T ekni l l i ne n s u o s i t u s 2012 TS-7 Säiliöiden tarkastus ja huolto – Nestemäiset polttoaineet lämmityskäytössä

2 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

Teknillinen suositus 2012 TS-7 Säiliöiden tarkastus ja huolto – Nestemäiset polttoaineet lämmityskäytössä HELSINKI 2012

© LEY 2012 TÄMÄN SUOSITUKSEN TEKSTIÄ TAI KUVIA SAA LAINATA VAIN TEKIJÄN KIRJALLISELLA LUVALLA ISSN 2243-4607 UUDISTETTU PAINOS 4 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

JOHDANTO Uusittu Tekninen suositus 7 koskee nestemäisten polttoaineiden varastointia lämmityskäytössä. Se tarkentaa ja ottaa huomioon uudentyyppiset säiliörakenteet, uudet öljylaadut ja viime aikoina esiin tulleet ongelmat. Suositus perustuu vuonna 2002 julkaistuun TS-7:ään. Suosituksen tarkoituksena on parantaa asennus-, huolto- ja tarkastustoimenpiteitä. Uusitussa suosituksessa on otettu kantaa muovisäiliöiden tarkastusmenetelmiin, jotka puuttuivat aikaisemmasta versiosta. Samoin säiliöluokitukseen on otettu voimakkaammin kantaa. Alkuperäisen Teknisen suosituksen (v. 2002) laatimisessa osapuolina olivat kauppa- ja teolli­ suusministeriö, ympäristöministeriö, sisäministeriö, Turvatekniikan keskus, öljytuotteiden toimittajat ja öljylämmitysalan laitetoimittajat. Suosituksen päivittämisessä ovat olleet mukana laitetoimittajat ja nestemäisten polttoaineiden toimittajat sekä säiliöntarkastuksia tekevät liikkeet. Tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevien maanalaisten Iämmitys- ja dieselöljysäiliöiden tarkastaminen määräajoin on ollut lakisääteisesti pakollista vuodesta 1983. Myös paikalliset viranomaiset ovat alkaneet vaatia säännöllisiä tarkastuksia. Viime aikoina on tullut esiin myös laitteiden toimintahäiriöitä, jotka ovat johtuneet säiliöiden likaantumisesta. Siksi määräaikaisia tarkastuksia ja puhdistuksia on syytä tihentää. Tarkastuksissa määritellään säiliöiden kunto syöpymisvaurioiden perusteella. Säiliö on ennen tarkastamista puhdistettava huolellisesti. Käytäntö on osoittanut puhdistamisen edistävän säiliön pysymistä turvallisessa käyttökunnossa. Syöpyminen ei ole yksinomaan maanalaisten säiliöiden ongelma, vaan se uhkaa myös maanpäällisiä säiliöitä. Säiliöiden säännöllinen huolto niiden sijainnista riippumatta on ensiarvoisen tärkeää. Tutkimuksissa on todettu, että varsinkin vanhoissa maanalaisissa säiliöissä on syöpymisen ohella puutteita varusteissa ja rakenteissa. Tässä suosituksessa esitetään nykyisin käytössä olevien säiliötyyppien huoltoon ja tarkastukseen sekä varustelun ja käyttökunnon toteamiseen liittyvät toimenpiteet. Pakollisen tarkastuksen piirissä olevien säiliöiden tarkastustoimien lisäksi suosituksessa esitellään myös muiden lämmitys- ja dieselöljysäiliöiden tarkastukset ja huollot. Säiliöiden omistajat ja haltijat saavat öljyn varastoinnin turvallisuutta koskevat tiedot suosituksen mukaan tehdyssä tarkastuksessa. Samalla valvontaviranomaiset saavat alueellaan sijaitsevista säiliöistä entistä tarkempaa tietoa rekistereihinsä. Suositus on tarkoitettu öljysäiliöiden huolto- ja tarkastustoiminnan sekä toimialan koulutuksen tarpeisiin. Suositus soveltuu pääasiassa öljylämmityslaitteistoista annetun asetuksen tarkoittamiin lämmitys- ja dieselöljysäiliöihin. Turvallisuussyistä suositus ei sellaisenaan sovellu muiden palavien nesteiden ja kemikaalien säiliöiden huoltoon ja tarkastuksiin. Mahdollisiin suositusta koskeviin kysymyksiin vastaa Lämmitysenergia Yhdistys. Helsinki elokuussa 2012 LÄMMITYSENERGIA YHDISTYS RY Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 5

Sisällysluettelo SUOSITUKSEN SOVELTAMISALUE................................................................. 9 PALAVIEN NESTEIDEN OMINAISUUKSIA.................................................... 10 2.1 Yleistä ....................................................................................................................................10 2.2 Höyrystyminen.......................................................................................................................10 2.3 Leimahduspiste .....................................................................................................................10 2.4 Syttyminen ............................................................................................................................10 2.5 Itsesyttymislämpötila ............................................................................................................10 2.6 Luokitus..................................................................................................................................11 SÄILIÖTÖIDEN VAARATEKIJÄT................................................................... 12 3.1 Palo- ja räjähdysvaara...........................................................................................................12 3.1.1 Syttymiskelpoisen seoksen muodostuminen..............................................................12 3.1.2 Staattinen sähkö..........................................................................................................12 3.2 Terveydelle haitalliset aineet ...............................................................................................13 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet ....................................................................................13 3.3 Hapen puute..........................................................................................................................13 3.4 Muut vaaratekijät..................................................................................................................14 3.4.1 Sähkötapaturmat.........................................................................................................14 3.4.2 Melu..............................................................................................................................14 3.4.3 Muut tapaturmat.........................................................................................................14 TARKASTUS- JA HUOLTOTYÖN EDELLYTYKSET.......................................... 15 4.1 Yleistä ....................................................................................................................................15 4.2 Tarkastustoiminnan säännösvelvoitteet...............................................................................15 4.2.1 Tarkastuksesta vastaava henkilö.................................................................................15 4.2.2 Ilmoitus valvontaviranomaiselle.................................................................................15 4.2.3 Tarkastus- ja huoltotyöryhmä.....................................................................................16 4.2.4 Toiminnan muita edellytyksiä ....................................................................................16 4.2.5 Jätehuollon ilmoitukset ja luvat ................................................................................17 4.2.6 Toiminnanharjoittajan vastuu ....................................................................................17 4.2.7 Vastuuvakuutus............................................................................................................17 SÄILIÖTÖIDEN KALUSTO JA TYÖVÄLINEET................................................ 18 5.1. Yleistä....................................................................................................................................18 5.2 Säiliön tarkastusvälineet ......................................................................................................18 5.3 Säiliön puhdistusvälineet .....................................................................................................18 5.4 Muut tarvittavat laitteet ja välineet.....................................................................................19 5.4.1 Tikkaat: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1043/2001 § 18.................................19 5.5 Säiliön tyhjennys- ja kuljetuskalusto ...................................................................................20 5.6 Ilmanvaihtolaitteet ...............................................................................................................20 5.7 Sähkötyövälineet...................................................................................................................20 5.8 Henkilösuojaimet...................................................................................................................21 5.8.1 Suojavaatetus ..............................................................................................................21 5.8.2 Hengityksensuojaimet.................................................................................................21 5.8.3 Turvavaljaat ja nostoköydet........................................................................................21 5.8.4 Muut suojavälineet......................................................................................................21 6 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

Säiliön tyhjennys, puhdistus ja tarkastaminen....................................22 6.1 Yleistä.....................................................................................................................................22 6.1.2 Tarkastuksen valmistelu...............................................................................................22 6.1.3 Säiliön tyypin ja rakenteen toteaminen.....................................................................22 6.1.4 uudet SFS-EN-standardit..............................................................................................23 6.2 Terässäiliöt..............................................................................................................................23 6.2.1 Säiliön sisällön käsittely ..............................................................................................23 6.2.2 Toimenpiteet ennen huoltoluukun avaamista...........................................................23 6.2.3 Säiliön huoltoluukun avaaminen ...............................................................................24 6.2.4 Säiliöt ilman huoltoluukkua .......................................................................................24 6.2.5 Säiliön tyhjentäminen ................................................................................................24 6.2.6 Ilmanvaihto ja työskentely .........................................................................................24 6.2.7 Säiliön puhdistus tarkastusta varten .........................................................................25 6.2.8 Metallisäiliön sisäpuolinen tarkastus..........................................................................25 6.2.9 Terässäiliön rakenteen lujuuden arviointi..................................................................26 6.3 Lujitemuoviset säiliöt (muut kuin metalliset säiliöt)...........................................................26 6.3.1 Säiliön sisällön käsittely ..............................................................................................26 6.3.2 Toimenpiteet ennen huoltoluukun avaamista...........................................................26 6.3.3 Säiliön huoltoluukun avaaminen ...............................................................................27 6.3.4 Säiliöt ilman huoltoluukkua .......................................................................................27 6.3.5 Säiliön tyhjentäminen ................................................................................................27 6.3.6 Ilmanvaihto ja työskentely .........................................................................................27 6.3.7 Säiliön puhdistus tarkastusta varten .........................................................................28 6.3.8 Tarkastus.......................................................................................................................28 6.4 Rakennehyväksytyt muovisäiliöt..........................................................................................29 6.4.1 Säiliön sisällön käsittely ..............................................................................................29 6.4.2 Toimenpiteet ennen huoltoluukun avaamista...........................................................29 6.4.3 Säiliön huoltoluukun avaaminen ...............................................................................29 6.4.4 Säiliöt ilman huoltoluukkua .......................................................................................29 6.4.5 Säiliön tyhjentäminen ................................................................................................29 6.4.6 Ilmanvaihto ja työskentely..........................................................................................30 6.4.7 Säiliön puhdistus tarkastusta varten .........................................................................30 6.4.8 Rakennehyväksytyn muovisäiliön vaipan kunnon tarkastaminen............................30 6.4.9 Tarkastus- ja puhdistussuositukset..............................................................................31 6.4.10 Muovisäiliöiden putkistot erityisen tarkastelun kohteena.....................................32 6.4.11 Kaksiputkijärjestelmä muovisäiliössä.......................................................................32 6.5. Säiliön puhdistuksen vaikutus toimintavarmuuteen..........................................................33 Säiliöluokat ja tarkastusvälit......................................................... 34 7.1 Luokat....................................................................................................................................34 7.2 Tarkastusvälit.........................................................................................................................35 SÄILIÖN VARUSTEET JA NIIDEN KUNTO..................................................... 36 8.1 Yleistä.....................................................................................................................................36 8.2 Täyttöputki............................................................................................................................36 8.3 Ilmaputki................................................................................................................................36 8.4 Ilmaputken varusteet ...........................................................................................................37 8.4.1 Mekaaninen täyttöhälytin .........................................................................................37 8.4.2 Ilmaputken suojahattu ...............................................................................................37 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 7

8.5 Säiliön ja polttimen välinen öljyputkisto.............................................................................38 8.5.1 Öljyn paluuputki..........................................................................................................38 8.5.2 Öljyn imuputki.............................................................................................................38 8.5.3 Putkiston tarkastus......................................................................................................38 8.5.4 Putkiston muutostyöt .................................................................................................38 8.6 Sarjasäiliöiden pinnantasausputkisto...................................................................................39 8.7 Sähköinen ylitäytönestin (YTE SFS 5684).............................................................................39 8.8 Suoja-altaan rakenne ja tiiviyden arviointi..........................................................................40 8.9 Metallista valmistettu suoja-allas ........................................................................................40 8.10 Terässäiliö suoja-altaassa ....................................................................................................40 8.11 Asennusoikeuden töitä.......................................................................................................40 TARKASTUSPÖYTÄKIRJA............................................................................ 41 TOIMENPITEET TARKASTUKSEN JÄLKEEN.................................................. 42 SÄILIÖIDEN KUNNOSTUS JA UUSIMINEN.................................................. 43 11.1 Korjausten ja pinnoitusten ongelmia ................................................................................43 11.2 Säiliön korjauksen edellytykset..........................................................................................45 SÄILIÖN KÄYTÖSTÄ POISTAMINEN............................................................ 46 12.1 Yleiset toimenpiteet ...........................................................................................................46 12.2 Säiliön vuototapaukset.......................................................................................................46 12.3 Ilmoitusvelvollisuus..............................................................................................................46 TARKASTUKSESSA KERTYVÄN PALAVAN NESTEEN JA ÖLJYJÄTTEEN KÄSITTELY....................................................................... 47 13.1 Siirtoasiakirja aina mukana.................................................................................................47 TYÖTURVALLISUUS JA ENSIAPU................................................................. 48 14.1 Työhön liittyvät vaaratekijät...............................................................................................48 14.2 Ensiapukoulutus..................................................................................................................48 14.3 Ensiapuvälineet....................................................................................................................48 HÄTÄTILANTEESSA TOIMIMINEN............................................................... 49 TOIMENPITEET HÄTÄ- JA ONNETTOMUUSTILANTEISSA...........................................................49 PELASTA.................................................................................................................................49 ILMOITA.................................................................................................................................49 HÄLYTÄ..................................................................................................................................50 SAMMUTA.............................................................................................................................50 RAJOITA.................................................................................................................................50 OPASTA..................................................................................................................................50 QR-KOODIT.................................................................................................. 51 Uutena palveluna tässä julkaisussa esiintyvät internetlinkit on esitetty myös QR-koodeina, kts s. 51–53. 8 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

1. SUOSITUKSEN SOVELTAMISALUE Suositusta sovelletaan kiinteästi asennettujen Iämmitys- ja dieselöljyn varastosäiliöiden tarkastuksiin ja huoltotöihin. Tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevien maanalaisten säiliöiden määräaikaistarkastuksista on säännökset kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä 344/1983. Tällaisten säiliöiden osalta on velvollisuus soveltaa tässä suosituksessa annettuja tarkastajaa, tarkastuksessa käytettäviä välineitä, säiliöluokituksia ja tarkastusten kirjaamisia koskevia ohjeita. Pakollisten määräaikaistarkastusten piiriin kuulumattomien säiliöiden tarkastukset ovat päteviä, kun noudatetaan tätä suositusta ja tarkastuksen tekee valvontaviranomaisen hyväksymä ja rekisteröimä toiminnanharjoittaja. Tällä varmistetaan tarkastuksen laatu ja hyvä palvelu huoltotyön teettäjälle sekä öljyn varastoinnin turvallisuus. Suosituksessa esitetään säiliön huoltotöihin, puhdistuksiin ja tarkastuksiin liittyvät toiminnanharjoittajaa, työvälineitä, työmenetelmiä ja ammattitaitoa koskevat seikat. Työskenneltäessä palavan nesteen säiliössä tai sen läheisyydessä säiliön huolto- ja tarkastustöissä on huolehdittava turvallisuudesta. Palavat nesteet kuuluvat räjähdysvaarallisiin aineisiin ja niiden käsittely on terveydelle vaarallista. Käsittelyvirheet saattavat aiheuttaa myös ympäristövahingon. Turvallisuussyistä tätä suositusta ei sellaisenaan saa soveltaa muita palavia nesteitä tai muita kemikaaleja kuin Iämmitys- tai dieselöljyä sisältävien säiliöiden huolto- ja tarkastustöissä. Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 9

2. PALAVIEN NESTEIDEN OMINAISUUKSIA 2.1 Yleistä Yksittäisen palavan nesteen aiheuttama palo- tai räjähdysvaara riippuu sen syttymisherkkyydestä. Tätä kuvataan määrittelemällä lämpötilat, joissa palava neste syttyy siihen kohdistetun liekin sytyttämänä (leimahduspiste) tai lämpö­ tilan vaikutuksesta (itsesyttymislämpötila) sekä polttoainehöyryn ja palamis­ ilman pitoisuudet, joissa palaminen on mahdollista (syttymisrajat). 2.2 Höyrystyminen Höyrystymisessä neste muuttuu kaasumaiseen olomuotoon. Höyrystymis­ nopeuteen vaikuttavat nesteen lämpötila ja ominaisuudet. Lämpötilan nous­ tessa höyrystymisnopeus kasvaa. 2.3 Leimahduspiste Leimahduspiste on se alin lämpötila, jossa nesteen pinnasta ilmanpaineessa erottuu niin paljon höyryä, että se muodostaa pinnan lähellä olevan ilman kanssa syttyvän höyry-ilmaseoksen. 2.4 Syttyminen Höyrystynyt palava neste muodostaa syttyvän seoksen ilman kanssa vain tietyissä seossuhteissa. • Alempi syttymisraja on se pitoisuus, jonka alapuolella höyry-ilmaseos ei syty. • Ylempi syttymisraja on vastaavasti se pitoisuus, jonka yläpuolella seos ei syty. Nämä rajat ilmoitetaan palavan aineen tilavuusprosentteina ilmassa normaalipaineessa ja 20 °C:n Iämpötilassa. Syttymisrajat muuttuvat, jos paine tai lämpötila tai molemmat poikkeavat nimellisarvoistaan. 2.5 Itsesyttymislämpötila Aineen itsesyttymislämpötila on se alin lämpötila, johon kuumennuttuaan aine syttyy itsestään palamaan ja jatkaa palamistaan ilman ulkopuolista lämmön­ lähdettä, liekkiä tai kipinää. 10 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

2.6 Luokitus Palavien nesteiden osalta on käytössä seuraava luokitus: • Erittäin helposti syttyvät palavat nesteet (F+). - Palavat nesteet, joiden kiehumispiste on enintään 35 °C - ja leimahduspiste on alle 0 °C. • Helposti syttyvät palavat nesteet (F). - Palavat nesteet, joiden leimahduspiste on alle 21 °C. • Syttyvät palavat nesteet (Fsyttyvä). - Palavat nesteet, joiden leimahduspiste on 21 °C tai korkeampi, - kuitenkin enintään 55 °C. • Muut palavat nesteet (Fpalava) - Palavat nesteet, joiden leimahduspiste on yli 55 °C, - kuitenkin enintään 100 °C. Taulukko 1. Eräiden palavien nesteiden ominaisuuksia aine palavuus-lk leimahduspiste °C itsesyttymis­ lämpötila °C syttymisrajat til. % alempi - ylempi bensiini F+ <-40 - 1,4–7,6 petrolit Fsyttyvä +25/+45 +250/+450 0,7–5,0 dieselöljy Fpalava >+60 +230 1,0–6,0 1,0–6,0 kevytöljy Fpalava >+60 +230 raskasöljy Fpalava +55/+66 +260 Täydelliset taulukot ja palavien nesteiden luettelo löytyvät Tukesin sivuilta: http://www.tukes.fi/tiedostot/julkaisut/7_99.pdf Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 11

3. SÄILIÖTÖIDEN VAARATEKIJÄT 3.1 Palo- ja räjähdysvaara Palavista nesteistä haihtuu ilmaan hiilivetyhöyryjä. Ilman ja höyryn seos syttyy palamaan, jos seos on syttymiseen sopiva ja siihen vaikuttaa jokin sytytyslähde. Palaminen voi olla räjähdysmäisen nopeaa. Tällöin palamisella voi olla myös painevaikutuksia. Palamisen voimakkuus riippuu hiilivetyjen määrästä ja ilmasuhteesta, syttymisolosuhteista ja sytytyslähteestä. Syttymisen voi aiheuttaa esimerkiksi avotuli tai kuumat pinnat, sähkölaitteessa syntyvät kipinät tai muuten staattisesti tai mekaanisesti syntyvät kipinät. 3.1.1 Syttymiskelpoisen seoksen muodostuminen Syttymisvaara on suurin, kun säiliö sisältää luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä. Myös luokan Fsyttyvä säiliötöissä voi esiintyä syttymiskelpoisia polttoainehöyryn ja ilman seoksia. Syttymisvaara lisääntyy, kun haihtumisnopeus kasvaa esimerkiksi ilman tai nesteen korkean lämpötilan tai mekaanisen sekoittumisen vaikutuksesta. Palava neste voi sekoittua ilmaan myös säiliön höyrypesussa. Lämmitys- ja dieselöljyistä, jotka kuuluvat luokan Fpalava-ryhmään, ei yleensä haihdu säiliön ilmatilaan syttymiskelpoisia määriä hiilivetyjä. Syttymisvaara voi kuitenkin olla mahdollinen lämmitetyissä säiliöissä tai silloin, kun öljyn lämpötila on noussut huomattavan korkeaksi laitevian tai käyttövirheen takia. 3.1.2 Staattinen sähkö Kiinteät aineet varautuvat kosketuksen ja hankauksen tai virtauksen vaikutuksesta. Varauksen purkautuminen muodostaa kipinöitä, joiden energia ei riitä nesteen sytyttämiseen, mutta jotka voivat sytyttää hiilivedyt. Staattisia sähkövarauksia voidaan säiliötöissä vähentää esimerkiksi työkohteiden maadoittamisella ja staattisen sähkön muodostumista ehkäisevästä materiaalista valmistetulla vaatetuksella. 12 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

3.2 Terveydelle haitalliset aineet Terveyshaittoja voivat säiliötöissä aiheuttaa säiliön sisältämät aineet, puhdistuksessa käytettävät aineet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Terveyshaittoja aiheuttavat aineet vaikuttavat ihmiseen hengitys- ja ruoansulatuselimistön kautta tai ihokosketuksesta. Ne voivat ärsyttää ihoa tai imeytyä ihon läpi elimistöön. 3.2.1 Hengitysilman epäpuhtaudet Palavan nesteen säiliön ilmatilassa vallitsee kullekin ominainen tasapainotila palavan nesteen, haihtuneen höyryn ja ilman välillä. Höyry-ilmaseoksen hiilivetypitoisuus voi vaihdella alle prosentista useaan prosenttiin riippuen palavasta nesteestä, sen ominaisuuksista ja lämpötilasta. Säiliön huoltoluukun avaamisen jälkeen seos laimenee erittäin hitaasti, ellei säiliöön saada tehokasta ilmanvaihtoa koneellisella tuuletuksella. Tuuletuksen jälkeen työntekijä voi mennä lämmitys- ja dieselöljysäiliöön tekemään puhdistus- ja tarkastustöitä riittävän ilman, että hänelle aiheutuu erityistä vaaraa. Jos säiliössä on muuta palavaa nestettä kuin Iämmitys- tai dieselöljyä, on selvitettävä aineen ominaisuudet ennen työhön ryhtymistä. Säiliön hiilivetypitoisuus on mitattava ennen säiliöön menoa ja työvaiheiden aikana. Näin menetellään myös silloin, jos Iämmitys- tai dieselöljyyn on sekoitettu tai niihin epäillään joutuneen muita palavia nesteitä. Pienikin määrä esimerkiksi luokan F+ palavaa nestettä, esimerkiksi bensiiniä, alentaa huomattavasti Iämmitys- ja dieselöljyn leimahduspistettä. Työturvallisuuden varmistamiseksi on riittävän ilmanvaihdon lisäksi käytettävä tarvittaessa työsuojeluviranomaisen hyväksymää hengityksensuojainta. 3.3 Hapen puute Tuuletetussa säiliössä ilman happipitoisuus on yleensä samaa luokkaa kuin ulkoilman. Palavan nesteen säiliöiden huoltotyössä hapen puute on harvoin ensisijainen vaaratekijä. Hapen puutetta voi esiintyä, jos säiliö on suojattu palamattomalla kaasulla, kuten typellä. Happipitoisuus voi alentua myös höyrypesun tai kemiallisten reaktioiden seurauksena. Hapen puute vaikuttaa ihmiseen nopeasti eikä sitä voi aistein havaita. Hapen puutetta voi esiintyä esimerkiksi maanalaisessa suojakammiossa, jos siellä on lahoavaa puutavaraa tai muuta orgaanista jätettä. Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 13

3.4 Muut vaaratekijät 3.4.1 Sähkötapaturmat Sähkön osalta käyttöolosuhteet ovat säiliötyössä yleensä erittäin vaaralliset. Palavaa nestettä sisältävän säiliön sisätila ja avatun huoltoaukon lähiympäristö luokitellaan räjähdysvaaralliseksi tilaksi. 3.4.2 Melu Jos säiliötöissä käytettävien koneiden tai työvälineiden melutaso ylittää 85 dB (A), on käytettävä työsuojeluviranomaisen hyväksymiä kuulonsuojaimia. Tarkempia säännöksiä: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060085 3.4.3 Muut tapaturmat Säiliötöissä käytettävien laitteiden ja työvälineiden käsittelyyn, mahdollisesti tarvittavien tikkaiden ja telineiden käyttöön ja työolosuhteisiin yleensäkin sisältyy tapaturmavaaroja. Esimerkiksi maanalaiseen suojakammioon tulvinut vesi voi nostaa säiliötä vaarallisesti säiliön keventyessä, kun siitä poistetaan öljyä. Tapaturman vaaraa aiheuttaviin tekijöihin on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota. Tapaturman vaaraa voi pienentää laitteiden kunnossapidolla ja oikealla käytöllä. 14 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

4. TARKASTUS- JA HUOLTO TYÖN EDELLYTYKSET 4.1 Yleistä Öljylämmityslaitteistoista annetun asetuksen 1211/1995 § 23:ssa määrätään, että kunnan öljyvahinkosuunnitelmassa esitetyillä tärkeillä pohjavesialueilla olevat maanalaiset öljysäiliöt on tarkastettava määräajoin. Kauppa- ja teollisuusministeriö on antanut päätöksen tarkastuksista. Säännöksessä tarkoitettujen säiliöiden määräaikaistarkastuksia saa asetuksen 1211/1995 25 §:n ja 390/2005 pykälien 55 ja 56 mukaisesti tehdä vain Turvallisuus- ja Kemikaaliviraston (Tukes) päteväksi arvioima ja rekisteröimä toiminnanharjoittaja. Muualla sijaitsevien säiliöiden osalta ei ole velvoittavaa vaatimusta, mutta tärkeiden pohjavesialueiden säiliöiden tarkastuksiin oikeutetun toiminnanharjoittajan tekemä tarkastus on pätevä myös niissä. Paikalliset ympäristöviranomaiset ovat alkaneet vaatia alueellisesti säännöllisiä tarkastuksia. Polttoaineiden toimittajat eivät vastaa laitteiden toiminnasta, jos säiliötä ei ole puhdistettu ja tarkastettu säännöllisesti. 4.2 Tarkastustoiminnan säännösvelvoitteet 4.2.1 Tarkastuksesta vastaava henkilö Edellä kuvatun tarkastustoiminnan edellytys on, että toiminnanharjoittajan palveluksessa on toiminnan laajuuteen nähden tarpeeksi monta määräaikaistarkastuksista vastaavaa henkilöä. Heillä tulee olla tarvittavat teknilliset tiedot ja asiantuntemus. Jos toiminnanharjoittajan sivutoimipaikassa tehdään itsenäisesti säiliöiden määräaikaistarkastuksia, sen palveluksessa on oltava toiminnasta vastaavia henkilöitä. 4.2.2 Ilmoitus valvontaviranomaiselle Asetuksen 1211/1995 § 23:ssa sekä kemikaaliturvallisuuslain 390/2005 pykälässä 54 tarkoitettua tärkeiden pohjavesialueiden säiliöiden määräaikaistarkastuksia tekevän yrityksen on laadittava toiminnastaan kirjallinen ilmoitus Tukesille. Yrityksen tulee täyttää kemikaaliturvallisuuslain 390/2005 55–56 pykälän vaatimukset. Ilmoitukseen on liitettävä: • selvitys ilmoituksen tekijästä - ote kaupparekisteristä tai muusta vastaavasta rekisteristä • selvitys toiminnanharjoittajan palveluksessa olevien, määräaikaistarkastuksista vastaavien henkilöiden asiantuntemuksesta - esimerkiksi öljylämmitysalan vastuuhenkilön pätevyystodistuksen jäljennös tai työ- ja opintotodistuksin osoitettu asiantuntemus • selvitys käytettävissä olevista työvälineistä - tämän suosituksen luvussa 5 on esitetty suositeltavat käytettävät työvälineet Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 15

Tukes arvioi, täyttääkö toiminnanharjoittaja säädetyt vaatimukset, ja antaa vaatimusten täyttymisestä kirjallisen todistuksen. Todistuksesta ja toimintaa koskevista muista ilmoituksista peritään voimassa olevaan maksupäätökseen perustuva maksu. Todistuksen saaneet toiminnanharjoittajat merkitään Tukesin rekisteriin. Rekisterin tiedot löytyvät internetosoitteesta: www.tukes.fi/fi/Rekisterit/vaaralliset-aineet-rekisterit Ilmoituslomakkeet löytyvät osoitteesta: www.tukes.fi/fi/Palvelut/Lomakkeet/vaaralliset-aineet-lomake 4.2.3 Tarkastus- ja huoltotyöryhmä Turvallisuussyistä tarkastus- ja huoltotyöryhmään tulee kuulua vähintään kaksi henkilöä. Tehtäessä työtä säiliön sisällä on vähintään yhden henkilön oltava ulkopuolella. 4.2.4 Toiminnan muita edellytyksiä Asetuksen 1211/1995 § 32:ssa velvoitetaan toiminnanharjoittajaa käyttämään ammattitaitoista työvoimaa. Määräaikaistarkastuksissa työskenteleville tulee antaa tarvittavaa koulutusta ja opastusta. Jos toiminnanharjoittaja kuljettaa palavia nesteitä yleisillä liikenneväylillä, ajoneuvon kuljettajalla tulee olla tieliikennelaissa tarkoitetun ajo-oikeuden lisäksi vaarallisten aineiden kuljettamiseen oikeuttava ajolupa. Kuljetettaessa öljyä tiellä kuljetusastian on aina oltava ko. aineen siirtämiseen tarkoitettu ja hyväksytty. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (369/2011) on vapautuksia tietyistä vaatimuksista, mutta astian on aina oltava hyväksytty. Vapautua voidaan mm. ADRajoluvasta ja ajoneuvon hyväksynnästä. Lisätietoja: www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-ja-kaasu/Vaarallisten-aineidenkuljetus sekä säiliöitä ja pakkauksia koskevat säädökset ja määräykset • Laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta (719/1994) • Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (194/2002) • Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä (195/2002) • Liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (369/2011) 16 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

• Liikenne- ja viestintäministeriön asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautatiellä (370/2011) • Neuvoston direktiivi 2010/35/EU kuljetettavista painelaitteista 4.2.5 Jätehuollon ilmoitukset ja luvat Öljysäiliöiden huoltotyössä kertyy jäteöljyä ja jätettä. Jos huoltotyön suorittaja vastaa jätteiden jätehuollosta, varastoinnista ja toimittamisesta edelleen käsiteltäväksi, toiminnan voidaan katsoa aiheuttavan ympäristön pilaantumisen vaaran. Ympäristönsuojelulain (YSL 86/2000) mukaan toiminnanharjoittajan tulee hakea ympäristölupa. Uudelle toiminnalle ja toiminnan olennaiselle muutokselle tarvitaan lupa. Luvanvaraista toimintaa ei saa aloittaa ennen luvan myöntämistä. Jos luvanvaraisuus on epäselvää, on suositeltavaa ottaa yhteys elin­ keino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY- keskus) tai kunnan ympäristö­nsuojeluviranomaiseen. Ympäristölupahakemuslomake löytyy osoitteesta: www.ymparisto.fi/luvat 4.2.6 Toiminnanharjoittajan vastuu Öljylämmityslaitteistoista annetun asetuksen (1211/1995) § 33 mukaisesti toiminnanharjoittaja vastaa siitä, että sen tekemä tarkastus täyttää asetuksessa säädetyt vaatimukset. Kauppa- ja teollisuusministeriön antamassa päätöksessä maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/1983) tarkastuksen tekijä velvoitetaan antamaan tekemästään määräaikaistarkastuksesta pöytäkirja säiliön omistajalle tai haltijalle. Pöytäkirjasta on toimitettava jäljennös 14 vrk:n kuluessa tarkastuksesta säiliön sijaintikunnan paloviranomaiselle. Tätä menettelyä suositellaan myös muista tarkastuksista säiliön omistajan suostumuksella. 4.2.7 Vastuuvakuutus Tarkastus- ja huoltotoimintaan liittyy merkittäviä vahinkoriskejä. Niiden varalta yrityksellä on suositeltavaa olla riittävän turvan antava vastuuvakuutus. Vakuutussopimusta tehtäessä tulee selvittää vakuutusehtojen sisältö ottaen huomioon toimialan erityisominaisuudet. Voimassa olevien vakuutusten korvausehtojen asianmukaisuus ja niiden toimintaa vastaavuus on syytä tarkastaa. Esimerkiksi yrityksen työaluetta laajennettaessa vakuutusehdot tulee tarkistaa. Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 17

5. SÄILIÖTÖIDEN KALUSTO JA TYÖVÄLINEET 5.1. Yleistä Säiliötyössä käytettävä kalusto, varusteet ja työvälineet valitaan siten, että säiliössä voidaan työskennellä aiheuttamatta palo-, räjähdys- tai öljyvahingonvaaraa tai tapaturma- ja terveysvaaraa. Tässä suosituksessa käsitellään lämmitys- ja dieselöljysäiliöiden tarkastus- ja huoltotöiden kalustoa ja varusteita. Suositusta ei sellaisenaan saa soveltaa muiden palavien nesteiden tai kemikaalien säiliötöissä. Tukesin luettelo löytyy osoitteesta: www.tukes.fi/fi/Palvelut/Lomakkeet/vaaralliset-aineet-lomake 5.2 Säiliön tarkastusvälineet Tarkastuksessa tarvitaan vähintään seuraavat välineet: • ultraäänimittauslaite teräslevyn paksuusmittaukseen • syöpymäkohtien mittaamiseen soveltuva työntömitta tai syvyysmikrometri • valonlähteellä ja mitta-asteikolla varustettu suurennuslasi • pallovasara ja teräspiikki • teräsharjoja ja metallikaapimia • tiiviyden tarkastuksissa tarvittavat laitteet • metrimitta ja vesivaaka • suojajännitteellä toimiva valaisin. 5.3 Säiliön puhdistusvälineet Säiliön pohjan ja seinämien puhdistamisessa tarvitaan erityyppisiä työvälineitä riippuen siitä, voidaanko puhdistustyö tehdä säiliön sisäpuolella vai tehdäänkö se säiliön ulkopuolelta. Esimerkkejä puhdistusvälineistä: • kaapimiseen ja harjaukseen soveltuvia kumi-, messinki- ja muovilastoja ja kipinöimättömiä harjoja • imeytysmateriaalia ja riepuja • ruosteen poistoon ja syöpymien paljastamiseen soveltuvia teräsharjoja, kaapimia ja piikkejä • kovaa taipuisaa muoviputkea, esimerkiksi PVC-muovista sähköasennus­ putkea, säiliön ulkopuolelta rievuilla tapahtuvan puhdistuksen apuvälineeksi • painepesuri muovisäiliöiden vesipuhdistukseen • astioita lietteen ja puhdistusjätteen keräilyyn. 18 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

Pohjalietteen kaapimiseen on käytettävä kipinöimättömästä materiaalista valmistettuja työvälineitä. Lämmitys- ja dieselöljysäiliöissä saa käyttää teräsharjoja ja vastaavia työvälineitä, kun öljy ja öljyliete on poistettu ja säiliöön on järjestetty ilmanvaihto. Muovisäiliötä ei saa vahingoittaa liian kovalla kaapimella. Tyhjennetyn ja tuuletetun säiliön sisäpintojen puhdistamiseen saa käyttää myös sähkö- tai paineilmakäyttöisiä työvälineitä tai korkeapaineisella vedellä toimivia pesulaitteita. 5.4 Muut tarvittavat laitteet ja välineet Esimerkkejä muista tarvittavista laitteista ja välineistä: • luukku-, putkisto- ja vastaavissa töissä tarvittavat käsityökalut • säiliötöihin soveltuvat tikkaat • turvavaljaat ja köydet • varoituskilvet, -liinat tai -aidat työalueen merkitsemistä varten • ylitäytönestimen tarkistuslaite • puhdistusaineita ja -tarvikkeita työvälineiden ja varusteiden puhdistukseen (tai vastaavaa materiaalia) • vähintään 27 AB alkusammutin • ensiapuvälineitä • suositellaan mittalaitetta räjähdysrajapitoisuuksien ja terveydelle vaarallisten pitoisuuksien mittaamiseen. 5.4.1 Tikkaat: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1043/2001 § 18 Nojatikkaita ei saa käyttää työalustana. Niitä saa käyttää vain tilapäisinä kulkuteinä, nostoapuvälineiden kiinnittämiseen ja irrottamiseen sekä vastaaviin lyhytaikaisiin kertaluontoisiin töihin. A-tikkaita saa käyttää työtelineiden sijaan työalustana vain, jos työvälineiden hankinta on työn lyhytkestoisuuden tai vastaavan seikan takia kohtuutonta. A-tikkaita saa käyttää vain tavallisen huonekorkeuden tiloissa painumattomalla ja tasaisella alustalla. Tikkaiden on sovelluttava mitoitukseltaan, lujuudeltaan, jäykkyydeltään, seisontavakavuudeltaan, materiaaliltaan ja tyypiltään rakennustyömaan työtehtäviin ja käyttöolosuhteisiin. Standardien SFS-EN 131-1 ja SFS-EN 131-2 mukaiset tikkaat tai niitä vastaavat ovat asianmukaisia. Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 19

5.5 Säiliön tyhjennys- ja kuljetuskalusto Kun tarkastus- ja huoltotyön yhteydessä tyhjennetään säiliö ja käsitellään öljyä, tähän käytettävän kaluston ja laitteiden tulee olla toiminnaltaan ja rakenteeltaan tarkoitukseen sopivia. Niiden pumppaus- ja varastointikapasiteetin on oltava riittävä. Kaluston ja laitteiden pitää olla myös siten rakennettuja, että niiden käyttö ei aiheuta öljyvahingon tai tapaturman vaaraa. Säiliön tyhjennykseen lämmitys- ja dieselöljyillä soveltuu mekaanisten öljynsiirtopumppujen ohella myös alipaineimulaitteisto. Letkujen tulee kestää käsiteltävän aineen vaikutukset ja mekaaniset rasitukset. Palavan nesteen väliaikaiseen varastointiin on oltava käytössä riittävän tilava säiliö. Puhdistuksessa talteen otettavalle öljyjätteelle varataan keräys- ja kuljetussäiliö. Pumppauskaluston, säiliöiden ja työvälineiden käyttöön ja kuljetukseen tarvitaan tarkoitukseen soveltuva ajoneuvo. Tyhjennyssäiliönä voi käyttää esimerkiksi säiliöajoneuvoa säiliöosastoineen, siirrettäviä säiliöitä tai tyhjiöimulla varustettuja painesäiliöitä. Puhdistusjätteen keräys- ja kuljetussäiliönä saa käyttää myös irtosäiliötä. Öljyä tiellä kuljetettaessa kuljetusastian tulee aina olla ko. aineen kuljettamiseen tarkoitettu ja hyväksytty. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä (369/2011) on olemassa vapautuksia tietyistä vaatimuksista, mutta astian on aina oltava hyväksytty. 5.6 Ilmanvaihtolaitteet Säiliöiden tuuletukseen soveltuu esimerkiksi keskipakoispuhallin, jonka teho on vähintään 500 m³/h. Puhaltimen siipipyörän tulee olla kipinöimätöntä materiaalia. Puhallin varustetaan riittävän pitkillä letkuilla siten, että poistoimu saadaan säiliön pohjalta ja ulospuhallus turvallisen matkan päähän puhaltimesta. 5.7 Sähkötyövälineet Säiliön sisällä käyttävien sähkölaitteiden tulee täyttää vaarallisissa käyttöolosuhteissa käytettäville laitteille asetetut turvallisuusvaatimukset. Valaistukseen soveltuvat suojaerotetut, suojajännitteellä tai paristoilla toimivat valaisimet. Mahdollisen suojamuuntajan ensiöpuolen johtoineen on oltava säiliön ulkopuolella. Sähkölaitteen kipinöinti saattaa aiheuttaa räjähdysvaaran. Tuulettamattomissa säiliöissä käytettävien sähkölaitteiden rakenteiden on oltava räjähdyssuojattuja. 20 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

5.8 Henkilösuojaimet Henkilösuojaimia ovat suojakypärät, kuulonsuojaimet, silmien suojaimet, hengityksensuojaimet, suojajalkineet, turvavaljaat köysineen, suojavaatteet ja suojakäsineet. Säiliöiden työturvallisuus on varmistettava ensisijaisesti teknisin toimenpitein. Niiden lisäksi käytetään tarvittaessa henkilökohtaista suojausta. 5.8.1 Suojavaatetus Suojavaatetuksen avulla pyritään vähentämään palavien nesteiden ja niiden sisältämien aineiden ihovaikutuksia sekä palo- ja räjähdysvaaraa. Suojavaatetuksen tulee olla vaikeasti syttyvää materiaalia. Suojavaatetus tulee huoltaa riittävän usein, koska palavalla nesteellä kyllästynyt vaate ärsyttää ihoa ja syttyy helposti. 5.8.2 Hengityksensuojaimet Hengityksensuojaimet jaetaan kahteen päätyyppiin. • suodattavat suojaimet - Suodattavat suojaimet soveltuvat käytettäväksi lyhytkestoisissa työvaiheissa silloin, kun niihin ei liity hapen puutteen vaaraa ja hiilivetyjen ja muiden vaarallisten aineiden pitoisuudet ovat pieniä. • eristävät suojaimet - Eristäviä suojaimia ovat raitisilmalaitteet, paineilmalaitteet ja paineilma­ säiliölaitteet. Niitä käytetään silloin, kun säiliössä on hapenpuutteen tai myrkytyksen vaara. 5.8.3 Turvavaljaat ja nostoköydet Turvavaljaat tulee olla työsuojeluviranomaisen hyväksymät. Turvavaljaiden ja köysien tulee kestää säiliötöissä esiintyvien aineiden kemialliset vaikutukset. 5.8.4 Muut suojavälineet Suojakäsineiden ja jalkineiden tulee kestää työssä esiintyvien aineiden vaikutus. Jalkineiden pohjat eivät saa olla liukkaat öljyiselläkään pinnalla. Suojakypärää, kuulosuojaimia ja suojalaseja tulee käyttää tarvittaessa. Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 21

6. Säiliön tyhjennys, puhdistus ja tarkastaminen 6.1 Yleistä Säiliön tarkastuksesta tulee laatia pöytäkirja. Pöytäkirja on annettava säiliön omistajalle tai haltijalle. Tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevan maanalaisen säiliön määräaikaistarkastuspöytäkirjan jäljennös on toimitettava säiliön sijaintikunnan palo-/pelastusviranomaiselle. Myös muualla sijaitsevien säiliöiden tarkastuspöytäkirjan jäljennökset on suositeltavaa toimittaa asiakkaan suostumuksella palo-/ pelastusviranomaiselle. Pöytäkirjoista on käytävä selvästi ilmi, jos kysymyksessä on määräaikaistarkastusvelvoitteen piirissä oleva säiliö. Tärkeiden pohjavesialueiden sijaintia koskevia tietoja saa paikkakunnan pelastus- tai ympäristöviranomaisilta. 6.1.2 Tarkastuksen valmistelu Säiliön sisäpuolisen tarkastuksen valmistelu tehdään tässä luvussa esitetyllä tavalla. 6.1.3 Säiliön tyypin ja rakenteen toteaminen Säiliön tyyppi, rakenne, säännöstenmukaisuus ja valmistusaika todetaan sen tunnuskilvestä. Tiedot merkitään tarkastuspöytäkirjaan. Jos tunnuskilpeä ei ole, säiliö on mahdollisesti valmistettu ennen säiliöitä koskevien SFS-standardien voimaantuloa. Tällöin kirjataan silmämääräisesti havaittavat tyyppiä ja rakennetta koskevat seikat ja huomautus siitä, että säiliö ei ole voimassa olevien säännösten mukainen. Kunnossa olevan säiliön käyttö on sallittua alkuperäisessä käyttökohteessaan, jos se täyttää asennusajankohtanaan voimassa olleet säännökset. Seuraavassa luetteloidaan KTM päätöksen 314/1985 mukaiset säiliöt: • Lieriömäiset makaavat terässäiliöt Standardin SFS 2736 mukaiset säiliöt on tarkoitettu maanalaiseen asennukseen. Standardin SFS 2733 mukaiset säiliöt on tarkoitettu maanpäälliseen asennukseen tai maanalaiseen suojakammioon asennettavaksi. • Lieriömäiset teräksiset pystysäiliöt Standardin SFS 2734 mukaiset säiliöt on tarkoitettu maanpäälliseen asennukseen tai maanalaiseen suojakammioon asennettavaksi. • Suorakulmaiset terässäiliöt Standardin SFS 2735 mukaiset säiliöt on tarkoitettu maanpäälliseen asennukseen sisätiloissa. • Lujitemuoviset säiliöt, muut kuin teräksiset säiliöt Standardin SFS 2770 mukaiset säiliöt on tarkoitettu maanalaiseen asennukseen. Standardin SFS 3915 mukaiset säiliöt on tarkoitettu maanpäälliseen asennukseen sisätiloissa. 22 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

• Rakennehyväksytyt muovisäiliöt Rakennehyväksytyt polyamidi- tai polyeteenimuoviset säiliöt on tarkoitettu asennettavaksi sisätiloihin tai muihin katettuihin tiloihin. Rakennehyväksytyissä säiliöissä on standardisäiliöiden tunnuskilpeä vastaava, hyväksymis- ja valmistustiedot sisältävä tunnuskilpi. • Muut standardeista poikkeavat rakennehyväksytyt säiliöt 6.1.4 uudet SFS-EN-standardit Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuutta koskevan lain (390/2005) 135 §:n mukaan Turvallisuus- ja kemikaalivirasto julkaisee luettelon niistä standardeista, joita noudattaen katsotaan tämän lain (390/2005) nojalla annettujen säännösten vaatimusten täyttyvän. Standardien SFS 2733, SFS 2736, SFS2737, SFS 2740 ja SFS 2770 mukaan valmistettuja säiliöitä voidaan luovuttaa markkinoille niin kauan kun kauppa- ja teollisuusministeriön päätös palavista nesteistä 313/1985 on voimassa. Tätä luetteloa päivitetään noin kerran vuodessa. Standardien käytössä on kuitenkin aina noudatettava uusinta versiota. Luettelo ja selitykset löytyvät Tukesin sivulta: www.tukes.fi/Tiedostot/vaaralliset_aineet/ohjeet/kemikaalistandardit.pdf 6.2 Terässäiliöt 6.2.1 Säiliön sisällön käsittely Säiliön sisältämä öljymäärä selvitetään mittaamalla tai arvioimalla, ellei säiliön haltijalla ole siitä tarkkaa tietoa. Öljymäärän mukainen riittävä säiliötilavuus välivarastointia varten varmistetaan. Mittanauhan ja vedenilmaisutahnan avulla voidaan arvioida säiliössä mahdollisesti olevan veden määrä. 6.2.2 Toimenpiteet ennen huoltoluukun avaamista Säiliöön tai sen putkistoon liitetyt laitteet, kuten öljypolttimet, pumput, mittauslaitteet ja lämmityslaitteet kytketään jännitteettömiksi. Tarvittaessa kytkimet varustetaan työn käynnissä olosta varoittavilla kilvillä. Työalue erotetaan tarvittaessa varoituskilvillä, lippusiimalla tai aidalla. Tyhjennyskalusto sijoitetaan siten, etteivät palavan nesteen höyryt aiheuta vaaraa ja ettei höyryjä kulkeudu takaisin säiliöön. Tyhjennyskalusto ja puhallin yhdistetään sähköä johtavasti säiliöön. Työn kannalta tarvittavat venttiilit suljetaan. Huoltoluukkuun mahdollisesti kiinnitetyt putket ja laitteet irrotetaan. Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 23

6.2.3 Säiliön huoltoluukun avaaminen Huoltoluukun kannen asento merkitään, sen kiinnitysruuvit irrotetaan ja kansi avataan. Avattuun tai tuulettamattomaan säiliöön tai sen avoimen huoltoaukon lähelle ei saa viedä valaisimia tai muita sähkölaitteita, jotka eivät täytä räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden vaatimuksia. Huoltoaukon läheisyydessä ei saa käsitellä tai käyttää kipinöiviä tai kuumuutta aiheuttavia työvälineitä. 6.2.4 Säiliöt ilman huoltoluukkua Tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset säiliöt, joissa ei ole huoltoluukkua, on poistettava käytöstä. 6.2.5 Säiliön tyhjentäminen Tyhjennysimuletkun pää lasketaan säiliöön ja säiliössä oleva öljy imetään pumpulla tai alipaineimulla siten, että puhdas öljy saadaan mahdollisimman tarkkaan talteen välivarastosäiliöön, josta se voidaan palauttaa puhdistettuun ja tarkastettuun säiliöön. Tyhjennyksessä on huolehdittava, että säiliön pohjalla olevaa lietettä tai vettä ei sekoitu puhtaaseen öljyyn. Öljy imetään pinnan tuntumasta sellaisella virtausnopeudella, että ei synny pyörteilyä ja että öljyn vähenemistä voidaan koko ajan tarkkailla. Tyhjennysimun hallittavuus helpottuu, jos imuletkun pään rakenteen avulla saadaan aikaan pinnan suuntainen imuvirtaus. Imuletkujen ja laitteiden käsittelyssä on huolehdittava siitä, että öljyä ei työn aikana valu maahan tai rakenteisiin. Puhtaan öljyn siirrossa on suositeltavaa käyttää tähän työvaiheeseen varattua letkua. Samoin pohjalietteen siirtoon on hyvä varata oma letkunsa. Näin säiliöön palautettava öljy pysyy mahdollisimman puhtaana. Säiliön pohjalla oleva liete ja vesi kerätään erilliseen öljyjätesäiliöön ja kuljetetaan ympäristöviranomaisen hyväksymään öljyjätteen vastaanottopaikkaan. 6.2.6 Ilmanvaihto ja työskentely Ennen kuin työskentely säiliössä voidaan aloittaa, säiliöön on järjestettävä koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihdolla tulee saada aikaan ja ylläpitää sellaiset työskentelyolosuhteet, että palavan nesteen höyryt tai työssä syntyvät ilman epäpuhtaudet eivät aiheuta palo- tai räjähdysvaaraa tai terveydellistä haittaa. Poistopuhaltimen imu järjestetään mahdollisimman läheltä säiliön pohjaa. Jos tyhjennetyn ja riittävästi tuuletetun poltto- tai dieselöljyä sisältäneen säiliön lämpötila on alle 35 °C, sen hiilivetypitoisuutta ei tarvitse mitata. Säiliössä voidaan työskennellä ilman hengityksensuojainta, kun tuuletus on päällä. Ohjeellinen tuuletusaika ennen säiliössä tehtävän työn aloittamista on 3–25 m³:n säiliöillä 10–15 minuuttia, kun poistopuhaltimen teho on vähintään 500 m³. Säiliön ollessa suurempi tuuletusaikaa tai -tehoa on lisättävä. 24 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

Säiliössä työskentelevien henkilöiden turvallisuuden varmistamiseksi on vähintään yhden henkilön oltava työn aikana säiliön ulkopuolella. 6.2.7 Säiliön puhdistus tarkastusta varten Sisäpuolen tarkastusta varten tehtävä säiliön puhdistus käsittää säiliön seinämiin ja pohjalle jääneen lietteen kaavinnan ja ruosteen poiston siten, että mahdolliset syöpymät ja vaipan vauriot voidaan paikallistaa ja mitata. Liete, irtoava ruoste ja muu kiintoaine poistetaan esimerkiksi kumilastalla kaapimalla. Öljyisen lietteen poistoon saa käyttää myös imeytysaineita. Työ on tehtävä niin, että mahdollinen sisäpuolinen pinnoite tai vaippa ei vahingoitu. Puhdistuksessa ei saa käyttää syövyttäviä puhdistusaineita eikä luokkien F+ tai Fsyttyvä palavia nesteitä tai kloorattuja hiilivetyjä sisältäviä liuottimia. Liuottimien käytössä on otettava huomioon myös niiden vaikutus luokitteluun ongelmajätteen käsittelyssä. Kun liete ja imeytysaine on poistettu, voidaan ruosteen poistoon käyttää teräsharjoja, -kaapimia ja piikkejä. 6.2.8 Metallisäiliön sisäpuolinen tarkastus Metallisäiliöt on tarkastettava sisäpuolelta. Tarkastuksen tekijän on ennen aloittamista varmistuttava siitä, että säiliö on puhdas ja että sen hiilivetypitoisuus on alle 100 ppm. Viimeksi mainitun edellytyksen katsotaan täyttyneen, jos säiliö on tuuletettu tämän suosituksen kohdassa 7.5 esitetyllä tavalla. Säiliön ilmanvaihto on pidettävä käynnissä koko tarkastuksen ajan. Henkilösuojaimia käytetään tarpeen mukaan. Säiliön tarkastuksessa käytetään tämän suosituksen kohdassa 5.2 mainittuja välineitä. Lieriömäisten terässäiliöiden levyn vahvuus mitataan ultraäänilaitteella muutamasta vaipan ja päädyn hyvin puhdistetusta pisteestä. Suorakulmaisen terässäiliön levyn vahvuudet mitataan pohjan, seinämien ja ylävaipan muutamista hyvin puhdistetuista pisteistä. Mittausten perusteella todetut alkuperäiset levynvahvuudet merkitään tarkastuspöytäkirjaan. Mahdollisista syöpymäkohdista paljastetaan vaurioitumaton metallipinta teräspiikillä. Syöpymäkohtien syvyys mitataan tarkoitukseen soveltuvalla työntömitalla tai syvyysmikrometrillä. Tyypillisiä syöpymiskohtia ovat alueet, joilla on ollut vettä sisältävää lietettä, ilma-, täyttö- ja paluuputken kohdat säiliön pohjalla sekä hitsaussaumat. Mittauksen perusteella todetaan vaipan seinämän jäljellä oleva vähimmäispaksuus. Sisäpuoliset syöpymäkohdat, niiden viitteellinen sijainti ja syöpymäkohdissa jäljellä olevat levyn vahvuudet sekä muut havaitut vauriot merkitään tarkastuspöytäkirjaan. Maanalaisen säiliön seinämiä vasaroidaan pallovasaralla, jotta löydetään mahdolliset ulkopuoliset levyvauriot. Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 25

Ulkopuolisten syöpymien paikallistamiseen säiliötä ylös kaivamatta ei ole tämän suosituksen tarkoittamiin tarkastuksiin soveltuvaa luotettavaa menetelmää. Ultraäänimittauksella saadaan luotettavinta tietoa syöpymättömän ja pinnoittamattoman teräslevyn mittauksessa. Varsinkin pistesyöpymien kattava paikallistaminen ultraäänimittauksella on käytännössä vaikeaa ja sattumanvaraista, koska mitattava pinta-ala on suuri. Tästä on syytä aina olla maininta tarkastuspöytäkirjassa. Maanpäällisten säiliöiden mahdolliset ulkopuoliset syöpymät pyritään löytämään silmämääräisellä tarkastuksella. 6.2.9 Terässäiliön rakenteen lujuuden arviointi Säiliön rakennetta koskevia havaintoja voidaan tehdä säiliön sisäpuolisen tarkastuksen yhteydessä. Säiliön rakenteen lujuuden katsotaan olevan riittävä, jos säiliö on valmistettu SFS-standardin mukaisesti. Tämä varmistetaan säiliöön kiinnitetystä tunnuskilvestä. Käytössä on verrattain paljon ennen säiliöstandardien voimaantuloa valmistettuja säiliöitä. Niiden rakenteen lujuudessa voi olla merkittäviä puutteita. Lieriömäisten säiliöiden lujuutta voivat heikentää esimerkiksi yhdeltä puolelta hitsatut saumat ja muu heikkotasoinen konepajatyö. Suorakulmaisissa säiliöissä voi lisäksi olla puutteita sisäpuolisissa tukirakenteissa. Suorakulmaisen säiliön lujuuden katsotaan olevan erityisen heikko, jos sisäpuolen tukirakenteet puuttuvat kokonaan tai jos seinämien väliset vetotangot on hitsattu seinämään ilman jäykisteteräksiä. Havainnot merkitään tarkastuspöytäkirjaan. Jos tarkastuksessa todetaan vakavia puutteita rakenteen lujuudessa, säiliön haltijalle annetaan asiasta tarvittavat tiedot ja suositus öljyn toimittamisesta säiliöön erityistä varovaisuutta noudattaen. Näissä tapauksissa on syytä suositella säiliön uusimista mahdollisimman pian. 6.3 Lujitemuoviset säiliöt (muut kuin metalliset säiliöt) 6.3.1 Säiliön sisällön käsittely Säiliön sisältämä öljymäärä selvitetään mittaamalla tai arvioimalla, ellei säiliön haltijalla ole siitä tarkkaa tietoa. Öljymäärän mukainen riittävä säiliötilavuus välivarastointia varten varmistetaan. Mittanauhan ja vedenilmaisutahnan avulla voidaan arvioida säiliössä mahdollisesti olevan veden määrä. 6.3.2 Toimenpiteet ennen huoltoluukun avaamista Säiliöön tai sen putkistoon liitetyt laitteet, kuten öljypolttimet, pumput, mittauslaitteet ja lämmityslaitteet kytketään jännitteettömiksi. Tarvittaessa kytkimet varustetaan työn käynnissä olosta varoittavilla kilvillä. Työalue erote- 26 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

taan tarvittaessa varoituskilvillä, lippusiimalla tai aidalla. Tyhjennyskalusto sijoitetaan siten, etteivät palavan nesteen höyryt aiheuta vaaraa ja ettei höyryjä kulkeudu takaisin säiliöön. Tyhjennyskalusto ja puhallin yhdistetään sähköä johtavasti säiliöön. Tarvittavat venttiilit suljetaan. Huoltoluukkuun mahdollisesti kiinnitetyt putket ja laitteet irrotetaan. 6.3.3 Säiliön huoltoluukun avaaminen Huoltoluukun kannen asento merkitään, sen kiinnitysruuvit irrotetaan ja kansi avataan. Avattuun tai tuulettamattomaan säiliöön tai sen avoimen huoltoaukon lähelle ei saa viedä sellaisia valaisimia tai muita sähkölaitteita, jotka eivät täytä räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden vaatimuksia. Huoltoaukon läheisyydessä ei saa myöskään käsitellä tai käyttää kipinöiviä tai kuumuutta aiheuttavia työvälineitä. 6.3.4 Säiliöt ilman huoltoluukkua Tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset säiliöt, joissa ei ole huoltoluukkua, on poistettava käytöstä. 6.3.5 Säiliön tyhjentäminen Tyhjennysimuletkun pää lasketaan säiliöön ja säiliössä oleva öljy imetään pumpulla tai alipaineimulla siten, että puhdas öljy saadaan mahdollisimman tarkkaan talteen välivarastosäiliöön, josta se voidaan palauttaa puhdistettuun ja tarkastettuun säiliöön. Tyhjennyksessä on huolehdittava, että säiliön pohjalla olevaa lietettä tai vettä ei sekoitu puhtaaseen öljyyn. Öljy imetään pinnan tuntumasta sellaisella virtausnopeudella, ettei synny pyörteilyä ja että öljyn vähenemistä voidaan koko ajan tarkkailla. Tyhjennysimu on helpompi hallita, jos imuletkun pään rakenteen avulla saadaan aikaan pinnan suuntainen imuvirtaus. Imuletkujen ja laitteiden käsittelyssä on huolehdittava siitä, että öljyä ei työn aikana valu maahan tai rakenteisiin. Puhtaan öljyn siirrossa on suositeltavaa käyttää tähän työvaiheeseen varattua letkua. Samoin pohjalietteen siirtoon on hyvä varata oma letkunsa. Näin säiliöön palautettava öljy pysyy mahdollisimman puhtaana. Säiliön pohjalla oleva liete ja vesi kerätään erilliseen öljyjätesäiliöön ja kuljetetaan ympäristöviranomaisen hyväksymään öljyjätteen vastaanottopaikkaan. 6.3.6 Ilmanvaihto ja työskentely Ennen kuin työskentely säiliössä voidaan aloittaa, säiliöön on järjestettävä koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihdolla tulee aikaansaada ja ylläpitää sellaiset työskentelyolosuhteet, etteivät palavan nesteen höyryt tai työssä syntyvät ilman epäpuhtaudet aiheuta palo- tai räjähdysvaaraa tai terveydellistä haittaa. Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 27

Poistopuhaltimen imu järjestetään mahdollisimman läheltä säiliön pohjaa. Jos tyhjennetyn ja riittävästi tuuletetun poltto- tai dieselöljyä sisältäneen säiliön lämpötila on alle 35 °C, sen hiilivetypitoisuutta ei tarvitse mitata. Säiliössä voidaan työskennellä ilman hengityksensuojainta, kun tuuletus on käynnissä. Ohjeellinen tuuletusaika ennen säiliössä tehtävän työn aloittamista on 3–25 m³:n säiliöillä 10–15 minuuttia, kun poistopuhaltimen teho on vähintään 500 m³. Säiliön ollessa suurempi tuuletusaikaa tai -tehoa on vastaavasti lisättävä. Säiliössä työskentelevien henkilöiden turvallisuuden varmistamiseksi on vähintään yhden henkilön oltava työn aikana säiliön ulkopuolella. 6.3.7 Säiliön puhdistus tarkastusta varten Sisäpuolen tarkastusta varten tehtävä säiliön puhdistus käsittää säiliön seinämiin ja pohjalle jääneen lietteen kaavinnan poiston siten, että mahdolliset syöpymät ja vaipan vauriot voidaan paikallistaa ja mitata. Liete, irtoava ruoste ja muu kiintoaine poistetaan esimerkiksi kumilastalla kaapimalla. Öljyisen lietteen poistoon saa käyttää myös imeytysaineita. Työ on tehtävä niin, että mahdollinen sisäpuolinen pinnoite tai vaippa ei vahingoitu. Puhdistuksessa ei saa käyttää syövyttäviä puhdistusaineita eikä luokkien F+ tai Fsyttyvä palavia nesteitä tai kloorattuja hiilivetyjä sisältäviä liuottimia. Liuottimien käytössä on otettava huomioon myös niiden vaikutus luokitteluun ongelmajätteen käsittelyssä. Kun liete ja imeytysaine on poistettu, voidaan säiliö vielä pestä painepesurilla. 6.3.8 Tarkastus Muut kuin metalliset säiliöt on tarkastettava yli- tai alipainekokeella tai vastaavalla tavalla. Myös niiden sisäpuolinen tarkastus on suositeltavaa, jos säiliö on varustettu riittävän suurella huoltoluukulla. Painekokeessa käytettävän ylipaineen on oltava 0,2–0,3 bar ja alipaineen 0,015–0,02 bar. Säiliön katsotaan olevan tiivis, jos koestuspaine pysyy samana seuraavat 15 minuuttia lämpötilan tasaannuttua. Painekokeen tulokset merkitään tarkastuspöytäkirjaan. Huomio: Rakennehyväksyttyjen muovisäiliöiden vaippa ja turva-allas tarkastetaan silmämääräisesti, ei yli- eikä alipaineella. Katso kohta 6.4.8. Muut varusteet tarkastetaan kuten muissakin säiliöissä. Lujiteovisäiliöiden vaipan kunto todetaan myös silmämääräisesti. Materiaalissa ei saa olla lujuutta heikentäviä viiltoja, murtumia tai säröjä. Maanalaisessa lujitemuovisäiliössä ei saa olla havaittavaa muodonmuutosta tai merkkejä paikallisesta ulkopuolisesta kuormituksesta. 28 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

6.4 Rakennehyväksytyt muovisäiliöt 6.4.1 Säiliön sisällön käsittely Säiliön sisältämä öljymäärä selvitetään mittaamalla tai arvioimalla, ellei säiliön haltijalla ole siitä tarkkaa tietoa. Öljymäärän mukainen riittävä säiliötilavuus välivarastointia varten varmistetaan. Mittanauhan ja vedenilmaisutahnan avulla voidaan arvioida säiliössä mahdollisesti olevan veden määrä. 6.4.2 Toimenpiteet ennen huoltoluukun avaamista Säiliöön tai sen putkistoon liitetyt laitteet kuten öljypolttimet, pumput, mittauslaitteet ja lämmityslaitteet kytketään jännitteettömiksi. Tarvittaessa kytkimet varustetaan työn käynnissä olosta varoittavilla kilvillä. Työalue erotetaan tarvittaessa varoituskilvillä, lippusiimalla tai aidalla. Tyhjennyskalusto sijoitetaan siten, etteivät palavan nesteen höyryt aiheuta vaaraa ja että höyryjä ei kulkeudu takaisin säiliöön. Tyhjennyskalusto ja puhallin yhdistetään sähköä johtavasti turva-altaaseen. Tarvittavat venttiilit suljetaan. 6.4.3 Säiliön huoltoluukun avaaminen Muovisäiliön huoltoluukun kansi avataan kiertämällä. Avattuun tai tuulettamattomaan säiliöön tai sen avoimen huoltoaukon lähelle ei saa viedä valaisimia tai muita sähkölaitteita, jotka eivät täytä räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden vaatimuksia. Huoltoaukon läheisyydessä ei saa myöskään käsitellä tai käyttää kipinöiviä tai kuumuutta aiheuttavia työvälineitä. 6.4.4 Säiliöt ilman huoltoluukkua Rakennehyväksytyt muovisäiliöt, joissa ei ole huoltoluukkua, tyhjennetään ja puhdistetaan säiliön valmistajan ohjeiden mukaan imuputken yhteen tai mittarin yhteen kautta. Täyttö- ja ilmaputken liitosten purkaminen puhdistusaukoiksi ei ole suositeltavaa. 6.4.5 Säiliön tyhjentäminen Tyhjennysimuletkun pää lasketaan säiliöön ja säiliössä oleva öljy imetään pumpulla tai alipaineimulla siten, että puhdas öljy saadaan mahdollisimman tarkkaan talteen välivarastosäiliöön. Sieltä se voidaan palauttaa puhdistettuun ja tarkastettuun säiliöön. Tyhjennyksessä on huolehdittava siitä, että säiliön pohjalla olevaa lietettä tai vettä ei sekoitu puhtaaseen öljyyn. Öljy imetään pinnan tuntumasta sellaisella virtausnopeudella, ettei synny pyörteilyä ja että öljyn vähenemistä voidaan koko ajan tarkkailla. Tyhjennysimu on helpompi hallita, jos imuletkun pään rakenteen avulla saadaan aikaan pinnan suuntainen imuvirtaus. Imuletkujen ja laitteiden käsittelyssä on huolehdittava siitä, että öljyä ei työn aikana valu maahan tai rakenteisiin. Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 29

Puhtaan öljyn siirrossa on suositeltavaa käyttää tähän työvaiheeseen varattua letkua. Samoin pohjalietteen siirtoon on hyvä varata oma letkunsa. Näin säiliöön palautettava öljy pysyy mahdollisimman puhtaana. Säiliön pohjalla oleva liete ja vesi kerätään erilliseen öljyjätesäiliöön ja kuljetetaan ympäristöviranomaisen hyväksymään öljyjätteen vastaanottopaikkaan. 6.4.6 Ilmanvaihto ja työskentely Muovisäiliön huoltoluukusta ei ihminen mahdu sisään. Ennen kuin työskentely muovisäiliöllä voidaan aloittaa, on säiliöön tai sen suuaukon välittömään läheisyyteen järjestettävä koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihdolla tulee aikaansaada ja ylläpitää sellaiset työskentelyolosuhteet, etteivät palavan nesteen höyryt tai työssä syntyvät ilman epäpuhtaudet aiheuta palo- tai räjähdysvaaraa tai terveydellistä haittaa. Poistopuhaltimen imu järjestetään mahdollisimman läheltä säiliön pohjaa. Jos huoltoluukku on liian pieni, imun on oltava aivan suuaukon lähellä. Höyryt eivät saa levitä muualle rakennukseen. Jos tyhjennetyn tai riittävästi tuuletetun poltto- tai dieselöljyä sisältäneen säiliön lämpötila on alle 35 °C, hiilivetypitoisuutta ei tarvitse mitata. Säiliöllä voi työskennellä ilman hengityksensuojainta, kun tuuletus on käynnissä. Ohjeellinen tuuletusaika on 3–25 m³:n säiliöillä 10–15 minuuttia, kun poistopuhaltimen teho on vähintään 500 m³. Säiliön ollessa suurempi tuuletusaikaa tai -tehoa on lisättävä. 6.4.7 Säiliön puhdistus tarkastusta varten Sisäpuolen tarkastusta varten tehtävässä säiliön puhdistuksessa säiliön seinämiin ja pohjalle jäänyt liete kaavitaan pois, jolloin vaipan vauriot voidaan paikallistaa ja mitata. Liete ja muu kiintoaine poistetaan esimerkiksi kumilastalla kaapimalla. Öljyisen lietteen poistoon saa käyttää myös imeytysaineita. Työ on tehtävä siten, että vaippa ei vahingoitu. Puhdistuksessa ei saa käyttää syövyttäviä puhdistusaineita eikä luokkien F+ tai Fsyttyvä palavia nesteitä tai kloorattuja hiilivetyjä sisältäviä liuottimia. Liuottimien käytössä on otettava huomioon myös niiden vaikutus luokitteluun ongelmajätteen käsittelyssä. Kun liete ja imeytysaine on poistettu, voidaan säiliö myös pestä painepesurilla. Kun säiliö on puhdas, se tarkastetaan silmämääräisesti. 6.4.8 Rakennehyväksytyn muovisäiliön vaipan kunnon tarkastaminen Muovisäiliöiden vaipan kunto todetaan silmämääräisesti. Materiaalissa ei saa olla lujuutta heikentäviä viiltoja, murtumia tai säröjä. Myös auringonvalon aiheuttama materiaalin heikentyminen täytyy huomioida. Ensimmäinen merkki siitä on värimuutos muovissa. 30 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

Muovisäiliön ja sen suoja-altaan välissä ei saa olla rakenteeseen kuulumattomia esineitä. Muovisäiliön suoja-altaassa seisova vesi ruostuttaa altaan puhki. Suoja-altaan sijaitessa märän lattiarakenteen päällä on vaara, että allas ruostuu puhki. 6.4.9 Tarkastus- ja puhdistussuositukset Muovisäiliöiden tarkastaminen on suositeltavaa tehdä asennuksen jälkeen viimeistään kymmenen vuoden kuluttua ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Muovi ei rakenneaineena ole syöpymiselle altis. Sen sijaan putkistot ja niiden liitos- ja kannatuskohdat joutuvat käytössä erilaisille fyysisille rasituksille alttiiksi. Niitä tapahtuu varsinkin tankkauksen aikana. Lisäksi säiliössä olevan öljyn aiheuttaman hydrostaattisen paineen vaihtelu saattaa aiheuttaa rasitusvaurioita säiliön ja putkiston välisiin liitoksiin. Säiliön ja sen varusteiden turvallinen käyttökunto onkin syytä varmistaa säännöllisillä tarkastuksilla. Itse säiliötä ei voi ylipaineella testata, koska rakenne on joustava. Säiliön ja turva-altaan kunto tarkistetaan arvioimalla silmämääräisesti rakenteet ja vallitseva ympäristö. Säiliön varusteet huolletaan kohdan 8 mukaisesti. Samalla öljysäiliö tulee puhdistetuksi, mikä edistää laitteiston luotettavaa toimintaa. Muovisen öljysäiliön läpi pääsee valoa, joka sopivissa olosuhteissa kehittää sakkaa aiheuttavaa kasvustoa öljyyn. Muovisäiliöt suositellaan asennettavaksi ikkunattomaan tilaan tai valon pääsy kyseiseen tilaan estetään muulla tavoin (esim. maalaamalla ikkuna mustaksi). Tämä vähentää merkittävästi kasvuston syntymistä. Öljyssä oleva sakka saostuu vuosien mittaan säiliön pohjalle. Kiintoainehiukkasia kulkeutuu säiliöön myös säiliön ilmanvaihdon mukana. Säiliön pohjalle kertyneestä lietteestä on analyysissä saattanut löytyä esimerkiksi piitä (Si), jota on tyypillisesti esimerkiksi hiekkapölyssä. Öljytuotteissa sitä ei ole. Muovisäiliöiden täyttöputkistossa vallitsee täyttöhetkellä ylipaine. Öljy purkautuu täyttöputkistosta säiliöön verrattain voimakkaalla virtauksella säiliön pohjaa kohti. Jos pohjalla on sakkaa, se sekoittuu öljyyn. Voi kestää huomattavan kauan, ennen kuin sakka on uudelleen laskeutunut säiliön pohjalle. Öljypolttimien suodattimet ja suuttimet joutuvat koville aina tankkauksen yhteydessä, vaikka poltin olisikin pysäytetty muutamaksi tunniksi. Muovisäiliöiden suoja-altaat ovat sinkitystä ohutlevystä valmistettuja ja kestävät melko hyvin korroosiota. Jos suoja-allas on asennettu suoraan betonilattian päälle, suoja-altaan ja lattian väliin kondensoituva kosteus voi aikaansaada syövyttävät olosuhteet. Myös suoja-altaan sisäpuolelle joutunut vesi saattaa aiheuttaa syöpymisriskin. Suoja-altaan ja lattian väliin suositellaan asennettavaksi tuuletusmatto. Tuuletusmatolla saadaan aikaan tuulettuva ja kuivuva tila Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 31

tasaisten pintojen välille. Käytännössä sellaisen jälkiasennus saattaa olla vaikeaa. Säiliön tarkastuksessa on syytä tarkistaa suoja-altaan olosuhteet ja pyrkiä toteamaan turvallinen käyttökunto. 6.4.10 Muovisäiliöiden putkistot erityisen tarkastelun kohteena Muovisäiliön runko ”elää” ja liikkuu aikojen kuluessa. Siksi on tärkeää tutkia koko putkisto kannakoinnin, pantaliitosten ja varsinkin muoviosien liitosten kohdilta. Säiliöhuoneessa todettu öljyn haju on yleensä oire laitteiston vauriosta. Yksi säiliöiden kriittinen kohta on ilmaputken suuaukon suojuksen verkko. Se sijaitsee putken päässä hatun alla rakennuksen ulkopuolella. Verkkoon saattaa kertyä kiintoainesta tai vastaavaa ilmanvirtausta haittaavaa materiaalia. Olosuhteista riippuen on myös mahdollista, että suojahatun verkko huurtuu. Ilmanvirtauksen estyminen aiheuttaa suuren vaurioitumisriskin säiliölle tai putkistolle. Jos ilma ei pääse poistumaan säiliöstä, kun sitä täytetään, säiliöön muodostuu ylipaine. Tämä aiheuttaa voimakkaan muodonmuutoksen muovirakenteissa. Tämän vaikutuksesta saattaa esimerkiksi täyttöputken liitos irrota tankkauksen aikana. Tällöin öljy purkautuu ympäröivään tilaan eikä ylitäytönestin kykene reagoimaan missään vaiheessa. 6.4.11 Kaksiputkijärjestelmä muovisäiliössä Sarjaan asennetuissa muovisäiliöissä säiliöiden nestepintojen tulee olla samalla tasolla. Pinnantasaus tapahtuu lapolla säiliöissä olevan imuputkiston kautta. Polttimen paluuöljy palautuu säiliöön, jossa ovat polttimelle lähtevä imuputki ja pikasulkuventtiili. Tästä syystä pinnantasauksen toimintaongelmissa on ylitäytön vaara. Myös pinnantasausputkistoon kertynyt kiintoaines haittaa lappovirtausta. Kaksiputkijärjestelmä onkin suositeltavaa muuttaa yksiputkijärjestelmäksi. Tällöin pinnantasauksen toimintaolosuhteet helpottuvat. Säiliön tarkastuksessa todetaan imuputkiston kunto. Jos putkistot ovat säiliöiden välillä kumia, ne tulee vaihtaa metalliputkiksi. Jos epäillään putkiston tukkeutumia, se on syytä kunnostaa. Kunnostuksissa on käytettävä säiliön valmistajan toimittamia tarvikkeita. Imuputkisto puhdistetaan kohdan 8.5.2. mukaisesti. 32 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

6.5. Säiliön puhdistuksen vaikutus toimintavarmuuteen Jotta säiliö voidaan tarkastaa, sen on oltava huolellisesti puhdistettu. Kokemus on osoittanut, että säiliön tarkastuksen lisäetuna sen toimintavarmuus parantuu puhdistuksen ansiosta. Säiliöön kertyy käyttövuosien aikana epäpuhtauksia, kuten öljystä saostuvaa sedimenttiä, vettä ja hienojakoisia kiintoainehiukkasia. Sedimenttejä tulee öljyn mukana, vettä tavallisimmin kondensoitumalla ja kiintoaineita säiliön lähiympäristöstä säiliön kautta kiertävän ilman mukana ja säiliön materiaalista irtoamalla. Terässäiliöissä pohjalle kertyvä liete syövyttää vaippalevyä. Muovisäiliöillä tämä ei ole ongelma, mutta säiliön materiaalista riippumatta epäpuhtaudet vaikuttavat aina merkittävästi laitteiston toimintavarmuuteen. Öljyn mukana liikkuvat epäpuhtaudet vaarantavat esimerkiksi öljypumpun, magneettiventtiilien, esilämmittimien ja öljysuuttimien luotettavan toimintakunnon. Poltinten öljypumppuvauriot johtuvat lähes poikkeuksetta öljyn epäpuhtauksista. Tehokkaalla öljyn suodatuksella haittoja voidaan vähentää. Öljypoltinlaitteistoissa suodattimet sijaitsevat tyypillisesti imupuolella. Tämä rajoittaa käytettävissä olevien suodatinten tehokkuutta: jos suodatustehoa lisätään, suurenee myös alipaine pumpun imupuolella. Tämän vuoksi öljypumpun toiminta voi häiriintyä, ilmenee epävakaata sumutusta ja siitä johtuvia palamisongelmia ja häiriöitä. Säiliön puhdistuksessa ja huollossa tulee huolehtia säiliön sisäpuolen lisäksi myös säiliöön palautettavan öljyn puhtaudesta. Vähäisetkin määrät epäpuhtauksia öljyssä lisäävät häiriöalttiutta ja laitevikoja. Esimerkiksi öljyssä olevan piin (Si) on todettu lisäävän öljypumpun kiinnileikkautumisen vaaraa. Piitä ei luontaisesti ole öljyssä, vaan se on yleensä peräisin käyttökohteen lähiympäristöstä, esimerkiksi piha-alueella leijailevasta kivipölystä. Öljyn imuputkeen on todettu kertyvän ajan mittaan epäpuhtauksia, jotka sopivissa olosuhteissa kulkeutuvat öljypumppuun ja esilämmittimeen. Imuputki tulee säiliön huollossa puhdistaa. Tämä käy parhaiten paineilmapuhalluksella sopivia liitososia käyttäen. Puhallus tehdään niin, että öljy ei roisku ympäristöön. Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 33

7. Säiliöluokat ja tarkastusvälit 7.1 Luokat Säiliöt luokitellaan niiden kunnon perusteella kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen 344/1983 mukaan seuraavasti: • Luokka A: - metalliset säiliöt, joiden levynvahvuudesta on jäljellä säiliön sisäpuolelta mitattuna syvimmän syöpymän kohdalta vähintään 3 mm - muut kuin metalliset säiliöt, jotka painekokeen perusteella todetaan tiiviiksi. • Luokka B: - metalliset säiliöt, joiden levynvahvuudesta on jäljellä säiliön sisäpuolelta mitattuna syvimmän syöpymän kohdalta vähintään 1,5 mm, mutta vähemmän kuin 3 mm. • Luokka C: - metalliset säiliöt, joiden levynvahvuudesta on jäljellä säiliön sisäpuolelta mitattuna syvimmän syöpymän kohdalta vähemmän kuin 1,5 mm tai joiden seinälevy muuttaa muotoaan, kun sitä sisäpuolelta koputellaan 0,5 kg:n painoisella pallopäävasaralla. • Luokka D: - säiliöt, joissa on läpisyöpymiä tai halkeamia tai jotka vuotavat tiiviyskokeessa. Säiliö on määräaikaistarkastettava ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa sen käyttöönottamisesta. Vaatimus koskee tärkeiden pohjavesialueiden maanalaisia säiliöitä. Myös muilla paikoilla sijaitsevien öljysäiliöiden määräaikaistarkastaminen vastaavalla tavalla on suositeltavaa. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä 344/1983 ei luokitella rakenne­ hyväksyttyjä muovisäiliöitä. Kyseiset säiliöt katsotaan tiiviiksi tai määrätään poistettavaksi käytöstä. 34 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

7.2 Tarkastusvälit Todettuun kuntoon perustuvat tarkastusvälit ovat seuraavat: • Luokan A säiliö: - tarkastettava uudelleen viiden vuoden väliajoin. - muu kuin metallisäiliö, joka tarkastuksen perusteella kuuluu luokkaan A, kymmenen vuoden väliajoin. • Luokan B säiliö: - tarkastettava uudelleen kahden vuoden väliajoin. • Luokan C säiliö: - on poistettava käytöstä kuuden kuukauden (6kk) kuluessa tarkastuksesta, ellei palo/pelastusviranomainen erityisistä syistä määrää säiliön poistamista lyhyemmässä ajassa tai salli sen käyttämistä kauemmin. • Luokan D säiliö: - on poistettava käytöstä välittömästi. - koskee myös muita kuin metallisia säiliöitä. Hitsaamalla korjattu B- tai C-luokan säiliö kuuluu korjauksen jälkeen luokkaan B. Tällainen säiliö voidaan seuraavan määräaikaistarkastuksen perusteella siirtää luokkaan A, jos hitsatun kohdan ultraäänitarkastuksessa ei havaita ulkopuolisia eikä sisäpuolisia syöpymiä ja jos säiliö muiltakin osin täyttää A-luokan vaatimukset. Lujitemuovilla pinnoitetun säiliön tarkastusvälin määrittämisessä on otettava huomioon, että pinnoitetusta kohdasta ei saa ultraäänimittauksessa luotettavaa tietoa teräslevyn kunnosta. Rakennehyväksytyt muovisäiliöt suositellaan tarkastettavaksi asennuksen jälkeen viimeistään kymmenen vuoden kuluttua ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 35

8. SÄILIÖN VARUSTEET JA NIIDEN KUNTO 8.1 Yleistä Tämän suosituksen mukaisessa tarkastuksessa todetaan käytön ja varastoinnin turvallisuuteen liittyviä seikkoja myös varustelun osalta. Samoin annetaan tietoa ja opastusta säiliön omistajalle tai haltijalle tarkastuksessa todetuista turvallisuuskysymyksistä. Tarkastuspöytäkirjassa on suositeltavaa olla maininta, mistä lisätietoja saa tarvittaessa. 8.2 Täyttöputki Todetaan täyttöliittimen kunto ja tyyppi, putken kiinnitys ja läpimitta. Kierreliitosten tiiviys todetaan silmämääräisesti. Jos täyttöputkessa on käytetty pantaliitoksia, todetaan, että kiristyspannat ovat paikoillaan ja riittävästi kiristetyt. Muovisäiliöiden toimitukseen kuuluvien täyttöputken liitososien tiiviys todetaan silmämääräisesti. Määräyksiä (314/1985): • enintään 5 m³:n säiliöissä täyttöputken nimellissuuruuden tulee olla vähintään DN 50 • yli 5 m³:n säiliöissä täyttöputken nimellissuuruuden tulee olla vähintään DN 80 • putken pää täytyy olla pystysuorassa tai enintään 45° kulmassa pystysuuntaan nähden • täyttöputken suu täytyy varustaa SFS 4429 Standardin mukaisella liittimellä (esim. Kamlock) ja lukittavalla kannella • täyttöputken suun läheisyydessä tulee olla ”kevytöljy”- tai ”raskasöljy” -kilpi 8.3 Ilmaputki Öljyn toimituksissa säiliöön käytetään nykyisin kiinteää, painetiivistä liitäntää ja öljy tulee säiliöautosta paineella. Pieniläpimittaiset ilmaputket lisäävät säiliön vaurioitumisriskiä, jos öljy pumpataan säiliöön nopeammin kuin ilma poistuu sieltä. Tällöin dynaaminen paine säiliössä nousee ja säiliö voi rikkoontua paineen vaikutuksesta. Varsinkin muovisäiliöissä rikkoutumisvaara on suuri. Muovisäiliö voi muuttaa muotoaan jo pienellä ylipaineella, ja se saattaa aiheuttaa mm. putkien irtoamisen säiliöstä. Ilmaputken tulee olla jatkuvasti nouseva. Tarkastuksessa todetaan ilmaputken läpimitta ja kaltevuus, jos mahdollista. Tarvittaessa suositellaan ilmaputken kunnostamista. 36 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

Määräyksiä (314/1985): • enintään 50 m³:n säiliöissä ilmaputken nimellissuuruuden tulee olla vähintään DN 50 • yli 50 m³:n säiliöissä ilmaputken nimellissuuruuden tulee olla vähintään DN 80 • maanalaisen säiliön ilmaputken kaltevuus tulee olla vähintään 1:10 • maanpäällisen säiliön ilmaputken kaltevuus tulee olla vähintään 1:20 • ilmaputkessa ei saa olla sulkulaitteita • ilmaputki ei saa jatkua säiliön sisälle, vaan sen päätyttävä ylimmän täyttörajan yläpuolelle • ilmaputken suuaukko oltava aina täyttöputken suuaukkoa ylempänä eivätkä siitä purkautuvat höyryt saa aiheuttaa vaaraa. 8.4 Ilmaputken varusteet 8.4.1 Mekaaninen täyttöhälytin Ilmaputkessa mahdollisesti oleva mekaaninen täyttöhälytin aiheuttaa putkessa merkittävän virtausvastuksen. Hälyttimen sisäosat voivat myös juuttua kiinni, jolloin virtausvastus entisestään suurenee. Ilmaputkessa oleva täyttöhälytin on syytä poistaa. Ellei se ole mahdollista tarkastuksen yhteydessä, säiliön omistajalle tai haltijalle annetaan suositus toimenpiteen teettämisestä ammattilaisella. 8.4.2 Ilmaputken suojahattu Ilmaputken suuaukolla on yleensä verkolla varustettu suojahattu. Tarkastetaan, että verkkoon ei ole kertynyt ilman virtausta haittaavaa kiintoainesta. Samoin tarkastetaan, että suojahatun virtausaukot ovat riittävän suuret. Tarvittaessa suositellaan ilmahatun uusimista tai verkon poistamista. määräyksiä (314/1985): • Ilmaputken suuaukko tulee sijoittaa siten, että siitä täytön aikana purkautuvat höyryt eivät aiheuta vaaraa • ilmaputken suuaukko on suojattava siten, että putkeen ei pääse vettä tai vieraita esineitä • suojauksen ja putken pään välisen ilma-aukon tulee olla vähintään yhtä suuri kuin putken poikkipinta-ala. Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 37

8.5 Säiliön ja polttimen välinen öljyputkisto 8.5.1 Öljyn paluuputki Ensisijaisesti suositellaan kohdan 8.5.4 mukaista putkiston muutosta. Mikäli paluuputki jätetään käyttöön, sille suoritetaan painekoe. Öljysäiliön ja polttimen väliselle öljyn paluuputkistolle tehdään painekoe 0,2–0,3 bar ylipaineella. Putkisto katsotaan tiiviiksi, jos koepaine säilyy 15 minuutin ajan lämpötilan tasaantumisen jälkeen. Paluuputken painekokeen väliaineena saa käyttää polttoöljyä. Painekokeen tulokset on merkittävä tarkastuspöytäkirjaan. 8.5.2 Öljyn imuputki Jos muovisäiliön toimitukseen kuuluvan venttiiliryhmän alapuolella säiliön vaipan pinnassa on öljyä, sitä on saattanut vuotaa imu/laponestoventtiilin tiivisteestä, jos imuputkeen on muodostunut painetta. Painetta voi muodostua putkessa olevan öljyn laajentuessa imuputken sijoituksesta, rakenteesta ja käyttöolosuhteista riippuen. Tällöin on syytä vaihtaa venttiilin tyyppi paineesta avautuvaksi. Imuputken säiliön puoleisessa päässä mahdollisesti olevan pohjaventtiilin toimintakunto ja puhtaus tarkistetaan. Öljyn imuputken puhtaus on suositeltavaa varmistaa säiliön tarkastuksen ja huollon yhteydessä. Putkeen on käyttöajan kuluessa voinut kertyä sakkaa, joka saadaan poistettua esimerkiksi paineilmapuhalluksella. Puhalluksessa vältetään öljyroiskeita. Putken avonaisen pään ympärille kiedotaan kangasriepua ja putki laitetaan puhalluksen ajaksi riittävän suureen astiaan. 8.5.3 Putkiston tarkastus Putkiston kunto tarkastetaan näkyvissä olevilta osiltaan. Huomiota kiinnitetään liitinmuttereiden ja vastaavien putkenosien kuntoon ja kiristystiukkuuteen. Huoltokaivossa olevissa teräsputkissa ja putken osissa voi olla syöpymisvaurioita. Jos kupariputkissa on jyrkkiä taipumakohtia, ne voivat olla erityisen alttiita murtumiselle. 8.5.4 Putkiston muutostyöt Pientaloissa ja vastaavissa kohteissa on useimmiten suositeltavaa muuttaa öljyputkisto yksiputkikytkennäksi teknillisen suosituksen TS-1 mukaisen palautuskiertolaitteen avulla. Paluuputki jää tällöin pois käytöstä. Paluuputken tiiviystarkastus on kuitenkin tehtävä, ellei muutosta tehdä tarkastuksen yhteydessä. Yksiputkikytkentä edesauttaa oleellisesti sarjasäiliöiden pinnantasauksen toimintaa. Niissä muutos on erittäin suositeltavaa, sillä se lisää käyttöturvallisuutta. 38 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

Suuremmissa kohteissa yksiputkikytkennän käyttö harkitaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon tarvittavat öljyn virtaamat ja palautuskiertolaitteen kapasiteetti. Käytöstä pois jäävän paluuputken polttimen puoleisesta päästä irrotetaan letkut ja ylimääräiset liittimet. Putken toinen pää irrotetaan säiliöstä. Putki puhalletaan tyhjäksi 8.5.2 kohdan mukaisesti. Putken molemmat päät tulpataan, samoin säiliöön jäävä paluuputken yhde. Jos säiliön öljyn pinta on öljypoltinta ylempänä, suositellaan imuputken varustamista laponestoventtiilillä suosituksen TS-1 mukaisesti. Venttiili estää lappovirtauksen putki- tai letkurikkotapauksissa. Rakennehyväksyttyjen muovisäiliöiden toimitukseen kuuluvassa venttiiliryhmässä on imuputkessa laponestotoiminta. Tällöin erillistä laponestoventtiiliä ei tarvita. Jos imuputkessa on pohjaventtiili, se on syytä poistaa, jos putkistoon asennetaan erillinen laponestoventtiili. Pohjaventtiili on yleensä tarpeeton myös silloin, jos öljyputkisto muutetaan suosituksen TS-1 mukaiseksi yksiputkikytkennäksi. HUOMAUTUS: Putkistojen, säiliöiden ja varusteiden asennus-, muutos- ja kunnostustöissä tulee töiden tekijällä olla Tukesin myöntämä urakointioikeus öljylämmityslaitteiden asentamiseen. 8.6 Sarjasäiliöiden pinnantasausputkisto Yhteen kytkettyjen sarjasäiliöiden pinnantasaus tapahtuu käytön aikana säiliöiden välisten pinnantasausputkien avulla. Kumiputket on syytä vaihtaa metallisiin. Toimenpide suositellaan tehtäväksi tarkastuksen yhteydessä tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Jos pinnantasaus ei toimi oikein, säiliön ylitäytön ja öljyvahingon riski on suuri. 8.7 Sähköinen ylitäytönestin (YTE SFS 5684) Säiliön sisäpuolella tehtävien töiden yhteydessä tarkistetaan, että ylitäytönestimen toimintaraja on säiliön tilavuuden ja tyypin mukaisesti oikein aseteltu. Yhteen kytketyissä sarjasäiliöissä anturin tulee sijaita siinä säiliössä, johon on kytketty polttimelle lähtevä ja sieltä palaava öljyputki. Johdotuksen ja kojevastakkeen kunto todetaan. Sähköinen toiminta tarkistetaan testilaitteella tarkastuksen lopuksi. Havainnot merkitään tarkastuspöytäkirjaan ja annetaan suositus kunnostustoimenpiteistä, ellei havaittuja vikoja korjata tarkastuksen yhteydessä. Polttonesteiden toimittajat kieltäytyvät täyttämästä säiliötä, jos ylitäytönestin ei toimi. Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 39

8.8 Suoja-altaan rakenne ja tiiviyden arviointi Rakennuksessa olevan säiliön tai säiliöiden on sijaittava suoja-altaassa. Suojaallas voi olla säiliötilan alaosasta muodostettu betonirakenteinen allas, muovimateriaalista hitsatuin saumoin tehty allas, paikalla tehty metallirakenteinen tai säiliön toimitukseen sisältyvä metallirakenteinen allas. Silmämääräisesti havaittavat raot ja halkeamat, samoin metallirakenteisen altaan ruostuminen ovat merkkejä altaan epätiiviydestä. Betonisen suoja-altaan ongelmana vuototapauksessa on myös materiaalin huokoisuus. Siksi vuodon seurauksena imeytyy haitallisia määriä öljyä suoja-altaan rakenteisiin ja niiden kautta muihin rakennuksen osiin. Myös hajuhaitta on suuri, vaikka suoja-allas kuivattaisiin. Tarkastuksessa todetaan suoja-altaan rakenne ja merkitään tarkastuspöytäkirjaan tarvittavat huomautukset. 8.9 Metallista valmistettu suoja-allas Metallisten suoja-altaiden pohjan ja lattian välille asennetaan nykyisin muovinen tuuletusmatto. Se estää metallisen suoja-altaan syöpymisen altaan alle kondensoituvan kosteuden vaikutuksesta. 8.10 Terässäiliö suoja-altaassa Terässäiliön pohjan ja suoja-altaan välissä tulee olla tuuletusrako. Siksi standardin mukaisen suorakulmaisen säiliön alla on rakenteeseen kuuluvat muototeräkset. Säiliöitä on joskus asennettu siten, että muototerästen tilalla on aluspuut tai säiliön pohja on lattiaa vasten ilman tuuletusrakoa. Tällöin säiliön pohja altistuu syöpymiselle. Pohjan kunnon toteaminen käytännön olosuhteissa ei myöskään ole mahdollista. Riskin olemassaolo todetaan ja kunnostusmahdollisuudet arvioidaan. 8.11 Asennusoikeuden töitä Putkistojen, säiliöiden- ja varusteiden asennus-, muutos- ja kunnostustöissä, yritykselle vaaditaan Tukesin myöntämä öljylämmityslaitteistoja koskeva asennusoikeus. 40 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

9. TARKASTUSPÖYTÄKIRJA Tarkastuksesta laaditaan pöytäkirja, johon merkitään päivämäärä, tarkastajan nimi, säiliön luokitus, tarkastuksessa todetut seikat ja annetut suositukset. Lisäksi öljylämmityslaitteista annetun asetuksen 31§:ssä tarkoitetun vastaavan henkilön on varmennettava se allekirjoituksellaan. Tämän suosituksen liitteenä on pöytäkirjan ja tarvittaessa käytettävän lisäsivun malli. Tarkastuksessa säiliön kunnon perusteella määritetyt luokitukset ja niiden mukaiset määräaikaistarkastusvälit ovat velvoittavia tärkeiden pohjavesialueiden maanalaisille säiliöille. Muualla sijaitseville säiliöille ne ovat suosituksia. Todetut ja tarkastuspöytäkirjaan merkityt seikat velvoittavat kuitenkin säiliön omistajaa, vaikka lakisääteistä pakkoa ei olisikaan. Tarkastuspöytäkirja ja dokumentoidut toimenpiteet ovat osoitus rakennusten ja käyttökohteiden asianmukaisesta huolenpidosta. Niillä on tärkeä merkitys esimerkiksi rakennuksen omistajanvaihdoksissa sekä myyjälle että ostajalle. Tärkeän pohjavesialueen maanalaisen säiliön määräaikaistarkastuspöytäkirja toimitetaan aina • työn teettäjälle • säiliön sijaintikunnan pelastusviranomaiselle • yksi kappale jää tarkastuksen tehneelle. Muualla sijaitsevien säiliöiden tarkastuspöytäkirjat suositellaan myös toimitettavaksi sijaintikunnan pelastusviranomaisille. Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 41

10. TOIMENPITEET TARKASTUKSEN JÄLKEEN Kun säiliön sisäpuolinen tarkastus on tehty, varmistetaan, että säiliöön ei jää vieraita esineitä, metallilastuja tai muuta korroosiota edistävää ainetta. Huoltoluukun tiiviste tarkastetaan ja uusitaan tarvittaessa. Tiivisteen on kestettävä öljyn vaikutus. Luukun tulee olla helposti avattavissa. Käytetyt tiivistysaineet eivät saa haitata öljyn käyttöä. Kannen kiinnitysruuvit uusitaan tarvittaessa ja niitä kiristettäessä varmistetaan luukun ja tiivisteen tasainen kiristyminen ja oikea kiristystiukkuus. Irrotetut putket liitetään paikoilleen, käyttö- ja suojalaitteet kytketään toimintaan ja puhdas öljy palautetaan säiliöön. Huoltokaivo tai luukku suljetaan. Jos säiliö on tarkastuksen perusteella luokan D säiliö, ei siihen saa palauttaa öljyä. Huoltoluukku ja huoltokaivon kansi suljetaan ja täyttöputkeen kiinnitetään tiedote ”Ei saa täyttää, säiliö rikki”. Tarkastajan tulee ilmoittaa säiliön omistajalle tai haltijalle, että säiliössä ei saa säilyttää palavaa nestettä ja että väliaikainen säiliö voidaan tarvittaessa asentaa lämmityksen ylläpitämiseksi asetuksen 1211/1995 § 27:n perusteella. Jos säiliöstä todetaan vuotaneen öljyä maaperään tai pohjaveteen, noudatetaan toimenpiteissä suosituksen kohdassa 11.2 esitettyjä menettelyjä ja ympäristöviranomaisten antamia ohjeita. 42 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

11. SÄILIÖIDEN KUNNOSTUS JA UUSIMINEN Säiliö, jonka vaipassa on todettu korjausta vaativaa vikaa, on varusteineen usein muiltakin osin kunnostuksen tai uusimisen tarpeessa. Säiliöiden korjauksissa aikaisemmin sovellettujen ohjeiden pääpaino on ollut korjata lieriömäisten säiliöiden vaippalevy. Öljyn toimituksissa käytetään nykyisin kiinteää täyttöliitintä. Varastointiin ja toimituksiin liittyy riskejä, jos laitteet eivät ole kaikilta osin purkumenetelmää vastaavassa kunnossa. Kun säiliö uusitaan, tulevat uusituiksi myös kaikki säiliön varusteet. Siten varastoinnin kokonaisturvallisuus vastaa nykyisiä vaatimuksia. Tavanomaisessa sisäpuolen tarkastuksessa maanalaisten terässäiliöiden ulkopuolisia syöpymiä tai vaurioita ei ole mahdollista luotettavasti todeta, paitsi jos havaitaan läpisyöpymiä tai levy muuttaa muotoaan sitä vasaroitaessa. Maanalaisen säiliön korjaaminen hitsaamalla tuhoaa hitsauskohdan ulkopuolisen korroosiosuojauksen. Kaikissa säiliön vaipan korjauksissa on otettava huomioon, että säiliön alkuperäinen rakenne puutteineen, varusteet ja niissä piilevät riskit jäävät ennalleen, ellei myös niitä kunnosteta. Ulkopuolisten syöpymien perusteella D-luokkaan luokitellun säiliön korjaamiseksi se on kaivettava ylös, jotta vaurioiden laajuus voidaan todeta. D-luokan maanalaisen säiliön korjaamista harkittaessa on varmistuttava myös siitä, ettei säiliötä ympäröivässä maaperässä ole öljyä. Tätä ei voi havaita muutoin kuin kaivamalla säiliö ylös. Ympäristöviranomaiset voivat epäilytapauksissa lain nojalla määrätä säiliön kaivettavaksi ylös. Jos säiliö on silloin jo korjattu, menetetään korjaukseen käytetyt kustannukset. Työn teettäjälle on syytä kertoa edellä mainitut seikat säiliön korjaamista harkittaessa. Tämän suosituksen mukaisesti D-luokan säiliötä ei saa korjata! Putkistojen, säiliöiden- ja varusteiden asennus-, muutos- ja kunnostustöissä, yritykselle vaaditaan Tukesin myöntämä öljylämmityslaitteistoja koskeva asennusoikeus. 11.1 Korjausten ja pinnoitusten ongelmia Säiliön kunnostuksiin liittyy kaksi käsitettä: • säiliön korjaus • säiliön pinnoitus. Korjauksella tarkoitetaan syöpymisvaurioiden korjaamista hitsaamalla tai lujite­muovilla. Ehjä tai korjattu säiliö voidaan pinnoittaa epoksilla tai lujitemuovilla. Säiliön vaippalevyn lujuuden on vastattava alkuperäistä ennen pinnoittamista. Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 43

Polyeteeni- tai polyamidisailiöiden valmistajat eivät salli valmistamiensa säiliöiden vaipan vaurioiden korjaamista. Lujitemuovisäiliöitä saavat korjata säiliön valmistaja tai lujitemuovipinnoitusluvan saanut yritys. Näissä tapauksissa on otettava ennen korjausta huomioon vaurion laatu ja muodostumistapa. Korjauksella ei saada luotettavaa tulosta, jos vaurio on aiheutunut esimerkiksi asennusvirheestä. Terässäiliön lujitemuovipinnoituksen ongelmia ovat: • laminaatin riittävän reaktioajan varmistaminen • laminaatin laadun kannalta epäedulliset lämpöolosuhteet maanalaisissa säiliöissä • säiliötöiden vaikeat työskentelyolosuhteet. Laminointityön kannalta vaikeita kohtia säiliöissä ovat: • kulkuaukon reunukset • putkiyhteiden lähialueet • vaipan taivekohdat • suorakulmaisissa säiliöissä tukirakenteiden ja vaippalevyn liittymäkohdat. Terässäiliö on suihkupuhdistettava huolellisesti ennen epoksi- tai lujitemuovipinnoitusta. Pinnoituksen alle jäävät epäpuhtaudet aiheuttavat epoksipinnoituksen rakkuloitumista ja heikentävät lujitemuovipinnoituksen tartuntaa. Pinnoituksen jälkeen säiliön luokitusta ja luokitukseen perustuvia tarkastusvälejä ei ole mahdollista luotettavasti määritellä. Säiliön pinnoittaminen ei saa johtaa ristiriitaan määräaikaistarkastuksista tärkeitä pohjavesialueita koskevien määräysten kanssa. Pinnoitetun säiliön sisäpuolisessa tarkastuksessa voidaan todeta pinnoitteen kunto, mutta ei alkuperäisen säiliön kuntoa kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä 344/1983 esitetyllä tavalla. Tämän suosituksen mukaisesti suositellaan, että tärkeällä pohjavesialueella sijaitsevaa maanalaista öljysäiliötä ei saa pinnoittaa, koska säiliön vaipan kuntoa ei voi enää tarkastaa pinnoituksen jälkeen. Lujitemuovilla pinnoitetun säiliön tarkastusvälin määrittämisessä on otettava huomioon, että pinnoitetusta kohdasta ei saa ultraäänimittauksessa luotettavaa tietoa teräslevyn kunnosta. 44 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

11.2 Säiliön korjauksen edellytykset Jos öljysäiliö päätetään korjata, tulee vähintään seuraavat edellytykset ottaa huomioon: • Säiliön on oltava rakenteeltaan SFS-standardia vastaava. Tämä koskee erityisesti suorakulmaisten terässäiliöiden sisäpuolen tukirakenteita ja käytettyä ainevahvuutta. • D-luokan säiliön korjaamista ei suositella, vaan säiliö tulisi poistaa käytöstä. • Maanalaista terässäiliötä ei saa korjata ilman esiin kaivamista, jos siinä on todettu ulkopuolisia syöpymiä tai läpisyöpymiä. • Öljyputkiston turvallinen käyttökunto on varmistettava. Pelkkä painekoe ei riitä, vaan myös putkenosien ja varusteiden tulee olla kunnossa. • Täyttö- ja ilmaputken turvallinen käyttökunto on varmistettava. Ne eivät saa olla merkittävästi korroosion heikentämiä. • Alle 5 m³:n säiliöissä on ilmaputken läpimitan vastattava koko matkaltaan, yhteet mukaan lukien, täyttöputken läpimittaa. • Ilmaputkessa ei saa olla ilman virtausta haittaavia varusteita. Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 45

12. SÄILIÖN KÄYTÖSTÄ POISTAMINEN 12.1 Yleiset toimenpiteet Jos säiliö poistetaan käytöstä, se on sijainnista riippumatta tyhjennettävä öljystä ja jätteestä. Sen käyttäminen ja vahingossa täyttö on estettävä. Säiliön poistosta laaditaan pöytäkirja, josta käy selville, onko säiliö ollut poistohetkellä tiivis. Säiliön kunnon kirjaaminen on tärkeää sekä säiliön omistajan että säiliön tarkastajan kannalta. Sen avulla poistohetken tilanne on tarvittaessa todennettavissa. Säiliön asentajan on huolehdittava siitä, että säiliön käyttö estetään luotettavalla tavalla. Paras tapa on poistaa täyttöputki ja ilmaputki vähintään näkyviltä osiltaan. Samoin poistetaan ylitäytönestimen kojevastake. Imu- ja paluuputki on myös syytä poistaa vähintään kattilahuoneen puolelta. Maanalaisen säiliön täyttämistä hiekalla suositellaan. Maanpäällinen, rakennuksessa sijaitseva säiliö puretaan yleensä tilantarvesyistä. Ennen purkamista säiliö on tyhjennettävä. Säiliön tyhjentämiseen liittyvät suositukset löytyvät osiosta 6. Purkutöissä noudatetaan tarpeellista varovaisuutta ja tulityösäännöksiä. 12.2 Säiliön vuototapaukset Se, jonka toiminnasta maaperä tai pohjavesi on pilaantunut, on velvollinen puhdistamaan maaperän ja pohjaveden tilaan, josta ei aiheudu terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle. 12.3 Ilmoitusvelvollisuus Jos maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on aiheuttajan välittömästi ilmoitettava siitä valvontaviranomaiselle, esimerkiksi kunnan ympäristötarkastajalle. Pilaantuneen maan puhdistamista koskevaa ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos öljyvahingon seuraukset on saatu maaperästä poistetuksi öljyvahingon ensi­torjunta­toimen­ piteiden yhteydessä esimerkiksi pelastusviranomaisen toimesta tai valvonnassa. Jos puhdistaminen edellyttää maa-ainesten käsittelemistä pilaantuneella alueella ja pilaantumistoimet vaativat merkittävää lisäselvittämistä, se käsitellään ympäristölupa-asiana. Öljyyntyneen alueen laajuuden ja puhdistustarpeen selvittäminen edellyttää yleensä aina vuotaneen säiliön kaivamista ylös maasta. Maa-aineksen sisältämä öljypitoisuus vaikuttaa sen käsittelytapaan ja käsittelypaikan valintaan ja siten merkittävästi käsittelykustannuksiin. Siksi on tärkeää, että pahoin saastuneet maa-ainekset pidetään erillään lievemmin likaantuneista. Öljypitoisia maa-aineksia saa toimittaa ainoastaan sellaiseen paikkaan, jossa on lupa ottaa niitä vastaan. 46 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

13. TARKASTUKSESSA KERTYVÄN PALAVAN NESTEEN JA ÖLJYJÄTTEEN KÄSITTELY Lämmitys- ja dieselöljysäiliöiden puhdistuksessa kertyvä jäte sisältää pääosin öljyä, vettä ja kiinteitä epäorgaanisia epäpuhtauksia, kuten ruostetta ja sedimenttiä. Tarkastuksen yhteydessä välivarastoitu puhdas öljy palautetaan yleensä takaisin säiliöön, jos säiliön on tarkastuksessa todettu olevan vähintään C-luokkaa. Öljyä, vettä ja ruostetta sisältävä jäte luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi, joten sen jatkokäsittelyssä noudatetaan tällaisia jätteitä koskevia säännöksiä ja ohjeita. Jos jäte sisältää huomattavan pitoisuuden öljyä ja sen leimahduspiste on 100 °C tai alempi, se luokitellaan myös palavaksi nesteeksi. Tällöin noudatetaan myös palavista nesteistä annettuja säännöksiä. 13.1 Siirtoasiakirja aina mukana Jätteen kuljettajan on laadittava siirtoasiakirja vaarallisesta jätteestä, kun noudetaan jätettä kotitalouksista. Muulloin asiakirjan tekee jätteen haltija. Asiakirjaan merkitään valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot mm. jätteestä, sen alkuperästä ja kuljettajasta. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron ajan. Siirron päättyessä asiakirja luovutetaan jätteen vastaanottajalle, joka vahvistaa jätteen vastaanoton. Myös sähköisesti tallennetut ja allekirjoitetut siirtoasiakirjat soveltuvat tarkoitukseen. Ympäristöministeriön nettisivuilla on lisätietoa siirtoasiakirjaan liittyvistä käytännön kysymyksistä. Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 47

14. TYÖTURVALLISUUS JA ENSIAPU 14.1 Työhön liittyvät vaaratekijät Säiliötöihin liittyy monia vaaratekijöitä: • työntekijöiden putoamis- tai kaatumisvaara • kemiallisten aineiden aiheuttamat ärsytys- ja myrkytysvaara • palo-, räjähdys- tai sähkötapaturman vaara. Työhön ja työoloihin liittyvät vaaratekijät selvitetään ja työnantaja varmistaa, että kyseiset seikat ovat työntekijöiden tiedossa. 14.2 Ensiapukoulutus Jokaiselle työntekijälle on suositeltavaa antaa ensiapukoulutusta. Erityisesti tulee opettaa puhallus- ja paineluelvytys, verenvuodon tyrehdyttäminen ja toiminta myrkytystapauksessa sekä shokin ja sähkötapaturmien ensiavussa. Ensiapukoulutuksen suunnittelussa on suositeltavaa olla yhteydessä työterveyshuoltoon. 14.3 Ensiapuvälineet Säiliötöissä on suositeltavaa varautua sopivin välinein ja tarvikkein haavojen, palovammojen ja kemikaaliroiskeiden ensiavun ja elvytyksen antamiseen. Työterveyshuollon ammattihenkilöt opastavat tarvittaessa myös ensiapu­ välineiden valinnassa. Palo- ja räjähdysvaarallisissa töissä sekä kemiallisten ja ärsyttävien aineiden töissä, joissa on vaarana ärsyttävien aineiden roiskuminen iholle tai silmiin, on varauduttava vahingoittuneen alueen huuhteluun runsaalla vedellä. Nopea ensiapu voi ehkäistä tai lieventää vakavia silmä- tai palovammoja. 48 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

15. HÄTÄTILANTEESSA TOIMIMINEN TOIMENPITEET HÄTÄ- JA ONNETTOMUUSTILANTEISSA PELASTA • Ilmoita välittömästi vaarassa oleville. • Pyri pelastamaan uhanalaiset ja loukkaantuneet. ILMOITA • SOITA 112. SOITA HÄTÄPUHELU ITSE, JOS MAHDOLLISTA On tärkeää, että hätäpuhelun soittaa juuri se, jota puhelu koskee. Välikäden kautta tulleet tiedot voivat viivästyttää avun saantia tai antaa hätäkeskuspäivystäjälle vääränlaista tietoa avun hälyttämiseksi. • KERRO, MITÄ ON TAPAHTUNUT Hätäkeskuspäivystäjä kysyy ilmoittajalta tietoja oikean avun lähettämiseksi juuri kyseessä olevaan onnettomuustilanteeseen. • KERRO TARKKA OSOITE JA KUNTA Hätäkeskuksen toiminta-alueella saattaa olla useita samannimisiä katuja. Siksi on tärkeää kertoa myös kunta hätäpuhelua tehdessä. • VASTAA SINULLE ESITETTYIHIN KYSYMYKSIIN Hätäkeskuspäivystäjän esittämät kysymykset eivät ole tarpeettomia eivätkä viivästytä avun hälyttämistä. Apu voidaan hälyttää jo puhelun aikana ja kysymyksillä tarkennetaan saatuja tietoja tarkoituksenmukaisimman avun saamiseksi kohteeseen. • TOIMI ANNETTUJEN OHJEIDEN MUKAAN Hätäkeskuspäivystäjä on koulutettu antamaan eri tilanteisiin sopivia ohjeita ensitoimiksi. Usein oikein suoritetuilla ensitoimenpiteillä on suuri vaikutus tilanteen lopputulokseen. • LOPETA PUHELU VASTA SAATUASI SIIHEN LUVAN Liian aikainen puhelun päättäminen saattaa hidastaa oikean avun saamista. Sulje puhelin vasta saatuasi siihen luvan. Pidä linja vapaana, päivystäjä tai kohteeseen tulossa oleva auttaja saattaa tarvita lisätietoja. Älä siis hätäpuhelun jälkeen soita esimerkiksi ystäville ja sukulaisille tapahtuneesta ennen avun saapumista. • SOITA UUDESTAAN, JOS TILANNE OLENNAISESTI MUUTTUU. Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 49

HÄLYTÄ • Hälytä yrityksen/laitoksen sisäisellä hälytyksellä henkilökunta ja vieraat. • Kotitalouksissa toimiessa on hälytys annettava myös asukkaalle. SAMMUTA • Sammuta alkanut palo. Käytä alkusammutuskalustoa. • Kaasupalon sammutus aloitetaan sulkemalla venttiili. RAJOITA • Lisäksi tulee savun ja palon leviämistä estää sulkemalla ovet sekä poistamalla vaara-alueelta mm. kaasupullot, palavat nesteet sekä muut vaaraa tai paloa edistävät aineet. OPASTA • Opasta palo- ja pelastusviranomaisia toiminnan aikana. • Toimi harkiten ja rauhallisesti, mutta ripeästi 50 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

QR-KOODIT Tämän julkaisun sisällössä on internet-linkkejä, joista voi hakea lisätietoa. Linkkejä vastaavat QR-koordit löytyvät seuraavalta sivulta. Koodin käyttö älypuhelimella tai tablet-tietokoneella Lukulaitteena toimivan mobiililaitteen kameran lisäksi tarvitaan viivakoodin lukemiseen ohjelmisto. Koodien lukemiseen käytettävä ohjelmisto on internetistä ilmaiseksi saatavilla käytännössä kaikkiin älypuhelimiin. Ohjelmistojen haku ja asennus tapahtuu monesti helpoiten suoraan puhelimesta. Android-puhelimiin ohjelmisto löytyy Android Marketista ja Nokian puhelimiin Ovi-palvelusta. Applen iPhoneen sovellukset löytyvät AppStoresta. Osa Nokian malleista sisältää QR-koodien lukuohjelman valmiiksi asennettuna nimellä viivakoodin lukija tai barcode reader. QR-koodien lukeminen • Käynnistä asentamasi QR-koodin lukija. • Vie kamera haluamasi QR-koodin päälle. • Luettua koodin voit tehdä erilaisia toimintoja riippuen koodin sisällöstä sekä asentamastasi lukijasta. Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 51

QR-KOODIT Täydelliset taulukot palavista nesteistä ja niiden ominaisuuksista Tukesin sivuilta: http://www.tukes.fi/tiedostot/julkaisut/7_99.pdf Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta 26.1.2006/85: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060085 Tukesin Kemikaalien ja kaasujen teollinen käsittely -rekisteri: www.tukes.fi/fi/Rekisterit/vaaralliset-aineet-rekisterit Tukesin Kemikaalien ja kaasujen teollinen käsittely -rekisterin ilmoituslomake: www.tukes.fi/fi/Palvelut/Lomakkeet/ vaaralliset-aineet-lomake 52 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

Vaarallisten kemikaalien säiliöitä, laitteita ja käyttöä koskevat standardit: www.tukes.fi/Tiedostot/vaaralliset_aineet/ohjeet/ kemikaalistandardit.pdf Lisätietoja vaarallisten aineiden kuljetuksesta: www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kemikaalit-ja-kaasu/ Vaarallisten-aineiden-kuljetus Ympäristölupahakemuslomake: www.ymparisto.fi/luvat Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 53

54 Teknillinen suositus • 2012 • TS-7

Lämmityslaitealan yhteistyöyritykset Laite- ja energiantoimittajat Aimtec Oy Sillankorvankatu 25 A, 05800 HYVINKÄÄ ww.aimtec.fi Ariterm Oy PL 59, 43101 SAARIJÄRVI www.ariterm.fi Bauer Watertechnology Oy Jaakonkatu 2, 01620 Vantaa www.bauer-wt.fi Oy Callidus Ab Hiekkakiventie 1, 00710 HELSINKI www.callidus.fi Danfoss Oy PL 27, 02361 ESPOO www.danfoss.fi Jakotec Oy Teollisuuskatu 42, 44150 Äänekoski www.jakotec.fi Kaukora Oy PL 21, 21201 RAISIO www.kaukora.fi Kouvolan Putkityö Oy Korjalankatu 5, 45130 KOUVOLA www.kouvolanputkityo.fi Laatukattila Oy Vihiojantie 10, 33800 TAMPERE www.laka.fi Li-Plast Oy Luuta-Kreetantie 8, 28600 PORI www.liplast.fi Oy Motoral Ab/Motoplast Valuraudankuja 5, 00700 HELSINKI www.motoplast.fi Neste Oil Oyj PL 95, 00095 NESTE OIL www.nesteoil.com Oilon Oy/Oilon Home Oy PL 95, 15801 LAHTI www.oilon.com Pate-Piiput Oy Misukankuja 1, 40800 VAAJAKOSKI www.pate-piiput.fi RICA-Riihimäen Metallikaluste Oy Käpälämäenkatu 10, 11710 RIIHIMÄKI www.rica.fi St1 Oy Purotie 1, 00380 HELSINKI www.st1.fi Oy Teboil Ab PL 102, 00121 HELSINKI www.teboil.fi Öljyalan Palvelukeskus Oy PL 1405, 00101 HELSINKI www.oil.fi Teknillinen suositus • 2012 • TS-7 55

Lämmitysenergia Yhdistys ry Sitratori 5, 00420 Helsinki Puh: 010 617 7410, Fax 010 617 7415 E-mail: toimisto(at)ley.fi www.ley.fi Lämmitysenergia Yhdistys ry Lämmitysenergia Yhdistys ry (LEY) on perustettu vuonna 1956. Yhdistys perustettiin edistämään öljylämmityksen asennuksia lähinnä järjestämällä koulutusta ja tekemällä asennuskentälle suosituksia. Tämä mahdollisti öljylämmityksen suosion kasvamisen ja maineen luotettavana ja turvallisena lämmitysmuotona. Nykyään yhdistyksen kulmakivenä on sama päämäärä eli lämmityslaite­ asennusten laadun parantaminen. Jäsenistö koostuu pääosin urakoitsijoista ja mukana on myös laitevalmistajia sekä energiantoimittajia. Yhdistyksen tärkein voimavara on urakoitsijajäsenet, jotka omalla kokemuksellaan luovat osaamista ja paikallisten olojen tuntemista järjestön toimintaan. Yhdistys antaa myös koulutusta ja teknillistä neuvontaa, sekä toimii viranomaisten kanssa yhteistyössä. Yhdistys on myös TUKES:in valtuuttamana pätevyyskokeiden ja pätevyystodistusten tahona. Öljylämmitysalan suosituksia ja koulutusta: www.ley.fi Tekninen neuvontapalvelu: 010 617 7414