Sotainvalidien Veljesliitto Krigsinvalidernas Brödraförbund ry. Toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2014

Taitto Mikko Taipale / Unionimedia Kuvat Adelaide Växland Elina Ruuttila Juha Takala Marja Kivilompolo Riitta Sookari Painopaikka Wellprint 2015

Sisällys 1. Yleistä............................................................................................... 4 Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Tukijäsenet Liiton tulevaisuus 2. Huolto................................................................................................ 6 Valtiovallalla ensisijainen vastuu Arjessa selviytyminen Avustajatoiminta Sotainvalidien hoito, kuntoutus ja muut palvelut hoitolaitoksissa 3. Edunvalvonta ..................................................................................... 10 Avopalvelut myös lievävammaisille Sotainvalidien neuvontapalvelu ja korjausneuvonta 4. Veljesjärjestö..................................................................................... 12 Vertaistuki Hengellinen työ 5. Järjestö............................................................................................. 14 Vahvan organisaation säilyttäminen Kentän ohjaus Tapahtumat Ulkoinen tiedotus Sotainvalidi-lehti Sisäinen tiedotus Tutkimushankkeet Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Muut yhteistyökumppanit Kansainvälinen toiminta Liiton talous 6. Liitteet.............................................................................................. 21

1. Yleistä Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien 18.8.1940 perustama huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Liiton jäsenpohja ja aatteellinen tausta ovat pysyneet samoina yli 70 vuotta. Nyt Veljesliiton tehtävänä on tukea ikääntyneitä jäseniään selviytymään arjessa. Liitto käytti myös vuonna 2014 varojaan etupainotteisesti jäsenkunnan hyväksi. Sotainvalidien, heidän puolisoidensa ja leskiensä edunvalvonta jatkuu täysipainoisena niin kauan kuin heitä keskuudessamme elää – aina 2020-luvulle saakka. Sotainvalidi- ja puolisojäsenet Sotainvalidien Veljesliiton sotainvalidijäsenten määrä vuoden alussa oli 4 860 ja vuoden päättyessä 3 910. Kertomusvuonna poistui joukostamme 982 sotainvalidia. Sotainvalidien keski-ikä oli vuoden lopussa yli 91 vuotta. Vuonna 2020 sotainvalidien määräksi arvioidaan vielä noin 900. Sotainvalideista asuu kotona edelleen noin 80 % ja loput 20 % palvelutaloissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Useimpien jäsenten kohdalla kotona selviytyminen on mahdollista vain, kun sotainvalidi saa kotiinsa erilaista tukea ja palvelua. Korkean iän ja toimintakyvyn heikentymisen myötä sotainvalidit tarvitsivat yhä enemmän erilaisia palveluja ja ulkopuolista apua. Veljesliiton huoltovastuuseen kuuluvat myös sotainvalidien puolisot ja lesket. Puolisojäsenten määrä oli vuoden alussa 11 569 ja vuoden lopussa noin 10 533. Puolisojäsenistä oli vuoden lopussa elossa olevien sotainvalidien puolisoita 1 479 ja sotainvalidien leskiä 9 054. Tukijäsenet Osastoissa oli vuoden 2014 alussa yhteensä 3 961 tukijäsentä ja vuoden päättyessä 3 857. Tukijäsenet ovat välttämättömiä Veljesliiton toiminnalle. Nuorempien panosta tarvitaan osastojen ja piirien käytännön toimien hoitamiseen ja iäkkäiden sotainvalidien ja puolisoiden ja leskien auttamiseen. Luonteva osa tukijäsenten ja yhteyshenkilöiden verkostoa ovat sotainvalidien lapset ja etenkin lapsenlapset. Tukijäseniä motivoitiin eri tavoin tärkeään tehtäväänsä. Tukijäsenten koulutuksesta huolehtii Veljesliiton ohella Sotainvalidien Perinnejärjestö. 4

Yksi piirien tärkeimmistä tehtävistä on järjestää virkistystoimintaa jäsenille. Pohjois-Pohjanmaan boccia-kilpailuissa riitti jännitettävää myös katsojille. Liiton tulevaisuus Sotainvalidiosastojen hiljalleen purkautuessa sotainvalidi-, puoliso- ja tukijäsenet ovat siirtyneet naapuriosastojen tai suoraan sotainvalidipiirien jäseniksi, mikä on ollut mahdollista hyväksyttyjen piirien ns. ”sekamallisääntöjen” mukaisesti. Kun aikanaan myös sotainvalidipiirissä sotainvalidien määrä on enää muutamia jäseniä (20), purkautuu myös piiri. Tämän jälkeen Sotainvalidien Perinnejärjestön alueyhdistykset huolehtivat viimeisten sotainvalidien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä huollosta ja jatkavat sen jälkeen sotainvalidiperinteen vaalijoina. Kertomusvuonna aloitettiin täysipainoisesti liiton 75-vuotisjuhlavuoden valmistelu. Päätapahtuma on 18. elokuuta 2015 Messukeskuksessa Helsingissä, ja juhlavuoden liittokokous pidetään 9.–10.6.2015 Jyväskylässä. 5

2. Huolto Valtiovallalla ensisijainen vastuu Ensisijainen vastuu sotainvalideista on ollut ja on valtiolla. Veljesliitto jatkoi kertomusvuonna ponnisteluja kaikkien sotainvalidien saamiseksi sotavammaprosentista riippumatta kunnan järjestämien avopalvelujen ja niissä tapauksissa, joissa kotona asuminen ei enää järkevin tukitoiminkaan onnistu, myös kodinomaisen laitoshoidon palvelujen piiriin. Vuonna 2014 toteutui eduskuntaryhmien puheenjohtajien yhteisesti tekemän lakialoitteen tuloksena avopalveluiden prosenttirajan lasku 15 prosenttiin 1.7.2015 alkaen. Arjessa selviytyminen Sotainvalidit sekä puolisot ja lesket tarvitsevat arjessa selviytyäkseen kotiinsa erilaisia palveluja ja ulkopuolista apua. Korkea ikä merkitsee monien käytännön hankaluuksien ilmaantumista sekä toimintakyvyn heikentymistä. Vaikeissakin tilanteissa kotona asuminen usein kuitenkin onnistuu, jos sinne on saatavissa riittävästi apua ja tukea. Mahdollisuus turvautua aika ajoin jaksottaiseen laitoshoitoon ja kuntoutukseen helpottaa kotona selviytymistä. Liiton toimintaa ja taloutta koskevan PTS-suunnitelman mukaisesti erilaista kohdennettua tukea suunnattiin etupainotteisesti jäsenkunnalle huolto- ja tukirahan lisäksi. Lisätukea jaettiin piireille jäsenmäärän ja varallisuuden mukaan. Piirien velvollisuus oli huolehtia siitä, että vähävaraistenkin osastojen jäsenet saavat tukea. Lisätukea voitiin käyttää puolisoiden ja leskien kuntoutukseen, jäsenten arjessa selviytymisen auttamiseen niin kotona kuin laitoksissa, yksinäisyyden ehkäisyyn, viriketoimintaan ja muuhun henkiseen huoltoon ja kuljetuspalveluihin. Liiton Kauniala-rahaston varoilla järjestettiin myös vuonna 2014 lievävammaisille sotainvalideille ja puolisojäsenille tarkoitettuja Hertta ja Hermanni -kursseja. Vastaavia kursseja pidettiin myös Kyyhkylässä liiton hallinnoiman Kyyhkylä I -rahaston varoilla. Sotainvalidipiirit valitsivat kurssilaiset. Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa piirit ostivat kursseja eri laitoksilta liiton määrärahalla. Sotainvalidien ja puolisojäsenten kotona asumista tukevat lisäksi muun muassa avustajatoiminta-, asuntojen korjausneuvonta- ja Palvelu-tv-hankkeet. Sotainvalidipiirit ja -osastot myönsivät keräys- ja lahjoitusvarojen sekä liiton tuen turvin edelleen myös avustuksia taloudellisesti heikoimmassa asemassa oleville sotainvalidiperheille muun muassa sairaus- ja lääkekulujen sekä kotiavun kustannuksiin. Avustajatoiminta Avustajatoiminta on osa sotainvalidien jäsen- ja huoltopalvelua. Sillä tuetaan sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskiensä itsenäistä kotona selviytymistä täydentämällä kunnallista sekä yksityistä kotihoitoa. Se tarjoaa omassa kodissa asuvalle jäsenistölleen pääasiassa kodinhoidollisia tukipalveluita. Avustettavien määrä on alkanut laskea, mutta kullekin asiakkaalle käytetyn ajan määrä on lisääntynyt asiakaskunnan ikääntyessä. 6

Samalla kun sotainvalidit, heidän puolisonsa ja leskensä ovat saaneet apua koteihinsa, on työttömille työnhakijoille voitu tarjota motivoivaa työtä ja mahdollisuus kouluttautua työn ohessa. Suuren nuorisotyöttömyyden vuoksi on nuorten työllistämistä pyritty lisäämään hankkeessa. Siitä huolimatta puolet avustajista on yhä yli 50-vuotiaita naisia ja miehiä. Avustajatoimintaa on toteutettu Sotainvalidien Veljesliiton koordinoimana työvoimapoliittisena hankkeena jo yli 16 vuotta. Kulunut toimintavuosi oli toinen, jolloin valtakunnallinen tukihanke ei enää saanut rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriöltä vaan toiminta katettiin Veljesliiton varoista. Tukihankkeessa on työskennellyt projektijohtaja. Avustajatoiminnassa on edelleen 16 aluehanketta, joilla oli yhteensä 20 toimipistettä, kun Lapin aluehankkeen Kemijärven ja Rovaniemen toimipisteet yhdistettiin Rovaniemelle. Keski-Pohjanmaan aluehanke ei saanut hankerahoitusta 1.3.2014 jälkeen, mutta hanke pystyi jatkamaan muiden avustusten turvin. Haettu Etelä-Savon hanke ei saanut hankerahoitusta. Uudenmaan aluehanke sai jatkorahoituksen uudelle kaudelle, mutta ELY-keskus edellytti, että se yhdistyy Helsingin aluehankkeen kanssa vuoden 2016 alussa. Työvoimahallinnon lakimuutokset aiheuttivat haasteita pitkin vuotta, mutta suurimmat uudistukset ovat edessä vuoden 2015 alussa. Tukihanke on toiminut alueellisten hankkeiden projektihenkilöstön ja hallinnoijien tukena. Tukihanke järjesti kuusi avustajien peruskurssia ja kahdet projektihenkilöstön neuvottelupäivät sekä yhden työkokouksen. Peruskurssille osallistui vuoden aikana 137 avustajaa. Vuoden aikana päivitettiin ja painatettiin avustajille suunnattu Avustajan työkirja sekä uudistettiin sähköinen kehitys- ja ohjauskeskustelurunko Surveypal-alustalle projektihenkilöstön avuksi. Projektijohtaja osallistui valtakunnalliseen kehittämistyöhön, jossa luotiin henkilökohtaisen avustajan koulutus. Pilottikoulutukseen osallistuvat Helsingin ja Uudenmaan aluehankkeet. Hankkeessa suoritettiin tai käynnistettiin vuoden aikana kolme tutkimusta. Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelija Minna Majuri-Kiiski teki opinnäytetyönsä avustajista. Hän selvitti avustajien kokemuksia työstään ja saamastaan ohjauksesta avustajatoimintahankkeessa. Lomakehaastatteluun osallistui 260 avustajaa. Mari Lönnbergin pro gradu -tutkielma oli suunnattu projektihenkilöstölle. Hän tutki heidän ajatuksiaan projektiluonteisesta työstä sekä työllistymisuskostaan. Syksyllä käynnistettiin avustajatoiminnan historian kirjoittaminen Veljesliiton kustantamana. Kirjan kirjoittajaksi palkattiin historioitsija Vesa-Pekka Jäntti, ja se valmistuu vuonna 2015. Avustajatoiminnan ja veljeskotien osaamisen yhdistävää yritysyhteistyötä alettiin pohtia uudelleen keväällä erillisen työryhmän avulla. Asiantuntija-apua saatiin Aalto-yliopiston ja yhteiskunnallisen yrittämisen asiantuntijoilta. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sovittiin tapaaminen tammikuuhun 2015. Veteraanivastuulta saatiin tukea 83 663,71 euroa, joka suunnattiin aluehankkeiden avustajien jatkotyöllistämiseen. Kaatuneiden Muistosäätiö myönsi 30 000 euroa asiakaskäyntien tukemiseen. Lisäksi rosvopaistitapahtumien arpajaisten tuottoa ohjattiin hankkeeseen 15 250 euron edestä. Tämä tuki kohdennettiin osin Keski-Pohjanmaan hankkeen tukemiseen ja osin kolmannen kerran yritysyhteistyönä hankittujen leasing-autojen maahantuontimaksujen sponsorointiin. Tällä kertaa autoja hankittiin 15 kappaletta entisten autojen tilalle neljän aluehankkeen alueelle, pääosin Lappiin. 7

Hankkeessa selvitettiin tarkoin vuoden 2013 lukujen perusteella hankkeen tulojen muodostuminen. Hankkeen tuloista noin 5 miljoonaa euroa koostuu työvoimahallinnon hankkeille myöntämistä tuista. Tästä 1,5 miljoonaa euroa tuli projektien hallinnointiin ja loput, noin 3,5 miljoonaa euroa tuli avustajien palkkaukseen saatuna palkkatukena. Asiakasmaksujen osuus oli reilut 2,2 miljoonaa euroa ja kuntatukien osuus noin 1,2 miljoonaa euroa. Veljesliiton käyttämän 0,8 miljoonan euron tuesta 485 492 euroa ohjautui sotainvaliditalouksien asiakasmaksujen kompensoimiseen ja loput yleisiin, tukihankkeen kautta syntyneisiin kuluihin, kuten peruskurssien, neuvottelupäivien ja erinäisten tukien maksatuksiin aluehankkeille. Muut alueelliset sotainvalidipiirien ja -osastojen sekä veteraanijärjestöjen kattamat kulut olivat vajaat 0,6 miljoonaa euroa. Hankkeen tiedottamista pyrittiin lisäämään lehtiartikkelein, tiedotteilla, avustajatoiminta.fi-sivuilla sekä television välityksellä. Keski-Pohjanmaan hankkeen kielteisen hanketukipäätöksen johdosta A-Studio teki aiheesta jutun, joka esitettiin ohjelmassa 18.8.2014. Sotainvalidi Olavi Käkelä nauttii luonnossa liikkumisesta. Avustaja Harri Krannila vie hänet säännöllisesti ulkoilemaan. Asiakaskunnan poistuman johdosta hankkeessa on pyritty etsimään korvaavia asiakasryhmiä, jotta harvenevan jäsenistön palvelut kyettäisiin edelleen turvaamaan. Hankkeessa halutaan pitäytyä nykyisiä asiakasryhmiä lähellä olevissa ryhmissä. Syksyllä käytiin keskusteluita Lotta Svärd Säätiön kanssa ja päädyttiin siihen, että kotirintaman lotat tulisivat vähitellen avustajatoiminnan asiakkaiksi vuoden 2015 alusta. Toimintavuoden päättyessä avustajatoiminnan piirissä oli 7 097 asiakastaloutta, joista 551 sotainvaliditalouksia ja 2 209 sotainvalidien puoliso- tai leskitalouksia (yhteensä 2 760 taloutta, 38,9 %). Aluehankkeissa työskenteli keskimäärin 320 avustajaa samanaikaisesti ja vuoden aikana 525 eri avustajaa. Avustajista 5,9 % oli alle 25-vuotiaita, 26–50-vuotiaita 44,2 % ja yli 50-vuotiaita 49,9 %. 8

Sotainvalidien hoito, kuntoutus ja muut palvelut hoitolaitoksissa Veljesliiton tehtävä on varmistaa entisten omien laitosten sekä sairas- ja veljeskotien tulevissa järjestelyissä, että sotainvalidit ja muut veteraanit ovat niissä edelleen ensisijaisia potilaita ja asiakkaita niin kauan kuin he näiden laitosten palveluja tarvitsevat. Liitto on osallistunut aktiivisesti Hoito- ja kuntoutuslaitosten liiton, Hokulin toimintaan. Kaunialan sotavammasairaalassa toimintaa jatkettiin yhdessä kiinteistön nykyisin omistavan Vantaan kaupungin kanssa. Kaunialan Sairaala Oy:n osakkeista vuoden 2014 loppuessa Veljesliitto omisti 55 % ja Vantaan kaupunki 45 %. Veljesliitto on osaltaan luvannut vastata Kaunialan Sairaala Oy:n vuokrasta, mikäli yhtiön oma toiminnallinen tulos ei riitä sen kattamiseen. Hoitopaikkoja luovutetaan Vantaan kaupungin kanssa erikseen sovitun aikataulun mukaisesti kaupungin käyttöön. Vuoden 2015 alussa Veljesliiton ilmoittama Vantaan osuus oli 140 paikkaa 200 hoitopaikasta. Koska sotainvalideja on kertomusvuoden aikana hakeutunut Kaunialaan ennakoitua enemmän, on paikkojen siirto joustavasti viivytetty. Liitto neuvottelee Vantaan kanssa Kaunialan tulevaisuudesta uusissa sote-ratkaisuissa. Kyyhkylän kuntoutussairaalan toimintaa johtaa Veljesliiton ja Mikkelin kaupungin yhdessä perustama Kyyhkylä-säätiö. Sen hallituksessa liiton nimeämillä edustajilla oli edelleen enemmistö. Kyyhkylä-säätiö varmistaa sääntöjensä tarkoituspykälän mukaisen sotainvalidien ja muiden veteraanien hoidon mahdollisimman pitkään uusia asiakasryhmiä ja toimintamuotoja etsimällä. Myös Mikkelissä käydään kaupungin kanssa neuvotteluja Kyyhkylän tulevaisuudesta. Kuntoutussairaalan toimintaa johtaa Kyyhkylä Oy sekä majoitus- ja ravitsemustoimintaa Kyyhkylän Kartano Oy. Yhdessä Mikkelin kaupungin (Naistinki Oy) kanssa perustettu Kiinteistö Oy Kyyhkylä ylläpitää Rustholli-hotellia. Kyyhkylän Palvelukeskus Oy ylläpitää Veljesliiton Kouvolan osastolta säätiölle siirtynyttä Haanojan palvelukeskusta. Avokuntoutuksen uusi vaihtoehto on tuettu kotona kuntoutuminen. Oman tukihenkilön kanssa pääsee ulkoilemaan turvallisesti. 9

3. Edunvalvonta Avopalveluja 15 prosentin sotainvalideille Pitkän ja monivaiheisen edunvalvontatyön tuloksena eduskunta muutti hallituksen valtion vuoden 2015 talousarvioesitystä. Kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajien aloitteen pohjalta hyväksyttiin marraskuussa 2014 sotilasvammalain muutos, jonka perusteella kuntien järjestämät avopalvelut korvataan 15 prosentin haitta-asteen sotainvalideille 1.7.2015 alkaen. Uudistuksen on arvioitu koskevan noin 350 sotainvalidia. Muutoksen jälkeenkin noin 750 haitta-asteeltaan 10 prosentin sotainvalidia jää edelleen väliinputoajiksi, koska heidät on rajattu sekä sotilasvammalain että veteraanikuntoutuksen määrärahoista korvattavien kotipalvelujen ulkopuolelle. Liitto antoi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle lausunnon myös uuteen sosiaalihuoltolakiin liittyvästä sotilasvammalain muutosesityksestä. Valiokunta korjasi lainmuutosta lisäämällä korvattavien palvelujen listaan liikkumista tukevat palvelut, mikä vastasi liiton kannanottoa. Eduskuntaryhmien yhteyshenkilöiden ja liiton johdon 6.3.2014 järjestetyssä tapaamisessa oli keskeisesti esillä lievävammaisilta sotainvalideilta puuttuvat kotipalvelut. Veteraaniliittojen valtuuskunnan Vevan mukana liiton edustajat kävivät vetoamassa uudistuksien eteenpäin viemiseksi 21.2.2014 sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikkoon ja peruspalveluministeri Susanna Huoviseen sekä 23.9.2014 eduskuntaryhmiin. Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunta kirjasi syyskuussa 2014 sotainvalidi- ja veteraanihuollon tavoitteet vuosille 2015–2020. Sotainvalidien kohdalla kiireellisimpänä asiana toimenpidelistassa on 10 prosentin sotainvalidien saaminen korvattavien sosiaali- ja terveydenhuollon avopalvelujen piiriin. Muita tavoiteohjelmaan kirjattuja esityksiä ovat pysyvään laitoshoitoon oikeuttavan haitta-asterajan alentaminen sekä puolisoiden ja leskien kuntoutusmahdollisuuksien parantaminen. Liitto teki yhdessä muiden veteraanijärjestöjen kanssa esityksen Rintamaveteraaniasian neuvottelukunnan toiminnan jatkamisesta sen syksyllä 2015 päättyvän nykyisen toimikauden jälkeenkin. Valtiokonttorin uuden sopimuskierroksen myötä lisääntyi hoito- ja kuntoutuspalveluntuottajien määrä. Samalla sotainvalideille ja puolisojäsenille avautui mahdollisuus saada suoraan Valtiokonttorin maksusitoumuksella tuettua kotona kuntoutumista. Sotainvalidi-lehden ja muun tiedotuksen avulla kerrottiin jäsenistölle näistä laajentuneista kuntoutusmahdollisuuksista. 10

Suomen veteraaniliittojen valtuuskunta (kuvassa Veljesliiton puheenjohtaja Juhani Saari ja Rintamaveteraaniliiton puheenjohtaja Matti Louekoski) kävi 23.9.2014 tapaamassa eduskuntaryhmien edustajia. Edunvalvontatyö tuotti tulosta – eduskuntaryhmät kertoivat jokasyksyisessä tapaamisessa sotainvalidien haitta-asterajan lieventämiseksi tehdystä talousarvioaloitteesta. Sotainvalidien neuvontapalvelu ja korjausneuvonta Sotainvalidit ja heidän leskensä tarvitsevat oikeuksiensa toteuttamiseksi asiantuntevaa neuvontaa ja muuta apua sotilasvammakorvaus- ja muissa sosiaaliturva-asioissa. Päävastuu tästä on siirtynyt sairas- ja veljeskotien neuvontapalvelulle. Sotainvalidiosastoilla ja piireillä oli edelleen kuitenkin tärkeä rooli sotainvalidien vanhuudenhuollon turvaamisessa sekä erityisesti kunnallisia palveluja koskevassa edunvalvonnassa. Liitto tuki neuvontapalvelua toimittamalla informaatiota ja järjestämällä uusille neuvontatyötä tekeville lakikurssin. Vanhustyön keskusliiton eri puolilla maata työskentelevät 15 korjausneuvojaa auttoivat sotainvalideja ja veteraaneja sekä heidän leskiään asuntojen korjaamista ja siihen saatavaa yhteiskunnan tukea koskevissa kysymyksissä. Korjausneuvojien tuella toteutettiin vuoden 2014 aikana 304 sotainvalidin asunnon korjausta. Näiden lisäksi remontoitiin myös sotainvalidien leskien asuntoja. 11

4. Veljesjärjestö Vertaistuki Sotainvalidien Veljesliiton kolmas tukipilari, veljesjärjestötoiminta, on perustunut aina vertaistukeen, jo vuosikymmeniä aikaisemmin kuin tämä termi keksittiin. Veljeshenki on tarkoittanut huolehtimista toisista sotainvalideista ja heidän omaisistaan. Tämä toiminta on aina painottunut sotainvalidiosastoihin ja -piireihin. Vuosikymmeniä jatkunut vertaistuen merkitys näkyy muun muassa siinä, että sotainvalidien eliniän ennuste on pidempi kuin muilla saman ikäisillä miehillä. Virkistys- ja muiden tilaisuuksien, matkojen ja retkien suunnittelusta ja toteutuksesta ovat pääosin vastanneet nuoremmat tukijäsenet. Veljeshenki jatkuu nyt nuorempien sukupolvien tukemana vahvana kaikessa tässä toiminnassa. Ikääntyvän jäsenkunnan yhtenä ongelmana on yksinäisyys. Henkinen ja hengellinen huolto, virkistystoiminta ja yhteydenpito ystävien ja kohtalotovereiden kanssa on tärkeää. Hengellinen työ Liiton hengellisen toiminnan johdossa on hallituksen nimeämä hengellisen työn toimikunta. Siihen kuuluu yksi sotainvalidi ja yksi puolisojäsenten edustaja sekä viisi luottamuspappia. Hengellinen toiminta sotainvalidien ja heidän puolisoittensa ja leskiensä parissa on edelleen ollut runsasta. Vaikka jotkut piirit järjestävät edelleen perinteisiä omia hengellisiä päiviään tai myös yhteisiä toisten veteraaniliittojen piirien kanssa, runsaimmin on kuitenkin osallistuttu sotiemme veteraanien seutukunnallisiin kirkkopäiviin eri puolilla Suomea. Sotainvalidi-lehti on julkaissut jokaisessa numerossaan hengellisen toiminnan aukeamaa. Veljesliiton piirien luottamuspapit kokoontuivat marraskuussa Tampereelle yhteisille neuvottelupäiville. Vieraana oli emeritusprofessori Antti Eskola, joka kertoi neljästä uskosta kirjoittamastaan kirjasta. Päivillä keskusteltiin hengellisten teemojen lisäksi liiton hengellisen työn tulevaisuudesta. Keskustoimisto vastasi luottamuspappien neuvottelupäivien käytännön järjestelyistä. Veteraaniliittojen yhteisestä hengellisestä toiminnasta vastaa Veteraanivastuu ry:n alaisuuteen perustettu hengellisen työn toimikunta. Kukin liitto on nimennyt siihen kaksi edustajaansa. Toimikunta on keskittynyt seutukunnallisten kirkkopäivien järjestämiseen. Toimikunnan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Kymen piirimme luottamuspappi Matti Tuomisto. Kuluneen vuoden aikana järjestettiin eri puolilla maata 38 seutukunnallista kirkkopäivää. Päivät kokosivat yhteensä yli 8 300 osallistujaa. Veteraanivastuu ry on voinut kirkkohallituksen myöntämien kolehtivarojen avulla tukea näiden päivien järjestelyjä hieman yli 100 000 euron summalla. 12

Yhdessä tekeminen ylläpitää veljeshenkeä. Jyväskylän osaston kesäpäivän luontopolulla rasteja ratkomassa ”ryhmä Luukkonen”. 13

5. Järjestö Vahvan organisaation säilyttäminen Liiton organisaatio pidetään vahvana ja toimintakykyisenä. Veljesliiton omaa organisaatiota supistetaan hallitusti liittokokouspäätösten mukaisesti. Liiton ja sen jäsenyhdistysten voimavarat käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja tarkasti jäsenkunnan hyväksi heidän elinaikanaan. Vuoden lopulla Veljesliitolla oli edelleen 19 sotainvalidipiiriä, joista yksi toimii Ruotsissa. Neljässä piirissä on hyväksytty säännöt, joiden mukaan piirin jäseninä on pelkästään henkilöitä. Yhdeksällä piirillä voi sääntöjen mukaan olla sekä osasto- että henkilöjäseniä. Sotasokeat ry. ja Aivoinvalidit ry. jatkoivat toimintaansa liiton erikoisjäsenyhdistyksinä. Osastoja oli vuoden loppuessa 255, joten kuusi osastoa purkautui kuluneen vuoden aikana. Piirien toiminnanjohtajista 17 oli vuoden lopulla liiton palkkauksessa. Puolet toiminnanjohtajista oli osa-aikaisia tai johti piirin lisäksi kaupunkiosastoa. Tavoitteena on ollut turvata tehtävien joustava hoitaminen palkattujen toimihenkilöiden määrän vähitellen supistuessa samalla kun jäsenkunta ja yhdistysten määräkin vähenevät. Liittovaltuusto velvoitti lokakuun kokouksessaan hallituksen valmistelemaan esitystä liiton sääntöjen muuttamisesta Jyväskylän vuoden 2015 liittokokoukseen. Sääntömuutos pyritään valmistelemaan siten, että säännöt voisivat olla käytössä liiton toiminnan loppuun saakka. Kentän ohjaus Piirien tehtävä on huolehtia siitä, että jokaisesta piirin alueella asuvasta sotainvalidi- ja puolisojäsenestä pidetään huolta ja että jokainen jäsen saa lainsäädännön hänelle turvaamat etuudet ja palvelut. Tärkeänä pidetään, että jokainen piiri järjestää piirin alueella erilaisia hengellisiä ja virkistyksellisiä tilaisuuksia, joihin piirin kaikki jäsenet voivat halutessaan osallistua. Piirit huolehtivat myös osastojensa toimintaedellytyksistä. Varsinainen jäseniin ja puolisojäseniin kohdistuva huolto- ja tukityö tehdään paikallisosastoissa. Järjestöpäällikkö on vastannut kentän ohjauksesta keskustoimiston johtoryhmän ja pääsihteerin ohjeistuksen mukaisesti. Vuoden 2014 piirikäynneillä keskityttiin piirien organisaatioiden tilanteeseen ja tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnitelmiin. Miten piirit muuttavat sääntöjänsä, jotta purkautuvien osastojen jäsenille turvataan huolenpito piirien jäsenyydessä? Onko piireillä suunnitelma ja seuranta siitä, että osastot toimivat jäsentensä hyväksi ja että voimavaransa menettäneet osastot purkautuvat? Onko perinneyhdistys perustettu? Miten tukihenkilötoiminta ja sotainvalidien perinneyhdistykset piireissä toimivat? Onko perinneyhdistyksellä omia aktiviteetteja? Keskusteluissa käytiin läpi erilaisia mahdollisuuksia piirin perinneyhdistyksen toiminnalle. Onko talouden suunnittelussa huomioitu piirien ajateltu toiminta-aika, jotta omat varat sekä liitolta vuosittain tuleva tuki riittävät piirien toiminnan turvaamiseen purkautumiseen saakka? Miten piirien henkilöresurssit on suunniteltu huomioimaan toiminnan vähentyminen mutta myös se, että piirien tulee toimia vielä useita vuosia? 14

Joidenkin piirien osalla mietittiin piirien yhteistyön tiivistämistä. Käynneillä keskusteltiin myös neuvontapalvelun toiminnan tilanteesta sekä avustajatoiminnasta ja sen tulevaisuuden näkymistä. Piirikäynneillä selviteltiin myös piirien akuutteja käytännön asioita, joihin haettiin liiton johdon näkemystä ja ajatuksia sekä välitettiin toiveita liiton suuntaan. Järjestöpäällikkö välitti piirien näkemyksiä keskustoimiston johtoryhmälle. Järjestöpäällikkö laati jokaisen käydyn piirivierailun perusteella raportin, joka annettiin kunkin piirin piirihallituksen sekä keskustoimiston johtoryhmän tietoon. Järjestöpäällikkö raportoi työstään pääsihteerille ja keskustoimiston johtoryhmälle. Tapahtumat Kansallisen veteraanipäivän 27.4.2014 tapahtumat Veteraanipäivän pääjuhlaa vietettiin Mikkelissä teemalla ”Kiitollisina kohti tulevaisuutta”. Kansallisena veteraanipäivänä järjestettiin päätapahtuman lisäksi lukuisia paikallisia tilaisuuksia eri puolilla maata mm. sotainvalidien veljeskodeissa. 71. Sotainvalidien viikko 31.8.–7.9.2014 Viikon aikana järjestettiin paikallisia sotainvaliditapahtumia. Seminaarit, koulutus- ja neuvottelupäivät Liiton johdon perinteinen seminaari pidettiin 22.10.2014 Helsingissä. Liittovaltuusto ja sotainvalidien kunniakerho kokoontuivat samassa yhteydessä. Ennen kunniakerhon kokousta piti historioitsija Teemu Keskisarja esityksen aiheesta Tolvajärven jälkeen. Kunniakerhon jäsenistä oli elossa 144, joista paikalla kokouksessa oli 29. Kerhon puheenjohtajan eli oltermannin tehtävään valittiin yksimielisesti Erkki Kitunen Toijalasta edesmenneen Risto Seppälän tilalle ja varapuheenjohtajaksi Pekka Tiilikainen Helsingistä. Piirien ja kaupunkiosastojen toiminnanjohtajien ja muiden toimihenkilöiden neuvottelupäivät pidettiin 6.–7.5.2014 Tampereella. Piirien toiminnanjohtajien koulutuspäivät järjestettiin 9.–10.10.2014 Helsingissä. Toiminnanjohtajien ja isojen kaupunkiosastojen toimistonhoitajien koulutuspäivä järjestettiin 7.2.2014 Vantaalla ja liiton perinteinen lakikurssi pidettiin 29.–30.10.2014 myös Vantaalla. Piirien entisten toiminnanjohtajien tapaaminen pidettiin 20.2.2014 Helsingissä. Läsnä oli 14 eläkkeellä olevaa toiminnanjohtajaa. He toivoivat tapaamisten jatkuvan. Veljeskotipäivät järjesti Oulunkylän Kuntoutussairaala 2.–3.10.2014 Helsingissä. Hoitoja kuntoutuslaitosten liiton (Hokuli) veljeskotipäivät järjestettiin 24. kerran. Avustajatoimintaprojektin alueellisten projektipäälliköiden ja käytännön avustajatehtävissä toimivien henkilöiden koulutustoiminta jatkui eri puolilla maata. Keskustoimiston henkilökunnan tyky-päivää vietettiin 11.6.2014 Hietaniemen hautausmaalla ja Lapinlahdessa. Pasilan veteraani- ja perinnejärjestöjen toimistoissa työskentelevä henkilökunta vietti yhteistä pikkujoulua 3.12.2014 Kauppatorin Kolera-altaassa Ms Marival II:ssa. 15

Naistenkerhon kokoontumisessa Riihimäellä lauletaan ja nauretaan. Ulkoinen tiedotus Sotainvalidien Veljesliiton ulkoisella tiedotuksella halutaan muistuttaa kansalaisia sotainvalideista: heidän olemassaolostaan, heidän uhrauksistaan ja tilanteestaan nykypäivänä. Esillä pyritään pitämään myös sotainvalidien edunvalvontaan liittyviä asioita. Ulkoisessa tiedotuksessa käytettiin samoja keinoja valtakunnallisen mediahuomion saamiseen kuin edellisenä vuonna, mutta heikommilla tuloksilla. Maakunnallisesti piirit olivat paremmin esillä alueidensa medioissa. Liitto onnistui reagoimaan mediassa jo esillä olleisiin aiheisiin, kuten esimerkiksi Miss Universum Armi Kuuselan vierailuun. Liiton varallisuus oli esillä itsenäisyyspäivän tienoilla. Juttu oli myönteinen Veljesliiton kannalta – siinä kerrottiin lähes oikein tiedoin Veljesliiton omaisuudesta ja tulevien vuosien suunnitelmista. 16 Liitto on edelleen mukana Facebookissa omalla sivullaan. Veljesliiton tiedottaja Elina Ruuttila palasi elokuussa hoitovapaalta ja hänen sijaisensa Marja Kivilompolo jatkoi Veljesliitossa juhlavuoden tiedottajana.

Sotainvalidi-lehti 4 / 2014 SOTAINVALIDI SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON ÄÄNENKANNATTAJA Sotainvalidi-lehden avulla sotainvalideille ja puolisojäsenille vahvistuu kuva siitä, että heistä pidetään huolta. Lehti jakaa myös tärkeää tietoa jäsenkunnan lakisääteisistä eduista ja oikeuksista. Lehti on osaltaan sotainvalidien perinnetyön tekemistä. Lehden painos oli noin 22 000. Lehti ilmestyi vuonna 2014 viisi kertaa. Vuoden lopussa valmisteltiin kevyttä lehtiuudistusta, jonka tavoitteena on tehdä lehdestä entistä helppolukuisempi iäkästä jäsenistöä ajatellen. Sisäinen tiedotus Sotainvalidien Veljesliiton sisäisen tiedotustoiminnan tavoitteena on avoimuus – kaikilla organisaatiossa toimivilla on ajan tasalla olevaa tietoa niistä asioista, joita hän tarvitsee työtehtävissään. Piireille kootaan kerran kuussa piiritiedote, jossa kerrotaan ajankohtaisista asioista. Osastoihin lähetetään osastopostitus kaksi kertaa vuodessa. Veljesliitto teetti vuodelle 2014 oman taskukalenterinsa, jonka painos oli 5 000. KRIGSINVALIDEN Pieniprosenttisen pitäisi pärjätä yksin s. 6, 10–13 Vaivaistalosta palveluiden viidakkoon s. 16 Veljesliiton löytö! s. 26 ’’ Lääkäri oli kirjoittanut ohjeen lääkereseptiin: Hallista kalaa!” Pirkka-Hämeen piiri s. 36 LAKIMIES s. 6 Eduskuntaryhmät esittävät prosenttirajan lieventämistä ELÄMÄN SANA s. 20 PIIRIT TOIMIVAT s. 30 KRIGSINVALIDEN s. 48 1 Sotainvalidi-lehti on sotainvalideille, puolisoille ja leskille sekä nuoremmille tuki- ja perinnejärjestön jäsenille tehty tietopaketti. Se kertoo jäsenten lakisääteisistä eduista, mutta tarjoaa myös kevyttä sisältöä. Tutkimus- ym. hankkeet Liiton palkkaama filosofian tohtori Tuomas Hoppu jatkoi osan vuotta liiton 75-vuotis-historian tutkimusta. Työtä valvoo liiton hallituksen asettama historiatoimikunta. Historiakirja ilmestyy liiton juhlavuonna. Veljesliiton neljän eri yliopiston tutkijoiden kanssa käynnistämä Tutkijafoorumi jatkoi myös kertomusvuonna. Foorumin puitteissa tehdään tutkimusta sotainvalidihuollon vaikuttavuudesta. Tutkimukset ovat mm. osoittaneet, että sotainvalidien eliniän ennuste on ollut selvästi pitempi kuin muilla vastaavan ikäisillä miehillä. Tutkijafoorumin tuloksia julkaistaan juhlavuoden julkaisusarjassa. Yhdessä Valtiokonttorin kanssa jatkettiin sotainvalidien Palvelu-tv:n pilotointia kolmessa veljeskodissa. Liitto on tukenut palvelun tarjoamista sotainvalidien leskille. Pilottivaiheen jälkeen myös muilla veljeskodeilla on mahdollisuus ottaa palvelu-tv käyttöön. Liitto jatkoi Ilveskodin ”Kaatumatta paras” -projektin tukemista myös kertomusvuonna. Uudenkaarlepyyn sairaskoti ja Selkämeren sairaskoti (Geritrim) toteuttivat yhdessä liiton tuella ja yhteistyössä Rannikko-Pohjanmaan piirin kanssa hankkeen, joka tutki ohjatun liikunnan harjoittelun vaikutusta fyysiseen toimintakykyyn. Sotainvalidien Sairaskoti ja Kuntoutuskeskus (Pori) sai liitolta hankeavustusta käsikirjan laatimiseksi iäkkään sotainvalidin henkisestä ja hengellisestä saattohoidosta veljeskotien käyttöön. Veljesliiton Varkauden osasto sai liitolta projektiavustuksen tablettitietokoneiden hankintaan. Projektin tarkoituksena on opettaa sotainvalidi- ja puolisojäsenille tablettitietokoneiden käyttöä. 17

Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa Veteraanijärjestöjen kanssa jatkettiin yhteistyötä veteraaniliittojen vuonna 1999 perustaman Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnan (VEVA) johtamana kunkin järjestön itsenäisyyttä ja omaehtoista päätöksentekoa kunnioittaen. Liiton keskustoimisto on Helsingin Itä-Pasilassa yhteisissä tiloissa muiden veteraanijärjestöjen kanssa. Valtiovallan taholta luvatun vuokratuen maksaa avustuksena Raha-automaattiyhdistys. Liiton Helsingin ja Uudenmaan piirit toimivat keskustoimiston yhteydessä. Pasilan tiloja isännöi veteraanien yhteistä perinnetyötä varten perustettu Tammenlehvän Perinneliitto ry. Veteraanijärjestöjen yhteistä varainhankintaa hoitaa veteraaniliittojen ja Kaatuneitten Omaisten liiton perustama Veteraanivastuu ry. Kuluneena vuotena varusmiesten suorittaman keräyksen lisäksi postitettiin itsenäisyyspäivän tienoilla joka talouteen keräyskirje ”Sarja, joka pysäytti”. Paikallinen Sotainvalidien syyskeräys järjestettiin vielä neljällä paikkakunnalla. Muut yhteistyökumppanit Sotainvalidien Veljesliitto jatkoi yhteistyötä Valtiokonttorin, Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, sosiaali- ja terveysministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kirkkojen, Raha-automaattiyhdistyksen, Vanhustyön keskusliiton, Invalidisäätiö Ortonin, Tammenlehvän Perinneliitto ry:n ja Sotainvalidien Perinnejärjestön sekä muidenkin sotainvalidien kannalta tärkeiden yhteisöjen kanssa. Yhteiskunnan ja Raha-automaattiyhdistyksen tuen lisäksi Suomen kansan aineellinen ja henkinen tuki sotainvalideille on loppuun saakka tarpeen. Presidentin Kultainen kiekko luovutettiin kertomusvuonna Eduskunnalle. Kiekkoa olivat 9.9.2014 eduskunnan valtiosalissa vastaanottamassa eduskunnan puhemiehet ja kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajat. Sotainvalidien Veljesliiton hallitus myönsi kultaisen kiekon eduskunnalle kiitollisuuden osoituksena vuosikymmenien ajan tehdystä mittavasta työstä. Kiekon oli vastaanottamassa eduskunnan puhemiehistö ja eduskuntaryhmien puheenjohtajat. 18

Kansainvälinen toiminta Maailman Veteraanijärjestön (World Veterans Federation) toimintaan osallistumisesta veteraanijärjestöjen puolesta vastaa Suomen Rauhanturvaajaliitto. Veljesliiton puheenjohtaja on osallistunut MVJ:n 8. lainsäädäntökonferenssin valmistelutoimikunnan työhön. Yhteydenpitoa ruotsalaisten ja virolaisten vapaaehtoisten ja heimoveteraanien kanssa jatkettiin vuoden aikana. Yhteistyötä on jatkettu myös ruotsalaisen Kungafonden-rahaston kanssa. Se tukee mm. Ruotsissa asuvia suomalaisia sotainvalideja. Liiton talous Liiton tuki kentälle Tuki kentälle on kyetty säilyttämään korkealla tasolla. Liiton kokonaistuki jäsentensä huoltoon oli 4 454 579 euroa (4 408 523 euroa vuonna 2013). Liiton taloudellista tukea piireille ja erikoisjäsenyhdistyksille maksettiin huolto- ja tukirahana sekä lisätukena ja kotona selviytymisen tukena. Piirien huolto- ja tukiraha säilyi runsaana kahtena miljoonana eurona. Huolto- ja tukirahalla on tuettu huoltotyön ohella myös piiriorganisaatiota ja piiritoimiston kustannuksia. Liiton tukea annettiin myös muihin nimettyihin tarkoituksiin, kuten avustajatoimintaan ja erilaisiin muihin hankkeisiin. Muu varsinainen toiminta ja varainhankinta Yhdistystoiminnan kulut olivat 350 123 euroa (443 760 euroa) ja keskustoimiston kulut 674 904 euroa (759 796 euroa). Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 5 479 607 euroa (5 612 080 euroa). Jäsenistölle suunnattu myyntitoiminta jatkui myös kertomusvuonna. Liiton tunnuksella varustettujen lahjatavaroiden myynti on tärkeää jäsenistön yhteenkuuluvuudelle. Kunniamerkkien ompelupalvelusta muillekin kuin liiton jäsenistölle vastasi edelleen Sotainvalidien Veljesliiton Myyntipalvelu Oy. Testamenttilahjoituksia saatiin 838 515 euroa (789 927 euroa). Vilho Tukian testamentin ehtojen mukaisesti liiton vuonna 2013 perustamaan Vilho Tukian rahastoon siirrettiin 783 485 euroa (417 616 euroa). Varainhankinnan tulos oli 106 983 euroa (398 317 euroa). Tuotto- / kulujäämä ennen sijoitustoimintaa oli 5 366 751 euroa (5 228 174 euroa). Sijoitustoiminta Sijoitustoimintaa on hoidettu liiton hallituksen tarkistaman sijoitussuunnitelman mukaisesti. Liiton sijoitusten hoito on jaettu kolmen pankin kesken konsultatiivisin sopimuksin. Sijoitustoimintaa suunnittelee ja valvoo liiton sijoitustoimikunta. Pääsihteeri raportoi säännöllisesti hallitukselle liiton taloudesta ja sijoituksista. Arvopaperisijoitusten kirjanpitoarvoja kirjattiin vuonna 2014 vuoden viimeisen päivän arvoilla ylös 471 180 euroa (671 269 euroa) ja alaskirjauksia oli 134 609 euroa (242 642 euroa). Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos oli 1 943 943 euroa (2 503 742 euroa). Omatoiminen kulujäämä oli toimintavuonna -3 422 807 euroa (-2 724 431 euroa). 19

Tulos vuodelta 2014 Satunnaiset tuotot olivat +554 468 euroa (+531 500 euroa vuonna 2013). Liiton hallitus on päättänyt purkaa Kaunialan varausta vuoden 2014 tilinpäätöksessä ko. summalla. Liiton saamat yleisavustukset (RAY) olivat yhteensä 200 000 euroa (326 000 euroa). Liiton tilikauden alijäämä oli vuodelta 2014 yhteensä -2 485 339 euroa (-1 892 931 euroa). Raha-automaattiyhdistyksen tarkastajat suorittivat 3.6.2014 avustuksien käytön valvontaan liittyvän tarkastuksen. He totesivat raportissaan, että liiton hallinto, talous ja talouden seuranta on hyvin hoidettu. Tarkastuskertomuksen mukaan liiton avustuksen myöntämistä ja tasoa harkitaan vuosittain ilman kirjattua takarajaa. Huolto- ja tukirahasto 2005–2020:a purettiin vuoden 2014 tilinavauksessa 1 000 000 eurolla taseen omaan pääomaan. Kauniala-rahaston varoja käytettiin Kaunialassa hoidettavien tai sieltä kuntoutusta tai kotiapua saavien sotainvalidien, muiden veteraanien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä hyväksi yhteensä 260 102 euroa (236 841 euroa). Liitto antoi vuonna 2013 Kaunialan Sairaala Oy:lle pääomalainaa maksuvalmiuden ylläpitämiseksi 492 630 euroa. Kertomusvuonna Kaunialan Sairaala Oy:n tulos oli positiivinen. Konsernitilinpäätös Liitto on laatinut vuodesta 2008 lainsäädännön perusteella tekemään konsernitilinpäätöksen, joka sisältää liiton, Kaunialan Sairaala Oy:n konsernin, Kyyhkylä-säätiön konsernin, Sotainvalidien Veljesliiton Myyntipalvelu Oy:n, Sotainvalidien Veljesliiton Tuki- ja perinnesäätiön ja Kaunialan sotavammasairaalan tukisäätiön kirjanpidot. 20

6. Liitteet Toimintaamme tukevat yhteisöt SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON TUKI- JA PERINNESÄÄTIÖ Säätiö toimi sotainvalidityön ja -perinteen tukijärjestönä. Säätiön varoja ja niiden tuottoa käytettiin aiempina vuosina erityisesti sotainvalidien ja heidän puolisoidensa kotona selviytymistä helpottavan Sotainvalidien Veljesliiton avustajatoimintahankkeen tukemiseen. Nyt jäljellä olevat varat on päätetty käyttää pääosin sotainvalidien perinteen vaalimiseen. Säätiön varat olivat sijoitettuina riskittömiin kohteisiin. Edellisten vuosien tapaan säätiö rahoitti Sotainvalidien Veljesliiton kunniakerhon toimintaa. Kunniakerhon Helsingissä 23.10.2014 pidettyyn kokoukseen osallistui 29 kerhon 141 elossa olevasta sotainvalidijäsenestä. Säätiön hallitus Professori Veli Matti Huittinen, puheenjohtaja Everstiluutnantti Juhani Nuorala, varapuheenjohtaja Toiminnanjohtaja Jari-Matti Autere Professori Leo Jarho Kirjailija Lasse Lehtinen Valtiotieteiden maisteri Markku Palokangas Vuorineuvos Jaakko Rauramo Puheenjohtaja Juhani Saari Asiamies: Pääsihteeri Markku Honkasalo SOTAINVALIDIEN PERINNEJÄRJESTÖ Sotainvalidien Perinnejärjestön vuosikokous pidettiin 26.5.2014 Sotainvalidien Veljesliiton keskustoimistossa Helsingissä. Kokouksen puheenjohtajana toimi Markku Honkasalo ja paikalla oli 19 virallista kokousedustajaa edustaen 11 perinneyhdistystä. Järjestön puheenjohtajaksi valittiin edelleen kirjailija Lasse Lehtinen. Järjestön varapuheenjohtajaksi valittiin Tuija-Leena Juutilainen ja hallituksen sihteeriksi Jari-Matti Autere sekä hallituksen ulkopuoliseksi taloudenhoitajaksi Marjo Kovanen. Yhdessä Veljesliiton johdon kanssa lähettiin maaliskuussa kansanedustajille kirje, jossa kerrottiin lyhyesti Veljesliitosta ja Perinnejärjestöstä sekä kysyttiin, onko kansanedustajan perheessä ollut sotainvalideja ja onko kansanedustaja halukas osallistumaan kutsuvieraana tai puhujana sotainvalidien kunniaksi järjestettäviin tilaisuuksiin. 58 kansanedustajaa vastasi, että on halukas osallistumaan sotainvalidien tilaisuuksiin. Lisäksi 20 kansanedustalla on ollut perheessään sotainvalidi. Luettelo vastanneista kansanedustajista lähetettiin tiedoksi perinneyhdistyksille. 21

Perinneyhdistyksille suositeltiin, että ne yhdessä sotainvalidipiirien kanssa järjestäisivät sotainvalidiviikolla tapahtumia tai juhlatilaisuuksia, joissa tuotaisiin esille sotainvalidiviikko. Puheenjohtaja Lasse Lehtinen edusti Perinnejärjestöä lukuisissa tilaisuuksissa joko juhlapuhujana tai esitelmöitsijänä. Kertomusvuoden aikana oli Suomessa 17 perinneyhdistystä ja yksi Ruotsissa ja yhdistyksissä oli 950 jäsentä. Pääosa perinnetyöstä tapahtuu näissä yhdistyksissä, joiden jäsenet olivat mukana järjestämässä erilaisia virkistystilaisuuksia Veljesliiton osastojen jäsenille, auttoivat keräystoiminnassa ja olivat yksittäisten sotainvalidien ja puolisojäsenten tukena elämän arjessa. Vuoden aikana valmistuivat Perinnejärjestön esittely-DVD ja roll-up-teline perinneyhdistysten ja sotainvalidipiirien tueksi esiteltäessä Perinnejärjestön ja -yhdistysten toimintaa. Sihteeri lähetti perinneyhdistyksille vuoden aikana neljä tiedotetta. Perinneyhdistysten jäsenet saivat jäsenetuna Sotainvalidi-lehden, jonka tilausmaksut maksoi Veljesliitto. Sotainvalidien Perinnejärjestön esittely-DVD kertoo sotainvalidien elämästä ja esittelee perinneyhdistysten työtä. 22

Sotainvalidien Veljesliiton johto vuonna 2014 Liiton puheenjohtaja Juhani Saari Liittovaltuuston varapuheenjohtaja Toivo Sundqvist, 23.10.2014 alkaen Pertti Vuola HALLITUS Puheenjohtaja Juha Laikari, Oulainen Jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet 1. varapuheenjohtaja Risto Seppälä, Lappeenranta † Ritva-Liisa Paananen, Helsinki 2. varapuheenjohtaja Lasse Lehtinen, Helsinki Yrjö Velakoski, Espoo † Erkki Kitunen, Akaa Matti Kähkönen, Kuhmo Kari Manner, Espoo Heikki Moilanen, Merikarvia Jouko Sipilä, Kangasala Veikko Punakallio, Lusi Antti Västi, Seinäjoki Veijo Saloheimo, Joensuu Hallituksen kokouksia oli vuoden aikana kahdeksan. Hallitukseen valittu liittovaltuuston jäsen ei ole toiminut samanaikaisesti liittovaltuuston jäsenenä. LIITTOVALTUUSTO Liittovaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Liiton hallitus, liittovaltuusto, keskustoimiston ja laitosten johto piti 22.10.2014 yhteisen seminaarin. Puheenjohtaja Juhani Saari, Helsinki Varapuheenjohtaja Toivo Sundqvist, Tampere † Varapuheenjohtaja Pertti Vuola, Mynämäki (23.10.2014 alkaen) Jäsenet Helsingin piiri: Tauno Lehtiö, Helsinki 1. varajäsen Seppo Kanerva, Helsinki 2. varajäsen Fjalar Adolfsson, Helsinki Pirkka-Hämeen piiri: Toivo Sundqvist, Tampere † 1. varajäsen Matti Ponsi, Ylöjärvi 2. varajäsenen Onni Holttinen, Virrat † Uudenmaan piiri: Jaakko Torppa, Tuusula 1. varajäsen Olavi Leikola, Nummi-Pusula 2. varajäsen Erkki Tuormaa, Loviisa Lahden piiri: Pentti Löfgren, Lahti 1. varajäsen Veikko Punakallio, Heinola 2. varajäsen Leo Jokelainen, Lahti Varsinais-Suomen piiri: Pertti Vuola, Mynämäki 1. varajäsen Reino Lahtinen, Turku 2. varajäsen Pentti Leino, Naantali † Kymen piiri: Kari Hietanen, Kouvola 1. varajäsen Reijo Tanskanen, Luumäki 2. varajäsen Leo Merisalo, Huutjärvi Kanta-Hämeen piiri: Juha Vuorinen, Toijala 1. varajäsen Heikki Karisto, Tuulos 2. varajäsen Erkki Ylöstalo, Janakkala Satakunnan piiri: Heikki Moilanen, Merikarvia 1. varajäsen Ilkka Nurmi, Pori 2. varajäsen Eero Pirkkalainen, Rauma 23

Sisä-Suomen piiri: Pertti Koivunen, Äänekoski 1. varajäsen Pentti Koskinen, Jyväskylä 2. varajäsen Ahti Savolainen, Konnevesi Keski-Pohjanmaan piiri: Esko Hirviniemi, Haapajärvi 1. varajäsen Olli Roiko-Jokela, Kannus 2. varajäsen Viljo S. Määttälä, Toholampi Suur-Savon piiri: Hannu Toivonen, Mikkeli 1. varajäsen Jukka Torvelainen, Savonlinna 2. varajäsen Antti Lindqvist, Kangasniemi Pohjois-Pohjanmaan piiri: Antti Pesälä, Pudasjärvi 1. varajäsen Jouko Korhonen, Oulu 2. varajäsen Esko Kantola, Ruukki Rannikko-Pohjanmaan piiri: Markku Ranta, Uusikaarlepyy 1. varajäsen Wolf Enbacka, Jakobstad 2. varajäsen Raimo Latvala, Mustasaari Kainuun piiri: Matti Kähkönen, Kuhmo 1. varajäsen Juhani Hautala, Kajaani 2. varajäsen Timo Hurskainen, Kajaani Etelä-Pohjanmaan piiri: Antti Västi, Seinäjoki (hallituksen jäsen) 1. varajäsen Rauno Yli-Hynnilä, Kurikka 2. varajäsen Unto Nyystilä, Laihia Lapin piiri: Jouko Lahdenperä, Tornio 1. varajäsen Niilo Muotka, Muonio 2. varajäsen Raimo Hedemäki, Rovaniemi Pohjois-Savon piiri: Niilo Läksy, Iisalmi † 1. varajäsen Paavo Jauhiainen, Kuopio 2. varajäsen Juhani Mustonen, Tuusniemi Pohjois-Karjalan piiri: Jouko Hälvä, Joensuu 1. varajäsen Ahti Karttunen, Outokumpu 2. varajäsen Veijo Saloheimo, Joensuu Ruotsin piiri: Anssi Pajuvirta, Tukholma 1. varajäsen Asko Matikainen, Bandhagen 2. varajäsen Tauno Ahtila, Tyresö Aivoinvalidit ry: Seppo Kanerva, Helsinki 1. varajäsen Lars Löflund, Helsinki 2. varajäsen Olavi Virtanen, Helsinki Sotasokeat ry: Teuvo Ljungberg, Helsinki 1. varajäsen Markku Palokangas, Helsinki 2. varajäsen Yrjö Leino, Heinola LIITON TILINTARKASTAJAT Varsinaisena tilintarkastajana toimi KHT, JHTT Jarmo Lohi ja varatilintarkastajana KHT, JHTT Tiina Lind, molemmat Ernst & Young Oy:stä sekä toisena varsinaisena tilintarkastajana KHT Hannu Riippi ja varatilintarkastajana KHT Juha Selänne molemmat BDO Oy:stä. HUOMIONOSOITUKSET Liiton pienoislippu Vapaudenristin tunnuksella ja nauhalla Ahokas Maija, Helsinki; Autio Leo, Helsinki; Byskata Henry, Vaasa; Jokitalo Väinö, Kannus; Karttunen Ahti, Outokumpu; Kortela Antti, Mynämäki; Kujanpää Heikki, Hämeenkyrö; Körkkö Aarne, Rovaniemi; Lagerström Rolf, Karjaa; Lindberg Jarmo, puolustusvoimien komentaja; Meskanen Matti, Joroinen; Puolustusvoimain Pirkanmaan Aluetoimisto; Savolainen Ahti, Konnevesi; Tapola Eemil Olavi, Kouvola; Virtanen Eino, Turku; Virtanen Olavi, Helsinki; Vähä-Pietilä Arvo, Forssa ja Västi Antti, Seinäjoki. 24

Sotainvalidien ansioristi Backman Jouni, kansanedustaja, Savonlinna; Helenius Aila, ylitarkastaja, Helsinki; Hiltunen Kalle, toiminnanjohtaja, Lahti; Hokkinen Tuomo, toimitusjohtaja, Tornio; Honkonen Markku, vapaaehtoistyöntekijä, Espoo; Kajaste Kimmo, maakuntaneuvos, Porvoo; Kalmari Anne, kansanedustaja, Kivijärvi; Kanninen Ermei, kenraaliluutnantti, Helsinki; Karimäki Johanna, kansanedustaja, Espoo; Kasanen Annikki, kuntohoitaja, Kauniainen; Kiljunen Paavo, kenraaliluutnantti, Ylöjärvi; Koskimaa Matti, sotahistorioitsija, Espoo; Kouri Pekka, pääsihteeri, Helsinki; Kumpula Eeva, korvauskäsittelijä, Helsinki; Kyllönen Veijo, toiminnanjohtaja, Rovaniemi; Kärkkäinen Yrjö, kenraaliluutnantti, Helsinki; Lampinen Anja, ravitsemistyöntekijä, Mikkeli; Manninen Mirja, toimistosihteeri, Mikkeli; Minkkinen Eija, sairaanhoitaja, Mikkeli; Niiniluoto Maarit, kolumnisti, Helsinki; Nikolajew Sirkku, lähihoitaja, Kauniainen; Nylander Mikaela, kansanedustaja, Porvoo; Orpo Petteri, kansanedustaja, Turku; Raunio Laila, korvausasiantuntija, Helsinki; Rönnbäck Sirpa, sairaanhoitaja, Mikkeli; Soini Timo, kansanedustaja, Espoo; Still Helena, korvauskäsittelijä, Helsinki; Aira Suvio-Samulin, taiteilija, Helsinki; Tölli Tapani, kansanedustaja, Tyrnävä; Virtanen Erkki, kansanedustaja, Kuopio ja Östman Peter, kansanedustaja, Pedersöre. Anttila Eljas, Lohtaja; Anttila Valto, Forssa; Arkkola Kyllikki, Isokyrö; Baas Albert, Enontekiö; Epelä Arja, Kouvola; Eskelinen Reino, Varkaus; Fors Junior, Vöyri; Friman Martti, Kristiinankaupunki; Harju Helena, Pudasjärvi; Hedemäki Veikko, Rovaniemi; Henttonen Eino, Elimäki; Hietikko Olavi, Kankaanpää; Hirstiö Irja, Hämeenlinna; Höykinpuro Reijo, Jämsänkoski; Iire Jarkko, Naantali; Karppinen Juhani, Vaala; Kinnunen Ilmari, Kinnula; Kontio Viljo, Tampere; Koskipää Vilho, Ristiina; Kosonen Raimo, Helsinki; Kull Magnus, Lovisa; Lahdenperä Jouko, Oulu; Lindqvist Antti, Kangasniemi; Manninen Anna-Liisa, Keuruu; Mattila Aino, Pälkäne; Mattila Tuulikki, Säkylä; Mäenpää Helmi, Riihimäki; Mäkelä Liisa, Järvenpää; Mäkinen Matti, Seinäjoki; Nieminen Pertti, Kouvola; Nietosvaara Marjo, Helsinki; Niva Pentti, Tampere; Oinonen Bertta, Siilinjärvi; Ontto-Panula Kaarina, Kauhajoki; Pahkala Untamo, Ristijärvi; Pajukanta Risto, Nokia; Partanen Tauno, Oulu; Pirkkalainen Eero, Rauma; Pulkkinen Aila, Ruokolahti; Pulkkinen Kirsti, Seinäjoki; Pyykkö Kaino, Lieksa; Päivärinta Väinö, Ylivieska; Pöytäsaari Pentti, Vöyrinki; Rosenberg Folke, Parainen; Saastamoinen Matti, Keitele; Sainio Soini, Turku; Sarkkinen Kimmo, Pyhäsalmi; Saura Ulla, Pöytyä; Seitz-Valtonen Karin, Kauniainen; Sevola Lauri, Espoo; Tienhaara Kauko, Helsinki; Tiittanen Olavi, Juuka; Ulvinen Tapio, Inari; Vaaranmaa Risto, Seinäjoki; Varpula Veikko, Salo; Vuorisalo Sulo, Ikaalinen ja Ylitalo Matti, Kankaanpää. Marskin Sotainvalidirahasto Aronen Unto, Hyvinkää; Frantsi Leo, Helsinki; Hallankoski Heikki, Pori; Heinonen Tauno, Kitee; Huuskonen Lauri, Vehmersalmi; Häkkinen Pentti, Hankasalmi; Jurvanen Joonas, Savitaipale; Jäkkö Kauko, Asikkala; Koistinen Allan, Mikkeli; Koponen Niilo, Rovaniemi; Lars Löflund, Helsinki; Lähteensuo Taisto, Oulu; Mäntymaa Heikki, Sotkamo; Puumala Pentti, Kaustinen; Saarinen Väinö, Tampere; Suomi Martti, Salo; Takala Viljo, Alavus; Westerlund Heikki, Kristiinankaupunki ja Ylöstalo Erkki, Janakkala. 25

Keskustoimisto Ratamestarinkatu 9 C, 00520 Helsinki Puh. (09) 478 500, faksi (09) 4785 0100 Pääsihteeri ja keskustoimiston päällikkö Markku Honkasalo Johdon sihteeri Marjatta Taskinen (työsuhde päättyi 18.10.2014) Johdon sihteeri Pirjo Hämäläinen Lakimies Seppo Savolainen Tiedottaja Elina Ruuttila Juhlavuoden tiedottaja Marja Kivilompolo Järjestöpäällikkö Markku Mikkola, oto. Myyntipalvelupäällikkö Heikki Kankkunen Kassanhoitaja Mirja Luukkanen Kirjanpitäjä Marjo Kovanen Kunniamerkkipalvelun hoitaja Silja Myllyniemi Toimistovirkailija Anneli Wallendahr Toimistotyöntekijä Tarja Lindholm Avustajatoimintahankkeen projektijohtaja Eija Kilgast Toimintavuoden päättyessä keskustoimiston palveluksessa oli 12 toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevaa, joista kaksi oli osa-aikaisia, ja yksi määräaikainen. Lisäksi liiton varoista maksettiin palkka 17 piirin toiminnanjohtajalle, joiden henkilöstökulut huomioidaan piirin saamassa huolto- ja tukirahassa. SOTAINVALIDIEN VELJESLIITON NIMEÄMÄT EDUSTAJAT LAITOSYHTEISÖISSÄ, JOIDEN HALLINNOSSA LIITOLLA ON ENEMMISTÖ Kaunialan Sairaala Oy:n hallitus Vesa Ekroos, puheenjohtaja Juhani Saari, – 22.5.2014 Martti Kuivala Juha Laikari, 22.5.2014 – Kyyhkylä-säätiön hallitus Varajäsenet: Puheenjohtaja Markku Honkasalo Juhani Saari Jäsenet: Vesa Ekroos Seppo Savolainen Hannu Toivonen Markku Tarvainen Arto Tauria Markku Mikkola 26

27

SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry TULOSLASKELMA 1.1.-31.12. 2014 2013 133 678,42 -74 038,10 -4 514 220,22 218 634,32 -109 277,03 -4 517 880,33 -4 454 579,90 -4 408 523,04 18 813,40 -34 616,01 -10 000,00 -324 321,19 8 881,10 -69 224,50 -383 417,57 -350 123,80 -443 760,97 12 050,00 -1 446 460,52 -170 000,00 1 069 183,80 -11 724,22 -127 953,06 12 000,00 -1 657 011,56 -674 904,00 -759 796,69 -5 479 607,70 -5 612 080,70 1 067 889,00 -47 778,51 -123 769,02 -783 485,53 1 029 953,28 -67 008,40 -161 421,90 -417 616,58 112 855,94 383 906,40 -5 366 751,76 -5 228 174,30 2 633 968,81 -690 024,86 3 044 440,22 -540 697,71 1 943 943,95 2 503 742,51 -3 422 807,81 -2 724 431,79 554 468,66 554 468,66 531 500,00 531 500,00 200 000,00 -20 000,00 326 000,00 -26 000,00 -2 688 339,15 -1 892 931,79 3 126,64 -277 703,30 274 576,66 203 000,00 4 564,62 -265 428,30 260 863,68 0,00 203 000,00 0,00 -2 485 339,15 -1 892 931,79 VARSINAINEN TOIMINTA HUOLTOTOIMINTA Tuotot Henkilöstökulut Muut kulut Kulujäämä YHDISTYSTOIMINTA Tuotot Henkilöstökulut Ray:n kattamat kulut Muut kulut Kulujäämä KESKUSTOIMISTO Tuotot Henkilöstökulut Ray:n kattamat henkilöstökulut Henkilöstökulujen siirto Poistot Muut kulut Kulujäämä TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ VARAINHANKINTA YHDISTYSTOIMINNAN VARAINHANKINTA Tuotot Henkilöstökulut Muut kulut Siirto rahastoon Tuottojäämä Tuotto- / kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut OMATOIMINEN KULUJÄÄMÄ SATUNNAISET ERÄT Tuotot YLEISAVUSTUKSET Saadut yleisavustukset Ruotsin piirin osuus TILIKAUDEN TULOS MUUT RAHASTOT Tuotot Kulut Siirto rahastoon/Kauniala Siirto rahastoon/Tukia 28 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 1 035 349,07 -9 878,51 -140 255,69

SOTAINVALIDIEN VELJESLIITTO ry. TASE VASTAAVAA 31.12.2014 31.12.2013 53 839,69 65 563,91 53 839,69 65 563,91 Kiinteistöt 100 912,76 100 912,76 Asunto-osakkeet 226 504,68 376 725,79 7 667 727,12 10 365 159,14 35 909,40 62 440,95 38 409,40 79 259,74 8 093 494,91 10 960 466,83 53 024,88 64 498,32 492 137,00 0,00 492 137,00 493,00 492 137,00 492 630,00 15 293,12 171 241,03 45 074,90 107 766,43 186 534,15 152 841,33 327 484,08 327 484,08 188 676,53 188 676,53 9 206 514,71 11 924 676,92 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto, liite 1 Sijoitukset Pankki- ja teollisuusosakkeet + osuudet Muut osakkeet ja osuudet Lainasaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Varastot Saamiset Pitkäaikaiset Pääomalaina, konserni Muut saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ 29

VASTATTAVAA 31.12.2014 31.12.2013 5 533 516,81 6 426 448,60 2 733 251,23 3 733 251,23 1 499 978,33 - 2 485 339,15 1 203 569,46 - 1 892 931,79 1 747 890,41 3 043 888,90 1 433 826,34 1 988 295,00 0,00 493,00 Ostovelat 82 709,17 60 540,93 Siirtovelat 372 139,97 36 432,01 364 521,88 40 488,61 491 281,15 466 044,42 9 206 514,71 11 924 676,92 OMA PÄÄOMA Oma pääoma, liite 1 Huolto- ja tukirahasto 2005 - 2020, liite 1 Muut rahastot, liite 1 Tilikauden tulos, liite 1 PAKOLLISET VARAUKSET Pakolliset varaukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Muut pitkäaikaiset velat Lyhytaikainen Muut lyhytaikaiset velat VASTATTAVAA YHTEENSÄ 30

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET Pysyvät vastaavat on kirjattu hankintamenoon, josta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon. Arvopaperien arvostuksessa on käytetty fifo-periaatetta. Vaihto-omaisuus on kirjattu fifo-periaatteen mukaisesti muuttuviin menoihin alimman arvon perusteella. Sotainvalidien Veljesliitto myönsi vuonna 2013 Kaunialan Sairaala Oy:lle yhtiön maksuvalmiuden säilyttämiseksi Veljesliiton ja Vantaan kaupungin 15.12.2006 tekemän perussopimuksen mukaisesti osakeyhtiölain mukaista oman pääoman ehtoista lainaa 492 137 euroa (Vantaa 223 880 euroa). Lainalle ei makseta korkoa. Henkilökunnan lukumäärä v. 2014 oli keskimäärin 32 (2013/34) Vakituisessa työsuhteessa 31.12.2014 oli heistä 31 (2013/32) henkilöä. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT HENKILÖSTÖKULUT 2014 2013 1 463 916,24 1 544 762,20 299 214,28 34 111,19 302 246,69 35 071,17 1 797 241,71 1 882 080,06 Osinkotuotot 461 152,29 413 510,48 Vuokratuotot 32 411,41 37 860,60 Korkotuotot 3 562,75 4 550,40 471 180,05 1 665 662,31 671 269,68 1 917 249,06 2 633 968,81 3 044 440,22 - 17 667,87 - 17 056,05 - 537 747,17 -134 609,82 - 280 998,87 -242 642,79 - 690 024,86 - 540 697,71 Palkat, palkkiot Lakisääteiset sosiaalikulut Muut henkilöstösivukulut SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Omaisuuden arvonmuutokset Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Vastikkeet Muut hoitokulut Omaisuuden arvonmuutokset Kulut yhteensä 31

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT 2014 2013 554 468,66 531 500,00 554 468,66 531 500,00 65 563,91 41 621,42 0,00 33 821,00 0,00 - 11 724,22 0,00 - 9 878,51 53 839,69 65 563,91 Satunnaiset tuotot Kaunialan vuokravastuun purku TASEEN LIITETIEDOT PYSYVÄT VASTAAVAT Koneet ja kalustot 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Tasearvo 31.12. Poistoprosentteina on käytetty kalustojen osalta 25 % jäännösarvosta. ATK-laitteiden ja ajoneuvojen osalta tasapoisto, 25 % hankintahinta-arvosta. ARVOPAPERIT 2014 2013 4 496 703,70 2 859 893,55 7 738 548,75 4 872 167,81 1 636 810,15 2 866 380,94 6 353 028,58 4 807 833,57 6 800 928,87 5 492 991,33 1 545 195,01 1 307 937,54 0,00 493,00 18 445,09 0,00 0,00 17 800,00 130 412,54 22 383,40 67 227,91 22 738,52 171 241,03 107 766,43 Pankki- ja teollisuusosakkeet Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Erotus Sijoitusrahastot Markkina-arvo Kirjanpitoarvo Erotus Muut pitkäaikaiset saamiset Vuokratakuu Siirtosaamisten olennaiset erät Ilmarinen, TyEL K-Hakalantori Oy Veteraanivastuu ry Muut siirtosaamiset 32

2014 2013 4 533 516,81 5 426 448,60 Lisäys: Siirto Huolto- ja tukirahasto 2005-2020:stä Tilikauden yli-/alijäämä 1 000 000,00 - 2 485 151,51 1 000 000,00 - 1 892 931,79 Oma pääoma 3 048 365,30 4 533 516,81 3 733 251,23 - 1 000 000,00 4 733 251,23 - 1 000 000,00 2 733 251,23 3 733 251,23 2014 2013 OMA PÄÄOMA Oma pääoma 1.1. Huolto- ja tukirahasto 2005-2020 1.1. Vähennys: Siirto omaan pääomaan Muut rahastot Marskin rahasto 1.1. 41 673,83 Lisäys 0,00 - 9 500,00 32 173,83 41 673,83 744 279,05 3 126,64 - 277 703,30 469 702,39 744 279,05 998 102,11 417 616,58 1 499 978,33 1 203 569,46 7 281 594,86 9 470 337,50 Vähennys Kaunialan sotavam.srl:n rahasto 1.1. Lisäys Vähennys Vilho Tukian rahasto 1.1. Lisäys Vähennys OMA PÄÄOMA 31.12.2014 417 616,58 784 766,25 - 204 280,72 33

2014 2013 34 544,00 46 720,00 293 762,53 308 111,10 0,00 4 454,68 30 000,00 13 833,44 0,00 5 236,10 372 139,97 364 521,88 0,00 493,00 1 433 826,34 1 988 295,00 Siirtovelkojen olennaiset erät Avustajatoiminta, toimintatuki Lomapalkkavaraus sosiaalikuluineen Ilmarinen, TyEL Kaatuneiden muistosäätiö Muut siirtovelat Muut pitkäaikaiset velat Vuokratakuu PAKOLLISET VARAUKSET Kaunialan tulevaisuusjärjestelyjen yhteydessä annettu sitoumus Kaunialan kiinteistönvuokranantajalle. 34

KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2014 2014 2013 133 678,42 218 634,32 -74 038,10 -4 527 141,15 -109 277,03 -4 648 999,77 -4 467 500,83 -4 539 642,48 32 106 275,78 869 161,93 -3 554 130,89 -21 878 419,38 -954 983,52 -6 275 706,09 28 646 250,38 836 371,21 -2 930 603,39 -19 662 926,93 -679 884,18 -5 989 907,27 312 197,83 219 299,82 18 813,40 8 881,10 -34 616,01 0,00 -331 131,94 -69 224,50 0,00 -380 552,87 Kulujäämä 4. KESKUSTOIMISTO Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut -346 934,55 -440 896,27 12 050,00 12 000,00 -580 759,84 -11 724,22 -132 744,66 -655 890,21 -9 878,51 -141 858,82 Kulujäämä -713 178,72 -795 627,54 -5 215 416,27 -5 556 866,47 VARSINAINEN TOIMINTA 1. HUOLTOTOIMINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Muut kulut Kulujäämä 2. SAIRAALATOIMINTA Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto (-tappio) 3. YHDISTYSTOIMINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Tuotto- / kulujäämä 35

KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2014 VARAINHANKINTA 1. YHDISTYSTOIMINNAN VARAINHANKINTA Tuotot Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Tuottojäämä 2. LIIKETOIMINTA Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Rahoitustuotot ja -kulut Liikevoitto (-tappio) Tuotto- / kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut Omatoiminen kulujäämä SATUNNAISET ERÄT Tuotot Kulut YLEISAVUSTUKSET Saadut yleisavustukset Ruotsin piirin osuus Tilikauden tulos MUUT RAHASTOT Tuotot Kulut Siirto rahastoon VEROT Vähemmistöosuus 36 Tilikauden yli-/alijäämä 2014 2013 1 073 593,84 1 034 499,11 -47 778,51 0,00 -907 254,55 -67 008,40 0,00 -579 038,48 118 560,78 388 452,23 56 073,33 -10 707,93 0,00 0,00 -1 897,17 0,00 1 426 851,75 -860 602,71 -1 115 263,17 -250 756,15 -315 107,19 -64 433,37 43 468,23 -1 179 310,84 -5 053 387,26 -6 347 725,08 2 679 830,96 -690 192,27 3 077 101,12 -540 834,75 1 989 638,69 2 536 266,37 -3 063 748,57 -3 811 458,71 554 468,66 0,00 531 500,00 0,00 554 468,66 531 500,00 200 000,00 -20 000,00 326 000,00 -26 000,00 180 000,00 300 000,00 -2 329 279,91 -2 979 958,71 3 126,64 0,00 473 750,49 4 564,62 0,00 272 634,22 476 877,13 277 198,84 -32 192,08 -6 396,82 -267 252,28 270 863,84 -2 151 847,14 -2 438 292,85

KONSERNITASE 1.1.-31.12.2014 VASTAAVAA 2014 2013 608 514,79 638 126,69 777 411,98 5 387 154,40 947 210,02 5 738 277,94 100 912,76 226 504,68 7 667 727,12 49 602,88 181 608,03 62 440,95 100 912,76 376 725,79 10 365 159,14 49 602,88 181 598,59 79 259,74 15 061 877,59 18 476 873,55 204 021,22 253 512,73 0,00 493,00 0,00 493,00 1 866 317,09 979 811,42 1 774 628,34 959 724,47 2 846 128,51 2 734 352,81 Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 850 000,00 2 000 000,00 Rahat ja pankkisaamiset Potilasvarat 3 848 098,37 25 656,50 2 799 526,69 15 541,82 3 873 754,87 2 815 068,51 7 773 904,60 7 803 427,05 22 835 782,19 26 280 300,60 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Kiinteistöt Asunto-osakkeet Pankki- ja teoll.osakkeet+osuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut pitkäaikaiset sijoitukset Lainasaamiset Pysyvät vastaavat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Varastot Saamiset Pitkäaikaiset Lainasaamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ 37

KONSERNITASE 1.1.-31.12.2014 VASTATTAVAA 2014 2013 6 109 924,91 7 015 729,25 469 702,39 2 733 251,23 3 020 975,22 1 564 512,47 -2 151 847,14 744 279,05 3 733 251,23 3 166 824,00 2 076 755,65 -2 438 292,85 11 746 519,08 -58 339,10 14 298 546,33 -283 479,61 PAKOLLISET VARAUKSET Pakolliset varaukset 1 433 826,34 1 988 295,00 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Pääomalainat Lainat rahoituslaitoksilta Muut pitkäaikaiset velat 386 880,00 3 970 844,24 0,00 398 880,00 4 300 097,36 493,00 Pitkäaikainen vieras pääoma yht. Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Ennakot Ostovelat Siirtovelat Potilasvarat Muut lyhytaikaiset velat 4 357 724,24 4 699 470,36 281 012,59 14 776,25 767 825,23 3 771 712,35 25 656,50 495 068,71 274 875,72 7 205,98 600 970,86 4 127 807,84 15 541,82 551 066,30 Lyhytaikainen vieras pääoma yht. 5 356 051,63 5 577 468,52 Vieras pääoma 9 713 775,87 10 276 938,88 22 835 782,19 26 280 300,60 OMA PÄÄOMA Osake- osuus ja muu vast. pääoma Rahastot Kaunialan sotavammasair. rahasto Huolto- ja tukirahasto 2005-2020 Muut rahastot Edell. tilik. yli-/alijäämä Tilikauden tulos VÄHEMMISTÖOSUUS VASTATTAVAA YHTEENSÄ 38

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Perustiedot: Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien vuonna 1940 perustama huoltojärjestö. Konserniin kuuluvat liiton 55 prosentin osuudella omistama Kaunialan Sairaala Oy, joka omistaa 100 % Kauniala Oy:stä; Kyyhkylä-säätiö, joka omistaa 100 % Kyyhkylä Oy:stä, Kyyhkylän Kartano Oy:stä ja Kyyhkylän Palvelukeskus Oy:stä sekä 65,7 % Kiinteistöosakeyhtiö Kyyhkylästä; Sotainvalidien Veljesliiton Tuki- ja perinnesäätiö; Kaunialan sotavammasairaalan tukisäätiö ja Veljesliiton 100 %:sti omistama Sotainvalidien Veljesliiton Myyntipalvelu Oy. Vantaan kaupunki on vähemmistöosakkaana Kaunialan Sairaala Oy:ssä 45 prosentin omistusosuudella. Kyyhkylä-säätiön toinen perustaja on Mikkelin kaupunki, mutta säätiössä määräysvalta on toistaiseksi Veljesliitolla. Sotainvalidien Veljesliiton Tukija perinnesäätiön ja Kaunialan sotavammasairaalan tukisäätiön hallinnon nimeää kokonaisuudessaan Veljesliiton hallitus. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet: Kaunialan ja Kyyhkylän sairaalatoiminnat sekä Kyyhkylän majoitustoiminta on esitetty tuloslaskelman Varsinainen toiminta -kohdassa. Kyyhkylän majoitustoiminta esitettiin v. 2013 Myyntipalvelu Oy:n toiminnan kanssa Varainhankinta-kohdassa. Tuki- ja perinnesäätiön tilinpäätöskaava muutettiin vuonna 2008 rahoitussäätiön kaavasta yhdistys- ja säätiökaavan mukaiseksi. Säätiön avustukset on esitetty Varsinaisen toiminnan huoltotoimintana. Konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Pysyvät vastaavat on arvostettu pysyvään hankintamenoon, josta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Arvopaperien arvostuksessa käytetään FIFO-periaatetta. Omistukset muissa yhteisöissä Kaunialan Sairaala Oy Kyyhkylä-säätiö SV:n tuki- ja perinnesäätiö SV:n myyntipalvelu Oy Kotipaikka Kauniainen Mikkeli Helsinki Helsinki Kaunialan sotavammasairaalan tukisäätiö Kauniainen Omistus 55% 100% Oma pääoma 50 000,00 340 000,00 50 456,38 8 409,40 Tulos 559 489,68 16 821,34 - 6 513,94 5 058,28 50 000,00 - 6 552,73 39

Konsernituloslaskelman liitetiedot: HENKILÖSTÖKULUT Palkat, palkkiot Lakisääteiset sosiaalikulut Muut henkilöstösivukulut 2014 2013 18 858 945,77 18 288 261,13 3 659 760,63 1 128 233,22 3 469 841,97 865 193,22 23 646 939,62 22 623 296,32 32 34 HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ Sotainvalidien Veljesliitto Kaunialan sairaala Oy 287 274 Kyyhkylä-säätiö 219 239 0 0 0 0 538 547 2014 2013 Osinkotuotot 461 152,29 413 510,48 Vuokratuotot 32 411,41 37 860,60 Korkotuotot 48 874,92 28 276,78 471 189,49 1 666 202,85 671 899,20 1 925 554,06 2 679 830,96 3 077 101,12 - 17 667,87 - 17 056,05 - 537 914,58 -134 609,82 - 281 135,91 -242 642,79 - 690 192,27 - 540 834,75 2014 2013 554 468,66 531 500,00 554 468,66 531 500,00 Tuki- ja perinnesäätiö Myyntipalvelu Oy SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Omaisuuden arvonmuutokset Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Vastikkeet Muut hoitokulut Omaisuuden arvonmuutokset Kulut yhteensä SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot Kaunialan vuokravastuun purku 40

Konsernitaseen liitetiedot PYSYVÄT VASTAAVAT 2014 2013 Koneet ja kalustot 1.1. 947 210,02 1 100 509,39 Lisäykset 122 571,41 193 955,83 0,00 - 292 369,45 0,00 - 347 255,20 777 411,98 947 210,02 2014 2013 Kiinteistöt 100 912,76 100 912,76 Asunto-osakkeet 226 504,68 376 725,79 7 667 727,12 10 365 159,14 Koneet ja kalusto Vähennykset Poistot Tasearvo 31.12. Poistoprosentteina on käytetty kalustojen osalta 25 % jäännösarvosta. ATK-laitteiden ja ajoneuvojen osalta tasapoisto 3-6 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 6-10 vuotta Sijoitukset Osakkeet ja sij. rahastot Muut osakk. ja osuudet 49 602,88 49 602,88 Muut pitkäaik.sijoitukset 181 608,03 62 440,95 181 598,59 79 259,74 8 288 796,42 11 153 258,90 0,00 493,00 Ilmarinen, TyEL-palautus 181 194,30 84 526,36 Kela-työterveyshuollon palautus 166 578,95 201 113,73 Valtiokonttori 177 722,46 106 901,04 Vantaan kaupunki 0,00 144 119,45 Veteraanivastuu ry 130 412,54 323 903,17 67 227,91 355 835,98 979 811,42 959 724,47 Lainasaamiset Muut pitkäaikaiset saamiset Vuokratakuu Siirtosaamisten olennaiset erät Muut siirtosaamiset 41

OMA PÄÄOMA 2014 2013 3 048 177,66 4 533 516,81 340 000,00 340 000,00 SV:n Tuki- ja perinnesäätiö 50 456,38 50 456,38 Kaunialan Sotavammasrl:n tukisäätiö 50 000,00 50 000,00 Huolto- ja tukirahasto 2005-2020 2 733 251,23 3 733 251,23 Liiton muut rahastot 1 499 978,33 1 203 569,46 Kaunialan rahastot 403 650,50 425 522,89 Kyyhkylän rahastot 1 578 472,20 2 273 602,29 8 576,58 8 408,41 4 185 803,34 4 118 511,71 -2 151 847,14 -2 438 292,85 11 746 519,08 14 298 546,33 3 038 388,99 3 068 161,61 Joulukuun palkkoja 82 975,72 116 861,23 Valtiokonttori 87 911,99 87 713,86 0,00 562 435,65 398 055,65 457 015,49 3 771 712,35 4 127 807,84 0,00 493,00 2014 2013 1 433 826,34 1 988 295,00 Liiton oma pääoma Säätiöiden säädepääomat Kyyhkylä-säätiö Liiton rahastot SV:n Tuki- ja perinnesäätiön rahastot Muu oma pääoma Tilikauden tulos OMA PÄÄOMA 31.12. Siirtovelkojen olennaiset erät Lomapalkkavaraus sosiaalikuluineen Vantaan kaupunki Muut siirtovelat Muut pitkäaikaiset velat Vuokratakuu PAKOLLISET VARAUKSET Liiton vuokravaraus Kaunialan kiinteistönvuokranantajalle. 42

VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET Muut omasta puolesta annetut vakuudet (Kauniala) Pantatut rahavarat 6 974,41 Muiden puolesta annetut vakuudet (Kyyhkylä) Takausvastuut 900 000,00 Vuokravastuut (Kauniala) 1.1.2015 - 31.12.2015 1 824 000,00 1.1.2016 - 31.12.2018 5 850 000,00 1.1.2019 lukien vuokran vuosittainen määrä on se määrä, joka vastaa Suomen valtion 10 vuoden sarjaobligaation korkonoteerauksen mukaista vuotuista korkoa lisättynä 3,3 % - yksikön marginaalilla laskettuna 22 000 000 euron määrälle, lisättynä vuokranantajan maksamien korjausinvestointien määrällä. Korjausinvestoinneista 4 000 000 euron korkonoteeraus on 5 %. Vuokra-aika 31.12.2076 asti. Vuokraoikeuden pysyvyyden vakuudeksi vahvistettu kiinnitys 29.9.2006. Vuokravastuut (Kyyhkylä) 1.1.2015 - 31.12.2040 1.1.2015 - 31.5.2030 83 200,00 3 302 326,50 Yrityskiinnitys (Kauniala) Vuokranmaksun vakuudeksi on annettu yrityskiinnitys 1 500 000 euroa. Kiinteistökiinnitykset (Kyyhkylä) 3 400 000,00 3 366 882,00 Arvonlisäveron palautusvastuu (Kyyhkylä) 1.1.2011 - 31.12.2020 305 071,32 43

44

45

46

47

Sotainvalidien Veljesliitto 31.12.2014 Piiri       Helsinki Osastoja         Sotainv. jäseniä   302   Kuolleet Uusia Puolisoita   päätöksiä               71 1 95 Leskiä       Tukijäseniä   402 57 Uusimaa 19 258 75 1 83 518 219 Varsinais-Suomi 15 336 81 1 122 855 235 Kanta-Häme 16 154 33 4 51 363 331 Pirkka-Häme 21 327 100 0 143 854 199 Lahti 9 134 42 0 39 310 58 Kymi 7 251 64 2 86 540 154 Satakunta 19 266 62 0 97 553 187 Sisä-Suomi 25 215 60 1 74 508 303 Suur-Savo 10 162 37 0 63 524 124 157 34 0 79 381 57 Rannikko-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa 29 247 57 1 103 764 538 Pohjois-Savo 25 202 55 1 80 595 237 Pohjois-Karjala 11 180 47 0 73 408 102 Keski-Pohjanmaa 14 112 29 0 47 347 198 Pohjois-Pohjanmaa 11 187 60 0 80 505 323 6 128 16 0 45 181 73 Lappi 18 184 42 2 65 326 195 Ruotsi   108 17 0 54 120 267 255 3 910 982 14 1 479 9 054 3 857 Kainuu Yhteensä Sotainvalidijäsenet 3 910 20,2 % Poistuma sotainvalidia Puolisojäsenet 10 533 Tukijäsenet 3 857 18 300 Erikoisjäsenyhdistykset sisältyvät edellisiin lukuihin Aivoinvalidit 236 Sotasokeat 10 (puolisojäseniä 30) Vuonna 2013 kuolleiden jäsenten määrä 981 Uusia myönteisiä päätöksiä 14 Vähennys vuoden 2013 aikana 967