I K K U N A N A U T I N T O J E N M A A I L M A A N UUSI LE HTI! NYT 2.90E maailma Essi Avellan MW suosittelee LUO OMA VIINIMAAILMASI Kuuluisuuksien viinitilat J U L K K I K S E T Kauden suositusviinit V I I N I N Ä Ä R E L L Ä

Kaikkienaikojen suurin Kaikkien Kaikkien Kaikkien aikojen aikojensuurin suurin suurinmallisto mallisto mallistouu mallivuosi 2014 tuo mukanaan kaikkien aikojen mallistouudistuksen. Kuuden Volvon Volvon Volvon mallivuosi mallivuosi mallivuosi 2014 2014 2014 tuo tuo tuo mukanaan mukanaan mukanaan kaikkien kaikkien kaikkien aikojen aikojen aikojen suurimman suurimman suurimman mallistouudistuksen. mallistouudistuksen. mallistouudistuksen. Kuuden Kuuden Kuuden Volvon uudistus tuo sekä ulkoettä sisätiloihin skandinaavista muotoilua ison ison ison Volvon Volvon Volvon uudistus uudistus uudistus tuo tuo tuo sekä sekä sekä ulkoulkoulkoettä että että sisätiloihin sisätiloihin sisätiloihin uutta uutta uutta skandinaavista skandinaavista skandinaavista muotoilua muotoilua muotoilua jajajaja vetovoimaista dynaamisuutta. Monet tekniset uudistukset tekevät ajonautinnosta entistä vetovoimaista vetovoimaista vetovoimaista dynaamisuutta. dynaamisuutta. dynaamisuutta. Monet Monet Monet tekniset tekniset tekniset uudistukset uudistukset uudistukset tekevät tekevät tekevät ajonautinnosta ajonautinnosta ajonautinnosta entistä entistä entistä nautittavamman ja autosta entistä turvallisemman. nautittavamman nautittavamman nautittavamman ja ja autosta ja autosta autosta entistä entistä entistä turvallisemman. turvallisemman. turvallisemman. Koeajettavissa uudistuneet Volvo -mallit. Koeajettavissa Koeajettavissa Koeajettavissa uudistuneet uudistuneet uudistuneet Volvo Volvo Volvo -mallit. -mallit. -mallit. Suunniteltu sinua varten Suunniteltu Suunniteltu Suunniteltu sinua sinua sinua varten varten varten High Tech -paketti uudistuneisiin Volvo -malleihin nyt alkaen 717 €* Uusi High Tech -paketti sisältää halutut varusteetVolvo erittäin edullisesti. Se on saatavilla uudistuneisiin isoihin mallivuoden 2014 Volvoihin. High High High Tech Tech Tech -paketti -paketti -paketti uudistuneisiin uudistuneisiin uudistuneisiin Volvo Volvo -malleihin -malleihin -malleihin nyt nyt nyt alkaen alkaen alkaen 717 717 717 €*€*€* Volvo onTech Call | Navigointijärjestelmä euroopan kartoilla | edullisesti. AudioSe High Performance Multi Mediaisoihin 7”isoihin värinäytöllä | Digitaalimittaristo kolmella näyttögrafiikalla Uusi High Tech -paketti sisältää halutut varusteet erittäin on saatavilla uudistuneisiin isoihin mallivuoden 2014 Volvoihin. Uusi Uusi High High Tech -paketti -paketti sisältää sisältää halutut halutut varusteet varusteet erittäin erittäin edullisesti. edullisesti. Se onSe on saatavilla saatavilla uudistuneisiin uudistuneisiin mallivuoden mallivuoden 2014 2014 Volvoihin. Volvoihin. Uusi High Tech -paketti sisältää halutut varusteet erittäin edullisesti. Se on saatavilla uudistuneisiin isoihin mallivuoden 2014 Volvoihin. *High Tech -paketti uudistuneisiin Volvo malleihin: 717 € High (CO 103?249 g/km). Esimerkkihinta S60| D2 autoveroton hinta 600 €, autovero 117 €, kokonaishinta 717 €. Volvo Volvo Volvo onon Call on Call Call |Call Navigointijärjestelmä | Navigointijärjestelmä || Navigointijärjestelmä euroopan euroopan euroopan kartoilla kartoilla kartoilla | €Audio |?1 Audio || 016 Audio High High Performance Performance Multi Multi Multi Media Media Media 7” 7” värinäytöllä 7” värinäytöllä värinäytöllä Digitaalimittaristo | Digitaalimittaristo |-malliin: kolmella kolmella kolmella näyttögrafiikalla näyttögrafiikalla näyttögrafiikalla 2 Performance Volvo on Navigointijärjestelmä euroopan kartoilla Audio High Performance Multi Media 7” värinäytöllä | Digitaalimittaristo Digitaalimittaristo kolmella näyttögrafiikalla *High *High *High Tech Tech Tech -paketti -paketti -paketti uudistuneisiin uudistuneisiin uudistuneisiin Volvo Volvo Volvo malleihin: malleihin: malleihin: 717 717 717 € ?1 € ?1 €€ 016 ?1 016 € 016 (CO € (CO €€2(CO 103?249 103?249 103?249 g/km). g/km). g/km). Esimerkkihinta Esimerkkihinta Esimerkkihinta S60 S60 S60 D2 D2 -malliin: D2 -malliin: -malliin: autoveroton autoveroton autoveroton hinta hinta hinta 600 600 600 €, autovero €, €, autovero 117 117 €, 117 kokonaishinta €, €, kokonaishinta 717 717 717 €. €. €. *High Tech -paketti uudistuneisiin Volvo malleihin: 717 ?1 016 (CO 103?249 g/km). Esimerkkihinta S60 D2 -malliin: autoveroton hinta 600 €, autovero autovero 117 €, kokonaishinta kokonaishinta 717 €. 2 22 VolvoMY14_FINE_472x297_kaikkimallit.indd All Pages

uudistus uudistus uudistus ouudistus uudistus Volvocars.fi Volvo S60 -mallisto alkaen: autoveroton hinta 26 000 €, autovero 7 223,45 €, kokonaishinta 33 223,45 €. EU-yhd. 3,9?9,9 l/100 km, Volvocars.fi CO 103?231 g/km. Volvocars.fi Volvocars.fi Volvocars.fi 2 Volvo V60 -mallisto alkaen: autoveroton hinta 27 000 €, autovero 7 847,71 €, kokonaishinta 34 847,71 €. EU-yhd. 4,1?10,2 l/100 km, CO2 108?237 g/km. Volvo Volvo Volvo S60 S60 S60 -mallisto -mallisto -mallisto alkaen: alkaen: alkaen: autoveroton autoveroton autoveroton hinta hinta hinta 26 2626 000 000 000 €, €, autovero €,autovero autovero 77 223,45 223,45 €,€,€, kokonaishinta €,kokonaishinta kokonaishinta 33 33 223,45 223,45 223,45 €.€. €.EU-yhd. EU-yhd. 3,9?9,9 3,9?9,9 3,9?9,9 l/100 l/100 l/100 km, km, km, CO CO CO 103?231 103?231 103?231 g/km. g/km. g/km. Volvo S60 -mallisto alkaen: autoveroton hinta 26 000 €, autovero 7 223,45 €, kokonaishinta 33 223,45 €. EU-yhd. 3,9?9,9 l/100 km, CO 103?231 g/km. Volvo V70 -mallisto alkaen: autoveroton hinta 33 100 €, autovero 67223,45 857,44 kokonaishinta 3933 957,44 €.EU-yhd. EU-yhd. 4,2?10,2 l/100 km, CO 109?237 g/km. 22 2 2 2 Volvo Volvo Volvo V60 V60 V60 -mallisto -mallisto -mallisto alkaen: alkaen: alkaen: autoveroton autoveroton autoveroton hinta hinta hinta 27 2727 000 000 000 €, €,autovero €,autovero autovero 77847,71 7847,71 847,71 €,€,kokonaishinta €, kokonaishinta kokonaishinta 34 3434 847,71 847,71 847,71 €.€.EU-yhd. €.EU-yhd. EU-yhd. 4,1?10,2 4,1?10,2 4,1?10,2 l/100 l/100 l/100 km, km, km, CO CO CO 108?237 108?237 108?237 g/km. g/km. g/km. Volvo V60 -mallisto alkaen: autoveroton hinta 27 000 autovero 847,71 €, kokonaishinta 34 847,71 €. EU-yhd. 4,1?10,2 l/100 km, CO 108?237 g/km. Volvo S80 -mallisto alkaen: autoveroton hinta 32 400 €,€, autovero 67 531,14 €., kokonaishinta 38 931,14 €. EU-yhd. 4,1?9,9 l/100 km, CO g/km. 2 22 107?231 2 2 Volvo Volvo Volvo V70 V70 V70 -mallisto -mallisto -mallisto alkaen: alkaen: alkaen: autoveroton autoveroton autoveroton hinta hinta hinta 33 3333 100 100 100 €,100 €,autovero €,autovero autovero 66857,44 6857,44 857,44 €,€,kokonaishinta €,kokonaishinta kokonaishinta 39 3939 957,44 957,44 957,44 €.€.EU-yhd. €.EU-yhd. EU-yhd. 4,2?10,2 4,2?10,2 4,2?10,2 l/100 l/100 l/100 km, km, km, CO CO CO 109?237 109?237 109?237 g/km. g/km. g/km. Volvo V70 -mallisto alkaen: autoveroton hinta 33 autovero 857,44 kokonaishinta 39 957,44 €. EU-yhd. 4,2?10,2 l/100 km, CO 109?237 g/km. Volvo XC60 -mallisto alkaen: autoveroton hinta 35 500 €,€, autovero 106 342,58 €,€, kokonaishinta 45 842,58 €. EU-yhd. 5,3?10,7 l/100 km, CO g/km. 2 22 139?249 2 2 Volvo Volvo Volvo S80 S80 S80 -mallisto -mallisto -mallisto alkaen: alkaen: alkaen: autoveroton autoveroton autoveroton hinta hinta hinta 32 3232 400 400 400 €, €, autovero €,autovero autovero 66 531,14 6 531,14 531,14 €.,€.,€., kokonaishinta kokonaishinta kokonaishinta 38 3851 38 931,14 931,14 931,14 €.€.€.EU-yhd. €.EU-yhd. EU-yhd. 4,1?9,9 4,1?9,9 4,1?9,9 l/100 l/100 l/100 km, km, km, CO CO CO 107?231 107?231 107?231 g/km. g/km. g/km. Volvo S80 -mallisto alkaen: autoveroton hinta 32 400 autovero 6 531,14 €., kokonaishinta 38 931,14 €. EU-yhd. 4,1?9,9 l/100 km, CO 107?231 g/km. Volvo XC70 -mallisto autoveroton hinta 39 600 €,€, autovero 11 546,21 €, kokonaishinta 146,21 EU-yhd. 5,3?10,6 l/100 km, CO g/km. 2 22 139?248 2 2 Volvo Volvo Volvo XC60 XC60 XC60 -mallisto -mallisto -mallisto alkaen: alkaen: alkaen: autoveroton autoveroton autoveroton hinta hinta 35 3535 500 500 500 €,500 €,autovero €, autovero autovero 10 1010 342,58 342,58 342,58 €,€,kokonaishinta €, kokonaishinta kokonaishinta 45 4545 842,58 842,58 842,58 €.€.EU-yhd. €. EU-yhd. EU-yhd. 5,3?10,7 5,3?10,7 5,3?10,7 l/100 l/100 l/100 km, km,km, CO CO CO 139?249 139?249 139?249 g/km. g/km. g/km. Volvo XC60 -mallisto alkaen: hinta 35 €, autovero 10 342,58 €, kokonaishinta 45 842,58 €. EU-yhd. 5,3?10,7 l/100 km, CO 139?249 g/km. Hintoihin lisätään toimituskulut 600 €.autoveroton Kuvanhinta autot erikoisvarustein. 22 2 2 Volvo Volvo Volvo XC70 XC70 XC70 -mallisto -mallisto -mallisto alkaen: alkaen: alkaen: autoveroton autoveroton autoveroton hinta hinta hinta 39 3939 600 600 600 €,600 €,autovero €, autovero autovero 11 1111 546,21 546,21 546,21 €,€,kokonaishinta €, kokonaishinta kokonaishinta 51 5151 146,21 146,21 146,21 €.€.EU-yhd. €. EU-yhd. EU-yhd. 5,3?10,6 5,3?10,6 5,3?10,6 l/100 l/100 l/100 km, km,km, CO CO CO 139?248 139?248 139?248 g/km. g/km. g/km. Volvo XC70 -mallisto alkaen: autoveroton hinta 39 €, autovero 11 546,21 €, kokonaishinta 51 146,21 €. EU-yhd. 5,3?10,6 l/100 km, CO 139?248 g/km. 22 2 2 Hintoihin Hintoihin Hintoihin lisätään lisätään lisätään toimituskulut toimituskulut toimituskulut 600 600 600 €.€. Kuvan Kuvan €. Kuvan autot autot autot erikoisvarustein. erikoisvarustein. erikoisvarustein. Hintoihin lisätään toimituskulut 600 €. Kuvan autot erikoisvarustein. 5/29/13 1:49 PM

It’s a long and winding road to become a real Barista.

But there is a shorter route. Every Barista has their secret. What will be yours? www.nespresso.com/maestria

Sinun viinimaailmasi Tastingbook Viini&Ruoka on ensimmäinen julkaisu maailmassa, joka yhdistää ennenkokemattomalla tavalla viineistä ja ruoasta kiinnostuneet kuluttajat yhdessä maailman johtavien viiniasiantuntijoiden ja keittiömestareiden kanssa. Näyttävällä ulkoasulla ja monipuolisilla digitaalisilla ominaisuuksilla varustettu lehti tuo viinimaailman edistyksellisimmän sosiaalisen median ja sen suomalaisille räätälöidyn Tastingbook.fi -maailman lukijoiden ulottuville kertoen heille viihdyttävästi viineistä ja niiden ympärillä olevasta lifestylesta sekä parhaista Suomessa saatavista viineistä ja niille sopivista ruoista. Neljä kertaa vuodessa ilmestyvä 96-sivuinen lehti julkaistaan niin interaktiivisena digitaalisena julkaisuna kuin painettunakin. Mainostajalle interaktiiviset digitaaliset lehdet tarjoavat suoran kanavan myydä ja markkinoida tuotteita ja palveluita lukijoille, ohjata lukija erikoiskampanjoiden pariin sekä tehostaa näkyvyyttä esimerkiksi tv-spottien avulla. Painettua lehteä myydään Lehtipisteiden kautta hintaan 3,90€ ja digitaalinen lehti jaellaan suorajakeluna yhteistyökumppaniemme kautta loppukuluttajalle veloituksetta. Sen lisäksi lehdellä on 100.000 kappaleen jakelu iPad-applikaation kautta. Mobiilisovellukset FINE Tastingbook-applikaatioiden avulla kannat mukanasi kätevästi Tastingbook Viini&Ruoka -lehtiä ja viinioppaita. 6 Tastingbook Viini&Ruoka -applikaation avulla voit lisäksi helposti etsiä tietoa viineistä, tehdä nopeat muistiinpanot maistamistasi viineistä ja tallentaa ne viinitietokantaasi sekä jakaa viinikokemuksia kavereidesi kanssa. Tastingbook Ruokaviini -applikaation avulla löydät sopivat viinit ruoalle kuin ruoalle. Apuväline viininmaisteluun Tastingbook.fi:stä löydät uudenlaisen viinien muistiinpanotyökalun, jossa viiniarviot voi tehdä nopeasti ja vaivattomasti. Muistiinpanojen tekemisessä ja viinien kuvailussa voi apuna käyttää asiantuntija-apua.

Viinipedia Tastingbookin kotimaiset ja kansainväliset verkkosivustot tarjoavat maailman monipuolisimman tekoälyllä varustetun viinitietokannan, josta voi löytää kattavan määrän tietoa viineistä, tuottajista, vuosikerroista ja asiantuntijoiden arvioista. www.thetastingbook.fi I K K U N A N A U T I N T O J E N M A A I L M A A N UUSI LE HTI! NYT 2.90E Essi Avellan MW suosittelee LUO OMA VIINIMAAILMASI Kuuluisuuksien viinitilat J U L K K I K S E T Kauden suositusviinit V I I N I N Ä Ä R E L L Ä Lehti Tastingbook-lehti kertoo mitä viinimaailmassa tapahtuu niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Lehti on ikkuna Tastingbookin sosiaalisen median maailmaan. Lehdessä esitellään Tastingbook-käyttäjien suosituimmat viinit, maailman parhaiden viiniammattilaisten viinisuosituksia sekä arvostettujen huippukokkien viineille sopivia reseptejä. Tätä täydentämään lehdessä esitellään mielenkiintoisia viinitiloja, haastatellaan viinintekijöitä ja tavataan viinilasin äärellä kiinnostavia julkisuuden henkilöjä. Digitaalisissa lehdissä artikkelit ja ilmoitukset heräävät eloon videoin ja verkkolinkityksin. Lehtiä lukiessa on mahdollista tehdä myös varauksia, ostaa tuotteita ja palveluita poistumatta lehden sivuilta. Digitaalisten lehtien kautta voi suoralinkitysten kautta päästä suoraan Tastingbook.fi -maailmaan. Sosiaalinen media Viiniä ruoalle Tastingbook.fi avaa ovet viinimaailmaan, jossa voit jakaa ja vaihtaa kokemuksiasi viiniystävien kanssa, luoda kontakteja viinintekijöihin, huippusommeliereihin ja viiniasiantuntijoihin ympäri maailmaa. www.thetastingbook.fi Fi n e Ta s t i n g B o o k maailma 7

Kirjoittajia Essi Avellan MW Essi Avellan on Suomen ensimmäinen Master of Wine, ja toinen koskaan Pohjoismaista. Master of Wine tutkinnon yhteydessä hänet palkittiin Tim Derouet Memorial Awardilla sekä Lily ­Bollinger-mitalilla erinomaisuudesta. Essi Avellan on sekä FINE Samppanja että kansainvälisen FINE Champagne -lehden päätoimittaja, ja toimii neuvonantajana muissa Fine Publishingin julkaisuissa. Lisäksi hän mm. kirjoittaa samppanjakirjoja sekä artikkeleita useisiin kansainvälisiin viinijulkaisuihin. Meri Kukkavaara Meri Kukkavaara toimii kansainvälisen FINE Champagne -lehden kustantajana, sekä FINE Samppanja -lehden vastaavana päätoimittajana. Hän kirjoittaa artikkeleja matkailusta, arkkitehtuurista ja ruoasta. Kukkavaaralla on laaja työkokemus taiteen ja antiikin parista. Hän on myös saanut koulutuksen ja työskennellyt sisustusarkkitehtuurin sekä taideterapian saralla. Juha Lihtonen Juha Lihtonen on FINE the Wine Magazinen päätoimittaja sekä moninkertainen sommelierien Suomen mestari ja Pohjoismaiden paras sommelier 2003. Lihtonen on toiminut viinikouluttajana, viiniaiheisen radio-ohjelman isäntänä ja viinikirjoittajana sekä kirjoittanut kirjoja viinin ja ruoan yhdistämisestä. 8 Pekka Nuikki Pekka Nuikki, FINE-lehtien perustaja ja Finen kansainvälisten lehtien vastaava päätoimittaja, on yksi Euroopan johtavista arvoviinien asiantuntijoista. Hän on julkaissut parikymmentä kansainvälistä viini- ja taidekirjaa, muun muassa huippuviineistä ja niiden historiallisista vuosikerroista kertovan Drinking History 1870–1970, Bordeaux’ta käsittelevän taidekirjan Wine Views, sekä teokset Château Mouton-Rothschild Tasting & Art 1924/1945–2003 ja 100 Masterpieces of German Wine. Nuikki on myös kansainvälisesti palkittu valokuvaaja ja on toiminut mainostoimiston luovana johtajana. Hän on maailman onnekkain seitsemän hole-in-onen mies. Andreas Larsson Andreas Larsson on FINE -lehtien vakituinen kolumnisti. Larssonin on valittu vuoden 2002 parhaaksi sommelieriksi Pohjoismaissa, vuoden 2004 parhaaksi sommelieriksi Euroopassa ja vuoden 2007 parhaaksi sommelieriksi maailmassa. Hän on myös työskennellyt Tukholman parhaissa ravintoloissa ja voittanut Wine International Sommelier Challenge -kisan vuonna 2005. Hän kuuluu Grand Jury Européen -viiniraatiin ja osallistuu tuomarina useisiin viinikilpailuihin. Vastaava päätoimittaja/ Editor-in-Chief Pekka Nuikki Päätoimittaja/ Managing Editor Juha Lihtonen Editorial Advisers pekka.nuikki@fine-magazines.com juha.lihtonen@fine-magazines.com Essi Avellan MW essi.avellan@fine-magazines.com Meri Kukkavaara meri@fine-magazines.com Creative Director Avustajat/ Contributors Käännökset/ Translations Teemu Timperi teemu.timperi@fine-magazines.com Toni Aikasalo, Edward Kaukoranta, Jaana Rinne, Anssi Lihtonen, Samuil Angelov, Hans Välimäki, Jan-Erik Paulson, James Suckling Eva Malkki, Tomi Snellman Valokuvaajat/ Photographers Kaj Ewart, Pekka Nuikki, Michael Boudot, Elvi Rista Senior Advisers Stefan Widomski, Jari Väyrynen, Arto Leino, Jarmo Hietaranta Media contacts Juha Lihtonen Hinta /Price juha.lihtonen@fine-magazines.com 2,90 € / www.fine-magazines.com Paino/Printing House Edita Oy Tiedustelut/Inquiries www.fine-magazines.com subs@fine-magazines.com Puh. 010 289 1000 Kustantaja/Publisher Oy Fine Publishing Helsinki Ltd Vattuniemenkuja 4 E 00210 Helsinki Richard Juhlin Richard Juhlin on tunnettu samppanja-asiantuntija, joka pitää hallussaan maailmanennätystä maistettujen samppanjoiden määrässä. Tähän päivään mennessä 6946 eri samppanjaa on päässyt hänen lasiinsa maisteltavaksi. Hän on myös kirjoittanut aiheesta useita kirjoja: Champagneboken (1995), 2000 Champagnes (1999), The Great Tasting (2000), 3000 Champagnes (2002), 4000 Champagnes (2004) sekä Richard Juhlin Champagne Guide (2008). Vuonna 2002 Juhlin vastaanotti ”Merite de Agricole” -tunnustuksen Ranskan maatalousministeriöltä. © Tastingbook 2013 Powered by: Wine professionals from over 20 countries, FINE – the world’s leading fine wine magazines, Champagne Magazine – the world’s only Champagne magazine, FINEst WINEs – the world’s only wine investing & collecting magazine, Acker Merrall & Condit – the world’s number one wine auction house, and You – your world’s most important wine critic.

Neljä vuotta sitten toimme Suomen markkinoille innovatiivisen uuden viinimedian – lehden nimeltä FINE Viini&Ruoka. Kyseessä ei ollut perinteinen painettu aikakausilehti vaan julkaisu, joka mukautui erilaisiin medioihin aina painetusta lehdestä digitaalisiin lehtiin ja mobiilisovelluksiin. Lehteä kehitettiin digitaalisten ominaisuuksien ehdoilla interaktiivisiksi. Lukijoilla oli mahdollisuus syventyä artikkeleihin uudella tavalla. He saattoivat tutustua tuottajiin videohaastatteluiden avulla, tai katsella ruoka-ohjelmia, jossa arvostetut keittiömestarit loihtivat lehdessä esitellyistä resepteistä herkullisia annoksia. Artikkeleista ja mainoksista saattoi tehdä vaivattomasti tuotetilauksia, ruokaostoksia, autojen koeajovarauksia, tai varata matkoja, hotellihuoneita tai pöytiä suositelluista ravintoloista. Innokkaimmat viininnautiskelijat saattoivat jopa merkitä lehden viiniarvioiden yhteyteen omat pisteensä ja kommenttinsa. Edistyksellistä, mutta edellä aikaansa? Niin ainakin moni kollegani totesi. He olivat osin oikeassa. Teimme tuolloin huomispäivän mediaa. Tosin 1,2 miljoonan digitaalisen lehden jakelu, pari kymmenen tuhannen mobiilisovelluksen tilaajakanta ja painetut lehdet antoivat vahvat viitteet siitä, että teimme oikeita asioita ja että huominen oli lähempänä kuin moni uskoikaan. Tänään on se huominen. Tosin mediaviestintää ajatellen paljon monimuotoisempana kuin aiemmin. Nykyhetkessä kuluttajat eivät suostu olemaan yksin mediaviestintää vastaanottavana tahona. He haluavat vaikuttaa ja tulla kuulluksi. He haluavat jakaa kokemuksiaan palveluista ja tuotteista, joita meille eri medioiden kautta tarjotaan ja heidän äänensä vaikuttavat myös meidän valintoihin. Kyseessä on sosiaalisen median vallankumous, joka on syntynyt aikana jolloin kehitimme FINE Viini&Ruoka mediaa. Oivalsimme kehitystyön aikana ettei yksin digitaalisesti moniulotteinen lehti riitä palvelemaan huomisen kuluttajia. Ollaksemme kiinnostava media, meidän oli pystyttävä tarjoamaan lehtien kautta lukijoillemme kanava vaikuttaa. Kehitimmekin lehtien ohella viinimaailman dynaamisimman sosiaalisen median Tastingbookin – yhteisön jossa maailman parhaat sommelierit, tunnetut viinikriitikot, huipputuottajat, viinikauppiaat ja viinintekijät sekä lukematon joukko viineistä kiinnostuneita kuluttajia ympäri maailmaa tallentavat ja jakavat viinikokemuksiaan apunaan edistyksellinen tekoälyyn perustuva viininarviointityökalu. On tullut aika yhdistää nämä mediat. Sen seurauksena olemme luoneet monikanavaisen median viinimaailmaan, jossa viineistä kiinnostuneet ja siitä elantonsa saavat ihmiset kohtaavat ja muokkaavat sitä. Edessäsi oleva Tastingbook Viini&Ruoka -lehti on ikkuna ja ovi tuohon maailmaan. Pyydänkin sinua astumaan Tastingbook-maailmaan, luomaan yhteyksiä viinialan ammattilaisiin ja vaikuttajiin, ja olemaan mukana kehittämässä viinimaailmaa yhdessä kanssamme. > Juha Lihtonen Päätoimittaja Fi n e P ä ä k i r j o i t u s Tastingbook – sinun viinimaailmasi 9

Sinun viinimaailmasi TastingBook -sisältö Viinit valkokankaalla s52 I K K U N A N A U T I N T O maailma 10 LUO OMA VIIN Kuuluisuuksien viinitilat Richard Juhlin New Yorkissa s65 Kauden suositusviinit! s13 J U L K K I K S E T V I

Jouko Mykkänen O J E N M A A I L M A A N UUSI LE HTI! NYT 2.90E s28 Essi Avellanin suosituskuohuvat Mielenkiintoisia kuohuviinejä tehdään paljon muistakin rypäleistä kuin klassista samppanjalajikkeista. Perlugo on raikas ja luonteikas Verdicchio -lajikkeesta tuotettu viini Italian Castelli di Jesista. s22 Fi n e Ta s t i n g B o o k Maistaja Essi Avellan MW Viinikirjailija Essi Avellan MW suosittelee 11 NIMAAILMASI Kauden suositusviinit I I N I N Kuuluisuuksien viinitilat Francis Ford Coppola Ä Ä R E L L Ä Sisältö s36 TastingBook Maailma s. 6 • Pääkirjoitus s. 9 • Tb:n Kauden suositusviinit s. 13 • Essi Avellanin suosituskuohuvat s. 22 • Nuikki kolumni s. 24 • Paras viinilasi punaviineille s. 26 • Maistaja Jouko Mykkänen s. 28 • Tastingbook V&R Ravintolasuositukset Suomessa s. 30 • Kuuluisuuksien viinitilat s. 36 • Viinit valkokankaalla s. 52 • Viiniaakkoset Toskana ­s. 55 • Richard Juhlin New Yorkissa s. 65 • Heidsieck 1907 – Merenpohjasamppanja s. 66 • Parasta pihvilihaa s. 74 • Juustoherkkuja Alpeilta s. 82 • Paratiisi Malediiveilla s. 86

Kaikki tarvitsemasi viinin ja samppanjan tarjoilemiseen, nauttimiseen ja säilyttämiseen. Kotiin tai lahjaksi. UUTUUS! Corkcicle viininjäähdytin. 32,50 € TARJOUS! Spiegelau Vino Grande -sarjan lasit. Osta 3 - saat 4 Nyt 30,00 € Upeat Philippe Jamessen suunnittelemat Grand Champagne lasit. 6 kpl 132,00€ Menu viinikarahvi lasikorkilla. 70,90 € Klassinen Vinturi viininilmaaja. 55,00€ UUTUUS! Nachtmann Supreme viinilasit. 4 kpl 45,00 € Tutustu ja tilaa kätevästi verkkokaupastamme tai tule käymään myymälässämme: Töölöntorinkatu 5, Helsinki. Avoinna Ark. 11 - 18 ja la 10 - 15. Tiedustelut: info@ceestashop.com tai 040 177 9003. * Verkkokaupasta tilattaviin tuotteisiin lisätään toimitus- ja postikulut. Maksu tutuilla ja turvallisilla maksutavoilla.

91 Coma Vella 2005 Espanja punaviini 30,90€ 89 Barón de Ley Reserva Espanja punaviini 15,52€ 89 Torres Mas Borràs 2008 Espanja punaviini 28,90€ 88 Fogs Head Reserve Pinot Noir 2011 USA punaviini 14,99€ Fi n e Ta s t i n g B o o k Suomen viinimaailman ykkössivuston Tastingbook.fi -käyttäjien syyskauden suosikkiviinit 88 Beringer Clear Lake Zinfandel 2010 Espanja punaviini 17,99€ 13 87 Santiago 1541 Syrah Cabernet Malbec Chile punaviini 6,98€ 87 Columbia Crest Two Vines Cabernet Sauvignon 2010 USA punaviini 11,60€ 85 Primitivo Doppio Passo 2012 Italia punaviini 31,90€ Maa Viinityyppi Hinta Rudi Pichler Terrassen Grüner Veltliner 2011 Itävalta valkoviini 24,80€ La Chablisienne Chablis ”le finage” 2011 Ranska valkoviini 15,99€ Chile valkoviini 13,90€ Ranska valkoviini 16,90€ Chile valkoviini 8,98€ Punaviinit Pisteet Maa Viinityyppi Hinta Valkoviinit Pisteet 91 90 89,5 Ona Anakena Riesling Viognier Chardonnay 2010 88 Joseph Drouhin Rully 2010 87 Cono Sur Bicicleta Riesling 2012 87 Thomas Hyland Chardonnay 2011 Australia valkoviini 12,99€ 87 Paul Zinck Riesling Prestige 2010 Ranska valkoviini 12,68€ 86 Blitz Riesling 2011 Saksa valkoviini 8,69€ Syksy on suomalaisille viinin ja ruoan ystävien parasta aikaa. Syksyn myötä kalaruoat ovat saaneet kylkeensä runsaammat höysteet esimerkiksi kermaisesta kanttarellikastikkeesta ja kesän kirkkaat keitot ovat vaihtuneet intensiivisen makuisiksi kermaisiksi sosekeitoiksi. Salaatit ja keveät kasvisruoat ovat vaihtuneet maukkaisiin juureshöystöihin ja luonteikkaan maun omaaviin sieniruokiin. Lihojen suhteen ruokapöytiä hallitsevat voimakasmakuiset riistalihat. Näiden herkkujen äärellä suomalaisten suosimat runsaat, täyteläiset ja aromikkaat viinit ovat kunniassa. Valkoviinien suhteen hedelmäisen aromikkaat ja leveän suutuntuman omaavat rieslingit ja voimaiset ja paahteisen aromikkaat chardonnayt ovat monesti ykkösvaihtoehtoja syksyn ruokien valkoviinivaihtoehdoiksi. Unohtaa ei sovi myöskään mineraalisen runsaita Chablis-viinejä tai Itävallan Grüner Veltlinereitä. Punaviinien suhteen usein täyteläiset ja mehevän hedelmäiset punaviinit istuvat riistalihojen kyytipojiksi. Tosin linturuokien kanssa kannattaa suosia lämpimän mausteisia, vivahteikkaan aromikkaita ja pehmeätanniinisia viinejä, joita tuotetaan pääosin pinot noirista, tempranillosta, merlot’sta ja zinfandelista, tai primitivosta kuten Italiassa rypälettä kutsutaan. Alkon valikoimissa hyviä vaihtoehtoja syyskauden suositusviineiksi on lukematon määrä. Kokosimme kuitenkin listan hyväksi havaituista viineistä. Otimme valinnoissa huomioon hinnan ja laadun ja teimme listan viineistä, joita Tastingbookin asiantuntijat pitävät erinomaisina viinejä niin arkeen kuin juhlahetkiinkin.

“En boca es elegante, potente, sabroso y bien estructurado.” winemaker`s note... Alko 11 98 € % 4 1 l c 5 7 l 15,84€/ Finca Constancia Espanja, Vino de la Tierra de Castilla Viinissä on hyvä rakenne. Maku on elegantti, voimakas ja rikas. Ihanteellinen kumppani punaiselle lihalle, pienriistalle ja juustoille. Kunniamaininnat Finca Constancia 2011: Robert Parker - 91points Oro en Bacchus - Gold

Suomen viinimaailman ykkössivuston Tastingbook.fi -käyttäjien syyskauden suosikkiviinit Coma Vella 2005 91.0 Tb Barón de Ley Reserva 89.0 Tb Alkon perus­ valikoima: Alkon perus­ valikoima: Hinta: Hinta: Tb-pisteet: Tb-pisteet: Alkuperä: Alkuperä: Rypäle: Rypäle: Ulkonäkö: Tuoksu: Ulkonäkö: Tuoksu: Jälkimaku: Päätelmä: Jälkimaku: Päätelmä: Ruokasuositus: Ruokasuositus: Fi n e Ta s t i n g B o o k Maku: Maku: 15 Torres Mas Borràs 2008 89.0 Tb Alkon perus­ valikoima: Hinta: Tb-pisteet: Alkuperä: Rypäle: Ulkonäkö: Tuoksu: Fogs Head Reserve Pinot Noir 2011 88.0 Tb Alkon perus­ valikoima: Hinta: Tb-pisteet: Alkuperä: Rypäle: Ulkonäkö: Tuoksu: Maku: Maku: Jälkimaku: Päätelmä: Ruokasuositus: Jälkimaku: Päätelmä: Ruokasuositus:

Mineral. Classic. Refined. Domaine Laroche Chablis Premier Cru Les Vaudevey Alko 585597 25,90 €/0.75l (34,40 €/l)

Suomen viinimaailman ykkössivuston Tastingbook.fi -käyttäjien syyskauden suosikkiviinit Beringer Clear Lake Zinfandel 2010 Tb 87.0 Alkon perus­ valikoima: Alkon perus­ valikoima: Hinta: Hinta: Tb-pisteet: Tb-pisteet: Alkuperä: Alkuperä: Rypäle: Rypäle: Tb Ulkonäkö: Ulkonäkö: Tuoksu: Tuoksu: Maku: Maku: Jälkimaku: Päätelmä: Jälkimaku: Ruokasuositus: Päätelmä: Ruokasuositus: Columbia Crest Two Vines Cabernet Sauvignon 2010 87.0 Tb Fi n e Ta s t i n g B o o k 88.0 Santiago 1541 Syrah Cabernet Malbec 17 Primitivo Doppio Passo 2012 85.0 Alkon perus­ valikoima: Alkon perus­ valikoima: Hinta: Hinta: Tb-pisteet: Tb-pisteet: Alkuperä: Alkuperä: Rypäle: Rypäle: Ulkonäkö: Ulkonäkö: Tuoksu: Tuoksu: Maku: Maku: Tb Jälkimaku: Päätelmä: Jälkimaku: Ruokasuositus: Päätelmä: Ruokasuositus:

Suomen viinimaailman ykkössivuston Tastingbook.fi -käyttäjien syyskauden suosikkiviinit 91.0 Tb La Chablisienne Chablis ”le finage” 2011 90.0 Alkon perus­ valikoima: Alkon perus­ valikoima: Hinta: Hinta: Tb-pisteet: Tb-pisteet: Alkuperä: Alkuperä: Rypäle: Rypäle: Ulkonäkö: Ulkonäkö: Tuoksu: Tuoksu: Tb Maku: Maku: Jälkimaku: Jälkimaku: Päätelmä: Päätelmä: Ruokasuositus: Ruokasuositus: Fi n e Ta s t i n g B o o k Rudi Pichler Terrassen Grüner Veltliner 2011 19 Ona Anakena Riesling Viognier Chardonnay 2010 89.5 Tb Joseph Drouhin Rully 2010 88.0 Alkon perus­ valikoima: Alkon perus­ valikoima: Hinta: Hinta: Tb-pisteet: Tb-pisteet: Alkuperä: Alkuperä: Rypäle: Rypäle: Ulkonäkö: Ulkonäkö: Tuoksu: Tuoksu: Maku: Jälkimaku: Päätelmä: Ruokasuositus: Tb Maku: Jälkimaku: Päätelmä: Ruokasuositus:

Wolfberger Riesling-Pinot Gris Alkonro Hinta 576947 12,99 € Wolfberger Riesling-Pinot Gris Alkonro Hinta 576944 6,98 € Wolfberger La Louve Pinot Noir Alkonro Hinta 451757 17,67 € 0,75 l (17,19 €/l) 0,375 l (18,61 €/l) 0,75 l (23,43 €/l) www.norex.fi

Suomen viinimaailman ykkössivuston Tastingbook.fi -käyttäjien syyskauden suosikkiviinit 87.0 Tb Thomas Hyland Chardonnay 2011 87.0 Alkon perus­ valikoima: Alkon perus­ valikoima: Hinta: Hinta: Tb-pisteet: Tb-pisteet: Alkuperä: Alkuperä: Rypäle: Rypäle: Ulkonäkö: Ulkonäkö: Tuoksu: Tuoksu: Tb Maku: Maku: Jälkimaku: Jälkimaku: Päätelmä: Päätelmä: Ruokasuositus: Ruokasuositus: Fi n e Ta s t i n g B o o k Cono Sur Bicicleta Riesling 2012 21 Paul Zinck Riesling Prestige 2010 87.0 Tb Alkon perus­ valikoima: Hinta: Tb-pisteet: Alkuperä: Rypäle: Ulkonäkö: Tuoksu: Maku: Jälkimaku: Päätelmä: Ruokasuositus: Blitz Riesling 2011 86.0 Tb Alkon perus­ valikoima: Hinta: Tb-pisteet: Alkuperä: Rypäle: Ulkonäkö: Tuoksu: Maku: Jälkimaku: Päätelmä: Ruokasuositus:

Essi Avellan MW Kauden suosituskuohuviinit ja -samppanjat Kuohuviinit 22 Perlugo Extra Brut 82 Jeio Valdobbiadene Prosecco Superiore Brut 83 Tb Alkon perus­ valikoima: Alkon perus­ valikoima: Hinta: Hinta: Alkuperä: Alkuperä: Rypäle: Rypäle: Ulkonäkö: Ulkonäkö: Tuoksu: Tuoksu: Maku: Maku: Jälkimaku: Tb Jälkimaku: Päätelmä: Päätelmä: Ruokasuositus: Ruokasuositus: Mielenkiintoisia kuohuviinejä tehdään paljon muistakin rypäleistä kuin klassista samppanjalajikkeista. Perlugo on raikas ja luonteikas Verdicchio -lajikkeesta tuotettu viini Italian Castelli di Jesista. Proseccon nousukausi sen kuin jatkuu. Omiin suosikkeihini lukeutuu Bisolin tuottama, erittäin kuohkean pehmeä ja puhtaan hedelmäinen Jeio Brut.

Kuohuviinit Samppanjat Jansz Premium Cuvée Brut Henriot Blanc de Blancs 85 89 Tb Alkon perus­ valikoima: Alkon perus­ valikoima: Hinta: Hinta: Alkuperä: Alkuperä: Rypäle: Rypäle: Tb Ulkonäkö: Ulkonäkö: Tuoksu: Tuoksu: Jälkimaku: Jälkimaku: Päätelmä: Päätelmä: Ruokasuositus: Ruokasuositus: Australian viileä Tasmania soveltuu erinomaisesti kuohuviinintuotantoon. Samppanjamainen, taidokkaasti valmistettu Jansz tarjoaa erinomaisen hintalaatusuhteen. Pol Roger Brut Réserve 88 Vihdoinkin Suomessa, joskin tilausvalikoimassa. Henriotin samppanjatalon soisi olevan paljon tunnetumpi sillä sen paahteisen runsas ja putipuhdas tyyli on kerrassaan hurmaava. Fi n e Ta s t i n g B o o k Maku: Maku: 23 Vilmart & Cie Coeur de Cuvée Premier Cru 2002 91 Tb Tb Alkon perus­ valikoima: Alkon perus­ valikoima: Hinta: Hinta: Alkuperä: Alkuperä: Rypäle: Rypäle: Ulkonäkö: Ulkonäkö: Tuoksu: Tuoksu: Maku: Maku: Jälkimaku: Päätelmä: Jälkimaku: Päätelmä: Ruokasuositus: Pol Rogerin perinteikkäässä ja täydellisyyttä tavoittelevassa samppanjatalossa on vanhan ajan charmia ja sen vuosikerraton vakiosamppanja on takuuvarma klassikko moneen menoon. Alkon perusvalikoimassa ei pienten huipputalojen samppanjoita ole juurikaan nähty. Tammensävyttämistä mutta hienostuneista viineistään tunnetun Vilmart & Cien luksussamppanja Coeur de Cuvéeseen huippuvuodelta 2002 kannattaa tarttua, joskin kellariin se kannattaa unohtaa vielä muutamaksi vuodeksi. Pullokuvat: Alko ja FINE Ruokasuositus:

VILLA RUUSUNIEMI meren rannalla Tutustu ja Ihastu! 24 E L Ä M Y K S E L L I N E N K O K O U S - J A J U H L AT I L A MEREN RANNALLA VUOSAARESSA • Pienistä perhejuhlista seminaareihin ja asiakastilaisuuksiin • 500 m² tilat ja keittiön palvelut räätälöitävissä • Toimivat kokous- ja edustustilat • Ylellinen sauna- ja uima-allasosasto • Laajat terassit merinäköalalla • Tunnelmaa takkatulen äärellä • Oma laituri isommallekin alukselle TIEDUSTELUT JA VARAUKSET: puh. 0400 211 979 villa@ruusuniemi.fi Keijo Petäjän suunnittelema huvila valmistui Ruusuniemen kärkeen vuonna 1974. Varhaiset vuodet henkivät teollisen ja polittisen aikakauden muistoja jotka ovat värittäneet Villa Ruusuniemen historiaa. Villa Ruusuniemi Oy Merenkulkijankuja 6, 00980 Helsinki www.ruusuniemi.fi

P ullotetun viinin pahin vihollinen on korkkivika. Korkittunut viini tarkoittaa käytännössä samaa kuin pilalle mennyt viini. Sillä kukaan viineistä nauttiva ei pysty välttymään eikä sitä pysty etukäteen tunnistamaan. Erityisen kiusallinen se on silloin kun viini on kallis tai ainutkertainen. Pahimmillaan korkkivika voi estää koko illan onnistumisen kuten oli tapahtua Saksassa järjestämässäni tilaisuudessa. Pieneen Hattenheimin kylään oli saapunut parikymmentä vierasta ympäri Eurooppaa maistamaan viinejä. Illan kohokohtana oli legendaarinen Château Mouton-Rothschild 1945 magnum. Avatessani pulloa kaikki näytti vielä hyvältä: viinin pinta oli yhä alkuperäisellä korkeudella, väri oli terveen, syvän tummanpunainen ja pullossa oli alkuperäinen kapseli sekä etiketti. Korkki oli tiukasti kiinni ja sainkin tehdä melkoisesti töitä saadakseni sen yhtenä kappaleena ulos. Hetken ahertamisen jälkeen tilatiedoilla ja vuosikerralla varustettu ehjä korkki varmisti pullon aitouden. Dekantoin viinin ja maistoin sitä suurin odotuksin. Pettymys oli suuri, sillä viini oli korkittunut ja vieläpä aika pahasti. Normaalisti tämän kaltaisessa tilanteessa ollaan pulassa, mutta ei nyt. Kaivoin nimittäin laukustani rullallisen tuorekelmua, jota kannan aina mukanani yhdessä korkinavaajien ja muiden viinitarvikkeiden kanssa. Leikkasin rullasta noin puolen metrin palan ja pyörittelin siitä käsilläni pienen pallon. Pudotin tuorekel- mupallon dekantterin suuaukosta viinin keskelle ja pyörittelin viiniä muutaman kerran joilloin pallo hiukan aukesi ja upposi viiniin. Annoin tuorekelmun uida dekantterissa viitisentoista minuuttia, jonka jälkeen kaadoin viinin uuteen, puhtaaseen dekantteriin kelmun jäädessä ensimmäiseen. Maistoin viiniä uudelleen ja kas, noin 80 prosettia korkkiviasta oli hävinnyt! Viinilasien tyhjentyessä kukaan vieraista ei ollut todennut viiniä korkkivikaiseksi, päinvastoin – viinille jopa annettiin neljä kertaa täydet sata pistettä, keskiarvon ollessa huimat 99 pistettä. Kiitos toki loistavan 12 000 euroa maksaneen viinin, mutta noin kymmenen senttiä maksaneella tuorekelmulla oli siinä myös ansionsa. Tuorekelmun vaikutus viiniin on kuin Midaksen kosketus, vaikkakin ajatus että palasella ruokakaupan tuorekelmua voi poistaa viinin korkkivian on uskomaton. Väite on sen verran epäuskottava, että en tiedä kenenkään itseään vakavasti ottavan viinia- Fi n e Ta s t i n g B o o k KORKITON VIINI 25 mmattilaisen julkisesti asiasta puhuneen. En siihen itsekään uskonut kuullessani väitteen ensimmäisen kerran noin viisitoista vuotta sitten, mutta en myöskään voinut vastustaa kiusausta testata sitä. Tuorekelmu toimii – joko ajatuksen voimalla tai viinin ja tuorekelmun kohtaamisesta syntyvän kemiallisen reaktion myötä. Itse olen käyttänyt temppua lukuisia kertoja ja useimmiten menestyksekkäästi. Mitä kypsempi viini, sitä paremmin kelmu toimii. Nuorten viinien kanssa sen vaikutus ei ole niin voimakas, mutta useimmiten kuitenkin niin suuri että viinistä saadaan juomakelpoista. Vaikka en ole kuullut yhtään tieteellisesti perusteltua syytä tuorekelmun toimimiseen korkkivikaisen viinin puhdistajana, voin suositella sitä vilpittomästi omiin ja ystävieni kokemuksiin perustuen. Samalla tietysti toivon, että sinulla ei koskaan tule sille käyttöä. >

YOUR DESIGN HOTEL AND LIVINGROOM IN THE HEART OF HELSINKI 139 guestrooms I meeting & event facilities I Toscanini Restaurant I Ahjo Club, Gym & Day Spa, the LIVINGROOM.

HyvÄ yleislasimalli KAIKILLE PUNAVIINEILLE! Teksti: Juha Lihtonen Kuva: Kaius Timperi Lasilla on väliä. Se voi parhaimmillaan moninkertaistaa viinistä koettua mielihyvää ja pahimmillaan tehdä mieliviinistäsi karvaan ja epä­ tasapainoisen. On siis hyvä tietää paitsi mitä juo, myös mistä sen juo. Lasi viinille -artikkelisarjassa esitellään yksi lasimalli kerrallaan ja kerrotaan minkälaisia viinejä kannattaa kyseisestä lasimallista nauttia. Olem- Fi n e Ta s t i n g B o o k me aiemmin esitelleet samppanjalasin ja Burgundy-lasin, ja nyt vuorossa on punaviinilasi, joka tunnetaan viininystävien parissa Bordeaux-lasina. Bordeaux-lasi on malliltaan melko suorasei- näinen, leveän suuaukon omaava lasi. Käsite ”Bordeaux-lasi” syntyi vuonna 1961, kun maailman arvostetuin viinilasinvalmistaja Rie- 27 del toi markkinoille Bordeaux’n viineille suunnitellun Bordeaux Sommeliers -lasin. Riedelin kolme vuotta aiemmin esittele- mään Burgundi-lasiin verrattuna lasi oli vähemmän pyöreä ja enemmän avautuva. Lasinvalmistajan tavoitteena oli elostuttaa tammisten viinien suutuntumaa ohjaamalla viini nopeasti kielen sivuille, hapokkuutta aistiville alueille. Tällöin syljen eritys suussa lisääntyy ja se tasapainottaa luontaisesti kuivakkaan tanniinisia ja tammisia viinejä. Tästä lasimallista on tullut sittemmin maailman yleisin viinilasimalli, ja käytännössä suurin osa ravintoloiden ja kauppojen viinilaseista voidaan lukea malliltaan Bordeauxlaseiksi. Nämä ovat hyviä yleislaseja ja soveltuvat niin valko- kuin punaviineille, jopa monivivahteisemmille prestige-samppanjoillekin. Punaviinien osalta lasimalli toimii parhaiten cabernet sauvignon, cabernet franc, merlot, petit verdot, tannat sekä malbec -lajikkeista tuotetuille viineille. Lasi on myös eduksi syrah/ shiraz -viineille sekä Espanjan Ribera del Dueron punaviineille ja Portugalin Douron, Bairradan ja Dãon punaviineille. Lisäksi Italian modernit sangiovese-viinit voidaan suositella nautittavaksi Bordeaux-laseista. Valkoviineistä chardonnay, semillon, viognier ja riesling voidaan tarjoilla tästä lasimallista. Suosittelemme seuraavia viinityyppejä nautittavaksi Bordeaux-lasista: Bairrada (Bairrada, Portugali) Blaufränkisch (Itävalta) Bordeaux, punaiset ja valkoiset (Bordeaux, Ranska) Cabernet Franc (maailmanlaajusesti) Cabernet Sauvignon (maailmanlaajusesti) Cahors (Lounais-Ranska) Dão (Dão, Portugali) Malbec (Argentiina) Merlot (maailmanlaajusesti) Modernit sangiovese-viinit Italiasta (Toskana, Italia) Petit Verdot (Espanja) Syrah (Pohjois-Rhône) Shiraz (Australia, Etelä-Afrikka) Tempranillo (Ribera del Duero, Espanja) Touriga Nacional (Douro, Portugali) Zweigelt (Itävalta)

FINEn maistaja on tällä kertaa Suomen viinimaailman moniottelija Jouko Mykkänen. Mykkänen on Haaga-Helian Ammattikorkeakoulun lehtori ja vastaa sen opetuksesta viini- ja juomatuotteiden saralla. Hänen kursseiltaan on jalostunut maailmalle useampia viinialan vaikuttajia. Suurelle yleisölle miehen nimi on tullut tutuksi Helsingin Sanomien viikottaisista viiniarvioista. Ammattilaisten parissa Mykkänen on puolestaan ansioituneesti johtanut Suomen Sommelierit ry:n toimintaa. Tällä hetkellä hän lisäksi vetää Viinikoulu Haagaa, joka on HaagaPerhon ja Haaga-Helian yhteistyöhanke. Helsingin yliopistosta valmistunut estetiikan maisteri ja kansainvälisen WSET-viinitutkinnon haltija kertoo että autiolle saarelle hän ottaisi mukaan lapset, ystävät ja kaksi konttia – toiseen kirjoja ja toiseen puolet pinot noiria ja puolet rieslingiä. Mikä viini lasissa? 28 Opi arvioimaan viiniä kuin ammattilainen ”Opettajataustastani johtuen olen erityisen kiinnostunut viinien tyypillisistä piirteistä, olkoot ne paikallisuuksia tai rypälelajikkeen ominaisuuksia. Tämä on aika luonnollinen lähtökohta; kodittomista viineistä ei ole paljon puhuttavaa eikä niissä siten ole myöskään juuri mitään opittavaa. Lukuunottamatta selitystä siitä, miksi niistä on hävitetty alkuperä. Luonnollisesti yksi tärkeimpiä ja kullekin viinille luonteenomaisimpia piirteitä ovat sen aromit, mutta minua kiehtovat nykyään hapokkuuden ilmentymät viinin luonteen määrittämisessä. Niissä on paljon pohdittavaa ja koska ne ovat tärkeässä asemassa viinin rakenteen luomisessa, ne ovat myös hyvin keskeisiä laadun määrittäjiä. Eikä vähiten silloin kun viiniä yhdistetään ruokien kanssa. Sokkomaistamisen yksi kiehtovimpia piirteitä on sen nöyräksi tekevä luonne. Aika ajoin parastakin maistajaa muistutetaan siitä, että vasta kymmenentuhatta toistoa tekee mestarin. Jokaisesta maistamisesta oppii jotain, jos osaa olla riittävän nöyrä ja pohtia omia aistimuksiaan edessä olevan kunnioitettavan viinin kanssa. Siispä asiaan.” Sokkoviini Mykkäsen arvioitavana: Ulkonäkö: Hyvin intensiivinen, hitusen kehittynyt ja melko syvä granaatinpunainen väri. Reunoiltaan viini on hiukan rubiininomaisesti sinertävää. Näyttää hyvin uutetulta viiniltä, jonka väri antaa odottaa maulta runsasta hedelmäisyyttä. Tuoksu: Tuoksu on yllättäen vain kohtalaisen runsas. Päällimmäisenä aromeissa tuntuu tammisuus, joka ilmenee tuoksun mausteisuutena ja paahteisuutena. Hedelmäisyys on hieman piilossa. Aromeista voi löytää karhunvatukkaa, kirsikkaa ja aavistuksen seetriä. Tuoksun perusteella viini on melko tuore. Maku: Ensituntuma viinistä suussa tuo mieleeni muistikuvat tiukan mausteisesta ja hiukan kasvimaisesta Carmenère-viinistä. Tuoksussa oli jotain ”chilemäistä” ja suussa tämä kuva vahvistuu. Viinissä on melko matalat hapot, korkea alkoholipitoisuus ja vähäiset tanniinit. Paahdetun, kasvimaisen aromin seassa olevat marjaiset aromit aukeavat vähitellen ja mausteisen tiukka tammisuus korvaa hiukan matalaa tanniinipitoisuutta. Maussa on kohtalaisesti pituutta. Päätelmät: Hetken mietin vielä josko kyseessä voisikin olla Malbec, mutta silloin viinissä olisi enemmän väriä ja aromitkin voisivat olla erilaisia. Päädyn siis chileläiseen Carmenèreen. Viinissä on konsentraatiota ja paljon uutta tammea, joten aivan halpa se ei ole. Toisaalta siinä ei ole rakennetta tai pituutta huippuviinin tapaan, joten hintataso on 15 euron nurkilla. Maku on melko tuore, joten olemme noin kolmevuotiaan, modernisti tehdyn viinin parissa. Käyttö: Viinin melko matalat hapot rajoittavat hiukan sen käyttöä. Punainen liha on tietysti selkeä valinta sen pariksi, mutta kastikkeen kanssa olisi syytä välttää happoja. Tumma, liemipohjainen

Viinin tunnistaminen sokkona on kiehtovaa. On hauska ajatus, että viiniä nuuhkaisemalla ja maistamalla voi määrittää sen alkuperän ja iän. Tuntemalla valmistuksen eri työvaiheet on mahdollista tunnistaa jopa viinin­valmistukseen liittyviä tekijöitä, kuten esimerkiksi erilaisten tammien käyttöä. Tämä vaatii maistajalta vuosien kokemusta ja tietoa. arvioimaan viinin ulkonäöstä sen alkoholipitoisuuden, viinin tuoksusta sen iän ja alkuperän sekä mausta viiniin käytetyt rypälelajikkeet. Käytännön kannalta oleellisinta kuitenkin on viinin makurakenteen ja sen tasapainon tunnistaminen. Näiden avulla voi arvioida viinin parhaan nauttimisajankohdan ja yhdistää viiniä taidokkaasti ruoalle. Fi n e Ta s t i n g B o o k Raotamme ovea viinin tulkintaan ja tunnistamistekniikoihin ammattilaisen opastuksella. Arvioimme viinin samaan tapaan kuin sen tekevät Master of Wine -opiskelijat tenteissään tai sommelierit kilpailutehtävissään. Tämän avulla voit oppia 29 kastike lienee paras vaihtoehto ja lisukkeeksi ei ainakaan marjoja. Sienet sopivat melkein kaikille viineille, tämän viinin kanssa suppilovahvero voisi olla antoisa kumppani, sillä sen metsäiset aromit nivoutuvat hyvin yhteen tuon tammen mausteisuuden ja paahteisuuden kanssa. 87 p Jälkitunne sokkomaista­misesta: Tällä kertaa ei tarvinnut julkisesti nöyryyttää itseään, arvioni meni jotakuinkin kohdalleen. Ja hiukan pönöttäen voisin sanoa, että tällä viinillä on koti, jossa olen käynyt. FINEn arvio Notas de Guarda Carmenère 2010 Alue, maa Tyyppi Hinta Alko nro Ulkonäkö Tuoksu Suutuntuma Jälkimaku Luonne Hinta-laatu Yleisarvio Colchagua, Chile Punaviini 19,90 € 495147 Syvä, punavioletti Runsas, hillomainen, mausteinen, paprikaa, karhunvatukkaa Täyteläinen, lempeähappoinen, pehmeät tanniinit, pyöreän hedelmäinen, voimakkaan mausteinen, neilikkaa Melko pitkä, lämmittävä, mausteinen, tasapainoinen Viini kuin tumma kaakao Hyvä ostos Muhkean mausteinen ja lämmin viini 18 ºC 3t 3t Nyt – 2020 Jouko Mykkänen

SITTELEE Näillä sivuilla FINE Magazinen toimitus e paikkoja, joissa me itse olemme kokeneet ja nauttineet uisista hetkistä viinin ja samppanjan sekä hyvän ruoan a numerossa suuntaamme huomion tietyn kaupungin SUOSITTELEE llä kertaa keskitymme Helsinkiin. Näillä sivuilla lehden toimitus suosittelee paikkoja, joissa me itse olemme kokeneet ja nauttineet erityislaatuisista hetkistä viinin ja hyvän ruoan parissa. HÄMEENLINNA KATISTEN KARTANO 30 Hämeenlinnan kupeessa sijaitseva Katisten Kartano tarjoaa idylliset puitteet aina kymmenen hengen illallisista 500 hengen puutarhajuhliin. Vuonna 2003 avattu 23 huoneen kartano on lyhyessä ajassa saavuttanut arvostetun juhlapaikan suosion paitsi miljööllään myös ruokatuotteellaan ja viinitarjonnallaan. Romanttisen kartanon ruokatarjonta on huippuluokkaa ja viinivalikoima vakuuttava. Ravintolan ruoasta vastaa Suomen kokkimaajoukkueessakin ansioitunut Oula Hänninen, jonka modernit annokset ilmentävät ranskalais-skandinaavista keittiötä. Raaka-aineet Hänninen hankkii pääsääntöisesti lähituottajilta, yrtit ja marjat tulevat omasta puutarhasta ja kasvimaalta. Kartanon viinivalikoimaan on panostettu ja noin sadan viinin laadukas ja kattava valikoima sisältää runsaasti ainutlaatuisia kellariviinejä. __________________________________________________ Katisten Kartano Katistentie 91, 13210 Hämeenlinna puh. (03) 656 8200 katistenkartano@katistenkartano.com www.katistenkartano.com TAMPERE RAVINTOLA NÄSINNEULA Suomen legendaarisimman näköalatornin huipulla, 124 metrin korkeudessa pyörivä Ravintola Näsinneula on kiilannut viime vuosina Suomen parhaiden ravintoloiden joukkoon. Huolitellut, sesonkeihin ja lähiruokaan perustuvat annokset edustavat suomalaista gastronomiaa ympäristössä jossa yhdistyy hyvä palvelu sekä upeat, vaihtuvat maisemat. Näsinneulan laadukas viinitarjonta on Suomen ykkössommeliereihin lukeutuvan Christina Suomisen kehittämä. Näsinneulan viinivalikoima vaihtuu ruokalistan ja vuodenaikojen mukaan. Tarjonnassa on laaja valikoima viinejä myös laseittain. Viinejä suositellaan taidokkaasti eri ruoille. Ruoan ja juoman harmonia on avainasemassa. Henkilökunnalla on hyvä asenne ja asiantuntemusta kertoa suositelluista juomista enemmänkin. 30 FINE ____________________________ Ravintola Näsinneula puh. 020 713 0234 ravintola.nasinneula@sarkanniemi.fi www.sarkanniemi.fi/www/ravintola

Vanajanlinna on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajanvietto-, kokous- ja juhlapaikoista. Yhdessä Linna Golfin PGA-tasoisten golfkenttien ja Linna Span hoitojen kanssa Vanajanlinna tarjoaa houkuttelevat puitteet vapaa-aikaan ja rentoutumiseen. Palveluiden ja aktiviteettien lisäksi myös Vanajanlinnan ruokatarjonta on yhdessä viinivalikoiman kanssa kehittynyt. Vanajanlinnan keittiömestari Mika Jokelan ennakkoluuloton, puhtaita makuja korostava skandinaavinen keittiö sekä viinikellarin laadukkaat viinit vakuuttavat. Vanajanlinnan ylellisissä puitteissa nautittuna ne luovat elämyksen, joka kutsuu luokseen yhä uudelleen. _ _________________________________________________ Vanajanlinna Vanajanlinnantie 485, 13330 Harviala, Hämeenlinna puh. (03) 61 020 vanajanlinna@vanajanlinna.fi www.vanajanlinna.fi JYVÄSKYLÄ RAVINTOLA PÖLLÖWAARI Ainutlaatuinen. Yksilöllinen. Lämmin. Nämä sanat kuvailevat parhaiten Keski-Suomen parasta ravintolaa ja sen yhteydessä toimivaa hotellia. Hotellin idylliset ja yksilölliset huoneet on sisustettu persoonallisesti. Niin hotellin kuin ravintolankin henkilökunta on ystävällistä ja osaavaa. Ravintola Pöllöwaaria luotsaava keittiömestari Jukka Kyllönen tarjoaa selkeää, esteettisesti kaunista, tuoreista ja laadukkaista aineksista valmistettua ruokaa. Aineksina käytetään suomalaista, usein lähialueiden kalaa, lihaa ja kasviksia. Viinitarjonta on korkealuokkaista. Suomen kärkinimiin lukeutuva hovimestari-sommelier Ulla Häkkinen on luonut Pöllöwaarin viinivalikoimasta yhden Suomen laadukkaimman. Valikoimissa on legendaarisia viinejä aina Romanée-Contin viinejä myöten. Ravintola tarjoaa myös viiniaiheista ohjelmaa. Riesling-viinien ystäviä hemmotellaan kesällä Pöllöwaarissa. ”Suven suloja ja raikkaita rieslingejä” –menu on tarjolla 22.8. asti. Viinimatka vie tutustumaan neljään Saksan viinialueeseen, joiden parhaimpien tuottajien Riesling-viinit saavat Häkkisen mukaan ruoan laulamaan. __________________________________________________ Ravintola Pöllöwaari Yliopistonkatu 23, 40100 Jyväskylä puh. (014) 333 900 www.hotelliyopuu.fi TAMPERE RAVINTOLA TIILIHOLVI Saara Sinivuoren vuonna 1978 perustama Tiiliholvi on instituutio Tampereen ravintolamaailmassa. Ravintolan korkealaatuinen ruokatarjonta yhdessä laajan viinivalikoiman kanssa on luonut ravintolalle maineen, joka tunnetaan ympäri Suomea. Komean jugendtalon kellarissa sijaitseva Tiiliholvi tarjoaa ranskalaiseen keittiöön perustuvia annoksia pohjoismaisin vivahtein. Kokenut, ystävällinen ja asiantunteva henkilökunta luo idylliseen kellariravintolaan välittömän tunnelman. Oman lisän ravintolan toimintaan antaa ravintola-aulan samppanjabaari, joka toimii mukavana pistäytymispaikkana. Ravintola Tiiliholvi Kauppakatu 10, 33210 Tampere puh. (03) 272 0231? tiiliholvi@tiiliholvi.fi www.tiiliholvi.fi Fi n e Ta s t i n g B o o k HÄMEENLINNA VANAJANLINNA 31

Kuopio RAVINTOLA ISÄ CAMILLO 32 Vuodesta 1998 lähtien toiminut Isä Camillo on Kuopion suosituimpia ravintoloita. Lähes sata vuotta vanhassa Suomen Pankin konttorirakennuksessa toimiva ravintola on saavuttanut suosionsa viihtyisyydellään, rennolla palvelulla, runsaalla ruokatarjonnalla ja asiakasystävällisellä hinnoittelullaan. Vajaan 70 viinin valikoima on kattava ja viinit Suomen edullisimmin hinnoiteltuja. Listan aarteista mainittakoon Australian huippuviini Penfolds Grange 1998 ja Vega Sicilian Valbuena 2001 Espanjasta. Isä Camillo on tehnyt uraauurtavaa työtä Kuopion viinikulttuurin puolesta. Ravintola Isä Camillo Kauppakatu 25–27, 70100 Kuopio puh. (017) 5810 450 www.ravintolamestarit.net/isacamillo PORI RAVINTOLA BUCCO Porissa Kokemäenjoen rannalla Kirjurinluotoa vastapäätä sijaitseva Bucco on muutamassa vuodessa noussut Porin ykkösravintolaksi. Bucon salaisuus kumpuaa intohimolla tuotetuista mauista. Ravintoloitsija–tv-kokki Jani Lehtisen intohimo italialaista ruokaa ja hyviä viinejä kohtaan välittyy Bucossa huolitellun rennolla otteella. Bucco on kehittänyt viinitarjontaansa aktiivisella otteella ja onnistunut hankkimaan listalleen harvinaisuuksia joita ei muualta Suomesta saa. Herkulliset maut, iloinen ja ystävällinen palvelu yhdessä tyylikkäiden puitteiden ohella muodostavat mieleenpainuvan kokonaisuuden. Ravintolan yhteydessä toimiva Vinoteca-viinibaari kabinettitiloineen tarjoaa lisäksi viihtyisät puitteet vaikkapa 12 hengen viinimaistelutilaisuuksiin. Ravintola Bucco Hallituskatu 22, 28100 Pori puh. (02) 622 6185 bucco@bucco.fi www.bucco.fi (kts. kesäaukioloajat) KUOPIO RAVINTOLA OS Ravintoloitisjat Pauliina ja Mikko Rosendahl ovat muutamassa vuodessa tehneet ravintolastaan yhden maamme arvostetuimmista. Helsingin huippuravintoloissa kannuksensa ansainnut pariskunta toteuttaa Kuopiossa unelmaansa. Makuluuta tarkoittavasta ranskankielisestä sanasta os nimensä saanut ravintola luottaa intensiivisiin ja hienostuneihin makuihin. Ruokatarjonta on verrattain suppea mutta tarkoin harkittua, maukasta ja herkullista. Lähiruokaan pohjautuva ranskalais-skandinaavinen ruokatarjonta vaihtuu kuukausittain mikä tekee siitä eläväisen ja mielenkiintoisen. Viinitarjonta on laadukasta ja ennakkoluulotonta – monesta ravintolas- ta poikkeavaa. Listalla on paljon pientuottajanimiä joita Suomessa ei ollut tarjolla. Yksi mielenkiintoisimmista viineistä on itävaltalainen huippupunaviini Hans Igler Ab Ericio. Ennakkoluuloton OS on sloganinsa mukainen – hieno mutta mutkaton. Ravintola OS Tulliportinkatu 46–48, 70110 Kuopio puh. (017) 263 3999 info@ravintolaos.fi www.ravintolos.fi

HELSINKI RAVINTOLA WANHA MYLLY 1700-luvulta peräisin olevassa Herttoniemen kartanon pehtoorintuvassa toimiva ravintola tarjoaa mutkatonta ja perinteistä ravintolaruokaa painottuen pihveihin. Fi n e Ta s t i n g B o o k Itä-Helsingissä sijaitseva Wanha Mylly on vuosien saatossa lunastanut paikkansa viiniravintolana, jolla on laadukas tarjonta hyvistä perusviineistä aina maailman huippuviineihin asti. Kun näihin viineihin yhdistyy Helsingin ravintolamaailman edullisimmat hinnat ja legendaariset pihviannokset, kuten Wanhan Myllyn lankkupihvi, on ravintolan suosio ollut taattu. Edullisesti hinnoitelluilla huippuviineillä varustettu ravintola, idyllisessä maalaismiljöössä metromatkan päässä Helsingin keskustasta kuulostaa absurdilta, mutta Wanha Mylly on tätä kaikkea. Paikka on ehdottomasti kokemisen arvoinen. Ravintola Wanha Mylly? Linnanrakentajantie 12, 00810 Helsinki puh. (09) 759 75 20 vanhamylly@vanhamylly.fi www.vanhamylly.fi 33 Kuopio MUSTA LAMMAS Kuopion keskustassa yli kaksikymmentä vuotta toiminut korkeatasoinen ruokaravintola Musta Lammas on viime vuodet ansioitunut ruoistaan ja palveluistaan. 50 Suomen Parhaan Ravintolan -listalle sijoittuva Musta Lammas on tunnustettu myös American Express Service Award -palkinnoilla Itä-Suomen parhaasta palvelusta useina vuosina. Tuorein tunnustus yhdeksi Suomen parhaista viiniravintoloista on ansaittu. Ravintolan viinitarjonta on laadukas ja kattava tarjoten myös viinikellarin aarteita Château Latouria, Margaux’ta ja Vega Siciliaa myöten. Viinit täydentävät keittiömestari Timo Kuhmosen viimeisteltyä ja kunnianhimoista ruokatarjontaa. Tarjonta, palvelu ja hinnoittelu huomioiden Musta Lammas on alueensa ravintolaikoni. Ravintola Musta Lammas Satamakatu 4, 70100 Kuopio puh. (017) 5810 458 ravintola@mustalammas.net www.ravintolamestarit.net/mustalammas

SUOSITTELEE Näillä sivuilla FINE Magazinen toimitus telee paikkoja, joissa me itse olemme kokeneet ja nauttineet slaatuisista hetkistä viinin ja samppanjan sekä hyvän ruoan a. Joka numerossa suuntaamme huomion tietyn kaupungin in; tällä kertaa keskitymme Helsinkiin. Porvoo HOTELLI HaikON KARTANO 34 Haikko on upea piilopaikka alle 50 km päässä Helsingin keskustasta. Se tarjoaa asiakkailleen ylellisyyden ja eristyneisyyden tunteen kauniissa ja rauhaisassa ympäristössä vain 10 minuutin päässä Porvoon vanhasta kaupungista. Historian siivittämä Haikon Kartano oli yksi Venäjän keisarisukujen lempikohteista ja Albert Edelfelt oli vuosikymmenten ajan kartanon kesävieraita. Haikko muutettiin hotelliksi 1900-luvun puolivälissä. Loistokkaassa hotellissa on useita luksushuoneita ja sviittejä, jotka ovat kaikki yksilöllisesti sisustettuja. Historialliset ruokailutilat ovat palvelleet valtiollisia ja kuninkaallisia vierailuja sekä myös FINEn teistingtilaisuuksia. Keittiömestari Jari Uotila henkilökuntineen laatii lumoavia menuja, jot- ka yhdistävät uusia keksintöjä vanhoihin Haikossa vuosikymmeniä tarjoiltuihin perinteisiin annoksiin. Aterioita täydentää eksklusiivinen valikoima viiniharvinaisuuksia, mukaan lukien Pétrus-vuosikertoja vuodesta 1979. Kylpylän saunat, uima-altaat ja rentouttavat hoidot täydentävät majoitus- ja ravintolapalveluja. Kylpylästä löytyy myös kylmähoito, jossa varpaat pääsevät palelemaan -110 asteeseen. FINEn toimitus suosittelee lämpimästi Hotel Haikon Kartanoa: se on täydellinen paikka rentoutumiseen keskellä levollista ympäristöä. __________________________________________________ Hotelli Haikon Kartano Haikkoontie 114, 06400 Porvoo puh. (019) 576 01 • www.haikko.fi • hotelli.haikko@haikko.fi HELSINKI RAVINTOLA Demo Trendikkäille kulmille Punavuoren kaupunginosaan sijoittuva Demo on kokkien Teemu Auran ja Tommi Tuomisen luomus. Heidän päämääränä on tarjota kotona tehtyä ruokaa, jota muokataan jatkuvasti uusilla ideoilla. FINEn toimitus on ollut joka kerta Demossa syödessään otettu ravintolan henkilökunnan palvelualttiudesta. Jatkuvasti muuttuva menu täynnä ennenkuulumattomia makuyhdistelmiä ravitsee sekä makunystyröitä että mielikuvitusta. Ensimmäisen Michelintähden myötä ravintola on pystynyt parantamaan tarjontaansa ja samalla pysynyt uskollisena alkuperäiselle ajatukselleen. Kokit ovat onnistuneet luomaan Demoon tiiviin ja lämpimän tunnelman tukahduttamatta kuitenkaan asiakkaitaan. 34 FINE Jokainen pienikin yksityiskohta on harkittu. Ystävällinen henkilökunta osaa olla huomaamaton, mutta kuitenkin aina läsnä tarvittaessa. Muuttuvan menun ansiosta kukin ruokailukerta on aina erilainen, joka taas on vaikuttanut Demolle uskollisen kanta-asiakaskunnan syntymiseen. Kuplien ystävinä olemme vaikuttuneet prestiisisamppanjoiden valikoimasta, joka sisältää myös vanhempia vuosikertoja. Muista myös kysyä heidän erikoisviineistään, joita ei välttämättä ole mainittu viinilistalla. _________________________________ Ravintola Demo Uudenmaankatu 11, 00120 Helsinki puh. (09) 228 90 840 www.restaurantdemo.fi

Helli itseäsi lasillisella kuplivaa 30 eri samppanjan valikoimasta samalla kun odottelet lentoa lähteväksi tai laskeutuvaksi viereiselle Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Hotelli Hiltonin Bar Guin modernin ja rennon sisustuksen perusta on avoin tulipaikka ja mukavat tuolit, jotka yhdessä luovat lämpimän ja välittömän tunnelman, tunnelman joka on kaukana läheisistä viileistä lähtöauloista. Laajan samppanjavalikoiman lisäksi Bar Guista löytyy myös mielenkiintoinen valikoima konjakkeja ja viskejä. Urheilusta kiinnostuneet voivat nauttia laajan kanavatarjonnan annista isoilta screeneiltä, jotka tyydyttävät kiihkeimpienkin fanien urheilunälän. _ _________________________________________________ Bar Gui Lentäjänkuja 1, 01530 Vantaa puh. (09) 73 220 www.hilton.com HELSINKI RAVINTOLA GROTESK Jos etsit hyvää ruokaa, seuraa ja Helsingin parhaita drinkkejä, niin ravintola Grotesk kannattaa pitää mielessä. Tässä ravintolassa on kaupungin tyylikkäin baari, jossa samppanja virtaa ja baarimikot loihtivat tiskin takana upeimmat cocktailit. He tekevät juomisesta taidetta. Saatat löytää FINEn Essi Avellanin nauttimassa nimikko­ samppanjacocktailiaan Groteskin baarissa. Ravintola tarjoaa erikoisia ja kekseliäitä annoksia, joissa maukas ranskalainen keittiö yhdistyy raikkaisiin skandinaavisiin makuihin modernilla ja innostavalla tavalla. Taikurit annosten takana ovat Michelin-tähdellä palkitut kokit Tommi Tuominen ja Teemu Aura ravintola Demosta. He keksivät idean ravintolasta, joka tyydyttäisi nälkäisen, janoisen ja yksinäisen rennolla ja mukavalla tavalla. Groteskissa on tilaa isommillekin seurueille. Pääruokasalissa voi juhlia 150 ruokailijan voimin ja pienemmät tilaisuudet voi viettää tunnelmallisesti 12 istumapaikan yksityiskabinetissa. Jos satut istumaan yhdessä kokin kolmesta pöydästä pääruokasalissa, niin voit seurata tarkkaan keittiössä tapahtuvaa ruoanlaittoa loistavan näköalan ansiosta. Menu uusiutuu päivittäin, aina kauden tuoreimmin ja parhain aineksin. Fi n e Ta s t i n g B o o k VANTAA Bar Gui 35 __________________________________________________ Ravintola Grotesk Ludviginkatu 10, 00130 Helsinki puh. 010 470 2100 www.grotesk.fi HELSINKI RAVINTOLA CARELIA Kansallisoopperaa vastapäätä sijaitseva Carelia on intohimoisen viininystävän ravintola. Sen kotoisassa ja viihtyisässä brasserie-henkisessä ilmapiirissä, 1920-luvun apteekkisisustuksessa voit löytää yli 70 eri samppanjaa, useita satoja kiinnostavia viinejä, ystävällistä palvelua sekä herkullista ruokaa. Täällä suoritamme suurimman osan FINE teistingeistä. Sommelier Tuomo Laitinen on luonut erinomaisen viinivalikoiman houkuttelevan huokeilla hinnoilla. Yhdessä Suomen huippusommelieri Lauri Vainion kanssa heillä on tapana aina yllättää meidät uusilla viineillä. Kun korkeasti arvostettu kokki Sami Tallberg liittyi London Rivington Grillistä and The Ivy:sta Careliaan, ravintola nousi Skandinavian parhaimpien viiniravintoloiden joukkoon. _________________________________ Ravintola Carelia Mannerheimintie 56, 00260 Helsinki www.carelia.info ravintola@carelia.info puh. (09) 2709 0976 FINE SUOSITTELEE 35

Francis Ford Coppola 36 Kuuluisuuksien VIINITILAT

Teksti Natalie MacLean urheiluseuran. Nyt pitää omistaa viinitila. Yhä useampi menestynyt tähti on kiinnostunut sijoittamaan rahansa viinitarhoihin ja kilpajuoksu ”tähtiviinien” tuottamisessa on alkanut. Muotivirtauksen mukanaan lähteneitä suuria nimiä ovat muun muassa elokuvamaailman merkkihenkilöt kuten Francis Ford Coppola, Sam Neill, Dan Ackroyd, Gérard Depardieu, Olivia NewtonJohn, Steven Seagal; muusikot, kuten Sting, Bob Dylan, Madonna, Barbra Streisand, Vince Neil Mötley Crüesta; ja urheilusankarit kuten Peggy Fleming, Greg Norman, Mike Weir, Mario Andretti ja Michael Schumacher. Osa on aktiivisesti mukana viinitiloilla, osa antaa henkilöbrändinsä ja rahansa ammattilaisten käyttöön. Fi n e Ta s t i n g B o o k Enää ei riitä että omistaa luksusjahdin, huippuravintolan tai jopa 37

38

Jos Kaanaan häiden ihmeiden teki- belizeläisestä puusta veistetty kaar- hänet Bordeaux’n ja Burgundin laa- jää ei lasketa, ensimmäinen julkkis- tuva portaikko, upeat ikkunat lasi- tuviineihin. Myöhemmin Coppola viinintekijä oli elokuvaohjaaja Fran- maalauksin ja pihalla tietokoneella halusi tehdä omaa viiniä perheel- cis Ford Coppola. Vuonna 1975 ohjelmoitu suihkulähde. leen ja ystävilleen. sa ja etsi viikonloppuasuntoa maa- Coppola rakensi tilalle myös muse- Ensimmäinen viini, Rubiconin, näki seudulta. Coppola löysi Inglenookin on elokuvasaavutuksilleen. Museos- päivän valon vuonna 1979. Kiin- sa on hänen Oscarinsa, Don Corle- nostuneena roomalaisesta historias- onen työpöytä Kummisedästä, Ilmes- ta hän nimesi viinin sen joen mu- tyskirja. Nyt. -elokuvan joukkueve- kaan, jonka Julius Caesar ylitti 49 ne, punaruskea Tucker – mies ja eKr. aloittaakseen kansalaissodan. unelma -elokuvan auto ja vampyyrin Viinistä on tullut tilan ikoni, jonka viinitilan Ruthefordista, Napasta. viitta Bram Stokerin Draculasta. Ti- myös Robert Parker on useana vuon- Kummisetä II:sta saamillaan tuotoilla lan viininvalmistusvälineitä on esillä na huomioinut yli yhdeksänkymme- hän osti 647 hehtaarisen tilan mak- vuodesta 1879 lähtien, ja lahjapuo- nellä pisteellä. Rubiconin ohella saen siitä 2,5 miljoonaa Yhdysval- dissa myydään talon omia oliiviöljy- Coppola tuottaa viinejä massamark- tain dollaria. Coppola nimesi tilan jä, viinietikkaa ja aurinkokuivattuja kinoille nimillä Coppola Diamond Niebaum-Coppolaksi itsensä ja tilan tomaatteja nimellä Francis Coppola Collection ja Rosso & Bianco. Isän- perustajan suomalaissyntyisen meri- Selects. sä jalanjäljillä kulkenut tytär, Lost in Coppola nimesi tilan Niebaum-Coppolaksi itsensä ja tilan perustajan suomalaissyntyisen merikapteeni Gustave Niebaumin mukaan. kapteeni Gustave Niebaumin mu- Translation elokuvan ohjannut Sofia kaan. Äskettäin Coppola muutti ti- Coppolan rakkaus viiniin pohjautuu on kehittänyt oman viininsä. Prosec- lansa nimen Rubicon Estateksi. lapsuuteen. Italian-amerikkalaisena co-tyylinen kupliva valkoviini on pa- hän joi aina viiniä ruoan kanssa-jo- kattu trendikkäästi alumiinitölkkeihin Coppola restauroi tilan entiseen lois- pa lapsuusvuosinaan, jolloin se se- (www.sofiamini.com). Myös Coppo- toonsa kustannuksia säästämättä. koitettiin inkivääriolueeseen tai vir- la poika, elokuvaohjaajana toimiva Mieheksi joka tunnetaan suuresti yli- vokkeisiin. Vuonna 1965 nuoren Ramon, on mukana viinin valmistuk- tetyistä elokuvabudjeteistaan, se ei miehen matkustettua Pariisiin kirjoit- sessa vastaten perheen syrah-viinin liene suuri yllätys. Viinitilan 3600 tamaan elokuvakäsikirjoitusta yhteis- tuotannosta. neliömetrin pääräkennuksessa on työkumppani Gore Vidal tutustutti Fi n e Ta s t i n g B o o k hän asui perheineen San Franciscos- 39

Vuosien saatossa Coppola on laa- ovat myynnissä ainoastaan viinitilal- jentanut viljelmiään 95 hehtaarisik- la ja tilattavissa tilan internetsivuilla si. Luomuviljellyt tarhat tuottavat (www.rubiconestate.com). vuodessa yli 250 000 laatikkoa viiniä. Coppolan elokuvista saaduilla Keskiyön pikajunan, Famen, Seitse- tuloilla rahoitettu viinituotanto on männen portaan enkelin sekä Harry nykyään miehen pääsääntöinen tu- Potter ja Azkabanin vanki -elokuvista lonlähde. Vaikka hän on itse aktiivi- vastaava Michael Seresin puoles- sesti mukana viininvalmistusproses- taan valmistaa mainiota sauvignon sissa, hänellä on viinintekijä ja hen- blancia Uudessa-Seelannissa viiniti- kilökuntaa. lallaan Marlborough’ssa (www.seresin.co.nz). Viininvalmistus on saattanut Coppo- 40 lan yhteen muutamien elokuva-alan John Lasseter suosittujen tietokonea- tuttujen kanssa. Vuonna 1990 tilansa nimaatioden Toy Story, Ötökän elä- sadonkorjuujuhlassa Coppola keskus- mää ja Monsterit Oy:n ohjaaja omis- teli ohjaajakollega George Lucasin taa 20 hehtaaria Glen Ellenissä Kali- kanssa. Lucas mainitsi, että hänen forniassa ja tuottaa viinejä Lasseter tarhansa rypäleet olivat valmiita poi- Family nimellä. Ennen omaa tuotan- mittavaksi mutta häneltä puuttuivat totilaa hän valmisti viininsä ystävän- puitteet viinin valmistukseen. Coppo- sä koomikko Tommy Smothersin viini- la valmisti Lucasin viinit, jotka sitten tilalla. The Smothers Brothers on nau- jaettiin yrityslahjoiksi ja tarjottiin Lu- rattanut ihmisiä vuosikymmeniä, mut- casin elokuvatilaisuuksissa. Vuonna ta heidän viininsä ei suinkaan ole 2004 he päättivät yhdistää rypäleitä mikään vitsi. Itse asiassa kaksikko on molempien tarhoista ja valmistaa Lu- valmistanut viiniä Remick Ridge ni- cas Skywalker Ranch chardonnayta mellä yli kaksikymmentä vuotta. (20US$) ja merlota (26US$). Nämä

41 Fi n e Ta s t i n g B o o k

42

sen seuranneen yksinkertaisesta ja ohella päätyneet viinintekijän roo- helposti lausuttavasta nimestä ja piti- liin. Jurassic Park, Rasvatyyni, Piano kin tämän mielessään nimetessään ja Omen -elokuvista tuttu Sam Neill omaa viinitilaansa. valmistaa ensiluokkaista pinot noiria kahden hehtaarin Two Paddocks -vii- Näyttelijä Fess Parker tunnettiin par- nitilallaan maailman eteläisimmällä haiten 1950-luvulla rooleistaan uu- viinialueella Central Otagossa Uu- disraivaaja Davy Crockettina ja Da- dessa-Seelannissa. niel Boonena. Päinvastoin kuin roolihenkilönsä Parker oli intohimoinen Kuten Coppolan Neillin intohimo vii- viiniharrastaja. Vuonna 1987 hän niin juontaa sukupolvien takaa. Hä- osti 289 hehtaarin tilan Santa Bar- nen vanhempansa muuttivat Irlannis- baran pohjoispuolelta Santa Ynezin ta Uuteen-Seelantiin Neillin ollessa laaksosta. Kaunista tilaa reunustivat vasta kolmivuotias. Hänen isänsä viinitarhat molemmin puolin ja taus- johti viinien maahantuontiyritystä ja talla kohosivat vuoret. Ehkäpä tästä valmisti suosittua brandyä nimeltä syystä hänen viinitilansa esiintyi elo- Beehive. Neill uskoo sen menestyk- kuvassa Sideways. Fi n e Ta s t i n g B o o k Myös useat näyttelijät ovat työnsä 43

44 Gérard Depardieu

Hän on nyt julkaissut oman keittokir- kaikkia ulkomaisten yhtymien vastaa- nin teossa. Ranskan elokuvateollisuu- jan, Ma Cuisine, joka on pullollaan via ostoyrityksiä. Kyläläiset torjuivat den jättiläinen Gérard Depardieu te- täyteläisiä reseptejä. Lisäksi hän muun muassa kalifornialaisen viini- ki nimensä elokuvissa kuten Cyrano omistaa ravintolan Pariisissa nimel- suuruuden Robert Mondavin. He kui- de Bergerac, Jean de Florette ja tään La Fontaine Gaillon. tenkin pitivät Depardieutä yhtenä Green Card. Hän on yksi intohimoi- heistä. Koko affaire Languedoc kat- simmista viinintekijöistä kansainväli- “Hänen viininsä on sellä näyttämöllä. It- sittemmin saanut 94 se asiassa hänen pistettä Robet Parkerilta” passiinsa on kirjattu Depardieu on vii- kerine protesteineen on tallennettu fil- ninteossa vakavis- mille loistavassa dokumentissa Mon- saan. Hän on itse dovino. aktiivisesti mukana valmistuksessa, Kanadalainen koomikko Dan Ackro- josta vastaamaan on palkattu maail- yd sijoitti miljoona Yhdysvaltain dol- man tunnetuin viinintekijä Michel Rol- laria Niagara Cellars-yritykseen. Se Hän osti ensimmäisen tilansa Châ- land. Vuonna 2004 Depardieu ryh- sijaitsee Kanadan vakiintuneimmalla teau de Tignén Ranskan Loiren laak- tyi yhteistyöhön multimiljonääri Ber- viinialueella ja pitää sisällään neljä sosta vuonna 1982. Hänen viininsä nard Magrezin kanssa. Tämä puoles- viinitilaa: Thomas & Vaughanin, East on sittemmin saanut 94 pistettä Ro- taan omistaa Château Pape-Clémen- Dell Estatesin, Lakeview Estatesin ja bert Parkerilta. Nyt Depardieu omis- tin Bordeaux’ssa ja jättiläismäisen Birchwood Estatesin. Blues Brothers, taa yhteensä yli kaksikymmentä viini- väkijuomayrityksen William Pittersin. Ghost Busters ja sketsisarjasta Satur- tilaa Ranskasta, Italiasta, Espanjasta, Kaksikko osti Château Gadet’n Haut- day Night Liven tähti sai idean Fran- Amerikasta, Marokosta ja Algerias- Médocin St-Seurin-de-Cadournes ky- cis Ford Coppolalta vieraillessaan tä- ta. Ei liene yllättävää, että tämä lästä. Depardieun kuuluisuus avaa män viinitilalla. Ackroyd suunnittelee mies, jolla tunnetusti on valtava ruo- ovia paikkoihin, joihin muilla viinin- käyttävänsä korkeaa profiiliaan ka- kahalu omistaa noinkin suuren mää- tekijöillä ei ole asiaa. Hänen onnis- nadalaisten viinien promotoimiseen rän maata. Kun Depardieu menee il- tui hankkia maata eteläranskalaiselta USA:ssa. Hän aikoo myös myydä vii- lalliselle ystäviensä luokse, hän usein Languedocin alueelta, vaikka alueen nejään kymmenessä House of Blues vie laatikollisen viiniä mukanaan. viininviljelijät vastustivat katkerasti -ravintolassaan ympäri Amerikkaa. ammatiksi näyttelijä – viininviljelijä. Fi n e Ta s t i n g B o o k Ranskalaisilla on pidempi historia vii- 45

46 Myös laulajat ovat ryhtyneet viinin I Serrestoria on yleensä tavannut olla tää, että Madonnalla on viiniä peri- valmistukseen. Kaiketi kuuluisin on pöydässä, kun Sting on pitänyt muil- mässään. Hänen isänsä Silvio Cicco- Sting entinen The Policen laulaja, jo- le kuuluisuuksille illalliskutsuja tilal- ne perusti Ciccone Vineyard & Wine- ka vuonna 2003 osti 6,2 miljoonalla laan. Viiniä on ollut nauttimassa niin ryn Pohjois-Michiganiin, ja nyt Ma- Yhdysvaltain dollarilla 40 hehtaaria edesmennyt Luciano Pavarotti kuin donna on lisännyt isänsä viinejä sar- Toskanasta. Tällä hetkellä viini on Madonnakin. Madonna on luonut jaansa. Mikään ei taida pitää per- vain perheen ja ystävien käytössä. myös oman viiniperheen. Madonna hettä koossa niin kuin viini. Jos hän haluaisi kaupallistaa viini- Wine Collectionin etiketeissä on ar- ään, hän voisi käyttää nimenä omaa tistin kuvia hänen Confessions on a The Doobie Brothersien manageri hittiään ”Message in a Bottle.” Viini Dance Floor -albumiltaan. Sarjassa Bruce Cohn valmistaa Sonomassa on chiantia ja edellisten omistajien on kalifornialainen cabernet sauvig- punaviinejä, joita hän myy kolmen mukaan nimeltään I Serrestori. Pullot non, pinot grigio sekä alkoholiton pullon paketeissa. Jokainen etiketeis- on numeroitu ja signeerattu. juoma nimeltään UnWine. Harva tie- tä kuvaa yhtä yhtyeen albumeista:

The Doobie Brothers, Toulouse Street Australialainen 1970-luvun Grease- ni Tescossa Britannian suurimmassa ja The Captain and Me. Viiniä voi ti- musikaalitähti Olivia Newton-John päivittäistavaraketjussa. lata internetistä, osoitteesta www.br- lanseerasi oman viinibrändinsä Koa- cohn.com. Osa tuotoista ohjataan la Blue. Nimi oli peräisin hänen kan- Seitsemänkymmentäluvun ikoni Bob amerikkalaiseen veteraanijärjestöön nattamattomasta vaatekauppaketjus- Dylan on lainannut imagonsa ja vuo- hyväntekeväisyytenä. taan. Nimi tuntuu menestyvän parem- den 1974 albuminsa Planet Waves min pullon kyljessä viinien käydessä nimen italialaiselle punaviinille, kos- Harvalle tulisi mieleen yhdistää ras- hyvin kaupaksi. Edullisen hintaluo- ka hän on intohimoinen italialaisten kaan rokin laulusolistia Vince Neiliä kan, alle seitsemän euron shirazia ja laatuviinien ystävä. Viinintekijä Anto- Mötley Crüe -yhtyeestä viinimaail- chardonnayta tuotetaan 400 000 nio Terni La Marchelta kertoo pyrki- Fi n e Ta s t i n g B o o k maan, mutta rooli pettää. Vince, joka laatikkoa vuodessa. Newton-John ku- neensä tuottamaan viinin, joka ku- 47 tunnetaan kappaleistaan ”Girls, vailee itseään sellaiseksi huoletto- vastaisi molempia puolia Dylanin Girls, Girls” ja ”Dr. Feelgood,” omis- maksi viinintekijäksi, joka ei ole juuri- luonteesta: ”Kulmikas, hankala ja ar- taa Vince Vineyardsin, joka tuottaa kaan läheisissä tekemisissä viinin val- vaamaton, kuten montepulciano, silti Napan caberneta ja Sonoman char- mistuksen kanssa. antelias ja ystävällinen, kuten mer- donnayta. Jos hän tuottaisi joskus lot.” Pullon takaosan etiketissä lukee: huippuviiniä hän voisi nimetä sen Iso-Britannian laulajasensaatio kuusi- ”Sitä voidaan kutsua sattumaksi, sitä Grand Crüeksi. kymmentäluvulta Sir Cliff Richard voidaan kutsua silkaksi kohtalon myy hänkin viiniä. Hän tuottaa temp- käänteeksi. Mikä kannusti kahta Mick Hucknall olisi voinut käyttää ranillo ja shiraz sekoitteista viiniään miestä maailman vastakkaisista kol- Simply Red yhtyeensä nimeä viineil- 10 hehtaarin tilalla Algarvessa, Por- kista laittamaan nimensä italialaiseen leen. Hän kuitenkin päätti antaa vii- tugalissa. Sir Cliffin viini on nimel- punaviinipulloon? Kohtalo? Sattuma? nilleen nimen ”Etna Red” kunnioit- tään La Vida Nova, ”Uusi elämä,” ” Yksi mahdollinen vastaus on mark- taakseen italialaisia köynnöksiään, nokkelasti viitaten hänen ikinuoreen kinointi. Pulloa myydään noin 50 eu- jotka kasvavat hänen hankkimallaan imagoonsa. Yli 250 miljoonaa levyä rolla. Tuotannossa on lisäksi myös 40 hehtaarilla Sisiliassa Etnan alueel- myynyt laulaja on onnistunut myös vielä arvokkaampi viini, Visions of J, la. Toinen hänen viineistään on hie- viininsä myynnissä. La Vida Nova, joka on nimetty Dylanin kappaleen man leikillisemmin nimetty ”Il jota saa myös hänen ihailijakerhonsa ”Visions of Johanna” mukaan. Cantante”-laulaja. kautta, oli nopeimmin ikinä myyty vii-

Viinimaailma kiehtoo myös urheilu- tynyt yhteistyöhön tunnetun napalai- Päiväntasaajan pohjoispuolella viiniä tähtiä, kuten autourheilulegenda sen ex Beringer -viinintekijän Ed Sbra- tekee vuonna 2003 golfin Mastersin Michael Schumacheria, Richard gian kanssa tuottaakseen Montagiaa, voittanut kanadalainen Mike Weir. Childressia ja Mario Andrettia puo- cabernet-sekoitetta. Vuosittain valmis- Vuonna 2005 hän lanseerasi Mike leensa. Merkittävin heistä lienee An- tuu vain 200 laatikkollista, ja valtaosa Weir Estate Wineryn yhteistyössä nia- dretti, joka on tullut ruutulipulle ensim- viinistä nautitaan Montanan lukuisissa garalaisen Creekside Estate Wineryn mäisenä 111 kertaa uransa aikana - hyväntekeväisyystapahtumissa. kanssa. Kahdeltakymmenellä hehtaa- voittaen Indy 500, Daytona 500, Indianapolis 500, Formula 1-maail- riltaan Weir valmistaa chardonnayta Golfin parista näyttää tulevan epä- ja cabernet/merlot-punaviiniä. Kaikki suhtaisen suuri joukko viinintekijöiden tuotot ohjataan Weirin tukemiin lasten riveihin. Ehkäpä aaltoilevien nurmien hyväntekeväisyysjärjestöihin. paljoudella ja palkintojenjakojuhlilla on oma vaikutuksensa. Viinintuotan- Arnold Palmer, nyt jo kunnioitettavas- non pariin siirtyneitä golfaajia ovat sa 79 vuoden iässä, on voittanut muun muassa Nick Faldo, Ernie Els, kaikkiaan 92 mestaruutta mukaanluki- David Frost, Arnold Palmer ja Greg en neljä Mastersia ja kaksi The Norman. Ernie Els, viidentoista PGA- Openia. Hän on sijoittajana mukana turnauksen voittaja, tuottaa joukon ar- Napan Luna Vineyardsissa, joka val- manmestaruuden sekä äärimmäisen vostetuinta viiniä. Bordeaux-tyylinen mistaa hänen nimikkoviinejään rankan 12-tuntisen Sebring kilpa- punaviinisekoite Els Vineyards on teh- (www.arnoldpalmerwines.com). Pal- ajon. Kuten Coppola hänkin varttui ty Stellenboschissa hänen kotimaas- mer lähti mukaan viinibisnekseen pe- italialaisessa perheessä, jossa viini saan Etelä-Afrikassa, jossa viininteki- litoverinsa ja Lunan perustajan oli aina osana aterioita. Kilpailumat- jänä toimii tasokkaan Rust-en-Vrede Michael Moonen suostuttelemana. koillaan hänellä oli mahdollisuus tu- -tilan Jean Engelbrecht. Viini on saa- Vuonna 2003 he valmistivat sangio- tustua lukuisiin viineihin ympäri maa- nut korkeita pisteytyksiä monilta kriiti- vese- ja pinot grigio-viinejä Palmerin ilmaa. Vuonna 1996 Andretti osti koilta sitten ensimmäisen vuosikertan- ravintolaan Arnold Palmer’sissa, Kali- Napasta 21 hehtaaria maa-alaa, jon- sa 2004. Els tapasi vaimonsa viiniti- fornian La Quintassa. Kaksi vuotta ka hän kertoo muistuttaneen kotiseu- lalla, ja heidät myös vihittiin siellä. myöhemmin kaksikko laajensi sarjaa dustaan Toskanasta. Hän istutti mail- Kun häneltä kysyttiin, pitäisikö hän cabernet sauvignonilla ja chardon- leen pinot noiria, chardonnayta, mer- mieluisampana hole-in-onea vai 90 naylla. Viinien hinnat ovat keskimää- lota ja sauvignon blancia. Andretti pistettä Rober Parkerilta, Els ei epä- rin 15 euroa. Palmer osallistuu sekoit- Wineryn (www.andrettiwinery.com) röinyt - hän ottaisi Parkerin pisteet. teiden maisteluun ja pitää itsellään Ernie Els 48 vierailijat tietävät aina onko omistaja viimeisen päätösvallan viiniensä va- paikalla. Siitä kertoo hänen tavara- Maanpallon eteläpuoliskolla valmiste- pauttamisesta myyntiin. merkkinsä punainen Ferrari on park- taan myös Nick Faldo Selectionin ca- keerattuna teistinghuoneen eteen. bernet sauvignon, shiraz ja sauvig- Golf-joukon tunnetuin nimi on Greg non blanc -viinit. Keskimäärin 15 eu- Norman, jonka lempinimi The Great Amerikkalaisen jalkapallon pelinra- ron hintaiset viinit valmistetaan arvos- White Shark on viiniensä kaikissa eti- kentajalegenda Joe Montana on ryh- tetulla Katnook Estatella Etelä-Australi- keteissä. Tämä on myös brändinä hä- an Coonawarrassa. nen monissa tuotteissaan aina vaat-

teista ja mailoista huvijahteihin ja Hänen viininsä myydään nimellä osalliseksi hänen rennon aktiivista elä- golfkenttiin. Norman on suunnitellut Greg Norman Estates (www.shark. mäntyyliä. Viidentoista euron hintaisia yli viisikymmentä kenttää, jokainen com) ja niiden valmistuksesta vastaa viinejä tarjotaan markkinoille ”saavu- noin miljoonan euron palkkiota vas- sekä Australiassa että Kaliforniassa tettavana luksuksena”. Hän tekee vuo- taan. Tämä australialainen tähti on australialainen Beringer Blass yhtymä. sittain 200 000 laatikkoa. Normanin 30 vuoden urallaan voittanut yli 90 Normanin viinit tarjoavat kuluttajalle, asema itse viininteossa on etäisempi. ammattilaisturnausta mukaan lukien jolla ei ole varaa ostaa hänen huvi- Hän toteaa, ettei ole siellä tallomassa kaksikymmentä PGA Tourin titteliä se- jahtiaan tai liittyä yhteen hänen klu- rypäleitä tai pyörittämässä tynnyreitä. kä kaksi The Openia. beistaan, mahdollisuuden päästä Norman haluaa vain tehdä viinejä Fi n e Ta s t i n g B o o k perehtymättä liiaksi yksityiskohtiin. 49 Nick Faldo

Vaikka elävät kuuluisuudet ovatkin Samettiääninen Elviskin esiintyy viini- koska näkevät ne pelkkänä markki- jättäneet jälkensä viinialaan, joiden- pulloissa. Graceland Cellars tuottaa nointitemppuna. Nimi voi myydä kin erityisen hyvin menestyneiden vii- All Shook Up Sauvignon Blancia, epätavallisuudellaan ensimmäisen nien tukijoina ovat jo edesmenneet Jailhouse Red Merlota ja Blue Suede pullon, mutta viinin itse täytyy myydä tähdet. Esimerkiksi Marilyn Monroe Chardonnayta. sen jälkeen. Ihailijoille itse viinillä on elää vielä viineissä kiitos napalaisten vähemmän merkitystä kuin viinin yh- viinintekijöiden Bob ja Donna Holde- Edesmenneistä tähdistä viinien etike- teydellä heidän idoliinsa. Niinkin rin. Marilynin kuolinpesän kanssa teissä komeilee myös Jerry Garcia, monen kuuluisuuden ollessa mukana solmitulla sopimuksella he tekevät ro- edesmennyt The Greatful Deadin lau- viinibisneksessä on vaikea ennustaa tevia punaviinejä Marilyn Merlot lusolisti. Clos du Bois Napasta neu- mitä on odotettavissa seuraavaksi - (www.marilynmerlot.com) ja Marilyn votteli sopimuksen Garcian kuolinpe- ehkäpä Mariah Careyn Come Back Cabernet sekä nuorekkaampaa Nor- sän kanssa ja valmistaa nyt J. Garcia Chardonnay, Harrison Fordin Well ma Jean Merlota. Jälkimmäisen etike- -viinejä. Aged Cabernet tai Blend It Like Beck- tin alta paljastuu hänen alkuperäinen 50 ham Merlot/Shiraz. Playboy-keskiaukeamakuvansa. Mag- Monia viininystäviä tämänkaltaiset numeissa tarjolla on Velvet Collection viinit epäilyttävät. Monet suhtautuvat samettikokoelma. skeptisesti kuuluisuuksien viineihin,

Enjoy responsibly – www.moet.com

Viini valkokankaalla Teksti: Pekka Nuikki Ruoka on esiintynyt valkokankaalla liudassa vahvoja rooleja, mutta viini on sivuosassa saatikka elokuvan aiheena hieman tavattomampi. Elokuvaa kuitenkin lähestytään samaan tapaan kuin viiniä; siltä odotetaan nautintoa tässä hetkessä – tasapainoista rakennetta, moniulotteisuutta ja persoo- nallisuutta sekä pitkää, mieleenpainuvaa jälkimakua. Näin ollen käytämme elokuvien arvosteluun samoja kriteerejä ja lainalaisuuksia millä FINEssa arvioimme viinit. Tässä muutamia poimintoja viinielokuvien verrattain pienestä joukosta. 52 © Fox Searchlight

Fi n e Ta s t i n g B o o k 53 A Good Year kuvat: Rico Torres

Fi n e Ta s t i n g B o o k 55 Teksti ja kuvat: Pekka Nuikki Italian suurimman viiniasiantuntijan ja Sassicaian luojan Giacomo Tachisin sanoin: ”Toscanassa on valoa, aurinkoa. Säteilevä auringonvalo ja oikea maaperä ovat viinin sielu. Mutta maaseudun perinteet ja sen miesten muisti ovat ne kivijalat, jolle Toscanan ainutlaatuinen viinikulttuuri rakentuu.”

56

oscana on yksi vanh immista tävimmistä ja tunteit v iinialueista paa on rom a herät­ . Sen mais antisoitu jo emaa ja elä 1930-luvu niin kuulu mänta­ lta lähtien isimpien it lukuisissa e alialaisten kirkkaimp lo k uvissa ohjaajien ien tähtie kuin Holl n toimest kulan huip y w o a odin . O m ulla, sypre a talo Tosc ssien varjo anassa ku täyttymys. ssa onkin k­ monelle u nelmien Toscana si jaitsee Ke ski-Italiass kolta sisäm a Ligurian aahan. Alu meren ran een viinejä toscanalais ni­ kutsutaan iksi. Tosca yksinkerta nan kump ilmasto so is u e sti il e va maasto pivat ihan ja sen lem teellisesti jen aikana p v eä iininviljely siellä vilje yn. Vuosi llyistä mo noussut e sato ­ ninaisista siin joitak rypälelajik in harvina Nykyään keista on isia ja rak suosituin a stettuja la on jalo S Sitä yhdis jikkeita. angiovese tetään peri – Jupiter nteisesti p Malvasia in veri. ieniin mä Ne raa, m äriin Can utta myö Cabernet F a io loa ja s Cabe r net rancia. Täll Sauvigno öin syntyy Morellino n ia ja ihastuttavia di Sca nsa sekoituksia noa, Ca r Toscanan kuten migna noa nimikkovii sekä tiete nejä Chian ovat toden nkin tia ja Chia näköisesti nti Classic Italian tun la. Muita o a , jo tka n etuimmat Toscanass viinit maa a viljeltäviä Moscatello il m lajikkeita al­ , Colorino ovat muun , Raspiross Toscana o muassa o, Gamay, n myös tu Barbera ja nnettu “py viinistään, Aleatico. hästä” Vin jota valmis Santo -jälk tetaan mo keista niin iruoka­ nista aluee valkoisena n eri rypä kuin puna lelajik­ isenakin. Taide, tiede ja viini sulassa sovussa Myöhäisestä Keskiajasta läpi renessanssin Toscana on ollut taiteiden ja oppineisuuden keskus. Medicit, Corsinit ja Frescobaldit hallitsivat Firenzessä, ja heidän alaisuudessaan Toscanasta tuli vaikutusvaltainen suurherttuakunta vuonna 1569. Tämä teki siitä älyllisen ja taiteellisen keskuksen lisäksi myös aikansa mahtavan taloudellisen vaikuttajan Euroopassa. Vuonna 1710 toscanalainen viini ylitti ensimmäistä ker­ taa herttuakunnan rajan ja saavutti sen ulkopuolella suurta suosiota. Tosin ensimmäinen merkittävä toscanalainen viini syntyi vasta Napoleonin sotien jälkeen, kun Italian pääministeri, paroni Bettino Ricasoli loi linnassaan reseptin chianti-viinille. Ricasoli päätti pa­ nostaa määrätietoisesti viininviljelyyn ja matkusti ympäri Ranskaa ja Saksaa opiskellen rypälevariaatioita sekä erilaisia viininviljelymene­ telmiä. Palatessaan Toscanaan hän toi mukanaan useita eri rypälela­ jikkeita ja koeviljeli niitä tilallaan. Kokeilujensa perusteella Ricasoli huomasi, että parasta viiniä, chiantia, tuottivat kuitenkin kolme pai­ kallista rypälelajiketta: Sangiovese, Canaiolo ja Malvasia. 1850-luvulla sota ja sen jälkeensä jättämä katkeruus tuhosivat ja autioittivat suurimman osan Toscanan viinitiloista. Moni vii­ ninviljelijä muutti Italian toisiin osiin tai lähti etsimään pa­ rempaa onnea Amerikasta. Vasta 1800-luvun lopulla viinin­ viljelys alkoi uudelleen kukoistaa, ja Chiantin viineistä tuli taas taloudellisesti tärkeitä Firenzen ja Sienan alueille. Vuonna 1903 pe­ rustettiin ensimmäinen yhdistys varjelemaan alueen viinien laa­ tua ja kaikkien aikojen suurimman taloudellisen laman keskellä vuonna 1931 Chiantin viinitarhojen rajat vakiinnutettiin, ja muutkin viinit Brunellon, Carmignanon, Vernaccian ja Vino Nobilen alueilta alkoivat suojata nimeään ja alkuperäänsä. Fi n e Ta s t i n g B o o k T 57

1960-l viinin uvull tuota a käyn nistyi Tosca nan jonka v a l l a myötä nkum ous, myös merki vuosi tys ka k ertoje svoi. N n laatu ykyää viinit n T o scana lukeu n man k tuvat ysyty k i n maail impiin . 58 nnon Siirtolaiset markkinoijina Ensimmäinen Toscanan superviini, Bion­ di-Santi Brunello Riserva, syntyi jo vuon­ na 1888. Biondi-Santin ohella Ruffinon ser­ kukset tekivät 1800-luvun lopulla chiantia tunnetuksi maailmalla. Vuonna 1927 Ruf­ fino toi markkinoille ensimmäisen huippuchiantin Ducale Riservan. Seuraavana vuonna Niccolò Antinori esitteli maailmalle Villa An­ tinori Chianti Classico Riservan, joka on yhä alueensa tunnetuin viini. Vuonna 1931 esi­ teltiin ensimmäiset laatuvalkoviinit, kun An­ tinori lanseerasi markkinoille Villa Antinori Biancon ja Pieropan esitteli ensimmäisen ti­ lapullotetun Soaven. 1900-luvun alkupuolis­ kolla Toscanan viinit alkoivat saavuttaa mai­ netta myös oman maakuntansa ulkopuolella. Viinien laadullisen kehityksen lisäksi se oli suu­ relta osin seurausta italialaisesta siirtolaisliik­ keestä uuteen maailmaan. Siirtolaiset lohdut­ tautuivat ikävässään synnyinmaansa viineillä ja samalla ylpeänä esittelivät niiden laatua uusil­ le markkina-alueille. Näistä laadukkaista vien­ tiviineistä oltiin valmiita maksamaan enemmän kuin Italian sisämarkkinoilla, joilla viinien me­ nekin viime kädessä ratkaisi hinta. Viinintekijät olivat vielä 1950- ja 1960-lu­ vuilla melko tietämättömiä viinirypäleiden rakenteen syvimmistä salaisuuksista, uutta­ mistekniikoista, rypäleiden kuorien hyö­ dyntämisestä, mikrobiologiasta tai viini­ en markkinoinnista. Maanomistajat olivat sodan jälkeen suurissa vaikeuksissa velkoi­ neen, useat viljelijät olivat muuttaneet maa­ seudulta kaupunkeihin paremman elämän toivossa ja vientimarkkinat olivat sulkeneet ovensa Toscanan viineiltä. Näiden vuosien viini kuvasti hyvin vaikeaa tilannetta, ja sitä tuotettiinkin painopisteen ollessa määrässä eikä niinkään laadussa. Punaviini oli kevyt­ tä, ryhditöntä, helposti juotavaa ja pirteää, ja sillä oli hyvin hento ja haihtuva aromi. Tosca­ nan asukkaat arvostivat itse näitä viinejä, oli­ vathan ne miellyttäviä ja hyviä, mutta niistä ei ollut enään kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla. 1960-luvulla käynnistyi Toscanan viinin­ tuotannon vallankumous, jonka myötä myös vuosikertojen merkitys kasvoi. Nykyään Toscanan laatuviinit lukeutuvatkin maailman kysytyimpiin. 1960-luvun alussa työvoima katosi vuokra­ viljelijöiden luovuttua viljelmistään ja tilat jäivät entistä pahemmin heitteille viininvil­ jelyyn perehtymättömien tilanomistajien käsiin. Ratkaisun toivottiin löytyvän vuon­ na 1963 laissa määritellyn laatuluokitusjär­ jestelmän avulla, jonka luokat olivat DOC (Denominazioni di Origine Controllata) ja DOCG (Denominazioni di Origine Controllata e Garantita). Luokittelu perustui aiemmin toteutuneeseen tuotannon määrään. Tämä ei edesauttanut viinien laadun paranemista. Lain kelvottomuus paljastui jo alkumetreillä kun vuonna 1966 ensimmäisen DOC-luoki­ tuksen saanut viini oli toscanalainen vaatima­ ton valkoviini Vernaccia di San Gimignano. Seuraavana vuonna koko Chiantin alue ni­ mettiin DOC-luokkaan. Paremman toivossa tuottajat istuttivat Chiantin alueelle vuosina 1967-1972 kokonaisuudessaan 7000 heh­ taaria uusia viinitarhoja. Tämän seurauksena alueen pinta-alasta oli enää kymmenen pro­ senttia ennen vuotta 1964 istutettuja tarho­ ja. Lähes kaikki Toscanan tarhoista istutettiin vaatimattomalla, runsassatoisella R10 San­ giovese -kloonilla, jonka sokeri-, happo- ja fenolipitoisuudet jäivät paljon muita sallittu­ ja Sangiovese-klooneja alhaisemmiksi. Jo yk­ sistään tämä esti laadukkaiden viinien tuot­ tamisen.

Samaan aikaan kourallinen viinintuottajia seurasi tilannetta järkyttyneinä. Heistä tun­ tui, että DOC-luokitus oli liian rajoittava ja he ryhtyivät toimimaan järjestelmän ulkopuo­ lella. Uusia näkemyksiä haettiin Ranskasta ja päätettiin kulkea omia teitä. Burgundin cruajattelu, tilojen hygienian parantaminen sekä kypsytysaikojen lyhentäminen hapettumisen ja haihtuvien happojen välttämiseksi olivat ensisijaisia tekijöitä laadun parantamiseen. Toscanan kehityksen kannalta sen tär­ keimmiksi henkilöiksi nousivat markiisit Mario Incisa della Rochetta ja Piero Antinori. Markkinamiesten sepittämän legendan mu­ kaan Mario Incisa della Rochetta olisi tuo­ nut Bordeaux’sta mukanaan Château Lafiten Cabernet Sauvignon -köynnöksiä jo toisen maailmansodan aikana ja synnyttänyt niistä legendaarisen Sassicaia-viinin. Todellisuudes­ sa hän käytti Sassicaian luomiseen paikallista Cabernet Sauvignon -lajiketta, jonka hän us­ koi mukautuvan paremmin Tenuta San Gui­ don tarhansa sorapitoiseen maaperään kuin vastaavien ranskalaisten lajikkeiden. Vuonna 1972 della Rochetta lanseerasi markkinoille Italian ensimmäisen Cabernet Sauvignon -viinin, Sassicaian, josta tuli sit­ temmin Italian viinivallankumouksen symbo­ li. Viinin tekemisessä apuna olivat Piero Anti­ nori ja hänen viinintekijänsä Giacomo Tachis sekä legendaarinen enologi Emile Peynaud. Varsinainen kansainvälinen läpimurto tuli Sassicaialle Lontoossa vuonna 1978 viini­ lehti Decanterin suuressa Cabernet Sauvig­ non -vertailussa, jossa Sassicaia 1972 valittiin parhaaksi Ranskan ulkopuolella tuotetuksi Cabernet Sauvignoniksi. Mario Incisa della Rochetta tuskin ymmärsi muuttavansa koko Toscanan laatuviinien tuotantoa ja toimivan­ sa todellisen vallankumouksen täytäntöönpa­ nijana Italiassa. Hänen esimerkkiään seurasivat nopeasti Piero Antinori Cabernet Sauvignon -sekoit­ teiseksi pöytäviiniksi päätyneellä Tignanelloviinillään vuonna 1971 sekä Carmignanossa si­ jaitsevan Villa di Capezzanan kreivi Ugo Con­ tini Bonacossi, joka oli hankkinut oikeita Lafi­ ten Cabernet Sauvignon -köynnöksiä omalle tilalleen Carmignanoon. Hänen esityötään voidaan pitää esimerkillisenä, koska vuon­ na 1975 myönnetty DOC-luokitus Carmig­ nanolle mahdollisti Cabernet Sauvignonin käytön enimmillään kymmenellä prosentilla Fi n e Ta s t i n g B o o k Kapinalliset Modernin viinintu otan olivat onnistunee osoittaa, paitsi ma non pioneerit t pyrkimyksessään ailmalle mutta siin ä sivussa myös poliit ikoille, Italian viini­tuotannon po tentiaali. viinin rypälesekoitteesta. Tämä oli ensimmäi­ nen kerta, kun kansainvälinen rypäle hyväk­ syttiin laatuluokiteltujen viinien sekoittei­ siin Italiassa. 1970-luvulla markkinoille ilmestyi uusi epävirallinen viiniluokitus, jonka viinit tunne­ taan alalla ”supertoscanalaisina”. Nämä viinit syntyivät kokonaan DOC/DOCG -luokit­ telun ulkopuolella. Ne luokiteltiin pöytävii­ neiksi vaikka ne olivat hyvin korkealaatui­ sia ja myivät monesti kalliimpaan hintaan kuin Toscanan virallisesti luokitellut viinit. Monista tulikin maailmankuuluja. Italian viiniluokittelun uudistuttua monet alkupe­ räisistä supertoscanalaisista kuuluvat nyky­ ään DOC- tai DOCG-luokkaan, mutta jot­ kut tuottajat pysyttelevät yhä mieluummin luokittelemattomina tai käyttävät Toscanan Indicazione Geografica Tipica (IGT) -luokit­ telua. Vasta 1990-luvun myötä Italian viinintuo­ tanto astui lopullisesti nykyaikaan. Moder­ nin viinintuotannon pioneerit olivat onnis­ tuneet osoittamaan, paitsi maailmalle myös poliitikoille, Italian viinintuotannon potenti­ aalin. Osoituksena tästä vuonna 1992 lansee­ rattiin uusi laki, Lex Goria, joka tuotti maa­ han pyramidimaisen laatujärjestelmän. Lakia täydennettiin vielä 1995 lisäyksillä, joilla ha­ luttiin nostaa DOC-luokittelemattomat su­ perviinit pois pöytäviiniluokasta häpäisemäs­ tä Italian laatuluokitusjärjestelmää. Samalla osa tuottajista luopui DOC- tai DOCG-luo­ kituksista viiniensä kohdalla ja markkinoi ne IGT-luokassa. 59

60 sico nti Clas Chia Chianti/ ka ulottuu ylänköalue, jo n ti n ia h C e: u maakuntiin Tuotantoal toian ja Sienan is P , an is P , n ze aiolo Nero Arezzon, Firen 75–90 %, Can e es ov gi n Sa keet: a Bianca Lunga Rypälelajik no ja Malvasi ca os T o n ia bb 5–10 %, Tre än 10 % jikkeet enintä la t uu m , % hianti 5–10 en punaviini (C in lä te äy it sk as, ke Tyyli: hapok i (Chianti) ehkö punaviin ke / Classico) vy a hieman raikas, nuoren an is po lkimaun, ap h a, sen karvaan jä ai Maku: kuiv om n se uk st omaa aavi tanniininen ja ntyessään pehmenee ikää vokkia ankirsikkaa, or ap h , aa kk pa Aromi: tu ioille, mutta ikenlaisille ater ka s­ in yv h uu lt tojen sekä mau Ruoka: Sove , grillilihan, pa an lih t un va n pi lin so t erityisen hyvin ammat chianti uraksi. Runsa se n pivat je so to t ti us n ju ia teisten mmät ch yi ev K a. ss n sian ka kien seuraksi. erityisesti villi sten pastaruo ai rt ke n si yk i erinomaisest uutamaa °C avattuna m 18 – 16 : la ti pö Tarjoiluläm rjoilua. ta en n en lle, Castello di tuntia ntinori, Capanne A : ia aj tt o Rampolla, pia tu oli , Castello dei ut Arvostetuim er nt Fo di llo te Brolio, Cas o, Querciabella, Ama, Castello di La Massa, Ruffin a, len O e e ol Is i, od Frescobaldi, Font Cafaggio a ill V e, San Felic

Toscanan viinialueet Chianti Fi n e Ta s t i n g B o o k Chiantin alue on Keski-Toscanan suurin luokiteltu viiniseutu. Se tuot­ taa noin sata miljoonaa pulloa vuodessa. Tunnetun punaisen chian­ tin lisäksi siellä tuotetaan myös valkoviinejä, muita punaviinejä sekä Vin Santoa. Alue on jaettu kahteen DOCG-alueeseen – Chiantiin ja Chianti Classicoon. Chianti Classicon alue sijoittuu Firenzen ja Sie­ nan väliin ja edustaa alkuperäistä Chiantia. Suurempi Chianti DOCGalue on jaettu edelleen kuuteen DOC-alueeseen, jotka sijaitsevat Pi­ san maakunnan länsiosassa, Firenzen maakunnan kukkuloilla Chianti Classicon pohjoispuolella, Sienan kukkuloilla kaupungin eteläpuolel­ la Sienan maakunnassa, Arezzon maakunnassa sekä Rufinan ja Pistoi­ an kuntien alueilla. Varhaisin kirjallinen merkintä Chiantin viineistä on vuodelta 1398, jossa sen viiniä kuvailtiin heikkolaatuiseksi valkoviiniksi. Varhaisre­ 61 nessanssin ajan merkinnöissä Chiantin viinit mainittiin punaisina, ja niitä nauttivat silloin jopa paavitkin. Ensimmäistä kertaa maail­ manhistoriassa laadittiin viinintuotantoa määritteleviä lakeja, kun vuonna 1716 Toscanan suurherttua Cosimo III määritteli joitain rajoja Chiantin tuotantoalueelle ja jonkinlaiset tuotantosäännöt. Vas­ ta 1860-luvun jälkeen, rautaparoni Bettino Ricasolin tutkimuksiin perustuen, chianti-viiniä alettiin valmistaa kuten sitä valmistetaan tänäkin päivänä. Vuonna 1967 chiantista tuli DOC-viini ja vuonna 1984 DOCG-viini. Chiantin seitsemällä viinialueella toimii tänään likipitäen 8000 viljelijää. Vuodesta 1996 chiantiin on ollut luvallista käyttää vähimmillään kolme neljäsosaa Sangiovese-rypälettä muodostamaan selkärangan, korkeintaan kymmenesosa Canaioloa ja valkoviinirypäleitä Malvasi­ aa ja Trebbianoa kutakin, sekä korkeintaan 15 prosenttia jotain muuta alueen punaviinirypälettä kuten Cabernet Sauvignonia. Chianti Classico Chianti Classicoja kuvaillaan yleisesti keskitukeviksi viineiksi voimak­ kain, kuivin tanniinein. Luonteenomainen aromi on kirsikka, vaikka mukana on usein myös pähkinäisiä ja kukkaisia vivahteita. Chianti Classicon alue kattaa noin 260 neliökilometriä ja siihen kuuluvat Castellinan, Gaiolen, Greven ja Raddan kunnat sekä osia viidestä muusta naapurikunnasta. Classicon alueen terroir vaihte­ lee alueittain, suurimmat siihen vaikuttavat tekijät ovat viinitarhan sijainnin korkeus, maa-aines sekä etäisyys Arno-joesta. Maaperä poh­ joisissa kunnissa kuten Grevessä sisältää paljon savea, kun taas eteläi­ sissä kunnissa kuten Gaiolessa maa on kovempaa ja kivisempää.

Brunello di Montalcino Bolgheri 1800-luvulla nimellä Brunello tarkoitettiin rypälettä, jota kasvatettiin Montalcinon viehät­ tävän kaupungin ympäristössä. Paikalliset kutsuvat itse asiassa Sangiovese Grosso -rypälet­ tä Brunelloksi. Brunello tarkoittaa pientä ruskeaa – rypäleelle on antanut nimen sen kuoren ruskea sävy. Chianti Classicosta etelään sijaitseva Montalcinon alue on kuivempi ja sen keskilämpöti­ la on korkeampi kuin Chiantin. Monet alueen viinitarhoista sijaitsevat kukkuloiden rinteil­ lä jopa 600 metrin korkeudessa, joskin viinitarhoja on myös alavilla mailla. Vuoret suojelevat tarhoja kovimmilta rajuilmoilta ja tekevät Brunellon seudusta Toscanan kuivimman viinialu­ een. Pohjoisten ja itäisten alueiden rypäleet kypsyvät hitaammin ja tuottavat parfyymisem­ pia ja kevyempiä viinejä. Eteläiset ja läntiset alueet ovat lämpimämpiä, ja niiden viinit ovatkin yleensä täyteläisempiä ja voimakkaampia. Tänä päivänä Montalcinon alueella noin kaksisataaviisikymmentä tuottajaa tuo markkinoil­ le vuosittain noin neljä-viisi miljoonaa pulloa Brunello di Montalcinoa. Brunello di Montalcino -viineiltä vaaditaan vähintään neljän vuoden kypsytystä ennen myyntiin laskemista, Riservoilta vuotta enemmän. Brunellot ovat tavallisesti hyvin tiukko­ ja ja tanniinisia viinejä nuorina, ja ne tarvitsevat ainakin vuosikymmenen ellei kaksikin ennen kuin ne alkavat pehmetä. Parhaiden vuosikertojen brunelloilla on potentiaalia ikääntyä hyvin yli viisi­kymmentä vuotta ja Biondi-Santin brunelloilla yli sata vuotta. Bolgheri on Italian lämpimin laatuviinejä tuottava alue. Se on tunnettu ranskalaisten rypälelajikkeiden yleisyydestä viinitarhoil­ laan. Sen viinejä tuotetaan sekä Cabernet Sauvignonista ja Cabernet Francista, Char­ donnaysta, Merlot’sta, Pinot Blancista ja Pi­ not Grigiosta että paikallisista italialaisista lajikkeista. Alueen merkittävimpiä viinin­ tuottajia on Frescobaldin perhe. Alkuperäinen supertoscanalainen Sassi­ caia tulee Bolgherin alueelta Livornon maa­ kunnasta. Bolgherin alueelta tulee myöskin supertoscanalainen Ornellaia, joka esiintyi Mondovino-elokuvassa, sekä Masseto, viini jota kutsutaan Italian Pétrukseksi. cino 62 al di Mont Brunello nan nnan alue Sie on ku e: Montalcin Tuotantoalu 0 metrin kor­ maakunnassa teitä 250–60 n ri n la u kk ia- ja Chia­ aus: ku ympärillä Orc Alueen kuv n gi n u p u ka n talcino keudella Mon navese Grosso) jokien välissä nello (Sangio ru B % 0 10 keet: Rypälelajik punaviini as, täyteläinen ak im yteläinen, vo : li yy T en, lämmin, tä in o p ap h en tasapainois Maku: kuiva, runsas vahteita ja tanniininen ja ja tammen vi an rv te , n ka staheru Tuoksu: mu ia en tuulahduks tupakanlehti 12,5–13,5 % yreissä, Alkoholia: a tammitynn tt o vu i ks ka ta en: vähintään i vuotta) jois Kypsyttämin a (Riserva viis tt o vu jä el n intään yhteensä väh pullossa. usi kuukautta ku än ainoinen tä in h vä i ja sen tasap ss an eg el in n n punai­ tukset: Vii ruokien kute en id se Ruokasuosi u en is ­ sen yhdistäm n kanssa. Lin rakenne sallii lihan ja riista n ve ­ ir h in , er in ii st sop htopai akas. Brunello sen lihan, paa im vo n ia li in i on use nunlihalle viin n kanssa. myös juustoje en te ainakin yh i st se omai nnattaa avata ka a rt ke si o vu –22 °C, uusi Tarjoilu: 20 a u il tarjo 6 tuntia ennen anfi, Barbi, jia: Argiano, B ta t o u i, Casanot a pi condo/Frescobald io lG te Arvostetuim as C , se as astroaparzo, Case B uffino, Lisini, M /R zi az M Biondi-Santi, C e on pp re Orcia, Fanti, G va di Neri, Col d’ di janni, Silvio Nar Bolgheri Tuotantoal u e: Livornon m aakunta Alueen kuva us: rannikkoja kso Livornon välillä keskitty ja Grosseton en Castagnet o Carduccin ku sekä myöskin n nan alueelle, Bolgherin kylä n alue Rypälelajik keet: Cabern et Sauvignon, Vermentino, Merlot, Sauvignon Bla nc, Sangioves Trebbiano Tos e, Malvasia N cano era, Tyylit: voim akkaat punavii nit, kuivat valk Vin Santo oviinit sekä Kypsyttämin en: vähintään kaksi vuotta jo kuu­kausi tam ista yksi messa ja kuus i kuukautta pu Vin Santo vaat llo ssa superiorel ii vähintään ko le. lme vuotta (n Santo Nobile el jä vuotta Vin lle) tammityn nyreissä Ruokasuosi tukset: pihvi t, grillatut pun aiset lihat Tarjoilu: Pun aviinit 17–18 °C. Dekantoi 10–12 tuntia viinit ennen tarjoilu a. Arvostetuim pia tuottajat : Guado al Tasso Le Macchiole, O /Antinori, rnellaia, Sassicaia

Vino Nobile di Montepulciano sai DOCG-aseman pian Bru­ nello di Montalcinon jälkeen, vuonna 1980. DOCG-nimike kattaa punaviinit Montepulcianon alueella. Viini sai nimensä 1600-luvulla, jolloin se oli toscanalaisen ylhäisön suosikkivii­ ni. Montepulciano sijaitsee Toscanan kaakkoisalueella, ja me­ ren läheisyys vaikuttaa sen ilmastoon vahvasti. Montepulcianos­ sa tunnetun Sangiovese-lajikkeen nimi on Prugnolo Gentile, ja paikallisten viinien tulee sisältää sitä vähintään kahdeksankym­ mentä prosenttia. Sekoituksen loppu koostuu perinteisesti Ca­ naiolosta ja Mammolosta, joskin eräät tuottajat ovat alkaneet tekemään kokeiluja myös Cabernet Sauvignonilla ja Merlot’lla. Viinejä tulee ikäännyttää vähintään kaksi vuotta ennen myyntiin laskemista, ja vuosi pidempään jos kyseessä on Riser­ va. Viimeaikainen ranskalaisen tammen käyttö on vahvistanut viinin rakennetta ja intensiteettiä. Viinit tunnetaan luumuises­ ta hedelmäisyydestä, mantelin vivahteista ja pehmeistä tannii­ neista. Montepulcianon suurin viini on ehkä kuitenkin sen Vin Santo – makea, runsas ja ylhäinen jälkiruokaviini. > Vino No bile di M ontepulcia Tuota ntoalue: Mon no tepulcianon al Sienan maaku ue nnassa Rypälelajik keet: Sangiov ese (paikallin Prugnolo Gen en nimi tile), Canaiol o ja Malvasia d el Chianti Tyyli: runsas, keskitäyteläin en punaviini Maku: kuiva, tasapainoisen happoinen, vo täyteläinen, h imakas, ieman tanniin inen ja antava Tuoksu: orvo kin, tervan ja mantelin viva hteita Alkoholia: 12,0%–13,0% Ruokasuosi tukset: punai nen liha, erityi sesti kyljykset Tarjoilu: 18 –20 °C, uusi vu os ik er ainakin neljä ta kannattaa av tuntia ennen ata tarjoilua Arvostetuim pia tuottajia : Avignonesi, Ruf fino, Poliziano Fi n e Ta s t i n g B o o k Vino Nobile di Montepulciano 63

TASTE CULTURE Nowhere on earth are great wines more refreshing, or refreshing wines more distinctively delicious. www.austrianwine.com

Samppanjaa New Yorkin malliin T yöni samppanjan parissa pitää sisällään paljon matkustamista, ja se taas tarkoittaa sitä että vietän usein pitkiäkin aikoja maailmalla poissa perheeni parista. Joten kun tielleni osui mahdollisuus ottaa työmatkalle mukaan partnerini Ragni ja tyttäreni Stella, kukaan meistä ei epäröinyt tarttua tilaisuuteen. Mikäkö oli matkakohde? New York! Tiedossa oli siis shoppailua tytöille ja viikonlopun pituinen loistelias samppanjakokemus minulle. todellakin on maailman ykkösviini mitä tulee pitkään kellarointiin. Seuraavan päivän koittaessa, kun muut perheestäni jäivät kokemaan ja näkemään lisää New Yorkin kulttuuritarjonnasta, suuntasin itse omalle toivioretkelleni. Se vei Ground Zeron ja Vapaudenpatsaan kautta pitkälle kävelylle Chinatowniin, Litte Italyyn ja Greenwichiin. Lopullinen päämääräni oli yksi suosikkibaareistani, Sopranosin tunnelmallinen Cipriani, jossa tarjotaan maailmanluokan pastaa. Yksi kohokohta lisää New Yorkin vierailullani oli tapaaminen ruotsalaisen huippukokki Mattias Larssonin kanssa. Aterioimme Thomas Kellerin Per Se -ravintolassa, istuimme ikkunapöydässä ja silmiemme eteen avautui satumainen Columbus Circle. Aterian jälkeen vietin iltapäivän Keskuspuistossa jalkapalloa pelaten, kukkivat kirsikkapuut ympärilläni... Illalla olin kutsuttu maailman johtavan samppanjankeräilijän kotiin, jossa hän kestitsi vieraitaan todella yltäkylläisesti klassikkosamppanjoilla sekä, yhteisellä intohimollamme, kypsillä punaisilla Burgundeilla. Tämän loistavan illallisen päätteeksi olimme täysin oikealla tuulella jatkamaan iltaa New Yorkin yössä, joten ahtauduimme koko seurue kahteen limousineen, jotka mutkittelivat katuja vieden meidät varsin hämärään paikkaan satama-alueella, lähellä Brooklyn Bridgeä. Ennenkuin huomasimmekaan, olimme konserttiyleisön joukossa, ja lavalla heilui kuuluisa, jokseenkin mielenkiintoisen nimen omaava DJ Dead Mouse. Isäntämme onnistui saamaan meille VIPaition, missä tyhjensimme kolme samppanja- 65 magnumia, jotka seisoivat uhmakkaasti viinilistan hännillä. Täytyy myöntää, että silloin koin ensimmäistä kertaa todellista vaikeutta juoda niin hienoa samppanjaa. Todellakin, jotain täytyy olla pielessä, kun kaksi kulausta magnum 1971 Salonia on kaikki, mitä saa alas – vai mitä? Nääntyneenä, mutta monta kokemusta rikkaampana, jätimme taaksemme Ison Omenan, haukattuamme siitä hieman liian suuren palan pureskeltavaksi. > Fi n e Ta s t i n g B o o k Saavuttuamme tähän eloisaan metropoliin jouduin töihin heti koneen laskeuduttua, joten aikaa jetlagista toipumiseen ei jäänyt. Pelkäsin, kuitenkin turhaan, istuvani puolinukuksissa ja haukottelevana ensimmäisessä teistingtilaisuudessa, joka oli istuva, kahdenkymmenen tilasamppanjan maistelu. Tämänkaltaiset tilaisuudet jättävät usein toivomisen varaa järjestelyjensä puolesta, ollaan sitten missä päin maailmaa tahansa, mutta nyt New Yorkin tiimi todellakin yllätti ja vakuutti minut. Vietimme nautittavan illan samppanjasta jaaritellen. Seuraavana iltana pääsimme nauttimaan suurenmoisesta tilaisuudesta Michelinin tähdin palkitussa ravintolassa, ja siellä teemana oli legendaarinen vuosikerta 1996. Ja ikäänkuin siinä ei olisi ollut kylliksi, suuntasimme seuraavaksi kolmen tähden Le Bernardin -ravintolaan, jonka on voinut nähdä useammassakin amerikkalaisessa elokuvassa. Tässä hurmaavassa paikassa kävimme läpi noin kaksikymmentä kypsää samppanjaa Amerikan huippuviinien keräilijöiden eliitin kanssa. Tässä tilaisuudessa pyrkimyksenämme oli osoittaa, asiaa vielä epäileville, että samppanja

Valtameren pohjasta maailmanennätykseen – 66 Heidsieck 1907 C h a m pag n e Mon op ol e G o û t Am é r ic a i n Teksti: Pekka Nuikki Marraskuun 3. päivän aamuna 1916 saksalainen sukellusvene U-22 pysäytti Suomen rannikolla Jönköpingin, pienen ruotsalaisen kuunarin. Tämän epäonnisen aluksen ruumassa oli tsaari Nikolai II:n keisarillisen hovin tilaamama 3 000 pulloa samppanjaa, 10 000 gallonaa konjakkia, 17 tynnyrillistä Burgundin valkoviiniä. U-22:n komentaja päätti upottaa kuunarin säästäen kuitenkin sen miehistön hengen. Alus upposi alle tunnissa Pohjanlahden syvyyksiin. Huhtikuun 15. päivän aamuna 1998 huutokauppasalissa Lontoossa nuijan kopahdus puolestaan pysäytti pitkään jatkuneen tarjouskilpailun – oli syntynyt maailmanennätys. Jönköpingin ruumassa 82 vuotta maanneesta samppanjapullosta tuli näin maksetuksi enemmän kuin yhdestäkään samppanjasta aiemmin.

67 Fi n e Ta s t i n g B o o k

Heidsieck 1907 J önköping oli rakennettu Sjötorpin te- hän samantien päätti, että asiaa tulisi tutkia. U-22 jätti asemansa ja lähti lakalla 1896 kuten kuunarit, 20,5 met- kohti ääntä joka kuului lännestä. riä pitkäksi ja 6,67 metriä leveäksi, ja se oli 68 varustettu 18 hevosvoiman öljymoottoril- Jönköpingillä yö oli ollut tyyni ja rauhallinen. Alus oli taittanut matkan la. Se lastattiin Gävlessä lokakuun 26. päi- Pohjanlahden yli ilman vaikeuksia. Aamuhämärän ja sumun takia Suomen vänä 1916, ja alus oli valmis taittamaan rannikkoa ei vielä näkynyt. Niinpä kuunari risteili rauhallisesti Rauman kuluneen vuoden kymmenennen matkan- edustalla odottaen päivänkoittoa. Yhtäkkiä alukselta huomattiin pieni saa- sa Raumalle. ri. Peläten että ranta oli jo liian lähellä he käänsivät Jönköpingin kohti avo- merta. Pian he kuitenkin joutuivat toteamaan, ettei saari ollutkaan saari Muutaman tunnin jälkeen huono sää kuitenkin keskeytti matkanteon. Jönkö- vaan saksalainen sukellusvene, joka nopeasti saavutti heidät! ping joutui ankkuroitumaan ja pysyttele- mään paikallaan joitakin päiviä. Aluksen muttamaan aluksen moottorin ja nousemaan sukellusveneeseen näyttä- epäonnistunut yritys palata ajallaan Gäv- mään paperit ja selvittämään lastin. Hoppelle selvisi, että lasti sisälsi sa- leen aiheutti huhun että saksalainen sukel- lakuljetustavaraa ja hän ilmoitti Erikssonille että alus täytyisi upottaa. lusvene olisi upottanut sen – myöhemmin Eriksson yritti kaikin mahdollisin tavoin pelastaa alustaan. Hän ehdot- huhu osoittautui profeetalliseksi. Marras- ti, että he heittäisivät koko lastin mereen, tai että hän kuljettaisi sen lä- kuun 2. päivään mennessä sää oli kuiten- himpään saksalaiseen satamaan. kin huomattavasti parantunut, ja kapteeni Hoppe oli kuitenkin jo päätök- miehistöineen päätti jatkaa matkaa Rau- sensä tehnyt ja pysyi siinä; tämä malle. oli Jönköpingin kymmenes sa- lakuljetusmatka sinä vuonna, ja Samaan aikaan saksalainen sukellus- Komentaja Hoppe määräsi kuunarin kapteenin E.B. Erikssonin sam- vene U-22 oli sijoittuneena 12 merimailin Hoppen viesti oli – rajansa kai- päähän Raumasta lounaaseen. U-22:n ko- kella, Jönköpingin aika oli tul- mentaja Bruno Hoppe miehistöineen oli lut. jo edellisenä päivänä upottanut kaksi ruot- salaista alusta, se ei kapteenia vielä tyydyt- 22:lta souti kuunarille muka- tänyt. Vaikka aurinko ei vielä ollut aivan naan räjähdepanokset. Asetet- noussut, tähystäjä saattoi nähdä ja kuulla tuaan räjähdyspanokset miehet 8 mailin päähän hienoisesta aamusumus- veivät vielä kiireessä laivalta ta huolimatta. Kello 05.00 hän äkkiä kuu- niin monta pulloa samppanjaa li heikon äänen. Se oli moottorin ääni. Ko- kuin suinkin vain saivat ja jätti- mentaja kutsuttiin tähystyspaikalle jossa vät sitten laivan. Näitä muuta- Kaksi miehistön jäsentä U-

sieck & Co. Reims pohjassa ja Goût Américain 1907 sivussa. Ojensin korkin eteenpäin ja vein pullon nenäni alle ja haistoin. Tuoksu olikin jo paljon parempi. Tiesin välittömästi, että pullo ei sisältänyt vettä vaan samppanjaa. Miehistö ympärilläni kutakuinkin samanlaiset kuin omani. Joten; kun vein pullon huulilleni ja maistoin maa pulloa lukuunottamatta koko lasti vai- ensimmäisen kulauksen luulin aistivani pui syvälle meren pohjaan aluksen mukana. harhoja. Maku oli erittäin vahva, makea ja hedelmäinen. Juoma oli itse asiassa oikein Jönköpingin etsinnät aloitettiin vuoden hyvää! Toiset tarkkailivat reaktioitani. Las- 1997 alussa, ja toukokuun lopulla ruotsa- kin pullon huuliltani ja leveä hymy valaisi lainen etsintäryhmä löysi hylyn 64 metrin kasvojani. Sen seurauksena eteeni ojennet- syvyydestä. Vasta heinäkuussa, kun sukel- tiin useita muovimukeja. Koska olin selvin- taja palasi hylyltä kädessään pullo Heid- nyt ensimmäisestä siemauksesta, miehis- sieck Monopole Goût Americainia vuo- töni halusi innokkaasti päästä maistamaan delta 1907, varmistui että oli todella kyse tätä upeaa samppanjaa. Jönköpingistä. Samaa tuotetta ja vuosikertaa oli ollut varastoituna myös Titanicil- Peter Lindberg, sukeltaja ja etsintäpartion le sen upotessa neljä vuotta aiemmin vuon- johtaja, oli perustanut ruotsalaisen pelas- na 1912. tusryhmän C-Starin. Se oli hankkinut oi- keudet kuunarin lastiin. Mutta varhaiske- Ensimmäisessä pullossa, jonka sukeltaja toi ei kuitenkaan ollut etikettiä tai mitään väällä 1998 ennen kuin C-Star ehti palata mikä olisi heti kertonut, mitä samppan- uudelleen hylyn luokse, toinen laiva oli- jaa kyseinen pullo piti sisällään. Etsintä- kin paikalla. Suomalainen liikemies Peter ryhmän johtaja Peter Lindbergille lankesi Fryckman oli kiireesti järjestänyt aluksen kunnia avata ensimmäinen pullo. Näin hän ja sukeltajia, ja he alkoivat myös pelastaa muisteli: kultaista lastia. Fryckman vaati oikeut- ta lastin siihen osaan, joka olisi kuulunut - Seisoin laivamme keulassa ympäril- läni koko miehistö käsissään muovimu- hänen isoisoisälleen. Fryckman ei kuiten- kit odottaen, että avaan pullon. Otin lu- kaan pystynyt todistamaan oikeuttaan vaa- jan otteen korkista ja yritin vetäistä sen teeseensa. ulos, mutta yllättäen se olikin todella tiu- kasti kiinni. Sain käyttää voimaa, ja lopul- tynyt puuttumaan asioihin, ja se pyysi oi- ta korkki irtosi pienen poksahduksen säes- keusistuimelta päätöstä. Sillä välin oli jo tämänä. Ihmettelin ettei kovakourainen nousemassa pienimuotoinen sota kahden käsittelyni murtanut korkkia. Varovaises- pelastusryhmän välille. Ilmassa oli syytök- ti haistoin korkkia. Tuoksu ei ollut kovin siä, huhuja tappouhkauksista ja sabotaa- hyvä. Siinä oli kuitenkin kirjoitusta: Heid- seista ja jopa vähäistä väkivaltaa. Paikallinen rannikkovartiosto ei pys- Fi n e Ta s t i n g B o o k haistoi korkkia, ja heidän reaktionsa olivat 69

Heinäkuun 3. päivänä suomalainen oi- ruumassa oli noin 50 puista laatikkoa täyn- keusistuin teki päätöksen C-Starin eduk- nä samppanjaa, jokaisessa niistä 60 pulloa. si. Näin ollen suomalaisen ryhmän olisi Näistä saatiin nostettua noin 2 500 pulloa lähdettävä paikalta. Heinäkuun 5. päivä- seitsemän onnistuneen pelastusretken jäl- nä kaikki sukeltajat suomalaiselta aluksel- keen. Minulla on ollut onni saada maistaa ta siirtyivät yllättäen ruotsalaiselle aluksel- kolmea niistä. le. Ruotsalainen ryhmä oli yksinkertaisesti tarjonnut heille 25% kaikesta, jonka he sai- tettu samasta Christie’sin Lontoon huuto- sivat nostettua ylös. Suomalaiset liittyi- kaupasta 1998, jossa yksi kuunarista noste- vät ruotsalaisten ryhmään. Tämän tulokse- tuista pulloista oli myytiin 4 068 dollarilla na ”sota” näytti olevan lopullisesti ohitse. – korkeimmalla hinnalla mitä yksittäises- Fryckman ei kommentoinut asiaa miten- tä samppanjapullosta koskaan on mak- kään. Hänen lakimiehellään oli kuitenkin com:ista vuoden 2001 alussa 800 dollarin kija”. Venäjällä puolestaan, missä Heid- hintaan, ja kolmas saksalaiselta keräilijältä vätkään rahasta. sieckin samppanja oli hyvin tunnettu ja hintaan 1 000 DEM. 1900-luvun alussa Heidsieck & Co Mono- kuuluisa, ylittivät tsaari Nikolai II:n pole oli markkinajohtaja Euroopassa. Sak- henkilökohtaiset tilaukset jo ennen Jonkö- hin, ja ne olivat kuivuneen mudan ja kalan- san sekä Itävältä-Unkarin hallitsijat kuten ping kohtalokasta matkaa vaatimattomat hajuisen liejun peitossa kuin suoraan me- myös tsaari Nikolai II olivat sen uskolli- 400 000 pulloa ren pohjasta. Toinen pulloista oli täysin sia tilaajia. Samppanjalla oli jo maailman- oksidoitunut ja juomakelvoton johtuen sen laajuisesti mainetta kun vuonna 1911 Eng- neljässä asteessa. Merenpohjan totaalinen huonokuntoisesta korkista, mutta ensim- lannin kuningas myönsi Heidsieck & Co pimeys sekä veden paine 64 metrissä oli- mäinen ja kolmas pullo olivat loistavassa Monopolen samppanjatalolle arvostetun vat säilöneet pullot virheettömässä kun- kunnossa ja yllättävän raikkaita. kuninkaallisen valtakirjan, ja talosta tuli nossa 82 vuotta. Jönköpingin upotessa sen 1907 settu. Toinen pullo oli hankittu Winebid. ”Hänen Majesteettinsa samppanjahank- kommentti sukeltajien lähdöstä: 70 Ensimmäinen näistä pulloista oli os- - Kamalaa, mitä kaikkea ihmiset teke- Pohjanmeren lämpötila pysyttelee noin Champagne Monopole Goût Américain 1907, Heidsieck Excellent level; decanted five minutes before tasting. A high dosage wine. No malolactic fermentation. The result of the analysis: alcohol 12.35°, PH of 2.93, 42.55 grams of sugar, total acidity 5.35g H2SO4/litre. 99p Pullot olivat pakattuina puulaatikoi- Drink now Pale and light, almost youthful color. Still has some bubbles left. Sweet, fruity, and fresh nose dominated by honey and exotic fruit and raisins. One of the richest champagnes I have tasted, and has amazingly good balance and structure. Not very sweet, even though the Heidsieck Goût American style had a relatively high sugar dosage. Very long and so pleasing wine, which moved smoothly and easily down the throat, leaving a most memorable and historic aftertaste.

Reason to arrive early at Wine & View Gate 28 Wine & View with the first international FINE Wine Bar concept is the only place where you can taste the 1000 finest wines in the world by the glass. The first international FINE Wine Bar® is open every day. Opening hours: Mon–Wed 6–19, Thu–Fri 6–20, Sat–Sun 6–18 at Helsinki-Vantaa International Airport. Some thrilling examples of mature wines that have appeared on our winelist: Ferreira Vintage Port 1864 Château d´Yquem 1899 Château Filhot 1928 Château Mouton-Rothschild 1934 Château Calon Ségur 1945 Château Pichon-Baron 1947 Château Pétrus 1947 Château Cheval Blanc 1947 Château Gilette 1947 Marques de Riscal 1954 Quinta do Noval 1958 Clos Vougeot 1959 Chambertin 1961 Château Latour 1961 Château Lafite-Rothschild 1962 Château Haut-Brion 1966 Dom Pérignon 1966 Château Grand-Puy-Lacoste 1970 Tignanello 1971 Vega Sicilia Unico 1972 Dom Ruinart Rosé 1973 Château Pétrus 1975 Krug Vintage Champagne 1979 Château Latour 1982 DRC Richebourg 1983 Château Palmer 1988 Château Valandraud 1989 Leroy Chassagne-Montrachet 1990 Sassicaia 1990 Château Le Pin 1990 Price range by the glass is 4.60€ to 80.00€. Fine Wine Bar ® concept is created by FINE Magazines

Helsinki Airport – SSP Finland, Helsinki Airport, 01530 Vantaa, Finland. Tel. +358 207 629 700 www.sspfinland.fi Mobile service: www.eatnow.fi

PARASTA 74 Angus, Charolais

s Teksti: Hanna Skyttä kuvat: Shutterstock Kun suomalaisilla oli kymmenen vuotta sitten lihatiskillä valittavanaan joko kotimaista tai ulkomaista naudan pihvilihaa, on tilanne nyt tyystin toinen. Laadukkaampien ruokakauppojen lihatiskeille on ilmestynyt lukuisia erilaisia pihvilihoja, joita myydäänvierasperäisillä nimillä kuten Aberdeen Angus, Charolais, Hereford, Kobe ja Wagyu. Vaikka kuluttajat ovatkin oppineet yhdistämään nimet karjarotuihin, ei heillä ole liiemmin käsitystä lihojen luonteesta. Eri karjarotujen lihoissa on kuitenkin eroja kuten viineissä, ja jotta parempikin pihvinpaistaja onnistuu paistamaan herkullisen pihvin, on pihvilihan valinnalla suuri merkitys lopputulokseen. Mitä siis tulee huomioida lihojen laadussa ja mistä rodusta saa mehukkaimmat pihvit? Hyvä pihvi on mehevä ja pehmeä. Se ikään kuin sulaa suussa. Moni uskoo, että hyvä pihvi on paistajasta kiinni. Tämä pitää toki osittain paikkansa, mutta hyväkään paistaja ei onnistu tekemään heikkolaatuisesta lihasta hyvää pihviä. Hyvän pihvilaadun varmistamiseksi on tehtävä hieman töitä. Pihvilihan laatuun vaikuttavat pihvikarjan kasvatus- ja ruokintamenetelmät, kasvatuksessa mahdolliset käytetyt hormonit, eläimen sukupuoli ja ikä sekä stressitila ennen teurastusta. Vaikka näistä asioista helpoimmin selvitettävä asia on rotu, voi lihan laadusta tehdä tärkeitä havaintoja jo ulkonäönkin perusteella. Fi n e Ta s t i n g B o o k PIHVILIHAA 75

Yhdysvalloissa lihaluokituksia jakavan USDA:n (US Department of Agriculture – Yhdysvaltojen maanviljelyosasto) lihamestari arvioi lihan laadun tekemällä viillon 12:sta ja 13:sta kylkiluun väliin. Hän katsoo kuinka paljon sieltä löytyy lihassyiden välistä rasvaa eli marmorointia ja antaa lihalle laatuleiman; prime, choice, select tai canner cut. Runsaasti marmoroitunut, valkoisia rasvaviivoja tiheästi sisältävä lihaviipale saa yhdysvaltalaisen kaupan tiskissä järeämmän hintalapun kuin liha, joka on tasaisemman väristä. Runsaammin marmoroitunut liha ei kuitenkaan välttämättä ole parempaa kuin liha ­jossa marmoroituneisuutta ei näe. Paljon enemmän lihan mausta kertoo lihassa näkyvä rasvan väri. 76 Rasvassa maun salaisuus Lähes kaikki lihaskudoksen proteiini maistuu samalle, mutta se mikä antaa lihalle sen ominaismaun on rasva. Rasvan maku ja sen määrä kehittyy eläimeen sen ruokavalion kautta, ja määrään vaikuttaa eläimen ruokavalion ohella myös sen rotu. Nopeasti kehittyvillä roduilla kuten Anguksella rasvaprosenttiosuus nousee nopeammin ja rasvaa on runsaammin kuin esimerkiksi hitaammin kasvavilla Simmentalilla ja Charolaisella. Kunkin rodun kohdalla voidaan lihan rasvaisuutta lisätä ruokkimalla karjaa viljalla. Viljalla ruokittujen eläinten rasvaprosentti nousee nopeasti ja niiden lihasta tulee tiiviimpää ja vaaleampaa verrattuna ruohoa syövien eläinten lihaan. Maku on usein mauttomampi ja suutuntuma hieman jauhoinen. Ruoholla ruokittujen eläinten liha sen sijaan sisältää usein vähemmän lihassäikeiden välistä rasvaa (marmoria) ja sen rasva on kellertävän väristä. Keltaisuus ei siis ole merkki lihan huonosta laadusta, päin vastoin. Se kertoo eläimen syöneen ruohoa, joka sisältää karotenoideja. Karotenoidit ovat luontaisia, erittäin terveellisinä pidettyjä pigmenttejä ja antioksidantteja, jotka antavat myös porkkanalle, paprikoille ja muille värikkäille vihanneksille niiden hehkuvat värit. Keltainen rasva on myös terveellisempää kuin valkoinen rasva; se sisältää runsaasti omega-3-rasvahappo- ja. Sen vuoksi ruoholla ruokitun eläimen rasvahappoprofiili onkin lähes samaa luokkaa kuin riistan ja lohen. Poikkeuksen muodostaa, maailman arvostetuimman karjarodun Koben rasva, joka on lumenvalkoista. Lihan kosiskelevan makean maun ohella siinä esiintyvä sashi-rasva sulaa poikkeuksellisen alhaisissa lämpötiloissa. Tämän takia liha tuntuu kuin sulavan kielen päällä. Sashi-rasvassa on tutkimuksissa mitattu huomattavan runsaasti inosiinimonofosfaattia eli inosiinihappoa sekä kertatyydyttymätöntä oleiinihappoa, jotka niin ikään tuovat omanlaisensa maun Kobe-lihaan. Elintarviketeollisuudessa inosiinihappoa käytetään myös arominvahventeena E630. Japanissa suositaan paljon valkoista rasvaa sisältävää lihaa. Puhdas valkoinen rasva on esteettisemmän näköistä kuin esimerkiksi keltainen, ja esteettisyys on Japanissa tärkeää, koska liha nautitaan usein hyvin ohueksi leikattuna. Myös perinteiset shabu-shabu-, nabemono-, teppanyaki tai yakiniku-valmistusmenetelmät vaativat rasvaisemman lihan, jotta rasva sulaessaan kypsentää proteiinisäikeet ilman suurta aminohappojen pilkkoutumista. Näin vältytään hajuhaitoilta, jotka johtuvat rikkipitoisten aminohappojen pilkkoutumisesta. Hajuttomuus on erityisen tärkeää Japanissa, jossa ruoan valmistus usein tapahtuu pöydässä tai sen läheisyydessä. Rodun vaikutus lihan makuun Aivan kuten eri rypälelajikkeilla, myös eri pihvikarjaroduilla on niille ominaiset piirteet niin lihan maun kuin koostumuksenkin suhteen. Aberdeen Angus on alunperin skotlantilainen rotu, joka on erityisen suosittu Pohjois-Amerikassa ja myös Euroopassa. Angus-rodulle tyypillistä on helposti marmoroituva liha, joka on aavistuksen makean makuista ja mureaa. Suomessa kasvatetuista karjaroduista runsaslukuisin on Hereford, joka on myös yksi maailman suosituimmista lihantuontantoroduista. Herefordin ohella muita suosittuja rotuja ovat hieman toffeeseen vivahtavan ja tupakkaisen jälkimaun lihoissa omaava Charolais ja hentoarominen Limousine.

Maailman himotuin pihviliha – Wagyu vai Kobe? Maailman kalleimmat pihvilihat kantavat kyljessään lappua Wagyu ja Kobe. Japanilainen pihvikarja, Wagyu, jaetaan neljään päärotuun, joista arvostetuin on Tajima-gyu-rotu, ja johon myös Kobe lukeutuu. Se on äärimmäisen tarkat kriteerit täyttänyttä lihaa, ja siitä sekä rodun harvinaisuudesta ja puhdasverisyydestä johtuen se on myös yksi maailman kalleimmista lihalaaduista. 10-numeroinen ID-numero, joka pitäisi löytyä jokaiselta Kobe-lihaa myyvältä ravintolalta ja lihakauppiaalta, on todiste aidosta japanilaisesta Kobe-lihasta. Tämän ID-tunnuksen voi nykyisin myös saada Australiaan tai Kaliforniaan kasvamaan siirretty eläin, mutta näiden ruokinnan viimeistelyn ja teurastuksen on täytynyt tapahtua Japanissa Hyogon perfektuurissa sijaitsevissa teurastamoissa. Tosin kuten Champagne-nimen käyttö on vapaata Yhdysvalloissa tuotettujen kuohuviinien etiketeissä, myös Kobe-nimen käyttö on siellä sallittua vaikka liha ei täyttäisikään kaikkia kriteereitä. Pihvinpaistajan haaste Siinä missä rodun selvittäminen lihatiskillä on helppoa, on pihvin alkuperä alkuperämaata lukuun ottamatta haasteellisempaa selvittää. Lihan raakakypsytykseen voi vielä saada lihatiskillä vastauksia, mutta tietoja eläimen sukupuolesta, iästä, stressaantuneisuudesta ja ruokinnasta on lähes mahdotonta saada, eikä voi kuin toivoa lihan olevan mureaa. Viimeistään ruokapöydässä liha itse vastaa avoimeksi jääneisiin kysymyksiin. Lehmää vai härkää? Jos pihvissä on aavistuksen metalliin vivahtava maku, se viittaa naissukuhormoneihin ja liha on todennäköisesti peräisin hiehosta tai aikuisesta lehmästä. Suolainen maku puolestaan kertoo lihan olevan peräisin sonnista tai mullista. Mikäli lihan maussa on aistittavissa kitkeryyttä tai happamuutta on liha nuoresta ja mahdollisesti keväällä teurastetusta eläimestä. Keväällä naudassa on luonnollisia hormoneja, jotka antavat lihalle happaman kitkerää makua. Vaikka nuoren eläimen lihaa pidetään usein vanhemmasta eläimestä saatua parempana, ei ikä kuitenkaan kerro koko totuutta. Se, miten ikä vaikuttaa makuun, riippuu myös rodusta. Yleisesti ottaen puhtaat rodut maistuvat paremmilta nuorina, kun taas risteytettyjen rotujen iällä ei juurikaan ole merkitystä makuun. Stressilihan tunnistaminen Onko pihvisi suutuntuma polystyreenimäinen ja maku todella makea? Nämä voivat viitata pihvilihan olevan peräisin stressaantuneesta eläimestä. Stressin aiheuttajia ovat eläimen elinolot sekä pitkät kuljetukset teurastuspaikalle. Stressi vaikuttaa myös eläimen lihan väriin, josta voikin päätellä jotain lihan laadusta. Jos tuore liha on kokonaisuudessaan kovin tummaa, se on merkki kovasta stressistä. Tämä ei siis koske lihatiskissä hapen vaikutuksesta tummunutta lihaa, joka on sisältä pintaa vaaleampaa. Stressin vuoksi eläimen elimistö erittää adrenaliinihormonia, joka laukaisee ”pakene tai taistele” -reaktion. Tämän myötä veren virtaus siirtyy muista elimistä lihaksiin, ja lisääntynyt veripitoisuus muuttaa lihan tummaksi. Tumma liha on sitkeämpää ja kovempaa kuin vaaleampi, rauhallisemmasta eläimestä saatu liha. Osittain juuri tästä syystä hyvistä elinoloista, vapaasti laitumella kasvaneista eläimistä saatu liha on maukkaampaa Fi n e Ta s t i n g B o o k Parasta suomalaista Suomen alkuperäisiä nautarotuja ovat itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarja, jotka ovat sopeutuneet maamme ympäristöolosuhteisiin. Suomenkarjan määrä lähti jyrkkään laskuun vuoden 1963 jälkeen, jolloin sitä alettiin risteyttää friisiläisroduilla. Varsinkin kyyttöjen ja lapinlehmien määrä romahti huomattavasti. Nykyisin kyytönlihaa on taas jonkin verran saatavilla maatilatoreilla ja lähiruokaa myyvissä kaupoissa. 77

ja mureampaa. Kokonaan oma taiteenlajinsa on Kobe-rodun kasvatus, jossa eläimet pyritään eri menetelmin kuten hieronnan ja musiikin avulla pitämään mahdollisimman rauhallisina ja hyvinvoivina. 78 Hyvä ruoka – parempi pihvi Aivan kuten maaperä vaikuttaa viinin makuun ja laatuun, myös pihvikarjan nauttima ravinto vaikuttaa sen lihan makuun ja laatuun. Esimerkiksi nauriiden suosiminen karjan ruokavaliossa antaa lihaan makeutta. Kasvattamoissa vasikoille syötetään usein viljaa, joka ei ole niiden luontainen ruokavalio, mutta jota suositaan kahdesta syystä: vilja- ja maissirehulla vasikat saadaan kasvamaan nopeammin ja niiden lihaan kehittyy enemmän marmorointia. Joidenkin mielestä vehnä tekee lihasta sitkeää kun taas ohralla ruokinta tuo siihen enemmän makua. Maissia monet pitävät kaikista huonoimpana vaihtoehtona jo senkin vuoksi, että maissi on hyvin yleisesti geenimanipuloitua. Mielenkiintoista on kuitenkin, että Koben kasvatuksessa käytetty ”salainen” ruokavalio pitää sisällään monien eri viljalajien ohella maissia sekä riisiruokoa. On myös pihvikarjaa, jota on ruokittu pelkällä ruoholla. Näiden ekologisesti kasvatettujen eläinten liha on usein rasvahapoiltaan ja hivenainepitoisuudeltaan muilla ruokintamenetelmillä tuotettua lihaa parempaa. Niiden lihan rasvaprosentti on alempi kuin viljalla ruokitun nautakarjan, ja siinä on myös enemmän betakaroteenia, E- ja B-vitamiineja, kalsiumia, magnesiumia ja kaliumia sekä runsaammin sydänystävällisiä ja aivojen toiminnalle tärkeitä omega-3-rasvahappoja. Lisäksi ekologisesti kasvatetun naudan lihassa tyydyttyneiden rasvahappojen osuus on viljasyötetyn naudan lihaa alhaisempi. Kun vertaa ekologisesti kasvatetun pihvikarjan lihaa tehotuotettuun, makuero on usein melkoinen. Yhtenä syynä siihen on hormonien käyttö tehotuotetun pihvikarjan kasvatuksessa. Hormonien avulla eläin kasvaa nopeammin teurastuskuntoon. Näiden eläinten lihan makua leimaa usein vetisyys ja mauttomuus. Hormonilihojen myötä on myös käyty keskustelua siitä voivatko lihojen mahdolliset hormonijäämät siirtyä ihmiseen. Mistä mureus? Mureuteen vaikuttavia tekijöitä on runsaasti. Niitä ovat eläinrotu, rasvan määrä, sidekudospitoisuus, lihassolutyypit, lihassolun supistuminen ja vedensidontakyky. Sitkeyteen vaikuttavat erityisesti sidekudoksen määrä ja laatu. Enemmän sidekudosta sisältävä liha on vaikeammin pureskeltavaa. Nuoressa eläimessä sidekudosta on vähemmän, tämän vuoksi vasikan pihvi on vanhemmasta naudasta valmistettua pihviä huomattavasti mureampaa. Myös eri ruhonosien välillä on suuria eroja. Mitä enemmän tiettyä lihasta käytetään liikkumiseen, sen enemmän siihen muodostuu sidekudosta. Tämän vuoksi sisä- ja ulkofileessä sidekudosta on vähän. Sidekudoksen tehtävänä on pitää lihaksen rakenne koossa ja kiinnittää se luustoon. Sidekudosta on siten kaikissa lihaksissa, mutta sen määrä vaihtelee. Tunnista mureus maistamatta Lihan raakakypsytys on välttämätöntä lihan mureuttamiseksi. Juuri teurastetun eläimen liha on usein sitkeää. Tämän vuoksi lihaa kypsytetään joko riiputtamalla sitä kylmässä huoneessa (kylmäkypsytys) tai kietomalla se sellofaaniin (kostea kypsytys). Kylmäkypsytyksessä lihasta poistuu nestettä ja sen pintaan muodostuva kerros kuoritaan pois. Tämä tekee jäljelle jäävästä lihasta arvokkaamman, mutta kylmäkypsytetty liha on kuitenkin usein maukkaampaa kuin muilla menetelmillä kypsytetty. Sopivasti raakakypsytetyn lihan tunnistaa siitä, että lihaa painaessa sen pintaan syntyvä painauma palautuu hitaasti takaisin. Raakakypsytetyn lihan tuoksun tulisi olla hieman hapan mutta raikas. Mehukkaan pihvin eteen on siis tehtävä töitä enemmän kuin arvaisikaan. Hyvän pihvinpaistajan paras ystävä onkin luotettava ja asiansa osaava lihamestari. Valitettavasti heitä tai lihamestareita yleensäkään löytää enää harvoin supermarkettien lihatiskien takaa. Tilannetta paikkaa hieman se, että maassamme toimii nykyään kourallinen pihvikarjan kasvattajia, joiden asiantuntemusta hyödyntävät niin lihakauppiaat kuin ravintoloiden keittiömestaritkin, ja tietoa lihoista välittyy myös kuluttajille. >

FILEEN TAI MUREAN PAISTIN KYPSENTÄMINEN KELMUN SISÄSSÄ Kiedo karitsan, vasikan, naudan, peuran, kauriin tai hirvenfilee taikka hyvin riippunut paahtopaisti tai sisäpaisti talouskelmuun, noin 6–8 kerrosta. Sulje päät huolella. Pidä huoli, että liha on tiukasti kelmussa. Työnnä paistomittarin anturi lihan keskelle, ja säädä paistomittarin hälytys 58 asteeseen. Hauduta kääröä 80–90-asteisessa vedessä kattilassa kannen alla, kunnes haluttu sisälämpötila on saavutettu. Jäähdytä lihakääröä ensin hetki huoneenlämmössä ja sitten kylmiössä tai jääkaapissa. Kun H-hetki koittaa, poista ensin kelmu ja ruskista lihan pinta voissa pannulla. Lämmitä sen jälkeen lihaa hetki uunissa. Voit myös leikata esikypsytetyn fileen pihveiksi, jotka paistat todella nopeasti pannulla. Lopputuloksena on erittäin mehukas ja tasainen paistotulos. LIHAN HAUDUTTAMINEN JA KEITTÄMINEN Lihan palan tai paistin ei tarvitse olla kuin puoliksi liemessä, kun sitä kypsennetään. Jos pala on pieni ja murea, se kannattaa ensin ruskistaa voissa kuumalla pannulla. Isomman ja tiiviimmän lihapalan voi laittaa sellaisenaan juuresten kera pataan. Lisää sekaan laihaa lihalientä ja pari ydinluukiekkoa niin, että puolet lihasta on peitossa. Kuumenna uuni 220 °C asteeseen ja laita pata uuniin. Laske lämpö vartin kuluttua 90–100 °C asteeseen. Kypsennä lihaa 90–100-asteisessa uunissa, kunnes tikku uppoaa lihaan helposti tai lihat irtoavat luista. Erittäin maukkaat potkat vaativat aikaa uunissa noin 12 tuntia. Lihapatojakaan ei kannata keittää, vaan niiden on hyvä antaa hautua hiljalleen – ennen vanhaan se tehtiin uunin jälkilämmössä. Onnistuu se hellallakin: kansi päälle ja levy ykköselle. Liha ei kypsy nopeammin, jos liemi kiehuu hurjasti, mutta kuivuu huomattavasti enemmän. Keitettäessä lihan tulee peittyä kokonaan, mutta liemi ei saa varsinaisesti kiehua kypsentämisen aikana, vaan liemen pitää vain vaimeasti poreilla. KYMMENEN VINKKIÄ PIHVINPAISTAJALLE 1. Muista, että hyvä pihvi syntyy vain huippuluokan lihasta. Varmista, että pihvilihaa on raakakypsytetty riittävän kauan. 2. Ota pihviliha huoneenlämpöön kyllin ajoissa, jotta liha ehtii lämmetä. Kylmä liha ei ruskistu kunnolla. 3. Muista, että pihvin alkupaisto tehdään kovalla lämmöllä. Eli liesi kuutoselle ja vasta sitten, kun voin vaahto on hävinnyt ja voi alkaa savuta, pihvit laitetaan pannulle. 4. Paista pihveihin kauniin ruskea paistopinta ja mausta pihvit sen jälkeen suolalla ja pippurilla. 5. Laita pihvit tämän jälkeen 120-asteiseen uuniin uunivuokaan. Anna pihvien kypsyä uunissa kolmesta viiteen minuuttia niiden paksuudesta riippuen. 6. Tee tällä välin kastike seuraavasti: Kaada kuumaan pannuun desi punaviiniä ja kaavi kaikki pannuun jääneet lihamehut mukaan. Keitä viiniä kokoon, ja kaada sitten kaksi desiä hyvää lihalientä pannuun. Anna kiehua kokoon muutama minuutti, mausta suolalla ja pippurilla ja sekoita lopuksi joukkoon 50 grammaa voita. 7. Ota pihvit uunista, ja kaada vuokaan kertynyt lihamehu kastikkeen joukkoon. 8. Anna pihvien vetäytyä alumiinifolion alla muutama minuutti. 9. Tarjoa pihvit sopivien lisäkkeiden, kuten ratatouillen tai keitetyn parsan kanssa. 10. Valitse ruokajuomaksi sopiva punaviini, kypsempi Medoc on aina varma valinta. Jos pihvit ovat riistaeläinten fileestä, etsi viinikellarista parasta, mitä sieltä löytyy. Fi n e Ta s t i n g B o o k Tällä tavalla ammattilaiset kypsentävät lihan ennakkoon, kun haetaan parasta mahdollista lopputulosta. Toimi näin, niin saat lihaan varmasti aina täsmälleen oikean kypsyysasteen. Lihan voi esikypsentää päivää ennen sen lopullista valmistamista, ja kokin työ helpottuu huomattavasti. 79

Paista pihvi oikein Pannun valinta Käytä parilaa rasvapitoisiin lihoihin. Kuivempiin laatuihin käytä tasapohjaista pannua. Jos laitat mehukkaan pihvin tasapohjaiselle pannulle, nesteet kiehuvat ja pilaavat maun sekä lihan tekstuurin. Jos taas pistät kuivan lihan parilalle, teet siitä entistä kuivemman. Lämpötila Pannun tulee olla todella kuuma. Huippukokit eivät pane pihviä lähellekään pannua ennen kuin se on kuumentunut 5–10 minuuttia. Pihvilihan itse tulisi olla huoneenlämpöistä. Jos liha on liian kylmää tai haaleaa, lihassäikeet ovat Suomalainen lihantuottaja haastattelussa Haastattelimme Natalie Van den Hoekia, Hultgårdin Sonninliha-tilalta koskien laatulihantuotantoa Suomessa. 80 Mikä tekee Suomessa tuotetusta lihasta kallista? ”Hintaan vaikuttavat lihan laatu ja toisaalta tuotantokustannukset, joihin puolestaan vaikuttavat rotu ja tuotantotapa. Esimerkiksi luomulihan suuri kysyntä ja ainakin toistaiseksi rajallinen tarjonta nostaa sen hintaa. Myöskin tila- ja rotukohtaiset brändit voivat olla osasyy lihojen hintaeroihin. Yleisesti ottaen Suomessa tuotettu liha on esimerkiksi brasilialaista lihaa kalliimpaa, sillä Suomen tiukemmat laatuvaatimukset liittyen esimerkiksi teurastukseen ja lihan käsittelyn hygieniaan nostavat tuotantokustannuksia. Lähellä tuotettu liha on turvallinen valinta, kun alkuperä on varmasti tiedossa ja kasvatustavan voi vaikka käydä paikan päällä tarkistamassa. Suomessa myös elintarviketeollisuuden ja kaupan keskittyneisyys tuovat omat haasteensa hinta-laatukeskusteluun. Samoin työvoiman, energian sekä viljelysmaan ja rakennusten hinnat peilautuvat lihan hintaan. Suomessa toiminta on erittäin keskittynyttä muutamalle isolle pelurille ja yksittäinen tuot- kiinnittyneinä toisiinsa ja päästävät ulos paljon nestettä, joka puolestaan tekee pihvistä kuivan. Kypsentäminen Voit trimmata lihasta rasvan pois ennen paistamista tai sen jälkeen. Rasvan poistaminen vasta kypsentämisen jälkeen lisää hieman lihan mehukkuutta. Rasvaa kevyesti pannu juuri ennen lihan laittamista pannulle ja anna pihvin kypsentyä sen verran, että se saa ruskean pinnan. Anna ensin toisen puolen kypsentyä reilusti ja käännä pihvi vasta sitten. Älä kääntele sitä edestakaisin. Jos käytät parilapannua, käännä pihviä 45 asteen verran saadaksesi parilasta ristikkokuvion aikaan lihan pintaan. taja on usein heikossa asemassa. Kauppaan tarvittaisiin uusia kilpailijoita nykyisen monopolin tai oligopolin rikkomiseksi. Viimeaikainen kehitys ainakin pääkaupunkiseudulla antaa jonkinlaista toivoa paremmasta.” Mitä pihvilaatuja Suomessa on tarjolla ja miten niiden laadut, maut ja käyttö eroavat toisistaan? ”Eri laatuja on paljon ja lihalaadut, mureus sekä maku eroavat niin rodusta kun ruokinnasta riippuen. Kaikkia rotuja yhdistää se että laatu on kiinni eläinten terveydestä, oikeasta ravinnosta ja teurasiästä. Mikä rotu kenellekin on parasta on sitten pitkälti makuasia. Rotukohtaisia erityispiirteitä toki on. Esimerkkinä Aberdeen Angus, yksi roduista joita me Hultgårdilla kasvatamme. Se on rotu, jonka liha on tunnettu erityisesti mureudestaan. Anguksella lihan marmoroituminen on geneettinen ominaisuus, jota ei ole vastaavasti muilla roduilla.” Mitä eri ruokintatapoja Suomessa on käytössä? ”Kesäisin laidun ja talvisin säilörehuun ja hei- nään perustuva ruokinta. Lisäksi tuotetaan paljon tehotuotettua, pääosin viljalla ja väkirehulla ruokittua karjaa elintarviketeollisuudelle, jossa tavoitteena on saavuttaa nopeasti korkea ruhopaino. Teollisuudelle myytäessä tuottajan on usein pakko yrittää maksimoida ruhopaino, koska painosta maksetaan. Nopeasti saavutettu suuri paino kostautuu monen rodun kohdalla lihan rasvoittumisena.” Miten ruokinta vaikuttaa lihan makuun ja ravintosisältöön? ”Monella eri tavalla, muun muassa lihan rasvapitoisuuteen, rasvan koostumukseen sekä lihan vitamiini-, magnesium- ja kalsiumpitoisuuksiin. Tehotuotantoon liittyvä suurten viljamäärien käyttö happamoittaa monen rodun pötsiä ja eläin voi huonosti ja voi joutua stressitilaan. Tämä vaikuttaa myös lihan laatuun. Märehtijän kuuluu luonnollisesti syödä karkearehua, eli ruohoa ja säilörehua tai heinää. Antamalla eläimelle monipuolista luonnollista ravintoa, jonka sen elimistö voi prosessoida optimaalisesti, on varmin tapa tuottaa laadukasta, terveellistä lihaa.” Kertooko lihan väri jotain sen laadusta? Entä muut tekijät? ”Kyllä väristä ja lihan ulkonäöstä yleensäkin voi päätellä jotain. Rasva ja sidekudosmäärä antaa osviittaa ainakin mistä ruhon osasta liha on peräisin. Myös punaisen sävy lihassa kertoo kypsymisprosessin etenemisestä. Lihan punainen väri johtuu sen sisältämästä myoglobiinista, joka on rautaa sisältävä proteiini. Myoglobiinin punainen sävy taas on riippuvainen lihan happamuudesta, jonka pitää olla määrätyllä tasolla jotta liha kypsyy ja mureu-

tuu. Tyhjiöpakatussa lihassa ruskea sävy voi tarkoittaa että pakkaus vuotaa tai tyhjiö ei ole riittävä. Myös lisäaineilla voidaan vaikuttaa lihan väriin. Natriumnitriitti, teollisissa lihajalosteissa käytetty lisäaine, pitää jalosteiden kuten makkaran värin punaisena. Suolan käyttö nitriitin sijaan taas muuttaa lihan värin ruskeanharmaaksi, joka ei siis tässä tapauksessa tarkoita että liha olisi pilaantunut.” 4. 1. 5. 2. 1. Pää 2. Kaula ja niska 7. 6. 3. 8. 3. Lapa 4. etuselkä 5. Ulkofile 6. Rinta Marmorointi 7. Takakinkku 8. kuve Marmorointi on lihassäikeiden välissä olevaa rasvaa. Suurempi marmoroituminen tekee grillaamisesta, paistamisesta ja paahtamisesta helpompaa, sillä lihassyiden välissä oleva rasva pitää lihan mureana ja mehukkaana. Toisaalta runsaan marmoroitunut liha sisältää myös runsaasti tyydyttynyttä rasvaa ja haitallista HDL-kolesterolia. Vähärasvainen liha lähituottajalta on usein mureampaa ja maukkaampaa kuin supermarkettien runsaan marmoroitunut liha, etenkin jos sen osaa valmistaa oikein. Lihan marmoroitumiseen vaikuttaa paljon karjarotu – Hereford, Shorthorn ja Angus-rotujen liha marmoroituu helpommin riippumatta niiden ruokavaliosta, kun taas puolestaan hitaammin kehittyvät rodut kuten Holsteins, Simmentals, Limousin, Charolais ja Maine Anjou marmoroituvat heikommin. r­ asvaprosentti on 5–6 prosenttia. Olemme hiljalleen siirtymässä maitorotuisista sonneista, joista aikoinaan aloitimme, liharotuiseen Aberdeen Angukseen ja jonkun verran ­Hereford-sonneihin.” Miten kypsytätte lihat? ”Ruho roikkuu noin viikon ennen paloittelua, tyhjiöpakkaamista ja myyntiä asiakkaille. Asiakasta neuvotaan miten kokolihaa sen jälkeen vielä raakakypsytetään tyhjiöpakattuna jääkaapissa. Parhaiten raakakypsytykseen soveltuvat ne ruhon osat, joissa sidekudoksen määrä on pienin eli fileet ja paistit, koska kypsytys ei vaikuta sidekudokseen yhtä tehokkaasti kuin lihakseen.” Onko jotain muita menetelmiä, joilla liha saadaan laadukkaaksi ja maistuvaksi? ”Aiemmin mainittujen lisäksi meidän päässämme lyhyt, stressitön teurastusmatka (noin 30 km) takaa lihan maukkuuden. ­Kuluttajan puolella taas kokolihan pitäminen huonelämmössä tunnin tai pari ennen valmistamista on yksi hyvä keino saada esiin paras maku. Mikäli kuluttaja on pakastanut lihan, on hyvä muistaa hidas sulattaminen jääkaapissa, jotta liha olisi valmistettaessa maukkaimmillaan.” > Fi n e Ta s t i n g B o o k Miten Hultgårdissa ruokitaan eläimet? ”Suoramyyntilihana myytävät eläimet, eli valtaosa tilan eläimistä, ruokitaan ainoastaan karkearehulla ja eläimet ovat kesäisin mahdollisimman paljon laitumella. Eläimille on tarjolla luomunurmet, joissa kasvaa sinimailasta, puna-apilaa, valkoapilaa, koiraheinää, englannin raiheinää, peltoraiheinää, rainataa sekä virnaa. Ruoka on aina eläinten saatavilla vapaasti vuorokauden ympäri myös talvisin. Ruokavalion ansiosta rasvaprosentti on pysynyt alhaalla ja lihan laatu hyvänä. LTK-tutkimuksen perusteella jauhelihan 81

Alppien juustoherkku Teksti: Risto Karmavuo 82 uustofondue on Alppiseudun ehdoton klassikko. Venyvä, tuoksuva ja rasvainen fondue kuuluu juustoruokien raskaaseen sarjaan. Kuten niin moni muukin klassikko, näkee fonduestakin vaikka millaisia ”tulkintoja”. Karmeimmat niistä ovat lähinnä sulatettua kermajuustoa. Jotta fonduesta muodostuisi oikea makuelämys, tarvitaan raaka-aineiksi ensiluokkaisia ja oikeanlaisia juustoja. Oikean makuelämyksen tarjoaa kaksi juustolaatua: Appenzeller ja Gruyère. Niiden lisäksi voidaan käyttää myös muita aromikkaita juustoja, ­kuten hyvää emmentalia, fribourgia tai vastaavia.

Samannimiseltä alueelta tuleva Appenzeller on ehdottomasti tärkein fonduen raakaaineista. Se on eräs Sveitsin vanhimmista juustoista ja pärjää maailman mittakaavassakin hyvin. Appenzellerin juuret ulottuvat yli tuhannen vuoden taakse. Kyseessä on perinteinen vuoristojuusto, joka valmistetaan pastöroimattomasta lehmänmaidosta. Hyvässä appenzellerissä maistaakin alppiniittyjen raikkauden. Tyypillinen Appenzeller kiekko on melko iso, lähes kuuden kilon painoinen. Kiekkoa päällystää tiukka rusehtavan oranssi kuori, joka on seurausta juuston kylvetyksestä viini-suolayrtti -kylvyssä. ”Kylpyveden” tarkka koostumus on salaisuus. Appenzelleriä kypsytetään vähintään kolme kuukautta ja nimen käyttöä valvotaan tarkasti. Fi n e Ta s t i n g B o o k Appenzeller 83 Gruyère Jokaisen Gruyère-tahkon valmistaminen vaatii vähintään 400 litraa maitoa. Niinpä Gruyèrea valmistetaankin osuuskunnissa, sillä alppiseudulla tehonavetat ovat yhä tuntemattomia, kuten ne olivat myös 1000-luvun alkupuolella kun tämän juuston ensimerkinnät piirtyivät historiallisiin veroluetteloihin. Samoin kuin Appenzeller, myös Gruyère valmistetaan pastöroimattomasta lehmän- Muut tarpeet maidosta. Muutenkin rakenteeltaan juustot muistuttavat toisiaan. Gruyère on kukkeampi aromeiltaan, Appenzellerin ollessa terävämpi. Gruyèrea saadaan samannimiseltä alueelta Sveitsin alppiseudulta. Ranskan puolella valmistetaan myös Gruyèrea, joka useimmin myydään nimellä Comté. Mainittavaa eroa näissä kahdessa juustossa ei ole. Hyvien juustojen lisäksi tarvitaan fonduen valmistamiseen muutama muu elintärkeä ainesosa: valkosipuli, kirschwasser ja viini. Valkosipulia ei tule laittaa paljoa, useimmiten fonduepata vain sivellään murskatulla kynnellä. Kirschwasseria voi sen sijaan lorauttaa hieman enemmän ja valkoviiniä tulee runsaasti.

Fondue-viini Grand Métral Fendant 2011 Alue, maa: Valais, Sveitsi Hinta: 15,89 € Alkon nro: 546047 V 84 iinit ja Sveitsi eivät aivan ensituntumalta sopisi samaan lauseeseen, sillä yleensä ensimmäinen mielikuva maasta on lumihuippuiset vuoret. Tuohon jylhään maisemaan mahtuu kuitenkin myös toinen ulottuvuus, jota edustaa vuorilaaksojen vehreys. Näillä rinteillä viihtyvät myös viinit. Kaikkein kauneimmillaan viinitarhat ovat Geneve-järven, tai ranskalaisittain Lac Lémanin, pohjoisrannalla Vaudin viini­alueella, joka on myös Unescon maailman perintökohde. Varsinainen viininviljelyn keskus on kuitenkin etelämpänä, Valais’n alueella. Kun Geneve-järveltä lähtee seuraamaan Rhône-joen alkutaivalta kaakkoon, saavutaan Sionin kaupunkiin, joka on paitsi Valais’n, myös viininviljelyn pääkaupunki. Valais edustaakin noin 40 % koko Sveitsin viininviljelystä, koko maan tuotannon ollessa hieman reilut miljoona hehtolitraa. Viiniä onkin joka puolella, missä vain on vähänkin sopiva palsta. Tosin viinitarhat ovat naurettavan pieniä, paikoitellen vain muutaman köynnösrivin kokoisia. Palstojen pienuudesta kertoo myös se, että paikallisessa Provins -osuuskunnassa on 4400 jäsentä, mutta tarhojen kokonaispinta-ala on vain 1150 hehtaaria. Rypälelajikkeita Sveitsissä riittää lukuisa määrä ja koko viininviljelys muistuttaa sveitsiläisiä itseään; tänne vuorten keskelle on synnytty ja tänne jääty – ulkomaailmasta viis. Niinpä monia rypälelajikkeita, jotka täällä ovat aktiivisessa viljelyssä, ei tavata muualla maailmassa lainkaan. Fendant-lajike ei tiukasti ottaen ole aivan puhtaasti Sveitsin yksinoikeus, sillä rypälettä löytyy myös Saksasta Chasselais nimellä. Täällä on kuitenkin sen kotiseutu ja se on yksi tärkeimmistä valkoisista lajikkeista Sveitsissä. Tämä Fendant on ainoa Suomesta saatava sveitsiläisviini ja sen on tuottanut aiemmin mainittu Provins-osuuskunta Sionissa. Provinsin tuotantotilat ovat ultramodernit ja viininvalmistuksessa käytetään runsaasti robotiikkaa. Lisäksi osuuskunnan jäsenille lähetetään tekstiviestinä tieto siitä, koska heidän rypäle-eränsä tarvitaan viininvalmistamoon ja rypäleiden laatua valvotaan tarkalla silmällä. Osuuskunnalla on myös samaa linjaa noudattava viinikauppa ja maisteluhuone, jossa seinustoilla on rosteriteräksisiä, ilmatiiviitä ”viiniautomaatteja”. Pullot ovat niissä näkyvissä ja jokaisesta pullosta tulee pieni letku hanaan. Maistelija lataa itselleen sirukortin, jota vastaan hän voi automaatista ostaa mieleisiänsä maistiaisia. Tämä viini on tyypillinen fendant, mikä tarkoittaa hyviä happoja, mineraalisuutta ja hentoa mausteisuutta. Hedelmäaromit muistuttavat kypsää päärynää ja melonia. Fendant on sveitsiläisille ainoa oikea fondue-viini ja siihen se sopiikin mainiosti. Viinien hinnat ovat Sveitsissä erittäin korkeat, joten tämänkin pullon kohdalla autenttisuus maksaa, mutta tunnelma olkoon tällä kertaa tärkeintä. >

Paratiisisaari 86

Teksti: Es s i Ave llan MW Kuvat: Soneva Fushi ja Es si Avel l an Olen paratiisimatkalla. Yliyön lentomme saapuu aamuvarhaisella Malén pienelle lentokentälle Malediivien saariryhmällä. Odotellessamme jatkokuljetuksemme lähtöä lopulliseen kohteeseemme Soneva Fushille seuraan ihmisvilinää. Ohivaeltavista turisteista pystyy erehtymättä päättelemään kuka on tulossa ja kuka lähdössä. Kuparinruskeiksi paahtuneet, leppoisa hymy kasvoillaan kuljeksivat ovat jo paratiisilomansa viettäneet. Omani on vasta alussa, kun Sonevan vastaanottohenkilökunta johdattaa minut taksin virkaa tekevään vesitasoon. Pieni lentokoneemme nousee metelöiden ilmaan ja jätämme alapuolellemme kymmenet muut vesitasot, suuremmat lentokoneet ja lopulta Malen arkkitehtuuriltaan erikoisen, värikkään mutta rustiikin näköisen kaupungin. Ilmasta käsin Malediivien koon ymmärtää konkreettisesti. 800 kilometrin pituinen saaristo Intian eteläkärjen lounaispuolella koostuu 1190 saaresta ja atollista, joista 200 on asuttua ja 80 saarella on matkailijoiden majoituspalveluita. Alavuus on silmiinpistävää. Tästä maailman matalimmasta valtiosta jopa 80 prosenttia on alle metrin korkeudella merenpinnasta. Niinpä ilmaston muutoksen aiheuttama merenpinnan nousu saattaa olla valtiolle kohtalokas. Laajamittaista turismibisnestä käytetäänkin rahoittamaan maan tulevaisuuden selviytymissuunnitelmia. Fi n e Ta s t i n g B o o k Malediiveilla 87

88 Matkattuamme 35 minuutin ilmalennon verran kohti pohjoista olemme saavuttaneet Baa-atollin ja Kunfunadhoon yksityisomisteisen saaren. Laskeudumme pehmeästi kevyesti aaltoilevaan turkoosinsiniseen veteen ja livumme kohti ponttoonien päällä keinahtelevaa pientä lauttaa. Pilotin autettua meidät ulos koneesta, nopea moottorivene kiinnittyy laituriin ja nappaa matkustajat kyytiinsä. Lähestymme nopeasti saarta, joka on kuin Robinson Crusoen tarinasta, kun omaksi Mr Fridaykseni esittäytyvä nuori mies pyytää saada ottaa jalkineeni. ”No news, no shoes policy, ma’am”, hän selittää. Sonevan ajama Slow Life -konsepti pakottaa sitkeimmätkin työnarkomaanit päästämään irti. Minustakin tuntuu oudolta luopua kengistäni, mutta en ehdi sitä sen kummemmin ihmettelemään, kun Mr Friday jo kiikuttaa käteeni pillillä varustellun kookospähkinän juotavakseni. Nyt olen lomalla. Ekologista luksusta Saavuttuamme täydessä auringonpaisteessa odottavalle Soneva Fushille Mr Friday kuljettaa minut ja seuralaiseni golfautolla villallemme, joka on yksi saaren 65:sta. Vain reilut kymmenen metriä rannasta sijaitseva, valkoiseksi rapattu talomme on kasvillisuuden verhoama, eikä rannalle siksi näy merkkiä asutuksesta. Jokaisella villalla on kuitenkin oma yksityinen rantakaistaleensa, johon voi asettua ottamaan aurinkoa tai lueskelemaan varjossa. Kolmenkymmenen asteen lämpötila

Fi n e Ta s t i n g B o o k 89 on ilmankosteudesta huolimatta miellyttävä, mutta suora auringonpaiste alkaa tuntua pian tukalalta. Villan sisustus on ekohenkisen rustiikki mutta ylellinen. Ehdoton suosikkini on kuitenkin valtava kylpyhuone, joka on suurelta osin ulkoilmassa. Sisätilojen jäähdytetyn viileyden ja ulkoilman hyväilevän lämmön ja kosteuden kontrasti on veikeä. Huoneessa odottavat snorkkeli ja räpylät, enkä maltakaan odottaa pidempään ensisukellusta kristallinkirkkaisiin vesiin. Lämmin vesi ottaa minut liplattaen vastaan, mutta pinnan alla odottaa kokonaan uusi maailma. Uin kauemmas rannasta korallien luo ja aloitan seikkailuni. Kaloja kaikissa sateenkaaren väreissä ui parvissa ohitseni tai pysähtyy tarkkailemaan kun tutkisken korallien eksoot- tisten värien ja muotojen loistoa. Moniväriset kiilasäppikalat, pienet hait ja jättiläismäiset rauskut uivat kaikki lähelläni minusta häiriintymättä. Malediivit ovat sukeltajien paratiisi, ja Soneva Fushillakin pääsee suorittamaan sukelluskursseja alkeista hyvinkin vaativiin tasoihin. Pyöräillen paratiisissa Ennen illallista haluan tutustua tarkemmin tähän Malediivien mittakaavassa kookkaaseen saareen. 1400 metriä pitkällä ja noin 400 metriä leveällä saarella liikkuu kätevimmin polkupyörillä, jotka odottavat jokaista lomailijaa oman villan edustalla. Oman pyöräni takalokasuojassa on villamme numero, mutta yllätyksekseni saarella kiemurtelevilla poluilla

Villan sisustus on ekohenkisen rustiikki mutta ylellinen. 90 en tapaa montaakaan numeroitua pyörää. Lähes kaikissa muissa on nimittäin nimikirjaimet, ja pian opinkin että saarelle palaavat saavat ikiomat nimikylttinsä. Tämä kuvastaa kävijäuskollisuutta Soneva Fushilla. Umpimähkäiset keskusteluni muiden lomailijoiden kanssa paljastavat useimpien olevan kantaasiakkaita. Jotkut käyvät Soneva Fushilla kerran vuodessa, ja tapaamani sveitsiläisranskalainen ystäväporukka on tehnyt niin lomakohteen avajaisvuodesta 1995 asti. Tutustuessani ennen illallista saaren pääravintolaan ja sen baariin Mihiree Mithaan itse Soneva-ketjun pääomistaja ja toimitusjohtaja Sonu Shivdasani tulee paikalle. Hän tuntee valtaosan kanta-asiakkaista ja viettää kanssamme tovin samppanja-aperitiivin merkeissä. Sivistyneen ja menestyvän näköinen Shivdasani on alkuperältään intialainen, mutta hänen täydellinen brittiaksenttinsa kielii opinnoista Englannin parhaissa yliopistoissa. ”Ihastuimme vaimoni kanssa Malediiveihin 1990-luvu alussa. Rankan työn ohella myös onnella oli osansa siinä, että saimme Soneva Fushin menestymään”, kertoo Shivdasani. Sonu ja Eva Shivdasani olivat luksus- ja ympäristöturismin edelläkävijöitä saarivaltakunnassa, ja Soneva Fushilla on siihen pohjautuen edelleenkin legendaarinen maine. Sittemmin näitä Six Senses –kohteita, joihin Soneva Fushikin kuuluu, on Malediiveille tullut kaksi lisää, Soneva Gili sekä Laamu. Lisäksi Six Senses -lomaparatiiseja löytyy Thaimaas-

Fi n e Ta s t i n g B o o k 91 ta, Vietnamista, Omanista sekä Jordaniasta. ”Pääarvojamme ovat kestävä kehitys, luomu, paikallisuus, hyvinvointi sekä oppiminen”, Sonu kiteyttää Six Senses –ketjun filosofian. Uuden oppimista Fushilla on todella tarjota. Saaren observatoriossa järjestetään astronomiasessioita ja meribiologin opastuksella pääsee oppimaan lisää koralleista ja meren eläimistöstä. Sonu on suuri viinien ystävä, joten viinillistä ohjelmaa on runsaasti tarjolla. ”Asiakkaitamme ovat käyneet opastamassa samppanjan saloihin niin Louis Roedererin toimitusjohtaja Frédéric Rouzaud kuin Champagne Billecart-Salmonin ja Champagne Louis de Sacyn edustajat.” Samppanja eittämättä maistuu huikean hyvältä vaikkapa delfiiniristeilyllä auringonlaskussa. Alkoholi on Malediiveillä kuitenkin hinnoissaan, joten samppanjalöytöjen perässä tänne ei kannata matkustaa. Kovat rahtikustannukset ja ankarat verot nostavat hinnat korkeiksi. Edullisinta päätä Soneva Fushin

set olosuhteet omaavan kellarin, jossa voidaan pitää myös viiniteistingeja. Lähiruokaa samppanjakellarissa edustaa Louis Roederer Brut Premier (135 USD). Talon luksussamppanja Cristalin hinta on niin päätähuimaava (1100 USD), että Krug Grande Cuvée tuntuu suorastaa edulliselta (580 USD). Pääosaa asiakaskunnasta hintataso ei kuitenkaan häiritse, ja samppanjan kulutus on merkittävää. Saaren sommelier, hollantilainen Jesper Kok, esittelee minulle viinilistan ja ihanteelli- 92 Illalla otamme pyörät taas allemme ja suunnistamme kiemurtelevia viidakkoteitä pitkin kohti Fresh in the Garden -ravintolaa. Se tarjoaa modernia malediiviläistä ruokaa paikallisista raaka-aineista, jotka tulevat pitkälti saaren luomupuutarhoista. Tuoreet merenelävät, tonnikala ja muut paikalliset kalat ovat hollantilaisen Björn van der Horstin johtamassa keittiössä pääroolissa. Luomuviljellyt yrtit ja salaatit ovat todella maukkaita. Annokset ovat pelkistettyjä ja puhdasmakuisia. Kokeilemme tuoreiden hedelmien mehuista tehtyjä cocktaileja, vaikka luomuviinit ovatkin tämän ravintolan erikoisuus. Kookosmaidosta tehdyn jäätelöjälkiruoan kohdalla meille tulee kuitenkin kiire, sillä

Kokonaisvaltaista hyvinvointia Herään ensimmäiseen aamuuni saarella niin virkeänä, että päivän aloittaminen kuntosalilla ja sen jälkeen virkistävällä aamu-uinnilla tuntuvat luonnolliselta vaihtoehdolta. Myöhemmin kävelemme seuralaiseni kanssa pitkin hiekkarantaa Mihiree Mithalle aamiaiselle aaltojen huuhtoessa jalkojamme. Valitsemme pöydän puiden katveesta, aivan lähellä rantaa. Hymysuin meidät vastaanottava henkilökunta on pääsääntöisesti paikallisväestöä. Palvelualttius ja lämminhenkisyys on silmiinpistävää. Tutustumme Soneva Fushin ranskalaisen, ruoka-ja juomatarjonnasta vastaavan Nicolas Messianin johdolla aamiaisbuffettiin, joka pitää sisällään mitä ikinä aamiaiselta keksii toivoakaan lukuisista aasialaisista vaihtoehdoista eurooppalaisiin klassikoihin. Tilaan kokilta omeletin valitsemillani täytteillä ja astun sisään valtavan valikoiman leipä- ja leivonnaishuoneeseen. Jätän ne kuitenkin tällä kertaa väliin, sillä tarjolla on myös tuoreita eksoottisia hedelmiä, toiveen mukaan pilkottuina, sekä erilaisia tuoreista hedelmistä puristettuja mehuja. Niistä täytyy täällä ollessa nauttia! Aamupäivän olen päättänyt pyhittää Spa-hoidoille, joista Six Senses on todella kuuluisa. Valitsen puolentoista tunnin klassisen thaihieronnan. Kauniissa, ylellisen rauhallisessa hoitolassa saan puettavaksi ylleni valkoisen hoitoasun, sillä thaihieronta suoritetaan pukeissa. Taitava miespuolinen hoitajani käy kiireettä läpi koko kehoni voimakkain painelevin liikkein sekä joogaa muistuttavin pitkäkestoisin venyttelyin. Alan todellakin rentoutua, enkä jaksa enää ohjelmoida loppupäivääni. Otan vain rennosti. Seuraavat päivät paratiisisaarella etenevät leppoisasti uiden, syöden ja lukien. Nautin kiireettömyydestä, ja huomaan päivä päivältä avaavani tietokoneeni yhä harvemmin. Maailman menosta en ole ottanut selvää, minua kiinnostavat vain päivän aaltojen koko ja auringonpaiste. Jokainen loma tulee kuitenkin joskus päätökseensä. Matkatessani vihdoin veneellä kohti paluumatkani vesitasoa, saan eteeni nuo oudot ilmestykset, kengät. Loma on ohi. > Soneva Fushi Kunfunadhoo Island Baa Atoll, Republic of Maldives Puh: +960 660 0304 reservations-fushi@sixsenses.com www.sixsenses.com/soneva-fushi Fi n e Ta s t i n g B o o k haluamme kokea saaren ulkoilmateatterin. Hyppäämme taas pyörien selkään ja suunnistamme pimeässä lyhtyjen valaisemia polkuja pitkin Cinema Paradisoon. Vanhan helikopterikentän paikalle rakennettu viidakkoteatteri koostuu isosta valkokankaasta ja parista tusinasta rantadivaanista. Tilaan popcorneja ja lasin Louis Roederer Brut Premier -samppanjaa, ja asetun tähtitaivaan alle nauttimaan The Great Gatsby –klassikkoleffasta. 93

Your Personal Wine World “It is great to be part of this extremely advanced wine sharing community. Such a great tool for any professional or amateur to expand their wine knowledge.” Gerard Basset MW MS OBE, UK, The World’s Best Sommelier 2010 “A great site that is easy to use. You can become a part of a friendly, generous community of experienced tasters from around the world who are drinking the world’s greatest wines, often. Where else can you easily find recent notes on 1953 Lafite and 1996 Bollinger VVF for example? Thetastingbook.com is an excellent resource for fine wine lovers and collectors.” John Kapon, USA, CEO Acker Merrall & Condit “Finally I have all my notes in one place and I can share them with the rest of the world” Richard Juhlin, SWEDEN, The World´s number One Champagne expert “Tasting Book finally allows people to access to notes from some of the worlds greatest critics that do not regularly upload to other sites. A revelation!” Gareth Birchley UK, Bordeaux Index “Making tasting notes without writing them, it’s the perfect, effortless way to compose tasting notes. Tastingbook works if you have only a few notes to write, or hundreds. With a single click, anyone can share their notes with friends and all the other members of Tastingbook!” Jeff Leve, USA, The Wine Cellar Insider Create your wine world and join the tastingbook now! It’s Fast, Easy and Free! Sign in: thetastingbook.com © Tastingbook 2013 Powered by: Wine professionals from over 20 countries, FINE – the world’s leading fine wine magazines, Champagne Magazine – the world’s only Champagne magazine, FINEst WINEs

The world’s first intelligent wine tasting tool and social wine community With tastingbook You can: Have an easy access via internet to your wine tasting notes where ever you are. Tastingbook is specially designed for iPad and other tablets. Make a tasting note easy and fast – just in 20 seconds without writing a word Share notes, pictures, and thoughts with your friends, colleagues and wine professionals Find the most up-to-date tasting notes and pictures from all the finest and rarest wines Taste wines using your own language – English, Chinese, Français, Deutsch, Espanol, Portugues, Finnish, Swedish Easily find educational and entertaining information about the wines, producers & vintages. Learn and taste with wine professionals from over 20 countries – the world’s only wine investing & collecting magazine, Acker Merrall & Condit – the world’s number one wine auction house, and You – your world’s most important wine critic.

Secret de Grands Chefs Each bottle of GOSSET Champagne is a source of inspiration... an invitation to wine and food matches, to the meeting of flavours and aromas. The oldest Wine House in Champagne: Aÿ 1584 www.champagne-gosset.com