VESILAITOKSEN LEHTI 2026 syksy Mikä vedessä maksaa? Laadukas hanavesi vaatii paljon työtä Näin käytät kodin vesipisteitä ja viemäreitä oikein Islannissa asuva Satu Rämö: Luonto tarjoaa halpaa luksusta vesi 2026 syksy Kajaanin 1

2 pääkirjoitus vesi 2026 syksy Laadukas vesi on suomalaista julkaisija Kajaanin Vesi -liikelaitos Onnelantie 10 87100 Kajaani kajaaninvesi@kajaani.fi www.kajaaninvesi.fi tuotanto TK mediatalo Oy www.tkmediatalo.fi Päätoimittaja Jenniina Nummela Toimittajat Virpi Ekholm Marjaana Lehtinen Ulkoasu Erika Nieminen Anna Back Kannen kuva Björgvin Hilmarsson paino UPC, Vaasa Painos 21 500 kpl 4041 0948 Painotuote Suomalainen vesi on raikasta, turvallista ja tasalaatuista. Tämä ei ole pelkästään hyvien ja puhtaiden pohjavesivarantojemme ansiota, vaan laadukkaan työn ja tutkimuksen tulosta. Suomalaiset kokevat kotimaisen veden hyvänmakuisena ja puhtaana. Näin onkin, sillä hanasta tuleva luotettavasti puhdas vesi on maailman mittakaavassa harvinaista. Laatu syntyy koko ketjusta vedenottamolta kuluttajan hanaan ja sen vaatimuksista on säädetty laissa. Tärkeä osa laatua on toimiva infrastruktuuri. Hyväkään vesi ei säily laadukkaana ilman kunnossa olevia laitoksia, pumppaamoja, säiliöitä ja verkostoja. Suomalainen vesihuoltoverkosto alkaa olla iäkästä ja sitä uusitaankin nyt vauhdilla. Auki kaivetut kadut ja putkien saneeraus takaavat laadukkaan vedentuotannon myös tulevaisuudessa. Lisäksi laadun varmistamiseksi vesilaitoksilla tehdään paljon tutkimustyötä ja laatua valvotaan tarkasti erilaisin mittauksin. Vesihuoltolaitosten ammattilaiset valvovat prosesseja, ottavat näytteitä, huoltavat verkostoja ja varautuvat häiriöihin vuoden jokaisena päivänä. Laatu on osaamista, ennakointia ja vastuuta. Tässä lehdessä kirjailija Satu Rämö kertoo toisen kotimaansa Islannin talousvedestä ja sen erityislaatuisuudesta. Lisäksi lehden pääjutussa kerromme lisää suomalaisen veden laatuvaatimuksista ja myös siitä, kuinka voit itse kuluttajana vaikuttaa veden laatuun omassa kodissasi. Vesi on lisäksi erittäin halpaa. Litra puhdasta vettä maksaa keskimäärin alle sentin, ja hinta sisältää koko veden tuotantoprosessin ja jätevedenpuhdistuksen. Juha Nurminen Kajaanin Veden johtaja

sisältö on puhdasta ja raikasta. Taustalla on paljon työtä ja osaamista. Vesilaitokset seuraavat veden laatua jatkuvasti ja reagoivat ongelmiin nopeasti. 8 Kajaanissa nautitaan laadukkaasta hanavedestä. Talousveden laatu perustuu puhtaaseen pohjaveteen, joka 13 saadaan lähialueen harjuista. 10 Mikä vedessä maksaa? Vesilaskulla maksamme pelkän veden sijaan vesihuoltopalveluista, jotka ovat viisi kysymystä vesi huollosta käytettävissä vuorokauden ja vuoden ympäri. 12 Vedenkäyttäjä, vältä näitä virheitä! Kun käytät kodin vesipisteitä ja viemäreitä oikein, säästyt turhalta harmilta ja kustannuksilta. 13 Viisi kysymystä vesihuollosta. Mitä tehdä, jos vettä ei tule hanasta tai iso vesilasku yllättää? kuvat istock, jenniina nummela & adobe firefly 4 Vesilaitokset valvovat veden laatua raakavesilähteeltä aina veden käyttäjille saakka, kertoo talousvesiasiantuntija Reetta Stjerna Vesilaitosyhdistyksestä. 12 vältä nämä virheet 21 vesi vaihtaa väriä kuin kameleontti Kokosimme vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin. 14 Kirjailija Satu Rämö nauttii Islannin höyryävistä kuumavesialtaista ja pitkistä kotisuihkuista. Tuliperäisen maan luonto on karu, mutta tarjoaa edullista luksusta. 18 Likasangoista jätevedenpuhdistukseen. Viemäri­ verkoston rakentaminen alkoi Kajaanissa yli sata vuotta sitten, jätevesien puhdistus vasta myöhemmin. 20 Lyhyesti. Direktiivi kirittää vesihuoltolaitoksia vähentämään päästöjä | Oulussa kaivonkannet lausuivat runoja | Vesi vaihtaa väriä kuin kameleontti 22 Kajaanin Vesi tiedottaa! Muutoksia Kajaanin Veden hinnastoon 1.1.2027 alkaen | Ota käyttöösi e­lasku sekä vedenkulutuksen seurantapalvelu! 23 Ratkaise ristikko ja osallistu kilpailuun. Voit myös antaa palautetta lehdestä. 9 Neuvomme, miten itse voit vaikuttaa hanaveden laatuun. vesi 2026 syksy 4 Laadukas hanavesi 63

4 teksti virpi ekholm kuvat jenniina nummela & istock vesi 2026 syksy Laadukas vesi on puhdasta ja raikasta Laadukas hanavesi ei ole itsestäänselvyys, vaan sen taustalla on paljon työtä ja osaa­ mista. Vesilaitokset s­ euraavat veden laatua jatkuvasti ja reagoivat mahdollisiin ongelmiin nopeasti. K ylmää, kirkasta, puhdasta ja raikkaan makuista. Sellaista on laadukas hanavesi, josta valtaosa suomalaisista saa nauttia. Laadukas talousvesi on myös terveellistä ja turvallista: sitä voi huoletta juoda ja käyttää ruoanlaitossa, eikä vesi aiheuta vatsavaivoja tai muitakaan terveyshaittoja. Moni pitää laadukasta hanavettä itsestäänselvyytenä, mitä se ei kuitenkaan ole. Vesilaitokset työskentelevät joka päivä sen eteen, että käyttäjien hanoista tuleva vesi on varmasti hyvää ja turvallista.

5 vesi 2026 syksy kylmää, kirkasta, puhdasta ja raikkaan makuista. – Jos katsotaan kan­ sainvälisesti, saamme Suomessa nauttia erittäin laadukkaasta hanavedestä, toteaa talousvesiasiantuntija Reetta Stjerna Vesi­ laitosyhdistyksestä. Talousvesiasiantuntija Reetta Stjerna Suomen Vesilaitosyhdistyksestä toteaa, että vesilaitokset valvovat veden laatua raakavesilähteeltä aina veden käyttäjille saakka. – Koko prosessia varmistetaan säännöllisesti erilaisin mittauksin ja näytteenotoin. Laadukkaan veden taustalla on paljon työtä ja osaamista, hän korostaa. Jotta vesi säilyy laadukkaana koko matkan vedenottamoilta käyttäjien vesilaseihin, myös putkien kunnosta tulee pitää huolta. Ikääntyvän verkoston saneeraamiseen tuleekin panostaa lähivuosina entistä enemmän, jotta putkirikot ja verkoston rapistuminen eivät uhkaisi veden hyvää laatua. Miksi vesi maistuu naapurissa erilaiselta? Kansainvälisesti katsottuna vesijohtovesi on Suomessa erittäin laadukasta. Toisin kuin monissa muissa maissa, hanavesi on meillä sellaisenaan hyvää ja juomakelpoista. – Veden maussa voi kuitenkin olla alueellisia eroja, jotka johtuvat esimerkiksi raakaveden lähteestä, veden käsittelystä tai mineraaleista, joita veteen on liuennut paikallisesta maaperästä, Reetta Stjerna kuvailee. Jos raakaveden lähteenä käytetään pohjavettä, vesi on yleensä juomakelpoista varsin vähäisellä käsittelyllä. Jos talousvesi puolestaan valmistetaan pintavedestä, kuten järvi- tai jokivedestä, veden käsittely on yleensä laajempaa ja siihen sisältyy myös desinfiointi ennen veden johtamista vesijohtoverkkoon. Desinfiointiin voidaan käyttää esimerkiksi otsonointia, ultraviolettisäteilyä tai klooria, usein osana useasta käsittelyvaiheesta koostuvaa vedenpuhdistusprosessia. Kloorausta käytetään varmistamaan, että vesijohtoverkkoon ei kehity bakteerikasvustoja ja vesi säilyy laadukkaana vedenkäyttäjän hanaan asti. Käytetyt kloorimäärät ovat kuitenkin niin pieniä, että niistä ei ole haittaa terveydelle. Ihmisen makuaisti tottuu yleensä veden makuun kotona. Kun matkustamme vaikkapa toiseen kaupunkiin, vesi voi maistua hieman erilaiselta, vaikka se olisikin aivan yhtä laadukasta. – Nämä ovat pieniä vivahteita, jotka ihmisen tarkka makuaisti huomaa, mutta jotka eivät ole kuitenkaan haitallisia.

6 vesi 2026 syksy talousveden laatua valvotaan tarkasti. Lainsäädäntö asettaa tiukkoja vaatimuksia Talousveden laatuvaatimuksista on säädetty kahdessa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa, joista toinen koskee suuria vesilaitoksia ja toinen pieniä yksiköitä. Asetuksissa säädetään myös veden laadun valvonnasta ja siitä, miten pitää toimia, jos vedessä havaitaan laatuhäiriöitä. – Osaa laatuvaatimuksista seurataan ja mitataan jatkuvasti, osaa tietyin väliajoin, Reetta Stjerna kertoo. Veden laadun yleisiä tuntomerkkejä ovat veden lämpötila, jonka tulee olla alle 20 astetta, sekä veden haju, maku, väri ja kirkkaus, joissa ei saa olla epätavallisia muutoksia. Mikrobiologiset laatuvaatimukset koskevat suolistoperäisten bakteerien esiintymistä vedessä. Talousvedestä ei saa löytyä lainkaan E. coli -bakteereja tai suolistoperäisiä enterokokkeja, jotka voisivat aiheuttaa sairastumisia ja epidemioita.

gallupin koonnut virpi ekholm kuvat gallupin vastaajat Tulvat ja putkirikot uhkaavat veden laatua Rankkasateet ja tulvat uhkaavat talousveden laatua, sillä niiden mukana raakavesikaivoihin voi päästä maaperästä likaa ja bakteereja. Myös putkirikot voivat aiheuttaa talousveden saastumista, jolloin vedelle voidaan joutua antamaan keittokehotus tai sen käyttö voidaan jopa kieltää määräajaksi kokonaan. Putkirikkojen ehkäisemiseksi vesilaitosten on tärkeää investoida vanhenevan vesijohtoverkoston saneerauksiin, vaikka se voikin tarkoittaa asiakkaille vesimaksujen korotuksia. Jos veden värissä, maussa tai hajussa on yllättäen jotain poikkeavaa, ensin kannattaa tarkistaa, johtuuko tilanne kiinteistössä tai naapurustossa tehtävistä huoltotöistä. Jos syytä ei löydy, asiasta kannattaa olla yhteydessä vesihuoltolaitokseen. Oman kodin kaappiin kannattaa varata kaupan pullovettä sekä puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri mahdollisia häiriötilanteita varten. Ämpäriä tai kanisteria tarvitaan, jotta vettä voi hakea tilapäisistä vedenjakelupisteistä. Niitä perustetaan yleensä yli vuorokauden kestävissä vesihuollon häiriöissä. Gallup: Mitä laadukas hanavesi sinulle merkitsee? Jonna Kallunki Jukka Kihlman Rosa Helenius Kajaani Kuusamo Riihimäki LAADUKAS VESI merkitsee ennen kaikkea SAAMME KUUSAMOSSA nauttia pohjave- MEILLÄ RIIHIMÄELLÄ vesi maistuu mieles- sitä, että veteen voi luottaa, sitä voi juoda destä, joka on täysin lisäaineetonta, puhdasta täni tosi hyvälle. Jos menen käymään muualla, sellaisenaan ja se on raikasta. Vettä voi hyvillä luonnonvettä. Meillä on riittävästi pohjavettä, aina sen maistaa, että nyt ei olla Riihimäellä! mielin ottaa mukaan ja tarjota vieraille. joka on hyvän makuista, kirkasta ja kylmää – Luotan siihen, että hanavesi on kaikkialla kaikkea, mitä ihminen voi vedeltä vaatia. Tämä Suomessa laadukasta. Meillä suomalaisilla on on mielestäni Kuusamon suuri rikkaus. suuri etuoikeus, että saamme erinomaista Saamme Kajaanissa juoda hyvää ja raikasta pohjavettä. Olen saanut muilta palautettakin, että teilläpä on täällä hyvää vettä! Sellainen pieni haittapuoli vedessä on, että vettä suoraan hanasta. Emme ehkä osaa edes Laadukas vesi on niin tavallinen osa arkea, se on vähän kalkkipitoista. Jos vettä jää latti- arvostaa asiaa tarpeeksi, vaan pidämme sitä että sitä ei osaa aina ajatellakaan. Esimerkiksi alle vähäksi aikaa, siihen jää valkoinen läikkä. helposti itsestäänselvyytenä. Käytämme jopa matkoilla pullovettä ostaessa huomaa, miten Mutta se on pieni murhe siihen nähden, että kukkien kasteluun tai terassin pesuun vettä, paljon arvostaa sitä, että kotona saa suoraan vesi on muuten hyvää ja raikasta. Ja ihminen- joka on puhtaampaa kuin monien ihmisten hanasta raikasta ja hyvänmakuista vettä. hän tarvitsee kalkkia! juomavesi. vesi 2026 syksy Asetuksissa on lueteltu myös useita kemiallisia aineita, jotka voivat olla suurina pitoisuuksina terveydelle haitallisia. Näille aineille on määritelty turvalliset raja-arvot, joita vesinäytteet eivät saa ylittää. Euroopan unionin uusi juomavesidirektiivi on tiukentanut ja laajentanut talousveden laatuvaatimuksia. Uusien vaatimusten myötä myös PFAS-yhdisteiden eli niin sanottujen ikuisuuskemikaalien pitoisuuksia seurataan talousvedessä. 7

8 teksti ja kuvat kajaanin vesi vesi 2026 syksy Pohjavedenottamoilla huolehditaan, että pintavesi tai esimerkiksi pieneläimet eivät pääse kaivoihin saastuttamaan vettä. Kajaanissa nautitaan laadukkaasta hanavedestä Kajaanin vesi on raikasta pohjavettä, jonka luonto on meille puhdistanut. K ajaanin Veden toimittama hanavesi on erittäin laadukasta. Viimeisimmässä keväällä 2026 toteutetussa kyselyssä kajaanilaiset arvioivat talousveden laadun toiseksi parhaaksi 31 osallistuneen kunnan joukossa. Kajaanin Veden toimittaman talousveden laatu perustuu laadukkaaseen ja puhtaaseen pohjaveteen, joka saadaan lähialueen harjuista. Pohjavesi on luonnon itse suodattamaa ja tehokkaasti puhdistamaa vettä. Siksi pohjavedessä on hyvin vähän epäpuhtauksia ja sen maku koetaan miellyttävän raikkaaksi, mitä pohjaveden viileys vielä korostaa. Kajaanilainen pohjavesi täyttää talousvedelle asetetut terveydelliset laatuvaatimukset käytännössä ilman käsittelyä. Pehmeän ja hieman happaman pohjaveden teknistä laatua säädetään kalkkikivialkaloinnilla, joka lisää alkaliniteettia ja nostaa veden pH:ta. Kulutukseen toimitettavan talousveden mikrobiologinen laatu varmistetaan UV-desinfioinnilla, joka tuhoaa mahdolliset haitalliset mikrobit ilman, että veteen tarvitsee lisätä makuun tai hajuun vaikuttavia kemikaaleja. Lisäksi vedelle on kloorausmahdollisuus. Laadukas vesi vaatii työtä joka päivä Jotta talousveden hyvä laatu voidaan varmistaa joka ikinen päivä, se vaatii Kajaanin Vedeltä jatkuvia toimenpiteitä. Koko vedenjakeluketju pidetään hyvässä kunnossa ja puhtaana. Pohjavedenottamorakenteet ovat tiiviitä, jotta pintavesi tai esimerkiksi pieneläimet eivät pääse kaivoihin saastuttamaan vettä. Vesisäiliöt pestään ja kalkkikivialkalointialtaat huuhdellaan säännöllisin väliajoin. Vesijohtoverkostoa saneerataan vuosittain, jotta putket ovat tiiviitä ja putkirikot saadaan minimoitua. Kajaanin Veden vedenottamoiden antoisuus on selvästi suurempi kuin toimitettavan talousveden määrä. Tämä mahdollistaa vedenottamoiden tasaisen ja maltillisen kuormituksen, jonka ansiosta pohjavesi pysyy hapekkaana eikä siihen liukene maaperästä juurikaan metalleja. Vesi ei myöskään seiso pitkään putkistossa, jossa sen laatu saattaisi heikentyä. Kajaanin Veden talousveden laatua valvotaan säännöllisesti Kainuun ympäristöterveyspalveluiden hyväksymän valvontatutkimusohjelman mukaisesti niin vedenottamoilta kuin vesijohtoverkostosta otettujen vesinäytteiden avulla. Oman henkilöstön lisäksi näytteiden otosta vastaa Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy, joka myös analysoi vesinäytteet. Lisäksi verkostoon syötettävän veden laatua seurataan jatkuvatoimisesti online-tekniikkaan perustuen.

teksti virpi ekholm kuva adobe firefly (ai) vesi 2026 syksy Näin voit itse vaikuttaa veden laatuun Veden laatu voi heiketä, jos kiinteistön omat vesijohdot rapistuvat tai vesi ­seisoo putkistossa pitkään. K un kodin vesipisteitä ei ole käytetty useaan päivään, hanavesi saattaa tuoksua tai maistua ummehtuneelta. Ensimmäiset vesilitrat kannattaa poissaolon jälkeen valuttaa viemäriin, koska putkissa seissyt vesi on voinut lämmetä ja veden laatu on voinut muuttua. Kun vesi tuntuu sormella kylmältä, se on raikasta juotavaksi. Juomiseen ja ruuanlaittoon kannattaa muutenkin käyttää vain kylmää vettä. Lämpimään veteen on voinut liueta lämminvesivaraajasta tai putkista metalleja ja muita yhdisteitä, jotka voivat olla terveydelle haitallisia. Vettä kannattaa juoksuttaa myös putkirikoista tai huoltotöistä johtuvien vesikatkojen jälkeen. Korjaustyöt saattavat irrottaa putkista sakkaa, joka värjää veden ruskeaksi. Jos vesi on värjääntynyttä, kannattaa vettä laskea hanasta noin viiden minuutin ajan esimerkiksi tunnin välein ja tarkkailla sen kirkastumista. Juoksutukseen tulee käyttää vain kylmää vettä. Mikäli vesi ei muutu normaaliksi kohtuullisen Jos vesi on värjäänty­ nyttä, kannattaa vettä juoksuttaa hanasta noin viiden minuutin ajan. ­Käytä juoksutukseen vain kylmää vettä. 9 vedenjuoksutuksen jälkeen, kannattaa asiasta olla yhteydessä omaan vesilaitokseen. Huolehdi kiinteistön putkista Joskus veden laatuongelmat johtuvat kiinteistön omista putkista, jotka kaipaavat saneerausta. Käyttövesiputkien keskimääräinen käyttöikä vaihtelee 30–60 vuoden välillä riippuen putkimateriaalista ja asennustavasta. Merkkejä putkien uusimistarpeesta ovat toistuvat vuodot, veden laadun heikkeneminen, ruoste tai epäpuhtaudet vedessä. Myös kiinteistön tonttijohdot ja niiden saneeraus kuuluvat kiinteistön omalle vastuulle. Tonttijohtojen käyttöikä on yleensä noin 30–40 vuotta, kun viemäri on betonia ja vesijohto terästä. Muovisten tonttijohtojen käyttöikää ei osata vielä tarkasti sanoa, mutta sen arvioidaan olevan noin 40–50 vuotta. Tämän jälkeen tonttijohdot laitteineen on uusittava. Iän myötä vanhat metalliset vesijohtoputket saostuvat usein umpeen, mikä aiheuttaa tonttijohdossa paineen alenemista sekä veden laatuhäiriöitä. Metallinen putki saattaa myös otollisissa olosuhteissa syöpyä puhki. Jos asut taloyhtiössä, ongelmista kannattaa olla yhteydessä omaan isännöitsijään. juomiseen ja ruuanlaittoon kannattaa käyttää vain kylmää vettä.

10 teksti marjaana lehtinen kuvat istock vesi 2026 syksy Mikä vedessä Vesilaskulla maksamme pelkän veden sijaan vesihuoltopalveluista, jotka ovat käytettävissä vuorokauden ja vuoden ympäri. V esihuolto kuuluu yhteiskunnan peruspalveluihin. Pidämme itsestäänselvyytenä, että paikalliseen vesihuoltoverkkoon liitetyn kiinteistön hanasta tulee puhdasta talousvettä ja että viemäri kuljettaa sen käytön jälkeen pois jätevedenpuhdistamolle. Palvelu pelaa 24/7 niin arkena kuin pyhänä. Juuri mikään ei nykymaailmassa ole ilmaista, ei vesihuoltopalvelukaan. Asiakas maksaa vedestä ja jätevedestä käyttömaksua, joka perustuu käytettyihin vesikuutioihin. Perusmaksu kattaa laitoksen kiinteitä kustannuksia, vaikkei asiakas käyttäisi pisaraakaan vettä tai tuottaisi yhtään jätevettä. Liittymismaksu tulee maksuun vain kerran, kun kiinteistö liitetään alueen vesihuoltoverkostoon. Maksuja voi syntyä myös vesihuolto­ laitokselta erikseen tilatuista töistä. Vesihuoltolain mukaan maksujen tulee olla kohtuullisia ja tasapuolisia. Niiden tulee pitkällä aikavälillä kattaa vesihuoltolaitoksen kustannukset sekä omaisuudenhallintasuunnitelman mukaiset uus- ja korjausinvestoinnit. Maksuilla rahoitetaan veden hankinta ja käsittely, vesijohto- ja viemäriverkostot, jäteveden puhdistus ja johtaminen takaisin luontoon sekä lietteiden käsittely ja ravinteiden kierrätys. Vesihuoltopalvelut rahoitetaan pääsääntöisesti asiakkailta perittävillä maksuilla. Joissakin kunnissa vesihuolto­ laitosta voidaan myös tukea kunnan varoista. Maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle. Omistajalle voidaan tulouttaa tuottoa niin, ettei vesihuollon kustannusten, toimintavarmuuden ja tarvittavien investointien rahoittaminen vaarannu. Isot kiinteät kulut vedenkulutuksesta riippumatta Suurin osa vesihuoltolaitoksen kustannuksista on vedenkulutuksesta riippumattomia kiinteitä kustannuksia. Niitä aiheuttavat erityisesti verkostojen ja laitosten rakentaminen, ylläpito, kunnossapito ja uusiminen. Kalleimmat investoinnit, kuten vedenkäsittelylaitokset, vesitornit, jätevedenpuhdistamot sekä vesijohto- ja viemäriverkot, palvelevat useita vuosikymmeniä. Mittava infra vaatii kunnossapitoa ja uusimista pystyäkseen turvaamaan alueen vesihuollon, asukkaiden terveyden ja luonnon puhtauden. Aika ajoin esimerkiksi puhdistusteknologiaa ja -prosesseja pitää päivittää kiristyvien EU-vaatimusten myötä. Käyttökuluja aiheutuu muun muassa henkilöstöstä, ostopalveluista, kemikaaleista ja energiasta. Saneerausvelka kasvaa, varautuminen korostuu Vuoden 2026 alussa voimaan tullut uudistettu vesihuoltolaki velvoittaa vesihuoltolaitokset laatimaan omaisuudenhallintasuunnitelman. Siinä arvioidaan laitoksen omaisuuden kuntoa, kunnossapitoa sekä investointi- ja rahoitustarpeita vähintään 20 vuoden ajalle. Suunnitelmassa arvioidaan myös maksujen nykyistä tasoa ja tulevia muutostarpeita. Tavoitteena on varmistaa, että laitoksella on pitkällä aikavälillä riittävät taloudelliset edellytykset huolehtia omaisuudestaan ja vesihuollon toimintavarmuudesta. Iso osa Suomen vesihuoltoverkoista on rakennettu 1960- ja 1970-luvuilla. Ne alkavat tulla teknisen käyttöikänsä päähän, mikä aiheuttaa laitoksille saneerausvelkaa 1€ Keskimäärin vajaa euro päivässä SUOMEN OMAKOTILIITON asumiskustannusselvityksen mukaan vesimaksuihin kuluu kolmen hengen taloudessa keskimäärin 1 064 euroa vuodessa eli 97 senttiä per asukas per päivä. Vajaalla yhdellä eurolla päivässä puhdas vesi tuodaan asiakkaan kotiin, johdetaan pois ja puhdistetaan korkeatasoisesti. Vesihuoltolaitosten maksut vaihtelevat eri paikkakunnilla. Laitosten kustannusrakenne ja -taso ovat erilaisia riippuen esimerkiksi yhdyskuntarakenteen tiiviydestä, vedenhankintamahdollisuuksista, jätevesien käsittelyn vaatimuksista, vesihuoltoinfrastruktuurin kunnosta ja palvelutasosta. ja paineita taksojen korottamiseen. Samaan aikaan energia-, materiaali- ja henkilöstökustannusten kehitys vaikuttaa laitosten kustannuksiin. Yleinen geopoliittinen tilanne puolestaan vaatii aiempaa enemmän panostusta riskien hallintaan, kuten varautumista mahdollisiin kyberuhkiin ja muihin ulkopuolisten aiheuttamiin häiriötilanteisiin. Myös liittyjämäärän väheneminen harvaan asutuilla seuduilla voi aiheuttaa painetta nostaa maksuja. Samaa tekee vedenkulutuksen aleneminen entistä vähemmän vettä kuluttavien vesikalusteiden ja ihmisten ympäristötietoisuuden myötä. Juttuun on haastateltu apulaisjohtaja Mika Rontua Vesilaitosyhdistys ry:stä.

1 litra hanavettä maksaa keskimäärin alle sentin. kustannuksia aiheuttavat verkostojen ja laitosten rakentaminen, kunnossapito ja uusiminen. vesi 2026 syksy maksaa? 11 P.s. Muistathan, että vesilaitos toimittaa vain kylmää vettä. Jos haluat säästää kukkaroa ja luontoa, nipistä lämpimän veden käytöstä. Kotona suurin säästö syntyy usein lämpimän veden käytön vähentämisestä, sillä silloin säästyy sekä vettä että sen lämmittämiseen ­tarvittavaa energiaa.

12 vesi 2026 syksy teksti virpi ekholm kuvitus adobe firefly (ai) Juoksuta putkissa seissyttä vettä. Ilmoita pienistäkin vesivuodoista. Heitä roskat roskikseen, älä viemäriin. Puhdista lattiakaivo säännöllisesti. Sulje hana saippuoinnin ajaksi. Huolehdi, ettei vesimittari jäädy. Vedenkäyttäjä, vältä näitä virheitä! Kun käytät ­kodin vesi­pisteitä ja viemäreitä oikein, säästyt turhalta harmilta ja ­kustannuksilta. Älä seisota vettä putkissa Viemäri ei ole roskis Väärää energiansäästöä Yleinen virhe on, että kaikkia kodin vesipisteitä ei käytetä säännöllisesti. Jos vesi seisoo putkistossa pitkään, vesi alkaa maistua ummehtuneelta ja myös veden hygieeninen laatu voi heikentyä. Vedenkäytön katkosten jälkeen ensimmäiset vesilitrat kannattaa valuttaa suoraan viemäriin. Veden juoksuttaminen viiden minuutin ajan maksaa noin 50 senttiä – halpa hinta raikkaasta vedestä! Vessanpönttöön heitetyt roskat voivat aiheuttaa tukoksia viemäriputkissa ja jäteveden pumppaamoilla. Pahimmillaan ne aiheuttavat jopa viemäritulvia kiinteistön omissa putkistoissa tai yleisessä viemäriverkostossa. Älä heitä pyttyyn wc-paperihylsyjä, terveyssiteitä tai tamponeita, rasvaisia ruoantähteitä tai muutakaan, mikä ei sinne kuulu. Kun energia on kallista, lämminvesivaraajan säätäminen pienemmälle voi houkutella omakotiasujaa. Lämpimän käyttöveden lämpötilaa ei silti saa laskea kiinteistössä alle 55 asteen, jotta keuhkokuumetta aiheuttava legionellabakteeri ei pääse pesiytymään putkistoihin. Parempi säästökeino on suosia lyhyitä suihkuja ja sulkea hana aina saippuoinnin ajaksi. Lattiakaivon puhdistus – yäk! Jäätyminen rikkoo vesimittarin Vesivuoto voi tulla kalliiksi Hanan, suihkun tai vessanpytyn vesivuoto kuluttaa yllättävän paljon vettä, ja rikkinäisissä kalusteissa piilee myös vesivahingon riski. Jos huomaat pienenkin vesivuodon, siitä kannattaa ilmoittaa taloyhtiössä isännöitsijälle tai pientalossa korjata tai vaihtaa rikkinäiset vesikalusteet uusiin. Tiputtava hana voi tuoda vesilaskuun lisää noin 150 euroa, liruttava pönttö jopa yli 1000 euroa vuodessa. Vaikka moni meistä inhoaa suihkutilan lattiakaivon puhdistusta, sitä ei kannata vältellä liian kauan. Mikäli kaivoa ei puhdisteta, se tukkeutuu vähitellen. Hyvä nyrkkisääntö on puhdistaa lattia­ kaivo parin kuukauden välein. Puhdistustarve riippuu toki käyttäjästä: isossa perheessä kaivo likaantuu nopeammin kuin yhden hengen taloudessa, ja pitkät hiukset takertuvat siihen helpommin kuin lyhyet. Vesimittari jäätyy pakkasella vielä herkemmin kuin kiinteistön vesiputket. Muista siis varmistaa, että vesimittarihuoneen lämpötila on talvellakin vähintään +5 astetta. Vaikka metrin korkeudella olisi lämmintä, lattian tasossa voi olla pakkasta, jos tuuletusluukku tai ovi unohtuu auki. Kiinteistön omistaja maksaa kustannukset, jos mittari joudutaan vaihtamaan jäätymisen vuoksi.

teksti virpi ekholm kuvat istock 13 vesi 2026 syksy kysymystä vesihuollosta Mitä tehdä, jos vettä ei tule hanasta tai iso ­vesilasku yllättää? Kokosimme yhteen vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin. 1. Vettä ei tule, mitä teen? Jos asut taloyhtiössä, varmista ensin huoltoyhtiöltä tai isännöitsijältä, johtuuko vesikatkos kiinteistössäsi tehtävistä korjaustöistä. Vesilaitoksen verkkosivuilta voit tarkistaa, kerrotaanko siellä vedenjakelun häiriöstä alueellasi. Jos häiriölle ei löydy syytä, ota yhteyttä vesilaitoksen vikapäivystykseen. Joskus kyseessä voi olla esimerkiksi yllättävä putkirikko. Vesiputkien korjaustyöt saattavat irrottaa putkista sakkaa, joka värjää veden ruskeaksi. Vesikatkon jälkeen vettä kannattaakin juoksuttaa ennen käyttöä. Jos pyykkikone on päällä vesikatkoksen alkaessa, pysäytä pesuohjelma ja sulje vesihana. Laita kone päälle vasta sen jälkeen, kun hanasta tuleva vesi on väritöntä ja kirkasta. 2. Sähköt menivät poikki, saanko käyttää vettä? Vesijohtovettä on turvallista juoda sähkökatkon aikanakin. Vedentulo ei lopu, mutta vettä saattaa tulla hanasta tavallista pienemmällä paineella. Sähkökatkos saattaa pysäyttää jätevedenpumppaamoja, jotka pumppaavat viemärivettä verkostossa kohti jätevedenpuhdistamoa. Tästä syystä runsasta vedenkäyttöä, kuten suihkussa käyntiä, on syytä välttää sähkökatkoksen aikana, eikä vessankaan vetämistä suositella. Käytä esimerkiksi ämpäriä hanan alla, jos joudut laskemaan hanasta vettä. 3. Kuka vastaa, jos viemärivesi tulvii sisälle kiinteistöön? Jos tukos on tonttiviemärissä, eli liitoskohdan ja kiinteistön välillä olevassa putkessa, kiinteistön omistaja vastaa korjauksista ja mahdollisista vahingoista. Jos taas tukos on vesilaitoksen verkostossa, verkoston huuhtelu ja vahinkojen korjaaminen kuuluvat vesilaitoksen vastuulle. Mikäli kiinteistön alin viemäripiste on vastoin määräyksiä rakennettu padotuskorkeuden alapuolelle, kiinteistön omistaja vastaa mahdollisista viemäritulvien aiheuttamista vahingoista. 4. Apua, sain yllättävän suuren vesilaskun? Mieti ensin, onko vedenkulutuksen kasvulle looginen selitys tai voisiko kiinteistöllä olla isompi tai pienempi vuoto. Pyöriikö vesimittari silloinkin, kun vettä ei käytetä? Jos syytä ei löydy, ota yhteyttä vesilaitoksen asiakaspalveluun. 5. Saanko hyvitystä jätevesimaksusta, jos käytetty vesi ei ole mennyt viemäriin? Et saa. Jäteveden laskutus perustuu käytettyyn puhtaan veden määrään, jota vesimittari mittaa. Esimerkiksi nurmikon kasteluvettä, auton pesuun käytettyä vettä tai uima-altaan täyttövettä ei vähennetä jätevesimaksusta.

14 vesi 2026 syksy

teksti marjaana lehtinen kuvat björgvin hilmarsson 15 vesi 2026 syksy Kun Satu Rämö asui Hildur-kirjasarjastaan tutuilla Länsivuonoilla, pulahdus mereen kotirannasta ei houkutellut, koska jäteveden purku­ putki sijaitsi niin lähellä. Hänen mukaansa Islannin pikkupaikkakuntien jätevedenpuhdistus on takamatkalla Suomeen verrattuna. Luonto tarjoaa halpaa luksusta I Satu Rämö nauttii Islannin höyryävistä kuumavesialtaista ja pitkistä kotisuihkuista. slanti rankattiin tänä vuonna maailman kalleimmaksi maaksi; se ohitti jopa Sveitsin. Kaikki maksaa paljon – paitsi kylmä ja kuuma vesi, joita riittää omasta takaa. ­Pohjavettä kertyy runsaista sateista ja jäätiköiltä. Tuliperäinen maa puolestaan kuumentaa uumenissaan vettä, jota hyödynnetään monipuolisesti geotermisenä energiana. Islantilaiset arvostavat ”kuumaa kultaansa”. – Kuuma vesi on lähes maksuton luksustuote. Ei missään ole niin ihania kuumavesialtaita uimaloissa kuin täällä. Olen varma, ettei Islannissa asuisi juuri ketään, jos näitä sietämättömiä sääolosuhteita ei pääsisi pakoon kuumaan veteen. Kesät ovat viileitä, talvet pitkiä ja pimeitä. Ja aina tuulee. Kuuma vesi nostaa elintasoa ja elämänlaatua valtavasti. Sen tajuaa vasta, kun matkustaa pois Islannista, sanoo parikymmentä vuotta maassa asunut kirjailija Satu Rämö. Uimalat edustavat kulttuuriperintöä Maailmalla Islanti tunnetaan kuumista lähteistään ja vuoden ympäri auki olevista höyryävistä kuumavesialtaistaan. Vuonna 2025 sen uimalakulttuuri listattiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kohteisiin. Maassa on noin 120 kunnallista uimalaa, joihin pääsee sisään pikkurahalla. Niitä on rakennettu jopa 50 asukkaan kyliin, koska kuuma vesi on niin edullista. Enemmän ekstraa haluavat voivat suunnata upeisiin luksuskylpylöihin. – Altaat sijaitsevat lähes aina ulkona, mutta pesu- ja pukuhuoneet löytyvät sisältä. Veden lämpötila on tavallisissa altaissa noin 30 astetta ja kuumavesialtaissa noin 40 astetta. On todella rentouttavaa nauttia kuumasta vedestä raittiissa ulkoilmassa, Satu hehkuttaa. Koska Islanti on saari, kalastus tärkeä elinkeino ja uimaloita

16 vesi 2026 syksy joka nurkalla, Islannin lain mukaan kaikkien lasten on peruskoulussa opittava uimaan. Uinti on oma oppiaineensa tavallisten liikuntatuntien lisäksi. Kuuma vesi lämmittää kodit Toisin kuin Suomessa paikalliset vesihuoltolaitokset toimittavat asiakkailleen kylmän veden lisäksi kuumaa vettä, jolla asukkaat lämmittävät talonsa. Kiinteistöt eivät itse lämmitä käyttövettään. Talojen ja talousveden lämmitykseen käytetään sähköä esimerkiksi maan länsiosissa, joissa geotermistä energiaa ei ole saatavilla. – Kuuma vesi on edullista, joten taloja voi lämmittää ilman, että täytyy koko ajan miettiä lämmityslaskua. Voin huoletta laittaa työhuoneessani patterin päälle ja samalla tuulettaa. Ikinä en tekisi niin Suomessa, koska se olisi hirveää energianhukkaa ja näkyisi seuraavassa energialaskussa, Satu tuumaa. Vettä ei kaikkialla Islannissa toimiteta taloihin eikä kuuma­ vesialtaisiin suoraan kuumista lähteistä, koska niiden putket eivät kestäisi kuuman veden sisältämiä rikkiyhdisteitä ja alkuaineita. Sen sijaan vesihuoltolaitos lämmittää kylmän talous­ veden kuuman geotermisen vesihöyryn avulla ennen johtamista asiakkaille. Satu arvioi nelihenkisen perheensä vesilaskun olevan noin 150  euron verran kuussa. Ja huomio: summa sisältää myös omakotitalon lämmityksen. – Myönnän olevani lotraaja, koska täällä voi olla sellainen. Kieltämättä koen siitä pientä omantunnontuskaa joka kerta, kun seison kuumassa suihkussa vartin tai pidempään. Ei vettä pitäisi tällä tavalla käyttää, on kamalan kallista... Sitten muistan, etteihän se täällä ole. Kylmä vesi huippua, kuuma vesi tuoksahtaa Islantilaiset juovat runsaista pohjavesilähteistä tuotettua talousvettä, johon ei Satun tietämyksen mukaan lisätä käsittelyaineita tai klooria. Kaksoiskansalaisena hän diplomaattisesti kehuu kummankin kotimaansa juomavettä: molemmat maistuvat yhtä raikkailta ja laadukkailta. – Meillä juodaan aina hanavettä eikä koskaan osteta vettä pulloissa. Kuumasta vedestä löytyy isompi ero maiden välillä. Etenkin Reykjavikissa taloihin johdettu kuuma vesi tuoksahtaa vahvasti kananmunalle, koska siihen on liuennut rikkivety­kaasua muun muassa läheisistä geotermisistä lähteistä. Satun mukaan kuuma vesi myös maistuu oudolle ja tuntuu iholla hieman liukkaalta. – Olen huomannut, että hiukset ovat pesun jäljiltä sileämmät Islannissa kuin Suomessa eikä iho kuivu suihkun jälkeen samalla tavalla. Veden hajua aluksi ehkä vähän vierastaa, mutta siihen tottuu nopeasti. Itse en huomaa sitä enää ollenkaan. Jätevedenpuhdistuksessa takamatkalla Yksi asia tulen ja jään maassa jaksaa ihmetyttää Satua. Vaikka isoissa kaupungeissa jätevedet puhdistetaan ennen johtamista mereen, pienillä paikkakunnilla jätevesi tuupataan sinne sellaisenaan. Satu Rämö kertoo, että koko perhe juo hanavettä eivätkä he koskaan osta kotiin pullovettä. Kun perhe asui aiemmin Länsivuonoilla pienessä noin 3 000 asukkaan Ísafjörðurin kylässä, kodin ikkunasta näkyi meri ja kaunis ranta. Ne eivät houkutelleet pulahtamaan, koska jäte­ veden purkuputki sijaitsi noin 60 metrin päässä. – Näin ei voitaisi toimia, ellei Islannissa olisi niin vähän asukkaita, vain vähän alle 390 000. Ongelma tiedostetaan täällä, mutta jätevedenpuhdistamoiden rakentaminen maksaa paljon. Olen ihmetellyt poliittisten päättäjien tärkeysjärjestystä siitä, mihin rahaa laitetaan. Jätevedenpuhdistuksessa pienillä paikkakunnilla olemme takamatkalla Suomeen verrattuna. Muutto takaisin pääkaupunkiin Satu perheineen muutti aiemmin tänä syksynä takaisin Reykjavikiin. Alun perin vuodeksi suunniteltu irtiotto venyi Länsivuonoilla seitsemäksi vuodeksi tai talveksi, kuten Islannissa tavataan sanoa. Yksi syy paluuseen olivat Satulle raskaaksi käyneet pitkät poissaolot kotoa kirjakiertueiden vuoksi. Yli 400 kilometrin päässä pääkaupungista sijaitsevasta kylästä oli hankala päästä nopeasti maailmalle ja takaisin. Vuosien mittaan rakkaudella rempattu Ísafjörðurin talo – yksi Islannin vanhimmista kivitaloista – jäi perheen lomapaikaksi. Sinne Satu voi vetäytyä kirjoittamaan kirjojaan tai perhe mennä tapaamaan ystäviään. Suuren suosion saavuttaneen Hildur-kirjasarjan kuudes osa, Disa, ilmestyi lokakuussa. – On minulla jo hieman ajatuksia jatkosta. Tuntuu, että vielä riittää kerrottavaa, Satu paljastaa.

kuvat björgvin hilmarsson & unsplash 6 Syntynyt 1980 Tammelassa 6 Kirjailija ja ekonomi. Suosittua Hildur-sarjaa on myyty pelkästään Suomessa yli miljoona kappaletta. Hildurin maailma on laajentunut myös televisioon ja teatterilavoille, ja sarjan käännösoikeuksia on myyty lähes kol­ meenkymmeneen maahan. 6 Asuu Reykjavikissa puolisonsa ja kah­ den tyttärensä kanssa. 6 Harrastaa muun muassa voimannos­ toa kuntosalilla ja juoksee joka päivä 3,33 kilometriä istumatyönsä vastapainoksi, vaikka inhoaa juoksua. Ohjattua saunomista i­ slantilaisittain ISLANTILAISET RAKASTAVAT kuumavesialtaitaan, mutta nyt ohjattu saunominen on noussut trendiksi. Osallistujat saapuvat saunalle tiettyyn kellonaikaan, ja saunamestari määrittelee heille tarkat toimintatavat. Tunnin vuorolla kaikki istuvat ryhmänä kolme vartin pätkää tiukoissa löylyissä ja välillä vilvoittelevat ulkona tai meressä. Taustalla soi kovaääninen musiikki. – Olen ihastunut tähän hyvin epäsuomalaiseen tapaan saunoa. Tällaisia saunoja on ympäri Islantia. Löysin Reykjavikista saunan, jossa käyn kerran viikossa kuuntelemassa rokkia ja istumassa kuumassa löylyssä. En ikinä istuisi tuntia rentoutumassa sadan asteen löylyssä, jos sitä ei olisi ohjattu. Se on aivan ihanaa, kertoo kirjailija Satu Rämö. vesi 2026 syksy Satu Rämö kuuma vesi nostaa elintasoa ja elämänlaatua valtavasti. 17

18 18 teksti jarkko piirainen kuva samuli paulaharju / museovirasto vesi 2026 syksy syksy Likasangoista moderniin jätevedenpuhdistukseen Viemäriverkoston rakentaminen alkoi Kajaanissa yli sata vuotta sitten. Varsinainen jätevesien puhdistus alkoi kuitenkin paljon myöhemmin. 1800 -luvun Kajaanissa jätevedet olivat ennen kaikkea jokaisen talouden oma asia. Likavedet päätyivät pihoille, tunkioihin, ojiin ja maaperään. Ja sieltä pahimmillaan kaivoihin ja vesistöihin. Eikä hajuhaitoiltakaan voitu välttyä. Kaupungissa keväät ja syksyt olivat usein hankalia. Sade- ja tulvavedet jäivät pihoille, ja likasankoja saatettiin tyhjentää jopa ikkunasta sadevesien sekaan. Kajaanissa ensimmäinen askel kohti järjestettyä viemäröintiä otettiin jo 1860-luvulla. Tuolloinen virkaatekevä piirilääkäri kiinnitti vuonna 1866 huomiota Kajaanin huonoihin terveysoloihin ja ehdotti ojien kaivamista. Viemäriojia ryhdyttiin kaivamaan vuosikymmenen lopulla. Ne reunustettiin lankuilla ja katettiin, mutta ojia oli liian vähän ja rakenteet rapistuivat nopeasti. Jo 1880-luvun alussa terveyslautakunta vaati ojien korjaamista ja uusien rakentamista. Ratkaisua etsittiin kuitenkin vielä vuosikymmeniä. Uudistukset parantavat hygieniaa Varsinaisen viemäriverkoston rakentaminen alkoi vuonna 1912, ja seuraavana vuonna valmistui pääviemäri Brahen- ja

19 Vesiklosetillisen talon hajotuskaivon tilavuuskin määriteltiin käyttäjämäärän mukaan. Uudistukset paransivat hygieniaa, mutta muutos tapahtui hitaasti. Vielä 1930-luvullakin kaupungin yleistuoksu etenkin kesäisin saattoi olla varsin ”väkevä”. Tilaa häiriöviestit maksutta puhelimeesi TIEDOTAMME toiminta-alueemme asukkaita vedenjakelun keskeytyksistä ja muista mahdollisista häiriöistä häiriöviestijärjestelmän kautta. Aleksanterinkadun (nykyisin Kauppakatu) väliselle palokujalle sekä siitä edelleen jokeen. Samaan aikaan valmistui myös niin sanottu puhdistuskaivo. Laajempi viemäriverkosto valmistui yhtä aikaa vesilaitoksen kanssa 1920-luvun alussa. Varsinaisesta jätevedenpuhdistuksesta ei silti voitu vielä puhua. Käytössä olivat vain saostuskaivot, jotka poistivat lähinnä kiintoainetta, eikä niitä juuri tyhjennetty. Muutoin jätevedet päätyivät lopulta Kajaaninjokeen. 1920-luvulla viemäröintiä alettiin säädellä tarkasti. Vuoden 1926 ohjesäännössä määrättiin muun muassa putkien materiaaleista, koosta ja kaltevuudesta. Konkreettista ympäristönsuojelua SAAMME häiriötiedotteiden lähettämi- Jätevesihuollossa alkoi myöhemmin uusi vaihe, kun pelkästä likavesien pois johtamisesta siirryttiin yhä selvemmin myös vesistöjen suojelemiseen. Vuonna 1962 voimaan tullut vesilaki toi jätevesien laskulupiin puhdistusvaatimuksia, ja puhdistamoja ryhdyttiin rakentamaan eri puolille Suomea. Kajaanissa Peuraniemen jätevedenpuhdistamo valmistui vuonna 1974 ja sen koekäyttö alkoi 14. tammikuuta 1975. Ennen rakentamisen aloittamista puhdistamon sijoituspaikasta käytiin kaupungissa runsaasti keskustelua. Yhtenä vaihtoehtona harkittiin sen rakentamista kallion sisään Tullikalliolle. Peuraniemi rakennettiin alun perin mekaanis-kemialliseksi puhdistamoksi, ja sitä on sittemmin kehitetty useaan otteeseen. Vuonna 2003 siihen rakennettiin biologinen osa, joka otettiin käyttöön vuoden 2004 alussa. Samalla Peuraniemi siirtyi kemiallis-biologisen puhdistuksen aikaan. Toimiva viemäröinti ja jätevedenpuhdistus ovat hyvin konkreettista ympäristönsuojelua. Kajaanissa niiden yli satavuotinen kehitys paransi ensin kaupungin hygieniaa ja on myöhemmin yhä määrätietoisemmin suojellut myös vesistöjä. Kajaanin kaupunki juhlii tänä vuonna 375-vuotista historiaansa teemalla Yhdessä. Tutustu juhlavuoteen osoitteessa www.kajaani375.fi. seen asukkaiden matka- ja lankapuhelin- Artikkelin lähteenä on käytetty teosta: Petri Juuti, Riikka Rajala & Tapio Katko: Elämän virta – Kajaanin Veden historia (Kajaanin Vesi, 2009). numerot suoraan operaattorilta, mikäli ne eivät ole salaisia. JOS puhelinnumerosi on salainen tai rekisteröity muuhun kuin kotiosoitteeseen, voit tilata häiriöviestit asiakasportaalista: www.kajaaninvesi.fi  Tiedotamme  Häiriötiedote. Voit myös lisätä yhdelle puhelinnumerolle useita osoitteita, jolloin voit varmistua esimerkiksi iäkkään vanhemman vedenjakelusta. PALVELU on asiakkaalle maksuton. Muista suojata vesimittari pakkaselta 6 Talven pakkaset voivat aiheuttaa ikäviä yllätyksiä, jos vesimittari tai tont­ tivesijohdot eivät ole riittävästi suojat­ tuja. Jäätyminen voi johtaa putkirikkoon ja kalliisiin korjauksiin kiinteistöllä. 6 Vesimittarin tulee sijaita lämpimässä tilassa. Tarkista, ettei kylmä pääse vesi­ mittaritilaan ovien, luukkujen tai ilman­ vaihdon kautta. Erityisesti alle kahden metrin syvyydessä kulkevat putket kannattaa eristää huolellisesti kovien pakkasten varalta. 6 Jäätymisriskiä voi vähentää juok­ suttamalla vettä hanasta pienellä vir­ tauksella. Hitaasti virtaava vesi pysyy liikkeessä eikä jäädy yhtä herkästi kuin paikallaan oleva vesi – kunhan varmis­ tat, että vesi pääsee esteettä viemäriin. 6 Jos vesijohto tai vesimittari kuiten­ kin jäätyy, toimi nopeasti. Kiinteistön sisäisten putkien sulatus kuuluu putki­ urakoitsijalle. Vesimittarin jäätymisestä tai vaurioitumisesta tulee ilmoittaa vii­ pymättä Kajaanin Veden asiakaspalve­ luun tai vikailmoitusnumeroon. vesi 2026 syksy syksy Vesi virtasi Ämmäkoskessa vuonna 1913, kun viemäriverkoston rakentaminen oli juuri alkanut.

20 lyhyesti tekstit marjaana lehtinen kuvat vastavalo, oulun vesi & istock vesi 2026 syksy Direktiivi kirittää vesihuoltolaitoksia vähentämään päästöjä EU:n uudistettu yhdyskuntajätevesidirektiivi edellyttää vesihuolto­ laitoksilta aiempaa tarkempaa tietoa energiankäytöstä ja päästöistä. V esihuoltolaitoksilla on tärkeä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Jätevesien käsittely ja vedenjakelu kuluttavat energiaa, ja vesihuollosta syntyy kasvihuonekaasupäästöjä suorina prosessipäästöinä sekä epäsuorasti käytetyn energian ja kemikaalien kautta. Suomessa vesihuollon osuus on noin 1–2 prosenttia koko maan sähkönkulutuksesta, joten alan energiatehokkuudella ja päästövähennyksillä on merkitystä. EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivi edellyttää, että vesihuoltolaitokset tuntevat energiankäyttönsä, tunnistavat energiatehokkuuden parantamisen keinot sekä seuraavat ja raportoivat kasvihuonekaasupäästöjään. Yli 10 000 asukasvastineluvun jätevedenpuhdistamoilla on jatkossa tehtävä energiakatselmus neljän vuoden välein. Asukasvastineluku kuvaa puhdistamolle tulevan jätevesikuormituksen suuruutta: yksi asukasvastineluku vastaa keskimää- rin yhden asukkaan aiheuttamaa kuormitusta. Kohti energianeutraaliutta Direktiivi asettaa jätevedenpuhdistamoille energianeutraaliustavoitteen. Suomessa sitä tarkastellaan kansallisella tasolla, ja se koskee yli 10 000 asukasvastineluvun puhdistamoja. Jätevesihuolto pyritään saamaan energianeutraaliksi viimeistään vuonna 2045. Energianeutraalius tarkoittaa, että puhdistamoiden energiankulutusta vähennetään energiatehokkuustoimilla ja jäljelle jäävää tarvetta katetaan omalla energiantuotannolla, kuten biokaasulla, aurinkoenergialla ja hukkalämmöllä. Kun riippuvuus ulkopuolisesta energiasta vähenee, vesihuollon toimintavarmuus paranee myös poikkeustilanteissa. Energiatehokkuustoimet tukevat vesihuoltolaitosten arkea ja voivat tuoda merkittäviä kustannussäästöjä. Lähde: Suomen ympäristökeskus A N V ET TÄ ! JU H LI ST ETA vesipäivää YK:n maailman uis­ .3.2027. Se m vietetään 22 rk n veden tä e­ tuttaa puhtaa illa aa ihmisiä, jo ydestä ja autt ­ turvalliseen ve ei ole pääsyä ty et et vi ää on teen. Vesipäiv lähtien. 19 vuodesta 93 1 110 suomessa on noin 1 110 vesihuoltolain mukaista vesilaitosta. tukkuvesi­ laitoksia on lisäksi 34. 90 % suomalaisista noin 90 % on vesijohtoverkoston palveluiden piirissä. ­vastaavasti jätevesi­ viemäriverkostojen palve­ luiden piirissä on noin 85 % suomalaisista. 150 000 km suomessa on vesihuolto­ laitosten vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoa yhteensä noin 150 000 km. Oulussa kaivonkannet lausuivat runoja KUULUISASSA MUSIKAALISSA sade­ pisarat laulavat, mutta Oulussa kaivonkannet lausuivat viime kesänä runoja. Oulun Vesi osallistui tempauksellaan Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoteen tarjoamalla oululaisille runonlausuntaa kahden kaivonkannen alta. Yhteensä kymmenen runoa oli peräisin kajaanilaisen runoilija ja kirjailija Reija Korkatti (ent. Glad) kynästä, ja ne lausui kaupungin viestintäassistentti, harrastelijanäyttelijä Joel Loukkola. Kaivonkansien päälle oli asetettu runoista kertova kyltti, jotta kukaan ei pelästyisi ääntä kaivonkannen alta. Lähde: Oulun Vesi

21 Vesi vaihtaa väriä kuin kameleontti PUHDAS VESI ON KIRKASTA JA VÄRITÖNTÄ, mutta luonnossa vesi näyttäytyy monessa värissä. Sen väri ei itsessään muutu, mutta sen pinta heijastaa taivaalta tulevaa valoa eri tavalla sään ja vuorokaudenajan mukaan. Vettä myös värjäävät kiinteät aineet, siihen liuenneet aineet ja siinä elävät eliöt. Sininen Veden pinta näyttää siniseltä, kun taivas on sininen, koska vesi heijastaa sinistä. Harmaa Pilvisellä tai sateisella säällä veden pinta toistaa taivaan harmaata väriä. Samoin aallokko voi synnyttää hajavaloa ja muuttaa väriä harmaaksi. Kirkkaalla säällä esimerkiksi harmaa joki­vesi voi kertoa savisuudesta. Musta Hyvin niukassa valaistuksessa vesi näyttää mustalta. Myös mangaanioksidit ja rautasulfidit voivat värjätä vettä mustaksi. Ruskea Ruskeentumista aiheuttaa humus eli maaperän maatuva kasviaines. Se on orgaanista hiiltä, johon kiinnittynyt rauta tuo veteen lisää ruosteenruskeaa väriä. Ruskeaa vettä esiintyy etenkin turvemaiden läheisyydessä. Vihreä Vihreä väri kertoo kasviplanktonista eli pääosin ­levistä. Ikävin niistä on myrkyllinen sinilevä, jonka sininen pigmentti – fykosyaniini – voi värjätä veden sinivihreäksi. Sinilevien kuoltua ­pigmentti voi muuttaa veden turkoosiksi. Turkoosi Valkoinen Vuoristojärvien ja aurinkorantojen vesi saattaa Lumi on valkoista kiteytynyttä vettä. Myös koskessa kuohuva kimmeltää turkoosina. Väri syntyy, kun hyvin kirkas, vesi näyttää ilmakuplien vuoksi valkoiselta. sinistä taivasta heijastava vesi sisältää runsaasti mineraaleja, kuten suoloja, kalsiumia, kaliumia ja magnesiumia. Vaalea hiek- Punainen kapohja tehostaa valon heijastusta vedestä. Maailmalla, kuten Floridan rannikolla, on tavattu myrkyllisiä Itämeren matalien lahtien veden voi nähdä pimeässä hohta- panssarisiimaleviä, jotka värjäävät veden punaruskeaksi. van turkoosina, mikä kertoo myrkyllisen panssarisiimalevän massaesiintymisestä. Ilmiötä kutsutaan bioluminesenssiksi, ja Asiantuntijana erikoistutkija Jouni Lehtoranta sitä on havaittu meillä Ahvenanmaalla ja etelärannikolla. Suomen ympäristökeskuksesta vesi 2026 syksy Tiedätkö tämän vedestä?

22 kajaanin vesi tiedottaa kuvat istock vesi 2026 syksy syksy ONKO VEDENKULUTUKSEN SEURANTAPALVELU JO KÄYTÖSSÄSI? 6 Kajaanin Veden asiakkaat voivat nyt seurata vedenkulutus­ taan entistä tarkemmin vedenkulutuksen seurantapalvelun avulla. 6 Voit tarkastella palvelussa vedenkulutustasi tuntitasolla sekä tilata kulutusraportin sähköpostiisi haluamallasi aikavä­ lillä – päivittäin, viikoittain tai kuukausittain. Raportti tarjoaa selkeän yhteenvedon vedenkäytöstäsi ja auttaa seuraamaan kulutuksen kehitystä helposti ja vaivattomasti. 6 Palvelussa voit myös asettaa hälytyksiä, jotka ilmoittavat sähköpostitse, jos vedenkulutuksessa havaitaan poikkeamia. Hälytykset voivat varoittaa esimerkiksi vuodoista tai alhaisesta lämpötilasta. 6 Palvelun käyttö on helppoa ja nopeaa. Rekisteröidy palve­ luun osoitteessa: https://wmd.wrm­systems.fi/kajaaninvesi 6 Rekisteröitymiseen tarvitset asiakasnumeron ja käyttöpaik­ katunnuksen, jotka löytyvät vesilaskultasi. Kun olet rekisteröi­ tynyt, voit heti alkaa seuraamaan vedenkulutustasi, tarkastella OTA KÄYTTÖÖSI E-LASKU! E- LASKU on ympäristöystävällinen, turvallinen ja paikasta riippumaton. Lasku toimitetaan suoraan verkkopankkiin. E-laskuasiakkaalla on myös mahdollisuus valita sopiva laskutussykli (12, 6 tai 4 laskua vuodessa). E-laskun vastaanottoilmoituksen tekemiseen tarvitaan edellisen vesilaskun viitenumero. Laskutussyklin muutoksesta voi ilmoittaa ottamalla historiatietoja, asettaa hälytyksiä ja tilata kulutusraportteja yhteyttä meihin Online-palvelumme kautta tai sähköpostitse sähköpostiisi. kajaaninvesi@kajaani.fi. 6 Kajaanin Veden toiminta­alueella talousveden käyttömaksu nousee 0,16 €/m³ (sis. alv 25,5 %). Omakotitalojen talousveden kiinteä perusmaksu nousee 0,18 €/kk (sis. alv 25,5 %) ja kerrosalaan ja kiinteistötyyppiin perustuva talousveden perusmaksu nousee 0,0028 €/k­m²/v (sis. alv 25,5 %). 6 Jäteveden verollinen käyttömaksu nousee 0,03 €/m³ (sis. alv 25,5 %). Jäteveden perusmaksu sekä liittymismaksut säilyvät ennallaan. Palvelumaksut päivitetään kustannusmuutoksia vastaaviksi. 6 Korotusten jälkeen esimerkiksi omakotitalossa, jossa kulutetaan vettä 180 m³ vuodessa, vuotuiset kustannukset kasvavat 36,36 € (sis. alv 25,5 %) eli noin 3,60 %. Muutoksia Kajaanin Veden hinnastoon 1.1.2027 alkaen 6 Tukkuhinnat vastaavat omakustannushintaa. 6 Korotukset aiheutuvat vesihuoltopalveluiden tuotantokustannusten kasvusta. 6 Kajaanin Veden hinnat säilyvät korotusten jälkeenkin Vesilaitosyhdistyksen (VVY) valtakunnallisessa hintavertailussa keskitasoa alhaisempina.

23 ristikko vesi 2026 syksy Ratkaise ristikko RISTIKON AVAINSANA m ­ uodostuu ­numeroituihin ruutuihin. Osallistu ­arvontaan ­osoitteessa vesilehti.fi. Kirjoita avain­sana sille varattuun tilaan. Voit antaa samalla p ­ alautetta lehdestä. Palauta vastauksesi 31.12.2026 mennessä. Osallistu a r vo nt a a n ! w w w.vesilehti.f i Kaikki määräpäivään mennessä saapuneet vastaukset osallistuvat Apple A ­ irPods ­­­ (4. sukupolvi) -kuulokkeiden arvontaan. ­Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Arvonta suoritetaan yhteisesti Vesi-lehden kaikilla jakelualueilla.

24 24 kuva: risto mäläskä / kuvakeskus hynninen vesi 2026 syksy syksy julkinen tiedote jokaiseen kotiin. Asiakaspalvelu 08 6155 2949 Vikailmoitukset 24 h 044 7100 100 ma ja ke klo 9–11 ja 13–15 kajaaninvesi@kajaani.fi Kajaanin Vesi -liikelaitos Onnelantie 10, 87100 Kajaani www.kajaaninvesi.fi