2/2026 | JULKINEN TIEDOTE Satakymmenvuotias kaupunki kasvaa ja kehittyy

Hyvinkää-lehti ISSN 2814-435X (painettu) ISSN 2814-4368 (verkkojulkaisu) Hyvinkää näkyy pitkälle! Päätoimittaja Mia Hyvärinen Toimituspäällikkö Outi Ruso Tulevaisuus rakennetaan nyt Kuvatoimittaja Janne-Antti Latvala Kiitos kaikille haastateltaville, lehden tekijöille ja Hyvinkään kaupungin organisaatiolle. Kannen kuva Janne-Antti Latvala Taitto TK mediatalo Painosmäärä 29 660 Paino UPC, Vaasa Julkaisija Hyvinkään kaupunki > hyvinkaa.fi/hyvinkaalehti > hyvinkaa.fi/palaute Hyvinkään kaupunki hyvinkaankaupunki Hyvinkään kaupunki - City of Hyvinkää ? Missä Johanna viilettää? na vuilta Johan Etsi lehden si spalkinto! ja voita ylläty lta 43. Lue lisää sivu 2 HYVINKÄ Ä H yvinkäästä käydään paljon keskustelua niin kaupunkilaisten keskuudessa kuin kaupungin ulkopuolellakin. Hyvinkää näkyy kaupunginrajan toiselle puolelle ja pitkälle. Se on hyvä asia, sillä kaupunki, josta ei keskustella, ei myöskään kehity. Samalla on syytä muistaa, että tulevaisuutta ei rakenneta pelkästään menneisyyden varaan. Historia antaa juuret ja identiteetin, mutta huomisen kaupunki syntyy niistä päätöksistä, joita teemme tänään. Siksi meidän on katsottava kauas tulevaisuuteen. Jokainen sukupolvi jättää jälkensä kaupunkiin. Aikanaan kaupungin kasvaessa 1960– 70 -luvuilla rakennettiin koulut, liikuntapaikat, puistot ja asuinalueet, joista saamme nyt nauttia. Meidän tehtävämme on tehdä sama tämän päivän lapsille ja nuorille: uudistaa ja rakentaa edellytyksiä hyvälle elämälle myös vuosikymmenten päähän. Hyvinkäällä tulevaisuutta tehdään juuri nyt. Kaupunki investoi uusiin palveluihin, kohtaamis-, liikunta- ja tapahtumapaikkoihin sekä asuinympäristöihin. Samalla on ilahduttavaa nähdä, että Hyvinkää kiinnostaa muuttajia. Se nähdään asuinpaikkakuntana, jossa arki toimii, palvelut ovat helposti saavutettavissa ja elämässä on tilaa hengittää. Monipuoliset liikunnan, kulttuurin ja musiikin harrastusmahdollisuudet saavat kiitosta muuttajilta. Vetovoimainen kaupunki ei kuitenkaan synny vain rakennuksista. Se syntyy elämänlaadusta: siitä, että harrastusmahdollisuudet ja luonto ovat lähellä ja palvelut toimivat. Tähän liittyy myös syyskuussa hyväksytty viheralueohjelma. Sen ytimessä on ajatus kaupungista, jossa puistot, lähimetsät, ulkoilureitit ja viher­alueet ovat osa jokapäiväistä hyvinvointia. Hyvinkään vahvuus on, että kodin läheltä löytyy paikka hengähtää, liikkua, leikkiä tai virkistyä. Tämä ei ole itsestäänselvyys, vaan pitkäjänteisten valintojen tulos. Hyvinkään keskusta on tästä hyvä esimerkki. Se on tiivis, mutta samalla vihreä. Keskusta-alueen 180 rautatieomenapuuta ovat osa kaupungin omaleimaista ilmettä. Keväisin ne puhkeavat näyttävään kukintaan, syksyisin kantavat satoa ja ympäri vuoden tekevät keskustasta viihtyisämmän ja vehreämmän paikan elää ja asioida. Myös tulevaisuudessa keskustaa on kehitettävä niin, että asuminen, palvelut, työpaikat, harrastukset ja viheralueet sijaitsevat lähellä toisiaan. Kasvun ei pidä tarkoittaa sitä, että lisääntyvä autoliikenne ruuhkauttaa samoja alueita tai että arki muuttuu hankalammaksi. Päinvastoin. Hyvän kaupunkisuunnittelun tavoitteena on, että ihmiset pääsevät sujuvasti töihin, harrastuksiin, palveluihin ja kotiin. Elämän sujuvuus on laatua, ja juuri sitä tulevaisuuden Hyvinkään tulee tarjota. Kun rakennamme tulevaisuuden Hyvinkäätä, meidän on uskallettava katsoa eteenpäin. Tavoitteena on kaupunki, jossa asuminen on viihtyisää, harrastaminen mahdollista ja luonto läsnä arjessa. Kaupunki, jonka tämän päivän päättäjät jättävät entistä parempana niille lapsille ja nuorille, joiden vuoro on aikanaan jatkaa Hyvinkään tarinaa. Johanna Luukkonen, kaupunginjohtaja KUVA: EEVA ANUNDI PÄÄKIRJOITUS

Pelikirja ohjaa suuntaa Sisältö 2/2026 Hyvin kasvaa ja kehittyy 4 Uusi kohtaamispaikka keskelle kaupunkia 7 Vilinä tuo oppimisen ja leikin kaupungin sydämeen 8 Julkisivukilpailu oli Hyrian opiskelijoille antoisa oppimiskokemus 10 Kaupunkikuva kehittyy ja uudistuu 12 Kasvua, palveluja ja sujuvampaa liikkumista 16 Palveluverkkopäätökset etenevät käytäntöön Hyvin liikkuu 18 Ladulle, pyöräilypuistoon vai ihan jotain muuta? 20 Latukoneen kuljettajan työssä lumi ei ole koskaan samanlaista Hyvin hienosti 22 Kuntalaisten terveyttä suojellaan kaikin keinoin 23 Keravanjoen tulevaisuutta suunnitellaan asukkaita kuulemalla Hyvin elinvoimainen 24 Salamanteri pärjää ketteryydellä 26 Työllistyminen on yhteispeliä Hyvin lyhyesti 13 Hyvinkää tavoittelee ekologista kestävyyttä 14 Hangonsillan pysäköintilaitos valmistui 14 Rakennuksen purkaminen perustuu huolelliseen harkintaan 4 34 Nuorisovaltuustotoiminta kannustaa nuoria mukaan päätöksentekoon 40 Kenen vastuulla ovat lumityöt? 40 Rokotus on paras suoja influenssaa ja koronaa vastaan Hyvinkää täyttää ensi vuonna 110 vuotta! Lue lisää sivulta 30. Hyvin kultturelli 28 Kasvit valtaavat museokeskus Taikan syksyllä 29 Hyvin hyvinkääläinen 31 Kaava - viiva - kaakeli – hyvinkääläistä kaupunkiarkkitehtuuria 1960–2030 35 Kirjasto tulevaisuuden rakentajana 36 Toivon vahvistaminen on investointi tulevaisuuteen 37 Taitokeskus Hyvinkää Villa Artussa Hyvin juhlavasti 30 Hyvinkää uudistuu – 110-vuotias kaupunki katsoo tulevaisuuteen 32 Hyvinkään musiikkiopisto 70 – kohti juhlavuotta! 33 Hyvinkään Opisto juhlii 100-vuotista taivaltaan Hyvinkää Areena avautuu keväällä. Seuraa kaupunkilaisten kohtaamispaikan valmistumista! Hyvinkää haluaa tehdä strategiansa näkyväksi myös kaupunkilaisille. Siksi löydät lehden sivuilta symboleita, jotka kertovat kaupungin kärkihankkeista ja tukipilareista sekä siitä, miten strategia ohjaa tekemistämme. Lehden ilmestyessä olemme vielä nykyisellä Pelikirjakaudella. Uusi Pelikirjakausi alkaa vuoden vaihteessa, mutta tässä numerossa käytämme tuttuja symboleita, jotta kokonaisuus säilyy lukijalle selkeänä. Uuden strategiakauden tavoitteisiin pääset tutustumaan kaupungin viestintäkanavissa vuoden 2027 aikana. Demokratia ja osallisuus Demokratia, osallisuus Henkilöstö Henkilöstö Talous Kestävä kehitys Kestävä kehitys Meidän hyvinkää Meidän Hyvinkää Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset kylät Monimuotoinen asuminen ja Aktiivinen elinvoimaiset elämyskaupunki kylät Aktiivinen elämyskaupunkiLaadukas E EN TIEDOT 2/2026 | JULKIN koulutuspolku Seuraava Hyvinkää-lehti ilmestyy keväällä 2026 Tutustu aiempiin numeroihin: > hyvinkaa.fi/hyvinkaalehti envuotias Satakymm kasvaa kaupunki ja kehittyy Kehittyvä kaupunkikeskusta Kehittyvä kaupunkikeskusta Business Hyvinkää HYVI NKÄ Ä 3

ELINVOIMAA JA ELÄMYKSIÄ Seuraa Areenan matkaa verkkosivuiltamme: 4 HYVINKÄ Ä Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki Laadukas koulutuspolku Kehittyvä kaupunkikeskusta Kehittyvä kaupunkikeskusta

Uusi kohtaamispaikka keskelle kaupunkia Hyvinkäälle rakentuu paikka, joka näkyy monen kaupunkilaisen arjessa jo keväällä 2027. Uusi Hyvinkää Areena kokoaa saman katon alle liikunnan, opiskelun, tapahtumat ja kohtaamiset. Se tarjoaa tilat niin koululaisille, opiskelijoille, seuroille, harrastajille kuin tapahtumakävijöillekin. TEKSTI: HYVINKÄÄN KAUPUNGIN VIESTINTÄYKSIKKÖ  HAVAINNEKUVAT: ARKKITEHDIT KONTUKOSKI OY JA GRANLUND OY. KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ JA JANNE-ANTTI LATVALA H yvinkää Areena ei rakennu vain suuria tapahtumia varten. Sen tärkein tehtävä on palvella hyvinkääläisten arkea. Uudet liikuntatilat korvaavat käytöstä poistuneita koulusaleja ja tarjoavat nykyaikaiset tilat myös Hyvinkään Opiston liikuntakursseille, seurojen harjoitteluun sekä monenlaiseen harrastamiseen. Samalla Areena tuo kaupunkiin uuden tapahtumapaikan, jossa voidaan järjestää urheilutapahtumia, konsertteja, messuja ja muita yleisötapahtumia. UUDEN KAMPUSALUEEN SYDÄN Areena sijoittuu kaupungin keskustaan osaksi Hangonsillan kehittyvää aluetta. Sen naapurissa toimivat jo Kipinä-lukio ja valmistuva päiväkoti ja koulu Vilinä. Areenan yhteyteen valmistuvat myös Laurea-ammattikorkeakoulun uudet kampustilat. Yhdessä ne muodostavat uuden kampusalueen, jossa opiskellaan, liikutaan, harrastetaan ja kohdataan saman alueen sisällä. Vielä hetki rakennetaan, sitten on kaupunkilaisten vuoro ottaa Areena omakseen. HYVI NKÄ Ä 5

Areena on rakennettu ennen kaikkea hyvinkääläisten arkea varten. Havainnekuva. Yksi alue, monta käyttäjää – oppimista, liikuntaa, tapahtumia ja kohtaamisia saman kaupunginosan sydämessä. Keväällä 2027 avautuva Hyvinkää Areena kokoaa saman katon alle liikunnan, opiskelun, harrastukset ja tapahtumat. SUUNNITELTU ARKEA VARTEN Vaikka Areena mahdollistaa myös tuhansien kävijöiden tapahtumat, suurin osa sen käytöstä on aivan tavallista arkea. Tilat palvelevat kouluja, opiskelijoita, liikuntaseuroja, Hyvinkään Opistoa, harrastajia ja omatoimisia liikkujia. Lisäksi Areenaan tulee ravintola- ja kahvilapalve- 6 HYVINKÄ Ä luita sekä muita oheistiloja, jotka tekevät alueesta viihtyisän myös tapahtumien ulkopuolella. TÄNÄÄN TREENIT, HUOMENNA KONSERTTI Areenan vahvuus on sen muuntautumiskyky. Samat tilat voivat toimia yhtenä päivänä liikuntatuntien ja seurojen harjoitusten näyttämönä, toisena urheiluturnauksen areenana ja kolmantena konserttisalina tai yritystapahtuman kokoontumispaikkana. Tilojen suunnittelussa on huomioitu sekä arjen käyttö että suuret tapahtumat. Tavoitteena on, että Areena palvelee mahdollisimman monia käyttäjiä mahdollisimman monella tavalla.

Vilinä tuo oppimisen ja leikin kaupungin sydämeen Vuonna 2027 avautuva Vilinä kokoaa oppimisen, leikin ja yhdessäolon saman katon alle. Hangonsillan alueella alkaa uusi aikakausi, kun päiväkoti ja koulu Vilinä avaa ovensa vuonna 2027. Moderni hirsirakennus kokoaa saman katon alle varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulun sekä tarjoaa terveelliset, toimivat ja viihtyisät tilat lasten ja nuorten arkeen. K TEKSTI: VIESTINTÄYKSIKKÖ  KUVAT: JANNE-ANTTI LATVALA aupungin ytimeen rakentuva Vilinä on paljon enemmän kuin uusi rakennus. Se on paikka, jossa kasvetaan, opitaan, leikitään ja kohdataan. Tulevassa oppimisympäristössä valo, puu ja monikäyttöiset tilat luovat viihtyisät ja toimivat puitteet hyvälle arjelle. Sen naapurissa sijaitsevat Kipinä-lukio, valmistuva Hyvinkää Areena sekä tulevaisuuden korkeakoulutoimintaa kokoavat tilat. Yhdessä ne muodostavat uudenlaisen kampusalueen kaupungin sydämeen. Hangonsillan uusi hirsirakennus tuo lämpöä ja elämää kaupungin sydämeen. Laadukas koulutuspolku HYVI NKÄ Ä 7

OSALLISUUS JULKISIVUKILPAILU oli Hyrian opiskelijoille antoisa oppimiskokemus Hyrian opiskelijat ideoivat taidetta Hyvinkään uuden korttelin julkisivuihin. Kilpailu tarjosi heille harvinaisen mahdollisuuden työskennellä oikean kaupunkihankkeen parissa. H TEKSTI: VESA KEINONEN  KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ yvinkään yhteiskoulun vanhaa rakennusta puretaan parhaillaan. Tilalle on tulevaisuudessa nousemassa uusi asuinrakennusten ja ikääntyneiden palveluasumisen kortteli. Viime vuonna korttelissa tuli voimaan asemakaavan muutos. Siinä edellytetään, että Uudenmaankadun ja Hyvinkäänkadun varrella uudisrakennusten ensimmäisessä kerroksessa seinissä ja korkeissa sokkeleissa tulee käyttää katukuvaa elävöittävää julkisivumateriaalia. Lisäksi rakennusten Hyvinkäänkadun puoleisen julkisivun katutasoa tulee elävöittää taiteella. Kaupungin kaavoitus ryhtyikin viime vuonna käymään keskusteluja mahdollisuudesta saada opiskelijoilta ideoita julkisivuihin tulevaan taiteeseen. – Toimintamalliksi valikoitui keväällä 2026 pidettävä suunnittelukilpailu, johon oli vapaa osallistumisoikeus kaikilla Hyrian kuvallisen alan opiskelijoilla, kertoo Hyvinkään kaupungin kaavoituspäällikkö Anitta Ojanen. 8 HYVINKÄ Ä OPISKELIJAT SAIVAT MONIPUOLISESTI POHJATIETOA Käytännössä kilpailu sisällytettiin pakollisena tehtävänä käsivarapiirustuksen kurssille. Havainnekuvat toteutettiin Valokuvataiteen toteuttaminen -kurssilla. – Kuvallisen ilmaisun opiskelijat kuulivat asiantuntijoilta kaavoituksesta, rakennusprojektista ja Hyvinkään julkisesta taiteesta. Toisessa tilaisuudessa Hyrian opiskelijoille kerrottiin enemmän graafisesta betonista sekä kuvioinnissa huomioon otettavista visuaalisista ja teknisistä seikoista. Korttelin toteuttamisen aikataulu on tällä hetkellä vielä avoinna. – Tämän takia ei ole varmuutta siitä, että julkisivukilpailun voittajatyö näkyy uudisrakennusten julkisivuissa kuten alun perin oli tarkoituksena, Ojanen pahoittelee. TAIDE PIRISTÄÄ KAUPUNKIKUVAA Julkisivukilpailun voittajien julkistustilaisuus järjestettiin Hyriassa elokuun lopulla. Ykköspalkinnon pokkasi Santeri Koskinen vaikuttavalla teoksellaan Tien päällä. Se ammentaa ideansa Hyvinkään historiasta matkustuskaupunkina. Kilpailuista voi saada hyvää nostetta omalle uralle ja itsetunnolle taiteen tekeijänä. Toiseksi sijoittui Dzhamilia Magomedova ja kolmanneksi Kati Muuriaisniemi. Voittajatyö sisältää hevosella, jalan, pyörällä, moottoriteillä, junalla ja lentokoneella liikkumista. Santeri Koskisen mielestä julkisivukilpailuun osallistuminen oli uudenlainen ja hieno kokemus. – Minusta ei ollut vaikeaa osallistua tähän, vaikka kilpailussa oli paljon erilaisia

Santeri Koskinen voitti kilpailun työllään Tien päällä. Toiseksi sijoittui Dzhamilia Magomedova (vas.) ja kolmannen palkinnon sai Kati Muuriaisniemi. Vasemmalla kuvassa Hyrian opettajat Jonna Jylhä (vas.) ja Jaana Rauhala. rajoituksia. Koskista ei pahemmin harmita se, että hänen voittajatyönsä ei välttämättä koskaan päädy esille Hyvinkään katukuvaan. – Aluksi asia vähän naurattikin, mutta nyt vain mennään eteenpäin. Taideopintoja Turussa jatkava Santeri Koskinen on sitä mieltä, että erilainen taide piristää kaupunkikuvaa. Hyvinkää ei tietenkään ole poikkeus. – Toki pitää aina miettiä se, löytyykö sellaisia ideoita, jotka sopivat juuri tiettyihin paikkoihin. KOKEMUS OLI OPISKELIJOILLE HYÖDYLLINEN Hyrian kuvallisen ilmaisun opettaja Jaana Rauhala toteaa julkisivukilpailun olleen ensimmäinen vastaava yhteistyökuvio Hyvinkään kaupungin kanssa. Kokemus oli hänen mukaansa antoisa. – Kaupungilta tuli tiivis yhteenveto siitä, mitä toivotaan. Meiltä löytyi sitten kurssi, jonka opetussuunnitelmaan kilpailutöiden suunnittelu ja toteuttaminen saatiin sopimaan, Rauhala sanoo. Häntä ilahduttaa se innokkuus, millä opiskelijat lähtivät aika vaikeankin kilpailuhaasteen pariin. – Teemat olivat osittain abstrakteja ja oli paljon vaihtoehtojakin. Oli myös jännittävää lähteä suunnittelemaan kymmeniä metrejä pitkää teosta. Jaana Rauhala näkee kilpailuun osallistumisen oppilaille hyödyllisenä kokemuksena siitäkin huolimatta, että voittajatyö saattaa jäädä ilmestymättä uuden rakennuksen seinään. – Valitettavasti tämä on taidekilpailuissa jossakin määrin arkea. Ne saattavat edetä pitkällekin ja lopulta käy niin, että teosta ei kuitenkaan tilata. PARHAIDEN VALINTA VAIKEAA Julkisivukilpailun tuomaristossa mukana ollut Hyrian tuntiopettaja Jonna Jylhä oli ilahtunut kilpailutöiden tasokkuudesta. – Kisassa oli mukana 17 työtä yhtä monelta osallistujalta. Parhaiden valinta oli todella vaikeaa. Jylhän mukaan kilpailut voivat antaa hyvän mahdollisuuden tuoda opiskelijoiden osaamista esiin. – Niistä voi saada hyvää nostetta omalle uralle ja itsetunnolle taiteen tekijänä. Parhaassa tapauksessa myös säällisen palkkion. Hyrian tuntiopettaja kertoo, että kokemus oli hänelle itselleenkin opettavainen. – Moniammatillinen yhteistyö on usein antoisaa. Aina oppii, kun saa olla tekemisissä itseään viisaampien kanssa, Jylhä hymyilee. HYVI NKÄ Ä 9

KAUPUNKI KEHITTYY Kauppalankadun ilme uudistui saneeraustöiden myötä. Hyvinkään kaupunkikuva rakentuu monista palasista. Asiaan vaikuttavat muun muassa arkiset infrahankkeet, rakennukset ja julkinen taide. Kaupunkikuva kehittyy ja uudistuu H TEKSTI: VESA KEINONEN  KUVAT: JANNE-ANTTI LATVALA JA VESA KEINONEN yvinkään ydinkeskustan ilme sai uutta sävyä, kun Kauppalankadun katu- ja vesihuoltosaneeraus valmistui elokuun loppupuolella. Moni on kiinnittänyt huomiota uudenkarheisiin jalankulku- ja pyöräilyväyliin Hyrian Kruunu-kampuksen lähellä. Jalankulkijoiden reitti on merkitty näkyvästi punaisilla nupukivillä. 10 HYVINKÄ Ä Kehittyvä kaupunkikeskusta Kehittyvä kaupunkikeskusta – Saneerauksen valmistuttua alueen liikenneturvallisuus parani ajatellen kaikkia tienkäyttäjiä, kertoo Hyvinkään kaupungin rakennuttajapäällikkö Tapani Heikkinen. Liikenteellisesti tärkeä Läntinen yhdystie palasi syyskuun alussa normaalireitilleen, kun Hangonsillan koulujen kohdalle rakennettu alikulkutyö valmistui. – Turvallisuus on ollut tärkeä näkökulma myös alikulun rakentamisessa. Kun päiväkodin ja koulun yhdistelmä Vilinä valmistuu Kipinä-lukion viereen, niin alueella tulee liikkumaan paljon lapsia ja nuoria, Heikkinen toteaa. Hyvinkää sai syyskuussa myös uuden kiertoliittymän. Se sijoittuu Kalevankadun, Kravunarkunkadun ja Metsämutilantien risteykseen. Kyseisen kiertoliittymän lähistöllä Valtatie 25:n ja Kalevankadun eritasoliittymä valmistuu joulukuuhun 2026 mennessä. – Paikalle rakennetaan uudet rampit erkanemis- ja liittymiskaistoilla sekä toteutetaan niihin liittyvät liikennejärjestelyt.

Y-patsas kunnioittaa yrittäjyyttä. Läntisen yhdystien alikulku parantaa koko alueen liikenneturvallisuutta. YRITTÄJÄPATSAS KERTOO KAUPUNGIN KEHITTÄJISTÄ – Tampere on hyvä esimerkki siitä, että perinteinen teollisuuskaupunki kunnioittaa vanhaa perinnettään, mutta on samalla kehityksen kärjessä. Miksi Hyvinkääkin kehittyvänä teollisuuskaupunkina ei pystyisi samaan, Ravea kysyy. Museonjohtajan mukaan kaikkea vanhaa ei ole mahdollista säilyttää. On tarkan harkinnan paikka, mitä säästetään ja mikä muuttuu. – Kaupunkikuvassa pitää olla kerroksellisuutta siten, että kaupunkilaisilla säilyy yhteys omaan nuoruuteen. Tuomas Ravean mukaan purkamisen ja säilyttämisen ohella on vielä kolmaskin vaihtoehto. Rakennus säilytetään, mutta sen käyttötarkoitus muuttuu. – Tarvitaan hyvää suunnittelua ja tahtotilaa, kun vanha rakennus muutetaan asunnoiksi ja tonttia täydennysrakennetaan. Kalevankadun, Kravunarkunkadun ja Metsämutilantien kiertoliittymässä julkistettiin syyskuun lopussa uusi kaupunkikuvaankin vaikuttava elementti. Hyvinkään Yrittäjien toimesta näkyvälle paikalle kiertoliittymän keskelle pystytettiin 3,5 metriä korkea Y-patsas yrittäjyyden kunniaksi. Hyvinkään Yrittäjien puheenjohtaja Jarmo Mikkonen kertoo, että yhdistys halusi satavuotisen toimintansa kunniaksi kaupunkiin jotakin pysyvää ja näkyvää. – Hyvinkään kaupunki on erittäin yrittäjämyönteinen ja yhdessä ideoimme yrittäjäpatsaalle paikan kaupungin sisääntulotien kiertoliittymään. Mikkonen muistuttaa, että Hyvinkää on historiansa aikana kehittynyt erityisesti aktiivisten yrittäjien toimesta. – Y-patsas symboloi erittäin hyvin tätä tienraivaajan roolia, joka jatkuu edelleen. RAKENNUKSILLE UUSIA KÄYTTÖTARKOITUKSIA Hyvinkää kehittyy melkoista vauhtia, mikä näkyy erityisesti Hangonsillan alueella. Samalla halutaan kuitenkin säilyttää hyvinkääläisyyttä, kaupungin omaa identiteettiä. Museokeskus Taikan johtaja Tuomas Ravea näkee, että kokonaisuuden onnistumisessa tärkeää on laadukas ja eri kuntalaisryhmät osallistava suunnittelu. MONENLAISET TAHOT VOIVAT EDISTÄÄ KAUPUNKIKUVAA Museonjohtaja näkee varsinaisen julkisen taiteen lisäksi muistomerkit ja erilaiset patsaat oivina keinoina tuoda paikkakunnan identiteettiä esille. – Upouusi Y-patsas kertoo Hyvinkään yrittäjähenkisyydestä. Kone Oy:n aikoinaan kaupungille lahjoittama Hitsaajat taas heijastaa hienosti Hyvinkään pitkiä teollisia perinteitä. Ravea on tyytyväinen myös Rautatienrakentajien muistomerkin nostamisesta alennustilastaan. Konservoitu muisto- Kerroksellinen kaupunkikuva yhdistää Hyvinkään historian ja tulevaisuuden. merkki on saatu pääradan varteen takaisin jalustalleen. Tuomas Ravea muistuttaa siitä, että julkisen tilan kauneuteen panostaminen ei aina vaadi mukaan kaupunkia. – Esimerkiksi Helene Schjerfbeckin näyttävän kasvokuvan toteuttaminen erään keskustan taloyhtiön seinään oli sen oma hanke. Lopputulos on todella onnistunut. Myös Middle of Nowheren taustatoimijoiden väliaikaisen ITE-taidenäyttelyn rakentuminen Aseman koululle on erinomainen esimerkki keskustaa taloudellisestikin piristävästä toiminnasta. – Näyttely tulee sijaitsemaan aivan aseman vieressä ja vetää varmasti paljon kävijöitä Hyvinkään ulkopuoleltakin, Ravea ennustaa. HYVI NKÄ Ä 11

KAUPUNKI KEHITTYY Kasvua, palveluja ja sujuvampaa liikkumista Uudet palvelut, kaupalliset investoinnit ja liikennejärjestelyjen parannukset vievät Metsäkaltevan lähialueen kehittämistä eteenpäin. TEKSTI: KAAVOITUS METSÄKALTEVAN ASUKKAIDEN KAUPALLISET PALVELUT PARANTUVAT LÄHIVUOSINA Hyvinkään eteläpuolelta on pitkään puuttunut Metsäkaltevaa ja sen lähialueita palveleva päivittäistavarakauppa. Nyt asia on korjaantumassa. Marraskuun valtuustossa on hyväksymiskäsittelyssä Hakakallion kaupan alueen asemakaavamuutos. Se mahdollistaa uuden ruokakaupan sijoittumisen Kravunarkunkadulle Hangonväylän pohjoispuolelle. Kaupan toteuttaminen voi alkaa, kun kaavamuutos tulee voimaan. Uuden kaupan arvioidaan valmistuvan vuonna 2028. KESKO OYJ:LLA ON ALUEELLE SUUNNITTELUVARAUS Kaupunki on antanut Keskolle suunnitteluvarauksen alueelle. Tämä tarkoittaa sitä, että Keskolla on oikeus suunnitella tontin käyttöä ja rakentamista varauksen voimassaolon aikana. Näin voidaan tuottaa parhaalla tavalla tulevaa käyttöä palveleva tontti ja toteutusvaiheeseen siirtyminen on sujuvampaa. Asemakaavoitusta onkin tehty yhteistyössä Keskon kanssa, joka on tuottanut asemakaavaa havainnollistavaa materiaalia tulevan kaupan tontin osalta. Kaavamuutoksen myötä alueelle tulee ruokakaupan lisäksi rakentamismahdollisuudet laajan tavaravalikoiman kaupalle ja muulle paljon tilaa vaativalle kaupalle Kravunarkunkadun varren tonteille. Yhteensä kaupan kerrosalaa muodostuu 15 985 kerrosneliömetriä. 12 HYVINKÄ Ä Henkilöstö Henkilöstö Havainnekuva mahdollisesta kaupan rakennuksesta etelästä Kalevankadulta katsottuna. (KOHE Arkkitehdit Oy 9.6.2026) Uuden kaupan arvioidaan valmistuvan vuonna 2028. MYÖS LIIKENNEYMPÄRISTÖ MUUTTUU Valtatie 25:n ja Kalevankadun liittymän uudistamien osittaiseksi eritasoliittymäksi tuo lisää liikennettä Kravunarkunkadun sillalle, ja sen vuoksi lähistön katuympäristöä parannetaan Kravunarkunkadulla kääntymiskaistoilla, kanavoinneilla ja saarekkeellisilla suojateillä sekä jo valmistuneella kiertoliittymällä. Muita katuympäristön muutoksia ovat Hesburgerin tontille rakennettava uusi ajotie sillan puolelta, ja myös bussipysäkille on varattu tilaa uuden kaupan kohdalle. Laadukas koulutuspolku Ilmakuva Keskon suunnitteluvarauksen alueesta pohjoisen suunnasta katsottuna. K-kaupan lisäksi tähän kortteliin voi sijoittua laajan tavaravalikoiman myymälä tai paljon tilaa vaativaa kauppaa. (KOHE Arkkitehdit Oy 9.6.2026) Kehittyvä kaupunkikeskusta Kehittyvä kaupunkikeskusta

Hyvinkää päivitti tänä vuonna ekologisen kestävyyden tiekarttansa vastaamaan FISU-verkoston päivitettyjä tavoitetasoja ja toteuttamaan Hyvinkään kaupunkistrategian Pelikirjan kestävän kehityksen tavoitteita. Hyvinkää tavoittelee ekologista kestävyyttä H TEKSTI: ELISE SAARIKKO yvinkää liittyi kaupunginvaltuuston päätöksellä hiilineutraalisuutta tavoittelevien HINKU-kuntien verkostoon vuonna 2016 ja kestävää elämäntapaa tavoittelevien FISU-kuntien (Finnish Sustainable Communities) verkostoon 2017. HINKU-kuntia on tällä hetkellä 99 ja FISU-kuntia 14. – Tavoitevuosi on muiden FISU-kuntien tavoin 2050, kertoo Hyvinkään ympäristöpalvelujen projektipäällikkö Markku Nieminen. Ekologisen kestävyyden tiekartan päämäärät ovat yleisluontoisia; varsinaiset tarkemmat käytännön toimenpiteet tulevat valtuustokausittain kaupungin ympäristöohjelmaan. Tiekartassa tavoitetasoja on asetettu kasvihuonekaasupäästöille, kulutusperäisille päästöille ja ekologiselle jalanjäljelle. Välitavoitteita on asetettu vuosille ennen tavoitevuotta 2050. Lisäksi Hyvinkää on asettanut omat tavoitetasonsa syntyvälle yhdyskuntajätteiden ja luonnonsuojelualueiden määrälle. Asetetut tavoitetasot ovat kunnianhimoisia, mutta nykyisen kehityssuunnan mukaan ne on mahdollista saavuttaa. Niemisen mukaan FISUUN ja HINKUUN liittymisen myötä Hyvinkään kaupunki on valtuustotasolla sitoutunut pyrkimään kunnianhimoisiin kestävyystavoitteisiin. Asetetut tavoitetasot ovat kunnianhimoisia, mutta nykyisen kehityssuunnan mukaan ne on mahdollista saavuttaa. FISU-kunnat tekevät yhteistyötä ja tapaavat pari kertaa vuodessa vaihtaen kokemuksia. – Kävin aikaisemmin vuosittain raportoimassa valtuustolle ympäristöohjelmaa ja sen tilinpäätöstä. Nyt se toimitetaan valtuutetuille kirjallisena. Palautetta tulee jonkin verran. Ekologiset asiat kiinnostavat valtuutettuja. Hyvinkään ympäristöohjelma samoin kuin Ekologisen kestävyyden tiekartta ovat luettavissa kaupungin sivuilla. Verkkosivuilta löytyvät myös Hyvinkään ympäristövahti sekä vuosittain julkaistavat ympäristöraportit, joiden avulla voi seurata tehtyjä toimenpiteitä ja tavoitteiden etenemistä. HYVI NKÄ Ä 13

Hangonsillan pysäköintilaitos valmistui Rakennuksen purkaminen perustuu huolelliseen harkintaan Rakennusten purkaminen herättää usein keskustelua ja tunteita. Erityisesti koulut ja muut tutut rakennukset ovat monelle merkittäviä paikkoja, joihin liittyy muistoja ja henkilökohtaisia kokemuksia. H TEKSTI: VESA KEINONEN  KUVA: JANNE-ANTTI LATVALA yvinkään kaupungin tekniikan ja ympäristön toimialan toimialajohtaja Marko Hytönen vakuuttaa, että purkupäätöksiä ei koskaan tehdä hätäillen. Kaupungin omistamien rakennusten purkaminen tehdään aina huolellisen harkinnan pohjalta. – Arvioimme kohteen teknisen kunnon, korjaustarpeen kiireellisyyden ja laajuuden sekä rakennuksen jäljellä olevan käyttöiän, Hytönen sanoo. Hyvinkään kaupunki on päätynyt purattamaan 14 HYVINKÄ Ä Kehittyvä kaupunkikeskusta Kehittyvä kaupunkikeskusta vielä tämän vuoden puolella esimerkiksi osoitteessa Siltakatu 6 sijaitsevan pienkerrostalon, jossa on edelleen näkyvissä vuoden 2022 tulipalon jäljet. Moni tuntee talon entisenä Alkon liiketilana ja Onnensillan järjestökeskuksena. HYK ON KÄYTETTY TEKNISESTI LOPPUUN Erityisen paljon hyvinkääläisiä on puhuttanut Uudenmaankadulla sijaitseva Hyvinkään yhteiskoulun eli HYK:n 1950-luvulla valmistunut rakennus. Kyseinen koulurakennus jäi lähes tyhjilleen, kun keskuslukio Kipinä aloitti toimintansa elokuussa 2020.

Pysäköintilaitos on jo osittain käytössä. Se tarjoaa paikat 221:lle autolle. Laitos avataan virallisesti keväällä 2027. V TEKSTI: MIA LAGSTRÖM  KUVA: JANNE-ANTTI LATVALA anhankirkonsillan alle on valmistunut uusi Hangonsillan pysäköintilaitos. Halli luovutettiin kaupungille 11. kesäkuuta, noin kaksi kuukautta alkuperäistä aikataulua edellä ja alle 5,6 miljoonan euron budjetin. Virallisesti pysäköintilaitos avataan vasta ensi keväänä. Autoja siellä kuitenkin säilytetään jo nyt. Pysäköintilupia on myönnetty muun muassa Hyvinkään lukion opettajille ja oppilaille, ja hallissa pysäköivät tällä hetkellä myös SRV:n työmaan työntekijät. Hyvinkään tilapalvelun rakennuttajapäällikkö Pasi Ratia on tyytyväinen hankkeen etenemiseen. – Olimme oikeaan aikaan liikkeellä. Suhdanne oli hyvä rakentamisen kannalta, ja rakennuskustannukset olivat odotettua pienemmät. Rakentamista vauhditti myös se, että rakennuslupa saatiin kuukaudessa, vaikka lupahakemukseen oli varattu kolme kuukautta. Lisäksi syksy 2025 oli rakentamisen kannalta suotuisa: leuto ja vähäsateinen sää mahdollisti betonointitöiden tekemisen ennen talven kovimpia pakkasia. RAKENTAMISEN YHTEYDESSÄ parkkihallin toisessa päässä olevaa, muun muassa valmistuvaa Hyvinkää Areenaa palvelevaa, sähkömuuntamoa jouduttiin suurentamaan ja siirtämään, jotta viereisestä risteyksestä saatiin väljempi. Näin myös tapahtumaliikenne tulevalle Hyvinkää Areenalle helpottuu. Pysäköintilaitos rakennettiin, koska Hangonsillan alueella on pulaa pysäköintipaikoista. Halli palvelee erityisesti Kipinä-taloa ja Laurea-ammattikorkeakoulua. 221 paikasta kuusi on varattu moottoripyörille ja kahdeksan liikuntarajoitteisille. Ensimmäisessä kerroksessa on 20 sähköautojen latauspistettä, ja niitä voidaan tarvittaessa lisätä. Hallissa on kaksi kerrosta, hissi sekä yksi sisään- ja ulosajo Hankopaanankadulta. Toiseen kerrokseen ajetaan yksisuuntaisesti. Vielä yksi asia on avoinna: tuleeko pysäköinti maksulliseksi. Siitä päättää lopulta kaupunginhallitus. HANGONSILLAN PYSÄKÖINTILAITOS ei ole aivan tavallinen parkkihalli. Arkkitehti Pentti Kareojan suunnittelemassa rakennuksessa on haettu aaltojen liikettä, ja pitkä ja kapea halli on sovitettu poik­ keuksellisen ahtaaseen paikkaan. Tontti on käytetty Ratian mukaan maksimaalisesti hyväksi. Hallin korkein kohta on vain reilun kahden metrin päässä Vanhan kirkon sillan pohjasta. – Maailmalla on rakennettu pysäköintihalleja, joissa silta kulkee hallin läpi, mutta se olisi tullut todella kalliiksi. Pysäköintilaitoksessa ei ole vesikattoa HYK:n rakennuksen purkaminen alkoi elokuussa 2026. Tontille on tulossa uudisrakentamista. Yhtenä vaihtoehtona on Keusoten suunnittelema palvelutalo. Marko Hytönen näkee HYK:n esimerkkinä rakennuksesta, jonka tekninen elinkaari on kulunut loppuun. – Siellä on suoritettu vain pakolliset remontit. Toimialajohtajan mukaan kyse on viime kädessä vastuullisesta päätöksenteosta ja verovarojen tehokkaasta käytöstä. – Uudisrakennus mahdollistaa energiatehokkaammat ratkaisut, terveelliset sisäolosuhteet sekä tilat, jotka voidaan mukauttaa tulevaisuuden tarpeisiin. PURKAMINEN EI HÄVITÄ RAKENNUKSEN HISTORIAA Entisenä HYK:n oppilaana Hytönen ymmärtää hyvin sen, että moni hyvinkääläinen seurasi sen purkamista murheellisin mielin. eikä lämmitystä. Lämmitys olisi vaatinut erilaisen rakennusratkaisun ja nostanut kustannuksia. Uuden pysäköintilaitoksen vieressä rakentuu parhaillaan Hyvinkää Areena, johon mahtuu noin 3 000 ihmistä. Sen pysäköintitarpeisiin Hangonsillan 221 paikkaa eivät yksin riitä. – Hyvinkää Areenan pysäköintiä pohditaan parhaillaan kaupunkitekniikassa. Se selviää myöhemmin, Ratia kertoo. Millaisia mietteitä uusi pysäköintilaitos kaupunkilaissa herättää? Miltä tuntuu ajaa sinne sisään? Ratia uskoo, ettei pysäköijä itse hallia juuri mieti. – Auton pysäköinti on asia, jota tuskin sen tarkemmin ajatellaan. Luulen, että pysäköijien ajatukset ovat siinä, minne he ovat menossa – vaikka siinä elämyksessä, joka odottaa Hyvinkää Areenassa. Pysäköintilaitos palvelee erityisesti Kipinä-taloa ja Laureaammattikorkeakoulua. – Vaikka tunnearvot pitää tunnistaa, ne eivät voi yksin ratkaista huonokuntoisen rakennuksen käyttöä ja tulevaisuutta. Hytönen huomauttaa, että jostakin rakennuksesta luopuminen ei suinkaan hävitä täydellisesti sen historiaa. – Esimerkiksi HYK:stä on siirretty Anneli Sipiläisen Sisarukset-patsas ja Pro Patria -muistotaulu Kipinään. Hyvinkään kaupungin museot dokumentoivat purettavat rakennukset monipuolisesti. Hytönen kertoo, että ennen työkoneiden päästämistä irti tehdään aina haitta-arvio ja materiaalikartoitus. – Esimerkiksi HYK:n rakennuksen purku-urakka tehdään lajittelevana purkuna, jossa käyttökelpoiset rakenneosat käytetään mahdollisuuksien mukaan uudelleen. Betonin, puun, metallin ja lasin kaltaiset materiaalit erotetaan kierrätykseen. – Niiden vastaanotto Suomessa toimii nykyisin hyvin, Hytönen kiittelee. HYVI NKÄ Ä 15

KAUPUNKI KEHITTYY Palveluverkkopäätökset etenevät käytäntöön Kaupunginvaltuuston kesällä 2026 tekemät linjaukset näkyvät vaiheittain päiväkotien, koulujen, nuorisopalveluiden ja kirjastojen toiminnassa tulevien vuosien aikana. Muutosten tavoitteena on turvata laadukkaat palvelut ja tarkoituksenmukaiset tilat myös tulevaisuudessa. H TEKSTI: SIVISTYSTOIMI  KUVA: RÖNNI-KUVAT yvinkään sivistystoimen palveluverkkoa uudistetaan vaiheittain tulevien vuosien aikana. Kaupunginvaltuusto hyväksyi palveluverkkoratkaisun kesäkuussa 2026, ja nyt päätöksiä toimeenpannaan eri puolilla kaupunkia. 16 HYVINKÄ Ä Kestävä Laadukas kehitys koulutuspolku Kestävä Palveluverkkoratkaisu ohjaa sitä, miten varhaiskasvatuksen, koulujen, nuorisopalveluiden ja kirjastopalveluiden tiloja käytetään ja kehitetään tulevaisuudessa. Tavoitteena on varmistaa, että palvelut vastaavat muuttuvaan väestökehitykseen, tilatarpeisiin ja taloudellisiin reunaehtoihin myös tulevina vuosikymmeninä. Demokratia ja osallisuus Demokratia, Asukkaiden näkökulmasta suurin osa muutoksista toteutuu vähitellen. Osa nykyisistä toimipisteistä jatkaa toimintaansa ennallaan, osa palveluista siirtyy uusiin tai nykyistä paremmin tarpeita vastaaviin tiloihin. Samalla kaupunki voi kohdentaa resursseja tarkoituksenmukaisesti ja huolehtia kiinteistöjen kunnosta sekä palveluiden laadusta.

Palveluverkkotyön tavoitteena on: y turvata laadukkaat palvelut myös tulevaisuudessa y sovittaa tilat vastaamaan palvelutarpeita y huomioida väestökehitys ja kiinteistöjen kunto y käyttää kaupungin resursseja mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti y kehittää palveluverkkoa pitkäjänteisesti ja vaiheittain. VARHAISKASVATUKSEN JA KOULUJEN VERKKOA TARKASTELLAAN KOKONAISUUTENA Palveluverkkotyössä on tarkasteltu erityisesti lasten määrän kehitystä ja sitä, miten nykyiset tilat vastaavat tulevaisuuden tarpeisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että osa rakennuksista saa uuden käyttötarkoituksen ja palveluita järjestetään yhä tarkoituksenmukaisemmissa tiloissa. Esimerkiksi Talvisillassa koulutoiminta siirtyy Vilinän kiinteistöön vuonna 2027, minkä jälkeen tilat palvelevat varhaiskasvatuksen tarpeita. Myös Anttilantalon tilojen käyttö muuttuu tulevina vuosina, kun koulukäytöstä luovutaan ja rakennus siirtyy varhaiskasvatuksen käyttöön. Hakalantalossa toiminta jatkuu nykyisellään vuoteen 2030. Hakalantalon peruskorjauksen jälkeen varhais- kasvatuksen toimintaa laajennetaan. Metsäkaltevalla oppilasmäärien ennustetaan mahtuvan nykyisiin tiloihin, minkä takia koulun laajennusta ei toteuteta. Oppilasmäärien kehitystä seurataan kuitenkin vuosittain, jotta palvelut vastaavat myös tulevaisuudessa alueen tarpeisiin. MYÖS NUORISO- JA KIRJASTOPALVELUISSA MUUTOKSIA Palveluverkkopäätökset ulottuvat myös muihin sivistystoimen palveluihin. Nuorisopalveluiden toimintaa keskitetään tulevina vuosina, ja osa nykyisistä nuorisotiloista poistuu käytöstä. Samalla Hakalantalon moottoriverstas säilyy nuorten käytössä myös jatkossa. Hakalan kirjaston toiminta jatkuu vielä useita vuosia ennen vuonna 2031 toteutuvaa muutosta. PITKÄN AIKAVÄLIN SUUNNITTELUA Palveluverkkoratkaisun valmistelussa on huomioitu väestöennusteet, palvelutarpeet, kiinteistöjen kunto sekä kaupungin taloudellinen kantokyky. Kyse ei ole yksittäisistä päätöksistä, vaan pitkän aikavälin suunnitelmasta, jota tarkastellaan ja päivitetään säännöllisesti muuttuvien tarpeiden mukaan. Valtuusto linjasi päätöksenteon yhteydessä myös, että Nopon koulu ja päiväkoti jatkavat toimintaansa, Hyvinkäänkylän koulu ja päiväkoti jatkavat toimintaansa toistaiseksi ennallaan ja Ridasjärven koulun sekä päiväkodin tulevaisuutta selvitetään erikseen syksyn 2026 aikana. Palveluverkon kehittäminen jatkuu tulevissakin selvityksissä, joissa tarkastellaan koko kaupungin palveluja osana muuttuvaa Hyvinkäätä. HYVI NKÄ Ä 17

URHEILU JA LIIKUNTA Tärkeää on tarjota kaupunkilaisille pieniä, helposti saavutettavia paikkoja, joihin voi mennä ilman jäsenyyttä, varausta tai kilpailutavoitteita. Ladulle, pyöräilypuistoon vai ihan jotain muuta? Näin Hyvinkää haluaa kehittää liikuntaa Tykkilumilatu, uusi pyöräilypuisto ja tuore liikkumisohjelma – Hyvinkää haluaa kehittää liikuntapaikkoja siten, että mahdollisimman moni kaupunkilainen löytää itselleen sopivan tavan liikkua. K TEKSTI: MIA LAGSTRÖM  KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ aikkiin mahdollisiin liikuntalajeihin ei kaupungin tuki riitä. Hyvinkäällä tavoitteena onkin edetä vähitellen, kohde ja laji kerrallaan. Tällä hetkellä Hyvinkäällä suuria liikuntainvestointeja ovat Hyvinkää Areena sekä Sveitsin uimalan laajennus. Suunnitteilla ja valmisteilla ovat myös tykkilumilatu ja pyöräilypuisto. TYKKILUMELLA PIDEMPI HIIHTOKAUSI Perttulan urheilupuiston tykkilumilatu on monelle hyvinkääläiselle tuttu talven merkki. Latu valmistuu, kun sääolosuhteet sallivat. Ensin maapohjan on oltava kunnolla jäässä, mikä vaatii yleensä vähintään neljästä viiteen peräkkäistä pakkaspäivää. 18 HYVINKÄ Ä Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki – Sitä ennen lunta ei kannata tykittää, Hyvinkään liikuntapäällikkö Jarmo Vakkila kertoo. Tänä vuonna alueelle on rakennettu putkitus, joten vesiputkia ei tarvitse enää levittää maanpinnalle ennen lumetusta. – Uusi järjestelmä on huomattavasti vanhaa tehokkaampi. Vedenkulutus vähenee, mutta samalla lunta saadaan moninkertaisesti enemmän. Kun työaikakin vähenee, merkitsee se kaupungille merkittäviä säästöjä. Vajaat kaksi kilometriä pitkä latu on suunniteltu eri tasoisille hiihtäjille. Reitiltä löytyy rauhallista tasamaata, mutta myös haastavampia osuuksia kokeneemmille hiihtäjille. Luonnonlumen avulla reittiä voidaan tarvittaessa pidentää. Useimpina vuosina tykkilumilatu on saatu hiihtokuntoon uudenvuoden jälkeen, hyvinä talvina jo ennen joulua. Kun tykkilumi on kerran saatu ladulle, se kestää yleensä hyvin säävaihteluita. PYÖRÄILYPUISTO SOPII KAIKENLAISILLE PYÖRILLE Syksyllä Hyvinkäälle valmistuu BMX-rata eli pyöräilypuisto, jota on kaupungissa toivottu pitkään. Vakkila korostaa, ettei paikka ole tarkoitettu ainoastaan BMX-harrastajille. – Puhuisinkin ennemmin pyöräilypuistosta kuin pelkästään BMX-puistosta. Suurin osa lapsista ajaa maastopyörillä, ja puistoon voi tulla millaisella pyörällä tahansa. Puistossa on erilaisia maastonmuotoja ja siltoja, jotka tekevät ajamisesta tavallista mielenkiintoisempaa. Samalla harjoitellaan pyörän hallintaa ja tasapainoa. Puisto sijoittuu keskeiselle paikalle Kankuriin, muiden liikuntapaikkojen läheisyyteen. Alueelta löytyvät esimerkiksi terveysmetsä, skeittiparkki ja ulkokuntosali. – Vanhemmat voivat olla ulkokuntosalilla sillä aikaa, kun lapset temppuilevat pyöräilypuistossa, Vakkila kuvailee. TAVOITTEENA LIIKUTTAVA HYVINVOINTIKAUPUNKI Hyvinkään tuore Liikkumisohjelma 2026–2031 linjaa, mihin suuntaan kaupungin liikuntapalveluita halutaan kehittää. Tavoitteena on olla ”liikuttava hyvinvointikaupunki”, jossa on tarjolla monipuolisia liikunta- ja luontoelämyksiä. Taustalla on suuri haaste: ihmiset liikkuvat liian vähän. UKK-instituutin laskurin mukaan liikkumattomuuden kustannukset ovat Hyvinkäällä noin 7,1 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupungin tavoitteena onkin edistää niin sanottua elinikäistä liikkumista. Monipuolisten liikuntapaikkojen lisäksi kävelyllä

HIIHTOLADUT Hyvinkää on tunnettu hyvistä ulkoilumaastoistaan ja mahdollisuuksistaan jo vuosikymmenien takaa. Talvella ulkoilureiteillä ja keskustan välittömässä läheisyydessä on hoidettuja latuja parhaimmillaan lähes 70 km. Nämä muodostavat yhtenäisen latuverkoston, joten hiihdettävää riittää useaksi päiväksi. Ajantasaisen tiedon laduista löydät osoitteesta: www.hyvinkaa.fi/ latuinfo LUISTELUKENTÄT Hyvinkäällä on useita luistelukenttiä ympäri kaupunkia. Niitä löytyy koulujen läheisyydestä, liikunta- ja urheilupuistoista, sekä lähiliikuntapaikoilta. Talvisin merkki siitä, että kenttä on turvallisessa luistelukunnossa, on iltaisin kentällä palavat valot. Talven aikana voit seurata luistelukenttien kunnostusta: www.hyvinkaa.fi/ luisteluinfo USMINJÄRVEN TALVIUINTIPAIKKA ja pyöräilyllä on tärkeä rooli kestävän liikkumisen muotoina. Viime vuosina Hyvinkäällä on rakennettu muun muassa ulkokuntosaleja ja kehitetty lähiliikuntareittejä. Työtä jatketaan myös tulevaisuudessa. Ajatuksena on, että liikuntapaikkoja olisi mahdollisimman lähellä ihmisten koteja ja ne palvelisivat eri-ikäisiä ja -kuntoisia kaupunkilaisia. Kaupungissa aiotaan myös uudistaa liikuntatilojen varausjärjestelmiä ja toimintamalleja. Viestintää on tarkoitus parantaa uuden digitaalisen Harrastuskalenterin avulla. Myös kaupungin verkkosivuja uudistetaan liikuntapalveluiden osalta. Tavoitteena on, ettei liikuntapolitiikka tarkoita vain suuria investointeja. Yhtä tärkeää on tarjota kaupunkilaisille pieniä, helposti saavutettavia paikkoja, joihin voi mennä ilman jäsenyyttä, varausta tai kilpailutavoitteita. Ladulle voi lähteä hiihtämään, pyöräilypuistoon ajamaan tai ulkokuntosalille harjoittelemaan. Ehkä joskus tulevaisuudessa valikoimaa saattaa täydentää myös tekojää ja uusi suuri sisähalli, jossa voi harrastaa jalkapalloa, pesäpalloa ja yleisurheilua läpi talven. Tällä hetkellä se on kylläkin vasta haavetasolla. Ajatus on yksinkertainen: mitä ­useammalle löytyy sopiva paikka liikkua, sitä useampi voi löytää liikkumisesta osan omaa arkeaan. Usminjärven uimarannalle on avautunut talviuintipaikka, jota ylläpidetään yhteistyössä Hyvinkään Talviuimarit ry:n kanssa. Usminjärven uimaranta sijaitsee 5 km päässä keskustasta. Rannalla on pukutilat. Talvi- ja avantouintipaikalla ei ole uinninvalvontaa. Liveseurantaa avantouinnin kävijämääristä näet: my.sensmax. eu/r/396805 HYVI NKÄ Ä 19

TEKIJÄ TYÖSSÄÄN Kuvateksti 20 HYVINKÄ Ä Henkilöstö Henkilöstö Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki

Haluamme laittaa ihmisille puitteet kuntoon ja tehdä parhaamme. Latukoneen kuljettajan työssä lumi ei ole koskaan samanlaista Kun moni kaupunkilainen kääntää kylkeä aamuyön viimeisinä tunteina, Hyvinkäällä murahtaa latukone käyntiin. Kello näyttää viittä kuutta, ja hiihtolatujen kunnossapitäjät suuntaavat töihin. M TEKSTI: MIA LAGSTRÖM  KUVA: TEEMU HEIKKILÄ etsä ei ole tyhjä aamukuudeltakaan. Peurojen lisäksi vastaan tulee jo varhaisia hiihtäjiä, etenkin lentokentän maastossa. – Seitsemän aikaan siellä on jo hyvin porukkaa. Siellä pitää olla ajoissa liikkeellä, Hyvinkään kaupungin kunnossapitotyöntekijä Matias Väänänen kertoo. Latukone näyttää ulospäin melko suoraviivaiselta työkoneelta, mutta ohjaamossa riittää vipua, nappia ja kytkintä. Koneen käyttö vaatii kokemusta – ja tuntumaa lumeen. – Ei tämä ole ihan simppeli laite, eikä tätä työtä tekisi kuka tahansa. Työpäivä menee yksin ohjaamossa. Eväät ja kahvitkin nautitaan siellä. Ei keskeltä metsää lähdetä lounaalle. Väänänen on tehnyt latuja reilut kymmenen vuotta, mutta lumi yllättää edelleen. – Ei ole kahta samanlaista päivää, eikä kahta samanlaista keliä. Tuntuu, etten vieläkään tiedä kaikkea. PAKKASELLA kovettunut lumi vaatii jyrsimeltä enemmän. Latu ajetaan hitaammin ja kovalla pakkasella jopa kahteen kertaan. Nuoskalumi puolestaan voi tehdä työstä hidasta ja tuuli tuoda omat lisähommansa. Jos puu tai oksia on kaatunut ladulle, latukoneen ohjaamosta löytyy myös mootto- risaha. Sateella kone pysyy parkissa. Pehmeälle pohjalle raskas kone tekisi enemmän hallaa kuin hyvää. Myös latujen ajamisjärjestys on tarkkaa työtä. Hiihtäjästä voi joskus näyttää siltä, että luistelubaana tehdään ensin vain kiusaksi. – Meiltä kysytään joskus, emmekö voisi tulla ensin perinteiselle ladulle. Mutta kaikelle tekemiselle on oma tarkka syynsä. Ensin jyrsitään lumen pinta ja tehdään luistelurata. Sen jälkeen koneen perässä oleva latujyrsin lasketaan alas ja vuorossa ovat perinteiset ladut. Ja sitten ladun pitäisi antaa olla rauhassa. – Pahinta on, jos hiihtäjä tulee heti perässä. Ladun pitäisi saada ajamisen jälkeen noin tunti kovettua. Aina tässä ei onnistuta. Joskus Väänänen joutuu hidastamaan, jotta perässä tuleva hiihtäjä pääsisi ohi. Se ei ole pelkästään ladun kannalta tärkeää: iso kone voi yllättää myös hiihtäjän. Latukone ei ole ihan pikkuvehje. Joskus se on lähtenyt luisuun ojan pohjallekin, vaikka kaatumaan se ei helpolla lähde. LATUJEN KUNNOSSAPITOTYÖSSÄ työn tärkein palkinto on nähdä, että jälki on hyvää ja laduille saapuu satoja hiihtäjiä. – Meillä on hyvä työporukka, joka vaalii laadukasta työtä. Haluamme laittaa ihmisille puitteet kuntoon ja tehdä parhaamme. Välillä se vaatii venymistä ja pitkiä työpäiviä, mutta meitä ohjaa ammattiylpeys. Ja kun ladut ovat kunnossa, pääsee latujen tekijä itsekin nauttimaan työnsä jäljestä. Väänänen yrittää hiihtää kaudessa tuhat kilometriä, jos kelit sallivat. Suosikkipaikka löytyy lentokentän ja Perttulan väliltä. – Välissä on hyviä mäkiä. Siellä on ilo hiihtää. HYVI NKÄ Ä 21

TERVEYS JA YMPÄRISTÖ Kuntalaisten terveyttä suojellaan kaikin keinoin TEKSTI: ELISE SAARIKKO  KUVA:PI KROGELL-MAGNI T erveysalan yrittäjien pitää tehdä ilmoitus toiminnan aloittamisesta tai lopettamisesta Hyvinkään ympäristöterveydenhuollolle. Sen tehtävänä on valvoa terveydellisiä olosuhteita ja hygieniaa ilmoitusvelvollisissa yrityksissä ja huoneistoissa. Ilmoitusvelvollisuus on laaja; se koskee majoitus- ja ravitsemustoimintaa, yleisölle avoimia kuntosaleja ja kylpylöitä, uimahalleja ja jopa uimarantoja. Myös pienet terveysalan yritykset, kuten kauneushoitolat ja tatuointiliikkeet kuuluvat ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Tarkka luettelo ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvista terveysaloista löytyy kaupungin verkkosivuilta kohdasta terveydensuojelu. – Aloitusilmoitukset ovat tärkeitä, samoin ilmoitukset toiminnan lopettamisesta, toteaa terveystarkastaja Renata Bagge. Aloitusilmoituksen tekeminen kaupungin terveydenhuollon verkkosivuilla on helppoa valmiille lomakkeelle. Kun ilmoitus on tehty, terveystarkastaja suorittaa ensimmäisen valvontasuunnitelman mukaisen tarkistuksen, jolla varmistetaan ilmoitettu- 22 HYVINKÄ Ä Kehittyvä kaupunkikeskusta Kehittyvä kaupunkikeskusta jen asioiden paikkansapitävyys tilojen, vesipisteiden tai ilmanvaihdon osalta. Tilojen soveltuvuus suunniteltuun toimintaan voi vaatia muutostöitä. Luvan muutostöihin saa rakennusvalvonnalta. Esimerkiksi tehdashalliin perustettava liikuntatila vaatii tilojen käyttötarkoituksen muutoksen. Riskien arvioon vaikuttavat toiminnan laatu ja laajuus. Sisäilmaston kriteereihin vaikuttaa esimerkiksi, onko kyseessä kauneushoitola vai päiväkoti. Kauneushoidossa ollaan pari tuntia, päivähoidossa koko päivä. Jokaisen uuden yrityksen avaavan yrittäjän pitää tehdä ilmoitus 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. Tarkastuksesta saa todistuksen, jolla voi osoittaa asiakkaille palvelun olevan suositusten mukaista. Yrityksen seinällä riippuva, jatkuvasta tarkastuksesta kertova tieto voi rauhoittaa palvelujen käyttäjää. – Joskus uudet yrittäjät eivät tiedä ilmoitusvelvollisuudesta. Olen urani aikana törmännyt yrittäjään, joka ei 10 toimintavuoden jälkeen tiennyt siitä, Bagge kertoo. Valvontasuunnitelman mukainen tarkastus on maksullinen. Tarkastusväli riippuu yrityksen koosta ja riskiarviosta. Esimerkiksi tatuointiliikkeissä käydään 4–5 Sisäilmaston kriteereihin vaikuttaa esimerkiksi, onko kyseessä kauneushoitola vai päiväkoti. vuoden välein, yksityisissä päiväkodeissa ja vanhusten hoitokodeissa 3 vuoden välein, uimaloissa ja kylpylöissä vuosittain. Bagge kertoo esimerkin tarkastuskäynnistä: kauneusalan uusi yrittäjä on tehnyt asianmukaisen ilmoituksen Hyvinkään ympäristöterveydenhuollolle 30 päivää ennen yrityksen avaamista. Terveystarkastaja soittaa ja kertoo käynnistään etukäteen, tarkistaa paikan sijainnin, siisteyden, vesipisteet ja ilmanvaihdon. Tilojen pitää olla tietysti rakennuslain mukaiset. Jos kaikki on kunnossa, toiminnalle ja yrittäjälle toivotetaan hyvää jatkoa. Joskus terveystarkastajalle tulee valituksia yrityksistä. Silloin tarkastukselle mennään esimerkiksi päivän varoitusajalla. Suuria epäkohtia kuten sotkuisuutta ei niin pienessä ajassa pystytä korjaamaan. Miten tarkastajan käynteihin yrityksissä suhtaudutaan? – Suurin osa yrittäjistä kokee käynnit ihan myönteisesti.

Keravanjoen tulevaisuutta suunnitellaan asukkaita kuulemalla Keravanjoki on 65 kilometrin pituinen Vantaanjoen pisin sivuhaara. Se alkaa Hyvinkään Ridasjärvestä ja yhtyy Vantaanjoen pääuomaan Helsingin ja Vantaan rajalla noin kuusi kilometriä ennen merta. TEKSTI: ELISE SAARIKKO  KUVA: JANNE-ANTTI LATVALA K eravanjoki mutkittelee Hyvinkäällä Kaukasten ja Myllykylän lävitse, jatkaa sitten Tuusulan Kellokoskelle, sieltä Järvenpään Haarajoelle ja Lemmenlaaksoon. Keravalla joki alittaa vanhan kivisillan ja jatkaa Vantaan Tikkurilan kautta Tammistoon. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen meneillään oleva Keravanjoki kuntoon! -hanke alkoi vuosi sitten ja kestää vielä vuoden. Sen tarkoituksena on luoda Keravanjoen alueen toimijoille yhteinen vesiensuojeluvisio ja työkalut vision toteuttamiseen. – Tänä vuonna on järjestetty ideointitilaisuuksia Keravanjoen valuma-alueella paikallisille asukkaille sekä yhdistysten, yritysten ja kuntien edustajille, kertoo hankekoordinaattori Reetta Lehto. Syksyn mittaan on yleisötilaisuuksia, joissa kysellään osallistujien mielestä arvokkaimpia paikkoja Keravanjoen varrella. Lehto on myös käynyt kertomassa hankkeesta esimerkiksi Hyvinkään nuorisovaltuustossa. – Nuorten mielestä vesistöjen kunnostaminen on tärkeää, vaikka Keravanjoki ei ollutkaan heistä monelle henkilökohtaisesti tuttu. Moni oli myös huolissaan ympäristön tilan muutoksesta. Hyvinkään ympäristötoimenjohtaja Mika Lavian mukaan Keravanjokea on kunnostettu jo vuosikymmenet lisävettä juoksuttamalla, jätevesien siirtoviemäröinneillä ja kalojen vaellusesteitä poistamalla. Veden laatua myös tarkkaillaan jatkuvasti. – Hyvinkäällä Keravanjoki on nyt melko hyvässä tilassa, vaikka kuivuus kesäisin onkin ongelma. Veden ruskea väri johtuu maaperästä ja eroosiosta. Jo pitkään on käyty neuvotteluja Järvenpään kaupungin ja yksityisen omistajan kesken Haarajoen padon purkamisesta. Mikäli purku toteutuu, pääsevät meritaimenet vapaasti vaeltamaan kutupaikoilleen joen yläjuoksulle. Kalakannan monipuolistuminen ilahduttaisi varmasti joella virkistyskalastusta harrastavia ja luontoarvoista kiinnostuneita. Nuorten mielestä vesistöjen kunnostaminen on tärkeää. HYVI NKÄ Ä 23

ESITTELYSSÄ KIVIJALKAYRITTÄJÄ 24 Laadukas Aktiivinen koulutuspolku elämyskaupunki HYVINKÄ Ä Aktiivinen Kehittyvä kaupunkikeskusta Kehittyvä kaupunkikeskusta

Salamanteri pärjää ketteryydellä Hyvinkään Kauppalankadulla sijaitsee liike, jonka nimikin tuo jo hymyn huulille. Salamanteri on paitsi vesilisko, myös yksi maamme vanhimmista toimivista eläinkaupoista. S TEKSTI: VESA KEINONEN  KUVAT: TEEMU HEIKKILÄ alamanterin perusti Matti Kivelä jo vuonna 1978. Nykyinen yrittäjä Eija Penttilä on vastannut liikkeestä vuodesta 1999. – Työskentelin aikaisemmin tilitoimistossa, mutta sitten päätin ostaa eläinkaupan, kun näin Salamanterin olevan myynnissä. Eläimet ovat minulle se juttu, Penttilä kertoo. Hänen mukaansa eläinkaupan pitäminen on vuosien mittaan muuttunut paljon. Syynä on ennen kaikkea digitalisaatio. – Kun aloitin, verkon rooli oli todella pieni. Tietoa eläimistä haettiin kirjoista tai sitten tultiin suoraan liikkeeseen. Nyt lähes jokaisella on käsissään puhelin, jonka kautta pääsee käsiksi kaikkeen. Eija Penttilä on luotsannut Salamanteria koko 2000-luvun ajan. Jyrsijät ovat suosittuja lemmikkejä. MATELIJAT KIINNOSTAVAT, LINNUT EIVÄT Penttilä näkee maailman tavallaan myös pienentyneen. Nykyisin ei ole lainkaan ihmeellistä käydä noutamassa maailmalta kotiin esimerkiksi joku harvinaisempi käärme. – Matelijoita hankitaan lemmikeiksi muutenkin yhä enemmän. Lintuja sen sijaan kodeissa on yhä vähemmän. Koirat, kissat ja jyrsijät ovat niitä kotien kesto­ suosikkeja. Miksi ihminen sitten ylipäätään ottaa lemmikkieläimen? Siitähän koituu monenlaista vaivaa ja rahaakin kuluu. – Eläimet ovat kivoja ja niistä on seuraa. Lemmikkien hoitaminen ja yhdessä asioiden tekeminen ovat se juju, Penttilä kiteyttää. Salamanterin yrittäjän mukaan joskus lemmikkieläinten kanssa voi tulla ongelmia. Silloin tullaan alan liikkeeseen pohtimaan asiaa. – Jonkin verran vastaan tulee myös uusavuttomuutta. Joillekin voi tulla yllä- Salamanterissa meillä kaikilla on suuri intohimo eläimiin. tyksenä se, että koiranpentu ei osaakaan valmiiksi kaikkea, vaan se pitää kouluttaa. KÄYTÄNNÖN KOKEMUS ON VALTTIA Eija Penttilä toteaa, että kilpailu on tälläkin alalla kova. Verkkokaupan lisäksi suuret ketjut toimivat joka puolella ja lähikioskiltakin voi saada ostettua lemmikilleen herkkuja. Pieni toimijakin voi alalla menestyä olemalla ketterä. Salamanterin valttina on muun muassa yksilöllinen tuotevalikoima ja erinomainen palvelu. – Haittaa ei ole siitäkään, että meillä kaikilla täällä liikkeessä on suuri intohimo eläimiin. Salamanterilla on paljon pitkiä asiakassuhteita. Vuosien mittaan eläimet ja niiden omistajat ovat tulleet hyvinkin tutuiksi. Kohtaamiset kaupassa ovat useimmiten mukavia. Eläimet yhdistävät ihmisiä. – Minulla ja kahdella työntekijälläni on yhteensä noin 60 vuoden käytännön kokemus eläimistä. Osaamme antaa neuvoja koskien esimerkiksi niiden ruokintaa. Siitä asiasta nykyisin kysytään paljon. Eija Penttilä uskoo, että perinteisellä eläinkaupalla Hyvinkään ydinkeskustassa on jatkossakin valoisa tulevaisuus. – Salamanteriin saa poiketa todella matalalla kynnyksellä, jos esimerkiksi ­harkitsee lemmikkieläimen hankkimista. Me autamme mielellämme kaikessa. Business Hyvinkää HYVI NKÄ Ä 25

Business Hyvinkää ELINVOIMA Työllistyminen on yhteispeliä y Yritysten kasvu- ja kehittämiskumppani y Kartoittaa yritysten rekrytointitarpeita y Tekee tiivistä yhteistyötä työllisyyspalveluiden kanssa uusien työpaikkojen synnyttämiseksi y www.businesshyvinkaa.fi Hyvinkään työllisyyspalvelut ja Business Hyvinkää auttavat työnhakijoita eteenpäin samalla kun työmarkkinoilla näkyy ensimmäisiä valonpilkahduksia. S TEKSTI: VESA KEINONEN  KUVA: TEEMU HEIKKILÄ uomen työllisyystilanne ei tällä hetkellä ole kovinkaan valoisa, mutta työllistymisiä tapahtuu silti koko ajan. Viime vuoden alussa toimintansa aloittanut Hyvinkään palvelutori on yksi toimija, joka pyrkii rakentamaan polkuja eteenpäin kohti työelämää. – Meiltä hyvinkääläiset saavat matalalla kynnyksellä apua työllistymiseen, koulutukseen, yrittäjyyteen ja arjen asioihin, kertoo Hyvinkään kaupungin työllisyyspäällikkö Aki Leinonen. Hänen mukaansa palvelutorin toiminta on lähtenyt mukavasti liikkeelle. Asiakkaita eri palveluissa on kuukaudessa keskimäärin noin 1400. Urakkaa riittää, koska työtä vailla on Hyvinkäällä tällä hetkellä hieman yli 3 000 ihmistä. Heidän kannaltaan olennaista on tietenkin uuden työpaikan löytäminen. – Yksi tehtävämme on valmentaa työnhakija-asiakkaitamme kohti työelämää. Tässä auttaa se, että meillä on runsaasti yrityskontakteja, ja lisää tulee koko ajan. TYÖMARKKINOILLA HAVAITTAVISSA VALONPILKAHDUKSIA Leinosen mukaan viime vuosi oli avoimien työpaikkojen suhteen synkkä mutta nyt on havaittavissa jonkin verran valonpilkahduksia. – Kesän aikana yritysten yhteydenotot ovat lisääntyneet ja olemme tietysti koko ajan itsekin aloitteellisia niiden suuntaan. Erilaisia rekrytointitarpeita onkin löytynyt. Leinosen mukaan positiivinen käänne alkaa näkyä myös työttömien määrässä. 26 HYVINKÄ Ä Business Hyvinkää – Hyvinkään työttömyysaste oli elokuussa 12,9 %, kun edellisessä kuussa se oli 14 %. Kyseessä on todella merkittävä pudotus. Erityinen ilonaihe oli Syklo Oy:n muovinkierrätyslaitoksen avautuminen syyskuussa. Hyvinkäälle on tulossa yli sata uutta työpaikkaa, kun laitos on saatu toimimaan täydellä teholla. MONENLAISIA HYÖTYJÄ YRITYKSELLE Aki Leinonen toteaa, että rekrytointia suunnitteleva yritys voi saada monenlaisia etuja yhteistyöstä Hyvinkään kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa. Aikaa ja resursseja säästyy, kun työllisyyspalvelut auttavat ehdokkaiden etsinnässä, alustavassa soveltuvuuden arvioinnissa ja yhteydenpidossa. – Jos sopivalta työpaikan hakijalta puuttuu jokin valmius, voimme selvittää mahdollisuudet koulutukseen, korttikoulutukseen, oppisopimukseen tai muunlaiseen osaamisen kehittämiseen. Leinosen mukaan rekrytointia helpottaa sekin, että yrityksen ei tarvitse yksinään pohtia työllistämiseen liittyviä kysymyksiä. – Pystymme kertomaan yrityksille heidän tilanteeseensa sopivista palveluista, tukimuodoista ja käytännön järjestelyistä. Hyvinkään kaupungin työllisyyspalvelut voi tarvittaessa järjestää rekrytoiville yrityksille myös monenlaisia räätälöityjä ratkaisuja. – Niitä ovat esimerkiksi rekrytointitilaisuudet ja ehdokasesittelyt. Pystymme toteuttamaan myös työhaastatteluja ja toimialakohtaisia tapahtumia, Leinonen sanoo. Elinkeinopäällikkö Jyrki Käki (vas.) ja työllisyyspäällikkö Aki Leinonen kertovat viime vuoden alussa toimintansa aloittaneen palvelutorin lähteneen mukavasti liikkeelle. Meillä on runsaasti yrityskontakteja, ja lisää tulee koko ajan. BUSINESS HYVINKÄÄ TIIVIISTI MUKANA YHTEISTYÖSSÄ Hyvinkään kaupungin työllisyyspalvelut tekee tiivistä yhteistyötä kaupungin elinkeinotoimesta vastaavan Business Hyvinkään kanssa. Yksi Business Hyvinkään tehtävistä on kartoittaa hyvinkääläisten yritysten rekrytointitarpeita. – Niitä selvitetään samalla kuin yrityksiltä kysellään muutenkin niiden toimintaan

Hyvinkään palvelutori liittyvistä asioista. Sellaisia ovat esimerkiksi tontti- ja toimitilatarpeet sekä muut liiketoiminnan kehittämiseen liittyvät tarpeet, toteaa Hyvinkään kaupungin elinkeinopäällikkö Jyrki Käki. Hänen mukaansa yrityksen on fiksua ennakoida, vaikka rekrytointitarvetta ei juuri kyseisellä hetkellä olisikaan. – Mitä paremmin varautuu ajoissa rekrytointeihin ja liiketoiminnan kehittämiseen, sitä helpompaa on silloin, kun tilanne tulee arjessa oikeasti eteen. Käki kannustaakin yrityksiä olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä Business Hyvinkään ja työllisyyspalveluiden työntekijöihin. TALOUDEN NOUSU ROHKAISEE REKRYTOIMAAN Elinkeinoelämän tilannetta tarkasti seuraa- va Jyrki Käki näkee vientiteollisuuden osalta liikkeelle lähteneen myötätuulen heijastuvan Hyvinkäällekin. Kun Suomen vienti vetää, niin varsinaisten vientiyritysten perässä siitä hyötyy koko alihankintaketju. – Näitä molempia löytyy kaupungistamme paljon. Toki tilanne vaihtelee paljon yksittäisen alan sisälläkin. Toisilla menee paremmin kuin toisilla, elinkeinopäällikkö huomauttaa. Käki uskoo, että talouden nousun odotettu alkaminen heijastuu mielialoihin ja antaa uskoa tulevaisuuteen. Sitä kautta ehkä uskalletaan jälleen palkata yrityksiin uutta väkeä. – Toki jokainen rekrytointi edellyttää sitä, että yrityksessä on tarvetta uudelle tekijälle liiketoiminnan kasvaessa ja kehittyessä. y Apua työnhakuun, koulutukseen ja yrittäjyyteen y Matalan kynnyksen palvelut saman katon alla y Kankurinkatu 4–6, 05800 Hyvinkää (Villatehdas, ovi B13, 2. krs.) y www.hyvinkaa.fi/palvelutori y Katso myös KeskiUudenmaan TE-palveluiden verkkosivu: www.keskiuudenmaantepalvelut.fi Tilaa Palvelutorin uutiskirje HYVI NKÄ Ä 27

MUSEOKESKUS TAIKA Kasvit valtaavat museokeskus Taikan syksyllä TEKSTI: AURA DUFVA  KUVA: JUHA TIAINEN Raimo Saarinen Haihtuvat maailmat Museokeskus Taika 24.9.2026–10.1.2027 M useokeskus Taikassa nähdään syksyllä 2026 nykytaiteilija Raimo Saarisen yksityisnäyttely Haihtuvat maailmat. Saarinen on kuvataiteilija, jonka taide käsittelee usein ihmisten ja kasvien välistä suhdetta henki- 28 HYVINKÄ Ä lökohtaisen kokemuksen tasolla. Taikan näyttelyssä kasvit ja niiden tuoksut ovat vallanneet näyttelytilan. Näyttelyn teokset muodostavat pienoismaailmoja, joissa kasvit, pieneliöt, vesi, mineraalit, haihtuvat molekyylit, tekniset järjestelmät ja ihmiskeho vaikuttavat toisiinsa. Niissä sekoittuvat luonnollisuus ja keinotekoisuus, hoiva ja hallinta sekä miellyttävyys ja vaaran tunne. Näyttely ei ole tehty vain katsottavaksi, vaan sen voi kokea kaikilla aisteilla. Solisevan veden ääni, Saarisen teoksiin rakentamat luonnolliset tuoksut ja kosketuksen alla lämmin rantakivi tuovat luontokoke- mukset sisään museotilaan. Tuoksu on näyttelyn keskeinen elementti. Saarinen kuvittelee tuoksujen avulla esimerkiksi, miltä kauan sitten kadonnut ekosysteemi olisi voinut tuoksua, ja vie museokävijän keskelle jurakautista metsää, aikaan ennen ihmistä. Näyttely käsittelee elämän ehtoja ilmastonmuutoksen mullistamalla planeetalla. Se kutsuu pohtimaan, millä tavoin erilaisia luonnon- ja viherympäristöjä arvotetaan, säädellään ja pyritään säilyttämään – ja minkä annetaan hävitä, palaa tai muuttua tunnistamattomaksi.

Sveitsi ja siellä sijaitsevat paikat kuten uimala ovat hyvinkääläisyyden ytimessä. MUSEOKESKUS TAIKAN VUOSI 2027 Kaava - viiva - kaakeli Hyvinkääläistä kaupunki­ arkkitehtuuria 1960–2030 14.2.2027–9.1.2028 J-P Metsävainio – Per aspera ad astra 14.2.–9.5.2027 Piirustusliitto Anni Kristiina, Maija Albrecht, Jemiina Halonen, Inka-Maaria Jurvanen, Eija Keskinen ja Maria Pääkkönen 27.5.–5.9.2027 Jenni Yppärilä 23.9.2027–9.1.2028 Hyvin hyvinkääläinen H TEKSTI: MERJA NUMMI  KUVA: TEEMU HEIKKILÄ HYVIN HYVINKÄÄLÄISTÄ ON... yvinkäällä on paljon niin sanottuja junantuomia. Mikä tekee muualta 1. Sveitsin maasto 76,1% (181) muuttaneen hyvinkää2. Villatehdas 66,8% (159) läiseksi? Onko se Tah3. Rautatiemuseo 58,4% (139) kon pelin katsominen, tanssiminen Hopealyhdyn tanssilattialla, vaiko 4. Sveitsin uimala 50,0% (119) Sveitsin maastosta ja uimahallista 5. Parantola 44,5% (106) nauttiminen? Museokeskus Taika käynnisti Hyvinkää-päivänä 30.7.2026 äänestyksen, jossa etsittiin ikonisimpia hyvinkääläisyyteen liittyviä paikkoja. Vastauksia saatiin 250 kappaletta. Sekä valmiissa vaihtoehdoissa että avoimissa äänissä ehdottomasti enemmistön mielestä Sveitsi ja siellä sijaitsevat paikat kuten uimala ovat hyvinkääläisyyden ytimessä. Viiden kärkeen mahtuivat myös Villatehdas, Rautatiemuseo ja Parantola. Itsenäinen Hyvinkää täyttää ensi vuonna 110 vuotta. Museokeskus Taika julkaisee vuoden aikana sosiaalisen median kanavillaan historiatietoja äänestyksen kärkeen nousseista paikoista. HYVI NKÄ Ä 29

Hyvinkää uudistuu – 110-vuotias kaupunki katsoo tulevaisuuteen 110-vuotias Hyvinkää on paljon enemmän kuin historiansa summa. Se on kaupunki, jota rakennetaan joka päivä – kodeissa, työpaikoilla, yrityksissä, harrastuksissa ja yhteisissä kohtaamisissa. Hyvinkää täyttää vuonna 2027 satakymmenen vuotta itsenäisenä kuntana. Viimeisen vuosikymmenen aikana kaupunki on uudistanut keskustaa, investoinut palveluihin ja rakentanut edellytyksiä elinkeinoelämän kasvulle. Pitkän historian rinnalla katse on vahvasti tulevaisuudessa. TEKSTI: OUTI RUSO  KUVA: TEEMU HEIKKILÄ H yvinkään tarina on alusta asti ollut muutoksen tarina. Rautatien ympärille kasvanut paikkakunta kehittyi teollisuuden ja asutuksen myötä, ja vuonna 1917 Hyvinkäästä tuli itsenäinen kunta. Kaupunkioikeudet se sai vuonna 1960. Nyt, 110-vuotisjuhlavuoden lähestyessä, Hyvinkää rakentaa seuraavaa vaihetta historiassaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yksi näkyvimmistä muutoksista on ollut keskustan uudistuminen. Entiselle ratapiha-alueelle rakentuva Hangonsilta laajentaa keskustaa ja tuo uusia koteja lähelle rautatieasemaa ja palveluita. Vuonna 2020 valmistunut Kipinä kokoaa saman katon alle koulutusta ja yhteisiä tiloja. Uusi kaupunkirakenne vahvistaa ajatusta Hyvinkäästä kaupunkina, jossa arjen eri toiminnot ovat lähellä toisiaan. Myös palveluympäristöä on uudistettu. Vuonna 2025 valmistunut Paavolatalo tarjoaa tiloja varhaiskasvatukselle, koululaisten toiminnalle ja liikunnalle. Hangonsillan Vilinä-hanke ja Hyvinkää Areena puolestaan tuovat uusia mahdollisuuksia koulutukseen, harrastamiseen ja tapahtumiin. TEOLLISESTA OSAAMISESTA TULEVAISUUDEN KASVUKSI Hyvinkään elinvoiman tärkeä perusta on aina ollut työ ja yrittäjyys. Rautatien ja teol- 30 HYVINKÄ Ä Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki lisuuden synnyttämästä paikkakunnasta on kehittynyt monipuolinen yrityskaupunki, jossa toimii niin paikallisia yrityksiä kuin kansainvälisiä teollisuuskonsernejakin. Kone ja Konecranes ovat esimerkkejä yrityksistä, joiden toiminta kytkee Hyvinkään kansainväliseen teknologia- ja teollisuusosaamiseen. Niiden rinnalla kaupungissa toimii laaja joukko erikokoisia yrityksiä ja yhteistyökumppaneita. Yritysten menestys tuo työpaikkoja ja osaamista sekä luo kysyntää paikallisille palveluille. Katse on myös tulevaisuudessa. Hyvinkään eteläpuolelle suunniteltava Well Business Park on kaupungin historian suurin yritysaluekokonaisuus. Yli 300 hehtaarin asemakaavoitettava alue tarjoaa mahdollisuuksia teollisuuden, logistiikan ja uuden teknologian yrityksille. Tavoitteena on houkutella uusia investointeja ja työpaikkoja sekä vahvistaa Hyvinkään asemaa kiinnostavana yritysten sijoittumispaikkana. ELÄMYKSIÄ JA ELINVOIMAA YHDESSÄ Kaupungin kehitys ei näy vain rakennuksissa ja työpaikoissa. Hyvinkää haluaa vahvistaa asemaansa elinvoimaisena elämyskaupunkina, jossa kulttuuri, tapahtumat ja yhteisöllisyys ovat tärkeä osa arkea ja kaupungin vetovoimaa. Vuonna 2025 hyväksytty tapahtumien toimintamalli vahvistaa yhteistyötä kaupungin ja tapahtumajärjestäjien välillä. Monipuolinen tapahtumatarjonta voi houkutella kävijöitä muualta, elävöittää keskustaa ja tarjota elämyksiä kaupunkilaisille ympäri vuoden. Hyvinkään vahvuuksiin kuuluvat myös hyvät liikenneyhteydet ja luonnonläheisyys. Esimerkiksi Sveitsin ulkoilualue tarjoaa mahdollisuuksia liikkumiseen ja virkistäytymiseen lähellä keskustaa. Näiden vahvuuksien yhdistäminen toimiviksi palveluiksi, työpaikoiksi ja elämyksiksi on tärkeää kaupungin tulevaisuudelle. TULEVAISUUS RAKENNETAAN YHDESSÄ Kehitykseen liittyy myös kysymyksiä. Miten Hyvinkää houkuttelee uusia asukkaita ja yrityksiä? Miten keskustan elinvoimaa vahvistetaan? Kuinka varmistetaan, että palvelut vastaavat eri-ikäisten asukkaiden tarpeisiin myös tulevaisuudessa? Väestön ikääntyminen ja kuntatalouden paineet tekevät näistä kysymyksistä entistä tärkeämpiä. Hyvinkään tulevaisuutta ei ratkaista yksin investoinneilla, vaan sillä, miten hyvin ne palvelevat ihmisiä ja tukevat elävää kaupunkia. Tarvitaan työpaikkoja, toimivia

Kaava – viiva – kaakeli – Hyvinkääläistä kaupunkiarkkitehtuuria 1960–2030 14.2.2027–9.1.2028 TEKSTI: JUHO HAAVISTO  KUVAT: HYVINKÄÄN KAUPUNGINMUSEO JA JUHO HAAVISTO MISTÄ ON KAUPUNKIARKKITEHTUURI TEHTY? Entä mitä arkkitehtuuri ylipäänsä on? Vuonna 2027 Hyvinkää täyttää itsenäisenä kuntana 110 vuotta. Reilussa sadassa vuodessa puutalovaltaisesta kunnasta on kehittynyt kivinen kaupunki. Museokeskus Taikan Kaava - viiva - kaakeli -näyttely kertoo hyvinkääläisen arkkitehtuurin tarinan viimeisen seitsemänkymmenen vuoden ajalta. Paavola on Hyvinkään tunnetuin lähiö ja hieno esimerkki 1960-1980-lukujen rakentamisesta. TUO TAPAHTUMASI OSAKSI HYVINKÄÄN JUHLAVUOTTA! Hyvinkää juhlii 110 vuottaan vuonna 2027 muun muassa Hyvinkää Areenan avajaisten, Hyvinkään Opiston 100-vuotisjuhlien ja Hyvinkääsalin 40-vuotisjuhlallisuuksien merkeissä. Haluatko sinä tapahtumasi osaksi juhlavuoden ohjelmistoa? Voit hakea mukaan ilmoittamalla tapahtumasi tiedot sivuiltamme löytyvällä lomakkeella. Julkistamme ohjelmiston alkuvuodesta, joten ole nopea! Lue lisää: www.hyvinkaa.fi/hyvinkaa110 palveluita, kulttuuria, harrastusmahdollisuuksia ja paikkoja, joissa ihmiset kohtaavat. Vuonna 2027 vietettävä juhlavuosi tarjoaa mahdollisuuden katsoa sekä taaksepäin että eteenpäin. Hyvinkään historia kertoo kyvystä uudistua ajan mukana. Sama kyky on tärkeä myös tulevina vuosikymmeninä. Kun Hyvinkää muuttui vuonna 1960 kaupungiksi oli rakentaminen juuri kaikkialla Suomessa kiihtymässä ennennäkemättömiin mittasuhteisiin. Betonielementtitekniikka nosti päätään. Ilmaantui kokonaan uusia rakennustyyppejä kuten ostoskeskuksia ja uimahalleja. Keksittiin lähiö. Omakotitalon ja kerrostalon välimuotona yleistyi rivitalo. Arkkitehtuuri sai uusia muotoja. Raakaa betonia ja rakenteellista puhtautta vaaliva brutalistinen tyyli löi läpi. Kulmikkuus ja linjakkuus pehmeni 1980-luvulla leikkisämpään postmoderniin tyyliin, jota noudattelevat Hakalan ja Martin kaupunginosat. Millaiseksi Hyvinkään kaupunkikuva on muodostunut, miten kaupunki on kasvanut nykyiselleen ja mitkä rakennukset kaupungissa edustavat huippuarkkitehtuuria? Nyt 2000-luvun ensimmäisellä puoliskolla rakentaminen ei ole suinkaan loppumassa. Hyvinkääkin kasvaa reunoiltaan ja kaupungin keskustaakin kehitetään jatSveitsin uimala valmistui vuonna kuvasti. Näyttelyssä 1969. Rakennuksen suunnittelusta voi kurkistaa myös vastasi Raimo S.O. Valjakan näihin tulevaisuuarkkitehtitoimisto. den visioihin. HYVI NKÄ Ä 31

MUSIIKKIOPISTO Hyvinkään musiikkiopisto 70 – kohti juhlavuotta! JUHLAVUODEN KONSERTTITARJONTA Musiikkiopiston esiintymiset ovat alusta saakka rikastuttaneet Hyvinkään kulttuurielämää. Juhlavuonna 2027 yleisölle tarjotaan monipuolisia teemakonsertteja: Hyvinkään musiikkiopiston kamariorkesteri soittaa. Pentti Sistosen johdolla. Hyvinkään musiikkiopisto juhlistaa 70-vuotista taivaltaan vuonna 2027. Juhlavuosi on hieno hetki pysähtyä muistamaan opiston pitkäaikaista merkitystä Suomen musiikkikasvatukselle ja Hyvinkään kulttuurielämälle. TEKSTI: REIMA RAIJAS  KUVA: HYVINKÄÄN KAUPUNGINMUSEON VALOKUVAKOKOELMA ROHKEUDESTA SYNTYNYT OPISTO Musiikkiopiston perustaminen Hyvinkään kauppalaan vuonna 1957 vaati suurta rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta, sillä koko Suomessa toimi tuolloin vain reilu tusina musiikkioppilaitoksia. Toimelias tehtaanjohtaja ja taiteen ystävä Isak Nemes kutsui joukon paikallisia liike- ja kulttuurielämän vaikuttajia ravintola Hopealyhtyyn 13. helmikuuta 1957. Innostuneessa ilmapiirissä epämuodollinen keskustelutilaisuus muuttuikin opiston viralliseksi perustamiskokoukseksi. Alkuvuosina opetusta annettiin vaatimattomissa olosuhteissa – muun muassa Donnerinkadulla vanhan apteekin tiloissa, joissa kylmällä säällä pianoa oli soitettava käsineet kädessä. Monien vaiheiden jälkeen musiikkiopisto sai arvoisensa kodin, kun osoitteessa Hyvinkäänkatu 1 sijaitsevien nykyisten toimitilojen juhlallisia 32 HYVINKÄ Ä Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki vihkiäisiä vietettiin 5.4.1979. Tuolloisen rehtorin Pentti Raition sanoin: ”Tilan saaminen parhaalta liikepaikalta oli hengen voitto aineesta”. Tilojen remontointi musiikkiopiston käyttöön öljykriisin jälkeisen taantuman aikoihin oli Hyvinkään kaupungilta kulttuuriteko. Vuosikymmenten työ on kantanut hedelmää. Monet nimekkäät muusikot ovat saaneet opistosta vahvan alun ammattilaisuuteen, ja lukemattomille muille harrastuksesta on tullut elinikäinen ilonlähde. Opiston tärkein tehtävä onkin tukea luovien, tasapainoisten ja empaattisten ihmisten kasvua musiikin avulla. Siksi jokainen lapsi ja nuori, joka haluaa harrastaa soittoa tai laulua, on tervetullut oppilaaksi. Maailma muuttuu nopeasti ja digitaalinen kohina täyttää arjen. Siksi soittaminen, laulaminen ja yhdessä tekeminen – ja samalla musiikkiopiston merkitys – ovat ehkä tärkeämpiä kuin koskaan. Tervetuloa mukaan matkaan! www.hymo.fi Laadukas koulutuspolku y 21.1. Puhallinsoittajien juhlakonsertti (Kipinä): Musiikkiopiston puhallinoppilaat yhdessä Hyvinkäänkylän Puhallinorkesterin ja Rautatien Soittajien kanssa y 17.2. Suuri musiikkileikkikoululaisten konsertti (Kipinä) y 9.3. Yhdessä-konsertti (Hyvinkääsali): Lavalla taituroivat opiston orkesterit, kuorot sekä pop- ja jazzosaston virtuoosit y 13.4. Barokkimusiikin ilta (Vanha kirkko) y 25.5. Kevätjuhlakonsertti (Hyvinkääsali) y 8.12. 70-vuotisjuhlakonsertti (Hyvinkääsali): Suomalaisen musiikin päivänä huipentuva juhla, jossa kuullaan kantaesityksenä Pasi Lyytikäisen sävellys ”Soiva historiikki” opiston oppilaiden esittämänä. Musiikkiopiston tärkein tehtävä on tukea luovien, tasapainoisten ja empaattisten ihmisten kasvua.

Hyvinkään Opiston oppilaita Herusissa 1920-luvulla. Hyvinkään Opisto juhlii 100-­ ­ uotista v taivaltaan MUISTA NÄMÄ PÄIVÄMÄÄRÄT y 1.12.2026 Kevään kurssien ilmoittautuminen alkaa Hyvinkään Opisto täyttää 100 vuotta vuonna 2027. Juhlavuoden aikana luvassa on kursseja, tapahtumia, näyttelyitä ja luentoja, jotka tuovat yhteen oppimisen, kulttuurin ja yhteisöllisyyden. J uhlavuosi käynnistyy jo syksyllä 2026 maksuttomilla yleisöluennoilla Kipinässä. Luennoilla kuullaan muun muassa kirjailija Minna Rytisaloa, Ateneumin intendentti Marja Lahelmaa sekä hyvinvoinnin ja terveyden asiantuntijoita. Kevään 2027 kursseille ilmoittautuminen alkaa 1.12.2026. Tarjolla on tuttuun tapaan laaja valikoima kursseja liikunnasta kädentaitoihin, kielistä kulttuuriin ja hyvinvointiin. Juhlavuoden huipennus koetaan huhtikuussa, kun Opiston 100-vuotista taivalta juhlitaan Kevätkarnevaalin yhteydessä. Jo perinteeksi muodostunut kaikille avoin Kevätkarnevaali järjestetään Kipinässä 24.–25.4.2027. Juhlien yhteydessä järjestettävä näyttely on avoinna 28.4.2027 saakka. Opisto tarjoaa myös maksutonta koulutusta maahanmuuttajataustaisille naisille. Keväällä 2027 alkavat Suomen kieli - maahanmuuttajanaisten avain työelämään -koulutusten alkeis- ja jatkotason ryhmät. y 2.12.2026 Joulu Kipinässä -joulukonsertti, vapaa pääsy y 24.–25.4.2027 Kevätkarnevaalit KURSSIT JA ILMOITTAUTUMINEN: Hyvinkään Opiston ­ verkkopalvelu än Kevä ille se s kur 2. n 1.1 a k l a e Seuraa Hyvinkään ­ pistoa myös O ­ acebookissa ja F I­ nstagramissa. Ikääntyvien yliopiston s­ triimattavat yleisluennot Hyvinkään Opiston kotitalous­ kurssilaisia. y 18.11. Rivien väleissä ja tarinoiden takana – kirjailijan työstä ja tuotannosta y 25.11. Mitä on gerastenia eli vanhuuden haurastuminen ja voiko sen ehkäistä? y 2.12. Helene Schjerfbeck ja kansallisen taiteen kertomus y 9.12. Näkökulmia musiikin ja muiden taiteiden vaikutuksista hyvinvointiin Ilmoittaudu mukaan! ­Luentonumero on 410202. HYVI NKÄ Ä 33

VAIKUTTAMINEN Nuorisovaltuustotoiminta kannustaa nuoria mukaan päätöksentekoon TEKSTI: MIKA JOENSUU  KUVA: ISTOCK HYVINKÄÄN NUORISOVALTUUSTO eli nuva valitaan kahden vuoden välein järjestettävissä vaaleissa. Nuorisovaltuustoon kuuluu 15 hyvinkääläistä nuorta ja se edustaa nuorten ääntä Hyvinkään päätöksenteossa. Nuorisovaltuusto on aktiivinen ryhmä, joka vaikuttaa toiminnallaan nuorten hyvinvointiin myös kuntarajojen ulkopuolella. Hyvinkään nuorisovaltuustolla on pitkä historia, sillä ensimmäinen nuorisovaltuusto on aloittanut toimintansa jo vuonna 1998. Hyvinkäällä järjestetään nuorisovaltuuston vaalit jälleen perjantaina 4.12.2026. Vaaleissa ovat äänioikeutettuja kaikki Hyvinkäällä asuvat, vaalivuonna 13–17 -vuotiaat, vaalipäivänä alaikäiset nuoret. Ehdokkaaksi vaaleihin on pitänyt asettua viimeistään 23.10.2026. Vaaleissa valittavan nuorisovaltuuston toimikausi alkaa 1.1.2027 ja päättyy 31.12.2028. Nuorisovaltuuston edustajat osallistuvat kaupunginvaltuuston ja -hallituksen sekä eri lautakuntien kokouksiin. Nuvasta valitaan Hyvinkään edustajat myös hyvinvointialueen nuorisovaltuustoon. Nuorisopalveluiden toiminnasta löytyy lisää tietoa nuorisopalveluiden nettisivuilta: www.hyvinkaa.fi/nuoriso 34 HYVINKÄ Ä Kirjastopyörät kuljettavat kirjavinkkaajia ja satutätiä ympäri kaupungin päiväkodeille, kouluille sekä erilaisiin tapahtumiin.

KIRJASTO Kirjasto tulevaisuuden rakentajana Kirjasto on muutakin kuin paikka, josta lainataan kirjoja. Mutta mitä kaikkea kirjasto tekeekään? TEKSTI: KIRJASTO  KUVA: TEEMU HEIKKILÄ K irjasto edistää oppimista, hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kaikenikäisille. Tutkimuksissa on arvioitu, että kirjastoon sijoitetut varat tuottavat yhteiskunnalle moninkertaisen hyödyn. Esimerkiksi paremman lukutaidon, hyvinvoinnin, koulutuksen ja syrjäytymisen ehkäisyn kautta. Erityisen merkittävää kirjaston työ on lasten parissa. Lukemisen ilo syntyy vähitellen: yhteisistä satuhetkistä, kiinnostavista kirjoista ja aikuisista, jotka osaavat vinkata sopivia kirjoja ja johdattaa lapsen tarinoiden maailmaan. Siksi kirjaston yhteistyö päiväkotien ja koulujen kanssa on tärkeä osa Hyvinkään kaupungin laadukasta koulutuspolkua. – Tämä työmme jää helposti näkymättömäksi, kirjastonhoitaja Milla Helminen sanoo. – Lastenosaston henkilökunta kokoaa ympäri vuoden kirjapaketteja päiväkodeille ja kouluille eri puolille kaupunkia. Aivan pienimmille teemme paketteja paksusivuisista kirjoista ja suurimmille koulusarja-kirjoja, jossa koko luokka saa saman kirjan luettavakseen. Jokainen paketti suunnitellaan huolella lasten iän, kiinnostuksen kohteiden ja opetuksen tarpeiden mukaan. Lisäksi tarjoamme kirjavinkkausta, kirjastonkäytön opetusta, mediakasvatusta ja kulttuuripolkuja sekä tuemme kasvattajia lasten lukemaan innostamisessa. Kiitos kaupungin sisäisen postin, kirjapaketit kulkevat kauimmaisillekin kouluille ja päiväkodeille. KIRJASTOLAKI TURVAA KAIKILLE yhdenvertaiset mahdollisuudet sivistykseen, kulttuuriin, lukemiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kaikilla päiväkodeilla ei ole mahdollisuutta lähteä pienten lasten kanssa kirjastoon, eikä kaikille kouluille kirjastovierailujen järjestäminen ole yksinkertaista. Silloin kirjasto voi tulla lasten luo kirjapaketin muodossa. Lisäksi kirjastopalvelut tekee päiväkoti- ja kouluvierailuja etenkin kauempiin toimipisteisiin. Kirjastopyörät kuljettavat kirjavinkkaajia ja satutätiä ympäri kaupungin päiväkodeille, kouluille sekä erilaisiin tapahtumiin kohtaamaan lapsia ja lapsiperheitä. – Lukutaito on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden taidoista. Se tukee kaikkea oppimista, vahvistaa osallisuutta ja luo perustaa myöhemmälle kouluttautumiselle. Kun lapsi löytää lukemisen ilon, vaikutukset kantavat pitkälle aikuisuuteen, Helminen kuvaa työn merkitystä. HYVINKÄÄN KIRJASTO TEKEE paljon muutakin kuin lainaa kirjoja: tarjoaa tapahtumia, digitukea, aineistoja, työskentelytiloja ja yhteisen olohuoneen kaikenikäisille kaupunkilaisille. Näin kirjasto toteuttaa käytännössä kaupungin Pelikirjan tavoitteita ja rakentaa hyvinvoivaa, osaavaa ja osallistuvaa Hyvinkäätä. Parhaimmillaan kirjasto ei odota ihmisten tulevan sen luo, vaan vie palvelujaan sinne, missä niitä tarvitaan. Myös sinne missä on kirjaston ei-käyttäjiä. Juuri siksi monipuoliset kirjastopalvelut tarkoittavat kirjaston saavutettavuutta ja monipuolista logistiikkaa sekä ammattitaitoa ja pedagogiikkaa kohdata lapset ja perheet. Kirjastotyö mahdollistaa lapsille yhdenvertaisemmat mahdollisuudet kasvaa lukijoiksi, päästä kulttuuripalveluiden piiriin ja löytää elinikäinen suhde kirjoihin sekä kirjastoon. HYVI NKÄ Ä 35

VILLA ARTTU Toivon vahvistaminen on investointi tulevaisuuteen K TEKSTI JA KUVA: NINA LAAKSONEN ulttuuritalo Villa Artun galleriassa on koko syksyn ajan esillä Lasten ja nuorten taidekeskuksen tuottama Toivomuskaivo-näyttely. Syksyn aikana näyttelyssä toteutetaan työpajoja erityisesti kouluikäisille lapsille ja nuorille, joiden kanssa tehdään toivon tekoja yhdessä. Näyttely tarjoaa tilan kuvitella ja haaveilla paremmasta tulevaisuudesta. – Toivon teema valikoitui näyttelyn aiheeksi, koska haluamme tässä epävarmuuksien ajassa vahvistaa lasten ja nuorten tulevaisuuden toivoa kertovat näyttelyn suunnittelijat Nina Laaksonen ja Elina Katara. – Ajattelemme, että toivoa voi vahvistaa ja ruokkia taiteen ja kulttuurin keinoin. Näyttelyn teokset tuodaan tällä kertaa esille erilaisina digitaalisina projisointeina uudistuneessa Villa Artun galleriassa. Villatehdas Oy toteutti alkusyksyn aikana gallerian korkealla oleviin ikkunoihin pimennysverhot, jotka mahdollistavat ainutlaatuisen kansainvälisen lasten ja nuorten taiteen esittämisen digitaalisina projisointeina. TOIVON-KIPINÖITÄ JA HAAVEILUHATTUJA Avoimia ja maksuttomia opastuskierroksia on tarjolla vielä syksyn tapahtumapäivänä 21.11. Näyttelyyn voi varata maksuttomia työpajoja koululais- ja varhaiskasvatusryhmille. Työpaja- ja opaskierrokset lähtevät liikkeelle näyttelyn kaivolta, jonka pohjaan projisoidaan muun ohella lasten ja nuorten teoksia erilaisista kaivoista ympäri maailman. Kaivot kokoavat edelleen monissa maissa ihmisiä yhteen puhtaan veden ja kohtaamisen ympärille. Näyttelyllä halutaan kannustaa yhteisöllisyyteen ja yhteen hiileen puhaltamiseen. Koululaisten työpajoissa tehdään Toivon merkkejä kiinnitettäväksi omiin asusteisiin tai näyttelyssä oleviin Toivon-takkeihin. Kuvataidetyöpajat ohjaa kuvataiteilija Elina Katara. Teatteripedagogi Jatta Stepanoff tutustuttaa koululaisryhmiä näyttelyyn Toivon kipinöitä -työpajoilla, joissa kysytään voiko toiveikkuutta kasvattaa ja missä toivo tuntuu. Näyttely jatkuu tammi-helmikuulle 36 HYVINKÄ Ä Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki Voiko toiveikkuutta kasvattaa ja missä toivo tuntuu? 2027, jolloin varhaiskasvatuksen ryhmille on tarjolla runsaasti Haaveiluhattu-työpajoja etukäteisvarauksin joulukuusta lähtien. HYVINKÄÄLÄISIÄ LAPSIA JA NUORIA MUKANA TEKEMÄSSÄ Näyttelyä on tehty paikallisten yritysten ja yhteisöjen kanssa. Pilke Taikahattu päiväkodin 5–6 -vuotiaiden ryhmä antoi toivon Laadukas koulutuspolku sanoja näyttelyn pilviseinälle. Hyvinkään kirjastolla on esillä toivon teemaan liittyvää kirjallisuutta eri-ikäisille lapsille ja nuorille luettavaksi loka–marraskuun aikana. Artun kuviksen videotyöpajalaisten animaatiota voi nähdä näyttelyn seinäprojisoinissa. Kierrätyskeskus Kerkkä lahjoitti kierrätysmateriaaleja näyttelyn Toivon takkeihin. Toivon takit on tehty yhteistyössä Hyvinkään lukion kuvataideryhmän ja kuvataideopettaja Susanna Saari-Koivulan kanssa, ja työt aloitettiin jo kevään aikana. Lukiolaisia kutsuttiin mukaan toteuttamaan kierrätystakkien tuunausta, koska haluttiin kuulla nuorten ajatuksia toivosta, ja tarjota mahdollisuutta Lasten ja nuorten taidekeskuksen näyttelyn tekemiseen. Näyttelyä on ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa valokuvauksen opettaja Tero Makkonen Artun kuviksesta sekä kuvanveistäjä Sampo Malin.

LASTEN KULTTUURILAUANTAI VILLA ARTUSSA LA 21.11. KLO 10–14. Lähde Tohtori Toivon mukaan opastetulle kierrokselle Toivomuskaivo-näyttelyyn klo 11 ja klo 13. Kierrokset sopivat koko perheelle. Ilmoittaudu maksuttomalle opastukselle etukäteen! Max 25 hlöä / opastus. Taitokeskus Hyvinkää Villa Artussa TAITOKESKUS HYVINKÄÄ toimii Kulttuuritalo Villa Artussa Villatehtaalla. Tarjoamme monipuolisia mahdollisuuksia käsityön harrastamiseen aikuisille, lapsille ja nuorille. Toimintaamme kuuluvat kutomo, käsityökurssit ja työpajat sekä lasten ja nuorten Käsityö- ja muotoilukoulu. Villatehdas on hieno ympäristö käsityölle. Alueella on vahva historia tekstiiliteollisuuden ja kudonnan parissa, ja käsityö onkin luonteva osa tämän päivän Villa Arttua. Kutomossamme pääset kutomaan kangaspuilla esimerkiksi mattoja, huopia, pyyhkeitä ja erilaisia sisustustekstiilejä. Kutomaan voi tulla myös ilman aikaisempaa kokemusta – ohjaajamme auttavat työn suunnittelussa, materiaalien valinnassa ja kutomisessa. Tarjoamme myös tilausloimia ja kankaanrakennuspalvelua. Taitokeskuksessa järjestämme lisäksi erilaisia käsityökursseja ja työpajoja ympäri vuoden. Samoissa tiloissa toimii Käsityö- ja muotoilukoulumme, jossa lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan monipuolisesti käsityöhön, muotoiluun ja erilaisiin materiaaleihin. Tervetuloa Taitokeskus Hyvinkäälle Villa Arttuun – kutomaan, oppimaan ja tekemään käsillä! Kaikille avoimissa näyttelyn toiminnallisissa pisteissä voi tehdä Toivon merkkejä ja jättää viestejä näyttelyyn. Lisäksi nonstop-kuvistyöpaja koko perheelle. Tapahtumapäivä juhlistaa Lapsen oikeuksien viikkoa, jonka teemana on ”Jokainen lapsi on arvokas”. Ilmottaudu maksuttomalle opastetulle kierrokselle! KUVISJUTUT TUTUIKSI 4–6 -vuotiaille ja heidän huoltajilleen suunnatut tutustumispajat Artun kuviksessa. Työpajoissa tutustutaan ja inspiroidutaan kuvan tekemisen eri tekniikoihin, muovailuun ja rakenteluun erityyppisillä materiaaleilla. Osallistu niin monta kertaa kuin haluat! Kullekin kerralle ilmoittaudutaan erikseen edellisen viikon perjantaihin mennessä. Milloin: perjantaisin y 20.11. Rakentelua kuvanveistoluokan materiaaleista y 4.12. Lahjapapereita ja kortteja, kuviointia savileimasimella y 18.12. Jouluinen asia neulahuovuttamalla Ajankohta: klo 17–18.30. Hinta: 25 € / työpaja Ilmoittautuminen: edellisen viikon perjantaihin mennessä TENAVIEN TAIDEA AMUT – PERHEEN PIENIMPIEN OMA TAIDEHETKI! Hei vauvat, taaperot ja leikki-ikäiset pe rheineen! Tenavien taideaamu issa vietetään aikaa Villa Artun näyttelyissä ja kohd ataan muita. Ohjattu taidetoiminta on klo 10–11. Joka kuukauden en simmäinen maanan tai klo 9–12. Maksuton , ei ennakkoilmoittau tumista. TAITOKESKUKSEN KUTOMO Taitokeskus Hyvinkäällä pääset kutomaan kangaspuilla ainutlaatuisessa ympäristössä ohjaajan opastuksella. Meille voit tulla olitpa sitten ensikertalainen tai kokeneempi kutoja. Voit hyödyntää suunnittelusi tukena kankaankudonnan mallistomme valmiita malleja, soveltaa niitä tarpeen mukaan tai suunnitella juuri mieleisesi tuotteen. Taitokeskuksessa saat ohjaajalta apua kudonnan eri vaiheissa taitokeskuksen aukioloaikoina, mutta meillä voit kutoa joustavasti myös aukioloaikojen ulkopuolella iltaisin ja viikonloppuisin. Tutustu! Tutustu: www.taitoetelasuomi.fi HYVI NKÄ Ä 37

YHDISTYKSET Kuntalaisten hyvinvointia edistävät tahot toimivat ympäri Hyvinkäätä itse hankkimissaan tai kaupungin maksutta tai edullisesti tarjoamissa tiloissa. Vuosien mittaan kuvataiteilijat ovat siirtyneet tilasta toiseen, nuorisopalvelut on kiepsahtanut Nuorisotalo Sillasta Valtakatu 9:n kautta Laurea-ammattikorkeakoulun tiloihin, kymmenet soteyhdistykset kokoontuvat paraikaa Villatehtaalla ja Musiikkiopisto on etsinyt uusia tiloja pitkään. Kohti kulttuuri- ja kumppanuustaloa H tuuri ja hyvinvointi -palvelualue on ryhtynyt Kytäjärven tulevaisuus näyttää hyvältä. ideoimaan Laurealta vapautuviin tiloihin yvinkää Areena valmistuu kulttuuri- ja kumppanuustaloa yhteistyössä keväällä 2027 ja sinne siirtyy tilakeskuksen ja kiinnostuksensa ilmaisseimyös Laurea-ammattikorkeaden käyttäjien kanssa. koulun Hyvinkään kampus. Muuton myötä kaupungin TALOKSI ON NÄILLÄ TIEDOIN asettumasomistama 7 600 neliön kiinteistö Uudensa iso joukko hyvinkääläisten hyvinvointia maankatu 22:ssa jää lähes tyhjäksi. Kiinteisedistäviä tahoja. Etuna on se, että sijainti, töön on jäämässä vain nuorisotila Pointti asiakasvirrat, saavutettavuus ja esteettösekä tutkintoon valmentavan koulutuksen myys ovat kohdillaan ja nuorisopalveluille, ja Hyvinkään Opiston tiloja. MusiikkiopistolHyvinkään Opistolle, tutkintoon valmisle ollaan jo remontoimassa uusia tarkoituktavalle koulutukselle, musiikkiopistolle, senmukaisia tiloja. Musiikkiopisto maksaa Onnensillan toimijoille ja muille kiinnostämän investoinnin takaisin vuokrissa. tuneille järjestyy tilat saman katon alta. Koska yhtenä Pelikirjamme mukaisena Mikä tärkeintä, kuntalaiset saavat avaran tavoitteena on tukea taiteen ammattilaisolohuoneen keskelle kylää ja toimijat merten toimintaedellytyksiä, kaupunki haluaa kittävää synergiaetua saman katon alla. tarjota kulttuurintekijöille pysyvämpiä työ– Haluamme rakentaa paikasta avoimen huoneita ja matalan kynnyksen näyttelytilokohtaamispaikan, jossa kulttuurin, harrasja. Kolme partiolippukuntaa on puolestaan tamisen, järjestötoiminnan ja hyvinvoinnin jäämässä vaille kotipesää sivistystoimen tekijät voivat toimia rinnakkain. Samalla palveluverkkouudistuksen myötä. Lisäksi kuntalaiset saavat helposti saavutettavan kymmeniä sote-yhdistyksiä palvelevan paikan osallistua, kohdata ja viihtyä, hyvinJärjestökeskus Onnensillan ja kolmen siellä vointipäällikkö Panu Isotalo kuvailee. toimivan STEA-rahoitteisen yhdistyksen – Kulttuuri- ja kumppanuustalo vahnykyinen vuokrasopimus Villatehtaalla on vistaa hyvinkääläisten kulttuurin ja yhpäättymässä 30.6.2027. Näistä syistä kultteisöllisyyden verkostoa. Kun toimijat TEKSTI: HYVINVOINTIPALVELUT  KUVA: JANNE-ANTTI LATVALA 38 HYVINKÄ Ä Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki Meidän Hyvinkää Meidän hyvinkää Haluamme rakentaa paikasta avoimen kohtaamispaikan. työskentelevät saman katon alla, syntyy uusia yhteistyön mahdollisuuksia ja entistä monipuolisempaa toimintaa kaupunkilaisille, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Simo Varjonen täydentää. Pala palalta rakentuva kokonaisuus pääsee starttaamaan toimintansa syksyllä 2027. Projektin etenemisestä tullaan viestimään pitkin matkaa. Ajatuksissa on myös lähteä tuotteistamaan ja konseptoimaan Hyvinkään kulttuuri- ja kumppanuustaloa – osallistamista unohtamatta. Nimikilpailun järjestäminen on yksi tapa.

Hyvinkää tukee yhdistyksiään 34 €:lla per asukas, yhteensä 1,6 miljoonalla eurolla. Yhdistykset Hyvinkään voimavarana – kaupunki yhdistysten tukena E TEKSTI: PANU ISOTALO  KUVAT: ISTOCK JA TEEMU HEIKKILÄ lokuussa 2026 valmistuneen Hyvinkään kaupungin yhdistyskyselyn mukaan meillä on 726 rekisteröityä yhdistystä, joista 233 kuuluu kulttuuri- ja hyvinvointilautakunnan avustustoiminnan piiriin. Liikuntaseuroja on näistä 84, kulttuuriyhdistyksiä ja -laitoksia 50, nuorisoyhdistyksiä 10 sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä tekeviä hyte- ja sote-yhdistyksiä 89. Yhdistyksissä on noin 30 työntekijää ja satoja vapaaehtoisia, jotka edistävät osaltaan kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Yhdistysten toimintaan osallistuu harrastajina, asiakkaina, vakituisina tai satunnaisina kävijöinä, auttajina ja autettavina tuhatmäärin kuntalaisia vauvasta vaariin. Yhdistystoiminta on monille tapa toteuttaa itseään ja olla osana yhteisöä. Osalle se on jopa elämäntehtävä. SUOMESSA ON kaikkiaan 106 000 rekisteröityä yhdistystä, joten on selvää, että ne ovat erottamaton osa suomalaista ja paikallista elämäntapaa. Yhdistykset, kaupunki, Keusote, HUS, yritykset, oppilaitokset ja kuntalaiset, kaikki tahot, tarvitsevat ja täydentävät toisiaan. Hyvinkään kaupunki arvostaa suuresti yhdistysten tekemää työtä ja sen taloudellista, sosiaalista ja inhimillistä merkitystä. Hyvinkään kaupungilla tunnistetaan yhdistysten tekemän työn taloudellinen, sosiaalinen ja inhimillinen arvo. Yhdistysten roolia tuodaan systemaattisesti näkyviin kaupungin asiakirjoissa ja viestinnässä. Jatkuvaa vuoropuhelua käydään monilla osallisuuden kentillä; paikallisissa ja alueellisissa vaikuttamistoimielimissä, palautekanavissa, työryhmissä ja kohtaamisen paikoissa, kuten liikunta- ja kulttuurifoorumeissa, järjestötreffeillä, kuntalaiskahveilla ja yhteisissä tapahtumissa. Koska yhdistystyö on arvokasta ja kustannustehokasta, kaupunki näkee tärkeäksi tukea paikallisia yhdistyksiä eri tavoin, itse asiassa alueen kunnista avokätisimmin. Valtiovarainministeriön mukaan Hyvinkää tukee yhdistyksiään vuosittain 34 eurolla per asukas. Nurmijärven vastaava tuki on 22 €, Tuusulan 11 €, Järvenpään 7 € ja Mäntsälän 5 €. HYVINKÄÄ SIIS TUKEE yhdistyksiään yhteensä 1,6 miljoonalla eurolla vuodessa. Summa muodostuu pääasiassa kulttuuri ja hyvinvointi -palvelualueen avustuksista ja erillisistä tilajärjestelyistä. Avustusten jakamisesta päättää hakemusten pohjalta kulttuuri- ja hyvinvointilautakunta. Tuettuja tiloja ovat esimerkiksi Järjestökeskus Onnensilta Villatehtaalla, Yhteisötalo Onni Paavolassa ja suunnitteilla oleva kulttuuri- ja kumppanuustalo Laurealta tyhjäksi jääviin tiloihin. Kaiken päälle tulee vielä miljoonien olosuhteet, kuten ulko- ja sisäliikuntatilat, jotka ovat yhdistyksille maksuttomia tai vahvasti subventoituja. Kaupungin lisäksi yhdistyksiä tukevat monet muut tahot, kuten STEA, valtakunnalliset kattojärjestöt, eri ministeriöt ja Keusote, joka jakaa kuuden kunnan alueellemme noin 380 000 euroa vuodessa. Yhdistykset myös tekevät itse runsaasti omaa varainhankintaa mm. myymällä tuotteita ja palveluita, keräämällä jäsen- ja pääsymaksuja ja hankkimalla lahjoittajia. Suomessa on eletty monin tavoin haastavia aikoja koko kuluvan vuosikymmenen ajan, mutta orastavia merkkejä paremmasta on jo nähtävillä ainakin taloudessa. Yhdessä tekemällä, jatkuvaa vuoropuhelua käymällä ja toisiamme tukemalla tulemme kyllä selviämään. HYVI NKÄ Ä 39

Kenen vastuulla ovat lumityöt? Talven lumet ja liukkaat kelit haastavat niin kaupungin kunnossapitoa kuin kiinteistöjen omistajiakin. Turvallinen liikkuminen syntyy yhteistyöllä, jossa molemmilla on omat vastuunsa. TEKSTI: HYVINKÄÄN VIESTINTÄYKSIKKÖ  KUVA: ISTOCK H yvinkään kaupunki huolehtii katujen, ajoratojen ja muiden yleisten alueiden talvikunnossapidosta. Talven aikana aurataan katuja, poistetaan lunta ja pidetään kulkureitit mahdollisimman turvallisina sääolosuhteet huomioiden. Kaupungin kunnossapidon tehtäviin kuuluvat myös lumen kuormaukset ja pois kuljettaminen sekä muut liikennealueiden talvikunnossapitotyöt. Kiinteistönomistajilla on puolestaan tärkeä rooli oman tonttinsa ja kiinteistönsä ympäristön turvallisuudessa. Talven aikana on huolehdittava esimerkiksi kulkuväylien turvallisuudesta ja siitä, ettei lumi tai muu kunnossapidosta syntyvä materiaali aiheuta haittaa katualueelle. Myös keväällä kiinteistöjen omistajia muistutetaan omien alueidensa puhdistamisesta ja siitä, ettei materiaalia kulkeudu tontilta katualueelle. Monelle autoilijalle tuttu näky on aura-auton jättämä lumivalli tonttiliittymän kohdalla. Vaikka se voi tuntua harmilliselta, vallin syntyminen on usein väistämätön seuraus katujen auraamisesta. Kun kadut saadaan pidettyä liikennöitävässä kunnossa, tarvitaan toisinaan myös kiinteistönomistajien omaa panosta pihan ja liittymien kunnossapidossa. Talvisessa kaupungissa turvallinen liikkuminen syntyy yhteisestä työstä. Kun kaupunki huolehtii yleisistä alueista ja kiinteistönomistajat omista vastuualueistaan, pysyvät kadut, pihat ja kulkureitit turvallisina kaikille. Rokotus on paras suoja influenssaa ja koronaa vastaan Rokotteen ottaminen on yksi tehokkaimmista ja helpoimmista asioista, joita voit tehdä oman ja läheistesi terveyden eteen tänä syksynä. K ausirokotukset eli influenssa- ja koronarokotukset ovat paras keino välttää sairastumista ja pitää arki sujuvana myös syksyllä ja talvella. Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella (Keusote) influenssa- ja koronarokotuksia annetaan 10 rokotuspisteellä. Kaikki 10 rokotuspistettä ovat kaikkien Keusoten alueen asukkaiden käytössä. Hyvinkäällä rokotuspiste on Lepovillassa (Torikatu 10 A), kauppakeskus Willan lähellä. Lepovillan rokotuspiste on auki 11.12. saakka. KUKA SAA MAKSUTTOMAN ROKOTTEEN? Influenssa- ja koronarokotteen saavat maksutta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 40 HYVINKÄ Ä (THL) määrittämät kohderyhmät. Rokotuksen voi saada maksutta esimerkiksi iän, sairauden tai työn perusteella. Influenssarokotteen saavat maksutta kaikki 65 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat, ja koronarokotteen kaikki 75 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat. Lisäksi maksuttomaan influenssarokotukseen ovat oikeutettuja kaikki 6 kk–6 v-ikäiset lapset. KAUSIROKOTTEET OMAKUSTANTEISESTI Jos et kuulu maksuttomien kausirokotusten kohderyhmiin etkä siten saa rokotetta ilmaiseksi, voit halutessasi ostaa rokotteen apteekista reseptillä. Pyydä resepti joko lähettämällä reseptin uusimispyyntö OmaKannan kautta tai pyydä reseptiä rokotuspalvelujen digi- tai puhelinasioinnista. Varsinainen rokotuskäynti on maksuton. AJANVARAUS KAUSIROKOTUKSIIN y digiajanvaraus verkossa osoitteessa asiointi.omakeusote.fi y puhelimitse numerosta 019 226 0651. Soittopyynnön voi jättää joka päivä klo 8–20. Odota hetki, että vastaaja vahvistaa soittopyyntösi rekisteröityneen. Sinulle soitetaan takaisin viikon kuluessa. Keusote.fi/ kausirokotukset

Ehdota Hyvinkään vuoden urheilijoita ja Puurtajanmaljan saajaa Ehdotusten tekeminen on erityisesti urheiluseurojen ja urheilijoiden taustajoukkojen vastuulla. K uka ansaitsee tulla palkituksi vuoden 2026 urheilusaavutuksistaan? Hyvinkäällä etsitään jälleen vuoden parhaita urheilijoita, joukkuetta ja valmentajaa. Ehdotuksia voi jättää 13.12.2026 asti. Palkittavia kategorioita ovat nais- ja miesjuniori, nais- ja miesurheilija, valmentaja sekä paras joukkue. Myös merkittävää liikuntatekoa voi ehdottaa. Urheilijan tulee olla hyvinkääläinen tai edustaa hyvinkääläistä seuraa. Lisäksi etsitään Puurtajanmaljan saajaa. Tunnustuksen voi saada henkilö, seura, yhteisö tai ryhmä, joka on merkittävällä tavalla edistänyt hyvinkääläistä liikunta- ja nuorisotyötä. Puurtajanmalja on jaettu vuodesta 1993 lähtien. Varaa hakemusta varten tarvittavat tiedot saavutuksista ja yhteystiedoista sekä huolehdi Suomi.fi-valtuutuksista etukäteen. Palkinnot jaetaan helmikuussa 2027 järjestettävässä Urheilugaalassa. Olympialaisten, paralympialaisten sekä olympialajien MM- ja EM-kilpailujen mitalistit huomioi kaupunginhallitus. Tee ehdotus sähköisesti 13.12. mennessä: www.ehyvinkaa.fi/ asioi-verkossa/urheilusaavutukset Tapahtumakalenteri Hyvinkään kaupungin tapahtumakalenteri ja matkailusivusto Visit Hyvinkää palvelevat sekä tapahtumakävijöitä että matkailijoita. visithyvinkaa.fi kertoo kaupungista kuvin Löydä kaikki Hyvinkään tapahtumat > tapahtumat.hyvinkaa.fi Tsekkaa myös > facebook.com/visithyvinkaa Ilmoita omat tapahtumasi Syötä tapahtumasi maksutta tapahtumakalenteriin. Palvelun käyttöönotto edellyttää rekisteröintiä. Löydä kaikki Hyvinkään tapahtumat: > tapahtumat. hyvinkaa.fi

Osallistu, vaikuta Tule keskustelemaan Hyvinkään kaupungin viestintäkanavat ovat sinua varten! Pysy kartalla, vaikuta ja tule mukaan. KULTTUURIFOORUMI on Hyvinkään kaupungin ja sen kulttuuritoimijoiden yhteistyöelin, joka kokoontuu kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan kulttuurista ja sen ajankohtaisista asioista sekä suunnittelemaan tulevaa. Lisätietoja: kulttuuri- ja tapahtumapäällikkö Outi Ruso, outi.ruso@hyvinkaa.fi. LIIKUNTASEURAFOORUMI on liikuntayhdistysten yhteistyöverkosto, joka kokoontuu kaksi kertaa ­vuodessa. Lisätietoja: liikuntasihteeri Minna Kalmari minna.kalmari@hyvinkaa.fi ja liikuntapäällikkö Jarmo V ­ akkila jarmo.vakkila@ hyvinkaa.fi. YMPÄRISTÖFOORUMI tukee ja vahvistaa viestinnän ja kansalaiskeskustelun keinoin kaupunkiorganisaation, kaupunkilaisten ja yritysmaailman tietoisuutta omien valintojensa vaikutuksista elinpiiriimme. Lisätietoja: ymparistofoorumi@hyvinkaa.fi www.facebook.com/HyvinkaanYmparistofoorumi sekä www.hyvinkaa.fi/ymparistofoorumi ISTOCK www.hyvinkaa.fi www.visithyvinkaa.fi Seuraa ja osallistu somessa vit • Kuntala ah is sk Hyvinkään kaupungilla on laaja valikoima some­kanavia, joita ­päivittävät eri alojen ­asiantuntijat. ­ Kaavaillat t • Kuntal hvi ai ka t • Kuntal hvi ais ka t • Kuntal hvi ais ka Kuntalaiskahvit Järjestämme kaikille avoimia, kaupunkilaisten toiveiden mukaan teemoitettuja kuntalaiskahveja kaupungintalolla Kahvila Donnerissa (Kankurinkatu 4–6). Lue lisää kaupungin verkkosivuilta ja seuraa some­ kanaviamme! Lämpimästi tervetuloa! Kurkkaa kaupungin arkeen Katso kaikki k ­ aupungin ­somekanavat tästä. 42 HYVINKÄ Ä ­BLOGISARJASSAMME kaupungin työntekijät kertovat työstään – maanmittausinsinööristä puhtauspalveluihin. Demokratia ja osallisuus Demokratia, osallisuus Hyvinkään kaavoitus järjestää kaupungintalolla kaikille avoimia vapaamuotoisia keskusteluiltoja ajankohtaisista kaavahankkeista. Kankurinkatu 4–6. Tervetuloa! Tutustu ­ aavailtoihin! k Hyvä uusi hyvinkääläinen! – OLET TEHNYT ERINOMAISEN VALINNAN! Uusien hyvinkääläisten illassa pääset tutustumaan uuteen kotikaupunkiisi, sen mahdollisuuksiin ja muihin uusiin hyvinkääläisiin rennossa tunnelmassa. Ilmoittaudu kevään 2027 iltaan ja tule kokemaan, mitä kaikkea Hyvinkäällä on tarjottavana: Ilmoittaudu mukaan. Meidän Hyvinkää Henkilöstö Henkilöstö Meidän hyvinkää Aktiivinen elämyskaupunki Aktiivinen elämyskaupunki

ja vaikutu! KAUPUNGIN PÄÄTÖKSENTEKO PERUSTUU valmisteluun, luottamushenkilöiden tekemiin päätöksiin ja viranhaltijoiden vastuulla olevaan toteutukseen. Asioita valmistellaan kaupungin asiantuntijoiden toimesta, minkä jälkeen ne etenevät lautakuntien, kaupunginhallituksen ja tarvittaessa kaupunginvaltuuston käsiteltäviksi. Kaupunginvaltuusto käyttää kunnassa ylintä päätösvaltaa. Se päättää esimerkiksi strategiasta, taloudesta ja suurista investoinneista. Lautakunnat puolestaan käsittelevät oman toimialansa asioita, kuten opetusta, kulttuuria, liikuntaa ja kaupunkiympäristöä. Kaavoituksessa suunnitellaan kaupungin tulevaa kehitystä, kuten asumista, palveluita, työpaikka-alueita ja liikennejärjestelyjä. Asukkaat voivat vaikuttaa valmisteluun muun muassa kyselyissä, yleisötilaisuuksissa ja kuulemisissa. Myös nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja lapsiparlamentti tuovat päätöksentekoon eri väestöryhmien näkökulmia. ISTOCK Kuka päättää kaupungin asioista? PÄÄTÖKSENTEON VAIHEET PÄHKINÄNKUORESSA Valmistelu u Lautakunta u Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto u Toteutus u Lue lisää Verkkolehdestä löydät kattavamman jutun päätöksenteosta sekä toimielinten kokoonpanot, esityslistat ja pöytäkirjat. Päätöksenteko ja toimielimet – Hyvinkään kaupunki ? Kerro mielipiteesi Hyvinkää -lehdestä Etsi Johanna -kilpailu Kerro 12.12.2026 mennessä, missä Johanna luuraa, ja voit voittaa Hyvinkää-aiheisen t­ uotepalkinnon. www.hyvinkaa.fi/johanna Laadukas koulutuspolku Kehittyvä kaupunkikeskusta Kehittyvä kaupunkikeskusta ! Anna palautetta tästä lehdestä ja voita lahjakortti Hyvinkää­ saliin! Mistä jutusta pidit? Mistä aiheista haluaisit lukea lisää? Osallistuneiden kesken arvomme kaksi 50 euron lahjakorttia. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. www.hyvinkaa.fi/lehtikysely Business Hyvinkää Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset kylät Monimuotoinen asuminen ja elinvoimaiset Kestävä kehitys Talous Kestävä kehitys

HYVINKÄÄ-LEHTI 2/2026 JULKINEN TIEDOTE Hyvinkää – elinvoimainen elämyskaupunki