NO. M A U S T E T T U A 5 V I I N I V I I H D E T T Ä NYT 6,90€ Kauden hanapakkaus Kaija Koo lasin äärellä PA R A S TA K O T I K E I T T I Ö Ö N Syyskauden herkkumenu Syksyn suositusviinit PAL.VKO 2014-49 502302-1403 H E R K K U M AT K A B E LG I A S S A

RANGE ROVER EVOQUE PURE BUSINESS landrover.fi NYT SAATAVILLA HYVIN VARUSTELLUT BUSINESS-MALLIT, ETUSI JOPA 6000 EUROA Business-malleissa vakiona muunmuassa: • • • • • • • • • • Jatkuva älykäs neliveto ja Terrain Response -järjestelmä 9-vaihteinen mukautuva CommandShift-automaattivaihteisto Vääntävä 2,2 litran dieselmoottori (400 Nm) Kaukokäynnistin polttoainetoimiselle lämmittimelle Bi-Xenon -ajovalot ja signature LED-huomiovalot Ohjauspyörän lämmitys Lämmitettävä tuulilasi ja tuulilasin pesusuuttimet LED-etusumuvalot Tuulilasinpyyhkimien sadetunnistin Dinamica – osittainen nahkaverhoilu • Oxford-nahkaverhoiltu monitoimiohjauspyörä • Vakionopeudensäädin • Pysäköintietäisyyden ilmaisin takana HINNAT ALKAEN 51 933,55 € Saatavilla myös Dynamic Business ja Prestige Business -mallit. Business mallisto voimassa 30.10.2014 asti. EVOQUE. KAIKKIEN AIKOJEN YKSILÖLLISIN LAND ROVER. Range Rover Evoque Pure Business 2.2 TD4 hinnat alkaen 51 933,55 € (autoveroton ohjehinta sis. alv 24 % 38 300,00 € + arvioitu autovero 13 633,55 €). Toimituskulut 600 €. Yhd. kulutus alk. 6,0 l/100 km. CO2 alk. 159 g/km. Takuu 3 vuotta / 100 000 km. Vapaa autoetu alkaen 955 €, käyttöetu 775 €. Kuvan auto erikoisvarustein. Land Rover jälleenmyynti ja huolto. Niittymaantie 8, 02200 Espoo Myynti: 020 7580 610 | Huolto: 020 7580 630 | www.scc.fi

SE EI OLE VAIN AUTO, SE ON JAGUAR Eläminen on muutakin kuin täydellinen verenpaine tai tasainen sydämen rytmi. Jaguar XF on enemmän kuin mekaaninen kone. Se on täydellinen yhdistelmä viettelevää designiä, älykästä teknologiaa sekä huippuunsa hiottua suorituskykyä. JAGUAR XF BUSINESS PLUS HINNAT ALKAEN 51 549,12 € (sis. toimituskulut 600€) NYT SAATAVILLA HYVIN VARUSTELLUT BUSINESS PLUS-MALLIT, ETUSI 4400 EUROA JAG UA R . F I H OW A L I V E A RE YO U ? Jaguar XF 2,2 i4 Td 163 Business hinnat alkaen 51 549,12 € (autoveroton ohjehinta sis. alv 24 % 41 030,00 € + arvioitu auto vero 10 519,12 €). Yhd. kulutus 4,9 l/100 km, CO2 129 g/km. Kuvan auto erikoisvarustein. XF Business Plus -malleissa vakiona muunmuassa: Peilipaketti Koria vasten taittuvat ulkopeilit, ulkopeilien ja taustapeilin automaattinen himmennys ja maavalot Etuistuinten sähkötoiminen etäisyyden säätö (6 x 6 sähkösäädöt) Bluetooth® -valmius puhelimelle Pysäköintiapupaketti Peruutuskamera + pysäköintiapu eteen ja taakse Taittuvat takaselkänojat (60/40) Suksiluukku Lämmitettävä tuulilasi Ohjauspyörän lämmitys Jaguar jälleenmyynti ja huolto. Niittymaantie 8, 02200 Espoo Myynti: 020 7580 610 | Huolto: 020 7580 630 | www.scc.fi

gant.com P H OTO G R A P H E D AT YA L E Cross Campus

236 Fogra39 TAC300 Coated

gant.com

236 Fogra39 TAC300 Coated HOME

gant.com P H OTO G R A P H E D AT YA L E Cross Campus

236 Fogra39 TAC300 Coated

gant.com

236 Fogra39 TAC300 Coated HOME

gant.com P H OTO G R A P H E D AT YA L E Cross Campus

236 Fogra39 TAC300 Coated

Sinun viinimaailmasi Tastingbook-sisältö Napa Valley – unelmien viinit s.52 16 Gustave Nybom Legenda s.60 Kauden suositusviinit s.39

Belgia Euroopan herkkukeidas Ta s t i n g b o o k S i s ä l t ö s.88 s.24 Lasin äärellä Kaija Koo Sisältö • Pääkirjoitus s. 21 • Tastingbook-maailma s. 22 • Lasin äärellä – Kaija Koo s. 24 • Norrgård kolumni – Syksyn sävelet – ei tangoa vaan mangoa s. 37 • Alkon uutuudet – Kauden suositukset s. 39 • Ruoka – Syyskauden herkkumenu s. 46 • Alue – Napa Valley – Unelmien viinit s. 52 • Legenda – Viinintuottaja Gustave Nybom s. 60 • Galleria – Viinimainonta s. 68 • Parasta Kotikeittiöön – Ammattilaiset suosittelevat s. 74 • Kokemus – Médocin maraton s. 82 • Suckling kolumni – Bordeaux 1982 s. 86 • Matka – Herkkukierros Belgiassa s. 88 • Luoto kolumni – Miles Davisia kyyhkylle ja Soavea sienille s. 94 17

Kirjoittajia Juha Lihtonen Juha Lihtonen on Tastingbook Viini&Ruoka sekä kansainvälisen FINE the Wine Magazinen päätoimittaja. Lihtonen on yksi FINE-lehtien perustajäsenistä ja ollut mukana luomassa Tastingbook-maailmaa. Aiemmin mm. Silja Linen viinivalikoimista ja sen laivojen ravintolapalveluiden kehittämisestä vastannut Lihtonen on moninkertainen sommelierien Suomen mestari ja Pohjoismaiden paras sommelier 2003. Lihtonen on toiminut viinikouluttajana, viiniaiheisen radio-ohjelman isäntänä ja viinikirjoittajana sekä kirjoittanut kirjoja viinin ja ruoan yhdistämisestä. Pekka Nuikki Pekka Nuikki, FINE-lehtien ja Tastingbookin perustaja, sekä Finen kansainvälisten lehtien vastaava päätoimittaja, on yksi Euroopan johtavista arvoviinien asiantuntijoista. Hän on julkaissut kolmisenkymmentä kansainvälistä viini- ja taidekirjaa, muun muassa huippuviineistä kertovat teokset Drinking History 1870–1970, Château Mouton-Rothschild 1945–2003, 100 Masterpieces of German Wine ja viimeisimpinä Vuosisadan Viinit- ja Parhaat Samppanjatkirja. Nuikki on myös kansainvälisesti palkittu valokuvaaja. Hän on maailman onnekkain seitsemän hole-in-onen mies. Essi Avellan MW 18 Essi Avellan on Suomen ensimmäinen Master of Wine. Master of Wine tutkinnon yhteydessä hänet palkittiin Tim Derouet Memorial Awardilla sekä Lily Bollinger-mitalilla erinomaisuudesta. Essi Avellan on sekä FINE Samppanja että kansainvälisen FINE Champagne -lehden päätoimittaja, ja toimii neuvonantajana muissa Fine Publishingin julkaisuissa. Lisäksi hän mm. kirjoittaa samppanjakirjoja sekä artikkeleita useisiin kansainvälisiin viinijulkaisuihin. Hänen viimeisin saavutuksensa on Christie’s World Encyclopedia of Champagne & Sparkling Wine -teoksen toimittaminen. Toni Aikasalo Tastingbook Viini&Ruoka -lehden keittiömestari Toni Aikasalo on kunnianhimoinen paitsi ruoanlaiton myös viinituntemuksen suhteen. Huippuravintoloiden keittiöissä kokannut 27-vuotias Aikasalo on omistautunut viime vuosina viineille unelmanaan tulla ensimmäiseksi Master of Wine -tutkinnon suorittaneeksi kokiksi. Tällä hetkellä arvostettua WSET Diploma -viinitutkintoa suorittava Aikasalo on tullut tunnetuksi viinipiireissä kokkina, joka hallitsee viinin ja ruoan yhdistämisen suvereenilla tavalla. Hän on luonut onnistuneita ateriakokonaisuuksia TASTINGBOOKIN eri tilaisuuksiin lukuisille erityyppisille huippuviineille, ja valitsimmekin hänet Tastingbook-kokiksi, jakamaan onnistuneita ruokareseptejä viineille. Vastaava päätoimittaja Pekka Nuikki Päätoimittaja Juha Lihtonen Erityisavustaja Luova johtaja Avustajat Valokuvaajat Senior Advisers Mediamyynti pekka.nuikki@fine-magazines.com juha.lihtonen@fine-magazines.com Essi Avellan MW essi.avellan@fine-magazines.com Teemu Timperi teemu.timperi@fine-magazines.com Edward Kaukoranta, Jaana Rinne, Anssi Lihtonen, Samuil Angelov, Richard Juhlin, Jan-Erik Paulson, James Suckling, Anna Norrgård, Andreas Larsson Kaius Timperi, Pekka Nuikki, Nina Simelius Michael Boudot, Magnus Löfving Stefan Widomski, Jari Väyrynen, Arto Leino Juha Lihtonen ads@fine-magazines.com Hinta 6,90 € / www.fine-magazines.com Paino Printall Tiedustelut www.fine-magazines.com subs@fine-magazines.com Kustantaja Oy Fine Publishing Helsinki Ltd Liisankatu 27 F 26 00170 Helsinki Petteri Luoto Yksi Suomen menestyneimmistä keittiömestareista. Suomessa vuoden kokiksi vuonna 1998 valittu Petteri Luoto on edustanut Suomea menestyksekkäästi kansainvälisessä Bocuse d’Or -kokkikilpailussa Lyonissa Ranskassa, jossa hänen lihavatinsa palkittiin kilpailun parhaana vuonna 2005. Naantalista kotoisin oleva Luoto aloitti uransa Turun Hotelli Juliassa aamiaiskokkina, josta tie on vienyt hänet muun muassa helsinkiläisten Ravintola Kämpin ja Ravintola Meccan kautta maailmalle. Luoto toimi vuoden 2010 Shanghain maailmannäyttelyn Suomen paviljongin keittiömestarina. Nykyään New Yorkissa asuva keittiömestari ja kuvataiteilija matkustaa ympäri maailmaa valmistamassa suomalaisia makuja. Luoto on tullut tunnetuksi myös taiteestaan. Hän on järjestänyt lukuisia taidenäyttelyitä. Jaana Rinne Helsinkiläinen Jaana Rinne on ihmisistä, ilmiöistä, ruoasta ja matkustamisesta innostunut vapaa toimittaja. Helsingin yliopistossa kirjallisuutta, estetiikkaa ja tiedotusoppia opiskellut Rinne teki ennen toimittajaksi ryhtymistään laululyriikoita muun muassa Clifters-yhtyeelle, viime vuosina hänen laulujaan ovat laulaneet muun muassa Kristiina Brask ja Antti Tuisku. Helsinkiläisyys on lähellä Rinteen sydäntä, mutta hän lähtee aina mielellään maailmalle, mieluiten merelle tai ainakin meren äärelle. Kotona olleessaan hän harrastaa kuutena päivänä viikossa tanssia ja yhtä usein kahviloissa ja ravintoloissa istumista. © Tastingbook 2014 / ISSN 2341-9830 Tuottajat: Viiniasiantuntijat yli 20 maasta, FINE Magazines – maailman johtavat arvoviinilehdet, Champagne Magazine – maailman ainoa samppanjalehti, FINEst WINEs – maailman ainoa viinisijoituslehti, Acker Merrall & Condit – maailman johtava viinihuutokauppatalo, ja SINÄ – maailmasi tärkein viinikriitikko. Kannen kuvat: Kaija Koo – Pekka Nuikki, product placement viinikuvat – Pekka Nuikki, Juha Lihtonen. Lehden artikkeleissa esitettyjen avaamattomien pullokuvien lähteenä on käytetty Alko Oy:n verkkosivustoa. Opitz-ilm

www.norex.fi Kuva: Juha Lihtonen Palkittu viinintekijä on tehnyt viinin meille suomalaisille! Willi Opitz Pinot Noir Reserve 2010 Burgenland, Itävalta Alko 17,90 € Tuotenumero: 949877 Opitz-ilmoitus.indd 1 Willi Opitz on tullut tunnetuksi miehenä, joka on tehnyt viinejä: • Yhdysvaltojen presidentille • Formula 1 -mestareille • Alppihiihdon suuruuksille • Jalkapallolegenda Oliver Kahnille • Huippukokki Heston Blumenthalille • Itävallan alppimaajoukkueelle Sotshin talviolympialaisiin 7/9/14 11:01 AM

TASTE CULTURE Nowhere on earth are great wines more refreshing, or refreshing wines more distinctively delicious. www.austrianwine.com

Tastingbook.fi kiinnostaa lukijoitamme. Tuhannet teistä ovat siihen jo liittyneet ja olen saanut kuluvan vuoden aikana roppakaupalla kysymyksiä siitä, miksi olemme sen luoneet, mitä sillä haluamme saavuttaa ja mihin se on menossa. Vastaus on tänään helpompi antaa kuin vuosi sitten. Kuvittele silmissäsi 20 miljardia avaamatonta pulloa. Sen verran maistetaan vuosittain viinejä maailmassa. Kuvittele sitten itsesi niiden keskelle valitsemassa illallisellesi laadukkaat ja sopivan hintaiset, ateriaasi täydentävät viinit. Useimmalle meistä vaikea, jollei jopa mahdoton tehtävä. Syy illallisviinien valinnan vaikeuteen ei johdu kuitenkaan tiedon puutteesta vaan itse asiassa sen valtavasta määrästä. Tietoa viineihin liittyvistä asioista löytyy miljoonilta sivuilta – tuotettuna viinikauppojen, viinitilojen, viiniasiantuntijoiden ja harrastajien toimesta. Tiedon laatu, uskottavuus ja ajankohtaisuus vaihtelee lähteestä riippuen, kuten myös tiedon tarvitsijan lähtökohdat. Jos erilaisia viinejä on miljoonia, niin niitä nauttivia ihmisiä on moninverroin enemmän. Jokaisella heistä on erilaiset lähtökohdat liittyen viinien nauttimiseen aina omasta kulttuurista, viinin tyylistä, hinnasta ja paikasta lähtien. Silti maailmasta puuttuu yksi lähde, joka valikoi ja “suodattaa” tiedon viineistä, viinitiloista, vuosikerroista, viiniasiantuntijoista ja luo niistä uutta, ajankohtaista ja puolueetonta tietoa, joka on jokaisen saatavilla helposti, persoonallisesti, nopeasti ja vieläpä maksutta. Yksi syy puuttellisuuteen on viinimaailman maantieteellinen sekä ajallinen mahdottomuus – viinitiloja on yli neljännesmiljoona, jälleenmyyjiä yli satatuhatta, satoja viinimedioita, tuhansia viinikriitikoita ja miljoonia viinikokemuksiaan netissä jakavia harrastajia ja kun tähän haastavaan yhtälöön lisätään vielä muutama miljoona viinibrändiä lukuisine vuosikertoineen on tilanne mahdoton, vai onko? Tämä mahdottomuus ei edes koske vain sinua, vaan myös kaikkia viinistä elantonsa saavia miljoonia viiniammattilaisia ravintoloissa, viinikaupoissa, viinitiloilla ja huutokaupoissa. Heiltäkin puuttuu lähde, jonka avulla he voisivat oppia paremmiksi ja kehittää taitojaan ja olla ajan tasalla markkinoilla olevista trendeistä. Heille ei ole tarjolla myöskään helposti yhdestä paikasta saatavaa tietoa viinien nautittavuudesta, tarjoilutavoista, ruokasuosituksista ja vuosikerroista. Ammattilaisille ei myöskään ole olemassa keskinäistä vuorovaikutuskanavaa, jossa voi jakaa tietoa tarjolla olevista työpaikoista, tilaisuuksista, tastingeistä tai ylipäätään vaihtaa ammatillista tietotaitoa helposti. Vaikka viini ei olisikaan ammattimme, on jokaisella meistä silti luontainen halu tulla paremmaksi ja oppia uutta, sivistää itseämme, kehittää omaa ajattelua ja aistejamme, hankkia henkilökohtaista pysyvää etua ja henkistä pääomaa. Viineistä oppii parhaiten maistamalla. Sitä ei korvaa mikään. Mutta kaikessa muussa uusi tastingbook, joka julkaistaan ennen joulua, on korvaamaton. Tastingbook tekee yllämainitusta mahdottomuudesta mahdollisen ja vieläpä täysin ennenkokemattomalla tavalla. Se on sinun henkilökohtainen viinimaailmasi, joka sisältää kaiken sen mitä sinä haluat tietää viineistä ja kaiken niihin liittyvästä – yhdessä paikassa, reaaliajassa, jalostetusti, ja persoonallisesti sekä puolueettomasti. Se on joululahjamme sinulle. Pekka Nuikki Vastaava päätoimittaja -profiili Pekka Nuikin viinimaailma Profiilinimi: Pekka Nuikki Kirjattuja viiniarvioita (kpl): 4 179 Maistettuja viinejä (kpl): Maistettujen viinien keskiarvopisteet: 91.5p 5 798 Maistettujen viinien kokonaismäärä: 331 26 150 Tastingit: Vanhin maistettu viini: 321 vuotta vanha Ta s t i n g b o o k P ä ä k i r j o i t u s Pääkirjoitus 21

Sinun viinimaailmasi Tastingbook Viini&Ruoka on ensimmäinen viinimedia maailmassa, joka yhdistää viineistä ja ruoasta kiinnostuneet kuluttajat, niin kotimaiset kuin maailman johtavat viiniasiantuntijat, viinintuottajat ja keittiömestarit yhteen sosiaalisen median, edistyksellisten digitaalisten palveluiden ja applikaatioiden kautta. Näyttävällä mutta selkeällä toteutuksella ja monipuolisilla digitaalisilla ominaisuuksilla maustettu palvelukokonaisuus tuo viinimaailman edistyk- sellisimmän sosiaalisen median ja sen suomalaisille räätälöidyn Tastingbook.fi-maailman lukijoittemme ulottuville. Se kertoo heille viihdyttävästi viineistä ja niiden ympärillä olevasta lifestylesta sekä parhaista Suomessa saatavista viineistä ja niille sopivista ruoista. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä 96-sivuinen lehti julkaistaan niin interaktiivisena digitaalisena julkaisuna kuin painettunakin. Mobiilisovellukset FINE Tastingbook -applikaatioiden avulla kannat mukanasi kätevästi Tastingbook Viini&Ruoka -lehtiä ja viinioppaita. Tastingbook Viini&Ruoka -applikaation avulla voit lisäksi helposti etsiä tietoa viineistä ja viiniarvioista, tehdä nopeat muistiinpanot maistamistasi viineistä ja tallentaa ne viinitietokantaasi sekä jakaa viinikokemuksia kavereidesi kanssa. 22 Tastingbook Ruokaviini -applikaation avulla löydät sopivat viinit ruoalle kuin ruoalle. Apuväline viininmaisteluun Tastingbook.fi:stä löydät uudenlaisen viinien muistiinpanotyökalun, jossa viiniarviot voi tehdä nopeasti ja vaivattomasti, sanaakaan kirjoittamatta. Viiniarvioiden tekemisessä ja viinien kuvailussa apunasi ovat maailman parhaat viiniasiantuntijat ja tekoälyllä toimiva, oppiva arviointityökalu.

Tastingbookin kotimaiset ja kansainväliset verkkosivustot tarjoavat maailman monipuolisimman tekoälyllä varustetun viinitietokannan, josta voi löytää kattavan määrän tietoa viineistä, tuottajista, vuosikerroista ja asiantuntijoiden arvioista. Lehti Tastingbook-lehti kertoo mitä viinimaailmassa tapahtuu niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Lehti on ikkuna Tastingbookin sosiaalisen median maailmaan. Lehdessä esitellään Tastingbook-käyttäjien suosituimmat viinit, maailman parhaiden viiniammattilaisten viinisuosituksia sekä arvostettujen huippukokkien viineille sopivia reseptejä. Tätä täydentämään lehdessä esitellään mielenkiintoisia viinitiloja, haastatellaan viinintekijöitä ja tavataan viinilasin äärellä kiinnostavia julkisuuden henkilöjä. Digitaalisissa lehdissä artikkelit ja ilmoitukset heräävät eloon videoin ja verkkolinkityksin. Lehtiä lukiessa on mahdollista tehdä myös varauksia ja ostaa tuotteita sekä palveluita poistumatta lehden sivuilta. Digitaalisten lehtien kautta voi suoralinkitysten kautta päästä suoraan Tastingbook.fi-maailmaan. Sosiaalinen media Viiniä ruoalle Tastingbook.fi avaa ovet viinimaailmaan, jossa voit jakaa ja vaihtaa kokemuksiasi viiniystävien kanssa, luoda kontakteja viinintekijöihin, huippusommeliereihin ja viiniasiantuntijoihin ympäri maailmaa. Ta s t i n g b o o k M a a i l m a Viinipedia Suomalaisten oma tastingbook.fi -maailma on auki! Liity NYT! Se on maksutonta. 23

24

L A S I N Ä Ä R E L L Ä AIJA KOO Teksti: Juha Lihtonen Kuvat: Pekka Nuikki M – supernainen itä yhteistä on Maukka Perusjätkällä, Hectorilla, Kirkalla ja Sonja Lumpeella? Entä kuka suomalainen nykypäivän eturivin artisteista on edustanut Suomea kaksi kertaa Euroviisuissa? Kenen suomalaisen naisartistin levy on yltänyt kymmenen myydyimmän suomalaisalbumin listalle kautta aikojen? Vastaus kysymyksiin on Kaija Koo. Tunnettujen kotimaisten artistien taustalaulajana esiintynyt tarmokas nainen lauloi itsensä suomalaisten sydämiin vuonna 1993 hiteillä ’Kuka keksi rakkauden’, ’Niin kaunis on hiljaisuus’, ’Kylmä ilman sua’ ja ’Tule lähemmäs Beibi’. Tänään kaksikymmentä vuotta myöhemmin Kaija Koon suosio on yhä huipussaan. Naisen uusin levy ’Kuka sen opettaa’ on komeillut listaykkösenä, ja jouluna järjestettävä superkonsertti Hartwall Areenalla myytiin loppuun hetkessä. Mikä on Kaija Koon kestosuosion salaisuus? Ta s t i n g b o o k L a s i n ä ä r e l l ä H U I P P U A R T I S T I 25

26 ”Tällaisina vaikeina aikoina muusikoille on suuri tilaus. Meitä tarvitaan apuun viemään ahdistusta pois ja korjaamaan sielun säröä. Musiikki on monikäyttöistä. Se tarjoaa paitsi pakotien arjesta, niin myös väylän kipeiden asioiden äärelle.” O len kutsunut Kaija Koon viinilasin äärelle saadakseni vastauksen kysymykseeni. Valitsin tuohon hetkeen Alkon valikoimista kuusi viiniä, joiden luonne ja laatu kuvastavat mielestäni Kaijan musiikkia ja hänen musiikillista sielunmaisemaansa. Olen malttamaton. Ennen siemaustakaan viiniä esitän jo kysymyksen: mikä on suosiosi resepti? ”En minä vaan tiedä!”, hän naurahtaa ennen kuin vakavoituu ja jatkaa: ”Ehkä sillä on jotain tekemistä rohkeuden kanssa. Luulen, että olen mennyt joidenkin rajojen yli. Mun elämässä ei onneksi ole enää kilpailua tai kateutta. En yritä enää esittää mitään, vaan olen sinut itseni kanssa ja rehellinen sekä itseäni että muita kohtaan. En myöskään ole pysähtynyt vaan mennyt koko ajan eteenpäin. Musiikkini osalta moni kuulija voi iästään riippumatta samaistua minuun ja musiikkini sanomaan.” Tämän hetkiseen suureen suosioonsa Kaija löytää myös toisen syyn: ”Tällaisina vaikeina aikoina muusikoille on suuri tilaus. Meitä tarvitaan apuun viemään ahdistusta pois ja korjaamaan sielun säröä. Musiikki on monikäyttöistä. Se tarjoaa paitsi pakotien arjesta, niin myös väylän kipeiden asioiden äärelle. Se auttaa ihmistä käsittelemään vaikeitakin asioita elämässään”, hän toteaa ja muistuttaa samalla vuonna 1993 ilmestyneen menestysalbuminsa tulleen markkinoille keskelle Suomen pahinta lama-aikaa. musiikin voima Laulajan työ onkin Kaijan mukaan paljon muutakin kuin laulamista. Hän toteaa siihen liittyvän ihmisten kohtaamista ja henkilökohtaisten kokemusten jakamista. ”Musiikki on niin iloinen kuin vakavakin asia, joskus jopa kuolemanvakava. Saan paljon kirjeitä ja osa niistä on tosi vaikuttavia. Joskus joku kuolemansairas ihminen on toivonut tapaavansa minut. Olen mennyt tapaamaan häntä ja keskustelemaan elämästä”, Kaija muistelee ja kertoo kuulleensa lukuisia tarinoita miten hänen kappaleensa ovat liittyneet kuulijoiden elämään. ”Se on saanut minut tajuamaan, että musiikin voima on hämmästyttävää – suorastaan järkyttävää. On järkyttävää tajuta, että tuotan sitä itse. Olen usein ihmetellyt kuka oikein olen, kun tuotan näin vahvaa viestiä. Hämmentävää on myös se energia, joka syntyy esiintyessäni ja joka siirtyy yleisöön. Ihmiset sanovat usein keikan jälkeen, että he ovat saaneet yhdessä jaetusta kokemuksesta energiaa ja ovat keikan jälkeen täynnä sitä. Itse puolestani pystyn tuntemaan ne yksittäiset ohitse kiitävät hetket, jolloin tuo energia ottaa kehostani vallan, kulkee kroppani läpi ja siirtyy ihmisiin. Kun se tunne tulee, niin puolessa sekunnissa näen sen siirtyvän yleisöön. Sitä on vaikea selittää. Me taiteilijat olemme avoimia ja herkkiä joillekin asioille, eikä niitä pysty järjellä selittämään. Silti mietin usein mitä se energia on”, Kaija pohtii. On sopiva hetki avata ensimmäinen haastattelua varten valitsemistani viineistä. Se on samppanjaa. Pullo kuuluisaa ”Keltaista Leskeä” poksahtaa auki ja sen sisään vangitut miljoonat pienet kuplat taistelevat vimmatusti päästäkseen vapauteen. Vangittu energia vapautuu ja maistettuamme ensimmäisen kulauksen, juoma tuntuu säkenöivän suussa. ”Tätä hyvää on tullut nautittua ennenkin”, Kaija toteaa nähdessään tutun etiketin. Kerron Kaijalle, että valitsin samppanjan muustakin syystä kuin siitä, että tiesin sen olevan yhden hänen lempijuomistaan. Miksi päädyin juuri Veuve Clicquot’n samppanjaan? Tummista rypäleistä valtaosin valmistetun Veuve Clicquot Brutin napakka ja sähäkkä luonne kuvastaa Kaijaa enemmän kuin muut tunnetut merkit. Lisäksi samppanjaan liittyy tarina Kaijan tapaan rohkeasta ja voimakastahtoisesta naisesta,

sävellyksineen Kaijalle, joka keskittyi niiden tulkintaan. ”Koin vihdoin tekeväni musiikkia, joka oli henkilökohtaista. Se syntyi minusta itsestäni ja meistä yhdessä. Se oli tinkimätöntä ja allekirjoitan sen kaiken koko kehollani ja mielelläni.” Syntyi menestysresepti, jonka seurauksena vuonna 1993 julkaistusta Kaija Koon toisesta levystä, ’Tuulten viemää’, tuli Suomen kaikkien aikojen kuudenneksi myydyin suomalainen albumi ja toistaiseksi ainoa kotimaisen TiE TÄHDEksi Pianon ja kitaransoiton lapsena aloittanut Kaija perusti oman Nakusika-tyttöbändinsä 14-vuotiaana. Teini-ikäisen Kaijan taival ammattimuusikkona käynnistyi moottorisahaa heiluttavan Maukka Perusjätkän kokoonpanossa yhdessä Mike Monroen ja Andy McCoyn kanssa. 17-vuotiaana Kaija löysi pian tiensä funkahtavaa discoa ja pop-rockia yhdistävän Steel City -yhtyeen solistiksi. Vaikka Steel Cityn olemassaolo jäi lyhyeksi, yhtye toimi tärkeänä ponnahduslautana Kaijalle. Yhtyeestä tuli sittemmin Kaija Koo Band ja sen jäsenistä Kaija sai verrattomat kontaktit uralleen. Yhtyeen kitaristi Risto Asikainen toimi tuottajana Kaijan ensimmäisellä levyllä ja yhtyeen kosketinsoittajaa tuuranneesta Markku Impiöstä Kaija sai paitsi henkilökohtaisen säveltäjän ja sanoittajan myös elämänkumppanin. Kaija kartutti kokemusta laulamalla työkseen taustoja useiden eri genrejen artisteille. Osan kanssa hän oli mukana esiintymässä myös Euroviisuissa. Hän edusti Suomea taustalaulajana Kirkan ’Hengaillaan’ ja Sonja Lumpeen ’Eläköön elämä’ -esityksissä. Lopulta, vuonna 1986, Kaijan oma debyyttialbumi näki päivänvalon. ’Kun savukkeet on loppuneet’ -levyn kappaleet eivät kuitenkaan edustaneet sitä tyyliä, josta Kaija tuli myöhemmin tunnetuksi. Itse levyntekoa varjosti Kaijan isän traaginen kuolema pienkonelento-onnettomuudessa, mikä sai nuoren naisen vetäytymään levyn ilmestymisen jälkeen pois julkisuudesta. Hän lähti opiskelemaan teatterialaa ja logopediaa. Opintojen ohella hän ylläpiti musiikillisia valmiuksiaan miehensä Markku Impiön hankkeiden parissa. Se suuri tulkitsija ja esiintyjä, jollaisena suuri suomalainen yleisö Kaija Koon tuntee, antoi odottaa vielä kuoriutumistaan kuusi vuotta. Vuonna 1992 Kaija ja Markku päättivät keskittyä lopulta oman musiikin tekemiseen. Impiö räätälöi biisejä sanoituksineen ja ”Viini on ollut mulle välitön nautintoaine, joka on tässä päivässä ja hetkessä. Sillä ei oo mennyttä eikä tulevaa, siinä on vain tämä hetki.” naisartistin levy, joka komeilee Suomen kaikkien aikojen kymmenen myydyimmän albumin listalla. Emma Gaala 1994 oli pariskunnalle yhtä juhlaa. Levy valittiin vuoden albumiksi, ja sen suurin hitti ’Kuka keksi rakkauden’ vuoden sävellykseksi. Kaija sai vuoden naisartistin tunnustuksen ja Markku Impiö valittiin vuoden tuottajaksi. Pariskunta kahmi gaalassa lähes kaikki eri kategorioissa tarjolla olleet Emma-pystit. ”Markun tausta on Sibelius-Akatemiassa ja hän teki musiikistamme valtavia teoksia. Ne saivat tunnustusta iskelmä- ja pop-musiikin saralla, ja myös moni klassisen musiikin ystävä kuunteli musiikkiani. Teimme täydellistä tiimityötä yhdessä. Ymmärsimme toisiamme ja meillä oli yhtenevät näkemykset. Sanoin ajatuksen ja Markku poimi idean”, Kaija muistelee. viiniT kuin musiikki On hyvä hetki siirtyä samppanjasta punaviineihin. Olen valinnut Alkon valikoimista notkean kirkassointuisia ja käheän mausteisia punaviinejä eri puolilta maailmaa. Viinit on valittu sen perusteella, miten luonnehtisin Kaijaa ja hänen musiikkiaan eri aikakausilla. ”Olen punaviini-ihminen ja odotinkin, että tarjoaisit punaviiniä. Sen vuoksi sonnustauduin muun muassa tähän punaiseen sormukseen ja yritin löytää myös Raili Hulkkoselta lahjaksi saamani punaiset korvakorut, jotka mulla oli ’Kaunis, rietas, onnellinen’ -musavideossa”, Kaija kertoo. Mitä viinin nauttimiseen tulee, niin Kaija sanoo nauttivansa mielellään hyvän lasin punaviiniä työpäivän päätteeksi. ”Viini on ihanaa joskus ihan sellaisenaan, vaikka useimmiten yhdistän sen kuitenkin ruokaan. Pidän kokkaamisesta ja viini kuuluu olennaisena osana ruokailuun. Olen huomannut, että viini on ihan eri makuinen yksistään kuin ruoan kanssa. Toinen huomioni on ollut, että suuni maistaa viiniä eri tavalla eri ajankohtina ja päivinä. Kaikki riippuu mielentilastani ja suuni pH-tasoista. Ihmettelenkin miten joku sommelier osaa suositella viiniä, kun ei voi tietää mielentilaani tai suuni pH-tasoja. Heillähän pitäisi olla jokin pH-tikku, jolla testataan asiakkaan suu”, Kaija naureskelee. Alkossa asioidessaan hän luottaa täysin myyjiin. ”Kysyn aina suoraan myyjältä, mitä minun tulisi ostaa. En koskaan valitse viiniä pelkän etiketin perusteella. Olen varmaan haasteellinen asiakas sen suhteen, ettei minulla ole mitään tiettyä viinimaata tai aluetta, jonka viinejä suosin. Olen avoin kokeilemaan erilaisia viinejä.” Pöydällä odottaa täyttöä kuusi viinilasia. Ensimmäiseen lasiin kaadan Radio Boca –nimistä viiniä. Etelä-Espanjan Valenciasta tuleva viini on lämpimän mausteinen. Sen suutuntuma on notkea, eloisa ja kirkas. Viiniä voi kuvailla sanoin helppo ja huoleton. Viini edustaa mielestäni Kaijaa hänen alkuaikoinaan Steel Cityssä. ”Tuoksusta tulee heti sellainen olo, että tämä on hyvää viiniä. Maku on marjaisa ja vähän keveä. Maku tukee tuoksua. Tämä on hyvä viini, joka ei edes tarvitse rinnalleen ruokaa. Ihana seurusteluviini”, Kaija summaa ja ottaa kellon pois ranteesta. ”Silloin kun tehdään musiikkia, esiinnytään tai nautitaan viiniä, otan aina kellon pois. Ajankulua Ta s t i n g b o o k L a s i n ä ä r e l l ä Nicole-Barbe Ponsardinista, joka johti yksin kaksisataa vuotta sitten yrityksensä menestykseen periksi antamattomalla tyylillään ja hurmasi samppanjoillaan markkinat. Kaija hymyilee ja muistuttaa kuitenkin, ettei ole leskinainen ja mitä rohkeuteen tulee, on sitäkin karttunut vasta vanhemmalla iällä. ”Olin hyvin ujo lapsi. En ollut todellakaan esiintyjätyyppiä, vaikka olinkin vahvasti suuntautunut musiikkiin. Muistan kun yläasteella esiinnyin viisitoistavuotiaana ensikertaa yleisön edessä. Esitin kahden kundin kanssa Manhattan Transfer -tyylisiä kuorobiisejä. Tuon esityksen nähnyt ruotsinkielen opettajani sanoi tienneensä tuolloin, että musta tulee esiintyjä”, Kaija muistelee. 27

28 määrittävä kello on kokemusta rajoittava tekijä. Haluan nauttia hetkestä ja tehdä siitä ikuisen.” Seuraavaan lasiin kaadan uusiseelantilaista Waipara Hills Pinot Noiria vuodelta 2012. Viini tulee maailman eteläisimmältä viininviljelyalueelta Uuden-Seelannin Central Otagosta. Alueella tuotetut viinit ovat tyyliltään aromikkaita, elegantteja ja vivahteikkaita. Viini ilmentää sitä herkkää puolta Kaija Koossa, joka nousi esiin ’Tuulten viemää’ -albumilla biiseissä ’Niin kaunis on hiljaisuus’ ja ’Kylmä ilman sua’. ”Viinin heleä väri, persoonallisen aromikas tuoksu ja herkän marjainen maku tuo mieleen viattomuuden ja nuoruuden. Aivan erilainen kuin edellinen, mutta pidän tästä. Tässä on jokin piirre, joka vähänkin korostuneempana häiritsisi nautintoa. Pidän tästä, mutta viini kaipaisi jotain ruokaa seurakseen”, Kaija kuvailee. Kolmas lasi täytetään viinillä, joka tulee mistraalituulten riepottelemilta tarhoilta Rhônen Crozes-Hermitagen alueelta Ranskasta. Michel Chapoutierin Crozes-Hermitage Les Meysonners 2011 on tuotettu luonnonmukaisesti viljellyistä syrah-rypäleistä ja viinissä korostuu alueen viineille tyypillinen käheän savuinen ja särmikäs luonne. Kuvailisin viiniä sanoin totinen ja kova. Viini tuo mieleen Kaijan ’H-Hetki’ -levyn vuodelta 2007. Kaijaa tuolloin kohdanneet tragediat – avioero ja lapsen vakava liikenneonnettomuus – välittyvät levyllä niin Kaijan äänessä kuin kappaleissa. ”Oho, onpas tuoksu. Viinihän oikein ponnahtaa lasista nenään. Tämähän on kuin Rib Boat, joka lähtee rannasta räväkästi”, Kaija kuvailee muistellessaan ikimuistoista kokemustaan. Kaija maistaa viiniä keskittyneesti ja toteaa makujen synnyttävän hänen mielessään kuvan: ”Olen visualisti ja tämä viini luo mieleeni metallikuution, joka on tummaa rosteria ja se makaa viininpunaisen alustan päällä. Tämä on vahva viini ja sopisi varmaan pihveille? Kuvailisin tätä viiniä kuin uutena vaatteena, joka ei vielä oikein istu, vaan vaatii aikaa muovautuakseen.” Kaija vertaa viiniä musiikkiin: ”Monesti kun kappale tehdään albumille, niin se on kuin nuori punaviini. Se ei välttämättä oikein istu ja siitä uupuu syvyyttä. Kun sitten ajan saatossa esitän tai levytän sen uudelleen, niin kappale muotoutuu ja syvenee. Mä laulan kappaleen eri tavalla tänään ja siinä on voimaa ihan eri tavalla kuin silloin, kun lauloin sen ensikertaa. Laululle käy kuin kypsyvälle viinille. Se kehittyy ja saa enemmän vivahteita.” Kaija muistuttaa, ettei se tapahdu vain itsestään elämänkokemuksen karttuessa ja tulkinnan syventyessä, vaan myös äänellä on keskeinen osa kappaleen kehittymisessä. Myös ääni kypsyy ja kehittyy. Joskus laulaJaksi ”Monesti kun kappale tehdään albumille, niin se on kuin nuori punaviini. Se ei välttämättä oikein istu ja siitä uupuu syvyyttä. Kun sitten ajan saatossa esitän tai levytän sen uudelleen, niin kappale muotoutuu ja syvenee.” KAIJA KOO Kaija yllättää todetessaan, ettei ole koskaan pitänyt itseään laulajana. ”Pidän itseäni enemmän tulkitsijana. Olen runonlausuja – tai ehkä pikemmin runonlaulaja. Teksti vie minua. Jos on laini, jota en pysty allekirjoittamaan, niin en pysty sitä esittämään. Kaikki mitä teen pitää olla avoimen rehellistä. Sen vuoksi moneen minulle kirjoitettuun biisiin on jouduttu tekemään uusia tekstejä. Yksi näistä on muun muassa uudella levyllä oleva ’Kuka sen opettaa’. Sen sanoitus vaihtui useaan kertaan. Toisaalta se on biisi, jonka laulamisessa multa meinasi loppua usko. Se on tosi vaikea laulaa, kun kappaleessa ei ole hengitystaukoja ja siinä on isoja hyppyjä alarekisteristä ylärekisteriin ja päinvastoin”, Kaija selventää. Hän toteaa muutenkin laulujensa olevan haastavia juuri niiden laajan äänialan vuoksi. Jopa kolmenkymmentä vuotta alalla uraa tehnyt nainen hakeutui puolitoista vuotta sitten laulutunneille. Kaija kertoo lauluopettajansa purskahtaneen nauruun hänen marssittua tunnille ja sanottua, että jonain päivänä hän aikoo oppia laulamaan. ”Olin pitkään miettinyt uuden laulutekniikan harjoittelua ja kuullut monilta artisteilta nyt harjoittamastani tekniikasta. En alkuun oikein jaksanut uskoa sen tehoavan, sillä olen ollut lukuisilla laulutunneilla, joiden seurauksena alan aina lopulta kuulostaa itse opettajalta. Sitten kun olen palannut levytysstudioon laulamaan, niin tuottaja on aina sanonut: ”Kaija, mitä on tapahtunut? Mene kuuntelemaan omia levyjäsi ja tule sitten takaisin.” Nyt harjoittamansa tekniikan ansiosta Kaija sanoo pystyvänsä säilyttämään oman äänen samalla, kun laulutekniikka kehittyy ääntä rasittamatta. ”Tunsin jossain vaiheessa, että ääneni alkoi madaltua ylärekisterissä. Hakeuduin laulunopettajan oppiin, koska halusin varmistaa, että mun instrumentti säilyy hyvänä. Olen hyvin fyysinen esiintyjä ja isoilla lavoilla laulaminen on keholle fyysisesti rankkaa ja vaatii hyvän kunnon. Huomasin, että keikoilta palautuminen oli hitaampaa kestäen useampia päiviä. Lisäksi minulla oli käheyttä äänessä. Halusin, että ääneni on täysin kirkas koko ajan ja koin tarpeelliseksi kehittää ääntäni. Olin kuullut uudesta tekniikasta ja olin halukas kokeilemaan sitä.” Uusi tekniikka on toiminut ja Kaija kertoo äänenkäyttönsä kehittyneen odotuksiaan paremmin. ”Olen löytänyt ihan uusia juttuja ääneni käytössä. Pystyn nyt tuottamaan enemmän sävyjä ääneeni. Oon pystynyt venyttämään

Ta s t i n g b o o k L a s i n ä ä r e l l ä ”Musiikki on mulle tosi voimakas kokemus. En pysty olemaan paikassa, jossa äänimaisema on väärä. Tarkoitan äänimaisemalla ympäristöä, jossa vallitsee ääniä. Jos istun esimerkiksi kahvilassa tai ravintolassa, jossa on huono akustiikka, niin en pysty nauttimaan kahvista, leivoksesta, lasillisesta viiniä tai mistään muustakaan akustiikan takia.” 29

äänialaani niin ylä- kuin alarekisterissä ja pystyn vaihtamaan soundeja nykyään täysin. Voin tuottaa tummaa ja pehmeää ääntä, kovaa metallista ääntä tai heleyttää ääntäni. Pystyn tekemään äänelläni mitä vaan uusilla tekniikoilla”, Kaija innostuu. Hän korostaa, että tekniikan omaksumiseen pitää olla henkisesti valmis ja suunnaton oppimisen halu. ”Olen sellainen ihminen, että kun kohtaan stressaavia tilanteita, niin haluan päästä ulos niistä nopeasti. Tartun niihin ja puran ne auki, jotta voin päästä eteenpäin. En lähde tilanteesta pois ennen kuin koen sen olevan hallinnassani. Uuden laulutekniikan opettelu on yksi näistä”, Kaija paljastaa ja toteaa päässeensä käyttämään uusia tekniikoita Miten tulee itse musiikkiin, niin Kaijan kertoo välttävänsä sen turhaa kuuntelua. Hän haluaa säilyttää auditiivisen herkkyytensä: ”Itsensä altistaminen jatkuvalle musiikille on kuin hakkaisi itseään vaikka käteen yhteen kohtaan koko ajan. Se turtuu ja tunto häviää.” Koska sitten kuuntelet musiikkia? ”Käytän musiikkia apuna esimerkiksi tunnetilojen luomisessa. Kuvauksissa mulla on aina oma musiikki mukana. Se auttaa minua virittymään siihen hetkeen ja fiilikseen, jota haluan ilmentää. Mitä tulee ihan vain musiikin kuunteluun, niin kuuntelen musiikkia usein autossa”, Kaija toteaa ja kertoo eräästä unohtumattomasta musiikkikokemuksestaan autoa ajaessaan: ”Radiosta tuli mun elämästäni 30 Sitä voi kuvata valtavaksi sekasotkuksi mikä pitää saada järjestykseen. En pysty sitä oikein edes jäsentelemään. Ensin levyn tekemisestä aletaan puhua, sitten löydetään jokin asia tai kappale, jonka ympärille sitä lähdetään rakentamaan. ’Kuka sen opettaa’ -levy syntyi siten, aiemmasta poiketen, että ensin valitsimme joukon biisintekijöitä, jotka halusimme mukaan. Mukana olivat muun muassa Samu Haber ja Paula Vesala. Sen jälkeen tapasin heidät ja kerroin itsestäni kaikkea mitä olen kokenut. Se oli outoa, koska avauduin heille kuin vanhoille kavereille, vaikka tapasimme monen kanssa ensikertaa. He kuuntelivat ja esittivät lisäkysymyksiä. He oppivat ymmärtämään sielunmaisemaani ja pystyivät sen pohjalta luomaan mulle biisejä”, Kaija kertoo ja toteaa oman sielunsa avaamisen vaatineen paljon rohkeutta. Kaija toteaa olevansa järkyttävän kriittinen tekemisiään kohtaan. ”Mä oon tosi ankara ja kriittinen niin musiikkiani kuin itseänikin kohtaan. Olen tosi vihainen itselleni jos jokin asia ei mene niin kuin pitää ja ruoskin siitä itseäni.” Mitä jos asiat ei toteudu sun visioiden mukaan jostain ulkopuolisesta syystä? ”Sellaista ei voi tapahtua”, Kaija sanoo rauhallisesti hymyillen ja jatkaa: ”Se ei ole mahdollista tällaiselle tahtoihmisille.” kukkona lavalla ensikertaa ’Kuka sen opettaa’ -levyllään. Hän myöntää myös olleensa yllättynyt miten hänen ikäisensä kokenut artisti voi kehittyä laulussa niin paljon. Ei musiikillE Siinä missä Kaija painottaa äänen merkitystä, hän arvostaa myös äänettömyyttä. Muusikkona hän sanoo olevansa erittäin herkkäkorvainen ja hyvin tarkka tilasta ja sen akustiikasta, jossa musiikki soi. ”Musiikki on mulle tosi voimakas kokemus. En pysty olemaan paikassa, jossa äänimaisema on väärä. Tarkoitan äänimaisemalla ympäristöä, jossa vallitsee ääniä. Jos istun esimerkiksi kahvilassa tai ravintolassa, jossa on huono akustiikka, niin en pysty nauttimaan kahvista, leivoksesta, lasillisesta viiniä tai mistään muustakaan akustiikan takia. Musiikin kokemiseen liittyy paljon muutakin kuin vain musiikki itsessään. Se on osa kokonaisuutta, ympäristöä jossa musiikki koetaan”, Kaija sanoo ja toteaa samalla haastattelun taustalla soivan Alexandre Desplatin musiikin olevan täydellinen tilaan, tunnelmaan ja hetkeen nähden. kertova biisi ’Vapaa’. Huomasin kuuntelevani kappaletta ja sen sanomaa Kaija Kokkolana, en biisiä esittävänä artistina. Kokemus oli erikoinen ja valaiseva. Kuuntelin biisin sanomaa niin kuin en olisi ikinä sitä kuullutkaan ja koin hyvin voimakkaan tunteen havaitessani uudestaan, että kappalehan todella kertoo mun kokemuksista. Silloin tajusin miltä laulujeni sanoma voi tuntua muissa ihmisissä. Musiikissa on ilmiömäistä voimaa. Se kykenee herättämään meissä tunnetiloja ja saa aikaan tuntemuksia, jotka liittyvät vahvasti johonkin koettuun hetkeen.” musiikin luominEn Kaijalle musiikki syntyy ajatuksista ja lauseista. Sävellys ja sanoitus syntyvät hänen mielessään samanaikaisesti. ”Esimerkiksi toisen sävellykseen on vaikea tehdä sanoitusta. Herään usein aamuviideltä, päässäni alkaa soida melodioita ja ideoita syntyy paljon. Ne eivät ole yksin biisien sanoituksia vaan paljon muutakin”, Kaija sanoo. Miten sitten synnytät levysi? ”Levyn tekeminen on hirvittävän raskas, mutta hieno matka. Kaija Koon kahdestoista studioalbumi ’Kuka sen opettaa’ on osoittautunut lyhyessä ajassa menestykseksi. Nainen on keikkaillut aktiivisesti levyn ilmestymisen jälkeen ja yleisö on uskollisesti omaksunut uudet kappaleet omikseen niin, että keikat ovat kilpalaulantaa yleisön ja Kaijan välillä. Seuraavaksi edessä on Kaijan kaikkien aikojen suurin konsertti, kun hän astuu joulukuussa Hartwall Areenan lavalle. ”Se tulee olemaan hieno konsertti. Teen sen ohjaustyötä yhdessä tunnetun näyttelijäohjaajan kanssa, jonka nimeä en voi paljastaa vielä. Pursuan ideoita! Siitä tulee monisyinen show, jossa dynamiikka nousee ja laskee. Mulla on ohjaustyö päässäni jo nyt ja selkeä visio siitä kuka tulee sisään lavalle, mistä ja milloinkin. Mietin myös konsertin video-ohjausta.” Esityksen suunnittelussa Kaija pääsee hyödyntämään myös aiempia teatterialan opintojaan. Hän kuitenkin korostaa spontaaniuden ja intuition merkitystä: ”Haluan jättää tilaa improvisaatiolle. En ikinä kirjoita asioita loppuun vaan pidän jatkuvasti ovet avoinna. Olen valmis nopeisiin muutoksiin, sillä kaikki voi muuttua milloin vain. On elettävä koko ajan hetkessä ja asioihin on heittäydyttävä rohkeasti ja katsoa mihin se vie. Olen vapaa sielu, eikä mua voi ohjata kukaan muu kuin minä itse. Olen tänään ihan erilainen esiintyjä kuin

viinissä on sen sijaan jotain selittämätöntä tyylikkyyttä. ”Väri on rusehtavampi kuin aiemmissa viineissä. Tuoksu on hyvä ja maku… oi, tää on jalokivi – iso kristallijalokivi, jossa on vähän vihreää. Tämä on todella jalo viini. Mykistävä ja pitkä maku. Tuntuu kuin hiljaisuus laskeutuisi ympärille. Voisin kuvitella nauttivani tätä viiniä yksin kauniilla merinäköalamaisemalla”, Kaija kuvailee ja toivoo voivansa tulevaisuudessa toteuttaa mielikuvansa omassa merenranta-asunnossaan, josta hän haaveilee. Mutta miksi yksin? Kaija myöntää, että viinin nauttiminen hyvässä seurassa on ihanaa, mutta hän on myös oppinut olemaan ja nauttimaan elämästä yksin. ”Avioero on ollut elämässäni käännekohta, joka sai mut arvostamaan vapautta. Yhdessäolo on symbioottinen tila, jossa on kiinni jollain tavalla aina toisessa ja aina on olemassa velvollisuus toista kohtaan. Siitä irtautuminen on vapauttavaa. Mä kannan vastuun omista teoistani, enkä kanna muiden ongelmia. Yksinolo on luonnollinen osa elämää. Synnyin yksin ja kuolen yksin. Mulla on omat ”Ihan miellyttävä viini, mutta en minä tämän kanssa juhlimaan lähtisi.” ajatukset, oma tahto ja oma elämä. Mun pitää rakentaa siitä mahdollisimman hyvä ja haluan toki, että siitä jää jotain myös muillekin. Toivottavasti jätän musiikkini kautta elämästäni hyvän jälkimaun. On aika avata viimeinen viini ennen kuin Kaija jatkaa iltaansa ravintola Farangiin, yhteen lempiravintolaansa Helsingissä. Viiniin käytetyt rypäleet on poimittu Espanjan Riojassa samaan aikaan kun Kaija Kokkola syntyi syyskuussa 1962. CVNE Imperial 1962 on kauniisti ikääntynyt viini. Sen aromeissa on luumuisuutta ja nahkaa. Maku on lempeästi pyöristynyt ja yhä eloisa. Kaija maistaa viiniä tietämättä sen ikää. ”Ihan miellyttävä viini, mutta en minä tämän kanssa juhlimaan lähtisi.” Kun paljastan viinin iän, hän sanoo: ”Hyvänen aika, viini mun syntymävuodelta! Hetkinen, haluatko tällä viinillä viestittää, että mun kannattaisi siirtyä eläkkeelle?”, Kaija nauraa ja jatkaa: ”Unohda! Ajattelin suunnata Hartwall Areenan keikan jälkeen kevääksi ulkomaille työstämään seuraavaa levyäni. Taidankin harkita Italian Toskanaa Espanjan sijaan!” > Ta s t i n g b o o k L a s i n ä ä r e l l ä nuorempana. Olen varmempi itsestäni, enkä yritä esittää mitään. Jos mokaan niin en lähde peittelemään sitä. Voin yllättää ja kävellä lavalle laulamaan ilman säestystä kappaleeni, kuten tein viime kesän festareilla kävellessäni lavalle esittämään ’a cappellana’ ’Kuka Keksi Rakkauden’. Hartwall Areenan konsertilta Kaijalla on selkeät odotukset: ”Olen ihan varma, että siellä on sellainen itku- ja naurumeri. Siellä tullaan kokemaan tunteiden myrskyämistä. Uskon, että ihmiset laulavat niin lujaa, ettei meidän äänentoistolaitteiden tehot riitä. Ehkä mä annan ihmisten laulaa siellä jonkun biisin ihan itse. Haluan, että siitä tulee hyvin persoonallinen konsertti. Haluan, että se jää ihmisten mieleen ja he muistavat sen lopun elämäänsä.” Ketkä esiintyjät ovat jääneet itsellesi mieleen? ”Onhan niitä useita matkan varrella. Sanotaan, että jos lavalle menee esiintymään, niin silloin pitää olla kukko. Esiintyjistä Freddie Mercury ja Tina Turner ovat olleet kukkoja. Nykypäivän esiintyjistä tulee mieleen Pink ja Lady Gaga. Lady Gagan keikasta olin vaikuttunut. Show oli itsessään ylitsepursuava, mutta Lady Gaga oli tosi kiehtova esiintyjä. Mieleen jäi hetki, kun hän istui ?yygelin ääreen ja keskusteli yleisön kanssa ja improvisoi siinä samalla. Hän puhui, soitti ja lauloi. Se oli tosi hieno esitys. Arvostan esiintyjää, joka tarttuu tilanteeseen. Esiintyjistä yleensä koomikot ovat sellaisia.” On aika kaataa laseihin ”kukkoviinit”. Neljäs lasi täyttyy kalifornialaisesta Obsession Redistä, joka on rehevän runsas ja satiinisen rakenteen omaava viini. Viinissä on kosiskelevaa aromikkuutta. ”Saan tuoksusta mielikuvan avoautosta, joka kulkee rantatietä pitkin iltapäiväauringossa. Näen kaksi naista ajamassa ’Thelma ja Louise’ -le?an tyyliin. Voisiko tää viini olla vähän myös niin kuin biisi ’Supernaiset’. Maku on tosi hedelmäinen, kukkainen, nuorekas ja glögimäinen. Tässä on tällaista positiivisuutta, kuten ’Supernaiset’-biisissä. Maku herättää mielikuvia hienosti tehdystä perinteisestä paksusta synttärikakusta, jossa on marjoja ja kermavaahtoa. Saan mielikuvia naisten kutsuista, jossa on iloista puheensorinaa. Joukossa on myös yksi mies, joka istuu vaivautuneena kuuntelemassa naisten puheita.” Kaija naurahtaa ja summaa viiniä: ”Hyvin positiivinen viini. Tää on kuin ihminen, joka ei halua pahaa kenellekään ja johon on helppo ihastua. Aivan ihana viini!” Kaadan Obsession Redin rinnalle toisen luonteikkaan punaviinin. Se tulee Ribera del Duerosta Espanjasta. Voimakas ja täyteläinen viini ei hurmaa samalla avoimuudella ja aromikkuudella kuin Obsession Red, mutta 31

Hotels – Aube KAIJAN MAISTAMAT VIINIT Obsession Red 2011 88.0 Tb Matarromera Prestigio 2005 Tuottaja Tuottaja Bodegas Matarromera Alue Alue Ribera del Duero, Espanja Rypäle(et) Tempranillo, Cabernet Sauvignon, Merlot Tb-pisteet 88 Hinta 29.90 € Väri Tuotenumero 484297 Tuoksu Väri Syvä, rubiininpunainen Tuoksu Roteva, voimakas, nahkainen, tummaa suklaa aavistus pähkinää Maku Täyteläinen, eloisan hapokas, napakat hienosyiset tanniinit, käheä, savuinen, tupakkaa Jälkimaku Jälkimaku Pitkä, kuivattava, sikarilaatikkoa Luonne Luonne Viini kuin hitaasti palava sikari Hinta-laatusuhde Hinta-laatusuhde Hieman kallis Dekantointiaika Dekantointiaika 4 tuntia Kesto lasissa Kesto lasissa 2 tuntia Lasimalli Lasimalli Bordeaux Suosituslämpötila Suosituslämpötila 18°C Parhaimmillaan Parhaimmillaan 2025–2030 Juha Lihtosen biisisuositus Juha Lihtosen biisisuositus Kuka sen opettaa Yleisarvio Yleisarvio Sisukas ja sielukas tempranillo-viini Rypäle(et) Tb-pisteet 88.0 Tb Hinta Tuotenumero Maku 32 Imperial 1962 88.0 Tb Tuottaja Bodegas CVNE Alue Rioja, Espanja Rypäle(et) Tempranillo, Graciano, Mazuelo Tb-pisteet 88 Hinta – Tuotenumero – Väri Heleä, ruskeanpunainen, kirkas Tuoksu Kehittynyt, maata, nahkaa, paahteinen, kuivattuja hedelmiä, luumuja Maku Keskitäyteläinen, silkkinen, lempeähappoinen, pehmeät tanniinit, hiukan kuivakka hedelmä Jälkimaku Silkkinen, viipyilevä, viikunainen Luonne Arvokkaasti ikääntynyt Hinta-laatusuhde Hyvä Dekantointiaika 30 minuuttia Kesto lasissa 30 minuuttia Lasimalli Bordeaux Suosituslämpötila 18°C Parhaimmillaan Tinakenkätytön julkaisun aikoihin, mutta on yhä nautittavissa Juha Lihtosen biisisuositus Niin kaunis on hiljaisuus Yleisarvio Hienosti kehittynyt puolikkaaksi pulloksi

Alko 59,90 e tuotenumero 512787 P L E A S E E N J O Y L A U R E N T- P E R R I E R I N M O D E R AT I O N . 040325AP_Ultra_Brute_230x297_UK.indd 1 26/03/14 10:18

14 10:18 KAIJAN MAISTAMAT VIINIT Veuve Clicquot Brut 88.0 Tb Radio Boca Tempranillo 2013 Tuottaja Tuottaja Alue Alue Rypäle(et) 86.0 Tb Tb-pisteet Rypäle(et) Tb-pisteet Hinta Hinta Tuotenumero Tuotenumero Väri Väri Tuoksu Tuoksu Maku Jälkimaku Jälkimaku Luonne Luonne Hinta-laatusuhde Hinta-laatusuhde Dekantointiaika Dekantointiaika Kesto lasissa Kesto lasissa Lasimalli Lasimalli Suosituslämpötila Suosituslämpötila Parhaimmillaan Parhaimmillaan Juha Lihtosen biisisuositus Juha Lihtosen biisisuositus Yleisarvio Yleisarvio Ta s t i n g b o o k L a s i n ä ä r e l l ä Maku 35 Waipara Hills Pinot Noir 2012 M. Chapoutier Crozes-Hermitage Les Meysonniers 2011 Tuottaja Tuottaja 85.0 Alue Tb Rypäle(et) Tb-pisteet Hinta Tuotenumero Väri Tuoksu Maku 85.0 Alue Tb Rypäle(et) Tb-pisteet Hinta Tuotenumero Väri Tuoksu Maku Jälkimaku Jälkimaku Luonne Luonne Hinta-laatusuhde Hinta-laatusuhde Dekantointiaika Dekantointiaika Kesto lasissa Kesto lasissa Lasimalli Lasimalli Suosituslämpötila Suosituslämpötila Parhaimmillaan Parhaimmillaan Juha Lihtosen biisisuositus Juha Lihtosen biisisuositus Yleisarvio Yleisarvio

AT P I P E R- H E I D S I E C K , T H E M O S T N OT EWO RT H Y C O LO U R IS NOT THE RED, BUT THE GOLD. Piper-Heidsieck’s Winemaker is elected Champagne Winemaker of the Year*. For the sixth time in eight years, Régis Camus has been crowned by the prestigious International Wine Challenge UK. Beyond the talent of the man, it is the uncompromising quality of the Piper-Heidsieck wines, awarded year after year, that dazzles. www.piper-heidsieck.com 236x297 PIPER.indd 1 * Winemaker of the year in Champagne category, Septembre 2011. 28/11/11 18:54

28/11/11 18:54 KOLUMNI ANNA NORRGÅRD SYKSYN SÄVELET – S Ta s t i n g b o o k N o r r g å r d EI TANGOA VAAN MANGOA yksy tuli taas vauhdilla. Vaikka lehdet putoavatkin puista ja päivät pimenevät, se ei lannista. Päinvastoin se on minusta monella tapaa ihanaa. Saan vaihtaa kepeät valkoviinit tuhdimmiksi, sandaalit villasukiksi ja lämmitellä lasillisella punaviiniä. Purjehduskamat pakataan pois ja esille otetaan sadetakit ja kumisaappaat. Kesän taittuessa syksyyn vaihtuu monella myös mieliala. Valitettavan monilla mielen valtaa synkkyys. Minulla ei. Nautin syksystä. Voin antaa itselleni luvan olla iltaisin kotona tekemättä mitään, syödä suklaata ja unohtaa paineet kesäkunnosta. Syksy merkitsee myös monille uuden alkua. Joku aloittaa uudet opinnot, toinen uuden harrastuksen tai jonkun muun projektin. Itselleni tämä syksy pitää sisällään uusia opintoja, matkoja, ystävien kanssa vietettyjä hetkiä ja kokemuksia. Syksyn parhaimpiin hetkiini ovat lukeutuneet Bollingerin tiivistunnelmaiset samppanjahetket Kielin kanavassa, yöpurjehdus tähtitaivaan alla ja aamun aloitus Louis Roedererin hienostuneella vuoden 2006 Cristal-samppanjalla. Aloitin elokuussa sommelier-opintoni yhdessä kahdentoista mahtavan tyypin kanssa. Tällä porukalla saadaan varmasti aikaan monimuotoisia viinihetkiä tulevan vuoden aikana. Rakastan ruokaa ja viiniä – kukapa ei rakastaisi. Sommelier-opintojeni kautta minulle tarjoutuu mahdollisuus haastaa itseäni ja oppia lisää kiehtovasta aiheesta. Tähän asti olen pärjännyt urallani hyvällä lukupäällä ja ”nörtin” ominaisuuksillani, mutta nyt joudun luottamaan myös tuntemuksiini, antamalla makujen ja tuoksujen ratkaista. Tämä tarkoittaa sitä, etten enää opiskele ainoastaan koulun penkillä istuessani, vaan aistini tekevät nyt töitä koko ajan. Etenkin nenäni on tänä syksynä kovalla koetuksella. Nautin lenkkeilystä ja ulkona liikumisesta etenkin syksyllä. Viileä ja kostea syysilma on mitä parhain lenkkeilysää. Rentoudun juostessani, saan raitista ilmaa ja ajatukseni lepäävät. Tänä syksynä olen kokenut lenkkeillessäni uuden ulottuvuuden. Olen huomannut hajuaistini tekevän töitä myös lenkillä. Edellisiltana havahduin heti ensimmäisessä risteyksessä savun ja tervan tuoksuun. Arvatenkin lähistöllä lämpeni puulämmitteinen sauna tai kenties juuri sytytetty takka. Muutamaa korttelia myöhemmin havahduin vastapaistetun valkosipulileivän tuoksuun. Nälkähän siinä tuli, mutta puolet lenkistä oli vielä juoksematta. Pian nenäni poimi maahan pudonneiden ylikypsien omenoiden tuoksut, joita sävytti vanhan auton dieselin katku – haastava yhdistelmä tuoksuja ja mielikuvia. Tämä syksy onkin tuoksunut minulle aivan erilaiselta kuin aiemmat syksyni niin hyvässä kuin pahassa. Huomaan nimittäin aistivani myös epämiellyttävät hajut nykyään paljon aiempaa vahvempina. Vaikka illat pimenevät, sadetta pitää ja sää viilenee, niin sen ei sa a antaa latistaa. Kannustankin vaihtamaan sen tutun vanhan valkkarin vähän tuntemattomampaan punaviiniin, kesän makeat mansikat syksyn runsaaseen sienisatoon, kaivamaan esiin villasukat laatikoista ja kutsumaan ystäviä kylään, pitämään sadetta ja aistimaan uusia tuoksuja ruokapöydän äärelle. Minä ainakin aion tänä syksynä hemmotella itseäni ja ystäviäni. Aion nukkua enemmän ja viettää rauhallisia koti-iltoja hyvässä seurassa. Opetellaan nauttimaan syksystä ja sen tuoksuista, valloittavathan ne aistimme ja ympäristömme vain kerran vuodessa! > 37 Kolumnin kirjoitin minä, MacBook pron näytön tällä puolella istuva nuori nainen, Handelshögskolan Vid Åbo Akademin riveistä kauppatieteiden maisteriksi valmistunut, ja sen jälkeen Italian Serralunga D’Alban kylässä sielunsa viinille myynyt, suomalaisen viiniköynnöksen uusin silmu, Anna Norrgård. Sekä viinillisesti että naisena minulla on kunnia edustaa loistavaa vuosikertaa 1985. WSETadvanced certificate on suoritettu kiitettävästi, jonka lisäksi olen vuoden opiskellut viinin tuotantoa ja muun muassa viettänyt kuukauden Italian auringon alla opiskelemassa viinin viljelyä ja viinin valmistuksen saloja. Elokuussa viiniopinnot saavat jatkoa vuoden mittaisilla sommelier opinnoilla. Tie on pitkä, mutta jo tässä ensimmäisessä mutkassa olen täysin vakuuttunut siitä, että olen oikealla tiellä. Esikuviani ovat tietenkin suomalaisen viinimaailman huiput Essi Avellan ja Riikka Sukula. Jos olisin samppanja, olisin vuoden 1985 Louis Roederer Cristal.

Schloss Schönborn Hattenheim Pfaffenberg Riesling 2009 Rypäle(et) Alue Rypäle(et) Tb-pisteet Hinta Hinta Tuotenumero Tuotenumero Väri Väri Tuoksu Tuoksu Maku Maku Jälkimaku Jälkimaku Luonne Luonne Hinta-laatusuhde Dekantointiaika Kesto lasissa Lasimalli Suosituslämpötila Parhaimmillaan Minkä seurassa? Yleisarvio Hinta-laatusuhde Dekantointiaika Kesto lasissa Lasimalli Suosituslämpötila Parhaimmillaan Minkä seurassa? 39 Yleisarvio Tuottaja Alue Rypäle(et) Kloster Eberbach Riesling Trocken 2013 86.0 Tuottaja Tb Alue Rypäle(et) Tb-pisteet Tb-pisteet Hinta Hinta Tuotenumero Tuotenumero Väri Väri Tuoksu Tuoksu Maku Maku Jälkimaku Jälkimaku Luonne Hinta-laatusuhde Dekantointiaika Kesto lasissa Lasimalli Suosituslämpötila Parhaimmillaan Minkä seurassa? Yleisarvio Luonne Hinta-laatusuhde Dekantointiaika Kesto lasissa Lasimalli Suosituslämpötila Parhaimmillaan Minkä seurassa? Yleisarvio Pullokuvat Alko VALKOVIINIT Tb Tb Tb-pisteet Dr. Hermann Erdener Treppchen Riesling Kabinett 2011 88.0 90.0 Alue Tuottaja VALKOVIINIT Tb KUOHUVIINI 87.0 Tuottaja Ta s t i n g b o o k A l k o n Pa r h a at U u t u u s v i i n i t Ridgeview Cavendish Brut 2011 o tastingbook ALKON PARHAAT UUTUUSVIINIT

ALKON PARHAAT UUTUUSVIINIT Ridge East Bench Zinfandel 2012 Château Belá Riesling 2012 86.0 Tuottaja Tb 87.0 Alue Tuottaja Tb Alue Rypäle(et) Rypäle(et) Tb-pisteet Tb-pisteet Hinta Hinta Tuotenumero Tuotenumero Väri Väri Tuoksu Tuoksu Maku Maku Jälkimaku Jälkimaku Luonne Luonne Hinta-laatusuhde Hinta-laatusuhde Dekantointiaika Dekantointiaika Lasimalli Suosituslämpötila Parhaimmillaan Minkä seurassa? Yleisarvio Kesto lasissa PUNAVIINIT VALKOVIINIT Kesto lasissa Lasimalli Suosituslämpötila Parhaimmillaan Minkä seurassa? Yleisarvio 40 Vasse Felix Cabernet Merlot 2012 85.0 Tuottaja Tb Alue Rypäle(et) Tb-pisteet Hinta Tuotenumero Väri Tuoksu Sileni Teeri Pinot Noir 2013 85.0 Tuottaja Tb Alue Rypäle(et) Tb-pisteet Hinta Tuotenumero Väri Tuoksu Maku Maku Jälkimaku Jälkimaku Luonne Hinta-laatusuhde Luonne Hinta-laatusuhde Kesto lasissa Lasimalli Kesto lasissa Lasimalli Suosituslämpötila Suosituslämpötila Parhaimmillaan Parhaimmillaan Minkä seurassa? Minkä seurassa? Yleisarvio Yleisarvio Pullokuvat Alko PUNAVIINIT Dekantointiaika Dekantointiaika

Tb VÄKEVÖIDYT VIINIT 92.0 Tuottaja Alue Rypäle(et) VÄKEVÖIDYT VIINIT Tb 90.0 Tuottaja Tb Alue Rypäle(et) Tb-pisteet Tb-pisteet Hinta Hinta Tuotenumero Tuotenumero Väri Väri Tuoksu Tuoksu Maku Maku Jälkimaku Jälkimaku Luonne Hinta-laatusuhde Luonne Dekantointiaika Hinta-laatusuhde Kesto lasissa Dekantointiaika Lasimalli Kesto lasissa Lasimalli Suosituslämpötila Suosituslämpötila Parhaimmillaan Parhaimmillaan Minkä seurassa? Minkä seurassa? Yleisarvio Yleisarvio 41 Niepoort Dry White Port 87.0 Dow’s Vintage Port 2011 Ta s t i n g b o o k A l k o n Pa r h a at U u t u u s v i i n i t Burmester Colheita 1964 Tuottaja Alue Rypäle(et) Tb-pisteet Hinta Tuotenumero Väri Tuoksu Maku Jälkimaku Luonne Hinta-laatusuhde Dekantointiaika Kesto lasissa Lasimalli Leyenda Pale Cream 87.0 Tuottaja Tb Alue Rypäle(et) Tb-pisteet Hinta Tuotenumero Väri Tuoksu Maku Jälkimaku Luonne Hinta-laatusuhde Dekantointiaika Kesto lasissa Lasimalli Suosituslämpötila Suosituslämpötila Parhaimmillaan Parhaimmillaan Minkä seurassa? Minkä seurassa? Yleisarvio Yleisarvio Pullokuvat Alko tastingbook Pullokuvat Alko ALKON PARHAAT UUTUUSVIINIT

Varaa netistä tai soita! Mökit alk. 300 € *(p. 8,28 snt/puh + 3,2 snt/min, m. 19,2 snt/min) 3800 vuokramökkiä, huvilaa ja huoneistoa ympäri talvista Suomea. / viikko 0306 502 502* ilmoitus_Viini&Ruoka_230x297mm_Ida_Lomarengas printit 2014_3650_1.indd 1 15.9.2014 16.06

Syyssesonki on parasta aikaa herkuttelulle. Kylmenevät ja pimenevät syysillat houkuttelevat ihmiset kotioloihin nauttimaan yhdessäolosta lämpimien patojen äärelle. Ruokakauppojen hyllyt notkuvat sienistä ja marjoista. Juurekset ovat maukkaimmillaan ja riistaa on tarjolla jos jonkin näköistä. Viininautintojen osalta on mukava siirtyä kesän raikkaiden ja keveiden viinien ääreltä, rotevampiin ja mausteisempiin viineihin. Valkoviineissä raikkaat ja hapokkaat viinit saavat tehdä tilaa täyteläisemmille tammisille valkoviineille, jotka löytävät helpommin paikkansa kauden ruokien kanssa. Syksyn herkulliset sesonkiruoat tarjoavat varsin monipuolisen mahdollisuuden yhdistää myös erityyppisiä punaviinejä ruokiin aina keveämmistä täyteläisiin. Poimimme Tastingbookin ammattilaisten toimesta Alkon valikoimista kuusi hyväksi havaittua syyssesongin viiniä. Mukaan valittiin myös yksi hanapakkausviini Alkon tilausvalikoimista. 43 Ruinart Blanc de Blancs Brut *(p. 8,28 snt/puh + 3,2 snt/min, m. 19,2 snt/min) 87.0 14 16.06 Tb Ta s t i n g b o o k K au d e n S u o s i t u s v i i n i t A l k o s ta tastingbook Kauden suositusviinit Alkosta Tuottaja Alue Rebuli Valdobbiadene Superiore di Cartizze 86.0 Tuottaja Tb Alue Rypäle(et) Rypäle(et) Tb-pisteet Tb-pisteet Hinta Hinta Tuotenumero Tuotenumero Väri Väri Tuoksu Tuoksu Maku Maku Jälkimaku Jälkimaku Luonne Hinta-laatusuhde Dekantointiaika Kesto lasissa Lasimalli Suosituslämpötila Parhaimmillaan Ruokasuositus Yleisarvio Luonne Hinta-laatusuhde Dekantointiaika Kesto lasissa Lasimalli Suosituslämpötila Parhaimmillaan Ruokasuositus Yleisarvio

Kauden suositusviinit Alkosta Joseph Drouhin Rully 2010 88.0 Tuottaja Tb Alue Rypäle(et) Anakena Ona Special Reserve Riesling Chardonnay Viognier 2013 87.0 Tuottaja Tb Alue Rypäle(et) Tb-pisteet Tb-pisteet Hinta Hinta Tuotenumero Tuotenumero Väri Väri Tuoksu Tuoksu Maku Maku Jälkimaku Luonne Jälkimaku Luonne Hinta-laatusuhde Hinta-laatusuhde Dekantointiaika VALKOVIINIT Kesto lasissa Lasimalli Lasimalli Suosituslämpötila Suosituslämpötila Parhaimmillaan Parhaimmillaan Ruokasuositus Ruokasuositus Yleisarvio Regolo 2010 87.0 Yleisarvio Tommasi Graticcio Appasionato 2012 Tuottaja Tb Alue Rypäle(et) 86.5 Tuottaja Tb Alue Rypäle(et) Tb-pisteet Tb-pisteet Hinta Hinta Tuotenumero Tuotenumero Väri Väri Tuoksu Tuoksu Maku Maku Jälkimaku Hinta-laatusuhde Dekantointiaika Kesto lasissa Lasimalli Suosituslämpötila Parhaimmillaan Ruokasuositus Yleisarvio Jälkimaku Luonne Hinta-laatusuhde Dekantointiaika Kesto lasissa Lasimalli Suosituslämpötila Parhaimmillaan Ruokasuositus Yleisarvio Pullokuvat Alko Luonne PUNAVIINIT 44 Dekantointiaika Kesto lasissa

Pullokuvat Alko X O - R I S T E I LY T J Ä R J E S T Ä Ä : Tyylikäs Tallinna Risteile naapuripääkaupunkiin yksityisellä luksusjahdilla. Matka alkaa Helsingistä aamulla, ja kauniissa saaristomaisemissa nautitaan aamiainen. Tallinnaan saavutaan vanhankaupungin satamaan, josta kesäpäivä jatkuu omatoimisella ohjelmalla. – Tutustu nähtävyyksiin, tee ostoksia ja käy hemmotteluhoidoissa – tai golfaa ja kokousta asiakkaidesi kanssa. Paluu Helsinkiin on sovitusti joko samana tai seuraavana päivänä. Menomatkan kesto 3 tuntia Katajanokalta. Ota yhteyttä! Räätälöidään seurueellesi elämysrikas risteily. Pyydä tarjous: info@xoyacht.fi Finland Luxury Charter Yacht Venevuokraus Oy Helsinki ja Suomenlahti • GSM: +358 400 590 218 • E-mail: info@xoyacht.fi http://www.facebook.com/XoRisteilyt • www.xoyacht.fi

Syyskauden herkkumenu TEEMALLA: PARASTA SUOMEN LUONNOSTA Teksti ja kuvat: Juha Jormanainen 46 S uomen luonto on herkuttelijan aarreaitta, sillä se tarjoaa maailman parhaita raaka-aineita. Niiden perään hinkuvat niin herkkusuut kuin herkkuja valmistavat huippukokit maailmalla. Luonnostamme löytyvät eräät maailman aromikkaimmat marjat, herkullisimmat sienet ja uniikeimmat yrtit. Metsämme ovat täynnä riistaa ja puhtaat järvemme ja jokemme hienoja kaloja. voin auttaa toiveen toteuttamisessa. Syntyi päätös luoda unohtumaton menu teemalla Parasta Suomesta. Mikko esitti toiveensa raaka-aineista ja antoi minulle ”kauppalistan” – lohta, sieniä, hirveä, metsoa ja hillaa. Oli aika tehdä suunnitelma ajankohdista jolloin suuntaisin kansalliseen aarreaittaamme, eli luontoon. Kiitos viime vuosina eri puolella Suomea yleistyneiden lähiruokakauppojen, kuluttajille on tarjoutunut mahdollisuus näiden maukkaiden herkkujen ostoon. Me päätimme kuitenkin suunnata luontoon ja käydä hakemassa omat herkkumme täysin tuoreina luodaksemme niistä huippuillallisen teemanaan Parasta Suomen Luonnosta. Mitä herkkuja lautasille syntyi? Lohta ei oteta, se annetaan Kun takana oli kolme yötä soutua Tenossa, Osman suvannossa, ilman tärppiäkään, oli kalastajan usko koetuksella. Silti työnsin veneeni virtaan toivoa täynnä. Lohta ei voi ottaa, sitä voi vain pyytää ja toivoa parasta. Lasku alkoi jälleen kerran. Osman suvanto kylpi aamuauringossa, ja siiman päässä oli pieni perho – karvasiipinen Green Highlander. Lohi päätti hyväksyä sen ja alkoi vimmattu kamppailu. Villi ja väkevä kymmenkiloinen naaraslohi talttui vasta vartin kuluttua. Lopulta se makasi veneen pohjalla ja sen hopeinen väri alkoi haalistua. Kalastajan mielessä sekoittuivat tyytyväisyys ja haikeus. Lohen kutujuhlat jäivät juhlimatta, mutta oma tavoitteeni oli saavutettu. Laitoin lohen jäihin heti rantaan päästyäni ja seuraavana päivänä pakkaseen – kokonaisena ilman avaamista. Ajatus illallisesta syntyi vuosi sitten kun vierailin Kuopion ykkösravintolassa Osissa ja jaoimme Mikko Rosendahlin, ravintolan omistajan ja keittiömestarin, kanssa ajatuksia Suomessa tarjolla olevista raaka-aineista. Hän valitteli kotimaisten tuoreiden raaka-aineiden heikkoa tarjontaa, ja toivoi saavansa käsiinsä edes kerran parhaita mahdollisia kotimaisia raaka-aineita, jotta voisi luoda niistä ”täydellisen illallisen”. Koska itse elän luonnossa ja luonnosta, totesin että

Hirvet ruokailemassa illan hämyssä retkahti maahan yli nelikiloinen metsokukko. Koiran haukku kohosi hurmioon ja metsämiehen pulssi alkoi tasaantua. Kuningaslinnun pudotus on hetki, jota sanat eivät riitä kuvaamaan. Riistalihojen raakakypsyessä oli aika suorittaa viimeisten raaka-aineiden hankinta. Lakat eli hillat ovat suurta herkkua. Pohjoisessa hillat kerätään usein raakoina ja kypsytetään ajan kanssa. Lopputulos ei vastaa kypsinä kerättyjä marjoja. Minulla oli onni saada täydellisen kypsiä korpihilloja Tervon soilta, ja ne ovatkin parhaita mitä olen ikinä syönyt. Tämä näky saa monen keskieurooppalaisen kokin kateelliseksi Jos talvi saapuu riittävän ajoissa, latvalinnustus onnistuu Metsien kuningaslintu tähtäimessä Pystykorva haukkui sydämensä kyllyydestä kuulaassa syysaamussa. Kiikaroin ahkerasti puuta ja yritin löytää siitä linnun. Puu näytti täysin tyhjältä mutta en luovuttanut. Sitten yhden oksan takana jokin liikahti. Lisäsin kiikaritähtäimen suurennusta ja siinä se oli, metson pää takaapäin. Hahmotin linnun ruumiin oksiston seasta ja puristin liipaisinta. Laukauksen ääni kaikui kirpeässä syysilmassa, ja puusta Kirjoittaja ja kympin kirkas Osmasta Herkkuja lautasella Palattuani kauniina syysaamuna Kuopioon ja Osin keittiöön oli vastassa iloinen keittiömestari. Mikko säteili kuin pikkupoika karkkikaupassa. Hän tutki raaka-aineet ja näki jo mielessään niistä valmistamansa annokset. Seuraavana iltana oli odotettu juhlahetki. Lasillinen kypsää vuosikertasamppanjaa kupli laseissa, malja nostettiin ja herkuttelu saattoi alkaa. Paistettu lohenmäti paahdetulla ruisleivällä oli yhdistelmänä rapeaa paistopintaa sekä mehevää sisusta. Mädin maku oli huikea ja vastakohtaiset tekstuurit tukivat toisiaan. Suolalohi on perusruokaa, mutta basilikamajoneesi ja pikkelöity fenkoli nostivat kevyesti kypsennetyn kalan pinnan kanssa sen puhtaita makuja esiin entisestään. Annos oli tyylikkään kevyt, kerrassaan herkullinen ja raikas. Kantarellikeiton kohdalla yksinkertaistaminen ja oikeat valmistustavat nostivat tutun ruoan lentoon. Vaahdotettu keitto oli poutapilven pehmeää ja sen maku todella intensiivinen, lähes loputon. Hirvenfilee punajuuren, omenan ja pippurisen punaviinikastikkeen kera oli kypsennetty täydellisesti. Sisälämpötila oli 54 astetta ja lisäkkeet säestivät tukevaa riistan makua murean lihan sulaessa suussa. Kermainen metsopata kantarellien ja pikkelöidyn nauriin kanssa hiljensi pöytäseurueen moneksi minuutiksi. Ja kun reilunkokoinen pata oli syöty tyhjäksi, monet totesivat vahvasti riistanmakuisen evään olleen sadan pisteen arvoinen – todellinen vau-elämys! Ta s t i n g b o o k S y y s k au d e n H e r k k u m e n u Sieniä ja hirviä Sienten poiminta oli tänä vuonna helpompaa kuin miesmuistiin. Sateisen syyskuun ansiosta sienisato oli poikkeuksellisen runsas, eikä metsässä tarvittu muuta kuin tarkkaa katsetta. Sen sijaan hirven kaatamisessa tarvittaisiin onnea yhtä paljon kuin lohen saamisessa. Oli jahtiviikonlopun viimeinen ajo. Hirvet olivat väistelleet passimiehiä koko viikonlopun. Ajomiesten äänet kuuluivat läheltä. Olisiko tuloksena taas tyhjä veto? Ajomiesten torvet soittivat raikuvan fanfaarin ja silloin metsässä rytisi. Aukiolle juoksi kookas hirvilehmä, perässään kaksi vasaa. Kivääri poskelle, varmistin pois, ennakko ja laukaus. Toisen vasan juoksu päättyi siihen paikkaan. Tapio, metsän jumala, oli ollut suopea nöyrälle jahtimiehelle. Hattu päästä, kumarrus metsälle sekä Tapiolle. 47

Lohenmätileivät Kun lohen mäti on heinäkuun alussa vielä kovaa, siitä saa maukkaan alkupalan. Siivuta mätipussit sentin siivuiksi ja paista ne suolaisessa voissa niin että pinnasta tulee rapea mutta sisus pysyy mehevänä. Tarjoa paahdetun ruisleivän kanssa, kastikkeena crème fraîchea, johon on sekoitettu tilliä, ruohosipulia, valkopippuria ja suolaa. Lopputulos on lohenmätiä hienoimmassa muodossa ja ehkä elegantein mätiruoka mitä voi kuvitella. Lohen mätiä paistetaan Jälkiruoka kruunasi illallisen. Valkosuklaa moussena ja paahdettuina murusina täydensi kypsien lakkojen hienostunutta aromia yksinkertaisen upeasti. 48 Parasta Suomesta -menu täytti niin omat kuin vieraittemmekin odotukset. Kaikkia miellyttivät makujen puhtaus ja ruokien intensiivinen maku. Mikko painotti valmistaneensa ruoat hyvin hienovaraisesti ja raaka-aineiden makuja kunnioittaen. Totesimme nauttineemme aitoja makuja Suomen luonnosta, huippuviineihin rinnastettavaa terroir-ruokaa puhtaine ja villeine makuineen. Kokemuksen jälkeen on helppo ymmärtää suomalaisia raaka-aineita arvostavia kansainvälisiä ammattilaisia. Voimme olla aidosti ylpeitä luontomme tarjoamista aineksista ja iloita mahdollisuudesta saada valmistaa niistä huippuruokaa. Harvat voivat itse hankkia raaka-aineensa luonnosta, mutta on hienoa että kauppaketjujen hallitsemassa maassamme on enenevässä määrin tarjolla pieniä, kotimaisia raaka-aineita tarjoavia lähiruokakauppoja. Kannustankin jokaista tutustumaan niiden antimiin ja valmistamaan oman Parasta Suomesta -menuunsa. Tässä on yksi hyväksi havaittu versio resepteineen. Nautinnollisia kokemuksia! > Suolalohta, basilikamajoneesia ja pikkelöityä fenkolia Suolalohta ja graavilohta valmistetaan monella tavalla. Mikon mielestä tärkeintä on että lohi on läpisuolaantunut mutta ei liian suolainen. Se onnistuu suolaamalla lohi suolalaukassa, ohje siihen tässä: Leikkaa lohi fileiksi ja poista nahka. Sekoita 140 grammaa merisuolaa litraan vettä ja valmista lientä niin paljon että lohenpalat peittyvät kunnolla. Anna fileiden suolautua vähintään vuorokausi, ja jos palat ovat paksuja (3 cm) niin kolme vuorokautta. Basilikamajoneesi Ryöppää puntti basilikaa, sekoita se 1 ½ desiin öljyä ja aja tahnaksi tehosekoittimessa. Lisää 2 keltuaista, ½ rkl Dijonin sinappia ja 1 rkl punaviinietikkaa ja sekoita tasaiseksi öljyksi. Pikkelöity fenkoli Siivuta tarpeellinen määrä fenkolia ohuiksi tikuiksi ja sekoita liemi, johon tulee ½ dl vaaleaa balsamicoa, hyppysellinen suolaa ja 3 rkl sokeria. Laita fenkolit pussiin, kaada liemi päälle ja anna marinoitua ainakin vartin verran. Leikkaa suolalohi paloiksi ja tarjoa majoneesin sekä pikkelöidyn fenkolin kanssa. Tarjoa lisäkkeenä pieniä kurkku- ja tomaattikuutioita. Viinisuositus: Ruinart Blanc de Blancs Brut, Champagne – Ranska (Alko 914977, 63.50 €) Kanttarellikeitto Jos pakastat kantarelleja tai suppilovahveroja, haihduta niistä liika neste ensin pois kuumalla pannulla ja pakasta sienet mieluiten vakumoituna pusseissa. Kantarellikeitto on yksinkertainen mutta herkullinen kun muistaa riittävän pitkän haudutusajan, joka uuttaa maut sienistä ja salottisipulista. 1 l kantarelleja 2 silputtua salottisipulia 100 g voita 6 dl kermaa 1 dl valkoviiniä ripaus suolaa Kuullota sipulisilppua miedolla lämmöllä kunnes se alkaa karamellisoitua. Lisää kantarellit ja hauduta vartin verran. Lisää valkoviini ja keitä kokoon hetken aikaa. Lisää kerma ja pidä keitto kuumana kymmenisen minuuttia. Kaada seos tehosekoittimeen ja aja sileäksi keitoksi. Tarkista suola ja tarjolle vietäessä koristele siankärsämön lehdillä. Viinisuositus: Anakena Ona Special Reserve Riesling Chardonnay Viognier 2013, Arco Iris, Leyda – Chile (Alko 510647, 14.40 €) Kuohkea kantarellikeitto ja siankärsämöä

metson täkkälihaa 1 l kantarelleja 2 silputtua sipulia 4 dl smetanaa 2 dl punaviiniä 2 dl riistalientä suolaa voita 1 nauris ohuina suikaleina Hirvenfileetä, punajuurta, omenaa ja pippurista punaviinikastiketta Hirviresepti Monet pitävät hirvieläimen ulkofileetä sisäfileetä maukkaampana, ja Mikko valmistikin meille ulkofileepihvin punajuuren, omenan ja pippurisen punaviinikastikkeen kanssa. ”Riistapihvien paistaminen tapahtuu seuraavasti. Ota esiin huoneenlämpöiset, raakakypsytetyt pihvit. Laita paistipannu kuumalle liedelle ja sipaise tilkka öljyä pihvien pintaan. Ruskista pihvit kauniin värisiksi. Laita ne lihalämpömittarin kanssa uuniin mietoon, noin sadan asteen lämpöön. Kun pihvin sisälämpötila on noin 54 astetta, ota ne uunista ja anna niiden vetäytyä hetken aikaa. Ennen tarjoamista kuumenna pihvit todella nopeasti kuuman pannun päällä ja hyvää tulee”, Mikko vakuuttaa. Ruskista kuutioidut täkkälihat nopeasti voissa. Käristä sienet kuumassa voissa ja siirrä ne sekä täkkälihat kattilaan. Kuullota sipulisilppua miedolla lämmöllä ja lisää se kattilaan. Lisää riistaliemi sekä punaviini ja kiehauta. Kuori vaahto huolellisesti. Anna padan hautua miedolla lämmöllä kolme, neljä tuntia. Kaada liemi toiseen kattilaan ja keitä sitä kokoon. Lisää liemeen smetana pienissä erissä kunnes kastike on sopivan sakeaa. Lisää lihat sekä sienet kastikkeeseen, kuumenna ja tarjoa. Pikkelöi nauris saman ohjeen mukaan kuin fenkoli. Tarjoa lisäkkeenä paistettuja tai pikkelöityjä pieniä kantarelleja. Viinisuositus: Tommasi Graticcio Appasionato 2012, Tommasi Viticoltori, Veneto – Italia, (Alko 948918, 34,90 € (300 cl) ) Hirvenfileetä punajuurta, omenaa ja pippurista punaviinikastiketta Tämä annos rakentuu puhtaista ja selkeistä mauista, joissa riista on pääosassa. Pippurinen punaviinikastike antaa hapokkuudellaan sopivan vastapainon lihalle ja juureksille. 200 g hirven tai peuran ulkofileepihvi / vieras 2 punajuurta punajuurimehua muutama omena riista- tai lihalientä tukevaa punaviiniä mustaa pippuria myllystä voita Paista pihvit edellä olevan ohjeen mukaan. Leikkaa punajuuret kuutioiksi tai koverra niistä paloja omenaporalla. Sekoita 2 dl punajuurimehua, 4 rkl etikkaa ja 50 grammaa voita ja lisää joukkoon kaksi tähtianista. Keitä punajuurikuutioita liemessä puoli tuntia. Leikkaa omenoista halutunlaisia paloja, purista päälle reilusti sitruunamehua ja lämmitä omenat ennen tarjoamista. Valmista kastike seuraavasti. Kaada pannuun, jossa olet paistanut pihvit, desi voimakasta lihalientä. Keitä nestettä kokoon ja lisää desi punaviiniä. Keitä taas kokoon ja mausta jauhetulla mustapippurilla. Vatkaa lopuksi kastikkeeseen reilu nokare voita ja tarkista suola. Viinisuositus: Regolo 2010, Sartori, Veneto – Italia (Alko 428697, 14,89 €) JÄLKIRUOKA Valkosuklaamousse, paahdettua valkosuklaata ja korpihilloja 400 g korpihilloja 1 dl kermaa 200 g valkosuklaata 30 g sokeria 1 liivatelehti 100 g valkosuklaata Kiehauta kerma ja sekoita siihen sokeri. Sulata valkosuklaa. Lisää liotettu liivatelehti kerman sekaan ja sekoita seos sulaan suklaaseen. Sekoita hyvin ja laita kylmään. Murustele 100 g valkosuklaata leivinpaperille ja laita sata-asteiseen uuniin kunnes suklaa ruskistuu. Jäähdytä, murenna suklaa ja käytä jälkiruoan koristeena. Asettele jälkiruokalautaselle hilloja, moussea ja paahdettuja valkosuklaan muruja. Jos löydät ahomansikoita, koristele annos niillä, ja lapsuuden maut nousevat mieleen. Viinisuositus: Asti Gancia, Piemonte – Italia (Alko 008901, 11,98 €) Ta s t i n g b o o k S y y s k au d e n H e r k k u m e n u Metsopata kantarellien ja nauriin kera Tässä ruoassa tärkeintä on yksinkertaisuus. Metson ja kantarellien omaa makua ei saa peittää, mausteiden pitää vain korostaa niitä. metson täkkälihat kuutioina 49

Joulunajan Joulunajan matkat 2014 Ihanat joulutorit Vietä tunnelmallinen joulu Keski-Euroopassa Mukana myös TALLINNA JA PÄRNU Opastettuja matkoja maailmalle. Katso koko laaja tarjontamme matkavekka.fi

Missä on maistuvin glögi? alk. Berliinin joulutorit, 3 yötä 499 25. ja 28.11. 1., 2., 4., 5., 8., 9., 11.,12. ja 15.12. alk. 949 to–su 4.12., 11.12. Italian hurmaavat joulutorit, 3 yötä alk. 595 to–su 27.11., 4.12. Budapestin joulutorit, 3 yötä alk. 759 to–su 20. ja 27.11. 4. ja 11.12. Wienin ja Bratislavan joulutorit, 3 yötä alk. 969 to–su 27.11., 4.12. Saksan kauneimmat joulutorit, 3 yötä alk. 799 to–su 27.11., 4.12. Dresdenin ja Prahan joulutorit, 3 yötä Meiltä saat myös upeat opastetut joulumatkat Keski-Euroopaan ja kaukomaille. Matkat ovat varattavissa matkavekka.fi /joulumatkat ja myymälöistämme kautta maan!

52

UNELMIEN VIINIT Teksti: Juha Lihtonen Kuvat: Pekka Nuikki, viinitilat Napa Valley on viinimaailman Hollywood. Se on tuottanut ehtymättömän määrän tähtiä ja menestystarinoita. Niiden innoittamina alueelle matkaa yhä lukemattomia viininystäviä toteuttaakseen unelmansa ja tuottaakseen jonain päivänä omaa nimeä kantavaa huippuviiniä. Alueen viinien menestys houkuttelee paikan päälle vuosittain myös ennätysmäärän turisteja. Noin viisi miljoonaa turistia tekee Napa Valleysta yhden Kalifornian suosituimmista vierailukohteista ja vierailijoiden määrässä mitattuna maailman suosituimman viinialueen. San Franciscon pohjoispuolella, noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä sijaitseva Napa Valley on rauhallinen ja suojaisa laakso, jonka pitkät kuivat kesät ja sopivan sateiset talvet tarjoavat loistavat ilmastolliset olosuhteet maanviljelyyn ja etenkin viinien tuotantoon. Etelään San Pablo Baylle aukeava kapea ja 50 kilometriä pitkä laakso sijaitsee Mayacamas- ja Vaca-vuorten suojaavassa syleilyssä. Suotuisan lämpimän ja aurinkoisen ilmaston lisäksi alueen vulkaaninen ja monikerroksinen maaperä on viljavaa tarjoten monipuoliset mahdollisuudet viljellä varsin laajaa kirjoa eri lajikkeita. Vaikka Napa Valleyn alueella menestyvät lukuisat eri lajikkeet, tuottajat ovat keskittyneet valmistamaan viiniä Bordeaux’n lajikkeista jo toista sataa vuotta. Syyt ovat yksinkertaiset. 1800-luvun puolivälin jälkeen alueelle saapuneet eurooppalaiset siirtolaiset tunsivat Bordeaux’n alueen maailman arvostetuimmista punaviineistä – näin ollen oli luonnollista keskittyä tuottamaan myös uudella mantereella viinejä cabernet sauvignonista, merlot’sta ja cabernet francista. Bordeaux’n vaikutus on näkynyt myös viinien tuotantomenetelmissä, joka on nojautunut yksinomaan Bordeaux’n oppeihin. Runsauden maa Vaikka tuotantotavat ovatkin olleet yhteneväiset, näiden alueiden fysiologiset erot ovat kuitenkin merkittäviä. Mannerlaattojen liitoskohdassa sijaitsevan Napa Valleyn maaperässä on todettu yli 30 eri maalajiketta, innokkaimmat viinintuottajat puhuvat jopa 150 erilaisesta maaperästä. Bordeaux’ssa vastaava luku jää alle kymmeneen. Tämä tarkoittaa sitä, että Napa Valleyn tuottajilla riittää vielä pitkään tutkittavaa eri lajikkeiden soveltuvuuksista ja viljelymenetelmien käytöstä alueella. Toinen merkittävä ero alueiden välillä on ilmasto. Jos Napa Valley siirrettäisiin Eurooppaan, se sijoittuisi ilmastonsa puolesta Lissabonin korkeudelle, noin tuhat kilometriä Bordeaux’sta etelään. Vaikka Napa Valleyn viinejä verrataankin usein tyylinsä puolesta Bordeaux’n viineihin, viinien erot ovat kuitenkin merkittäviä. Napa Valleyn suotuisampi ilmasto tuottaa vuodesta toiseen erittäin kypsiä rypäleitä, minkä johdosta alueen viinit ovat Bordeaux’n viileämmän ilmaston viinejä täyteläisempiä ja alkoholisempia. Ilmastonsa ja maaperänsä hedelmällisyyden ansiosta Napa Valley on houkutellut asukkaita aina. Alue tunnettiin antoisana metsästysalueena jo kauan ennen kuin ensimmäinen valkoihoinen Ta s t i n g b o o k A l u e NAPA VALLEY – 53 mies, espanjalainen lähetyssaarnaaja ja pappi Jose Altamira, saapui sinne 1820-luvun alussa ja totesi sen olevan oiva viininviljelylle. Tuolloin Wappo-intiaanit olivat asuttaneet suojaisaa laaksoa jo pitkään ja nimenneet sen riittoisana metsästysmaana Napaksi, joka tarkoitti heidän kielellään ”runsauden maata”. Vaikka Napa Valley kantaakin mainetta Kalifornian laatuviinien kehtona, jonne ensimmäinen uudisasukas George Yount istutti vuonna 1838 ensimmäiset viiniköynnökset, alueen viininviljelyn menestyksen perusta luotiin naapurikunnassa Sonomassa. Kalifornian viininviljelyn isänä pidetty unkarilainen Agoston Haraszthy perusti Sonomaan Buena Vista -viinitilan, kuljetutti sinne Euroopasta tuhat viiniköynnöstä ja istutti ne tarhoilleen vuonna 1861. Haraszthyn tilalla työskennelleet saksalaissiirtolaiset Charles Krug ja Jacob Schrams päättivät kokeilla omia siipiään ja suuntasivat Mayacamas-vuorten toiselle puolelle Napa Valleyyn toteuttamaan omaa unelmaansa. Miehet haistoivat alueen potentiaalin todettuaan siellä viljeltyjen rypäleiden laadun. Uskoa hankkeeseen antoi myös herra nimeltä John Patchett, joka oli perustanut Napa Valleyyn ensimmäisen kaupallisen viinitilan 1850-luvun lopulla. Charles Krug perusti omaa nimeään

54 kantavan viinitilansa alueelle vuonna 1861 ja Jacob Schram vuotta myöhemmin nimeten oman tilansa Schramsbergin viinitilaksi. Lähtölaukaus Napa Valleyn viinien matkalle maailmanmaineeseen oli alkanut. Näiden miesten perässä alueelle suunnistivat seuraavaksi saksalaiset Frederik ja Jacob Beringer sekä suomalainen merikapteeni ja hylkeenpyytäjä Gustav Nybom. Beringerit perustivat tilansa vuonna 1876 Charles Krugin naapuriin St. Helenaan ja Nybom Inglenookin nimeä kantavan tilansa Oakvilleen vuonna 1879. Kymmenen vuotta myöhemmin Napa Valleyssa kirjattiin olevan jo 140 viinitilaa. Inglenookin viinit ja niiden korkea laatu noteerattiin Euroopassa niiden saadessa tunnustusta Ranskan suurissa näyttelyissä 1800-luvun lopulla. Ne loivatkin Euroopan perinteisille viinimarkkinoille varsin myönteistä kuvaa tämän uuden, Euroopan ulkopuolisen alueen viinien laadusta. Koko maailmaa ravistuttanut viinikirvaepidemia vuosisadan vaihteessa valitettavasti kuitenkin tuhosi Euroopassa hyvään vauhtiin päässeen Napa Valleyn viinien lupaavan tulevaisuuden. Kalifornian viinintuotannossa seurasi vuosikymme- niä kestänyt pysähtyneisyys. Viinintuottajien toivuttua viinikirvan aiheuttamista tuhoista Yhdysvaltojen viiniteollisuutta koetteli jo seuraava murhe – kieltolaki. Tällöin viinejä tuottivat vain harvat tilat, ja nekin viinit tuotettiin alttariviineiksi kirkoille. Kieltolain aikaakin hankalammat vuodet olivat kuitenkin yhä edessä. Yhdysvaltoja koetelleet lama ja öljykriisi saivat jatkoa toisesta maailman- sodasta, jonka vaikutukset viinintuotantoon ulottuivat aina 1950-luvulle asti. Tuona aikana Napa Valleyn viinintuottajat kuitenkin yhdistivät voimansa kehittääkseen yhdessä aluetta, ja he loivat perustan alueen viinintuotantoa tukevan Napa Valley Vintners’ Associationin toiminnalle. Samiohin aikoihin Napa Valleyn messiaaksi nousi yksi mies – venäläissyntyinen ranskalainen viinintekijä André Tchelistcheff. Vuonna 1938 Beaulieu Vineyardsille Rutherfordiin saapunut Tchelistcheff uudisti yli neljänkymmenen vuoden aikana opeillaan koko alueen viinintuotantoajattelua ja loi pohjan Napa Valleyn viinien uudelle nousukaudelle. Niin sanottujen vanhojen tuottajanimien kuten Beringerin, Charles Krugin ja Inglenookin rinnalle olivat nousemassa uuden sukupolven nimet, jotka vannoivat Tchelistcheffin oppien nimeen. Toinen aalto – Mondavin maailma Frederik ja Jacob Beringer Tchelistcheffin uudistuksista huolimatta Napa Valleyn modernien viinien nousukauden voidaan katsoa alkaneen vasta 1960-luvun puolivälin jälkeen, kun visionäärit Robert Mondavi ja Joe Heitz perustivat alueelle uudet nykyaikaiset viininvalmistamot ja ottivat tuotannossaan mallia

Intiaanit nimesivät laakson Napaksi, heidän kielellään ”runsauden maaksi”. Valleyn modernin viinintuotannon toinen aalto sai alkunsa vuonna 1972. Nykyään erittäin tunnetut tilat kuten Caymus, Chateau Montelena, Clos du Val, Diamond Creek, Shafer, Spottswood, Stag’s Leap Winery ja Stag’s Leap Wine Cellars saivat alkunsa tuolloin. Tämä Napa Valleyn toinen aalto iskeytyi huomiota herättävästi Eurooppaan, kun Pariisissa vuonna 1976 järjestetyssä ranskalaisten ja kalifornialaisten huippuviinien sokkomaistajaisissa Ranskan parhaat viiniasiantuntijat yllätettiin modernien Napa Valleyn viinien laadulla. Stag’s Leap Wine Cellars Joe Heitz Cabernet Sauvignon 1973 ja Chateau Montelena Chardonnay 1973 valittiin historiallisten sokkomaistajaisten parhaiksi viineiksi, ja Napa Valleyn viinit vetivät kokonaissijoituksillaan pidemmän korren. Bordeaux’n viinien asema horjui omien maamiesten ja viiniasiantuntijoiden toimesta! Maailmalla runsaasti huomiota saaneen Pariisin teistingin myötä kiinnostus Napa Valleyn alueeseen kasvoi niin kuluttajien kuin viinintuottajienkin joukossa, ja alueelle virtasi paitsi innokkaita viininviljelijöitä myös rahaa. Bordeaux’n erään huipputilan, MoutonRothschildin, omistaja Baron Philippe de Rothschild perusti Napa Valleyn alueelle ultramodernin viinitilan Opus Onen yhteistyössä Robert Mondavin kanssa, ja maineikkaan Pétruksen omistaja Christian Mouiex oli vuonna 1981 mukana hankkimassa Napanookin tilaa, joka sittemmin nimettiin Dominus Estateksi. Alueelle saapui myös H. William Harlan, visionääri ja uudistaja, josta on sittemmin tullut Mondavin jälkeen modernin Napa Valleyn merkittävin viinivaikuttaja. Myöhemmin viineillään Napa Valleyn ikoniksi noussut Harlan oli alun perin alueella kehittämässä sen viiniturismia, ja hän perustikin sinne Meadowoodin luksusresortin 1980-luvun alussa.Lisäksi Harlan loi yhdessä Napa Valley Vintners’ Associationin kanssa maailman tuottoisimman hyväntekeväisyyshuutokaupan Napa Valley Wine Auctionin, joka on kerännyt perustamisestaan lähtien jo lähes sata miljoonaa dollaria hyväntekeväisyyteen. vat ne aiemmin alueella tunnetuksi tulleista nimistä. Näiden tilojen omistajat eivät olleet viininviljelijäperheen vesoja saati viinintekijöitä. Screaming Eaglen perustajaa Jean Phillipsiä lukuun ottamatta kaikki olivat Napa Valleyn ulkopuolelta saapuneita ja muissa liiketoimissa menestyneitä ihmisiä, jotka olivat tulleet Napa Valleyyn toteuttamaan unelmaansa: hankkia pieni viinitila ja ryhtyä tuottamaan huippuviiniä ensisijaisesti itselle ja ystäville. Koska Napa Valleyn viljava tasanko oli vuosikymmenien aikana jo vallattu, nämä uudet tuottajat löysivät paikkansa alueen laitamilta – alueilta, joissa viiniä ei useinkaan ollut aiemmin viljelty. Nämä sijaitsivat monesti laaksoa ympäröivien vuorten rinteillä. Näiden maiden kunnostaminen viininviljelytarkoituksiin oli kallista, mutta uusille tulokkaille raha ei ollut suurin ongelma. Heidän ainoana päämääränään oli tuottaa täydellistä viiniä, ja siihen he olivat valmiita panostamaan ilman kompromissejä. Kolmas aalto – kulttiviinien synty Beringerin talo 1980-luvun puolivälissä Harlan lukeutui yhdeksi niistä kolmannen aallon tuottajista, jotka muuttivat viinintuotannon suuntaa ja loivat alueella täysin uuden käsitteen – kulttiviinit. Harlanin ohella näitä nimiä edustivat Colgin, Dalla Valle, Bryant Family, Grace Family, Pahlmeyer ja Screaming Eagle. Näitä tuottajia yhdisti useampi tekijä, jotka erotti- Toinen yhdistävä tekijä liittyi viinien tuotantoon. Koska omistajilla ei ollut kykyä viljellä ja valmistaa viiniä itse, he palkkasivat alueella toimineita viinintekijöitä tähän tehtävään. Kun useimmat näistä viineistä näkivät viimein päivänvalon 1990-luvun alussa, ne saivat ilmiömäisen vastaanoton. Viinikriitikkojen esikuvaksi noussut Robert Parker ylisti viinejä arvioiden ne 95– 100 pisteellä. Bordeaux’n viinien suosijana tunnetun Parkerin ennennäkemättömän korkeat pisteet kalifornialaisille tuntemattomille viineille saivat amerikkalaiset kääntämään selkänsä eurooppalaisille viineille ja avaamaan kukkaronsa Ta s t i n g b o o k A l u e Bordeaux’ssa tehdyistä uudistuksista. Määrän korvaaminen laadulla, viininvalmistustekniikoiden ja -välineiden kehittäminen sekä uusien ranskalaisten tammitynnyrien käyttö viininvalmistuksessa tuottivat viinejä, jotka hurmasivat amerikkalaiset ja palauttivat uskon Napa Valleyn viinien ylivertaisuuteen. Etenkin Napa Valleyn ja koko Kalifornian viiniteollisuuden keulakuvaksi nousseen Robert Mondavin innoittamana joukko nuoria uuden sukupolven viininviljelijöitä päätti luoda oman menestystarinansa, ja Napa 55

Erinomaisten viinien ohella alueen vetovoimaa lisäävät ehdottomasti sen vierailijoille tarjoamat elämykset. 56

57 Ta s t i n g b o o k A l u e

58 nyörit Napa Valleyn aarteille, hinnalla millä hyvänsä. Koska tiloilla ei ollut pitkää historiaa, viininkeräilijöiden katseet kohdistuivat Parkerin pisteiden ohella viinintekijöihin. Ilmeni, että Parkeria kovasti miellyttäneiden tuottajien viinejä valmisti pääsääntöisesti kaksi viinintekijää – Heidi Peterson ja Helen Turley. Naisten menestys sai monet nuoret viinintekijät oivaltamaan mahdollisuutensa päästä nauttimaan paitsi rock-tähtimäisestä henkilöpalvonnasta myös palkkioista, jotka avittaisivat heitä omien viinitilaunelmien toteuttamisessa. Tämä seurauksena alueelle syntyi useita viinintekijätähtiä, joita lukuisat uudet viinitilalliset palkkasivat tuottamaan pienen tuotantomäärän viinejään Parkerin korkeiden pisteiden toivossa. Kuluttajat seurasivat viinintekijätähtien tekemisiä ja kokeilivat varauksettomasti myös tuntemattomien viinitilojen viinejä, joita nämä heidän suosimansa tähdet olivat valmistaneet. Napa Valleyn viinien hintataso nousi kertaheitolla, kun pienten tuotantomäärien huippuviinit vietiin käsistä ennen kuin ne edes päätyivät markkinoille. Syntyi käsitys kulttiviineistä – viineistä, joista lukee ylistäviä arvioita alan medioista, mutta joita ei käytännössä löydy kaupan hyllyiltä. Menestyksekäs kulttiviinien tuotantomalli houkutteli paikan päälle runsain mitoin lisää Sadonkorjuu Mondavin viinitilalla muilla aloilla taloudellisesti hyvin menestyneitä ihmisiä perustamaan omia viinitiloja. Näitä 2000-luvun nimiä edustavat Checkerboard Vineyards, Dana, Hundred Acre, Scarecrow, Schrader, Sloan ja Vineyard 29. Kulttiviinibuumin myötä Napa Valleyn alueelle saapui myös tuottajia, jotka näkivät mahdollisuuden täyttää aukon kulttiviinintuotantoa tavoittelevien tahojen ja suuriksi kasvaneiden perinteisten tuottajatahojen, kuten Mondavi ja Beringer, välissä. Näitä uusia tuottajia olivat muun muassa Gargiulo Vineyards, Darioush Estate ja Rudd Winery. Robert Mondavi leen näytettävä oikea suunta, joka patistaa tuottajia ymmärtämään entistä paremmin aluettaan ja ilmentämään sitä viineissään. Napa Valleyn modernina ikonina tunnettu Harlan on tehnyt aloitteen asiassa lanseerattuaan ”uuden”, kymmeniä vuosia kestäneen hankkeensa Bond Estaten, joka soveltaa menestyksekkäästi Bourgognen tuotantofilosofiaa tuottaen yhden lajikkeen viinejä Napa Valleyn eri alueilla. Nämä toisistaan merkittävästi poikkeavat viinit ilmentävät mainiosti laakson monimuotoista terroiria ja potentiaalia, joka auttaa tuottajia valmistamaan entistä luonteikkaampia viinejä. Nykyään Napa Valleyn tuottajien keskuudessa kuulee puhuttavan enemmän terroirista kuin koskaan aiemmin. Joe Heitz Tätä nykyä Napa Valleyssa viiniä tuottaa vajaat 500 viinitilaa. Laakso on kyllästetty viinitarhoilla, eikä uusille tarhoille ole juurikaan enää tilaa kuin korkeintaan vaikeakulkuisilla alueilla laaksoa ympäröivillä vuorilla. Toisaalta rinteisiin muokattavilla tarhoillakin on nykyään rajoituksensa, tarhoja ei enää saa vapaasti istuttaa eroosioriskien takia. Tämä herättää kysymyksiä miten käy alueen kehityksen, kun tilaa uusille tulijoille ei enää ole ja kun Napa Valleyn menestys on toista sataa vuotta perustunut alueelle saapuneiden innovatiivisten uudisajattelijoiden toimiin. Vastuu lepää nyt alueella jo toimivilla tuottajilla, jotka voivat ”uuden” rakentamisen ohella perehtyä ”vanhaan” – maaperään ja kokemuksiin viljeltyjen rypäleiden laadusta. Vaikka alueella toimii vahva Napa Valley Vintners’ -yhdistys on jonkun edel- Nykyään Napa Valleyn tuottajien keskuudessa kuulee puhuttavan terroirista enemmän kuin koskaan aiemmin. Keskusteluissa moni sanoo hakevansa oppia Bougognesta ja peilaavansa viinien valmistusta Bordeaux’n sijaan Bourgognen valmistusmenetelmiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että tuottajat keskittyvät entistä syvällisemmin viinitarhoillaan palstoihin ja niillä vaikuttaviin viljelyoloihin. He pyrkivät optimoimaan kunkin köynnöksen rypäleiden laadun ja varmistamaan siten terroirin välittymisen rypäleisiin. Napa Valleyn viineissä onkin voinut havaita ilahduttavaa muutosta niiden ollessa vivahteikkaampia ja eloisempia. Jää nähtäväksi kuinka kauan vie aikaa kunnes Napa Valleyn tuottajat voivat haastaa vivahteikkuudellaan Bourgognen viinejä. Amerikassa, jossa kaikki on mahdollista, sitä ei välttämättä tarvitse odottaa vuosisatoja, vaan vuosikymmeniä. >

Laurent-Perrier Brut Alko 43.90 € Tuotenumero 008621 www.bpf-finland.fi

VIININTUOTTAJA: SUOMALAINEN GUSTAV NYBOM JA AMERIKKALAISEN UNELMAVIININ SYNTY 60 Teksti & kuvat: Pekka Nuikki Auringon painuessa mailleen lokakuun 18. päivänä vuonna 1867 suuri väkijoukko seurasi kuinka Venäjän lippu laskettiin salosta viimeistä kertaa Sitka Islandilla Alaskassa. Nuori ja pitkänhuiskea suomalainen merimies seisoi muiden joukossa ja seurasi tapahtumaa toiveikkain ja jännittynein mielin. Lipun lasku oli hänelle avain tulevaisuuteen ja historiallinen hetki koko väkijoukolle, sillä seuraavana aamuna lipputankoon nostettava lippu olisi Yhdysvaltain – maan, joka juuri oli ostanut Alaskan Venäjältä 7,2 miljoonalla dollarilla. Kesken tuota historiallista seremoniaa Venäjän lippu kuitenkin kietoutui salon ympärille itsepäisen tiukasti, eikä seremoniaa voitu viedä loppuun ennenkuin venäläinen merimies oli kiivennyt salkoon ja irrottanut lipun. Aivan kuin tuo kaksoiskotka olisi kieltäytynyt lähtemästä ja tekemästä tilaa tähtilipulle. Nuori suomalainen merimies oli nimeltään Gustav Ferdinand Nybom. Tehdessään viimeistä kertaa kunniaa Venäjän lipulle hän ei voinut vielä aavistaa kuinka merkittävää osaa hän tulisi näyttelemään uuden kotimaansa viinihistoriassa. Tuolloin 22-vuotias merikapteeni Gustav Nybom syntyi Helsingissä vuonna 1842. Nybom rakasti merta, hän oli menettänyt sille sydämensä jo viisitoistavuotiaana toimiessaan messipoikana Alaskaan matkanneella aluksella. Älykkäänä nuorena miehenä Gustav ymmärsi nopeasti, ettei pelkillä käytännön merimiestaidoilla ja -tiedoilla yletä messipojasta kovinkaan korkealle. Seitsemäntoistavuotiaana hän hakeutui opiskelemaan Helsingin Merenkulku-instituuttiin, josta hän valmistui loistavin arvosanoin ja sai jo 22-vuotiaana ensimmäisen laivan komentoonsa. Ensimmäisestä matkasta Alaskaan oli kulunut kuusi vuotta kun nuori Gustav saapui Alaskaan toistamiseen vuonna 1864 – tällä kertaa kapteenina. Vaikka moni piti tätä valtavaa ja kylmää tundran peittämää maa-aluetta jättömaana ja Yhdysvaltain virheostoksena, Gustav, tottuneena kotimaansa kylmään ja karuun ilmastoon, näki Alaskan luonnonvaroissa suuret taloudelliset mahdollisuudet. Seuraavat kolme vuotta hän kiersikin pitkin Alaskan lumikenttiä, loi liikesuhteita paikallisiin turkismetsästäjiin ja hankki samalla heiltä valtavan määrän hylkeennahkoja. Monopolisopimus Samana vuonna jolloin Yhdysvaltain lippu oli ensimmäisen kerran nostettu salkoon Sitka Islandilla, kapteeni Nybom purjehti San Franciscoon mukanaan hylkeennahkoja ja muita turkiksia yli puolen miljoonan dollarin arvosta. Vielä turkiksiakin arvokkaammaksi osoittautui hänen tietämyksensä uudesta osavaltiosta ja sen luonnonvaroista. Yhdessä muutaman tutun turkiskauppiaan kanssa Gustav perusti Alaskan Commercial Companyn, jolle hän onnistui nopeasti järjestämään yksinoikeuden Alaskan turkiskauppaan.

61 Ta s t i n g b o o k L e g e n d a

Kun Niebaumit vierailivat Napa Valleyssa, paikan kauneus teki heihin suuren vaikutuksen ja markkinoita tarkasti tutkittuaan he ostivat vuonna 1879 48 000 dollarilla maatilan läheltä Rutherfordia. Tila sijaitsi Napan piirikunnan sydämessä. 62

Tehtyään päätöksen hankkia oma maailmanluokan viinitila Niebaum matkusti yhdessä vaimonsa kanssa kuitenkin ensin ympäri Eurooppaa etsimässä sopivaa paikkaa. Hänen omaisuutensa oli tuolloin jo kymmenen miljoonan dollarin paremmalla puolella, mikä olisi mahdollistanut ostaa yhden neljästä Bordeaux’n ensimmäisen kasvuluokan tiloista. Näiden tilojen viinit olivat hänelle lukuisilta Euroopan matkoilta tuttuja ja rakkaita. Mutta kun Niebaumit vierailivat Napa Valleyssa, paikan kauneus teki heihin suuren vaikutuksen, ja markkinoita tarkasti tutkittuaan he ostivat vuonna 1879 maatilan läheltä Rutherfordia 48 000 dollarilla. Tila sijaitsi Napan piirikunnan sydämessä. Edellinen omistaja oli nimennyt sen Inglenookiksi, joka tarkoitti ’tulipesää’ skotin kielellä. Nimi miellytti Niebaumia ja hän piti sen. Niebaum hankki omistukseensa tilan ympäriltä myös kolme muuta viinipalstaa, ja tilan lopulliseksi kooksi tuli 1 100 aaria. 300 miljoonan litran kellari Lafite vain Inglenook? Ajan mittaan Gustav Nybom alkoi käyttää nimestään muotoa Gustave Niebaum. Miksi hän valitsi nimestään saksalaisen muodon ei ole selvillä. Valintaan lienee vaikuttanut avioliitto saksalais-amerikkalaisen Susan Shinglebergerin kanssa vuonna 1873. Näihin aikoihin kapteenistamme oli tullut yksi Amerikan rikkaimmista miehistä, ja hän tunsi olevansa valmis vähemmän vaativaan elämäntapaan. Koska hänen nuorikkonsa ei jakanut hänen lämpimiä tunteitaan valtameriä kohtaan, he ryhtyivät etsimään yhteistä kiinnostuksen kohdetta. Niebaum oli aikaisempien Eurooppaan suuntautuneiden työmatkojensa aikana kiinnostunut yhä enemmän viinikulttuurista ja viinin valmistuksesta. Kun Gustavin bisneskumppanit hankkivat viinitilat Napa Valleysta muutaman kymmenen kilometrin päässä Niebaumien kodista, myös hän kiinnostui tästä alueesta – olihan siellä kasvatettu viiniä menestyksekkäästi 1830-luvulta lähtien. Aika oli mitä parhain. Kaliforniassa oli alkanut lähes kultakuumeeseen verrattavissa oleva viinin nousukausi. Alueen viinintuotannolla oli takanaan jo pitkä historia, joka ulottui aikaan ennen Kalifornian liitettämistä Yhdysvaltoihin. Nyt Los Angelesin ympärille sekä Sonoman ja Napan laaksoihin perustettiin kymmenittäin uusia viinitiloja. Pelkästään Napan laaksossa oli tuolloin 65 viinitilaa, mikä oli viisi enemmän kuin vuonna 1980. Niebaum suhtautui viininvalmistukseen samalla vakavuudella ja kekseliäisyydellä millä hän oli luonut valtavan omaisuutensa. Hänen päätavoitteenaan oli nostaa Kalifornian viinien laatutasoa, alueen viineillä kun oli noihin aikoihin erityisen huono maine. Melkein kaikki viini oli tapana kuljettaa tynnyreissä mantereen toiselle laidalle, missä voittoa tavoittelevat myyjät ottivat ne haltuunsa ja sekoittivat niihin usein halpaa rypälemehua maksimoidakseen voittonsa lyhyellä aikavälillä. Toisinaan nämä viinit saivat jopa kylkeensä väärennetyn ranskalaisen etiketin. Niebaum ei hyväksynyt tällaista käsittelyä Inglenookin laatuviineille, ja taatakseen oikeanlaiset olosuhteet viineilleen hän rakensi uudet tuotantotilat viimeisimpien laatuvaatimusten mukaan. Näissä uusissa tiloissa Inglenook ryhtyi ensimmäisenä kalifornialaisena viinintuottajana, ehkäpä ensimmäisenä koko maailmassa, pullottamaan itse koko oman tuotantonsa. Päätös oli huimasti aikaansa edellä, varsinkin kun ottaa huomioon että esimerkiksi Bordeaux’n parhaat viinitilat pystyivät pullottamaan kaikki Ta s t i n g b o o k L e g e n d a Sopimus tehtiin Yhdysvaltain valtion kanssa. Sen mukaan yhtiöllä oli lupa tuoda Alaskasta vuosittain 100 000 turkista ennalta määrättyä veroa vastaan. Sopimus osoittautui valtiolle erittäin tuottoisaksi, sillä seuraavien vuosien aikana se ansaitsi turkiksista yli 2,7 miljoonaa dollaria enemmän kuin mitä koko Alaskan kauppasumma oli tullut sille maksamaan. Monopoliaseman seurauksena Alaskan Commerial Companysta tuli maailman johtava turkisten välittäjä, ja kapteeni Nybomista erittäin vauras mies. 63

64 omat viininsä vasta viisikymmentä vuotta myöhemmin. Niebaumin hyvä taloudellinen asema mahdollisti myös viinien kellaroinnin useammaksi vuodeksi. Se oli teko, joka oli vielä tuohon aikaan tavaton Amerikassa. Tätä varten hän rakennutti vuosina 1884–1887 valtavan goottilaistyylisen viinikellarin, jonka varastointikapasiteetti oli suureelliset 300 miljoonaa litraa. Kellarin yhteyteen Niebaum rakennutti itselleen myös laivan kabiinin muotoisen kauniin teisting-huoneen, jonka seinillä aikakauden parhaiden eurooppalaisten taiteilijoiden teokset loivat tunnelmaa. Kellari ja teisting-tila ovat yhä alkuperäisessä kunnossa ja viinimatkaajien pyhiinvaelluskohteena Napassa. Niebaum oli myös kerännyt itselleen lähes kaikki viininvalmistuksesta ja -viljelystä koskaan kirjoitetut teokset, ja hänen viinikirjastonsa sanotaan olleen maailman laajin. Koska Niebaum puhui ja luki sujuvasti myös ranskaa, saksaa, italiaa ja espanjaa, hän pystyi kouluttamaan itseään kirjastonsa avulla ja haastamaan tiedoillaan ja kysymyksillään pätevimmätkin viinintekijät. Vuonna 1882 Ingenook synnytti ensimmäisen vuosikertansa Niebaumin omistuksessa. Viini ei kuitenkaan vielä vastannut Nieubaumin laatuvaatimuksia, ja koko 300 000 litran tuotanto myytiin bulkkina sanfranciscolaiselle tukkurille. Parantaakseen viiniensä laatua Niebaum istutti uudelleen suurimman osan viljelyksistään eurooppalaisilla lajikkeilla. Francis Ford Coppola jatkaa Gustav Nybomin työtä Pian Niebaumin panostukset laatuviinien tuotantoon alkoivat kantaa hedelmää. Syksyllä 1886 useita Inglenookin viinejä esiteltiin Wine and Spirit Traders’ Societylle New Yorkissa, ja ne arvioitiin parhaimmiksi koskaan maistetuiksi kalifornialaisiksi viineiksi. Samat viinit saivat useita palkintoja Pariisin maailmannäyttelyssä 1889, Inglenook ryhtyi ensimmäisenä kalifornialaisena viinintuottajana, ehkäpä ensimmäisenä koko maailmassa, pullottamaan itse koko oman tuotantonsa.

65 Ta s t i n g b o o k L e g e n d a

66 Inglenook Pinot Noir 1897 Tämä vanha, hyväkuntoinen ”suomalainen” Pinot Noir hankittiin Butterfield & Butterfield -huutokauppakamarista yli viisitoista vuotta sitten. Pinnan taso oli 5 cm, kapselia ei ollut enää jäljellä. Dekantoitu 30 minuuttia. Miellyttävän tumma, syvänpunainen väri. Uhkea, makeahko suklainen tuoksu, jossa aavistus maan ja nahan vivahteita. Melko täyteläinen ja intensiivinen, lämmin viini. Yhä hedelmäisyyttä jäljellä, kuten myös tanniineja. Hapokkuuden puuttuminen ja hieman liian terävä ja kuiva jälkimaku verottavat pisteitä. Silti yhä erittäin juotava annos historiaa. Kapteeni Niebaum ei taatusti villeimmissä kuvitelmissaankaan olisi voinut aavistaa tämän viinin päätyvän yli sadan vuoden kuluttua vanhaan kotikaupunkiinsa Helsinkiin maanmiestensä nautittavaksi – tämä olisi elämys kenelle tahansa, kuten se oli meillekin. Erittäin harvinainen ja taatusti yksi vuoden puhutuimmista viineistä. ja näitä ensimmäisiä tunnustuksia seurasi lukuisa joukko muita. Vuoteen 1890 mennessä Inglenookista oli tullut loistava esimerkki kaikille Kalifornian viinitiloille. Napa Valleyn viiniteollisuus sai näihin aikoihin vielä lisää tuulta purjeisiinsa, sillä Phylloxera koetteli Euroopan viinitiloja vuosina 1870–1896. Sen tehdessä suuria tuhoja ja vähentäessä Euroopan viinintuotantoa dramaattisesti Napa Valleyn viinintuotanto eli huippukauttaan. Kapteeni Niebaumin kuollessa vuonna 1908 hänestä oli tullut yksi Amerikan rikkaimmista ja menestyneimmistä miehistä. Hänen uraauurtava esimerkkinsä jos mikään, alkaen englantia puhu- mattomasta suomalaisesta messipojasta, on yksi niistä jotka olivat luomassa amerikkalaisen unelman myyttiä. Tämä kyseinen unelma sai jatkoa vuonna 1975, kun maailmankuulu elokuvaohjaaja Francis Ford Coppola osti Inglenookin kotipaikakseen ja jatkaa siellä laatuviinien tuotantoa menestyksekkäästi. >

Vartiovene 55 Warship with Luxury Koe sotalaiva ylellisyyksillä Vartiovene 55 Vartiovene 55 on Suomen merivoimien entinen sotalaiva, jonka kotisatama on Helsinki. Laivalla voidaan järjestää eripituisia risteilyjä aina jäiden tuloon saakka, saunailtoja ja teemapäiviä yrityksille sekä yksityisasiakkaille. Sydäntalven aikaan järjestämme tilaisuuksia laivalla laiturissa. Laivassa on kaksi tilavaa salonkia, kokous- ja AV-laitteet, karaoke, 15 hengen sauna, grilli, kannelle sijoitettu iso poreamme sekä nopea rib-vene. Tarjoamme myös catering-palvelut asiakkaan toiveiden mukaan. Tarjouspyynnöt info@vartiovene55.fi | WWW.VARTIOVENE55.FI

68

Viinimainonta – muistatko nähneesi sitä? Teksti: Pekka Nuikki Miten monta viinimainosta muistat viinilehtiä selatessäsi nähneesi? Entäpä montako otsikkoa taikka slogania muistat. Tuskin montaakaan. Itse asiassa jos muistat edes yhdenkin yllät jo keskiarvon yläpuolelle. Yllättävää, sillä viinimarkkinat ovat 120 miljardin kokoinen apaja ja kilpailu kovaa. Silti pääosalla viininvalmistajista ei ole markkinointibudjettia lainkaan. Kuitenkin yksi parhaista tavoista erottua edukseen yli 300 000 viinibrändin joukosta on edelleen perinteinen markkinointi ja mainonta. K un selaan uusimpia kansainvälisiä viinialan johtavia julkaisuja, löydän mielenkiintoisia, terävästi kirjoitettuja ja kauniisti kuvitettuja artikkeleita, mutta en vastaavan tasoisia mainoksia. Vain kuvia itse tuotteista, tylsiä pullokuvia toisensa perään ilman mie- leenjääviä, relevantteja otsikoita. Väittäisinkin että viinimainonnassa verrattuna mihinkään vastaavan kokoiseen business alueeseen, on helpointa ja kustannustehokkainta erottua edukseen, nousta muiden yläpuolelle ja vaikuttaa kuluttajan ostopäätökseen positiivisesti. Ta s t i n g b o o k g a l l e r i a G Galleria 69

G Väitän myös että jos arkiselta ja tavanomaiselta vaikuttavaa tuotetta voidaan markkinoida nerokkaasti argumentoivalla mainoskampanjalla, myös itse tuotteessa on oltava jotakin piilevästi erilaista ja arvokasta, siis sellaista, joka todella kannattaa kaivaa esiin ja kertoa sen potentiaalisille ostajille. Mainonta perustuu vaikuttavaan, luovaan tulkintaan, joka nojaa todistettuihin tosiasioihin. Hyvä mainonta ponnistaa aina todenmukaisen tiedon tukevasta kivijalasta. Se saa energiansa niistä paikkanpitävistä ominaisuuksista, jotka liittyvät tarjolla olevaan tuotteeseen tai palveluun. Viini, jos mikään kulutushyödyke, sisältään valtavan joukon hyviä perusarvoja joiden ympärille positiivisen sanoman voi rakentaa. 70 Neljäkymmentä vuotta sitten Ingelnook toteutti moniosaisen mainoskamppanjan aikakauslehdissä. Sen näyttävyys ei perustunut värikkäisiin, mielikuvitusta herättäviin kuviin eikä ylivertaisiin lupauksiin tuoteen erinomaisuudesta. Päinvastoin. Ilmoitukset rakentuivat mustavalkoisista pienistä kuvista ja valtavasta määrästä tekstiä. Tuotteen tosiolemuksen – niin sanotun ainutlaatuisen myyntiväittämän – löytäminen on niistä jopa vaikeaa. Se on onnistuneesti kätketty moniuloitteisen kokonaisuuden sisälle. Ingelnookin ilmoituksissa koko viinistä nauttimisen ?loso?a on hajoitettu pieniin osiin ja nerokkaasti ryhmitelty uudelleen räjähdysherkkään tilaan. Ingelnookin mainosten viesti on voimakkaasti puhutteleva tulkinta markkinoitavasta tuotteesta ja siihen liittyvistä arvoista kokonaisuutena. Mielestäni tämä tulkinta on osaavasti rakennettu ja riittävän nerokas. Uskon sen aikanaan johtaneen miltei välittömiin muutoksiin viestinnän vastaanottajien mielissä – ja käyttäytymisessä. Ilmoituksissa välittyvä välittömyys sekä rehellinen asiaan perustuva huumori ovat voimakkaita aseita tavoiteltaessa kuluttajien positiivisia, liikettä aikaan saavia huomiota. Hyvä mainonta on ajatonta estetiikkaa, ajasta ponnistavaa viihdettä, moniuloitteista kulttuuria, ja rehellistä tuoteinformaatiota – kaikkea tätä samanaikaisesti. Ilman mainontaa ympäristömme olisi paljon köyhempi, sekä henkisesti että materiaalisesti. >

Ta s t i n g b o o k g a l l e r i a G 71

72

Eazybreak ­ uuden sukupolven työsuhde­edut Eazybreak tuo sopimusruokailu, lounas­, liikunta­, kulttuuri­ ja työmatkasetelit matkapuhelimeesi. Maailman edistyksellisin Palvelu tuo säästöj öä öj työnantajalle, työntekijälle ja palveluntarj r oajalle. rj Tutustu tarkemmin Eazybreak Palvelun tuomiin etuihin: www.eazybreak.com Eazybreak Oy www.eazybreak.com Tietäjäntie 12, 02130 Espoo myynti@eazybreak.com +358 44 52 00 188

Teksti: Juha Lihtonen S uunnitteletko uusia laitehankintoja kotikeittiöön? Onko keittiöveitsesi vaihdon tarpeessa? Tai kaipaatko viinilasiston täydennystä? Päätimme selvittää mitä omi- naisuuksia ja välineitä ammattilaiset arvostavat kotikeittiöissään ja kysyimme Suomen arvostetuimmilta keittiömestareilta ja viinialan ammattilaisilta asiassa näkemystä. Tomi Björck Ravintoloitsija & keittiömestari Ravintolat Farang, Gaijin, Boulevard Social, Bronda (Helsinki) ja Farang Stockholm (Tukholma) Mitkä ovat lieden ja uunin ohella kolme tärkeintä työvälinettä kotikeittiössäsi? Mortteli, höyrykeitin ja työlauta. Mihin merkkeihin itse luotat? Kotona liesi ja uuni ovat Mielen, ja ammattikeittiössä Electrolux. Keittiöveitsistä KAI Shun veitset on suosikit. Pannuissa Kubun pannusarja toimii. Mikä on mielestäsi paras yleisveitsi ja miksi? KAI Shun Special Edition -kokkiveitsi. Mitä ominaisuutta arvostat liedessä? Voimaa ja nopeutta. Kaasuliesi on ideaali. Mitä ominaisuutta arvostat uunissa? Monikäyttöisyyttä. Höyry- ja kiertoilmaominaisuudet ovat ensisijaisia. Mitä raaka-ainetta ilman et voisi elää? Porsaan lihaa ja tuoreita kaloja, kuten hamachia (keltapyrstöpiikkimakrillia). Mikä olisi mieluisin lahja sinulle kotikeittiöön? Jäätelökone! Mä hukkasin vanhan johonkin – jäi varmaan jollekin keikalle? Mikä/mitkä ovat lempiravintoloitasi Suomessa ja maailmalla? Quay (Sydney, Australia), Relae (Kööpenhamina, Tanska), Shibumi (Tukholma, Ruotsi), Roka (Lontoo, Englanti), Buttermilk Channel (Brooklyn, New York, Yhdysvallat). Ta s t i n g b o o k Pa r a s ta K e i t t i ö ö n Ravintola-alan huippuasiantuntijat kertovat: 75

Ravintola-alan huippuasiantuntijat kertovat: 76 Henri Alén Ravintoloitsija & Keittiömestari Ravintolat Muru, Pastis, Kaartin Hodari ja Hummeri, Muru Catering (Helsinki) Mitkä ovat lieden ja uunin ohella kolme tärkeintä työvälinettä kotikeittiössäsi? Ehdottomasti tukeva työlauta, veitset ja kunnon paistinpannu. Mihin merkkeihin itse luotat? Minulla on Mielen liesi ja uuni, mutta pidän AEG:tä parempana. Veitsien osalta luotan tasapainoitettaviin Pro-Balance -veitsiin ja pannujen osalta Heirol Professional -pannuihin. Mikä on mielestäsi paras yleisveitsi ja miksi? Pieni kokkiveitsi. Itse en osaa sellaista isoa hahloa käyttää edes töissä. Mitä ominaisuutta arvostat liedessä? Nopeus, helposti puhdistettava ja sopivan kokoiset paikat kattiloille. Mitä ominaisuutta arvostat uunissa? Tehokkuus on kaikki kaikessa. Helppo puhdistettavuus myös tärkeä tekijä. Pekka Terävä Ravintoloitsija & Keittiömestari, Kokkien Kokki 2014 Ravintolat Olo, Emo ja Meche (Helsinki) Mitkä ovat lieden ja uunin ohella kolme tärkeintä työvälinettä kotikeittiössäsi? Veitsi, leikkuulauta ja pannu. Mihin merkkeihin itse luotat? Lieden ja uunin suhteen luotan Whirlpooliin, veitsien osalta Globaliin ja Weberiin, ja pannuissa Swiss Diamondiin. Mikä on mielestäsi paras yleisveitsi ja miksi? 20-senttinen kokkiveitsi. Se on monikäyttöinen ja toimii niin fileointiin, leikkaamiseen kuin kuorimiseenkin. Mitä ominaisuutta arvostat liedessä? Induktiota – siinä on tasainen lämpötila, eikä tuota ylimääräistä lämpöä. Mitä ominaisuutta arvostat uunissa? Kierto ja höyrymahdollisuus. Mitä raaka-ainetta ilman et voisi elää? Perunaa ja sikaa. Mitä raaka-ainetta ilman et voisi elää? Ilman laadukasta pastaa elämä olisi synkkää. Mikä olisi mieluisin lahja sinulle kotikeittiöön? Hyvällä kuorimaveitsellä on aina käyttöä. Mikä olisi mieluisin lahja sinulle kotikeittiöön? Uusi liesi ja uuni. Nykyiset ovat hitaita ja tehottomia. Mikä/mitkä ovat lempiravintoloitasi Suomessa ja maailmalla? Tintå Turussa ja L’Atelier de Joël Robuson Pariisissa. Mikä/mitkä ovat lempiravintoloitasi Suomessa ja maailmalla? (omaa ei lasketa) Ravintola Demo (Helsinki) ja Ravintola Koto (Helsinki).

Ravintola-alan huippuasiantuntijat kertovat: Ta s t i n g b o o k Pa r a s ta K e i t t i ö ö n Petteri Luoto Keittiömestari New York, Tokyo, Shanghai Mitkä ovat lieden ja uunin ohella kolme tärkeintä työvälinettä kotikeittiössäsi? Mä en ole koskaan ollut ”välineurheilija” kotikeittiössä, mutta sanotaan perkolaattori, wokkipannu ja työlauta. Tärkeimmistä välineistä perkolaattori (kahvinkeitin) on ‘number one’. Sillä lähtee päivä käyntiin. Toinen ihan ehdoton keittiöväline on wokkipannu. New Yorkissa asuessamme, tein sillä ihan kaiken. Keitin siinä hummerit, vispasin valkosuklaakreemin, valmistin perunamuusin, pyöräytin risotto – ihan mitä vaan! Se kävi isompiikin tilaisuuksiin. Esimerkiksi neljänsadan hengen cocktail -tilaisuuteen tein kaiken ruoan sillä. Opin wokkipannun käytön kiinalaisilta kokeilta. Kolmantena tulee tukeva työlauta tai lankku, jonka päällä voi runnoa mitä vaan. Mihin merkkeihin itse luotat? Lieseihin ja uuneihin ei voi oikeastaan koskaan täysin luottaa. Yksi positiivisimmista kokemuksista oli hiljattain eräällä kotikeikalla Gaggenaun kotiuuni. Piti hyvin kutinsa ja jaksoi kypsyttää kulmasta kulmaan tasaisesti. Kokemuksen perusteella nostaisin sen luottomerkiksi. Veitsissä luottomerkkini on Masahiro. Ensimmäinen keittiövälinehankintani oli Masahiro vuonna 1989. Olin silloin kokkikoulun ekalla luokalla ja saanut jotain kautta kuulla Masahirosta – maailman parhaista veitsistä. Ostin kesätyöansioillani 24-senttisen Masahiron, joka maksoi silloin aivan helvetisti. Se veitsi on yhä mukanani keikoilla mihin ikinä menenkin. Noihin aikoihin hankin myös Victorinoxin kapean filearausveitsen, joka on aika pehmeäteräinen, mutta todella hyvä. Se oli monta vuotta matkassa mukana, mutta jossain vaiheessa joku pölli sen. Saattoi olla yksi harjoittelija – ja jos oli, niin hyvälle tyypille meni, innokas ja arvosti minkä vei. Kun Pierre Koffmann kävi Helsingissä ja huomasin, että se äijä sorvaa kaiken yhdellä ja samalla leukulla niin päätin, että kaikki muu paitsi 24-senttinen Masahiro on turhaa. Eihän se leuku ihan kaikkeen taivu, mutta teen sillä silti kaiken. Jos tarvitaan pienempää veistä, niin joku jolla on sellainen saa mun puolesta nakuttaa pienemmät jutut. Perinteisten pannujen osalta käytän maikkarin aamutelkkarista käyttöön saamaani sveitsiläistä titaanipannua. Ihan helkkarin hyvä. Merkkiä en muista, mutta siinä on hyvä pinnoite. Enemmän tulee kuitenkin käytettyä Hackmannilta wokkipannua. Kovasti odotan saapuvaksi myös Le Creusetin tagine-pataa suipolla tötterökannella, joka matkaa tällä hetkellä merten yli muuttokontissamme. 77 Mitä ominaisuutta arvostat liedessä? Näppituntuma ja fiilis ratkaisee. Tänään valmistin juuri hieman vanhemmalla nelipaikkaisella Strömbergillä erään ystävän luona itsetehtyä pastaa ja hyvää tryffelikastiketta, ja hyvä oli. Sitten heinäkuun lopulla olin taas pitkästä aikaa Forssassa Alpo Suhosen luona. Apella on puuhella, ja varta vasten pyysin saada käyttää sitä. Hieno fiilis. Tänä päivänä pajon näkee myös keraamisia liesiä. Ei ne hullumpia ole, eivät hohkaa liikaa, näyttävät hyvältä, ja sekin fiilis vaikuttaa lopputulokseen. Mitä ominaisuutta arvostat uunissa? Gaggenaun kotiuunista jäi siksi hyvä kutina, koska se paistoi kotioloissa tarkasti 65-asteen lämmössa kulmasta kulmaan. Sen ”grillivastus”-ominaisuudet olivat lisäksi erittäin hyvät. Mitä raaka-ainetta ilman et voisi elää? Noin äkkiseltään tulee mieleen kahvi, jos se ylipäätään luetaan tässä kohtaa raaka-aineeksi? Jos oikein pohtii kysymystä, niin ei kai sellaista raaka-ainetta ole olemassakaan, jota ilman ei voisi elää. Mikä olisi mieluisin lahja sinulle kotikeittiöön? Puikko, jolla voi raastaa parmesaania. Meillä on kotona vaan sellainen mummon vanha karkealäpinen raastin. Mikä/mitkä ovat lempiravintoloitasi Suomessa ja maailmalla? Ravintola Olo Suomessa ja ulkomailta kaipaan iltoja Shanghaissa Lost Heaven -ravintolassa. Se on mun suosikki kaikista. Yunnanilaista ruokaa. Aivan ehdoton.

Ravintola-alan huippuasiantuntijat kertovat: Antti Uusitalo Hovimestari & Sommelier Ravintola Savoy (Helsinki) Mitkä ovat kolme tärkeintä viinivälinettä kotona? Laadukkaat ja ohuet viinilasit, omaan käteen sopiva dekantteri ja viinilasien kiillotukseen käytettävä mikrokuituliina. Mikä on paras yleisviinilasi? Tämän päivän markkinoilla on useita laadukkaita ja viininautinnon kannalta erinomaista lasivaihtoehtoa. Riedelin Riesling/Chianti-lasi on erinomainen yleislasi valkoviineille. Samoin Riedelin Bordeaux-lasi toimii monille punaviineille. Riedelin Ouverturesarjan laseista voi nauttia lähes kaikkia viinejä kuohuvista makeisiin. Lehmann Glassin Premium Champagne -lasi on kevyt, ohut ja täydellinen samppanjalasi. 78 Mitä viiniä arvostaisit lahjana? Miksi? Arvostan lahjana viiniä, jota ei ole vain napattu summan mutikassa kaupan hyllystä tai omasta kaapista, vaan jonka valintaan on uhrattu aikaa ja ajatusta. Kun ostan ystävälle viiniä lahjaksi, mietin millaisista viineistä hän pitää ja millainen viini sopisi hänen luonteelleen. Samppanja on aina tyylikäs lahjavalinta. En tunne viininystäviä, jotka eivät arvostaisi hyvää samppanjaa. Mitä viinilaseja arvostaisit lahjoina? Olen käytännön ihminen, joten jos olisin ostamassa viinilaseja lahjaksi, soittaisin ystävälleni ja kyselisin, onko olemassa joku sarja jota hän kerää tai onko hänellä erityisiä toiveita lasien suhteen. En usko, että kukaan toivoo, että kaapeista löytyy lukuisia lasipareja, joita ystävät ovat tuoneet vuosien varrella. Mikä/Mitkä ovat viinitarjonnan kannalta lempiravintoloitasi Suomessa ja maailmalla? Pidän mutkattomista ravintoloista, joissa viinilistan sisältöön on kiinnitetty huomiota. Tämä ei tarkoita sitä, että lista olisi laaja vaan sitä, että viinit sopivat ravintolan ruokatyyliin ja henkilökunta osaa kertoa niistä muutaman sanan. Kuten kotonakin, arvostan ravintolassa hyviä viinilaseja ja temperoituja viinejä. Helsingissä lempipaikkojani ovat Töölön Carelia, Kaartinkaupungin Pastis ja Uudenmaankadun Demo. Tampereella annan täydet pisteet Ravinteli Berthalle, Christina Suomisen luotsaamalle C:lle ja italialaisia viinejä tarjoavalle Ravintola Piemontelle. Maailmalla olen käynyt monissa mainioissa viiniravintoloissa. Mainittakoon nyt Lontoon suosikkini legendaarinen Ivy ja Pariisin Bistro Benoit. Mikä on paras kokemuksesi viinin ja ruoan yhdistelmästä? Niitä on romaaniksi asti. Pidän yksinkertaisista ja klassisista yhdistelmistä, kuten kunnon bolognesekastike ja napakan hapokas chianti tai paistettu maksa ja kehittynyt Burgundin punainen. Kesän huippuyhdistelmä on virkeän raikas riesling paistettujen ahvenfileiden ja uusien perunoiden kanssa. Kypsä vuosikerta-roseesamppanja ja valuva Brie-juusto on saanut minut sanattomaksi. Christina Suominen Ravintoloitsija & Sommelier Ravintola C (Tampere), Ravintola Suomalainen Klubi (Tampere), Armas C’atering (Tampere) Mitkä ovat kolme tärkeintä viinivälinettä kotona? Karahvi, lasi ja viinipullonavaaja. Mikä on paras yleisviinilasi (merkki ja malli)? Riedel Vinum Chianti/Riesling. Mitä viiniä arvostaisit lahjana? Miksi? Kun joku toinen on valinnut viinin omilla kriteereillään se aina yllättää ja inspiroi – jopa opettaa. Mitä viinilaseja arvostaisit lahjoina? Lehmann Grand Champagne -samppanjalaseja. Mikä/Mitkä ovat viinitarjonnan kannalta lempiravintoloitasi Suomessa ja maailmalla? Tuulensuu Tampereella. Mikä on paras kokemuksesi viinin ja ruoan yhdistelmästä? Ikmuistoinen yhdistelmä on ollut Dom Ruinart Rosé 1988 ja suklainen marjajälkiruoka vuonna 2000. Arvostan rohkeita ja kokonaisuuden huomioivia yhdistelmiä.

Ravintola-alan huippuasiantuntijat kertovat: Pekka Koiranen Mitkä ovat kolme tärkeintä viinivälinettä kotona? Korkkiruuvi, viinilasi ja oma vaimo. Mikä on paras yleisviinilasi (merkki ja malli)? Riedel Ouverture Red. Mitä viiniä arvostaisit lahjana? Miksi? Pullo punaista Burgundia. Se kiihottaa aina ja ikuisesti. Mitä viinilaseja arvostaisit lahjoina? En mitään. Kaikkia mahdolllisia jo löytyy, silti Riedel Ouverture on yleensä käytössä. Mikä/Mitkä ovat viinitarjonnan kannalta lempiravintoloitasi Suomessa ja maailmalla? Hot Spot Berliinissä ja Ma Cuisine Beaunessa Ranskassa. Suomessa ehkä Carelia tosin en ole käynyt siellä vuosiin. Mikä on paras kokemuksesi viinin ja ruoan yhdistelmästä? Se oli Ravintola Savoyssa tehdessäni Viinilehteen viini- ja ruoka -juttua yhdessä keittiömestari Kari Aihisen kanssa. Nautimme peltopyytä metsäsienien ja punaisen Burgundin kera. Yhdistelmä toi tipan silmään. Taivaallinen kokemus. Tuomas Meriluoto Master of Wine Toimitusjohtaja Winestate Oy Mitkä ovat kolme tärkeintä viinivälinettä kotona? Viinikaappi, korkkiruuvi (Pulltaps) ja Vacuvin – viinien ilmauspumppu. Mikä on paras yleisviinilasi (merkki ja malli)? Riedel Chianti / Riesling. Mitä viiniä arvostaisit lahjana? Miksi? Hyvän vuosikerran klassikkoviiniä Bordeaux’sta tai Burgundista. Lahjaa on kiva voida säilyttää oikeaa hetkeä varten. Mitä viinilaseja arvostaisit lahjoina? Harvasta kodistä löytyy hyvät samppanjalasit, joten ne voisi olla sopivat. Mitkä tahansa hyvät lasit ovat hieno lahja. Ongelma tosin on yleensä se, että laseja pitäisi olla vähintään kuusi kappaletta, jolloin lahja on aika arvokas. Mikä/Mitkä ovat viinitarjonnan kannalta lempiravintoloitasi Suomessa ja maailmalla? Kun haluaa varmasti juoda viimeisen päälle, on Savoy mieluisa paikka. Hintojensa puolesta Grotesk ja Carelia saavat kannatuspisteet ja toivon, että niiden näyttämä hinnoittelumalli leviää laajalti Suomen ravintolamaailmaan. Pidän myös BW-ravintoloiden (Farang, Gaijin, Bronda, Boulevard Social) ennakkoluulottomista suunnitelluista viinipaketeista, joissa välillä tulee vastaan monesti unholaan painuneita viinejä, kuten madeiraa tai sherryä. Mikä on paras kokemuksesi viinin ja ruoan yhdistelmästä? Torres järjestää vuosittain elämyksellisen illallisen Cannesin kansainvälisillä Tax-Free -messuilla, joissa heidän sommelierinsa luovat yhdessä paikallisen huippukokin kanssa hienoja makuyhdistelmiä. Noin kymmenen vuotta sitten tuolla tarjottiin herkullinen äyriäisalkuruoka yhdessä Santa Digna Gewurztraminer -viinin kanssa. Annos oli sovitettu viinille ja siinä oli käytetty mangoa, passionhedelmää sekä yrttejä. Maut täsmäsivät viiniin täydellisesti. Yhdistelmä on jäänyt mieleeni pysyvästi. Ta s t i n g b o o k Pa r a s ta K e i t t i ö ö n Sommelier Ravintola Pastor (Helsinki) 79

Ravintola-alan huippuasiantuntijat kertovat: Samuil Angelov Ravintoloitsija & Sommelier Ravintolat Muru, Pastis, Kaartin Hodari ja Hummeri, Muru Catering (Helsinki) Mitkä ovat kolme tärkeintä viinivälinettä kotona? Ehdottomasti tärkein viiniväline on lasi – viinin ja nautinnon instrumentti. Toiseksi tärkein on avaaja. Luotan itse Laguiole-merkkiseen avaajaani. Vaimoani olen muistanut Laguiolen ”bling-bling” versiolla. Kolmantena tulee karahvi. Kun nuoren ja edullisen viinin kaataa karahviin viinin makunautinto paranee ja viini tuntuu arvokkaammalta. Puolessa tunnissa viinin arvo on noussut jo monta euroa lisää. 80 Mikä on paras yleisviinilasi? Riedel Riesling/Chianti -lasi. Mitä viiniä arvostaisit lahjana? Miksi? Jotain persoonallista. Viinin laadukkuuden ohella pidän tärkeänä viinin tarinaa. Lahjan arvoa lisää tieto mistä viini tulee ja miksi antaja haluaa antaa sen minulle. Mitä viinilaseja arvostaisit lahjoina? Kaikkia hyvin tehtyjä ja eri viineille suunniteltuja laseja. Merkeistä arvostan Riedelin, Iittalan Essence + tai Spiegelaun laseja. Mikä/Mitkä ovat viinitarjonnan kannalta lempiravintoloitasi Suomessa ja maailmalla? Paras viiniravintolakokemukseni on ollut Ravintola BACO, Santiago de Chilessä. Ravintolassa oli 1980 Bordeaux-viinejä lähes samaan hintaan kuin niitä myytiin 25 vuotta siitten. Ravintolan ranskalaiseen keittiöön tukeutuva ruoka oli hyvää jaannokset hellivät näitä viinejä. Mikä on paras kokemuksesi viinin ja ruoan yhdistelmästä? Kaksi parasta kokemustani ovat olleet Fleury Doux 1995 ja sen kanssa tarjottu sulatetussa voiemulsiossa, beurre montéssa, haudutettu kuningasrapu. Makuyhdistelmä toi mieleen Linnanmäen hattara- ja jätskikiskat. Toinen fantastinen kokemus on ollut kypsä Brie de Meaux -juusto omena-chutneyn kera ja Eric Bordelet’n Poire -päärynäsiideri.

Marath 82 Médocin Maraton Teräsmieskisan haastaja Teksti ja kuvat: Tony Ilmoni Vaikka Bordeaux’ssa aamu vasta sarastaa, on jo kuuma. En viitsi edes arvailla montako astetta auringossa on, mutta varjossa mittari näyttää 27 ja kello on vasta 9.28. Vielä kaksi minuuttia ja sitten pamahtaa. On Marathon du Médocin lähtölaukauksen aika. V uosittain järjestettävä Médocin maraton on monella tapaa poikkeuksellinen tapahtuma. Maratonin reittikartta nimineen muistuttaa viinilistaa, jolla komeilee maailman himotuimpien viinitilojen nimiä kuten Château Latour, Château Lafite-Rothschild, Château Beychevelle ja Château Gruaud-Larose. Kun reitillä on vesipisteiden sijaan yli 20 viinipistettä ja voittajaa odottaa maalissa hänen painonsa verran Grand Cru -viiniä, väistämättä herää kysymys voiko kyseessä olla yleensäkään urheilutapahtuma vai pikemminkin rempseät ryyppäjäiset. Ensimmäinen Marathon du Médoc juostiin 30 vuotta sitten. Paikallisten hullusta ideasta alkunsa saanut juoksutapahtuma on nykyään juoksijoiden keskuudessa yhtä tunnettu kuin New York City Marathon tai London Marathon. Näissä kaikissa osanottajamäärää on ollut pakko rajoittaa. Halukkaita Médocin maratoniin oli tänä vuonna yli 15 000 ja mukaan hyväksytään enintään 8500 juoksijaa. Järjestäjät ovat hyvin tarkkoja siitä, että alkuperäinen tunnelma säilyy ja tapahtuman neljä päämäärää ja perusajatusta käyvät toteen; terveys, urheilu, joviaalius ja hauskuus. Tapahtuma on myös usein valittu Ranskan rennoimmaksi kilpailuksi.

Miten kisaan sitten valmistaudutaan? No, esimerkiksi ottamalla juoksua edeltävänä iltana osaa suuren juhlaan, jossa tarjotaan pastaa, viiniä ja musiikkia riittämiin. Tällä kertaa juhlaillan järjestäjänä toimii Château Cantemerle. Tilan pihalla, isoissa teltoissa, juoksijat tankkaavat hiilareita ja viiniä. Meno on aika hurjaa ja hämmästyttävän monella on savuke suussa. Puheensorina on kova ja ihmiset antavat auliisti neuvoja toisilleen. Valkoviiniä pitää kuulemma välttää, mutta punaviiniä voi arathon du vaihtelee vuosittain. Tänä vuonna teemana on historia ja joukossa näkee muun muassa antiikin Rooman sotureita sekä ritareiksi sonnustautuneita juoksuporukoita, jälkimmäiset juoksevat kannettavien linnojen kera! Kun juoksijajoukkoa katsoo on helppo yhtyä ranskalaisjärjestäjien sloganiin ”Marathon du Médoc – maailman hauskin maratonjuoksu”. Helteisessä säässä ei voi kuin ihmetellä miten karnevaaliasuinen joukko juoksijoita jaksaa juosta täyden maratonin ja nauttia sen lomassa viiniä sekä napostella matkalla ranskalaisia Ta s t i n g b o o k K o k e m u s ValmisTauTumisriTuaali 83 huoletta juoda. Otin neuvosta vaarin, ja punaviiniä tulee sen verran nautittua, että vielä seuraavana aamunakin suussa maistuu aavistuksen kukkea ja kirsikkainen Château Cantemerle 2011. Herkkuja Hepenissä Lähdön alla ilmassa on odotusta ja suuren juhlan tuntua. Pauillacin rantabulevardilla on tuhatpäinen joukko oudosti pukeutuneita ihmisiä. He ovat kaikki maratonille osallistujia. Pukeutuminen mitä mielikuvituksellisimpiin pukuihin on osa tapahtumaa, ja sen teema herkkuja eri herkkupisteissä. Kyseessä on kuitenkin ihan oikea juoksukilpailu! Maratonin pituus on 42 kilometriä ja 190 metriä. Näiden kilometrien aikana juoksija ohittaa 59 kuuluisaa viinitilaa. Virallisen kartan mukaan viininmaistiaispisteitä on kaksikymmentä, mutta todellisuudessa niitä on paljon enemmän puhumattakaan siitä mitä muuta matkan varrella voi napata suuhunsa. Tarjolla on yli sataa eri viiniä, erilaisia makkaroita, tuoreita ostereita, herkullisia juustoja ja paljon, paljon muuta. musiikkia ja maisTelua Lähtölaukaus pamahtaa ja monituhatpäinen joukko lähtee verkkaisesti liikkeelle runsaslukuisen yleisön hurratessa. Ensimmäiselle tankkausasemalle, Château Grand-Puy Ducasselle, ei ole matkaa kuin kilometri. Tilan viini ei maistu lainkaan hassummalta näin aamutui- maan. Minun maistellessani viiniä poikani Max jatkaa kevein juoksuaskelin matkaa ja jättää viininmaistelun ensimmäisen pisteen väliin, innokas viinin harrastaja vaikka onkin. Seuraavaksi ulos kaupungista ja kohti Château Lynch-Bagesia. Kolmen ja puolen kilometrin kohdalla askelta keventää Château Fonbadet’n pihalta kuuluva iloinen musiikki. Orkesteri soittaa ja viiniä tankataan. On kulunut puolisen tuntia lähdöstä ja Fonbadet’n viini maistuu. Edessä on pitkä suora ja aurinko porottaa. Matka jatkuu. Seuraavan kerran kuulen elävää musiikkia viiden kilometrin kuluttua ohittaessani Château Ducru-Beaucailloun. Hiukan edessäpäin sijaitsevalla Château Beychevellellä on tarjolla sen sijaan lisää viiniä. Reilut kymmenen kilometriä takana ja edessä siintää Château St-Pierre. Mutta mitä! Tarjolla on vain vettä? No, otetaan pois. Seuraavaksi vähän ylämäkeä mutta onneksi edessä näkyy jo Château Lagrange ja tiedossa on lasikaupalla ihanaa punaista nektaria. Matka jatkuu ja kahdeksantuhannen ihmisen juoksijaletka on ehtinyt venyä hyvin pitkäksi.

Marathon du 84 puOlimaTkan krOuVi Kello 10.26 täyttyy viidentoista kilometrin rajapyykki. Vuorossa on Château Belgrave, joka on aikanaan saanut nimensä Lontoon Belgraviassa asuneen brittiläisen omistajansa mukaan. Täällä tarjolla on juustoa ja viiniä kunnon viinilaseista. Nyt on pakko saada vähän ilmaa... viinin siis, ja pyöräyttelen sitä vinhasti lasissa. Seuraavalla tilalla Château Larose Trintaudonilla on lasinpyörittelyn sijaan vuorossa nopea skoolaus ja matka jatkuu eteenpäin. Château Batailleylla on tarjolla vain lääkäripalveluja uupuneille, joten jätämme käynnin väliin. Kun seuraavalla pysäkillä Château Grand-Puy-Lacostellakin näyttää olevan tarjolla vain vettä, ehdin jo huolestumaan. Onneksi takana on yli kaksikymmentä kilometriä ja edessä pienen ylämäen laella häämöttää jo puolimatkan krouvi – Château Pontet-Canet. Maineikas tila lunastaa odotukset. Sen pöydät notkuvat leipää, juustoa, makkaraa ja kakkuja. Auringossa säihkyy myös kaunis rivistö viinilaseja, joita täytetään sitä mukaan kun juojia ilmaantuu. Lämpöä on yli 32 astetta ja pihalla orkesteri soittaa latinorytmejä. Pieni hörppy onkin jo paikallaan. Työstähän tämä käy. Makunystyröiden uupumisen ohella alkaa reisissä tuntua aika jäykältä seuraavaa etappia lähestyttäessä, mutta onneksi apu on lähellä. Hieronta- ja venyttelypisteitä on nimittäin kuusitoista ja yksi on juuri seuraavaksi edessä. Paikan päällä on myös hoitohenkilökuntaa paljon. Apu on nopeasti paikalla, myös niille joilla kramppi iskee. Suolan puute on useimmiten krampin syy, ja suolaiset makupalat on helppo huuhdella alas lasillisella tai kahdella. Paikan päällä saan ranskalaiselta lääkäriltä monta hyvää syytä juoda pari lasia hyvää punaviiniä päivittäin – se kuulemma suojaa sydäntaudeilta, syövältä ja Alzheimerin taudilta. Saan pari muutakin esimerkkiä näistä terveysvaikutuksista, mutta en muista enää, join ehkä liian monta lasillista. Alan vähitellen olla hyvin vakuuttunut siitä, että viininjuonti ja juokseminen on mitä erinomaisin yhdistelmä. Kuntoilu on hyväksi terveydelle ja niin on myös viininjuonti – molemmat kohtuudella tietenkin. Médocin viinien osalta ongelmana on tosin niiden hinnakkuus, mutta toisaalta terveyteen kannattaa panostaa. On Möllerin kalanmaksaöljykin kallista, mutta kumpaa sitten nauttii mieluummin, lasillisen Château Lafite-Rothschildia vai jääkaappikylmää Mölleriä?

Ta s t i n g b o o k K o k e m u s Marathon du Médoc on vuodesta 1984 lähtien juostu maraton, joka juostaan ryhmiin jaettuna yksilökilpailuna. Jokaisen ryhmän voittaja saa palkinnoksi oman painonsa verran Médoc-viiniä. Viinitilojen edustajat kilpailevat keskenään viiden hengen ryhmissä. Tänä vuonna voitti Brane-Cantenac, jossa kaikki viisi kilpailijaa juoksivat alle viiden tunnin. Muita ryhmiä ovat pariskunnat, kolmen naisen ryhmät ja yritykset. Tärkeintä ei tässä jalossa kilpailussa ole voitto, vaan urheilullinen hauskanpito ranskalaisessa hengessä. 85 Château Lafite-Rothschildilla onkin pakko ottaa lasi maailman kalleimpiin viineihin lukeutuvaa punaviiniä – no, hyvä on, kaksi lasia – mutta sitten taas matkaan. Edessä on vielä St-Estèphen kierros, jossa tilat kuten Château La Haye, Château Picard, Château Phélan Ségur ja Château Picard odottavat viineineen. OsTeribaarin kauTTa maaliin Kuumuus tuntuu läkähdyttävältä kun takana on kohta 38 kilometriä. Onneksi osteribaari näkyy sadan metrin päässä. Tänä aamuna nostettuja ostereita ja kylmää, raikkaan mineraalista valkoviiniä – ihanaa! Sitä tässä jo kaipasikin. Taas jaksaa edetä. Edessä on pitkä, suora rantatie kohti Pauillacia ja maalia. Vasemmalla Gironde-joki kimmeltää auringossa. Ostereiden ja valkoviinin voimin etenemme kohti 39 kilometrin viimeistä tankkausasemaa, jos- sa odottaa entrecôte-pihvejä, juustoa ja kyytipoikana luonnollisesti punaviiniä. Rokki soi täysillä ja antaa meille voimia viimeisiä kilometrejä varten. Ne taittuvat katsojien kannustushuutojen ja jäätelön voimin. Korviini kantautuu samalla tieto että voitosta ei kannata enää haaveilla, sillä voittajaksi on pinkonut roomalaisen sotilaan pukuun ja Brane-Cantenacin paitaan sonnustautunut ranskalainen. Vihdoin on maali näkyvissä. Aikaa on kulunut vajaat viisi tuntia. Poikani Max tuli maaliin reilusti ennen minua. Hän sai mitalin kuten jokainen maaliintulija yhdessä tpaidan, urheilukassin ja Médocin viinipullon kera. Minä itse sain sen sijaan vain takapuoleni kipeäksi pitkästä istumisesta – melkein viisi tuntia moottoripyörän pakkarilla! Ensi vuonna taidan juosta tämän – se on varmasti helpompaa. > Osanottajamäärä on rajoitettu edelleen 8500:aan ja osallistujalla on oltava lääkärintodistus. Majoitusta silmällä pitäen kannattaa olla ajoissa liikkeellä, sillä maratonin aikana Pauillacissa ja Médocissa on pulaa majapaikoista. Noin 50 kilometrin päässä Bordeaux’n kaupungissa paikkoja löytyy helpommin. Majoituksen osalta voin suositella Bordeaux’ssa pientä ja intiimiä hotellia Maison Frèdonia, jossa on vain viisi huonetta mutta ne on sisutettu modernilla taiteella ja design-klassikoilla, joukossa on muun muassa Starckia ja Kukkapuroa. Matkoja Suomesta Bordeaux’n alueelle järjestää www.pamplemousse.fi Lisätietoa maratonista: www.marathondumedoc.com

PeterPanMaailma Viini & Ruoka Meissä jokaisessa asuu pieni kulinaristi! 100% CHAMPAGNE | RANSKA BORDEAUX | RANSKA AISTIEN PARIISI | RANSKA HALONG BAY | VIETNAM BLUE LAGOON | ISLANTI MIDNIGHT IN PARIS | RANSKA Matka samppanjan alkulähteille Reimsiin 09.04 - 12.04.2015 | 4 pv Vietnamin keittiön parhaita herkkuja. 23.3 – 3.4.2015 | 13 pv Life is Now! Bordeauxin maut ja huipputilojen viinit. 9.12 - 14.12.2014 | 6 pv Kuumia kylpyjä ja tuoreita makuja. 01.04 – 06.04.2015 | 6 pv Lempeä viikonloppu kaikille aisteillesi. 26.03 - 29.03.2015 | 4 pv Elämä on elokuvaa!? 25.02 - 01.03.2015 | 5 pv www.peterpanmaailma.fi posti@peterpanmaailma.fi Vanha Talvitie 5, 00580 Helsinki 050-3268639

KOLUMNI JAMES SUCKLING BORDEAUX 1982 B ordeaux’n vuosikerta 1982 muutti elämäni kertaheitolla, mutta niin muuttui myös viinimaailmakin. Se oli ensimmäinen vuosikerta, jonka viinit maistoin suoraan tynnyreistä. Olin tuolloin ensimmäistä vuotta töissä amerikkalaisessa Winespectator-lehdessä, ja olin täysin myyty maistamilleni tynnyrinäytteille. Ne olivat kautta linjan mahtavia ja muuttivat käsitykseni nuorista Bordeaux’n punaviineistä. Ensimmäinen viini, jota maistoin suoraan tynnyristä tuolloin vuoden 1983 kesällä, oli Château Prieure-Lichine 1982. Sain tilaisuuden maistaa sitä nyt edesmenneen, legendaarisen viinitilallisen ja kirjailija Alexis Lichinen kanssa, jolla oli ylivertainen neljänkymmenen vuoden kokemus nuorten tynnyrinäytteiden maistamisessa. Hänen mukaansa tämä viini oli “poikkeuksellinen” ja “paras nuori viini” mitä hän koskaan oli maistanut. Alexis oli kutsunut maistelun jälkeiselle lounaalle muutamia ystäviään, kuten Bruno Pratsin (Cos d’Estournel), Anthony Bartonin (LéovilleBarton) ja Jean-Eugene Borien (Ducru-Beaucaillou). Hän kertoi heille että nuoret viinikirjoittajat kuten minä olemme alueen tulevaisuus, ja että heidän pitäisi saada minut ymmärtämään miten loistava vuosikerta 1982 on. Alexis oli erittäin pettynyt siihen miten New York Times ja muutamat muut merkittävät julkaisut väittivät vuosikerran olevan keskinkertainen, perustuen se hyvin aikaiseen nautittavuuteen. Samoihin aikoihin alkoi myös puolivälissä neljääkymmentä oleva amerikkalainen lakimies Robert Parker kirjoittaa viinistä kokopäiväisesti julkaisten muistiinpanojaan The Wine Advocate -nimisessä uutiskirjeessään. Monet ovatkin sitä mieltä että Parkerin ura alkoi hänen ymmärtäessään vuosikerran 1982 erinomaisuuden ennen muita. Vuosikerta 1982 muutti myös Bordeaux’n viinintekijöiden tavan valmistaa viininsä. Siinä korostuivat nyt hedelmäisyys, kypsät pehmeät tanniinit, hiukan normaalia korkeampi alkoholipitoisuus ja alhaisempi hapokkuus. Viinit olivat alusta asti nautittavia. Muutos oli suuri verrattuna aiempiin vuosikertoihin, jotka tuottivat kovia ja tanniinisia viinejä mitkä vaativat vuosia, jopa vuosikymmeniä saavuttaakseen nautittavuutensa. Vuosikerrasta 1982 tulikin “mallikirja-vuosikerta”, eikä vain Bordeaux’n punaviineille vaan koko viinimaailmalle. Useimmat punaviinit tänään noudattavatkin vuoden 1982 reseptiä – ne korostavat hedelmäisyyttä, niiden alkoholiprosentti on selvästi aikaisempaa korkeampi, tanniinit kypsempiä ja hapokkuus alhaisempi. “Nuoret viinit ovat tänään paljon nautittavampia kuin aiemmin”, toteaa Alexandre Thienpont, Vieux-Château-Certanin ja Le Pinin maineikas viinintekijä. Erityisesti Le Pin loi maineensa 1982 vuosikerralla ja aikaisella nautittavuudellaan. Kuuma ja aurinkoinen vuosi 1982 synnytti myös koko joukon uusia viinintekijöitä, jotka ymmärsivät myöhäisemmän sadonkorjuun ja täydellisesti kypsyneiden rypäleiden merkityksen. He ymmärsivät ja hyväksyivät myös uusien, erityisesti amerikkalaisten viinikriitikkojen kuten minun ja Parkerin merki- tyksen viinien kaupankäynnille. USAn markkinat olivat tuolloin suurimmat maailmassa, ja iso osa vuosikerran 1982 parhaista viineistä matkasi Amerikkaan, jossa kuluttajien viinimakua mielytti erityisesti viinien välitön hedelmäisyys ja kauneus. Ne, jotka pystyivät tuolloin kieltäytyivät viinien nauttimisesta ja myivät ne sitten myöhemmin eteenpäin, tuskin katuivat päätöstään, sillä 1982 vuosikerran viinit ovat osoittautuneet yksiksi viinihistorian parhaimmiksi sijoituksiksi. Useimmat ensimmäisen kasvuluokan viinit maksoivat alle 35€ pullolta vuonna 1983, tänään monet niistä maksavat yli 3000€. Itse olen onnekas saadessani nauttia vuoden 1982 Bordeaux’n viinejä säännöllisesti, eivätkä niistä parhaat vieläkään lakkaa hämmästyttämästä minua anteliaisuudellaan, moniuloiteisella hedelmäisyydellään ja kypsillä, pehmeillä tanniineillaan. Ainoa vakavampi haaste tämän loisteliaan vuosikerran viineillä on pullojen vaihteleva kunto. Koska ne ovat yksiä halutuimpia kaupankäynnin kohteita, monet niistä ovat vaihtaneet omistajaa moneen kertaan ja saattaneet matkustaneet muutamia kertoja maailman ympäri mitä erilaisimmissa olosuhteissa. Tästä huolimatta tunnen aina pientä positiivista odotusta mutta myös kaihoa niitä avatessani. Muistuttaahan tämä vuosikerta minua myös aina omista ensiaskeleistani ammattilaisena viinimaailmassa. James Suckling on yksi maailman tunnetuimmista viinikirjoittajista ja kriitikoista. Hän toimi maailman suurimman viinilehden, Wine Spectatorin Senior Editorina 28 vuotta. Tänään hänen osaamistaan voi parhaiten seurata www.jamessuckling.com -sivuilta sekä tietysti FINEn ja thetastingbook.comin kautta. > Ta s t i n g b o o k S u c k l i n g – KUN KAIKKI MUUTTUI 87

88

Teksti: Jaana Rinne Kuvat: Ralf Örn, Dave Van Laere, Jan Crab, Jan Pollers P öydän alla makaavan kultaisen noutajan kuono kohoaa toiveikkaasti tarjoilijan kiirehtiessä lounaslautasta asiakkaalle Brysselin Lola-ravintolassa. Kana ja omenasose on valitettavasti matkalla ihmiselle. Lolassa yksinkertainen belgialaisannos valmistetaan moderniin brasserie-tyyliin. Yhtä hyvin lautasella voisi olla kania manteleiden ja appelsiinikukkien kanssa, tai risottoa ja parmesaanilastuja. Yhtäkaikki, kulinaristeja näyttävät olevan ihmisten lisäksi koirat. Kultainen noutaja ei välitä, vaikka palvelu on hidasta ja tunnelma niin äänekäs, että se käy herkkiin korviin. Mitäpä ihminen tai eläin ei kärsisi hyvän lounaan toivossa? Onneksi Brysselissä ei tarvitse nähdä nälkää. Belgialaisille ravintoloille kun on myönnetty jälleen yli sata Michelin tähteä. Brysselissä Michelin tähdillä palkitut chefit päivittävät perinneruokia, ja raitiovaunukiertoajelulla voi nauttia tähtikokin laatiman menun. Ravintolatähtien tuike on jopa vilkkaampaa kuin Ranskassa ja tekee vaikutuksen, mutta hyvin syödäkseen ei tarvitse haarukoida vain tähtiruokaa. Pelkästään pääkaupungissa on 2000 ravintolaa. Useimmat niistä ovat toimineet vuosia, mutta aina on tilaa kekseliäille yrittäjille. Pelin henki on kuitenkin armoton. Uudet kaatuvat, elleivät täytä korkeaan laatuun tottuneiden asiakkaiden odotuksia. Ja hyvään ruokaan tottunut kansa on asettanut ne korkealle. Jo muinaiset roomalaiset toivat Brysseliin osterit ja simpukat ja tekivät ne muodikkaiksi, mutta vasta myöhempien aikojen valloittajat, eli hollantilaiset, ranskalaiset, espanjalaiset Ta s t i n g b o o k M at k a Pieter Brueghelin maalaukset kertovat, että Belgiassa on aina osattu nauttia ruoasta. Michelin-tähtien maassa tehdään yhä maailman parhaat ”ranskalaiset” perunat, mutta maassa puhaltaa myös uusia, kevyempiä ruokatuulia. Bryssel, Antwerpen ja Brygge muodostavat herkuttelijan kolmion, jossa vierailu on kuin viikon kestävä Martinpäivän juhla. 89

ja itävaltalaiset, lanseerasivat belgialaisen keittiön ydinainekset. Belgian avarat pellot ovat kuin luotuja perunan, parsan ja sikurin viljelemiseen. Pelloilla laiduntaa myös ”pihvi ja ranskalaiset” -annoksen: Blanc Bleu -karja. Ruokatarjontaa täydentävät Ardennesin metsissä viihtyvät villisika ja jänis. Kylmän Pohjanmeren anti maistuu crevettes grises -ravuissa, merianturassa ja Belgian kuuluissa simpukoissa. Tänään Brysselissä tuoksuvat maailman parhaat perunat. Ne, jotka leikataan mahdollisimman ohuiksi terveellisyyden vuoksi, ja uppopaistetaan kaksi kertaa maun ja kolesterolin tuplaamiseksi. St. Catherinen aukiolla pommes fritesin maanläheinen odööri yhtyy Brasserie Jaloan simpukoiden ja äyriäisbaarin saaliin tuoksuihin. Jaloasta saa toki muutakin kuin kalaa. 1600-luvulla rakennetussa kaupunkitalossa sijaitsevassa ravintolassa on kodikas tunnelma. Syntyjään ranskalainen keittiöpäällikkö, Gaetan Colin, tarjoaa modernia ranskalaista ruokaa aasialaisilla vaikutteilla. Pehmeämpääkin pehmeämpi härän poski ja kastanja -saksanpähkinäpiirakka todistavat, että Jaloa on maineensa veroinen. Iltapäivän viipyilevä tunnelma kertoo, että asiakkaat ovat tulleet viihtymään. Ruokataivaasta ei ole kiire kotiin. 90 Raskasta katuruokaa ja kevyttä luomua Elävät banketit Pieter Brueghelin vanhemman maalauksissa todistavat, että syöminen on aina kuulunut flaamilaiseen vapaa-aikaan. Sievät kattaukset eivät sen sijaan ole kuuluneet perinteisesti tuhdin ruoan esillepanoon. Mausteiset Andouillette-ja Boudin-verimakkarat syödään mutkattomin menoin. Ulkona syöminen ei ole Brysselissä halpaa, joten parasta hinta-laatusuhdetta kannattaa etsiä lounasaikaan. Plat du jourin eli päivän annoksen kera voi saada lasin viiniä ja kahvin. Laskua tasapainottaa useassa ravintolassa kohtuullinen viinin hinta. Myös kaupungin kahviloista ja olutbaareista saa mukavaa purtavaa. Pörssin kulmalla sijaitsevaa Le Falstaffia suosi Brysselin vuosinaan Suomen kuuluisin trillerikirjailija Ilkka Remes. Ikivihreän kahvila-ravintolan art nouveau -interiöörissä ruoat jäävät toki harmaiksi eminensseiksi loisteliaan olutvalikoiman rinnalla. Klassisesta Falstaffista on fyysisesti lyhyt mutta henkisesti pitkä matka Bonsoir Claran trendikkääseen miljööseen. Rue Antoine Dansaertin helmi todistaa brysseliläisen ruoan kansainvälisistä vai- kutteista. Ranskalainen ruoka aasialaisilla, italialaisilla ja kalifornialaisilla vaikutteilla tekee vaikutuksen myös salin poikki juoksevaan kissaan. Se ei nappaa katkarapua salaatista, vaan suuntaa suoraan keittiöön parempien makupalojen perässä. Brysselissä syödään myös ihan konkreettisesti ulkona. Viima ei näytä häiritsevän NordSeen edessä jonottavia pukumiehiä eikä ystävättäriä, jotka nauttivat osterikojun uumenissa tusinan fines claires -ostereita valkoviinillä. Osterit maksavat alle kympin, ja samppanjalasillisen hinta on sekin demokraattinen. Belgialaisten superperunoiden käryn rinnalle on noussut viime vuosina terveellisyyteen ja luonnonmukaisiin raaka-aineisiin painottuva ajattelu. Viherpippurikastikkeen takaa erottuu nykyään edelläkävijäravintoloiden oman raakaaineen korostaminen. Se on muuttanut ravintoloiden menut jännittäviksi syömingeiksi, joiden sisältö määräytyy toritarjonnan mukaan. Luomu on esillä myös kaupoissa ja kahviloissa. Exki-ketjun luomuleivät, -pastat ja -salaatit ovat räjäyttäneet ketjun pitkin Belgiaa, Ranskaa ja Italiaa. Yläkaupungissa sokeria ja kermaa välttelevä Soul tarjoaa porkkana-pähkinä-falafelia ja quinoa-risottoa vihreiden papujen, siemenien ja fetan kera. Baareissa istumisen taidetta Belgialaisen keittiön alussa oli ruoka. Ja juoma. Olut on rikkaan ja köyhän, vanhan ja nuoren juoma, ja vaikka siitä ei henkilökohtaisesti hullaantuisi, sitä ei voi ohittaa. Olut on Belgialle yhtä tärkeä kuin viini Burgundille ja tee Englannille. Olut ei ole täällä koskaan pelkkää olutta, vaan 600 laadun, värin ja maun yleisnimike. Olutta valmistavat kaikki munkeista kansallisiin suuryrityksiin. Maassa vierailevat oluenystävät arvostavat juoman moninaisuutta. Täällä tarjoutuukin hieno mahdollisuus tutustua oluen monipuoliseen maailmaan, vierailu vaatii vain hieman paneutumista. Ihan ensimmäiseksi on erotettava vaalea olut tummasta eli blonde brunesta. Sen jälkeen voi siirtyä syvemmälle oluen maailmaan. Chimay, Orval, Rochefort, Westmalle, Westvleteren ja Achel ovat aitoja trappistimunkkien kehittämiä oluita. Orvalia lukuun

Ta s t i n g b o o k M at k a ottamatta munkkioluet ovat ruskeita ja kermaisia. Trappistien oluihin ei kannata tietenkään sotkea Leffen ja Grimbergenin kaltaisia luostarioluita. Vehnäoluista Hoegaardenia, Brugsia ja Limburgsea tarjoillaan sitruunan kera. Erikoisimman olutperheen muodostavat lambicit. Ilman hiivaa kypsyvä lambic-olut tarvitsee pari vuotta aateloituakseen. Lambic on mainio pohja kirsikalla tai vadelmalla maustetulle oluelle. Ale-oluet taas ovat oma lukunsa. Ne pitävät sisällään muun muassa kultaisen Duvelin ja meripihkamaisen De Koninckin. Brysselin baarien ulkonäkö ja tunnelma heijastavat ympäristöä: Sablonissa säihkettä ja Ixelleissa sekä afrikkalaisuutta että snobismia. St Gillesin baareissa on alueelle tyypillinen kylämäinen tunnelma. Grand Placen kiltatalojen pubeissa esiliinalla varustetut tarjoilijat kantavat pöytiin suuria ruoka-annoksia ja isoja olutlaseja. Aukiota ympäröi tiuha baarien verkosto, mutta parhaat paikat löytyvät rue Marche au Chabronilta, gay-korttelin ytimestä. Boulevard Anspachin toisella puolella St-Geryn terassit ovat oluenjuojien käytössä kesät ja talvet, mutta tyylikkäämmät paikat sijaitsevat rue Antoine Dansaertilla. De Walvisin punaiset valot ja kiinalainen Tsing tao -olut kilpailevat L’ Archiducin art deco -interiöörin, jazz-menneisyyden ja alamaailman asiakkaiden kanssa kadun herruudesta. Baarilistaa on myös rakennettu paikan käyttötarkoituksen mukaan. Filosofoimiseen sopii Au Daringman, olutnirvanaan ja unohdukseen Chez Moeder Lambic Fontainas. Lempeään siemailuun kannattaa kiillottaa kengät tai ottaa aidot helmet piirongin laatikosta ja suunnistaa Hotel Métropoleen. Kahdeksan ja puoli -prosenttisen voimaolut Delirium Tremensin mukaan nimetyn Delirium Cafen 2000 belgialaisen ja kansainvälisen oluen sekä 500 geneverin lista ei ole hallusinaatio. 91 Muotoiltua ruokaa ja herkullista muotia Sukeltaakseen syvemmälle belgialaiseen ruokakulttuuriin kannattaa käydä Antwerpenissa ja Bryggessa. Muutama vuosi sitten osuin aamupäiväksi Antwerpenin satamaan. Grote Marktin sivukadun ravintolan ikkunaan oli nostettu pastavuokia herkullisilla kastikkeilla. Sisällä siivottiin avajaisia valmistelevaa ravintolaa. Oli pakko poiketa katsomaan löytyisikö keittiöstä italialainen kokki. Ei löytynyt, vaan paikallisia nuoria. Joskus tulen vielä syömään tänne, sanoin poistuessani. Joulukuussa nautin mainion lounaan tutun ravintolan pienessä pöydässä. Tuoreherneistä soseutettu keitto, munakoisopasta ja tiramisu olivat taivaallisia, mutta niin oli myös kokki, yläkerran köökissä hääräävä nuori mies. Kotiravintolat ovat uusin juttu, kokki kertoi ja kirjoitti lapulle osoitteen. Muodin keskuksena 1990-luvun puolivälistä tunnettu satamakaupunki Antwerpen kuuluu maailman mielenkiintoisimpien kaupunkien joukkoon. Design, arkkitehtuuri ja luovuus ovat saapuneet sinne jokea pitkin. 1100-luvulla alkanut kukoistus nosti 1500-luvun puolivälissä kauppasataman Euroopan kaupan keskukseksi. Reformaatiota seuranneet uskonnolliset mellakat ja Scheldtin sulkeminen antoivat menestykselle kuoliniskun, mutta teollinen vallankumous nosti Antwer- penin maailman kolmanneksi suurimmaksi satamaksi. Nyt kaupunki elää toista kultakautta. Antwerpen on myös herkuttelijan mekka, jonka ravintolamaailma ulottuu Pastan kaltaisista vaatimattomista lounaspaikoista Domen kaltaisiin Michelinin tähtiravintoloihin sekä turkkilaisiin, japanilaisiin ja timanttikauppaa kaupungissa tekevien juutalaisten kosher-ravintoloihin. Ja missä muualla kuin Antwerpenissa voisi syntyä Gingerloveksi kutsuttu inkivääritee, johon Sting palavasti rakastuu? Vain tällaisessa puolen miljoonan asukkaan metropolissa, missä ilmeikkäät kaupunginosat ovat kävelymatkan päässä toisistaan.

92 Antwerpenia ymmärtääkseen on käytävä uudelleen henkiin heränneessä Eilandjen kaupunginosassa. Lounas ravintola Het Pomphuisissa on elämys. Vanhan kuivatelakan pumppuhuoneeseen vuonna 2003 avattu ravintola ylpeilee massiivisten ikkunoiden kaarilla ja ylväällä katolla. Valkoisilta pöytäliinoilta tarjottava ruoka ei voisi olla luovempaa: vuohenjuustosalaattia taateleilla ja omenilla punajuurisiirapin kera. Willem Dockin makasiineja on muutettu loft-asunnoiksi, klubeiksi ja ravintoloiksi ja Eilandjeen avattu MAS-museo on paitsi Antwerpenin ”visuaalinen varasto”, myös kaksi kuukautta eteenpäin täyteen buukatun, kahdella Michelin-tähdellä palkitun ravintola ’t Zilten kotisatama. Satamakaupungin kyky suodattaa vaikutteita näkyy varsinkin muotikorttelissa. Nationalestraatin fashionistat syövät lounasta Camperin kahvilassa ja La Renaissancessa. Muotiliikkeen ja ravintolan yhdistämisen hauskuudesta pääsee nauttimaan myös Verson sisustuksessa. Eikä Antwerpenissa pääse pakoon belgialaista ihanuutta: suklaata. Galler, Guylian, Godiva, Leonidas, Marcolini, Neuhaus kuuluvat Belgian ja maailman suosituimpiin suklaabrändeihin. Antwerpenissa lista kasvaa Buriella, DelReylla ja Goossensilla. Lieven Burien suklaa on silmän herkkua, Del Rey suklaan aatelia. Viime vuonna Amerikan suurlähettiläs tilasi suklaasta valmistettuja postimerkkejä lähettääkseen ne Valkoiseen taloon. Suklaapostimerkit valmisti Goossens. Tupakalla, tequilalla ja laventelilla ja jopa pekonilla täytetyt konvehdit kuuluvat Meirin varren Chocolate Linen valikoimiin. Huolella restauroidun palatsin kahvilassa makunystyröitä miellyttävät suklaan lisäksi taide-esineet ja alkuperäinen kalustus. Romanttista hummeria Herkuttelua voi jatkaa Bryggessa. Sanotaan, että hämärän laskeuduttua vuonna 1400 Brygge nukahti neljäksi sadaksi vuodeksi Ruususen uneen. Kaupunki heräsi vasta 1800-luvun lopulla, kun Waterloon taistelupaikoille vaeltaneet englantilaiset turistit eksyivät kanavakaupunkiin. Sen jälkeen Brygge kuoriutui kepeästi elämään. Nykyään Bryggessä asuu käsityöläisiä, antiikin tuntijoita ja varsinkin gourmet-guruja, joiden maagiset kyvyt ovat jo yksinään hyvä syy lähteä Bryggeen. Bryggessä kannattaa ihan ensimmäiseksi tehdä In Bruges -elokuvasta tutut Brendan Gleesonit nousemalla 366 hengästyttävää rappua keskiaikaiseen kellotorniin. Alas päästyä voi palkita itsensä maistiaisilla ’t Brugs Beertjen 300 oluen kokoelmasta. Iltaisin kanavien valoissa kylpevä Brygge on romantiikan tyyssija. Rakastavaiset elävät suudelmista, mutta myös Duc de Bourgognen Itämeren hummerin energiasta. ”Täydellisen Kruununjalokiven” ruoassa on Ranskan aromi. Simpukat ja ranskalaiset maistuvat vaikkapa katukahvilassa, mutta Den Gouden Harynckin viiriäiset sitruunan kera vaativat syvempää keskittymistä. De Karmelietissa kauhaa pitelee käsissään omistaja ja keittiömestari Geert Van Hecke. Limogesin posliinilautasilta korkean katon alla tarjotut kolmen Michelinin tähden herkut ovat edullisimmillaan lounasaikaan. Bryggessä kannattaa ihastua myös paikalliseen kuohuvaan. De Garre on olutfriikkien suosiossa Tripel de Garre -oluen takia. `T Poatersgat on takuupaikka romantikoille, sillä kynttilöiden valossa on tarjolla 120 olutta! Aamulla Prinsessa Ruususen kannattaa herätä aikaisin. Bryggeen kun ei tulla nukkumaan sadan vuoden unia, vaan keskittymään terveysvaikutuksistaan tunnettuun suklaaseen! Seksikästä suklaata 1500-luvulla seksihaluja yllyttäväksi juoruiltu herkku levisi nopeasti Espanjan hovista muualle Eurooppaan. Kirkko oli asettanut suklaan pannaan, mutta paavi oli voimaton. Rahvaan päästyä suklaan makuun sitä ei pysäyttänyt mikään. Varhaisin kirjallinen dokumentti suklaasta löytyy Bruggestä on vuodelta 1693. Suklaamuseo on must-paikka perusteellisesti asiasta kiinnostuneille. Siellä pääsee tutustumaan belgialaisen suklaan karvaita sävyjä sisältävään historiaan. Vuonna 1884 ensimmäistä kertaa patentoidun belgialaisen suklaan kaakaoprosentti on muuttunut muutaman kerran. Nykysuositusten mukaan suklaan on sisällettävä vähintään 40 prosenttia kaakaota. Vuonna 2000 valtio rekisteröi AMBAO-tuotemerkin, joka määrittää ettei suklaaseen saa lisätä ylimääräisiä kasvirasvoja. Bryggessä on 50 suklaakauppaa, mutta vain viisi tekee suklaata omassa liikkeessään. Michelinin tähdillä palkittua suklaata valmistaa Dominique Persoone, joka on käsityöllään ansainnut konvehdeilleen ruokamaailman ylimmän tunnustuksen. Persoonen suklaissa maistuvat mustat oliivit ja havannalaiset sikarit. Persoonen Chocolate Linessa myydään myös kehomaaliksi tarkoitettua suklaata! Vismarktin alue pursuaa viikonloppuisin antiikkia ja vähemmän aitoa rojua, ja viikolla samoilta apajilta saa ostaa tuliaiseksi Maatjessilliä. Maallista antia sulatellaan kirkkojen ja luostareiden kaupungissa. Bryggen kolmea viimeistä tuulimyllyä restauroidaan. Pian ne ottavat tuulesta vauhtia niin kuin ennen. Itätuulen puhaltaessa sadepilviä avaran flaamilaisen taivaan halki, lokkien ja tiirojen kirkuessa tunnelma taantuu samaksi kuin purjelaivojen lipuessa kaupunkiin kuusisataa vuotta sitten. >

Viva Sartori! Laadukasta seuraa Venetosta – Prego! LAADUKAS JA HYVIN TEHTY TYYLIKÄS HUIPPUVIINI LAADUKAS JA HYVIN TEHTY Sartori Marani Appassimento Sartori Regolo Sartori RV Ruokasuositus: Täyteläiset kala- ja äyriäisruoat. Myös runsaat pastat. Ruokasuositus: Tyylikkäät tummat liharuoat ja riista. Ruokasuositus: Pitkään haudutetut, reilusti yrttiset liharuoat. Viinilehti: “Hyvin kypsän hedelmäinen, lähes eksoottinen ja hunajaisen mausteinen tuoksu. Myös suuntäyttävä maku on lähes poikkeuksellisen kypsän hedelmäinen. Siinä on tuoksun vivahteiden lisäksi erotettavissa kukkaisuutta ja jännittävää parfyymisyyttä. Vaikka maku täyttää suun, tekee miellyttävä hapokkuus kokonaisuudesta eloisan ja tasapainoisen. Viini jättää hieman kukkaisen ja aprikoosisen jälkivaikutelman.” (11,99 €/plo, 533097) Viinilehti: “Moniulotteinen tuoksu jossa on kypsää tummanpunaista marjaisuutta, tyylikästä yrttisyyttä ja paahteisuutta. Keskitäyteläinen maku sekin kypsän hedelmäinen ja mehevä. Tyylikkäästä mausta voi erottaa kypsää kirsikkaa, vadelmaa ja orastavaa nahkaisuutta. Herkullinen hedelmähapokkuus antaa pituutta makuun ja tekee kokonaisuudesta eloisan. Tasainen tanniinisuus kannattelee hedelmäisyyttä mukavasti. Viini jättää harmonisen, viipyilevän jälkivaikutelman.” LÖYTÖ! (14,89 €/plo, 428697) Viinilehti: “Kypsän marjainen, hieman nahkainen ja yrttinenkin, silti varsin hillitty tuoksu. Maku on keskitäyteläinen ja nuorekas. Kirsikkainen marjaisuus kantaa tasaista ja luonteeltaan raikasta makua. Suutuntumaa ryhdittää varsin eloisat hapot, jotka kantavat viiniä hieman nahkaiseen ja paahteiseen jälkivaikutelmaan.“ (8,99 €/plo, 453767) Maahantuoja Kespro Oy

LP_CR2_230x297_EN_HD.pdf 1 12/03/14 14:38 Cuvée Rosé. The Ultimate. C M J CM MJ CJ CMJ photographe Iris Velghe N Alko 69,90 e tuotenumero 558837 ENJOY CHAMPAGNE LAURENT-PERRIER RESPONSIBLY

7 Y KOLUMNI PETTERI LUOTO Ta s t i n g b o o k L u o t o Miles Davisia kyyhkylle ja soavea sienille h elppous on tämän päivän sana ja avain onneen. Matka kotiovelta sienimetsään ja takaisin on typistynyt soittoon kotisohvalta anopille sienimetsän uumeniin. Sieltä jostain salaiselta kannakselta, joihin ei muita hengenheimolaisia toivota, ilmestyi sienikori oven taakse. Korista löytyy syysmetsän kuninkaat, sienien ykkösluokkaa edustavat herkkutatit ja mustat torvisienet. Mukana on myös hyvät kakkossarjalaiset lampaankääpä, hapero, vahverot ja rouskut. Ei muuta kuin sienet keittiöön ja renssaamaan. Kaikki on pian valmista. Enää tarvitsee kuumentaa teflonoitu pannu ja täräyttää päivän sato pannun kautta pediksi lautaselle. Petivieraaksi olen valinnut skotlantilaisen kyyhkysen, jonka lento katkesi haulien törmätessä samalla lentoradalla. Kyyhkynen paistui rintalastan päällä setä-Escoffierin tapaan. Legendaarinen kokki kypsensi rintafileen siten, että sen alaosa on yhä rintalastassa kiinni, eikä se joudu kosketukseen tulikuuman timjamin ja valkosipulivoin turruttamalla pannulla. Rintalasta suojaa ja pitää lihan mehukkaana loppumetreille saakka. Vasta roseepaistamisen (lihan sisälämpö 55-astetta) jälkeen rinta irrotetaan rintalastasta. Lastalle sanotaan goodbye, mutta mehukas punertava rinta hunnutetaan tummalla puolukka-rosmariinikastikkeella ja laitetaan viimeiselle matkalleen arvoisensa sienipedin päälle. Pannu sihahtaa alta aikayksikön, kun hienonnettu shalottisipuli antautuu kuumuudessa. Kuutioitu ylikypsä possun palvikylki hikoilee kohta sipulihakkeen seassa. Samassa jamassa ovat myös isoiksi paloiksi leikatut sienet. Pannulla käy kova kuhina. Ainekset sekoittuvat kuin rockväki toisiinsa Woodstockin kulta-aikoina. Kuumuus leijuu yllä, rosmariinin oksa vierailee pannulla, mutta poistuu sieltä arominsa annettuaan. Rosmariinin maku on hieno, kun sille ei anna liiaksi jalansijaa. Se on mukava vieras, kunhan ymmärtää poistua ajoissa. Lisätään sekaan suolaa. Tässä vaiheessa koko pannun jengi hikoilee kuin viimeistä päivää. Suola ajaa nesteet ulos. Huudatetaan vielä hetki pannulle päätyneitä raaka-aineita. Lisätään murskattua valkosipulia, tuoreita timjamin lehtiä ja hienonnettua persiljaa. Seuraa viimeinen silaus. Muutama lusikallinen smetanaa venäläiseen tapaan pannulle liukastamaan maut toisistaan. Pieni lusikallinen Dijon-sinappia ja homma alkaa olla viimeistä piirtoa myöten selvä. On aika tarkistaa maku – siis ruoalle tarjotun valkoviinin maku. Pieropanin tuottama huippu-Soave 95 Calvarino kyyditsee petivieraitaan. Nyrkkisääntöni on, että Soavea sienille. Lapsille mehua, keksiä ja ongintaa. Kattaus on koko lailla valmis. Lisään vielä pienen rouhaisun mustapippuria paistokseen ja peti on valmis. Sitten kyyhky pedille arvokkaasti pötköttämään. Hetkeä täydentää enää musiikki ja se on Miles Davisia: ’Bye Bye Blackbird’. >

WWW.CHARLESHEIDSIECK.COM Untitled-3 2 3/31/14 2:31 AM Untitled

CHARLES HEIDSIECK BRUT RÉSERVE 564737 48,90 € / 75 cl (Alkoholia 12 %) Charles Heidsieck Brut Réservessä on paljon vuosikertasamppanjalle ominaisia piirteitä, vaikkei se vuosikertasamppanja olekaan. Täyteläisyyden lisäämiseksi sekoituksessa on käytetty maksimimäärä eli 40 % reserviviinejä. Valmistukseen käytetään huolellisesti valikoituja viinejä, määrä on tarkoituksella rajoitettu 60 cru-laatuun, mikä takaa samppanjalle herkullisen ja hienostuneen harmonian. Charles Heidsieck on voittanut lukuisia kansainvälisiä palkintoja. VÄRI Kultaan vivahtava oljenkeltainen väri. Runsaat ja hienot kuplat ovat kehittyneet yli kolmen vuoden kellarikypsytyksen aikana. TUOKSU Monivivahteinen ja runsas tuoksu, jossa aistittavissa vastaleivottujen briossien ja paahdettujen kahvipapujen täyteläisiä aromeja. Tuoksussa on runsaasti auringon kypsyttämien hedelmien, kuten mangon, aprikoosin ja luumun aromeja, jotka yhdistyvät kuivattujen hedelmien, pistaasin ja mantelin sävyihin. MAKU Kuiva, hienostunut ja täyteläinen. Jälkimaku on kahvinen, pähkinäinen ja pehmeän hapokas. Reserviviinit, joista osa on jopa kymmenvuotiaita, antavat samppanjalle rehevyyttä. Charles Heidsieck Brut Réserve kypsyy yli kaksituhatta vuotta vanhojen kalkkikivikellareiden syvyyksissä. Ainutlaatuinen kellarikypsytys antaa samppanjalle aavistuksen meripihkan ja vaniljan vivahteita. CHARLES HEIDSIECK MILLÉSIMÉ BRUT 2000 535457 65,40 € / 75 cl (Alkoholia 12 %) Eleganssin ja monimuotoisuuden perikuva. Charles Heidsieck Millésimé Brut vuosikerta 2000 on yksi maailman palkituimmista vintage brut –samppanjoista. Se on vuoden 2000 lämpimän intiaanikesän huipentuma. Samppanjaa on kypsytetty kahdentoista vuoden ajan kaksituhatta vuotta vanhoissa kellareissa. Samppanjan valmistukseen on tarkoin valikoitu 58% Pinot Noir ja 42% Chardonnay –lajikkeita. Pinot Noir antaa samppanjalle majesteettisen ryhdin. Chardonnay puolestaan tuo samppanjalle monivivahteisen persoonallisuuden. VÄRI Syvän kultainen sävy. Poikkeuksellisen hienot ja pitkäkestoiset kuplat. TUOKSU Kehittynyt ja kypsä tuoksu. Metsän tuoksu sekoittuu kukkaisiin aromeihin. Pinot Noir –rypäleet Grand- ja Premier cru -alueilta antavat samppanjalle valkopippurin, lakritsin ja pippurin aromeja. MAKU Voimakas ja ylellinen, vuosikerralle 2000 tyypillinen maku. Runsaassa maussa punaherukkaa, karhunvatukkaa, mustikkaa ja karamellisoitua kastanjaa. Erittäin pitkä jälkimaku. WWW.CHARLESHEIDSIECK.COM 2:31 AM Untitled-3 3 3/31/14 2:31 AM

.com .fi Sinun viinimaailmasi “Mahtavaa olla mukana tässä erittäin edistyksellisessä viiniyhteisössä. Loistava apuväline viinitiedon lisäämiseen, joka palvelee niin viiniammattilaisia kuin viininharrastajia.” Gerard Basset MW MS OBE, ENGLANTI, Maailman Paras Sommelier 2010 “Huippupalvelu ja helppo käyttää. Voit päästä mukaan osaksi ystävällistä, kokeneiden asiantuntijoiden yhteisöä, jossa jaetaan kokemuksia maailman hienoimmista viineistä. Mistä muualta voi löytää tuoreita arvioita esimerkiksi 1953 Lafitesta tai 1996 Bollingerin Vieille Vignes Françaisesta? Thetastingbook.com on verraton tietopankki kaikille viininystäville ja -keräillijöille.” John Kapon, USA, Toimitusjohtaja, Acker Merrall & Condit – maailman suurin viinihuutokauppatalo “Vihdoinkin minulla on yksi paikka, jossa voin säilyttää kaikki viiniarvioni ja jakaa niitä muiden kanssa ympäri maailmaa.“ Richard Juhlin, RUOTSI, Maailman arvostetuin samppanja-asiantuntija “Tastingbook mahdollistaa vihdoin eräiden maailman merkittävimpien viinikriitikoiden arvioiden näkemisen ilman että heidän tarvitsee ladata arvioitaan eri sivustoille. Vallankumouksellista!” Gareth Birchley, ENGLANTI, Bordeaux Index – Englannin johtava arvoviinien kauppa- ja välitysyritys “Viiniarvioiden tekeminen kirjoittamatta niitä on täydellistä ja vaivatonta. Tastingbook toimii hyvin teet sitten pari viinimerkintää tai satoja. Yhdellä painalluksella kuka tahansa voi jakaa arvionsa ystäviensä tai vaikka kaikkien yhteisön jäsenten kanssa.” Jeff Leve, YHDYSVALLAT, The Wine Cellar Insider -verkkosivusto Luo oma viinimaailmasi ja liity kansainväliseen Tastingbookiin nyt! Se on nopeaa, helppoa ja ilmaista! Liity: tastingbook.fi © © Tastingbook Tastingbook 2013 2014 Tuottajat: Tuottajat: Viiniasiantuntijat Viiniasiantuntijat yli yli 20 20 maasta, maasta, FINE FINE Magazines Magazines –– maailman maailman johtavat johtavat arvoviinilehdet, arvoviinilehdet, Champagne Champagne Magazine Magazine –– maailman maailman ainoa ainoa samppanjalehti, samppanjalehti, 92-93_TB-mainos-fi.indd 92 11/26/13 3:44 PM 92-93_T

Maailman ensimmäinen tekoälyyn perustuva apuväline viinien arviointiin ja sosiaalinen verkkoyhteisö. Tastingbookin avulla voit: Päästä helposti kurkistamaan viiniarvioihisi missä ikinä oletkaan. Tehdä viiniarviot helposti ja nopeasti – jopa 20 sekunnissa – kirjoittamatta sanaakaan! Jakaa arvioita, kuvia ja kokemuksiasi ystäviesi ja viiniammattilaisten kanssa. Löytää ajantasalla olevat viiniarviot ja pullokuvat maailman hienoimmista ja harvinaisimmista viineistä. Tehdä arvioita omalla kielellä – suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, ranskaksi, saksaksi, espanjaksi, portugaliksi tai vaikkapa kiinaksi. Löytää helposti ja viihdyttävästi opettavaista tietoa viineistä, tuottajista ja vuosikerroista Oppia maistamaan viinejä Tastingbookissa yli 20 maasta olevien viiniasiantuntijoiden avulla. FINEst WINEs WINEs –– maailman maailman ainoa ainoa viinisijoituslehti, viinisijoituslehti, Acker Acker Merrall Merrall && Condit Condit –– maailman maailman johtava johtava viinihuutokauppatalo, viinihuutokauppatalo, ja ja SINÄ SINÄ –– maailmasi maailmasi tärkein tärkein viinikriitikko. viinikriitikko. FINEst 3:44 PM 92-93_TB-mainos-fi.indd 93 11/26/13 3:44 PM

M it ä u u si a e lä m y k si ä G ol d C ar d av aa sin ul le ? , Matku sta lentok enttäl ounge n rauha sta maailm an ääriin nauti parhaiden ravintoloiden erikoiseduist a ja osta liput konse rtteih in ennen muita . Gold Card on avaimesi uusiin elämyksiin. Tutustu kaikkiin etuihin. americanexpress.fi/goldcard