille Uhri vai soturi -laulun, jonka hän esittää omaishoitajaparlamentin päätteeksi. Liiton 25-vuotisjuhlavuoden päätapahtuma Suomen ensimmäinen omaishoitajaparlamentti O maishoitajat ja läheiset -liitto järjestää Suomen ensimmäisen omaishoitajaparlamentin Helsingissä 25.8. Parlamentin puhemiehinä toimivat eduskunnan varapuhemies Paula Risikko ja kansanedustaja Eero Heinäluoma. Ministeriaitioon ovat omaishoitajien kysymyksiin vastaamaan lupautuneet sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä, peruspalveluministeri Juha Rehula, valtiovarainministeri Alexander Stubb ja ylijohtaja Tuija Oivo työ- ja elinkeinoministeriöstä. Omaishoitajaparlamenttiin osallistuu noin 170 Omaishoitajat ja läheiset -liiton paikallisyhdistysten nimeämää edustajaa. Tilaisuus toteutetaan eduskunnan kyselytuntia mukaillen ja omaishoitajat pääsevät esittämään kysymyksiä suoraan ministereille. Kysymyksissä ajankohtaisia omaishoitoasioita lähestytään päivitettyjen omaishoidon teesien pohjalta. Idea omaishoitajaparlamenttiin on peräisin Skotlannista, jossa parlamentti on järjestetty jo kolme kertaa. Mikko laulaa inhimillisyyden puolesta ”Äitini Leena Herranen on ollut vuosia mukana omaishoitajien yhdistystoiminnassa ja toiminut myös oman äitinsä omaishoitajana. Laulu sai alkunsa fiiliksistä, joita on herännyt seuratessani äitini toimintaa. Nykypäivän maailma tarvitsee empatiaa. Elämme kovien, kaupallisten arvojen maailmassa ja tuntuu, että inhimillisyys usein unohtuu voittoja ja tappioita laskeskellessa. Meistä kenenkään on mahdoton ennustaa tulevaa, olemmeko lopulta uhreja vai heidän puolestaan taistelevia sotureita”, Mikko Herranen kertoo. Uhri vai soturi (sanat ja sävellys Mikko Herranen) Monta on ihmistä matkalla täällä. Jotkut on yksin ja toiset taas yhdessä, toisilla kaunis ja helpompi elämä. Kestääkö askelet heikolla jäällä? Ootko sä se, joka ojentaa kätensä, jos sairas veljesi ei jaksa kävellä. ...Ku se laulaa Kosketa minua, kosketa minua nyt. Älä käänny pois, olen yksin ja kadoksissa. Vaikea ennustaa matkamme määrää. Kuka sua auttaa, jos maailma muuttuu, kantaa sut kotiin, jos voimasi puuttuu. Ei ole oikeaa, ei ole väärää. Kohtalo valitsee uhrit ja soturit. Kumpi sun paikkasi, kunpa vain tietäisit. Ne laulaa Kosketa minua, kosketa minua nyt. Älä käänny pois olen yksin ja kadoksissa. Kosketa minua, kosketa minua nyt. Että minäkin osaisin koskettaa heikompia. Huolehditaan toisistamme, nostetaan ylös heikompamme. Huolehditaan toisistamme. Huolehditaan toisistamme, niin me muita kosketamme. Pelastetaan maailmamme. Monta on ihmistä matkalla täällä. Jotkut on yksin ja toiset yhdessä, toisilla kauniimpi, helpompi elämä. LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 19 19 22.5.2016 17.58

KUVA: SHUTTERSTOCK Anna Kokko toimii Väestöliitossa perheja työkysymysten asiantuntijana. Hän on johtanut ja toteuttanut useita työyhteisöjen kehittämishankkeita. KUVA: VÄESTÖLIITTO TEKSTI: ANNA KOKKO Perheystävällisyyttä työpaikoille Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelma kannustaa työyhteisöjä ottamaan huomioon työntekijöiden perhe-elämää, kuten omaishoitotilanteita. Perheystävällisyys parantaa tyytyväisyyttä, lisää työn tehokkuutta ja edistää työntekijöiden hyvinvointia. T yönteon ja omaishoidon arki koskettaa eri tavoin suurta joukkoa ihmisiä. Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Suurin osa omaishoitajista on naisia. Nostamalla esiin omaishoitoon liittyviä haasteita, sukupuolivaikutuksia ja toisaalta positiivisia keinoja, voidaan ansiotyötä tekevien ja samalla omaistaan hoitavien ihmisten tilannetta parantaa. Perheen ja työn yhteensovittamisen tueksi Väestöliitossa on kehitetty Perheystävällinen työpaikka -ohjelma. Ohjelma tarjoaa yrityksille ja organisaatioille etenemistavan ja välineitä perheystävällisten käytäntöjen kehittämiseen. Ohjelmalla halutaan nostaa esiin jokaisen työyhteisön mahdollisuus kehittyä ja ottaa huomioon työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet. On olennaista muistaa työyhteisöjen erilaiset lähtötilanteet, tavoitteet ja mahdollisuudet perheystävällisten ratkaisujen lisäämisessä. On kuunnelta- 20 va sekä työntekijöiden että esimiesten tarpeita ja toiveita. Perheystävällisyys tukee ihmisten työssä jaksamista, työkyvyn säilymistä ja perheiden hyvinvointia. Perheystävälliset käytännöt hyödyttävät sekä työntekijöitä että työnantajia. Perheystävällinen työpaikka -ohjelmalla halutaan haastaa työyhteisöjä. Kannustetaan heitä perheystävällisyyden lisäämiseen ja autetaan sopivien keinojen löytämisessä. Osallistumalla ohjelmaan ja saavuttamalla kehittämistavoitteita työnantaja voi profiloitua vastuullisena ja perheystävällisenä työpaikkana. Perheystävällisyys vaikuttaa työyhteisöjen toimivuuteen, tehokuuteen ja tuottavuuteen. Ihmisenä arvostusta saava työntekijä on tyypillisesti myös motivoitunut, tekee työtä innostuneesti ja sitoutuu työnantajaansa ja työyhteisöönsä. Lisäksi hän on vähemmän sairauslomilla kuin toisenlaisessa ympäristössä toimiva työntekijä. Perheystävällisyys on työnantajalle myös rekrytointivaltti. Asenteita ja tekoja Perheystävällisyyttä voidaan työpaikoilla lisätä muuttamalla sekä asenteita että tekoja. Tärkeä merkitys on esimiesten taidoilla toteuttaa erilaisia työ- ja perhe-elämän arkea tukevia ratkaisuja. Lisäksi esimiesten on syytä toimia itse hyvinä esimerkkeinä työn ja muun elämän yhteensovittamisesta. Kyse on paljon myös viestinnästä, niin organisaation sisäisestä kuin piiloviestinnästä, eli mitä avoimesti kerrotaan ja mitä käytävillä puhutaan. Perheystävällisen työkulttuurin toteuttaminen periaatteiden ja käytännön tasoilla on taitolaji, jossa onneksi myös harjoittelu auttaa. Muiden organisaatioiden hyviä esimerkkejä kannattaa seurata. Työpaikoilla voidaan tehdä enemmän kuin lakien ja työehtosopimusten vähimmäisehdot määrittelevät. Kehittämistyötä voidaan tehdä työaikoihin ja työnteon paikkaan liittyvissä joustoissa, sijaisjärjestelyjen toimivuudessa tai työtehtävien organisoinnissa. Voidaan LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 20 22.5.2016 17.58

Perheystävällinen työpaikka -ohjelma • Työnantajan tulee toimia suomalaisen työlainsäädännön piirissä. • Mukaan voi lähteä koko organisaatio tai jokin organisaation yksikkö. • Onnistunut pilotointi edellyttää johdon sitoutumista perheystävällisyyden kehittämiseen. • Ohjelmassa voidaan kehittämistyön tukena käyttää muun muassa henkilöstökyselyjä, itsearviointeja ja haastatteluja. • Perheystävällinen työpaikka -merkin voivat saada kaiken kokoiset organisaatiot eri toimialoilla. Perheen ja työn toimiva yhteensovittaminen on kaikkien etu. ” Lähtökohtana on yksilöllinen suhtautuminen mutta tasapuolinen kohtelu. myös miettiä, kannustetaanko tasapuolisesti sekä naisia että miehiä jäämään kotiin hoitamaan sairasta lasta tai lähiomaista, miten ylipäätään toimitaan erilaisten perhevapaiden käytön yhteydessä tai onko henkilöstön tasa-­ arvoisessa kohtelussa parantamisen varaa. Pelisääntöjen ja toimintatapojen tasapuolisuudessa on työpaikoilla usein parannettavaa. Samantyyppisissä elämäntilanteissa ja toimenkuvissa olevia on kohdeltava samalla tavoin. Tehtävä ei aina ole helppo. Lähtökohtana pitää olla yksilöllinen suhtautuminen mutta tasapuolinen kohtelu. Samat periaatteet ja toimintatavat kuuluvat samoissa tilanteissa oleville. Perheystävällinen työpaikka -ohjelma työpaikkojen tueksi Perheystävällinen työpaikka -ohjelma on suunniteltu yhteistyössä erilaisten työpaikkojen edustajien kanssa, jotta se vastaa hyvin suomalaisen työelämän tarpeita. Ohjelmassa on juuri meneillään kaksivuotinen pilotointikausi. Mukaan ovat lähteneet ensimmäiset pilottiyritykset ja -organisaatiot: DNA Oy, Suomen Terveystalo Oy, Tutoris Oy, Varova Oy, Kansaneläkelaitos, Barnavårdsföreningen i Finland rf, Lastensuojelun Keskusliitto ry, Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry, Miessakit ry ja Suomen Vanhempainliitto ry. Väestöliitto tukee mukana olevia organisaatioita, kerää palautetta ohjelman toimivuudesta ja kehittää samalla ohjelmaa lopulliseen muotoonsa. Pilotointiin osallistuvat organisaatiot toteuttavat ohjelman sisältöä ja etenemismallia, mutta kukin etenee siinä yksilöllisesti. Onnistunut ja hyväksytty ohjelman läpikäynti ja toteutetut kehittämistoimenpiteet oikeuttavat Perheystävällinen työpaikka -merkin käyttöön. Mukana olevilta yrityksiltä on saatu myönteistä palautetta. On tärkeää tehdä perheen ja työn arkea näkyväksi ja tehdä kaikki mahdollinen henkilöstön ja heidän perheidensä hyvinvoinnin lisäämiseksi. Lisätietoja www.vaestoliitto.fi/perhe-ja-tyo/ perheystavallinen-tyopaikka/ www.parassyy.fi/sertifikaatti/ perheystavallinen-tyopaikka-ohjelma/ LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 21 21 22.5.2016 17.58

KUVA: LOTTA ENGLUND TEKSTI: PÄIVI VOUTILAINEN JA ANJA NORO KUVAT: MARIA MIKLAS Johtaja Päivi Voutilainen (vas.) sosiaali- ja terveysministeriöstä toimii kärkihankkeen johtajana ja Anja Noro hankkeen projektipäällikkönä. Hallituksen kärkihanke: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Lue, miten johtaja Päivi Voutilainen ja projektipäällikkö Anja Noro linjaavat kärkihankkeen päätavoitteita. I äkkäiden palvelujärjestelmä on nyt pirstaleinen, hyvät käytännöt ovat levinneet hitaasti ja alueelliset erot palvelujen tarjonnassa ovat suuria. Omaishoito toteutuu alueellisesti vaihtelevasti ja omaishoitoa tukevia palveluja on tarjolla liian vähän. Kärkihankkeen tavoitteena on kehittää iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut palvelut ja alentaa palveluiden järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Terveen ja toimintakykyisen ikääntymisen turvaavia palveluita lisätään ja omais- ja perhehoitajien jaksamista tukevia käytäntöjä vakiinnutetaan. Hankkeen kokeiluja tehdään kunnissa ja mukaan kokeilujen suunnitteluun, kehittämiseen ja toteuttamiseen otetaan iäkkäät sekä omais- ja perhehoitajat. Palvelut yhdestä paikasta Hankkeessa kokeillaan mm. keskitetyn palveluohjauksen eli ns. yhden luukun mallia, jossa neuvoja, tukea ja palveluja tarvitsevan iäkkään tai hänen omaisensa kanssa etsitään ratkaisuja hänen tilanteeseensa. Yhdelle apu voi löytyä 22 vaikkapa järjestön ystäväpiiristä, toinen taas voi tarvita tuen ja palvelujen monipuolista selvittämistä, jotta hän saa tarkoituksenmukaisen palvelun. Kotiin monipuolisia palveluita Kotihoitoa ja kotona asumista tukevia palveluita kehitetään. Tavoitteena on, että kotiin saisi nykyistä monipuolisempia palveluita, mm. kotiin annettavaa kuntoutusta pyritään lisäämään. Jo olemassa olevia teknologisia ratkaisuja hyödynnetään, jotta kotona voi asua turvallisesti. Palveluita kehitetään asiakas- ja tarvelähtöisesti eli iäkkäät otetaan mukaan kehittämistyöhön. Myös kaikenikäisten asumisen vaihtoehtoja edistetään. Asumisen esteettömyyden lisäämiseksi mallia otetaan esimerkiksi muistikylistä ja perhehoitokylistä. Omais- ja perhehoito houkuttelevammaksi Omais- ja perhehoitajien hyvinvointia lisätään ja hoitomuodoista tehdään nykyistä houkuttelevampia. Omais- ja perhehoitajien tueksi järjestetään valmennusta ja kuntoutusta, varmistetaan heidän pääsynsä hyvinvointi- ja terveys­tarkastuksiin sekä kehitetään monipuolisia hoitajien vapaiden aikaisia sijaishoitovaihtoehtoja. Lisäksi perustetaan omais- ja perhehoidon keskuksia. Ne mm. uudistavat omais- ja perhehoitoa tukevia palveluita ja etsivät uusia perhehoitajia. Keskusten erityinen tehtävä on varmistaa, että omais- ja perhehoitajat ovat mukana alueella tehtävässä uudistustyössä. Kokeilut alkavat syksyllä Kärkihankkeen toteuttamiseen on käytettävissä yhteensä 30 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Hankkeen toimintamalleja suunnitellaan mm. sosiaali- ja terveysministeriössä. Haku kuntakokeiluihin alkoi toukokuussa ja kokeilut alkavat lokakuussa. Lisätietoja kärkihankkeesta www.stm.fi/ hankkeet/koti-ja-omaishoito LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 22 22.5.2016 17.58

KUVA: JUHA VIITANEN KUVA: LOTTA ENGLUND Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (vas.) kertoi, että iäkkäiden palveluiden tarpeen kasvaessa hoito- ja hoivapalveluiden tarjontaa pitää laajentaa. Omaishoitaja Matti Mäkelä totesi, että kärkihankkeen aikataulu voisi olla realistisempi. Pari vuotta on lyhyt aika toteuttaa näin isoa hanketta. TEKSTI: JUHA VIITANEN Hallituksen kärkihanke: Aloitusseminaarissa innostunut tunnelma M aaliskuussa Helsingissä järjestetyssä kärkihankkeen aloitusseminaarissa keskusteltiin, miten iäkkäiden kotihoitoa tulisi kehittää ja miten tue­ taan omais- ja perhehoitajia ja miten kärkihankkeeseen kirjatut tavoitteet saavutetaan. Keskustelua hallitsi usko muutokseen. Osallistujat näkivät kärkihankkeen mahdollisuutena kehittää palveluita ja uusia toimintamalleja. Seminaarissa oli innostunut tunnelma. Kunnat odottavat kiinnostuneina kuntakokeilujen alkamista syksyllä. Muutamia soraääniäkin kuultiin. Joissakin puheenvuoroissa muistutettiin, että samansuuntaisia hankkeita on ollut aiemminkin ja tulokset eivät ole jääneet eloon. Myös hankkeen aikataulua pidettiin liian tiukkana. Paikalla oli noin 500 henkilöä: sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, poliittisia päättäjiä, kuntien ja kaupunkien virkamiehiä, järjestöjen ja palveluyritysten edustajia, iäkkäitä sekä perhe- ja omaishoitajia. Resursseja teknologian hyödyntämiseen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio piti kärkihankkeen tavoitteita hyvinä. ”Hankkeen resurssit onkin käytettävä viisaasti tukemaan palveluiden suunnittelua ja uudistamista kunnissa ja tulevilla sote-alueilla.” Varatoimitusjohtaja Tainion mukaan kärkihankkeen resursseja tulee suunnata teknologian nykyistä laajempaan käyttöönottoon. ”Kotona käytettävää teknologiaa, esimerkiksi videoyhteyksiä, turvatekno­ logiaa ja ateriapalvelujärjestelmiä, on tarjolla runsaasti ja niiden käyttö yleistyy kunnissa. Teknologian hyödyntämistä tulee lisätä palvelujen tuottamisessa”, varatoimitusjohtaja Tainio sanoi. Ennaltaehkäisevä ote puuttuu Tarvitaan erilaisia hoiva- ja hoitomuotoja Erityislapsensa omaishoitaja Matti Mäkelä piti omais- ja perhehoidon tueksi Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula totesi, että osa iäkkäistä ei kykene asumaan itsenäisesti kotona ja heille pitää edelleen olla tarjolla ympärivuorokautista laitoshoitoa. Monet iäkkäät kuitenkin pärjäävät kotona päiväaikaisella tuella. Heitä varten on kehitettävä kustannustehokkaita palveluita. ”Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa erilaisia hoito- ja hoivamuotoja. Kärkihanke tähtää siihen, että näitä vaihtoehtoja on eri puolia Suomea ja että ne tulisivat kaikkien tietoon.” Toteuttaminen edellyttää osaavaa henkilöstöä Kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola nosti hankkeen onnistumisen keskiöön henkilöstön. ”Tarvitsemme osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä ja johtamista, jotta kärkihankkeessa tavoiteltavat muutokset saadaan toteutettua, pysyviksi ja vakiinnutettua”, Laitinen-Pesola totesi. ”Itse sitoudun siihen, että poliittisena päätöksentekijänä pyrin tekemään sellaisia päätöksiä, jotka antavat ammattilaisille mahdollisuuden viedä kärkihanke läpi.” suunniteltuja toimintamalleja hyvinä, mutta kiinnitti huomiota siihen, että niistä puuttuu ennaltaehkäisevä ote. Omaishoitajia pitää tukea jo omaishoitotilanteen alussa. ”Osa omaishoitajista hakee apua vasta omaishoidon loppuaiheessa, osa ei hae apua koskaan. Hankkeessa pitäisi kehittää toimenpiteitä, joilla omaishoitotilanteet tunnistetaan nykyistä paremmin ja omaishoidon aikaisessa vaiheessa. Nostaisin tämän toimenpiteen ihan hankkeen kärkeen”, Mäkelä totesi. Aloitusseminaarin esitykset ovat osoitteessa www.stm.fi/tapahtumat/ 2016-03-21/kick-off-kehitetaanikaihmisten-kotihoitoa-ja-vahvistetaankaiken-ikaisten-omaishoitoa LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 23 23 22.5.2016 17.58

Omaishoito 2 0 1 6 Juttusarjassa seurataan KOHOn esitysten ja liiton strategisten tavoitteiden toteutumista. TEKSTI: MARJA TUOMI Omaishoitolaki ja sosiaalihuoltolaki muuttuvat 1.7. Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa (KOHO) omaishoitajien aseman parantamiseksi esitetyt toimenpiteet ovat myös liiton strategisia tavoitteita. KOHOn esityksiä sisältyy omaishoito- ja sosiaalihuoltolakien muutosesityksiin. Taulukossa seurataan muutamien keskeisten tavoitteiden toteutumisen edistymistä. Mitä hallitus tekee -sarakkeessa olevat lakien muutokset ovat tässä vaiheessa vielä esityksiä, jotka eduskunnan tulee hyväksyä. Lakimuutosten on tarkoitus astua voimaan 1.7.2016. Tietoa lainmuutoksista löytyy esimerkiksi osoitteesta www.stm.fi/tiedotteet. Liiton kannanotot ja lausunnot löytyvät osoitteesta www. omaishoitajat.fi/node/413. Haluatko lisätä taulukkoon jonkin tavoitteen tai lisää tietoa jostakin tavoitteesta? Ota yhteys sähköpostitse marja. tuomi@omaishoitajat.fi KANSALLISEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMAN ESITYSTEN ETENEMINEN KOHON ESITYS MITÄ HALLITUS TEKEE? MITÄ LIITTO TEKEE? Omaishoitajien yhdenvertainen kohtelu: • yhtenäiset omaishoidon tuen hoitopalkkioiden myöntämisen perusteet ja palkkiot • Ei sisälly voimassa olevaan lakiin omaishoidon tuesta annettuihin muutosesityksiin. • Vaatimus johdonmukaisesti liiton kannanotoissa ja lausunnoissa. • Lausunto 13.4.2016. Kaikille omaishoitajille mahdollisuus vapaaseen. • Esitys muutokseksi lakiin omaishoidon tuesta: ”Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kolme vuorokautta kalenterikuukautta kohti, jos hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin.” • Esitys muutokseksi sosiaalihuoltolakiin: ”Kunta voi tarvittaessa järjestää tuen tarpeessa olevan henkilön päivittäin sitovaa hoitoa ja huolenpitoa antavalle omaiselle tai läheiselle vapaapäiviä sekä alle vuorokauden pituisia virkistysvapaita.” • Lausunto 13.4.2016: vapaiden pitäminen on myös turvattava. • Esitys muutoksiksi lakiin omaishoidon tuesta sisältää: • vapaiden käytön joustavoittaminen ja jaksottaminen • omaishoitajan vapaiden aikaisen sijaishoidon vaihtoehtojen ja mahdollisuuksien kehittäminen ja kokeilut (kärkihanke) • hallitusohjelmassa maininta lisämäärärahasta sijaishoidon järjestelyihin (ei päätöstä 20.4. mennessä) • Keskeinen asia liiton lausunnoissa Omaishoitajan vapaan aikaisen sijaishoidon järjestäminen ja vaihtoehtojen parantaminen. • Lausunto 13.4.2016: vapaiden myöntämiselle ei saa asettaa liian tiukkoja kriteerejä. Määritellään omaishoidon tuki etuoikeutetuksi tuloksi. • Liiton kannanotoissa 2014–2015. • Liiton hallitusohjelmavaatimus 2015. Omaishoidon tuen verotusta kevennetään. • Liiton kannanotoissa 2014–2015. • Liiton hallitusohjelmavaatimus 2015. Omaishoitajien terveystarkastukset. • Esitys muutokseksi lakiin omaishoidon tuesta:”Kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle valmennusta ja täydennyskoulutusta hoitotehtävää varten. Kunnan on järjestettävä omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan ja hoitotehtäväänsä tukevia sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja.” • Liiton kannanotot 2014–2015. • Lausunto 13.4.2016. Työn ja omaishoidon yhteensovittamista kehitetään: • joustot • omaishoitajamyönteinen henkilöstöpolitiikka • omais- hoidon huomioiminen työterveyshuollossa • Sisältyy kärkihankkeen omais- ja perhehoidon toimintamalliin. • Liiton hallitusohjelmavaatimus 2015. • Liitossa on perustettu työryhmä asian edistämiseksi. 24 LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 24 22.5.2016 17.58

TEKSTI: MARJA TUOMI KUVA: RODEO OY Lakimuutokset askel oikeaan suuntaan Muutosesitykset painottuvat omaishoitajien vapaisiin. Omaishoidon tuen myöntämiskriteerit ja palkkioluokkien yhdenmukaistaminen eivät sisälly esitykseen. L akiin omaishoidon tuesta ja sosiaalihuoltolakiin esitetään muutoksia. Seuraavassa keskeiset muutosesitykset ja liiton kanta niihin. Liiton lausunto kokonaisuudessaan www.omaishoitajat.fi/ajankohtaista/omaishoitajatja-läheiset-liiton-kanta-ehdotuksiin-omaishoidon-tuestaannetun-lain-muu Sopimusomaishoitajien vapaapäiväoikeus laajenemassa Voimassa olevassa laissa omaishoidon tuesta säädetään sitovaa ja vaativaa ympärivuorokautista hoivaa antavalle omaishoitajalle oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen kalenterikuukautta kohti. Tällä hetkellä osalta sopimusomaishoitajista tämä oikeus puuttuu, koska hoivan ei katsota olevan riittävän sitovaa. Ehdotetulla lain muutoksella vapaapäiväoikeutta laajennettaisiin siten, että kaikki sopimusomaishoitajat olisivat oikeutettuja vähintään kahteen vapaavuorokauteen kalenterikuukautta kohti. Oikeus kolmeen vapaavuorokauteen säilyisi ympärivuorokautisessa, vaativassa hoidossa. Liiton kanta on, että esitys on askel oikeaan suuntaan. Omaishoidon tuen myöntämisen kriteerejä ei kuitenkaan saa tiukentaa niin, että kolmea vapaavuorokautta on nykyistä vaikeampi saada. Tuen ulkopuolella oleville omaishoitajille mahdollisuus vapaaseen Sosiaalihuoltolakiin esitetään muutosta, jonka mukaan kunta voisi tarvittaessa järjestää ilman sopimusta oleville omaishoitajille vapaapäiviä tai alle vuorokauden mittaisia virkistysvapaita. Esityksen mukaan kunnan olisi myös järjestettävä hoitajan vapaan aikainen sijaishoito. Liiton kanta on, että kaikilla omaistaan tai läheistään hoitavilla, joiden antama hoito ja huolenpito on päivittäin sitovaa, on oltava oikeus vapaaseen. Vapaan myöntämisen kriteerejä ei saa asettaa niin tiukoiksi, että vapaisiin ei ole todellista mahdollisuutta. Sijaishoidon järjestämisessä on kuul- tava omaishoitajia ja sijaishoidon vuorokausimaksun tulee olla sama kuin sopimusomaishoitajilla. Lakiesitys jättää tilaa kunnan harkinnalle Lakimuutoksessa esitetään, että kunnan olisi tarvittaessa järjestettävä omaishoitajille valmennusta, hyvinvointi- ja terveys­tarkastuksia sekä hoitotehtäviä tukevia palveluja. Liiton kanta on, että omaishoitajalle tulee aina antaa tietoa omaishoitajuudesta ja tarjota mahdollisuus valmennukseen. Mikäli valmennus säädetään laissa kunnan järjestämisvastuulle, se tulee vaikuttamaan järjestöjen toimintaan. Valmennusta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys, eikä sen tukea saa käyttää kunnan lakisääteisten tehtävien toteuttamiseen. Liitto vaatii, että järjestöjen mahdollisuus järjestää laadukasta valmennusta omaishoitajille turvataan. Liiton tiedote on luettavissa osoitteessa www.omaishoitajat.fi/ajankohtaista/ lehdistötiedote-järjestöille-tulee-turvata-omaishoitajienvalmennuksen-järjestäminen-j Liitto paikallisyhdistyksineen on järjestänyt yhdessä kuntien ja muiden tahojen kanssa omaishoitajien Ovet-valmennusta® eri puolilla Suomea vuodesta 2010 alkaen. Omaishoitajan jaksamisen kannalta on tärkeää, että hänellä on mahdollisuus hyvinvointi- ja terveystarkastukseen vähintään kerran vuodessa. Yhdenvertaisuuteen vielä matkaa Muutosesitykset painottuvat omaishoitajien vapaisiin ja omaishoito nähdään ensisijaisesti laitoshoidon vaihtoehtona. Vapaat eivät auta, mikäli muita omaishoitoa tukevia palveluja ei ole. Varhaisella tuella vaikutettaisiin parhaiten omaishoitajien jaksamiseen. Muutosesitysten suurin puute on, että edelleenkään ei turvattaisi omaishoitajien yhdenvertaista kohtelua. Omaishoidon tuen myöntämiskriteerien ja palkkioluokkien yhdenmukaistaminen eivät sisälly esitykseen. LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 25 25 22.5.2016 17.58

TEKSTI: SEIJA KARINKANTA KUVAT: UKK-INSTITUUTTI, KAATUMISSEULA-HANKE Pysythän pystyssä? FT, erikoistutkija Saija Karinkanta on UKK-instituutin KaatumisSeulahankkeen projektipäällikkö J oka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa. Vähintään joka viides, joskus jopa puolet, kaatumisista voidaan ehkäistä. Noin joka toinen kaatuminen aiheuttaa ikäihmiselle jonkinlaisen vamman. Osa vammoista hoidetaan kotikonstein, mutta arviolta 20–30 prosenttia kaatumisista johtaa vammaan, jonka vuoksi hakeudutaan terveydenhuoltoon. Kaatumisesta voi myös jäädä kaatumisen pelko, joka rajoittaa fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä ja heikentää liikkumiskykyä ja elämänlaatua. Vaaratekijöihin voi puuttua Kaatumiselle altistavat mm. aiemmat kaatumiset ja korkea ikä, joihin ei voi vaikuttaa. Sen sijaan lukuisiin muihin vaaratekijöihin, kuten heikentyneeseen toiminta- ja liikkumiskykyyn, alentuneeseen tasapainoon ja alaraajojen lihasvoimaan sekä vähentyneeseen fyysiseen aktiivisuuteen voi vaikuttaa. Kaatumisten taustalla voi olla myös sairauksia, pidätyskyvyttömyyttä, muistihäiriöitä, kipua, aistien puutoksia sekä sopimattomien tai kaatumisalttiutta lisääviä lääkkeiden käyttöä. Hyvä sairauksien hoito, tehokas kuntoutus sekä lääkityksen säännöllinen tarkistus ehkäisevät kaatumisia. Liikunta parantaa toimintakykyä Jokainen voi pyrkiä ehkäisemään kaa- 26 Kaatumiset aiheuttavat vammoja ja pelkoa, joka rajoittaa toiminta- ja liikkumiskykyä. Kaatumisia voi itse ehkäistä. tumisia pitämällä huolta toimintakyvystään. Mitä huonompia toiminta- ja liikkumiskyky ovat, sitä todennäköisemmin kaatumisia sattuu. Säännöllinen liikunta, joka sisältää ainakin tasapainoa parantavia ja lihasvoimaa lisääviä harjoitteita, vähentää tehokkaasti kaatumisia. Hyviä tuloksia voi saavuttaa kuntosaliharjoittelun lisäksi kotiharjoittelulla. Tuolista ylösnousu on hyvä perusharjoite alaraajojen suurille lihasryhmille ja sitä kannattaakin treenata päivittäin. Jokainen ylösnousu tekee hyvää, joten tikusta kannattaa tehdä asiaa ja välttää yli puolen tunnin yhtäjaksoista istumista. Erilaisia tasapainoharjoitteita, kuten yhdellä jalalla seisomista, voi tehdä vaikka hampaita pestessä tai tiskatessa. Varmista kuitenkin, että tuki, esimerkiksi pöytä tai seinä, on lähettyvillä. Muista hyvät jalkineet Valaistus kuntoon ja kulkureitit esteettömiksi UKK-instituutin KaatumisSeula-hankkeessa kehitetään kaatumisen ehkäisyn toimintamalleja. www.kaatumisseula.fi Hyvä valaistus valaisee kulkureitit, muttei häikäise. Portaikkojen ja muiden epätasaisten paikkojen valaistukseen tulee kiinnittää huomiota, sillä ikääntyessä kontrastinäkökyky heikkenee ja kompastumisherkkyys lisääntyy, jos kynnys tai porras ei erotu lattiasta selvästi. On hyvä tarkistaa, että lattialla ei loju sähköjohtoja ja että tavarat ovat poissa kulkureitiltä. Liikkumisen apuvälineitä, kuten rollaattoria, käyttävän on päästävä kääntymään ilman, että törmää tavaroihin ja tai joutuu peruuttamaan pitkiä matkoja. Hyvät jalkineet edesauttavat turvallista liikkumista. Ne ovat tukevat, mutta eivät ole liian jäykät. Ohut pohja mahdollistaa paksua paremmin jalan lihasten toiminnan. Aamutohvelit ja crocsit saa kyllä helposti jalkaan, mutta niiden istuvuus ja pysyvyys jalassa on heikko. Sisäkenkinä ja kesäkeleillä on hyvä suosia remmien avulla omaan jalkaan istuvaksi säädettäviä terveyssandaaleita. Linttaan astutut ja pohjasta epätasaisesti kuluneet kengät kannattaa vaihtaa uusiin. Talvikengissä on hyvä olla luistamaton pohja. Liukkaan kelin harmit voi välttää myös laittamalla kenkiin liukuesteet tai hankkimalla nastakengät. LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 26 22.5.2016 17.58

PUHEENJOHTAJA ANNELI KILJUNEN Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Sijaishoitoa myös lapsiperheille Sijaishoidon kehittäminen sekä omaishoidon ja työelämän yhteensovittaminen tukevat lapsiperheiden jaksamista ja toimeentuloa. M aamme hallitus on käynnistänyt Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihankkeen. Sen tavoitteena on luoda iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat palvelut ja alentaa palveluiden järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Samalla pyritään parantamaan omaishoitoperheiden sijaishoitomahdollisuuksia. On tärkeää, että sijaishoitoa kehitetään kaikkien ikäryhmien ja erilaisten omaishoitoperheiden tarpeisiin. Tämä on suuri haaste, sillä nykyisellään sijaishoito on keskittynyt ikäihmisten sijaishoitoon. Tavoitteena pitkäaikainen tukiperhe Yli puolet omaishoitajista on työikäisiä. Hoidettavista puolestaan kolmannes on alle 65-vuotiaita ja heistä lähes puolet alaikäisiä lapsia. Omaishoitotilanne saattaa tulla lapsiperheeseen yllättäen, jos lapsi sairastuu vakavasti tai perheeseen syntyy vammainen lapsi. Myös jommankumman vanhemman sairastuminen tai vammautuminen voi johtaa nopeasti omaishoitotilanteeseen. Lapsiperheiden sijaishoidon kehittämisessä huomion pitää keskittyä lapsen kehityksen ja perheen jaksamisen tukemiseen. Perhetilannetta on katsottava kokonaisuutena. On huomioitava myös perheen muut lapset, tuettava vanhempien parisuhdetta ja tietysti huolehdittava, että hoidettava saa tarvitsemansa avun. Olisi hienoa, jos lapselle voitaisiin löytää tukiperhe, joka tarjoaa hänelle pitkäaikaista tukea muulloinkin kuin vain vanhempien vapaiden aikana. Kotipalvelua ilman lastensuojelun asiakkuutta Viime vaalikaudella eduskunta sääti uuden sosiaalihuoltolain, jossa lapsiperheille annettiin oikeus kotipalveluun silloin, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Silti kotipalvelun saaminen on yhä paikoin hyvin vaikeaa ilman lastensuojelun asiakkuutta. Miten palveluita voidaan parantaa nykyisestä, jos edes laissa säädettyjä palveluita ei saada toteutettua? Tuen tarpeessa ovat varsinkin yhden vanhemman omaishoitoperheet, joissa jaksaminen saattaa olla äärirajoilla. Perheissä saattaa olla toimeentulo-ongelmia, jos tulona on ainoastaan omaishoi- don tai kotihoidon tuki ja asumistuki. Toimeentulon epävarmuus ja palveluiden puute heikentävät perheen hyvinvointia. Työelämään asennemuutosta ja joustoja Omaishoitajan työllistyminen voi olla vaikeaa, eikä vähiten työnantajien asenteiden vuoksi. Työnantajalle ei uskalleta kertoa omaishoitajuudesta. Omaishoitajat pelkäävät, että työnantaja olettaa omaishoidon aiheuttavan poissaoloja työstä ja kustannuksia työnantajalle. Yhteiskunnalliselle asennemuutokselle ja työelämän joustoille on tarvetta. Hallituksen kärkihankkeessa tunnistetaan, että nykyinen palvelujärjestelmä on monimutkainen ja vastaa huonosti omaishoitoperheiden tarpeisiin. Hankkeessa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota myös lapsiperheiden toimeentuloon sekä omaishoidon ja työelämän yhteensovittamiseen. Omaishoito on yksi todellinen ja edullinen hoitomuotovaihtoehto. Toivottavasti sote-uudistuksen myötä maakunnat ottavat tämän nykyistä paremmin huomioon, kun vastuu omaishoidon kehittämisestä siirtyy niille. Tältä osin liittomme edunvalvontatyö jatkuu edelleen. LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 27 27 22.5.2016 17.58

LAH1602_kansi2.indd 28 22.5.2016 17.58

AJANKOHTAISTA Neuvonnassa kesätauko Ovet-valmennukselle® tavaramerkki Liitto tarjoaa lakineuvontaa vaikeissa, ennakkotapauksen luonteisissa omaishoidon valitustapauksissa joka tiistai klo 9.30–11 numerossa 050 467 3140. Liitto ei peri puheluista maksua, mutta puhelinoperaattori laskuttaa puheluista hinnastonsa mukaan. Lakineuvontaa antaa OTL, VTT Yrjö Mattila. Huom! Lakineuvontaa ei ole 5.7., 12.7., 19.7., 26.7. Patentti- ja rekisterihallitus on myöntänyt tavaramerkin liiton Ovet-valmennukselle®. Oikeus tavaramerkin käyttöön on liiton Ovet-valmennuksia® järjestävillä paikallisyhdistyksillä ja niiden yhteistyökumppaneilla. Tavaramerkin käyttö edellyttää, että Ovet-valmennusta® järjestävä taho on käynyt liiton Ovetohjaajakurssin tai erikseen sopinut tavaramerkin käyttöoikeudesta liiton kanssa. Muissa omaishoidon kysymyksissä voi soittaa liiton maksulliseen neuvontapuhelimeen 020 7806 599 ma–to klo 9–15. Neuvontapuhelin on suljettu 11.–28.7. Lisätietoja Merja Kaivolainen, puh. 020 7806 513 tai merja. kaivolainen@omaishoitajat.fi ja www.omaishoitajat.fi/ Ovet-valmennus® ® OVET-OHJAAJAKURSSIT 27.–28.9. Kuopiossa MAKSUTON VERKKOVALMENNUS OMAISHOITAJILLE 2.–3.11. Seinäjoella 3.–31.10. Kurssi antaa tietoa Ovet-valmennuksen® sisällöstä ja työskentelymenetelmistä ja perustietoa ryhmän ohjaamisesta. Kurssin (sis. materiaalit, majoituksen ja ruoat) hinta paikallisyhdistyksille on 130 € / hlö, ilman majoitusta 80 €. Muille 160 € / hlö, ilman majoitusta 110 €. Matkat maksetaan itse. Kullekin kurssille mahtuu 16 osallistujaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Sandra Gehring, puh. 020 7806 520 tai sandra.gehring@omaishoitajat.fi. Valmennus koostuu neljästä osasta, joissa käsitellään omaishoitajuutta, yhteiskunnan tukimuotoja, hoivatyön perusteita ja vertaistukea. Valmennukseen sisältyy itse opiskeltavaa materiaalia, pohdintatehtäviä, verkossa tapahtuvaa keskustelua sekä mahdollisuus henkilökohtaisen päiväkirjan pitämiseen. Valmennukseen mahtuu 25 osallistujaa. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 19.9. mennessä sandra. gehring@omaishoitajat.fi. ® Valtakunnallisen omaishoitajien viikon tapahtumat netissä Omaishoitajien viikkoa vietetään 20.–27.11. Viikon avaa valtakunnallinen omaishoitajien kirkkopyhä 20.11. Pääjuhla järjestetään Vaasassa 25.11. Liiton paikallisyhdistykset järjestävät teemaviikolla sekä yksin että yhteistyökumppaneiden kanssa runsaasti tapahtumia eri puolilla Suomea. Tapahtumia lisätään liiton nettisivulle kesän ja syksyn aikana osoitteeseen www.omaishoitajat.fi/valtakunnallinen-omaishoitajien-viikko. LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 29 29 22.5.2016 17.58

AJANKOHTAISTA Suomen omaishoidon verkosto laajeni ja otti kantaa Suomen omaishoidon verkostoon liittyivät maaliskuun vuosikokouksessa Autismi- ja Aspergerliitto, Ikäinstituutti ja Invalidiliitto. Verkostoon kuuluu nyt 15 jäsenjärjestöä. Verkoston jäsenjärjestöt ovat ottaneet kantaa Suomen hallituksen suunnitelmiin leikata vammaispalveluista yli 60 miljoonaa euroa. Kannanotto on luettavissa osoitteessa www.omaishoitajat.fi/ajankohtaista/kannanotto-suomen-omaishoidon-verkosto-ei-hyväksy-hallituksen-suunnitelmia-leikata-vam Lisätietoja Malla Heino, puh. 020 7806 518 tai malla.heino@ omaishoitajat.fi ja www.omaishoidonverkosto.fi. KUINKA LAKIA LUETAAN -SEMINAARI Omaishoitotilanteisiin liittyvää lainsäädäntöä 12.10. klo 9.30–16 ODL Hyvinvointikeskus, Wegelius-Sali. Albertinkatu 16, Oulu Seminaarissa käsitellään omaishoitoperheitä koskevia ajankohtaisia lakikysymyksiä kuten sosiaalihuoltolakia, vammaislainsäädäntöä sekä omaishoidon lainsäädännön kehittämisnäkymiä. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet www.omaishoitajat.fi/ tapahtumakalenteri TENA on liiton uusi yhteistyökumppani Omaishoitajat ja läheiset -liitto ja Oy SCA Hygiene Products Ab ovat solmineet yhteistyösopimuksen vuosille 2016–2017. SCA kehittää ja valmistaa henkilökohtaisia hygieniatuotteita, pehmopapereita ja metsäteollisuuden tuotteita. SCA:n tuotemerkkejä ovat mm. TENA, Tork, Libero, Libresse ja Lotus. Yhteistyön tavoitteena on tukea hoidettavien omatoimisuutta, omaishoitajan ja hoidettavan elämänlaatua, välittää tietoa omaishoidosta ja sen monimuotoisuudesta, jakaa tietoa inkontinenssista ja siihen tarkoitetuista hoitotarvikkeista sekä jakaa tietoa yksilön oikeuksista hoitotarvikkeiden jakelussa. Lisätietoja www.tena.fi/ laheisista-huolehtiminen/ Muutoksia liiton aluetoimistoissa Pohjois-Suomen aluetoimisto muutti 11.4. Uusi osoite on Korkalonkatu 18, 2. krs., 96200 Rovaniemi. Aluevastaava Johanna Tervalan yhteystiedot säilyivät ennallaan, kts. s. 50. Tampereen toimisto sulki ovensa 26.4. ja samalla Opastava-hankkeen Porin osahanke sekä Opastava-hankkeen koulutussuunnittelija Marjo Lehtisen määräaikainen työsuhde päättyivät. Marjolle tarkoitetut yhteydenotot voi lähettää Opastavan projektikoordinaattori Virpi Vepsäläiselle, puh. 020 7806 515 tai virpi.vepsalainen@omaishoitajat.fi. 30 Omaisten raadit kehittävät omaishoidon palveluita Opastava-hankkeessa omaishoitajat ja omaiset ovat ideoineet ja vaikuttaneet siihen, kuinka heidän käyttämiään palveluita parannetaan. Hankkeen koordinoimien Turun omaishoidon asiakasraadin ja Tampereen omaishoidon kansalaisraadin kehittämisideoista ja niiden tuloksista voi lukea osoitteessa www.opastava.fi/toiminta/kehittamistoiminta-pilottipaikkakunnill/. Kohdista Turku ja Tampere löytyvät mm. molempien raatikokeilujen raportit. LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 30 22.5.2016 17.58

AJANKOHTAISTA LYHYTAIKAISHOIDON KEHITTÄMINEN -SEMINAARI LOMAOHJAAJAKOULUTUS 3.11. Mikkeli, tarkempi paikka ja aika varmistuvat myöhemmin. 9.–10.11. Jyväskylä, tarkempi paikka ja aika varmistuvat myöhemmin. Seminaarissa käsitellään lyhytaikaishoitoon liittyviä ajankohtaisia asioita sekä pureudutaan lyhytaikaishoidon kehittämisen mahdollisuuksiin. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet www.omaishoitajat.fi/ tapahtumakalenteri Salon yhdistys täytti 20 vuotta Lomaohjaajakoulutukseen ovat tervetulleita kaikki, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan lomaohjaajina liiton tai sen paikallisyhdistysten järjestämillä omaishoitajien tuetuilla lomilla. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 25.10. mennessä Anu Nurmi, puh. 020 7806 500 tai anu.nurmi@omaishoitajat.fi. Kerro ilmoittautuessasi majoitustarpeesi, erityisruokavaliosi ja paikallisyhdistyksesi, jos osallistut paikallisyhdistyksen lähettämänä. Kaisa Parviainen aloitti OmaisOiva-koulutussuunnittelijana Suomen vanhin itsenäinen omaishoitajien paikallisyhdistys Salon omaishoitajat ry vietti marraskuussa 2015 20-vuotis­ juhliaan. Salon omaishoitajat ry kiittää lämpimästi kaikkia, jotka avustivat juhlavuoden onnistumisessa. Liiton hopeisen ansiomerkin saajat eturivissä vasemmalta Riitta Valtamo, Seija Hyvärinen ja Airi Nikkanen. Liiton pronssisen ansiomerkin saajat takarivissä vasemmalta Hila Ketokoski, Sirpa Tikkala, Marja Tuominen ja Raila Flemming. KUVA: JUHA VIITANEN KUVA: TARJA AGIANDER Olen aloittanut huhtikuun alussa koulutussuunnittelijana OmaisOivassa. Koulutukseltani olen sairaanhoitaja (amk) ja terveystieteiden maisteri. Olen työskennellyt hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa, niin lasten-, nuorten- ja aikuispsykiatrian kuin kuntoutuksen aloilla. Järjestötyön kokemusta minulla on Suomen Punaiselta Ristiltä ja ADHD-liitosta. Ihmisten hyvinvointi ja jaksamisen tukeminen ovat minulle tärkeitä asioita, joten toivon, että pääsen paneutumaan näihin kanssanne. LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 31 31 22.5.2016 17.58

LOMAT JA KUNTOUTUKSET OMAISHOITAJIEN KUNTOUTUSKURSSIT Kela järjestää omaishoitajien kuntoutuskursseja sekä yksilö- että parikursseina. Parikursseille osallistuvat omaishoitajat ja hoidettavat yhdessä. Kuntoutuskurssit järjestetään avo- tai laitosmuotoisina kuntoutujien yksilöllisten tarpeiden mukaan. Kuntoutuskurssien rakenne ja ohjelma Sekä yksilö- että parikurssit kestävät yhteensä 15 vuorokautta. Viiden vuorokauden jakson jälkeen tehdään kotikäynti ja sen jälkeen on vielä kaksi viiden vuorokauden jaksoa. Kurssit järjestetään arkipäivisin maanantain ja perjantain välillä 12 kuukauden aikana. Kurssin ohjelma määräytyy osallistujien tarpeiden ja tavoitteiden mu­ kaan. Kuntoutujille, ja parikursseilla myös hoidettaville, laaditaan kirjallinen kurssiohjelma. Suurin osa toiminnasta on ryhmämuotoista. KUVA: VELI-MATTI SAUKKONEN / KRUUNUPUISTO OMAISHOITAJIEN LOMAT Kaikilla lomilla on täysihoito. Hakulomakkeita voi tilata puhelimitse 020 7806 533 tai sähköpostitse kaisu.haggqvist@ omaishoitajat.fi tai tulostaa nettisivuilta www.omaishoitajat.fi/ lomat. Teemalomilla käsiteltävät asiat liittyvät loman kohderyhmän erityispiirteisiin. Loman painopiste on lomaohjaajan johdolla käydyillä keskusteluilla ja ryhmästä saatavalla vertaistuella. Erityisteemalomalla paneudutaan teemalomaa syvällisemmin jonkin tietyn erityiskysymyksen tai voimavaroja tukevan menetelmän käsittelyyn. 11.–16.9. Validia Kuntoutus Lahti Laulellen lepoa -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 11.6. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. Parikursseilla hoidettava osallistuu kuntoutukseen koko kurssin ajan siltä osin kuin se hänen toimintakykynsä puolesta on mahdollista. Kuntoutusjaksojen aikana avustava henkilöstö vastaa hoidettavan kuntouttavasta hoitotyöstä ja ohjauksesta, ellei hoidettavan ja hänen omaishoitajansa kanssa ole sovittu toisin. Kuntoutuksen kustannukset Kuntoutuslaitosjakso on kuntoutujalle maksuton. Kuntoutuksen aikaisesta sijaishoidosta voi aiheutua omaishoitoperheelle kuluja. Parikurssien kuntoutuslaitosjaksot ovat maksuttomia sekä kuntoutujalle että hoidettavalle. Matkakorvaukset Kela korvaa kuntoutukseen liittyvät kohtuulliset ja tarpeelliset matkakustannukset omavastuun ylittävältä osalta (yhteen suuntaan tehdyltä matkalta 16 € vuonna 2016, katso www.kela.fi). Matkakorvausta haetaan toimittamalla Kelaan matkakorvaushakemus (SV4), osallistumistodistus kuntoutuksesta sekä matkaliput ja maksukuitit. Korvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa matkasta. Kuntoutukseen hakeminen Kuntoutuskurssit ovat alueellisia. Omaishoitaja voi hakea ainoastaan oman vakuutuspiirinsä alueen kursseille. 9.–14.10. Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Miesten mielestä -teemaloma miesomaishoitajille. Omavastuu 120 € / henkilö. Hakuaika päättyy 15.7. Lomatuen myöntää Solaris-lomat ry. 10.–15.10. Sokos Hotel Bomba, Nurmes Katse huomiseen -erityisteemaloma omaishoitajille, joiden omainen on siirtynyt kodin ulkopuoliseen hoivaan tai kuollut. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 10.7. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 7.–12.11. Kunnonpaikka, Siilinjärvi Kevennymme kahden -teemaloma omaishoitajille ja hoidettaville. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 7.8. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 20.–25.11. Hotelli Ylläsrinne, Kolari Kepeästi kuutamolla -teemaloma omaishoitajille. Omavastuu 100 € / henkilö. Hakuaika päättyy 21.8. Lomatuen myöntää Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. 32 HAKEMUS JA LIITTEET • kuntoutushakemus (KU132) • B-lääkärinlausunto omaishoitajasta; lausunnossa on oltava maininta kuntoutustarpeesta ja omaishoitotilanteesta. • parikurssille haettaessa lausunnossa on oltava maininta hoidettavan osallistumisesta kuntoutukseen yhdessä omaishoitajan kanssa; lisäksi tarvitaan hoidettavan terveydentilasta ja toimintakyvystä joko hoitotiivistelmä, sairaus-/potilaskertomus tai kotisairaanhoidon palvelu- ja hoitosuunnitelma. Kuntoutushakemuslomakkeita saa Kelan toimistoista tai ne voi tulostaa Kelan verkkosivuilta www.kela.fi. Kelasta saa myös neuvoja hakemuksen täyttämiseen. Kuntoutushakemus liitteineen toimitetaan Kelan toimistoon. Kuntoutuspäätöksen antaa Kela. LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 32 22.5.2016 17.58

LOMAT JA KUNTOUTUKSET Kelan kuntoutuskurssit yhteistyössä Omaishoitajat ja läheiset -liiton kanssa Liitto tekee yhteistyötä Rokuan Kuntoutuksen, Maskun neuro­ logisen kuntoutuskeskuksen ja Hyvinvointi Sammon kanssa. Kurssit toteutuvat joko laitosmuotoisina tai avokuntoutuksellisina jaksoina. Sekä yksilö- että parikurssit kestävät yhteensä 15 vuorokautta. Viiden vuorokauden kurssin jälkeen tehdään kotikäynti tai verkostoneuvottelu ja sen jälkeen on vielä kaksi viiden vuorokauden kuntoutusjaksoa. Kurssit järjestetään arkipäivisin maanantain ja perjantain välillä 12 kuukauden aikana. LÄNSI-SUOMESTA MASKUUN Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen omaishoitajakurssit ovat tarkoitettu Länsi-Suomessa asuville omaishoitajille. Tietoa kursseista saa Maskun neurologisesta kuntoutuskeskuksesta Päivi Loukkaanhuhdalta puh. 040 133 7010 tai paivi.loukkaanhuhta@ neuroliitto.fi. LÄNSI-SUOMI 59717 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 22.–26.8. Kuntoutuskeskus Kankaanpää 59777 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 22.–26.8. Kuntoutus Peurunka, Laukaa 59707 19.–23.9. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Kuntoutus Peurunka, Laukaa 59778 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 26.–30.9. Kuntoutus Peurunka, Laukaa 59785 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 10.–14.10. Ikaalisten Kylpylä 59783 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 17.–21.10. Härmän Kuntoutus, Ylihärmä 59786 Omaishoitajien kuntoutuskurssi Maskun neurologisessa kuntoutuskeskuksessa. Ajankohdat: 8.–12.8.2016, 21.–25.11.2016, 5.–9.6.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 15.8.–9.9.2016 välisenä aikana. 59719 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 21.–25.11. Kuntoutuskeskus Kankaanpää ITÄ- JA POHJOIS-SUOMESTA KUHMOON JA ROKUALLE 59708 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 12.–16.12. Kuntoutus Peurunka, Laukaa Hyvinvointi Sammon ja Rokuan Kuntoutuksen omaishoitajakurssit on tarkoitettu Itä- ja Pohjois-Suomessa asuville omaishoitajille. Tarkempaa tietoa kursseista saa Jussi Komulaiselta Hyvinvointi Sammosta puh. 040 849 1406 tai jussi.komulainen@kalevalankk. fi ja Rokuan Kuntoutuksen Eija Väänäseltä puh. 020 781 9376 tai kuntoutus@rokua.com. ITÄ- JA POHJOIS-SUOMI 59752 Omaishoitajien kuntoutuskurssi Hyvinvointi Sammossa. Ajankohdat: 5.–9.9.2016, 23.–27.1.2017, 28.8.–1.9.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 10.9.–9.10.2016 välisenä aikana. 59692 Saamenkielisten omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 1.–5.8. Rokuan Kuntoutus, Utajärvi 59690 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Hyvinvointi Sammossa. Ajankohdat: 28.11.–2.12.2016, 2.– 6.5.2017, 13.–17.11.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 3.12.2016–2.1.2017 välisenä aikana. 59688 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 3.–7.10. Taukokangas, Oulainen 59691 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi Hyvinvointi Sammossa. Ajankohdat: 12.–16.12.2016, 5.–9.6.2017, 27.11.–1.12.2017 sekä yksi asiantuntijan kotikäynti tai verkostoneuvottelu 17.12.2016–16.1.2017 välisenä aikana. Alueelliset kuntoutuskurssit Kurssinumero, kurssin ajankohta ja kurssipaikka jaoteltuina alueittain. Tarkempia tietoja kursseista saa Kelasta. ETELÄ-SUOMI 60149 60150 60161 60162 60151 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 29.8.–2.9. Omaishoitajien kuntoutuskurssi 31.10.–4.11. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 7.–11.11. Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 5.–9.12. Omaishoitajien kuntoutuskurssi 12.–16.12. Kaikki kurssit pidetään Validia Kuntoutus Lahdessa. 59779 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 28.11.–2.12. Kuntoutus Peurunka, Laukaa 59761 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 13.–17.6. Kruunupuisto, Punkaharju 60010 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 27.6.–1.7. ODL Terveys, Oulu 59762 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 5.–9.9. Kruunupuisto, Punkaharju 59772 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 3.–7.10. Suomen aivotutkimus- ja kuntoutuskeskus Neuron, Kuopio 59698 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 10.–14.10. Kruunupuisto, Punkaharju 59763 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 17.–21.10. Kruunupuisto, Punkaharju 59757 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 24.–28.10. Taukokangas, Oulainen 59699 Omaishoitajien kuntoutuskurssi, parikurssi 7.–11.11. Kruunupuisto, Punkaharju 59769 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 7.–11.11. Hyvinvointikeskus Toivonlahti, Ilomantsi 59764 Omaishoitajien kuntoutuskurssi 28.11.–2.12. Kruunupuisto, Punkaharju Listaan on poimittu 13.4.2016 ne kurssit, joissa on vielä tilaa. Kurssihaku Kelan sivulta www.kela.fi/kuntoutus. Valitse sivulta kuntoutuskurssihaku. Avautuvalla kurssitarjonta-sivulla valitse ainoastaan seuraavat valintakohdat: valitse sairaudeksi omaishoitajat ja oma asuinkuntasi. Suorita haku. LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 33 33 22.5.2016 17.58

PIDÄ HUOLTA JAKSAMISESTASI Arjen kiireistä on hyvä hengähtää hetkeksi. Me huolehdimme läheisestäsi ja sinusta. Validia Asumisen omaishoidon lomitus takaa läheisellesi turvaa ja huolenpitoa yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomen – myös palvelusetelillä. Validia Kuntoutuksen kuntoutuskurssit omaishoitajille antavat voimavaroja kotielämään. Saat tukea omaan hyvinvointiisi ja arjessa selviytymiseen. Samalla jaat kokemuksia toisten omaishoitajien kanssa. Tutustu luotettaviin ja laadukkaisiin palveluihimme osoitteessa www.validia.fi tai soita ja kysy lisää Validia Asuminen, p. 020 33 1200 (0,0835 €/puh.+0,169 €/min) Validia Kuntoutus Lahti, p. 03 812 8207 Validia on lupaus suomalaisesta, asiantuntevasta ja yhteiskunnallista hyvinvointia lisäävästä palvelusta. Validia Kuntoutus, Asuminen ja Ammattiopisto kuuluvat Invalidiliitto-konserniin. | www.validia.fi LAH1602_kansi2.indd 34 22.5.2016 17.58

YHDISTYKSET TOIMIVAT Pyhäjärvellä toimitaan aktiivisesti vapaaehtoisvoimin SI PYHÄJÄRVEN Omaishoitajat ja Läheiset ry:n periaate on, että kun itsekin annat, niin saat. Pyhäjärven kaupunki on antaa omaishoitajille maksuttomia uinti- ja kuntosalivuoroja sekä kokoontumistiloja. Kaupunki taas saa yhdistykseltä vapaaehtoistyövoimaa. Vapaaehtoiset toimivat esimerkiksi liikuntaystävinä, jotka käyvät omaishoitoperheissä harrastamassa liikuntaa hoidettavan kanssa tai lähtevät omaishoitajan kaveriksi kuntosalille tai uimahalliin. Yhdistyksen vaikuttamismahdollisuudet ovat kasvaneet, kun yhdistys on saanut edustuksen paikalliseen vanhus- ja vammaisneuvostoon. Yhdistys tarttuu omaishoidon epäkohtiin kirjelmillä, jotka jokainen hallituksen jäsen allekirjoittaa. Kirjelmät toimitetaan kaupungin päättäjille. Kirjelmien seurauksena kaupunki on mm. aloittanut omaishoitajien terveystarkastukset ja työllistänyt nuoria työttömiä omaishoitoperheisiin auttamaan omaishoitajia. Yhdistyksen toimintasuunnitelma tehdään yhdessä jäsenten kanssa. Hallitus ei anna valmiita ideoita hyväksyttäväksi, vaan jäseniä haastetaan suunnittelemaan itselleen ja hoidettavilleen toimintaa, jonka toteuttamiseen on luontevaa sitoutua. Yhdistyksen kokouksia pidetään jäsenten kodeissa. Tarjoilukustannuksia katetaan osallistujien vapaaehtoisella kahvirahalla. Kotiympäristö tekee kokouksesta henkilökohtaisen ja käytäntö onkin tuonut kokouksiin paljon osallistujia hallituksen ulkopuolelta. Lisätietoja yhdistyksen pj. Leena Sarkkinen, sarkkiset@hotmail.com TEKSTI: SARI HAVELA KUVA: ERKKI BÖHME nalla oita- malla e Rovaniemen Taukopirtin vapaaehtoistoimijoita ja asiakkaita yhteislaulutilaisuudessa. Lapissa Taukopirttejä NAPAPIIRIN Omaishoitajat ry järjes- tää Taukopirtti-toimintaa Kemijärven, Ranuan, Rovaniemen, Sallan ja Sodankylän alueilla. Omaishoitaja voi tuoda hoidettavansa Taukopirtille koulutettujen vapaaehtoistoimijoiden seuraan ja käyttää vapautuvan ajan haluamallaan tavalla. Taukopirtti-päivien ohjelmaan kuuluu leppoisan seurustelun ohessa mm. musiikkia, tietovisailua, kädentaitoja sekä lounas ja päiväkahvi. Taukopirtti-toiminta on maksutonta, mutta tarjoiluista laskutetaan neljä euroa osallistumiskerralta. Omaishoitaja ja hoidettava haastatellaan ennen Taukopirtille tuloa mm. hoidettavan toimintakyvyn kartoittamiseksi. Kaikkiin Taukopirtteihin mahtuu mukaan kymmenen osallistujaa kerrallaan. Ainoastaan Rovaniemen Taukopirtille pitää ilmoittautua ennakkoon. Taukopirttiin osallistuminen ei edellytä kunnan kanssa solmittua omaishoito­ sopimusta tai yhdistyksen jäsenyyttä. Taukopirttien paikat ja aukioloajat www.napapiirinomaishoitajat.fi/ articles/521/ €/min) Lisätietoja seija.sipola@napapiirinomaishoitajat.fi Pyhäjärven omaishoitajien virikeillan valmistelussa yhdistyksen hallituksen jäsen Seija Puotiniemi (vas.), pj. Leena Sarkkinen, vpj. Eila Leppäharju ja hallituksen jäsen AnnaLiisa Kamula. TEKSTI: SEIJA SIPOLA KUVA: LEENA JAKKULA LÄHELLÄ 2/2016 a ja ta. kuu- LAH1602_kansi2.indd 35 35 22.5.2016 17.58

Arvostettua moniammatillista neurologista laitoskuntoutusta Järjestämme moniammatillisella kuntoutusotteella Kelan vaativaa lääkinnällistä ja harkinnanvaraista kuntoutusta sekä omaishoitajien kuntoutuskursseja Länsi-Suomen alueella asuville. Henkilökuntaamme kuuluu mm. neurologeja, neuropsykologeja, puheterapeutteja ja uroterapeutti. Laajennamme välinevalikoimaamme jatkuvasti, jotta saamme parhaan hyödyn kuntouttamiseen. Kysy lisää: p. 040 133 7010 tai 040 133 7009 Harkinnanvaraiseen ja vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen voi hakea joka puolelta Suomea! Neurologisten avoterapioiden osaamista Helsingin Arabianrannassa Helsingin Avokuntoutus Aksonista löydät niin yksilö-, ryhmä- kuin monimuototerapiaa. Meille voi tulla joko omakustanteisesti tai maksusitoumuksella. Kysy lisää: p. 040 508 9977 kuntoutuskeskus.fi LAH1602_kansi2.indd 36 avokuntoutus.fi 22.5.2016 17.58

e amme amme yn en. LAKIMIES YRJÖ MATTILA OTL, VTT Palveluasumiseen valtakunnallinen maksusääntö Korkeimman hallinto-oikeuden päätös siunaa kunnan päätöksen muuttaa asiakkaan hoitomuoto laitoshoidosta tehostetuksi palveluasumiseksi ja samalla periä hoidosta korkeampia maksuja. V anhainkoti, jossa henkilö oli ollut laitoshoidossa, oli remontin yhteydessä muutettu tehostettua palveluasumista tarjoavaksi kodiksi. Muutoksen jälkeen henkilöltä alettiin periä laitoshoitomaksun sijasta vuokraa, kotihoidon maksua sekä maksuja hänen saamistaan tukipalveluista. Henkilö valitti kunnan maksupäätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus hyväksyi valituksen ja katsoi, että henkilön saamaa hoitoa oli pidettävä edelleen laitoshoitona. Tämän jälkeen kunta vaati, että korkein hallinto-oikeus purkaa hallinto-oikeuden päätöksen ja katsoo, että henkilön hoitoa on pidettävä tehostettuna palveluasumisena ja avopalveluna. Korkein hallinto-oikeus (KHO 2016:29) katsoi julkisen edun vaativan päätöksen purkamista ja että hallinto-oikeus sovelsi päätöksessään lakia väärin. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan on julkisen edun mukaista, että kunnan ei tarvitse periä henkilöltä maksuja pitkäaikaisen laitoshoidon maksuina, vaan avohuollon maksuina. Tapauksen tekee merkittäväksi se, että vanhainkodissa olleen henkilön avun tarve oli huomattavan suuri. Hän pääsi pyörätuoliin vain kahden henkilön avustamana. Hän tarvitsi apua siirtymi- siin, alusastialla ja wc:ssä käyntiin, kylvetykseen ja pukeutumiseen. Henkilön hoidon tarpeet olivat pysyneet samana koko prosessin ajan. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että henkilön tarvitsema hoiva voitiin turvata avohuoltona ja näin laitoshoidon maksut muuttaa avohoidon maksuiksi. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että henkilö avun tarpeestaan huolimatta voi asua itsenäisesti ja valita vapaasti haluamansa palvelut. Suomelle huomautus puutteellisesta lainsäädännöstä Omaishoitajat ja läheiset -liitto kanteli (Complaint 71/2011) vuonna 2011 Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealle palveluasumisen maksusäännösten puuttumisesta. Kantelussa kerrottiin, että maksusäännösten puuttuminen aiheuttaa epävarmuutta ja omaishoidon tarpeetonta pitkittymistä. Lisäksi kotiin jäävä pienempituloinen puoliso saattaa joutua taloudelliseen ahdinkoon, jos palveluasumiseen siirtyvän hoidettavan kaikki tulot menevät palveluasumisen maksuihin. Vastauksessaan kanteluun vuonna 2012 komitea totesi maksusäännösten puuttumisen rikkovan Suomen hyväksymää Euroopan sosiaalista peruskirjaa ja aiheuttavan vanhuksille epävarmuutta tarvitsemiensa palvelujen käytössä. Päätöksen saamisesta on kulunut nyt lähes neljä vuotta, mutta asia ei ole edistynyt lainkaan. Edelleenkin kunnilla on oikeus melko vapaasti päättää palveluasumisen maksuista ja usein ne ovat jopa korkeampia kuin henkilön tulot. Palveluasumismaksut vaihtevat suuresti eri kuntien välillä, koska maksulainsäädännön puuttuessa kunnat saavat itse päättää maksujen suuruudesta. Monessa kunnassa ei myöskään tunneta lain antamaa mahdollisuutta kohtuullistaa maksuja. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen monessa perheessä sinnitellään omaishoitotilanteessa korkeiden maksujen pelossa. Lisäksi kunnat tiedottavat puutteellisesti palveluasumisen maksuperiaatteistaan ja korkeat maksut tulevat monessa tapauksessa perheelle yllätyksenä hoidettavan siirtyessä palveluasumiseen. Suomen hallituksen on kiireellisesti ryhdyttävä toimiin ja säädettävä palveluasumiseen valtakunnallinen maksusääntö. LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 37 37 22.5.2016 17.58

38 LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 38 22.5.2016 17.58

LÄÄKÄRI Vältä kesäripuli ERKKI MÄKINEN Yleislääkäri Ruokamyrkytys on huonon hygienian ja pilaantuneen ruoan välityksellä tarttuva tauti. R uokamyrkytys tarkoittaa suolitulehdusta, joka johtuu ruoasta saadusta bakteerista, viruksesta tai myrkystä. Ruoka pilaantuu lämpimässä ja ruokaan voi kertyä bakteerin tuottamaa myrkkyä, joka aiheuttaa samankaltaisen taudin kuin ripulivirukset. Nestehukka uhkaa heikkokuntoista Ruokamyrkytyksen oireet alkavat yleensä jo muutaman tunnin tai viimeistään vuorokauden kuluessa pilaantuneen ruoan syönnistä. Tosin esimerkiksi salmonelloosin oireet voivat ilmetä hitaamminkin. Hyväkuntoisella ihmisellä oireet onneksi useimmiten häviävätkin pian. Tyypillistä on äkkiä alkava pahoinvointi, usein oksentelu, ja lopulta aina ripuli. Ripulin myötä oireet yleensä korjautuvat vuorokauden, parin kuluessa. Ruokamyrkytyksestä on kuitenkin yleensä seurauksena varsin heikko olo. Ennestään sairauden heikentämä ihminen voi mennä nopeasti huonoon kuntoon nestehukan vuoksi, tauti voi pitkittyä ja olla vaarallinen. Virusten ja bakteerien aiheuttamat ruokamyrkytykset ovat myös tarttuvia. Siksi ruokamyrkytyksen mahdollisuus on syytä muistaa ripulitautien yhteydessä. Säilytä helposti pilaantuva ruoka kylmässä Lämpimässä helposti pilaantuvia ruo- ka-aineita, joista taudin yleisimmin saa, ovat huonosti kypsennetty tai jäähtynyt liha tai kala, leikkeleet ja broileri, äyriäiset, idut, salaatit ja salaatinkastikkeet, pakastetut marjat, kananmuna, majoneesi sekä pilaantumaan päässeet maitotuotteet. Suomessa pyritään noudattamaan hyvää elintarvikevalvontaa. Kaupassa ja ruoan kuljetuksessa pyritään aukottomaan kylmäketjuun, jotta bakteerikasvu ruoassa estyisi. Kylmäketjusta on huolehdittava myös kotioloissa. Jääkaapin lämpötilaa on syytä valvoa ja välttää pilaantuvien elintarvikkeiden pitämistä muualla kuin jääkaapissa yhtään pidempään kuin on välttämätöntä. Esimerkiksi ylijääneet ateriapalveluateriat tulee säilyttää kylmässä. Suomessa on hyvä vesihygienia, mutta ulkomailla asia voi olla toisin. Ulkomailla matkailtaessa on viisainta välttää ainakin pullottamatonta vettä, mehuja ja jääkuutioita, pakkaamatonta maitoa ja jäätelöä, kylmiä tai seisseitä liha-, kala-, äyriäis- ja munaruokia, majoneesipohjaisia salaatteja ja pesemättömiä hedelmiä – myös vesijohtovedellä pestyjä, ellei matkaopas suosittele vesijohtovettä juotavaksi. Jos tauti pitkittyy, hakeudu lääkäriin sekä lepo. Mikäli ennestään sairaalla ihmisellä tai pienellä lapsella ripuli jatkuu puoli vuorokautta tai siihen liittyy oksentelu tai kuume, on syytä hakeutua lääkäriin. Lääkäri arvioi, onko tarvetta suonensisäiseen nesteytykseen, lisätutkimuksiin ja lääkitykseen. Huolehdi hygieniasta Ruokamyrkytys on eritteiden tai pilaantuneen ruoan välityksellä tarttuva tauti. Hyvästä käsi- ja eritehygieniasta on huolehdittava ja pilaantunut ruoka on hävitettävä. Jos herää epäily, että ruokamyrkytyksen on saanut ravitsemusliikkeestä, jo kaupassa pilaantuneesta elintarvikkeesta tai ateriapalveluateriasta, on syytä ilmoittaa asiasta terveyskeskukseen. Terveyskeskus tekee lisäselvityksiä laajemman epidemian estämiseksi. Tämän kirjoituksen myötä urani Lähellä-lehden lääkäripalstan pitäjänä päättyy. Ikää kertyy meille kaikille, ja minäkin olen ehtinyt jo eläkeikään. Kiitän lämpimästi kaikkia lukijoita ja toivotan Teille lämmintä kesää, terveyttä ja voimia sekä armorikkaita tulevia vuosia. Huolellisistakin vastatoimista huolimatta ruokamyrkytyksen voi saada – näin käy Suomessa tuhansille ihmisille vuosittain. Oleellisin hoito on runsas makeiden ja suolaisten nesteiden juonti LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 39 39 22.5.2016 17.58

Laadukkaat, testatut suomalaiset PAINOPEITOT, -LIIVIT JA SYLIPAINOT suoraan valmistajalta. KÄY TUTUSTUMASSA www.erityisetlapset.fi tai soita 040-8449934. 40 LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 40 22.5.2016 17.58

LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 41 41 22.5.2016 17.58

Eläkeliitosta tukea vapaaehtoisille Eläkeliiton TunneMieli- ja TunneMusiikki-hankkeiden helppokäyttöisistä oppaista saat käytännön vinkkejä virkistävään ryhmätoimintaan ikääntyneiden parissa. TEHDÄÄN YHDESSÄ Luontolähtöinen ryhmätoiminta –opas Hinta 5 € sisältäen postikulut MUN TARINA & SUN TARINA Tarinallisen ryhmätoiminnan menetelmä –opas Hinta 5 € sisältäen postikulut TUNNEMUSIIKKI Opas + 2 CD-levyä Hinta 10 € + postikulut Tilaukset info@elakeliitto.fi tai puh. 09 7257 1100 Tutustu myös koulutuksiimme osoitteissa www.tunnemieli.fi ja www.tunnemusiikki.fi Tervetuloa mukaan! Eläkeliitto ry Kalevankatu 61, 00180 Helsinki www.elakeliitto.fi 42 LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 42 22.5.2016 17.59

RISTIKKO Vastaa ja voita! Ristikon oikein vastanneiden kesken arvotaan neljä Filosofista värityskirjaa. Lähetä ratkaistu ristikko ja yhteystietosi 1.8.2016 mennessä osoitteella Juha Viitanen / Ristikko Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki Nimi: Lähellä 1/2016 ristikon ratkaisu ja voittajat Onnetar suosi seuraavia: Raija Tuukkanen Tampere, Leena Mielonen Heinävesi ja Liisi Ahokas Imatra. Palkintona oli Mediman niskanlämmitin. Onnea voittajille! Osoite: LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 43 43 22.5.2016 17.59

SVENSK RESUMÉ TEXT: MARJA TUOMI, VERKSAMHETSLEDARE ÖVERSÄTTNING: MARIA ÖSTERLUND En vändning mot det bättre? V arje dag förändras ett otal människors vardag på ett ögonblick när familjen drabbas av en oväntad förändring. Sjukdom eller olycka kan drabba vem som helst. Livssituationen och värderingarna – allt kan plötsligt förändras. Förändringen kan vara snabb så att man inte har någon möjlighet att förbereda sig, eller långsam då man har tid att vänja sig vid förändringen. I bägge fallen kommer ändå den förändrade livssituationen utan någon inbjudan. Också åldrandet förändrar vårt liv och det är något som berör oss alla. För att klara oss genom dessa mycket olika situationer är det bra om vi har nätverk, närstående och vänner som stöder oss. Så är det ändå inte alltid. I dessa situationer av förändring måste vi alla kunna förlita oss på samhällets stöd, att ingen lämnas ensam och vind för våg. Denna förpliktelse är inskriven i vår grundlag. De är dessa situationer de förnyade teserna om närståendevården på sidorna 16–19 handlar om. Teserna finns också på adressen www.omaishoitajat.fi/ teser-för-närståendevården. Spetsprojektet och lagändringen sätter fart på stödet för närståendevården Närståendevård är ett alternativ till vård när man börjar vänja sig vid en ny livssituation. Vi har väl undersökt kunskap både från Finland och andra länder som visar på nyttan av att stödja närståendevård. Varför verkar ändå stödet för närståendevården att stampa på stället, fastän också beslutsfattarna medger att närståendevården är betydelsefull och oumbärlig? Eller kan vi nu se ljus i tunneln? Landets regering har lyft upp utvecklandet av när­ 44 stående­vården till en del av spetsprojektet. Målsättningen är att stödja närståendevårdarnas ork bland annat genom att utveckla ett system med vikarier som skulle ge närstående­ vårdarna möjlighet till ledighet. Samt genom att ordna kurser och hälsogranskningar för närståendevårdarna. Som stöd för dessa förändringar förverkligar man i spetsprojekten försök med olika verksamhetsmodeller. Dessutom har det före­slagits förändringar i den nu i kraft varande lagen om stöd för närståendevård. Mera information (på finska) på sidorna 22–25. I parlamentet möter närståendevårdarna beslutsfattarna I augusti erbjuds närståendevårdarna en möjlighet att direkt fråga beslutsfattarna om närståendevården. Förbundets 25-årsjubileumsårs huvudevenemang, närståendevårdar­ parlamentet, arrangeras då i Helsingfors. Föreningarna har uppmanats utse sina representanter och tänka ut frågor till parlamentets frågetimme. Det verkar som om närstående­ vården på allvar intresserar beslutsfattarna, eftersom tre ministrar, familje- och omsorgsminister Juha Rehula, social- och hälsominister Hanna Mäntylä och finansminister Alexander Stubb, har lovat närvara och svara på närståendevårdarnas frågor. Vi ser fram emot det här med stort intresse. Kunde det nu – under förbundets 25-årsjubileumsår – ske en vändning mot det bättre? Klarar vi nu av att genom planerade förändringar trygga närståendevårdarna deras välförtjänta fritid, behövlig information och stöd samt tillräcklig hemservice? Allt beror på beslutsfattarna! Trevlig sommar! LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 44 22.5.2016 17.59

TEXT: MARJA TUOMI ÖVERSÄTTNING: MARIA ÖSTERLUND Förnyade teser för närståendevården: Vi klarar oss inte utan närståendevård F örbundet närståendevårdare och vänner fyller 25 år i år. Till jubileumsårets ära och för att stödja påverkansarbetet har vi uppdaterat Tio teser för närståendevården som vi publicerade 2004. Vi har utformat teserna i samarbete med lokalföreningarna utgående från jubileumsarbetsgruppens och ledningsgruppens utkast. Vi ville göra teserna korta och snärtiga. Vi vill att det ska vara enkelt att närma sig publikationen med teser och att den ska gå rakt på sak. I seriestriparna använder vi närståendevårdares autentiska repliker. Bilderna är tecknade av illustratören och grafikern Janne Markkanen. Teser för närståendevården Börja använda teserna! TES 3 Närståendevårdarfamiljens rättsskydd måste stärkas Genom teserna beskriver vi närstående­ vårdens betydelse, missförhållanden och målsättningen för förbundets verksamhet. Vi kommer att använda teserna och publikationen med teserna på många sätt i förbundets påverkansarbete. Bland andra kommer medlemmarna i riksdagens stödgrupp för närståendevård att få varsitt exemplar. Var och en lokalförening får också några exemplar av publikationen med teserna. Låt oss tillsammans se till att beslutsfattarna inte lyckas glömma teserna för när­ ståendevården. Teser för närståendevården på internet www.omaishoitajat.fi/teser-för-närståendevården TES 1 Närståendevården måste värdesättas • Vi klarar oss inte utan närståendevård. • Närståendevårdarna ska behandlas jämlikt. • Närståendevårdarnas kunnande och sakkunskap måste värdesättas. Ord TES kommer från grekiskan och är ett påstående i kort form. TES 2 Närståendevårdarsituationerna ska kännas igen • Närståendevårdens utbreddhet och mångsidighet måste beaktas i lagstiftningen och i servicesystemet. • Personalen inom social- och hälsovården måste kunna känna igen en närståendevårdarsituation samt möjligheterna och gränserna för denna. • Familjerna måste stödas så att de känner igen en närståendevårdarsituation samt behovet av stöd och service. • Närståendevårdarfamiljen måste få stöd och service på det sätt lagen påbjuder. • Närståendevårdarfamiljen måste ha möjlighet att påverka servicens innehåll. • Närståendevårdarfamiljens välmående ska säkras. TES 4 Närståendevårdaren ska ha rätt till egen tid och yrkesarbete • Närståendevårdaren ska ha möjlighet till ledighet och till att frigöra sig från närståendevården. • Närståendevårdaren ska ha möjlighet att vara delaktig. • Närståendevårdaren ska ha möjlighet att yrkesarbeta. TES 5 Närståendevårdarrelationen är en människorelation • Vårdrelationen måste också ge utrymme för människorelationen. • Närståendevård får inte vara det enda alternativet. • Det måste vara möjligt att avsluta närståendevården. LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 45 45 22.5.2016 17.59

PALVELUASUNTOJA ARJESSA APUA TARVITSEVILLE – MYÖS LYHYTAIKAISIA PAIKKOJA Toimimme valtakunnallisesti, Helsingistä Rovaniemelle Kysy lisää: 020 742 9888 EL ÄMÄ ON MAHDOLLISUUKSIA. EL ÄMÄ ON VALINTOJA. EL ÄMÄ ON. 46 LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 46 22.5.2016 17.59

Apuna kotonasi. geriwell.fi Lähihoitaja- sekä muistihoitajapalvelut Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Vi betjänar också på svenska. 040 581 2124 www.dianacare.fi Me autamme, kun omat voimat ovat vähissä, sairaudet vaativat kotihoitoa tai tarvitset tukea arjen askareissa. Kotonasi sinua auttavat mm. kodinhoitaja, sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja tarvittaessa myös lääkäri. Puh. 044 726 2801 • asiakaspalvelu@geriwell.fi GERIWELL HOIVA-AVUSTAJA -LINJA 15.8.2016 - 26.5.2017 Onko ihmisen hyvinvointi lähellä sydäntäsi? Oletko matkalla hoitotyön ammattilaiseksi? Lisätietoa: p. 014-5252 200 kansanopisto@keokarstula.fi www.keokarstula.fi HELSINKI: Forum 010 76 66622, Kallio 010 76 66505, Itäkeskus 010 76 66593, Malmi 010 76 66632, Töölö 010 76 66536 Lakipalveluja elämän varrelle: avioehtosopimukset, ositukset, edunvalvontavaltakirjat, testamentit, perunkirjoitukset jne. Etuja omistajalle: hok-elannonlakipalvelu.fi ESPOO: Espoonlahti 010 76 66641, Leppävaara 010 76 66611, Tapiola 010 76 66572 VANTAA: Myyrmäki 010 76 66601, Tikkurila 010 76 66563 KERAVA: 010 76 66551 HYVINKÄÄ: 010 76 66582 LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 47 47 22.5.2016 17.59

PAIKALLISYHDISTYKSET Yhdistysten netti- ja sähköpostiosoitteet www.omaishoitajat.fi/paikallisyhdistykset ETELÄ-SUOMEN YHDISTYKSET Espoon ja Kauniaisten Omaishoitajat ja Läheiset ry Esbo och Grankulla Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Stig Kankkonen, Tsto: puh. 050 528 4224 Pohjantie 3, 02100 Espoo Heinolan Seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Helga Nurminen-Ekholm, puh. 040 861 0840 Hiiden seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pirjo Mäkinen, puh. 040 543 5573 Tsto: puh. 040 189 2121 Karnaistenkatu 43, 08100 Lohja Hyvinkään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Riikka Sakki, puh. 050 566 2252 Tsto: puh. Kankurinkatu 4–6 B1, 05800 Hyvinkää Hämeenlinnan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marja-Leena Lehtinen Tsto: puh. 040 526 6632, (03) 656 5060 Hallituskatu 20, 13100 Hämeenlinna Itä-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Tuomo J. Rytkölä, puh. 0400 210 021 Kaarinan seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Marco-Mihail Iljin, puh. (02) 258 7001 Rantamäentie 12, 21620 Kuusisto Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eila Kojima, puh. 0400 883 239 Kujanpääntie 10 A, 05400 Jokela Kymenlaakson Omaishoitajat 15 ja Läheiset ry Pj. Alpo Mäkelä Sirpa Kristeri, puh. 050 491 6646 Reitkallintie 569, 49520 Reitkalli Tsto: Muuramistontie 13 B, 45120 Kouvola Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Seppo Paldanius, puh. 040 845 5740 Tsto: puh. 044 974 7883 Pekankuja 4, 32200 Loimaa Lounais-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Aira Tukio, puh. 044 202 0915 Tsto: 050 918 9344 Vapaudenkatu 4, 2. krs., 30100 Forssa Länsi-Uudenmaan Omaishoitajat ja 10 Läheiset ry, Västra nylands Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Marja-Leena Kuusi, Tsto: puh. 050 376 3830 Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Anne Louhelainen, puh. 050 512 0428 Tsto: puh. 050 469 4209 Päijänteenkatu 1, 15140 Lahti Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Huvudstadsregionens 48 Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Tuula Mikkola, Tsto: puh. 040 533 2710 Pasilan puistotie 8, 00240 Helsinki Riihimäen seudun Omaishoitajat 15 ja Läheiset ry Pj. Reijo Kurkela puh. 050 463 1069, 044 555 1043 Lopentie 6-8 C 34, 11100 Riihimäki Salon omaishoitajat ry Pj. Seija Hyvärinen, puh. 044 0315 957 Tsto: puh. 050 339 4254, 044 734 8115 Torikatu 12, 24100 Salo Suur-Kouvolan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Irja-Liisa Harju, puh. 045 609 7777 Turun Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry, Åbo Regionens Närståendevårdare och Vänner rf Pj. Seija Paatero, puh. 040 545 7609 Tsto: puh. 040 515 8006, (02) 231 0244 Vanha Hämeentie 105, 20540 Turku Uudenkaupungin Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Sinikka Kassila, puh. 050 569 9031 ITÄ-SUOMEN YHDISTYKSET Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Irma Torvela, puh. 040 541 0522 Tsto: puh. 040 739 1234 Perillistenkatu 3, 53100 Lappeenranta Hankasalmen Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Eija Puttonen, puh. 0400 310 122 Tsto: puh. 040 848 7503 Petäjätie 8–14 C 15, 41500 Hankasalmi as. Mikkelin seudun Omaishoitajat 15 ja Läheiset ry Pj. Mali Soininen, puh. 044 237 5771 Tsto: Mikonkatu 5, 50100 Mikkeli Pieksämäen Omaishoitajat ry Pj. Jarna Räsänen, puh. 040 867 4534 Tsto: puh. 050 597 8836 Tasakatu 4-6, 1. krs, 76100 Pieksämäki Savonlinnan Seudun Omaishoitajat ry Pj. Irma Honkanen, puh. 044 323 3061 Varkauden Seudun Omaishoitajat ry 10 Pj. Airi Hirvonen, puh. 0400 372 911 Tsto: puh. 050 464 1889 Kauppakatu 20, 2. krs., huoneisto 12, 78200 Varkaus Varpaisjärven ja Lähikuntien 10 Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pekka Väisänen, puh. 0400 775 060 Ylä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marja Tanskanen, puh. 050 469 1001 Ääneseudun Omaishoitajat ry Pj. Kirsi Uusitalo-Leppänen Tsto: puh. 0400 452 609 Kautonkatu 3, 44100 Äänekoski LÄNSI-SUOMEN YHDISTYKSET Isojoen Omaishoitajat ry Pj. Päivi Harju-Keturi, puh. 0500 613 192 Hedborgintie 3 as 3, 64900 Isojoki Jämsän Seudun Omaishoitajat ry Pj. Kaarlo Nurminen, puh. 040 561 2754 Joensuunseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terttu Turunen, puh. 0400 273 551 Tsto: puh. 0400 544 244 Koulukatu 24 B 23, 80100 Joensuu Järviseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terttu Lakaniemi, puh. 040 716 5137 Tsto: puh. 044 299 1001 Patruunantie 13 C 4, 62800 Vimpeli Juuan Omaiset ja Läheiset ry Pj. Sirpa Räsänen Pieni-Heikkiläntie 4, 83900 Juuka Kankaanpään Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Hilkka Alanen, puh. 050 438 8208 Jyvässeudun Omaishoitajat ry Pj. Irma Nieminen, puh. 040 572 2736 Tsto: puh. 050 409 6975 Väinönkatu 28 A LH7, 40100 Jyväskylä Kauhajoenseudun omaishoitajat ry Pj. Tarja Tapanainen, puh. 0400 945 160 Kainuun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Terhi Kukkonen, puh. 040 256 6458 Voudintie 1 A 2, 87200 Kajaani Keski-Karjalan Omaishoitajat ry Pj. Ritva Simonen, puh. 050 539 8461 Kuusiokuntien Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Helena Juurakko, puh. 050 372 4839 Hynniläntie 759, 63230 Lentilä Lakeuden Omaishoitajat ry Pj. Sari Riskumäki, puh. 040 549 3659 Tsto: puh. 050 444 1028 Järjestötalo, Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki Kuopion Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Pirkko Kuukkanen, puh. 0440 353 520 Tsto: puh. 050 494 1575 Tulliportinkatu 15 H, 70100 Kuopio Parkanon seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Katja Santala, puh. 0400 458 099 Taavetinkuja 5, 39700 Parkano Laukaan Omaishoitajat SAMARIA ry Pj. Eila Naukkarinen, puh. 050 581 2168 Tsto: puh. 050 336 7425 Perhonjokilaakson Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Mirja Mastokangas, puh. 040 771 7137 Tsto: puh. 040 765 3327 Emäntäkouluntie 30, 69730 Tunkkari Lieksan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Paula Lehikoinen, puh. 040 838 3649 Tsto: puh. 0400 513 755 Pielisentie 8, 81700 Lieksa Pirkanmaan Omaishoitajat ry Pj. Aarre Alanen, puh. 040 839 0336 Tsto: puh. 044 377 7174 Väinölänkatu 15, 33500 Tampere LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 48 22.5.2016 17.59

Rauman Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Tuire Leskinen, puh. 0400 325 148 Meijeritie 17, 27230 Lappi Nivalan Seudun Omaishoitajat ry Pj. Aune Pääkkö, puh. 044 268 1109 Ruojantien 4, 85500 Nivala Ruoveden Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Salme Lehtonen, puh. 0400 463 836 Pietarsaaren Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marianne Hietala, puh. 050 511 1043 Kärpänkuja 10, 68660 Pietarsaari Satakunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Auli Olenius, puh. 040 840 5608 Tsto: puh. 045 200 8150 Itsenäisyydenkatu 39 B, 28100 Pori Tampereen Seudun Omaishoitajat ry Pj. Eero-Veikko Niemi, puh. 0400 337 060 Tsto: 595 8313 Kirkkokatu 8 E 37, 33100 Tampere Vaasan seudun omaishoitajat ry, Vasanejdens närståendevårdare rf Pj. Helle Pellinen, puh. 040 548 8400 Tsto: puh. 050 517 7220 Kapteeninkatu 36 C 59, 65200 Vaasa Pyhäjärven Omaishoitajat 15 ja Läheiset ry Pj. Leena Sarkkinen, puh. 0400 518 309 Susitie 13, 86800 Pyhäsalmi Raahen seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Aarne Eskola, puh. 040 552 3331 Tsto: 044 551 6803, Kauppakeskus Masto, Ollinkalliontie 3, 2. krs., 92100 Raahe Rantsilan omaishoitajien yhdistys ry Pj. Helena Tuomaala, puh. 046 640 4890 VÄLI-SUOMEN YHDISTYKSET Haapajärvi-Reisjärvi ja lähiseudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Anneli Ojala, puh. 0400 190 962 Ylivieskan Seutukunnan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Meeri Rinta-Jouppi, puh. 044 279 9794 Tsto: puh. 044 986 8159, 044 986 8009 Juurikoskenkatu 6, 84100 Ylivieska POHJOIS-SUOMEN YHDISTYKSET Haapaveden-Siikalatvan Omaishoitajat ja Läheiset ry Varapj. Taimi Maliniemi, puh. 050 363 8090 Tsto: puh. 044 299 1868 Pappilantie 2 A, 86600 Haapavesi Inarin Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Marjatta Akujärvi puh. 040 590 0057 Siskelintie 9, 99800 Ivalo Kokkolanseudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Helge Kattilakoski, puh. 050 410 7816 Tsto: puh. (06) 822 6725, 044 336 0122 Kaarlelankatu 22, 67100 Kokkola Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Saila Käsmä-Karjalainen Tsto: puh. 040 065 4227 Atimotalo, Keskuskuja 6, 93600 Kuusamo Länsi-Pohjan Omaishoitajat ja Läheiset ry Pj. Hilma Uusitalo Tsto: puh. 0400 616 748 Laivurinkatu 2-4 C 31, 95400 Tornio Oulunjokilaakson omaishoitajat ry Pj. Soili Rautiainen, puh. 040 913 8303 Vaalatie 1 a 6, 91700 Vaala Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry Pj. Taina Pitkänen-Koli, puh. 0400 925 345 Tsto: puh. (08) 882 1690 Isokatu 47, 90100 Oulu Puolangan Omaishoitajat ry Yhteys aluevastaavan kautta, katso s. 50 Napapiirin Omaishoitajat ry Pj. Mauri Hakulinen, puh. 040 550 4840 Tsto: puh. 0400 987 633 Pohjolankatu 2, 96100 Rovaniemi Sodankylän omaishoitajat ry Yhteydenotot Napapiirin Omaishoitajat ry Ylikiimingin Omaishoitajat ry Pj. Rauni Sankilampi-Vähäaho Tsto: puh. 040 747 7934 Autiontie 2 B 4, 91300 Ylikiiminki VALTAKUNNALLISET YHDISTYKSET Omaisena edelleen ry Vpj. Marianne Paajanen Tsto: puh. 020 741 1140 Tikkurilantie 68 A, 01300 Vantaa Liitto onnittelee tänä vuonna 10 ja 15 vuotta täyttäviä yhdistyksiä. JÄSENASIAA Liiton sääntöjen mukaan kaikki henkilöjäsenet liittyvät lähimmän paikallisyhdistyksen jäseniksi. Paikkakunnalla voi toimia useita yhdistyksiä. Ilmoita jäseneksi liittyessäsi, mihin paikallisyhdistykseen haluat kuulua. Vuonna 2016 jäsenmaksu on 20 €. Jäsenmaksu sisältää Lähellä-lehden (4 numeroa vuodessa), lomaoppaan ja palveluoppaan kotiin postitettuna sekä vaihtuvia yhteistyökumppaneiden etuja. Kannattajajäsenmaksu vuonna 2016 on valinnan mukaan 50 €, 70€, 100 € tai enemmän. Eroamiset tulee ilmoittaa kirjallisesti. Jäsenet, jolla on kaksi perättäistä jäsenmaksua maksamatta, erotetaan automaattisesti. Liityn jäseneksi Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n paikallisyhdistykseen. TÄYTÄ TEKSTATEN Liity netissä www.omaishoitajat.fi Paikallisyhdistyksen nimi: Sukunimi: Kaikki etunimet: Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 49 49 22.5.2016 17.59

OSOITEMUISTIO KESKUSTOIMISTO Toiminnanjohtaja Marja Tuomi Puh. 020 7806 514 • hallinto ja kehittäminen • järjestöyhteistyö • Lähellä-lehden päätoimittaja Koulutussuunnittelija Sandra Gehring Puh. 020 7806 520 • OmaisOiva Koordinaattori Malla Heino Puh. 020 7806 518 • Suomen omaishoidon verkosto • Jangsterit-projekti Koulutussihteeri Kaisu Häggqvist Puh. 020 7806 533 • omaishoitajien tuetut lomat ja kuntoutuskurssit Kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen Puh. 020 7806 513 • koulutuksen ja omaishoitajien jaksamista tukevien erityistoimintojen kehittäminen Viestintäpäällikkö Tiina Kokko Puh. 020 7806 566 • ulkoisen ja sisäisen viestinnän kehittäminen • Lähellä-lehden vastaava toimittaja Talouspäällikkö Tiina Lehtinen OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY, FÖRBUNDET NÄRSTÅENDEVÅRDARE OCH VÄNNER RF KESKUSTOIMISTO: Hämeentie 105 A 18, 00550 Helsinki / Puhelinvaihde 020 7806 500 / Omaishoidon neuvonta 020 7806 599 ma–to klo 9–15 / Jäsenasiat 020 7806 510 / Materiaalitilaukset 020 7806 500 Lomat ja kuntoutuskurssit 020 7806 533 / etunimi.sukunimi@omaishoitajat.fi / www.omaishoitajat.fi Puh. 020 7806 524 • talouden suunnittelu ja hoito • varainhankinta • yhdistysten talousasioiden konsultointi Toimistosihteeri Anu Nurmi Puh. 020 7806 500 • toiminnanjohtajan sihteeri • materiaalitilaukset • ilmoittautumiset Koulutussuunnittelija Kaisa Parviainen Puh. 020 7806 512 • OmaisOiva Järjestöpäällikkö Merja Purhonen Puh. 020 7806 522 • järjestötyön kehittäminen • aluetyön sekä ohjaus ja neuvonta -toiminnan suunnittelu ja koordinointi • hankevastaava (Opastavahanke) Projektisuunnittelija Johanna Rahunen Puh. 020 7806 590 • Opastava-hanke (Tampereen ja Kuopion pilotit) Projektikoordinaattori Virpi Vepsäläinen Puh. 020 7806 515 • Opastava-hankkeen koordinointi (Turun pilotti) Tiedottaja Juha Viitanen Puh. 020 7806 544 • ulkoinen viestintä • Lähellä-lehden toimitussihteeri Väli-Suomen aluetoimisto Sovionkatu 4-6, 92100 Raahe • haastateltavat medialle Aluevastaava, suunnittelija Sari Havela OsoitteenPuh. 020 7806 572 Talous- ja muutokset Paulalle. • Väli-Suomen alueohjaus palvelusihteeri • OmaisOiva Paula Väisänen Puh. 020 7806 510 Pohjois-Suomen • jäsenasiat • palkat ja palkkiot, huomion- aluetoimisto Korkalonkatu 18, 2. krs osoitukset, ansiomerkit 96200 Rovaniemi Aluevastaava ALUETOIMISTOT Johanna Tervala Puh. 020 7806 541 Etelä-Suomen aluetoimisto • Pohjois-Suomen alueohjaus Annankatu 8 24240 Salo LIITON HALLITUS 2016 Aluevastaava, koordinaattori Matti Mäkelä Puheenjohtaja Puh. 020 7806 568 Anneli Kiljunen, • Etelä-Suomen alueohjaus kansanedustaja • yritysyhteistyö Itä-Suomen aluetoimisto Kuninkaankatu 23 70100 Kuopio Aluevastaava Sirpa Määttä Puh. 020 7806 588 • Itä-Suomen alueohjaus Koulutusvastaava Juha Timoskainen Puh. 020 7806 575 • OmaisOiva-toiminnan koordinointi Länsi-Suomen aluetoimisto Antinkatu 15 C 28100 Pori Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Puh. 020 7806 581 • Länsi-Suomen alueohjaus Varapuheenjohtajat Leena Karhu-Westman, KTM Yrjö Mattila, OTL, VTT Jäsenet Seija Hyvärinen, SHJ, TH Marja-Leena Lehtinen, sosiaalineuvos Marja Lehtonen, YTM Seija Paatero, terveydenhuoltoneuvos Jari Pirhonen, YTM Tuula Poikonen, sosiaalityöntekijä Pertti Rajala, maakuntajohtaja Meeri Rinta-Jouppi, ympäristöterveydenhuollon johtaja Sihteeri Marja Tuomi, toiminnanjohtaja, YTT OMAISHOIDON NEUVONTA puh. 020 7806 599 ma–to klo 9–15 Puhelun hinta on kiinteästä puhelinverkon liittymästä soitettaessa 8,28 snt/puhelu +5,52 snt/min ja matkaviestinverkosta soitettaessa 8,28 snt/ puhelu + 22,14 snt/min. Neuvontapuhelin ja keskus on SULJETTU 11.–29.7. Netissä ajankohtaista asiaa ja perustietoa Liiton verkkosivuille on koottu uutiset, liiton antamat lausunnot, Lähellä-lehdet, tapahtumakalenteri ja paljon muuta hyödyllistä tietoa. Yhteistyökumppaneiden logoja klikkaamalla pääset tutustumaan etuihin ja tarjouksiin. www.omaishoitajat.fi www.facebook.com/ omaishoitajatjalaheiset Vastaanottaja maksaa postimaksun Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Förbundet närståendevårdare och vänner rf TUNNUS 5009275 00003 VASTAUSLÄHETYS 50 LÄHELLÄ 2/2016 LAH1602_kansi2.indd 50 22.5.2016 17.59

TÄMÄN MERKIN TAKANA ON TUHANSIA HYVIÄ �KOJA RAY TUKEE TÄNÄ VUONNA OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET -LIITTO RY:N HYVIÄ TEKOJA 1 495 000 EUROLLA. LAH1602_kansi2.indd 51 Tämän merkin takana on tuhansia hyviä tekoja. RAY rahoittaa vuosittain n. 800 järjestön toimintaa. Sadattuhannet saavat apua eri elämäntilanteissa. 22.5.2016 17.59

LAH1602_kansi2.indd 52 22.5.2016 17.59