S C A N D I N A V I A N F I N E W I N E M A G A Z I N E Nro S u o m i · R u o t s i · N o r j a · Ta n s k a · I s l a n t i · Vi r o 2 /2 0 0 7 25 La Cocina Kuningaslohi Belle Epoque Mouton-Roths child 1941­2005 E S P A N J A

The Mercedes-Benz SL 55 AMG is fitted with a 5.5-litre, supercharged V8, which gives a breathtaking 0 to 100 km/h in only 4.5 seconds. Enhanced dynamic abilities along with a beatifully crafted interior make the SL AMG range a perfect fusion of art and science. SL 55 AMG Roadster Mercedes-Benz SL Models: SL 350 SL 500 SL 600 SL 55 AMG SL 65 AMG www.mercedes-benz.fi · SL Models prices from 130.000 · Fuel consumption 10,3 l/100 km · CO 2 emissions 246 g/km

The latest incarnation of an iconic roadster.

"We build high-performance yachts that turn our passion exclusive, into emotions for our clients " PREMIUM YACHTS NORD LTD OY ­ Vattuniemenkatu 3 ­ 00210 Helsinki ­ FINLAND www.premiumyachts.net ­ finland@premiumyachts.net ­ Phone: +358 50 566 0152 ­ Fax: +358 9 6824 1030 6 F I N E

7 P E R S H I N G

8 F I N E

BLACK TIE COLLECTION PIAGET MANUFACTURE MOVEMENT WORLD'S THINNEST SHAPED TOURBILLON COPENHAGEN Hvelplund - Østergade 15 - 0045 (0) 33 12 02 05 STOCKHOLM NK Juvelsalongen - Hamngatan 18-20 - 0046 (0) 87 62 84 55 HELSINKI Lindroos - Aleksanterinkatu 48 - 00358 (0) 96 24 188 B U R G U N D Y www.piaget.com 9

S C A N D I N A V I A N F I N E W I N E M A G A Z I N E Sivu 14 Dom Pérignonin ja Karl Lagerfeldin uudelleen kohtaaminen. Sivu 26 "Kreikkalainen" Château Margaux Sivu 50 Espanjan viinivallankumous Sivu 124 Makuja vuosisadan tuolta puolen Sivu 34 Viinimaailman James Bond Sivu 140 Kuningaskalajuttuja Fine yhteistyökumppanit: Mercedes-Benz s. 2­3 · Vertu s. 4­5 · Pershing-Yachts s. 6­7 · Piaget s. 8­9 · Range Rover s. 22­23 · Ferretti Yachts s. 33 · IWC s. 92­93 · Evli s. 49 · Landrover s. 62­63 · Zwiesel s. 78­79 · Torres s. 79 · Fim s. 93 · Nicolas Feuillatte s. 83 · Heinon Juomat s. 40­41 · Taittinger s. 107 · Panerai s. 118 · Taittinger s. 135 · Sunseeker Yachts s. 146­147 · Volvo s. 150­151 · Perrier-Jouët s. 152 10 F I N E

S C A N D I N A V I A N F I N E W I N E M A G A Z I N E Sivu 43 Pesquera ­ Espanjan Pétrus Sivu 132 Art Nouveau ­ samppanja Sivu 94 La Cocina 13 14 23 26 34 43 Sivu 106 Mouton-Rothschild 1941­2005 Fine Editorial Fine Gallery Fine Nuikki Fine Estate Fine Personality Fine Estate Fine Spain Fine Legends Fine Science Fine and Food Fine Robinson Fine Tasting Fine Tasting Fine Caillard Fine Lihtonen Fine Champagne Fine Life Pääkirjoitus Dom Pérignonin ja Karl Lagerfelfin kausi 2 Maailman 1000 parasta viiniä Château Margaux ­ historian myllerryksestä menestykseen Ralf Frenzel ­ maailman ensimmäisiä kuuluisia sommeliereja Pesquera ­ Espanjan Pétrus Uusi Espanja ­ viinien El Dorado Vega Sicilia ­ viini jota ei rahalla saa Viininmaistamisen psykologiaa La Cocina ­ uusi espanjalainen keittiö Burgundin selviytymisopas Château Mouton-Rothschild 1941­2005 Viimeaikaisia huipputeistingeja Seppelt -kokoelma sadan vuoden takaa Molekyylielämyksiä viinin kanssa ­ ja ilman Belle Epoque ­ samppanjaa ja liljoja Kuningaslohi opettaa nöyryyttä 50 82 90 94 102 106 114 124 131 132 140 Sivu 82 Vega Sicilia ­ viini jota ei rahalla saa 11 C O N T E N T S Fi n e C o n t e n t s

S C A N D I N A V I A N F I N E W I N E M A G A Z I N E Pekka Nuikki Editor-in-Chief Pekka Nuikki, Finen vastaava päätoimittaja, on yksi Euroopan johtavista arvoviinien asiantuntijoista ja kirjailija. Hän on julkaissut useita kansainvälisiä viini- ja taidekirjoja, muun muassa viinisijoittamisesta kertovan In Vino Veritasin, huippuviineistä ja niiden historiallisista vuosikerroista kertovan Drinking Historyn, Bordeaux´sta kertovan Wine Sightsin ja viimeisimpänä teoksen Château Mouton-Rothschild´n vuosikerroista 1928­2003. Aikaisemmassa elämässään Nuikki on kiertänyt maailmaa muotikuvaajana. Päivätyönsä Nuikki tekee tänään helsinkiläisen mainostoimiston luovana johtajana. Vastaava päätoimittaja/Editor-in-Chief Pekka Nuikki pekka.nuikki@fine-scandinavia.com Päätoimittaja/Managing Editor Essi Avellan MW essi.avellan@fine-scandinavia.com +358 (0) 40 7197 197 Food and Wine Editor Juha Lihtonen juha.lihtonen@fine-scandinavia.com +358 (0)40 829 7227 Graafinen suunnittelu/Graphic Design Konsepti Advertising Oy Art Director Teemu Timperi teemu.timperi@fine-scandinavia.com Senior Advisers Seija Nummijoki, Juha Laaksonen, Risto Perttunen Avustajat/Contributors Jerome Bouix, Andreas Larsson, Dan Lystad, Elsebeth Lohfert, Tuomas Meriluoto, Jan-Erik Paulson, Ricardo Rodrigues, Samuli Ollikainen, Andrew Caillard MW, Pascal Kuzniewski, David Passarello, Philip Tuck MW, Stuart George, Juha Jormanainen, Pasi Ketolainen, Jukka Viitanen, Sigi Hiss Valokuvaajat/Photographers Pekka Nuikki, Jarmo Hietaranta, Kari Erkkilä Ilmoitusmyynti/Advertising Kustannusjohtaja/Publishing Director Jarmo Hietaranta jarmo.hietaranta@fine-scandinavia.com +358 (0)9 6824 3144 +358 (0)40 5028080 Tilaajat ja Fine sisäpiiri/ Subscriptions, and Fine Club Publishing Editor Meri Kukkavaara sisapiiri@fine-scandinavia.com tilaukset@fine-scandinavia.com Hinta/Price 85 /4 numeroa/issues Paper MultiArt Silk 130g Printing House Libris Oy www.fine-scandinavia.com www.europeanfinewinemagazine.com Tilaukset tilaukset@fine-scandinavia.com +358 (0) 9 6824 3136 Kustantaja/Publisher Oy Fine Publishing Helsinki Ltd Vattuniemenkuja 6 00210 Helsinki Finland © Copyright Oy European Fine Wine Magazine Ltd ISSN 1796-3338 Scandinavian Fine Wine Magazine ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kuvien tai muiden materiaalien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Lehdessä esiintyvien tekijöiden ja haastateltavien mielipiteet eivät välttämättä vastaa julkaisijan, tai toimituksen työntekijöiden näkökantaa. Lehti pidättää oikeuden kaikkien lehdessä julkaistavien tekstien muutoksiin ja kuvien käsittelyyn. Essi Avellan MW Editor Essi Avellan, FINEn päätoimittaja, on Pohjoismaiden toinen Master of Wine. Minimiajassa MW-tutkinnon suorittanut Avellan palkittiin Tim Derouet Memorial Awardilla ja Madame Bollinger Medalilla. Ekonomin tutkinnon suorittanut Avellan on työskennellyt viiniostajana, konsulttina ja viinikouluttajana. FINEn lisäksi Avellan kirjoittaa lukuisiin kansainvälisiin ja kotimaisiin viini- ja ruokalehtiin. Avellan on Suomen johtava viiniasiantuntija. Juha Lihtonen Food & Wine Editor Moninkertainen sommelierien Suomen mestari ja Pohjoismaiden paras sommelier 2003. Lihtonen on toiminut viinikouluttajana, viiniaiheisen radio-ohjelman isäntänä ja viinikirjoittajana sekä kirjoittanut kirjoja viinin ja ruoan yhdistämisestä. Työn ohella Lihtonen opiskelee Lontoossa suoritettavaa Master of Wine -tutkintoa. Jan-Erik Paulson Contributor on yksi Euroopan johtavista kypsien viinien asiantuntijoista, erikoisalueinaan Bordeaux ja Itävalta. Paulson on kansainvälisesti tunnettu jo kolmenkymmenen vuoden ajan järjestämistään huipputasteingeista sekä harvinaisten viinien Rare-Wine.com kaupastaan. Hän on intohimoinen golfin harrastaja ja asuu perheensä kanssa Saksassa. Stuart George Contributor Stuart George on palkittu englantilainen freelance-viinikirjoittaja, joka on tunnettu kirjoituksistaan The World of Fine Wine -lehdessä. George opiskeli Warwickin yliopistossa englantia ja eurooppalaista kirjallisuutta. Hän on työskennellyt viinikauppiaana ennen kirjoittajan uraansa matkustaen laajalti eri viinialueilla. Vapaa-ajallaan George kuuntelee musiikkia, soittaa kitaraa ja seuraa krikettiä. Tuomas Meriluoto Contributor Pitkän kokemuksen viinien maahantuonnista omaava, viinien maahantuonti- ja markkinointiyritys Winestate Oy'n toimitusjohtaja. Meriluoto on hankkinut laajan tietämyksensä viinien viljelystä, valmistuksesta ja markkinoinnista lukuisilta matkoiltaan eri viinialueille sekä yhteistyöstään useiden merkittävien viinintuottajien parissa. Työnsä ohella Meriluoto suorittaa Master of Wine -tutkintoa. Jancis Robinson MW Contributor Jancis Robinson MW on maailman arvovaltaisimpia viinikirjoittajia. Robinson kirjoittaa viikoittain The Finacial Timesiin ja ylläpitää kattavaa ja mielenkiintoista viinisivustoaan www.jancisrobinson.com. Hän on koonnut myös jokaisen viininharrastajan perusteoksiin kuuluvan The Oxford Companion to Wine -kirjan. Andreas Larsson Contributor Maailman paras sommelier 2007 ja Euroopan paras sommelier 2004, Pohjoismaiden paras sommelier 2002 sekä kaksinkertainen Ruotsin sommeliermestari. Larsson on toiminut sommelierina Tukholman parhaissa ravintoloissa. Larsson voitti viime vuonna Wine International Sommelier Challenge -kilpailun. Larsson on Grand Jury Européen viinituomariston jäsen ja toiminut useissa viinituomaristotehtävissä maailmalla. Hän toimii myös viinikirjoittajana ja viinikouluttajana. Meri Kukkavaara Contributor Meri Kukkavaara on sisustussuunnittelija ja taidemaalari, ja hän työskentelee taiteen kentällä laaja-alaisesti. Hän on myös taideterapeutti ja on työskennellyt terapia-alalla yli kymmenen vuotta, viimeiset vuodet kouluttajana. Kukkavaaralla on lisäksi laaja työkokemus taidenäyttelyiden ja antiikin parissa. Cover photograph, Rioja ­ Bodegas Ysios: Pekka Nuikki 12 F I N E

S C A N D I N A V I A N F I N E W I N E M A G A Z I N E n e r g i aa, samppan ja a ja ka laj u tt uja Kesä on juuri nyt parhaimmillaan. Ja FINEn kesänumero on ilmestynyt täyttämään suven leppoisat luppoajat viihdyttävällä viiniasialla. Vaikka onkin kesä, emme ole levänneet laakereillamme. FINEn ensimmäinen englanninkielinen numero ilmestyy samaan aikaan tämän suomenkielisen lehden kanssa. Tämän lehden ilmestyessä avautuvat myös uudistuneet nettisivumme, joilta löytyy paljon painavaa huippuviiniasiaa sekä uusi FINE-nettikauppa. Ostoskoriin voi kerätä FINEn julkaisemia tasokkaita viinikirjoja ja viiniaiheista taidetta ja julisteita. Tervetuloa käymään meillä osoitteessa www.fine-scandinavia.com. FINEn kirjoittajat ovat tehneet historiaa ja valinneet juotavuuden perusteella yksiin kansiin maailman tuhat parasta viiniä! Englanninkielinen 1000 Best Wines Ever Made on juuri ilmestynyt ja sen voi tilata FINE-nettikaupasta. Lisää ehdotonta kesälukemista huippuviinien ystäville! Toivotamme tervetulleeksi lehtemme uuden arvovaltaisen avustajan Jancis Robinson MW:n. Ne, joiden kesälomamatka suuntautuu viinitiloille, havaitsevat Jancis Robinsonin selviytymisoppaan Burgundin vierailijalle varmasti hyödylliseksi matkalukemiseksi. Menestystä on rohmunnut myös FINEn toinen avustaja Andreas Larsson, joka kruunattiin ensimmäisenä pohjoismaalaisena sommelierien maailmanmestariksi. Parhaat onnittelumme ansaitusta menestyksestä, Andreas! Tämä numero esittelee yhden tämän hetken dynaamisimmista viinimaista, Espanjan. Vierailemme tuttuun tapaan huipputuottajien luona. Alvaro Palacios, Vega Sicilia, Pingus ja Roda toimivat meille uuden Espanjan suunnannäyttäjinä. Fine Science paneutuu tällä kertaa viininmaistamisen monimutkaiseen aistimaailmaan ja psykologiaan. Kesän samppanjalukemistosta vastaa Perrier-Jouët'n ihastuttava Belle Epoque. Muuten FINEssä onkin sitten ihan kalajuttuja! Hyvää viinikesää, Essi Avellan MW Päätoimittaja 13 E D I T O R I A L Fi n e E d i t o r i a l

teksti: Pek k a Nuik k i kuvat: Kar l Lager fel d KARL LAGERFELD & DOM PÉRIGNON KAUSI 2 14 F I N E

Karl Lagerfeld pukeutuu vaaleanpunaiseen Vuosi ensimmäisen yhteistyön jälkeen, joka alkoi Dom Pérignon vuosikerran 1998 lanseerauksesta, Dom Pérignon ja Karl Lagerfeld ovat jälleen yhdistäneet taitonsa Dom Pérignon Rosé vuosikerran 1996 lanseerauksessa. Sekä maineikkaalle huippumuotisuunnittelijalle että "tähtibrändille" 2. kausi on osa luonnollista jatkumoa. Karl Lagerfeld ­ suunnittelija, valokuvaaja, brändien koodien loistava tulkki, laaja-alainen lahjakkuus ­ on yksi nykypäivän luovista moniosaajista. Ensimmäiset pullot Dom Pérignon Roséta kellaroitiin vuonna 1959. Tuo historiallinen vuosikerta esiteltiin maailmalle vuonna 1971. Persian perustamisen yltäkylläisissä 2500-vuotisjuhlissa sitä tarjoiltiin muutamille läsnä oleville onnekkaille, lähinnä valovoimaisimmille kansainvälisille tähdille. Tämän jälkeen Dom Pérignon Rosé on juhlistanut kaikkein arvovaltaisimpia tilaisuuksia ja mitä ylellisimpiä juhlia. Dom Pérignon on yksi suurimmista nykyajan luksusikoneista alkavalla vuosisadallamme. "On kyseessä Dom Pérignon Rosé. Sen täytyy olla todella pastellia ja kalpeaa, jotta näkisi että samppanja on vaaleanpunaista, mutta myöskin jotta se loisi tietyn, oikeastaan epärealistisen, runollisen mielialan, jonkinlaisen runouden saaren ihmisten elämässä." Karl Lagerfeld Hotelliapulainen avaa naiselle oven, ja nainen astuu miehen huoneeseen kädessään pullo Dom Pérignon Roséta sekä kaksi lasia. Mies lepää sängyllä nauttien Dom Pérignonia hänkin. Varpaallaan nainen raottaa kitarakotelon kantta ja näkee sen sisällä kaksi pulloa Dom Pérignon Rosé 1996:sta, sekä tietenkin välttämättömät samppanjalasit. Hän nauraa. Satu on juuri alkanut. Karl Lagerfeld: "Se mikä mahdollistaa heidän romanssinsa on Dom Pérignon Rosé. Nuori mies on myös saapunut Pariisiin shoppailemaan ja hemmottelemaan itseään. Pohjimmiltaan tarina kertoo, miten Dom Pérignon Rosé tekee tällaisen kohtaamisen helpommaksi." Mediajulkisuudesta alitajuntaan Karl Lagerfeldin kampanja kylpee ennakkoluulottoman huolettomasti luksuksessa. Tunnelmaa on vielä korostettu kuvaamalla muutama kohtaus Ranskan haute couture -pyhäkössä: Christian Diorin salongissa Avenue Montaignella. Karl Lagerfeld: "Näissä salongeissa on sama kalpea, pastellinen värimaailma joka myös vallitsee sviitissä George V:ssa. Kuvasimme täällä kohtauksen sovituksesta, joka muistuttaa ajoista jolloin naiset vierailivat usein haute couture -taloissa ja kävivät sovittamassa vaatteita. Mutta nyt luomme tilanteeseen nykyaikaisen ilmapiirin mielikuvituksen vapaudella." Nykyajan satu Kampanja, jonka Karl Lagerfeld suunnitteli ja kuvasi, on elegantti tyylinäyte. Sen tarina on kuin ultramodernista sadusta: kahden muukalaisen vastustamaton vetovoima toisiinsa, nainen ja mies, yksinäiset, viettelevät nautiskelijat luksuksen maailmassa. Heidän polkunsa kohtaavat eräässä Pariisin hienoimmassa hotellissa. Naista näyttelee Eva Herzigova, yksi maailman kuuluisimmista supermalleista. Lagerfeldin sanoin: "Hän on kaunis, vaalea, säkenöivä heijastaen vapautta ja huolettomuutta. Sellaista olemusta joka on nykypäivänä harvinaista. Sen täytyi olla hän eikä kukaan muu." Mies ei ole kukaan muu kuin Brad Kroenig, tämän päivän kysytyin miesmalli. "Evan vastapariksi", selittää Lagerfeld, "halusin komean, tyylikkään miehen - en todellakaan mitään typerää playboyta. Ja myös tässä tapauksessa sen täytyi olla juuri hän. Heidän välillään on jonkinlaista tasa-arvoa, joka suo mahdollisuuden luoville vapauksille." Ja tapahtumapaikkana tälle nykyajan sadulle on tietysti Pariisin historiallisen George V -loistohotellin ylellinen ilmapiiri. Luksuksen kyllästämät Tarina alkaa nuoren naisen paluusta pitkältä, euforiselta ostoskierrokselta kaikkein ylellisimmistä Pariisin kaupoista. Joka puolella hänen ympärillään tuossa valtavassa sviitissä ostoskassit pursuavat ostoksia. Ne ovat kuin satumaisia saaliita, jotka hän on tuonut retkiltään. Karl Lagerfeld: "Kukaan ei tiedä, kuka tämä nuori nainen on tai mistä hän on tullut. Onko hän seikkailija? Kenties naimisissa? Vakooja? Hän on salaperäinen. Hän asuu hotellin suurimmassa sviitissä. Hän ei tapaa ketään eikä koskaan edes käytä puhelinta. Hän vaikuttaa täydellisen tyytyväiseltä, rentoutuneelta, keskittyneeltä itseensä, ja hän viettää suuren osan ajastaan hemmotellen itseään: manikyyri, pedikyyri, kylpy ja aina lasillinen Dom Pérignon Roséta." Mielikuvituksen vapaus, vapauden mielikuvitus: hienostuneesti leikattu ja aistikkaan vaalea trenssi joka verhoaa Eva Herzigovaa yhdessä kampanjan kohtauksessa on takki joka yllään Karl Lagerfeld saapui sinä päivänä kuvauspaikalle. Näyte suunnittelija-valokuvaajan intuitiosta ja improvisaatiokyvystä. Pisteenä i:n päällä ovat tietysti kaikki ne pienet, ainutlaatuiset asiat, jotka antavat Dom Pérignon Rosé 1996-kampanjalle sen valovoimaisuuden ja glamourin, sekä mediajulkisuuden. Dom Pérignonin uusin visuaalinen ilme ei perustukkaan pelkästään hienoihin kuviin, joita kauniit ihmiset tähdittävät vaan tarinaan, joka painuu mieleen, jättää muistijäljen ja alkaa elää katsojan alitajunnassa. Tätä markkinoinnin peruslogiikkaa viinimaailmassa ei ole kyetty aiemmin ilmentämään. 15 G A L L E R Y Fi n e G a l l e r y "Maailman parhaimman viinin valmistaminen" oli munkki Pierre Pérignonin päämäärä jo 1600-luvun loppupuolella. Moët & Chandon on Dom Pérignonin kautta pyrkinyt ilmentämään tätä loistokasta tavoitetta vaihtelevalla menestyksellä jo vuosikymmeniä. Massiivisen mainoskamppanjan ja Karl Lagerfeldin visioiden siivittämänä menestyksen avaimet ovat nyt 2000-luvulla löytyneet ja Dom Pérignonista on tullut aikamme halutuin ja trendikkäin samppanja. Viereisessä huoneessa on nuori mies, jonka nainen kohtasi hotellin käytävällä, ja jonka kanssa hän vaihtoi yksiselitteisen katseen. Mies kantaa pitkää, litteää, kullattua kitarakoteloa. Todennäköisesti muusikko. Ehkä jopa rocktähti. Ostoskierroksen aiheuttaman kiihtymyksen haihtuessa nainen alkaa ajatella nuorta miestä seinän takana.

Tarina alkaa nuoren naisen paluusta pitkältä, euforiselta ostoskierrokselta kaikkein ylellisimmistä Pariisin kaupoista. Joka puolella hänen ympärillään tuossa valtavassa sviitissä ostoskassit pursuavat ostoksia. Ne ovat kuin satumaisia saaliita, jotka hän on tuonut retkiltään.

KARL LAGERFELD Fi n e g a l l e r y

Hotelliapulainen avaa naiselle oven, ja nainen astuu miehen huoneeseen kädessään pullo Dom Pérignon Roséta sekä kaksi lasia. Mies lepää sängyllä nauttien Dom Pérignonia hänkin. Varpaallaan nainen raottaa kitarakotelon kantta ja näkee sen sisällä kaksi pulloa Dom Pérignon Rosé 1996:sta, sekä tietenkin välttämättömät samppanjalasit. Hän nauraa. Satu on juuri alkanut. 18 F I N E

G A L L E R Y 19 KARL LAGERFELD Fi n e g a l l e r y

"Kukaan ei tiedä, kuka tämä nuori nainen on tai mistä hän on tullut. Onko hän seikkailija? Kenties naimisissa? Vakooja? Hän on salaperäinen. Hän asuu hotellin suurimmassa sviitissä. Hän ei tapaa ketään eikä koskaan edes käytä puhelinta. Hän vaikuttaa täydellisen tyytyväiseltä, rentoutuneelta, keskittyneeltä itseensä, ja hän viettää suuren osan ajastaan hemmotellen itseään: manikyyri, pedikyyri, kylpy ja aina lasillinen Dom Pérignon Roséta." 20 F I N E

G A L L E R Y 21 KARL LAGERFELD Fi n e g a l l e r y

Viinien pisteytys Kaikki lehdessä arvioidut viinit pisteytetään. Tavoitteena on luoda lukijalle laatumielikuva Fine-lehden arvioimista viineistä ja antaa arvio viinin nautittavuudesta. Pisteytys perustuu viinin tämänhetkiseen nautittavuuteen. Keskitymme arvioissamme ulkonäön, tuoksun ja maun kokonaisuuteen. Aromien vivahteikkuus, tasapaino ja jälkimaun pituus ovat etsimiämme laatukriteereitä. Viinin kehityspotentiaalia emme huomioi varsinaisissa pisteissä, vaan se mainitaan tarvittaessa arvioinnin yhteydessä. Pisteytyksessä käytetään amerikkalaista 100 pisteen järjestelmää. Lehdessä maistetut viinit on maistettu joko täys- tai puolisokkoina ja osa tietäen mitä maistetaan. Tämä mainitaan teistingien yhteydessä. Lehden asiantuntijat arvioivat viiniä henkilökohtaisin näkemyksin ja kokemuksin. Tämän vuoksi mainitsemme jokaisen pisteytyksen yhteydessä arvioijan nimikirjaimet. Mitä pisteet kertovat? 95­100 p. Ainutlaatuinen viini, täydellinen rakenne ja vivahteikkaat aromit jättävät unohtumattoman makuelämyksen ja kokemuksen 90­94 p. Erinomainen viini, joka erottuu korkealaatuisena niin tasapainon, intensiteetin, vivahteikkuuden kuin luonteikkuudenkin osalta 86­89 p. 80­85 p. Hyvä viini, jolla on tasapainoinen ja moniulotteinen rakenne Keskinkertainen viini, joka on hyvin tehty. Tuoksua ja makua voi leimata yksiulotteisuus ja persoonattomuus 70­79 p. 50­69 p. Vaatimaton viini, jonka olemuksessa ei ole yksilöllisyyttä Heikkolaatuinen, lähes juomakelvoton viini Pekka Nuikki (PN) Essi Avellan (EA) Juha Lihtonen (JL) Lisäksi arviossa ilmenee ajankohta, koska viini on maistettu. Huomattavan vanhoissa viineissä tuodaan esiin vielä se milloin pullo on avattu/dekantoitu ja kuinka kauan viini on säilynyt lasissa ennen kuin on alkanut menettää luonnettaan. Alla 100 pisteen suhteutuskaavio englantilaiseen 20-pistejärjestelmään. 50 60 07 70 8 9 10 80 11 12 13 14 85 15 16 90 17 18 96 19 100 20 Mistä hankkia viiniä pohjoismaissa? www.alko.fi Suomen johtava alkoholialan vähittäismyyntiliike ­ turhan suppea tilausvalikoima tarjoaa muutamia huippuviinejä edulliseen hintaan Ruotsin johtava alkoholialan vähittäismyyntiliike ­ hyvä tilausvalikoimatarjonta ja erittäin edulliset hinnat Norjan johtava alkoholialan vähittäismyyntiliike ­ paras monopolin ylläpitämä viinivalikoima pohjoismaissa Islannin johtava alkoholialan vähittäismyyntiliike ­ keskinkertainen viinivalikoima Yli sata vuotta vanha Kjaer & Sommerfeldt on Tanskan ja koko Pohjolan ainutlaatuisin myymälä, joka on puitteiltaan ja tuotteiltaan vertaansa vailla Muita kansainvälisiä viinikauppoja: www.tcwc.com www.butterfields.com www.winecommune.com www.chateauonline.co.uk www.wine-owners.com www.bacchus.co.uk www.weinco.at www.bensonfinewines.co.uk www.nickollsandperks.co.uk www.oddbins.com www.spanishwinesonline.co.uk www.wyliefinewines.co.uk www.bbr.co.uk www.bibendum.co.uk www.rare-wine.com www.champersdirect.co.uk www.bordeauxindex.com www.2020wines.com www.nicolas.com www.frw.co.uk www.ackerwines.com www.hdhwine.com www.magnumwines.com www.christies.com www.sothebys.com www.winebid.com www.morrellwine.com www.classic-wines.net The Chigago Wine Company Butterfieldsin huutokauppa Viinihuutokauppa Yksi suurimmista nettihuutokaupoista Viinien osto- ja myyntipaikka Laadukas Itävallan viinien tarjonta Itävaltalainen laadukas viinimyymäläketju Vanhojen vuosikertaviinien erikoisliike Laaja huippuviinien valikoima Laaja huippuviinien valikoima Hyvä Espanjan viinien valikoima Vain parhaita viinejä myytävänä Berry Brothers and Rudd -viiniliike Hyvä ranskalaisten viinien valikoima Kypsien vuosikertojen erikoisvalikoima Prestiisisamppanjoiden erikoistarjonta Bordeaux'n laatuviinit Kypsiä viinejä ja futuureja Ranskan suurin viinikauppaliike Kypsien arvoviinien välitysliike Acker Merrall & Condit New York huutokauppa Yksityiskellareiden viinivälitystä Magnum-pullojen erikoisliike Christiesin huutokaupat Sothebyn huutokaupat Suurin kypsien arvoviinien huutokauppa Viinihuutokauppa Pohjoismaiden johtava kypsien arvoviinien internetkauppa www.systembolaget.se www.vinmonopolet.no www.atvr.is www.kogs.dk www.skatkammervine.dk Kjaer & Sommerfeldtin myymälän erikoisviinivalikoima, viinejä historiallisilta vuosilta www.silja.fi Silja Serenaden ja Silja Symphonyn Bon Vivant Wine Bar & Shop -valikoima tarjoaa Itämeren parhaan viinivalikoiman. Maailman parhaita harvinaisten viinien ostopaikkoja hinta-laatusuhteeltaan Helsinki-Vantaan lentokentällä sijaitseva Finnairin oma myymälä Finnair Airport Shop 22 F I N E

S C A N D I N A V I A N F I N E W I N E M A G A Z I N E Maailman 1000 parasta viiniä kaan, ja maamme rikkaimpia henkilöitä varallisuuden mukaan. Nuo listat ovat yleensä vielä kaikkein luetuimpia. Näin tapahtuu myös viinimaailmassa. Viinejä listataan ja laitetaan parmuusjärjestykseen kaikkialla. Näiden listojen merkitys on suuri, niin kuluttajalle kuin viininmyyjällekin. Maailman suurimman viinilehden Wine Spectatorin ylivoimaisesti luetuin irtonumero on vuoden TOP 100 -lehti. Uskomme asiallisten luokitusten tarpeellisuuteen jopa niin paljon, että olemme tehneet maailman suurimman sellaisen. Olemme ennakkoluulottomasti listanneet maailman kaikkien aikojen tuhat parasta viiniä yksien kansien sisälle. Elokuussa ilmestyvä 1000 Finest Wines Ever Made -kirjamme on siltäkin osin ainoa lajissaan, että siinä viinit on järjestetty sen mukaan miten suurta mielihyvää, niin fyysistä kuin henkistä, ne tuottavat juuri nyt. Viiniarviomme ovat tavallista kattavimpia sisältäen myös tietoa niistä syistä miksi viini on erinomainen. Kerromme viinin syntyvaiheista, tekijöistä ja matkasta maineeseen luoden tunnelmaa ja tarinaa sen ympärille. Opastamme myös miten viiniä pitää kohdella, jotta se pystyy luovuttamaan parhaat ominaisuutensa silloin kun haluamme sen nauttia. Viinien tai viinitilojen paremmuusjärjestys ja pisteytys kiinnostaa, koska kiire ja tehokkuus hallitsevat länsimaista ihmiselämää. Sen kurimuksessa mikään ei säily samana. Oma aika ei enää riitä kaiken tiedon etsimiseen ja jalostamiseen. Tarvitaan asiantuntija-apua ja nopeasti. Tiedon saannin nopeudesta on tullut tarve, johon pyrkimistä ei tarvitse erikseen perustella. Viinien listauksista ja pisteytyksistä on oikeasti hyötyäkin. Parhaimmillaan ne kertovat meille sen, miten viini milloinkin voi. Onko viinin elinkaari yhä nousussa, onko laskun aika, vai onko se juuri nyt kypsyytensä ja nautittavuutensa huipulla. Valitettavan usein viinin saama arvio antaa harhakuvan kuluttajalle koska lähes kaikkien viinikriitikkojen viinille antamat pisteet jaetaan viinin potentiaalille, ei sen nykyhetken nautittavuudelle. Tämä koskee erityisesti nuorimpia vuosikertoja. Ajan tasalla olevaa tietoa kypsien huippuviinien tämän hetkisestä olotilasta ja nautittavuudesta on valitettavan vähän saatavilla. Me FINEn tekijät yritämme tuoda tähän muutoksen. Vaikka kirjamme onkin syntynyt kiireisen nykyihmisen tarpeisiin, on se samalla myös kunnianosoitus kiireettömyydelle. Hyvä viini vaatii aikaa ja rauhaa kehittyäkseen. Vuosikymmeniä, joskus vuosisatojakin kypsyneistä M aailmassamme on luontainen tarve laittaa asiat paremmuusjärjestykseen. Mielestämme on luonnollista listata naisia ulkonäön mu- Pekka Nuikki Vastaava päätoimittaja ominaisuuksista voi nauttia täydesti vain rauhassa ja kiireettömästi. Vaikka kiireestä onkin tullut ikään kuin hyvän ihmisen merkki, ei rauhoittuminen hyvän viinin ääressä meitä huononna. Jakamisen sietämätön keveys 23 N U I K K I Fi n e Nu i k k i

kubik Ylellisyys rauhoittaa. Range Rover. Moottorit 4.4 V8 (306 hv), 4.2 V8 S/C (400 hv) tai TDV8 (272 hv). Yhd. kulutus 11,3-15,9 l/100 km. CO2-päästöt 299-374 g/km. Hinnat alk. 142 000,- I n c h c a p e M o t o r s F i n l a n d O y / L a n d R o v e r F i n l a n d / V a n t a a / J o e n s u u / K o u v o l a / L a h t i 24 F I N E

Range Rover / L a p e e n r a n t a / L o h j a / O u l u / S e i n ä j o k i / T a m p e r e / T u r k u / V a a s a / w w w . l a n d r o v e r . f i 25 F I N E S P O R T C A R S

CHÂTEAU MARGAUX ­ vuosisatojen matka teksti: Juha Lihtonen · kuvat: Pekka Nuikki A stumme ulos aurinkoon 1800-luvun lopulla rakennetun kivitalon lämpöä hohkaavalle parvekkeelle kolmen sateisen päivän jälkeen. Vuoden 1996 elokuu oli osoittautunut Bordeaux'ssa varsin epävakaiseksi, ja tämä oli viimeinen päivä ennen kuin matka moottoripyörällä kohti Pariisia jatkuisi. Olimme odottaneet kuivaa päivää vieraillaksemme Médocin legendaarisilla tiloilla. Nyt aikaa olisi enää pistäytyä Margaux'ssa, mutta mikään ei olisi hienompaa kuin saada kokea se mystinen tunne, jota Médocin Versailles'ksikin nimetty Château Margaux majesteettisuudellaan henkii. 26 F I N E

27 B O R D E A U X Fi n e Es tat e

Mystisyys liittyy tilan 400-vuotiseen vaiherikkaaseen historiaan, joka kätkee Bordeaux'n viinitilojen monivaiheisimman tarinan. Tarinaan tutustumisen jälkeen Château Margaux ei enää koskaan maistuisi samalta. Lähestyessäni Margaux'ta D2 maantietä tunsin perhosia vatsassani. Pystyin kuvittelemaan André Mentzelopoulosin tunteen hänen ajaessaan ensikertaa tyttärensä Corinnen kanssa tätä samaa kapeaa tietä vajaat 20 vuotta sitten käänteen tekevälle lounaalle, joka sinetöisi Château Margaux'n loisteliaan tulevaisuuden. Oli vuosi 1977 ja nuori, 24-vuotias, Corinne Mentzelopoulos oli suuresti vaikuttunut astuessaan ulos 1800-luvulla rakennetun palatsin valkoisena hohtavalle portaikolle. Pimeässä ränsistyneessä ruokasalissa nautittu lounas oli juuri päättynyt. Hän ei vielä tuolloin osan- nut aavistaa elämänsä muuttuvan pian portaikolla tapahtuvan kahden herrasmiehen kädenpuristuksen seurauksena. Hänen isästään André Mentzelopoulosista tuli samalla Bordeaux'n ensimmäinen kreikkalainen viinitilallinen ostaessaan tilan Pierre Ginestetiltä 75 miljoonalla frangilla. Historiallinen tila oli jälleen kerran vaihtanut omistajaa. 1300-luvulla sen toimiessa Englannin kuninkaan Edward III:nnen residenssinä. Latourin, Lafite ja Haut-Brionin tilojen omistaneeseen Pontacin sukuun nosti Margaux'n nimen pysyvästi huippunimien rinnalle. Viinitila syntyy Tie huipulle Kehittyminen maailman arvostetuimmaksi viinitaloksi sai alkunsa vasta vuonna 1572, jolloin tilan hankki haltuunsa Pierre de Lestonnac. Hän laajensi aggressiivisesti ostaen ja vaihtaen maata alueen pieniltä viljelijöiltä. Häntä voidaankin pitää yhtenä alueen suurimmista pioneereista viininviljelyksen leviämisen osalta. Lestonnacin myötä voidaan tuntemamme Château Margaux'n aikakauden laskea alkaneen. Tilan omistajat vaihtuivat vain nimellisesti Lestonnacin perinteitä jatkaneiden suvun naisten naidessa Bordeaux'n aristokraatteja, kunnes vuonna 1654 Margaux'n tila nousi avioliiton kautta alueen arvostetuimpien viinitilojen joukkoon. Avioituminen Vuonna 1700 tila oli saavuttanut nykyisen kokonsa. Tila käsitti kokonaisuudessaan 265 hehtaaria, josta 78 hehtaaria oli istutettu viiniköynnöksillä. Seuraavaksi vuorossa oli viinin laadun kehittäminen. Tilan johtajana toiminut Berlon mullisti harjoitetut viinintuotantotekniikat. Hän huomasi viinien laadun piilevän konsentroituneissa rypäleissä. Hän tutki ja kartoitti tarhojaan ja huomasi eri palstojen tuottavan erilaatuisia rypäleitä. Oivallettuaan pian rypäleiden liiallisen vedensaannin johtavan heikkoon konsentraatioon hän kielsi rypäleiden poimimisen aamuvarhain, jotta rypäleitä verhoava aamukaste ei heikentäisi rypä- Kuninkaan huvila Château Margaux'n historia ulottuu kauaksi aina 1100-luvulle saakka, jolloin tilan omistivat ranskalaiset aateliset. Tuohon aikaan tila kantoi nimeä La Mothe de Margaux, joka paikalliseen murteeseen viitaten tarkoitti Margaux'n kumpua. Kummuille levittyvät tilukset vihannoivat ihan muusta kuin viiniköynnöksistä. Tila tunnettiin sokerijuurikasviljelyksistä ja viljapelloistaan. Huomiota tila sai 28 F I N E

Maailman arvostetuin viini Viinien laatu parani merkittävästi ja Château Margaux'n viineistä maksettiin vuonna 1745 jopa kolmannes enemmän kuin mistään muista alueen viineistä. Tämä huomioitiin myös Christie'sin huutokaupassa vuonna 1776, jossa Château Margaux 1771 oli ensimmäinen Christie'sin kautta koskaan myyty Bordeaux-viini. Château Margaux'n ylivertaisuus välittyi maailmalle vuonna 1787 kun markkinoille ilmestyi hyvin arvovaltainen listaus maailman arvostetuimmista viineistä. Listan tekijä oli Ranskan Yhdysvaltojen suurlähettiläs Thomas Jefferson sittemmin Yhdysvaltojen kolmas presidentti. Ranskalaisten viinien suurena ihailijana tunnettu Jeffersonin listan ykkösenä komeilee Château Margaux. Napoleon III:nen kruunaus Markiisin kuoltua perhe myi tilan espanjalaiselle pankkiirille Marqués de la Marismasille aliaalle Alexandre Aguadolle, joka maksoi tilasta 1,35 miljoonaa frangia. Aguadon perheen omistuksessa viinit saivat ylivertaisuudestaan lopullisen kruunauksen, kun Pariisin suuressa maailmannäyttelyssä vuonna 1855 Château Margaux nimettiin parhaana yhdeksi neljästä ensimmäisen kasvuluokan viinistä. Vuonna 1879 tila myytiin Vicomte Pillet-Willille. Pillet-Willin aikakaudesta muodostui eräs Margaux'n vaikeimmista maailman laman, hometautien ja lopulta phylloxeran seurauksena. Melkein puoli vuosisataa tilaa hallinnut Pillet-Will sai kuitenkin todistaa kahta upeaa vuosikertaa, ensin vuoden 1893 ja sen jälkeen Margaux'n legendaarisimman vuosikerran 1900. Tila ajautui kuitenkin jälleen kerran myyntiin vuonna 1920 jälkipolven laiminlyönnin seurauksena. Tilan osti Pierre Moreaun johtama ryhmittymä, joka puolestaan myi tilan eteenpäin vuonna 1934 Fernand Ginestetin johtamalle ryhmittymälle. Tämä johti Ginestetien valtakaudelle, jotka vähin erin ostivat tilan osakkeet vuoteen 1950 mennessä. Kreikkalainen pelastaja André Mentzelopoulos oli pelastanut Félix Potinin 80 kauppaa käsittävän ketjun konkurssilta vuonna 1958 ja luonut siitä 1970-luvun puoliväliin mennessä 1 600 kauppaa käsittävän menestystarinan. Hän oli tunnettu nopeista liikkeistään ja kiitos hyvien liikemiesvais- Médocin Versailles Ranskan suuren vallankumouksen seurauksena Lestonnacin perilliset menettivät tilan. Tila päätyi kuitenkin vielä kerran Lestonnacin sukuun, kun viimeisen omistajan Joseph de Fumelin veljentytär Laure de Fumel sai ostettua ränsistyneen tilan takaisin. Hän kunnosti tilan ja huutokauppasi sen eteenpäin vuonna 1801. Tilan osti baskilainen laivanvarustaja Bertrand Douat alias Marquis de Colonilla 654 000 frangilla. Ostaessaan tilan Douat tavoitteli lähinnä sosiaalista asemaa eikä hän ollut kiinnostunut itsessään viinintuotannosta. Douat oli kuitenkin sitä mieltä, että tila tarvitsi arvoisensa rakennuksen, ja hän päätti suuresta rakennushankkeesta, josta muodostui samalla keskeinen osa Château Margaux'n nykyistä identiteettiä. Vuonna 1810 vanha rakennus purettiin ja tilalle rakennettiin Bordeaux'n arvostetuimman arkkitehdin Louis Combesin toimesta todellinen mestariluomus, upea kreikkalaishenkinen kartanorakennus, jota ympäröi uskomattoman tarkkaan harkittu pihapiiri täydellisine viinintuotantoon soveltuvine puitteineen. Ei ole ihme että luomusta on kutsuttu osuvasti Médocin Versailles'ksi. Colonillan mar- Todellisuudessa André Mentzelopoulos teki Gironden historian edukkaimman aluevaltauksen. Hän investoi kuitenkin tilaan ennen näkemättömän paljon aikaa ja rahaa. Rappeutuneet tuotantotilat ja tarhat kokivat täyden remontin aina uudelleenistutuksista vedenohjauksiin, uusiin laitteisiin ja tynnyreihin sekä kunnostettuihin kellareihin asti. Laadun nostamiseksi tilalle palkattiin heti vuonna 1977 konsultiksi tunnustettu enologian professori Émile Peynaud, jonka valmistama ensimmäinen vuosikerta Margaux'ta oli legendaarinen 1978. Vuosikerratonta Château Margaux'ta Fernand loi yhdessä poikansa Pierre Ginestetin kanssa vahvan aseman Bordeaux'ssa Margaux'n uusina omistajina seuraavaksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi. 1960luvulla taloudelliset ongelmat yllättäen kuitenkin alkoivat kasautua. Brändiajattelu sai jalansijaa maailman markkinoilla, kun supermarkettien viininmyynnistä kilpailtiin entistä kiivaammin. Pierren pojista nuorempi markkinointihenkinen Bernard reagoi tilanteeseen ja shokeerasi Bordeaux'n viinikauppiaita markkinoidessaan viinejään Ginestetin nimellä auto- ja miestenlehdissä. Näin myös Château Margaux'n brändiarvo oli uhattuna. Uhka vain kasvoi lyhytjänteisen toiminnan seurauksena ilman selkeää strategiaa. Bernardin ja isänsä Pierren epätoivoinen ajatus markkinoida Château 29 B O R D E A U X Fi n e Es tat e leiden konsentraatiota. Berlon myös vinifioi viininsä valkoiset rypäleet erillään punaisista, mikä oli tuolloin ennen näkemätöntä. kiisi ei koskaan ehtinyt nauttia uudesta linnastaan, sillä hän kuoli vuonna 1836. Margaux'n vaatimattomien satovuosien viinejä vuosikerrattomina sai kauppakumppanit raivoihin. Laadun ja Bordeaux'n viinien kysynnän heiketessä perhe joutui taloudelliseen ahdinkoon. Perheen ahdistusta lisäsi vanhemman pojan mielenterveysongelmat, jotka johtivat itsemurhaan. Pitkään kituuttaneet Ginestetit joutuivat 1970-luvun ankean taloudellisen taantuman myötä luopumaan kerran niin suuresta ylpeydestään Château Margaux'sta. Tila oli vähällä päätyä amerikkalaisen National Distillers -yhtiön omistukseen 82 miljoonalla frangilla, mutta Ranskan hallitus esti kaupan ja vaati Ginestetejä löytämään ranskalaisen ostajan. Se ei sallinut Bordeaux'n ja koko Ranskan viinimaailman ylpeyden luisumista ulkomaiseen omistukseen. Sen sijaan tilan myyminen ranskalaiselle Felix Potin -ruokakauppaketjulle vuonna 1977 oli hyväksyttävää vaikkakin ketjun omistaja oli kreikkalainen André Mentzelopoulos. tojen hän tarttui rohkeasti mielenkiintoisiin uusiin haasteisiin. Mitä visioita hän mahtoikaan nähdä huomatessaan lennollaan Lontoosta Pariisiin The Financial Timesista Château Margaux'n olleen myytävänä. Ei aikaakaan kun hän jo oli ensivierailulla tilalla tyttärensä kanssa sinetöimässä kauppoja Pierre Ginestetin kanssa. Taloudellisesti maailmalla elettiin edelleen vaikeita aikoja ja viinikaupan osalta Bordeaux oli syvässä ahdingossa. - Muistan elävästi sen hetken, jolloin näin ensi kertaa tilan majesteettisen kellarin, olin todella äimistynyt. Tuntui mahdottomalta ajatukselta, että se olisi meidän. Koko tilan osto oli todella rohkea teko isältäni. Kyseessä oli aivan uusi haaste, muistelee tytär Corinne Mentzelopoulos.

André Mentzelopoulos ehti enää todistaa seuraavan erinomaisen vuosikerran 1979. Joulukuussa vuonna 1980 hän 65-vuotiaana menehtyi äkillisesti repeytyneen valtimonpullistuman seurauksena. Viinintekijän unelma Yhtä yllättäen nuori Corinne huomasi olevansa lähes mahdottoman edessä ­ jatkaa suuresti arvostamansa isänsä alkuun saattamaa työtä vailla vaadittavaa tietotaitoa. Päättäväinen Corinne jatkoi uurastusta tilan johtajan Philip Barrén ja tilaa konsultoivan Émile Peynaud'n avulla. Hän sai valmiiksi valtavat uudet kellarit juuri sopivasti ennen huikeaa vuosikertaa 1982. Barrén avulla Corinne oppi lyhyessä ajassa paljon viininvalmistuksesta ja tilan pyörittämisestä. Haasteeksi nousi eläkkeelle siirtyvän Barrén korvaaminen. Kuuluisan enologian professorin Pascal Ribéreau-Gayonin suosittelemana Corinne päätti haastatella lähes ikäistään 27-vuotiasta nuorta enologian opiskelijaa Paul Pontallieria, joka oli vielä vailla suurempaa kokemusta. Corinne vakuuttui kuitenkin Pontallierista. Pontallierille tarjottiin tilanjohtajan paikkaa lähes saman tien. Barré tuki taustalla Pontallieria uudessa työssä, kun tämä samaan aikaan pääsi työskentelemään suuresti arvostamansa enologi Peynaud'n kanssa. Yhdessä he tuottivat yhden Margaux'n suurimmista viineistä vuosikerran 1983. Peynaud'lta Pontallier ammensi suurimman osan opeistaan ja tuotantofilosofiastaan. Kunnioitus Margaux'n ainutlaatuista terroiria kohtaan ja sen välittäminen viiniin jokaisena ainutkertaisena vuotena ilman viinintekijän leimaa edustaa Peynaud'n filosofiaa, jota Pontallier on kunniakkaasti jatkanut aina siitä lähtien kun Peynaud astui sivuun tilan viininvalmistuksesta vuonna 1990. Pariisissa verottivat kuitenkin nuoren naisen voimia. Pariisin pörssiin listautumisen jälkeen vuonna 1993 Corinne vaihdatti osakkuuksia kuuluisan italialaisen Fiatin ja Ferrarin omistajan Agnellin perheen kanssa. - Toiminnot kasvoivat niin isoiksi etten kyennyt enää yksikseni hoitamaan kokonaisuutta. Arvelin olevan etu löytää hyvä yhtiökumppani, perheyritys jolla olisi kykyä ja halua ottaa vastuuta teollisuus- ja taloushallintotoimintojen hoitamisesta, jotta voisin itse keskittyä Château Margaux'hon, Corinne perustelee. Kymmenen vuotta myöhemmin Gianni Agnelli kuoli ja Agnellit päättivät luopua Château Margaux'sta omistamastaan 75 prosentin osakkuudesta. Corinne Mentzelopoulos ei epäröinyt vaan teki 440 miljoonaa dollaria käsittävän tarjouksen, jolla hän sai tilan täyden omistuksen takaisin perheen haltuun maaliskuussa 2003. Osakkeiden osto takaisin perheelle kielii omalta osaltaan tilan tulevaisuudesta. - Lapseni ovat osoittaneet jo kiinnostuksensa Margaux'ta kohtaan. He matkustavat kanssani edustamaan Château Margaux'ta niin usein kuin mahdollista. Olen järjestänyt heille aikaa toimistollani, jotta heillä on mahdollisuus tutustua bisnekseen ja he voivat oppia siitä enemmän ja enemmän. He tiedostavat mitä kaikkea tila edustaa ja ovat varautuneita siitä mikä heitä tulevaisuudessa odottaa. eräänä ainoista tiloista Bordeaux'ssa tutkimus- ja kehitysjohtajan, joka vastaa tutkimustyöstä viininviljelyssä ja viininvalmistuksessa. Käytämme myös eri tutkimuslaitoksia apunamme, perfektionistina pidetty Pontallier toteaa ja jatkaa: - Vaikka teemme jatkuvaa kehitystyötä tarhoilla ja valmistamossa, mielestäni viinimme eivät ole paljoakaan muuttuneet tyylillisesti viimeisen 25 vuoden aikana. Margaux'n viinit ovat tosin nykyään hieman runsaampia, intensiivisempiä ja pehmeämpiä, kiitos uusien tekniikoiden ja viininviljelyn paremman ymmärryksen myötä. Sormet ristissä tulevaisuuteen? Pontallierin ja Mentzelopoulosin aktiivinen ja tiivis yhteistyö on tuottanut upeita vuosikertoja 1983, 1986, 1989, 1990, 1995, 1996, 2000, 2003 ja 2005. Nähtäväksi jää kuinka hyvin uusi sukupolvi kykenee jatkamaan Corinnen luomaa menestyksekästä jatkoa tilan historiassa. Varmaa on, ettei hän ole vetäytymässä pois kuvioista vielä pitkään aikaan, mutta Corinnen katsellessa 50 vuoden päähän tästä hän toteaa: - Kuka tietää miten maailma makaa silloin? Toivottavasti lapseni ovat vielä olemassa ja johtamassa tilaa. Voiko maailma Margaux'n kannalta kuitenkaan muuttua enää paljoa paremmaksi kuin se on jo nyt maailman kaikkien viininystävien mielissä? Pitäisikö minun ristiä sormeni? Brändiajattelu sai jalansijaa maailman markkinoilla, kun supermarkettien viininmyynnistä kilpailtiin entistä kiivaammin. Pierren pojista nuorempi markkinointihenkinen Bernard reagoi tilanteeseen ja shokeerasi Bordeaux'n viinikauppiaita markkinoidessaan viinejään Ginestetin nimellä auto- ja miestenlehdissä. Menestyksen salaisuus Vaikka edesmennyt André Mentzelopoulos loi yhdessä Émile Peynaud'n ja Philippe Barrén kanssa pohjan Château Margaux'n kasvulle, on menestyksen salaisuus perustunut kuitenkin suurelta osin siihen ainutlaatuiseen synergiaan ja kemiaan mitä Paul Pontallier ja Corinne Mentzelopoulos yhdessä ovat onnistuneet luomaan. Yhteinen päämäärä, usko ja sitoutuminen tekemiseen ovat nostaneet Château Margaux'n takaisin ansaitsemalleen paikalle. Viinit ovat niittäneet enemmän huomiota ja kiitosta viimeisen 30 vuoden aikana kuin sitä edeltäneen sadan vuoden aikana. - Olemme kyseenalaistaneet toistuvasti käytössä olevia tekniikoita kyetäksemme parantamaan laatua entisestään. Sen lisäksi olemme panostaneet jatkuvaan tutkimustyöhön ja palkanneet Vaihtokauppa Ferrarin kanssa Pontallierin kantaessa taidokkaasti vastuun viininvalmistuksesta, Corinne onnistui luotsaamaan tilaansa menestyksekkäästi yli kymmenen vuotta samalla kun hän kantoi yksinään vastuuta perheen muistakin liiketoimista. Pääosakkuus valtavassa Perrier-lähdevesikonsernissa ja arvokiinteistöbisnes 30 F I N E

Faktoja Château Margaux'sta Tilan 262 hehtaaria käsittävillä mailla viljellään viiniä 80 hehtaarilla. Tarhat sijaitsevat soraisilla loivilla rinteillä, joiden pintakerros on kalkkipitoista soramaata ja pohjakerros on savea ­ calcaire de Plassac. Viljely- ja sekoitussuhteet jakautuvat usein Cabernet Sauvignon (75 prosenttia), Merlot (20 prosenttia) ja Cabernet Franc (3 prosenttia) ja Petit Verdot (2 prosenttia). Tilalla viljellään myös 12 hehtaaria Sauvignon Blancia valkoviiniä varten. Köynnösten keski-ikä on 36 vuotta ja istutustiheys 10 000 köynnöstä per hehtaari. Tammitynnyrikypsytys 18­24 kuukautta uusissa ranskalaisissa tammitynnyreissä. Tilalla tuotetaan kolmea eri viiniä: Grand Vin du Château Margaux (keskimäärin 150 000 pulloa vuodessa) Pavillon Rouge du Château Margaux (keskimäärin 200 000 pulloa vuodessa) Tuotettiin ensikertaa vuonna 1908, mutta poistui markkinoilta 1930-luvulla ja palasi tuotantoon vuonna 1978. Pavillon Blanc du Château Margaux (keskimäärin 33 000 pulloa vuodessa) Vaikka tilalla tuotettiin valkoviiniä jo 1800-luvulla on Pavillon Blanc ollut markkinoilla vuodesta 1920 lähtien. 31 B O R D E A U X Fi n e Es tat e

Maistettuja Château Margaux-vuosikertoja: Top 5 1. Château Margaux 1900 (100 p., maistettu kolmesti ­ viimeksi 2005) Tämä on kiistatta yksi maailman legendaarisimmista viineistä. Sitä pidetään vuosisadan viininä ja yhtenä hienoimmista koskaan tuotetuista Bordeaux'ista. Tänä täydellisenä viinivuotena Margaux'ta tuotettiin 30 000 laatikkoa. Yllättävän intensiivinen punarusehtava väri. Runsas tuoksu tarjoaa välittömästi ensinuuhkaisulla moniulotteisia aromeja. Tuoksu on intensiivinen ja vivahteikas. Aromeina mustaherukkaa, toffeeta, tallia ja animaalisuutta. Kokonaisuutta sävyttää hienostuneisuus. Intensiivinen, keskirunsas hapokkuus luo finesseä silkkisen tanniinisuuden omaavalle keskitäyteläiselle viinille. Samettinen tekstuuri suussa, jonka muodostaa kypsä hedelmä ­ keitettyä mustaherukkaa. Jälkimaussa voi aistia saksanpähkinää. Kokonaisuudessaan monikerroksinen, runsas ja elegantti viini, joka on tyyliltään verrattain maskuliininen. Uskomaton kerroksellisuus. Dekantoitu 1,5 tuntia, lasissa ei kahteen tuntiin merkkejä heikkenemisestä. 2. Château Margaux 1893 (98 p., maistettu kahdesti ­ viimeksi 1999) Ensimmäinen erinomainen vuosi Bordeaux'ssa vuoden 1878 jälkeen. Viinikirva ja hometaudit oli voitettu ja elämä oli palaamassa takaisin raiteilleen. Lämmin sää alkukeväästä muuttui hiostavan kuumaksi kesällä ja sato korjattiin jo elokuun puolivälissä. Syvän tumma rusehtavan sävyinen väri. Todella runsas, avoin ja kehittynyt maamainen ja juuresmainen aromikkuus. Runsas, melko täyteläinen maku omaa hyvin hienostuneen ja herkän vivahteikkuuden. Kypsän makea hedelmäisyys on edelleen hienosti tallella korostuessaan vienosti pitkässä konsentroituneessa jälkimaussa. Tanniinit ovat jo leppyneet ja hapokkuus notkistaa viiniä yhdessä runsaan mineraalisuuden kera. Dekantoitu 45 min, kesto lasissa 1,5 tuntia. Kertakaikkiaan loistelias viini! 3. Château Margaux 1982 (97 p., maistettu kolmesti ­ viimeksi 2006) Täydellinen satovuosi. Aikainen kukinta, erittäin kuuma kesä ja syyskuun kaksi ensimmäistä viikkoa. Rypäleet olivat ennätysmakeita ja konsentroituneita. Melko syvä mahongin punainen väri. Todella luonteikas tuoksu ­ mustaherukkaa, kahvia, mausteita, seetriä ja sikaria. Täyteläinen ja runsaan antava maku. Todella hienostunut ja runsaan intensiivinen rakenne, jota sävyttävät elegantit runsaat hapot, ryhdikkäät satiinimaisen hyväilevät tanniinit sekä kypsä tiivis tumma hedelmäisyys. Mausteisuus korostuu keskimaussa ja jälkimakua leimaa hienostunut tammisuus, makean vivahteinen hedelmä ja mineraalisuus. Uskomaton konsentraatio ja erittäin hieno tasapaino. Dekantointi 2 tuntia ennen, kestää lasissa useita tunteja. Äärimmäisen nautinnollinen jo nyt mutta tällä on vielä parin kymmenen vuoden varastointipotentiaali. 4. Château Margaux 1928 (97 p., maistettu 12 kertaa ­ viimeksi 2003) Täydellinen vuosikerta. Koko kasvukausi oli niin suotuisa että rypäleet olivat todella konsentroituneita. Kehittynyt punaruskea keskivoimakas väri. Upea tuoksu tarjoaa todella runsasaromisia hedelmäisiä vivahteita sekä suklaata, karhunvatukoita, tupakkaa ja maata. Maku on runsaan keskitäyteläinen, eloisan hapokas ja uskomattoman lempeätanniininen. Runsas ja hienostunut viini, jonka jälkimaku on todella tasapainoinen ja jälkimaku lähes loputon. Dekantoitu 45 minuuttia ennen tarjoilua. Kesto lasissa 1 tunti. 5. Château Margaux 1990 (97 p., maistettu 15 kertaa ­ viimeksi 2005) Lempeä talvi, jota seurasi aikainen mutta melko pitkä ja epätasainen kukintovaihe. Kesästä muodostui yhtä kuuma ja kuiva kuin 1989. Elokuun lopussa köynnökset kärsivät vesipulasta. Onneksi syyskuu toi mukanaan sateita pelastamaan sadon. Erittäin syvä, tumma, purppurainen viini, jossa kehittynyt vaalea reuna. Herkullisen makea ja konsentroitunut tuoksu, jota sävyttää kypsä kirsikkaisuus, karhunvatukat ja vanilja. Vieno kukkeus ja setripuun aromit nousevat lasista myös esiin viinin ilmaantuessa. Melko täyteläinen maku, vivahteikkaat hapot ja todella tasapainoiset tanniinit. Maussa setriä, maamaisia vivahteita ja orvokkia sekä mustaviinimarjoja. Pitkä, ryhdikäs, lämmin ja silkkinen jälkimaku jossa hieno runsas konsentraatio. Dekantoitu 1,5 tuntia. Kesto lasissa 1,5 tuntia. Loput vuosikertajärjestyksessä: Château Château Château Château Château Château Château Château Château Château Château Château Château Château Château Château Château Château Château Château Château Margaux Margaux Margaux Margaux Margaux Margaux Margaux Margaux Margaux Margaux Margaux Margaux Margaux Margaux Margaux Margaux Margaux Margaux Margaux Margaux Margaux 2003 2000 1999 1997 1995 1987 1975 1971 1964 1961 1959 1955 1953 1949 1947 1945 1934 1924 1899 1884 1877 94 p. 95 p. 90 p. 92 p. 95 p. 87 p. 88 p. 86 p. 89 p. 95 p. 95 p. 93 p. 95 p. 94 p. 94 p. 92 p. 91 p. 92 p. 91 p. 94 p. 92 p. (maistettu (maistettu (maistettu (maistettu (maistettu (maistettu (maistettu (maistettu (maistettu (maistettu (maistettu (maistettu (maistettu (maistettu (maistettu (maistettu (maistettu (maistettu (maistettu (maistettu (maistettu kahdesti ­ viimeksi 2004) kahdesti ­ viimeksi 2004) kahdesti ­ viimeksi 2005) kerran 1999) kahdesti ­ viimeksi 2003) kahdesti ­ viimeksi 2005) kahdesti ­ viimeksi 2005) kahdesti ­ viimeksi 2005) kahdesti ­ viimeksi 2005) neljästi ­ viimeksi 2007) 11 kertaa ­ viimeksi 2007) neljästi ­ viimeksi 1999) kahdesti ­ viimeksi 2001) neljästi ­ viimeksi 2006) viidesti ­ viimeksi 2007) kolmesti ­ viimeksi 2003) neljästi ­ viimeksi 2000) neljästi ­ viimeksi 2006) kahdesti ­ viimeksi 1999) neljästi ­ viimeksi 2006) kerran 1999) 32 F I N E

a ferrettigroup division - ferretti-yachts.com - info@ferretti-yachts.com Ferretti Yachts. Elite Pleasures. Experience the true Italian luxury of Ferretti Yachts. 881 830 780 731 681 630 591 550 500 Essere Ferretti. PREMIUM YACHTS NORD LTD OY - Vattuniemenkatu, 3 - 00210 Helsinki - FINLAND www.premiumyachts.net - finland@premiumyachts.net - Phone: +358 50 566 0152 - Fax: +358 9 6824 1030 Lorenzo Marini & Associati

Ni m e n i o n R a l f Fr e n z e l . 34 F I N E

teksti: Es si Avel l an MW kuvat: Pek k a Nuik k i kertaan? Saksalainen Ralf Frenzel oli 1980-luvun taitteessa maailman ensimmäisiä kuuluisia sommeliereja. Hän järjesti yhdessä Harry Rodenstockin kanssa legendaarisen maineen saaneita huipputeistingejä ympäri maailmaa. Jokainen päivä kului ylellisten juhlien, hienojen viinien ja parhaiden ruokien parissa. Kunnes Ralf Frenzel yksinkertaisesti kyllästyi. M itä viinimaailma voi enää antaa miehelle, joka jo alle kolmekymppisenä oli maistanut kaikki maailman parhaat viinit ­ ja vielä moneen PäätoimittajA · Ralf Frenzel · 35 RALF FRENZEL Fi n e P e r s o n a l i t y

36 F I N E

elaan valtavaa lehtileike-, viinilista- ja valokuvapinoa Ralf Frenzelin kotona. Otan käteeni yhden kuvan, josta on vaikea päästää irti. Poikamaisen hoikka, söpösti hymyilevä kaksikymppinen Frenzel on pukeutuneena smokkiin ja pitää kädessään Krugin tuplamagnumia. Ulkonäöstä, karismasta ja glamourista tulee mieleen James Bond. Ralf Frenzel taitaa tietää sen, sillä hän esittäytyy: - Nimeni on Frenzel, Ralf Frenzel. Vuosikertaa 1963 edustava Frenzel on ikääntynyt noista vuosista. Hiukset ovat saaneet harmaita sävyjä ja vyötärönmitta on kasvanut. Mutta sama poikamainen charmi ja pilke silmäkulmassa ovat tallella. Selaamme arkistoja. Ralf Frenzel näyttää ylpeänä laatimiaan viinilistoja. - Tämä 2 400 viinin lista oli Euroopan laajimpia 1980-luvulla. Kaikki tuottajat halusivat mukaan listalleni. Laskeudumme Frenzelin kotitalon alakertaan, johon mies on rakennuttanut viinikellarin. Täydellisessä järjestyksessä oleva kellari on täytetty viinilegendoilla. Frenzel pyytää minua valitsemaan pullon jonka avaamme. Kainostelen näiden merkittävien pullojen keskellä ja toivon että avaamme jonkun samppanjan. Päädymme Krug 1973:n. Frenzel ottaa pullon hyllystä ja alkaa yllätyksekseni puhua sille: - Tervehdin aina viiniä. Kysyn kuinka se voi ja laitan käteni etiketin päälle koskettaakseni sitä. Sen suuri päivä on koittanut kun viini avataan. Tämä alkaa käydä mielenkiintoiseksi. Vastaavatko viinit sinulle? S - Ne vastaavat lasissa. Kyseessä on intiimi hetki viinin kanssa. Viini verissä Viini ja ruoka ovat Ralf Frenzelillä tavallaan verissä. Hänen vanhempansa pitivät pientä hotellia ja ravintolaa. Frenzel työskenteli ravintolassa 12vuotiaasta lähtien ja jo 15-vuotiaana hänestä tuli kokki. Frenzel selittää: - Se oli aikaa jolloin ensimmäiset huippukokit kuten Paul Bocuse nousivat kuuluisuuteen. Kuulin jatkuvasti puhuttavan viinistä ja opin paljon sitä kautta. Ymmärsin varsin pian, että hyvä kokki ymmärtää viineistä. Frenzelillä ei ollut ylioppilastutkintoa eikä muitakaan tutkintoja. Hän oli vaatimattomista oloista tullut, itseoppinut mies, jonka viinitietouskin oli itse hankittua. - Luin kaiken mahdollisen kirjallisuuden mitä löysin. Saatavilla oleva tieto oli vähäistä nykyiseen verrattuna. Hugh Johnson ja Michael Broadbent olivat melkeinpä ainoat referenssit. Viini alkoi kiehtoa Frenzeliä yhä enemmän ja hän päätyi salin puolelle tarjoilijaksi. Tietotaito kasvoi: - Olin kuin lapsi, jolle annat golfmailan. Nuoruuden into ja luontaiset lahjat tekivät minusta viiniasiantuntijan yllättävänkin helposti. Huomasin pian tietäväni viineistä paljon enemmän kuin monet asiantuntijat. Frenzel otti elämänsä ohjakset käsiinsä soittaessaan Hans-Peter Wodarzille pyytäen tapaamista sommelierin paikasta Ente-ravintolassa. Wodarz oli etsimässä sommelieria, mutta piti Frenzeliä mahdottomuutena, koska tämä ei ollut ennen työskennellyt sommelierin vakanssilla. Frenzel oli päättäväinen työn suhteen: - Kysyin Wodarzilta onko hänellä käsillä viinilistaa. Pyysin häntä tenttaamaan minua mistä tahansa listalla olevasta viinistä. Jos en tuntisi sitä, luovuttaisin. Jos tuntisin, saisin työn. Osasin vastata kaikkiin kysymyksiin ja pääsin unelmatyöhöni... Tosin olin opiskellut listan ulkoa ennen tapaamista! Huijasit siis? - Niin. Halusin sen työn. Olisin tehnyt sen eteen mitä tahansa. Nälkä kasvaa syödessä Frenzelin kunnianhimo ja kyvyt kasvoivat Entessä nopeasti. Viinilistalla oli 280 referenssiä Frenzelin astuessa taloon. Hän kannusti omistajaa panostamaan viineihin haluten tehdä Enten listasta Saksan parhaan. Viineihin vaadittiin miljoonan saksanmarkan investointi. Lista kasvoi ensin 600 viiniin, sitten 900 viiniin ja lopulta 2 400 viiniin. Ravintolasta ja sen nuoresta lahjakkaasta sommelierista puhuttiin. Samaan aikaan myös kuuluisa viinikeräilijä Harry Rodenstock aloitteli uraansa. He tapasivat ravintolassa ja Rodenstockilla oli kysyntää sparraajalle. Ralf Frenzel päätyi Rodenstockin maineikkaiden teistingien järjestelijäksi ja sommelieriksi. Miehet pitivät yhdessä toista sataa huipputeistingiä varakkaille keräilijöille. Frenzel muistelee: - Pääsin maistamaan maailman parhaita ja kalleimpia viinejä tällä tavalla. Tein järjestelyt, hoidin viinit 37 RALF FRENZEL Fi n e P e r s o n a l i t y

Harry Rodenstock (kuvassa vasemmalla) seuraa 20-vuotiasta Ralfia dekantoimassa kuuluisaa "Jeffersonin" Château Margaux pulloa vuodelta 1787. paikalle, dekantoin ja tarjoilin ne. Pétrus, Yquem ja Romanée-Conti olivat legendaarisimpia teistingeja, mutta maistelimme kaikki kuuluisat tilat läpi. 2­3 pulloa Palmer 1961:stä. Jos halusin aperitiivin, se oli Dom Pérignonia. Piti vain päättää ottaisinko Roséta vai tavallista. Kun join Krugia, valitsin vain vuosikerroista 1959 ja 1964! - Menin Kuubaan ihmisten ja sikarien takia. Sen maan tuoksut ja musiikki ovat unohtumattomia. Tuo aika oli elämäni parasta. Nautin kaikilla aisteilla, kiireettömästi. den ajan etsinyt mieleistään viiniaiheista kirjaa julkaistavaksi. Kun hänen ystävänsä, Schloss Gobelsburgin vetäjä Michael Moosbrugger, soitti hänelle ja suositteli löytämäänsä kirjaa nimeltä Drinking History, alkoi viinikirjailija Pekka Nuikin ja Ralfin Frenzelin yhteistyö. Sen tuloksena on jo syntynyt saksankielinen versio Drinking History -kirjasta. Tänä vuonna yhdessä Nuikin kanssa on julkaistu myös kansainvälinen kattava Mouton-Rothschild -kirja, ja tuloillaan ovat myös kirjat maailman sadasta parhaasta punaviinistä ja parhaista saksalaisista tuottajista. Tämän vuoden loppupuolella Ralf Frenzel aloittaa saksankielisen FINEn ­ The German Fine Wine Magazinen kustantamisen ja päätoimittamisen. Vaikka maailman parhaat viinit on pitkälti koettu ja Ralf Frenzel on joutunut etsimään intohimonsa niihin uudelleen, viinimaailmassa riittää saavutettavaa. Frenzelin tavoitteena on tulla maailman kiinnostavimmaksi viini- ja gastronomiakirjojen kustantajaksi: - Aina innostuessani jostakin, haluan tulla siinä parhaaksi. Tilanteeni on ihanteellinen: minulla on mahdollisuudet kaikkeen, mutta ei pakkoa mihinkään. Olen valmis laittamaan tietotaitoni ja osaamiseni peliin. Minulla on paljon annettavaa kustantajana viinin ja gastronomian alalla. Ralf Frenzel on erittäin ihmisläheinen luonne, jolle persoonallisuudet ja viinin ja ruoan sosiaalinen ulottuvuus ovat merkittäviä. Mistä Ralf Frenzel nykyisin haaveilee: - Unelmoin, että minulla olisi enemmän aikaa elämän hienoille asioille. Todellinen nautiskelija, joka on valmis armottomaan työn tekoon nautinnon saavuttamiseksi. Nousukauden huumaa 1980-luvun nousukauden ja viinibuumin aikana mittakaava vain kasvoi kasvamistaan ja teistingit muuttuivat entistä hulppeammiksi. - Se oli kuin kilpailua siitä, kuka onnistuu järjestämään parhaat ja isoimmat teistingit ja kuka kenenkin tilaisuuksiin osallistuu. Naisia alkoi ilmestyä teistingeihin luomaan ilmettä ja statusta. Joka päivä oli kuin juhlaa. Mutta viini vähän väistyi siinä valokiilasta. Rodenstock ja Frenzel järjestivät keräilijöille 2-3 päiväisiä tilaisuuksia, joihin jokainen osallistuja toi noin 3 000 euron pullon. Kun osallistujia oli 50, kumottiin yhden viikonlopun aikana 150 000 euron edestä viinejä. Frenzel huokaa: - Raha oli tuolloin löysässä. Tarjoilin päivittäin 1961 ja 1945 vuosikertoja magnumeista tai tuplamagnumeista. Entessä avasin ja maistoin päivittäin Väsynyt nuorukainen Mutta Ralf Frenzel väsyi nopeasti luksukseen: - Olin 29-vuotias ja aivan väsynyt makeaan elämään. Syömään kaviaaria ja juomaan samppanjaa, kauniisiin naisiin ja juhliin kaikkialla. Ajattelin, että täytyy olla muutakin. Samaan aikaan Frenzel joutui pahaan onnettomuuteen ja sen seurauksena puolen vuoden sairaalahoitoon. Hän päätti myydä perustamansa menestyksekkään viiniliikkeen, lopettaa sommelierin työt sekä Rodenstockin avustamisen. Luksuselämää Frenzelin ei kuitenkaan tarvinnut jättää ansaitsemansa rahan ja myymänsä viiniyrityksen ansiosta. Hän otti vuoden vapaata ja matkusteli ajan kanssa ympäri maailmaa. Varsinkin Kuubasta ja Etelä-Amerikasta Frenzel löysi paikan missä työstää historiaansa ja ajatella tulevaisuuttaan. Ralf Frenzel sanoo: Uusi ura urkenee Palattuaan Saksaan Frenzel päätyi television ruokaohjelmaan: - Se oli uraauurtava ohjelma, sillä kukaan kuuluisa saksalainen ei siihen aikaan puhunut ruoasta ja juomasta, elämästä nauttimisesta. Ohjelma oli menestys ja sen myötä myytiin muutamassa vuodessa 4_5 miljoonaa kirjaa. Ralf Frenzel päätyi siten vahingon kautta kirjankustantajaksi. - Aloitimme gastronomisten kirjojen kustantamisen. Laatu, parhaat asiantuntijat mutta myös realisoitavat markkinat ja olemassa oleva asiakassegmentti ovat meille tärkeitä. Olen aina ollut edellä aikaani viini- ja ruoka-asioissa. Mutta nyt aika on kypsä huipputason viinijulkaisuille. Frenzelin CPA! ja Tre Torri kustannusyritykset julkaisivat viime vuonna parikymmentä gourmet-aiheista kirjaa. Ralf oli jo monen vuo- 38 F I N E

RALF FRENZEL 39 Fi n e P e r s o n a l i t y

Yksityinen viinikellarisi ja viiniklubisi, joka on avoinna 24 tuntia vuorokaudessa. nko seuraava ongelma sinulle tuttu: missä voisi säilyttää viinejä juuri niille parhaissa olosuhteissa? Tai missä kellaroida vuosien kypsytystä vaativia viinejä. Ja ennen kaikkea, mistä löytää tasokas ympäristö omien tastingien järjestämiseen, tarvittaessa palveluineen? Sörnäisten Viinikellari tarjoaa ratkaisun kaikkiin näihin pulmiin. Sinulla on nyt mahdollisuus vuokrata vanhasta panimosta oma viinikaappi, joka on suunniteltu viiniharrastajan tarpeita ajatellen. Viinikellariin on vapaa pääsy 24 h vuorokaudessa. Jäsenille tarjotaan monia etuja ja lisäpalveluita: mm. tasokkaita tasting-huoneita, käyttöoikeus keittiöön, viini-luentoja ja tarjouksia, VIP-tila ja Catering-palvelu. O Vuonna 1864 perustetun Sörnäisten panimon entisöity jääkellari tarjoaa nyt viiniharrastajille upeat ja tunnelmalliset puitteet. Ota yhteyttä, niin kerromme lisää: kaj.kekki@heinojuomat.fi 40 F I N E

www.sornaistenviinikellari.fi 41 F I N E C E L L A R S

42 F I N E

Tinto PESQUERA ­ Espanjan Pétrus teksti: Juha Lihtonen kuvat: Pekka Nuikki A lejandro Fernández ei voinut vuonna 1972 kuvitella tuottavansa viiniä josta koko Espanja ja maailma puhuisi. Kuusitois- ta vuotta myöhemmin koitti päivä, jolloin Fernández esitteli maailmalle sataprosenttisen Tempranillo-viinin Tinto Pesqueran. Sittemmin Espanjan Pétrukseksi nimetyn viinin luojaa Alejandro Fernándezia voidaan syystäkin pitää Espanjan modernin viinintuotannon vallankumousjohtajana. Pieni Pesquera del Dueron kylä kylpee sunnuntain kuuman keskipäivän auringossa. Kadut ovat tyhjiä perheiden nauttiessa pitkästä viikonlopustaan. Tuntuu ihmeelliseltä, että Espanjan viinimaailman elävä legenda Alejandro Fernández on lupautunut ottamaan meidät vastaan yhdessä tyttärensä kanssa. Valkoisena hohkaavan suuren muurin rautaportin takaa ilmestyy näkyviin tumma herrasmies. Hän avaa portin ja ohjaa sisään. Saavumme pihalle josta voi katsoa Espanjan modernien viinien vallanukumouksen alkaneen. 43 P E S Q U E R A Fi n e Es tat e

Tinto PESQUERA Alejandro Fernández ja yksi hänen tyttäristään Mary Cruz. Portin avannut mies esittäytyy Pesqueran pitkäaikaiseksi markkinointipäälliköksi Agustin Goytreksi. Hän toteaa ehtineensä juuri ja juuri Madridista Pesqueraan ennen Alejandro Fernándezin saapumista. Ei aikaakaan, kun portista kaartaa sisään tummanpuhuva Volkswagen Touareg V10. Ratin takana istuu vaaleansiniseen ruutupaitaan pukeutunut harmaantunut, pienikokoinen mies. - No siinähän Alejandro jo tuleekin liikkuvassa toimistossaan, Goytre naurahtaa. 75-vuotias Alejandro Fernándezilla ei ole toimistoa, kalenteria tai rannekelloa. Hän viettää suurimman osan ajastaan päivästä autossa ja tarhoilla. Työpäivä alkaa joka aamu ennen seitsemää ja kilometrejä kertyy päivässä 400. - Ei toimistoa, ei, ei, ei! Fernández pyörittää päätään ja jatkaa: - Viinit syntyvät tarhoilla ja minun pitää olla siellä. Mitä minä toimistossa tekisin? Pitää olla siellä missä viini kypsyy ja valmistuu, jotta voin välittää viineihini Temp- ranillon ainutlaatuisen luonteen. Kyläviiniä koko maailmalle Vaikka Ribera del Dueron legendaarinen Vega Sicilia oli luonut maailman maineensa jo sata vuotta aiemmin, tuli Alejandro Fernándezista mies, joka pisti alueen lopullisesti maailmankartalle. Hänen keskittymisensä Tempranillo-rypäleen laadun kehittämiseen on tehnyt hänestä Espanjan modernin viinintuotannon pioneerin. Fernández puhuu Tempranillosta Espanjan rypälelajikkeiden kuningattarena. Vaatimattomana miehenä hän jättää mainitsematta olevansa itse sen kruunaaja. Fernández teki Tempranillolle saman kuin Château Pétrus on tehnyt Merlot'lle. Hän loi ensimmäisenä maailmassa sataprosenttisen Tempranillosta tuotetun huippuviinin Tinto Pesqueran vuonna 1975. Reilussa kolmessakymmenessä vuodessa Fernández on kasvattanut tuotantonsa 15 000 pullosta miljoonaan pul- loon tuottaen Tempranillo-viinejä jo kolmella eri alueella. Alejandro Fernández ei kuitenkaan osannut edes unelmoida tästä: - Unelmani oli omistaa viinitila ja tuottaa hienoja punaviinejä Tempranillosta. Näin tosin itseni tuottamassa niitä kyläläisilleni en koko Espanjalle saati koko maailmalle, Fernández muistelee ja toteaa tilan nimenkin valinnan perustuneen kotirakkauteensa. Fernández työskenteli ahkerasti nuoresta pojasta pitäen säästäkseen rahaa omaan suureen haaveeseensa. Hän oli kovaa työtä pelkäämätön maanviljelijä, joka myi työkseen maatalouskoneita. Voitettuaan 16-vuotiaana maatalousnäyttelyiden yhteydessä järjestettyjä maatyökilpailuja hän sai kyläläisten parissa kutsumanimen chichombre - poika kuin mies. Kovan työn ohella hän oli myös keksijä, joka kehitti ja valmisti uudenlaisia koneita maanviljelyn helpottamiseksi. Ostettuaan viinitilan vihdoin 1970-luvulla Fernández jatkoi edel- leen työskentelyä maatalouskoneiden parissa. - Otin mukaan maatalousnäyttelyihin viinejäni, joita markkinoin alueen viljelijöille koneiden ohella. Pian huomasinkin vieraiden olevan kiinnostuneempia viineistäni kuin koneistani. Ensimmäiset asiakkaani olivatkin viljelijäkollegoita, Fernández muistelee kaihoisasti. Rypäleet kuin tyttäriä Tehdessämme kierrosta Pesqueran tuotantotiloissa ja kellareissa, välittyy Fernándezin puheesta ja kehon kielestä toistuvasti viesti tuotantotilojen toisarvoisuudesta. Fernándezin johtaessa meitä eteenpäin rakennuksessa markkinointipäällikkö Goytre painottaa ensiluokkaisten tilojen olevan toki tärkeitä viinien laadun ylläpidon varmistamiseksi, mutta varsinainen laatu syntyy kuitenkin tarhoilla. Alejandro jatkaa: - Meillä on täällä ideaalit sääolosuhteet Tempranillon viljelyyn. Säät ovat yleisesti ottaen aina 44 F I N E

suotuisat, emmekä kärsi korkean sijaintimme johdosta hallasta. Kuivuuden ansiosta ongelmia homeiden kanssa ei esiinny eikä kemiallisia torjunta-aineita tarvitse käyttää. Laadun parantamiseksi voimme suorittaa vain köynnösten harvennusta kasvukauden aikana. Tärkeimmäksi tehtäväksi meille jääkin täydellisen poiminta-ajankohdan valinta. Poimin aina pikemmin liian aikaisin kuin liian myöhään. Hapokkuuden säilyttäminen on Pesqueralla kaikki kaikessa, jotta viineille voidaan taata pitkäikäisyys. Poimimme rypäleet jo kun niiden kuori on pehmeän kimmoisa kuin nuoren tytön iho. Laadunvalvonta tapahtuu rypäleiden pomintavaiheessa eikä viinitilalla käytetä lajittelupöytiä. Poimitut rypäleet toimitetaan mahdollisimman nopeasti puristettavaksi, jotta aromien herkkyys ja vivahteikkuus säilyvät. Aromikkuuden ja hedelmäisyyden takaamiseksi rypäleet puristetaan hellävaroen. Tämän jälkeen viini saatetaan käymään luonnon hiivoilla alhaisessa lämpötilassa. Kylmämaseraatioita Fernández ei suosi. Viinejä ei stabiloida tai suodateta, vaan niitä kypsytetään ja kirkastetaan luonnollisesti pääosin amerikkalaisessa tammessa, joiden nimeen Fernández vannoo. samalla myös Alejandrolle terapeuttinen projekti: - Rakentaminen on hänellä verissä. Hän rakastaa sitä. Hän haluaa olla aktiivisesti mukana rakentamassa kellaria ja uhraakin kiireistä aikaansa siihen. Siinä missä uusi kellarirakennus herätti Fernándezin katseessa pilkettä, välittyi hänestä suurta kunnioitusta vanhinta rakennusta kohtaan. Pieni viininpuristamo on sisääntuloportin kupeessa. 1500-luvulla rakennettuna se on kuin museoksi muutettu pyhättö, jota hallitsevat valtava käsin pyöritettävä puupuristin ja kaksi betoniallasta. Fernández ottaa hatun päästään ja katsoo paikkaa kiitollisena: - Tämä on kylän vanha puristamo ja viinintuotantotila. Kaikki kyläläiset kokoontuivat aikoinaan tänne tuottamaan viininsä. Tämä on ollut vaimoni Esperanzan kanssa elämämme tärkein rakennus. Täältä kaikki alkoi. Teimme koko perhe ahkerasti töitä täällä. Myös neljä tytärtämme tulivat koulusta päästyään mukaan auttamaan. Tässä paikassa tuotimme kaikki viinimme aina vuoteen 1982 asti. esiteltiin nyt ensi kertaa. Fernándezin kokeilunhalu johti kuitenkin siihen, että hän halusi yhdistää tasapuolisesti loput 2 000 litraa eri tiloissa tuotettuja viinejä ja jatkaa niiden kypsyttämistä vielä kolmen vuoden ajan amerikkalaisessa tammessa. Viini pullotettiin vuonna 1986 ja lanseerattiin markkinoille vuonna 1988 nimellä Tinto Pesquera Janus Reserva Especial. Legenda oli syntynyt. - Päätin nimetä viinin antiikin Rooman Janus-jumalan mukaan, koska tämä tunnetaan kaksista kasvoistaan ­ toiset katsovat tulevaisuuteen ja toiset menneisyyteen. Siitä tässä viinissäkin on kyse, Fernández perustelee. Robert Parker, joka oli jo aiemmin lanseerannut Tinto Pesqueran Espanjan Château Pétruksena, palkitsi vuoden 1982 Janus Reserva Especialin sadalla pisteellä ja totesi sen lukeutuvan Espanjan kolmen parhaan viinin joukkoon. kanssa kolmea eri viiniä Condado de Haza Crianzaa ja Reservaa sekä parhaina vuosina tuotettua Alenzaa. Alenza valmistetaan perinteisin oksidatiivisin menetelmin, ja se poikkeaa siten muista tilan viineistä. Nimen viini on saanut Alejandron ja hänen vaimonsa Esperanzan nimen yhdistelmästä. Condado de Hazan osalta ainoa klassisesta ranskalaisesta château-konseptista poikkeava tekijä on amerikkalaisten tynnyreiden käyttö. Katse tulevaisuuteen Vierailumme Tinto Pesqueralla päättyy teistingiin, jossa Alejandro Fernández esittelee ylpeänä elämäntyötään - sataprosenttisia Tempranillo-viinejä neljältä eri tilalta kolmelta eri viinialueelta. Hän laajensi toimintojaan Ribera del Dueron ulkopuolelle Toron alueen lähelle Zamoraan vuonna 1998 ja La Manchaan vuonna 1999. Tiedustellessani mitä hän aikoo seuraavaksi hän vastaa hymyillen: - La Manchan osalta haluan osoittaa alueen potentiaalin hyvien Tempranillo-viinien tuottamisessa ja siitä El Vinculo on mielestäni erinomainen osoitus. Zamorassa Toron kupeessa sijaitseva Dehesa La Granjan tilaa kohtaan tunsin muutakin intohimoa. Ostaessani vanhan härkätaisteluhärkien kasvatuslaitoksen sain tilat, joissa voin tuottaa Tempranillo-viinejä, mutta myös kasvattaa karjaa. Minulla on tällä hetkellä 550 Limousine-härkää tilalla ja sen lisäksi 2 000 lammasta juustontuotantoa varten. Niillä olisi tarkoitus siirtyä mukaan elintarvikebisnekseen. Liiketoimintojen laajentuessa on perheen tyttäristä ollut suurta apua. Itse viinintekemisen osalta Alejandro on ylettömän onnellinen tyttärestään Eva-Mariasta, joka on osoittanut kykynsä jatkaa hänen jalanjäljissään. Madridissa, Tarragonassa ja Bordeaux'ssa enologin koulutuksen saanut Eva-Maria muistelee yhteistyön olleen isän Viiniä Château-konseptilla Samana vuonna jolloin Janus pullotettiin, innokas Fernández oli halukas laajentamaan toimintaansa. Hän löysi hylätyn tilan palstoineen Hazan kylän kupeesta. Ainutlaatuinen sorasta, savesta ja kipsistä koostuva maaperä ja tarhan ideaali sijainti aurinkoon nähden herättivät Fernándezissa vision tuottaa viiniä château-konseptilla. Kolmen vuoden neuvottelujen jälkeen Condado de Hazaksi nimetty tila päätyi Fernándezin omistukseen, ja ensimmäiset 80 hehtaaria istutettiin vuonna 1989. Ensimmäinen vuosikerta valmistui vuonna 1993 ja varsinainen kaupallinen vuosikerta oli 1994. Tällöin viinit tuotettiin vielä Tinto Pesqueran tiloissa. Alejandro Fernándezin unelma château-konseptista toteutui täysin vasta vuonna 1995, kun tilasta tuli itsenäinen. Nykyään linnaa ympäröiviltä kaksisataa hehtaaria käsittäviltä tarhoilta Fernández tuottaa tyttärensä Eva-Marian Legenda syntyy Legendaarisesta vuodesta 1982 muodostui Fernándezeille ikimuistoinen. Ribera del Dueroa hyväilivät poikkeuksellisen suotuisat sääolosuhteet. Tuloksena syntyi erittäin laadukkaita rypäleitä. Fernándezillä nämä olivat parempia kuin koskaan. Vaikka uudet tuotantotilat valmistuivat, vuonna 1982 Alejandro oli epäileväinen, tuottaako kaikki loistavat rypäleensä viiniksi uusissa puitteissaan. Niinpä hän päätti jakaa riskiä ja tuottaa puolet rypäleistä yli 400 vuotta vanhassa tuotantotilassaan ja puolet uudessa kellarissa. Molemmat onnistuivat poikkeuksellisen hyvin. Vanhoissa puitteissa tuotetut viinit myytiin Tinto Pesqueran nimellä kotimarkkinoille ja uusissa tuotetut pullotettiin kansainvälisille markkinoille, jossa Tinto Pesquera Kurkistus mennesseen Fernández ohjaa meidät kohti uutta rakenteilla olevaa kellaria. Uusi kellarirakennus tulee tarjoamaan lisää varastointitilaa pulloille ja tankeille. Sen lisäksi katolle rakennetaan edustustilat erilaisia vastaanottotilaisuuksia varten. Toistaiseksi 850 neliömetriä kattava kellarirakennus muistuttaa avointa parkkihallia. Tosin huomaan Alejandro Fernándezin katseessa poikamaista innostusta tämän keskittyessä tarkastelemaan katon rakenteita. Agustin Goytre kääntyy puoleemme ja toteaa kellaritilojen tulevan tarpeeseen, mutta olevan 45 P E S Q U E R A Fi n e Es tat e

46 F I N E

kanssa alkuun vaikeaa. Hän ei kokenut saavansa alkuun isältään lainkaan oppia. Isä pyysi häntä vain kulkemaan perässä ja seuraamaan tekemisiään. Kolmen vuoden jälkeen Eva-Maria totesi oppineensa enemmän kuin kahdeksan vuoden enologian opinnoista. Nyt hän valmistautuu ottamaan yksin vastuulleen koko viinintuotannon isän vetäytyessä eläkkeelle. Alejandro sen sijaan ilmoittaa, ettei hän aio siirtyä eläkkeelle koskaan. Markkinointipäällikkö Agustin Goytre kuiskaa Alejandron seuraavan projektin olevan itse asiassa jo kiikarissa ­ neljän tähden hotelli Peñafielissä. Alejandro Fernández tunnetaan lähipiirissä nopeista siirroistaan eikä hotellibisnekseen laajentumista pidetä mitenkään epärealistisena. Aikapula vaikuttaakin olevan ainoa haaste. Ajan jonka Fernández viettää poissa viinitiloiltaan, hän kiertää maailmaa markkinoimassa viinejään ja luennoimassa Tempranillolajikkeen ainutlaatuisuudesta. Agustin Goytre pyytääkin, ettemme ehdottaisi Alejandrolle mitään uutta haasteellista projektia, koska perheen seitsemän tyttärentytärtä ja tuorein silmäterä, ensimmäinen tyttärenpoika Alejandro Toinen, haluavat osansa energisen isoisänsä ajasta. Alejandro Fernández hymyilee ja katsoo sylissään istuvaa uuden sukupolven Alejandroa todeten: - Perhe ja ystävät ovat elämässäni tärkeintä. Asiaan tuli vahvistus hetkeä myöhemmin istuessamme Fernandezin perheen kanssa sunnuntain myöhäisellä lounaalla. Perheen idyllinen metsästysmaja Pesqueran viljelysten keskellä tarjosi kodikkaat puitteet rauhalliselle ja leppoisalle yhdessäololle. Alejandro tosin ahkeroi taas: - Isoisä! Saanko lisää kyljyksiä, huutaa yksi tyttärentyttäristä Alejandron käännellessä lihoja grillimestarin ominaisuudessa. 47 P E S Q U E R A Fi n e Es tat e

ALEJANDRO FERNÁNDEZ TEISTING 22.4.2007 Pesquera del Duerossa Alejandro Fernández painottaa kaikkien viiniensä osalta viileää tarjoilulämpötilaa (noin 16­18°C) ja riittävän aikaista dekantointia (noin kaksi tuntia ennen tarjoilua). Tinto Pesquera Millenium Reserva 2002 (JL 91p.) Keskisyvä rubiininpunainen väri. Hienostuneen paahteinen, vaniljainen ja mausteinen tuoksu. Herkullinen täyteläinen maku, jossa vivahteikas hapokkuus, ryhdikkäät napakat tanniinit, hieno konsentraatio ja kypsä Tyylillisesti Fernández toteaa Tempranillon käyttäytyvän hyvin poikkeavasti eri viineissään. El Vinculo La Manchassa tuottaa makean mutkattomia Tempranilloja, Dehesa La Granja lämpimässä Zamorassa maukkaita ja rotevia, Pesquerassa hienostuneen vivahteikkaita ja Condado de Hazan viineissä välittyy viileys ja yrttisyys. El Vinculo 2004 (JL 84p.) Erittäin intensiivinen, mustikkainen väri. Lihaisan hedelmäinen tuoksu, jossa kypsiä tummia karhuvatukoita ja suklaata. Täyteläinen, pyöreä, kypsän tanniininen viini, jossa on lempeät hapot ja intensiivisen kypsä tumma marjaisuus. Suklainen keskipitkä jälkimaku. Valmis nautittavaksi. El Vinculo Reserva 2003 (JL 88p.) Tumma, violetti väri. Tuoksu on paahteinen, kypsiä tummia marjoja, luumuja, vadelmaa, pähkinää Täyteläinen ja konsentroitunut lempeähappoinen maku, jossa samettisen runsaat tanniinit, lihaisa tumma hedelmäisyys ja pitkä jälkimaku. Valmis nautittavaksi. Tinto Pesquera Reserva 1978 (JL 92p.) Kuulaan kirkas, vadelmanpunainen väri. Keskivoimakas, tyylikkään kehittynyt, kosiskeleva, nahkainen tuoksu. Eloisan raikas, keskitäyteläinen viini, jossa vielä melko ryhdikkäät jauhoisat tanniinit, erittäin konsentroitunut, satiininomainen rakenne ja pitkä pähkinäinen jälkimaku. Nautinnollinen juuri nyt. Dekantointi 30 minuuttia ja säilyvyys lasissa 30 minuuttia. tumma hedelmäisyys. Jälkimaku on pitkä ja suklainen. Parhaimmillaan 5­7 vuoden kuluttua. Dekantoi nyt nautittuna 4 tuntia. Dehesa La Granja 2002 (JL 88p.) Syvän rubiini väri. Voimakas mustikkainen hyvin uuttunut tuoksu, mukana paljon mausteita ja aavistus salmiakkia. Ryhdikästanniininen ja täyteläinen viini, jossa eloisan raikkaat hapot, mehevä hedelmä ja pitkä elegantti jälkimaku. Kaiken kaikkiaan tasapainoinen kokonaisuus, jota voi vielä varastoida 2­4 vuotta. Nautinnollinen kuitenkin jo nyt. Condado de Haza 2004 (JL 89p.) Tumma, syvä, purppurainen väri. Makean kypsän hedelmäinen tuoksu. Herkullinen paahteisuus ­ kookosta ja suklaata. Intensiivinen täyteläinen maku, vivahteikkaat tanniinit ja mehevän kypsät tanniinit. Paahteinen pitkähkö samettinen jälkimaku. Viini on varastoitavissa vielä 3­5 vuotta, mutta todella nautinnollinen jo nyt. Alenza Gran Reserva 1999 (JL 87p.) Keskirunsas, kuulaan kirsikanpunainen väri, jossa oranssia sävyä. Tuoksu on hyvin kukkea ja yrttinen tuoksu ­ metsämansikoita, tilliä ja nokkosta. Erittäin kuivakka ja terävähappoinen voimakas maku. Nahkaa, yrttejä, punaisia marjoja. Pitkä tiukan kuivakka jälkimaku. Viiniä leimaa voimakkaan oksidoitunut tyyli. Lyhyt varastointi, noin 2­4 vuotta. Agustin Goytre ja Alejandro Fernández. Tinto Pesquera Crianza 2004 (JL 86p.) Purppurainen, melko syvä väri. Tuoksu on hienostunut, raikas, tummia marjoja, karhunvatukkaa, kukkeutta ja salmiakkia. Runsaan keskitäyteläinen maku, jota sävyttävät eloisat hapot ja hienostuneet tanniinit. Intensiivinen tumma marjaisuus ja aromikas kukkeus sävyttää melko pitkää jälkimakua. Viini on varastoitavissa muutaman vielä vuoden, mutta todella nautinnollinen jo nyt. 48 F I N E

menestystarina on aina yksilöllinen. Olet luonut uraa ja kasvattanut varallisuuttasi. Olet jättänyt yksilöllisen jälkesi maailmaan. Ansaitset käyttöösi varainhoidon ammattilaisten osaamisen tavalla, joka kumpuaa omista ainut- laatuisista lähtökohdistasi. Tämän osaamisen tarjoamme myös perheesi ja edustamiesi yritysten käyttöön. Kerromme mielellämme lisää Evlin Private Banking -palvelusta. (09) 4766 9345 www.evli.com Helsinki · Tukholma · Malmö · Tallinna · Riika · Vilna · Varsova · Luxemburg

50 F I N E

UusiEspanja Miehessä on löytöretkeilijän vikaa. Hän jättää Riojan taakseen ja lähtee kiertämään Espanjaa tynnyreitä kaupaten. Takaraivossa Palacioksella kytee ajatus uuden viinialueen Viinimaailman El Dorado löytämisestä ja Espanjan parhaan viinin valmistamisesta. Houkuttelevia viinialueita löytyy jopa kaksin kappalein. Prioratista ja Bierzosta tulee Alvaro Palacioksen El Dorado. Samalla mies käynnistää uusien viinialueiden kultakuumeen, eikä uudisraivaajien virralle Uuteen Espanjaan näy loppua. TEKSTI: ESSI AVELLAN MW KUVAT: PEKKA NUIKKI 51 E S P A N J A Fi n e Es pa n ja

Viimeiset 20 vuotta ovat muuttaneet Espanjan viinien tyyliä, viinilakia ja maantiedettä. Uusia viinialueita on syntynyt kuin sieniä sateella. Uusi Espanja ammentaa historiasta ja innovoi. Maan eristäytyneisyyden vuoksi suuri osa huipputuotannosta jää paikalliseksi salaisuudeksi. Monilla markkinoilla maa on edelleen Riojan kultaverkoilla verhottujen Gran Reservojen ja La Manchan vaatimattomien Rioja-kopioiden ehtymätön lähde. Tunnettuus ja arvostus Riojan ja Jerezin viinien lisäksi on odotuttanut itseään. Odotuksen aika on ohi. Lähdimme Espanjan kiertueelle osoitteinamme kuumimpia tuottajanimiä. Alvaro Palacios, Dominio Pingus, Vega Sicilia ja Roda muiden muassa saisivat osoittaa meille Espanjan viinien suunnan. Priorat ­ Viinien El Dorado kuttelemaan joukon muitakin individualisteja Prioratoon 1980-luvun loppupuolella. Erityisesti Alvaro Palacioksen PR-taidot ovat olleet avainasemassa alueen maineen rakentamisessa. Arvostus virallistettiin kun Prioratille myönnettiin DOCa luokitus vuonna 2003 toisena viinialueena Espanjassa: - Priorat on oikea El Dorado, romantikkojen viinialue. Viinibisneksen alkaessa barcelonalaiset sijoittajat tulivat ensin Prioratiin. Nähtyään vaikeasti muokattavat kalliot ja jyrkät pengerrykset he palasivat hetimiten kotiin. Ribera del Duero on hiekkapitoisempaa ja tasaisempaa maata. Siten ei ole ihme, että suurin osa investoinneista on suuntautunut sinne. Satomäärät ovat Prioratissa järjettömän alhaisia ­ L'Ermita -viinissä mitättömät 9­15 hl/ha ­ joten meidän on osattava myydä viinimme, Palacios toteaa. Ja Palacios on eittämättä markkinoinnin mestari. Huippuviini L'Ermita, luonnon muovaamalta koilliseen suuntautuvalta amfiteatteripalstalta, on Espanjan kalleimpia. Tuoreimman vuosikerran 2005 pullon saa omakseen noin 365 eurolla. Uuden Espanjan tutkimusmatka alkaa Prioratin renessanssin alkuunpanijasta Alvaro Palacioksesta. Saavumme harmillisen sumuisena aamupäivänä Palacioksen vuonna 1997 rakennuttamalle viinitilalle Prioratin Gratallopsiin. Päivä kirkastuu silmissä energisen ja inspiroivan Alvaro Palacioksen kohtaamisesta. Espanjan viinien kruunaamattoman kuninkaan tapaaminen osoittautui kolmetuntiseksi mielipiteiden ja tiedon ilotulitukseksi. - Muinainen Priorat pari sataa vuotta sitten oli autio täynnä viiniköynnöksiä. Espanjan viinibisnes ei edennyt mihinkään suuntaan, ja ihmiset alkoivat jättää seudun. Tässäkin Gratallopsin kylässä asui ennen 1000 henkeä, kun sen asukasmäärä nyt on 150, Palacios kertoo. Prioratin nousu alkoi kun Clos Mogadorin René Barbier toi ystävänsä Alvaro Palacioksen alueelle 80-luvun puolivälissä: -Täällä kasvoi 800 hehtaaria vanhoja köynnöksiä ­ ja minä olen hulluna niihin! Vuonna 1979 perustettu Clos Mogador oli ensimmäinen uuden Prioratin tuottaja. René Barbier onnistui hou- 52 F I N E

UusiEspanja " Täällä kasvoi 800 hehtaaria vanhoja köynnöksiä ­ JA MINÄ OLEN HULLUNA NIIHIN! " 53 E S P A N J A Fi n e Es pa n ja

54 F I N E

E S P A N J A UusiEspanja Fi n e Es pa n ja 55

56 F I N E

UusiEspanja Hulluna huippuihin Aika näyttää kumman vaihtoehdon Palacios valitsi. Totuuden nimessä kumpikaan ei voi mennä kovin pieleen. Alvaro Palacioksessa yllätti miehen aito viinihulluus. Teistingissä hän jätti sylkemättä ensimmäistäkään viiniä ja tuntui rakastuvan jokaiseen viiniinsä uudelleen: - Tämä tuntuu virtaavan koko kehon lävitse, kommentoi Palacios L'Ermita 2006:sta ja jatkaa: - Olen hulluna hienoihin viineihin ja juon niitä paljon. Tarvitsen niitä. Juon lähinnä ranskalaisia ja saksalaisia viinejä. Bordeaux'ni juon kypsänä. Aina silloin tällöin nautin Blanc de Blancs -samppanjaa. Palacioksen uniikki viininläheinen luonne kuvastuu hänen tuotantofilosofiassaan: - Minun tulee maistaa ja koskettaa viiniä, jotta ymmärrän sitä. Muu tuotantotiimi on analysoijia joten tasapaino on sopiva, Palacios selvittää ja jatkaa: - Uskon kypsiin rypäleisiin ja vanhakantaisiin menetelmiin niiden työstämisessä. Laitamme joinakin vuosina osan rangoista mukaan käymisastiaan, ja käyminen tapahtuu noin 28 asteen lämpötilassa. Uutamme viiniä kuorien kanssa jopa 35­48 päivää. Palacios on Bordeaux'n enologikoulun kasvatti, joka on työskennellyt muun muassa Château Pétruksessa sekä kerännyt oppia lukuisilla Kalifornian tiloilla. Miten ranskalaisuus näkyy supertuottajan viineissä? - Juuriltani olen riojalainen. Opin ranskalaisilta perinteiden kunnioittamista, paluun alkuperäislajikkeisiin ja perinteisiin. Ja toisaalta opin tekemään eron hyvän ja ei niin hyvän viinin välille. Tähän joku seurueestamme huomioi pilke silmäkulmassa Palacioksen omaksuneen myös hinnoittelunsa ranskalaisilta. Maistelimme Palacioksen Priorat-viinit läpi Les Terrasses'sta L'Ermitaan. Viinit oli dekantoitu puoli kymmeneltä aamulla ja maistoimme ne yhden aikaan iltapäivällä. L'Ermitat olivat kiinni kuin nyrkki, mutta Palacioksen tavoitteena onkin tehdä mahdollisimman pitkäikäistä viiniä ­ Espanjan parasta sellaista. Erittäin vaikuttavan teistingin jälkeen jätämme Palacioksen taaksemme mutta palaamme miehien visioihin vielä Bierzon kohdalla. 57 E S P A N J A Fi n e Es pa n ja

Yksi odotetuimmista viinitilalupauksista on ensimmäisiä vuosikertojaan kypsyttelevä Ferrer-Bobet. Tilan perustaja, nuori barcelonalainen Sergi Ferrer-Salat kaappasi Torresin pitkäaikaisen teknisen johtajan Raul Bobetin. Kuusi vuotta sitten projektin alkuvaiheessa miesten näkemykset, kunnianhimot ja persoonat kohtasivat. Raul Bobet on viininviljelyn taitaja, vaikka hän ei jaa Palacioksen intohimoa vanhoihin köynnöksiin: - Prioratissa on kolme haastetta: maaperä on erittäin emäksinen, pH:ltaan jopa 7,8 luokkaa, ja se on osittain erittäin tiiviiksi pakkautunutta. Ilmasto on kuuma. Olemme ratkaisseet ongelmat oikeilla juurakkovalinnoilla, satomäärien kontrolloinnilla sekä tarkkaan valituilla lajikkeilla. Mielestämme alueelle on mahdollista tuoda myös uusia mielenkiintoisia lajikkeita, kuten istuttamaamme portugalilaista Touriga Nacionalia sekä eteläranskalaista Viognieria ja Roussannea. Ferrer-Bobetin moderni täysin gravitaatioon perustuva viininvalmistamo on Prioratin upeimpia ellei upein. Vaikeinta projektissa on Ferrer-Salatin ja Bobetin mielestä ollut oikean sijainnin löytäminen. Bobet kommentoi: - Löysin visioni mukaisen paikan Falsetin ja Porreran välistä, Porreran jylhän kauniilta alueelta. Alue on jostain syystä Prioratin viilein. Sadonkorjuukin aloitetaan täällä yleisesti pari viikkoa Gratallopsin jälkeen. Ferrer-Bobetin ensimmäinen vuosikerta on 2005, joka esitellään markkinoille myöhemmin tänä vuonna. Tila käyttää täysin uudenlaisia 500 litran terästankkeja, jotta viiniä voidaan käsitellä mahdollisimman pienissä erissä ja jotta maksimoidaan sekoitusvaihtoehdot. Kaikki viinit kypsytetään ranskalaisessa tammitynnyrissä. Jäämme malttamattomana odottamaan uusia innoRaul Bobet vaatioita uhkuvan Ferrer-Bobetin ensimmäisen vuosikerran vapautumista. Raul Bobetin konsultoinnin kädenjälkiä pääsemme maistamaan sitä ennen Torresilla Vilafranca del Penedésissä. 58 F I N E

UusiEspanja Miguel Torres on mies joka on laittanut Espanjan viinit maailmankartalle. Katalonian uudistusmielinen maine ja maailmanlaajuinen tunnettuus ovat pitkälti sidoksissa tähän mieheen. Vauhti ei tunnu hidastuvan vaikka ikää Miguel Torresilla on jo 66 vuotta. Vaikka Torres on kolunnut läpi uuden maailman viinimaita, hänen tuoreimpia valloituksiaan ovat Espanjan nousevat viinialueet kuten Ribera del Duero ja Priorat. Torresin Prioratin projektin tuotos Salmos lanseerattiin huhtikuussa 2007. Vierailimme Torresilla ja nautimme illallisen Miguelin kanssa kuullen samalla hänen visioitaan tulevaisuudesta. Torres vahvistaa yhtiön suunnitelmat: - Me tulemme erikoistumaan Espanjan viineihin emmekä aio enää laajentaa tuotantoamme muualla maailmassa. Torres on tullut tunnetuksi myös perheyritysten puolestapuhujana ollen yksi Primum Familiae Vini -yhteenliittymän vetureista: - Olemme ylpeitä yritystaustastamme ja palautamme yritykseen vuosittain 95 prosenttia sen tekemästä tuloksesta. Uusi Prioratin projektimme tulee maksamaan itsensä takaisin kahdessakymmenessä vuodessa. Tavallisten viiniyritysten toimitusjohtajat eivät pysty katsomaan niin pitkälle tulevaisuuteen kuin perheyritysten on pakko. Maailman viinimahtisuku tai ei, menestys ei ole noussut Torresilla päähän. Miguel Torres on itse vaatimattomuus. On pakko kunnioittaa Torresin saavutuksia ja vuosikymmenien onnistunutta viinifilosofiaa. Torres on onnistunut tuottamaan valtavan määrän erilaisia viinejä ympäri maailmaa, kaikissa eri hintaluokissa. Tuotteet tukevat onnistuneesti Torresin brändiä: kuluttajalle takuulaadukkaita ja kohtuuhintaisina viinejä, joissa on luonnetta. nöyrästi tietenkin. Miguel Torres jatkaa tulevaisuuden haasteista: - Ilmaston lämpeneminen on suuri huolenaiheemme. Teemme Torresilla mittavia toimenpiteitä vastustaaksemme ilmaston muutosta. Investoimme juuri aurinkoenergian hyödyntämiseen. Meillä on muutenkin mittava tutkimus- ja kehitystoiminta, vuositasolla noin kolme miljoonaa euroa. - Matkustin turistiluokassa kunnes täytin 50 vuotta, Torres tunnustaa, ja jatkaa tovin päästä hymyillen ovelasti: - Aikaisemmin koneet olivat tosin puolityhjiä ja väljiä... mutta älkää paljastako salaisuuttani. Torres vakavoituu: - Työllistämme tuhat ihmistä, ja he tekevät erinomaista työtä. Painotamme jo työhaastattelussa nöyryyttä. Kaikilla työntekijöillämme on aina mukana pieni kortti, jossa on yrityksen arvot. Frank, näytä vaikka omasi! Torresin sommelier Frank Massard läpäisee testin ja näyttää omaa korttiaan, E S P A N J A 59 Fi n e Es p a n ja

" Vuonna 1997 tuottajien määrä oli noussut jo 97:ään, JA TÄNÄ PÄIVÄNÄ BODEGOITA ON 225 Kaikki alkaa Vega Siciliasta Aloitamme alueen vanhimmasta tilasta. Saavumme Vega Siciliaan rauhallisena sunnuntaiaamuna. Tällä kuvankauniilla ja historiallisella tilalla meidät ottaa vastaan vientipäällikkö Purificácion Mancebo. Täydellisen idyllin rikkoo vain jatkuvasti näköetäisyydellä pysyttelevä vihreään univormuun pukeutunut ja hampaisiin asti aseistautunut vartija. Mies ei päästä meitä hetkeksikään silmistään ilmestyen esiin milloin mistäkin. Tunnemme olomme melkein rikollisiksi. Toisaalta tarkka valvonta ei ole yllätys, sillä Vega Sicilian rajallinen 250 000 pullon vuosituotanto on haluttua tavaraa. Unicon kypsytysaika on pitkä, joten tilalla on jatkuvasti ainakin yhdeksän vuosikerran reservi tätä huippuviiniä. Vega Sicilia on äärimmäisen onnellisessa ase- " Ribera del Duero ­ huippuviinien kasvukeskus Jatkamme matkaamme Keski-Espanjaan kohti Ribera del Dueron viinialuetta, joka oli pitkään yhdestä viinitilasta tunnettu kuriositeetti. Vuonna 1864 perustettu Vega Sicilia ammensi oppia ja vaikutteita Ranskasta rakentaen Médoc-tyylisiä tarhoja tiluksilleen Pago de la Vega Santa Cecilia y Carrascaliin. Vega Sicilia sai levätä ylhäisessä yksinäisyydessään yli sata vuotta sillä alueen status on noussut kiihtyvällä vauhdilla vasta 1980-luvulta eteenpäin. Ribera del Duero sai DO-luokituksen vuonna 1982, jolloin alueella oli 11 bodegaa. Vuonna 1997 tuottajien määrä oli noussut jo 97:ään, ja tänä päivänä bodegoita on 225. massa kysynnän ylittäessä tarjonnan moninkertaisesti. Vientipäällikkö Mancebon tehtävä ei ole myydä viiniä vaan lähinnä allokoida sitä. Vega Sicilian perustaja Don Eloy Lecanda Chaves uskoi alusta alkaen Tinto Finoon eli Tempranilloon. Sen lisäksi hän toi alueelle esimerkiksi Cabernet Sauvignonin, Malbecin, Merlot'n ja Pinot Noirin. Entisaikaan tilalla viljeltiin vielä muitakin lajikkeita kuten Moscatelia ja Albilloa. Vega Sicilia on luonut perinteet koko Ribera del Dueron viininviljelylle. Tämän merkittävän talon koko tarina on luettavissa toisaalla tässä Finessa. Päätämme tilakierroksen teistingiin Vega Sicilian päätalon upean tammipöydän ääressä. Täydellisessä harmoniassaan ja eleganssissaan nämä viinit ovat edelleen säilyttäneet asemansa Ribera del Duerossa. 60 F I N E

E S P A N J A UusiEspanja Fi n e Es pa n ja 61

62 F I N E

E S P A N J A UusiEspanja Fi n e Es pa n ja 63

" Apunani on ollut kaksi historioitsijaa, KAKSI GEOLOGIA JA KAKSI ILMATIETEILIJÄÄ. Harvojen ja valittujen Bierzo Etsiessään Espanjan potentiaalisinta aluetta huippuviinien valmistamiseksi Alvaro Palacios päätyi kahteen unohdettuun alueeseen: Prioratiin ja Bierzoon. Ensin oli vuorossa Priorat mutta jo vuonna 1998 Palacios ryhtyi serkkunsa Ricardo Perez Palacioksen kanssa valtaamaan Castilia y Leónin maakuntaan kuuluvaa Bierzoa. Viinitila sai nimensä molempia suuresti innostaneelta isoisältä José Palaciokselta, joka menehtyi vuonna 2000. Decendientes de J. Palacios perustettiin, ja kaksikko ryhtyi ostamaan kaikessa hiljaisuudessa parhaaksi arvioimiaan vanhoja tarhoja Corullónin kylää ympäröiviltä kukkuloilta. Bierzo ei ole koskaan noussut samanlaisen buumin kohteeksi kuin Priorat tai Ribera del Duero. Alvaro Palacios selittää: - Bierzon nostaminen huippuviinialueeksi on ollut haastavaa. Ihmiset alkoivat kyllästyä Espanjassa uusiin alueisiin ja etiketteihin. Lisäksi Parker ei ole koskaan antanut alueen viineille huippupisteitä. Mutta Palacios ei pidä alueen tuntemattomuutta ongelmana: - Tarhoista 80 prosenttia kasvaa vanhoja Mencia-köynnöksiä, eikä maa edelleenkään ole liian kallista. Pystymme tuottamaan perusviinimme Petalos del Bierzon vanhoista köynnöksistä varsin kohtuuhintaisesti. - Mencialla ja Cabernet Francilla ajatellaan olevan yhteys. Voi hyvin olla, että lajike on kulkeutunut tänne keskiajalla pyhiinvaeltajien mukana Lounais-Ranskasta. Jo munkit havaitsivat sen sopivan tänne loistavasti. Mutta todellisuudessa Bierzon alueella kasvaa noin kymmenen erilaista Mencia-lajiketta. La Faraonan tarhamme tuottaa rypäleitä jotka ovat tyyliltään Pinot Noirin ja Gamayn välimaastoa. Las Lamasin versio taas on Cabernet Franc -tyylinen: tummanpuhuva, nahkainen ja maanläheinen. Palacios tunnustaa olevansa vasta alussa lajikkeen ja alueen ymmärtämisessä: - Tähän meiltä tulee kulumaan seuraavat 50 vuotta. Mutta parhaiden kasvupaikkojen ja vanhojen tarhojen löytäminen on ollut minulle kuin hauskaa peliä. Apunani on ollut kaksi historioitsijaa, kaksi geologia ja kaksi ilmatieteilijää. Bierzon projekti eroaa muusta Alvaro Palacioksen tuotannosta: - Olen saanut vaikutteeni Ranskasta, mutta Ricardo taas on ajattelutavaltaan espanjalainen. Minä uskon orgaanisuuteen mutta Ricardo menee vielä pidemmälle ja siten noudatamme biodyAlvaro Palacios " naamisia viljelytapoja. Bierzon viinit ovat mielenkiintoisia loistavan Mencia-lajikkeen takia. Mutta myös ilmasto saa aikaan ainutlaatuisen yhdistelmän Galician keveyttä ja hedelmäisyyttä sekä Ribera del Dueron voimaa ja vakavuutta. Juuri raikastava elementti sekä liiallisen alkoholin ja tammen puute tekee Mencia on kiehtova lajike. Palacioksien käsissä se on alkanut näyttää koko potentiaalinsa. Menciaa viljellään Castilia y Leónin maakunnan luoteisosien lisäksi Galiciassa. Mutta sen parhaat ilmentymät löytyvät ehdottomasti DO Bierzosta. Palacios kertoo Mencian alkuperästä: näistä viineistä Espanjan hurmaavimpia. Decendientes de J. Palacioksen viinit ovat huippua, mutta loistavia tuottajia löytyy Bierzosta useita. Toivotaan, ettei Parker ihastukaan alueeseen, jotta saamme pitää nämä viinit kohtuuhintaisina. 64 F I N E

E S P A N J A UusiEspanja Fi n e Es pa n ja 65

Rioja ­ Kaikkein pyhin Nousevien viinialueiden tutkimusmatkan jälkeen päädymme viinien kaikkein pyhimpään, Riojaan. Mutta täälläkään mikään ei ole entisellään. Aistimme viime vuosien kaupallisen menestyksen ajaessamme läpi Riojan. Joka puolella on rakenteilla uusia massiivisia viimeisen teknologian täyttämiä kellareita. Uudet designkellarit korvaavat vanhat karut betonibodegat. Saavumme Rioja Alavesassa sijaitsevaan Elciegon maa- seutukylään. Kukkulanharjanteelta katseemme kohdistuu kummallisen näköiseen, hopeaa, kultaa ja pinkkiä hohtavaan aaltoilevasti muotoiltuun ultramoderniin metallirakennukseen. Olemme saapuneet Marques de Riscalin juuri avattuun viinikaupunkiin. Vuonna 1860 perustettu Marques de Riscal oli alueen uranuurtajia tuoden Ranskasta tietotaitoa ja vaikutteita. Riscalille kuuluu myös kunnia Ruedan ihastuttavan valko- 66 F I N E

UusiEspanja viinialueen löytämisestä ja kehittämisestä 1970-luvulla. Mutta lähiaikojen huomattavimmat innovaatiot liittyvät arkkitehtuuriin ja turismiin. Bilbaon Guggenheimin arkkitehtinä paremmin tunnettu kanadalainen Frank Gehry suunnitteli Riscalille ultramodernin viinikaupungin vanhojen kellarirakennusten ja katedraalin lomaan. Riscalin César Martinéz kertoo Gehryn visioista: - Frank Gehryn tavoitteena oli rakentaa maastoon sopiva, viiniä kuvastava rakennus. Sen tuli olla juhlava ja jännittävä. Rakennuksen tarkoituksena oli ilmentää viinin tuomaa iloa ja nautintoa. Kuten Gehryllä on tapana, lopputulos on ajatuksia herättävä! Viinikaupunki pitää sisällään muun muassa Starwoodin operoiman viiden tähden hotellin ja Bordeaux'sta tutun Caudalie-viiniterapiakylpylän. Ihastuttava paikka, jonka täyttöasteesta huolehtivat tällä hetkellä maailman arkkitehtuurifriikit. E S P A N J A 67 Fi n e Es p a n ja

68 F I N E

UusiEspanja E S P A N J A Tyyli muuttuu varovaisesti Viinikaupungin ultramodernissa ilmeessä ja Marques de Riscalin viinien vanhahtavassa tyylissä on melkoinen kontrasti. Riojan viinit ovat murroksessa, sitä vastoin Riscal on pitäytynyt varsin perinteisessä tyylissä. Amerikkalaisen tammen käyttö Riojassa on vähenemässä ja tynnyrikypsytysajat lyhenemässä. Maailmanmarkkinat kaipaavat viineihin lisää hedelmää ja eloisuutta. Amerikkalaisen tammen vaniljaisella maulla kyllästetyistä viineistä puhutaan perinteisenä riojana. Mutta alueen uranuurtajan Marques de Riscalin 1800-luvulla Bordeaux'sta tuomat opit ja ranskalaiset tynnyrit puhuvat toisenlaisten perinteiden puolesta. Keskustelemme Riojan vientiorganisaation toimitusjohtajan Tom Perryn kanssa Riojan viinityylin kehityksestä: - 1900-luvun alun Rioja oli tosiaan erilaista kuin nykyisin perinteisenä pidetty tyyli. Herkkäaromiselle Tempranillo-lajikkeelle sopii tyylikkäämpi ja mausteisuutta tuova maltillinen ranskalaisen tammen käyttö. Miksi sitten päädyttiin amerikkalaisen tammen käyttöön? - Raadollista mutta totta, amerikkalaiset tynnyrit olivat edullisempia ja niiden saatavuus oli parempi. Siten 1970luvulta lähtien Riojan makean ja pehmeän vaniljainen tyyli on ollut normi. Jo yli kymmenen vuotta käynnissä ollut murrosaika etenee hitaasti mutta varmasti. Perry selvittää syitä maltillisen, jopa tuskallisen hitaan, muutosvauhdin takana: - Rioja on sidoksissa kotimarkkinoihin, jotka kuluttavat jopa 70 prosenttia Riojan viineistä. Alueella ei ole varaa menettää tätä suurta ja tärkeää asiakaskuntaa. Kotimaan myynnistä kaksi kolmasosaa tapahtuu ravintoloissa, joten viinien gastronominen tyyli on äärimmäisen tärkeä. Viinien tulee olla kypsiä juotavaksi silloin kun ne myydään. Roda ­ Kulmakunnan uusi kundi Alueelta löytyy puhtaasti uudenlaisia rioja-viinejä tekeviä tiloja, Artadi ja Roda loistavina esimerkkeinä. Vientipäällikkö Gonzalo Lainez ottaa seurueemme vastaan Bodegas Rodalla ja selvittää heti al- Rioja on sidoksissa kotimarkkinoihin, kuun: - Vaikka Rodaa pidetään ultramodernistina, se ei oikeastaan pidä paikkansa. Olemme tarhoilla hyvinkin perinteisiä. Kellarissa olemme ehkä moderneja, mutta mentaliteetiltamme avantgardisteja. Rodan omistajat olivat kasvatta- JOTKA KULUTTAVAT JOPA 70 PROSENTTIA RIOJAN VIINEISTÄ neet omaisuutensa hienojen viinien kaupalla. Rodaa ei perustettu rahan ansaintamielessä vaan oikeanlaisen maineen luominen oli alusta alkaen päämääränä. Rahaa ja vaivaa säästämättä. Lainez kertoo: - Roda perustettiin vuonna 1987. Olimme kulmakunnan uusi kundi. Halusimme tehdä asiat eri tavalla, sillä meillä ei ollut 130 vuotta aikaa Juan Carlos López de la Calle, Bodegas Artadi rakentaa mainetta. Ensimmäinen vuosikerta 1992 lanseerattiin vuonna 1996. Joten ensimmäiseen yhdeksään vuoteen tuloja ei ollut lainkaan. Roda toi ensimmäisenä Riojaan rypäleiden lajitteluhihnat vuonna 1991. Tästä vuosikerrasta oli tarkoitus tulla ensimmäinen Roda-vuosi, mutta toisin kävi: - Viinit kyllä pullotettiin mutta laatu ei riittänyt omistajille. Kaikki pullot avattiin ja Rodan logolliset korkit korvattiin tavallisilla, sillä markkinoille ei haluttu päästää mitään laadullisia kompromisseja. 69 Fi n e Es pa n ja

70 F I N E

E S P A N J A UusiEspanja Fi n e Es pa n ja 71

72 F I N E

UusiEspanja E S P A N J A - Jotta malolaktinen käyminen lähtee käyntiin, tarvitaan jokaiselle neliösentille miljoona maitohappobakteeria. Luonnollisesti tapahtuva käyminen tuottaa paremman makuisia viinejä kuin lisättyjen bakteerien käyttö. Emme tiedä miksi näin on. Joudumme kontrolloimaan tuhatta eri maloa näissä tynnyreissä! Tämä tila on siksi tarkasti valvottu kosteuden, lämpötilan ja ilman Espanjan viinejä leimaa tällä hetkellä Riojaan, Kataloniaan ja Ribera del Dueroon. Mistä päin Espanjaa hyvänsä voi tulla erittäin vaikuttavia ja persoonallisia viinejä. Tätä avarakatseista olemusta kuvastaa myös tuore Vino de Pago -luokitus. Tähän korkeimpaan laatuluokkaan voi nousta yksittäisiä huipputuottajia kaikkialta Espanjasta, mikä on omiaan kannustamaan uusien alueiden koluamista ja laadun maksimointia. ROHKEA INNOVATIIVISUUS, AVARAKATSEISUUS JA YLLÄTYKSELLISYYS virtausten osalta. Roda käyttää pelkästään ranskalaista tammea, josta puolet on uutta ja loput vuoden vanhoja tynnyreitä. Tynnyrikypsytys on maltillisen pituinen ja viinejä kypsytetään pitkään pullossa ennen markkinoille vapauttamista. Roda tuottaa kolmea viiniä: Roda (entinen Roda II), Roda I ja Cirsion. Rodan kapseli on punainen kuvastaen viinissä olevien punaisten marjojen aromeja. Roda I -kapseli on musta kuvaten tummien marjojen makumaailmaa. Cirsionin valmistuksessa mennään jopa niin pitkälle että valitaan yksittäisiä köynnöksiä joiden rypäleet pääsevät tähän konsentroituneeseen huippuviiniin. Lainez toteaa osuvasti maistaessamme Cirsionia: - Jättiläinen silkistä. Itse ihastuin viineihin käänteisessä järjestyksessä. Rodan herkkä harmonia ja raikkaat punaisten marjojen aromit tuottivat nautittavimmat kokemukset. Cirsionin konsentraatio oli jo liikaa. Espanjassa havaitsin pitäväni eniten monen muunkin tuottajan kakkosviineistä. Niissä hienostuneisuus oli etusijalla uuden tammen tai täyteen pakatun hedelmäisyyden sijaan. Uusi Espanja kärsii vielä selvästi tuoreen "uuden maailman ongelmasta". Kokemuksen karttuessa runsas uusi tammi, korkea uutospitoisuus ja alkoholi muuttuvat toivottavasti maltillisemmiksi, antaen tilaa terroirin tuomalle persoonallisuudelle. Perinteet eivät kahlitse espanjalaisia viinintuottajia ja tämä näkyy myös viinitila-arkkitehtuurissa. Tuottajilla on vapaat kädet toteuttaa itseään ja visioitaan, ja siten maisema on välillä hyvinkin yllätyksellinen. Design antaa selvästi oman panoksensa viinitilan brändinrakentamiseen. Viinin murros maataloustuotteesta ylelliseksi designtuotteeksi näkyy ja maistuu viinibuumin noustessa kultakuumeen mittoihin. Espanjan viinejä leimaa tällä hetkellä rohkea innovatiivisuus, avarakatseisuus ja yllätyksellisyys. Viinityylien murroksesta johtuen samankin alueen viinit eroavat rajusti toisistaan. Rioja-viinin kohdatessaan ei etukäteen tiedä onko kyseessä amerikkalaisen tammen silkin pehmeäksi kypsyttämä viini vai moderni ryhdikäs ja hedelmävetoinen versio. Laatuviinintuottajana Espanja on vielä nuori viinimaa. Valloittamatonta terroiria viininvalmistukselle on vielä pilvin pimein. Siksi katsetta ei kannata kohdistaa pelkkään 73 Fi n e Es pa n ja

74 F I N E

E S P A N J A 75 Fi n e Es p a n ja

Les Terrasses 2004, Alvaro Palacios ­ Priorat Syvä nuoren viinin sinertävä väri. Tuoksu on avoin ja aromaattinen, punaisten marjojen sävyttämä. Mustetta ja välimeren yrttejä. Keskitäyteläinen, mineraalinen ja raikashappoinen viini. Silkkiset, täysin kypsät tanniinit. Les Terasses'ta on kypsytetty 25% uudessa tammessa vuoden ajan. Tammen aromit ovat hienosti integroituneita. Erittäin elegantti ja tasapainoinen viini, joka alkaa olla juotavissa, mutta paranee vielä pullokypsytyksen myötä. Finca Dofi 2004, Alvaro Palacios ­ Priorat Tässä Garnachan ja Cabernet Sauvignonin sekoituksessa on joukossa lisäksi aavistus Syrahia. Syvä sinipunainen väri. Runsas, tummien marjojen lääkemäinen tuoksu, mausteita ja lyijykynää. Cabernet Sauvignonin mustaherukkaiset aromit ja tyylitelty olemus ovat selvästi aistittavissa. Erinomainen konsentraatio, ryhdikäs ja runsas suutuntuma ja voimakkaat mutta kypsät tanniinit. Vaatii vielä pullokypsytystä näyttääkseen koko potentiaalinsa. Erittäin hyvin tehty tyylikäs viini. L'Ermita 2005, Alvaro Palacios ­ Priorat Syvä tummanpuhuva väri. Tuoksu on runsas ja viettelevä: joulumausteita, pehmeää marjaisuutta, vadelmaa ja punaherukkaa sekä lyijykynän aromeja. Maussa on runsas konsentraatio jota raikas hapokkuus ja erittäin voimakas mineraalisuus keventävät. Korkea alkoholipitoisuus on tasapainossa täyteläisen suutuntuman kanssa. Dekantoitu neljä tuntia aikaisemmin mutta viini on edelleen varsin tiukka. Todella tyylikäs ja luonteikas huippuviini, joka kaipaa vielä vuosien kellarointia. L'Ermita 2004, Alvaro Palacios ­ Priorat Syvä sinertävä väri. Kehittymässä oleva tuoksu on voimakas ja vivahteikas: vuosikertaa 2005 enemmän vehreitä yrttisiä aromeita ja Cabernet Sauvignonin tuomia mustaherukkaisia aromeja. Eleganttia kukkaisuutta. Täyteläinen ja upean mineraalinen. Tammen aromit ovat hyvin integroituneet ja viini on auennut 4 tunnin dekantoimisen jälkeen erittäin hyvin. Kypsät ryhdikkäät tanniinit ja raikas olemus. Vaikuttavan vivahteikas ja pitkä jälkimaku. 76 F I N E

UusiEspanja E S P A N J A Roda 2003, Bodegas Roda ­ Rioja Eloisa keskisyvä sinipunainen väri. Modernin hedelmäinen tuoksu: raikasta punaista marjaisuutta, yrttejä, vahaa, lakritsaa ja toffeeta. Maku on keskitäyteläinen ja hyvin elegantin raikastava ja gastronominen. Puhdas, sopivan kevyesti uutettu hienostunut viini, joka tuo Tempranillon ominaisuudet loistavasti esille. Kerroksellinen, upean tuoksuva ja herkän hedelmäinen viini erittäin nautittavassa iässä. Roda I 2003, Bodegas Roda ­ Rioja Moniulotteinen yrttien, viileän marjaisuuden ja hasselpähkinän persoonallinen tuoksu. Keskitäyteläinen ja mineraalinen viini, jonka rakenne on runsaampi ja ryhdikkäämpi kuin saman vuoden Rodan. Edelleen erittäin elegantti viini, jossa tammen käyttö on maltillista ja hyvin integroitunutta. Pitkä miellyttävän hedelmäinen maku. Cirsion 2005, Bodegas Roda ­ Rioja Tämä tumman sinertävä viini on vielä erittäin nuori: makeaa kypsää marjaisuutta ja vaniljaa. Erittäin runsas konsentraatio ja voimakkaasti tamminen viini. Ryhdikäs, vielä tiukka rakenne. Voimakas, runsas ja samettinen viini. Tämä viini vaatii vielä 2­3 vuotta ollakseen edukseen. Baron de Chirel 1994, Marques de Riscal ­ Rioja Keskisyvä rusehtuva rubiininpunainen väri. Parfyyminen tuoksu on mausteinen, nahkainen ja tervan arominen. Tammen tuomaa makeaa vaniljaisuutta sekä tallin aromeja. Keskitäyteläinen viini on raikashappoinen, mutta hedelmäisyys alkaa kääntyä kuivahtamisen puolelle. Parhaimmillaan nyt. 77 Fi n e Es p a n ja

78 F I N E

79 E S P A N J A

E P E R N AY - N E W Y O R K - B E Y O N D CALLEGARI BERVILLE GREY

E P E R N AY - N E W Y O R K - B E Y O N D CALLEGARI BERVILLE GREY

Viini jota ei rahalla saa teksti ja kuvat: Pekka Nuikki 82 F I N E

Vega Sicilian japanilainen puutarha on kuin taideteos, joka kunnioittaa ympäröivää luontoa ilmentämällä siitä olennaisen. Samalla filosofialla on valmistettu myös Vega Sicilian viinit aina 1800-luvulta asti. 83 B U R G U N D Y Fi n e Es tat e

Liekö sattumaa vai kohtaloa, että ensimmäinen vierailuni viinitilalla yleensäkin lähes kaksi vuosikymmentä sitten tapahtui juuri Vega Sicilialla. Tilalla joka ei ota tavallisia vierailijoita vastaan ja jonka portilla vielä tänäänkin toisin kuin muilla yleensä täytyy todistaa henkilöllisyytensä. Silloin ajomatka kohti tilaa kulki läpi Dueron laakson nukuttavan tasaisten maisemien. Ainoastaan muutama pikku kylä ilmaantui silloin tällöin tyhjyydestä kadoten taas nopeasti taakse. Tänään on toisin: nyt matka Vega Sicilaan käy kyllä yhä samaa tietä pitkin, nykyään sitä vain reunustavat silmänkantamattomiin ulottuvat viiniviljelykset. Niiden keskeltä nousevat tilojen modernit päärakennukset haastaen matkaajan käsitykset perinteisestä espanjalaisesta viinimaisemasta pitäen mielen virkeänä koko matkan. Juuri tämä ulkoinen seikka kertoo ulkopuoliselle ehkä eniten siitä muutoksesta, jonka Espanjan viiniteollisuus on viime vuosikymmeninä kokenut. Vega Sicilian tilalle saavuttaessa muutosten tuulet ovat tyyntyneet, ja rauhallisuus hiljentää tilalle saapuvat vieraat. Kiireettömyyttä on vielä korostettu rakentamalla päärakennuksen eteen japanilainen puutarha, jonka purojen rauhoittava solina ja rakennusten yksinkertainen esteettisyys lisäävät vieraan mielenrauhaa. Puutarha onkin kuin taideteos, joka kunnioittaa ympäröivää luontoa ilmentämällä siitä olennaisen. Samalla filosofialla on valmistettu myös Vega Sicilian viinit aina 1800-luvulta asti. Legendan synty Vega Sicilian viinitila syntyi vuonna 1859. Sillon kastilialainen liikemies Don Eloy Lacanda Chaves sai kaksi palstaa, Vega Santa Cecilian ja Carrascalin, lahjaksi rikkaalta isäl84 F I N E tään. Hän uskoi alusta alkaen Tinto Finoon eli Tempranilloon. Sen lisäksi hän hankki Ranskasta Bordeaux´n alueelta lähes 18 000 viiniköynnöstä Cabernet Sauvignonia, Merlotia ja Pinot Noiria. Entisaikaan tilalla viljeltiin vielä muitakin lajikkeita kuten Carmenerea, Moscatelia ja Albilloa. Sekoitukset syntyivät ajan hengen mukaisesti jo tarhoilla. Aluksi tilan nimi oli Bodegas de Laganda. Herreron pankkiiriperheen hankkiessa tilan omistukseensa Don Eloyn konkurssin jälkeen vuonna 1903 tilan nimi vaihtui samalla Hijos de Antonio Herreroksi ja myöhemmin Vega Siciliaksi. Herreron filosofiaan ei kuulunut viinin myyminen, vaan ensimmäisten vuosikertojen pullot toimitettiin Espanjan kuninkaallisille ja ylhäisölle ilman korvausta, ja loput annettiin ystäville ja perheenjäsenille. Tämä synnyttikin legendan Espanjan kalleimmasta viinistä, jota ei voi ostaa rahalla, vaan ainoastaan ystävyydellä. Vuonna 1915 ensimmäinen pullo Unicoa näki päivänvalon ja samana vuonna syntyi myös tilan "kakkosviini" Valbuena. Varsinaiseen maailman maineeseen Vega Sicilian viinit nousivat 1920-luvulla Herreron tilaa johtaneen Domingo Garramiola, alias Txomin ansiosta. Tuolloin Vega Sicilian viinit ansaitsivat maailmalla lukuisia palkintoja. Yhä vieläkin, vaikka Unicon tuotanto on kasvanut alun muutamasta tuhannesta pullosta jo 50 000­100 000 pulloon vuosikerrasta riippuen, on Unicon löytäminen varsinkin Espanjan ulkopuolelta vaikeaa ja harvinaista. Vain 20 prosenttia tuotannosta menee vientiin. 1920-luvulla syntyi edelleen voimassa oleva 4 000 onnekkaan lista niistä ravintoloista, kauppiaista ja yksityishenkilöistä, jotka saavat käsiinsä näitä viiniharvinaisuuksia. Vega Sicilian vietipäälikkö Purificácion Mancebo kertoo: - Lista on yli 80 vuotta vanha, joten siellä on perheitä jotka ovat saaneet allokaation jo neljän sukupolven ajan. Allokaatio siis periytyy seuraavalle sukupolvelle. Listalta joutuu pois jos ei kolmeen vuoteen ota tarjottua allokaatiota. Poistuma tuskin on kovin suurta, sillä vapautuvia paikkoja jonottaa 5 000 henkilöä. Lista kattaa 65 prosenttia tilan asiakkaista ja neljänneksen koko myyntivolyymista. Tilan uudempien projektien Alion- ja Pintia-viineillä on omat listansa. Rajallisen saatavuuden takia ei ole ihme että Vega Sicilian viineillä on niin merkittävät jälkimarkkinat.

Vega Sicilian päärakennuksessa sijaitseva pieni kappeli. V e g a S i c i l i a 85 Fi n e Es tat e

Laadun kaupallistaminen Kun vuonna 1982 tilan omistajaksi tuli Alvarezin perhe, siellä tehtiin huomattavia investointeja ja modernisoitiin viinin valmistusmenetelmiä. Alvarezit myös kyseenalaistivat viiniensä kypsymisaikojen pituuden tynnyreissä ja pulloissa, ja ovatkin pyrkineet lyhentämään niitä ­ ei kaupallisista vaan laadullisista syistä. Perheenpää Pablo Alvarez on mies joka pitkälti on Vega Sicilian nykyisen menestyksen takana. Hän on yksi omistajista ja hänellä on vastuu tilan viineistä. Pablo on harkitsevan rauhallinen ja vaatimattoman oloinen mies, jonka vähäeleinen tapa ilmaista asioita on yhtä merkityksellinen kuin itse sanottu asia. Hänelle laatu ja siihen pyrkiminen on tärkeintä viinin valmistuksessa ­ juuri laadun sisällyttäminen kaikkiin vaiheisiin on hänelle pyhä asia, kuten hän itse kertoi: - Mielestäni viininvalmistuksen filosofia on yhtä kuin laatu. Mutta mitä me ymmärrämme laadulla? Viininteon maailmassa ei ole salaisuuksia eikä 86 F I N E taianomaisia reseptejä. Niin kuin kaikissa ammateissa työnsä on vain pyrittävä tekemään mahdollisimman hyvin, mikä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty. Käytännössä ei ole kysymys vain hyvästä viinitilasta parhaalla alueella eikä viininvalmistuksen teknisistä apuvälineistä, vaan tarvitaan myös ihmisiä. Heidän on oltava paitsi todellisia ammattilaisia, joita kyllä saattaa löytää, mutta myös jotakin enemmän: heidän on oltava rehellisiä ja panostettava työhönsä enemmän kuin vain tietotaitonsa ­ heidän on rakastettava työtään. Vega Sicilian omat viiniviljelmät sijaitsevat Duero-joen oikeanpuoleisilla rinteillä Valbuenan ja Quintallian välissä. Sieltä tila omistaa 965 hehtaaria maata, joista noin 250 hehtaaria on viiniköynnösten peitossa. - Olen sitä mieltä että Vega Sicilia sijaitsee maailman parhaisiin kuuluvalla tuotantoalueella ja sillä on ainutlaatuinen viinitarha, mikä on lopputuloksen kannalta ratkaisevampaa kuin itse valmistusprosessi. Viinitarhamme ilmasto on hyvin ankara, jopa niillä rajoilla missä viiniä voi yleensä viljellä, mikä osaltaan saa aikaan tämän alueen rypäleitten erittäin korkean laadun. Tähän liittyy kaikki se työ, jota viljelmillä tehdään vuodesta toiseen. Tuloksena on loistava rypäle, joka säilyy lähes muuttumattomana tuotannon ajan. Viini on pidettävä puhtaana ja käsittelemättömänä ja täällä se on mahdollista tehdä. Laatuviinin on sisällettävä kaikki komponentit eikä mikään sen peruselementeistä saa nousta muiden yläpuolelle. Sen täytyy olla kompleksista sekä hienostunutta. Mielestäni alueeltamme saadaan juuri tällaista viiniä. Kuitenkin, kuten sanoin, tätä ei voi saavuttaa ilman viinitarhaa, joka antaa viineille niiden persoonallisuuden ja rakenteen. Vega Sicilian hedelmät Vega Sicilia tuottaa kolmea eri viiniä. Unico on talon lippulaivaviini, jonka tuotanto on 40 000­100 000 pulloa kau- dessa. Unicoa valmistetaan vain erinomaisina vuosina, noin kolme, neljä kertaa vuosikymmenessä. Sen annetaan kypsyä poikkeuksellisen pitkään tammitynnyreissä ja pulloissa ennen kauppoihin tuloa. Aikaisemmin prosessi kesti kymmenen vuotta, mutta nykyään usein "vain" 5­6 vuotta. Tosin esimerkiksi erinomainen vuosikerta 1970 laskettiin markkinoille vasta 1997, ja kaikki saman vuoden Unico magnumit, 2 000 kpl, vasta vuonna 2000, kolmekymmentä vuotta sadonkorjuun jälkeen. Heikkoina vuosikertoina Unico uhrataan erittäin hyvän Valbuenan valmistamiseksi. Valbuena 5:n tuotanto vaihtelee 100 000­200 000 pullon välillä. Numero 5 Valbuenan nimessä kertoo kypsytysajan kellarissa, eli kolme vuotta tynnyrissä ja kaksi pullossa. Aiemmin repertuaariin kuului myös Valbuena 3, mutta sen tuotanto lopetettiin vuosikertaan 1993. Näiden viinien lisäksi Vega Sicilia tuottaa myös Unico Reserva Especialia. Se on tilan

kallein ja ainakin tuottajan mielestä paras viini. Unico Reserva ei ole peräisin miltään tietyltä vuodelta, vaan Vega Sicilia on tämän viinin valmistuksessa pyrkinyt jatkamaan vanhaa espanjalaista viininvalmistusmenetelmää sekoittamalla keskenään parhaita vanhoja vuosikertoja yhdistäen niiden erilaisia ominaisuuksia keskenään, luoden täten erinomaisen tasapainoisen ja tasalaatuisen tilan huippuviinin Reserva Especialin. Ainoastaan parhaita Unicon vuosikertoja käytetään Reserva Especialin valmistuksessa. Pullojen määrä on pieni ja hinta lähes kaksi kertaa kalliimpi kuin Unicon. Purificácion Mancebo selvittää: - Viinien vuosikertakonsepti on itse asiassa uudempi asia kuin sekoitteet. Tuotamme vuosittain tätä tasalaatuisen Vega Siciliano -tyylin viiniä noin 10 000­15 000 pulloa. Sekoitamme siihen sekä vanhempia että uudempia vuosikertoja. Tämän hetken viinissä on vuosikertoja 1985, 1991 ja 1994. Laatukontrolli on tiukka kaikissa tuotantovaiheissa. Tilalla ei tehdä mitään impulsiivisesti. Kun Toro-projekti Pintia käynnistyi vuonna 1995­ 96 Pablo Alvarez alkoi ostella tarhoja Torosta pitäen visusti salassa olevansa Vega Sicilian omistaja. (46 ha vanhoja köynnöksiä 25­53 v.). Vuonna 1997 hän aloitti tarhojen tuotannon tutkimukset. Vasta 2000-luvulla hän esitteli maailmalle ensimmäisen virallisen vuosikerran joka on 2003. Vega Sicilia valmistaa myös tarvitsemansa tynnyrit itse käyttäen niitä maksimissaan neljän vuoden ajan. Ranskalaisen tammen määrä on kasvussa ollen nyt noin 50 prosentin luokkaa. Pedantti laadunvalvonta kohdistuu myös korkkeihin. Mancebo mainitsee tilalla olleen korkkiongelmia vuosikerran 1994 kanssa: - Ongelmallisen korkkivuosikerran jälkeen valitsimme 19 tuottajaa, joiden korkit analysoimme tarkasti bordeaux'lai- sen laboratorion kanssa. Lopulta valitsimme kaksi tuottajaa, joiden korkkien laatu vastasi korkeita odotuksiamme. Tarkistutamme korkit edelleen ja hylkäämme yli puolet meille tarjotuista. Maksamme niistä huikean hinnan 1,30 euroa kappaleelta. Vuoden 1994 Valbuenan korkkivian jälkeen Pablo Alvarez päätti lopullisesti ratkaista korkkien laatuongelman istuttamalla 20 000 korkkitammea tilalleen. Yhden vuoden tuotannon korkkittamiseksi tarvitaan 2 000 tammea. Alueen suurien lämpötilaerojen ja viileiden kasvuolosuhteiden myötä korkkitammi kypsyy tuotantovalmiiksi 10 vuodessa. Alvarez on laskenut kykenevänsä tuottamaan 45 vuoden kuluttua omat korkkinsa. Se kertoo jotain pitkäjänteisyydestä! Edessä loistava menneisyys Aika tuntuu pysähtyvän Vega Sicilia tilalla. On vaikea huo- mata sitä kehitystä, jolla tilan viininvalmistusprosessia ja tuotantovälineitä viedään koko ajan eteenpäin. Vaikka viinien rakenne ja tyyli tuntuu noudattavan jo vuosikymmenien aikana tutuksi tullutta reseptiä, ei resepti ole enää sama kuin 50 vuotta sitten. Maistaessa näitä täydellisen eleganssin ja harmonian omaavia viinejä Vega Sicilian päätalon tammipöydän ääressä herääkin kysymys Vega Sicilian tulevaisuudesta. Onko viinien laadun parantamiseksi enää mitään tehtävissä, ja onko se edes tarpeen? Pablo Alvarez vastaa hetken mietittyään: - Tästä eteenpäinkin laatu tulee aina olemaan ensisijalla. Ainoa tapa edetä on tuottaa vuosi vuodelta parempia viinejä, koska viinille ominaisinta on juuri se, että absoluuttisesti parasta tuotetta ei voi koskaan tuottaa. Meidän tulevaisuutemme on tuon saavuttamattoman päämäärän tavoittelu. Vaikka viinien rakenne ja tyyli tuntuu noudattavan jo vuosikymmenien aikana tutuksi tullutta reseptiä, ei resepti ole enää sama kuin 50 vuotta sitten. 87 V e g a S i c i l i a Fi n e Es tat e

Unico sijoituskohteena Unico on vuosikerrasta riippumatta ollut aina hyvä sijoituskohde, varsinkin jos on nähnyt vähän vaivaa ja hankkinut pullonsa suoraan Espanjan pienistä viinikaupoista. Sen haluttavuus ja harvinaisuus Espanjan ulkopuolella on varmistanut hyvän hinnannousun ja kysynnän etenkin USA:n markkinoilla. Pitkästä jo tilalla tapahtuvasta kypsymisajasta johtuen tätä viiniä ei sijoitusmielessä kuitenkaan kannata enää kypsyttää omassa kellarissaan pitkään, korkeintaan 3­5 vuotta. Sijoitusvoittoihin pääsee parhaiten ostamalla heti markkinoille tulevaa vuosikertaa oikeasta paikasta ja myymällä lyhyellä aikataululla sen jälkeen siellä missä siitä eniten maksetaan. Vega Sicilia Unico 1917­1995 (Pekka Nuikki) Vega Sicilia Unico 1917 98p (PN 1999) Vega Sicilia Unico 1922 96p (PN 2002) Vega Sicilia Unico 1936 96p (PN 2006) Vega Sicilia Unico 1940 88p (PN 2001) Vega Sicilia Unico 1941 97p (PN 2001) Vega Sicilia Unico 1947 90p (PN 2005) Vega Sicilia Unico 1951 90p (PN 2003) Parhaat vuosikerrat: 1942, 1957, 1962, 1964, 1968, 1970, 1975, 1981, 1982, 1985, 1990. Hintojen kehitys: Unico Unico Unico Unico 1970 1968 1964 1962 1997 (95e) (100e) (90e) (120e) 2000 (200e) (240e) (200e) (250e) 2006 (280e) (330e) (360e) (420e) Vega Sicilia Unico 1955 87p (PN 2005) Vega Sicilia Unico 1957 83p (PN 1997) Vega Sicilia Unico 1958 97p (PN 2007) Vega Sicilia Unico 1959 92p (PN 2007) Vega Sicilia Unico 1960 86p (PN 2005) Vega Sicilia Unico 1962 98p (PN 2002) Vega Sicilia Unico 1964 97p (PN 2003) Vega Sicilia Unico 1966 91p (PN 2006) Vega Sicilia Unico 1967 92p (PN 2007) Vega Sicilia Unico 1968 90p (PN 2006) Vega Sicilia Unico 1970 91p (PN 2006) Vega Sicilia Unico 1973 83p (PN 2003) Vega Sicilia Unico 1975 97p (PN 2006) Vega Sicilia Unico 1981 88p (PN 2005) Vega Sicilia Unico 1982 96p (PN 2005) Vega Sicilia Unico 1983 87p (PN 2005) Vega Sicilia Unico 1985 92p (PN 2007) Vega Sicilia Unico 1986 88p (PN 2006) Vega Sicilia Unico 1987 84p (PN 2005) Vega Sicilia Unico 1989 90p (PN 2006) Vega Sicilia Unico 1990 93p (PN 2007) Vega Sicilia Unico 1991 84p (PN 2006) Vega Sicilia Unico 1994 88p (PN 2007) Vega Sicilia Unico 1995 90p (PN 2007) Vega Sicilia Unico 1996 87p (PN 2007) Vega Sicilia Reserva Especial NV 95p (PN 2007) 88 F I N E

Swan 75 Design, quality and performance. An innovative yacht capable of crossing the roughest oceans. Large internal space, available in both Raised Saloon and Flush Deck versions. Luxury, style and technology deliver a brand new approach to cruising. Swan 75. The Spirit of Swan. www.nautorswan.com

Viininmaistamisen psykologiaa: Tieto tuo nautinnon teksti: Es s i Av e l lan MW O vatko viinintuntijat synnynnäisiä supermaistajia? Maistuuko viini samalta sinun suussasi kuin Jancis Robinsonin palkituilla makunystyröillä? Miksi viiniin ilmestyy tuoksuja kuin tyhjästä toisen maistajan luetellessa aromeita? Miksi roseeviini maistuu paikan päällä Provencessa kaikkein parhaalta? Raotan seuraavassa ovea viinin maistamisen monimutkaiseen aistimaailmaan ja psykologiaan. Mutta viinin maistaminenhan on muutakin muin vain makua ja hajua, myös tuntoaistilla on paljon vaikutusta? - Kyllä, aivojemme käsittelyyn menevät hajun, maun ja tunnon lisäksi vielä ärsytyksen tuntemukset, kuten kuohuviinien kuplat hiilihappona, lihasten reaktiot, lämpötilan aistimukset sekä kuulo- ja näköhavainnot. Kuohuviinin kuplat kuullaan korvien avulla, mutta myös kallon luuston kautta välittyy ruoan ja juoman kuuloaistimuksia. Mauissa on eroja Maistajien, kuten vaikka viinikriitikoiden, viiniarvioista puhutaan usein absoluuttisina totuuksina. Viinienkin suhteen käyttäydytään kuin oikeita tai todellisia makuja olisi yksi. Ei huomioida, että jokainen aistii maailmaa eri tavalla tai että makuaistejamme ei ole kalibroitu. Linda Bartoshuk on tehnyt tutkimusta karvaalta maistuvalla propylthipouracililla (PROP). Kastaessaan PROPia sisältävän liuskan suuhunsa neljännes ihmisistä piti makua lähes aistimattomana, puolet piti makua karvaana ja neljännes sietämättömän karvaana. Tämän perusteella ihmiset voitiin jaotella ei-maistajiin, keskivertomaistajiin ja supermaistajiin. (Naisista muuten 35 prosenttia kuuluu supermaistajien ryhmään ja miehistä vain 15 prosenttia). Jos makuaisteissa on näin merkittäviä eroja, on syytä olettaa että eroja on myös hajuaisteissa. Jamie Goode, englantilainen viinikirjoittaja ja kasvibiologian tohtori, uskoo että ihmisten hajuaisteissa on eroja, mutta ei yhtä merkittäviä kuin makuaisteissa. Gooden mukaan ihmiset elävät eri makumaailmoissa ja osittain eri tuoksumaailmoissa. Eli on siis totta, että joillakin on "parempi nenä" kuin toisilla. Amerikkalainen viinikonsultti Tim Hanni MW korostaa, että mitä heikompi makuaisti on, sitä enemmän volyymia maistaja tarvitsee aistiakseen. Lisäksi esimerkiksi korkea alkoholipitoisuus ja lämpötila lisäävät viinin aromin intensiteettiä auttaen heikompaa maistajaa aistihavaintojen muodostamisessa. Omat viiniarvioni poikkeavat usein toisten viinikriitikoiden mielipiteistä. Ammattilaisetkaan eivät pääse eroon subjektiivisesta maustaan tai tilanteen tuomista vaikutteista. Luotettavallekin asiantuntijalle sattuu silloin tällöin virhearviointeja. Viinin maistaminen on inhimillistä. Kenen arvioihin viineistä voi luottaa, vai onko tulevaisuuden viiniekspertti kone? Viinin maistaminen pitää sisällään paljon muutakin kuin sen eri komponenttien teknisen tai kemiallisen analyysin. Maistelu on yhtä lailla sensorinen kuin psykologinenkin kokemus, johon vaikuttavat monimutkaiset neurobiologiset ja fysiologiset seikat. Kone voi suorittaa teknisen tai kemiallisen analyysin paljon ihmistä luotettavammin, mutta ihmisen tasolle aistijana se ei kykene. Aivojemme, hermostomme ja aistiemme toiminnan ymmärtämiseksi on käyttökelpoista verrata niitä tietokoneeseen. "Hardware" eli laitteisto pitää sisällään aistijärjestelmän kuten noin 10 miljoonaa aistimiseen vaikuttavaa solua ja tuhatkunta vastaanottavaa geeniä. "Software" on uudelleen ohjelmoitava osa johon vaikuttavat oppiminen, kokemukset sekä asiayhteys ja odotukset. Kaikilla aisteilla Nimestään huolimatta viinin maistaminen vaatii paljon muutakin kuin pelkän makuaistin käyttöä. Helppoa on todeta esimerkiksi flunssan aikana miten paljon "makuaistista" on itse asiassa hajua. Suumme tunnistaa vain viisi perusmakua: hapokkuuden, makeuden, karvauden, suolaisuuden ja viidennen maun umamin. Tämä japaninkielinen termi viittaa aminohappojen "lihaisaan" tai "maistuvaan" makuun. Aiemmin maut esiteltiin aistittaviksi eri osissa kieltä mutta tämä teoria on jo vanhentunut. Nykyään ollaan sitä mieltä, että kielen kaikki osat aistivat eri makuja. Maut voivat olla voimakkaimmillaan valikoiduissa kohdissa, kuten esimerkiksi makeuden on todettu olevan kielen kärjessä. Viinin aromimaailma onkin siis tuoksua. Tuoksuhavainnot jaotellaan kahteen osaan. Nenän kautta aistitut tuoksut ovat merkittäviä. Mutta yhtä tärkeitä ovat nenän reseptoreihin suun ja nielun kautta saapuvat aistihavainnot. Yalen yliopiston maun tieteen professori Linda Bartoshuk on todistanut että makuaisti välittää aivoihin voimakkaita viestejä. Siksi meistä tuntuu että "maistamme" eri aromeita, vaikka todellisuudessa kyse onkin hajuista. Viiniharrastajaa kiinnostaa tieto tuleeko viini nielaista saadakseen koko kokemuksen vai riittääkö pelkkä viinin pyörittäminen suussa. Tohtori Michael O'Mahoney Kalifornian yliopistosta painottaa: - Makuaisti toimii yhtälailla kurkussa, jonka reseptorien tulisi myös saada ärsykkeitä. 90 F I N E Supermaistaja vai ei-maistaja? Usein kysytään, tuleeko olla supermaistaja ollakseen viinintuntija. Kaikkia ei-maistajia helpottanee tieto, että näin ei ole. Viinin maistamisessa on kyse keskittymisestä viinin tuottamien aistihavaintojen analysointiin. Siten maistaminen on ennen muuta oppimisprosessi. Viininmaistajan tulee opetella tunnistamaan ja nimeämään aistihavaintojaan, jotka ovat paljon sanavarastoamme runsaampia. Jokaisen maistajan tulee rakentaa päähänsä muistipankki ja luokitusjärjestelmä, joista tuoksuja ja muilta aistimuksia kuvaavia sanoja pystyy löytämään. Rooman Santa Lucia Foundation järjesti vuonna 2002 kansainvälisen kongressin, jossa tutkittiin magneettikuvauksen avulla amatöörien ja sommeliereina toimivien ammattilaisten aivojen toimintaa viininmaistamisprosessin aikana. Poiketen amatööreistä sommelierien aivoissa aktivoituivat välittömästi aistialueiden lisäksi myös motivaatiota ja muistia prosessoivat alueet. Seurauksena analyyttiselle arvioinnille harjaantuneet maistajat voivat saada enemmän nautintoa viinin maistamisesta. Mutta onko tällainen mielihyvä puhdasta lisänautintoa viinistä vai onko ilo todellisuudessa älyllistä? Joka tapauksessa havainto korostaa sitä tosiasiaa, että viininautinnon maksimoidak-

Jancis Robinson MW, mitä odotat hyvältä viiniltä? 1. Virkistävyys Tuoksu on "mykkä" aisti, joka vastustaa kielellistä ilmaisua. Muistissamme haju on kuitenkin aisteista pitkäikäisin. Voimme muistaa aromeja vuosikymmenien takaa. Niiden uudelleen kohtaaminen voi aiheuttaa tunnekuohuja nostalgiasta ahdistukseen. 2. Elossa oleva tuote ja sen muutos pullossa 3. Tasapaino tai lupaus tasapainosta 4. Yhteys alkuperäpaikkaan 5. Potentiaali 6. Tausta ja konteksti 7. Luonteikkuus, erottuvuus, mielenkiintoisuus 8. Rakenne: alku, keskiosa, loppu 9. Aromit ja suutuntuma seen maistamiseen tulee keskittyä. Tieto viineistä ei lisääkään tuskaa vaan mielihyvää! Supermaistajat kokevat maut erittäin intensiivisinä ja siten he voivat olla parempia maistajia. Mutta erittäin herkät aistit omaavat yksilöt voivat kokea monet viinit myös epämiellyttävinä, koska niiden voimakkuus on liiallinen. Harjoittelu, motivaatio ja hyvä muisti tekevät mestarin heikommallakin laitteistolla varustetusta maistajasta. Jokainen joka voi maistaa ruokaa voi maistaa myös viiniä. Harvinaisissa tapauksissa ihmiseltä voi puuttua haju- tai makuaisti, jolloin viininmaistaminen ei onnistu. Mutta terveenkin ihmisen hajuaistissa voi olla puutteita. Moni kokenut maistaja ei tunnista esimerkiksi korkkivikaista viiniä. Siksi kehotankin ihmisiä aina luottamaan omiin aisteihinsa, sillä ne kertovat kunkin henkilön aistimaailman ainoan todellisuuden. Mieli tekee kepposen Viinin maistelussa on yleistä, että vierustoverin mainitessa viinin tuoksuvan esimerkiksi lakritsalta, aromin löytää omastakin lasistaan. Kyse on useimmiten hajumuistin vapautumisesta. Eli löydämme sanan kuvaamaan aistimaamme hajua. Mutta joskus on myös kyse aivojesi tekemästä kepposesta. Auttamishalussaan ne voivat laittaa vaikkapa makeuden aistittavaksesi kun olet sitä hakemassa. Samalla tavalla aivot on ohjelmoitu helpottamaan selviytymistäsi informaatiotulvassa. Ne reagoivat aina uuteen ärsykkeeseen ja kertovat siitä sinulle. Kun ärsyke ei ole enää uusi, aistisi turtuvat ja et enää esimerkiksi tunne viinin tai parfyymin tuoksua. Huomaat, että sinun pitää haistaa välillä jotakin muuta jotta tarkastelemasi viinin aromi olisi aivoillesi jälleen uusi ärsyke. Aistimme myös kyllästyvät nopeasti kuhunkin ärsykkeeseen. Jos olet nälkäinen, hyvin yksinkertaisetkin ruoat tuottavat suurta nautintoa. Kyllästymisen tunne tulee nopeasti ja maun antama mielihyvä vähenee. Aromien intensiteetti ei muutu, ainoastaan niiden tuottama hedonistinen arvo. Mielemme kehottaa meitä maistamaan jotakin uutta makua. Näin turvattiin alun perin monipuolinen ravinnon saanti. Viiniä maistaessa kannattaa pitää myös mielessä että aivomme eivät ole kovinkaan hyviä mittakaavojen kanssa. Tohtori O'Mahoney huomauttaa: - Mittakaavan alku- ja loppupään numeroiden etäisyys on suurempi kuin keskellä olevien. Esimerkiksi numeroiden 9 ja 10 etäisyys tuntuu mielessämme pidemmältä kuin 4 ja 5. Kunhan viinejä pisteyttäessään tiedostaa tämän "hassun mittakaavan", se ei haittaa. Muistoja vuosikymmenten takaa Ihmisen hajuaisti on eläinmaailman mittakaavassa hyvin rajallinen. Monille eläimille hajumaailma on tärkeydessään yhdenveroinen visuaalisen maailman kanssa. Esimerkiksi koirat voivat erottaa hajun perusteella jopa identtiset kaksoset toisistaan. Meidän maailmassamme näkö ja kuulo dominoivat. Emme kiinnitä huomiota tai näe vaivaa hajujen tiedostamiseksi tai niiden sanalliseksi ilmaisemiseksi. Jotta saamme hyödynnettyä tämän väheksytyn aistimaailmaan paremmin tulevaisuudessa, meidän tulisi panostaa lasten hajuja makuaistin kehittämiseen jo tarhoissa ja kouluissa. Tuoksu on "mykkä" aisti, joka vastustaa kielellistä ilmaisua. Muistissamme haju on kuitenkin aisteista pitkäikäisin. Voimme muistaa aromeja vuosikymmenien takaa. Niiden uudelleen kohtaaminen voi aiheuttaa tunnekuohuja nostalgiasta ahdistukseen. Vuoropuhelu viinin kanssa Kyse ei ole pelkästä viinin maistamisesta vaan itse asiassa vuoropuhelusta viinin kanssa. Maistaja kertoo havaintojensa kautta aina myös viinin ohella itsestään. Viinin nauttiminen on aina osa ainutkertaista tilannetta, olotilaa ja seuraa, joiden vaikutusta on mahdotonta sulkea pois. Oma olotila on tärkeä. Huonolla tuulella viinikään ei maistu, ja erinomaisessa seurassa viini maistuu aina paremmalta. Miksi jopa retsina maistuu ihan kelvolliselta ihailtaessa auringonlaskua Kreikan saaristossa? Esimerkkejä on monia: psykologiset seikat ja mielikuvituksen voima ovat vahvoja vaikuttajia. Oma persoonamme sanelee pitkälti sen miten paljon annamme painoarvoa analyyttisille havainnoille ja paljonko emotionaaliset seikat saavat tilaa. Luonteeni ja ammattini puoltavat analyyttistä arviointitapaa, ja yritän jopa analysoida sitä miten paljon tunnepitoiset seikat kulloinkin ovat voineet vaikuttaa arvioihini. Taannoinen 45 luksussamppanjan teisting oli todellinen haaste, sillä maailman parhaat prestiisisamppanjat jos mitkä herättävät ennakko-odotuksia ja tuovat pintaan brändimielikuvia. Samaan hengenvetoon on pakko todeta, miten ihailen toisten tapaa antaa kaikki mahdollinen tila emotionaalisille seikoille. Jos viinit maistetaan hyvässä seurassa, kynttilöiden ja klassisen musiikin kohottaessa tunnelmaa, tuntuu kuin jokaiselle viinille annettaisiin parhaat mahdolliset lähtökohdat näyttää erinomaisuutensa! Viiniin liittyvä tieto ja tarina ovat myös aina tärkeitä nautinnon ja ymmärryksen lisääjiä. Monen mielestä viiniä ei tulisi maistaa sokkona, koska pullo ja etiketti ovat osa viinin tuomaa mielihyvää. Jokainen viini on ainutkertainen kokemus, yhdistelmä aistihavaintoja, tilannetta, seuraa ja ruokaa. Voimme itse vaikuttaa jokaiseen viinikokemukseen asenteellamme sekä kaikilla sanoillamme ja teoillamme. 91 S C I E N C E Miksi pidämme mistä pidämme? Miksi yksi pitää tammisista ja korkean alkoholipitoisuuden viineistä? Miksi toinen innostuu kypsistä ja kehittyneistä viineistä ja kolmas rutikuivista ja hapokkaista valkoviineistä? Jokaisella meistä on olemassa sekä kulttuurillinen tausta että ainutlaatuinen kokemushistoria joka vaikuttaa makumieltymyksiimme. Lisäksi geneettinen perimä voi sanella pitkälti sen minkälaiset maut ja tuoksut koemme miellyttävinä. On tärkeä muistaa, että havainnot ovat omia kokemuksiamme. Tuoksumaailman todellisuus vaihtelee siis henkilöstä toiseen. Lisäksi aiemmat kokemukset ja odotukset vaikuttavat havaintoihimme. Krugin samppanjatalon keulahahmo Olivier Krug tunnustaa talon samppanjoiden kovan odotusarvon. Hänen mukaansa Krugin pahin kilpailija ei ole mikään muu samppanjatalo vaan kuluttajan edelliset kokemukset Krugista. Tällöin mukana on aina paljon emotionaalisia tekijöitä, joihin viinintekijän on mahdotonta vaikuttaa. Charles Wysocki Monell Chemical Senses Centeristä tähdentää: - Kokemukset koko elämän matkalta määrittelevät onko jokin sinun mielestäsi hyvää vai pahaa. Makumme muuttuu koko ajan kokemustemme perusteella. Viininmaistajan mieltymykset kehittyvät erityisen nopeasti, koska makuihin paneudutaan toistuvan intensiivisesti. Ihmisen mieli on ohjelmoitavissa ­ sitä kutsutaan markkinoinniksi! Fi n e S c i e n c e

92 F I N E

If we'd made the moon phase display any more precise, you'd have been able to see Neil Armstrong's footprint. Portuguese Perpetual Calendar. Ref. 5022: As unlikely as it may sound, the hardy seafarers and conquistadores of Portugal Shoe size? IWC today is proud to present the Portuguese Perpetual Calendar, featuring the world's largest automatic movement in a 44.2 mm case. Glance through the sapphire glass back cover to see how in no time at all the Pellaton winding system can build up a seven-day power reserve, easily checked on the power reserve display. The perpetual moon phase display is so accurate that it will only show one day's deviation over 577 years. The affiliation of manufacturer's calibre 5000 with the perpetual calendar make the Portuguese Perpetual Calendar watch a truly worthy addition to the Portuguese range. An ingenious mechanical apparatus ensures that all 109 single parts function in smooth, fully automatic harmony. Together they control and activate the clearly laid- out perpetual calendar indicators with exceptional precision. Also included are displays for seconds, minutes, hours, day, date, month and four-digit year. Preset for up to 2499, probably about the time when the first family homes are being built on the moon. Right in Neil Armstrong's footprints. IWC. Engineered for men. IWC manufactory movement were actually the distant forefathers of the astronauts. Their unequalled gift for navigation on the high seas enabled them to consistently succeed in discovering previously unknown territories. However, as well as the correct astronomical coordinates, these explorers also had to be sure of the exact time. Centuries later, seafaring was still in the blood of many Portuguese. In the 1930s, two Portuguese businessmen named Rodrigues and Teixeira were on a quest for a wristwatch that had a stainless steel case and all the performance of a deck watch. IWC made this vision a reality by designing a high-precision wristwatch for maritime use, on the basis of a calibre 74 watch movement. And so the foundation was laid for a watchmaking family saga that was to remain unmatched in the history of the industry. The IWC story begins back in 1868, when US watchmaker Florentine Ariosto Jones from Boston set up the International Watch Company in the north-east corner of Switzerland. And ever since then, IWC engineers have been hard at work, creating such diverse watches as the Grande Complication, the Ingenieur series, the Portuguese family, the pilot's watches, the Da Vinci and the Aquatimer ranges. Probus ScaF. A. Jones fusia ("good craftsmanship from Schaffhausen") encapsulates the philosophy of IWC. And this proud claim is substantiated by the striking number of technical achievements and innovations that have originated in the workshops of Schaffhausen, and in the last 138 years have won international renown. Mechanical manufactured movement | Automatic Pellaton winding system | Seven days' continuous running | Power reserve display | Water-resistant to 30 m | Perpetual calendar (figure) | Perpetual moon phase display for both hemispheres | 18 ct. rose gold IWC Schaffhausen, Switserland. www.iwc.com The Netherlands: telephone +31 20 5246 777 93 F I N E W A T C H E S

94 F I N E

La ­ uusi espanjalainen keittiö teksti: J u h a L i h to n e n kuvat: Jarmo Hietaranta Viimeiset kymmenen vuotta länsimaista ravintolamaailmaa on ravisutellut täysin uudenlainen keittiö. Tämä trendi on tehnyt ravintoloiden keittiöistä laboratorioita, annoksista molekyyliruokaa ja asiakkaista gastronomisia koehenkilöitä. Trendin luojan, katalonialaisen ravintola elBullin keittiöpäällikkö Ferran Adriàn myötä avantgarde- tai molekyylikeittiöksi nimetty suuntaus mielletään vahvasti myös uudeksi espanjalaiseksi keittiöksi. Vuonna 2005 keittiö rantautui vihdoin myös Helsingin Etelärantaan, kun entisen Palacen Grillin paikalla avattiin moderni espanjalainen ravintola La Cocina. Muutto juuri avatun Hotel Glon yhteyteen tuli monille yllätyksenä: onko uutta espanjalaista keittiötä edustava ravintola kohuttua molekyylikeittiötä vai jotain ihan muuta? 95 C O C I N A Fi n e & Fo o d

edelleen uupuu, kunnes Rekola toteaa: - Muuten samaa meininkiä kuin vanhassa, mutta ei saatu sitä lehmäntaljakuvioista liuskekivilattiaa tänne. On se ironista, miten siitä haluttiin vanhaa La Cocinaa avatessa ensiksi eroon ja nyt kun siirryttiin uusiin tiloihin, sitä jäätiin kaipaamaan. Keittiöremontti Ennen kurkistusta uuteen on hyvä luoda vilkaisu vanhaan, siihen mistä kaikki alkoi. Työskennellessään Palace Gourmet'ssa keittiömestarina vuonna 2001, Sami Rekola sai mahdollisuuden päästä tutustumaan ja hakemaan uusia ravintolaideoita Pohjois-Espanjasta. Kokemus kuuluisasta gironalaisesta Michelinin tähdin palkituin El Celler de Can Rocasta jätti mieheen palavan halun uppoutua syvemmälle uuteen espanjalaiseen keittiöön. Loistava mahdollisuus tarjoutui vuonna 2003 kun Palace Gourmet´n yhteistyö Baskialueen tunnetuimman kolmen tähden ravintolan Arzakin kanssa vei Rekolan San Sebastiániin Juan Mari Arzakin oppiin. Vierailu oli osa uuden ravintolan perustamiseen vaadittavaa pohjatyötä. Ajankohdan koettiin olevan kypsä uuden espanjalaisen keittiön rantauttamiseen Suomessa ja niin päätös La Cocinan perustamisesta syntyi. Ravintolan lähtökohtina olivat trendikkyys, helppous ja sosiaalisuus. Espanjaksi keittiötä tarkoittava nimi välittää oivallisesti ravintolan rentoa ilmapiiriä. Päätöksen myötä Rekolan onnistui houkutelella hyvän ystävänsä keittiömestari Sauli Kemppainen mukaansa. Kemppainen työskenteli tuolloin vielä Mallorcan hienoimmassa ravintolassa kahden tähden Tristaninssa. Kun Rekola ja Kemppainen muodostivat vahvan tiimin keittiön puolelle, oli salin puolelle löydettävä ravintolan henkiset luotsit ­ ulospäin suuntautuneet, iloiset ja rennot osaajat. Oikea kokoonpano syntyi kun Etelä-Espanjassakin työskennelleet ravintola-alan osaajat Anne Immonen ja Jani Turkkila tarttuivat haasteeseen. - Alkuun jännitti miten Palacen perinteiseen palveluun tottuneet asiakkaat ottaisivat vastaan täysin uudenlaisen ravintolan, jossa kontakti asiakkaaseen ulottui espanjalaiseen tapaan aina leppoisaan olalle taputteluun saakka, toteaa Anne Immonen. Jani Turkkila jatkaa heti: - Ja hyvin he ottivat meidät vastaan, sillä nyt heistä suurin osa on jo käynyt uudessakin osoitteessa. L a Cocina ehti toimia pari vuotta Etelärannan legendaarisella paikalla, kunnes muutto Kämpin kortteliin, Aleksin ja Kluuvikadun kulmaan, tapahtui. Monelle asiakkaalle, allekirjoittanut mukaanlukien, paikan vaihtuminen aiheutti ennakkoluuloja. Astellessani kohti Hotel Glota näin La Cocinan tutun tekstilogon. Tuttua oli myös ravintolan ikkunoiden sijainti toisessa kerroksessa ja sisäänkäynti hotellin aulasta aivan kuten vanhassakin paikassa. Uuden design-hotellin aula tosin herätti täysin erilaisen tunnelman kuin hotelli Palacen. Suuri baari pintxos-paloineen ja näyttävine viinihyllyineen jätti varjoonsa hotellivaikutelman. Lisäksi aulan keskiosan vallannut Marc Jacobsin aurinkolasien esittely antoi vaikutelman täysin uudenlaisesta modernista hotellikonseptista. Aulan baarialueen toisella puolella sijainneet portaat johdattivat minut toiseen kerrokseen ravintola La Cocinan hiljaiseen baariin. Tuntui kuin olisin saapunut ravintolaan takakautta. Poissa oli jokin hohdokas tekijä, joka aiemmassa paikassa erottautui edukseen. Pian luokseni asteli reippaasti hymyilevä tuttu kolmikko, keittiöpäällikkö Sami Rekola, ravintolapäällikkö Anne Immonen ja apulaisravintolapäällikkö Jani Turkkila. Sama kolmikko oli perustamassa ravintola La Cocinaa Etelärantaan noin kaksi ja puoli vuotta sitten. Istahdamme vanhasta paikasta tutuksi tulleeseen Vertti Kiven suunnittelemaan lehmännahkaloossiin. Nopealla vilkaisulla huomaa paikassa olevan paljon samaa kuin vanhassa ­ tummaa puuta, punaista väriä ja lehmännahkaa. Uudet tyylikkäät tilat henkivät vahvasti vanhaa La Cocinaa, vaikka sisustuksesta onkin vastannut eri arkkitehti. Uuden La Cocinan interiöörin takaa paljastuu arkkitehti Pervin Imaditdin ja Arkvall Arkkitehdit Oy, joiden aikaansaannoksiin lukeutuvat muun muassa ravintola Yumen ja Radisson SAS Plazan interiöörit. Silti jotakin Ruokaa kolmeen osoitteeseen Hotel Glon suunnitteluvaiheessa ei ollut itsestään selvää että La Cocina tulisi olemaan hotellin ravintola. - Nykyaikaiseen lifestyle-hotelliin haluttiin helposti lähestyttävä nuorekas ravintola, joka toimisi niin pistäytymispaikkana kuin laadukkaana ruokaravintolana, tarjoten jotain perinteisestä poikkeavaa, Rekola taustoittaa ja jatkaa: - La Cocina edustaa kaikkia näitä tekijöitä. Uuden hotellin aula elää kuin Barcelonan kävelykatu Rambla konsanaan ja siinä miljöössä La Cocina on omiaan. La Cocinan muuttaessa uuteen ympäristöön muodostui suurimmaksi haasteeksi toiminnan laajentuminen salista alakerran pintxos-baariin sekä hotellihuoneisiin. - Kaikki nämä haasteet vaativat vain enemmän työtä ja onnistunutta ruokatarjonnan suunnittelua, Rekola painottaa. Ehkä yllättävimmäksi haasteeksi nousee kuitenkin Rekolan mukaan hotelliaamiainen, joka tarjoillaan joka aamu La Cocinassa. Kynnyskysymykseksi nousee, miten onnistua pitämään yllä kunnianhimoisen, modernin pohjoisespanjalaisen ravintolan imago ja liikeidea aamiaisella, joka perustuu puolestaan perinteiseen laadukkaaseen skandinaaviseen aamiaistarjontaan. Toistaiseksi se on päätetty hoitaa konseptista irrallaan, vaikka silloin tällöin aamiaisella on espanjalaisiakin makuja. 96 F I N E

Käsinkirjoitetulla ruokalistalla voi aistia palan Espanjaa niin ulkoasultaan kuin kieleltäänkin. Listat vaihtuvat innovaatioiden ja inspiraatioiden mukaan ilman säännöllistä kausiajattelua. Lounaan laatuaika Jos La Cocina on asettunut haastettavan rooliin aamiaisella, on se vahvan haastajan roolissa jo lounasaikaan tarjotessaan keskustan asiakkaille jotakin ennen kokematonta. Tarjolla on kaupungin houkuttelevin lounas: viiden ruokalajin herkullinen maistelumenu, josta voi suoriutua normaalin lounasajan puitteissa. Menu edustaa laatuaikaa parhaimmillaan ­ irtiottoa arkisesta syömisestä poissa katuhälinästä. Se tarjoaa gastronomisen makumatkan viimeisteltyjen pohjois-espanjalaisten makujen pariin kokonaisuuteen nähden edukkaaseen hintaan ja ripeästi. Menu Rapido (29 euroa) antaa samalla oivan näytön, mistä La Cocinan ruokatarjonnassa on kysymys ja mitä ravintola iltaisin vierailleen tarjoaa. - Yhdellä lukuisista työmatkoista Pohjois-Espanjaan olimme nauttineet illalla maittavan 150 euron hintaisen seitsemän ruokalajin illallisen kolmen tähden ravintolassa. Seuraavana päivänä poikettuamme pikaisella lounaalla modernissa pintxos-baarissa saimme nauttia kolmen ruokalajin 26 euron menuun. Lounasmenu oli itse asiassa maukkaampi, tyylikkäämpi ja kaikilta osin parempi kuin kallis iltamenu. Tämä kokemus oli yksi niistä lukuisista, jonka halusimme tuoda Suomeen ja jalostaa sitä La Cocinassa huomioiden asiakkaiden käytettävissä olevan rajoitetun ajan, Rekola toteaa. Makujen salaisuus Lounaalla 80 prosenttia asiakkaista nauttii Menu Rapidoa. Iltaisin suosituimpia ovat seitsemän ruokalajin yllätysmenu Menu Extremo (69 euroa) ja kuuden ruokalajin pintxoksista koostuva maistelumenu Menu Pintxos (52 euroa). Menuiden suosiota selittää La Cocinan ruokatarjonnan houkuttelevuus monine perin pohjois-espanjalaisine makuineen, joista välittyy hyviä fiiliksiä Rekolan sanoin. 97 C O C I N A Fi n e & Fo o d

98 F I N E

Keskustellessamme La Cocinasta koko kolmikon puheessa toistuu sana tunne. Tunteiden välittäminen ulottuu aina Espanjaan asti. - Käymme puolivuosittain Pohjois-Espanjassa etsimässä ravintolatarjonnan uusia elämyksiä, joita voimme sitten välittää La Cocinan asiakkaiden kaikille mahdollisille aisteille. Rekolan hyvien Espanjan keittiökontaktien kautta ravintola pääsee käsiksi alkuperäisiin huippuluokan raaka-aineisiin, joista piquillo-paprikat, boqueronet, chorizot, pata negra, taskuravut ja bacalao tilataan suoraan Espanjasta. Ensiluokkaisten raaka-aineiden lisäksi aistillisten makujen salaisuus piilee pohjoisespanjalaiseen tapaan valmistettujen ruokien pitkissä haudutusajoissa, Rekola selkeyttää ja painottaa makujen lopputuloksen tärkeyttä. Alkuun rummutettu perinteinen pohjois-espanjalainen kalan ja lihan yhdistäminen on vaihtunut aistikkaaseen ruokaan, jossa keskitytään tuoksuihin ja makuihin. Annosten esillepano on mutkattoman tyylikästä ja yksinkertaista. Tapakset ja tyylitellymmät pintxokset ovat olennainen osa niin alakerran baarin kuin ravintolankin tarjontaa. Uuteen espanjalaiseen molekyyligastronomiseen keittiösuuntaukseen keittiöpäälliköllä on selvä näkemys: - Espanjassa uusien elBullin jäljittelijöiden myötä ravintolakokkaus siirtyy entistä enemmän välineurheilun puolelle, jossa keittiömestareille ei tunnu enää olevan tärkeintä lopputulos vaan keinot ja välineet joilla lopputulokseen päästään. Tupakkaa poskeen Käsinkirjoitetulla ruokalistalla voi aistia palan Espanjaa niin ulkoasultaan kuin kieleltäänkin. Listat vaihtuvat innovaatioiden ja inspiraatioiden mukaan ilman säännöllistä kausiajattelua. Raaka-aineiden osalta La Cocina elää Espanjan ruokasesonkia ei Suomen. Listalla loistavat Baskimaan herkku savustettu taskurapukeitto Txangurro, maailman parhaimpiin lukeutuva ilmakuivattu kinkku Iberian Pata Negra sekä perinteinen Morcilla-verimakkara linsseineen. Ruokalistaa koristavat myös herkulliset, ravintoloissa vähemmän käytetyt ruhon osat kuten niska ja posket. Jälkiruoista mielenkiintoisimmaksi voi nostaa Chocolate y Tobaco -annoksen jossa on käytetty mausteena tupakanlehtiä. La Cocinassa perinteiset maut tarjotaan moderniin tapaan ja maut on viritetty huippuunsa. Makujen täydentäjiksi hyväksi havaitut juomat, pääosin viinit, on sijoitettu ruokalistalle täydentämään kutakin annosta. Viinejä tiskin alta Reilu sadan viinin valikoima tarjoaa hyvän läpileikkauksen modernimpaan Espanjaan huomioiden myös klassikot. Viinien perusvalikoiman hintataso liikkuu 31-80 euron välillä ja se keskittyy tarjoamaan mielenkiintoisia moderneja espanjalaisviinejä enemmän kuin klassikkoja. Erikoisviinilista tarjoaa puolestaan sekä että. Klassikoista esiin on syytä nostaa CVNE:n Imperial Gran Reserva 1970 (178 euroa) ja le- 99 C O C I N A Fi n e & Fo o d

alakerrassa ovat jo nyt elävöittäneet Gallerian yhteydessä toimivien liikkeiden mallistolanseeraukset. Itse baaritoiminnan kannalta aktiviteetit painottuvat loppuviikkoon niin sanottuihin after work -teemoihin kuten Chardonnay Wednesday, Bombay Thursday ja Bubbling Friday, jotka ovat saavuttaneet suuren suosion. La Cocinan ruokatarjonnan osalta on jännää jäädä odottamaan, mitä uusia menukokonaisuuksia energinen tiimi onnistuukaan luomaan aistikkaan ruoan parissa. Molekyyligastronomiaan perustuvaa koeputkikeittiötä La Cocinasta on turha odottaa, mutta Katalonian ja Baskimaan ruokakulttuuriin nojautuvaa ennakkoluulotonta ja luovaa ruoanlaittoa aistikkaiden makujen äärellä se tulee varmasti jatkossakin tarjoamaan. Una botella más, por favor! Juuri kun olen poistumassa La Cocinan ravintolasalista, muistan jotain mieleenpainuvaa vanhasta paikasta, jonka haluan tarkistaa. Astelen miesten huoneeseen ja kuulen ilokseni tutun äänitteen kaiuttimista. Kyseessä on espanjan kielikurssi Immosen ja Turkkilan vetämänä. Muuton myötä kielikurssin lauserakenteet ovat monimutkaistuneet ja huomaan pian kyseessä olevan jatkokurssi. Odotan innolla seuraavaa vierailuani La Cocinaan, jossa voin todeta seurueelleni piipahtavani pikaisella kielikurssilla ja tilata palatessani sujuvasti espanjaksi toisen pullon Vega Siciliaa. gendaarisimpana klassikkona Vega Sicilian kolme eri vuosikertaa 1987 (210 euroa), 1989 (218 euroa) ja 1990 (179 euroa). Moderneista loistoviineistä mainittakoon Emilio Moron Malleolus 2003 (83 euroa), Artadin Grandes Añadas 2001 (185 euroa) ja Alvaro Palacioksen L'Ermita 2002 (332 euroa). Vaikka ravintolan liikeidea perustuu PohjoisEspanjaan, viinitarjonnassa on huomioitu myös hienot sherryt ja muutamalla nimikkeellä eteläespanjalaiset viinit. Vaikka viinilista tukee vahvasti pohjoisespanjalaista liikeideaa, näkisi viinilistalla mielellään silti edes muutamia trendikkäitä uuden aallon Keski- ja Etelä-Espanjan viinejä. Juomatuotteesta vastuussa oleva Jani Turkkila painottaa La Cocinan olevan kiinnostunut tarjoamaan pienten, persoonallisten tuottajien viinejä. Myös osa viineistä myydään listan ulkopuolelta: - Pienistä tuottajista voi nostaa esiin orgaanisen laatutuottajan Parés Baltan, jonka kaikki viinit on listattu valikoimaamme ainoana Pohjoismaissa. Erikoiseristä puolestaan olemme erittäin kiinnostuneita ja onnistumme aika ajoin saamaan harvinaisuuksia. Nyt esimerkiksi meillä on parikymmentä pulloa ainutlaatuista punaviiniä Espeltin Coma Brunaa Costa Bravan alueelta ja reilu tusina katalonialaista Jean Leonin Zemistä, joihin ei törmää missään muualla. Tosin nämä erikoiserät myydään kaikki ohi listan, joten niitä kannattaa tiedustella henkilökunnalta, Turkkila vihjaa. Ravintolan yhteystiedot: La Cocina Kluuvikatu 4, 00100 Helsinki Puh 09 1345 6749 Fax 09 1345 6750 E-mail: tables@palacekamp.fi Avoinna: ma­ti 11:30­14:30, 17­23 ke­pe 11:30­14:30, 17­24 la 14­24 25.06.07­05.08.07 ma­ti 17­23 ke­pe 17­24 la 14­24 Kaikille aisteille Viinien erikoiserien ohella La Cocinassa on tarjolla aika ajoin muutakin erikoista. Se liittyy viinien tavoin tuoksuihin. Ravintola on valmistanut erilaisia tuoksuihin perustuvia annoskokonaisuuksia. Kolmen ruokalajin Menu Aromas rakentui laventelin, tryffelin ja ruusuveden aromeihin. Carolina Herreran hajuveden lanseerauksen yhteyteen kehitettiin näyttävä aistikas jälkiruoka, jossa käytettiin hajuvedessä esiintyneitä aromeita passionhedelmää, ruusua ja pippuria. - Asiakkaille tarjoiltiin jälkiruoan yhteydessä mahdollisuus tutustua Carolina Herreran tuoksuun tester-lapulta, joka tarjoiltiin kauniisti koristellulta lautaselta, Anne Immonen muistelee. Jani Turkkila tuo esiin suolamenuun, jossa tarjolla oli eri kosteuseron omaavat suolat: Camarguen suolaa, Himalajan vuorisuolaa ja merisuolaa. Rekola innostuu: - Aivan, se olikin mielenkiintoinen! Pitääkin kehittää taas uusi jännittävä menu, nyt kun uusi ravintola on vihdoin saatu onnistuneesti auki. Turkkila ja Immonen saavat kimmokkeen Rekolan innostuksesta ja heittelevät ideoita ilmaan samalla kun heiltä lipsahtaa jotain mielenkiintoista alakerran baarin liittyvistä aktiviteeteista. - Niistä ei valitettavasti vielä voi puhua mutta mainittakoon, että aulabaari tulee elävöitymään entisestään uudistetun Kämpin kauppakeskuksen valmistuessa, Immonen lisää. On mielenkiintoista nähdä, miten hotellin aula-alue tulee muuttumaan kun suora kulkuyhteys Kämp Galleriaan aukeaa. La Cocinan baaritarjontaa 100 F I N E

Burgundi on toista maata. Vi e r a i l i ja n selviytymis opas U seimmat meistä osaavat vierailla viinitilalla. Löydät perille, kävelet teisting-huoneeseen, yrität keplotella tuottajan maistattamaan sinulle mahdollisimman monta parhaista viineistä. Burgundissa teisting-vierailu teksti: Jancis Robinson MW kuten kaikki muukin on toista maata. voiseen kohteeseen. Yhtä todennäköistä kuin tulla satunnaisen käynnin yhteydessä kutsutuksi Eddie Murphyn kotiin teelle on päästä ilman sovittua aikaa maistamaan Burgundin viinejä. Burgundin tuottajat ovat kiireisiä, käytännönläheisiä ja sisäänpäin kääntyneitä maanviljelijöitä. He eivät kaipaa mielistelyä tai lisätilauksia. Tunnin viiniesittely tarkoittaa tuntia poissa viinien ja köynnösten luota, joka on heidän oikea työnsä. Täällä ei ole Bordeaux'sta tuttuja työtiimejä. Ehkä korkeintaan joitakin apulaisia, jotka tulevat useimmiten Ranskan ulkopuolelta. Etikettiin painettu nimi kuuluu lähes aina viinin valmistusta eniten edesauttaneelle. Matkan suunnittelu kannattaa aloittaa Burgundin viinejä edustavan järjestön internet-sivuilta. Osoitteessa http://www.vins-bourgogne.fr voi räätälöidä itselleen sopivan ohjelman. Toinen mahdollisuus on vierailu paikallisten turistitoimistojen sivuilla http://www.bourgogne-tourisme. com/bref/otsi.htm. Joka kylällä ei ole toimistoa, mutta esimerkiksi Beaunella, Nuits'lla, Gevreylla ja Meursault'lla on. Niistä voi tiedustella tiloja, jotka ottavat vastaan vierailijoita. Pitkään alalla toiminut kollega kysyi minulta hiljattain ärtyneenä, miksi Burgundissa ei koskaan tarjota vierailijoille lounasta. Tässä mielessä alueen tuottajat muistuttavat paljon enemmän maanviljelijöitä kuin PRhenkilöitä. Olen todennut, että mitä hienostuneempi ja kuuluisampi tuottaja, sitä ylenpalttisempi vieraanvaraisuus. Lounaasta puheen ollen on tärkeätä tiedostaa, että ruokatunti (tai kaksi) on pyhä asia Burgundissa. Harva tuottaja ottaa vastaan puoliltapäivin saapuvan vieraan. Joissakin tapauksissa muutamat osuuskuntatuottajat voivat sopia tapaamisen ennen kello kahta tai puoli viiden jälkeen. Siten päivät ovat varsin rentoja verrattuna joillakin kilpailunhaluisemmilla alueilla vallitsevaan hektisyyteen, joilla voidaan maistattaa viinejä tauotta vaikka aamukahdeksasta iltakahdek- Vierailijan kannalta yksi tärkeimmistä erottavista tekijöistä on alueen pitkä historia. Viinin valmistuspaikat ovat säilyneet vuosisatoja lähes muuttumattomina. Tyypillinen Burgundin viinintekijä työskentelee maan alla pienissä ja kosteissa kivikellareissa. Paikan löytää vain, jos tuntee kellaria sivuavat ja sen ylittävät kyläkujat, pihat ja käytävät. Jopa kuuluisin viinitila, Domaine de la Romanée-Conti, kypsyttää puolet loistokkaista viineistään luolassa, jonne kuljetaan lattialuukun kokoisen aukon kautta. Burgundin kiinnostavimmat viinitilat suhtautuvat vieraisiin suorastaan nuivasti. Ne pystyvät myymään koko tuotantonsa ilman vierailijoiden tai median apua. Siksi pääsääntö on, että jos kyltit toivottavat vierailijat tervetulleeksi, viinit eivät tule olemaan alueen kiinnostavinta satoa. Varoituksen sana on paikallaan myös useiden Beaunen suurien viinikauppiaiden kohdalla, jotka maistattavat monesti pelkkiä perusviinejään. Ensimmäinen haaste on siis tapaamisesta sopiminen vierailemisen ar- Burgundin kiinnostavimmat viinitilat suhtautuvat vieraisiin suorastaan nuivasti. Ne pystyvät myymään koko tuotantonsa ilman vierailijoiden tai median apua. Siksi pääsääntö on, että jos kyltit toivottavat vierailijat tervetulleeksi, viinit eivät tule olemaan alueen kiinnostavinta satoa. 102 F I N E

saan. Burgundissa vierailijan tulee muistaa tehdä lounaalle omat järjestelynsä. Internet-sivujeni matkailuosiossa on joitakin suosituksiani. Sään salliessa picnic-tarpeiden hankkiminen on hyvä idea ­ tietenkin ennen kuin kaupat sulkevat ovensa puolilta päivin. Vaikka tekisit ohjelman valmiiksi ennen matkaa (viime hetken järjestelyt eivät tule onnistumaan), kotiläksyjä on pakko tehdä. Joidenkin kylien kuten Vosne-Romanéen ja Gevreyn pääaukioilla on kartta, joka osoittaa tilojen sijainnin. Useimmiten saat vain osoitteen ja tilan sijainnin paikallistat vain vaatimattomasta nimikyltistä ­ jos siitäkään. Säästät arvokasta aikaa kiertelemällä kyläkujilla ja etsimällä tilat ennen tapaamista esimerkiksi juuri lounasaikaan. Olettakaamme että olet löytänyt perille. Saavut ajoissa ja samoin he. Useimmat alle 40-vuotiaat puhuvat englantia ja joskus muitakin kieliä. On hyvä muistaa, että sitä vanhemmat eivät puhu juuri muuta kuin ranskaa. Tämän vuoksi esimerkiksi Vins-Bourgogne -nettisivuilla tiedustellaan kielitaitoasi. Tilavierailun aluksi sinua tullaan katsomaan arvioiden päästä varpaisiin. Laskeudutte kellariin ja otatte mukaan lasit sekä tärkeän pipetin. Suurin osa teistingistä nimittäin tapahtuu suoraan tynnyreistä. Ne jotka haluavat tehdä muistiinpanoja, kohtaavatkin suuren haasteen. Burgundin kellarit ovat täynnä tynnyreitä vaakatasossa, joten tasaista alustaa ei ole saatavilla. Viinintekijät kuljeksivat umpimähkäisen oloisesti kellareissa esitellen viinejään perus-Aligotésta tai Passetoutgrains'sta Premier ja Grands Cruihin. On hankalaa tasapainoilla lasin ja vihkon kanssa. Paikalla on astia sylkemistä varten. Viinintekijä puolestaan odottaa että kaadat maistamisesta yli jäävän viinin takaisin. Kaadat sen joko viinintekijän lasiin, tai jos osoittaudut erehtymättömäksi kaatajaksi, voit kaataa viinin suoraan tynnyriin. Koska viinit esitellään sinulle nousevassa paremmuusjärjestyksessä on tärkeää, ettet osoita liikaa innostusta muutamaa ensimmäistä viiniä kohtaan. Säästä superlatiivit viimeisille viineille. Voisi olettaa, että valkoviinit tarjotaan ennen punaisia, mikä ei kuitenkaan ole sääntö. Useat tuottajat ­ varsinkin viisaat sellaiset ­ tarjoavat valkoiset lopuksi pitäen niitä punaisia tynnyrinäytteitä haastavampina maistettavina. Voit olla varma, että myös sinut testataan sekä maistajana että vierailijana. Kokemus tuntuu melkeinpä muinaiselta riitiltä. Koska juuri siitä Burgundissa on kyse. Lue lisää osoitteessa www.jancisrobinson.com Viinintekijä odottaa että kaadat maistamisesta yli jäävän viinin takaisin. Kaadat sen joko viinintekijän lasiin, tai jos osoittaudut erehtymättömäksi kaatajaksi, voit kaataa viinin suoraan tynnyriin. 103 Jancis Robinson Fi n e P e r s o n a l i t y

106 F I N E

Mouton teksti: Sigi His s kuvat: Pekk a Nui kk i Rothschild 1941 ­ 2005 teisting paronittaren seurassa vuosikertaa Mouton-Rothschildia ja aikaa arviointiin kaksi päivää. Maistetut viinit tuottivat useita yllätyksiä. Tilaisuus tarjosi myös kunniavieraalleen, paronitar Philippine de Rothschildille, ainutlaatuisen mahdollisuuden keskustella viineistään ammattilaisten kanssa. Mies tilausuuden takana V ain muutama kuukausi sitten joukko tunnetuimpia viiniammattilaisia kokoontui suuren ja kunniakkaan tehtävään ääreen. Edessä oli 65 Mikä saa zurichiläisen Manfred Wagnerin hankkimaan ainutlaatuisen kokoelman Mouton-Rothschildin vuosikertoja ja järjestämään niillä ystävilleen teistingin? Luonnollisesti se vaatii suurta rakkautta viiniin, mutta ennen kaikkea suurta kärsivällisyyttä. Lisäksi tulee huomioida, että siinä missä joitain vuosikertoja kuten 1945 on helpostikin hankittavissa, voi sellaisten vuosikertojen kuin 1942 löytäminen tuottaa melkoista tuskaa. Tosin Wagnerille, joka tunnetaan suurista vuosisatateistingeistään ­ nyt jo kymmenennestään ­ se tuottaa vähemmän ongelmia. 107 Mouton-Rothschild Fi n e Te i s t i n g

Maailmanmatkalaisia Michael Broadbent MW on joskus todennut että kypsien viinien kohdalla ei ole hyviä tai huonoja vuosia, vain hyviä tai huonoja pulloja. Hän on siinä varsin oikeassa. Viinin kypsyessä pullossa pullokohtaiset erot muodostuvat paljon selkeämmiksi. Pullotetut viinit väsyvät jatkuvasta siirtelystä ja loppujen lopuksi niiden rakenne hajoaa. On tunnettu tosiasia, että pullot joita on säilytetty aina samassa paikassa täydellisissä varastooloissa osoittautuvat maistettaessa selvästi paremmiksi kuin paljon matkanneet viinit. Tämä korostuu ennen kaikkea huippuvuosikerroissa. Syy on yksinkertainen: mitä suurempi viinin kehityspotentiaali, sitä suurempi mahdollisuus mennä vikaan. Vaatimattoman vuosikerran viini sitä vastoin ei kevyen rakenteensa johdosta huonoissakaan varastointiolosuhteissa voi paljoa menettää. Osoituksena tästä mieleeni muistuu eräs tapaus. Tuntemattomaksi jääneen tuottajan Nuits-St-George 1915 oli ostettu aikoinaan suoraan tilalta ja säilytetty ideaaleissa kellareissa aina hankinnasta lähtien. Samassa kellarissa makasi myös enemmän maailmaa nähnyt pullo ­ legendaarinen Cheval Blanc 1947. Maistettuani viinit rinnakkain eroa ei Cheval-Blancin eduksi ollut nimeksikään. Kypsiä viinejä arvioitaessa onkin ensiarvoisen tärkeää huomioida, että niistä muodostunut mielipide perustuu maistettuun pullolliseen. Vasta maistettuaan samaa viiniä useista pulloista on mahdollista esittää päteviä päätelmiä viinin todellisesta luonteesta. Tapahtuman kulku Mouton-Rothschild vertikaaliteisting alkoi lauantaiaamuna kello kymmeneltä. Ensimmäisenä arvioitiin kaikki vuosikerrat 1990-2005. Tauon jälkeen vuorossa olivat vuosikerrat 1974-1989. Hienolla illallisella maistajat yllätettiin tarjoamalla vielä muutama viini legendaarisesta Massandran kokoelmasta. Ensimmäiseksi tarjottu Ay-TodorYquem 1888 oli ilmeisesti Château d'Yquemiä jäljittelevä viini mutta se ei ollut erityisen vakuuttava. Viini muistutti pikemmin kuivaa sherryä ja oli rakenteeltaan heikko ja aromeiltaan hieman epäpuhdas. Toinen Massandra-kokoelman viini, joka maistettiin oli Livadia-Tokay 1894. Se oli jo paljon luonteikkaampi ja tarjosi tunnistettavia eszencia-aromeja sekä makeita rypälearomeja. Seuraavana aamuna MoutonRothschild -vertikaali jatkui vuodesta 1973 päättyen vuoteen 1941. Aamupäivällä arvioitiin vuosikerrat 19581973. Iltapäivällä luvassa olivat vuosikerrat 1941­1957. Kaikki osallistujat odottivat kuumeisesti päästä vertailemaan keskenään supervuosikertoja 1945, 1947 ja 1949. Myös paronitar Philippine de Rothschildille tämä oli ainutlaatuinen ja jännittävä hetki. Tilaisuutta kunnioittivat maineikas joukko ammattilaisia ympäri Eurooppaa, kuten Serena Suttcliffe MW, David Peppercorn MW, Jean Hugel Alsacesta, J.P. Perrin Château Beaucastelilta Rhônesta, Miguel Torres Jr., Frederic Drouhin ja Juergen Richter. 108 F I N E

Kunkin viinin arviointiin oli annettu riittävästi aikaa, ja jokainen sai maistella viinit omassa tahdissa ilman aikapainetta. Kiintoisa Rothschildien dynastia Rothschildien dynastia on levittäytynyt laajalti maailmalle. Moutonin omistava Rothschild´in perhe kuuluu suvun englantilaiseen haaraan, kun taas maailman toinen legendaarinen tila Lafite on suvun ranskalaisen haaran omistuksessa. Mouton-Rothschildista puhuttaessa ei voi ohittaa kahta keskeistä asiaa: Tila ylennettiin paroni Philippe de Rothschildin vahvan lobbauksen ansiosta toisesta kasvuluokasta ensimmäiseen kasvuluokkaan vuonna 1973. Toiseksi vuodesta 1945 vuosikertojen etikettejä on koristanut aina kuuluisan taiteilijan maalaus. Rothschildien englantilainen sukuhaara on todellakin löytänyt keinot erottua ja markkinoida itseään. Mouton-Rothschildin viininviljelyn osalta on myös todettava eräs mielenkiintoinen seikka. Vuoteen 1966 asti kaikki tilan köynnökset olivat vanhoja ja köynnösmateriaalin uusiminen alkoi vasta silloin. Vuosikerta 1966 onkin melko vaatimaton. Maistelutilaisuuden aikana syntyi keskustelua myös Mouton-Rothschildin johdon suhtautumisesta pullonsulkimiin. Tilan johtaja Herve Berland piti mahdottomana sulkea Mouton-Rothschildiä kierrekorkilla. Samaan yhtyi Serena Sutcliffe yhdessä miehensä David Peppercornin kanssa. Tarkemman tutkistelun jälkeen voi muutamien pullojen etiketistä huomata merkinnän R.C.. Kirjainyhdistelmä esiintyy toisissa mustalla ja toisissa punaisella musteella. Nimikirjaimet tulevat sanoista Réserve de Château. Tätä merkintää kantavat pullot tulevat suoraan tilan omista varastoista. Joka vuosi tilalla merkitään osa viineistä tällä tavoin, ja viinit siirretään kellareihin kypsymään. Va- litettavasti maailmalla epäillään olevan liikkeellä väärennettyjä Moutonin suuria pullokokoja R.C. -merkinnöillä varustettuna etenkin vuosikerroilta 1945, ­47 ja ­49. Vuosikerran 1947 kohdalla on hyvä tuoda esiin poikkeus Moutonissa. Vertailtaessa yleisesti Bordeaux'n suuria viinejä tältä lämpimältä vuodelta niitä kaikkia leimaa tietty runsas, rehevyys ja portviinimäinen aromikkuus. Moutonin tilanne on tyystin toinen. Viini on tyyliltään elegantti ja kuivakkaan hienostunut. Tänä kuumana vuonna käymislämpötilat nousivat erittäin korkeiksi, eikä kellareissa ollut menetelmiä joilla laskea lämpötiloja. 60 vuotta sitten ei tunnettu nykyään käytössä olevia automaattisia lämpötilan kontrollijärjestelmiä. Jääpalojen lisääminen käyvään viiniin käymislämpötilan viilentämiseksi oli ainoita vaihtoehtoja, mutta sen varjopuolena oli viinin konsentraatiota laimeneminen. Tällöin lopputuloksena oli kevyempi viini. Moutonin viinejä tiedetään myös aika ajoin pullotetun Burgundi-pulloihin. Näin kävi ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1918, jolloin tuottajat olivat onnellisia saadessaan mitä tahansa pulloja käyttöönsä. Sota-aikana olikin mittaamaton määrä erilaisia poikkeamia pakkauksissa vaihdellen pullon malleista ja väreistä, korkkien pituuteen ja etiketteihin. Myytti siitä, etteivät Bordeaux'n arvostetut châteaut olisi koskaan pullottaneet viinejään suurempiin pullokokoihin, ei pidä paikkaansa vaikka kuka tahansa tilanomistajista kieltäisi sen. Tästä esimerkkeinä ovat Moutonin kellareissa makaavat kaksi magnumpulloa 1870 Château Lafitea. Väitettä vahvistaa Sotheby'sin vuonna 1995 huutokauppaamat Magnumpullo Château Lafitea vuodelta 1864 ja Pétruksen Jéroboam vuodelta 1945. vaatimattomampien vuosien viinit pärjäsivät paremmin kuin mitä vuosikerta antoi odottaa. Tuoreemmista vuosikerroista tämä ilmeni erityisesti vuosien 1980, 1984, 1993 ja 1997 kohdalla. Kypsemmistä vuosikerroista vastaavia voidaan mainita 1963, 1964, 1965 ja 1948. Teistingissä tarjolla ollut vuosikerta 1945 jätti jälkeensä pettymyksen. Kyseessä oli valitettavasti vaatimattomammin kehittynyt pullo, joka ei enää ollut parhaassa mahdollisessa kunnossa. Kuten alussa mainitsin, vanhempien viinien arvioinnissa ei yleistyksiä voi helposti tehdä, voi vain viitata maistamaansa pullotteeseen. Mikäli Mouton-Rothschildia tulisi arvioida maistamiemme viinien perusteella, voi sitä pitää jossain määrin yliarvostettuna. Tilan kohdalle on osunut Premier Cru-viiniksi liian monta heikkoa tai keskinkertaista vuosikertaa. Tulkinta pohjaa alueen yleisiin vuosikerta-arvioihin ja muiden Premier Cru -tuottajien erinomaisuuteen. Bordeaux'ssa ei ole toista tilaa, jonka maine perustuu niin vahvasti markkinointiin ja luotuihin mielikuviin. Tilaisuus kuitenkin osoitti paronitar Philippine de Rothschildin olevan hyvin kiinnostunut löytämään syitä, miksi tilan ykkösviini ei ole yltänyt sen vaatimalle tasolle useammin. Onkin hyvin todennäköistä, että loisteliaan historian omaava tila lunastaa tulevaisuudessa selkeämmin paikkansa Bordeaux'n ykkösluokiteltujen tilojen joukossa. Tästä hyvänä esimerkkinä vuosien 2000 ja 2003 loisteliaat viinit. Sigi Hiss on sveitsiläinen freelanceviinikirjoittaja joka kirjoittaa mm. www.wein-plus.de viinien verkkolehteen. Lisäksi hän järjestää arvoviiniteistingejä. Henkilökohtaiset huomiot Lyhyenä yhteenvetona teistingtilaisuudesta voidaan todeta, että jotkut 109 Mouton-Rothschild Fi n e Te i s t i n g

Vi i n i a r v i o t 2002: Tiukempi kuin 2003, puiseva, vihreitä pähkinöitä, setriä, kuivattuja yrttejä ja muskottipähkinää. Kuivakka maku, josta uupuu syvyyttä tosin paranee lasissa. Terävät hapot ja niukka hedelmä. Puisevuutta ja setriä. Keskipitkä hieman alkoholinen jälkimaku. Luonteikas viini, josta puuttuu hieman lihaksistoa. Nyt nautittuna dekantoi 2 tuntia. Kestää 1015 vuotta varastointia. 2001: Erittäin kuivakka, itämaisia mausteita, kalpea, uupuu syvyyttä. Maku dominoi alkoholi ja kiristävän tiukat tanniinit (korkkivika?). Täysin sulkeutunut viini joka muistuttaa klassista kuivakkaa Bordeaux-tyyliä. Vaatii uudemman maistokerran. 2000: Avoin, massiivinen tuoksu, jossa tummia marjoja, karhunvatukkaa, mustaviinimarjoja ja aavistus seljankukkaa sekä lakritsaa, pippuria ja lyijkynää. Suuntäyteinen, todella uuttunut maku, jopa hieman makea. Hienot tiukat ja kypsät tanniinit sekä kypsä hapokkuus. Mustaviinimarjoja, kirsikoita, kypsiä luumuja ja seljankukkaa. Voimakas ja jäntevä viini jossa on erinomainen tasapaino Jälkimaku on pitkä hienostuneen mineraalinen. Kerrassaan upea viini. Kypsytyspotentiaalia 20 vuotta. 1999: Kypsä animaalinen tuoksu, jossa soijaa, aavistus hevosta, märkää nahkaa ja lyijykynää. Maku toistaa samoja aromeja. Runsaat hienojakoiset tanniinit, tyylikäs tasapaino ja hyvin kehittynyt viini. Hienostunut, syvä ja monivivahteinen viini, jossa on pituutta ja kypsyyttä. Kypsytyspotentiaali 10 vuotta. 1998: (korkkivika) 1997: Hento, mutta hienon puhdaspiirteinen ja selkeän mineraalinen tuoksu, jossa mustaherukkaa, grafiittia sekä jaloa syvyyttä. Maussa aavistus ylikypsää hedelmää, kypsää cassista, ripaus nahkaa ja hienostuneet tanniinit eloisan hapokkuuden kera. Jälkimaussa hyvin mineraalinen ja kirsikkainen tyylikkyys. Vuosikerran huippuviini. Kypsytyspotentiaali 15 vuotta. 1996: Tiukka, sulkeutunut tuoksu, jossa kypsää hedelmää. Kypsä, uuttunut hedelmäisyys, punaisia marjoja. Alkoholia ja tumma suklaata sekä lakritsaa. Täyteläinen ja voimakas maku, erittäin runsas uutteisuus sekä monumentaalinen rakenne. Kaakaota, espressoa. Suuri viini jossa yhdistyy voima ja harmonia. Muistuttaa erehdyttävästi 1986:sta. Kypsytyspotentiaalia 30 vuotta. 1995: Melko yksiulotteinen ja ilmeetön viini. Pureksittavan tanniininen melko lyhyt rakenne. Jää kaipaamaan syvyyttä ja vivahteikkuutta sekä hedelmää. Alkoholi nousee lopussa. En halua ottaa kantaa ennen kuin viini on maistettu tostamiseen. 1994: Erittäin hento, hienostunut mutta vaisu tuoksu. Maussa hapot dominoivat. Viinistä puuttuu syvyys ja kompleksisuus sekä hedelmäisyys. Keskipitkä jälkimaku. 1993: Avoin, kypsä tuoksu. Animaalisia vivahteita, tuoretta persilijaa, kirsikkaa ja tupakkamausteita, keittyneitä vivahteita, mineraalisuutta. Yleisesti ottaen aika elegantti ja jalo tuoksu. Maussa terävät hapot ottavat suusta otteen. Puhdaslinjainen viini, jossa riittävä lihaksisto. Luonteikas mineraalisuus ja erittäin hienot karkeat tanniinit, Amarena-kirsikat ja karamellisuus sekä aavistus balsamicoa. Jälkimaussa pähkinää ja hienostunut alkoholinen vivahde Kerrassaan hieno yllätys sarjassa. Viiniä voi vielä kypsyttää 10 vuotta. 1992: Hennon mausteinen, soijaa, lihalientä, paahtuneisuutta ja taustalla oreganon aromeja. Erittäin luumuinen ja lempeä maku. Hiukan epätasapainoinen maku. Kuivakkaat tanniinit dominoivat. Keskipitkä jälkimaku. Vaatimaton viini. 1991: Ikääntynyt, maatuneita lehtiä, viikunoita, paahdettua sokeria, punaisia marjoja sekä miellyttävä syvyys. Tanniinit hiukan aggressiivisia ja hapokkuus terävää. Kevyt hedelmäisyys, lyhyt. Ei varastointia. 1990: Erittäin hento, aavistus kehittyneisyyttä ja pölyinen tuoksu. Tasapainoinen maku, hienostunut, heikko hapokkuus, pidättäytyvä hedelmäisyys. Viinistä uupuu vivahteikkuutta. Jälkimaun osalta sen voi luokitella kuivaksi ja mineraaliseksi Pettymys jälleen eikä viini enää parane varastoitaessa. 1989: Viileän savuinen tuoksu, liuskekiveä, palanutta aromia sekä yrttisiä aromeja, kuten Riccolayrttisuolaa. Raikas hapokkuus ja pölyisen tanniininen rakenne. Keitettyjä karamellisoituneita aromeja kuin hedelmäbrandyssa. Kypsyy vielä 7­10 vuotta. 1988: Maatunut tuoksu, vihreää teetä, saksanpähkinää, Provencen yrttejä ja metsän aluskasvillisuutta. Klassinen maku. Hyvin elegantti, samettisen mineraalinen tekstuuri, upeat tanniinit ja suuta suloisesti kostuttava hapokkuus. Tupakan ja setrin aromit nousevat viipyillen esiin kevyessä jälkimaussa jota vaivaa lievä tiukkuus. Kypsyy suotuisasti vielä 10­15 vuotta, jos varastoidaan ideaalisti. 1987: Korkkivika pilaa kokemuksen. Silti viinin hyvä rakenne viestii viinin olevan edelleen hyvässä kunnossa ja kestää varastointiakin vielä 5­8 vuotta. 1986: Erittäin tumma väri kielii voimakkaasta viinistä. Todella runsas tuoksu, josta on aistittavissa mustaviinimarjoja, karhunvatukkaa, kypsiä luumuja, metsämansikoita, tryffeliä, kahvia, tummaa suklaakakkua kirsikoiden kera. Kaikki upeasti esillä muttei tyrkyttävästi. Pohjattomaan tuoksuun on helppo hukuttautua. Maku on tuoksua hillitympi vaikkakin todella konsentroitunut. Runsas uuttunut makea hedelmäisyys ja runsas aromikkuus - seljankukkaa, mustaviinimarjoja, setriä, kuivattua minttua, paljon kahvia ja aavistus lakritsaa. Todella jättiläismäinen viini on vasta alkutaipaleella, jossa on potentiaalia enemmän kuin 1982:ssa. Viini liittyy suurien 1945, -47 ja -49 vuosikertojen joukkoon. Kypsytyspotentiaalia ainakin 35 vuotta. 1985: Avoin ja kypsä Cabernet nenä ­ vivahteikas ja elegantti. Aromeissa tupakkaa, aavistus nahkaa, ja taustalla tuoreita eteerisiä yrttejä. Kauniin tasapainoinen maku omaa samettisen rakenteen. Voisi kuvailla feminiiniseksi Moutoniksi erittäin notkea. Herkullisen kypsä mustaviinimarjainen ja kir- 2005: Melko runsas ja intensiivinen tuoksu ­ Uuden Maailman tuntua. Uskomattoman konsentroitunut, paljon punaisia ja tummia marjoja, täydellisesti integroituneet paahteiset aromit, savua, herkullinen kypsä hedelmäisyys, ei ylikypsä. Erittäin kypsä maku, lempeät huippuhiotut tanniinit, runsas hapokkuus ja mineraalisen vivahteinen. Runsaan kypsä hedelmäisyys antaa viinille jopa makeuden tuntua. Uskomaton voimakas rakenne, jossa tasapainoinen alkoholi, loputtoman pitkä hurmaava jälkimaku. Juotavissa jo nyt, mutta kestää helposti yli 35 vuoden varastointia. 2004: Todella kypsä tumma hedelmäisyys, joka taittuu voimakkaaseen mustaherukkaisuuteen, syvä ja rehevä poiketen 2005:stä, suklaata ja kahvinpapuja, sekä märkää asfalttia. Sulkeutunut maku välittää puhdaspiirteisen tuntuman. Rakenteesta erottuvat jauhoiset tanniiniit ja tunnistettava mineraalisuus. Lasissa auettessaan myös maussa korostuu selkeämmin Cabernet Sauvignon. Pitkässä jälkimaussa jauhomaiset tanniinit nousevat uudelleen esiin. Vaatii pidempää kypsytystä ­ 20 vuotta ja ylikin. 2003: Avoin, erittäin kypsä tuoksu. Lämpimiä aromja. Mustaviinimarjoja, tupakkaa, Amarena-kirsikoita ja paahteista karamellia. Maussa kypsät tanniinit ja lempeät hapot - hiukan makea hedelmä ja samettinen suutuntuma. Pitkä voimakas jälkimaku. Nautittavissa jo nyt, mutta kestää 20 vuotta. 110 F I N E

Vi i n i a r v i o t sikkainen hedelmäisyys sekä tyylikäs mausteisuus sävyttävät tätä hienostunutta Moutonia. Erittäin hienostunut jälkimaku. Kypsytyspotentiaalia 8­10 vuotta. 1984: Todella arvelluttava tuoksu alkuun ­ ylikypsää hedelmää ja vegetaalisuutta. Viisitoista minuuttia myöhemmin tuoksu avautui ja muuttui kostean aluskasvillisuuden aromeiksi, joissa mukana taatelia. Maku on uskomattoman elegantti, tasapainoinen, pehmeä ja mehevä. Luumuinen hedelmäisyys. Melko pitkä kevyehkö jälkimaku. Positiivinen yllätys ja todella sensaatiomainen viini heikolta vuodelta. Kypsyy maksimissaan enää 5 vuotta. 1983: Erittäin avoin tuoksu. Tummia portviinimäisiä aromeja, suklaakakkua, kaardemummaa ja kanelia, kypsiä punaisia marjoja. Erittäin moniulotteinen ja vivahteikas viini. Todella mehevä hedelmäisyys. Erittäin hienosti kehittynyt maku omaa uskomattoman hienon tasapainon, lämpimiä aromeja, portviinimäinen, hienojakoiset tanniinit, miellytävän lempeät hapot, kirsikkaa, hieno lämmittävä alkoholi ja pitkä jälkimaussa jossa tumma suklaata. Kypsytyspotentiaalia 7­10 vuotta. 1982: Voimakas, täyteläinen ja erittäin syvä kehittynyt tuoksu, punaista keitettyä hedelmää, seljankukkaa. Tuoksu on hieman volatiili ja aavistuksen hapettunut. Makua dominoi vat särmikkäät tanniinit ja terävä hapokkuus. Leveä, voimakas ja konsentroitunut maku. Viinissä voi aistia jälleen kerran seljankukkaa, lakritsaa, tumma suklaata ja aavistus sherrymäisiä vivahteita. Erittäin uuttunut, monikerroksinen, todella pitkä ja hieno jälkimaku. Selkeästi 1986:sta kehittyneempi saavuttaen optiminsa arviolta 8 vuoden kuluessa. Kypsytyspotentiaali 10­12 vuotta. 1981: Erittäin sulkeutunut kuivakka tuoksu, punaisia marjoja ja aavistus yrttejä. Kevyt tasapainoinen maku, silkkinen, notkea ja vivahteikas rakenne joskaan ei syvä. Aromeina nahkaa, pähkinää, aluskasvillisuutta. Herkkä kuivakka jälkimaku. Kypsytyspotentiaali 5­10 vuotta. 1980: Vehreän hento tuoksu, jossa tuoreita yrttejä. Kypsän rustiikkinen maku, jossa hiukan rakennetta vielä jäljellä. Keskipitkä jälkimaku. Yllättävän tyylikäs ja viehättävä viini vaatimattomalta vuodelta, joka tuntuu lähinnä viinin hennossa rakenteessa. Kypsytyspotentiaali 5 vuotta. 1979: Erittäin kypsä ja melko syvä tuoksu, jossa yrttejä, aluskasvullisuutta ja appelsiininkuorta. Maussa terävät tiukat hapot ja aggressiiviset tanniinit. Tupakkaa ja kirsikkaa aromeina. Kova ja karkea keskipitkä jälkimaku. Tyypillinen 1979. Ei kypsytystä. 1978: Avoin tuoksu, jossa grafiittia, tuoreita ja kuivattuja yrttejä, hiukan kaardemummaa, hento mustaherukan ja vadelman tuoksu taustalla. Mehevän runsas rakenne, pureksittavat kypsät tanniinit ja raikas miellyttävä hapokkuus. Aromeiltaan pähkinäinen, aavistuksen vegetaali, kypsiä marinoituja punaisia ja tummia hedelmiä. Klassinen Mouton, jossa on pitkä valloittava jälkimaku. Kypsytyspotentiaali 5­8 vuotta. 1977: Tuoksultaan lähes mykkä. Heikko pölyinen ja maatunut tuoksu. Maultaan kevyt, puhdas ja tasapainoinen. Ei varastointia. 1976: Kypsä, yksiulotteinen ja keskisyvä tuoksu, jossa mustaviinimarjoja, kirsikkaa, aavistus konjakin aromia. Aivan poikkeuksellinen maultaan. 1974: Mykkä tuoksu. Järkyttävä maku. Viini romahtaa heti suussa jättäen jälkeensä tyhjyyden ja alkoholisen tuntuman. Vältä! 1973: Yksi kauhunelikkovuosista 1970-1974, mutta paras niistä. Hailakka, erittäin rusehtava väri. Tuoksussa kuivattuja lehtiä, pölyä, nuutuneita kukkia. Erittäin kehittynyt maku, aavistuksen mineraalinen ja ryhdikkäät tanniinit. Vaikka viini on hyvin kevytrakenteinen ja lyhyt omaa se tiettyä hienostuneisuutta. Ei varastointia. 1972: Avattu pullo menettänyt nautittavuuden. Ei arviointia. 1971: Hillittyä eleganssia, viikunoita, nougata. Maku lyhyt ja terävä. Viini elinkaarensa päässä. 1970: Epäkurantti pullo. Ei arviointia. 1969: Erittäin kehittynyt avoin tuoksu - kuivattuja lehtiä, nahkaa, nougata, aluskasvillisuutta. Hiukan epäpuhdas. Kehittynyt rustiikki maku, jossa hieman lihaksistoa vielä jäljellä. Lempeät hapot ja kuivakkaat miedot tanniinit. Runsaan mineraalinen, pölyinen jälkimaku. Melko lattea viini kokonaisuutena ja hapettuu hapettuu lasissa hyvin nopeasti. Vuosikerran kimaku. Pettymys vuosikertaan nähden. Ei varastointia. 1965: Hillitty ja nahistuneen kukkea tuoksu, jossa kuivattuja ruusun terälehtiä ja aavistus viikunaa. Alkumaku on hieman makean oloinen, mutta maku muuttuu rustiikiksi ja heikkenee loppua kohden. Keskipitkä kuiva jälkimaku. Vuosikertaan nähden yllättävän juotavissa edelleen. Ei varastointia. 1964: Avoin animaalinen tuoksu, jossa aistittavissa soijaa, rantaputkea, hevosen hikeä, aluskasvillisuutta ja ripaus itämaista mausteisuutta. Lasissa auetessaan lääkemäisiä aromeja. Epätyypillinen Médoc, rehevät rakeiset tanniinit ja rustiikkinen maku, jossa tiukka saksanpähkinäinen jälkimaku. Kypsytyspotentiaali 5­8 vuotta. 1975: Sulkeutunut, mutta syvä tumma tervainen tuoksu. Suussa mehevät jopa aggressiiviset tanniinit, jotka jättävät alleen hedelmäisyyden. Aromeissa mineraalisuutta ­ jodia ja ostereita. Kovat ja raa'ahkot tanniinit hallitsevat keskipitkää jälkimakua. Ehkä hedelmä vielä jaksaa kun tanniinit talttuvat....tuskin kuitenkaan. laatuun nähden hyvä. Ei varastointia. 1968: Avattu pullo oli hapettunut. Ei arviointia. 1967: Epäpuhdas ja korkkinen viini. Ei arviointia. 1966: Tuoksu on teräksinen ja hiukan lääkemäinen omaten kuivattuja yrttejä ­ persilijaa ja minttua. Suussa kuivakkaat tanniinit dominoivat. Terävän hapokas, teräksinen ja yksiulotteinen. Hedelmäisyyttä ei juurikaan ole enää aistittavissa. Keskipitkä jäl- Hieman oksidoitunut maku omaa kypsiä punaisia marjoja ­ vadelmaa mansikkaa ja kuivattuja taateleita. Keskipitkä jälkimaku. Ei varastointia. 1963: Tuoksu ei ole yhtään niin animaalinen kuin 1964. Hillitympi tyyliltään, joskin syvä. Tyylikkään elegantti ja kehittynyt tuoksu on harmoninen omaten häivähdyksen setriä. Maussa samaa makeutta kuin kypsissä Burgundeissa. Mehevä ja kypsä mutta silti ryhdikäsrakenteinen. Hienostunut aromikkuus omaa nahkaa, muskottia, kaardemummaa ja 111 Mouton-Rothschild Fi n e Te i s t i n g

Vi i n i a r v i o t erittäin kypsiä vadelmia ja kirsikoita. Todella hurmaava ja elegantti viini, joka muistuttaa tyyliltään enemmän Burgundia kuin Bordeaux'ta. Pitkä vivahteikas jälkimaku. Poikkeuksellisen erinomainen yksilö heikolta vuodelta. Kypsytyspotentiaali 2­5 vuotta. 1962: Epäkurantti pullo. Ei arviointia. 1961: Erittäin avoin ja kypsä, kauniin syvä ja monivivahteinen tuoksu, jossa yrttisyyttä ­ minttua, riistaa, balsamicoa ja nougata. Syvä maku on moniulotteinen ja omaa hienon tasapainon. Melko vaikuttava ja runsasrakenteinen viini, jossa on samalla kypsän Burgundin makeutta. Hiukan kuivakkaat tanniinit, lempeät hapot ja omaa samoja vivahteita kuin tuoksussa. Erittäin voimakas ja pitkä jälkimaku, jossa aavistus karkeutta. Sen vuoksi tasapaino hieman järkkyy mikä antaa odottaa että kyseinen pullo on heikkenemään pain. Kypsytyspotentiaali 5­10 vuotta. 1960: Heikko kunto ja hyvin kehittynyt. Ei nautinnollinen joskin juotava. Ei arviointia. 1959: Leveä tuoksu omaa erittäin kypsiä ja lämpimiä sävyjä - karamellimäisyyttä, marinoituja punaisia marjoja, alkoholinen, runsaasti raikkaita ja kuivattuja alppiyrttejä myös eukalyptusta. Erittäin voimakas ja täyteläinen maku, korkea alkoholi, rommimaisuutta ja volatiilejä ominaisuuksia maussa, jota tukevat hennot tanniinit. Viini on kuitenkin hiukan epätasapainoinen ­ hieman ohut ja alkoholinen. Jälleen kerran pullokohtainen epäily oikeasta säilytyksestä. 1958: Vegetaalinen ­ heinää, ruohoa ja vehreyttä. Kuivahtanut maku, alkoholinen ja yksiulotteinen. Lyhyt jälkimaku. 1957: Konsentroitunut toffeen ja poltetun sokerin tuoksu, Riccola yrttisokeria, tummaa kypsää rommimaisuutta. Silmät suljettuina tuoksussa voisi erehtyä maistavansa kypsää Sauternes´ta. Pirteä hapokkuus ja mieto mineraalisuus tekevät mausta keveän. Toffeen aromeja lyhyessä jälkimaussa. Viini ei omaa enää rakennetta kypsytykseen, joten ei varastointia. 1956: Hieman sulkeutunut tuoksu on eteerinen ja yrttinen omaten kuivattua persilijaa ja lehtiä. Maku on terävä ja epäpuhdas. Ei nautinnollinen. 1955: Notkea kypsä nenä, erittäin moniulotteinen, kuivattua punaista hedelmää sekä tummia marjoja ­ karhunvatukkaa ja mustaherukkaa. Mausteita, kuivattuja viikunoita ja puun oksia. Upeasti kypsynyt maku, lähes tasapainoa hiova täydellisyys. Happojen, tanniinien ja alkoholin kesken. Intensiivinen aromikkuus ­ nahkaa, sikarilaatikkoa, vanhaa balsamiviinietikkaa, kypsiä tummia hedelmiä - luumua sekä mieto lihaisa tuoksu. Kerrassaan viriili ja voimakas viini, jossa uskomaton finesse. Viini on ihan huipussaan ja tällä hetkellä lois- tavampi kuin 1959 ja 1961. Kaikin puolin mahtava kokemus! Kypsytyspotentiaalia 10­15 vuotta. 1954: Viini on elinkaarensa päässä. 1953: Paljon haihtuvia happoja, pölyinen, maamainen tuoksu, nahistuneita lehtiä, kuivattuja luumuja, rippeitä mustaherukkaisuudesta. Maussa kuitenkin hieno tasapaino, herkullisen vieno mineraalisuus, lempeän silkkinen, muistuttaen 1955 tyyliä, joskin hieman kevyempi. Luumuisia ja aavistuksen suklaisia nyansseja, uskomattoman pitkä ja vivahteikas jälkimaku. Kypsytyspotentiaali 5 vuotta. 1952: Toffeeta, balsamicoa, todella yksiulotteinen ja epäpuhdas tuoksu. Maku on tuoksua parempi ­ rustiikki mutta puhdas. Kirpeän hapokkuuden omaava maku on kuivumaan pain. Lyhyt jälkimaku. Elinkaarensa loppupuolella. 1951: Elinkaarensa päässä. Lyhyt maku, aggressiiviset tanniinit ja terävät hapot. 1950: Huonokuntoinen pullo. Ei arviointia. 1949: Todella leveä, uskomattoman monivivahteinen ja syvä tuoksu, jossa runsaasti tummaa suklaata, portviininkaltaisia aromeja, luumuvaahtoa, tervaa, mustia oliiveja, teetä ja oreganoa. Silkkisen samettinen maku ja mahtava tasapaino. Aromeissa suklaata, tummia kirsikoita, marsipaania ja mausteita. Hiukan kireä jälkimaku, mutta erittäin pitkä ja monivivahteinen. Erittäin elegantti ja hieno viini! Kypsytyspotentiaalia 5­6 vuotta. 1948: Melko hento, viileän eteerinen tuoksu ­ täysin vastakohtainen 1949: lle. Tuoksussa mentolia ja piparminttua sekä aavistus nahkaa. Maku taas osoittautuu 1949 kuivemmaksi ja tunkkaisemmaksi ­ muuten samanlaiseksi tyyliltään. Hiukan kehittyneempi tosin. Mineraalisessa maussa esiin nousevat nahka, viikunat ja kypsät punaiset marjat. Hieno viini, kuin 1949:n pikkuveli. Kypsytyspotentiaali 3­5 vuotta. 1947: Massiivinen ja jopa runsaampi kuin 1949. Muistuttaa kypsää vuosikertaportviiniä. Tummaa suklaata, tummia kirsikoita, kuivattuja luumuja, seljankukkaa, aavistus Muscatia ja katajanmarjaa. Tuoksun aromeja riittäisi tunniksi eteenpäin. Puhdaspiirteinen ja selkeä maku ­ lähes täydellinen. Kaikki mitä tuoksussa voi aistia on koettavissa maussa ja jopa enemmän. Viini on uskomattoman viriili ja omaa rakenteen johon 1949 ei millään yllä. Todella pitkä uskomattoman rakenteen omaava jälkimaku, joka on yhtä voimakas portviineissä. Aavistus hapettuneisuutta vain lisää viinin charmia. Jälleen kerran mahtava viini! Kypsytyspotentiaalia 5­10 vuotta. 1946: Huonokuntoinen pullo. Ei arviointia. 1945: Erittäin vetäytnyt tuoksu, josta voi aistia aavistuksen suklaata, kuivattuja yrttejä, nahkaa ja itämaisia mausteita. Tuoksu paranee viinin auetessa lasissa. Maku on hyvin konsentroitunut, tiukka ja jotenkin rustiikkinen. Mustaherukkaa, lyijykynää, setriä, nougata ja aavistus tummaa suklaata. Voimakas viini, jossa on hieman karkeat tanniinit ja lempeä hapokkuus. Täyteläinen runsas ja pitkä jälkimaku. Viinistä puuttuu hieman tasapainoa eikä se yllä syvyydessä ja vivahteikkuudessaan 1947 ja 1949 tasolle. Kyse on yksittäisestä pullosta, joka ei ollut ihan parhaassa mahdollisessa kunnossa. Kypsytyspotentiaali 10­15 vuotta. 1944: Savuinen yksiulotteinen tuoksu, jossa keitettyjä kasviksia ja taateleita. Myös maussa on vegetaalisuutta, tosin enemmän aromikkuutta kuin tuoksussa. Keskivoimakas maku omaa raikkaat hapot ja särmikkäät tanniinit. Hedelmäisyys muistuttaa kuivattuja viikunoita. Jälkimaussa aavistuksen sherrymäisiä vivahteita. Miellyttävä kokemus.Ei kypsytystä. 1943: Huonokuntoinen pullo. Ei arviointia. 1942: Epäpuhdas, lääkemäinen tuoksu, jossa aistittavissa kosteaa ja maatuvaa aluskasvillisuutta sekä puisevuutta. Maku on parempi omaten hiukan hedelmäisyyttä ja miellyttävät hienojakoiset tanniinit. Keskipitkä jälkimaku. Ei suuri viini, mutta nautittava. 1941: Huonokuntoinen pullo. Ei arviointia. 112 F I N E

teksti/ kuvat: F I N E FINE Espanja-teisting Aika: 29.5.2007 Paikka: Classic Wine Cellars, Helsinki Järjestäjä: Fine Maistaja: Essi Avellan MW 1973 Prado Enea Reserva, Muga, Rioja 80p (EA) 77p (PN) Hieman samea kehittynyt väri. Tuoksu on paahteinen, sienimäinen ja makean marjaisa. Tanniinit kuivattavat suutuntuman hedelmäisyyden jäädessä vähäiseksi. Epämiellyttävän runsas tupakkainen jälkimaku. Ohittanut parhaat vuotensa. 1964 Viña Albina, Bodegas Riojanas, Rioja 77p (EA) 71p (PN) Ruskeahko syvä väri. Erittäin runsas suklainen ja oksidaation pehmentämä tuoksu. Mausta puuttuu ryhtiä ja hillomainen hedelmäisyys ja luumuisuus korostuvat. Maun hedelmäisyys kuivahtaa nopeasti tanniinien ottaessa vallan. Pistävä aromimaailma ja kuiva olemus vahvistivat viinin olevan selvästi ylikypsynyt. FINEn Espanja-teistingissä maistettiin ennakkoluuloton valikoima sekä kypsiä että nuoria Espanjan kärkiviinejä. Todelliset huippukokemukset jäivät uupumaan mutta laatu oli tasaisen hyvä. Nuorien viinien konsentraatio, korkea alkoholipitoisuus ja runsas tammenkäyttö tekivät teistingistä raskaan ja monotonisen. Toivottavasti trendi siirtyy Espanjassakin kohti hienostuneempia ja tasapainoisia viinejä. Viinit tuodaan myös Espanjassa markkinoille entistä aiemmin. Kuten tästäkin teistingistä kävi ilmi, viinit kuitenkin näyttävät parhaat puolensa vasta 5­10 vuoden ikäisenä. Siksi Espanjassa käydessämme ihmetytti miksi pääosa tuottajista halusi esitellä vain tuoreita vuosikertojaan. Tammen, tanniinien ja alkoholin takaa on vaikea löytää viinien persoonallisuutta tai terroirin tuomia nyansseja. Avellan maistoi ja pisteytti viinit sokkona, Nuikki avoimesti. 1950 Viña Real Reserva Especial, Rioja 86p (EA) 90p (PN) Kaunis syvä tiilenpunainen väri. Pehmeä makea tuoksu antaa teetä, suklaata ja kuivattuja luumuja. Makea hillomainen hedelmäisyys jatkuu maussa: joulumausteita, salmiakkia ja rusinaa. Hedelmäisyys on tämän ikäiselle viinille ensiluokkainen mutta hienostuneisuutta jää kaipaamaan. Elossa oleva miellyttävä kokonaisuus. 2002 Roda I Reserva, Rioja 92p (EA) 87p (PN) Kaunis kuulaan rubiininpunainen väri. Mausteinen ja vahamainen tummien marjojen ja teen kiehtova tuoksu. Sopivan raikashappoinen maku on eloisa ja pehmeiden runsaiden tanniinien siivittämä. Itämaisia mausteita ja aavistus tammea jälkimaussa. Vivahteikas ja lämmittävä tasapainoinen kokonaisuus. 1951 Viña Real Reserva Especial, Rioja 88p (EA) 83p (PN) Keskisyvä tiilenpunainen ja kehittynyt väri. Runsas ja tyylikäs, paahteinen nenä. Hieman vahaa ja viehättävää mausteisuutta. Maku ei yllä tuoksun tasolle. Silkkinen suutuntuma jota tanniinit hieman kuivattavat. Raikas hapokkuus ja mansikkainen marjaisuus. Viini on selvästi taantumassa mutta kestää vielä muutaman vuoden. 2004 Propiedad Palacio Remondo, Rioja 89p (EA), 89p (PN) Syvä rubiininpunainen väri. Tuoksu on raikas karhunvatukan, puolukan ja itämaisien mausteiden kuten curryn viehättävä sekoitus. Ryhdikäs täyteläinen suutuntuma jonka makea hillomainen hedelmäisyys ei yllä samalle tasolle jännittävän ja kerroksellisen tuoksun kanssa. Hieman tammen aromeja. Viini kehittyi lasissa varsin nopeasti. 1970 Viña Albina, Bodegas Riojanas, Rioja 85p (EA) 86p (PN) Verrattain syvä tiilenpunainen väri. Tuoksu antaa tervaista paahteisuutta, kirpeää hedelmää ja imelää marjaisuutta. Suutuntuma jää vetiseksi ja alkoholi korostuu. Tanniinit kuivattavat suutuntuman elottomaksi. Puolukkaa, liimaa ja vetisyyttä, karhea tupakan jälkimaku. 1999 Pago Jean Leon Vinya La Scala Cabernet Sauvignon Gran Reserva, Penedés 89p (EA) 84p (PN) Erittäin kaunis kuulas kirkkaanpunainen väri. Rustiikki, monisyinen ja intensiivinen tuoksu: tummia marjoja ja mausteita. Hieman kuivattavat tanniinit, amerikkalaisen tammen runsas käyttö ja hurja konsentraatio tekevät viinin raskaaksi. Täyteläinen ja lämmittävän alkoholinen viini. 1961 Marques de Riscal Reserva, Rioja 81p (EA), 76p (PN) Ruskeahko reunalta vetinen väri. Kehittynyt tuoksu on mausteinen, luumun, sienten ja tervan arominen. Suklaan ja kahvin maku on suuta kuivattava ja ohut. Viini on jo nähnyt parhaat päivänsä. 1989 Gran Coronas Mas La Plana Gran Reserva, Torres, Penedés 88p (EA) 82p (PN) Varsin syvä kehittynyt tiilenpunainen väri. Tuoksu antaa vihreää paprikaa, vahaa, yskänlääkettä, mausteita ja marjaisuutta. Runsaat ryhdikkäät tanniinit ja korkea alkoholipitoisuus. Perinteisen oloinen tallintaustaa muistuttava tuoksu. Mas La Planan kypsytyksessä mukana oli viimeistä kertaa amerikkalaista tammea. Viini ei parane enää kellaroinnin myötä. 1968 Muga, Rioja 85p (EA), 84p (PN) Hieman samea tiilenpunainen väri. Mausteinen ja maamainen tuoksu on aavistuksen epäpuhdas. Perunakellarimaisuus jatkuu myös hapokkaassa maussa. Suutuntuman on runsaan glyserolimainen ja silkkisen pehmeä. Jälkimaussa tanniinisuus kuivattaa hedelmän ja jäljelle jää aavistuksen puiseva jälkimaku. Todennäköisesti viallinen viini. 2003 Sot Le Friec, Penedés 88p (EA) 86p (PN) Syvä sinisenpunainen väri. Pehmeä marjapommi ja vahvan lääkemäinen viini. Voimakkaasti lämmittävä, makean marjaisa amerikkalaisen tammen vaniljainen maku. Konsentroitunut viini joka ei kuitenkaan onnistu hurmaamaan tai tarjoamaan kovinkaan persoonallista makukokemusta. Viiniä valmistettiin 5 400 pulloa, sekoitus 50 % Merlot, 30 % Cariñena ja 20 % Cabernet Sauvignon. 1966 Viña Real Reserva Especial, Rioja 90p (EA) 87p (EA) Keskisyvä tiilenpunainen väri. Harmoninen ja kerroksellinen tuoksu on paahteinen ja pippurinen. Pirteä raikastava hapokkuus ja maltilliset tanniinit. Maku tarjoaa mintun, vahan ja tillin vivahteikkaita aromeja. Pitkähkö maku ja hyvä eheä kokonaisuus. Ohittanut jo huippukuntonsa mutta viini on erittäin nautittava. 114 F I N E 2004 Villa de Corullón, Descendientes de José Palacios, Bierzo 88p (EA) 81p (PN) Syvä rubiininpunainen väri. Makea itämaisten mausteiden ja tummien kirsikoiden voimakas tuoksu. Runsas kuitenkin tyylikäs viini jossa on hyvin kyp-

2004 Santa Cruz de Artazu, Artadi, Navarra 85p (EA) Tämä sataprosenttinen Garnacha on väriltään kauniin rubiininpunainen. Voimakas tuoksu on yrttinen ja pistävän alkoholinen. Kukkea ja parfyyminen aromimaailma ei pysty peittämään alkoholin poltetta maussakaan. Täyteläinen ja runsas viini. Hyvin syvä mustanpuhuva väri. Tyylikäs mausteinen ja vivahteikas tuoksu, volatiilityttä ja kahvia sekä cassista ja karhunvatukkaa. Konsentroitunut maku jonka tammisuus on tasapainossa. Pehmeän hedelmäinen mutta ryhdikäs viini. Hienosti tehty moderni ja persoonallinen viini. 2005 Salmos, Torres, Priorat 92p (EA) Erittäin onnistunut uutuusviini Torresilta. Syvä rubiininpunainen väri. Mausteiden, Välimeren yrttien ja punaisten marjojen aromimaailma. Aavistus volatiilisyyttä tuoksussa. Raikas ja lämmittävä alkoholinen viini, jossa on suklaata ja pippuria sekä sopivaa finessiä ja mehukkuutta. 2004 El Sequé, Laderas de Pinoso, Alicante 87p (EA), 90p (PN) Vanhojen Monastrell-köynnösten rypäleistä tehty viini on syvän sinipunainen. Rypäleen ominaisaromit tulevat esiin voimakkaasti: luumuinen, mausteinen ja yrttinen tuoksu. Voimakas, täyteläinen ja lämmittävän alkoholinen viini. Pitkä ja konsentroitunut itämaisten mausteiden jälkimaku. 2000 Clos de l`Obac, Costers del Siurana, Priorat 86p (EA) Tummanpuhuva kirkas väri. Tuoksu on persoonallinen: Puolukkaa, mustaherukkamehua ja viinimarjakarkkeja. Täyteläinen ja pehmeä maku henkii syksyistä marjapensasta ja tallintaustaa. Voimakas ja lopussa hieman karvas maku. Persoonallinen viini, joka jakaa mielipiteitä. 1998 Clos Fonta, Mas d'En Gil, Priorat 93p (EA) 91p (PN) Syvä kuulas ja kaunis tummanpunainen väri. Mausteinen tuoksu on tyylikäs: nahkaa ja pirteää marjaisuutta. Hieno intensiivinen rakenne jota ryhdittävät täydellisen kypsät tanniinit. Tayteläinen, pitkä ja harmoninen jälkimaku. Edelleen erittäin nuorekas viini, joka omaa vielä kymmenen vuoden kypsytyspotentiaalin. 2004 Emilio Moro, Emilio Moro, Ribera del Duero 88p (EA) Syvä sinipunainen väri. Voimakas ja runsas, tammen ja kerman marjaisa tuoksu. Maku on runsas ja tiivis mutta turhan persoonaton. Jäntevä ja kypsän tanniininen viini jonka aromimaailma jää mielenkiinnottomaksi ja alkoholi korostuu. Viini on liian nuori nautittavaksi. Kaipaa vähintään viiden vuoden pullokypsytystä, jotta tammen aromit integroituvat ja nyanssit pääsevät esiin. 1995 Pesquera, Ribera del Duero 91p (EA) 87p (PN) Keskisyvä tiilenpunainen väri. Tyylikäs ja vivahteikas tuoksu: kahvipapuja, tummia marjoja ja salmiakkia. Maku on edelleen erittäin sulkeutunut vaatien runsaasti aikaa. Tiivis hedelmäisyys ja ryhdikäs rakenne. Vivahteet ovat piilossa. Viiden vuoden lisäkypsytys tuo niitä varmasti esille. 2001 Jean Leon Cabernet Sauvignon Reserva, Penedés 87p (EA) Syvä kuulaan rubiininpunainen väri. Pehmeä metsämarjojen, cassiksen ja kerman tuoksu. Pureksittavat tanniinit, runsas konsentraatio ja raikas maku. Kirsikkaa ja mentolia. Helposti lähestyttävä, moderni kansainvälisen tyylin viini. 1999 Gran Clos Fuentes, Priorat 88p (EA) 93p (PN) Syvä rubiininpunainen väri. Hyvin voimakas ja pistävä, lääkemäinen ja chilin maustama marjaisa tuoksu. Tiivis ja kypsien tanniininen ryydittämä suutuntuma on aavistuksen volatiili ja turhan alkoholinen. Selkeän marjaisa muttei kovinkaan tyylikäs. Pitkä ranskalaisen tammen mausteinen jälkimaku. 2003 Zemis, Jean Leon, Penedés 88p (EA) 1997 Miserere, Costers del Siurana, Priorat 93p (EA) 86p (PN) Ohut tiilenpunainen väri. Tyylikkään harmoninen kahvin ja tummien marjojen paahteinen tuoksu. Raikkaat hapot ja hieno mineraalinen vivahde. Hienosyinen kokonaisuus joka on erinomaisen tasapainoinen. Erittäin nautinnollinen viini nyt mutta tulee kestämään vielä pitkään. Château Lafite-Rothschildilta tulleet köynnökset vastaavat sekoituksesta: 60 % Cabernet Sauvignon, 20 % Cabernet Franc ja 20 % Merlot. Tumma syvä rubiininpunainen väri. Yrttejä ja mustaherukkaa tarjoava puhdas ja tyylitelty tuoksu. Mehukas ja täyteläinen viini jossa on pitkä jälkimaku. Cassista, maitosuklaata ja setriä. Moderni, vivahteikas ja vaikuttava Bordeaux-sekoitus. 2003 Vinya Palau Merlot, Jean Leon, Penedés 89p (EA) 2002 Roda Reserva, Rioja 91p (EA) 88p (PN) Syvä sinipunainen väri. Persoonallinen lempeä tuoksu: vaniljaa, tammea ja maitomaisuutta. Täyteläinen maku on lämmittävä ja mausteinen, samettisen pehmeä mutta ryhdikäs. Uusi tammi on edelleen runsasta. Viini kaipaa vielä 5-10 vuoden pullokypsytystä saavuttaakseen optiminsa. Syvä rubiininpunainen väri. Makea hillomainen marjaisuus, luumu ja yrtit tuovat vivahteikkuutta hedelmäiseen tuoksuun. Mehukas ja pehmeä rakenne, jossa alkoholipitoisuus on korkea. Keskitäyteläinen viini, jonka maussa on kuivattuja luumuja ja maamaisia vivahteita. 2000 Reserva Real, Torres, Penedés 93p (EA) 2001 Grans Muralles, Torres, Conca de Barbera 92p (EA) Varsin syvä rubiininpunainen väri. Tyylikäs tuoksu on monisyinen, mausteinen ja mineraalinen. Sopiva hapokkuus ja ilahduttavan maltillinen tammen käyttö. Täyteläinen, raikkaan marjaisa viini, jonka tanniinit ovat täydellisen kypsät. Kookas ja vahva viini joka vaatii vielä aikaa näyttääkseen koko vivahteikkuutensa. Torresin Reserva Real on yhden tarhan Cabernet Sauvignon, Merlot ja Cabernet Franc -rypäleistä tehty hyväntekeväisyysviini. Syvä tummanpunainen väri. Tyylikäs tuoksu on leveä ja kerroksellinen: grafiittia, mineraalisuutta, mausteita, cassista ja kukka-aromeja. Raikas hapokkuus tuo tasapainon tähän poikkeuksellisen hyvin tehtyyn tyylikkääseen viiniin. Nuorekas viini joka alkaa olla jo mukavasti nautittavissa. Parhaimmillaan 2010­2015. 2001 Miserere, Costers del Siurana, Priorat 92p (EA) 2004 Celeste, Torres, Ribera del Duero 87p (EA) Tumma rubiininpunainen väri. Makean hedelmäinen tuoksu: lakritsaa, boysenmarjaa ja pippuria. Voimakas ja nuorekas viini jonka tanniinit ovat täysin kypsät ja maku pehmeä. Moderni, hyvin tehty äärimmäisen hedelmäinen joskaan ei kovin hienostunut viinit. Hyötyy ainakin viiden vuoden lisäkypsytyksestä. Syvähkö tiilenpunainen väri. Kerroksellinen tuoksu tarjoaa persoonallisia aromeja: teetä, lihakeittoa, maamaisuutta ja kirsikkaa. Maku ei yllä tuoksun tasolle. Alkoholi polttaa turhan paljon. Mehukas pehmeä suutuntuma ja miellyttävät tanniinit tuovat harmoniaa viiniin. Tämä keskitäyteläinen viini hyötyy vielä lisäkypsytyksestä. Parhaimmillaan 2010­2015. 115 T A S T I N G S Fi n e Ta s t i n g s sät tanniinit. Lämmittävä mustaherukkainen ja mustapippurinen maku. Viini on edelleen varsin sulkeutunut ja vaatii vielä muutaman vuoden näyttääkseen koko potentiaalinsa. 2004 Malleolus, Emilio Moro, Ribera del Duero 91p (EA)

2003 Vintage Port, Burmester 93 p. (PK) 2003 Vintage Ports Aika: 21.5.2007 Paikka: Cafe Carelia Portviinit maistettiin avoimesti kahdessa erässä 1­9 ja 10­19 Maistaja: Pasi Ketolainen Hitaasti avautuva, voimakkaan tamminen tuoksu, jossa maamaisia, liiman kaltaisia, lämmittävän punaviinimäisiä ja maitomaisia aromeja. Erinomaisen kypsä ja hillomainen, tasapainoinen tummien marjojen herkullinen maku, Kypsät ja hienosti rakennetta tukevat tanniinit. 2020­2025. 2003 Vintage Port, Ramos Pinto 86 p. (PK) Kypsän hedelmäinen ja yrttinen aromimaailma. Lakritsia ja appelsiinin kuorta perinteisessä, hieman tarkoituksella hapettuneessa miellyttävässä tuoksussa. Vihreähköt, hieman raa'at tanniinit. Ohuehko ja lyhyt maku, jonka hedelmäisyys ei ole täysin kypsää. Punaista kirsikkaa, luumua ja appelsiinin kuorta maussa. Raikkaasta suutuntumastaan huolimatta maku ei valitettavasti yllä tuoksun miellyttävyyteen. Alkusokko: Krug Collection 1985, Champagne 94 p. (PK) Syvä, kullankeltainen väri, pehmeästi kupliva mousse. Pähkinäinen, kehittynyt ja intensiivisen hiivainen. Sitruunan ja Golden Delicious -omenan aromeita. Kuiva ja kehittynyt luonne. Tasapainoinen sitruunaisen raikas hapokkuus, kermainen ja leveä suutuntuma. Upeasti paahteinen maku. 2003 Vintage Port, Niepoort 96 p. (PK) Avoin, kypsä, hurmaavan kukkea ja mineraalinen tuoksu tummien marjojen aromein. Erittäin intensiivinen, jopa hillomainen, kypsä ja erinomaisen tasapainoinen maku, jossa kypsät tanniinit ja raikastava hapokkuus. Pitkä ja monipuolinen modernin tyylikäs viini. 2030­2035. 2003 Vintage Port Secundum, Niepoort Lievä korkkivika, ei pistetytetty 2003 Vintage Port, Warre's 88 p. (PK) Hieman sulkeutunut, kuivien yrttien ja savustetun lihan sekä appelsiinin kuoren sävyttämä tuoksu. Vihertävät ja yrttimäiset tanniinit, lakritsaa ja anista hieman lyhyessä ja ohueksi jäävässä maussa. Parhaimmillaan 2020­ 2025. 2003 Vintage Port, Sandeman´s 88 p. (PK) Keskisyvä sinisenpunainen väri. Hieman sulkeutunut, mausteinen, kukkea ja suklainen tuoksu. Kypsää tummaa hedelmää, hieman lohkeilevat ja keskirunsaat aavistuksen vihertävät tanniinit, Suoraviivaisen hedelmäinen ja moderni tyyli, joka on tehty nuorena juotavaksi. Hieman lyhyt jälkimaku tuottaa pettymyksen. Optimissaan 2013­2015. 2003 Vintage Port, Croft 90 p. (PK) Kypsä, tummien metsämarjojen, mausteiden, tumman suklaan ja kuivattujen yrttien sävyttämä paahteinen tuoksu. Verrattain kuivan oloinen suutuntuma, kypsä hedelmäisyys ja tiivis rakenne. Aavistuksen sulkeutunut tuoksu ja maku. Tanniinit ovat hieman karheat. Tumman suklaan, luumun ja kirsikan arominen hedelmäisyys ei ole kaikkein intensiivisimpiä, mutta viini on selvästi sulkeutuneessa vaiheessa. 2020­2025. 2003 Vintage Port, Delaforce 95 p. (PK) Tuoksussa runsaasti orvokkia ja kukkeaa parfyymisyyttä. Lihaisia aromeja ja erittäin miellyttävä kypsän luumuinen tuoksu. Runsas, pehmeä ja moniulotteinen maku. Tasapainoiset tanniinit, piristävän raikas hapokkuus, erittäin tiivis mustikan ja luumun sävyttämä tumma hedelmäisyys. Pitkä ja erinomainen jälkimaku. 2025­2030. 2003 Vintage Port, Quinta do Vesuvio 89 p. (PK) Muita teistingin viinejä punertavampi väri. Parfyyminen, kukkea ja tummien kirsikoiden sävyttämä aromimaailma, jossa perinteinen hieman oksidoitunut ja lämpimän alkoholinen tuoksu. Alkoholi korostuu myös maussa. Tuntuvat tanniinit ja raikas hapokkuus. Keskipitkä, melko tiivis ja erittäin kypsän hedelmäinen jälkimaku. 2020­2025. 2003 Vintage Port, Quinta do Pego 91 p. (PK) Mineraalinen ja paahteinen tuoksu, jossa katajanmarjaa, lakritsia ja omenankotaa. Hieman karhea ja aavistuksen tarkoituksenmukaisesti oksidoitunut perinteinen tyyli. Kypsä ja hillomainen luumun ja kypsien tanniinien sävyttämä miellyttävän karhea rakenne. Alkoholi ja runsas kypsä hedelmä dominoivat hieman, mutta maamainen ja kuivien yrttien sävyttämä jälkimaku tekee mausta tuoksua miellyttävämmän ja vivahteikkaamman. 2020­2025. 2003 Vintage Port, Graham´s 95 p. (PK) Samettisen pehmeä, kypsä ja runsaan moniulotteinen houkutteleva tuoksu. Luumun ja tummien kirsikoiden aromeja. Pehmeä, mutta intensiivinen, pitkä ja vivahteikas tummien metsämarjojen maku. Kypsät ja ryhdikkäät tanniinit. Jälkimaussa tummaa suklaata ja paahdettua kahvia. Huipussaan 2030­ 2035. 2003 Vintage Port, Quinta do Portal 94 p. (PK) Puhdas, silkkisen kukkea ja moderni punaisten marjojen ­ villivadelmaa ja kypsää kirsikkaa ­ sävyttämä hedelmävetoinen tuoksu. Naisellinen, silkkisen pehmeä keskitäyteläinen rakenne ja moderni tyyli. Erinomainen tasapaino, kypsät tanniinit ja piristävän raikas hapokkuus. Boysenmarjaa, hieman savua ja tervaa jälkimaussa. Avoin ja pitkä maku. Juotavissa nuorena, mutta pysyy parhaimmillaan noin vuoteen 2020. 2003 Vintage Port, Quinta do Noval 96 p. (PK) Intensiivisen musteinen, erittäin tasapainoinen ja moniulotteinen tummien marjojen tuoksu. Tasapainoinen ja runsas viehättävä suutuntuma. Varsin täyteläinen maku raikastuu eloisalla hapokkuudella ja ryhdittävillä tanniineilla. Silkkinen ja pitkä punaisten marjojen savuinen ja kukkea jälkimaku. 2030­ 2035. 2003 Vintage Port, Offley Boa Vista 85 p. (PK) Voimakkaasti polttava alkoholin tuoksu. Hieman yksiulotteinen aromimaailma, tuoksussa tummaa kirsikkaa ja tummaa suklaata. Hieman karvas ja alkoholinen maku, kypsät tanniinit ja keskitason hapokkuus. Perinteinen hieman tarkoituksella oksidoitunut tumman marjaisa tyyli. 2015­2020. 2003 Vintage Port, Quinta do Noval Nacional 98 p. (PK) Mausteinen, maamainen ja mineraalinen tuoksu. Vivahteikkuutta tuovat lihaisat, yrttiset ja tupakanlehden sävyiset nyanssit. Erinomaisen monipuolinen ja kerroksellinen maku, kypsät tanniinit ja upeasti kypsynyt tumma marjaisuus. Tyylikäs, mausteinen ja paahteinen pitkä jälkimaku. Klassikkoainesta. Parhaimmillaan 2035­2040. 2003 Vintage Port, Quinta do Crasto 88 p. (PK) Parfyyminen, mineraalinen, mausteinen, lakritsin ja tumman kirsikan sävyttämä tuoksu. Kypsä, hillomainen, voimakkaasti alkoholinen, tumman luumun ja lakritsan makumaailma. Ohuehkot tanniinit ja maamainen, hieman lyhyt ja savuinen jälkimaku. 2020­2025. 116 F I N E

Korkkivika, ei pistetytetty 2003 Vintage Port, Dow´s 93 p. (PK) Runsas ja kypsä, tumman suklaan, salmiakin ja hillomaisen tumman hedelmän tuoksu. Hieman kemiallisia vivahteita. Kypsä ja runsas hedelmäisyys, kypsät ja ryhdikkäät tanniinit ja keskimääräinen hapokkuus. Moniulotteinen, täyteläinen ja modernin oloinen rakenne. 2025­2030. Vaaleankeltainen vihertäväsävyinen viini. Korostunut kehittyneen Chardonnayn vegetaali tuoksu. Autolyysin taikinamaisia aromeja, pölyä ja omenaisuutta. Hapokas, suoraviivainen, pitkä ja tiivis maku. Lievä epäpuhtaus häiritsee aromimaailmassa, rakenteeltaan miellyttävä viini. Champagne Philippe Gonet Rosé Brut 88p (EA) Keskisyvä kuulas lohenpunainen väri. Pienet eloisat kuplat. Hyvin hedelmäinen tuoksu jossa on mansikkamehua, puolukkaa ja muita kirpeitä marjoja. Hiivan autolyysin vaikutusta tuskin huomaa. Maku on kuiva, hapokas ja napakka. Keskitäyteläinen maku jossa kuplat käyttäytyvät hieman aggressiivisesti. Puhdas ja hieno hedelmäisyys. 2003 Vintage Port, Taylor´s 95 p. (PK) Hieman sulkeutunut, paahteinen, musteinen vadelman sekä tummien marjojen sävyttämä tuoksu. Intensiivinen, kypsä ja massiivisen runsas hedelmäinen maku, tasapainoinen mutta erittäin moniulotteinen kokonaisuus. Kypsät tanniinit ja maan sekä tervan aromeja. Maskuliininen ja erittäin kookas viini. Loisteliaan pitkä tyylikäs jälkimaku. 2030­2040. Vilmart Grande Réserve Brut 90p (EA) Punaisten marjojen hedelmäinen tuoksu, lisäksi savua ja mineraalisuutta. Runsas pyöreän hedelmäinen tuoksu kielii Pinot Noir enemmistöstä sekoituksessa. Tiivis samalla raikas ja ryhdikäs viini, joka ei ole käynyt malolaktista käymistä. Hieno raikas hedelmäisyys ja puhtaus. Viljelijäsamppanjat Paikka: Ravintola Carelia Aika: 15.5.2007 Järjestäjä: Fine Wine Finland ja Ravintola Carelia Maistaja: Essi Avellan MW Vilmart Gran Cellier d'Or 1999 90p (EA) Voimakkaan paahteinen kehittymässä oleva tuoksu, liimaa, kypsää omenaa, pähkinää ja tammea. Vivahteikas ja tyylikäs viini johon kuplat ovat hyvin integroituneet. Viinimäinen tekstuuri, pitkä ja harmoninen viini. Runsaan tammen vaikutuksen ansiosta erittäin persoonallinen viini, jossa on tyylikäs rakenne. Vilmart Cuvée Creation Brut 1997 92p (EA) Viljelijätuottajien samppanjat rantautuvat kovaa vauhtia Suomeen. Ravintola Careliassa pidetyssä teistingissä esiteltiin yhdeksän eri pientuottajan tuotantoa. Persoonallisissa, erinomaisen hinta-laatusuhteen viineissä pääsi syventymään Champagnen eri kylien ja tarhojen ominaispiirteisiin ja terroireihin. Viinit maistettiin ja pisteytettiin avoimesti. Runsas syvän keltainen väri. Paahteinen pehmeä tuoksu antaa kermaa ja omenaisuutta. Maku on konsentroituneen hedelmäinen ja harmoninen. Runsas silkkinen suutuntuma ja hyvä harmoninen mousse viimeistelevät kokonaisuuden. Jean Vesselle Brut Reserve 87p (EA) Champagne Pierre Gimonnet 1er Cru Cuis Blanc de Blancs 89p (EA) Nuorekas vaaleankeltainen kevyesti kupliva viini. Hyvin puhtaan hedelmäinen tuoksu, jossa kevyelti autolyysin tuomaa paahteisuutta ja Granny Smith -omenaa. Tyylikäs ja puhdasrotuinen Chardonnay oli tuoksultaan makua viehättävämpi. Chardonnay vaatii vielä aikaa avautuakseen, nyt suutuntuma jää aavistuksen laihaksi, joskin mineraalisen hapokkaaksi. Erittäin hieno perus-cuvée. Runsas ja pehmeä punaisten hedelmien kevyesti volatiili tuoksu. Aromimaailmassa ei ole juurikaan autolyysin tuomia aromeja. Maku on ryhdikäs, aavistuksen makea mutta valitettavan lyhyt. Jean Vesselle Cuvée Extra Brut 91p (EA) Paahteinen ja kehittynyt, runsas mutta hienostunut viinijättiläinen. Tyylikäs tuoksu antaa briossia ja hunajaa. Vivahteikas kehittymässä oleva maku on hyvä ja ryhdikäs, tyyliltään erittäin maskuliininen. Tämä viini tarjoaa loistavan vastineen rahalle. Champagne Pierre Gimonnet Cuvée Oenophile Blanc de Blancs Extra Brut 1998 91p (EA) Keskisyvä sitruunankeltainen väri ja hienostuneet kuplat lasissa. Ikääntyvän Chardonnayn kasvismainen, kypsän hunajainen nenä. Makeaa briossia ja karamellia ja loisteliaan tiivis puhdaspiirteinen hedelmäisyys. Hyvin kirpeä teräksenraikas sitruunahappomainen happorakenne. Pitkä konsentroitunut maku, jossa herkullisia poltetun sokerin aromeja. Jean Vesselle Demi-Sec 84p (EA) Pehmeä varsin vaatimattomaksi jäävä marjaisa tuoksu. Sokeri tuntuu suussa huomattavasi pehmentäen hapokkuutta liiallisesti. Makea viini josta tulee esiin epäpuhtauksia. Mousse kuohahtaa suussa turhan runsaasti. Tämä viini kuvastaa hyvin makeiden samppanjoiden problematiikkaa jossa sokerilisäys peittää nyansseja ja pyöristää samppanjan ryhdikkään rakenteen vaisuksi. Champagne Pierre Gimonnet Special Club Blanc de Blancs Brut 1999 91p (EA) Kehittynyt, makean hedelmäinen, sopivasti autolyysin sävyttämä tuoksu. Maussa maistuu polettu sokeri ja Chardonnayn vegetaalisuus. Runsas suutuntuma, ja sopivan korkea harmoninen happorakenne. Tyylikäs, lineaarinen rakenne ja pitkä hedelmäinen jälkimaku. Guy Charlemagne Réserve Brut Grand Cru Le Mesnil sur Oger NV 89p (EA) Nuorekas sitruunankeltainen väri ja eloisat pienet kuplat. Hedelmäinen, herkkä, erittäin puhdas tuoksu jossa ei ole paljoakaan autolyysin leipämäisiä aromeja. Omenaa ja mineraalisuutta. Nuorekas hyvähappoinen ja suoraviivainen hedelmäinen viini. Keveä mutta tiiviin hedelmäinen ja erittäin elegantti samppanja. Erittäin hieno perus-cuvée Champagne Philippe Gonet Brut Reserve 87p (EA) Tässä kaikkien kolmen päärypälelajikkeen sekoituksessa on tiiviin hedelmäinen hieman pölyinen tuoksu. Hyvin hento autolyysin hiivamainen aromi. Suutuntuma tarjoaa leveää kermaisuutta ja dosage vaikuttaa pehmentävästi ja pyöristävästi viiniin. Helpohko hedelmäinen ja runsas viini. Guy Charlemagne Cuvée Charlemagne Grand Cru 2000 91p (EA) Syvähkö vaaleankeltainen väri. Runsas ja erittäin puhdas, kypsän hedelmäinen tuoksu jossa on Chardonnayn kasvismaisuutta, paahdetta ja raikas ome117 T A S T I N G S Fi n e Ta s t i n g s 2003 Vintage Port, Fonseca Champagne Philippe Gonet Roy Soleil Blanc de Blancs Grand Cru Le Mesnil Sur Oger Brut 89p (EA)

naisuus. Jonkin verran autolyysin leipämäisiä aromeja. hyvä lineaarinen keventävä hapokkuus ja erinomainen hedelmäin intensiteetti. Guy Charlemagne Le Mesnillesime Grand Cru 2000 92p (EA) Paahteinen, runsas ja tyylikäs tuoksu. Leipää, kermakaramelleja ja kukkia. Kolmannes viinistä on käynyt tammessa ja loput terästankeissa. Kipakka hapokkuus johtuu osittain suorittamattomasta malolaktisesta käymisestä. Kypsän oloinen hedelmäisyys ja tuntuva alkoholi. Pitkä tiivis kehittymässä oleva maku. lessa Chardonnayta. Hedelmäinen punaisten marjojen tuoksu. Puhdas keskitäyteläinen viini, jonka 10 g dosage pehmentää hyvinkin helposti lähestyttäväksi. Yhden kylän monocru-viini joka on sekoitus jopa kymmentä eri vuosikertaa 75 eri viljelijän viineistä. Mielenkiintoinen kooperatiiviviini. Champagne Mailly Extra Brut 90p (EA) Sama 75/25 sekoitus Pinot Noiria ja Chardonnayta. Tämä muodikas nondosé viinityyli on kuulunut Maillyn repertuaariin jo pitkään. Ihastuttavan raikas ja tyylikäs viini, jossa terroir pääsee hienosti esille. Hedelmäinen tuoksu on kypsän marjaisa ja puhdas. Maku on kirpeän happorakenteen kannattelema, hienostunut ja luonteikas. Hieno non-dosé -viini joka ei kaipaa yhtään jäännössokeria. Loistava suoritus vuosikertaan 2001 pohjautuvalle viinille. Diebolt-Vallois Blanc de Blancs Grand Cru 88p (EA) Raikas ja keveä tuoksu tarjoaa päärynää, omenaa ja kukka-aromeja. Keveys jatkuu suutuntumassa. Hyvin puhdas, mutta turhankin suoraviivainen ja yksioikoinen samppanja. Raikas hapokkuus ja aavistuksen aggressiivinen mousse. Hienostunut ja naisellisen keveä tyyli. Champagne Mailly Blanc de Noirs 90p (EA) Tämä puhdas Pinot Noir on loistava esimerkki Maillyn potentiaalista. Pehmeä ja pyöreän hedelmäinen punaisten marjojen tuoksu. Maku vastaa tuoksua, ollen raikas ja lihaksikkaan maskuliininen. Runsas hapokkuus sopii viiniin loistavasti ja kokonaisuus on hienostunut. Hieno osoitus yhden lajikkeen ja yhden kylän samppanjan potentiaalista ja luonteikkuudesta. Diebolt-Vallois Brut Prestige Grand Cru 90p (EA) Tyylikäs ja elegantti, hedelmäinen, raikas tuoksu. Omenaa ja sitrushedelmniä sekä valkoisia kukkia. Maku on intensiivinen ja tiukan kohdennettu. Hiueman kermaista leveyttä ja autolyysin hiivamaista runsautta. Sitruunainen hapokkuus ja pitkä puhdas maku. Champagne Mailly Les Echansons 1997 93p (EA) Jälleen palataan Maillylle tunnusomaiseen 75/25 sekoitukseen Pinot Noiria ja Chardonnayta. Tuottajan mukaan tämä on samppanja munkeille: ankaran yksinkertainen ja suoraviivainen. Täydellinen sekoitus molempien lajikkeiden ominaispiirteitä: Chardonnay antaa kermaista ja leveää paahteisuutta Pinot Noirin tuodessa viiniin pyöreyttä ja harteikkuutta. Loistava happorakenne, mineraalisuutta, kasvismaisia aromeita, vadelmaa ja kirsikkaa sekä omenaa. Pitkä tiiviin hedelmäinen ja tyylikäs maku. Diebolt-Vallois Millesime Blanc de Blancs Grand Cru 2002 91p (EA) Raikas ja persoonallinen tuoksu: omenaa, hasselpähkinää, kardemummaa ja sitruunaa. Puhdas ja nuorekas, kypsän hedelmäinen kirpeä viini. Hienostunut pehmeä mousse viimeistelee tämän tyylitellyn viinin. André Jacquart Millesime Blanc de Blancs Grand Cru 2000 88p (EA) Vaalea sitruunankeltainen väri ja pienet nopeat kuplat. Pehmeä ja raikas, persoonallisen rustiikki hasselpähkinän ja kypsien hedelmien kipakka tuoksu. Maku on paahteinen ja tuoksua viehättävämpi. Hedelmäinen maalaistyylinen viljelijäsamppanja. 1000 pisteen illallinen Aika: 15.5.2007 Järjestäjä: Pekka Nuikki Maistaja: Essi Avellan MW Agrapart Terroirs Blanc de Blancs Avize Grand Cru NV 89p (EA) Vaaleankeltainen keskisyvä väri. Tuoksu on hyvin kypsän hedelmäinen, konsentroitunut ja harmoninen. Liimaa, kaneliomenaa ja kukka-aromeja. Puhdas, konsentroitunut ja tyylikäs biodynaamisesti valmistettu viini. Hyvin integroitunut mousse ja pitkä maku. Agrapart Mineral Blanc de Blancs Grand Cru 2000 90p (EA) Vaalea sitruunankeltainen väri. Tuoksu on runsas melkein ylikypsän hedelmäinen. Kasvisaromeja, liimaa, ja kevyttä paahteisuutta. Samppanjaksi hyvin epätyypillinen, samettinen ja pyöreän konsentroitunut viini. Hieno happorakenne ja miellyttävän pehmeät kuplat suussa. Omalaatuinen ja kiehtova viljelijäsamppanja. Agrapart Venus Non dose Blanc de Blancs Grand Cru Single Vineyard 2001 90p (EA) Agrapartin tarhasamppanjan ensimmäinen vuosikerta. Rohkeata asennetta kuvastaa se että ensimmäinen vuosikerta lanseerataan erittäin haastavan 2001 vuosikerran viinistä. Hieno ja persoonallinen viini jonka seuraavalta vuosikerralta 2002 voidaan odottaa vielä parempaa suoritusta. Vivahteikas kehittymässä oleva tuoksu: paahteisuutta, kermaa, tammea ja kypsää hedelmäisyyttä. Pyöreä ja tiiviin hedelmäinen suutuntuma ja hieno ryhdittävä happorakenne. Erittäin mielenkiintoinen tarhasamppanja, joka on muuten saanut nimensä biodynaamisia tarhoja kyntävästä Venus-hevosesta. The Vine Club kokoontui huippuviinien merkeissä merimaisemissa Helsingin edustalla. Ilta alkoi loistavasti ihastuttavan Bollinger RD 1975 kupliessa laseissa. Teisting aloitettiin Burgundin Comte de Voguën ja Comte Lafonin huippuvalkoviinien kaksintaistelulla. Meursault'n runsaus ja kosiskelevan makea hedelmäisyys vei voiton Comte Lafonille. Huomionarvoista on että Comte de Voguën Musigny tehdään tällä hetkellä nuorista köynnöksistä ja siten etiketöidään Bourgogne Blanc'ksi. Tämä kaksinkamppailu käytiin sokkona. Loppuillan viinit maistettiin avoimena. Bordeaux'n viinit Château LynchBages 1961, Château Latour 1964 Mg, Château Margaux 1959, Château La Mondotte 1996 ja La Mission Haut-Brion 1975 olivat illan parhaimmistoa. Jälleen yksi unohtumaton ilta viiniharvinaisuuksien seurassa. Bollinger RD 1975 Mg, Champagne 96 p (EA) Jälleen upea osoitus vuosikerran 1975 potentiaalista. Vuosikerta on laadultaan vaihteleva, mutta parhaat samppanjat ovat ikääntyneet äärimmäisen arvokkaasti ja yllättävänkin hitaasti. Kullankeltainen syvä kaunis väri. Viinissä on jäljellä reilusti pienen pieniä kuplia. Hyvin runsas ja paahteinen tuoksu, jossa on pähkinää, kuivattuja hedelmiä ja sienimäisiä aromeja. Kaunis tuoksu täydentyy sitä vastaavalla maulla. Hyvä hapokas selkäranka ja erinomainen hedelmän intensiteetti. Mousse on hienojakoinen ja pehmeä suussa. Pitkä miellyttävän briossimainen jälkimaku kruunaa viinin. Kypsä viini, joka tulee säilyttämään viehättävyytensä vielä pitkään. Champagne Mailly Grand Cru Brut Réserve 87p (EA) Tämän Montage de Reimsin Maillyn kylän laatutietoisen kooperatiivituottajan perussekoitus on valmistettu 75 prosenttisesti Pinot Noirista lopun ol118 F I N E

Nuorekas keskisyvä keltainen väri. Tuoksu on tyylikäs ja voimakas pähkinän, savun ja mineraalisten aromien sävyttämä. Maku on kuiva mutta kypsän hedelmäinen, sopivan öljyisen tekstuurin elävöittämä ja raikashappoinen. Hienostunut sopivasti hieman kypsyneessä iässä oleva viini, jolla on vielä paljon ikää edessään. Comte Lafon Meursault 1er cru Charmes 1994 92p (EA) Syvä kullankeltainen kehittymässä oleva väri. Pehmeä, voinen ja trooppisten hedelmäaromien runsas ja kosiskeleva tuoksu. Uutta tammea on aistittavissa sekä nenässä että maussa. Hyvin runsas öljymäinen suutuntuma ja keskimääräinen hapokkuus. Voimakas viini, jonka pähkinäinen jälkimaku säilyy suussa pitkään. Hyvin hedelmäinen viini ihastuttavassa elinkaaren vaiheessa. Kestää vielä 5­10 vuotta. Domaine de la Romanée-Conti Echezeaux 1947 88p (EA) Tiilenpunainen kirkas kehittynyt väri. Tuoksu oli eloisa ja paahteinen, jopa kirsikkaisen marjaisa. Pirteä maku oli hieman volatiili ja turhankin runsashappoinen. Keskitäyteläinen maku oli tasapainoinen ja silkkisen suutuntuman pehmentämä. Kypsä ja viehättävä viini joka on parhaimmillaan tänään mutta säilyy vielä 5­10 vuotta. Vega Sicilia Unico 1958, Ribera del Duero 87p (EA) Keskisyvä kehittymässä oleva granaatinpunainen väri. Volatiili tuoksu on kirpeä, hieman kemiallinen ja maanläheinen. Viini avautui lasissa hienosti antaen salmiakin ja rusinan aromeita. Maku on elossa ja suutuntuma samettinen runsaan alkoholin lämmittäessä viiniä. Tämä viini on jo ohittanut huippunsa mutta säilyy kohtuullisesti vielä joitakin vuosia. Comte de Voguë Bourgogne Blanc 1999 88 p (EA) Varautunut lähes mykkä nenä. Tuoksu paljastaa hieman enemmän kuin vuosikerta 1998 ja rakenne on erinomaisen tyylikäs. Korkealta tuntuva alkoholipitoisuus ja raikastava ryhdittävä hapokkuus. Fino-sherrymäisiä aromeita sekä omenaa, pähkinää ja kevyitä tammen aromeja. Vakavan oloinen, keskirunsaan suutuntuman omaava terroir-viini, joka ei ole nyt parhaassa kehitysvaiheessaan. Malta odottaa 3­5 vuotta. Vega Sicilia Unico 1966, Ribera del Duero 92p (EA) Kaunis rusehtavanpunainen viini. Harmoninen tuoksu on viehättävä ja pehmeän hedelmäinen. Maku on pyöreä, sopivan keskitäyteläinen kypsien tanniinien ryhdittäessä maku. Hedelmäinen ja kypsä viini joka on tänään optimissaan. Comte Lafon Meursault Goutte d'Or 1er cru 2003 88p (EA) Nuorekas väri ja tuoksu. Runsaasti uutta tammea, öljyä ja voita. Varsin neutraali omenainen ja sitrushedelmien aromimaailma. Vuosikerran lämmön aistii korkealta tuntuvasta alkoholipitoisuudesta. Pyöreä, hieman ryhdittömän oloinen suutuntuma jonka lyhyys yllättää. Leveä ja runsas viini jota ei kannata kellaroida 5 vuotta pidempään. Château Lynch-Bages 1961 95p (EA) Syvä kaunis rubiininpunainen väri tiilenpunaisella reunuksella. Tuoksu on tyylitelty ja kerroksellinen, avautuen lasissa paljastaen lisävivahteita. Salmiakkia, punaista marjaa, puun, nahkan ja maan aromeja. Nuorekkaan oloinen maku on ryhdikäs ja harmoninen. Upea taidonnäyte tältä supervuosikerralta. Tämä viini kestää vielä 10­15 vuotta pullokypsytystä. Comte Lafon Meursault Genevrières 1 er cru 2003 92p (EA) Mieto ja pehmeä, hienostuneempi tuoksu kuin saman vuosikerran Goutte d'Orissa. Uusi ranskalainen tammi on selvästi esillä. Runsas hedelmäisyys, mausteita, pähkinää ja aavistus karvautta. Hieno, sopivasti hapokas viini jossa on leveä ja rasvainen suutuntuma. Sopivassa nautintaiässä seuraavat 5 vuotta. Château Latour 1964 Mg, Pauillac 94p (EA) Jälleen erinomainen taidonnäyte Latourilta. Kehittyvä syvä väri. Tuoksu on persoonallinen, voimakas ja vivahteikas: tummia marjoja, multaa, sieniä, salmiakkia ja mausteisuutta. Keskitäyteläisessä maussa on hyvä tanniinirakenne ja raikas hapokkuus. Tuoksun ja maun voimaan ja tyyliin nähden jälkimaku jäi vaatimattomaksi. Ainoat miinuspisteet siitä. Comte de Voguë Bourgogne Blanc 2001 91p (EA) Varautunut, sulkeutunut ja neutraali tuoksu, joka ei hurmaa. Maku on toista maata rakenteen ollessa erittäin tyylikäs, intensiivinen ja kypsän hedelmäinen. Hienostunut hapokas selkäranka ja tyylitelty rakenne. Mehukas ja pitkä jälkimaku. Viiniä kommentoitiin osuvasti kauniiksi mutta oikukkaaksi ja langanlaihaksi supermalliksi. Ei mikään joka pojan viini. Château Margaux 1959, Margaux 91p (EA) Keskisyvä kehittyvä tiilenpunainen väri. Tuoksu on makean oloinen, kypsän hedelmäinen, puolukan ja mullan arominen. Maku on kevyehkö mutta raikas aueten lasissa. Hyvä ja persoonallinen viini, joskaan ei talon huippuvuosikertojen veroinen. Kypsä juotavaksi. Comte de Voguë Bourgogne Blanc 2000 92p (EA) Jälleen kerran viileäksi jättävän neutraali tuoksu. Maku antaa hasselpähkinän, tammen, fino sherryn ja kukkien vivahteikkuutta. Tiukka ja ryhdikäs hieno rakenne. Pitkässä pähkinäisessä maussa on kohtuudella uuden tammen aromeja. Hyvin hienostunut varsin runsaan suutuntuman ja raikastavien happojen suutuntuma. Upea viini tänään ja seuraavat 5­10 vuotta. Château La Mondotte 1996 94p (EA) Kehittymässä oleva runsaan punainen väri. Tuoksussa on maan aromeita, tummia marjoja ja tallintaustaa. Hienostunut aromimaailma ja keskitäyteläinen ryhdikäs maku. Sopiva hapokkuus raikastaa pullean ja hedelmäisen viinin. Pitkä tuoksua vastaava miellyttävä jälkimaku. Hieno viini erinomaisessa nautintaiässä, mutta paranee vielä vähintään seuraavat 10 vuotta. Château Laville Haut-Brion 1966 92p (EA) Upean kypsässä iässä oleva Haut-Brionin valkoviini. Äärimmäisen vivahteikas ja persoonallinen tuoksu: yrttejä, mausteita, petroolia, vahaa ja yllättävän paljon hedelmäisyyttä. Maku on tasapainossa ja hedelmäisyys on edelleen tiiviistä. Sopiva raikas hapokkuus ja runsas öljyinen suutuntuma. Täysin elossa oleva kypsä viini joka säilyy vielä 5­10 vuotta. La Mission Haut-Brion 1975 95p (EA) Jan-Erik Paulson oli oikeassa sanoessaan että La Mission vastaa haastavan vuosikerran 1975 parhaasta Bordeaux-viinistä. Tämän syvän värisiä ja konsentroituneita viinejä tuottanutta vuosikertaa on moitittu pehmenemättömistä tanniineistaan. La Mission on kuitenkin ihastuttava: Syvä kehittymässä oleva väri. Tuoksu on tyylikäs, nahkan, tummien marjojen ja paahteisuuden sävyttämä. Maku on erittäin tyylikäs ja harmoninen. Tanniinit ovat runsaat mutta ryhdittävät, ja hedelmää riittää vielä vastaamaan niihin. Loistokkaassa nautintaiässä tänään ja viini kestää vielä vähintään 10 vuotta. 119 T A S T I N G S Clos Vougeot Blanc 1953 91 p (EA) Ensimmäinen Clos Vougeot Blanc jonka olen päässyt maistamaan! Näitä ei ihan joka päivä tule vastaan. Syvä kullankeltainen punertavasävyinen väri. Fi n e Ta s t i n g s Comte de Voguë Bourgogne Blanc 1998 89p (EA) Tuoksu on upea: erittäin runsas lähinnä samppanjaa muistuttava paahteinen ja makean hedelmäinen tuoksu. Runsas maku on pyöreä mutta hieman liian hapokas. Kuivattujen hedelmien aromeja ja vahaa. Maku ei yllä tuoksun viehkeyteen, mutta upea viiniharvinaisuus on silti kyseessä. Parhaimmillaan nyt mutta viini säilyy vielä muutamia vuosia.

Club Legends Tasting Aika: 19.3.2007 Järjestäjä: Pekka Nuikki Paikka: Helsinki Maistaja: Juha Lihtonen erittäin nuorekas ja jäntevä. Viini on vasta saavuttanut toisen elämänsä ja jäljellä on vielä useita. Viini tuntuu jopa kuolemattomalta. Dekantoitu 2 tuntia. Kesto lasissa 3 tuntia. Château Mouton-Rothschild 1945 (JL 99p.) (PN 99p.) Kirkas, tumma tiilenpunainen, keskisyvä väri. Tuoksu tarjoaa Moutonille tyypilliseen tapaan todella antavan tuoksukirjon, jossa päällimmäisenä mintun aromi. Taustalla kypsää mustaherukkaisuutta, seetriä, aavistus vegetaalisuutta ja itämaista mausteisuutta, bambunversoja ja inkivääriä sekä häivähdys maitosuklaata. Hieno kehittynyt ja rehevä mutta elegantti tuoksu on tyrmäävän hurmaava. Runsaan viskoosinen suutuntuma saa hienoa jäntevyyttä eloisan keskirunsaasta hapokkuudesta, pehmenneistä tanniineista ja soraisen mineraalisesta rakenteesta. Kypsä mustaherukkaisuus sulostuttaa taustalla, mintun, kahvin ja suklaisuuden dominoidessa makua. Jälkimaku on pitkä, rehevä ja mineraalinen. Upea, antava ja kehittynyt viini, joka on pehmennyt harmoniseksi kokonaisuudeksi. Viini kestää erinomaisesti vielä varastointia oletettavasti aina vuoteen 2020 asti, mutta on suunnattoman nautinnollinen juuri nyt. Dekantoitu 1 tunti. Kesto lasissa 3 tuntia. Samana päivänä Rémy Krugin juhlistaessa 40-vuotisen työuransa päättymistä Pariisissa, juhlistettiin Pekka Nuikin johdolla maailman legendaarisimpien viinien teistingiä Helsingissä. Maailman 100-pisteen legendaarisimmista viineistä koostuvaa iltaa oli todistamassa viisihenkinen arvovaltainen seurue. Tunnelma oli sanoin kuvailematon kun karahvi toisensa jälkeen kannettiin pöytään. Tilaisuutta kunnioitettiin Rémy Krugin viimeiseksi jääneellä vuosikerta Krugilla. Krugin jälkeen tarjoiltiin Prinsessa Dianan ja Prinssi Charlesin häihin pullotettu erikoismagnum Dom Pérignonia vuodelta 1961, joka oli korkitettu vasta 1981. Château Lafleur 1947 (JL 98p.) (PN 96p.) Hiukan utuinen keskirunsas tiilenpunainen väri. Todella intensiivisen marjainen tuoksu. Paljon tummia marjoja, kirsikoita ja karhunvatukoita muistuttaen nuorehkoa Baroloa. Tuoksu yllättää primääriaromeilla ja nuorekkuudellaan. Aromien alta paljastuu aavistus kukkeutta, mausteisuutta ja lihaisuutta. Maku on todella nuorekas. Runsas marjainen hapokkuus ja mineraalisuus luo pohjan viinin uskomattoman silkkiselle keskitäyteläiselle rakenteelle, jota kypsät, puuterimaiset ja edelleen napakat tanniinit täydentävät. Yhdessä ne muodostavat uskomattoman tekstuurin. Keskimaussa esiin nousee tumma marjaisuus, kirsikoita, mustaviinimarjoja ja karhunvatukkaa. Pitkä jälkimaku on erittäin intensiivinen ja mineraalinen saaden aikaan vielä pitkään suuta kostuttavan napakan suutuntuman. Kerrassaan nuorekas viini, joka ei tunnu vieläkään saavuttaneen toista elämäänsä. Viini hämmentää nuorekkuudellaan, ollen toisaalta aromeiltaan myös hieman yksiulotteinen vaikkakin uskomattoman konsentroitunut. Potentiaalia edelleen pitkään varastointiin ellei loputtomaan! Dekantoitu 1 tunti. Kesto lasissa 3 tuntia. Dom Pérignon 1961 Magnum 'Cuvée Diana and Charles' (JL 97p.) (PN 99p.) Kirkas, kellertävä väri. Runsaat pienikokoiset kuplat. Todella paahteinen tuoksu, jossa aluksi esiin nousee maitokahvin ja paahteiset aromit, myöhemmin paahdettavan raaka-kahvin vivahteita. Rapean hapokas maku ja hieno eloisa mousse suutuntumassa tekevät viinin olemuksesta erittäin ryhdikkään. Myöhään korkitetun viinin ominaispiirteet on helposti aistittavissa viinin leipämäisistä aromeista. Pitkässä hyvin intensiivisessä jälkimaussa korostuu paahdetun kahvin ohella hieno sitruksen aromi. Erittäin puhdaspiirteinen ja ryhdikäs viini, joka kestää varastointia vielä pitkään, arviolta vuoteen 2020 asti. Dekantoitu juuri ennen tarjoilua. Kesto lasissa 2 tuntia. DRC Romanée-Conti 1943 (JL 98p.) (PN 95p.) Kirkas, hailakan tiilenpunainen väri. Melko intensiivinen tuoksu on aluksi hieman sulkeutunut, mutta aukeaa lasissa hiljalleen. Kehittyneessä tuoksussa ei esiinny runsasta kompleksisuutta, mutta sitäkin enemmän syvyyttä - tummaa suklaata, maamaisuutta, hieman kukkeutta, aavistus parfyymisyyttä ja puuaromista pajua. Viini paljastaa todellisuuden suuruutensa sen uskomattoman elegantissa maussa. Rakenteeltaan kevyehkö maku on todella vivahteikas ja ryhdikäs. Runsaahkot hapot yhdessä mineraalisuuden kanssa korostavat viinin intensiivistä kirsikkaista hedelmäisyyttä ja mietoja tanniineja. Tanniinirakenne on pehmennyt ja sulautunut upeasti osaksi silkkistä suutuntumaa. Jälkimaku on erittäin konsentroitunut ja pitkä. Kokonaisuutena viini omaa hienon ryhdikkään suutuntuman ja elinvoimaisen intensiivisen rakenteen, joiden ansiosta viiniä voi edelleen varastoida huoletta aina vuoteen 2015 asti. Dekantoitu 15 minuuttia ennen nauttista. Kesto lasissa 1,5 tuntia. Château Cheval Blanc 1947 (JL 100p.) (PN 96p.) Kirkas, keskivoimakas, tiilenpunainen väri jossa aavistus oranssisuutta. Erittäin viettelevä, rehevä, intensiivinen ja syvä tuoksu, joka tarjoaa loputtoman kirjon aromivivahteita. Aromeina kypsää mustaviinimarjaisuutta, keitettyjä juureksia, puuaromeja, kukkeutta, viikunaa ja vivahde vegetaalisuutta. Viini kehittyy koko ajan lasissa tarjoten enemmän ja enemmän vivahteita. Runsas kypsän hedelmäinen ja rehevä suutuntuma saa viinin maistumaan jopa täyteläiseltä. Runsaat kypsät ja edelleen ryhdikkäät tanniinit luovat viinille upeat raamit, johon mineraalisuus tarjoaa herkullista vivahteikuutta. Kypsä hedelmäisyys ja korkeahko alkoholi täydentävät viinin raamikuutta aavistuksen makean tuntuisella suutuntumalla. Aromeissa voi aistia suklaata ja tummia marjoja. Viini on rakenteeltaan poikkeuksellisen suuri Bordeaux'ksi, mutta erittäin hienostunut ja tasapainoisen elegantti. Pitkä jälkimaku omaa vielä poikkeuksellisen ryhdikkään tanniinisen olemuksen, joka saa aikaan napakan nuorekkaan suutuntuman. Kaiken kaikkiaan rehevän antava viini, joka kehittyy vielä useita vuosia ellei vuosikymmeniä. Dekantoitu 1 tunti. Kesto lasissa 3 tuntia. Château Pétrus 1961 (JL 100p.) (PN 100p.) Kirkas, melko runsas, tiilenpunainen väri. Erittäin hienostunutta tuoksua leimaa hyvin monivivahteinen elegantti aromikkuus, joka vivahtaa vahvasti sikariin, setriin, tummaan suklaaseen, savuun, mustiin oliiveihin, mustaan tryffeliin ja teakiin. Hedelmäaromeissa aistittavat karhuvatukka ja mustaviinimarjat ovat jääneet hieman kehittyneessä tuoksussa jo taka-alalle. Viini hurmaa sen kolmivaiheisessa maussa, jossa on nostetta loputtomalta tuntuvaan jälkimakuun saakka. Suuhun kaadettaessa viini levittäytyy öljymäisesti kielelle kypsän hedelmäisyyden kera ja sekunnin murto-osassa sen eloisa hapokkuus nostaa viinin toiseen ulottuvuuteen, jota silkkisen rakenteen omaavat tanniinit upeasti säestävät. Hedelmäisyys on taka-alalla tummien marjojen aromeina. Happojen, tanniinien ja hedelmäisyyden upea harmonia on ajan saatossa integroitunut hienoksi silkkiseksi konsentroituneisuudeksi, jossa on loputtoman tuntuista elinvoimaisuutta joka välittyy viinin kliimaksiin nousevassa jälkimaussa. Viini on edelleen 120 F I N E Quinta do Loureiro Colheita Garrafeira Particular 1871 (JL 88p.) (PN 93p.) Samea, hailakka, kellertävän vihertävä väri. Intensiivinen ja antava tuoksu, jossa aistittavissa appelsiinia, kypsiä luumuja ja palanutta koivua. Makea, runsas öljyinen suutuntuma, jossa lempeät hapot. Runsas makean kypsä hedelmäisyys täydentyy hasselpähkinän ja suklaan aromeilla. Korkea alkoholi korostaa makeuden ohella mausteisuutta. Melko pitkässä makeassa keskiintensiivisessä jälkimaussa korostuu poltetun puun aromit. Jälkimaku ei ole niin makea kuin alkumaku. Viini kestää vielä varastointia joskaan ei enää parane. Dekantoitu 4 tuntia. Lasissa 3 tuntia.

Pikkuisen italialaisempi Uuden persoonallisen ja lämminhenkisen lifestyle Hotel Albertin ravintola ja viinibaari Trenta tarjoavat herkullisia italialaisia makukokemuksia boheemin Punavuoren sydämessä. Enotecan yli 100 viinin valikoima edustaa saapasmaan viininvalmistuksen nykyaikaa ja perinteitä. Vini Rossi Toscana Brunello di Montalcino 2001, Argiano, Toscana Peppoli Chianti Classico, Antinori, Toscana Ducale Chianti Classico Riserva, Ducale,Toscana Lodola Nuova, Ruffino,Toscana Modus,Ruffino,Toscana 5 Stelle Sfursat 2003, Nino Negri,Toscana Fontalloro 1998, IGT Toscana, Fattori di Felsina,Toscana Vino Nobile Antica Chiusina 1999, Fattoria del Cerro, Toscana Poggio Golo Merlot di Toscana 2000, Fattoria del Cerro, Toscana Nero al Tondo,Toscana Il Bosco Syrah 2003, d'Allessandro, Toscana Camartina 2001, Quarciabella, Toscana Piemonte Barolo 2001, Luigi Einaudi, Piemonte Barolo Gromis 2000, Gaja, Piemonte Barbera d'Alba, Fontana Fredda, Piemonte Barolo, Pio Cesare, Piemonte Barbaresco 1998, Cantine Gemma, Piemonte Barolo Giblin 1999, Cantine Gemma, Piemonte Il Baciale 2005, Braida di Giacomo, Piemonte Nej Langhe Rosso 2001, Icari, Piemonte PianoAlto, Barbera d'Asti Asti Doc, Vitivinicola Bava, Piemonte Stradivario Barbera d'Asti DOC, Vitivinicola Bava, Piemonte Barolo DOCG 'Contrabbasso' di Castiglione, Vitivinicola Bava, Piemonte Barolo DOCG 'Contrabbasso' Magnum, Vitivinicola Bava, Piemonte Arbest, Barbera d'Asti DOC Magnum, Vitivinicola Bava, Piemonte Olmera, Santo Stefano 2003, Veneto Stradivario,Barbera d'Asti DOC Magnum, Vitivinicola Bava, Piemonte Vaio Armaron 2000, Masi Veneto Amarone 2001, Allegrini, Veneto Amarone Valpolicella,Pasqua,Veneto Valpolicella Superiore Campotorbian "Ripasso" 2001, Provolo, Veneto Veneto Trenta avaa ovensa 1.8.2007. Benvenuti! Albertinkatu 30, 00120 Helsinki, puh. 020 1234 638 www.sokoshotels.fi

The new sunseeker 90 yacht. a whole new world to discover. Sunseeker Finland ­ Wihuri Oy Power Products Veneentekijäntie 7, 00210 Helsinki, Finland Puh: 09­4158 2707, Email: boats@wihuri.fi. Internet: www.powerproducts.wihuri.fi Tervetuloa tutustumaan Sunseeker mallistoon. Varaa aika henkilökohtaiseen esittelyyn. Sunseekerin ainutlaatuinen luxus venemallisto Superhawk 43:sta Super Yacht 140:een. 122 F I N E

www.sunseeker.com 123 F I N E Y A C H T S

124 F I N E

eppelt -kokoelma 125-vuotias sarja vuosikertaviinejä teksti: Andr ew Cail l ar d M W, kuvat: Pek k a Nuik k i Seppeltin 100 Year Old Para Liqueur Vintage Tawny on uskomaton viinikuriositeetti. Sillä on yhteys siirtomaa-ajan historiaan, ja se on arvokas osa Australian kansallisomaisuutta. Seppelt on varastoinut 475 litran tynnyreitä jo 125 vuoden ajan. Kokoelma on maailman pisin katkeamaton sarja vuosikertaviinejä. Näiden iättömien Para Liqueursien sanotaan pitävän sisällään ikuisen elämän salaisuuden. 125 A U S T R A L I A Fi n e C a i l l a r d

eppelt on ollut australialaisten väkevöityjen viinien kärkituottajia 150 vuoden ajan. Vuonna 1851 perustetusta Seppeltsfieldistä tuli keskeinen osa Barossan alueen alkutekijöissä olevaa viinituotantoa. Vehnäntuottaja ja lammasfarmari Joseph Seppelt oli koulutukseltaan kemisti. Hän näki paikallisten viininviljelijöiden vaikeudet viinintuotannossa ja aloitti osuuskuntatyylisen viinintuotannon Seppeltsfieldin meijerin tiloissa vuonna 1855. Benno Seppelt otti viinitilan hoitoonsa 21-vuotiaana johdattaen sen hurjaan kasvuun 1800-luvun loppupuolella. Vuoteen 1902 mennessä se vastasi jo kolmanneksesta koko alueen tuotannosta. Alkuperäiset painovoimaa hyödyntävät kivikellarit ­ jotka edustivat uusinta uutta vuonna 1888 ­ ovat edelleen käytössä. Tämä historiallinen viinikellari, perheen mausoleumi ja taatelipalmupuusto muistuttavat Benno Seppeltin eksentrisestä nerokkuudesta ja uraauurtavasta innostuksesta Australian viinibisneksen kehittämiseksi. S reserviviineillä. Yli kaksi kolmannesta viinistä, niin sanottu enkelten osuus, haihtuu ilmaan sadan vuoden kypsytysprosessin aikana. Pullotettavaksi jäävät vaivaiset 500 litraa. Tutkimukset ovat osoittaneet sekä sokerin tiivistyvän että hapokkuuden vakautuvan 50 vuoden jälkeen. Alkoholipitoisuus vaihtelee varastointiolosuhteiden mukaan. Seppeltin pääviinintekijä James Godfrey kertoo, että jo alkuaikojen viinintekijät olivat kiinnostuneita tyylin kehittämisestä kokeillen erilaisia kaavoja. Nyttemmin viineille on syntynyt oma rutiininomainen valmistusprosessinsa. Sadan vuoden kypsytyksen jälkeen vuosikertojen väliset erot ovat varsin hienovaraisia, ja ne johtuvat pääsääntöisesti sääolosuhteista. Sukupolvesta toiseen jatkunut katkeamaton ketju tekee Seppeltin satavuotiaan tawnyn erityisen hienoksi. Viinivaikuttaja James Halliday kommentoi The Australian -lehdessä: "Seppeltin pääviinintekijä James Godfrey on vastannut väkevien viinien tuotannosta vuodesta 1978 asti. Hänen aloittaessaan tuotteella oli jo sopivasti sadan vuoden historia ja kokemus takanaan, joista Godfrey voi ammentaa oppia. Ilman kokemusta olisi mahdotonta ymmärtää, kuinka tuo kirkkaanpunainen, kirsikan ja kirsikan kiven arominen viini voi muuttua mahongin väriseksi, raskaaksi ja vihlovan intensiiviseksi satavuotiaaksi viiniksi, joka täyttää suun joka kolkan." Kaksi kolmasosaa haihtuu ilmaan Seppelt 100 Year Old Para Liqueur Tawny on pääsääntöisesti sekoitus Grenachea ja Shirazia. Ensimmäisissä vuosikerroissa käytettiin myös Mataroa aliasta Mourvedrea. Rypäleet poimitaan Baumen mittarilla noin 15­16 asteessa, ja ne käytetään avoimissa kivisammioissa. Viini väkevöidään itse tislatulla brandylla, jonka jälkeen se laitetaan 475 litran tammitynnyreihin. Tynnyreihin syntynyt vaje korvataan ensimmäiset puoli vuosisataa 126 F I N E

Kuolemattomuutta maistamassa Tämä maistettu poikkeuksellisen harvinaislaatuinen Seppeltin Museum Reserve -kokoelma laskettiin markkinoille juhlistamaan viinin 25. vuosikertaa. Jokaisessa 25 pullossa vuosilta 1878-1903 on luku 10 ja viinit on yksittäispakattu aitoustodistuksen kera puulaatikoihin. Tämän kokoelman lisäksi on olemassa 25 miniatyyriä vuosikerroilta 1878­1903. Tämän moitteeton alkuperäiskokoelma on historiallisesti merkittävä. Kokoelman myyntituotto käytettiin Australian Punaisen Ristin kautta kuivuuden tuomien haittojen helpottamiseen. Andrew Caillard MW maistoi 25 vuosikertaa Seppeltin Para 100 Year Old Liqueur Tawnya. Aika näyttää tuliko hänestä kuolematon, ainakin itse teisting oli unohtumaton elämys. 127 A U S T R A L I A Fi n e C a i l l a r d

Viiniarviot: Andrew Caillard MW 1896 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 90p (AC) Syvä umbran värinen viini. Runsas joulukakun, melassin ja luumun tuoksu. Erittäin makea. Paljon lakritsan flavoreita. Karvaansuloinen tyyli, jonka maku vastaa tuoksua. Kuivahko suutuntuma on maukas ja sopivasti karvasarominen. 1903 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 91p (AC) Palaneen umbran väri. Aromaattinen kuivattujen aprikoosien, kukkien, lakritsan ja tumman suklaan tuoksu. Runsas ja pehmeä viini, jonka maussa on suklaata ja kahvia. Aavistus appelsiininkuoren makua. Pitkä ja karvas jälkimaku. 1895 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 91p (AC) Syvä umbran väri. Intensiivinen melassin ja tumman suklaan aromi, jossa on maan, aniksen ja lehtien vivahteita. Runsasmakuinen viini jonka maku vastaa tuoksua ja jonka tanniinit ovat notkeat. Lujaotteinen suutuntuma on yhtä aikaa karvas ja makea. Maku on erinomaisen pitkä. 1902 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 89p (AC) Umbran värinen. Vivahteikas ja paahteinen suklaan ja kahvin aromi jossa on hieman lakritsaa. Konsentroitunut viini jonka hienostunut suutuntuma on runsas. Jälkimaussa on palaneen aromeita ja suklaata. Erinomaisen pitkä jälkimaku. 1894 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 100p (AC) Lähes läpinäkymättömän musta lakritsan väri. Intensiivinen ja korostunut lakritsan, melassin ja aniksen tuoksu. Erittäin konsentroitunut maku, jossa on kerroksellisia suklaan ja poltetun sokerin aromeja. Alkoholi leikkaa viinin makeuden erittäin hienosti ja hapokkuus on tasapainossa ensisiemauksesta jälkimakuun. Pitkä karvaan ja makean yhdistelmä jälkimaussa. 1901 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 93p (AC) Keskisyvä väri. Varsin parfyyminen ja elegantti tuoksu jossa on hiilen ja kahvin aromeja sekä anista. Suutuntuma on varsin tiukka ja hapokkuus työntyy läpi. Runsaasti crème brûléen aromeja ja lämmittävä alkoholipitoisuus. Jälkimaku on pitkä ja mausteisen maukas. 1893 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 92p (AC) Syvä lakritsin punakultaan vivahtava väri. Siirappimainen ja suklainen tuoksu jossa on paljon lakritsan aromeja. Alkoholi tuo voimaa makuun. Pitkä jälkimaku. 1900 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 95 (AC) Syvä suklaanruskea väri. Palaneita ja metallimaisia aromeita sekä melassia. Runsasmakuinen ja viskoosi viini jossa on voimakkaita paahteisia ja palaneen kahvin aromeja. Hieno runsas suutuntuma ja erinomainen pituus. Karvaan makea jälkimaku. 1892 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 87p (AC) Syvä väri on sekoitus umbraa, mustaa ja oranssia. Tuoksu tarjoaa appelsiinin kuorta, melassia ja makeaa hedelmäisyyttä. Karvaista ja makeita makuja. Jäntevä rakenne joka kietoutuu runsaaseen melassinomaiseen hedelmäisyyteen. Jälkimaku on kuivahko mutta erinomaisen pitkä. 1899 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 89p (AC) Palaneen meripihkan väri. Parfyyminen ja makea luumun, rommin ja palaneen kahvin tuoksu. Hillitty katkeransuloinen kahvinen maku. Hienostuneen keimailevat tanniinit. Jälkimaku on maukas ja karvas. Näiden viinien joukossa tämä ei ole konsentroituneimpia. 1891 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 91p (AC) Keskisyvä umbran väri. Runsas ja tiivistynyt suklaan ja melassin aromi. Syvä ja kerroksellinen viini, jossa on suklaata, melassia ja kahvia sekä hieman lakritsaa. Pitkä ja samettinen jälkimaku. 1898 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 98p (AC) Syvä ruskea, lakritsiin vivahtava väri. Intensiivinen ja runsas palanut, suklaan ja aniksen aromi. Eteerinen aromimaailma. Ylenpalttisen kerroksellinen maku jossa on suklaata, lakritsaa ja anista. Alkoholi tuo maussa esiin aromeita. Äärettömän paksu ja takertuva suutuntuma, joka kestää suussa pitkään. 1890 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 93p (AC) Syvä meripihkan väri. Lakritsan, melassin ja suklaan täyttämässä tuoksussa on vaniljaa ja anista. Runsas maku koostuu suklaan ja lakritsan flavoreista ja palaneista makeista mauista. Ei hurjan voimakas mutta maun pituus on erinomainen. 1897 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 95p (AC) Syvä umbran väri, jossa on kullan ja oranssin vivahteita. Parfyyminen orvokin, kahvin, lehtien, aniksen ja lakritsin aromi. Tässä joukossa varautuneen oloinen viini. Makeita kahvin ja lakritsin flavoreita. Loppua kohden viini muuttuu massiivisen makeaksi ja pistäväksi. Erinomainen viini. 1889 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 88p (AC) Syvä palaneen umbran väri. Intensiivinen ja maukas pähkinän, lakritsan ja aniksen aromi. Alkoholi tulee esiin voimakkaasti. Lämmittävä olemus jatkuu myös maussa. Vivahteikkaita aniksen, lakritsan, tumman suklaan ja appelsiinin kuoren flavoreja. Suklaisen oloiset tanniinit. Jälkimaku on karvas mutta pitkä. 128 F I N E

Ruskea lakritsiin vivahtava väri. Intensiivinen melassin, suklaan, aniksen ja lehtien tuoksu. Runsas ja paksu viini jossa on maireita lakritsan ja melassin aromeita. Hapokkuus pistää esiin mutta maku on syvä ja pitkä. 1887 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 93p (AC) Tummanruskea väri. Parfyyminen orvokin, aniksen, lakritsan ja joulukakun tuoksu. Paksu ja erittäin vankkarakenteinen viini. Öljyinen ja notkea rakenne. Maussa on anista, luumua ja suklaata. Tanniinit ovat piukat ja alkoholi leikkaa esiin. Jälkimaku on ryhdikäs ja vähän tiukka mutta erinomaisen pitkä. 1886 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 97p (AC) Syvä punakultainen rusehtava väri. Palaneen kahvin aromeita, toffeeta, anista ja tummaa suklaata. Erittäin konsentroitunut, siirappimainen maku. Hienot samettiset tanniinit, kuivan ja karvaan oloinen jälkimaku. 1885 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 89p (AC) Ei niin viskoosi/öljymäinen kuin aiemmat kaksi vuosikertaa. Syvä rusehtava umbran väri. Intensiivinen aniksen, melassin ja tumman suklaan aromi. Paahdettua kahvia, luumua ja suklaata. Polttavan korkea alkoholipitoisuus. Jäntevä katkeransuloinen jälkimaku. 1884 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 100p (AC) Jämäkkä öljymäinen olemus. Läpinäkymättömän syvä ruskea väri. Siirappinen palaneen kahvin, melassin, kuivattujen aprikoosien ja lakritsin tuoksu. Näistä viineistä kaikista paksuin. Mairea ja dekadentti siirapin maku joka päättyy karvauteen. Ainutlaatuisen hieno. 1880 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 96p (AC) Läpinäkymättömän syvä väri. Intensiivinen lakritsan, paahdetun kahvin ja mokan aromimaailma jossa on lehtimäisiä nyansseja. Hyvä konsentroitunut maku, jossa on tumman suklaan flavoreja. Hienostuneet tanniinit ja runsas viskositeetti. Raikashappoinen viini päättyy lakritsin ja suklaan jälkimakuun. 1883 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 94p (AC) Läpinäkymättömän syvä ruskea väri. Tuoksussa on jauhettua kahvia ja aavistus anista. Runsaassa maussa on kahvia ja mokkaa ja korkea konsentraatio. Pitkä ja makea jälkimaku. Ihastuttava viini. 1879 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 94p (AC) Palaneen umbran väri. Intensiivinen luumun, kuivattujen aprikoosien ja lakritsin tuoksu. Runsas aprikoosin ja luumun maku sekä pitkäkestoinen hapokkuus ja leikkaava alkoholi. Palaneen arominen jäntevä jälkimaku. 1882 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 97p (AC) Läpinäkymättömän syvä mustanpuhuva punakultainen väri. Paahdetun kahvin, hiilen ja tumman suklaan aromeja. Mairea ja paksu viini, melkein kuin vuosikerta 1884. Runsas tumman suklaan ja appelsiininkuoren aromi. Hapokkuus on korkea ja samoin alkoholi. Todellinen kuriositeetti. 1878 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 93p (AC) Syvä palaneen umbran väri. Tiivis kahvin, siirapin ja tumman suklaan tuoksu. Konsentroituneessa maussa on kahvin flavoreja. Erittäin karvas, aavistuksen maamainen maku on tasapainoinen ja makeiden hedelmien täydentämä. Pitkä maku. Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 87p (AC) Koko joukon vaalein väri. Keskisyvä punakultainen väri. Vivahteikas viini, jossa on kuivattuja aprikooseja ja palaneen aromeja. Tässä seurassa niukka ja kevyehkö viini! Kahvin ja mokan flavoreita ja katkeransuloisia makuja. Kiitettävä maun pituus. 129 A U S T R A L I A Fi n e C a i l l a r d 1888 Seppelt Para 100 Year Old Liqueur Vintage Tawny 91p (AC)

The Panerai Classic Yachts Challenge is organized by C.I.M. the International Committee of the Mediterranean. INSPIRED BY THE PAST, BUILT FOR THE FUTURE. There are yachts whose style and innate class have made history. They sailed the oceans and crossed centuries, fascinating us all. Today, thanks to the Panerai Classic Yachts Challenge, history lives on. FLYBACK REGATTA: steel case 44 mm Ø, automatic mechanical movement, Panerai OP XIX calibre, Flyback chronograph with 2 counters, 42 hour power reserve, COSC certified, adjustable buckle. www.panerai.com Tel. +31.20.524.67.70 130 F I N E

S ain kesän kynnyksellä käteeni kutsun, joka toivotti tervetulleeksi tutustumaan Bols-liköörien molekyylidrinkkien esittelyyn. Vain kuukautta aiemmin olin saanut kuulla, että maailman parhaaksi ravintolaksi oli valittu jälleen kerran molekyyligastronomian luoja espanjalainen elBulli. Molekyylikonsepti tuntuu olevan ykkösjuttu maailmalla. Kiinnostus tähän tieteeseen perustuvaan konseptiin on maailmalla tavoitellumpaa kuin koskaan. Konsepti perustuu innovaatioihin, jossa raaka-aineet puretaan atomeiksi ja saatetaan uusiin ennennäkemättömiin muotoihin ja koostumuksiin pääosin konsentroimalla. Kun toistaiseksi ravintolamaailman keittiöihin rajoittunut suuntaus näyttää nyt siirtyneen drinkkimaailman puolelle, herää kysymys onko viinien maailmassa havaittavissa samaa trendiä? Miten viinit istuvat molekyyligastronomiaan? Voiko viinien saralla tuottaa myös molekyylielämyksiä? Molekyylielämyksiä viinin kera ­ ja ilman Viini, jos mikä on molekyylielämys. Rypäleet ovat raaka-aineita, jotka tuottajat ovat jalostaneet uskomattomaan muotoon ­ nesteeksi jossa on aistittavissa rypäleen aromit ja maku. Ero viinien, ravintolaruokien ja drinkkien tuotannon osalta on olennainen. Ravintolaruoat ja drinkit jalostetaan raakaaineista niiden tuotanto-alueen ulkopuolella loppukuluttajan silmien alla. Viinit puolestaan ovat tuottajien valmiiksi jalostamia taidonnäytteitä. Siinä missä molekyyligastronomia tutkii uusia mahdollisuuksia muokata ruokien makuja ja rakennetta, tekevät tuottajat vastaavaa työtä tarhoilla ja tuotantotiloissaan. Perinteisille tuottajille, joiden rypäleet kasvavat ainutlaatuisissa terroireissa klassisilla alueilla, ei ole ollut tarvetta muokata raaka-ainetta vaan välittää se mahdollisimman puhdaspiirteisenä viininä kuluttajien laseihin. Uuden maailman uutettujen ja konsentroituneiden viinien suosion kasvaessa Euroopan klassisilla terroir-alueilla on syntynyt tarve vastata kilpailuun. Uusi teknologia ja uudet tekniikat ovat mahdollistaneet sen tavalla, joka on synnyttänyt viinimaailmaan viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana lukuisia "elBulli-viinejä". Näistä esimerkkejä ovat modernien espanjalaisten huipputuottajien lippulaivaviinit ­ Rodan Cirsion, Peter Sisseckin Pingus, Finca Sandovalin TNS, Carlos Falcon Vino de Pagot ja Palacioksen L'Ermita. Bordeaux'sta, klassismin huipulta, voidaan nostaa esiin Château Valandraud ja Château Pavie, joista jälkimmäisestä on vastannut viinimaailman Ferran Adrià, enologikonsultti Michel Rolland. Hän on vastannut yli sadan viinitilan viinien jalostamisesta. Viinimaailma on siis mitä suurimmassa määrin molekyylielämysbisneksessä mukana. Se miten viini istuu molekyyligastronomiaan, on toinen juttu ja kyseenalaistettu jopa Ferran Adriàn puolesta. On perin oudoksuttavaa kuulla maailman arvostetuimman keittiömestarin keskittyvän luomaan ruoasta ainutlaatuisia innovaatioita ja toteavan ettei viineille ole siinä kontekstissa tilaa. Toisaalta tilanne on uuden aallon superkonsentroituneissa viineissä päinvastainen. Loppuun saakka viimeisteltyinä, ne eivät tunnu istuvan ruokien seuraan vaan loistavat suuruudellaan lähinnä viiniteistingeissä. Kuitenkin moni näistä viineistä löytyy todennäköisesti elBullin yli 1600 viiniä kattavalta listalta. Ironista on, että jokainen viinintuottaja unelmoi pääsystä tuolle maailman pisimmälle "seinäruusulistalle". Ravintolan liikeidean kannalta se on toisarvoista, ja suurella todennäköisyydellä viini kokee siten melkoista vääryyttä Ferran Adriàn arvaamattomien makujen seurassa. teksti: Juha Lihtonen Ihmettelenkin, miten maailmalla voi samanaikaisesti olla kasvussa viinitrendi, joka kulkee tämän hetken johtavan ravintolakeittiötrendin kanssa samansuuntaisesti, mutta siitä erillään. Kilpailu ravintola-asiakkaista on kovaa, ja se pakottaa äärimmäisyyksiin. Siitä molekyylikeittiöt ovat loistava osoitus. Silti väitän, että palveluita käyttävät toivovat saavansa ravintolassa asioidessaan kokonaisvaltaisen elämyksen, mihin liittyy maukas ruoka ja sitä täydentävä viinin sekä sokerina pohjalla välittävä palvelu. Pyhiinvaelluskohteeksi muodostuneella elBullilla ja sen omistajilla Ferran Adriàlla ja Juli Solerilla tuskin on ongelmia pienen ravintolansa täyttämisessä, vaikka he jättävät käyttämättä viinin roolin osana ainutlaatuista aistielämystä. Sen sijaan molekyylikeittiöiden yleistyessä niiden tarjoaman ainutlaatuisen ruoan viehätys alkaa jossakin kohdin hiipua. Viimeistään silloin luulisi olevan aika raottaa ovea viinin ja ruoan ennennäkemättömään innovatiiviseen yhdistämiseen. Silloin mahtailevat superkonsentroituneet viinit voivat ehkä löytää paikkansa molekyyligastronomiasta. 131 L I H T O N E N Fi n e Tah t i n g sn Li s one

132 F I N E

Perrier-Jouët Samppanjaa ja liljoja Belle Epoque teksti: Es si Avel l an M W kuvat: Pek k a Nuik k i V uonna 1902 Émile Gallé maalaa verstaassaan neljättä valkoisin liljoin koristeltua pulloa. Sielunsa silmin hän näkee sen juhlien ihasteltuna keskipis- teenä. Tuskin hän kuitenkaan uskoi pullojen päätyvän vuosikymmeniksi pölyttymään Perrier-Jouët'n samppanjatalon kellariin. Mutta näkikö hän mielessään jo silloin, miten niistä syntyisivät maailman kauneimmat viinipakkaukset, jotka toimisivat aikamatkana Belle Epoqueen. Vuonna 1969 lanseeratusta, Gallén pulloon puetusta Belle Epoque -prestiisisamppanjasta, on kasvanut Perrier-Jouët'n tavaramerkki. Lukuisten omistajavaihdosten jälkeen on herännyt kysymys onko kyseessä enää pelkkä onnistuneeseen pakkaukseen verhoiltu teollinen tuote. Onko kauniiden liljojen syleilyyn kietoutuva Belle Epoque -samppanja edelleen aito ylistys maailman kauneimmalle aikakaudelle? 133 C H A M P A G N E Fi n e C h a m p a g n e

Perrier-Jouët Samppanjaa ja liljoja Belle Epoque ullessaan vuonna 1969 markkinoille PerrierJouët'n Belle Epoque täydensi nousussa olevaa luksussamppanjoiden kategoriaa. Samalla se aloitti uuden aikakauden viinien markkinoinnissa, sillä pullon koristamista näyttävällä kukkamotiivilla pidettiin tuolloin laajalti harhaoppisuutena, kerettiläisyytenä. Aikakauden harvat luksussekoitukset saivat innoituksensa historiasta, lähinnä Dom Pérignonin aikakaudesta. Vierailimme Perrier-Jouët'lla tarkistamassa, onko kyseessä vain markkinointikeino vai todellinen "kauniin aikakauden" ylistys. Euroopan historiassa aika 1800-luvun loppupuolelta ensimmäiseen maailmansotaan tunnetaan nimellä Belle Epoque. Tänä rauhan aikakautena uudet teknologiat kohensivat ihmisten elinoloja ja taide omaksui uusia moderneja muotoja. Art Nouveau oli ajan henki. Kauniina, huolettomana ja eriskummallisena tunnettu jakso oli myös samppanjan kulta-aikaa. Kulutus kasvoi kotimaassa ja samppanjasta tuli juhlan symboli ympäri maailmaa. Perrier-Jouët'lle 1800-luvun loppupuoli oli mahtavan kasvuna aikaa. Henri Gallicen johdossa vuosien 1880 ja 1888 välillä myynti nousi miljoonasta pullosta 1,3 miljoonaan pulloon. Gallice kirjoitti vuonna 1888 ylpeänä australialaiselle kauppiaalle, ettei hänen yrityksensä ollut koskaan käyttänyt penniäkään mainontaan. Hänen käsityksensä mukaisesti viinin korkea laatu oli paras mainos, eikä siitä koskaan tingitty. Tiukkeneva kilpailu ja heikkenevä myynti pakottivat Gallicen kuitenkin pian muuttamaan mieltä. Henri Gallice alkoi kiinnittää huomiota samppanjoidensa pakkauksiin. Vuonna 1902 hän lähestyi Emile Galléa, johtavaa lasitaiteilijaa ja yhtä Art Nouveau -liikkeen alkuunpanijoista. Gallice antoi tälle toimeksi suunnitella huippusamppanjansa pakkauksen. Gallé loi Perrier-Jouët'lle neljä Art Deco -tyylistä käsinmaalattua kukkakuvioitua magnumpulloa. Maalaukset olivat kunnianosoitus Chardonnay-rypäleelle, jonka runsaasta käytöstä talo oli tunnettu. Käytännön ongelmat estivät kuitenkin tuotteen pääsyn markkinoille. Pullojen valmistus olisi ollut pelkkää käsityötä ja lisähinta liikaa muille paitsi Perrier-Jouët'n varakkaimmille asiakkaille. Lisäksi samppanjamarkkinat olivat ajautumassa kriisiin. Gallice määräsi pullot sivuun odottamaan parempia aikoja. Kesti kuusikymmentä vuotta ennen kuin aika koitti, ja unohtuneet pullot löytyivät talon kellareista. T Käsityöläisestä aateliin Verrattuna muihin ennen Napoleonin aikakauden loppua perustettuihin dynastioihin Perrier-Jouët'n juuret olivat vaatimattomat. Ruinart'n ja Clicquot'n perheet olivat vauraita kauppiaita, ja Moët'n suku kuului alueen aatelistoon. Perrierin perheen tausta oli käsityöläissäädyssä, ja suvun sosiaalinen status alkoi nousta vasta 1700-luvulla. Pierre Nicolas-Marie Perrier perusti samppanjatalon vuonna 1811. Perrier-nimen yleisyyden vuoksi hän lisäsi sen loppuun vaimonsa tyttönimen Jouët. Charles Perrierin johdolla seuraava sukupolvi loi pohjan talon menestykselle ja maineelle niin Euroopan hoveissa kuin Englannin markkinoillakin. Charles, Pierre Nicolas'n pojista nuorin oli ainoa, joka osoitti kiinnostusta isänsä yritystä kohtaan. Koska englanninkielen taito oli samppanjakauppiaalle välttämätön, Charles lähetettiin Lontooseen opiskelemaan vuonna 1934. Nuorukainen oli positiivinen, energinen ja eloisa ja hänellä oli kaikki ne ominaisuudet, joita huippuviinien kaupassa tarvittiin. Charles ilmoitti olevansa valmis palaamaan takaisin Champagneen vuonna 1935 tuliaisinaan "rajaton energia isänsä liiketoiminnan edistämiseksi". Viiniliike vaurastui ja Perrier-Jouët'sta tuli varteenotettava kilpailija Moët'lle ja Ruinart'lle. Vahvat siteet Englantiin vahvistuivat entisestään, ja vuonna 1847 tuotannosta 75 prosenttia päätyi brittien pöytiin. Suosiota Englannissa selitti myös se, että Perrier-Jouët oli kuivan samppanjan edelläkävijöitä. Vuosikerran puolesta Sen lisäksi että Perrier-Jouët oli arvostetuimpia ja halutuimpia kuivia samppanjoita, se oli myös edistyksellisten tuotekehityksen tulos. Vuosikertasamppanjatyylin syntyessä Perrier-Jouët oli ensimmäinen, joka painatti vuosiluvun korkkiin vuonna 1858. Seuraavan vuosikymmenen loppupuolella samppanjatalo kirjasi vuosikerran ensimmäisenä myös etikettiin. Näistä ajoista lähtien samppanjatuotanto on jakautunut selvästi kahtia vuosikerrattomiin vakiosamppanjoihin ja huomattavasti kalliimpiin vuosikertasamppanjoihin. 134 F I N E

C H A M P A G N E 135 Fi n e C h a m p a g n e

Suvulta suuryritykselle Henri Gallicen kuoleman jälkeen talon omistus jakautui aina vain useammille sukulaisille. He eivät olleet kiinnostuneet liiketoiminnan jatkamisesta. Tasaisen vaatimatonta liikevaihtoa ja tulosta tekevää Perrier-Jouët'a pidettiin jäädytettynä omaisuutena, joten ei ollut odottamatonta että yritys päätyi myyntiin. Champagne Mumm osti Perrier-Jouët'n tarhoineen vuonna 1959, ja jo seuraavana vuonna molemmat päätyivät kanadalaisen Seagramin omistukseen. Seagram oli kuitenkin onnenpotku Perrier-Jouët'lle, joka kaipasi pikaisia investointeja. Tuotantolaitteisto modernisoitiin ja esimerkiksi tammitynnyrit korvattiin terästankeilla. Talon onnistui kartuttaa tuotantovolyymiaan, kasvattaa portfoliotaan ja ennen kaikkea saada käyttöönsä Seagramin kansainväliset jakelukanavat. Émile Gallén liljat Eräs Seagram-kaupan mahdollistamista tuoteinnovaatioista oli Belle Epoque -luksussamppanja. Vuonna 1964 kellarimestari André Bavaret näytti myynti- ja markkinointijohtaja Pierre Ernstille kellarin perukoilla 60 vuotta lojuneet neljä käsinmaalattua magnumpulloa. Pala Perrier-Jouët'n loistokasta historiaa näyttäytyi näiden pullojen kautta ja liljakuvioitu pullo muistutti vielä talon kukkean elegantista Chardonnay-voittoisesta tyylistä. Pierre Ernst lähti vetämään projektia Émile Gallén pullojen saattamiseksi tuotantoon. Lasimestarin aikakauden emalointitekniikat olivat jo unohtuneet, ja piti löytää käsityöläinen, joka pystyisi tekemään työn mahdollisuuksien rajoissa olevaan hintaan. Kuukausien kiivaan etsinnän jälkeen Argenteuil'sta löytyi perheyritys, jonka käsissä Belle Epoque -pullojen tuotanto siitä asti on ollut. Michel Budin ja André Baveret lähtivät kehittämään ainutlaatuisen kauniille pullolle arvonmukaista sisältöä. Loisteliaat omat tarhat Grand Cru -kylissä Côte de Blanc´ssa toimivat sekoituksen lähtökohtana. Ensimmäisissä vuosikerroissa oli nykyistä enemmän Cramant'n kylän Chardonnay'ta, ja ensi alkuun viiniä valmistettiin vain 5 000 pulloa. Vuonna 1891 perustettu Pariisin legendaarinen Maxim's -ravintola oli toiminut Belle Epoque -ajan samppanjapalatsina. Perrier-Jouët herätti Belle Epoquen uudelleen henkiin antamalla luksussamppanjansa yksinoikeuden Maxim'sille kahdeksi vuodeksi. Emaloidun kukkakuvioisen pullon välitöntä suosiota kuvastivat hyvin ne lukuisat asiakkaat, jotka pyysivät saada viedä kotiin nauttimansa tyhjän Belle Epoque -pullon. Näistä vuosista Belle-Epoquen tuotanto on kasvanut kasvamistaan Vuonna 1976 syntyi Belle Epoque Rosé. Erinomainen Chardonnay vuosikerta 1993 inspiroi kellarimestari Hervé Deschamps'n valmistamaan myös pienen määrän Blanc de Blancs'ia: - Tuotanto on varsin pientä vastaten noin yhtä prosenttia koko Belle Epoquen tuotannosta. Rypäleet tulevat pääsääntöisesti yhdeltä huippupalstaltamme Cramant'sta. Roséen osuus on noin kahdeksan prosenttia ja sitä on tarkoitus vielä kasvattaa. Huolimatta kasvaneista tuotantovolyymeista Belle Epoque -pullojen valmistus on edelleen hyvin kallista sillä esimerkiksi korkea kosteusprosentti ja pullojen pinoaminen päällekkäin ovat kultaukselle haasteellista. Yksikköhinta pelkälle pullolle on noin 10 euroa! Hervé Deschamps Haasteiden aika Charles Perrier alkoi kouluttaa veljenpoikaansa Henri Gallicea yrityksen johtoon kuusi vuotta ennen kuolemaansa vuonna 1878. Henri oli tuolloin vasta 19-vuotias, ja Charles Perrier otti riskin koska poika oli älykäs, yritteliäs ja ahkera. Gallicen uran alku oli kulta-aikaa, mutta vuodesta 1890 myynti alkoi tippua merkittävästi. Henri Gallice ei onnistunut avaamaan uusia markkinoita Perrier-Jouët'lle, ja Englannin markkinoilla kilpailu koveni vuosi vuodelta. Jo 1890-luvulla brittikauppiaat halusivat edullista samppanjaa omalla tuotemerkillään heikentäen laadukkaiden brändien menekkiä. Sama ilmiö, joka on uusiutunut sata vuotta myöhemmin! Ranskassa Perrier-Jouët'n menekki oli vähäistä, vaikka kulutus yleisesti oli kasvussa. Gallice ei päättänyt yrittää markkinoiden valtaamista kotimaassa, koska Perrier-Jouët oli kuuluisa nimenomaan kuivista samppanjoistaan. Ne eivät olleet ranskalaisten makuun vielä siinä vaiheessa. Vuosisadan loppu ja uuden alku aiheuttivat vielä kaksi uutta päänvaivaa Gallicelle. Phylloxera-viinikirva tuhosi viljelyksiä hurrikaanin tavoin, ja samppanjana myydyt väärennetyt viinit vääristivät kilpailua. Henri Gallicen aika päättyi ensimmäiseen maailmansotaan, jonka jäljiltä koko Champagnen maakunta oli pitkään polvillaan. 136 F I N E

Mies ja resepti Kellarimestari on samppanjanvalmistuksen avainhenkilö. Lukuisien kylien, tarhojen ja lajikkeiden sekoittaminen vaatii tarkkoja aisteja ja vuosikausien kokemuksen. Luksussekoitusten kellarointiaika on usein yli viisi vuotta, joten vasta puolen vuosikymmenen jälkeen mestari pääsee ihailemaan sekoituksiaan niiden lopullisessa muodossaan. Hervé Deschamps, Perrier-Jouët'n kellarimestari, on työskennellyt yrityksessä 23 vuotta toimien edellisten kahden pääviinintekijän alaisuudessa. Vuodesta 1993 päävastuu tuotannosta on ollut Deschamps'n: - Belle Epoque -samppanjassa tavoittelemme aikakauden tyyliä: hienostuneisuutta, kukkaisuutta ja runsasta hedelmäisyyttä. Puolet sekoituksesta on Chardonnayta, 45 prosenttia Pinot Noiria ja viisi prosenttia Pinot Meunieria. 60 prosenttia rypäleistä tulee omilta tarhoiltamme, ja pidämme Cramant'n ja Avizen Chardonnay-rypäleiden määrän mahdollisimman korkeana. Muiden Grande Marque´ien tavoin Perrier-Jouët käyttää puristetusta mehusta pääsääntöisesti vain parhaan Cuvée-osan. Viini käy lämpötilakontrolloidusti 18 Celsius-asteessa viljeltyjen hiivojen avulla. Kaikki PerrierJouët'n samppanjat käyvät läpi sataprosenttisen maitohappokäymisen. Descamps kertoo tuotantoprosessista: - Lisäämme Belle Epoque -viineihin sokeria uudelleen korkitusvaiheessa noin 8­8,5 grammaa, joten se on tyyliltään varsin kuiva. Dosage vaihtelee vuosikerroittain hieman, sillä jo puolen gramman sokerilisäys voi tehdä viinistä aivan erilaisen. Sylistä toiseen Seagram-omistuksen kautta Perrier-Jouët nosti suosiotaan nopeasti erityisesti Amerikan markkinoilla. Belle Epoque -samppanja nimettiin Atlantin toisella puolella Fleur de Champagneksi ja talosta tuli jopa kolmanneksi suosituin samppanjamerkki Yhdysvalloissa. Seagram omistus jakui 29 vuotta joidenka aikana talon volyymit kasvoivat ja laatu koheni. Amerikkalainen yksityisten sijoittajien ryhmä osti talon Seagramilta vuonna 1999. Sijoittajat saattoivat kuitenkin arvostaa rahaa enemmän kuin samppanjaa, sillä Perrier-Jouët ja Mumm myytiin vuonna 2005 erittäin voitokkaasti Allied Domecqille. Toinen monikansallinen yritys Pernod Ricard osti Allid Domecqin vuonna 2006 saaden samppanjatalot omistukseensa. Toivottavasti Perrier-Jouët on löytänyt pitkäaikaisen ja tämän historiallisen samppanjatalon kehittämisestä kiinnostuneen omistajan Pernod Ricardista. Maison Belle Epoque Perrier-Jouët avasi vuonna 1990 Épernayn samppanjapääkadulla Avenue de Champagnella Belle Epoque -aikakauden tyyliä ja taidetta esittelevän museon. Maison Belle Epoquessa on esillä yli sata aikakauden tunnettujen taiteilijoiden teoksia. Laajuudessaan se on ainutlaatuinen kokoelma maailmassa. Maison Belle Epoquessa järjestetään illallisia ja samppanjatalon vieraiden on mahdollista yöpyä Art Deco -näyttelyn keskellä. Samppanjatalot lanseerasivat vuosituhannen vaihteeksi erilaisia juhlapulloja, ja Perrier-Jouët valmisti vuosikerrasta 1995 5 000 magnumia Belle Epoque Reservea. Pullojen liljakuviot oli valmistettu kullasta ja platinasta. Nämä keräilyharvinaisuudet olivat erittäin hintavia, mutta pullon hintaan sisältyi yöpyminen ja luksusillallinen Maison Belle Epoquessa. On ihailtavaa miten luontevan, kauniin ja ainutlaatuisen historian ja persoonallisuuden Perrier-Jouët on saanut Belle Epoque -aikakaudesta ja Emile Gallén taideteoksesta. Kaikessa erikoisuudessaan Belle Epoque -samppanjapullo on edelleen maailman kaikkien aikojen kauneimpia viinipakkauksia. Sillä on ollut myös muita vaikutuksia, sillä muun muassa Georges Renoy on aikoinaan kirjoittanut Belle Epoque -samppanjan toimineen tärkeänä inspiraationa kaikille uuden ajan viinipakkauksille ja etiketeille. Tulevaisuudessa Belle Epoque joutuu vastaamaan samaan haasteeseen hinnan ja määrän suhteen kuin muidenkin samppanjatalojen luksussekoitukset. Pystyykö se vastustamaan kiusausta olla lisäämättä volyymeja tänä samppanjabuumin aikana? Toivottavasti Perrier-Jouët'lla pidetään mielessä Henri Gallicen opit viinin tinkimättömän korkeasta laadusta tuotteen parhaana mainoksena. Autolyysin salat Samppanjalle ominaiset leipämäiset ja paahteiset aromit syntyvät niin sanotun autolyysin aikana kun viini on kontaktissa hajoavan hiivasakan kanssa. Hervé Deschamps erikoistui juuri autolyysiin opiskeluaikoinaan Dijonissa, joten meille tarjoutui oiva tilaisuus tutustua prosessiin: - Hiivasolut ovat pullossa noin kaksi kuukautta elossa ja niiden hajoaminen alkaa kun kaikki sokeri on käynyt loppuun. Autolyysi käynnistyy välittömästi pienemmistä proteiineista ja muista molekyyleistä. Lyhyt aika hiivasakan päällä antaa tuoreen leivän ja hiivan aromeja. Viini on jatkuvassa muutoksessa mutta varsinainen autolyysi, joka pilkkoo loputkin lipidit, aminohapot ja suurikokoiset proteiinit, alkaa vasta 18 kuukauden tietämillä. Tarvittava aika riippuu hiivojen laadusta ja lämpötilasta. Syntyy hyvin moniulotteisia ja kerroksellisia aromeja. Siksi minimikypsytysaika 15 kuukautta on Champagnessa liian lyhyt. Pidämme perusviinitkin vähintään kolme vuotta sakan päällä. Hervé Deschamps painottaa, että samppanjan kemiallisesta koostumuksesta johtuen autolyysista syntyvät aromit ovat uniikkeja Champagnen viineille. Alueen viinien tyyliä ei siksi voida kopioida missään muualla maailmassa. - Kypsytämme Belle Epoqueita kellarissa sakan päällä 6 vuotta, joten saamme täyden hyödyn autolyysista. Uudelleen korkituksen jälkeen säilytämme pulloja kellarissa vielä pari kuukautta, jotta pulloihin lisätty sokeripitoinen viini ehtii tasoittua osaksi kokonaisuutta. 137 C H A M P A G N E Fi n e C h a m p a g n e

Perrier-Jouët Belle Epoque Rosé 1999 88 p (EA, maistettu kahdesti, viimeksi 3/07) Vaalean hennon kirsikanpunainen väri. Tuoksu on mieto, pehmeän toffeemainen. Maku on huomattavan kirpeä ja jopa aavistus tanniineja on aistittavissa. Tuoksun lempeys ja maun karvaus eivät toimi yhdessä. Kuplat käyttäytyvät myös aavistuksen aggressiivisesti suussa. Rosélta kaivattava viehkeys on ainakin toistaiseksi kadoksissa. Perrier-Jouët Belle Epoque Blanc de Blancs 1999 87 p (EA 12/06) Hyvin chablismainen, olkinen ja ruutinen tuoksu. Tiukan mineraalinen Chardonnay, joka on vielä lähes juomakelvoton nuoren ikänsä takia. Lupaus mielenkiintoisesta tulevaisuudesta on kuitenkin aistittavissa: elegantti rakenne ja pitkä tiukka ja tiivis maku. Perrier-Jouët Belle Epoque 1998 87 p (EA, Maistettu kahdesti, viimeksi 12/06) Pehmeä toffeen ja kahvin täyttämä aromimaailma. Maun onttous on pettymys viehkeän ja lupaavan tuoksun jälkeen. Happorakenne pettää ja kuohu on runsas ja vaahtoava suussa. Hyötyy kypsytyksestä, mutta aineksia huippuviiniin tässä ei ole. Perrier-Jouët Belle Epoque 1996 92 p (EA 12/05) Vaalea, nuorekkaan heleänkeltainen väri. Kermaisen kehittynyt ja tyylikkään paahteinen tuoksu. Perinteisen tyylinen klassikkoainesta oleva samppanja. Maussa on voita ja savuisuutta sekä kirpeää sitruunaisuutta. Tiivis hedelmäisyys ja erinomaisen tyylikäs happorakenne ja mousse. Viini alkaa olla nautittavissa, mutta ihanteellinen nautintaikä sillä on edessään vasta vuosikymmenen kuluttua. Perrier-Jouët Belle Epoque 1990 92 p (EA 11/04) Hedelmäinen, runsas makean briossimainen ja omenainen tuoksu. Kermainen ja elegantti suutuntuma, jossa hapokkuus ei korostu. Alta paljastuu mineraalinen ja ryhdittävä rakenne. Varsin helposti lähestyttävä, hienostunut samppanja joka alkaa olla parhaassa nautintaiässä. Perrier-Jouët Belle Epoque 1985 94 p (EA 5/2005) Kehittynyt syvä keltainen väri. Tuoksu on tyylikäs, paahtoleivän, kermaisuuden sekä kypsän hedelmäisyyden sävyttämä. Erittäin harmoninen pyöreän runsas suutuntuma. Pitkä maku ja hienostunut mousse. Upea viini erinomaisessa nautintaiässä. Perrier-Jouët Belle Epoque 1983 92 p (EA, maistettu kahdesti, viimeksi 3/2007) Magnum-pullosta 10/06 maistettu viini oli huomattavasti nuorekkaammassa kunnossa kuin jälkimmäinen maaliskuussa koettu viini. Kehittynyt kullankeltainen väri. Tuoksu on runsas, kevyen paahteinen ja kuivattujen hedelmien aromien täyttämä. Maku on leveä suussa pehmeiden kuplien ollessa hyvin integroituneet. Raikas hapokkuus ja pitkä suutuntuma. Magnum-kokemuksen perusteella erinomaisessa nautintaiässä oleva viini. 138 F I N E

139 C H A M P A G N E

Kuningas Lohi opettaa nöyryyttä teksti/kuvat: Ju ha Jormanaine n A tlantin lohi on maaginen kala. Se saa raavaan miehen soutamaan kätensä rakoille, kestämään piinaavia hyttysiä ja mäkäröitä, jaksamaan muutaman tunnin yöunella vuorokaudessa, kahlaamaan jääkylmissä virroissa, sietämään vilua, kylmää sekä alkeellista majoitusta. Se vie miehen mukanaan pohjoisen lohijoille vuosi toisensa jälkeen ­ lohenkalastus on huumeista vahvinta. 140 F I N E

Lohi on ankara, mutta tasapuolinen opettaja. Lohi ei katso heiluttaako vapaa varastomies vai valtioneuvos. Voit upottaa kalastusvälineisiin ja vieheisiin tuhansia euroja, voit palkata parhaat oppaat, kalastaa maailman parhailla lohijoilla. Kuitenkin viime kädessä lohi päättää, iskeekö se tarjottuun vieheeseen vai ei. 141 K u n i n g a s l o h i Fi n e L i f e

"Lohenkalastus on golfiakin ankarampi tapa opetella nöyryyttä." Lohella on kautta historian ollut erityinen asema kalojen joukossa. Lohi on aina ollut kuningaskala. Jo muinaiset roomalaiset kutsuivat sitä "hyppääjäksi" nähtyään lohien nousevan ylös koskia Britanniassa. 1830-luvulla Englannin aristokratia löysi Norjan lohijoet ja aloitti lohen urheilukalastuksen voittokulun pohjoismaissa. Norjasta tuli heidän "The Northern Playground" lohenkalastukseen vuosikymmeniksi. Englantilaiset aateliset vuokrasivat kokonaisia lohijokia omaan ja ystäviensä käyttöön käsittämättömän suurista summista. Esimerkiksi Roxburghin herttua vuokrasi Alta-joen itselleen vuodesta 1862 alkaen. Paikalliset saivat kalastaa vapaasti juhannukseen saakka. Sen jälkeen vain herttua ja hänen ystävänsä isännöivät joella lopun kautta. Paikalliset saivat niin tuntuvan korvauksen, ettei valittaminen tullut mieleen. Kalastaessani Altalla 1980-luvun lopulla, Roxburghien kuudes sukupolvi pyysi lohta joella, tosin enää yhden ainokaisen viikon ajan. Monet Norjan lohijoet ovat menneet alamäkeä viime vuosikymmeninä, sillä tappava lohiloinen, Gyrodactylus Salaris, on tuhonnut useiden kymmenien lohijokien kalakannan kokonaan. Me suomalaiset saamme olla onnellisia omista lohijoistamme, joista kaksi on tosin naapurin kanssa yhteisomistuk- sessa. Teno on kiistatta maailman paras lohijoki silloin kun kyse on Atlantin lohesta. Parhaimmillaan Tenon vuosisaalis saattaa nousta 200 tonniin. Meripyynnin rajoittaminen puolestaan elvytti Tornionjoen. Etelän joista Kymijoki on ykkönen noin 8 000 kilon vuosisaaliillaan. Kymi on myös maailman halvin lohijoki, sillä vuorokausilupa maksaa vaivaiset 12 euroa. Kymilläkin kirkas lohi on arvoasteikon kärjessä. Mustilla kutulohilla ei kannata lähteä kehuskelemaan. Islanti on kuulu lohenkalastuspaikka, mutta hinnat ovat tähtitieteellisiä (satoja euroja vuorokaudessa) ja lohet ovat pääsääntöisesti parin kilon pikkulohia. Kymppikiloinen on Islannissa ennätyskala, Tenolla se on normikala. Skotlanti elää vanhan maineensa varassa: Dee, Tweed, Tay ja Spey ovat niitä jokia joissa lohenkalastus aikoinaan on syntynyt. Nykyään kalakannat ovat heikossa kunnossa, eikä suurista lohista ole tietoa. Silti hinnat ovat tuhansia puntia ja kalastamaan on todella vaikeaa päästä. Ruotsilla on oma huippujokensa, Mörrum ja siellä kannattaa jokaisen lohimiehen käydä tutustumiskäynnillä. Mahdollisuus suurloheen on alkukaudesta touko-kesäkuussa realistinen. Toinen naapurin huippupaikka on Dal-joki, josta saadaan vuosittain yli kahdenkymmenen kilon lohia. Norjasta löytyy vielä huippujokia, vaikka entinen huippujoki Alta on vuosi vuodelta huonontunut. Silti moni on valmis maksamaan yli 12 000 euroa viikon kalastuksesta. 142 F I N E

Kuolan niemimaan kuulut joet, kuten Varzina, Umba ja Ponoi, ovat fantastisia kalastuspaikkoja. Noin 6 000 euron viikkohinta ei ole halvimmasta päästä ja majoitus on teltoissa. Vanhan sanonnan mukaan, silloin kun jahdataan nousulohta, niin se on halpaa mitä rahalla saa. Lisäksi parhaat joet Kuolassa on varattu vuosiksi eteenpäin. Kanadasta löytyy lohijokia pilvin pimein, mutta Tyynenmeren lohen arvostus on kotimaan lohipiireissä suunnilleen hauen luokkaa ­ niitä on aivan liian helppoa pyydystää. Lohta ei oteta, se annetaan Kauan sitten minulla oli unelma lohesta. Unelma kirkkaasta, vasta jokeen nousseesta Atlantin lohesta. Olin siihen aikaan varsin pätevä taimenenkalastaja, mutta lohi oli mielessäni koko ajan. Halusin palavasti lohen siimani päähän. Kalastin lohta muutaman vuoden Norjassa, Ruotsissa, Islannissa, Suomessa ja mitä enemmän yritin, mitä kiihkeämmin lohta halusin, sitä kauemmaksi se minusta ui. Eräänä aamuna yli 20 vuotta sitten istuin Eidselvan rannalla. Olin kalastanut Eidselvan lohivelhon ja oppi-isäni Egil Dahlin kanssa viisi päivää. Hän oli saanut kolme lohta, jotka olin koukannut hänelle. Itse en ollut saanut tärppiäkään, eikä kukaan muu joen kalastajista. Mutta olin päässyt edes näkemään lohia. Sinä aamuna en olisi lähtenyt kalaan ollenkaan. Egil työnsi minut autoon sanoen: "Mene Alsakerin mutkaan." Siellä minä istuin perhosekä uistinvapa vieressäni ja katselin kaunista jokimaisemaa. Minua hatutti suunnattomasti koko lohenkalastuksen mielettömyys ja jälleen kerran kalaton viikko. Sitoessani Egilin tekemää Blue Charm-putkiperhoa siimaan, minä oivalsin Lohi on ankara, mutta tasapuolinen opettaja. Lohi ei katso heiluttaako vapaa varastomies vai valtioneuvos. Voit upottaa kalastusvälineisiin ja vieheisiin tuhansia euroja, voit palkata parhaat oppaat, kalastaa maailman parhailla lohijoilla. Kuitenkin viime kädessä lohi päättää, iskeekö se tarjottuun vieheeseen vai ei. Kalastaja voi vain kalastaa. Ja nauttia siitä, että hänellä on etuoikeus kalastaa lohta. Etuoikeus soutaa Tenolla tai Tornionjoella keskikesän yöttömässä yössä, maailman vapaimmilla rajoilla. Etuoikeus nukkua kun nukuttaa, syödä kun on nälkä, kalastaa juuri silloin kun huvittaa. Elää lohestusviikko ilman kelloa, kännykkää tai tietokonetta. Soutaa itsensä uuvuksiin ja istua nuotiolla lohiveljien kanssa. Lohestukseen liittyy tietynlainen alkukantaisuus. Viiden tähden hotellissa oikeaa lohestustunnelmaa ei synny. Siihen riittää yksinkertainen kalakämppä tai pelkkä teltta ja makuupussi. Mikä onkaan rentouttavampaa kuin unohtaa viikoksi tummat puvut, silkkisolmiot ja käsintehdyt kengät. On nautinnollista pukea ylleen vanha, virttynyt kalastusasu, laittaa päähän onnea tuova kalahattu ja vetää jalkaan kumisaappaat. Michelinin tähtiravintolatkin unohtuvat, sillä pyydetystä lohesta tehdään paikan päällä herkkuja nuotiolla. Muistan kuinka monet kerrat olen paistanut Tenolla nuotiolla lohenpaloja vahvasti suolatussa voissa. Mausteina ovat olleet vain nuotion savu, kalajutut ja jokitörmältä virralle avautuva näkymä. Kun siihen lisää rukiisen voileivän ja pullon kylmää olutta, makunautintoa on vaikeaa ylittää. "Kyllä huono lohestuspäivä aina hyvän työpäivän voittaa." 143 K u n i n g a s l o h i Fi n e L i f e Namsen on Norjan lohijokien parhaimmistoa ja Gartland sen parhaita pooleja kautta aikain. Namsenilla kalastus myydään viikoittain, ja huippujokiosuuksille on äärimmäisen vaikea päästä. Pelkästään kalastuksen hinta on noin 5 000 euroa viikolta ja siihen majoitus sekä ruoat päälle. Lohelle tulee varsin kova kilohinta jos joki on kitsaalla päällä tai sää ei suosi. jotakin. Tajusin, etten enää välittänyt tuon taivaallista saisinko lohen vai en. Lohi oli nöyryyttänyt minua vuosien aikana perinpohjaisesti. En enää välittänyt tippaakaan saisinko kalan vai en. Mieli tyhjänä kahlasin jokeen ja tein päivän ensimmäisen heiton. Loppu on historiaa. Puolen tunnin kuluttua rannalla oli kaksi noin kuuden kilon kirkkaan hopeista nousulohta. Lopetin kalastuksen siihen paikkaan ja istuin kauan katselemassa tunturien lumihuippuja. Kun palasin kämpille, Egil odotti minua ulko-ovella. Hän kysyi vain: "Montako?" Nostin ylös kaksi sormea. Egil nyökkäsi ja sanoi: "Tiesin sen jo aamulla." Velhot ovat velhoja.

Lohestukseen liittyy tietynlainen alkukantaisuus. Viiden tähden hotellissa oikeaa lohestustunnelmaa ei synny. Siihen riittää yksinkertainen kalakämppä tai pelkkä teltta ja makuupussi. Mikä onkaan rentouttavampaa kuin unohtaa viikoksi tummat puvut, silkkisolmiot ja käsintehdyt kengät. On nautinnollista pukea ylleen vanha, virttynyt kalastusasu, laittaa päähän onnea tuova kalahattu ja vetää jalkaan kumisaappaat. 144 F I N E

Vieheiden viemää Suomalaiset lohivieheet ovat maailman parhaita. Olemme kalastaneet lohta ammoisista ajoista. Lusikkauistimen tyylinen latauistin on vanhin viehetyyppi. Vanhimmat tunnetut latauistimet ovat 1000 ­ 1400 -luvulta, eli Merovingiajalta. 1800luvulla lusikkauistimet olivat monesti kultaseppien tekemiä ja monesta taloudesta katosi salaperäisesti perintöhopealusikoita, kun kalastajat tekivät niistä lohilappuja. 1800-luvun puolivälin paikkeilla lohiperhot kulkeutuivat Suomeen englantilaisten urheilukalastajien mukana. Kaupallisesti perhoja sidottiin Suomessa jo 1870-luvulla. Puukalat ilmestyivät lohenkalastajien vieherasioihin 1920-luvulla, ja amerikkalaiset Heddonin ja Pfluegerin vaaput olivat kovaa valuuttaa. Hintaa niillä oli työläisen useamman viikkopalkan verran, joten siihen aikaan Tenon soutaja sai olla onnellinen jos edes muutaman puukalan omisti. Nils Masterin Invincible tuli markkinoille 1960-luvulla ja siitä alkoi suomalaisten lohivaappujen menetystarina. Pitää muistaa että 1960-luvulla lohi oli kallis kala. Siihen aikaan Tenolla pystyi vaihtamaan kolmella kymppikiloisella lohella itselleen perämoottorin. Nykyään lohestajat sitovat usein perhonsa itse. Vanhoista lusikkauistimista sekä vaapuista maksetaan kovia hintoja huutokaupoissa. Monet hankkivat niitä tositoimiin eivätkä vitriineihin pölyyntymään. Itse nautin suunnattomasti, jos saan lohen vanhalla, vaikkapa jo edesmenneen Pauli J. Smedin isän, Valarin Jannen, takomalla lusikkauistimella. Olen silloin osa lohenkalastuksen historiaa ja vien sitä eteenpäin. Vanhoja vieheitäni en vitriiniin laita ihasteltaviksi. Poikani Joakim jatkaa aikanaan kalastushistorian kirjoittamista niillä vieheillä. Jos rakas viehe jää pohjan tai kala sen vie, niin silloin kalamies on vain maksanut veronsa joelle ja lohelle. Lohivaappuja Suomesta löytyy valtava määrä, huippuja vain on kovin vähän. Vanhat Jesset, Janit, Suokkaat ja Pieskit ovat huutokauppatavaraa, ja hinnat ovat sen mukaisia. Monet valmistajat tekevät vain muutaman sata vaappua vuodessa, joten parhaat on ostettava suoraan tekijöiltä. Edellyttäen että tekijä suostuu myymään. Nils Master, Emma, JKF, LJ-vaappu ja Mankala ovat nykypäivän kovimpia lohikapuloita. 145 K u n i n g a s l o h i Fi n e L i f e

telee oikeat soutulinjat. Paikallistuntemus on kaiken perusta. Vedenkorkeus vaihtelee, ja sen lämpötila samoin, joten muuttujia on paljon. Kalastajan on vain opeteltava, mistä lohen milloinkin löytää. Siihen saattaa kulua vuosia ja kun homma alkaa hahmottua, niin seuraava kevättulva voi muuttaa joen pohjan uuteen uskoon ja opettelu alkaa uudestaan. Lohensoudussa soutaja on varsinainen kalastaja ja perässä istuvan tehtävänä on vain laskea vieheet pyytämään ja väsyttää lohet. Golf on maailman vaikein pallopeli ja lohensoutu on varmasti maailman vaikein kalastusmuoto. "Vaappua voi laittaa soutamaan vaikka robotin. Kun ryhdytään soutamaan perhoa tai lusikkaa, nähdään kuka osaa todella soutaa. Perhonsoutu on taidetta ja harva sitä enää nykyään taitaa kunnolla. Mutta ne harvat osaajat saavat lohia silloinkin kun kukaan muu ei saa", Mauno Bogdanoff vakuuttaa. Manua on helppo uskoa, sillä mies on asunut Tenolla lähes koko ikänsä. Yli kaksikymmenkiloisia lohia mies on saanut kaksitoista kappaletta. Manun ennätyslohi painoi 26,6 kiloa. "Lohenkalastus on muuttunut valtavasti sinä aikana jonka minä olen jokivarressa viettänyt. Lohen rahallinen arvo on romahtanut, ja aika tuntuu ihmisiltä loppuneen. Ennen maailmassa lohituristi saattoi viettää joella parikin viikkoa ja kalastaa silloin kun hetki näytti otolliselta. Kiirettä ei ollut ja porukat vain nauttivat olemisesta, itse kalastus ei ollut pääasia. Nykyään lohituristi soutaa pari vuorokautta yhteen putkeen ja saattaa pakata kamppeensa ja lähteä etelään jos kalaa ei kuulu. Lohestuksesta on tullut suorituspainotteista urheilua. Ei lohelle voi laatia aikatauluja, se ottaa silloin kun itse päättää. Täytyy osata hiljentyä, tulla osaksi jokilaaksoa ja oppia kuuntelemaan omaa itseään sekä joen tarinoita. Vasta sitten kalastajalla on mahdollisuuksia tulla oikeaksi lohestajaksi ja saada kaloja", Manu tietää. Vieheitä kertyy monesti lohestajan pakkeihin hirmuisia määriä, sillä jokaista erikoistilannetta varten on tietenkin oltava oma ottivieheensä. Todellisuudessa viidellä, kuudella perusvärillä pärjää koko kauden, jos vain osaa virittää vaappuihin kulloiseenkin tilanteeseen sopivan uinnin. Vieheissä on viehätyksensä ja pimeinä talvi-iltoina on mukava lajitella lohivieheitä ja siirtyä ajatusten mukana kesään ja lohijoelle. Monella vaapulla on oma tarinansa. Kun vieheen ottaa käteen, muistot palaavat mieleen. Viehelaukussani on haalea, hieman vihertävän hopeinen Mankala. Muistan hyvin, kuinka aikoinaan istuimme Bogdanoffin Manun kanssa Tenon rannassa Norjan väylän puolivälissä tauolla. Keittelimme kahvit ja päätimme vaihtaa lusikat puukaloihin. Ilma oli tihkusateinen ja ankean harmaa. Manu valitsi kaksi kapulaa ja minä kaivoin esiin hopeanhailakan Mankalan. Sanoin Manulle että tässä vaapussahan on täsmälleen samat sävyt kuin veden heijastuksessa ja taivaassa. "Näytä kuinka se ui", Manu kommentoi. Uitin vaappua muutaman vedon virrassa, jolloin Manu puisteli päätään ja sanoi: "Tuo vaappu on kyllä juonut pullon Koskenkorvaa ja ottanut vielä muutaman Diapamin." Sidoimme naureskellen vaapun siimaan ja aloitimme soudun. Kymmenen minuutin kuluttua veneen pohjalla makasi 12,4 -kiloinen kirkas naaraslohi, iskettyään juuri siihen "Diapam-vaappuun." Ei kiloja vaan elämyksiä Vieheitä valitessa kannattaa luottaa aina oman tunteeseen, vaistoon ja intuitioon. Kukaan ei varmasti tiedä miksi lohi vieheisiin tai perhoihin iskee. Ruokana se ei niitä voi suuhunsa ottaa, sillä lohi ei nauti mitään ravintoa kutuvaelluksensa aikana. Voimme vain arvailla ja kokeilla. Lohi on mahtava ja kaunis kala. Parhaimmillaan se saattaa painaa yli 30 kiloa. Tenolla 1-3 kilon kalat tottelevat nimeä titti tai tintti, 3-7 -kiloiset kalat ovat lohijalkoja ja lohen arvonimen kala saa vasta kun se painaa enemmän kuin 7 kiloa. Vuosittain Tenolta saadaan normaalisti kymmenkunta yli kaksikymmenkiloista lohta. Jokainen lohimies toivoo kauden alussa että tänä kesänä olisi hänen vuoronsa. Loppujen lopuksi lohiviikolla kala on miellyttävä bonus. Jos Tenon viikon aikana saa yhden kymppikiloisen "normikalan", kalastaja saa olla todella tyytyväinen. Ne lohestajat jotka kehuvat kiloilla ja hirmuisilla lohimäärillä, voi jättää omaan arvoonsa. Oikea lohimies ei pyydä kiloja eikä senttejä, vaan elämyksiä. * * * Joki ja lohi ovat ja pysyvät, me ihmiset vain käymme kulkemassa täällä aikamme. Elämä on kuin jokiveneen suvannon pintaan jättämä vana. Keulassa aalto on korkea ja vahva, mutta jo veneen perässä se pyörteilee ja sekoittuu kadotakseen lopulta suvannon tasaiseen pintaan. Maailman vaikein ja helpoin kala Noustessaan alkukaudesta pohjoisen jokiin lohi on aktiivinen, eikä sen pettämiseen ei tarvita muuta kuin kärsivällisyyttä ja vieheet jotka pysyvät veden alla. Kuka tahansa saattaa saada alkukaudesta Tenolla tai Tornionjoella komean lohen. Kesän edetessä ja vesien lämmitessä tilanne muuttuu. Heinäkuulla mitataan lohimiehen todellinen osaaminen kun vedet lämpenevät ja suuret asentokalat kiusaavat kalastajia. Silloin erotetaan pyyntimiehet saamamiehistä. Joen ja sen pohjanmuotojen tunteminen on kaikessa lohenkalastuksessa avainasemassa. Siitä syystä moni kalastaa paikallisen soutajan kanssa ja opet146 F I N E

Vieheitä valitessa kannattaa luottaa aina oman tunteeseen, vaistoon ja intuitioon. Kukaan ei varmasti tiedä miksi lohi vieheisiin tai perhoihin iskee. Ruokana se ei niitä voi suuhunsa ottaa, sillä lohi ei nauti mitään ravintoa kutuvaelluksensa aikana. Voimme vain arvailla ja kokeilla. L oh e s taja n v ä l i n e e t Lohi on rankka kala, ja kalastusvälineet on syytä valita sen mukaan. Tenolla yli 30 kilon loheen on aina realistinen mahdollisuus. Soutaja tai heittokalastaja valitsee vavakseen vähintään kymmenenjalkaisen hiilikuituvavan (Shakespeare Ugly Stikk 310 on soutajien ykkösvalinta), kelaksi hyrräkelan mallia Abu Ambassadeur 7000, tai vastaavan ja siimaksi tuoretta monofiiliä paksuudeltaan 0,45­0,55 milliä vähintään 200 metriä. Perhokalastaja valitsee vähintään 14 jalkaa pitkän tukevan vavan ja perhokelaksi pehmeällä ja voimakkaalla jarrulla varustetun kelan. Bogdan on perhokelojen Rolls Royce, mutta saatavuus on äärimmäisen huono ja hintaa yli 2000 dollaria. Perhokelaan pitää mahtua heittosiiman lisäksi vähintään 200 metriä pohjasiimaa. Kahluuhousut ovat välttämättömät, jotta perho-onkija pääsee uittamaan perhojaan lohen nousureitille. Pelastusliivit ja/tai pintapelastuspuku kuuluvat pakolliseen varustukseen. Lisäksi mukaan vielä nostokoukku ja kärsivällisyyttä. Sanonnan mukaan taimenenkalastaja tarvitsee kuormallisen kärsivällisyyttä, mutta lohenkalastaja kuormastollisen. Lisätietoja Tenon ja Namsenin opastetuista kalastusmatkoista osoitteesta www.kimifinn.com 147 K u n i n g a s l o h i Fi n e L i f e

VUOSIKERTA 2008. HEMMOTTELE ITSEÄSI. UUSI VOLVO V70 SPORTSWAGON TARJOAA MAAILMANLUOKAN TURVALLISUUSINNOVAATIODEN OHELLA ENTISTÄ ENEMMÄN YLELLISYYTTÄ KAIKILLE AUTOSSA MATKUSTAVILLE. MM. KAKSITASOISET INTEGROIDUT LASTEN TURVAISTUIMET, TAKAMATKUSTAJIEN AUDIOKONSOLIN, DVD-NÄYTÖT TAKANA JA 5 x 130 W PREMIUM SOUND-AUDIOJÄRJESTELMÄN. 150 F I N E

"Niklas, miksi haluat katsoa aina noita samoja toimintaelokuvia? Onneksi on sentään omat kuulokkeet!" "Äiti on taas ollut ainakin tunnin Waldorfin spassa. Onneksi Volvossa on myös TV-pelit?" UUSI VOLVO V70 SPORTSWAGON Hinta alkaen 46.900 . Kaksi puhdasta dieseliä (180 ja 163 hv) ja uudet tehokkaat kuusisylinteriset bensiinimoottorit (285 ja 238 hv). EU-yhd. 6,5­11,2 l/100 km, CO 2 172­267 g/km. WWW.VOLVOCARS.FI 151 F I N E V O L V O