Vu Eläkeliiton Etelä-Hämeen piiri s i a u k l u j i s o 20 26 1

! V T A NY RA A MATKAPOJAT.FI 010 2323 440 ryhmämyyntimme auttaa ma-pe klo 9-16 OTA YHTEYTTÄ! KAIKKI YHDISTYSTEN MATKAT MATKAPOJISTA Haetko uusia ajatuksia yhdistyksesi matkustukseen? Meiltä parhaat vinkit yli 50 vuoden kokemuksella! matkapojat.fi/ryhmamatkat RYHMÄEDUT JO 10 HENKILÖN PORUKOILLE! PART OF ELÄMYS GROUP Korjausrakentaminen  Linjasaneeraukset Uhrikivenkatu 10, HÄMEENLINNA www.taitonelio.fi 0400173369 Metsänhoitoyhdistys Lounais-Häme Toivottaa hyvää joulua jäsenilleen ja yhteistyökumppaneilleen Eläkeliiton Etelä-Hämeen piiri toivottaa kaikille hyviä lukuhetkiä! 2

Sisällysluettelo Akaan yhdistys 8 Forssan yhdistys 16 Hattulan yhdistys 26 Hauhon yhdistys 32 Hausjärven yhdistys 36 Humppilan yhdistys 42 Hämeenlinnan yhdistys 46 Janakkalan yhdistys 52 Jokioisten yhdistys 58 Kalvolan yhdistys 66 Lammin yhdistys 74 Lopen yhdistys 80 Rengon yhdistys 88 Riihimäen yhdistys 92 Tammelan yhdistys 100 Urjalan yhdistys 108 Valkeakosken yhdistys 116 Ypäjän yhdistys 126 Kuvaristikko 132 Krypto 133 Sanahaku 133 Etelä-Hämeen piirin kuulumisia 134 3

Ei yksinäinen unta saa! K aikki muistamme korona-ajan, joka mullisti ihmisten vuorovaikutuksen. Mekin Eläkeliitossa teimme digiloikan. Kolikolla on kaksi puolta kuten digilläkin. Se loi nopean tiedonvaihdon, tiedonhankinnan ja ihmisten saavutettavuuden, mutta etäännytti ihmiset fyysisesti toisistaan. Jokaiselle muodostui oma kupla ja oma totuus. Tiedon virta ja kuvat ovat jokaisella kämmenellä tai taskussa koko ajan. Samalla tapahtui kansakunnan eriytyminen niihin, jotka elävät digiajassa ja niihin, jotka elävä sen ulkopuolella. Koronan vaikutustutkimusten mukaan eniten blokkiutumisesta kärsivät ikäihmiset ja erityisesti yli 80-vuotiaat sekä toiseksi eniten nuoret erityisesti 16-24 vuotiaat. Nämä ryhmät kokivat eniten myös yksinäisyyttä ja ulkopuolisuuden tunnetta. Tilanne vaikeutui entisestään koronan jälkeen hallituksen rajujen leikkausten vuoksi, kun järjestöjen rahoituksesta leikattiin yli puolet ilman mahdollisuutta varautua tilanteeseen. Ei- toivottu yksinäisyys on lisääntynyt. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan suomalaisista yksinäisyyttä kokee säännöllisesti yli 800 000 ihmistä. Ikäihmiset ovat merkittävin ryhmä. Tässä hädässä järjestöt ja vapaaehtoiset auttajat ovat kannatelleet kanssaihmisiä arjessa. On suuri ilo ja kiitollisuus seurata, miten te eläkeliittolaiset olette olleet tässä työssä maamme kärkiryhmää. Toimintaa 4 olette kehittäneet ja ennakollista työtä tehneet isolla sydämellä. Uskon että näin jatkuu tulevaisuudessakin. Meitä tarvitaan yhä enemmän tuomaan iloa, kohtaamisia ja auttamista yli sukupolvien. Palvelujärjestelmät eivät koskaan pysty auttamaan täysin tähän, ne ovat liian hitaita reagoimaan kansalaisten hätään ja ovat liian kaukana ihmisten arjesta. Sitä varten on hyvinvointivaltion kolmas sektori, järjestöjen ja yhdistysten johdolla, jotka paikallisesti arjessa auttavat ihmisiä. Niiden tehtävänä on tuoda myös viestiä eri tason päätöksentekijöille. Ihminen kaipaa nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi tulemisen kokemusta. Järjestötyössä tekevillä siihen on aikaa ja mahdollisuuksia. Paras lääke yksinäisyyden taittamiseen ovat ihmissuhteet, olipa kyseessä läheinen, ystävä, vieras tai sukulainen. Suomalaisten turva on kautta historian ollut naapuri, vaikka välillä voidaan kinastella. Rami Alangon kauniin sanoin ja melodioin rohkaisen toimimaan yksinäisyyden vähentämiseksi: Ei yksinäinen unta saa, vaan valvoo vuoteellaan, hän kellon käyntiin koettaa nukahtaa... Iloisin ja luottavaisin terveisin, Raimo Ikonen Eläkeliiton puheenjohtaja

Taivumme mutta emme katkea S uomalainen kansalaisjärjestötoiminta elää parhaillaan murrosvaihetta, jonka kaltaista emme ole aiemmin nähneet. Vuosikymmenten ajan Suomea on pidetty maana, jossa vahva kansalaisyhteiskunta, aktiivinen yhdistystoiminta ja laaja vapaaehtoistyö ovat olleet yhteiskunnan voimavaroja. Järjestöjen tekemää työtä on arvostettu, koska sen on ymmärretty täydentävän julkisia palveluja, vahvistavan yhteisöllisyyttä ja lisäävän ihmisten hyvinvointia. Nyt keskustelun sävy on muuttunut. Yhä useammin kuulemme väitteitä siitä, että järjestöt ovat veronmaksajien elättejä tai että niiden toiminnasta voitaisiin leikata ilman merkittäviä seurauksia. Samalla järjestöjen rahoitukseen kohdistuu ennennäkemättömiä paineita. On luonnollista, että tällainen kehitys herättää huolta myös meidän omassa järjestössämme. Siksi juuri nyt on tärkeää pysähtyä kysymään, mitä Eläkeliitto ja sen jäsenyhteisöt todellisuudessa merkitsevät suomalaisille ikääntyneille. Vastaus löytyy lähempää kuin ehkä arvaammekaan. Se löytyy yhdistysten kerhoista, liikuntaryhmistä, retkiltä, vapaaehtoisten tekemistä kotikäynneistä, vertaistuesta, vaikuttamistyöstä sekä lukemattomista kohtaamisista, joissa toinen ihminen huomioidaan ja otetaan mukaan. Se löytyy myös niistä yli 10 000 vapaaehtoisesta, jotka käyttävät aikaansa ja osaamistaan ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä työ ei näy aina otsi- koissa, mutta se näkyy ihmisten elämässä joka päivä. Haluan osoittaa lämpimät kiitokseni kaikille piirin ja yhdistysten toimijoille. Te teette työtä, jota ei voi mitata pelkästään euroissa tai tilastoissa. Te rakennatte yhteisöllisyyttä, ehkäisette yksinäisyyttä ja luotte turvallisuuden tunnetta ihmisille, jotka muuten voisivat jäädä yksin. Teidän panoksenne on korvaamaton. Eläkeliiton teettämä tutkimus osoittaa, että yli jäsenemme kokevat yhdistystoiminnan itselleen merkitykselliseksi. Eläkeliiton jäsenyys on vahvistanut heidän sosiaalista elämänsä ja ihmissuhteitaan. Tällaiset tulokset kertovat jotain olennaista siitä, miksi järjestöjä tarvitaan. Ne eivät ole vain toimintaa järjestäviä organisaatioita. Ne ovat yhteisöjä, jotka tekevät ihmisistä vahvempia ja elämästä parempaa. Tämän työn arvo näkyy ennen kaikkea ihmisten kokemuksissa ja hyvinvoinnissa. Edessämme olevat vuodet eivät välttämättä ole helppoja. Joudumme ehkä tekemään uusia ratkaisuja, etsimään uusia toimintatapoja ja sopeutumaan muuttuvaan toimintaympäristöön. Mutta historian saatossa Eläkeliitto ja sen jäsenet ovat osoittaneet kykenevänsä uudistumaan myös vaikeina aikoina. Vaikka kaikki ympärillämme eivät työmme arvoa näe, me tiedämme sen. Me näemme sen jäsenissä, vapaaehtoisissa ja niissä tuhansissa kohtaamisissa, jotka tuovat iloa, tukea ja merkitystä ihmisten arkeen. Siksi katson tulevaisuuteen luottavaisena. Vaikeuksien keskelläkin voimme taipua, mutta emme katkea. Anssi Kemppi Eläkeliiton toiminnanjohtaja 5

Etelä-Hämeen piirin uuden puheenjohtajan mietteitä O len Seppo Kaija Forssasta. Aloitin Etelä-Hämeen piirin puheenjohtajana vuoden 2026 alusta. Edeltäjälleni Seppo Kupariselle tuli kuusi vuotta täyteen 31.12.2025. Tässä oli iso kynnys astua toisen Sepon saappaisiin. Vähän suurelta saappaat vaikutti, mutta eiköhän ne siitä pikku hiljaa täyty. ”Laitetaan villasukkia lisää”. Suurena apuna on pätevä ja iloinen toiminnanjohtaja Saara Kiuru-Sell, talousmies Jukka Uola ja piirihallitus. Olen syntynyt Forssan Koijärvellä ja opiskellut autoteknikoksi jonka jälkeen pääsin heti töihin katsastusasemalle. 40 vuotta tein katsastusmiehen hommia. 67-vuotiaana jäin eläkkeelle. Liityin Forssan yhdistykseen v. 2015. Toimin Forssan yhdistyksen puheenjohtajana 2019-2024. Forssan yhdistyksessä vedän tällä hetkellä kolmea kerhoa: canastakerho, kuoro ja keilakerhoa. Kuorotoiminta on minulle tärkeää. En ole laulanut koko ikääni - kansakouluaikana olin liian ujo. Kuorolaulun lisäksi olen laulanut karaokea ja yksinlauluakin. Toivotan Teille mukavia lukuhetkiä Vuosijulkaisu -lehden parissa! Entinen Joulutervehdys nykyisellä Vuosijulkaisu -nimellä varustettuna ilmestyi ensi kertaa viime vuonna. Lehdellä on merkittävä asema piirin ja yhdis- 6 tysten taloudessa. Lehti on 41. julkaisu. Mukana lehden tekemisessä ja sivuilla ovat kaikki piirimme yhdistykset. Joulun lähestyessä lahjavinkkinä eläkeläisten historiaa käsittelevää 50-vuotis historiikkiä ”Elämän parasta aikaa” on myös vielä saatavilla. Valtiovalta kaavailee lisää leikkauksia. Saapa nähdä, joutuuko liitto korottamaan osuuttaan jäsenmaksusta. Jos jäsenmaksuosuus suurenee, niin moni yhdistys joutuu korottamaan jäsenmaksuaan. Tulee muuten tiukkaa talouden kanssa. Piirin jäsenmäärä on tällä hetkellä positiivisessa nousussa. Kiitos aktiivisen ja monipuolisen toiminnan yhdistyksissämme. Lisää jäseniä mahtuu vielä jokaiseen yhdistykseemme. Nyt on tullut aika kiittää kaikkia piirimme ja yhdistystemme toimintaa eteenpäin vieviä henkilöitä. Oikein ISO KIITOS! Toivotan kaikille hyvää kuluvaa vuotta ja alkavaa vuotta 2027. Seppo Kaija Etelä-Hämeen piirin puheenjohtaja

Hengellinen päivä O lin lokakuun alussa pitämässä hartautta Eläkeliiton Etelä-Hämeen piirin hengellisessä päivässä. Sen sunnuntain raamatunkohdassa Israelin kansa on matkalla erämaassa. Tie oli ollut pitkä, ja ”Matkalla kansa kävi kärsimättömäksi.” (4 Moos 21) Meidän elämässämme on ollut vaiheita, jolloin matka on ollut kevyt ja askel reipas, mutta on ollut myös aikoja, jolloin jokainen päivä on vaatinut vähän enemmän voimia. Mitä enemmän elettyä elämää on, sitä rikkaampi on muistojen arkku. Siellä on paljon sellaista, jota voi muistella kiitollisena: ihmisiä, koteja, työtä, juhlia, matkoja… Mutta pitkään elämään mahtuu väistämättä myös luopumista. Joku rakas ihminen ei enää kulje vierellä. Oma terveys on saattanut muuttua. Kaikkea sitä, minkä ennen teki ajattelematta, ei enää pystykään tekemään samalla tavalla. Maailmakin muuttuu ympärillä joskus sellaisella vauhdilla, ettei siinä tahdo pysyä mukana. Silloin ihminen voi kaikesta kiitollisuudestaan huolimatta myös väsyä. Kansa kävi kärsimättömäksi… Minusta on lohdullista, ettei Raamattu häpeä kertoa väsyneistä ihmisistä. Raamatun ihmiset eivät ole mitään siloteltuja kiiltokuvahahmoja, joille usko merkitsisi sitä, ettei koskaan epäillä, pelätä tai turhauduta. Kärsimättömyydestä seurasi kärsimystä. Jumala lähetti kansan keskelle myrkkykäärmeitä. Kun Mooses rukoili kansan puolesta, Jumala käski ripustaa pronssisen käärmeen tangon päähän. Joka katsoi sitä käärmettä, jäi eloon. Rististä tuli elämän tae. Kun ihminen kärsii, hänen katseensa helposti kapenee. Sairaus voi täyttää koko näköalan. Yksinäisyys voi tuntua koko elämältä. Huoli huomisesta voi olla niin suuri, ettei sen takaa näe enää mitään muuta. Vähitellen minä ehkä näen itsessäni vain sen, mihin en enää pysty ja mitä olen menettänyt. Silloin lähimmäisen tehtävä voi joskus olla auttamassa nostamaan katsetta. Ei siksi, että kärsimys pitäisi kieltää tai että haava lakkaisi olemasta, vaan siksi, ettei haava ole koskaan koko totuus ihmisestä. Sinä olet enemmän kuin vaivasi. Olet Jumalan luoma ja rakastama ihminen, jonka arvoa eivät vähenevät voimat vie pois. Siinä on kristillisen toivon ydin. Kun kysymme, missä Jumala on kärsimyksemme keskellä, kristinusko ei anna meille ensimmäiseksi hienoa teoriaa siitä, miksi maailmassa on kärsimystä. Jumala ei Mooseksen rukouksenkaan jälkeen hävittänyt käärmeitä. Sen sijaan Jumala osoittaa ristiinnaulittua Kristusta. Kehottaa meitä nostamaan katseemme pois itsestä ja katsomaan ristiin. Ristillä Jumala ei katsele ihmisen kärsimystä turvallisen välimatkan päästä, vaan Kristuksessa hän tulee itse keskelle ihmiselämän haavoittuvuutta. Jumala tuntee ihmisen kärsimyksen. Haluan kiittää Eläkeliittoa kaikesta siitä työstä, jota se tekee ihmisten yhteen saattamiseksi. Kiitos sille, joka järjestää ohjelman, sille, joka keittää kahvin, sille, joka järjestää kyytejä, sille, joka tervehtii ovella ja sille, joka huomaa myös hiljaisen ihmisen pöydän päässä. Me emme aina tiedä, kuinka paljon yksi kohtaaminen toiselle merkitsee. Kenties meille pieni asia voi jonkun toisen elämässä olla merkki siitä, ettei häntä ole unohdettu. Joskus jonkin tilaisuuden tärkein asia saattaa olla yksinkertaisesti se, että joku on lähtenyt aamulla yksinäisestä kodista ja saanut viettää päivän toisten seurassa. Joskus joku huomaa, että häntä oli odotettu, ehkä kuulee oman nimensä lausuttavan. Joku saa nauraa yhdessä toisten kanssa, ja joku ehkä uskaltaa kertoa toiselle sellaisenkin asian, jota on kantanut pitkään yksin. Tällä toiminnalla rakennetaan yhteisöllistä hyvinvointia ja samalla pidetään yllä toivoa. Juuri toivon ja luottamuksen ilmapiiristä kannattaa tänään pitää huolta. Luodaan tiloja jossa voi katsoa ympärilleen ja ylös. Kimmo Reinikainen, HämeenlinnaVanajan seurakunnan kirkkoherra 7

Akaan yhdistys → Perustettu 10.4.1980 → 152 jäsentä → akaa.elakeliitto.fi Pieni jääkausi! K eskellä hämärtyvää iltayötä lehtometsän keskellä pitää pieni lintu konserttiaan jossain suurten metsälehmusten oksistojen kätköissä, pihapiirissä, jossa muutama havupuukin saa vapaasti ojennella oksiaan. Ornitologini olisi minulle linnun nimennyt tuota pikaa, nyt se jää minulle vain yhdeksi yölinnuksi kesän moninaisista hienoista lintujen lauluista. Eletään taas ihanaa alkukesän aikaa. Kellon viisarien kiiriessä jo yön puolelle on vielä valoisaa, puissa vielä aavistus auringon sädettä - hiljaista tuulikin nukkuu. Istun parvekkeella ja nautin taas tästä suloisesta lämmöstä ja vaaleasta alkuyön hetkestä... Mutta! Palatkaamme otsikkoon, viime talven pieneen jääkauteen! Vähän se vieläkin nostattaa ihokarvoja ja pieniä viluisia muistojälkiä tuntuu juoksevan selkääni pitkin. Jääkausi on painunut syvälle muistini arkistoihin kauhistuttavana, hyytävänä kylmyytenä. Miten se tuli? Se alkoi rytinällä... Hannes myrskyn nimissä! Lueskelin olohuoneen sohvalla kuunnellen tuulen kasvua ulkona raivoavaksi, ulvovaksi myrskyksi. Sitten räsähti kunnolla – taisi peltikatto lähteä taivaan tuuliin – iski ajatus päähäni! Ei se ollut katon lähtö talosta vaan kuusen tulo taloon ( tässä pientä liioittelua)! Takaoven avattuani verannan edessä oli iso kuusi latva katkenneena ihan silmieni edessä. Fikkarilla valaisten yritin mennä myrskyyn katsastamaan tilannetta. Hyvä että pysyin pystyssä siinä takapihan pimeässä jylinässä. Pelkäsin että puita voi kaatua edelleen. Näin lampun valo- 8 kiilassa pienen metsikköni suurten kuusien taipuvan ja kumartelevan rajusti maata kohden myrskyn kourissa. Onneksi kaatuneen puun, yli 20 metrin suuren vanhan kuusen latvus oli katketessaan vain raapaissut katon reunaa. Kylmyyden kokemukseeni oli tavallaan parikin syytä: varaavan takkani remontti oli siirtynyt kevääseen (annettu ohje polttaa ”kevyesti”) ja pörssisähkön huimat hintapiikit huitelivat joskus euron kWh! Alakerrassa sekä pesutiloissa oli pidettävä lattialämpöä sen verran ettei vahinkoja tapahtunut, mutta kaikki patterit suljin. Ilmalämpöpumppu ei kunnolla riittänyt eikä siitä kauheasti ollut hyötyäkään kun pakkanen paukutti kylmyyttä yli kahdessakymmenessä asteessa... piiiitttkkkääään! Viikkoja! Muistan joskus jonkun sanoneen, että hirsitalossa on hyvä ja terveellistä asua, se hengittää! Ja todella nyt sen pystyn jopa allekirjoittamaan: hengitti ihan mahtavasti tuoden samalla sisäänhengittäessään paljon kylmää pakkashuuruisen raikasta ilmaa talon joka sopukkaan koska patterit olivat kiinni. Piti kyllä sulkea myös jonkun huoneen ovikin. Elämisen terveellisyydestäkään en ollut enää varma ollenkaan. Niin me molemmat, talo ja minä kylmenimme pakkasjakson jatkuessa, minusta tuntui, että ikuisuuden. (Täytyy myöntää että joskus kyllä napsauttelin pattereita päälle joksikin aikaa.) Lukupiirimme kokoontuessa olin kerännyt huopapinon josta kukin voi kääräistä vähän lisälämpöä ympärilleen sekä kasan villasukkia niitä tarvitseville. Joka aamuiset takanlämmitykset eivät kauheasti lämpöä antaneet meidän muuten niin ihanan lämpimään ja virikkeiseen keskusteluhetkeemme. Minulle tuli kuva, että istumme jo viilenevässä, syksyisessä puutarhassa villashaalit ympärillämme ja keskustelemme höyryäviä kahvikuppeja käsissämme pitäen ja kylmän jäykkiä sormiamme samalla lämmittäen... Sehän oli vain mielikuvaa, rauhallista tunnelmaa täynnä oleva ajatus, todellisuus oli kylmyyden kuorruttamaa. Sekin tuli joskus tehtyä, että lämmittelin kohmeisia käsiäni kuuman vesihanan alla. En kuitenkaan pipoa ja toppatakkia esiin vetänyt mutta kerrospukeutumista (sisällä!), paksua villatakkia, villasukkaa, jopa kynsikkäät olivat välillä tarpeen! Oli sentään yksi alue, yläkerta – paikka jossa hengitys ei ihan huurunnut! Siellä istuskelin usein lueskelemassa ja kohmeisia aivojani sulattelemassa. Makuuhuoneessakaan ei tarvinnut pelätä, että yön aikana olisin kivuttomasti jäädyttänyt itseni ihan omatoimisesti. Toivoen tietenkin, että silloin minut löydettäisiin viimeistään jääkauden loppumetreillä ja siirrettäisiin oikeaan ”kylmäkapseliin” odottamaan sulatusta 100-500 vuoden kuluttua uuteen elämään, lämpimään toivottavasti!... no niin... nyt ajatus alkoi liidellä ja mielikuvitukseni pääsi taas hetkeksi kunnolla irrottelemaan! Olen huomannut, että kylmyys on jäänyt sisälleni, se on tainnut mennä sieluuni asti. Lämpö ei ole tullut takaisin, palelen lähes aina. Kylmyys pisti myös miettimään kumpi todella olisi siedettävämpi

olotila, elämä ilmastossa, jossa olisi lähes 40 astetta plussaa vai saman verran miinusta ...siinäpä pohdittavaa pienen jääkauden kokemukseni jälkeen pienille aivoilleni! Mikä tuntuisi helpommalta kestää päivästä toiseen, vuodesta toiseen? Syksy ja talven pimeyskin on taas kohta tulollaan. Pitää laskeskella ja miettiä uudestaan sähkön oston eri vaihtoehtoja. Tarkoitus on ensi talvena pitää kuitenkin patterit päällä – tulkoon uusi jääkausi tai sitten ei. Nyt on kyllä puita, se hieno vanha iso kuusikin odottaa klapeina puuliiterissä. Kiitos ihanille, aina auttaville naapureilleni ja ystävilleni! Kaatuneen kuusen huminaa voin Taipaleenkosken Koskikara Kosken yllä pakkasta -25 Co Siinä hyppii Koskikara jäätyneessä kiven koulas´ sukeltaen hyiseen veteen, ruokans´ eteen töitä tekee. Puristaen vesihelmen siiven päältä ettei jäädy talvisäällä. Lentää sitten tuonnemmaksi tulee kohta sillan alle, rannassa jo yltää jalat pohjaan ruokaa kuopii hietikosta – hakee toukkaa kotilosta makupalaa virtaikosta. Lumihiutaleita sataa veteen aivan linnun eteen. Taas se pyrähtävi lentoon niinkuin mulle kertois: mä oon tämän kosken herra, katsella saat liikkeitäni rauhassa vielä tämän kerran! Sitten lintu hyppää koskipaikkaan. Kuohut vievät alajuoksuun lintua ei missään näy, pyörteitä ja vaahtopäitä vesi kuohuu jäitten alla. Katson vielä kauemmaksi siellä keikkuu Koskikara eihän tämä lintu Kylmäkoskeen huku! vielä kuunnella kun se palaa roihuten vasta korjatussa takassani ja viimeisenä tehtävänään kietoo minut lämpöönsä talven kylmyydessä. Mennyttä jääkautta kauhulla muistellen, kuin Edgar Allan Poen tarinoista! Jatta From Akaan Viialassa Vanha aura Jo vuosia sitten vanha aura jäi ladon päätyyn ruostumaan. Ei ole enää isää – pajaa sitä syksyisin kuntoon laittamaan, ja hevosetkin kaikki menneet kuolon lehtoon nukkumaan. Ne auran sarvet muistuttavat miten kädet ohjas anturaa, ja puiset kädensijat lahoi pois ne ovat maahan maatuneet. Myös kesän ruohot kasvaneet on ylle näin peittää siiven puolittain, ja leikkurissa syvä lovi siirtynyt kai paikoiltaan. Pois unohtui tää vanha-aura ei ole sillä kyntäjää, vai armahtaako poika sentään ja nostaa latoon muistonaan! Nyt kynnetään jo traktorilla vai kynnetäänkö ollenkaan, näin vanhan auran muisto kasvaa sen viilut kääntyi unholaan! Pentti Rahkila Minäkin kynnin Vappu ja Poku parihevosilla syksyisin pitkää sokerijuurikas-sarkaa. Pentti Rahkila 9

Kuvia kesäretkestämme Strömforsiin ja muualle Loviisaan 10 Strömforsin kaunis kirkko. Ainut Helene Schjerbeck´n maalaama alttaritaulu, Ylösnousemus. Iloisia retkeläisiä Strömforsin ruukilla. Kankivasaramuseossa. Kymijoen rauhallinen poukama ruukin alueella. Pistäydyimme myös Villissä Kanalassa, isäntäväki Minna ja Kari Järvinen.

Esitykset helmi-huhtikuussa 2027 Toijalan Sampolassa j o u t t s i tu o L Nerokas ja vauhdikas ranskalaiskomedia Kirjoittanut Sébastien Castro Suomennos Aino Piirola Siitä lähtien kun yhteen muuttamista suunnittelevat Arnaud ja hänen tyttöystävänsä Marion vierailivat asuntonäytössä, Arnaud’ta on vaivannut epäilys: oliko Marion ihastunut kiinteistönvälittäjään? Kun Arnaud eräänä päivänä tapaa kiinteistönvälittäjän kaksoisolennon Thomasin, hän huomaa tilaisuutensa koittaneen! Arnaud palkkaa näyttelemistä harrastavan Thomasin esiintymään kiinteistövälittäjä Cédricinä. Kuitenkin sillä erotuksella, että Thomasin esittämän Cédricin tulisi olla onneton tunari, jotta Marionin kiinnostus välittäjää kohtaan loppuisi. Loistoidea!! …elleivät sitten valevälittäjä ja aito tapaa toisiaan. Tai paikalle ilmestyvää Thomasin identtistä kaksoisveli Julesia! Kolme saman näköistä heppua samana iltana on jo liikaa Arnaud’lle! Esitysoikeuksia valvoo: Näytelmäkulma - Nordic Drama Corner LOISTOTARJOUKSET LOISTOJUTTUUN sekä ÄKKILÄHTÖ TALLINNAAN Vähintään 20 hengen ryhmä vain 16 € /henkilö (sis. väliaikakahvin), kun varaus tehdään viimeistään 2 kk ennen ensi-iltaa. Katso esityspäivät kotisivuiltamme www.toijalannayttamo.com Lisätietoja: info@toijalannayttamo.com tai puh 040-7443517 ÄKKILÄHTÖ TA L L I N N A A N KESÄTEATTERISSA 2027 Näytökset heinä-elokuussa Hulvaton komedia Päähenkilömme työtön Unski on lähes mahdottoman tehtävän edessä mutta siitä saatavan palkkion toivossa hän uhmaa kohtaloa ja käy haparoiden matkaan. Kapuloita rattaisiin työntää niin muut Kirjoittanut Markku Hyvönen matkustajat kuin uusi halpalaivayhtiö Smile miehistöineen. Ohjaus Vauhdikas musiikkipainotteinen Marko Saario komedia jossa esiintyy koko suomalaisen kansan kirjo Putin juustoa hakevasta mummosta aina kipeästi naisennälkäiseen metallimieheen. Esitysoikeuksia valvoo: Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry 11

Vaikeudet ovat voittamista varten E lettiin 1970 -luvun puoliväliä. Reija oli nuori ja rakastunut. Olivat yhdessä rakkaansa kanssa lähettäneet hakemukset lukuvuoden kestävälle kaupalliselle jatkokurssille kauas Pohjanlahden rannikon pieneen kaupunkiin. Hänet hyväksyttiin, Reijaa ei, vaikka aikaisemmat arvosanansa päihittivät sulhaskandinaatin vastaavat. Syytä ei tietenkään kerrottu. Reija pommitti oppilaitosta kesän aikana useaan otteeseen puhelinsoitoillaan, koska koki kärsineensä vääryyttä. Rehtoria oli vaikea tavoittaa. Lopulta tärppäsi, kun puhelimeen vastasi tarmokas naisopettaja, joka hoiti asian Reijan puolesta. Syksyllä, juuri ennen kurssin alkua, rehtori lähetti kohteliaan kirjeen: ”Teidät on päätetty ottaa koeoppilaaksi.” - Siis kaikki hyvin, olivat matkalla kohti yhteisiä opintoja. Ehei, eivät ne vaikeudet tähän loppuneet. Asunnon löytymisessä oli vaikeuksia riittävästi. Ensimmäisen yön nukuitte autossa ratkaisi. Reija -plikka pesi tässä testissä, yhtä tyyppiä lukuun ottamatta, koko poikaporukan. Pieni sydämensä oli sillä hetkellä pakahtua onnistumisen ilosta - hädin tuskin sai sen pidettyä sisällään. Testi oli Reijan mahdollisuus vähän näpäyttää. Nyt vasta hänet hyväksyttiin, mutta ei kuitenkaan ihan tasavertaiseksi opiskelijaksi – voi noita aikoja, voi noita asenteita. Keväällä hän sai päästötodistuksen, kuten nämä pojankoltiaisetkin. Reijan todistus oli yksi kurssin parhaista, saipa hän stipendinkin. Onnekseen hän sai kuulla monenlaista ”ajatuksia herättävää” menneestä kurssivuodesta vasta kurssitodistus kädessään, junamatkalla kotiin Etelä-Suomeen. Vuosikymmenet ovat tehneet tehtävänsä, Reija suhtautuu kokemuksiinsa hymähtäen, ”mikä ei tapa, se vahvistaa.” Tämä tarina on tosi, olen kuullut sen häneltä itseltään, hän ei valehtele! torin laidalla, katselitte kaihoten kukkivia pelakuita torin laidan kotien ikkunoilla. Seuraavat kaksi viikkoa yövyitte leirintäalueen mökissä. Reija oli kurssin ainoa naisopiskelija, hänellä oli yli kaksikymmentä miespuolista kurssikaveria. He suhtautuivat häneen epäluuloisesti. Nainen laskee kurssin tasoa – hänellä ei ole samoja teknisiä valmiuksia eikä älyä kaupallisten aineiden oppimiseen. Lauseen: ”Mistä tekniikka alkaa, siihen naisen järki loppuu”, Reija saattoi tuntea ja joskus jopa kuulla. Liekö tosissaan, vaiko pieni herja mielessä lausuttu. ATK:n käyttö oli tuolloin rantautumassa myös Suomeen. Kurssin opetusohjelmaan kuului ohjelmoinnin alkeita ja siinä sivussa reikäkorttien lävistystä. Reija oli aiottu vapauttaa tästä, hänelle liian vaikeana. Koettipa hänelle tilaisuutensa, antaa pikkasen takasin. ATK -opettajana oli insinöörismies, joka järjesti ennen tätä opintojen osaa nk. ”älykkyystestin”. Piti ratkaista matemaattisia yhtälöitä, nopeus Reijan kokemukset muistiin kirjasi Hilla Huhturi dellinen muisto Marjalla isästään on Lempi-tädin välituksellä saatu kirje, jossa kuoleva mies tilittää syvämietteisesti elämäntuntojaan Eilaa ja Marjaa muistellen. Hän oli selvästi syvästi rakastanut Eilaa, mutta uskoontulleena ja velvollisuudentuntoisena palannut oman perheensä luokse. Lukijan mietittäväksi jää, kuinka paljon romaanissa on kirjailijan omaa elämänkokemusta. Saision elämää tarkastellut saattaa löytää yhtymäkohtia mm. Marjan poikamaisuudesta hänen lapsuudessaa tai hänen hiljaisen sivustakatsojan roolistaan perheessä, jossa häntä ei arvostettu omana itsenään, vaan hänet olisi ikään kuin väkisin pakotettu jollain tavalla toisenlaisesksi. Kun Reino tulee Eilan elämään, Eila on jo kokenut kaikenlaista aina sotaleskeydestä liikajuopotteluun ja, mikä kaikkein pahinta, mitä suurimman yksinäisyyden, joka on aika ajoin suorastaan käsinkosketeltavaa. Eila rakastuu syvästi Reinoon. Se on hänen elämänsä Tähtihetki, niin kuin meillä kaikilla on joskus omamme ennemmin tai myöhemmin. Tuska on sanoin kuvaamaton, kun Reino lähtee ja jättää raskaana olevan naisensa yksin. Mikään, ei mikään voisi olla musertavampaa. Elämä jat- Kivipihat P irkko Saision esikoisromaani, Elämänmeno, sijoittuu Helsingin Kallioon ja kuvaa viisihenkisen perheen elämää 1940-luvulta 1960-luvulle. Kirjan päähenkilö on Eila, joka on menettänyt nuoruudenrakastettunsa, vanhimman lapsensa, Marjan, isän, mutta mennyt sittemmin naimisiin Alpo-nimisen miehen kanssa. Alpon kanssa perheeseen syntyy kaksi lasta lisää. Elämä tuntuu tuskaiselta ja väkinäiseltä, mutta eteenpäin mennään, vaikka läpi harmaan kiven. Marja on hiljainen, tottelevainen ja elämäänsä miettiväinen. Ainoa to- 12

kuu kuitenkin, niin kuin elämällä on tapana tehdä. Alpon rinnalla Eilan elämä näyttää normaalilta työläisperheen elämältä. He käyvät työssä, elävät ahtaassa vuokrayksiössä pienillä tuloilla elämää eteenpäin sinnitellen, joskus railakkaasti myös ystävien kesken irrotellen. Sisältäpäin Eila ei ehkä koskaan löydä rauhaa. Hän ei osaa hyväksyä elämäänsä sellaisena kuin se tulee, vaan yritttää väkisin sitä muuttaa. Hänellä ei ole ajattelukykyä elämänsä järjestämiseen, ei taitoa, kenties ei tietoakaan käsitellä asioita. Hän ajattelee varsin suoraviivaisesti, lapsiaan aiheettomalta tai nöyryytykseltä säästämättä. Lapset saavat maistaa remmiä, jos Eila sitä mieltä on. Se ei ole hyväksi hiljaiselle Marjalle, joka koulun ensimmäisellä luokalla saa kuulla oikeanlaisen perheen tunnusmerkit ja omaksuu ne itseensä. Sen myötä hän myös saa vauraamman perheen tyttärestä hyvän ystävän. Marja menee oppikouluun, jossa alussa menestyy ihan hyvin. Viimeisellä luokalla hän saa kuitenkin ehdot, joista ei pääse läpi, ja niin koulu jää kesken. Romaanien luku alkaa kiinnostaa häntä enemmän kuin koulutehtävät. Myöhemmin hän pyrkii ja pääsee konepiirustuskursseille ja sittenmmin myös työelämään mukaan. Marjan ajattelukyky pelastaa hänet elämälle. Osittain Marjan elämää pehmentää oikeamielinen ja hyvän tahtoinen kummitäti Lempi, joka on sekä perheen hyvä ystävä että Marjan oikenlainen tukija elämässä. Alpo seuraa sivusta Eilan kovaotteista elmää, hänkin joskus mielipiteensä ilmaisten ja tyynnytellen, mutta useimmiten sivustakatsojan rooliin tyytyen. Ehkä hän jollain tavoin ymmärtääkin Eilan kiukunpuusia. Romaani päättyy perheen muuttoon isompaan vuokra-asuntoon ja Alpon 60-vuotis-syntymäpäiviin. Eila ei ole suorapuheisuudestaan juurikaan päässyt, hän jatkaa samaan tahtiin kuin ennenkin välillä suomien, itkien ja välillä ystävällisyyttä tavoitellen. Häntä ei ole elämänsä koskaan tyydyttänyt. Hänessä taistelevat hyvä ja paha vuorottain. Tämän tapainen elämä lienee tuiki tavallista sodan jälkeisessä Suomessa. Elämä on ikään kuin ahdettu liian pieneen putkeen, eikä siitä sallita poikettavan. Ehkä elämää on nähty liian suppeasti, jolloin on turvallista pitäytyä vanhoissa raameissa sen kummemmin miettimättä. Elämä on osattava ottaa sellaisena kuin se tulee, onhan paljon asioita, joita emme ’voi muuttaa, vaikka haluaisimmekin. Oma suhtautumisemme vaikuttaa paljolti elämän hyväksymiseen. Tuskin kenenkään elämä on alati onnen hymistelyä, vaan kaiketi pelkkiä arjen rutiineita, joita joskus sävyttävät jonkinmoiset onnenhetket. Jokainen on oman elämänsä herra. Referaatin kirjasta on kirjoittanut Pirjo Uotila, hallituksen jäsen ja rahastonhoitaja 2021–2026 Oma lähipankkisi. Ovet auki joka arkipäivä. Myös ilman ajanvarausta. Tilausajot 19–56 paikkaisilla linja-autoilla Matkojen järjestelyt Hämeen Turistiauto Oy Piellokas Oy Ovemme ovat avoinna maanantaista perjantaihin, mukaan lukien laajat käteis- ja kassapalvelut. Lämpimästi tervetuloa asioimaan. OmaSp Akaa Valtatie 12 AKAAN AUTOHUOLTO Akaan Autohuolto Palokatu 18, 37830 Akaa / Viiala 0400 907 036 hta.akaa@gmail.com 040 511 1294 info@piellokas.fi Puh. 040 126 1355 • posti@akaanmphuolto.fi www.akaanmphuolto.fi Palvelemme: ma–pe 8–16.30 13

ke ja su klo 13 - 18 Akaa Sotkia p. 050 433 3140, 0500 992 448 uppa 8 su suljettu Kauneusja Jalkahoitola LEIPOMO NIEMIPELTO AY Sari Kaukojärvi Keskuskatu 39, 37830 Akaa p.37800 03 543 Hämeentie 90, Akaa,4900 Puh. 03 542 1223 ma-to 7-17, pe 7-18, la 7-14 www.toijalanvarikauppa.fi btoijalanvarikauppa Hämeentie 44 Torikatu 4 37800 Akaa p. 050 41237830 2528 Akaa Avoinna ma - pe klo 7.00 - 17.00 viialansydan@ Lentiläntie 4 37800 Akaa hotmail.com www.automyyntinieminen.fi automyyntinieminen@gmail.com l maanrakennustyöt sora- ja maa-aineskuljetukset LEIPOMO NIEMIPELTO AY lkappaletavarakuljetukset Hämeentie 44 avo- ja kappelilavoilla 37800 Akaa l erikois- ja lavettikuljetukset p. 050 412 2528 Mustanhevosentie 3, 7.00 37800 Akaa Avoinna ma - pe klo - 17.00 puh. 0400 623 185 Kauneusja Jalkahoitola 37830 AKAA l Sari Kaukojärvi Kurisjärventie 626, Akaa a p. 040 559 4858 Keskuskatu 39, 37830 Akaa www.karllund.fi p. 03 543 4900 3 Riitiäläntie 7, 37830 Akaa Puh. (03) 573 7200 uppa Kauneusja Jalkahoitola ark. 9-19, la 9-15, su sul IRTO-OVET KEITTIÖT 8 LEIPOMO LIUKUOVET AY NIEMIPELTO KOMEROT Hämeentie 44 ASENNUSPALVELU WC:T Sari Kaukojärvi Keskuskatu 41,Akaa 37830 Akaa 37800 Avoinna: ma-pe 11-17, la 10-14 Palvelemme: ma-pe 9-19, la 9-15 p. 050 412 2528 Tavallista parempi ruokakauppa Pekka 040 834 0736 Keskuskatu (ViialanAkaa S-market) Keskuskatu 39,4737830 Avoinna ma - pe klo040 7.00 17.00 Hannu 701 -0291 www.akaanseutu.fi HolkerintiePuh. 2, 37800 Akaa 03 543 5076 Korkein luottoluokitus www.pmkaluste.fi Soliditet 2009 p. 03 543 4900 p. 03-573 5700 FOREST VAITTINEN PITOPALVELU OHJAUS ARTO MANTELA www.karllund.fi Kankaiden, neuleide Akaan yhdistys ry Karisevantie 38 37800 Akaa 0400 834 655 a Vilpolantie puh. 0207 739 58 Keskuskatu 41, 37830 Akaa Avoinna: ma-pe 11-17, la 10-14 info@teksti Korkein luottoluokitus Soliditet 2009 ���������� ������������ FOREST VAITTINEN IRTO-OVET KEITTIÖT LIUKUOVET KOMEROT ASENNUSPALVELU WC:TP. 045 1611 993, Sontulantie 3, 37800 Akaa jalkahoitola@jalkapohja.fi Keskuskatu 41, 37830 Akaa ESITYKSET: WWW.JALKAPOHJA.FI Karisevantie 38 37800 Akaa Hyvä olo jalkapohjan kautta 0400 834 655 Parturi-Kampaamo FOREST VAITTINEN Jalkaja Kauneushoitola Pirjo OY e Avoinna ti-pe 9-17 tai sop. muk. Karisevantie 38 Myös ilman ajanvarausta Yrittäjäntie 5, Akaa 37800 Akaa (03) 545 1325 0400 834 655 0400 627 375 8-16 AJONEUVOKLINIKKA OY l Kaikkea mitä autosi tarvitsee Levytie 3, 37800 Akaa p. 040 503 6716 Avoinna ma-to klo 8.30-16.30, pe klo 8-16 www.ajoneuvoklinikka.fi KUVAMESTARI���������� AKAA TIMON KUVAKAUPPA kiittää lämpimästi tukijoitaan ja toivottaa kaikille lehden lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Parturi-Kampaamo Nuohooja Jaatinen Avoinna ti-peHenri 9-17 tai sop. muk. Myös ilman ajanvarausta Akaa,Yrittäjäntie p. 0400 951 048 5, Akaa kiittää lämpimästi tukijoitaan ja Kärpänkivenraitti 7 toivottaa kaikille lehden lukijoille 37910 Akaa Rauhallista Joulua puh. 050 544 2207ja Onnellista Uutta Vuotta! ������������ Akaan yhdistys ry ������������ ���������� Jalka- ja Kauneushoitola Pirjo www.pmkaluste.fi Akaan yhdistys ry 14.11.2026 Avoinna: ma-pe 11-17, la 10-14 Akaa ma-pe 9-19, la 9-15 Palvelemme: 30.1.2027 Kupliva komedia ystävyydestä Portugalin auringon alla. Pekka 040 834 0736 Keskuskatu 47 (Viialan S-market) p. 03 542 1567 Hannu 040 701 0291 Korkein luottoluokitus Puh. 0400 969 490 / viialanteatteri.fi Nahkatehtaantie 10, 37830Puh. Akaa03 543 5076 www.pmkaluste.fi Soliditet 2009 040 527 2079 Pekka 040 834 0736 Hannu 040 701 0291 Parturi-Kampaamo Toinen pullo cavaa Myllytie 3 IRTO-OVET LIUKUOVET ASENNUSPALVELU KEITTIÖT KOMEROT WC:T kiittää lämpimästi tukijoitaan ja toivottaa kaikille lehden lukijoille Kurisjärventie 626, 9-19, Akaala 9-15 Palvelemme: ma-pe Rauhallista Joulua ja p. 040 559 4858 Keskuskatu 47 (Viialan S-market) Onnellista Uutta Vuotta! www.karllund.fi Puh. 03 543 5076 Helena Anttonen P. 045 1611 993, Sontulantie 3, 37800 Akaa jalkahoitola@jalkapohja.fi WWW.JALKAPOHJA.FI Kirkkotori 1, Akaa 03-542 4997 9-17 9-13 Hyvä olo jalkapohjan kautta www.timonkuvakauppa.fi asiakaspalvelu@timonkuvakauppa.fi 9 P. 045 1611 993, Sontulantie 3, 37800 Akaa jalkahoitola@jalkapohja.fi WWW.JALKAPOHJA.FI Avoinna ma-pe 10-17 ja la 10-14 su suljettu (03)jalkapohjan 545 1325 kautta Hyvä olo 0400 627 375 Parturi-Kampaamo Jalka- ja Kauneushoitola Pirjo OY e Avoinna ti-pe 9-17 tai sop. muk. Myös ilman ajanvarausta Yrittäjäntie 5, Akaa (03) 545 1325 0400 627 375 8-16 9 Mustanhevosen�e 1-2 37800 AKAA Lentiläntie 4 www.automyyntinieminen.fi sales@airfil.eu / 044 4340300 37800 Akaa automyyntinieminen@gmail.com 9 14 TEK Kurisjärventie 626, Akaa p. 040 559 4858 l maanrakennustyöt sora- ja maa-aineskuljetukset lkappaletavarakuljetukset avo- ja kappelilavoilla l erikois- ja lavettikuljetukset l Mustanhevosentie 3, 37800 Akaa

Avoinna: ma-pe 11-17, la 10-14 Palvelemme: ma-pe 9-19, la 9-15 Keskuskatu 47 (Viialan S-market) Puh. 03 543 5076 Korkein luottoluokitus Soliditet 2009 FOREST VAITTINEN Karisevantie 38 37800 Akaa OY TEKSTIILIPALVELU 0400 834 655 Kankaiden, neuleiden ja palojen suurtukku ee 8-16 www.pmkaluste.fi Akaan yhdistys ry kiittää lämpimästi tukijoitaan ja toivottaa kaikille lehden lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! FOREST VAITTINEN PARTURI-KAMPAAMO ���������� ������������ SARI VEHMAS Vilpolantie 1, 37800 Akaa p. 0207 739 580 info@tekstiilipalvelu.com www.tekstiilipalvelu.com OY Pekka 040 834 0736 Hannu 040 701 0291 Karisevantie 38 37800 Akaa 0400 834 655 Pätsiniementie P. 045 1611 993, Sontulantie 3, 37800 Akaa9 jalkahoitola@jalkapohja.fi Puh. (03) 542 2069 WWW.JALKAPOHJA.FI 0400 788 069 Hyvä olo jalkapohjan kautta KIRPPUTORI PARKKI AKAASSA Parturi-Kampaamo Jalka- ja Kauneushoitola Pirjo SUURI JA MONIPUOLINEN Keskuskatu 45, Akaa Ma-pe 10-18, la-su 10-15 Avoinna ti-pe 9-17 tai sop. muk. Myös ilman ajanvarausta Yrittäjäntie 5, Akaa (03) 545 1325 0400 627 375 Tervetuloa! PITOPALVELU 9 Avoinna arkisin 10 - 17, La 10 - 14 Hämeentie 69, 37800 Akaa p. 03 5421 441 Masila Oy Keskuskatu 48, 37830 Viiala 03 543 5871 • 040 515 1918 Lent 3780 Myymälä p. 040 586 4801 Päivystys p. 0400 624 772 LEIPOMO NIEMIPELTO AY Talttatie 6, 37800 Hämeentie 44 Akaa 37800 Akaa p. 03 - 542 4040 Avoinna ma - pe klo 7.00 - 17.00 Myllytie 3 Palvelemme luotettavasti ja Akaaturvallisesti kaikissa tarvitsemissasi taksipalveluissa. Palvelemme luotettavasti ja Luotettavaa taksipalvelua Puh. 03 542 1567 turvallisesti kaikissa tarvitsemissasi taksipalveluissa. Kauttamme järjestyvät Kelan korvaamat taksikyydit, Tuomi Logistiikan vakiotaksikyydit sekä muut henkilö-ja pientavarakuljetukset. Kelan korvaamat taksikyydit 010 212 7110 Tuomi logistiikan vakiotaksikyydit Muut henkilöpientavarakuljetukset 010 ja 212 7110 Kauttamme järjestyvät Kelan korvaamat taksikyydit, Tuomi Logistiikan vakiotaksikyydit sekä muut henkilö-ja pientavarakuljetukset. Kaikki kyydit ovat tilattavissa yhdestä numerosta: Einosora Oy Kaikki kyydit ovat tilattavissa yhdestä numerosta: Lehtimaantie 9, 37800 Akaa puh. 03-5423723 Soraa, hiekkaa ja mursketta TIM Kirkk asi Toi Ko toi R Toijalan Kuntoutus Oy Pätsinniementie 1, 37800 Akaa Hunajainen onnela Terho Lehto akaa.fi p 03 542 3823, 040 594 4911 RAKENNUSTARVIKE OY Ryörintie 23, puh. 020 743 9191 www.toijalanrakennustarvike.fi JMN Autohuolto puh. (03) 5426 037 Levytie 4, 37800 Akaa p.colour 040 l138 care 3213 l styling myynti@jmnautohuolto.fi 37910 Akaa www.jmnautohuolto.fi kiitt toiv puh. (03) 545 1420 10 Eläkeliiton Akaan yhdistys ry kiittää tukijoitaan ja toivottaa lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! 15

Forssan yhdistys → Perustettu 8.6.1971 → 746 jäsentä → forssa.elakeliitto.fi Forssan yhdistys juhlii 55 vuotta K aunis suomalainen kesäpäivä, aurinko paistaa ja vettä sataa toi iloista väkeä koolle 11.8. Siirtolapuutarhan Mäkipirtille. Päivä oli onnistunut, ohjelmaa riittävästi, ruokaa ja kahvia ja kakkua kehuttiin kovasti. Lyhyen katsauksen EL Forssan yhdistyksen historiaan toi en- tinen yhdistyksen puheenjohtaja ja nykyinen piirin puheenjohtaja Seppo Kaija. Paikallisyhdistys perustettiin 1971, mutta Erkki Känkänen herätti yhdistyksen uuteen alkuun 1974. Järjestettiin teatterimatkoja ja retkiä kotimaan kohteisiin kuin myös Kuvassa Seppo Kolunen ja Pentti Jolanki. Kuvaaja Saara Kiuru-Sell. 16 Ruotsiin ja Norjaan. Nykyinen yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Yrjö Silvan johti yhdistystä tarmokkaasti 12 vuotta. Hän käynnisti esim. suosion saavuttaneet laivamatkat ja kylpylämatkat. Tarinatupa aloitti toimintansa 2004. Vuonna 2005 aloittanut Pentti Jo-

lanki toi eri liikuntamuotoja mukaan: Miten sinusta tuli yhdistyk- Syysjuhlat toivat juhlakansaa koko piirin alueelta. Isä Mitron esiintymismölkyn peluun, boccian, jumppan ja sen puheenjohtaja? tä seurasi lähes 700 silmäparia. Seukuntosalitoiminnan, jotka ovat edelleen suosiossa. Kaksi tanssiryhmää Tulin jäseneksi v. 2004. Saman vuo- raavina vuosina vierailivat Tommy jatkavat tanssimista, kuoro laulaa den syyskokouksessa puheenjohtaja Tabermann ja Heikki Luoma. Mielenkiintoinen ja haastava tajuhlissa ja yhteislaulutilaisuuksissa, ehdokas teki pakit sairauden perusSiivouspalvelu Forssan Ilona Oy Siunattua adventinaikaa! karaoke tuli myös mukaan. teella ja minut kutsuttiin ottamaan pahtuma oli kahden päivän senioriRautatienkatu 30420 Forssa neljännessä messut12, vanhan kutomon Erkki Eskelisen johti yhdistystä 7 vaativa tehtävä vastaan. Forssan seurakunta puh. 050 595 8704 kerroksessa. Aluksi siivottiin paikat vuotta. Pitkäaikainen tavoite saada hyvällä talkoohengellä. Messut onyhdistykselle oma lippu toteutui ja Mitä pidät kuuden vuoden siivouspalvelu@forssanilona.fi nistuivat hyvin, iloa riitti siinäkin kun lippu vihittiin käyttöön 14.9.2011. työn ja uurastuksen suuwww.forssanilona.fi yhdistyksemme omat naiset ja mieToukokuussa 2013 järjestettiin 1enrimpina saavutuksina? het KODIT, toimivat Forssan vaatekaupposimmäinen toukosiunaus. TALOYHTIÖT, TOIMISTOT Suureen suosioon nousivat Erkki Teitpä vaikean kysymyksen. Kai se jen muotinäytöksen mannekiineina, Eskelisen kulttuuri- ja sotahistoria- urheilumiehenä oli liikuntaryhmien minä totta kai mukana. Olen ollut yhdistyksemme eri toimatkat Venäjälle, Baltian maihin ja perustaminen. Mölkky, jumppa, kunTIETOKONEHUOLTO mukana vuotta. Puolaan. Ne auttoivat ymmärtämään tosalit ja tanssiryhmät toimivat edel- minnoissa Nopeasti ja edullisesti, 22 myös kotikäynnit. Laite- ja tarvikemyynti, mm. tulostuskasetit! menneisyyttä ja kunnioittamaan leen. Laulamiseen panostettiin. Henoman maan itsenäisyyttä. gelliset tilaisuudet seurakuntatalolla Kiitos Pentti haastattelusta ja ansiokHämeentie 18, Frs. p. 0400-749244 Pentti Jolanki otti juhlassa vastaan rauhoittivat jäsenten mieltä myös mi- kaasta työstäsi Eläkeliitossa. Onnittelut yhdistyksen viirin pitkäaikaisesta nun kaudella. vielä 80 vuotispäivän johdosta. työstä yhdistyksen hyväksi ja 80 v Yhteishenki hallituksessa oli hyvä. syntymäpäivän johdosta. Esitänkin Jäsenmäärä kasvoi ja se innosti. Iloa Seppo Kolunen nyt Pentille pari kysymystä. toi jäsenten runsas osallistuminen. Forssan yhdistyksen puheenjohtaja Vapaudenkatu 4 30100 Forssa Buffetissa eläkeläisille 1 € alennus Kahvila AnkkaLammenkulma Buffetaamiainen ma–pe klo 6.30–10, la klo 6.30–12 Lounasbuffet ma–pe 10.30–14 Eläkekortilla erikoishintaan (n. 15% alennus) Kahvia, leivoksia, wienereitä ja muita herkkuja aamusta iltaan. Tervetuloa! Sibeliuksenkatu 1, 30100 Forssa Avoinna ma–pe klo 6.30–17, la klo 6.30–13 p. 044 246 0714 HAUTAUSTOIMISTO SARASMÄKI KY om. Vähäsalot Rautatienkatu 12, 30420 FORSSA Puh. ympäri vuorokauden (03) 435 5109, 435 5838, 050 337 3296 TÄYDELLISTÄ ASIANTUNTEVAA HAUTAUSPALVELUA JO VUODESTA 1923 - KUKKAKAUPPA - PITOPALVELU - HAUTAKIVIPALVELU www.sarasmaki.fi 15 17

Ruskamatka 21.–26.9.2026 Vorsasta matka alkoi aamuvarhaisella Bussi ja kuski vei pohjoiseen turvallisesti Iloinen joukko, mieli kevyt,odottava Edessä Ruka ja syksyn luonnon sävyt Ruska loisti metsässä ja maassa Luonto kylpi kauniisti Kuuset kuiskivat, naavat hohtivat Retkeläisten kasvotkin onnesta loistivat. Könkään kuohut pauhasivat voimallaan vedet valkeina vaahtopäinä lauloivat Luontokeskus tarinat kertoi Pohjolan luonnon salat avasi. Myllykosken polut kutsuivat kulkemaan Pitkospuut johdattivat suon reunaa seuraamaan. Riippusilta keinui joen yllä, rohkeimmat ylittivät hymy huulilla Kuukkelit tulivat tervehtimään kuin vanhat ystävät, retkeläisiä ilahduttamaan Nuotiolla liekit lämpöä loivat makkarat herkullisesti paistuivat. Aurinkoiset taukohetket luonnon sylissä mieli lepäsi metsän hiljaisuudessa Ruska ympärillä väriloistoaan kantoi Jokainen sydämeensä muiston talteen taltioi. Korpihillassa odotti lämmin tupa 18 Ihana emäntä vastaanotti ilolla, suurella sydämellä, tarinallaan Lemmenjuomat maistuivat makeilta, pohjoisen samppanjaa kahvit ja leivokset taivaallisilta. Pieni karhunkierros jäi mieleen jokaisen. Askel askeleelta tavoite saavutettiin yhteinen unelma vihdoin toteutettiin. Viimeisenä Riisitunturi kutsui sumuisiin korkeuksiin Syksyn värit avautuivat silmien eteen maisemiin Hiljaa katselimme Ruskan loistoa suurta, kiitollisna luonnon ainutlaatuista kauneutta, taivaan sineä, kirkkautta. Viitostien varressa on kylä aivan hiljaa tuhat turvepäistä sielua kuin tuulen viemää viljaa. Ei kuulu täällä puhetta, ei naurua, pärskäystä Vain puiden takaa tuulen hiljaista kuiskausta Kun kotimatkan aika viimein koitti Jokainen sydämessään muistoja kantaa Rukan ruska. Se oli matka vailla vertaa, uusitaan, ei jää tähän Muistot lämmittävät vielä monta kertaa. Heikki ja Marja-Leena

Näkemisen asiantuntijapalvelut paikalliselta – vastuullisesti läheltä! Verhoilut ja pintakäsittelyt ammattitaidolla Kartanonkatu 4, 30100 Forssa p. 041 317 2611 Verhoiluliike Wiik Oy Wiikintie 56, Forssa p. 0400 326025 wiik@ verhoomowiiik.fi 19

Ajatuksiani Tammen Eilan muistolle T utustuin Eilaan paremmin vuonna 1991 eräällä Eläkeliiton retkellä. Eila oli työssä Forssa-Marketin kenkäosastolla vastaavana myyjänä. Kävimme toistemme luona kahvikutsuilla. Eila ja Pekka olivat hauska pari. Pekka oli vitsikäs ja hyvän huumorin omaava, että Eila välillä häntä toppuutteli olemaan hiljaa. Eila oli taitava käsityöihminen. Hän kirjaili pellavakankaalle hienoja kukka-asetelmia ja paljon muuta, kauniita liinoja. Minullekin Eila lähetti joka joulu omatekemänsä ristipistoilla kirjotun joulukortin, jotka olen kaikki säästänyt muistona Eila-ystävästäni. Yhdeksänkymmentäluvulla Eläkeliiton Forssan yhdistys kävi Etelä-Hämeen piirin eri yhdistysten kutsuilla. Linja-autolla mentiin, kun silloin läh- tijöitä oli paljon. Usein yhdistykset täyttivät vuosia ja kutsuivat juhlaansa paljon vieraita. Minä toimin Eläkeliiton Forssan yhdistyksen sihteerinä neljä vuotta, kunnes sairastuin enkä enää voinut jatkaa. Eila otti toiminnan tehtäväkseen ja hoiti sitä seitsemän vuotta kiitettävästi. Hänellä oli kaunis käsiala jota oli mukava lukea. Vuosien varrella Pekka sai lievän halvauksen ja asunto piti vaihtaa sellaiseen jossa ei ollut rappusia yläkertaan. Sitten myöhemmin, vuosien päästä, Pekka nukkui pois ja Eila jäi yksin. Meillä oli Eilan kanssa monia hauskoja menoja Eläkeliiton merkeissä. Eilalla oli paljon ystäviä. Hän oli iloinen ja elämänmyönteinen ihminen. Kunnes sitten vuosien varrella Eila- kin halvaantui niin pahasti, että joutui pyörätuoliin. Häntä käytiin paljon katsomassa ja hoitelemassa monia asioita hänen puolestaan. Eila muutti pienempään asuntoon jokirantaan. Hän oli vuosia pyörätuolissa. Sitten tapahtui niin, että Eila ei pystynyt istumaan ja joutui makuulle ja Heikanrinteen palvelukeskukseen. Siellä hän oli yli kolme viikkoa, kunnes nukkui pois 88 vuoden iässä. Eilan siunaustilaisuus oli Forssan siunauskappelissa 15. päivänä elokuuta 2026. Tilaisuus oli harras. Yksi ruusu jokaiselta laskettiin maljakkoon. Kiitollisuus ja ikävä oli meidän jokaisen sydämessä Eilaa ajatellen ja hänen elämäntyötään muistellen. Lämpimin ajatuksin ja muistoin Raija Vinnikainen Kuvassa edessä oikealla Eila Tammi, takana Raija Vinnikainen. Vasemmalla Anja Nisula. 20

liikennerajala.fi Etuja elämäsi tärkeimpiin asioihin Omistaja-asiakkaana hyödyt parhaista alennuksista pankki- ja vakuutuspalveluista Lue lisää: op.fi/omistaja-asiakkuus RAUHALLISTA joulua ja siunattua uutta vuotta 2027! toivottaa Palvelun tarjoaa osuuspankki PAIKALLINEN JA PALVELEVA Kuntosalijäsenyys KUNTOSALI 46 FORSSAN KESKUSTASSA 90 /kk 465€/vuosi Meiltä löydät monipuolisen kuntosalin lisäksi laajan valikoiman ryhmäliikuntaa ja kursseja. Valitse suosikkisi esimerkiksi maanantaisin senioritreeni ja FasciaMethod kehonhuolto sekä torstaisin seniorijumppa ja Jooga. Avoinna joka päivä 05-24 Sortohaankatu 3, Forssa www.stretchkuntosali.fi Hinnasto 12€/kerta 51€/5 kertaa 92€/10 kertaa 155€/20 kertaa Joustavaa tilausajopalvelua 48-, 51- ja 59-paikkaisilla linja-autoilla sekä 16-, 19-, ja 22-paikkaisilla pikkubusseilla. Hämeen Matkamyynnin ryhmämatkat kotimaassa sekä Baltiaan ja Pohjoismaihin. Pyydä tarjous! Yhdistelmäjäsenyys kuntosali + ryhmäliikunta 66 90 /kk 669€/vuosi Siivouspalvelu Forssan Ilona Oy Rautatienkatu 12, 30420 Forssa puh. 050 595 8704 siivouspalvelu@forssanilona.fi www.forssanilona.fi TALOYHTIÖT, KODIT, TOIMISTOT TIETOKONEHUOLTO Nopeasti ja edullisesti, myös kotikäynnit. Laite- ja tarvikemyynti, mm. tulostuskasetit! Hämeentie 18, Frs. p. 0400-749244 21

Paluumuuttajat K un vuonna 1977 muutimme Forssasta Tampereelle, emme arvanneet, että joskus vielä palaisimme takaisin. Elämä kuljetti meitä Tampereelta Lempäälän kautta Turkuun ja sieltä vielä muutamaksi vuodeksi Naantaliin, kunnes yli 40 vuoden jälkeen oli aika tulla takaisin. Molemmat aikuiset poikamme jäivät Tampereen seudulle. Miksi sitten Forssaan? Olihan Naantalikin pieni kaunis kaupunki, jossa palvelut olivat lähellä. Meille metsässä liikkuminen, marjastus ja sienestys ovat tärkeitä harrastuksia eikä meren läheisyyskään ollut meille mikään syy jäädä Naantaliin. Molempien vanhemmat asuivat Forssan seudulla ja heidän luonaan vierailimme heidän ikääntyessään, vähintään joka toinen viikonloppu. Vuonna 2005 lunastimme Karin vanhempien kesäpaikan, pienen saunamökin itsellemme. Sieltä pääsemme metsään kävellen suoraan pihalta. Mökin pihaan, vaikka onkin kuivaa moreenia, istutimme kukkien lisäksi marjapensaita ja muita hyötykasveja. Niitä hoitaessa aika kuluu leppoisasti. Ensimmäinen lapsenlapsemme syntyi v. 2005 ja toinen v. 2007. Kaikki viihtyivät mökillä, joten tilat alkoivat käydä ahtaaksi. Niinpä rakensimme perheen voimin tontille isomman mökin v. 2008, jossa pystyimme yöpymään talvellakin. Siitä muodostuikin tapaamispaikka lastemme ja lastenlastemme kanssa. Eläkkeelle jäätyämme oli luonnollista muuttaa Forssaan. Löysimme mukavan, valoisan asunnon läheltä keskustaa, palveluiden läheltä. Lenkkipolutkin ovat lähellä. Pari vuotta meni ”vapaudesta” nauttien, mutta sitten alkoi tuntua, että kaipaamme lisää mukavaa tekemistä arkeemme. Tuttavapiirimmekin oli Forssassa suppea, eihän meillä ollut täällä enää montakaan tuttua. Eräs ystävämme ehdotti Eläkeliittoon liittymistä ja nyt olemmekin olleet yhdistyksen jäseniä vuodesta 2023 lähtien. 22 Aluksi kävimme vain kuukausitilaisuuksissa, sitten vuoroon tulivat kuntosalit maanantaisin ja keskiviikkoisin. Emme olleet ennen harrastaneet kuntosaleilla käyntiä, joten vertaisohjatuissa ryhmissä oli helppo aloittaa. Meitä neuvottiin laitteiden käytössä ja ohjatussa toiminnassa kaikki pääsevät tasapuolisesti kaikkiin laitteisiin. Ryhmiin osallistuminen on myös sosiaalista kanssakäymistä, jutellaan kuulumiset, päivän polttavat aiheet ja voipa joku kertoa vitsejäkin. Olemme viime vuosina osallistuneet moniin muihinkin Eläkeliiton tapahtumiin: patikkaretkiin, teatterimatkoihin, erilaisiin juhliin, Ruskamatkalle, Lehmirannan vertaisohjaajakoulutuksiin ja vuonna 2024 Rodoksen matkalle, jossa Kari tapasi nuoruuden tuttavansa 47 vuoden jälkeen. Heistä saimmekin ihanat uudet ystävät. Ystäviä ja tuttavia on löytynyt muutenkin lisää. Forssa on osoittau- tunut oikeaksi valinnaksi eläkepäivien viettoon. Vuoden 2025 alusta alkaen Kari on kuulunut Eläkeliiton Forssan yhdistyksen hallitukseen vastuualueenaan teatterimatkat. Tämän vuoden alusta me molemmat olemme kuuluneet matkatoimikuntaan. Lisäksi Kari vetää Tyykihovissa tiistaisin kuntosaliryhmää ja Ulpu maanantaisin naisten jumppaa seurakuntatalolla yhdessä Merja Liljan kanssa. Ryhmien vetäjänä toimiminen ja kuntosalikäynnit ovat meille päivän piristys, ilo ja nauru raikuvat ryhmissä. Eläkeliiton yhdistyksen kautta olemme saaneet paljon uutta sisältöä elämään, uusia ystäviä, uusia harrastuksia ja paljon muuta toimintaa. Rohkeasti vaan mukaan toimintaan, osallistujana tai ohjaajana. Mukavia yhteisiä hetkiä toivottaen Kari ja Ulpu

Täyden Palvelun Pesula Jos pyykkipäivä on sulla muista Pantex-Pesuun tulla. • Kaikki vesipesut ja kemiallinen pesu. • Itsepalvelupesula • Vuokrapöytäliinat • Vuokratekstiilit, työvaatteet, liinavaatteet, kuramatot Aukioloaika: Ma-Pe 7.00-17.00, La 9.00-13.00 Riihikallionkatu 10, Forssa • p. 03 4246 3700 • www.pantex-pesu.fi 23

Turuntie 1, Forssa Puh. (03) 587 9300 www.koskenniska.fi Teippaukset ja kilpiä Forssa KAIKENKOKOISTEN NAISTEN ALUSVAATTEIDEN JA UIMA-ASUJEN OSTOPAIKKA Erikoishammasteknikko Elise Kauti Tuula Skyttälä Turuntie 4 30100 Forssa Turuntie 4, 30100 Forssa • p. 0500 639 979 Puhelin (03) 4222 606 ma-pe 9-16.00 la 9-13.00 Torikatu 10, 30100 Forssa, P 050 356 6723 Ark. 10.00 - 17.30, la 9.30 - 14.00 www.vinnikainen.fi Sorat, hiekat, kalliomurskeet TALOHUOLTO PAJUNIEMI OY www.pajuniemi.com KULJETUS NUKARI OY Nikkilänkatu 5 30100 Forssa puh. (03) 435 2642 Hiushuone Roosa Salmu www.HiushuoneR.com Parturi- ja kampaamopalvelut 5545 Forssa Turuntie 4, Forssa Puh. (03) 422 2633 Puh. 0413159658 salmu.roosa@hotmail.com Tapulikuja 6, (Prismakeskus) p. (03) 435 5545 6, (Prismakeskus) p. (03) 435 5545 äTapulikuja taidolla l Lisänimet eskus) p. (03) 435 5545 l Kynttilälyhdyt l Kultaukset Kukkaelämyksiä taidolla l Pronssikirjaimet - koristeet Kukkaelämyksiä taidolla Kukkaelämyksiä taidolla l Uudelleenhionnat Rautatienkatu 17, 30100 Hämeentie 2, 30100 Forssa Forssa Pispalankatu 4, janskunompelupaja@gmail.com l Muut kunnostukset l Lisänimet l Kynttilälyhdyt ............................................ Hautakiviliike l Lisänimet l Kynttilälyhdyt l Kultaukset l Uudelleenhionnat Kotiesittelyt pyydettäessä l Kultaukset l Uudelleenhionnat Veljekset Rautio Oy l Pronssikirjaimet koristeet l Muut kunnostukset l Kynttilälyhdyt l Kynttilälyhdyt ............................................ l Pronssikirjaimet - koristeet l Muut kunnostukset l Lisänimet l Kynttilälyhdyt sänimet l Lisänimet ............................................ l Uudelleenhionnat Sukulantie 430, Forssa ultaukset llKultaukset lLiikkeessämme Sukulantie 430,30100 30100 Forssa Hautakiviliike lUudelleenhionnat Kultaukset Uudelleenhionnat eilole ovelta Lisänimet Kynttilälyhdyt ............................................ Hautakiviliike Kotiesittelyt p. (03) 422pyydettäessä 3596 l Pronssikirjaimet - koristeet l Muut kunnostukset Veljekset Rautio Oy l Pronssikirjaimet koristeet l Muut kunnostukset (03) 435 0522 kib.rautio@gmail.com ovelleeikä puhelinmyyntiä onssikirjaimet - koristeet l Muut kunnostukset Kotiesittelyt pyydettäessä............................................ l Kultaukset Uudelleenhionnat kivi.rautio@gmail.com Veljekset Rautio OySukulantie 430, 30100 Forssa ............................................ Hautakiviliike ............................................ ............................................ Liikkeessämme ei ole ovelta Hautakiviliike Kotiesittelyt pyydettäessä l Pronssikirjaimet -Kotiesittelyt koristeet l Muut Sukulantie 430, 30100 Forssa(03) 435 0522 kib.rautio@gmail.com pyydettäessä Liikkeessämme ei ole ovelta ..................................... l Kynttilälyhdyt Hautakiviliike Veljekset Rautio Oykunnostukset Veljekset RautiovelleOy eikä puhelinmyyntiä ............................................ (03) 435 0522 kib.rautio@gmail.com ............................................ ovelle- eikä puhelinmyyntiä esittelyt pyydettäessä Sukulantie 30100 Forssa Liikkeessämme ei ole ovelta Sukulantie 430, 30100 Forssa l Uudelleenhionnat Liikkeessämme ei ole 430, ovelta ............................................ Veljekset Rautio Oy Hautakiviliike (03) 435 0522 ovelleeikä puhelinmyyntiä (03) 435 0522 ovelle- eikä puhelinmyyntiä ..................................... pyydettäessä risteet16 lKotiesittelyt Muut kunnostukset Veljekset Rautio Oy Sukulantie 430, 30100 Forssa eessämme ei ole ovelta kib.rautio@gmail.com kib.rautio@gmail.com ............................................ .e- eikä puhelinmyyntiä Hautakiviliikeei ole ovelta(03) 435 0522 kib.rautio@gmail.com Sukulantie 430, 30100 Forssa Liikkeessämme . eikä puhelinmyyntiä 24ovelleVeljekset Rautio Oy Sukulantie 430, 30100 Forssa (03) 435 0522 kib.rautio@gmail.com (03) 435 0522 kib.rautio@gmail.com

ja tukea sertifioidulta Arvovalmentajalta ValueTrainer® Puh. (03) 587 9300 Turuntie 1, Forssa www.koskenniska.fi Puh. (03) 587 9300 Turuntie 1, Forssa Puh. (03) 587 9300 www.koskenniska.fi www.koskenniska.fi Teippaukset ja kilpiä Teippaukset Forssaja kilpiä Te Forssa KAIKENKOKOISTEN NAISTEN KAIKENKOKOISTEN ALUSVAATTEIDENNAISTEN JA ALUSVAATTEIDEN JA UIMA-ASUJEN OSTOPAIKKA Tuula Skyttälä Tuula Skyttälä Turuntie 4 Turuntie 30100 Forssa 4 Irmeli Vinnikainen puh. 040 544 4110 30100 Forssa Puhelin (03) 4222 606 Puhelin (03) 4222 606 ma-pe 9-16.00 la 9-13.00 ma-pe 9-16.00 la 9-13.00 Tuula Skyttälä UIMA-ASUJEN OSTOPAIKKA Turuntie 4 30100 Forssa Torikatu 10, 30100 Forssa, 050 356 Puhelin (03)P4222 606 6723 Torikatu 10, 30100 Forssa, P 050 356 6723 Ark. 10.00 - 17.30, la 9.30 - 14.00 ma-pe 9-16.00 la 9-13.00 Ark. 10.00 - 17.30, la 9.30 - 14.00 Turuntie 1, Forssa Puh. (03) 587 9300 www.koskenniska.fi TALOHUOLTO TALOHUOLTO PAJUNIEMI PAJUNIEMIOY OY www.pajuniemi.com www.pajuniemi.com Orastava Aurinko Oy Juutilantie 32, 31170 Savijoki, Forssa irmeli.vinnikainen@orastavaaurinko.fi www.porkkanaa.fi Lähiruokaa alueen toreilta ja markkinoilta. www.porkkanaa.fi www.porkkanoita.fi iivouspalvelu Forssan Ilona Oy Maatilaneuvontaa Lähiruokaa alueen toreilta ja markkinoilta. www.porkkanoita.fi www.porkkanaa.fi ja tukea sertifioidulta Rautatienkatu 12, 30420 Forssa Maatilaneuvontaa Lähiruokaa alueen toreilta ja tukea sertifioidulta Arvovalmentajalta ValueTrainer® ja markkinoilta. Arvovalmentajalta puh. 050 595 8704Tuula SkyttäläValueTrainer® www.porkkanoita.fi Irmeli Turuntie 4 Vinnikainen siivouspalvelu@forssanilona.fi Maatilaneuvontaa KAIKENKOKOISTEN NAISTEN ALUSVAATTEIDEN JA UIMA-ASUJEN OSTOPAIKKA Vapaudenkatu 4 30100 Forssa www.vinnikainen.fi Torikatu 10, 30100 Forssa, P 050 356 6723 www.vinnikainen.fi Buffetissa eläkeläisille 1 € alennus Ark. 10.00 - 17.30, la 9.30 - 14.00 Sorat, hiekat, Sorat,HAUTAUSTOIMISTO hiekat, kalliomurskeet kalliomurskeet KULJETUS NUKARI OY KULJETUS NUKARIKY OY SARASMÄKI TALOHUOLTO om. Vähäsalot Nikkilänkatu 5 OY PAJUNIEMI Nikkilänkatu Rautatienkatu 12, 30420 FORSSA Puh.30100 ympäri Forssa vuorokauden www.pajuniemi.com puh. (03) 435puh. 5109,(03) 435 435 5838,2642 050 337 3296 TÄYDELLISTÄ ASIANTUNTEVAA HAUTAUSPALVELUA JO KYMPPITIEN VAIHTO-OSA Ay VUODESTA 1923 Vastustie- KUKKAKAUPPA 136 30100 Forssa PITOPALVELU p. 0500 438 510 Turuntie 4, Forssa Forssa HAUTAKIVIPALVELU Turuntie 4, Teippaukset ja kilpiä Tervetuloa! Forssa Puh.www.sarasmaki.fi (03) 422 2633 Puh. (03) 422 2633 KAIKENKOKOISTEN NAISTEN ALUSVAATTEIDEN JA UIMA-ASUJEN OSTOPAIKKA 15 Irmeli Vinnikainen puh. 040 544 4110 puh. 040 544 4110 30100 Forssa ja tukea sertifioidulta www.forssanilona.fi Orastava Aurinko Oy Juutilantie 32, 31170 Savijoki, Forssa irmeli.vinnikainen@orastavaaurinko.fi Arvovalmentajalta ValueTrainer® Orastava Aurinko Oy Juutilantie 32, 4222 31170 Savijoki, Puhelin (03) 606 Forssa OYHTIÖT, KODIT, TOIMISTOT ma-peirmeli.vinnikainen@orastavaaurinko.fi 9-16.00 la 9-13.00 www.porkkanaa.fi Irmeli Vinnikainen puh. 040 544 4110 Orastava Aurinko Oy Juutilantie 32, 31170 Savijoki, Forssa Lähiruokaa alueen toreilta irmeli.vinnikainen@orastavaaurinko.fi Torikatu 10, 30100 Forssa, P 050 356 6723 Ark. 10.00 - 17.30, la 9.30 - 14.00 Sorat, hiekat, kalliomurskeet ja markkinoilta. www.porkkanoita.fi TIETOKONEHUOLTO Maatilaneuvontaa ja tukeaNopeasti sertifioidulta ja edullisesti, myös kotikäynnit. Arvovalmentajalta ValueTrainer® TALOHUOLTO PAJUNIEMI OY Laite- ja tarvikemyynti, mm. tulostuskasetit! Irmeli Vinnikainen puh. 040 544 4110 Orastava Aurinko Oy Juutilantie 32, 31170 Savijoki, Forssa Hämeentie 18, irmeli.vinnikainen@orastavaaurinko.fi www.vinnikainen.fi www.pajuniemi.com Frs. p. 0400-749244 KULJETUS NUKARI OY Nikkilänkatu 5 30100 Forssa puh. (03) 435 2642 16 16 16 Turuntie 4, Forssa Puh. (03) 422 2633 Hyvää joulua jäsenillemme! Suosikaa ilmoittajiamme. – EL Forssan yhdistys Vapaudenkatu 4 30100 Forssa 25 Sor K

Hattulan yhdistys → Perustettu 5.2.1974 → 150 jäsentä → hattula.elakeliitto.fi Muistoja Maijasta Hattulan yhdistyksen pitkäaikainen jäsen, Maija Mäkelä menehtyi äkillisesti 18.3.2026. Maija oli syntynyt 6.6.1939. Maija toimi yhdistyksemme puheenjohtajana vuosina 2015 – 2021 eli yhteensä 7-vuotta. Eläkeliiton kultaisen ansiomerkin hän sai vuonna 2019. 26 E vakkotaipaleen kokeneelle Maijalle muodostui elämänsä aikana peräkkäin kolme rakasta kotipaikkaa – Hauhontausta, Salimäki ja Parola. Hauhon hautausmaalla hän kävi vielä eläkevuosina muistelemassa siellä lepääviä oman Hiiren-suvun jäseniä. Myös Hauhontaustan Kivituvan joulupuurolla hän oli jokavuotinen vieras. Enimmät elinvuotensa Maija asui maatalossa Salimäen Mäkelässä Mikon kanssa muodostamansa perheen parissa. Perhe olikin hänelle niin tärkeä, jopa niin paljon, että myöhemmällä iällä hän oli eräänä äitienpäivänä presidentin jakamien kasvatustyössä ansioituneiden palkintojen saajien joukossa. Eläkevuosiksi Maija ja Mikko muuttivat Parolaan Tallitielle kerrostaloon lähemmäs yhteiskunnan palveluita. Asunto on ollutkin hyvä poikkeamispaikka maailmalle lähteneille omille lapsille ja heidän perheilleen. Se on ollut myös turvapaikka lastenlasten poiketa mummolaan koulupäivän jälkeen. Vielä yksin asuessaan Mikon kuoleman Maija antoi oman merkittävän panoksensa eri järjestöjen toimintaan ollen esimerkiksi Hattulan eläkeläisjärjestön puheenjohtaja useita vuosia. Naapurina kerrostalossa asuneena saimme myös monet vuodet kiittää siitä työstä, mitä hän teki Helanderin Annan kanssa viihtyvyyden parantamiseksi taloyhtiössä vaalimalla pihamaalla kauniita kukkaistutuksia. Maija on aina ollut kiinnostunut lähiympäristönsä niin maallisesta kuin myös hengellisestä hyvinvoinnista. Salimäen eläinkunta oli vielä tänä talvena hänelle niin rakas, että hän kävi ruokkimassa Mäkelässä siellä olevia kissoja isäntäväen ollessa estyneenä. Maija oli tottunut selviytymään elämässään, jos ei muuten niin huumorin avulla, Maija tuli toimeen kaikenlaisten ihmisten kanssa. Siinä hän on ollut esimerkkinä läpi vuosikymmenten. Hänellä jos kenellä luulisi olevan vielä myös neljäs asuinsija ajan rajan tuolla puolen. Jaakko Salonen 21.3.2026

Ohjelmaa esitti ”Lauluduo Arja ja Ari”. Sokkomatkan osallistujia teatterin katsomossa. Sokkomatka 3.6.2026 K auniina kesäaamuna lähdimme noin 30 hengen joukolla sokkomatkalle, jonka oli järjestänyt yhdistyksemme puheenjohtaja Arja Kartano yhdessä siskonsa Kaarina Sappisen ja miehensä Heikki Kartanon kanssa. Kuten aina sokkomatkalle lähtiessä, niin myös tälläkin kertaa jokainen varmaan mietti mihin päin mentäisiin. Olisihan pitänyt arvata, että Arjalle niin tuttuihin paikkoihin. Ensimmäinen pysähdys oli Retulansaaressa, jossa paikallinen opas Katri Erkamo nousi autoon. Eikä kauaakaan, kun meille oli tarjolla aamukahvit sämpylöineen Erkamoiden mökillä. Samalla saimme tietoa Katri ja Matti Erkamon kertoessa saaren historiasta ja nykypäivästä. Seuraava pysähdyspaikka oli Toijalan Taimitarha, josta innokkaammat puutarhanhoitajat ostivat täydennystä pihalleen tai terassille. Matka jatkui kohti SäRes-Centeriä. Tämä olikin sitten kaikille uusi tuttavuus. Isolle entiselle hiekkakuopalle on Sääksmäen reserviläiset rakentaneet suuren Airsoft alueen. Alueella on paljon erilaista toimintaa. Sopii hyvin mm partiolaisille, reserviläisille ja muillekin elämyksiä haluaville. Lohi/kinkkukiusaus-lounas syötiin täällä, ennen kuin Matti Riekkola kertoi, mitä kaikkea alueelta löytyy. On mm sauna, palju, keittiötilat, kesäteatteri, ym ym. Alueella myös droonitoimintaa, mikä on tänä vuonna tul- lut tunnetuksi muussakin yhteydessä. Alueen hirsirakentamisesta kertoi meille Kauko Käppi. Matka jatkui kohti Toijalaa todella komean sireenikukkien koristaman Huittulantien kautta. Toijalassa pysähdyttiin Pellavatehtaan myymälään. Sieltäkin taisi joku löytää mukaansa jotain. Vähäinen miesporukkamme jäi suurimmaksi osaksi ulos odottelemaan. Vielä viimeinen kohde oli näkemättä ja päiväkahviakin jo kaipailtiin. Taaskaan ei kauaa tarvinnut odotella, kun menimme Toijalan satamaan Elämyspuisto GoParkin kahvioon, jossa munkkikahvit nautittiin komeissa rantamaisemissa. Orvo Kähärä 27

Esko Raudaskoski mitalinsa kanssa asuntonsa pihalla. Kuvaaja Orvo Kähärä. Suomen Valkoisen Ruusun I-luokan kunniamitali kultaristein. Kuvaaja Orvo Kähärä. Esko Raudaskoskelle kunniamitali T asavallan Presidentti Alexander Stubb myönsi ensimmäisen kerran ansioituneille isille valtiollisen kunniamerkin. Luovutus tapahtui Presidentinlinnassa Isänpäivänä 9.11.2025. Isien palkitsemisideasta saa kunnian Presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubb. Hän oli Presidentille eh- 28 dottanut isien palkitsemista samoin kuin jo vuosikymmeniä on äitejä palkittu äitienpäivänä. Suomen Valkoisen Ruusun I-luokan kunniamitalin kultaristein sai yhteensä 48 isää. Vanhimpana heistä oli yhdistyksemme pitkäaikainen jäsen 92-vuotias Esko Raudaskoski. Esko on ollut monessa mukana. Hän on tehnyt paljon vapaaehtoistyötä yhdistyksemme lisäksi myös sotaveteraaniliiton, SPR:n ja seurakunnan hyväksi. Esko on aiemmin palkittu sotaveteraaniliiton hopeisella ansioristillä. Eläkeliiton kultaisen ansiomerkin hän on saanut vuonna 2013. Orvo Kähärä

Kylvösiunaus Olimme 23.05.2026 juhlimassa kylvösiunausta Simolan tilalla. Isäntä Veli Peltotalo esitteli tilansa historiaa. Mukana 52 henkilöä. Kuvat otti Harri Kovero. Arja Kartano 29

Eläkeläiset harr ettei tuhannel tuhannel aa eurol eurol aa saa saa kovi kovinnkaan kaan ettei sen olol eessa ssa todennäköi todennäköissesti esti ylyleeiissiinn.. en- sen enpittkää kää vapaa. vapaa. pi Sekä matoja matoja että että toukki toukkiaa onon saatavasaatavaettä Sekä että myös fosforoi fosforoittuna. una. KiKillppaonki aonkijjoioill aa assa nana myös assa Pentti TalTaliikkaiainnenen nee mui muittakiakinn mahdol mahdol iissuuksi uuksiaa;; to-toran- lliieenee Pentti varsinn salsalaassa ssa pipiddettävi ettäviää.. en- sisinn varsi en- linen siima. Haittapuolena sillä on linen siima. Haittapuolena sillä on helpompi sekaantuminen. Kohot ovat Monesti jo katoavaksi kansanperinhelpompi sekaantuminen. Kohot ovat Monesti jo katoavaksi kansanperinkilpakäytössä varsin ohuita, ettei kala teeksi arvioitu mato-ongintana tunkilpakäytössä varsin ohuita, ettei kala teeksi arvioitu mato-ongintana tuntuntisi niin hyvin vastusta näykätes- nettu rannalta ja laitureilta tapahtutuntisi niin hyvin vastusta näykätes- nettu rannalta ja laitureilta tapahtusään syöttiä. va onkiminen elää kuitenkin edelleen sään syöttiä. va onkiminen elää kuitenkin edelleen etenkin eläkeläisten harrastuksena. Entistä koivikosta otettua ja kuorit- etenkin eläkeläisten harrastuksena. Entistä koivikosta otettua ja kuorit- Tosin lajin voidaan sanoa olevat uktua vapaa ei enää näy. Lasikuitu tuli Tosin lajin voidaan sanoa olevat uktua vapaa ei enää näy. Lasikuitu tuli koutumassa, sanonta sisältää myös kuvioihin jo kauan sitten. Sitten siitä koutumassa, sanonta sisältää myös kuvioihin jo kauan sitten. Sitten siitä naiset. kehittyi teleskooppimalli. Nykytähtien naiset. kehittyi teleskooppimalli. Nykytähtien vapojen materiaalina on hiilikuitu ja Harrastusta on myös nuoremmillekin vapojen materiaalina on hiilikuitu ja Harrastusta on myös nuoremmillekin vapojen pituudet voivat olla kaksitois- kilpailumielessä jopa MM-tasolle asti. vapojen pituudet voivat olla kaksitois- kilpailumielessä jopa MM-tasolle asti. takin metriä. Hiilikuitu on kevyttä kan- Suomalaiset eivät sillä tasolla ole juutakin metriä. Hiilikuitu on kevyttä kan- Suomalaiset eivät sillä tasolla ole juumenestystä niittäneet mitalitanateltavaa. Hinnat tosin ovat sellaisia, rikaan menestystä niittäneet mitalitanateltavaa. Hinnat tosin ovat sellaisia, rikaan solle asti. Maamme on kuitenkin ollut ettei tuhannella eurolla saa kovinkaan solle asti. Maamme kuitenkin ollut ettei tuhannella eurolla saa kovinkaan mukana ainakin joon70-luvulta asti. pitkää vapaa. mukana ainakin jo 70-luvulta asti. pitkää vapaa. Niin oudolta kuin mielipide tuntuukin Niin oudolta kuin mielipide tuntuukin tuhansien järvien yli 180 000 kappajärvien yli 180 000 kappaPentti Talikainen tuhansien letta) maassa. Pentti Talikainen letta) maassa. MM-edustajanakin ollut hämeenlinMM-edustajanakin ollut hämeenlinsaikot melkein joka paikassa tekevät Monesti jo katoavaksi kansanperin- nalainen Risto Lindberg totesi kuitensaikot melkein joka paikassa tekevät Monesti jo katoavaksi kansanperin- nalainen Risto Lindberg totesi kuitenhommasta mahdottoman. Hän totesi teeksi arvioitu mato-ongintana tun- kin haastattelussa: Olkoonkin, että hommasta mahdottoman. Hän totesi teeksi arvioitu mato-ongintana tun- kin haastattelussa: Olkoonkin, että Keski-Euroopan jokien, kanavien nettu rannalta ja laitureilta tapahtu- järviä on paljon, mutta vain harvassaja Keski-Euroopan jokien,vain kanavien nettu rannalta ja laitureilta tapahtu- järviä on paljon, mutta harvassaja järvienkinvoitpusikottomien rantojen va onkiminen elää kuitenkin edelleen paikassa mennä onkimaan ranjärvienkinvoit pusikottomien rantojen va onkiminen elää kuitenkin edelleen paikassa mennä onkimaan ranmahdollistavan aivan eritason laajan etenkin eläkeläisten harrastuksena. nalta, niin tiheät pajuja muut penmahdollistavan etenkin eläkeläisten harrastuksena. nalta, niin tiheätaivan paju-eritason ja muut laajan penTosin lajin voidaan sanoa olevat uk- harrastuksen. Tosin lajin voidaan sanoa olevat uk- harrastuksen. koutumassa, sanonta sisältää myös koutumassa, sanonta sisältää myös Mutta itse harrastukseen; onhan se Mutta itse harrastukseen; onhan se naiset. T:mi Parolan Kuntoutuspiste hienoa ajanvietettä istua esimerkiknaiset. T:mi Parolan Kuntoutuspiste hienoa ajanvietettä istua esimerkikHarrastusta on myös nuoremmillekin si laiturilla sen kummemmin muuta Leena Somerkallio Somerkallio Harrastusta on myös nuoremmillekin si laiturilla sen kummemmin muuta Leena kilpailumielessä jopa MM-tasolle asti. ajattelematta katsellen kohon keinunfysioterapeutti kilpailumielessä jopa MM-tasolle asti. ajattelematta katsellen kohon keinunfysioterapeutti Suomalaiset eivät sillä tasolla ole juu- taa aalloilla. Varsinkin, jos aina silloin Suomalaiset eivät sillä tasolla ole juu- taa aalloilla. Varsinkin, jos aina silloin Parolantie 54-56 rikaan menestystä niittäneet mitalita- tällöin koho antaisi merkkejä siitä, Parolantie 54-56 rikaan menestystä niittäneet mitalita- tällöin koho antaisi merkkejä siitä, 13720 Parola Puh. (03) 637 2043 solle asti. Maamme on kuitenkin ollut että joku veden elävä on kiinnostunut 13720 Parola Puh. (03) 637 2043 solle asti. Maamme on kuitenkin ollut että joku veden elävä on kiinnostunut mukana ainakin jo 70-luvulta asti. koukussa olevasta syötistäsi. mukana ainakin jo 70-luvulta asti. koukussa olevasta syötistäsi. Niin oudolta kuin mielipide tuntuukin Niin oudolta kuin mielipide tuntuukin Syöttinä käytetään nykyään paljon tuhansien järvien yli 180 000 kappa- Syöttinä käytetään nykyään paljon tuhansien järvien yli 180 000 kappa- muutakin kuin matoja. Taikina ja touKAIKKI KEHOSI muutakin kuin matoja. Taikina ja touletta) maassa. KAIKKI KEHOSI kat lienevät yleisimpiä. Toukkiin on letta) maassa. kat lienevät yleisimpiä. Toukkiin on Hattulan DK ILMOITUS HYVINVOINTIIN HYVINVOINTIIN MM-edustajanakin ollut hämeenlin- sitten saatavana useita värejä punaiKinnalantie 3 C MM-edustajanakin ollut hämeenlin- sitten saatavana useita värejä punai13720 PAROLA 25.8.2025 nalainen Risto Lindberg totesi kuiten- sen ollessa todennäköisesti yleisin. Fysioterapia nalainen Risto Lindberg totesi kuiten- sen ollessa todennäköisesti yleisin. Fysioterapia kin haastattelussa: Olkoonkin, että Sekä matoja että toukkia on saatavakin haastattelussa: Olkoonkin, että Sekä matoja että toukkia on saatavaKotikäynnit Kotikäynnit järviä on paljon, mutta vain harvassa na myös fosforoituna. Kilpaonkijoilla järviä on paljon, mutta vain harvassa na myös fosforoituna. Kilpaonkijoilla Shockwave voit mennä onkimaan ran- lienee muitakin mahdollisuuksia; toEläkeliiton Etelä-Hämeenpaikassa piiri ry. Shockwave paikassa voit mennä onkimaan ran- lienee muitakin mahdollisuuksia; toetela-hame.toimitus@elakeliitto.fi Faskiamanipulaatio nalta, niin tiheät paju- ja muut pen- sin varsin salassa pidettäviä. Faskiamanipulaatio nalta, niin tiheät paju- ja muut pen- sin varsin salassa pidettäviä. uk- harrastuksen. uk- harrastuksen. yös yös Mutta itse harrastukseen; onhan se Mutta itse harrastukseen; onhan se hienoa ajanvietettä istua esimerkikhienoa ajanvietettä istua esimerkikekin si laiturilla sen kummemmin muuta ekin si laiturilla sen kummemmin muuta asti. ajattelematta katsellen kohon keinunasti. ajattelematta katsellen kohon keinunuu- taa aalloilla. Varsinkin, jos aina silloin uu- taa aalloilla. Varsinkin, jos aina silloin ita- tällöin koho antaisi merkkejä siitä, ita- tällöin koho antaisi merkkejä siitä, llut että joku veden elävä on kiinnostunut llut että joku veden elävä on kiinnostunut asti. koukussa olevasta syötistäsi. asti. koukussa olevasta syötistäsi. ukin ukin Syöttinä käytetään nykyään paljon ppa- Syöttinä käytetään nykyään paljon pa- muutakin kuin matoja. Taikina ja toumuutakin kuin matoja. Taikina ja toukat lienevät yleisimpiä. Toukkiin on kat lienevät yleisimpiä. Toukkiin on nlin- sitten saatavana useita värejä punailin- sitten saatavana useita värejä punaien- sen ollessa todennäköisesti yleisin. en- sen ollessa todennäköisesti yleisin. että Sekä matoja että toukkia on saatavaettä Sekä matoja että toukkia on saatavaassa na myös fosforoituna. Kilpaonkijoilla assa na myös fosforoituna. Kilpaonkijoilla ran- lienee muitakin mahdollisuuksia; toan- lienee muitakin mahdollisuuksia; toen- sin varsin salassa pidettäviä. en- sin varsin salassa pidettäviä. T:mi Parolan Kuntoutuspiste Leena Somerkallio fysioterapeutti Parolaantie ntie 54-56 54-56 Parol 13720 Parol Parolaa 13720 Eläkeläiset harrastavat mato-o Puh. (03) (03) 637 637 2043 2043 Puh. T:mi Parolan Kuntoutuspiste Leena Somerkallio fysioterapeutti Palvelemme Palvelemme ma–pe 8.30–18 8.30–18 ma–pe la 9–15 9–15 la Parolaantie ntie 54-56 54-56 Parol 13720 Parol Parolaa Puh. (03) (03) 637 637 2043 2043 13720 Puh. Apuvälineet Apuvälineet Apuvälineet Piian perinteiset perinteiset Piian Jaakonkuja 1, 3720 Parola joululaatikot, kuivakakut, Jaakonkuja 1, 3720 Parola joululaatikot, kuivakakut, p. 044 326 4060 p. 044 326 4060 pikkuleivät, joulusinapit ILMOITUS VUOSIJULKAISUUN 2025 pikkuleivät, joulusinapit info@ortofix.fi info@ortofix.fi ja muut perinteiset www.ortofix.fi ja www.ortofix.fi muutPAROLAN perinteiset KUNTOKLUBI OY jouluherkut meiltä PAROLAN KUNTOKLUBI OY Kinnalantie 3C jouluherkut meiltä Kinnalantie 3 C 13720 PAROLA 13720 PAROLA 100% hämeenlinnalainen hämeenlinnalainen Tallitie 4, 4, 13720 13720 Parola Parola 100% Tallitie p. 03 03 656 656 261 261 katsastusasema p. katsastusasema www.hattulanapteeekki.fi www.hattulanapteeekki.fi palveluksessanne. palveluksessanne. 25 25 ILMOITUS ILMOITUS 25.8.2025 25.8.2025 Tervetuloa! T:mi Parolan Parolan Kuntoutuspiste Kuntoutuspiste T:mi Kiitos, että että tuet tuet Leena Somerkallio Somerkallio Kiitos, Leena fysioterapeutti suomalaista ma-pe 8-17 fysioterapeutti suomalaista ma-pe 8-17 Eläkeliiton Etelä-Hämeen piiri ry. Eläkeliiton Etelä-Hämeen piiri ry. työtä! etela-hame.toimitus@elakeliitto.fi la 9-14 työtä! etela-hame.toimitus@elakeliitto.fi Parolantie 54-56 Takumäentie 5,Parolantie HML 54-56 la 9-14 Hattulan DK, Kinnalantie 3 C, 13720 Takumäentie PAROLA 5, HML 13720 Parola Puh. (03) 637 2043 TIIRIÖ TIIRIÖ 30 020 734 9500 asiakaspalvelu@hattulandk.fi www.hattulandk.fi 100% häm häm 100% katsas katsas Ompelimo Pepitar Ompelimo Pepitarpalvelu palvelu 13720 Parola Puh. (03) 637 2043 HA/PA katsastukset katsastukset ilman ilman ajanvarausta ajanvarausta Piianperinteiset perinteiset •• HA/PA Piian perinteiset Piian Piian perinteiset Rekisteröintiasiat 25.8.2025 joululaatikot, kuivakakut, •• Rekisteröintiasiat 25.8.2025 joululaatikot, kuivakakut, joululaatikot, muut (omistajanvaihdokset, rekisterikilvet, siirtoluvat) joululaatikot, muut (omistajanvaihdokset, rekisterikilvet, siirtoluvat) pikkuleivät, joulusinapit ILMOITUS VUOSIJULKAISUUN 2025 pikkuleivät, joulusinapit jouluherkut ja käsityöt käsityöt Ajoneuvovakuutukset ILMOITUS VUOSIJULKAISUUN 2025 Jaakonkuja 3, 13720 Parola jouluherkut ja •• Ajoneuvovakuutukset ja muut perinteiset Jaakonkuja 3, 13720 Parola Eläkeliiton Etelä-Hämeen piiri ry.ja muut perinteiset meiltä 17.–23.12. Puh. 0503420015 Eläkeliiton Etelä-Hämeen Minna piiri ry.Mantila meiltä 17.–23.12. etela-hame.toimitus@elakeliitto.fijouluherkut meiltä p. 03 68 78 111 Oy Puh. 0503420015 asiakaspalvelu@hattulandk.fiKatsastuskuvio etela-hame.toimitus@elakeliitto.fi Hattulan DK Hattulan DK Kinnalantie 3 C Kinnalantie 3 C 13720 PAROLA 13720 PAROLA saikot m saikot m hommas hommas Keski-Eu Keski-Eu järvienk järvienk mahdoll mahdoll harrastu harrastu Mutta i Mutta it hienoa hienoa si laitur si laitur ajattelem ajattelem taa aallo taa aallo tällöin tällöin k että joku että joku koukuss koukuss Syöttinä Syöttinä muutaki muutaki kat lien kat lien sitten sa sitten sa Syöttike sen olle Syöttike sen olle tietysti Sekä ma tietysti Sekä ma sa oli la na myöla sa myös oli na kuitulan lienee m kuitulan lienee m suurem sin varsi suurem sin varsi linen s linen s helpom helpom kilpakäy kilpakäy tuntisi tuntisi sään sy sään sy Entistä Entistä tua vap tua vap kuvioih kuvioih T:mi P T:mi kehittyiP kehittyi vapojen vapojen vapojen vapojen takin m Parolanti takin m Parolanti nateltav 13720 Pa nateltav 13720 Pa ettei tu ettei tuh pitkää v pitkää v ILMOITUS ILMOITUS

T:mi Parolan Kuntoutuspiste Parolantie 54-56 13720 Parola Puh. (03) 637 2043 Leena Somerkallio KAIKKI KEHOSI fysioterapeutti HYVINVOINTIIN Fysioterapia Kotikäynnit Parolantie 54-56Shockwave Faskiamanipulaatio 13720 Parol a Puh. (03) 637 2043 Apuvälineet taa aalloilla. Varsinkin, jos aina silloin Entis tällöin koho antaisi merkkejä siitä, tua v että joku veden elävä on kiinnostunut kuvio T:m kehitt koukussa olevasta syötistäsi. vapo Syöttinä käytetään nykyään paljon vapo muutakin kuin matoja. Taikina ja toutakin kat lienevät yleisimpiä. Toukkiin on Parola nate 13720 MM-edustajanakin ollut hämeenlin- sitten saatavana useita värejä punaiettei nalainen Risto Lindberg totesi kuiten- sen ollessa todennäköisesti yleisin. pitkä matoja että toukkia on saatavakin haastattelussa: Tutki Olkoonkin, että Sekänähtävyyksiä Hattulan järviä on paljon, mutta vain harvassa na myös fosforoituna. Kilpaonkijoilla ja aktiviteetteja: paikassa voit mennä onkimaan ran- lienee muitakin mahdollisuuksia; tonalta, niin tiheät paju- ja muut pen- sin varsin salassa pidettäviä. Suomalaiset eivät sillä tasolla ole juurikaan menestystä niittäneet mitalitasolle asti. Maamme on kuitenkin ollut mukana ainakin jo 70-luvulta asti. Niin oudolta kuin mielipide tuntuukin tuhansien järvien yli 180 000 kappaletta) maassa. Seikkailu odottaa! Palvelemme 8.30–18 Tutki Hattulanma–pe nähtävyyksiä ja aktiviteetteja: la 9–15 www.hattula.fi/visit-hattula 100% hämeenlinnalainen Tallitie 4, 13720 Parola p. 03 656 261 katsastusasema www.hattulanapteeekki.fi palveluksessanne. 25 Piian perinteiset Jaakonkuja 1, 3720 Parola joululaatikot, kuivakakut, p. 044 326 4060 pikkuleivät, joulusinapit info@ortofix.fi ja www.ortofix.fi muut perinteiset PAROLAN KUNTOKLUBI OY jouluherkut meiltä Kinnalantie 3 C 13720 PAROLA ILMOITUS 25.8.2025 Kiitos, että tuet suomalaista Etelä-Hämeen piiri ry. työtä! Eläkeliiton etela-hame.toimitus@elakeliitto.fi Tervetuloa! T:mi Parolan Kuntoutuspiste TIIRIÖ Leena Somerkallio fysioterapeutti ma-pe 8-17 la 9-14 Takumäentie 5,Parolantie HML 54-56 100% häm katsa Ompelimo Pepitarpalvel 13720 Parola Puh. (03) 637 2043 • HA/PA katsastukset ilman ajanvarausta Piian perinteiset Piian perinteiset perinteiset Piian • Rekisteröintiasiat 25.8.2025 joululaatikot, kuivakakut, joululaatikot, muut joululaatikot, muut (omistajanvaihdokset, rekisterikilvet, siirtoluvat) pikkuleivät, joulusinapit ILMOITUS VUOSIJULKAISUUN 2025 jouluherkut ja jouluherkut ja käsityöt käsityöt • Ajoneuvovakuutukset Jaakonkuja 3, 13720 Parola ja muut perinteiset Eläkeliiton Etelä-Hämeen piiri ry. meiltä meiltä 18.–23.12. 17.–23.12. Puh. 0503420015 etela-hame.toimitus@elakeliitto.fijouluherkut Katsastuskuvio meiltä p. 03 68 78 111 Oy www.katsastuskuvio.fi Hattulan DK Kinnalantie 3 C 13720 PAROLA Parola ILMOITUS PP-Peruna Oy 25   Onnellista Joulua Aaretti TIIRIÖ toivottaa Hyvää JouluaTakumäentie 5, H ja Onnellista Uutta Vuotta! kuntosali, jumpat, hieronnat, solarium ILMOITUS VUOSIJULKAISUUN 2025Vanhankirkontie 11 infrapunasauna T e r ve t u l o a ! Merven kylätie 49 Jaakonkuja 5 Parola Puh. 030 637 1515 puh. 050-375 6121 Palvelemme Ma-Pe klo 9-17 Terv 13720 Parola puh. 637 2367 Parolan Parolan Kuntoklubi, Kuntoklubi, Kinnalantie Kinnalantie 33 C, C, 13720 13720 PAROLA PAROLA Puh. Puh. (03) (03) 6717 6717 100 100 tai tai 0400-845 0400-845 161 161 www.parolankuntoklubi.fi www.parolankuntoklubi.fi • HA/PA katsas • Rekisteröintia (omistajanvaihdok • Ajoneuvovaku Parolantie 43, 13720 Parola p. 03 - 637 2277 Minna Mantila Hattulan DK, Kinnalantie 3 C, 13720 PAROLA 020 734 9500 asiakaspalvelu@hattulandk.fi minna@parolankuntoklubi.fi Eläkeliiton Hattulan yhdistys ry www.parolankukka.fi Katsastuskuvio Oy www.hattulandk.fi kiittää tukijoitaan ja toivottaa lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Eläkeliiton Hattulan yhdistys ry Minna Mantila Merven kylätie 49 asiakaspalvelu@hattulandk.fi puh. 050-375 6121 Onnellista Joulua 25 PP-Peruna Oy 0500 486 831 kiittää tukijoitaan ja toivottaa Vanhankirkontie 11ja lukijoille Rauhallista Joulua Onnellista Uutta Parola Vuotta! 13720 puh. 637 2367 31 24 31

Hauhon yhdistys → Perustettu 1.4.1974 → 177 jäsentä → hauho.elakeliitto.fi Kesäretki Salon seudulle 8.–10.6.2026 M atkalaiset kokoontuivat aamusella Hauhon linja-autoasemalle. Lähdimme Ventoniemen bussilla kohti Hämeenlinnaa, josta tulivat loput retkeläiset kyytiin. Odottavin mielin matkaan ja tutustumaan kesäisen Suomen nähtävyyksiin. Ensimmäinen kohteemme oli Lohjalla Tytyrin Elämyskaivos. Meidät jaettiin kahteen ryhmään. Kypärät päähän ja tutustuminen kaivokseen. Aikamoinen työmaa se on ollut ennen vanhaan. Retkeläiset Hangon satamassa. 32 Aiemmin oli yli 200 työntekijää ja nykyään vain 10 työntekijää. Opas kertoi, että kaikki Afrikan tähden timantit löytyy kaivoksesta, mutta kalkkikivi on kuitenkin päätuote. Oli mukava tulla kaivoksen uumenista auringonpaisteeseen. Matkamme jatkui yöpymispaikkaan Lehmirantaan. Päivällinen oli myöhemmin ja ilta jatkui karaokelauluja kuunnellen. Aamiaisen jälkeen päiväretkemme alkoi kohti Hankoa, Bengtskärin majakkaa. Satamassa nousimme Summersen-nimiseen paattiin. Lohikeitto maistui ennen rantautumista. Onneksi oli tyyni sää, joten rantautuminen onnistui. Ihmettelimme saaren lähellä olevia armeijan laivoja. Opas kertoikin meille, että saarella vietetään majakan 120-vuotisjuhlaa. Paikalla oli paljon kutsuvieraita. Saimme seurata juhlatilaisuutta. Sonja Lumme lauloi iki-ihanan Myrskyluodon Maijan. Kiertelimme kallioilla. Satoja haahkoja oli siellä täällä kallioiden koloissa. Turvallinen paikka pesiä.

Bengtskärin majakka. Tytyrin Elämyskaivos. tä. Matkan varrella muutama pysähdys ja loput matkalaiset jäivät Hauhon linja-autoasemalle. Ilo oli olla matkalla. Sää suosi meitä. Kiitos retken järjestäjille ja kaikille matkalla olleille mukavasta seurasta. Majakan kahvilassa maistui munkkikahveet ja tuliaisikin ostimme. Lehmirantaan saavuttuamme päivällinen maistui. Illanviettoa omatoimisesti karaokea kuunnellessa. Seuraavana aamuna aamiaisen jälkeen alkoi kotimatka. Varsinais-Suomen kauniit maisemat, viljavat pellot, kallioiset metsänreunat vilahtelivat bussin ikkunasta. Kohti seuraavaa retkikohdetta, Maatalousmuseo Sarka Loimaalla. Museossa ehdimme tehdä kierroksen. Lounaan söimme Tammelan Makulihassa. Makoisia tuotteitakin sai ostaa myymälästä. 10-tietä kohti Hämeenlinnaa, jossa jäivät ensimmäiset retkeläiset kyydis- Haahka Bengtskärin majakalla. Tytyrin kaivoksen opas ja osa matkalaisista. Teksti ja kuvat: Mirjam Suomalainen 33

Toukosiunaus Hauhon Eteläisissä 5.5.2026 Toukosiunaus pidettiin koleassa, keväisessä säässä Eteläisissä Pasi Saarisen tilalla yhdessä Hauhon seurakunnan kanssa. Kirkkoherra Katja Verho ja Jarkko Auranheimo siunasivat siemenen. Veteraanikuoro Taina Kujasen johdolla esiintyi tilaisuudessa. Eläkeliiton jäseniä ja kylän väkeä oli tullut seuraamaan toukosiunausta. Kahvi ja hyvät tarjottavat maistui toimituksen jälkeen. Kirkkoherra Katja Verho siunaa Pasi Saarisen vakassa olevat siemenet. Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille teille Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! www.hauhonliikenne.fi puh. 050 307 3049 Toukosiunaus väki kuuntelee Veteraanikuoron laulua. 4 4 4 hauhonapteekki.fi 4 hauhonapteekki.fi hauhonapteekki.fi Sinun hyväksesi -paljon ja vähän enemmän! hauhonapteekki.fi Parturi-Kampaamo Hämeen Mokia ry Siunattua tulevaa vuotta! Marja-Riitta Ylitalo JEESUS AUTTAA Hauhontie 17, Hauho 4 Kiitämme asiakkaitamme Kiitämme asiakkaitamme ja ja ja Kiitämme asiakkaitamme p.mokia.fi 654 9920 Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme yhteistyökumppaneitamme hauhonapteekki.fi yhteistyökumppaneitamme yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja kuluneesta vuodesta ja kuluneesta vuodesta ja kuluneesta vuodesta ja teille toivotamme kaikille toivotamme kaikille teille toivotamme toivotamme kaikillekaikille teilleteille HAUHON Rauhallista joulun aikaa & lämmin kiitos asiakkaillemme kuluneesta vuodesta! Hau h o Toivoo Sari, Terhi, Rami & Teija facebook: Hauhon Ilona, Hauhon Ilonan ajanvaraus Hyvää joulua ja Hyvää ja Hyvääjoulua joulua javuotta! onnellista uutta Hyvää joulua javuotta! LÄÄKINTÄVOIMISTELU onnellista onnellistauutta uuttavuotta! onnellista uutta 13,vuotta! Hauho HyvääHauhontie joulua ja onnellista uutta vuotta www.hauhonliikenne.fi Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille teille www.hauhonliikenne.fi puh. puh.050 050307 3073049 3049 www.hauhonliikenne.fi Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! www.hauhonliikenne.fi puh. 050 307 3049 34 www.hauhonliikenne.fi Puh. 03 675 1808,050 040307 574 3049 1373 toivottaa Ylöskartanon tilan väki! puh. Hyvää Joulua! puh. 050 307 3049 Rauhallista Joulua ja Jumalan siunausta Uuteen Vuoteen! Seurakunta Toivottaa Hauhon Tuulan Taksin väki jo vuodesta 1329! Sinun hyväksesi ja vähän enemmän! Sinun hyväksesi -paljon-paljon ja vähän enemmän! www.hauhonseurakunta.fi Sinun hyväksesi -paljon ja vähän enemmän! Rauhallista & lämmin Rauhallista joulun joulun aikaa &aikaa lämmin kiitos kiitos Rauhallista joulun aikaakuluneesta & lämmin vuodesta! kiitos asiakkaillemme asiakkaillemme kuluneesta vuodesta! Parturi-Kampaamo Parturi-Kampaamo asiakkaillemme kuluneesta vuodesta! Parturi-Kampaamo Toivoo Sari, Rami Terhi,&Rami Sari,jaTerhi, Teija& Teija Marja-Riitta Ylitalo Sinun hyväksesiToivoo -paljon vähän enemmän! Marja-Riitta Toivoo Sari, Terhi, Rami & Teija Marja-RiittaYlitalo Ylitalo facebook: Hauhon Ilona, Hauhon Ilonan ajanvaraus facebook: Hauhon Ilona, Ilonan ajanvaraus HauhontieHauho 17, Hauho Rauhallista joulun aikaa &Hauhon lämmin kiitos Hauhontie facebook: Hauhon Ilona, Hauhon Ilonan ajanvaraus Hauhontie 17 Lh 2, 1400 Hauho Hauhontiep.17, 17, Hauho Hauhontie 17 Lh 2,2,vuodesta! 1400 Hauho 654 9920 asiakkaillemme kuluneesta Hauhontie 17 Lh 1400 Hauho p.p.654 9920 puh. 040-519 3141 rturi-Kampaamo 654 9920 Hauhontie 17 Lh 2, 1400 Hauho puh. 040-519 3141 Rauhallista Joulua Rauhallista Joulua Hämeen Mokia ry Rauhallista Joulua Rauhallista Joulua ja Jumalan siunausta ja siunausta jaJumalan Jumalan siunausta Uuteen Vuoteen! Siunattua Joulua jaUuteen Jumalan siunausta Vuoteen! Uuteen Vuoteen! Hauhon Seurakunta Hauhon Seurakunta JEESUS AUTTAA Uuteen Vuoteen! Hauhon Seurakunta jo vuodesta 1329! jo vuodesta 1329! mokia.fi jo vuodesta 1329! Hauhon Seurakunta www.hauhonseurakunta.fi www.hauhonseurakunta.fi www.hauhonseurakunta.fi jo vuodesta 1329! www.hauhonseurakunta.fi Tuom

Punaisen tuvan kirkkokahvit Järjestimme kirkkokahvit 2.8.2026 Jumalanpalveluksen jälkeen Punaisessa tuvassa. Vapaaehtoisina hääräsivät Tellervo, Eila, Maija ja Mimmi. onn Sinun Parturi-Kampaamo Lounaskahvila Kopintalo toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Hauhontie 14 D, 14700 Hauho p. 044 735 2134 4 hauhonapteekki.fi toivottaa ihanaa joulua ja onnea uudelle vuodelle! 3 Hyvää Joulua! Hauhontie Hauho Hyvinvoivat jalat17, uudelle vuodelle! p. 654 9920 Savikonsuora 11, Hauho • 0400 230 510 • vilman.fi Hauhontie 13, Hauho Puh. 03 675 1808, 040 574 1373 Rauhallista Joulua Parturi-Kampaamo Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! ja Jumalan siunausta Marja-Riitta Ylitalo Uuteen Vuoteen! UISKO CATERING www.hauhonliikenne.fi Viittakiventie 75, p. 041 312 2788 Hauhon Seurakunta Hauhontie 17, Hauho vuodesta p. 03 jo654 99201329! puh. 050 307 3049 Marja-Riitta Ylitalo HAUHON LÄÄKINTÄVOIMISTELU Hauhon Kukkapalvelu Kiitämme asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme kaikille teille Rau asi KIINTEISTÖÄ HUOLTAA KONTUVAHTI OY PÄIVYSTYS p. 050 407 3639 www.hauhonseurakunta.fi 35 faceboo H

Hausjärven yhdistys → Perustettu 29.12.1976 → 206 jäsentä → hausjarvi.elakeliitto.fi Eläkeliiton Etelä-Hämeen piirin frisbeegolf-kilpailut T apahtuivat kesäkuun ensimmäisenä päivänä Heran vuonna 2026 Etelä -Hämäläisessä Hausjärven pitäjän Oitin kylässä. Siellä männikköisessä, vaihtelevassa harjumaisemassa sijaitsee kahdeksantoista väylän rata. Sää suosi kilpailijoita, aamupäivän aikana oli melko Kilpailun tiimellyksessä. 36 lämmin pilvipoutainen ilma. Parasta kuitenkin oli, että monta päivää puhaltanut navakka tuuli oli tyyntynyt. Päivän mittaan aurinkokin ilmestyi iloksemme ja sai niin osallistujat kuin yleisönkin vähentämään vaatetustaan. Yhdistyksen emäntäryhmä oli ah- keroinut todella kovasti. Tarjolla oli tuoretta pullaa kahvin kera ja suolaiseksi herkullisia kotona leivottuja täytettyjä porkkanasämpylöitä. Kisamakkaroita oli tietenkin tarjolla, mutta suunnitelmissa olleista nokipannukahveista avotulella jouduimme Ikäväksemme palovaroituksen vuoksi

Asahia alkulämmittelynä. luopumaan. Liikuntavastaava järjesti ennen kisaa asahi -liikuntahetken alkulämmittelyksi ja nosti paikalla olleet liikkumaan myöhemminkin sopivin väliajoin. Yleisölle oli monta muutakin liikunnallista viihdykettä tarjolla siksi aikaa, kun kilpailijat kiersivät Toimitsijat ja kahvio valmiina. Kannustusjoukot metsän siimeksessä . radalla. Voitiin heittää sikaa, pelata sulkapalloa ja petankki pelikin oli tarjolla. Piirin toiminnanjohtaja Saara Kiuru-Sell tyttärensä kanssa ja puheenjohtaja Seppo Kaija puolisoineen kunnioittivat kilpailutapahtumaa läsnäolollaan. Varsinaiseen kilpailuun oli ilmoit- tautunut todella vähän kilpailijoita. Etenkin piirin muiden yhdistysten osallistujien vähäisyys latisti kilpailutunnelmaa. Kilpailijoiden kesken oli todella kannustava ja mukava ilmapiiri eikä kenenkään pipo kiristänyt yhtään. Kello kymmeneltä aloitettiin ja kierrettiin 13 väylän rata. Ensimmäisen kierroksen jälkeen yhdistys tarjosi kilpailijoille keittolounaan paikallisessa lounasravintolassa. Lounaan jälkeen seurasi sitten toinen kierros. Kilpailijaryhmän jälkeen lähti radalle kaksi yhdistyksen jäsentä toinen jonkin verran pelannut ja toinen aivan ummikko. He heittivät vain neljä väylää kokeneen heittäjän opastamana. Kaiken kaikkiaan päivästä muodostui mukava ulkoilutapahtuma, kun lukuisia oman yhdistyksen jäseniä ilmaan paikalle. Pelattiin pihapelejä ja kiivettiin mäen päälle katsomaan ja kannustamaan kilpailijoiden suorituksia. Miellyttävää yhdessäoloa, kahvittelua, makkaran ja sämpylöiden syöntiä sään lämmitessä päivän mittaan. Lopuksi tietenkin jaettiin palkintopystit yleisön raikuvien aplodien saattamana. Marja Aaltonen 37

Onnen tavoittelua Väinö 1 v. Väinö istuu syöttötuolissa lusikka kädessä. Lusikalla on tarkoitus syödä porkkanasosevelliä, mutta Väinö on keksinyt sille myös muuta käyttöä. Sillä voi hakata pöytää, siitä tulee metka ääni, sillä voi taputella keittolautasta jolloin velliä pirskahtelee mukavasti ympäri pöytää. Sen voi heittää lattialle ja samalla hihkaista, niin että äiti hoksaa heti nostaa sen takaisin. Väinö syö itse, koska äiti on lukenut somesta, että se kehittää lasta erityisesti, lapsesta tulee omatoiminen ja aktiivinen ja tuleva koulumenestys on taattu. Omatoimisyöminen tuottaakin Väinölle paljon iloa, velli lentää ja Väinö kikattaa, lopulta hän keksii kaataa koko lautasen päälleen, 38 se vasta on riemun ja onnen hetki, Väinö aivan hihkuu ja taputtaa käsiään. Äiti pyyhtii hikikarpalot otsaltaan ja vie pojan kylpyhuoneeseen. Viivi 7 v. Viivi on koulussa ensimmäisellä luokalla, hänellä on siellä monta hyvää kaveria ja välitunneilla on kivaa. Tunneilla ei ole kivaa, kun opettaja määrää laittamaan kännykät reppuun ja tekemään kaikkea tylsää. Viivi odottaa, että koulupäivä päättyisi ja saisi ottaa kännykän esiin. Viivi kulkee koulumatkat yhdessä naapurin Mimosan kanssa, he pelaavat koko matkan ajan ja ovat onnellisia. Äidit ovat kyllä sanoneet, että katua ylittäessä ei saa pelata. Janette 13 v. Janette sai oman huoneen, kun isosisko Jenna muutti pois kotoa. Janette oli aluksi siitä hyvin iloinen, sai vihdoinkin olla rauhassa, sai chattailla ja tekstailla vaikka koko yön eikä tyhmä pikkuveli ollut koko ajan kurkkimassa ja kuuntelemassa. Mutta sitten äiti alkoi väittää, että yöllä pitää nukkua, että jaksaa käydä koulua ja päätti ottaa Janeten kännykän yöksi kaniin. Janette huusi ja raivosi ja uhkasi lähteä pois kotoa ”tää on karsee vankila, täällä ei voi olla onnellinen...” Nanette melkein 18 v. Nanette täyttää viikon päästä 18 vuotta ja tulee täysi-ikäiseksi. Hänellä on hir-

veä ongelma. Tissit. Ne ovat liian pienet ja väärän muotoiset. Hän on jo kahden vuoden ajan säästänyt viikkorahoistaan puolet ja nyt äiiti ja isä ovat tahoillaan luvanneet synntymäpäivälahjaksi rahaa ja niinpä Nanette vihdoinkin pääsee hankkimaan itselleen ihanat implantit ja sitten hän on onnellinen. Tiina 35 v. Tiina on karjatilan emäntä, perheessä on neljä alaikäistä lasta, lisäksi hän käy paikallisen sahan konttorissa siivoamassa. Navetta on vanhanaikainen, kaikki tehdään vanhalla tyylillä, työtä on paljon ja velkaa myös. Tiina haluaisi harrastaa ja käydä kirkolla kansalaisopistossa ja jumpassa, mutta aikaa ei ole. Joskus Tiina istahtaa tuvan pöydän ääreen ja miettii elämäänsä, joka on antoisaa ja palkitsevaakin, mutta yksi haave hänellä on: kun saisin joskus nukkua tarpeeksi, olisin onnellinen... Heikki 73 v. Heikki teki pitkän työuran saman työnantajan palveluksessa, aloitti juoksupoikana ja lopetti konttoripäällikkönä. Nyt hän on eläkkeellä. Taloudellinen tillanne on vakaa, velat on maksettu, on upea omakotitalo ja kesämökki ja kaksi autoa. Lapsilla on perheet ja lapsenlapsiakin on neljä. Elämä on siis mallillaan. Vai onko? Miksi Heikki ei ole onnellinen? Töitä puurtaessaan Heikki haaveili, että sitten kun pääsen eläkkeelle, sitten matkustelen ympäri maailmaa, tutustun vieraisiin kulttuureihin, nautin eksoottisista ruuista ja hyvistä viineistä, kaiken kaikkiaan lomailen kunnolla vuosikymmenien edestä. Mutta voi – nyt se ei olekaan mahdollista, heikon sydämen takia lääkäri on kieltänyt pitkät lentomatkat, nivelrikkoiset jalat eivät kestä samoilua eikä torneihin kiipeilyä, heikko näkö rajoittaa mai- semien ihailua, vatsa ei kestä eksoottisia ruokia, viinejäkään ei voi enää.. voivoi! Väinö 95 v. Väinö on hoitokodissa. Vaimo kuoli viisi vuotta sitten ja sen jälkeen Väinön kunto heikkeni nopeasti. Hoitaja auttaa hänet istumaan sängyn laidalle ja laitttaa ruokatarjottimen eteen. Väinö yrittää itse lusikoida porkkanasosevelliä, mutta käsi tärisee niin, että velli valuu tarjottimelle, rinnuksille, sängylle ja lattialle. Maitolasikaan ei pysy kädessä. Väinön on nälkä ja jano, mutta kukaan ei auta. ”Kyllä olisin onnellinen, jos joku syöttäisi minua”, Väinö ajattelee ja kellahtaa nälkäisenä takaisin petiin. Hoitaja, se filippiiniläinen, hakee tarjottimen pois ja tulee myöhemmin siivoamaan sotkun. HYVÄÄ JOULUA & ONNELLISTA UUTTA VUOTTA! Keskittäminen tekee bonusta Pirjo Viheraara-Ojanen Koneurakointi Toni Virtanen 044 0399956 HYVÄÄ JOULUA HYVÄÄ JOULUA & ONNELLISTA SEUUTTA PALVELEVA HUOLTOASEMA & ONNELLISTA VUOTTA! SEO UUTTAOITIN VUOTTA! OP Hämeen omistaja-asiakkaana hyödyt OPbonuksistasi eniten, kun keskität pankkipalvelusi ja vakuutuksesi meille. Lue lisää: op.fi/bonus Keskustie 25, Oitti p. 019-782 145, 0400 686 253 avoinna ma-pe 9-17 ja la 9-13 MEILTÄ MYYNTIlHUOLTOlASENNUS Autohuollot, auton pesut l Renkaat sekä rengastyöt l Tarvikemyynti l Ilmastointihuolto l Nestekaasut sekä lämmitysöljyn myynti l l Vahinkovakuutukset tarjoaa Pohjola Vakuutus Oy ja Henkivakuutuksen tarjoaa OP-Henkivakuutus Oy, joiden asiamiehenä osuuspankit toimivat. Kodinkoneet/pienkoneet Ilmalämpöpumput l Sahat l Ruohonleikkurit l l BIOLAN Puutarhamullat ja lannoitteet 34 Koneurakointi 39 Koneurakointi Toni Virtanen

Kukkahaus ja Hautaus on nyt Helmililja Hausjärvi KAIKKI KEHOSI HYVINVOINTIIN Palvelemme uudessa osoitteessa Vaahteratie 13, Oitti ma, ke, to, pe 9-12 -Hautaustoimistopalvelut -Kokous- ja juhlatila 50 henkilölle pitopalvelulla -Ennakkotilauksesta kaikki kukkasidonnat: Verkkokauppa: helmililja.ekukka.fi info@helmililja.com p. 020-759 7703 Helmililja Hausjärvi Juhlatila Helmililja Ainutlaatuista osaamista ja ammattitaitoista juhlapalvelua perhe- ja yritystilaisuuksiin. Anne-Mari 0400 518 175, anne-mari@pito-piiat.fi Laura 0440 518 175, pito-piiat@pito-piiat.fi www.pito-piiat.fi Elämä on ruokaa HYVÄÄ JOULUA OITTI & ONNELLISTA Palvelemme jouluna: UUTTA VUOTTA! 24.12. 7–16 • 25.12. 10–16 • 26.12. 10–21 40 Fysioterapia Shockwave Apuvälineet Hieronta Vaahteratie 13, Oitti p. 044 326 4060 info@ortofix.fi www.ortofix.fi

STA Oy järvi Keskustie 11, Oitti Oitin Pizza Kebab À la carte -annokset leikkeet, pihvit, kanat ja burgerit Keskustie 5, Oitti Kuljetukset 12 km 019 78577 Aukioloajat: Baari: su–to 11–22, pe–la 11–02 Keittiö: su–to 11–21.30, pe–la 11–01.30 Maanantaisin suljettu Tilaa noutoannokset! p. 044 239 7547 Palveluneliö Kotihoito-, kotisairaanhoito- ja siivouspalvelut KIINTEISTÖHUOLTO KIINTEISTÖHUOLTO, KOTITALKKARI, KATTAVAT REMONTTITYÖT, SISÄ- JA ULKOREMONTIT, RÄYSTÄSTYÖT, MAALAUKSET Palveluneliö Oy Kalliontie 7, 12100 OITTI Palvelunumero 040 046 6712 Asematie 2, Oitti • LOUNAS KLO 10.30–14 • PITOPALVELU Kiinteistöhuoltaja 045 805 2030 Kotiin kuljetukset 044 981 3915 JoustavaaJoustavaa tilausajopalvelua tilausajopalvelua 48-,Joustavaa 51- ja48-, 59-paikkaisilla 51- ja 59-paikkaisilla tilausajopalvelua linja-autoilla sekä linja-autoilla sekä 48-, 51ja 59-paikkaisilla Joustavaa tilausajopalvelua 16-,linja-autoilla 19-, ja16-, 19-, ja 22-paikkaisilla sekä 48-, 51ja22-paikkaisilla 59-paikkaisilla pikkubusseilla. 16-, 19-,pikkubusseilla. ja 22-paikkaisilla linja-autoilla sekä Joustavaa tilausajopalvelua Joustavaa tilausajopalvelua Joustavaa tilausajopalvelua pikkubusseilla. 16-, 19-,Matkamyynnin ja 22-paikkaisilla Hämeen Matkamyynnin 48-, 51- ja 59-paikkaisilla 48-, 51ja Hämeen 59-paikkaisilla linja-autoilla sekä pikkubusseilla. pikkubusseilla. Hämeen Matkamyynnin ryhmämatkat kotimaassa sekä ryhmämatkat kotimaassa sekä linja-autoilla sekälinja-autoilla sekä ryhmämatkat kotimaassa sekä Hämeen Matkamyynnin Hämeen Matkamyynnin 16-, 19-, ja 22-paikkaisilla Baltiaan jaBaltiaan Pohjoismaihin. ja Pohjoismaihin. 16-, 19-, ja 22-paikkaisilla Baltiaan ja Pohjoismaihin. ryhmämatkat kotimaassa sekä pikkubusseilla. Pyydä ryhmämatkat kotimaassa Baltiaan ja tarjous! Pyydä pikkubusseilla. Baltiaan ja Pohjoismaihin. tarjous! H Pyydä tarjous! Hämeen Matkamyynnin Pohjoismaihin. Pyydä tarjous! Hämeen Matkamyynnin Pyydä tarjous! ryhmämatkat kotimaassa sekä ryhmämatkat kotimaassa sekä Baltiaan ja Pohjoismaihin. Pyydä tarjous! Baltiaan ja Pohjoismaihin. Pyydä tarjous! LASERCOAT OY - ASELIIKE MATTI KAUPPI ATK-laitteet ja tarvikkeet, tietokone-huolto Metsästys- ja ampumatarvikkeet mattikauppi.fi Puh. 0500 842353 Keskustie 23, Oitti Maanrakennus- PJT OY K Eläkeliiton Hausjärven yhdistys ry kiittää tukijoitaan ja toivottaa lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! 41

Humppilan yhdistys → Perustettu 3.6.1980 → 181 jäsentä → humppila.elakeliitto.fi Kansallispukujen tuuletus Kauppilan perinnetilalla K ansallispuvut ovat pukuhistorian asiantuntijoiden nykykäyttöön kokoamia kansan perinteisistä ja yksilöllisistä juhla-asuista. Suomessa ei ole yhtä ainoaa kansallispukua, vaan yli 400 eri alueellista ja paikallista kansallispukua tai kansanpukua. Kansanpuvut ovat historiallisia alkuperäisiä vaatteita, joita tavallinen kansa (rahvas) käytti 1700-1800 luvulla. Kuten esim. Pyhänristin puku. Nykyisin ovat kansallispuvut taas Yhteiskuva. 42 tulleet muotiin, kuten olivat Armi Kuuselan ja Paula-tytön aikakautena. Humppilan Eläkeliitto järjesti heinäkuussa kansallispukujen tuuletuspäivän Kauppilan perinnetilalla. Oli ilo pukeutua iso-äidin tai äidin tekemään pukuun. Osallistujia saapuikin runsaasti kuuntelemaan turkulaisenvieraamme Marja Haikaran esitelmää. Läsnäolijat esittelivät oman kansallispukunsa. Lapsille on myös omia pukuja. Tilaisuuteen saapui kansallispukuinen haitaristi, jonka soitto ilahduttu väkeä laittamaan jalalla koreasti tupa-pirtin muhkuraisella lattialla valssin ja masurkan tahtiin. Päivä oli mielenkiintoinen ja sai kiitosta osallistujilta. Teksti: Liisa Perälä Kuvat: Marja-Leena Niemelä ja Ritva Savolainen

Hämeen puku ja Pyhäristin puku. Masurkka soi. Muistokirjoitus Y ATELJÉ HELJÄ helja.fi Myllynkulmantie 241 hdistyksen kunniapuheenhelja@helja.filähellä hänen sydäntään ja tun31640 HUMPPILA nollisena harjoittelijana hän myös johtaja Eino Nirkkonen Avoinna sopimuksen mukaan 040 536 4708 sai pitkän sairauden uuvuttamana kutsun ajasta ikuisuuteen 2.7.2026. Hän oli syntynyt Valkjärvellä 17.11.1934. Evakkomatka alkoi 7-vuotiaana hevosta ohjastaen, kyydissä äiti ja isoäiti, kohti rautatieasemaa. Ensimmäinen kotipaikka oli Perniössä, josta Ypäjän kautta Jokioisiin. Siellä Palvelemme Ma-Pe 9.00-17.30 Eino kasvoi maatilan poikana ja La 10.00-15.00, Su otti 12.00-15.00 myöhemmin tilan hoitaakseen (03) jättäen sen keskimmäiselle Puh. 422 1100 pojalle vuonna 1993. Hän ja Helwww.apteekkihumppilanlasi.fi levi-vaimo, jonka kanssa avioapteekkihumppilanlasi@apteekit.net liitto oli solmittu vuonna 1954, muuttivat Humppilaan. Eino oli aktiivinen osallistuja niin yhdistyksissä kuin kunnallispolitiikassa ja seurakunnan luottamushenkilönä. Urheilu oli pärjäsi lähinnä keskimatkojen juoksuissa esimerkkinä Kalevankisojen 9. sija, Tampereen HUMPPIL ympärijuoksun voitto ja kakkossija. Aktiivisten yritysten Yhdistyksemme puheenjohVT 9 ja 2 r tajana Eino toimi vuosina 20012008 ja 2010-2015, kunniapuwww.hu heenjohtajaksi vuonna 2016. Puheenjohtajana hän oli mukana kaikissa yhdistyksen tapahtumissa ja edusti aktiivisesti yhdistystä myös oman toiminnan ulkopuolella. Karjalaisuus tuli ilmi hänen valmiudessaan puhua eri tilanteissa. Eino sai elää pitkän, rikkaan elämän 91 vuoden ikään asti. Teksti: Ritva Savolainen Kuva: Perhealbumi HIUSKAMMARI SERAFIINA 044 971 8585 Asemantie 3 31640 HUMPPILA KAUPPAKESKUS HUMPPILAN LASI Lasitehtaantie 5, 31640 HUMPPILA Avoinna joka päivä klo 8-20 puh. 03 437 8580 www.cafelasikello.fi info@cafelasikello.fi Palvatun Hyvää 43 Lihasta

helja@helja.fi 040 536 4708 HUMPPILAN KUNTA ATELJÉ HELJÄ Myllynkulmantie 241 31640 HUMPPILA Puutarha Veijo Tonteri Aktiivisten yritysten ja asukkaiden kunta VT 9 ja 2 risteyksessä Avoinna sopimuksen mukaan helja.fi helja@helja.fi www.humppila.fi p. 050 524 3028 / Tuomas • p. 0500 470 083 / Veijo 040 536 4708 30 00 HUMPPILAN KUNTA Aktiivisten yritysten ja asukkaiden kunta VT 9 ja 2 risteyksessä net www.humppila.fi Palvelemme Ma-Pe 9.00-17.30 La 10.00-15.00, Su 12.00-15.00 Puh. (03) 422 1100 www.apteekkihumppilanlasi.fi apteekkihumppilanlasi@apteekit.net HUMPPILANHumppilassa SEURAKUNTA Idyllinen maalaisravintola järjestää juhlasi ammattitaidolla. Ravintolassamme on 120 asiakaspaikkaa, 6031640 hengenHUMPPILA katettu ulkoterassi sekä ulkotanssilava. Lounas 12–15, (03)su437 7700ke–pe 11–14.30. humppila.srk@evl.fi Hotelli-Ravintola Otsolan Hovi Otsolantie 20, Humppila | p. 040 748 8003 HUMPPILAN SEURAKUNTA KALLIO- JA SORAKIVIAINEKSIA 31640 HUMPPILA TOIMITETTUNA: (03) 437 7700 KAUPPAKESKUS HUMPPILAN LASI Lasitehtaantie 5, 31640 HUMPPILA Avoinna joka päivä klo 8-20 puh. 03 437 8580 www.cafelasikello.fi info@cafelasikello.fi humppila.srk@evl.fi Tammela, Forssa, Jokioinen, Humppila, Ypäjä, Koijärvi, Urjala. Puh. 020 161 6270 Palvatun Hyvää Lasitehtaantie 5, Humppila Lihasta p. 03 422 1100 Ark. 9–17.30, la 10–15, su 12–15 Meiltä myös rokotukset! KAUPPAKESKUS HUMPPILAN LASI Lasitehtaantie 5, 31640 HUMPPILA Avoinna joka päivä klo 8-20 puh. 03 437 8580 www.cafelasikello.fi info@cafelasikello.fi HUMPPILA, Puh. (03) 437 7770 www.kotipalvi.fi umppilassa järjestää juhlasi ammattitaidolla. me on 120 asiakaspaikkaa sekä ulkoterassi. Lisäksi ulkotanssilava. eskiviikkona, torstaina ja perjantaina klo 11-14.30 Palvatun Hyvää Lihasta vintola Otsolan Hovi 040 748 8003 HUMPPILA, Puh. (03) 437 7770 www.kotipalvi.fi Idyllinen maalaisravintola Humppilassa järjestää juhlasi ammattitaidolla. Ravintolassamme on 120 asiakaspaikkaa sekä 60 hengen katettu ulkoterassi. Lisäksi ulkotanssilava. Lounas sunnuntaina klo 12-15, keskiviikkona, torstaina ja perjantaina klo 11-14.30 Hotelli-Ravintola Otsolan Hovi p. 040 748 8003 40 44 Hämeen Kuljetus Oy • Forssa www.hameenkuljetus.fi

ATELJÉ HELJÄ Myllynkulmantie 241 31640 HUMPPILA Avoinna sopimuksen mukaan helja.fi helja@helja.fi 040 536 4708 Attendo Ukko-Pekan väki toivottaa hyvää joulua! HUMPPILAN KUNTA Viihtyisä ja kodikas Attendo Ukko-Pekka tarjoaa ympärivuorokautista hoivaa ja asumista ikäihmisille Aktiivisten yritysten jaMarikaan asukkaiden kunta Humppilassa. Ota yhteyttä ja kysy lisää! VT 9 ja 2 risteyksessä www.humppila.fi ATTENDO UKKO-PEKKA, Kisakuja 3, Humppila Hoivakodin johtaja, Marika Tamminen marika.tamminen@attendo.fi, p. 044 494 0910 Palvelemme Ma-Pe 9.00-17.30 La 10.00-15.00, Su 12.00-15.00 attendo.fi/ukko-pekka Puh. (03) 422 1100 www.apteekkihumppilanlasi.fi apteekkihumppilanlasi@apteekit.net Kalle Aalto / putkityöt 050 570 6460 Reija Kaario / laskutus 050 338 0223 Mika Syrjälä / hallinto 040 736 8885 Päivystys ilta/viikonloppu 050 407 5004 HAAPALAN LOMAMÖKIT HUMPPILAN SEURAKUNTA Mökkien ja paljujen vuokrausta p. 0500 771 879 mara.haapala@gmail.com 31640 HUMPPILA (03) 437 7700 humppila.srk@evl.fi KAUPPAKESKUS HUMPPILAN LASI Lasitehtaantie 5, 31640 HUMPPILA Avoinna joka päivä klo 8-20 puh. 03 437 8580 www.cafelasikello.fi info@cafelasikello.fi Kalle KalleAalto Aalto//putkityöt putkityöt050 050570 5706460 6460 Reija ReijaKaario Kaario//laskutus laskutus050 050338 3380223 0223 Mika MikaSyrjälä Syrjälä//hallinto hallinto040 040736 7368885 8885 Päivystys Päivystysilta/viikonloppu ilta/viikonloppu050 050407 4075004 5004 Palvatun Hyvää Lihasta HUMPPILA, Puh. (03) 437 7770 www.kotipalvi.fi Idyllinen maalaisravintola Humppilassa järjestää juhlasi ammattitaidolla. Ravintolassamme on 120 asiakaspaikkaa sekä Eläkeliiton Humppilan yhdistys ry 60 hengen katettu ulkoterassi. Lisäksi ulkotanssilava. Toimipisteet Humppilassa Lounas sunnuntaina klo 12-15, keskiviikkona,kiittää torstaina ja perjantaina klo 11-14.30 ja Forssassa tukijoitaan ja toivottaa lukijoille Rauhallista Joulua ja p. 050 501 9178 Hotelli-Ravintola Otsolan Hovi Onnellista Uutta Vuotta! www.onnifysio.fi ONNI FYSIO p. 040 748 8003 40 45

Hämeenlinnan yhdistys → Perustettu 10.6.1971 → 393 jäsentä → hameenlinna.elakeliitto.fi Jäsenjärjestöavustuksen satoa Viisi kulttuurikävelyä Hämeenlinnassa 2026 E läkeliitto myönsi jäsenjärjestöavustusta 900 € Hämeenlinnan yhdistykselle käytettäväksi hankkeelle ”Kävelyretkien aloittaminen kotiseudun kulttuuri- ja historiakohteisiin”. Taustaa hankkeelle Tänä vuonna avustuksen yhtenä hakukriteerinä oli ”Hyvinvointia edis- tävän uuden toiminnan aloittaminen yhdistyksessä, painopisteenä kulttuuri ja liikunta”. Hankkeessa haluttiin käynnistää kaupunkioppaan vetämänä kävelyretket, joissa yhdistyvät sekä liikunta että kulttuuri, tutustumalla paikkakunnan historiaan ja merkittäviin kulttuurikohteisiin. Onhan Hämeenlinna tunnettu sekä historiastaan (mm. Hämeen Linna 1200-luvulta, Vanajanlinna, Aulan- Jean Sibeliuksen syntymäkoti Hämeenlinnassa osoitteessa Hallituskatu 11. 46 gon puistokokonaisuus) että kulttuurikohteistaan (mm. Jean Sibeliuksen syntymäkoti/kotimuseo, ns. vanhan kaupungin puutalokorttelit ja lukuisat museot). Hankkeessa haluttiin tutustua vähintään kolmella kävelyretkellä seuraaviin kohteisiin; 1) Hämeen Linnan historiaan ja lähiympäristöön, 2) Aulangon puiston rakentamisvaiheisiin ja 3) kulkea säveltäjämestari Jean

Vuonna 1862 Suomen ensimmäisen rautatieosuuden päätepisteeksi rakennettu Hämeenlinnan rautatieasema. Sibeliuksen nuoruuden jalanjäljissä Hämeenlinnan vanhaa kaupunkia puukortteleineen. Osallistujien toivomuksien mukaisesti voitaisiin vielä lisäksi tehdä kaksi kävelyretkeä toivottuihin kohteisiin ja saada näin innostusta hyvinvoinnin edistämiseen liikuntaa ja kulttuuria yhdistämällä. Hankkeen tavoitteet Kävelyretkien ensisijaisena tavoitteena oli yhdistyksen eläkeläisten hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen. Innostusta tähän tavoitteeseen tultaisiin hakemaan liikunnan ja kulttuurin yhdistämisvoiman avulla. Tosiasiahan on, että on paljon mielekkäämpää lähteä kävelylenkille, kun lenkillä voi samalla käydä tutustumassa johonkin mielenkiintoinen kulttuurikohteeseen tai paikkakunnan historialliseen kohteeseen. Lisävoimaa yhteisille kävelylenkeille antaa myös sosiaalinen kanssakäyminen, jonka merkitys on korvaamaton henkiselle hyvinvoinnille. Yhdeksi tavoitteeksi asetimme myös, että tämän hankkeen myötä kävelyretket otettaisiin jatkossa yhdeksi uudeksi toimintamuodoksi yhdistyksen toiminta- ja palveluvalikoimaan. Lisäksi tavoitteena oli, että saataisiin yhdistyksen jäsenet myös omatoimisesti ja -ehtoisesti tekemään omia kävelylenkkejä kulttuuria ja liikuntaa yhdistelemällä. Hankkeen toteutus Yhdistyksen hallitus käsitteli kokouksessaan kävelyretkien toteutusta ja päätti viiden kulttuurikävelyn ohjelmasta Hämeenlinnan ammattitaitoisten kaupunkioppaiden vetäminä. Kulttuurikävelyt toteutettiin touko-elokuun 2026 aikana. Hämeenlinnan paikallislehdessä Kaupunkiuutisissa tiedotettiin erikseen jokaisesta kulttuurikävelystä. Myös sähköpostilla tiedotettiin yhdistyksen jäseniä tulossa olevista kulttuurikävelyistä. Oppaiden johdolla toteutetut kulttuurikävelyt kestivät noin 1,5 tuntia. Kierroksilla kävelymatkat vaihtelivat 1–2 kilometrin välillä. Kulttuurikävelyille osallistui yhteen laskettuna kaikkiaan 90 osallistujaa. Toteutetut kulttuurikävelyt 2026 pähkinänkuoressa 13.5. Sibeliuksen Hämeenlinna Ensimmäinen kulttuurikävely oli Nuoren Sibeliuksen kotikaupunki -kävelykierros, joka alkoi Jean Sibeliuksen syntymäkodilta ja päätyi kirkon eteen. Kierroksella sukellettiin taiteilijamestarin lapsuus- ja kouluvuosien Hämeenlinnaan ja jäljitettiin Jannen merkittäviä maamerkkejä kaupungin keskustassa, kurkistettiin nuoren miehen mielenmaisemaan ja tutustuttiin hänelle tärkeitten henkilöiden historiaan. Oppaana toimi Leena Aalto. 2.6. Varikonniemen kulttuurikävely Kävelykierros alkoi hotelli Vaakunan edestä ja sieltä siirryttiin ihailemaan Hämeenlinnan rautatieasemaa, joka valmistui vuonna 1862 Suomen ensimmäisen rautatieosuuden päätepisteeksi. Opas kertoi Hämeenlinnan rautatieaseman vaiheista. Ohitimme matkalla entisen matkustajakoti Vanajan, jossa aikoinaan majoittui tunnettuja näyttelijöitä, mm. Tauno Palo. Siirrymme sitten Varikonniemellä kohti Vanain muinaista kaupunkipaikkaa, jossa Museovirasto oli tehnyt 1980–90 -lukujen taitteessa kaivauksia. Opas kertoi elämänmenosta sekä viikinkiajalla että keskiajalla Vanain kaupungissa. Rantalaiturilla ihailimme näkymiä Hämeen keskiaikaiseen Linnaan ja Kaupunginpuistoon, jossa 47

historiaan ja sen kiehtovaan muodonmuutokseen tiilisestä teollisuusalueesta rouheaksi ja eläväksi kulttuurikaupunginosaksi. Verkatehdas aloitti toimintansa vuonna 1895 ja lopetti vuonna 1963. Parhaimmillaan tehtaassa työskenteli noin 1300 työntekijää. Kierroksen aikana avautuivat tarinat Hämeenlinnan Taidemuseon kokoelman synnystä, Teatterin ensimmäisen oman päänäyttämön rakentamisesta entisen tehtaankonttorirakennuksen nurkalle sekä Tapahtumatalo Verkatehtaan alkuvaiheista. Kävelykierroksen aikana pysähdyimme tehdasalueen merkittävimpien rakennusten kuten Pinella-huvilan, entisen viljamakasiinin (nykyinen taidemuseo), Suisto-klubin, Kaupunginteatterin, entisen konttorirakennuksen ja nykyisen Biorexin äärelle ja oppaamme kertoi lisää historiaa ja tarinoita Verkatehtaan eri vaiheista. Oppaana toimi Jutta Äijälä. 20.8. Aikamatka keskiajalle (Hämeen Linna) Hämeenlinnan lyseo oli myös Vexi Salmen ja Irwin Goodmanin opinahjo. Tunnettuja lyseolaisia ovat olleet mm. Jean Sibelius, Juho Kusti Paasikivi, Eino Leino, Eero Nelimarkka, Fredi Matti Siitonen, Kai Hyttinen, Markku Veijalainen ja Jyrki69. oli sijainnut Pyövelinmäki. Varikonniemessä on ollut sahaustoimintaa – siitä nimitys Sahanniemi. Tuolta ajalta ovat peräisin komeat 35 metriä korkeat tsaarinpoppelit kävelyreitin varrella. Oppaana toimi Kaija Jokinen. 11.6. Irwin ja Vexi – Surutonta nuoruusaikaa Kierros alkoi Palokunnankadulta Palokunnantalon edestä. Opas kertoi sanoittaja Vexi Salmen ja kansantaiteilija Irwin Goodmanin eli Hampparin nuoruuden ajan Hämeenlinnasta sekä poikain kujeiluista. Kierroksella tulivat tutuiksi poikien koulukulmat sekä Hampparin treenikämppä Saa- 48 risten koulun alakerrassa. Saaristen koulun rakennus on vuodelta 1881 ja se on Hämeenlinnan vanhin varsinainen koulurakennus. Vexillä oli ollut musiikkiliike Turuntie alkupäässä (Turuntie 4) olevan rakennuksen alakerrassa. Hämeenlinnassa vaikuttivat tuolloin myös mm. Jouko Rita, Markku Veijalainen, Kai Hyttinen ja Fredi Matti Siitonen. Oppaana toimi Kaija Jokinen. 6.8. Tehtaanpillistä taikahuiluun – Verkatehtaasta kulttuurikaupunginosaksi Kävelykierroksella tutustuttiin Hämeenlinnan Verkatehtaan alueen lähes 200-vuotiseen rakennettuun Viidennellä kulttuurikävelyllä lähdimme keskiajan kiehtovalle aikamatkalle 1200 -luvun lopulla valmistuneen Hämeen Linnan pohjoiselta puusillalta. Kierroksella kuulimme keskiaikaisesta elämästä linnassa ja kävelykierroksella opas kertoi elämästä linnan ympäristössä. Linnan savuisissa saleissa kirjoitettiin asiakirjoja, pidettiin oikeudenistuntoja ja valmistauduttiin siihen, että uhka saattoi nousta esiin milloin tahansa. Linnan liepeillä elämä oli toisenlaista. Siellä talonpojat viljelivät maata, hoitivat karjaa ja tekivät työtä, joka piti koko seudun elossa. He maksoivat veronsa linnalle, kuljettivat tarvikkeita ja osallistuivat tarvittaessa linnoitustöihin. Käsityöläiset – sepät, suutarit, puusepät – valmistivat tavaroita, joita tarvittiin niin linnassa kuin kylässä. Hämeen linna oli pysähdyspaikka matkalla Hämeestä Turkuun ja sen kautta kulki tieto, kauppa ja vaikutusvalta. Ruoka oli yksinkertaista – ohraa, ruista, kalaa, lihaa ja juustoa – mutta juhlapäivinä linnassa saatettiin järjestää pitoja, joissa syötiin paremmin ja

juotiin olutta tai simaa. Oppaana toimi Jaana Hellevaara. Osallistujien palaute kulttuurikävelyjen hyödyllisyydestä Osallistujat olivat aidosti innostuneita kulttuurikävelyjen ideaan ja toteutukseen. Osallistujien mielestä oli paljon mielekkäämpää lähteä fyysistä kuntoa kohentavalle kävelylenkille, kun samalla lenkillä oli mahdollisuus tutustua myös johonkin mielenkiintoiseen kulttuurikohteeseen tai paikkakunnan historialliseen kohteeseen. Ja lisävoimaa yhteiselle kävelylenkille antoi myös sosiaalinen kanssakäyminen, jonka merkitys koettiin erittäin tärkeäksi henkiselle hyvinvoinnille. Ainoana estävänä tekijänä tällaisille kulttuurikävelyille osallistumiselle oli niillä eläkeläisillä, joilla on jonkin asteisia liikkumisvaikeuksia ja -rajoituksia. Hämeenlinnan verkatehdas kaikessa komeudessaan. Kulttuurikävelyjen tulevaisuus Tavoitteemme on, että tämän hankkeen myötä kävelyretket otettaisiin jatkossa yhdeksi uudeksi toimintamuodoksi yhdistyksen toiminta- ja palveluvalikoimaan. Tavoitteena on myös, että saataisiin houkutelluksi yhdistyksen jäsenet myös omatoimisesti ja -ehtoisesti tekemään omia kävelylenkkejä liikuntaa ja kulttuuria yhdistelemällä. Hämeenlinnan yhdistys esittää Eläkeliitolle mitä parhaimmat kiitokset järjestöavustuksesta kulttuurikävelyjen toteuttamiseen, millä katsomme olevan myös pidemmällä tähtäyksellä myönteisiä lisävaikutuksia yhdistyksen toiminnan tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen. Olli Kerola Lähdössä keskiajan aikamatkalle 1200-luvun lopulla valmistuneen Hämeen Linnan ympäristöön. Kauppapaikka Tavastila, Eteläkatu 14, 13100 Hämeenlinna, p. 03 612 2382 Ark. 10-18 la 10-15 49

Tiiriö Palvelemme ma-pe klo 9-19 ja la klo 9-17 Sydämellisesti tervetuloa! 50

Skogsterin talo, Raatihuoneenkatu 8, Hämeenlinna Maksuton pysäköinti sisäpihalla Palvelemme ma–pe 9–18, la 10–15, su suljettu AULANGON APTEEKKI Ha Aulangontie 1, 13210 Hämeenlinna, p. (03) 622 900 aulangon.apteekki@apteekit.net Avoinna ma-pe 8.30-19, la 9-16 Apteekkimme palvelee ma–pe 9–19 la 9–18 su 12–18 www.hasoy.com Tietokoneongelmia ? Apu on lähellä, meillä palvellaan -Tietokoneiden huollot, asennukset sekä käytön opastus. -Uudet tietokoneet, tulostimet ja ohjelmat valmiiksi käyttöön asennettuina. -Teemme myös koti- ja yrityskäyntejä. Kotikäynnit ovat kotitalousvähennyskelpoisia. Original Sokos Hotel Vaakuna Hämeenlinna Suomen onnellisin järvihotelli! Avoinna arkisin 9.00-16.30 Hämeentie 2, 13200 Hämeenlinna 03-619 6000 it-palvelu.net Possentie 7 13200 Hämeenlinna sokoshotels.fi 51

Janakkalan yhdistys → Perustettu 17.12.1978 → 285 jäsentä → janakkala.elakeliitto.fi Kesäretki 1.–3.6.2026 Pohjanmaalle K esäkuun ensimmäisen päivän aamuna klo 7 aloitti 48 innokasta eläkeläistä retken HämeBusin kyydissä ja Niemisen Joonaksen ollessa ratissa kohti Pohjanmaata. Reilun parin tunnin kuluttua oli aamukahvien aika TeiTuvalla Ikaalisissa. Virkistyneinä jatkoimme matkaa kohti Ilmajokea. Kohteina Ilmajoella olivat Koskenkorva museo, jota esit- Kesäretkeläiset. 52 teli Jaakko Koskenkorva maistiaisineen ja Könni museo, missä kuulimme Könnin suvun historiasta Martti Koskenkorvan kertomana sekä kuuluisasta seitsemän viisarin kalenterikellosta, ainutlaatuinen maailmassa. Etelä-Pohjanmaan opistolla nautimme maittavan lounaan. Vatsat täynnä jatkoimme Lapualle tutustumaan museokeskus Paukkuun. Kävimme Pajakappelissa, missä on kynttelikkö patruunatehtaan räjähdyksessä kuolleiden muistamiseen. Iltapäiväkahvit ja sen jälkeen tunnin jokiristeily Lapuan ja Nurmon joilla rantamaisemia ihaillen ja historiasta kuunnellen. Näyttelijä Esko Nikkarin patsas saatteli meidät matkaan. Matka jatkui kohti Härmän kylpylää iltapalalle ja saimme makoisat

Villa Royal ja emäntämme Sirpa Ellala. Matias Jungar ja oppaamme Maritta Sandler. Koskenkorva museon esittely ja maistiaiset. Seitsemän viisarin kalenterikello. unet pitkän päivän jälkeen. Aamulla sateen saatellessa meitä matkaan jatkoimme kohti Vaasaa. Kaupungintalolta saimme kyytiin oppaaksi Asta Lähteenmäen, teimme kaupunkikiertoajelun ennen Raippaluotoon siirtymistä. Jyhkeän sillan ylityksen jälkeen matka jatkui Raippaluodon kirkolle. Kaunis puukirkko kaltevine lattioineen ihastutti. Kirkkoon tutustumisen päätteeksi lauloimme ajankohtaan sopivan Suvivirren. Raippaluodossa vierailimme myös Sommaröhallenissa tehden ostoksia ja auringosta nauttien jäätelön kera. Lounasruokailu oli Raippaluodon sillan kupeessa Berny´s ravintolassa maisemista nauttien. Raippaluodosta siirryimme Strömsöhön, missä meitä opastivat Maritta Sandler ja Anja Sjöholm. Tutustuimme talon siätiloihin, jotka olivat täynnä erilaista kuvauskalustoa, valoja ym ja totesimme tilat huomattavsti pienemmiksi kuin mistä TV antaa vaikutelmaa. Keittiössä tapasimme Matias Jungarin veitsiä teroittamassa ja aineksia kokoamassa samana iltana tehtävää nauhoitusta varten. Myös puutarhan eri osat tulivat nähdyiksi ja verratuiksi ohjelmissa nähtyihin. Majoituimme Sokos hotel Royal Vaasaan. Aamupalan jälkeen lähdimme oppaan Anneli Ketosen johdolla Vanhaan Vaasaan ja tutustuimme Mustasaaren ruotsalaisen srk:n kirkkoon, entinen hovioikeus. Kuulimme myös kirkon urkuja urkurin harjoitellessa, hän soitti meille tutun virren. Matka jatkui Venesjärvelle viinitila Meggalaan. Meggalan emäntä kertoi tilan historiasta ja maistatti tyttärensä kanssa meillä erilaisia tilan tuotteita. Maistiaisten jälkeen oli vuorossa maittava lounas, jonka jälkeen isännän johdolla tutustuminen tuotantotiloihin. Matkamme viimeinen etappi oli Sastamalassa Villa Royal, joka oli Markku Ellalan haaveiden toteutuma. Oppaana oli hänen rouvansa Sirpa Ellala. Kultaa ja prameutta oli yllin kyllin. Iltapäiväkahvit täytekakun kera ja sitten kohti Turenkia. Kiitos kaikille mukana retkellä olleille! Esko Nikkarin muistomerkki. Matkaa muistelivat Eila ja Anja 53

Janakkalan Pyhän Laurin kirkko. Kuvaaja Eila Jantunen. Tiekirkko-oppaana Pyhän Laurin kirkossa I loisella ja odottavalla mielellä olen parikymmentä vuotta saanut osallistua tiekirkon opastukseen. Aloitin joskus 1990-luvun lopulla varaten muutaman päivän kesälomastani tiekirkkoa varten. Aluksi hieman jännittävällä mielellä, koska oppaana toimi yksin. Seurakunnalta saatu ”tietopaketti” antoi kyllä hyvät eväät. Kesällä 54 2002 eläkeläisyhdistykset tulivat toimijoiksi ja oppaina toimi ”työpari”. Olikin hyvä ratkaisu, koska monet meistä ovat melko iäkkäitä. Silloin tulin puolisoni opaspariksi, hän oli Eläkeliiton jäsen. Hänen kuolemansa jälkeen olen ilokseni saanut olla jälleen mukana kolmena kesänä. Päivät ovat hyvin erilaisia, joskus kävijöitä on runsaasti, toisinaan saattaa kulua tunteja, ettei tule ketään. Juttua kaverin kanssa riittää ja kahvihetki sakastissa on virkistävä, Vierailijatkin ovat erilaisia ja ovat eri syistä tulleet. Hautausmaalla käynyt saattaa kuumana kesäpäivänä poiketa vilvoittelemaan viileään kivikirkkoon. Hän on kiitollinen saadessaan janoon vet-

tä tai mehua joskus keksikin kelpaa. Syntyy keskustelua kirkosta ja sen toiminnasta. Joku tulee hetkeksi hiljentymään, eikä jää pidemmäksi ajaksi. Toinen taas haluaa luoda pikasilmäyksen kirkkotilaan haluamatta sen enempää tietoa. Joidenkin kävijöiden kanssa voi vierähtää tuntikin, varsinkin jos oppaalla ei ole kiirettä huomioidakseen muita kävijöitä. Tänä kesänä vierailijoina oli kaksikin yksin liikkuvaa henkilöä, jotka olivat kirkkokierroksella tutustuakseen vanhoihin kirkkoihin, joihin Janakkalan Pyhän Laurin kirkkokin 1500-luvun alussa rakennettuna lukeutuu. He olivat jo etukäteen tutustuneet saamiensa tietojen pohjalta kohteisiinsa jakiitollisia saadessaan vielä yksityiskohtaista tietoa kirkon sisustuksesta ja esineistöstä. Eräänä kesänä etsittiin vieraiden kanssa kirkonrakennuttaja Åke Tottin suvun vaakunoita, joiden tiesivät niiden olevan kirkon ulkosei- nässä. He olivat kiinnostuneita vanhoista hautamuistiomerkeistä. Pois lähtiessämme kiersimme vielä kirkkoa ja löytyihän sieltä heikosti erottuvat kolme Tott-suvun vaakunaa. Pariskunta oli ehtinyt jo poistua. Kahdesti olen tavannut myös kahden suvun jälkipolvea, joiden hautavaakunat ovat kirkon seinillä. Brunow-suvun seurue tuli kokoontumisesta Helsingistä Ritarihuoneelta esi-isien maille tutustumaan paikkakuntaan ja kirkkoon. Keskittyneesti kuuntelivat eglanninkielisen esittelyn, vain muutama puhui suomea, osa oli Yhdysvalloista ja Britanniasta. He viipyivät toista tuntia ja viimeksi asettuivat Brunow-suvun vaakunan alle ja pyysivät meitä ottamaan kuvan. Eräänä kesänä tuli ruotsalainen pariskunta ja mies kertoi kuuluvansa Uggla-suvun jälkeläisiin. Monia hyviä kohtaamisia on näihin päiviin sisältynyt. Monia muis- toja ovat kertoneet täällä lapsuutensa ja nuoruutensa viettäneet. Tämä kirkko on ollut monen nyt muualla asuvan konfirmaatio- ja vihkikirkko. Varsinkin, jos avioliitto on vienyt ulkomaille muisteluita riittää. Hyviä ja merkityksellisiä kohtaamisia ovat ne, kun saamme oppaina kertoa kotikirkostamme, seurakunnasta ja kunnastakin, mutta merkityksellistä on myös se, että kuuntelemme. Mielestäni oppaa tehtävä on yrittää ”palvella” tulijoita tasapuolisesti ja huomioida tervehtien kaikki tulijat, vaikka olisi ”ruuhkaakin” (sitäkin joskus on). Lopuksi pitää mainita, miten muualta tulleilta kävijöiltä on kesästä toiseen tullut kehuja ja kiitosta hyvin hoidetusta ja kauniista hautausmaasta. Kesällä 2026 oli Eläkeliiton Janakkalan yhdistyksen jäsenistä 17 tiekirkko-oppaina. Tuula Kuisma Kesäteatteri 9.7.2026 Sateinen päivä vaihtui poutaan, kun 70 Janakkalan eläkeliittolaista lähti bussilla kohti Hämeenlinnan kesäteatteria katsomaan Sitä saa mitä tilaa musiikkinäytelmää. Näytelmä perustui musiikiltaan Yölintu yhtyeen lauluihin. Esitys oli kuuntelemisen ja katsomisen arvoinen. Kiitos siitä kuuluu ammattitaitoiselle orkesterille, käsikirjoittajille ja upeille laulutaitoisille näyttelijöille, sekä myöskin väliaikatarjoilun, tuoreiden korvapuustien, tekijöille. Kotimatka sujui iloisissa merkeissä ajatuksia esityksestä vaihdellen. Anja TOIVOTAMME ASIAKKAILLEMME RAUHALLISTA JOULUA Avoinna ma-pe 9–19, la 9–15 Harvialantie 5, Turenki Saat S-Etukortilla Bonusta apteekkimyymälässä maksetuista tuotteista ja palveluista. Bonus ei kerry resepti- tai itsehoitolääkkeistä eikä verkkokauppaostoista. Avoinna ma 9–17, ti 9–18, ke-pe 9–17 Rengonraitti 10 b, Renko 55

Sokkomatka 2026 On tänään elokuun 18. päivä, suupielessä hymyn häivä. Oottekos kuullut juttua moista? Ihan sokkona matkaan lähdetään. Ohi kiitävät maisemat vikkelään, Minnekähän mennään? Mietitään. Pääkaupunki seudulle näköjään, Eduskuntatalolle vai Oodiin? Ei, vaan Kauppatorille laituriin. Malmgårdin kartano valmistunut 1885. Laiva Runeberg siellä odottaa, sisään kabinetteihin mennä kehotetaan. Hetken odotus, sämpylät kera kahvin saamme, ne kaikille nyt jaamme. Kannelle riennetään, kohti seikkailua kiidetään. Kaunista saaristoa katsellaan. On ilma kirkas ja meri tyyni, leppoisa on laivan kyyti. Sitten pysähdys, rantaan Mustan hevosen. toiset kyydistä nyt jää, heille on se määränpää. Porvooseen päin jatkamme, satamat Vuosaaren ja Sköldvikin näemme. Ja suurta siltaa Emäsalon ihmettelemäänkin jäämme. Porvooseenko? Ei vaan laiturille Haikon kartanon me menemme. Kävellenkö perille? Yllätys, bussin kanssa pihaan Haikon kaarramme. Lounaalle nyt sisälle, ruoka maistuu hyvälle. Alkupalat, ruuat lämpimät, viimeisenä makeat. Matka jatkuu Loviisaan, kartanolinna Malmgård edessämme kohoaa. Isäntä itse, kreivi Henrik Creutz meitä tervehtää, sisään tulla kehottaa. Kertoo historian juuret, 1600-luvulle ne johdattaa. Hän itse jo 13. kreivi arvoltaan, nyt linnan omistaa. Upea on juhlasali, punaista ja kultaa. Tyyliltään on empire, lasikruunut Muranon, suvun kuvat, vanhat kirjat, vaan uuttakin nyt on. Haikon kartano ja komea Rolls Royce. Laiva J.L. Runeberg. Tilan luomuviljely, sekä myöskin panimo. Katsellaan ja kuunnellaan, hyvästitkin sanotaan. Kahvit panimossa ja ostokset tilamyymälästä vielä. Joko kotiin lähdetään? Ei, vaan vielä yksi yllätys! Brunbergille ajetaan, makeat matkaan ostetaan. Bussi kotiin päin sitten käännetään. Vielä säilyy hymyn häivä, mukava taas oli sokkomatka Anja 56 Muranon kattokruunu 1800-luvun lopulta.

Seuraa tilisi saldoa ja tapahtumia OP Tiliviestillä. OP Tiliviesti lähettää puhelimeesi tekstiviestin, kun tilillesi tulee tai siltä lähtee rahaa. Näin tiedät aina heti, kun laskusi maksetaan, ja halutessasi näet viestissä myös tilisi saldon. OP Tiliviestin saat käyttöösi tekemällä sopimuksen palvelusta soittamalla asiakaspalveluumme 0100 0500 (pvm/mvm) tai käymällä konttorissamme. Putkityö Putkityö Putkityö okke Koljalantie 1 Jouko Turenki Haanperä 040 900 9144 Sari Järvinen 0400 660 290 okke okke Jouko Haanperä Jouko900 Haanperä 040 9144 jokke@putkityojokke.fi 040 9144 Sari900 Järvinen Sari Järvinen 0400 660 290 0400 660 290 sari@putkityojokke.fi Jouluiloa toivottaa www.janakkalanseurakunta.fi seurakuntatoimisto ma,ti,to,pe klo 9-13 Juttilantie 1 Turenki, puh. (03) 656 950 janakkalan.seurakunta@evl.fi 57

Jokioisten yhdistys → Perustettu 20.11.1978 → 255 jäsentä → jokioinen.elakeliitto.fi Etelä-Hämeen piirin kevätmatka Wieniin 13.– 17.4.2026 R ajalan bussi keräili mukaansa 40 retkeilijää ympäri Etelä-Hämettä. Toiminnanjohtajamme Saara toimi iloisen retkiporukan vetäjänä. Helsinki Vantaan lentokentällä lämpömittari näytti 15 C ja Wienissä noin kolmen tunnin kuluttua 17 C. Aurinko pysytteli piilossa koko reissun ajan, vasta lähtöpäivänä näimme sinisen taivaan. Kukkivat sireenit, tulppaanit ja koristekirsikkapuut kertoivat kevään olevan selvästi pidemmällä kuin Suomessa, ja kuitenkin Alpeilla vielä lasketeltiin. Kolmekymmentäkaksi vuotta Wienissä asunut oppaamme Kirsi oli ehtymätön tietolähde. Itävallan 9,2 miljoonaisesta väestöstä vähän yli 2 miljoonaa asuu Wienissä. Siirtolaiset ja maahanmuuttajat ovat lisänneet viime aikoina asukaslukua. Ukrainalaisia asuu Wienissä yli 90 000. Itävallassa asuukin asukaslukuun nähden Euroopan maista eniten siirtolaisia. Asukkaista 80 % asuu vuokralla, vain 20 % omistaa asuntonsa. Asuntojen hinnat ovat nousseet viime aikoina 4 - 8 % vuodessa. Itävallassa maksetaan vuodessa 14 palkkaa, niin myös eläkeläisille. Sekä palkkataso että verotus Tutustumiskäynnillä Musikvereinin kultaisessa salissa. Orkesteri aloitteli harjoituksiaan. Urut valmistuivat 1873. 58

Schönbrunnin linnan upeat takat lämmitettiin aikanaan takakautta. Linnan lattioissa käytettiin jopa kuutta eri puulajia. Lattiat olivat taideteoksia itsessään. Stift Melkin Luostarikirkko sijaitsi luostarikokonaisuuden Tonavan puoleisessa päädyssä. ovat korkeampia kuin Suomessa. Lapset ovat taloudellisesti vanhempiensa vastuulla 27 -vuotiaiksi saakka. Uusiutuvan energian lisääminen on tavoitteena. Vesivoimalla tuotetaan 75 % sähköstä. Kuitenkin monet talot lämpiävät edelleen kaasulla tai öljyllä. Poliittisella päätöksellä maassa ei ole toimivaa ydinvoimalaa, vaikka sellainen on aikanaan maahan rakennettu. Kasvihuoneita oli hehtaaritolkulla lentokentän läheisyydessä. Maan pinta-alasta 18 % on metsiä. Wienerwaldin alue on keskimäärin 550 m merenpinnasta. Wien on ollut lukuisien, toinen toistaan kuuluisampien säveltäjien kotipaikka. Myös Sibelius on viettänyt kaupungissa aikaa. Hotellimme sijaitsi vanhassa kaupungissa, jonka nähtävyyksiin tutustuimme yhtenä päivänä kävellen. 1870-luvulla rakennetun Musikvereinin suuresta kultaisesta konserttisalista (kuva) televisioidaan vuosittain uudenvuoden konsertti. Saliin mahtuu 2500 kuulijaa. Rakennuksen suunnitellut arkkitehti opiskeli Kreikassa, mistä hän sai vaikutteita toteutukseen pylväineen, katto- ja seinämaalauksineen sekä säveltäjien rintapysteineen. Salin akustiikan sanotaan kuuluvan kolmen parhaan joukkoon maailmassa. Lattian alla on 2 m syvä tila, jonka merkitys on suuri akustisena elementtinä. Sinne voi piilottaa myös salin tuolit tanssitilaksi salia muutettaessa. Iltakonserttiin kokoonnuimme Mozartin sävelten ympäröiminä viereiseen Brahms-saliin, jonne mahtui 600 kuulijaa. Vuonna 2004 rakennuksen alle 12 metrin syvyyteen valmistui neljä pienempää muunneltavaa salia. Niihin on käytetty yhteensä 24 tn lasia. 2800 km pitkä Tonava virtaa kymmenen eri valtion alueella. Se hallitsee myös Wienin kaupunkikuvaa. Rajujen tulvimisten vuoksi Tonavaa on suoristettu kaupunkialueella kahteen otteeseen. Kartasta löytyvätkin Neue Donau, Alte Donau, Donau Kanal ja Donau! Kaupungissa on yli 100 museota, 2000 puistoa ja 360 kirkkoa. Kristityistä noin 60 % kuuluu katoliseen kirkkoon. Kirkollisvero on 2 % ja se maksetaan erillisellä laskulla, mikä houkuttelee eroamaan kirkosta. Kaupungissa on 23 kaupunginosaa. Jokaisen kadun nimen edessä on kaupunginosan numero. Uusista autoista yli puolet on sähköautoja vihreätekstisine rekisterikilpineen. Kapeilla kaduilla tapahtuu paljon liikenneonnettomuuksia. Autovakuutusmaksut ovatkin kalliita, noin 200-250 €/kk. Habsburgien suku hallitsi Itävaltaa 600 vuotta. Kupungin vanhimmat rakennukset ovat alkujaan 1200-luvulta. Schönbrunnin linnassa ihastelimme museoituja asumustiloja taideaarteineen (kuva). Keisari Franz Josef hallitsi 68 vuotta ja kuoli 86-vuotiaana 1916. Legendaarinen keisarinna Sissi jätti jälkeensä monia tarinoita. Viimeisenä retkipäivänä matkasimme noin tunnin länteen maaseudulle, joka viehätti silmää korkeuseroineen, metsikköineen sekä laaksojen viinija hedelmätarhoineen. Tonavan laaksossa sijaitsevaan vaikuttavaan Stift Melkin kulttuuri- ja turistikeskukseen tutustuimme tarkemmin. Kyse oli vuonna 1089 perustetusta benediktiiniläisluostarista, jota on vuosisatojen aikana muokattu myös uusiin käyttötarkoituksiin. Rakennus on pisimmältä sivultaan 240 m pitkä. Siellä on mm valtion 800 paikkainen lukio, historiallisia näyttelyitä ja museoita, vaikuttava museokirjasto ja luostarin kirkko (kuva). Noin 60 munkkia asustaa omassa rakennussiivessään. Myös keisariperheellä oli siellä oma residenssi aikanaan käytössä. Luostarin laaja puutarha tuottaa edelleen monia tuotteita myyntiin. Wachaun laaksoalue onkin kokonaisuutena Unescon maailmanperintölistalla. Tonavan vastakkaisella rannalla nautimme DonauHof hotelli-ravintolassa matkan herkullisimman lounaan. Kyllä matkailu avartaa! Ilta-auringon valaistessa tyytyväinen retkue palaili kotikonnuille monta kokemusta rikkaampana. Sanni Junnila Jokioisten yhdistys 59

Sokkoretki Askaisiin ja Naantaliin 5.6.2026 Saapuminen Louhisaareen. Louhisaari on Suomen kaunein kartano, Flemingien ja Mannerheimien ainutlaatuinen barokkilinna Askaisissa. Päärakennus valmistui vuonna 1655. Mannerheimien hallussa se oli vuosina 1795–1903. Kolmannen kerroksen pääsali, jossa on upeat kattomallaukset. 60

Yläkuva vas. Isoherrainkamari, jossa on myös hienot kattomaalaukset. Oik. pirunkamari 3 kerroksessa, nimitys tulee seinälle maalatusta satuurinpäästä. Vas. alhaalla Luola, 1800 luvulla huone oli vanhimman tyttären huone ja oik. alhaalla Isoäidin makuuhuone (Eva Mannerheim-Sparre). Askaisten ritaripuisto, jossa on numeroidut kivet jokaiselle 191 Mannerheim ritarille. Nuorimmat olivat vasta 19-vuotiaita. Kultaranta, Perkola, graniittinen päärakennus rappuineen, ajotie, josta presidentti tulee kultarantaan ja entisen ylipuutarhurin asunto. Kappeli vuodelta 1818 Kultaranta Resortin kupeessa. Sokkoretken vetäjä Minna Saarinen kertoi sen historiasta. 61

Miksi kirjoitan? Sanoista selviytymiskeinoksi lauseista lohduksi tekstistä terapiaksi muistoista mustejäljeksi kohtaloista kertomuksiksi ihmisille iloksi. E n koskaan oppinut kaunista käsialaa. Väkisin puurtaen sain kansakoulussa aikaan aineen vihkooni. Ei siksi, etten olisi keksinyt, mitä kirjoittaa vaan siksi, ettei oppitunti tahtonut riittää. Kieli keskellä suuta yritin kuvata ”kaunolla” tarinan käänteitä, mutta aika loppui aina kesken. Kotona kirjoittelin kuitenkin pitkiä seikkailuja ruutuvihkoon, kun ei tarvinnut miettiä ”liekkiä ja sitomista”. Myöhemmin oppikoulussa, kun käsiala ei enää ollut niin suuressa roolissa, kirjoitin niin pitkiä aineita, että opettajamme Suomisen Mimmi joutui jo toppuuttelemaan. Vihkoja kului kuulemma liikaa. Teinivuosina mukaan tulivat myös suurten tunteiden rakkausrunot, joita me kaikki luokan tytöt kirjoitimme. Päiväkirja kuului myös joka tytön elämään. Se sai kuulla kaikki salaisuudet, ihastuksista paheisiin. Kirjoittaminen oli tärkeä tapa ilmaista itseä, purkaa tuntoja ja vuodattaa sydänsuruja. Tuntui helpottavalta kirjoittaa paha mieli paperille. Sen jälkeen olokin keveni kummasti. Kirjoitin paljon myös kirjeitä. Tärkeimmät viestit sai serkkuni Vantaalla, vaikka usein koko kirjeessä ei muuta ollutkaan kuin lumitilanteen päivitys ja terveiset kotiväelle. Koulussa jaettiin ulkomaisia kirjeenvaihtoilmoituksia ja nuortenlehdistä sai osoitteita kotimaasta. Kirjeenvaihto- 62 kaverit olivat sen ajan some-kavereita, joitten kanssa oli mukava vaihtaa kuulumisia ja tutustua vieraisiin kulttuureihin samalla kun sai harjoitella vierasta kieltä. Minä kirjoittelin pitkään Eileenille Liverpooliin ja Hollantiin tytölle, jonka nimen olen jo autuaasti unohtanut. Kirjoittaminen oli tapani myös riidellessä. Usein oli vaikeaa saada sanotuksi, mitä tarkoitin, ja sanat kääntyivät minua vastaan. Kirjeessä niitä ehti pohtimaan ja asettelemaan oikeaan järjestykseen. Jätin kirjeen tyynylle tai pöydälle luettavaksi. Sainpahan ainakin ääneni kuuluviin. Aina ei sekään ollut tarpeen. Olen kirjoittanut kirjeitä, joita en koskaan ole lähettänyt. En aikonutkaan lähettää. Esimiehelle, päätöksentekijälle, tuttavalle, kenelle tahansa olin vihainen. Kirjoitin, perustelin, purin kiukkuani – ja revin kirjeen. Sain purettua pahan mieleni enkä rikkonut välejämme. Kirjoittaminen on ollut minulle terapiaa ja itsehoitoa, surutyötä ja kasvun aikaa. Kun kirjoitan itselleni, en odota kenenkään muun sitä lukevan. Silloin ei ole niin väliä sanajärjestyksellä tai korrelaateilla. Kirjoittaminen on prosessi, työväline, ajankulua. Toki kirjeet yleensä odottavat lukijaa ja motiivina kirjoittamiselle onkin yhteydenpito. Kuinka mukavaa olisikaan saada kirje ystävältä! Vaikka rehellisyyden nimissä, kovin laiskaksi kirjeen kirjoittajaksi minäkin olen tullut. Facebook, WhatsApp ja muut sovellukset tuntuvat korvaavan kynän ja paperin. Samalla kirjoittaminen muuttuu lyhyemmäksi, ytimekkäämmäksi ja epämuodollisemmaksi. Koulun ainekirjoitustunneilla opeteltiin kirjoittamaan muille, jolloin tekstille on toisenlaisia vaatimuksia. Kirjoittaminen vaatii ideointia ja suunnittelua, muokkausta ja vaiheittaista käsittelyä. Tekstin sisältö ja tyyli täytyy valita aiheen ja tarkoituksen mukaisesti. Puhekieli ei sovi asiatekstiin eikä humoristista kertomusta oikein voi kirjoittaa jäykän asiallisesti. Ainakaan aina. Poikkeuksiakin tietysti on ja tehokeinona voi käyttää rajojen rikkomista. Kun kirjoitan tekstiä, joka on tarkoitettu muiden luettavaksi, toivon tietysti, että siitä saa helposti selvää. Silloin mietin pilkkusääntöjä, taivutuksia, aikamuotoja ja isoja kirjaimia. Kirjoitan ja korjaan, aloitan alusta ja muokkaan. Mietin synonyymejä ja tautofoniaa. Ja sitten iskee epätoivo! Mitä oikein luulen itsestäni? Minäkö osaisin muka kirjoittaa? Kuka osaa ja saa kirjoittaa? Kaikki saavat kirjoittaa! Kukin omalla kielellään tai murteellaan, omalla tyylillä ja omin sanoin. Jos rima nostetaan kovin ylös, kirjoittaminen saattaa topata tykkänään. Kirjoittamisesta on hyötyä kaikille. Se haastaa

aivoja monipuolisesti. Käsin kirjoittaminen aktivoi käden ja silmän yhteistyötä ja parantaa muistiin painamista, mutta myös koneella kirjoittaminen harjoittaa aivoja. Sanavarasto ja kielen muodon taju kehittyvät lukemisen kautta ja niitä voi harjoitella lisää kirjoittamalla itse. Käyttämällä apuna kielen eri vivahteita, tunteita ja aistikuvauksia kirjoittajalle kehittyy oma tyyli. Kirjoittamista voi harjoitella ihan niin kuin mitä taitoa tahansa. Kirjoittajille järjestetään erilaisia kursseja, ja erilaisia oppaita ja harjoituksia löytyy lukuisia vaikkapa kirjastosta tai internetistä. On totta, että toisille kirjoittaminen luontuu helpommin, niin kuin vaikkapa matematiikka ja pianonsoittokin. Mutta niitäkin on tarvinnut opiskella. Haluan nostaa esimerkiksi isäni, Kyläseppä Eero Mäkelän. Hän oli lukihäiriöinen ja kävi oppikoulua vain yhden vuoden. Hän on silti kirjoittanut romaanin, elämänkertateoksen, Murronkulmantien historiikin, runoja, kymmeniä näytelmiä ja satoja laulujen sanoja. Hän koki olevansa kirjailija, kaiken muun ohessa, eikä ujostellut tekstejään. Kirjoittaja-minä löytyy Kouluaikojen jälkeen kirjoitusharrastukseni joutui telakalle satunnaisia kirjeitä – lähetettäviä ja niitä, jotka revin – lukuunottamatta. Kirjoitin hakemuksia, raportteja ja selontekoja. Niistä oli luova kirjoittaminen kaukana, vaikka mielikuvitusta toki niihinkin tarvittiin. Joskus vapaa kirjoittamishalu puski läpi väkisin ja kirjoitin muutaman sadun ja lyhyitä tarinoita. Kirjoitin myös lapsille tarkoitetun sadun pojasta, joka oppi lentämään, sekä elämänohjeita vadelmanpoimijoille. Ne kaikki löytyvät tietokoneeni muistista, jos digiarkeologit joskus niitä kaivavat esiin. Elämäni muuttui, kun mieheni kymmenen vuotta sitten loukkaantui ja joutui sairaalaan. Koko hänen sairaalassaoloaikansa olin siellä päivittäin ja aloin taas hänen nukkuessaan kirjoittaa päiväkirjaa. Toista miehen voinnista ja sairaalan tapahtumista ja toista omasta jaksamisestani. Hänen kuoltuaan 8 kk myöhemmin luin muis- Kirjoittajakurssilla kirjoitettiin. Tässä tosin Killan vuosikokouksen pöytäkirjaa. tiinpanojani uudelleen ja ne alkoivat muodostua mielessäni runoiksi. Seuraavana talvena lähdin Lehmirantaan kirjoittajakurssille. Muut osallistujat olivat monet yhteiset kurssit käyneitä, tuttuja entuudestaan. Minä pelkäsin, koska olin täysin vieraitten ihmisten keskellä tiiviisti koko viikon. Pelkäsin, koska uskoin kaikkien olevan loistavia kirjoittajia ja itse olin vaan ”tämmönen tavallinen riipustelija”. Opetukseen kuului paljon kirjoitustehtäviä, jotka sitten luimme ääneen ja saimme asiaankuuluvan palautteen. Taas pelotti, mutta koska muut lukivat oman tekstinsä, luin minäkin. Itkin ja luin. Niin kovasti jännitti oman tuotoksensa avaaminen muille. Loppuviikosta jo helpotti, kurssilaiset tukivat ja kannustivat, enkä loppujen lopuksi saanutkaan murskapalautetta. Huonekaverinani oli toinen ensikertalainen, tietokirjailija Anu, ja uskaltauduin näyttämään hänelle siellä kirjoittamiani runoja. Hän oli sitä mieltä, että ne oli saatava kansien vä- liin ja kokeneena julkaisijana lupautui auttamaan käytännön asioissa. Näin syntyi Olen Luonasi nyt ja aina. Se on omakustanne, vaikka virallisesti kustantajana olikin oma yritykseni. Oman kirjan pitäminen kädessä oli hieno tunne! Ajatella, että minä olen kirjoittanut kaikki nuo runot! Siinä ne nyt seisovat paperilla hamaan maailman tappiin jälkipolvien luettavana! Pidin kirjalle juhlalliset julkkarit, jossa luin kirjasta pätkiä ja lapsenlapseni esittivät musiikkia. Vieraina oli sisaruksiani, lapsiani ja muutama hyvä ystävä. Ja tietysti Anu miehineen, joka oli kotimatkalla todennut, ettei koskaan ollut ollut julkkareissa, jotka olivat kuin hautajaiset. Kovin lähellä oli miehen kuolema ja surutyöni oli vielä kesken. Omasta kirjasta innostuneena ajattelin, että nyt pannaan kaikki tekstit pakettiin ja kirjoitan lisää. Tästä tämä kirjailijan ura urkenisi! Jo valmiit tekstit lähetin kustantajille, sillä uudet jo muhivat mielessä kutitellen sormenpäitä tahtoen näppäimille ja koneen 63

Omaan tekstiin on terapeuttista palata. näytölle. Suomessa on toista sataa kustantamoa, joista suurin osa on erikoistunut jonkun tietyn kirjallisuuden alan kustantamiseen. Kirjoittajien ja kirjai- 64 lijoiden määrää voi vaan arvailla. En siis saanut kustannussopimusta. Todellisuus taitaa olla pitkälti kulkemassa painettujen kirjojen ohi. E-kirjat ja äänikirjat kilpailevat kapenevista markkinoista internetin ja pelien maailman kanssa. Näyttää siis siltä, että jos haluaa julkaista, on se tehtävä oma- tai palvelukustanteena. Siispä koostin teksteistäni ja runoistani teoksen, Sanapaloja, kokeillakseni, miten se maailma toimii. Yhä edelleen näpyttelen konetta ja kirjoitan tarinoitani toivoen, että joskus löytäisin niille myös lukijoita. Kirjoittaminen on rakas harrastus ja 90v kirjoittavaa ystävääni siteeratakseni: ”kirjoitan aivoilleni lisää aikaa”. Mitä kuuluu Kirjoittajakillalle? Olen toiminut Eläkeliiton Kirjoittajakillan sihteerinä ja ystäväni Anu sen puheenjohtajana yli 7 vuotta. Tänä aikana jäsenistö on ikääntynyt ja harventunut. Vuosittaiset tapaamiset Lehmirannassa, kesäseminaarit ja netissä toimiva sivusto, jotka ennen toivat kirjoittajia yhteen, eivät enää aktivoi kynänkäyttäjiä. Lehmirannan kursseille ei riittänyt osallistujia eikä sivustollakaan ole jaksettu kirjoittaa. Meille vapaaehtoistoimijoille Killan luotsaaminen oli raskasta ja vei mehuja omalta luomiselta. Killan viimeinen kurssi, ja samalla viimeinen vuosikokous, pidettiin syyskuun alussa Somerolla Majatalo Myötätuulessa. Kahdeksan innokasta oli kuullut kutsun päättämään tulevaisuudesta. Haikein mielin jouduimme lausumaan loppusanat yli 30-vuotiselle ryhmälle, vaikka osa jäsenistä toivoi loppuun asti yhteisen ryhmän säilyvän. Yhteydenpitomme siirtyy nyt Facebookiin epäviralliseen kommunikointiin. Mutta kirjoittamista me emme lopeta! Taru Välttilä

JOKIOISTEN FYSIOTERAPIA OY Fysioterapeutti Arja Yli-Liipola Keskuskatu 14, 31600 Jokioinen 040 550 0255 Kauneushoitola Sofia Humppilantie 2, 31600 Jokioinen p. 050 435 3930 www.kauneushoitolasofia.fi p. 03-4382700 Eija Ojala Pekka Kujanpää Oy SKY-kosmetologi, jalkojenhoidon AT 480 840 Puh. 0500 kauneushoitolasofia@gmail.com www.konepajaevirtanen.fi Virikettää viikkoonjajaeväitä eväitäelämään elämään Virikettää viikkoon Koirakoulu PiskiPalvelu messuja- kerhoja - kerhoja- kuoroja - kuoroja-retkiä -retkiä messuja yhteisöruokailuja-tapahtumia -tapahtumia yhteisöruokailuja katsolisää lisää katso www.jokilaaninseurakunta.fi www.jokilaaninseurakunta.fi puh 040 833 6903 PARTURI-KAMPAAMO IRMA Auktorisoitu opas Forssan seudun Merivirta Matkailuoppaat ry Hannele Eeva-Liisa Breilin Keskuskatu 12, 31600 Jokioinen Puh. (03)764682 438 3447 0400 Kävely- jaAvoinna bussikierrokset Forssassa ja seudun kunnissa ma-pe 09 - 17.00, la 08 - 14.00 JOKIOISTEN FYSIOTERAPIA OY JOKIOISTEN FYSIOTERAPIA OY Fysioterapeutti Arja Yli-Liipola Fysioterapeutti Arja Yli-Liipola Siellämissä missäsinäkin! sinäkin! Siellä Keskuskatu 14, 31600 Jokioinen Keskuskatu 14, 31600 Jokioinen JOKIOISTEN TILITOIMISTO OY 040 550AUTOMO 0255 040 550 0255 Keskuskatu 19, 31600 JOKIOINEN MOBERG Oy Puh. 040 505 2914 (kirjanpito) Puh. 040 523 5900 (isännöinti) Lähdekuja 1 31600 JOKIOINEN 65 S-MARKET JOKIOINEN | KENTTÄTIE 1 | P. 03 438 3385 MA–PE 9–18, LA 9–14 | JOKIOISTENAPTEEKKI.FI PekkaKujanpää KujanpääOy Oy Pekka Puh. Puh.0500 0500480 480840 840 www.konepajaevirtanen.fi www.konepajaevirtanen.fi Koirakoulu Koirakoulu PiskiPalvelu PiskiPalvelu puh puh 040 040 833 8336903 6903 p. 03-4382700 p. 03-4382700 PARTURI-KAMPAAMO IRMA PARTURI-KAMPAAMO IRMA Hannele Merivirta Hannele Merivirta Keskuskatu 12, 31600 Jokioinen Keskuskatu 12, 31600 Jokioinen Puh. 3447 Puh. (03)(03) 438438 3447 Avoinna Avoinna ma-pe 09 -09 17.00, la 08la-08 14.00 ma-pe - 17.00, - 14.00 65

Kalvolan yhdistys → Perustettu 29.12.1989 → 308 jäsentä → kalvola.elakeliitto.fi Matkat – mistä osallistujat? V uosikausien toimiminen matkanjärjestäjänä on antanut minulle oivallisen näköalapaikan seurata yhdistyksemme matkailun kehittymistä. Suunta on huono, mutta missä syy? Suurin syy on tietysti jäsenistömme ikääntyminen. Erilaiset sairaudet lisääntyvät iän myötä, ja sillehän me emme voi mitään. Moni pariskunta on aivan viime aikoina jättänyt matkan väliin, kun jompikumpi on sairastunut, jolloin kumpikaan ei lähde mukaan. Bussiin nousu. Gemini-kuva. 66 Jo bussiin nouseminen voi olla hankalaa, eikä matkakohteissa aina voi välttyä portaikoilta. Bussikuskin apu on tarpeen ja meillä sattuu kyllä onneksi olemaan auttavainen kuljettaja. Entäs matkojen hinta? Äärettömän suositut ruskamatkat pohjoiseen ovat tulleet tiensä päähän. Hyvin harvalla on mahdollisuus maksaa hotelleista sellaisia hintoja kuin nykyään pyydetään. Lisääntynyt ulkomailta saapuvien matkailijoiden määrä on kääntynyt kotimaan matkailijoiden tappioksi, mutta ulko- mailta tulevaa rahaa tarvitaan. Siihen meidän on kai sopeuduttava. Lapin matkailu siis jääköön muille. Matkanjärjestäjän tehtäviin kuuluu kohteen nähtävyyksien löytäminen. Helppo kohde olisi museo tai taidemuseo, mutta voi, voi... ”Minähän en museoihin lähde vaan kierrän ne kaukaa”, on monen perustelu matkalta pois jäämiseen. Kuitenkaan nykymuseot eivät ole useinkaan mitään pölyisiä navettoja täynnä rukkeja ja äkeitä, vaan tyylikkäitä ja nykyaikaisia, kaikille sopivia

Bonk museo. Kuvaaja Minttu-Maaria Niemi. mitä mielenkiintoisimpia matkailukohteita, esimerkkinä olkoon ” Bonk ”- museo Uudessakaupungissa. Matkat taidenäyttelyihin eivät myöskään kiinnosta. Hädin tuskin parikymmentä henkilöä lähtee Ateneumiin katsomaan vaikkapa Eero Järnefeltin näyttelyä. Kaiken lisäksi osallistujat ovat aina samoja. Uusia osallistujia ei juurikaan tule mukaan. Idioottivarma kohde on kesäteatteri, jossa esitetään jonkun kevyen musiikin esittäjän elämästä kertova näytelmä. Vaikka juoni on useimmiten aika heppoinen, riittää tuttu musiikki tyydyttämään kuulijoiden tarpeet. Kesäteatteri on matkanvetäjälle helpoin järjestettävä, sillä niitä matkoja ei tarvitse tyhjillä busseilla ajella. Samoin bussin saa helposti täyttymään jonkun iskelmämusiikin esittäjän konsertilla. Olemme jo useana vuonna järjestäneet alkukesästä eräänlaisen kiitosmatkan, joka on tarkoitettu pelkästään yhdistyksemme naisille. Mukava matkaohjelma varmistaa osallistumisen, ja nämä matkat ovatkin ikään katsomatta olleet tavattoman suosittuja. Toinen ns ”varma nakki” on sokkomatka. Kaksi bussia täyttyy helposti, ja ainakin tähän asti sokkomatkoista Sokkomatka Kuvaaja Eija Vuorinen. on tullut pelkkää kiitosta. Matkanjohtaja on välillä aika tiukalla miettiessään sopivia kohteita ja oheisohjelmaa, mutta se kuuluu toimenkuvaan. Yksi ongelma on yöpyminen. Hotellit eivät ole halpoja, mutta tarjouksiakin löytyy, jos osaa ajoittaa matkan sopivasti. Onhan se monelle pikku ylellisyyttä, kun saa yöpyä hotellihuoneessa ja pääsee nauttimaan valmiista aamiaisesta. Yö vai kaksi, kas siinäpä kysymys. Molemmille löytyy kannattajansa. Yksi vaihtoehto on yhden päivän kaupunkiloma, joita olemmekin aina silloin tällöin tehneet. Matkustusinto on kuitenkin selvästi hiipunut. Auttaisiko yhteinen matka naapuriyhdistyksen kanssa vai voisiko matkalle ottaa muitakin kuin Eläkeliiton jäseniä? Siinä meillä on miettimistä. TV ja TtK Kaupunkiloma, Oodi Helsinki. Kuvaaja TtK. 67

Aurinkosähköjärjestelmät Ilmalämpöpumput Sähköautojen laturit Älykkäät kuormanohjaukset Sähköasennukset p. 050 577 4064 | myynti@hameenaurinkosahko.fi | www.hameenaurinkosahko.fi C ma ja pe 9–18, ti–to 9–17, la 9–13, su suljettu Kotkajärventie 1, 14500 Iittala, p. 03 676 51 55 www.kalvolanapteekki.fi R-KIOSKI IITTALA HALLINTOTIE 1, AVOINNA: ma-pe 7–20.30, la 9–20, su 10–19 Lontilanraitti 38 37800 Akaa p. 03 543 6750 Jari Rämö p. 040 554 9148 jari.ramo@ maajaviherrakennusramo.fi Harri Rämö p. 040 583 2975 harri.ramo@ maajaviherrakennusramo.fi www.maajaviherrakennusramo.fi 68 Ilmalämpöpumput ja lämmitysjärjestelmät omakotitaloihin Onko asumismukavuus kateissa? Tarjoamme helpotusta talven lämmityskuluihin ja kesän helteisiin. Kartoitamme kohteen ja teemme tämän perusteella laskelman ja tarjouksen kohteeseen sopivasta järjestelmästä avaimet käteen asennettuna. • Ilmainen kohteen kartoitus • Ilmainen mitoitus • Tarjous järjestelmästä/laitteista • Asennus pitävällä aikataululla • Laadukkaat laitteet pitkällä takuulla Ilma-vesilämpöpumput Myynti ja asennus: Hannu Paranko Tmi Sinikka Haapsamo 040 500 89 11 Haapsamooe 137 0400 950 704 hannu.paranko@gmail.com sinikka.haapsamo@gmail.com Maalaiskirppis ja kahvitupa Pyydä tarjous ilmalämpöpumpuista tai lämmitysjärjestelmän uusimisesta MKM Koneteam Oy WWW.HEATUP.FI tai soita 050 4620 293 Tarpeenniementie 22, 14500 Iittala p. 0400 510 342 Monipuolista koneurakointia ILMANVA JA HOR HO Nuoh

Kalvolan yhdistyksen Äijätoimintaa Äijätoiminta on jatkunut melko aktiivisena, vaikka hieman onkin taantumista ollut havaittavissa. Talvella oli matka Tampereelle Poliisimuseoon ja lisäksi Kylätalolla kuultiin muutama luento, mm drooneista, poliisikoirista ja valtakunnan sähköverkon tilasta. Toukokuun matka tehtiin jälleen Tampereelle. Päätimme käydä syömässä äijämäisesti eräässä Tampereen kuuluisimmassa olutravintolassa, nimittäin Pispalan Pulterissa. Edellisvuonnahan kävimme ruokareissulla Tammelan Keppana Kellarissa ja kokemus oli niin hyvä, että päätimme tehdä äijäruokailusta perinteen. Pulteri on tamperelaisille hyvinkin tuttu ravintola, jossa monet muusikot ja laulajat ovat käyneet ruokailemassa ja pitämässä illan istujaisia. Sinne siis mekin! Sami ajoi bussia ja keräsi ryhmän kokoon. Wetteriltä lähdettiin, piipahdettìn Rainerin pysäkillä, ajeltiin Hakimäkeen ja lopulta Iittalan Lasimäen kautta Pulteriin. Timo oli varannut meille paikat ja tilannut kaikille pihvitkin valmiiksi. Kylläpä pihvi maistui hyvälle! Ruokajuomana oli yksi olut, alkoholilla tai ilman, eikä mitään muuta. Kelpasi mukisematta kaikille ja riittikin vallan mainiosti ruokailun ajaksi. Mainion ruokailutuokion jälkeen jatkoimme äijämatkaamme Nokialle. Sieltähän löytyy tyylikäs äijille sopiva tuotantolaitos, nimittäin Nokian Panimo. Ostimme kukin juotavaa omiin tarpeisiimme, mutta bussissa emme tölkkejä avanneet. Vaikka oli helteinen keli, juomat pysyivät kasseissa. Hienoa porukkaa! Äijien kanssa on mukava tehdä tällaisia puolen päivän matkoja. Juttu kulkee, ja huumoriakin on riittävästi. Osanotto on sopivan vilkasta, eikä retkillä tarvitse miettiä vakavia. Kaikki saavat tulla mukaan ja kaikki osallistujat huomioidaan. Ensi vuoden äijäruokailun paikka on mietinnässä, mutta sitä ennen toki kokoonnumme monen monta kertaa, joko matkojen merkeissä tai luennoilla. TV ja TtK 69

EU-jäsenyyden vuosikymmenet ovat ravistelleet suomalaista elämänmuotoa V ieläkö muistatte, mitä meille suomalaisille luvattiin ennen EU-kansanäänestystä runsas 30 vuotta sitten? Silloinen pääministeri Esko Ahon hallitus oli neuvotellut Euroopan yhteisön jäsenyydestä jo muutaman vuoden ajan ja varmemmaksi vakuudeksi kysyi kansan mielipidettä isosta asiasta. Neuvoa antava kansanäänestys järjestettiin lokakuussa vuonna 1994. Alusta pitäen oli kuitenkin selvää, että äänestystulos, mikä tahansa, oli hallitusta sitova. Äänestysprosentti oli 74 prosenttia ja jäsenyyttä kannatti 56,9 prosenttia äänestäneistä. Kansan enemmistön tuki hallituksen aikeille oli kiistattoman selvä. Jäsenyyttä kannattivat elinkeinoelämän järjestöt MTK:ta lukuunottamatta. Ammattiyhdistysliike oli kah- den vaiheilla. Puolueissa oli sekä vastustajia ja kannattajia, kaupungeissa enemmistö oli jäsenyyden kannalla, maaseudun ihmiset suhtautuivat epäillen. Koulutetut kansalaiset olivat innokkaampia jäsenyyden kannattajia kuin vähemmän koulutusta saaneet. Joillekin jäsenyys jätti herneen nenään pysyvästi ja politikointi asialla jatkuu. Tuskin yksikään vakavasti otettava poliitikko kuitenkaan ajaa Suomea eroon unionista. Vanha maailma lakkasi olemasta Historialllisen siirtymän taustalla oli Euroopan muuttunut tilanne. Neuvostoliitto oli hajonnut ja sen liittolaismaat olivat itsenäistyneet Moskovan käskyvallasta. Kansanäänestyksen tulos siivilöityi eduskunnan äänestyksessä EU-jäsenyyttä puoltavaksi. 70 Suomea koetteli noina vuosina hirvittävä lama pankkikriiseineen, suurtyöttömyyksineen ja konkurssiaaltoineen. Ytimiin meneviin muutoksiin oli pakko heittäytyä, vanhaa maailmaa ei enää ollut olemassa. Kannattajat korostivat jäsenyyden monia hyötyjä. Taloudellinen toimeliaisuus virkistyy ja työttömyys helpottaa, kun suomalaiset tuotteet pääsevät isoille eurooppalaisille sisämarkkinoille. Erityisen tärkeänä pidettiin ruuan hinnan tuntuvaa halpenemista, jos kohta tunnustettiin maatalouselinkeinolla koituvat vakavat vaikeudet. Elintarvikkeiden rajasuoja poistuu ja Suomeen oli odotettavissa halvan ulkomaisen ruuan vyöry. Maataloudelle luvattiin neuvotella sellainen tukipaketti, että tuotanto olisi kilpailukykyinen muun Euroo- Jäsenyydestä käytiin myös tarrojen taistelua.

Suomen maatalous on kokenut EU-oloissa mittavan rakenneuudistuksen. Tilojen lukumäärä on pudonnut rajusti ja niiden koko on kasvanut tuntuvasti. pan kanssa. Viljelyoloiltaan vaikean Pohjois-Suomen maatalouden tulevaisuus luvattiin turvata. Tärkeä näkökulma oli myös turvallisuuspolitiikka. Neuvostoliiton kanssa aikoinaan solmittu YYA-sopimus ei ollut enää voimassa ja kansakunta halusi vapautua uudesti syntyneen Venäjän vaikutuspiiristä. Piti valita, kuulummeko itään vai länteen. Kahden vaiheilla keikkuminen ei enää tuntunut hyvältä. Kansalaisten vapaa liikkuvuus, menivätpä he sitten töihin tai turistiksi, oli yksi tärkeä jäsenyyttä puoltava asiakokonaisuus. Jäsenmaiden yhteisestä valuutasta eurosta ei tuolloin vielä puhuttu sanaakaan, saati jäsenyydestä lännen puolustusliitto Natossa. Ehkä nekin siintivät innokkaimpien yhdentäjien ajatuksissa. Jäsenyys näkyi ja tuntui heti Kun jäsenyys sitten alkoi, oltiin uuden edessä. Kauppojen valikoimat runsastuivat ja lupaukset ruuan hinnan halpenemisesta toteutuivat. Ennen EU-jäsenyytttä kotitalouksien ruokalasku vei viidenneksen, parikymmentä prosenttia kaikista menoista. Uusissa oloissa ruokaan meni vain 11-13 prosenttia. Lupaukset jokapäiväisen leivän halpenemisesta pitivät siis paikkansa. Kun Shengenin sopimus muutaman vuoden päästä syntyi, passeja ei EU-kansalaisilta sen jälkeen sisärajoilla kyselty. Ihmiset ja tavarat kulkivat esteittä maasta toiseen. Kun rajatarkastukset vähenivät ja poistuivat kokonaan, portit olivat auki myös rikollisille, huumeille, ihmiskaupalle ja muille ikäville ilmiöille. Valtionhallinto oli jäsenyyden myötä pantava remonttiin. Ministeriöihin koulutettiin nopeasti EU-asiantuntijoita, jotka lennätettiin Brysseliin joko virkamiehiksi tai Suomen edustajiksi lukemattomiin neuvotteluihin. Osa asiantuntijoista työskentelee kokoaikaisesti kotimaassa. Nykyisin Euroopan unioni maksaa palkkaa yli 60 000 virkamiehelle, joista tuhatkunta on suomalaisia. EU-parlamenttiin valittiin vaaleilla 14 edustajaa, meppiä. Yksi suomalainen saa arvovaltaisen pestin EU-komissaarina. Valinnan tekee kulloinenkin pääministeripuolue. Alusta pitäen on ollut pyrkimyksensä olla aktiivisesti päätöksenteon ytimissä, niissä pöydissä, missä unionia johdetaan. Itsetunnosta ei ole ollut puutetta, mutta kokonaan toinen asia on, kuinka paljon 5,5-miljoonaisen kansan ääni painaa. Työttömyys jatkuu Lupaukset runsaista uusista työpaikoista vapautuneen ulkomaankaupan ansiosta eivät ole toteutuneet. Suomessa on EU-vuosina koettu ankaraa työvoimapulaa ja myös suurtyöttömyyttä, kuten nytkin. Euron myötä mahdollisuudet kansallisin päätöksin tehtävään devalvaatioon katosivat. Nykyisin kilpailukykyä yritetään kohentaa, tosin huonolla menestyksellä, työelämän muutoksilla, rajoitusten ja sääntelyn purkamisella, paikallisella sopimisella ja monilla muilla virityksllä. Monet uudistukset koetaan pal- kansaajapuolella kyykyttämisenä ja saneluna. Työmarkkinoita vaivaa keskinäisen luottamuksen puute eikä sen palautuminen ole edes näköpiirissä. Miten Suomen olisi käynyt, jos vuoden 1994 kansanäänestyksen tulos olisi ollut EU-jäsenyyden torjuva? Vertailu naapurimaahamme, vauraaseen ja menestyvää Norjaan, joka ei jäseneksi lähtenyt, ei automaatisesti tuota oikeata vastausta. Norjan hyvinvointi ja rikkaus perustuu suureen öljyvarantoon, jollaista meillä ei ole olemassa. Nokian menestys auttoi jäsenyyden alkuvuosina ja laman lannistamisessa, mutta kännyköiden vetovoima hiipui sangen nopeasti. Maatalouden raju rakennemuutos Nyt, kun EU-aikaa on eletty yli kolmekymmentä vuotta, tiedetään aika paljon ratkaisun vaikutuksista. Kansanäänestyksen tulos ankkuroi Suomen vankasti länsieuroopppalaiseen arvoyhteisöön. Kun päätöstä peilataan nykyiseen maailmantilanteeseen, jossa käydään lukuisia sotia ja ääriajattelu on nostanut päätään, suomalaisten valinta oli viisas. 2020-luvun levottomassa maailmassa Suomen ei ole hyvä olla yksin täysin arvaamattoman naapurin kupeessa. Maatalous on kokenut ennustettua vielä rajumman rakennemuutoksen. Se työllistää enää parisen prosenttia työvoimasta. Tällä hetkellä tuotantoa harjoittavia maatiloja on noin 40 000 ja maidontuottajia enää alle 4 000 kappaletta. Tilakoot ovat kasvaneet, samoin karjamäärät. Muutama sata suurtila vastaa tasavallan ruuantuotannosta ja tuottaa saman määrän maitoa ja lihaa kuin kymmenet tuhannet ennen EU-jäsenyytttä. Elintarvikkeita toki viedään ja tuodaan, mutta iso kuva kielii kuitenkin lähes sataprosenttista omavaraisuuudesta. EU-polku ei ole joka käänteessä ollut kivetön, mutta huonomminkin olisi voinut käydä. Jukka Viitaniemi 71

Isot ja pienet retket tai matkat, TAKSILLA tai LINJA-AUTOLLA www.mikkola.info * 0500 600 600 Sinikka Haapsamo Haapsamooe 137 0400 950 704 sinikka.haapsamo@gmail.com Maalaiskirppis ja kahvitupa maanrakennusjokinen.com R-KIOSKI IITTALA HALLINTOTIE 1, AVOINNA: MA–PE 8–20.30, LA 9–20.30, SU 9–20 72 JJL SERVICE Oy

JJL SERVICE Oy JJL SERVICE JJL SERVICE OyOyOy JJL SERVICE JJL SERVICE Oy RAKENTAMISTA JA REMONTOINTIA – luotettavasti ja laadulla! 040 199 0553 040 199 0553 040 199 055 040 199 0553 aitoisanta@outlook.com +358 40 5312791 Sinikka Haapsamo 040 199 0553 PUIDEN KAADOT, LEIKKAUKSET JA KUNTOARVIOT p. 040 572 5049 / Hilla p. 0400 151 561 / Jaakko Teatteria kylässä tarjoaa www.mysteeriteatteri.com METALLIRAKENNE ARI HEINONEN Erilaiset metallirakennustyöt metallirakenne.ariheinonen@gmail.com p. 0500 711 350 Haapsamooe 137 0400 950 704 sinikka.haapsamo@gmail.com Maalaiskirppis ja kahvitupa Iittalan maalaiskirppis ja kahvitupa Avoinna toukokuusta elokuun loppuun la–su klo 11–16 osoitteessa Haapsamontie 137 Sinikka Haapsamo Sinikka Haapsamo • p. 0400 137 950 704 Haapsamooe sinikka.haapsamo@gmail.com 0400 950 704 Olemme myös Facebookissa! sinikka.haapsamo@gmail.com Maalaiskirppis ja kahvitupa Maalaiskirppis ja kahvitupa Sinikka Haap Haapsamooe 0400 950 7 sinikka.haapsamo@ Maalaiskirppis ja Iittalan Autopalvelu Oy Sähkötie 2 p. 03 672 2000 Juha p. 040 500 7540 Myös hinauspalvelu p. 050 552 5252 JJL SERVICE Oy Rakennus ja saneeraus Kaivuutyöt Tarmo Mäenluoma 050 407 5595 tarmo.maenluoma@gmail.com Lennintie 10, 14500 Iittala JJL SERVICE Oy JJL SERVICE JJL SERV Parturi-Kampaamo Teija Eerola p. 040 595 1993 Eläkeliiton Kalvolan yhdistys ry kiittää tukijoitaan! Vuokraamme Kylätaloa 15 € /tunti p. 050 511 8065 040 199 0553 73

Lammin yhdistys → Perustettu 31.8.1979 → 101 jäsentä → lammi.elakeliitto.fi Kooste Lammin yhdistyksen vuodesta 2026 L ammin yhdistyksen kuluvaan vuoteen on mahtunut kaikkea elämän kirjoon kuuluvaa. Surun hetki koitti keväällä, kun pidetty sihteerimme Sisko Ahinko menehtyi nopeasti vaikeaan sairauteen. Ilon hetkiä ovat olleet yhteiset ja yhteisöllisyyttä vahvistavat tapahtumat. Lammin yhdistyksen toiminnan teemana ja punaisena lankana tälle vuodelle on asetettu turvallisuus. Ensimmäinen oli 18.2 Liikenteessä kaiken ikää – ikääntyneiden ajoturvallisuutta käsittelevä tapahtuma. Syksyllä vanhustenviikolla turvallisuusteema jatkuu, kun 8.10 on Kotona asumisen turvallisuutta käsittelevä tapahtuma, johon saamme Vanhustyön Keskusliitosta, Suomen Kotikorjausten aluepäällikön sekä Kanta-Hämeen puolelta palotarkastajan. Pirkko Mattila Sokkomatkan kohteena Napialan historiallinen koulu Janakkalassa S okkomatkan alkoi 4.6. Mutan Liikenteen bussin kiertäessä Lammin keskustan liikenneympyrää. Päädyimme Janakkalan, Tervakoskelle Napialan kylään. Meille selvisi, että olemme Napialan koulumuseon pihassa. Komea punainen koulurakennus on valmistunut vuonna 1898. Museo toimii vanhassa, yli 120 – vuotiaassa koulurakennuksessa. Sukupolvi toisensa jälkeen oppi Napialan kansakoulussa lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan, kunnes vuonna 1972 kyläkoulu lakkautettiin. Koulurakennus ei jäänyt kuitenkaan 74 tyhjilleen, sillä nykyisten omistajien vanhemmat, Maire ja Yrjö Lindbloma, ostivat rakennuksen Janakkalan kunnalta. Myöhemmin Maire ja Yrjö lahjoittivat rakennuksen lapsilleen – paitsi entiset luokkahuoneet. Paljon oli korjattavaa ennen kuin Napiala saatiin jälleen asuttavaan kuntoon ja koulumuseotoiminta käyntiin. Napailan Wanha Koulu- museo avattiin 1998, kun koulurakennus täytti 100 vuotta. Kaksi luokkahuonetta suorastaan pursuaa nostalgisia kirjoja, kuvatauluja opetusvälineitä jne. Meidät jo ikääntyneet koululaiset ottivat vastaan opettajina toimivat sisarukset Heli Lindblom ja Päivi Hakoma, jotka ylläpitävät yhä entisaikojen koulutunnelmaa. Parijonossa meidät päästettiin luokkaan ja kahden istuttaviin pulpetteihin. Oppitunnin aikana meitä kuulusteltiin ja piti viittaamalla ilmaista, että haluaa esittää mahdollisen oikean vastauksen. Väliajalla meille tarjoiltiin opettajien valmistamaa äitinsä Mairen reseptillä valmistettua ”saaristolaisleipää” ja palan painikkeeksi kahvia makean kanssa. Lopuksi saimme läksyksi kotitehtävän, josta meitä kuulustellaan syksyn ensimmäisessä

kuukausitapaamisessa. Kukaan ei jäänyt jälki-istuntoon, joten matkamme jatkui kohti Riihimäkeä. Osa meidän mukana olleista jäsenistä oli käynyt jo aikaisemmin koulumuseossa, mutta heillekin tämä päivä antoi uutta ja mieltä virkistävää muistelua. Testi: Pirkko Mattila Kuvat: Tarja Alho ja Pirkko Mattila 75

Liikenteessä kaiken ikää – tunne autosi ja liikennesäännöt Lammin Eläkeliiton yhdistyksessä kuluvan vuoden teemana on ollut turvallisuus. Järjestimme yhdistyksen toimesta avoimen tilaisuuden kaikille yli 65-vuotiaille autoilijoille Lammilla, Turvantalolla 18.2.2026. Kouluttajana toimi Liikenneturvan Lahden aluekeskuksesta liikenneopettaja ja liikenneturvallisuuskouluttaja Ilkka Korhonen. Hän on toiminut ikäautoilijoiden parissa monipuolisesti. Senioriautoilijat saivat rautaisannoksen liikennetietoa asiantuntijalta. Turvavyö, turvaväli ja tilannenopeus tekevät matkasta turvallisen, kertoi Ilkka Korhonen. Senioriautoilijan turvallisen matkanteon kaksi avainsanaa ovat havainnointi ja arviointi. Kun ne ovat kunnossa ajoon lähtötarkastuksen ja oikean ajoasennon lisäksi, senioriautoilija ei ole ainakaan merkittävä riskitekijä liikenteessä. Turvatyyny ei koskaan korvaa turvavyötä, vaan ne on tarkoitettu toimimaan yhdessä. Yli 65-vuotiaiden autoilijoiden määrä on kasvanut tasaisesti viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2025 yli 70-vuotiaita ajokortin omaavia autoilijoita oli noin 630 000. Teksti: Pirkko Mattila Kuvat: Kaj Björkroth 76

Matalan kynnyksen ruokakurssi miehille syyskuulla Sadon korjuukausi on juuri meneillään. Puimurit huristavat pelloilla. Jyvien kuivatus kuivurissa on tarkkuutta vaativa työvaihe. Syystyöt näkyvät ja työllistävät edelleen ikääntyneitä viljelijöitä. Haimme STEA: n rahoittamaa avustusta Eläkeliiton kautta järjestääksemme jäsenistön toiveiden mukaisen ruokakurssin miehille. Kurssin ohjaajaksi saimme toiminnanjohtaja, Jenni Kunnaala Maa ja kotitalousnaisista. Ensimmäinen kurssipäivä Turvantalolla toteutettiin 3.9.2026. Kurssille ilmoittautui kahdeksan kiinnostunutta miestä. Kurssilla opetellaan valmistamaan tavallista terveellistä arkiruokaa, tavoitteena on, että kurssin osallistuja saa perustaidot arjen ruoanlaittoon ja rohkeutta sekä intoa aloittaa kotona kokkailu. Teksti: Pirkko Mattila Kuva: Kaj Björkroth Kuvassa Ahti Isomöttönen ja Olli Lehtonen. Viihtyisät juhlatilat maalaisympäristössä Country Safari Liesontie 138, 16900 Lammi www.countrysafari.fi 77

Toukosiunaus Kataloisten seurantalon pihalla Toukosiunaus järjestettiin 20.5.2026 Kataloisten Seurantalon pihamaalla. Tämä oli järjestyksessään kahdeskymmenes viides (25) kerta yhdistyksemme, Lammin Seurakunnan ja MTK: n Lammi- Tuulos yhteistyönä järjestetty tapahtuma. Koronavuodet 2020 – 2021 jäivät väliin. Siunauksen toimitti Lammin Seurakunnan kirkkoherra, Mika Juppala. Hannu Silpolan omistamille ja vuokraviljelyksessä oleville pelloille kylvetyt sokerijuurikkaan siemenet siunattiin maan kasvulle. MTK:n puheen piti Aatu Liukkala. Teksti: Pirkko Mattila Kuvat: Kaj Björkroth Mika Juppala ja Hannu Silpola. 78

Häkylätie 12, 16900 Lammi Puh 040 555 69 57 www.lamminlaakariasema.fi Terje Ari 040 960 2604 0400 716 081 Enemmän kuin maatalouskauppa! info@tippavaaranmaatalouspalvelu.fi puh. 0400 137 361 • Ma–Pe 9–17 www.tippavaaranmaatalouspalvelu.fi Myllyn kuppi ja kakku Oy - Logosuunnitelma - Tekstilogo - Chopin Script Raparperivaahto Lamminraitti 18 • p. 075 758 0901 Avoinna ma–to 9–17 Ylinen Viipurintie 2 A, LAMMI info@lsimola.fi www.lsimola.fi 041 457 8831 Eläkeliiton Lammin yhdistyksen hallitus esittää lämpimät kiitokset vuosijulkaisuun ilmoituksensa antaneille yrityksille. Toivotamme lehden lukijoille Rauhallista joulunaikaa ja Siunausta tulevalle vuodelle 2027! – Eläkeliiton Lammin yhdistys ry 79

Lopen yhdistys → Perustettu 11.12.1974 → 286 jäsentä → loppi.elakeliitto.fi Lopen yhdistyksen retki Kalamajalle K alamajalla kukkui käki, kun sinne kokoontui Eläkeliiton Lopen Yhdistyksen väki. Me pihalla kuljeskelimme, paikkoja siellä tarkastelimme. 1940-luvulla rakennettiin Kalamaja tukkijätkien kämpäksi, koska puuta piti lähettää Neuvostoliitoon sotakorvaukseksi. Kahteen osaan oli jaettu maja. Länsipäässä ns. Terävässä päässä asui metsätyönjohtaja. Keskellä keittiön vieressä emäntä majaili. Hän elämänluukusta jätkille ruokaa tarjoili. Jätkät asuivat majan itäpäässä. He nukkuivat suuressa tuvassa kerrossängyissä. Haju oli tuvassa hirveä, kun jätkät 80 tulivat metsästä hikisinä. Illalla sauna lämmitettiin ja Kalaton-järvessä peseydyttiin. Vuosien saatossa Kalamaja koki monia vaiheita. Jossain vaiheessa Kalamajasta tuli metsäyhtiö UPM:n omistama. 2008 Lopen kunta Kalamajan osti. 2010 Lopen Samoojat sen kunnalta vuokrasi. Sadoilla talkootunneilla Samoojat ränsistyneen kämpän kunnosti. Nykyään Kalamajan Kämppä toimii Samoojien tukikohtana. Majaa voi ulkopuoliset virkistyskäyttöön vuokrata. Toiminta alkoi matkasihteeri Tuulan tervehdyssanoilla. Sitten jatkettiin Eilan jumppatuo- kiolla. Sai jumpassa ojentaa hartiaa, lapaa, taivuttaa selkää oikein olan takaa. Marja meitä eläkeliittolaisia leikitti, yli pihan hän heitä juoksutti. Emännät Arja, Ritva ja Raili olivat kahvia keittäneet sekä makkarat ruskeaksi paistaneet. Tuula laati sanaristikon, siispä väki ryntäsi metsään, luontohon. Hannu vahti tonkumia. Jotkut pelasivat sulkapalloa. Talon takana sai harjoitella radalla tasapainoa. Me otimme tietysti aurinkoa. Lassi piti frisbeetä laavulla. Ämpäriin saattoi heittää palloja taidolla. Puolelta päivin pääsimme saunomaan, löylyn lämmöstä nautiskelemaan.

Ihanaa oli lähdepohjaiseen järveen pulahtaa, peilikirkkaaseen veteen sukeltaa. Saunan jälkeen seurasi jako palkintojen. Tässä tulokset kilpailijoiden parhaiden: Tonkkumi Naiset Inna 4 p. Miehet Kaj 3 p. Seppo 3 p. Sählypallonheitto Naiset Ilse 2 p. Inna 2 p. Miehet Lassi 1 p. Frisbee Ulla 8 heittoa Eila H. 8 heittoa Mölkky 1. kierros Ulla 2. kierros Kaarina 3. kierros Seppo KARKKILA LÄYLIÄINEN Sanaristikon ratkaisi 4 henkilöä tai ryhmää: Raija ja Aulis Arja Hannele ja Eila L. Irma ja Raili Sanaristikon ratkaisu: Marjojen syönti luo terveyttä. Retkipäivä Kalamajan kämpällä sisälsi monta mukavaa juttua. Me muistelemme tätä iloista päivää talvella kotona. Riimitteli Marja Kerovuori Kalamajan Kämppä Hirvenharjuntie 145, Loppi lopensamoojat.fi Hyvää Joulua! t. Räyskälän kyläkauppa TAKSI LEENA 0500 203 205 JAANA TAKSI 040 738 7521 T 81

Imatran retki 2.–4.6. toteutettiin Riihimäen ja Lopen yhdistyksien yhteisretkenä Salpa-linja, maastoon rakennettua puolustuslinjaa. Matka jatkui presidenttiparin Svinhuvudin kotiin kahville ja lihapiirakalle. Imatran hotellin sisäänkäynti ja tutustuminen sisätiloihin. Imatran keskustassa Lottamuseo oli mahtava kokemus, erikoisesti museon oppaan ansiosta ja meikäläisten osanotolla, kuvassa. Imatran kylpylän ympäristöä tarkasteltiin ja istahdettiin odottamaan kaupunkiajelua. Imatran kosken kuohuja ei tänään nähty. Veijo Rönkkösen Patsaspuisto Parikkalassa, jossa hänen teoksia on yli 500 kpl. Ensimmäisen betonisen patsaan hän teki vuonna 1961. Punkaharjulla Pappilaan meidät toivottivat tervetulleeksi Huitin pariskunta. Lisää kuvia ja juttuja löytyy Riihimäen yhdistyksen osiosta. Kuvat ja kuvatekstit: Tuula Salmi ja Eila Hutri 82

p. 020 7552 500 www.vleino.fi p. 020 7552 550 • Laadukasta, luotettavaa ja lämminhenkistäpalvelua yli 20 vuoden kokemuksella • Sidonnat omasta kukkakaupasta • Asianajaja käytettävissä perunkirjoitus-ja perinnönjakoasioissa • Hautakivet, nimien uusinnat, korjaukset • Riihimäen liikkeessäKeikyän Kiven hautakivinäyttely             


 ­­€ ‚‚    Yhteisöllistä ja turvallista asumista ATTENDO POMMERI Opintie 14-16, Loppi p. 044 494 1760 attendo.fi/pommeri Surun hetkellä, mukana lemmikkisi viimeisellä matkalla Sa lan et enkaarisil PIENELÄINKREMATORIO www.sateenkaarisillan.fi Puhelin 0400 466 337 Rautakoskentie 871, 12750 Pilpala 83

Isovanhemmat ovat ylpeitä lapsenlapsistaan – nuoret jaksavat koulun ohella paljon harrastaa Harrastuksista kavereita ja kokemuksia Olen Joa Rantala, 17-vuotias lukiolainen Vantaalta. Harrastukset ovat olleet elämässäni mukana pienestä asti, ja vuosien varrella niistä on kertynyt paitsi taitoja ja ystäviä myös paljon kokemuksia ja yhteisiä muistoja. Tällä hetkellä tärkeimpiä harrastuksiani ovat jääkiekko, musiikki ja valokuvaus. Viimeisimpänä olen innostunut myös vanhojen mopojen kunnostamisesta. Jääkiekon aloitin kuusivuotiaana Etelä Vantaan Urheilijoiden riveissä ja olen pelannut maalivahtina melkein koko ajan. Harjoituksia on kaksi tai kolme kertaa viikossa, minkä lisäksi ovat pelit ja muut joukkueen tapahtumat. Aiemmin jääkiekkoon kului vielä nykyistä enemmän aikaa, mutta nyt opiskellessani lukiossa luonnontiedelinjalla, täytyy jättää aikaa enemmän opiskelulle. Jääkiekosta en silti halua luopua. Se on osa arkea. Samalla se pitää hyvässä fyysisessä kunnossa ja tuo ympärille joukkueen ja kaverit. Musiikkia vastapainoksi Jääkiekon rinnalla musiikki on toinen tärkeä osa elämääni. Ehkä musikaalisuutta on tullut perintönäkin, sillä molemmat isovanhempani ovat ahkeria laulajia. Itse olen kuitenkin päätynyt laulamisen sijaan basson varteen. Käyn soittotunneilla ja soitan Rangers-bändissä. Bändikaverit ovat tuttuja jo päiväkodista asti, bändi perustettiin jo kakkosluokalla. Nykyään olemme eri kouluissa, mutta bänditreenien ansiosta näemme edelleen joka viikko. 84

Ensimmäinen esiintymisemme oli alakoulun Talent-kisassa, missä irtosi heti voitto. Sen jälkeen keikkoja on kertynyt koulun tapahtumien lisäksi erilaisissa tilaisuuksissa ja muutamilla festareillakin. Vuosien aikana sekä soittotaito että esiintymisvarmuus ovat kehittyneet paljon. Bändissä soittaminen on hyvä vastapaino urheilulle. Jääkiekossa tekeminen on fyysistä ja musiikin parissa voi taas rentoutua. Juuri siksi ne sopivat mielestäni hyvin yhteen, rytmitajustakin on hyötyä molemmissa. Kameran takana Lasken myös valokuvauksen harrastuksiini. Vaikutteet tulevat läheltä: Vaari on luontokuvannut jo vuosikymmeniä, ja hänen kauttaan innostuin itsekin kuvaamisesta. Kuvaan erityisesti lentokoneita, moottoripyöriä ja autoja, mutta myös luontoa. Kuvaamisen hienous on siinä, että aina voi oppia uutta ja löytää uusia hienoja kuvauskohteita Vuosi vanhan Pappa Tunturin parissa Viime aikoina olen innostunut myös mopojen korjaamisesta ja rakentamisesta. Viime kesänä sain mökiltä Vaarin vanhan vuoden 1961 Pappa Tunturin. Se oli nähnyt jo parhaat päivänsä ja päässyt pahasti ruostumaan, mutta päätin ryhtyä kunnostamaan sitä. Projektista tulikin lopulta vuoden mittainen. Aikaa, työtä ja rahaakin kului enemmän kuin aluksi ehkä ajattelin, mutta samalla opin paljon uutta. Vanhan mopon kunnostamisessa kiinnostaa juuri se, että käsillä tehdessä näkee oman työn jäljen konkreettisesti. Nyt Pappa Tunturi on valmis. Olen itse lopputulokseen todella tyytyväinen, ja myös vaari oli aidosti ihmeissään nähdessään, millaiseksi mopo oli saatu entisöityä. Seuraava tavoite on saada se ensi vuoden moottoripyörämessuille näytille. Olisi hienoa päästä esittelemään siellä mopo, josta olen aika ylpeä. Joan isovanhemmat Hilkka ja Raimo Rantala Nuori taiteilija Tuulia Koski Olen 17 vuotias lukiolainen Lopelta. Olen piirtänyt pienestä pitäen. Käytän töissäni useimmiten Derwentin puuvärejä ja lisäksi tusseja. Tykkään piirtää eniten ihmisiä elokuvista sekä musiikki artisteja. Töihin menee paljon aikaa, koska teen tarkasti ja huolellisesti. Olen itse opetellut piirtämään ja värittämään erityisesti puuväreillä. Olen harrastanut tanssia 13 vuotta Etelä-Hämeen tanssiopistossa. Aloitin noin 4-vuotiaana. Olen suorittanut jo tanssin ja taiteen perusopintojen laajan oppimäärän, ja saanut siitä todistuksen. Suoritan ensi keväänä lopputyöni ja saan tanssin ja taiteen päättötodistuksen. Olen esiintynyt mm. Pähkinänsärkijässä, Pessissä ja Illusiassa, Prinsessa Ruususessa, Coppeliuksessa, sekä muissa opistomme näytöksissä. Rakastan tanssia, sillä silloin saan keskittyä juuri siihen ja voi hetkeksi unohtaa huolet. Olen myös saanut tanssista paljon tärkeitä ystäviä, joiden kanssa on kiva tanssia ja olla yhdessä. Tanssi on kasvattanut itsevarmuuttani, maltillisuuttani ja tanssi myös antaa hyvät eväät elämään. Teos: Odysseus elokuvasta The Odyssey, Tekniikka: Puuvärit ja tausta tussia. Tuulian lyijykynätyö Star Wars -elokuvan hahmo Padme Amidala. Työ on tehty Derwentin lyijykynällä. Lisää töitäni löytyy alla olevista someista: Tiktok: Ainituulia Instagram: aini_tuulia Tuulian isovanhemmat Eila ja Aimo Hutri 85

Käsityökerhossa vapaaehtoistoimintaa Kuvassa vasemmalta Raili Vainio, Sirpa Sorjonen, Kaarina Salminen ja Kirsti Vallinkoski. Käsityökerhossa ahkerat kutojat kutoivat 65 paria sukkia ja 37 pipoa. Raili ja Sirpa kävivät luovuttamassa ne yhdistyksemme puolesta Assi-sairaalan synnytysosastolle. Suuri kiitos kutojille! KARKKILA LÄYLIÄINEN Taarin Tila Oy taarin.tila@gmail.com Joustavaa tilausajopalvelua 48-, 51- ja 59-paikkaisilla linja-autoilla sekä 16-, 19-, ja 22-paikkaisilla pikkubusseilla. Hämeen Matkamyynnin ryhmämatkat kotimaassa sekä Baltiaan ja Pohjoismaihin. Pyydä tarjous! KARKKILA  Tarvontie 1 12920 Topeno LÄYLIÄINEN P. 040 0483 772         Parasta Paikallista Palvelua! KE • sähkösuunnittelu • sähköasennukset • sähköhuolto ja vian korjaukset • antenniasennukset • ilmalämpöpumput ENERGIATALO • ilmavesilämpöpumput •PALVELEVA maalämpöpumput • aurinkosähköjärjestelmät HA N I Kauppatie 8 L 2 , 12700 Loppi - 045 601 4108 - minna.oksanen@sinunkotisilkv.fi Rauhallista Joulunaikaa 0500 203 205 Erkki 0400 483 230 Kimmo 040 591 5056 Nyynäistentie 1 www.layliaistensahko.fi 12640 JOKINIEMI HA TAKSI LEENA KE I KIN PALVELEVA ENERGIATALO Erkki: 0400 483 230, TAT U RVAL erkki.voivala@layliaistensahko.fi NK toivottaa Lopen Keskusta IN TAT U RVALII elu lsähköasennukset lsähköhuolto ja vian korjaukset Kimmo: 040 591 5056 nnukset lilmalämpöpumput lilmavesilämpöpumput lsähkösuunnittelu lsähköasennukset lsähköhuolto ja vian korjaukset lantenniasennukset lilmalämpöpumput lilmavesilämpöpumput aalämpöpumput laurinkosähköjärjestelmät lmaalämpöpumput laurinkosähköjärjestelmät Nyynäistentie 1, 12640 Jokiniemi 0 6 WWW.KOSKICAFE.FI Nyynäistentie 1 12640 JOKINIEMI T:mi Lopen Jätehuolto TIMO RANTA JAANA TAKSI 040 738 7521 Niittypellontie 10, 12540 Launonen 0400 875 743 • joonas.rantalaa@lar.fi Puh. (019) 443 488 auto 0500 486 788 www.lar.fi 86 TAKSI LEENA 0500 203 205 Tervetuloa markkinoille vuonna 2027: Lankalauantain markkinat la 27.3. Perunankukkamarkkinat la 3.7. Maalaismarkkinat la 25.9. myös juhlapalvelua Tmi Terhi Niittumäki Kauppatie 4, 12700 Loppi

OlemmeOlemme olleet mukana mm. EL:n olleet Puh: 0400 421 651 Puh: 0400 421 651 mukana mm. EL:n Etelä-Hämeen mukana mm. EL:n piirin Loppi Etelä-Hämeen piirin karaokekilpailuiden Etelä-Hämeen Loppi piirin karaokekilpailuiden järjestelyissä karaokekilpailuiden järjestelyissä järjestelyissä www.metset.fi LOPEN APTEEKKI www.metset.fi Puh:LÄYLIÄINEN 0400 421 651 www.metset.fi LÄYLIÄINEN Puh: 0400 421 651 Loppi Puh: 0400 421 651 Huoltoasema Uotila Oy Loppi Huoltoasema Uotila Oy ○ verkkoapteekki Loppi Lopen Teatteri Läyliäistenraitti 116 Läyliäistenraitti ○ annosjakelu 116 kiittää kuluneesta 12600 Läyliäinen LäyliäinenLÄYLIÄINEN ○12600 korvahuuhtelut LÄYLIÄINEN näytäntökaudesta p. (019) 249 Huoltoasema p. (019) 443 443LÄYLIÄINEN 249Uotila Oy ○ rokotukset Huoltoasema Uotila Oy Läyliäistenraitti Toivotamme rauhaisaa Huoltoasema Uotila 116 Oy 116 Läyliäinen ○ Läyliäistenraitti kotiinkuljetukset 12600 joulua ja onnea uudelle Läyliäistenraitti 116 12600 Läyliäinen vuodelle! p. (019) 443 12600 Läyliäinen 249 p. (019)p.443 249443 249 (019) www.lopenapteekki.fi Pysykää kuulolla ja seuratkaa toimintaamme: Lopen apteekki ma-pe 8.30-18 www.lopenteatteri.fi Kauppatie 7 la 8.30-15 12700 Loppi 019 440 017 To To Hyvää Jo Toivo Hyv Toivottaa Järki-Sane Toivottaa Jä www.jarkik ww AALLON AALLON KA KA Läyliäine 040 510 8179 AALLON / 040 938Läyliäine 8769 KAU AALLON KAUPPA AALLON KAUPPA Läyliäinen Läyliäinen Läyliäinen Tupatie 3, Loppi 0500 457 112 ma-ti ja to-pe 9-14, ke ja la suljettu leander@co.inet.fi myös ju myös ju Tmi Terhi Jalkaterapia Suvi Laine Tmi Terhi Niittu Niittu myös juhlapalvelua myös juhl Tmi Terhi Niittum myös juhlapalvelu Kauppatie 1270 Jokiniementie 10, Loppi 4, Kauppatie 4,12700 1270L Tmi Terhi Niittumäki Kauppatie 4, Tmi Terhi Niittumäki 0400 849 57 p. 044 500 1599 KauppatieKauppatie 4, 12700 4, Loppi 0400 849 57 0400 577 12700849 Loppi jalkaterapiasuvilaine.fi 0400 849 577 0400 849 577 h Fysioterapia jaja Fysioterapia jahier h Pelto-Seppälän tila Fysioterapia jaFysioterapia hieronta Myös kotikäyn Myös kotikäynte Pelto-Seppälän tila Fysioterapia ja hieronta - Tilapuoti - Hevostalli Maatila --Maatila Tilapuoti -- Hevostalli -- Pelto-Seppälän tila Myös kotikäyn Maatila Tilapuoti Hevostalli Myös kotikäyntejä Maatila - Maatila Tilapuoti Hevostalli MyösFysikaalinen kotikäyntejä H Lopen Fysikaalinen Vuokramökki Tilapuoti Hevostalli Lopen Vuokramökki Taksi Lopen Fysikaalinen Vuokramökki0400 373533/Tommi Lopen Fysikaalinen Hoitolaitos Vuokramökki 0400 878938/Tiina, Lopen Fysikaalinen Hoitola Vuokramökki 0400 878938/Tiina, 0400 373533/Tommi Jaanan Taksi 0400 0400 878938/Tiina, 0400 373533/Tommi 878938/Tiina, 0400 373533/Tommi www.peltoseppala.fi p. (019) 440 959, 050 4 0400 878938/Tiina, 0400 373533/Tommi MONIPUOLINEN, PALVELEVA www.peltoseppala.fi p. (019) 440 959, 050 www.peltoseppala.fi www.lopenfysikaalinenhoito p. (019) 440 959, 050 490 3860 p. 040 738 7521 puoti@peltoseppala.fi www.peltoseppala.fi p. www.lopenfysikaalinenho (019) 44050 959, www.peltoseppala.fi p. (019) 440 959, 490050 38 RAUTAKAUPPA www.lopenfysikaalinenhoitolaitos.net puoti@peltoseppala.fi puoti@peltoseppala.fi www.lopenfysikaalinenho www.lopenfysikaalinenhoitolaitos.net puoti@peltoseppala.fi puoti@peltoseppala.fi Pelto-Seppälän Pelto-Seppälän tila tila ERÄLOPPI OY HA NK KE PALVELEVA ENERGIATALO IN TAT U RVALII lsähkösuunnittelu lsähköasennukset lsähköhuolto ja vian korjaukset lantenniasennukset lilmalämpöpumput lilmavesilämpöpumput lmaalämpöpumput laurinkosähköjärjestelmät Erkki 0400 483 230 Kimmo 040 591 5056 Nyynäistentie 1 12640 JOKINIEMI Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2021! Ulla ja Juhani Ahonen Tiina ja Matti Hakonen Paula ja Seppo Kuparinen Kyllikki ja Alpo Laakso Kauko Ranta Terttu ja Raimo Rantala 87

Rengon yhdistys → Perustettu 26.9.1988 → 202 jäsentä → renko.elakeliitto.fi Kynäniekaksiko Rengon yhdistyksen kirjoittajapiirissä? T ulin kerrostalon portaisiin. Vedin kädelläni kaiteen pinnoja. Siitä kuului kiva ääni. Veli kulki edellä eikä kieltänyt minua tulemasta perässä. Veljen kaverin luona oli huone täynnä pikkupoikia. Minä heidän joukossaan yksin, 5-vuotias tyttö. Miksi tulin tänne. Kukaan ei huomaa minua. Näin ison kerrossängyn ja otin pohjasta kiinni ja nostin ja nostin ja nousihan se sänky. Nyt katsoivat kaikki minua ja näkivät, kuinka vahva olen. Kotona en ollut enää varma, nousiko se sänky ollenkaan. Koulun aineiden jälkeen en ollut kirjoittanut mitään luovaa tekstiä, en vapaaehtoisesti. Kammo kirjoittamiseen lähti koulusta, niin minulla kuin monella muullakin. Tämän takia pelästyin, kun yhdistyksemme puheenjohtaja Tuija pyysi minua vetämään kirjoittajapiiriä. Aloite yhdessä kirjoittamiseen ja lukemiseen oli tullut jäsenistöltä. Kyvyistäni olin varma… ainakaan en osaa ohjata muita. Alkuun piti kuitenkin päästä ja ajattelin että voinhan siellä istua ”viran puolesta” ja keittää vaikka kahvia. Vähitellen nousi ajatuksia vuosien varrelta, jolloin olin pohtinut kirjoittamista, ainakin sen yrittämistä. Olisi kiva kirjoittaa pieniä muistoja, lapsuudesta, kouluajoilta ja aikuisuudestakin. Ei isompaa vaan pieniä tarinoita. Eikä niiden tarvitse olla kaikkien totta. Muistot muuntuvat ajan myötä. Voi antaa mielikuvituksen päästä lentämään ja tosi muuttuukin fantasiaksi. 88 Istun ihmettelen eksyneen – onnettomanko viesti on, kenen? Ruoho kasvaako keväthän nyt on leskenlehdet, missä? – Vuokko Loppuvuodesta -25 kokoonnuimme ensimmäisen kerran, kymmenisen kirjoittamisesta kiinnostunutta jäsentä. Lähinnä juttelimme alkuun, mitä olemme kirjoittaneet, runoja, tarinaa, muisteloita, fantasiaa. Päätimme etsiä opettajan. Löysimme Annikan, sanataiteen opettajan, joka kävi Rengossa kolme kertaa kevään aikana. Istuimme kuin koulun penkillä, kuuntelimme ja katsoimme mitä asioita ja ohjeita hän oli päämme menoksi koonnut. Ja kirjoitimme. Opin että kirjoittaa voi missä ja milloin vain. Alkuun pääsee vaikka sanalistalla, siitä mitä näkee sillä hetkellä, unesta, säästä tai valokuvasta. Eikä alussa kannata kontrolloida kirjoittamistaan, vaan antaa sanojen tulla, mitä mieleen tulee, kynää nostamatta ja ennen kaikkea ajattelematta pilkkuvirheitä. Yhdeksän pisteen virheitä ei luovassa kirjoittamisessa jaeta. Myöhemmin ehtii korjata, makustella sanoja ja luoda tekstiin tunnelmaa. Kiva oli aloittaa kirjoittaminen mielivaltaisesti valitusta lauseesta tai parista sanasta keskeltä jotain kirjaa. Pieneen tarinanpalaseen, jonka opettaja luki, kirjoitimme jatkon. Kiehtovaa miten erilaisia loppuja sama alku voi eri kirjoittajien kynästä saada. Lukemalla ääneen omaa tekstiään, kuulee siinä sellaista mitä ei kirjoittaessa näe. Oppii myös tuntemaan paremmin itseään. Olenko tuo tosiaan minä? Miksi lukemani kuulostaa vieraalta? Kurssilla, muiden läsnäollessa saattaa olla vaikea lukea omaa kirjoitustaan ääneen. Siihen ei onneksi ole pakkoa mutta kotona se kannattaa. Toisten kirjoittamien tekstien kuunteleminen myös opettaa ja rikastuttaa omaakin ajattelua samoin kuin kirjojen lukeminen. Kanootti lipuu aallokko liplattelee kesäinen ilta Usva leijailee öinen viileys haihtuu kuikka huutelee – Eeva-Riitta Kroppa se kremppaa rahisee ja rätisee Onko se minun? – Erja Mieluinen kerta oli, kun kokeilimme haikujen kirjoittamista. Haiku on vanha japanilainen runomuoto, jolla on tietty rakenne. Länsimaissa se kirjoitetaan yleensä kolmelle riville niin että ensimmäisellä rivillä on viisi tavua, toisella 7 tavua ja kolmannella jälleen viisi tavua. Aiheet liittyvät pääasiassa luontoon. Haikujen kir-

joittaminen alkoikin tuntua hauskalta. Ohessa muutama esimerkki. Tutkitusti kirjoittaminen tukee ja pitää yllä muistia, hyvää mieltä ja yhteyttä omaan elämänhistoriaan. Porukassa kirjoittaminen on sosiaalista vaikkei itse sanoisi sanaakaan ääneen. Näin se estää syrjäytymistä. Ikäihmisillä on paljon kokemusta ja viisautta. Kirjoittamalla voimme tarkastella sitä ikään kuin huomaamatta eri näkökulmista. Mitä enemmän muistelee, sitä enemmän muistaa asioita ja tapahtumia muistojen ympäriltä. Ja ennenkaikkea, sitä voi jakaa eteenpäin, vaikka lastenlapsille. Kirjoitustapaamisista jäi paljon käteen vaikkakin paperille toistaiseksi vähemmän. Tunne on jossain takaraivon takana, että kyllä tämä tästä. Varsinkin kun saatiin Annika vielä jatkamaan syksyllä. Väreissä hehkuu pohjan kanervakangas luonnon taidetta – Markku Erja Lukkari Rengon yhdistys Tilipalvelu Yrityssilta Oy Yritysten, yhteisöjen ja maatilojen TALOUSHALLINTOPALVELUT Tunturissa tuntee tuulisen tuiverruksen rauhoittaa mielen Rengonraitti 22, 14300 RENKO puh. 03 644 540 yrityssilta@yrityssilta.fi Kuukkeli seuraa pienen hetken rinnalla piiloutuu metsään JR-Monitoimi Rakennus, maalaus ja metallityöt Metsuri/klapienteko p. 0500 554 294 juha.3068@gmail.com Tilipalvelu Yrityssilta Oy Yritysten, yhteisöjen ja maatilojen TALOUSHALLINTOPALVELUT KERAMIIKKASTUDIO Härkätien Puutavara Oy Sahantie 5, 14300 Renko Heli Valaja Saha- ja höylätavaraa l Rakennustarvikkeet Rengonraitti 16, 14300 RENKO Hyvikkäläntiep.1304, puh. 040 843 6064 0500Renko 287 461 050-5215581 fax. (03) 652 6235 yrityssilta@yrityssilta.fi myynti: harkatienpuutavara.fi (puoti avoinna sovittaessa) K ja E Suokas Oy Vehmaistentie 1360, 14300 Renko 0500 711 554 Soraa, murskeita RENGON Kebab ja Pizzeria Kotiinkuljetus pe–su p. 040 462 1115 Rengonraitti 18, 14300 Renko 040 747 2687 89 * sertifioidut kylvösiemenet

Mölkkyturnaus Rengossa Perinteinen Rengon ja Hämeenlinnan yhdistysten välinen mölkkyturnaus järjestettiin tänä kesänä jo kuudennen kerran. Järjestelyvastuu on yhdistyksillä vuorovuosin, tänä kesänä Rengossa. Taktiikat mietinnässä kummassakin joukkueessa. Elokuun puolivälissä kokoonnuttiin Käräjämäen kentälle kisaamaan paremmuudesta. Makkarat ja pullakahvit tekivät kauppansa, kun hieman sateisessa säässä kannustettiin niin omia kuin vierailijoitakin. Vuosien mittaan on huomattu, ettei valtakunnan tai piirin tasolla saavutettu menestys takaa voittoa tässä kisassa. Viime vuonna hämeenlinnalaiset rökittivät valtakunnallisissa kilpailuissa hopealle tulleen Rengon, tänä vuonna renkolaiset saivat makean voiton piirimestaruuden voittaneesta Hämeenlinnasta. Joko aloitetaan? Ensi kesänä odotellaan taas kutsua Hämeenlinnaan! Teksti: Tuija Vahtero Kuvat: Pirjo Iso-Pietilä 90 Voittajien on helppo hymyillä: Aarre Ketonen, Jarmo Haavisto, Veikko Rantala ja Erkki Inovaara.

KERAMIIKKASTUDIO Heli Valaja Härkätien Puutavara Oy Sahantie 5, 14300 Renko Saha- ja höylätavaraa l Rakennustarvikkeet Hyvikkäläntie 1304, Renko 050-5215581 (puoti avoinna sovittaessa) puh. 040 843 6064 fax. (03) 652 6235 myynti: harkatienpuutavara.fi K ja E Suokas Oy Tilip Vehmaistentie 1360, 14300 Renko 0500 711 554 Soraa, murskeita Yritys Yritysten, yhtei TALOUSHALL Rengonraitti 2 puh. 0 yrityssilta Sertifioidut kylvösiemenet * sertifioidut kylvösiemenet Kaivinkone- ja maansiirtopalvelut * kaivinkoneja maansiirtopalvelut Energiapuun korjuu * kuljetuspalvelut ja sorastukset info@kultajyva.com www.kultajyva.com p. 050 320 8270 / Heikki Hakkotie 80, Renko info@kultajyva.com Seuraa myös 050 320meitä 8270/Heikki Facebookissa! Hakkotie 80, Renko Seuraa meitä myös facebookissa Pa Rake Re Pu w 92 • Lämmitys • Aurinkosähköjärjestelmät • Valaistus • Suunnittelu • Sähköautojen lataus Sähkörepo Oy Männikkötie 1, 14300 Renko • 040 747 2687 sahkorepo@sahkorepo.fi • www.sahkorepo.fi KERAMIIKKASTUDIO Pienet ja suuret remontit Heli Valaja sekä uudisrakennukset laatutakuulla Hyvikkäläntie 1304, Renko p. 044 334 4672 050-5215581 heinonen.oskari@outlook.com (puoti avoinna sovittaessa) Härkätien Puutavara Oy Sahantie 5, 14300 Renko Saha- ja höylätavaraa l Rakennustarvikkeet puh. 040 843 6064 fax. (03) 652 6235 myynti: harkatienpuutavara.fi K ja E Suokas Oy Vehmaistentie 1360, 14300 Renko 0500 711 554 Soraa, murskeita * sertifioidut kylvösiemenet * kaivinkone- ja maansiirtopalvelut * kuljetuspalvelut ja sorastukset www.kultajyva.com info@kultajyva.com 050 320 8270/Heikki Hakkotie 80, Renko Partu 91 Rengo Puh. (0

Riihimäen yhdistys → Perustettu 21.1.1981 → 215 jäsentä → riihimaki.elakeliitto.fi Yhteistyötä ja matkailua E läkeliiton Riihimäen ja Lopen yhdistykset päättivät tehdä yhteistyötä toiminnan järjestämisessä. Tavoitteenamme on saada osallistujia lisää ja tarjota uusia kohteita ja ajateltavaa jäsenille. Etenkin bussimatkoille yksilökoh- 92 taiset kustannukset alenevat kun bussi saadaan täyteen. Tänä vuonna olemme järjestäneet yhdessä useampia konsertti- ja teatteriretkiä. 27.8 vietimme yhteisen iltapäivän piirin IV-alueen kaikkien yhdstysten kanssa. Tapasimme Riihi- mäen seurakunnan leirikeskuksessa saunoen ja uiden, kahvitellen ja pelaten mölkkyä, tonkumia ja rimagolffia. Lopuksi vielä paistoimme makkarat. Tilaisuuteen osallistui yli 90 henkilöä Hausjärveltä, Janakkalasta, Lopelta ja Riihimäeltä. Olemme tutustuneet paremmin toisiimme ja toimntaan. Tuttuun henkilöön on helpompi olla yhteydessä. Yhteistyö mahdollistaa monipuolisempaa ideointia, toiminnan järjestämistä ja yhteensovittamista päällekkäisyyksien välttämiseksi. 2.-4.6 järjestimme yhdessä Lopen ja Riihimäen yhdstysten kanssa matkan Imatran kylpylään ja onnistumut reissu olikin ja täynnä ohjelmaa kylpemisen lisäksi. Aamusta liikkeelle ja kohti Itä-Suomea. Ensimmäinen tutustumiskohde oli Salpa-asema Luumäellä, osa salpalinjaa ja sotamuistomerkki. Se herätti konkreettisesti paljon ajatuksia nykyisessä maailmapoliittisessa tilanteessa. Bunkkerin kosteudessa oli helppo kuvitella tilanteen kaameutta jos sotaan joutuisimme. Matkaa jatkoimme Kotkaniemeen, presidentti Svinhuvudin kotimuseoon. Olipa vaikuttava museo, rakennus ja sisutus, josta sai hyvin kuvaa maamme itsenäistymiseen merkittävästi vaikuttaneesta henkilöstä. Matka jatkui Lappeenrantaan ja sen linnoitusalueelle. Alueella on mm Etelä-Karjalan/Viipurin ja Ratsuväkimuseo. Myös ortodoksinen kirkko on alueella, samoin taidegallerioita ja kahvila. Niihin kukin tutustui mielenkiintonsa mukaan. Itärajan läheisyys varmastikin vaikuttaa moniin sotaan liittyviin kohteisiin. Lappeenrannan jälkeen matka jatkui Imatrn

kylpylään. Imatran kylpylässä uimme, ruokailimme, yövyimme ja tanssimme. Saimme hyvää palvelua ja ruokaa upeassa ympäristössä sijaitsevassa kylpylässä. Lähellä on paljon nähtävää kohtuullisen matkan päässä. Toisena päivänä lähdimme kiertoajelulle Imatralle ja tutstuimme eri kohteisiin mielnkiinnon mukaan. Tutustuimme mm Kolen Ristin kirkkoon joka myöhemmin valittiin yhdeksi Alvar Aallon rakennuksista Unescon maailmanperintökohteeksi. Kylpylään palattuamme oli vuorossa liikuntaa keilauksen ja tanssin muodossa. Kolmantena päivänä oli edessä lähtöitkut kylpylästä. Matka jatkui Parikkalaan Patsaspuistoon ja sen jälkeen Punkaharjulle. Lämmin vastaanotto oli Punkaharjun pappilassa ja Aseman Taidelaiturilla, olihan meitä vastassa useille meistä tutut omistajat, Hannu Huiti ja Miko Ranta-Huitti. Pappila oli remontoitu ja isäntiensä näköisesti upeasti sisutettu ja mitkä taideaarteet siellä olivatkaan! Punkaharjun esittelykierroksen jälkeen kohti asemaa. Samoja aarteita oli nähtävänä taidelaiturilla. Upea taide-elämys oli koettavana. Osa meistä kävi myös vieressä olevassa Luston metsämuseossa. Ruokailun jälkeen kotiinpäin lähtö. Mieli ja ruumis ravittuina jaksoimme vielä hyvin useamman tunnin kotimatkan, ajatusissa kaikki kokemamme ja näkemämme, onnellisina ja väsyneinä hienosta matkasta hyvässä seurassa! Mirja Lammi Eläkeliiton Riihimäen yhdistys 93

KUPLA – Lasiin vangittu, Timo Sarpaneva 100 vuotta 25.4.– 31.12.2026 S uomen lasimuseo juhlii Timo Sarpanevan (1926–2006) syntymän 100-vuotisjuhlavuotta lasitaidenäyttelyllä. Sarpaneva oli suomalaisen lasimuotoilun uudistaja ja kansainvälisesti tunnettu monipuolinen suunnittelija. Taitoa ja eleganssia kuplivassa näyttelykokonaisuudessa päärooliin nousee tikkupuhaltamisen menetelmä ja sen eri ilmenemismuodot. Näyttely 94 käsittelee luovuuden ja teknisten uudistusten välistä yhteyttä sekä muotoilijan ja lasinpuhaltajien saumatonta yhteistyötä. “Timo Sarpanevalle lasi oli avaruudellinen materiaali. Jo varhaisissa teoksissaan, kuten Orkidea, Ilmat ja Lansetit, taiteilija keskittyi teoksen sisäiseen maailmaan. Mittavan uransa aikana hän vangitsi lasiin kuplameriä, tähtisumuja ja ilmalinssejä. Lasin taianomaisuutta korostaa ainutlaatuinen optiikka ja valon magia”, Marjatta Sarpaneva kertoo. Kuplateema on tavalla tai toisella läsnä kaikissa näyttelyn lasiteoksissa. Näyttely johdattaa katsojan tutustumaan niin Iittalan lasitehtaan taiteeseen kuin Muranon saarella luotuihin mestariteoksiin. Se on paitsi matka Timo Sarpanevan ainutlaatuiseen luovaan maailmaan,

mutta myös sukellus rohkeisiin kokeiluihin, lasin tekniikoiden kehittämiseen ja lasinpuhaltamisen käsityötaitoon. Näyttelyarkkitehtuurin on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Sarpaneva Architects. Näyttelyn teokset ovat Suomen lasimuseon kokoelmasta, Collection Kakkonen –kokoelmasta, Arkkitehtuuri- ja designmuseon kokoelmasta, Nordean Taidesäätiön kokoelmasta ja yksityiskokoelmista. Dokumenttisarja Sarpaneva ja muodon taju esillä Suomen lasimuseossa Museon luentosalissa on näyttelyn ajan 25.4.–31.12. katseltavissa tv-tuottaja Liisa Akimofin neliosainen dokumenttisarja Sarpaneva ja muodon taju (2022, ohj. Mikko Mattila). Luentosali on avoinna museon aukioloaikoina pois lukien tilassa olevat varaukset. Dokumenttisarjaa pääsee seuraamaan museon sisäänpääsymaksulla. Teksti: Hanna Mamia-Walther, Museonjohtaja / Director, Suomen lasimuseo / The Finnish Glass Museum Kuvat: Ella Tommila. Suomen lasimuseo Tervetuloa joulukirkkoon! Riihimäen seurakunta puh. 019 7481 ma–pe klo 9–13 www.riihimaenseurakunta.fi Tapahtumien, musiikkitilaisuuksien ja Joulupuodin tarkemmat tiedot verkkosivuiltamme. Tervetuloa mukaan toimintaan ja tilaisuuksiin. S-MOBIILI S-mobiili on asiakasomistajan sovellus, joka yhdistää S-Etukortin ja S-Pankin palvelut samaan paikkaan. Lataa maksutta sovelluskaupastasi. TÄRKEIMMÄT OMINAISUUDET JA HYÖDYT S-ETUKORTIN PALVELUT S-PANKIN PALVELUT • Bonusten kerääminen mobiilisti • Etukupongit, S-Etukorttiedut ja tiedot ajankohtaisista kampanjoista aina mukana • Bonuskertymän ja kulutuksen seuranta • Kassa- ja takuukuitit digitaalisena • Bonustoimipaikat ja kumppanit • Asiakasomistajatietojen hallinta • Saldon, tili- ja korttitapahtumien seuranta • • • • Maksaminen ja tilisiirrot Säästämisen ja sijoittamisen toimintoja Sähköinen tunnistautuminen S-Lainan hakeminen ja lainatiedot Katso ajankohtaiset ilmoituksemme: hameenmaanmainokset.fi 95

”On kivaa kuunnella satuja!” E räänä talvisena keskiviikkoaamuna Montessoripäiväkodin ovikello soi ja ovella seisoi Mirja. Mirja oli tärkeällä asialla – hän tuli tiedustelemaan, olisiko meillä kiinnostusta ja mahdollisuutta jonkinlaiseen yhteistyöhön Riihimäkeläisten eläkeläisten kanssa. Idea kuulosti mainiolta, sillä päiväkotimme sijaitsee Inkilänhovin tiloissa, joissa myös eläkeliiton paikallisyhdistyksen väki kokoontuu. Innostuimme siinä kovasti ajatuksesta yhdessä ja aloimme pohtia yhteistyökuvioita. Lasten lukutaidon kehittäminen ja kiinnostuksen herättäminen kirjoihin on erittäin tärkeä osa varhaiskasvatuksen tavoitteita ja niinpä heitin idean ”satumummoista”. Pohdimme myös mahdollisuutta esimerkiksi yhteisiin askartelu- tai lautapelipäiviin, tai vaikkapa hetkiin, jossa voisimme jutella entisaikojen lapsuudesta. Sovimme, että menemme vierailemaan jonakin keskiviikkona eläkeläisten kerhoon lasten kanssa ja tunnustele- 96 maan, olisiko tällaisesta yhteistyöstä kiinnostuneita eläkeläisten joukossa. Kun treffien aika koitti helmikuisena talvi-iltapäivänä, pakkasimme muutamia muistipelejä mukaan ja suunnistimme keskiviikkokerhoon. Lauloimme lasten kanssa ”Jänöpupu ja pakkanen” -laulun talviseen iltapäivään sopivasti, jonka jälkeen lapset löysivät heti peliseuraa. Kyselimme, olisiko ”satumummoilusta” kiinnostuneita ja otimme nimiä ylös – saimmekin heti monta tapaamista sovittua kalenteriin, kevättalven tiistaiaamuihin. Satumummoaamut alkoivat ja voi että, kun ne olivatkin kivoja! Vaikka molempia osapuolia taisi aluksi vähän jännittää, niin lapsia kuin satumummojakin, oli kohtaamiset todella mukavia ja arvokkaita. ”Oli tosi kivaa kuunnella satuja!” sanoi yksi kolmevuotias, kun satuhetki oli ohi. Toinen, viisivuotias, tuumasi pitkän aikaa korttipeliä ja muistipeliä yhdessä pelattuaan, että ”Satumummon kanssa on tosi hauskaa!”. Kolmas muistaa vielä näin syksylläkin, että ”Kuunneltiin merirosvosatua, joka oli ihan tosi hyvä ja hauska.” Kävipä meillä myös yksi ”Satuvaari” laulattamassa lapsia. Jokaisen vierailun päätteeksi kaivettiin kalenteri esiin ja sovittiin seuraavan vierailun aika. Kun nyt syyskuun alussa juteltiin lasten kanssa viime kevään satumummoaamuista, totesi eräs tänä syksynä päiväkodissa aloittanut viisivuotias: ”Mä odotan kovasti, että satumummot saa tutustua myös muhun ja muihin uusiin, haluan mukaan satuhetkille!” Yhteistyötä jatketaan toivottavasti myös tänä vuonna. Satumummoaamut ovat mahdollistaneet ihania sukupolvien välisiä kohtaamisia, mukavaa tekemistä sekä iloa, valoa ja hyvää mieltä jokaiselle toimintaan osallistuneelle. 13.9.2026 Päivi Toijonen, Riihimäen Montessoripäiväkoti

Lasten suusta, mummin muistoja K un on saanut viisi lastenlasta, on vuosien varrella kaikenlaista heidän kanssaan tapahtunut. Tässä joitakin muistelmia. Lapsi: ”Kun meidän autoon tuli vika, niin mentiin Peukalopystypaikkaan, ja ei ollut hätää.” Mummi: ”Ai minne menitte?” Selvennys: PEUKALOPYSTYPAIKKA on ABC-huoltamo, minkä logossa on peukalo pystyssä. Vantaan tytöt näkivät autolla ajellessa tien varrella voimajohtoja suurine rakennelmineen. Takapenkiltä kuului: ”Oi, Eiffel-torni!” Ja hetken päästä: ”Toinen Eiffel-torni!” Ei tarvinnut lähteä Pariisiin nähdäkseen nämä! Tämän neidin sisko sanoi mummille päiväkodista hakiessa. ”Muista laulaa.” Mummihan muisti. Mutta ei aina. Kun tultiin kärryjen kanssa hoidosta kotiin, äiti ihmetteli, mitkä nuo kärryt ovat. Olivat vaihtuneet, ja piti kiireesti käydä palauttamassa kulkupeli oikealle omistajalle. Ja erään kerran mentiin Tikkurilan asemalla väärään suuntaan lähtevään bussiin. Tehtiinpä sitten jonkinmoinen kotiseuturetki Vantaalla. Yksi lapsista oli innostunut monenlaisista kivistä. Niitä hän lahjoitti tutuille erilaisin toivotuksin. Oli yöpöydällä hyvän unen kivi, autossa turvallisen matkan kivi, keittiössä taas hyvän ruuan valmistukseen liittyvä kivi. Sama tyyppi etsi välipalajugurtin syömiseen ”presidentin lusikan”, eli hopealusikalla popsiminen oli juhlavampaa. Eräs neiti koristeli pakettiauton sisätilat uusiksi, kun isä kävi asioilla. Olipa autossa paksu tussi, josta hyvin tuli väriä, eikä ollut vesiliukoista laatua. ”Minä piilsin”, oli selitys isälle, kun tuli asioilta. Ole siinä sitten äkäinen. Vielä herkempiä muistoja. ”Miksi mummilla on ryppyiset kädet?” ”Vanhoilla ihmisillä on.” Paljon myöhemmin tämä neiti istui mummin sylissä ja silitteli hellästi mummin käsiä ja lausui lempeästi:” Vanhat kädet” Ikäväkukkia on tuotu mummin rapuille, kun mummi oli vaellusmatkalla. Kukkientuojatyttönen luuli, että vaeltaja oli jo palannut. Ei kuitenkaan ollut, mutta kukkien tuoja istui rapulla kukat kädessään odottaen saapujaa. Ikävä oli varmaan molemmilla. Ukki laittoi kukat maljakkoon. Kaikenlaista hauskaa ja herkkää on vuosien varrella sattunut. Nyt ovat lapset jo isoja ja tapahtumat toisenlaisia. Eeva Partanen 97 97

(ma-pe klo 9-14) / www.riihimaenseurakunta.fi Kotihoito, arjen apu ja siivouspalvelut Kysy lisää ja soita. Kotipalvelut: 044 323 2363 Siivouspalvelut: 041 317 4677 www.tuulicare.fi KOTIHOITO JA KOTISAIRAANHOITO SIIVOUSPALVELUT ULKOILUPALVELUT KOTONA ON HYVÄ OLLA. Kauppatori 1 Hyvinkää Puh. 019 431 465 Runsaiden valikoimien kukkakauppa laatua ja ammattitaitoa vaalien Aulin kukka ja sidonta Hämeenkatu 9–15, Riihimäki Ark. 9–18, la 8–15, su 10–15 p. 019 732 552 / 040 523 2343 Ravintola • Arkisin lounasbuffet Catering • Kokoustilat Saunakabinetti • Astiavuokraus Hyvinkääsalin väliaikamyynti Katso myös: Ravintola Harlekiini Lounasravintola Munckinkulma harlekiini.com munckinkulma.fi H YV I N K Ä Ä H YV I N K Ä Ä RIIHIMÄKI lounassali.fi ATERIAPALVELUA HELPOSTI KOTIIN MAISTUVAA KÄSINTEHTYÄ KOTIRUOKAA IKÄIHMISILLE Täyden palvelun autotalo Helpompaa arkea itsellesi tai läheisellesi! Valmiit ateriat - lämmitä ja nauti. Monipuoliset ja maukkaat vaihtoehdot jokaiselle päivälle. Mika Aaltonen KOKEILUTARJOUS UUSILLE ASIAKKAILLE -20% KOKEILUJAKSO jopa 3 kk MINIMI 4 ateriaa/vko Tehtaankatu 6, 11710 Riihimäki 019 716 620 tai 019 268 0800 HÄME FOOD ATERIAPALVELU 010 321 6040 arkisin klo 9.00-14.00 asiakaspalvelu@hamefood.fi www.hamefood.fi/kokeile info@autosorsa.fi www.autosorsa.fi Rengas-Riihi Oy Tehdaskylänkatu 6, 11710 RIIHIMÄKI p. 019 832 9100 mp. 040 74 7704 mika@rengasriihi.fi www.rengasriihi.fi www.rengascenter.fi www.aurinkoapteekki.fi Kysy apteekista kotiinkuljetusta tai tilaa lääkkeet apteekin noutoautomaattiin. www.aurinkoapteekki.fi Kysy apteekista kotiinkuljetusta tai tilaa lääkkeet apteekin noutoautomaattiin. Voimalankatu 2, Prisma Riihimäki | Puh. (019) 536 3600 ma-pe 8–21, la 8–19, su 10–18 98 Voimalankatu 2, Prisma Riihimäki | Puh. (019) 536 3600 ma-pe 8–21, la 8–19, su 10–18 RIIHIMÄKI

Terveydenhoidolliset jalkahoidot hoitoloissamme eläkeläishinnoin ja kotikäynnit lähialueilla. www.jalkakeidas.fi Riihimäki Hämeenkatu 24–26 11100 Riihimäki Torikatu 6 p. 0451369025 Tervetuloa teatteriin Hämeenlinna Raatihuoneenkatu 4 p. 0452086111 • Kokoukset • Ruokailut • Juhlat • Teatteritarjoilut Ohjelmistomme löydät osoitteesta: www.riihimaenteatteri.fi Lipunmyynti 044 357 0300 / info@riihimaenteatteri.fi Hämeenaukio 1 . 11100 Riihimäki www.riihimaenteatteri.fi Hämeenaukio 1, Riihimäki - puh. 0100 7721 info@teatterihotelli.fi - www.teatterihotelli.fi 99

Tammelan yhdistys → Perustettu 14.11.1980 → 333 jäsentä → tammela.elakeliitto.fi Kilpailutoimintaa yhdistyksessä ja vähän menestystäkin Y hdistyksen legendaarinen mölkkyjoukkue Tammelan Papat kävi kilpailemassa jo viime vuosituhannen puolella, esimerkiksi useaan kertaan Lahdessa järjestetyissä MM-kisoissa. Suomessa ja Lahdessa kehitetty supisuomalainen peli on sittemmin noussut maailmalla valtaisaan suosioon, mistä osoituksena elokuussa järjestetyt MM-kisat Helsingin Käpylässä joihin osallistui n. 500 joukkuetta ja yli 2000 pelaajaa n.20 eri maasta. Pappoihin on liittynyt myös yksi naissukupuolta edustava jäsen, joten nimi on muuttunut Tammelan Papoiksi ja Mammaksi. Mukana on enää vain yksi alkuperäisjäsen. Tällä kokoonpanolla Helsingissä osallistuttiin tämän vuoden MM-kisoihin, joita Forssan Lehden kolumnisti Kramppi osuvasti kommentoi. Mita- leille ei ylletty mutta reissu jäi selvästi positiivisen puolelle.Tammelalaiset taipuivat niukasti puolalaiselle porukalle ja sijoitus oli lopulta 161, eli ihan hyvä sekin. Seuraavat MM-kisat heitetään Sveitsissä ja tammelalaisten osallistuminen roikkuu ainakin kahdesta asiasta: kustannuksista ja yhden heittäjän lentopelosta. Jos molempiin saadaan apu, niin mikä ettei. Eläkeliiton SM ja Etelä-Hämeen Helsingin MM kisoissa Tammelan Papat ja Mamma yhteiskuvassa Puolalais joukkueen kanssa tasapeliin päättyneen ottelun jälkeen. 100

piirin kisoihin on usein osallistunut Tammelasta myös joukkue nimeltä HoJoHoJo sekä eri kokoonpanoilla koottuja joukkueita. Näistä kisoista on Tammelaan matkannut monia mitaleita. Tammelassa järjestettiin onnistuneesti parina vuonna Liiton SM-kisat joista molemmista mitalit Tammelaan. Myös piirin kisoja on järjestetty, niin tänäkin vuonna, joista Hämeenlinna otti kultaa, Tammela hopeaa ja Forssa pronssia. Kaksi joukkuetta on käynyt kisaamassa hallimölkyn SM kisojen parikilpailuissa Lahdessa. Papat ja Mamma osallistui myös mölkyn SM kisoihin Hollolassa. Sisäboccian kilpailuihin on niin ikään osallistuttu kiitettävästi. Tänä vuonna Eläkeliiton piirin kisoista Tammelaan kultaa sekä kolmen piirin kisoista (Etelä-Häme, Satakunta ja Päijät-Häme) pronssia.Eläkkeensaajien ja invalidien järjestämiin yleisiin kisoihin Raumalla, Eurajoella, Lempäälässä, Vilppulassa ja Forssassa on usein osallistuttu.Muutama mitalisijakin on saavutettu. Ensi Vuoden alussa Tammelan yhdistyksellä on tarkoitus järjestää myös sisäboccian parikilpailut niin naisten kuin yleisessäkin sarjassa. Pari vuotta sitten valmistuneessa Tammi Areenassa meillä on tähän hienot puitteet. Tiloja on jo pariin otteeseen testattu Eläkeliiton kisoilla mistä suuri kiitos kuuluu Tammelan kunnalle ja sen liikuntatoimelle. Liiton metsästysammunnan SM-kisoihin on useana vuonna Tammelasta osallistuttu ainakin kolmen miehen voimin ja niistäkin kisoista on mitaleita vuosien varsilta mukaan tarttunut. Tänä vuonna ei kuitenkaan järjestävää yhdistystä löytynyt ja näin kisat jäivät pitämättä. Tammelan yhdistyksen kolmikko kiertää aktiivisesti rantaonginta kilpailuja ja viime vuonna piirin kilpailut järjestettiinkin Tammelassa, jossa isännät nappasivat tylysti kolmoisvoiton. Saarijärvellä pidetyissä frisbeegolfin SM-kisoissa sarjassa miehet yli 70v. yhdistyksen jäsen saavutti toisen sijan. Teksti ja kuva: Hannu Mansikkamäki Tammelan yhdistyksen jäsen valittu mölkyn edustajaksi Liiton kilpailutyöryhmään Forssalaisen Pentti Jolankin jättäydyttyä pois tehtävästä Hannu Mansikkamäki valittiin jatkamaan tehtävässä. Mansikkamäki toivookin yhdistysten rohkeasti lähtevän mukaan järjestämään niin piirin kuin SM-kisojakin. Talkoohenkeä tietenkin tarvitaan mutta kisojen järjestäminen tuo kuitenkin mukavasti tuloja yhdistyksen kassaan. On myös keskusteltu kisojen uudistamisesta siihen suuntaan että raskasta toimihenkilö organisaatiota saataisiin kevennettyä. Eli eikun rohkeasti yhteyttä piiriin tai liittoon niin apua ja opastusta annetaan. 101

Kaukolanharjun näkötorni – 100 vuotta Edelfeltin maisemissa T ammelassa Pyhäjärven ja Kuivajärven välissä sijaitseva Kaukolanharju on valtakunnallisesti arvokas ja suojeltu harjumuodostuma. Se on osa jääkauden seurauksena syntynyttä Kolmannen Salpausselän harjujaksoa. Sata vuotta sitten harjun korkeimmalle kohdalle rakennettiin näkötorni. Kaukolanharjun 21 metriä korkea näkötorni on Suomen vanhin edelleen käytössä oleva puurakenteinen torni. Korkeuseroa merenpinnasta tornin huipulle on noin 140 metriä. Sivistyneistön ja varakkaiden kiinnostus kotimaista luontoa, metsiä, järviä ja erämaita kohtaan syntyi 1800-luvulla kansallisromantiikan ja kansallisen heräämisen myötä. Mielenkiinnon myötä syntyivät myös Suomen ensimmäiset luontomatkailukohteet Imatrankoski ja Punkaharju. Tammelassa Saaren kartanon vieraat ihailivat järville avautuvaa maisemaa käyskennellessään pitkin Kaukolanharjun polkuja. Herrasväki ei ollut ainoa jota luonto metsineen ja järvineen kiinnosti. Taiteilijat jättivät ateljeensa ja matkustivat maaseudulle. Luonnossa syntyi ensin tarkkoja luonnoksia, myöhemmin saatettiin siirtyä maalaamaankin ulkona. Niin teki kaupunkilainen Albert Edelfeltkin. Maalarimestari Edelfeltin ansiosta Kaukolanharjulta avautuva tammelalainen maisema lienee yksi Suomen tunnetuimmista. Tammelassa Saaren kartanossa vieraillut Edelfelt maalasi Kaukolanharjun auringonlaskun vuonna 1890. Teos on noussut yhdeksi suomalaisen kansallismaiseman merkkiteoksista, jossa korkealta paikalta avautuu laaja näkymä metsä- ja järvimaisemaan. Maalaus palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä kultamitalilla, ja se saatiin myytyä heti. Vasta 70-luvulla maalaus palasi Suomeen kun saksalainen taidekauppias myi sen Suomen valtiolle Ateneumin kokoelmiin. Sa- 102 maa maisemaa ovat Kaukolanharjulla ikuistaneet myös taiteilijat Werner Holmberg, R.W.Ekman ja Magnus von Wright. Maisemien ihailu näkötornista oli suosittua muualla Euroopassa jo 1800-luvulla. Kiinnostus tornien rakentamista kohtaan levisi Suo- meenkin. Ensimmäinen näköalapaviljonki pystytettiin Kangasalle Keisarinharjulle vuonna 1819 Venäjän keisari Aleksanteri I vierailua varten. 1800-luvulla rakennettiin mm. Puijon torni Kuopioon, Harjun torni Jyväskylään ja Pyynikinharjun torni Tampereelle. Valtaosa vanhimmista Näkymä Kaukolanharjun näkötornista.

Kaukolanharjun näkötorni. näkötorneista on korvattu uusilla tai hävinnyt. 1920- ja 1930-luvuilla vapaa-ajan retkeilystä ja metsien virkistyskäytöstä tuli aikaisempaa laajamittaisempaa ja organisoidumpaa. Perustettiin ensimmäiset kansallispuistot. 1800-luvun lopulla alkunsa saanut Suomen matkailuyhdistys kehotti rakentamaan näkötorneja luonnonkauniille seuduille. Näkötornin tarkoitus oli antaa ihmiselle mahdollisuus nähdä maisema korkealta, mahdollisimman laajana ja esteettömänä. Vastikään itsenäistyneessä Suomessa kauniiden ja jylhien maisemien ajateltiin herättävän yleviä tunteita, kotiseuturakkautta ja isänmaallisuutta. Toisaalta näkötorneista avautuvaa kauneutta haluttiin näyttää myös vieraille. Kaukolanharjulle näkötornia oli suunniteltu jo pitkään, mutta varsinaisiin rakennustöihin päästiin vuonna 1926 Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen toimesta. Tornin rahoittamiseksi järjestettiin iltamia ja arpajaisia. Yhdistys vuokrasi rakennushanketta varten maa-alueen Saaren kartanolta. Myöhemmin yhdistys vuokrasi kartanolta myös Saaren kansanpuiston alueen. Torni rakennettiin pitkälti talkootyönä, mutta siitä huolimatta se tuli maksamaan 68 000 markkaa. Yhdistykselle jäi siitä velkaa, jota myöhemmin maksettiin pääsylipputuloilla. Tammelan Kaukolanharjun näkötornin avajaisia juhlittiin heinäkuussa 1926. Tornin vihkiäisissä oli tuhansia ihmisiä koko Lounais-Hämeestä. Suomen Kuvalehdessä 17.7.1926 rinnastettiin Kaukolanharju Punkaharjun, Kolin, Kangasalan ja Aulangon vertaiseksi nähtävyydeksi. Avauduttuaan näkötorni saavutti suuren suosion. Vuoden 1927 aikana tornissa vieraili yli 6000 maksavaa asiakasta. Vuosien varrella tornia on kunnostettu useaan otteeseen. Vuonna 1953 näkötornin viereen pystytettiin Albert Edelfeltin muistokivi. 1970-luvun alussa torni siirtyi Tammelan kunnan hallintaan. Vuonna 1995 Hämeen Heimoliitto valitsi Kaukolanharjulta avautuvan maiseman Kanta-Hämeen kauneimmaksi. Tänä kesänä 2026 oli taas juhlan paikka, sillä tornin avajaisista tuli kuluneeksi 100 vuotta. Vuosikymmenten saatossa näkötorneilla on ollut maisemien ihailun lisäksi muitakin käyttötarkoituksia. Ne ovat olleet tärkeitä sotilaallisissa operaatioissa ja kartoituksessa. Vuosina 1939–1945 Kaukolanharjun torni toimi ilmavalvontakäytössä. Torniin pääsee tutustumaan ja maisemia katselemaan taas ensi kesänä 2027. Tervetuloa Kaukolanharjulle! Taina Lilja 103

Tammelan yhdistyksen virkistystoimintaa 2026 V uoden ensimmäinen matkamme suuntautui helmikuussa Turun kaupunginteatteriin katsomaan työpaikkakomediaa ”Sohva”. Mukana oli 27 jäsentä nauttimassa niin esityksestä kuin herkullisesta väliaikatarjoilusta. Helmikuun viimeisenä päivänä juhlimme Kalevalan päivää Portaan kylätalolla. Ohjelmassa oli ruokailun ja kakkukahvien lisäksi Seppo Kujalan esitys Portaan kylän historiasta. Diakoni Sari Tenhami toi Tammelan seurakunnan tervehdyk- sen ja piti rukoushetken. Jäseniä oli paikalla 72. Maaliskuussa 34 jäsentä lähti risteilemään Tukholmaa kohti. Matkaan sisältyi hyvää ruokaa ja juomaa, tanssimista ja bingon pelaamista. Esiintyjänä oli suosittu Dimitri Keiski & Eno (entisten nuorten orkesteri). Toukokuussa kokoonnuimme 69 jäsenen voimin Liljan tornille Susikkaalle kahvittelemaan ja laulamaan Antero Ylitalon ja Juhani Haaviston säestyksellä. Vieraanamme oli Heini Seppo Kujala kertoo historiaa hauskasti ja ymmärrettävästi. Kuvaaja Asta Paakkunainen. Portaan kylätalon tunnelmaa. Kuvaaja Taina LIlja. Vauhdikas esiintyjäjoukko laivan estradilla. Kuvaaja Pirjo Mikkola. 104 Dimitri Keiski. Kuvaaja Pirjo Mikkola.

Puheenjohtajamme Asta Paakkunainen, Heini Laurell, Pirjo Mikkola ja Tarja Id. Kuvaaja Ari Mikkola. Soitto ja laulu raikuivat. Ville Niemi. Kuvaaja Pirjo Mikkola. Finwangus-karjaa, joista suurin osa oleili kaukana laitumilla. Laurell Viking Linelta. Kaunis ilma suosi meitä ja kruunasi vuosittaisen tapaamisemme luonnon keskellä. Kesäkuun alussa yhdistykselle varattiin 30 lippua Teatteri Tuntemattoman esitykseen ”Eläköön Kuusniemi” Jokioisilla. Liput menivät nopeasti kaupaksi ja esitys oli erinomainen lahjakkaine laulajineen, nostalgisine lauluineen ja hyvine näyttelijöineen. Kesäkuun loppupuolella 37 jäsentä astui rohkeasti bussiin. Sokkomatka suuntautui Hyvinkäälle päin. Aamukahvit nautimme Quality Hotel Sveitsissä, jossa meille kerrottiin hotellin remontoinnista ja nykytilasta. Hyvinkään Rautatiemuseossa kuuntelimme tunnin esitelmän suomalaisen raideliikenteen historiasta. Kat- selimme museon esineistöä tsaarin salonkivaunusta Ukko-Pekkaan. Lounaan söimme Riihimäellä Ravintola Fasetissa, joka tuntui olevan väkimäärästä päätellen suosittu paikka. Ruoka oli oikein maukasta ja täysin vatsoin siirryimme Suomen lasimuseon puolelle. Sinne oli koottu perheeltä ja yksityiskokoelmista laaja näyttely ”Kupla-Lasiin vangittu” Timo Sarpaneva 100 vuotta. Muranolaisesta lasista vuosilta 1945–1970 oli rakennettu värikäs kokonaisuus museon yläkertaan. Joutsenen tehtaanmyymälän untuvatakkeja saattaa nähdä talvella muutamien jäsentemme yllä. Viimeisenä kohteena tutustuimme Lopen Vojakkalassa Kalliomäen maa- tilan jalostamaan Finwangus-lihakarjaan ja maatilakauppaan. Tilan omistavat sisarukset Ville ja Salla Niemi. Ville Niemi kierrätti meitä tilalla, kertoi tilan historiasta ja esitteli laiduntavaa karjaansa. Heinäkuussa oli vuorossa Katri-musikaali Valkeakoskella, jonne saimme matkata täydellä 54 henkilön bussilla lippujen mentyä nopeasti kaupaksi. Kaikki tuntuivat pitävän esityksestä ja etenkin musiikista sekä taitavista laulajista. Syyskuun alussa Seili-musikaaliin Turussa osallistui 43 jäsentä nauttien kauniista musiikista ja herkullisista Seili-leivoksista. Pirjo Mikkola 105

Runsas lounasbuffet klo 11-14 12 20 € eläkeläiset Urheiluopistontie 138, Tammela p. 0201 108 200  Hormien ja tulisijojen nuohoukset  Keskuslämmityskattiloiden puhdistukset 050 300 8807 Nuohouspalvelu R. Paassilta Oy nuohouspaassilta@gmail.com Etuja elämäsi tärkeimpiin asioihin Omistaja-asiakkaana hyödyt parhaista alennuksista pankki- ja vakuutuspalveluista MYYMÄLÄSTÄ SAAT seinä- ja lapetikkaat, kourut, kattosillat, lumiesteet, peltilistat ja kattopellit Paljon tuotteita eri väreissä, tervetuloa ostoksille! Sipilänkatu 14, Forssa p. 050 517 8989 / Teemu Valkama www.valkamanrakennetyo.fi Tilipalvelu Tilipalvelu Tilipalvelu Tilipalvelu Taina Urho Ky TainaUrho Urho Ky Ky Taina Taina Urho Ky Lounas-kahvila Tammelan sydämessä. Myös pitopalvelu. Hakkapeliitantie 2, 31300 Tammela 0400 930 118 cafetammela.ct@gmail.com Lue lisää: op.fi/omistaja-asiakkuus Palvelun tarjoaa osuuspankki 106 Joustavaa tilausajopalvelua 48-, 51- ja 59-paikkaisilla linja-autoilla sekä 16-, 19-, ja 22-paikkaisilla pikkubusseilla. Hämeen Matkamyynnin ryhmämatkat kotimaassa sekä Baltiaan ja Pohjoismaihin. Pyydä tarjous!         

– Ohjattuja retkiä luontoon – Teemallisia luontotapahtumia – Yksilöllistä tukea luontoretkelle – Erä -ja maastoruokailupalvelut www.elsiluontopalvelut.fi TAMMELAN APTEEKKI PALVELEMME - MA-PE 9-19 - LA 9-15 H y v ää J o u l u a j a onnea uudelle vuodelle 6.30-22 7-22 9-22 K ar j al an v ar h ai s pe r u n at i l a Hakkapeliitantie 4, 31300 Tammela Puh. (03) 436 0266 www.tammelanapteekki.fi HIUSPORRAS Parturi-kampaaja Tiina Halonen Hernehuhdantie 60, 31340 PORRAS Ajanvaraus 050 919 0436 PORTAAN NAHKURINVERSTAS Korven Kauneutta Erämaan Eksotiikkaa p.03- 43 55 670 Tervetuloa! KEPPANA KELLARI Koivulantie 6 31350 Liesjärvi Tammela 03 - 43 55 308 www.keppana.com Ravintola, museo, juhlat, TT A EE LL A kokoukset, majoitus AM MM M A N N KONEKAIVUU OY KONEKAIVUU OY www.nahkurinverstas.fi Kappelintie 26, Tammela TAMMELAN APTEEKKI PALVELEMME Palvelemme: Hakkapeliitantie 5, Tammela Hakkapeliitantie 4, 31300 Tammela ma–pe 9–18 Puh. (03) p. 436 (03)0266 436 0266 - MA-PE 9-19 la 9-15 9–15 Rakennusten www.tammelanapteekki.fi www.tammelanapteekki.fi pohjatyöt - LA Rakennusten pohjatyöt Tiehöyläpalvelut • Jätevesijärjestelmät Tiehöyläpalvelut • Jätevesijärjestelmät Kaivuukoneurakointi Kaivuukoneurakointi Maa-ainestoimitukset • Salaojitukset Maa-ainestoimitukset • Salaojitukset Cafe Tammela TAMMELA N KONEKAIVUU OY Mietitkö juhlatarjoilua, TAMMELAN APTEEKKI PALVELEMME - MA-PE 9-19 - LA 9-15 050 491 3606 Joni Syrjälä 050 491 3606 Joni Syrjälä kotileivonnaisia, hyvääinfo@konekaivuu.fi lounaspaikkaa tai info@konekaivuu.fi www.konekaivuu.fi kahvipaikkaa? www.konekaivuu.fi Hakkapeliitantie 4, 31300 Tammela 6.30-22 Puh. 7-22 (03) 436 0266 9-22 www.tammelanapteekki.fi Kuljetusliike Puh. 0400 930 118 Mikko Meri Oy Lehmusvuori Suojoentie 475, 31340 Porras, p. 050 343 1603 Laadukasta ja luotettavaa kuljetusta vuodesta 1950 104 PUUTAVARAKULJETUKSET PALVELEMME - MA-PE 9-19 - LA 9-15 Kirsi-Marja Eerikäinen 6.30-22 7-22 9-22 Rakennusten pohjatyöt Tiehöyläpalvelut • Jätevesijärjestelmät Kaivuukoneurakointi Maa-ainestoimitukset • Salaojitukset 050 491 3606 Joni Syrjälä info@konekaivuu.fi www.konekaivuu.fi 107

Urjalan yhdistys → Perustettu 17.4.1974 → 204 jäsentä → urjala.elakeliitto.fi Kotiseutu tutuksi – retki Urjalaan 21.5.2026 E läkeliiton Akaan, Urjalan ja Valkeakosken yhdistysten yhteinen Kotiseutu tutuksi -retki suuntautui torstaina 21. toukokuuta 2026 Urjalaan. Mukana oli yhteensä 59 retkeläistä, jotka pääsivät päivän aikana tutustumaan urjalalaiseen historiaan, kulttuuriin, maaseutuyrittäjyyteen ja paikallisiin makuihin. Kahvit Urjalan torin laidalla Retkipäivä alkoi Urjalan keskustassa sijaitsevassa Kylä Kahvilassa, jossa nautimme kahvit ja maukkaat säm- Ilmakuva droonilla. 108 pylät. Kahvila tunnetaan viihtyisästä tunnelmastaan ja kotitekoisista herkuistaan. Samalla saimme kuulla, että Urjalan tori valittiin vuonna 2023 ylivoimaisesti Pirkanmaan parhaaksi kesätoriksi, eikä syyttä – torialue huokuu perinteistä pitäjätunnelmaa. Neljän vuosisadan historiaa Nuutajärvellä Kahvittelun jälkeen matka jatkui Nuutajärven kartanooon. Oppaanamme toimi Mirva Bekar, joka johdatti meidät kartanon värikkääseen historiaan. Nuutajärven kartano on yksi Suomen merkittävimmistä historiallisista kartanoista. Sen juuret ulottuvat 1600-luvulle Ruotsin vallan aikaan. Vuosisatojen aikana kartano on ollut maatalouden, hallinnon ja paikallisen elinkeinoelämän keskus. Kartanon vaiheissa näkyvät niin Ruotsin vallan aika, autonomian kausi kuin itsenäisen Suomenkin historia. Erityisen tunnetuksi Nuutajärvi tuli vuonna 1793 perustetun lasitehtaan ansiosta. Lasitehdas toi alueelle käsityöläisiä, taiteilijoita ja uusia vaikutteita. Nuutajärvestä kehittyi suoma-

Kylä Kahvila. Nuutajärven kartanon päärakennus. Opas Mirva Bekar. Kajabacan marjatarhan ja viinitilan esittely. laisen lasitaiteen merkittävä keskus. Oppaan Mirva Bekarin kertomuksissa nousivat esiin myös 1860-luvun suuret nälkävuodet. Tuolloin kartanon omistaja Adolf Törngren auttoi hädänalaisia tarjoamalla ruokaa ja työtä aikana, jolloin yhteiskunnallista turvaverkkoa ei vielä ollut. Kartanon historiaan liittyvät monet tunnetut suvut kuten Beck, de Pont, Furuhjelm, Törngren, Costiander, Neovius ja Brander. Jokainen niistä jätti oman jälkensä kartanon rakennuksiin, puistoon ja ympäröivään kyläyhteisöön. Nykyisin kartanon omistaa Sauli Siekkinen, joka osti kartanon vuonna 2011. Päärakennus oli tuolloin ollut pitkään tyhjillään yli 20 vuotta, mutta perusteellisen kunnostustyön ansiosta historiallinen miljöö on saatu jälleen elävään käyttöön. Kartanossa järjestetään nykyisin juhlia, kokouksia, opastuksia, kulttuuritapahtumia ja majoitustoimintaa. Lohikeittoa Urjalankylän Koulumaalla Nuutajärveltä matka jatkui Urjalankylän Koulumaahan. Vuonna 1925 valmistunut entinen kyläkoulu toimii nykyisin kylätalona ja kokoontumispaikkana. Koulumaalla nautimme maukkaan lohikeittolounaan sekä kahvit. Viihtyisä ympäristö tarjosi sopivan hetken levähtää ennen päivän viimeistä vierailukohdetta. Kajabacan marjatarha ja viinitila Iltapäivällä saavuimme Kajabaca marjatarha ja viinitilalle, jonka yrittäjinä toimivat Asta ja Pekka Heikkilä. Yrittäjäpariskunta kertoi tilan synnystä ja toiminnasta. He eivät alun perin olleet maatilayrittäjiä, vaan päätyivät alalle kiinnostuksesta luontoon, marjanviljelyyn ja kotimaisiin viineihin. Vuonna 2018 he alkoivat rakentaa marjatarhaa Kajaniemen torpan maille Urjalaan. Työnjako tilalla on selkeä. Asta vastaa viinien valmistuksesta ja tuotekehityksestä, kun taas Pekka huolehtii viljelystä, rakenteista ja teknisistä ratkaisuista. Heidän yhteisenä tavoitteenaan on ollut luoda pieni käsityöläisviini-tila, jossa käytetään omia marjoja ja toimitaan vastuullisesti luonnon ehdoilla. Vierailumme aikana kuulimme tilan toiminnasta, tutustuimme marjaviljelyyn ja nautimme kauniista maalaismaisemista. Pekka esitteli myös nykyaikaista teknologiaa lennättä- mällä droonia, jolla hän kuvasi vierailijaryhmämme ilmasta käsin. Tilavierailun kohokohtiin kuului viinimaistelu aurinkoisella terassilla. Maisteltavina oli muun muassa mustaherukasta, viherherukasta ja karviaisesta valmistettuja viinejä. Vierailun rauhallisin osallistuja oli kuitenkin tilan koira Koikka, joka nukkui koko ajan auringon lämmössä. Moni pohti hymyillen, olikohan sekin maistanut viinejä liikaa. Ennen kotiinlähtöä oli vielä mahdollisuus tehdä ostoksia tilamyymälässä ja hankkia mukaan paikallisia tuotteita. Kiitokset onnistuneesta retkipäivästä Päivä tarjosi monipuolisen katsauksen urjalalaiseen historiaan, kulttuuriperintöön ja nykypäivän yrittäjyyteen. Nuutajärven kartanon vuosisataiset tarinat, Koulumaan vieraanvaraisuus sekä Kajabacan yrittäjäpariskunnan innostava elämäntyö tekivät retkestä mieleenpainuvan. Lämmin kiitos kaikille osallistujille sekä vierailukohteiden väelle onnistuneesta päivästä. Urjalassa riittää nähtävää ja koettavaa – sinne kannattaa palata uudelleen. Teksti ja kuvat: Unto Murto 109

Onni Tangon kuningas Urjalasta Tapio Nurminen Heinäkuun ilta Seinäjoella soi, kun tango sydämet yhteen toi. Yksi ääni nousi yli muiden, tulkiten tunteet vuosikymmenien. Urjalasta saapui laulun mies, elämänsä sävelten kulkija ties. Ei kiireellä, ei loisteella, vaan sydämellä, kokemuksella. Jokainen säe, jokainen sana, kantoi mukanaan elämän tarinaa. Yleisö hiljeni, aika pysähtyi, kun tango sielussa syttyi. Ja kun viimeinen sävel ilmaan jäi, raati päätöksensä julki vei. Tapio Nurminen – nimi lausuttiin, voittajana lavalle kutsuttiin. Tangoseniori, ansaittu kruunu, vuosien työn kaunein aamu. Voitto ei tullut sattumalta, vaan rakkaudesta lauluun ja tangon maailmaan. Urjala sai aihetta ylpeyteen, koko pitäjä yhteiseen iloon. Laulu kantoi kotikylään asti, ja sydämiin jäi sen kaunis kaiku. Onnea, Tapio, mestari suuri! Soikoon tangosi vielä pitkään. Kun laulu tulee sydämestä, se löytää aina tiensä toisen sydämeen. Lämpimät onnittelut Tapio Nurmiselle hienosta Seinäjoen Satumaan Tangoseniori 45+ -sarjan voitosta 10.7.2026 ja menestystä tuleviin esiintymisiin. Unto Murto On onnellista loikoilla raakileita notkuvan omenapuun oksien alla pino viisaasti valikoituja kirjoja vierellään, napostella taateleita ja tummaa suklaata, juoda janoonsa raikasta kaivovettä Kuvittelen puun olevan tuhotun syntymämökkini villiomenapuu ja lepääväni suojassa sen oksien alla. Kuvittelen, muuta en voi, sen on pakko riittää. Kuulen sinnikkään sirityksen. Mikä lintu visertää noin vimmaisesti? kysyn. Mummo, ei se ole lintu, se on heinäsirkka. Ihmeitä saattaa tapahtua, kun loikoilee levollisena lapsenlapsen hemmoteltavana vanhan omenapuun oksien alla. Saattaa kuulla jopa heinäsirkan sirityksen, vaikka ei enää pitäisi. Olkoon vain hepokatti. Raija Järveläinen Hämärän kukka Paras runo istuu sisälläni enkä saa sitä kirjoitetuksi Se on tunteikas tunnelmallinen ja puhkeaa kukkaan vain hämärässä Valossa se muuttuu sanattomaksi, sanonnaksi Piilotan sen hämärään loistakoon siellä valoaan ja tehköön hämärästä pimeän Asko Viholainen 110

Aika kultaa muistot – vai kultaako? K un olin lapsi, kesällä paistoi joka päivä aurinko. Kotimme koivukujan kummallakin puolella oli koivujen välissä maa täynnä ahomansikoita. Pikkusiskoni kanssa pujotimme niitä heinään. Kun heinä oli täynnä punaisia helmiä, istuttiin verannan rapuille. Vain yksi mansikkahelmi kerrallaan raskittiin laskea kielelle, että sai nauttia kesän mausta mahdollisimman pitkään. Pienenä saimme juosta kotipihalla ilman rihman kiertämää ihan ilkosillaan. Paitsi kerran. Silloin satoi ja salamoi. Ukkonen jyrisi. Se päivä oli muutenkin erikoinen. Parin kilometrin päässä kodistamme salama iski erään talon navettaan niin, että navetta syttyi palamaan. – Onneksi lehmät olivat laitumella. Kaikki kylän miehet ottivat kotoa mukaan ämpäreitä ja riensivät paikalle polkupyörillä tai traktoreilla. Meidänkin isä otti mukaansa muutaman ämpärin, hyppäsi traktorin pukille ja painoi kaasua. Silloin pelotti todella kovin: mitä jos tuli tarttuisi isäänkin... Vähän myöhemmin kuului paloauton ujellus. Istuimme pikkusiskoni kanssa keittiön puusohvalla totisina. Pitkän, pitkän odotuksen jälkeen isä tuli kotiin IHAN terveenä. – Mikä ilo siitä syntyikään. Heinän korjuu oli hauskaa! Aikuiset nostivat heiniä seipäiltä traktorin peräkärryyn. Sitten kun heinäkuorma tuotiin latoon, alkoi hauskuus. Meidän lasten tehtävänä oli pomppia heinäkasan päällä, että heinät olisivat painuneet piukkaan. Hauskinta oli, kun heinäkasa oli jo niin korkea, että pystyimme kiipeämään lähellä katon rajaa oleville kattoparruille ja hyppäämään sieltä pehmeään heinäkasaan. HUU-IH ja HUMPS! Elokuussa olikin sitten viljan korjuun ja kuivatuksen aika. Puimurit näyttivät hurjan korkeilta ja ne pitivät kovaa ääntä, mutta kypsän viljan tuoksu tuntui lempeältä. Verannan rappusilla. Marjariitta Murto 111

Oikealla kuvassa Sokosti-tunturi aurinkoisena päivänä. Yllätys vaelluksella J os pyyhitte mun lasini, niin tahdon kertoa yllättävän tarinan, joll ei oo vertoa... Ja vaikka ette pyyhkisikään, aion kertoa sen silti. Nuoruuden kokemuksia puolustellaan usein sillä, että onpahan sitten vanhana keinutuolissa mukava muistella menneitä sattumuksia. No. tässä oli aivan muut motiivit takana: haluisimme vein veljeni kanssa lähteä viikon vaellukselle Lappiin. Kohteeksi valikoitui Saarijärven retkeilyalue, josta muutama vuosi myöhemmin muodostettiin UKK -puisto. Elettiin siis muinaista 1970 -luvun alkua. Hankittiin rinkat, viikon retkimuonat, leiriytymistarvikkeet, karttoja alueesta ja kalastusvälineet. Isällä oli kesäloma heinäkuussa, joten hän ei välttämättä tarvinnut autoaan. Se jouti meille lainaksi. Hurautimme Kiilopään retkeilykeskukseen, josta vaelluksemme alkoi. Ensimmäisessä pysähdyspaikassa Luulammin kämpässä teimme oudon havainnon, joka hämmästyttää toisinaan vielä tänä päivänäkin: tyhjä viinapullo painaa enemmän kuin täysinäinen. Kämpän eteisen komero oli täynnä tyhjiä pulloja. Ilmeisesti niitä ei jakseta tyhjinä kantaa takaisin. Syvemmälle erämaahan mentyämme huomasimme ilmiön silminnähden 112 lieventyneen. Vahvempia kantajia vai valistuneempia tosi retkeilijöitä? Päivämatkamme olivat noin 20 km:n luokkaa. Kalastamiseen ei paljon aikaa liiennyt, mutta ainakin kerran söimme itsenarrattua tammukkaa, ai että maistui hyvälle. Lettutaikinaan ei tarvinnut jauhoja kuin puolet ohjeen määrästä, sillä vatkausvaiheessa siihen sekoittui vähintään puoliksi hyttysiä. Saariselän retkeilyalue oli jo tuolloin niin taajaan autiotuvitettu, että emme tarvinneet telttaa majoittumiseen; aina löytyi tupa tai hyvin varustettu laavu yöpymiseen. Luirojärvellä oli taas sivistuksen merkkejä näkyvissä, sillä sinne lennätettiin hyvin maksavia turisteja vesitasoilla. Taas oli kaapeissa painavampia pulloja. Me Sokosti-tunturi Saariselällä Urho Kekkosen kansallispuistossa.

tulimme kävellen ja vaikka oli jo iltapäivä päätimme piipahtaa katsomassa maisemia Sokostin laelta. Sinne tuli kartan mukaan matkaa noin kahdeksan kilometriä. Eihän se nuoria miehiä haitannut. Rinkat sentään jätimme Luirojärven kämpille. Vain vettä ja vähän evästä mukaan ja kiipeämään. Sokosti on metrilleen yhtä korkea kuin Pallastunturi. Vähän yli 700 m korkea Sokosti sijaitsee lähes rajavyöhykkeellä, vaan ei aivan, joten sinne voi vapaasti kiivetä, jos rahkeet kestää. Ja eikös laella ollut tyhjä viskipullo aseteltuna korkeimmalle kohdalle kootun kivikasan päälle. Sen päivän vaellukselle tulikin mittaa ylimääräisen pyrähdyksen vuoksi keskimääräistä enemmän Matka jatkui. Vaellus oli jo puolivälissä. Ilta hämärtyi. Kuulopuheitten mukaan tässä jokivarressa piti oleman aivan uusi kämppä, jota ei vielä tietenkään ollut karttoihin merkitty. Huhupuheet osoittautivat tässä tapauksessa kuitenkin tosiksi, sillä kel- lon ollessa jo reilusti uuden päivän puolella Lapin yöttömässä hämärässä kaksi väsynyttä ja nälkäistä vaeltajaa saapui vihdoin yösijan tarjoavaan lepopaikkaan. Iltatoimet suoritimme hiljaa, jottemme häiritsisi kämpässä jo unten mailla uinuvaa perhettä. Eipä meillekään tarvinnut tuutulauluja viserrellä; uni tuli makuupussissa heti. Aamulla heräsimme kuitenkin melko varhain. Kirjoitin kämpän vieraskirjaan kuittauksen ja kiitokset Metsähallitukselle. Menimme ulos laittamaan aamupalaa ja apetta nautittuamme nostimme rinkat selkään ja kohti uusia maisemia. Kuitenkin juuri ennen kuin olisimme kadonneet mutkaista polkua näkymättömiin kuului kämpän ovi avautuvan. Hyviin tapoihin kuuluu pieni small talk, kun kerran samaa happea yöllä hengitettiin. Vois kai toivottaa hyvät huomenet tuolle karvanaamalle, joka juuri kurkisti kämpän ovesta. Hyvää huomenta... Timo! Ällistys oli molemminpuolinen ja täydellinen: Sehän on meidän enomme Timo perheineen. Siinä unohtui small tookit ja matkasuunnitelmat, kun jatkoimme hämmästelyä nyt hänen koko perheensä -vaimo ja serkkupoika alle 10 v- kanssa. Eno kertoi kuulleensa yöllä meidän tulomme, mutta ei tunnistanut majoittujia. Ajatella, millä mielellä hän olisi aamulla lukenut vieraskirjasta, keitä heidän kanssaan oli kämpässä koisannut. He olivat lähteneet vaellukselle RajaJoosepista aivan retkeilyalueen koilliskolkasta pari päivää aiemmin. Emme tienneet toistemme reissuista yhtään mitään, joten kohtaaminen erämaassa oli yllättävä. Tämmöistä tapausta on kiva muistella keinutuolissa näin eläkepäivinä. Tuntuu joskus, että onko se totta ollenkaan, mutta soitto enolle Ouluun vahvistaa muistikuvaa. Ja muistaahan sen toki velipoikakin. Jos ette minua usko, kysykää häneltä. Tarina on tosi! Tuomo Hemmilä 113

hoitolavoihyvin.fi 0400 405 748 hoitolavoihyvin.fi Hannu 0400 405 748Hannu Maija Leppälä 0400 211 994 Janne 0405 915 938 0400 211 994 Pihlajatie 5, Urjalankylä Mika Maija 0400 404 Leppälä 784 Janne 0405 915 938 LOGOT Pihlajatie 5, Urjalankylä Mika 0400 404 784 Muista lahjakorttimme pukinkonttiin ;-) tilaukset@urjalansanomat.fi Puh. 040 181 3020 Alueellista asiainhoitoa Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan, Ypäjän, Urjalan ja Akaan -seudulla yli 35 vuoden kokemuksella T:mi Kirsti Toivonen Tampereentie 7 B 4 31760 Urjala p. 040 934 3334 K Viho Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta tori- ja mansikka-asiakkaille Maurialan tila Eija, Ville, Heikki, Jussi TERVEYTTÄ EDISTÄVÄÄ JALKOJENHOITOA Uudistuva urjalansanomat.fi Perusjalkahoidot Vaativat jalkahoidot Kynnen oikaisut Varvasortoosit Tukisukat Pirha palvelusetelit Urjalantie 26, Urjala / Keskuskatu 39, Viiala / Puh. 045 674 2612 / www.hoitolacoconainen.com tapion urjalansanomat.fi autopesu Uudistuva tapion mattopesu Peltorinteentie 23, URJALA Puh. 050-439 5001 www.tapionautopesu.com Kiinteistönhoito • Pihatyöt • Korjaukset ja remontit • Mökkitalkkarintyöt • Kesä- ja talvikunnossapito Peltorinteentie 23, 31760 Urjala Tapio Jokinen 050-593 7168 Päivystys 044-984 4139 040 7200 523 114 Leikkaa talteen! Siivouspalvelu Kirsi Harju info@urjalankiinteistonhoito.fi www.urjalankiinteistonhoito.fi LOUNAS PITOPALVELU YKSITYISTILAISUUDET V

Kylmäkosken sivuapteekki Puh. 040 124 2566 Kisatie 5 Urjala Hyvää31760 Joulua ja 040 8048 820 Urjalan Onnea Uudelle Vuodelle! Urjalantie 15 (03) 546 0971 hoitolavoihyvin.bemergroup.com hoitolavoihyvin.fi kuljetusleppalat.fi Hannu 0400 405 748Santaranta Ky Maanrakennus Maija Leppälä 0400 211 994 Janne 0405 915 938 www.santaranta.fi • 0400 229 8795, Urjalankylä Pihlajatie Mika 0400 404 784 KAIVAA • KUORMAA • KULJETTAA kuljetusleppalat.fi Hannu 0400 405 748 Janne 0405 915 938 Mika 0400 404 784 hoitolavoihyvin.bemergroup.com hoitolavoihyvin.bemergroup.com kuljetusleppalat.fi kuljetusleppalat.fi hoitolavoihyvin.fi hoitolavoihyvin.fi Hannu 0400 405 748 Hannu 0400 405 748 Maija0405 Leppälä 994 Leppälä 0400 211 994 Janne 0405 915 938 Janne 9150400 938 211Maija Pihlajatie Urjalankylä Pihlajatie 5, Urjalankylä Mika 0400 404 784 Mika 04005,404 784 hoitolavoihyvin.bemergroup.com hoitolavoihyvin.bemergroup.com kuljetusleppalat.fi hoitolavoihyvin.fi hoitolavoihyvin.fi Hannu 0400 405 748 Maija Leppälä Maija Leppälä 0400 211 994 Janne 0400 0405211 915994 938 Pihlajatie 5, Urjalankylä PihlajatieMika 5, Urjalankylä 0400 404 784 Fysioterapiaja hierontapalvelut Fysioterapiaja MARI MARI MARI Urjalan Fysioterapia Ky hierontapalvelut Urjalan Fysiocenter Urjalan Fysioterapia Ky p. 050 528 6576hoitolavoihyvin.bemergroup.com kuljetusleppalat.fi Urjalan Fysiocenter Hannu 0400Huhdintie 405 748 9 hoitolavoihyvin.fi p. 050 528 6576 31700 Janne 0405 915 Urjala 938 asMaija Leppälä 0400 211 994 Huhdintie 9, Urjala Pihlajatie 5, Urjalankylä Mika 0400 404 784 Tampereentie1Tam Tampereentie1 31760 URJALA 317 31760 URJALA Puh. (03) 384 4400 Puh. Puh. (03) 384 4400 Tampereentie1 31760 URJALA Puh. (03) 384 4400 Fysioterapeutit Fysioterapeutti Tuula Paavola Marko Rantanen Marko Rantanen Harjutie 11, 31760 Urjala Puh. 020 722 9400 www.vallarinpuusepanliike.fi Koneurakointi Harjutie 11, 31760 Urjala Puh. 020 722 9400 www.vallarinpuusepanliike.fi Koneurakointi Viholainen H ja T Ky Muista nuohous! Viholainen ja T Ky 0400 710H742 Koneura 31730 HONKOLA Harjutie 11, 31760 Ur 0400 742 798 31730 HONKOLA p. 0400 694 037 ViholainenViH p. 0400 694 037 Nuohousliike Järvinen www.nuohousliikejarvinen.fi MARI Huollot ja asennukset 31730 HON p. 0400 69 Harjutie 11, 31760 Urjala Puh. 020 722 9400 www.vallarinpuusepanliike.fi Koneurakointi Viholainen H ja T Ky 31730 HONKOLA p. 0400 694 037 Tampereentie1 VIESTIPISTE • KAMERAPISTE Koneurakointi Taksi Mauri Mäntytörmä 31760 URJALA Urjalantie 15, 31760 Urjala p. 0500 950 861 Puh. 03 546 6270 Viholainen H ja T Ky Puh. 384 p.(03) 0400 485 5954400 Pirkanmaan Kela-ajot Hyvää joulua ja uutta vuotta! Peltorinteentie 109 31760 Urjala 31730 HONKOLA p. 0400 694 037 108 p. 03 546 0971 Harjutie 11, 31760 Urjala Puh. 020 722 9400 www.vallarinpuusepanliike.fi Koneurakointi Viholainen H ja T Ky 31730 HONKOLA p. 0400 694 037 109 115 10

Valkeakosken yhdistys → Perustettu 27.9.1988 → 169 jäsentä → valkeakoski.elakeliitto.fi Retki- ja matkailutapahtumia Valkeakoskella -26 N o niin... jostain kai täytyy aloittaa matkailu ja retkeily Valkeakosken yhdistyksessä vuonna 2026. Joten valittiin matkavastaavat. Valituksi tulivat Kirsti, Unto ja allekirjoittanut. Tiimille asia oli uusi. Kukaan ei ollut aikaisemmin järjestänyt minkäänlaisia matkoja ei- 116 kä retkiä. Ei tilannut busseja eikä tehnyt aikatauluja. Mutta, siitä se sitten alkoi. Aloimme pitää suunnittelukokouksia. Siinä sitä pohtimista sitten olikin, sillä tarjonnasta ei ollut puutetta. Ajattelimme ottaa varman päälle ja aluksi matkustaa ihan vain lähikun- taan, Toijalaan. Mietimme, että jos menee niin sanotusti pieleen, ollaan lähellä Valkeakoskea ja päästään äkkiä kotiin. Varasimme paikat Toijalan teatterista. Näytelmän nimi on Ansa. Hyvä oli näytelmä, jännitystä kerrakseen. Kaikki meni hyvin väliaikakahveita myöten.

Toijalan matkasta rohkaistuneena päätimme lähteä vähän pitemmälle, joten ei muuta kuin suunnittelemaan. Tässä kohtaa oli sitten pyydettävä Riittaa, entistä matkavastaavaa antamaan käytännön neuvoja aikataulutuksessa. Helpotusta toi myös tekoäly. Nimittäin Kirsti ja Unto olivat juuri kurssin käyneet, kyllä nyt pitäisi onnistua. Kyseessä oli siis Sokkomatka, joten asiasta ei saanut muille huudella. Sokkomatka on aina suosittu, joten bussi tuli täyteen. Ei muuta kuin lähtö klo 7.15. Edessä olisi 12 tuntia ihmettelyä, minne matka. Lähdettiin kohti länttä. Kuljettaja ajoi vimmatusti liikenneympyrää ympäri, että saataisiin matkustajat unohtamaan tienviitat. Pakkohan siitä ympyrästä oli lähteä eteenpäin, että muutkin autot pääsivät ympyrään ja matkaansa jatkamaan. Tultiin Humppilaan aamukaffeelle ja sämpylälle. Paikan nimi oli muuten Lasikello. Oli hyvät kahvit. Matka jatkui kohti Maskua. Sää oli muuttunut, vettä tihuutti. Toivottavasti matkakohteessa ilmanlaatu olisi parempi. Kohteena oli Louhisaaren kartano Askaisissa. Louhisaari on yksi maamme vanhimmista kartanoista ja on merkittävä myös tunnetuista asukkaistaan. Opastus kartanokierroksella oli hyvä. Saimme kuulla mitä ihmeellisempiä tarinoita mm. komeroon unohtuneesta kartanon rouvasta. Kartano tuli tutkittua. Vuosisadat lipuivat tunnin kierroksen aikana ohi huomaamatta. Oli aika tipahtaa tälle vuosituhannelle todeten, että lounas olisi nyt paikallaan. Siirryimme kartanon alueella sijaitsevaan ravintolaan ruokailemaan. Siirtymisestä tuli vähän sekasortoinen, koska tiimin viestiketju katkesi. Kaikki osasivat kuitenkin paikalle. Toiset bussilla ja toiset pitkin polkuja seikkaillen. Ruoka oli hyvää ja palvelu ystävällistä. Kaikki sujui joustavasti ja mallikkaasti. Ja matka jatkuu... Käännös sinne, käännös tänne. Toivottavasti kuljettaja tietää mihin ollaan matkalla. Maisemat ovat kauniit, alkukesän vihreys kylpee auringonvalossa. Pilvet ovat väistyneet ja taivas on niin sininen kuin vain voi olla. Meri välkkyy vihreän ja sinisen väreissä. Lähestymme 117

Ruissaloa ja siellä Turun yliopiston kasvitieteellistä puutarhaa. Puutarhalla oppaiden johdolla tutustumme eri huoneisiin. Saamme ihmetellä Talvipuutarhasta Tropiikkiin, Mehikasvihuoneeseen, Välimerenhuoneesta Araokariahuoneeseen. Tätä kaikkea katsellessa ja kuunnellessa voi kai todeta miten vähän tiedämme siitä, mitä maapallollamme kasvaa tai on kasvanut. No niin. Nyt on sukellettu Louhisaaren historiaan, tutkittu maapallon kasvilajit vyöhykkeittäin, niin olisiko kahvin aika? Ja kuinka ollakaan, löytyi aivan mahtava Koskicafé Mylly. Hyvää kahvia kauniissa ympäristössä. Lohileipää mutustellessa, kosken kuohua kuunnellen on hyvä päättää tämä retki ja kääntää bussi kohti 118 Valkeakoskea. 13 tuntia on mennyt. Kaikki matkalle lähteneet ovat edelleen mukana, kukaan ei ole sairastunut ja bussikin on ehjä. Toivon, että vuodet ovat tuoneet meille armollisuutta ymmärtää ettei kaikki aina mene ihan nappiin. Huumorin kautta katsellen kaikki näyttää paljon paremmalta ja unohtuvat ne pienet mokatkin. Nyt on keskikesä ohitettu, ollaan elokuussa ja käännytään syksyyn. Mutta vielä on kesää jäljellä ja kesäteatterit katsomatta. Kun matkavastaava tiimi silloin epävarmuuden tilassaan mietti mihin ja mitä mentäisiin katsomaan, niin päädyimme Ramsöön. Siellä esitettäisiin näytelmää Hölmöläiset ja Huijari. Oli hyvä valinta. Siellä meille Valkeakoskilai- sille selvisi, että järvi on märkä ja ovi kannattaa aukaista ennen kuin astuu sisälle. Ei tämä reissaaminen vielä tähän lopu. Vielä on vuotta jäljellä. Tulee lokakuu ja Viiden tähden kiertue Tampere-taloon. Esa Nieminen heiluttaa tahtipuikkoa ja rouvat laulaa. Marion Rung, Virve Rosti, Meiju Suvas, Ami Aspelund ja Anja Niskanen. Tästä annamme 5 tähteä ja Esa Niemiselle sekä orkesterille toiset 5 tähteä. Täytyy sanoa, että hyvä tulee! Näin meni tämä vuosi retkeilyjen kanssa tällä tiimillä. Kiitos kaikille mukana olleille! Matkatiimi: Kirsti Unto ja Marja. Teksti: Marja Harala Kuvat: Terttu Tuominen ja Kirsti Syrjä

Sadonkorjuusattumia elokuussa Kuvat: Maija Kärkäs, Terttu Tuominen JML Global Oü 119

Jumalanpalveluksen toimitti seurakuntapastori Minna Teräväinen ja kanttorina toimi Sannamaria Salli. Metsätyömiesten työkaluja. Luokki ja länget olivat hevosten varusteita. Kirkkokahvilla kämpän seinustalla. Äijä-kerhon retkiä Jumalanpalvelus Rajalan metsäkämpällä Kangasalan Laipanmaalla on v. 1946 metsätyömiesten asunnoksi valmistunut rakennus. Metsäkämpän on kunnostanut ja sitä ylläpitää Saha- 120 lahti-seura. Kämppä toimii nykyisin museona. Kangasalan seurakunta järjestää siellä kerran kesässä jumalanpalveluksen, johon osallistuimme. Vaikka ulkona oli lähes trooppinen helle, sisällä oli miellyttävä istua hä- märässä, räsymatoilla päällystetyillä penkeilllä. Mieleenpainuva tilaisuus ympäristössä, joka kertoi aikansa tarinaa vanhoin esinein ja kalustein. Jumalanpalveluksen jälkeen nautittiin Sahalahti-seuran tarjoamat kirkkokahvit.

Seppä Raimo Järvinen ja sepänsälli Hunor Körhämö työssään. Retkeläiset valmiina tutustumaan kotimuseoon. Körhämön kotimuseo Laipanmaalla Äijä-kerho retkeili Pälkäneen Laipanmaalle Haltian kylään, tutustumaan Körhämön kotimuseoon. Tapio Körhämön perheen kotitilalle on raken- nettu yksityinen museokokonaisuus, joka esittelee perinteistä maaseudun ja metsätalouden historiaa sekä vanhoja koneita ja työvälineitä. Teksti: Maija Kärkäs Kuvat: Maija Kärkäs ja Kirsti Syrjä Ford A Roadster vm 1931. Ollut Heikkilän suvussa n. 35 vuotta. Ryhmäruokailut Pikkujoulut Majoitus Maatilalomat Ilolan Maatilamatkailu Vedentaantie 24, 37850 Metsäkansa info@ilolanmaatila.fi | p. 040 596 8027 www.ilolanmaatila.fi Koskikaran Apteekki toivottaa kaikille Joululehden lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! �� Paikallinen lääkäriasema Valkeakoskella Avoinna arkisin klo 8-16. Tervetuloa Lääkärin ja hoitajan vastaanotot Fysioterapia Laboratoriotutkimukset Kelan valinnanvapauskokeilun vastaanotot Korvahuuhtelut ja ajoterveystarkastukset VALKEAKOSKI Avoinna: ma-pe 9-19, la 9-16 p. 029 3400340 Sammonkatu 19, 37600 VALKEAKOSKI puh. 044 986puh. 8781 020 763 0850 www.terveysloikka.fi Kauppakeskus Koskikara, kerros 3. TILITOIMISTO Anne Nevasto ky Valtakatu 12 B 11, Valkeakoski p. 584 4406 121

Pirteästi portaissa V alkeakoskelle avattiin toukokuussa 2025 sen hetkisen tilanteen mukaan Pirkanmaan pisimmät kuntoportaat. Ne sijaitsevat Korkeakankaan hiihtokeskuksessa ja on nimetty tunnetun, edesmenneen, hiihtoneuvos Antero Kekkosen mukaan. Alueella voi harrastaa kesäisin mm. Frisbee- golfia ja maastopyöräilyä ympäri vuoden. Korkeakangas Disc Golf Parkissa on 18 väyläinen AA1-tason metsärata, par 59 ja harjoittelualue. Talvella mäessä on lapsille pitkä pulkkamäki ja maastossa kaikille eri pituisia, valaistuja hiihtolatuja. Vuosittain lähitienoon ehkä ensimmäinen keinolumen hiihtolatu avataan Korkeakankaalla yleensä jo marraskuussa. Alueelle on valmistunut upea kookas Grillikota, johon on mahdollista kysyä kaupungilta puita. Kota onkin tuonut alueelle suurempia seurueita ulkoilemaan, onhan latupohjat oivallisia kuntoilureittejä. Eniten uusissa kävijöissä taitaa kiinnostaa Kuntoportaat, joissa on 401 askelmaa ja huipulta hulppeat näköalat Valkeakosken ympäristöön. Ylhäällä voit ikuistaa noususaavutuksesi valokuvauspaikan kehysten alla. Eläkeliiton Valkeakosken yhdistys on jo kahtena vuonna viettänyt ulkoilupäivää Korkeakankaalla. Tänäkin vuonna kovaa pohjoistuulta uhmaten lähdimme liikkeelle sankoin joukoin. Heti aluksi aloimme nousta kukin omaa tahtia pikkuhiljaa ylöspäin. Portaiden askelväliä on kehuttu sopivaksi, vaikka kävelytahtiin. Muutamat lähtivät kuitenkin rivakasti nousemaan, kunnes hengitystä helpottava levähdyspaikka osui sopivasti kohdalle. Ja taas seuraava levennys hetken päästä, niin vauhdin hidastelu ei haitannut kovakuntoisempia, kun pääsivät ohittamaan. Ylhäällä nopeimmat odottelivat rauhallisesti hitaampia nousijoita. 122

Vaikka huipulla yleensä tuulee, niin nyt oli oikein supertuuli ja tuntui, että olisi voinut nousta vaikka lentoon. Siitä huolimatta saimme yhteiskuvan otettua. Alaspäin meno olikin yllättävän haastavaa. Teki mieli ottaa kaiteesta kiinni, kun joka askel piti sovittaa kohdalleen. Alhaalla odotti omat kahvittelueväät ja juomat. Kipinämikkona toiminut Reijo oli saanut Kikan ja Unskin järjestämät puut sopivalle hiillokselle, joten kukin sai laittaa makkaran- sa paistumaan. Kuinka hyvältä eväät maistuivat kerratessamme kiipeilyn aikaan saamia tuntemuksia. Makkaran syöntien jälkeen oli taas hyvä lähteä liikkeelle. Touhupari Kikka ja Unski oli järjestänyt paikalle ulkopelejä TonkKumista tikanheittoon yms. Vaikka pientä kilpailua oli havaittavissa, niin pelit sujuivat sopuisasti. Aurinkokin oli meille sopivan suotuinen. Vaikka tummat pilvet leijuivat taivaalla koko päivän, niin ne malttoivat pi- tää sateensa juuri siihen asti, kun lähdimme kotimatkalle. Taas kerran saimme uutta virtaa iloisesta yhdessäolosta ja hauskasta seurasta. Saimme haastaa itseämme ja kenties innostuksen tulla omatoimisestikin kohottamaan kuntoa upeissa kuntoportaissamme. Koko Korkeakankaan ulkoilualuetta voimme suositella muillekin yhdistyksille liikuntakohteeksi. Teksti ja kuvat: Paula Huoviala 123

Kauppatori 5, Valkeakoski Terttu Tuominen EDUNVALVONTAVALTUUTUKSET TESTAMENTIT PERUNKIRJOITUKSET OSITUKSET JA PERINNÖNJAOT AVIOEHTOSOPIMUKSET OTA YHTEYTTÄ 0400 831 601 terttutuominen@yahoo.com Neulelangat Istex ja Drops ym. Ompelutarvikkeet, vetoketjut, napit, nauhat ja paljon muuta. Valmiit tuotteet. Lahjatavarat, esim. tekstiili, puu, keramiikka. Askartelutarvikkeet. Ompelupalvelu, tilaustyöt Valtakatu 15, Valkeakoski P. 040 593 3208 TILITOIMISTO Anne Nevasto ky VALKEAKOSKI Painontie 13 Valkeakoski p. 040 545 9958 mallaspidot.fi Hyvää Joulua ja kiitos menneestä vuodesta! HiusDuo | Valtakatu 9–11 | p. 044 989 4460 www.hiusduovalkeakoski.fi 124 anne.nevasto@tilitnevasto.fi

VALKEAKOSKI Vuokravälitystä Teille tarjoaa ammonkatu 19, 37600 VALKEAKOSKI puh. 020 763 0850 Toivotamme Rauhallista Joulua ja Iloista Uutta Vuotta! Valkeakosken TILITOIMISTO Asunnonvälitys Oy LKV Valtakatu 22–24, Anne Nevasto ky 37600 Valkeakoski p. 0400 104 120 Valtakatuhanna.johansson@vlk-asunnonvalitys.fi 12 B 11, Valkeakoski www.vlk-asunnonvalitys.fi p. 584 4406 Valtakatu 13, Valkeakoski anne.nevasto@tilitnevasto.inet.fi Apteekki toivottaa ka Koskikaran Apteekki toivottaaKoskikaran kaikille Joululehden Rauhallista Joulua ja Onn lukijoille Rauhallista Joulua lukijoille ja Onnellista Uutta Vuotta! Koskikaran Apteekki toivottaa kaikille Joululehden lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuo Avoinna: ma-pe 9-19, la 9-16 Avoinna: m p. 02 p. 029 3400340 Avoinna: ma-pe 9-19, la 9-16 p. 029 3400340 UPPAA Ä Lempääläntie 37 37630 Valkeakoski Isännöinti jama–to Tilipalvelu 9–17, pe 9–18, la 9–15, su 11–15 Lehtonen p. 044 242 6036 Lempääläntie 39, 37630 Valkeakoski www.kimppula.fi p. 040 526 0114 lehtonen.um@gmail.com YS LKV Oy VALKEAKOSKI Koskikara 2. kerros, Valtakatu 9–11, 37600 Valkeakoski | p. 045 648 2222 Hyvää Joulua! I fi .fi Sammonkatu 2 LAADUKASTA ASUNTO Sammonkatu JA VUOKRAVÄLIT LAADUKAS JA VUO Valkeakosken 125 ASUNNONVÄL Valtakatu 22-24 Valke 37600 VALKEAKO

Ypäjän yhdistys → Perustettu 29.3.1982 → 223 jäsentä → ypaja.elakeliitto.fi Taaborin reissu Y päjän yhdistyksen aktiivi Sinikka Suonpää ideoi ja järjesti heinäkuun lopulla kesäteatterimatkan Taaborin vuorelle Nurmijärvelle. Lähtijöitä oli sen verran vähän, että menimme kimppakyydeillä. Retki kaikkinensa oli hyvin leppoisa. Lähdimme ajoissa liikkeelle ja peril- lä meitä odotti kauniin vuoren laella VIP vastaanotto. Istuimme ulkoravintolaan ja eteemme kannettiin höyryävää lohikeittoa. Herttainen henkilökunta piti seuraa ja kertoi paikan ja teatterin historiaa. Ainakin minulle uutta kaikki. Kakkukahvien jälkeen meitä tuli tapaamaan esityksen oh- jaaja Taavi Vartia. Hän kertoi produktiosta laajasti aina näyttelijävalinnoista lähtien. Teatterin maailma on kiehtova ja oli mielenkiintoista kuulla asioita kulissien takaa. Muutamat näyttelijätkin ehtivät tervehtiä meitä ennen näytöksen alkua. Jännitystä oli ilmassa, kun astelimme varatuille ai- Taaborinvuorelta yleiskuva, jossa eturivissä Sinikka yhdistyksemme jäsenten kanssa. 126

tiopaikoille katsomon ensimmäiseen riviin. Astrid Lindgrenin klassikko Ronja Ryövärintytär otti koko yleisön pauloihinsa. Näyttelijöiden lahjakkuus synnytti tarinan eloon vähäisten kulissien edessä, aika kului siivillä. Väliajalla meille oli kahvipöytä katettuna ja kielen kannat aukesivat iloiseen puheen sorinaan. Loppua kohden jo alussakin ajoittain fyysinen esitys vain lisäsi vauhtiaan ja imaisi mukaansa. Vaikka tarina oli vanha tuttu, kokemus sen toiveikkuudesta antoi uskoa tähän hetkeen. Kiitos matkaseuralaiset ja ennen kaikkea Sinikka, reissu oli täys 10! Päivi Koro Ypäjän Suomen Hevosurheilumuseo Maaliskuussa tarinatupalaiset tutustuivat Ypäjän Suomen Hevosurheilumuseoon, jonka tehtävänä on arkistoida ja tutkia suomalaista hevosurheilun historiaa. Museomestari Juha Erolan hevosaiheista taidetta ja esineistöä on esillä Hevosopiston Upseerikerholla. Kuva: Päivi Koro 127

Rauman reissu Kävimme syyskuussa Sammallahdenmäen pronssikautisella hautaröykkiö-alueella, joka on valittu UNESCON maailmanperintölistalle. Silloin kauan sitten on koottu paljon kiviä merkittävien henkilöiden hautaa varten. Toisessa kuvassa herrat yhdistyksemme rahastonhoitaja Jukka Mattila ja Ypäjän entinen kunnanjohtaja Harri Juva Raumalla Lönnströmin kotimuseossa. Teksti ja kuvat: Hanna Oristo Elämässä tarvitaan energiaa www.sallila.fi Tapani Siren Virtaa ja välittämistä Ryngöntie 5, 32200 Loimaa puh. 040 717 1166 • Taimisto • Monivuotisten kasvien erikoismyymälä • Kaikenlaiset pihatyöt laarimaki@laarimaki.fi www.laarimaki.fi 128

Tammisaari Rooliopas Anne Ingman kertoi taiteilija Helene Schjerfbeckin elämästä Tammisaaressa 1918-1941. Hänen opastuksellaan kiersimme idyllisessä puutalokaupungissa ja kävimme kauniissa Tammisaaren kirkossa. Kuvat: Päivi Koro TERVETULOA MONIPUOLISEN PALVELUN APTEEKKIIN! Aleksis Kiven Katu 7 32200 Loimaa puh. 02 763 6840 129

Adventtiajatuksia A amuna armaan aatonaaton ajelin ajatuksissani anoppilaan. Automatkallani aistin autuaan adventtiajan. Arvelin arasti auttavani anoppia aaton aterialla. Apua annan aina ansioitani arvioiden. Aattona aion astella adventtikirkkoon. Anelen armoa alkuvuoteen. Aikuisten aatonviettoa ajatellen alustan ainekset aterialle. Appiukko arvelee asioiden alkavan automaattisesti antaa anopille adventtilomaa. Anoppia alkaa ahdistaa, ajattelee asian aivan asiattomaksi. Alkujaankin anoppi asiat aina asettelee arvoonsa. Appi ajelee Audillaan anastamaan 130 aatoksi alaoksattoman aitapylvään arvoisen ainavihannan ”araukaria”-kasvin. Asettelemme alustavasti appelsiineja, ananasviipaleita ”aitatolpalle”. Alkaa auttavasti asussaan asettua aiemmin arveltua armollisemmin. Aattoaamun alkajaisiksi ajelevat ajokelpoiset Audi, Ascona, Almera arvojärjestyksessä alapihalle. Alaovi avautuu aina auttavaisten anoppilan alamaisten astellessa ajoissa aterialle. Ahneesti ahmivat alkupalat, aladoobit, ankkapateet, Atria-laatikotkin amarillohumalaisen A.LeCoqin avustuksella. Aterian antien asetuttua alkaa ainainen aaton armolahjojen anto. ”Ap- pipukki” astuu arvokkaasti anorakissaan antaen anopille aattosuudelman. Anoppi aivan aavistuksen arasti avustaa appea antamaan aitatolppakuusen alta avaamattomat astiapaketit. Asetit, Aku Ankat, Aarikat alkavat avautua. Alkaa armoton arvostelu. Aikuiset antavat aidosti anoppilassa avautumisensa. Aaton adventtivesper altistaa armolle, annan asian alistaa aattounille. Asiallinen aatto antaa avun aikuiseen aikaani. Ajelen aamulla autollani aitiooni Alastarolle. Aamen. Kirjoittaja: Ypäjän yhdistyksen jäsen

Tänä keväänä meinasin jäädä kolmen kuvata poikasineen ja ottaa käteenpeuran alle, kun juoksivat metsästä- kin ja näyttää tuttavaperheen lapsille. jää karkuun. Kyllä ne ehtivät kuitenkin Rastaat olivat aivan rauhallisia ympäristössä eivätkä hyökänneet eli luottivat ”mökkihöperöön.” Virikettää viikkoon ja eväitä elämään messuja - kerhoja - kuoroja -retkiä yhteisöruokailuja -tapahtumia katso lisää www.jokilaaninseurakunta.fi Siellä missä sinäkin! timmit.fi • team@timmit.fi • 050 571 6133 Tervetuloa ainoalle paikalliselle! Vuorisen Liikenne Oy Tervetuloa ainoalle paikalliselle! Puh. 040 140 88000 Vuorisen Liikenne Oy Puh. 040 140 88000 kiittää lämpimästi tukijoit toivottaa kaikille lehden lu Rauhallista Joulua ja Onn Uutta Vuotta 2021! kiittää lämpimästi tukijoitaan ja toivottaa kaikille lehden lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2021! PEMAMEK 121 T H E W E L D I N G A U T O M AT I O N C O M PA N Y Tervetuloa ainoalle paikalliselle! Tervetuloa viihtymään jälleen ensi kesänä Ypäjän Musiikkiteatteriin! Vuorisen Liikenne Oy kiittää toivott Rauh palvelut Puh. 040Kosmetologin 140 88000 saatavilla Ypäjällä. Varaa aika esim. jalka- tai kasvohoitoon. Myös kotikäynnit mahdollisia! Tuija Silvo, SKY-kosmetologi Leväntie 33, Ypäjä | p. 040 594 2575 Tutustu kesän 2026 ohjelmistoon: www.ypajanmusiikkiteatteri.fi 131

KUVARISTIKKO kulkuun IHANA PÄÄSTÄ PITKÄKSI AIKAA MÖKILLE! NYT TÄYTYY TEHDÄ HARKITEN HANKINTOJA KESÄÄ VARTEN. SIELLÄ KAAPIT AMMOTTAVAT TYHJINÄ! PYÖREÄSTI MUTKALLA LÄHIKAUPASTA AASIAN RAJAJOKI A M U R U JUMALA K U P I T TIHEÄ V T A S O HAVITELLA ITSEL- O LEEN KIRJAILIJA LÄÄKTUO- KEILLE MAS VANHENTUNEET LÄÄKKEET VOI PALAUTTAA APTEEKKIIN. FIKSUA! SE ON NIILLE OIKEA PAIKKA. YÖ- spriitä ASTIOITA KARI KYNTÄÄ PUHUU PALJON K Y Y T E M M A K A N A MARTTISEN HUOLINA KEITTOJA T Y Ö T ILMAKEHÄSSÄ P T TYJILLE T L L SILMÄLLÄKIN I hienontaa J EDESMENNYT KIMMO SAKKI J VERMOSSA HIRVONEN KYVYKÄS K "44" V APTEEKISSA- A KIN S I A K A S NAKKELEE NISKOJAAN U K O P P A V A E LIEKINHEITIN K MORMONISEUTUA MUU- VALMIS- I SIKON U TUTTAHEITMISIA TÄMÄ L U M I K O T R A V I T NICON ISÄ ELOMAA A N I T A K E K E K I K E OOPPERATÄHTI MATTILA S H HEVOSVERBI HOKSOTTIMET A HAULA K JALOITELLEN O O K A A T O K S A S VE- NEEN T U H T O S Ä Ä R E T ISTUIN A U H A A A S U A N A U T A N E L K U T VAARATEKIJÖITÄ S K U NAVETASSA LAATTOJA M A A T HEIVEE N G I RÖISET H E I K O T L A V A T E K A T KUULLA KIERTÄVÄ RUUSUVUORI O T S O N I tihen- S A O tymiä ESIIN- O DEKKARIMARIA I R T I TENNISKISOJA E M I L SIROUS M I A E S T E R O K A T S U U L A S A YLITETTÄVÄ MUOK O R K O DOTON R U J O K A T E A K O L O L I R O N Y Y T I T A I S T I A PIENI MERENNEITO A R I E L V I U L U T A K A T A S S U T www.sanaris.fi/ laadinta Erkki Vuokila, toteutus Heli Kärkkäinen Ratkaisut löytyvät sivulta 138. 132

KRYPTO SANAHAKU Etsi luetellut 12 sanaa laatikosta. AUTOILU HOTELLI HEINÄKUU KALASTUS POIMINTA SAUNONTA HUVIRETKI KESÄPÄIVÄ MÖKKILOMA UIMARANTA LUONTOPOLKU NÄHTÄVYYDET Ratkaisut löytyvät sivulta 138. 133

Etelä-Hämeen piirin kuulumisia → 18 yhdistystä → etela-hame.elakeliitto.fi Etelä-Hämeen piirin kilpailutuloksia 2026 B kitut: occiakilpailuihin 21.3. Jokioisten Datum liikuntasalissa osallistui 12 joukkuetta. Kisan pal- 1. Tammela1 2. Jokioinen2 3. Loppi2 Frisbeegolfkilpailut 1.6.2026 Hausjärven Oitissa, tulokset: Sarja N 70+ Maire Lehtonen, Hausjärvi Sarja M 70+: Jorma Korhonen, Hausjärvi Sarja M 70 –: Seppo Jalkanen, Loppi Mölkkymestaruuskilpailut 28.7.2026, Tammelan liikuntapuistossa. Kilpailuun osallistui 21 joukkuetta. Kisan palkitut: 1. Hämeenlinna1 2. Tammela1 3. Forssa2 Karaokemestaruuskilpailu 22.8.2026 Lopella. Kilpailijoita oli yhteensä 24 hlö. Sarjojen voittajat: Sarja Naiset 75v.+ Sirkka Näsi, Akaa Miehet 75v.+ Olavi Halt, Hämeenlinna Naiset 60-74v. Inga Santakangas, Forssa Miehet 60-74v. Matti Hakonen, Loppi Kuvat: Saara Kiuru-Sell 134

Koulutuksia järjestettiin syksyllä Tekoälyapureihin päästiin tutustumaan keväällä Tanja Karosen, Nexpert johdolla. Syksyllä ”Parempaa viestintää” yhdistystoimijoille koulutti Kaisa Väisänen (kuvassa). Teemana oli mm. sosiaalinen media, tekoäly, valokuvaus ja videointi. Syksyn kursseja järjestettiin eri puolilla piiriä: Iittalassa, Forssassa ja Riihimäellä. Kuva: Saara Kiuru-Sell Keväällä kävimme juhlaristeilyllä Kevään juhlaristeilylle Victorialla 15.–16.4. osallistui EteläHämeestä eläkeliittolaisia kahdella bussilla, 80 hlö. Risteilyn runsaasta esiintyjäkaartista kuvassa ”Keke” Keijo Leppänen ja Helena Petäistö. Kuva: Mirja Lammi 135

Yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit Akaa pj siht Hilla Huhturi Hannu Leppälä p. 040 563 7287 p. 0400 962 112 Forssa pj siht Seppo Kolunen Hannele Mäki-Tulokas p. 045 101 2345 p. 045 675 1654 Hattula pj siht Arja Kartano Kirsi Luototie p. 050 072 7991 p. 040 733 3062 Hauho pj siht Jouko Sipilä Leena Alanko p. 050 531 4089 p. 0400 472 232 Hausjärvi pj siht Raili Päivärinta Marja Aaltonen p. 040 835 4439 p. 040 037 7719 Humppila pj siht Marja-Liisa Haapala Ritva Savolainen p. 050 077 1879 p. 050 400 4580 Hämeenlinna pj siht Oiva Salonen Leena Pietilä p. 0400 482 045 p. 040 048 5808 Janakkala pj siht Eila Jantunen Ulla-Maija Vainio p. 040 590 9914 p. 040 7591725 Jokioinen pj siht Eeva-Liisa Breilin Sanni Junnila p. 040 076 4682 p. 040 551 8264 Kalvola pj siht Raija Örn Jouko Sikiö p. 050 381 3880 p. 040 587 4254 Lammi pj Pirkko Mattila p. 044 584 1430 Loppi pj siht Eila Hutri Irma Talvitie p. 0500 511 527 p. 040 5720 793 Renko pj siht Tuija Vahtero Sirpa Kinnunen p. 040 5391 579 p. 040 5752 472 Riihimäki pj siht Mirja Lammi Esko Simonen p. 040 763 1072 p. 040 021 4420 Tammela pj siht Asta Paakkunainen Ritva Lappi p. 0400 477 278 p. 050 569 7387 Urjala pj siht Reija Näppilä Tuulikki Koskinen p. 050 562 4763 p. 040 741 5176 Valkeakoski pj siht Terttu Tuominen Paula Huoviala p. 040 083 1601 p. 040 073 9577 Ypäjä pj siht Keijo Leppänen Hanna Oristo p. 0503 636 624 p. 040 577 6042 136

Piirihallitus 2026 Puheenjohtaja Seppo Kaija Forssan yhdistys p. 044 236 2065 Lammin yhdistys (II alue) p. 044 584 1430 Asta Paakkunainen Tammelan yhdistys (III alue) p. 0400 477 278 Tapio Vuorinen Kalvolan yhdistys (II alue) p. 050 673 64 Leenamaria Keipilä Janakkalan yhdistys (IV alue) p. 045 245 4300 Hilla Huhturi Akaan yhdistys (I alue) p. 040 563 7287 Maija Kyllönen Urjalan yhdistys (I alue) p. 044 716 9964 Sinikka Suonpää Ypäjän yhdistys (III alue) p. 0500 503 640 Pirkko Mattila Lammin yhdistys (II alue) p. 044 584 1430 Mirja Lammi Riihimäen yhdistys (IV alue) p. 040 763 1072 Varapuheenjohtaja Pirkko Mattila Piirihallitus 2026 Piirin toimisto Toiminnanjohtaja Saara Kiuru-Sell Hallituskatu 17 A 6, 13100 Hämeenlinna p. 0400 635 366, etela-hame@elakeliitto.fi etela-hame.elakeliitto.fi Eläkeliiton Etelä-Hämeen piirin vuosijulkaisu Julkaisija Päätoimittaja Graafinen suunnittelu ja taitto Eläkeliiton Etelä-Hämeen piiri ry Saara Kiuru-Sell Mari Välkki Myyntihinta Kannen kuva 10 euroa Pirjo Iso-Pietilä 41. vsk Julkaisutoimikunta Seppo Kaija Sinikka Suonpää Painopaikka Maija Kyllönen Printall AS Saara Kiuru-Sell 137

JOULUN AVAUS HÄMEENLINNAN TORILLA www.matkamainio.fi LA 28.11 KELLO 15 ALKAEN: JOULUPUKKI JA PONIT MUSIIKKIA KELLO 16 ALKAEN: AVAUSPUHEET KUUSEN VALOJEN SYTYTYS VALOSHOW HYVÄÄ JOULUA & ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2027 WWW.KAUPUNKIKESKUSTA.FI Eläkeliiton Etelä-Hämeen piiri Pysy ajan tasalla etela-hame.elakeliitto.fi RATKAISUT Etsi luetellut 12 sanaa laatikosta. AUTOILU HOTELLI HEINÄKUU KALASTUS POIMINTA 138 SAUNONTA HUVIRETKI KESÄPÄIVÄ MÖKKILOMA UIMARANTA LUONTOPOLKU NÄHTÄVYYDET

Opiskele ja harrasta Päivölän opistolla! lyhytkursseja, opintolinjoja, kokousja juhlatiloja, majoitusta ryhmille Valkeakosken Tarttilassa jo vuodesta 1894 www.paivola.fi Facebook: www.facebook.com/paivola Instagram: @paivolanopisto Päivöläntie 52, 37770 Tarttila, Valkeakoski PANKEISSA ON EROA Me Säästöpankissa uskomme siihen, että mikään ei korvaa henkilökohtaista palvelua ja pankkia, jossa ihminen tunnetaan. Siksi meillä on pankkialan asiantuntijoita palvelemassa sinua henkilökohtaisesti niin puhelimessa, verkossa kuin konttorissa. Asiakaspalvelu p. 029 041 2300 ma-pe 8–20, la 10–14 saastopankki.fi/someronsp | saastopankki.fi/varaa-aika AKAA - FORSSA - KEMIÖNSAARI - KOTKA - LEMPÄÄLÄ - LOIMAA - LOVIISA - MARTTILA - PERNIÖ - SALO - SOMERO - TURKU - URJALA 139

Suomen järkevimmät katto- ja julkisivuremontit! Järki-Saneeraus Oy toivottaa iloista joulunaikaa! Pyydä tarjous: www.jarkisaneeraus.fi Puh. 010 326 5140