1 vastuullisuus 2014 Saarioinen luo hyvinvointia ruokapöytään 6 Kaivosala kantaa yhteiskuntavastuuta 14 AinaComin viestintäpalvelut kattavat vihreän ICT:n Sodexo: Vahvuus kasvaa monimuotoisuudesta 3 Vastuullisuus toteutuu Eltelin infraverkoissa 7 Fjällräven: Vaativalle luonnonystävälle 8 17 l e p p äkos ke n s äh kö: Lionstoiminta tarkoittaa monta tapaa tehdä hyvää 11 Kestäviä energiaratkaisuja 95 vuotta y m p ä r i s t ö + i h m i s e t + 4 t a l o u s

2 avauspuheenvuoro Vastuullisuus on kilpailuetu Y hteinen maapallomme on viime kädessä vastuullisten tekojen mittari. Talouskasvu lähivuosikymmeninä on mahdollista ainoastaan, jos globaalilla tasolla ryhdytään käyttämään luonnonvaroja tehokkaasti. On saatava vähemmästä irti enemmän ja ratkaistava niitä haasteita joita nopea kaupungistuminen ja väestönkasvu synnyttävät. Kehittyvien maiden on nopeasti hypättävä ympäristöä kuluttavien teknologioiden yli. Tämä trendi näkyy jo Kiinan ja Brasilian kaltaisissa maissa. Esimerkiksi Kiina on julistanut sodan ilmansaasteita vastaan, ja nyt Kiinan suuri laiva on kääntymässä nopeasti. Muutoksessa mukana oleville taloudellinen palkinto on muhkea: Kiinan ympäristöhankkeet tarkoittavat yli tuhannen miljardin euron investointeja seuraavan viiden vuoden aikana. Taantumasta huolimatta tällä hetkellä investointeja tehdään Suomessa parhaaseen mahdolliseen teknologiaan. Suomessa on sitouduttu voimakkaasti ohjaamaan kehitystä siihen, että kunnat hankkisivat käyttöönsä parasta mahdollista teknologiaa. Näin lupaavat pk-yritykset saavat markkinoilla kaivattuja referenssejä. Tämä luo myös uusia työpaikkoja. Uskonkin, että cleantech-alan henkilöstömäärä Suomessa kasvaa 100 000 työntekijään vuoteen 2020 mennessä. Vahva panostus vastuullisiin ratkaisuihin tarkoittaa, että Suomen on lähivuosina mahdollista ottaa suuri siivu kasvavista maailmanmarkkinoista. Siksi Suomen elinkeinoelämää on edelleen monipuolistettava myös palveluiden ja kokonaisratkaisuiden suuntaan. Cleantechin nousu osoittaa, että vastuullisuus on vahva trendi maailmalla: yrityksen vastuullinen toiminta on yhä merkityksellisempi tekijä. Jos yritys pystyy osoittamaan, että sen toiminta on vastuullista ja kestävää, tarkoittaa se tuntuvaa etua markkinoilla. Mutta kuluttajat ja markkinat ovat viisaita. Pelkkä markkinointi ei riitä, vaan tekojen on vastattava puheita. Viime kädessä vastuullinen ja voittoisa yritystoiminta on kiinni asenteesta. Rohkeat ja kestävillä periaatteilla toimivat menestyvät paikallisesti ja globaalisti. ? Ville Niinistö, Vihreiden puheenjohtaja 1 u1s4 u s i l l 0 u 2 u t s va ne n Sa ar ioi luo ia int hyvinvoytään ruokapö 6 sa la Ka ivo a kanta taun yhteisk uta vastu 14 mi n Ai na Contäviesti lut palve t kattavan vihreä ICT:n 17 svaa uus ka : Vahv sta 3 Sodexo uotoisuude utuu monim us tote su 7 lli Vastuu averkoissa infr ivalle Eltelin at en: Va le 8 äv lr äl äl Fj nystäv luonno le pp sä hk ö: äk os ke n iä Kestävuja is a k t a r energia95 vuotta s 4 minta Lionstoi a tarkoitta aa tap monta vää hy tehdä 11 + i s e t + i h m i s t ö r ä y m p u t a l o sisältö SODEXO: Monimuotoisuus on voimavara................................................. 3 LEPPÄKOSKEN SÄHKÖ: Kestäviä energiaratkaisuja jo 95 vuoden ajan............. 4 SAARIOINEN – kehittyy etuajassa................. 6 ELTEL GROUP: Yritysvastuu läsnä infraverkoissa................................................ 7 FJÄLLRÄVEN: Luonnonystävän kestosuosikki..................... 8 BIOVAKKA SUOMI: Jätteet puhtaasti kiertoon............................. 9 OMNIA AIKUISOPISTO: Vastuullisuus kasvaa teoista............................................... 10 SUOMEN LIONS-LIITTO: Monta tapaa tehdä hyvää.............................. 11 LÄHITAPIOLA: Vastuullisuus tuottaa pitkällä tähtäimellä...................................... 12 AMMATTIOPISTO LIVIA: Vastuullisten energia- ja ympäristötekojen opisto.............................. 13 ORBIS SYSTEMS: Uusi elämä elektroniikkateollisuuden tuotantovälineille.......................................... 13 AGNICO EAGLE FINLAND: Kultakaivos tukee Kittilän taloutta................................... 14 PYHÄSALMI MINE: Pyhäjärven kaivosalue jää 15 hyötykäyttöön.............................................. SAINT-GOBAIN WEBER: Vahva partneri kestä16 vään rakentamiseen..................................... AINACOM: Oma pesä kunnossa, joten asiakkaiden auttaminen onnistuu................. 17 INSPECTA: Vastuullisuuden tarkastajat..................................................... 18 SUOMEN TERVEYSTALO: Työkyvyn parantaminen vaatii tekoja........................... 19 KULJETUS LEISTILÄ: Työntekijä luo yrityksen kasvot.......................................... 20 SER-KIERRÄTYS: Asenne ratkaisee onnistumisen................................................ 21 ACCENTURE: Varmemmin askelin työelämään.................................................. 22 GOLDER ASSOCIATES: Turvallisuutta työntekijälle................................................. 23 PÄÄTOIMITTAJA: Markus Ståhlberg PROJEKTIJOHTAJA: Silja Maimanen AD/LAYOUT: Lina Hurmerinta AD-ASSITENTTI: Pieta Piiroinen TUOTANTOKOORDINAATTORI: Josefina Juntunen TOIMITTAJAT: Aku Aittokallio, Vesa Brandt, Päivi Remes, Maritta Raudaskoski, Laura Sulkava, Hanna Tuuri KANNEN KUVA: Jukka Vierimaa YRITYSYHTEISTYÖT: Silja Maimanen silja.maimanen@calcus.fi KUSTANTAJA: Calcus Kustannus Oy Tammasaarenkatu 5 00180 Helsinki Finland www.calcus.fi

3 Monimuotoisuus on VOIMAVARA Suomessa Sodexon vastuullisuusohjelma toteutuu sosiaalisen vastuun kautta. Sodexolla henkilökohtaiset vahvuudet kasvavat koko yrityksen vahvuudeksi. ”M onimuotoisuuden vaaliminen auttaa hyödyntämään työntekijöidemme henkilökohtaista potentiaalia mahdollisimman hyvin. Haluamme ponnistella sen eteen, että jokainen pystyy ilmaisemaan itseään ja tuomaan työhönsä oman panoksensa. Erilaisuus on meille voimavara joka lisää meidän kykyämme ymmärtää erilaisten asiakkaiden tarpeita sekä tuottaa kunkin asiakkaan tarpeeseen parhaiten sopivia monipuolisia palveluita”, sanoo johtavan ravintola-, catering-, toimitila- ja kiinteistöpalveluiden tarjoajan Sodexon henkilöstöjohtaja Inkeri Puputti. Suomessa Sodexo kiinnittää erityistä huomiota työntekijöidensä erilaisuuden ja monimuotoisuuden kunnioittamiseen ja valjastamiseen. Strategia on osa globaalia vastuuohjelmaa joka on vuodesta 2009 alkaen ohjannut monikansallisen yrityksen toimintaa 80 maassa. Ohjelma kattaa neljä aluetta (Sodexo työnantajana; ravitsemus, terveys ja hyvinvointi; yhteiskunnalliset ja ympäristölliset vaikutukset), joiden pohjalta tehdään maakohtaisia sitoumuksia toiminnan kehittämiseen. ”Henkilökohtaisien vahvuuksien korostamisen kautta vastuullisuus on meillä Suomessa integroitu jokapäiväiseen liiketoimintaan, se ei ole mitään erillistä puuhailua”, linjaa laatu- ja ympäristöpäällikkö Tiina Piilo. Ennakkokäsityksistä aitoon kuunteluun Henkilöstöjohtaja Puputti kertoo, että sosiaalisen vastuun ohjelmasta on saatu positiivista vastakaikua Sodexon henkilöstössä. Hyvät tulokset ovat syntyneet koko henkilöstön yhteisellä panoksella. Puputti painottaa johtamisen merkitystä monimuotoisuuden oikeanlaisessa val- Suomessa Sodexo kiinnittää erityistä huomiota työntekijöidensä erilaisuuden ja monimuotoisuuden kunnioittamiseen ja valjastamiseen. Sodexolla ihmiset haluavat olla mukana tekemässä hyviä asioita, kertovat henkilöstöjohtaja Inkeri Puputti ja laatu- ja ympäristöpäällikkö Tiina Piilo. ”Sodexon vastuullisuusohjelmassa kaikki mihin sitoudutaan, pystytään myös toteuttamaan”, Puputti sanoo. jastamisessa. Sodexon koko esimiesporras käy muun muassa läpi ”Erilaisuus työyhteisön voimavarana” -koulutuksen, joka auttaa ja rohkaisee esimiehiä rakentamaan monimuotoisille tiimeille sopivia toimintatapoja. ”Monimuotoisuuden hyödyntäminen on sitä, että yritämme aidosti kuunnella ja kuulla erilaisia näkemyksiä sekä rakentaa niiden pohjalta keskustelun avulla yhteistä näkemystä.” Suomessa Sodexo työllistää noin 2000 henkilöä. ”Henkilöstöjakaumamme on hyvin tasainen ikäryhmienkin suhteen, ja vaihtuvuutemme on muuhun alaan verrattuna pientä, mikä kertoo sosiaalisen vastuun onnistumisesta.” ?

4 Puhdasta luontoa vaalitaan kantamalla ympäristövastuuta, joka on myös osa yrityksemme arvopohjaa, sanoo toimitusjohtaja Juha Koskinen. KESTÄVIÄ ENERGIARATKAISUJA jo 95 vuoden ajan Leppäkosken Sähkö Oy on 95 toimintavuotensa aikana kasvanut paikallisesta sähköyhtiöstä vastuulliseksi alueelliseksi energia-alan moniosaajaksi tuotteinaan sähkö, kaukolämpö, höyry, paineilma ja maakaasu. Vahvasti pirkanmaalainen energiayhtiö toimii nykyisin energian tuottajana, jakelijana ja myyjänä tarjoten asiakkailleen kestäviä energiaratkaisuja. L eppäkosken Sähkö -konserni tunnetaan vähäpäästöisen ja kilpailukykyisen energian tuottajana. Panostaminen uusiutuvien energialähteiden käyttöön on merkittävästi vähentänyt energian tuotannon hiilidioksidipäästöjä. ”Tavoitteenamme on tuottaa asiakkaillemme heidän arvojensa mukaisia energiaratkaisuja, jotka parhaiten palvelevat heidän muuttuvia tarpeitaan. Haluammekin tuottaa asiakkaillemme parhaan mahdollisen energiakokemuksen”, toteaa toimitusjohtaja Juha Koskinen. Konsernilla on tänä päivänä yli 30 000 asiakasta, ja yhtiön liiketoiminnan kasvu on nopeaa. Hankesalkussa on useita uusia projekteja, joilla jatketaan valittua strategista linjaa. Yksi konsernin tyytyväisistä energiaratkaisuasiakkaista on Ranta- sipi Ikaalisten Kylpylä, jonka aluejohtaja Titta-Liina Gustafsson luonnehtii yritystä poikkeukselliseksi sähkö- ja energia-alan toimijaksi. ”He todella miettivät ratkaisuja aina asiakkaan kannalta ja toimivat asiakkaan parhaaksi energiakustannusten vähentämiseksi. Kaikkea Leppäkosken Sähkön toimintaa leimaa innovatiivinen ajattelumalli.”

5 Yrityksen arvojen mukaisesti tavoitteena on parantaa toimintapaikkakuntien elinvoimaisuutta. Kuvassa yhteistyöyritys Kyröskosken Voiman vesivoimalaitos Hämeenkyröstä. Toimivalla strategialla selviää myrskyistäkin Leppäkosken Sähkö Oy on juuristaan ylpeä ja perinteitään arvostava yritys. Sen perustavat sanat luettiin vuoden 1919 alussa Ikaalisissa parkanolaisen kyläsepän Jooseppi Rytilän johdolla. Nyt yhtiöllä on toimintaa Hämeenkyrön, Iin, Ikaalisten, Jämijärven, Kihniön, Lappeenrannan, Nokian, Parkanon, Sastamalan ja Ylöjärven alueilla. Sähköverkko yltää Tampereen rajoilta aina Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan Jalasjärven rajaan saakka. Leppäkosken Sähkö -konsernin energiatuotevalikoimaan yli kahden vuosikymmenen ajan kuulunut kaukolämpötoiminta on laajentunut jo seitsemän eri kunnan alueelle. ”Sähkönjakelussa toimintaamme on ohjannut pitkään toimintamalli: Investoi ja panosta riittävästi verkoston ylläpitoon. Suunnittele verkon käyttö myös häiriötilanteita silmällä pitäen. Tunne jokainen verkon osa ja varmista, että käytössä on ammattitaitoinen henkilökunta, joka on sitoutunutta yhtiöön. Tämän toimintamallin ansiosta olemme selviytyneet hyvin esimerkiksi viime vuosien myrskyistä”, toteaa Juha Koskinen. Edelläkävijä vedyn hyödyntämisessä Yritys on edelläkävijä vedyn laajamittaisessa hyödyntämisessä, ja se on osallistunut aktiivisesti vetyteknologian hankkeisiin eri teollisuuslaitosten kanssa. Merkittävä kumppani ja asiakas energiantuotannossa ja vedyn hyötykäytössä on Kemira Chemicals Oy. ”Vedyn käyttäminen höyryn, kaukolämmön ja sähkön tuotannossa on hyvin harvinaista koko Euroopan tasolla, joten olemme tehneet tässä jo pitkään uraa uurtavaa työtä yhdessä Kemiran kanssa. Keskeisimmät tutkimushankkeemme ovat energiatehokkaan vedyn hyötykäyttö polttamalla sitä sekä voimalaitoksella että polttokennoissa. Energiantuotannon raaka-aineena vety on 100% puhdasta, ja poltosta syntyy vain vettä”, Koskinen pohtii. Energiantuotannon raaka-aineena vety on 100% puhdasta, ja poltosta syntyy vain vettä. Ympäristöystävällistä energiantuotantoa Omaa uusiutuvaa sähköntuotantoaan Leppäkoski lisäsi ostamalla Iin kunnasta kahdeksan tuulivoimalan puiston syksyllä 2012. Yhtiön myymästä sähköstä noin 5 % tuotetaan omalla tuulivoimalla, mikä ylittää valtakunnallisesti asetetun tavoitteen kirkkaasti. Hämeenkyrössä rakennettiin yhdessä Pohjolan Voiman ja Metsä Boardin kanssa ympäristöystävällinen biovoimalaitos, joka tuottaa sähköä ja höyryä Metsä Boardille sekä kaukolämpöä Leppäkoskelle. Voimalaitos on lisännyt kotimaisten polttoaineiden käyttöä alueella merkittävästi ja vähentänyt hiilidioksidipäästöjä. Samalla on oltu mukana luomassa uusia työpaikkoja polttoaineen keruuketjussa. Ikaalisissa ja Nokialla uudet pellettilämpökeskukset lisäävät puulla tuotetun uusiutuvan kaukolämmön energian määrää entisestään. Esimerkiksi Ikaalisten alueella yli 90 % kaukolämmöstä tullaan tuotta- maan uusiutuvilla ja kotimaisilla biopolttoaineilla. ”Vähäpäästöisten ja uusiutuvien energiantuotantomuotojen valikoiman kasvattaminen on vähentänyt merkittävästi vuotuisia energianhankinnan hiilidioksidipäästöjä. Investointien ansiosta paikallisesti biopolttoaineilla tuotetusta kaukolämmöstä on tullut kilpailukykyinen ja ympäristöystävällinen lämmitysmuoto”, toteaa Koskinen tyytyväisenä. Pitkäjänteistä kasvukehitystä Leppäkosken Sähkö -konserni katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen. Sen toimintaa ohjaa jatkuvan parantamisen periaate laadun, ympäristöasioiden ja turvallisuuden kehittämisessä. Konserni toteuttaa suunnitelmallisesti ydinliiketoimintojensa kasvustrategiaa ja kantaa oman yhteiskuntavastuunsa energiatoimijana. ”Yhtiömme historian suurin kauppa solmittiin viime vuoden lopussa, jolloin ostimme Fortum Power & Heatin Nokialla sijaitsevan energialiiketoiminnan. Parhaillaan olemme yhteistyössä Nokian Renkaat Oy:n ja OY SCA Hygiene Ab:n kanssa selvittämässä biovoimalaitoksen rakentamista ja joint venture -yrityksen perustamista Nokialle. Toteutuessaan uusi laitos vähentäisi maakaasun käyttöä ja hiilidioksidipäästöjä ja varmistaisi osaltaan kilpailukykyisemmän energian”, Koskinen kertoo. ?

6 SAARIOINEN kehittyy etuajassa Suomalainen ruoka on tarkoin valvottua. Saarioisilla pakkausmerkinnät uusine allergia- ja muine tietoineen ovat näkyneet jo pitkään, vaikka laki on antanut aikaa merkinnöistä huolehtimiseen ensi vuodenvaihteeseen asti. Saarioinen elää etuajassa energiaohjelmassaankin. V astuu alkaa raaka-aineista. ”Raaka-ainetoimittajillamme ja heidän tavarantoimittajillaan on tarkat tuotevastuut”, Saarioisten laatujohtaja Anneli Hautaniemi sanoo. Perinteikkään perheyrityksen käyttämä liha on pääsääntöisesti suomalaista. ”Valmisruokamme valmistetaan aina kotimaisesta lihasta.” Saarioinen ulottaa vastuullisuuden lainsäädäntöä pidemmälle. ”Olemme merkinneet pakkausten valmistetietoihin lihan alkuperän oma-aloitteisesti, vaikkei laki ole vaatinut sitä.” Kalan kotimaisuusaste on hieman lihaa alhaisempi. Se liittyy saatavuuteen. ”Ostaisimme mielellämme enemmänkin suomalaista kalaa, jos se vain olisi mahdollista.” Energiaohjelma vuoden edellä Saarioinen liittyi ensimmäisenä elintarviketeollisuuden yrityksenä teollisuuden energiatehokkuussopimukseen 2007. Tavoite on ollut säästää yhdeksässä vuodessa yhdeksän prosenttia energiankulutuksessa. Energiansäästöinvestoinnit eri tuotantolaitoksilla saadaan tänä vuonna päätökseen. ”Saavutamme säästötavoitteen jo ensi vuonna, vuoden etuajassa aikataulusta, jopa hieman ylitämme tavoitteen.” Alkuperäinen vuotuinen säästötavoite oli 15 000 megawattituntia. Toteutuva säästö on 18 000 MWh. ”Säästö vastaa seitsemänsadan omakotitalon vuotuista energiankulutusta. Tämä hyödyttää yritystä, mutta ennen kaikkea yhteistä ympäristöämme.” Työntekijä valvoo uunin paistotulosta Saarioisten Sahalahden tehtaalla Yhteistyötä luottamuksella Keskinäinen luottamus ostajan ja toimittajan välillä on tärkeä osa vastuullista toimintaa. Sen takaa sopimusvapaus. ”Teemme jokaisen yhteistyökumppanin kanssa aina kirjallisen sopimuksen tai vähintään kirjallisen tilauksen. Mahdolliset muutokset sopimuksiin eivät synny yksipuolisesti, vaan osapuolet sopivat niistä yhdessä.” Periaate linjataan EU:n Hyvän kauppatavan periaatteissa, joihin Saarioinen sitoutui ensimmäisten yritysten joukossa Suomessa. Palkittu Senioriohjelma Saarioinen panostaa henkilöstönsä hyvinvointiin. Yhtenä osoituksena siitä on tasaval- ”Vastuulliseen kauppatapaan kuuluu myös kuluttajaintressi. Saarioinen huolehtii omalta osaltaan, että koko toimintaketju on kuluttajalle asti läpinäkyvä”, laatujohtaja Anneli Hautaniemi sanoo. lan presidentin Työelämäpalkinto vuodelta 2010. Saarioinen palkittiin senioriohjelmastaan. Sen avulla yritys edistää ikääntyvien henkilöiden työssä jaksamista. ?

7 YRITYSVASTUU läsnä infraverkoissa Infraverkot ovat keskeinen osa yhteiskunnan toimivuutta. Eltelin tehtävänä on yhdistää osaava ja motivoitunut henkilöstö toimittamaan luotettavasti ja kustannustehokkaasti ratkaisuja, joilla on vähäinen ympäristövaikutus. E nergia-ala on murroksessa juuri nyt. Vähäpäästöiset ja energiatehokkaat ratkaisut yhdessä hajautetun energiantuotannon ja toisaalta eurooppalaistuvien sähkömarkkinoiden kanssa ovat luoneet kokonaan uuden toimintaympäristön. Alalla toimivien yritysten on pystyttävä samaan aikaan tyydyttämään asiakkaiden, henkilöstön, omistajien ja yhteiskunnan tarpeet. ”Tekninen osaaminen, tehokkuus, kansainvälistyminen ja innovointi ovat olleet tärkeitä tekijöitä Eltelin matkalla 1,2 miljardin euron pohjoiseurooppalaiseksi johtavaksi infraverkko-osaajaksi. Toimimme tänään 10 Euroopan maassa sekä lukuisissa Afrikan sähköistysprojekteissa ja työllistämme suoraan 8 500 ihmistä. Tunnemme vastuumme sekä odotukset asiakkaittemme, omistajiemme ja yhteiskunnan suunnasta”, toteaa johtaja Hannu Tynkkynen Eltel-konsernista. ”Onnistumisemme yritysvastuussa perustuu hyvään hallintotapaamme. Koska sekä lainsäädäntö että yhteiskunnan odotukset kehittyvät koko ajan, olemme uudistaneet säännöllisesti ohjeistoamme näiltä osin. Kevään aikana käynnistimme sähköisen oppimisohjelman, jossa lähes 1000 henkilöä käy läpi ohjeiston ja suorittaa testin verkossa.” Kestävän kehityksen mahdollistajia Eltelillä ovat jatkuvasti kehittyvä henkilöstö, joka työskentelee turvallisissa työolosuhteissa. Asiakasratkaisut ja toiminta kentäl- Eltel-konsernin johtaja, Hannu Tynkkynen. lä tähtäävät ympäristövaikutusten minimointiin. Kestävä yritystalous varmistaa pitkäjännitteisen liiketoiminnan kehittämisen, josta hyötyvät kaikki osapuolet. ”Käytännössä edellä mainitut seikat tarkoittavat mm. työturvallisuuden jatkuvaa kehittämistä, aktiivista osallistumista älyverkkojen toteuttamiseen sekä riittävää kannattavuutta. Eltel on ollut edelläkävijä mm. sähkönkulutuksen etäluentainfrastuktuurin toteuttamisesta jo lähes kymmenen vuoden ajan. Olemme tähän saakka toteuttaneet 3,5 miljoonaa mittarointikohdetta Pohjoismaissa ja Eltel onkin ylivoimainen markkina- ja osaamisjohtaja tällä sektorilla.” Yrityksen kasvaminen kulttuuriltaan hyvinkin erilaisille alueille luo uusia yritysvastuun haasteita. ”Oman toimintamme ohjaamiseksi meillä on Eltel Way, joka luo viitekehyksen koko toiminnallemme alkaen organisaatiovastuista, raportoinnin läpinäkyvyydestä ja päätyen henkilöstöön ja toimintakulttuuriin. Kasvun myötä toimimme yhä enemmän sekä pienempien että suurempien yhteistyökumppaneiden kanssa. Näiden toimintatapojen linkittäminen omaan arvomaailmaamme onkin yksi tärkeimpiä kehityskohteitamme tällä hetkellä.” Eltel on ollut alansa pioneeri. ”Tältä pohjalta Eltel jatkaa kehittymistä yhä kansainvälisemmäksi toimijaksi”, toteaa Hannu Tynkkynen lopuksi. ?

8 Luonnonystävän KESTOSUOSIKKI Fjällräven on valmistanut 1960-luvulta saakka ajattomia, kulutusta ja vaativaa käyttöä kestäviä retkeilyvaatteita ja -varusteita. Yritys panostaa yhä vahvemmin ympäristöystävällisiin ja vastuullisiin tuotantomenetelmiin. ”T änä päivänä kuluttajille on yhä tärkeämpää, miten heidän ostamansa tuotteet tuotetaan ja valmistetaan. Laatu ja ympäristövaikutukset ratkaisevat”, sanoo Fjällräveniä Suomessa edustavan Fenix Outdoor Finlandin Jouni Rajala. ”Fjällrävenillä on vahva vihreä leima, ja ihmiset tiedostavat sen tehdessään valintoja.” Retkeilyvarusteiden pohjoismainen pioneeri Fjällräven on valmistanut 1960-luvulta saakka ajattomia, kulutusta ja vaativaa käyttöä kestäviä retkeilyvaatteita ja -varusteita. Fjällrävenistä on kasvanut luonnonystävien kestosuosikki, jonka laatuun luotetaan vuosikymmenestä toiseen. Vaativalle kuluttajakunnalle suunnattu tuotemerkki on kiinnittänyt erityistä huomiota tuotteiden ympäristöjalanjälkeen. Osa Fjällrävenin käyttämistä kankaista kudotaan luomupuuvillasta, ja nahan käsittelyssä käytetään mahdollisimman vähän vettä. Fleecen värjäämiseen on kehitetty menetelmät, jotka minimoivat rasituksen luonnolle. Eristeenä käytettävää untuvaa ei nypitä elävistä linnuista. Vuodesta 2008 Kånken-reppujen tuotannossa syntyvä hiilidioksidi on kompensoitu tukemalla tuulivoimalahankkeita Kiinassa, ja vastaava kompensaatio on tehty vuodesta 2010 Kajka-rinkkojen hiilijalanjäljelle. Käyttömukava ja kestävä ”Fjällrävenin tuotteet suunnitellaan aina tiettyyn käyttötarkoitukseen. Niissä kiinnitetään erityistä huomiota käyttömukavuuteen ja kestävyyteen. Hengittävät, vettähylkivät tuotteet sopivat monenlaiseen ulkoiluun ja retkeilyyn.” Haastaviin olosuhteisiin kehitetty Fjäl- ”Fjällrävenillä on vahva vihreä leima, ja ihmiset tiedostavat sen tehdessään valintoja.” Vastuullisesti tuotetut Fjällrävenin ulkoilu- ja retkeilytuotteet kestävät vaativaa käyttöä pitkään. ”Esimerkiksi Fjällrävenin Kånken-reppu on kestosuosikki vuosikymmenestä ja sukupolvesta toiseen”, sanoo Fjällräveniä Suomessa edustavan Fenix Outdoor Finlandin maajohtaja Jouni Rajala. lrävenin G-1000 -kangas on 2,5 kertaa farkkukangasta vahvempaa. Lisäksi G-1000 mukautuu käyttötarkoituksen mukaan: mehiläisvahakäsittelyllä kankaasta saa paremmin likaa ja vettä hylkivän sekä tuulenpitävän. Samalla tekstiilin käyttöikä pitenee. Fjällräven on nauttinut perustamisestaan saakka kuluttajien vankkaa luottamusta. Rajala kertoo, että tuotemerkin käyttäjäksi sitoudutaan, yleensä vuosikymmeniksi. ”Viime vuosina myös nuorempi sukupolvi on ottanut Fjällrävenin omakseen. Varsinkin Kånken-reput ovat kaikenikäisten käyttäjien suosiossa.” Fjällrävenin ajattomasta designista kertoo se, että Kånkenin design on pysynyt samana 1970-luvulta saakka. Viime aikoina Kånkenin mallistoon ovat tulleet mukaan erikokoisille kannettaville tietokoneille suunnitellut reput. ?

9 Jätteet PUHTAASTI KIERTOON Biovakka Suomi Oy:n kestävän kehityksen toiminta perustuu kokemukseen, tutkimukseen ja tietoon. V astuullisuus alkaa tiedosta. ”Se edellyttää tutkimusta raakaaineista, jalostusprosesseista ja loppukäyttäjän tarpeista”, kehityspäällikkö Teija Paavola sanoo. Biovakka aloitti 2002. Se tuottaa biojätteestä kierrätysravinteita ja energiaa. ”Meillä on laaja kokemus raaka-ainevirroista sekä kierrätysravinteiden hyödyntämisestä ja käytöstä”, toimitusjohtaja Jyrki Heilä sanoo. Biovakka hankkii raaka-aineensa teollisuudelta, kunnilta, kaupalta ja ravintoloilta sekä maataloudesta. Toisen jäte on toisen raaka-aine. Ravinnetuotteiden keskeinen asiakas on maatalous, jolle Biovakka tuottaa kierrätyslannoitteita. Oikein käytettyinä ne tarjoavat vähintään väkilannoitteita vastaavan avun. Teollisuuskin käyttää Biovakan kierrätysravinteita. ”Olemme pitkään kehittäneet erilaisia ravinnetuotteita kasvintuotannon tarpeisiin ja tutkineet parhaita käyttömenetelmiä monivuotisin kokeiluin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kanssa”, Heilä sanoo. ”Vastuumme alkaa oikean raaka-aineen valinnasta tiettyyn käyttöön ja ulottuu siihen asti, että vähintäänkin ohjeistamme viljelijää lopputuotteen parhaista käyttömenetelmistä ja urakointipalveluista. Tarvittaessa avustamme viljelysuunnitelmissa”, Paavola jatkaa. Nestemäinen Biovakka Woimakas on kehitetty erityisesti ravinnelisäksi ja ravinnetasapainon parantajaksi, Biovakka Moniravinne perusravinteeksi viljalle, sokerijuurikkaalle, öljykasveille ja nurmelle. Biovakka Humusvoimat soveltuu maatalouteen ja viherrakentamiseen. Kierrätysravinteiden kehitys jatkuu. Lannoitteet syntyvät kahden biokaasulaitoksen tuotantoprosessissa Turussa ja Veh- Toimitusjohtaja Jyrki Heilä ja kehityspäällikkö Teija Paavola johtavat Biovakkaa, joka on sitoutunut Itämeren ekologisen tasapainon parantamiseen. Toisen jäte on toisen raaka-aine. maalla. Laitokset tuottivat vuonna 2013 yli 9,2 miljoonaa kuutiometriä biokaasua. Se vastaa 6,2 miljoonaa litraa kevyttä polttoöljyä. ”Biokaasulaitos toimii uusiutuvan energian tuotannon ohella raaka-aineidensa ravinteiden keskittäjänä. Ravinteet eivät katoa jätevirroista. Biovakan konseptissa ne väkevöidään ja kuljetetaan sinne, missä niitä tarvitaan”, Paavola sanoo. Biovakalla on jo pitkälle edenneet suunnitelmat toiminnan laajentamisesta ja kolmannesta biokaasulaitoksesta. Tulevaisuuden biokaasulaitos on tuotanto- ja käyttöprosessiltaan entistäkin monipuolisempi energian ja lannoitteiden tuotannossa. Se tuottaa ympäristöystävällistä ja uusiutuvaa biometaania liikennepolttoaineeksi, joka nesteytettynä soveltuu myös raskaalle liikenteelle ja laivoihin. ”Jätteistä lähtevä, nesteytetyn biokaasupolttoaineen ja turvallisten, väkevöityjen kierrätysravinteiden tuotannon yhdistävä konseptimme on edistyksellinen. Konseptilla on kansainvälistäkin kysyntää”, Heilä sanoo. ?

10 Vastuullisuus kasvaa TEOISTA Vastuullisuudesta tehdään nykyään innokkaasti suunnitelmia ja raportteja, ja yritykset listaavat sen arvoihinsa ja visioihinsa. Teot kuitenkin puhuvat sanoja äänekkäämmin niin taloudellisen, ekologisen kuin sosiaalisenkin vastuun kantamisessa. E spoolaisessa ammatillista koulutusta järjestävässä Omniassa vastuullisuus elää opiskelijoiden ja henkilöstön asenteissa ja toiminnassa. ”Talousnäkökulma pitää huomioida toiminnassa aina ensin, mutta taitavasti toimittaessa ympäristöhyödyt tulevat automaattisesti sivutuotteena. Omniassa ympäristöhyötyjä on saatu jopa vähän vahingossa”, kuvailee mm. vastuullista yritystoimintaa opettava lehtori Juha Vettenniemi. Hän kertoo esimerkkinä, kuinka Omnian autojen kilometrimäärät vähenivät huomattavasti, kun autoihin asennettiin käyttöä seuraavat gps-laitteet. Asennemuutos kohti aitoa vastuullisuutta on Vettenniemen mukaan tapahtunut, sillä Omniassa on alettu ymmärtää, etteivät taloudelliset ja ekologiset tavoitteet ole ristiriidassa keskenään. Pitää sijoittaa, jotta voi säästää Vastuullisen yritystoiminnan kursseilla käsitellään esimerkiksi sitä, miten yrittäjä voi ekologisesti ja sosiaalisesti vastuullisesti toimiessaan saada aikaan taloudellisia hyötyjä. ”Miten elättää itsensä yrittäjänä - ja samalla parantaa paikallisyhteisön ja ympäristön hyvinvointia”, toteaa Vettenniemi. Käyttämällä vaikkapa paikallisia materiaaleja säästetään kuljetuskustannuksia ja vähennetään ympäristöhaittoja. Samalla työllistetään paikallisia yrittäjiä. Vettenniemi toivoo päättäjiltä rohkeutta ja ymmärrystä vaikeassa taloustilanteessakin. ”Esimerkiksi 30 000 euron jätehuoltoinvestoinnilla voitaisiin säästää jätehuollossa vuosittain tuhansia euroja ja samalla sahanpuruista voisi syntyä opiskelijoiden harjoitusyrityksille brikettejä myytäväksi”, Vettenniemi kertoo. Opiskelijahallitukseen kuuluu edustaja jokaisesta toimipisteestä. Se on opiskelijan ääni Omnian päätöksenteossa. Omniassa ympäristöhyötyjä on saatu jopa vähän vahingossa. Kolmatta vuotta datanomiksi opiskeleva Markus Avonius suorittaa parhaillaan työssäoppimista Omnian IT-tuessa. Avonius kertoo, että opinnoissa on käsitelty vastuullisuutta opettelemalla laitteiden oikeaa käyttöä ja kierrätystä. Avonius kiittää Omnian tapaa auttaa opiskelijaa hankalassa tilanteessa: ”Jos ala osoittautuu opiskelijalle vääräksi tai terveys ei kestä, koulu pyrkii ohjaamaan toiselle alalle tai toiseen kouluun. Ei siis vaan tipauteta koulunpenkiltä”, Avonius sanoo. Hän uskoo, että asenne ja ajattelu johtavat oikeanlaisiin tekoihin. Vaikka suunta on oikea, Avonius kaipaa oppilaitokselta johdonmukaisuutta toimintaan. Kaveria ei jätetä opinnoissakaan Sosiaalinen vastuullisuus näkyy parhaiten syrjäytymisen ehkäisynä. Kaikille peruskoulun päättäville varmistetaan Espoon ja Kirkkonummen kanssa yhteistyössä jatkopaikka. Omnia panostaa nuorisoon myös nuorten työpajojen, nuorten aikuisten osaamisohjelman ja etsivän nuorisotyön kautta. Koulussa kiinnitetään huomiota erityisopetukseen ja kiusaamisen ehkäisyyn. Opintopoluissa pyritään huomioimaan yksilön omat tarpeet ja kiinnostusalueet. Omnian maahanmuuttajataustaiset opiskelijat saavat kielenopetuksen lisäksi esimerkiksi mentorointia työhön sijoittumiseen. ? Lue lisää Omnian vastuullisuudesta osoitteessa www.omnia.fi.

11 YRITYKSET VOIVAT TULLA MUKAAN Lionstoiminta tarkoittaa monta tapaa tehdä hyvää ”T e näytätte jotenkin sekavilta.” Näin määritteli tulevaisuudentutkija Ilkka Halava lionstoiminnan Suomen Lions-liiton seminaarissa viime syksynä. ”Miksi ette voisi tehdä vain yhtä tai vain joitakin asioita” hän kysyi. Masentava mielikuva maailman suurimmasta hyväntekeväisyysjärjestöstä. Toisenlaisiakin signaaleja toki oli. Taloustutkimus Oy:llä vuonna 2012 teetetty kartoitus kertoi: kolme neljästä suomalaisesta tuntee Lions-logon, ja lähes yhtä suuri osa yhdistää sen auttamiseen - mutta jälleen: vain murto-osa tunnistaa lionsklubien takana olevan monipuolisen toiminnan. Vuosien varrella keskeisiä auttamisen kohteita ovat olleet veteraanit ja nuoret. Nämä näkökulmat mielessään Suomen Lions-liitto aloitti prosessin, jonka aikana selvitellään: mikä on meidän jälkemme suomalaisessa yhteiskunnassa. Nyt työn tulokset ovat alkaneet kiteytyä. On syntynyt otsikon määrittely: LIONS – monta tapaa tehdä hyvää (LIONS – många sätt att göra gott, LIONS – many ways to do good). Sekavuuden mielikuva on käännetty vahvuudeksi: toiminnan monipuolisuudeksi. Tämän moninaisuuden tulokset ovat olleet nähtävissä tassunjälkinä suomalaisessa todellisuudessa jo yli kuusi vuosikymmentä. Monenlaista hyvän tekemistä Tassunjäljistä syntyisi kilometrinen luettelo. Niinpä tässä vain pari. Suomen Lions-liiton pääsihteeri Maarit Kuikka (vas.) Nenäpäivän 2013 suorassa lähetyksessä televisiokuuluttaja Anna-Liisa Tiluksen haastateltavana. Vuosien varrella keskeisiä auttamisen kohteita ovat olleet veteraanit ja nuoret. Parhaillaan on käynnissä Kiitos, veteraanit! -kampanja. Siinä tuotetaan jotakin hyvää heille, joiden taistelu antoi Suomelle mahdollisuuden kehittyä sellaiseksi turvalliseksi yhteiskunnaksi, jossa me nyt elämme – mustien pilvien peittäessä monen muun maan taivaan. Lionit ovat jättäneet jälkensä kymmenien tuhansien nuorten elämään. On kansainvälistä nuorisovaihtoa, stipendejä, nuorisoleirejä… 18.000 opettajaa on saanut Opetushallituksen suositteleman Lions Quest-koulutuksen, jolla lapsille välitetään terveen itsetunnon eväitä sanoutua irti koulukiusaamisesta, päihteistä ja muista elämää murentavista asioista. Vastuu on meidän –toiminnassa klubit jakavat 11-vuotiaille turvalliseen netin käyttämiseen opastavaa kirjasta ja siihen liittyvää opetusmateriaalia. Kumppaneita hyvien jalanjälkien tuottamiseen Lionit toimivat yhteistyössä median ja yritysten kanssa. Tänä vuonna Suomen Lionsliitto on YLE:n Nenäpäivän toinen pääyhteistyökumppani. Yhteistyössä MTV3:n kanssa toteutettiin kesäkuussa 2014 Nuorten areena, joka aloitti Porin keskustelukesän. Kaudella 2016-2017 edessä on jälleen Suomen lionsien perustuote: Punainen Sulkakeräys. Avustamisen pääkohteena ovat nuoret. Niin siihen kuin muihinkin hyvän elämän jalanjälkiin myös yritykset voivat osallistua. Enemmän mahdollisuuksista kertoo Suomen Lions-liiton pääsihteeri Maarit Kuikka, maarit.kuikka@lions.fi. ?

12 Vastuullisuus tuottaa PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ Vastuullisiin yrityksiin sijoittaminen on LähiTapiola Varainhoidon kilpailuvaltti. Sijoituskohteiden tarkka tuntemus parantaa tuotto-riskisuhdetta ja varmistaa että yrityksillä on hyvät edellytykset vastata kilpailuun myös tulevaisuudessa. L ähiTapiola Varainhoidon vastuullisen sijoittamisen strategia kantaa hedelmää. Institutionaalisen varainhoidon ja yritysrahoitusmarkkinoiden riippumaton tutkimusyritys Scandinavian Financial Research valitsi syksyllä 2013 LähiTapiola Varainhoidon Suomen parhaaksi vastuulliseksi sijoittajaksi, kun taas puolueeton rahastoluokittaja Lipper valitsi LähiTapiola Yrityskorko -rahaston pohjoismaiden vuoden 2014 parhaaksi korkorahastoksi euroalueen velkakirjarahastojen vertailuryhmässään (Bond Euro). LähiTapiola Varainhoidon korko- ja osakesijoituksista vastaava johtaja Outi Kalpio, mistä LähiTapiolan menestys vastuullisena sijoittajana kumpuaa? ”Vastuullista sijoittamista voi tehdä monella tavalla. Parhaisiin tuloksiin päästään, kun valittu toteutustapa istuu hyvin varainhoitajan sijoitusfilosofiaan ja yrityskulttuuriin. Meidän sijoitusfilosofiamme perustuu omaan analyysiin ja markkinoista riippumattomaan näkemykseen. Siksi meille luontainen tapa toteuttaa vastuullista sijoittamista on sisällyttää vastuullisuusanalyysi sijoitusprosesseihin. Meillä salkunhoitajat vastaavat kaikesta sijoituspäätöksen taustalla olevasta analyysistä, myös vastuullisuuden arvioinnista.” LähiTapiola Varainhoidon toimintamalli perustuu sijoituskohteiden omakohtaiseen ja syvälliseen tuntemukseen. Salkunhoitajat tapaavat vuosittain 500-600 yritystä, joista noin 50 on suomalaisia. Kuhunkin hoidossa olevaan salkkuun valitaan noin 30-40 sijoituskohdetta. ”Niin sanotuissa best in class -yrityksissä ei ole enää lisätuottojen mahdollisuuksia, sillä niiden vastuullisuusasiat ovat jo hyvin tiedossa. Sen sijaan keskisuurista ns. rising star -yrityksistä voimme vielä löytää ylituottoja.” LähiTapiola Varainhoidossa vastuullisuus on integroitu kaikkeen sijoitustoimintaan. ”Oli toimiala mikä hyvänsä, me arvioimme onko yrityksen toiminta omalla alueellaan kestävällä pohjalla ja nouseeko vastuullisuusasioista yrityksen tulevaisuuden menestykseen vaikuttavia riskitekijöitä tai mahdollisuuksia”, sanoo Outi Kalpio. Ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa Vastuullisesti toimivan yrityksen tunnusmerkit kulminoituvat kolmeen alueeseen: ympäristö, sosiaalinen vastuunkanto ja hyvä hallintotapa. ”Meidän sijoituskohteissamme on tärkeää se, että nämä vastuualueet ovat osa yrityksen strategiaa ja että yritys ymmärtää oman vaikutuksensa yhteiskunnassa. Yritykset, jotka hoitavat nämä asiat hyvin ovat yleensä paremmin johdettuja ja yleisesti laadukkaampia.” Kalpio korostaa, että LähiTapiola Varainhoito on pitkän tähtäimen sijoittaja. ”Mallimme antaa mahdollisuuden parempaan tuotto-riskisuhteeseen pitkällä aikavälillä. Kohteiden tarkka tuntemus lisää tietoa mahdollisista riskeistä ja auttaa niiden välttämisessä.” ?

13 Uusi elämä elektroniikkateollisuuden tuotantovälineille Orbis Systemsin mittalaiteratkaisut säästävät parhaimmillaan kymmeniä miljoonia euroja elektroniikkateollisuustuotannon uudelleenjärjestelyiden yhteydessä. Osmo Haataja (vas.), Ilkka Harkkila ja Timo Teinilä Livian Kaarinanopiston uuden hakelaitoksen edessä Tuorlassa. Vastuullisten energia- ja ympäristötekojen opisto Ammattiopisto Liviassa tulevat luonnonvara-alojen ammattilaiset oppivat huolehtimaan myös ympäristöstään. K estävän kehityksen periaatteet liittyvät Kaarinassa ja Paimiossa toimivan Livian Maaseutuopiston kaikkeen opetukseen. Toimintoja ohjaavat opiston käynnistämät mittavat energiansäästöinvestoinnit ja oma energiatuotanto. Ympäristösertifioitu opisto on onnistunut vähentämään energiankulutustaan neljässä vuodessa 12 prosenttia, tuhannella MWh:lla. ”Minimoimme öljyn käyttöä ja tuotamme itse biodieseliä, biokaasua ja metsähaketta. Itse tuotetun energian osuus on kolminkertaistunut kahdessa vuodessa”, rehtori Ilkka Harkkila sanoo. ”Samalla uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta on noussut yli 70 %:n ja tavoitteemme on nostaa se yli 90 %:in vuoteen 2020 mennessä.” ”Metsätiimi tuottaa opetuksessaan kaukolämpöä. Metsät ovat Suomelle merkittävä bioenergiamahdollisuus”, tiiminvetäjä Osmo Haataja kertoo. Metsät ovat Suomelle merkittävä bioenergiamahdollisuus. ”Maataloustiimi tuottaa Tuorlassa grillirasvoista biodieseliä traktoreihinsa sekä lämpöä, sähköä ja peltoravinteita biokaasulaitoksesta. Jätevirtojen hyödyntäminen energialähteenä kehittyy kaikkialla,” tiiminvetäjä Timo Teinilä listaa. ”Kestävän kehityksen edistämiseen osallistuvat koko henkilökunta ja opiskelijat. Ympäristön huomioonottaminen ja lähienergia työllistävät yhä enemmän suomalaisia.” ? O rbis Systems on oululaislähtöinen, mittausteknologiaan erikoistunut perheyritys, jonka mittalaitteita käytetään elektroniikkateollisuuden valmistusprosessien testauksissa ja uudelleenkalibroinneissa ympäri maailman. ”Testaaminen on ydinosaamistamme. Me autamme asiakkaitamme suunnittele- ”Orbis Systemsin avulla maan tuotantoaan oikein ja yl- suomalainen laatu voi kohdata aasialaisen hintatason”, toimitusläpitämään tuotantolaitteiden johtaja Eero Rossi sanoo. toimintaa mahdollisimman tehokkaasti”, määrittelee toimitusjohtaja Eero Rossi. Orbis Systemsin ratkaisuita voidaan hyödyntää myös tuotantovälineiden elinkaaren pidentämiseen. ”Me uudelleenkäytämme asiakkaan laitteita ja tuotantovälineitä. Kun tehtaan tuotantoprofiili jossain päin maailmaa muuttuu, meidän liiketoimintaamme on tukea asiakasta tekemään vanhan tuotannon mukaan kalibroiduista laitteista uuteen tuotantoon sopivia.” ”Meidän ratkaisuillamme asiakas voi vähentää uudelleeninvestointikustannuksiaan ja hyötykäyttää olemassa olevia laitteita pidempään.” Rossi kertoo, että vanhimmat Orbis Systemsin ratkaisut ovat yli 20 vuotta vanhoja. ”Näin Orbis Systems antaa uuden elämän elektroniikkateollisuuden tuotantovälineille. Uudelleen suunniteltu, täysin toimiva mittauslaite on kulueränä yleensä 30-50 prosenttia uudesta. Kun olemassa olevia tuotantovälineitä ei tarvitse vaihtaa uusiin, vaan ne voidaan toistuvasti uudelleenkäyttää tuotantopaikan tai tuotannon vaihtuessa, puhutaan kymmenien miljoonien eurojen säästöistä. Meidän avullamme suomalainen laatu voi kohdata aasialaisen hintatason.” ”Asiakkaan tuotannon optimoinnin ohella me optimoimme jatkuvasti omaa logistiikkaketjuamme, mikä pitää meidät kilpailukykyisinä. Tästä syystä olemme pystyneet jalkautumaan voimakkaasti eri puolille maailmaa.” ?

14 KULTAKAIVOS TUKEE KITTILÄN TALOUTTA Agnico Eaglen jälki pysyy, vaikka toiminta päättyy Kestävä kehitys määritellään kaivosalalla hieman eri tavalla kuin normaalisti on totuttu, malmia kun voi louhia yhdessä paikassa vain tietyn aikaa. A gnico Eagle Mines Limitedin Suomen tytäryhtiön toimitusjohtaja Ingmar Haga kertoo kestävän kehityksen peruspilarien syntyvän alueen talouden tukemisesta ja kehittämisestä kaivostoiminnan aikana. On luotava vakautta, toimittava ympäristövastuullisesti ja kaivostoiminnan loppuessa jätettävä jälkeen jotain pysyvää, kuten erilaisia paikalliseen infrastruktuuriin liittyviä palveluja. Tytäryhtiö Agnico Eagle Finland Oy omistaa Kittilässä kultakaivoksen. Yhtiö osti Suurikuusikon esiintymän vuonna 2005, ja ensimmäinen kultaharkko valettiin alkuvuodesta 2009. Euroopan suurimman kultakaivoksen odotetaan toimivan noin 30 vuotta, ja sillä on merkittävä vaikutus alueen talouteen. Kaivosyhtiön onkin otettava vastuuta toiminta-alueestaan ja lähiympäristöstään. ”Työntekijöistämme yli 50 prosenttia asuu Kittilässä ja jopa 80 prosenttia 150 kilometrin säteellä. Alueelle on muuttanut paljon perheitä ja heille on rakennettu uusia taloja”, Haga kertoo ylpeänä, kuinka yrityksen kulttuuriin kuuluu erityinen pai- Matkailun ohella kaivostoiminta on tärkeä työllistäjä Kittilässä. kallisuuden tukeminen. Matkailun ohella kaivostoiminta on tärkeä työllistäjä Kittilässä. Kaivoksella työskentelee ympärivuotisesti 400 työntekijää ja lisäksi 200 urakoitsijoiden työntekijää. Mitä kaivostoiminta merkitsee kunnalle? Kaivostoiminnan voisi kuvitella vain tahkoavan rahaa yritykselle. Todellisuudessa, etenkin ennen kuin alkuvaiheen satojen miljoonien investoinnit on maksettu, kaivostoiminta on tuottoisaa lähinnä vain kunnalle ja valtiolle. ”Työntekijät maksavat kunnallisveroa ja käyttävät kunnan palveluita. Yritys maksaa valtiolle rojalteja, ja on muistettava, että alue myös ostettiin valtiolta kaivostoiminnan käyttöön”, Haga listaa. Yritys toimii tiiviissä yhteistyössä Kittilän kunnan kanssa ja osallistuu aktiivisesti alueen kehittämiseen. Yhteistyöryhmissä ja kyläkokouksissa puhutaan ajankohtaisista asioista ja vastataan paikallisia asukkaita askarruttaviin kysymyksiin. Lähtökohtana turvallinen toiminta New Yorkin ja Toronton pörsseissä noteerattu yhtiö pitää erityisen tarkasti huolta alueen ympäristöstä ja kaivoksen turvallisuudesta. Suurella yhtiöllä on paljon tietotaitoa sekä resursseja toimia vaatimusten mukaisesti. Agnico Eagle soveltaa Kittilän kaivoksella laajaa vastuullisen kaivostoiminnan hallintajärjestelmää, joka pohjautuu kansainvälisiin standardeihin ja ohjelmiin, joihin yhtiö on sitoutunut. ”Suomen tiukka lainsäädäntö kiristyy entisestään. Järjestelmä pitää huolen, että toimimme aina kaikkien normien mukaisesti. Pyrimme myös toimimaan paremmin, kuin vaaditaan”, Haga kertoo. ?

15 Pyhäjärven kaivosalue jää HYÖTYKÄYTTÖÖN Yli 50 vuotta toimineen Pyhäsalmen kaivoksen malmi on ehtymässä. Malmivarat riittävät näillä näkymin vuoteen 2019. Mahdollisesti viiden vuoden kuluttua edessä oleva kaivoksen sulkeminen on suuri prosessi. P yhäsalmi Mine Oy tuottaa sinkkiä, kuparia ja pyriittiä. Se on Suomen suurin perusmetallikaivos ja sillä on syvyyttä 1450 metriä. Kaivos sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan eteläosassa Pyhäjärven kaupungissa, jossa on asukkaita 5672. ”Meidän tarkoituksena ei ole jättää tähän autioitunutta teollisuuskylää, jonka ympärille pistetään aita ja portille pääsy kielletty-kyltti. Me haluamme maisemoida alueen ja saada se hyötykäyttöön”, kertoo toimitusjohtaja Kimmo Luukkonen. Kaivoksella on omia työntekijöitä 220 ja urakoitsijoiden listoilla 50. Mitä tilalle? Kaivos tuottaa Pyhäjärven kaupungille yhteisöverona 4-6 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi kaivoksen työntekijät maksavat veroja 1,8 miljoonaa euroa. Kaivostoiminnan tilalle etsitään korvaavaa toimintaa. Jo 90-luvun alussa oli esillä eri vaihtoehtoja. ”Kosminen säteily oli 90-lukua ja Lagunaprojekti on syntynyt vuonna 2008. Lagunaa lähdettiin ajamaan isolla hankkeella, jonka sijaan nyt ehdotetaan vaiheittaista toteutusta.” Pyhäjärven kaupunki on perustanut kiinteistöyhtiön kansainvälisen astrofysiikan tutkimuskeskuksen tarpeisiin. ”Kiinteistöyhtiö hankkii rahoituksen vain luolan osalle ja kansainvälinen tutkimusyhteisö hankkii kaikki tarvittavat laitteet ja vastaa niiden käytöstä”, Luukkonen sanoo. Toinen iso hanke on neljän energiayhtiön kanssa suunniteltu kolmen turbii- Suojelupäällikkö Aki Tuikka (vas.) ja toimitusjohtaja Kimmo Luukkonen vakuuttavat, että ympäristönsuojelun ja työsuojelun suhteen on rakennettu kattava riskienhallintaohjelma. Näistä asioista huolehditaan myös kaivostoiminnan loppuessa. nin voimalaitos, jonka yläallas sijoittuisi avolouhokseen. Säätövoimalaitos toimisi energiavarastona tasaamaan kulutuksen ja tuotannon eroja. ”Nämä ovat megaprojekteja. Kaivos pidetään kuivana, joka avaa mahdollisuuksia muullekin yritystoiminnalle.” miettii Luukkonen. Ympäristö ja työväki huomioidaan hyvin Suojelupäällikkö Aki Tuikka vastaa työntekijöiden ja ympäristön hyvinvoinnista. Hänen alaisenaan toimii työsuojelupäällikkö, ympäristögeologi, työterveyshoitaja ja kahtena päivänä viikossa paikalla on lääkäri. Ammattitauteja ei ole ilmennyt ja tapaturmattomia vuosiakin on ollut useita peräkkäin. Työntekijöiden turvaverkko varmistetaan, kun toiminta loppuu. Ympäristöasioissa paikallisten ihmisten ja kaivoksen välillä ei ole ollut ongelmia. Pohjois-Pohjanmaan maakuntajärveksi valitun Pyhäjärven veden tila on joskus puheenaiheena. ”Paikalliset ihmiset ovat 50 vuoden aikana nähneet, miten suuri vaikutus kaivoksella on alueen hyvinvointiin ja valtaosa suhtautuu myönteisesti. Kaivoksen vaikutus Pyhäjärven veteen on pieni. Pyhäjärven pohjoispää on rehevöitynyt, mutta siihen taas kaivoksella ei ole osallisuutta, vaan kuormitus tulee maa- ja metsätaloudesta. Silti me olemme kaupungin kanssa kunnostamassa ja merkittävällä osalla rahoittamassa vesien hoitoa”, Tuikka sanoo. ?

16 Vahva partneri KESTÄVÄÄN RAKENTAMISEEN Kestävä rakentaminen säästää sekä käyttökustannuksia että luonnonvaroja. Kestävä kehitys on vuosi vuodelta tärkeämpi kilpailuetu niin rakennuttajille kuin kiinteistöjen käyttäjille. Maailman johtaviin rakennustarvikkeiden ja kokonaisratkaisuiden tarjoajiin kuuluva Saint-Gobain Weber panostaa kestävän rakentamisen tukemiseen ja kehittämiseen. K estävä rakentaminen tarkoittaa sijoittamista tulevaisuuteen. Se tarkoittaa laadukkaisiin materiaaleihin panostamista ja ekologisesti kestäviä ratkaisuita, jotta rakennusten ympäristöjalanjälki minimoitaisiin. Kestävällä rakentamisella on myös positiivinen taloudellinen puolensa. Yhdysvalloissa ja Suomessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että vihreämmän arvon rakennukset vähentävät keskimäärin 8-9 prosenttia rakennuksen käyttökustannuksia samaan aikaan kun rakennuksen arvo nousee 7,5 prosenttia ja sijoitetun pääoman tuotto kasvaa 6,6 prosenttia. Myös vuokratuloissa on havaittu 3 prosentin nousu. ”Kestävästä rakentamisesta ja kehityksestä on tullut vuosi vuodelta tärkeämpi kilpailuvaltti niin rakennuttajille kuin kiinteistöjen käyttäjille. Trendi on niin vahva, että alalla tapahtuu myös niin sanottua viherpesua. Siksi on tärkeää, että kestävän rakentamisen edut voidaan myös näyttää toteen”, sanoo Saint-Gobain Weberin markkinointijohtaja Viktor Lax. Maailman johtaviin rakennustarvikkeiden ja kokonaisratkaisuiden tarjoajiin kuuluvan Saint-Gobain Weberin missio on kehittää ja tuoda markkinoille laadukkaita rakentamisen tuotteita ja ratkaisuja, joiden vastuullisuus ja luotettavuus voidaan todeta selkeästi ja kiistattomasti. ”Kattava sertifiointi ja dokumentaatio takaavat, että Weberin tuotteisiin voidaan luottaa ja että ratkaisumme tukevat kestävää rakentamista.” Kestävä perusta Saint-Gobain Weberin uudet pumpattavat lattiatasoitteet ovat esimerkki kestävän rakentamisen eduista ja raportoinnin luotettavuudesta. Kotimaisena tuotekehitys- ”Kestävä ja ympäristöystävällinen rakentaminen on toimintaamme voimakkaasti ajava draiveri”, sanovat Saint-Gobain Weberin Viktor Lax ja Esko Koskinen. työnä Paraisilla kehitetyt lattiatasoitteet säästävät materiaalikulutuksessa ja kuivuvat tuntuvasti nopeammin. Paraisille on myös keskitetty Weberin maailmanlaajuinen lattiakehitys, mikä takaa uusimpien innovaatioiden hyödyntämisen tuotteissa. ”Perinteisellä rakennustavalla lattian kuivuminen voi kestää jopa kuukausia. Meidän lattiatasoitteemme ovat pinnoitusvalmiita viikossa”, myyntipäällikkö Esko Koskinen vertailee. Uudistunut pumpputasoitevalikoima on askel entistäkin kattavampaan ympäristöraportointiin. Lattiatasoitteissa otettiin käyttöön ympäristöraportointia entisestään tukeva EPD (Environment Product Declaration), joka todentaa yksityiskohtaisesti koko tuotanto- ja rakentamisprosessin ympäristövaikutuksen. EPD-raportoinnin on määrä laajentua kattamaan Saint-Gobain Weberin tuotevalikoima laajemmin. ”Lisäksi suurelle osalle tuotteistamme on tulossa CO2-kuormituslaskelmat”, Koskinen kertoo. ?

17 Asiakkailtamme ei tarvitse enää löytyä oman henkilökunnan keskuudesta IT:n ylläpito- ja käyttöönottoosaamista siinä määrin kuin aikaisemmin. OMA PESÄ KUNNOSSA, joten asiakkaiden auttaminen onnistuu AinaComin tuottamat viestintäpalvelut tehostavat yritysten toimintaa, mutta eivät tee sitä loppuasiakaskokemuksen kustannuksella. Samalla ne auttavat yritysten toiminnan siirtymistä ekologisempaan suuntaan. N ykyteknologia mahdollistaa sen, että pk-yritys voi operoida menestyksekkäästi eri puolella maailmaa tai palvella hajallaan olevaa asiakaskuntaa, kunhan kommunikointiyhteydet etäkokoustamismahdollisuuksia myöten pelaavat ilman kohtuuttomia kuluja. Tämä on AinaComilla selkeästi tunnistettu trendi, jonka mukaan toimitaan myös omissa yksiköissä. ”Pystymme tarjoamaan selkeätoimiset viestintäpalvelut, joiden kustannuksista asiakas on ennakkoon selvillä. Palvelumme poistaa yrityksistä monia laitteistojen investointi- ja ylläpitokuluja”, jäsentää ajatuksiaan AinaComin liiketoiminnan kehityksestä ja tarjoamasta vastaava johtaja Jukka Timonen. Lisää työn sujuvuutta, vähemmän kustannuksia ja luonnon kuormittamista Organisaatiossa sujuvan työnteon taustalla vaikuttaa moni asia kuten tavoitteiden ymmärtäminen, vastuiden selkeä määrittely, turhien työvaiheiden karsiminen ja luotettavasti toimivat työkalut. ”Meillä palveluntarjoajana tulee olla selkeä kokonaiskuva yrityksen tarpeista ja tilanteesta sekä kyky tunnistaa ne trendit, joilla tulee olemaan merkittävää vaikutusta asiakasyritystemme liiketoimintaan ja joihin meillä on mahdollisuus tarjota apukeinoja”, Timonen jatkaa. Vihreän ICT:n painoarvon lisääntyminen on jo vaikuttanut AinaComin palvelutarjontaan: se ei myy enää laiteratkaisuja vaan tarjoaa pilvipalveluita palvelusopimuksina. ”Hyvä esimerkki tästä on laiteriippumaton kokonaisratkaisu, Microsoft Lync-sovelluspohjainen AinaUCX, joka kattaa kaiken yrityksen viestiliikenteen tien päällä ja toimistossa”, Timonen konkretisoi ja lisää vielä pari hyötyä: ”mahdollisuudet etätyön tekemiseen paranevat todella merkittävästi ja matkustustarve muutoinkin vähenee selvästi. Samalla myös yrityksen hiilijalanjälki pienenee eli palveluitamme käyttämällä yritys tulee automaattisesti huomioineeksi myös ”vihreän puolen”. AinaComissa panostetaan henkilökohtaiseen palveluun ”Haluamme tuoda kulloinkin sopivankokoisia ratkaisuja asiakastarpeeseen, ja yksi meidät monista muista palveluntarjoajista erottava tekijä on palveluratkaisumme modulaarisuus ja panostuksemme vahvaan henkilökohtaiseen asiakaspalveluun. Asiakkailtamme ei tarvitse enää löytyä oman henkilökunnan keskuudesta IT:n ylläpitoja käyttöönotto-osaamista siinä määrin kuin aikaisemmin. ” ”Yhä enemmän yritysmaailmassa mennään siihen suuntaan, että ostetaan palveluita eikä laitteita, koska käyttökokemus jatkuu totutunlaisena. Samalla mahdollistetaan joustava reagointi nopeasti muuttuvaan markkinatilanteeseen ja huomioidaan uuden sukupolven työtavat”, Timonen muistuttaa. ? Lue lisää osoitteesta: www.ainacom.fi

18 VASTUULLISUUDEN TARKASTAJAT Vastuullinen toiminta on kasvavassa määrin kaiken liiketoiminnan perusta. Inspectan tuottama objektiivinen tieto toiminnan laadusta, johtamisesta, turvallisuudesta ja ympäristövaikutuksista auttaa kehittämään liiketoimintaa ja tekemään vastuun periaatteista konkretiaa. ”U skomme, että vastuullisuudella on jatkuvasti suurempi merkitys sekä toimintatavoissa että lopputuloksessa. Seuraavalla vuosikymmenellä tiukoille joutuvat ne yritykset, joilla vastuullisuus ei ole syvällä tekemisessä, kulttuurissa ja viestinnässä”, arvioi Pohjois-Euroopan johtavan tarkastus- ja sertifiointiyrityksen Inspectan kaupallinen johtaja Timo Okkonen. Vastuullisesti ja vastuullisuuden parissa toimiville yrityksille muodostuu jatkossa tuntuva kilpailuetu. ”Vastuullisuuden toteen näyttäminen on keskeinen menestystekijä ja sen eri osa-alueiden todentaminen on tärkeää. Inspectan asiantuntijat tekevät tätä työtä asiakkaidemme menestyksen eteen.” Tietoa lääkärin etiikalla ”Inspecta on monipuolinen vastuullisuustiedon tavaratalo. Teemme työtämme lääkärin etiikalla: olemme neutraali toimija, joka tuottaa pitkäjänteisesti tietoa asiakkaan päätöksenteon tueksi. Asiakkaat ovat meihin yhteydessä silloin, kun he haluavat tietää, missä oikeasti mennään ja onko toiminta aidosti vakaalla ja vastuullisella pohjalla”, Okkonen tiivistää. Inspecta toimii kahdeksassa maassa Itämeren ympärillä. Asiakkaita on noin 100 000 ja asiantuntijoita 1500. Inspectan tekemä työ näkyy laajasti eri aloilla teollisuudesta kiinteistöihin ja palveluihin. Asiakkaita ovat sekä pienet paikalliset toimijat että suuret kansainväliset konsernit. Projektit voivat olla paikallisia tai koko konsernin laajuisia ja liittyä niin yksittäisten kohteiden turvallisuuteen kuin johtamisen laatuun ja toiminnan kehittämiseen. ”Voidaan sanoa, että kaikki Inspectan tekemä työ on jollain tavalla kytköksissä vastuullisuuteen. Ja useimmiten työn ”Vastuullisuuden toteen näyttäminen on keskeinen menestystekijä ja sen eri osa-alueiden todentaminen on tärkeää. ”Kaikki mitä me teemme liittyy tavalla tai toisella vastuullisuuteen”, sanoo Inspectan Timo Okkonen. vaikutukset tuntuvat koko arvoketjussa. Esimerkiksi palvelutoiminnan sertifiointi hyödyttää sekä asiakasta että asiakkaan asiakasta. Vastaavasti vaikkapa kemikaa- lisäiliön tarkastukset edistävät välittömän käyttövarmuuden lisäksi myös ympäristöturvallisuutta. Ja ihan jokainen meistä hyötyy hissien turvallisuustarkastuksista.” ?

19 Työkyvyn parantaminen vaatii tekoja Suuri osa suomalaisista yrityksistä raportoi vuosittain henkilöstönsä kuulumisista vuosikertomuksissa ja vastuuraporteissa. Vastuulliseen toimintaan ei riitä pelkkä sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja kehityskeskustelujen säännöllinen raportointi. Aitoa vastuullisuutta on se, että näitä lukuja analysoidaan ja niihin pyritään vaikuttamaan. S airaus- ja tapaturmapoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeet maksavat suomalaiselle työelämälle miljardeja euroja vuosittain. Näitä niin sanottuja tekemättömän työn kustannuksia pienentämällä pystytään sekä leikkaamaan yksittäisen yrityksen kustannuksia että pidentämään suomalaisten työuria, kun ihmiset pysyvät pidempään työkykyisinä ja terveinä. ”Työterveyspäätöksiä tehdään edelleen ilman tarvittavaa faktatietoa. Terveydellisiin ja työyhteisöllisiin ongelmiin liittyvä tieto on työpaikoilla usein pahasti levällään. Vaikka kustannukset ovat suuret, ei työpaikoilla onnistuta tunnistamaan ja johtamaan tekemättömän työn kustannuseriä”, Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen sanoo. Askelmerkit parempaan ja tuottavampaan työelämään Vain harvat edelläkävijäyritykset perehtyvät sairauspoissaolojen, tapaturmien ja ikärakenteen aiheuttamiin taloudellisiin vaikutuksiin. Näitä lukuja analysoimalla ja niihin vaikuttamalla parannetaan niin yksilöiden työhyvinvointia kuin koko Suomen kilpailukykyä. ”Jos ennaltaehkäisevä toiminta, työterveyspalvelut ja yrityksen strategia sekä johtaminen linkitetään tiiviisti toisiinsa, saadaan rakennettua selkeät askelmerkit tehokkaampaan työelämään, joka on myös laadullisesti yksilön kannalta parempaa. Kun työkykyä ja työhyvinvointia johdetaan aktiivisesti, voidaan toimialasta riippuen saavuttaa suorien kustannussäästöjen lisäksi jopa 5–15 prosentin kasvu tuottavuudessa”, Närhinen jatkaa. Työkykyjohtamisessa keskeistä on se, että niin työterveydelle kuin työhyvinvoinnille asetetaan selkeät tavoitteet, joita myös mitataan ja seurataan systemaattisesti. Tiivis ja pitkäjänteinen yhteistyö työterveyshuollon kanssa on olennaista tavoitteiden saavuttamiseksi. Kustannusanalyysi antaa vertailutietoa Terveystalo Kustannusanalyysi kartoittaa ja analysoi henkilöstön sairauspoissaoloista, lakisääteisistä työkyvyttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksuista sekä työterveyshuollon omavastuuosasta koostuvat kokonaiskustannukset, auttaa vertailemaan oman organisaation kustannustasoa yleiseen sekä toimialan kustannustasoon sekä tarjoaa keinot johtaa näitä kustannustekijöitä. Vuonna 2013 toteutettuun Työkykyjohtamisen benchmark-hankkeeseen osallistui 64 yri- Juuri valmistuneen, vuoden 2014 Työkykyjohtamisen benchmark-hankkeen tulokset löytyvät verkkosivuiltamme www.terveystalo.com/tyokykyjohtaminen tystä. Niiden tekemättömän työn kustannusten yhteenlaskettu summa oli noin 180 miljoonaa euroa. Suomen koko yksityiseen sektoriin suhteutettuna kokonaisvuosikustannus oli 4–5 miljardia ja säästöpotentiaali 1,3 miljardia euroa. ? ”Työterveyspäätöksiä tehdään edelleen ilman tarvittavaa faktatietoa”, sanoo Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhinen.

20 TYÖNTEKIJÄ luo yrityksen kasvot Nakkilalainen Kuljetus Leistilä Oy huolehtii asiakaspalvelustaan henkilökuntansa ammattitaidolla ja hyvinvoinnilla. ”K uljettaja on tärkeä. Hän luo yrityksen kasvot asiakkaalle”, Kuljetus Leistilä Oy:n toimitusjohtaja Olavi Jokela sanoo. ”Kyse ei ole vain tavaran siirtämisestä paikasta toiseen. Kuljettaja kohtaa asiakkaan jopa tämän kotona. Se on aina hienovarainen tilanne.” Olavin vaimo Marja Jokela vastaa yrityksen hallinnosta. Yritys toteutti taannoin kuljettajien palautekyselyn. ”Kysely kertoo, kuinka työntekijät kokevat työnsä. Analyysista erottui kahdeksan ulottuvuutta. Tärkeimmiksi osoittautuivat asiakaspalvelu kaikessa monimuotoisuudessaan ja vastuu kuormankäsittelystä”, Marja Jokela sanoo. ”Inhimillinen toimintaketju on tällaisella alalla monivaiheinen. Jokapäiväinen asiakaspalvelu perustuu luottamukseen asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä, mutta myös työantajan ja työntekijän kesken.” Ammattiopistontunnustus Perinteikkäällä nakkilalaisella maatilalla 1990 aluksi maatalouden sivuelinkeinosta syntynyt yritys harjoittaa kappaletavarakuljetuksia Etelä-Suomen alueella. Yritys työllistää 25-30 henkilöä ja muutaman alihankkijan tarvittaessa. Viidentoista auton kalusto koostuu jakeluautoista ja moduuliyhdistelmistä. Kuljetukset koostuvat elintarvikkeista huonekaluihin sekä kappaletavaranosturilla käsiteltäviin rakennusmateriaaleihin. ”Ensimmäinen asiakas oli Fazer, joka on asiakkaamme yhä”, Olavi Jokela sanoo. Muita asiakkaita ovat muun muassa Dahl, Itella, Puukeskus, SataMaito, Starkki. Markkina-alueena on koko eteläinen puolikas Suomesta. Pääomavaltaisella alalla suurimmat kulut muodostuvat polttoaineesta, kalustosta ja henkilöstökuluista. Uudistuvien EU- Kuljetus Leistilällä on viidentoista auton kalusto. säädösten ja tiukentuneen kilpailun oloissa kuljetusyritysten määrä on vähentynyt ja toimivien yritysten koko on kasvanut. Kuljetus Leistilän menestys perustuu huolellisen logistiikkasuunnittelun lisäksi tarkkaan kuluseurantaan ja laadukkaaseen henkilöstökoulutukseen. Joitakin vuosia sitten toistakymmentä Leistilän kuljettajaa suoritti logistiikan perustutkinnon Jalasjärven Aikuiskoulutuskeskus JAKK:ssa. Koulutusta täydentää ajoneuvojen varustukseen kuuluva autojen hallinnointi sekä kuljetusten ja ajankäytön hallinta laitteisto ohjelmineen. Sen avulla kuljettaja voi tarkkailla muun muassa ajotapansa talou- Olavi ja Marja Jokelan yrityksessä työntekijöiden ammattitutkintoja täydentävät jatkuvasti ajanmukaiset ammattipätevyyskoulutukset. dellisuutta ja ympäristöystävällisyyttä. ”Meillä on jatkuvasti työssäoppijoita paikallisista ammattiopistoista. Opiskelun jälkeen moni on jäänyt taloon pysyvästi.”, Marja Jokela kertoo. ?

21 ASENNE RATKAISEE ONNISTUMISEN – kierrätä sähkö- ja elektroniikkalaitteesi oikein Sähkö- ja elektroniikka-laiteromueli SER-kierrätyksellä on ympäristön suojelun lisäksi vaikutus kuluttajien uusista laitteista maksamiin hintoihin. S ER-kierrätys tarjoaa kuluttajille maksuttoman ja helpon tavan kierrättää nurkkiin pyörimään jääneet sähkö- ja elektroniikkalaitteet. Brändin alla toimii yhteistyössä kaikki viralliset ja hyväksytyt sähkö-ja elektroniikkalaitteiden tuottajat eli tuottajayhteisö ERP, Flip ry, ICT Tuottajaosuuskunta, Selt ry ja Serty. ”Nykypäivän realiteetti on, että kotitaloudesta löytyy museovarasto eli laatikollinen rikkinäisiä laitteita. Osalle ihmisille on vielä epäselvää, minne tavarat voisi palauttaa”, Sertyn toiminnanjohtaja Arto Puumalainen harmittelee. On ympäristöystävällistä ja taloudellisesti järkevää päivittää esimerkiksi jääkaappi tai televisio 5-10 vuoden välein uuteen. Vaikka laite saattaa näyttää samanlaiselta, sen energiankulutus on täysin eri luokkaa. Sähkölaskussa saattaa säästää useita satoja euroja vuodessa. ”Kannattaako toimivaa vanhaa laitetta käyttää, vaikka se on energiasyöppö?” Puumalainen heittää kysymyksen ilmaan. Onnistunut kierrätys laskee uusien laitteiden kuluttajahintoja Vaikkapa matkapuhelimista, tietokoneista ja tableteista on mahdollista kierrättää ja hyödyntää jopa yli 99 prosenttia. Esimerkiksi vanhoissa kännyköissä on käytetty harvinaisia maametalleja, jotka on tärkeää saada talteen. ”Luontoon dumpattujen laitteiden siivous on äärimmäisen kallista! On vain kaksi tapaa kierrättää, oikea ja väärä. Virallisen SER-kierrätysjärjestelmän käyttö on sekä helppoa, että kuluttajille ilmaista. Sen kautta saadaan laitevalmistajille talteen arvokkaita osia ja materiaaleja, joita käyte- Arto Puumalainen, Juha Rytkönen ja Sakari Hietala ovat mukana kehittämässä SER-laitteiden kierrätystä entistä tehokkaammaksi. tään uudelleen”, ERP Suomen maajohtaja Juha Rytkönen summaa, miksi kierrätys näkyy kuluttajahinnoissa. Turvallisuuden huomioiminen on SERkierrätyksen lähtökohta. Tieto-ja teletekniset laitteet saattavat sisältää arkaluontoista tietoa, jonka vuoksi ne tulee palauttaa ja käsitellä asianmukaisesti. Jo yli 500 SERkierrätyksen kanssa yhteistyötä tekevässä myymälässä on erityiset lukittavat dataSER-keräysastiat, joiden sisältö kuljetetaan sinetöitynä asianmukaiseen käsittelyyn. ”Harmaa kierrätys on tietoturvariskin lisäksi ympäristöturvallisuusriski. Laitteet saatetaan rahdata epäasianmukaisesti konteissa esimerkiksi kehitysmaihin. Laitteista otetaan vain arvokkaimmat osat ja loput dumpataan esimerkiksi tienvarteen”, harmittelee Elkerin toimitusjohtaja Sakari Hietala. Kierrätys on helppoa ja maksutonta SER-kierrätyksen kiinteiden kierrätyspisteiden lisäksi, ulkomitoiltaan alle 25 cm laitteet voi palauttaa ilman uuden vastaavan ostovelvollisuutta vähintään 1000 neliömetrin kokoiseen päivittäistavaraliikkeeseen, joka myy sähkö- ja elektroniikkalaitteita tai vähintään 200 neliömetrin ko. laitteita myyvään erikoiskauppaan. Suuremmat laitteet voi palauttaa mihin tahansa kauppaan, josta ostaa vastaavan tuotteen tilalle. SER-kierrätyksen nettisivulta, www.serkierratys.fi, löytyy yksityiskohtaiset ohjeet sekä käytöstä poistettuja laitteita vastaanottaville kaupoille että kuluttajille. ?

22 ”Nuorten digitaaliset valmiudet ovat hyvät. Sille pohjalle on hyvä rakentaa uusia opetusmalleja”, Accenturen Maisa Kemppi sanoo. Varmemmin askelin TYÖELÄMÄÄN Accenturen ja Helsingin opetusviraston yhteistyössä toisen asteen opiskelijoille tarjotaan valmiuksia vastata työelämän ja yrittäjyyden haasteisiin. H elsinkiläisten lukioiden kärkijoukko on keväästä alkaen opiskellut työelämässä tarvittavia käytännön taitoja ainutlaatuisessa elinkeinoelämän ja opetustoimen yhteisprojektissa. Accenturen ja Helsingin opetusviraston yhteistyön päämäärä on alentaa toisen asteen opiskelijoiden kynnystä työelämään ja tarjota eväitä sekä työllistymiseen että yrittäjyyteen yrittäjähenkisen asenteen omaksumisen kautta. Keväällä pilotoitua Työelämätaidot ja sisäinen yrittäjyys -yhteistyö toteutetaan osana Helsingin opetusviraston Stadin eKampus -ohjelmaa, joka kehittää uusia, virtuaalisen oppimisen tapoja toisen asteen opetuksessa. Accenture tuotti ohjelman tueksi opetusvideosarjan ja opetusmateriaaleja, ja on toiminut yhteistyössä vastuullisena suunnittelijana. Yhteistyö oli osa Accenturen 25. juhlavuotta Suomessa. ”Me halusimme juhlavuotenamme tehdä jotain yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Nykyisessä taloustilanteessa kaikki lukiolaiset eivät enää pääse kesätöihin. Siksi on tärkeää herättää tietoisuutta ja keskustelua nuorten työelämävalmiuksista”, sanoo yhteiskuntavastuuasioista vastaava johtaja Maisa Kemppi. Työelämän taidot ja sisäinen yrittäjyys -yhteistyö on osa Accenturen kansainvälistä, vuodesta 2010 toiminutta Skills to Suc-

23 ceed -ohjelmaa, joka tarjoaa työelämässä tarvittavia valmiuksia paikallisten lähtökohtien mukaisesti. ”Ohjelma on ollut menestys. Sen alkuperäinen päämäärä oli valmentaa 250 000 tulevaisuuden tekijää taidoilla työelämässä ja yrittäjänä menestymiseen eri puolilla maailmaa. Olemme jo valmentaneet yli 500 000 henkilöä ympäri maailmaa, ja uusi tavoite on 700 000 ihmistä.” Vahva tausta koulutusmateriaaleissa Opetusmateriaaliprojektin tueksi Accenture teki kyselytutkimuksen lukio-opiskelijoille sekä yrityksille nuorten valmiuksista vastata työelämän tarpeisiin ja työllistyä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lukiolaisten ja työnantajien käsitykset nuorten työelämävalmiuksista eivät vastaa toisiaan. Esimerkiksi kyselyyn vastanneista työnantajista ja yrittäjistä vain viisi prosenttia uskoi lukiolaisten yrittäjähenkisyyden olevan työelämässä edellytettävällä tasolla, kun taas lukiolaisista noin kolmannes uskoi yrittäjäasenteensa olevan kohdallaan. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lukiolaisten ja työnantajien käsitykset nuorten työelämävalmiuksista eivät vastaa toisiaan. Kyselytutkimuksen tuloksista tiivistettiin kiintopisteet opetuskäyttöön soveltuville animaatioille sekä opetusmateriaalille. Työelämätaidot ja sisäinen yrittäjyys -videosarja käsittelee tiimityön, ongelmanratkaisun, vuorovaikutustaitojen, asenteen ja oikeiden työvälineiden merkitystä tämän päivän työelämässä ja tarjoaa vinkkejä näiden valmiuksien kohentamiseen. Digitaalisen koulutusmateriaalin suunnittelu ja toteutus kumpuaa Accenturen omista toimintatavoista. Accenture on yli 120 maassa toimiva liikkeenjohdon konsultoinnin, tietotekniikan ja ulkoistamisen palveluyritys, ja käyttää laajalti sähköistä materiaalia sisäisissä koulutuksissa. ”Meille tulee jatkuvasti uusia nuoria ihmisiä taloon, ja lähestulkoon kaikki koulutusmateriaalimme on digitaalisessa muodossa.” Pilotointi tehtiin keväällä 2014 kolmessa helsinkiläisessä lukiossa. ”Vastaanotto opetusvirastossa on ollut innostunutta, ja palaute on ollut hyvin positiivista ja kannustavaa.” Kemppi kertoo, että tarkoituksena on ottaa tuotettu materiaali käyttöön muissakin Helsingin lukioissa ja toivottavasti ennen pitkää laajemmin maassa. ”Projekti toimii välineenä siihen, että otetaan käyttöön uudenlaisia, digitaalisia tapoja opettaa. Tämän syksyn aikana täydennämme edelleen opettajille tarkoitettuja tausta- ja tukimateriaaleja. Me uskomme, että projekti on ollut hyödyksi nuorille, ja sen vuoksi emme ole laittaneet takarajaa sen kestolle.” ”Mahdollista on jatkossa sekin, että Accenturen väki voisi vierailla eri oppilaitoksissa kertomassa työelämästä ja sen vaatimuksista”, Kemppi visioi. ? TURVALLISUUTTA TYÖNTEKIJÄLLE Työturvallisuus on kestävää liiketoimintaa, Golder Associates Oy:n työturvallisuuspalveluiden projektipäällikkö Tiina Lius sanoo. G olderin toimitusjohtaja Kim Branderin esittämän turvallisuuskulttuurin kolmion ABC kulmassa A ovat yrityksen operatiiviset tavoitteet, B viranomaismääräykset sanktioineen, C arvot ja lupaukset. Turvallisuus syntyy näiden keskinäisellä sovittelulla yrityksen päätöksenteossa. ”Yhdistelmä AC kertoo turvallisuuden luontevasta osasta yrityksen toiminnoissa. Vastuullisessa päätöksenteossa C on etusijalla”. Länsimaiden tapaturmatilastojen valossa Suomella on paljon parannettavaa työturvallisuudessa. ”Käytäntöjä pitäisi tarkastella teknisten toimintojen ja työn sujuvuuden kannalta. Tärkeintä on turvallisuuden ennakoiva kehittäminen, ei esimerkiksi viranomaisvalvonnan hetkellinen tyydyttäminen.” Ympäristö- ja geotekniikan monialayritys tukee asiakasta pysyvien turvallisuusjärjestelmien luomisessa. Asiakassektoreita ovat teollisuus, energia, kaivos, maankäyttö, jäteala, liikenne, rahoitus, vakuutus, kiinteistöt ja lakiala. Työturvallisuus nousi palveluihin, kun yritys nykyaikaisti oman turvallisuusjärjestelmänsä. ”Huomasimme, että hankittu osaaminen ja kokemus kääntyvät luontevasti asiakkaiden hyödyksi.” ? Työsuojelupäälliköt ry:n toinen varapuheenjohtaja Tiina Lius on yksi muutamasta suomalaisesta, joilla on pitkää työturvallisuuskoulutusta ja -päällikkökokemusta edellyttävä eurooppalainen sertifiointi, EurOSHM.

24