ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA Keski-Pohjanmaan liiton ja Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj:n yhteisjulkaisu elinvoimaisesta Keski-Pohjanmaasta • 2016 4 Pept kasvaa ja kansainvälistyy Ministeri Anu Vehviläinen ja maakuntauudistus 18

INVEST IN KOKKOLA SIJOITU KOKKOLAAN Kokkola tarjoaa yrityksille kansainvälisen toimintaympäristön erinomaisilla logistisilla yhteyksillä. Meillä asiat tapahtuvat ripeästi, joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Kokkolassa ja lähialueella toimivilla yrityksillä on satojen vuosien perinteet ja osaaminen kansainvälisestä liiketoiminnasta. Positiivinen väestökehitys, monipuolinen elinkeinorakenne sekä kaupan ja teollisuuden mittavat investoinnit ovat vahvistaneet Kokkolan elinvoimaa koko 2010-luvun. LISÄTIETOJA WWW.INVESTINKOKKOLA.FI 2 ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA

PÄÄKIRJOITUS Ihmisten itsenäinen Keski-Pohjanmaa Suomessa valmistellaan uutta itsehallinnollista maakuntahallintoa. Samalla mietimme lähivuosien maakuntastrategioita eli pohdimme tulevaisuutta, vetovoimaa, kilpailukykyä, hallittua kasvua, työllisyyttä ja edunvalvontaa. Pitää kilvoitella, vaikuttaa, kuulua ja näkyä sekä korostaa yhteistyötä. Tulevissa aluehallinnon muutoksissa nousevat esille samat keskusteluaiheet, kuin edellisen 100 vuoden aikana. Onko Keski-Pohjanmaa itsenäinen alue ja kuinka laaja on Keski-Pohjanmaa? Mihin suurempaan alueeseen Keski-Pohjanmaan pitäisi kuulua? Mikä on Kokkolan merkitys keskuskaupunkina? Käsitteen ”Keski-Pohjanmaa” historia ulottuu noin 150 vuoden taakse eli kunnallisen itsehallinnon perustamisen vuoden 1863 tienoille. Jo vuotta 1556 voidaan pitää keskipohjalaisen hallinnollisen alueen syntyvuotena, jolloin perustettiin Kaarlelan ympärille Korsholman läänin pohjoinen voutikunta. Vuonna 1620 perustettiin Kokkola ja sen kauppa-alue, jonka hallinto kesti vuoteen 1775 saakka, jolloin perustettiin Oulun ja Vaasan läänit. Kansalaistoiminnan vahvistuminen autonomian aikana johti lopulta 1800-luvun lopulla Keski-Pohjanmaan alueen syntymiseen. Erityisesti 1910-luvulla perustettiin lukuisia yhdistyksiä. Keski-Pohjanmaan maakuntaliitto perustettiin nuorisoseuran aloitteesta 1930. Sodan jälkeisinä aikoina vahvistui ihmisten alueellinen ja paikallinen aktiivisuus ja vuonna 1953 jopa oli esillä Keski-Pohjanmaan läänin perustaminen. Lopulta vuonna 1967 päätettiin, että Keski-Pohjanmaan lääniä ei perusteta. Ehkäpä edelleen voimme olla luottavaisia Keski-Pohjanmaan tulevaisuuden suhteen. Keski-Pohjanmaan elinkeinoelämä on menestynyt erinomaisesti 2000-luvulla suhteessa muihin Suomen maakuntiin. KeskiPohjanmaalta on kautta aikain noussut vahvoja valtiomiehiä ja -naisia. Keski-Pohjanmaa on aktiivisten ihmisten ja yhteistyön maakunta. Vahvalla yhteenkuuluvaisuudella, määrätietoisella työllä ja yhteistyöllä joka suuntaan menestymme varmasti myös tulevaisuudessa. STRATEGIA EDELLÄ UUTEEN MAAKUNTAAN Tulevaa hallinnollista sote- ja maakuntauudistusta on tehtävä ihmisen näkökulmasta strategia edellä. Maakuntastrategiatyön on kuljettava rinnan maakuntauudistuksen valmistelun kanssa. Keski-Pohjanmaan maakuntastrategian 2030 visiossa todetaan: elinvoimainen ja vahva yritystoiminta, korkeatasoinen koulutus ja osaaminen, kansainvälisyys sekä kaksi- ja monikielisyys tekevät Keski-Pohjanmaasta kestävän kasvun alueen. Vahva yhteisöllisyys sekä toisistaan ja itsestään huolehtivat ihmiset edistävät väestön hyvinvointia. Omaleimainen identiteetti, kulttuuri ja musiikkiperinne kokoavat ihmiset sekä yhteisöt yhteen yhteisten tavoitteiden taakse. Pienellä Keski-Pohjanmaa ei ole kokoa, mutta asennetta löytyy. Meillä on kyky nähdä omat vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä rohkeutta luoda uutta vahvuuksien varaan. Näillä eväillä on totuttu menestymään ja hyvällä yhdessä tekemisen meiningillä meille syntyy jatkossakin uusia menestystarinoita. ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA Tämän julkaisun tavoitteena on nostaa esille keskipohjalaisia menestystarinoita sekä luoda uskoa tule- vaisuuteen. Keski-Pohjanmaa on yhteistyön maakunta, joka muodostuu nykyisen hallinnollisen maakunnan lisäksi Pietarsaaren seudun ja Kalajokilaakson yhteisalueista. Hallinnolliset rajat eivät saa olla ihmisten ja yritysten yhteistyön esteenä. Jukka Ylikarjula maakuntajohtaja Teot puhuvat ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA PÄÄTOIMITTAJA Jukka Ylikarjula JULKAISIJA Keski-Pohjanmaan Kirjapaino Oyj TOIMITUS Jorma Uusitalo PAINOSMÄÄRÄ 70 000 kpl TAITTO Taikahattu/Elina Korpiaho PAINOPAIKKA Botnia Print KANNEN KUVA Teemu Hujanen Senhän me keskipohjalaiset tiedämme, että kun stadilainen niputtaa puheessaan kaikki Pohjanmaat samaan kasaan, keskipohjalainen oikaisee välittömästi, että väärin meni. Toki keskipohjalainen ei sano sitä välttämättä ääneen, koska meikäläisillä ei ole tapana pitää itsestään turhaa meteliä. Mutta jupisee kuitenkin vähän mielessään ja muistaa taas, että Helsingissä on kiva käydä, mutta vielä paremmalta tuntuu junamatka takaisin kotiin Keski-Pohjanmaalle. Muutaman vuosikymmenen olen työkseni Keski-Pohjanmaata kiertänyt. Välillä mieli on huutanut lisää DRAIVIA, kun oikein on sapettanut ajoittainen keskipohjalainen verkkaisuus. Monesti on harmittanut oikein isosti sekin, kuinka huonoja olemme kertomaan ulospäin, mitä kaikkea hienoa maakunnassa tehdään ja mitä osaamista täältä löytyy. Kell´ onni on, se onnen kätkeköön, on juurtunut kovin tiukasti täkäläiseen mielenlaatuun. Sitten on taas niitä hetkiä, jolloin sydän tuntuu pakahtuvan ylpeydestä. Jotain keskipohjalaisuudesta kertoo se, että maakunnasta on kasvanut niin monta valtakunnallisesti merkittävää poliittis- ta vastuunkantajaa. Ja paino nimenomaan sanalla vastuunkantaja. Keski-Pohjanmaalta kansainväliseen menestykseen ponnistaneet urheilusankarit ovat oma lukunsa. Kulttuuripuolen suurista keskipohjalaisista on pakko mainita nimeltä Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin perustaja Juha Kangas. Katukuvassa itse vaatimattomuus, mutta työssään intohimoinen mestari. Viimeiset vuodet olen saanut tutustua läheltä maakunnan elinkeinoelämään. Sieltä löytyy enemmän menestystarinoita kuin aikaisemmin osasin edes kuvitella. Ensin niistä tarinoiden työntekijöistä: kun keskipohjalainen valmistuu opinahjosta ja saa työpaikan, hän perustaa perheen, rakentaa omakotitalon ja on työnantajalleen uskollinen ammattilainen, joka tekee työnsä niin hyvin kuin osaa. Eikä lennä lyhytnäköisesti kukasta kukkaan paremman palkkatarjouksen toivossa. Sitten ovat ne yrittäjät: paljon perheyrittäjiä, jotka eivät myöskään liikoja huutele tekemisistään. Kunhan tekevät pitkää päivää, laajentavat toimintaansa ja palkkaavat uusia työntekijöitä. Eli tuovat sitä kaivattua elinvoimaa omalle kotiseudulleen. Tässä julkaisussa elinvoimasta puhutaan useammassakin jutussa. Elinvoima syntyy ennen kaikkea yrittäjyydestä ja yrittäjistä, jotka uskaltavat kasvaa ja kansainvälistyä. Heitä on nyt, mutta heitä tarvitaan tulevaisuudessa vielä enemmän. Tuleen ei saa jäädä makaamaan, annetaan tekojen puhua. Jorma Uusitalo jorma.uusitalo@anvianet.fi Kirjoittaja on viestintäalan yrittäjä Keski-Pohjanmaalta. ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA 3

Ruotsissa kasvunäkymät jatkuvat hyvinä. Meillä on siellä pitkiä raamisopimuksia isojen asiakkaiden kanssa sekä paljon pieniä yrityksiä, joiden kanssa voimme luoda uutta, toimitusjohtaja Juha Enlund sanoo. KUVA: ESKO KESKI-VÄHÄLÄ Pept Oy Ab:n kehitystä ohjaa pitkäjänteinen kasvustrategia Kasvu tuo työtä, työ tuo elinvoimaa Ollakseen elinvoimainen maakunta KeskiPohjanmaa tarvitsee yrityksiä, jotka haluavat kasvaa ja kansainvälistyä. Juuri sellaisia kuin Kaustisella pääpaikkaansa pitävä Pept Oy Ab. Yritys on toteuttanut kasvustrategiaansa pitkäjänteisesti, mutta tänä vuonna yhtiössä odotetaan reipasta liikevaihtoloikkaa. Isot kotimaiset projektit ovat nostamassa liikevaihdon 13 miljoonasta eurosta aina 18,5 miljoonaan euroon. Pept Oy Ab on vuonna 1992 perustettu perheyritys, jonka liikevaihdosta noin 90 prosenttia tulee telineratkaisuista, eristystöistä ja teollisuuden kunnossapidosta. Yhtiön toimitusjohtaja Juha Enlund kertoo piirtäneensä vuosituhannen vaihteessa sadan vuoden vision, joka raamitti entistä tarkemmin Peptin kasvustrategiaa. - Visio lähti näkemyksestä, mitä kaikkea teollisuudessa voidaan hoitaa uusilla teknologioilla sekä robotiikalla, ja mikä taas jää kädentyön osuudeksi. Teollisuutta on maapallolla seuraavatkin sata vuotta ja vaikka kalusto toki kehittyy, teollisuudessa tarvitaan myös ihmistyötä ja kädentaitoja, esimerkiksi telinerakentamisessa, Enlund sanoo. TULOKSET KERTOVAT, että visiossa on oikea näkymä ja strategiakin puree. Tänä päivänä yhtiöllä on toimipisteet Kaustisen lisäksi Kokkolassa, Pietarsaaressa, Seinäjoella, Kajaanissa ja Kevitsassa Sodankylässä. Skellefteåssa aloitti vuosi sitten Peptin 4 sataprosenttisesti omistama tytäryhtiö, jonka toiminnasta vastaa paikallinen henkilöstö. Referenssejäkin on kertynyt. Pept on merkittävä toimija muun muassa Kokkolan suurteollisuusalueella sekä Alholmenin alueella Pietarsaaressa. Lappeenrannassa työtä tuo varsinkin talotekniikkapuoli. Kuluvan vuoden liikevaihdon kasvua selittävät suurimmaksi osaksi isot urakat Äänekosken biotuotetehtaan työmaalla sekä Terrafamen kunnossapitotyöt ja muut urakat Kainuun seudulla. Vaikka Ruotsissa tytäryhtiö aloitti vasta vuosi sitten, länsinaapurissa Pept on toiminut jo vuodesta 1997. Enlundin kokemukset Ruotsin-markkinoista ovat monessa mielessä positiiviset. - Meillä on Ruotsissa useita pitkiä raamisopimuksia isojen asiakkaiden kanssa. Lisäksi siellä on paljon pieniä paikallisia yrityksiä, joiden kanssa meidän on mahdollista luoda uutta niin, että molemmat voittavat. Oma lukunsa on ruotsalainen ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA työnteon kulttuuri sekä joustavat sopimusjärjestelmät, jotka poikkeavat Enlundin mukaan edukseen suomalaisista käytännöistä. - Paikallisen rakennusalan työntekijäliiton kanssa sovimme yhdessä, miten työt kulloisessakin kohteessa toteutetaan. Joustava työaika tarkoittaa, että 8-tuntinen työpäivä tehdään kello 6-18:n välillä. Pekkasia ja lomaltapaluurahoja ei ole, eli palkkaa maksetaan todellisesta työajasta ja tuottavasta työstä, mikä tuo lisää kilpailukykyä. - Paljon mielekkäämpää olisi Suomessakin nostaa työmiesten palkkoja kuin maksaa sellaisia kulueriä, jotka eivät liity varsinaisen työn tekemiseen. Kotimaan taloudessa ei mennä eteenpäin, ellemme pääse sopimaan tällaisista asioita, hän sanoo. Telinetyö on vaativaa raskasta työtä, jota tehdään tehdasolosuhteissa lämpötilan vaihdellessa enimmillään 50-60 lämpöasteesta 30 pakkasasteeseen saman päivän aikana. - Se on kovaa työtä ja vaatii tekijöiksi kaikin puolin terveitä ihmisiä, koska meidän tehtävänä on tehdä työturvallisuutta muille. Eristys- ja peltiseppäpuolelle ei ole tulossa kovin paljon uusia nuoria, ja sama pätee telinetöihin. Päteville henkilöille löytyy kyllä töitä, Enlund vinkkaa. Peptillä on oma sertifioitu koulutusjärjestelmä. Neliportaisessa järjestelmässä työntekijä voi edetä harjoittelijasta työnjohtajaksi palkkauksen ollessa sidottu kulloiseenkin tasoon, jolla henkilö työskentelee. PEPT ON KASVANUT tasaisesti mutta erityisesti lamavuosina. - Me olemme kasvaneet nopeimmin huonoina aikoina, koska silloin on saatavilla helpommin ammattitaitoista työvoimaa. Pohjimmiltaan kasvu lähtee kuitenkin myynnistä. Sen jälkeen kun olet myynyt tarpeeksi, yritykselläsi on brändi, josta huolehtia. Peptin brändiin kuuluu, että asiakas saa meistä luotettavan yhteistyökumppanin, joka haluaa kasvaa ja kehittyä yhdessä asiakkaiden kanssa. Olemme luomassa innovaatioita, jotka tuovat asiakkaille kustannustehokkuutta. Enlund korostaa, että sekä kasvussa että kansainvälistymisessä tärkeää on pitkäjänteisyys. - Kun aloitimme Kevitsassa vuoden 2010 tienoilla, telineitä Kevitsaan kuljettaneet rekkakuskit kysyivät pohjoiseen lähtiessään, milloin telineet täytyy hakea pois. Vastasin, että 40 vuoden päästä. Samalla on sijoitettava markkinointiin. Markkinoinnin merkitys on todella suuri, koska yrityksen pitää erottua joka päivä, ja mielellään positiivisesti, hän nauraa. - Ruotsin-markkinat ovat meille iso mahdollisuus. Kansainvälisille markkinoille ei kuitenkaan kannata lähteä takki auki, vaan nöyränä toisetkin huomioiden. Kyllä Ruotsissa muutkin osaavat näitä hommia tehdä. Enlund toivoo, että Suomessa esimerkiksi kehitysyhtiöt löytäisivät nykyistä nopeammin ne yritykset, jotka todella haluavat kansainvälistyä. - Pitäisi keskittyä mahdollisimman pian juuri näihin, joissa yhdistyvät kyky ja halu. Kansainvälistyäkin voi monella tavalla. Tytäryhtiön perustaminen on yksi keino, mutta hyviä vaihtoehtoja voivat olla myös yhteenliittymät ja yritysostot. EU-rahoitus kasvun tukena PEPT ON HYÖDYNTÄNYT kasvun eri vaiheissa ELY-keskuksen myöntämää EU-rahoitusta. Ensimmäisen kerran vuonna 2004, jolloin yhtiö haki ja sai investointitukea Kaustisen pääkonttorin ja tuotantotilojen rakentamiseen. Sen jälkeen ELY-rahoitusta on hyödynnetty myös laiteinvestoinneissa, henkilökunnan koulutuksessa ja avainhenkilöiden palkkauksessa. - Ensimmäisellä kerralla palautimme avainhenkilön palkkaukseen myönnetyn rahoituksen, koska emme löytäneet sopivaa henkilöä. Myöhemmin rahoituksesta on kuitenkin ollut iso apu, kun sopiva henkilö on ollut tarjolla. Viimeksi olemme saaneet ELY-rahoitusta kansainvälistymistä edistävän markkinointihenkilön palkkaukseen, Enlund kertoo.

MAINOS Fineweldin laaja-alainen osaaminen on tunnustettu valtakunnallisesti Bolidenin Kokkolan tehtaalle toimitettava kaasukanavisto poikkeaa Fineweldille tyypillisistä tilaustöistä putken halkaisijan koon osalta. Toimitusjohtaja Arto Ikola mahtuu vaivatta kanavan sisälle. Hitsauksen huippua vaativiin oloihin Kaukana ovat ne ajat, jolloin työmaalle mentiin putkien kanssa mittailemaan, mitä katkotaan ja mihin. Nykyisin teollisuusputkistojen suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään 3D-maailmaa. Muu ei olisikaan mahdollista. Putkistojen valmistukseen ja asennukseen erikoistunut kokkolalainen Fineweld Oy toteuttaa kotimaisille ja kansainvälisille asiakkailleen kohteita, joissa hallittavana ovat putkistot, teräsrakenteet ja laiteasennukset. Pääosin asiakkaina ovat kaivos-, metsä- ja kemianteollisuus Suomessa ja Ruotsissa, mutta yritys palvelee kaikkia, jotka tarvitsevat putkistojen erityisosaamista. Sitä tarvitaan vaativissa kohteissa: asennuksia voidaan joutua tekemään kolmikerroksisen talon korkeudella tai yli puoli kilometriä maanpinnan alapuolella. Fineweld onkin vienyt putkistojen esivalmistuksen mahdollisimman pitkälle. Toimitusjohtaja Arto Ikolan mukaan tämä on sekä yrityksen että asiakkaan etu: huoltokatkokset lyhenevät, varastointitarve vähenee ja laatu paranee, kun putkistot valmistetaan suurimmaksi osaksi Kokkolan konepajalla. Tänä keväänä yritys toimittaa Bolidenin Kokkolan tehtaalle kaasukanaviston, jolla on pituutta 400 metriä. Kokonaisuuteen kuuluu useita massiivisia putkikokonaisuuksia, jotka toimitetaan erikoiskuljetuksella asiakkaalle. Bolidenille toimitettavan kanaviston suurimmat osat ovat halkaisijaltaan kaksimetrisiä. - Toimitus on mielenkiintoinen putkistojen koon vuoksi, toteaa Mika Hietaharju ja jakaa kiitosta työntekijöille, jotka ovat valmiita joustamaan asiakasprojektien onnistumiseksi. Fineweld arvostaa Kokkolan seudun asiakkaitaan ja on esimerkiksi Bolidenin kanssa tehnyt pitkään yhteistyötä. Bolidenin omistukseen on siirtymässä myös Sodankylän Kevitsan-nikkelikaivos. Kaivosyhtiö First Quantum Minerals rakennutti sinne rikastamon, jossa on 50 kilometriä Fineweldin valmistamaa ja asentamaa putkistoa. Kilometreissä yrityksen mittavin urakka oli Talvivaaran nikkelikaivos, jonne Fineweld toimitti muun muassa 97 kilometriä erikoisput- kia. Laajuudeltaan suurin, yli 30 miljoonan euron kohde oli Northland Resources S.A.:lle toteutettu Kaunisvaaran tuotantolaitos. Yritys toimitti sinne kaikki vesijärjestelmät suunnitelmineen ja vastasi maanrakennustöistä sekä sähkö- ja automaatioasennuksista. Toimitus sisälsi myös rakennuksia. Fineweldin laaja-alainen osaaminen on tunnustettu valtakunnallisesti. Viime syksyn valtakunnallinen yrittäjäpalkinto sai maaliskuussa jatkoa, kun yritys vastaanotti Suomen Hitsausteknillisen Yhdistyksen Hitsaushuippu 2016 -palkinnon. Se myönnetään alan ammattilaiselle, joka on kehittänyt hitsauksen tuottavuutta, automatisointia tai laatua ja osoittanut taitonsa suoriutumalla laajasta projektista esimerkillisesti. Ahertajantie 6, 67800 Kokkola Puh. 06 823 4800 | www.fineweld.fi ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA 5

Keski-Pohjanmaa nousi Keski-Pohjanmaan liitto tukee erityisesti alueellista Keski-Pohjanmaan liitto tukee erityisesti alueellista Keski-Pohjanmaan liitto tukee erityisesti alueellista osaamista menestyjien joukkoon osaamista osaamista Keski-Pohjanmaan liitto tukee erityisesti alueellista osaamista Keski-Pohjanmaan liiton tehtävänä on johtaa ja koordinoida aluekehittämistä maakunnassa. Rakennerahastovaroja alueelliseen kehittämistyöhön on Keski-Pohjanmaalla käytettävissä vuosien 2014-2020 aikana noin 60 miljoonaa euroa. EU-rahoituksella on pystytty osaltaan vauhdittamaan kehitystä, jonka ansiosta Keski-Pohjanmaa on noussut menestyneimpien maakuntien joukkoon Suomessa. Keski-Pohjanmaan liiton kehittämisjohtaja Kaj Lyyski ja EUkoordinaattori Tuija Puumala eivät peittele tyytyväisyyttään, kun heiltä pyytää tilannekuvausta Keski-Pohjanmaasta elinkeinoelämän sekä tutkimuksen ja kehittämisen näkökulmasta. - Tutkimustuloksetkin osoittavat, että viimeisten kymmenen vuoden aikana Keski-Pohjanmaa on noussut suhteellisessa kehityksessä maan menestyneimpien maakuntien 6 joukkoon. Mikä parasta, maakunta menestyy laajalla rintamalla, eikä varsinaista heikkoa lenkkiä oikeastaan ole, Lyyski ja Puumala kertovat. - Maataloudessa toki on meneillään jatkuva rakennemuutos, mutta muilta osin maakunta on läpikäynyt rakennemuutoksen jo aikaisemmin. Ja vaikka maataloudella on omat haasteensa, sielläkin on investoitu vahvasti. Kun puhutaan Keski-Pohjan- ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA Keski-Pohjanmaan liitto tukee erityisesti alueellista osaamista tähän mennes 7% Liiton myöntämä rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmassa tähän mennessä yhteensä 5 750 803 € 9% 12 % 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta 57 % 15 % 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen 1.1. Uuden liiketoiminnan luominen maan elinvoimasta, kaiken a ja o on heidän mukaansa menestyvä vientiteollisuus. Sillä tarkoitetaan käytännössä Kokkolan suurteollisuusaluetta, koska siellä toimivien kansainvälisten suuryritysten osuus käsittää yli 90 prosenttia koko maakunnan viennistä. - Suurteollisuusalueelle on lisäksi syntynyt runsaasti uutta palveluita tuottavaa yritystoimintaa. Maakunnan muista toimijoista pk-yrityksetkin voi- vat hyvin. Veneteollisuus suhdanneherkkänä alana notkahti hetkellisesti, mutta sielläkin menee taas paremmin, ja sama tilanne on metallin puolella, Lyyski toteaa. EU-RAHOITUKSELLA on voitu omalta osaltaan vauhdittaa maakunnan positiivista kehitystä. Tärkeitä asioita tapahtui jo edellisillä ohjelmakausilla. Esimerkiksi vuosina 2007-2013 panostettiin voimakkaasti oppi- mis- ja tutkimusympäristöjen rakentamiseen ja modernisointiin. Kehittämisprosesseissa on ollut voimakas yrityskytkentä, ja yritysten, oppilaitosten sekä tutkimusyksiköiden välinen keskustelu on entistä vuorovaikutteisempaa. Toiminta ja kehittäminen lähtevätkin tänä päivänä korostetusti elinkeinoelämän tarpeista, ja myös julkiset elinkeinoyhtiöt toimivat lähempänä kenttää kuin koskaan aikaisemmin.

- Keski-Pohjanmaalla on monipuolinen elinkeinorakenne, mikä tuo vakautta myös aluekehittämiseen, kehittämisjohtaja Kaj Lyyski ja EUkoordinaattori Tuija Puumala sanovat. KUVA: ESKO KESKI-VÄHÄLÄ Kehittämiseen saatu EU-rahoitus vauhdittaa Termaterin kasvua Lyyski muistuttaa, että kolmen yliopiston yhteisellä yliopistokeskuksella on keskeinen merkitys osaamisen turvaajana. Centria-ammattikorkeakoulun tiloissa sijaitseva akkukemikaalien tutkimuslaboratorio on eurooppalaisittain ainutlaatuinen, ja Chemplant-koetehdas tukee sekin vahvasti elinkeinoelämän tarpeita. - Yrityksistä on tullut myös entistä rohkeampia, koska taloudellista hyvää on haettava näinä aikoina kauempaa kuin omalta alueelta. Meiltä löytyy monta mainiota esimerkkiä yrityksistä, jotka menestyvät kansallisten markkinoiden lisäksi kansainvälisesti. Kun yritykset ovat tarvinneet rahoitusta omiin kehittämishankkeisiinsa, Keski-Pohjanmaalla on ollut käytössä varsin hyvät yritystukivarat. Eikä pidä unohtaa sitäkään, että kunnat ovat panostaneet kehittämishankkeisiin merkittävästi reilun kymmenen vuoden aikana. Se, että Keski-Pohjanmaa on kuulunut 2000-luvun alkupuolelta saakka EU:n harvan asutuksen erityistukialueeseen, on Lyyskin mukaan huomattava etu Kokkolalle ja Keski-Pohjanmaalle. Veteliläisen Termaterin uusin innovaatio on polyuretaanieristeinen massiivipuuelementti. Siitä yritys on jalostanut tilaelementin, jota hyödyntämällä Termater hakee nyt voimakasta kasvua tilarakentamisen markkinoilta. - Valmistustekniikka antaa elementille poikkeuksellisen hyvän jäykkyyden. Massiivipuinen seinärakenne nopeuttaa rakentamista ja parantaa laatua. Ratkaisu on hyvin energiatehokaskin, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Tero Väärämäki. Termaterin konseptiin liittyvä erityisyys on rakennusten siirrettävyys. Koska tilaelementit ovat jäykkiä ja keveitä, niitä on helppo siirtää ilman elementeille aiheutuvia vaurioita, ja kustannuksetkin pysyvät kohtuullisina. Siirtämiseen ei tarvita erityistyökaluja, ja siirto voidaan toteuttaa muutenkin ilman erityisratkaisuja. Esimerkiksi maaseudulla ihmiset voivat muuttaa konkreettisesti ja vaivattomasti koti mukanaan. - Aloitimme tuotteen kehittämisen kolme vuotta siihen. Saimme projektiin ELY-keskuksen myöntämää kehittämisavustusta, josta oli merkittävä apu. Käytännössä se mahdollisti riskinoton, koska uuden kehittämiseen liittyy aina myös riskejä. Sen lisäksi olemme saaneet investointitukea muuttaessamme alunperin kattoelementtien valmistukseen tarkoitetun tuotantolinjan polyuretaanin vaahdotuslinjaksi, Väärämäki kertoo. Hänen mukaansa uuden tilaelementin kehittäminen on hyvä esimerkki paitsi EU-rahoituksen merkityksestä yri- MILTÄ NÄYTTÄÄ tulevaisuus? - En näe edessäpäin suuria uhkia vaan päinvastoin, tulevaisuus näyttää vain paremmalta. Meillä on esimerkiksi reilun sadan kilometrin päässä Pyhäjoen ja Äänekosken tapaiset suurhankkeet, joihin alueen yritykset pääsevät tarjoamaan osaamistaan, Lyyski sanoo. Kotinurkillakin on investoitu. - Kun suurteollisuus investoi yksityisellä rahalla Kokkolaan 400 miljoonaa euroa, se kertoo paitsi pitkäjänteisestä toiminnasta myös siitä, että paikallisesti jotain on tehty oikein. Täällä on esimerkiksi kehitetty tki-toimintaa yhteistyössä suuryritysten kanssa, mistä on hyötyä myös tulevaisuudessa. Lyyski ja Puumala kertovat, että yritystukia haetaan tälläkin hetkellä aktiivisesti, mikä kertoo yritysten investointihalukkuuden jatkuvan. Heidän mukaansa aluekehityksen näkökulmasta Keski-Pohjanmaalla on kuitenkin yksi iso haaste voitettavanaan. - Meidän pitäisi pystyä nostamaan jalostusarvoa alueella, koska se vaikuttaa positiivisesti sekä kannattavuuteen että työllisyyteen, he sanovat. tysten kasvulle myös siitä, kuinka pitkäjänteistä työtä oman tuotteen kehittäminen usein on. - Olemme tosi tyytyväisiä siihen, että vuosien työn jälkeen meillä on nyt tuote, joka tuottaa liiketaloudellista voittoa. ”Kun muutat, voit ottaa kodin mukaasi.” UUSISTA tilaelementeistä rakennettu ensimmäinen merkittävä kohde oli Lappajärvelle viime vuonna noussut päiväkoti. Pääurakoitsijana kohteessa toimi Rakennusliike Pasi Korpela mutta Termater sai toimittajan roolissa arvokasta kokemusta tilaelementtien käytöstä päiväkotirakentamisessa. Sen jälkeen Termater on toimittanut tilaelementit Äänekoskelle, jonne valmistuu 400 huoneiston majoituskylä biotuotetehtaan rakentajille. - Sen jälkeen kun tiloja ei enää tarvita Äänekoskella, ne menevät todennäköisesti Porin asuntomessualueelle jalostettavaksi luhtitaloiksi. Porissa messujen teemana on kiertotalous, jota Äänekoskelle toimitetut tilat edustavat. Mitään hävitettävää ei synny, koska tässäkin tapauksessa käyttötarkoitus voidaan muuttaa kiinteään rakennuskantaan, jonka jälkeen tilojen elinkaari on vielä 50 vuotta, Väärämäki sanoo. Hän painottaa lisäksi Äänekoskella käytössä olevien ti- Termaterin toimitusjohtaja Tero Väärämäki esittelee osaa massiivipuuelementistä, jota käytetään tilaelementtien valmistuksessa. KUVA: ESKO KESKI-VÄHÄLÄ lojen laadukkuutta, sillä ne täyttävät Rakennusliiton vaatimukset työntekijöiden asumisoloista. Myös suurhankkeet Pyhäjoella ja Kiirunassa tarjoavat Termaterille mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Toimitusjohtaja uskookin, että erityisesti tilaliiketoiminta nostaa liikevaihdon nykyisestä 7 miljoo- nasta eurosta jopa 20 miljoonaan euroon. - Uusia työntekijöitä rekrytoimme koko ajan. Vuokratyövoima mukaan lukien henkilöstöä on nyt keskimäärin 35. Tavoitteena on, että kahden vuoden päästä työntekijöitä on 50, ja että he ovat kaikki Termaterin palkkalistoilla. Maatilat haluavat investoida VAIKKA MAATILOJEN tuotantorakentaminen on maanlaajuisesti ollut vaisua, Keski-Pohjanmaalla kuljetaan tässäkin asiassa vastavirtaan. Maatilarakentamisen painopiste on ollut viime vuosina korostuneesta läntisessä Suomessa: Keski-Pohjanmaan lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Maatilojen investointihalukkuudesta kertoo muun muassa maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2016 määrärahakirje ELY-keskuksille. Pohjanmaan ELY-keskuksella on käytössään tälle vuodelle investointi- ja aloitusavustuksiin lähes 7,8 miljoonaa euroa, mikä on valtakunnallisesti ylivoimaisesti eniten huolimatta maatalouden vaikeasta tilanteesta tällä hetkellä. - Vuosittaiset määrärahat jaetaan muun muassa edellisten vuosien myönnettyjen investointitukien määrän perusteella. Tässä vaiheessa näyttää siltä, että alkuvuonna vireille tulleiden maatilojen investointitukihakemusten perusteella määräraha ei tule riittämään koko vuodeksi, arvioi toimipisteen päällikkö Sirkku Wacklin Pohjanmaan ELY-keskuksen Kokkolan toimipisteestä. ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA 7

Näkökulmia keskipohjalaisuuteen Mistä kerrot olevasi kotoisin, kun joku sitä kysyy? Asemoitko itsesi ennemmin asuinkuntaasi vai kotimaakuntaasi? Entä millaisia ovat keskipohjalaiset ihmiset, ja mistä Keski-Pohjanmaa tunnetaan? Seuraavassa muutamia vastauksia näihin kysymyksiin. - Kälviältä kerromme olevamme kotoisin. Ellei joku tiedä missä se on vastaamme, että Keski-Pohjanmaalta. Jos sitä ei tunneta niin tarkennamme, että Kälviältä Kokkolan vierestä, kertovat Heli Vähähyyppä ja Anne Uusimäki. Heidän mukaansa keskipohjalaisilla on hyvä yhteishenki, ja ihmiset ovat rentoja ja auttavaisia. Muualla Keski-Pohjanmaa tunnetaan nuorten mielestä maitomaakuntana, urheilijoistaan sekä yrittäjyydestä. Nuoret miehet Samu Ilola ja Lucas Niemelä olivat matkalla kauppaan Kannuksen Valtakadulla. Keski-Pohjanmaa on myös musiikkimaakunta. varsinkin pienyrityksiä. Keski-Pohjanmaa tunnetaan poliitikoista, kuten Esko Ahosta. Sekä Kokkolasta ja sen suurteollisuudesta, Ala-Lahti kertoo. - Halsualta kerron olevani kotoisin, koska Halsua on loppujen lopuksi aika tunnettu. Jos täytyy tarkentaa, niin silloin vastaan, että Halsualta Kaustisen naapuripitäjästä, määrittelee Raimo Rajakangas. Keskipohjalaisia hän kuvailee aika itsepäisiksi ja oman arvonsa tunteviksi. Keskipohjalaiset kulkevat lisäksi usein omissa seuroissaan. - Keski-Pohjanmaalla ei ole oikein mitään erityistä, mitä esimerkiksi turisteille voisi markkinoida. Maatalousmaakuntahan tämä on, ja alueena sellainen, että enemmän kannattaisi tehdä asioita yhteistyössä, Rajakangas sanoo. Heli Vähähyyppä (vas.) ja Anne Uusimäki. - Kannuksesta olemme kotoisin, nuoret miehet vastaavat. Heidän seurassaan ollut Jari Ala-Lahti on kotoisin Keminmaalta. - Kolmen vuoden omakohtaisella kokemuksella keskipohjalaiset eivät ole minusta niin avoimia kuin ihmiset pohjoisessa. Silti olen saanut täältä hyviäkin tuttuja. Täkäläiset ihmiset ovat tosi yritteliäitä, ja maakunnasta löytyy paljon MUSIIKKI ON YKSI ASIA, joka on tehnyt Keski-Pohjanmaata tunnetuksi vuosikymmenien ajan. Anders-verkkokirjaston musiikkia koskevassa artikkelissa todetaankin, että Keski-Pohjanmaa on todellinen musiikkimaakunta. - Maakunta tarjoaa hyvin laadukkaan ja monipuolisen kattauksen kaikilta musiikin saroilta ihan jokaiselle, vauvasta vaariin. Mikä parasta, Keski-Pohjanmaalla voi opiskella musiikkia musiikkileikkikoulusta lähtien aina ammattiin saakka. Samu Ilola, Lucas Niemelä ja Jari AlaLahti. Raimo Rajakangas. Lue uusimmat kuulumiset Fennovoiman hankkeen etenemisestä osoitteesta www.fennonen.fi 8 ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA

Pohjalaisten omistama 110-vuotias Osuuskauppa KPO on Suomen suurimpia alueosuuskauppoja. Toimimme Kokkolan, Pietarsaaren, Ylivieskan ja Vaasan talousalueilla tuottaen etuja ja palveluita lähes 110 000 asiakasomistajallemme. s-kanava.fi ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA 9

Supersuosittu HILMA on oikea valinta kaikille jotka arvostavat ajatonta klassista muotoilua ja huoletonta menoa. Hilma pyörää on saatavilla kahdessa eri värissä – tyylikkäänä mustana tai raikkaana punaisena. Xtreme Hilma -pyörässä yhdistyvät moderni teknologia ja nostalginen retrohenkinen ulkonäkö. Mukava ergonominen satula ja leveä tukeva ohjain tekevät tästä pyörästä mieluisan matkakumppanin. Tämän huippusuositun mallin ajettavuus on omaa luokkaansa. Helppous, keveys ja ajamisen rentous yhdistyvät tässä pyörässä mukavalla tavalla. Varustukseen kuluvat heijastimet (EIVA), Tavarateline(EN), soittokello, seisontatuki ja teräksiset lokasuojat. Legend Koko K Kok oko ko pyörämallis pyörämalliston iisston ton lö löydät ydä yd dät myymälöistämme sekä osoitteesta xtreme xtreme.hhnet.fi hhnet 24” Hilma 179,- 28” Legend jr 20” 179,et.fi www.HHn Huippusuositun LEGENDin 20” pikkuveli -tai sisko – ihan miten vaan. Täysin aikuistenpyörän tekniikka pienemmässä 20”-kombi kokoluokassa. Turvallinen jalkajarru ja todella reilut säädöt sekä ohjaimessa että istuimessa. Hyvä perusvarustus sisältää lokasuojat, soittokellon, tukevan (EN) tavaratelineen sekä ketjusuojan. Rungon materiaali HiTen-teräs ja mitoitus sopiva monen kokoisille pyöräilijöille. Palvelemme ma-pe 8-21 /HalpaHalli la 8-18 Apex Automation kasvattaa roboteista älykkäitä Teollisuudessa käytettävät robotit eivät enää ole vain suuryritysten saatavilla, sillä hinnan aleneminen on mahdollistanut myös pienyrityksille robotiikkaan satsaamisen. Tässä kehityksessä Apex Automation tahtoo olla mukana. - Haluamme tukea alueellisesti robotisaation eteenpäin viemistä ja antaa yrityksille mahdollisuuden parantaa näin kilpailukykyään, yrityksen toimitusjohtaja Matti Pajukangas kertoo. Vuonna 1993 perustettu yritys keskittyy toiminnassaan sähköautomaatioratkaisuihin ja tarjoaa asiantuntijapalveluita kone- ja sähköturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Asiakkaina heillä on teollisuus- ja energia-alojen yrityksiä. Robotit sopivatkin nimenomaan teollisuuden käyttöön, sil- Aherramme arkena - lepäämme sunnuntaina! MAINOS Pasi Kylmälä Apex Automationilta näyttää kuinka robotti toimii. Kehitysympäristössään yritys pystyy kokeilemaan robottisovelluksia pienemmässä mittakaavassa ja voi opettaa asiakkailleen robotin peruskäytön. lä ne voivat hoitaa yksitoikkoisen rutiinityön kustannustehokkaasti ja poistaa inhimillisen virheen mahdollisuuden. Robotti voidaan pienillä muutoksilla ohjelmoida toisiin tehtäviin. - Onhan se ihmiselle ergonomisesti huonoa ja jopa tylsääkin nostella esimerkiksi ovenrunkoja päivästä toiseen. Lisäksi yhden työtehtävän loppuessa robotti voidaan pienillä muutoksilla ohjelmoida toisiin tehtäviin, projektiinsinööri Pasi Kylmälä kuvailee. Apex Automation toimittaa robotteja eli nivelvarsikoneita, joiden ”käsivarteen” voidaan liittää erilaisia työkaluja. Yrityksen teh- 169,- tävänä on ohjelmoida robotti niin, että se osaa tehdä työkalullaan halutun työtehtävän. - Uskomme, että robotiikka tu- lee olemaan automatiikan tärkeä soveltamisala. Haluamme korostaa sitä, että Pohjanmaalta löytyy osaamista ja toimituskapasiteet- tia robotiikan alueella eikä siitä kiinnostuneen yrityksen tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan, Pajukangas tiivistää. Terminaalikatu 3, 67700 Kokkola P. 020 7288288 • www.apexautomation.fi 10 ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA

Vastaa kyläkyselyyn – autat kotikuntasi kehittämistä KESKI-POHJANMAAN LIITTO ja yhteistyökumppanit maakunnassa avaavat keskipohjalaisille karttapohjaisen Harava-verkkokyselyn. Kyselyn avulla selvitetään miten ihmiset kokevat asuinpaikkansa, millaisia vapaa-ajanviettokohteita he käyttävät sekä miten ja mistä he hakevat palveluita. Kysely on avoinna 7.4.– 6.5.2016. Siihen voi vastata omalta tietokoneelta tai KeskiPohjanmaan kuntien kirjastoilla. Linkki kyselyyn on osoitteessa www.keski-pohjanmaa.fi sekä Keski-Pohjanmaa -Facebookissa. Vastaamalla kyliä ja omaa elinympäristöäsi koskevaan kyselyyn tuotat arvokasta tietoa paikkakuntasi kehittämiseen. Vastaukset annetaan nimettömänä eivätkä yksittäiset tiedot tule esille. Kerättävä aineisto on käytettävissä maankäytön suunnittelussa ja toimenpideohjelmissa. Lisätietoja antavat maantieteen yo Joonas Nieminen, harjoittelija@keski-pohjanmaa.fi sekä aluesuunnittelija Janna Räisänen, janna.raisanen@keskipohjanmaa.fi. Alamme yhä enemmän olla alamme markkinajohtaja. Asiamme ovat isoja; osaava henkilökuntamme valmistaa modernissa konepajassa maansiirtokoneiden alustoja sekä kauhoja. Ja toimittaa varaosat Pohjois-Euroopan laajimmasta valikoimasta. Me olemme Kokkolassa – asiakkaamme toimivat ympäri maailman. $%$+†**%/202<ï<ULWW¦M¦QWLH.RNNRODï3XKïZZZKDJJEORPĆ www.haggblom.fi Pallo hallussa. Alutig Oy:ssä metalli taipuu moneksi Teräsrakenteisiin ja osavalmistukseen erikoistuneen Alutig Oy:n ydinpalveluja ovat rakennusten teräsrakenteiden sekä koneiden ja laitteiden osien valmistus. Moderni konekanta ja hyvät tuotantotilat mahdollistavat monipuolisen ja asiakkaiden erilaiset tarpeet huomioivan palvelukokonaisuuden aina suunnittelusta asennukseen. - Palvelemme muun muassa rakennus- ja betoniteollisuutta sekä rakennusliikkeitä. Tyypillisimpiä tuotteita ovat laatusertifioidut teräsosat ja kantavat teräsrakenteet, koneiden ja laitteiden rungot sekä betoniteollisuuden muotit, konepajapäällikkö Pekka Teppo listaa. Osavalmistuksen sektorilla asiakkaana ovat esimerkiksi konepajat sekä laite- ja konevalmistajat. - Tavoitteenamme on helpottaa asiakkaidemme toimintaa ja tarjota osavalmistuksen lisäksi kokoonpanoa ja hitsausta valmiiksi rakenteiksi toimitusjohtaja Heikki Hyväri painottaa. Erikoishitsausten lisäksi yrityksen vahvaa osaamista edustavat myös särmäys, mankelointi ja muista vastaa- Viikoittainen konttiliikennevuoro Kokkolan Satamasta on helppo luotettava, nopea, ympäristöystävällinen, yksilöllinen, joustava ja kokonaisedullinen tapa kuljettaa yrityksesi kontit Kokkolasta kaikkialle maapallollamme tai sieltä Kokkolaan. Odotamme yhteydenottoasi hihat käärittyinä – yhteistyö voidaan aloittaa vaikkapa jo huomenna klo 7. MAINOS vankokoisista yrityksistä erottuva laserleikkaus. -Laserleikkauksessa voimme työstää suurella tarkkuudella metallirakenteita aina useiden neliömetrien pinta-aloista muutaman millimetrin kokoisiin osiin. Tälle palvelulle haemme aktiivisesti uusia asiakkuuksia, kertovat Heikki ja Pekka. Kilpailu rakennusalalla on kovaa, mutta saatujen asiakaspalautteiden mukaan tarjoukset ovat olleet hyvin tehtyjä ja kilpailukykyisiä. - Keskitymme tulevaisuudessa omiin vahvuuksiimme, uusien asiakkaiden hankintaan ja järkevästi palvelujen laajentamiseen. Pyrimme olemaan mukana heti alussa vastaamassa asiakkaan tarpeisiin, Heikki Hyväri ja Pekka Teppo summaavat. Heikki Hyvärillä (vas.) ja Pekka Tepolla on metallialan koulutus ja vahva kokemus konepajateollisuudesta. Yrityksen laserleikkauksella on monia mahdollisuuksia ja sillä voidaan tehdä työstää levyjä millimetrin kymmenesosien tarkkuudella. Mekaniikkatie 10, 85410 SIEVI • p. 044 054 7254 • www.alutig.fi ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA 11

Centrian Kari Ristimäki: Yrittäjämäinen tapa tehdä töitä luo pohjaa maakunnan menestykselle Yrittäjyys ja yrittäjämäinen tapa tehdä töitä toistuvat teemoina Centria-ammattikorkeakoulun uuden rehtorin ja toimitusjohtajan Kari Ristimäen puheissa. Tulevaisuuden työelämä edellyttää tekijöiltään hänen mukaansa yrittäjämäistä otetta, ja siihen Centria haluaa osaltaan nuoria valmentaa. - Meidän missiona on nuorten tulevaisuus. Sitä Centria edistää laadukkaalla opetuksella ja tekemällä korkeatasoista tki-yhteistyötä yritysten kanssa, Ristimäki sanoo avaten missiota tarkemmin. - Opetuksen täytyy olla laadukasta ja vaatimustason korkealla, koska meiltä saamansa opetuksen varassa nuoret luovat tulevaisuuttaan. Laadukas opetus tarkoittaa minulle sitä, että taidollisten ja tiedollisten valmiuksien lisäksi tarjoamme nuorille kykyä ja halukkuutta uudistua hankkimalla uutta tietoa. Nuorilla täytyy olla lisäksi ymmärrys siitä, millä tavalla he oppivat, sillä kouluttautumista tarvitaan valmistumisen jälkeenkin. Tki-yhteistyöstä hyötyvät sekä yritykset että nuoret. - Centrian tavoitteena on olla aktiivinen kumppani yritysten kehittäessä omaa toimintaansa. Tämän ansiosta yritykset, joihin meidän nuoret aikanaan sijoittuvat, ovat tulevaisuudessa vielä parempia kuin tänä päivänä. Samalla pyrimme vaikuttamaan siihen, että Centriasta valmistuu osaavia ihmisiä, jotka omalla vuorollaan vievät yrityksissä kehitystä eteenpäin. Ristimäki muistuttaa, että muuttuva työelämä edellyttää työntekijältä yrittäjämäistä tapaa toimia riippumatta siitä, missä roolissa hän on organisaatiossa. - Yrittäjyys on ammattikorkeakoulun ympäristössä tärkeä teema myös siksi, että nykyajan nuori kohtaa hyvin suurella todennäköisyydellä uravalintaan- 12 sa liittyvän tilanteen, jossa yksi varteenotettava vaihtoehto on yrittäjäksi ryhtyminen. Me emme sano, että alkakaa yrittäjäksi. Sen sijaan haluamme auttaa nuorta valmistautumaan valintatilanteeseen niin, että hän osaa valita itselleen parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän takia Centrian pitäisi pystyä tarjoamaan opiskelijoille tilaisuuksia tutustua yrittäjyyteen ja yrittäjän arkeen. Ja vielä parempi, jos nuori voisi opiskeluaikanaan toimia itsekin yrittäjän roolissa. SEINÄJOELTA SIIRTYNYT Ristimäki tiesi jo Kokkolaan tullessaan Centrian tärkeyden alueensa elinvoiman yhtenä peruspilarina. Oman ammattikorkeakoulun merkityksestä kertoo paljon se, että valmistumisensa jälkeen työllistyvistä Centrian opiskelijoista valtaosa sijoittuu nimenomaan maa- ”Olemme korkeakoulu myös ammatissa toimivalle aikuisväestölle.” kunnassa toimiviin yrityksiin. - Osa nuorista luonnollisesti haluaa yliopistoon. Heille, jotka eivät pyri yliopistoon, Centrian täytyy olla vaihtoehdoissa korkealla. Tässäkin ratkaisee hyvin pitkälle laadukas opetus. Rehtorin mukaan ei pidä unohtaa myöskään aikuiskoulutusta. ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA Centrian uusi rehtori ja toimitusjohtaja Kari Ristimäki haluaa kuunnella tarkalla korvalla niitä toiveita, joita elinkeinoelämällä on alueen omalle ammattikorkeakoululle. KUVA: RONI LAMBERG - Me olemme korkeakoulu myös ammatissa toimivalle aikuisväestölle. Centrian on vastattava siihenkin haasteeseen, että pystymme tarjoamaan sellaista täydennys- ja pätevöittämiskoulutusta, jota elinkeinoelämä tarvitsee. Ei ole yllätys, että Ristimäen puhe siirtyy seuraavaksi jalkautumiseen. - Ei yrityksillä ole aikaa hypätä koululla kertomassa, mitä meidän kuuluu tehdä. On meidän tehtävä käydä yrityksissä kysymässä, mitä he haluavat meiltä. Minulla on idea, että jollain tavalla jokainen centrialainen käy jossain yrityksessä tutustumassa, mitä kyseinen yritys tekee ja tarvitsee. Tämä on yksi keino kerätä tietoa siitä, millaista koulutusta alueelle on tarjottava, kuinka koulutusta voidaan toteuttaa myös työn ohessa ja vieläpä niin, että se tapahtuu omaa työtä kehittämällä. Hän ottaa esimerkiksi elintarvikealan koulutuksen. - On tullut esille, ettei Cent- rian alueella ole elintarvikealan koulutusta, jonka takia yritykset joutuvat hankkia sitä muualta. Miksei Centria voisi olla se linkki, joka tuo koulutuksen alueelle. Silloin ainoastaan kouluttajan tarvitsee matkustaa sen sijaan, että nyt kymmenet ihmiset matkustavat koulutukseen esimerkiksi Hämeenlinnaan. RISTIMÄKI TUNNUSTAA toimintaympäristön haasteet. - Elämme äärimmäisen mielenkiintoista vaihetta jo sen takia, että rahat ovat käymässä vähiin eikä korkeakoulumaailma ole muutaman vuosikymmenen jälkeen samanlainen kuin se on nyt. Kaiken kaikkiaan maailma ympärillä muuttuu sellaista vauhtia, että meidänkin on pakko muuttua. Jos emme kehity, saamme pistää jossain vaiheessa lapun luukulle. Sekä talouden että kehittämisen suhteen Centrialla on avaimet omissa käsissään. Tulevaisuuspuheet liikkuvat paljon digitalisaatiossa. - Pari vuosikymmentä sitten mietittiin, mihin World Wide Web johtaa. Ei kukaan tiennyt silloin, mikä on lopputulema tänä päivänä. Nyt sama koskee digitalisaatiota ja asioiden internetiä. Tässä tilanteessa on varmistettava, ettemme ole ajopuuna ottamassa vastaan sitä mitä on tulossa, vaan kehitämme omaa toimintaamme hyödyntämällä eteen avautuvia mahdollisuuksia. Centriaa ja omaa rooliaan siinä Ristimäki kuvaa sinfoniaorkesterin sijasta jazzorkesteriksi. - Sinfoniaorkesterissa on kapellimestari, joka lyö tahdin. Meillä on organisaatiossa 250 alojensa huippuosaajaa eikä se johda mihinkään, jos rehtori sanelee mitä pitää tehdä. Centria on ennemminkin jazzkokoonpano joka tietää teeman, jota kaikki soittavat. Joku tekee vuorollaan soolon muiden kuunnellessa ja tukiessa, ja seuraavaksi koko orkesteri jatkaa soittamalla yhteistä teemaa.

Viskurissa kylvetään tulevaisuuden siemeniä ja kehitetään maaseudun elinvoimaisuutta, koska haluamme, että ruokaa tuotetaan Suomessa jatkossakin. MAINOS Kuva: Ritva-Liisa Nisula ” Haluamme hankkeen myötä synnyttää Viskurivetureita. Viskurilla vauhtia hyville ideoille Viskuri-hankkeen taustalla ovat maataloudessa tapahtuvat nopeat toimintaympäristömuutokset. Ne vaativat uusia tapoja tehdä asioita, jotka varmistavat elinvoimaisen maatalouden ja maaseudun jatkossakin. ProAgrian Viskuri seuloo ideoita keskipohjalaisille maatalousyrityksille. Ideoille on kysyntää, kun tilojen toimintaan tarvitaan vaihtoehtoja maidon ja lihan hintavaihtelujen vaikeuttaessa toimintamahdollisuuksia. - Emme halua Tanskan tilannetta, jossa tiloilla on velkaa 10 kertaa enemmän kuin liikevaihtoa. Hankkeessa an- namme uusille ajatuksille tilaa kasvaa, Viskurin kehitysryhmiä ohjaava Erkki Laide ProAgria Keski-Pohjanmaasta sanoo. Kolmivuotisessa Viskuri-hankkeessa mukana ovat Kokkola, Kannus, Kaustisen seutukunnan kunnat, Sievi ja Reisjärvi, joista kootaan innostuneita maaseutuyrityksiä erityyppisiin kehitysryhmiin. - Luomme paikallisia tai maakunnallisia 3-6 tilan ryhmiä, jotka tilojen omista lähtökohdista suunnittelevat yhteisnavettaa, yhteisyritystä tai muuta yhteistyöhön tähtäävää tekemistä. Mukaan halutaan tiloja, joilla on tahto tehdä tulevaisuutta. - Haluamme mukaan nuoria ja rohkeita, joilla tulevaisuus on edessä ja vanhoja konkareita, joilla on kokemusta ja näkemystä yhdessä tekemisestä, Laide kannustaa. TAVOITTEISTA TULOKSIIN Kun kehitysryhmät on saatu kasaan, ryhdytään hommiin. Aluksi puhutaan vapaasti kaikista kehitysideoista. Sen jälkeen valitaan tavoite ja laaditaan sille etenemisjärjestys. - Tavoitteena voi olla esim. yhtiöittäminen, osuuskunta- muotoinen toiminta, tilojen yhdistäminen, työnjakoon pohjaava yhteisyrittäminen tai vapautuvien resurssien käyttöönotto, Laide luettelee. Tavoitteen selvittyä ryhmä etsii asiantuntijan ohjaamana lisätietoa, toteutusmalleja ja esimerkkejä. Tietoa ja mallia haetaan vierailemalla erilaisilla tiloilla ja yrityksissä Suomessa ja ulkomailla sekä järjestämällä luentoja etäyhteyksillä tai paikanpäällä. Tieto kootaan hyötyjen ja haittojen yhteenvedoksi, jonka jälkeen päätetään toteutuksesta, toimintatavasta tai etenemissuunnasta. HYÖDYT KOKO MAAKUNTAAN Tiedon hankkiminen ja kokemusten jakaminen ovat hankkeen suurimpia tavoitteita. - Haluamme synnyttää Viskuri-vetureita, menestyviä maatalousyrittäjiä, joilta voi oppia ja siten menestyä itsekin, projektipäällikkö Liisa Koskela sanoo. Hankkeessa kertyneet kokemukset ja tietotaito jaetaan koko maakuntaan. Hankkeen rahoitus tulee Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan liittojen kautta EUn aluekehitysrahastosta. LISÄTIETOJA: Projektipäällikkö Liisa Koskela puh. 050 512 0615 liisa.koskela@proagria.fi Yritys- ja talousjohtamisen erityisasiantuntija Erkki Laide puh. 0400 137 169 erkki.laide@proagria.fi ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA 13

Rani Plastin konsernijohtaja Mikael Ahlbäck on tuttu asiakas KokkolaPietarsaaren lentoasemalla työskentelevälle liikennevirkailija Kristina Sandénille. KUVAT: JORMA UUSITALO - 100 000 matkustajaa vuodessa edellyttää aikatauluilta, että ne mahdollistavat työpäivän tekemisen sekä Helsingissä että täällä päässä, Halpa-Hallin toimitusjohtaja Janne Ylinen sanoo. Lentoyhteydet tuovat markkinat lähelle Kokkola-Pietarsaaren lentokenttä Kruunupyyssä palvelee laajaa käyttäjäkuntaa Kokkolan ja Pietarsaaren seuduista Kalajokilaaksoon sekä Kaustisen seutukuntaan. Kun pelkästään Kokkolan ja Pietarsaaren alueilla toimii 700-800 vientiä harjoittavaa yritystä on helppo ymmärtää, että Kruunupyyn kenttä on äärimmäisen tärkeä alueen elinvoimalle. Pelkkä kentän olemassaolo ei kuitenkaan riitä. Sen lisäksi tarvitaan toimivat lentoaikataulut sekä kilpailukykyinen hinnoittelu. Ja tietenkin varmuus siitä, että ilmoitetut lennot myös lennetään. - Alueen sadoille vientiyrityksille molemminsuuntainen lentoliikenne on todella tärkeä. Täältä lähdetään asiakkaisiin, mutta myös tänne tulee paljon asiakkaita ja yritysten erilaisia yhteistyökumppaneita. Tämä korostaa lisäksi Helsinki-Vantaan lentokentän roolia liikenteen solmukohtana, jotta sieltä on hyvät kansainväliset jatkoyhteydet, sanoo Keski-Pohjanmaan kauppakamariosaston hallituksen puheenjohtaja Janne Ylinen. Kun puhutaan lentoyhteyksien olemassaolosta, haasteellisina on pidetty alle 100 000 matkustajan reittejä. - 100 000 matkustajaa vuodessa on alueelle selkeä haaste. Tuohon matkustajamäärään pääsy edellyttää aikatauluilta, että ne mahdollistavat työpäivän tekemisen sekä Hel- 14 singissä että täällä päässä. Käyttäjien on myös voitava luottaa yhteyksiin, ja tietenkin hinnoittelukin on tärkeä asia, Kokkolan Halpa-Hallin toimitusjohtajana työskentelevä Ylinen sanoo. HALPA-HALLI harjoittaa tuontikauppaa, minkä vuoksi yhtiön työntekijät lentävät kohteisiin eri puolilla maailmaa. Ylisen mukaan KPO on toinen esimerkki merkittävästä kaupan alan toimijasta, joka tarvitsee sujuvia lentoyhteyksiä. - Halpa-Hallille keskeinen tekijä on Kokkolan ja Helsingin välinen yhteys. Jatkoyhteydet Helsingistä mahdollistavat sen, että voit aloittaa tapaamisen aamukymmeneltä missä tahansa Euroopassa sen lisäksi, että Helsingistä on hyvät jatkoyhteydet Aasiaan. Helsingissä Halpa-Hallilla on hoidettavanaan paljon tavarakauppaan liittyviä asioita. - Junalla liikuttaessa kolme tuntia on kriittinen raja. Kun matka taittuu kolmessa tunnissa tai nopeammin, lentämisen tuottama aikasäästö ei ole enää ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA niin merkittävä. Seinäjokisille juna on jo vaihtoehto mutta ei meille. Viime aikaiset lentojen peruutukset ovat pakottaneet Kruunupyystä lentäviä käyttämään joissakin tapauksissa Vaasan lentokenttää. Kokemukset eivät ole rohkaisevia. - Vaasa-vaihtoehto lisää kustannuksia ja aiheuttaa aikaongelmia. Ajomatka Vaasan kentälle on 1,5 tuntia suuntaansa, mikä on erityisesti talvikeleillä ja pimeän aikaan aika haastava juttu. Vaikka Ylinen toteaakin olevansa markkinaehtoisen toiminnan kannattaja, Suomessa on hänen mukaansa huolehdittava yhdessä tietyn perusinfran olemassaolosta. - Täkäläisten yritysten kansainvälisten yhteyksien ja liiketoiminnan kannalta lentoliikenne on tärkeässä roolissa. Ellei täältä ole riittäviä lentoyhteyksiä Helsinkiin, meidän yritykset keskittävät toimintaansa pääkaupunkiseudulle. Nyt on tärkeää miettiä, miten voimme hoitaa kattavan lentoliikenteen kustannustehokkaasti, varmistaen samalla järkevän hinnoittelun ja yhteyksien luotettavuuden, Ylinen painottaa. RANI PLASTIN konsernijohtaja Mikael Ahlbäck saapui haastatteluun iltapäiväkoneella liikematkalta Helsingistä. Ranilla on lentoasemalla kuusi omaa autopaikkaa, jotka olivat tuolloinkin kaikki täynnä. - Lentoyhteydet eivät tarkoita vain sitä, että meidän pitää päästä lentämään asiakkaidemme luo, vaan meidän on saatava myös toimittajat ja asiakkaat käymään Teerijärvellä. Meiltä lähtee ja meille tulee edelleen isoja porukoita, eivätkä juna tai lennot Vaasasta ole vaihtoehtoja, Ahlbäck korostaa Kruunupyyn kentän tärkeyttä yhtiönsä toiminnalle. Entä mitä tapahtuisi, jos lentokentän toiminta ääritapauksessa lakkaisi? - Silloin Rani Plastin myyntikonttori muuttaa Helsinkiin, koska matkustaminen Teerijärven ja Helsingin välillä syö jo nyt runsaasti tehokasta työaikaa. Meillä on Helsingissä edelleen 1970-luvulla hankitut tilat, jotka ovat nyt vuokralla. Junalla kolme tuntia on kriittinen raja. Ahlbäck kertoo esimerkin peruspäivästä, jolloin ohjelmassa on liiketapaaminen tai useampia pääkaupungissa. - Herätys on vähän ennen aamuneljää, ja Helsingissä olen noin 6.40. Sitten odottelen yleensä klo 9.00 alkavaa tapaamista. Jos tapaamisia on useampia tai muuten enemmän asioita hoidettavana, tulen takaisin yölennolla, ja kotona olen silloin kahdelta yöllä. Se on pitkä päivä. - Maaseudulta pääkaupunkiin matkaavilta kuluu jo nyt käy- tännössä yksi työpäivä matkustamiseen. Tämä on se hinta jonka joudumme maksamaan siitä, että saamme asua ja toimia synnyinseudulla. Mutta rajansa kaikella. VAASA-VAIHTOEHTO ei ole myöskään Ahlbäckin mukaan mitenkään perusteltavissa. - Automatka Vaasaan kestää kaksi tuntia. Viime talvena jouduin lentää yhden kerran yökoneella Vaasaan ja matkustaa sieltä lentokenttäkuljetuksella Kruunupyyn kentälle noutamaan autoani. Kello oli hieman yli kolme yöllä, kun skrapasin kentällä jäätä auton ikkunoista. Ahlbäckin mukaan on mahdotonta kuvitella tilannetta, jossa Kokkolan ja Pietarsaaren kaltaisella kansainvälisellä vientialueella ei olisi käytössään toimivia lentoyhteyksiä. - Kokkolan suurteollisuus vie tuotteita yli miljardilla eurolla vuodessa. Sitten on esimerkiksi veneteollisuus, ja meillä Ranillakin viennin arvo on noin 100 miljoonaa euroa. Näinä aikoina on hyvä miettiä, halutaanko Suomessa että meillä toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolellakin elinvoimaisia alueita, ja voisimmeko sen vuoksi käyttää verovaroja infran rakentamiseen ja ylläpitämiseen. - Uskon vahvasti, että ilman Kruunupyyn kenttää tämä alue ei olisi kehittynyt niin vahvaksi kuin se tänä päivänä on. Eikä täällä olisi kaikkea sitä teollisuutta, joka täällä nyt toimii ja työllistää ihmisiä, Ahlbäck sanoo.

Keski-Pohjanmaan Osuuspankki laajentaa huhtikuun alusta palveluaikojaan maanantaista perjantaihin klo 08.00 - 19.00 ajanvarauksella Kokkolan ja Ylivieskan konttoreissaan. Ajanvaraukset verkkopalvelun tai puhelinpalvelun kautta. Olemme asiakkaitamme varten! ELINVOIMAINEN KESKIPOHJANMAA 15

MAINOS K-raudan iso uudistus on 24/7 toimiva noutopiste. Kauppiaat Sanna ja Teemu Lenkola sekä myymäläpäällikkö Niko Kotanen ovat uudistuksiin tyytyväisiä Uudessa K-raudassa paremman puoliskonkaan ei tarvitse hermostua Ajan hampaalla ei ole tapana säästää mitään, joten pikkuhiljaa se nakersi K-raudan Kosilan myymälää. Maailman muuttuessa myymäläkin muuttui: siitä tuli vanha ja ahdas, eikä se enää palvellut asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla. Niinpä kauppiaspariskunta Teemu ja Sanna Lenkola päättivät, että jotakin oli tehtävä ja pian. He päättivät muuttaa myymälän uuteen rakennukseen, joka kohosi jo Mottisessa Citymarketin ja junaradan välissä. Muutto vaati ”pari” täysperävaunurekan matkaa vanhasta uuteen, mutta lopulta kaikki alkoi olla valmiina avajaisia varten. - No onhan täällä kyllä vielä paljon purkamatonta tavaraa, joka on sitten hukassa kun sitä tarvittaisiin, K-raudan myymäläpäällikkö Niko Kotanen naurahtaa. Myymälä muuttuu maailman mukana Uudesta myymälästä on vaikea 16 ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA löytää huonoja puolia. Myymälän koko tuplaantui 2200 neliöstä 4000 neliöön ja 1,7 hehtaarin noutopiha on moninkertaisesti suurempi verrattuna entiseen. Lähtökohta uuden myymälän suunnittelulle oli asiakaslähtöisyys: asioinnista tahdottiin tehdä helppoa ja loogista. - Me tulemme tänne joka päivä asiakkaita emmekä itseämme varten. Ihmisten tarpeet muuttuvat, joten meidänkin pitää muuttua. Mikään muu ei ole pysyvää kuin muutos, Teemu Lenkola kuvailee. K-raudan kilpailuvaltti on monipuolisuus, sillä he tahtovat palvella sekä kuluttaja-asiakkaita että ammattilaisia. Suurin uudistus onkin saman kaupan sisällä olevat kaksi erillistä asiakaspolkua. Kuluttajille tarjotaan idearikkaampaa kaupankäyntiä, jolloin shoppailukierros alkaa piensisustamisella, jonka jälkeen inspiraatiota voi hakea Desing Centerin näyttelytilasta. Vasta tämän jälkeen kuluttaja törmää ra- Uusi kahvio on kerännyt paljon kiitosta asiakkailta. kennustarvikkeisiin ja työvälineisiin. - Ammattilaisille aika on puolestaan rahaa, joten teimme heille oman Pro Center –myymälän var- sinaisen myymälän sisään. Sinne on oma sisäänkäynti noutopihalta ja sieltä löytyvät ammattilaisten tarvikkeet ja neljä innokasta yritysmyyjää, Lenkola kertoo.

MAINOS Digitaalisuus näkyy myös K-raudassa, sillä tuotteita voi ostaa verkkokaupasta tai selata tuotteita myymälässä kosketusnäytöiltä. Uusi myymälä on kaksi kertaa suurempi kuin vanha ja myös parkkipaikat ovat kokeneet huomattavan parannuksen. K-raudasta saa nyt myös kahvia ja pullaa Molempien asiakasryhmien huomioiminen näkyy myös pihalla, jossa sijaitsevat noutopiha katettuine noutohalleineen, suuret varastot sekä 400 neliön puutarhamyymälä. Raskaat ajoneuvot pääsevät ajamaan pihalle radanvartta ja kuluttajille ja ammattilaisille on erilliset ulosmenoreitit. Toinen suuri uudistus on maailman ensimmäinen 24/7-noutopis- te, joka toimii samalla idealla kuin Smartpost. Kun tilattu tavara on saapunut myymälään, asiakas saa puhelimeensa koodin, joka avaa hänelle noutopisteen oven vuorokauden jokaisena aikana. - Kuvitellaan, että tilaat tapettia ja laitat huonomman puoliskon niitä noutamaan. Siinä vaiheessa, kun hän on odotellut myyjää, joka on etsinyt varastomiehen, jonka kanssa tuotetta etsitään, nousee huonommalta puoliskolta jo savu korvista, kun on joutunut turhaan odotta- maan valmista asiaa. 24/7-noutopisteen ansiosta myyjää ei tarvitse enää odottaa, vaan tilattujen tuotteiden noutaminen on helppoa ja jouhevaa, Lenkola kuvailee. 23 000 eri tuoteartikkelin lisäksi K-raudasta saa nykyään myös kahvia ja pullaa. Uusi kahvio on saanut myös negatiivista palautetta, sillä kahvioon ihastuneiden asiakkaiden mielestä sitä tulisi mainostaa enemmän. ”Emme halua olla vain kauppa” Nyt muutto on loppusuoralla ja on aika pistää koko Kokkola sekaisin. K-rauta juhlii avajaisiaan 21.-23. huhtikuuta, jolloin luvassa on hurjia tuotetarjouksia ja paljon muuta. - Tavoite on keksiä jootakin, millä ylitetään uuutiskynnys. Se, mitä se on, n, ei vielä ole meillekään n selviää, mutta eiköhän me jotakin keksitä. Asiakkaat suhtautuivat muuttoon ymmärtäväisesti ja asiakkailta toivotaankin palautetta ja kehitysideoita. Palautetta voi antaa kasvotusten, soittamalla tai sähköpostilla ja myymälään on tulossa palauteautomaattikin. - Hymynaamanapit, Kotanen nauraa. Avajaisten jälkeenkään K-raudan porukka ei aio jäädä lepäämään laakereilleen, vaan jatkaa hyvää perustyötä ja asiakkaiden palvelua. - Emme halua olla vain kauppa, vaan asiakkaan yhteistyökumppani, tuki ja turva, Kotanen tiivistää. Kuvat Miia Parviainen Myymälän sisustuspuolelta löytyy esimerkiksi valaisimia. K-rauta tarjoaa myös räätälöidyt sisustusratkaisut kolmelta sisustussuunnittelijalta. Jos kauppaan päästään, palvelu on täysin veloitukseton. j j yyj Måttisenkatu 10, 67700 Kokkola. Puh. 044 7230 826. Avoinna: ma-pe 7–19, la 9–16 ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA 17

- Asiaa ei ole vielä linjattu yksityiskohtaisesti mutta tavoitteena on oltava, että maakunnilla on todellista päätösvaltaa omissa asioissaan, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen sanoo. KUVA: VALTIONEUVOSTON KUVAPANKKI/SAKARI PIIPPO Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen: Palvelut paikallisista lähtökohdista Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen mukaan maakunnilla tulee olla vapautta järjestää palvelut tarkoituksenmukaisesti paikallisista lähtökohdista. Keskipohjalaisia ministeri kannustaa lähtemään omatoimisesti rakentamaan tulevaisuuden Keski-Pohjanmaata. Miltä Keski-Pohjanmaa näyttäytyy Teidän näkökulmastanne itsehallintokokonaisuudessa? Keskusta on lähtenyt liikkeelle siitä, että nykyinen maakuntajako on sopiva pohja sote-tehtävien ja alueellisten tehtävien hoitamiselle tulevaisuudessa. Tämä näkemys on myös koko hallituksen yhdessä hyväksymä linjaus marraskuussa 2015. Onko pieni Keski-Pohjanmaa ”samalla viivalla” kuin muutkin maakunnat tulevassa uudistuksessa? Tärkeintä on, että kaikilla maakunnilla on palveluiden järjestämisvastuu ja valta päättää omista asioistaan sekä siitä, kuinka rahaa niiden järjestämiseen käytetään. Tämä valta on 18 oltava yhtäläisesti kaikilla maakunnilla. Erityisesti muita kuin lähipalveluja on kuitenkin perusteltua tuottaa omassa maakunnassa ja yhteistyössä toisten maakuntien kanssa. Näin tehdään jo nyt, meillä on paljon erilaisia vaativampia palveluita, joita tuotetaan yli maakuntarajojen. Kuinka vapaasti uudet maakunnat voivat sopia tehtävien järjestämisestä yhteistyössä, vai sanelevatko ministeriöt miten asiat organisoidaan? Saako Keski-Pohjanmaa itse valita yhteistyösuhteensa asiakohtaisesti sekä pohjoiseen että etelään? Maakunnilla tulee olla vapautta järjestää palvelut tarkoituk- ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA senmukaisesti paikallisista lähtökohdista käsin. Hallitus ei ole vielä linjannut tätä asiaa yksityiskohtaisesti. tyiskohtaisesti. Tavoitteena on oltava, että maakunnilla on todellista päätösvaltaa omissa asioissaan. Mitä mahdollisuuksia uudet itsehallintoalueet antavat lähidemokratialle? Kuinka varmistetaan, että paikallisten ihmisten kokemusta ja asiantuntijuutta voidaan hyödyntää päätöksenteossa? Tässä merkittävässä muutoksessa puramme satoja kuntayhtymiä ja vastaavia organisaatioita, joissa demokratia on ollut välillistä ja siirrämme ne suoran kansanvallan piiriin. Muutos on erinomainen mahdollisuus parantaa kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksia. Mitä mahdollisuuksia uusi maakuntamalli antaa maaseudun kehittämiselle ja pienkuntayhteistyölle? Onko mahdollisuus säilyttää kuntien maaseutuneuvontapalvelujen nykyiset yhteistyörakenteet? Pidän tärkeänä, että yrittäjiä koskevat neuvontapalvelut säilyvät lähellä. Tärkeintä asiakkaan kannalta tässäkin on Raha ja valta kulkevat käsi kädessä. Voiko itsehallintouudistus johtaa siihen, että Keski-Pohjanmaa on jatkossa entistä enemmän valmistelijan roolissa ja rahoituspäätöksiä keskitetään nykyistä harvempiin yksiköihin? Voitaisiinko rahoituspäätöksiä sen sijaan siirtää enemmän maakuntiin? Asiaa ei ole vielä linjattu yksi- Tämä muutos on mahdollisuus kansalaisvaikuttamiselle. palveluverkon rakenne, ei hallinnollinen ratkaisu. Maakuntahallinnolle siirretään hallituksen marraskuisen linjauksen mukaan myös esimerkiksi ELY-keskusten kehittämistehtäviä. Maakunta saa siis aiem- paa paremmat kokonaisresurssit alueiden ja elinkeinojen kehittämiseen. Keski-Pohjanmaalla on jo edetty pro-aktiivisesti soteintegraatiossa. Pitäisikö käynnistää ripeasti myös maakuntauudistuksen kokonaisuus ja aluestrateginen kehittämistyö, eikä odotella valtion päätöksiä? Olemme yleisellä tasolla kannustaneet hallituksen taholta alueita etenemään itsenäisesti kohti voimavarojen kokoamista maakunnittain. Olemme kuitenkin pidättäytyneet neuvomasta maakuntia yksityiskohtaisesti siitä, mitä tulisi tehdä ja mitä ei. Mitä erityisiä terveisiä ministerinä haluatte lähettää keskipohjalaisille? Sote- ja maakuntauudistusten tarkoituksena on turvata laadukkaat palvelut ja tehdä hallinnosta ihmis- ja yritysystävällistä. Lähtekää omatoimisesti rakentamaan tulevaisuuden Keski-Pohjanmaata, jossa ovat tyytyväiset ja hyvinvoivat asukkaat, elinkeinoelämä kukoistaa ja hallinto toimii sujuvasti!

Uudessa kunnassa moni asia voi olla toisin termeistä alkaen. Esimerkiksi omasta työpaikastaan Perhon kunnanjohtaja Lauri Laajala puhuu mieluummin kunnantalona kuin kunnanvirastona. KUVA: JORMA UUSITALO Uusi kunta on elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä Miltä näyttää tulevaisuuden kunta tilanteessa, jossa sote- ja itsehallintouudistukset on saatu maaliin? Perhon kunnanjohtajan Lauri Laajalan visiossa tulevaisuuden kunnasta korostuu kaksi sanaa: yhteisöllisyys ja elinvoima. - Kuntien rooli muuttuu uskomattoman paljon. Jotkut näkevät sen ongelmana, kun kunnan budjetista poistuu puolet soten myötä. Minä näen sen mahdollisuutena. Nyt kunnat voivat keskittyä ansaintalogiikkaan sen sijaan, että päähuomio kiinnittyisi siihen, mihin kaikkeen rahaa käytetään, Laajala sanoo. Hänen mukaansa kuntien uutta roolia voi lähteä miettimään siitä yksinkertaisesta perustotuudesta, ettei kunta voi ansaita verotuloja, ellei sillä ole menestyviä yrityksiä. - Kysymys on elinvoiman kehittämisestä. Se tarkoittaa menestyvää yritystoimintaa mutta myös palveluita, yhteisöllisyyttä ja viihtyvyyttä. Nyt mennään ihan sinne ytimeen, eli millä se paljon puhuttu elinvoima tehdään, mistä tulee se resurssi. Se tulee käytännössä veroista, mikä tarkoittaa yrityksiä ja työpaikkoja, Laajala kiepauttaa kuvion takaisin yritystoiminnan tärkeyteen. Käsitteenä elinvoima on laaja. - Yritysten toimintaympäristön ja toi- mintaedellytysten lisäksi elinvoimaan kuuluu esimerkiksi asukkaiden hyvinvointi, kuntien tarjoamat sivistyspalvelut, lastenhoito ja se, miten huolehdimme vanhuksista. LAAJALA SANOO, että uudessa kunnassa yksi avainkysymyksistä kuuluu, kuinka yhteisöllisyys saadaan nousuun. Menestyvä yritystoiminta tuo verotuloja. - Yhteisöllisyyden korostuminen vaatii ihmisiltä ajattelutavan muutosta ja sen ymmärtämistä, että kunta olemme me. Ei ole enää tilannetta, jossa ”joku” tekee asiat puolestamme. Meidän itse on tartuttava tekemiseen yksittäisinä kuntalaisina. Millaisena kunnanjohtaja näkee Perhon vuonna 2025? - Kuntalaiset saavat sellaiset toimivat peruspalvelut joita he tarvitsevat, jotta arki soljuu hyvin. Asukkaat pystyvät vaikuttamaan siihen, millaisessa kylässä he asuvat, ja asioita tehdään yhteisöllisesti, koska oman asuinympäristön kehittäminen kiinnostaa ihmisiä. - Perhossa on myös riittävät kaupalliset palvelut sekä kasvuhaluisia ja kasvukykyisiä yrityksiä, joiden kehittymiselle on voitu antaa eväitä muun muassa projektitoiminnalla. Keski-Pohjanmaankin elinvoiman vahvistamisessa avainasia on Laajalan mielestä yhdessä tekeminen. - Kunnissa pitää pystyä toimimaan aluettaan isommissa saappaissa, eli tekemään yhteistyötä. Kannatan ehdottomasti kuntien kilpailua yrityksistä ja asukkaista, mutta on nähtävä lisäksi yhteinen etu. Esimerkiksi biotaloudessa meillä on maakunnassa niin raakaaine, osaaminen kuin yrittäjämäisellä asenteella töitä tekevä työvoima. Liikunnasta jaksamista ja hyvinvointia Kokkolan Yrittäjien Keep Us Moving -ryhmä tutustui geokätköilyn saloihin Keplin opastuksella. Minna Mansikkamäki (oik.), John Hagnäs, Håkan Nyman, Julia Niemelä ja Saara Joki löysivät kaikki neljä keskustaan piilotettua geokätköä. Kokkolan Yrittäjät madaltaa jäsentensä kuntoilukynnystä yhdessä Keplin kanssa. Yrittäjien oma liikuntahetki vie kalenterista tunnin viikossa, ja tuo mukanaan jaksamista ja hyvinvointia. Samanhenkisessä seurassa kuntoilu on helppoa ja mukavaa. Keep Us Moving -kurssi on liikuttanut Kokkolan yrittäjiä helmikuusta alkaen.. Yhteiset kokoontumiset kerran viikossa motivoivat säännölliseen liikkumiseen. Kokkolan Yrittäjien puheenjohtajana useamman vuoden toiminut John Hagnäs pitää yhteistä viikoittaista liikuntahetkeä hyvänä starttina aktiivisempaan arkeen. - Ryhmässä on mahdollisuus tutustua uusiin liikuntamuotoihin ohjatusti samanhenkisessä porukassa. Olemme kokeilleet muun muassa Cross Trainingia, sauvakävelyä ja geokätköilyä, Hagnäs kertoo. Hän sanoo, että ryhmän tarkoitus on paitsi liikuttaa jäsenistöä, myös luoda yrittäjille luonteva mahdollisuus tavata toisiaan ja tehdä asioita yhdessä. - Tunti liikuntaa viikossa ei vielä ole paljon. Tässä saattaa kuitenkin syttyä kipinä säännöllisempään liikuntaan. Kokeilemme monia lajeja, ja niistä voi jokainen löytää sen itselle sopivan, hän kuvailee. GEOKÄTKÖILY ON nykyaikaista aarteenetsintää. Maaliskuussa yrittäjät tutustuivat geokätköilyyn Keplin johdolla Kokkolan keskustassa. Geokätköily on hurjaa vauhtia suosiota kasvattava ulkoiluharrastus, jossa etsitään mielenkiintoisiin paikkoihin piilotettuja geokätköjä. Apuna etsinnässä toimii satelliittipaikannus tai perinteinen kartta. - Lajiopastuksen jälkeen lähdimme etsimään kätköjä pareittain, ja onnistuimme löytämään kaikki neljä geokätköä, Hagnäs myhäilee tyytyväisenä. KUVA: ANU KAUPPILA ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA 19

Maakunnan oman keskussairaalan päivystyspalvelut ja niiden säilyminen ovat asioita, jotka kiinnostavat alueen asukkaita varsinkin muutostilanteissa. KUVA: JORMA UUSITALO Omaa sotea tekemässä Keski-Pohjanmaan oman soteratkaisun rakentaminen etenee hyvää vauhtia. Vuoden 2017 alussa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kymmenen jäsenkunnan alueella toimintansa aloittaa perus- ja erikoispalvelut yhteen integroiva alueellinen sosiaali- sekä terveydenhuollon kuntayhtymä Soite. SOITEN organisaatiomalli on valmis, ja esimerkiksi eri palvelutasoille on nimetty muutosjohtajat. Organisaatiota rakennettaessa perinteiset perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä terveys- ja sosiaalitoimen väliset raja-aidat on pyritty madaltamaan. Palvelut on ryhmitelty uudelleen siten, että itsessään organisaatiomalli jo johtaisi paljon puhuttuun palveluintegraatioon. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän toimitusjohtaja Ilkka Luoma muistuttaakin, että vaikka tällä hetkellä puhutaan paljon hallinnosta, siihen liittyvät muutokset eivät ole keskeisimpiä. Olennaista on sen sijaan toiminnan muutos, eli että Soiten punaisena lankana tulee olemaan asiakas- ja potilaslähtöinen tapa toimia. Keskiössä on ihminen, johon kuntayhtymän logokin viittaa. - On myös hyvä muistaa, et- 20 tä Reisjärven kunta jatkaa vielä vuodet 2017 ja 2018 Soiten osajäsenenä vain erikoissairaanhoidon osalta. Eli täysi integraatio ja peruspalveluiden siirtyminen tapahtuvat Reisjärven kohdalla vähän myöhemmin. - Kun uudistus yhdeksän muun kunnan osalta astuu voimaan ensi vuodenvaihteessa, se tarkoittaa, että meille syntyy organisaatio, jonka bruttobudjetti on noin 310 miljoonaa euroa ja jossa on noin 3 600 henkilötyövuotta, Luoma jatkaa. Sote-kustannukset pysyvät tarkassa seurannassa. Soiten uusi hallitus ja valtuusto aloittavat työskentelynsä kuluvan vuoden kesäkuussa. Siinä vaiheessa luottamuselimet ottavat virallisesti vetovastuun ja poliittisen ohjauksen maakunnallisen kuntayhtymän valmistelusta. SOTE-KUSTANNUKSET ovat tarkassa seurannassa jatkossakin. - Tällä hetkellä meidän sotekustannukset vuoden 2014 tie- ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA tojen mukaan arvioituna ovat noin 265 miljoonaa euroa, mikä ylittää valtakunnan keskiarvon noin 8 miljoonalla, Luoma selvittää taloudenpidon lähtökohtia. - Uusi kuntayhtymä lähtee kuitenkin optimoimaan palveluketjuja sekä tekemään sisällöistä uudistamista sillä ajatuksella, että pääsemme talouden osalta kohti maan keskiarvoa tulevina vuosina. Organisaatio on rakennettu sellaiseksi, että palveluiden tuotantokoneisto voidaan siirtää suoraan KeskiPohjanmaan itsehallintoalueelle vuoden 2019 alussa, jos ja kun maakuntalaki ja sote-järjestämislaki saadaan voimaan. Luoma kysyy ja vastaa itse aika ajoin esitettyyn kysymykseen, tehdäänkö nyt turhaa ja päällekkäistä työtä. - Ei tehdä. Me teemme tulevaisuuteen tähtäävää muutosta, jotta kuntayhtymä voi aikanaan muuttua toiminnallisesti osaksi Keski-Pohjanmaan itsehallintoaluetta. Välivaihe on perusteltu rahoituksenkin näkökulmasta. On linjattu, että vuoden 2019 alusta siirrymme pääsääntöisesti valtion rahoittamaan palveluun. On oletettavaa, että tuossa vaiheessa meidän talousraamit tiukkenevat. Nyt saamme lisävuosia varautua seuraavaan muutosvaiheeseen. ”En ole huolissani keskussairaalasta” Oma keskussairaala ja sen tulevaisuus on aihe, joka kiinnostaa keskipohjalaisia varsinkin muutostilanteissa. Niin nytkin. Ilkka Luoma haluaakin lähettää maakunnan ihmisille selkeän viestin: - En ole huolissani sen enempää erikoissairaanhoidon kuin keskussairaalan tulevaisuudesta. Uskon, että sekä keskussairaalan nykyiset yhdeksän erikoisalaa että päivystykset säilyvät. Luoma luonnollisesti perustelee näkemyksensä. - Meidän päivystävä sairaala ei ole tärkeä ainoastaan sairaanhoitopiirin 80 000 asukkaalle vaan tiedämme, että se on lähin päivystävä sairaala noin 200 000 ihmiselle. Se tarkoittaa, että keskussairaalan elinvoimaisuudella ja osaamisen säilyttämisellä on iso merkitys myös lähiseutujen asukkaille. KESKI-POHJANMAAN keskussairaala on lisäksi jo nyt maan viidenneksi suurin synnytyssairaala keskussairaaloista. Yliopistollisia sairaaloita ja keskussairaaloita Suomessa toimii 20. Tässäkin joukossa Keski-Pohjanmaan keskussairaala sijoittuu kymmenenneksi. - Näillä nykyisillä ja tulevaisuudessa edelleen kasvavilla synnytysmäärillä ja näillä maantieteellisillä etäisyyksillä on selvää, että suuren synnytyssairaalan kuten meidän, on pidettävä yllä myös laajaa muiden erikoisalojen päivystysvalmiutta. Tämä realiteetti kytkee yhteen muun muassa synnytykset, lastentautien, anestesiologian sekä kirurgisen päivystyksen, leikkaustoiminnan sekä monen muunkin sairaalan päivystävän erikoisalan säilyttämisen tarpeen, Luoma muistuttaa.

Laatu pitää pinnalla Venevalmistuksella on Kokkolassa satavuotiset perinteet. Paikalliset veneenrakentajat valmistavat markkinoille useita kansainvälisesti tunnettuja brändejä. Finn-Marinin toimitusjohtajan Raimo Kielisen mukaan kansainvälisillä markkinoilla pärjääminen vaatii huipputuotteiden lisäksi kovaa jalkatyötä. Kokkolan ja lähialueen veneklusteri on yli sadan yrityksen kokonaisuus, joka työllistää noin 1 500 ihmistä. Yksi tunnetuimmista toimijoista on Finn-Marin, jonka merkkejä ovat Finnmaster, Grandezza sekä viime syksynä lanseerattu Husky. Finn-Marinin veneitä on viety perinteisesti varsinkin Pohjoismaihin, mutta nykyisin enenevissä määrin myös muualle Euroopan pohjoisosiin sekä Keski-Eurooppaan. Yrityksen veneet ovat käyneet hyvin kaupaksi. Kesäkuussa päättyvä tilikausi osoittaa liikevaihdon osalta peräti 40 prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. 27 miljoonan euron liikevaihdosta viennin osuus on 80 prosenttia. - Me olemme vientiyritys mitä suurimmassa määrin. Kansainvälisyys vaatii kovaa jalkatyötä, sillä kukaan ei tule ha- kemaan täältä veneitä. Meidän on mentävä sinne, missä markkinat ovat, Kielinen pelkistää. Työn korkea hinta on alalle iso haaste. KANSAINVÄLISESSÄ kisassa pärjääminen ei kuitenkaan ole helppoa suomalaisille venealan yrityksille. Siitä pitää huolen jo pitkään kovana jatkunut hintakilpailu, johon oman haasteensa suomalaisyrityksille asettaa työn korkea hinta. Viimein sovittu kilpailukykysopimus ei valitettavasti tuo suomalaiselle veneenrakennusteollisuudelle mitään helpotusta. Tähän saakka Finn-Marinin kaltaiset yritykset ovat menestyneet kansainvälisesti veneiden korkean laadun ansiosta. - Meidän merkeistä Finnmaster on erityisen vahva Pohjoismaissa, mutta on yksi Finnmaster Pilot P8 myyty jopa Uuteen-Seelantiin. Grandezzaa myydään kotimaan ja muiden Pohjoismaiden lisäksi entistä enemmän myös muualle Eurooppaan. Husky ja yleensäkin alumiinirunkoiset veneet ovat olleet Pohjoismaiden juttu, mutta Husky on saanut tosi positiivisen vastaanoton laajemminkin Euroopassa. Kanadassakin uutuus on noteerattu. Kielinen korostaa Huskyn lanseerauksen olleen venealalla poikkeuksellisen mittavan, sillä markkinoille tuli heti kättelyssä kolme mallia. Tämä antoi uudelle merkille sekä leveyttä että painoarvoa. - Husky-malliston lanseeraus oli todella kova satsaus ja työrupeama koko meidän porukalta. Hieno nähdä, että työ kantaa nyt hedelmää. Suomalaisista venevalmistajista Finn-Marin on satsannut poikkeuksellisen voimakkaasti tuotekehitykseen viiden viimeisen vuoden aikana. Kielinen korostaa, etteivät uudet tuotelanseeraukset jää tähän. - Olemme päässeet positiiviseen kierteeseen, jossa tuotekehitys ja veneiden korkea laatu ovat tuoneet tullessaan erinäisen määrän testivoittoja sekä messumenestyksiä. Kaikki tämä on lisännyt brändin arvoa, tuonut tunnettuutta sekä lisännyt kiinnostusta kuluttajien silmissä. Kilpailu suhdanneherkällä alalla jatkuu kuitenkin armottomana, ja Kielinen tietää, mitä se tarkoittaa yhtiön arjessa. - Niin kliseeltä kuin se kuulostaakin, meidän on huolehdittava laadusta, koska hinnalla emme pysty kilpailemaan muiden eurooppalaisten venevalmistajien kanssa. - Uuden Husky-venemalliston lanseeraus oli alalla poikkeuksellisen mittava mutta myös onnistunut, sanoo Finn-Marinin toimitusjohtaja Raimo Kielinen. KUVA: JORMA UUSITALO Export Zone lisää KokkolaPietarsaari -yhteistyötä Kokkolan ja Pietarsaaren seudut ovat lisäämässä keskinäistä yhteistyötä vahvistaakseen alueidensa vientivetoista yritystoimintaa. KOSEK ja Pietarsaaren seudun kehittämisyhtiö Concordia ovat jättäneet työ- ja elinkeinoministeriön kehityskäytäviä koskevaan hankehakuun Export Zone -nimeä kantavan kasvuvyöhykehakemuksen. - Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla toimii lähes 800 kansainvälistä kauppaa harjoittavaa yritystä. Se tekee alueesta valtakunnallisesti merkittävän toimijan, jolla on kansainvälisyydestä vahvat perinteet ja osaaminen, KOSEKin toimitusjohtaja Anne Pesola sanoo. EXPORT ZONE TUKEE alueensa kaupunkien ja maakuntien strategisia tavoitteita. Kehityskäytävän painopisteet ovat tehokkuutta liikenteeseen tuova digitalisaatio, elinkeinoelämän verkostojen ja klustereiden rakentaminen sekä kansainvälisten yhteyksien tehostaminen ja kehittäminen. - Export Zone vahvistaa entisestään merkittäviä vientialoja sekä niihin liittyvää alihankintaa ja palvelusektoria. Kokkolan seudulla on muun muassa vahva kemia, meillä Pietarsaaren alueella taas vahva elintarvikeala, biotalous ja puunjalostus, toteaa Concordian toimitusjohtaja Jarl Sundqvist. Parhaimmillaan yhteistyö parantaa hänen mukaansa myös alihankintaverkostojen ja palvelusektorin vientimahdollisuuksia. - Vientiin liittyvät lisäksi työssäkäynti, eläminen ja asuminen sekä se, että yritykset saavat jatkossakin osaavaa työvoimaa. Sen takia Export Zonen pitää olla houkutteleva myös työntekijöille, Sundqvist muistuttaa. Kuntarahoitus Export Zonelle on jo olemassa alueiden kuntien näytettyä hankkeelle yksimielisesti vihreää valoa. ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA 21

MAINOS Lastentautien erikoislääkäri Minna Rahkonen tutkii vastasyntynyttä vauvaa sairaanhoitaja Tuija Ontrosen avustamana. On ihanaa olla mukana, kun syntyy uusia vauvoja! Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa potilas on ammattilaisten hoivissa Minisairaala sairaalan sisällä Heidi Pettersson on työskennellyt Kiurun lastensairaalan osastonhoitajana kesästä 2011 alkaen. Vaihteleva työ vaatii jatkuvaa kehittymistä, mutta päivien erilaisuus on yksi työn parhaista puolista. - On todella antoisaa tehdä töitä lasten ja nuorten parissa: tämä on vähän kuin minikokoinen sairaala sairaalan sisällä. Hoitohenkilökunnan esimiehenä Pettersson on vastuussa hoitotyön osaamisen varmistamisesta. - Lasten sairaanhoito on Suomessa niin kehittynyttä, että suurinta osaa potilaista pystytään auttamaan ja pa- He 22 on idi P ette rss ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA rantamaan. Lapsiin ja heidän perheisiinsä tutustuminen antaa paljon. Yhteistyökumppaneilla on kasvot Psykiatrian yliMukana syntymän lääkärinä sekä ihmeessä Kokkolassa että Osastonylilääkäri CharKaustisella työslotta Frostdahl opiskeli kentelevällä Kirsti l naistentautien ja synnytys- C h Kalliokoskella ei ole h a rl o t t a F r o s t d a tyypillistä ten erikoislääkäriksi. Hänen työpäivää. työssään on tärkeää kuunnella Usein hän tapaa potilaita ja tukea potilaita, minkä Frostdahl ja osallistuu palavereihin. kokeekin omaksi alueekseen. Psykiatria kiinnosti Kalliokoskea Työ on vaihtelevaa, sillä pitkät keskustelut synnytyspelkoisen laaja-alaisuutensa vuoksi: työssä odottajan kanssa voivat nopeasti vaihtua kiireiseen tilanteeseen synnytyssalissa. - Tämä on kiinnostava ja palkitseva työ: on ihanaa olla mukana, kun syntyy uusia vauvoja! Toisaalta on myös surullisia hetkiä esimerkiksi Vuoden 2017 alussa Keski-Pohkohtukuoleman kokeneen kanssa. janmaan jäsenkuntien sosiaali- ja terveyspalvelut liitetään yhden organisaation, Soite-kuntayhtymän, alaisuuteen. Tarkoituksena on kaventaa terveys- ja hyvinvointieroja, vahvistaa peruspalveluita ja turvata päivystävän sairaalan tulevaisuus. - Idea organisaatiomuutoksesta on kypsynyt jäsenkuntien päättäjien keskuudessa vähitellen yhteisissä tapaamisissa ja valtakunnan tason tulevat linjaukset ovat osaltaan voi pohtia ihmisen hyvinvointia eri yhteisöissä. Psykiatriapula vaatii luovuutta ja työskentely moniammatillisissa työryhmissä yhteistyökykyä. - Keski-Pohjanmaa on juuri sopivan kokoinen verkostotyöstä kiinnostuneelle psykiatrille, koska yhteistyökumppaneilla on kasvot. K ir Soite-kuntayhtymä vahvistaa terveyspalveluita s i K a l li o k o s k i vauhdittaneet päätöksentekoa, Soitekuntayhtymän muutosjohtaja Ilkka Luoma kertoo. Muutos toteutetaan tiiviissä aikataulussa, mikä vaatii työntekijöiltä joustavuutta ja kehitystyöhön osallistumista. Myös asiakkailta edellytetään kärsivällisyyttä, sillä suuressa muutoksessa kaikki ei tule heti valmiiksi. - Ihmisiä vartenhan tätä organisaatiota rakennetaan ja palveluiden käyttäjiä halutaan kehittämistyössä kuulla.

Ideoimme kanssasi Sinun tarvitsee vain ottaa yhteyttä, ideoimme kanssasi asiakaslehdet, esitteet ja monet muut painotuotteet Tuotamme sisällön Voimme tuottaa yhdessä suunnitellun sisällön kokeneiden kirjoittajien, kuvaajien ja taittajien avulla Laadukas tuote käsiisi Botnia Printissä painetaan päivittäin satoja tuhansia lehtiä ja vedettömällä painotekniikalla tuotamme tarkkaa painojälkeä, jossa värit ovat kirkkaita ja laatu häikäisee. Ota yhteyttä! Elina Hirvinen P. 050 338 4818 elina.hirvinen@botniaprint.fi www.botniaprint.fi ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA 23

eViljon lahja 100-vuotiaalleSuomelle: Sata uutta yhdistystä tai yhteisöä tietokantaan Yhdistysten ja yhteisöjen vaalima aktiivinen kansalaistoiminta rikastuttaa ihmisten elämänlaatua. eViljo on yhdistysten ja yhteisöjen sähköinen kohtaamispaikka, joka vahvistaa toimijoiden tunnettuutta, viestintää ja verkostoitumista. eViljon lahja 100-vuotiaalle Suomelle on kartuttaa eViljon tietokantaa vähintään sadalla uudella yhdistyksellä ja yhteisöllä. - Tämä on lahja, jonka haluamme ehdottomasti antaa 100-vuotiaalle Suomelle. Meidän tavoitteena on, että tulevaisuus niin Keski-Pohjanmaalla kuin koko Suomessa on sitä, että kansalaiset tekevät asioita yhdessä. Kuntien roolin muuttuessa eViljo on juuri se linkki, jonka kautta yhdistykset ja yhteisöt saadaan mukaan toimintaan. eViljo on valtakunnallisesti ainutlaatuinen, ja se on herättänyt kiinnostusta laajalti maakunnan ulkopuolella, sanovat eViljo-tiimin jäsenet, Sirpa Nevasaari ja Lasse Nygård SILTA-yhteisöklubista, Esa Erkkilä Keskipohjalaisista Kylistä sekä Sanna-Maija Kauppi Keski-Pohjanmaan liitosta. POTENTIAALIA tietokannan laajentamiseksi riittää. Tällä hetkellä eViljoon on rekisteröitynyt noin 250 yhdistystä, kun - Vauhdilla kohti juhlavuotta, nauravat Esa Erkkilä (vas.), Sanna-Maija Kauppi, Lasse Nygård ja Sirpa Nevasaari. KUVA: JORMA UUSITALO patentti- ja rekisterihallituksen tietojen perusteella Keski-Pohjanmaalla on noin 2 000 rekisteröitynyttä yhdistystä, ja niiden lisäksi lukuisia muita yhteisöjä sekä yhteistoimintaryhmiä. - eViljossa yhdistykset tulevat laajemmin näkyviksi, ja sitä kautta ne voivat löytää myös yhteistyötahoja yhdessä tekemiseen niin itsenäisyyden juhlavuonna kuin myöhemmin. Moni maakunnan toimija ei ole välttämättä vielä edes huomannut, kuinka loistava kansalaistoiminnan tietokanta tässä on tarjolla, Sirpa Nevasaari muistuttaa. eViljon merkitys korostuu jatkossa, kun kuntien on entistä tärkeämpää hyödyntää kaikki ne voimavarat, joita löytyy pienimmistäkin yhteisöistä ja yhdistyksistä. Myös nuoria, jotka ovat tottuneet etsimään tietoa netistä, on helpompi saada mukaan jakamalla yhdistyksistä tietoa digitaalisessa muodossa. Tietokantaan liittyy lisäksi tutkimuksellinen puoli. Samalla kun eViljoon kertyy tietoa yhdistysten toiminnasta, saadaan entistä selkeämpi kuva yhdistystoiminnan vaikuttavuudesta. eViljoa on haettu Suomi 100 -ohjelmaan. - Hienoa, jos hakemus menee läpi. Mutta ellei mene, niin etenemme kohti juhlavuoden tavoitetta ilman Suomi 100 -juhlatunnusta. Toivottavasti mahdollisimman monet keskipohjalaiset tahot lähtevät toteuttamaan tapahtumiaan ja tempauksiaan siinäkin tapauksessa, etteivät pääse mukaan viralliseen valtakunnalliseen ohjelmaan, Sanna-Maija Kauppi sanoo. Mikä on eViljo: • eViljo kokoaa yhdistysten ja yhteisöjen yhteystiedot ja esittelyt yhteen paikkaan osoitteessa www.eviljo.fi • eViljo luo automaattisesti toimijan antamien tietojen pohjalta valokuvallisen sähköisen käyntikortin, johon voi lisätä myös logon. • Käyntikortin voi jakaa sosiaalisessa mediassa tai tulostaa paperille. • Omia tietoja voi muokata milloin vain sähköpostiin saapuneilla tunnuksilla. • Halutessaan yhdistys tai yhteisö voi ottaa käyttöönsä eViljo -kotisivut. • eViljo on täysin ilmainen. Suomi 100 -juhlavuoden valmistelu etenee Keski-Pohjanmaalla toimijoille jaossa 60 000 euroa aluetukea Suomi täyttää ensi vuonna 100 vuotta. Itsenäisyyden juhlavuosi rakennetaan teemansa mukaisesti yhdessä kansalaisten ja eri organisaatioiden yhteistyönä. Kuka tahansa yksittäinen henkilö, yhteisö, yhdistys tai organisaatio voi ehdottaa ideansa mukaan juhlavuoden Suomi 100 -ohjelmaan. Kyse voi olla tapahtumasta, teosta, ilmiöstä tai lahjasta 100-vuotiaalle Suomelle. Haku on auki aina lokakuuhun 2017 asti, ja se tapahtuu Suomi 100 -verkkosivujen suomifinland100.fi kautta. JUHLAVUODEN tapahtuman tulee toteuttaa Yhdessä -teemaa 24 ja tarkastella suomalaisuutta historian, nykyisyyden tai tulevaisuuden näkökulmasta. Keski-Pohjanmaalla muun muassa Talviharmonikka-festivaali, Kokkolan Ooppera, Lohtajan kirkkomusiikkijuhlat, K.H.Renlundin museo - KeskiPohjanmaan maakuntamuseo ja Pro Kaustinen ry. ovat ohjelmistoineen osa juhlavuoden ohjelmaa. Ohjelmassa mukana olevilla tapahtumilla on oikeus käyttää tapahtumansa markkinoinnin yhteydessä juhlavuoden tunnusta, ja ohjelma esitellään Suomi 100 -verkkosivuilla. Lisäksi Suomi 100 -ohjelmaan hyväksytyillä toimijoilla on oi- ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA keus hakea aluetukea ideansa toteuttamiseen Suomi 100 -maakuntarahastosta. KeskiPohjanmaalla toimijoille on jaettavissa kaikkiaan 60 000 euroa. Tämä maakunnallinen Suomi 100 -aluetuen haku aukeaa lähiaikoina ja ensimmäiset aluetukipäätökset on tarkoi- tus tehdä loppukesästä. - Idearikkautta keskipohjalaisilta ei puutu. Esiin on noussut suunnitelmia esimerkiksi maailman suurimmasta pääsiäiskokosta, jääkansantansseista, latojen tarinoista, suomenhevosten paraatista sekä nettistriimattavasta yhteislaulutapahtumasta ja tietokilpailusta. Yksi uusimmista lahjaideoista isänmaalle on sadan jätkänkynttilän sytytys keskipohjalaisissa kunnissa 6.12.2017. Toteutuksesta vastaisivat paikallinen MTK, maaseutunuoret ja metsänhoitoyhdistys, kertoo Keski-Pohjanmaalla Suomi 100 -yhteyshenkilönä toimiva Sanna-Maija Kauppi. MYÖS VALTAKUNNALLISESTI toteutettavat hankkeet antavat mahdollisuuden paikallisille toimijoille lähteä mukaan yhteistyökumppaneina juhlavuoden toteuttamiseen. Jokaiseen keskipohjalaiseen kuntaan ja moneen organisaatioon on nimetty oma Suomi 100 -yhteyshenkilö, jolta voi kysyä apua ideointiin ja toteutukseen. - Nyt kannattaa ottaa kaikki ilo irti ja lähteä liikkeelle rakentamaan sukupolviemme suurinta juhlavuotta. Luodaan yhteisiä elämyksiä ja muistoja kaikille meille keskipohjalaisille, Kauppi kannustaa.

MAINOS POHJANMAAN TE-TOIMISTON PALVELUT HENKILÖASIAKKAILLE • työnvälitys • CV-netti- ja Paikkavahti -palvelu • kansainvälinen työnvälitys (EURES) • työllistymis- ja aktivointisuunnitelma • kototumispalvelut • työnhaku- ja uravalmennus, työhönvalmennus • työvoimakoulutus • omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella • koulutusneuvonta • ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut • ammatillisen kuntoutuksen palvelut • yrittäjyysneuvonta ja starttiraha • työ- ja koulutuskokeilu • työnhakumatkojen matkakustannusten korvaukset työttömille työnhakijoille Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimiston johtaja Helvi Riihimäki ja palveluesimies Perttu Kellomäki suosittelevat aktiivisuuteen työnhaussa ja työntekijöiden haussa. Aktiivisuudella työtä, tekijöitä ja aluekehitystä Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimiston roolit ovat moninaiset, eikä moni tiedäkään, kuinka laajaa toiminta on. - Meidän tärkein tavoitteemme on saada työmarkkinat toimimaan sujuvasti työnhakijoita, yrityksiä sekä työnantajia auttamalla, johtaja Helvi Riihimäki summaa. Palveluja tarjotaan myös yrittäjyyttä pohtiville sekä asiakkaille, jotka suunnittelevat ammatinvalintaa tai uutta uraa. Erityisesti uravalmennukseen halutaan panostaa. TE-toimisto on lisäksi aktiivinen alueen kehittäjä, jonka asiantuntijuutta hyödynnetään useissa hankkeissa ja maakunnan kehittämisessä. Samaan aktiivisuutteen TE-toimisto kannustaa yrityksiä, työnantajia sekä työntekijöitä. - Työnhakijan kannattaa ehdottomasti käyttää CV-nettipalveluamme omaan osaamisensa markkinointiin. Monesti työntekijä voidaan löytää suoraan sen kautta, palveluesimies Perttu Kellomäki vinkkaa. - Nopein yhteydenotto yrityksestä työnhakijalle on tullut kaksi tuntia sen jälkeen, kun työnte- kijä on ladannut esittelynsä palveluun. Moni työnantaja seuraa CV-nettipalvelua silloinkin, kun avointa paikkaa ei vielä ole julkistettu, Riihimäki jatkaa. Työnhakijoita kannustetaan uskomaan siihen, että vaihtoehtoja löytyy. Jos työnhaku pitkittyy, kannattaa miettiä lisäkoulutusta tai uravalmennusta ja katsoa laaja-alaisesti uutta suuntaa uralle. Satoja yrityskäyntejä vuodessa TE-toimiston aktiivisuudesta kertoo sekin, että kontakteja eri yrityksiin ja työnantajiin tulee vuositasolla noin 6000. Tänä vuonna on tavoitteena käydä 800 yrityksessä paikanpäällä. -Yrityskäyntien avulla voimme ennakoida, miten työmarkkinat käyttäytyvät lähitulevaisuudessa ja siten pystymme selvittämään rekrytointitarpeita, Kellomäki kertoo. Joskus yrityksissä on tarvetta työntekijöille, mutta sopivan koulutuksen tai kokemuksen omaavia tekijöitä ei löydy. Silloin TE-toimisto voi järjestää yhdessä yrityksen kanssa rekrytointikoulutusta, joka räätälöidään suoraan yrityksen tarpeeseen ja koulutuksen kulut jaetaan. Näihin koulutuksiin osallistuvat saavat koulutuspäivärahaa ja heillä on erittäin hyvät mahdollisuudet työllistymiseen. Viime vuonna rekrytointikoulutusta järjestettiin 21 yritykselle. -Rekrytointikoulutuksilla voidaan nopeasti ratkaista pullonkaulatilanteita. Suosittelen ottamaan yhteyttä jo silloin, kun rekrytointitarpeita vasta pohditaan, Kellomäki muistuttaa. Verkko on nopein asiointikanava Monikanavainen palvelu on tätä päivää. Asiakkaita ohjataan käyttämään yhä enemmän verkkopalvelua, sillä se on nopein ja kätevin asiointitapa. Työnhaku ja asiointi tapahtuvat pääasiassa sähköisesti tai puhelimitse, ja henkilökohtaisia käyntejä sovitaan vain tarpeen mukaan. - TE-toimistossa ei tarvitse enää käydä näyttäytymässä, vaan verkossa voi viestiä tehokkaasti omasta tilanteestaan, Riihimäki muistuttaa. TYÖNANTAJAASIAKKAILLE • työnvälitys • avoimista työpaikoista tiedottaminen eri kanavien kautta • ehdokkaiden etsiminen avoimiin työpaikkoihin • CV-netti- ja CV-vahti -palvelu • työntekijöiden kouluttaminen suoraan työnantajan tarpeeseen (rekrytointikoulutus) • kansainvälinen työnvälitys (EURES) • mahdollisuus järjestää rekrytointitilaisuuksia toimipaikoissamme Kokkolassa, Kaustisella, Pietarsaaressa, Vaasassa ja Suupohjassa • palkkatuki • henkilöstön vähentämiseen liittyvä neuvonta (muutosturva) OTA YHTEYTTÄ! TE-palveluiden kotisivut te-palvelut.fi - sivuilla oleva Avoimet työpaikat - palvelu on maan kattavin rekrytointikanava, jossa tehdään 14–18 miljoonaa paikkahakua kuukaudessa • Työlinja henkilöasiakkaille puh. 0295 020 700 • Yritys-Suomi -puhelinpalvelu yrittäjäksi aikoville, yrittäjille ja työnantajille puh. 0295 020 500 • Pohjanmaan TE-toimiston kotisivut te-palvelut.fi/pohjanmaa • Puhelinpalvelu henkilöasiakkaille puh. 0295 056 006 • Puhelinpalvelu työnantajaasiakkaille puh. 0295 056 001 • Pohjanmaan TE-toimisto on myös Facebookissa ja twitterissä. (@TEpalvelutPOH) ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA 25

Kokkolan suurteollisuusalueen vienti KIPin alueen yritykset investoineet 5 vuodessa 413 miljoonaa euroa. Kokkolan suurteollisuusalueella (KIP) on aluetaloudellisten vaikutusten lisäksi merkittävä asema suomalaisen teollisuusviennin näkökulmasta. Vuonna 2014 viennin vuotuinen arvo nousi 1,1 miljardiin euroon, mikä oli 5,3 prosenttia Suomen kemian- ja metalliteollisuuden viennistä. Kokkolanseudun Kehitys Oy:n tilaama tutkimus suurteollisuusalueen vaikuttavuudesta on muiltakin osin mieluisaa luettavaa. Suurteollisuusalueen tuotannolliset yritykset työllistävät suoraan noin 1 600 henkilöä. Sen lisäksi KIPin alueella työskentelee noin 600 henkilöä palveluita tuottavissa yrityksissä. Työpaikkalisäys vuodesta 2010 on ollut 10 prosenttia eli 200 uutta työpaikkaa. Yrityksiä suurteollisuusalueella on yhteensä 70. Niistä tuotantoa harjoittavia yrityksiä on toistakymmentä, ja loput ovat erilaisia palveluntuottajia. Palveluyhtiöiden liikevaihto oli yhteensä lähes 80-100 miljoonaa euroa. KIPin alueelta löytyy 70 hehtaaria vapaata kemianteollisuudelle kaavoitettua tonttimaata sekä vahva teollisuuden tarvitsema infra. KUVA: KIP SERVICE TUOTANNOLLISTEN yritysten henkilöstöstä yli 25 prosentilla on korkea-asteen tutkinto. Vähintään ammatillisen perustutkinnon on suorittanut yli 95 prosenttia työntekijöistä. KeskiPohjanmaan työpaikoista 8 prosenttia sijaitsee suurteollisuusalueella. KIPin alueelle on myös investoitu voimakkaasti. Investointi- Suurteollisuuden kumppanilla on kasvuvaihde päällä Kokkolan suurteollisuusalueen tuotannolliset yritykset tarvitsevat ympärilleen laajan verkoston erilaisia palveluyrityksiä. Tämä on luonut alustan uusille keskipohjalaisille kasvutarinoille. Yhden kasvutarinan pääosassa on tehdas- ja laitossuunnittelun palveluita suurteollisuudelle tuottava Merius Oy. Meriuksen perustajan ja toimitusjohtajan Hannu Sarjan työhuoneesta Port Towerista avautuu komea näkymä läheiselle suurteollisuusalueelle. Moni työmaa sijaitsee edelleen reilun kivenheiton päästä, vaikka Merius toimiikin tänä päivänä kaikkialla Suomessa. Markkinat on avattu myös Pohjois-Ruotsin kaivannaisteollisuuteen. Sarja perusti yrityksensä 2003, ja ensimmäisen työntekijän hän palkkasi kolme vuotta myöhemmin. Nyt henkilös- 26 töä on 16, ja kasvu näyttää jatkuvan tasaisena. Kasvuresepti koostuu laadukkaasta perustekemisestä mutta myös uusimman teknologian hyödyntämisestä. - Ne toimeksiannot joita olemme saaneet, olemme tehneet hyvin. Ja todennäköisesti eri tavalla kuin mihin asiakas on aikaisemmin tottunut, toimitusjohtaja kertoo. - Koko toimintansa ajan Merius on tehnyt kaikki suunnitelmat 3D-suunnitteluna. Alkuai- ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA koina asiakkaat olivat vielä 2Dmaailmassa, mutta tänään he odottavat palvelua 3D-suunnitteluna, ja ovat itsekin siirtyneet 3D-järjestelmiin. - Uskallan sanoa, että tällä seudulla Merius on palveluillaan vauhdittanut tätä kehitystä. Ja samalla kun olemme hyödyntäneet asiakasympäristössä uutta teknologiaa sekä tehneet työmme hyvin, olemme saaneet lisää ja entistä isompia toimeksiantoja. KOLME VUOTTA SITTEN Merius integroi 3D-laitossuunnitteluun 3D-mittauksen, jonka avulla olemassa oleva maailma saadaan kerättyä virtuaaliseksi 3D-maailmaksi, suunnittelun lähtötiedoksi. 3D-mittaus tapahtuu suurimmaksi osaksi laserkeilauksella. Menetelmänä laserkeilaus ei ole uusi, mutta Merius toi sen teollisuuteen tavalla, joka on asiakkaalle erittäin kustannustehokas. - Meillä oli oma innovaatio siinä, kuinka tuottaa laserkeilattu aineisto tehokkaasti osaksi 3D-suunnitteluohjelmia. Eli meidän tehokkuuden salaisuus on prosesseissa, joita hioimme Tekes-hankkeessa lähes kolmen vuoden ajan, Sarja kertoo. Sen lisäksi että suunnitelmat syntyvät kustannustehokkaasti, ne ovat todennäköisesti myös virheettömämpiä. Näin siksi, että suunnittelija pystyy työskentelemään virtuaalisesti mittatarkasti todellisuutta vastaavassa tehdasympäristössä. - Tämä taas johtaa siihen, että suunnittelun kohteena oleva ratkaisu voidaan rakentaa suurelta osin laadukkaasti konepajaolosuhteissa, ja kuljettaa sen jälkeen paikan päälle asennettavaksi. Kun asennuksen rajapinnat on voitu huomioida huolellisesti suunnitteluvaiheessa, toteutuksen laatu paranee ja ai- kataulut pitävät paremmin. Siitä on asiakkaille iso hyöty esimerkiksi seisakeissa asennusaikojen lyhentyessä. Sarjan mukaan edelläkävijyys uusien innovaatioiden hyödyntämisessä on tuonut Meriukselle huomattavan kilpailuedun.

vetää vahvasti en kokonaismäärä kohosi vuosina 2010-2014 yhteensä 413 miljoonaan euroon. Summasta uusinvestointeja oli 228 miljoonaa euroa ja kunnossapitoinvestointeja 186 miljoonaa euroa. Suurimpia investoijia olivat muun muassa Woikoski, Boliden Kokkola, Freeport Cobalt ja Kokkola Satama. Veroja suurteollisuusalueen teollisuusyritykset maksoivat ja tilittivät valtiolle ja kunnille yli 50 miljoonaa euroa. Viidessa vuodessa syntyi 200 uutta työpaikkaa. - KIPin kehitys on menestystarina. Teollisuus, kaupunki ja kehitysyhtiö ovat yhdessä luoneet konseptin, jonka avulla olemme onnistuneet jopa lisäämään työllisyyttä alueella. Yhteistyöllä olemme luoneet teollisuudelle loistavat puitteet sijoittua alueelle ja tarjoamaan siellä toimiville merkittäviä synenergiaetuja, sanoo Kokkolan kaupungin kehitysjohtaja Jonne Sandberg. KOKKOLAN Suurteollisuusalue ry:n hallituksen puheenjohta- jan Thomas Slotten mukaan tutkimustulokset ovat KIPin alueen kannalta hyvin positiiviset. - Viennin arvo oli huomattavasti suurempi kuin osasin odottaa. Viennin merkitys on erittäin tärkeä varsinkin tässä taloudellisessa tilanteessa. Myös yritysten usko tulevaisuuteen on vahva samoin kuin halu kasvaa. Tätä osoittavat sekä kokonaisinvestointien että uusinvestointien määrä, Slotte toteaa. Myös Boliden Kokkola Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Herronen nostaa tutkimustuloksista ensimmäisenä esiin viennin suuren määrän. - Kaikki tiedämme, että Suomi elää viennistä. Suurteollisuusalueen tuotannosta viennin arvo on noin 1,1 miljardia euroa vuodessa. Nämä vientieurot ovat välttämätön osa niin Keski-Pohjanmaan kuin koko Suomen taloudellista käyttövoimaa. Viennin lisäksi Herrosen mukaan huomionarvoista on henkilöstön korkea osaaminen. KIPin alueella työskentelee noin 370 korkeakoulun ja yli 1100 ammatillisen perustutkinnon suorittanutta henkilöä. Tutkimuksen suoritti Tuomo A. Rytkölä, Triangle Partners Oy. ELINVOIMAISEN YRITTÄJYYDEN PUOLESTA - LIITY JÄSENEKSI! www.yrittajat.fi/liity Ristirannankatu 1, 67100 Kokkola • Puh. (06) 831 5292 www.yrittajat.fi/keskipohjanmaa at C ooper • p ka nds a l s et rb et a Sa m a• t n u k Yhteistyön maa Toimitusjohtaja korostaa, että teknologista kehitystä seurataan edelleen tarkasti. - Tällä hetkellä kehitys kulkee kohti palvelutuotteidemme digitalisointia. Siihenkin meillä on mietittynä kehittyneitä ratkaisuja. ive r egion - Hyödyntämällä uutta teknologiaa ja tekemällä työmme hyvin olemme saaneet lisää ja entistä isompia toimeksiantoja, Hannu Sarja sanoo. KUVA: JORMA UUSITALO ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA 27

Kampusalue vahvistuu Lukella ja GTK:lla Kokkolan kampusalueen vahvistuminen jatkuu, kun Luonnonvarakeskus perustaa kampukselle uuden strategisen toimipisteensä. Myös GTK tekee myöhemmin tänä vuonna lopullisen päätöksen siirtymisestä kampusalueelle. Luken tutkimusylijohtajan Johanna Buchertin mukaan Kokkolan kampusalue on Luonnonvarakeskukselle äärimmäisen tärkeä yhteistyön rakentamisessa. KUVA: ERKKI OKSANEN/LUKE Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja Johanna Buchert kertoo, että Luke lähtee toimipaikoissaan hyvin vahvasti kampusyhteistyöhön. Sen takia Kokkolan kampusalue yliopistokeskuksineen on Lukelle äärimmäisen tärkeä yhteistyön rakentamisessa, ja se täydentää Luonnonvarakeskuksen tekemistä biotalouden alalla. - Keski-Pohjanmaalla varsinkin kemia ja biotalous ovat erittäin vahvoja, samoin elintarvikepuoli. Kaikki nämä asiat kytkeytyvät toisiinsa Luken hakiessa infrastruktuuriyhteistyötä, jossa hyödynnetään toinen toistemme laitteita sekä verkostoidutaan eri tekijöiden, 28 kuten opiskelijoiden ja tutkijoiden kanssa, Buchert sanoo. Hänen mukaansa Biolaakso on alueella tärkeä toimija yhdistämällä kemiaa ja biotaloutta tilanteessa, jossa kemianteollisuus ja biotalous lähentyvät toisiaan entistä enemmän. Myös Luken uusi tutkimusstrategia puoltaa Luonnonvarakeskuksen asettautumista kampusalueelle. Luken tutkimusstrategia koostuu jatkossa neljästä teemasta; pohjoisesta vihreästä biotaloudesta, innovatiivisesta elintarvikeketjusta, kestävästä luonnonvarataloudesta yhteiskunnassa sekä sinisestä biotaloudesta. Teemoista var- ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA sinkin kaksi ensimmäistä istuvat erityisen hyvin Keski-Pohjanmaalle. - Kun puhutaan vihreästä biotaloudesta näemme, että Luken rooli on arvoketjun alkupäässä ja tietyiltä osin hajautetuissa prosesseissa. Siitä eteenpäin viemme yhteistyössä kumppaneiden kanssa asioita liiketoiminnaksi asti. - Innovatiivinen elintarveketju on myös hyvin relevantti alueella. Siihen liittyy esimerkiksi ravinteiden kierrätys, eli olemme kehittämässä uusia prosesseja, kun kierrätämme lannasta takaisin pelloille sen, mitä navetassa syntyy. Sen lisäksi on tärkeää, että saamme elin- tarviketeollisuuteen uusia tuotteita, tutkimusylijohtaja jatkaa. MITÄ ANNETTAVAA Kokkolalla ja Keski-Pohjanmaalla on uudistuvalle Lukelle? - Esimerkiksi sitä, että saamme koottua maakuntaan erilaisia yritysverkostoja ja teollisia symbiooseja yhdessä muiden toimijoiden kanssa . Luke on maakunnallisesti vahvasti läsnä tekemässä alueellisia strategioita ja viemässä hankkeita eteenpäin yhdessä tutkimuskumppaneiden, elinkeinoelämän ja yritysten kanssa. Meillä on iso kuva siitä, että luonnonvaratalous on yksi Suomen tulevaisuuden mahdollisuuksis- ta, ja Luke haluaa olla sitä rakentamassa. Buchert pitää myös tärkeänä, että syntyy uusia innovatiivisia tuotteita, jotka lisäävät yritysten elinvoimaa. - Tutkimuksella on siinä oma roolinsa. Haluamme elinkeinoelämältä syötteitä, jotta voimme tulkita teollisuuden tarpeista niitä tulevaisuuden asioita, joihin satsaamme riskitutkimusta. Mitä läheisempää yhteistyö on, sitä paremmin pystymme tekemään perustutkimustakin, Buchert toteaa. Hänen mukaansa Luken sijoittuminen Kokkolaan avaa Keski-Pohjanmaalle monia mahdollisuuksia.

”Syntymässä vaikuttava osaamiskeskittymä” Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen johtajan Tanja Risikon mukaan Luonnonvarakeskuksen päätös perustaa strateginen toimipiste Kokkolaan sekä GTK:n sijoittuminen Kokkolan kampukselle merkitsevät kemian, biotalouden ja mineraalitalouden osaamiskeskittymän vahvistumista. - Yliopistokeskuksessa toimivat kolme yliopistoa saavat lähelleen merkittävät valtakunnalliset tutkimuslaitokset. Kun alueelle on sitoutunut valtakunnallisia yliopistoja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia, voidaan jo hyvin puhua sellaisesta vaikuttavasta osaamiskeskittymästä, joita opetusministeriökin peräänkuuluttaa, Risikko sanoo. Hänen mukaansa tavoitteena on syventää yhteistyötä yli organisaatiorajojen paitsi yhteisinä hankkeina myös yhteisinä organisaatiorajat ylittävinä tiimeinä. - Myös Centria-ammattikorkeakoulun kanssa käynnistynyt hyödyllinen tilojen yhteiskäyttö laajenee. Olemme yhteistyössä monta isompaa kampusta reilusti edellä. KAMPUSALUEEN tärkeänä tavoitteena on tukea Keski-Pohjanmaan elinkeinojen kilpailukykyä. - Biomassapohjaisista raaka-aineista voidaan jalostaa uusia tuotteita hyödyntämällä kemianteollisuuden vahvaa osaamista, ja samalla tukea teollisuuden uudistumista, Risikko toteaa. Hän kertoo, että maailmalla on hyviä esimerkkejä kiertotalousalueista, joissa yksittäiset maaseudun yritykset tai osuuskunnat ja iso teollisuus toimivat yhdessä. Materiaalivirtojen, sivuvirtojen ja jätemateriaalien hyödyntämisessä tarvitaan monen yrityksen osaamista. - Vastaavanlaisia arvoketjuja on rakennettavissa kaivannaistalouteen. Yksi esimerkki on akkukemikaalitutkimus, jossa jo nyt tehdään laajaa yhteistyötä teollisuuden kanssa. Akkujen sidosaineena käytettävää riittävän puhdasta hiiltä on mahdollista tuottaa biomassoista kaasuttamalla, Risikko selvittää. Aikuinen! uusia uria, tulevaisuuden töitä www.kpedu.fi/sote www.kpedu.fi/viestintäYAT Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Hae 13.4. mennessä. Kesto: 8.8.2016-31.5.2018 www.kpedu.fi/liiketalous Liiketalouden perustutkinto, merkonomi Hae 30.4. mennessä. Ryhmä aloittaa syksyllä 2016. Taloushallinnon ammattitutkinto Hae 15.5. mennessä syksyllä 2016 alkavaan ryhmään. Koulutukseen jatkuva haku. www.kpedu.fi/horaca Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto Hae 16.5. mennessä. Kesto: 22.8.2016-31.5.2018 Yrittäjän ammattitutkinto viestintäalan ammattilaisille Hae 21.8. mennessä. Kesto: 22.8.2016-30.9.2017 www.kpedu.fi/aluekehittäjä Maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinto Jatkuva haku! Ryhmä aloittaa syksyllä 2016. www.kpedu.fi/perho Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, luonto-ohjaaja Riistalinja, hae 20.5. mennessä. Sekä päiväkoulutuksena että ilta- ja viikonloppukoulutuksena. Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Jatkuva haku, koulutus järjestetään monimuotoisena. www.kpedu.fi/puhdistuspalvelu Puhdistuspalvelualan koulutus Haku www.te-toimisto.fi, koulutusnumero: 665972 Hae 10.4. mennessä. Kesto: 25.4.2016-31.3.2017 Kaikki koulutuksemme www.kpedu.fi/aikuiskoulutus Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus www.kpedu.fi - Meidän resurssi ei ole ainoastaan paikallisesti maakunnassa, vaan Luke vyöryy auttamaan alueen elinkeinoelämää ja yrityksiä koko 1300 ihmisen organisaationsa voimalla ja osaamisella. Uskomme vahvasti, että tutkimuksen avulla Suomi nousee biotalouden globaaliksi voittajaksi. Kun tutkimus verkottuu läheisesti elinkeinoelämän kanssa, sitä kautta syntyy voittavia konsepteja. GEOLOGIAN tutkimuskeskus GTK hakee kampusalueelta operatiivisen toiminnan johtajan Olli Breilinin mukaan toimivia nykyaikaisia toimitilo- info.aikuiskoulutus@kpedu.fi, p. 06 825 0000 (keskus) ja sekä Keski-Pohjanmaan alueen TKI-toimijoiden verkoston tiivistymistä, ja siitä kumpuavia uusia projektimahdollisuuksia. Breilin sanoo, että kampusalueen vahvistumisesta syntyy uutta innovatiivista voimaa elinkeinoelämän tarpeisiin. - On kaikin puolin hyödyllistä, että TKI-toimijat ovat lähellä ja yhteistyö konkreettista. Tämä tuo samalla ketteryyttä ja sitä kautta myös mahdollisuutta vastata nopeasti erilaisiin tutkimustarpeisiin. Kampusalueen laaja, erityisesti kemian osalta vahva laboratorioinfra, antaa hyvän pohjan yhteistyölle, hän painottaa. ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA 29

Luovalla alallakin voi tehdä bisnestä Elokuvatuotannoissa, varsinkin mittavissa kansainvälisissä, liikkuvat isot rahat. Niin isot, että niitä kannattaa kalastaa Keski-Pohjanmaallekin. Tällä hetkellä alueelle ei tule lainkaan esimerkiksi suoraan Suomen elokuvasäätiön rahoitusta. Kpedun projektipäällikkö Teemu Haapaniemi on matkasaarnannut jo pitkään siitä, että myös luova ala, kuten elokuvatuotannot, voivat olla mahdollisuus paikallisille tehdä bisnestä. Haapaniemi käsittelee asiaa perusteellisesti Vetovoimaisuutta AV-tuotannoilla-hankkeen loppuraportissa. - Keski-Pohjanmaalta löytyy monia elementtejä, jotka kiinnostavat elokuva-alaa. Meillä on lunta, puhdasta luon- toa ja muita mielenkiintoisia ympäristöjä. Nyt meistä ei vain tiedetä, mutta nyt sitäkin asiaa on ryhdytty korjaamaan, hän sanoo. Haapaniemi muistuttaa kansainvälisten elokuvatuotantojen mittasuhteista. Kun yhden elokuvan budjetti liikkuu kymmenissä ja jopa sadoissa miljoonissa euroissa, yhdenkin kohtauksen filmaaminen paikallisessa ympäristössä tietäisi alueelle sievoista tulovirtaa. Esimerkiksi Lapissa AV-tuotantojen vaikutus alueeseen oli selvityksen mukaan 1,2 miljoonaa euroa. TUOREITA ESIMERKKEJÄ talousvaikutuksista löytyy läheltäkin. Viime vuoden kesällä kuvatun Hymyilevä mieselokuvan tuotanto käytti rahaa 67 050 euroa palkkoihin, majoitukseen, ruokailuun, vuokriin ja liikkumiseen niiden viiden päivän aikana, jolloin elokuvaa kuvattiin Kokkolassa, Kälviällä ja Perhossa. Haapaniemi muistuttaa kannustinrahasta, joka on konkreettinen keino madaltaa tuotantoyhtiöiden kynnystä saapua alueelle. Kannustinraha maksetaan tuotantoyhtiölle, jotta AV-tuotanto, kuten tv-sarja tai elokuva toteutetaan kan- nustinrahan myöntäjän alueella osittain tai kokonaan. - Leijonasydän-elokuvan kuvaukset toivat Kotkan kaupungille viikon aikana 100 000 euron tulot. Kansainvälinen elokuvatuotanto Hanna puolestaan toi Kuusamon ja sen lähialueelle 800 000 euroa viiden päivän kuvausten aikana, Haapaniemi luettelee lisää esimerkkejä euromääristä. Sen lisäksi, että Keski-Pohjanmaalta löytyy ympäristöjä sekä luovan alan yrityksiä, alueella on tarjota Mediakeskus Limen korkeatasoiset palvelut. - Mediakeskus Lime on syntynyt vuosien pitkäjänteisen kehittämisen tuloksena. Hienoa, että esimerkiksi Keski-Pohjanmaan liitto on uskonut meidän toimintaan, mikä on mahdollistanut kehittämisen useissa eri hankkeissa. Nyt meillä on mahdollisuus yhdessä yritysten kanssa auttaa alueen toimijoita saamaan näkyvyyttä niillä palveluilla ja olosuhteilla, joita meillä täällä on, Mediakeskuksen vastaava tuottaja Janne Erkkilä sanoo. Työ elokuva- ja muiden AV-tuotantojen saamiseksi jatkuu vuoteen 2017 kestävässä yhteispohjoismaisessa Arctic Image-hankkeessa. Hymyilevä mies -elokuvaa kuvattiin Kokkolassa, Kälviällä ja Perhossa. TEHOKKUUTTA LIIKETOIMINTAAN Kokonaisvaltainen tuote- ja palveluvalikoimamme vastaa 30 vuoden kokemuksella yrityksenne tai toimistonne asiakirjahallintaan liittyviin haasteisiin. Ota yhteyttä ja tule tutustumaan Konica Minolta / M-Files -ratkaisuihin dokumentinhallinnassa. Tuomo Lahti 0400 667 593 Timo Kuivanto 040 550 5793 Kenneth From 040 527 7315 Hannu Vanhala 050 582 8718 KALAJOKI - Piirun verran parempi. ETSITKÖ TONTTIA RAKENNUSHANKKEELLESI? Kalajoen kaupunki tarjoaa rakentajille runsaasti laadukkaita ja edullisia asuin-, liike- ja teollisuustontteja. Tonttivaihtoehtoja on runsaasti tarjolla Kalajoen eri osiin sijoittuvilta asemakaava-alueilta hyvien palveluiden ääreltä. KALAJOEN KAUPUNKI Kalajoentie 5, 85100 Kalajoki p. 08 46911 (keskus) kalajoen.kaupunki@kalajoki.fi 30 ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA Lisätiedot: Maanmittausteknikko Ari Matkaselkä 044 4691219 ja kiinteistösihteeri Esa Juola 044 4691298. http://kalajoki.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen-jatontit/vapaat-tontit/

Oilon Scancool Teollisuuskylmä Teollisuuslämpöpumput Kestävän kehityksen jäähdytys- ja lämmitysratkaisuja www.oilon.com Oilon Scancool Oy Yrittäjäntie 6, 67100 Kokkola, Finland Tel: +358 (0)207 281 868 info@scancool.fi Niittytie 25 A21, 01300 Vantaa, Finland Tel: +358 (0)207 281 868 info@scancool.fi MAINOS Suomen parasta maaseutua Yritysten määrä on ollut Kaustisen seutukunnassa jatkuvassa kasvussa ja myös rakennusalalla kysyntä on lisääntynyt. Positiivisen kehityksen tueksi seutukunnassa on käynnistetty elinvoimaohjelman laatiminen, jolla pyritään vastaamaan seudun kuntien, yritysten ja asukkaiden tarpeisiin. - Uusia yrityksiä perustetaan jatkuvasti eri aloille. Yritysten kannattavuudella mitattuna olemme alueellista huippuluokkaa. Vaikka maataloudessa onkin nyt suuria haasteita, sen tuloksien osalta olemme kuuluneet maan parhaaseen ryhmään, kertoo Kaustisen seutukunnan kehittämisjohtaja Petri Jylhä. Uutena toimialana seutukunnassa ollaan aloittamassa kaivostoimintaa. Tämän lisäksi suunnitteilla on tuulivoimapuistoja sekä biojalostamo. - Kaivostoiminta toisi suoria työpaikkoja noin 100 ja välillisinä vaikutuksina yli 200, Jylhä jatkaa. Kaivosyhtiö Keliber Oy on valmistelemassa Euroopan ainoan litiumkaivoksen käynnistämistä. Tuore kannattavuusselvitys osoittaa kaivostoiminnalle liikevaihtoa 11 vuoden aikana noin 800 miljoonaa euroa. Työttömien määrä seutukunnassa nousi viime vuoden aikana yhdellä prosenttiyksiköllä, mutta kokonaisprosentti alittaa silti selkeästi valtakunnallisen keskiarvon. - Tällä seudulla yritykset ovat kantaneet vastuunsa ja työntekijät on pidetty meneillään olevan talouden taantuman aikana töissä, kertoo yritysneuvoja Sari Torppa. Seutukunnan 1 138 yrityksestä 94 prosenttia on alle 10 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Yritysneuvoja Mikko Hännisen mukaan tästä syystä yritysneuvonnan ja sen asiantuntijaverkostojen asiantuntijaapu on seutukunnan kaikkien yritysten eri kehittämisvaiheissa erityisesti tarpeen. Palvelut ovat yrittäjille maksuttomia. - Edellisellä ohjelmakaudella 20072013 alueelle saatiin 20 miljoonan edestä erilaisia investointeja sekä avustuksia, mikä on jättimäärä yritysten kokoon ja seutukunnan asukasmäärään suhteutettuna. Kaustisen seutukunta www.kase.fi Mikko Hänninen, Petri Jylhä ja Sari Torppa pitävät seutukunnan tulevaisuutta valoisana. ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA 31

MAINOS Kun työmiehet ovat läheltä, he tekevät vielä piirun verran parempaa jälkeä. Perintötontille syntyi unelmien Kreivi-koti – Hei, katso, tuolla on mustarastas! Varma kevään merkki, iloitsee kokkolalainen Tuula Heikkilä. Tuula Heikkilä ja Hannu Tikkanen ihastelevat lintujen kevätpuuhia uuden Kreivi-kotinsa ikkunoista Trullevissa, jossa Heikkilä on viettänyt lapsuutensa kesät. Perintötontille maaliskuussa valmistunut huvila on monien suttupaperiluonnosten tulos. Pariskunta haaveili hirsitalosta. – Mutta yksikään hirsitalotoimittaja ei lähtenyt tarjoamaan haluamaamme kokonaisuutta. Meitä miellytti Kreivi-talojen ulkonäkö, ja saimme heiltä heti alkuvaiheessa niin hyvät piirrokset, että hirrestä oli helppo luopua. Puurunkoinen huvila on verhottu sisältä ja ulkoa hirsipaneelilla. Kreivi-talo Oy:n Harri Puskalan mukaan monet rakennuttajat päätyvät samaan ratkaisuun. Talo näyttää hirsirakenteiselta, mutta on lämpöarvoltaan sitä parempi. Lämmitysmuodon valinnassa Heikkilä ja Tikkanen eivät tyytyneet vain yhteen. Omakotitalossaan he olivat todenneet aurinkopaneelien toimivuuden ja halusivat järjestelmän myös huvilaan. Takka ei ole talossa vain tunnelman luoja, vaan vesipiipun avulla talteen otettu läm- pö hyödynnetään rakennuksen ja käyttöveden lämmityksessä. Paketin täydentää kalliolämpö. Tikkanen pitää hybridilämmitystä hyvänä sijoituksena niin ekologisesti kuin taloudellisesti. Pariskunta on muutenkin rakentanut unelmataloaan tinkimättömästi. He toivoivat rakenteilta muovittomuutta ja huoneilta korkeutta ja avaruutta. Neliöihin haluttiin sauna ja kodinhoitohuone, ja lopulta alueelle sallittuun 80 neliöön saatiin sopimaan jopa Tuulan toivoma parveke. – Meillä on hyvät suunnittelijat, mutta myös myyjällä täytyy olla kuuntelemisen taitoa, jotta hän pystyy välittämään asiakkaan ykköstoiveet suunnittelijalle, Harri Puskala toteaa. Tuula Heikkilä ja Hannu Tikkanen eivät haluaisi muuttaa huvilassaan mitään. Vain 1,7-neliöinen saunakin on ylittänyt odotukset. – Siellä saa niin hyvät löylyt, ettemme ole lämmittäneet pihasaunaa vielä ollenkaan huvilan valmistumisen jälkeen. Kälviällä toimiva Kreivi-talo tarjoaa rakentajille neljä vaihtoehtoa: elementtitoimituksen tai peruskattavan, lämpö- tai muuttovalmiin talopaketin. Heikkilä ja Tikkanen eivät halunneet rakentaa työn ohessa enää toista taloa, joten he valitsivat kotinsa muuttovalmiina. – En ole ihminen, joka käyttäisi aikaa täydellisen kaakelin etsimiseen. Oli kätevää, että ammatti-ihminen oli valinnut valmiiksi muutamia vaihtoehtoja. Päätökset oli tehty parissa tunnissa. Talo valmistui 9 kuukaudessa, ja sinä aikana pariskunta kävi rannalla päivittäin seuraamassa töiden edistymistä. Luottamus paikalliseen osaamiseen vahvistui päivä päivältä. – Kun työmiehet ovat läheltä, he tekevät vielä piirun verran parempaa jälkeä kuin muulloin. Ja on paikallisuudesta sekin etu, että tien päällä käytetty aika vähenee. Se näkyy kustannuksissa, Harri Puskala huomauttaa. Valtaosa Kreivi-kodeista rakennetaankin Keski-Pohjanmaalle. Ne ovat pääosin omakotitaloja, mutta talviasuttavien huviloiden suosio on jatkuvassa kasvussa. Heikkilä ja Tikkanen viihtyvät omassaan kuin kakkonen olisikin se ykkönen. Tuula Heikkilä ja Hannu Timonen mieltyivät ensimmäiseksi Kreivitalojen ulkonäköön. 32 Kokkolanseutu - Perhonjokilaakso Pia Anttila | 0400 131 990 | pia.anttila@kreivitalo.fi I Svenska Österbotten Jan Liljedahl | 044 524 7800 | jan.liljedahl@kreivitalo.fi Kokkolan seutu Harri Puskala | 0400 665 255 | harri.puskala@kreivitalo.fi Kalajokilaakso Marko Mäki | 0400 181 553 | marko.maki@kreivitalo.fi ELINVOIMAA KESKI-POHJANMAALTA kreivitalo.fi